86 Käyttäjää paikalla!
0.019349098205566
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1985 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: F2 10: Kirjalliset kysymykset 231-468 11: 12: 13: 14: EDUSKUNTA 15: HELSINKI • ·~- 1 -~· • • 16: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus 17: SISÄLLYSLUETTELO 18: 19: 20: 21: 22: Kirjalliset kysymykset 231-468 23: 24: 231 Kietäväinen: Kauppapalvelujen turvaamisesta 242 Manninen: Poronhoitoalueella talvella tapah- 25: haja-asutusalueilla tuvan porotarhaustyön verottamisesta 26: 27: 232 Anttila: Posti- ja telepalvelujen saatavuuden 243 Mattila: Kalakuolemien estämisestä matalave- 28: turvaamisesta sisissä järvissä 29: 30: 233 Elo ym.: Yleishyödyllisten yhdistysten mah- 244 lmpiö: Lastentarhanopettajien eläketurvan yh- 31: dollisuudesta järjestää jäsenilleen matkailu- ja ret- tenäistämisestä 32: keilytoimintaa 33: 245 Väänänen ym.: Musiikkioppilaitosten oppilas- 34: 234 Norrback m.fl.: Om förhindrad indragning av 35: ja opettajamäärän lisäämiseksi tarvittavista toimen- 36: kustradiostationer 37: piteistä 38: 234 Norrback ym.: Rannikkoradioasemien lak- 39: kauttamisen estämisestä 246 Koskinen: Viliikkalanjärven - Säyhteenjärven 40: ja Säyhteenjärven - Pyhäjärven välisten salmien 41: puhdistamisesta 42: 235 H. Kemppainen: Postipalvelujen ja postiau- 43: topalvelujen turvaamisesta haja-asutusalueilla 44: 247 Kortesalmi: Ilmaislääkkeeksi määräämistä kos- 45: 236 Vihriälä ym.: Koulutuskorvauksen maksami- kevien asioiden käsittelyn nopeuttamisesta 46: sesta myös koulutuksessa olevasta työnantajan 47: omasta lapsesta 248 Saari ym.: Kansaneläkeläisten eläketulovä- 48: hennyksen muuttamisesta 49: 237 E. Laine ym.: Huumerikosten tutkinnan te- 50: hostamisesta 249 Kärhä: Eräiden verotoimistojen virkojen mää- 51: rästä sekä työmäärästä ja palkkauksesta 52: 238 Roos ym.: Vaikeavammaisen lapsen kotihoi- 53: dontuen verottamisesta 250 Kietäväinen ym.: Radioamatöörien käyttä- 54: mien lyhytaaltoradiolaitteiden tullin alentamisesta 55: 239 Bärlund ym.: Selvityksen suorittamisesta ta- 56: loudellisesta keskittymisestä ja sen aiheuttamista 57: 251 Holvitie ym.: Liikenteen päiväsakkojärjestel- 58: ongelmista 59: män epäkohtien poistamisesta 60: 240 Pekkarinen ym.: Terveydenhuoltoalan opiske- 61: lijoiden käytännön harjoittelusta aiheutuvien asu- 252 Peltola ym.: Poliisin suorittamasta mikrofoni- 62: mls- ja matkakustannusten korvaamisesta kuuntelusta 63: 64: 241 Ikonen ym.: Syvästi kehitysvammaisten ope- 253 Tennilä: Rovaniemen mlk:n sosiaalitoimiston 65: tuksen turvaamisesta menettelystä erästä avustushakemusta käsiteltäessä 66: 67: 560185X 68: 4 Sisällysluettelo 69: 70: 254 Hetemäki-Olander ym.: Tie- ja kulkuyhteyk- 267 H. Kemppainen: Syrjäseutulisän maksamises- 71: sien parantamisesta Hanasaaren ruotsalais-suoma- ta myös muille kuntien työntekijöille kuin vlran- 72: laiseen kultuurikeskukseen haltijoille 73: 74: 255 Laaksonen ym.: Toimenpiteistä neuvostovas- 268 Paakkinen: Maksuuoman hoidon antamisesta 75: taisen propagandan johdosta Morbus Hailey-Hailey ihottumasairautta sairastavil- 76: le 77: 256 Norrback m.fl.: Om gratis specialtandvård för 78: ungdomar 269 Kortesalmi: Kirjastoautojen hankkimisesta 79: Oulun läänin kuntiin 80: 256 Norrback ym.: Nuorten ilmaisesta erikoisham- 81: mashoidosta 270 Kortesalmi: Ns. Lapin lain ulottamisesta kos- 82: kemaan myös Taivalkosken kuntaa 83: 25 7 Perho: Musiikkioppilaitosten valtionapuun 84: tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä 85: 271 Kortesalmi: Kalatalouskoulun perustamisesta 86: Taivalkosken Ohtaojalle 87: 258 Peltola ym.: Yksityisen terveydenhuollon 88: tuen suuntaamisesta kunnallisen terveydenhuollon 89: kehittämiseen 272 Kortesalmi: Sanomalehtien jakamisesta päivit- 90: täin myös maaseudulla 91: 259 Peltola ym.: Vuokralaisten asumisoikeuden 92: turvaamisesta peruskorjattavissa taloissa 273 Hilpelä ym.: Kirjastojen palvelutason turvaa- 93: misesta 94: 260 Kortesalmi: Vesioikeusasiain käsittelyn no- 95: peuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä Iijoki- 274 Kokko ym.: Verosäännösten muuttamisesta 96: vesistön alueella pappilarakennusten säilyttämiseksi 97: 98: 261 Westerlund m.fl.: Om den onödiga importen 275 Kortesalmi: Pinta-alalisän saannm turvaami- 99: av livsmedel och foderprodukter sesta pien- ja perheviljelmille 100: 101: 261 Westerlund ym.: Elintarvikkeiden ja rehu- 276 Impiö: Jäidenlähdön tuhojen estämisestä Tor- 102: tuotteiden tarpeettomasta tuonnista nionjoen ja Ounasjoen jokilaaksoissa 103: 104: 262 Stenbäck m.fl.: Om smidigare passkontroll för 277 Paakkinen: Sivutoimisten vakuutusasiamiesten 105: nordiska medborgare eläketurvan järjestämisestä 106: 107: 262 Stenbäck ym.: Pohjoismaiden kansalaisten ny- 278 Rehn m.fl.: Om eftersläpningen i sjukförsäk- 108: kyistä joustavammasta passintarkastuksesta ringstaxorna 109: 263 Jansson: Om minskad import av fisk 110: 278 Rehn ym.: Sairausvakuutuskorvausperusteiden 111: jälkeenjääneisyydestä 112: 263 Jansson: Kalan tuonnin vähentämisestä 113: 114: 264 Rehn: Om de privata familjedagvårdarnas 279 Rönnholm: Autoliikenteen työaikatoimikun- 115: vårdkostnader nan ehdotusten toteuttamisesta 116: 117: 264 Rehn: Yksityisille perhepäivähoitajille hoidos- 280 Koskenniemi: Ajopiirturien käytön määräämi- 118: ta aiheutuvista kustannuksista sestä pakolliseksi ammattimaisessa liikenteessä 119: 120: 265 H. Kemppainen: Hevosten käytön jatkamises- 281 Kortesalmi: Asepalveluksesta kotiutettujen va- 121: ta Kainuun Prikaatissa rusmiesten käyttäytymisestä 122: 123: 266 Holvitie ym.: Poliisin matkamäärärahojen 282 Roos ym.: Sosiaaliturvamaksujen määräyty- 124: niukkuudesta misperusteiden muuttamisesta 125: Sisällysluettelo 5 126: 127: 283 Alho: Israelin etujen valvomisesta luopumises- 297 Tenhiälä: Työsuojelun parantamisesta Lepaan 128: ta koulutilan viljankuivaamossa 129: 130: 284 Rajamäki: Mielenterveystyön ja kansanterveys- 298 Wasz-Höckert: Om justering av lönenivån för 131: työn käyttökustannusluonteisten hankkeiden to- professorerna vid de s.k. kulturhögskolorna 132: teuttamisesta yhteishankkeina 133: 298 Wasz-Höckert: Ns. kulttuurikorkeakoulujen 134: 285 Stenbäck m.fl.: Om makars önskemål om att professorien palkkatason tarkistamisesta 135: mantalskrivas i olika kommuner 136: 299 Jansson: Om tryggad ekonomisk ställning för 137: 285 Stenbäck ym.: Aviopuolisoiden toivomuksesta yrkesfiskarna 138: olla henkikirjoilla eri kunnissa 139: 299 Jansson: Ammattikalastajien taloudellisen ase- 140: 286 Rantanen ym.: Taudinmäärityksen poistami- man turvaamisesta 141: sesta työnantajalle menevästä lääkärintodistuksesta 142: 300 Skinnari: Poronhoitolain ja sen nojalla annet- 143: 287 Stenbäck ym.: Suomen kehitysyhteistyömäärä- tujen säännösten noudattamisen valvonnan tehos- 144: rahojen nostamisesta 0,7 % :iin BKT:sta tamisesta 145: 288 Bärlund ym.: Porvoonjoen veden laadun pa- 301 Anttila ym.: Seurakuntien nuoriso-ohjaajien 146: rantamisesta päivärahojen verottamisesta 147: 289 Kortesalmi: Rintamaveteraanioikeuksien myöntä- 148: 302 Elo: Ammattimaisen autoliikenteen kuljetta- 149: misestä sotavankina olleelle siviiliväestölle 150: jien työajan valvonnasta 151: 290 Stenius-Kaukonen ym.: Vähimmäistoimeen- 152: 303 Impiö ym.: Käytettyjen kuorma-autojen Ja 153: tuloon riittävän tulon turvaamisesta työttömille 154: traktorien viennistä kehitysapuna 155: 291 Tennilä ym.: Rovaniemen ammatillisen kurs- 156: sikeskuksen lämpökeskuksen sijoituspaikasta 304 Surakka ym.: Lievestuoreen liukosellutuotan- 157: non lopettamisesta 158: 292 Nordman m.fl.: Om otillräckligt anslag för 159: utrustning av centralfiskehamnar 305 Nyby m.fl.: Om post- och televerkets över- 160: nattningsstuga i Korsholm 161: 292 Nordman ym.: Keskuskalasatamien varusteita 162: varten myönnettyjen määrärahojen riittämättömyy- 305 Nyby ym.: Posti- ja telelaitoksen taukotuvasta 163: destä Mustasaaren kunnassa 164: 165: 293 Nordman m.fl.: Om koncentrering av utbild- 306 Nyby m.fl.: Om behandlingen av föråldrade 166: ning tili Räddningsförvaltningens utbildnings- vattenrättsliga ansökningar 167: central 168: 306 Nyby ym.: Vanhojen vesioikeudellisten hake- 169: 293 Nordman ym.: Koulutuksen keskittämisestä musten käsittelystä 170: Pelastushallinnon koulutuskeskukseen 171: 307 Alho: Rintamaveteraanien tarvitsemien kun- 172: 294 Dromberg ym.: Valtion osallistumisesta toutuspalvelujen järjestämisestä 173: Keski-Uudenmaan meriviemärin rakentamisen lop- 174: puunsaattamiseksi 308 Norrback: Om kontroll av olika mätapparater 175: 176: 295 Kortesalmi: Kaukopuhelumaksujen alentami- 308 Norrback: Erilaisten mittausvälineiden valvon- 177: sesta nasta 178: 179: 296 E. Laine ym.: Fosforipäästöjen syiden selvittä- 309 E. Laine ym.: Valmistussuunnittelun perus- 180: misestä Uudenkaupungin vesialueelia teista 181: 6 Sisällysluettelo 182: 183: 184: 310 Vainio: Kalkkisten lossin aikataulun mukaisen 327 Mattila ym.: Omaa työtään tekevien ja yrittä- 185: liikennekokeilun lopettamisesta Asikkalassa jien työsuojelun parantamisesta 186: 187: 311 Linna: Maidon tuotantokiintiön määrästä su- 328 H. Kemppainen ym.: Kehitysaluerahaston 188: kupolvenvaihdostapauksissa toimintaedellytysten turvaamisesta 189: 190: 312 Peltola: Valinnaisaineiden aseman turvaami- 329 Skinnari: Suomen Ovi Oy:n Lahden oviteh- 191: sesta tuntikehysjärjestelmässä taan työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta 192: 193: 313 Salminen ym.: Koulun rauhankasvatustehtä- 330 Tenhiälä: Posti- ja telepalvelujen parantami- 194: vän toteuttamisesta sesta Hämeenlinnassa 195: 196: 314 Lahti-Nuuttila: Radio- ja televisio-ohjelmien 331 Petäjäniemi ym.: Julkisen sektorin eläkkeen 197: arkistoinnin kehittämisestä !aukeamisesta yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirty- 198: misen yhteydessä 199: 315 Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att öka 200: spannmålsexporten 332 Kärhä ym.: Eläinkoetestausten merkitsemises- 201: tä kosmeettisiin ame1sun 202: 315 Westerlund ym.: Toimenpiteistä viljan vJen- 203: mn lisäämiseksi 333 Kärhä: Maanhankintaoikeuslain tarpeellisuu- 204: desta 205: 316 Jouppila ym.: Vesistöihin kohdistuvan koko- 206: 334 Hämäläinen: Junien ahtaudesta pääradan työ- 207: naiskuormituksen tutkimisesta 208: matkaliikenteessä 209: 317 Jouppila ym.: Pysyvän kalanviljelyn neuvotte- 210: 335 Piipari ym.: Merenkulun toimintaedellytysten 211: lukunnan perustamisesta 212: parantamisesta 213: 318 Aaltonen: Yhdistyslain uudistamisesta 214: 336 Säilynoja ym.: Avioliitonomaisissa oloissa elä- 215: vien perhe-eläketurvan järjestämisestä 216: 319 Ehrnrooth ym.: Teurashevosten maahantuon- 217: mn edellytyksistä 33 7 Malm m.fl.: Om semesterpenning till alla 218: därtill berättigade småföretagare 219: 320 Aaltonen: Koulunkäyntiavustajien määrän li- 220: säämisestä 337 Malm ym.: Vuosilomara:1an myöntämisestä 221: kaikille tuen edellytykset täyttäville pienyrittäjille 222: 321 Tennilä: Työntekijöiden eläkeiän korottamis- 223: suunnitelmista Outokumpu Oy:ssä 338 E. Laine ym.: Metsänhakkuusuunnitelmista 224: Nötön pääsaarella Saaristomeren kansallispuiston 225: 322 P. Leppänen: Viitasaaren suojatilojen käyttö- alueella 226: tarkoituksesta 227: 339 Peltola ym.: Pääkaupunkiseudun joukkolii- 228: 323 Pohjanoksa ym.: Väliaikaisen ammatillisen kenteen seutulipusta 229: peruskoulutuksen kaluston omistussuhteista 230: 340 Paavilainen: Tuomioistuinten riippumatto- 231: 324 Varpasuo ym.: Muutoksenhakumahdollisuu- muuden turvaamisesta 232: desta ammattikasvatushallinnossa 233: 341 Jansson m.fl.: Om den som blir lidande på 234: 325 Dromberg ym.: Kuulovammaisten televisio- grund av den nordiska konventionen om social 235: palveluiden parantamisesta trygghet 236: 237: 326 S. Mikkola: Ammattikoulukuntainliittojen säi- 341 Jansson ym.: Pohjoismaiseen sosiaaliturvasopi- 238: lyttämisestä ja talouden turvaamisesta mukseen liittyvistä väliinputoajaongelmista 239: Sisällysluettelo 7 240: 241: 342 Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakkalain sään- 358 Astala ym.: Mustalaisväestölle tarkoitetun 242: nösten rikkomisesta televisiossa koulutuskeskuksen perustamisesta 243: 244: 34 3 Anna-LiisaJokinen: Lesken eläketurvan paran- 359 Kärhä: Aravaomistusasuntojen käyttö- ja luo- 245: tamisesta vutusrajoitusten lieventämisestä 246: 247: 344 Kortesalmi: Valtiontalouden tarkastusviraston 360 Kärhä: Valtionrautateiden tappiollisten rata- 248: henkilökunnan lisäämisestä talousrikollisuuden es- osuuksien aiheuttamien kustannusten kattamisme- 249: tämiseksi nettelystä 250: 251: 345 Anttila ym.: Valtionavun myöntämisestä maa- 361 Anna-Liisa Jokinen ym.: Toimenpiteistä ara- 252: taloussihteerien palkkaukseen vavuokrien kohoamisen takia 253: 254: 346 Tuomaala ym.: Yrittäjänsuojalain säätämisestä 362 Norrback: Om bristerna i servicen på svenska 255: huoltoasema-alaa varten inom skatteförvaltningen 256: 257: 347 Laaksonen ym.: Työttömyyskorvausten maksa- 362 Norrback: Puutteista verohallinnon ruotsin- 258: tuksessa olevien epäkohtien poistamisesta kielisissä palveluissa 259: 260: 348 Kortesalmi ym.: Kansaneläkkeen lapsikoro- 363 Turunen: Pienkoneiden liikevaihtoveron pois- 261: tuksen ikärajan nostamisesta tamisesta 262: 263: 264: 349 Saarikoski ym.: Autoveron palautuksesta inva- 364 Junnila: Etelä-Afrikan kanssa käytävää kaup- 265: paa vastaan tarkoitetuista painostustoimista maam- 266: lideille 267: me satamissa 268: 350 E. Laine ym.: Omistusoikeuden keskittymises- 269: 365 Jouppila ym.: Sädehoidon ja syöpätautien eri- 270: tä erityisesti liikepankeille ja vakuutuslaitoksille 271: koislääkärien virkojen lisäämisestä 272: 351 Könkkölä: Koulunkäyntiavustajien määrästä 273: 366 Jouppila ym.: Sepelvaltimo-ohitusleikkausten 274: ja heidän koulutuksestaan 275: määrän lisäämisestä 276: 277: 352 Pokka ym.: Perhepäivähoitajien palvelussuh- 367 Elo ym.: Siikaisten - Ala-Honkajoen tien 278: teen ehtojen ja työsuhdeturvan parantamisesta rakentamisesta 279: 280: 353 Vähäkangas ym.: Rakennuslautakunnan jäse- 368 Saarikoski ym.: Työvoimaministeriön Pohjan 281: nen mahdollisuudesta valittaa rakennuslautakun- Saha Oy:lle myöntämästä työllistämisavustuksesta 282: nan päätöksestä 283: 369 Turunen: Ylimääräisten lehtimieseläkkeiden 284: 354 Nyby m.fl.: Om bättre möjligheter att fullgö- myöntämisestä 285: ra värnplikten som frivillig 286: 370 Skön: Eläkeläisten verotuksen keventämisestä 287: 354 Nyby ym.: Asevelvollisuuden vapaaehtoisena 288: suorittamisen helpottamisesta 371 Vihriälä: Kotihoidontuen verottamisesta 289: 290: 355 Alaranta ym.: Hevoskasvatuksen tukemiseen 372 Wasz-Höckert ym.: Monivammaisten lasten 291: tarkoitettujen avustusten maksamisesta kuntoutuksen tehostamisesta 292: 293: 356 Alaranta ym.: Poliisin toimen lisäämisestä 373 Kalliomäki ym.: Paristojen ja akkujen kerää- 294: Raahen-Pyhäjoen yhteistoiminta-alueella misen ja käsittelyn järjestämisestä 295: 296: 35 7 Elo ym.: Satakunnan työvoimapiirin perusta- 374 Paasilinna ym.: Edellytysten luomisesta tieto- 297: misesta liikenteen tasapuolisuuden turvaamiseksi 298: 8 Sisällysluettelo 299: 300: 37) Stenius-Kaukonen ym.: Lomarahan maksa- 391 Nyby m.fl.: Om smygreklam för öl och tobak 301: matta jättämisestä lakossa olon takia 302: 391 Nyby ym.: Oluen ja tupakan piilomainonnas- 303: 376 Kärhä ym.: Alkoholin aiheuttamien haittojen ta 304: rajoittamisesta 305: 392 Salminen ym.: Henkilökunnan kouluttamises- 306: 377 Kärhä: Ammattikasvatushallituksen alaisten ta päivähoidon kasvatustavoitteiden toteuttamisek- 307: valtionapulaitosten eläkejärjestelmien yhdenmu- SI 308: kaistamisesta 309: 393 Alppi ym.: Rotusortoa koskevan tiedon asialli- 310: 378 Hämäläinen: Kuntatyönantajan sosiaaliturva- suudesta koulujen oppikirjoissa 311: maksujen vaikutuksesta kunnallisen työn kilpailu- 312: edellytyksiin 394 Lahtinen ym.: Opetuslupien myöntämisestä 313: ajokorttia varten 314: 379 Skön: Kansaneläkkeen perusosan maksamises- 315: ta varhaiseläkkeelle siirtyville rintamaveteraaneille 395 Tu9maala ym.: Ns. vaelluskalateiden rakenta- 316: misesta Ähtävänjoen voimalaitosten yhteyteen 317: 380 Tenhiälä: Yritysten tasetietojen saatavuuden 318: parantamisesta 396 Rantanen: Päivärahojen ja matkakustannusten 319: korvausten verottamisesta 320: 381 Kietäväinen ym.: Kuntien kantokykyluokituk- 321: sen oikeudenmukaisuudesta 397 Pelttari ym.: Työllisyyden turvaamisesta Tor- 322: niossa Röyttän sahan toiminnan lopettamisen jäl- 323: 382 Eklund ym.: Avoimen korkeakoulun opiskeli- keen 324: javalintojen perusteista 325: 398 Anttila ym.: Tarpeellisten opetusvälineiden 326: 383 Almgren: Sähkölämmityksen vaikutuksista saamisesta Ypäjän maatalousoppilaitokseen 327: maamme energiatalouteen 328: 399 Skinnari: Työntekijöiden työllisyyden turvaa- 329: 384 Alho: Kunnallisen työllistämistukimenettelyn misesta Rauma-Repola Oy:n Lahden sahan toimin- 330: kehittämisestä nan lopettamisen jälkeen 331: 332: 38) Almgren: Erään raittiita elämäntapoja suosit- 400 Vihriälä: Metsänparannustöiden tarkastustoi- 333: tavan lehden kirjoituksen sisällöstä minnan kehittämisestä 334: 335: 386 Skön: Invalidivähennyksen palauttamisesta 401 Skinnari ym.: Perhepäivähoitajien palkkauk- 336: kunnallisverotukseen sessa, verotuksessa ja työajoissa olevien epäkohtien 337: korjaamisesta 338: 387 Männistö: Postiautoliikenteen palvelujen tur- 339: vaamisesta haja-asutusalueilla 402 Könkkölä: Vammaisten oikeusturvan paranta- 340: misesta 341: 388 Mattila: Sivutoimisten pormestarien lakkau- 342: tuspalkkaa koskevien asioiden käsittelystä sisäasi- 403 Säilynoja ym.: Maidon tuotantokiintiöiden 343: ainministeriössä viljelijöille aiheuttamista vaikeuksista 344: 345: 389 H. Kemppainen ym.: Osa-aikatyötä tekevien 404 Ratu: Kalastuselinkeinon tukemisen lisäämi- 346: työttömyysturvan parantamisesta sestä 347: 348: 390 Renlund m.fl.: Om höjning av de tvåspråkiga 40) Norrback: Om stationering av en sjörädd- 349: kommunernas statsandelar för bibliotek ningshelikopter i Vasa 350: 351: 390 Renlund ym.: Kaksikielisten kuntien kirjasto- 40) Norrback: Meripelastushelikopterin sijoittami- 352: jen valtionosuuksien korottamisesta sesta Vaasaan 353: Sisällysluettelo 9 354: 355: 406 Elo ym.: Satakunnan talousalueen kehittämi- 422 Norrback: Rannikkoradioasemien lakkautta- 356: seksi tarvittavista toimenpiteistä misen estämisestä 357: 358: 407 Anttila ym.: Kansalais- ja työväenopistojen 423 Kokko: Valtion laitosten maidontuotantokiin- 359: opettajien matkakorvausten verottamisesta tiöiden ohjaamisesta nuorille viljelijöille 360: 361: 408 Roos ym.: Verovelvollisen muussa pohjois- 424 Myllyniemi: Valtatien n:o 1 suuntavaihtoeh- 362: maassa ansaitseman tulon verottamisen yksinker- doista erityisesti välillä Lohjanharju-Salo 363: taistamisesta 364: - 425 Rehn m.fl.: Om befolkningsräkningsblanket- 365: 409 Astala: TVL:n toteuttamasta tiestön talvikun- ter på svenska eller finska enligt vederbörandes 366: egen önskan 367: nossapidon alueurakoiunista 368: 425 Rehn ym.: Väestönlaskentalomakkeiden jaka- 369: 410 Helle: Hammashuoltouudistukseen liittyvistä 370: misesta asianomaisen toivomuksen mukaisesti ruot- 371: ohjeista ja opiskelijahammashuollon maksuista 372: sm- tai suomenkielisinä 373: 411 Lindroos ym.: Työmatkakulujen vähennyskel- 426 Rehn: Om lindrad beskattning av vmer 374: poisen määrän ylärajan poistamisesta 375: - 426 Rehn: Viinien verotuksen lieventämisestä 376: 412 Söderström ym.: Suomen ja Korean tasavallan 377: kaupasta 42 7 Varpasuo ym.: Helsingin yliopiston apteekille 378: annetuista eduista 379: 413 Kulhia: Sairausvakuutuskorvauksen maksami- 380: sesta allergisten lasten vanhemmille ulkomailla ta- 428 Elo ym.: Arantilan sillan ja Nakkilan eritaso- 381: pahtuvasta kuntoutuksesta liittymän rakentamisesta 382: 383: 414 Toiviainen: Tyhjinä olevien asuntojen pakko- 429 Mäkipää: Kotona tapahtuvan hoitotyön palk- 384: vuokraamisesta kauskustannusten vähentämisestä verotuksessa 385: 386: 415 Eenilä: Koko isyysloman myöntämisestä yh- 430 Hilpelä ym.: Teknillisten oppilaitosten ope- 387: dellä kertaa tuksen tason turvaamisesta 388: 389: 416 E. Laine ym.: Työllisyyden parantamisesta 431 Wasz-Höckert m.fl.: Om anordnande av ut- 390: Turun työvoimapiirin alueella landsvård 391: 392: 417 Salolainen ym.: Koskien suojelun tehostami- 431 Wasz-Höckert ym.: Ulkomailla tapahtuvan 393: seksi tarpeellisten esitysten antamisesta sairaanhoidon järjestämisestä 394: 395: 432 Kietäväinen: Asunto-olojen parantamisesta 396: 418 Pohjanoksa ym.: Ammatillisen peruskoulu- 397: Mikkelin läänissä 398: tuksen kaluston omistussuhteista 399: 433 Eskelinen: Opettajalle suoritettujen ylitunti- 400: 419 Pohjanoksa ym.: Kansalais- ja työväenopisto- palkkioiden laskemisesta eläkkeen suuruutta mää- 401: jen opettajien matkakustannusten verottamisesta rättäessä 402: 403: 420 Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansanterveystyön 434 Holvitie ym.: Helsingin yliopiston apteekin 404: palvelujen parantamisesta asemasta 405: 406: 421 Anttila: Yrittäjäksi ryhtyvän työttömän avus- 435 Stenius-Kaukonen ym.: Talvilomaoikeuden 407: tuksen saamisen perusteista toteuttamisesta LEL-aloilla 408: 409: 422 Norrback: Om förhindrad indragning av 436 P. Leppänen ym.: Työttömyysturvan maksa- 410: kustradiostationer misen yksinkertaistamisesta 411: 412: 2 560185X 413: 10 Sisällysluettelo 414: 415: 416: 437 Junnila: Tekijänoikeuslain säännösten tulkin- 452 Viinanen: Uusien toimitilojen hankkimisesta 417: nasta sananvapauden kannalta Valtion askartelunohjaajaopistolle Riihimäellä 418: 419: 438 Kortesalmi: Pohjois-Pohjanmaalla SlJaltsevien 453 Urpilainen ym.: Kuljetustykijärjestelmän ke- 420: metsäteollisuuslaitosten toimintaedellytysten pa- hittämisestä erityisesti Perämeren alueella 421: rantamisesta 422: 454 Hämäläinen ym.: Rintamaveteraanien kun- 423: - 439 Kuusio: Kustannusten nousun estämisestä ara- toutuksen järjestämisestä 424: vavuokra-asunnoissa 425: 455 Moisander ym.: Vankilahenkilökunnan työ- 426: 440 Elo ym.: Luotsikutterinhoitajien palvelussuh- turvallisuuden lisäämisestä Kuopion lääninvanki- 427: teen ehdoista lassa 428: 429: 441 Elo: Kiinteillä pyydyksillä ja verkoilla kalasta- 456 Malm m.fl.: Om åtgärder med anledning av 430: misen kieltämisestä Tornionjoessa ja Simojoessa försurningen av åkermark 431: 432: 442 Tiuri: Rovaniemen, Oulun ja Jyväskylän seu- 456 Malm ym.: Toimenpiteistä peltomaiden hap- 433: tujen kasvun rajoittamisesta pamoitumisen johdosta 434: 435: 443 Norrback m.fl.: Om åtgärder för att öka 45 7 Kärhä ym.: Koe-eläinsuojelutoimikunnan ko- 436: trafiksäkerheten koonpanosta 437: 438: 443 Norrback ym.: Toimenpiteistä liikenneturval- 458 Paasilinna ym.: Työstä poissaolojen vaikutuk- 439: lisuuden parantamiseksi sesta työkyvyttömyyseläkkeen määrään 440: 441: 444 Rönnholm: Yleisen järjestyksen parantamises- 459 Peltola ym.: Aravavuokratalossa työsuhde- 442: ta Naantalissa kesäaikaan asunnossa asuvien asuntoedun verottamisesta 443: 444: 445 P. Leppänen: Rintamalla työvelvollisina ollei- 460 Könkkölä ym.: Liikuntaesteisille soveltuvien 445: den mahdollisuudesta päästä rintamasotilaseläke- junanvaunujen rakentamisesta 446: lain piiriin 447: 461 Malm m.fl.: Om verkan av utanför lägenhe- 448: 446 Tuomaala ym.: Sosiaalivakuutustoimikuntien ten utfört arbete på lantbruksföretagares semester- 449: työn tehostamisesta rätt 450: 451: 447 Elo ym.: Liikenteen jatkamisesta rataosuudella 461 Malm ym.: Tilan ulkopuolella tehtävän työn 452: Pori-Parkano vaikutuksesta maatalousyrittäjän lomaoikeuteen 453: 454: 448 Kärhä: Eläinsuojeluun myönnettävien valtion- 462 Hämäläinen ym.: Pellonraivauksen rajoittami- 455: apujen jakoperusteista sesta 456: 457: 449 Nordman m.fl.: Om urvidgad rätt att avdra - 463 Saarto ym.: Suomen ja Chilen kauppasuhteista 458: resekostnader vid beskattningen 459: 460: 449 Nordman ym.: Työmatkakulujen verovähen- 464 Saarikoski ym.: Liikkuvan poliisin toimiraken- 461: nysoikeuden kehittämisestä teen kehittämisestä 462: 463: 450 Nyby m.fl.: Om publicering av kollektivavtal 465 Stenius-Kaukonen ym.: Yksilöllistä varhaiselä- 464: kettä koskevien ohjeiden ja tiedottamisen kehittä- 465: 450 Nyby ym.: Työehto- ja virkaehtosopimusten misestä 466: julkaisemisesta 467: 466 Paakkinen ym.: Lakisääteisen valtionavun 468: 451 Paakkinen ym.: Korttelipoliisitoiminnan aloit- myöntämisestä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopis- 469: tamisesta Hyryiässä tolle 470: Sisällysluettelo 11 471: 472: 473: 467 Knuuttila ym.: Kuorma-autojen kuormien 468 Rajamäki: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä 474: valvonnan tehostamisesta koskevan asetuksen säännösten takautuvan sovelta- 475: misen estämisestä 476: 1985 vp. 477: 478: Kirjallinen kysymys n:o 231 479: 480: 481: 482: 483: Kietäväinen: Kauppapalvelujen turvaamisesta haja-asutusalueilla 484: 485: 486: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 487: 488: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitus- kaiskua koko kylän elinvoimaisuudelle ja -kelpoi- 489: tuesta annetun lain mukaan haja-asutusalueella suudelle . 490: . toimiva päivittäistavaramyymälä voi saada korko- Kyläläiset ja kylätoimikunnat ovat tarttuneet 491: tukea ja investointiavustusta tarpeellisen käyttö- tähän epäkohtaan ja ryhtyneet hankkimaan 492: omaisuuden hankkimiseen sekä uudisrakennus-, kauppiaita tyhjiksi jääviin myymäläkiinteistöihin 493: korjaus- ja muutostöiden suorittamiseksi. alueensa kauppapalvelujen turvaamiseksi. Lisäksi 494: Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole myöntä- monet lakkautuvien kauppojen kauppiaat olisivat 495: nyt rahoitustukea myymäläkiinteistön kauppaan. halukkaita jatkamaan kauppojen toimintaa. Yh- 496: deksi keskeisimmäksi ongelmaksi tässä on muo- 497: Em. tukimuotojen ohella on ollut käytössä dostunut rahoitustuen myöntämisessä vallitseva 498: toimintatuki päivittäistavaramyymälän toimin- käytäntö. 499: nan ylläpitämistä varten kaupan palvelujen saa- Perheyrityksenä vähittäiskauppa voitaisiin säi- 500: vutettavuuden huomattavan alenemisen estämi- lyttää olosuhteissa, missä suurempi yritys kustan- 501: seksi sekä tavarankuljetustuki kaupan palvelujen nusrakenteensa vuoksi on pakotettu sulkemaan 502: saavutettavuuden turvaamiseksi niille myymälän kylällä sijaitsevan sivumyymälänsä. 503: toimialueen asukkaille, joilla muuten olisi vai- Haja-asutusalueella sijaitsevan myymäläkiin- 504: keuksia saavuttaa palveluja. Toimintatukea voi- teistön osto tulisikin pikaisesti saattaa vähittäis- 505: daan myöntää myös myymäläautoille. kaupan rahoitustuen piiriin ja näin pyrkiä hillit- 506: Korkotukea ja investointiavustusta voi lisäksi semään kyläkauppojen kuolemia. 507: saada myös myymäläauton tai -veneen hankkimi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 508: seksi sekä niiden peruskorjaukseen ja myyntitilo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 509: jen uusimiseksi. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 510: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 511: Mikkelin läänissä ovat hyvin monet, todennä- 512: köisesti muutamat kymmenet myymälät lakkau- Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- 513: tusuhan edessä. Mm. suurten osuustoiminnallis- litus aikoo ryhtyä ulottaakseen haja-asu- 514: ten yritysten saneeraustoimenpiteet uhkaavat lo- tusalueella sijaitsevan myymäläkiinteistön 515: pettaa ja ovat jo lopettaneet useita maaseutuky- hankinnan vähittäiskaupan rahoitustuen 516: lien viimeisiä myymälöitä, minkä seurauksena piiriin, ja 517: monet kylät ovat jääneet tai jäämässä ilman mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus 518: vähittäiskaupan palveluja. Kauppapalvelujen aikoo ryhtyä turvatakseen kauppapalvelu- 519: loppuminen kylältä merkitsee huomattavaa ta- jen säilymisen haja-asutusalueilla? 520: 521: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1985 522: 523: Timo Kietäväinen 524: 525: 526: 527: 528: 4285006738 529: 2 1985 vp. - KK n:o 231 530: 531: 532: 533: 534: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 535: 536: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mintatuen ja tavarankuljetustuen. Valtion tulo- 537: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja menoarviossa tukeen on varattu vuodelle 1985 538: olette 16 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn yhteensä 11,1 milj. markkaa. Vuoden 1984 mää- 539: kirjeenne n:o 870 ohella lähettänyt valtioneuvos- räraha oli 9,6 milj. markkaa. 540: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl- 541: Kun haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in- 542: jennöksen kansanedustaja Kietäväisen kirjallisesta 543: vestointitukea haetaan kiinteälle myymälälle, on 544: kysymyksestä n:o 231, jossa tiedustellaan: 545: kysymyksessä yleensä myymälässä suoritettava 546: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- pienehkö korjaus tai kalusteiden uusiminen. 547: litus aikoo ryhtyä ulottaakseen haja-asu- Kiinteän myymälän ostoa ei ole otettu tuen 548: tusalueella sijaitsevan myymäläkiinteistön piiriin, koska valtion osallistuminen ostoon to- 549: hankinnan vähittäiskaupan rahoitustuen dennäköisesti nostaisi kiinteistön hintaa ja tuki 550: piiriin, ja näin koituisi lähinnä kauppatoiminnan aikaisem- 551: mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus malle harjoittajalle. Kun tuki myönnetään omis- 552: aikoo ryhtyä turvatakseen kauppapalvelu- tajan vaihtumisen jälkeen uudelle elinkeinonhar- 553: jen säilymisen haja-asutusualueilla? joittajalle kiinteistössä suoritettaviin korjauksiin 554: ja kalustohankintoihin, tuetaan nimenomaan 555: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen uutta, aloittavaa kauppiasta. 556: seuraavaa: Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamana 557: Hallitus pitää tärkeänä harvaan asuttujen alu- käynnistettiin syksyllä 1984 tutkimus haja-asutus- 558: eiden peruspalvelujen säilymistä. Päivittäistavara- alueiden kauppapalvelutilanteesta. Tutkimuksen 559: kaupan turvaamiseksi valtiovalta on nyt noin avulla on tarkoitus saada tietoja kauppapalvelu- 560: kymmenen vuoden ajan tukenut haja-asutusalu- jen tämän hetken saavutettavuudesta ja käyttöas- 561: eella toimivaa vähittäiskauppaa. Tuen piiriin teesta, jotta tukimuotoja voitaisiin edelleen ke- 562: kuuluvat sekä kiinteä myymälä että myymäläau- hittää ja painottaa kuluttajien tarpeita vastaavik- 563: to. Laki ja asetus haja-asutusalueiden vähittäis- si. Hallitus katsoo, että tämän tutkimuksen val- 564: kaupan rahoitustuesta ovat olleet jatkuvan kehit- mistuttua voidaan uudelleen arvioida, mihin 565: telyn alaisena. Nykyisellään tuki on jo suhteelli- mahdollisiin lisätoimenpiteisiin kauppapalvelu- 566: sen kattava, kun se käsittää investointituen, toi- jen turvaamiseksi on aiheellista ryhtyä. 567: 568: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1985 569: 570: Ministeri jermu Laine 571: 1985 vp. - KK n:o 231 572: 573: 574: 575: 576: Till Riksdagens Herr Talman 577: 578: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen statsförslaget för år 1985 har för stödet reserverats 579: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse sammanlagt 11,1 miljoner mark. Anslaget för år 580: nr 870 av den 16 maj 1985 till vederbörande 1984 uppgick tili 9,6 miljoner mark. 581: medlem av statsrådet för avgivande av svar över- 582: När investeringsstöd för detaljhandeln i gles- 583: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kietäväi- 584: bygder söks för en fast butik är det oftast fråga 585: nen undertecknade spörsmål nr 231: 586: om en mindre reparation elier anskaffande av 587: Vilka brådskande åtgärder har Rege- nya inventarier. Köp av fast butik omfattas inte 588: ringen för avsikt att vidta för att anskaff- av stödet, eftersom statens deltagande i köpet 589: ningen av en butiksfastighet i glesbygden skulie höja fastighetens pris och stödet sålunda 590: skulle omfattas av finansieringsstödet för komma den tidigare idkaren av butiksverksamhet 591: detaljhandeln i glesbygder, och tili del. När stödet efter ägarbytet beviljas ny 592: vilka andra åtgärder ämnar Regeringen näringsidkare för reparationer i fastigheten och 593: vidta för att bibehålla tillgången tili bu- för anskaffning av inventarier stöder man ut- 594: tiksservice i glesbygder? tryckligen den nya affärsidkare som inleder verk- 595: samheten. 596: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra Genom handels- cch industriministeriets fi- 597: följande: nansiering startades hösten 1984 en undersök- 598: Regeringen anser att det är viktigt att basservi- ning om läget inom butiksservicen i glesbygder. 599: cen i glesbygder bibehålis. För att trygga daglig- Undersökningen syftar tili att röna uppgifter om 600: varuhandeln har statsmakten nu i ungefär tio års tiligången tili butiksservice i dag och om hur 601: tid understött detaljhandeln i glesbygder. Stödet flitigt den uttnyttjas. Detta för att stödformerna 602: omfattar såväl fasta butiker som butiksbilar. kunde vidareutvecklas och tyngdpunkterna läg- 603: Lagen och förordningen om finansieringsstöd för gas så att den motsvarar konsumenternas behov. 604: detaljhandeln i glesbygder har kontinuerligt varit Regeringen anser att först sedan denna undersök- 605: föremål för utveckling. Det nuvarande stödet, ning är klar kan det på nytt bedömas vilka 606: som omfattar investeringsstöd, verksamhetsstöd ytterligare åtgärder skali vidtas för tryggande av 607: och varutransportstöd, har relativt bra täckning. I butiksservicen. 608: 609: Helsingfors den 17 juni 1985 610: 611: Minister jermu Laine 612: 1985 vp. 613: 614: Kirjallinen kysymys n:o 232 615: 616: 617: 618: Anttila: Posti- ja telepalvelujen saatavuuden turvaamisesta 619: 620: 621: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 622: 623: Vuonna 1984 asetti posti- ja telehallituksen erityisesti se, että telepalvelujen saanti heikke- 624: teleylijohtaja työryhmän tutkimaan: nee. 625: 1. Mitkä teletoimen yleisönpalvelukohteista on Tämän POTE-työryhmän työskentelystä ei ole 626: mahdollista nykymuotoisena lakkauttaa ja siirtää informoitu niiden toimipisteiden työntekijöitä, 627: niissä hoidetut tehtävät postitoimipaikoissa hoi- joiden työpaikan kohtaloa ja pysyvyyttä työryh- 628: dettaviksi. mässä on käsitelty. Miten valtionhallinnossa voi- 629: daan valmistella henkilöstön perusoikeuteen, 630: 2. Miltä osin ensimmäisen kohdan toimenpi- työhön, läheisesti liittyviä kysymyksiä ilman hen- 631: tein teletoimesta vapautuva henkilöstö on sijoi- kilöstön aktiivista myötävaikutusta? 632: tettavissa postitoimeen tai muualle valtionhallin- Telepalvelut ovat yhteiskunnan peruspalveluja, 633: toon. joiden saatavuus on taattava kaikille paikkakun- 634: 3. Millä toimenpiteillä teletoimen organisaati- nan koosta ja sijainnista riippumatta. Kehittä- 635: oon jäävien yleisönpalvelukohteiden toimintaa mällä uusia palveluja ja markkinoimaHa tehok- 636: voidaan hoitaa ja kehittää pitäen kustannukset kaammin jo olemassa olevia palveluja on mah- 637: tarkoituksenmukaisella tasolla. dollisuus antaa asiakkaille uusia, lisääntyviä pal- 638: Tämä ns. POTE-työryhmä on jättänyt mietin- veluja ottaen huomioon mm. voimakkaasti kehit- 639: tönsä huhtikuussa. Tämän työryhmän mietinnös- tyneet tietotekniikan tarpeet. Erityisesti telelai- 640: tä on pyydetty eri tahoilta lausunnot 20 kesäkuu- toksen tulisi panostaa pienyrittäjien palveluun 641: ta 1985 mennessä. nimenomaan tietotekniikan alalla. Samassa yh- 642: teydessä on muistettava myös, että telepalveluja 643: Valtionhallinnossa ollaan jälleen kerran suorit- tarvitsevat juuri vähävaraiset ihmiset kuten elä- 644: tamassa saneerauksia, jotka merkitsevät sekä ylei- keläiset, opiskelijat ja nuoret perheet, joilla ei ole 645: söpalvelujen heikkenemistä että myös henkilö- varaa omaan puhelimeen jne. 646: kunnan määrän vähenemistä. Näiden lakkautus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 647: listalla olevien telepalvelutoimipaikkojen joukos- tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 648: sa lienee myös Forssan telepalvelu, jonka aukiolo- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 649: aika postin yhteydessä tulisi jatkossa olemaan vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 650: arkisin vain klo 9. 00-17.00 ja illat ja viikonlo- 651: put se olisi suljettuna. Teletoimesta vapautuvan Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 652: henkilöstön sijoittamisesta ei ole tietoa. Postitoi- ryhtyä suunniteltujen telepalvelujen su- 653: mipaikkoihin voitaneen sijoittaa vain murto-osa pistusten peruuttamiseksi ottaen huo- 654: nykyisen teletoimen palveluksessa olevista henki- mioon sen, että telepalvelut ovat perus- 655: löistä. Samoin postin virkailijoita jouduttaisiin palveluja, joiden saatavuus on taattava 656: kouluttamaan teletehtäviin, kun jo nyt koulutet- kaikille paikkakunnan koosta ja sijainnis- 657: tu ja asiantunteva telehenkilöstö siirrettäisiin ta riippumatta, sekä 658: muihin tehtäviin. Samassa yhteydessä on muis- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 659: tettava, että mm. Forssan telepalvelutoiminta ei ryhtyä valtionhallinnossa toimivan henki- 660: ole ollut tappiollista lukuun ottamatta sähkelii- löstön vaikuttamismahdollisuuksien pa- 661: kennettä. Tällainen menettely ei tunnu kovin rantamiseksi erityisesti valmisteltaessa val- 662: kansantaloudelliselta, kun otetaan huomioon täs- tion henkilöstön asemaan tai työolosuh- 663: tä syntyvät henkilöstön koulutuskustannukset ja teisiin liittyviä kysymyksiä? 664: 665: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1985 666: 667: Sirkka-Liisa Anttila 668: 428500681L 669: 2 1985 vp. -- EJC n:o 232 670: 671: 672: 673: 674: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 675: 676: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa ja tilannetta on selvittänyt em. työryhmä. Tällöin 677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, on tutkittu mahdollisuuksia teletoimen palvelu- 678: olette 17 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn yksiköiden toiminnan taloudellisen tuloksen pa- 679: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston rantamiseen, joka tehtäisiin joko henkilöstön 680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- määrää ja työ- ja aukioloaikoja järjestelemällä tai 681: taja Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- tehtävien yhdistämisellä samalla paikkakunnalla 682: myksestä n:o 232: toimivan postitoimipaikan toimintaan. 683: Työryhmä ei ole ehdottanut telepalvelutoimin- 684: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nan lopettamista, vaan sen uudelleenjärjestelyä 685: ryhtyä suunniteltujen telepalvelujen su- joko saman palveluyksikön puitteissa tai yhdistä- 686: pistusten peruuttamiseksi ottaen huo- mällä telepalvelutoiminta postin toimintaan. Ky- 687: mioon sen, että telepalvelut ovat perus- seessä ei siis ole yleisönpalvelutoiminnan heiken- 688: palveluja, joiden saatavuus on taattava täminen, vaan voimavarojen vapauttaminen ja 689: kaikille paikkakunnan koosta ja sijainnis- uudelleenjärjestely entistä tehokkaampaa yleisön- 690: ta riippumatta, sekä 691: palvelua varten. T eletoimesta ei henkilöstöä aiota 692: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo irtisanoa, vaan voimavarojen uudelleenkohdenta- 693: ryhtyä valtionhallinnossa toimivan henki- misessa tullaan käyttämään hyväksi ns. henkilös- 694: löstön vaikuttamismahdollisuuksien pa- tön luonnollista poistumaa sekä mahdollisesti 695: rantamiseksi erityisesti valmisteltaessa val- tehtävä- ja huoneisto- ym. järjestelyjä posti- ja 696: tion henkilöstön asemaan tai työolosuh- teletoimen kesken. 697: teisiin liittyviä kysymyksiä? 698: Telepalvelutehtäviin koulutettua henkilöstöä 699: ei myöskään ole tarkoitus sijoittaa heidän koulu- 700: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tustasoaan vastaamattomiin tehtäviin, sillä työ- 701: ti seuraavaa: ryhmä on ehdottanut pelkästään telepalvelutoi- 702: Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, on minnan uudelleenjärjestelyjä. 703: posti- ja telehallituksen asettama työryhmä tutki- Työryhmässä on ollut pysyvinä jäseninä tele- 704: nut teletoimen asiakaspalveluyksiköiden toimin- palvelujen henkilöstöä edustavan ammattijärjes- 705: taa ja saanut äskettäin valmiiksi mietintönsä. tön Teleliitto ry:n edustaja ja selvää on myös, 706: Syynä työryhmän asettamiseen on ollut toimipai- että työryhmän ehdotuksia mahdollisesti toteu- 707: koissa hoidetun sähke-, puhelin- ja telexliiken- tettaessa tullaan niistä posti- ja telelaitoksessa 708: teen kysynnän jatkuva voimakas väheneminen, sovellettavan yhteistoimintamenettelyn ja laitok- 709: jonka on pääasiassa aiheuttanut yleisön käytössä sen henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti 710: olevien puhelimien sekä liikeyritysten käytössä neuvottelemaan. Henkilöstön aktiivinen myötä- 711: olevien telexien määrän voimakas kasvu. Yhä vaikutus asiassa on siis hyvin turvattu. 712: harvemmilla henkilöillä on tarve hoitaa telelii- Hallitus on yhtä mieltä kysymyksen esittäjän 713: kenneasiansa vanhoissa perinteisissä toimipai- kanssa siitä, että telepalvelujen tulee yhteiskun- 714: koissa. nan peruspalveluina olla kaikkien saatavilla. Tä- 715: Teletoimen asiakaspalveluyksiköiden päätehtä- mä on myös posti- ja telehallituksen tavoitteena 716: vänä ollut sähke- ja telexliikenne on viimeisten ja juuri tästä syystä joudutaan voimavaroja koh- 717: 20 vuoden aikana vähentynyt yli kolmanneksella. distamaan entisiä telepalveluja vaarantamatta uu- 718: Samalla on tämän liikenteen koostumus muuttu- siin voimakkaasti kehittyviin palveluihin. Tässä 719: nut siten, että yli 80 % sähkeistä on kotimaisia yhtyvät sekä pienyrittäjätoiminnan että vähäva- 720: korusähkeitä. Myös näissä palveluyksiköissä hoi- raisten henkilöiden edut. 721: dettavan liikenteen ennusteet osoittavat kehityk- Forssan osalta osoittaa suoritettu työryhmän 722: sen jatkuvan edellä kuvatun suuntaisena. selvitys, että telepalveluyksikön käyttöaste on 723: Epäedullisen kehityksen korjaamiseksi on ainoastaan 27 %, ts. vain tämä prosenttimäärä 724: posti- ja telehallitus pyrkinyt löytämään keinoja henkilökunnan työajasta käytetään telepalvelui- 725: 1985 vp. -- NJ( n:o 232 3 726: 727: den hoitoon. Toisin ilmaistuna merkitsee tämä Mahdollisia toimenpiteitä harkittaessa tullaan 728: sitä, että liikennetehtävät pystyttäisiin hoitamaan ottamaan huomioon Forssan telepalveluyksikön 729: -- aukioloaika huomioon ottaen -- entisen tasoi- henkilöstö siten, että ketään ei mahdollisten 730: sina nykyistä pienemmällä henkilömäärällä, jol- uudelleenjärjestelyjen vuoksi irtisanota. Myös 731: loin täten vapautuvat henkilöt ja vakanssit on henkilöstön työtehtävät ja työolosuhteet pyritään 732: mahdollista käyttää muihin palvelutehtäviin. säilyttämään joko ennallaan tai nykyisen tasoisi- 733: na. 734: 735: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1985 736: 737: Liikenneministeri Matti Luttinen 738: 4 1985 vp. -- ~ n:o 232 739: 740: 741: 742: 743: Till Riksdagens Herr Talman 744: 745: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kommer att fortgå i den ovan beskrivna rikt- 746: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av mngen. 747: den 17 maj 198 5 till vederbörande medlem av Post- och telestyrelsen har försökt finna åtgär- 748: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- der i avsikt att korrigera den ogynnsamma ut- 749: dagsledamot Anttila undertecknade spörsmål nr vecklingen och läget har utretts av den ovan 750: 232: nämnda arbetsgruppen. Härvid har man under- 751: sökt möjligheterna att förbättra det ekonomiska 752: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 753: resultatet av verksamheten inom telefunktionens 754: för att inställa de planerade inskränk- 755: betjäningsenheter, vilket skulle kunna åstadkom- 756: ningarna i teletjänsterna med beaktande 757: mas antingen genom arrangemang rörande per- 758: av att teletjänsterna är bastjänster som 759: sonalens storlek och arbets- och öppethållningsti- 760: bör vara tillgängliga för alla oberoende av 761: der eller genom sammanfogning av uppgifterna 762: ortens storlek och läge, samt 763: med verksamheten vid postanstalten på samma 764: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ort. 765: för att förbättra den inom statsfövalt- 766: ningen aställda personalens påverknings- Arbetsgruppen har inte föreslagit att tele- 767: möjligheter speciellt vid beredning av tjänstverksamheten skulle nedläggas utan att den 768: frågor som ansluter sig till den statsan- skulle omorganiseras antingen inom ramen för 769: ställda personalens ställning eller arbets- den nuvarande betjäningsenheten eller också ge- 770: förhållanden? nom sammanfogning av teletjänstverksamheten 771: och verksamheten vid postanstalteu. Det är alltså 772: inte fråga om en försämring av betjäningen av 773: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt allmänheten utan om befriande av resurser och 774: anföra följande: omorganisering för uppnående av en effektivare 775: kundbetjäning. Avsikten är inte att säga upp 776: Såsom det konstateras i motiveringen till spörs- personai vid telefunktionen, utan vid omdispo- 777: målet har en arbetsgrupp som tillsatts av post- neringen av resurser kommer man att utnyttja 778: och telestyrelsen undersökt verksamheten inom 779: den s.k. naturliga avgången samt möjligen omor- 780: telefunktionens kundbetjäningsenheter. Arbets- ganisering av uppgifterna och lokaliteterna samt 781: gruppen har nyligen fått sitt betänkande klart. annat dylikt inom post- och telefunktionen. 782: Orsaken till att arbetsgruppen tillsattes är den 783: fortgående, kraftiga minskningen av efterfrågan Personer som utbildats för teletjänstuppgifter 784: på telegram-, telefon- och telextrafik som sköts kommer heller inte att placeras i uppgifter som 785: vid anstalterna. Denna minskning har huvudsak- inte motsvarar deras utbildningsnivå, eftersom 786: ligen berott på den kraftiga ökningen av antalet arbetsgruppen endast föreslagit en omorganise- 787: telefoner och telexapparater som finns till all- ring av teletjänstverksamheten. 788: mänhetens respektive företagens förfogande. Allt I arbetsgruppen har som permanenta medlem- 789: färre personer har behov av att sköta sina teletra- mar ingått representanter för fackorganisationen 790: fikärenden vid de gamla, traditionella anstal- Teleliitto ry, och det är också klart att det vid ett 791: terna. eventuellt godkännande av arbetsgruppens för- 792: Den huvudsakliga uppgiften för telefunktio- slag kommer att föras förhandlingar i enlighet 793: nens kundebetjäningsenheter, telegram- och telex- med det samarbetsförfarande som tillämpas vid 794: trafiken, har under de senaste 20 åren minskat post- och televerket samt inrättningens personal- 795: med över en tredjedel. Samtidigt har samman- politiska program. Regeringen delar spörsmåls- 796: sättningen hos denna trafik förändrats så att över ställarens uppfattning om att teletjänsterna i 797: 80 % av den utgörs av inhemska lyxtelegram. form av bastjänster bör stå till allas förfogande. 798: Aven prognosen för den trafik som sköts vid Detta är också post- och telestyrelsens mål, och 799: dessa betjäningsenheter visar att utvecklingen av denna orsak är det nödvändigt att, utan att 800: 1985 vp. -- RJ( n:o 232 5 801: 802: äventyra tidigare service, inrikta resurserna på personai än tidigare, varvid de personer och 803: den service som utvecklas kraftigt. tjänster som blir lediga kan användas för andra 804: Arbetsgruppens utredning visar beträffande uppgifter. 805: Forssa att utnyttjandegraden för teletjänstenhe- Då eventuella åtgärder övervägs kommer per- 806: ten är endast 27 %, d.v.s. av personalens arbets- sonalen vid teletjänstenheten att tas i beaktande 807: tid används bara denna del för skötseln av sålunda att ingen kommer att friställas vid en 808: teletjänster. Uttryckt på ett annat sätt betyder eventuell omorganisation. Även personalens ar- 809: detta att kommunikationsärendena, då öppet- betsuppgifter och arbetsförhållanden kommer i 810: hållningstiderna beaktas, med bibehållande av mån av möjlighet att bevaras eller bibehållas på 811: nuvarande nivå kunde skötas med en mindre nuvarande nivå. 812: 813: Helsingfors den 6 juni 1985 814: 815: Trafikminister Matti Luttinen 816: j 817: j 818: j 819: j 820: j 821: j 822: j 823: j 824: j 825: j 826: j 827: j 828: j 829: j 830: j 831: 1985· vp. 832: 833: Kirjallinen kysymys n:o 233 834: 835: 836: 837: 838: Elo ym.: Yleishyödyllisten yhdistysten mahdollisuudesta järjestää 839: jäsenilleen matkailu- ja retkeilytoimintaa 840: 841: 842: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 843: 844: Viime aikoina ovat eräät matkatoimistot ryhty- kyistä vapaammin jäsentensä keskuudessa mat- 845: neet tekemään kilpailun rajoittamiseksi ja omaa kailua ja retkien järjestämistä matkatoimistojen 846: elinkeinoaan suojellakseen toistuvasti ilmiantaja puuttumatta siihen perättömiä ilmiantaja teke- 847: viranomaisille eläkeläisten, urheiluseurojen ym. mällä. Nykyään on eläkeläisjärjestöjen, urheilu- 848: yleishyödyllisten yhdistysten jäsenilleen järjestä- seurojen sekä rnuiden yleishyödyllisten yhdistys- 849: mistä retkistä ja muusta virkistystoiminnasta. ten toiminnan olennaisena osana retkien sekä 850: Ilmiantaja tehdessään ne ovat vedonneet matka- opinto- ja virkistysmatkojen järjestäminen. Ei 851: toimistoasetuksen 2 §:n, 21 §:n sekä 24 §:n ja voine olla yhteiskunnan sen paremmin kuin 852: erityisesti sen kolmannen kohdan säädöksiin. edellä mainittujen järjestöjen ja niiden jäsenten 853: Useimmat ilmiannot ovat kuitenkin osoittautu- edun mukaista, jos tällainen jo yleiseksi käytän- 854: neet aiheettamiksi eivätkä ole johtaneet syyttee- nöksi muodostunut toiminta niiltä kiellettäisiin 855: seen. Sen sijaan ilmiannoista on ollut seuraukse- asetusteitse. 856: na poliisiviranomaisille turhaa työtä ja monille Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 857: yhdistyksille sekä niiden toimihenkilöille tarpeet- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 858: tomia kuluja. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 859: Matkatoimistoasetus lieneekin sisällöltään van- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 860: hentunut ja lähes 20 vuotta voimassa olleena se 861: ei vastaa enää tämän päivän vaatimuksia. Asetus Onko Hallitus tietoinen 9. 7.1968 an- 862: annettiin aikanaan kuluttajien suojelemiseksi netun matkatoimistoasetuksen aiheutta- 863: huonossa taloudellisessa asemassa toimintaansa mista ristiriitaisuuksista, tarpeettomista 864: harjoittavien matkatoimistojen vararikkojen ai- ilmiannoista ja oikeudenkäynneistä ja 865: heuttamilta vahingoilta, eikä suinkaan varjele- yleishyödyllisten yhdistysten toimintaa 866: maan niitä yleishyödyllisten yhdistysten harjoitta- rajoittavista säädöksistä, ja jos on, 867: malta ja pelkästään jäsenilleen tarkoitetulta mat- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 868: kailu- ja virkistystoiminnalta. Kauppa- ja teolli- ryhtyä, jotta ajastaan jälkeen jäänyt mat- 869: suusministeriössä valmistellaan tiettävästi parhail- katoimistoasetus voisi nykyistä paremmin 870: laan muutosta matkatoimistoasetukseen. Tässä sallia yleishyödyllisten yhdistysten mah- 871: yhteydessä olisi samalla erinomainen tilaisuus dollisuuden harjoittaa jäsentensä keskuu- 872: sallia yleishyödyllisten yhdistysten harjoittaa ny- dessa matkailu- ja retkeilytoimintaa? 873: 874: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 198 5 875: 876: Mikko Elo Tuula Paavilainen Jussi Ranta 877: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Sinikka Hurskainen-Leppänen 878: Antti Kalliomäki 879: 880: 881: 882: 883: 428500682M 884: 2 1985 vp. - KK n:o 233 885: 886: 887: 888: 889: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 890: 891: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Asetuksen ulkopuolelle on rajattu vam hyvin 892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lyhytaikaiset kiertoajelut. Erilaisilla järjestöillä, 893: olette 21 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kuten esimerkiksi eläkeläis- ja nuorisojarjestöillä 894: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston samoin kuin seurakunnilla on ollut halua järjes- 895: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- tää jäsenilleen myös pitempiä matkoja, useimmi- 896: taja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ten ainakin toistuvasti, vaikkei ansiotarkoitusta 897: kysymyksestä n:o 233: olisikaan ollut todettavissa. Tästä syystä on aiheu- 898: tunut ilmiantoja luvanomasta matkatoimistoliik- 899: Onko Hallitus tietoinen 9. 7.1968 an- keen harjoittamisesta. 900: netun matkatoimistoasetuksen aiheutta- 901: mista ristiriitaisuuksista, tarpeettomista Matkatoimistoasetuksen soveltamisesta saatu- 902: ilmiannoista ja oikeudenkäynneistä ja jen kokemusten perusteella on voitu todeta, että 903: yleishyödyllisten yhdistysten toimintaa asetus on kokonaisuutena varsin hyvin täyttänyt 904: rajoittavista säädöksistä, ja jos on, tehtävänsä. Samoin asetuksen pohjalta omaksut- 905: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tu, erittäin merkityksellisenä pidettävä matkatoi- 906: ryhtyä, jotta ajastaan jälkeen jäänyt mat- mistoalan elinkeinolupiin liittyvä vakuusjärjestel- 907: katoimistoasetus voisi nykyistä paremmin mä on osoittanut toimivuutensa matkoja ja mui- 908: sallia yleishyödyllisten yhdistysten mah- ta matkapalveluja tilanneiden kuluttajien näihin 909: dollisuuden harjoittaa jäsentensä keskuu- palveluihin liittyvissä korvausasioissa. 910: dessa matkailu- ja retkeilytoimintaa? Matkailualalla tapahtunut kehitys asettaa mat- 911: katoimistoasetukselle omat muutosvaatimuksen- 912: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sa, jotka pyritään ottamaan huomioon parhail- 913: ti seuraavaa: laan viimeisteltävässä asetusuudistuksessa. Ulko- 914: Matkatoimistoasetus säädettiin vuonna 1968, maille suuntautuvan matkailun osalta suojeltavat 915: jolloin seuramatkailu Suomesta ulkomaille oli kuluttajaintressit tulevat vastaisuudessakin asetta- 916: voimakkaassa kasvussa. Matkatoimistoasetuksen maan elinkeinonharjoittajalle nykyisen käytän- 917: päätarkoituksena on taata kuluttajille tietty vä- nön mukaisia vaatimuksia. Kotimaisen matkai- 918: himmäissuoja matkojen ja muiden matkapalvelu- lun osalta on tarkoituksena vähentää lupasidon- 919: jen ostajana. Asetuksessa matkojen järjestämi- naisuutta. Tässä yhteydessä aatteellisten yhdistys- 920: ten ja seurakuntien ilman ansiotarkoitusta jäse- 921: nen, myyminen ja välittäminen ansiotarkoituk- 922: sessa tai toistuvasti on säädetty luvanvaraiseksi. nilleen kotimaassa järjestämät ja välittämät mat- 923: Säännös on sanamuotonsa mukaisesti tulkittuna kat esitetään rajattavaksi asetuksen soveltamisalu- 924: varsin tiukka ja sen kirjaimellinen noudattami- een ulkopuolelle. 925: nen on aiheuttanut joitakin tulkintaongelmia. Matkatoimistoasetuksen muutoksessa tullaan 926: Käytännössä soveltaminen on saattanut johtaa myös määrittelemään asiamiestoiminta, josta on 927: epätarkoituksenmukaisiinkin lopputuloksiin. aiheutunut joitakin valvonnallisia tulkintavai- 928: Toisaalta on todettava, että luvattomasta matka- keuksia. Asetuksen muutostyössä on kauttaaltaan 929: toimistotoiminnasta aiheutuneet oikeudenkäyn- pyritty selkeyttämään tulkinnanvaraisia kysymyk- 930: nit ovat olleet matkailun vilkkauteen nähden siä ja siten vähentämään tarpeenomien oikeu- 931: melko harvinaisia. denkäyntien mahdollisuutta. 932: 933: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 934: 935: Ministeri jermu Laine 936: 1985 vp. - KK n:o 233 937: 938: 939: 940: 941: Tili Riksdagens Herr Taimao 942: 943: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kort tid. Olika organisationer, såsom pensionärs- 944: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse och ungdomsorganisationer ävensom försam- 945: av den 21 maj 198 5 tili vederbörande medlem av lingar, har varit villiga att för sina medlemmar 946: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift anordna även längre resor, oftast även upprepade 947: av följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. gånger, även om förvärvssyfte inte kunnat kon- 948: undertecknade spörsmål nr 233: stateras. Detta har lett tili angivelser om otillåten 949: resebyråverksamhet. 950: Är Regeringen medveten om de inkon- 951: sekvenser, onödiga angivelser och rätte- På basis av erfarenheterna av tillämpningen av 952: gångar samt om stadganden som begrän- förordningen om resebyråer har man kunnat 953: sar allmännyttiga föreningars verksamhet konstatera att förordningen i sin helhet har 954: vilka föranleds av förordningen om rese- mycket väl fyllt sin uppgift. Med stöd av förord- 955: byråer som givits 9. 7.1968, och om så är ningen har införts ett system med säkerheter, 956: fallet, som ansluter sig tili näringstillstånden inom 957: vilka åtgärder avser Regeringen vidta branschen och som skall anses som mycket bety- 958: för att förordningen om resebyråer, vii- dande. Systemet har visat sig vara funktionsdug- 959: ken inte längre uppfyller tidens krav, ligt när det gäller ersättningsfrågor i samband 960: bättre än i dag skulle tillåta allmännytti- med att konsumenterna beställt resor eller andra 961: ga föreningar att bedriva turism och ut- resetjänster. 962: flyktsverksamhet bland sina medlemmar? Utvecklingen inom turistbranschen ställer sina 963: krav på ändringen av förordningen om reseby- 964: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra råer. Dessa krav avses att bli beaktade vid revide- 965: följande: ringen av förordningen. Detta arbete har nu 966: Förordningen om resebyråer utfärdades år kommit på slutrakan. 1 fråga om turismen tili 967: 1968. Då ökade sällskapsresorna från Finland tili utlandet kommer de konsumentintressen som 968: utlandet kraftigt. Huvudsyftet med förordningen skall skyddas ställa sådana krav på näringsidkaren 969: om resebyråer är att garantera konsumenterna ett som motsvarar den nuvarande praxisen. 1 fråga 970: visst minimiskydd vid köp av resor och andra om turismen i hemlandet är avsikten att minska 971: resetjänster. 1 förordningen stadgas att för anord- verksamhetens förbundenhet med tillstånd. 1 det 972: nande, försäljning och förmedling av resor, som här sammanhanget föreslås att de resor som 973: sker i förvärvssyfte eller upprepade gånger, er- ideella föreningar och församlingar anordnar för 974: fordras tillstånd. Tolkningen av stadgandet enligt eller förmedlar tili sina medlemmar uran 975: ordalydelsen är mycket snäv och ett ordagrant förvärvssyfte skall avgränsas från tillämpningsom- 976: iakttagande har lett tili vissa tolkningsproblem. 1 rådet för förordningen. 977: praktiken har tillämpningen kunnat även leda 1 samband med ändringen av förordningen om 978: tili resultat som är oändamålsenliga. Å andra resebyråer kommer man att definiera ombuds- 979: sidan bör konstareras, att rättegångar som upp- mannaverksamhet, som har lett tili vissa tolk- 980: stått på grund av resebyråverksamhet, som drivits ningsproblem i fråga om övervakningen. 1 revi- 981: utan tillstånd, har varit ganska sällsynta med deringsarbetet har man genomgående försökt 982: tanke på den täta turismen. klargöra frågor som har blivit föremål för tolk- 983: Från förordningens tillämpningsområde har ning och sålunda minska möjligheterna tili onö- 984: endast avgränsats rundturer, som varar mycket diga rättegångar. 985: 986: Helsingfors den 18 juni 1985 987: 988: Minister jermu Laine 989: 1985 vp. 990: 991: Skriftligt spörsmål nr 234 992: 993: 994: 995: 996: Norrback m.fl.: Om förhindrad indragning av kustradiostationer 997: 998: 999: Tili Riksdagens Herr Talman 1000: 1001: Post- och televerket har planer på att minska tiotal meter bort, men telefonkontakt via NMT- 1002: antalet kustradiostationer från nuvarande 5 tili 1 telefon kan inte upprättas, därför att man inte 1003: under kommande 10-årsperiod. För närvarande känner varandras telefonnummer. Med VHF- 1004: finns det kustradiostationer i Vasa, Mariehamn, telefon kan man direkt kommunicera med den 1005: Hangö, Helsingfors och Kotka. Enligt planerna andra båten uran några som helst svårigheter. 1 1006: skulie först Hangö och Kotka kustradiostationer en nödsituation kan man också med VHF-telefon 1007: stängas, senare Vasa och Mariehamn. Post- och anropa även handelsfartyg elier färjor, som råkar 1008: televerket motiverar sina planer med att kustra- passera förbi en båt i sjönöd. 1009: diotrafiken inte är lönsam. Dessutom är NMT-telefonen ca 5 gånger dyra- 1010: Post- och televerkets indragningsplaner, som re än en högklassig VHF-telefon, ca 15 000- 1011: baserar sig enbart på lönsamhetsskäl, vore emel- 20 000 mk för NMT mot 3 500-4 000 mk för 1012: lertid katastrofala ur sjösäkerhetssynvinkel. VHF. Eftersom VHF-telefonsamtalen tili och 1013: från land kopplas via kustradiostationerna säger 1014: Det finns inga möjligheter för en enda kustra- 1015: det sig självt att dessa har en oerhört stor 1016: diostation i Helsingfors att ens behjälpligt klara 1017: betydelse för småbåtarna i synnerhet ur säker- 1018: uppgifterna inom sjösäkerheten. ,Om man tänker 1019: hetssynvinkel. En indragning av kustradiostatio- 1020: sig att det händer en sjöolycka i Alands eller Vasa 1021: ner måste även av detta skäl avvisas. 1022: skärgård, med t.ex. personskador som. följd, är 1023: det självklart att kustradiostationerna i Marie- För sjömän på långfart som för fartygen och 1024: hamn respektive Vasa kan fungera som sam- rederierna är det viktigt att kunna hålia komak- 1025: bandscentral, eftersom personalen där har den ter hemåt tili fartygen. Detta sker via radiotele- 1026: lokalkännedom som behövs för att dirigera und- fon- och telexförmedling. Post- och telestyrelsen 1027: sättningen på bästa sätt. En motsvarande funktion har härvid börjat att alit mera utnyttja förmed- 1028: hos kustradion i Helsingfors är ytterst svår att ling av samtai via sateliit, vilket i sig inte är 1029: ordna. Samma är förhåliandet vid t.ex. bekämp- något att anmärka på. Däremot är taxorna för 1030: ning av oljeutsläpp tili havs. Redan av detta skäl telefonsamtal via sateliit mer än dubbelt högre 1031: borde alla kustradiostationer bibehålias. än när det traditionelia systemet med långvågste- 1032: lefoni används. Denna utveckling är följaktligen 1033: Kustradiostationerna har också synnerligen vik- ägnad att kraftigt fördyra kontakterna melian 1034: tiga funktioner när det gälier småbåtstrafiken fartyg i fjärrtrafik och hemlandet. Det vore 1035: sommartid vid våra kuster och i våra skärgårdar. emeliertid viktigt att säkerstälia möjligheterna för 1036: Kustradiostationerna förmedlar nämligen radio- sjömännen att kunna hålia telefonkontakt med 1037: samtai från och tili småbåtar,: som är utrustade de hemmavarande tili en rimlig kostnad. 1038: med VHF-telefon. Post- och telestyrelsen försöker Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 1039: nu marknadsföra ett annat telefonsystem, nämli- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 1040: gen NMT-telefon, även för småbåtar. NMT-tele- ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 1041: fonen är emeliertid inte alis lika användbar som följande spörsmål: 1042: VHF-telefonen tili sjöss. NMT-telefonen förutsät- 1043: ter nämligen att man ringer upp ett visst telefon- Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 1044: nummer. Man kan t.ex. inte kommunicera med för att förhindra indragningen av kustra- 1045: NMT-telefon melian två båtar, om man inte diostationer tili förfång för sjösäkerheten, 1046: känner tili den andra båtens telefonnummer. för att säkerstälia att småbåtarnas VHF- 1047: Man kan tänka sig en situation, där en båt kört telefonsystem skali kunna användas även 1048: på grund och en annan båt ligger bara några för landkontakter så allmänt som möjligt 1049: 1050: 428500691X 1051: 2 1985 vp. - KK n:o 234 1052: 1053: samt för att säkerställa att taxorna för na hållas på nuvarande nivå för långvågs- 1054: radiotelefonsamtal för sjömän skall kun- samtal? 1055: 1056: Helsingfors den 21 maj 1985 1057: 1058: Ole Norrback Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn 1059: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman 1060: Boris Renlund Henrik Westerlund Håkan Malm 1061: 1985 vp. - KK n:o 234 3 1062: 1063: Kirjallinen kysymys n:o 234 Suomennos 1064: 1065: 1066: 1067: 1068: Norrback ym.: Rannikkoradioasemien lakkauttamisen estäruisestä 1069: 1070: 1071: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 1072: 1073: Posti- ja telelaitos suunnittelee rannikkoradio- keuksitta suorassa yhteydessä toiseen veneeseen. 1074: asemien lukumäärän vähentämistä nykyisestä vii- Hätätilassa voi VHF-puhelimella myös kutsua 1075: destä yhteen tulevana kymmenvuotiskautena. kauppalaivoja tai lauttoja, jotka sattuvat kulke- 1076: Rannikkoradioasemia on tällä hetkellä Vaasassa, maan merihädässä olevan veneen ohi. 1077: Maarianhaminassa, Hangossa, Helsingissä ja Kot- Tämän lisäksi NMT-puhelin on noin viisi kenaa 1078: kassa. Suunnitelman mukaan suljettaisiin ensiksi kalliimpi kuin korkealuokkainen VHF-puhelin, 1079: Hangon ja Kotkan rannikkoradioasemat, myö- eli n. 15 000-20 000 mk VHF-puhelimen mak- 1080: hemmin Vaasan ja Maarianhaminan. Posti- ja saessa 3 500-4 000 mk. Koska VHF-puhelut 1081: telelaitos perustelee suunnitelmiaan sillä, että maalle ja maalta kytketään rannikkoradioasemien 1082: rannikkoradioliikenne ei kannata. kautta, on itsestään selvää, että näiden merkitys 1083: Posti- ja telelaitoksen lakkauttamissuunnitel- pienveneiden kannalta etenkin turvallisuussyistä 1084: mat, jotka perustuvat yksinomaan kannattavuus- on erittäin suuri. Rannikkoradioasemien lakkaut- 1085: syihin, olisivat kuitenkin meriturvallisuuden kan- taminen on myös tästä syystä torjuttava. 1086: nalta tuhoisia. Pitkillä linjoilla oleville merimiehille ja aluksil- 1087: le sekä varustamoille on tärkeätä voida pitää 1088: Yhdelläkään Helsingissä sijaitsevalla rannikko- 1089: radioasemalla ei ole mahdollisuutta edes autta- yhteyttä kotiin ja laivoihin. Tämä tapahtuu ra- 1090: diopuhelimitse ja kaukokirjoittimen välityksellä. 1091: vasti selvitä meriturvallisuustehtävistä. Jos ajatel- 1092: Posti- ja telelaitos on tässä yhä enemmän alkanut 1093: laan, että Ahvenanmaan tai Vaasan saaristossa 1094: käyttää hyväkseen satelliitin kautta tapahtuvia 1095: tapahtuu merionnettomuus, josta aiheutuu esim. 1096: puheluja, minkä johdosta sinänsä ei ole mitään 1097: henkilövahinkoja, on itsestään selvää, että Maari- 1098: huomauttamista. Sitä vastoin ovat satelliitin 1099: anhaminan tai Vaasan rannikkoradioasemat voi- 1100: kautta tapahtuvien puhelujen maksut yli kaksi 1101: vat toimia yhteyskeskuksina, koska sikäläisellä 1102: kenaa kalliimpia kuin ne puhelut, jotka tapahtu- 1103: henkilökunnalla on tarvittava paikallistuntemus 1104: avun ohjaamiseksi parhaalla mahdollisella taval- vat tavanomaisella järjestelmällä pitkäaaltopuhe- 1105: la. Helsingin rannikkoradion vastaavaa toimintaa luja käyttäen. Näin ollen tämä kehitys nostaa 1106: on erittäin vaikeata järjestää. Olosuhteet ovat voimakkaasti kaukoliikenteessä olevien alusten ja 1107: samat merellä tapahtuvien öljypäästöjen torjun- kotimaan välisten yhteyksien kustannuksia. Olisi 1108: kuitenkin tärkeätä varmistaa merimiesten mah- 1109: nassa. Jo tästä syystä tulisi kaikki rannikkoradio- 1110: dollisuus yhteyden pitämiseen kotiväkeen koh- 1111: asemat säilyttää. 1112: tuullisin kustannuksin. 1113: Rannikkoradioasemilla on myös varsin tärkeitä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1114: toimintoja, jotka koskevat kesäaikaan rannikoil- tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme 1115: lamme ja saaristoissamme tapahtuvaa pienvene- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 1116: liikennettä. Rannikkoradioasemat välittävät senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1117: VHF-puhelimella varustettujen pienveneiden ra- 1118: diopuheluja. Posti- ja telelaitos yrittää nyt mark- 1119: kinoida toista puhelinjärjestelmää, nimittäin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 1120: NMT-puhelinta, myös pienveneille. NMT-puhe- ryhtyä estääkseen meriturvallisuuden 1121: lin ei kuitenkaan ole läheskään yhtä käyttökel- kannalta haitallisesti vaikuttavan rannik- 1122: poinen merellä kuin VHF-puhelin. Kaksi venettä koradioasemien lakkauttamisen, varmis- 1123: ei esim. voi olla yhteydessä toistensa kanssa taakseen sen, että pienveneet voivat käyt- 1124: NMT-puhelimella, ellei tiedä toisen veneen pu- tää VHF-puhelinjärjestelmää myös maalle 1125: helinnumeroa. VHF-puhelimella voi olla vai- suuntautuviin yhteyksiin niin yleisesti 1126: 4 1985 vp. -- FJ< n:o 234 1127: 1128: kuin mahdollista, sekä varmistaakseen maksut voitaisiin pysyttää nykyisten pit- 1129: sen, että merimiesten radiopuhelujen käaaltopuhelujen tasolla? 1130: 1131: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1985 1132: 1133: Ole Norrback Jutta Zilliacus Elisabeth Rehn 1134: Gunnar ] ansson Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman 1135: Boris Renlund Henrik Westerlund Håkan Malm 1136: 1985 vp. - KK n:o 234 5 1137: 1138: 1139: 1140: 1141: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 1142: 1143: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teyksien täydentämisestä ja hoitaa kansainvälisten 1144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hätätaajuuksien päivystystä ja viestiliikennettä. 1145: olette 21 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn Vaara- tai hätäliikenteessä rannikkoradioasema 1146: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston siis ottaa vastaan radiolla lähetetyn hätäsanoman 1147: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- ja välittää tiedot meripelastuskeskukselle, joka 1148: taja Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjalli- ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin johtaen 1149: sesta kysymyksestä n:o 234: pelastustoimintaa. Käytännön meripelastustehtä- 1150: vät suorittaa ensisijaisesti merivartiolaitos, jolla 1151: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo on käytettävissään tehtävään tarvittavaa kalustoa 1152: ryhtyä estääkseen meriturvallisuuden ja paras asiantuntemus - myös Suomen ranni- 1153: kannalta haitallisesti vaikuttavan rannik- kon paikallistuntemus. Pääosa viestiliikenteestä 1154: koradioasemien lakkauttamisen, varmis- hoidetaan tämän jälkeen suoraan pelastusyksiköi- 1155: taakseen sen, että pienveneet voivat käyt- den ja hädässä tai vaarassa olevan aluksen kesken. 1156: tää VHF-puhelinjärjestelmää myös maalle 1157: suuntautuviin yhteyksiin niin yleisesti Rannikkoradioasemien määrä ja toiminnan 1158: kuin mahdollista, sekä varmistaakseen muodot ovat pitkän kehityksen tulos ja ne ovat 1159: sen, että merimiesten radiopuhelujen usein olleet muutosten kohteena, koska niitä on 1160: maksut voitaisiin pysyttää nykyisten pit- pyritty pitämään kunkin ajan vaatimusten mu- 1161: käaaltopuhelujen tasolla? kaisina. 1162: Posti- ja telelaitos ei suunnittele rannikkora- 1163: dioasemien vähentämistä. Meneillään on sen si- 1164: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 1165: jaan kehittämistoimia, joilla pyritään kehittä- 1166: ti seuraavaa: 1167: mään meriradioliikennettä hoiravien yksiköiden 1168: Posti- ja telelaitoksesta annetun lain (61181) työnjakoa ja yhteistyön muotoja siten, että me- 1169: mukaan posti- ja telelaitoksen tehtävänä on mm. renkulkijoille voitaisiin saada aikaan entistäkin 1170: hoitaa valtion yleistä teletoimintaa sekä huolehtia parempi palvelu pienemmin henkilökustannuk- 1171: sen tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä. Posti- sin. Tähän sekä antaa mahdollisuuksia että aset- 1172: ja lennätinlaitoksen talouden hoidon yleisistä taa vaatimuksia tulossa oleva tulevaisuuden hätä- 1173: perusteista annetussa laissa (565 150) laitokselle ja turvallisuusjärjestelmä, jonka yleismaailmalli- 1174: on myös säädetty velvoite hoitaa laitoksen talout- nen käyttöönotto alkaa vuonna 1987. Sen avulla 1175: ta terveiden liikeperiaatteiden mukaan laitoksen automatisoidaan hätätilanteiden hälytykset ja 1176: kannattavuutta ja maan yleistä etua silmällä suuri osa muustakin alusten radioliikenteestä. 1177: pitäen. Rannikkoradioasemat ja niiden osallistu- Posti- ja telelaitoksen kehittämissuunnitelmas- 1178: minen merenkulun viestintäpalvelusten tuotta- sa on pyrkimyksenä, että merellä oleva alus saa 1179: miseen on osa posti- ja telelaitoksen hoitamaa vähintään samat palvelut kuin nykyisin; vain 1180: valtion yleistä teletoimintaa. palveluita tuottava henkilökunta on maantieteel- 1181: Meripelastuspalvelusta annetun lain (628182) lisesti toisin sijoittuneena. Pohjanlahden ranni- 1182: mukaan meripelastuspalvelua suorittaa rajavartio- kolla on jo vuosien ajan ollut käytössä vastaava 1183: laitos, joka myös huolehtii meripelastuspalvelun järjestely, sillä Vaasassa sijaitsevan radioaseman 1184: suunnittelusta, johtamisesta ja valvonnasta sa- radiovirkailija hoitaa radioliikenteen koko ranni- 1185: moin kuin meripelastuspalveluun osallistuvien kolla Rauman seudulta Perämeren pohjukkaan. 1186: viranomaisten ja yhteisöjen toiminnan yhteenso- VHF-verkkoa pidetään yllä ja kehitetään edel- 1187: vittamisesta. leen mm. ottamalla käyttöön digitaalinen selek- 1188: Meripelastuspalvelua johtaa meripelastuskes- tiivikutsu. Lisäksi posti- ja telelaitos tarjoaa me- 1189: kus, joka ratkaisee saamiensa tietojen perusteella renkulkijoille myös autopuhelinverkkojensa pal- 1190: vaaratilanteen asteen sekä ilmoittaa ratkaisunsa veluita, koska ne ovat kehittyneempiä kuin pe- 1191: meripelastustoimintaan osallistuville. Posti- ja te- rinteisissä merenkulun järjestelmissä. Esimerkiksi 1192: lelaitos huolehtii muiden viranomaisten viestiyh- NMT-verkko tarjoaa rannikon läheisyydessä täy- 1193: 6 1985 vp. - KK n:o 234 1194: 1195: sin tilaajavalintaisen automaattiyhteyden kaikki- Samalla liikenneministeriö totesi, että posti- ja 1196: alle maailmanlaajuiseen puhelinverkkoon. Sa- telehallitus pidättäytyy selvityksen ajaksi enem- 1197: maan pystyy meriradiojärjestelmistä vain satelliit- mistä toimenpiteistä rannikkoradioasemien toi- 1198: titietoliikenne, joka kuitenkin vaatii sellaiset lait- minnan tai henkilökunnan supistamiseksi. 1199: teet, ettei niiden hankkiminen yleensä tule pien- 1200: veneissä kyseeseen. Merenkulkijoiden puhelumaksujen alentami- 1201: Liikenneministeriö on 19.12.1984 asettanut seen on kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa 1202: työryhmän, jonka tehtävänä on 31.12.1985 men- sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan mo- 1203: nessä virkatyönä selvittää posti- ja telelaitoksen mentilla 3 3. 98.5 3 (Merenkulkijoiden puhelinlas- 1204: rannikkoradioasemien henkilöstötarve ja niiden kujen alentaminen) osoitettu 300 000 markan 1205: toiminnan tarkoituksenmukainen kehittäminen. määräraha. 1206: 1207: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1985 1208: 1209: Liikenneministeri Matti Luttinen 1210: 1985 vp. - KK n:o 234 7 1211: 1212: 1213: 1214: 1215: Tili Riksdagens Herr Talman 1216: 1217: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rionelia nödfrekvenserna och telekommunikatio- 1218: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av nerna. 1219: den 21 maj 198 5 tili vederbörande medlem av Inom de kommunikationer som äger rum vid 1220: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- fara och i nödsituationer tar kustradiostationen 1221: dagsman Ole Norrback m.fl. undertecknade alitså emot det via radio förmedlade nödbudska- 1222: spörsmål nr 234: pet och förmedlar uppgifterna tili sjöräddnings- 1223: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta centralen, som leder räddningsverksamheten och 1224: för att förhindra indragningen av kustra- vidtar de åtgärder som situationen kräver. De 1225: praktiska sjöräddningsuppgifterna handhas i 1226: diostationer tili förfång för sjösäkerheten, 1227: första hand av sjöbevakningsväsendet, som tili 1228: för att säkerställa att småbåtarnas VHF- 1229: sitt förfogande har erforderlig materiel och den 1230: telefonsystem skali kunna användas även 1231: bästa sakkännedomen - också lokalkännedom i 1232: för landkontakter så alimänt som möjligt 1233: fråga om Finlands kust. Huvuddelen av radio- 1234: samt för att säkerställa att taxorna för 1235: kommunikationerna sköts därefter direkt melian 1236: radiotelefonsamtal för sjömän skali kun- 1237: räddningsenheterna och det fartyg som befinner 1238: na hålias på nuvarande nivå för långvågs- 1239: sig i nöd elier fara. 1240: samtal? 1241: Antalet kustradiostationer och formerna för 1242: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt verksamheten är resultatet av en lång utveckling, 1243: anföra följande: och de har ofta varit föremål för omändringar, 1244: Enligt lagen om post- och televerket (61/81) eftersom man har försökt se tili att de motsvarar 1245: har post- och televerket tili uppgift bl.a. att sköta tidens krav. 1246: statens alimänna televerksamhet samt sörja för Post- och televerket planerar inte någon in- 1247: ett ändamålsenligt utnyttjande av den. I lagen skränkning av antalet kustradiostationer. På gång 1248: om de alimänna grunderna för post- och telegraf- är däremot utvecklingsåtgärder, genom vilka 1249: verkets hushålining (565/50) stadgas också att man försöker utveckla arbetsfördelningen mellan 1250: verkets hushålining bör skötas enligt sunda af- de enheter som handhar sjöradiokommunikatio- 1251: färsprinciper med avseende fäst på verkets lön- nerna och samarbetsformerna så, att det skali bli 1252: samhet och landets alimänna fördel. Kustradio- möjligt att ge sjöfararna bättre service än förut 1253: stationerna och deras deltagande i producerandet tililägre personkostnader. Det framtida nöd- och 1254: av kommunikationstjänster på sjöfartens område säkerhetssystem som är på kommande och som 1255: är en del av statens alimänna televerksamhet, på det globala planet tas i bruk med början år 1256: som handhas av post- och televerket. 1987 ger möjligheter tili detta, samtidigt som det 1257: Enligt lagen om sjöräddningstjänst (628182) medför nya krav. Med hjälp av detta system 1258: svarar gränsbevakningsväsendet för sjöräddnings- automatiseras alarmen i nödsituationer och en 1259: tjänsten. Gränsbevakningsväsendet omhänderhar stor del även av fartygens övriga radiokommuni- 1260: också planeringen, ledningen och övervakningen kationer. 1261: av sjöräddningstjänsten ävensom koordineringen I post- och televerkets utvecklingsplan strävar 1262: av de i sjöräddningstjänsten deltagande myndig- man tili att fartyg tili sjöss skali få minst samma 1263: heternas verksamhet. tjänster som för närvarande; endast den personai 1264: Sjöräddningstjänsten leds av sjöräddningscen- som producerar tjänsterna är i geografiskt avseen- 1265: tralen, som på basen av de uppgifter den erhåliit de annorlunda placerad. Vid Bottniska vikens 1266: bestämmer graden av fara i den uppkomna kuster har ett motsvarande system redan en 1267: situationen samt underrättar dem som deltar i längre tid varit i bruk, eftersom radiotjänsteman- 1268: sjöräddningsverksamheten om sitt beslut. Post- nen vid den radiostation som är belägen i Vasa 1269: och televerket ombesörjer kompletteringen av sköter radiotrafiken längs med hela kusten från 1270: andra myndigheters kommunikationsförbindelser Raumotrakten tili den innersta delen av Botten- 1271: och handhar jourtjänsten i fråga om de inrerna- viken. 1272: 8 1985 vp. - KK n:o 234 1273: 1274: VHF-nätet upprätthålls och utvecklas alltjämt 31.12.1985 som tjänstearbete utreda personalbe- 1275: bl.a. genom att ett digitalt selektivanrop tas i hovet vid post- och televerkets kustradiostationer 1276: bruk. Post- och televerket erbjuder därjämte och en ändamålsenlig utveckling av verksam- 1277: sjöfararna också tjänster inom ramen för sina heten vid stationerna. Samtidigt konstaterade 1278: mobiltelefonnät, eftersom de är längre utveckla- trafikministeriet att post- och telestyrelsen under 1279: de än sjöfartens traditionella system och arrange- den tid utredningen pågår skall avhålla sig från 1280: mang. T.ex. NMT-nätet erbjuder i närheten av att vidta vidare åtgärder i syfte att inskränka 1281: kusten en helt på abonnentval baserad automat- verksamheten vid kustradiostationerna eller deras 1282: förbindelse överallt till det globala telefonnätet. personal. 1283: Av sjöradiosystemen kan detsamma presteras en- För sänkning av sjöfararnas telefonavgifter har 1284: dast av satellittelekommunikationerna, som lik- i statsförslaget för innevarande år under moment 1285: väl kräver sådana anordningar att anskaffningen 3 3. 98. 53 inom social- och hälsovårdsministeriets 1286: av dem i allmänhet inte kommer i fråga när det förvaltningsområde, sänkning av sjöfarares tele- 1287: gäller mindre båtar. fonräkningar, anvisats ett anslag på 300 000 mk. 1288: Trafikministeriet tillsatte 19.12.1984 en ar- 1289: betsgrupp som hade till uppgift att före 1290: 1291: Helsingfors den 25 juni 1985 1292: 1293: Trafikminister Matti Luttinen 1294: 1985 vp. 1295: 1296: Kirjallinen kysymys n:o 235 1297: 1298: 1299: 1300: 1301: H. Kemppainen: Postipalvelujen ja postiautopalvelujen turvaami- 1302: sesta haja-asutusalueilla 1303: 1304: 1305: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 1306: 1307: Nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassa on totut- tun talouden muodostama kyläyhteisö jonkin 1308: tu pitämään itsestäänselvyytenä, että tietyt perus- matkaa Vuokatin-Sotkamon kirkonkylän asu- 1309: palvelut ovat jokaisen ulottuvilla. Asutuskeskuk- tustaajamasta ja Sotkamon-Kajaanin valtatien 1310: sissa palveluvarustus on jatkuvasti kehittynyt ja tuntumassa. Aikaisemmin kylällä kävi Kajaanista 1311: peruspalvelujen lisäksi niissä on saatavilla sekä klo 6.15 lähtevä postiauto tuoden postin ja 1312: tarpeellisen toimeentulon kannalta välttämättö- tarjoten kyläläisille liikenneyhteyden, esim. van- 1313: mät palvelut että yhä enemmän myös viihtyvyyt- huksille mahdollisuuden asiointiin kirkonkylällä 1314: tä parantavia ja vapaa-ajan toimintoja tukevia terveyskeskuksessa. Postiauton käynti kylällä lo- 1315: palveluja. petettiin, vaikka siihen ei aikataulullisesti eikä 1316: Maaseudulla, haja-asutusalueilla ja kylissä ke- myöskään liikennetaloudellisesti ollut kovin suur- 1317: hitys on menossa kuitenkin päinvastaiseen suun- ta painetta. Kylältä loppui kulkuyhteys. Postin 1318: taan. Aivan tarpeellisena ja välttämättömänä pi- saanti jo aamulla korvattiin postinjakeluautolla, 1319: dettyjen palveluiden saatavuus on monin paikoin joka lähti Kajaanista heti klo 9:n jälkeen etelän 1320: vaikeutumassa ja monet peruspalvelutkin katoa- postin saavuttua Kajaaniin. Kiireellisen jakeluai- 1321: vat. Koulun, kaupan, postin ja liikenteen koh- kataulun takia tästäkin vuorosta on nyt luovuttu. 1322: tuulliset palvelut on totuttu pitämään välttävänä Kyläläiset menettivät siis sekä tärkeän liikenneyh- 1323: miniminä. teyden että aamupostin saannin. 1324: Postin peruspalvelut, postitoimipaikat, posti- Vastaavia esimerkkejä postipalvelujen heikke- 1325: autoliikenne ja postinjakelu- ja' palveluautojen nemisestä on haja-asutusalueilla ja erityisesti ke- 1326: hitysalueilla runsaasti. Kun yhteiskunta ei näillä 1327: palvelut ovat joutuneet monin paikoin haja-asu- 1328: alueilla tarjoa juuri mitään muitakaan palveluja, 1329: tusalueilla vaaravyöhykkeeseen. Postilaitoksen 1330: piirissä on viime vuosien aikana toteutettu ja olisi peruspalvelujen saatavuudesta pidettävä sitä 1331: lähitulevaisuudessa suunniteltu huomattavia toi- suurempi huoli. 1332: minnan supistuksia maaseudulla. Postilaitoksessa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1333: haja-asutusalueiden palvelujen toteuttamisessa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 1334: on alettu yhä enemmän toteuttaa pelkästään nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 1335: liiketaloudellista kannattavuusperiaatetta perus- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1336: palvelujen säilyttämisen sijasta. Tämä linja ei voi Aikooko Hallitus ryhtyä viivyttelemättä 1337: olla yhteiskuntapoliittisesti eikä eri ihmisten ja toimenpiteisiin, joilla se turvaa postin 1338: alueiden tasa-arvoisten oikeuksien kannalta hy- peruspalvelujen säilyttämisen ja edelleen 1339: väksyttävää. kehittämisen haja-asutusalueilla sekä pos- 1340: Esimerkkinä postipalveluiden heikkenemisestä tiautolinjojen säilyttämisen ja kehittämi- 1341: muutaman viime vuoden ajalta voi ottaa Sotka- sen siten, että niillä voidaan turvata pos- 1342: mon kunnassa sijaitsevan Tuhkakylän. Kylä on tinkulun ja ihmisten kuljetuspalvelun vä- 1343: vielä varsin elinvoimainen, 30-40 pysyvästi asu- himmäistarpeet? 1344: 1345: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1985 1346: 1347: Hannu Kemppainen 1348: 1349: 1350: 1351: 428500690W 1352: 2 1985 vp. - KK n:o 235 1353: 1354: 1355: 1356: 1357: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 1358: 1359: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lun yhteydessä suoritettava vanhuksille, invali- 1360: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, deille ja sairaille tarkoitettu yhteyspalvelu, joka 1361: olette toukokuun 22 päivänä 1985 päivätyn kir- sisältää kotikäyntejä, ateriapakkausten, päivittäis- 1362: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tavaroiden ja hoitotarvikkeiden toimituksia sekä 1363: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja erilaisia toimeksiantotehtäviä. 1364: H. Kemppaisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky- Kun toimipaikan liikenne ja alueen asia- 1365: symyksestä n:o 235: kaspohja on vähentynyt siinä määrin, että toimi- 1366: paikan säilyttämiselle ei ole perusteita, tutkitaan 1367: Aikooko Hallitus ryhtyä viivyttelemättä vaihtoehtoisia keinoja palvelujen järjestämiseksi. 1368: toimenpiteisiin, joilla se turvaa postin Haja-asutusalueilla palvelut voidaan hoitaa esim. 1369: peruspalvelujen säilyttämisen ja edelleen liikkuvien toimipaikkojen, postipalveluautojen 1370: kehittämisen haja-asutusalueilla sekä pos- välityksellä. 1371: tiautolinjojen säilyttämisen ja kehittämi- 1372: sen siten, että niillä voidaan turvata pos- Valtioneuvoston 5.1.1978 tekemän ja edus- 1373: tinkulun ja ihmisten kuljetuspalvelun vä- kunnan vuoden 1978 ensimmäisen lisäbudjetin 1374: himmäistarpeet? käsittelyssä hyväksymän periaatepäätöksen mu- 1375: kaan postinjakelua kehitetään harvaan asutuilla 1376: alueilla siten, että ne taloudet, joilla postin 1377: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- / noutomatka on yli 500 metriä, pyritään mahdol- 1378: ti seuraavaa: lisuuksien mukaan saattamaan postinjakelun pii- 1379: Postitoimen tehtävänä on tyydyttää postipalve- riin. Kaikkien talouksien osalta pyritään lisäksi 1380: lujen kysyntä taloudellisesti, tehokkaasti ja alu- toteuttamaan viitenä päivänä viikossa tapahtuva 1381: eellisesti mahdollisimman tasapuolisesti sekä pal- postin jakelu. 1382: velutasoltaan hyvänä. Tämän mukaisesti postitoi- Haja-asutusalueiden postinjakelu katsotaan 1383: mipaikkaverkkoa kehitetään toimipaikkojen te- palvelutasoltaan kohtuulliseksi, kun postin nou- 1384: hokas käyttö ja yhteiskunnan tarpeet huomioon tomatka yhteen suuntaan on enintään 500 metriä 1385: ottaen niin, että myös haja-asutusalueilla posti- ja posti jaetaan viitenä päivänä viikossa. Posti- ja 1386: palvelujen saatavuus ja monipuolisuus turvataan telehallitus on postinjakeluverkkoaan viime vuo- 1387: kysyntää vastaavasti. Palvelujen kysyntä, liiken- sina jatkuvasti kehittämällä saattanut haja-asu- 1388: teen määrä, alueen asiakasrakenne ja asiakkaiden tusalueiden postinsaajataloudet em. periaatepää- 1389: asioimissuunnat sekä muiden palvelujen sijainti töksen mukaisesti kohtuullisen postinjakelun pii- 1390: ovat pohjana toimipaikkojen oikeaa sijaintia, riin. Saaristossa ja haja-asutusalueilla on vielä 1391: toimivaltuuksia ja aukioloaikoja määriteltäessä. yksittäistalouksia, joille huonojen liikenneyhteyk- 1392: Uuden postitoimipaikan perustaminen haja-asu- sien tai suurten kustannusten vuoksi kohtuullista 1393: tusalueilla edellyttää yleensä 200 talouden asia- postinjakelua ei ole voitu järjestää. 1394: kaspohjaa. Pienissä maaseutukylissä postien asia- Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-autolii- 1395: kaspohja on kuitenkin usein edellä mainittua kenne on tappiollista toimintaa. Tämän vuoksi 1396: huomattavasti pienempi. posti- ja telehallituksessa on laadittu linja-autolii- 1397: Haja-asutusalueiden kiinteiden postitoimipaik- kenteen kehittämissuunnitelma liikenteen ter- 1398: kojen säilyttämiseksi on mm. liikenteeltään vä- vehdyttämiseksi ja taloudellisen tasapainon saa- 1399: häisten toimipaikkojen hoitotehtävät tai toimi- vuttamiseksi pitkällä aikavälillä. Suunnitelmia 1400: paikan hoito ja postinjakelu yhdistetty samalle taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi ei ole 1401: henkilölle. Perinteisten postipalvelujen lisäksi on mahdollista perustaa liikennetulojen lisääntymi- 1402: kunnille ja kuntalaisille kehitetty postitoimipai- seen, sillä maan linja-autoliikenteessä matkusta- 1403: koissa ja postinjakelun yhteydessä hoidettavaksi jamäärät vähenevät vuosittain n. 5 %. Näin ollen 1404: soveltuvia palveluja. Tällaisia ovat mm. postitoi- liikenteestä aiheutuvia kustannuksia on vähen- 1405: mipaikkojen kirjasto-, lääkekaappi- ja kunnallis- nettävä mm. karsimalla tappiollisimpia linja- 1406: hallinnon ilmoitustaulupalvelut sekä postinjake- autovuoroja niillä alueilla, joilla linja-autoliiken- 1407: 1985 vp. - KK n:o 235 3 1408: 1409: teen tarjoamat palvelut ylittävät kysynnän. Lii- niin (Tuhkakylä 11.55-Kajaani 12.25; Kajaani 1410: kennemuutokset toteutetaan useimmin sellaisilla 14.15-Tuhkakylä 15.00). 1411: alueilla ja tieosilla, joilla on muutakin linja-auto- Linja-autoliikenteen muutoksista johtuvat pos- 1412: liikennettä. Näin ollen matkustajaliikenteen vä- tinkuljetusten uudelleenjärjestelyt posti- ja tele- 1413: himmäispalvelutasovaatimukset tyydytetään joko laitos voi toteuttaa muulla kuljetuskalustolla ta- 1414: posti- ja telelaitoksen muulla linja-autovuorolla, loudellisemmin ja joustavammin, sillä postinkul- 1415: yksityisen vuorolla tai syöttöliikenteenä linja- jetusten reitit ja aikataulut ovat posti- ja telelai- 1416: autovuoroon toimivalla taksilla. Kysymyksen pe- toksen määrättävissä. Postinkuljetusten uudel- 1417: rusteluosassa esimerkkinä mainitun Sotkamon leenjärjestelyillä posti- ja telelaitos voi parantaa 1418: kunnan Tuhkakylän osalta todetaan, että kylästä palvelutasoa aluetasoa laajemminkin ja varmistaa 1419: on postin linja-autovuorojen (Tuhkakylä n. klo näin postilähetysten ehtimisen postinkululle ase- 1420: 14.00 ja 17 .00-Kajaani 14.45 ja 17.45) lisäksi tettujen nopeustavoitteiden mukaisesti lajittelu- 1421: liikenneyhteys Linja-autoliike P. ja 0. Komulai- keskuksiin ja edelleen valtakunnalliseen postin- 1422: sen vuoroilla kouluvuoden aikana arkisin sekä kuljetusverkkoon. Postinkuljetusten uudelleen- 1423: Sotkamoon (Tuhkakylä 7. 35-Sotkamo 8. 10; järjestelyillä aikaansaatavia parannuksia tulee 1424: Sotkamo 11.30-Tuhkakylä 11.55) että Kajaa- näin ollen tarkastella kokonaisvaltaisesti, yksittäi- 1425: siä toimipaikkoja laajemmasta näkökulmasta. 1426: 1427: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 1428: 1429: Liikenneministeri Matti Luttinen 1430: 4 1985 vp. - KK n:o 235 1431: 1432: 1433: 1434: 1435: Tili Riksdagens Herr Taimao 1436: 1437: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anstalternas bibiioteks- och medicinskåpsservice, 1438: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise av vid anstaiterna upphängda ansiagstavior för den 1439: den 22 maj 1985 tili vederbörande mediem av kommunaia förvaitningen samt kontaktservice 1440: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks- för åidringar, invaiider och sjuka i samband med 1441: dagsman H. Kemppainen undertecknade spörs- postutdelningen, vilket innebär hembesök, fram- 1442: måi nr 235: befordran av måltidsförpackningar, dagiigvaror 1443: och vårdartikiar samt utförande av oiika upp- 1444: Ämnar Regeringen ofördröjiigen vidta drag. 1445: åtgärder genom viika den tryggar bibe- Då en anstalts trafik och kundunderlaget på 1446: hållandet och utveckiandet av postens området minskat i den grad att det inte Iängre 1447: basservice på giesbygden samt bibehåi- finns grunder för anstaltens bibehåliande, under- 1448: Iandet och utveckiandet av postbussiin- söks alternativa sätt att ordna servicen. På gles- 1449: jerna så att man genom dem kan tili- bygdsområden kan servicen ordnas t.ex. genom 1450: godose de minimikrav som postgången ambuierande anstalter, dvs. postbetjäningsbiiar. 1451: och människornas behov av transportser- 1452: vice stälier? Eniigt statsrådets principbesiut 5 .1.1978, som 1453: riksdagen godkände i samband med behand- 1454: Iingen av den första tiliäggsbudgeten för år 1978, 1455: Som svar på spörsmåiet får jag vördsamt anföra skali postutdelningen på giesbygden utveckias så 1456: föijande: att de hushåll som har en Iängre postavhämt- 1457: Postväsendets uppgift är att på ett ekonomiskt ningsväg än 500 meter, i mån av möjiighet fås 1458: och effektivt sätt med iakttagande av möjiigast med i postutdelningssystemet. Vidare försöker 1459: stor regionai jämiikhet samt med upprätthålian- man deia ut post tili alla hushåli fem dagar i 1460: de av en god servicenivå tiligodose behovet av veckan. 1461: postservice. 1 eniighet med detta urveckias post- Postutdeiningen i giesbygden anses hålla en 1462: anstaitsnätet med beaktande av en effektiv an- skäiig nivå om avhämrningsvägen är högst 500 1463: vändning av anstaiterna och av samhäliets behov meter i ena riktningen och posten delas ut fem 1464: så att tiligången tili mångsidig postservice även dagar i veckan. Post- och telestyrelsen har genom 1465: på giesbygden tryggas på ett sätt som motsvarar att fortsättningsvis utveckia sitt postutdelnings- 1466: efterfrågan. Efterfrågan på service, trafikens om- nät gjort postmottagarhushållen i giesbygden 1467: fattning, kundstrukturen på området och kun- delaktiga av en skäiig postutdeining i eniighet 1468: dernas färdriktningar samt piaceringen av annan med nämnda principbesiut. 1 skärgården och i 1469: service Iigger tili grund för faststäliandet av giesbygden finns det fortfarande enstaka hushåll, 1470: anstalternas rätta piacering, befogenheter och tili vilka det på grund av dåiiga trafikförbindelser 1471: öppethåliningstider. Grundande av en ny post- elier stora kostnader inte varit möjiigt att ordna 1472: anstalt på ett giesbygdsområde förutsätter i ali- en skälig postutdelning. 1473: mänhet ett kundunderlag om 200 hushåil. 1 små Post- och teiestyrelsens busstrafik är en förlust- 1474: Iandsortsbyar är anstaiternas kundunderlag dock i bringande verksamhetsform. Vid post- och tele- 1475: alimänhet avsevärt mindre än så. styreisen har därför gjorts en utveckiingspian för 1476: 1 syfte att bibehålia de fasta postanstalterna på busstrafiken, genom viiken man försöker sanera 1477: giesbygden har bl.a. skötsein av flere anstalter trafiken och uppnå ekonomisk baians på Iång 1478: med ringa trafik elier skötsein av en anstalt och sikt. Pianeroa på att uppnå ekonomisk baians 1479: postutdeiningen Iagts på en och samma person. kan inte baseras på ökade inkomster av trafiken, 1480: Utöver den traditionelia postutdelningen har eftersom busstrafikens passagerarantai i vårt Iand 1481: man för kommunernas och kommuninvånarnas årligen sjunker med ca 5 %. För att sänka de av 1482: behov utveckiat sådan service som Iämpiigen kan trafiken föraniedda kostnaderna måste man så- 1483: skötas vid postanstaiterna och i samband med Iunda bl.a. gallra bort de mest förlustbringande 1484: postutdelningen. Som exempel kan nämnas post- turerna på områden, där busstrafikservicen över- 1485: 1985 vp. - KK n:o 235 5 1486: 1487: stiger efterfrågan. Ändringarna i trafiken görs i De omorganiseringar av posttransporterna som 1488: allmänhet i fråga om sådana områden och väg- beror på ändringar i busstrafiken kan post- och 1489: avsnitt där annan busstrafik förekommer. Passa- televerket på ett mera ekonomiskt och smidigt 1490: gerartrafikens miniminivåkrav tillgodoses sålunda sätt genomföra genom att använda sin övriga 1491: antingen genom någon annan av post- och transportmateriel, för post- och televerket be- 1492: televerkets bussturer, genom en privat tur ellet stämmer posttransporternas rutter och tidtabel- 1493: med hjälp av en taxi som sköter matartrafiken tili ler. Genom omorganiseringar av posttransporter- 1494: en busstur. Vad gäller det i spörsmålets motive- na kan post- och televerket förbättra servicenivån 1495: ringsdel nämnda exemplet Tuhkakylä i Sotkamo i en vidare utsträckning än på regionnivå, vilket 1496: kommun kan konstateras att byn utöver postens garanterar att postförsändelserna når fram tili 1497: bussturer (Tuhkakylä ca kl. 14.00 och 17.00- sorteringscentralerna och därifrån tili det riksom- 1498: Kajana 14.45 och 17.45) har trafikförbindelser fattande posttransportnätet så snabbt som 1499: genom Linja-autoliike P och 0 Komulainens förutsätts enligt de mål som uppställts för post- 1500: turer under skolårets vardagar både tili Sotkamo gången. De förbättringar som kan åstadkommas 1501: (Tuhkakylä 7.35-Sotkamo 8.10; Sotkamo genom omorganisering av posttransporterna bör 1502: 11.30-Tuhkakylä 11.5 5) och tili Kajana (Tuh- således granskas som en helhet och ur en synvin- 1503: kakylä 11.55-Kajana 12.25; Kajana 14.15- kel som inte begränsar sig tili enskilda anstalter. 1504: Tuhkakylä 15.00). 1505: 1506: Helsingfors den 18 juni 1985 1507: 1508: Trafikminister Matti Luttinen 1509: j 1510: j 1511: j 1512: j 1513: j 1514: j 1515: j 1516: j 1517: j 1518: j 1519: j 1520: j 1521: j 1522: j 1523: j 1524: j 1525: j 1526: j 1527: j 1528: j 1529: j 1530: j 1531: j 1532: j 1533: j 1534: j 1535: 1985 vp. 1536: 1537: Kirjallinen kysymys n:o 236 1538: 1539: 1540: 1541: 1542: Vihriälä ym.: Koulutuskorvauksen maksamisesta myös koulutukses- 1543: sa olevasta työnantajan omasta lapsesta 1544: 1545: 1546: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 1547: 1548: Päinvastoin kuin Keski-Euroopan johtavissa Valtioneuvosto on päätöksellään 7. maaliskuu- 1549: teollisuusmaissa, meillä ammatillinen koulutus ta 1985 vahvistanut työnantajille suoritettavan 1550: on toteutettu lähes poikkeuksetta laitosmaisen oppisopimuslain 28 §:ssä tarkoitetun koulutus- 1551: opetuksen keinoin. Yhteiskunnalle, yrityksille ja korvauksen määräksi vuonna 1985 630 mk/kk 1552: oppilaille edullista ja mielekästä oppisopimus- oppilasta kohti. Koulutuskorvauksia voidaan ko- 1553: muotoista työpaikkakoulutusta ei ole otettu kes- rottaa ammatillisen koulutuksen alueellisesta tu- 1554: kiasteen koulunuudistuksen alkuperäisiin suun- kemisesta annetun lain (1035/81, 840/84) 9 § :n 1555: nitelmiin, vaikka oppisopimuskoulutus on selväs- perusteella eräillä kehitysalueiden vyöhykkeillä 1556: ti yhteiskunnan kannalta halvin ammatillinen 10-30 prosentilla. 1557: koulutusmuoto. Mikäli oppisopimustyönantajana on itsenäinen 1558: Oppisopimuskoulutus takaa myös ammatillise- ammatinharjoittaja, ei koulutuskorvausta ole 1559: suoritettu koulutuksessa olevasta työnantajan lap- 1560: na koulutuksena parhaiten työpaikan saannin. 1561: sesta. Ammattikasvatushallituksen kannan mu- 1562: Olisikin kiireellisesti asetettava työryhmä valmis- 1563: telemaan oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. kaisesti koulutuskorvauksen on voinut maksaa 1564: Työryhmä voisi selvittää esim. tehokkaan moni- kuitenkin työnantajalle, joka on osakeyhtiö tai 1565: muotoetäisopiskelun käynnistämistä. Oppisopi- kommandiittiyhtiö ja ellei koulutuksessa oleva 1566: muskoulutus voisi olla myös vaihtoehtona yhä henkilö ole vastuunalainen yhtiömies. Tämä lain 1567: suuremman oppilasryntäyksen kohteena olevalle säännös on käytännössä aiheuttanut jossakin 1568: määrin tulkintavaikeuksia. Yritykset ovat myös 1569: lukiolle. 1570: omistusmuodosta riippuen saattaneet joutua 1571: Voimassa olevan oppi- ja koulutussopimuksen koulutuskorvauksen suhteen eriarvoiseen ase- 1572: mukaan työnantajalle suoritetaan valtion varoista maan. Tämä koskee etenkin pien- ja käsityöteol- 1573: koulutuskorvausta koulutusajalta oppilasta kohti lisuutta. 1574: määrä, joka on vuodessa enintään 50 % valtion Työvoimaministeriö on puuttunut epäkohtaan 1575: keskusammattikoulujen keskimääräisistä vuotui- opetusministeriölle osoittamassaan kirjelmässä 1576: sista kustannuksista oppilasta kohti. Valtioneu- 13.9.1984. Opetusministeriö taas on pyytänyt 1577: vosto vahvistaa vuosittain valtion tulo- ja meno- ammattikasvatushallitukselta lisätietoja kyseisestä 1578: arvion rajoissa koulutuskorvauksen määrän oppi- asiasta kirjeellään 26.9.1984. Ammattikasvatus- 1579: lasta kohti. Koulutuskorvausta ei kuitenkaan hallitus on sitten 8.10.1984 lähettänyt 38 koulu- 1580: makseta, jos oppilas saa koulutusta valtionavus- tustarkastajalle kyseiseen asiaan liittyvän tieduste- 1581: tusta nauttivassa ammatillisessa oppilaitoksessa lun. Tämän kartoituksen mukaan yrittäjien mie- 1582: tai jos oppilas on työnantajan lapsi tai ottolapsi. lestä koulutuskorvausta tulisi maksaa myös kou- 1583: Työnantajan lapsesta tai ottolapsesta voidaan lutuksessa olevasta työnantajan omasta tai otto- 1584: maksaa korvausta ainoastaan ammattikasvatus- lapsesta. 1585: hallituksen erityisestä syystä myöntämän luvan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1586: perusteella. · tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 1587: 1588: 4285007251 1589: 2 1985 vp. - KK n:o 236 1590: 1591: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- miseksi niin, että oppisopimuskoulutuk- 1592: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: sessa voitaisiin koulutuskorvausta koulu- 1593: tussopimusjärjestelmän tapaan maksaa 1594: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo myös koulutuksessa olevasta työnantajan 1595: ryhtyä oppisopimuslain 28 §:n muutta- omasta tai ottolapsesta? 1596: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985 1597: 1598: Jukka Vihriälä Mauno Manninen Heikki Kokko 1599: Pirkko Ikonen Hannu Kemppainen Väinö Raudaskoski 1600: Juhani Alaranta Aapo Saari Matti Maijala 1601: Seppo Pelttari 1602: 1985 vp. - KK n:o 236 3 1603: 1604: 1605: 1606: 1607: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 1608: 1609: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa nä. Siten säännöksen tarkoituksena oli vaikuttaa 1610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siihen, että oppisopimukseen perustuva työpaik- 1611: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kakoulutus suoritettaisiin muussa kuin vanhem- 1612: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston pien omistamassa yrityksessä ja muun kuin oman 1613: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- perheenjäsenen valvonnan alaisena. 1614: taja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjalli- Lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä sivistysva- 1615: sesta kysymyksestä n:o 236: liokunta katsoi mietinnössään, että edellä mainit- 1616: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tu koulutussopimuskoulutuksessa mahdollistettu 1617: ryhtyä oppisopimuslain 28 §:n muutta- poikkeusmenettely saattaisi olla perusteltua myös 1618: miseksi niin, että oppisopimuskoulutuk- oppisopimuskoulutuksessa. 1619: sessa voitaisiin koulutuskorvausta koulu- Työvoimaministeriö on 13.9.1984 päivätyllä 1620: tussopimusjärjestelmän tapaan maksaa kirjeellä esittänyt, että opetusministeriö ryhtyisi 1621: myös koulutuksessa olevasta työnantajan toimenpiteisiin, jotta koulutuskorvausta voitai- 1622: omasta tai ottolapsesta? siin maksaa oppisopimuskoulutuksessa myös op- 1623: pilaasta, joka on työnantajan lapsi tai ottolapsi. 1624: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Ammattikasvatushallitus on opetusministeriön 1625: seuraavaa: pyynnöstä suorittanut vuoden 1984 lopulla selvi- 1626: Oppisopimuslain (422/67) 28 §:n 2 momentin tyksen niistä oppisopimuksista, joissa oppilaana 1627: mukaan, sellaisena kuin se on väliaikaisesti muu- oli työnantajan lapsi tai ottolapsi. Lisäksi selvityk- 1628: tettuna 22 päivänä heinäkuuta 1983 annetulla sessä kartoitettiin syitä, jotka puoltaisivat koulu- 1629: lailla (647183 ), koulutuskorvausta ei suoriteta tuskorvauksen maksamista näissä tapauksissa 1630: oppilaasta, joka saa koulutusta työnantajan val- myös oppisopimuskoulutuksessa. Selvityksen mu- 1631: tionavustusta saavassa ammatillisessa oppilaitok- kaan sellaisia oppisopimuksia, joissa oppilaana 1632: sessa tai on työnantajan lapsi tai ottolapsi. Saman oli työnantajan lapsi tai ottolapsi, oli voimassa 1633: lain kohdan mukaan koulutussopimukseen pe- 15.10.1984 yhteensä 146. Näistä 77 oli sellaista 1634: rustuvassa työnopetusta korvaavassa koulutukses- oppisopimusta, jossa koulutuskorvausta ei suori- 1635: sa koulutuskorvaus voidaan kuitenkin maksaa tettu. Muissa 69 tapauksessa koulutuskorvausta 1636: ammattikasvatushallituksen entytsestä syystä oli maksettu, kun kysymyksessä oli ollut työnan- 1637: myöntämällä luvalla. Sen sijaan oppisopimus- taja, jonka yritysmuoto oli ollut osakeyhtiö tai 1638: koulutuksessa ei koulutuskorvausta vastaavassa kommandiittiyhtiö, sikäli kuin ei ole ollut kysy- 1639: tilanteessa voida maksaa. mys vastuunalaisesta yhtiömiehestä. 1640: Oppisopimuslakia muutettiin vuonna 1983 vä- Kannanottonaan suoritetusta selvityksestä am- 1641: liaikaisesti siten, että muutokset ovat voimassa mattikasvatushallitus esitti, että myös oppisopi- 1642: vuoden 1988 loppuun. Samalla lain 28 §:n 2 muskoulutuksessa tulisi koulutussopimusjärjestel- 1643: momenttiin lisättiin edellä mainittu koulutusso- män tapaan maksaa koulutuskorvausta erityisestä 1644: pimusta koskeva poikkeussäännös koulutuskor- syystä myös oppilaasta, joka on työnantajan lapsi 1645: vauksen maksamisesta. Muutosta perusteltiin sil- tai ottolapsi. 1646: lä, että pien- ja käsiteollisuutta olisi koulutusso- Edellä mainittujen esitysten ja selvitysten pe- 1647: pimuskoulutuksessa käsiteltävä samanarvoisesti rusteella esitys oppisopimuslain 28 §:n muutta- 1648: yrityksen omistusmuodosta riippumatta. Muilta misesta on paraikaa opetusministeriössä valmis- 1649: osin 2 momentti säilytettiin aikaisemman lain teltavana. Tarkoituksena on sisällyttää muutos 1650: mukaisena, koska katsottiin, että se kohtelee eduskunnalle vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi- 1651: kaikkia oppisopimusoppilaita samalla tavalla riip- tyksen yhteydessä annettavaan hallituksen esityk- 1652: pumatta siitä, hankkivatko heidän vanhempansa seen laiksi oppisopimuslain väliaikaisesta muutta- 1653: toimeentulonsa yrittäjinä vai palkkatyöntekijöi- misesta. 1654: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 1655: 1656: Opetusministeri Kaarina Suonio 1657: 4 1985 vp. -- FJ( n:o 236 1658: 1659: 1660: 1661: 1662: Till Riksdagens Herr Talman 1663: 1664: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med stadgandet att möjliggöra att den arbets- 1665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse platsutbildning som bygger på läroavtal kan ges i 1666: av den 23 maj 1985 till vederbörande medlem av annat företag än i det som ägs av föräldrarna och 1667: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags- under övervakning av någon annan än av familje- 1668: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs- medlem. 1669: mål nr 236: I samband med lagens riksdagsbehandling an- 1670: såg kulturutskottet i sitt betänkande att det 1671: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta undantagsförfarande som fastställts för ovan 1672: för att 28 § läroavtaislagen skall bli änd- nämnda utbildning enligt utbildningsavtal kun- 1673: rad så att utbildningsersättning i likhet de även vara motiverat när det gäller läroavtals- 1674: med systemet med utbildningsavtal skall utbildning. 1675: inom läroavtalsutbildningen betalas för Arbetskraftsministeriet har genom sitt brev av 1676: elev som är barn eller adoptivbarn tili den 13.9.1984 framfört, att undervisningsminis- 1677: arbetsgivaren? teriet bör vidta åtgärder för att utbildningsersätt- 1678: ning skall kunna betalas även för elev som ges 1679: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt utbildning enligt läroav1:al och som är barn eller 1680: framföra följande: adoptivbarn till arbetsgivaren. 1681: Enligt 28 § 2 mom. läroavtalslagen, sådant det Y rkesutbildningsstyrelsen har på undervis- 1682: temporärt ändrat lyder i lag av 22 juli 1983 ningsministeriets begäran i slutet av år 1984 1683: (64 7183 ), utges utbildningsersättning inte för utfört en utredning om de läroavtal där eleven är 1684: elev som får utbildning i yrkesläroanstalt, vilken barn eller adoptivbarn tili arbetsgivaren. Härut- 1685: åtnjuter statsunderstöd och tillhör arbetsgivaren, över kartlades i utredningen de orsaker som talar 1686: eller som är barn eller adoptivbarn till arbetsgiva- för att utbildninsersättning i dessa fall skall 1687: ren. betalas även för elev som ges läroavtalsutbild- 1688: Enligt samma lagrum kan man dock med ning. Enligt utredningen var 15. 10. 1984 antalet 1689: tillstånd som yrkesutbildningsstyrclsen av särskild läroavtal där eleven var barn eller adoptivbarn till 1690: orsak beviljar betala utbildningsersättning för arbetsgivaren sammanlagt 146 avtal. Av dessa var 1691: den undervisning som ersätter arbetsutbildning 77 sådana läroavtal för vilka ersättning inte 1692: och som bygger på utbildningsavtal. Däremot är betalades. I de övriga 69 fallen hade utbildnings- 1693: der inte möjligt att i fråga om motsvarande ersättning betalats för elev då det varit fråga om 1694: situation när det gäller läroavtalsutbildning beta- arbetsgivare vars företagsform hade varit bolag 1695: la utbildningsersättning. eller kommanditbolag ifall det inte har varit 1696: Läroavtalslagen blev temporärt ändrad år 1983 fråga om ansvarig bolagsman. 1697: så att ändringarna gäller till slutet av år 1988. Som sitt utlåtande om utredningen framförde 1698: Samtidigt fogades tilllagens 28 § 2 mom. nämn- yrkesutbildningsstyrelsen, att man av särskild 1699: da undantagsstadgande om utbetalning av ut- orsak även inom läroavtalsutbildningen i likhet 1700: bildningsersättning i samband med utbildnings- med systemet med utbildningsavtal skall betala 1701: avtal. Andringen motiverades därmed att småin- ersättning för elev som är barn eller adoptivbarn 1702: dustrin och hanrverksindustrin bör inom utbild- till arbetsgivaren. 1703: ningen enligt utbildningsavtal behandlas likvär- Det förslag till ändring av 28 § läroavtalslagen 1704: digt oberoende av företagets ägandeförhållan- som bygger på ovan nämnda förslag och utred- 1705: den. Till andra delar bibehölls 2 mom. enligt ningar bereds som bäst vid undervisningsminis- 1706: tidigare lagen eftersom man ansåg att det be- teriet. Avsikten är att inrymma förslaget i den 1707: handlar alla elever som ges utbildning enligt regeringsproposition med förslag tilllag om tem- 1708: läroavtal på ett likvärdigt sätt oberoende av om porär ändring av läroavtalslagen som avges i 1709: deras föräldrar får sin utkomst antingen som samband med riksdagens statsverksproposition 1710: företagare eller lönarbetare. Således var avsikten för år 1986. 1711: 1712: Helsingfors den 10 september 1985 1713: 1714: Undervisningsminister Kaarina Suonio 1715: 1985 vp. 1716: 1717: Kirjallinen kysymys n:o 237 1718: 1719: 1720: 1721: 1722: E. Laine ym.: Huumerikosten tutkinnan tehostamisesta 1723: 1724: 1725: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 1726: 1727: Huumausainerikokset ovat monella tapaa va- täviä Stimulan-tabletteja. Samaa valmistetta puo- 1728: kavia rikoksia. Huumausaineiden käyttö aiheut- lestaan löytyi ilman etikettiä Euran naapurikun- 1729: taa huomattavia inhimillisiä kärsimyksiä. Huu- nan Köyliön apteekista omistajanvaihdoksen yh- 1730: merikokset johtavat muihin rikoksiin, muun teydessä. Kun Köyliön entinen apteekkari oli 1731: muassa varkausrikoksiin huumaavien aineiden toiminut myös Helsingin sotilasapteekin johtaja- 1732: saamiseksi tai rahoittamiseksi. Etenkin ns. kovien na, näyttää hänen vuonna 1981 tapahtunut et- 1733: huumeiden ympärillä saattaa pyöriä maamme sintäkuuluttamisensa ja pidättämisensä ainakin 1734: olosuhteisiin nähden poikkeuksellisen järjestäyty- tutkinnallisesti perustellulta. Mitään syytteitä ei 1735: nyttä ja kansainvälisiin yhteyksiin nojaavaa rikol- kuitenkaan nostettu, joten kyseiset rikokset ovat 1736: lisuutta. edelleen selvittämättä. 1737: Edellä sanotun valossa on huolestuttavaa, ettei Kuvatun kaltaiset tapahtumat ovat omiaan 1738: huumerikosten tutkintaa aina näytä tehdyn herättämään epäuskoa huumerikosten tutkinnan 1739: asiaankuuluvalla vakavuudella. Eräs esimerkki oli tehokkuuteen. On täysin mahdollista, että asioita 1740: Euran I apteekissa vuonna 1976 tapahtunut mur- seuraavalle kansalaiselle syntyy jopa sellainen 1741: to, jossa vietiin huumekaupassa noin miljoonan mielikuva, ettei rikoksia ole tahdottukaan selvit- 1742: markan arvosta huumausaineiksi luokiteltavia tää. Kun kyseessä saattaa olla varsin järjestäytynyt 1743: valmisteita. Silti asia ei johtanut kunnolliseen rikollisuus, on erittäin huolestuttavaa jo se, jos 1744: rikostutkintaan, ja jopa asianmukainen ilmoitus pääsee syntymään mielikuva että tällaista rikolli- 1745: ylemmille viranomaisille sekä murron kirjaami- suutta jotenkin suojeltaisiin. 1746: nen huumerikostilastoihin laiminlyötiin. Edus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1747: kunnan oikeusasiamies on antanut laiminlyön- tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme 1748: neistä huomautuksen eräille poliisiviranomaisille, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 1749: mutta itse rikos on edelleen tutkimatta ja selvit- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1750: tämättä. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 1751: Erityisen huolestuttavaa on, että myös eraat ryhtyä sen johdosta, että Helsingin soti- 1752: muut huumerikokset, joilla näyttäisi olevan yh- lasapteekkiin, Euran I apteekkiin ja Köy- 1753: teyttä Euran apteekkimurtoon, ovat jääneet sel- liön apteekkiin liittyvien huumausaine- 1754: vittämättä. Helsingin sotilasapteekissa vuonna rikosten selvittämättä jääminen on saatta- 1755: 1981 tehdyn tarkastuksen mukaan oli apteekista nut luoda vaikutelman, että vakavien 1756: kadonnut 19 000 kappaletta amfetamiinia sisäl- huumerikosten tutkima on tehotonta? 1757: 1758: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985 1759: 1760: Ensio Laine Arvo Kemppainen 1761: Heli Astala Irma Rosnell 1762: Timo Laaksonen 1763: 1764: 1765: 1766: 1767: 428500736C 1768: 2 1985 vp. - KK n:o 237 1769: 1770: 1771: 1772: 1773: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 1774: 1775: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kirja n:o R 36/81/H 30.9.1981 ja Helsingin 1776: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, raastuvanoikeus on antanut 14.5.1985 asiassa 1777: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn päätöksensä, jossa yksi henkilö on tuomittu eh- 1778: kirjeenne n:o 966 ohella lähettänyt valtioneuvos- dolliseen vapausrangaistukseen ja oheissakkoon. 1779: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi kan- 1780: Poliisi on hyvin tietoinen huumausaineiden 1781: sanedustaja Ensio Laineen ym. kirjallisen kysy- 1782: väärinkäyttöön ja salakauppaan liittyvän rikolli- 1783: myksen n:o 237, jossa tiedustellaan: 1784: suuden merkityksestä ja pyrkii huumausaineiden 1785: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo väärinkäytön leviämisen estämiseen sekä ennalta- 1786: ryhtyä sen johdosta, että Helsingin soti- ehkäisevin että tutkinnallisin keinoin. Rikostut- 1787: lasapteekkiin, Euran I apteekkiin ja Köy- kinnan tehokkuuteen vaikuttavat monet seikat 1788: liön apteekkiin liittyvien huumausaine- kuten tutkintaan käytettävien voimavarojen sekä 1789: rikosten selvittämättä jääminen on saatta- tutkiotakeinojen määrä. Huumausainerikosten 1790: nut luoda vaikutelman, että vakavien tutkintaan ei ole voitu irrottaa riittävästi yksin- 1791: huumerikosten tutkiota on tehotonta? omaan tähän erikoistuneita poliisimiehiä, minkä 1792: vuoksi poliisikoulutuksessa on huumausaineisiin 1793: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ja huumausainerikollisuuden tutkintaan kiinni- 1794: seuraavaa: tetty erityisesti huomiota. Erityisesti vakavan 1795: huumausainerikollisuuden tutkintaa varten ei 1796: Euran apteekkiin 7.5.1976 tehdyn törkeän var- 1797: Suomessa voida käyttää kaikkia sellaisia tutkima- 1798: kauden tutkinnassa ei ole pystytty todennäköisin 1799: keinoja, joita näiden juttujen tutkinnassa muissa 1800: syin toteamaan ketään syylliseksi. Tutkinnan suo- 1801: maissa - jopa naapurimaissammekin - käyte- 1802: rittamista koskevista kanteluista on eduskunnan 1803: tään, kuten esimerkiksi puhelinkuuntelua. 1804: apulaisoikeusasiamies antanut päätöksensä n:o 1805: 2557 13.10.1982. Köyliön apteekkiin ja Helsin- Huumausainetutkinnan tehostamiseksi on ku- 1806: gin sotilasapteekkiin kohdistuneista rikoksista on luneen vuoden aikana kehitetty erityisesti poliisin 1807: laadittu keskusrikospoliisin poliisitutkintapöytä- sisäistä tietojenvaihtoa ja tierojenkäsittelyä. 1808: 1809: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1985 1810: 1811: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 1812: 1985 vp. - KK n:o 237 3 1813: 1814: 1815: 1816: 1817: Tili Riksdagens Herr Taimao 1818: 1819: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordniogen vurätt har 14.5.1985 glVlt sitt urslag i ärendet. 1820: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse Genom utslaget har en person dömts tili villkor- 1821: nr 966 av den 23 maj 1985 tili vederbörande ligt frihetsstraff och tilläggsbot. 1822: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande 1823: Polisen är väl medveten om brottslighetens roll 1824: av riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade i samband med missbruket och langoingen av 1825: spörsmål nr 2 37 : narkotika och försöker förhiodra spridningen av 1826: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta narkotikamissbruket såväl med preventiva åtgär- 1827: med anledning av att de ouppklarade der som med undersökningar. Effektiviteten i 1828: narkotikabrotten i anslutning tili militär- brottsundersökningarna påverkas av många fak- 1829: apoteket i Helsingfors, Eura I apotek och torer, t.ex. de resurser som används för undersök- 1830: apoteket i Kjulo har kunnat ge det in- ningen samt undersökoingsmetodernas omfatt- 1831: trycket att undersökniogen av allvarliga niog. För undersökniogen av narkotikabrott har 1832: narkotikabrott är ineffektiv? inte kunnat frigöras ett tillräckligt antal polismäo 1833: som skulle vara specialiserade enbart på under- 1834: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt sökoing av brott av deona art. Därför har man i 1835: anföra följande: polisutbildningen fäst särskild uppmärksamhet 1836: vid narkotika och undersökoingen av narkotika- 1837: Vid undersökoingen av den grova stöld som brott. För uodersökningen av särskilt allvarlig 1838: skedde i apoteket i Eura 7.5.1976 har man inte narkotikabrottslighet kan man i Finland inte 1839: kunnat konstatera att någon på sanoolika tillämpa alla sådana undersökningsmetoder som 1840: grunder skulle vara skyldig. Med anledning av de används vid undersökniogen av liknande brott i 1841: klagomål som anförts över undersökoingens utfö- andra länder, t.o.m. i våra grannländer, t.ex. 1842: rande har riksdagens biträdande justitieombuds- 1843: telefonavlyssning. 1844: man utfårdat beslut nr 2557 13.10.1982. Över de 1845: brott som riktat sig mot apoteket i Kjulo och För effektivering av oarkotikaundersökningen 1846: militärapoteket i Helsingfors har centralkriminal- har poliseos inre information och databehand- 1847: polisen gjort upp polisundersökningsprotokoll lingen vid polisen utvecklats under det gångna 1848: nr R 36/81/H 30.9.1981, och Helsingfors rådstu- året. 1849: 1850: Helsingfors den 16 september 1985 1851: 1852: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 1853: 1985 vp. 1854: 1855: Kirjallinen kysymys n:o 238 1856: 1857: 1858: 1859: 1860: Roos ym.: Vaikeavammaisen lapsen kotihoidontuen verottamisesta 1861: 1862: 1863: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 1864: 1865: Vaikeasti vammaisten alle 16-vuotiaiden lasten suuruus vuonna 1985 on enintään 950 markkaa 1866: kotihoidontuki on korvausta niistä erityiskustan- kuukaudessa. 1867: nuksista, joita perheelle aiheutuu vaikeahoitoisen Verohallituksen ohjeessa 15.2.1985 n:o 2063/ 1868: lapsen hoitamisesta kotona. Tällaisia erityiskus- 33/85 on katsottu, että koska tulo- ja varallisuus- 1869: tannuksia voivat olla esim. verolain 22 §: n 2 kohdan verovapaiden sosiaali- 1870: - päivähoitajan paikkaaminen kotiin tai avustusten luetteloon ei sisälly vaikeavammaisen 1871: muun päivähoidon järjestämisestä aiheutuvat eri- lapsen kotihoidontukea, se on veronalaista tuloa. 1872: tyiskustannukset, Päätöksellään n:o 283/1985 verohallitus on mää- 1873: - erilaiset hoidon tilapäisjärjestelyistä aiheu- rännyt, että kunnan maksamasta muusta kuin 1874: tuvat erityiskustannukset, ennakkoperintälain (980/84) 5 §:n 6 kohdassa 1875: ...:_ hoitotarvikkeista tai lääkkeistä aiheutuvat tarkoitetusta veronalaisesta lapsen kotihoidon- 1876: kustannukset, tuesta on toimitettava ennakonpidätys. 1877: - erityisvaatetuksen tarve tai vaatteiden taval- Koska vaikeasti vammaisen alle 16-vuotiaan 1878: lista suurempi kuluminen, lapsen kotihoidontuki perusteluidensa mukaan 1879: - erityistuokavalion tarve tai muut normaalia on suoranainen erityisten kustannusten korvaus, 1880: suuremmat ruokakustannukset, on pidetty sosiaalisesti epäoikeudenmukaisena 1881: - kodin kaluston ja muun varustuksen nor- sen katsomista veronalaiseksi tuloksi, koska se ei 1882: maalia suurempi kuluminen tai särkyminen, eri- lisää saajansa veronmaksukykyä. 1883: tyisten kodin kalusteiden tai laitteiden tarve, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1884: - lapsen kehityksen kannalta tarpeellisten vi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 1885: rikevälineiden hankkimisesta tai uusimisesta ai- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 1886: heutuvat erityiset kustannukset, vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1887: - kuljetuksesta aiheutuvat erityiset kustan- Pitääkö Hallitus oikeana, että vaikeasti 1888: nukset, vammaisen lapsen kotihoidontukea pide- 1889: - muut edellisiin verrattavat erityiskustan- tään veronalaisena tulona, ja 1890: nukset. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 1891: Kunta korvaa kustannukset arvioituina keski- ryhtyä erityiskustannusten ja tuen vastaa- 1892: määräisinä kustannuksina kuukautta kohti. Tuen vuuden parantamiseksi? 1893: 1894: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985 1895: 1896: Timo Roos Mikko Elo Jorma Rantanen 1897: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen 1898: 1899: 1900: 1901: 1902: 4285007370 1903: 2 1985 vp. - KK n:o 238 1904: 1905: 1906: 1907: 1908: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 1909: 1910: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa verovapaaksi. Tämä verovapaus on kuitenkin so- 1911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, veltamisalaltaan suppea ja koskee vain valtioneu- 1912: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn voston kotihoidontuen perusteista antaman pää- 1913: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston töksen (135/80) mukaisin perustein maksettuja 1914: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- tukia. Muut vastaavat tukimuodot, kuten van- 1915: taja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallises- husten ja vammaisten kotihoidontuki ovat alusta 1916: ta kysymyksestä n:o 238: alkaen olleet veronalaisia. Poikkeuksena on aino- 1917: astaan kansaneläkelaitoksen maksama lapsen hoi- 1918: Pitääkö Hallitus oikeana, että vaikeasti totuki, joka voidaan myöntää vaikeavammaisen 1919: vammaisen lapsen kotihoidontukea pide- lapsen hoidosta aiheutuneiden erityiskulujen kat- 1920: tään veronalaisena tulona, ja tamiseen. Tämä tukimuoto on säädetty erikseen 1921: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo verovapaaksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1922: ryhtyä erityiskustannusten ja tuen vastaa- 1 momentin 22 kohdassa. 1923: vuuden parantamiseksi? 1924: Vaikka vaikeavammaisten lasten kotihoidontu- 1925: ki eroaakin perusteiltaan jonkin verran varsinai- 1926: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 1927: sesta lasten kotihoidontuesta ja on luonteeltaan 1928: ti seuraavaa: 1929: lähempänä erityiskustannusten korvausta, sen 1930: Tulo- ja varallisuusverolaissa omaksutun laajan säätämiselle verovapaaksi ei ole riittäviä perustei- 1931: tulokäsitteen mukaan kaikki ne tulot, joita ei ole ta tilanteessa, jossa muut vastaavantyyppiset edut 1932: erikseen säädetty verovapaiksi, ovat veronalaisia. ovat veronalaisia. On myös otettava huomioon, 1933: Tulojen mahdollisimman laaja veronalaisuus on että tämän tuen piirissä olevilla perheillä on 1934: verovelvollisten tasapuolisen verotuskohtelun oikeus saada kansaneläkelaitoksen maksamaa 1935: vuoksi perusteltua. Tavoitteena on järjestelmä, erikseen verovapaaksi säädettyä lapsen hoito- 1936: jossa verorasitus määräytyisi ensisijaisesti tulojen tukea. Vaikeavammaisten lasten kotihoidontuen 1937: määrän eikä niiden laadun perusteella. Tätä veronalaisuus ottaa myös huomioon tuen piirissä 1938: tavoitetta tukee muun muassa viime vuosina olevien perheiden erilaisen taloudellisen aseman. 1939: toteutettu kansaneläke-, sosiaalietuus- ja työttö- Lisäksi tapauksissa, joissa vammaisen lapsen hoi- 1940: myysturvajärjestelmien uudistus, jonka osana dosta aiheutuneet erityiskulut ovat huomattavat, 1941: näiden järjestelmien mukaiset edut on säädetty ne voidaan perheen tuloista ja varallisuudesta 1942: veronalaisiksi tuloiksi. Veronalaisuus on tehnyt riippuen ottaa verolautakunnan harkinnan mu- 1943: sekä taloudellisesti että tulonjakopoliittisesti kaan huomioon tulo- ja varallisuusverolain 1944: mahdolliseksi näiden tulonsiirtojärjestelmien ke- 31 §:n 1 momentissa tarkoitettuna veronmaksu- 1945: hittämisen kansalaisten tarpeita paremmin vas- kyvyn alentumisvähennyksenä. Vähennyksen 1946: taaviksi. Esimerkiksi tarveharkintaa ja tulosidon- enimmäismäärä vuodelta 1985 toimitettavassa ve- 1947: naisuutta on voitu vähentää, koska tukimuotojen rotuksessa on 5 300 markkaa. 1948: oikeudenmukainen kohdistuminen voidaan to- 1949: Siltä osin kuin kysymys koskee erityiskustan- 1950: teuttaa verojärjestelmän avulla. Pienituloiset ja 1951: nusten ja tuen vastaavuuden parantamista, so- 1952: tulottomat, jotka tavallisesti ovat eniten tuen 1953: siaali- ja terveysministeriö on asiasta antamassaan 1954: tarpeessa, saavat veronalaisista tukimuodoista 1955: lausunnossa todennut seuraavaa: 1956: suhteellisesti suuremman hyödyn kuin suurempi- 1957: tuloiset, joiden tuen tarvekin on todennäköisesti Voimassa olevan lapsen hoitotuesta annetun 1958: vähäisempi. lain (444/69) mukaan sairaan ja vammaisen lap- 1959: Sosiaalietuuksien verotuksessa noudatetun lin- sen hoitotuki maksetaan porrastettuna lapsen 1960: jan mukaisesti myös uusi lakisääteinen lasten hoidosta aiheutuvan rasituksen määrän perusteel- 1961: kotihoidontuki on veronalaista tuloa. Nykyistä la. Vuonna 1985 pienemmän hoitotuen määrä 1962: kotihoidontukea edeltäneen järjestelmän mukai- on 592 markkaa ja suuremman ns. erityishoito- 1963: nen tuki on sitä vastoin poikkeuslailla säädetty tuen määrä 888 markkaa kuukaudessa. 1964: 1985 vp. -- KJ( n:o 238 3 1965: 1966: Lapsen hoitotuen rinnalla suoritetaan kuntien perusteella. Tuki porrastettarsun kolmeen eri 1967: sosiaalilautakuntien toimesta vaikeavammaisille suuruiseen ryhmään ja samalla vaikeasti sairaiden 1968: lapsille kotihoidontukea. Tämän tuen tarkoituk- ja erityistä hoitoa vaativien lasten osalta hoito- 1969: sena on korvata niitä lisäkustannuksia, joita ai- tuen markkamäärää koeotettaisiin vastaamaan ny- 1970: heutuu vaikeavammaisen lapsen hoidosta koto- kyistä paremmin hoidosta aiheutuvia kuluja ja 1971: na. Kotihoidontuen suuruus on sosiaalihuollon työ määrää. 1972: valtakunnallisen suunnitelman mukaan vuonna Suurimman tuen määräksi on esitetty 1 400 1973: 1985 enintään 950 markkaa kuukaudessa. markkaa kuukaudessa. 1974: Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu Lapsen hoitotuki -järjestelmän uudistaminen 1975: lapsen hoitotuesta annetun lain muutosta. Tar- on tarkoitus toteuttaa vuoden 1986 alusta lukien, 1976: koituksena on, että vammaisten ja sairaiden las- jolloin myös kuntien toteuttamasta vaikea- 1977: ten kotihoitoa voitaisiin nykyistä paremmin tu- vammaisten lasten kotihoidontuen suorittamises- 1978: kea. Hoitotukea maksettaisiin ehdotuksen mu- ta voitaisiin luopua. Sosiaali- ja terveysministeriö 1979: kaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta pitää suunniteltua lapsen hoitotuen suurinta 1980: aiheutuvan taloudellisen tai muun rasituksen markkamäärää tässä vaiheessa tyydyttävänä. 1981: 1982: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1985 1983: 1984: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala 1985: 4 1985 vp. - KK n:o 238 1986: 1987: 1988: 1989: 1990: Till Riksdagens Herr Talman 1991: 1992: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen garna, vilkas behov av stöd sannolikt även är 1993: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av mindre. 1994: den 23 maj 1985 till vederbörande medlem av 1995: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- 1 enlighet med den linje som följs vid beskatt- 1996: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs- ningen av sociala förmåner är även det nya 1997: mål nr 238: lagstadgade hemvårdsstödet för barn skatteplik- 1998: tig inkomst. För stöd i enlighet med det system 1999: Anser Regeringen det vara rätt att som fanns före det nuvarande hemvårdsstödet 2000: hemvårdsstödet för svårt handikappade stadgas däremot om skattefrihet i en undantags- 2001: barn betraktas såsom skattepliktig in- lag. Tillämpningsområdet för denna skattefrihet 2002: komst, och är emellertid begränsat och gäller endast stöd 2003: har Regeringen för avsikt att vidta som betalas i enlighet med statsrådets beslut om 2004: åtgärder för att stödet bättre skall fås att grunderna för beviljande av stöd för vård av barn 2005: motsvara de särskilda kostnader som vår- i hemmet ( 13 51 80). Övriga motsvarande stödfor- 2006: mer, såsom hemvårdsstödet för åldringar och 2007: den föranleder? 2008: handikappade, har ända sedan det de infördes 2009: varit skattepliktiga. Undantag är endast det vård- 2010: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt bidrag för barn som betalas av folkpensionsan- 2011: anföra följande: stalten och som kan beviljas för täckande av de 2012: särskilda kostnader som vården av ett svårt handi- 2013: Enligt den vidsträckta innebörd som begreppet kappat barn förorsakar. För denna stödform stad- 2014: inkomst har i lagen om skatt på inkomst och gas särskilt om skattefrihet i 22 § 1 mom. 22 2015: förmögenhet är alla inkomster, för vilka inte punkten lagen om skatt på inkomst och 2016: särskilt stadgas om skattefrihet, skattepliktiga. förmögenhet. 2017: Det är motiverat att inkomsterna i så stor ut- 2018: sträckning som möjligt är skattepliktiga, för att Trots att hemvårdsstödet för svårt handikappa- 2019: behandlingen av de skattskyldiga i skattehänse- de barn till sina grunder i någon mån skiljer sig 2020: ende skall vara jämlik. Målet är ett system, där från det egentliga hemvårdsstödet för barn och 2021: skattebördan i första hand skulle bestämmas av trots att det tili sin natur mera liknar ersätt- 2022: inkomstbeloppet i stället för av inkomstens na- ningen för de särskilda kostnaderna, finns det 2023: tur. Detta mål stöds bl. a. av den under de inte tillräckliga grunder för att stadga om skatte- 2024: senaste åren genomförda reformen av folkpen- frihet för det i en situation, där övriga förmåner 2025: sionssystemet och systemen med sociala förmåner av samma slag är skattepliktiga. Man bör även 2026: och utkomstskydd för arbetslösa. 1 samband med beakta att de familjer som erhåller detta stöd är 2027: denna reform har stadgats, att förmånerna i dessa berättigade tili det vårdbidrag för barn, för vilket 2028: system skall betraktas såsom skattepliktig in- särskilt stadgas om skattefrihet, som betalas av 2029: komst. Beskattningen har gjort det möjligt att folkpensionsanstalten. Genom beskattning av 2030: utveckla dessa inkomstöverföringssystem såväl hemvårdsstödet för svårt handikappade barn be- 2031: ekonomiskt som med avseende på inkomstfördel- aktas även den ekonomiska ställningen hos de 2032: ningen så att de bättre tillfredsställer medborgar- familjer som erhåller stödet. Dessutom kan i de 2033: nas behov. Man har t.ex. kunnat minska på fall, då de särskilda kostnader som föranleds av 2034: behovsprövningen och stödets bundenhet till vården av ett handikappat barn är synnerligen 2035: inkomsterna, eftersom en rättvis fördelning av de stora, dessa kostnader efter prövning av skatte- 2036: olika stöden kan genomföras med hjälp av be- nämnden beaktas såsom i 31 § 1 m 0 m. lagen om 2037: skattningssystemet. Småinkomsttagare och perso- skatt på inkomst och förmögenhet avsett avdrag 2038: ner utan inkomst, vilka vanligtvis är i det största för nedsatt skattebetalningsförmåga. Avdragets 2039: behovet av stöd, har i proportion större nytta av maximibelopp vid beskattningen för år 1985 är 2040: de skattepliktiga stödformerna än höginkomstta- 5 300 mk. 2041: 1985 vp. - KK n:o 238 5 2042: 2043: Tili de delar spörsmålet berör förbättrandet av Syftet är att bättre än i dag stöda vården av 2044: motsvarigheten mellan de särskilda kostnaderna handikappade och sjuka barn i hemmet. Enligt 2045: och stödet, har social- och hälsovårdsministeriet i förslaget skulie hemvårdsstöd betalas på basen av 2046: sitt utlåtande konstaterat följande: den ekonomiska belastningen och övrig belast- 2047: Enligt den gällande lagen om vårdbidrag för ning som föranleds av barnets vård och rehabili- 2048: barn (444/69) anpassas vårdbidraget för sjuka tering. Stödet skulle indelas i tre grupper avolika 2049: och handikappade barn efter del} belastning som storlek och samtidigt skulie vårdbidragets mark- 2050: vården av barnet förorsakar. Ar 1985 är det belopp höjas tili den del det gäller svårt sjuka 2051: minsta beloppet av vårdbidraget 592 mk och det barn och barn som kräver specialvård, så att det 2052: största beloppet av det s.k. specialvårdbidraget bättre än i dag skulle motsvara de kostnader och 2053: 888 mk per månad. den mängd arbete som vården förorsakar. 2054: Vid sidan av vårdbidraget för barn erlägger Som största stödbelopp har föreslagits 1 400 2055: socialnämnderna i kommunerna hemvårdsstöd per månad. 2056: för svårt handikappade barn. Syftet med detta Avsikten är att genomföra reformen av syste- 2057: stöd är att ersätta de tiliäggskostnader, som met med vårdbidrag för barn vid ingången av år 2058: vården av ett svårt handikappat barn i hemmet 1986. Härvid skulle man även kunna slopa 2059: föranleder. Storleken av hemvårdsstödet är i kommunernas stöd för vård av svårt handikappa- 2060: enlighet med den riksomfattande planen för de barn i hemmet. Social- och hälsovårdsministe- 2061: socialvården högst 950 mk per månad år 1985. riet anser att det planerade största markbeloppet 2062: En ändring av lagen om vårdbidrag för barn för vårdbidraget för barn i detta skede är till- 2063: · har beretts vid social- och hälsovårdsministeriet. fredsstäliande. 2064: 2065: He}singfors den 18 september 1985 2066: 2067: Finansminister Ahti Pekkala 2068: 1985 vp. 2069: 2070: Kirjallinen kysymys n:o 239 2071: 2072: 2073: 2074: 2075: Bärlund ym.: Selvityksen suorittamisesta taloudellisesta keskittymi- 2076: sestä ja sen aiheuttamista ongelmista 2077: 2078: 2079: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2080: 2081: Elinkeinoelämän omistuksen ja päätösvallan seuraamaan ostokypsiä yrityksiä ja hankkimaan 2082: keskittymistä harvoihin käsiin on markkinata- yritysten määräysvaltaa itselleen. Tämän toimin- 2083: lousmaissa pidetty yhtenä järjestelmän perustaa nan seuraukset saattavat olla arvaamattomia aina- 2084: kaivertavana tekijänä. Keskittyminen saattaa vä- kin vanhoille osakkeenomistajille, yrityksen työn- 2085: hentää yritysten välistä kilpailua, se vinoottaa tekijöille ja kilpailulle. 2086: omaisuuden ja päätösvallan jakoa sekä luo epä- Yritysten omistussuhteiden monipuolistami- 2087: tasa-arvoa yritysten ja ihmisten välille. Markkina- seksi sekä omaisuudenjaon tasoittamiseksi on 2088: mekanismien toiminnan ja kansanvallan peruspe- tarjottu erilaisia keinoja aatteellisista lähtökohdis- 2089: riaatteiden kannalta kehitystä voidaan pitää arve- ta riippuen. Toisaalta on katsottu, että verolain- 2090: luttavana. · säädäntöä kehittämällä voitaisiin lisätä yksityisten 2091: 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa talou- henkilöiden kiinnostusta sijoittaa säästövarojaan 2092: dellisen keskittymisen ilmiöt herättivät mielen- yritysten osakkeisiin ja osallistua niiden hallin- 2093: kiintoa myös Suomessa. Keskittymiskomitea luo- toon yhtiökokouksissa. Toisaalta on esitetty yri- 2094: vutti vuonna 1972 erimielisen mietintönsä tysten työntekijöiden osallisuutta yritysten omai- 2095: (1972:A 6), johon kuitenkin sisältyi huomattavan suuteen ja hallintoon yhteisesti omistettujen osa- 2096: runsaasti selvitysaineistoa. Myöhemmin perustet- kesalkkujen tai yhteistoimintarahastojen kautta. 2097: tiin kilpailuasiamiehen toimisto valvomaan kil- Mielestämme Suomen talouden rakenteessa on 2098: pailua sekä ehkäisemään kilpailun rajoittamistoi- viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana tapah- 2099: mia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana po- tunut niin suuria muutoksia, että taloudellisen 2100: liittiset päätöksentekijät ovat ilmeisesti kuitenkin keskittymisen ongelmat olisi saatava uuden laaja- 2101: menettäneet kiinnostustaan aiheeseen. alaisen selvityksen kohteeksi. Olisi selvitettävä, 2102: Keskittymiskomitean selvitysten jälkeen talous- miten keskittyminen on muuttanut ilmettään ja 2103: elämän rakenne ja taloudellinen kehitys Suomes- miten se on mahdollisesti lisääntynyt taikka vä- 2104: sa on muuttunut monella tapaa. Vaikuttaa siltä, hentynyt keskittymiskomitean selvitysten jälkeen. 2105: että taloudellinen keskittyminen olisi jatkunut Samalla tulisi pohtia, millaisia talous- ja muuhun 2106: eri teitä. Vakuutusyhtiöiden ja pankkien sekä politiikkaan liittyviä johtopäätöksiä tästä olisi 2107: erilaisten säätiöiden osuus yritysten omistamisesta vedettävä. 2108: on lisääntynyt. Suurerkin yritykset ovat muodos- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2109: taneet yhteisiä konserneja, joilla on yhteinen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 2110: toimintastrategia. Pankkien ja vakuutuslaitosten kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 2111: piitissä on tapahtunut fuusioita ja ristiinomista- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2112: misen lisääntymistä. 2113: 1980-luvulla suomalaiset yritykset ovat kan- Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ajan 2114: sainvälistyneet kiihtyvällä vauhdilla. Sijoitukset tasalla olevan selvityksen saamiseksi ta- 2115: ulkomaille ovat lisääntyneet varsin nopeasti. Suo- loudellisesta keskittymisestä Suomessa ja 2116: malaisten yritysten ulkomaiset yrityskaupat ovat sen aiheuttamista ongelmista, sekä 2117: tulleet kuvaan uutena erityispiirteenä. aikooko Hallitus asettaa komitean tai 2118: Myös Suomessa yrityskaupat ja yrityskaappauk- muun poliittisin perustein asetetun eli- 2119: set ovat herättäneet huomiota viime aikoina. men selvittämään keinoja näiden ongel- 2120: Suursijoittajat ovat järjestelmällisesti ryhtyneet mien poistamiseksi? 2121: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1985 2122: 428500674C 2123: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 239 2124: 2125: Kaj Bärlund Jouko Tuovinen Markus Aaltonen 2126: Riitta Järvisalo-Kanerva Tuulikki Hämäläinen Marja-Liisa Tykkyläinen 2127: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Louekoski Paula Eenilä 2128: Seppo Tikka Liisa Jaakonsaari Timo Roos 2129: Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari 2130: Tuula Paavilainen Pekka Starast Risto Ahonen 2131: Kari Rajamäki Paavo Lipponen Mikko Rönnholm 2132: Reino Paasilinna Juhani Surakka Pentti Lahti-Nuuttila 2133: Lea Savolainen Mikko Elo Pertti Hietala 2134: Jouko Skinnari Maija Rajantie Jorma Rantanen 2135: Mats Nyby Olli Helminen Reijo Lindroos 2136: Sakari Knuuttila Peter Muurman Jussi Ranta 2137: Pekka Myllyniemi Arja Alho Martti Lähdesmäki 2138: Jukka Mikkola Pirjo Ala-Kapee Aimo Ajo 2139: Kerttu Törnqvist Tarja Halonen 2140: 1985 vp. -- KJ( n:o 239 3 2141: 2142: 2143: 2144: 2145: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2146: 2147: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Viranomaiset valvovat keskittymiskehitystä eri- 2148: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tyisesti kilpailuvalvonnan keinoin. Tätä päämää- 2149: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn rää tukee osaltaan se, että hintavalvonnan paino- 2150: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston pistettä on siirretty hinnanvahvistusmenettelystä 2151: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- hyödykkeiden ilmoitusmenettelyyn. 2152: taja Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta Taloudellisen kilpailun edistämisestä annetun 2153: kysymyksestä n:o 239: lain (423/73) 9 §:n 2 momentin (muut. 123/85) 2154: mukaan elinkeinonharjoittaja on velvollinen elin- 2155: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ajan 2156: keinohallituksen kehotuksesta kirjallisesti ilmoit- 2157: tasalla olevan selvityksen saamiseksi ta- 2158: tamaan, onko hänellä yksinoikeus tai muutoin 2159: loudellisesta keskittymisestä Suomessa ja 2160: tosiasiallisesti niin määräävä asema jollakin elin- 2161: sen aiheuttamista ongelmista, sekä 2162: keinotoiminnan alalla, että sillä voidaan olettaa 2163: aikooko Hallitus asettaa komitean tai olevan merkittävää vaikutusta kilpailuolosuhtei- 2164: muun poliittisin perustein asetetun eli- siin. Tällainen kilpailunrajoitus voidaan merkitä 2165: men selvittämään keinoja näiden ongel- elinkeinohallituksen pitämään kilpailunrajoitus- 2166: mien poistamiseksi? rekisteriin. Elinkeinohallitus seuraa mainitun 2167: säännöksen avulla eri alojen keskittymiskehitystä. 2168: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Elinkeinohallituksessa harkitaan erikseen myös 2169: ti seuraavaa: yrityshankintojen ja fuusioiden seurannan järjes- 2170: Elinkeinohallituksen tutkimusosastolla on syk- tämisen tarpeellisuutta. 2171: syllä 1983 ryhdytty selvittämään teollisuuden Kilpailunrajoitusten vahingollisten vaikutusten 2172: keskittymispiirteitä vuoden 1974 jälkeiseltä ajalta poistamisessa meillä noudatetaan pääsääntöisesti 2173: eli keskittymiskomitean selvityksen (1972:A 6) ns. väärinkäyttöperiaatetta, jonka mukaan kilpai- 2174: jälkeiseltä ajalta. Tässä tarkoituksessa elinkeino- lunrajoituksiin voidaan puuttua ainoastaan sil- 2175: hallitus tilasi Tilastokeskukselta teollisuustilaston loin, kun niillä katsotaan olevan laissa tarkoitet- 2176: aineistosta keskittymistä kuvaavan materiaalin ja tuja vahingollisia vaikutuksia. Maaliskuun 1 päi- 2177: sai sen käyttöönsä alkuvuodesta 1984. Aineiston vänä 1985 voimaan tulleen taloudellisen kilpai- 2178: käsittely elinkeinohallituksessa on kesken. Vuon- lun edistämisestä annetun lain muutoksen (123/ 2179: na 1984 elinkeinohallituksessa laajennettiin tätä 85) yhteydessä tarkistettiin mm. näitä vahingol- 2180: selvitystehtävää määrittelemällä tavoitteeksi seu- listen vaikutusten arvioimisessa noudatettavia pe- 2181: raavat osa-alueet: rusteita (15 § 1 mom.). Samassa yhteydessä kil- 2182: 1. teollisuuden keskittymisen ja siihen vaikut- pailuviranomaisten toimintamahdollisuuksia pa- 2183: tavien tekijöiden selvittäminen vuosilta 1974-- rannettiin mm. siten, että kilpailuneuvosto voi 2184: 1982 antaa uhkasakolla tehostettuja kieltoja ja toimi- 2185: 2. teollisuuden rakenteen vaikutuksen selvittä- tusvelvoitteita, mikäli se ei neuvottelujen avulla 2186: minen kannattavuuteen samoilta vuosilta saa vaikutuksiltaan vahingolliseksi havaittua kil- 2187: 3. teollisuuden rakenteen ja hinnanmuutosten pailunrajoitusta puretuksi tai lievennetyksi. Lain- 2188: välitysmekanismin tarkastelu. muutos antaa näin viranomaisille mahdollisuu- 2189: Tähän mennessä elinkeinohallituksen tutki- den puuttua myös keskittymisestä aiheutuviin 2190: muksiin varatulla toimeksiantomäärärahalla ei ongelmiin siinä tapauksessa, että kilpailunrajoi- 2191: ole voitu toteuttaa muuta kuin perusaineistojen tukseksi katsottavasta järjestelystä aiheutuu laissa 2192: hankintaa. Osa edellä mainitusta tutkimustehtä- tarkoitettuja vahingollisia vaikutuksia. 2193: västä on päätetty tämän vuoksi suorittaa viraston Edellä selostetun perusmateriaalin kertymisen 2194: ja Jyväskylän yliopiston välillä tehdyn tutkimus- ja erittelyn myötä kauppa- ja teollisuusministeri- 2195: sopimuksen mukaisesti Jyväskylän yliopiston ta- össä on valmistauduttu selvittämään, minkälai- 2196: loustieteen laitoksella. Tavoitteena on, että osara- nen mahdollisten lainsäädäntötoimien valmistelu 2197: portit saataisiin asiasta vuoden 1985 lopulla. olisi käynnistettävä. Jo joitakin aikoja on seurattu 2198: 4 1985 vp. - KK n:o 239 2199: 2200: nuta kokemuksia, joita Ruotsissa fuusioita ja miöt saadaan tähänastista tehokkaampaan seu- 2201: yrityshankintoja koskevien uusien kilpailunrajoi- rantaan. 2202: tussäännösten soveltamisesta on saatu. Elinkeino- Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoituksena 2203: hallituksen organisaatiota pyritään tehostamaan on kuluvan vuoden aikana asettaa tarkoituksen- 2204: ja voimavaroja uudelleen niin painottamaan, että mukainen selvittelyelin valmistelemaan mahdol- 2205: myös kysymyksessä tarkoitetut kilpailunrajoitusil- lista uutta lainsäädäntöä kysymyksessä tarkoitet- 2206: tuja ongelmia varten. 2207: 2208: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1985 2209: 2210: Ministeri Jermu Laine 2211: 1985 vp. - KK n:o 239 5 2212: 2213: 2214: 2215: 2216: Till Riksdagens Herr Talman 2217: 2218: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Myndigheterna övervakar centraliseringsut- 2219: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vecklingen särskilt med hjälp av konkurrensöver- 2220: av den 23 maj 1985 tili vederbörande medlem av vakningen. Detta mål stöds delvis av att tyngd- 2221: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift punkten i prisövervakningen har överförts från 2222: av följande av riksdagsman Bärlund m.fl. under- prisfastställelseförfarande tili anmälningsförfaran- 2223: tecknade spörsmål nr 239: de för nyttigheterna. 2224: Har Regeringen för avsikt att vidta Enligt lagen om främjande av ekonomisk kon- 2225: åtgärder för att få en utredning av den kurrens (423/73), dess 9 § 2 mom. (ändring 2226: nuvarande situationen i den ekonomiska 123/85), är näringsidkare skyldig att på uppma- 2227: centraliseringen i Finland och om de ning av näringsstyrelsen skriftligen uppge om 2228: problem som den medför, samt han har ensamrätt eller annars faktiskt intar en så 2229: dominerande ställning inom någon bransch av 2230: har Regeringen för avsikt att tillsätta näringsverksamhet att detta kan antas ha avse- 2231: en kommitte eller ett annat på politiska värd inverkan på konkurrensförhållandena. En 2232: grunder tillsatt organ med uppgift att sådan konkurrensbegränsning kan antecknas i 2233: utreda möjligheterna att avlägsna dessa näringsstyrelsens register över konkurrensbegräns- 2234: problem? ningarna. Näringsstyrelsen följer med hjälp av 2235: det ovan nämnda stadgandet centraliceringsut- 2236: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra vecklingen på olika branscher. 1 näringsstyrelsen 2237: följande: övervägs om en särskild uppföljning av före- 2238: Näringsstyrelsens forskningsavdelning började tagsköp och fusioner behövs. 2239: hösten 1983 utreda centraliseringsdrag inom in- För att avlägsna de skadliga verkningar som 2240: dustrin efter 1974, d.v.s. efter centraliserings- konkurrensbegränsningarna har följer man hos 2241: kommitteens utredning (1972:A 6). 1 detta syfte oss en s.k. missbruksprincip, enligt viiken kon- 2242: beställde näringsstyrelsen av statistikcentralen det kurrensbegränsningarna kan tas upp endast om 2243: materia! i industristatistiken som beskriver cen- de anses ha skadliga verkningar som avses i 2244: traliseringen. Näringsstyrelsen fick materialet i lagen. 1 samband med ändringen av lagen om 2245: början av 1984. Behandlingen av materialet på- främjande av ekonomisk konkurrens (123/85), 2246: går i näringsstyrelsen. År 1984 utvidgades utred- som trädde i kraft den 1 mars 1985, justerades 2247: ningsuppdraget av näringsstyrelsen och som mål bl.a. grunderna för bedömningen av de skadliga 2248: definierades följande delområden: verkningarna (15 § 1 mom.). 1 det här samman- 2249: 1. Utredning av industrins centralisering och hanget förbättrades konkurrensmyndigheternas 2250: de faktorer som inverkat på den åren 1974- handlingsmöjligheter bl.a. så, att konkurrensrå- 2251: 1982. det kan förstärka sina förbud eller ålägganden 2252: 2. Utredning av hur industrins struktur in- genom vite om rådet inte genom förhandlingar 2253: verkat på lönsamheten under samma tid. lyckas undanröja eller lindra en konkurrensbe- 2254: 3. Granskning av kopplingen mellan indust- gränsning som upptäckts ha skadliga verkningar. 2255: rins struktur och prisändringarna. Lagändringen ger sålunda myndigheterna möjlig- 2256: Hittills har man med det uppdragsanslag som heter att angripa de problem som orsakas av 2257: reserverats för näringsstyrelsens forskningar en- centraliseringen, om ett arrangemang som bör 2258: dast kunnat anskaffa grundmaterialet. Därför har anses som konkurrensbegränsning har i lagen 2259: man beslutat att en del av det ovan nämnda avsedda skadliga verkningar. 2260: forskningsuppdraget skall genomföras på basis av Allteftersom ovan nämnt basmaterial inkom- 2261: forskningsavtalet mellan näringsstyrelsen och Jy- mer och utreds har man i handels- och industri- 2262: väskylä universitet på Jyväskylä universitets insti- ministeriet berett sig på att utreda hurudana 2263: tution för ekonomi. Målet är att delrapporterna lagstiftningsåtgärder eventuellt borde beredas. 2264: är färdiga i slutet av 1985. Redan under någon tid har man följt vilka 2265: 6 1985 vp. - KK n:o 239 2266: 2267: erfarenheter man i Sverige fått av tillämpningen reteelserna underkastas en effektivare över- 2268: av nya stadganden om konkurrrensbegränsning vakning än tidigare. 2269: angående fusioner och företagsköp. En effektive- Handels- och industriministeriet avser att un- 2270: ring av näringsstyrelsens organisation och en der innevarande år tillsätta ett ändamålsenligt 2271: omprioritering av resurserna eftersträvas så att de utredp.ingsorgan med uppdrag att bereda en 2272: i spörsmålet nämnda konkurrensbegränsningsfö- eventuell ny lagstiftning med tanke på de i 2273: spörsmålet nämnda problemen. 2274: 2275: Helsingfors den 17 juni 198 5 2276: 2277: Minister jermu Laine 2278: 1985 vp. 2279: 2280: Kirjallinen kysymys n:o 240 2281: 2282: 2283: 2284: 2285: Pekkarinen ym.: Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden käytännön 2286: harjoittelusta aiheutuvien asumis- ja matkakustannusten korvaa- 2287: misesta 2288: 2289: 2290: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2291: 2292: Terveydenhuoltoalan opiskeluun kuuluu pal- ja, aiheutuu näistä ylimääräisistä opiskelukustan- 2293: jon käytännön harjoittelua ja usein tuo harjoitte- nuksista osalle opiskelijoista kohtuuton taloudel- 2294: lu tapahtuu eri paikkakunnalla kuin varsinainen linen taakka. Tämä merkitsee sitä, että opiskeli- 2295: oppilaitos sijaitsee. Päivittäisistä harjoittelupaik- jalla on entistä vähemmän varaa pitää välttämät- 2296: kakunnan ja oppilaitospaikkakunnan välisistä tömiä lomia ja vapaita viikonloppuja. Tosiasia- 2297: matkoista opiskelija joutuu itse maksamaan 9,50 hanon, että terveydenhuoltoalan opiskelijat työs- 2298: mk/päivä. Joskus harjoittelupaikkakunta on niin kentelevät kaikki kesä-, joulu- ja pääsiäislomansa 2299: kaukana, että opiskelija joutuu vuokraamaan ja usein myös viikonloput turvatakseen toimeen- 2300: toisen asunnon, jolloin hän joutuu maksamaan tulonsa. On myös otettava huomioon, että nämä 2301: kahta vuokraa. Koulutuksen laajentuessa harjoit- ylimääräiset menot eivät ole vähennyskelpoisia 2302: telupaikat opiskelupaikkakunnilla vähenevät en- verotuksessa vaikka kulut saattavat nousta satoi- 2303: tisestään, jolloin matkakustannukset lisääntyvät. hin markkoihin kuukaudessa. 2304: Esimerkkeinä mainitaksemme käyvät tamperelai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2305: set opiskelijat Kangasalla Pikonlinnan sairaalassa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 2306: sekä turkulaiset joutuvat asumaan Porissa harjoit- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 2307: teluajan (n. 6 viikkoa) ja pitämään kahta asun- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2308: toa. Sama tilanne on kaikilla suurilla opiskelu- 2309: paikkakunnilla, missä opiskelupaikkoja lisätään Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 2310: koko Suomen tarvetta vastaavaksi. ryhtyä terveydenhuoltoalan opiskelijoille 2311: varsinaisen opiskelupaikkakunnan ulko- 2312: Eriarvoisuutta lisää se, että osa voi harjoitella puolella tapahtuvasta käytännön harjoit- 2313: oppilaitospaikkakunnalla ja osa ei. Opintotuki telusta aiheutuvien asumis- ja matkakus- 2314: on kuitenkin kaikille sama. Koska opintotuki on tannusten täysimääräisesti korvaamisek- 2315: tällä hetkellä keskimäärin 1 100 mk/ kk/ opiskeli- si? 2316: 2317: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985 2318: 2319: Mauri Pekkarinen Esko Aho 2320: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta 2321: 2322: 2323: 2324: 2325: 4285007240 2326: 2 1985 vp. - KK n:o 240 2327: 2328: 2329: 2330: 2331: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2332: 2333: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vuoden 1986 alusta voimaan tulevan ammatil- 2334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, listen oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista 2335: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn eduista annetun lain (498/83) mukaan on asumi- 2336: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nen ammattikasvatushallituksen hyväksymässä 2337: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- oppilasasuntolassa oppilaalle maksutonta. Varsi- 2338: taja Mauri Pekkarisen ym. näin kuuluvasta kirjal- naisen opiskelupaikkakunnan ulkopuolella ta- 2339: lisesta kysymyksestä n:o 240: pahtuvasta käytännön harjoittelusta aiheutuvien 2340: asumiskustannusten korvaamiseen voidaan käyt- 2341: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tää oppilaiden vuokra-apuihin tulo- ja menoar- 2342: ryhtyä terveydenhuoltoalan opiskelijoille vion momentin 29.83.21 määrärahaa (terveyden- 2343: varsinaisen opiskelupaikkakunnan ulko- huollon oppilaitosten oppilashuolto ). Kuluvan 2344: puolella tapahtuvasta käytännön harjoit- vuoden erityismenoarviossa on oppilaiden 2345: telusta aiheutuvien asumis- ja matkakus- vuokra-apuihin varattu 200 000 markan määrära- 2346: tannusten täysimääräisesti korvaamisek- ha, jonka puitteissa on vuokra-apua voitu maksaa 2347: si? 40 markkaa oppilasta kohti kuukaudessa. 2348: Käytännön harjoittelusta aiheutuvat matkakus- 2349: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tannukset on voitu korvata oppilaalle 9,50 mar- 2350: ti seuraavaa: kan ylittävältä osalta, kuten kysymyksessä on 2351: Terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa annettava todettu. Vuoden 1986 alusta lukien oppilaitos 2352: koulutus muodostuu tietopuolisesta ja käytännöl- voi valtioneuvoston vahvistamien perusteiden 2353: lisestä opetuksesta. Käytännöllinen opetus tapah- mukaisesti järjestää oppilaalle maksuttoman kou- 2354: tuu sekä oppilaitoksissa että yleensä oppilaitok· luunkuljetuksen tai suorittaa koulumatkasta ai- 2355: sen sijaintipaikkakunnalla toimivissa terveyden- heutuvat kustannukset. Edellä mainittu kou- 2356: ja sosiaalihuollon yksiköissä. Viime vuosina on luunkuljetusta koskeva valtioneuvoston päätös on 2357: koulutusta lisätty lukumääräisesti poikkeukselli- valmisteltavana opetusministeriön asettamassa 2358: sen runsaasti osittain vallitsevan työvoimatarpeen työryhmässä, jonka tehtävänä on laatia ehdotuk- 2359: tyydyttämiseksi ja osittain koulunuudistukseen set ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta an- 2360: liittyvän perustutkintojen tuotoksessa tapahtuvan netun lain ja siihen liittyvän lainsäädännön edel- 2361: valmistumisviiveen tasapainottamiseksi. Tämä on lyttämiksi alemmanasteisiksi säädöksiksi. 2362: aiheuttanut tavallista laajemmalle ulottuvien Työryhmän tekemän ehdotuksen mukaan kou- 2363: opetuskenttien käyttöä. Vuonna 1987 perustetta- lumatkana pidettäisiin myös työpaikalla tapahtu- 2364: van terveydenhuollon peruslinjan uudet opetus- vassa koulutuksessa olevan oppilaan asunnon ja 2365: suunnitelmat eivät edellytä lisääntyvää oppilai- työpaikan välistä matkaa, jos oppilaalle ei makse- 2366: toksen ulkopuolella tapahtuvaa opetusta, vaan ta palkkaa. Ehdotuksen lähtökohtana ovat olleet 2367: koulutusaikojen pidentymisestä johtuva koko- lähinnä koulutussopimusmuotoisessa työpaikka- 2368: naisopiskelijamäärän kasvu ja opetussuunnitel- koulutuksessa olevien oppilaiden asunnon ja työ- 2369: mien uudistus lisäävät pääasiallisesti oppilaitok- paikan väliset matkat. Päätöksen jatkovalmiste- 2370: sissa tapahtuvaa opetusta. Kuitenkin edellä mai- lussa selvitetään, voitaisiinko myös käytännön 2371: nittu siirtymävaiheen koulutus jatkuu nykyisten harjoittelussa olevien oppilaiden matkat rinnas- 2372: opetussuunnitelmien mukaisena vuoteen 1990 taa ehdotuksen mukaisesti korvattaviin matkoi- 2373: asti. hin ja korvata täysimääräisesti. 2374: 2375: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 2376: 2377: Opetusministeri Kaan·na Suonio 2378: 1985 vp. -- ~ n:o 240 3 2379: 2380: 2381: 2382: 2383: Tili Riksdagens Herr Talman 2384: 2385: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kraft från början av år 1986 får eleveroa bo 2386: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse avgiftsfritt i elevhem som godkänts av yrkesut- 2387: av den 23 maj 1985 tili vcderbörande me-dlem av bildningsstyrelsen. 2388: statsrådet sänt en avskrifr av följande av riksdags- 2389: man Mauri Pekkarinen m.fl. undertecknade För ersättning av de boendekostnader som 2390: spörsmål nr 240: praktiken utanför den egentliga studierorten 2391: medför kan det anslag som ingår i momentet 2392: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 29.83. 21 i statsförslaget användas för elevernas 2393: för att de boende- och resekostnader som hyreskostnader (elevvården vid läroanstalter på 2394: studerandena inom hälsovårdsbranschen hälsovårdens område). I specialbudgeten för in- 2395: förorsakas av den praktik som sker utan- nevarande år har ett anslag om 200 000 mark 2396: för den egentliga studieorten skall ersät- reserverats för elevernas hyreskostnader. Med det- 2397: tas tili fullt bdopp? ta anslag har det varit möjligt att betala ett 2398: belopp om 40 mark per elev i månaden. 2399: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 2400: framföra följande: Resekostnaderna beroende av praktik har kun- 2401: nat ersättas eleveroa för den del som överskrider 2402: Den undervisning som ges vid läroanstalter 9,50 mark, såsom det konstateras i spörsmålet. 2403: inom hälsovården består av teoretisk och praktisk Räknat från början av år 1986 kan läroanstalten 2404: undervisning. Praktisk undervisning ges både vid enligt de grunder som statsrådet fastställt anord- 2405: läroanstalter och de enheter inom hälso- och na avgiftsfri skolskjuts för eleverna eller ersätta de 2406: socialvården som är belägna utanför läroanstal- kostnader som skolresan medför. Ovan nämnda 2407: tens förläggningsort. Under de senaste åren har statsrådets beslut om skolskjuts bereds som bäst i 2408: utbildningen ökats expectionellt mycket nume- en av undervisningsministeriet tillsatt arbets- 2409: rärt dels för att tillfredsställa det rådande arbets- grupp som har till uppgift att utarbeta förslagen 2410: kraftsbehovet och dels för att utjämna eftersläp- rill föreskrifter av lägre ordning på sätt som lagen 2411: ningen i antalet avlagda grundexamina inom orn finansieringen av yrkesläroanstalter samt lag- 2412: ramen för skolreformen. stiftningen i anslutning därtill förutsätter. 2413: Detta har medfört att praktikantplatserna be- 2414: finner sig på långt avstånd från utbildningsplat- Enligt det förslag som arbetsgruppen framlagt 2415: sen. De nya läroplanerna avsedda för den grund- skall avståndet mellan elevens bostad och arbets- 2416: linje för hälsovården som inrättas år 1987 plats även betraktas som skolväg när det gäller 2417: förutsätter inte att den undervisning som ges utbildning på arbetsplatsen ifall lön inte betalas 2418: utanför läroanstalten skall ökas. Tillväxten av det tili eleven. Utgångspunkten för förslaget har varit 2419: torala antalet elever beroende på längre utbild- avståndet mellan elevens bostad och arbetsplats 2420: ningstider samt reformen av läroplaner ökar hu- när det gäller elever som får utbildning på 2421: vudsakligen den undervisning som ges vid läro- arbetsplatsen enligt läroavtal. I den fortsatta 2422: anstalterna. Ovan nämnda utbildning under behandlingen av beslutet utreds om det är möj- 2423: övergångsperioden fortsätter dock enligt gällande ligt att även de praktiserande elevernas skolresor 2424: läroplaner ända tili år 1990. kan likställas med de resor som i enlighet med 2425: Enligt den lag om studiesociala förmåner för förslaget skall ersättas och ersätta dem tili fullt 2426: yrkesläroanstalternas elever (498183) som träder i belopp. 2427: 2428: Helsingfors den 10 september 1985 2429: 2430: Undervisningsminister Kaan·na Suonio 2431: 1985 vp. 2432: 2433: Kirjallinen kysymys n:o 241 2434: 2435: 2436: 2437: 2438: Ikonen ym.: Syvästi kehitysvammaisten opetuksen turvaamisesta 2439: 2440: 2441: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2442: 2443: Peruskoululain mukaisesti siirtyy ns. harjaan- Tällaista tapahtuu ajankohtana, jolloin yksilön 2444: tumisopetus peruskoulun erityisopetukseksi 1. 8. aktivoimispyrkimys on saamassa jalansijaa mo- 2445: 1985. Sosiaalihallinnon piiriin jää tällöin 1 240 nien erityisryhmien, mm. vanhusten ja kehitys- 2446: oppivelvollisuusikäistä syvästi kehitysvammaista vammaisten hoidossa. Jqs näissä tapauksissa pys- 2447: sekä eritasoisia kehitysvammaisia ikäryhmissä tytään vuodepotilaana oleva yksilö nostamaan 2448: 17-20 (kouluiän sivuuttaneet) ja 0-5 (esikou- edes omista toiminnoistaan huolehtivaksi, saavu- 2449: luikäiset). Myös he tarvitsevat opettajien työ- tetaan hoitohenkilöstön määrässä huomattavia 2450: panosta. Kouluiän sivuuttaneita on 880 ja esi- saastoJa. Kitsastelu opettajien virkaehdoissa ei 2451: kouluikäisiä 73 5. siten ole taloudellisestikaan perusteltavissa. 2452: Mainittuja kehitysvammaisryhmiä varten on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2453: sosiaalisektorille kaavailtu jätettäväksi 12 johtaja- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 2454: opettajan ja 66 erityisopettajan virkaa. Näiden kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 2455: virkaehdot ovat kuitenkin siinä määrin heikom- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2456: mat kuin peruskouluun siirtyvien harjaantumis- 2457: koulun opettajien - arviolta 600-1 000 mark- 2458: kaa kuukaudessa - että opettajien valtaosa il- Onko Hallitus tietoinen siitä, että sy- 2459: meisesti hakeutuu perustettaviin erityisopettajan västi kehitysvammaiset ovat vaarassa jää- 2460: virkoihin, joihin heillä on myös pätevyys. dä vaille päteviä opettajia kehitysvam- 2461: maisten opetuksen uudelleen järjestelyjen 2462: Ongelmana ei näin ollen ole opettajien etu tai vuoksi, ja 2463: haitta, vaan varsinaisena vaikeutena on syvästi 2464: kehitysvammaisten jääminen lähes tyystin epäpä- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä 2465: tevien opettajien varaan. Silti juuri heidän ope- kehitysvammaisten erityishuollosta anne- 2466: tuksessaan olisi pedagogisella taidolla olennainen tussa asetuksessa edellytetyn opettajatar- 2467: merkitys. peen tyydyttämiseksi? 2468: 2469: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985 2470: 2471: Pirkko Ikonen Esko Almgren Heikki Riihijärvi 2472: Marjatta Väänänen Pirjo Rusanen Juhani Alaranta 2473: Saara-Maria Paakkinen 2474: 2475: 2476: 2477: 2478: 428500750U 2479: 2 1985 vp. - KK n:o 241 2480: 2481: 2482: 2483: 2484: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2485: 2486: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tulevan kehityksen kannalta on kanssakäyipinen 2487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, muiden lasten kanssa tärkeää, sijoitetaan nämä 2488: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn lapset ensisijaisesti lasten päivähoitolain (36 17 3) 2489: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston mukaisten toimintojen piiriin. Kehitysvamma- 2490: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- lain mukainen opetus voi koskea myös oppivel- 2491: taja Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- vollisuusiän ylittäneitä. Myös heidän osaltaan 2492: myksestä n:o 241: ensisijaisena tavoitteena on opetuksen järjestämi- 2493: nen kansalais- ja työväenopistojen sekä kansan- 2494: Onko Hallitus tietoinen siitä, että sy- opistojen tai ammattikasvatusviranomaisten toi- 2495: västi kehitysvammaiset ovat vaarassa jää- mesta. 2496: dä vaille päteviä opettajia kehitysvam- 2497: Kehitysvamma-asetuksen 9 §:n mukaan voi 2498: maisten opetuksen uudelleen järjestelyjen 2499: opettaja vastata enintään kuuden lapsen opetuk- 2500: vuoksi, ja 2501: sesta niin, että opettajan antamia opetustunteja 2502: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä oppilasta kohti tulee käyttää vähintään 3, 5 tuntia 2503: kehitysvammaisten erityishuollosta anne- viikossa. Tämän mukaisesti opettajia 1 200 oppi- 2504: tussa asetuksessa edellytetyn opettajatar- lasta kohden tulee olla 200. Kehitysvammaisten 2505: peen tyydyttämiseksi? erityishuoltoon on jäänyt opettajan virkoja n. 60 2506: sen jälkeen, kun harjaantumisopetuksen siirtymi- 2507: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sestä peruskoulun puolelle aiheutuneet virkasiir- 2508: seuraavaa: rot on tehty. 2509: Peruskoululain (476/83) mukaan on jokainen Kehitysvammaisten erityishuoltona annettavan 2510: Suomen kansalainen oppivelvollinen. Oppivel- opetuksen edellyttämät virat kuuluvat sosiaali- ja 2511: vollisuus suoritetaan pääsääntöisesti peruskoulus- terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu- 2512: sa. Jos lapsi ei voi saavuttaa peruskoulun tieto- desta annetun lain (677/82) piiriin. Sosiaalihuol- 2513: määrää kehitysvammaisuuden vuoksi, hän voi lon valtakunnallisen suunnitelman kautta jaetaan 2514: suorittaa oppivelvollisuutensa kehitysvammaisten uudet voimavarat kunnille sosiaalihuollon toteut- 2515: erityishuollosta annetun lain (519 177, jäljempä- tamiseksi. Myös kehitysvammaisten erityishuolto- 2516: nä kehitysvammalaki) nojalla. na annettavan opetuksen opettajan virat jaetaan 2517: Kun peruskoululaki tuli voimaan 1. 8. 198 5, valtakunnallisten suunnitelmien kautta. Kuntien 2518: siirtyi kehitysvammaisten luokkamuotoinen har- ja kuntainliittojen tulee esittää toteuttamisohjel- 2519: jaantumisopetus osaksi peruskouluopetusta. Ke- missaan uusien virkojen perustamista. 2520: hitysvammaisten erityishuoltona tullaan opetusta Opettajavoimavaroja ei tällä hetkellä ole tar- 2521: antamaan lähinnä syvästi kehitysvammaisille. peeksi opetuksen järjestämiseksi kehitysvamma- 2522: Huhtikuun 11 päivänä 1985 annettiin asetus asetuksen 9 § :ssä edellytetyllä tavalla. Asetuksen 2523: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun ase- voimaantulosäännöksen mukaan voidaankin ope- 2524: tuksen muuttamisesta (335/85, jäljempänä kehi- tus järjestää vuoden 1985 aikana niiden opettaja- 2525: tysvamma-asetus). Asetuksella luotiin säädösta- voimien avulla, jotka kehitysvammaisten erityis- 2526: son puitteet opetuksen järjestämiselle kehitys- huoltoon ovat jääneet, ja vuoden 1989 loppuun 2527: vammaisten erityishuoltona. Asetuksessa nouda- asti siten, kuin sosiaalihuollon valtakunnallisissa 2528: tetaan peruskoululainsäädännön periaatteita sa- suunnitelmissa tarkemmin määrätään. Syyskuus- 2529: malla kuitenkin pyrkien turvaamaan myös kehi- sa 198 5 vahvistettavissa sosiaalihuollon valtakun- 2530: tysvammaisten opetuksen erityispiirteet. nallisissa suunnitelmissa vuosiksi 1986-1990 tul- 2531: Oppivelvollisuusikäisiä lapsia, jotka tulevat laan uudet voimavarat tarkentamaan. Neljälle 2532: saamaan opetusta kehitysvammaisten erityishuol- vuodelle jaksotettuna uusia opettajan virkoja tu- 2533: tona, on noin 1 200. Kehitysvammalain mukaan lisi täytettäväksi keskimäärin 3 5 vuodessa. 2534: tulee opetusta antaa jo ennen oppivelvollisuus- Heinäkuun 12 päivänä annetulla asetuksella 2535: ikää. Näitä lapsia on arviolta 1 000. Koska lapsen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi- 2536: 1985 vp. - KK n:o 241 3 2537: 2538: suusehdoista annetun asetuksen 10 §:n muutta- ni ja jaksotettu useammalle vuodelle, koulutus 2539: misesta (602185) vahvistettiin kehitysvammaisten sinänsä riittänee tyydyttämään opettajien tar- 2540: erityishuoltona annettavan opetuksen opettajien peen. Tilannetta seurataan ja tarvittaessa koulu- 2541: kelpoisuusehdot. Asetuksen mukaan kelpoisia sy- tusta opetusministeriön mukaan voidaan lisätä. 2542: västi kehitysvammaisten opetukseen ovat har- Opettajatarpeen tyydyttämiseen vaikuttavat 2543: jaantumiskoulun tai kehitysvammaisten erityis- osaltaan myös opettajien virkaehdot. Kehitys- 2544: opetukseen suuntautuneen koulutuksen saanei- vammaisten erityishuoltona opetusta antavien 2545: den lisäksi eräät muutkin erityisopettajat ja lisäk- opettajien virkaehdot määräytyvät kunnallisten 2546: si erityislastentarhanopettajan koulutuksen saa- virkaehtosopimusten puitteissa. Valtion viran- 2547: neet. omaisella ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa virka- 2548: Erityisopetus laajenee voimakkaasti. Tämän ehtosopimusten sisältöön. 2549: vuoksi epäpätevien erityisopettajien määrä on Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä, 2550: vielä verraten suuri, vaikka koulutusta on lisätty. että kehitysvammaisten opetus saadaan järjestet- 2551: Erityisopettajia koulute.taan Jyväskylän ja Joen- tyä asianmukaisesti. Säädöstasolla ja opettajien 2552: suun yliopistoissa ja Abo Akademissa. Lisäksi koulutuksen osalta asia on pyritty turvaamaan. 2553: viime vuosina on järjestetty poikkeuskoulutusta Sosiaalihuollon valtakunnallisen suunnitelman 2554: Helsingin ja Turun yliopistoissa. uudet ':oimavarat riippuvat valtion tulo- ja 2555: Jyväskylän yliopistossa on vuodesta 1983 lukien menoarvwsta. 2556: järjestetty harjaantumisopetuksen koulutuksen si- Perusopetuksen järjestäminen kahden eri hal- 2557: jasta kehitysvammaisten erityisopetukseen suun- linnonalan toimesta on osoittautunut ongelmalli- 2558: tautuvaa koulutusta, joka osittain suuntautuu seksi käytännön järjestelyjen kannalta. Sosiaali- ja 2559: harjaantumisopetukseen ja osittain erityisesti sy- terveysministeriö ei myöskään pidä tarkoituksen- 2560: västi kehitysvammaisten opetukseen. Viimeksi mukaisena sitä, että sosiaalihuollon viranomaiset 2561: mainittuun on vuonna 1983 otettu 9 opiskelijaa, vastaavat opetuksen järjestämisestä. Tämän joh- 2562: vuonna 1984 12 opiskelijaa ja vuonna 1985 dosta sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii selvittä- 2563: 18 opiskelijaa. Kun opettajien kelpoisuusehdot mään mahdollisuudet siirtää niin pian kuin mah- 2564: on vahvistettu suhteellisen joustaviksi ja kun dollista myös syvästi kehitysvammaisten opetus 2565: tarvittavien opettajien määrä on suhteellisen pie- opetushallinnon alalle. 2566: 2567: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1985 2568: 2569: Ministeri Matti Puhakka 2570: 4 1985 vp. - KK n:o 241 2571: 2572: 2573: 2574: 2575: Tili Riksdagens Herr Talman 2576: 2577: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Dessa barn beräknas tili 1 000 st. Eftersom det 2578: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av med tanke på barnets framtida utveckling är 2579: den 23 maj 1985 tili vederbörande medlem av viktigt att barnet umgås med andra barn, inbe- 2580: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- grips dessa barn i första hand inom de verksam- 2581: dagsman Ikonen m.fl. undertecknade spörsmål hetsformer som regleras i lagen om barndagvård 2582: nr 241: (36/73). Undervisningen enligt lagen om special- 2583: omsorger om utvecklingsstörda kan även gälla 2584: Är Regeringen medveten om att de personer som har passerat läropliktsåldern. Aven 2585: gravt utvecklingsstörda riskerar att bli beträffande dem är det primära målet att under- 2586: utan kompetenta lärare tili följd av om- visningen skall ordnas av medborgar- och ar- 2587: organiseringen av undervisningen för ut- betarinstitut, folkhögskolor eller yrkesutbild- 2588: vecklingsstörda, och ningsmyndigheter. 2589: vilka åtgärder har Regeringen för avsikt 2590: att vid ta för att tillfredsställa det lärar- Enligt 9 § förordningen angående special- 2591: behov som förutsätts i förordningen an- omsorger om utvecklingsstörda kan en lärare 2592: gående specialomsorger om utvecklings- svara för undervisningen av högst sex barn, så att 2593: störda? läraren för varje elev skall använda minst 3, 5 2594: lektioner i veckan. I enlighet härmed skall det för 2595: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 1 200 elever finnas 200 lärare. Specialomsorgerna 2596: anföra följande: om utvecklingsstörda har kvar ca 60 läranjänster 2597: sedan tjänsteöverföringarna tili följd av överflytt- 2598: Enligt grundskolelagen (476183) är varje finsk ningen av träningsundervisningen tili grundsko- 2599: medborgare läropliktig. Läroplikten fullgörs i lan har skett. 2600: regel i grundskola. Om ett barn på grund av 2601: utvecklingsstörning inte kan tillgodogöra sig De tjänster som undervisningen i form av 2602: grundskolans lärostoff kan det fullgöra sin läro- specialomsorg förutsätter regleras av lagen om 2603: plikt med stöd av lagen angående specialomsor- planering av och starsandel för social- och hälso- 2604: ger om utvecklingsstörda (519 177). vården (677/82). Genom den riksomfattande 2605: planen för socialvården fördelas de nya resurserna 2606: Då grundskolelagen trädde i kraft 1. 8. 198 5 2607: för genomförande av socialvården mellan kom- 2608: blev träningsundervisningen i klass för utveck- 2609: lingsstörda en del av grundskolundervisningen. munerna. Även lärarrjänsterna för undervisning i 2610: Undervisning i form av specialomsorg om utveck- form av specialomsorg fördelas genom de riksom- 2611: fattande planerna. Kommunerna och kommu- 2612: lingsstörda kommer främst att ges gravt utveck- 2613: lingsstörda. Den 11 april 1985 gavs en förord- nalförbunden skall i sina program för projektens 2614: genomförande uppta inrättande av nya tjänster. 2615: ning om ändring av förordningen angående spe- 2616: cialomsorger om utvecklingsstörda (335/85). Ge- För närvarande finns inte tillräckliga lärarresur- 2617: nom förordningen skapades ramar på författ- ser för ordnande av undervisningen på det sätt 2618: ningsnivå för ordnandet av den undervisning som 9 § förordningen angående specialomsorger 2619: som ges i form av specialomsorg om utvecklings- om utvecklingsstörda förutsätter. Enligt förord- 2620: störda. I förordningen iakttas grundskollagstift- ningens ikraftträdelsestadgande kan undervis- 2621: ningens principer. Samtidigt vill man dock tryg- ningen år 1985 ordnas med de lärarresurser som 2622: ga särdragen i undervisningen för utvecklings- återstår för specialomsorger om utvecklingssrörda 2623: störda. och fram tili slutet av år 1989 på det sätt som 2624: Det finns ca 1 200 barn i läropliktsålder, som närmare bestäms i de riksomfattande pianeroa 2625: kommer att få undervisning i form av specialom- för socialvården. I de riksomfattande planer för 2626: sorg om utvecklingsstörda. Enligt lagen angående socialvården för åren 1986-1990, som skall 2627: specialomsorger om utvecklingsstörda skall un- fastställas i september 1985, kommer en precise- 2628: dervisning meddelas redan före läropliktsåldern. ring av de nya resurserna att göras. Uppdelade på 2629: 1985 vp. - KK n:o 241 5 2630: 2631: fyra år kommer i medeltal 35 nya lärartjänster att smidiga och då antalet lärare som behövs är 2632: finnas att tillsätta per år. relativt litet och fördelat på flera år kommer 2633: Genom förordningen den 12 april angående utbildningen i sig sannolikt att vara tillräcklig för 2634: ändring av 10 § förordningen om behörighets- att tillfredsställa behovet av lärare. Man följer 2635: villkoren för yrkesutbildad personai inom social- situationen och kan, enligt undervisningsminis- 2636: vården (602 185) fastställdes behörighetsvillkoren teriet, vid behov öka utbildningen. 2637: för lärare, som meddelar undervisning såsom Tillfredsställandet av lärarbehovet påverkas 2638: specialomsorg för utvecklingsstörda. Enligt dessutom även av lärarnas tjänstgöringsvillkor. 2639: förordningen är, utom personer som har erhållit Tjänstgöringsvillkoren för lärare, som meddelar 2640: utbildning med inriktning på specialundervis- undervisning såsom specialomsorg om utveck- 2641: ning i träningsskola eller för utvecklingsstörda, lingsstörda, bestäms inom ramen för de kommu- 2642: även vissa andra speciallärare och personer, som nala tjänstekollektivavtalen. Statliga myndigheter 2643: har erhållit specialbarnträdgårdslärarutbildning, har inte möjligheter att påverka tjänstekollektiv- 2644: behöriga för undervisning av gravt utvecklings- avtalens innehåll. 2645: störda. 2646: Specialundervisningen växer kraftigt i omfång. Social- och hälsovårdsministeriet anser det vara 2647: Av denna anledning är antalet obehöriga special- viktigt att undervisningen av utvecklingsstörda 2648: lärare ännu relativt stort, trots att utbildningen kan ordnas ändamålsenligt. På författningsnivå 2649: har ökats. Speciallärare utbildas v(d Jyväskylä och och beträffande utbildningen av lärare har man 2650: Joensuu universitet samt vid Abo Akademi. försökt säkerställa saken. De n ya resurserna i den 2651: Dessutom har under de senaste åren undantags- riksomfattande planen för socialvården är be- 2652: utbildning ordnats vid Helsingfors och Åbo uni- roende av statsförslaget. 2653: versitet. Att ordna basundervisning genom försorg av 2654: Vid Jyväskylä universitet har från och med år två olika förvaltningsområden har visat sig pro- 2655: 1983 i stället för utbildning i träningsundervis- blematiskt i praktiken med tanke på olika arran- 2656: ning ordnats utbildning med inriktning på spe- gemang. Dessutom anser social- och hälsovårds- 2657: cialundervisning för utvecklingsstörda. Den är ministeriet det vara oändamålsenligt att social- 2658: dels inriktad på träningsundervisning och dels vårdsmyndigheterna svarar för ordnandet av 2659: särskilt på undervisning av gravt utvecklingsstör- nämnda undervisning. Av denna anledning vill 2660: da. Tili den sistnämnda undervisningen har 9 social- och hälsovårdsministeriet utreda möjlighe- 2661: studerande antagits år 1983, 12 studerande år terna att så snart som möjligt överföra även 2662: 1984 och 18 studerande år 198 5. De behörighets- undervisningen av gravt utvecklingsstörda tili 2663: villkor som har fastställts för lärare är relativt undervisningsförvaltningen. 2664: 2665: Helsingfors den 19 september 1985 2666: 2667: Minister Matti Puhakka 2668: 1985 vp. 2669: 2670: Kirjallinen kysymys n:o 242 2671: 2672: 2673: 2674: 2675: Manninen: Poronhoitoalueena talvella tapahtuvan porotarhaustyön 2676: verottamisesta 2677: 2678: 2679: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2680: 2681: Porotalouden verotus tapahtuu puhtaasta tuo- rotalouden kannattavuutta heikentävästä pakolli- 2682: tosta ja toisaalta suoritetusta poronhoitotyöstä. sesta lisätyöstä, porojen hoitotyöstä tarhassa, on 2683: ryhdytty perimään lisäveroa. Tällä lisäveron peri- 2684: Poronhoidon harjoittamisedellytykset Pohjois- misellä on viety porotalouden harjoittamisen 2685: Suomessa ja varsinkin poronhoitoalueen etelä- kannattavaisuuden edellytykset äärirajalle. Toi- 2686: osassa ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet saalta on kansantaloudellisesti järkevää käyttää 2687: oleellisesti. Laajoilla alueilla tapahtuneet kuusi- hyväksi Pohjois-Suomen laajojen erämaa-aluei- 2688: metsien hakkuut ovat heikentäneet huomattavas- den metsä- ja suolaitumia kesällä porotalouden 2689: ti porojen ruuan saantia talvella. Sen vuoksi kautta. Talvella tapahtuvaa porotarhaustyötä ve- 2690: poroja onkin jouduttu ottamaan huomattavassa rottamalla ei saisi vaikeuttaa porotalouden ase- 2691: määrin tarharuokintaan keskitalven pakkasten maa Pohjois-Suomessa. 2692: ajaksi. Porojen ollessa normaalisti talvilaitumella Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2693: keskitalvi on poronhoitotöiden osalta hiljaista tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 2694: kautta. Talvella tapahtuvaan tarharuokintaan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 2695: siirryttäessä on poronhoitotöiden määrä entiseen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2696: verrattuna huomattavasti lisääntynyt ja lisäksi 2697: ruokinta- ja porojen tarhaan keräilykustannukset Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 2698: heikentävät porotalouden kannattavuutta. On ryhtyä poronhoitoalueena talvella tapah- 2699: nurinkurista verolainsäännösten tulkintaa, että tuvan porotarhaustyön verotuksen poista- 2700: muuttuneista olosuhteista johtuen tosiasiassa po- miseksi? 2701: 2702: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1985 2703: 2704: Mauno Manninen 2705: 2706: 2707: 2708: 2709: 428500718T 2710: 2 1985 vp. - KK n:o 242 2711: 2712: 2713: 2714: 2715: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2716: 2717: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa poronhoitotyön arvo myös poronomistajien suo- 2718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rittaman oman työn osalta. Porojen talvitarhauk- 2719: olette 28 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn sen lisääntymisen vuoksi poronhoitovuodesta 2720: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston 1982/83 alkaen ovat paliskunnat ja Paliskuntain 2721: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- yhdistys selvittäneet tarhauksesta aiheutuneet ku- 2722: taja Mauno Mannisen näin kuuluvasta kirjallises- lut ja tarhauksessa tehdyn oman työn arvon, ja 2723: ta kysymyksestä n:o 242: ne on otettu huomioon luonnollisina vähennyksi- 2724: nä paliskunnittain tuottoperusteita vahvistettaes- 2725: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sa. Muun muassa tästä syystä on vahvistetuissa 2726: ryhtyä poronhoitoalueena talvella tapah- tuottoperusteissa paliskunnittain huomattavia 2727: tuvan porotarhaustyön verotuksen poista- eroja. 2728: miseksi? Verotuksessa porotaloudesta saaduksi tuloksi 2729: luetaan tuottoperusteiden mukaan lasketun puh- 2730: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taan tuoton lisäksi porotalouden hyväksi suorite- 2731: ti seuraavaa: tun oman työn arvo siltä osin, kuin paliskunta ei 2732: Tulo- ja varallisuusverolain 24 §:n mukaan ole maksanut siitä korvausta. Tällaista on esimer- 2733: porotaloudesta saatuna tulona pidetään sitä puh- kiksi tarhauksen yhteydessä suoritettu oma työ. 2734: dasta tuottoa, minkä porotalouden edellisenä Tulo- ja varallisuusverolain 17 b § :n mukaan 2735: poronhoitovuotena arvioidaan paliskunnan toi- verovelvollisen porotalouden hyväksi tekemän 2736: mesta luettua, vuotta vanhempaa poroa kohti työn arvo katsotaan ansiotuloksi. 2737: keskimäärin antaneen, huomioon ottaen paikka- Kun tarhaustyön arvo ja muut tarhauksesta 2738: kunnalla tavalliset porokarjasta aiheutuneet kus- johtuvat kulut tulevat edellä esitetyn mukaisesti 2739: tannukset. Tämä tuotto määrätään kunkin vuo- huomioon otetuiksi luonnollisina vähennyksinä 2740: den verotusta varten vahvistettujen tuottoperus- tuottoperusteita vahvistettaessa, merkitsee oman 2741: teiden nojalla. Valtioneuvosto vahvistaa vuosit- työn arvon verottaminen toisaalta näissä tapauk- 2742: tain porotalouden tuottoperusteet kunkin palis- sissa vain tuottoperusteisiin sisältyvän aiheetto- 2743: kunnan osalta erikseen Paliskuntain yhdistyksen man kuluerän poistamista. Keskimääräiseen tuot- 2744: tekemän tuottoperuste-ehdotuksen perusteella. toon perustuvassa verotuksessa, jota porotalou- 2745: Tuottoperusteita vahvistettaessa porokarjasta den verotus edelleen on, on oman työn arvon 2746: aiheutuneina kustannuksina otetaan huomioon suhteen menetelty perinteisesti tällä tavalla. 2747: 2748: Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1985 2749: 2750: Ministeri Pekka Vennamo 2751: 1985 vp. - KK n:o 242 3 2752: 2753: 2754: 2755: 2756: Tili Riksdagens Herr Taimao 2757: 2758: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen del det utförts av renägaena själva. Rentebetesla- 2759: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av gen och Renbeteslagsföreningen har sedan 2760: den 28 maj 1985 tili vederbörande medlem av renskötselåret 1982/83 då hållandet av renae i 2761: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- gärde vinrertid började öka utrett de utgifter som 2762: dagsman Mauno Manninen undertecknade spörs- skötseln förorsakar och värdet av det egoa aebe- 2763: mål nr 242: tet, och dessa hae bea.ktats renbeteslagsvis i form 2764: av naturliga avdrag då man fastställt grunderna 2765: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta för avkastningen. Av bl.a. denna orsak finns det 2766: for att avlägsna beskattningen av det i de fastställda grunderna för avkastningen bety- 2767: aebete som sker vintertid i renskötseldi- dande skillnader mellan de olika renbeteslagen. 2768: strikten då renarna hålls i vinrergärde? Vid beskattningen räknas som inkomst av 2769: renskötsel förutom nettoavkastningen, som be- 2770: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt stäms enligt avkastningsgrunderna, även värdet 2771: anföra följande: av det egoa renskötselaebetet tili den del renbe- 2772: Enligt 24 § lagen om skatt på inkomst och teslaget inte hae betalat ersättning för det. Så- 2773: förmögenhet anses såsom inkomst av renskötsel dant arbete är t.ex. eget aebete i samband med 2774: den nettoavkastning renskötseln under föregåen- hållande av renae i gärde. Enligt 17 b § lagen om 2775: de renskötselår i medeltal uppskattas ha avkastat skatt på inkomst och formögenhet anses värdet 2776: för vaeje över ett år gammal ren, som räknats på av det aebete skattskyldig utfört tili förmån för 2777: åtgärd av renbeteslaget med beaktande av de på renskötsel såsom forvärvsinkomst. 2778: orten vanliga kostnaderna för renboskap. Vid Då värdet av renskötselarbetet och övriga ut- 2779: uppskattningen av denna avkastning skall iaktta- gifter fororsakade av renskötseln, såsom ovan 2780: gas de för beskattningen för respektive år fast- framgår beaktas i form av naturliga avdrag vid 2781: ställda grunderna. Statsrådet fastställer årligen fastställandet av grunderna för avkastningen, 2782: grunderna för avkastningen från renskötseln skilt innebär beskattningen av det egoa aebetet i dessa 2783: for vaeje renbeteslag på basen av det förslag till fall å andra sidan endast ett avlägsnande av en 2784: bestämning av grunderna för avkastningen som ogrundad utgiftspost i grunderna för avkast- 2785: utaebetats av Renbeteslagsföreningen. ningen. 1 den beskattn~ng som grundae sig på 2786: Vid fastställandet av grunderna för avkast- avkastningen i medeltal, vilket beskattningen av 2787: ningen beaktae man såsom kostnader för renbo- renskötseln fortfaeande är, har man traditionellt 2788: skapen värdet av renskötselaebetet även till den gått tili väga på detta sätt. 2789: 2790: Helsingfors den 29 augusti 1985 2791: 2792: Minister Pekka Vennamo 2793: j 2794: j 2795: j 2796: j 2797: j 2798: j 2799: j 2800: j 2801: j 2802: j 2803: j 2804: j 2805: j 2806: j 2807: j 2808: j 2809: j 2810: j 2811: j 2812: j 2813: j 2814: j 2815: j 2816: 1985 vp. 2817: 2818: 2819: Kirjallinen kysymys n:o 243 2820: 2821: 2822: 2823: 2824: Mattila: Kalakuolemien estäruisestä matalavesisissä järvissä 2825: 2826: 2827: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2828: 2829: Jäiden sulaminen on esiintuonut Pohjanmaan Uuden kalakannan kasvaminen vie kuitenkin 2830: matalavesisten järvien osalta jo tähän mennessä vuosia. Menetykset tuntuvat siis varsin kovilta 2831: varsin suurta tuhoa ennakoivan kalojen joukko- ennen muuta ranta-asukkaille. 2832: kuolemisen. 22.5.1985 löydettiin Pyhäjärven 2833: kunnan (01.) Kuonanjärven rannoilta tonneittain Päättynyt talvi osoitti, ettei avantojen tekemi- 2834: kuolleita kaloja. Haapaveden Rytkynjärvessä ha- nen luonnonjärvissäkään edistänyt riittävästi ve- 2835: vaittiin samanlainen ilmiö paria päivää myöhem- sien hapettumista. Muutamissa järvissä kokeiltu 2836: min. Vastaavanlaisia tietoja on saatu myös Polus- ilmastaminen on sen sijaan tuonut hyviä tulok- 2837: järvestä, Ainaljärvestä ja Pyykkösjärvestä Pohjois- sia. Ilmastamista ei kuitenkaan ole em. järviin 2838: Pohjanmaalta. Pelättävissä on, etteivät kalakuole- alunperinkään suunniteltu, koska ei ole selvyyttä 2839: mat rajoitu edes näihin järviin, vaikkakin lopulli- siitä, kuka maksaisi ilmastuksen. Joka tapaukses- 2840: set tiedot saadaan vasta vesien paljastuttua täysin sa kokemus osoittaa, että matalavesisten järvien 2841: jääpeitteestä. ilmastukseen on jatkossa ryhdyttävä, jottei vas- 2842: taavanlainen kokemus enää toistuisi ja jotta voi- 2843: Kalojen tuhoutuminen johtuu luonnollisesti taisiin välttyä vastaavanlaisilta tuhoilta muissa 2844: usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Kova pak- järVISSä. 2845: kastalvi ja tapahtuneet juoksutukset lienevät osa- 2846: tekijöitä. Niiden vaikutusta korosti vielä sateisen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2847: syksyn järviin juoksuttama humus. Kaikki edellä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 2848: mainitut syyt ovat ilmeisesti olleet myötävaikut- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 2849: tamassa matalavesisten järvien hapenpuuttee- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2850: seen. Tähänastisten selvitysten mukaan kalakuo- 2851: lema näyttää niin kokonaisvaltaiselta, ettei kala- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 2852: kannan lisäämiseen ole muuta mahdollisuutta ryhtyä viime talvena tuhoutuneiden jär- 2853: kuin istutus. Istutus jää ainoaksi mahdollisuu- vien kalakannan elvyttämiseksi ja matala- 2854: deksi senkin vuoksi, että näiden järvien yläpuoli- vesisten järvien kalakuolemien estämisek- 2855: sissa vesissä ei ole kalakantaa. si jatkossa? 2856: 2857: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1985 2858: 2859: Kalevi Mattila 2860: 2861: 2862: 2863: 2864: 428500749T 2865: 2 1985 vp. - KK n:o 243 2866: 2867: 2868: 2869: 2870: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2871: 2872: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa harvoin totaalisia, ja kalasto saattaakin elpyä 2873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, itsestaan muutamassa vuodessa, koska kalojen 2874: olette 28 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kasvu ravintokilpailijoiden vähyyden vuoksi on 2875: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nopeaa. Kalaston rakenne ei tietenkään saavuta 2876: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- tässä ajassa ennen kalakuolemaa vallinnutta tilan- 2877: taja Mattilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- netta, mutta kalastusta on mahdollisuus harjoit- 2878: myksestä n:o 243: taa kehittyneen kalaston tarjoamissa puitteissa. 2879: Kalanpoikasten tai emokalojen istuttaminen on 2880: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo perusteltua lähinnä silloin kun kalakuolema on 2881: ryhtyä viime talvena tuhoutuneiden jär- ollut täydellinen eikä kalasto voi uusiutua esi- 2882: vien kalakannan elvyttämiseksi ja matala- merkiksi nousuesteiden vuoksi. 2883: vesisten järvien kalakuolemien estämisek- Vastaisten kalakuolemien estämisessä on tär- 2884: si jatkossa? keimpänä toimenpiteenä kuormitusta vähentä- 2885: vien vesiensuojelutoimenpiteiden tarkka toteut- 2886: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taminen järven koko valuma-alueella. Kunnos- 2887: ti seuraavaa: tuksessa taas vesitilavuuden lisääminen järvien 2888: Talven 1984-1985 kalakuolemista ei ole vielä veden pintaa nostamalla olisi happivaraston lisää- 2889: täydellistä kuvaa. Ilmeistä kuitenkin on, että misen luonnollisin keino. Myös mahdollinen ve- 2890: niitä on ollut eri puolella Suomea aiempaa sikasvillisuuden vähentäminen on sopiva toimen- 2891: enemmän. Lopullinen tilanne selviää vasta vesi- pide. 2892: piirien vuosiyhteenverojen valmistuttua. Järvien ilmastamisesta on maassamme saatu 2893: Kuten tehdyn kysymyksen perusteluissa tode- hyviä tuloksia. Suomalainen ilmastustekniikka on 2894: taan, ovat kalakuolemat seurausta useamman jatkuvasti kehittynyt, ja myös hyvin matalien 2895: tekijän yhteisvaikutuksesta. Hapen puutteesta järvien happipitoisuutta pystytään nykyisin lisää- 2896: johtuvia kalakuolemia on tapahtunut eniten pie- mään lyhyessäkin ajassa haluttuun määrään. Il- 2897: nehköissä, matalissa ja ruskeavetisissä järvissä, mastus on kuitenkin aloitettava ennen kuin kalo- 2898: joiden valuma-alueesta on huomattava osa suota. ja jo kuolee. Jatkuvalla ilmastuksella ei ole kui- 2899: Valtaosa hapen puutteeseen kuolleista kaloista on tenkaan tarkoituksenmukaista ryhtyä torjumaan 2900: tavallisia järvikaloja: ahvenia, haukia, särkiä, ma- vain ajoittain mahdollisia kalakuolemia. 2901: teita ja lahnoja. Tästä johtuen kalakuolemista Hallitus toteaa, että kalakannan elvyttäminen 2902: aiheutuneet menetykset ovat lähinnä paikallisia. on yleisesti ottaen kalastusoikeuden haltijoiden 2903: Kalakannan hoito ja kalaveden tilan paranta- tehtävä ja että kalastusoikeuden haltijat voivat 2904: minen ovat kalastuslain ja vesilain mukaan kalas- saada siihen avustusta voimassa olevien säädösten 2905: tusoikeuden haltijan ja vesialueen omistajan teh- perusteella. Muun muassa yleishyödyllistä kala- 2906: täviä. Vain jos kalakuolemaan voidaan osoittaa vesien hoitoa palvelevat istutukset, joita kalastus- 2907: syyllinen, on velvollisuus korvaukseen tai toimen- alan neuvootajärjestöt tekevät, saattavat tulla 2908: piteisiin määrättävissä aiheuttajalle. kysymykseen nyt esillä olevassa tapauksessa. 2909: Kalakuolema ei yleensä ole ainutkertainen, Muutoin voidaan todeta, että veden laadun val- 2910: vaan toistuva ilmiö matalissa järvissä, joiden vonta ja vesiensuojelutoimenpiteet ovat jatkuvas- 2911: happivarasto on niukka. Menetetyn kalaston uu- ti kehittyneet ja että tehokas vesiensuojelu. jossa 2912: siminen istutuksella ei ilman lisätoimenpiteitä myös vesistöalueen asukkaat ja elinkeinoelämä 2913: ole tuloksiltaan kovin varma keino kalakannan huolehtivat omasta osuudestaan, on paras keino 2914: jatkuvalle ylläpidolle. Lisäksi kalakuolemat ovat estää vastaiset kalakuolemat. 2915: 2916: Helsii).gissä 18 päivänä syyskuuta 1985 2917: 2918: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåjarvz' 2919: 1985 vp. - KK n:o 243 3 2920: 2921: 2922: 2923: 2924: Tili Riksdagens Herr Talman 2925: 2926: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och fiskbeståndet kan återhämta sig självmant 2927: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av efter några år, emedan fiskarna växer snabbt då 2928: den 28 maj 1985 tili vederbörande medlem av konkurrensen om näringen är liten. Givetvis 2929: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- byggs fiskbeståndet inom loppet av denna tid 2930: dagsman Mattila undertecknade spörsmål nr 243: inte upp så att det blir likadant som före 2931: fiskdöden, men det är möjligt att bedriva fiske 2932: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta inom ramen för de möjligheter som det utveckla- 2933: för att återuppliva fiskbeståndet i de sjöar de fiskbeståndet erbjuder. Det är befogat att 2934: där det förstördes senaste vinter och för plantera fiskyngel elier avelsfiskar närmast i de 2935: att hindra att fisken dör i grunda sjöar i fall där fiskdöden har varit fullständig och fisk- 2936: framtiden? beståndet inte kan förnyas t.ex. på grund av att 2937: hinder föreligger för fiskens stigning uppför 2938: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt vattendrag. 2939: anföra följande: Omsorgsfulia vattenvårdsåtgärder för att mins- 2940: Man har ännu inte fått någon fuliständig bild ka belastningen på sjöns hela avrinningsområde 2941: av fiskdöden vintern 1984-1985. Det står dock är det viktigaste sättet att hindra fiskdöden i 2942: klart att fiskdöden har varit vanligare än förut på framtiden. Det naturligaste sättet att öka syreför- 2943: olika håli i Finland. Den slutliga situationen rådet återigen vore att vid iståndsättningen öka 2944: framgår först efter att vattendistriktens årsrappor- vattenvolymen genom att höja sjöns yta. En 2945: ter har blivit färdiga. lämplig åtgärd är också att eventuellt minska 2946: Såsom det konstateras i spörsmålets motivering växtligheten i vattnet. 2947: är fiskdöden en följd av många faktorers gemen- 1 vårt land har man fått goda resultat av att 2948: samma inverkan. Fiskdöd på grund av syrebrist lufta sjöar. Luftningstekniken har i vårt land 2949: har förekommit oftast i mindre, grunda sjöar fortgående utvecklats och det är numera möjligt 2950: med brunt vatten, vilkas avrinningsområden tili att också på kort tid öka syrehalten i tili och med 2951: betydande delar består av kärr. Största delen av mycket grunda sjöar tili önskad nivå. Luftningen 2952: den fisk som har dött av syrebrist är vanlig måste emellertid inledas redan innan fiskarna 2953: insjöfisk: abborre, gädda, mört, lake och braxen. börjar dö. Det är dock inte ändamålsenligt att 2954: På grund härav är de förluster som fiskdöden har genom kontinuerlig luftning avvärja sådan fisk- 2955: föranlett närmast av lokal natur. död som endast hotar momentant. 2956: Enligt lagen om fiske och vattenlagen ankom- Regeringen konstaterar att det alimänt taget 2957: mer det på innehavare av fiskerätt och vatten- ankommer på fiskerättens innehavare att åter- 2958: områdets ägare att vårda fiskbeståndet och för- uppliva fiskbeståndet, och att dessa på basen av 2959: bättra fiskevattnens tilistånd. Endast om man gäliande stadganden kan erhålia understöd för 2960: kan påvisa vem som är skyldig tili fiskdöden är ändamålet. Bl.a. planteringar, som tjänar en 2961: det möjligt att ålägga den skyldige att erlägga allmännyttig vård av fiskevatten och som utförs 2962: ersättning elier att vidta åtgärder. av rådgivarorganisationer i fiskebranschen kan i 2963: 1 allmänhet är fiskdöden inte en unik företeel- det fali som här föreligger komma i fråga. 1 2964: se utan ett återkommande fenomen i grunda övrigt kan det konstateras att övervakningen av 2965: sjöar, där syreförrådet är knappt. Att ersätta det vattnets kvalitet och vattenvårdsåtgärderna fort- 2966: förlorade fiskbeståndet med ett nytt bestånd är gående har utvecklats och att en effektiv vatten- 2967: inte ett särskilt säkert sätt att upprätthålia fisk- vård, där också områdets befolkning och närings- 2968: beståndet i en sjö, om det inte kompletteras med livet sköter sin del av uppgiften, är det bästa 2969: andra åtgärder. Vidare är fiskdöden sälian total, sättet att hindra fiskdöden i framtiden. 2970: Helsingfors den 18 september 1985 2971: 2972: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 2973: 1985 vp. 2974: 2975: Kirjallinen kysymys n:o 244 2976: 2977: 2978: 2979: 2980: lmpiö: Lastentarhanopettajien eläketurvan yhtenäistämisestä 2981: 2982: 2983: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 2984: 2985: Lastentarhanopettajien keskuudessa on herät- vää. Ei ole kysymys vain taloudellisen aseman 2986: tänyt huolestumista se, että eläkkeelle siirtymisen heikentymisestä muutaman vuoden ajaksi ja sen 2987: oikeus ja sen mukaisesti taloudellisten etujen tuomasta yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. 2988: saaminen on riippuvainen työnantajatahosta eli On kysymys hallituksen kannanotoista silloin, 2989: siitä, onko työnantajana kunta vai yksityinen tai kun se on antanut lakiesityksen, jolloin eläkeikää 2990: valtio. Kunnallisella sektorilla on annettu mah- alennetaan tietyissä tapauksissa 55 vuoteen. ] a 2991: dollisuus siirtyä eläkkeelle henkisesti ja fyysisesti tässä tapauksessa yksityisellä sektorilla. Tuskin on 2992: kuluttavissa töissä jo ennen yleistä eläkeikää. Se tarkoitus t~tä tietä saattaa kaikki yksityisten pal- 2993: merkitsee lastentarhanopettajien osalta 60 vuo- veluksessa olevat lastentarhanopettajat samaan 2994: den ikää. Yksityisen palveluksessa oleva samoin asemaan kuntatyönantajan palveluksessa olevien 2995: kuin valtion palveluksessa eläkettään tavoitteleva kanssa. Ja miten se sopisi valtion palveluksessa 2996: :;aa odottaa vähintään 63 ikävuoteensa. Mikäli oleviin, joita hallituksen esitys eläkeiän alentami- 2997: hän on eronnut työstään ennen eläketapahtu- sesta ei tässä vaiheessa lainkaan koske. Vai onko 2998: maa, on eläkeikäraja 65 vuotta. Eriarvoisuus tarkoitus saattaa kaikki päiväkodeissa työskentele- 2999: lastentarhanopettajien keskuudessa merkitsee vät lastentarhanopettajat eläkkeelle 55-vuotiaina 3000: käytännössä myös merkittävää vaikutusta eläkkei- sillä perusteella, että työ vaatii todella paljon. 3001: den alkamisaikaan niin kuin eläkkeiden koko- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3002: naismääräänkin. Eläkeiän erilaisuus merkitsee tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 3003: käytännössä myös vaikeuksia siirtyä työnantajalta nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 3004: toiselle. Mikä kummallisinta, voivat eräissä ta- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3005: pauksissa lastentarhanopettajat saada eläkkeen 3006: kunnalliselta taholta 60 vuotiaana mutta valtion Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi- 3007: tai yksityisen eläkkeen 65 vuotiaana sa'?an päivä- teisiin kaikkien lastentarhanopettajien 3008: kodin palveluksessa. Onhan Valtava-lam mukana eläketurvan sellaiseksi yhtenäistämiseksi, 3009: joukko yksityisiä päiväkoteja siirtymässä kuntien ettei eläkejärjestelmästä toiseen siirtymi- 3010: päivähoitojärjestelmään. nen ja eläkkeelle jääminen ennen yleistä 3011: eläkeikää aiheuta kokonaiseläkkeen pie- 3012: Niiden lastentarhanopettajien, joita uudistus nenemistä ja elintason eriarvoisuutta sa- 3013: koskee, huolestuneisuus on hyvin ymmärrettä- massa työssä olleiden kesken? 3014: 3015: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1985 3016: 3017: Lauri Impiö 3018: 3019: 3020: 3021: 3022: 4285006985 3023: 2 1985 vp. - KK n:o 244 3024: 3025: 3026: 3027: 3028: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3029: 3030: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Eduskunta on sittemmin 18 päivänä kesäkuuta 3031: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 1985 hyväksynyt edellä mainitut lait ja ne vahvis- 3032: olette 28 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn tettiin Tasavallan Presidentin esittelyssä 26 päivä- 3033: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nä heinäkuuta 1985. 3034: asianomaiselle jasenelle jäljennöksen kansanedus- Esityksen perusteluissa hallitus totesi muun 3035: taja Lauri Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta muassa seuraavaa. Työn rasittavuus huomioon 3036: kysymyksestä n:o 244: ottaen eläkeikä voidaan määritellä kiinteää elä- 3037: keikää alemmaksi raskaina pidettävissä ammateis- 3038: Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi- sa. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan ole tyydyttä- 3039: teisiin kaikkien lastentarhanopettajien vä, koska siinä ei oteta huomioon työntekijäin 3040: eläketurvan sellaiseksi yhtenäistämiseksi, yksilöllisiä eroavaisuuksia. Ammattinimike ei ole 3041: ettei eläkejärjestelmästä toiseen siirtymi- riittävä työn vaatimusten ja työolosuhteiden ku- 3042: nen ja eläkkeelle jääminen ennen yleistä vaamiseen, koska ne vaihtelevat saman nimik- 3043: eläkeikää aiheuta kokonaiseläkkeen pie- keen puitteissa eri työkohteissa. Lisäksi todetaan: 3044: nenemistä ja elintason eriarvoisuutta sa- ''Eläkeiän porrastus on julkisen sektorin elä- 3045: massa työssä olleiden kesken? kelaeissa toteutettu säätämällä tietyille raskaina 3046: pidettävissä töissä oleville ammattiryhmille alem- 3047: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pi eläkeikä. Ammattien sisällön muuttuminen 3048: ti seuraavaa: on aiheuttanut sen, että perusteet ryhmän muista 3049: poikkeavaan eläkeikään ovat ajan mukana hä- 3050: Hallitus on 24 päivänä toukokuuta 1985 anta- märtyneet.'' Esityksen mukaan yksilöllisellä var- 3051: nut eduskunnalle esityksen niin sanottua jousta- haiseläkkeellä pyritään periaatteessa samaan pää- 3052: vaa eläkeikäjärjestelyä koskeviksi laeiksi (HE n:o määrään kuin mihin ammattikohtaisella ryhmi- 3053: 85 ). Esityksessä ehdotettiin yksityisen sektorin tyksellä alunpitäen oli tarkoitus päästä, mutta 3054: työeläkelakeja muutettaviksi siten, että kiinteään eläkettä harkittaessa otetaan huomioon työnteki- 3055: eläkeikään perustuvaa järjestelmää täydennettäi- jän yksilölliset olosuhteet. Tällöin yksilöllisen 3056: siin säännöksillä, joiden mukaan eläkeikä riippuu varhaiseläkkeen joustavuus ja muuntautumiskyky 3057: yksilöllisistä olosuhteista. Tämä mahdollistaisi takaavat sen, että eläke säilyttää käyttökelpoisuu- 3058: siirtymisen asteittain työstä eläkkeelle. Esityksessä tensa eläkeiän joustamisessa ammattiryhmästä ja 3059: ehdotettiin, että yksilöllinen varhaiseläke myön- sen muuntumisesta riippumatta. 3060: nettäisiin 55 ikävuodesta lukien työntekijälle tai Hallitus on tietoinen siitä erilaisesta asemasta, 3061: yrittäjälle, jonka työkyky, huomioon ottaen sai- jossa eri ammattiryhmien edustajat ovat palvel- 3062: raus, vika tai vamma, ikääntymiseen liittyvät lessaan joko valtion, kuntien tai yksityisten työ- 3063: tekijät, ammattissaolon pitkäaikaisuus, hänelle antajien palveluksessa. Sen vuoksi hallitus tulee 3064: työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kuluneisuus erikseen selvittämään myös joustavan eläkeikäjär- 3065: sekä työolosuhteet, on siinä määrin alentunut, jestelmän toteuttamismahdollisuudet valtion ja 3066: ettei hänen kohtuudella voida edellyttää enää kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Tätä tar- 3067: jatkavan ansiotyötään. Varhennetun vanhuus- koitusta varten on asetettu komitea, jonka tulee 3068: eläkkeen voisi saada 60 vuoden iästä eläkkeen saada työnsä päätökseen vuoden 1986 loppuun 3069: ollessa vastaavasti alempi. mennessä. 3070: 3071: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1985 3072: 3073: Ministeri Matti Puhakka 3074: 1985 vp. - KK n:o 244 3 3075: 3076: 3077: 3078: 3079: Tili Riksdagens Herr Talman 3080: 3081: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen fastställda av Republikens President den 26 juli 3082: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av 1985. 3083: den 28 maj 1985 tili vederbörande medlem av 3084: I motiveringen tili propositionen underströk 3085: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- 3086: regeringen bland annat följande. Med hänsyn tili 3087: dagsman Lauri Impiö undertecknade spörsmål nr 3088: hur påfrestande arbetet är kan pensionsåldern i 3089: 244: 3090: yrken som bör anses vara tunga preciseras så att 3091: När ärnnar Regeringen vidta åtgärder den blir lägre än den fasta pensionsåldern. Detta 3092: för att förenhetliga pensionsskyddet för system är dock inte tillfredsställande, emedan 3093: alla barnträdgårdslärare så att en över- man däri inte beaktar arbetstagarnas individuella 3094: flyttning från att pensionssystem tili ett olikheter. Y rkesbenärnningen ger inte någon 3095: annat och en pensionering före den tillräcklig bild av kraven i arbetet och av arbets- 3096: egentliga pensionsåldern inte innebär en förhållandena, emedan de varierar inom ramen 3097: sänkning av den totala pensionen och för samma benärnning och vid olika arbetsob- 3098: olika levnadsstandard för personer som jekt. Dessutom påpekas: "I den offentliga sek- 3099: har haft samma arbete? torns pensionslagar har pensionsåldern graderats 3100: genom att för vissa yrkesgrupper i arbeten, som 3101: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt anses vara tunga, har stadgats en lägre pensions- 3102: anföra följande: ålder. Men då innehållet i yrkena har förändrats 3103: har grunderna för en pensionsålder, som avviker 3104: Regeringen avlät den 24 maj 1985 en proposi- 3105: från andra inom gruppen, med tiden fördun- 3106: tion tili riksdagen med förslag tili lagar om ett så 3107: klats. '' Enligt propositionen är målet för den 3108: kallat flexibelt pensionsåldersarrangemang (RP nr 3109: individuella förtidspensionen i princip detsamma 3110: 8511985 vp. ). I propositionen föreslogs den pri- 3111: som det mål man ursprungligen ville uppnå 3112: vata sektorns arbetspensionslagar bli ändrade så, 3113: genom en gruppering av yrkena, men vid pröv- 3114: att det på en oföränderlig pensionsålder baserade 3115: ningen av pensionen beaktas arbetstagarens indi- 3116: systemet kompletteras med stadganden enligt 3117: viduella förhållanden. Härvid utgör den smidiga 3118: vilka pensionsåldern skall bero på individuella 3119: och anpassningsbara individuella förtidspensio- 3120: förhållanden. Det vore därigenom möjligt att 3121: nen en garanti för att pensionen förblir använd- 3122: etappvis pensioneras från arbetet. I propositionen 3123: bar för att uppnå en flexibel pensionsålder, 3124: föreslogs att individuell förtidspension från 55 års 3125: oberoende av yrkesgruppen och förändringar i 3126: ålder skall beviljas arhetstagare eller företagare 3127: den. 3128: vars arbetsförmåga, med beaktande av sjukdom, 3129: lyte eller skada, faktorer förknippade med åld- Regeringen är medveten om skillnaderna i den 3130: randet, lång tid i yrket, det faktum att arbetet ställning som företrädarna för de olika yrkesgrup- 3131: för honom är påfrestande eller slitsamt samt perna har beroende på om de tjänstgör hos 3132: arbetsförhållandena, är tili den grad nedsatt att staten, kommun eller privat arbetsgivare. Av 3133: det inte skäligen kan förutsättas att han skall denna orsak kommer regeringen att separat utre- 3134: fortsätta med sitt förvärvsarbete. Förtida ålders- da möjligheterna att införa ett flexibelt pensions- 3135: pension kunde erhållas från och med 60 års ålderssystem i det statliga och korumunala pen- 3136: ålder, varvid pensionen i motsvarande mån skulle sionssystemet. I detta syfte har det tillsatts en 3137: bli mindre. Riksdagen har sedermera antagit kommitte som skall slutföra sitt arbete före 3138: ovan närnnda lagar den 18 juni 1985 och de blev utgången av år 1986. 3139: 3140: Helsingfors den 30 juli 1985 3141: 3142: Minister Matti Puhakka 3143: j 3144: j 3145: j 3146: j 3147: j 3148: j 3149: j 3150: j 3151: j 3152: j 3153: j 3154: j 3155: j 3156: j 3157: j 3158: j 3159: j 3160: j 3161: j 3162: j 3163: j 3164: j 3165: j 3166: j 3167: 1985 vp. 3168: 3169: Kirjallinen kysymys n:o 245 3170: 3171: 3172: 3173: 3174: Väänänen ym.: Musiikkioppilaitosten oppilas- Ja opettajamäärän 3175: lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä 3176: 3177: 3178: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3179: 3180: Musiikkioppilaitokset jaetaan valtionavun suh- pyrkijäistä voidaan hyväksyä uusiksi oppilaiksi, 3181: teen lakisääteisiin ja harkinnanvaraisiin oppilai- mutta myös laitoksia, joissa pyrkijäistä vain 15 % 3182: toksiin. Lakisääteisten valtionapu on 45 % val- saa opiskelupaikan. 3183: tionapuun hyväksytyistä menoista. Bruttomenois- Tämän vuoksi maamme musiikkioppilaitosten 3184: ta laskettuna tämä on keskimäärin 39 %. Har- rinnalle on noussut toinen musiikinopetusjärjes- 3185: kinnanvaraisten oppilaitosten valtionapu on kes- telmä: kansalais- ja työväenopistojen alle 16-vuo- 3186: kimäärin 7, 5 % . tiaiden musiikinopetus. Vuonna 1985 on kansa- 3187: Kummassakin oppilaitostyypissä pääosa opis- lais- ja työväenopistoissa yli 40 000 alle 16-vuo- 3188: kelijoista on musiikkikoulu- ja aikuisosastoissa tiasta musiikinopiskelijaa. Valtionapua tähän 3189: (lakisääteisissä 92 % ja harkinnanvaraisissa noin opetukseen käytetään noin 6, 7 milj. markkaa. 3190: 98 %). Harkinnanvaraisten musiikkioppilaitosten valti- 3191: Näitten musiikkioppilaitosten musiikkikoulu-, onapu on tänä vuonna sitä vastoin vain 3,8 milj. 3192: aikuis-, musiikkiopisto- ja konservatorio-osastoil- markkaa. Musiikinopiskelu musiikkioppilaitoksis- 3193: la on yhteensä noin 36 000 henkilöä. Opiskeli- sa on tehokkaampaa, koska opetus on solistisessa 3194: joista yli 90 % on musiikinharrastajia, koska aineessa yksilöllistä. Kansalais- ja työväenopisto- 3195: maamme seitsemän konservatorion konservato- jen opetus on ryhmäopetusta, ryhmän koko on 3196: rio-osastoissa opiskelee yhteensä vain noin 5 50 vähintään seitsemän henkilöä ja ryhmän jäsenet 3197: henkilöä. saattavat olla hyvin heterogeenisia taitonsa ja 3198: Tänä vuonna valtio tukee lakisääteisen musiik- ikänsä puolesta. 3199: kioppilaitoksen musiikkikoulu- ja aikuisosaston Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3200: opiskelijaa keskimäärin 2 100 markalla ja harkin- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 3201: nanvaraisen oppilaitoksen opiskelijaa keskimäärin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 3202: 330 markalla. Opetuksen tasossa ei tällä hetkellä senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3203: lakisääteisten ja harkinnanvaraisten välillä liene 3204: suuriakaan eroja. Monet harkinnanvaraisista lai- Onko Hallituksen tarkoituksena lisätä 3205: toksista täyttävät musiikkioppilaitosasetuksen musiikkioppilaitosten vähäistä oppilas- ja 3206: 48611977 edellytykset. opettajamäärää ja suunnata tähänastista 3207: Maamme musiikkioppilaitoksiin pyrkivistä voi- enemmän varoja etenkin harkinnan- 3208: daan nykyisin noin 38 % :lie myöntää opiskelu- varaisten musiikkioppilaitosten toimin- 3209: paikka. On olemassa laitoksia, joissa lähes 65 % taan? 3210: 3211: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1985 3212: 3213: Marjatta Väänänen Mauri Pekkarinen Pentti Poutanen 3214: Hannu Kemppainen Mauno Manninen Heimo Linna 3215: Matti Maijala Väinö Raudaskoski Jukka Vihriälä 3216: Pirkko Ikonen Juhani Tuomaala Tytti Isohookana-Asunmaa 3217: Sirkka-Liisa Anttila Katri-Helena Eskelinen Lea Sutinen 3218: Seppo Pelttari Kalevi Mattila Olavi Martikainen 3219: Juhani Alaranta Esko Aho 3220: 3221: 3222: 3223: 428500751V 3224: 2 1985 vp. - KK n:o 245 3225: 3226: 3227: 3228: 3229: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3230: 3231: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toiminnan laajentamisen esteenä ovat 1970- 3232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, luvun puolivälistä alkaen olleet tiukat oppilas- 3233: olette 28 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn paikka- ja opetustuntimääriä koskevat rajoituk- 3234: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston set. Oppilaspaikkojen lisäämisen merkittävänä 3235: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- esteenä on niin ikään ollut pätevien musiikkiop- 3236: taja Väänäsen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o pilaitosten opettajien puute, joka on erityisen 3237: 245, joka kuuluu seuraavasti: vaikea suurimpien kaupunkikeskusten ulkopuo- 3238: lella. Opetuksen järjestelyä musiikkioppilaitoksis- 3239: Onko Hallituksen tarkoituksena lisätä sa on pyritty helpottamaan siten, että niissä 3240: musiikkioppilaitosten vähäistä oppilas- ja annettavaa tuntiopetusta on muutettu valtion- 3241: opettajamäärää ja suunnata tähänastista osuuteen oikeuttaviksi viroiksi ja toimiksi. Ope- 3242: enemmän varoja etenkin harkinnanva- tusministeriö on 24. 5. 198 5 tekemällään päätök- 3243: raisten musiikkioppilaitosten toimintaan? sellä oikeuttanut 25 valtionosuutta saavan mu- 3244: siikkioppilaitoksen perustamaan 1. 8.198 5 alkaen 3245: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen yhteensä 65 opetusvirkaa ja -tointa korvaamaan 3246: seuraavaa: aikaisemmin annettua tuntiopetusta. 3247: Musiikkioppilaitosjärjestelmä on maassamme Opetusministeriön kehittämissuunnitelmissa 3248: vuonna 1968 voimaan tulleen valtionapulain sää- musiikinopetuksen painopiste onkin juuri päte- 3249: tämisen jälkeen voimakkaasti laajentunut ja ke- vien opettajavoimien puutteen vuoksi asetettu 3250: hittynyt. Eri puolilla maata on perustettu lukui- opettajankoulutuksen tehostamiseen. Tämä tar- 3251: sia uusia musiikkioppilaitoksia ja vanhojen oppi- koittaa ennen kaikkea musiikin keskiasteen am- 3252: laitosten toimintaa on laajennettu. Valtion taide- matillisen koulutuksen (konservatorioiden) uu- 3253: budjetissa tuki musiikkioppilaitoksille on kuulu- distamista. Keskiasteen koulutuksen kehittymi- 3254: nut niiden määrärahojen joukkoon, jotka ovat sestä hyötyvät kaikki musiikkioppilaitokset, myös 3255: 1970-luvun alusta lukien kasvaneet nopeimmin. harkinnanvaraisen valtionavustuksen piirissä ole- 3256: Myös kuntien tuki musiikkioppilaitoksille on vat. Rajoitetuista voimavaroista johtuen musiikin 3257: merkittävästi lisääntynyt. Musiikkioppilaitosten perusopetuksen määrärahojen merkittävä lisäys 3258: tarjoaman koulutuksen tehostumisesta ja laajen- lieneekin mahdollista vasta sen jälkeen, kun 3259: tumisesta huolimatta näyttää siltä, että musiikin- musiikin ammatillisen keskiasteen kehittäminen 3260: opetuksen kysyntä on lisääntynyt parina viimek- on saatettu päätökseen. 3261: si kuluneena vuosikymmenenä koulutusmahdol- Musiikkioppilaitosten opettajien ammattikou- 3262: lisuuksien tarjontaa nopeammin. lutuksen ottaminen lähivuosien painopisteeksi ei 3263: Viime vuosina on musiikkioppilaitosten saa- tarkoita sitä, etteikö myös harkinnanvaraista val- 3264: mien valtionavustusten kasvua jouduttu hidasta- tionavustusta saavien opistojen tukea pyrittäisi 3265: maan valtiontaloudellisista syistä. Valtion kulu- lisäämään käytettävissä olevien määrärahojen sal- 3266: van vuoden menoarviossa on tarkoitusta varten limissa puitteissa. Näiden toiminnan kehittämi- 3267: 62 milj. markan suuruinen määräraha. Lisäystä nen ja laajentaminen samoin kuin uusien opisto- 3268: vuoteen 1984 verrattuna on 7 milj. markkaa eli jen perustaminen ei kuitenkaan voi tapahtua 3269: noin 13 %, mikä selvästi ylittää opetusministe- vain valtion tuen varassa. Harkinnanvaraista val- 3270: riön pääluokan menojen keskimääräisen, noin tionavustusta saavien musiikkioppilaitosten toi- 3271: 8 % :n lisäyksen. Tämän lisäyksen puitteissa ei minnan kehittäminen sekä opiskelumahdolli- 3272: kuitenkaan ole mahdollista ottaa vuonna 1985 suuksien tarjoaminen musiikinopiskelusta kiin- 3273: uusia musiikkioppilaitoksia lakisääteisen valtion- nostuneiden lasten ja nuorten kasvavalle joukolle 3274: avun piiriin tai korottaa valtionavustusprosentteja on tehtävä, joka valtion ohella kuuluu näitä 3275: nykyiseltä tasoltaan (45 % ja ammattiopetusta laitoksia ylläpitäville kunnille ja yhteisöille sekä 3276: antaville konservatorioille 55 % ). Lakisääteistä oppilasmaksujen muodossa myös koulutuspalve- 3277: valtionavustusta saavien musiikkioppilaitosten luja käyttävien oppilaiden vanhemmille. 3278: 3279: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1985 3280: Ministeri Gustav Björkstrand 3281: 1985 vp. - KK n:o 245 3 3282: 3283: 3284: 3285: 3286: Tili Riksdagens Herr Talman 3287: 3288: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Sedan mitten av 1970-talet har stränga be- 3289: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse gränsningar i fråga om antalet elevplatser och 3290: av den 28 maj 1985 tili vederbörande medlem av lektioner försvårat utvidgningen av verksamheten 3291: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags- vid de musikläroanstalter som erhålier lagstadgat 3292: man Väänänen m.fl. undertecknade spörsmål nr statsunderstöd. Bristen på kompetenta lärare tili 3293: 245: musikläroanstalterna har även utgjort ett betyd- 3294: ligt hinder för att antalet elevplatser skulle ha 3295: Har Regeringen för avsikt att öka det kunnat ökas. Bristen är stor i synnerhet utanför 3296: ringa antalet elever och lärare vid musik- de större tätorterna. Man har försökt underlätta 3297: läroanstalterna och anvisa mera resurser undervisningsarrangemangen vid musikläroan- 3298: än hittills särskilt för verksamheten vid de stalterna genom att förvandla den timundervis- 3299: musikläroanstalter som är beroende av ning som ges vid dem tili tjänster och befatt- 3300: prövning? ningar som berättigar tili statsandel. Undervis- 3301: ningsministeriet har genom sitt beslut av den 3302: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 24.5.1985 berättigat 25 musikläroanstalter som 3303: framföra följande: beviljas starsandel att inrätta sammanlagt 6 5 3304: undervisningstjänster och -befattningar räknat 3305: Sedan lagen om statsunderstöd trätt i kraft år 3306: 1968 har musikläroanstaltssystemet i vårt land från 1.8.1985 med vilka man kommer att ersätta 3307: tidigare förmedlad timundervisning. 3308: kraftigt utvidgats och utvecklats. Flera nya mu- 3309: sikläroanstalter har grundats på olika håll i landet På grund av bristen på kompetenta lärarkrafter 3310: och verksamheten vid de gamla läroanstalterna har man i undervisningsministeriets utvecklings- 3311: har utvidgats. Det understöd som i statens konst- planer för musikundervisning lagt huvudvikten 3312: budget beviljats musikläroanstalter är bland de vid effektiverad lärarutbildning. Detta innebär 3313: anslag som sedan början av 1970-talet ökat mest. framför allt att yrkesutbildningen i musik på 3314: Även det korumunala understödet för verksam- mellanstadiet förnyas (konservatorier). Alla mu- 3315: heten vid musikläroanstalterna har ökat betyd- sikläroanstalter drar nytta av utvecklandet av 3316: ligt. Trots den effektivare utbildning och utvidg- utbildningen på mellanstadiet, även läroanstalter 3317: ningen av utbildningen vid musikläroanstalterna, som är beroende av prövning. Eftersom resurser- 3318: tycks det vara så, att efterfrågan på musikunder- na är begränsade torde en betydande ökning av 3319: visning under de två föregående årtiondena ökat anslagen avsedda för grundundervisningen i mu- 3320: snabbare än utbudet på utbildningsmöjligheter. sik vara möjlig först sedan utvecklingen av yrkes- 3321: Under de senaste åren har man på grund av utbildningen i musik på mellanstadiet blivit 3322: statsekonomiska skäl varit tvungen att minska slutförd. 3323: tillväxten av de statsunderstöd som beviljas mu- Det faktum att större vikt än hittilis under de 3324: sikläroanstalterna. I statsförslaget för innevarande närmaste åren kommer att fästas vid yrkesutbild- 3325: år har ett anslag om 62 milj. mark upptagits för ningen av lärare vid musikläroanstalter innebär 3326: ändamålet. Ökningen är 7 milj. mark jämfört inte, att man inom ramen för de tillbudsstående 3327: med beloppet under 1984, dvs. ca 13 %. Ök- anslagen inte skulle försöka öka understödet för 3328: ningen överskrider klart den genomsnittliga ök- de läroanstalter som beviljas statsunderstöd be- 3329: ningen om 8 % i fråga om undervisningsminis- roende av prövning. U tvecklandet och utvidg- 3330: teriets huvudtitlar. Inom ramen för denna ök- ningen av verksamheten vid dessa läroanstalter 3331: ning är det dock inte möjligt att under 198 5 liksom inrättandet av nva läroanstalter kan dock 3332: bevilja lagstadgat statsunderstöd för nya musiklä- inte ske endast med ·stöd av statsunderstöd. 3333: roanstalter eller att höja procentsatsen för statsan- Utvecklandet av verksamheten vid de musikläro- 3334: delarna jämfört med deras nuvarande nivå (4 5 % anstalter som erhålier statsunderstöd beroende av 3335: och 55 % för de konservatorier som ger yrkesut- prövning samt att erbjuda studiemöjligheter åt 3336: bildning i musik). ett allt större antal barn och unga vilka är 3337: 4 1985 vp. - KK n:o 245 3338: 3339: intresserade av musikundervisning, är uppgiften läroanstalter och i form av elevavgifter även på 3340: som ankommer förutom på staten även på de föräldrarna till dem som använder denna utbild- 3341: kommuner och samfund som upprätthåller dessa ningsservice. 3342: 3343: Helsingfors den 19 september 1985 3344: 3345: Minister Gustav Björkstrand 3346: 1985 vp. 3347: 3348: Kirjallinen kysymys n:o 246 3349: 3350: 3351: 3352: 3353: Koskinen: Viliikkalanjärven - Säyhteenjärven ja Säyhteenjärven - 3354: Pyhäjärven välisten salmien puhdistamisesta 3355: 3356: 3357: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3358: 3359: Maassamme on viime vuosina tehty suuria Viliikkalanjärven - Säyhteenjärven ja Säyhteenjär- 3360: vesipoliittisia toimia, joiden haittavaikutukset ven - Pyhäjärven väliset salmet, niissä on muo- 3361: ovat useimmiten jääneet hoitamatta. Metsien dostunut alueen kohdalla ongelmakysymys. Tun- 3362: valtava ojittaminen on aikaansaanut maatalou- netusti alue on voimakasta maatalousaluetta, 3363: delle ongelmia. Sulamis- ja sadevedet syöksyvät joten sen tarpeet on otettava huomioon. 3364: nopeasti jokiin ja järviin, joiden läpäisykyky on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3365: useasti rajoitettu. Vesien rehevöityminen vie- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 3366: märi- ym. syistä on lisääntynyt. Tällöin luontaiset nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 3367: veden kulkuväylät ovat tukkeentuneet. Samoin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3368: salaojitukset peltoalueilla nopeuttavat tulvahuip- 3369: pujen syntymistä. Tällöin ovat tulvat omiaan Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 3370: vaikeuttamaan maataloutta mm. tukkimalla kal- ryhtyä, jotta Artjärven kunnan alueilla 3371: liisti hankittuja salaojia samalla vaikeuttaen sijaitsevien Viliikkalanjärven - Säyh- 3372: muokkaus-, korjuu- ym. töitä. Yksi tällainen teenjärven ja Säyhteenjärven - Pyhäjär- 3373: alue on muodostunut Artjärven kunnan kohdal- ven väliset salmet pikaisesti puhdistetaan 3374: la. Pikaisesti puhdistustoimenpiteitä vaatisivat maataloudelle aiheutuvien haittavaiku- 3375: tusten poistamiseksi? 3376: 3377: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1985 3378: 3379: Helvi Koskinen 3380: 3381: 3382: 3383: 3384: 4285007605 3385: 2 1985 vp. - KK n:o 246 3386: 3387: 3388: 3389: 3390: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3391: 3392: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa päässä Pyhäjärven suun, Lapiokosken, vedenjoh- 3393: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tokyvystä. Näin ollen on mahdollista, että sal- 3394: olette 21 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn mien puhdistamisella ei saavuteta merkittäviä 3395: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tulvasuojelullisia etuja. Alustavat mittaukset ja 3396: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- tarkistukset asian selvittämiseksi tehdään syksyllä 3397: taja Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- 1985. 3398: myksestä n:o 246: Villikkalan-, Säyhteen- ja Pyhäjärven säännös- 3399: tely tulvasuojelutarkoituksessa oli esillä 1960- 3400: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo luvulla, kun laadittiin Pyhäjärvestä lähtevän Kos- 3401: ryhtyä, jotta Artjärven kunnan alueilla kenkylänjoen järjestelysuunnitelmaa. Säännöste- 3402: sijaitsevien Viliikkalanjärven - Säyhteen- lystä kuitenkin tuolloin luovuttiin, koska sitä 3403: järven ja Säyhteenjärven - Pyhäjärven vastustettiin laajalti ja koska sen todettiin aiheut- 3404: väliset salmet pikaisesti puhdistetaan tavan suuria kalataloudellisia menetyksiä. 3405: maataloudelle aiheutuvien haittavaiku- Edellä mainittujen järvien vaikutuspiirissä ole- 3406: tusten poistamiseksi? vien tulva-alueiden kuivatus on teknis-taloudelli- 3407: sesti vaikeaa. Kun Lanskinjoen alajuoksulla ole- 3408: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vien maiden tulvasuojelu on sinänsä hyvin perus- 3409: ti seuraavaa: teltua, harkitsee vesitoimisto parhaillaan asian 3410: Helsingin ves1punn vesitoimisto suontu ottamista lähivuosien suunnitteluohjelmaansa. 3411: 6. 5. 198 5 maastotarkastuksen, jossa tarkasteltiin Tällöin vasta voidaan tarkemmin selvittää kysy- 3412: kevään tulvien laajuutta Artjärvellä. Tarkastuk- myksessä tarkoitettuja haittoja, niiden syitä ja 3413: sessa todettiin, että laajimmat tulva-alueet ovat niiden poistamismahdollisuuksia. Vesihallituksen 3414: Viliikkalanjärveen laskevan Lanskinjoen alajuok- suunnitteluohjelmaan mainittujen järvien järjes- 3415: sulla. Muualla järvien vedenkorkeuksista riippu- tely voidaan ottaa, jos tehtävässä esiselvityksessä 3416: vat tulva-alueet ovat vähäisiä tai vain kapeita todetaan, että yrityksellä on riittävä kannatus, ja 3417: rantakaistoja. Lanskinjoen tulva-alue on nöin 210 että saatava hyöty on riittävän suuri. Jos asian- 3418: ha. osaiset perustavat järjestely-yhtiön, joka suunni- 3419: Villikkalanjärven-Säyhteenjärven ja Säyh- telman valmistuttua hakee ja saa vesioikeudelli- 3420: teenjärven-Pyhäjärven väliset jokimaiset salmet sen luvan, ja jos yritys muuten on toteuttamiskel- 3421: ovat tulva-aikoina varsin väljät eikä niissä tuol- poinen, voi vesihallitus aikanaan esittää järjeste- 3422: loin synny monen senttimetrin korkeuseroja jär- lytyötä osittain tai kokonaan otettavaksi valtion 3423: vien välillä. Järvien tulvakorkeus määräytyy etu- tulo- ja menoarvioon. 3424: 3425: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985 3426: 3427: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 3428: 1985 vpo - KK n:o 246 3 3429: 3430: 3431: 3432: 3433: Tili Riksdagens Herr Talman 3434: 3435: I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen genom en rensning av sunden inte uppnår några 3436: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av betydande förbättringar beträffande skyddet mot 3437: den 21 maj 1985 tili vederbörande medlem av översvämningar. Förberedande mätningar och 3438: statsrådet översänt avskrift av följande av rikso justeringar för utredande av förhåliandena kom- 3439: dagsman Koskinen undertecknade spörsmål nr mer att göras hösten 1985. 3440: 246: Regleringen av sjöarna Viliikkalan-, Säyhteen- 3441: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta och Pyhäjärvi i syfte att uppnå skydd mot 3442: för att sunden mellan sjöarna Villikkalan- översvämningar var aktueli på 1960-talet, då en 3443: järvi och Säyhteenjärvi samt Säyhteenjärvi regleringsplan uppgjordes för Forsby å, som rin- 3444: och Pyhäjärvi i Artsjö kommun snarast ner upp i Pyhäjärvi sjö. Då avstod man emelier- 3445: rensas för avlägsnande av de olägenheter tid från regleringen, eftersom den stötte på stort 3446: som förorsakas lantbruket? motstånd och eftersom den konstaterades förorsa- 3447: ka stora fiskeriekonomiska förluster. 3448: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt En torrläggning av de områden som översväm- 3449: anföra följande: mas på grund av vattentiliströmning från de ovan 3450: Helsingfors vattendistrikts vattenbyrå under- nämnda sjöarna är tekniskekonomiskt sett svår 3451: sökte vid en inspektion i terrängen 6 050 198 5 att genomföra. Eftersom det i och för sig är väl 3452: omfattningen av vårens översvämningar i Artsjöo motiverat att skydda områdena vid det nedre 3453: Vid inspektionen konstaterades att de största loppet av Lanskinjoki å mot översvämning, över- 3454: översvämningsområdena finns vid det nedre lop- väger vattenbyrån som bäst att ta upp ärendet i 3455: pet av Lanskinjoki å, viiken mynnar ut i sjön sitt planeringsprogram för de närmaste åren. 3456: Viliikkalanjärvio De områden som översvämmas Först då kan de i spörsmålet avsedda olägenheter- 3457: då vattennivån stiger är i övrigt obetydliga eller na, orsakerna tili dem och möjligheterna att 3458: utgörs endast av smala strandremsoro Lanskinjoki avskaffa dem närmare utredas. Regleringen av de 3459: ås översvämningsområde utgör ca 210 hao ovan nämnda sjöarna kan tas upp i vattensty- 3460: De åliknande sunden melian sjöarna Viliikka- relsens planeringsprogram om det vid de förbere- 3461: lanjärvi och Säyhteenjärvi samt Säyhteenjärvi och dande utredningarna konstateras, att företaget 3462: Pyhäjärvi är vid översvämningsperioder mycket har tillräckligt stort understöd och att den nytta 3463: bredao Inga skilinader på flera centimeter uppstår som erhålis är tiliräckligt stor. Om sakägarna 3464: därför i vattennivån melian sjöarna. Sjöarnas grundar ett bolag för vattenståndsreglering, och 3465: översvämningshöjd bestäms främst av vattenav- om företaget i övrigt är genomförbart, kan 3466: ledningsförmågan vid mynningen av Pyhäjärvi vattenstyrelsen i sinom tid föreslå att reglerings- 3467: sjö, Lapiokoski. Det är således möjligt att man arbetet delvis eller he!t tas upp i statsförslaget. 3468: 3469: Helsingfors den 24 september 1985 3470: 3471: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 3472: 1 3473: 3474: 1 3475: 3476: 1 3477: 3478: 1 3479: 3480: 1 3481: 3482: 1 3483: 3484: 1 3485: 3486: 1 3487: 3488: 1 3489: 3490: 1 3491: 3492: 1 3493: 3494: 1 3495: 3496: 1 3497: 3498: 1 3499: 1985 vp. 3500: 3501: Kirjallinen kysymys n:o 247 3502: 3503: 3504: 3505: 3506: Kortesalmi: Ilmaislääkkeeksi määräämistä koskevien asioiden käsit- 3507: telyn nopeuttamisesta 3508: 3509: 3510: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3511: 3512: Monet suomalaisista sairastavat pitkäaikaisia ja ilmaiseksi valtioneuvoston vakuutusosastolle, 3513: jopa elinikäisiä sairauksia. Eräissä sairauksissa mistä puolestaan kehotettiin soittamaan Kansan- 3514: lääkkeet ovat ilmaisia sen jälkeen, kun hoitava eläkelaitokseen. Täältä kehotettiin jälleen soitta- 3515: lääkäri on kirjoittanut ns. B-todistuksen ja sai- maan valtion vakuutusosastolle. Tämä esimerkki 3516: rausvakuutustoimisto on tehnyt tarvittavat mer- osoittaa, että uusien elintärkeiden lääkkeiden 3517: kinnät kokonaan korvattavista lääkkeistä sairaus- saaminen pikaisesti ilman viivyttelyä ilmaislääk- 3518: vakuu tuskorttiin. keiksi saattaa viipyä kohtuuttoman kauan, tässä 3519: Lääketiede etenee nopeasti, ja uusia ja entistä- tapauksessa jopa toista vuotta, eikä niitä suin- 3520: kin tehokkaampia lääkkeitä tulee markkinoille kaan saada ilmaisiksi heti silloin, kun Kansanelä- 3521: pitkäaikaissairauksien hoitoon, mutta nämä lääk- kelaitoksen asiantuntijalääkäriltä on tullut esitys 3522: keet eivät kaikki olekaan kokonaan korvattavia. asianomaisen lääkkeen muuttamisesta ilmaislääk- 3523: Yhdessä esimerkkitapauksessa potilas on sairas- keeksi. Potilaiden kannalta tällaisen asian pitkit- 3524: tanut vuosia verenpainetautia, johon tavanomai- täminen tuntuu kohtuuttomalta ja loukkaavalta, 3525: set verenpainelääkkeet eivät ole tehonneet, ja minkä lisäksi monen potilaan taloudellinen tilan- 3526: tilanne ehti näyttää jo uhkaavalta. Sairaalahoi- ne vaatisi ilmaislääkitystä, jottei tärkeä hoito 3527: dossa kokeiltiin reniini-angiotensiini -järjestel- keskeytyisi. 3528: mää estävää verenpainelääkettä, kaptopriilia, mi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3529: kä osoittautui hyväksi lääkkeeksi. Tämä verenpai- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 3530: nelääke ei kuitenkaan kuulu kokonaan korvatta- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 3531: vien ryhmään, vaikka sitä muualla Euroopassa on vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3532: jo melko pitkään käytetty vaikean verenpainetau- 3533: din hoitoon. Kun asianomainen potilas tiedusteli Tietääkö Hallitus, että Kansaneläke- 3534: lääkintöhallituksesta, olisiko mahdollista saada laitoksen ehdotukset ilmaislääkkeiksi vii- 3535: kyseinen lääke kokonaan korvattavaksi, sieltä ke- pyvät kohtuuttoman kauan valtion byro- 3536: hotettiin soittamaan Kansaneläkelaitokseen. kratiassa, ja 3537: Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri ilmoitti, aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- 3538: että Kansaneläkelaitoksesta on lähetetty jo toista miin tämän kohtuuttomuuden korjaami- 3539: vuotta sitten esitys kyseisen lääkkeen tekemisestä seksi? 3540: 3541: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1985 3542: 3543: J. Juhani Kortesalmi 3544: 3545: 3546: 3547: 3548: 428500678H 3549: 2 1985 vp. - KK n:o 247 3550: 3551: 3552: 3553: 3554: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3555: 3556: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa vattavista lääkkeistä (481/7 3) on täydennetty vii- 3557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, meksi maaliskuussa 1984. Koska 24 päivänä hel- 3558: olette 29 päivänä toukokuuta 198) päivätyn mikuuta 1984 hallitus antoi eduskunnalle lääke- 3559: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston korvausjärjestelmän uudistamista koskevan lain- 3560: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- muutosesityksen (HE n:o 19/1984 vp.) ja tämä 3561: taja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal- lainmuutos toteutettuna edellyttää koko lääke- 3562: lisesta kysymyksestä n:o 247: korvausjärjestelmän huomattavaa uudistamista ja 3563: tarkistamista, niin katsottiin tarkoituksenmukai- 3564: Tietääkö Hallitus, että Kansaneläke- seksi jättää hallituksen esityksen antamisen jäl- 3565: laitoksen ehdotukset ilmaislääkkeiksi vii- keen tulleet lääkekorvausesitykset odottamaan 3566: pyvät kohtuuttoman kauan valtion byro- edellä mainittua laajaa kokonaisuudistusta. Edus- 3567: kratiassa, ja kunta antoi vastauksen sanottuun hallituksen 3568: aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- esitykseen 7 päivänä toukokuuta 198). Tasaval- 3569: miin tämän kohtuuttomuuden korjaami- lan Presidentti vahvisti kyseisen lain sairausva- 3570: seksi? kuutuslain muuttamisesta 14 päivänä kesäkuuta 3571: 198) ja määräsi sen tulemaan voimaan 1 päivänä 3572: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tammikuuta 1986. Sanotun lain 9 §:n mukaan 3573: ti seuraavaa: vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon käy- 3574: Sairausvakuutuslain (364/63) 9 §:n mukaan tettävät lääkkeet korvataan kokonaan tai 90-pro- 3575: vaikeaa ja pitkäaikaista sairautta varten tarvittavat senttisesti sen mukaan kuin valtioneuvoston pää- 3576: välttämättömät lääkkeet korvataan kokonaan sii- töksellä määrätään. Korvaustasoa määrättäessä 3577: nä laajuudessa, kuin valtioneuvoston päätöksellä otetaan huomioon sairauden laatu sekä lääkkeen 3578: määrätään. Käytännössä Kansaneläkelaitos on tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston 3579: tarvittaessa tehnyt esityksen sosiaali- ja terveysmi- päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä vaikea- 3580: nisteriölle edellä mainitun päätöksen täydentä- na ja pitkäaikaisena sairautena. Sosiaali- ja ter- 3581: misestä. Uusien verenpainelääkkeiden, kaptoprii- veysministeriössä on ryhdytty kiireellisiin toimen- 3582: lin ja labetatolin, osalta Kansaneläkelaitos on 17 piteisiin lainmuutoksen toimeenpanemiseksi ja 3583: päivänä helmikuuta 1984 tehnyt esityksen sosi- ministeriössä valmistellaan parhaillaan sairausva- 3584: aali- ja terveysministeriölle niiden saattamisesta kuutuslain 9 §:ssä tarkoitettuja valtioneuvoston 3585: kokonaan korvattaviksi. päätöksiä. 3586: Aikaisemmin mainittua valtioneuvoston pää- 3587: töstä sairausvakuutuslain mukaan kokonaan kor- 3588: 3589: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 198) 3590: 3591: Sosiaali- p terveysmmisteri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 3592: 1985 vp. - KK n:o 247 3 3593: 3594: 3595: 3596: 3597: Till Riksdagens Herr Talman 3598: 3599: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ringslagen (48117 3) har senast kompletterats i 3600: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av mars 1984. Regeringen avlät den 24 februari 3601: den 29 maj 1985 tili vederbörande medlem av 1984 tili riksdagen en proposition med förslag tili 3602: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- en lagändring som gälier revision av läkemedels- 3603: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade ersättningssystemet (RP nr 19/1984 rd.), och då 3604: spörsmål nr 247: denna lagändring förverkligad förutsätter en be- 3605: tydande reform och justering av hela detta sys- 3606: Är Regeringen medveten om att Folk- tem, ansågs det ändamålsenligt att låta de fram- 3607: pensionsanstaltens förslag om gratismedi- stäliningar om ersättande av läkemedel som kom- 3608: ciner dröjer oskäligt länge i den statliga mit in efter det propositionen avläts vänta på 3609: byråkratin, och ovan nämnda stora totalreform. Riksdagen gav 3610: ämnar Regeringen vidta snabba åtgär- sitt svar på regeringens proposition den 7 maj 3611: der för att rätta tili denna oskälighet? 1985. Republikens President stadfäste ifrågava- 3612: rande lag om ändring av sjukförsäkringslagen 3613: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt den 14 juni 1985 och bestämde att den skali 3614: anföra följande: träda i kraft den 1 januari 1986. Enligt 9 § i 3615: Enligt 9 § sjukförsäkringslagen (364/ 63) ersätts sagda lag ersätts läkemedel som används vid svår 3616: nödvändiga läkemedel vid svår och långvarig och långvarig sjukdom helt och håliet elier tili 90 3617: sjukdom i sin helhet i den omfattning som procent enligt vad som bestäms genom statsrå- 3618: bestäms i beslut av statsrådet. 1 praktiken har dets beslut. Då ersättningsnivån bestäms beaktas 3619: folkpensionsanstalten vid behov gjort framstäli- sjukdomens art samt i viiken mån läkemedlet är 3620: ning hos social- och hälsovårdsministeriet om nödvändigt och ekonomiskt fördelaktigt. Statsrå- 3621: komplettering av ovan nämnda beslut. Folkpen- det skali i sitt beslut bestämma vad som skali 3622: sionsanstalten har den 17 februari 1984 hos anses som svår och långvarig sjukdom. Vid social- 3623: social- och hälsovårdsministeriet gjort framstäli- och hälsovårdsministeriet har skyndsamma åtgär- 3624: ning om att de nya blodtrycksmedicinerna cap- der vidtagits för verkstäliande av lagändringen, 3625: topril och labetatol skall ersättas i sin helhet. och vid ministeriet utarbetas som bäst de stats- 3626: Statsrådets ovan avsedda beslut om läkemedel rådsbeslut som avses i 9 § sjukförsäkringslagen. 3627: som i sin helhet skall ersättas enligt sjukförsäk- 3628: 3629: Helsingfors den 2 juli 1985 3630: 3631: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 3632: 1985 vp. 3633: 3634: Kirjallinen kysymys n:o 248 3635: 3636: 3637: 3638: 3639: Saari ym.: Kansaneläkeläisten eläketulovähennyksen muuttamisesta 3640: 3641: 3642: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3643: 3644: Tuloverotuksessa myönnetään sekä eläkkeen- Nyt esiin tulevat ongelmat johtunevat kansan- 3645: saajille että muille verovelvollisille tiettyjen omai- eläkeuudistuksen yhteydessä tapahtuneista vero- 3646: suustulojen perusteella omaisuustulovähennys, tuksellisista ratkaisuista. Sitä, että omaisuustulo- 3647: jonka enimmäismäärä kuluvana vuonna on 6 000 vähennys vaikuttaa näiden ratkaisujen lopulliseen 3648: markkaa. Vähennyksen tarkoituksena on lieven- sisältöön, ei ole otettu huomioon. Vielä vähem- 3649: tää eräiden vuokratulojen, osinkotulojen ja ve- män näistä vaikutuksista on tiedotettu eläkkeen- 3650: ronalaisten korkojen verotusta. Sen ansiosta pien- saajille. Päinvastoin on annettu sellainen kuva, 3651: ten omaisuustulojen, joiden määrä on enintään että asunnon vuokraaminen on nyt myös elä- 3652: vähennyksen enimmäismäärän suuruinen, on an- keläisille kannattavaa. 3653: nettu ymmärtää jäävän kokonaan verottomiksi. 3654: Pientä eläkettä saavat eläkeläiset eivät hyödy 3655: Niissäkin tapauksissa, joissa omaisuustulot jää- todellisuudessa nyt toteutetusta vuokratulovä- 3656: vät säädettyä omaisuustulovähennyksen enim- hennyksen korotuksesta samaan tapaan kuin pal- 3657: mäismäärää pienemmiksi, saattaa verojen määrä kansaajat. Kun uudistuksen eräänä ilmeisenä 3658: kuitenkin kasvaa. Näin tapahtuu niiden kansan- tarkoituksena oli kuitenkin saada käyttöön mm. 3659: eläkkeensaajien kohdalla, jotka ovat oikeutettuja tyhjiksi jääneitä omakotitalojen yläkertoja, joista 3660: eläketulovähennykseen. monet ovat eläkeläisten hallussa, romuttaa edellä 3661: Eläketulovähennyksen suuruus määrätään ve- esiin tuotu epäkohta tältä osin uudistuksen ta- 3662: rovelvollisen kokonaistulon perusteella. Koko- voitteet. 3663: naistulolla puolestaan tarkoitetaan kaikkien ve- 3664: ronalaisten tulojen summaa. Näin ollen mm. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3665: vuokratulo pienentää eläketulovähennyksen mää- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 3666: rää. Kun eläketulovähennyksen määrä pienentää kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 3667: vain pienituloisimpien eläkkeensaajien verotusta, senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3668: rankaisevat myös mahdolliset vuokratulot näin 3669: kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 3670: olevia eläkeläisiä. Vuokratulovähennyksestä on ryhtyä kansaneläkeläisten eläketulovähen- 3671: hyötyä vasta, jos eläkeläisen tulot ovat niin nyksen muuttamiseksi siten, etteivät 3672: suuret, että hän ei saa lainkaan eläketulovähen- omaisuustulovähennyksen piiriin kuulu- 3673: nystä. vat vuokratulot vaikuta sen määrään? 3674: 3675: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985 3676: 3677: Aapo Saari Seppo Pelttari Sirkka-Liisa Anttila 3678: Timo Kietäväinen Matti Maijala Esko Aho 3679: Jukka Vihriälä Hannu Kemppainen Mauri Pekkarinen 3680: Pirkko Ikonen 3681: 3682: 3683: 3684: 3685: 4285007649 3686: 2 1985 vp. - KK n:o 248 3687: 3688: 3689: 3690: 3691: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3692: 3693: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa kansaneläkkeen suuruisen ansiotulon mukaan 3694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, määräytyvä työtulovähennys sekä progressiivisen 3695: olette 30 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon 3696: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen 3697: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- sadan markan määrään. Eläketulovähennys ei voi 3698: taja Aapo Saaren ym. näin kuuluvasta kirjallises- kuitenkaan olla eläketulon määrää suurempi. 3699: ta kysymyksestä n:o 248: Kokonaistulon ylittäessä täyden eläketulovähen- 3700: nyksen määrän vähennystä pienennetään 75 pro- 3701: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sentilla määrästä, jolla kokonaistulo ylittää täy- 3702: ryhtyä kansaneläkeläisten eläketulovähen- den eläketulovähennyksen määrän. 3703: nyksen muuttamiseksi siten, etteivät Kunnallisverotuksessa eläketulovähennystä 3704: omaisuustulovähennyksen piiriin kuulu- koskeva säännös sisältyy tulo- ja varallisuusvero- 3705: vat vuokratulot vaikuta sen määrään? lain 36 a §:ään. Vähennyksen määrä lasketaan 3706: kunnallisverotuksessa siten, että luvulla 1,18 ker- 3707: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähenne- 3708: ti seuraavaa: tään täyden perusvähennyksen määrä ja jäännös 3709: Vuosina 1980-1985 asteittain toteutetun kan- pyöristetään seuraavaan täyteen sadan markan 3710: saneläkeuudistuksen yhteydessä kansaneläke sää- määrään. 3711: dettiin veronalaiseksi tuloksi. Samalla säädettiin Vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa val- 3712: sekä valtionverotukseen että kunnallisverotukseen tionverotuksen eläketulovähennyksen enimmäis- 3713: eläketulovähennys. Näiden vähennysten tarkoi- määrä on 16 100 markkaa ja kunnallisverotuksen 3714: tuksena on turvata se, ettei eläkkeensaaja joudu eläketulovähennyksen enimmäismäärä yksinäisel- 3715: maksamaan täyden kansaneläkkeen suuruisesta lä henkilöllä 20 300 markkaa ja puolisoilla 3716: eläketulosta veroa, jos hänellä ei ole muita tulo- 16 500 markkaa. 3717: ja. Kun eläketulovähennykset myönnetään myös Sekä valtion- että kunnallisverotuksen elä- 3718: muiden eläketulojen kuin pelkän kansaneläkkeen ketulovähennysten suuruus määräytyy verovelvol- 3719: perusteella, ne keventävät myös pienten työeläk- lisen kokonaistulon perusteella. Kokonaistulolla 3720: keiden verotusta. tarkoitetaan kaikkien veronalaisten puhtaiden tu- 3721: Kansaneläkeuudistukseen liittyviä verotusta lojen, eli tulojen, joista luonnolliset vähennykset 3722: koskevia muutoksia säädettäessä pidettiin vero- on vähennetty, yhteismäärää. Näin ollen elä- 3723: velvollisten tasapuolisen verotuskohtelun kannal- ketulovähennystä pienentävät kaikki eläkkeensaa- 3724: ta tärkeänä sitä, ettei muiden kuin pienituloisten jan saarnat veronalaiset tulot, kuten eläketulot, 3725: eläkkeensaajien verotus poikkea muiden tulon- palkkatulot ja omaisuustulot. 3726: saajaryhmien verotuksesta. Tämän vuoksi elä- Omaisuustulojen perusteella myönnetään sekä 3727: ketulovähennykset säädettiin tulojen kasvun mu- eläkkeensaajille että muille verovelvollisille tulo- 3728: kaan asteittain pieneneviksi siten, että tulojen ja varallisuusverolain 32 a §:n nojalla omaisuus- 3729: noustessa esimerkiksi vuonna 1985 noin 50 000 tulovähennys. Vähennys voidaan myöntää korko- 3730: markkaan, vähennyksiä ei enää myönnetä. Elä- ja osinkotulojen sekä asunnon vuokraamisesta 3731: ketulovähennyksiä koskevat säännökset on laadit- saadun vuokratulon perusteella. Omaisuustulo- 3732: tu sellaisiksi, että vähennysten enimmäismäärät vähennyksen enimmäismäärä on vuodelta 1985 3733: nousevat automaattisesti kansaneläkkeiden nous- toimitettavassa verotuksessa 6 000 markkaa. Tä- 3734: tessa. hän määrään voi kuitenkin sisältyä muita kuin 3735: Valtionverotuksen eläketulovähennyksestä sää- lainkohdassa mainittuja vuokratuloja eli osinkoja 3736: detään tulo- ja varallisuusverolain 34 §:ssä. Sen ja korkoja enintään 3 000 markkaa. Viimeksi 3737: mukaan eläketulovähennyksen enimmäismäärä mainittua määrää on eduskunnalle vuoden 1986 3738: lasketaan siten, että luvulla 1,69 kerrotun täyden tulo- ja menoarvioesitykseen liittyvässä esityksessä 3739: kansaneläkkeen määrästä vähennetään täyden ehdotettu koeotettavaksi 3 800 markkaan. Omai- 3740: 1985 vp. - KK n:o 248 3 3741: 3742: suustulovähennys tehdään ensi sijassa muusta ten määrään ei voida pitää lainsäädäntötoimia 3743: kuin ansiotulosta. Vähennyksen tarkoituksena on edellyttävänä epäkohtana. Lisäksi omaisuustulo- 3744: lieventää vähäisten korko-, osinko- ja vuokratulo- vähennys saa joka tapauksessa aikaan sen, että 3745: jen verotusta. eläkkeensaajan on verotuksellisesti edullisempaa 3746: Kun omaisuustulot vaikuttavat kokonaistulon saada omaisuustuloja kuin esimerkiksi palkkatu- 3747: määrään, myös ne pienentävät eläketulovähen- loja. On otettava huomioon myös se, että eläk- 3748: nystä. Tästä huolimatta eläketulovähennyksiin keensaajien verorasitus on lievempi kuin muilla 3749: oikeutetut eläkkeensaajat hyötyvät omaisuustulo- väestöryhmillä koko sillä, esimerkiksi vuonna 3750: vähennyksestä yhtä paljon kuin muutkin verovel- 1985 noin 50 000 markan vuosituloon ulottuvalla 3751: volliset. Ilman omaisuustulovähennystä tulisi ni- tuloalueella, jolla eläketulovähennyksiä myönne- 3752: mittäin sekä omaisuustulo että eläketulovähen- tään. Tämä koskee myös niitä tapauksia, joissa 3753: nysten pienenemistä vastaava määrä eläketuloa omaisuustulojen lisääntyminen johtaa verorasi- 3754: verotettavaksi. Näin käy esimerkiksi eläkkeensaa- tuksen kasvuun. Tämän vuoksi lisäkevennykset 3755: jan palkkatulojen suhteen. omaisuustuloja saavien eläkkeensaajien verotuk- 3756: Koska eläketulovähennysten tarkoituksena on seen eivät ole muiden verovelvollisryhmien tasa- 3757: keventää nimenomaan pienituloisten eläkeläisten puolisen verokohtelun kannalta riittävän perus- 3758: verotusta, omaisuustulojen vaikutusta vähennys- teltuja. 3759: 3760: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985 3761: 3762: Ministeri Pekka Vennamo 3763: 4 1985 vp. - KK n:o 248 3764: 3765: 3766: 3767: 3768: Till Riksdagens Herr Talman 3769: 3770: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen belopp så att från full folkpension, multiplicerad 3771: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av med talet 1,69, avdras ett arbetsinkomstavdrag 3772: den 30 maj 1985 till vederbörande medlem av som bestäms enligt en förvärvsinkomst, motsva- 3773: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- rande full folkpension, samt den minsta beskatt- 3774: dagsman Aapo Saari m.fl. undertecknade spörs- ningsbara inkomsten enligt den progressiva in- 3775: mål nr 248: komstskatteskalan, och återstoden avrundas till 3776: följande fulia belopp av hundra mark. Pensions- 3777: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta inkomstavdraget kan dock inte vara större än 3778: för att ändra folkpensionärernas pen- pensionsinkomsten. Om den totala inkomsten är 3779: sionsinkomstavdrag så att de hyresin- större än fullt pensionsinkomstavdrag, minskas 3780: komster som hör samman med avdraget med 75 % av det belopp, varmed den 3781: förmögenhetsinkomstavdraget inte på- totala inkomsten överstiger det fulia pensions- 3782: verkar pensionsinkomstavdragets belopp? inkomstavdraget. 3783: I 36 a § inkomst- och förmögenhetsskattelagen 3784: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ingår ett stadgande om pensionsinkomstavdrag 3785: anföra följande: vid kommunalbeskattningen. Avdragets belopp 3786: I samband med folkpensionsreformen, som vid kommunalbeskattningen beräknas så att från 3787: genomfördes etappvis åren 1980-1985, stadga- full folkpension, multiplicerad med talet 1, 18, 3788: des att folkpensionen skulle bli skattepliktig avdras beloppet av fullt grundavdrag och återsto- 3789: inkomst. Samtidigt stadgades det om ett pen- den avrundas tili följande fulla belopp av hundra 3790: sionsinkomstavdrag vid både stats- och kommu- mark. 3791: nalbeskattningen. Syftet med dessa avdrag är att Vid beskattningen för år 1985 är pensionsin- 3792: se tili att pensionstagaren inte behöver betala komstavdragets maximibelopp vid statsbeskatt- 3793: skatt för en pensionsinkomst som motsvarar full ningen 16 100 mark och vid kommunalbeskatt- 3794: folkpension, om han inte har andra inkomster. ningen 20 300 mark för ensamstående och 3795: Då pensionsinkomstavdragen beviljas även på 16 500 mark för makar. 3796: basis av andra pensionsinkomster än endast folk- Pensionsinkomstavdragets storlek bestäms vid 3797: pension, lindrar de också beskattningen av små både stats- och kommunalbeskattningen på basis 3798: arbetspensioner. av den skattskyldiges totalinkomst. Med totalin- 3799: Då det i anslutning tili folkpensionsreformen komst avses det sammanlagda beloppet av alla 3800: stadgades om ändringar i beskattningen ansågs skattepliktiga nettoinkomster, dvs. de inkomster 3801: det, med tanke på en i beskattningshänseende från vilka de naturliga avdragen gjorts. Pensions- 3802: jämlik behandling av de skattskyldiga, viktigt att inkomstavdraget minskas sålunda av pensions- 3803: endast beskattningen av pensionstagare med små tagarens samtliga skattepliktiga inkomster såsom 3804: inkomster skulle få avvika från beskattningen av pensionsinkomster, löneinkomster och förmögen- 3805: andra inkomsttagargrupper. Därför stadgades det hetsinkomster. 3806: att pensionsinkomstavdragen skulie sjunka steg- På basis av förmögenhetsinkomsterna beviljas 3807: vis i takt med att inkomsterna ökade, så, att då både pensionstagare och andra skattskyldiga ett 3808: inkomsterna t.ex. år 1985 stiger till ca 50 000 förmögenhetsinkomstavdrag med stöd av 32 a § 3809: mark inga avdrag längre beviljas. Stadgandena lagen om skatt på inkomst och förmögenhet. 3810: om pensionsinkomstavdragen har uppgjorts så att Avdraget kan beviljas på basis av ränte- och 3811: avdragens maximibelopp automatiskt stiger då dividendinkomster samt hyresinkomst från bo- 3812: folkpensionerna stiger. stad. Förmögenhetsinkomstavdragets maximibe- 3813: I 34 § lagen om skatt på inkomst- och lopp vid beskattningen för år 1985 är 6 000 3814: förmögenhet stadgas om pensionsinkomstavdrag mark. I detta belopp får dock ingå andra än i 3815: vid statsbeskattningen. Enligt denna paragraf lagrummet nämnda hyresinkomster, dvs. divi- 3816: beräknas pensionsinkomstavdragets maximi- dender och räntor, till ett belopp av högst 3 000 3817: 1985 vp. - KK n:o 248 3818: 3819: mark. I en proposition tili riksdagen i anslutning pensionärer med små inkomster, kan förmögen- 3820: tili propositionen angående statsförslaget för år hetsinkomsternas inverkan på avdragens belopp 3821: 1986 har sistnämnda belopp föreslagits höjt tili inte anses vara ett missförhållande som förutsät- 3822: 3 800 mark. Förmögenhetsinkomstavdraget görs i ter lagstiftningsåtgärder. Vidare leder förmögen- 3823: första hand från andra inkomster än förvärvsin- hetsinkomstavdraget i vilket fall som helst tili att 3824: komster. Avsikten med avdraget är att lindra det för pensionstagaren är beskattningsmässigt 3825: beskattningen av små ränte-, dividend- och förmånligare att få förmögenhetsinkomster än 3826: hyresinkomster. t.ex. löneinkomster. Man bör även beakta att 3827: Då förmögenhetsinkomsterna inverkar på to- pensionstagarnas skattebörda är lindrigare än 3828: talinkomstens belopp, sänker även de pensions- övriga befolkningsgruppers inom hela det in- 3829: inkomstavdraget. Det oaktat drar de pensionsta- komstområde, inom vilket pensionsinkomstav- 3830: gare som är berättigade tili pensionsinkomstavd- drag beviljas. Detta område utsträckte sig t.ex. år 3831: rag lika stor nytta av förmögenhetsinkomstavdra- 1985 tili en årsinkomst om ca 50 000 mark. 3832: get som andra skattskyldiga. Utan förmögenhet- Detta gäller även de fall, där en ökning av 3833: sinkomstavdrag skulle nämligen både förmögen- förmögenhetsinkomsterna leder tili en tyngre 3834: hetsinkomsten och det belopp av pensionsinkom- skattebörda. Därfor är det inte, med tanke på en 3835: sten, som motsvarar de minskade pensions- i beskattningshänseende jämlik behandling av 3836: inkomstavdragen, bli beskattningsbara. Detta är övriga grupper av skattskyldiga, tillräckligt moti- 3837: t.ex. fallet i fråga om pensionstagarens löne- verat att företa ytterliga lindringar i beskattning- 3838: inkomster. en av pensionstagare som erhålier förmögenhets- 3839: Eftersom avsikten med pensionsinkomstavdra- inkomster. 3840: gen uttryckligen är att lindra beskattningen av 3841: 3842: Helsingfors den 25 september 1985 3843: 3844: Minister Pekka Vennamo 3845: j 3846: j 3847: j 3848: j 3849: j 3850: j 3851: j 3852: j 3853: j 3854: j 3855: j 3856: j 3857: j 3858: j 3859: j 3860: j 3861: j 3862: j 3863: j 3864: j 3865: j 3866: j 3867: j 3868: j 3869: j 3870: j 3871: j 3872: j 3873: j 3874: 1985 vp. 3875: 3876: Kirjallinen kysymys n:o 249 3877: 3878: 3879: 3880: 3881: Kärhä: Eräiden verotoimistojen virkojen määrästä sekä työmäärästä 3882: ja palkkauksesta 3883: 3884: 3885: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3886: 3887: Jos vertaillaan keskenään maan eri verotoimis- huolimatta kunnan asukasluvun rajusta kasvusta. 3888: toissa käsiteltävien asioiden lukumäärää ja vero- Jotta Nurmijärven verotoimiston henkilökuntati- 3889: toimistojen henkilökunnan mitoitusta ja raken- lanne suinkin vastaisi "normaalia" tilannetta, 3890: netta sekä virkojen kuoppajakaumia, törmätään olisi verovalmistelijoita oltava vähintään 3 lisää. 3891: yllättäviin ja epäoikeudenmukaiselta tuntuviin Työsuhteisten verovalmistelijoiden osuus Nurmi- 3892: seikkoihin. järvellä on niin ikään epäkohta, jollaista ei muis- 3893: Niistä epäkohdista, joita vallitsee eri veropii- sa veropiireissä löydy. Toimet olisikin vakinaistet- 3894: rien työntekijämäärien ja käsiteltävien asioiden tava. 3895: lukumäärän suhteen, voisi mainita Uudeltamaal- Virkojen lukumäärän ja henkilökunnan työ- 3896: ta mm. seuraavaa: Uudellamaalla on veropiirejä, määrän suhde eri veropiirien välillä on räikeintä 3897: joissa yhtä verovalmistelijaa kohden löytyy yli muuttotappio- ja muuttovoittoveropiirien kes- 3898: 2 000 asukasta, kun taas joissakin kunnissa yhtä ken, ts. muuttovoittoveropiireissä verovalmisteli- 3899: verovalmistelijaa vastaava väkiluku on 1 000. joiden ja virkailijoiden työmäärä on kaksinkertai- 3900: Väkiluku per verovalmistelija saattaa siis olla nen. Tähän nähden herättääkin hämmästystä se 3901: eräissä veropiireissä kaksi kertaa suurempi kuin seikka, että viime vuosina on kuoppakorotuksia 3902: toisissa, mikä samalla merkitsee myös kaksinker- jaettu runsain määrin sinne missä työmäärä on 3903: taista työtaakkaa. Ja vaikka lasketaan veropiirin pienin. 3904: väkiluku per verovirkailija, suhde pysyy yhtä Muuttotappioverotoimistoissa olisikin eläkkeel- 3905: epäoikeudenmukaisena. le siirtymisen tai muun syyn takia vapautuvia 3906: virkoja siirrettävä kasvavien kuntien verotoimis- 3907: Edellä olevaan epäkohtaan on johtanut vero- toihin. Saatujen tietojen mukaan näitä virkoja 3908: piirien asukasmäärien erilainen kasvu, jota ei ole tullaan kuitenkin koko maassa siirtämään läänin- 3909: valtiovallan taholta otettu huomioon verohallin- verovirastoihin, vaikka osa ns. lääninverovirasto- 3910: non virkojen lisäämiseksi ja työmäärän jakami- jen töistä, kuten esimerkiksi hallinnollisten mää- 3911: seksi tasapuolisesti eri veropiirien välillä. Mm. rärahojen käytön seuranta ja veronkannon eri 3912: Nurmijärven verotoimiston alueella ei väkiluvun tehtäviä suoritetaan verotoimistoissa. Myös lää- 3913: kasvua ole juuri otettu huomioon verotoimiston ninoikeudelle osoitettujen valitusten käsittely li- 3914: henkilökunnan mitoituksessa. Vuonna 1966 oli sää työpainetta verotoimistoissa. 3915: Nurmijärven kunnan väkiluku 14 525 henkeä ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3916: verotoimistojen työntekijöiden määrä oli 16, jo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 3917: hon lukumäärään sisältyi 5 satunnaista apulaista. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 3918: Vuonna 1976 Nurmijärven väkiluku oli kasvanut vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3919: 20 301 henkeen ja verotoimiston työntekijöitten 3920: lukumäärää oli lisätty yhdellä. Vuonna 1984 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 3921: Nurmijärven väkiluku oli edelleen kasvanut yli ryhtyä eräiden verotoimistojen henkilö- 3922: 3 000 hengellä, mutta verotoimiston työnteki- kuntavajauksen täyttämiseksi sekä vero- 3923: jöitten lukumäärä on pysynyt ennallaan. Nurmi- hallinnon virkojen ja palkkauksen tasa- 3924: järven esimerkki antaa hyvän kuvan kuinka hen- puoliseksi kohdentamiseksi eri verotoi- 3925: kilökunnan mitoitus on juuttunut paikalleen mistojen kesken? 3926: 3927: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1985 3928: 3929: Lea Kärhä 3930: 4285007295 3931: 2 1985 vp. - KK n:o 249 3932: 3933: 3934: 3935: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 3936: 3937: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa naistettu. Koska satunnaistyövoima on työsopi- 3938: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mussuhteista, on palvelussuhdelaji tavallisesti säi- 3939: olette 29 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn lytetty vakinaistamisen yhteydessä työsopimus- 3940: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston suhteisena. Useimmissa verotoimistoissa on 3941: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- muun muassa tästä johtuen myös työsopimussuh- 3942: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta teisia verovirkailijoita eikä Nurmijärven verotoi- 3943: kysymyksestä n:o 249: misto tässä suhteessa huomattavasti poikkea 3944: muista Uudenmaan verotoimistoista eikä mui- 3945: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo denkaan kuntien verotoimistoista. Tarkoituksena 3946: ryhtyä eräiden verotoimistojen henkilö- on kuitenkin, että virkamieslainsäädännön uudis- 3947: kuntavajauksen täyttämiseksi sekä vero- tamisen yhteydessä kaikki verotoimistojen työ- 3948: hallinnon virkojen ja palkkauksen tasa- sopimussuhteiset vakanssit siivoojien vakansseja 3949: puoliseksi kohdentamiseksi eri verotoi- lukuun ottamatta muutettaisiin virkasuhteisiksi. 3950: mistojen kesken? Verotoimistojen työvoimatarvetta on käytän- 3951: nössä voitu mitata myös tehdyn ylityön perusteel- 3952: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- la. Kun verohallitus on lääninverovirastojen ke- 3953: ti seuraavaa: räämiin tietoihin perustuen havainnut eri vero- 3954: Verotoimiston henkilöstömäärää ei voida mita- toimistojen työvoimatilanteessa epäkohtia, on 3955: ta yksinomaan kysymyksen perusteluissa mitoi- niitä pyritty korjaamaan muun muassa siirtämällä 3956: tusperusteena käytetyllä veropiirin asukasluvulla, avoimia virkoja ja toimia verotoimistojen välisin 3957: koska myös muun muassa veropiirin verovelvol- siirroin. Verohallitus on ilmoittanut, että tätä 3958: listen elinkeinorakenne vaikuttaa suuresti vero- toimintaa on tarkoitus tehostaa edelleen. Muun 3959: toimiston työmäärään. Esimerkiksi juridiset hen- muassa tässä tarkoituksessa verohallitus on äsket- 3960: kilöt kuten suuret liikeyritykset, joiden verotus täin asettanut johtoryhmän selvittämään ja laati- 3961: yleensä on palkansaajien verotusta työläämpää ja maan verohallinnon toimintaa ja suoritteita ku- 3962: vaatii enemmän aikaa sekä edellyttää pitemmälle vaavan tietojärjestelmän täydentämistä. Tämän 3963: koulutettua työvoimaa, eivät sisälly asukasmää- järjestelmän tarkoituksena on palvella verotustoi- 3964: rään. Myös verovalmistelua suorinavien henkilöi- men ja verohallinnon johtamistarpeita sekä antaa 3965: den työtaidossa ja -kyvyssä on eroja. tietoja kustannuksista, voimavaroista ja suoritteis- 3966: Uudenmaan lääninverovirastosta saadun selvi- ta toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden 3967: tyksen mukaan erot Uudenmaan läänin veropii- valvontaa sekä työmäärien ja henkilöstötarpeiden 3968: rien asukasmäärissä verovirkailijaa kohden eivät arviointia varten. Johtoryhmän avuksi on tarkoi- 3969: ole niin huomattavia kuin kirjallisessa kysymyk- tus asettaa työryhmiä. 3970: sessä on annettu ymmärtää ja vaihtelevat Karjaan Kuoppakorotuksien lukumääristä ja jakautu- 3971: 861 asukkaasta Vantaan 1 325 asukkaaseen vir- misesta eri virkoihin sovinavaan virkaehtosopi- 3972: kailijaa kohden. Nurmijärvellä asukasmäärä vero- mukseen perustuen verohallitus tekee päätöksen 3973: virkailijaa kohden oli 1 232 vuoden 1984 alussa palkkausluokkiin sijoittelun tarkistuksista. Sen 3974: henkikirjoitetun väestön mukaan laskettuna. mukaan tarkistusten kohdentaminen verohallin- 3975: Verohallitus, jonka tehtävänä on verohallituk- non eri virastoissa oleviin virkoihin perustuu 3976: sesta annetun lain (739/69) ja asetuksen (273/ toisaalta niihin tietoihin, joita kaikilta verotuksen 3977: 74) mukaan verohallinnon johtaminen ja valvon- piiri- ja paikallishallinnon virastoilta on pyydetty 3978: ta sekä maan verotusolojen seuraaminen ja kehit- ilmenneistä palkkausvääristymistä ja toisaalta ve- 3979: täminen, on ilmoittanut jatkuvasti seuraavansa rohallinnon henkilöstöjärjestöjen tekemiin esityk- 3980: verotoimistojen työtilannetta ja muun muassa siin. Verohallitus on ilmoittanut menettelyn ol- 3981: satunnaistyövoiman pysyväisluonteista käyttöä. leen tältä osin asianmukaista eikä. kuoppakoro- 3982: Satunnaisluonteisia tehtäviä, jotka ovat osoittau- tusten sijoittelussa ole todettu kysymyksen perus- 3983: tuneet pysyväisluonteisiksi, on vuosittain vaki- teluissa esitettyä vinoutumaa. 3984: 3985: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1985 3986: 3987: Ministeri Pekka Vennamo 3988: 1985 vp. - KK n:o 249 3 3989: 3990: 3991: 3992: 3993: Tili Riksdagens Herr Talman 3994: 3995: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen manent karaktär. Årligen har sådana tilifälliga 3996: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av uppgifter som har visat sig vara av bestående 3997: den 29 maj 1985 tili vederbörande medlem av natur ombildats tili ordinarie. Emedan den till- 3998: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- fålliga personalen är anstälid i arbetsavtalsför- 3999: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål håliande har anställningsförhåliandets typ vanli- 4000: nr 249: gen bibehållits i samband med att anstälinings- 4001: förhåliandet har ombildats tili bestående. Vid de 4002: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta flesta skattebyråerna finns det bl.a. på grund 4003: för att råda bot på den personalbrist som härav också skattefunktionärer i arbetsavtalsför- 4004: föreligger vid vissa skattebyråer samt för håliande, och Nurmijärvi skattebyrå avviker inte i 4005: att opartiskt fördela skatteförvaltningens detta hänseende i betydande utsträckning från de 4006: tjänster och avlöning på olika skatteby- andra skattebyråerna i Nyland, eller från skatte- 4007: råer? byråerna i övriga Iän. Avsikten är dock att i 4008: samband med revideringen av tjänstemannalag- 4009: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt stiftningen ombilda alla anställningar i arbcts- 4010: anföra följande: avtalsförhåliande vid skattcbyråerna, med undan- 4011: Personalens omfattning vid skattebyråerna kan tag av städarnas vakanser, tili anstäliningar i 4012: inte mätas enbart med invånarantalet i skattedi- tjänsteförhållande. 4013: striktet som har använts som dimensionerings- 1 praktiken har skattebyråernas behov av ar- 4014: grund i spörsmålets motivering, emedan också betskraft kunnat mätas också på basen av utfört 4015: bl.a. näringsstrukturen bland de skattskyldiga i övertidsarbete. Då skattestyrelsen på basen av 4016: skattedistriktet kraftigt påverkar skattebyråns ar- uppgifter som länsskatteverken har samlat in har 4017: betsbörda. lnvånarantalet innefattar t.ex. inte observerat missförhållanden i arbetskraftssituatio- 4018: juridiska personer såsom storföretag, vilkas be- nen inom olika skattebyråer har man strävat efter 4019: skattning i allmänhet är mera arbetsdryg och att korrigera dessa bl.a. genom att flytta öppna 4020: tidskrävande samt fordrae en bättre utbildad tjänster och befattningar mellan skattebyråerna. 4021: personai än beskattningen av vanliga löntagare. Skattestyrelsen har meddelat att avsikten är att 4022: De personer som utför skatteberedning skiljer sig ytterligare effektivera denna verksamhet. Bl.a. i 4023: även från varandra i fråga om arbetsskicklighet detta syfte har skattestyrelsen nyss tillsatt en 4024: och färdigheter. ledningsgrupp för att utreda möjligheterna att 4025: Enligt en utredning som har erhållits från komplettera det datasystem som återger skatte- 4026: Nylands länsskatteverk är skillnaderna i invånar- förvaltningens verksamhet och prestationer. Syf- 4027: antal per skattefunktionär mellan skattedistrikten tet med detta system är att betjäna ledningsbe- 4028: i Nylands Iän inte så betydande som man låter hovet inom beskattningsfunktionen och skatte- 4029: förstå i spörsmålet; antalet varierar mellan 861 förvaltningen samt att ge uppgifter om kost- 4030: invånare per funktionäe i Karis och 1 325 invåna- nader, resurser och prestationer för över- 4031: re per funktionär i Vanda. 1 Nurmijärvi var vakningen av verksamhetens ekonomi och effek- 4032: i:nvånarantalet per skattefunktionär 1 232, beräk- tivitet, samt för bedömning av arbetets omfatt- 4033: nat enligt den vid ingången av år 1984 mantals- ning och personalbehovet. Avsikten är att tillsät- 4034: skrivna befolkningen. ta arbetsgrupper för att bistå ledningsgruppen. 4035: Skattestyrelsen, som enligt lagen (739/69) och Skattestyrelsen fattar beslut om justering av 4036: förordningen (273/74) om skattestyrelsen har tili inplaceringen i avlöningsklasser på basen av det 4037: uppgift att leda och övervaka skatteförvaltningen tjänstekollektivavtal varigenom gropförhöjningar- 4038: samt följa med och utveckla skatteförhållandena i nas antal och fördelning på olika tjänster be- 4039: landet har meddelat, att den kontinuerligt följer stäms. Enligt skattestyrelsen grundar sig juste- 4040: med arbetsläget vid skattebyråerna, bl.a. sådant ringarnas fördelning på tjänster inom skatteför- 4041: utnyttjande av tillfällig arbetskraft som har per- valtningens olika ämbetsverk å ena sidan på de 4042: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 249 4043: 4044: uppgifter som man har bett alla ämbetsverk Skattestyrelsen har meddelat att förfarandet till 4045: inom beskattningens distrikts- och lokalförvalt- denna del har varit sakenligt, och den snedvrid- 4046: ning avge beträffande snedvridningar inom av- ning i fördelningen av gropförhöjningar som 4047: löningarna, och å andra sidan på framställningar påtalas i spörsmålets motivering har inte konsta- 4048: av skatteförvaltningens personalorganisationer. terats föreligga. 4049: 4050: Helsingfors den 11 september 1985 4051: 4052: Minister Pekka Vennamo 4053: 1985 vp. 4054: 4055: Kirjallinen kysymys n:o 250 4056: 4057: 4058: 4059: 4060: Kietäväinen ym.: Radioamatöörien käyttämien lyhytaaltoradiolait- 4061: teiden tullin alentamisesta 4062: 4063: 4064: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4065: 4066: Lyhytaaltoradiolähettimiltä peritään tällä het- yhteen tulli, liikevaihtovero ja tuonnintasaus- 4067: kellä koko tullitariffikirjan korkeinta tullia, maksu. Vaikka ylellisyysveron luonteinen tulli 4068: 21 %. Näitä 1-30 MHz toimivia lyhytaaltoradio- poistettaisiinkin, valtiolle jäisi vielä runsaasti ve- 4069: laitteita käyttää tällä hetkellä vain pieni radio- rotuloja, jotka perustuvat nykyaikaisen välillisen 4070: amatöörien harrastajajoukko. Näiden laitteiden verotusperiaatteen noudattamiseen. 4071: tullit ovat naapurimaissamme ja muualla länti- 4072: sessä Euroopassa huomattavasti alhaisemmat. Lyhytaaltoradiolähettimiä tai lähetin/ vastaan- 4073: otinyhdistelmiä eivät käytä tavalliset kansalaiset. 4074: Suomen Radioamatööriliitto lähetti Näin ollen korkea tulli rankaisee vain pientä, 4075: 30.11.1984 tullihallitukselle hyvin perustellun taloudellista etua tavoittelematoota harrastaja- 4076: hakemuksen näiden lyhytaaltoradiolaitteiden tul- joukkoa. 4077: liprosenttien alentamiseksi. Tullihallitus päätyi 4078: kuitenkin sille kannalle, että perusteita nykytilan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 4079: muuttamiseksi ei ole. Asiaa käsitellyt tulliasiain tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 4080: neuvottelukunta katsoi, että hakemukseen suos- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 4081: tuminen voisi synnyttää ennakkotapauksen myös senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 4082: muiden vastaavanlaisten harrastustoimintoihin 4083: käytettävien laitteiden verotukseen nähden. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 4084: On huomattava, että valtio kantaa _näistä lait- siin radioamatöörien käyttämien lyhyt- 4085: teista maksuja yhteensä 45 %, kun lasketaan aaltoradiolaitteiden tullin alentamiseksi? 4086: 4087: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985 4088: 4089: Timo Kietäväinen Boris Renlund 4090: Kari Rajamäki Esko Aho 4091: Hannu Kemppainen 4092: 4093: 4094: 4095: 4096: I28500683N 4097: 2 1985 vp. -- ~ n:o 250 4098: 4099: 4100: 4101: 4102: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4103: 4104: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa den vastaavanlaisten erilaisiin harrastustoimintoi- 4105: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hin käytettävien laitteiden verotukseen nähden. 4106: olette 30 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn Vaihtoehto tullitariffin muuttamiselle olisi tul- 4107: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston littomuussäännöksen sisällyttäminen tullivero- 4108: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- lakiin, mikä merkitsisi erään ensisijaisesti harras- 4109: taja Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta tustoiminnan osa-alueen hyväksymistä tullitto- 4110: kysymyksestä n:o 250: muussäännösten piiriin. 4111: Tulliverolain tullittomuussäännösten ensisijai- 4112: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- sena tarkoituksena on toteuttaa tullittomuus ta- 4113: siin radioamatöörien käyttämien lyhyt- pauksissa, joissa määrätyn tavaran tai tavararyh- 4114: aaltoradiolaitteiden tullin alentamiseksi? män kohdalla on verottomalla tuonoilla huomat- 4115: tava yhteiskunnallinen merkitys tai kansainvälis- 4116: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ten sopimusten velvoitteet tai niiden tarkoituk- 4117: seuraavaa: sen toteuttaminen edellyttävät tullitonta tuontia. 4118: Näiden lisäksi on tullittomuus katsottu tarpeelli- 4119: Suomen Radioamatööriliitto ry. on pyytänyt seksi toteuttaa merkittävimmän ei-kaupallisen 4120: tulliasiain neuvottelukunnalle 3. 12. 1984 osoitta- tuonnin osalta sekä eräissä ulkomaankauppaan 4121: massaan hakemuksessa tullitariffin alanimikkee- liittyvissä erityistilanteissa. 4122: seen 85.15 .E. tariffoitavien radiolennätin- ja ra- Lähtökohtana tullinoman tuonnin laajuutta 4123: diopuhelinlähettimien, radiolennätin- ja radio- arvioitaessa on ollut se, että tullittomuutta ei 4124: puhelinlähettimien ja -vastaanottimien yhdistel- tulliverolain perusteella tulisi toteuttaa vain sillä 4125: mien sekä radiolennätin- ja radiopuhelinvastaan- perusteella, että maahan tuotu tavara tulee käyt- 4126: ottimien yleisen tullin (21 %) poistamista tai töön, joka on yhteiskunnan tukemaa tai joka 4127: alentamista, siltä osin kuin ne tulevat radioama- muutoin on toimintana arvokasta ja merkittävää. 4128: tööriliikenteen käyttöön. Tällaisten seikkojen hyväksyminen keskeiseksi 4129: Tullitariffissa on pyritty välttämään nimikkei- ratkaisuperusteeksi säännösmuutosten tarvetta ar- 4130: den jakamista alanimikkeisiin käytön perusteella. vioitaessa johtaisi verotukselliseen eriarvoisuuteen 4131: Hakemukseen suostuminen olisi merkinnyt sitä, yhteiskunnan eri toimintojen välillä. 4132: että nykyisistä radiolennätin- ja radiopuhelinlait- Tullittomuudesta tulliverolain mukaan on seu- 4133: teiden alanimikkeistä olisi pystyttävä erottamaan rauksena täysi verottomuus, eli myös tasaus- ja 4134: radioamatööriliikenteen käyttöön tulevat laitteet liikevaihtoverottomuus maahantuonnissa. Tästä 4135: omiksi alanimikkeiksi. Taajuusalueiden ainakin johtuen suoraan kulutukseen tulevat tavarat ovat 4136: osittaisesta päällekkäisyydestä johtuen rajanveto verottomia, kun taas maahantuojan edelleen ku- 4137: hakemuksen kohteena olevien laitteiden ja mui- luttajille myytävistä tavaroista on suoritettava 4138: den radiolaitteiden välillä olisi eräissä tapauksissa kotimaassa liikevaihtovero. Tällaista erilaiseen ve- 4139: voinut muodostua ylivoimaisen vaikeaksi, minkä rotukseen johtavaa kehitystä ei voida pitää Suo- 4140: vuoksi tullinalennusta ei tulisi toteuttaa tullitarif- messa käyttöön tulevan tavanomaisen kauppa- 4141: fiin tehtävällä muutoksella. Tällainen muutos tavaran kohdalla suotavana. 4142: olisi myös yksipuolinen tullimyönnytys Japanille Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten katson, 4143: ja Yhdysvalloille. Lisäksi hakemukseen suostumi- etteivät kirjallisessa kysymyksessä esitetyt seikat 4144: nen voisi synnyttää ennakkotapauksen myös mui- anna aihetta tullin alentamiseen. 4145: 4146: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1985 4147: 4148: Ministeri Pekka Vennamo 4149: 1985 vp. - KK n:o 250 3 4150: 4151: 4152: 4153: 4154: Tili Riksdagens Herr Talman 4155: 4156: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ett alternativ tili en ändring av tulltariffen 4157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av skulle vara att inkludera en bestämmelse om 4158: den 30 maj 1985 tili vederbörande medlem av tullfrihet i tullskattelagen. En sådan åtgärd skulle 4159: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- innebära att en verksamhetsgren som primärt 4160: dagsledamöterna Kietäväinen m.fl. underteckna- innebär utövning av hobby skulle inkluderas i 4161: de spörsmål nr 250: reglerna om tullfrihet. 4162: Det fräq1sta syftet med reglerna om tullfrihet i 4163: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för tullskattelagen är att förverkliga tullfrihet i fall 4164: att sänka tullen på kortvågsradioappara- då den skattefria importen av vissa varor eller 4165: ter som används av radioamatörer? varugrupper har avsevärd samhällelig betydelse 4166: eller då uppfyllande av internationella förpliktel- 4167: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ser eller deras syfte förutsätter tullfri import. 4168: anföra följande: Dessutom har tullfrihet ansetts vara behövlig i 4169: fråga om den viktigaste icke-kommersiella impor- 4170: Finlands Radioamatörförbund rf. har i en ten samt i vissa specialsituationer i anslutning tili 4171: ansökan den 3.12.1984 tili delegationen för tul- utrikeshandeln. 4172: lärenden anhållit att den allmänna tullen (21 %) Utgångspunkten vid bedömning av den tull- 4173: på radiotelegraf- och radiotelefonsändare, kom- fria importens omfattning har varit att tullfrihet 4174: binationer av radiotelegraf- och radiotelefonsän- med stöd av tullskattelagen inte skall tillämpas 4175: dare samt på radiotelegraf- och radiotelefonmot- endast på den grund att den importerade varan 4176: tagare skall avskaffas eller sänkas, tili den del de används tili ändamål som stöds av samhället eller 4177: används av radioamatörer. som annars är värde- eller betydelsefulla. Ett 4178: 1 tulltariffen har man försökt undvika att dela godkännande av sådana omständigheter som 4179: positioner i underpositioner på basen av varans centrala grunder vid bedömning av behovet att 4180: användning. Ett godkännande av ansökan hade ändra gällande bestämmelser skulle leda tili be- 4181: betytt att man från de nuvarande radiotelegraf- skattningsmässig diskriminering av olika sam- 4182: och radiotelefonapparaterna borde ha kunnat hällsverksamhet. 4183: särskilja de apparater som används i radioama- En konsekvens av tullfrihet enligt tullskatte- 4184: törtrafiken tili en skild underposition. På grund lagen är även total skattefrihet, d.v.s. även frihet 4185: av att frekvenserna åtminstone delvis täcker var- från utjämnings- och omsättningsskatt vid im- 4186: andra skulle det i vissa fall ha varit övermäktigt porten. Av denna orsak är varor tili direkt 4187: att skilja de apparater som ansökan gäller från konsumtion skattefria, medan däremot omsätt- 4188: andra radioapparater. Därför borde tullsänk- ningsskatt i Jandet skall erläggas för varor som 4189: ningen inte verkställas genom en ändring av importören säljer vidare tili konsumenterna. En 4190: tulltariffen. En sådan ändring skulle innebära en utveckling i riktning mot olika beskattning kan 4191: ensidig koncession tiliJapan och USA. Dessutom inte anses vara önskvärd i fråga om sedvanliga 4192: kunde ett godkännande av ansökan innebära ett handelsvaror som konsumeras i Finland. 4193: prejudikat även i förhållande tili beskattningen På grund av ovan nämnda omständigheter 4194: av andra motsvarande apparater för diverse hob- anser jag att de orsaker som nämns i det skriftliga 4195: byverksamhet. spörsmålet inte ger anledning tili tullsänkning. 4196: 4197: Helsingfors den 20 juni 1985 4198: 4199: Minister Pekka Vennamo 4200: 1985 vp. 4201: 4202: Kirjallinen kysymys n:o 251 4203: 4204: 4205: 4206: 4207: Holvitie ym.: Liikenteen päiväsakkojärjestelmän epäkohtien poista- 4208: misesta 4209: 4210: 4211: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4212: 4213: Vuoden 1976 kesällä eduskunta hyväksyi Päiväsakko Bruttotulot Sakko Nettotulot Sakko 4214: uuden sakkolain, jonka mukaan päiväsakon suu- 10 6 300 700 n. 4 500 450 4215: ruus sidottiin sakotettavan ilmoittamaan brutto- 10 12 600 1 400 n. 6 750 750 4216: tuloon nettotulon sijasta. 10 25 200 2 800 n. 10 700 1 190 4217: Tämä lainmuutos on asettanut kansalaiset jyr- 4218: kästi eriarvoiseen asemaan. Eniten tämän epä- Bruttotulojen kaksinkertaistuessa 6 300 mar- 4219: kohdan kanssa mm. liikenteessä tekemisiin jou- kasta 12 600 markkaan ja taas 25 200 markkaan 4220: tuvat poliisit ovat reagoineet ja lähettäneet oi- kuukaudessa nettotulot kasvavat vain 67 % ja 58 4221: keusministeriöön kirjelmän, jossa esitetään sako- %, eli bruttotulojen pohjalta laskettujen sakko- 4222: tusjärjestelmän kohtuuttomuuksien poistamista. jen epäoikeudenmukaisuus on vastaavissa ta- 4223: Poliisien mielestä nykyinen järjestelmä on johta- pauksissa 1, 5c ja 1, 7-kertainen siihen verrattuna, 4224: nut selviin epäoikeudenmukaisuuksiin sekä huo- että sakot määrättäisiin nettotulojen mukaan. 4225: nontanut kansalaisten ja poliisin suhteita. Kun työntekijän keskimääräiset bruttotulot 4226: ovat vuodesta 1976 nousseet 71 prosenttia, hänen 4227: Lakia säädettäessä lienee ollut tarkoituksena nettoansionsa ovat nousseet vain ·noin puolet 4228: tasoittaa tuloeroja. Kuluneen kahdeksan vuoden siitä. Täten sakkojen ankaruus on jatkuvasti koh- 4229: aikana tuloerot ovat muutenkin maassamme jo tuuttomasti kovenemassa todelliseen maksuky- 4230: kaventuneet, ja verotuksen progressiivisuus huo- kyyn verrattuna. 4231: lehtii tehokkaasti samasta asiasta. Se, että sakon Onko hallitus tietoinen, että edellä kuvatulla 4232: määrä sidotaan bruttotuloihin, merkitsee kaksin- menettelyllä liikennerikkomusten rangaistukset 4233: kertaista tasausta, mikä ei voi olla kohtuullista ovat muodostumassa kohtuuttamiksi ja asetta- 4234: edes lainsäätäjän mielestä. Sakonhan pitäisi olla massa kansalaiset eriarvoiseen asemaan? Tämä 4235: suhteessa sakotettavan maksukykyyn, johon ei eriarvoisuus koskee laajoja kansalaispiirejä. Myös 4236: voida lukea maksettavia veroja. lakia valvovat viranomaiset tuntevat joutuneensa 4237: Rikesakon käyttöönotto on askel oikeaan suun- epämiellyttävään tilanteeseen. 4238: taan; sakko rikkomuksen vakavuuden mukaan. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 4239: Poliisin mielestä sakkosummien vääristymä voi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 4240: daan korjata, jos palataan nettosakotukseen. Täl- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 4241: löin bruttotulojen tarkastamisesta johtuva lisätyö senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 4242: poistuu, jopa yleisesti esiintynyt bruttotulojen 4243: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 4244: alaspäin valehtelu saadaan vähenemään. 4245: ryhtyä liikenteen päiväsakkojärjestelmän 4246: Sakkojärjestelmän epäkohtia kuvaa seuraava epäkohtien poistamiseksi ja oikeuden- 4247: esimerkki: mukaisuuden saavuttamiseksi? 4248: 4249: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985 4250: 4251: Tapio Holvitie Matti Viljanen Helge Saarikoski 4252: 4253: 4254: 4255: 4256: 4285007306 4257: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 251 4258: 4259: 4260: 4261: 4262: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4263: 4264: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuluvan vuoden huhtikuun 24 päivänä antamas- 4265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sani vastauksessa edustaja Viljasen ym. kirjalli- 4266: olette 30 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn seen kysymykseen n:o 131 nettotulon palautta- 4267: kirjeenne n:o 1050 ohella lähettänyt valtioneu- misesta sakon määräämisperusteeksi. Sanotussa 4268: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- vastauksessani olen todennut muun muassa, että 4269: sanedustaja Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta päiväsakon rahamäärän määrääminen sakotetta- 4270: kirjallisesta kysymyksestä n:o 251: van kokonaistulojen perusteella on vain teknisesti 4271: yksinkertaisin tapa toteuttaa erilaisessa taloudelli- 4272: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sessa asemassa olevien sakotettavien maksukykyyn 4273: ryhtyä liikenteen päiväsakkojärjestelmän nähden oikeudenmukainen sakko. Sakkojärjestel- 4274: epäkohtien poistamiseksi ja oikeuden- män ankaruuden kannalta ratkaisevaa ei siten ole 4275: mukaisuuden saavuttamiseksi? se, määrätäänkö sakko brutto- vai nettotulon 4276: perusteella, vaan se, onko ja millä tavalla sakko- 4277: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- järjestelmä progressiivinen, mitä perusajatusta 4278: ti seuraavaa: päiväsakkojärjestelmältä on jo alun pitäen sitä yli 4279: Kysymyksessä esitetään, että vuonna 1976 hy- 60 vuotta sitten säädettäessä edellytetty. 4280: väksytyn ja vuoden 1977 alusta voimaan tulleen Edellä mainitussa vastauksessani olen lisäksi 4281: rikoslain 2 luvun 4 a §:n muutoksen (650/76) todennut, että oikeusministeriössä on jatkuvasti 4282: jälkeen erityisesti liikennerikkomusten sakkoran- seurattu ja seurataan liikennerikkomuksista tuo- 4283: gaistukset ovat muodostuneet kohtuuttamiksi ja mittujen sakkorangaistusten päiväsakkojen luku- 4284: saattaneet kansalaiset eriarvoiseen asemaan pää- määrän ja päiväsakkojen rahamäärän kehitystä, ja 4285: asiassa sen vuoksi, että lain mukaan päiväsakon että oikeusministeriössä parhaillaan valmistellaan 4286: rahamäärän suuruus määrätään sakotettavan yksityiskohtaista tilastollista selvitystä sakkoran- 4287: brutto- eikä nettotulon perusteella. gaistuksen käytöstä. Selvitys valmistuu aivan lähi- 4288: Asiaan olen eduskunnassa puuttunut viimeksi aikoina. 4289: 4290: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 4291: 4292: Oikeusministeri Christoffer Taxell 4293: 1985 vp. -- RJ( n:o 251 3 4294: 4295: 4296: 4297: 4298: Tili Riksdagens Herr Talman 4299: 4300: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen på riksdagsman Viljanens m.fl. skriftliga spörs- 4301: anger har Ni, Herr Talman. med Eder skrivelse mål n:r 131 om att nettoinkomsten åter skulie 4302: nr 1050 av den 30 maj 1985 tili vederbörande läggas tili grund för bestämmande av dagsbotens 4303: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan- belopp. I mitt svar konstaterade jag bland annat 4304: de, av riksdagsman Tapio Holvitie m.fl. under- att det att dagsbotens belopp bestäms enligt den 4305: tecknade spörsmål nr 251: bötfälides bruttoinkomster en.::last är den tekniskt 4306: sett enklaste metoden att fastställa böter som är 4307: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta rättvisa i förhåliande tili de bötfälidas olika 4308: för att de missförhålianden som gälier ekonomiska situation och betalningsförmåga. 4309: dagsbotssystemet i fråga om trafiken skali Hur strängt bötessystemet är beror således inte på 4310: kunna elimineras och rättvisa uppnås? om dagsboten bestäms utgående från brutto- 4311: elier nettoinkomsterna utan på om bötessystemet 4312: Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd- är progressivt och viiken progressionen är. Detta 4313: samt följande: grundläggande krav stälides på dagsbotssystemet 4314: 1 spörsmålet anförs det att bötesstraffen fram- redan för mer än 60 år sedan, då systemet 4315: för alit för trafikförseelser efter den ändring av infördes. 4316: 2 kap. 4 a § (650/76) strafflagen som antogs år I ovan nämnda svar konstaterade jag ytterligare 4317: 1976 och som trädde i kraft vid ingången av år att justitieministeriet kontinuerligt har följt med 4318: 1977 har blivit oskäliga och försatt medborgarna och följer med utvecklingen i fråga om antalet 4319: i en ojämlik stälining huvudsakligen av den dagsböter som ådömts för trafikförseelser och 4320: anledningen att storleken av dagsbotens belopp dagsböternas penningbelopp och att det vid 4321: enligt lagen bestäms utgående från den bötfäli- justitieministeriet som bäst bereds en detaljerad 4322: des bruttoinkomster och inte hans nettoinkom- statistisk utredning om användningen av bötes- 4323: ster. straff. Utredningen kommer att bli färdig inom 4324: Jag har senast tagit stälining tili frågan i den närmaste framtiden. 4325: riksdagen den 24 april detta år i det svar jag gav 4326: 4327: Helsingfors den 10 september 1985 4328: 4329: Justitieminister Christoffer Taxell 4330: 1985 vp. 4331: 4332: Kirjallinen kysymys n:o 252 4333: 4334: 4335: 4336: 4337: Peltola ym.: Poliisin suorittamasta mikrofonikuuntelusta 4338: 4339: 4340: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4341: 4342: Hallitusmuodon 12 §:n mukaan kirje-, lennä- muodon tarkoitusta, joka on kansalaisten yksityi- 4343: tin- ja puhelinsalaisuus on loukkaamaton, mikäli syyden suojaaminen. 4344: siitä ei ole laissa säädetty poikkeusta. Suomessa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 4345: poliisilla ei ole oikeutta puhelinkuunteluun ri- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 4346: kosten selvittämisessä. Tekniikka mahdollistaa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 4347: nykyään kansalaisten yksityisyyden loukkaamisen senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 4348: paljon tehokkaammin kuin HM:n 12 §:ssä lue- 4349: telluissa tapauksissa. Suomessakin on selvitetty Onko Hallitus tietoinen siitä, että po- 4350: tapauksia, joissa salakuuntelun välineenä on mik- liisi käyttää eräissä tapauksissa hallitus- 4351: rofoni. muodon 12 §:n tarkoituksen vastaisesti 4352: On käynyt ilmi, että myös poliisi käyttää mikrofonikuuntelua, vaikka siitä ei ole 4353: joissakin tapauksissa mikrofonikuuntelua, koska laissa säädetty ja 4354: sitä ei suoranaisesti mainita laissa. Tällainen mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 4355: menettely loukkaa kuitenkin selvästi hallitus- ryhtyä tämän toiminnan estämiseksi? 4356: 4357: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985 4358: 4359: Kati Peltola Heli Astala Veikko Vennamo 4360: Liisa Jaakonsaari Ulla-Leena Alppi Irma Rosnell 4361: Mikko Kuoppa Esko Helle Esko-Juhani Tennilä 4362: Pirkko Turpeinen Pekka Leppänen Ole Wasz-Höckert 4363: Sten Söderström Tuula Paavilainen Ulla Lehtinen 4364: Inger Hirvelä Kalle Könkkölä Matti Louekoski 4365: Liisa Kulhia Juhani Vähäkangas Tarja Halonen 4366: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Arja Alho 4367: Marjatta Stenius-Kaukonen 4368: 4369: 4370: 4371: 4372: 428500769E 4373: 2 1985 vp. - KK n:o 252 4374: 4375: 4376: 4377: 4378: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4379: 4380: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa kintaa poliisi voi joutua teknisellä laitteella tark- 4381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kailemaan rikoksesta epäiltyä. Tarkkailulla tar- 4382: olette 30 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn koitetaan poliisitoiminnassa kuumelua ja katse- 4383: kirjeenne n:o 1051 ohella lähettänyt valtioneu- lua sekä näillä saatujen tulosten tallentamista. 4384: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi Tarkkailutoiminnan oikeudellinen perusta on ta- 4385: jäljennöksen kansanedustaja Kati Peltolan ym. vanomaisen oikeuden varassa. Lakivaliokunnan 4386: kirjallisesta kysymyksestä n:o 252, jossa tiedustel- mietinnössä n:o 5/1972, joka koskee rikoslain 4387: laan: (RL 24 luku) täydentämistä eräillä yksityiselämän 4388: suojan loukkaamista koskevilla rangaistussään- 4389: Onko Hallitus tietoinen siitä, että po- nöksillä (HE 63/72) todetaan muun muassa, että 4390: liisi käyttää eräissä tapauksissa hallitus- poliisin kotirauhan suojaamaHa alueella olevan 4391: muodon 12 §:n tarkoituksen vastaisesti rikoksesta epäillyn henkilön tarkkailemisesta tek- 4392: mikrofonikuuntelua, vaikka siitä ei ole nisellä laitteella ei ole olemassa nimenomaisia 4393: laissa säädetty ja säännöksiä. Mietinnössä todetaan edelleen seu- 4394: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo raavaa: ''Kuitenkin on selvää, etteivät ehdotetut 4395: ryhtyä tämän toiminnan estämiseksi? rangaistussäännökset vaikuta oikeudellisesti polii- 4396: sin valtaan suorittaa mainittua tarkkailua.'' 4397: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Tapaukset, joissa kotirauhan piiriin kuuluvalla 4398: ti seuraavaa: alueella olevia henkilöitä jouduttaisiin tarkkaile- 4399: Hallitusmuodon 12 §:n mukaan kirje-, lennä- maan ovat harvinaisia, mutta tämäkin menetel- 4400: tin- ja puhelinsalaisuus on loukkaamaton, mikäli mä tulee olla tarvittaessa käytettävissä, jotta 4401: siitä ei ole laissa säädetty poikkeusta. Tällainen poliisi voi selviytyä tehtävästään. 4402: poikkeus on säädetty takavarikosta ja etsinnästä 4403: rikosasioissa annetussa laissa (260/59). Poliisin suorittaman tarkkailun perusteita ja 4404: Ehkäistäkseen rikoksia, rajoittaakseen niistä valtuuksien selkiyttämistä koskeva selvitystyö on 4405: johtuvia vahinkoja sekä suorittaessaan rikostut- parhaillaan käynnissä. 4406: 4407: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1985 4408: 4409: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 4410: 1985 vp. - KK n:o 252 3 4411: 4412: 4413: 4414: 4415: Tili Riksdagens Herr Talman 4416: 4417: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen apparatur iaktta en för brott misstänkt person. 4418: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr Med iakttagande avses i poliseos verksamhet att 4419: 1051 av den 30 maj 1985 tili vederbörande avlyssna och observera samt att lagra resultat som 4420: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande erhållits på detta sätt. Den rättsliga grunden för 4421: av riksdagsledamot Kati Peltola m.fl. underteck- observation är sedvanerätten. 1 lagutskottets be- 4422: nade spörsmål nr 252: tänkande nr 5/1972 som gäller komplettering av 4423: strafflagen (24 kap. strafflagen) med vissa straff- 4424: Är Regeringen medveten om att poli- stadganden (RP 63/72) konstateras det bl.a., att 4425: sen i vissa fall i strid mot syftet med 12 § det inte finns några uttryckliga stadganden om 4426: regeringsformen anlitar mikrofonavlyss- poliseos möjlighet att med teknisk apparat iaktta 4427: ning, trots att det i lagen inte har stad- en person, som uppehåller sig på ett av hemfri- 4428: gats om detta, och den skyddat område och som är misstänkt för 4429: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta brott. 1 betänkandet konstateras det ytterligare: 4430: för att hindra denna verksamhet? ''Det är likväl klart, att de föreslagna straffstad- 4431: gandena icke har rättslig inverkan på poliseos 4432: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt befogenheter att företaga sådan observation. '' 4433: anfora följande: De fall i vilka det är nödvändigt att iaktta 4434: Enligt 12 § regeringsformen är brev-, telegraf- personer inom det av hemfridsstadgandena skyd- 4435: och telefonhemligheten okränkbar, om inte un- dade området är sällsynta, men även denna 4436: dantag stadgats i lag. Om ett sådant undantag metod bör kunna anlitas vid behov, för att 4437: har stadgats i lagen om beslag och rannsakan i polisen skall kunna klara sin uppgift. 4438: brottmål (260/59). 4439: För att kunna förebygga brott, begränsa skador Det pågår som bäst en utredning om grunder- 4440: tili följd av dessa, samt vid brottsrannsakan kan na för den observation som utförs av polisen och 4441: polisen vara tvungen att med hjälp av teknisk om klarläggandet av poliseos befogenheter. 4442: 4443: Helsingfors den 20 september 1985 4444: 4445: lnrikesminister Kaisa Raatikainen 4446: 1 4447: 1 4448: 1 4449: 1 4450: 1 4451: 1 4452: 1 4453: 1 4454: 1 4455: 1 4456: 1 4457: 1 4458: 1 4459: 1 4460: 1 4461: 1 4462: 1 4463: 1 4464: 1 4465: 1 4466: 1 4467: 1 4468: 1 4469: 1 4470: 1 4471: 1 4472: 1 4473: 1 4474: 1 4475: 1 4476: 1985 vp. 4477: 4478: Kirjallinen kysymys n:o 253 4479: 4480: 4481: 4482: 4483: Tennilä: Rovaniemen mlk:n sosiaalitoimiston menettelystä erästä 4484: avustushakemusta käsiteltäessä 4485: 4486: 4487: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4488: 4489: Työttömyys aiheuttaa työttömille vääjäämättä täytyy avustamasta Antti Ollikaista vedoten sii- 4490: suuria taloudellisia vaikeuksia päivärahojen pie- hen, että Antti Ollikainen on Rovaniemen maa- 4491: nuuden vuoksi. Työttömyyspäivärahat ovat niin laiskunnassa kirjoilla ja asuu siellä. Hammaspro- 4492: pieniä, etteivät ne millään riitä edes kunnolliseen teesin hankinnassa on kyse melko suuresta sum- 4493: asumiseen ja ruokailuun. Ei voi olla puhettakaan masta, eikä Antti Ollikainen kykene sitä suoritta- 4494: siitä, että työtön kykenisi suorittamaan ylimääräi- maan myöskään nyt hoitaessaan kotona sairasta 4495: siä hankintoja, olivatpa ne miten välttämättömiä äitiään nuorten työllistämistukirahoista maksetta- 4496: tahansa. Ainoa mahdollisuus tällaisten ylimää- valla 1 317 markan kuukausitulolla. 4497: räisten välttämättömien hankintojen suorittami- Rovaniemen maalaiskunnan suhtautumisessa 4498: seen on kunnan myöntämä a,vustus. Lakien ja Antti Ollikaisen avustushakemukseen on nähtä- 4499: säädösten mukaan kuntien sosiaalilautakuntien vissä tietoisen kielteinen asenne työttömyyden 4500: onkin työttömille tarvittaessa avustusta myönnet- uhriin. Siksi esitänkin edellä olevan ja valtiopäi- 4501: tävä. väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella 4502: Rovaniemen maalaiskunnan sosiaalitoimisto on asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastatta- 4503: kuitenkin kieltäytynyt myöntämästä avustusta vaksi seuraavan kysymyksen: 4504: pitkään työttömänä olleelle Antti Ollikaiselle 4505: hammasproteesin hankintaan. Hylkäysperusteena Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 4506: on tiettävästi käytetty sitä, että Antti Ollikainen ryhtyä selvittääkseen Rovaniemen maa- 4507: on ollut ammattikurssilla Huittisissa, ja näin on · laiskunnan sosiaalitoimiston menettelyn 4508: katsottu avustusvelvollisuuden olevan Huittisten Antti Ollikaisen avustushakemuksen hyl- 4509: kaupungilla. Huittisten kaupunki kuitenkin kiel- käämisessä? 4510: 4511: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985 4512: 4513: Esko-Juhani Tennilä 4514: 4515: 4516: 4517: 4518: 4285006963 4519: 2 1985 vp. - KK n:o 253 4520: 4521: 4522: 4523: 4524: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4525: 4526: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa §:n mukaisesti. Lisäksi yleiskirjeessä todetaan, 4527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, että toimeentulon jatkuvuuden turvaamiseksi so- 4528: olette 30 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn siaalilautakunnan tulisi myöntää toimeentulotu- 4529: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kea joustavasti ja riittävän suuruisena tarvittaessa 4530: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- myös työttömyyspäivärahan lisäksi. 4531: taja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- Toimeentulotuen yleisistä perusteista annetun 4532: myksestä n:o 253: valtioneuvoston päätöksen (838/83) mukaan ote- 4533: taan perusosan lisäksi tarpeellisen suuruisena 4534: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo huomioon muun muassa terveydenhuoltomenot 4535: ryhtyä selvittääkseen Rovaniemen maa- (3 §). Sosiaalihallituksen antaman toimeentulo- 4536: laiskunnan sosiaalitoimiston menettelyn tukea koskevan yleiskirjeen (A 13/1983/hu) mu- 4537: Antti Ollikaisen avustushakemuksen hyl- kaan toimeentulotukena huomioon otettavia ter- 4538: käämisessä? veydenhuoltomenoja ovat muun muassa ham- 4539: mashoidosta aiheutuvat menot yksilökohtaisesti 4540: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- harkittuna. 4541: ti seuraavaa: Antti Ollikainen on Rovaniemen maalaiskun- 4542: Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan toimeentu- nasta ja Huittisten kaupungista annetun selvityk- 4543: lotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on sen mukaan ollut syksyllä 1984 ammattikurssilla 4544: tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista Huittisissa. Tuolloin hän on ollut yhteydessä 4545: toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnal- Rovaniemen maalaiskunnan sosiaalitoimistoon, 4546: laan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen josta on lokakuussa 1984 ilmoitettu Ollikaiselle 4547: nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla Huittisiin, että hänen tulisi hakea toimeentulo- 4548: tai muulla tavalla. Toimeentulotuen myöntämi- tukea silloisesta oleskelukunnastaan Huittisista. 4549: sestä kunnassa oleskelevalle henkilölle huolehtii Ollikainen on saadun selvityksen mukaan tehnyt 4550: oleskelukunta sosiaalihuoltolain 13 §:n nojalla. hakemuksen hammasproteesin korvaamisesta toi- 4551: Toimeentulotuki on siten luonteeltaan yksilö- meentulotukena Huittisten sosiaalilautakunnalle. 4552: kohtainen, viimesijainen toimeentuloturvajärjes- Huittisten sosiaalilautakunta on kuitenkin hylän- 4553: telmä, jota tarvitaan täydentämään muita järjes- nyt Ollikaisen hakemuksen marraskuussa 1984 4554: telmiä sekä turvaamaan toimeentulo muiden toi- hakijan tulojen perusteella. Tästä päätöksestä 4555: meentuloturvaa antavien järjestelmien ulkopuo- Ollikainen ei ole valittanut eikä myöskään ole 4556: lelle jääville. ollut asiasta yhteydessä Rovaniemen maalaiskun- 4557: Työttömän toimeentulo tulee turvata toimeen- nan sosiaalitoimistoon. 4558: tulotuella silloin, kun se ei tule turvatuksi työttö- Valtioneuvoston päätöksen perusteella määräy- 4559: myysturvalla turvan riittämättömyyden tai viiväs- tyvä toimeentulotuen taso· on edelleen verrattain 4560: tymisen vuoksi tai kun työttömyysturva puuttuu, alhainen, mistä johtuen Huittisten kuntakin on 4561: kuten työttömyysturvan ja toimeentulotuen yh- joutunut hylkäämään Ollikaisen hakemuksen. 4562: teensovittamista selvittänyt sosiaali- ja terveysmi- Toimeentulotuen rcaalitasoa on vuoden 1985 4563: nisteriön asettama työryhmä (1984: 34) on toden- alusta nostettu runsaalla 10 % :lla. Sosiaali- ja 4564: nut. terveysministeriö tulee esittämään toimeentulo- 4565: Sosiaalihallitus on antanut 11.3.1985 yleiskir- tuen tason nostamista myös vuoden 1986 alusta 4566: jeen (B 3/1985/hu), jossa todetaan muun muas- siten, että toimeentulotuella voitaisiin aiempaa 4567: sa, että työttömyyspäivärahan viivästymisen joh- paremmin taata kohtuullinen toimeentulon taso 4568: dosta tuen tarpeessa oleville henkilöille tulee muun muassa henkilöille, joiden työttömyysturva 4569: myöntää toimeentulotukea sosiaalihuoltolain 30 on riittämätön. 4570: 4571: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1985 4572: Ministeri Matti Puhakka 4573: 1985 vp. - KK n:o 253 3 4574: 4575: 4576: 4577: 4578: Tili Riksdagens Herr Talman 4579: 4580: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen socialnämnden för att trygga den fortsatta ut- 4581: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av komsten borde iaktta smidighet vid beviljandet 4582: den 30 maj 1985 tili vederbörande medlem av av utkomststöd och att stödet borde vara tiliräck- 4583: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- ligt stort samt vid behov beviljas också vid sidan 4584: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr av arbetslöshetsdagpenningen. 4585: 253: Enligt statsrådets beslut om de allmänna 4586: grunderna för utkomststöd {838/83) beviljas 4587: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta förutom grunddelen även ersättning för hälso- 4588: för att utreda socialbyråns i Rovaniemi vårdsutgifter tili erforderliga belopp (3 §). Enligt 4589: landskommun förfarande då Antti Olli- socialstyrelsens cirkulär (A 1311985 /hu) angåen- 4590: kainens ansökan om understöd avslogs? de utkomststöd är bland annat utgifter för tand- 4591: vård sådana hälsovårdsutgifter som skall beaktas 4592: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt vid beviljandet av utkomststöd. Beviljandet av 4593: anföra följande: utkomststöd för dessa utgifter skall prövas skilt 4594: Berättigad tili utkomststöd är enligt 30 § soci- för varje sökande. 4595: alvårdslagen den som är i behov av stöd och inte Enligt uppgift från Rovaniemi landskommun 4596: kan få sin utkomst genom förvärvsarbete eller och Huittinen stad befann sig Antti Ollikainen 4597: verksamhet som företagare, genom andra in- hösten 1984 på yrkeskurs i Huittinen. Han 4598: komster eller tillgångar eller genom omvårdnad kontaktade då socialbyrån i Rovaniemi lands- 4599: från sådan persons sida som är försörjningspliktig kommun, som i oktober 1984 meddelade Olli- 4600: gentemot honom eller på annat sätt. Beviljandet kainen, som befann sig i Huittinen, att han 4601: av utkomststöd åt person som vistas i en kom- borde ansöka om utkomststöd i den kommun där 4602: mun ombesörjs av ifrågavarande kommun med han vid denna tidpunkt vistades, dvs. Huittinen. 4603: stöd av 13 § socialvårdslagen. Ollikainen ansökte enligt uppgift om ersättning 4604: Utkomststödet är sålunda ett tili sin natur för tandprotes i form av utkomststöd hos social- 4605: individuellt sistahandssystem för tryggande av nämnden i Huittinen. Socialnämnden i Huitti- 4606: utkomsten, som behövs för att komplettera de nen avslog dock i november 1984 Ollikainens 4607: övriga systemen samt för att trygga utkomsten för ansökan på grund av sökandens inkomster. Detta 4608: den som står utanför de övriga systemen. beslut har Ollikainen inte överklagat, och han 4609: En arbetslös persons utkomst bör tryggas ge- har inte heller kontaktat socialbyrån i Rovaniemi 4610: nom utkomststöd ifall den inte tryggas genom landskommun i ärendet. 4611: utkomstskydd för arbetslösa på grund av att detta Nivån på det utkomststöd som bestäms på 4612: utkomstskydd är otiliräckligt eller blir forsenat basen av statsrådets beslut är forrfarande relativt 4613: eller om det fattas helt, såsom den av social- och låg, varför även Huittinen kommun tvingats 4614: hälsovårdsministeriet tilisatta arbetsgrupp {1984/ avslå Ollikainens ansökan. Utkomststödets reella 4615: 34) som utrett samordningen av utkomstskydd nivå har sedan början av år 1985 höjts med drygt 4616: för arbetslösa och utkomststöd har konstaterat. 10 %. Social- och hälsovårdsministeriet kommer 4617: 1 socialstyrelsens cirkulär (B 31 198 51 hu) av att föreslå en höjning av nivån på utkomststödet 4618: 11. 3.198 5 konstateras bland annat att personer, även från början av år 1986 så, att man med 4619: som på grund av att arbetslöshetsdagpenningen utkomststödet bättre än tidigare skulle kunna 4620: blivit försenad är i behov av understöd, bör garantera bland annat personer, för vilka ut- 4621: beviljas utkomststöd i enlighet med 30 § social- komstskyddet för arbetslösa är otillräckligt, en 4622: vårdslagen. 1 cirkuläret konstateras dessutom att skälig utkomstnivå. 4623: 4624: Helsingfors den 23 juli 1985 4625: 4626: Minister Matti Puhakka 4627: 1 4628: 1 4629: 4630: 4631: 1 4632: 1 4633: 4634: 4635: 4636: 4637: 1 4638: 1 4639: 4640: 4641: 1 4642: 1 4643: 1985 vp. 4644: 4645: Kirjallinen kysymys n:o 254 4646: 4647: 4648: 4649: 4650: Hetemäki-Olander ym.: Tie- ja kulkuyhteyksien parantamisesta 4651: Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen 4652: 4653: 4654: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4655: 4656: Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuuri- keskuksen toimintaa. Vuosittain keskimäärin 4657: keskus Espoossa tulee tänä keväänä toimineeksi 30 000 vierasta on käynyt keskuksessa. Autojen ja 4658: kymmenen vuotta. Keskus harjoittaa monipuolis- bussien täytyy ajaa muutamien kilometrien kier- 4659: ta toimintaa, osaksi keskuksen itse järjestämää totie Karhusaaren-Keilalahden kohdalla ylikul- 4660: toimintaa, osaksi keskus toimii pohjoismaisten kusillan kautta, mutta niiden, jotka käyvät kes- 4661: konferenssien isäntänä. Lisäksi keskuksessa järjes- kuksessa ensi kertaa, on vaikea löytää perille. 4662: tetään monia muita tapahtumia, mikä auttaa sitä Erinomainen kävely- ja pyörätie tosin johtaa 4663: rahoittamaan yhteistyötä naapurimaan Ruotsin Lauttasaaresta ja Otaniemestä moottoritien poh- 4664: kanssa. joispuolelta tunnelin kautta Hanasaareen, mutta 4665: Jo ennen kuin keskus valmistui vuonna 1975 useiden kilometrien pituinen ja avonainen käve- 4666: tieviranomaiset olivat kunnostaneet Hanasaaren lytie lähimmälle bussipysäkille on monille vas- 4667: ja Koivusaaren välisen tiepenkereen Helsingin tenmielinen matka ainakin huonolla säällä. 4668: puolella kuntien rajaa. Aikomuksena oli laajen- Tieongelmat ovat tehneet keskuksen toimin- 4669: taa tätä tietä ja liittää se moottoritien yhdysramp- nasta kalliimman. Monia iltatilaisuuksia varten 4670: piin, joka johtaa Katajaharjuntielle Lauttasaares- keskuksen täytyy tilata erikoisbusseja, samoin 4671: sa. konferensseihin osallistuvien kuljettamiseksi. Li- 4672: Vielä tänä päivänä tätä tiehanketta ei ole säkulut hotelli- ja ravintolahenkilöstön kuljetuk- 4673: toteutettu ja kulttuurikeskuksella ei siis ole lo- sista ovat merkittäviä ja rasittavat keskuksen käyt- 4674: pullista virallista tieyhteyttä ympäristöön. Kes- töbudjettia. Tieongelma on varmasti myös estä- 4675: kukseen ajetaan moottoritien liittymän kautta, nyt joitakin autoilla liikkumattomia henkilöitä 4676: joka ei ole virallinen ja joka ei täyttäne tavan- käymästä Hanasaaressa. 4677: omaisia turvallisuusvaatimuksia. Kulttuurikeskus Kaikesta huolimatta suurinta vahinkoa on ai- 4678: ja sen päämies, Suomalais-ruotsalainen kulttuuri- heutettu Suomen maineelle, kun kymmenille 4679: rahasto, on tehnyt useita esityksiä vastaaville tuhansille pohjoismaalaisille ja ulkomaalaisille on 4680: viranomaisille, mutta ilman näkyvää tulosta. Ky- ilmoitettu, että tiekysymystä ei ole voitu ratkaista 4681: symystä on siirrelty tie- ja vesirakennushallituk- valtion ja kuntien viranomaisten yhteistyön ja 4682: sen, liikenneministeriön sekä Espoon ja Helsin- päättäväisyyden puutteen vuoksi. Kaikki ovat 4683: gin kaupunkien välillä. On mm. ilmoitettu, että voineet omin silmin nähdä puolivalmiin ja kal- 4684: odotetaan päätöstä Länsiväylän leventämisestä, liin tiepenkereen, joka on olemassa ja joka voitai- 4685: kustannusten jaosta, sekä viitattu Lauttasaaren siin nopeasti yhdistää Helsingin tieverkostoon. 4686: asukkaiden vastustukseen. Suomen, joka toimii isäntämaana kultturikes- 4687: Kulttuurikeskus on myös tehnyt tuloksettoman kukselle, joka on rakennettu suomalaisin budjet- 4688: esityksen siitä, että Hanasaaren kohdalle olisi tivaroin Ruotsin annettua anteeksi osan sodanai- 4689: rakennettava bussipysäkki moottoritien eteläpuo- kaisista veloistamme, pitäisi nähdä kunnia-asiana 4690: lelle, ts. käyttämällä hyväksi osaa käyttämättö- pohjoismaisen yhteistyön nimissä antaa keskuk- 4691: mästä tienpenkereestä järkevään tarkoitukseen. selle niin hyvät toimintaolosuhteet kuin mahdol- 4692: Tällöin Hanasaaressa vierailleet voisivat ainakin lista. 4693: matkustaa pois keskuksesta yleisillä liikenneväli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 4694: neillä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 4695: Se, että tiekysymystä ei ole lopullisesti ratkais- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 4696: tu, ei tietenkään ole estänyt eikä heikentänyt senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 4697: 4285007262 4698: 2 1985 vp. - KK n:o 254 4699: 4700: Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo henkilökunnan kuljetukset yksinkertai- 4701: ryhtyä huolehtiakseen siitä, että Hanasaa- semmiksi ja halvemmiksi ja, mikäli tämä 4702: ren ruotsalais-suomalainen kulttuurikes- ei ole mahdollista lyhyellä tähtäyksellä, 4703: kus saa virallisen ja lyhyemmän tieyhtey- että keskuksen kohdalle ainakin rakenne- 4704: den, joka tekee keskuksen vieraiden ja taan bussipysäkki? 4705: 4706: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 198 5 4707: 4708: Elsi Hetemäki-Olander Ilkka Suominen Paavo Lipponen 4709: Pirkko Turpeinen Kaj Bärlund Martti Ratu 4710: Pär Stenbäck Tytti Isohookana-Asunmaa Marjatta Väänänen 4711: Hannu Kemppainen Timo Kietäväinen Seppo Pelttari 4712: Esko Aho Esko Almgren Sakari Knuuttila 4713: Antti Kalliomäki Mikko Elo Tuulikki Petäjäniemi 4714: Erkki Liikanen Peter Muurman 4715: 1985 vp. - KK n:o 254 3 4716: 4717: 4718: 4719: 4720: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4721: 4722: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suuntaan länteen, jolloin Hanasaaren yhteydet 4723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaikkiin suuntiin ja eri liikennemuodoille olisivat 4724: olette 31 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn hyvät ja turvalliset. Tämä katuyhteys kuuluisi 4725: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston puolestaan Espoon kaupungille. 4726: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- Yleissuunnitelma sai kuitenkin lausuntokier- 4727: taja Elsi Hetemäki-Olanderin ym. näin kuuluvas- roksella melko ankaraa arvostelua osakseen, eri- 4728: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 254: tyisesti Helsingin kaupungilta. 4729: Länsiväylän liikenteenhoidon ratkaisuja selvite- 4730: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tään parhaillaan pääkaupunkiseudun yhteistyö- 4731: ryhtyä huolehtiakseen siitä, että Hanasaa- valtuuskunnan toimeksiannosta joukkoliikenteen 4732: ren ruotsalais-suomalainen kulttuurikes- osalta. Ennen näiden selvitysten, jotka siis teh- 4733: kus saa virallisen ja lyhyemmän tieyhtey- dään kuntien toimesta, valmistumista (syksyllä 4734: den, joka tekee keskuksen vieraiden ja 198 5) ja käsittelyä tie- ja vesirakennushallitus ei 4735: henkilökunnan kuljetukset yksinkertai- ole voinut valtion puolesta tehdä osaltaan jatko- 4736: semmiksi ja halvemmiksi ja, mikäli tämä päätöksiä Länsiväylän parantamisratkaisuista. 4737: ei ole mahdollista lyhyellä tähtäyksellä, Suunnittelua on Länsiväylän parantamisen en- 4738: että keskuksen· kohdalle ainakin rakenne- simmäisen rakennusvaiheen osalta kuitenkin tar- 4739: taan bussipysäkki? koitus tie- ja vesirakennushallituksen toimesta 4740: jatkaa siten, että toteutus on mahdollista, jos 4741: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tarvittavat päätökset aikaansaadaan, 1980-luvun 4742: ti seuraavaa: lopulla. Asian ratkaisu on paljolti kiinni em. 4743: Tie- ja vesirakennushallituksessa valmistui pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan te- 4744: v.l983 yleissuunnitelma Länsiväylän parantami- keillä olevan selvityksen lopputuloksesta. 4745: seksi Lauttasaaren ja Haukilahden väliseltä osuu- Kysymyksessä esitettyihin bussipysäkkeihin tie- 4746: delta. Suunnitelmassa on esitetty periaateratkai- ja vesirakennushallitus suhtautuu kielteisesti. Ha- 4747: sut myös Hanasaaren kulttuurikeskuksen liiken- nasaaren kulttuurikeskuksen kohdalla Länsiväylä 4748: neyhteyksien rakentamiseksi. Ensimmäisessä ra- on Suomen vilkkaimmin liikennöity tie, keski- 4749: kennusvaiheessa on suunnitelmassa ehdotettu ra- määräinen vuorokausiliikenne on yli 50 000 4750: kennettavaksi mm. katuyhteys Hanasaaresta ajon./vrk. Vallitsevissa oloissa, ottaen huomioon 4751: Lauttasaareen, jolloin lainvastainen ja turvalli- liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vaati- 4752: suusriskejä sisältävä nykyinen liittymä moottori- mukset, pysäkit ramppeineen olisivat noin 700 4753: tiehen voidaan poistaa. Katuyhteyden rakentami- m:n pituiset ja käyttäjämäärät huomioon ottaen 4754: sella aikaansaataisiin tyydyttävät ajoneuvo- ja kohtuuttoman kalliit tilapäisratkaisuna. Tällä 4755: jalankulkuyhteydet Helsingin suuntaan. Myös hetkellä asia on siis kiinni siitä, mihin ratkaisui- 4756: joukkoliikenteen kehittämiselle avautuisi uusia hin kunnat selvityksissään päätyvät Helsingin ja 4757: mahdollisuuksia. Kun kysymys on kaava-alueesta Espoon välisen liikenteen hoitamisessa. Kun se 4758: ja kadusta, yhteyden rakentaminen kuuluu Hel- on selvillä valtion tieviranomaiset pääsevät teke- 4759: singin kaupungille. Valtion yleisenä tienä sitä ei mään omat ratkaisunsa. Joka tapauksessa Hana- 4760: voida tehdä. saaren uusien yhteyksien rakentaminen näyttäisi 4761: Suunnitelmassa esitettiin varauksena katuyh- kuuluvan kunnille eikä valtiolle, koska kysymys 4762: teyden rakentamista Hanasaaresta myös Espoon on katuyhteyksien rakentamisesta. 4763: 4764: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1985 4765: 4766: Liikenneministeri Matti Luttinen 4767: 4 1985 vp. - KK n:o 254 4768: 4769: 4770: 4771: 4772: Till Riksdagens Herr Talman 4773: 4774: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Då generalpianeo var på remiss utsattes den 4775: anger har Ni, Harr Talman, med Er skrivelse av likväl för rätt sträng kritik, särskilt från Helsing- 4776: den 31 maj 1985 tili vederbörande medlem av fors stad. 4777: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- 4778: dagsledamot Elsi Hetemäki-Olander m.fl. stälida På uppdrag av huvudstadsregionens samarbets- 4779: spörsmål nr 254: delegation utreds som bäst trafiklösningarna på 4780: Västerleden vad beträffar kollektivtrafiken. 4781: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Förrän dessa utredningar, som alltså företas på 4782: i syfte att tillse att Hanaholmens svensk- åtgärd av kom:munerna, blivit färdiga (på hösten 4783: finska kulturcentrum får en officiell och 1985) och behandlats, har väg- och vattenbygg- 4784: kortare vägförbindelse, som gör transpor- nadsstyrelsen inte för statens räkning kunnat 4785: teroa enklare och billigare för centrets fatta några fortsatta beslut om avgöranden som 4786: gäster och personal, och, såvida detta inte syftar tili att förbättra Västerleden. 4787: är möjligt på kort sikt, att åtminstone en 4788: busshållplats byggs i anslutning tili cen- Avsikten är likväl att på åtgärd av väg- och 4789: tret? vattenbyggnadsstyrelsen fortsätta planeringen 4790: vad beträffar det första byggnadsskedet av för- 4791: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt bättrandet av Västerleden så, att förverkligandet, 4792: anföra följande: om erforderliga beslut kan fås tili stånd, kan ske i 4793: slutet av 1980-talet. Ärendets avgörande beror 4794: En generalpian med syfte att förbättra västerle- tili stor utsträckning på slutresultatet av ovan 4795: den på avsnittet mellan Drumsö och Gäddvik nämnda utredning, som huvudstadsregionens 4796: blev år 1983 färdig vid väg- och vattenbyggnads- samarbetsdelagation arbetar på. 4797: styrelsen. 1 planen presenterades principavgöran- 4798: den också i syfte att bygga trafikförbindelserna Tili den i spörsmålet föreslagna busshållplatsen 4799: tili Hanaholmens kulturcentrum. 1 planen före- förhålier sig väg- och vattenbyggnadsstyrelsen 4800: slås att en gatuförbindelse från Hanaholmen tili negativt. På det ställe där Hanaholmens kultur- 4801: Drumsö skall byggas i det första byggnadsskedet, centrum är beläget är Västerleden Finlands livli- 4802: varvid den nuvarande anslutningen till motorvä- gast trafikerade väg, den genomsnittliga trafiken 4803: gen som är lagstridig och medför säkerhetsrisker under dygnet är över 50 000 fordon/ dygn. Un- 4804: kan avlägsnas. Genom byggandet av en gatuför- der nu rådande förhållanden, med beaktande av 4805: bindelse åstadkoms tillfredsställande fordons- de krav trafikens smidighet och säkerheten stäl- 4806: och fotgängarförbindelser åt Helsingforshåliet. ler, skulle hållplatserna inklusive ramper vara ca 4807: Nya möjligheter skulie öppna sig också för ut- 700 m långa och med beaktande av antalet 4808: vecklandet av kollektivtrafiken. Då det är fråga användare oskäligt dyra som tillfällig lösning. För 4809: om ett planerat område och en gata, ankommer närvarande beror frågan således på vilka lös- 4810: byggandet av förbindelsen på Helsingfors stad. ningar kommunerna beslutar sig för i sina utred- 4811: Såsom statens allmänna väg kan det inte göras. ningar av skötseln av trafiken mellan Helsingfors 4812: 1 planen anfördes också som alternativ byggan- och Esbo. Då detta är klart är det möjligt för 4813: det av en gatuförbindelse från Hanaholmen åt statens vägmyndigheter att prestera sina egna 4814: Esbohållet västerut, varvid Hanaholmens förbin- lösningar. 1 alla händelser förefaller byggandet av 4815: delser åt alla håll och för olika trafikformer skulle Hanaholmens nya förbindelser ankomma på 4816: vara goda och säkra. Denna gatuförbindelse skul- kommunerna och inte på staten då det är fråga 4817: le för sin del ankomma på Esbo stad. om byggandet av gatuförbindelser. 4818: 4819: Helsingfors den 27 augusti 1985 4820: 4821: Trafikminister Matti Luttinen 4822: 1985 vp. 4823: 4824: Kirjallinen kysymys n:o 255 4825: 4826: 4827: 4828: 4829: Laaksonen ym.: Toimenpiteistä neuvostovastaisen propagandan 4830: johdosta 4831: 4832: 4833: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4834: 4835: Pariisin rauhansopimuksen 8. artiklassa Suomi avoin kutsu neuvostovastaiselle, Pariisin rauhan- 4836: on sitoutunut toimenpiteisiin Neuvostoliitolle sopimuksen vastaiselle ristiretkelle: ''Vainot eivät 4837: vihamielistä propagandaa harjoittavien järjestö- voi pysäyttää herätystä, kuten olemme havain- 4838: jen toiminnan estämiseksi. Kuitenkin maassam- neet NL:n kristittyjen lähihistoriasta ja myös 4839: me esiintyy jatkuvasti ryhmiä ja järjestöjä, joiden apostolieh teoista. Pikemminkin vaikutus on ol- 4840: toiminta mitä ilmeisimmin on neuvostovastaista lut päinvastainen. Sanomamme Avainsanoman 4841: propagandaa. lukijoille on ollut kuluneitten 10 vuoden aikana: 4842: Esimerkiksi Avainsanoma r.y. -nimisen yhdis- Suomen kristityillä on erityisvastuu suuresta itä- 4843: tyksen julkaisu Avainsanoma on kokonaan kes- naapurista! Etuoikeutemme on vainojenkin kes- 4844: kittynyt Neuvostoliiton mustamaalaukseen us- kellä tukea niitä, jotka suorittavat evankeliumin 4845: konnon varjolla. Markkinoinnissaan lehti väittää työtä vaikeissa olosuhteissa! Tämä on edelleen 4846: pyrkivänsä jakamaan ajankohtaista ja luotettavaa sanomamme Sinulle, hyvä lehtemme lukija: Pidä 4847: tietoa Neuvostoliitossa ja muissa Itä-Euroopan paikkasi idäntyön rintamassa. Rukoile, tue työtä 4848: maissa vallitsevista kristittyjen olosuhteista. Kui- taloudellisesti ja lähde itse liikkeelle, kun Pyhä 4849: tenkin lehden koko sisältö on ilmeisen vääristele- Henki Sinua kutsuu!'' 4850: vää ja vihamielistä neuvostovastaista propagan- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtiopäi- 4851: daa. Näyttää siltä, ettei kyseisen järjestön toimin- väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme 4852: ta edes rajoitu maamme rajojen sisäpuolelle, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- 4853: vaan pyrkimyksenä on propagandan levittäminen vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen: 4854: myös Neuvostoliiton alueella Suomesta käsin. Onko Hallitus tietoinen siitä, että 4855: Avainsanoma-lehti käyttää kristittyjen kohte- muun muassa Avainsanoma r.y. harjoit- 4856: lusta Neuvostoliitossa tosiasioihin perustumaton- taa maassamme Pariisin rauhansopimuk- 4857: ta, valheellista ilmaisua ' 'vaino' ' . Pelkistettynä sen vastaista neuvostovastaista propagan- 4858: lehden ja sitä julkaisevan järjestön tarkoitusperä daa, ja 4859: tulee esiin kuluvan vuoden ensimmäisen Avain- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 4860: sanoma-lehden pääkirjoituksessa, jossa esitetään ryhtyä asian johdosta? 4861: 4862: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1985 4863: 4864: Timo Laaksonen Niilo Koskenniemi Anna-Liisa Jokinen 4865: Ensio Laine Irma Rosnell Ulla-Leena Alppi 4866: Heli Astala Lauha Männistö Juhani Vähäkangas 4867: Marja-Liisa Salminen Vappu Säilynoja Inger Hirvelä 4868: Sten Söderström Veikko Saarto Seppo Toiviainen 4869: Osmo Vepsäläinen Marjatta Stenius-Kaukonen Kati Peltola 4870: Pekka Leppänen Matti Kautto 4871: 4872: 4873: 4874: 4875: 428500767C 4876: 2 1985 vp. -- ~ n:o 255 4877: 4878: 4879: 4880: 4881: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 4882: 4883: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myös oikeutettu myymään kristillisiä painotuot- 4884: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teita ja äänitteitä yhdistyksen järjestämissä ko- 4885: olette 31 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn koustilaisuuksissa. Yhdistys kuuluu ilmoituksen- 4886: kirjeenne n:o 1054 ohella lähettänyt valtioneu- sa mukaan helluntailaisen herätysliikkeen piiriin. 4887: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi Yhdistys perustettiin 3. 5. 19 77 varta vasten 4888: jäljennöksen kansanedustaja Timo Laaksosen ym. julkaisemaan Avainsanoma-nimistä lehteä. Leh- 4889: kirjallisesta kysymyksestä n:o 255, jossa tiedustel- den ilmestymisestä on tehty asianmukainen il- 4890: laan: moitus oikeusministeriön painovapaustoimistolle 4891: Onko Hallitus tietoinen siitä, että 19.9.197 5. Lehden numerossa 21toukokuu 197 6 4892: muun muassa Avainsanoma r.y. harjoit- mainitaan lehden tarkoituksesta seuraavaa: 4893: taa maassamme Pariisin rauhansopimuk- '' Avainsanoma on evankelioimistyön tärkeyttä 4894: sen vastaista neuvostovastaista propagan- korostava hengellinen julkaisu. Lehti pyrkii jaka- 4895: daa, ja maan ajankohtaista ja luotettavaa tietoa lähinnä 4896: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Neuvostoliitossa vallitsevista kristittyjen olosuh- 4897: ryhtyä asian johdosta? teista sekä antamaan ohjeita eri mahdollisuuksis- 4898: ta tehdä evankelioimistyötä. Erityisesti julkaisu 4899: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- haluaa kutsua ja yhdistää kristittyjä rukoilemaan 4900: ti seuraavaa: hengellistä herätystä Suomeen ja naapurimai- 4901: hin.'' 4902: Avainsanoma r.y. on merkitty yhdistysrekiste- 4903: riin 10 päivänä tammikuuta 1978. Sääntöjensä Avainsanoma r.y:n tOimmta on verrattavissa 4904: mukaan yhdistyksen tarkoituksena on tehdä Raa- aikaisemmin eduskuntakysymysten aiheina ollei- 4905: matun Sanan mukaisesti kristillistä ulko- ja sisä- den Stefanus-lähetys r.y:n ja Patmos r.y:n toi- 4906: lähetystyötäJumalan Sanan julistuksen ja käytän- mintaan. Avainsanoma r.y:stä ei viranomaisilla 4907: nöllisen hyväntekeväisyyden muodossa niillä lä- ole sellaisia tietoja, joiden perusteella yhdistyksen 4908: hetyskentillä, joille yhdistyksen toiminta on toiminta olisi lakien, hyvien tapojen tai yhdistyk- 4909: mahdollista ulottaa. sen säännöissä määrätyn tarkoituksen vastaista. 4910: Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjes- Yhdistyksen toimintaa ei ole myöskään pidettävä 4911: tää yleisiä kokous- ja esitelmätilaisuuksia, hank- Pariisin rauhansopimuksen 8. artiklassa tarkoitet- 4912: kii, julkaisee ja jakaa ilmaiseksi kristillistä kirjalli- tuna kiellettynä vihamielisenä propagandan har- 4913: suutta, äänilevyjä, ääninauhoja, kasetteja, äänen- joittamisena. 4914: toistolaitteita, lehtiä ja lentolehtisiä sekä avustaa Sisäasiainministeriö ja sen alaiset viranomaiset 4915: taloudellisesti huomattavissa vaikeuksissa olevia tulevat jatkossakin valvomaan, että yhdistysten 4916: uskonystäviä, ei kuitenkaan yhdistyksen omia toiminta on lakien ja kansainvälisten sopimusten 4917: jäseniä. Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys on mukaista. 4918: 4919: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1985 4920: 4921: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 4922: 1985 vp. -- KJ( n:o 255 3 4923: 4924: 4925: 4926: 4927: Tili Riksdagens Herr Talman 4928: 4929: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt uppgift tilihör föreningen pingstväckelse- 4930: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr rörelsen. · 4931: 1054 av den 31 maj 1985 tili vederbörande Föreningen grundades 3. 5.1977 enkom för 4932: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande utgivande av tidningen Avainsanoma. Tilibörlig 4933: av riksdagsman Timo Laaksonen m.fl. underteck- anmälan om tidningens utkommande lämnades 4934: nade spörsmål nr 255: tili justitieministeriets tryckfrihetsbyrå 19.9.1975. 4935: Är Regeringen medveten om att bl.a. 1 nummer 2/maj 1976 finns följande omnäm- 4936: Avainsanoma r.y. benämnda förening i nande om tidningens syfte: 4937: vårt land bedriver en sovjetfientlig propa- "Avainsanoma är en kristen publikation som 4938: ganda som strider mot fredsfördraget i betonar vikten av evangelisationsarbete. Tid- 4939: Paris, och ningen strävar efter att sprida aktueli och tillför- 4940: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta litlig information närmast om de förhållanden 4941: med anledning av detta? som råder för de kristna i Sovjetunionen samt att 4942: informera om de olika möjligheterna att bedriva 4943: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt evangelisation. Specielit vill publikationen kalia 4944: anföra följande: de kristna tili gemensam bön för andlig väckelse i 4945: Finland och dess grannländer.'' 4946: Avainsanoma r.y. benämnda förening anteck- 4947: nades i föreningsregistret den 10 januari 1978. Föreningen Avainsanoma r.y:s verksamhet kan 4948: Enligt stadgarna är föreningens syfte att i enlig- jämföras med den verksamhet som bedrivs av 4949: het med Bibelns Ord arbeta för den inre och föreningarna Stefanus-lähetys r. y. och Patmos 4950: yttre missioneo i form av förkunnelse av Guds r. y., vilka tidigare varit föremål för spörsmål i 4951: Ord och praktisk välgörenhet på de missionsfält, riksdagen. Tili myndigheternas kännedom har 4952: dit föreningens verksamhet kan utsträckas. inga sådana uppgift,~r kommit, som skulie ge vid 4953: För att förverkliga sina syften anordnar före- handen att föreningens verksamhet skulie strida 4954: ningen allmänna möten och föredragstilifälien, mot lagar, god sed eller det syfte som nämns i 4955: anskaffar, publicerar och distribuerar kost- föreningens stadgar. Föreningens verksamhet kan 4956: nadsfritt kristlig litteratur, kristliga grammo- helier inte anses vara utövande av sådan fientlig 4957: fonskivor, ljudband, kassetter, ljudåtergivnings- propaganda som avses i Parisfördragets 8:e arti- 4958: apparater, tidningar och flygblad samt understö- kel. 4959: der trosfränder som befinner sig i stora ekono- lnrikesministeriet och de myndigheter som är 4960: miska svårigheter, dock inte föreningens egna underställda detta ministerium kommer även 4961: medlemmar. Föreningen har även tillstånd att framdeles att övervaka, att föreningarnas verk- 4962: vid de möten som ordnas sälja kristliga tryckalster samhet följer gällande lagar och internationella 4963: och ljudband för att finansiera sin verksamhet. fördrag. 4964: 4965: Helsingfors den 19 september 1985 4966: 4967: lnrikesminister Kaisa Raatikainen 4968: 1985 vp. 4969: 4970: Skriftligt spörsmål nr 256 4971: 4972: 4973: 4974: 4975: Norrback m.fl.: Om gratis specialtandvård för ungdomar 4976: 4977: 4978: Tili Riksdagens Herr Taimao 4979: 4980: Den tekniska beredskapen i Finland även för smältningsbesvär som följd, borde det inom 4981: avancerad tandvård är god. Däremot är till- ramen för sjukförsäkringssystemet kunna ordnas 4982: gången tili specialisttandläkare regionalt sett vård av specialtandläkare. 4983: ojämnt fördelad i vårt land. Likaså finns skillna- För närvarande är sådana ungdomar helt be- 4984: der i möjligheterna för olika tandpatienter att roende av om föräldrarna har ekonomiska 4985: ekonomiskt kunna tillgodogöra sig specialtand- förutsättningar att satsa kanske 10 000-20 000 4986: vård på grund av att kostnaderna för sådan ofta mk på sitt barns tandvård. Likaså är ungdomarna 4987: är mycket höga. beroende av tillgången tili specialtandläkare, ofta 4988: Särskilt när det gäller ungdomars möjligheter beroende av om sådan finns på orten. Det vore 4989: tili specialisttandvård borde speciella åtgärder angeläget att dessa ungdomar oberoende av eko- 4990: vidtas för att förbättra situationen. nomisk ställning eller bostadsort skulle kunna 4991: tillförsäkras sådan medicinskt betingad special- 4992: Det finns i vårt land ett antal fali, där det av tandvård. 4993: rent medicinska skäl skulie vara nödvändigt med Med anledning av det ovan anförda får jag i 4994: specialtandvård, t.ex. användande av tandställ- den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen 4995: ning för att rätta tili felaktigt bett, men även föreskriver tili vederbörande medlem av statsrå- 4996: andra motsvarande åtgärder. I sådana fall, där det ställa följande spörsmål: 4997: läkare eller tandläkare anser det vara nödvändigt 4998: av medicinska skäl, exempelvis vetskap om att Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 4999: tänderna förstörs i relativt unga år om inga för att tillförsäkra ungdom gratis special- 5000: åtgärder vidtas, eller att felaktigt bett leder tili tandvård i sådana fall, som är medicinskt 5001: att maten inte kan tuggas ordentligt med mat- betingade? 5002: 5003: Helsingfors den 31 maj 1985 5004: 5005: Ole Norrback Jutta Zilliacus 5006: 5007: 5008: 5009: 5010: i28500684P 5011: 2 1985 vp. - KK n:o 256 5012: 5013: Kirjallinen kysymys n:o 256 Suomennos 5014: 5015: 5016: 5017: 5018: Norrback ym.: Nuorten ilmaisesta erikoishammashoidosta 5019: 5020: 5021: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 5022: 5023: Suomessa on kehittyneen hammashoidon val- keuksiin, tulisi sairausvakuutusjärjestelmän puit- 5024: mius hyvä. Sitä vastoin ovat maamme erikois- teissa voida järjestää erikoishammaslääkärin hoi- 5025: hammaslääkärit jakautuneet alueellisesti epä- toa. 5026: tasaisesti. Samoin ovat eri hammaspotilaiden ta- Tällä hetkellä nuoret ovat täysin riippuvaisia 5027: loudelliset mahdollisuudet käyttää hyväkseen eri- siitä, onko vanhemmilla taloudellisia mahdolli- 5028: koishammashoitoa erilaiset, koska sen kustan- suuksia sijoittaa 10 000-20 000 markkaa lapsen- 5029: nukset ovat usein hyvin suuret. Mitä tulee eten- sa hammashoitoon. Nuoret ovat myös riippuvai- 5030: kin nuorten mahdollisuuksiin saada erikoisham- sia erikoishammaslääkärien saatavuudesta, mikä 5031: mashoitoa, olisi ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin usein riippuu siitä, onko sellaista paikkakunnal- 5032: tilanteen parantamiseksi. la. Olisi tärkeätä, että nuorille heidän taloudelli- 5033: sesta asemastaan tai asuinpaikastaan riippumatta 5034: Maassamme on suuri määrä tapauksia, joissa voitaisiin turvata lääketieteellisesti tarpeellinen 5035: erikoishammashoito pelkästään lääketieteellisistä erikoishammashoito. 5036: syistä olisi välttämätön, esim. hammastukien Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 5037: käyttö väärän purennan oikaisemiseksi tai muun tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 5038: vastaavanlaisen toimenpiteen suorittamiseksi. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 5039: Sellaisissa tapauksissa, joissa lääkäri tai hammas- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 5040: lääkäri pitää lääketieteellisistä syistä välttämättö- 5041: mänä, esimerkiksi tietäessään hampaiden tuhou- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 5042: tuvan melko nuorella iällä, ellei toimenpiteisiin ryhtyä turvatakseen nuorille ilmaisen eri- 5043: ryhdytä, tai että virheellinen purenta estää ruoan koishammashoidon lääketieteellisesti tar- 5044: kunnollisen pureskelun ja johtaa ruoansulatusvai- peellisissa tapauksissa? 5045: 5046: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 198 5 5047: 5048: Ole Norrback Jutta Zilliacus 5049: 1985 vp. - KK n:o 256 3 5050: 5051: 5052: 5053: 5054: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 5055: 5056: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sitä antamaan saamansa peruskoulutuksen 5057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nojalla.'' 5058: olette 31 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn Erikoishammashoitoa ei siis ole sisällytetty tois- 5059: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston taiseksi terveyskeskusten velvollisuudeksi. Monet 5060: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- terveyskeskukset ovat kuitenkin perustaneet eri- 5061: taja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta koishammaslääkärinvirkoja ja useat terveyskes- 5062: kysymyksestä n:o 256: kukset ovat ostaneet yksityisiltä erikoishammas- 5063: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lääkäreiltä erityisesti hampaiston oikomishoidon 5064: ryhtyä turvatakseen nuorille ilmaisen eri- palveluita. Muun erikoishammashoidon osalta 5065: koishammashoidon lääketieteellisesti tar- voidaan todeta, että lakia kunnallisista yleissai- 5066: peellisissa tapauksissa? raaloista muutettiin vuonna 1972 siten, että 5067: asetuksella voitiin säätää hammassairauksien hoi- 5068: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- dosta keskussairaaloissa. Tätä säätelevä asetus 5069: ti seuraavaa: annettiin vuonna 1973 (65/73). Lääkintöhallitus 5070: antoi keskussairaalassa annettavasta hammashoi- 5071: Lasten ja nuorten järjestelmällistä, maksutonta dosta yleiskirjeen vuonna 1984 (YK 1576). 5072: hammashuoltoa on kehitetty voimakkaasti ja tu- 5073: Keskussairaaloiden hammas- ja suusairauksien 5074: lokset ovat olleet hyviä. Tänään käytännöllisesti 5075: poliklinikkatoiminta on käynnistynyt hitaasti, ja 5076: katsoen koko maassa alle 17 -vuotiaat ovat järjes- 5077: näiden poliklinikoiden voimavarat ovat toistai- 5078: telmällisen hammashuollon piirissä. Tehostetun 5079: seksi hyvin rajalliset ja kohdistuvat pääasiassa 5080: ehkäisevän hoidon johdosta hammasmädän (ka- 5081: suukirurgiseen toimintaan. Valtakunnallisessa ter- 5082: ries) ilmaantuvuus on huomattavasti vähentynyt. 5083: veydenhuollon suunnitelmassa tullaan edellyttä- 5084: Hammassairauksien laajan levinneisyyden ja 5085: mään hammas- ja suusairauksien polikliinisten 5086: voimavarojen rajallisuuden vuoksi pääpaino kan- 5087: palvelujen järjestämistä kuluvan vuosikymmenen 5088: santerveystyötä järjestettäessä on ollut ehkäisevän 5089: aikana kaikissa keskussairaaloissa. 5090: hammashoidon ja perushammashoidon ulottami- 5091: sessa mahdollisimman monelle järjestelmälliseen Kansanterveysasetuksen 6 §:ssä on säädetty 5092: hammashuoltoon oikeutetulle. Tämän vuoksi mm. siitä, missä määrin terveyskeskukset voivat 5093: lääkintöhallituksen ohjekirjeessä 28.7.1972 ostaa palveluja kunnallisen toiminnan ulkopuo- 5094: (DN :o 7634/631 72) kohdassa "Hoidon laajuus" lelta. Asetus sallii palvelujen oston yliopiston 5095: todetaan seuraavaa: '' Hammashoitoon kuuluu laitoksilta. Yliopistollisten hammaslääketieteen 5096: suun ja hampaiden tutkimus ja hoito vähintään laitosten antamien palvelujen määrä on vähitel- 5097: kerran vuodessa. Tutkimukseen luetaan mukaan len lisääntynyt. 5098: myös laboratorio-, röntgen- ja vastaavat tutki- Erikoishammashoidon palveluja on jatkuvasti 5099: mukset. Hampaiden hoito käsittää hampaiden lisätty ja voimavaroja tullaan tähän edelleen 5100: paikkauksen, poiston sekä tukikudossairauksien kohdentamaan. Maksuttomuutta ei ole katsottu 5101: ja hammasytimen hoidon. Hammaskirurginen, mahdolliseksi ulottaa keskussairaaloiden anta- 5102: oikomis- ja proteettinen hoito kuuluu perushoi- miin palveluihin vaan ensisijaisesti järjestelmälli- 5103: toon siinä laajuudessa kuin hammaslääkäri pystyy sen hoidon periaatteita noudattavaan hoitoon. 5104: 5105: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1985 5106: 5107: Sosiaali- p terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 5108: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 256 5109: 5110: 5111: 5112: 5113: Till Riksdagens Herr Talman 5114: 5115: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tandläkaren kan ge sådan vård på basen av sin 5116: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av grundutbildning.'' 5117: den 31 maj 198 5 till vederbörande medlem av Hälsovårdscentralerna är alltså inte tills vidare 5118: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- skyldiga att ge specialtandvård. Många hälso- 5119: dagsman Norrback m.fl. undertecknade spörsmål vårdscentraler har dock inrättat specialtandläkar- 5120: nr 256: tjänster och flera hälsov;;.rdscentraler har köpt 5121: service, i synnerhet ortodontisk service, av privata 5122: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta specialtandläkare. I fråga om övrig specialtand- 5123: för att tillförsäkra ungdom gratis special- vård kan man konstatera att lagen om kommu- 5124: tandvård i sådana fall, som är medicinskt nala allmänna sjukhus ändrades år 1972, så att 5125: betingade? man genom förordning kunde stadga om vård av 5126: tandsjukdomar vid centralsjukhusen. En förord- 5127: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ning som stadgar om detta gavs år 1973 (65/73). 5128: anföra följande: Medicinalstyrelsen utfärdade ett cirkulär om 5129: En systematisk, gratis tillhandahållen tandvård tandvård vid centralsjukhusen år 197 4 (YK 5130: för barn och unga har kraftigt utvecklats och 1576). 5131: resultaten har varit goda. I dag berörs praktiskt Den polikliniska tand- och munsjukvården vid 5132: taget alla barn under 17 år av den systematiska centralsjukhusen har långsamt kommit i gång 5133: tandvården. Tack vare den effektiverade preven- och poliklinikerna har tillsvidare mycket begrän- 5134: tiva vården har förekomsten av tandröta (karies) sade resurser, som närmast inriktas på munkirur- 5135: minskat märkbart. gi. I den riksomfattande hälsovårdsplanen kom- 5136: Då tandsjukdomarna är mycket utbredda och mer man att förutsätta att den polikliniska 5137: resurserna begränsade har vid arrangerandet av vården av tand- och munsjukdomar blir ordnad 5138: folkhälsovården huvudvikten fästs vid att före- vid samtliga centralsjukhus under 1980-talet. 5139: byggande och grundläggande tandvård blir ord- I folkhälsoförordningens 6 § stadgas bl.a. om i 5140: nad för så många som möjligt av dem som har vilken mån hälsovårdscentralerna kan köpa servi- 5141: rätt till systematisk tandvård. Därför påpekas i ce av utomstående, dvs. på sidan om den kom- 5142: medicinalstyrelsens direktiv 28.7.1972 (DN:o munala verksamheten. Förordningen tillåter köp 5143: 7634/63/72) under punkten "Vårdens omfatt- av service från universitetsinstitutioner. Servicen 5144: ning'' följande: Tandvården innefattar undersök- vid universitetens odontologiska institutioner har 5145: ning och vård av munnen och tänderna minst en småningom ökat. 5146: gång i året. Undersökningen inbegriper också Specialtandvårdsservicen har hela tiden för- 5147: laboratorie- och röntgenundersökningar samt bättrats och man kommer att fortsätta att inrikta 5148: andra motsvarande undersökningar. Tandvård resurserna på denna service. Det har inte ansetts 5149: omfattar plombering och utdragning av tänder vara möjligt att utsträcka avgiftsfriheten till den 5150: samt vård av tandlossningssjukdomar och av service som centralsjukhusen erbjuder utan av- 5151: tandpulpan. Tandkirurgisk, ortodontisk och pro- giftsfriheten gäller i första hand den vård som 5152: tetisk vård hör till grundvården i den mån följer principerna för systematisk vård. 5153: 5154: Helsingfors den 4 juli 1985 5155: 5156: Sosial- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 5157: 1985 vp. 5158: 5159: Kirjallinen kysymys n:o 257 5160: 5161: 5162: 5163: 5164: Perho: Musiikkioppilaitosten valtionapuun tarkoitettujen määrära- 5165: hojen lisäämisestä 5166: 5167: 5168: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 5169: 5170: Musiikkioppilaitosjärjestelmä on viime vuosi- merkitsee sitä, että musiikkioppilaitostoiminnan 5171: kymmenenä voimakkaasti laajentunut. Tähän on laajentaminen on lähes yksinomaan kuntien, yk- 5172: osaltaan vaikuttanut vuonna 1968 annettu laki sityisten ylläpitäjien ja oppilasmaksujen varassa. 5173: musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta. Mu- Musiikkioppilaitosten suosion kasvu on jo 5174: siikkioppilaitosten - erityisesti vastikään perus- osoittanut tällaisen harrastus- ja taidekasvatus- 5175: tettujen - taloudellinen tulevaisuus ei ole kui- muodon tarpeellisuuden. Ennen kaikkea musiik- 5176: tenkaan turvattu. kioppilaitostoiminta on osoittautunut mitä par- 5177: Musiikkioppilaitoksia on maassamme lähes haimmaksi nuorisotyön. muodoksi. Tämän on 5178: 200, joista osa saa lakisääteistä valtionavustusta, todennut myös ministeri Gustav Björkstrand vas- 5179: osa harkinnanvaraista valtionavustusta ja osa on tatessaan 31. 10. 1984 kirjalliseen kysymykseen 5180: kokonaan valtionavustusjärjestelmän ulkopuolel- musiikkioppilaitosten taloudellisesta asemasta. 5181: la. Lakisääteistä valtionavustusta saavien oppilai- Yksinomaan näiden syiden pitäisi olla riittävä 5182: tosten menoista valtio maksaa noin 45 prosenttia peruste lakisääteistä valtionavustusta saavien mu- 5183: ja harkinnanvaraista avustusta saavien menoista siikkioppilaitosten lukumäärän lisäämiseksi. 5184: noin 8 prosenttia. Vastauksessaan ministeri Björkstrand totesi 5185: Harkinnanvaraista valtiontukea saavien musiik- myös, että lakisääteiseen valtionavustukseen oi- 5186: kioppilaitosten joukossa on monia, joista koulu- keutettuja oppilaspaikkoja on mahdollista lisätä 5187: hallitus on todennut, että ne täyttävät lain aset- vain siinä määrin, kuin tulo- ja menoarviossa 5188: tamat ehdot lakisääteisen valtionavustuksen musiikkioppilaitostoimintaa varten osoitetut 5189: määrärahat sen sallivat. 5190: myöntämiseksi. Harkinnanvaraisten avustusmää- 5191: rien niukkuuden johdosta on syntynyt eriarvoi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 5192: suutta samantasoisten musiikkioppilaitosten kes- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 5193: ken. Myös opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 5194: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 5195: Tämän vuoden valtion tulo- ja menoarviossa 5196: on maininta, että uusia musiikkioppilaitoksia ei Huolehtiiko Hallitus siitä, että seuraa- 5197: tänä vuonna hyväksytä lakisääteisen valtionosuu- vien vuosien valtion tulo- ja menoarviois- 5198: den piiriin, vaikka monen harkinnanvaraista tu- sa osoitetaan määrärahat lakisääteistä val- 5199: kea saavan musiikkioppilaitoksen taloudellinen tionapua saavien musiikkioppilaitosten 5200: asema on vaikea. Tulo- ja menoarvion maininta 1ukumäärän lisäämiseksi? 5201: 5202: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 198 5 5203: 5204: Heikki Perho 5205: 5206: 5207: 5208: 5209: 428500752W 5210: 2 1985 vp. - KK n:o 257 5211: 5212: 5213: 5214: 5215: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 5216: 5217: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kioppilaitokset: Valkeakosken musiikkiopisto, 5218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Kemijärven inusiikkikoulu, Pohjois-Helsingin 5219: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- musiikkikoulu, Forssan musiikkikoulu, Keskisen 5220: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- Uudenmaan musiikkiopisto ja Pargas musikskola 5221: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Per- - Paraisten musiikkikoulu. Tulo- ja menoarvios- 5222: hon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä sa osoitettujen määrärahojen niukkuud~n vuoksi 5223: n:o 257: uusia oppilaitoksia ei ole voitu oikeuttaa saamaan 5224: lakisääteistä valtionosuutta seuraavia poikkeusta- 5225: Huolehtiiko Hallitus siitä, että seuraa- pauksia lukuun ottamatta. 5226: vien vuosien valtion tulo- ja menoarviois- 5227: sa osoitetaan määrärahat lakisääteistä val- Hyväksyessään esityksen vuoden 1985 ensim- 5228: tionapua saavien musiikkioppilaitosten mäiseksi lisämenoarvioksi eduskunta on muutta- 5229: lukumäärän lisäämiseksi? nut momentille 29.90.54 varatun 100 000 mar- 5230: kan Jokilaaksojen musiikkiopistolle tarkoitetun 5231: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ehdollisen määrärahan käyttötarkoituksen siten, 5232: seuraavaa: että se käytetään oppilaitoksen lakisääteistämises- 5233: tä aiheutuviin menoihin. 5234: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on Lakisääteistä valtionosuutta on oikeutettu saa- 5235: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista tai- maan myös Jämsän musiikkikoulu, joka aiemmin 5236: teen tukemiseen (mom. 29.90.52) osoitettu mu- on toiminut Keski-Suomen konservatorion sivu- 5237: siikkioppilaitosten valtionavustuksiin 61 miljoo- toimipisteenä. Sen valtionosuuteen oikeutettu 5238: naa markkaa, mistä enintään 3,8 miljoonaa oppilaspaikkamäärä on vähennetty vastaavasti 5239: markkaa voidaan käyttää musiikkioppilaitosten Keski-Suomen konservatorion oppilaspaikoista, 5240: harkinnanvaraisia valtionavustuksia varten. Tä- joten valtionosuusmenot eivät ratkaisun johdosta 5241: män lisäksi on momentissa 29.90. 54 musiikkiop- nouse. 5242: pilaitosten ja musiikin keskiasteen ammatillisen 5243: koulutuksen valtionapuun varattu 1, 1 miljoonaa Musiikkioppilaitostoiminnan laajentamiseen ei 5244: markkaa lakisääteisiä valtionosuuksia varten. valtiontaloudellisista syistä ole kuluvana vuonna 5245: Harkinnanvaraista valtionavustusta vuodelle voitu ryhtyä. Kehittämistoimenpiteiden paino- 5246: 1985 haki yhteensä 64 musiikkioppilaitosta. piste on ollut lähinnä musiikin ammatillisen 5247: Näistä uusia hakijoita oli seitsemän. Myönnetty- keskiasteen koulutuksen järjestämisessä. 5248: jen valtionavustusten suuruus vaihtelee 5 000 Musiikkioppilaspaikkakysyntä on koko maassa 5249: markasta 200 000 markkaan ja ne kattavat 2,8 % suuri. Huolimatta siitä, että valtion edellytykset 5250: - 15,7 % oppilaitoksen kuluvan vuoden arvioi- tukea toimintaa ovat olleet vähäiset, useat kun- 5251: duista menoista. nat ja yhteisöt ovat perustaneet uusia oppilaitok- 5252: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an- sia. Opetusministeriö on vuosittain pyrkinyt sii- 5253: netun lain (147/68) mukaan lakisääteisestä val- hen, että uusia oppilaitoksia voitaisiin oikeuttaa 5254: tionavustuksesta osalliseksi pääsee oppilaitos, saamaan lakisääteistä valtionosuutta. Taloudelli- 5255: jonka avustaminen valtion varoin on maan musii- sia edellytyksiä siihen ei kuitenkaan viime vuosi- 5256: kinopetuksen kokonaisjärjestelyjen kannalta tar- na ole ollut. 5257: koituksenmukaista ja joka sen ohessa täyttää Vastauksena kansanedustaja Perhon kysymyk- 5258: eräät yleiset edellytykset. seen totean lyhyesti, että uusien oppilaitosten 5259: Kuluvana vuonna on 13 oppilaitosta jättänyt oikeuttaminen saamaan lakisääteistä valtion- 5260: hakemuksen lakisääteisen valtionosuuden piiriin osuutta on riippuvainen siitä, kuinka paljon 5261: pääsemiseksi. Kouluhallitus on lausunnossaan määrärahoja musiikkioppilaitostoimintaan voi- 5262: 27.3.1985 esittänyt, että lakisääteisen valtion- daan osoittaa. Se taas ratkaistaan kunkin vuoden 5263: osuuden piiriin hyväksyttäisiin seuraavat musiik- tulo- ja menoarviokasittelyn yhteydessä. 5264: 5265: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1985 5266: 5267: Ministeri Gustav Björkstrand 5268: 1985 vp. - KK n:o 257 3 5269: 5270: 5271: 5272: 5273: Tili Riksdagens Herr Taimao 5274: 5275: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gade läroanstalter: Valkeakosken musiikkiopisto, 5276: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Kemijärven musiikkikoulu, Norra Helsingfors 5277: av den 4 juni 1985 tili vederbörande medlem av musikskola, Forssan musiikkikoulu, Keskisen 5278: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags- Uudenmaan musiikkiopisto och Pargas- 5279: man Perho undertecknade spörsmål nr 257: musikskola - Paraisten musiikkikoulu. Beroen- 5280: de på de knappa anslagen som i statsförslaget 5281: Sörjer Regeringen för att man i följan- anvisats för ändamålet har det inte varit möjligt 5282: de års statsförslag kommer att bevilja att bevilja lagstadgat statsunderstöd för nya mu- 5283: anslag för att antalet statsunderstödda sikläroanstalter frånsett följande undantag. 5284: musikläroanstalter skali kunna ökas? Vid godkännandet av förslaget tili I tilläggs- 5285: budget har riksdagen förändrat användningsän- 5286: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt damålet för det förslagsanslag om 100 000 mark, 5287: framföra följande: som upptagits under moment 29.90.54 och som 5288: I statsförslaget för innevarande år har föresla- är avsett för Jokilaaksojen musiikkiopisto, så att 5289: gits att ett belopp om 61 milj. mark av tipp- anslagen används för utgifterna föranledda av att 5290: nings- och penninglotterivinstmedel för främjan- musikläroanstalten omfattas av statsunderstöd. 5291: det av konsten (29.90.52) skali anvisas för stats- Även Jämsä musiikkikoulu har godkänts såsom 5292: understöd tili musikläroanstalter. Av detta be- sådan musikläroanstalt som beviljas lagstadgad 5293: lopp kan högst 3,8 milj. mark användas för starsandeL Denna musikläroanstalt har tidigare 5294: statsunderstöd tili musikläroanstalter beroende av fungerat som filial tili Keski-Suomen konservato- 5295: prövning. Härutöver har under momentet rio. Antalet elevplatser som vid Jämsä musiikki- 5296: 29. 90.54 (statsunderstöd för musikläroanstalter koulu berättigar tili statsunderstöd har på mot- 5297: och för yrkesutbildningen i musik på meliansta- svarande sätt minskat elevplatserna vid Keski- 5298: diet) ett belopp om 1,1 milj. mark reserverats för Suomen konservatorio. Således stiger statsandels- 5299: lagstadgade statsunderstöd. utgifterna inte på grund av denna lösning. En 5300: Antalet musikläroanstalter som ansökte om utvidgning av musikläroanstaltsverksamheten har 5301: statsunderstöd för år 1985 var sammanlagt 64 inte av statsekonomiska skäl varit möjlig under 5302: läroanstalter, varav sju läroanstalter ansökte om innevarande år. Tyngdpunkten i utvecklingen 5303: statsunderstöd för första gången. Beloppen av de har närmast varit organiseringen av yrkesutbild- 5304: beviljade statsunderstöden varierar melian ningen i musik på mellanstadiet. 5305: 5 000-200 000 mark och de täcker 2,8- Efterfrågan på elevplatser vid musikläroanstal- 5306: 15,7 % av de beräknade utgifterna vid varje ter är stor i hela landet. Det oaktat att staten har 5307: läroanstalt under ifrågavarande år. ringa förutsättningar för att understöda verksam- 5308: Enligt lagen om statsunderstöd åt musikläro- heten, har flera kommuner och samfund grundat 5309: anstalter (147 /68) tilidelas statsunderstöd åt mu- nya läroanstalter. Undervisningsministeriet har 5310: sikläroanstalt vars understödande med statens årligen strävat tili att lagstadgad starsandel skali 5311: medel är ändamålsenligt med beaktande av den börja beviljas för nya musikläroanstalter. Under 5312: totala organisationen av musikundervisningen i de senaste åren har det dock inte förelegat 5313: landet och som därjämte uppfylier de särskilt ekonomiska förutsättningar härför. 5314: nämnda allmänna förutsättningarna. Som svar på riksdagsman Perhos spörsmål 5315: U nder innevarande år har 13 läroanstalter konstaterar jag kort att beviljandet av lagstadgat 5316: inlämnat sin ansökan om att bli upptagen som statsunderstöd för nya läroanstalter beror på hur 5317: sådan läroanstalt som beviljas lagstadgad statsun- stora de anslag är som anvisas för musikläroan- 5318: derstöd. Skolstyrelsen har i sitt utlåtande staltsverksamheten. Detta avgörs i samband med 5319: 27.3.1985 framfört att följande läroanstalter skali behandlingen av statsförslaget för ifrågavarande 5320: godkännas tili lagstadgat statsunderstöd berätti- år. 5321: 5322: Helsingfors den 19 september 1985 5323: 5324: Minister Gustav Björkstrand 5325: j 5326: j 5327: j 5328: j 5329: j 5330: j 5331: j 5332: j 5333: j 5334: j 5335: j 5336: j 5337: j 5338: j 5339: j 5340: j 5341: j 5342: j 5343: j 5344: j 5345: j 5346: j 5347: 1985 vp. 5348: 5349: Kirjallinen kysymys n:o 258 5350: 5351: 5352: 5353: 5354: Peltola ym.: Yksityisen terveydenhuollon tuen suuntaamisesta kun- 5355: nallisen terveydenhuollon kehittämiseen 5356: 5357: 5358: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 5359: 5360: Kansanterveyslain mukaiset terveyskeskukset jonottavat niukkoja kunnallisia palveluja vaikei- 5361: ovat toteutuneet huonosti suurissa kaupungeissa. siin sairauksiin. Yksityislääkärit saavat perustoi- 5362: Samaan aikaan niissä on perustettu suuria yksityi- meentuloosa yleensä kunnallisista viroista, joiden 5363: siä terveydenhuollon yrityksiä, joiden käyttöä hoitaminen luonnollisesti kärsii ahkerasta rahan- 5364: valtio tukee sairausvakuutuksen ja verovähennys- teosta yksityislääkäriasemilla. Yksityiset terveys- 5365: ten kautta. Kuntien terveydenhuollon laajenta- palvelut ovat keskittyneet viime vuosina voimak- 5366: minen on tiukasti säänneltyä valtakunnallisilla kaasti, ja Helsingissä käydään ankaraa kilpailua, 5367: suunnitelmilla, jotka ovat estäneet riittävien vir- jossa ei säästetä asiakkaiden tai yhteiskunnan 5368: kojen perustamisen ja terveysasemien rakenta- varoja. Näin tehdään tyhjäksi se säästö, mitä 5369: misen. terveydenhuollon tarkalla suunnittelulla saadaan 5370: Suurten kaupunkien terveyskeskusten kehittä- aikaan kunnallisella puolella. 5371: mättä jättämistä on perusteltu valtiontaloudelli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 5372: silla syillä. Samaan aikaan laajenevat yksityiset tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme 5373: terveysalan yritykset vievät kuitenkin saman ver- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 5374: ran yhteiskunnan varoja. Hallitus tai valtiovarain- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 5375: ministeriö ei ole kiinnittänyt tähän mitään huo- 5376: miota, vaan esittää vieläpä sairausvakuutuksen Paljonko Suomessa käytetään valtion 5377: ulottamista osittain yksityiseen hammashoitoon- varoja yksityisten terveydenhuollon yritys- 5378: kin. ten käytön tukemiseen sairausvakuutuk- 5379: Yksityisille terveysalan yrittäjille ei aseteta mi- sen ja verovähennysten muodossa, ja 5380: tään kehittämisen painopisteitä, vaan ne tarjo- mitä Hallitus aikoo tehdä näiden varo- 5381: avat lääkärien ja hoitohenkilökunnan palveluja jen suunraamiseksi kunnallisen tervey- 5382: maksukykyisille samaan aikaan, kun pienituloiset denhuollon kehittämiseen? 5383: 5384: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985 5385: 5386: Kati Peltola Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen 5387: Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund Mats Nyby 5388: Pentti Skön Liisa Kulhia Lauha Männistö 5389: Heli Astala Vappu Säilynoja Maija Rajantie 5390: Arvo Kemppainen Esko Helle Timo Laaksonen 5391: Paula Eenilä 5392: 5393: 5394: 5395: 5396: 428500685R 5397: 2 1985 vp. - KK n:o 258 5398: 5399: 5400: 5401: 5402: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 5403: 5404: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 5405: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vasti seuraavaa: 5406: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- Sairausvakuutuksesta maksetut sairaanhoito- 5407: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- korvaukset olivat vuonna 1984 noin 1,5 miljardia 5408: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pelto- markkaa, joista osittain ja kokonaan korvattujen 5409: lan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä lääkkeiden osuus on yli 900 miljoonaa markkaa. 5410: n:o 258: Lääkärinpalveluksia korvattiin 138 miljoonaa 5411: markkaa, tutkimus- ja hoitokorvauksia oli 174 5412: Paljonko Suomessa käytetään valtion miljoonaa markkaa sekä matka- ja sairaankulje- 5413: varoja yksityisten terveydenhuollon yritys- tuskorvauksia 247 miljoonaa markkaa. Sairaan- 5414: ten käytön tukemiseen sairausvakuutuk- hoitokorvaukset muodostavat noin 11,2 % koko 5415: sen ja verovähennysten muodossa, ja sairausvakuutuskorvauksien yhteismäärästä. 5416: mitä Hallitus aikoo tehdä näiden varo- Voimassa olevassa vuosien 1985-89 tervey- 5417: jen suuntaamiseksi kunnallisen tervey- denhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa on 5418: denhuollon kehittämiseen? kansanterveystyössä esitetty toteuttavaksi seuraa- 5419: vat suurten kaupunkien merkittävät perustamis- 5420: kustannushankkeet: 5421: 5422: 1985 Tampere, Hervanta, avohoitotilat ................................ . 16,5 Mmk 5423: 1986 Helsinki, Herttoniemi, 200 ss .................................... . 76,1 5424: Lahti, avohoitotilat .............................................. . 15,6 5425: 1987 Oulu, Tuira II, avohoitotilat ..................................... . 12,6 5426: Vantaa, Rekola, avohoitotilat + 200 ss ........................... . 88,3 5427: Helsinki, Malmi, 200 ss .......................................... . 81,2 5428: 1988 Helsinki, Malmi, avohoitotilat ................................... . 28,0 5429: 1989 Turku, pitkäaikaissairaalan saneeraus ............................. . 17,0 5430: Helsinki, Munkkiniemi, avohoitotilat ............................ . 25,5 5431: 5432: Kyseisten hankkeiden kokonaiskustannukset ten, että kaikki alle 26-vuotiaat tulevat välittö- 5433: ovat yhteensä 360,8 miljoonaa markkaa. Suurten mästi järjestelmällisen hammashuollon piiriin. 5434: kaupunkien osuus kaikista suunnitelmavuosille 5435: Tarkasteltaessa suurten kaupunkien voimavaro- 5436: 1985-89 merkityistä terveyskeskusten perusta- 5437: ja verrattuna valtakuntaan yleensä voidaan tode- 5438: miskustannushankkeista on runsas 41 % . 5439: ta, että kansanterveystyön käytössä olevan koko- 5440: Kun suurissa kaupungeissa toteutetaan raken- 5441: naisvoimavaran määrä suurissa kaupungeissa ei 5442: nushankkeita myös niin kutsuttuina käyttökus- 5443: ole tällä hetkellä yleisesti ottaen kovinkaan 5444: tannushankkeina, voidaan suurien kaupunkien 5445: huono. 5446: rakentamisen kokonaismäärää terveyskeskusten 5447: osalta pitää varsin merkittävänä. Suurissa kaupungeissa on kuitenkin ongelma- 5448: Hammashoidon osalta ollaan siirtymässä järjes- alueita, jotka edellyttävät keskimääräistä enem- 5449: telmään, jossa osa potilaan kustannuksista korva- män voimavarojen käyttöä, joten voimavarojen 5450: taan sairausvakuutusjärjestelmän kautta. Järjes- lisäys jatkossa on erityisen perusteltua. Sen ohessa 5451: telmän käyttöönoton yhteydessä on kuitenkin suurten kaupunkien oman hallinnon on erityises- 5452: otettu huomioon terveyskeskusjärjestelmän kehit- ti kiinnitettävä huomiota siihen, miten olemassa 5453: täminen. Järjestelmällisen hammashuollon piiriin olevat voimavarat jaetaan eri toimintojen kesken 5454: kuuluvia ikäluokkia lisätään samanaikaisesti si- tarpeiden jatkuvasti muuttuessa. 5455: 5456: Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1985 5457: 5458: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 5459: 1985 vp. -- EJC n:o 258 3 5460: 5461: 5462: 5463: 5464: Tili Riksdagens Herr Taimao 5465: 5466: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen De av sjukförsäkringen betalade sjukvårdser- 5467: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av sättningarna var år 1984 ca 1,5 miljarder mk, 5468: den 4 juni 1985 tili vederbörande medlem av varav över 900 miljoner mk var betalning för 5469: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot läkemedel, som ersätts delvis elier helt och hål- 5470: Peltola m.fl. undertecknade spörsmål nr 258: let. Läkartjänster ersattes med 138 miljoner mk, 5471: undersöknings- och vårdersättningarna uppgick 5472: Hur mycket av statens resurser används tili 174 miljoner mk samt ersättningarna för resor 5473: i Finland för att i form av sjukförsäk- och sjuktransporter tili 247 miljoner mk. Ersätt- 5474: ringar och skatteavdrag stöda utnyttjan- ningarna för sjukvård utgör ca 11,2 % av sjukför- 5475: det av privata hälsovårdsföretag, och säkringsersättningarnas sammanlagda belopp. 5476: vad har Regeringen för avsikt att göra 5477: för att inrikta dessa resurser på utvecklan- I den gällande riksomfattande pianeo för häl- 5478: det av den korumunala hälsovården? sovården för åren 1985--89 föreslås inom folk- 5479: hälsoarbetet att följande betydande anlägg- 5480: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningkostnadsprojekt skall genomföras i våra stora 5481: anföra följande: städer: 5482: 5483: 1985 Tammerfors, Hervanta, utrymmen för öppen vård ................ . 16,5 Mmk 5484: 1986 Helsingfors, Hertonäs, 200 sjukpl. ............................... . 76,1 5485: Lahtis, utrymmen för öppen vård ................................ . 15,6 5486: 1987 Uleåborg, Tuira II, utrymmen för öppen vård .................... . 12,6 5487: Vanda, Räckhals, utrymmen för öppen vård + 200 sjukplatser .... . 88,3 5488: Helsingfors, Malm, 200 sjukplatser ............................... . 81,2 5489: 1988 Helsingfors, Malm, utrymmen för öppen vård .................... . 28,0 5490: 1989 Åbo, sanering av sjukhus för långvård ............................ . 17,0 5491: Helsingfors, Munksnäs, utrymmen för öppen vård ................ . 25,5 5492: 5493: Totalkostnaderna för ifrågavarande projekt är tar utökas samtidigt, så att alla som är under 5494: sammanlagt 360,8 miljoner mk. De stora städer- 26 år direkt kommer att beröras av den organise- 5495: nas andel av alla de anläggningskostnadsprojekt rade tandvården. 5496: för hälsovårdscentalernas del som har antecknats Vid en granskning av de stora städernas resur- 5497: för planeringsåren 1985--89 är drygt 41 %. ser i jämförelse med läget i vårt land i alimänhet, 5498: Eftersom i de stora städerna också genomförs kan man fastslå att de totala resurser som folkhäl- 5499: byggnadsprojekt i form av s.k. driftskostnadspro- soarbetet förfogar över i de stora städerna inte för 5500: jekt, kan det totala byggandet för hälsovårds- närvarande allmänt taget är särskilt dåliga. I de 5501: centralernas del i våra stora städer anses vara stora städerna finns dock problemområden som 5502: mycket betydande. förutsätter större resurser än genomsnittet. Det är 5503: I fråga om tandvården är vi på väg mot ett därför i hög grad motiverat att också i fortsätt- 5504: system, där en del av patientens kostnader ersätts ningen öka resurserna. Vid sidan därav måste de 5505: via sjukförsäkringssystemet. I samband med att stora städernas egen förvaltning särskilt fästa 5506: systemet införs har man dock beaktat ett utveck- uppmärksamhet vid hur befintliga resurser 5507: lande av hälsovårdscentralsystemet. De ålders- fördelas mellan olika funktioner då behoven 5508: grupper som den organiserade tandvården omfat- fortlöpande förändras. 5509: 5510: Helsinfors den 4 juli 1985 5511: 5512: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 5513: 1985 vp. 5514: 5515: Kirjallinen kysymys n:o 259 5516: 5517: 5518: 5519: 5520: Peltola ym.: Vuokralaisten asumisoikeuden turvaamisesta peruskor- 5521: jattavissa taloissa 5522: 5523: 5524: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 5525: 5526: Helsingissä on jälleen sanottu irti vanhan myös viivyttely ja kohtuuttomat korjauskustan- 5527: vuokratalon kaikki vuokralaiset sillä perusteella, nukset, joiden avulla omistaja voi yrittää päästä 5528: että uusi omistaja peruskorjaa huoneistot. Pää- eroon vuokralaisista. 5529: kaupungissa tällaista tapahtuu jatkuvasti ja muis- Kunnille pitäisi antaa etuosto-oikeus vanhojen 5530: sakin kaupungeissa yksityinen vuokra-asuntokan- vuokra-asuntojen kaupoissa ja valtion tulisi 5531: ta on vähentynyt omistajien myytyä talot omis- myöntää niille edullisia asuntolainoja etuosto- 5532: tusasunnoiksi. oikeuden käyttämiseen ja talojen korjaukseen. 5533: Vuokralaiset maksavat vuokratalojen kustan- Näin parannettaisiin vanhaa asuntokantaa ja nii- 5534: nukset kokonaan ja usein moninkertaisesti. Laki den ihmisten asumista, jotka asuvat heikkotasoi- 5535: antaa omistajan saada tämän jälkeen vielä myyn- sissa vuokrataloissa. 5536: tivoiton itselleen samalla, kun vuokralaiset joutu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 5537: vat täysin turvattomina ulos asunnoistaan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 5538: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 5539: Huoneenvuokralakia on muutettava niin, että senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 5540: vuokralaista ei voi sanoa irti peruskorjauksen 5541: takia. Laissa on myös oltava sanktiot, joiden Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 5542: avulla vuokralaiselle turvataan oikeus palata ryhtyä vuokralaisten asumisoikeuden tur- 5543: asuntoonsa. Näiden pakotteiden on estettävä vaamiseksi peruskorjattavissa taloissa? 5544: 5545: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985 5546: 5547: Kati Peltola Timo Laaksonen Esko Helle 5548: Ulla-Leena Alppi Arvo Kemppainen Liisa Kulhia 5549: Pekka Leppänen Liisa Jaakonsaari Kaj Bärlund 5550: Marjatta Stenius-Kaukonen Lauha Männistö Mats Nyby 5551: Heli Astala 5552: 5553: 5554: 5555: 5556: 4285007904 5557: 1985 vp. - KK n:o 259 5558: 5559: 5560: 5561: 5562: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 5563: 5564: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa korjaustapoihin, jotka sallisivat asukkaiden asu- 5565: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, misen peruskorjauksen aikana kiinteistössä taikka 5566: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- edellyttäisivät vain viikon tai kuukauden poissa- 5567: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- oloa huoneistosta, jolloin korjaukset voitaisiin 5568: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pelto- toteuttaa esim. porraskäytävä kerrallaan asukkai- 5569: lan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä den lomien aikana. Aikaa myöten tällaiset kor- 5570: n:o 259: jaustavat tullevat myös Suomeen. Toistaiseksi 5571: peruskorjauksen toteuttaminen, jotta se olisi yli- 5572: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo päätänsä mahdollista, on lähes aina edellyttänyt 5573: ryhtyä vuokralaisten asumisoikeuden tur- kaikkien huoneistojen tyhjentämistä. Huoneistot 5574: vaamiseksi peruskorjattavissa taloissa? ovat lähes koko korjauksen ajan olleet asumiseen 5575: kelpaamattomia. 5576: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Nykyisessä huoneenvuokralaissa peruskorjaa- 5577: ti seuraavaa: mista ei ole nimenomaisesti mainittu ns. tehok- 5578: Hallituksen esitys huoneenvuokralainsäädän- kaana irtisanomisperusteena eli perusteena, jolla 5579: nön uudistamisesta (HE n:o 12711984 vp.) on vuokralaisen on luovutettava huoneisto vuokran- 5580: parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Esitystä antajan käyttöön, vaikka vuokralainen haluaisi 5581: laadittaessa oli esillä muun muassa kysymys pitää sitä edelleen hallinnassaan. Käytännössä 5582: vuokralaisen hallinnan suojan turvaamisesta pe- peruskorjaus on kuitenkin katsottu nimenomai- 5583: ruskorjaustilanteissa nykyistä tehokkaammin esi- sesti mainittuihin syihin rinnastettavaksi tai 5584: merkiksi siten, että peruskorjauksen ajaksi vuok- muuksi erityisen painavaksi syyksi, joka huoneen- 5585: ralaiselle olisi ollut tarjottava kohtuullinen asun- vuokralain 37 §:n 2 kohdan mukaan myös oi- 5586: to. Myös vuokrasuhteet olisivat jatkuneet, jos keuttaa vuokranantajan irtisanomaan vuokralai- 5587: vuokralainen olisi sitä halunnut ja vuokralainen sen. Tämä olisi mahdollista edelleen myös uuden 5588: olisi siis voinut palata huoneistoansa peruskor- eduskunnan käsiteltävänä olevan huoneenvuok- 5589: jauksen jälkeen. Tätä mahdollisuutta selvitettiin ralain mukaan. Irtisanomisen tehokkuus olisi siis 5590: perusteellisesti valmistelussa. Valmisteluun otti- edelleen ratkaistava tapaus kerrallaan ja riippuisi 5591: vat osaa Vuokralaisten Keskusliitto, Suomen peruskorjauksen laajuudesta ja käytettävissä ole- 5592: Kiinteistöliitto, Suomen Ammattiliittojen Kes- vasta peruskorjauksen tekniikasta ja toteuttamis- 5593: kusjärjestö SAK ja Suomen Työnantajain Keskus- tavasta. 5594: liitto STK. Peruskorjauksen tarpeessa olevasta rakennus- 5595: Kun maamme asuntokannasta on jo nyt perus- kannasta valtaosa sijaitsee suurimmissa kaupun- 5596: korjauksen tarpeessa 1950-luvulla ja sitä aikai- geissa. Näissä on myös kysyntään nähden suurin 5597: semmin valmistuneet rakennukset ja 1960-luvun vuokra-asuntojen vajaus. Vaikka peruskorjauksen 5598: asuntokantakio monin paikoin alkaa sitä olla, on ajaksi sijaisasunnon osoittamista voidaan pitää 5599: peruskorjauksen toteuttamista myös tuettava. Jos yksittäisen vuokralaisen näkökulmasta kohtuulli- 5600: peruskorjauksia ei tehdä ajallaan, talot on lopulta sena vaatimuksena, ei sitä ole kovin monellakaan 5601: korjauskelvottomina purettava tai korjattavissa paikkakunnalla mahdollista toteuttaa sijaisasun- 5602: vain erittäin korkein, uustuotantoa kalliimmin noiksi sopivien asuntojen puutteen vuoksi. Tästä 5603: kustannuksin. Yleensä ajallaan suoritettu perus- syystä ehdotukseen uudeksi huoneenvuokralaiksi 5604: korjaus on selvästi edullisempaa kuin vanhan ei otettu sijaisasunnon osoittamisvelvollisuutta. 5605: rakennuksen purkaminen ja uuden rakentami- Säännös jäisi "kuolleeksi kirjaimeksi" tosiasiallis- 5606: nen. ten toteuttamismahdollisuuksien puuttuessa ja 5607: Peruskorjaustekniikka ja peruskorjauksen orga- myös peruskorjauksen toteuttamisen esteeksi. 5608: nisointi ovat Suomessa ja etenkin eräissä muissa Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita sitä, 5609: Euroopan maissa olleet voimakkaan kehitvksen etteikö kaikin tavoin olisi pyrittävä sellaisiin pe- 5610: kohteena. Toistaiseksi Suomessa ei ole päästy ruskorjauksen toteuttamismuotoihin, jotka mah- 5611: 1985 vp. -- ~ n:o 259 3 5612: 5613: dollistavat vuokrasuhteitten säilymisen ja tarjoa- rantamisesta annetun asetuksen 15 §:n 1 mo- 5614: vat vuokralaisille peruskorjauksen ajaksi kohtuul- mentissa edellytetäänkin, että perusparannetta- 5615: lisen asunnon. van kiinteistön rakennusten arvon ja perusparan- 5616: Valtio tukee peruskorjauksen toteuttamista nuskustannusten yhteismäärän tulee olla valtion 5617: sekä myöntämällä lainoja että jakamalla korkotu- asuntolainoittaman uustuotannon vastaavaan ra- 5618: kea peruskorjaukseen otetuille lainoille. Tässä kennuskustannus-, laatu- sekä varustetasoon ver- 5619: yhteydessä on pyritty vaikuttamaan asukkaiden rattuna kohtuullinen. Asuntohallitus on pitänyt 5620: aseman huomioon ottamiseen sekä korjauksen lähtökohtana, että perusparannushankkeiden 5621: aikana että sen päätyttyä. Asuntohallitus on siten kustannustaso saa olla enintään 75 prosenttia 5622: ohjeissaan (Vuokratalojen asukkaiden valintaoh- vastaavan uustuotannon hankintakustannuksista. 5623: jeet, asuntohallituksen ohjekirja 02.1, maaliskuu Kustannustasoon vaikuttaa luonnollisesti myös 5624: 1985, s. 23--24) pitänyt lähtökohtana, että voi- se, missä kunnossa rakennus on, kun peruskor- 5625: massa olevat vuokrasuhteet pyritään säilyttämään jaus käynnistetään. Mitä heikkokuntoisempi ra- 5626: ja asukkaille varaamaan tilaisuus palata asun- kennus on, sitä laajemmasta ja kalliimmasta 5627: toonsa tai sitä lähinnä vastaavaan, jos asuntoa ei korjauksesta on kyse. 5628: perusparantamisen jälkeen enää ole. Perusparan- Peruskorjauksen toteuttamista ja peruskorjauk- 5629: nustapauksissa on katsottu voitavan poiketa ruo- sen jälkeisen kustannustason kohtuullisuutta voi- 5630: kakunnan tuloille, varallisuudelle ja henkilölu- daan edistää myös peruskorjauksen rahoitukseen 5631: vulle asetetuista edellytyksistä, jos asukkaalle vaikuttamalla. 5632: osoitetaan pysyvä, yhtä suuri tai vastaavantyyppi- Vuokratalojen peruskorjaukseen on ollut mah- 5633: nen asunto kuin hänellä on ollut perusparannet- dollista saada asuntolainaa vuodesta 1973 alkaen. 5634: tavassa rakennuksessa. Samoin kunta voi asunto- Vuokra-asuntojen hankintaan myönnetyille lai- 5635: tuotantolain 15 e §:n 1 momentin nojalla antaa noille on ollut mahdollista saada korkotukea 5636: luvan käyttää tilapäisesti aravavuokra-asuntoja vuodesta 1981 alkaen. Kuluvan vuoden maalis- 5637: perusparantamisen takia asunnoistaan pois joutu- kuun alusta korkotukea voi saada myös vuokra- 5638: neille, vaikka nämä eivät täyttäisi aravavuokra- asunnon peruskorjausta varten. Sitä voidaan 5639: asuntoon tuleville asetettuja edellytyksiä. Tällöin edelleen saada myös vuokratalon hankintaan ja 5640: edellytetään kuitenkin, että käyttö on väliaikaista rakentamiseen. Myös korkotuen saajien piiriä on 5641: ja ettei näin olennaisesti vaikeuteta muiden asun- laajennettu. Korkotukea voivat nyt saada kunnat, 5642: nontarvitsijoiden asunnonsaantimahdollisuuksia. kuntainliitto, asuntotuotantolain 6 §:n 1 mo- 5643: Valtion lainoittamissa vuokratalojen peruspa- mentissa tarkoitetut asuntojen vuokraamista sosi- 5644: rannuksissa on käytetty erilaisia ratkaisuja. Joissa- aalisin perustein harjoittavat yhteisöt, vakuutus- 5645: kin tapauksissa rakennus on tyhjennetty koko- toimintaa harjoittava yhteisö sekä kunnan, kun- 5646: naan, jolloin vuokralaiset on irtisanottu. Tällöin tainliiton tai edellä mainitun yhteisön tosiasialli- 5647: kunta on osoittanut heille toisen vuokra-asunnon sessa omistuksessa oleva osakeyhtiö. Myös asunto- 5648: ja useimmiten heille on varattu myös tilaisuus ja erityisryhmille ylläpitävä yhteisö voi saada 5649: päästä muuttamaan takaisin perusparannettuun korkotukea. Korkotukilainan vuokra-asunnon pe- 5650: asuntoon. Perusparannustoimenpiteiden laadusta ruskorjaamista varten voi saada myös muu kuin 5651: riippuen on työt voitu joskus järjestää myös siten, edellä mainittu yhteisö. 5652: että vain osa huoneistoista on tyhjennetty asuk- Laki asuntojen perusparantamisesta tuli myös 5653: kaiden siirtyessä tilapäisesti talon ennestään tyh- kuluvan vuoden maaliskuun alusta koskemaan 5654: jillään olleisiin huoneistoihin, jolloin vuokrasuh- koko maata. Sitä ennen asuntojen perusparan- 5655: de on voinut jatkua keskeytyksettä. Kaikissa nusta oli jo kokeiltu vuodesta 1979 alkaen valtio- 5656: tapauksissa asuntojen tyhjentäminen ei ole ollut neuvoston hyväksymillä alueilla. Maaliskuun 5657: lainkaan tarpeen, vaan asukkaille on esim. järjes- alusta tuli mahdolliseksi myös saada lainaa asuin- 5658: tetty keitto- tai peseytymismahdollisuus muihin ympäristön parannukseen. Perusparannuslainoja 5659: tiloihin. Kunnan aktiivisuus on ollut keskeisenä on sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia. Molem- 5660: tekijänä vuokralaisten aseman turvaamisessa. Pe- mat ovat yleistä korkotasoa edullisempia. 5661: rusparannustekniikan kehittyessä ja parannustöi- Esityksessään huoneenvuokralainsäädännön 5662: den nopeutuessa tulevat myös asukkaiden siirtä- uudistamiseksi hallitus on erityisesti kiinnittänyt 5663: misestä aiheutuvat ongelmat vähenemään. huomiota jo olemassa olevien vuokra-asuntojen 5664: Myös kustannusten kohtuullisuuteen on kiin- pysymiseen edelleen vuokra-asuntokäytössä. 5665: nitettävä erityistä huomiota. Asuntojen peruspa- Hallituksen toiminnan tavoitteena on, että 5666: 4 1985 vp. - KK n:o 259 5667: 5668: peruskorjaukset voitaisiin toteuttaa vuokralaisten että asuntoja kannattaisi peruskorjauksen jäl- 5669: asumisen jatkuvuutta mahdollisimman vähän keenkin pitää vuokralla. 5670: häiritsemällä, kohtuullisin kustannuksin ja siten, 5671: 5672: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1985 5673: 5674: Ympäristöministeri Matti Ahde 5675: 1985 vp. - KK n:o 259 5 5676: 5677: 5678: 5679: 5680: Tili Riksdagens Herr Talman 5681: 5682: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skulle tillåta invånarna att bo kvar i fastigheten 5683: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av under grundreparationen elier som skulie 5684: den 4 juni 1985 tili vederbörande medlem av förutsätta att lägenheten lämnas för bara en 5685: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- vecka eller en månad, varvid reparationerna skul- 5686: dagsledamot Peltola m.fl. undertecknade spörs- le kunna utföras t.ex. i en trappa i sänder under 5687: mål nr 259: invånarnas semester. Med tiden torde dylika 5688: reparationsmetoder tas i bruk även i Finland. 5689: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Tilis vidare har en grundreparation, för att den 5690: för att trygga hyresgästernas rätt tili bo- överhuvud skall vara möjlig, nästan alitid 5691: stad i hus som grundrepareras? förutsatt att alla lägenheter töms. Lägenheterna 5692: har under nästan hela tiden för reparationen varit 5693: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt obeboeliga. 5694: anföra följande: 1 den nuvarande hyreslagen nämns inte grund- 5695: Regeringens proposition med förslag tili revi- reparation som s.k. effektiv uppsägningsgrund, 5696: dering av hyreslagstiftningen (RP nr 12711984 dvs. en grund, på viiken hyresgästen måste 5697: rd.) är som bäst under behandling i riksdagen. överlämna lägenheten tili hyresvärdens förfogan- 5698: När propositionen utarbetades var det bland de, trots att hyresgästen fortfarande vill hålla den 5699: annat frågan om att på ett effektivare sätt än i sin besittning. 1 praktiken har dock grundrepa- 5700: förut säkra hyresgästernas besittningsrätt, t.ex. ration uttryckligen ansetts som en orsak som kan 5701: genom att erbjuda hyresgästen en skälig bostad jämställas med nämnda orsaker elier som annan 5702: under tiden för grundreparationen. Också hyres- särskilt vägande orsak, som enligt 37 § 2 punkten 5703: förhållandena skulie ha fortsatt om hyresgästen hyreslagen ger hyresvärden rätt att uppsäga hy- 5704: så hade önskat och hyresgästen skulie sålunda ha resgästen. Detta skulle fortfarande vara möjligt 5705: kunnat återvända till sin lägenhet efter grundre- enligt den nya hyreslag som behandlas av riks- 5706: parationen. Denna möjlighet utreddes grundligt dagen. Uppsägningens verkan skulle således fort- 5707: under beredningsarbetet. 1 utarbetandet deltog farande avgöras från fall tili fali och skulie bero 5708: Vuokralaisten Keskusliitto, Suomen Kiinteistö- på grundreparationens omfattning och den tek- 5709: liitto, Finlands Fackförbunds Centralorganisation nik och de metoder som står tili förfogande. 5710: FFC och Arbetsgivarnas i Finland Centralförbund Största delen av det byggnadsbestånd som är i 5711: AFC. behov av grundreparation finns i de största 5712: Då den del av landets bostadsbestånd som städerna. Här finns också den största bristen på 5713: byggdes på 1950-talet och tili vissa delar också de hyresbostäder i förhållande tili efterfrågan. Trots 5714: byggnader som uppfördes på 1960-talet börjar att anvisande av en reservbostad under tiden för 5715: vara i behov av grundreparation, måste grundre- grundreparationen kan anses som ett skäligt krav 5716: parationsverksamheten också stödas. Om grund- från den enskilde hyresgästens synpunkt sett, 5717: reparationerna inte utförs i tid, kan husen tili sist finns det inte på särskilt många orter möjligheter 5718: inte repareras utan måste rivas. Reparationskost- tili detta på grund av bristen på lämpliga reserv- 5719: naderna skulie bli mycket höga, högre än kost- bostäder. Av denna orsak intogs inte någon 5720: naderna för nyproduktion. 1 alimänhet är en skyldighet att anvisa reservbostad i förslaget tili 5721: grundreparation som utförs i tid klart förmånli- ny hyreslag. Stadgandet skulie förbli "en död 5722: gare än rivning av en gamma! byggnad och bokstav'' på grund av bristen på realistiska realise- 5723: uppförande av en ny. ringsmöjligheter och bli ett hinder för genomfö- 5724: Grundreparationstekniken och organiserandet randet av grundreparationer. 5725: av grundreparationerna har i Finland och framför Vad som ovan sagts betyder dock inte att man 5726: alit i vissa andra europeiska Iänder varit förmål inte med alla ruedel skall sträva efter sådana 5727: för kraftig utveckling. Tilis vidare har man i former av grundreparation som möjliggör att 5728: Finland inte utvecklat reparationsmetoder som hyresförhållanden består och under tiden för 5729: 6 1985 vp. - KK n:o 259 5730: 5731: grundreparationen erbjuder hyresgästerna en skä- Särskild uppmärksamhet måste fästas även vid 5732: lig bostad. kostnadernas skäliga nivå. 1 15 § 1 mom. förord- 5733: Staten stöder grundreparationer både genom ningen om grundförbättring av bostäder 5734: att bevilja lån och genom att utdela räntestöd för förutsätts att det sammanlagda beloppet av bygg- 5735: lån som upptagits för grundreparation. 1 detta nadernas pris och grundförbättringskostnaderna 5736: sammanhang har man försökt påverka beaktan- skall vara skäligt jämfört med motsvarande bygg- 5737: det av invånarnas ställning både under tiden för nadskostnads-, kvalitets- · och utrustningsnivå 5738: reparationen och efter att den slutförts. Bostads- inom den av staten bostadsbelånade nyproduk- 5739: styrelsen har sålunda i sina anvisningar (Anvis- tionen. Bostadsstyrelsen har haft som utgångs- 5740: ningar för invånarval i hyreshus, Bostadsstyrel- punkt att grundförbättringsprojektens kost- 5741: sens instruktionsbok D2.1, mars 1985, s. 23-24) nadsnivå får vara högst 75 % av anskaffnings- 5742: utgått från att gällande hyresförhållanden bibe- kostnaderna för motsvarande nyproduktion. 5743: hålls och att invånaren har möjlighet att återvän- Kostnadsnivån påverkas naturligtvis även av det i 5744: da till sin bostad om den finns kvar efter vilket skick byggnaden är då grundreparationen 5745: grundreparationen, annars till en som närmast inleds. Ju sämre skick, desto mera omfattande 5746: motsvarar denna. Det har ansetts möjligt att i och dyrare blir reparationen. 5747: grundförbättringsfall avvika från de uppställda Man kan även främja genomförandet av 5748: kraven på hushållets inkomster, förmögenhet och grundreparationen och bevarandet av en skälig 5749: personantal, om den bostad som anvisas är högst kostnadsnivå efter grundreparationen genom att 5750: lika stor eller av motsvarande typ som den som påverka finansieringen av grundreparationen. 5751: hushållet har haft i den byggnad som grundför- Det har varit möjligt att få bostadslån för 5752: bättras. Likaså kan kommunen med stöd av grundreparation av hyreshus från och med år 5753: 15 e § lagen om bostadsproduktion tillåta att 1973. För de lån som beviljats för anskaffning av 5754: personer som på grund av grundförbättring hyreshus har man kunnat få räntestöd från och 5755: tvingats lämna sin bostad, tillfälligt får använda med år 1981. Från och med början av mars 5756: aravahyresbostäder, fastän de inte uppfyller de innevarande år kan man få räntestöd även för 5757: krav som uppställts för personer som får bo i grundreparation av hyreshus. Räntestöd kan allt- 5758: aravahyresbostäder. Härvid förutsätts dock att jämt fås även för anskaffning och uppförande av 5759: användningen är tillfällig och att det tillfälliga hyreshus. Kretsen av dem som kan få räntestöd 5760: arrangemanget inte väsentligt påverkar andra har även utvidgats. Räntestöd kan nu ges kom- 5761: bostadsbehövandes möjligheter att erhålla bo- muner, kommunalförbund, i 6 § 1 mom. lagen 5762: stad. om bostadsproduktion avsedda samfund som 5763: 1 de grundförbättringar av hyreshus som staten bedriver uthyrning av bostäder på sociala 5764: beviljat lån för har man använt olika lösningar. 1 grunder, samfund som bedriver försäkringsverk- 5765: vissa fall har byggnaden tömts i sin helhet och samhet samt aktiebolag som är i kommunalför- 5766: hyresgästerna sagts upp. Kommunen har härvid ~unds eller ovan nämnt samfunds faktiska ägo. 5767: anvisat dem en annan hyresbostad och oftast har Aven samfund som upprätthåller bostäder för 5768: de också beretts tillfälle att flytta tillbaka till den specialgrupper kan få räntestöd. Räntestödslån 5769: grundförbättrade bostaden. Beroende på grund- för grundreparation av hyresbostad kan beviljas 5770: förbättringsåtgärdens art har arbetena ibland även annat än ovan nämnt samfund. 5771: kunnat organiseras även så, att endast en del av Lagen om grundförbättring av bostäder ut- 5772: lägenheterna har tömts medan invånarna tillfäl- sträcktes från och med ingången av mars detta år 5773: ligt flyttat in i lägenheter som stått tomma från till att gälla hela landet. Dessförinnan hade 5774: förut. 1 detta fall har hyresförhållandet kunnat experiment med grundförbättring av bostäder 5775: fortgå utan avbrott. 1 många fall har det inte alls gjorts redan från och med år 1979 på områden 5776: varit nödvändigt att tömma bostäderna, utan som godkänts av statsrådet. Vid ingången av 5777: invånarna har t.ex. beretts kok- och tvättmöjlig- mars blev det möjligt att även få lån för förbätt- 5778: heter i andra utrymmen. Kommunens aktivitet ring av boendemiljön. Det finns såväl kortfristiga 5779: har haft central betydelse då det gällt att trygga som långfristiga grundförbättringslån. Vartdera 5780: hyresgästernas ställning. 1 och med att grundför- slaget av lån har en räntenivå som är fördelakti- 5781: bättringstekniken utvecklas och förbättringsarbe- gare än den ailmänna räntenivån. 5782: tena kan utföras snabbare kommer även pro- 1 sin proposition med förslag till revidering av 5783: blemen till följd av invånarnas förflyttning att hyreslagstiftningen har regeringen fäst särskild 5784: minska. uppmärksamhet vid möjligheten att även fram- 5785: 1985 vp. - KK n:o 259 7 5786: 5787: gent använda det redan existerande hyresbostads- med minsta möjliga störningar i hyresgästernas 5788: beståndet som hyresbostäder. boende, med skäliga kostnader och så att det 5789: Målsättningen för regeringens verksamhet är lönar sig att hyra ut bostäderna även efter 5790: att grundreparationerna skall kunna genomföras grundreparationen. 5791: 5792: Helsingfors den 2 oktober 1985 5793: 5794: Miljöminister Matti Ahde 5795: 1985 vp. 5796: 5797: Kirjallinen kysymys n:o 260 5798: 5799: 5800: 5801: 5802: Kortesalmi: Vesioikeusasiain käsittelyn nopeuttamiseksi tarvittavista 5803: toimenpiteistä Iijoki-vesistön alueella 5804: 5805: 5806: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 5807: 5808: Vesioikeusasiain käsittelyn hitaus on ollut määräisten istutusten tuottamasta tuloksesta ja 5809: esillä lehdistössä sekä kansalaisten keskusteluissa saavat korvaukset jo aiheutuneista vahingoista 5810: eri puolilla Suomea viime aikoina. Iijoen vesistö- aikaisintaan 10-20 vuoden kuluttua. 5811: alueen asukkaat ovat myös saaneet oppia kanta- Iijoen vesistöalueelle on ollut vahvistettuna 5812: pään kautta asian ratkaisun saamisen hitauden ainakin kahdeksan lauttaussääntöä. Vanhin voi- 5813: sekä oman vaikuttamisen mahdottomuuden massa oleva lauttaussääntö on vahvistettu Iijoen 5814: as1an lupakäsittelyssä ja viranomaisissa. yläosalle vuonna 1927 ja tuorein Iijoen alaosalle 5815: Iijoen vesistöalueen alaosalle Pohjolan Voima 1953. Näissä lauttaussäännöissä mainittujen uit- 5816: Oy on rakentanut viisi voimalaitosta 1960-luvul- toväylän kuntoonpanotöiden toteuttamisen lisäk- 5817: la. Lupahakemus ensimmäisen voimalaitoksen, si ovat metsähallitus ja Iijoen uittoyhdistys to- 5818: Pahkakosken, rakentamiseksi on jätetty vesistö- teuttaneet pääasiassa 1950-luvulla usean kymme- 5819: toimikunnalle 1950-luvun lopulla. Lupa rakenta- nen uittopadon rakentamisen sekä yli miljoona 5820: miseen myönnettiin 1961. Viidennen voimalai- m 3 käsittävät ruoppaukset ilman asiaankuuluvia 5821: toksen, Raasakan, lupahakemus on jätetty Poh- vesioikeuden lupia. Metsähallitus on kuitenkin 5822: jois-Suomen vesioikeudelle 1967 ja lupa rakenta- pannut vireille hakemuksia uittosääntöjen muut- 5823: miseen myönnettiin 1969. Muiden voimalaitos- tamiseksi Livojoen yläosalla ja Mäntyjoella jo 5824: ten kuin Raasakan lupakäsittelyn osalta asian vuonna 1938, Iijoen yläosalla vuonna 1940 sekä 5825: ratkaisu kesti kokonaisuudessaan 20-25 vuotta. Näljängän vesistössä 1960. Iijoen alaosan uitto- 5826: Lopullisesti rakentamisasia ratkaistiin korkeim- säännön muuttamisasian voimalaitosten rakenta- 5827: man hallinto-oikeuden päätöksellä 23. 10.1980 misen muuttaneelia uoman osalla ovat panneet 5828: voimalaitoksen rakentamisen seurauksena hei- vireille Pohjolan Voima Oy ja metsähallitus yh- 5829: kentyneiden kalakantojen hoitovelvoitteesta sekä teisesti vuonna 1974. Eduskunnan oikeusasiamie- 5830: vesiylioikeuden päätöksellä 6.4.1984 kalatalous- helle tehdyn kantelun seurauksena (oikeusasia- 5831: vahinkojen korvaamiseksi. Raasakan voimalaitok- miehen päätös 1975) vesihallitus pani vireille 5832: sen rakentamisesta aiheutuneet vahingonkorvaukset 1977 Loukusanjoen uittosäännön muutoshake- 5833: ovat edelleen vesiylioikeuden ratkaistavana. muksen ja 1980 Kostonjoen uittosäännön muu- 5834: Iijoen vesistöalueen yläosille on vesihallituksen toshakemuksen. Edelleen on hakemusten valmis- 5835: 1960-luvun alussa vireille panemina hakemusasi- telu kesken mm. Livojoen, Siuruanjoen, Kouvan- 5836: oina myönnetty luvat 1960-luvun puolivälissä joen, Pärjänjoen, Hirvasjoen ja eräiden pienem- 5837: Koston- ym. järvien sekä Irni- ym. järvien sään- pien purovesistöjen uittosääntöjen muuttamiseksi 5838: nöstelyyn sekä sitä varten tarpeellisten rakentei- tai kumoamiseksi. 5839: den ja laitteiden tekemiseen. Asian käsittely on Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi on 5840: kuitenkin edelleen kesken säännöstelyjen heiken- vesihallituksessa valmistellussa 25.4.1985 päivä- 5841: tämien kalakantojen hoidon sekä kalatalousva- tyssä vastauksessaan Liisa Kulhian ym. kansan- 5842: hinkojen korvaamisen osalta. Lupapäätöksissä edustajien tekemään eduskuntakyselyyn esittä- 5843: asian selvittämiseen oli varattu kolmen vuoden nyt, ettei vanhojen keskeneräisten katselmustoi- 5844: määräaika. Selvitykset on toimitettu vasta 1983 mitusten suuri määrä ole niin huolestuttava kuin 5845: vesioikeuteen, jolloin katselmustoimitusten lop- miltä se vesihallituksen pitämien tilastojen perus- 5846: puunsaattaminen voitiin käynnistää. Mikäli asian teella näyttää. Vastauksessa esitetyt perustelut 5847: käsittely etenee entisellä tavalla, on odotettavissa, sovellettuna Iijoen vesistöalueella olevien vesistö- 5848: että vahingonkärsijät pääsevät nauttimaan täysi- hankkeiden käsittelystä saatuihin kokemuksiin 5849: 5850: 428500773K 5851: 2 1985 vp. - KK n:o 260 5852: 5853: ovat herättäneet Iijoen varren asukkaissa seuraa- että tuomwtstuimen lainvoimaisella päätöksellä 5854: vanlaisia kysymyksiä: viranomaiselle määrätyt velvoitteet on täytettävä 5855: 1. Onko myös Iijoen vesistössä jo 1930-luvulta joutuisasti ja asetettuja määräaikoja noudattaen. 5856: vireillä olleen 15 eri vesirakennushankkeen kat- Kuka ottaa vastatakseen jo aikaisemmin tapah- 5857: selmusten ja asian päätökseen saattamisen kesto- tuneista virkamiesten tekemistä virheistä? Yksi- 5858: aikaa 20-50 vuotta pidettävä kohtuullisena? tyisissä firmoissa virheen tehneet olisi jo paljon 5859: 2. Onko myös Iijoen vesistössä vireillä olleista nopeammin pieneromistäkin virheistä erotettu, 5860: katselmuksista suurin osa sellaisia, joita ei ole mutta näyttää siltä, että koko virkakoneisto pyr- 5861: tarkoitettukaan saattaa loppuun, mutta joita pi- kii vain peittelemään ja vähättelemään tapahtu- 5862: detään varmuuden vuoksi vireillä? neita virheitä, viivytyksiä ja laiminlyöntejä. Onko 5863: 3. Onko myös Iijoen vesistössä vireillä olleista vahingonteon kohteeksi joutuneen hallintoala- 5864: katselmuksista osa sellaisia, että hakijan intressis- maisen yksin vastuu siitä, että asian käsittely 5865: sä on ollut toimituksen pitkittäminen? Pisimmän kestää vuosikymmeniä? 5866: ajan ovat olleet ratkaisematta metsähallituksen Iijoen vesistöalueen asukkaita kauhistuttaa mi- 5867: vireille panemat toimitukset. nisteri Yläjärven vastauksessa esittämät keinot 5868: 4. Voidaanko todella asian käsittelyn nopeuttamiseksi. Näiden avulla 5869: - automaattisen tekstinkäsittelyn käyttöön- nopeimmillaankin saadaan kaikki Iijoella 20-50 5870: otolla vuotta vireillä olleet asiat ratkaistuksi 10-20 5871: - maanmittauslaitoksen asiantuntemuksen vuodessa, jolloin taas ehtii uusi sukupolvi asian- 5872: hyväksikäytöllä omaisia päätöksiä odottamaan. Olisikin kai koh- 5873: tuullinen vaatimus, että vanhojen asioiden hoita- 5874: - vesioikeuksien ja katselmustoimitusta suo- 5875: rittavien toimitusmiesten yhteistoiminnalla ja miseen tilapäisesti sijoitetaan niin paljon voima- 5876: menettelytapojen kehittämisellä ja täsmentämi- varoja, että asiat saavat lopullisen ratkaisunsa 5877: sellä 1-2 vuodessa viimeistään tämän 1980-vuosi- 5878: kymmenen kuluessa. 5879: - katselmuskustannusten perimisjärjestelmän 5880: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 5881: yksinkertaistamisella ja selkiinnyttämisellä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 5882: nopeasti vaikuttaa siihen, että myös tällä hetkellä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 5883: kauan vireillä olevat keskeneräiset asiat saadaan 5884: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 5885: pikaisesti päätökseen? 5886: 5. Halutaanko työvoimapulaan vedoten osoit- Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- 5887: taa vesirakennushankkeissa vallitsevan oikeus- miin Iijoen vesistöalueella vesihallinnon 5888: lupajärjestelmän heikkous ja valmistella siten ja metsähallinnon voimavarojen ohjaami- 5889: hallinnolliseen lupajärjestelmään siirtymistä? seksi suunnitteluun ja katselmustoimi- 5890: Eduskunnan oikeusasiamies on tehtyjen kante- tuksiin siten, että asiakirjojen valmistelu 5891: tujen seurauksena antanut päätökset vuonna keskeneräisiltä osin saadaan mahdollisim- 5892: 1975, 1977 ja 1981 ja kiirehtinyt mm. Iijoella man nopeasti, mieluimmin vuoden ku- 5893: vireillä olleiden asioiden päätökseen saantia ja luessa, vesioikeuskäsittelyyn, sekä 5894: tehnyt esityksiä mm. asioiden käsittelyjärjestyk- aikooko Hallitus ryhtyä toimiin järjes- 5895: seen ja henkilökunnan lisäämiseksi katselmustoi- tääkseen riittävät määrärahat vesioikeuk- 5896: mituksiin ja vesituomioistuimiin. Näin on vä- siin ja vesiylioikeuteen tarpeellisten lisä- 5897: häistä parannusta keskeneräisten asioiden käsitte- henkilöiden palkkaamiseen, jotta 1930- 5898: lyssä saatukin aikaiseksi. Kuitenkaan kuluneiden 1960-luvuilla ilman lupaa toteutetuista 5899: kymmenen vuoden aikana ei ole saatu kuin tai vireille pannuista asioista saataisiin 5900: murto-osa jo ennen oikeusasiamiehen asiaan lopulliset päätökset valmiiksi viimeistään 5901: puuttumista kymmeniä vuosia ratkaisematta ol- 1980-luvulla, sekä 5902: leita asioita päätökseen. aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että 5903: Oikeuskansleri on päätöksessään vuonna 1984 vesihallitus peruuttaisi vuosikymmeniä 5904: todennut erään 1960-luvulla vireille pannun vireillä olleiden tarpeettomien vesiraken- 5905: hankkeen lupakäsittelyn kestäneen kohtuutto- nushankkeiden lupahakemukset Iijoki- 5906: man kauan ja vastaisen varalle huomauttanut, vesistön alueella? 5907: 5908: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985 5909: J. Juhani Kortesalmi 5910: 1985 vp. - KK n:o 260 3 5911: 5912: 5913: 5914: 5915: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 5916: 5917: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa luvat on 1960-luvulla myönnetty, on kalakanto- 5918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jen hoidon ja kalatalousvahinkojen osalta aika- 5919: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- naan edistynyt hitaasti ja on sen vuoksi vesioikeu- 5920: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- dessa vielä katselmusvaiheessa. Asiasta on kuiten- 5921: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. Ju- kin 5.6.1985 annettu oikeuskanslerin päätös, 5922: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta jossa on todettu mm., että vesioikeuden määrää- 5923: kysymyksestä n:o 260: män selvitystyön viivästyminen on johtunut osak- 5924: si viranomaisista, osaksi heistä riippumattomista 5925: Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- . syistä. Tältä osin asia eteneekin nykyisellään 5926: miin Iijoen vesistöalueella vesihallinnon tyydyttävästi. 5927: ja metsähallinnon voimavarojen ohjaami- 5928: Mitä sitten tulee Iijoen vesistöalueen uittoväy- 5929: seksi suunnitteluun ja katselmustoimi- 5930: lähankkeisiin, niin näiden hankkeitten tilaa ja 5931: tuksiin siten, että asiakirjojen valmistelu 5932: vaiheita on varsin laajalti käsitelty tehdyn kysy- 5933: keskeneräisiltä osin saadaan mahdollisim- 5934: myksen perusteluissa. Hankkeita on ennen vesi- 5935: man nopeasti, mieluimmin vuoden ku- 5936: hallituksen perustamista toteutettu ilman asian- 5937: luessa, vesioikeuskäsittelyyn, sekä 5938: mukaisia lupia ja lupakysymysten hoito on jälki- 5939: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin järjes- käteen ollut vaikeaa ja aikaa viepää. Tähän asiaan 5940: tääkseen riittävät määrärahat vesioikeuk- on puuttunut myös eduskunnan oikeusasiamies 5941: siin ja vesiylioikeuteen tarpeellisten lisä- antamissaan päätöksissä. Eräisiin kysymyksessä 5942: henkilöiden palkkaamiseen, jotta 1930- tarkoitetuista uittohankkeista on jo saatu lainvoi- 5943: 1960-luvuilla ilman lupaa toteutetuista mainen päätös, korvausasioita lukuun ottamatta. 5944: tai vireille pannuista asioista saataisiin Tällaisia hankkeita ovat Iijoen alaosan, Livojoen 5945: lopulliset päätökset valmiiksi viimeistään yläosan ja Mäntyjoen sekä Loukusanjoen uitto- 5946: 1980-luvulla, sekä sääntöjen muuttamishankkeet. Lisäksi Iijoen ylä- 5947: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että osaa koskevaan uittoväylähankkeeseen on saatu 5948: vesihallitus peruuttaisi vuosikymmeniä vuonna 1984 vielä lainvoimaa vailla oleva vesi- 5949: vireillä olleiden tarpeettomien vesiraken- oikeuden päätös. Eräät hankkeista sen sijaan ovat 5950: nushankkeiden lupahakemukset Iijoki- tällä hetkellä vesioikeuskäsittelyssä, joko siten, 5951: vesistön alueella? että katselmustoimitus on meneillään, tai siten, 5952: että katselmustoimitus on suoritettu, mutta vesi- 5953: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- oikeuden päätöstä ei ole toistaiseksi annettu. 5954: ti seuraavaa: Osassa uittosääntöjen kumoamishankkeista suun- 5955: Iijoen vesistöalueella on ollut ja on yhä vireillä nitelmat taas ovat keskeneräisiä eikä niitä ole 5956: useita laajoja vesioikeusasioita. Asiat ovat koske- vielä voitu saattaa vesioikeuskäsittelyyn. 5957: neet lähinnä voimalaitosten rakentamishankkei- Iijoen vesistöalueen uittosääntöjen muuttamis- 5958: ta, järvien säännöstelyhankkeita ja uittosääntöjen ja kumoamishankkeita on hoidettu osaksi metsä- 5959: muuttamis- ja kumoamishankkeita. Hankkeiden hallituksen, osaksi vesihallituksen toimesta. Vii- 5960: vesilain mukainen lupakäsittely on eräiltä osin me aikoina on keskusvirastojen välillä käyty neu- 5961: viivästynyt huomattavasti mm. hankkeiden luku- votteluja, joissa on pyrkimyksenä ollut mm. 5962: määrän ja laajuuden sekä asioiden ja niiden hankkeiden loppuun saattamisen nopeutta- 5963: käsittelyn monitahoisuuden vuoksi. minen. 5964: Mitä tulee voimalaitosten rakentamishankkei- Iijoen vesistöaluetta koskevien katselmustoimi- 5965: siin, niin Iijokeen rakennettujen viiden voimalai- tusten nopeuttamisen osalta viittaan myös vas- 5966: toksen lupa-asiain käsittely on kaikilta osiltaan taukseeni, jonka olen 25.4.1985 antanut kansan- 5967: eri oikeusasteissa lähes loppuun suoritettu. Jär- edustaja L. Kulhian ym. kirjalliseen kysymykseen 5968: vien säännöstelyhankkeiden lupa-asioiden jatko- n:o 127. Kysymys koski vesilain mukaisten kat- 5969: käsittely, sen jälkeen kun varsinaiset säännöstely- selmustoimitusten nopeuttamista maassamme 5970: 4 1985 vp. - KK n:o 260 5971: 5972: yleensä. Ottaen huomioon, että olen antanut 1980-luvun ajan olleet eräänä painopistealueena 5973: vastaukseni siihen verraten hiljattain, niin maini- asianomaisella hallinnonalalla. Tuomioistuinten 5974: tussa vastauksessani esittämäni näkökohdat kat- henkilöstöresursseja on lisätty, oikeudenkäynti- 5975: selmustoimitusten nopeuttamisesta soveltuvat menettelyä uudistettu ja työmenetelmiä kehitet- 5976: periaatteessa myös Iijoen vesistöalueella vireillä ty. Vesioikeuksissa henkilöstöä on lisätty siten, 5977: oleviin ja siellä vireille tuleviin vesioikeudellisiin että kun henkilöstömäärä oli vuonna 1980 yh- 5978: katselmustoimituksiin. Sanotussa vastauksessani teensä 48, oli se vuonna 1985 yhteensä 64 5979: katselmustoimitusten nopeuttamisesta esittämie- henkeä. Henkilöstömäärää on tarkoitus edelleen 5980: ni näkökohtien keskinäinen painottuminen tule- lisätä vesioikeuksissa vuonna 1985. Oikeuden- 5981: vaisuudessa nimenomaan Iijoen vesistöalueella käyntimenettelyn osalta voidaan todeta, että hal- 5982: riippuu mm. siitä, kuinka vastauksessani todetut litus on vuonna 1984 antanut eduskunnalle esi- 5983: ja paljolti vielä keskeneräiset katselmustoimitus- tyksen vesilain muuttamisesta, joka voimaan tul- 5984: ten parannus- ja kehittämistoimenpiteet vastai- lessaan nopeuttaa vesiasioiden käsittelyä, kun 5985: suudessa etenevät. nykyisestä kaksijakoisesta muutoksenhakujärjes- 5986: Edellä mainitussa aikaisemmassa vastauksessani telmästä luovutaan. Työmenetelmien sekä vesi- 5987: totesin myös, että tällä hetkellä on yli 10 vuotta hallituksen ja vesioikeuksien yhteistoiminnan 5988: vanhoja katselmustoimituksia maassamme vireillä parantamiseksi on vuonna 1984 käynnistetty 5989: vielä 12 kpl. Todettakoon, että näistä ainoastaan tietojenkäsittelyn kehittämishanke, joka tähtää 5990: yksi on Iijoen vesistöalueella. Kyseinen hanke erityisesti atk-teknologian hyväksikäyttämiseen 5991: koskee Näljängän vesistön uittoväylän lopputar- katselmusmenettelyyn joutuvissa suurissa hake- 5992: kastusta ja täydentävää uittoväyläkatselmusta, ja musasioissa. 5993: se on ollut vesioikeudessa vireillä metsähallituk- 5994: sen hakemuksesta. Hankkeen katselmuskokouk- Edellä selostettujen ja osin jo toteutettujen 5995: set on äskettäin pidetty, ja toimitusmiesten lau- tehostamistoimenpiteiden seuraukset ovat jo osin 5996: sunto valmistunee syksyn kuluessa. Tietysti tä- nähtävissä vesioikeuksien toiminnassa ja vesilain 5997: mänkin hankkeen käsittely tulee eri oikeusasteis- mukaisten asioiden käsittelyn nopeutumisessa. 5998: sa joiltakin osin kestämään vielä pitkään kun Toimenpiteet tulevat nopeuttamaan vesioikeus- 5999: ottaa huomioon, että hankkeessa on 1 365 asian- asioiden käsittelyä myös Iijoen vesistön alueella. 6000: osaista ja asiakirjakansioita 25 kpl. Vireillä olevien tehostamistoimenpiteiden vaiku- 6001: Mitä sitten tulee vesituomioistuinten toimin- tukset ovat kuitenkin nähtävissä vasta 1980-luvun 6002: nan tehostamiseen, vesituomioistuimet ovat jälkipuoliskolla. 6003: 6004: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985 6005: 6006: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 6007: 1985 vp. - KK n:o 260 5 6008: 6009: 6010: 6011: 6012: Tili Riksdagens Herr Taimao 6013: 6014: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen verk som har byggts i Ijo älv tili alla delar i det 6015: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av närmaste slutförd i de olika rättsinstanserna. Den 6016: den 4 juni 1985 tili vederbörande medlem av fortsatta behandlingen av tilistånden för projek- 6017: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- ten med reglering av sjöarna har, sedan de 6018: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade egentliga regleringstilistånden beviljades på 6019: spörsmål nr 260: 1960-talet, framskridit långsamt beträffande vår- 6020: den av fiskbestånden och de fiskeriekonomiska 6021: Har Regeringen för avsikt att skynd- skadorna och är därför ännu i syneförrättnings- 6022: samt vidta åtgärder för styrning av resur- skede i vattendomstolen. Justitiekanslern avkun- 6023: serna för vattenförvaltningen och skogs- nade likväl 5.6.1985 ett beslut, i vilket bl.a. 6024: förvaltningen inom Ijo älvs vattendrags- konstateras, att dröjsmålet i det av vattendomsto- 6025: område tili planering och syneförrätt- len förordnade utredningsarbetet tili en del har 6026: ningar så, att beredningen av handlingar- berott på myndigheterna och tili en del på 6027: na tili de delar de inte är färdiga så snart sådana omständigheter som de inte kan påverka. 6028: som möjligt, helst inom ett år, kan Tili dessa delar fortskrider saken i detta nu 6029: påbörjas i vattendomstolen, samt tillfredställande. 6030: har Regeringen för avsikt att vidta 6031: åtgärder för att ordna med tillräckliga När det gäller projekten för flottningsleder 6032: anslag för avlönande av de personer som inom Ijo älvs vattendragsområde, har dessa pro- 6033: jekts tillstånd och de skeden de har genomgått 6034: ytterligare behövs vid vattendomstolarna 6035: behandlats synnerligen utförligt i motiveringen 6036: och vattenöverdomstolen för att slutliga 6037: beslut senast på 1980-talet skall kunna tili spörsmålet. Projekten förverkligades utan ve- 6038: fattas i de ärenden som på 1930-1960 derbörliga tillstånd innan vattenstyrelsen inrätta- 6039: -talet utan tillstånd drevs igenom eller des, och handläggningen av tillståndsärendena i 6040: anhängiggjordes, samt efterhand har varit besvärlig och tidskrävande. 6041: Även riksdagens justitieombudsman har i sina 6042: har Regeringen för avsikt att vidta beslut befattat sig med saken. Om vissa av de i 6043: åtgärder för att vattenstyrelsen skall åter- spörsmålet avsedda flottningsprojekten har redan 6044: kalla de ansökningar om tilistånd för utfärdats beslut, som har vunnit laga kraft, 6045: onödiga vattenbyggnadsprojekt inom Ijo bortsett från ersättningsärendena. Sådana projekt 6046: älvs vattendragsområde, som varit an- är projekten angående ändring av flottningsstad- 6047: hängiga i flera årtionden? gan för nedre del en av Ijo älv, övre delen av 6048: Livojoki älv och älvarna Mäntyjoki samt Louku- 6049: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt sanjoki. Dessutom har för projektet om en flott- 6050: anföra följande: ningsled för övre delen av ljo älv år 1984 erhållits 6051: Flera omfattande vattenrättsmål har varit och vattendomstolens beslut, vilket ännu inte har 6052: är fortfarande anhängiga inom ljo älvs vatten- vunnit laga kraft. En del av projekten är dock för 6053: dragsområde. Målen har närmast gällt projekt närvarande uppe tili behandling i vattendomsto- 6054: som berör byggande av kraftverk, reglering av len, antingen så, att syneförrättning pågår eller 6055: sjöar och ändringar och upphävanden av flott- så, att syneförrättning redan har hållits, men 6056: ningsstadganden. Behandlingen av ansökningar- vattendomstolen har än så länge inte avkunnat 6057: na för projekten i enlighet med vattenlagen har något beslut. För en del av projekten om upphä- 6058: tili vissa delar betydligt fördröjts bl.a. på grund vanden i flottningsstadgandena är planeringen 6059: av de många och omfattande projekten samt för ännu inte slutförd. De har därför ännu inte 6060: att handläggningen av målen på grund av deras kunnat behandlas i vattendomstolen. 6061: komplicerade natur har varit problematisk. Projekten om ändringar och upphävanden i 6062: I fråga om projekten för kraftverksbyggen är flottningsstadgan för Ijo älvs vattendragsområde 6063: behandlingen av ansökningarna för de fem kraft- har dels behandlats av forststyrelsen, dels av 6064: 6 1985 vp. - KK n:o 260 6065: 6066: vattenstyrelsen. På den senaste tiden har de lingen av även detta projekt i de olika rättsin- 6067: centrala ämbetsverken förhandlat om bl.a. möj- stanserna att till vissa delar ta lång tid i anspråk 6068: ligheterna att påskynda slutförandet av projek- då man beaktar att projektet berör 1 365 parter 6069: ten. och 25 st. akter. 6070: Beträffande påskyndandet av syneförrättning- Vad sedan gäller effektiveringen av vatten- 6071: arna för ljo älvs vattendragsområde hänvisar jag domstolarnas verksamhet, så har det under 1980- 6072: även tili mitt svar av 25.4.1985 på riksdagsman talet lagts stor vikt vid vattendomstolarna inom 6073: L. Kulhias m.fl. skriftliga spörsmål nr 127. vederbörande förvaltningsområde. Doinstolarnas 6074: Spörsmålet gällde påskyndandet av syneförrätt- personalresurser har ökats, rättegångsförfarandet 6075: ningar i enlighet med vattenlagen i allmänhet i har förnyats och arbetsmetoderna har utvecklats. 6076: vårt land. Då man beaktar att det är relativt Vid vattendomstolarna har personalen ökats, så 6077: nyligen som jag har svarat på detta spörsmål, att medan antalet anställda år 1980 var samman- 6078: lämpar sig dc: synpunkter om påskyndande av lagt 48, var det år 1985 sammanlagt 64 personer. 6079: syneförrättningarna som jag framförde i nämnda Avsikten är att ytterligare utöka antalet anställda 6080: svar i princip även .för de vattenrättsliga syneför- vid vattendomstolarna år 1985. För rättegångsför- 6081: rättningar som är anhängiga eller kommer att farandets del kan det konstateras att regeringen 6082: göras anhängiga inom ljo älvs v:i.ttendragsområ- år 1984 avlät en proposition med förslag till 6083: de. Hur de synpunkter om påskyndande av ändring av vattenlagen tili riksdagen, som då den 6084: syneförrättningarna som jag framförde i ovan träder i kraft kommer att påskynda handlägg- 6085: nämnda spörsmålssvar i framtiden kommer att ningen av vattenmålen, då det nuvarande syste- 6086: avvägas mot varandra speciellt i fråga om ljo älvs met med ändringssökande i två steg frångås. För 6087: vattendragsområde beror bl.a. på hur de åtgärder förbättrande av arbetsmetoderna samt av samar- 6088: för förbättrande och utvecklande av syneförrätt- betet mellan vattenstyrelsen och vattendomsto- 6089: ningarna vilka nämns i mitt spörsmålssvar och larna inleddes år 1984 ett projekt för utvecklande 6090: vilka till en stor del ännu inte är slutförda i av databehandlingen, vars syfte speciellt är att 6091: framtiden kommer att urvecklas. utnyttja adb-teknologi i stora ansökningsmål, 6092: 1 det ovan nämnda spörsmålssvaret påpekade som leder tili syneförrättning. 6093: jag också att 12 st. över 10 år gamla syneförrätt- Resultaten av de ovan nämnda åtgärderna för 6094: ningar för nätvarande är anhängiga i vårt land. effektivering, vilka delvis redan har vidtagits, kan 6095: Det kan noteras att endast en av dessa utförs redan skönjas i vattendomstolarnas verksamhet 6096: inom Ijo älvs vattendragsområde. Det ifrågava- och de märks även genom att handläggningen av 6097: rande projektet gäller slutsynen och den kom- målen i enlighet med vattenlagen har blivit 6098: pletterande flottledssynen i fråga om flottleden i snabbare. Åtgärderna kommer att påskynda 6099: Näljänkä vattendrag och det har anhängiggjorts handläggningen av vattenmålen även inom Ijo 6100: på ansökan av forststyrelsen. Projektets synesam- älvs vattendragsområde. Verkningarna av de åt- 6101: m:i.nträden har nyligen hållits och förrättnings- gärder för effektivering som är anhängiga kom- 6102: männens utlåtande torde komma att färdigställas mer dock att kunna ses först under den senare 6103: under höstens lopp. Givetvis kommer behand- hälften av 1980-talet. 6104: 6105: Helsingfors den 26 september 1985 6106: 6107: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 6108: 1985 vp. 6109: 6110: Skriftligt spörsmål nr 261 6111: 6112: 6113: Westerlund m.fl.: Om den onödiga tmporten av livsmedel och 6114: foderprodukter 6115: 6116: 6117: Tili Riksdagens Herr Talman 6118: 6119: Produktionsbalanserande åtgärder av olika slag verkat av vallgräs som mycket väl kunde odlas i 6120: har inom lantbrukssektorn under de senaste ti- hemlandet. 6121: derna börjat tillämpas i en allt större utsträck- 1 trakter med utpräglad spannmålsodling utgör 6122: ning. Under dessa betingelser har man även rätt vallgräset ett välbehövligt inslag i växtföljden och 6123: att kräva att varje onödig import av livsmedels- det kreaturslösa jordbruket har kunnat tillgodo- 6124: produkter och fodermedel undviks. Alit forts~tt göra sig detta växelbruk genom att odla vallväx- 6125: ningsvis förekommer dessvärre en betydande tm- ter som råvara för industrin. 6126: port av just livsmedel och foderprodukter som Den inhemska produktioneo av vallgräs som 6127: bidrar tili att minska produktionsbetingelserna råvara för foderindustrin kunde utvidgas eller 6128: för vån eget lantbruk och som sålunda på intet åtminstone bibehållas på nuvarande nivå, trots 6129: sätt kan försvaras. Det vore skäl för regeringen att vikande foderanvändning, blott man gick in för 6130: i skyndsam ordning genomföra en noggrann att produktioneo i sin helhet skulie ske i hemlan- 6131: undersökning kring denna import och sedan det. 6132: omedelbart vidta de restriktioner som krävs i En annan åtgärd som även vore ägnad att 6133: syfte att trygga vår inhemska produktionspoten- aktivera produktioneo av inhemskt äggvitefoder 6134: tial inom lantbruket. vore att fastställa riktpris även för foderärter. En 6135: Att i dessa sammanhang hänvisa tili handels- dylik åtgärcl skulle med största sannolikhet med- 6136: och marknadspolitiska avtal som ett hinder för föra ett ytterligare minskat importbehov av ägg- 6137: införandet av enskilda restriktioner s.s. bland vitefoder. 6138: annat genom förändrade importtuliar o.s.v. ut- Flere exempel på åtgärder kunde nämnas som 6139: gör ingen hålibar motivation. Rätt lå?-gtgåend~ klart vore ägnade att stärka och trygga vår egen 6140: restriktioner och bestämmelser av ohka slag 1 inhemska lantbruksproduktion. 6141: syfte att skydda den egna lantbruksproduktionen Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 6142: tillämpas även i de flesta övriga västeuropeiska ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 6143: Iänder med en viss överproduktion av lantbruks- ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 6144: produkter. följande spörsmål: 6145: Under den senaste tiden har bl.a. odlingen av 6146: vallgräs som råmaterial for grönmjöl för foderin- Är Regeringen medveten om att det 6147: dustrin kraftigt minskat i vårt land. Företagen fortfarande förekommer en onödig och 6148: som tillverkar grönmjöl har praktiskt taget upp- omotiverad import av livsmedel och fo- 6149: hört att uppgöra odlingskontrakt med jord- derprodukter, och om så är faliet, 6150: brukarna. 1 detta avseende går det inte enbart att vilka åtgärder har Regeringen vidtagit 6151: hänvisa tili att användningen av köpta foderme- elier ämnar den vidta för att eliminera 6152: del kraftigt har nedgått, då man samtidigt im- bl.a. i spörsmålet påtalade följdverk- 6153: porterar tili landet ca 5 milj. kg grönmjöl till- ningar för vår egen lantbruksproduktion? 6154: 6155: Helsingfors den 4 juni 1985 6156: 6157: Henrik Westerlund Håkan Malm Marjatta Väänänen 6158: Paavo Vesterinen Juhani Tuomaala 6159: 6160: 6161: 6162: 6163: 4285007007 6164: 2 1985 vp. - KK n:o 261 6165: 6166: Kirjallinen kysymys n:o 261 Suomennos 6167: 6168: 6169: 6170: 6171: Westerlund ym.: Elintarvikkeiden ja rehutuotteiden tarpeettomasta 6172: tuonnista 6173: 6174: 6175: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 6176: 6177: Viime aikoina on yhä enenevässä määrin alettu Seuduilla, joille viljan viljely on tyypillistä, 6178: toteuttaa erilaisia tuotantoa tasaavia toimenpitei- nurmiruohon viljely on tarpeellinen vuoroviljelyn 6179: tä maatalouden piirissä. Nykyisten edellytysten kannalta ja karjaton maatalous onkin voinut 6180: vallitessa on myös oikeus vaatia kaiken tarpeetto- käyttää hyväkseen tätä vuoroviljelyä viljelemällä 6181: man elintarvikkeiden ja rehutuotteiden tuonnin nurmikasveja teollisuuden raaka-aineeksi. 6182: välttämistä. Valitettavasti tuodaan edelleen huo- Kotimaisen, teollisuuden raaka-aineeksi tuo- 6183: mattavia määriä elintarvikkeita ja rehutuotteita, tettavan nurmiruohon tuotantoa voitaisiin lisätä 6184: mistä on seurauksena oman maamme maatalou- tai se voitaisiin pysyttää ainakin nykyisellään 6185: den tuotantoedellytysten heikentyminen. Tätä ei rehun käytön vähentymisestä huolimatta, jos 6186: voida mitenkään puolustaa. Hallituksen olisi syy- tuotanto tapahtuisi kokonaan kotimaassa. 6187: tä kiireellisesti ja huolellisesti tutkia tätä tuontia 6188: ja sen jälkeen välittömästi ryhtyä rajoittaviin Toinen kotimaisen valkuaisrehun tuotantoa li- 6189: toimenpiteisiin kotimaisen maanviljelyn tuotan- säävä tekijä olisi ohjehinnan määrääminen myös 6190: non turvaamiseksi. rehuherneille. Tällainen toimenpide mitä toden- 6191: näköisimmin vähentäisi edelleen valkuaisrehun 6192: Tässä yhteydessä ei ole perusteltua viitata tuontitarvetta. 6193: kauppa- ja markkinapoliittisiin sopimuksiin, jot- 6194: ka olisivat sellaisten yksittäisten rajoitusten kuten Voitaisiin mainita useita esimerkkejä siitä, mi- 6195: tuontitullien jne. esteenä. Melko pitkälle mene- ten kotimaista maataloutta olisi mahdollista vah- 6196: viä erilaisia rajoituksia ja määräyksiä oman maa- vistaa ja tukea. 6197: taloustuotannon suojelemiseksi sovelletaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 6198: useimmissa Länsi-Euroopan maissa, joissa on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 6199: maatalouden liikatuotantoa. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 6200: Viime aikoina on mm. rehuteollisuuden viher- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 6201: jauheen raaka-aineena käytetyn nurmiruohon vil- 6202: jely vähentynyt voimakkaasti maassamme. Viher- Onko Hallitus tietoinen siitä, että tar- 6203: jauhetta valmistavat yritykset ovat käytännöllises- peetonta ja perusteetonta elintarvikkei- 6204: ti katsoen lakanneet tekemästä viljelysopimuksia den ja rehutuotteiden tuontia tapahtuu 6205: maanviljelijöiden kanssa. Tässä ei voida viitata edelleen, ja 6206: pelkästään siihen, että ostorehujen käyttö on mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- 6207: vähentynyt voimakkaasti, koska samanaikaisesti tynyt tai aikoo ryhtyä poistaakseen mm. 6208: tuodaan maahan n. 5 milj. kg nurmiruohosta tässä kysymyksessä esitetyt omalle maata- 6209: valmistettua viherjauhetta. Nurmiruohoa voitai- loustuotannollemme siitä aiheutuneet 6210: siin varsin hyvin viljellä maassamme. seuraukset? 6211: 6212: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985 6213: 6214: Henrik Westerlund Håkan Malm Marjatta Väänänen 6215: Paavo Vesterinen Juhani Tuomaala 6216: 1985 vp. - KK n:o 261 3 6217: 6218: 6219: 6220: 6221: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 6222: 6223: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa si laskettuna maatalouskäyttöön on ollut seuraa- 6224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, va: 6225: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- 6226: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- V. 1980 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 78 000 tonnia 6227: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Wes- V. 1981 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 57 000 6228: terlundin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 261: V. 1982 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 77 000 6229: V. 1983 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 56 000 6230: Onko Hallitus tietoinen siitä, että tar- V. 1984 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 58 000 6231: peetonta ja perusteetonta elintarvikkei- 6232: den ja rehutuotteiden tuontia tapahtuu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti saadaan 6233: edelleen, ja kuluvan vuoden syyskuuhun asti tuoda enintään 6234: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- 65 000 tonnia öljykasvinsiemeniä. 6235: tynyt tai aikoo ryhtyä poistaakseen mm. Maatalous- ja elintarvikkeiden määrällisten 6236: tässä kysymyksessä esitetyt omalle maata- tuontirajoitusten täytäntöönpanosta huolehtii li- 6237: loustuotannollemme siitä aiheutuneet senssivirasto. Lisenssiviraston johtokunta pyytää 6238: seuraukset? tarvittaessa lausuntoja maa- ja metsätalousminis- 6239: teriöitä hakemuksia käsitellessään. 6240: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Kysymyksessä tarkoitetut, tullitariffinimikkee- 6241: ti seuraavaa: seen 23.07 kuuluvat rehutuotteet kuuluvat yksit- 6242: Suomeen tuodaan suhteellisen vähän sellaisia täislisensioinnin piiriin ja siinä on eriteltynä: 6243: elintarvikkeita, joiden osalta on myös kotimaista - Pikkueläinten valmiit, kiintiönalaiset rehut 6244: tuotantoa. Kulutus- ja makutottumusten muut- koirille, kissoille ym.; 6245: tumisen johdosta on kuitenkin ollut havaittavissa - Rehuvitamiinit; tuontilisenssejä myönne- 6246: kasvua eräiden jalostettujen elintarvikkeiden tään rehutehtaille tarpeen mukaan; 6247: tuonnissa. - Muut rehutuotteet; tähän ryhmään kuulu- 6248: Rehuraaka-aineiksi Suomeen tuodaan eniten vat erilaiset valkuaisrehut ym., joiden tuontili- 6249: kalajauhoa ja soijaa. Näitä raaka-aineita, samoin senssihakemukset käsitellään lisenssiviraston joh- 6250: kuin vähäisempiä määriä muita rehuja, tuodaan tokunnassa tapauskohtaisesti. 6251: rehuteollisuuden käyttöön, koska kotimaisista Huolimatta siitä, että erilaisin toimenpitein on 6252: raaka-aineista ei saada valmistetuksi riittävän val- pyritty kehittämään kotimaista maataloutta, Suo- 6253: kuaispitoisia ja valkuaissisällöltään tarkoituksen- men maataloustuotannon omavaraisuusaste vaih- 6254: mukaisia rehuja. Viime vuosina Suomeen ei ole telee tuoteryhmittäin. Eräissä maataloustuotteissa 6255: tuotu viherjauhoa, mutta kylläkin heinäjauhoa. omavaraisuus on edelleen huomattavan korkea. 6256: Toisin kuin teollisuustuotteet, suurin osa tuo- Suomen riippuvaisuus maataloustuotteiden ja 6257: tavista maataloustuotteista kuuluu määrällisten elintarvikkeiden ulkomaankaupasta on myös 6258: tuontirajoitusten piiriin. Valtioneuvosto vahvis- nähtävissä maataloustuotannon satovaihtelujen ja 6259: taa vuosittain öljyväkirehujen tuontiohjelman tarjonnan vakauttamistavoitteiden valossa. Halli- 6260: kasviperäisen valkuaisen tuonnin ja käytön osal- tus tulee jatkossakin seuraamaan maataloustuot- 6261: ta. Soijan ja muiden kasviperäisten raaka-ainei- teiden ulkomaankaupan kehitystä ja kiinnittä- 6262: den tuonti on katsottu tarpeelliseksi rehuseosten mään edelleen huomiota kotimaisen tuotannon 6263: laatutason ylläpitämiseksi. Soijan tuonti rouheek- kehittämiseen. 6264: 6265: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1985 6266: 6267: Ministeri jermu Laine 6268: 4 1985 vp. - KK n:o 261 6269: 6270: 6271: 6272: 6273: Till Riksdagens Herr Talman 6274: 6275: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen år 1980 ............. 78 000 ton 6276: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse år 1981 ............. 57 000 6277: av den 4 juni 1985 till vederbörande medlem av år 1982 ............. 77 000 6278: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift år 1983 ............. 56 000 6279: av följande av riksdagsman Westerlund m.fl. år 1984 ............. 58 000 6280: undertecknade spörsmål nr 261: 6281: Är Regeringen medveten om att det Enligt statsrådets beslut får man fram tili 6282: fortfarande förekommer en onödig och september i år importera högst 65 000 ton frön 6283: omotiverad import av livsmedel och fo- av oljeväxter. 6284: derprodukter, och om så är fallet, Handläggningen av kvantitativa importbe- 6285: vilka åtgärder har Regeringen vidtagit gränsningar av lantbruksprodukter och livsmedel 6286: eller ämnar den vidta för att eliminera ankommer på licensverket. Licensverkets direk- 6287: bl. å. i spörsmålet påtalade följdverk- tion ber vid behov om utlåtande av jord- och 6288: ningar för vår egen lantbruksproduktion? skogsbruksministeriet när den handlägger licens- 6289: ansökningar. 6290: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra I spörsmålet avsett foder i tulltariffens position 6291: följande: 23.07 omfattas av licensiering och i den särskiljs 6292: Till Finland importeras relativt litet sådana följande fodermedel: 6293: livsmedel som produceras även i hemlandet. På - Kvoterade färdiga fodermedel för smådjur 6294: grund av ändrade konsumtions- och smakvanor såsom hundar, katter osv.; 6295: har man dock kunnat notera en ökad import av 6296: - Fodervitaminer; importlicenser beviljas fo- 6297: vissa förädlade livsmedel. 6298: detfabriker enligt behov; 6299: Som foderråvara importerar vi mest fiskmjöl 6300: och soja. Dessa råvaror ävensom mindre mängder - Övriga foderprodukter; tili denna grupp 6301: av andra fodermedel importeras till foderindu- hör olika sorter av proteinfoder osv. Ansökningar 6302: strin, eftersom av inhemska råvaror kan inte om importlicenser behandlas fall för fall av 6303: produceras tillräckligt proteinrika och till sitt licensverkets direktion. 6304: proteininnehåll ändamålsenliga fodermedel. Un- Oberoende av att man i Finland med olika 6305: der senare år har till Finland inte importerats medel strävat att utveckla den inhemska lant- 6306: grönmjöl, men hömjöl har dock importerats. bruksproduktionen, varierar den inhemska själv- 6307: Största delen av lantbruksprodukter som im- försörjningsgraden produktvis inom lantbruks- 6308: porteras till Finland omfattas av kvantitativa produktionen i Finland. I fråga om vissa lant- 6309: importbegränsningar, vilket är inte fallet i fråga bruksprodukter har Finland fortfarande en 6310: om industrivaror. Statsrådet fastställer årligen mycket hög självförsörjningsgrad. Finlands be- 6311: programmet för import av oljekraftfoder som roende av utrikeshandeln med lantbruksproduk- 6312: gäller import och användning av protein av ter och livsmedel bör också ses i ljuset av 6313: vegetabiliskt ursprung. Importen av soja och variationerna med skörden inom lantbruket och 6314: andra råämnen av vegetabiliskt ursprung har målen att balansera utbudet. Regeringen kom- 6315: ansetts behövlig för att en tillräcklig kvalitetsnivå mer även i fortsättningen att följa utvecklingen 6316: för foderblandningar kan upprätthållas. Import inom utrikeshandeln med lantbruksprodukter 6317: av soja för lantbruksändamål har utvecklats som och därvid speciellt fästa uppmärksamhet vid 6318: följer: diversifieringen av den inhemska produktionen. 6319: 6320: Helsingfors den 8 augusti 1985 6321: 6322: Minister jermu Laine 6323: 1985 vp. 6324: 6325: Skriftligt spörsmål nr 262 6326: 6327: 6328: 6329: 6330: Stenbäck m.fl.: Om smidigare passkontroll för nordiska med- 6331: borgare 6332: 6333: 6334: Tili Riksdagens Herr Taimao 6335: 6336: För nordiska medborgare råder passfrihet vid medborgare. Detta innebär, att man vid behov 6337: resor mellan de nordiska länderna. Utomnordiska då pian från andra nordiska Iänder landat, skulle 6338: medborgare är skyldiga att uppvisa pass då de öppna en särskild linje för nordiska medborgare, 6339: överskrider gränsen mellan nordiska Iänder. När som inte skulle behöva passera och köa för den 6340: det gäller båttrafiken är passkontrollen smidigt normala passkontrollen. Detta skulle underlätta 6341: ordnad i samband med tullklareringen. arbetet för passkontrollanterna, som skulle ha 6342: Emellertid är passkontrollen på Helsingfors bättre tid att granska pass, och samtidigt göra det 6343: Vanda flygfält något annorlunda ordnad. Där snabbare och smidigare för nordiska och inhem- 6344: skall alla, som anländer med pian från utlandet ska resenärer att passera passkontrollen. 6345: genomgå samma passkontroll, oberoende av ur- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 6346: sprungsland. Det händer t.o.m. att resenärer på ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 6347: rent inhemska rutter måste gå igenom passkon- ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 6348: trollen, t.ex. från Mariehamn och Åbo, när följande spörsmål: 6349: planet de anländer med kommer från utlandet Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 6350: men har mellanlandat på inhemskt flygfält. för att göra det smidigare för nordiska 6351: För att göra behandlingen smidigare borde medborgare att passera passkontrollen åt- 6352: passkontrollen rationaliseras så, att det skulle minstone vid Helsingfors Vanda flygsta- 6353: finnas en speciell passkontrollpunkt för nordiska tion? 6354: 6355: Helsingfors den 4 juni 1985 6356: 6357: Pär Stenbäck Erkki Liikanen Kalle Könkkölä 6358: Elsi Hetemäki-Olander Terho Pursiainen Georg C. Ehrnrooth 6359: Esko Aho Heikki Riihijärvi Gunnar Jansson 6360: Esko Almgren 6361: 6362: 6363: 6364: 6365: 428500753X 6366: 2 1985 vp. -- ~ n:o 262 6367: 6368: Kirjallinen kysymys n:o 262 Suomennos 6369: 6370: 6371: 6372: 6373: Stenbäck ym.: Pohjoismaiden kansalaisten nykyistä joustavammasta 6374: passintarkastuksesta 6375: 6376: 6377: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 6378: 6379: Pohjoismaiden kansalaisilla on passivapaus hei- sintarkastuspaikka. Tämä merkitsee sitä, että toi- 6380: dän matkustaessaan pohjoismaiden välillä. Mui- sista pohjoismaista saapuneiden koneiden laskeu- 6381: den maiden kansalaisten tulee esittää passi hei- duttua tarvittaessa avattaisiin erityinen linja poh- 6382: dän ylittäessään pohjoismaiden välisen rajan. joismaiden kansalaisille, joiden ei tarvitsisi käydä 6383: Laivaliikenteessä passintarkastus on järjestetty eikä jonottaa tavallisessa passintarkaS'tuksessa. Tä- 6384: joustavasti tulliselvityksen yhteydessä. mä helpottaisi passintarkastajien työtä ja heillä 6385: Passintarkastus on kuitenkin järjestetty hieman olisi enemmän aikaa passien tarkastamiseen, mi- 6386: toisella tavalla Helsinki-Vantaan lentokentällä. kä samalla tekisi pohjoismaisten ja kotimaisten 6387: Siellä täytyy kaikkien ulkomailta koneella saapu- matkustajien passintarkastuksen ohittamisen no- 6388: vien käydä samassa passintarkastuksessa alkuperä- peammaksi ja joustavammaksi. 6389: maastaan riippumatta. Sattuu jopa niin, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 6390: puhtaasti kotimaisten reittien matkustajien täy- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 6391: tyy käydä passintarkastuksessa tullessaan esim. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 6392: Maarianhaminasta tai Turusta silloin, kun heidän senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 6393: käyttämänsä kone saapuu ulkomailta, mutta on 6394: tehnyt välilaskun kotimaiselle lentokentälle. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 6395: Menettelyn tekemiseksi joustavammaksi pas- ryhtyä pohjoismaiden kansalaisten passin- 6396: sintarkastus tulisi ratianalisoida siten, että poh- tarkastuksen tekemiseksi joustavammaksi 6397: joismaiden kansalaisia varten olisi erityinen pas- ainakin Helsinki-Vantaan lentoasemalla? 6398: 6399: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985 6400: 6401: Pär Stenbäck Erkki Liikanen Kalle Könkkölä 6402: Elsi Hetemäki-Olander Terho Pursiainen Georg C. Ehrnrooth 6403: Esko Aho Heikki Riihijärvi Gunnar Jansson 6404: Esko Almgren 6405: 1985 vp. - KK n:o 262 3 6406: 6407: 6408: 6409: 6410: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 6411: 6412: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa joutunut maahantulotarkastukseen pohjoismais- 6413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sa, kuten edellä mainittu. sopimus edellyttää. 6414: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- 6415: ne n:o 1126 ohella lähettänyt valtioneuvoston Maahantuloon liittyvässä passintarkastuksessa 6416: passintarkastajan on maahantuloedellytysten sel- 6417: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- vittämiseksi puhuteltava jokaista matkustajaa ja 6418: taja Stenbäckin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o suoritettava passintarkastus riippumatta hänen 6419: 262, jossa tiedustellaan: 6420: kansalaisuudestaan. 6421: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaan lii- 6422: ryhtyäpohjoismaidenkansalaisten passin- kenne on nykyisin erittäin vilkas. Jopa viiden eri 6423: tarkastuksen tekemiseksi joustavammaksi koneen matkustajat saattavat saapua passintarkas- 6424: ainakin Helsinki-Vantaan lentoasemalla? tukseen lähes samanaikaisesti. Passintarkastuksen 6425: toimitilat mahdollistavat tilat kuudelle passintar- 6426: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kastuspisteelle, mutta nykyisten henkilöresurssien 6427: ti seuraavaa: puitteissa niistä pyritään käyttämään parhaim- 6428: Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä teh- millaankin enintään neljää passintarkastuspistettä 6429: dyssä sopimuksessa passintarkastuksen poistami- kerrallaan. Koska etukäteen ei voida tietää, kuin- 6430: sesta pohjoismaiden välisillä rajoilla on sopimus- ka paljon pohjoismaiden kansalaisia kulloinkin 6431: valtioita sitova määräys siitä, että jokaisen sopi- saapuu maahan, heitä varten mahdollisesti 6432: musvaltion on toimitettava passintarkastus poh- varattava passintarkastuspiste jouduttaisiin joka 6433: joismaisilla ulkorajoillaan maahan saapuvien tapauksessa pitämään miehitettynä. Riippuen tä- 6434: henkilöiden osalta. Tämän vuoksi myös pohjois- hän pisteeseen saapuvien henkilöiden lukumää- 6435: maiden kansalaisille on suoritettava passintarkas- rästä joootusaika saattaisi muodostua lyhyem- 6436: tus, kun he saapuvat Suomeen pohjoismaiden mäksi tai pitemmäksi kuin muissa passintarkas- 6437: ulkopuolelta. Lentomatkustaja voi saapua Suo- tuspisteissä. Tällainen järjestely aiheuttaisi vuo- 6438: meen ns. transit-mahdollisuutta käyttäen myös rostaan päinvastaisen ongelman kuin mitä nyt 6439: muiden pohjoismaiden kautta tullessaan tänne esitetyssä kirjallisessa kysymyksessä on esiin tuo- 6440: pohjoismaiden ulkopuolelta. Tällöin hän ei ole tu. 6441: 6442: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1985 6443: 6444: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 6445: 4 1985 vp. - KK n:o 262 6446: 6447: 6448: 6449: 6450: Till Riksdagens Herr Talman 6451: 6452: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen via andra nordiska länder då han kommer hit 6453: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr från ett icke-nordiskt land. I det fallet har han 6454: 1126 av den :4 juni 1985 till vederbörande inte genomgått inresekontroll i de nordiska län- 6455: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande derna, såsom den ovan nämnda överenskommel- 6456: av riksdagsman Stenbäck m.fl. undertecknade sen förutsätter. 6457: spörsmål nr 262: Vid den passkontroll som företas då: resenärer 6458: anländer till landet skall passkontrollören, i syfte 6459: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta att utreda förutsättningarna för inresa, tilitala 6460: för att göra det smidigare för nordiska varje resenär och företa passkontroll oberoende av 6461: medborgare att passera passkontrollen åt- i vilket land resenären är medborgare. 6462: minstone vid Helsingfors Vanda flyg- Utrikestrafiken på Helsingfors-Vanda flygsta- 6463: station? tion är numera mycket livlig. Passagerare t.o.m. 6464: från fem olika plan kan komma till passkomrol- 6465: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt len nästan samtidigt. Passkomrollens lokaliteter 6466: anföra följande: ger rum för sex passkontrollpunkter, men inom 6467: I överenskommelsen mellan Finland och de ramen för de nuvarande personalresurserna är 6468: övriga nordiska länderna om upphävande av målet att t.o.m. i bästa fall använda högst fyra 6469: passkontrollen vid de internordiska gränserna passkomrollpunkter på en gång. Eftersom man 6470: ingår en bestämmelse om att envar av de inte på förhand kan veta hur många nordiska 6471: fördragsslutande staterna skall företa passkontroll medborgare som vid varje tillfälle anländer till 6472: vid sina nordiska yttergränser i fråga om personer landet, borde en evemuell passkomrollpunkt 6473: som anländer till landet. Denna bestämmelse är avsedd enbart för dem hållas bemannad hela 6474: bindande för de fördragsslutande staterna. På tiden. Beroende på antalet personer som kommer 6475: grund härav måste passkontroll företas även i till denna punkt kan väntetiden bli kortare eller 6476: fråga om nordiska medborgare då de anländer längre än vid de övriga passkomrollpunkterna. 6477: till Finland från något icke-nordiskt land. En Ett dylikt arrangemang skulle i sin tur medföra 6478: flygpassagerare kan anlända till Finland med ett omvänt problem i jämförelse med det som nu 6479: utnyttjande av den s.k. transit-möjligheten även anförts i spörsmålet. 6480: 6481: Helsingfors den 18 september 1985 6482: 6483: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 6484: 1985 vp. 6485: 6486: Skriftligt spörsmål nr 263 6487: 6488: 6489: 6490: 6491: Jansson: Om minskad import av fisk 6492: 6493: 6494: Tili Riksdagens Herr Talman 6495: 6496: Det sannolikt största problemet idag för fisket fiskarnas krav och önskemål tiliräckligt vid de 6497: i Finland utgörs av biliigimporten av fisk. Det s.k. GA TT-förhandlingarna. Flere jordbrukspro- 6498: förefalier som om Finland används som dum- dukter däremot åtnjuter importskydd med hän- 6499: pingsområde för norsk och isländsk sej, när syn tili denna närings specielia betingelser i det 6500: denna inte går åt på den amerikanska och nordligt belägna Finland. Emeliertid kan fiskets 6501: europeiska marknaden. betingelser i svårighetsgrad mycket väl jämstälias 6502: Ar 1984 importerades sålunda över 10 000 ton med jordbrukets. 6503: färsk fisk tili ett värde av drygt 116 miljoner Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 6504: mark motsvarande en ökning med 9 % jämfört ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 6505: med år 1983. .ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 6506: följande spörsmål: 6507: Importen av fisk tili Finland falier under två 6508: olika system. Dels finns det fiskarter (t.ex. sik, Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 6509: lax) för vilka det krävs importlicens, medan för att fiskarbefolkningens verksamhets- 6510: andra fiskarter (t.ex. strömming) regleras av Fin- förutsättningar inte helt skali slås ut av 6511: lands handelsavtal, s.k. GA TT-avtal. Den im- billigimporten av fisk, och 6512: portlicensbelagda fisken kan kontrolleras. Licen- hur ämnar Regeringen förfara för att 6513: ser beviljas för närvarande endast under sådana minska fiskimporten inom närmaste 6514: tider när de inhemska fiskfångsterna inte räcker framtid, samt 6515: tili. Däremot medför den fisk, som falier under på vilket annat sätt avser Regeringen 6516: handelsavtalen, problem. Fiskimporten är här fri trygga att även fiskarbetfolkningens rim- 6517: och fiskets organisationer har inga möjligheter att liga krav och intressen blir tillgodosedda 6518: påverka denna import. Inte heller hörsammas inför förestående GATT-förhanlingar? 6519: 6520: Helsingfors den 4 juni 1985 6521: 6522: Gunnar Jansson 6523: 6524: 6525: 6526: 6527: 1285006952 6528: 2 1985 vp. -- RJC n:o 263 6529: 6530: Kirjallinen kysymys n:o 263 SuomennoJ 6531: 6532: 6533: 6534: 6535: Jansson: Kalan tuonnin vähentämisestä 6536: 6537: 6538: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 6539: 6540: Suomen kalastuksen todennäköisesti suurin GATT-neuvotteluissa ei myöskään noudateta riit· 6541: pulma on tällä hetkellä kalan halpatuonti. Näyt- tävästi kalastajien vaatimuksia ja toivomuksia 6542: tää siltä, että Suomea käytetään norjalaisen ja Sitä vastoin useat maataloustuotteet nauttivai 6543: islantilaisen sein polkumyyntialueena, koska se ei tuontisuojaa, mikä johtuu maatalouden erikoisis· 6544: mene kaupaksi amerikkalaisilla eikä eurooppalai- ta edellytyksistä Suomen pohjoisen sijainnir 6545: silla markkinoilla. vuoksi. Kalastuksen edellytyksiä voidaan kuiten 6546: Vuonna 1984 tuotiin siten yli 10 000 tonnia kin pitää vaikeusasteeltaan hyvinkin maatalou· 6547: tuoretta kalaa, jonka arvo oli yli 116 miljoonaa den edellytysten veroisina. 6548: markkaa, mikä vastasi 9 % :n lisäystä vuoteen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes 6549: 1983 verrattuna. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun 6550: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenet 6551: Kalan tuonti Suomeen tapahtuu kahden eri vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 6552: järjestelmän mukaisesti. Toisaalta on kalalajeja 6553: (esim. siika, lohi), joita varten tarvitaan tuontili- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko< 6554: senssi, kun taas toisten kalalajien (esim. silakan) ryhtyä, ettei kalan halpatuonti kokonaar 6555: tuontia säännellään Suomen kauppasopimuksen, tuhoa kalastajaväestön toimintaedellytyk 6556: ns. GATT-sopimuksen puitteissa. Lisenssillä ta- siä, ja 6557: pahtuvaa kalan tuontia voidaan valvoa. Lisenssejä kuinka Hallitus aikoo menetellä kalat 6558: myönnetään nykyisin vain sellaisina aikoina, jol- tuonnin vähentämiseksi lähitulevaisuu 6559: loin kotimaiset kalansaaliit eivät riitä. Pulmia dessa, sekä 6560: aiheuttaa sitä vastoin sopimuksiin sisältyvän millä tavoin Hallitus aikoo turvata sen 6561: kalan tuonti. Näissä puitteissa kalan tuonti on että myös kalastajaväestön kohtuullise 6562: vapaata, eikä kalastajien järjestöillä ole mitään vaatimukset ja edut otetaan huomioot 6563: mahdollisuuksia vaikuttaa tähän tuontiin. Ns. tulevissa GATT -neuvotteluissa? 6564: 6565: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985 6566: 6567: Gunnar Jansson 6568: 1985 vp. - KK n:o 263 3 6569: 6570: 6571: 6572: 6573: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 6574: 6575: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa V. 1980 127 684 tonnia 6576: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, V. 1981 130 030 6577: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- v. 1982 166 391 6578: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- v. 1983 158 072 6579: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Jans- V. 1984 154 945 6580: sonin kirjallisesta kysymyksestä n:o 263: 6581: Samanaikaisesti kalajauhon tuonti on kuiten- 6582: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kin hieman vähentynyt: 6583: ryhtyä, ettei kalan halpatuonti kokonaan 6584: tuhoa kalastajaväestön toimintaedellytyk- V. 1980 89 992 tonnia 6585: siä, ja V. 1981 88 807 6586: kuinka Hallitus aikoo menetellä kalan V. 1982 96 677 6587: tuonnin vähentämiseksi lähitulevaisuu- v. 1983 91 461 6588: dessa, sekä V. 1984 86 415 6589: millä tavoin Hallitus aikoo turvata sen, 6590: että myös kalastajaväestön kohtuulliset Ulkomaankaupan kannalta voidaan myönteise- 6591: vaatimukset ja edut otetaan huomioon nä piirteenä pitää kalan viennin kehitystä. Kalan 6592: tulevissa GATT-neuvotteluissa? (ml. äyriäisten) vienti on kehittynyt seuraavasti: 6593: 6594: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- V. 1980 1 817 tonnia 10 336 000 mk 6595: ti seuraavaa: V. 1981 3 862 13 297 000 " 6596: V. 1982 3 624 18 951 000 " 6597: Suomeen tuodun kalan tuontimäärät ovat vii- V. 1983 7 508 37 502 000 " 6598: meisten viiden vuoden aikana pysyneet samalla V. 1984 7 927 62 261 000 " 6599: tasolla, minkä seuraava taulukko osoittaa: 6600: Edellä esitettyjen lukujen perusteella saadaan 6601: V. 1980 9 777 tonnia 83 513 000 mk viime vuoden viennin keskihinnaksi 7,85 mk/kg. 6602: V. 1981 9 722 91 007 000 " Kalan tuontia Suomeen säädellään erilaisin 6603: v. 1982 10 578 112 326 000 " toimenpitein, varsinkin tulleilla ja määrällisillä 6604: V. 1983 9 728 111 228 000 " tuontirajoituksilla. Kaloihin ja kalatuotteisiin 6605: V. 1984 10 575 116 463 000 " kohdistuvien tullien määrä vaihtelee jonkin ver- 6606: ran. Myös EFTA-maista tapahtuvan tuonnin yh- 6607: teydessä peritään yleistä tullia esimerkiksi tuo- 6608: Edellä esitettyjen tuonttmaanen ja -hintojen reen, jäähdytetyn tai jäädytetyn lohen, siian, 6609: perusteella saadaan viime vuoden kalantuonnin silakan ja kilohailin tuonnissa. 6610: keskihinnaksi n. 11,00 mk 1kg. Tuontilisensioinnin alaisten kalojen lisensiointi 6611: Kalaa tuodaan maahamme eniten EFTA-mais- tapahtuu vuosittain vahvistettavien valuuttamää- 6612: ta, joiden osuus koko kalantuonnista vuonna räisten globaalikiintiöiden puitteissa. Runsaasta 6613: 1984 oli melkein 80 prosenttia. EFTA-maista kotimaisesta lohisaaliista johtuen lohen tuontia ei 6614: tapahtuvasta kalan tuonnista Norjan osuus oli ole viime vuosina sallittu lukuun ottamatta vä- 6615: vuonna 1984 peräti 95 prosenttia, Ruotsin 2 häistä tuontia Lapin matkailualan yrityksille. 6616: prosenttia ja Islannin 3 prosenttia. EEC-maista Muun kalan kuin lohen osalta on yleensä alku- 6617: tuotiin Suomeen kalan kokonaistuonnista vuon- vuodesta 3-4 kuukauden ajan myönnetty maa- 6618: na 1984 8 prosenttia ja Kanadasta 11 prosenttia. hantuojille tuontilisenssejä ilman rajoittavia eh- 6619: Suomeen ei-ihmisravinnoksi tuotavien toja. Loppuvuoden osalta on viime vuosina ollut 6620: kalanjätteiden tuonti on tällä vuosikymmenellä tuontilisensioinnissa rajoituksia, joiden perusteel- 6621: kasvanut seuraavasti: la on ollut mahdollista tuoda vain pakastettua 6622: 4 1985 vp. - KK n:o 263 6623: 6624: isoa siikaa, puna-ahventa, ankeriasta ja makrillia eikä tullittomaan tuontiin yleensä voida puuttua 6625: savustarnoiden raaka-aineeksi. Koko vuoden kiin- muillakaan rajoitustoimenpiteillä. 6626: tiö on ollut noin 1 000 tonnia kalaa. Myös tuore, 6627: Hallitus seuraa jatkuvasti Suomen kalatalou- 6628: jäädytetty, suolattu tai suolavedessä oleva silakka den kehitystä ja kauppa- ja teollisuusministeriö 6629: on tuontilisensioinnin alaista. Turskakalojen ja 6630: on jo toukokuussa 1985 asettanut kalateollisuus- 6631: silakkafileen tuonti on lisenssivapaata. Kalamark- 6632: toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää 6633: kinatoimikunta, jossa myös kalastajajärjestöt ovat 6634: kalanjalostuksen pitkän aikavälin tuotantoedelly- 6635: edustettuina, antaa lisenssivirastolle suosituksia 6636: tykset Suomessa kiinnittäen erityistä huomiota 6637: kalan lisensioinnista sekä lisensioinnin määrästä, 6638: tuonnin taholta tulevaan kilpailuun sekä tehdä 6639: laadusta ja ajankohdasta. 6640: ehdotukset sellaisiksi valtion toimenpiteiksi, joil- 6641: Kalan ja kalavalmisteiden tuonti Suomeen on 6642: la voidaan turvata kotimaisen kalanjalostuksen 6643: viime vuosina pysynyt määrällisesti lähes muuttu- 6644: suotuisa kehitys. 6645: mattomana. Myös tuonnin keskihinta on noussut 6646: suhteessa tuontimääriin. Kalojen vienti, joka Seuraavalla GATT -neuvottelukierroksella, jon- 6647: tuontimääriin nähden on vähäistä, on kehittynyt ka käynnistämisestä ei vielä ole tehty päätöstä, 6648: positiivisesti tällä vuosikymmenellä. Tässä tilan- tullaan toimimaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino- 6649: teessa kalojen ja kalavalmisteiden kotimaiseen elämän ja sen järjestöjen kanssa. GATT-järjestön 6650: kysyntään ja kulutustottumuksiin tulisi vaikuttaa piirissä laaditut selvitykset ja järjestön asiakirja- 6651: kansainväliset sitoumukset huomioon ottaen. aineisto toimitetaan jo nykyisellään muun muas- 6652: Kuten aikaisemmin esitettiin, noin 80 prosenttia sa Kalatalouden keskusliitolle silloin, kun niissä 6653: Suomeen tuotavasta kalasta tulee EFTA-maista. esiintyy kalojen kauppaan ja kalastukseen liitty- 6654: Tuonti on siten EFTA-sopimuksen säätelemää, viä kysymyksiä. 6655: 6656: Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1985 6657: 6658: Ministeri jermu Laine 6659: 1985 vp. - KK n:o 263 5 6660: 6661: 6662: 6663: 6664: Tili Riksdagens Herr Talman 6665: 6666: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen år 1980 127 684 ton 6667: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse år 1981 130 030 6668: av den 4 juni 1985 tili vederbörande medlem av år 1982 166 391 6669: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift år 1983 158 072 6670: av följande av riksdagsman Jansson underteckna- år 1984 154 945 6671: de spörsmål nr 263: 6672: Samtidigt har dock importen av fiskmjöl 6673: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta minskat något: 6674: för att fiskarbefolkningens verksamhets- 6675: förutsättningar inte helt skall slås ut av år 1980 89 992 ton 6676: biliigimporten av fisk, och år 1981 88 807 6677: hur ämnar Regeringen förfara för att år 1982 96 677 6678: minska fiskimporten inom närmaste år 1983 91 461 6679: framtid, samt år 1984 86 415 6680: på vilket annat sätt avser Regeringen 6681: trygga att även fiskarbefolkningens rimli- Med tanke på vår utrikeshandel har utveck- 6682: ga krav och intressen blir tiligodosedda lingen av fiskexporten varit positiv. Exporten av 6683: inför förestående GATT-förhandlingar? fisk (inkl. kräftdjur) har utvecklats enligt följan- 6684: de: 6685: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra 6686: följande: år 1980 1 817 ton 10 336 000 mk 6687: år 1981 3 862 13 297 000 6688: Importen av fisk tili Finland har under de år 1982 3 624 18 951 000 6689: senaste fem åren legat på ungefär samma nivå, år 1983 7 508 37 502 000 6690: vilket framgår av nedanstående tabeli: år 1984 62 261 000 6691: 7 927 6692: år 1980 9 777 ton 83 513 000 mk 6693: På basis av ovanstående siffror blir medelpriset 6694: år 1981 9 722 91 007 000 6695: för förra årets export från Finland 7,85 mk/kg. 6696: år 1982 10 578 112 326 000 6697: Fiskimporten tili Finland regleras genom olika 6698: år 1983 9 728 111 228 000 6699: åtgärder, främst tullar och kvantitativa restriktio- 6700: år 1984 10 575 116 463 000 6701: ner. Tulisatserna på fisk och fiskprodukter vari- 6702: erar något. Även vid import från EFTA-länderna 6703: På basis av ovanstående importvolymer och uppbärs en allmän tuli, t.ex. vid import av färsk, 6704: importpriser blir medelpriset för förra årets kyld eller fryst lax, sik, strömming och vassbuk. 6705: fiskimport ca 11,00 mk/kg. Licensiering av fisk, som är underkastad kvan- 6706: Den största delen av fiskimporten kommer titiva restriktioner, sker inom ramen för global- 6707: från EFTA-länderna, vilkas andel av den totala kvoter i valutabelopp, vilka faststälis årligen. På 6708: fiskimporten uppgick tili närmare 80 procent år grund av den rika laxfångsten i Finland har man 6709: 1984. Av fiskimporten från EFTA-länderna hade inte under de senaste åren tillåtit laximport, 6710: Norge år 1984 en dominerande andel på 95 bortsett från en mindre mängd tili företagen 6711: procent, Sveriges andel var 2 proce~t och Islands inom turistbranschen i Lappland. I fråga om 6712: 3 procent. EG-ländernas andel av Fmlands totala annan fisk än lax har man i regel i början av året 6713: fiskimport år 1984 var 8 procent och Kanadas 11 under 3-4 månaders tid beviljat importörerna 6714: procent. importlicenser utan begränsande vilikor. Under 6715: Vår import av fiskavfall, som är otjänligt tili slutet av året har det under de senaste åren 6716: människoföda, har ökat under detta årtionde tillämpats begränsningar i fråga om importlicen- 6717: enligt följande: ser, och det har endast varit möjligt att importera 6718: 6 1985 vp. - KK n:o 263 6719: 6720: djupfryst stor sik, kungsfisk, ål och makrill som länderna. Importen regleras sålunda av EFTA- 6721: råvara tili rökerierna. Kvoten för hela året har avtalet och i regel kan man inte begränsa den 6722: legat på ungefär 1 000 ton fisk. Även importerad tulifria importen genom andra åtgärder. 6723: färsk, fryst och saltad strömming samt Strömming 6724: Regeringen följer kontinuerligt utvecklingen 6725: i saltlake är licensbelagd. Importen av torskfisk 6726: inom fiskerihushåliningen i Finland och handels- 6727: och filerad strömming är inte licensbelagd. Fisk- 6728: marknadskommissionen, där även fiskarnas orga- och industriministeriet har redan i maj 1985 6729: nisationer är representerade, ger licensverket re- tilisatt en fiskindustrikommission med uppdrag 6730: kommendationer om licensiering av fisk samt om att utreda produktionsförutsättningarna för fisk- 6731: förädlingen i Finland på lång sikt samt fästa 6732: mängden och kvaliteten ävensom om tidpunkten 6733: särskild vikt vid den konkurrens som importen 6734: för importlicensiering. 6735: Importen av fisk och fiskberedningar tili Fin- innebär samt lägga fram förslag tili sådana åtgär- 6736: der från statens sida genom vilka en gynnsam 6737: land har under senare år varit nästan oförändrad i 6738: utveckling för den inhemska fiskförädlingen kan 6739: fråga om volymen. Även medelpriset för impor- 6740: tryggas. 6741: ten har stigit i förhåliande tili importvolymen. 6742: Exporten av fisk, som är ringa i förhåliande tili Inför nästa GATI-förhandlingsrunda, om vars 6743: importvolymen, har utvecklats positivt under inledande inte ännu beslutats, förutses ett nära 6744: detta årtionde. 1 denna situation borde man samarbete med näringslivet och dess organisatio- 6745: inom ramen för våra internationelia avtalsförplik- ner. De utredningar som utarbetats inom organi- 6746: telser försöka påverka den inhemska efterfrågan sationen GATI och dess övriga bakgrundsmate- 6747: på fisk och fiskberedningar samt konsumtionsva- rial tilistälis redan i detta nu bl.a. Centralförbun- 6748: norna. Som tidigare nämndes kommer ca 80 det för fiskerihushålining, ifali i dem behandlas 6749: procent av den importerade fisken från EFTA- frågor angående fiske elier handel med fisk. 6750: 6751: Helsingfors den 22 juli 1985 6752: 6753: Minister jermu Laine 6754: 1985 vp. 6755: 6756: Skriftligt spörsmål nr 264 6757: 6758: 6759: 6760: 6761: Rehn: Om de privata familjedagvårdarnas vårdkostnader 6762: 6763: 6764: Tili Riksdagens Herr Talman 6765: 6766: De privata familjedagvårdarna gör i dag en tillgång till både lekotek, skrivor och kassetter, 6767: stor insats i vårt samhälle med en låg lön för ett och dessutom delar kommunen ut åt dessa både 6768: ansvarsfullt arbete. Den ersättning familjedagvår- lek- och ritmaterial gratis. 6769: daren får har en avdragsrätt i beskattningen De privata familjedagvårdarnas juridiska, soci- 6770: enligt normer fastställda av skattestyrelsen, upp- ala och lönepolitiska ställning jämfört med de 6771: gående i detta nu tiU mk 350/mån eller mk kommunalt anställda familjedagvårdarna är i dag 6772: 15 ,90 1dag och per barn. 1 denna summa inräk- mycket osäker. 6773: nas kostnaderna för mat, slitage av bostad, Hänvisande till det ovan anförda får jag i den 6774: hemlösöre och inredning, tvättmedel och lek- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 6775: saker. ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa 6776: Det ovan nämnda avdraget täcker inte de följande spörsmål: 6777: verkliga kostnaderna, varför en noggrann under- Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 6778: sökning av den faktiska situationen vore synnerli- för att de privata familjedagvårdarnas 6779: gen nödvändig. verkliga vårdkostnader för dagbarnen ut- 6780: Kostnaderna för t.ex. lekmaterial kunde famil- reds, och för att skatteavdragssystemet 6781: jedagvårdaren få avdra i sin skattedeklaration kunde utvecklas så att t.ex. kostnaderna 6782: mot kvitto upp tiU ett visst maximibelopp. Den för lekmaterial kunde avdras tili ett visst 6783: kommunala familjedagvårdaren har ju de facto belopp i skattedeklarationen? 6784: 6785: Helsingfors den 5 juni 1985 6786: 6787: Elisabeth Rehn 6788: 6789: 6790: 6791: 6792: 4285007638 6793: 2 1985 vp. - KK n:o 264 6794: 6795: Kirjallinen kysymys n:o 264 Suomennos 6796: 6797: 6798: 6799: 6800: Rehn: Yksityisille perhepäivähoitajille hoidosta aiheutuvista kustan- 6801: nuksista 6802: 6803: 6804: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 6805: 6806: Yksityiset perhepäivähoitajat antavat tällä het- Yksityisten perhepäivähoitajien oikeudellinen, 6807: kellä merkittävän panoksen yhteiskunnassamme sosiaalinen ja palkkapoliittinen asema verrattuna 6808: saaden vastuunalaisesta työstään alhaisen palkan. kunnan palveluksessa olevien perhepäivähoitajien 6809: Perhepäivähoitajan korvauksesta saadaan verohal- asemaan on tällä hetkellä varsin epävarma. 6810: lituksen vahvistamien ohjeiden mukaan vähentää 6811: 350 mk kuukaudessa eli 15,90 mk päivässä lasta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 6812: kohden. Tähän summaan sisältyvät kustannukset tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 6813: ruoasta, asunnon, koti-irtaimiston ja sisustuksen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 6814: kulumisesta, pesuaineista ja leikkikaluista. vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 6815: Edellä mainittu vähennys ei kata todellisia 6816: kustannuksia, minkä johdosta todellisen tilan- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 6817: teen huolellinen tutkiminen olisi erittäin tärkeätä. ryhtyä päivähoidossa olevien lasten yksi- 6818: Perhepäivähoitaja voisi vähentää veroilmoituk- tyisille perhepäivähoitajille aiheuttamien 6819: sessaan esim. leikkiin käytetyn materiaalin osto- todellisten kustannusten selvittämiseksi ja 6820: kuittien perusteella tiettyyn enimmäismäärään verovähennysjärjestelmän kehittämiseksi 6821: saakka. Kunnallisilla perhepäivähoitajilla on itse siten, että esimerkiksi leikkeihin käytetyn 6822: asiassa käytettävissään lelusto, äänilevyjä ja kaset- materiaalin kustannukset voitaisiin tiet- 6823: teja, minkä lisäksi kunta jakaa heille ilmaiseksi tyyn määrään saakka vähentää veroilmoi- 6824: sekä leikki- että piirustusmateriaalin. tuksessa? 6825: 6826: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1985 6827: 6828: Elisabeth Rehn 6829: 1985 vp. - KK n:o 264 3 6830: 6831: 6832: 6833: 6834: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 6835: 6836: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa tusta koskevassa ohjeessa (8.11.1984/10859/311 6837: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 84) hoitovähennyksen määräksi lasta kohden on 6838: olette 5 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- suositeltu 350 mk kuukaudessa. Tämä määrä 6839: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- edellyttää kokopäivähoitoa. Vähennyksen mää- 6840: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Elisa- rään on katsottava sisältyvän huoneiston käytöstä 6841: beth Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- aiheutuneet kulut, kodin inaimiston ja sisustuk- 6842: myksestä n:o 264: sen kulumisesta aiheutuneet menot, pesuaineet, 6843: käyttöesineiden kuten leikkikalujen kulumisesta 6844: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo aiheutuneet menot sekä ruokakustannukset. Näi- 6845: ryhtyä päivähoidossa olevien lasten yksi- hin määriin ei sisälly sellaisia poikkeuksellisia 6846: tyisille perhepäivähoitajille aiheuttamien menoeriä kuin leikkikoulumaksuja tai jäsenmak- 6847: todellisten kustannusten selvittämiseksi ja suja. 6848: verovähennysjärjestelmän kehittämiseksi Verohallituksen yhtenäistäruisohjeen mukai- 6849: siten, että esimerkiksi leikkeihin käytetyn nen hoitokuluvähennys on laskettu Suomen Kau- 6850: materiaalin kustannukset voitaisiin tiet- punkiliiton, Suomen Kunnallisliiton ja Finlands 6851: tyyn määrään saakka vähentää veroilmoi- Svenska Kommunförbundin 23.9.1983 ja 6852: tuksessa? 3.9.1984 antamissa kunnallisen perhepäivähoi- 6853: don kustannuskorvausta koskevissa yleiskirjeissä 6854: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- olleiden suositusten perusteella. Kunnallisia per- 6855: ti seuraavaa: hepäivähoitajia koskevan kustannusselvityksen on 6856: Tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n mukaan katsottu soveltuvan myös yksityisten perhepäivä- 6857: verovelvollisella on oikeus tulostaan vähentää hoitajien keskimääräisten hoitokulujen määrittä- 6858: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet misen pohjaksi, koska olosuhteet kunnallisessa ja 6859: menot. Palkansaajilla tulonhankkimiskulut voi- yksityisessä päivähoidossa vastannevat keskimää- 6860: daan vähentää siltä osin kuin ne ylittävät tulo- ja rin toisiaan. 6861: varallisuusverolain 28 §:ssä säädetyn tulonhank- Jos yksityisellä perhepäivähoitajalla on sellaisia 6862: kimisvähennyksen enimmäismäärän, joka vuo- kustannuksia, jotka eivät sisälly verohallituksen 6863: delta 1985 toimitettavassa verotuksessa on 1 400 yhtenäistäruisohjeen mukaisen vähennyksen pe- 6864: markkaa. Yksityisiä perhepäivähoitajia tulon- rusteisiin tai jos kustannukset muutoin nousevat 6865: hankkiruisvähennys ei yleensä koske, koska heitä lasta kohden yli suositelluu vähennyksen määrän, 6866: pidetään useimmissa tapauksissa itsenäisinä yrittä- hän voi vähentää todelliset esim. erityismateriaa- 6867: jinä. lin tai lelujen hankkimisesta aiheutuneet kulut 6868: Yksityisten perhepäivähoitajien tulonhankki- täysimääräisesti. Tulonhankkimiskulujen vähen- 6869: ruiskulujen vähennysoikeutta ei ole verotussään- nysoikeus edellyttää kuitenkin tällöin tositteelli- 6870: nöksissä millään tavoin rajoitettu, vaan kustan- sen selvityksen esittämistä kustannusten määräs- 6871: nukset voidaan vähentää täysimääräisesti esitetyn tä. Lisäksi edellytetään selvitystä siitä, että kulut 6872: selvityksen perusteella. Koska lastenhoidosta ai- johtuvat hoitotyöstä eivätkä ole perhepäivähoita- 6873: heutuneet menot ovat kuitenkin luonteeltaan jan tai hänen perheensä elantokustannuksia. 6874: normaalien elantomenojen kaltaisia, niiden tosit- Kysyjän ehdottama järjestelmä, jossa esimer- 6875: teellinen selvittäminen ja erottaminen päivähoi- kiksi leikkeihin käytetyn materiaalin kustannuk- 6876: tajan ja hänen perheensä omista elantomenoista set voitaisiin vähentää vain osittain, merkitsisi 6877: on käytännössä hankalaa. Tämän vuoksi verohal- nykyisen periaatteessa täysimääräisen tulonhank- 6878: litus on vuosittain antanut asiaa koskevan yhte- kimiskulujen vähennysoikeuden supistumista. 6879: näistämisohjeen, jonka mukaan yksityisten per- Tämän kaltainen uudistus olisi verovelvollisten 6880: hepäivähoitajien hoitomenot voidaan muun sel- kannalta huononnus nykyiseen järjestelmään ver- 6881: vityksen puuttuessa vähentää. Vuoden 1984 Vero- rattuna. 6882: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985 6883: 6884: Ministeri Pekka Vennamo 6885: 4 1985 vp. - KK n:o 264 6886: 6887: 6888: 6889: 6890: Till Riksdagens Herr Talman 6891: 6892: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Detta belopp förutsätter heldagsvård. I beloppet 6893: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av bör anses ingå kostnader för användningen av 6894: den 5 juni 1985 till vederbörande medlem av bostaden, utgifter för slitage på hemmets lösöre 6895: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- och inredning, tvättmedel, utgifter för slitage på 6896: dagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade bruksföremål såsom leksaker samt kostnaderna 6897: spörsmål nr 264: för mat. I dessa belopp ingår inte sådana excep- 6898: tionella utgiftsposter som lekskoleavgifter eller 6899: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta medlemsavgifter. 6900: för att de privata familjedagvårdarnas 6901: verkliga vårdkostnader för dagbarnen ut- Det avdrag för vårdkostnader som rekommen- 6902: reds, och för att skatteavdragssystemet deras i skattestyrelsens anvisningar har räknats ut 6903: kunde utvecklas så att t.ex. kostnaderna på basen av de rekommendationer för kost- 6904: för lekmaterial kunde avdras till ett visst nadsersättning vid kommunal familjedagvård vil- 6905: belopp i skattedeklarationen? ka givits i Finlands Stadsförbunds, Suomen Kun- 6906: nallisliittos och Finlands Svenska Kommunför- 6907: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt bunds cirkulär 23.9.1983 och 3.9.1984. Kost- 6908: anföra följande: nadsutredningen som gällde kommunala familje- 6909: dagvårdare har ansetts vara tillämplig även såsom 6910: Enligt 25 § lagen om skatt på inkomst och grund för fastställande av de privata familjedag- 6911: förmögenhet har den skattskyldige rätt att från vårdarnas genomsnittliga vårdkostnader, efter- 6912: sin inkomst avdra utgifterna för inkomstens som förhållandena i den kommunala och den 6913: förvärvande och bibehållande. Då det gäller privata dagvården i genomsnitt torde motsvara 6914: löntagare kan kostnaderna för inkomstens förvär- varandra. 6915: vande avdras till den del de överstiger det i 28 § 6916: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet Om en privat familjedagvårdare har sådana 6917: stadgade maximiavdraget för inkomstens förvär- kostnader som inte beaktats i grunderna för det 6918: vande, vilket vid beskattningen för år 1985 är avdrag som avses i skattestyrelsens anvisningar 6919: 1 400 mark. Avdraget för inkomstens förvärvan- eller om kostnaderna per barn annars överstiger 6920: de gäller i allmänhet inte privata familjedagvår- det rekommenderade avdragets belopp, kan dag- 6921: dare, eftersom de i de flesta fall anses som vårdaren göra avdrag till fullt belopp för kost- 6922: självständiga företagare. nader för anskaffande av t.ex. specialmaterial 6923: De privata familjedagvårdarnas rätt att avdra eller leksaker. Rätten att göra avdrag för kost- 6924: kostnader för inkomstens förvärvande har inte på nader för inkomstens förvärvande förutsätter 6925: något sätt begränsats genom beskattningsstad- emellertid att verifikat över kostnadernas storlek 6926: ganden, utan kostnaderna kan avdras till fullt företes. Vidare förutsätts en utredning om att 6927: belopp på basen av utredning. Eftersom kost- kostnaderna hänför sig till dagvården, dvs. att de 6928: naderna för vård av barn till sin natur liknar inte utgör levnadskostnader för dagvårdaren eller 6929: normala levnadskostnader, är det i praktiken dennes familj. 6930: svårt att verifiera. dem och avskilja dem från Det system som spörsmålsställaren föreslagit, 6931: dagvårdarens och dennes familjs egna lev- enligt vilket t.ex. kostnader för lekmaterial skulle 6932: nadskostnader. Skattestyrelsen har därför i saken kunna avdras endast delvis, skulle innebära en 6933: årligen utfärdat anvisningar för förenhetligande, inskränkning av det nuvarande systemet, enligt 6934: vilka anger hur de privata dagvårdarnas vård- vilket avdrag för kostnader för inkomstens förvär- 6935: utgifter skall avdras då annan utredning saknas. I vande i princip får göras till fullt belopp. En 6936: anvisningarna för 1984 års beskattning dylik reform skulle innebära en försämring för 6937: (8.11.1984/10859/31/84) rekommenderas vård- den skattskyldige jämfört med det nuvarande 6938: avdraget per barn utgöra 350 mk per månad. systemet. 6939: Helsingfors den 24 september 1985 6940: 6941: Minister Pekka Vennamo 6942: 1985 vp. 6943: 6944: Kirjallinen kysymys n:o 265 6945: 6946: 6947: 6948: 6949: H. Kemppainen: Hevosten käytön jatkamisesta Kainuun Prikaatissa 6950: 6951: 6952: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 6953: 6954: Julkisuuteen on tullut tietoja, joiden mukaan n. 15 ratsastusseuran hevosta, joista ratsastusseura 6955: puolustuslaitos vähentäisi hevosten käyttöä. Tiet- maksaa 9 mk hoitomaksua päivää kohti. 6956: tävästi on kaavailtu hevosten keskittämistä Niini- Hevosenpidon lopettamista ei voida perustella 6957: salon varuskuntaan ja niistä luopumista muilla myöskään taloudellisilla seikoilla. Yhden hevosen 6958: varuskun tapaikkakunnilla. ylläpidon lasketaan maksavan 13 mk päivässä. Jos 6959: Puolustusvoimain tehtävänä on turvallisuu- hevosenpito lopetetaan, loppuvat myös tulot ul- 6960: temme takaaminen kriisiaikoina. Viime sodissa kopuolisten hevosten hoitamisesta. 6961: hevosella oli korvaamaton merkitys puolustusvoi- Kainuun Prikaatissa on lisäksi juuri peruskor- 6962: main toiminnalle ja myös huoliolle koko maassa. jattu talli, jossa on asianmukaiset tilat 30 hevo- 6963: Kun emme voi tällä hetkellä täysin määritellä selle. Jos juuri tallikäyttöön rakennettuja tiloja 6964: millaista kriisitilannetta varten on valmistaudut- ruvettaisiin muuttamaan muuhun käyttöön, tuli- 6965: tava, ei hyödyllisiä kokemuksia pitäisi unohtaa. si se kohtuuttoman kalliiksi. 6966: Vaikka teknologinen kehitys onkin ollut huimaa, Hevosilla on puolustusvoimille myös merkittä- 6967: emme voi olla varmoja, toimiiko huipputekniik- vä PR-arvo, jonka merkitys vastaisuudessa kau- 6968: ka erilaisissa mahdollisissa kriisitilanteissa ja punkimaisen asumisen myötä vain kasvaa. Varus- 6969: kuinka kauan. Perinteisiä keinoja ei pitäisi täysin kunnan hevosista on ollut sekä hyötyä että huvia 6970: unohtaa. Hevonen osoittautuu edelleen käyttö- esimerkiksi koululaisille ja lapsille. Kehitysvam- 6971: kelpoiseksi esimerkiksi sissitoiminnassa. Hevonen maisten tutustuttaminen hevosiin on ollut jopa 6972: on käyttövarma kaikissa olosuhteissa, eikä sen kuntouttavaa toimintaa. Maatalousoppilaitoksen 6973: käyttö ole riippuvainen huoltoyhteyksistä ja opiskelijoille hevosista on ollut koulutuksellista 6974: esim. ulkomaisen polttoaineen saannista. käyttöä. 6975: On myös muita syitä, jotka puhuvat puolus- Hevosten keskittämistä pelkästään Niinisaloon 6976: tusvoimien hevosen käytön vähentämistä ja lo- on tiettävästi perusteltu sillä, että hevosten käyt- 6977: pettamista vastaan. Hevostalous ja hevosenpito tö puolustusvoimissa siellä tehostuisi ja niiden 6978: ovat yleisesti elpymässä hevosten rajun vähenemi- asema paranisi. Näin ei kuitenkaan tulisi tapah- 6979: sen ja pitkään jatkuneen laman jälkeen. Ravi- ja tumaan. 6980: ratsukäytön lisäksi myös muu hevosen hyötykäyt- Niinisalossa ei tällä hetkellä ole suurille hevos- 6981: tö on ainakin jollakin tavalla elpymässä, ja tätä määrille asianmukaisia tiloja. Lisäksi niille tuskin 6982: kehitystä tulisi myös tukea. Varusmiespalvelu- löytyy siellä mielekästä ja jatkuvaa käyttöä. Täl- 6983: aikainen hevosten käyttö voisi olla tärkeänä kou- löin niiden suorituskyky ja kunto ei säily parhaa- 6984: lutusjaksona. Viime vuosina halukkuus suorittaa na mahdollisena. Sen sijaan hevosenpidon jatka- 6985: varusmiesaikana osa palveluksesta ajomiehenä minen useammissa varuskunnissa pienemmissä 6986: talleilla on lisääntynyt. Vapaaehtoisia on aina ryhmissä takaa niiden mielekkään käytön. Val- 6987: löytynyt enemmän kuin ajomiehiksi on voitu mius hevosten käsittelyyn ja hyötykäyttöön kehit- 6988: sijoittaa. Ajomiehenä palvelu ei ole myöskään tyy useammille varusmiespalvelun suorittaneille. 6989: ollut este muuhun koulutukseen osallistumiselle Lisäksi hevosten kunto, työkyky ja maastotottu- 6990: ja muiden sotilastaitojen oppimiselle. Ajomiehe- mus säilyvät, kun niillä on jatkuvasti asianmu- 6991: nä palvelleet ovat ilmeisesti kautta linjan selvin- kaista käyttöä. Keskittämällä hevoset pelkästään 6992: neet keskimääräisesti tai jopa keskimääräistä pa- yhteen varuskuntaan ajaudumme varmuudella 6993: remmin koulutusvaatimuksista. tilanteeseen, jolloin puolustusvoimissa hevosella 6994: Kainuun Prikaatissa on tällä hetkellä kymmen- on pelkästään museoarvo. Sen sijaan säilyttämällä 6995: kunta prikaatin omaa hevosta. Lisäksi pidetään hevosenpito eri varuskunnissa niiden mielekästä 6996: 6997: 428500711K 6998: 2 1985 vp. - KK n:o 265 6999: 7000: hyötykäyttöä voidaan jatkaa ja säilyttää jatkuva, Aikooko Hallitus turvata hevosten käy- 7001: ainakin jonkinasteinen valmius myös kriisitilan- tön edelleen jatkamisen Kainuun Prikaa- 7002: teita varten. Nykyisissä yksiköissä myös hevospal- tissa ja muissa tarkoitukseen soveltuvissa 7003: velu on säilynyt varusmiehille mielekkäänä. varuskunnissa niin, että valmius hevosen 7004: Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes- käyttöön kriisiaikoina säilyy, ja että sa- 7005: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- malla edistetään yleisesti hevosen käyttöä 7006: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ja että näin myös säilytetään hevosten 7007: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: PR-merkitys puolustusvoimille? 7008: 7009: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1985 7010: 7011: Hannu Kemppainen 7012: 1985 vp. - KK n:o 265 3 7013: 7014: 7015: 7016: 7017: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7018: 7019: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taus- ja sotaharjoituksissa eri puolilla maata sekä 7020: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hevosten käytön kokeilu- ja tutkimustoimintaan. 7021: olette 5 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- Saman päätöksen mukaan lisätään Kadettikou- 7022: ne n:o 1139 ohella toimittanut valtioneuvoston lun ratsuhevosten määrää, jolloin sinne on siirret- 7023: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- tävä myös lisää eläinhuoltohenkilöstöä lakkautet- 7024: taja Hannu Kemppaisen näin kuuluvasta kirjalli- tavista hevososastoista. 7025: sesta kysymyksestä n:o 265: Mainittu päätös on johdonmukainen seuraus 7026: siitä, että puolustusvoimien tarpeisiin hevoskou- 7027: Aikooko Hallitus turvata hevosten käy- lutettavien asevelvollisten määrä on vähentynyt ja 7028: tön edelleen jatkamisen Kainuun Prikaa- pienten hevososastojen ylläpito sekä hajautetun 7029: tissa ja muissa tarkoitukseen soveltuvissa henkilöstön käyttö ei ole sopusoinnussa puolus- 7030: varuskunnissa niin, että valmius hevosen tusvoimien voimavarojen kanssa. Pienet hevos- 7031: käyttöön kriisiaikoina säilyy, ja että sa- osastot ovat myös kärsineet vähäisestä koulutus- 7032: malla edistetään yleisesti hevosen käyttöä käytöstä, koska joukkue-komppaniaharjoituksissa 7033: ja että näin myös säilytetään hevosten ei käytetä hevosta. Hevoskoulutuksen keskittyessä 7034: PR-merkitys puolustusvoimille? yhteen joukko-osastoon todentuntuiset harjoitte- 7035: lutilanteet moninkertaistuvat ja tehostuvat. 7036: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Puolustusvoimat tulee rekrytoimaan ajomie- 7037: ti seuraavaa: hensä koko valtakunnan alueelta. Eläinhuolto- 7038: Ottaen huomioon puolustusvoimien viime aliupseerien, ts. kengitysseppien, määrä säilyy 7039: vuosina tarkistetut sodan ja rauhan aikaiset he- lähes entisellään palvellen näin erinomaisella ta- 7040: vosten käyttötarpeet sekä puolustusvoimien käy- valla valtakunnan hevosurheilun ja hevostalou- 7041: tettävissä olevat voimavarat on pääesikunta den tarpeita. Ratsastusurheilun sekä nykyaikaisen 7042: 26.11.1984 tehnyt päätöksen, jonka mukaan 5-ottelun kannalta oma merkityksensä on myös 7043: muun muassa Kainuun Prikaatin hevososasto Kadettikoulun ratsumäärän lisäämisellä ja ratsas- 7044: lakkautetaan ja puolustusvoimien vetohevoskan- tuskoulutuksen tehostamisella. 7045: nan ylläpito keskitetään Eläinlääkintäkouluun Edellä sanotun perusteella puolustusministeriö 7046: Niinisaloon supistaen samalla vetohevosten koko- katsoo, että puolustusvoimien hevosten keskittä- 7047: naismäärää. misellä saavutetaan nykyistä parempi tulos kou- 7048: Tämä järjestely antaa tarvittavat mahdollisuu- lutuksellisesti ja taloudellisesti. Samalla järjestely 7049: det eläinlääkintähenkilöstön tarkoituksenmukai- ottaa huomioon, että valmius hevosten käyttöön 7050: seen sijoittamiseen ja kouluttamiseen, hevosten kriisiaikoina säilyy ja edistetään yleisesti hevosten 7051: käytön ja hoidon kouluttamiseen varusmiehille ja käyttöä ja säilytetään myös hevosten PR-merkitys 7052: reserviläisille, kuormastaryhmien käyttöön ker- puolustusvoimilla. 7053: 7054: Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1985 7055: 7056: Puolustusministeri Vezkko Pihlajamäki 7057: 4 1985 vp. - KK n:o 265 7058: 7059: 7060: 7061: 7062: Till Riksdagens Herr Talman 7063: 7064: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt samma beslut utökas antalet ridhästar 7065: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr vid Kadettskolan, varvid till skolan överförs per- 7066: 1139 av den 5 juni 1985 till vederbörande sonai från de enheter som indras. 7067: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande 7068: av riksdagsman Hannu Kemppainen underteck- Ifrågavarande beslut är en logisk följd av att 7069: nade spörsmål nr 265: mängden värnpliktiga som utbildas för vård och 7070: användning av hästar för försvarsmaktens behov 7071: Ämnar Regeringen trygga den fortsatta har minskat och av att upprätthållandet av små 7072: användningen av hästar vid Kainuun Pri- enheter och användringen av decentraliserad per- 7073: kaati och vid andra garnisoner som läm- sonai inte överensstämmer med försvarsmaktens 7074: par sig för ändamålet så, att beredskapen resurser. De små enheterna för vård och använd- 7075: för användande av hästar i kristider består ning av hästar har även lidit av den ringa 7076: och så att användningen av hästar i användningen av hästar i utbildningen, eftersom 7077: allmänhet främjas och hästarnas PR-bety- hästar inte används i pluton-kompaniövningarna. 7078: delse för fösvarsmakten bevaras? Då utbildningen i användningen av hästar kon- 7079: centreras till en truppavdelning mångfaldigas och 7080: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt intensifieras de realistiska övningstillfällena. 7081: anföra följande: 7082: Försvarsmakten kommer att rekrytera körkarlar 7083: Med beaktande av behovet av användningen från hela landet. Antalet djurvårdsunderofficera- 7084: av hästar under krigs- och fredstid, vilket juste- re d.v.s. hovsmeder förblir nästan detsamma och 7085: rats under de senaste åren, samt de resurser som betjänar sålunda på ett utomordentligt sätt häst- 7086: står till försvarsmaktens förfogande har Huvud- sportens och hästhushållningens behov inom lan- 7087: staben 26.11.1984 fattat ett beslut, enligt vilket det. Med tanke på ridsporten och den moderna 7088: enheten för vård och användning av hästar vid femkampen har det antalet ridhästar vid Kadett- 7089: Kainuun Prikaati indras och underhållet av skolan och effektiveringen av ridundervisningen 7090: försvarsmaktens bestånd av draghästar koncentre- sin egen betydelse. 7091: ras till Veterinärskolan i Niinisalo, varvid drag- 7092: hästarnas sammanlagda antal minskas. På basis av det ovan anförda anser försvars- 7093: Detta arrangemang ger erforderliga möjlighe- ministeriet att ett bättre resultat, både undervis- 7094: ter för en ändamålsenlig utplacering och utbild- ningsmässigt och ekonomiskt sett, uppnås genom 7095: ning av personalen inom veterinärmedicin, för en koncentrering av försvarsmaktens hästar. Sam- 7096: utbildning av beväringar och reservister i vård tidigt beaktas vid arrangemanget, att beredska- 7097: och användning av hästar, användningen av pen för användande av hästar i kristider består 7098: anspannsgrupper vid repetitions- och krigsöv- och hästens användning allmänt främjas och att 7099: ningar i olika delar av landet samt användning av även hästarnas pr-betydelse för försvarsmakten 7100: hästar i försöks- och forskningsverksamhet. bevaras. 7101: 7102: Helsingfors den 30 augusti 1985 7103: 7104: Försvarsminister Veikko Pihlajamäki 7105: 1985 vp. 7106: 7107: Kirjallinen kysymys n:o 266 7108: 7109: 7110: 7111: 7112: Holvitie ym.: Poliisin matkamäärärahojen niukkuudesta 7113: 7114: 7115: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7116: 7117: Valtion virkamiesten matkustussäännön mu- Perinteisistä matkamenoista on jo käytetty 7118: kaisesti poliisihenkilöstölle maksettavien matka- noin 40 % ja rahat riittänevät lokakuuhun saak- 7119: menojen suuruus oli vuoden 1984 tilinpäätökses- ka. Eräissä yksittäisissä poliisipiireissä määrärahat 7120: sä 15 408 084 markkaa eli noin 11 prosenttia loppuivat jo kesäkuussa. 7121: suurempi kuin vuoden 1983 vastaavat kustan- Määrärahan riittämättömyys on aiheuttanut 7122: nukset. Vuodelle 1985 varattu kiinteä määräraha mm. sen, että poliisimiehiä on jouduttu yhteis- 7123: on 18 170 000 markkaa. Tästä summasta on toiminta-alueilla määräämään päivärahojen sääs- 7124: vähennettäväulosotto-ja haastemiestoimen palk- tämiseksi yksin partiointi- ja hälytystehtäviin, 7125: kausjärjestelmän 1. 5.1985 voimaan tulleen uu- jotta määrärahoja säästyisi. Koska määräraha 7126: distuksen johdosta uusina erillisinä matkaruenoi- muutettiin vuoden 1985 valtion tulo- ja menoar- 7127: na yhteensä 4,4 miljoonaa markkaa, joten perin- viossa kiinteäksi, ei asianomaisella ministeriöllä 7128: teisiin matkamenoihin jää 13 770 000 markkaa. ole mahdollisuutta antaa lupaa määrärahan ylit- 7129: Tämä on 1 638 084 markkaa vähemmän kuin tämiseen. 7130: vuoden 1984 tilinpäätös. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7131: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 7132: Valtion virkamiesten matkustussäännön mu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 7133: kaisia valtion päivärahoja ja hotellikorvauksia senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7134: korotettiin 1. 3.198 5 lukien noin 8 % , mikä 7135: aiheuttaa noin 1,3 miljoonan markan lisätarpeen Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 7136: vuoteen 1984 verrattuna. Jos toiminnan taso ryhtyä, jotta kansalaisten turvallisuus ja 7137: säilytetään vuonna 1985 ennallaan, tulisi matka- poliisin työturvallisuus eivät heikkenisi 7138: menoihin saada yhteensä 3 miljoonan markan matkustusmäärärahan riittämättömyyden 7139: oikaisu. johdosta? 7140: 7141: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1985 7142: 7143: Tapio Holvitie Timo Kietäväinen 7144: Mikko Rönnholm Niilo Koskenniemi 7145: 7146: 7147: 7148: 7149: 428500814W 7150: 2 1985 vp. - KK. n:o 266 7151: 7152: 7153: 7154: 7155: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7156: 7157: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa osoitettiin ETYK:in 10-vuotisjuhlakokouksen ai- 7158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, heuttamien lisääntyvien poliisitehtävien vuoksi 7159: olette 6 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- poliisin matkamäärärahoihin 1 630 000 markkaa. 7160: ne n:o 1140 ohella toimittanut valtioneuvoston Tämän vuoden aikana järjestettäväksi suunni- 7161: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- tellusta koulutuksesta on osaa myöhennetty ja 7162: taja Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjalli- näin on matkamäärärahan käyttöä voitu jonkin 7163: sesta kysymyksestä n:o 266: verran rajoittaa. Tästä ja muista jo toteutetuista 7164: määrärahan käytön tarkistustoimenpiteistä huoli- 7165: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo matta poliisin matkamäärärahan lisätarve loppu- 7166: ryhtyä, jotta kansalaisten turvallisuus ja vuodelle 1985 on sisäasiainministeriön poliisi- 7167: poliisin työturvallisuus eivät heikkenisi osaston laskelmien mukaan 1 560 000 markkaa, 7168: matkustusmäärärahan riittämättömyyden mitä määrää osasto ehdottaa otettavaksi seuraa- 7169: johdosta? vaan lisämenoarvioon. 7170: Sisäasiainministeriö on kirjeellään 21.11.1984, 7171: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jossa on ilmoitettu lääninhallituksille vuoden 7172: ti seuraavaa: 1985 alustava määrärahojen jako, kehottanut 7173: Vuoden 1985 varsinaisessa tulo- ja menoarvios- lääninhallituksia jättämään osan määrärahasta ja- 7174: sa on poliisitoimen muihin kulutusmenoihin kamatta toiminnassa esiin tulevien yllättävien 7175: varattu 57 722 000 markkaa. Määrä on 1 865 000 tilanteiden aiheuttaman lisätarpeen varalle. Hä- 7176: markkaa pienempi kuin sisäasiainministeriön esi- lytystehtäviin varautumisesta 31.10.1983 anne- 7177: tys. Tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole määrära- tussa ministeriön kirjeessä on lääninhallituksia 7178: han käyttösuunnitelmaa alamomenteittain. Eri- kehotettu antamaan sellaiset ohjeet, ettei vaaral- 7179: tyismenoarviossa on määrärahasta merkitty lisia hälytystehtäviä jouduta suorittamaan yksin. 7180: 18 170 000 markkaa matkustussäännön mukai- Hälytystehtävät tullaan aina suorittamaan ensisi- 7181: siin matkakustannusten korvauksiin ja päivära- jaisina eikä poliisin toimintaa määrärahojen 7182: hoihin. Sisäasiainministeriön esityksen mukainen niukkuuden vuoksi muutoinkaan muuteta tai 7183: matkamäärärahan tarve oli 19 850 000 markkaa. supisteta siten, että kansalaisten tai poliisin oman 7184: Vuoden 1985 ensimmäisessä lisämenoarviossa henkilöstön turvallisuus sen vuoksi vaarantuisi. 7185: 7186: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985 7187: 7188: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 7189: 1985 vp. - KK n:o 266 3 7190: 7191: 7192: 7193: 7194: Tili Riksdagens Herr Talman 7195: 7196: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen polisen på grund av de ökade polisuppgifterna i 7197: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av samband med KSSE-tioårsjubileet. 7198: den 6 juni 1985 tili vederbörande medlem av En del av den utbildning som planerats för 7199: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- detta år har senarelagts och sålunda har använd- 7200: dagsman Tapio Holvitie m.fl. undertecknade ningen av anslagen för resor i viss mån kunnat 7201: spörsmål nr 266: begränsas. Trots denna åtgärd och andra redan 7202: gjorda ingrepp i användningen av anslagen upp- 7203: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta går poliseos merbehov av reseanslag för resten av 7204: för att medborgarnas säkerhet och poli- år 1985 enligt inrikesministeriets polisavdelnings 7205: seos skydd i arbetet inte skall försämras beräkningar tili 1 560 000 mk. Avdelningen 7206: tili följd av otillräckliga anslag för resor? föreslår att denna summa tas med i följande 7207: tiliäggsbudget. 7208: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt lnrikesministeriet har i sitt brev 21. 11.1984, 7209: anföra följande: där länsstyrelserna har informerats om den preli- 7210: minära fördelningen av anslag år 1985, uppma- 7211: 1 det egentliga statsförslaget för år 1985 har nat länsstyrelserna att lämna en del av anslaget 7212: 57 722 000 mk reserverats för polisväsendets övri- outdelat, för den händelse att merbehov, förorsa- 7213: ga konsumtionsutgifter. Anslaget är 1 865 000 kade av överraskande situationer i verksamheten, 7214: mk mindre än inrikesministeriets förslag. 1 stats- skulie uppstå. 1 ministeriets brev 31.10.1983 om 7215: verkspropositionen ingår inte någon dispositions- utryckningsberedskap har länsstyrelserna uppma- 7216: plan indelad i undermoment för anslaget. 1 nats ge sådana anvisningar, att ingen skall nöd- 7217: specialbudgeten har 18 170 000 mk av anslaget gas utföra farliga utryckningsuppdrag ensam. 7218: reserverats för resekostnadsersättningar och dag- Utryckningsuppdrag kommer alltid att priorite- 7219: traktamenten enligt resereglementet. Enligt inri- ras, och poliseos verksamhet kommer inte helier 7220: kesministeriets förslag var behovet av reseanslag eljest att, på grund av knappa anslag, ändras 7221: 19 850 000 mk. 1 den första tiliäggsbudgeten för elier inskränkas så, att medborgarnas eller poli- 7222: år 1985 anvisades 1 630 000 mk i reseanslag tili seos egen personals säkerhet äventyras. 7223: 7224: Helsingfors den 4 oktober 1985 7225: 7226: lnrikesminister Kaisa Raatikainen 7227: 1985 vp. 7228: 7229: Kirjallinen kysymys n:o 267 7230: 7231: 7232: 7233: 7234: H. Kemppainen: Syrjäseutulisän maksamisesta myös muille kuntien 7235: työntekijöille kuin viranhaitijoille 7236: 7237: 7238: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7239: 7240: Maassamme maksetaan valtion ja kuntien täysin pysyväisluontoista. Samassa työpaikassa voi 7241: työntekijöille syrjäseutulisää, joka voi olla kaik- lisäksi samaa työtä tehdä erilaisen palkkauksen 7242: kein syrjäisimmissä kunnissa 28 % työntekijän saava henkilö. Työntekijälle on vaikea perustella, 7243: palkasta. Perusteena syrjäseutulisän maksamiselle miksi samanlaisesta työstä ja sama ammattipäte- 7244: on työpaikan sijainti harvaan asutulla, syrjäisellä, vyys omaten voi saada erilaista palkkaa. 7245: valtakunnan rajaan idässä tai pohjoisessa rajoittu- Muutamissa kunnissa kunnanvaltuustot ovat 7246: valla tai kylmällä alueella taikka meren saaristos- päättäneet maksaa omalla kustannuksellaan syrjä- 7247: sa. Syrjäseutulisän olemassaoloa voi pitää varsin seutulisää myös toimenhaltijoille. Tätä kuntien 7248: perusteltuna hankalampien elinolosuhteiden sekä palkkamenoa ei kuitenkaan ole katsottu valtion- 7249: niukempien palvelujen takia. Syrjäseutulisä on apuun oikeuttavaksi. Kuntien virka- ja työehto- 7250: myös houkutin työntekijöille, jotta nämä parem- sopimusneuvottelujen yhteydessä ja muulloinkin 7251: min hakeutuisivat työhön myös syrjäisille seu- 7252: kyseinen palkkaongelma on tuotu esille. Työ- 7253: duille. Tällainen palkanlisä on aiheellinen. markkinaosapuolilta ei ole kuitenkaan löytynyt 7254: Muun muassa Neuvostoliitossa palkkaporrastus riittävää halua ongelman korjaamiseksi. 7255: on meidän syrjäseutulisäämme verrattuna paljon 7256: jyrkempi syrjäisten alueiden hyväksi. Syrjäseutu- Kunnat, joissa kyseinen ongelma tulee räi- 7257: lisän maksamisesta valtion virkamiehille sääde- keimpänä esille, ovat säännönmukaisesti köyhiä, 7258: tään asetuksella (19.1.1962/56). Valtion palve- korkean veroäyrin kuntia kehitysalueella, jossa on 7259: luksessa syrjäseutulisää maksetaan peruspalkkais- myös korkeat työttömyysluvut. Ei voida pitää 7260: ten viranhaltijoiden lisäksi myös toimenhaltijoil- mitenkään oikeudenmukaisena, että tällaiset 7261: Ie, ylimääräisen toimen haltijoille, tilapäisille kunnat, joiden voimavarat verrattuna Suomen 7262: toimihenkilöille, viransijaisille sekä myös työhar- kuntien keskimääräisiin voimavaroibio ovat to- 7263: joittelussa oleville. della niukat, korjaisivat tämän työmarkkinaosa- 7264: puolten unohtaman epäkohdan. Näissä kunnissa 7265: Kuntien työntekijöiden syrjäseutulisästä on 7266: niukoille verovaroille löytyy menoja jo pakollisis- 7267: sovittu virkaehtosopimuksessa, mikä noudattaa 7268: ta, Iakisääteisistä toiminnoista. Nämä kunnat 7269: valtiolla olevaa käytäntöä. Sen sijaan viranhalti- 7270: sijoittavat myös työllisyyden hoitoon suhteellises- 7271: joiden lisäksi kunnan muille työntekijöille, esi- 7272: ti monikymmenkertaisesti sen määrän, mitä vau- 7273: merkiksi työsopimussuhteisille ja toimenhaitijoil- 7274: raammat Etelä-Suomen suuret kaupungit. 7275: le syrjäseutulisää ei makseta. Tällaista käytäntöä 7276: ei voi pitää oikeudenmukaisena. Kunnallisen palkkasopimusjärjestelmän jäyk- 7277: Kuntien palveluksessa olevien työntekijöiden kyyden erääksi ratkaisuksi on ehdotettu sopimus- 7278: eriarvoisuutta lisää vielä se, että eri kunnissa oikeuden siirtämistä aiemmalle tasolle, jopa kun- 7279: tiin. Mikäli syrjäseutulisä myös muille kuin viran- 7280: vaihtelee käytäntö, mitä tehtäviä hoidetaan vi- 7281: ranhaltijoiden ja mitä muussa työsuhteessa ole- haitijoille saataisiin valtionapuun oikeuttavaksi, 7282: vien toimesta. Kun nykyisin uusien virkojen toisi se ongelmaan huomattavaa helpotusta. 7283: perustamisessa kuntiin noudatetaan valtion ta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7284: lousarviossa määriteltyä virkakiintiötä, eivät kun- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 7285: nat ole voineet muuttaa toimia viroiksi, vaikka nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 7286: muilla kuin viranhaltijoilla teetettävä työ on vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7287: 7288: 428500716R 7289: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 267 7290: 7291: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- kuntien omalla päätöksellä maksama syr- 7292: siin, jotta syrjäseutulisää maksettaisiin jäseutulisä näille työntekijöille tulisi val- 7293: kunnissa myös muille työntekijöille kuin tionapuun oikeutetuksi menoksi? 7294: virkasopimussuhteessa oleville ja että 7295: 7296: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1985 7297: 7298: Hannu Kemppainen 7299: 1985 vp. -- KJ( n:o 267 3 7300: 7301: 7302: 7303: 7304: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7305: 7306: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa voteltaessa uusista kuntia ja kuntainliittoja koske- 7307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vista työehtosopimuksista. Tässä yhteydessä on 7308: olette 6 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimistossa 7309: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- myös laskettu kustannukset, jotka syntyisivät syr- 7310: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Han- jäseutulisän maksamista työsuhteiselle henkilö- 7311: nu Kemppaisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky- kunnalle koskevien määräysten ottamisesta työ- 7312: symyksestä n:o 267: ehtosopimuksiin. Tässä yhteydessä ovat sekä kun- 7313: nallisen sopimusvaltuuskunnan neuvottelijat että 7314: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- työntekijäjärjestöjen edustajat voineet todeta, et- 7315: siin, jotta syrjäseutulisää maksettaisiin tä syntyvät kustannukset olisivat määrältään sitä 7316: kunnissa myös muille työntekijöille kuin luokkaa, ettei tällaisten määräysten ottaminen 7317: virkasopimussuhteessa oleville ja että kustannussyistäkään olisi mahdollista käytettävis- 7318: kuntien omalla päätöksellä maksama syr- sä olleiden ns. tekstimuutoksiin varattujen mää- 7319: jäseutulisä näille työntekijöille tulisi val- rärahojen puitteissa. Esimerkiksi 28.2.1983 tasos- 7320: tionapuun oikeutetuksi menoksi? sa laskettuna syrjäseutulisän maksamista koske- 7321: vien määräysten ottaminen kuntien ja kuntain- 7322: Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa: liittojen kuukausipaikkaisia työntekijöitä koske- 7323: Kunnallisista työehtosopimuksista 6 päivänä vaan työehtosopimukseen olisi merkinnyt run- 7324: marraskuuta 1970 annetun lain (670/70) 1 §:n saan 0,6 % :n kustannusvaikutusta laskettuna ko- 7325: mukaan työehtosopimuksen kunnan ja kuntain- ko kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa ole- 7326: liiton puolesta tekee kunnallinen sopimus- vien kuukausipaikkaisten työntekijöiden em. 7327: valtuuskunta, johon sovelletaan, mitä työehtoso- ajankohtana lasketusta palkkasummasta. Teksti- 7328: pimuslaissa on säädetty työnantajasta tai rekiste- muutoksiin on säännönmukaisesti ollut käytettä- 7329: röidystä työnantajain yhdistyksestä. Työehtosopi- vissä noin 0,1 % :n suuruusluokkaa oleva määrä. 7330: mus on sopimus jonka yksi tai useampi työnanta- Vain poikkeuksellisesti tekstimuutoksiin on ollut 7331: ja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee käytettävissä noin 0,2 Ofo :n suuruusluokkaa oleva 7332: yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin maara. Syrjäseutulisän maksamista koskevien 7333: yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksis- määräysten ottaminen työehtosopimuksiin ei ole 7334: sa tai työsuhteessa muuten on noudatettava. käytettävissä olevien rahamäärien puitteissa ollut 7335: Työehtosopimuksen tekeminen ja sen ehdot ovat mahdollista tinkimättä esimerkiksi yleiskorotusta- 7336: mainittujen sopimusosapuolten sopimusvapau- sosta. 7337: den piiriin kuuluva asia. Syrjäseutulisää koskevien määräysten ottami- 7338: Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja nen työehtosopimuksiin olisi automaattisesti 7339: -avustuksista annetun lain (35/73) 15 §:n 2 mo- merkinnyt valtionapukustannusten nousua suh- 7340: mentin mukaan valtionosuus suoritetaan niiden teellisesti suuremmalla määrällä, sillä kustannus- 7341: palkkausten ja muiden etujen osalta, joista on vaikutuksia kunnallisen sopimusvaltuuskunnan 7342: voimassa tai noudatettavana virkaehto- tai työeh- toimistossa laskettaessa on kunnille syntyviä uusia 7343: tosopimus, sen mukaisiin menoihin, kuin tämä kustannuksia vähentävänä otettu huomioon ne 7344: sopimus edellyttää, sikäli kuin eduskunnan palk- kunnat, joissa kunnan asianomaisen viranomai- 7345: kavaltuuskunta on hyväksynyt sopimuksen val- sen päätöksellä työehtosopimustason ylittäen on 7346: tionosuuden suorittamisen perusteeksi tai, jos jo otettu käyttöön syrjaseutulisän maksaminen 7347: sopimus ei vaadi palkkavaltuuskunnan hyväksy- työsuhteiselle henkilökunnalle. Myöskään val- 7348: mistä, valtion asianomainen viranomainen on tionapuviranomaisten taholta ei ole myönteisesti 7349: sopimuksen sanotussa tarkoituksessa hyväksynyt. suhtauduttu tätä suuruusluokkaa olevien uusia 7350: Syrjäseutulisän maksaminen kuntien ja kun- kustannuksia merkitsevien sopimusmääräysten 7351: tainliittojen palveluksessa olevalle työsuhteiselle ottamiseen työehtosopimukseen. Syrjäseutulisän 7352: henkilökunnalle on säännöllisesti ollut esillä neu- yleisellä käyttöönotolla kaikkia kuntien ja kun- 7353: 4 1985 vp. - KK n:o 267 7354: 7355: tainliittojen palveluksessa olevia työntekijöitä keviin työehtosopimuksiin ei ole ollut mahdollis- 7356: koskevana olisi ilmeisesti heijastusvaikutuksia ta käytettävissä olevien varojen vuoksi, valtion- 7357: myös työmarkkinakentässä yleisemminkin. apusyistä ja määräysten mahdollisesti yksityiselle 7358: Syrjäseutulisää koskevien määräysten ottami- sektorille aiheuttamien heijastusvaikutuksien 7359: nen kuntien ja kuntainliittojen työntekijöitä kos- vuoksi. 7360: 7361: Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1985 7362: 7363: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 7364: 1985 vp. - KK n:o 267 5 7365: 7366: 7367: 7368: 7369: Tili Riksdagens Herr Talman 7370: 7371: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen upp tili behandling då förhandlingar har förts 7372: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av om nya arbetskoliektivavtal för kommunerna och 7373: den 6 juni 1985 tili vederbörande medlem av kommunalförbunden. I detta sammanhang har 7374: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- man på den kommunala avtalsdelegationens byrå 7375: dagsman Hannu Kemppainen undertecknade även beräknat storleken av de kostnader som 7376: spörsmål nr 267: skulie uppstå om bestämmelser angående betal- 7377: ning av fjärrortstiliägg tili personalen i arbetsför- 7378: Vilka åtgärder har Regeringen för av- håliande togs in i arbetskoliektivavtalen. I detta 7379: sikt att vidta för att fjärrortstillägg skall sammanhang har såväl den kommunala avtalsde- 7380: betalas även tili andra arbetstagare i kom- legationens förhandlare som foreträdarna för ar- 7381: munerna än de som är anställda i tjäns- betstagarorganisationerna kunnat konstatera att 7382: teavtalsförhåliande och för att det fjärr- de kostnader som skulie uppstå är i den storleks- 7383: ortstiliägg som kommunerna genom sitt klassen att det inte heller av kostnadsskäl är 7384: eget beslut betalar tili dessa arbetstagare möjligt att inom ramen för det anslag som står 7385: skali bli en tili statsunderstöd berättigad tili förfogande för s.k. textändringar ta in sådana 7386: utgift? bestämmelser. T.ex. beräknat enligt nivån per 7387: 28.2.1983 skulie införande av bestämmelser om 7388: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt betalning av fjärrortstillägg i arbetskoliektivavta- 7389: anföra följande: let för kommunernas och kommunalförbundens 7390: Enligt 1 § lagen den 6 november 1970 om anställda med månadslön ha inneburit en kost- 7391: kommunala arbetskoliektivavtal (670/70) ingås nadsinverkan av drygt 0,6 % av den totala löne- 7392: arbetskoliektivavtal på kommuns och kommu- summan för kommunernas och kommunalför- 7393: nalförbunds vägnar av kommunala avtalsdelega- bundens månadsanstälida arbetstagare för ovan 7394: tionen, på viiken tillämpas vad i lagen om nämnda tidpunkt. Ett belopp i storleksklassen 7395: arbetskoliektivavtal är stadgat om arbetsgivare 0,1 % har regelmässigt stått tili förfogande för 7396: elier registrerad arbetsgivarförening. Koliektivav- textändringar. Endast i undantagsfall har detta 7397: talet är ett avtal, som av en elier flere arbetsgiva- belopp varit i storleksklassen 0,2 %. Det har inte 7398: re elier registrerade föreningar av arbetsgivare varit möjligt att inom ramen för den penning- 7399: sluts med en elier flere registrerade föreningar av summa som står tili förfogande ta in bestämmel- 7400: arbetstagare om vilikor, som skali lända tili ser om betalning av fjärrortstillägg i arbetskollek- 7401: efterrättelse vid arbetsavtal och villkoren i fråga tivavtalen utan att pruta på t.ex. den allmänna 7402: om detta äger de nämnda avtalsparterna avtalsfri- höjningsnivån. 7403: het. Införandet av bestämmelser om fjärrortstillägg 7404: Enligt 15 § 2 mom. lagen om statsandelar och i arbetskollektivavtalen skulie automatiskt ha 7405: -understöd åt kommuner och kommunalförbund inneburit en proportionelit större höjning av 7406: (35/73) erläggs statsandel i fråga om de avlö- kostnaderna för statsunderstöd, emedan man, då 7407: ningar och övriga förmåner, beträffande vilka kostnadsverkningarna beräknades vid den kom- 7408: tjänste- elier arbetskoliektivavtal är gäliande elier munala avtalsdelegationens byrå, som avdrag 7409: skall tillämpas på sådana utgifter som detta avtal från de nya kostnader som skulie komma att 7410: förutsätter, i den mån riksdagens lönedelegation åsamkas kommunerna beaktade de kommuner 7411: godkänt avtalet såsom grund för erläggande av där man genom beslut av kommunens vederbö- 7412: statsmedel elier, om avtalet inte kräver lönedele- rande myndighet redan betalar fjärrortstiliägg tili 7413: gationens godkännande, vederbörande statsmyn- personalen i arbetsförhållande. Statsunderstöds- 7414: dighet i sagda avsikt godkänt avtalet. myndigheterna har inte heller förhållit sig posi- 7415: Frågan om betalning av fjärrortstiliägg tili tivt tili att det i arbetskoliektivavtalet tas in 7416: kommunernas och kommunalförbundens perso- avtalsbestämmelser, som medför nya kostnader i 7417: nai i arbetsförhåliande har regelbundet tagits en sådan storleksklass. Om fjärrortstiliägget ali- 7418: 6 1985 vp. - KK n:o 267 7419: 7420: mänt togs i bruk så att det skulle gälla kommu- kommunernas och kommunalförbundens arbets- 7421: nernas och kommunalförbundens alla arbetsta- tagare med hänsyn till de medel som står till 7422: gare, skulle verkningarna av detta uppenbarligen förfogande och av orsaker i anslutning tili stats- 7423: synas även mera allmänt på arbetsmarknadsfäl- understöden samt på grund av de verkningar som 7424: tet. bestämmelserna eventuellt skulle få på den priva- 7425: Det har inte varit möjligt att ta in bestämmel- ta sektorn. 7426: ser om fjärrortstillägg i arbetskollektivavtalen för 7427: 7428: Helsingfors den 26 augusti 1985 7429: 7430: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 7431: 1985 vp. 7432: 7433: Kirjallinen kysymys n:o 268 7434: 7435: 7436: 7437: 7438: Paakkinen: Maksunoman hoidon antamisesta Morbus Hailey-Hailey 7439: ihottumasairautta sairastaville 7440: 7441: 7442: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7443: 7444: Maassamme esiintyy harvinaista Morbus Hai- tulehtuvien kohtien vuoksi antibioottien käyt- 7445: ley-Hailey ihottumaa muutamia kymmeniä ta- töön joudutaan tämän tästä turvautumaan, nou- 7446: pauksia. Sairaus on parantumaton ja potilaalle sevat potilaan sairauskustannukset vuosittain 7447: hyvin hankala. Sairauden hoitoon on pyritty kohtuuttoman korkeiksi ja ylittävät lähes joka 7448: kehittämään erilaisia menetelmiä, mutta toistai- vuosi verotuksessa vähennettäväksi sallitun mää- 7449: seksi lääketiede on ollut voimaton. Taudin hoita- rän tuhansilla markoilla. Näin parantumaton 7450: minen vaatii jatkuvaa lääkitystä. sairaus aiheuttaa kantajalleen kipujen, tuskien ja 7451: Harvinainen ja perinnöllinen Morbus Hailey- työkyvyttömyyden lisäksi suuret ylimääräiset me- 7452: Hailey ihottuma aiheuttaa potilaalle herkästi not. 7453: ihon rikkoutumista ja rakkulanmuodostumista Huolimatta siitä, että kyseessä oleva vaikea 7454: eri puolilla kehoa. Tavallisimmin ihottumaa ihottumasairaus tunnustetaan lääkäreidenkin toi- 7455: esiintyy taipeissa, niskassa, kyynärpäissä ja polvis- mesta parantumattomaksi, koko eliniän jatku- 7456: sa. Tulehdukset rikkanaisilla ihon alueilla ovat vaksi ja aina hoitoa tarvitsevaksi, ei lääkkeitä ole 7457: erittäin vaikeasti vältettävissä varsinkin, kun ihot- sijoitettu kokonaan korvattavien lääkkeiden jouk- 7458: tumaa saattaa esiintyä laajoilla alueilla. Ihottuma koon. 7459: on tavallisesti niin vaikea, että sitä sairastava ei 7460: kykene olemaan työssä. Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes- 7461: Eräillä tautia sairastaviUa potilailla on jatkuvas- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 7462: ti visvaavia ja märkivi{ ihottumakohtia, kuten nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 7463: kainaloita tai kyynärtaipeita, hoidettu ihonsiir- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7464: roilla. Nämä eivät aina ble onnistuneet. Siirretyn 7465: ihoalueen reunalle on helposti ilmaantunut uusia Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 7466: rakkuloita. Leikkaukset ovat aiheuttaneet poti- ryhtyä paraotumattoman Morbus Hailey- 7467: laalle suuria kustannuksia. Hailey ihottumasairauden hoidoh ja lää- 7468: Kyseisen ihottumasairauden päivittäinenkin kityksen luokittelemiseksi niin, että poti- 7469: . 7470: lääkitys on varsin kallista.., Kun lisäksi herkästi las saa ne maksuttomasti? 7471: 7472: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985 7473: J.t'_ 7474: 7475: Saara-Maria Paakkinen 7476: 7477: 7478: 7479: 7480: 4285007018 7481: 2 1985 vp. - KK n:o 268 7482: 7483: 7484: 7485: 7486: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7487: 7488: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa laajaksi eikä varsinkaan sisällyttää siihen harvinai- 7489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sia sairauksia, joista tosin voi aiheutua suuria 7490: olette 7 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- lääkekustannuksia. 7491: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- 7492: Kysymyksessä mainittu Morbus Hailey-Hailey 7493: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Paak- 7494: on juuri tällainen erittäin harvinainen sairaus. 7495: kisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä 7496: Sen esiintymisestä ei ole käytettävissä yksityiskoh- 7497: n:o 268: 7498: taisia tilastoja, mutta lääkintöhallituksen asian- 7499: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuntijoiden arvioiden mukaan maassamme on 7500: ryhtyä parantumattoman Morbus Hailey- muutama yksittäinen suku, jossa tätä perinnöllis- 7501: Hailey ihottumasairauden hoidon ja lää- tä sairautta esiintyy. Potilaiden määrä nousee 7502: kityksen luokittelemiseksi niin, että poti- arvioiden mukaan muutamaan kymmeneen ja 7503: las saa ne maksuttomasti? sairauden vaikeata muotoa, jota kysymyksessä 7504: korostetaan, potee arvion mukaan alle kymme- 7505: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nen henkilöä. Hailey-Hailey-potilaat tulevat toi- 7506: ti seuraavaa: meen varsin hyvin avohoidossa ja ovat yleensä 7507: työkykyisiä edellytyksellä, etteivät joudu teke- 7508: Sairausvakuutuslain 9 §:n mukaan, sellaisena 7509: mään työtä jossa hikoillaan. 7510: kuin se on 14.6.1985 annetussa laissa, korvataan 7511: vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon käy- Tarkoituksena ei ole ollut sisällyttää Morbus 7512: tettävät lääkkeet joko kokonaan tai 90-prosentti- Hailey-Haileyä niihin vaikeisiin ja pitkäaikaisiin 7513: sesti sen mukaan kuin valtioneuvoston päätöksel- sairauksiin, joiden hoitoon käytettävät lääkkeet 7514: lä määrätään. Korvaustasoa määrättäessä otetaan korvataan joko kokonaan tai 90-prosenttisesti. 7515: huomioon sairauden laatu sekä lääkkeen tarpeel- Tällaisia harvinaisia sairauksia potevien vakuutet- 7516: lisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston päätök- tujen tilanteen helpottamiseksi on alussa mainit- 7517: sellä määrätään, mitä on pidettävä vaikeana ja tuun sairausvakuutuslain uuteen 9 §:ään sisälly- 7518: pitkäaikaisena sairautena. Uutta säännöstä koske- tetty säännös, jonka mukaan, jos vakuutetun 7519: vassa hallituksen esityksessä todettiin, että säätä- saman kalenterivuoden aikana osittain korvatuis- 7520: mällä uusi 90 prosentin korvausluokka ja otta- ta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja pe- 7521: malla sen piiriin eräitä yleisiä sairauksia voidaan rusvoiteista korvaamatta jääneiden kustannusten 7522: merkittävästi parantaa useiden sellaisten vakuu- yhteismäärä ylittää 1 750 markkaa, yli menevä 7523: tettujen asemaa, joilla vuotuiset lääkekustannuk- määrä korvataan kokonaan. Mainittu rajamäärä 7524: set ovat suuret, mutta ettei kuitenkaan ole tar- vastaa vuoden 1983 indeksiä. Kuluvana vuonna 7525: koituksenmukaista eikä käytännössä edes mah- se olisi 2 080 markkaa. Uusi säännös tulee voi- 7526: dollista säätää 90 prosentin korvausluokkaa kovin maan ensi vuoden alusta. 7527: 7528: Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1985 7529: 7530: Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuusk.osk.z~ Vik.atmaa 7531: 1985 vp. - KK n:o 268 3 7532: 7533: 7534: 7535: 7536: Tili Riksdagens Herr Talman 7537: 7538: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen häri uppta sällsynta sjukdomar, även om de kan 7539: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ge upphov tili kännbara läkemedelskostnader. 7540: den 7 juni 1985 tili vederbörande medlem av Den i spörsmålet nämnda sjukdomen, Morbus 7541: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- Hailey-Hailey, är en dylik mycket sällsynt sjuk- 7542: dagsman Paakkinen undertecknade spörsmål nr dom. Detaljerad statistik över sjukdomens före- 7543: 268: komst finns inte att tillgå, men sakkunniga vid 7544: medicinalstyrelsen uppskattar att det i vårt land 7545: Vilka åtgärder har Regeringen för av- finns några enstaka släkter, i vilka denna ärftliga 7546: sikt att vidta för att den obotliga hud- sjukdom förekommer. Enligt uppskattning upp- 7547: sjukdomen Morbus Hailey-Hailey skall går antalet patienter tili något tiotal och det 7548: klassificeras så att vården och medicine- beräknas att färre än tio personer lider av den 7549: ringen blir avgiftsfria för patienten? svåra formen av sjukdomen, viiken betonas i 7550: spörsmålet. Hailey-Hailey-patienterna klarar sig 7551: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt synnerligen väl i öppen vård och är i allmänhet 7552: anföra följande: arbetsföra, under förutsättning att de inte behö- 7553: Enligt 9 § sjukförsäkringslagen, sådan den ly- ver utföra svettigt arbete. 7554: der i lag av 14.6.1985, ersätts läkemedel, som Avsikten har inte varit att ta med Morbus 7555: används vid svår och långvarig sjukdom, an- Hailey-Hailey bland de svåra och långvariga sjuk- 7556: tingen helt och håliet elier tili 90 procent enligt domar där de läkemedel som vården förutsätter 7557: vad som bestäms genom statsrådets beslut. Då ersätts antingen helt och hållet eller till 90 7558: ersättningsnivån bestäms, skall man beakta sjuk- procent. För att underlätta situationen för sådana 7559: domens art samt i viiken mån läkemedlet är försäkrade som lider av dylika sällsynta sjukdo- 7560: nödvändigt och ekonomiskt fördelaktigt. Statsrå- mar har i den nya 9 § sjukförsäkringslagen, som 7561: det skall i sitt beslut bestämma vad som skall nämndes tidigare, intagits ett stadgande, enligt 7562: anses såsom svår och långvarig sjukdom. 1 rege- vilket den försäkrade, om det sammanlagda be- 7563: ringens proposition angående det nya stadgandet loppet av de icke ersatta kostnader som han 7564: konstaterades att man genom att införa en ny 90 under ett kalenderår haft för sådana läkemedel 7565: procents ersättningsklass, som omfattar vissa all- och kliniska preparat samt sådan salvbas som 7566: männa sjukdomar, når en avsevärd förbättring i ersätts delvis överstiger 1 750 mark, erhåller full 7567: situationen för ett stort antal försäkrade med ersättning för det överskjutande beloppet. 7568: höga årliga läkemedelskostnader, men att det Nämnda belopp motsvarar index för år 1983. 7569: dock inte är ändamålsenligt eller i praktiken ens Under innevarande år skulle det vara 2 080 7570: möjligt att införa en mycket omfattande 90 mark. Ett nytt stadgande träder i kraft vid 7571: procents ersättningsklass och i synnerhet inte att ingången av nästa år. 7572: 7573: Helsingfors den 20 augusti 1985 7574: 7575: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 7576: 1985 vp. 7577: 7578: Kirjallinen kysymys n:o 269 7579: 7580: 7581: 7582: 7583: Kortesalmi: Kirjastoautojen hankkimisesta Oulun läänin kuntiin 7584: 7585: 7586: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7587: 7588: Suomen nykyinen kirjastoautoverkko syntyi peellisuus on kiistaton, mutta valtionosuutta 7589: 1970-luvun alkupuolella sattumanvaraisesti. Val- hankintaan ei saada. 7590: tionosuutta kirjastoautojen hankintaan myönnet- Urajärven kunnanhallituksen mielestä nykyi- 7591: tiin tällöin nykyistä runsaammin. Tästä johtuen nen kirjastoautoverkko tulisi saattaa paremmin 7592: yleensä kunnan oma halukkuus kirjastoauton vastaamaan todellisia tarpeita. Valtiovallan tulisi 7593: hankintaan ratkaisi myös valtion rahoituksen myötävaikuttaa siihen, että sellaiset harvaan asu- 7594: myöntämisen. Monet vauraat tiheään asutut kun- tut kunnat, joissa ei kirjastoautoa ole, kykenisivät 7595: nat hankkivat auton, kun taas usea köyhempi sen hankkimaan. Ainoa näkyvissä oleva keino 7596: harvaan asuttu kunta katsoi tuossa vaiheessa, lienee tällä hetkellä kirjastoautoihin osoitettujen 7597: ettei kirjastoauton hankkiminen ollut välttämä- määrärahojen tuntuva lisääminen taikka se, että 7598: töntä. kirjastoautojen uushankintaan osoitetaan valtion 7599: Viime vuosina valtion kirjastoautoihin osoitta- talousarviossa erillinen määräraha. 7600: mat määrärahat ovat menneet vanhojen autojen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7601: uusimiseen. Esimerkiksi Oulun läänissä on vuon- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 7602: na 1977 myönnetty viimeksi valtionosuutta kir- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 7603: jastoauton hankkimiseen sellaiselle kunnalle, jo- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7604: ka hankkii ensimmäistä autoaan. Valtion määrä- 7605: rahojen niukkuudesta johtuen ovat Urajärven Aikooko Hallitus osoittaa valtion vuo- 7606: kaltaiset pinta-alaltaan laajat kunnat toivotto- den 1986 tulo- ja menoarvioon kohtuulli- 7607: massa asemassa ensimmäisen kirjastoauton hank- sen erillisen määrärahan kirjastoautojen 7608: kimisen suhteen. Kirjastoauton hankkimisen tar- hankintaan pinta-alaltaan laajoihin 7609: Oulun läänin kuntiin? 7610: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985 7611: 7612: ]. Juhani Kortesalmi 7613: 7614: 7615: 7616: 7617: 428500723Y 7618: 2 1985 vp. - KK n:o 269 7619: 7620: 7621: 7622: 7623: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7624: 7625: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vuoden 1984 alusta valtionosuuslakia muutet- 7626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tiin niin, että kirjastoauton hankintakustannus- 7627: olette 7 päivänä kesäkuuta 1985 toimittanut ten valtionosuus määräytyy saman asteikon mu- 7628: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- kaan kuin rakentamiskustannustenkin valtion- 7629: nöksen kansanedustaja Kortesalmen näin kuulu- osuus. Siten valtion tuki painottuu aikaisempaa 7630: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 269: enemmän köyhiin, harvaan asuttuihin kuntiin. 7631: Nykyinen lainsäädäntö ei myöskään aseta esteitä 7632: Aikooko Hallitus osoittaa valtion vuo- saman kirjastoauton käyttämiselle useamman 7633: den 1986 tulo- ja menoarvioon kohtuulli- kunnan alueella. Autojen käyttöä on voitu ja 7634: sen erillisen määrärahan kirjastoautojen voidaan edelleenkin jossain määrin tehostaa kun- 7635: hankintaan pinta-alaltaan laajoihin tien vhteistoiminnalla. Esimerkiksi Oulun läänis- 7636: Oulun läänin kuntiin? sä e~äät kirjastoauton hankintaa suunnittelevat 7637: kunnat, muun muassa Utajärvi, ovat suunnitel- 7638: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen leet auton käytön yhdessä naapurikunnan tai 7639: seuraavaa: -kuntien kanssa. Lääninhallituksessa Utajärvi on 7640: asetettu kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäiseksi 7641: 1970-luvun alkupuolen runsaat kirjastoauto- niistä Oulun läänin kunnista, joissa kirjastoautoa 7642: hankinnat aiheuttavat nyt poikkeuksellisen suur- ei ennestään ole. 7643: ta autojen uusimistarvetta. Sen vuoksi kirjastoau- Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena erillistä 7644: tokantaa ei viime vuosina ole voitu paljonkaan määrärahaa Oulun lääniin hankittavia kirjastoau- 7645: lisätä, vaikka tarkoitukseen osoitettua määrärahaa toja varten. Saatavissa olevat varat on syytä antaa 7646: on tuntuvasti korotettu. Tästä johtuu, että käy- valtionosuusviranomaisen, kouluhallituksen, 7647: tössä on vanhoja ja huonokuntoisia autoja. Val- käyttöön, jotta ne voidaan joustavasti käyttää 7648: tion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985 olevan 7 koko maa huomioon ottaen kiireellisimpään tar- 7649: milj. markan määrärahan perusteella on voitu peeseen. Valtionosuuspäätöksiä tehdessään kou- 7650: myöntää kirjastoauton hankkiruislupa 17 kunnal- luhallitus tutkii, milloin on mahdollista rahoittaa 7651: le, joista kolme on Oulun läänissä. Kaikki luvat ensimmäisen kirjastoauton hankintoja kuntiin, 7652: koskevat vanhan auton uusimista. joissa auto on erityisen tarpeellinen. 7653: 7654: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 7655: 7656: Opetusministeri Kaarina Suonio 7657: 1985 vp. - KK n:o 269 3 7658: 7659: 7660: 7661: 7662: Tili Riksdagens Herr Talman 7663: 7664: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att statsandelen för anskaffningskostnaderna för 7665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse biblioteksbilar bestäms enligt samma skala som 7666: av den 7 juni 1985 tili vederbörande medlem av statsandelen för byggnadskostnaderna. Således 7667: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags- får fattiga, glesbyggda kommuner nuförtiden 7668: man Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 269: mera statsunderstöd än förut. Gällande lagstift- 7669: ning ställer inte heller hinder för att samma 7670: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för biblioteksbil används inom området för flera 7671: att ett skäligt särskilt anslag i statsför- kommuner. Bilarnas användning har kunnat och 7672: slaget för 1986 skall anvisas för anskaff- kommer även i fortsättningen att kunna effekti- 7673: ning av biblioteksbilar för Uleåborgs veras genom kommunernas samarbete. Vissa 7674: kommuner med stor areal? kommuner i Uleåborgs Iän, som t.ex. Utajärvi 7675: har planerat att använda bilen gemensamt med 7676: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt grannkommunen eller -kommunerna. Vid läns- 7677: framföra följande: styrelsen har man ställt Utajärvi som första i 7678: Många anskaffningar av biblioteksbilar i bör- skyndsamhetsordning när de gäller de kommuner 7679: jan av 1970-talet förorsakar nu expectionellt stort som inte har biblioteksbil. 7680: behov av art bilarna skall förnvas. Därför har det Regeringen anser att det inte är ändamålsen- 7681: inte under de senaste åren virit möjligt att öka ligt att anvisa ett särskilt anslag för anskaffning 7682: antalet biblioteksbilar fastän det tili ändamålet av biblioteksbilar i Uleåborgs Iän. De tillbudsstå- 7683: avsedda anslaget avsevärt ökats. Härav följer att ende medlen bör ställas tili statsandelsmyndighe- 7684: gamla bilar som är i dåligt skick är i bruk. På tens, dvs. skolstyrelsens förfogande för att de 7685: basen av det anslag om 7 milj. mark som smidigt skall kunna användas för det mest 7686: upptagits i statsförslaget för 1986 har det varit brådskande behovet med tanke på hela landet. 7687: möjligt att bevilja 17 kommuner tillstånd att Då skolstyrelsen fattar beslut om statsandelar 7688: anskaffa en biblioteksbil. Tre av kommunerna är övervägar den, när det är möjligt att finansiera 7689: belägna i Uleåborgs Iän. Alla tillstånd gäller att anskafiningar av en första biblioteksbil i de 7690: skaffa en ny bil i stället för den gamla. kommuner där det finns särskilt stort behov av 7691: Från början av 1984 ändras statsandelslagen så, en bil. 7692: 7693: Helsingfors den 10 september 1985 7694: 7695: Undervisningsminister Kaarina Suonio 7696: 1985 vp. 7697: 7698: Kirjallinen kysymys n:o 270 7699: 7700: 7701: 7702: 7703: Kortesalmi: Ns. Lapin lain ulottamisesta koskemaan myös Taival- 7704: kosken kuntaa 7705: 7706: 7707: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7708: 7709: Eduskunta on antanut 30.12.1982 lain Lapin jolloin saataisiin hyödyllistä työtä pitäjän työttö- 7710: vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta. Lain mille sekä samalla myös hieman korvausta Etelä- 7711: 1 §:ssä todetaan, että Lapin läänissä ja Suomea heikompiin kantohintoihin. 7712: Kuusamon kunnassa vuosina 1982 - 1995 toteu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7713: tetaan metsätalouden alueellista suunnittelua tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 7714: sekä edistetään vajaatuottoisten alueiden metsit- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 7715: tämistä, joka käsittää metsän viljelyn ja uuden vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7716: kasvun turvaamisen. 7717: Tietääkö Hallitus, että Lapin läänin ja 7718: Taivalkosken kunnanhallituksen mielestä myös Kuusamon naapurissa Taivalkoskella on 7719: Taivalkoski olisi sisällytettävä lain piiriin. Olo- suuri työttömyys ja myös paljon vajaa- 7720: suhteet Taivalkoskella ovat moniin Lapin kuntiin tuottoisia metsiä, ja 7721: ja Kuusamoon verrattavat. Tuki lisäisi Taivalkos- aikooko Hallitus näistä sytsta ryhtyä 7722: ken työmahdollisuuksia. toimiin Lapin ja Kuusamon vajaatuottois- 7723: Olisi todella välttämätöntä ja oikeudenmukais- ten metsien uudistamista koskevan ns. 7724: ta, että ns. Lapin laki ulotettaisiin koskemaan Lapin lain ulottamiseksi koskemaan myös 7725: myös Kuusamon naapuripitäjää Taivalkoskea, Taivalkosken pitäjää? 7726: 7727: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985 7728: 7729: ]. Juhani Kortesalmi 7730: 7731: 7732: 7733: 7734: 4285007915 7735: 2 1985 vp. - KK n:o 270 7736: 7737: 7738: 7739: 7740: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7741: 7742: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nollinen valmius ja toiminta on kokonaisuudes- 7743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, saan käynnistynyt. Lain vaikutukset ovat nähtä- 7744: olette kirjeellänne 7 päivänä kesäkuuta 1985 vissä jo siten, että metsätalouden alueellinen 7745: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen suunnittelu on huomattavasti tehostunut. Näi- 7746: vastattavaksi kansanedustaja J. Juhani Kortesal- den suunnitelmien ja Lapin lain mukaisen met- 7747: men seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen sittämistuen avulla on metsien uudistamistoimin- 7748: n:o 270: ta lisääntynyt ja suuntautunut entistä enemmän 7749: aukeille tai vain vähän hakkuutuloja antaville 7750: Tietääkö Hallitus, että Lapin läänin ja vajaatuottoisille alueille. Alueellinen suunnittelu 7751: Kuusamon naapurissa Taivalkoskella on on antanut paremman pohjan myös muiden 7752: suuri työttömyys ja myös paljon vajaa- metsänhoidollisten toimenpiteiden suunnittelul- 7753: tuottoisia metsiä, ja le ja toteuttamiselle. 7754: aikooko Hallitus näistä syistä ryhtyä Hallitus on tietoinen siitä, että osittain kysei- 7755: toimiin Lapin ja Kuusamon vajaatuottois- sen lain vaikutuksesta Lapin ja sen eteläpuoleisen 7756: ten metsien uudistamista koskevan ns. alueen väliset erot metsien vajaatuottoisuudessa, 7757: Lapin lain ulottamiseksi koskemaan myös alueellisen suunnittelun peittävyydessä ja työlli- 7758: Taivalkosken pitäjää? syydessä ovat tasoittumassa. Kunnittain tarkastel- 7759: len tilanne näyttää eräissä Lapin kunnissa eräitä 7760: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen eteläpuoleisia kuntia paremmalta. 7761: seuraavaa: Kysymys koskee erityisesti Taivalkosken kun- 7762: Laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnosta- nan ottamista Lapin lain piiriin kunnan suuren 7763: misesta (1057/82) tuli voimaan 31.12.1982. Lain työttömyyden ja metsien vajaatuottoisuuden vä- 7764: mukaan toteutetaan Lapin läänissä ja Kuusamon hentämiseksi. Hallituksen tarkoituksena on sel- 7765: kunnassa vuosina 1982-1995 metsätalouden vittää Lapin lain soveltamisalueen laajentamis- 7766: alueellista suunnittelua ja edistetään vajaatilot- mahdollisuuksia ja -tarvetta myös muiden kuin 7767: toisten alueiden metsittämistä metsänviljelyllä ja Taivalkosken kunnan osalta ottaen samalla tar- 7768: siihen liittyvillä uuden kasvun turvaamistoimen- kasteltavaksi, mitä vaihtoehtoisia mahdollisuuk- 7769: piteillä. Toimenpiteet rahoitetaan kokonaan val- sia on käytettävissä tilanteen korjaamiseksi esi- 7770: tion tulo- ja menoarvioon vuosittain otettavilla merkiksi metsänparannuslain ja työttömyyden 7771: metsänparannusvaroilla. lieventämiseen liittyvistä metsänhoidollisista töis- 7772: Lain säätämisen ja rajauksen perusteluina oli- tä 28.6.1985 annetun asetuksen (538/85) sekä 7773: vat Lapin yksityismetsien vajaatuottoisten alojen erityisalueita koskevien säädösten perusteella. 7774: suuri määrä, metsätaloussuunnitelmien pieni Työttömyysaste on Kainuussa keskimäärin hie- 7775: peittävyys sekä haja-asutusalueiden väestön vä- man korkeampi kuin Lapissa, Pohjois-Pohjan- 7776: häiset sivuansiomahdollisuudet ja heikko työlli- maalla sen sijaan selvästi näitä alempi. Pohjois- 7777: syystilanne, jota perustettavat varsin laajat suoje- Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisissa ja itäisissä 7778: lualueet olivat edelleen heikentämässä. Lailla kunnissa on työttömyys yleisesti suurempaa kuin 7779: pyrittiin myös saamaan aikaan valtion vajaatuot- Lapin puoleisissa naapurikunnissa. Vaikka työlli- 7780: toisten metsien tehostettua kunnostamista vastaa- syystilanne on Taivalkoskella jossain määrin pa- 7781: vaa toimintaa Lapin alueen yksityismetsissä. Lain rantunut, on se edelleenkin selvästi heikompi 7782: alueelliseen rajaamiseen Lapin ja Koillis-Suomen kuin naapurikunnissa Posiolla ja Kuusamossa. 7783: piirimetsälautakuntien toimialueille vaikuttavat Myös Suomussalmella ja Kuhmossa on työttö- 7784: myös lain täytäntöönpanoon liittyvät hallinnolli- myysaste ollut samaa tasoa kuin Taivalkoskella. 7785: set syyt. Metsätalouden alueellinen suunnittelu yksityis- 7786: Lain ollessa voimassa nyt kolmatta vuottaan metsissä kuuluu piirimetsälautakuntien tehtä- 7787: sen toimeenpanossa on kyseisissä piirimetsälauta- viin, joka rahoitetaan valtion varoin. Lapin lakiin 7788: kunnissa saavutettu tarvittava tekninen ja hallin- perustuvista suunnitelmista voi maanomistaja 7789: 1985 vp. - KK n:o 270 3 7790: 7791: saada tilaansa koskevat tiedot ilmaiseksi. Muualla Suomen alueella 23,6 % sekä Lapin lain alueella 7792: maassa maanomistajalta peritään näistä tiedoista keskimäärin 22,8 %. Pohjois-Pohjanmaalla vas- 7793: 10-15 markkaa hehtaarilta. Alueellisesti vaih- taava osuus oli 12,9 % ja Kainuussa 10,3 % . 7794: dellen on tilakohtaisia tietoja pyydetty 60-80 Vajaatuottoisuudeltaan pahimpia kuntia ovat 7795: prosentilta alueellisten suunnitelmien alasta. Kuusamo (29,3 %), Taivalkoski (25,1 %) sekä 7796: Erillisiä tilakohtaisia suunnitelmia on viime vuo- Ii jokisuun kunnat (22 ,2 % ). Koko maan metsä- 7797: sina tehty lähinnä yhteismetsille, seurakunnille ja maan alasta oli 13,2 % vajaatuottoista. 7798: kunnille. Vajaatuottoisuudessa on Pohjois-Suomessa 7799: Tällä hetkellä on yksityismetsien alueellisten määrän ohella myös rakenteellista eroa siten, että 7800: suunnitelmien peittävyys koko maassa noin 55 % Lapin lain alueella on vajaatuottoisista runsaasti 7801: ja Pohjois-Suomen piirimetsälautakunnista Lapis- puolet metsänuudistamistoimenpitdtä vaativia. 7802: sa 40 %, Koillis-Suomessa 45 %, Pohjois-Poh- Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vajaatuottoi- 7803: janmaalla 30 % ja Kainuussa 53 % . suutta esiintyy sen sijaan runsaimmin taimisto- ja 7804: Alueellisten suunnitelmien peittävyydessä on kasvatusvaiheen metsiköissä, joiden tarvitsemat 7805: kuntien välillä huomattavia eroja johtuen lähin- hoitotoimenpiteet eivät sisälly Lapin lakiin. 7806: nä siitä, että suunnittelun täysimittaiseen käyn- Vajaatuottoisten alueiden metsittämistä tue- 7807: nistämiseen yhtäaikaisesti kaikissa kunnissa ei ole taan Lapin lain ohella myös metsänparannusva- 7808: ollut riittäviä voimavaroja. Suunnittelun määrään roin. Lapin lain alueella toteutetaan kuluvana 7809: vaikuttavat voimavarojen ohella myös alueellisesti vuonna metsityksiä metsänparannuslain mukaan 7810: erilainen metsäomistusrakenne ja metsänomista- edelleenkin enemmän kuin Lapin lain mukaan. 7811: jien kiinnostus suunnittelua kohtaan. Laajentamalla Lapin vajaatuottoisten metsien 7812: Alueellisten suunnitelmien osuus yksityismet- kunnostamisesta annetun lain soveltamisaluetta 7813: sien alasta on Suomussalmella ja Yli-Iissä selvästi Kainuun tai Pohjois-Pohjanmaan alueille näiden 7814: pienempi, mutta Kuivaniemellä, Pudasjärvellä ja alueiden vajaatuottoisten metsien kunnostami- 7815: Taivalkoskella sen sijaan samaa tasoa kuin Lapin nen saattaisi jossain määrin nopeutua. Lain pääl- 7816: lain piirissä olevissa naapurikunnissa. lekkäisyydestä metsänparannuslain kanssa kuiten- 7817: Metsätalouden alueellista suunnittelua on te- kin johtuu, että vaikutukset jäisivät varsin pie- 7818: hostettu ja sitä on tarkoitus edelleenkin tehostaa niksi, sillä vuositasolla laki voisi korvata. maan- 7819: koko maassa, muutoinkin kuin Lapin lain turvin. omistajan omaa rahoitusta tai metsänparannus- 7820: Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja menoarvi- lainaa koko Kainuun alueella noin 0,5 miljoonaa 7821: oksi vuodelle 1986 sisältyy 10 uuden toimihenki- markkaa ja Pohjois-Pohjanmaan alueella noin 1,0 7822: lön paikkaaminen metsätalouden alueellista miljoonaa markkaa, kun pohjana käytetään 7823: suunnittelua varren. Nämä toimihenkilöt on tar- töiden nykyistä laajuutta. Yksittäisten kuntien 7824: koitus sijoittaa ensisijaisesti niihin kuntiin, joissa kohdalla olisi kyse 50 000-200 000 markan vuo- 7825: metsätalouden alueellisen suunnittelun tehosta- tuisesta rahoitustuen lisäyksestä. 7826: miseen on todettu tarvetta. Edellä lausutun perusteella hallitus tulee sel- 7827: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamises- vittämään mahdollisuudet ja tarpeet laajentaa 7828: ta annetun lain säätämisen keskeisin lähtökohta Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta 7829: on ollut Lapin yksityismetsien muuta maata hei- annetun lain soveltamisaluetta ottaen samalla 7830: kompi metsänhoidollinen tila. Tilanne ei tässä tarkasteltavaksi, miten metsien vajaatuottoisuutta 7831: suhteessa ole oleellisesti muuttunut. Lappiin ja työttömyyttä voitaisiin Taivalkosken sekä Poh- 7832: vuonna 1984 päättyneen valtakunnan metsien jois-Pohjanmaan ja Kainuun muissakin vaikeim- 7833: VII inventoinnin osittain vielä julkaisemattomien missa kunnissa vähentää tehostamalla ja laajenta- 7834: tulosten mukaan oli vajaatuottoisten metsien malla metsänparannus- ja työllisyysvaroilla sekä 7835: osuus yksityismetsien metsämaalla Lapin piiri- erityisaluelain perusteella rahoitettavia metsäta- 7836: metsälautakunnan alueella 22,2 % ja Koillis- louden ja muita haja-asutusalueiden toimintoja. 7837: 7838: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1985 7839: 7840: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 7841: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 270 7842: 7843: 7844: 7845: 7846: Tili Riksdagens Herr Talman 7847: 7848: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen landslagen gälier avgränsades tili Lapplands och 7849: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av nordöstra Finlands distriktsskogsnämnders verk- 7850: den 7 juni 1985 tili vederbörande medlem av samhetsområde. 7851: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- Då lagen nu har varit i kraft i över rvå år har 7852: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade man i ifrågavarande distriktsskogsnämnder upp- 7853: spörsmål nr 270: nått erforderlig teknisk och administrativ färdig- 7854: het beträffande verkstäliigheten, och verksam- 7855: Är Regeringen medveten om att det i heten har startat i sin helhet. Lagens verkningar 7856: grannskapet av Lapplands Iän och Kuusa- syns redan nu i form av att områdesplaneringen 7857: mo i Taivalkoski råder stor arbetslöshet av skogsbruket märkbart har effektiverats. Tack 7858: och finns många underproduktiva skogar, vare denna planering och det beskogningsstöd 7859: och 7860: som beviljas på basis av Lapplandslagen har 7861: ämnar Regeringen av dessa orsaker vid- förnyandet av skogarna ökat och alit mer inriktats 7862: ta åtgärder för att utsträcka den s.k. på underproduktiva områden som ger små hyg- 7863: Lapplandslagen som gälier förnyande av gesinkomster eller på öppna områden. Den re- 7864: underproduktiva skogar i Lappland och gionala planeringen har gett en bättre grund för 7865: Kuusamo tili att gälia även Taivalkoski planering och förverkligande av även andra åtgär- 7866: socken? der inom skogsvården. 7867: Regeringen är medveten om att skilinaderna 7868: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt melian Lappland och områdena söder om Lapp- 7869: anföra följande: land i fråga om skogarnas underproduktion, den 7870: Lagen om iståndsättning av underproduktiva regionala planeringens täckning och sysselsätt- 7871: skogar i Lappland (1057/82) trädde i kraft ningen hålier på att utjämnas delvis tack vare 7872: 31.12. 1982. Enligt lagen genomförs i Lapplands ifrågavarande lag. Då man granskar läget kom- 7873: Iän och Kuusamo kommun under åren 1982-- munvis är situationen i vissa av Lapplands kom- 7874: 1995 en områdesplanering för skogsbruket och muner bättre än i vissa sydligare kommuner. 7875: främjas beskogning av underproduktiva områden Spörsmålet gäller särskilt frågan om att inbe- 7876: med skogsodling och därtili anslutna åtgärder för gripa Taivalkoski kommun i Lapplandslagen för 7877: tryggande av återväxten. Åtgärderna finansieras att minska den stora arbetslösheten och andelen 7878: helt med skogsförbättringsmedel som årligen underproduktiva skogar i kommunen. Rege- 7879: upptas i statsförslaget. ringen har för avsikt att utreda möjligheterna tili 7880: Motiveringen tili att lagen stiftades och att det och behovet av att utvidga tiliämpningsområdet 7881: geografiska tiliämpningsområdet begränsades var även för andra kommuners än Taivalkoskis del. 7882: att arealen underproduktiva enskilda skogar i Samtidigt ämnar man undersöka om det finns 7883: Lappland var stor, skogshushåliningsplanerna alternativa möjligheter att förbättra situationen 7884: täckte endast en liten del av arealen och att t.ex. med stöd av skogsförbättringslagen och 7885: befolkningen inom glesbygdsområdena hade förordningen av 28.6.1985 om skogsvårdsarbeten 7886: obetydliga möjligheter tili biinkomster samt att i anslutning tili lindrandet av arbetslösheten 7887: sysselsättningsläget var dåligt. Mao höli också på (538/85) samt stadgandena som gäller special- 7888: att bilda tämligen omfattande skyddsområden, områden. 7889: vilket ytterligare bidrog tili att försämra syssel- Arbetslöshetsgraden är i genomsnitt en aning 7890: sättningsläget. Genom lagen försökte man också högre i Kajanaland än i Lappland. I norra 7891: skapa en verksamhet, motsvarande den effektive- Österbotten är den däremot betydligt lägre än i 7892: rade iståndsättningen av statens skogar, i enskil- dessa båda områden. Arbetslösheten är i allmän- 7893: da skogar i Lappland. Det fanns även administra- het större i norra Österbottens och Kajanalands 7894: tiva orsaker i anslutning tili verkstäliigheten av norra och Östra kommuner än i grannkommuner- 7895: lagen som bidrog tili att det område där Lapp- na i Lappland. Trots att sysselsättningen i Taival- 7896: 1985 vp. - KK n:o 270 5 7897: 7898: koski i viss mån har förbättrats är den fortfarande opublicerade resultaten av den VII riksskogstaxe- 7899: betydligt sämre än i grannkommunerna Posio ringen, som avslutades i Lappland år 1984, var 7900: och Kuusamo. Också i Suomussalmi och Kuhmo 22,2 % av de enskilda skogarnas skogsmark inom 7901: har sysselsättningen håliit sig på ungefär samma Lapplands distriktsskogsnämnds område under- 7902: nivå som i Taivalkoski. produktiva och inom nordöstra Finlands område 7903: Områdesplaneringen av skogsbruket i enskilda 23,6 % samt inom det område där Lapplandsla- 7904: skogar hör tili distriktsskogsnämndernas uppgif- gen gälier i medeltal 22,8 %. I norra Osterbot- 7905: ter och finansieras med statens medel. Jordägaren ten var motsvarande andel 12,9 % och i Kajana- 7906: kan få uppgifterna· i den pian som baserar sig på land 10,3 %. De mest underproduktiva kommu- 7907: Lapplandslagen gratis tili den del som gäller hans nerna är Kuusamo (29,3 % ), Taivalkoski 7908: lägenhet. I övriga delar av landet uppbärs av (25,1 %) samt kommunerna vid Ijo älvs myn- 7909: jordägarna en avgift om 10-15 mk per hektar ning (22,2 % ). Av hela landets skogsmark var 7910: för dessa uppgifter. Uppgifter som gälier lägen- 13,2 % underproduktiv. 7911: heten har begärts tili 60-80 % av områdespla- Förutom en kvantitativ skilinad i underpro- 7912: nernas areal beroende på område. Separata pla- duktiviteten i norra Finland finns det också en 7913: ner för lägenheter har under de senaste åren struktureli skilinad i det avseendet att av de 7914: uppgjorts närmast för samfällda skogar, försam- underproduktiva skogarna i området där Lapp- 7915: lingar och kommuner. landslagen gälier drygt hälften är sådana som 7916: För närvarande täcker områdesplanerna för kräver förnyelseåtgärder. I norra Österbotten och 7917: enskilda skogar i hela landet ca 55 % och då det i Kajanaland är det främst plantbestånden och 7918: gäller distriktsskogsnämnderna i norra Finland, i galiringsbestånden som är underproduktiva och i 7919: Lappland 40 %, i nordöstra Finland 45 %, i Lapplandslagen finns inga stadganden om vård 7920: norra Österbotten 30 % och i Kajanaland 53 %. av dessa. 7921: I fråga om områdesplanernas täckning finns Beskogning av underproduktiva områden un- 7922: det stora skillnader mellan kommunerna främst derstöds inte bara på basis av Lapplandslagen 7923: på grund av att det inte har funnits tillräckliga utan också med skogsförbättringsmedel. På om- 7924: resurser för att starta planeringen i fuli skala rådet som berörs av Lapplandslagen sker under 7925: samtidigt i alla kommuner. Planeringens omfatt- innevarande år fortfarande mera beskogning med 7926: ning beror inte bara på resurserna utan också på stöd av skogsförbättringslagen än med stöd av 7927: att ägarstrukturen och skogsägarnas intresse för Lapplandslagen. 7928: planeringen är olika i olika områden. Om tillämpningsområdet för lagen om istånd- 7929: Områdesplanernas andel av de enskilda sko- sättning av underproduktiva skogar i Lappland 7930: garnas areal är betydligt mindre i Suomussalmi skulie utvidgas tili att gälla områdena i Kajana- 7931: och Över-Ii än i grannkommunerna som berörs land ellet norra Österbotten är det möjligt att 7932: av Lapplandslagen medan andelen i Kuivaniemi, iståndsättningen av underproduktiva skogar på 7933: Pudasjärvi och Taivalkoski däremot är på samma dessa områden skulle ske något snabbare än för 7934: nivå som i grannkommunerna där Lapplands- närvarande. På grund av att denna lag och lagen 7935: lagen gälier. om skogsförbättring sammanfaller med varandra 7936: Områdesplaneringen av skogsbruket har effek- skulle verkningarna dock bli tämligen obetydli- 7937: tiverats och avsikten är att fortsätta att effektivera ga, ty årligen kunde lagen ersätta jordägarnas 7938: planeringen i hela landet också med andra medel egen finansiering eller skogsförbättringslånen på 7939: än Lapplandslagen. I statsförslaget för år 1986 hela Kajanalands område med ca 0,5 miljoner 7940: föreslås avlönande av 10 nya funktionärer för mk, och på norra Österbottens område med ca 7941: områdesplanering av skogsbruket. Avsikten är att 0, 1 miljoner mk, då arbetenas nuvarande omfatt- 7942: placera de här funktionärerna främst i sådana ning tas som grund. I fråga om enskilda kommu- 7943: kommuner där man har konstaterat att områ- ner skulie det gälia en årlig ökning av finansie- 7944: desplaneringen av skogsbruket borde effektive- ringsstödet med 50 000-200 000 mk. 7945: ras. På basen av det ovan sagda kommer rege- 7946: Den centrala utgångspunkten för stadgandet ringen att utreda möjligheterna tili och behovet 7947: av lagen om iståndsättning av underproduktiva av att utvidga tillämpningsområdet för lagen om 7948: skogar i Lappland har varit att skogsvårdssituatio- iståndsättning av underproduktiva skogar i Lapp- 7949: nen är sämre för enskilda skogar i Lappland än i land. Samtidigt ämnar regeringen ta upp frågan 7950: övriga landet. I det avseendet har situationen om hur man kan minska skogarnas underproduk- 7951: inte nämnvärt förändrats. Enligt de delvis ännu tion och arbetslösheten i Taivalkoski kommun 7952: 6 1985 vp. -- ~ n:o 270 7953: 7954: samt i de kommuner i norra Österbotten och i dena som finansieras med skogsförbättrings- och 7955: Kajanaland där situationen är svår, genom att sysselsättningsmedel samt med stöd av special- 7956: effektivera och utvidga sådan skogsbruksverksam- områdeslagen. 7957: het samt annan verksamhet inom glesbygdsområ- 7958: 7959: Helsingfors den 2 oktober 1985 7960: 7961: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 7962: 1985 vp. 7963: 7964: Kirjallinen kysymys n:o 271 7965: 7966: 7967: 7968: 7969: Kortesalmi: Kalatalouskoulun perustamisesta Taivalkosken Ohta- 7970: ojalle 7971: 7972: 7973: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 7974: 7975: Oulun lääninhallitus on esittänyt keskiasteen peruskoululta vapautuneet hyväkuntoiset ala- 7976: koulunuudistuksen toimeenpanosuunnitelmassa asteen tilat käyttöön. 7977: Pohjois-Suomen . keskuskalanviljelylaitoksen yh- Kun suunnitellut laitokset on sijoitettu vain 7978: teyteen Ohtaojalle rakennettavaksi kalataloudelli- Etelä-Suomeen, kun kalatalouden aloituspaikoik- 7979: sen koulutusyksikön 12 oppilaspaikalla. Ammat- si esitetään koko maassa vuoteen 1988 mennessä 7980: tikasvatushallituksen suunnitelmassa peruslinjo- vain 84 aloituspaikkaa ja kun kalatalouden mer- 7981: jen ja opintolinjojen mitoittamisesta antamassa kitys on kasvamassa koko maassa, on perusteltua 7982: mietinnössä 28.2.1980 todetaan, että Paraisten saada lisäksi koulutuspaikkoja varsinkin Pohjois- 7983: lisäksi toinen kalatalousoppilaitos esitetään pe- Suomen tarvetta varten, joten perustamissuun- 7984: rustettavaksi Mikkelin lääniin, ja lisäksi mietin- nittelua on tehostettava. 7985: nossa lausutaan: '' Ammattikasvatusneuvoston Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7986: maatalousopetuksen jaosto on esittänyt, että tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 7987: Pohjois-Suomea tulisi harkita peruslinjojen aloi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 7988: tuspaikkojen sijaintipaikkana.'' vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7989: Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitos Tai- Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kalata- 7990: valkosken Ohtaojalla voi tarjota monia myöntei- louskoulun perustamiseksi Pohjois-Suo- 7991: siä edellytyksiä ja pohjan koululle. Taivalkosken men keskuskalanviljelylaitoksen yhtey- 7992: kunta tarjoaa noin 7 kilometrin päässä laitoksesta teen Taivalkosken Ohtaojalle? 7993: 7994: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985 7995: 7996: ]. Juhani Kortesalmi 7997: 7998: 7999: 8000: 8001: 428500722X 8002: 2 1985 vp. - KK n:o 271 8003: 8004: 8005: 8006: 8007: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8008: 8009: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa oppilasmäärää ei ole voitu nostaa lähellekään 8010: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, oppilaitoskohtaistamispäätöksen edellyttämää ta- 8011: olette 7 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen- soa. Viime vuonna koulun oppilasmäärä oli noin 8012: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- 60, kun määrällinen tavoite on vahvistettu 8013: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. Ju- 192:ksi. Tilanne on kuitenkin nopeasti parane- 8014: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta massa, sillä Valtion kalatalousoppilaitos on kulu- 8015: kysymyksestä n:o 271: van kesän aikana saanut käyttöönsä uudet toimi- 8016: tilat. Tämä tekee oppilasmäärän lisäämisen mah- 8017: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kalata- dolliseksi tavoitteiden mukaiseksi jo lähitulevai- 8018: louskoulun perustamiseksi Pohjois-Suo- suudessa. 8019: men keskuskalanviljelylaitoksen yhtey- 8020: teen Taivalkosken Ohtaojalle? Enonkosken kalatalousoppilaitos rakennetta- 8021: neen vuosina 1988-90 työllisyyden hoitoon tar- 8022: Vastauksena kysymykseen esitär.. kunnioittaen koitetuilla varoilla. Tämän jälkeen kalatalouden 8023: seuraavaa: peruslinjan oppilasmäärä vastaa peruslinjalle vah- 8024: vistettua kokonaismitoitusta. 8025: Ammattikasvatushallituksen 17.2.1983 vahvis- 8026: tamien pitemmän aikavälin oppilaitoskohtaisten Valtion kalatalousoppilaitoksesta tähän men- 8027: määrällisten tavoitteiden mukaan kalatalouden nessä valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin koulu- 8028: peruslinjalla on vuonna 1988 108 aloituspaikkaa tustaan vastaaviin tehtäviin. Kun peruslinjalta 8029: seuraavasti: valmistuvien lukumäärä kasvaa lähitulevaisuudes- 8030: sa, tulee tilanne työmarkkinoilla muuttumaan. 8031: suomenkielinen koulutus Eräiden arvioiden mukaan kalatalouskoulutuksen 8032: kouluaste............................ 76 saaneita tulee 1990-luvulla valmistumaan enem- 8033: opistoaste............................ 16 män kuin ala pystyy työllistämään. Opetusviran- 8034: ruotsinkielinen koulutus omaisten käsityksen mukaan kalatalouden perus- 8035: kouluaste . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 linjan mitoitus vastaa kuitenkin työelämän tar- 8036: opistoaste . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 peita tulevaisuudessakin. Peruslinjan mitoituksen 8037: tarkistaminen uusia aloituspaikkoja perustamalla 8038: Koulutusasteen aloituspaikat on jaettu Paraisil- ei tällä hetkellä siten ole opetusministeriön käsi- 8039: la toimivan Valtion kalatalousoppilaitoksen ja tyksen mukaan perusteltua. Tästä syystä ei myös- 8040: Enonkeskelle perustettavan kalatalousoppilaitok- kään uuden kalatalousoppilaitoksen perustami- 8041: sen kesken siten, että ensin mainitussa on 60 nen Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen 8042: aloituspaikkaa ja jälkimmäisessä 28 aloituspaik- yhteyteen Taivalkosken Ohtaojalle ole tarkoituk- 8043: kaa. Kaikki opistoasteen koulutus tapahtuu Val- senmukaista. Koska kalataloudella on tärkeä 8044: tion kalatalousoppilaitoksessa. Näin ollen kaikki merkityksensä Pohjois-Suomen elinkeinoelämässä 8045: kalatalouden peruslinjan vahvistetut aloituspai- ja kun ammatissa toimivat kalastajat sekä 8046: kat on jaettu kahden edellä mainitun oppilaitok- kalanviljelijät ovat pääsääntöisesti vailla ammatil- 8047: sen kesken. lista peruskoulutusta, on tarpeen järjestää näille 8048: Valtion kalatalousoppilaitoksen toimintaa on soveltuvaa kurssikoulutusta. Tähän tarkoitukseen 8049: viime vuosina haitannut merkittävästi asianmu- Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitos soveltuu 8050: kaisten toimitilojen puute. Tästä johtuen koulun hyvin. 8051: 8052: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 8053: 8054: Opetusministeri Kaarina Suonio 8055: 1985 vp. -- ~ n:o 271 3 8056: 8057: 8058: 8059: 8060: Tili Riksdagens Herr Taimao 8061: 8062: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen det ens närmelsevis motsvarar den nivå som avses 8063: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse i beslutet om fastställandet av antalet elever vid 8064: av den 7 juni 1985 tili vederbörande medlem av läroanstalten. 1 fjol hade skolan 60 elever, medan 8065: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags- det kvantitativa målet hade fastställts tili 192 8066: man J. Juhani Kortesalmi undertecknade spörs- elever. Situationen håller dock på att snart för- 8067: mål nr 271: bättras eftersom Statens fiskeriläroanstalt under 8068: innevarande sommar fått nya utrymmen tili sitt 8069: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för förfogande. Detta möjliggör ökningen av antalet 8070: att en fiskeriläroanstalt skall inrättas i elever enligt målen redan inom en nära framtid. 8071: anslutning tili Pohjois-Suomen keskuska- 8072: lanviljelylaitos benämnda anstalt i Ohta- Fiskeriläroanstalten i Enontekis torde byggas 8073: oja i Taivalkoski? under åren 1988--1990 med de medel som är 8074: avsedda för skötseln av sysselsättningen. Därefter 8075: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt motsvarar antalet elever på grundlinjen för fiskeri 8076: framföra följande: den totala dimensionering som fastställts för 8077: grundlinjen. 8078: Enligt de kvantitativa mål på lång sikt vid 8079: varje läroanstalt som yrkesutbildningsstyrelsen De elever som hittills blivit utexaminerade vid 8080: fastställt 17.2.1983 kommer antalet nybörjar- Statens fiskeriläroanstalt har placerat sig väl i de 8081: platser på grundlinjen för fiskeri år 1988 att vara uppgifter som motsvarar deras utbildning. Då 8082: 108 platser. Platserna fördelar sig på följande antalet elever som genomgått grundlinjen kom- 8083: sätt: mer att bli större, kommer situationen att 8084: förändra sig på arbetsmarknaden. Enligt vissa 8085: finskspråkig utbildning uppskattningar kommer antalet elever som fått 8086: skolnivå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76 utbildning i fiskeri på 1990-talet att vara större 8087: institutnivå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 än vad det finns arbete inom branschen. Enligt 8088: svenskspråkig utbildning undervisningsmyndigheternas uppfattning kom- 8089: skolnivå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 mer dimensioneringen av grundlinjen för fiskeri 8090: institutnivå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 att motsvara arbetslivets behov även i framtiden. 8091: Undervisningsministeriet anser att det inte för 8092: Nybörjarplatserna på skolnivå har fördelats tillfället är motiverat att justera dimensione- 8093: mellan Statens fiskeriläroanstalt i Pargas och den ringen av grundlinjen genom att inrätta nya 8094: fiskeriläroanstalt som skall inrättas i Enontekis så nybörjarplatser. Därför är det inte heller motive- 8095: att antalet nybörjarplatser vid förstnämnda läro- rat att i anslutning tili Pohjois-Suomen keskuska- 8096: anstalt är 60 platser och vid sistnämnda 28 lanviljelyslaitos benämnda anstalt inrätta en ny 8097: platser. Ali undervisning på institutnivå ges vid fiskeriläroanstalt i Ohtaoja i Taivalkoski. Efter- 8098: Statens fiskeriläroanstalt. Således har alla fast- som fiskeriet spelar en betydande roll inom norra 8099: ställda nybörjarplatser på grundlinjen för fiskeri Finlands näringsliv och eftersom de fiskare samt 8100: fördelats mellan de två ovan nämnda läroanstal- fiskodlare som utövar detta yrke tili största delen 8101: terna. saknar en yrkesinriktad utbildning är det påkallat 8102: Bristen på ändamålsenliga utrymmen har un- att anordna för dem sådan utbildning i form av 8103: der de senaste åren avsevärt försvårat verksam- kurser som är lämplig för dem. Pohjois-Suomen 8104: heten vid Statens fiskeriläroanstalt. Därför har keskuskalanviljelylaitos lämpar sig mycket väl för 8105: det inte varit möjligt att öka antalet elever så att detta ändamål. 8106: 8107: Helsingfors den 10 september 1985 8108: 8109: Undervisningsminister Kaarina Suonio 8110: j 8111: j 8112: j 8113: j 8114: j 8115: j 8116: j 8117: j 8118: j 8119: j 8120: j 8121: j 8122: j 8123: j 8124: j 8125: 1985 vp. 8126: 8127: Kirjallinen kysymys n:o 272 8128: 8129: 8130: 8131: 8132: Kortesalmi: Sanomalehtien jakamisesta päivittäin myös maaseudulla 8133: 8134: 8135: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8136: 8137: Kun nyky-yhteiskunnassa maamme väestökes- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 8138: kuksissa sanomalehdet kannetaan kansalaisille jo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 8139: kaisena viikonpäivänä, laajalla maaseudullamme nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 8140: sitä vastoin, esim. Pudasjärven kunnassa Oulun vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8141: läänissä, lehdet jaetaan vain viitenä päivänä vii- 8142: kossa. Näin ollen kansalaiset ovat selvästi eri- Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli- 8143: arvoisessa asemassa tiedonsaannin ja tiedonkulun tus aikoo ryhtyä, jotta myös maamme 8144: nopeuden osalta. Tähän epäkohtaan olisi saatava laajalla maaseudulla sanomalehdet voitai- 8145: korjaus. siin jakaa kansalaisille jokaisena viikon- 8146: päivänä? 8147: 8148: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985 8149: 8150: ]. Juhani Kortesalmi 8151: 8152: 8153: 8154: 8155: 4285007273 8156: 2 1985 vp. -- KJC n:o 272 8157: 8158: 8159: 8160: 8161: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8162: 8163: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kustannusvastaavuuteen perustuvia uusia varhais- 8164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jakeluja ja viikonloppujakelu ja erityisesti Pohjois- 8165: olette kesäkuun 11 päivänä 1985 päivätyn kir- ja Itä-Suomessa. Posti- ja telelaitoksen lauantai- 8166: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ja sunnuntaijakeluissa jaettiin viime vuonna kaik- 8167: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja]. kiaan noin 39,7 miljoonaa sanomalehteä, näistä 8168: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta suurin osa maaseudulla. Sanomalehtien jakelu- 8169: kysymyksestä n:o 272: palvelun tasoa myös maaseudulla voidaankin 8170: näin ollen pitää kohtalaisen hyvänä. 8171: Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli- 8172: tus aikoo ryhtyä, jotta myös maamme Asetuksella säädetty sanomalehtien kuljetus- 8173: laajalla maaseudulla sanomalehdet voitai- maksu, joka lehdistön yleisen kuljetustuen an- 8174: siin jakaa kansalaisille jokaisena viikon- siosta on sanomalehtien julkaisijoille erittäin 8175: päivänä? edullinen, riittää peruspalvelun eli 5-päiväisen 8176: jakelun ylläpitämiseen. Peruspalvelun täydentä- 8177: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- minen lauantai- ja sunnuntaijakeluilla katsotaan 8178: ti seuraavaa: lisäpalveluksi, josta sanomalehdiltä laskutetaan 8179: erillisjakelumaksut. 8180: Sanomalehtien tilaajien palvelu on Suomessa 8181: Posti- ja telelaitoksella on mahdollisuus viikon- 8182: erittäin korkeatasoista. Sanomalehdistä noin 8183: loppujakelujen laajentamiseen myös maaseudulla 8184: 60 % toimitetaan lukijoilleen varhaisjakeluna 8185: niille uusille alueille, joille sanomalehdet ovat 8186: kaikkina ilmestymispäivinä. Varhaisjakeluista 8187: halukkaita sellaisen palvelun saamaan ja kustan- 8188: noin neljä viidesosaa on sanomalehtien omia ja tamaan. Posti- ja telelaitoksen sanomalehtijake- 8189: noin yksi viidesosa postin hoitamia. Varhaisjake- 8190: lujen laajentamista harvaan asutulla maaseudulla 8191: lut kattavat kaupunkialueiden lisäksi myös huo- 8192: rajoittaa kuitenkin se, että pienistä lehtimääristä 8193: mattavan määrän kuntakeskuksia ja kylätaajamia. 8194: ja pitkistä välimatkoista johtuen jakelun yksikkö- 8195: Varhaisjakelualueiden ulkopuolella pääasial- kustannukset muodostuvat suuremmiksi kuin 8196: linen sanomalehtien jakelukanava on normaali 8197: lehtien omissa jakeluissa kaupunkialueilla. Sano- 8198: postin päiväjakelu. Kun valtioneuvosto teki 8199: malehdistö ei ole kiinnostunut järjestämään maa- 8200: 10.4.1974 päätöksen postin lauantaipalvelujen 8201: seudulle yhtä hyvää jakelupalvelua kuin kaupun- 8202: rajoittamisesta, se edellytti, että sanomalehtien 8203: keihin, koska se lisäisi huomattavasti jakelukus- 8204: jakelusta huolehditaan entiseen tapaan. Näin on 8205: tannuksia, mutta ei lisäisi vastaavasti lehtien 8206: myös tehty. Maaseudun lauantaijakelut on pysy- 8207: levikkiä eikä ilmoitustuloja. 8208: tetty entisessä laajuudessaan, vaikka ne ovat pos- 8209: tin sanomalehdistölle järjestämistä erityispalve- Seitsemänpäiväisen sanomalehtijakelua järjes- 8210: luista tappiollisimmat. täminen kaikkialle maaseudulle valtion kustan- 8211: Lauantaijakelut aiheuttivat viime vuonna noin nuksella edellyttäisi valtion sanomalehdistölle an- 8212: 32 miljoonan markan rasituksen valtiontaloudel- tamaan tukeen usean kymmenen, ehkä usean 8213: le; tästä noin 20 miljoonaa markkaa oli lauantai- sadan miljoonan markan lisäystä. Valtion lehdis- 8214: jakeluihin ohjautuvaa lehdistön yleistä kuljetus- tötukea pohtii parhaillaan parlamentaarinen leh- 8215: tukea ja noin 12 miljoonaa markkaa posti- ja distökomitea. 8216: telelaitokselle tämän palvelun tuottamisesta ai- Kysymyksen perustelujen mukaan Oulun lää- 8217: heutuvaa tappiota. nin Pudasjärven kunnassa lehdet jaettaisiin vain 8218: Maaseudun jakelupalvelujen tasoa on viime viitenä päivänä viikossa. Posti- ja telelaitoksen 8219: vuosina määrätietoisesti parannettu. Päiväjakelua laskutustietojen mukaan Pudasjärven posti- 8220: aluetta on laajennettu ja se kattaa nykyisin lähes alueella on viime vuonna jaettu lauantai- ja 8221: kaikki postinsaajat ns. yksittäistalouksia lukuun aattopäivinä yli 121 000 sanomalehteä ja sun- 8222: ottamatta. Lisäksi posti- ja telelaitos on järjestä- nuntai- ja pyhäpäivinä noin 78 000 lehteä, joten 8223: nyt lehtien kanssa tehtyihin jakelusopimuksiin ja kysymyksen perustelut ovat tältä osin virheellisiä. 8224: 8225: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1985 8226: 8227: Liikenneministeri Matti Luttinen 8228: 1985 vp. - KK n:o 272 3 8229: 8230: 8231: 8232: 8233: Tili Riksdagens Herr Talman 8234: 8235: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen veckoslutsutdelningar, vilka baserar sig på utdel- 8236: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ningsavtal som ingåtts med tidningarna, och på 8237: den 11 juni 1985 till vederbörande medlem av kostnadsansvarighet. 8238: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- Post- och televerkets lördags- och söndagsut- 8239: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade delningar omfattade senaste år sammanlagt ca 8240: spörsmål nr 272: 39,7 milj. tidningar, merparten av dessa på 8241: landsbygden. Servicenivån i fråga om tidningsut- 8242: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta delning kan alltså anses vara tämligen hög även 8243: och när, för att tidningarna även på den på landsbygden. 8244: vidsträckta landsbygden i vårt land skall 8245: kunna distribueras till medborgarna varje Den genom förordning stadgade befordrings- 8246: dag i veckan? avgiften för tidningar, som till följd av ett 8247: allmänt transportstöd till tidningspressen är syn- 8248: nerligen fördelaktig för tidningsförläggarna, 8249: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt räcker till basservice, dvs. till att upprätthålla en 8250: anföra följande: fem dagars utdelning. Att komplettera basservi- 8251: Den service som tidningsprenumeranterna får i cen med lördags- och söndagsutdelningar anses 8252: Finland är mycket god. Ca 60 % av tidningarna vara tilläggsservice, för viiken tidningarna debite- 8253: distribueras till läsarna under samtliga utgiv- ras en särutdelningsavgift. 8254: ningsdagar i form av tidigutdelning. Ca 41 5 av Post- och televerket har möjlighet att utvidga 8255: tidigutdelningarna sköts av tidningarna själva veckoslutsutdelningarna även på landsbygden till 8256: och ca 115 av posten. Tidigutdelningarna täcker att omfatta sådana nya områden, inom vilka 8257: utöver stadsområden även ett betydligt antal tidningarna vill få och bekosta denna service. 8258: kommuncentra och bytätorter. Post- och televerkets möjlighet till utvidgade 8259: Utanför områden med tidigutdelning är den tidningsutdelningar på den glest befolkade 8260: huvudsakliga distributionskanalen för tidningar- landsbygden begränsas dock av att utdelnings- 8261: na postens normala dagsutdelning. Då statsrådet kostnaderna per enhet på grund av de långa 8262: 10.4.1974 fattade ett beslut om en begränsning avstånden och ett ringa antal tidningar blir större 8263: av postens lördagsservice, förutsatte det att tid- än i fråga om tidningarnas egna utdelningar 8264: ningsutdelningen sköts som tidigare. Så har även inom stadsområden. Tidningspressen är inte in- 8265: skett. Lördagsutdelningarna har på landsbygden tresserad av att på landsbygden ordna en lika god 8266: bibehållits i tidigare utsträckning, trots att dessa utdelningsservice som i städerna, då detta skulle 8267: uppvisar den största förlusten i fråga om den medföra starkt höjda utdelningskostnader, men 8268: specialservice som posten erbjuder tidnings- däremot inte ökad tidningsdistribution eller öka- 8269: pressen. de annonseringsintäkter. 8270: Lördagsutdelningarna belastade statshushåll- En förutsättning för en sju dagars tidningsut- 8271: ningen senaste år med ca 32 milj.mk; av detta delning överallt på landsbygden på statens be- 8272: utgick ca 20 milj.mk i allmänt transportstöd till kostnad innebär en ökning av statsstödet till 8273: tidningspressen för lördagsutdelningarna och ca tidningspressen med flera tiotals, eller renrav 8274: 12 milj.mk till post- och televerket för produk- hundratals miljoner mark. Statsstödet till tid- 8275: tioneo av denna service. ningspressen dryftas för närvarande i parlamenra- 8276: Under de senaste åren har utdelningsservicen riska presskommitten. 8277: på landsbygden målmedvetet förbättrats. Områ- Enligt motiveringen för spörsmålet skulle tid- 8278: det för dagsutdelning har urvidgats och täcker för ningarna i Pudasjärvi kommun i Uleåborgs län 8279: närvarande så gott som samtliga postmottagare, distribueras endast fem dagar i veckan. Enligt 8280: med undantag av s.k. enskilda hushåll. Dess- post- och televerkets faktureringsuppgifter har 8281: utom har post- och televerket särskilt i norra och det inom Pudasjärvi postområde senaste år distri- 8282: östra Finland ordnat nya tidigutdelningar och buerats över 121 000 tidningar under lördagar 8283: 4 1985 vp. - KK n:o 272 8284: 8285: och dagarna för helg samt ca 78 000 tidningar na i motiveringen för spörsmålet tili denna del är 8286: under söndagar och helgdagar, varför uppgifter- felaktiga. 8287: 8288: Helsingfors den 9 september 1985 8289: 8290: Trafikminister Matti Luttinen 8291: 1985 vp. 8292: 8293: Kirjallinen kysymys n:o 273 8294: 8295: 8296: 8297: 8298: Hilpelä ym.: Kirjastojen palvelutason turvaamisesta 8299: 8300: 8301: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8302: 8303: Toukokuussa 1985 vietti Suomen Kirjastoseura 3. Sisäasiainministeriön esitys kuntien valtion- 8304: 75-vuotisjuhliaan. Kuluneiden vuosikymmenien apujärjestelmän uudistamisesta 1985. 8305: aikana on rakennettu Suomen joka kuntaan ulot- Näiden mietintöjen pohjalta on lainvalmiste- 8306: tuva korkeatasoinen kirjastolaitos. Jotta tällä saa- lutyö parhaillaan käynnissä ja on pelättävissä, 8307: vutetulla tasolla pysyttäisiin, on kirjastojen pys- että mahdollisten uusien lakien myötä kirjastojen 8308: tyttävä ylläpitämään monipuoliset palvelut. palvelumahdollisuudet huononevat, mikä ei voi 8309: Kirjastojen petuspalveluna on lainaustoiminta, olla vaikuttamatta maamme koko sivistystasoon. 8310: jonka tulee voida jatkua maksuttomana. Käsikir- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 8311: jasto- ja lehtilukusalitoiminta saavuttavat myös tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 8312: laajat joukot. Kun kirjojen hinnat ovat voimak- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 8313: kaasti nousseet, ei kirjastojen määrärahoja val- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8314: tionapuosuuksissa tule supistaa, muuten kirjava- 8315: likoiman Jaajana pitäminen ja uutuuksien han- Aikooko Hallitus tulossa olevalla lain- 8316: kinta vaikeutuvat. Kirjoilta tulisi myös poistaa säädännöllä varmistaa, että 8317: liikevaihtovero. - kirjastojen kirjalainaus-, käsikir- 8318: Kunnankirjasto on sivistysvaltiossa perustieto- jasto- ja lukusalitoiminta säilytetään edel- 8319: pankki, jonka palveluita käyttävät ja tarvitsevat leen maksuttomana, 8320: kaikki ikäryhmät, sosiaaliryhmät ja harrastajaryh- -- laitoskirjastojen asemaa ei heiken- 8321: mät. Siksi kirjastojen tulee voida säilyttää oma netä, 8322: erikoisasemansa kulttuurin laajapohjaisena perus- - kirjastolautakunnat säilytetään, 8323: palveluna. - suunniteltua 20 % :n supistusta kir- 8324: Kirjastoväen keskuudessa tunnetaan huolestu- jastojen valtionapuosuuksissa ei toteute- 8325: neisuutta kolmen äskettäin julkaistun kirjastoalaa ta, 8326: koskevan mietinnön tai muistion johdosta, jotka - jos kuntien päätäntävaltaa valtion- 8327: ovat seuraavat: apujen kohdentamisessa lisätään, niin 8328: 1. Yleisten kirjastojen säädöstoimikunnan mie- kunnankirjastot säilytetään edelleen osa- 8329: tintö 30.4.1984 na kunnan sivistys- ja opetustointa, jol- 8330: 2. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen valtion- loin kirjasto saa asiantuntevimman kohte- 8331: osuustyöryhmän muistio vuodelta 1984 lun? 8332: 8333: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985 8334: 8335: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen Eeva Turunen 8336: Lea Kärhä Kaarina Dromberg Matti Lahtinen 8337: Päivi Varpasuo 8338: 8339: 8340: 8341: 8342: 428500721W 8343: 2 1985 vp. - KK n:o 273 8344: 8345: 8346: 8347: 8348: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8349: 8350: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kirjanlainaus-, käsikirjasto- ja lukusalitoiminta 8351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tulevat säilymään maksuttomina eikä tarkoitukse- 8352: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 toimittanut na ole muutenkaan säätää yleisille kirjastoille 8353: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- käyttömaksu ja. 8354: nöksen kansanedustaja Hilpelän ym. näin kuulu- 8355: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 27 3: Kuntien yleisten kirjastojen hallinnolliseen 8356: asemaan ei aiota ehdottaa suuria muutoksia. 8357: Aikooko Hallitus tulossa olevalla lain- Kunnilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus har- 8358: säädännöllä varmistaa, että kintansa mukaan järkeistää hallintoaan. Varsin- 8359: - kirjastojen kirjalainaus-, käsikir- kaan pienissä kunnissa ei aina ole tarkoituksen- 8360: jasto- ja lukusalitoiminta säilvtetään edel- mukaista ylläpitää erillisiä lautakuntia kovin pie- 8361: leen maksuttomana, niä laitoksia varten. Kunnalla tulee olla mahdol- 8362: - laitoskirjastojen asemaa ei heiken- lisuus harkita, onko erillistä kirjastolautakuntaa 8363: netä, pidettävä tarpeellisena vai voidaanko se yhdistää 8364: - kirjastolautakunnat säilytetään, johonkin muuhun lautakuntaan, joka tällöin 8365: - suunniteltua 20 % :n supistusta kir- toimii myös kirjastolautakuntana. 8366: jastojen valtionapuosuuksissa ei toteute- 8367: ta, Valtionosuuslakiin ei tässä yhteydessä aiota 8368: - jos kuntien päätäntävaltaa valtion- esittää käyttökustannusten valtionosuuden muu- 8369: apujen kohdentamisessa lisätään, niin toksia. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen valtion- 8370: kunnankirjastot säilytetään edelleen osa- osuuksien yhtenäistämistä valmistellaan. Kysy- 8371: na kunnan sivistys- ja opetustointa, jol- mykseen tulevia vaihtoehtoja on useita, mutta 8372: loin kirjasto saa asiantuntevimman kohte- hallitus tai opetusministeriö eivät ole vielä otta- 8373: lun? neet niihin kantaa. Samassa yhteydessä tullaan 8374: ratkaisemaan kysymys laitoskirjastotoiminnan 8375: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen valtionosuudesta. Yleisenä kehittämistavoitteena 8376: seuraavaa: on yhtenäistää ja yksinkertaistaa valtionosuuden 8377: Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun- perusteita ja valtionapuasiain hallintoa. Opetus- 8378: nalle esitys uudeksi kirjastolaiksi syysistuntokau- ministeriö pyrkii asian valmistelussa huolehti- 8379: den alussa. Lakiesitys sisältää kirjastotoimintaa maan siitä, että valtion ja kuntien välisillä talou- 8380: ohjaavat säännökset ajanmukaistettuina. Tavoit- dellisilla järjestelyillä ei vaaranneta minkään uu- 8381: teena on turvata yleisen kirjastotoiminnan häiriö- distuksen piiriin kuuluvan toiminnan nykyistä 8382: tön jatkuvuus ja ajan tarpeita vastaava kehitys. tasoa. 8383: 8384: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 8385: 8386: Opetusministeri Kaarina Suonio 8387: 1985 vp. - KK n:o 273 3 8388: 8389: 8390: 8391: 8392: Tili Riksdagens Herr Talman 8393: 8394: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utan störningar och att utvecklingen motsvarar 8395: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tidens krav. 8396: av den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av Utlåningen av böcker, verksamheten på refe- 8397: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags- rensbibliotek och i lässalar kommer att förbli 8398: man Hilpelä m.fl. undertecknade spörsmål nr avgiftsfri och man har inte för avsikt att ens 8399: 273: annars stadga användningsavgifter för allmänna 8400: bibliotek. 8401: Ämnar Regeringen genom den nya Inga stora ändringar kommer att föreslås när 8402: lagstiftningen säkerstälia att det gälier den förvaltningsmässiga ställning som 8403: - utlåningar av böcker på bibliotek, de kommunala, alimänna biblioteken intar. 8404: verksamheten på referensbibliotek och i Kommunerna bör dock ha möjlighet att enligt 8405: lässalar också i fortsättningen förblir av- egen prövning rationalisera förvaltningen. I små 8406: giftsfri, kommuner är det ofta inte ändamålsenligt att 8407: - anstaltsbibliotekens stälining inte upprätthålla särskilda nämnder för små anstalter. 8408: blir sämre, Kommunen bör ha möjlighet att överväva om 8409: - biblioteksnämnderna bibehålis, man bör anse att en särskild biblioteksnämnd är 8410: - den planerade inskränkningen om erforderlig elier om det är möjligt att förena 8411: 20 % i fråga om statsandelar för biblio- nämnden med någon annan nämnd som härvid 8412: tek inte genomförs, även fungerar såsom biblioteksnämnd. 8413: - såvida kommunernas beslutande- Avsikten är inte att i detta sammanhang 8414: rätt när det gäller att inrikta statsandelar föreslå att statsandelen för driftskostnader skall 8415: på bibliotek ökas så bevaras de kommu- ändras. Förenhetligandet av statsandelarna för 8416: nala biblioteken som en del av bildnings- kultur- och fritidsverksamheten bereds som bäst. 8417: och undervisningsverksamheten, varvid Flera alternativ kan komma i fråga, men rege- 8418: biblioteken behandlas på det mest sak- ringen eller undervisningsministeriet har ännu 8419: kunniga sättet? inte tagit ställning därtill. I detta sammanhang 8420: kommer man även att avgöra frågan om statsan- 8421: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt delen för anstaltsbibliotek. Såsom alimänt mål 8422: framföra följande: har man att förenhetliga och förenkla grunderna 8423: Regeringen har för avsikt att avlåta tili riks- för statsandelar. Vid beredningen av ärendet 8424: dagen ett förslag tili ny bibliotekslag i början av strävar undervisningsministeriet tili att sörja för 8425: höstsessionen. Lagförslaget innehålier i ajourfört att de ekonomiska arrangemangen melian staten 8426: skick de stadganden som styr biblioteksverksam- och kommunen inte äventyrar den nuvarande 8427: heten. Såsom mål har man att säkerstälia att den nivån hos de aktiviteter som omfattas av refor- 8428: allmänna biblioteksverksamheten kan fortsätta men. 8429: 8430: Helsingfors den 10 september 1985 8431: 8432: Undervisningsminister Kaarina Suonio 8433: 1985 vp. 8434: 8435: Kirjallinen kysymys n:o 274 8436: 8437: 8438: 8439: 8440: Kokko ym.: Verosäännösten muuttamisesta pappilarakennusten 8441: säilyttämiseksi 8442: 8443: 8444: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8445: 8446: Pappiloibio nykyisin sovellettava korkea luon- Jo vuonna 1983 on vanhan palkkauslain nojal- 8447: taisverotus on johtanut siihen, että monet pappi- la käsitelty 167 seurakuntien virka-asuntoja kos- 8448: lat ovat tyhjillään. Näin verotukselliset syyt ovat kevaa asiaa. Seurakunnan vapautusanomukseen 8449: osaltaan heikentämässä seurakunnallista yhteyttä. ylläpitää viranhaltijan virka-asuntoa suostuttiin 8450: Kun seurakunnat ovat rakentaneet virka-asunto- 29 kirkkoherran, 31 kappalaisen ja 33 kanttorin 8451: ja eikä niissä verotuksen vuoksi ole asukkaita, on osalta. 8452: tämä seurakunnille myös taloudellinen ongelma. Kanttorin virkojen uudelleenjärjestelyjen joh- 8453: dosta on käsitelty uudelleen 57 anomusta vapau- 8454: Evankelis-luterilaisen kirkon uusi palkkauslaki tua virka-asunnon ylläpitämisestä. Anomuksista 8455: tuli voimaan vuoden 1984 alussa. Lain 13 §:n 2 13 koski ylimmän asteen tutkintoa edellyttävää 8456: momentin mukaan kirkkohallitus voi tuomioka- virkaa ja 24 keskiasteen tutkintoa edellyttävää 8457: pitulin esityksestä vapauttaa seurakunnan tai seu- virkaa. Kaikkiin suostuttiin. 8458: rakuntayhtymän ylläpitämästä yksittäisen seura- Opetusministeriössä on kiinnitetty huomiota 8459: kunnan viranhaltijalle palkkauslaissa tarkoitettuja siihen, että pappilat olennaisena osana suoma- 8460: luontaisetuja. Lain 14 §:n 2 momentin mukaan laista kulttuurimaisemaa ovat häviämässä. Seura- 8461: kirkkohallitus voi seurakunnan suostumuksella kuntien viran- ja toimenhaltijat ovat muuttamas- 8462: vapauttaa kirkkoherran, kappalaisen ja kanttorin sa kerrostaloihin ja rivitaloihin ympäri taajamia. 8463: tämän velvollisuudesta virassaoloaikanaan asua Ministeriön toimesta on myös selvitelty verotuk- 8464: virka-asunnossa, milloin siihen on painavia syitä. sellisia ja käytännön syitä, joita pappiloiden säi- 8465: lyttämiseen liittyy. 8466: Seurakuntien virka-asuntoja koskevia asioita on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 8467: käsitelty kaikkiaan 133. Palkkauslain 13 §:n mu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 8468: kaiseen anomukseen on suostuttu 10 kirkkoher- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 8469: ran, 24 kappalaisen, 1 virallisen apulaisen, 4 senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8470: lehtorin, 8 diakonian viranhaltijan ja 22 kantto- 8471: rin osalta. Palkkauslain 14 §:n mukaiseen ano- Mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin 8472: mukseen taas on suostuttu 23 kirkkoherran, 11 Hallitus aikoo ryhtyä, jotta suomalaiseen 8473: kappalaisen ja 14 kanttorin osalta. Anomus on kulttuurimaisemaan olennaisesti kuulu- 8474: hylätty 2 kirkkoherran, 5 kappalaisen ja 7 kantto- vat arvokkaat pappilarakennukset voi- 8475: rin osalta. daan säilyttää? 8476: 8477: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985 8478: 8479: Heikki Kokko Seppo Pelttari Juhani Alaranta 8480: Matti Maijala Jukka Vihriälä Aapo Saari 8481: Pirkko Ikonen 8482: 8483: 8484: 8485: 8486: 4285007882 8487: 2 1985 vp. - KK n:o 274 8488: 8489: 8490: 8491: 8492: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8493: 8494: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Päätöksen mukaan asuntoedun raha-arvoa arvi- 8495: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, oitaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset 8496: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- asuinhuoneet ja verovelvollisen tai hänen per- 8497: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- heensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten 8498: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja sauna, uima-allas ja askartelutilat. Pelkästään 8499: Heikki Kokon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta edustuskäytössä olevia tiloja ei näin ollen oteta 8500: kysymyksestä n:o 274: huomioon asuntoedun arvoa määrättäessä. Vero- 8501: velvollisen on kuitenkin esitettävä selvitys siitä, 8502: Mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin että mainitun kaltaiset tilat eivät ole osaksikaan 8503: Hallitus aikoo ryhtyä, jotta suomalaiseen perheen asumiskäytössä. 8504: kulttuurimaisemaan olennaisesti kuulu- Verohallituksen päätöksen 2 §:n mukaan vero- 8505: vat arvokkaat pappilarakennukset voi- lautakunnat voivat kunkin kunnan vuokratasosta 8506: daan säilyttää? riippuen korottaa tai alentaa asuntoedun arvoja 8507: enintään 20 prosentilla. Lisäksi arvoja voidaan 8508: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- alentaa tai korottaa kunkin asunnon osalta erik- 8509: ti seuraavaa: seen enintään 30 prosentilla asunnon laatu- ja 8510: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden pappilara- varustetason perusteella. 8511: kennusten säilyttämismahdollisuuksiin on viime Luontoisetujen laskentaperusteita koskevan 8512: vuosina kiinnitetty enenevässä määrin huomiota. päätöksen lisäksi verohallitus on viime vuosina 8513: Asiaa on selvitetty muun muassa vuonna 1981 antanut suuria vanhoja luontoisetuasuntoja kos- 8514: opetusministeriölle luovutetussa pappilatyöryh- kevan yhtenäistämisohjeen. Ohjeen mukaan en- 8515: män mietinnössä, jossa asuntoedun verotusta nen vuotta 1960 valmistuneesta suuresta asun- 8516: pidettiin yhtenä syynä siihen, että vanhat pappi- nosta, jollaisesta esimerkkinä mainitaan juuri 8517: larakennukset ovat joutumassa pois niiden alku- seurakuntien virka-asunnot, laskettavan asunto- 8518: peräisestä käytöstä. Tähän tilanteeseen johtanei- edun arvo voidaan muun selvityksen puuttuessa 8519: na muina syinä mainittiin muun muassa asunto- alentaa 130 neliömetriä ylittävältä osalta 50 pro- 8520: jen soveltumattomuus nykyajan vaatimukset täyt- sentilla. Selvityksen perusteella arvoa voidaan 8521: tävään asumiskäyttöön sekä papiston yhteiskun- alentaa enemmänkin. Sen sijaan alennusta ei tule 8522: nallisessa asemassa ja työn luonteessa tapahtuneet ohjeen mukaan myöntää, jos asunnon laatu- ja 8523: muutokset. varustetaso ylittää keskimääräisen tason tai jos 8524: Luontoisetujen verotusta koskeva pääsääntö si- asuntoa ei ole verovelvollisen olosuhteisiin näh- 8525: sältyy tulo- ja varallisuusverolain 20 §:n 6 koh- den pidettävä liian suurena. 8526: taan. Sen mukaan veronalaista tuloa on muun Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että 8527: ohessa asunto- ja muu luontoisetu, jonka verovel- verotuskäytännössä otetaan jo nykyisinkin huo- 8528: vollinen on saanut vastikkeena työstä, tehtävästä mioon suurten virka-asuntojen haltijoiden erityis- 8529: tai palveluksesta arvioituna käypään arvoon sen asema. Suunta on viime vuosina ollut verovel- 8530: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää. vollisten kannalta lievenevä, mitä osoittaa sekin, 8531: Verohallituksen edellä mainitun lainkohdan että vähimmäispinta-ala on joitakin vuosia sitten 8532: nojalla antamassa päätöksessä vuodelta 1984 toi- alennettu 150 neliömetristä 130 neliömetriin. Jos 8533: mitettavassa verotuksessa noudatettavista luontois- nykyiset asuntoedun verotuksen lievennykset 8534: etujen laskentaperusteista (825/85) on määritel- osoittautuvat vastaisuudessa riittämättömiksi, on 8535: ty asuntoedun arvot neliömetriä kohden kuukau- mahdollista kehittää ohjeita edelleen, jotta 8536: dessa asunnon iän mukaan porrastettuina. Arvoi- muussa kuin asumiskäytössä olevat tilat eivät 8537: hin vaikuttaa lisäksi se, kuuluuko asuntoetuun tulisi verotuksen piiriin. 8538: lämmitys ja sähkönkäyttöoikeus, sekä se, onko Verotus ei saa olla syy, joka johtaa pappiloiden 8539: kysymyksessä keskuslämmitys- vai uunilämmitys- ja seurakuntien virka-asuntojen käyttötarkoituk- 8540: asunto. sen muuttumiseen. Syntyneen ja yhä pahentuvan 8541: 1985 vp. - KK n:o 274 3 8542: 8543: epäkohdan korjaamiseksi olisi harkittava, voitai- Opetusministeriön pappilatyöryhmä mietin- 8544: siinko kirkon palkkauslain alaisia viranhaltijoita, nössään vuonna 1982 toteaa selvitysten perusteel- 8545: joita sitoo velvollisuus asua virka-asunnossaan, la, että luontoisetuasunnon verotuksen lieventä- 8546: siirtyä verottamaan luontoisetuasunnoistaan kes- minen on varmin keino säilyttää pappilat niiden 8547: kimääräistä asunnon yhtiövastiketta vastaavasta alkuperäisessä käytössä. 8548: verotusarvosta. Tämä verotuksen perusta vastaisi 8549: asunnon käyttömenoja. 8550: 8551: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985 8552: 8553: Ministeri Pekka Vennamo 8554: 4 1985 vp. - KK n:o 274 8555: 8556: 8557: 8558: 8559: Till Riksdagens Herr Talman 8560: 8561: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bostaden har cenrraluppvärmning elier ugnsupp- 8562: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av värmning. 8563: den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av Enligt beslutet inräknas i bostadens areal vid 8564: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- värdering av bostadsförmånens penningvärde de 8565: dagsman Heikki Kokko m.fl. undertecknade egentliga boningsrummen och de bygg- 8566: spörsmål nr 274: nadsutrymmen som ansluter sig tili den skattskyl- 8567: diges elier hans familjs boende, såsom bastu, 8568: Vilka beskattningsmässiga åtgärder simbassäng och hobbyrum. Utrymmen som ute- 8569: ämnar Regeringen vidta för att de värde- slutande är i representationsbruk beaktas sålunda 8570: fulia prästgårdsbyggnader, som utgör en inte då värdet av bostadsförmån bestäms. Den 8571: väsentlig del av det finländska kultur- skattskyldige skali dock förete utredning över att 8572: landskapet, skali kunna bevaras? utrymmen av dylikt slag inte ens delvis används 8573: för bostadsändamål av familjen. 8574: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Enligt 2 § i skattestyrelsens beslut kan dock 8575: anföra följande: skattenämnderna beroende på hyresnivån i ve- 8576: derbörande kommun höja elier sänka värdena av 8577: Under de senaste åren har alit större uppmärk- bostadsförmån med högst 20 %. Dessutom kan 8578: samhet fästs vid möjligheterna att bevara de värdena särskilt för varje bostad sänkas elier höjas 8579: kulturhistoriskt värdefulia prästgårdsbyggnader- med högst 30 % på basen av bostadens kvalitets- 8580: na. Saken har bl.a. utretts i det betänkande som elier utrustningsnivå. 8581: prästgårdsarbetsgruppen avgav tili undervisnings- Utöver beslutet rörande grunderna för beräk- 8582: ministeriet år 1981. I detta betänkande ansågs ning av naturaförmåner har skattestyrelsen under 8583: beskattningen av bostadsförmån vara en orsak tili de senaste åren utfärdat anvisningar för förenhet- 8584: att de gamla prästgårdarna inte längre används ligande av beskattningen av stora gamla natura- 8585: för sitt ursprungliga ändamål. Såsom andra orsa- förmånsbostäder. Enligt anvisningarna kan vär- 8586: ker som lett tili denna situation nämndes bl.a. det av bostadsförmånen i fråga om stora bostäder 8587: att bostäderna inte uppfylier nutida krav på som blivit färdiga före år 1960 - som exempel 8588: boendestandard samt de förändringar som inträf- nämns just församlingarnas tjänstebostäder- tili 8589: fat i prästernas samhälieliga stälining och arbetets den del bostadens areal överstiger 130 m 2 sänkas 8590: natur. med 50 %, om annan utredning saknas. På 8591: Huvudregeln rörande beskattning av natura- basen av utredning kan värdet sänkas ännu mera. 8592: förmåner ingår i 20 § 6 punkten lagen om skatt Däremot skali enligt anvisningarna sänkning inre 8593: på inkomst och förmögenhet. Enligt detta lag- beviljas, om bostadens kvalitets- elier utrust- 8594: rum är skattepliktig inkomst bl.a. bostads- och ningsnivå överstiger genomsnittlig nivå elier om 8595: annan naturaförmån, som den skattskyldige er- bostaden med beaktande av den skattskyldiges 8596: håliit såsom vederlag för arbete, uppdrag elier förhålianden inte bör anses vara för stor. 8597: tjänst, uppskattad tili dess gängse värde i enlig- Med stöd av vad ovan anförts kan det konstate- 8598: het med vad skattestyrelsen närmare bestämmer; ras, att man i beskattningspraxis redan nu beak- 8599: I skattestyrelsens beslut om de grunder som tar den särstälining som gälier för innehavare av 8600: skali iakttas vid beräkningen av naturaförmå- stora tjänstebostäder. Utvecklingen har under de 8601: ner vid beskattningen för år 1984 {825/85), senaste åren, från de skattskyldigas synpunkt 8602: vilket beslut utfärdats med stöd av ovan nämnda sett, gått mot en lindring, vilket bl.a. utvisas av 8603: lagrum, är värdena av bostadsförmån faststälida att den i anvisningarna angivna minimiyta som 8604: per kvadratmeter och månad samt graderade berättigar tili sänkning av beskattningsvärdet för 8605: enligt bostadens ålder. Värdena är dessutom några år sedan har sänkts från 150 tili 130 m 2 • 8606: beroende av om uppvärmning och rätt att använ- Om de nuvarande lindringarna vid beskattning 8607: da elström hör tili bostadsförmånen samt om av bostadsförmån visar sig otiliräckliga, är det 8608: 1985 vp. - KK n:o 274 5 8609: 8610: möjligt att ytterligare utveckla anvisningarna så, beskattningen av deras naturaförmånsbostäder 8611: att andra utrymmen än sådana som är i bostads- använda ett beskattningsvärde som motsvarar det 8612: bruk inte skall omfattas av beskattningen. genomsnittliga bolagsvederlaget för bostäder. 8613: Beskattningen får inte leda tili att prästgårdar- Denna beskattningsgrund skulle motsvara drifts- 8614: na och församlingarnas tjänstebostäder tas i an- utgifterna för bostaden. 8615: nat bruk. För att rätta tili det missförhållande Undervisningsministeriets prästgårdsarbets- 8616: som uppstått och alltmer förvärras borde man grupp konstaterar på grundval av utredningar i 8617: övetväga huruvida det beträffande de tjänstein- sitt betänkande år 1982 att en lindrad beskatt- 8618: nehavare som omfattas av kyrkans lönelag och ning av naturaförmånsbostäder är det säkraste 8619: som är bundna av skyldigheten att bo i sin sättet att bevara prästgårdarna i deras ursprungli- 8620: tjänstebostad, vore möjligt att övergå tili att vid ga bruk. 8621: 8622: Helsingfors den 30 september 1985 8623: 8624: Minister Pekka Vennamo 8625: 1985 vp. 8626: 8627: Kirjallinen kysymys n:o 275 8628: 8629: 8630: 8631: 8632: Kortesalmi: Pinta-alalisän saannm turvaamisesta pien- ja perhevil- 8633: jelmille 8634: 8635: 8636: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8637: 8638: Maamme pienviljelijät ovat syrjityssä asemassa ta esimerkiksi navetan eikä asunnon rakentamista 8639: mm. pinta-alalisien osalta. Eräs esimerkki tästä varten. Kuitenkin maamme laajalla maaseudulla 8640: on tila Pudasjärveltä. Tilan pinta-ala on 5, 5 juuri pienet perheviljelmät eli pientilalliset muo- 8641: hehtaaria, karjaa tilalla on kuusi lehmää, tila ei dostavat asujaimiston perusrungon. Myös halli- 8642: saa pinta-alalisää. Tämä johtuu siitä, että tilan tusohjelmassa on luvattu kiinnittää maatalous- 8643: emännällä on tuloa 40 000 äyriä maataloudesta politiikan harjoittamisessa erityistä huomiota 8644: ja isännällä taas on sivutuloa putkiasenrajan an- pien- ja perheviljelmien aseman nostamiseen. 8645: sioista 30 000 äyriä. Kun äyrimäärä nousee näin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 8646: korkealle, pinta-alalisää ei saa, koska aviopuoli- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 8647: soiden tulot lasketaan yhteen. Toisaalta samassa nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 8648: pitäjässä ja muuallakin suuret viljelijät pystyvät vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8649: koneinvestointien avulla saamaan äyrikertymän 8650: niin alas, että tulot jäävät alle 40 000 äyrin, Aikooko Hallitus maamme laajan maa- 8651: jolloin tällaiset hyvinvoivat tilalliset saavat noin seudun elinkelpoisuuden lisäämiseksi 8652: 10 000 markkaa vuodessa verotonta tuloa pinta- ryhtyä toimiin pinta-alalisien saantiohjei- 8653: alalisänä. Pudasjärvellä Oulun läänissä on paljon den muuttamiseksi siten, että myös pien- 8654: samanlaisia tiloja. Tällaisen tilan asema on huo- ja perheviljelmille turvattaisiin välttämä- 8655: no siinäkin suhteessa, että se ei saa lainaa pankis- tön pinta-alalisän saanti? 8656: 8657: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985 8658: 8659: J. Juhani Kortesalmi 8660: 8661: 8662: 8663: 8664: 428500710) 8665: 2 1985 vp. -- ~ n:o 275 8666: 8667: 8668: 8669: 8670: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8671: 8672: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ryhtyä toimiin pinta-alalisien saantiohjei- 8673: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, den muuttamiseksi siten, että myös pien- 8674: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- ja perheviljelmille turvattaisiin välttämä- 8675: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tön pinta-alalisän saanti? 8676: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja 8677: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 8678: myksestä n:o 275: ti seuraavaa: 8679: Pinta-alalisää saa suunnilleen puolet maamme 8680: Aikooko Hallitus maamme laajan maa- viljelijöistä. Viitenä viimeksi kuluneena vuotena 8681: seudun elinkelpoisuuden lisäämiseksi pinta-alalisää on maksettu seuraavasti: 8682: Vuosi Pinta-alalisää Saajien Keskim. saajaa 8683: maksettu yht. luku kohti 8684: 1980 328,0 milj. mk 119 900 2 755 mk 8685: 1981 404,7 117 100 3 447 8686: 1982 463,2 117 300 4 090 8687: 1983 515,4 113 200 4 600 8688: 1984 560,2 106 700 5 224 (enn. tieto) 8689: 8690: Tänä aikana pinta-alalisän saajien lukumäärä ta 50 000 markkaan. Mikäli viljelijäpuolisoiden 8691: on vähentynyt yli 13 000. Sen sijaan pinta-alali- verotettavat tulot ovat tätä korkeammat, makse- 8692: sää saavien suhteellinen osuus on kasvanut, sillä taan pinta-alalisä vähennettynä. Verotettavien tu- 8693: tilojen lukumäärä on vähentynyt tätä nopeam- lojen kokonaismäärän noustessa yli 79 000 mark- 8694: min. Tärkeimmät pinta-alalisän saantia rajoitta- kaa, ei pinta-alalisää enää makseta. 8695: vat seikat ovat asumisvelvoitteen lisäksi tilan 8696: Mikäli pinta-alalisän saantia rajoittavaa tulora- 8697: peltoala sekä viljelijän ja hänen puolisonsa kun- 8698: jaa korotettaisiin enemmän kuin viljelijäin tulot 8699: nallisverotuksessa verotettavat tulot. 8700: keskimäärin ovat nousseet, merkitsisi se saajien 8701: Viljelijän omistama tai hallitsema peltoala, 8702: määrän lisääntymistä ja saajaa kohti tulevan 8703: jota suuremmalle tilalle pinta-alalisää ei makseta, 8704: pinta-alalisän olennaista pienentymistä. Tukeen 8705: on Etelä-Suomen alueella 18 ha, Keski-Suomen 8706: käytettävä rahamäärä on maataloustulolaissa 8707: alueella 20 ha, Pohjois-Suomen alueen etelävyö- 8708: määritelty. Maataloustuloratkaisuissa pinta-alali- 8709: hykkeellä 25 ha, sekä keski- ja pohjoisvyöhyk- 8710: siin ja aluetukeen Osoitettavan tuen yhteismäärä 8711: keellä 30 ha. Tällä on rajattu suuremmat tilat 8712: muuttuu samassa suhteessa kuin tavoitehintoja 8713: pinta-alalisän saajien joukosta pois. 8714: keskimäärin muutetaan (Laki maataloustulolain 8715: Pinta-alalisän saantia rajaavia tulorajoja on 8716: muuttamisesta 444/84). 8717: pinta-alalisästä vuosittain tehdyllä valtioneuvos- 8718: ton päätöksellä korotettu vähintään niin paljon Pinta-alalisällä eli viljelmäkoon mukaan mak- 8719: kuin 2--30 peltohehtaarin tiloilla viljelijäpuoli- settavalla hintapoliittisella tuella pyritään tasoit- 8720: soiden verotettavien tulojen kokonaismäärän on tamaan tilan peltoalasta, viljelijäperheen tuloista 8721: viimeksi toimitetun kunnallisverotuksen mukaan sekä tilan sijainnista johtuvia maatalouden sisäi- 8722: todettu keskimäärin nousseen. Esim. viimeksi siä tuloeroja. Jotta tuki vastaisi tarkoitustaan, 8723: tehdyssä pinta-alalisää koskevassa valtioneuvoston hallitus ei voi huomattavasti korottaa pinta-alali- 8724: päätöksessä {281185) tulorajoja on nostettu noin sän saantiin oikeuttavaa tulorajaa, koska se joh- 8725: 20 %. Niinpä täysimääräisen pinta-alalisän saan- taisi tuen saajien määrän kasvamiseen ja tilaa 8726: tia edellyttävä tuloraja korotettiin 41 500 markas- kohti tulevan tuen vähenemiseen. 8727: 8728: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1985 8729: 8730: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 8731: 1985 vp. - KK n:o 275 3 8732: 8733: 8734: Tili Riksdagens Herr Talman 8735: 8736: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen erhållande av arealtillägg så, att det blir 8737: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av säkerställt att också småbruk och familje- 8738: den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av jordbruk erhåller det nödvändiga areal- 8739: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- tillägget? 8740: dagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 8741: 275: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 8742: anföra följande: 8743: Ämnar Regeringen för att öka livskraf- Cirka hälften av vårt lands odlare erhåller 8744: ten hos vår omfattande landsbygd vidta arealtillägg. Under de fem senaste åren har 8745: åtgärder för att ändra anvisningarna för arealtillägg erlagts som följer: 8746: 8747: Ar Utbetalat arealtillägg Antal odlare som Medeltal per odlare som 8748: sammanlagt erhåller arealtillägg erhåller arealtillägg 8749: 1980 328,0 milj. mk 119 900 2 755 mk 8750: 1981 404,7 117 100 3 447 8751: 1982 463,2 117 300 4 090 8752: 1983 515,4 113 200 4 600 8753: 1984 560,2 106 700 5 224 (förhandsuppgift) 8754: 8755: Under denna tidsperiod har det antal odlare odlarparets beskattningsbara inkomst är högre, 8756: som erhåller arealtillägg minskat med över betalas ett reducerat arealtillägg. Då det totala 8757: 13 000. Däremot har den relativa andelen odlare beloppet av den beskattningsbara inkomsten 8758: som erhåller tillägg ökat, därför att antalet bruk- överstiger 79 000 mark betalas arealtillägg inte 8759: ningsenheter har minskat snabbare än antalet längre. 8760: odlare. De viktigaste faktorerna som begränsar Om den inkomstgräns som begränsar erhållan- 8761: möjligheterna att erhålla arealtillägg är, vid sidan det av arealtillägg höjs mera än odlarnas in- 8762: av kravet på att vederbörande bor på bruknings- komster i medeltal har stigit innebär det att 8763: enheten, brukningsenhetens åkerareal samt den antalet odlare, som erhåller tillägg, ökar och det 8764: beskattningsbara inkomst som odlaren och hans arealtillagg som tillkommer envar odlare sjunker 8765: maka har i kommunalbeskattningen. väsentligt. Det penningbelopp som används för 8766: Den övre gränsen för åkerareal på bruknings- tillägget definieras i lantbruksinkomstlagen. 1 8767: enhet, som odlaren äger eller besitter och för uppgörelserna om lantbruksinkomsten ändras 8768: viiken han kan erhålla arealtillägg, är i södra arealtillägget och det regionalpolitiska stödet så- 8769: Finland 18 ha, i mellersta Finland 20 ha, i södra lunda, att stödets sammanlagda belopp ändras i 8770: delen av norra Finland 25 ha samt i mellersta och samma förhållande som riktpriserna i medeltal 8771: norra delen av norra Finland 30 ha. Härmed har (Lagen om ändring av lantbruksinkomstlagen 8772: större brukningsenheter uteslutits från möjlighe- 444/84). 8773: ten att erhålla arealtillägg. Avsikten med arealtillägget, dvs. med det 8774: lnkomstgränserna för erhållande av arealtillägg prispolitiska stödet enligt brukningsenhetens 8775: har genom årliga statsrådsbeslut höjts minst lika storlek, är att utjämna sådana inkomstskillnader 8776: mycket som den totala beskattningsbara inkomst- inom lantbruket som beror på brukningsenhe- 8777: en för odlarpar på brukningsenheter om 2-30 tens åkerareal, odlarfamiljens inkomster samt 8778: åkerhektar i medeltal har stigit i den senast brukningsenhetens läge. För att stödet skall bibe- 8779: förrättade kommunalbeskattningen. T.ex. i det hålla sin funktion kan regeringen inte i betydan- 8780: senaste statsrådsbeslutet om arealtillägg (281185) de mån höja den inkomstgräns som begränsar 8781: har inkomstgränserna höjts med cirka 20 %. erhållandet av arealtillägg, eftersom det skulle 8782: Sålunda höjdes inkomstgränsen för fullt areal- leda tili att ett ökat antal odlare erhåller stöd och 8783: tillägg från 41 500 mark tili 50 000 mark. Om stödet per brukningsenhet minskar. 8784: 8785: Helsingfors den 23 juli 1985 8786: 8787: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 8788: 1985 vp. 8789: 8790: Kirjallinen kysymys n:o 276 8791: 8792: 8793: 8794: 8795: Impiö: Jäidenlähdön tuhojen estämisestä Tornionjoen ja Ounasjoen 8796: jokilaaksoissa 8797: 8798: 8799: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8800: 8801: Viime vuosina on koettu Tornionlaaksossa pe- joen sivujokiin. Samalla on todettava, että vesi- 8802: räkkäisiä rajuja jäidenlähtöjä. Merkittäviä vahin- asiain viranomaiset eivät kiellä uittotammien 8803: koja on koitunut sekä asuinrakennuksille että merkitystä tulvavesien torjunnassa. Paikallinen 8804: vapaa-ajan asunnoille ja muille rakennelmille. väestö ei kuitenkaan pidä siitä, että paetaan 8805: Kevään 1985 aikana on yritetty ennakolta ehkäis- rajajokikomission selän taakse sillä perusteella, 8806: tä tuhoja mm. hiekoittamalla sellaisia joen koh- että asia rajajoessa kuuluu komissiolle. Onhan 8807: tia, joiden aikaisemman sulamisen on arveltu toki rajajokikomissio rajanaapureina olevien mai- 8808: vähentävän jäänlähtö- ja tulvatuhoja. Tuhoilta ei den hallitusten ja parlamenttien päätösten alai- 8809: ole kuitenkaan vältytty. On merkille pantavaa, nen. On kysymys vielä enemmästä kuin yhden 8810: että pahimmin kärsineet kohteet ovat sellaisia, valtakunnan raja-alueen ihmisistä. Vastuu on 8811: joissa muutoin viime vuosina ei ole koettu kaik- kahden maan hallituksella, joten vastuun puolit- 8812: kein pahimpia tuhoja. Tällaisia ovat esimerkiksi tamisen asemasta se pikemminkin on kerrottava 8813: Tornion Ylivojakkala ja Ylitornion Kaulinranta. kahdella. 8814: Tornionlaakson väestön keskuudessa on alettu Vastuukysymykset ovat nousemassa tulvien ja 8815: verrattain voimakkaasti arvella, että avohakkuut tuhojen osalta uudella tavalla esille. Tornion 8816: ja metsäojitukset ovat muuttaneet luonnon tasa- Ylivojakkalan kohdalla ei hiekoitettu jäitä, mikä 8817: painoa. Samalla on viitattu viime vuosien olisi heikentänyt jääpeitettä ja alentanut tulvan 8818: kokemuksiin. Ratkaisevaa ei ole ollut se, onko vaaraa. Lapin vesipiiri julkisuudessa esiintyneiden 8819: edeltävä talvi ollut runsasluminen tai ei, kevät tietojen mukaan oli katsonut hiekoituksen voivan 8820: lämmin tai viileä. Oleellista on se, että tulvavesi aiheuttaa vaaran Tornion ja Haaparannan kau- 8821: on lähtenyt liikkeelle lyhyen ajan sisällä ja ai- punkikeskuksille, jos jäät olisivat lähteneet hie- 8822: heuttanut jäiden avulla tuhoja. Merkille panta- koituksen vuoksi aikaisemmin liikkeelle ja ruuh- 8823: vaa on myös, että ns. toinen tulva, joka on kautuneet jokisuulla kiintojään reunaan. Tornion 8824: aiemmin ajoittunut kesäkuulle myöhemmin, ns. kaupunki ei myöskään tiettävästi ollut halukas 8825: juhannustulva, on käynyt viimeisten kymmenen lähtemään hiekoittamaan puheena olevaa Ylivo- 8826: vuoden aikana vähäisemmäksi. Monena vuonna jakkalan jokialuetta siksi, että vastuu näin ollen 8827: sitä ei ole esiintynyt lainkaan. olisi siirtynyt Tornion kaupungille. On luonnol- 8828: Väite, että metsäojitukset ja avohakkuut ovat lista, että Ylivojakkalassa vahinkoja kärsineet 8829: merkittävänä osasyynä rajuun jäidenpurkautumi- ovat lain mukaan oikeutettuja saamaan tulvista 8830: seen, saa väestön kyselemään, eikö juuri nyt olisi aiheutuneista tuhoista korvauksen. Sama koskee 8831: otettava vanhoja hyväksi koettuja neuvoja avuksi. luonnollisesti muitakin vahingon kärsijöitä asui- 8832: Ennen oli patoja, joilla vettä varastoitiin, tam- vatpa he Ylitornion Kaulinrannassa tai muualla 8833: mettiin. Vaikka sivujokia on entisöity uiton jäljil- Tornionlaaksossa. Parhaillaan käynnissä olevat 8834: tä, on muutamia patoamismahdollisuuksia jäljel- vahinkojen arvioinnit tulevat osoittamaan, ettei 8835: lä, jotta tulvavesiä voitaisiin ainakin eräissä sivu- ole tänäkään keväänä kysymys pienistä korvaus- 8836: joissa varastoida. Julkisuudessa on Lapin vesipii- summista. 8837: rin taholla ajatus torjuttu mm. sillä perusteella, Edellä todettu antaa aiheen vakavasti olettaa, 8838: että patoaminen aiheuttaa vahinkoja patojen ylä- että tulevina vuosina tulee jatkumaan viime vuo- 8839: puolisilla alueilla. Tämä on loogista, koska met- sien tapaan poikkeuksellinen jäänlähtö ja siihen 8840: säojat ovat sivujokien varsilla ja tuovat valuma- liittyen vahinkoja ei voida välttää. Mielestäni 8841: alueen vedet nopeasti ja yhtäaikaisesti Tornion- tässä vaiheessa on ryhdyttävä selvittämään niitä 8842: 8843: 428500816Y 8844: 2 1985 vp. - KK n:o 276 8845: 8846: sytta, jotka johtavat Tornionlaakson asukkaiden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 8847: keskuudessa kevät toisensa jälkeen asumisen jqki- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 8848: varsilla epävarmuuden tilaan. On myös selvitettä- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 8849: vä etukäteisvarotoimenpiteiden vastuukysymyk- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8850: set, kuten Tornion Ylivojakkalan tapaus osoittaa. 8851: Mikäli selvityksissä saadaan poikkeuksellisten Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 8852: jäänlähtötapausten syyt selville, on valtiovallan ryhtyä Tornion- ja Ounasjokilaaksojen 8853: mielestäni niistä vedettävä johtopäätökset ja ryh- viime vuosien poikkeuksellisen jäidenläh- 8854: dyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin. Se minkä dön syiden selvittämiseksi, sekä 8855: edellä on todettu koskevan Tornionlaaksoa, kos- aikooko Hallitus suunnitella nykyistä 8856: kee myös Ounasjokilaaksoa, vaikka tämän vuo- tehokkaammat turvatoimenpiteet eten- 8857: den kevään tuhot eivät samalla tavalla kosketta- kin, jos syynä rajuihin jäidenlähtöihin 8858: neetkaan Ounasjokivarren asutusta. ovat osaltaan metsäojitukset sekä metsä- 8859: hakkuut? 8860: 8861: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985 8862: 8863: Lauri Impiö 8864: 1985 vp. - KK n:o 276 3 8865: 8866: 8867: 8868: 8869: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 8870: 8871: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa keten Turtolan ja Aavasaksan väliselle alueelle 8872: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sekä Kukkolankosken alapuolelle. 8873: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- Vesientutkimuslaitoksen hydrologian toimisto 8874: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- suorittaa mm. vedenkorkeuksien, virtaamien sekä 8875: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja vesistöjen lämpötilojen ja jäätymisilmiöiden tut- 8876: Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä kimusta maassamme. Hydrologian toimiston ha- 8877: n:o 276: vaintojen mukaan Tornionjoen pahoihin jääpa- 8878: toihin keväällä 1985 on ollut pääsyynä sekä 8879: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo paksuudeltaan että rakenteeltaan poikkeukselliset 8880: ryhtyä Tornion- ja Ounasjokilaaksojen jäät, mihin ilmiöön liittyi tavallista epäedulli- 8881: viime vuosien poikkeuksellisen jäidenläh- sempi jäänlähtöä edeltävä ja jäänlähdön aikainen 8882: dön syiden selvittämiseksi, sekä sää. Tällaisen sään voidaan arvioida toistuvan 8883: aikooko Hallitus suunnitella nykyistä noin kerran 10 vuodessa. Hydrologian toimisto 8884: tehokkaammat turvatoimenpiteet eten- on lisäksi arvioinut, että vuoden 1985 jäiden 8885: kin, jos syynä rajuihin jäidenlähtöihin paksuus oli selvästi harvinaisempi kuin kerran 20 8886: ovat osaltaan metsäojitukset sekä metsä- vuodessa esiintyvä. Näin paksujen jäiden ja epä- 8887: hakkuut? edullisen jäänlähtöajan sään yhdistelmän täytyy 8888: siten esiintyä myös selvästi harvemmin kuin ker- 8889: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ran 20 vuodessa. 8890: ti seuraavaa: Suomen ja Ruotsin viranomaiset neuvottelivat 8891: Kahtena viime keväänä Tornionjokilaaksossa 25.3.1985 Övertorneålla ja 1.4.1985 Haaparan- 8892: on ollut jääpatojen aiheuttamia, tavallista suu- nassa odotettavissa olevan vaikean jäänlähdön 8893: rempia tulvia, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoja johdosta. Edellisen kevään kokemuksiin perus- 8894: jokivarren asutukselle. Keväällä 1984 jäänlähtö tuen sovittiin yhteistoiminnasta tulvan aikana 8895: alkoi Pajalan-Kolarin alueelta poikkeuksellisen syntyvien vaaratilanteiden hoitamiseksi. Haapa- 8896: lämpimän ja sateisen sääjakson aiheuttamana rannassa hyväksyttiin molempien maiden vastuu- 8897: jäiden ollessa vielä paksuja. Jäänlähtö eteni por- henkilöiden toimesta Lapin vesipiirin vesitoimis- 8898: taittain alaspäin aiheuttaen voimakkaan veden- ton laatima hiekoitussuunnitelma. 8899: nousun jääpatojen yläpuolella. Pahimmat vahin- Hiekoituksia jääpatojen ehkäisemiseksi on La- 8900: got sattuivat Pellon kunnan alueella. Sään viile- pin joissa tehty Lapin vesipiirin vesitoimiston 8901: neminen ja sulamisen hidastuminen pelasti joki- toimesta vuodesta 1971 lähtien. Ruotsissa ei ole 8902: varten alaosan pahemmilta vahingoilta. Ounasjo- · vesipiirin vesitoimistoa vastaavaa organisaatiota ja 8903: kilaaksossa jäänlähtö alkoi myös keskijuoksulta ja siellä jääpatojen sekä tulvien torjunta kuuluu 8904: aiheutti edetessään vahinkoja kuten Tornionjoel- paloviranomaisille. Kevään 1985 hiekoitukset 8905: lakin. tehtiin niissä paikoissa, joihin aikaisempien 8906: Viime talvi oli koko maassa harvinaisen kylmä, kokemusten perusteella jääpatoja oli odotettavis- 8907: ja sen seurauksena jokien jäänpaksuudet olivat sa. Ruotsin ja Suomen viranomaisten neuvotte- 8908: poikkeuksellisen suuria. Tornionjoen alajuoksulla luissa todettiin esityksiä Tornionjoen hiekoitus- 8909: oli jäänpaksuus suurin mitä siellä on koskaan kohteista tulleen niin runsaasti, että kaikkien 8910: mitattu, vaihdellen 90-120 cm:n välillä. Tämän toteuttaminen vaatisi lähes koko joen hiekoitta- 8911: lisäksi oli koskien alapuolelle muodostunut su- mista. 8912: pon ja paanteen yhteisvaikutuksesta 150-200 Kokemus on osoittanut, että hiekoituksilla ei 8913: cm paksuja jääalueita. Tällainen oli muun muas- ole jääpatojen torjunnassa läheskään aina toivot- 8914: sa Kukkolankosken alapuolella Ylivojakkalassa. tua vaikutusta. Jään sulamisen nopeuttaminen 8915: Jäänlähtö alkoi, kuten edellisenäkin vuonna, hiekoituksella onnistuu vain silloin, kun sääolo- 8916: Pellon ja Kolarin väliseltä jokiosuudelta. Pahim- suhteet ovat otolliset. Tästä on olemassa useita 8917: mat jääpadot muodostuivat edelliskeväästä poi- selvityksiä, muun muassa TVH:n tutkimukset jo 8918: 4 1985 vp. - KK n:o 276 8919: 8920: vuosina 1967-68. Useasti hiekoituksilla ei ole Jääpatojen ja niiden aiheuttamien tulvien tor- 8921: todettu olevan mitään vaikutusta. junnassa Lapin vesipiirin vesitoimisto soveltaa 8922: Pellon kirkonkylän kohdalla Tornionjoella jäät viidentoista vuoden kokemustaan aiheutuvien va- 8923: purkaantuivat keväällä 1985 ensiksi hiekoittama- hinkojen minimoimiseksi. Kun tulvatorjunnassa 8924: tonta Suomen puoleista väylää ja vasta sitten on kysymys luonnonvoimien ohjailusta, on tehtä- 8925: erittäin hyvin hiekoitettua Ruotsin puoleista väy- vä vaativa muun muassa siitä syystä, ettei esimer- 8926: lää. Vastaavalla tavalla kävi Ounasjoen Iisinkisu- kiksi sääennusteissa voida vielä varmuudella to- 8927: vannolla vuonna 1984. Hiekoittamaton suvanto deta edes seuraavan vuorokauden säätä. Sitä 8928: laukesi ensimmäisenä ja päästi jäät ruuhkautu- vastoin yhteistoiminta Suomen ja Ruotsin viran- 8929: maan alapuolisen Tapionkylän ja Sinetän kohdal- omaisten välillä on käynnistynyt ja se etenee niin 8930: le. hydrologian kuin pelastus- ja torjuntatoiminnan- 8931: kin alalla myönteisesti. 8932: Vaikka hiekoitus ei olekaan mikään ehdotto- 8933: Ihmisen toimenpiteet Tornionjoen ja Ounas- 8934: man luotettava keino jääpatojen ehkäisyssä, ovat 8935: joen sekä niitten sivuväylien varsilla ovat vaikut- 8936: kaikki muut keinot kuitenkin osoittautuneet sii- 8937: taneet ja vaikuttavat edelleen jonkin verran tul- 8938: nä määrin epäluotettaviksi, että hiekoitusta voi- 8939: van suuruuteen ja ajankohtaan. Avohakkuut ja 8940: daan tällä hetkellä pitää selvästi soveliaimpana 8941: ojitukset ovat voineet nopeuttaa ja suurentaa 8942: menetelmänä tässä suhteessa. Koska senkin 8943: tulvahuippua. Vastaavasti 1930-luvulta 1960- 8944: vaikutus on aina epävarmaa, joudutaan myös 8945: luvun lopulle jatkunut purouittojen aiheuttama 8946: hiekoituskohteiden valinnassa käyttämään tark- 8947: veden varastointi on taas pienentänyt kevättul- 8948: kaa harkintaa, jotta hiekoituksista kulloinkin voi- 8949: vaa. Tuona ajanjaksona on rakentaminen päässyt 8950: taisiin hyvällä syyllä odottaa olevan vastaavaa 8951: ulottumaan varsin lähelle vesistöjen tulvakor- 8952: hyötyä. 8953: keuksia. Tästä aiheutuu nyt vahinkoalttiutta uu- 8954: Kysymyksen perusteluissa mainittu Tornion sille asuinrakennuksille ja kesämökeille. Vanhat 8955: Vojakkalan kohta jätettiin esillä olevassa tapauk- rakennukset eivät sen sijaan ole vaara-alueella. 8956: sessa vaatimuksista huolimatta hiekoittamatta, Uittojen lakattua uittosäännöt on kumottu ja 8957: koska aluetta ei oltu koskaan aikaisemminkaan niiden perusteella rakennetut uittopadot purettu 8958: hiekoitettu ja koska muutoinkin tiedettiin, että sekä joet entisöity. Muutamalla jäljellä olevalla 8959: Vojakkalan kohdalla hiekoitus ei voi ratkaisevasti uittopadolla ei voida mitenkään vaikuttaa kevät- 8960: vaikuttaa poikkeuksellisen vahvaan jäähän. Muil- tulvan suuruuteen. 8961: la näkökohdilla ei ollut oleellista merkitystä pää- Mitä tulee nimenomaan metsäojitusten ja met- 8962: tökseen jättää ko. alue hiekoittamatta. Tiedettiin sähakkuiden osuuteen jäidenlähdössä, voidaan 8963: edelleen, että kaikkien esitettyjen kohteiden hie- yleisesti todeta, että metsäojitusten ja avohakkui- 8964: koittaminen olisi johtanut jokisuulla tilantee- den aiheuttamien virtaamalisäysten selvittäminen 8965: seen, jota ei olisi pystytty hallitsemaan. Ylivojak- on erittäin vaikeaa. Metsäojitusten tulvia lisääviä 8966: kalan kohdalla ei nyt voitu vahingoilta välttyä, vaikutuksia on tutkittu maassamme jo vuosikym- 8967: mutta tehdyillä toimenpiteillä ei millään kohdal- menien ajan. Tutkimus on ollut luonteeltaan 8968: la pahennettu alapuolisia tulvatilanteita. lähinnä perustutkimusta, joka jatkuu edelleen. 8969: Toimialueensa tulvien torjunnassa Lapin vesi- Mitään yleispäteviä vastauksia asiaan liittyen ei 8970: piirin vesitoimisto on ottanut sille kuuluvan sen nojalla voida tässä vaiheessa antaa, ei valta- 8971: vastuun kaikista suorittamistaan toimenpiteistä ja kunnallisesti eikä paikalliskohtaisestikaan. Myös 8972: tekemistään ratkaisuista. Vesiviranomaisten teh- avohakkuiden erilaisia vesistövaikutuksia on tut- 8973: tävät tulvien ja jääpatojen torjunnassa on määri- kittu ns. Nurmesprojektin yhteydessä. Projekti 8974: telty lainsäädännössä. Rajajokikomissiolle ei kuu- käynnistyi vuonna 1978 ja tähän mennessä saatu- 8975: lu vesirakennustöiden ja tulvatorjunnan suunnit- jen tutkimustulosten mukaan avohakkuiden ei 8976: telu tai toteutus miltään osin eikä missään muo- toistaiseksi voida todeta aiheuttaneen merkittäviä 8977: dossa. muutoksia valumaoloihin maassamme. 8978: 8979: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1985 8980: 8981: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 8982: 1985 vp. - KK n:o 276 5 8983: 8984: 8985: 8986: 8987: Tili Riksdagens Herr Taimao 8988: 8989: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Kolari. De värsta isanhopningarna bildades, i 8990: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av olikhet med vad som skedde föregående vår, på 8991: den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av området mellan Turtola och Aavasaksa samt 8992: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- nedanför Kukkolankoski. 8993: dagsman Impiö ställda spörsmål nr 276: Vattenforskningsinstitutets hydrologiska byrå 8994: företar undersökningar, som gäller bl.a. vatten- 8995: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 8996: stånd och strömning samt vattendragens tempe- 8997: i syfte att utreda orsakerna tili de senaste 8998: ratur och tillfrysningsfenomen i vårt land. Enligt 8999: årens exceptionella islossning i Torneda- 9000: len och Ounasjokidalen, samt iakttagelser, som har gjorts av hydrologiska by- 9001: rån, var huvudorsaken tili de svåra isanhopning- 9002: ämnar Regeringen planera effektivare arna i Torne älv på våren 1985 de såväl tili 9003: skyddsåtgärder än för närvarande, särskilt tjockleken som strukturen exceptionella isarna, 9004: om orsaken tili de våldsamma islossning- och tili detta fenomen anslöt sig ytterligare det 9005: arna delvis står att söka i skogsdikningen ovanligt ogynnsamma vädret före och under 9006: samt skogsavverkningen? islossningen. Ett sådant väder kan beräknas åter- 9007: komma ungefär en gång på 10 år. Hydrologiska 9008: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt byrån har därjämte uppskattat att tjockleken hos 9009: anföra följande: isarna år 1985 var uppenbart ovanligare än vad 9010: Under de två senaste vårarna har i Tornedalen som förekommer en gång på 20 år. Kombinatio- 9011: förekommit av isanhopningar förorsakade, ovan- nen av så pass tjocka isar och oförmånligt väder 9012: ligt stora översvämningar, som har medfört ska- under islossningstiden måste sålunda också kun- 9013: dor för bosättningen på älvstranden. På våren na antas förekomma betydligt mera sällan än en 9014: 1984 började islossningen inom Pajala-Kolari- gång på 20 år. 9015: området som en följd av en osedvanligt varm och De finska och svenska myndigheterna rådgjor- 9016: regning väderleksperiod, medan isarna fortfaran- de 25.3.1985 i Övertorneå och 1.4.1985 i Hapa- 9017: de var tjocka. Islossningen framskred stegvis randa med anledning av den förväntade svåra 9018: neråt längs älven och gav upphov tili kraftig islossningen. Utgående från erfarenheterna från 9019: höjning av vattenståndet ovanför isanhopningar- föregående vår avtalades om samarbete i fråga 9020: na. De svåraste skadorna drabbade Pello kom- om skötseln av risksituationer under översväm- 9021: muns område. Den omständigheten att vädret ningstiden. I Haparanda godkändes genom 9022: blev kallare och smältningen långsammare rädda- försorg av de ansva~iga personeroa från bägge 9023: de stränderna vid älvens nedre lopp från värre länderna en av vattenbyrån vid Lapplands vatten- 9024: skador. I Ounasjokidalen började islossningen distrikt utarbetad pian för sandning. 9025: också vid älvens mellersta lopp och förorsakade Sandning i syfte att förebygga uppkomsten av 9026: under det den framskred skador på samma sätt isanhopningar har sedan år 1971 genom försorg 9027: som längs Torne älv. av vattenbyrån vid Lapplands vattendistrikt före- 9028: Senaste vinter var sällsynt kall i hela landet, tagits i Lapplands älvar. I Sverige existerar inte 9029: och som följd därav blev isen ovanligt tjock i någon organisation, som skulle motsvara vatten- 9030: älvarna. Vid Torne älvs nedre lopp var isens distriktets vattenbyrå, och där ankommer be- 9031: tjocklek den största som någonsin har uppmätts kämpningen av isanhopningar och översväm- 9032: där. Den varierade mellan 90 och 120 cm. ningar på brandmyndigheterna. Sandningen vå- 9033: Härutöver hade nedanför forsarna som gemen- ren 1985 gjordes på de platser där isanhopningar 9034: sam verkan av issörja och isbildning uppstått på basen av tidigare erfarenheter kunde väntas. 9035: 150-200 cm tjocka isområden. Ett sådant före- Vid förhandlingarna mellan de svenska och de 9036: kom bl.a. nedanför Kukkolankoski fors i Ylivo- finländska myndigheterna konstaterades att 9037: jakkala. Islossningen började, såsom också före- framställningar om punkter vid Torne älv, där 9038: gående år, vid älvavsnittet mellan Pello och sandning borde företas, hade inkommit i sådan 9039: 6 1985 vp. - KK n:o 276 9040: 9041: mängd, att förverkligandet av alla förslag skulle och avgöranden som den har fattat. Vattenmyn- 9042: ha krävt att praktiskt taget hela älven hade digheternas uppgifter i anslutning till bekämp- 9043: sandats. ningen av översvämningar och isanhopningar är 9044: Erfarenheten har visat att sandningen långt definierade i lag. Planering och förverkligande av 9045: ifrån alltid har önskad effekt då det gäller att vattenbyggnadsarbeten och bekämpning av över- 9046: bekämpa isanhopningar. Det låter sig endast svämning ankommer sålunda inte till någon del 9047: göra att påskynda smältningen av isen genom eller i någon form på gränsälvskommissionen. 9048: sandning i sådana fall då väderleksförhållandena Vid bekämpningen av isanhopningar och av de 9049: är gynnsamma. Det finns ett flertal utredningar översvämningar dessa medför tillämpar vattenby- 9050: om detta, bl.a. väg- och vattenbyggnadsstyrel- rån vid Lapplands vattendistrikt sina erfarenheter 9051: sens undersökningar redan åren 1967-68. Det sedan femton år för att minimera de skador som 9052: har ofta konstaterats att sandningen inte har haft uppstår. Då det, när det gäller bekämpning av 9053: någon verkan. översvämningar, är fråga om att reglera natur- 9054: På den plats där Pello kyrkby är belägen vid krafter, är uppgiften krävande bl.a. av den 9055: Torne älv vidtog islossningen på våren 1985 först orsaken att det t.ex. vid väderleksprognoser ännu 9056: via den osandade finska farleden och började inte är möjligt att ens med säkerhet förutspå 9057: först därefter via den synnerligen välsandade vädret under följande dygn. Däremot har samar- 9058: farleden på den svenska sidan. Förloppet var betet mellan myndigheterna i Finland och Sveri- 9059: detsamma vid Iisinkilugnet i Ounasjoki år 1984. ge kommit i gång och det framskrider såväl på 9060: Det osandade lugnet gick först upp och isen det hydrologiska området som i fråga om rädd- 9061: därifrån stockade sig vid de nedanför belägna nings- och bekämpningsarbete på ett positivt 9062: TaP.ionkylä och Sinettä. sätt. 9063: Aven om sandning inte är ett fullt tillförlitligt Människans ingrepp vid stränderna av Torne 9064: sätt att förebygga uppkomsten av isanhopningar, älv och Ounasjoki samt deras bileder har inverkat 9065: har alla andra sätt likväl visat sig vara otillförlitli- och inverkar alltjämt i någon mån på översväm- 9066: ga till den grad att sandningen för närvarande ningens tidpunkt och på dess storlek. Kalhugg- 9067: kan anses vara den uppenbart mest lämpliga ning och utdikning har kunnat påskynda och 9068: metoden i detta avseende. Eftersom även in- förstora översvämningstoppen. På motsvarande 9069: verkan av sandning alltid är osäker, är det sätt har den magasinering av vatten som är en 9070: nödvändigt att företa en noggrann prövning följd av den från 1930-talet till slutet av 1960- 9071: också då det gäller föremålen för sandning, för talet pågående bäckflottningen minskat vårflö- 9072: att sandningen i varje enskilt fall med gott skäl det. Under den ovan nämnda tidsperioden har 9073: kan förväntas medföra motsvarande nytta. byggandet utsträckts till områden som är belägna 9074: Vojakkala vid Torneå, som nämns i spörsmå- rätt nära vattendragens översvämningshöjder. 9075: lets motivering, lämnades i föreliggande fall trots Därav följer att nya bostadsbyggnader och som- 9076: framställda krav osandat, eftersom området inte marstugor är utsatta för risken att bli skadade. 9077: heller tidigare sandats och eftersom det också De gamla byggnaderna befinner sig däremot inte 9078: annars var känt att sandning av den ifrågavaran- inom riskzonen. Då flottningarna upphört har 9079: de punkten inte i avgörande .grad kan påverka flottningsstadgandena upphävts och de på 9080: den exceptionellt tjocka isen. Ovriga synpunkter grundvalen av dem uppförda spardammarna ri- 9081: hade inte väsentlig betydelse för beslutet att vits och älvarna återställts i sitt forna skick. Med 9082: lämna det ifrågavarande området osandat. Det hjälp av de fåtaliga återstående spardammarna är 9083: var vidare känt att sandning av alla föreslagna det på intet sätt möjligt att påverka vårflödets 9084: punkter skulle ha lett till en situation vid älv- storlek. 9085: mynningen, som skulle ha varit omöjlig att Vad beträffar just skogsdikningens och kalhyg- 9086: behärska. Vid Ylivojakka kunde skadorna nu inte genas andel i islossningen kan allmänt konstate- 9087: undvikas, men de vidtagna åtgärderna försvårade ras att det är synnerligen svårt att utreda storle- 9088: inte på någon punkt de längre ner vid älven ken hos den av skogsdikning och kalhygge 9089: uppkomna översvämningssituationerna. förorsakade ökade vattenföringen. Den ökning av 9090: Då det gäller bekämpningen av översvämning- översvämningsbenägenheten som skogsdikningen 9091: arna på de områden som hör till verksamhets- medför har undersökts i vårt land redan under 9092: området för vattenbyrån i Lapplands vattendis- flera tiotals år. Undersökningen har till sin natur 9093: trikt har byrån tagit det på den ankommande närmast varit grundforskning, som alltjämt fort- 9094: ansvaret för alla åtgärder som den har vidtagit går. Några generella svar i anslutning till frågan 9095: 1985 vp. - KK n:o 276 7 9096: 9097: kan inte i detta skede ges med stöd av ovan igångsattes år 1978 och enligt de undersöknings- 9098: nämnda forskning, vare sig på riksplanet eller resultat som hittills erhållits har man ännu inte 9099: lokalt. Också kalhuggningens olika slag av in- kunnat konstatera att kalhuggningen skulle ha 9100: verkan på vattendragen har undersökts i sam- medfört betydande förändringar i avrinningsför- 9101: band med det s.k. Nurmes-projektet. Projektet hållandena i vårt land. 9102: 9103: Helsingfors den 7 oktober 1985 9104: 9105: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 9106: 1985 vp. 9107: 9108: Kirjallinen kysymys n:o 277 9109: 9110: 9111: 9112: 9113: Paakkinen: Sivutoimisten vakuutusasiamiesten eläketurvan järjestä- 9114: misestä 9115: 9116: 9117: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9118: 9119: Maassamme on suuri joukko sellaisia vakuutus- Vakuutusyhtiöiden mielestä sivutoimiset va- 9120: hankintaa sivutoimenaan suorittavia vakuutus- kuutusasiamiehet ovat itsenäisiä yrittäjiä, joiden 9121: asiamiehiä, joiden tulee olla vakuutusalalla työs- tulee vakuuttautua YEL-järjestelmään tai hakea 9122: kentelyn osalta eläkevakuutettuja johonkin elä- vapautus Eläketurvakeskukselta eläkevakuutuk- 9123: kelaitokseen. Vakuutushankkijan työn luonteesta sen ottamisesta. 9124: johtuen on pitkään ollut erimielisyyttä elä- Lainsäädännön tulkinnanvaraisuus ja väljyys 9125: kevakuutuksesta. Vakuutusasiamiesten mielestä tällä kohdalla aiheuttaa näiden työntekijöiden 9126: työnantajayhtiön tulee järjestää sivutoimisten va- eläketurvan heikkenemistä. 9127: kuutusasiamiesten eläketurva TEL-järjestelmän Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9128: kautta. Vakuutusasiamiesten .ja yhden heitä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 9129: edustavan järjestön, Asiamiesyhdistyksen, mieles- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 9130: tä asiamiehet tekevät työtään vakuutusyhtiön vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9131: johdon ja valvonnan alaisena. Asiamiesten lähin 9132: esimies on vakuutustarkastaja, joka ohjaa asia- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 9133: miesten työtä ja vastaa ensi kädessä siitä toimin- ryhtyä sivutoimisten vakuutusasiamiesten 9134: nasta, jota yhtiön sivutoiminen asiamies tekee. eläketurvan järjestämiseksi TEL-järjestel- 9135: Näin ollen he kuuluvat TEL-järjestelmän alaisuu- män kautta ja kyseisten eläkesäännösten 9136: teen. selkiyttämiseksi niin, että epäselvyydet 9137: poistuvat? 9138: 9139: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985 9140: 9141: Saara-Maria Paakkinen 9142: 9143: 9144: 9145: 9146: 4285006974 9147: 2 1985 vp. - KK n:o 277 9148: 9149: 9150: 9151: 9152: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9153: 9154: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuutusoikeuden ratkaistavana. Nykyisin asia- 9155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, miessopimuksissa on sellainen ehto, että sivutoi- 9156: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- misen vakuutusasiamiehen työstään saama vasti- 9157: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ke muodostuu provisiopalkasta. Eläketurvakeskus 9158: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ja vakuutusoikeus ovat ratkaisuissaan katsoneet, 9159: Saara-Maria Paakkisen näin kuuluvasta kirjallises- että vastikkeen määräytyminen prosenttiosuutena 9160: ta kysymyksestä n:o 277: myynnin arvosta viittaa vahvasti yrittäjyyteen. 9161: Jotta pelkkää provisiopalkkaa ansaitseva vakuu- 9162: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tusasiamies voisi kuulua työntekijäin eläkelain 9163: ryhtyä sivutoimisten vakuutusasiamiesten piiriin, edellytetään, että hän olisi työntekijäin 9164: eläketurvan järjestämiseksi TEL-järjestel- eläkelaissa tarkoitetulla tavalla työnantajan joh- 9165: män kautta ja kyseisten eläkesäännösten don ja valvonnan alainen. Edellä mainittujen 9166: selkiyttämiseksi niin, että epäselvyydet ratkaisujen valossa sivutoiminen vakuutusasia- 9167: poistuvat? mies ei toimi työnteettäjän johdon ja valvonnan 9168: alaisena. Nykyisen soveltamiskäytännön puitteis- 9169: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sa ei ole epäselvyyttä provisiopalkkaisten vakuu- 9170: ti seuraavaa: tusasiamiesten eläkejärjestelyn suhteen. Heitä on 9171: Työntekijäin eläkelain (395 161) soveltamisen pidettävä yksiselitteisesti yrittäjinä ja heihin on 9172: edellytyksenä on työsuhteen olemassaolo. Työ- sovellettava siten yrittäjien eläkelakia. 9173: suhteen tunnusmerkkejä ovat työn tekeminen 9174: toisen lukuun vastiketta vastaan työnteettäjän Sivutoimiset vakuutusasiamiehet ovat edellä 9175: johdon ja valvonnan alaisena. esitetyn mukaisesti jo nyt eläketurvan piirissä. 9176: Kysymys sivutoimisten vakuutusasiamiesten Sen vuoksi ei ole petusteltua ryhtyä toimenpitei- 9177: eläketurvan järjestämisestä on ollut usein Elä- siin nykyisen vakiintuneen käytännön muuttami- 9178: keturvakeskuksen ja muutoksenhaun johdosta va- seksi. 9179: 9180: Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1985 9181: 9182: Ministeri Matti Puhakka 9183: 1985 vp. - KK n:o 277 3 9184: 9185: 9186: 9187: 9188: Tili Riksdagens Herr Talman 9189: 9190: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avtalen en klausul, som säger att det vederlag 9191: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av försäkringsombud med uppgiften som bisyssla 9192: den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av får för sitt arbete utgörs av provisionslön. Pen- 9193: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- sionsskyddscentralen och försäkringsdomstolen 9194: dagsledamot Saara-Maria Paakkinen underteck- har i sina avgöranden ansett att det faktum att 9195: nade spörsmål nr 277: vederlaget bestäms som en procentueli andel av 9196: försäljningens värde starkt pekar på företagsam- 9197: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta het. För att ett försäkringsombud, som erhåller 9198: för att pensionsskyddet för försäkrings- enbart provisionslön, skall kunna omfattas av 9199: ombud med uppgiften som bisyssla skali lagen om pension för arbetstagare förutsätts att 9200: ordnas via APL-systemet och för att ifrå- han på det sätt som avses i lagen om pension för 9201: gavarande pensionsstadganden skall arbetstagare står under arbetsgivarens ledning 9202: förtydligas så att oklarheterna försvinner? och uppsikt. Mot bakgrunden av ovan nämnda 9203: avgöranden står försäkringsombud med uppgif- 9204: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ten som bisyssla inte under arbetsgivarens led- 9205: anföra följande: ning och uppsikt. Inom ramen för nuvarande 9206: Förutsättningen för att lagen om pension för tillämpningspraxis förekommer ingen oklarhet 9207: arbetstagare (395/61) skall kunna tiliämpas är att beträffande pensionsarrangemanget för försäk- 9208: ett arbetsförhåliande existerar. Ett arbetsförhål- ringsombud med provisionslön. De skall entydigt 9209: lande kännetecknas av att arbetet utförs för anses som företagare och för dem gäller sålunda 9210: någon annans räkning mot vederlag under ar- lagen om pension för företagare. 9211: betsgivarens ledning och uppsikt. Försäkringsombud med uppgiften som bisyssla 9212: Frågan om hur pensionsskyddet för försäk- omfattas enligt det ovan anförda redan nu av 9213: ringsombud med uppgiften som bisyssla skali pensionsskydd. Av denna anledning är det inte 9214: ordnas har ofta fått avgöras av Pensionsskydds- motiverat att vidta åtgärder för att ändra den nu 9215: centralen samt av försäkringsdomstolen tili följd vedertagna kutymen. 9216: av ändringssökande. Numera innehålier ombuds- 9217: 9218: Helsingfors den 22 juli 1985 9219: 9220: Minister Matti Puhakka 9221: 1985 vp. 9222: 9223: Skriftligt spörsmål nr 278 9224: 9225: 9226: 9227: 9228: Rehn m.fl.: Om eftersläpningen sjukförsäkringstaxorna 9229: 9230: 9231: Tili Riksdagens Herr Talman 9232: 9233: Undertecknade vili fästa social- och hälsovårds- Tili undersökningskostnaderna tilikommer of- 9234: ministeriets uppmärksamhet på den eftersläp- tast gynekologarvode, som enligt sjukförsäkrings- 9235: ning som råder när det gäller sjukförsäkringstax- lagen skall ersättas tili 60 % . 1 dagens läge är ett 9236: orna. gynekologarvode i alimänhet 160 mk. Det av 9237: Enligt sjukförsäkringslagen skali 75 % av kost- social- och hälsovårdsministeriet faststälida hög- 9238: naderna vid undersökning och vård ersättas, sta belopp man godkänner för specialistarvoden 9239: förutom en självriskandel på 20 mk. Dock är det är 55,50 mk och ersättningen blir med andra ord 9240: inte 75 % av de verkliga kostnaderna som er- 33,30 mk. I verkligheten alitså ingalunda 60 % 9241: sätts, utan ett högsta belopp för vad kostnaderna av kostnaderna utan endast ca 21 %. 9242: anses få vara faststälis av social- och hälsovårdsmi- 9243: nisteriet och konfirmeras av Folkpensionsan- Med hänvisning tili ovanstående och tili vad i 9244: staltens styrelse. riksdagsordningens 37 § 1 mom. stadgas fram- 9245: stälier undertecknade tili vederbörande medlem 9246: Nyligen har det blivit möjligt för barnaföder- 9247: av statsrådet följande spörsmål: 9248: skor att privat låta ta fostervattenprov. För kvin- 9249: nor över 38 år sker denna provtagning på samhäl- 9250: lets bekostnad. Redan då kvinnan fylit 35 år Vilka åtgärder avser Regeringen vidta 9251: anses dock risken för missbildningar hos barnet för att 75 % av de verkliga kostnaderna 9252: öka kraftigt. 1 ett aktuellt fali kostade undersök- vid fostervattenprov skulie ersättas, och 9253: ningen för en 37-årig kvinna 4 494 mk. På denna att åldersgränsen för kvinnor med rätt tili 9254: summa får hon 1 044 mk, d.v.s. mindre än gratis fostervattenprov skulie sänkas från 9255: 25 %, tilihaka från sjukförsäkringsbyrån. 38 år tili 35 år? 9256: 9257: Helsingfors den 11 juni 1985 9258: 9259: Elisabeth Rehn ) u tta Zilliacus Håkan Nordman 9260: Ole Norrback Gunnar ) ansson 9261: 9262: 9263: 9264: 9265: 4285007029 9266: 2 1985 vp. - KK n:o 278 9267: 9268: Kirjallinen kysymys n:o 278 Suomennos 9269: 9270: 9271: 9272: 9273: Rehn ym.: Sairausvakuutuskorvausperusteiden jälkeenjääneisyydestä 9274: 9275: 9276: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9277: 9278: Allekirjoittaneet haluavat kiinnittää sosiaali- ja sairausvakuutustoimistosta 1 044 mk, ts. vähem- 9279: terveysministeriön huomiota sairausvakuutus- män kuin 25 %. 9280: maksujen korvausperusteiden jälkeenjääneisyy- Tutkimuskustannusten lisäksi tulee useimmi- 9281: teen. ten gynekologin palkkio, josta sairausvakuutus- 9282: lain nojalla korvataan 60 %. Gynekologin palk- 9283: Sairausvakuutuslain nojalla korvataan 75 % kio on tällä hetkellä yleensä 160 mk. Sosiaali- ja 9284: tutkimus- ja hoitokustannuksista 20 markan terveysministeriön vahvistama ja hyväksymä eri- 9285: omavastuuosuutta lukuun ottamatta. Todellisista koislääkärin palkkio on 55,50 mk, joten korvauk- 9286: kuluista ei kuitenkaan korvata 75 % :a, vaan sen määrä on toisin sanoen 33,30 mk. Tämä ei 9287: sosiaali- ja terveysministeriö määrää kustannusten todellisuudessa suinkaan ole 60 % :a kustannuk- 9288: enimmäismääräksi katsottavan summan, minkä sista vaan ainoastaan n. 21 %. 9289: jälkeen Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9290: sen. tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme 9291: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 9292: Viime aikoina on synnyttäjien ollut mahdollis- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9293: ta otattaa lapsivesinäyte yksityisesti. Yli 38 vuotta 9294: täyttäneiden naisten kohdalla tämä tapahtuu Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 9295: yhteiskunnan kustannuksella. Jo naisen täytettyä ryhtyä, jotta 75 % lapsivesinäytteen otta- 9296: 35 vuotta katsotaan lapsen epämuodostumisvaa- misen todellisista kustannuksista korvat- 9297: ran kasvavan voimakkaasti. Eräässä todellisessa taisiin ja jotta ilmaisen lapsivesinäytteen 9298: tapauksessa 37-vuotiaan naisen tutkimus maksoi ottamiseen oikeutettujen naisten ikäraja 9299: 4 494 mk. Tästä summasta hän saa takaisin alennettaisiin 38 vuodesta 35 vuoteen. 9300: 9301: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985 9302: 9303: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus Håkan Nordman 9304: Ole Norrback Gunnar Jansson 9305: 1985 vp. - KK n:o 278 3 9306: 9307: 9308: 9309: 9310: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9311: 9312: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa ammin ja tehokkaammin ottaa sairausvakuutuk- 9313: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sessa huomioon. Asialla on merkitystä myös val- 9314: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- tion talouden kannalta. Viime vuonna sairausva- 9315: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kuutuksen korvaukset lääkärinpalkkioista sekä 9316: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tutkimus- ja hoitokuluista olivat yhteensä 312 9317: Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- miljoonaa markkaa. 9318: myksestä n:o 278: Lapsivesitutkimuksella on mahdollista löytää 9319: raskauden vielä jatkuessa ne sikiöt, jotka synnyt- 9320: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 9321: tyään olisivat perimänsä puolesta epämuodostu- 9322: ryhtyä, jotta 75 % lapsivesinäytteen otta- 9323: neita. Riski synnyttää epämuodostunut lapsi li- 9324: misen todellisista kustannuksista korvat- 9325: sääntyy vähitellen synnyttäjän iän noustessa yli 9326: taisiin ja jotta ilmaisen lapsivesinäytteen 9327: 30 vuoden. Se on suuruusluokkaa 1 % 37-38 9328: ottamiseen oikeutettujen naisten ikäraja 9329: vuoden iässä. Tämä riski on arvioitu siksi rajaksi, 9330: alennettaisiin 38 vuodesta 35 vuoteen? 9331: jonka jälkeen on katsottu tarpeelliseksi suorittaa 9332: raskaana olevalle äidille lapsivesitutkimus .. 9333: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 9334: Lapsivesitutkimuksia tehtiin vuoden 1984 lo- 9335: ti seuraavaa: 9336: pussa Helsingin, Oulun, Kuopion ja Tampereen 9337: Sairausvakuutuslain 7 ja 8 §:n mukaan lääkä- yliopistollisissa keskussairaaloissa ja tämän vuo- 9338: rin perimästä palkkiosta korvataan vakuutetulle den helmikuussa toiminta aloitettiin myös Turun 9339: 60 % ja lääkärin määräämästä tutkimuksesta ja yliopistollisessa keskussairaalassa. Näytteiden tut- 9340: hoidosta johtuvista kustannuksista, sikäli kuin ne kimista suoritetaan Helsingin ja Oulun yliopistol- 9341: ylittävät omavastuumäärän 75 %. Jos kuitenkin lisissa keskussairaaloissa. Muissa yliopistollisissa 9342: peritty lääkärinpalkkio tai maksetut tutkimus- ja keskussairaaloissa toiminta on vasta näytteiden 9343: hoitokustannukset ylittävät noudatettavaksi mää- ottamisen asteella. Vuonna 1983 tehtiin 1 313 9344: rätyn taksan, lasketaan korvaus taksan mukaisen lapsivesitutkimusta ja vuonna 1984 2 110. Vii- 9345: määrän perusteella. Korvaustaksoja varten sosi- meksi mainittu tutkimusmäärä alkaa kattaa tällä 9346: aali- ja terveysministeriö määrää sairausvakuutus- hetkellä voimassa olevan tavoitteen, kaikki 38 9347: lain 13 §:n mukaan perusteet, joiden puitteissa vuotta täyttäneet synnyttäjät. Jos tutkimukset 9348: Kansaneläkelaitos vahvistaa kulloinkin noudatet- ulotettaisiin koskemaan myös kaikki 35-37-vuo- 9349: tavat taksat. tiaat naiset, olisi tämänhetkistä tutkimusten 9350: Sairausvakuutusta suunniteltaessa oli tarkoi- määrää nostettava 2,5-3-kertaiseksi nykyises- 9351: tuksena, että taksat vastaisivat yleisesti perittyjä tään. Lääkintöhallituksen käsityksen mukaan nä- 9352: palkkioita ja maksuja, ja sairausvakuutusasetuk- mä ikäryhmät kattavaan seulontatutkimukseen ei 9353: sen 4 §:ssä olikin tätä koskeva nimenomainen tällä hetkellä olevan tiedon perusteella ole aihet- 9354: määräys. Asetusta muutettiin kuitenkin vuonna ta. Lapsivesitutkimus on suhteutettava toimenpi- 9355: 1972. Voimassa olevan sairausvakuutusasetuksen teen aiheuttamaan riskiin ja toisaalta odottavan 9356: 4 §:n 3 momentin mukaan taksojen perusteita äidin iän mukana kasvavaan sikiön kehityshäiriö- 9357: määrättäessä ja taksoja vahvistettaessa on otettava riskiin. Lapsivesitutkimusta tullaankin meillä te- 9358: huomioon tutkimus- tai hoitotoimenpiteen laatu kemään lääketieteellisen harkinnan perusteella 9359: sekä sen vaatima työ ja aiheuttama kustannus. seulontaikää nuoremmissa ikäryhmissä ja siten 9360: Käytäntö on johtanut siihen, että taksat ovat sovelletaan tätä tutkimusmenetelmää valinnanva- 9361: jääneet jälkeen yleisestä palkka- ja hintakehityk- raisena ja täydentävänä muiden sikiövaurioiden 9362: sestä. Nykytilannetta ei voida pitää tyydyttävänä selvittämistä koskevien tutkimusten rinnalla. 9363: ja parhaillaan tutkitaankin sosiaali- ja terveysmi- Sikiöiden kromosomidiagnostiikassa on jo nyt 9364: nisteriössä Kansaneläkelaitoksen valmisteleroaa tapahtunut kehitystä, joka on otettava huomioon 9365: suunnitelmaa, josta seuraisi, että palkkioissa ja jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa. Käyttöön on 9366: maksuissa tapahtuvat muutokset voitaisiin nope- jo otettu lapsivesitutkimuksia korvaava istukkabi- 9367: 4 1985 vp. - KK n:o 278 9368: 9369: opsioiden ottaminen. Menetelmä mahdollistaa tuntijoiden käsityksen mukaan vielä ole riittävästi 9370: diagnoosin tekemisen aikaisemmassa raskauden tietoa siitä, kuinka nuorelle synnyttäjälle kromo- 9371: vaiheessa kuin lapsivesitutkimus ja on hoitotoi- somimääritys on tarkoituksenmukaista tehdä. 9372: menpiteiden kannalta edullisempi. Sitä paitsi on Synnynnäisten epämuodostumien ehkäisemi- 9373: muistettava, että lapsivesitutkimusten rinnalla seksi on maassamme aloitettu vihurirokkoroko- 9374: käytetään epämuodostumadiagnostiikassa myös tukset, selvitetty sikiövaurioita aiheuttavien lää- 9375: ultraäänitutkimuksia. keaineiden käytön vähentämiseen liittyviä keino- 9376: Lapsivesitutkimusten nykykäytännön muutta- ja ja harjoitettu määrätietoista perinnöllisyysneu- 9377: mista vastaan puhuu myös se seikka, ettei asian- vontaa. 9378: 9379: Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1985 9380: 9381: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 9382: 1985 vp. - KK n:o 278 5 9383: 9384: 9385: 9386: 9387: Tili Riksdagens Herr Talman 9388: 9389: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bli möjligt att i sjukförsäkringen snabbare och 9390: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av effektivare kunna beakta ändringar i arvoden och 9391: den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av avgifter. Frågan är av betydelse även med tanke 9392: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- på statshushållningen. Senaste år ersatte sjukför- 9393: dagsledamot Rehn m.fl. undertecknade spörsmål säkringen läkararvoden samt avgifter för under- 9394: nr 278: sökning och hehandling tili ett belopp av sam- 9395: manlagt 312 milj. mk. 9396: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta 9397: för att 75 % av de verkliga kostnaderna Genom fostervattenprov är det möjligt att 9398: vid fostervattenprov skulle ersättas, och under pågående graviditet få fram sådana foster 9399: att åldersgränsen för kvinnor med rätt tili som på grund av sina arvsanlag blir missbildade 9400: gratis fostervattenprov skulle sänkas från vid födseln. Risken att få ett missbildat barn ökar 9401: 38 år tili 3 5 år? småningom då barnaföderskan har fyllt 30 år. 9402: Risken utgör 1 % i åldern 37-38 år. Denna risk 9403: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt har bedömts vara den gräns efter viiken man 9404: anföra följande: anser det nödvändigt att utföra fostervattenprov 9405: på gravida kvinnor. 9406: Enligt 7 och 8 §§ sjukförsäkringslagen ersätts 9407: läkararvoden med 60 % till den försäkrade och 1 slutet av år 1984 gjordes fostervattenprov vid 9408: kostnaderna för av läkare föreskriven undersök- universitetscentralsjukhusen i Helsingfors, Uleå- 9409: ning eller behandling med 75 %, tili den del de borg, Kuopio och Tammerfors och i februari 9410: överskrider självriskandelen. Om emellertid lä- detta år inleddes verksamheten även vid Åbo 9411: kararvodet eller kostnaderna för undersökning universitetscentralsjukhus. Undersökning av prov 9412: och behandling överstiger tili efterrättelse fast- utförs vid universitetscentralsjukhusen i Helsing- 9413: ställd taxa, beräknas ersättningen på basis av fors och Uleåborg. Vid övriga universitetscen- 9414: taxan. Grunderna för ersättningstaxorna bestäms tralsjukhus utförs tills vidare endast provtag- 9415: enligt 13 § sjukförsäkringslagen av social- och ningar. År 1983 utfördes 1 313 fostervattenprov 9416: hälsovårdsministeriet. Folkpensionsanstalten fast- och år 1984 var antalet 2 110. Den senast nämn- 9417: ställer inom ramen för dessa grunder de taxor da undersökningssiffran börjar närma sig det mål 9418: som skall iakttas. som gäller för närvarande alla barnaföderskor 9419: Då sjukförsäkringen planerades var avsikten att som fyllt 38 år. Om undersökningen skulle 9420: taxorna skulle motsvara de arvoden och avgifter utsträckas tili att även omfatta kvinnor i åldern 9421: som allmänt är i bruk och följaktligen fanns i 4 § 35-37 år, borde antalet undersökningar bli 9422: sjukförsäkringsförordningen en bestämmelse, 2,5-3 gånger större än för närvarande. 9423: som uttryckligen gällde detta. Förordningen änd- Enligt medicinalstyrelsens uppfattning ger den 9424: rades emellertid år 1972. Enligt gällande 4 § 3 kunskap vi har i dag inte skäl för en sållningsun- 9425: mom. sjukförsäkringsförordningen skall vid be- dersökning, som täcker dessa åldersgrupper. Ett 9426: stämmandet av grunderna för taxorna och vid fostervattenprov bör relateras tili den risk åtgär- 9427: fastställandet av taxorna avseende fästas vid un- den innebär och tili risken för utvecklingsstör- 9428: dersökningens eller vårdåtgärdens art samt det ningar hos fostret. Den sistnämnda risken ökar 9429: arbete den kräver och de kostnader den föranle- med stigande ålder hos modern. Hos oss kommer 9430: der. man att utföra fostervattenprov enligt medicinsk 9431: 1 praktiken har det dock blivit så, att taxorna prövning i åldersgrupper som är yngre än de som 9432: släpar efter den allmänna löne- och prisurveck- är föremål för en sållningsundersökning. På detta 9433: lingen. Nuläget kan inte anses tillfredsställande sätt kommer denna undersökningsmetod att 9434: och för tillfället granskas vid social- och hälso- tillämpas såsom ett alternativ och ett komple- 9435: vårdsministeriet en pian i saken, som har beretts ment vid sidan av andra undersökningar för 9436: vid folkpensionsanstalten .. Enligt planen skall det utredande av fosterskador. 9437: 6 1985 vp. - KK n:o 278 9438: 9439: Redan nu har en utveckling ägt rum i foster- Mot en ändring av gällande praxis i fråga om 9440: kromosomdiagnostiken och detta bör beaktas vid fostervattenprov talar även det faktum att man 9441: planeringen av åtgärder i framtiden. Man har enligt expertisens uppfattning ännu inte tillräck- 9442: redan börjat använda placentabiopsi i stället för ligt väl känner till vilket sätt som är ändamålsen- 9443: fostervattenprov. Metoden gör det möjligt att ligt när det gäller en kromosombestämning i 9444: fastställa diagnos i ett tidigare skede av gravidite- fråga om unga gravida kvinnor. 9445: ten än vid fostervattenprov, och den är förmånli- För förhindrande av medfödda missbildningar 9446: gare med tanke på vårdåtgärderna. Dessutom bör har man i vårt land inlett vaccinering mot röda 9447: man komma ihåg att missbildningsdiagnostiken hund, utrett metoder för minskande av använd- 9448: förutom fostervattenprov även använder sig av ningen av läkemedel, som medför fosterskador, 9449: ultraljudsundersökningar. s~mt bedrivit målmedveten ärftlighetsrådgiv- 9450: mng. 9451: 9452: Helsingfors den 20 augusti 1985 9453: 9454: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 9455: 1985 vp. 9456: 9457: Kirjallinen kysymys n:o 279 9458: 9459: 9460: 9461: 9462: Rönnholm: Autoliikenteen työaikatoimikunnan ehdotusten toteut- 9463: tamisesta 9464: 9465: 9466: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9467: 9468: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama autolii- kuljetuksissa, sekä Euroopan taloudellisen neuvos- 9469: kenteen työaikatoimikunta (komiteanmietintö ton (ECE) AETR-sopimus, joka säätelee ajoaikoja 9470: 1983:92) on ehdottanut muutoksia palkattujen kansainvälisessä kuljetuksessa. AETR-sopimuksen 9471: kuljettajien työaikasäännöksiin. Olennaisinta eh- ovat ratifioineet kaikki Euroopan markkina- 9472: dotuksessa on, että 11 tunnin (poikkeustapauk- talousmaat lukuun ottamatta Suomea ja Sveitsiä. 9473: sissa 13 tunnin) enimmäistyöajasta siirryttäisiin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9474: säännölliseen päivittäiseen 10 tunnin työaikaan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 9475: Laadittu ehdotus merkitsisi myös sitä, että auton- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 9476: kuljettajat pääsisivät samankaltaisen työaikalain vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9477: piiriin, kuin muutkin palkansaajat ovat. Ehdo- 9478: tuksen hyväksyminen mahdollistaisi osaltaan Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 9479: myös sen, että Suomessakin voitaisiin ratifioida siin joilla autoliikenteen työaikatoimi- 9480: kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus kunnan ehdotus autonkuljettajien työ- 9481: n:o 15 3, joka koskee työ- ja lepoaikoja maantie- ajasta voitaisiin toteuttaa? 9482: 9483: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1985 9484: 9485: Mikko Rönnholm 9486: 9487: 9488: 9489: 9490: 428500689V 9491: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 279 9492: 9493: 9494: 9495: 9496: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9497: 9498: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa voston (ECE) ulkomaanliikenteen työ- ja lepoai- 9499: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, koja koskevaan AETR-sopimukseen. Mainitun 9500: olette 12 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- toimikunnan selvitystyön piiriin kuuluivat myös 9501: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ajopiinurin käyttöä koskevat asiat. Toimikunnan 9502: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja mietinnön (komiteanmietintö 1983 :92) ja siitä 9503: Rönnholmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- saatujen lausuntojen pohjalta liikenneministeriö 9504: myksestä n:o 279: on 7.2.1985 asettanut työryhmän, jonka tehtävä- 9505: nä on laatia 31.8.1985 mennessä luonnos halli- 9506: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tuksen esitykseksi laiksi kuljettajien ajo- ja lepo- 9507: siin, joilla autoliikenteen työaikatoimi- ajoista sekä ajopiinurin käyttöpakosta kuorma- ja 9508: kunnan ehdotus autonkuljettajien työ- linja-autoliikenteessä. 9509: ajasta voitaisiin toteuttaa? 9510: Toimikunnan ehdotukset, jotka koskevat au- 9511: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tonkuljettajien työaikaa koskevan työaikalainsää- 9512: ti seuraavaa: dännön muuttamista, ovat valmisteltavina so- 9513: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 17. 6. 1982 siaali- ja terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveys- 9514: autoliikenteen työaikatoimikunnan, jonka tehtä- ministeriön tarkoituksena on selvittää yhdessä 9515: vänä oli kartoittaa työaikalain maantieliikennettä asianomaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa 9516: koskevien säännösten soveltamisesta ja täytän- mahdollisuudet uudistaa autonkuljettajien työ- 9517: töönpanosta saadut kokemukset. Lisäksi toimi- aikaa koskeva lainsäädäntö, vaikka mietinnöstä 9518: kunnan tuli selvittää kansainvälisen työjärjestön annetut lausunnot edustivat varsin voimakkaasti 9519: ILO:n autonkuljettajien työ- ja lepoaikoja koske- keskenään vastakkaisia näkemyksiä. Liikenne- 9520: van yleissopimuksen n:o 153 ratifiointiedellytyk- ministeriössä tapahtuva ajopiinurin käyttöpakkoa 9521: siä ja sopimukseen liittyvän suosituksen n:o 161 koskeva selvittely- ja valmistelutyö tukee osaltaan 9522: periaatteiden toteuttamista sekä selvittää mah- sosiaali- ja terveysministeriön työaikalainsäädän- 9523: dollisuudet liittyä Euroopan taloudellisen neu- nön uudistamisen valmistelua. 9524: 9525: Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1985 9526: 9527: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 9528: 1985 vp. -- RJ( n:o 279 3 9529: 9530: 9531: 9532: 9533: Tili Riksdagens Herr Talman 9534: 9535: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som gäller utrikestrafikens arbets- och vilotider 9536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av och som ingåtts inom ramen för FN:s ekono- 9537: den 12 juni 1985 tili vederbörande medlem av miska kommission för Europa (ECE). I den ovan 9538: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- nämnda kommissionens utredningsarbete ingick 9539: dagsman Rönnholm undertecknade spörsmål också ärenden som gälide användningen av färd- 9540: nr 279: skrivare. På basen av kommissionens betänkande 9541: (kommittebetänkande 1983:92) och utlåtandena 9542: Ämnar Regeringen vidta sådana åtgär- därom tilisatte trafikministeriet 7. 2.1985 en ar- 9543: der som leder tili att det förslag som betsgrupp med uppgift att tili 31.8.1985 utarbe- 9544: Biltrafikens arbetstidskommission fram- ta ett utkast tili en regeringsproposition med 9545: stälit beträffande chaufförernas arbetstid förslag tili lag om chaufförers kör- och vilotider 9546: skulie kunna förverkligas? samt användningstvång beträffande färdskrivare 9547: inom lastbils- och busstrafiken. 9548: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Kommissionens förslag, som gälier ändring av 9549: anföra följande: arbetstidslagstiftningen i fråga om chaufförer, är 9550: Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte under beredning i social- och hälsovårdsministe- 9551: 17.6.1982 Biltrafikens arbetstidskommission, riet. Social- och hälsovårdsministeriet har för 9552: som hade tili uppgift att kartlägga erfarenheterna avsikt att tilisammans med vederbörande arbets- 9553: av tiliämpningen och verkstäliigheten av arbets- marknadsorganisationer utreda möjligheterna att 9554: tidslagens stadganden i landsvägstrafiken. Kom- reformera lagstiftningen om chaufförers arbets- 9555: missionen skulie därjämte utreda förutsättningar- tid, trots att utlåtandena om betänkandet före- 9556: na för ratificering av internationella arbetsorgani- trädde sinsemellan rätt starkt avvikande synpunk- 9557: sationen ILO:s konvention nr 153 om chaufförers ter. Det utrednings- och beredningsarbete gäl- 9558: arbets- och vilotider och förverkligandet av prin- lande användningstvång i fråga om färdskrivare 9559: ciperna i den tili konventionen anslutna rekom- som pågår i trafikministeriet stöder för sin del 9560: mendationen nr 161 samt utreda möjligheterna social- och hälsovårdsministeriets beredning av en 9561: för en anslutning tili AETR-överenskommelsen, reform av arbetstidslagstiftningen. 9562: 9563: Helsingfors den 11 juli 1985 9564: 9565: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 9566: 1985 vp. 9567: 9568: Kirjallinen kysymys n:o 280 9569: 9570: 9571: 9572: 9573: Koskenniemi: Ajopiirturien käytön määräämisestä pakolliseksi 9574: ammattimaisessa liikenteessä 9575: 9576: 9577: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9578: 9579: Kaikissa vuoden 1978 jälkeen ammattimaiseen määrän uusia vakansseja, ei valvonnan p1ta1s1 9580: liikenteeseen rekisteröidyissä autoissa paitsi lähi- lisätä poliisin työtä. Esimerkiksi Ruotsissa saadut 9581: ja paikallisliikenteen linja-autoissa on ajopiirturi. kokemukset poliisivalvonnasta ja sen vaikutuksis- 9582: Ajopiinurin avulla monet työnantajat seuraavat ta ajoaikasäädösten noudattamiseen ovat pelkäs- 9583: kuljettajan työskentelyä ja työaikaa ja käyttävät tään myönteiset. 9584: myös piirturin antamia tuloksia palkanlaskennan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9585: perusteena. Ajopiirturi on myös sopiva väline tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 9586: ajoaikasäädösten noudattamisen seurantaan. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 9587: Vuonna 1978 antoi mietintönsä työryhmä jossa vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9588: sekä autoliikenteen työnantajien että työntekijöi- 9589: den edustajat hyväksyivät ajopiirturien käyttö- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 9590: pakon. Myös autoliikenteen työaikatoimikunta siin, joilla ajopiirturien käyttö määrätään 9591: (komiteanmietintö 1983:92) on ehdottanut ajo- pakolliseksi ammattimaisessa liikenteessä 9592: piirturien käyttöpakkoa sekä valvonnan antamista ja niiden valvonta sekä käytön että työ- 9593: poliisille. Kun poliisi on saamassa huomattavan aikasäädösten osalta annetaan poliisille? 9594: 9595: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1985 9596: 9597: Niilo Koskenniemi 9598: 9599: 9600: 9601: 9602: 428500765A 9603: 2 1985 vp. - KK n:o 280 9604: 9605: 9606: 9607: 9608: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9609: 9610: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa ja siitä saatujen lausuntojen perusteella luonnos 9611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hallituksen esitykseksi laiksi kuljettajien ajo- ja 9612: olette 12 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- lepoajoista sekä ajopiinurin käyttöpakosta 9613: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kuorma- ja linja-autoliikenteessä. Työryhmän tu- 9614: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lee kiinnittää erityistä huomiota lakiesityksen 9615: Koskenniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- vaikutuksiin liikenneturvallisuuteen ja kuljetus- 9616: myksestä n:o 280: kustannuksiin. 9617: Liikenneministeriön asettaman työryhmän teh- 9618: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tävänä ei suoranaisesti ole ottaa kantaa työaika- 9619: siin, joilla ajopiinurien käyttö määrätään säädöksiin tai niiden valvontaan. Ajo- ja lepo- 9620: pakolliseksi ammattimaisessa liikenteessä aikojen säännöstäminen tulisi koskemaan myös 9621: ja niiden valvonta sekä käytön että työ- muita kuin työaikasäädösten piirissä olevia kul- 9622: aikasäädösten osalta annetaan poliisille? jettajia. Ajopiinurin käyttöpakon toteuttaminen 9623: antaisi kuitenkin paremmat edellytykset myös 9624: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- työaikojen valvomiseen. Jos ajopiirturin käyttö- 9625: ti seuraavaa: pakko toteutuu tullee valvontavastuun antami- 9626: nen poliisille ajankohtaiseksi. 9627: Liikenneministeriö asetti 7 päivänä helmikuuta Liikenneministeriön työryhmä saanee työnsä 9628: 1985 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia auto- valmiiksi kuluvana syksynä. Eduskunnan käsitel- 9629: liikenteen työaikatoimikunnan mietinnössä (ko- täväksi työryhmän lakiehdotus tullaan antamaan 9630: miteanmietintö 1983:92) esitetyn lakiehdotuksen mahdollisimman pian sen jälkeen. 9631: 9632: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985 9633: 9634: Liikenneministeri Mattz" Luttinen 9635: 1985 vp. - KK n:o 280 3 9636: 9637: 9638: 9639: 9640: Tili Riksdagens Herr Talman 9641: 9642: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utkast tili en regeringsproposidon med förslag tili 9643: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av lag om kör- och vilotider för förare samt obliga- 9644: den 12 juni 1985 tili vederbörande medlem av torisk användning av färdskrivare i lastbils- och 9645: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- busstrafiken. Arbetsgruppen skall fästa särskild 9646: dagsman Koskenniemi undertecknade spörsmål uppmärksamhet vid lagförslagets inverkan på 9647: nr 280: trafiksäkerheten och transportkostnaderna. 9648: Tili den av trafikministeriet tillsatta arbets- 9649: Ämnar Regeringen vidta åtgärder som gruppens uppgifter hör inte att direkt ta ställ- 9650: leder tili att användningen av färdskrivare ning tili arbetstidslagstiftningen eller över- 9651: i den yrkesmässiga trafiken blir obligato- vakningen av denna. Regleringen av kör- och 9652: risk och att övervakningen av dessa både vilotiderna skulle gälla även sådana förare som 9653: vad beträffar användningen och arbets- inte omfattas av arbetstidslagstiftningen. Inför- 9654: tidsstadgandena överlåts på polisen? andet av obligatorisk användning av färdskrivare 9655: skulle likväl skapa större förutsättningar även för 9656: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt övervakning av arbetstiderna. Om användningen 9657: anföra följande: av färdskrivare blir obligatorisk torde det bli 9658: Trafikministeriet tillsatte den 7 februari 1985 aktuellt att polisen åtar sig ansvaret för över- 9659: en arbetsgrupp, vars uppgift är att på basis av det vakningen. 9660: lagförslag som presenterats i ett betänkande av Trafikministeriets arbetsgrupp torde slutföra 9661: biltrafikens arbetstidskommission (kommittebe- sitt arbete under innevarande höst. Arbetsgrup- 9662: tänkande 1983:92) och de utlåtanden som givits pens lagförslag kommer att avlåtas tili riksdagen 9663: med anledning av detta lagförslag göra upp ett för behandling så fort som möjligt efter detta. 9664: 9665: Helsingfors den 26 september 1985 9666: 9667: Trafikminister Matti Luttinen 9668: 1985 vp. 9669: 9670: Kirjallinen kysymys n:o 281 9671: 9672: 9673: 9674: 9675: Kortesalmi: Asepalveluksesta kotiutettujen varusmiesten käyttäy- 9676: tymisestä 9677: 9678: 9679: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9680: 9681: Perjantaina 7.6.1985 kotiutetut varusmiehet kasvatus ei asevelvollisiin tehoa, olisi syytä ryhtyä 9682: käyttäytyivät päivällä Oulun rautatieasemalta muihin toimiin. Eräs keino voisi olla sotaväen 9683: lähteneessä junassa niin levottomasti ja sikamai- rangaistussäännösten ulottaminen kotiuruspäi- 9684: sesti, että junan konduktööri katsoi parhaaksi vään ja sitä seuraavaan yhteen tai kahteen lisäpäi- 9685: kutsua sotilaspartion tilannetta rauhoittamaan. vään. Näin varusmiehet olisivat vielä pari päivää 9686: Juna pääsi tämän välikohtauksen vuoksi lähte- siviiliin pääsyn jälkeen ankaramman rangaistus- 9687: mään 58 minuuttia myöhässä. uhan alaisia. 9688: Valtionrautateiden Oulun liikennealueen pääl- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9689: likön sijainen Olavi Kahlos on kertonut junan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 9690: olleen konduktöörin ilmoituksen mukaan täynnä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 9691: humalaisia kotiutettuja sotilaita, jotka olivat vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9692: päässeet siviiliin Sodankylän ja Oulun varuskun- Mihin erityisiin toimiin Hallitus aikoo 9693: nista. Kahlos ei kertomansa mukaan muista, että ryhtyä varuskunnista kotiutettujen varus- 9694: vastaavaa olisi koskaan aiemmin sattunut. miesten hillitsemiseksi ja heidän alkoho- 9695: Humalassa rähinöivät vasta asepalveluksesta linkäyttönsä estämiseksi, jotta vastaisuu- 9696: vapautetut nuoret miehet ovat häpeäksi Suomen dessa voitaisiin välttää se tilanne, joka 9697: armeijalle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja sattui Oulun rautatieasemalla 7 .6.1985, 9698: sen nuorisolle. Armeijan tulisi olla miesten kou- jolloin kotiutetrujen humalaisten varus- 9699: lu, mutta tämä tapaus ainakin mitä selvimmin miesten rähinöinnin ja huonon käytöksen 9700: osoittaa, että tapakasvatus on jäänyt armeijassa johdosta asianomainen juna pääsi lähte- 9701: puutteelliseksi ja vaille riittäviä tuloksia. Jos tapa- maan 58 minuuttia myöhässä? 9702: 9703: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1985 9704: 9705: J. Juhani Konesalmi 9706: 9707: 9708: 9709: 9710: 4295007121 9711: 2 1985 vp. - KK n:o 281 9712: 9713: 9714: 9715: 9716: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9717: 9718: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jossa hän on palvellut. Tämän säännöksen, joka 9719: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vastaa aiemmin noudatettua sotaväen rikoslain 9720: olette 12 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- soveltamissäännöstä, mukaan asevelvollinen ei 9721: jeenne n:o 1207 ohella toimittanut valtioneuvos- siis enää kotiuttamisen jälkeen ole sotilaallisen 9722: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kurinpitovallan alainen. 9723: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta Vaikka sotilasviranomaisilla ei siviiliin siirtynei- 9724: kirjallisesta kysymyksestä n:o 281: siin asevelvollisiin nähden olekaan enää erityistä 9725: Mihin erityisiin toimiin Hallitus aikoo järjestyksenpitovelvollisuutta tai -valtaa, on kui- 9726: ryhtyä varuskunnista kotiutettujen varus- tenkin tapana ollut asettaa kotiuttamispäivänä 9727: miesten hillitsemiseksi ja heidän alko- enimmin kotiuttamiskuljetuksia suorittaviin ju- 9728: holinkäyttönsä estämiseksi, jotta vastai- niin asianomaisten siviiliviranomaisten pyynnöstä 9729: suudessa voitaisiin välttää se tilanne, joka sotilasjärjestyspartioita toimimaan junailijan tai 9730: sattui Oulun rautatieasemalla 7. 6.198 5, poliisin virka-apuna yleistä järjestystä ylläpidettä- 9731: jolloin kotiutettujen humalaisten varus- essä. Myös eduskuntakysymyksessä tarkoitetussa 9732: miesten rähinöinnin ja huonon käytöksen tapauksessa oli junaan ollut määrä asettaa juna- 9733: johdosta asianomainen juna pääsi lähte- partio, mutta yhteensattumien ja laiminlyöntien 9734: mään 58 minuuttia myöhässä? seurauksena näin ei ollutkaan tapahtunut, mikä 9735: sitten johti junan lähdön viivästymiseen, kunnes 9736: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Valtionrautateiden edustajien vaatima junapartio 9737: ti seuraavaa: saatiin paikalle. 9738: Kotiuttaminen on tunnetusti varusmiesten Saatujen selvitysten perusteella on ilmennyt, 9739: keskuudessa suuresti odotettu tapahtuma, johon että junapartion asettamisen laiminlyöminen on 9740: saattaa tästä syystä liittyä huomiota herättävää ja po. tapauksessa ollut seurausta monien yhteen- 9741: häiritsevääkin käyttäytymistä. Puolustusvoimat sattumien summasta. Puolustusministeriön mie- 9742: pyrkii edesauttamaan hyvien tapojen ja käyttäy- lestä ei ole tarvetta sen johdosta ryhtyä enää 9743: tymisen noudattamista tapakasvatuksella sekä va- enempiin toimenpiteisiin, kun asiaan on jo asi- 9744: rusmiesten valvonnalla. Tässä tarkoituksessa on anomaisessa joukko-osastossa kiinnitetty huomio- 9745: myös annettu ja annetaan virka-apua järjestykses- ta ja kun Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta 9746: tä vastaaville siviiliviranomaisille sitä pyydettäes- on antanut tarvittavat lisäohjeet järjestyksen val- 9747: sä. Yleisesti ottaen nykyisin käytetyt keinot ja vontaan liittyvästä järjestys- ja junapartiotoimin- 9748: menetelmät ovat osoittautuneet järjestyksen yllä- nasta. 9749: pidossa riittäviksi. Puolustusministeriö ei pidä myöskään tarpeel- 9750: Tammikuun 1 päivänä 1984 voimaan tulleen lisena viime vuoden alusta voimaan saatetun 9751: sotilasrikoksia koskevien rangaistussäännösten so- sotilasrangaistussäännösten soveltamisalan muut- 9752: veltamisalasta annetun asetuksen ( 16.12.19831 tamista. Nykyiset säännökset viranomaisten toi- 9753: 963) mukaan asevelvollisuuslain nojalla palveluk- mivallasta ja sen jakautumisesta yleisen järjestyk- 9754: sessa oleva sotilas on sotilasrangaistussäännösten sen ylläpitämiseksi ovat, kun otetaan huomioon 9755: alainen siihen saakka, kun hänet on palveluksen myös laki järjestyksen pitämisestä joukkoliiken- 9756: päättymisen tai keskeyttämisen takia kotiutettu teessä, eduskuntakysymyksessä esitetyn kaltaisia 9757: ja hän on poistunut siitä joukosta tai paikasta, tapauksia silmällä pitäen asianmukaiset. 9758: 9759: Helsingissä 30 päivänä elokuuta 198 5 9760: 9761: Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki 9762: 1985 vp. - KK n:o 281 3 9763: 9764: 9765: 9766: 9767: Tili Riksdagens Herr Talman 9768: 9769: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rar stadgandet om tillämpande av strafflagen för 9770: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse krigsmakten, lyder värnpliktig inte längre efter 9771: nr 1207 av den 12 juni 1985 tili vederbörande hemförlovningen under stadgandena om militär 9772: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande disciplin. 9773: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck- Fastän militärmyndigheterna inte längre har 9774: nade spörsmål nr 281: någon skyldighet eller makt att upprätthålla 9775: ordning bland värnpliktiga som återgått tili det 9776: Vilka speciella åtgärder ämnar Rege- civila, har det ändå varit brukligt att på civilmyn- 9777: ringen vidta i syfte att lugna ner be- digheternas begäran utplacera militära ordnings- 9778: väringar som hemförlovats från garniso- patrulier i de tåg som sköter merparten av 9779: nerna och förhindra deras alkoholbruk så transporteroa under hemförlovningsdagen för att 9780: att det i framtiden är möjligt att undvika dessa skali kunna utgöra hjälp för konduktören 9781: händelser som den som inträffade vid eller polisen vid upprätthåliande av ordning. 9782: järnvägsstationen i Uleåborg den 7 juni Ä ven i det fali som avses i spörsmålet var avsikten 9783: 1985, varvid ifrågavarande tåg kom iväg att utplacera en tågpatruli, men denna uteblev 9784: 58 minuter försenat på grund av att på grund av en rad sammanträffanden och 9785: herusade beväringar förde oljud och upp- försummelser, vilket sedan ledde tili att tågets 9786: förde sig dåligt? avgång blev fördröjd tili dess att den tågpatrull 9787: som representanterna för Statsjärnvägarna krävde 9788: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt anlänt. 9789: anföra följande: På basen av de utredningar som erhåliits har 9790: Bland beväringarna är hemförlovningen som det framgått att underlåtenheten att tillsätta en 9791: bekant en emotsedd tilidragelse, tili viiken av tågpatruli i det fali som avses är en summa av 9792: denna orsak kan ansluta sig uppseendeväckande många sammanträffanden. Försvarsministeriet 9793: och även störande uppförande. Försvarsmakten anser inte att det föreligger något behov av att 9794: försöker främja iakttagandet av god ton och gott vidta närmare åtgärder, eftersom saken redan 9795: uppförande genom umgängesfostran och över- observerats i ifrågavarande truppförband och då 9796: vakning av beväringarna. I denna avsikt har staben inom Norra Finlands militärlän har utfär- 9797: tjänstehjälp givits och kommer på begäran att ges dat erforderliga anvisningar beträffande ord- 9798: tili civila myndigheter som ansvarar för ordning. nings- och tågpatrullverksamhet som ansluter sig 9799: 1 alimänhet har de medel och metoder som tili upprätthållande av ordning. 9800: används för närvarande visat sig vara tiliräckliga Försvarsministeriet anser det inte heller nöd- 9801: vid upprätthåliandet av ordning. vändigt att ändra tiliämpningsområdet för de 9802: Enligt förordningen om tiliämpningsområdet militära straffstadgandena som trädde i kraft vid 9803: för stadgandena angående straff för militära brott ingången av föregående år. De nuvarande stad- 9804: (16.12.1983/963) som trädde i kraft den 1 janu- gandena om myndigheternas befogenheter och 9805: ari 1984 lyder en soldat under de militära fördelningen av dem vid upprätthållandet av 9806: straffstadgandena tilis han på grund av att tjänst- ordning är med beaktande av lagen om upprätt- 9807: göringen upphör elier avbryts har hemförlovats håliande av ordning i koliektivtrafik sakenliga 9808: och lämnat den trupp eller den plats där han har även med tanke på händelser liknande den som 9809: tjänstgjort. Enligt detta stadgande, som motsva- avses i spörsmålet. 9810: 9811: Helsingfors den 30 augusti 1985 9812: 9813: Försvarsminister Veikko Pihlajamäki 9814: 1985 vp. 9815: 9816: Kirjallinen kysymys n:o 282 9817: 9818: 9819: 9820: 9821: Roos ym.: Sosiaaliturvamaksujen määräytymisperusteiden muutta- 9822: misesta 9823: 9824: 9825: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9826: 9827: Kankaanpään Työväenyhdistys r.y. teki Suo- maksun lisäksi työntekijän eläkemaksu, tyotto- 9828: men Sosialidemokraattinen Puolue r. p: n Lahden myysvakuu tusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu 9829: puoluekokoukselle 6.-10.6.1984 aloitteen, jossa ja ammattiosaston jäsenmaksu, josta osa menee 9830: se esitti, että puoluekokous tekisi periaatepäätök- työttömyysturvan rahoitukseen. Palkkaan sidotut 9831: sen sosiaaliturvamaksujen keräämisen muuttami- maksuperusteet tekevät yhä edullisemmaksi eri- 9832: sesta siten, että se laisten toimintojen siirtämisen koneelle. Teolli- 9833: - suosii aktiivista teollisuuspolitiikkaa uusien suusrobotit valtaavat työpaikkojamme ja vastaa- 9834: työpaikkojen luomiseksi vasti koneiden aikaansaama tuotanto ei kerrytä 9835: - ottaa huomioon kansantalouden mahdolli- sosiaaliturvamme rahoitusta. 9836: suudet arvioitaessa työn ja pääoman panoksia Tähän ongelmaan on puuttunut myös sosiaali· 9837: lähitulevaisuuden teollisuusinvestoinneissa hallituksen pääjohtaja Vappu Taipale puhues- 9838: - painottaa erityisesti aloja, joilla kilpailu- saan Jyväskylässä 1.6.1985. Hän totesi mm., että 9839: kyvyn säilyttäminen ja parantaminen on työlli- jos ihmistyö on kallista, on pantava koneetkin 9840: syyden kannalta välttämätöntä verolle. Hän mainitsi, että esimerkiksi Japanissa 9841: robotit maksavat sosiaaliturvaa. 9842: - suosii työvoimavaltaista teollisuutta. 9843: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9844: Puoluekokous päätti todeta, että työvoiman tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 9845: käyttöä on suosittava myös veropolitiikan kei- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 9846: noin. Tämän vuoksi palkkaperusteisia sosiaalitur- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9847: vamaksuja on siirrettävä muulla tavoin rahoitet- 9848: tavaksi. Näillä sanoilla puoluekokous yhtyi aloit- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 9849: teeseen. ryhtyä sosiaaliturvamaksujen keräämiseksi 9850: Suomessa on runsaasti työvoimaveroja. Palkka- niiltä, jotka nyt korvaavat ihmistyövoi- 9851: perusteisesti kannetaan työnantajan sosiaaliturva- maa koneilla? 9852: 9853: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1985 9854: 9855: Timo Roos Pertti Paasio Jukka Mikkola 9856: Reijo Lindroos Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen 9857: Tuula Paavilainen Mikko Rönnholm Anna-Liisa Piipari 9858: Martti Lähdesmäki Pekka Myllyniemi Saara-Maria Paakkinen 9859: Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee 9860: Jouko Skinnari Lea Savolainen Riitta Järvisalo-Kanerva 9861: Liisa Jaakonsaari Matti Kuusio Juhani Surakka 9862: Matti Louekoski Kari Rajamäki Jussi Ranta 9863: Risto Ahonen Arja Alho Aarno von Bel! 9864: Olli Helminen Seppo Tikka Markus Aaltonen 9865: Erkki Liikanen Mikko Elo 9866: 9867: 9868: 9869: 9870: i28500837M 9871: 2 1985 vp. -- NJ( n:o 282 9872: 9873: 9874: 9875: 9876: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 9877: 9878: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa sosiaaliturvamaksun koko tuotosta vuosittain 2-- 9879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 3 %. 9880: olette 13 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- Työnantajan sairausvakuutusmaksu on peritty 9881: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- prosenttiosuutena ennakkoperinnän alaisen pal- 9882: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja kan määrästä ilman porrastusta. 9883: Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta Vuodesta 1982 lukien yksityisen ja julkisen 9884: kysymyksestä n:o 282: sektorin sosiaaliturvamaksut on eriytetty siten, 9885: että julkisten työnantajien maksurasitus on ollut 9886: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo keskimäärin suurempi kuin yksityisillä työnanta- 9887: ryhtyä sosiaaliturvamaksujen keräämiseksi jilla. 9888: niiltä, jotka nyt korvaavat ihmistyövoi- Työnantajan lapsilisämaksua e1 peritä 9889: maa koneilla? 1.11.1985 lukien. 9890: Työnantajan palkkaperusteisten sosiaaliturva- 9891: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maksujen korvaamista muulla perusteella kannet- 9892: ti seuraavaa: tavilla rahoitustavoilla selvitettiin viimeksi laa- 9893: jemmin sosiaaliturvamaksutoimikunta 1982: n 9894: Työnantajan sosiaaliturvamaksuun sisältyvä toimesta (komiteanmietintö 1983:13). Vaihtoeh- 9895: kansaneläkemaksu on peritty vuodesta 1973 lu- toisina rahoitustapoina toimikunta selvitti jalos- 9896: kien porrastettuna työnantajan säännönmukais- tusarvoon perustuvaa maksua, vakuutetun mak- 9897: ten poistojen ja palkkasumman perusteella. Ku- sua, liikevaihtoon perustuvaa maksua ja valmiste- 9898: luvana vuonna perustason mukainen kansanelä- veroa. Toimikunta päätyi mietinnössään totea- 9899: kemaksu on 4,20 % ennakkoperinnän alaisen maan, että tarkastelluista rahoitusvaihtoehdoista 9900: palkan määrästä. Työnantajan kansaneläkemaksu liikevaihtoon perustuva maksu vaikuttaisi myön- 9901: on kuitenkin edellistä korkeampi, jos kysymyk- teisimmin taloudelliseen aktiviteettiin ja työlli- 9902: sessä on liiketoimintaa harjoittava, valtionvero- syyteen. Suotuisat vaikutukset olisivat kuitenkin 9903: tuksessa verovelvollinen työnantaja, jonka vii- riippuvaisia liikevaihtoveropohjasta ja siitä miten 9904: meksi toimitettua verotusta varten antamassa järjestelystä aiheutuvaa hinta-palkkakytkennän 9905: veroilmoituksessa ilmoittamien kuluvan käyttö- kautta muodostuvaa inflaatiosysäystä onnistutaan 9906: omaisuuden hankintamenoista tekemien sään- vaimentamaan. Näin ollen mahdollisen asteittain 9907: nönmukaisten poistojen määrä on ollut vähin- tapahtuvan siirtymisen liikevaihtoveron suuntaan 9908: tään 10 ja enintään 30 % hänen samana vero- tulee liittyä muihin tulonjakoon vaikuttaviin rat- 9909: vuotena maksamiensa palkkojen määrästä. Kan- kaisuihin. 9910: saneläkemaksun suuruus on tällöin 5,15 %. Jos Suorittaessaan laskelmia vaihtoehtoisten rahoi- 9911: poistojen määrä ylittää 30 % maksettujen palk- tusjärjestelyjen vaikutuksista kokonaistuotantoon 9912: kojen määrästä, maksun suuruus on kuluvana ja työllisyyteen toimikunta totesi, että rahoitus- 9913: vuonna 5, 70 %. Porrastusta sovelletaan vain sil- rakenteen muuttaminen tyovoiman käyttöä suo- 9914: loin, kun poistojen määrä ylittää 200 000 mark- sivaksi alentamalla työvoimakustannuksia ja siir- 9915: kaa. Poistoraja oli aluksi 50 000 markkaa ja tämällä kustannusrasitusta investointien hintaan 9916: korotettiin 200 000 markkaan vuonna 1982. aiheuttaisi pikemminkin kielteisiä seurausvaiku- 9917: Porrastuksen tarkoituksena on ollut se, että tuksia pitemmällä aikavälillä. Mahdolliset myön- 9918: pääomavaltaisilta yrityksiltä kerättäisiin makset- teiset vaikutukset työllisyyteen olisivat lyhytaikai- 9919: tuihin palkkoihin nähden suhteellisesti korkeam- sia. Kokonaistalouden kannalta myönteisimmät 9920: pi maksu kuin työvoimavaltaisilta yrityksiltä. Por- tulokset liittyivät selvästi sellaisiin vaihtoehtoi- 9921: rastuksella on myös pyritty tasaamaan toisaalta hin, joissa työnantajien välitöntä maksurasitusta 9922: suurten ja toisaalta pienten ja keskisuurten yritys- kevennetään. 9923: ten maksaman sosiaaliturvamaksun suhteellista Toimikunta selvitti myös mahdollisuuksia pie- 9924: osuutta yritysten kuluista. Noudatettu porrastus niä yrityksiä suosivan sosiaaliturvamaksusta tehtä- 9925: on kuitenkin varsin lievä. Porrastuksen osuus on vän perusvähennysjärjestelmän käyttöönottami- 9926: 1985 vp. -- RJ( n:o 282 3 9927: 9928: seksi. Lähinnä hallinnollisten ongelmien vuoksi etuuksien rahoitus tulee hoitaa palkkaperusteisil- 9929: toimikunta ei kuitenkaan pitänyt järjestelmää la vakuutusmaksuilla. 9930: toteuttamiskelpoisena. Ottaen huomioon työnantajan sosiaaliturva- 9931: maksun tuottovaatimukset ja verotuksen raken- 9932: Komiteanmietinnöstä annetuissa lausunnoissa teen muut kehittämiskohteet hallitus on esittänyt 9933: yhdyttiin pääsääntöisesti toimikunnan suosituk- valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon liit- 9934: seen korvata asteittain työnantajan palkkapetus- tyen työnantajan kansaneläke- ja sairausvakuu- 9935: teisia sosiaaliturvamaksuja liikevaihtoon petustu- tusmaksut perittäviksi rakenteeltaan muuttamat- 9936: villa maksuilla. Kannanotot olivat kuitenkin tomina. Hallitus asettaa kuitenkin toimikunnan, 9937: luonteeltaan periaatteellisia, eikä toimikuntakaan jonka tehtävanä on pikaisesti selvittää ja tehdä 9938: ollut tehnyt yksityiskohtaista ehdotusta tarvitta- ehdotus työnantajan työttömyysvakuutusmaksu- 9939: vista käytännön toimenpiteistä. Useat lausunnon- järjestelmän uudistamisesta niin, että järjestelmä 9940: antajista korostivat kuitenkin sosiaalivakuutuksen suosisi työvoimavaltaista yritystoimintaa. Halli- 9941: keskeistä periaatetta, jonka mukaan työsuhtee- tuksen tavoitteena on saada uudistus voimaan 9942: seen perustuvien ja ansioon suhteutettujen vuoden 1987 alusta. 9943: 9944: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985 9945: 9946: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 9947: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 282 9948: 9949: 9950: 9951: 9952: Till Riksdagens Herr Talman 9953: 9954: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ens andel av socialskyddsavgiftens totala avkast- 9955: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ning utgör årligen 2--3 o/o. 9956: den 13 juni 1985 tili vederbörande medlem av Arbetsgivarens sjukförsäkringsavgift har upp- 9957: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- burits såsom procentandel av det lönebelopp som 9958: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs- är underkastat förskottsuppbörd, utan någon 9959: mål nr 282: differentiering. 9960: Sedan år 1982 är den privata och offentliga 9961: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta sektorns socialskyddsavgifter differentierade, så 9962: för att uppbära socialskyddsavgifter av att betalningarna i genomsnitt belastar de offent- 9963: dem som för närvarande ersätter mänsk- liga arbetsgivarna mera än de privata. 9964: lig arbetskraft med maskiner? 9965: Arbetsgivarens barnbidragsavgift uppbärs inte 9966: räknat från 1. 11.198 5. 9967: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Möjligheten att ersätta arbetsgivarens löneba- 9968: anföra följande: serade socialskyddsavgifter med sådana former av 9969: finansiering som uppbärs på annan grund utred- 9970: Den i arbetsgivarens socialskyddsavgift ingå- des senast utförligare genom försorg av kommis- 9971: ende folkpensionsavgiften har sedan år 1973 sionen 1982 för frågor om socialskyddsavgifterna 9972: uppburits differentierad på basen av arbetsgiva- (kommittebetänkande 1983: 13 ). Såsom alternati- 9973: rens regelmässiga avskrivningar och av lönebelop- va finansieringssätt utredde kommissionen en på 9974: pet. Innevarande år utgör folkpensionsavgiften förädlingsvärde baserad avgift, den försäkrades 9975: på grundnivå 4,20 % av det lönebelopp som är premie, en på omsättning baserad avgift och 9976: underkastat förskottsuppbörd. Arbetsgivarens accis. Kommissionen kom i sitt betänkande tili 9977: folkpensionsavgift är dock högre än den förra, att bland de undersökta finansieringsalternativen 9978: om det är fråga om en affärsidkande, vid statsbe- skulie en på omsättning baserad avgift ha den 9979: skattningen skattskyldig arbetsgivare, som i skat- positivaste inverkan på den ekonomiska aktivite- 9980: tedeklarationen för senast verkstälida beskattning ten och sysselsättningen. De gynnsamma verk- 9981: gjort på anskaffningsutgifterna för förslitning ningarna skulle dock komma att bli bero av 9982: underkastade anläggningstiligångar, har uppgett omsättningsskattegrunden och av i viiken mån 9983: minst 10 och högst 30 % av det belopp som han man lyckas dämpa den inflationsimpuls som 9984: under samma skatteår har utbetalat i löner. förorsakas av kopplingen priser-löner tili följd av 9985: Folkpensionsavgiftens storlek är i detta fali arrangemanget. En eventuell övergång steg för 9986: 5,15 % . Överskrider beloppet av avskrivningarna steg i riktning mot omsättningsskatten bör alltså 9987: 30 o/o av det belopp som har betalats i löner, är förknippas med andra lösningar, som inverkar på 9988: avgiftens storlek innevarande år 5, 70 %. Diffe- inkomstfördelningen. 9989: rentieringen tiliämpas endast då beloppet av I sina beräkningar beträffande verkningarna av 9990: avskrivningarna överskrider 200 000 mk. Gränsen alternativa finansieringsarrangemang på totalpro- 9991: för avskrivningarna var tili en början 50 000 mk duktionen och sysselsättningen konstaterade 9992: men höjdes år 1982 tili 200 000 mk. kommissionen att en ändring av finansierings- 9993: Avsikten med differentieringen har varit att av strukturen därhän att den gynnar användningen 9994: kapitalintensiva företag uppbära en i relation tili av arbetskraft genom en sänkning av arbetskrafts- 9995: de betalade lönerna högre avgift än av arbets- kostnaderna och en överföring av kostnadstrycket 9996: kraftsintensiva företag. Genom differentiering på investeringspriserna skulle snarare medföra 9997: har man även försökt utjämna socialskyddsavgif- negativa följdverkningar på längre sikt. De even- 9998: tens relativa andel av företagens utgifter melian å tuella positiva verkningarna på sysselsättningen 9999: ena sidan stora och å andra sidan små och skulle vara kortvariga. Med beaktande av de 10000: medelstora företag. Den tiliämpade differentie- totalekonomiska synpunkterna vore de positivaste 10001: ringen är dock tämligen lindrig. Differentiering- resultaten tydligt förknippade med sådana alter- 10002: 1985 vp. - KK n:o 282 5 10003: 10004: nativ, i vilka arbetsgivarens direkta betalnings- baserar sig på arbetsförhållande och står i relation 10005: börda lättas. tili förtjänsten bör skötas med hjälp av lönebase- 10006: Korumissioneo utredde även möjligheterna att rade försäkringsavgifter. 10007: införa ett system med grundavdrag från soci- 10008: alskyddsavgiften, vilket skulle gynna de små Med beaktande av de krav som stälis på 10009: företagen. Främst på grund av administrativa intäkterna av arbetsgivarens socialskyddsavgift 10010: problem ansåg korumissioneo dock att ett sådant och av övriga utvecklingsobjekt, som hänför sig 10011: system inte kan förverkligas. tili skattestrukturen, har regeringen i anslutning 10012: I de utlåtanden som har avgetts om kommitte· tili statsförslaget för år 1986 föreslagit att arbets- 10013: betänkandet understöddes i regel kommissionens givarens folkpensions- och sjukförsäkringsavgifter 10014: rekommendation om att gradvis ersätta arbetsgi- skall uppbäras oförändrade i strukturellt avseen- 10015: varens lönebaserade socialskyddsavgifter med av- de. Regeringen kommer dock att tilisätta en 10016: gifter, baserade på omsätrningen. Ställningsta- kommission, som får tili uppgift att snarast 10017: gandena var dock av principiell narur, korumis- utreda frågan om en revidering av systemet med 10018: sioneo hade inte heller framlagt något detaljerat arbetsgivarens arbetslöshetsförsäkringspremie, så 10019: förslag om nödvändiga praktiska åtgärder. Ett att systemet skulie gynna den arbetskraftsintensi- 10020: flertal av dem som hade avgett utlåtanden fram- va företagsverksamheten, och framlägga förslag i 10021: höll dock socialförsäkringens centrala princip, saken. Regeringen avser att revideringen skali 10022: enligt viiken finansieringen av de förmåner som träda i kraft vid ingången av år 1987. 10023: 10024: Helsingfors den 8 oktober 1985 10025: 10026: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 10027: j 10028: j 10029: j 10030: j 10031: j 10032: j 10033: j 10034: j 10035: j 10036: j 10037: j 10038: j 10039: j 10040: j 10041: j 10042: j 10043: 1985 vp. 10044: 10045: Kirjallinen .kysymys n:o 283 10046: 10047: 10048: 10049: 10050: Alho: Israelin etujen valvomisesta luopumisesta 10051: 10052: 10053: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10054: 10055: Suomen ulkopolitiikassa on hyvin johdonmu- vaikutusvallastaan huolimatta ole tehnyt nopeasti 10056: kaisesti ja yksiselitteisesti Lähi-idän kysymysten voitavaansa suomalaisvankien vapauttamiseksi. 10057: osalta noudatettu aktiivista ja rauhantahtoista Suomen hallitus valvoo sellaisissa maissa kuten 10058: puolueettomuuspolitiikkaa. Suomi on sitoutunut Nigeriassa, jossa Israelilla ei ole omaa edustustoa, 10059: Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvos- Israelin etuja. Kun Israel menettelyllään Etelä- 10060: ton päätöksiin 242/67 ja 338/73. Suhteessa pa- Libanonin suomalaissotilaiden vangitsemisen yh- 10061: lestiinalaisiin Suomi on niin ikään noudattanut teydessä on asettanut kyseenalaiseksi Suomen 10062: varovaista keskitien linjaa. Palestiinalaisten va- ulkopolitiikan puolueettomuuden ja kyvyn toi- 10063: pautusjärjestöä PLO:ta on pidetty yhtenä merkit- mia rauhanturvaamisjoukoissa, tulisi Suomen 10064: tävänä palestiinalaisia edustav~a järjestönä. hallituksen myös tältä pohjalta tarkastella mah- 10065: Viime päivien tapahtumat antavat olettaa, että dollisuuksia valvoa Israelin etuja muissa maissa. 10066: Israelin tarkoituksena on muuttaa Etelä-Libano- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10067: nin turvallisuuspoliittista tilannetta itselleen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 10068: edullisemmaksi. Tarkoitus on nostaa SLA sopi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 10069: musosapuoleksi ja näin kiristää YK:ta. Samalla vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10070: on aiheutunut tilanne, jossa YK:n asemaa on 10071: vakavalla tavalla järkytetty ja asetettu turvalli- Millä perustein on aikanaan ryhdytty 10072: suutta valvovien YK-joukkojen - mukaan lu- valvomaan Israelin etua maissa, joissa 10073: kien suomalaiset YK-joukot - puolueettomuus Israelilla itsellään ei ole edustustoa, ja 10074: kyseenalaiseksi. milloin tästä tehtävästä aiotaan irtisa- 10075: Voidaan pitää todennäköisenä, että suomalais- noutua, johon vuoden 1985 touko-kesä- 10076: ten YK-sotilaiden vangitseminen ei tapahtunut kuun tapahtumat antavat selvän perus- 10077: Israelin tietämättä. Israel ei määräysvallastaan ja teen? 10078: 10079: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 10080: 10081: Arja Alho 10082: 10083: 10084: 10085: 10086: 4285006941 10087: 2 1985 vp. - KK n:o 283 10088: 10089: 10090: 10091: 10092: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10093: 10094: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa '' lähettäjävaltio voi siirtää vastaanottajavaltion 10095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hyväksymälle kolmannelle valtiolle etujensa ja 10096: olette 1. heinäkuuta 1985 päivätyn kirjeenne kansalaistensa etujen valvonnan''. 10097: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle Suojeluvaltion valinnassa käytettävä kansainvä- 10098: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Arja Alhon lispoliittinen arvosteluperuste on neutraalisuus 10099: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o konfliktin osapuoliin nähden. Suojeluvaltio toi- 10100: 283: mii yleensä varsin rajoitetuissa puitteissa ja lähin- 10101: Millä perustein on aikanaan ryhdytty nä konsuliasioiden parissa; se toimii välittäjänä ja 10102: valvomaan Israelin etua maissa, joissa passiivisena edunvalvojana. 10103: Israelilla itsellään ei ole edustustoa, ja Suojeluvaltiopyyntöön suostuminen on nor- 10104: milloin tästä tehtävästä aiotaan irtisa- maali diplomaattinen käytäntö. Toimiminen toi- 10105: noutua, johon vuoden 1985 touko-kesä- sen valtion edunvalvojana kolmannessa maassa 10106: kuun tapahtumat antavat selvän perus- on sopusoinnussa edellä mainitun kansainvälis- 10107: teen? poliittisen käytännön kanssa. Suomi toimii Neu- 10108: vostoliiton suojeluvaltiona Israelissa ja Israelin 10109: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- suojeluvaltiona Nigeriassa. Mainittakoon, että 10110: ti seuraavaa: esimerkiksi Ruotsi toimii Israelin suojeluvaltiona 10111: Diplomaattisia suhteita säätelevä Wienin kon- Tansaniassa. 10112: ventio vuodelta 1961 kodifioi ulkomaisten etujen Mitä tulee viimeaikaisiin tapahtumiin Libano- 10113: edustuksen kolmannen valtion kautta. Mainitun nissa, ne eivät anna aihetta toimenpiteisiin käsil- 10114: yleissopimuksen artiklan 45 (kohta c) mukaan lä olevassa asiassa. 10115: 10116: Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1985 10117: 10118: Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen 10119: 1985 vp. - KK n:o 283 3 10120: 10121: 10122: 10123: 10124: Tili Riksdagens Herr Talman 10125: 10126: I det syfte 37 § 1. mom. riksdagsordningen sina intressen och skyddet av sina medborgare åt 10127: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av tredje stat, som godtages av den mottagande 10128: den 1 juli 1985 tili vederbörande medlem av staten". 10129: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- Den internationelipolitiska bedömningsgrund 10130: dagsledamot Arja Alho undertecknade spörsmål som bör användas vid valet av skyddsmakt är 10131: nr 283: neutralitet i förhåliande tili parterna i konflikten. 10132: På vilka grunder började vi i ,tiden Skyddsmakten verkar i allmänhet inom mycket 10133: bevaka Israels intressen i Iänder där Israel snäva ramar och handhar närmast konsulära ären- 10134: inte har någon egen beskickning och när den; den verkar som förmedlare och passiv beva- 10135: ämnar vi avsäga oss denna uppgift, vilket kare av intressen. 10136: händelserna i maj-juni 1985 ger en klar Att bifalla en begäran att verka som skydds- 10137: anledning tili? makt är normal diplomatisk praxis. Att bevaka 10138: en annan stats intressen i tredje land harmonierar 10139: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt med ovan nämnda internationelipolitiska praxis. 10140: anföra följande: Finland är skyddsmakt för Sovjetunionen i Israel 10141: Wienkonventionen av år 1961 om diplomatis- och för Israel i Nigeria. Nämnas kan att Sverige 10142: ka förbindelser kodifierar representationen av t.ex. är Israels skyddsmakt i Tanzania. 10143: utländska intressen via tredje stat. Enligt artikel Vad beträffar den senaste tidens händelser i 10144: 45 punkt c i den nämnda konventionen "äger Libanon föranleder de inga åtgärder i föreliggan- 10145: den sändande staten anförtro tilivaratagandet av de ärende. 10146: 10147: Helsingfors den 18 juli 1985 10148: 10149: Utrikesminister Paavo Väyrynen 10150: 1985 vp. 10151: 10152: Kirjallinen kysymys n:o 284 10153: 10154: 10155: 10156: 10157: Rajamäki: Mielenterveystyön ja kansanterveystyön käyttökustannus- 10158: luonteisten hankkeiden toteuttamisesta yhteishankkeina 10159: 10160: 10161: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10162: 10163: Yhtenäisen valtionosuus- ja suunnittelujärjes- valiokunta kiinnitti huomiota useisiin kysymyk- 10164: telmän tavoitteena oli luoda maahan joustava siin. Mietinnössä todettiin mm.: " .... edellytys- 10165: sosiaali- ja terveydenhuollon koko tehtäväkoko- ten luominen mielenterveystyön ja kansan- 10166: naisuutta palveleva järjestelmä. Samalla kun val- terveystyön hankkeiden yhteistoteutukselle erilli- 10167: takunnalliset suunnitelmat korostavat eri toimin- sestä suunnittelusta huolimatta, jolloin muun 10168: tojen yhteistyön ja vuorovaikutuksen tärkeyttä, muassa käyttökustannusluonteiset hankkeet tulee 10169: vaikeuttaa suunnittelujärjestelmä käytännössä sen voida toteuttaa yhteishankkeena ilman perusta- 10170: toteuttamista. Erityisiä ongelmia ilmenee silloin, miskustannuskäsittel yä.'' 10171: kun kaksi käyttökustannusluonteista eli alle 10,7 Palvelujen tarkoituksenmukaisuuden eikä val- 10172: milj. markan hanketta pyritään taloudellisuuden tiontaloudenkaan kannalta ei voi olla perustel- 10173: sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden vuoksi tua, että lääninhallituksissa sekä palveluista vas- 10174: vhdistämään. Tavanomaisen läänikohtaisen käsit- taavissa kuntayksiköissä joudutaan miettimään 10175: telyn sijasta vaaramuu yhteistoteutus, jos yhteis- asian hoitamiseksi jopa kiinteistöosakeyhtiöiden 10176: kustannukset ratkaisevat käsittelyjärjestyksen. perustamista ja ongelman kiertämistä eri tavoin. 10177: Kustannukset yhdessä nimittäin usein ylittävät Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi- 10178: perustamiskustannushankkeen rajan. Tilanne vai- väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kun- 10179: keuttaa mm. mielenterveystyön sekä kansan- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 10180: terveystyön mutta yhtä lailla mm. sairaanhoidon vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10181: ;ekä avohoidon mielekkäiden ja toimintojen 10182: päällekkäisyyttä välttävien yhteishankkeiden to- Mihin nopeisiin toimenpiteisiin Halli- 10183: teutusta. tus aikoo ryhtyä, jotta mielenterveystyön 10184: ja kansanterveystyön käyttökustannus- 10185: Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös edus- luonteiset hankkeet voidaan toteuttaa ta- 10186: mnnan perustuslakivaliokunta käsitellessään loudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yh- 10187: ~duskunnan oikeusasiamiehen totmmnastaan teishankkeina ilman, että tämä estetään 10188: monna 1983 antamaa kertomusta (PeVM n:o mahdollisella yhteiskustannusten aiheut- 10189: L/85 vp. ). Mielisairaanhoidon tilaa käsitellessään tamaila perustamiskustannuskäsittelyllä? 10190: 10191: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 10192: 10193: Kari Rajamäki 10194: 10195: 10196: 10197: 10198: i28500703A 10199: 2 1985 vp. - KK n:o 284 10200: 10201: 10202: 10203: 10204: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10205: 10206: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa suuden, jossa on kuitenkin selvitettävä eri toi- 10207: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mintojen ja toteuttajien osuudet hankkeesta. 10208: olette 14 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- Jokaisen kunnan ja kuntainliiton on erikseen 10209: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tehtävä päätös hankkeen alistamisesta valtion 10210: omaiselle jäsenelle jäljennöken kansanedustaja viranomaisen hyväksyttäväksi. Valtion viranomai- 10211: Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- nen antaa kaikille hankkeessa mukana oleville 10212: sestä n:o 284: kunnille ja kuntainliitoille erikseen asiaa koskevat 10213: päätökset.'' 10214: Mihin nopeisiin toimenpiteisiin Halli- Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan ra- 10215: tus aikoo ryhtyä, jotta mielenterveystyön kennushankkeiden fyysinen sijoittaminen samaan 10216: ja kansanterveystyön käyttökustannus- yhteyteen mahdollisuuksien mukaan on toimin- 10217: luonteiset hankkeet voidaan toteuttaa ta- nallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Sosiaali- ja 10218: loudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yh- terveydenhuollon rakennushankkeiden käsittely 10219: teishankkeina ilman, että tämä estetään valtion viranomaisissa on erilainen riippuen siitä, 10220: mahdollisella yhteiskustannusten aiheut- onko kyseessä käyttökustannus- vai perustamis- 10221: tamaila perustamiskustannuskäsittelyllä? kustannushanke. Hankkeen luonteen määrää sen 10222: kustannusarvio. Jos hankkeesta aiheutuvat kus- 10223: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tannukset ovat yli 10,5 milj. markkaa, sitä käsi- 10224: ti seuraavaa: tellään perustamiskustannushankkeena. Kustan- 10225: Sosiaali- ja terveysm1msteno on antanut nusten jäädessä alle 10,5 milj. markan hanketta 10226: 21.12.1983 ohjeet kunnille ja kuntainliitoille käsitellään käyttökustannushankkeena. 10227: sosiaali- ja terveydenhuollon perustamiskustan- Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu- 10228: nushankkeita koskevista asiakirjoista. Näissä oh- kaan nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon 10229: jeissa todetaan muun muassa: suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä sinänsä ei 10230: ''Jos useita SVOL:n piiriin kuuluvia toimintoja aseta esteitä kuntien esittämien hankkeiden to- 10231: varten toteutetaan yhteishanke, valtakunnallisissa teuttamiselle taloudellisesti ja tarkoituksenmu- 10232: suunnitelmissa määriteltyä perustamiskustannus- kaisesti. Kuntien esittämien rakennushankkeiden 10233: hankkeiden markkarajaa sovelletaan koko hank- toteuttamisen ajankohta riippuu kuitenkin siitä, 10234: keeseen. Näin myös silloin, kun kyseessä on kuinka paljon po. tarkoitukseen on kulloinkin 10235: usean kunnan tai kuntainliiton yhteishanke. osoitettavissa voimavaroja, mikä ratkaistaan vuo- 10236: Hankkeen asiakirjat muodostavat yhden kokonai- sittain tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä. 10237: 10238: Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1985 10239: 10240: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 10241: 1985 vp. - KK n:o 284 3 10242: 10243: 10244: 10245: 10246: Tili Riksdagens Herr Talman 10247: 10248: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gör en helhet, där dock de olika funktionernas 10249: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av och parternas andelar i projektet skall utredas. 10250: den 14 juni 1985 tili vederbörande medlem av Varje kommun och kommunalförbund skall skilt 10251: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- fatta beslut om att underställa en statlig myndig- 10252: dagsman Rajamäki undertecknade spörsmål nr het projektet för godkännande. Den statliga 10253: 284: myndigheten utfärdar beslut i ärendet skilt åt 10254: alla de kommuner och kommunalförbund som 10255: Vilka snabba åtgärder ämnar Rege- deltar i projektet. 10256: ringen vidta för att projekt av driftskost- Att rent fysiskt i mån av möjlighet placera 10257: nadsnatur inom det mentalhygieniska ar- byggnadsprojekten inom social- och hälsovårdens 10258: betet och hälsovårdsarbetet skall kunna förvaltningsområde i ett sammanhang är motive- 10259: göras på ett ekonomiskt och ändamålsen- rat såväl i funktionellt som ekonomiskt hänseen- 10260: ligt sätt i form av gemensamma projekt, de. De statliga myndigheterna behandlar social- 10261: utan att detta förhindras genom att kost- och hälsovårdens byggnadsprojekt olika, beroen- 10262: naderna eventuellt behandlas som an- de på om frågan gäller ett driftskostnads- eller ett 10263: läggningskostnader på grund av att kost- anläggningskostnadsprojekt. Projektets natur be- 10264: naderna är gemensamma? stäms av kostnadsförslaget. Är kostnaderna för 10265: projektet över 10,5 milj. mk behandlas det såsom 10266: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ett anläggnir.:J.gskostnadsprojekt. Stannar kost- 10267: mföra följande: naderna under 10,5 milj. mk behandlas projektet 10268: Social- och hälsovårdsministeriet gav såsom ett driftskostnadsprojekt. 10269: 21.12.1983 kommunerna och kommunalförbun- Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp- 10270: :len anvisningar om handlingar rörande anlägg- fattning utgör inte det nuvarande systemet för 10271: lingskostnadsprojekt. 1 dessa anvisningar konsta- planering av och statsandelar för social- och 10272: :eras bl.a.: hälsovården i sig något hinder för att de projekt 10273: Om ett gemensamt projekt för flera olika som kommunerna föreslår skall kunna genom- 10274: unktioner, som faller inom ramen för plane- föras på ett ekonomiskt och ändamålsenligt sätt. 10275: ings- och statsandelslagen, genomförs, tillämpas Den tidpunkt då de av kommunerna föreslagna 10276: :Ien markbeloppgräns för anläggningskostnads- byggnadsprojekten kan förverkligas är dock be- 10277: )tojekt som angivits i de riksomfattande planer- roende av vilka resurser som vid varje tidpunkt 10278: la på hela projektet. Så förfars även i fråga om kan anvisas för ifrågavarande ändamål. Detta 10279: )fojekt som är gemensamma för flera kommuner avgörs i sin tur årligen i samband med behand- 10280: :ller kommunalförbund. Projekthandlingarna ut- lingen av statsförslaget. 10281: 10282: Helsingfors den 19 augusti 1985 10283: 10284: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 10285: 1985 vp. 10286: 10287: Skriftligt spörsmål nr 285 10288: 10289: 10290: 10291: 10292: Stenbäck m.fl.: Om makars önskemål om att mantalsskrivas i olika 10293: kommuner 10294: 10295: 10296: Tili Riksdagens Herr Talman 10297: 10298: Den alit snabbare samhälisutvecklingen under samma hemmet är där resten av familjen bor. Så 10299: de senaste 30-40 åren har lett tili att befolk- behöver dock ingaluoda vara faliet, utan det kan 10300: ningsrörelserna elier flyttning från en ort tili en finnas skäl som gör, att ena maken stannar kvar 10301: annan har blivit alimännare. Likaså har det i och inte flyttar med resten av familjen. En 10302: många fali lett tili att makar och andra familje- tvångsförflyttning av mantalsskrivningsort i såda- 10303: medlemmar har varit bosatta i olika kommuner. na fali måste anses strida mot andan i RF 7 §, 10304: Emeliertid har det från mantalsskrivningsmyn- även om det inte strider mot dess bokstav. 10305: digheternas sida fortsättningsvis funnits en aktiv Med tanke på att det inte kan anses finnas 10306: strävan att hänföra makar tili samma bostads- sådana starka samhälisintressen som talar för 10307: kommun och mantalsskrivningskommun. I vissa tvångsförflyttning av mantalsskrivningskommun, 10308: fali har detta lett tili svårigheter för endera i synnerhet om personen under en lång period 10309: maken, dvs. den som mot sin vilja blivit flyttad varit bosatt i samma kommun, borde större vikt 10310: från en mantalsskrivningskommun tili en annan. tilimätas vederbörande persons egna önskemål. 10311: Orsakerna tili att makar bosatt sig i olika kom- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 10312: muner kan vara många, men oftast är de av ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 10313: sådan privat natur, som myndigheterna rimligen ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 10314: inte kan ha varken rätt elier intresse av att följande spörsmål: 10315: ingripa i. 10316: Dessutom finns det exempel på sådana fali, Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 10317: där ena makan tilisammans med barn är bosatt för att större hänsyn skali kunna tas tili 10318: på en ort, och den andra maken ensam bor kvar i makars önskemål om att mantalsskrivas i 10319: en kommun, som han/hon varit mantalsskriven i olika kommuner, i synnerhet om en 10320: hela sitt liv, men myndigheterna har tvångsför- tvångsförflyttning innebär att en lång- 10321: flyttat personens mantalsskrivningskommun mot varig vistelse i en kommun avbryts? 10322: personens vilja med motiveringen att det gemen- 10323: Helsingfors den 13 juni 1985 10324: 10325: Pär Stenbäck Ole Norrback 10326: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 10327: Elisabeth Rehn 10328: 10329: 10330: 10331: 10332: 4285008170 10333: 2 1985 vp. -- ~ n:o 285 10334: 10335: Kirjallinen kysymys n:o 285 Suomennos 10336: 10337: 10338: 10339: 10340: Stenbäck ym.: Aviopuolisoiden toivomuksesta olla henkikirjoilla eri 10341: kunnissa 10342: 10343: 10344: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10345: 10346: Viimeisten 30--40 vuoden aikana tapahtunut olla, vaan voi olla syitä, joiden johdosta toinen 10347: yhä nopeampi yhteiskuntakehitys on johtanut puolisoista jää entiselle paikkakunnalleen eikä 10348: siihen, että väestön liikkuminen tai muutto paik- muuta muun perheen mukana. Tämänlaatuisen 10349: kakunnalta toiselle on tullut yleisemmäksi. Tämä henkikirjoituspaikan pakkomuuttamisen täytyy 10350: on monessa tapauksessa johtanut siihen, että tällaisissa tapauksissa olla ristiriidassa hallitus- 10351: aviopuolisot ja muut perheenjäsenet ovat asuneet muodon 7 §:n hengen, joskaan ei kirjaimen 10352: eri kunnissa. Henkikirjoitusviranomaiset ovat kanssa. 10353: kuitenkin jatkuvasti aktiivisesti pyrkineet kirjaa- Otettaessa huomioon, ettei voida katsoa olevan 10354: maan aviopuolisot samaan asuinkuntaan ja hen- niin vahvoja yhteiskunnan etuja, jotka puoltaisi- 10355: kikirjoituskuntaan. Eräissä tapauksissa tämä on vat henkikirjoituskunnan muuttamista, erityisesti 10356: aiheuttanut vaikeuksia toiselle aviopuolisolle, ts. jos henkilö on kauan asunut samassa kunnassa, 10357: sille, joka vastoin tahtoaan on siirretty henkikir- tulisi antaa enemmän painoa kyseisen henkilön 10358: joituskunnasta toiseen. Syyt siihen, että avio- omille toivomuksille. 10359: puolisot asuvat eri kunnissa, voivat olla monet, 10360: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10361: mutta usein ne ovat siinä määrin henkilökohtai- 10362: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 10363: set, ettei viranomaisilla kohtuudella ole oikeutta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 10364: tai aihetta puuttua niihin. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10365: Sitä paitsi on esimerkkejä tapauksista, joissa 10366: toinen aviopuoliso ja lapset asuvat tietyllä paik- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 10367: kakunnalla ja toinen aviopuoliso asuu yksin kun- ryhtyä, jotta aviopuolisoiden toivomukset 10368: nassa, jossa hän on ollut henkikirjoitettuna koko tulla henkikirjoitetuiksi eri kuntiin otet- 10369: elämänsä ajan, mutta viranomaiset ovat muutta- taisiin huomioon nykyistä enemmän 10370: neet hänen henkikirjoituskuntansa vastoin hänen etenkin, kun pakkomuutto merkitsee pit- 10371: tahtoaan perustellen tätä sillä, että yhteinen koti käaikaisen samassa kunnassa asumisen 10372: on siellä, missä muu perhe asuu. Näin ei tarvitse keskeytymistä? 10373: 10374: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1985 10375: 10376: Pär Stenbäck Ole Norrback 10377: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 10378: Elisabeth Rehn 10379: 1985 vp. - KK n:o 285 3 10380: 10381: 10382: 10383: 10384: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10385: 10386: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nonaloilla tehtäviin kotipaikkapäätöksiin, esimer- 10387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kiksi verotuksessa ja kunnallishallinnossa. Väes- 10388: olette 13 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- tökirjanpidon päätöksillä on kuitenkin tosiasial- 10389: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- lista merkitystä varsinkin niillä hallinnonaloilla, 10390: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja joissa päätöksenteko tapahtuu massahallintome- 10391: Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta nettelynä automaattista tietojenkäsittelyä hyväk- 10392: kysymyksesta n:o 285: sikäyttäen. Tämän johdosta on välttämätöntä, 10393: että henkilön kotipaikan määrää viranomainen 10394: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo soveltamalla lainsäädännön asianomaisia sään- 10395: ryhtyä, jotta aviopuolisoiden toivomukset nöksiä. Ellei näin olisi, voitaisiin kotipaikkaa 10396: tulla henkikirjoitetuiksi eri kuntiin otet- koskevilla spekulaatioilla aiheuttaa vääristymiä 10397: ta.tsHn huomioon nykyistä enemmän toisaalta kuntien verotulojen ja toisaalta kuntien 10398: etenkin, kun pakkomuutto merkitsee menojen, esimerkiksi vanhustenhuollosta aiheu- 10399: pitkäaikaisen samassa kunnassa asumisen tuvien menojen, väliseen suhteeseen. Lisäksi 10400: keskeytymistä? kunnan henkikirjoitettujen asukkaiden luku on 10401: myös eräänä perusteena useita valtiolta kunnille 10402: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maksettavia avustuksia määrättäessä. Henkilön 10403: ti seuraavaa: omille henkikirjoituspaikkaa koskeville toivo- 10404: Väestökirjoihin merkitään henkilön kulloinen- muksille ei näin ollen voida antaa asiassa merki- 10405: kin kotipaikka sekä tammikuun 1 päivän olosuh- tystä. 10406: teiden mukainen kotipaikka eli henkikirjoitus- Hallitus antoi vuoden 1972 valtiopäivillä edus- 10407: paikka. Kotipaikka ja henkikirjoituspaikka rat- kunnalle esityksen väestökirjalain 9 §:n 1 mo- 10408: kaistaan samojen väestökirjalain 9 ja 10 §:n ai- mentin muuttamiseksi. Syynä tähän oli se, että 10409: neellisoikeudellisten säännösten mukaan, jotka tuolloin pelättiin edellä mainittua säännöstä tul- 10410: koskevat kotipaikan määräytymistä. Kotipaikkaa kittavan niin ahtaasti, että aviopuolisoilla saattai- 10411: koskeva päätös tehdään siinä tilanteessa, jolloin si olla eri kotipaikka vain silloin, kun he asuvat 10412: henkilö on tehnyt muuttoilmoituksen. Rekisteri- välien rikkoutumisen vuoksi erillään. Esitys kui- 10413: toimiston tekemään kotipaikkapäätökseen saa ha- tenkin peruutettiin sen jälkeen kun korkein hal- 10414: kea muutosta vain asianomainen henkilö. Henki- linto-oikeus oli antanut ensimmäiset päätöksen- 10415: kirjoitus toimitetaan vuosittain. Henkikirjoitus- sä, joissa väestökirjalain 9 §:n 1 momenttia sovel- 10416: paikkaa koskevasta ratkaisusta voi asianomaisen lettiin. Päätöksistä voitiin todeta, että säännöstä 10417: henkilön lisäksi valittaa se kunta, jonka etua asia ei tulkittu niin ahtaasti kuin hallituksen esitystä 10418: saattaa koskea. annettaessa oli otaksuttu. 10419: Kotipaikkaan ja henkikirjoituspaikkaan liittyy 10420: useita oikeusvaikutuksia. Monet etuudet, esimer- Nykyisin väestökirjalain 9 §:n 1 momentin 10421: kiksi terveyspalvelut ja sairaanhoitopalvelut, ovat tulkinnassa tuskin on enää tässä suhteessa epäsel- 10422: tarjolla ensisijaisesti niille henkilöille, joilla on vyyttä. Niissä tapauksissa, joissa henkilöllä on 10423: kunnassa kotipaikka. Vastaavasti useat velvolli- asunto useassa kunnassa, katsotaan hänellä pää- 10424: suudet, kuten velvollisuus maksaa kunnallisveroa sääntöisesti olevan varsinainen asunto ja koti 10425: henkilökohtaisista tuloista, kohdistuvat kotikun- siellä, missä hänellä on aviopuolisonsa ja lastensa 10426: taan. Verotuslain (482/58) 34 §:n 4 momentin kanssa yhteinen koti. Kuitenkin, jos yhteistä 10427: mukaan verovelvollisen henkilön kotikunnaksi kotia ei ole, tai jos aviopuolisoiden asunnot ovat 10428: katsotaan se kunta, missä hänet verovuoden alus- tässä suhteessa samanarvoiset, aviopuolisoiden 10429: sa on ollut henkikirjoitettava. kotipaikka määräytyy pääasiallisen oleskelun pe- 10430: Väestökirjanpidossa tehtävillä päätöksillä hen- rusteella. Yhteinen asunto on ensisijainen, mutta 10431: kilön kotipaikasta ja henkikirjoituspaikasta ei ei välttämätön peruste aviopuolisoiden kotipai- 10432: tosin ole sitovia oikeusvaikutuksia muilla hallin- kan määräämisessä. 10433: 4 1985 vp. - KK n:o 285 10434: 10435: Rekisteritoimistoissa tehdään kotipaikkapää- useimpia kotipaikkapäätöksiä tehtäessä paastaan 10436: töksiä vuosittain niin runsaasti, ettei kutakin oikeaan lopputulokseen ilman lääninoikeudelle 10437: tapausta voida selvittää kovin yksityiskohtaisesti. tehtävän alistuksen tai valituksen käyttöä. 10438: Tämän vuoksi on välttämätöntä, että lainsäädän- Edellä esitetyn perusteella katson, ettei as1a 10439: nössä on ilmaistu ne perusteet, joita noudattaen anna puoleltani aihetta toimenpiteisiin. 10440: 10441: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985 10442: 10443: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 10444: 1985 vp. -- RJC n:o 285 5 10445: 10446: 10447: 10448: 10449: Till Riksdagens Herr Talman 10450: 10451: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kommunalförvaltningen. De beslut som fattas 10452: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av vid folkbokföringen har likväl faktisk betydelse 10453: den 13 juni 1985 till vederbörande medlem av speciellt inom de förvaltningsområden där be- 10454: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- slutsfattandet sker genom ett likformigt förfaran- 10455: dagsman Pär Stenbäck m.fl. undertecknade de i stor skala med utnyttjande av ADB. Av 10456: spörsmål nr 285: denna anledning är det nödvändigt att myndig- 10457: heterna fastställer en persons hemort genom 10458: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta tillämpning av behöriga stadganden i lagstift- 10459: för att större hänsyn skall kunna tas till ningen. Om så inte vore fallet, kunde genom 10460: makars önskemål om att mantalsskrivas i spekulationer angående hemorten snedvridningar 10461: olika kommuner, i synnerhet om en uppstå i förhållandet mellan å ena sidan kommu- 10462: tvångsförflyttning innebär att en långva- nernas intäkter av beskattningen och å andra 10463: rig vistelse i en kommun avbryts? sidan kommunernas utgifter, t.ex. de utgifter 10464: som åldringsvården föranleder. Dessutom utgör 10465: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt antalet mantalsskrivna personer i en kommun en 10466: anföra följande: av grunderna vid fastställandet av många av de 10467: I befolkningsböckerna antecknas den hemort statsunderstöd som betalas till kommunerna. En 10468: en person för tillfället har samt hans hemort persons egna önskemål beträffande mantalsskriv- 10469: enligt förhållandena den 1 januari, dvs. mantals- ningsorten kan sålunda inte tillmätas betydelse i 10470: skrivningsorten. Hemorten och mantalsskriv- sammanhanget. 10471: ningsorten fastställs enligt samma materiellträtts- Regeringen avlät under 1972 års riksdag en 10472: liga stadganden i 9 och 10 §§ i lagen om proposition till riksdagen med förslag till ändring 10473: befolkningsböcker som gäller för fastställande av av 9 § 1 mom. lagen om befolkningsböcker. 10474: hemort. Hemorten bestäms på basen av den Otsaken till detta var att det då befarades att 10475: flyttningsanmälan som personen gjort. I register- ovan nämnda stadgande skulle toikas så snävt, 10476: byråns beslut om hemort får ändring sökas en- att makar kunde ha olika hemort endast i sådana 10477: dast av vederbörande person. Mantalsskrivning fall då de på grund av osämja bor åtskilda. 10478: förrättas årligen. Rätt att anföra besvär över Propositionen återtogs likväl sedan högsta 10479: beslut om mantalsskrivningsort har förutom ve- fårvaltningsdomstolen hade avkunnat de första 10480: derbörande person även den koinmun vars intres- besluten där 9 § 1 mom. lagen om befolknings- 10481: se mantalsskrivningen kan beröra. böcker tillämpades. På grundval av besluten kan 10482: Hemorten och mantalsskrivningsorten har konstateras att stadgandet inte har tolkats så 10483: många rättsverkningar. Många förmåner, t.ex. snävt som det befarades då regeringspropositio- 10484: hälso- och sjukvårdsservicen får i första hand nen avläts. 10485: utnyttjas av sådana personer som har sin hemort i Numera råder det knappast några oklarheter 10486: kommunen. På samma sätt hänför sig många härvidlag angående tolkningen av 9 § 1 mom. 10487: skyldigheter till hemkommunen, såsom skyldig- lagen om befolkningsböcker. I sådana fall då en 10488: heten att betala kommunalskatt på den person- person har sin bostad i flere kommuner anses det 10489: liga inkomsten. Enligt 34 § 4 mom. beskatt- i regel att hans egentliga bostad och hem är där 10490: ningslagen (4821 58) betraktas som skattskyldig han tillsammans med maka och barn har ett 10491: persons hemkommun den kommun där han i gemensamt hem. Om ett gemensamt hem likväl 10492: början av skatteåret hade bort mantalsskrivas. inte finns eller om makarnas bostäder i detta 10493: De beslut som vid folkbokföringen fattas om avseende är likvärdiga, bestäms makarnas hemort 10494: en persons hemort och mantalsskrivningsort har på basen av den huvudsakliga vistelsen. 10495: visserligen inga bindande rättsverkningar för de Den gemensamma bostaden utgör den primä- 10496: beslut om hemort som fattas på de övriga ra grunden vid fastställandet av makarnas bern- 10497: förvaltningsområdena, t.ex. beskattningen och on, men den utgör ingen ovillkorlig grund. 10498: 6 1985 vp. - KK n:o 285 10499: 10500: Vid registerbyrån fattas årligen beslut angåen- lösningar vid fattandet av beslut om personers 10501: de hemort i så stor omfattning att de enskilda hemort, utan att man behöver underställa ären- 10502: fallen inte i detalj kan utredas. Av denna orsak är det länsrätt eller tillgripa besvär. Med stöd av vad 10503: det nödvändigt att i lagstiftningen anges de ovan anförts anser jag att ärendet inte föranleder 10504: grunder som i de flesta fallen leder till riktiga några åtgärder från min sida. 10505: 10506: Helsingfors den 8 oktober 1985 10507: 10508: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 10509: 1985 vp. 10510: 10511: Kirjallinen kysymys n:o 286 10512: 10513: 10514: 10515: 10516: Rantanen ym.: Taudinmäärityksen poistamisesta työnantajalle me- 10517: nevästä lääkärintodistuksesta 10518: 10519: 10520: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10521: 10522: Lääkintöhallitus on yleiskirjeellään n:o 1673/ esteitä palkan maksamiseen sairasloman ajalta. 10523: 24.1.1979 määrännyt muun ohella, että työnan- Diagnoosi tai siihen verrattavissa olevat merkin- 10524: tajalta haettavaa sairaslomaa varten annettavan nät on jätettävä pois paitsi niissä tapauksissa, 10525: lääkärintodistuksen tulee sisältää potilaan henki- joissa potilas todistettavasti itse muuta on pyytä- 10526: lötiedot, sairasloman pituus, diagnoosi tai siinä nyt." 10527: tapauksessa, että potilas erityisesti pyytää diag- Sen sijaan että lääkintöhallitus olisi tämän 10528: noosin jätettäväksi mainitsematta, ilmoitus siitä, hyvin perustellun kirjeen johdosta ohjeitaan 10529: että sairauden tai vamman laadun perusteella ei muuttanut, se on 14.12.1983 kirjeellään n:o 10530: ole säädettyjä esteitä palkan maksamiseen sairas- 1835/02/83 (osastopäällikkö Paula Kukkonen ja 10531: loman ajalta, sekä potilaan henkilöllisyyden var- lääkintölakimies Harri Skog) korostanut taudin- 10532: mistamiseksi hänen nimikirjoituksensa. määrityksen lääkärintodistukseen merkitsemistä, 10533: Kohta tämän yleiskirjeen mentyä lääkäreille jota salassapitovelvollisuuden kannalta on käsitel- 10534: kirjoitti Valkeakosken aluesairaalan kl. naisten- ty vielä siten, että on todettu lääkärintodistus 10535: tautien erikoislääkäri Mats Lenck lääkintöhalli- luovutettavaksi työntekijälle 1potilaalle, jonka 10536: tukselle kirjeen (12.4.1979), jossa Lenck kiinnitti tehtävänä on todistuksen edelleen toimittaminen 10537: lääkintöhallituksen huomiota yleiskirjeen puhee- työnantajalle. Tähän viitaten lääkintöhallitus sa- 10538: na olevaan kohtaan ja totesi, että ohje johtaa notussa kirjeessään katsoo, ettei terveydenhuol- 10539: hyvien tapojen ja eettisten periaatteiden vastai- lon ammattihenkilö riko salassapitovelvollisuut- 10540: seen toimintaan, koska potilas lääkärintodistuk- taan, koska hän antaa todistuksen potilaalleen 10541: sen kirjoitustavasta johtuen joutuu kertomaan eikä suoraan potilaan työnantajalle. 10542: sairautensa laadun työnantajalle, vaikka se ei ole Lääkintöhallituksen menettely tuntuu käsittä- 10543: sairausajan palkan maksamisen edellytys. Lenckin mättömältä ja täysin tarpeettomalta, kun otetaan 10544: kirjeen mukaan potilaat ovat usein niin jännitty- huomioon, ettei sairausajan palkan maksaminen 10545: neitä, etteivät huomaa tai uskalla puuttua lääkä- ole sidottu diagnoosiin vaan työntekijän sairau- 10546: rintodistuksen kirjoitustapaan, minkä vuoksi teen yleensä. Näin ollen työnantajalla ei ole 10547: useimmiten ne sisältävät diagnoosin. Kun lääkä- mitään tarvetta saada tietää potilaan sairautta. 10548: rintodistukset työnantajan käytössä joutuvat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10549: usein sellaisten henkilöiden käsiteltäväksi, joilla tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 10550: ei ole salassapitovelvollisuutta, potilaan sairautta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 10551: koskevat tiedot saattavat joutua sivullisten tie- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10552: toon, ja myös työnantajan käyttäytymiseen työn- 10553: tekijäänsä kohtaan saattaa vaikuttaa tieto työnte- Mihin työntekijöiden oikeusturvaa pa- 10554: kijän sairauden laadusta. Lenck ehdotti, että rantaviin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 10555: lääkintöhallitus muuttaisi sanotun kirjeensä oh- ryhtyä taudinmäärityksen poistamiseksi 10556: jetta seuraavasti: "Ilmoitus siitä, että sairauden työnantajalle menevästä lääkärintodistuk- 10557: tai vamman laadun perusteella ei ole säädettyjä sesta? 10558: 10559: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 10560: 10561: Jorma Rantanen Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen 10562: Kerttu Törnqvist Reijo Lindroos Pekka Myllyniemi 10563: 10564: 428500704B 10565: 2 1985 vp. - KK n:o 286 10566: 10567: Anna-Liisa Piipari Pentti Lahti-Nuuttila Paula Eenilä 10568: Liisa Jaakonsaari Jussi Ranta Jouko Skinnari 10569: Arja Alho Tuulikki Hämäläinen Timo Laaksonen 10570: Risto Ahonen Pekka Leppänen Martti Lähdesmäki 10571: Antti Kalliomäki Seppo Tikka Kari Rajamäki 10572: Pertti Hietala Peter Muurman Pirjo Ala-Kapee 10573: Pekka Starast Paavo Lipponen Kalle Könkkölä 10574: Ville Komsi Mats Nyby Reino Paasilinna 10575: 1985 vp. - KK n:o 286 3 10576: 10577: 10578: 10579: 10580: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10581: 10582: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa laisten terveydentilasta. Tämä tieto saadaan pää- 10583: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sääntöisesti lääkärintodistuksista ja -lausunnoista. 10584: olette 14 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- Hallitus pitää tärkeänä, että työnantaja saa 10585: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- harkitessaan mm. sairausloman ajalta maksetta- 10586: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja vaa palkkaa riittävästi tietoja asianmukaisen rat- 10587: Rantasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- kaisunsa tekemiseksi. Riittämättömät tiedot saat- 10588: myksestä n:o 286: tavat aiheuttaa väärinkäsityksiä työnantajan ta- 10589: holta, ja työntekijä saattaa jopa menettää tällöin 10590: Mihin työntekijöiden oikeusturvaa pa- hänelle kuuluvan edun. Tämän vuoksi on pidet- 10591: rantaviin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tävä työntekijän edun mukaisena taudinmääri- 10592: ryhtyä taudinmäärityksen poistamiseksi tyksen merkitsemistä lääkärintodistukseen. Lää- 10593: työnantajalle menevästä lääkärintodistuk- kärin tulee vähänkin epäselvissä tapauksissa sel- 10594: sesta? vittää asia potilaalleen, joka voi tämän jälkeen 10595: punnita itse taudinmäärityksen todistukseen 10596: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- merkitsemisen etuja ja haittoja. Luonnollisesti 10597: ti seuraavaa: lääkärin tulee tässäkin noudattaa potilaansa tah- 10598: Lääkintöhallitus on 24.3.1982 antanut ohjekir- toa. 10599: jeessään lääkäreille yleiset ohjeet lääkärintodis- Edellä mainittuun viitaten hallitus ei pidä 10600: tuksista ja -lausunnoista. Kuten tässä ohjekirjees- asianmukaisena muuttaa nykyistä käytäntöä ja 10601: sä on mainittu, edellyttävät tuomioistuinten, lääkintöhallituksen asiasta antamia ohjeita. Halli- 10602: viranomaisten ja muiden päätöksentekijäin rat- tus pitää tärkeänä, että lääkintöhallitus edelleen 10603: kaisut yhä useammin lääketieteelliseen asiantun- sopivissa yhteyksissä korostaa lääkärin potilaal- 10604: temukseen perustuvaa tietoa yksityisten kansa- leen tilanteesta antaman informaation tärkeyttä. 10605: 10606: Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1985 10607: 10608: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 10609: 4 1985 vp. - KK n:o 286 10610: 10611: 10612: 10613: 10614: Till Riksdagens Herr Talman 10615: 10616: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Regeringen anser det viktigt att arbetsgivaren, 10617: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av då han t.ex. skall pröva frågan om erläggande av 10618: den 14 juni 1985 till vederbörande medlem av lön under sjukledighet, får tillräckliga uppgifter 10619: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- för ett riktigt beslut. Otillräckliga uppgifter kan 10620: dagsman Rantanen m.fl. undertecknade spörs- föranleda missförstånd på arbetsgivarhåll och det 10621: mål nr 286: kan t.o.m. leda till att arbetstagaren förlorar en 10622: förmån, som han är berättigad till. Av denna 10623: Vilka åtgärder för ett förbättrat rätts- anledning bör det anses ligga i arbetstagarens 10624: skydd för arbetstagare har Regeringen för intresse att diagnosen antecknas på läkarintyget. 10625: avsikt att vidta, så att antecknandet av Läkaren bör i alla de fall, som är det minsta 10626: diagnos slopas på det läkarintyg som oklara, utreda saken för sin patient, som därefter 10627: skickas tili arbetsgivaren? själv kan överväga fördelarna och nackdelarna av 10628: att diagnosen antecknas i läkarintyget. Naturligt- 10629: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt vis skall läkaren även i denna fråga följa sin 10630: anföra följande: · patients önskan. 10631: Medicinalstyrelsen gav i ett cirkulär 24.3.1982 Med hänvisning till det som redan nämndes, 10632: läkarna allmänna anvisningar om läkarintyg och anser regeringen det inte vara påkallat att ändra 10633: -utlåtanden. Såsom det nämndes i ifrågavarande rådande praxis eller de anvisningar medicinalsty- 10634: cirkulär, förutsätter avgöranden av domstolar, relsen har utfärdat i ärendet. Regeringen anser 10635: myndigheter och andra beslutsfattare allt oftare det viktigt att medicinalstyrelsen alltjämt i lämp- 10636: sådana uppgifter om enskilda medborgares hälso- liga sammanhang betonar vikten av den informa- 10637: tillstånd som baserar sig på medicinsk sakkun- tion om saken som läkaren ger sin patient. 10638: skap. Dylika uppgifter erhålls i regel genom 10639: läkarintyg och -utlåtanden. 10640: 10641: Helsingfors den 19 augusti 198 5 10642: 10643: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 10644: 1985 vp. 10645: 10646: Kirjallinen kysymys n:o 287 10647: 10648: 10649: 10650: 10651: Stenbäck ym.: Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta 10652: 0, 7 % :iin BKT:sta 10653: 10654: 10655: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10656: 10657: Suomen ulkopoliittisen uskottavuuden ja kan- hin kuuluvien ohjelmamaiden kanssa tulisi lisätä. 10658: sainvälisillä foorumeilla tehtyjen sitoumusten Lisääntyvä monenvälinen apu tulisi enenevässä 10659: kannalta on välttämätöntä, että kehitysyhteis- määrin ohjata YK-järjestelmän kautta, erityisesti 10660: työmäärärahamme nostetaan 0, 7 % :iin BKT:sta. UNICEFille, UNDP:lle sekä IFAD:lle. 10661: Toivomme, että Hallitus mahdollisimman Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10662: pian antaa tämänsisältöisen lakiehdotuksen edus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 10663: kunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 10664: Lakiehdotuksen turvaama tasainen kasvuvauhti senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10665: mahdollistaa kehitysyhteistyön nykyistä parem- 10666: man suunnitelmallisuuden. • Kehitysyhteistyön Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 10667: laadun parantamiseksi on myös tärkeää, että ryhtyä, jotta kehitysyhteistyötä koskeva 10668: eduskunnalle annetaan vuosittain kertomus kehi- lakiehdotus annettaisiin eduskunnalle 10669: tysyhteistyöstä. mahdollisimman pian, ja ellei tämä ole 10670: Laadun turvaamiseksi tulisi kahdenvälinen mahdollista, 10671: apumme keskittää hankkeisiin, jotka edistävät miten Hallitus aikoo turvata sen, että 10672: kehitysmaiden väestön omaehtoista kehitystä ja kehitysyhteistyömäärärahamme nousevat 10673: lisäävät sosiaalista, taloudellista ja poliittista tasa- 0, 7 % :iin BKT:sta vuoteen 1989 men- 10674: arvoa. Kehitysyhteistyötä erityisesti SADCC-mai- nessä? 10675: 10676: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 10677: 10678: Pär Stenbäck Esko Aho Risto Ahonen 10679: Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee Arja Alho 10680: Esko Almgren Ulla-Leena Alppi Sirkka-Liisa Anttila 10681: Liisa Arranz Heli Astala Aarno von Bell 10682: Kaj Bärlund Kaarina Dromberg Paula Eenilä 10683: Vieno Eklund Mikko Elo Katri-Helena Eskelinen 10684: Tarja Halonen Esko Helle Olli Helminen 10685: Pertti Hietala Liisa Hilpelä Inger Hirvelä 10686: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen Pirkko Ikonen 10687: Lauri Impiö Tytti Isohookana-Asunmaa Liisa Jaakonsaari 10688: Gunnar Jansson Mikko Jokela· Aila Jokinen 10689: Anna-Liisa Jokinen Riitta Jouppila Anssi Joutsenlahti 10690: Heikki Järvenpää Riitta Järvisalo-Kanerva Antti Kalliomäki 10691: Ilkka Kanerva Matti Kautto Arvo Kemppainen 10692: Hannu Kemppainen Timo Kietäväinen Sakari Knuuttila 10693: Juho Koivisto Heikki Kokko Ville Komsi 10694: Niilo Koskenniemi Helvi Koskinen Liisa Kulhia 10695: Mikko Kuoppa Lea Kärhä Kalle Könkkölä 10696: Timo Laaksonen Pentti Lahti-Nuuttila Ensio Laine 10697: Ritva Laurila Ulla Lehtinen Pekka Leppänen 10698: 10699: 4285006930 10700: 2 1985 vp. - KK n:o 287 10701: 10702: Reijo Lindroos Heimo Linna Martti Lähdesmäki 10703: Matti Maijala Håkan Malm Mauno Manninen 10704: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Jukka Mikkola 10705: Erkki Moisander Impi Muroma Peter Muurman 10706: Pekka Myllyniemi Lea Mäkipää Lauha Männistö 10707: Einari Nieminen Håkan Nordman Ole Norrback 10708: Mats Nyby Saara-Maria Paakkinen Reino Paasilinna 10709: Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen Kati Peltola 10710: Seppo Pelttari Helena Pesola Tuulikki Petäjäniemi 10711: Sirpa Pietikäinen Anna-Liisa Piipari Toivo T. Pohjala 10712: Hannele Pokka Pentti Poutaneo Terho Pursiainen 10713: Kari Rajamäki Maija Rajantie Jussi Ranta 10714: Jorma Rantanen Elisabeth Rehn Heikki Riihijärvi 10715: Olavi Ronkainen Timo Roos Irma Rosnell 10716: Pirjo Rusanen Aapo Saari Veikko Saarto 10717: Marja-Liisa Salminen Pertti Salolainen Lea Savolainen 10718: Jouko Skinnari Pentti Skön Pekka Starast 10719: Marjatta Stenius-Kaukonen Juhani Surakka Lea Sutinen 10720: Vappu Säilynoja Jouni J. Särkijärvi Sten Söderström 10721: Hannu Tenhiälä Esko-Juhani Tennilä Seppo Tikka 10722: Jouko Tuovinen Pirkko Turpeinen Eeva Turunen 10723: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Riitta Uosukainen 10724: Ole Wasz-Höckert Paavo Vesterinen Henrik Westerlund 10725: Jukka Vihriälä Juhani Vähäkangas Marjatta Väänänen 10726: Jutta Zilliacus Ben Zyskowicz 10727: 1985 vp. - KK n:o 287 3 10728: 10729: 10730: 10731: 10732: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10733: 10734: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä kos- 10735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kevan lain säätäminen on ollut harkittavana poh- 10736: olette 14 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- dittaessa menettelytapoja 0, 7 prosentin brutto- 10737: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kansantuoteosuuden saavuttamiseksi. Lakiesitys 10738: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ei kuitenkaan ole enää ajankohtainen, kun halli- 10739: Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta tus teki 4. 7.1985 hallitusohjelmaan ja vuoden 10740: kysymyksestä n:o 287: 1985 tulo- ja menoarvion yleisperusteluihin viita- 10741: ten periaatepäätöksen, jossa kehitysyhteistyömää- 10742: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo rärahojen suunnitelmallisen ja tehokkaan käytön 10743: ryhtyä, jotta kehitysyhteistyötä koskeva varmistamiseksi ja Suomen kansainvälisten sitou- 10744: lakiehdotus annettaisiin eduskunnalle musten täyttämiseksi päätettiin lisätä kehitysyh- 10745: mahdollisimman pian, ja ellei tämä ole teistyömäärärahoja tulo- ja menoarvioesityksissä 10746: mahdollista, vuodelle 1986 0,47 prosenttiin ja vuodelle 1987 10747: miten Hallitus aikoo turvata sen, että 0,55 prosenttiin bruttokansantuotteesta, jolloin 10748: kehitysyhteistyömäärärahamme nousevat julkisen kehitysavun osuus tasaisesti nousee siten, 10749: 0, 7 % :iin BKT:sta vuoteen 1989 men- että 0, 7 prosentin tavoite saavutetaan vuonna 10750: nessä? 1989. Periaatepäätöksen perusteluissa arvioidaan, 10751: että vuoden 1985 hinnoin ja olettaen bruttokan- 10752: santuotteen kasvavan kolmella prosentilla vuo- 10753: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- dessa kehitysyhteistyövarat olisivat vuonna 1986 10754: ti seuraavaa: 1 618 mmk ja vuonna 1987 1 949 mmk. 10755: Suomen hallitus on useaan otteeseen sitoutu- Periaatepäätös vahvistaa täten Suomen sitou- 10756: nut YK:ssa julkiselle kehitysavulle asetetun 0,7 muksen saavuttaa julkiselle kehitysavulle asetettu 10757: prosentin bruttokansantuoteosuuden tavoitteen kansainvälinen tavoite vuonna 1989. 10758: saavuttamiseen 1980-luvun loppuun mennessä. Eduskunta lausui 9.11.1984 ulkoasiainvalio- 10759: Tämä tavoite on kirjattu myös hallitusohjelmaan. kunnan esityksestä toivomuksen, että hallitus 10760: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvion yleisperuste- ryhtyisi toimenpiteisiin kehitysyhteistyötä koske- 10761: luissa hallitus on todennut, että se tulee tämän van kertomuksen antamiseksi vuosittain edus- 10762: vaalikauden kahdessa jäljellä olevassa tulo- ja kunnalle. Lakiesitys, jonka mukaan hallitus an- 10763: menoarvioesityksessä lisäämään kehitysyhteis- taisi kunakin vuonna eduskunnalle kertomuksen 10764: työmäärärahoja siten, että 0, 7 prosentin tavoit- edellisenä kalenterivuonna harjoitetusta kehitys- 10765: teen saavuttaminen on mahdollista. Myös edus- yhteistyöstä, annettiin eduskunnalle 12.7.198 5. 10766: kunnassa on useissa kannanotoissa edellytetty, Kertomusmenettelyn tarkoituksena on parantaa 10767: että kansainvälinen tavoite saavutetaan suunni- eduskunnan seuranta- ja vaikutusmahdollisuuk- 10768: tellulla tavalla. sia kehitysyhteistyössä. 10769: 10770: Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1985 10771: 10772: Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen 10773: 4 1985 vp. - KK n:o 287 10774: 10775: 10776: 10777: 10778: Tili Riksdagens Herr Talman 10779: 10780: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tonationalproduktandelen. Ett lagförslag är dock 10781: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av inte längre aktuelit, eftersom regeringen 10782: den 14 juni 1985 tili vederbörande medlem av 4. 7.1985 fattade ett principbeslut, med hänvis- 10783: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- ning tili regeringsprogrammet och de allmänna 10784: dagsman Pär Stenbäck m.fl. stälida skriftliga motiveringarna för 1985 års budget, där man 10785: spörsmål nr 287: beslöt att öka utvecklingssamarbetsanslagen i 10786: 1986 års budget tili 0,47 procent och i 1987 års 10787: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta budget tili 0, 55 procent av bruttonationalpro- 10788: för att ett lagförslag om utvecklingssam- dukten, varvid det offentliga utvecklingsbistån- 10789: arbetet skulie ges tili riksdagen så snart det stiger jämnt så att 0,7 procents målet uppnås 10790: som möjligt, och om detta inte är möj- år 1989. 1 och med beslutet kan Finland uppfylia 10791: ligt, sina internationella utfästelser samtidigt som en 10792: hur avser Regeringen säkra det att vårt planenlig och effektiv användning av utveck- 10793: utvecklingssamarbetsanslag stiger tili lingssamarbetsanslagen kan säkras. 1 motive- 10794: 0, 7 % av BNP tili år 1989? ringen tili principbeslutet uppskattas att utveck- 10795: lingssamarbetsanslaget i 1985 års priser och med 10796: Som svar på detta spörsmål får jag högakt- en antagen tre procents växt i bruttonationalpro- 10797: ningsfulit anföra följande: dukten år 1986 skulie uppgå tili 1618 mmk och 10798: Finlands regering har flera gånger förbundit år 1987 tili 1949 mmk. 10799: sig att uppfylia det av FN uppstälida målet för 10800: Principbeslutet befäster härmed Finlands 10801: det offentliga utvecklingsbiståndet, 0, 7 % av 10802: förbindelse att uppnå det uppstälida målet för 10803: bruttonationalprodukten, innan utgången av 10804: det offentliga utvecklingsbiståndet år 1989. 10805: 1980-talet. Detta mål har nu även inskrivits i 10806: regeringsprogrammet. 1 de allmänna motivering- Riksdagen uttryckte 9.11.1984 om utrikesut- 10807: arna för 1985 års budget har regeringen konsta- skottets förslag önskemålet, att regeringen skulie 10808: terat, att den i de under valperioden återstående vidta åtgärder för att avge en berättelse om 10809: två budgeterna kommer att öka utvecklingssam- utvecklingssamarbetet årligen tili riksdagen. Ett 10810: arbetsanslagen så, att det är möjligt att uppnå lagförslag, enligt vilket regeringen årligen skall 10811: 0, 7 procents målet. Ä ven i riksdagen har det i avge en berättelse tili riksdagen om det utövade 10812: flera stäliningstaganden förutsatts att det interna- utvecklingssamarbetet under det föregående ka- 10813: tionelia målet uppnås på det uppstälida sättet. lenderåret, gavs tili riksdagen 12.7.1985. Avsik- 10814: Stiftande av en lag om ökning av utvecklings- ten med berättelsefötfarandet är att förbättra 10815: samarbetsanslagen har övervägts när man dryftat riksdagens möjligheter att följa och inverka på 10816: tillvägagångssätt för att uppnå 0, 7 procents brut- utvecklingssamarbetet. 10817: 10818: Helsingfors den 24 juli 1985 10819: 10820: Utrikesminister Paavo Väyrynen 10821: 1985 vp. 10822: 10823: Kirjallinen kysymys n:o 288 10824: 10825: 10826: 10827: 10828: Bärlund ym.: Porvoonjoen veden laadun parantamisesta 10829: 10830: 10831: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10832: 10833: Porvoonjoki on Vantaanjoen ohella kulttuuri- Ei ole tyydyttävää, että alueen tärkein virkistys- 10834: ja virkistysarvoltaan Uudenmaan tärkein joki. väylä on näin häilyvässä hygieenisessä tilassa. 10835: Tavallisen kuntalaisen virkistäytymisen kannalta Alueen asukkaat eivät voi suunnitella virkistäyty- 10836: ehkä tärkein ympäristöarvo tällä hetkellä on joen mistään Porvoonjoen veden laadun varaan. Sää- 10837: veden laatu. Siitä on aikaisempina vuosina taitet- olosuhteista riippuen joki voi olla juuri ja juuri 10838: tu peistä lähinnä asutuskeskusten jätevesien puh- osin uimakelpoinen, tai sitten se on täysin käyt- 10839: distuksen tehostamiseksi. 1970-luvulla ja tämän tökelvoton uimatarkoituksiin. 10840: vuosikymmenen alkuvuosina suoritettiin joen Ympäristöministeriössä on valmistunut mietin- 10841: varrella olevissa taajamissa merkittäviä puhdistus- tö haja-asutuksen vesistökuormituksen ongelmis- 10842: laitosinvestointeja, joiden vaikutuksesta erityisesti ta. Olisi luonnollista, että Porvoonjoki, ottaen 10843: joen kemiallinen tila parani. Taajamien jätevesi- huomioon sen suuren virkistysmerki.tyksen usean 10844: kuormitusta pyritään vähitellen jatkossakin vä- kunnan asukkaille, voisi toimia mietinnön jatko- 10845: hentämään, mutta perustyö on tältä osin tehty. toimenpiteiden eräänä kokeilukohteena. Onhan 10846: Yleisesti ottaen veden laatu on kohentunut. jo nyt viranomaisten tiedossa, että joen veden 10847: Vuodesta 1982 lähtien Porvoonjoen puhdistus bakteeripitoisuudet yleensä nousevat siitä, että 10848: on täyttänyt vesiviranomaisten normit. Jokeen ei haja-asutusalueiden peltojen pintabakteereja 10849: mene taajamista puhdistamattomia likavesiä. huuhtoutuu esimerkiksi sadeveden myötä ojien 10850: Maatalous on kuitenkin vieläkin merkittävä saas- ja purojen kautta jokeen. 10851: tuttaja. Karjasuojista ja kiinteistöistä johtavat Nyt tarvittavaan tempaukseen ei vaadita suuria 10852: melkein poikkeuksetta putket jokeen. Lannoit- yksittäisiä investointeja taikka uhrauksia. Kyse on 10853: teet rehevöittävät ja hygieniahaitat ovat suuret. lähinnä sitä, että asukkaat, myös loma-asukkaat, 10854: kiinnittävät huomiota omaan perhekohtaiseen 10855: Porvoonjoessa on latvavesiltä saakka hygieeni- 10856: siä ongelmia. Porvoonjoki virtaa yhden Suomen ympäristöönsä tavalla, joka ottaa huomioon sen 10857: viljellyimmän seudun läpi. Myös karjatalous ja laajemmatkin vaikutukset. Erityistä painoa on 10858: muu hajakuormitus on voimakasta. annettava niille toimille, jotka vähentävät maata- 10859: louden aiheuttamaa bakteerikuormitusta. Navet- 10860: Porvoonjoen veden hygieeninen laatu on vaih- tojen ja sikaloiden jätevedet sekä pelloilta huuh- 10861: dellut vuosien mittaan, sääoloista riippuen. Bak- toutuvat lannoitteet ja torjunta-aineet on ohjat- 10862: teeri- ja streptokokkipitoisuudet ovat kuitenkin tava siten, että ne mahdollisimman vähäisessä 10863: jatkuvasti olleet huolestuttavan korkealla tasolla. määrin voivat ajautua Porvoonjokeen. 10864: Esimerkiksi kesällä 1983 Porvoonjoen vesi oli Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10865: Askolasta etelään mentäessä, Askolan kirkonky- tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme 10866: län ja Vakkolan mittauspisteet mukaan lukien, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 10867: lähes kauttaaltaan uimakelvotonta. Suotuisampa- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10868: na kesänä 1984 veden hygieeninen laatu oli 10869: parantunut sikäli, että veden laatu oli uimakel- Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä 10870: poisuudeltaan välttävä suurimmassa osassa tätä Porvoonjoen veden saattamiseksi jälleen 10871: jokialuetta. uimakelpoiseksi? 10872: 10873: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 10874: 10875: Kaj Bärlund Matti Louekoski Antti Kalliomäki 10876: Pekka Myllyniemi Kaarina Dromberg Elisabeth Rehn 10877: Peter Muurman Pirjo Ala-Kapee 10878: 10879: 4285008203 10880: 2 1985 vp. -- RJ( n:o 288 10881: 10882: 10883: 10884: 10885: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 10886: 10887: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kin, joen hygieeninen tila on sen sijaan parantu- 10888: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nut. Bakteeripitoisuuksien perusteella vesi sovel- 10889: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- tui välttävästi uimiseen Luhdanojassa, Palojoessa, 10890: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Orimattilan alapuolella Askolaan asti ja Vähäjo- 10891: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja essa. Porvoonjoen alajuoksu Vähäjoen liittymän 10892: Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- jälkeen oli touko--kesäkuun 1985 mittaustulos- 10893: myksestä n:o 288: ten perusteella hyvää uimavettä. 10894: Nykyisissä vesioikeuden jätevesien johtamislu- 10895: Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä vissa on edellytetty, että jätevedet on tarvittaessa 10896: Porvoonjoen veden saattamiseksi jälleen tehtävä terveydelle vaarattomiksi. Käytännössä 10897: uimakelpoiseksi? tämä tarkoittaa klooridesinfiointia. Jätevesien jat- 10898: kuvasta tai kesäaikaisesta desinfiointivaatimukses- 10899: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ta on viime aikoina luovuttu, koska se ei 10900: ti seuraavaa: kokemusten perusteella ole varma menetelmä. 10901: Yhdyskuntien viemärilaitosten jätevesien puh- Lisäksi kloorin käytöstä saattaa syntyä haitallisia 10902: distus täyttää tämänhetkiset vaatimukset. Vaati- yhdisteitä. 10903: muksia ajanmukaistetaan aina johtamislupia uu- Vesistöön joutuvista suolistobakteereista tulee 10904: sittaessa. Tänä vuonna Nastolan kunta on saanut osa jäteveden puhdistamoilta ja osa hajakuormi- 10905: uuden luvan jätevesien johtamiseen Porvoonjo- tuksesta. Puhdistamoiden kautta tulevia määriä 10906: keen. Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan voidaan helposti tarkkailla, mutta hajakuormi- 10907: Salpakankaan alueen jätevesien johtamista koske- tuksen osalta tehtävä on huomattavasti vaikeam- 10908: vat uudet lupahakemukset ovat myös parhaillaan pi. Pienten kuormittajien aiheuttamaa ongelmaa 10909: käsiteltävinä. Kun keskitetty jätevesikuormitus on tarkasteltu muun muassa maatilatalouden 10910: vähenee puhdistuksen tehostamisen myötä, haja- vesiensuojelutoimikunnan mietinnössä (Komi- 10911: kuormituksen merkitys tulee entistä määrääväm- teanmietintö 1983:66), jossa on esitetty keinoja 10912: mäksi vesistön veden laadulle. hajakuormituksen vähentämiseksi. 10913: Jätevesien johtamislupiin sisältyvien vesistön Porvoonjoki virtaa saviperäisessä maassa. Tä- 10914: velvoitetarkkaitujen mukaan Porvoonjoen veden män vuoksi sen vesi on sameaa, mikä ei silti 10915: laadun hygieeninen tila vaihtelee voimakkaasti tarkoita, että joki olisi luonnostaan huono. Ny- 10916: eri vuosina ja vuodenaikoina sekä myös eri pai- kyistä veden heikohkoa laatua voidaan todennä- 10917: koissa. Vuosien 1978--1982 bakteeripitoisuuk- köisesti parantaa. Tämä edellyttää eri kuormitus- 10918: sien keskiarvo täytti tyydyttävän uimaveden laa- lähteiden tarkkaa selvittämistä sekä toimenpiteitä 10919: tuvaatimukset Lahden purkupaikan yläpuolisella kuormituksen vähentämiseksi. Ympäristöminis- 10920: ja PukkiJan purkupaikan alapuolisella jokiosuu- teriö pitää tarpeellisena tällaisen toimenpide- 10921: della. Suolistobakteeripitoisuudet, joiden avulla suunnitelman laatimista. Suunnitelma tulisi laa- 10922: uimaveden laatua mitataan, ovat kohonneet tia yhteistyössä vesiviranomaisten ja kuntien kes- 10923: 1980-luvun alussa kaikkialla Porvoonjoessa. Ku- ken. Porvoonjoki on suoritettavista vesiensuojelu- 10924: luvan vuoden helmi--kesäkuun mittaustulosten toimenpiteistä huolimatta edelleen melko voi- 10925: perusteella Hollolan jätevesien purkupaikan ala- makkaan kuormituksen alainen. Tämän vuoksi 10926: puolisen alueen tila on ollut huono. Lahden koko jokialueen saattaminen uimakelpoiseksi vie- 10927: alapuolisella alueella, kuten koko alajuoksulla- nee vielä suhteellisen pitkän ajan. 10928: 10929: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985 10930: 10931: Ympäristöministeri Matti Ahde 10932: 1985 vp. - KK n:o 288 3 10933: 10934: 10935: 10936: 10937: Tili Riksdagens Herr Talman 10938: 10939: I det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen 10940: 0 man fastslå att vattnet någorlunda lämpar sig för 10941: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av badande i Luhdanoja, Palojoki, nedanom Ori- 10942: den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av mattila ända till Askola och i Vähäjokio Mätresul- 10943: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- taten i maj-juni år 1985 anger att Borgå å väl 10944: dagsman Bärlund moflo undertecknade spörsmål lämpade sig för badande nedanom den plats där 10945: nr 288: Vähäjoki ansluter sig till huvudfårano 10946: I de nuvarande avledningstillstånden för av- 10947: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta loppsvatten, som vattendomstolen har beviljat, 10948: för renande av vattnet i Borgå å så, att har det förutsatts att avloppsvattnen vid behov 10949: man igen kan bada i ån? skall renas så att de inte medför fara för hälsano I 10950: praktiken betyder detta klordesinfekteringo Nu- 10951: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt mera har man avstått från kravet på avloppsvatt- 10952: anföra följande: nens fortgående desinfektering eller desinfekte- 10953: Reningen av avloppsvatten i samhällenas av- ring sommartid, då erfarenheten visat att det inte 10954: loppsverk uppfyller de nuvarande kraveno Då är en säker metodo Dessutom kan användningen 10955: avledningstillstånden förnyas moderniseras alltid a~ klor leda till uppkomsten av skadliga före- 10956: kraveno I år har Nastola kommun erhållit ett nytt nmgaro 10957: tillstånd att avleda avloppsvatten i Borgå åo Av de tarmbakterier som hamnar i vattendra- 10958: Också de nya ansökningar om tillstånd som gen härrör sig en del från reningsverken för 10959: Lahtis stad och Hollola kommun har inlämnat avloppsvatten och en del från den spridda belast- 10960: beträffande avledning av avloppsvatten från Sal- ningeno De mängder som kommer via renings- 10961: pakangas område behandlas som bästo Då verken kan med lätthet kontrolleras, men upp- 10962: den koncentrerade avloppsvattenbelastningen giften är betydligt svårare för de mängder som 10963: minskar i och med att reningen effektiveras, blir når vattnen via den spridda belastningen De 0 10964: 10965: 10966: 10967: 10968: den spridda belastningens betydelse allt större problem, som små belastare förorsakar, har 10969: med tanke på vattendragens vattenkvaliteto granskats bl.ao i betänkandet av kommissionen 10970: Enligt de vattenkontroller, som åläggs den som för vattenvård inom gårdsbruket (Kommittebe- 10971: erhåller tillstånd till avledande av avloppsvatten, tänkande 1983:66), där det föreslagits medel för 10972: varierar vattenkvaliteten i Borgå å vad hygienen minskande av den spridda belastningeno 10973: beträffar starkt mellan olika år och årstider, samt Borgå å rinner i lerhaltig jordo Därför är dess 10974: också mellan olika platsero Bakteriehalternas me- vatten grumligt, vilket dock inte betyder att ån 10975: deltal åren 1978-1982 visade att badvattnets av naturen vore dålig Det är sannolikt möjligt 10976: 0 10977: 10978: 10979: 10980: 10981: kvalitet var tillfredsställande på åavsnittet ovan- att förbättra vattnets nuvarande tämligen dåliga 10982: för platsen där Lahtis avloppsvatten släpps ut och kvaliteto Detta förutsätter att man noga reder ut 10983: nedanför platsen där Pukkilas avloppsvatten vad som belastar vattendraget och vidtar åtgärder 10984: släpps uto Tarmbakteriehalten, med vars hjälp för att minska belastningeno Miljöministeriet an- 10985: badvattenkvaliteten mäts, har stigit i början på ser att en åtgärdsplan för det här bör uppgöraso 10986: 1980-talet överallt i Borgå åo Mätresultaten för Pianeo borde göras upp i samarbete mellan 10987: februari-juni innevarande år för området vattenmyndigheterna och kommunernao Trots de 10988: nedanom den plats där Hollola avloppsvatten vattenvårdsåtgärder som har vidtagits är Borgå å 10989: släpps ut visar att situationen där har varit dåligo fortfarande utsatt för en rätt kraftig belastning 0 10990: 10991: 10992: 10993: 10994: Däremot har det hygieniska tillståndet förbättrats På basen av detta torde det ännu ta relativt lång 10995: på områdena nedanom Lahtis, liksom på hela åns tid innan hela området kan fås i sådant skick att 10996: nedre loppo På basen av bakteriehalterna kan det duger för badande 0 10997: 10998: 10999: 11000: 11001: Helsingfors den 9 oktober 1985 11002: 11003: Miljöminister Matti Ahde 11004: 1985 vp. 11005: 11006: Kirjallinen kysymys n:o 289 11007: 11008: 11009: 11010: 11011: Kortesalmi: Rintamaveteraanioikeuksien myöntämisestä sotavankina 11012: olleelle siviiliväestölle 11013: 11014: 11015: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11016: 11017: Talvisodan aikana 1939-1940 joutui Karjalas- syytään sotavankeuteen sen vuoksi, että näiden 11018: sa ns. Hyrsylän mutkan siviiliväestöä sekä eräiden alueiden evakuointimääräystä viivyteltiin. 11019: muidenkin alueiden siviilejä olemaan sotavan- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11020: keudessa Neuvostoliitossa pitkähkön ajan. Nämä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 11021: Hyrsylän mutkan ja eräiden muidenkin alueitten nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 11022: siviilivangit eivät ole saaneet valtiolta tiettävästi vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11023: mitään korvausta. 11024: Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- 11025: miin ilmaisten kuntoutustarkastusten sekä 11026: Olisi kohtuullista, että nämä sotavankeudesta rintamaveteraanitunnuksen myöntämi- 11027: kärsineet hyväksyttäisiin ilmaiseksi ainakin kun- seksi niille siviileille, jotka ns. Hyrsylän 11028: toutustarkastukseen ja että heille myönnettäisiin mutkassa ja muuallakin rajaseudulla jou- 11029: samanlainen rintamaveteraanitunnus kuin sota- tuivat kuljetetuiksi sotavankeuteen Neu- 11030: vangeille. Nämä siviilithän joutuivat ilman omaa vostoliiton puolelle talvisodan aikana? 11031: 11032: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 11033: 11034: J. Juhani Kortesalmi 11035: 11036: 11037: 11038: 11039: 4285007317 11040: 2 1985 vp. - KK n:o 289 11041: 11042: 11043: 11044: 11045: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11046: 11047: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa miehille myönnettävän rintamasotilastunnuksen 11048: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja naisille myönnettävän rintamapalvelustunnuk- 11049: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- sen avulla. Sotaan osallistumista on tulkittu san- 11050: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- gen ahtaasti. Tästä on ollut seurauksena, että 11051: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja]. rintamaveteraaneja koskevien etuuksien ulkopuo- 11052: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta lelle on jäänyt myös sellaisia henkilöitä, jotka 11053: kysymyksestä n:o 289: ovat erilaisten työtehtäviensä johdosta joutuneet 11054: työskentelemään rintamaolosuhteissa. Tällaisia 11055: Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- henkilöitä ovat työvelvolliset, jotka ovat palvel- 11056: miin ilmaisten kuntoutustarkastusten sekä leet linnoitusrakennustehtävissä, valtionrautatei- 11057: rintamaveteraanitunnuksen myöntaml- den palveluksessa olleet veturinkuljettajat, vies- 11058: seksi niille siviileille, jotka ns. Hyrsylän tintätehtävissä posti- ja lennätinlaitoksen palve- 11059: mutkassa ja muuallakin rajaseudulla jou- luksessa olleet ja osa kauppalaivaston henkilöstös- 11060: tuivat kuljetetuiksi sotavankeuteen Neu- tä. On luonnollista, että osa siviiliväestöstä on 11061: vostoliiton puolelle talvisodan aikana? joutunut melkein samanlaisiin kokemuksiin 11062: pommuusten, evakuoinnin, ruokatarpeiden 11063: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti säännöstelyn ym. seikkojen johdosta kuin sotiin 11064: seuraavaa: osallistuneet rintamaveteraanit. Se seikka, miten 11065: Kysymys sen henkilöpiirin määrittelemisestä, näitä kärsimyksiä mitataan tasapuolisesti, on hy- 11066: joka tavalla tai toisella on joutunut osallistumaan vin vaikea ratkaista. 11067: vuosien 1939-1945 sotiin tai joutunut kärsi- 11068: mään niistä aiheutuvien olosuhteiden johdosta Tällä hetkellä lähiajan tavoitteena on saada 11069: on erittäin laajakantoinen. Sen vuoksi sosiaalitur- hoidetuksi niiden henkilöiden erityistarpeet so- 11070: vajärjestelmää on rakennettu sellaisista lähtökoh- siaaliturvan osalta, jotka ovat välittömästi sotaan 11071: dista, että ensin on huolehdittu niiden henkilöi- osallistuneet. Heitä ovat lähinnä työvelvollisina 11072: den erityistarpeista, jotka ovat vammautuneet linnoitusrakentajina palvelleet. Asiaa selvitetään 11073: rintamaolosuhteissa. Sen jälkeen on annettu eri- parhaillaan puolustusministeriön kanssa. Muiden 11074: tyistä sosiaaliturvaa muille sotaan osallistuneille osalta asia on edelleen vireillä sosiaali- ja terveys- 11075: henkilöille. Sotaan osallistuminen on määritelty ministeriössä. 11076: 11077: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1985 11078: 11079: Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 11080: 1985 vp. -- RJ( n:o 289 3 11081: 11082: 11083: 11084: 11085: Tili Riksdagens Herr Talman 11086: 11087: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen deltagande i krig har man utgått från fronrman- 11088: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av natecknet för män och fronttjänsttecknet för 11089: den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av kvinnor. Deltagande i krig har tolkats mycket 11090: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- snävt. Som en följd av detta har även personer 11091: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade som på grund av olika slags arbetsuppgifter 11092: spörsmål nr 289: tvingats arbeta under frontliknande förhållanden 11093: blivit utan de förmåner som tillkommer fronr- 11094: Har Regeringen för avsikt att skynd- veteraner. Sådana personer är de arbetspliktiga, 11095: samt vidta åtgärder för att de civilperso- som tjänstgjorde vid byggandet av fästningsverk, 11096: ner, som under vinterkriget transportera- lokförare vid statsjärnvägarna, personer som 11097: des från den s.k. Hyrsylä-kröken och från tjänstgjorde vid post- och telegrafverket och en 11098: övriga gränstrakter till krigsfångenskap i del av handelsflottans personal. Det är naturligt 11099: Sovjetunionen beviljas kostnadsfri rehabi- att en del av civilbefolkningen på grund av 11100: literingsundersökning samt fronrmanna- bombning, evakuering, ransonering av matvaror 11101: tecken? m.m. haft liknande erfarenheter som de frontve- 11102: teraner som deltog i kriget. Frågan om hur man 11103: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt skall kunna mäta dessa lidanden på ett rättvist 11104: anföra följande: sätt är mycket svårlöst. 11105: Fastställandet av den grupp personer, vilka på 11106: ett eller annat sätt deltog i krigen under åren För närvarande är målet att inom den närmaste 11107: 1939--1945 eller åsamkades lidande av de för- framtiden se till att de personer som direkt 11108: hållanden som rådde under dessa krig, är en deltog i kriget får sina speciella behov tillgod- 11109: mycket vidlyftig uppgift. Av denna anledning osedda vad gäller socialskyddet. Sådana personer 11110: har socialskyddssystemet byggts upp på sådan är närmast de arbetspliktiga som tjänstgjorde vid 11111: basis, att man först tillgodosett de personers byggandet av fästningsverk. Ärendet utreds som 11112: speciella behov, som har skadats vid fronten. bäst i samarbete med försvarsministeriet. För de 11113: Därefter har övriga personer som deltog i kriget övrigas del behandlas ärendet ännu vid social- 11114: getts speciellt socialskydd. Vid fastställandet av och hälsovårdsministeriet. 11115: 11116: Helsingfors den 12 september 1985 11117: 11118: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa 11119: 1985 vp. 11120: 11121: Kirjallinen kysymys n:o 290 11122: 11123: 11124: 11125: 11126: Stenius-Kaukonen ym.: Vähimmäistoimeentuloon riittävän tulon 11127: turvaamisesta työttömille 11128: 11129: 11130: Eduskunnan Berra Puhemiehelle 11131: 11132: Työttömyysturvalain mukaisen peruspäivära- Käytännössä yksinäinen työtön on aina oikeu- 11133: han määrä on 70 markkaa päivältä eli keskimää- tettu toimentulotukeen. Kun peruspäivärahasta 11134: rin 1 505 mk/kk. Yksinäiselle henkilölle jää tästä on tehty ennakonpidätys, hän voi osapuilleen 11135: veronpidätyksen jälkeen 1 120 mk/kk käteen. saman summan saada toimeentulotukena sosiaa- 11136: Sosiaalihuoltolain mukaisen toimeentulotuen litoimistosta. Pelkistettynä kysymys on rahan siir- 11137: perusosan suuruus on yksinäiselle henkilölle en- tämisestä taskusta toiseen. Tilanne on usein vas- 11138: simmäisessä kuntaryhmässä vähintään 872 mk/kk taava perheellisilläkin työttömillä, erityisesti ela- 11139: ja toisessa kuntaryhmässä 835 mk/kk. Perusosan tusvelvollisilla. Peruspäivärahan alhainen taso ja 11140: lisäksi otetaan erikseen huomioon muun muassa verollepano on johtanut vain byrokratian lisään- 11141: asumismenot, terveydenhuoltomenot, vaateme- tymiseen, mikä ei vastaa työttömän sen parem- 11142: not, tv-, puhelin- ja sanomalehtikulut sekä har- min kuin yhteiskunnankaan etua. 11143: kinnan mukaan muut erityisolosuhteista johtuvat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11144: menot. Näihin työttömälle jää perusosan ylittävä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 11145: ::~sa eli 248 mk/kk tai 285 mk/kk. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 11146: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11147: Valtiovarainministeriön selvityksessä arvioitiin, 11148: ~ttä toimeentulotuki turvasi yksinäiselle henkilöl- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 11149: le 1 500 mk:n kuukausitulon vuonna 1984. Tä- ryhtyä vähintään vähimmäistoimeentu- 11150: mä on siis alaraja, jolla yksinäisen henkilön loon välttämättömäksi katsotuo tulon 11151: ~atsotaan voivan tulla toimeen. Tänä vuonna turvaamiseksi verottomana työttömälle 11152: ~narkkamäärä on jonkin verran korkeampi. työttömyysturvajärjestelmän kautta? 11153: 11154: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 11155: 11156: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine Inger Hirvelä 11157: Pekka Leppänen Heli Astala Kalle Könkkölä 11158: Ulla-Leena Alppi Matti Kautto Sten Söderström 11159: Esko-Juhani Tennilä Mikko Kuoppa Marja-Liisa Salminen 11160: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja 11161: 11162: 11163: 11164: 11165: l28500714N 11166: 2 1985 vp. - KK n:o 290 11167: 11168: 11169: 11170: 11171: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11172: 11173: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa peruspäivärahan suuruisesta perusosasta lisättynä 11174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ansio-osalla. 11175: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan toimeentu- 11176: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- lotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on 11177: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista 11178: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kirjallises- toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnal- 11179: ta kysymyksestä n:o 290: laan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen 11180: nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla 11181: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on näin 11182: ryhtyä vähintään vähimmäistoimeentu- ollen viimesijainen tukimuoto, joka ottaa huo- 11183: loon välttämättömäksi katsotun tulon mioon yksilöllisesti vaihtelevat tuen tarpeet. Il- 11184: turvaamiseksi verottomana työttömälle meistä on, että tällaista yksilöllisiin tarpeisiin 11185: työttömyysturvajärjestelmän kautta? kohdistuvaa tukimuotoa tarvitaan aina riippu- 11186: matta siitä, miten ensisijaisia toimeentulojärjes- 11187: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- telmiä pystytään kehittämään. Toimeentulotuki- 11188: ti seuraavaa: järjestelmän tavoitteena on taata yksilöllisen tar- 11189: peen mukainen toimeentulon taso. Tätä tavoitet- 11190: Työttömien toimeentuloturvaa koskeva koko- ta ei voida täysin kattavasti toteuttaa työttömyys- 11191: naisuudistus toteutettiin kuluvan vuoden alusta turvassa. 11192: lukien. Uudistuksella työttömyysturvaetuuksia Työttömyysvakuutuksen perusturvan ja toi- 11193: korotettiin ja etuudet saatettiin veronalaisiksi. meentulotuen periaatteita ei voida yhdistää il- 11194: Veronalaiseksi saattaminen mahdollisti työttö- man, että tästä aiheutuisi työttömyysturvajärjes- 11195: myysturvan oikeansuuruisen mitoituksen työan- telmän keskeisten periaatteiden muuttumista. 11196: sioihin nähden. Työttömyysturvauudistus oli jat- Periaatteiden tarkistus johtaisi merkittäviin muu- 11197: koa niille sosiaaliturvaa koskeville muutoksille, toksiin muun muassa työttömyysturvan tasossa. 11198: jotka toteutettiin sairausvakuutus-, tapaturmava- verotuksessa ja rahoituksessa. 11199: kuutus- ja liikennevakuutuslainsäädäntöä uudis- Työttömyysturvajärjestelmän uudistus oli erit· 11200: tettaessa vuoden 1982 alusta. täin vaikea ja poikkeuksellisen pitkäaikainen ver· 11201: Vakuutus- ja toimeentulojärjestelmät on luotu rattuna sosiaalivakuutuksen muiden osa-alueider 11202: erityyppisiä riskitilanteita varten. Työttömyystur- uudistukseen. Tämän vuoksi ennen uuden työt· 11203: valain 2 §:n mukaan työttömän työnhakijan toi- tömyysturvajärjestelmän toteutumisesta saatavi: 11204: meentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä ai- käytännön kokemuksia ja eduskunnan edellyttä 11205: heutuvien taloudellisten menetysten korvaami- mästä seurannasta saatavia tuloksia ei ole riittävii 11206: seksi tai lieventämiseksi maksetaan työttömälle perusteita ryhtyä työttömyysturvajärjestelmät 11207: peruspäivärahaa (perusturva) tai ansioon suhteu- keskeisten periaatteiden tarkistamiseen. Luonnol 11208: tettua päivärahaa (ansioturva). Perusturva muo- lisesti hallitus jatkuvasti muutenkin seuraa työt 11209: dostuu tasasuuruisesta tarveharkintaisesta perus- tömyysturvauudistuksen toteutumista ja ryhty~ 11210: päivärahasta mahdollisine lapsikorotuksineen. tarvittaessa toimenpiteisiin. Parhaillaan hallituk 11211: Perusturvan tavoitteena on taata turvan piiriin sen asettamassa toimikunnassa selvitetään mah 11212: kuuluvalle sekä hänen huollettavanaan oleville dollisuuksia työttömyysturvan tarveharkinnan as 11213: riittävä vähimmäistoimeentulo. Perusturvan saa- teittaiseen lieventämiseen, millä parannetaat 11214: minen ei kuitenkaan saa muodostua työhön tai pienituloisten ja perheellisten toimeentuloturvaa 11215: koulutukseen hakeutumista rajoittavaksi tekijäk- Asiaa selvittävän toimikunnan määräaika päätty: 11216: si. Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu vuoden 1985 lopussa. 11217: 11218: Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1985 11219: 11220: Ministeri Matti Puhakka 11221: 1985 vp. - KK n:o 290 3 11222: 11223: 11224: 11225: Tili Riksdagens Herr Talman 11226: 11227: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt 30 § socialvårdslagen är den som är i 11228: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av behov av stöd och inte kan få sin utkomst genom 11229: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av förvärvsarbete eller verksamhet som företagare, 11230: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- genom andra inkomster eller tillgångar eller 11231: dagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. undeneck- genom omvårdnad från sådan persons sida som 11232: nade spörsmål nr 290: är försörjningspliktig gentemot honom eller på 11233: annat sätt, berättigad tili utkomststöd. Utkomst- 11234: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta stödet är således den sista stödformen, som tar i 11235: för att inom systemet med utkomstskydd beaktande individuellt varietande behov av stöd. 11236: för arbetslösa trygga åtminstone en sådan Det är uppenbart att man alltid kommer att 11237: skattefri inkomst som motsvarar den mi- behöva en dylik stödform som tar i beaktande 11238: nimiutkomst som är nödvändig för ar- individuella behov oberoende av hur de primära 11239: betslösa? utkomstsystem kommer att utvecklas. Utkomst- 11240: stödssystemet strävar efter att trygga en sådan 11241: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt utkomstnivå som motsvarar individuella behov. 11242: mföra följande: Detta mål kan inte helt uppnås inom utkomst- 11243: 1 början av detta år genomfördes en totalrevi- skyddet för arbetslösa. 11244: :iering av utkomstskyddet för arbetslösa. Med Principerna för arbetslöshetsförsäkringens 11245: :evideringen höjdes arbetslöshetsförmånernas ni- grundskydd och för utkomststödet kan inte för- 11246: rå och samtidigt blev förmånerna skattepliktiga. enas utan att de centrala principerna för systemet 11247: 3-enom att göra förmånerna skattepliktiga blev med utkomstskydd för arbetslösa ändras. En 11248: iet möjligt att anpassa utkomstskyddet i för- justering av principerna skulle leda tili stora 11249: lållande tili fönjänsten. Revideringen av ut- förändringar bl.a. i nivån för och beskattningen 11250: wmstskyddet var en fonsättning på de ändringar och finansieringen av utkomstskyddet för arbets- 11251: tv socialskyddet som genomfördes i samband lösa. 11252: ned revideringen av sjukförsäkrings-, olycksfalls- 11253: ursäkrings- och trafikförsäkringslagstiftningen Revideringen av systemet med utkomstskydd 11254: rid ingången av år 1982. för arbetslösa var mycket svår och tog ovanligt 11255: Försäkrings- och utkomstskyddssystemen har lång tid jämfön med revideringen av övriga 11256: kapats för olika risksituationer. Enligt 2 § lagen delområden inom socialförsäkringen. Därför är 11257: >m utkomstskydd för arbetslösa betalas i syfte att det skäl att inte justera de centrala principerna 11258: rygga arbetslös arbetssökandes utkomst och att för systemet med utkomstskydd för arbetslösa 11259: :rsätta eller lindra de ekonomiska förlusterna av innan man har fått praktisk erfarenhet av 11260: Lrbetslöshet grunddagpenning (grundskydd) eller förverkligandet av det nya systemet för utkomst- 11261: lagpenning avvägd enligt fönjänsten (fönjänst- skydd för arbetslösa och resultatet av den upp- 11262: kydd). Grundskyddet utgörs av en jämnstor följning som riksdagen förutsätter. Regeringen 11263: ~runddagpenning som är behovsprövad samt följer naturligtvis även annars kontinuerligt 11264: :ventuella barnförhöjningar. Syftet med grund- förverkligandet av revideringen av systemet med 11265: kyddet är att garantera den som berörs av utkomstskydd för arbetslösa och vidtar vid behov 11266: kyddet och dem som han har att försörja en åtgärder. En kommitte som tillsatts av regeringen 11267: illräcklig minimiutkomst. Grundskyddet får utreder som bäst möjligheterna för en gradvis 11268: lock inre bli en begränsande faktor när det gäller lindring av behovsprövningen vid beviljande av 11269: .tt söka sig tili arbete eller utbildning. Enligt utkomstskydd för arbetslösa med vilket man 11270: ortjänst avvägd dagpenning består av en grund- skulle förbättra utkomstskyddet för mindre be- 11271: lel som motsvarar grunddagpenningen och en medlade och för personer med familj. Kommit- 11272: örtjänstdel. tens mandattid löper ut vid utgången av år 1985. 11273: 11274: Helsingfors den 31 augusti 1985 11275: 11276: Minister Matti Puhakka 11277: j 11278: j 11279: j 11280: j 11281: j 11282: j 11283: j 11284: j 11285: j 11286: j 11287: j 11288: j 11289: j 11290: 1985 vp. 11291: 11292: Kirjallinen kysymys n:o 291 11293: 11294: 11295: 11296: 11297: Tennilä ym.: Rovaniemen ammatillisen kurssikeskuksen lämpökes- 11298: kuksen sijoituspaikasta 11299: 11300: 11301: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11302: 11303: Rakennushallitus on hakenut lupaa petustaa ryhtyi etsimään lämpökeskukselle uutta ja pa- 11304: Rovaniemen ammatillisen kurssikeskuksen käyt- rempaa sijoituspaikkaa. Sellainen löytyiJänkätien 11305: töön lämpökeskus osoitteeseen Jänkätie 1 Viirin- teollisuusalueen puoleisesta osasta. Myös Rova- 11306: kankaan kaupunginosaan. niemen ammatillinen kurssikeskus on ollut tyyty- 11307: Lämpökeskuksen teho on 2 900 kW ja poltto- väinen tähän uuteen sijoituspaikkaan. 11308: aineena käytetään palaturvetta, haketta ja kevyt- 11309: Rakennushallitus ei kuitenkaan ole suostunut 11310: öljyä. Lämpökeskus polttoainevarastoineen tulee 11311: ottamaan huomioon Viirinkankaan alueen asuk- 11312: omakotialueen välittömään läheisyyteen, lähim- 11313: kaiden ja Rovaniemen kaupungin kantaa vaan 11314: piin taloihin on matkaa vain kolmisenkymmentä 11315: aikoo edelleenkin sijoittaa lämpökeskuksen 11316: metriä. 11317: asuma-alueen välittömään läheisyyteen. 11318: Lämpökeskuksen petustaminen on herättänyt 11319: viirinkankaalaisissa suurta huolestuneisuutta ja Siksi esitämmekin edellä olevaan ja valtiopäi- 11320: katselmustilaisuudessa kaikki läsnäolleet vastusti- väjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten val- 11321: vat rakentamista jyrkästi. Perusteluina oli se, että tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi 11322: sekä lämpökeskus että polttoainevarastot, ennen seuraavan kysymyksen: 11323: kaikkea turve, tulevat aiheuttamaan saastumista 11324: alueella, tonttien arvot tulevat laskemaan ja en- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 11325: nen kaikkea alueen asumisviihtyvyys tulee huo- ryhtyä, että Rovaniemen ammatillisen 11326: nonemaan oleellises.ti. kurssikeskuksen lämpökeskuksen sijoitta- 11327: Viirinkankaan a.l~en asukkaiden yksimielisen mispäätöstä tehtäessä otetaan huomioon 11328: kannan tultua selViksi Rovaniemen kaupunki Viirinkankaan alueen asukkaiden kanta? 11329: 11330: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 11331: 11332: Esko-Juhani Tennilä Aimo Ajo Hannele Pokka 11333: 11334: 11335: 11336: 11337: 4285007190 11338: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 291 11339: 11340: 11341: 11342: 11343: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11344: 11345: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Rakennushallitus haki rakennuslupaa hank- 11346: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, keelle 3.11.1983. Rakennuslupakäsittelyyn liitty- 11347: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 toimittanut ncestä terveyslautakunnan päätöksestä tehtiin 11348: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- 17.1.1984 valitus, jonka ratkaisua rakennushalli- 11349: nöksen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän tus jäi odottamaan. 11350: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä Rovaniemen kaupunki tiedusteli 7.3.1984, 11351: n:o 291: voisiko rakennushallitus harkita lämpökeskuksen 11352: sijoittamista uudelle, tarkoitusta varten asema- 11353: Mihin toimenpaetsHn Hallitus aikoo kaavoitettavalle tontille. Rakennushallitus totesi 11354: ryhtyä, että Rovaniemen ammatillisen 4.4.1984 tämän teknisesti mahdolliseksi, mikäli 11355: kurssikeskuksen lämpökeskuksen sijoitta- kaupunki vastaisi syntyvistä lisäkustannuksista. 11356: mispäätöstä tehtäessä otetaan huomioon Edellä mainitun asukkaiden tekemän valituk- 11357: Viirinkankaan alueen asukkaiden kanta? sen korkein hallinto-oikeus käsitteli ja hylkäsi 11358: 10.5.1985. 11359: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Kaupungin ilmoitettua kirjeellään 14.6.1985, 11360: seuraavaa: että ympäristöministeriö on vahvistanut em. ase- 11361: makaavamuutoksen uudelle rakennuspaikalle ja 11362: Opetusministeriö siirsi Rovaniemen ammatilli- että kaupunki rakentaa kustannuksellaan lisäka- 11363: sen kurssikeskuksen opetuslämpökeskuksen ra- navistot, ryhtyi rakennushallitus yhteistyössä kau- 11364: kennuttamisen valtiovarainministeriön alaisen ra- pungin kanssa toimenpiteisiin suunnitelmien tar- 11365: kennushallituksen tehtäväksi 2.4 .1981. Tällöin kistamiseksi ja rakennusluvan saamiseksi uudelle 11366: oli suunnittelu Keski-Lapin ammattikoulun kun- sijoituspaikalle. 11367: tainliiton toimesta edennyt luonnosvaiheeseen ja Lämpökeskuksen sijoitusratkaisu on siten to- 11368: rakennuspaikka valittu. Perustaruissuunnitelmas- teutumassa Rovaniemen kaupungin 7. 3.1984 11369: sa rakentamista varten osoitetulta kurssikeskuk- esittämän ja rakennushallituksen esitykseen 11370: sen tontilta ei voitu osoittaa rakennuspaikan 4.4.1984 ottaman myönteisen kannan mukaises- 11371: ahtauden: takia muuta rakennuspaikkaa. ti. 11372: 11373: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1985 11374: 11375: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala 11376: 1985 vp. -- KJ( n:o 291 3 11377: 11378: 11379: 11380: 11381: Tili Riksdagens Herr Talman 11382: 11383: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Byggnadsstyrelsen anhöll om byggnadslov för 11384: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av projektet 3 .11. 1983. Angående hälsovårdsnämn- 11385: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av dens beslut vid behandlingen av anhållan om 11386: statsrådet översänt avskrift: av följande av riks- byggnadslov anfördes 17 .1. 1984 ett besvär, vars 11387: dagsman Esko-Juhani Tennilä m.fl. underteckna- avgörande byggnadsstyrelsen beslöt sig att vänta. 11388: de spörsmål nr 291: Rovaniemi stad riktade 7. 3. 1984 en förfrågan 11389: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta tili byggnadsstyrelsen, om denna kunde överväga 11390: för att man då man beslutar om place- att placera värmecentralen på en ny tomt, som 11391: ringen av värmecentralen för Rovaniemen skulle planläggas för ändamålet. Byggnadsstyrel- 11392: ammatillinen kurssikeskus benämnda sen konstaterade 4.4.1984, att detta var tekniskt 11393: kurscentral beaktar åsikterna bland invå- möjligt, ifall staden svarade för de extra kost- 11394: narna i området Viirikangas? nader som härvid skulle uppstå. 11395: Högsta förvaltningsdomstolen behandlade 11396: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ovan nämnda besvär, som hade anförts av invå- 11397: anföra följande: narna, och förkastade det 10.5.1985. 11398: Undervisningsministeriet överförde 2. 4.1981 11399: Sedan staden i ett brev 14.6.1985 hade med- 11400: byggandet av en undervisningsvärmecentral vid 11401: delat att miljöministeriet har fastställt ovan 11402: Rovaniemen ammatillinen kurssikeskus be- 11403: nämnda stadsplaneändring för den nya bygg- 11404: nämnda kurscentral tili byggnadsstyrelsen, som 11405: nadsplatsen, och att staden bygger tilläggskana- 11406: underlyder finansministeriet. Härvid hade plane- 11407: lerna på egen bekostnad, vidtog byggnadsstyrel- 11408: ringen genom försorg av kommunalförbundet för 11409: sen i samarbete med staden åtgärder för justering 11410: Keski-Lapin ammattikoulu framskridigt så långt, 11411: av planerna och erhållande av byggnadslov för 11412: att det förelåg ett utkast och platsen för bygget 11413: den nya byggnadsplatsen. 11414: hade valts. Eftersom den byggnadsplats på kurs- 11415: centralens tomt som hade angetts i anlägg- Placeringen av värmecentralen förverkligas så- 11416: ningsplanen var för liten, kunde ingen annan ledes enligt Rovaniemi stads förslag 7. 3. 1984, 11417: byggnadsplats anvisas. vilket byggnadsstyrelsen biföll 4.4.1984. 11418: 11419: Helsingfors den 9 september 1985 11420: 11421: Finansminister Ahti Pekkala 11422: 1985 vp. 11423: 11424: 11425: Skriftligt spörsmål nr 292 11426: 11427: 11428: 11429: 11430: Nordman m.fl.: Om otillräckligt anslag för utrustning av central- 11431: fiskehamnar 11432: 11433: 11434: Tili Riksdagens Herr Talman 11435: 11436: Urvecklande av fiskerihushållningen har bety- föreslogs i ett kommittebetänkande år 1976. De 11437: dande nationalekonomiska fördelar. Det handlar årliga anslagen i statsbudgeten har inte räckt tili 11438: om att trygga fiskarbefolkningens utkomst och på långt när: i år uppgick ansökningarna om 11439: om att skapa nya arbetsplatser i handel och bidrag tili ca 3 miljoner mark, medan anslaget är 11440: förädlingsindustri, att balansera importen av fisk 0,9 miljoner mark. 11441: och fiskprodukter och att öka konsumtionen av Fiskhanteringen kommer allt mera i förgrun- 11442: inhemsk fisk som en del av egen livsmedelsför- den och bl.a. Kvarken-rådet och Österbottens 11443: sörjning. Särskilt betydelsefull är fiskets omfatt- Fiskarförbund har låtit uppgöra ett program för 11444: ning och inriktning för skärgården och kustom- hur hamnar i Vasa läns kustområde bör utrustas 11445: rådena. med ismaskiner och containers. 11446: En viktig förutsättning för ett lönsamt fiske är 11447: Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 11448: en utvecklad hantering av fångsten. Fisken är 11449: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 11450: känslig för lagring och bör för den skuli hanteras 11451: ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 11452: väl i alla skeden: vid mottagning, förädling och 11453: följande spörsmål: 11454: förmedling. Eftersom fisk och fiskprodukter kon- 11455: kurrerar med andra livsmedel kräver konsumen- 11456: Är Regeringen medveten om hur otill- 11457: ten god kvalitet. En ökad förädling, som bör 11458: räckligt anslaget för bidrag tili utrustning 11459: stimuleras, innebär i regel en längre hanterings- 11460: av centralfiskehamnar, mom. 31.27 .40, 11461: och lagringstid och förutsätter en utbyggd is- 11462: är, och 11463: ningskapacitet i hamnarna. I förordningen om 11464: hantering av färsk fisk stadgas bl.a. om isning är Regeringen beredd att bidra tili en 11465: och kylning som förutsätts. bättre fiskhantering genom att höja an- 11466: Centralhamnar har inte byggts elier utrustats slaget, mom. 31.27.40? 11467: med ismaskiner o.a.dyl. i den utsträckning som 11468: 11469: Helsingfors den 18 juni 1985 11470: 11471: Håkan Nordman Mats Nyby 11472: Håkan Malm Elisabeth Rehn 11473: Boris Renlund Ole Norrback 11474: Gunnar Jansson Sten Söderström 11475: 11476: 11477: 11478: 11479: 4285007284 11480: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 292 11481: 11482: Kirjallinen kysymys n:o 292 Suomennos 11483: 11484: 11485: 11486: 11487: Nordman ym.: Keskuskalasatamien varusteita varten myönnettyjen 11488: määrärahojen riittämättömyydestä 11489: 11490: 11491: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11492: 11493: Kalatalouden kehittäminen merkitsee huomat- 1976 komiteanmietinnössä on ehdotettu. Vuosit- 11494: tavaa kansantaloudellista hyötyä. Kyse on kalas- taiset valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät 11495: tajaväestön toimeentulon turvaamisesta ja uusien määrärahat eivät ole olleet läheskään riittävät: 11496: kaupan ja kalanjalostusteollisuuden työpaikkojen Tänä vuonna oli avustushakemusten kokonais- 11497: luomisesta, kalan ja kalajalosteiden tuonnin tasa- määrä n. 3 miljoonaa markkaa määrärahan olles- 11498: painottamisesta sekä kotimaisen kalan kulutuk- sa 0,9 miljoonaa markkaa. 11499: sen lisäämisestä osana omaa elintarvikehuoltoam- 11500: Kalan käsittely tulee yhä tärkeämmäksi mm. 11501: me. Erityisen tärkeä on kalastuksen laajuus ja 11502: Merenkurkun alueella, ja Pohjanmaan Kalastus- 11503: laatu saaristolle ja rannikkoalueille. 11504: yhdistys on teettänyt ohjelman siitä, miten Vaa- 11505: Kannattavan kalastuksen tärkeä edellytys on san läänin rannikkoalueen satamat tulee varustaa 11506: saaliin asianmukainen käsittely. Kala ei kestä jääkonein ja säilytystiloin. 11507: varastointia ja sitä on sen tähden käsiteltävä 11508: hyvin joka vaiheessa: vastaanotettaessa, jalostet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11509: taessa ja välitettäessä. Koska kala ja kalatuotteet tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 11510: kilpailevat muiden elintarvikkeiden kanssa, ku- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 11511: luttaja vaatii hyvää laatua. Jalostuksen lisäämi- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11512: nen, jota tulee edistää, merkitsee säännöllisesti 11513: pitempää käsittely- ja varastointiaikaa ja edellyt- Onko Hallitus tietoinen siitä, miten 11514: tää satamien jäähdytyskapasiteetin lisäämistä. riittämätön keskuskalasatamien varusteita 11515: Tuoreen kalan käsittelystä annetussa asetuksessa varten momentille 31.27.40 otettu mää- 11516: säädetään mm. kalan jäittämisestä ja jäähdyttä- räraha on, ja 11517: misestä. onko Hallitus valmis edistämään 11518: Keskussatamia ei ole rakennettu eikä varustet- kalankäsittelyn parantamista korottamalla 11519: tu jääkoneilla jne. siinä määrin kuin vuoden momentin 31.27.40 määrärahaa? 11520: 11521: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 11522: 11523: Håkan Nordman Mats Nyby 11524: Håkan Malm Elisabeth Rehn 11525: Boris Renlund Ole Norrback 11526: Gunnar Jansson Sten Söderström 11527: 1985 vp. -- EJ( n:o 292 3 11528: 11529: 11530: 11531: 11532: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11533: 11534: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa miseen ja niiden tarvitsemien rakenteiden teke- 11535: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, miseen. Loput 1,5 milj. mk on käytetty lähinnä 11536: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- kunnallistekniikkaan eli sähköistämiseen ja ma- 11537: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kean veden saantiin. 11538: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Viime aikoina tehdyt tieteelliset tutkimukset 11539: H. Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ovat osoittaneet, että kalan hyvän laadun säilyttä- 11540: kysymyksestä n:o 292: miseksi ovat ratkaisevia oikeat toimenpiteet välit- 11541: Onko Hallitus tietoinen siitä, miten tömästi pyynnin jälkeen. Tämän tiedon yleisty- 11542: minen ja kalan nykyiset jäittämismääräykset vaa- 11543: riittämätön keskuskalasatamien varusteita 11544: tivat uusia investointeja kalasatamiin. Esim. vuo- 11545: varten momentille 31.27.40 otettu mää- 11546: den 1985 avustushakemusten kohteista oli rahal- 11547: räraha on, ja 11548: lisesti 98 % saaliiden alkukäsittelyyn vaikuttavia. 11549: onko Hallitus valmis edistämään 11550: kalankäsittelyn parantamista korottamalla Kotimaisen kalan käyttö on ollut lievässä nou- 11551: momentin 31.27.40 määrärahaa? sussa ja ammattikalastajien määrän lasku on 11552: pysähtynyt. Lisäksi ammattimainen kalastus on 11553: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sisävesillä elpymässä. Tähän kehitykseen ovat 11554: ti seuraavaa: ratkaisevasti vaikuttaneet valtion rakentamat 11555: uudet kalasatamat ja avustuksilla tuettu satamien 11556: Vuosina 1980--1985 keskuskalasatamien ra- jatkokehittäminen. Erittäin merkittävää on yleis- 11557: kentamisen valtionapu ja anomusten määrä on tyvä kalan käsittely heti satamassa niin, että tuore 11558: ollut seuraava: kala säilyy myyntikelpoisena 1--2 viikkoa. Ennen 11559: kala oli saatava kuluttajalle vuorokaudessa. 11560: Valtionapumääräraha Hakemuksia 11561: Kalan esikäsittely heti satamassa luo merkittä- 11562: 1980 800 000 mk 2 210 000 mk västi uusia työpaikkoja; jo nyt ainakin välillisesti 11563: 1981 900 000 mk 2 317 000 mk useita satoja. 11564: 1982 1 000 000 mk 1 490 000 mk Hallitusohjelman tavoitteiston kohdassa "Maa- 11565: 1983 1 000 000 mk 2 039 000 mk ja metsätalouspolitiikka/Kalastus" sanotaan seu- 11566: 1984 950 000 mk 1 238 000 mk raavaa: ''Kehitetään kalataloutta ja kalatalouden 11567: 1985 900 000 mk 2 297 000 mk hallintoa. Selvitysten jälkeen luodaan kalastus- 11568: Yht. 5 550 000 mk 12 268 000 mk tulojärjestelmä, jonka tavoitteena on ammattika- 11569: lastajien toimeentulon turvaaminen, kalan hinta- 11570: Valtion avustusta myönnetään kunnille ja tason vakaannuttaminen sekä kalavarojen kestävä 11571: kalanjalostusalan yrityksille. Vuonna 1984 avus- hyväksikäyttö. Laaditaan toimenpideohjelma si- 11572: tusta myönnettiin vain kunnille, mistä johtuu sävesien kalataloudelliseksi elvyttämiseksi.'' 11573: ko. vuoden ,pieni anomusten määrä. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että 11574: Avustuksen määrä on enintään 50 % (erityis- avustustarvetta keskuskalasatamissa ilmeisesti on 11575: tapauksissa 75 %) hyväksyttävistä kustannuksis- enemmän kuin mihin tarkoitukseen varatut mää- 11576: ta. Esim. vuoden 1985 hankkeiden kustannus- rärahat ovat antaneet mahdollisuuksia. Tulevien 11577: arvio on 5,3 milj. mk. vuosien määrärahat ratkeavat valtion tulo- ja 11578: 1980-luvun avustuksista kunnat ovat saaneet menoarvioita valmisteltaessa ja niistä eduskun- 11579: 4,9 milj. mk ja yritykset 0,65 milj. mk. nassa päätettäessä. Viime kädessä eduskunta val- 11580: Avustuksista 2,5 milj. mk on käytetty kalan tion tulo- ja menoarviosta päättäessään ratkaisee 11581: vastaanotto- ja käsittelytilojen rakentamiseen ja kuinka paljon määrärahoja on käytettävissä kes- 11582: 1,5 milj. mk jäätehtaiden ja -koneiden hankki- kuskalasatamien avustamiseen. 11583: 11584: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1985 11585: 11586: Liikenneministeri Matti Luttinen 11587: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 292 11588: 11589: 11590: 11591: 11592: Till Riksdagens Herr Talman 11593: 11594: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rande av erforderliga konstruktioner för dessa. 11595: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av De återstående 1, 5 milj. mk har använts närmast 11596: den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av för kommunalteknik, dvs. elektrifiering och söt- 11597: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- vattentillgång. 11598: dagsman H. Nordman m.fl. ställda spörsmål Vetenskapliga undersökningar på sista tiden 11599: nr 292: har utvisat, att de rätta åtgärderna omedelbart 11600: efter fångsten är av avgörande betydelse för 11601: Är Regeringen medveten om hur otill- 11602: bevarandet av fiskens goda kvalitet. Den allt 11603: räckligt anslaget för bidrag till utrustning 11604: av centralfiskehamnar, mom 31.27 .40, allmännare verskapen härom samt de nuvarande 11605: bestämmelserna om isning av fisken kräver nya 11606: är, och 11607: investeringar i fiskehamnarna. Exempelvis av 11608: är Regeringen beredd att bidra till en 11609: föremålen för 1985 års understödsansökningar 11610: bättre fiskhantering genom att höja an- 11611: var penningmässigt 98 % sådana som inverkar på 11612: slaget, mom. 31.27.40? 11613: förhanteringen av fångsten. 11614: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Användningen av inhemsk fisk har ökat något 11615: anföra följande: och nedgången i antalet yrkesfiskare har avstan- 11616: nat. Därtill håller det yrkesmässiga fiskeriet i 11617: Under åren 1980--1985 har statsbidragets be- insjövattnen på att stimuleras. Denna utveckling 11618: lopp och antalet ansökningar varit följande: har i avgörande mån påverkats av de av staten 11619: byggda nya fiskehamnarna och de genom bidrag 11620: Statsbidragsanslag Ansökningar understödda fortsatta utvecklandet av hamnarna. 11621: 1980 800 000 mk 2 210 000 mk Av synnerligen stor betydelse är den allt allmän- 11622: 1981 900 000 mk 2 317 000 mk nare hanteringen av fisken genast i hamnen så, 11623: 1982 1 000 000 mk 1 490 000 mk att den färska fisken håller sig i försäljningsdug- 11624: 1983 1 000 000 mk 2 039 000 mk ligt skick 1--2 veckor. Tidigare måste fisken fås 11625: 1984 950 000 mk 1 238 000 mk till konsumenten inom förloppet av ett dygn. 11626: 1985 900 000 mk 2 297 000 mk Förhanteringen av fisken genast i hamnen 11627: Sammanlagt 5 550 000 mk 12 268 000 mk skapar en betydande mängd nya arbetsplatser; 11628: redan nu åtminstone indirekt flera hundra. 11629: Statsunderstöd beviljas kommuner och företag 1 regeringens program under punkten ''Jord- 11630: inom fiskförädlingsbranschen. År 1984 beviljades och skogsbrukspolitiken/Fiske'' sägs följande: 11631: endast kommuner understöd, vilket berodde på ''Fiskerihushållningen och dess förvaltning skall 11632: det ringa antalet ansökningar under året. utvecklas. Efter det utredningar gjorts skall ett 11633: Understödets belopp uppgår till högst 50 % (i inkomstsystem för fisket skapas och målsätt- 11634: specialfall 75 %) av de godtagbara kostnaderna. ningen för detta är en tryggad utkomst för 11635: T.ex. för 1985 års projekt uppgår kostnadsförsla- yrkesfiskarna, en stabil prisnivå för fisk samt ett 11636: gen till 5,3 milj. mk. varaktigt utnyttjande av fisktillgångarna. Ett åt- 11637: Av understöden på 1980-talet har kommuner- gärdsprogram skall uppgöras för att stimulera 11638: na erhållit 4,9 milj. mk och företagen 0,65 milj. insjöarnas fiskerihushållning.'' 11639: mk. På basis av det ovan anförda kan man konsta- 11640: Av understöden har 2,5 milj. mk använts för tera, att det uppenbarligen föreligger ett större 11641: byggande av utrymmen för mottagande och behov av understöd för de centrala fiskehamnar- 11642: hantering av fisk och 1, 5 milj. mk för anskaff- na än vad de för ändamålet reserverade anslagen 11643: ning av isfabriker och -maskiner samt för uppfö- gett möjligheter till. Anslagen under de kom- 11644: 1985 vp. -- KJ< n:o 292 5 11645: 11646: mande åren avgörs vid beredningen av statsför- om statsförslaget avgör hur stora anslag som står 11647: slaget och då riksdagen fattar beslut härom. I tili förfogande för understödjande av de centrala 11648: sista hand är det riksdagen som vid beslutande fiskehamnarna. 11649: 11650: Helsingfors den 27 augusti 1985 11651: 11652: Trafikminister Matti Luttinen 11653: 1985 vp. 11654: 11655: Skriftligt spörsmål nr 293 11656: 11657: 11658: 11659: 11660: Nordman m.fl.: Om koncentrering av utbildning tili Räddningsför- 11661: valtningens utbildningscentral 11662: 11663: 11664: Tili Riksdagens Herr Talman 11665: 11666: Enligt den riksomfattande generalplanen för skolningen kunde med fördel ske med hjälp av 11667: organiserandet och utvecklandet av brand- och en eller flera skolningscentraler på annat håli, 11668: räddningsväsendet skall utbildningskapaciteten ehuru under Räddningsförvaltningscentralens 11669: byggas ut avsevärt. Avsikten är att i samband ledning. 11670: med mellanstadiereformen utveckla utbildningen En utlokaliserad skolning skulie underlätta 11671: för brand- och räddningsväsendet tili samma nivå rekryteringen av elever och personal, erbjuda 11672: som gäller för andra motsvarande tekniska områ- utbildning under andra förhålianden, ha positiva 11673: den. Ett primärt mål är att kunna erbjuda alla regionala verkningar för brand- och räddnings- 11674: blivande brandmän en 19 veckors grundutbild- väsendet och den allmänna utvecklingen och 11675: ning. Men det handlar inte bara om utbildning kunde underlätta skötseln av den svenska utbild- 11676: av ny personal, utan även om kompletterings- ningen på området. 11677: och fortbildningsskolning av verksam personal. Riktlinjerna för utbyggnaden av utbildningen 11678: Därtill ställer den nya lagstiftningen för civil- inom brand- och räddningsväsendet slås förmod- 11679: tjänstgöring krav på nya utbildningsarrangemang ligen fast i anslutning tili statsförslaget för år 11680: inom brand- och räddningsväsendet, liksom den 1986. 11681: planerade nya lagstiftningen för befolkningsskyd- 11682: det väntas göra. 1 dessa sammanhang bör de Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 11683: svenskspråkigas behov beaktas. ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 11684: ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 11685: Enligt generalplanen skall utbildningen kon- följande spörsmål: 11686: centreras tili Räddningsförvaltningens utbild- 11687: ningscentral, dvs. tili Statens brandinstitut i Esbo Har Regeringen för avsikt att koncen- 11688: och Statens befolkningsskyddsskola i Lojo. Man trera ali utbildning tili Räddningsförvalt- 11689: kan på goda grunder ifrågasätta ändamålsenlig- ningens utbildningscentral, eller är Rege- 11690: heten av en sådan koncentration av utbildningen ringen beredd att utreda grundande av 11691: med tanke på det behov som ständigt kommer en eller flera kompletterande skolnings- 11692: att finnas runt omkring i landet. Mycket av centraler? 11693: 11694: Helsingfors den 18 juni 1985 11695: 11696: Håkan Nordman Mauri Pekkarinen Gunnar ] ansson 11697: Håkan Malm Boris Renlund Mats Nyby 11698: Ole Norrback Sten Söderström 11699: 11700: 11701: 11702: 11703: 4285007680 11704: 2 1985 vp. - KK n:o 293 11705: 11706: Kirjallinen kysymys n:o 293 Suomennos 11707: 11708: 11709: 11710: 11711: Nordman ym.: Koulutuksen keskittämisestä Pelastushallinnon 11712: koulutuskeskukseen 11713: 11714: 11715: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11716: 11717: Koko maan käsittävän palo- ja pelastustoimen Suuri osa koulutuksesta voisi hyvin tapahtua 11718: järjestämisen yleissuunnitelman mukaan tullaan muualla sijaitsevassa tai useammissa koulutuskes- 11719: koulutuskapasiteettia huomattavasti laajenta- kuksissa, vaikka ne olisivat Pelastushallintokes- 11720: maan. Tarkoituksena on keskiasteen uudistami- kuksen johdon alaisia. 11721: sen yhteydessä kehittää palo- ja pelastustoimen Hajasijoitettu koulutus helpottaisi oppilaiden 11722: koulutusta muiden vastaavien teknisten alojen ja henkilökunnan saantia, tarjoaisi koulutusta 11723: tasolle. Ensisijaisena päämääränä on tarjota kai- toisenlaisissa olosuhteissa; sillä olisi myönteinen 11724: kille tuleville palomiehille 19 viikon peruskoulu- alueellinen vaikutus palo- ja pelastustoimeen 11725: tus. Kysymys ei kuitenkaan ole ainoastaan uuden sekä yleiseen kehitykseen ja se saattaisi helpottaa 11726: henkilökunnan kouluttamisesta, vaan myös toi- alan ruotsin kielellä tapahtuvan koulutuksen hoi- 11727: mivan henkilökunnan täydennys- ja jatkokoulu- tamista. 11728: tuksesta. Tämän lisäksi asettaa uusi siviilipalve- Palo- ja pelastustoimen laajentamisen suunta- 11729: luslainsäädäntö uudenlaisia vaatimuksia palo- ja viivat tullaan luultavasti vahvistamaan vuoden 11730: pelastustoimen alan koulutuksen järjestämiselle; 1986 tulo- ja menoarvion yhteydessä. 11731: saman odotetaan koskevan uutta suunnitteilla 11732: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11733: olevaa väestönsuojelulainsäädäntöä. Näiden jär- 11734: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 11735: jestelyjen yhteydessä tulee ruotsinkielisten tar- 11736: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 11737: peet ottaa huomioon. 11738: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11739: Yleissuunnitelman mukaan keskitetään koulu- 11740: tus Pelastushallinnon koulutuskeskukseen, ts. Onko Hallituksen tarkoituksena keskit- 11741: valtion Espoossa sijaitsevaan palo-opistoon ja val- tää kaikki koulutus Pelastushallinnon 11742: tion Lohjalla sijaitsevaan väestönsuojelukouluun. koulutuskeskukseen, vai onko Hallitus 11743: Voidaan hyvällä syyllä asettaa kyseenalaiseksi täl- valmis tutkimaan yhden tai useamman 11744: lainen koulutuksen keskittäminen, kun otetaan täydentävän koulutuskeskuksen perusta- 11745: huomioon koko maan käsittävä jatkuva tarve. mismahdollisuuksia? 11746: 11747: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 11748: 11749: Håkan Nordman Mauri Pekkarinen Gunnar Jansson 11750: Håkan Malm Boris Renlund Mats Nyby 11751: Ole Norrback Sten Söderström 11752: 1985 vp. - KK n:o 293 3 11753: 11754: 11755: 11756: 11757: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11758: 11759: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa voitaisiin muutoinkin kehittää tarvetta vastaavas- 11760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ti, tulisi perustaa 390 uutta oppilaspaikkaa. 11761: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- Sisäasiainministeriössä on tehty selvitys uusien 11762: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- oppilaspaikkojen sijoitusvaihtoehdoista. 11763: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Johtohenkilöstön koulutuksen lisätilojen tarve 11764: Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta on tyydytettävissä tarkoituksenmukaisimmin Jaa~ 11765: kysymyksestä n:o 293: jentamalla Valtion palo-opistoa 40 oppilaspaikal- 11766: la. Palomieskoulutuksessa ja väestonsuojelun 11767: Onko Hallituksen tarkoituksena keskit- miehistökoulutuksessa tarvittavat oppilaspaikat 11768: tää kaikki koulutus Pelastushallinnon ovat parhaiten toteutettavissa rakentamalla 3 50 11769: koulutuskeskukseen, vai onko Hallitus uutta oppilaspaikkaa Valtion väestönsuojelukou- 11770: valmis tutkimaan yhden tai useamman lun yhteyteen. 11771: täydentävän koulutuskeskuksen petusta- Palomieskoulutuksen ja väestönsuojelun mie- 11772: mismahdollisuuksia? histökoulutuksen erottaminen omaksi kokonai- 11773: suudeksi ja tähän koulutukseen tarvittavien 350 11774: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- oppilaspaikan sijoittaminen jollekin muulle paikc 11775: ti seuraavaa: kakunnalle kuin Lohjalie voisi olla myös mahdol- 11776: lista, mikäli tästä aiheutuvat epäsuorat, esimer- 11777: Espoossa sijaitsevassa Valtion palo-opistossa on kiksi aluepoliittiset ja työllisyyspoliittiset edut 11778: 100 oppilaspaikkaa ja Lohjalla Valtion väes- korvaisivat toiminnan hajauttamisesta aiheutuvat 11779: tönsuojelukoulussa on noin 50 oppilaspaikkaa. perustamis- ja käyttökustannusten lisäykset. 11780: Vakinaisten oppilaspaikkojen riittämättömyyden Sen sijaan useamman kuin yhden erillisen 11781: vuoksi on jouduttu turvautumaan erilaisiin tila- koulutusyksikön perustaminen ei ole tarkoituk- 11782: päisjärjestelyihin. Palo-opisto järjestää vuosittain senmukaista. Ratkaisu tulisi perustamis- ja käyt- 11783: 3-4 palomieskurssia opiston ulkopuolella eri tökustannuksiltaan erittäin kalliiksi. Koulutus- 11784: kuntien palolaitoksilla vuokratuissa tiloissa käyt- yksiköiden liian pieni koko vaikeuttaisi myös 11785: täen palolaitosten henkilökuntaa tuntiopettajina. monin tavoin opetuksen järjestelyjä. Muun mu- 11786: Palomieskurssien ensiavun ja sairaankuljetuksen assa alan ruotsinkielisen opetuksen kehittämiseen 11787: opetus järjestetään eri puolilla maata sairaan- on suurella koulutusyksiköllä paremmat mahdol- 11788: hoito-oppilaitoksissa. Väestönsuojelukoulun noin lisuudet kuin pienellä koulutusyksiköllä, jolla on 11789: kahdeksastakymmenestä vuosittaisesta kurssista vähän opetushenkilöstöä. 11790: viidesosa järjestetään muilla paikkakunnilla kuin Vaikka pääosa koulutuksesta on tarkoitus kes- 11791: Lohjalla. Nämä tilapäisjärjestelyt vastaavat noin kittää Pelastushallinnon koulutuskeskuksen vaki- 11792: 140 oppilaspaikkaa. naisille oppilaspaikoille, erilaisia lyhyehköjä täy- 11793: Jotta eri puolilla maata tilapäisjärjestelyin to- dennys- ja muita koulutustilaisuuksia järjestettäi- 11794: teutettu koulutus voitaisiin keskittää vakinaiseen siin jatkossakin muilla paikkakunnilla silloin kun 11795: oppilaitokseen ja jotta pelastusalan koulutusta se olisi tarkoituksenmukaista ja edullista. 11796: 11797: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985 11798: 11799: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 11800: 4 1985 vp. - KK n:o 293 11801: 11802: 11803: 11804: 11805: Tili Riksdagens Herr Talman 11806: 11807: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Vid inrikesministeriet har alternativen för pla- 11808: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse cering av de nya elevplatserna utretts. 11809: av den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av Behovet av tilläggsutrymmen för utbildning av 11810: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- personalen inom ledningen kan lämpligast till- 11811: dagsman Nordman m.fl. undertecknade spörs- fredsställas genom en utvidgning av Statens 11812: mål nr 293: brandinstitut med 40 elevplatser. 1 utbildningen 11813: Har Regeringen för avsikt att koncen- av brandmän och manskap inom befolknings- 11814: trera all utbildning till Räddningsförvalt- skyddet kan de erforderliga elevplatserna bäst 11815: ningens utbildningscentral, eller är Rege- erhållas genom att 350 nya elevplatser inrättas i 11816: ringen beredd att utreda grundande av samband med Statens befolkningsskyddsskola. 11817: en eller flera kompletterande skolnings- Det vore även möjligt att avskilja utbildningen 11818: centraler? av brandmän och utbildningen av manskap inom 11819: befolkningsskyddet till en skild helhet och att 11820: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt placera de 350 elevplatser som är nödvändiga 11821: anföra följande: härför på annan ort än i Lojo, om de indirekta, 11822: t.ex. region- och arbetskraftspolitiska fördelar 11823: Vid Statens brandinstitut i Esbo finns 100 som föranleds av detta ersätter den ökning av 11824: elevplatser och vid Statens befolkningsskyddssko- anläggnings- och driftskostnader som föranleds 11825: la i Lojo 50 elevplatser. På grund av det otillräck- av decentraliseringen av verksamheten. 11826: liga antalet ordinarie elevplatser har olika tillfälli- 11827: ga arrangemang tillgripits. Brandinstitutet ord- Däremot är det inte ändamålsenligt att inrätta 11828: nar årligen 3-4 brandmanskurser utanför det mer än en avskild utbildningsenhet. En sådan 11829: egentliga instirutet i utrymmen som hyrts av lösning skulle med avseende på grundläggnings- 11830: brandverket i olika kommuner, varvid personalen och driftskostanderna bli ytterst kostsam. Utbild- 11831: vid brandverket har använts som timlärare. ningsenheternas ringa storlek skulle även på 11832: Brandmanskursernas undervisning i första hjälp många sätt försvåra arrangemanget av undervis- 11833: och sjuktransport ordnas vid sjukvårdsläroinrätt- ningen. Bland annat har en större utbildnings- 11834: ningar i olika delar av landet. Av befolknings- enhet större möjlighet att utveckla den svensk- 11835: skyddsskolans ca åttio årliga kurser arrangeras en språkiga undervisningen inom området än en 11836: femtedel på andra orter än i Lojo. Dessa tillfälli- liten utbildningsenhet, där den personai som 11837: ga arrangemang motsvarar ca 140 elevplatser. sköter undervisningen är liten. 11838: För att den utbildning som med tillfälliga Även om huvuddelen av undervisningen är 11839: arrangemang genomförts på olika håll i landet tänkt att koncentreras till de ordinarie elevplat- 11840: skall kunna koncentreras till en ordinarie läroin- serna inom Räddningsförvaltningens utbildnings- 11841: rättning och för att utbildningen i räddnings- central, kommer olika, korta fortbildnings- och 11842: branschen även i övrigt skall kunna utvecklas i utbildningstillfällen även i fortsättningen att ord- 11843: enlighet med behovet, bör 390 nya elevplatser nas på andra orter då det är ändamålsenligt och 11844: inrättas. förmånligt. 11845: 11846: Helsingfors den 27 september 1985 11847: 11848: lnrikesminister Kaisa Raatikainen 11849: 1985 vp. 11850: 11851: Kirjallinen kysymys n:o 294 11852: 11853: 11854: 11855: 11856: Dromberg ym.: Valtion osallistumisesta Keski-Uudenmaan merivie- 11857: märin rakentamisen loppuunsaattamiseksi 11858: 11859: 11860: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11861: 11862: Keski-Uudenmaan kunnat, Järvenpää, Kerava, miljoonaa markkaa. Vuonna 1985 valmistuvan 11863: Tuusula ja Vantaa ovat vuodesta 1976 lähtien osuuden kustannusarvio on 25 miljoonaa mark- 11864: osallistuneet maamme laajimman vesiensuojelu- kaa, josta valtion osuus on 2 miljoonaa markkaa. 11865: hankkeen Keski-Uudenmaan meriviemärin ra- Rakentamatta olevan kalliotunnelin osan kustan- 11866: kentamiseen. Keski-Uudenmaan meriviemäri toi- nusarvio on 21 miljoonaa markkaa. 11867: mii seudullisena siirtoviemärinä, jonka kautta Ympäristöministeriön 3.11.1983 asettama 11868: johdetaan Vantaanjoen vesistöalueelta suurin osa Vantaanjoen virkistyskäytön kehittämistä selvittä- 11869: alueella syntyvistä jätevesistä. nyt Vantaanjoki-toimikunta on mietinnössään 11870: Meriviemärin rakentajana toimii Keski-Uuden- korostanut meriviemärin rakennustöiden lop- 11871: maan vesiensuojelun kuntainliitto. Meriviemäriä puunsaattamisen tärkeyttä aikataulun mukaisesti 11872: on jo otettu osittain käyttöön ja sen on maara ja esittänyt, että valtio osallistuisi meriviemärin 11873: valmistua kokonaisuudessaan vuoden 1986 lop- rakentamiseen vuonna 1986 8 miljoonalla mar- 11874: puun mennessä. kalla. 11875: Vuosien 1985-86 aikana on tarkoitus raken- Keski-Uudenmaan kunnat ovat koko merivie- 11876: taa meriviemärin viimeisenä osuutena kalliotun- märin rakentamisen aikana edellyttäneet, että 11877: neli, jonka valmistuessa viemärin vedenjohtamis- valtio omalta osaltaan tukee hanketta alkuperäi- 11878: kyky paranee olennaisesti. Tähän saakka joudu- sen suunnitelman mukaisesti. Mikäli valtio ei 11879: taan jätevesiä johtamaan vanhoissa putkiviemä- osallistu meriviemärin rakentamiseen vuonna 11880: reissä, joiden ahtauden vuoksi puhdistamattomia 1986, tulee hankkeen valmistuminen todennä- 11881: jätevesiä joutuu ajoittain vesistöön. köisesti edelleen viivästymään ja näin osaltaan 11882: Keski-Uudenmaan kunnat päätyivät merivie- hidastamaan Vantaanjoen virkistyskäytön kehit- 11883: märin rakentamiseen valtion vesiviranomaisten tämistä koskevien suunnitelmien toteuttamista. 11884: suosituksesta, vaikka se muodostuukin kustan- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11885: nuksiltaan noin 30 prosenttia kalliimmaksi kuin tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme 11886: erilliset kunta- ja taajamakohtaiset puhdistamot. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 11887: Tällöin edellytettiin kuitenkin, että valtio osallis- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11888: tuisi kustannuksiin koko hankkeen rakentamisen 11889: ajan. Valtion osallistuminen onkin ollut perustel- Onko Hallitus omalta osaltaan 11890: tua hankkeen huomattavan seudullisen merkityk- varautunut tukemaan Vantaanjoen virkis- 11891: sen ja tavanomaista korkeampien kustannusten tyskäytön kehittämistä koskevien suunni- 11892: vuoksi. telmien toteuttamista, ja 11893: Meriviemärin rakentamiseen oli vuoden 1984 aikooko Hallitus turvata Keski-Uuden- 11894: loppuun mennessä käytetty yhteensä 103,5 mil- maan meriviemärihankkeen alkuperäisen 11895: joonaa markkaa, josta valtion osuus on ollut 10,5 aikataulun mukaisen valmistumisen? 11896: 11897: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 11898: 11899: Kaarina Dromberg Tauno Valo Pekka Myllyniemi 11900: Pirjo Ala-Kapee Pertti Salolainen Elisabeth Rehn 11901: Liisa Arranz Ritva Laurila Veikko Saarto 11902: Peter Muurman Antti Kalliomäki Marjatta Väänänen 11903: Martti Tiuri Tarja Halonen Elsi Hetemäki-Olander 11904: 4285008214 11905: 2 1985 vp. - KK n:o 294 11906: 11907: 11908: 11909: 11910: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 11911: 11912: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:o 1 momentissa van vuoden aikana Helsingin kaupungin tarkoi- 11913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuksena on rakentaa kalaporras Vantaanjoen 11914: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- alimpaan koskeen. Lisäksi kesällä 1985 Helsingin 11915: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- vesipiirin vesitoimisto on tutkinut Vantaanjoen 11916: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja vesistössä kaikkiaan 11 koskea kalatalouden edis- 11917: Drombergio ym. näin kuuluvasta kirjallisesta tämisen ja virkistyskäytön hankesuunnittelua var- 11918: kysymyksestä o:o 294: ten. Vesi-, kalatalous- ja museoviraoomaiset, asi- 11919: anomaiset kunnat sekä Helsingin seutukaavaliitto 11920: Onko Hallitus omalta osaltaan laativat yhteistyössä Vantaanjoen koski-ioven- 11921: varautunut tukemaan Vaotaanjoen virkis- toiotia tavoitteena koskien mahdollisimman no- 11922: tyskäytön kehittämistä koskevien suunni- pea kunnostaminen. 11923: telmien toteuttamista, ja 11924: aikooko Hallitus turvata Keski-Uuden- Vaotaanjoen vesistön virkistyskäytön kehittä- 11925: maan meriviemärihankkeen alkuperäisen misen työnjakoa on selvitetty Vantaanjokitoimi- 11926: aikataulun mukaisen valmistumisen? kunnan 30.4.1985 valmistuneessa mietinnössä 11927: (Komiteanmietintö 1985:31 ). 11928: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Valtio on osallistunut Keski-Uudenmaan meri- 11929: ti seuraavaa: viemärihankkeeseen vuosina 1975-84 myöntä- 11930: mällä vesiensuojeluavustuksia 4 milj. markkaa 11931: Vaotaanjoen virkistyskäytön kehittämistä kos- 11932: sekä myöntämällä valtion vesihuoltotyön yhtey- 11933: keva suunnitelmien toteuttaminen on hyvin 11934: dessä työmäärärahoja 8,5 milj. markkaa. Lisäksi 11935: ajankohtainen yhteistyöalue valtion, asianomais- 11936: ten kuntien ja muiden yhteisöjen kesken. Vao- hankkeeseen on myönnetty korkotukilainaa noin 11937: taanjoen vesistöhän sijaitsee maan tiheimmin 17,5 milj. markkaa. Kuluvan vuoden tulo- ja 11938: menoarviossa on meriviemärio osahankkeeseen 11939: asutussa osassa ja siihen on tehty mittavia inves- 11940: välillä Koivuhaka-Pihlajamäki varattu 2 milj. 11941: tointeja veden laadun parantamiseksi. Kiireelli- 11942: simpiä yhteistyökohteita ovat Vaotaanjoen tär- markkaa. 11943: keimpien koskiosuuksien ja tärkeimmän sivuhaa- Meriviemärihankkeen viimeistä osuutta Koivu- 11944: ran, Keravanjoen kunnostaminen. Keravanjoen haka-Pihlajamäki toteutetaan parhaillaan. Kai- 11945: kuooostamistoimeopiteet ovat edenneet jo varsin kissa käynnissä olevissa urakoissa on sovittu ra- 11946: pitkälle. Keravanjokea koskevaan suunnitelmaan kenousaikataulusta, joten hankkeen loppuun- 11947: sisältyy muun muassa seuraavia kuonostustoi- saattaminen on louhiotojeo ja muun varsinaisen 11948: meopiteitä, kuten allastuksia, uimarantojen pa- tunnelirakentamisen puolesta turvattu. Pihlaja- 11949: rannuksia, lisäveden johtamista Päijäone-tunoe- mäen pumppaamoo rakentamisesta ei toistaiseksi 11950: lista sekä asutuksen tulvansuojeluun liittyvä pie- ole sovittu. Jotta koko meriviemärihanke valmis- 11951: nehkö perkaus. Vesihallintoa koskevassa toi- tuisi aikataulun mukaisesti, olisi pumppaamoo 11952: minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1986- rakentaminen aloitettava ensi vuoden alkuun 11953: 1989 on valtion osuudeksi tähän kunnostustyö- mennessä. 11954: hön ehdotettu 6 milj. markkaa. Kuntien keski- Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa 11955: näisen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi on val- on momentilla 35.25. 77 (Vesiensuojelutyöt) 11956: tion osallistuminen hankkeeseen hyvin tärkeätä. varattu 2 milj. markkaa meriviemärio osahanket- 11957: Vaotaanjoen vesistön virkistyskäytön kehittä- ta välillä Koivuhaka-Pihlajamäki koskevaan val- 11958: mistä kalataloudellisin kunnostustoimenpitein on tion vesihuoltotyöhöo. Momentio lisäperustelu- 11959: valtion puolelta tuettu jo usean vuoden ajan jen mukaan osahankkeen kustannusarvio on 50 11960: jatkuneen vaelluskalakantojen viihtymiseen ja li- milj. markkaa, jota valtio avustaa 2 milj. markal- 11961: sääntymiseen liittyvio tutkimuksin. Vielä kulu- la. 11962: 11963: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985 11964: 11965: Ympäristöministeri Matti Ahde 11966: 1985 vp. - KK n:o 294 3 11967: 11968: 11969: 11970: 11971: Tili Riksdagens Herr Talman 11972: 11973: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bygga en fisktrappa i den fors som ligger närmast 11974: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av Vanda ås utlopp. Dessutom har Helsingfors vat- 11975: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av tendistrikts vattenbyrå sommaren 1985 undersökt 11976: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- totalt 11 stycken forsar i Vanda å med tanke på 11977: dagsledamot Dromberg m.fl. undertecknade att främja fiskeriet och rekreationsanvändningens 11978: spörsmål nr 294: projektplanering. Vatten-, fiskeri- och musei- 11979: myndigheterna, vederbörande kommuner samt 11980: Har Regeringen för egen del berett sig Helsingfors regionplansförbund sammanställer 11981: på att stödja förverkligandet av de planer som ett samarbetsprojekt en inventering av Van- 11982: som gäller utvecklandet av rekreationsan- da ås forsar med målsättningen att få en så snabb 11983: vändningen av Vanda å, och iståndsättning av forsarna som möjligt. 11984: ämnar Regeringen säkerställa att Mel- 11985: lersta Nylands havsavloppsledningspro- Arbetsfördelningen vid utvecklandet av rekrea- 11986: jekt blir färdigt i enlighet med den tionsanvändningen av Vanda å och anslutande 11987: ursprungliga tidtabellen? vattendrag har utretts i betänkandet av korumis- 11988: sioneo för Vanda å, som blivit färdigt den 11989: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 30.4.1985 (Kommittebetänkande 1985:31). 11990: anföra följande: Staten har deltagit i Mellersta Nylands havsav- 11991: loppsledningsprojekt åren 1975-1984 genom att 11992: Förverkligandet av pianeroa för att utveckla 11993: bevilja 4 miljoner mark i vattenvårdsbidrag samt 11994: rekreationsanvändningen av Vanda å är ett syn- 11995: genom att bevilja arbetsanslag på 8,5 miljoner 11996: nerligen aktuellt samarbetsområde för staten, 11997: mark i samband med statens vatten- och avlopps- 11998: vederbörande kommuner och övriga samfund. 11999: arbeten. Dessutom har för projektet beviljats 12000: Vanda å ligger ju i den tätast befolkade delen av 12001: 17,5 miljoner mark som räntestödslån. I inneva- 12002: landet och omfawl.nde investeringar har gjorts 12003: rande års statsförslag har för havsavloppsledning- 12004: för att förbättra vattnets kvalitet. Tili de mest 12005: ens delprojekt mellan Björkhagen och Rönnbacka 12006: brådskande samarbetsprojekten hör iståndsätt- 12007: reserverats 2 miljoner mark. 12008: ningen av de viktigaste forsarna i Vanda å och 12009: dess viktigaste bifåra, Kervo å. Med iståndsätt- Det sista avsnittet av havsavloppsledningspro- 12010: ningen av Kervo å har man kommit mycket jektet från Björkhagen tili Rönnbacka förverkli- 12011: långt. Pianeo för iståndsättningen av Kervo å gas som bäst. Vid alla pågående ackordarbeten 12012: innehåller bl.a. åtgärder som går ut på byggande har man kommit överens om byggnadstidtabel- 12013: av bassänger, förbättring av simstränder, ledning len, varför man har tryggat projektets slutförande 12014: av tilläggsvatten från Päijänne-tunneln samt en när det gäller sprängning och annat egentligt 12015: mindre rensning för att skydda bosättningen mot tunnelbygge. Man har inte ännu kommit överens 12016: översvämningar. I verksamhets- och ekonomipla- om byggandet av Rönnbacka pumpverk. För att 12017: nen för vattenförvaltningen för åren 1986-89 hela havsavloppsledningsprojektet skulle bli fär- 12018: har man som statens andel i detta iståndsätt- digt enligt tidtabellen borde byggandet av 12019: ningsarbete föreslagit 6 miljoner mark. För att få pumpverket inledas före utgången av år 1985. 12020: tili stånd samarbete mellan korumuneroa är sta- I innevarande års statsförslag har under mo- 12021: tens medverkan i projektet mycket viktigt. ment 35.25.77 (Vattenvårdsarbeten) reserverats 2 12022: Ett utvecklande av rekreationsanvändningen av miljoner mark för statens vatten- och avloppsar- 12023: Vanda å genom iståndsättningsåtgärder i anslut- beten i havsavloppsledningens delprojekt mellan 12024: ning tili fisket har av staten stötts genom under- Björkhagen och Rönnbacka. Enligt tilläggsmoti- 12025: sökningar av vandringsfiskbeståndets trivsel och veringarna för momentet är kostnadsförslaget för 12026: förökning, som pågått under flera års tid. Ännu delprojektet 50 miljoner mark, som staten stöder 12027: innevarande år har Helsingfors stad för avsikt att med 2 miljoner mark. 12028: Helsingfors den 9 oktober 1985 12029: 12030: Miljöminister Matti Ahde 12031: j 12032: j 12033: j 12034: j 12035: j 12036: j 12037: j 12038: j 12039: j 12040: j 12041: j 12042: j 12043: j 12044: j 12045: j 12046: j 12047: j 12048: j 12049: j 12050: 1985 vp. 12051: 12052: Kirjallinen kysymys n:o 295 12053: 12054: 12055: 12056: 12057: Kortesalmi: Kaukopuhelumaksujen alentamisesta 12058: 12059: 12060: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12061: 12062: "Kaukopuhelujen hinnassa on roima ylihinta sama olisi uudistettava muutaman vuoden kulut- 12063: piiloveroa." Näin toteaa Oulun Puhelin Oy:n tua. Posti keräsi ylijäämää pelkällä kaukopuhelu- 12064: toimitusjohtaja Sakari Nevalainen sanomalehti toimella vuonna 1984 peräti 1,1 miljardia mark- 12065: Kalevalle 26.1.1985 antamassaan haastattelussa. kaa eli 1 100 000 000 markkaa. 12066: ''Kun Oulussa asuva äiti soittaa tyttärensä 12067: Kaukopuhelujen ylihinta eli ankara piilovero 12068: perheelle Helsinkiin, joutuu hän maksamaan 12069: on erityisen raskas Pohjois-Suomen ja muiden 12070: tästä puhelusta nelinkertaisen hinnan kustannuk- 12071: syrjäseutujen yritystoiminnalle, joka joutuu pitä- 12072: siin nähden'', toteaa toimitusjohtaja Nevalainen 12073: mään yhteyksiä runsaasti Helsinkiin ja muualle- 12074: ja jatkaa, "ja mitäpä tällainen muuta on kuin 12075: kin kauas. Alussa mainittu toimitusjohtaja Neva- 12076: piiloveroa, jolla kerätään ylimääräistä tuloa valti- 12077: laisen toteamus osoittaa tietysti myös sen, että 12078: olle. Se on myös osoitus negatiivisesta aluepolitii- 12079: myös yksityisille perheille tällainen kaukopuhelu- 12080: kasta. Näyttää siltä, että posti- ja telelaitos perii 12081: jen piilovero on aivan kohtuuton. Oikeaa puhe- 12082: kaukopuhelujen roimalla ylihinnoittelulla enem- 12083: lintaksapolitiikkaa onkin se, että puhelupalvelut 12084: män ylijäämää kuin Alko konsanaan. Ja asioista 12085: on tarjottava mahdollisimman halvalla eli niin, 12086: ei puhuta reilusti", Nevalainen jatkaa. 12087: että maksut kattavat kustannukset. Tiedon kulku 12088: Oulun Puhelin Oy:n alueella on keskimääräi- ei saa olla verotuksen kohteena. 12089: nen puhelinlasku tilaajaa kohden vuodessa 2 000 12090: markkaa. Tästä summasta peritään Nevalaisen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12091: mukaan kaukopuhelujen ylihintaa 750 markkaa. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 12092: Posti- ja telehallitus on äskettäin luvannut, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 12093: että kaukopuhelumaksuihin tulisi viiden vuoden vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12094: aikana alennusta 10 prosenttia vuodessa. Tätä 12095: toimitusjohtaja Nevalainen pitää kuitenkin vain Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- 12096: pelkkänä kosmeettisena eleenä. On epäselvää, miin kaukopuhelujen kohtuuttoman yli- 12097: otettaisiinko tuossa prosenttilaskussa edes inflaa- hinnan eli piiloveron poistamiseksi huo- 12098: tiota huomioon. mattavasti tehokkaammalla tavalla kuin 12099: Toimitusjohtaja Nevalaisen mielestä kaukopu- mitä posti- ja telehallitus on äsken esittä- 12100: helumaksut olisi alennettava heti puoleen ja nyt? 12101: 12102: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 12103: 12104: ]. Juhani Kortesalmi 12105: 12106: 12107: 12108: 12109: 4285006996 12110: 2 1985 vp. - KK n:o 295 12111: 12112: 12113: 12114: 12115: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12116: 12117: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa noin 150 milj. mk. Lisäksi on muistettava, että 12118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, alennus vähentää myös liikevaihtoveron tuottoa 12119: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- lähes 30 milj. mk. Yhteensä alennus siis vähen- 12120: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tää ensi vuonna valtiolle kertyviä tuloja noin 180 12121: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. milj. mk. 12122: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta 12123: kysymyksestä n:o 295: Suurempaan kaukopuhelumaksujen alennuk- 12124: seen kuin 10 % ei ole syytä kerralla ryhtyä, koska 12125: Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- tämä jo näkyisi valtion muiden maksujen tai 12126: miin kaukopuhelujen kohtuuttoman yli- verojen korotustarpeena. Toisaalta suurempi 12127: hinnan eli piiloveron poistamiseksi huo- alennus lisäisi kaukopuhelinliikennettä kerralla 12128: mattavasti tehokkaammalla tavalla kuin liikaa, koska puhelinverkkojen laajennushank- 12129: mitä posti- ja telehallitus on äsken esittä- keet on mitoitettu tasaisempaa kasvua silmällä 12130: nyt? pitäen. 12131: 12132: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Jotta entinen palvelutaso säilyisi, täytyisi mää- 12133: ti seuraavaa: rärahoja lisätä sekä kauko- että verkkoryhmäver- 12134: kon laajennuksiin. Myös toimilupapuhelinlaitok- 12135: Vaitioneuvosto teki 21.3. 1985 periaatepäätök- set joutuisivat investoimaan verkkoryhmäverk- 12136: sen kaukopuhelumaksujen alentamisesta konsa laajennuksiin, ja tästä aiheutuisi painetta 12137: 1.11.1985 alkaen noin 10 %:lla. Käytännössä paikallispuhelumaksujen korottamiseen. 12138: tämä merkitsee sitä, että asetuksella vahvistetta- 12139: vat kaukopuhelumaksut halpenevat nimellisesti Kuten edellä olevasta käy ilmi, hallitus on 12140: keskimäärin noin 10 % . Mikäli ensi vuodelle toteuttamassa erittäin tuntuvan tariffialennuk- 12141: tavoitteeksi asetettu 4 % :n inflaatiovauhti toteu- sen, joka parantaa nimenomaan kysymyksessäkin 12142: tuu, kaukopuhelumaksut tulevat ensi vuoden mainittujen Pohjois-Suomen ja muiden syrjäseu- 12143: aikana halpenemaan reaalisesti 13,5 % . tujen sekä kotitalouksien tietoliikennepalveluja. 12144: Alennuksen on arvioitu vähentävän posti- ja Pitemmälle meneviä toimenpiteitä ei näin ollen 12145: telelaitoksen kaukopuhelutuloja vuonna 1986 ainakaan nyt ole katsottu tarpeellisiksi. 12146: 12147: Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1985 12148: 12149: Liikenneministeri Matti Luttinen 12150: 1985 vp. - KK n:o 295 3 12151: 12152: 12153: 12154: 12155: Tili Riksdagens Herr Talman 12156: 12157: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen minskar omsättningsskatteintäkterna med närma- 12158: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av re 30 milj. mk. Sammanlagt innebär således 12159: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av nedsättningen en minskning av statens inkomster 12160: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- med ca 180 milj. mk. 12161: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade Det är inte skäl att med en gång införa en 12162: spörsmål nr 295: större nedsättning än 10 Ofo av avgifterna för 12163: Ämnar Regeringen i brådskande ord- fjärrsamtal, eftersom detta skulie komma tili 12164: ning vidta åtgärder för eliminering av det synes i form av ett behov att höja statens övriga 12165: oskäliga överpriset på fjärrsamtal, dvs. avgifter elier skatter. Dessutom skulie en större 12166: dold skatt på dessa samtal, på ett betyd- nedsättning öka fjärrsamtalstrafiken för mycket 12167: ligt effektivare sätt än post- och telesty- på en gång, eftersom utbyggnaden av telefonnä- 12168: rdsen nyligen har föreslagit? ten har dimensionerats med tanke på en jämnare 12169: utveckling. 12170: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt För att setvicenivån skali kunna bibehålias 12171: anföra följande: borde anslagen för utbyggnad av säväl fjärr- som 12172: Statsrådet fattade 21.3 .198) ett principbeslut lokalnäten ökas. Även telefoninrättningar med 12173: om sänkning av avgifterna för fjärrsamtal med ca koncession skulie bli tvungna att investera i en 12174: 10 %, räknat från 1.11.198). 1 praktiken inne- utbyggnad av näten i sina nätgrupper, och detta 12175: bär detta att avgifterna för fjärrsamtal, som skulie leda tili ett tryck i riktning mot höjda 12176: faststälis genom förordning, nominellt sjunker avgifter för lokalsamtal. 12177: med i medeltal ca 10 Ofo. Om inflationstakten Såsom framgår av det ovan sagda håller rege- 12178: nästa år kan hålias vid det uppställda målet 4 Ofo , ringen på att genomföra en synnerligen kännbar 12179: blir realsänkningen av avgifterna för fjärrsamtal tariffnedsättning, något som förbättrar telekom- 12180: 13,) Ofo. munikationerna uttryckligen i norra Finland, 12181: Det har beräknats att nedsättningen av avgift- som nämns i spörsmålet, och även i andra 12182: erna minskar post- och televerkets inkomster av avlägsna trakter samt för hushållen. Mera omfat- 12183: fjärrsamtal med ca 1)0 milj. mk år 1986. Det bör tande åtgärder har sålunda inte ansetts nödvändi- 12184: dessutom ihågkommas att sänkningen även ga, åtminstone inte i detta skede. 12185: 12186: Helsingfors den 29 juli 198) 12187: 12188: Trafikminister Matti Luttinen 12189: 1 12190: 1 12191: 1 12192: 1 12193: 1 12194: 1 12195: 1 12196: 1 12197: 1 12198: 1 12199: 1 12200: 1 12201: 1 12202: 1 12203: 1 12204: 1 12205: 1 12206: 1 12207: 1 12208: 1 12209: 1 12210: 1 12211: 1 12212: 1 12213: 1 12214: 1 12215: 1 12216: 1 12217: 1 12218: 1985 vp. 12219: 12220: Kirjallinen kysymys n:o 296 12221: 12222: 12223: 12224: 12225: E. Laine ym.: Fosforipäästöjen syiden selvittämisestä Uudenkaupun- 12226: gin vesialueelia 12227: 12228: 12229: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12230: 12231: Lounaissaaristossa Uudenkaupungin vesialueil- turvaiSI näin ei vain ympanstoa, vaan myös 12232: la tehdyissä tutkimuksissa on paljastunut jättiläis- lannoiteteollisuuden työpaikat tuotannon voides- 12233: näisiä fosforipitoisuuksia. Luonnontilaiset arvot sa jatkua. Ehkä muitakin kipsikasan hyötykäyttö- 12234: ln ylitetty jopa kaksituhatkertaisesti. Jäljet johta- tapoja saattaisi löytyä. 12235: tat Kemiran tehtaiden jätekipsikasaan, josta fos- On lähdettävä siitä, että erityisesti valtion 12236: fori tutkijoiden mukaan on päässyt vesistöön. yhtiöllä Kemiraila on erityisvelvollisuus huolehtia 12237: Kemiran lannoitetehtailla Uudessakaupungissa fosforipäästöjen mereen ja muuhun vesistöön 12238: ;yntyy kipsijätettä. Sitä varastoidaan valtavana joutumisen estämisestä. 12239: morena ja päästöjen pitäisi ehkäistyä tietyn oja- Esillä olevaa ongelmaa ratkaistaessa on ensin- 12240: iärjestelyn avulla. Kipsivuoren painon kasvaessa näkin muistettava, että fosforipäästöt aiheuttavat 12241: ln kuitenkin todennäköistä, että massa painaa erittäin laajaulotteisia vahinkoja Uudenkaupun- 12242: fosforia pengetten alta vesistöön. gin kauneudestaankin ainutlaatuiselle saaristolle. 12243: Viime maaliskuun lopussa Uudenkaupungin Asialla on luonnollisesti myös valtakunnallista 12244: ;isäsaariston fosforin kokonaismäärä arvioitiin laajuutta jo senkin vuoksi, että kyseessä on suuri 12245: 350 % edellistalvea suuremmaksi. Helmikuusta valtionyhtiö Kemira, jonka toiminnasta tutkijoi- 12246: naaliskuuhun fosforia on tullut vielä lisää 600 denkin piirissä on esitetty epäilyjä. Jopa työpaik- 12247: k:ilon vuorokausivauhtia. Putsaaren aukolla ja kojen jatkuvuus saatetaan asettaa kyseenalaiseksi 12248: Vaakuassa taivien 1980-84 keskiarvot on ylitetty ellei suojeluasioita hoideta kuntoon. 12249: )0-prosenttisesti maaliskuussa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12250: Edellä kerrottu Kemiran kipsikasa on ongel- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 12251: nan ydin, niin vuotojen osalta kuin maisemalli- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 12252: ;estikin. Mihin kipsi pannaan kun nykyinen senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12253: :>aikka täyttyy? Kyse on pitkällä tähtäyksellä 12254: ~oko kipsijätettä tuottavan tuotannon elinehdois- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 12255: :a. ryhtyä Uudenkaupungin vesialueelia ta- 12256: Kaikella kohtuudella on edellytettävä, että pahtuneiden fosforipäästöjen syiden ja 12257: Kemira esittää tyydyttävän varastoitavan kipsin vastuun selvittämiseksi perusteellisesti ja 12258: lyötykäyttösuunnitelman sekä selvityksen kipsi- vastaavien vahinkojen estämiseksi vastai- 12259: (asan fosforipäästöjen estämisestä. Pelkät liiketa- suudessa mm. kuntatasolla päätettävien 12260: .oudelliset syyt eivät saa olla esteenä näiden jätehuoltosuunnitelmien tehostamisella 12261: ;uunnitelmien vaatimiselle. niin, että niiden perusteella voidaan aset- 12262: Kemiran Siilinjärven tehtailla jätekipsistä teh- taa täsmällisiä velvoitteita yrityksille, joi- 12263: iään Saastamoinen Oy:n toimesta puuvahvisteis- den tuotannossa fosforia tai muita haital- 12264: :a rakennuslevyä, jolle on povattu hyviä markki- lisia aineita kertyy ja niiden luontoon 12265: loita. Miksi ei vastaavaa menettelyä voitaisi käyt- pääsy on pelättävissä, ja 12266: :ää Uudessakaupungissa? Se toisi työpaikkoja Uudenkaupungin Kemiran jätekipsin 12267: .isää, ratkaisisi oleellisesti kipsivuoriongelmaa ja hyötykäytön selvittämisen edistämiseksi? 12268: 12269: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 12270: 12271: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 12272: 1285008192 12273: 2 1985 vp. - KK n:o 296 12274: 12275: 12276: 12277: 12278: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12279: 12280: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa den keskiarvona. Tähän kuormitusarvoon etvat 12281: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sisälly yhtiön kipsijätealtaasta ja satama-altaasta 12282: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- tulevat kuormitukset. Lupapäätöksen mukaan lu- 12283: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- van saajan on rajoitettava päästöt näistä kuormi- 12284: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tuslähteistä mahdollisimman vähäisiksi. 12285: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- Vesiviranomaiset ja Kemira Oy ovat selvittä- 12286: myksestä n:o 296: neet fosforipäästöjen syitä. Päästöt ovat peräisin 12287: pääasiassa fosforihapon valmistuksessa syntyvän 12288: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kipsin varastointialueelta. Alue on erotettu me- 12289: ryhtyä Uudenkaupungin vesialueelia ta- restä pengerpadolla. Todennäköisesti padon läpi 12290: pahtuneiden fosforipäästöjen syiden ja suotautuu fosforipitoista vettä mereen. Vuonna 12291: vastuun selvittämiseksi perusteellisesti ja 1982 tehdyn arvion mukaan jätekipsialueelle on 12292: vastaavien vahinkojen estämiseksi vastai- kuljetettu noin 8 000 tonnia liukoista fosforia, 12293: suudessa mm. kuntatasolla päätettävien josta osa on jo kulkeutunut mereen. Kipsialueen 12294: jätehuoltosuunnitelmien tehostamisella kasvu on rajattu lupaehdoissa niin, että nykyisin 12295: niin, että niiden perusteella voidaan aset- tuotantomäärin voidaan kipsiä kasata noin neljä 12296: taa täsmällisiä velvoitteita yrityksille, joi- vuotta. 12297: den tuotannossa fosforia tai muita haital- 12298: lisia aineita kertyy ja niiden luontoon Fosforipäästöjen estämiseksi on jätekipsialueel- 12299: pääsy on pelättävissä, ja le rakennettu merta vasten pato ja eristysoja 12300: kipsikasan ja padon välille sekä pumpattu fosfori- 12301: Uudenkaupungin Kemiran jätekipsin 12302: pitoista vettä kalkkikäsittelyyn ja sisäiseen kier- 12303: hyötykäytön selvittämisen edistämiseksi? 12304: toon. Patoa on myös tiivistetty. Kesällä 1985 12305: Kemira Oy on aloittanut fosforipäästöjen vähen- 12306: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tämiseksi eristysojan siirtämisen noin 3 metriä 12307: ti seuraavaa: kipsikasaan päin sekä asentanut pumppaamon 12308: Uudenkaupungin merialueen tarkkailussa on putkistoineen kipsikasassa olevan syvänteen tyh- 12309: todettu, että maaliskuussa 1985 veden fosforipi- jentämiseksi kiertovesialtaaseen. 12310: toisuudet sisäsaaristossa olivat keskimäärin kym- Jätehuoltolain 21 §:n nojalla jätehuoltoviran- 12311: menkertaiset luonnontilaan verrattuina. Suurin omainen, asian laadun mukaan joko lääninhalli- 12312: pitoisuus (noin kaksituhatkertainen) todettiin tus tai kunta voi jätehuoltosuunnitelman hyväk- 12313: Hangonsaaren eteläpuolella olevassa syvänteessä. syessään asettaa sen toteuttamiselle muun muassa 12314: Toukokuussa veden fosforipitoisuus merialueella ympäristönsuojelun ja jätteiden hyödyntämisen 12315: oli 4-5 kertaa luonnontilaista suurempi. Kesä- kannalta tarpeellisia ehtoja. Sisäasiainministeriön 12316: heinäkuussa suoritettujen tutkimusten mukaan päätöksessä (577/79) on määrätty tapaukset, jois- 12317: runsaasti fosforia sisältäneet vedet olivat kulkeu- sa jätehuoltosuunnitelma tulee esittää lääninhal- 12318: tuneet alueelta pois. Viileät ja tuuliset säät lituksen hyväksyttäväksi. Päätöksellä ohjataan ni- 12319: touko-kesäkuun vaihteessa olivat edistäneet ve- menomaan ympäristönsuojelun kannalta vaati- 12320: sien vaihtumista ja fosforiarvojen palautumista vimmat tapaukset lääninhallituksen käsittelyyn. 12321: alueen nykyiselle normaalitasolle, joka on kaksin- Tämä koskee muun muassa Kemira Oy:n Uuden- 12322: kertainen luonnontilaan verrattuna. kaupungin tehdasta. 12323: Merialueella havaitut korkeat fosforipitoisuu- Jätehuoltosuunnitelmien käsittelyssä ja niiden 12324: det johtuvat Kemira Oy:n tuotantolaitoksista. toteuttamisen kannalta tarpeellisten ehtojen aset- 12325: Tehtaiden jätevedet johdetaan puheena olevalle tamisessa on esiintynyt vakavia puutteita erityi- 12326: merialueelle. Vesioikeuden myöntämän lupapää- sesti kunnan tasolla. Kunnissa tämä johtuu jäte- 12327: töksen mukaan mereen johdettavien jätevesien huoltoviranomaisten henkilöstön vähyydestä ja 12328: fosforikuormitus on enintään 25 kg fosforia vuo- osin myös asiantuntemuksen puutteesta. Läänin- 12329: rokaudessa kolmen perättäisen kalenterikuukau- hallituksissa keskeisin ongelma on ollut jätehuol- 12330: 1985 vp. - KK n:o 296 3 12331: 12332: tosuunnitelmien käsittelyn pitkä viipyminen. vuosina nostettavissa noin 10 % :iin. Suurempaa 12333: Myös tämä aiheutuu pääasiassa henkilöstön vä- lisäystä on Kemira Oy:ltä saadun tiedon mukaan 12334: hyydestä, mutta osittain myös kehnosti laadiruis- estämässä Suomeen tuodun luonnonkipsin sekä 12335: ta teollisuuden jätehuoltosuunnitelmista. muiden kilpailevien raaka-aineiden edullisuus. 12336: Hallitus on pyrkinyt parantamaan asian tilaa Turun ja Porin lääninhallituksen kuluvan vuoden 12337: muun muassa ympäristöministeriön antamin, jä- syyskuussa antamassa päätöksessä Kemira Oy:n 12338: tehuoltolain toimeenpanoa koskevin ohjein sekä Uudenkaupungin tehtaiden jätehuoltosuunnitel- 12339: kouluttamalla läänien ja kuntien jätehuoltoviran- masta asetettiin ehtoja, jotka koskevat selvitys- ja 12340: omaisten henkilöstöä. Nämä toimet sekä vuoden toimenpidevelvoitteita muun muassa jätekipsin 12341: 1986 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ehdo- hyödyntämisen edelleen edistämiseksi, varastoita- 12342: tettavat voimavaralisäykset {22 uutta virkaa) jäte- van jätekipsin fosforipitoisuuden alentamiseksi 12343: huollon ja ilmansuojelun valvontatehtäviin ovat sekä kipsikasasta aiheutuvien ympäristöhaittojen 12344: parantaneet ja parantavat tilannetta erityisesti (muun muassa fosforipäästö jne.) vähentämisek- 12345: lääninhallituksissa. Kohta eduskunnalle annetta- si. Lisäksi yhtiölle asetettiin velvoite laatia keski- 12346: van, ympäristönsuojelun kunnallishallintoa kos- pitkän ajanjakson suunnitelma koko kipsialueen 12347: kevan hallituksen esityksen mukaisesti kuntiin hoidosta. 12348: perustettavat lakisääteiset ympäristölautakunnat 12349: luonevat paremmat edellytykset muun muassa Hallitus seuraa viranomaisten tutkimuksia Uu- 12350: jätehuoltosuunnitelmien asianmukaiselle käsitte- denkaupungin vesialueelia tapahtuneiden fosfo- 12351: lylle. Kuntien ympäristönsuojeluvirkojen palk- ripäästöjen syiden ja vastuun selvittämiseksi. Hal- 12352: kaukseen on myös tarkoitus maksaa valtionosuut- litus katsoo, että kipsin varastoalueelta mereen 12353: ta. joutuvien fosforipäästöjen kulkeutumisen selvit- 12354: Ympäristöministeriössä vuonna 1985 valmistu- tämistä on vielä jatkettava. Tutkimusten perus- 12355: neen jätteiden hyötykäyttöselvityksen mukaan jä- teella ryhdytään asian vaatimiin toimiin, elleivät 12356: tekipsin hyödyntämisaste on viime vuosina ollut jo käynnissä olevat kuormituksen vähentämistoi- 12357: vain noin 1 % lannoiteteollisuudessa vuosittain met osoittaudu riittäviksi. Lisäksi hallitus katsoo, 12358: muodostuvan jätekipsin määrästä. Tutkimus- ja että jätekipsin hyödyntämisselvityksiä on jatket- 12359: kehitystyön tuloksena hyödyntämisaste on lähi- tava. 12360: 12361: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985 12362: 12363: Ympäristöministeri Matti Ahde 12364: 4 1985 vp. - KK n:o 296 12365: 12366: 12367: 12368: 12369: Till Riksdagens Herr Talman 12370: 12371: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avloppsvatten som leds i havet högst 25 kg fosfor 12372: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av per dygn i medeltal av tre på varandra följande 12373: den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av kalendermånader. 1 detta värde ingår inte den 12374: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- belastning som härrör från bolagets bassäng för 12375: dagsman E. Laine m. fl. undertecknade spörsmål fosforgips och från hamnbassängen. Enligt till- 12376: nr 296: ståndsutslaget skall den som . erhåller tillstånd 12377: begränsa utsläppen från dessa källor så att de blir 12378: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta så små som möjligt. 12379: för att grundligt utreda orsakerna till och 12380: Vattenmyndigheterna och Kemira Oy har ut- 12381: ansvaret för fosforutsläppen på Nystads rett orsakerna till fosforutsläppen. Utsläppen här- 12382: vattenområde och för att förhindra att rör i huvudsak från det område där man lagrar 12383: motsvarande olyckor inträffar i framtiden gips som uppstår vid tillverkningen av fosforsyra. 12384: bl.a. genom att effektivera de avfallshan- 12385: Området är avskilt från havet med en damm. 12386: teringsplaner om vilka beslut fattas på Det är sannolikt att fosforhaltigt vatten tränger 12387: kommunal nivå så, att det på basen av 12388: genom dammen i havet. Enligt en beräkning 12389: dem vore möjligt att ange exakta förplik- 12390: som gjordes år 1982 har ca 8 000 ton löslig fosfor 12391: telser för företag i vilkas produktion fos- 12392: transporterats till området, och en del därav har 12393: for eller andra skadliga ämnen uppkom- redan runnit ut i havet. 1 villkoren för beviljande 12394: mer och där skäl föreligger att frukta att av tillstånd har gipsområdets tillväxt avgränsats 12395: de hamnar i naturen, och 12396: så, att det med nuvarande produktionsmängder 12397: för att främja utredningen av möjlig- är möjligt att lagra upp gips i ca fyra år. 12398: heterna att utnyttja det fosforgips som 12399: För att förhindra fosforutsläpp har man på 12400: uppstår vid Kemira i Nystad? 12401: fosforgipsområdet byggt en damm mot havet, 12402: samt isoleringsplan mellan gipshögen och dam- 12403: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt men. Man har också pumpat fosforhaltigt vatten 12404: anföra följande: till kalkbehandling och tili. det interna cirkula- 12405: Vid kontroll av fosforhalten på havsområdet tionssystemet. Dammen har också tätats. Som- 12406: vid Nystad har det konstaterats att fosforhalten i maren 1985 har Kemira Oy, för att minska 12407: innerskärgården i mars 1985 var i medeltal tio fosforutsläppen, börjat flytta isoleringsplanen ca 12408: gånger så hög som i naturtillstånd. Den högsta 3 m närmare gipshögen. Bolaget har också instal- 12409: halten (ca tvåtusen gånger den naturliga) konsta- lerat ett pumpverk jämte röranläggningar för att 12410: terades i en djupgrav söder om Hangonsaari. 1 tömma den fördjupning som finns i gipshögen i 12411: maj var fosforhalten på havsområdet 4-5 gånger cirkulationsvatten bassängen. 12412: större än halten i naturtillstånd. Enligt undersök- Med stöd av 21 § lagen om avfallshantering 12413: ningar som gjordes i juni-juli hade de starkt kan avfallshanteringsmyndighet - beroende på 12414: fosforhaltiga vattnen drivits bort från området. sakens natur antingen länsstyrelse eller kommun 12415: Det kyliga och blåsiga vädret i månadsskiftet - vid godkännande av avfallshanteringsplan 12416: maj-juni hade främjat vattnets cirkulation och uppställa bl.a. med hänsyn till miljövården och 12417: bidragit till att fosforvärdet hade återgått till avfallets utnyttjande erforderliga villkor för pla- 12418: områdets nuvarande normalnivå, som innebär en nens genomförande. 12419: dubbelt så stor fosforhalt som halten i naturtill- 1 inrikesministeriets beslut (577/79) har be- 12420: stånd. stämts de fall, där avfallshanteringsplan skall 12421: De höga fosforhaltena på havsområdet beror föreläggas länsstyrelsen för godkännande. Ge- 12422: på Kemira Oy:s produktionsanläggningar. Fabri- nom beslutet styrs uttryckligen de fall som är 12423: kernas avloppsvatten leds till ifrågavarande havs- mest krävande med tanke på miljövården till 12424: område. Enligt det tillståndsutslag som vatten- behandling vid länsstyrelsen. Detta gäller bl.a. 12425: domstolen har givit är fosforbelastningen av det Kemira Oy:s fabrik i Nystad. 12426: 1985 vp. - KK n:o 296 12427: 12428: Särskilt på kommunal nivå har det förekommit Enligt den utredning om utnyttjande av avfali 12429: allvarliga brister vid behandlingen av avfalishan- som år 1985 färdigstälides vid miljöministeriet 12430: teringsplaner och uppstäliandet av de erforderli- utnyttjas bara ca 1 o/o av det fosforgips som 12431: ga vilikoren för planernas genomförande. 1 kom- årligen bildas inom gödselmedelsindustrin. 12432: munerna beror detta på att avfallshanterings- Som ett resultat av forsknings- och utvecklings- 12433: myndigheternas personai är så liten, och tili en arbetet kan utnyttjandet under de närmaste åren 12434: del också på bristande sakkunskap. Länsstyrelser- ökas tili 10 % . En större ökning hindras enligt 12435: nas centrala problem har varit att behandlingen uppgift från Kemira Oy av att det naturgips som 12436: av avfalishanteringsplanerna drar kraftigt ut på importeras tili Finland samt andra konkurrerande 12437: tiden. Också detta beror i huvudsak på perso- råvaror är så förmånliga. 1 det beslut som länssty- 12438: nalbrist, men tili en del också på dåligt uppgjor- relsen i Åbo och Björneborgs Iän i september 12439: da avfalishanteringsplaner för industrin. innevarande år utfärdade om avfalishanterings- 12440: Regeringen har försökt förbättra situationen planen för Kemira Oy:s fabriker i Nystad stälides 12441: bl.a. med direktiv om avfalishanteringslagens villkor, som gälier bl.a. förpliktelser att utreda 12442: tillämpning, som miljöministeriet har utfärdat, och vidta åtgärder för att främja fosforgipsets 12443: samt genom att utbilda avfallshanteringsmyndig- utnyttjande, sänka det lagrade fosforgipsets fos- 12444: heternas personai i länen och kommunerna. forhalt samt minska de miljöskador (bl.a. fosfor- 12445: Dessa åtgärder samt de resursökningar som i utsläpp) som gipshögen föranleder. Vidare ålades 12446: propositionen angående statsförslaget för år 1986 bolaget att uppgöra en pian på medellång sikt 12447: föreslås för övervakningsuppgifter inom avfalis- för skötseln av hela gipsområdet. 12448: hantering och luftvård (22 nya tjänster) har Regeringen följer med myndigheternas under- 12449: förbättrat och förbättrar situationen särskilt vid sökningar för utredning av orsakerna tili och 12450: länsstyrelserna. De lagstadgade miljönämnder ansvaret för fosforutsläppen på Nystads vatten- 12451: som inrättas i kommunerna i enlighet med den område. Regeringen anser att man bör fortsätta 12452: regeringsproposition med förslag tilllag om mil- utredningen av hur fosforutsläppen har hamnat 12453: jövårdens kommunala förvaltning som inom kort från gipslagerområdet i havet. På basen av utred- 12454: avlåts tili riksdagen torde skapa bättre förutsätt- ningarna vidtas erforderliga åtgärder om inte de 12455: ningar bl.a. för en vederbörlig behandling av åtgärder som redan har inletts för att minska 12456: avfallshanteringsplanerna. Avsikten är också att belastningen visar sig tillräckliga. Vidare anser 12457: erlägga starsandel för avlöningen av kommuner- regeringen att utredningen av möjligheterna att 12458: nas miljövårdstjänster. utnyttja fosforgipset bör fortsätta. 12459: 12460: Helsingfors den 9 oktober 1985 12461: 12462: Miljöminis!~r Matti Ahde 12463: 1985 vp. 12464: 12465: Kirjallinen kysymys n:o 297 12466: 12467: 12468: 12469: 12470: Tenhiälä: Työsuojelun parantamisesta Lepaan koulutilan viljankui- 12471: vaamassa 12472: 12473: 12474: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12475: 12476: Viime vuosina on työsuojeluun kiinnitetty li- loiakio esittävät. Muun muassa Lepaan kouluti- 12477: sääntyvää huomiota. Tämä on hyvä. Työsuojelu- lan viljankuivaamoon ovat työsuojeluviranomai- 12478: toimintojen kenttä on valtava. Aina on uusia set kiinnittäneet useasti huomiota. Viljankuivaa- 12479: haasteita edessä. Myös eri elinkeinohaarojen tuo- massa on todettu olevan monia sellaisia puuttei- 12480: mat ongelmat ovat hyvin yksilöllisiä. Maa- ja ta, jotka pitäisi nopeasti korjata ilmeisten työsuo- 12481: metsätalouden työsuojelu edellyttää hyvää pereh- jeluvaarojen mutta myös palonarkuuden tähden. 12482: tyneisyyttä tälle alalle sekä sen erikoisratkaisujen Tähän mennessä Lepaan koulutilan viljankuivaa- 12483: tuntemusta. Erityisen merkittävää on, että työ- maa varten ei ole osoitettu riittäviä määrärahoja 12484: suojelutoimenpiteet on mallikelpoisesti ja oikein jotta työturvallisuustoimenpiteet voitaisiin to- 12485: hoidettu oppilaitoksissa. Maa- ja metsätalouden teuttaa. 12486: työsuojeluviranomaiset ovat kiinnittäneet erityis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12487: tä huomiota maa- ja metsätalouden oppilaitosten tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 12488: ja koulutilojen työs.uojelunäkökohtiin. On tärke- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 12489: ää, että oppilaitoksissa opiskelevat saavat riittävät vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12490: tiedot työsuojelusta ja työturvallisuudesta niin 12491: rakennusten kuin koneidenkin osalta. Tästä syys- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 12492: tä on välttämätöntä, että oppilaitosten työsuoje- ryhtyä, jotta Lepaan koulutilan viljankui- 12493: lullisiin näkökohtiin kiinnitetään entistä enem- vaamosta tulisi työturvallisuuden kannal- 12494: män huomiota ja otetaan vakavasti ne toimen- ta sellainen kuin voimassa olevat säädök- 12495: pide-esitykset, joita työsuojeluviranomaiset kul- set edellyttävät? 12496: 12497: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 12498: 12499: Hannu Tenhiälä 12500: 12501: 12502: 12503: 12504: 428500720V 12505: 2 1985 vp. -- ~ n:o 297 12506: 12507: 12508: 12509: 12510: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12511: 12512: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa toimenpiteistä, joilla voidaan parantaa kuivurin 12513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, työturvallisuutta. 12514: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- 12515: Ammattikasvatushallituksesta saadun tiedon 12516: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- 12517: mukaan koulutilalla on ryhdytty toimenpiteisiin 12518: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja 12519: putoamisvaaran ehkäisemiseksi kuivaamolaitok- 12520: Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta 12521: sessa sekä aloitettu varapoistumistien rakentami- 12522: kysymyksestä n:o 297: nen. Nämä parannukset saadaan valmiiksi alka- 12523: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vaan kuivauskauteen mennessä. 12524: ryhtyä, jotta Lepaan koulutilan viljankui- Lepaan koulutilan kuivuri on sijoitettu vuonna 12525: vaamosta tulisi työturvallisuuden kannal- 1972 vanhaan viljamakasiiniin, joka on suojeltava 12526: ta sellainen kuin voimassa olevat säädök- rakennus. Suojeluvelvoite on hankaloittanut ra- 12527: set edellyttävät? kennuksen käytön kannalta tarkoituksenmukaista 12528: peruskorjausta jo silloin, kun siihen on sijoitettu 12529: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kuivurin laitteisto. Tästä syystä Lepaan kouluti- 12530: seuraavaa: lalle suunnitellaankin uutta kuivurilaitosta, joka 12531: Etelä-Suomen metsä- ja maatalouden työsuoje- paremmin vastaisi koulutilan tarpeita ja joka 12532: lupiirin työläistarkastaja on tehnyt 16.5.1985 myös täyttäisi kaikki työturvallisuudelle asetetta- 12533: Lepaan koulutilan kuivurissa tarkastuksen. Tar- vat vaatimukset. Kuivurio rakennushankkeen to- 12534: kastuspöytäkirjan tultua tiedoksi ammattikasva- teuttamiseen on varauduttu opetusministeriön 12535: tushallitukseen, maa- ja metsätalousopetuksen hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa 12536: osasto lähetti 4.6.1985 päivätyllä kirjeellä ohjeet vuosien 1987--89 aikana. 12537: 12538: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 12539: 12540: Opetusministeri Kaarina Suonio 12541: 1985 vp. - KK n:o 297 3 12542: 12543: 12544: 12545: 12546: Tili Riksdagens Herr Talman 12547: 12548: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med vilka man kan förbättra torkapparatens 12549: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse arbetarskydd. 12550: av den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av Enligt uppgift från yrkesutbildningsstyrelsen 12551: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags- har man på skolan vidtagit åtgärder för att 12552: man Hannu Tenhiälä undertecknade spörsmål nr förhindra fallolyckor i torkapparaten samt har 12553: 297: man börjat bygga en reservutgång. Dessa förbätt- 12554: ringar blir färdiga före innevarande torkningssä- 12555: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta song. 12556: för att spannmålstorken på Lepaa lant- Torken vid Lepaa lantbruksskola har år 1972 12557: bruksskola med hänsyn tili arbetarskyd- placerats i ett gammalt spannmålsmagasin som är 12558: det bör vara sådan som gällande stadgan- en byggnad som bör skyddas. Skyddskraven på 12559: den förutsätter? byggnaden har med hänsyn tili byggnadens an- 12560: vändning försvårat en ändamålsenlig grundrepa- 12561: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ration av byggnaden redan då torkanläggningen 12562: framföra följande: har placerats där. Av detta skäl planerar man en 12563: Arbetsinpektören för det arbetarskyddsdistrikt ny torkanläggning för Lepaa lantbruksskola som 12564: som omfattar Södra Finlands skogs- och jordbruk bättre skall motsvara skolans behov och som även 12565: har den 16.5.1985 besiktigat torken på Lepaa skall uppfylla alla de krav som bör ställas på 12566: lantbruksskola. Sedan besiktningsprotokollet arbetarskyddet. 12567: kommit tili yrkesutbildningstyrelsens kännedom I undervisningsministeriets verksamhets- och 12568: sände avdelningen för undervisning i jord- och ekonomipian inom förvaltningen har man utgått 12569: skogsbruk tili vederbörande anstalter i ett brev av från att byggnadsprojektet för torknirättningen 12570: den 4.6.1985 anvisningar angående de åtgärder skall kunna genomföras under åren 1987-89. 12571: 12572: Helsingfors den 10 september 1985 12573: 12574: Undervisningsminister Kaarina Suonio 12575: 1985 vp. 12576: 12577: Skriftligt spörsmål nr 298 12578: 12579: 12580: 12581: 12582: Wasz-Höckert: Om justering av lönenivån för professorerna vid de 12583: s.k. kulturhögskolorna 12584: 12585: 12586: Tili Riksdagens Herr Talman 12587: 12588: Professorsförbundet fäste i fjol uppmärksam- hög nivå. Lönenivån borde med det snaraste 12589: het vid universitetsprofessorernas internationellt justeras uppåt, så att den motsvarar lönenivån för 12590: sett låga lönenivå. Detta ledde tili en mindre universitetsprofessorerna. 12591: justering och universitetsprofessorernas löner lig- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 12592: ger för närvarande i löneklass A 27. ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 12593: ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 12594: Ur kulturpolitisk synvinkel bör regeringen fäs- följande spörsmål: 12595: ta uppmärksamhet vid de så kallade kultur- 12596: högskolorna (Sibeliusakademin, Konstindustriel- Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 12597: la högskolan och Teaterhögskolan), där professo- för att justera lönenivån för professorerna. 12598: rernas löner ligger på en ännu lägre nivå, dvs. S vid de s.k. kulturhögskolorna, så att de 12599: 26, A 26. Detta är ett faktum, som inte bidrar motsvarar nivån för universitetsprofesso- 12600: tili att kvarhålla undervisningen på en tillräckligt rerna? 12601: 12602: Helsingfors den 18 juni 1985 12603: 12604: Ole Wasz-Höcken 12605: 12606: 12607: 12608: 12609: 4285007561 12610: 2 1985 vp. - KK n:o 298 12611: 12612: Kirjallinen kysymys n:o 298 Suomennos 12613: 12614: 12615: 12616: 12617: Wasz-Höckert: Ns. kulttuurikorkeakoulujen professorien palkkata- 12618: son tarkistamisesta 12619: 12620: 12621: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12622: 12623: Professoriliitto kiinnitti viime vuonna huomio- Palkkatasoa olisi mitä pikimmin tarkistettava 12624: ta yliopiston professorien kansainvälisesti katsoen ylöspäin niin, että se vastaa yliopiston professo- 12625: alhaiseen palkkatasoon. Tämä johti pieneen tar- reiden palkkatasoa. 12626: kistukseen ja yliopiston professoreiden palkat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12627: ovat nyt palkkaluokan A 27 mukaiset. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten"esitän kun- 12628: Kulttuuripoliittisesta näkökulmasta katsoen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 12629: hallituksen tulee kiinnittää huomiota ns. kult- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12630: tuurikorkeakouluihin (Sibelius-akatemiaan, Tai- 12631: deteolliseen korkeakouluun ja Teatterikorkeakou- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 12632: luun), joiden professoreiden palkat ovat vielä ryhtyä ns. kulttuurikorkeakoulujen pro- 12633: alemmalla tasolla eli palkkaluokkien S 26, A 26 fessoreiden palkkatason kohottamiseksi 12634: mukaiset. Tämä on tosiasia, joka ei ole omiaan niin, että se vastaa yliopiston professorei- 12635: pysyttämään opetusta riittävän korkealla tasolla. den palkkatasoa? 12636: 12637: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 12638: 12639: Ole Wasz-Höckert 12640: 1985 vp. - KK n:o 298 3 12641: 12642: 12643: 12644: 12645: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12646: 12647: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kulttuurikorkeakoulujen professorien mm 12648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuin myös muiden valtion virkamiesten palk- 12649: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- kauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista so- 12650: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- vitaan virkaehtosopimuksin. Edellisillä neuvotte- 12651: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lukierroksilla ovat yliopistojen ja korkeakoulujen 12652: Ole Wasz-Höckertin näin kuuluvasta kirjallisesta professorien palkkausta ja muita palvelussuhteen 12653: kysymyksestä n:o 298: ehtoja koskevat kysymykset olleet neuvottelujen 12654: kohteena. Syntyneet virkaehtosopimukset, joissa 12655: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ns. kulttuurikorkeakoulujen professorit ovat tois- 12656: ryhtyä ns. kulttuurikorkeakoulujen pro- taiseksi joutuneet tiedekorkeakoulujen professo- 12657: fessoreiden palkkatason kohottamiseksi reista poikkeavaan asemaan, ovat olleet professo- 12658: niin, että se vastaa yliopiston professorei- reita edustavan keskusjärjestön hyväksymät. 12659: den palkkatasoa? Kulttuurikorkeakoulujen professoreiden palkka- 12660: tason korottamisessa on näin ollen kysymys pal- 12661: velussuhteen ehtoihin liittyvistä asioista, jotka 12662: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen voivat tulla esille vain virkamiesjärjestöjen kanssa 12663: seuraavaa: käytävän neuvottelukierroksen yhteydessä. 12664: 12665: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985 12666: 12667: Ministeri Pekka Vennamo 12668: 4 1985 vp. - KK n:o 298 12669: 12670: 12671: 12672: 12673: Till Riksdagens Herr Talman 12674: 12675: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tjänstemän samt övriga anställningsvillkor juste- 12676: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ras genom tjänstekollektivavtal. Under tidigare 12677: den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av förhandlingsomgångar har frågorna om universi- 12678: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- tets- och högskoleprofessorernas avlöning samt 12679: dagsman Ole Wasz-Höckert undertecknade övriga anställningsvillkor varit föremål för 12680: skriftliga spörsmål nr 298: förhandlingar. De existerande tjänstekollektivav- 12681: tal i vilka professorerna vid de s.k. kulturhögsko- 12682: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta lorna tillsvidare har råkat i en annan ställning än 12683: för att justera lönenivån för professorerna professorerna vid vetenskapshögskolorna, har va- 12684: vid .de s.k. kulturhögskolorna, så att de rit godkända av den centralorganisation som 12685: motsvarar nivån för universitetsprofesso- företräder professorerna. En höjning av lönenivån 12686: rerna? för kulturhögskolornas professorer är sålunda en 12687: fråga om ärenden som hör samman med anställ- 12688: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningsvillkoren. Dessa kan endast upptas till be- 12689: anföra följande: handling i samband med en förhandlingsomgång 12690: Den avlöning som utgår till professorerna vid med tjänstemannaorganisationerna. 12691: kulturhögskolorna liksom även till övriga stats- 12692: 12693: Helsingfors den 24 september 1985 12694: 12695: Minister Pekka Vennamo 12696: 1985 vp. 12697: 12698: Skriftligt spörsmål nr 299 12699: 12700: 12701: 12702: 12703: Jansson: Om tryggad ekonomisk ställning för yrkesfiskarna 12704: 12705: 12706: Till Riksdagens Herr Talman 12707: 12708: I regeringsprograrnmet för Kalevi Sorsas nuva- ringen borde därför skrida från ord till handling 12709: rande IV regering utlovas ett fiskeriinkomstsys- också beträffande fiskeriinkomstfrågorna. 12710: tem, som avser att stabilisera yrkesfiskarnas eko- Hänvisande till det ovan anförda får jag i den 12711: nomiska ställning. Den riksdag som valdes år ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 12712: 1983 har nu verkat mera än halva mandatperio- ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa 12713: den. Lika länge har regeringen suttit. Emellertid följande spörsmål: 12714: har regeringen inte ännu lämnat en proposition 12715: till riksdagen i ovan nämnt avseende. Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 12716: för att trygga yrkesfiskarnas ekonomiska 12717: Det är ett känt faktum att landets yrkesfiskan- ställning såsom regeringsprograrnmet 12718: de befolkning kämpar för sin utkomst mot en förutsätter och 12719: mångfald svårigheter. Sarntidigt kringskärs verk- när avser Regeringen att föreslå inför- 12720: sarnhetsförutsättningarna allt mera. Bristen på ande av ett helt nytt fiskeriinkomstsys- 12721: stabilitet i ekonomin är sålunda uppenbar. Rege- tem? 12722: 12723: Helsingfors den 18 juni 1985 12724: 12725: Gunnar Jansson 12726: 12727: 12728: 12729: 12730: 428500713M 12731: 2 1985 vp. - KK n:o 299 12732: 12733: Kirjallinen kysymys n:o 299 Suomennos 12734: 12735: 12736: 12737: 12738: Jansson: Ammattikalastajien taloudellisen aseman turvaamisesta 12739: 12740: 12741: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12742: 12743: Sorsan nykyisen neljännen hallituksen hallitus- koihin myös kalastuksen tulokysymysten kohdal- 12744: ohjelmaan sisältyy kalastustulojärjestelmä, jonka la. 12745: tarkoituksena on vakauttaa ammattikalastajien Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12746: taloudellinen asema. Vuonna 1983 valittu edus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 12747: kunta on nyt toiminut yli puolet toimikaudes- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 12748: taan. Hallitus on istunut yhtä pitkän ajan. Halli- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12749: tus ei kuitenkaan ole vielä antanut edellä tarkoi- 12750: tettua lakiesitystä. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 12751: On tunnettu tosiasia, että maamme kalastaja- ryhtyä ammattikalastajien taloudellisen 12752: väestö kamppailee toimeentulonsa vuoksi mo- aseman turvaamiseksi hallitusohjelman 12753: nenlaisten vaikeuksien kanssa. Samalla rajoite- edellyttämällä tavalla ja 12754: taan toimintamahdollisuuksia yhä enemmän. Ta- milloin Hallitus aikoo ehdottaa koko- 12755: louden epävakaisuus on näin ollen ilmeinen. naan uuden kalastustulojärjestelmän käy- 12756: Hallituksen tulisi tästä syystä siirtyä sanoista te- täntöön ottamista? 12757: 12758: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 12759: 12760: Gunnar Jansson 12761: 1985 vp. - KK n:o 299 3 12762: 12763: 12764: 12765: 12766: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12767: 12768: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pääministeri Kalevi Sorsan 4. hallituksen ohjel- 12769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, massa olevan kalastusta koskevan kohdan, jossa 12770: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- edellytetään luotavaksi kalastustulojärjestelmä. 12771: jeenne n:o 1275 ohella toimittanut valtioneuvos- Kalansaaliin hintatuesta annetun lain nojalla 12772: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- on asetettu kalastuksen hintatukineuvottelukunta 12773: edustaja Janssonin näin kuuluvasta kirjallisesta uudeksi toimikaudeksi vuoden 1985 alusta al- 12774: kysymyksestä n:o 299: kaen. Maa- ja metsätalousministeriö on 4 päivänä 12775: maaliskuuta 1985 päivätyllä kirjeellään mainitul- 12776: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo le neuvottelukunnalle antanut sen tehtäväksi val- 12777: ryhtyä ammattikalastajien taloudellisen mistella kalastustulotoimikunnan mietinnössä 12778: aseman turvaamiseksi hallitusohjelman esitetyn kalastustulojärjestelmän toteuttamista 12779: edellyttämällä tavalla ja ottaen huomioon mietinnöstä annetut lausun- 12780: milloin Hallitus aikoo ehdottaa koko- not. Neuvottelukunta on sisällyttänyt työsuunni- 12781: naan uuden kalastustulojärjestelmän käy- telmaansa syksyksi 1985 uuden kalastustulojärjes- 12782: täntöön ottamista? telmän valmistelun. Ohjelmaan sisältyy täydentä- 12783: vä lausuntomenettely jo aikaisemmin suoritetun 12784: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- lisäksi, minkä yhteydessä saatiin eräitä tärkeiksi 12785: ti seuraavaa: katsottavia lausuntoja. Lausuntomenettelyä ei 12786: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 22 päivänä saada kattavaksi ennen kuin mietinnön ruotsin- 12787: syyskuuta 1982 toimikunnan, jonka tehtäväksi nos on käytettävissä. Käännöstyö on vireillä ja se 12788: annettiin tarkistaa nykyistä kalastustulojärjestel- voitaneen saattaa päätökseen kuluvan vuoden 12789: mää erityisesti kalansaaliin hintatuesta annetun alkusyksyn aikana. 12790: lain (621175) pohjalta ja tehdä tarpeellisiksi Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, kirjalli- 12791: katsomansa muutosesitykset valtiontaloudelliset sessa kysymyksessä tarkoitetun uudistuksen val- 12792: näkökohdat huomioon ottaen. Toimikunta on 31 mistelu on vireillä ja se on tarkoitus hoitaa asian 12793: päivänä joulukuuta 1983 valmistuneessa mietin- vaatimalla huolellisuudella sekä saattaa päätök- 12794: nössään (komiteanmietintö 1983:80) ilmoittanut, seen mahdollisimman pian. Valtioneuvosto ottaa 12795: että se työskentelyssään on ottanut huomioon sen jälkeen asian käsiteltäväkseen. 12796: 12797: Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1985 12798: 12799: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 12800: 4 1985 vp. - KK n:o 299 12801: 12802: 12803: 12804: 12805: Till Riksdagens Herr Talman 12806: 12807: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ringsprogram, vari det förutsätts att det skall 12808: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse utarbetas ett system för fiskeinkomsten. 12809: nr 1275 av den 18 juni 1985 till vederbörande 12810: Med stöd av lagen om prisstöd för fiskfångst 12811: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande 12812: har delegationen för fiskets prisstöd tillsatts för 12813: av riksdagsman ] ansson undertecknade skriftliga 12814: en ny mandatperiod från början av år 1985. Jord- 12815: spörsmål nr 299: 12816: och skogsbruksministeriet har medels brev av den 12817: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 4 mars 1985 till nämnda delegation lämnat 12818: för att trygga yrkesfiskarnas ekonomiska denna i uppdrag att bereda införandet av det 12819: ställning såsom regeringsprogrammet system för fiskeinkomst som föreslagits i betän- 12820: förutsätter och kandet avgivet av kommissionen för fiskeinkom- 12821: när avser Regeringen att föreslå inför- sten så, att de över betänkandet lämnade utlå- 12822: ande av ett helt nytt fiskeriinkomstsys- tandena beaktas. Delegationen har i sitt arbets- 12823: tem? program för hösten 1985 innefattat beredningen 12824: av det nya systemet för fiskeinkomsten. 1 pro- 12825: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt grammet ingår en kompletterande remissbehand- 12826: anföra följande: ling utöver den som redan genomförts och som 12827: gav tili resultat några utlåtanden som bör anses 12828: Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den 12829: viktiga. Remissförfarandet blir inte täckande in- 12830: 22 september 1982 en kommission som erhöll i nan översättningen av betänkandet föreligger 12831: uppdrag att justera det nuvarande systemet för 12832: färdig. Översättningsarbetet pågår och torde 12833: fiskeinkomst särskilt på basen av lagen om pris- 12834: kunna slutföras under förhösten innevarande år. 12835: stöd för fiskfångst (621175) och att avlämna 12836: nödigbefunna ändringsförslag med beaktande av Såsom av det ovan anförda framgår är bered- 12837: statsfinansiella synpunkter. Kommissionen har i ningen av den i spörsmålet avsedda reformen på 12838: sitt den 31 december 1983 färdigställda betän- gång och är avsedd att utföras med den omsorg 12839: kande (kommittebetänkande 1983:80) anmält, som saken kräver samt att slutföras så snart som 12840: att den under sitt arbete beaktat punkten röran- möjligt. Statsrådet kommer därefter att för sin 12841: de fiske i statsminister Kalevi Sorsas fjärde rege- del uppta ärendet till behandling. 12842: 12843: Helsingfors den 27 augusti 1985 12844: 12845: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 12846: 1985 vp. 12847: 12848: 12849: Kirjallinen kysymys n:o 300 12850: 12851: 12852: 12853: 12854: Skinnari: Poronhoitolain ja sen nojalla annettujen säännösten 12855: noudattamisen valvonnan tehostamisesta 12856: 12857: 12858: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12859: 12860: Porojen aiheuttamat vahingot ovat pitkään aikaan, kun lait muille ihmisille vain kiristyvät?" 12861: olleet ongelmana Lapissa. Aiheellisesti kysytään, kysyvät Lompolon kylän asukkaat Pohjolan Sano- 12862: eikö käytännössä poronhoitolaki ulotukaan jokai- mat ·lehdessä 23.3.1985 artikkelissa "Porot saa- 12863: seen Lapin kylään. Näin kysyttiin allekirjoitta- neet Lompolon kylän sotajalalle. Tokat tallovat 12864: neelta esimerkiksi viime huhtikuussa Kittilässä taimikot ja jäkäliköt''. Myös Lapin Kansassa on 12865: Lompolon kylässä. Lompolon kylän asukkaat ovat käyty vilkasta keskustelua porojen aiheuttamista 12866: kääntyneet vuosikymmenien aikana eri viran- vahingoista ja siitä, mikä on monenkin porotilan 12867: omaisten, mm. oikeuskanslerin puoleen. Tulok- tulevaisuus. Ongelmana on mm. ravinnon saanti. 12868: set ovat olleet hyvin laihat. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen 12869: Eräänä käytännön ongelmana on jopa koettu uudeksi poronhoitolaiksi. Lakiehdotus perustuu 12870: se, että poronhoitolakia siihen liittyvine säännök- samoille periaatteille kuin voimassa oleva laki. 12871: sineen on Lapissa niukasti saatavissa. Asukkaat Uusikaan laki ei sinänsä pysty muuttamaan tilan- 12872: väittävät jopa viranomaisilla olevan vaikeuksia netta Lapissa, ellei poronhoitolain ja siihen liitty- 12873: kysyttäessä löytää vuodelta 1948 annettua poron- vien säännösten käytännön soveltamista valvota. 12874: hoitolakia myöhemmin tehtyine muutoksineen. Hallituksen on tehostettava valvontaansa Lapissa. 12875: Kansalaisten oikeusturvan kannalta tällainen ti- Tätä vaatii Lapin asukkaitten oikeusturva. Maal- 12876: lanne on kestämätön. lemme tärkeän poronhoitoelinkeinon ylläpito ja 12877: Porojen määrän kasvaessa Lapissa ongelmat kehittäminen on nivellettävissä näihin tavoittei- 12878: ovat vastaavasti lisääntyneet. Asukkaiden kiukus- hin. Maan hallituksella viranomaisineen on mo- 12879: tumisen aiheina ovat olleet mm. liikenneonnet- nia keinoja poistaa ongelmat, kunhan tahtoa 12880: tomuudet, jäkäläansioiden menetys ja metsän- vain löytyy. 12881: uudistamisen toivottomuus nykyisessä tilanteessa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12882: Tämän on väitetty vaikuttavan mm. nuorempien tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 12883: haluun jatkaa vanhempiensa tilan pitoa. Poron- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 12884: omistajia syytetään mitä erilaisimmista tempauk- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12885: sista, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoa maan- 12886: omistajille. "Lapissa asuu toki paljon muitakin Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- 12887: kuin poronomistajia'', sanovat monet lappilaiset. litus aikoo ryhtyä Lapissa poronhoitolain 12888: Asukkaat vaativat lakien ja siihen liittyvien mui- ja siihen liittyvien säännösten valvonnan 12889: den säännösten noudattamista. ''Kuinka joku tehostamiseksi sekä porojen aiheuttamien 12890: ammattikunta voi olla lakien yläpuolella samaan vahinkojen vähentämiseksi? 12891: 12892: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 12893: 12894: Jouko Skinnari 12895: 12896: 12897: 12898: 12899: 428500688U 12900: 2 1985 vp. - KK n:o 300 12901: 12902: 12903: 12904: 12905: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12906: 12907: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Poronhoitoa säätelee nykyisin vuonna 1948 12908: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, annettu poronhoitolaki (444/48), jota on tarkis- 12909: olette kesäkuun 18 päivänä 1985 päivätyn kir- tettu vuonna 1968. Olosuhteet poronhoidossa 12910: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ovat tämän jälkeen niin oleellisesti muuttuneet ja 12911: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja nykyiset säännökset vanhentuneet, että hallitus 12912: Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- on antanut eduskunnalle esityksen poronhoito- 12913: sestä n:o 300: lain uudistamiseksi. Esityksen tarkoituksena on 12914: mm. uusia porojen aiheuttamien vahinkojen es- 12915: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- tämistä ja korvaamista koskevat säännökset sekä 12916: litus aikoo ryhtyä Lapissa poronhoitolain näin poistaa tai ainakin vähentää kysymyksessä 12917: ja siihen liittyvien säännösten valvonnan mainittuja epäkohtia. 12918: tehostamiseksi sekä porojen aiheuttamien 12919: vahinkojen vähentämiseksi? 12920: Lain ajanmukaistaminen ja täydentäminen tu- 12921: levat osaltaan helpottamaan sen valvontaa. Muu- 12922: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toin ei lain valvonnassa ole suunnitteilla muutok- 12923: vasti seuraavaa: Sia. 12924: 12925: 12926: Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1985 12927: 12928: Ministeri Ahti Pekkala 12929: 1985 vp. -- KJ( n:o 300 3 12930: 12931: 12932: 12933: 12934: Tili Riksdagens Herr Talman 12935: 12936: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Renskötseln regleras för närvarande av lagen år 12937: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av 1948 om renskötsel, viiken reviderats år 1968. 12938: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av Omständigheterna kring renskötseln har seder- 12939: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- mera förändrats och de nuvarande stadgandena 12940: dagsman Skinnari undenecknade spörsmål föråldrats i den mån att regeringen har avgivit en 12941: nr 300: proposition tili riksdagen om ändring av lagen 12942: om renskötsel. Avsikten med propositionen är 12943: Vilka brådskande åtgärder ämnar Re- bl.a. att förnya stadgandena om förhindrande av 12944: geringen vidta fcir effektivering av tillsy- och ersättningarna för de skador som renarna 12945: nen över lagen om renskötsel och de förorsakar samt att sålunda avlägsna eller åtmins- 12946: stadganden som ansluter sig dänill och tone minska de olägenheter som nämns i spörs- 12947: för minskande av de skador som renarna målet. 12948: förorsakar i Lappland? Moderniseringen och kompletteringen av lagen 12949: kommer tili en del att underlätta tillsynen. 1 12950: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt övrigt finns inga ändringsplaner beräffande tilisy- 12951: anföra följande: nen över lagens efterlevnad. 12952: Helsingfors den 10 juni 1985 12953: 12954: Minister Ahti Pekkala 12955: 1 12956: 1 12957: 12958: 12959: 1 12960: 1 12961: 12962: 12963: 1 12964: 1 12965: 12966: 12967: 1 12968: 1 12969: 12970: 12971: 1 12972: 1 12973: 12974: 12975: 1 12976: 1 12977: 1 12978: 1 12979: 12980: 12981: 1 12982: 1 12983: 12984: 12985: 1 12986: 1985 vp. 12987: 12988: :irjallinen kysymys n:o 301 12989: 12990: 12991: 12992: 12993: Antt~a ym.: Seurakuntien nuoriso-ohjaajien päivärahojen verotta- 12994: misesta. 12995: 12996: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 12997: 12998: Viime aikoina hyvin paljon julkisuudes~akin arvioitaessa leiripäivärahan veronalaisuutta, kun 12999: ;iintyneiden tietojen mukaan viranhaltijoiden otetaan huomioon nimenomaan leiriohjaajan 13000: äivärahojen verotuskäytännössä on kirjavuutta. työn luonne. Viranhaltijoiden tasavertainen koh- 13001: .ärimmilleen asia kiristyi tie- ja vesirakennuslai- telu vaatii, ettei päivärahan veronalaisuutta kyt- 13002: >ksen rakennusmestarien kohdalla. ketä tiettyyn kilometrimäärään, ja se tulisi mak- 13003: Hyvin paljon ongelmia on aiheuttanut mm. saa verovapaasti, kunhan vain sopimusten edel- 13004: :urakuntien palveluksessa olevien nuoriso-ohjaa- lyttämät muut perusteet leiripäivärahan maksa- 13005: en päivärahojen maksaminen ja verottaminen. miselle ovat olemassa. 13006: rykyisin omaksutun käytännön mukaan verova- Kirkon yleisen virkaehtosopimuksen mukaan 13007: aan päivärahan maksamisen edellytyksenä on leiripäiväraha poikkeaa suuruudeltaan ja perus- 13008: 1m., että erityinen työntekemispaikka on yli 15 teiltaan ns. normaaleista virkamatkoista suoritet- 13009: m:n päässä verovelvollisen varsinaisesta työpai- tavasta päivärahasta ja se suoritetaan kaikilta 13010: asta. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, leirimatkoilta riippumatta leiripaikan etäisyydes- 13011: :tä leiripaikkojen etäisyys nuorisotyönohjaajan tä, virkapaikasta tai viranhaltijan asunnosta. 13012: trsinaisesta työpaikasta vaihtelee hyvin suuresti. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13013: ·uoriso-ohjaajan työ leirillä on kuitenkin täysi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 13014: äiväistä ja ympärivuorokautista riippumatta sii- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 13015: ., miten kaukana leiripaikka sijaitsee hänen senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13016: trsinaisesta työpaikastaan. Yöpyminen leirikes- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 13017: lksessa kuuluu myös leiriohjaajan velvollisuuk- ryhtyä seurakuntien palveluksessa oleville 13018: tn. nuoriso-ohjaajille ja vastaaville kirkon 13019: Leirityöjaksot eivät missään tilanteessa voi olla yleisen virkaehtosopimuksen mukaan 13020: ysihoitopäiviä nuorisotyöntekijälle: 7-14-vuo- maksettavan päivärahan saamiseksi koko- 13021: aiden viihtyvyydestä, hyvinvoinnista ja turvalli- naan verovapaaksi ottaen huomioon sen, 13022: mdesta vastaaminen 24 tuntia vuorokaudessa ei että verotuskäytännön mukaista 15 km:n 13023: e täysihoitoa työstä vastuunsa kantavalle ohjaa- vaatimusta leiripaikan ja vakinaisen työ- 13024: lle. Leirijaksolla tulee myöskin ylimääräisiä kus- paikan välillä ei ole kirkon yleisessä virka- 13025: nnuksia, esim. puhelut kotiin, lasten päivähoi- ehtosopimuksessa, sekä 13026: >kUstannukset nousevat johtuen siitä, että toi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 13027: ~n vanhemmista on yhtäjaksoisesti koko vuoro- ryhtyä muutenkin hyvin sekavan päivära- 13028: tuden, jopa useampia vuorokausia poissa kotoa. hakäytännön selventämiseksi kansalaisten 13029: erotuskäytännön mukaisella 15 km:n rajalla ei yhdenverraisuuden ja oikeusturvan vaati- 13030: is näin ollen saisi olla ratkaisevaa merkitystä muksia vastaavaksi? 13031: 13032: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 13033: 13034: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Pentti Skön 13035: 13036: 13037: 13038: 13039: !85007572 13040: 2 1985 vp. - KK n:o 301 13041: 13042: 13043: 13044: 13045: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 13046: 13047: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa matkakustannusten korvaamista koskevat työ- t; 13048: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies. virkaehtosopimuksissa olevat määräykset. 13049: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- Verohallituksen päätös sisältää yksityiskohtais( 13050: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- määräykset matkakustannuskorvausten verov< 13051: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja paude~ta. Muilla kuin päätöksessä mainituill 13052: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli- perusteilla maksetut korvaukset ovat saajansa V( 13053: sesta kysymyksestä n:o 301: ronalaista tuloa. Verohallitus on viimeksi antam 13054: kustannuspäätöksensä 1 päivänä maaliskuut 13055: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 13056: 1985 (221185). Sen mukaan päivärahan verov< 13057: ryhtyä seurakuntien palveluksessa oleville 13058: pauden edellytyksenä on muun ohessa, että er 13059: nuoriso-ohjaajille ja vastaaville kirkon 13060: tyinen työntekemispaikka on yli 15 kilometri 13061: yleisen virkaehtosopimuksen mukaan 13062: etäisyydellä verovelvollisen varsinaisesta työpa 13063: maksettavan päivärahan saamiseksi koko- 13064: kasta tai asunnosta, ja jos työmatka tehdää 13065: naan verovapaaksi ottaen huomioon sen, 13066: toisen kunnan alueelle, yli 5 kilometrin etäisn 13067: että verotuskäytännön mukaista 15 km: n 13068: dellä kunnan rajasta. Verohallituksen päätöksee 13069: vaatimusta leiripaikan ja vakinaisen työ- 13070: sisältyvä määräys työmatkan vähimmäispituude: 13071: paikan välillä ei ole kirkon yleisessä virka- 13072: ta perustuu valtion virkamiesten matkakustar 13073: ehtosopimuksessa, sekä 13074: nusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimu1 13075: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sen määräyksiin. Määräys on saanut nykyise 13076: ryhtyä muutenkin hyvin sekavan päivära- sisältönsä päivärahatoimikunnan mietinnön p( 13077: hakäytännön selventämiseksi kansalaisten rusteella (Komiteanmietintö 1976:69). Säännöst 13078: yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan vaati- laadittaessa on lain edellyttämällä tavalla pyritt 13079: muksia vastaavaksi? ottamaan huomioon valtakunnallisesti edusn 13080: viropien työ- ja virkaehtosopimusten määräykse 13081: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Sopimuksen edustavuus riippuu esimerkiksi se 13082: ti seuraavaa: soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukt 13083: Työmatkasta maksettujen matkakustannuskor- määrästä. 13084: vausten verovapaudesta säädetään tulo- ja varalli- Työmatkan vähimmäispituutta koskeva mäi 13085: suusverolain (1043/74) 22 §:n 1 momentin 8 räys perustuu ajatukselle, että lyhyemmästä ma 13086: kohdassa ja 2 momentissa. Säännösten mukaan kasta ei aiheudu yleensä sen enempää kustannul 13087: veronalaiseksi tuloksi ei katsota sen mukaan kuin sia, kuin jos työntekijä tulisi tavanomaiselle tyi: 13088: verohallitus vuosittain tarkemmin määrää muun paikalleen. Ne työmatkan aiheuttamat kustar 13089: ohessa työnantajan määräyksestä tehdystä virka- nukset, joita työnantaja ei voi päätöksen nojall 13090: tai työmatkasta saatua matkustamiskustannusten verovapaasti korvata, voidaan kuitenkin verotul 13091: korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittu- sessa vähentää tulonhankkimiskuluina tulo- j 13092: miskorvausta, yömatkarahaa ja muun nimisenä varallisuusverolain asiaa koskevien säännöste 13093: hyvityksenä suoritettua matkakustannusten kor- mukaisesti. Vähennyskelpoisia kustannuksia ov; 13094: vausta. Verohallitus vahvistaa verosta vapaaksi esimerkiksi kysymyksen perusteluissa esitetyt 1 13095: katsotravien matkakustannusten korvausperusteet sääntyneet ruokailu- ja vaatehuoltomenot tai ill( 13096: ja määrät valtion kulloinkin suorittamia matka- not yhteydenpidosta kotiin. Vähennys myönnc 13097: kustannusten korvauksia vastaaviksi kuitenkin tään verotuksessa luotettavan selvityksen peru: 13098: niin, että jos edustaviromiksi katsotravien valta- teella. 13099: kunnallisten työ- tai virkaehtosopimuksien mu- Matkakustannuskorvausten verotuskohtelu o 13100: kaan suoritetaan matkakustannusten korvausta ollut jossain määrin epäyhtenäistä. Verotuskä] 13101: olennaisesti muulla perusteella kuin valtio kul- täntö on kuitenkin viime vuosina oikeuskäytät 13102: loinkin matkakustannusten korvausta suorittaa, nön vakiintuessa selkiintynyt. Eräänä syynä or 13103: verohallituksen tulee ottaa huomioon tällaiset gelmiin on se, että korvausten maksuperustec 13104: 1985 vp. - KK n:o 301 3 13105: 13106: ovat joskus työ- tai virkaehtosopimuksissa, kuten täytä sille määrättyjä edellytyksiä. Kuten yleensä 13107: kirkon yleisessä virkaehtosopimuksessa, toisenlai- tulon on myös kustannuskorvausten verovapau- 13108: set kuin voimassa olevissa säännöksissä. Työnan- desta säädettävä lailla eikä siitä voida sopia 13109: tajan ja työntekijän kesken voidaan lisäksi sopia työnantajan ja työntekijäin välisissä sopimuksissa. 13110: kustannusten korvaamisesta mitä erilaisimmin ta- Jos kirkon virkaehtosopimukseen sisältyvistä kus- 13111: voin. Työntekijäosapuoli mieltää korvausnimik- tannusten korvausperusteista neuvoteltaessa ei 13112: keillä maksetut suoritukset usein verovapaiksi, voida ottaa huomioon voimassa olevaan lakiin ja 13113: vaikka voimassa olevaan lainsäädäntöön perustu- verohallituksen kustannuspäätökseen sisältyviä 13114: via edellytyksiä ei olisikaan. Jopa saman työnan- verovapauden edellytyksiä työmatkan vähimmäis- 13115: tajan palveluksessa oleville voidaan korvauksia pituuden tai päivärahan määrän osalta, on erityi- 13116: suorittaa erilaisin perustein, mikä on omiaan sistä kustannuksista mahdollisuus esittää selvitys 13117: hämärtämään käsitystä verovapaista korvauspe- veroilmoituksessa, ja vähentää kulut tulonhank- 13118: rusteista. Jos työnantajat eivät epäselvissä tapauk- kimiskuluina verotuksessa. 13119: sissa käytä verolainsäädännön suomaa mahdolli- 13120: suutta ennakkotiedon pyytämiseen, saattaa myös Kustannuskorvausten verotuskohtelua ja oi- 13121: esimerkiksi enoakanpidätysten laiminlyönti antaa keuskäytännön muodostumista seurataan vero- 13122: työntekijälle väärän kuvan korvausten verotus- hallinnossa erittäin tarkoin. Verohallituksen kus- 13123: kohtelusta. tannuspäätöksessä lakisääteisesti huomioon otet- 13124: Kustannuskorvausten verotuskohtelu muodos- tavat edustavimmat työehtosopimukset antavat 13125: tuu kysymyksen perustelujen mukaan ongelmal- mahdollisuuden myös yleisimpien työalakohtais- 13126: liseksi kirkon työntekijöille silloin, kun verohalli- ten erityisvaatimusten huomioon ottamiseen. 13127: tuksen kustannuspäätöksessä määrätty edusta- Kustannuskorvausten maksuperusteiden samoin 13128: viropien työehtosopimusten määräyksiin sidottu kuin korvausmäärien ajan kuluessa tapahtuva 13129: työmatkan vähimmäispituutta koskeva edellytys muuttuminen tulee samalla otetuksi huomioon 13130: ei täyty. Riippumatta työehtojen sisällöstä näin siltä osin, kuin se näissä työehtosopimuksissa 13131: käy myös muilla aloilla, jos työmatkan käsite ei ilmenee. 13132: 13133: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985 13134: 13135: Ministeri Pekka Vennamo 13136: 4 1985 vp. - KK n:o 301 13137: 13138: 13139: 13140: 13141: Tili Riksdagens Herr Talman 13142: 13143: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stämmelser om ersättande av resekosrnadsersätt- 13144: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ningar som ingår i sådana arbets- eller tjänstekol- 13145: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av lektivavtal. 13146: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- Skattestyrelsens beslut innefattar detaljerade 13147: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under- bestämmelser om skattefriheten för resekostnads- 13148: tecknade spörsmål nr 301: ersättningar. Ersättningar, som betalas på andra 13149: än i beslutet nämnda grunder, är skattepliktig 13150: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 13151: inkomst för mottagaren. Skattestyrelsen utfärda- 13152: i syfte att åstadkomma en total skattefri- 13153: de senast den 1 mars 1985 ett beslut om kost- 13154: het för det dagtraktamente som i enlig- 13155: nader (221185 ). Enligt beslutet är förutsätt- 13156: het med kyrkans allmänna tjänstekollek- 13157: ningen för att dagtraktamentet skall vara skatte- 13158: tivavtal betalas tili ungdomsledare och 13159: fritt bl.a. den, att den särskilda platsen för 13160: andra, som innehar anställningar av mot- 13161: arbetets urförande ligger på ett längre avstånd än 13162: svarande slag hos församlingarna, med 13163: 15 kilometer från den skattskyldiges egentliga 13164: beaktande av att kravet på ett avstånd om 13165: arbetsplats eller bostad eller, om arbetsresan 13166: 15 km mellan lägerplatsen och den ordi- 13167: företas på en annan kommuns område, på ett 13168: narie arbetsplatsen inte förekommer i 13169: längre avstånd än 5 kilometer från kommungrän- 13170: kyrkans allmänna tjänstekollektivavtal, 13171: sen. Den bestämmelse om arbetsresans minimi- 13172: samt 13173: längd som ingår i skattestyrelsens beslut baserar 13174: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta sig på bestämmelserna om ersättande av resekost- 13175: i syfte att precisera den mycket brokiga nader i tjänstekollektivavtalet för statstjänste- 13176: praxis som förekommer i fråga om dag- män. Bestämmelsen har erhållit sin nuvarande 13177: traktamenten så, att den motsvarar med- form på basen av dagtraktamenteskommissionens 13178: borgarnas krav på jämställdhet och rätts- betänkande (Kommittebetänkande 1976:69). 13179: skydd? Vid utarbetandet av bestämmelsen har hänsyn 13180: tagits tili de mest representativa riksomfattande 13181: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt arbets- och tjänstekollektivavtalen. Svaret på frå- 13182: anföra följande: gan i viiken grad avtalet är representativt beror 13183: Om skattefrihet för resekostnadsersättningar, exempelvis på det antal arbetstagare som avtalet 13184: som har betalats för arbetsresa, stadgas i 22 § 1 tillämpas på. 13185: mom. 8 punkten och 2 mom. lagen om skatt på Bestämmelsen om arbetsresans minimilängd 13186: inkomst och förmögenhet (1043/74). Enligt stad- baserar sig på tanken att en kortare resa i .regel 13187: gandena anses såsom skattepliktig inkomst i inte föranleder desto större kostnader än om 13188: enlighet med vad skattestyrelsen årligen närmare arbetstagaren reser tili sin vanliga arbetsplats. De 13189: bestämmer inte resekostnadsersättning, dagtrak- kostnader som föranleds av arbetsresan och som 13190: tamente, måltidsersättning, logiersättning, över- arbetsgivaren enligt beslutet inte kan ersätta 13191: nattningspenning och såsom gottgörelse under skattefritt kan vid beskattningen ändå i enlighet 13192: annat namn erlagd resekostnadsersättning. Skat- med stadgandena i lagen om skatt på inkomst 13193: testyrelsen fastställer grunderna för och st6rleken och förmögenhet avdras såsom kostnader för 13194: av de resekostnadsersättningar som staten erläg- inkomstens förvärvande. Avdragsgilla kostnader 13195: ger vid ifrågavarande tidpunkt, dock så, att om är bland andra de i spörsmålets motivering 13196: resekostnadsersättningar enligt de riksomfattande avsedda kostnaderna för måltider, klädvård och 13197: arbets- eller tjänstekollektivavtal som bör anses upprätthållande av kontakten med hemmet. Av- 13198: såsom mest representativa erläggs enligt en vä- draget beviljas i beskatrningen på basen av 13199: sentligt annan grund än den enligt viiken staten tillförlitlig utredning. 13200: vid ifrågavarande tidpunkt erlägger resekostnads- Beskattningen av resekostnadsersättningarna 13201: ersättning, skall skattestyrelsen beakta de be- har i viss mån varit inkonsekvent. Beskattnings- 13202: 1985 vp. - KK n:o 301 5 13203: 13204: praxis har dock under de senaste åren förtydligats korens innehåll är detta fallet även i andra 13205: i och med att rättspraxis på området har stabilise- branscher, om arbetsresan inte uppfyller de krav 13206: rats. En orsak tili problemen är att grunderna för som ställs på den. Liksom i regel i fråga om 13207: erläggande av ersättningarna i en del .arbets- eller skattefrihet för inkomst bör även angående 13208: tjänstekollektivavtal, t.ex. i kyrkans tjänstekollek- skattefrihet för kostnadsersättningar stadgas i lag. 13209: tivavtal, är annorlunda än i de gällande stadgan- Därom kan inte överenskommas genom avtal 13210: dena. Arbetsgivaren och arbetstagaren ~an därtill mellan arbetsgivaren och arbetstagaren. Om det 13211: komma överens om ersättning av kostnaderna på vid förhandlingarna om grunderna för kost- 13212: de mest varierande sätt. Arbetstagarparten upp- nadsersättning i kyrkans tjänstekollektivavtal inte 13213: fattar ofta betalningar, som går under namnet kan tas hänsyn tili de förutsättningar för skatte- 13214: ersättning, såsom skattefria, även om det i gäl- frihet beträffande arbetsresans minimilängd eller 13215: lande lagstif.tning inte finns några förutsättningar dagtraktamentets belopp som finns angivna i 13216: för detta. Aven arbetstagare i tjänst hos samma gällande lag och i skattestyrelsens beslut, kan 13217: arbetsgivare kan erhålla ersättning på olika utredning om särskilda kostnader framläggas i 13218: grunder, vilket är ägnat att fördunkla uppfatt- skattedeklarationen och kostnaderna avdras i 13219: ningen om grunderna för skattefria ersättningar. form av löneinkomstavdrag vid beskattningen. 13220: Om arbetsgivarna i oklara fall inte unyttjar den Inom skatteförvaltningen följer man mycket 13221: möjlighet som skattelagstiftningen ger tili noga den behandling som kostnadsersättningarna 13222: förhandsuppgifter, kan t.ex. en försummelse av får vid beskattningen och likaså utformningen av 13223: förskottsinnehållningen ge arbetstagaren en fel- rättspraxis på området. De mest representativa 13224: aktig bild av beskattningen av ersättningarna. kollektivavtalen, som enligt lag bör beaktas i 13225: Beskattningen av kostnadsersättningar blir i skattestyrelsens beslut angående kostnader, ger 13226: enlighet med motiveringen för spörsmålet pro- även en möjlighet att beakta speciella krav inom 13227: blematisk då den i skattestyrelsens beslut om olika branscher. De ändringar som med tiden 13228: kostnaderna stipulerade förutsättningen i fråga sker i fråga om grunderna för betalningen av 13229: om arbetsresans minimilängd som är bunden vid kostnadsersättningar och beträffande ersätt- 13230: bestämmelserna i de mest representativa kollek- ningarnas belopp beaktas tillika i den mån de 13231: tivavtalen inte uppfylls. Oberoende av arbetsvill- framgår av kollektivavtalen. 13232: 13233: Helsingfors den 24 september 1985 13234: 13235: Minister Pekka Vennamo 13236: 1985 vp. 13237: 13238: Kirjallinen kysymys n:o 302 13239: 13240: 13241: 13242: 13243: Elo: Ammattimaisen autoliikenteen kuljettajien työajan valvonnasta 13244: 13245: 13246: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 13247: 13248: Liikenneturvan teettämän tutkimuksen mu- sessa ajossa, ellei hänelle varata vähintään 30 13249: kaan yli puolet ammattiautoilijoista on nukahta- minuutin lepoaikaa. Milloin työaikalaki sallii sen 13250: nut ajaessaan autoa. Väsymys, uneliaisuus ja alaiselle kuljettajalle pitemmän työajan, saadaan 13251: nukahtaminen on ryhmänä suurempi onnetto- vastaavaa työaikaa samoin edellytyksin soveltaa 13252: muuksien syy kuin alkoholi. myös tässä tarkoitettuun kuljettajaan. '' 13253: Ammattimaisen autoliikenteen palkattujen Liikennelupien valvonta kuuluu poliisille. 13254: kuljettajien työaikaa valvotaan ensisijaisesti työ- Käytännössä valvonta ei ole kuitenkaan toiminut. 13255: ehtosopimuksin sekä työsuojeluviranomaisten Tämän on todennut myös Autoliikenteen työai- 13256: tarkastuksin. Omistajakuljettajien työaikaa ei val- katoimikunta mietinnössään (komiteanmietintö 13257: vo käytännössä kukaan. Ammattimaisesta ajo- 1983:92 sivu 5). Myöskään liikenneministeriö ei 13258: neuvoliikenteestä annetun asetuksen mukaan lii- ole pyrkinyt tehostamaan valvontaa. 13259: kenteen harjoittajalla tulee olla liikenneministe- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13260: riön myöntämä lupa (AMA 2 §). Lupaehtojen 9. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 13261: kohdan mukaan: "Muun kuin työaikalain tar- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 13262: koittaman kuljettajan työaika 24 perättäisenä vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13263: tuotina ei saa ylittää 12 tuntia, jolloin työajaksi 13264: · luetaan sekä varsinainen ajoaika että se aika, Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 13265: jonka kuljettaja käyttää auton hoitoon, tavaran siin, joiden perusteella liikennelupaehto- 13266: lastaamiseen ja purkamiseen, niin myös sellainen jen 9. kohdan valvonta, mikä koskee 13267: lepoaika, joka on 30 minuuttia lyhyempi. Kuljet- ammattimaisen autoliikenteen kuljetta- 13268: taja ei saa olla kuusi tuntia enempää yhtämittai- jien työaikaa, saatetaan asianmukaiseksi? 13269: 13270: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 13271: 13272: Mikko Elo 13273: 13274: 13275: 13276: 13277: 428500813V 13278: 2 1985 vp. - KK n:o 302 13279: 13280: 13281: 13282: 13283: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 13284: 13285: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa muksen mukaan kuljettajan fyysinen tai psyykki- 13286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nen kunto on ollut liikennevahingon taustasyynä 13287: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- noin 11 % :ssa kuorma-autojen onnettomuuksis- 13288: jeenne n:o 1278 ohella lähettänyt valtioneuvos- ta, mutta henkilö- ja pakettiautojen onnetto- 13289: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl- muuksissa 30 % :ssa. 13290: jennöksen kansanedustaja Mikko Elon kirjallises- Suorittaessaan liikennevalvontaa poliisi tark- 13291: ta kysymyksestä n:o 302, jossa tiedustellaan: kailee aina myös kuljettajan kuntoa. Kuljettajan 13292: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- veren alkoholipitoisuus voidaan todeta Alcolme- 13293: siin, joiden perusteella liikennelupaehto- ter-laitteella ja selvittää luotettavasti verikokeella. 13294: jen 9. kohdan valvonta, mikä koskee Sen toteaminen, milloin kuljettajalta väsymyksen 13295: ammattimaisen autoliikenteen kuljetta- vuoksi puuttuvat edellytykset ajoneuvon kuljetta- 13296: jien työaikaa, saatetaan asianmukaiseksi? miseen, on hyvin vaikeaa. 13297: Ammattimaista liikennettä koskevaan asetuk- 13298: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- seen ja liikennelupiin otettuihin ehtoihin sisältyy 13299: ti seuraavaa: lukuisia luvansaajan toimintaa rajoittavia mää- 13300: räyksiä. Ammattimaisen liikenteen valvonnassa 13301: Tieliikennelain 63 §:n mukaan ajoneuvoa ei 13302: poliisi joutuu keskittymään niihin seikkoihin, 13303: saa kuljettaa henkilö, jolta sairauden tai väsy- 13304: joiden osalta kielletyn toiminnan rajaus on riittä- 13305: myksen vuoksi tahi muusta vastaavasta syystä 13306: vän selvä ja säännösten tai määräysten vastainen 13307: puuttuvat siihen tarpeelliset edellytykset. Kiellon 13308: menettely voidaan todeta luotettavasti poliisin 13309: vastaisesti ajoneuvoa kuljettanut henkilö voidaan 13310: käytettävissä olevin keinoin. Koska Suomessa ei 13311: tuomita rangaistukseen liikenteen vaarantamises- 13312: ole säädetty ajopiinurin käyttöpakkoa eivätkä ns. 13313: ta tai törkeästä liikenteen vaarantamisesta. 13314: omistajakuljettajat ole velvollisia pitämään ajo- 13315: Työaikalaki sisältää säännökset työsuhteessa 13316: päiväkirjaa, on poliisilla varsin vähäiset mahdolli- 13317: olevien moottoriajoneuvon kuljettajien työ- ja 13318: suudet puuttua työaikaa tai ajoaikaa koskevien 13319: lepoajoista. Työaikasäännösten noudattamisen 13320: liikennelupaehtojen mahdollisiin rikkomuksiin. 13321: valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille. 13322: Omaa autoaan ajavien ammattiautoilijoiden Autoliikenteen työaikatoimikunnan mietin- 13323: työ- ja lepoajoista ei ole annettu säännöksiä. töön (komiteanmietintö 1983:92) sisältyi ehdotus 13324: Liikenneministeriön ajopiirturista antaman säännöksiksi, jotka veivoittaisivat sekä työsuhtees- 13325: päätöksen mukaan on 1. 5.1978 jälkeen uutena sa olevat kuljettajat että omistajakuljettajat nou- 13326: käyttöönoteruissa kuorma- ja linja-autoissa, lu- dattamaan määrättyjä ajo- ja lepoaikoja. Mietin- 13327: kuun ottamatta yksinomaan ammattimaiseen nössä ehdotettiin myös ajopiirturin käytön säätä- 13328: paikallis- ja lähiliikenteeseen käytettyä linja- mistä pakolliseksi kuorma- ja linja-autoliikentees- 13329: autoa, oltava ajopiirturi. Ajopiinurin käyttöön sä. Tiettävästi liikenneministeriön asettama työ- 13330: velvoittavaa säännöstä ei ole. ryhmä selvittää parhaillaan ehdotuksen toteutta- 13331: Ammattimaisen liikenteen valvonta kuuluu mismahdollisuuksia. 13332: poliisille. Poliisi suorittaa valvontaa sekä erillisten Poliisi valvoo voimavarojensa rajoissa kaikkea 13333: valvontaiskujen että yleisen liikennevalvonnan liikennettä. Tehokas valvonta on mahdollista 13334: muodossa. Poliisi pyrkii suuntaamaan valvontaa ainoastaan silloin kun säännösten alaista toimin- 13335: erityisesti niihin seikkoihin, jotka kokemuksen taa harjoittavalle on asetettu selkeät velvoitteet, 13336: tai tutkimusten mukaan vakavimmin vaarantavat joiden noudattamatta jättäminen voidaan polii- 13337: liikenneturvallisuutta. Valtion teknillisen tutki- sin käytettävissä olevin keinoin luotettavasti tode- 13338: muskeskuksen vuonna 1984 julkaiseman tutki- ta. 13339: 13340: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985 13341: 13342: 13343: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 13344: 1985 vp. - KK n:o 302 3 13345: 13346: 13347: 13348: Tili Riksdagens Herr Talman 13349: 13350: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen varit orsak tili trafikolyckan i 11 % av olycksfal- 13351: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr len med lastbil, medan siffran för person- och 13352: 1278 av den 18 juni 1985 tili vederbörande paketbilarnas del är 30 % 0 13353: 13354: 13355: 13356: 13357: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande Vid trafikövervakningen kontrolierar polisen 13358: av riksdagsman Mikko Elo undertecknade spörs- även alltid förarens tilistånd, Alkoholhalten i 13359: mål nr 302: blodet hos föraren kan konstateras med en Alcol- 13360: Har Regeringen för avsikt att vidta meterapparat och tiliförlitligt faststälias genom 13361: åtgärder för att få tili stånd en ändamåls- blodprov Det är mycket svårt att bestämma när 13362: 0 13363: 13364: 13365: 13366: 13367: enlig övervakning av punkt 9 i trafiktili- föraren på grund av trötthet saknar förutsätt- 13368: ståndsvilikoren, viiken gälier arbetstiden ningar att framföra fordon. 13369: för förare i yrkesmässig motorfordonstra- 1 de villkor som finns i förordningen om 13370: fik? yrkesmässig motorfordonstrafik och i trafiktili- 13371: stånden ingår ett stort antal bestämmelser, vilka 13372: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt begränsar verksamheten för den som har erhåliit 13373: anföra följande: trafiktillståndo Vid övervakningen av den yrkes- 13374: mässiga trafiken är polisen tvungen att koncen- 13375: Enligt 63 § vägtrafiklagen får fordon inte 13376: trera sig på de fali där den förbjudna verksam- 13377: framföras av person, som på grund av sjukdom 13378: heten är tillräckligt klart avgränsad och där ett 13379: elier trötthet elier av annan motsvarande orsak 13380: förfarande, som strider mot stadgandena elier 13381: saknar nödiga förutsättningar härföro En person, 13382: bestämmelserna, tiliförlitligt kan konstateras 13383: som trots förbudet framfört fordon, kan dömas 13384: med de metoder som står tili polisens förfogan- 13385: tili straff för äventyrande av trafiksäkerheten elier 13386: deo Eftersom det i Finland inte stadgas om 13387: grovt äventyrande av trafiksäkerheteno 13388: användningstvång för färdskrivare och eftersom 13389: 1 arbetstidslagen ingår stadganden om kör- och 13390: de yrkeschaufförer, som kör sin egen bil, inte är 13391: vilotider för motorfordonsförare i arbetsförhålian- 13392: skyldiga att föra körjournal är polisens möjlighe- 13393: deo Övervakningen av efterlevnaden av stadgan- 13394: ter att ingripa vid brott mot de trafiktilistånds- 13395: dena om arbetstid ankommer på arbetarskydds- 13396: villkor som berör arbetstid eller körtid mycket 13397: myndigheternao 13398: begränsade 0 13399: 13400: 13401: Inga stadganden har givits om kör- och viloti- 13402: der för yrkeschauffören, som kör med egen bil. 1 biltrafikens arbetstidskommissions betänkan- 13403: Enligt trafikministeriets beslut om färdskrivare de (kommittebetänkande 1983:92) ingår förslag 13404: skali i lastbilar och bussar, vilka som nya tagits i tili stadganden, som skulie förpliktiga såväl 13405: bruk efter 1.501978, med undantag av buss som förare i arbetsförhåliande som yrkeschaufförer, 13406: används uteslutande i yrkesmässig loka!- elier som kör sin egen bil, att iaktta bestämda kör- 13407: närtrafik, finnas en färdskrivareo Något stadgan- och vilotider. 1 betänkandet föreslås även att det 13408: de som förpliktigar tili att använda färdskrivaren skulie stadgas om obligatorisk användning av 13409: finns inteo färdskrivare i lastbils- och busstrafiken. Veterli- 13410: Övervakningen av den yrkesmässiga trafiken gen utreder en av trafikministeriet tilisatt arbets- 13411: ankommer på poliseno Polisen utför över- grupp som bäst möjligheterna att genomföra 13412: vakningen både i form av särskilda kontroliaktio- förslageto 13413: ner och som allmän trafikövervakning. Polisen Polisen övervakar ali trafik inom ramen för 13414: försöker specielit inrikta övervakningen på sådana sina resurser En effektiv övervakning är möjlig 13415: 0 13416: 13417: 13418: 13419: 13420: faktorer som man på basen av erfarenhet elier endast då den som utför sådan verksamhet som 13421: undersökningar vet att alivarligt äventyrar trafik- det stadgas om i lag har getts klara skyldigheter 13422: säkerheteno Enligt en undersökning, som år 1984 och då underlåtenhet att iaktta dessa skyldigheter 13423: publicerades av Statens tekniska forskningscen- tillförlitligt kan konstateras med de metoder som 13424: tral, har förarens fysiska och psykiska tilistånd står tili polisens förfogandeo 13425: 13426: Helsingfors den 4 oktober 1985 13427: 13428: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 13429: 1 13430: 1 13431: 13432: 13433: 1 13434: 1 13435: 13436: 13437: 13438: 13439: 1 13440: 1 13441: 13442: 13443: 1 13444: 1 13445: 1985 vp. 13446: 13447: Kirjallinen kysymys n:o 303 13448: 13449: 13450: 13451: 13452: lmpiö ym.: Käytettyjen kuorma-autojen Ja traktorien viennistä 13453: kehitysapuna 13454: 13455: 13456: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 13457: 13458: 40 vuotta sitten Suomi pyysi saksalaissodan mys on myös sekä työllisyyteen että teolliseen 13459: jälkeen ulkomaista apua pohjoisille alueilleen. kannattavuuteen liittyvistä asioista. 13460: Noin vuotta myöhemmin toteutettiin miljoonien Tähän mennessä kehitysapuna ei ole viety 13461: USA:n dollarien määräinen ns. UNRRAn avustus merkittäviä määriä kuorma-auto- tai traktorika- 13462: (UNITED NATIONS RELIEF AND REHABILI- lustoa. Eräissä suomalaisissa rakennusprojekteissa 13463: TATION ADMINISTRATION). Se sisälsi elin- ulkomailla on käytetty kotimaasta myytyjä 13464: tarvikkeita, lääkkeitä, lannoitteita, traktoreita ja kuorma-autoja. Kehitysapuviennin ongelmana 13465: 101 kuorma-autoa. Siinä tilanteessa käytetyt ja suomalaisten käytettyjen autojen ja traktoreiden 13466: kunnostetut ajoneuvot osoittautuivat jälleenra- osalta on epäilemättä vaihtokoneiden hintataso, 13467: kennusvaiheessa verranomaksi avuksi ja nopeutti- joka lähentelee eräissä tapauksissa kehitysmaiden 13468: vat selviämistä pahimmista sodan tuhoista. UN- näkökulmasta uuden koneen hintaa. Kehitysa- 13469: RRAn apu eri puolilla maailmaa tuotti samanlai- vusta pääsääntöisesti vastaavan valtiovallan tulisi 13470: sia tuloksia. mielestäni käynnistää selvitystyö esimerkiksi Sisu- 13471: Suomen kehitysapu kohdemaissa on jatkuvasti Auto Oy:n, Valmet Oy:n ja kehitystyöstä vastaa- 13472: kasvanut. Eräissä tapauksissa kehitysapumme on vien viranomaisten kesken mahdollisten esteiden 13473: mennyt kohteisiin, joissa tilanne on muistuttanut pois raivaamiseksi. Käsityksemme mukaan kehi- 13474: Pohjois-Suomen ns. saksalaisvaiheen jälkeistä ti- tysavun luonteeseen voi hyvin kuulua ehdotto- 13475: lannetta. masti kunnollisen käytetyn ajoneuvokaluston 13476: Kehitysapumme luonteesta keskustellaan jat- vienti. Se palvelisi kotimaista työllisyyttä sekä 13477: kuvasti. Toimenpiteitä mielestämme voitaisiin kehitysmaiden korjaamotoiminnan kehittämistä 13478: laajentaa koskemaan hyväkuntoista, käytettyä ja alan ammatti-ihmisten koulutusta. Mielestäm- 13479: kuorma-auto- ja traktorikalustoa. Saman tien me Suomen valtio voisi tehdä asiaa koskevia 13480: voitaisiin kehittää kohdemaissa konekorjaamoita hankintasopimuksia kotimaisten yritysten kuten 13481: sekä henkilökunnan koulutusta. Runsaiden tuo- esimerkkeinä mainittujen Sisu-Auto Oy:n ja Val- 13482: temerkkien aiheuttamien vaikeuksien vuoksi voi- met Oy:n kanssa. Valtio ostaisi määrätyn ohjel- 13483: taisiin keskittyä suomalaisii~ Sisu ja Valmet tuot- man puitteissa takuukunnostettua ajokalaustoa 13484: teisiin. kehitysapuna vietäväksi niihin kohdemaihin, 13485: joissa mainitun tyyppistä kehitysapua voitaisiin 13486: Saamiemme tietojen mukaan esimerkiksi Val- 13487: ottaa vastaan. 13488: metilla on vaihtokoneita 50-60 miljoonan mar- 13489: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13490: kan arvosta varastossa. Lukumääräisesti se merkit- 13491: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 13492: see noin 3 000-4 000 traktoria. Valmet-trakto- 13493: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 13494: reiden osuus on noin 25 %. Sisu-Auto Oy:llä on 13495: koko maassa arviolta noin 40 miljoonan markan senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13496: arvoinen käytettyjen kuorma-autojen varasto, Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 13497: määrältään 5 50 kpl. Kaikkiaan eri varastoissa ja siin käytetyn ja takuutuotteeksi kunnos- 13498: myyjillä on useita tuhansia ns. vaihtokoneita. tetun suomalaisen kuorma-auto- ja trak- 13499: Viime aikoina on paljon puhuttu käytetyn torikaluston hankkimiseksi vietäväksi 13500: ajokaluston varastoista. Ne ovat merkittävä tulp- kohdemaihin, joissa puheena oleva kalus- 13501: pa uuden kotimaisen kaluston markkinoille. Tätä to voidaan ottaa vastaan Suomen valtion 13502: ongelmaa lisää maahan vuosittain käytettyinä kehitysapuna, ja jos näköpiirissä on estei- 13503: tuotujen satojen kuorma-autojen määrä. Kysy- tä, 13504: 13505: 428500692Y 13506: 2 1985 vp. - KK n:o 303 13507: 13508: aikooko Hallitus ryhtyä selvitystyöhön, ta vastaavat viranomaiset ja mahdollises 13509: johon osallistuvat asianomaisen teollisen poliittiset päättäjät? 13510: tahon edustus ja valtiovallan kehitysavus- 13511: 13512: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985 13513: 13514: Lauri Impiö Mikko Jokela Aimo Ajo 13515: Ulla Puolanne Matti Viljanen Olavi Ronkainen 13516: Sakari Valli Tauno Valo 13517: 1985 vp. - KK n:o 303 3 13518: 13519: 13520: 13521: 13522: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 13523: 13524: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa maiset eivät pidä niitä enstSIJaisma rajoitetun 13525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, määrärahakehyksen puitteissa. 13526: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir- Kehitysmaat ovat haluttomia vastaanottamaan 13527: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- käytettyä kalustoa, koska sen käyttöennuste on 13528: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja huonompi kuin vastaavien uusien koneiden. Ke- 13529: Lauri Impiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta hitysmaihin on kerääntynyt huoltovaikeuksien 13530: kysymyksestä n:o 303: johdosta jo nyt verrattain tunsaasti kunnostuksen 13531: tarpeessa olevaa kalustoa. Useat kehitysmaat ovat 13532: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 13533: jopa lainsäädännöllisin toimin rajoittaneet käyte- 13534: siin käytetyn ja takuutuotteeksi kunnos- 13535: tyn kaluston maahantuontia. Kehitysmaissa on 13536: tetun suomalaisen kuorma-auto- ja trak- 13537: jonkin verran itsenäistä tai "joint-venture" 13538: torikaluston hankkimiseksi vietäväksi 13539: -tyyppistä työkoneteollisuutta, jonka toimintaa 13540: kohdemaihin, joissa puheena oleva kalus- 13541: paikallinen hallitus haluaa työllisyys- ja markki- 13542: to voidaan ottaa vastaan Suomen valtion 13543: nointipoliittisista syistä tukea. Esimerkkinä voi- 13544: kehitysapuna, ja jos näköpiirissä on estei- 13545: daan mainita Tansaniassa Valmet-traktoreita ko- 13546: tä, 13547: koonpaneva Trama-traktoritehdas. 13548: aikooko Hallitus ryhtyä selvitystyöhön, 13549: johon osallistuvat asianomaisen teollisen Kehitysmaihin vietäville käytetyille koneille 13550: tahon edustus ja valtiovallan kehitysavus- tulisi joka tapauksessa suorittaa petuskunnostuk- 13551: ta vastaavat viranomaiset ja mahdollisesti sen lisäksi käyttöolosuhteiden edellyttämät ra- 13552: poliittiset päättäjät? kennemuutokset, jotka nostaisivat kustannuksia. 13553: Rakennemuutokset tulevat halvemmiksi, mikäli 13554: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ne toteutetaan jo uusien koneiden sarjavalmis- 13555: ti seuraavaa: tuksen yhteydessä. 13556: Hallitus lähtee siitä, että myös käytetyn Suomessa käytetyt työkoneet ovat varsin kallii- 13557: kuorma-auto- ja traktorikaluston mahdolliset toi- ta. Rahdin osuus, joka on noin 20 % uuden 13558: mitukset kehitysapuna tulee toteuttaa maamme koneen hinnasta, johtaa tilanteeseen, jossa käy- 13559: kehitysyhteistyöpoliittisten periaatteiden mukai- tettyjen koneiden hinta muodostuu uuteen ka- 13560: sesti. Päätökset tehdään näin ollen ensisijaisesti lustoon verrattuna kohtuuttoman korkeaksi. 13561: vastaanottajamaiden kehityspoliittisten tavoittei- Uutenakin toimitetun suomalaisen kaluston 13562: den ja tarpeiden pohjalta. huollon järjestäminen ja varaosien erillistoimi- 13563: Ulkoasiainministeriö on hyödyntänyt käytetty- tukset ovat osoittautuneet vaativiksi tehtäviksi 13564: jä koneita ja laitteita kehitysyhteistyöhankkeissa kehitysmaaolosuhteissa. Käytettyjen ja muutama- 13565: silloin, kun tätä on pidetty tarkoituksenmukaise- na kappaleena ehkä laajaHekin alueelle sijoitettu- 13566: na. Käytännössä käytettyjen työkoneiden toimit- jen koneiden huollon järjestäminen olisi käytän- 13567: taminen kehitysmaihin osana kehitysyhteis- nössä vieläkin vaikeampaa. 13568: työhankkeita on jäänyt vähäiseksi seuraavista syis- Edellä mainittujen syiden perusteella hallitus 13569: tä: katsoo, että maamme virallisessa kehitysyhteis- 13570: Kehitysyhteistyökohteista sovitaan vastaanotta- työssä ei toistaiseksi ole mahdollisuuksia olennai- 13571: jamaiden kanssa vuosittaisissa ohjelmaneuvotte- sesti edistää käytettyjen kuorma-autojen ja trak- 13572: luissa tietyn määrärahakehyksen puitteissa keskit- toreiden tai muun käytetyn kaluston vientiä 13573: tyen vastaanottajan tärkeysjärjestyksessä etusijalla kehitysapuna. Hallitus ei pidä tarpeellisena ryh- 13574: oleviin hankkeisiin. Suuressa osassa toteutettavis- tyä asiassa erityiseen selvitystyöhön. Ulkoasiain- 13575: ta projekteista ei lainkaan tarvita kysymyksessä ministeriö on kuitenkin tiedostanut käytetyn ka- 13576: tarkoitettua kuljetus- tai työkalustoa. Käytettyjen luston arvon ja ministeriön kehitysyhteistyöosas- 13577: työkoneiden vientiin keskittyvien erillisprojektien ton vastaisessakin toiminnassa tullaan hankekoh- 13578: käynnistämiseen ei juurikaan ole mahdollisuuk- taisesti harkitsemaan käytetyn kaluston toimitta- 13579: sia, sillä avunsaajahallitusten suunnitteluvirano- misen tarkoituksenmukaisuutta. 13580: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1985 13581: 13582: Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen 13583: 4 1985 vp. - KK n:o 303 13584: 13585: 13586: 13587: 13588: Tili Riksdagens Herr Talman 13589: 13590: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mottagarregeringarnas planeringsmyndigheter 13591: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av betraktar dem inte som en prioritet inom den 13592: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av begränsade anslagsramen. 13593: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- Utvecklingsländerna är oviliiga att motta be- 13594: dagsman Lauri Impiö m.fl. stälida skriftliga gagnad materiel för att den förutspådda använd- 13595: spörsmål nr 303: ningstiden för den är kortare än för motsvarande 13596: nya maskiner. På grund av underhålissvårigheter 13597: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för har det redan nu i utvecklingsländerna samlats 13598: att anskaffa begagnade och tili garantiva- rätt stora mängder materiel som är i behov av 13599: ra iståndsatta finska lastbilar och traktorer iståndsättning. Många utvecklingsländer har 13600: för leverans tili mottagarländer, där ifrå- t.o.m. med lagstiftningsåtgärder begränsat inför- 13601: gavarande materiel kan mottagas som seln av begagnad materiel. I utvecklingsländerna 13602: finska statens utvecklingsbistånd, och om 13603: finns det i någon mån en självständig elier av 13604: hinder förutses, "joint-venture" typ varande arbetsmaskinindus- 13605: ämnar Regeringen sätta igång med ett tri, vars verksamhet den lokala regeringen vili 13606: utredningsarbete, i vilket representanter stöda av sysselsättnings- och marknadsföringspo- 13607: för vederbörande industrier och de myn- litiska skäl. Som exempel kan nämnas Trama- 13608: digheter som ansvarar för statsmaktens traktorfabriken i Tanzania, som monterar Val- 13609: utvecklingsbistånd och potentielia politis- met-traktorer. 13610: ka beslutsfattare deltar? De begagnade maskiner som skali levereras tili 13611: utvecklingsländerna borde i varje fali förutom att 13612: Som svar på spörsmålet framför jag högakt- iståndsättas också bli föremål för de förändringar 13613: ningsfulit följande: i konstruktioner som användningsförhåliandena 13614: Regeringen utgår ifrån att även eventuelia förutsätter och som skulie höja kostnaderna. 13615: leveranser av begagnade lastbilar och traktorer Konstruktionsförändringar blir biliigare om de 13616: som utvecklingsbistånd bör ske i enlighet med förverkligas redan i samband med serietillverk- 13617: vårt lands utvecklingssamarbetspolitiska princi- ningen av nya maskiner. 13618: per. Besluten görs sålunda i första hand på basen I Finland är begagnade arbetsmaskiner synner- 13619: av mottagarländernas utvecklingspolitiska mål ligen dyra. Fraktens andel, som är ca 20 % av en 13620: och behov. ny maskins pris, leder tili en situation där de 13621: Utrikesministeriet har utnyttjat begagnade ma- begagnade maskinernas pris blir oskäligt högt i 13622: skiner och apparater i utvecklingssamarbets- jämförelse med ny materiel. 13623: projekt då när detta har ansetts vara ändamålsen- Redan ordnandet av underhåli och separata 13624: ligt. I praktiken har leveransen av begagnade leveranser av reservdelar för finskt materiel som 13625: arbetsmaskiner tili utvecklingsländerna som en levererats som ny har visat sig vara krävande 13626: del av utvecklingssamarbetsprojekt förblivit be- uppgifter i de förhålianden som råder i utveck- 13627: gränsad av följande orsaker: lingsländerna. Att ordna med underhåll för be- 13628: Man kommer överens om utvecklingssamar- gagnade maskiner som levererats i några exem- 13629: betsprojekten inom en given anslagsram vid plar tili ett vidsträckt område vore i praktiken 13630: årliga programförhandlingar med mottagarlän- ännu svårare. 13631: derna och koncentrerar sig på de projekt som På grund av ovan nämnda orsaker anser rege- 13632: mottagaren stälier främst i prioritetsordningen. I ringen att det inom vårt lands officielia utveck- 13633: en stor del av de projekt som fötverkligas behövs lingssamarbete inte tillsvidare finns möjligheter 13634: inte alis det slags transport- elier arbetsmateriel att väsentligt befrämja leveransen av begagnade 13635: som avses i spörsmålet. Det finns få möjligheter lastbilar och traktorer elier annan begagnad ma- 13636: att sätta igång projekt som skulie koncentrera sig teriel som utvecklingsbistånd. Regeringen anser 13637: på leverans av begagnade arbetsmaskiner, ty inte att det är skäl att igångsätta ett specielit 13638: 1985 vp. - KK n:o 303 5 13639: 13640: utredningsarbete rörande den här saken. Utrikes- för utvecklingssamarbete kommer också i sin 13641: ministeriet är dock medvetet om att begagnad fortsatta verksamhet att överväga huruvida leve- 13642: materiel är värdefull och ministeriets avdelning rans av begagnad materiel vore ändamålsenlig. 13643: 13644: Helsingfors den 23 juli 1985 13645: 13646: Utrikesminister Paavo Väyrynen 13647: 1985 vp. 13648: 13649: Kirjallinen kysymys n:o 304 13650: 13651: 13652: 13653: 13654: Surakka ym.: Lievestuoreen liukosellutuotannon lopettamisesta 13655: 13656: 13657: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 13658: 13659: Lievestuoreen liukosellutehtaan toiminnan lo- Työntekijöiden näkemys Lievestuoreen liuko- 13660: pettaminen ja lähes parinsadan ihmisen joutumi- sellutehtaan toiminnan jatkamisedellytyksistä pe- 13661: nen työttömäksi on herättänyt viime aikoina rustuu Jaakko Pöyry Oy:n viime keväänä teke- 13662: laajalti huomiota. Tässä yhteydessä valtiovallan ja miin vaihtoehtoislaskelmiin, jotka osoittivat, että 13663: erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriön toi- verraten pienin lisäinvestoinnein voitaisiin kan- 13664: minta on aiheuttanut työntekijöiden keskuudessa nattavasti turvata tehtaan tuotannon jatkuminen 13665: arvostelua, joka pohjautuu siihen, että valtio ja siten myös paikkakunnan työllisyys. 13666: yhtenä suurimmista Keski-Suomen Selluloosa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13667: Oy:n konkurssipesän velkojista ei ole käyttänyt tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 13668: mahdollisuuksiaan työpaikkojen turvaamiseksi kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 13669: paikkakunnalla. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13670: Eivät työntekijät eikä yleinen mielipide ole Mihin ja milloin laadittuun kauppa- ja 13671: voineet hyväksyä sitä, että valtiovalta passiivisena teollisuusministeriön omaan virkamiessel- 13672: syrjästäkatsojana suostuu ratkaisuun, jonka tulok- vitykseen perustuu ministeriön omaksu- 13673: sena tehtaan puukiintiö jaetaan kahden suuryri- ma julkisuudessa esitetty kielteinen näke- 13674: tyksen kesken työntekijöiden työllistämisestä piit- mys Lievestuoreen liukosellutuotannon 13675: taamatta. Kysymyksiä aiheuttaa myös kotimaisen jatkamisedellytyksistä, 13676: liukosellutuotannon huomattava supistuminen, minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus 13677: joka johtaa huomattavaan tuontiriippuvuuteen on ryhtynyt liukosellutuonnin lopettami- 13678: näiden erikoismassojen osalta. Valtionyhtiö seksi Etelä-Afrikasta sekä 13679: Kemiran lisääntyvä liukosellun tuonti Etelä-Afri- minkälaisiin konkreettisiin toimenpi- 13680: kasta voitaisiin helposti korvata Lievestuoreen teisiin on ryhdytty Lievestuoreen erittäin 13681: tuotannolla. Tällaisiin teollisuus- ja työllisyyspo- heikon työllisyystilanteen kohentamiseksi 13682: liittisesti myönteisiin toimiin kauppa- ja teolli- ja korvaavien työpaikkojen luomiseksi ta- 13683: suusministeriö ei ole kuitenkaan toistaiseksi ryh- vanomaisten alue- ja työllisyyspoliittisten 13684: tynyt. keinojen lisäksi? 13685: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 13686: 13687: Juhani Surakka Jorma Rantanen Sakari Knuuttila 13688: Pekka Leppänen Risto Ahonen Mauri Pekkarinen 13689: Reijo Lindroos Tuula Paavilainen 13690: 13691: 13692: 13693: 13694: 4285008513 13695: 2 1985 vp. - KK n:o 304 13696: 13697: 13698: 13699: 13700: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 13701: 13702: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valossa. Asia on pohdittava laajemmalta pohjal- 13703: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ta. 13704: olette 10 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 6.8.1985 13705: jeenne n:o 1312 ohella toimittanut valtioneuvos- työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää edelly- 13706: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tykset luoda uusia korvaavia työpaikkoja Lieves- 13707: edustaja Surakan ym. näin kuuluvasta kirjallises- tuoreen alueelle Keski-Suomen Selluloosa Oy:n 13708: ta kysymyksestä n:o 304: toiminnan lopettamisen yhteydessä työpaikkansa 13709: menettäville. 13710: Mihin ja milloin laadittuun kauppa- ja 13711: teollisuusministeriön omaan virkamiessel- Työryhmän työn kuluessa 5.9.1985 Keski-Suo- 13712: vitykseen perustuu ministeriön omaksu- men Selluloosa Oy:n konkurssipesä myi ~ehdas 13713: ma julkisuudessa esitetty kielteinen näke- kiinteistöt Oy Metsä-Botnia Ab:lle ja Rauma- 13714: mys Lievestuoreen liukosellutuotannon Repola Oy:lle. Tässä uudessa tilanteessa Paperi- 13715: jatkamisedellytyksistä, liitto pyysi neuvotteluja kauppa- ja teollisuusmi- 13716: nisteriön ja uusien omistajien kanssa. Näissä 13717: minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus 13718: on ryhtynyt liukosellutuonnin lopettami- neuvotteluissa nousi keskeiseksi kysymykseksi 13719: tehtaan toiminnan väliaikainen jatkaminen 13720: seksi Etelä-Afrikasta sekä 13721: 1.6.1987 saakka ilman uusia ympäristönsuoje- 13722: minkälaisiin konkreettisiin toimenpi- luinvestointeja. Uusien omistajien toimesta laa- 13723: teisiin on ryhdytty Lievestuoreen erittäin dittu selvitys toiminnan väliaikaisesta jatkamises- 13724: heikon työllisyystilanteen kohentamiseksi ta osoitti kuitenkin, että toiminta olisi selvästi 13725: ja korvaavien työpaikkojen luomiseksi ta- tappiollista. Väliaikaisesta toiminnasta aiheutu- 13726: vanomaisten alue- ja työllisyyspoliittisten vat tappiot arvioitiin laskentaperusteista riippuen 13727: keinojen lisäksi? 20-40 miljoonaksi markaksi vuositasolla. On 13728: selvää, että valtiokaan ei voi mennä näin merkit- 13729: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tävien tappioiden takuumieheksi. Tehtaan toi- 13730: seuraavaa: minnan väliaikaisessa jatkamisessa ongelman oli- 13731: Kauppa- ja teollisuusministeriö oli ryhtynyt jo sivat muodostaneet lisäksi pätevän johdon saami- 13732: keväällä selvittämään omalta osaltaan IPahdollisia nen tehtaalle, raaka-aineiden saanti, markkinoin- 13733: toimenpiteitä Keski-Suomen Selluloosa Oy:n tiongelmat tehtaan tilapäisestä toiminnasta joh- 13734: konkurssin johdosta. Ministeriö joutui tällöin tuen sekä rahoituksen turvaaminen. 13735: useiden eri selvitysten pohjalta jo varhaisessa Käydyt neuvottelut eivät ole olleet täysin tu- 13736: vaiheessa toteamaan, että tehtaan toiminnan jat- loksettomia. Neuvotteluissa sovitun mukaisesti 13737: kaminen ei olisi kannattavaa ja että sellaista Lievestuore-työryhmää täydennettiin paikallisen 13738: vakavasti otettavaa yritystä tai useamman yrityk- ammattiosaston edustajalla. Samoin kauppa- ja 13739: sen ryhmittymää, joka olisi valmis jatkamaan teollisuusministeriön esitettyä, että olisi vähin- 13740: toimintaa, ei löytynyt. Mikäli halukkaita olisi tään kohtuullista, että uudet omistajat osallistui- 13741: ilmaantunut, olisi se ollut samalla merkki uskosta sivat aktiivisesti korvaavien työpaikkojen aikaan- 13742: kannattavaan toimintaan. Tällaisessa tilanteessa saamiseen, on mainittua työryhmää täydennetty 13743: olisi kauppa- ja teollisuusministeriökin saattanut uusien omistajien edustajalla. Lisäksi uusien 13744: olla osaltaan valmis esittämään tukitoimien jatka- omistajien edustaja on nimetty Lievestuoreen 13745: mista. Teollisuuskylä Oy:n hallitukseen, millä järjeste- 13746: Etelä-Afrikka-kysymyksen osalta hallituksen lyllä pyritään takaamaan paikan päällä tapahtuva 13747: tarkoituksena on toimia siten, että Lievestuoreen yhteistyö. 13748: pois jäävää liukoselluloosatuotantoa ei korvata Lievestuore-työryhmän määräaika päättyi 13749: lisääntyvällä tuonnilla Etelä-Afrikasta. Muutoin 15.10.1985. Mietinnössään työryhmä on esittä- 13750: Etelä-Afrikka-kysymyksen osalta on todettava, et- nyt, että Lievestuoreen alueella, joka 1. 5.1985 13751: tä sitä ei voida ratkaista tämän yksittäistapauksen lähtien on nimetty erityisalueeksi, tullaan käyttä- 13752: 1985 vp. - KK n:o 304 3 13753: 13754: maan meneillään olevassa sopeutumisvaiheessa mainittakoon Lievestuoreella sijaitsevan asevarik- 13755: poikkeuksellisin soveltamispetustein alue-, työlli- ko 4:n laajennus- ja peruskorjaustyöt. Lisäksi 13756: syys- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä, joilla työryhmä on esittänyt, että neuvottelut Lieves- 13757: voidaan synnyttää uusia korvaavia työpaikkoja tai tuoreelle sijoittuvista yksittäisistä yrityshankkeista 13758: ohjata työttömiä uusiin työpaikkoihin. Työryhmä voidaan hoitaa Lievestuore-projektiorganisaation 13759: ehdottaa edelleen, että työllisyyden hoitoon osoi- toimesta tukeutuen rahoituksessa käytettävissä 13760: tetuilla varoilla rahoitettaisiin vuoden 1986 aika- oleviin tukimuotoihin sekä teollisuuspiirin neu- 13761: na eräitä yksittäisiä hankkeita, joista suurimpana vontapalveluihin. 13762: 13763: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1985 13764: 13765: Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom 13766: 4 1985 vp. - KK n:o 304 13767: 13768: 13769: 13770: 13771: Tili Riksdagens Herr Taimao 13772: 13773: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lösas i ljuset av detta enstaka fall. Saken måste 13774: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse dryftas på bredare basis. 13775: nr 1312 av den 10 septem ber 198 5 tili vederbö- Handels- och industriministeriet tillsatte 13776: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar 6.8.1985 en arbetsgrupp, vars uppgift är att 13777: översänt avskrift av följande av riksdagsman Su- utreda förutsättningarna för nya ersättande ar- 13778: rakka m.fl. undertecknade spörsmål nr 304: betsplatser i Lievestuore med omgivningar för 13779: dem som mister sina arbetsplatser i samband 13780: Viiken är den tjänstemannautredning med att verksamheten vid Keski-Suomen Sellu- 13781: som gjorts vid handels- och industri- loosa Oy läggs ned. 13782: ministeriet och på viiken ministeriets i Medan arbetsgruppens arbete pågick sålde 13783: offentligheten framförda negativa syn i Keski-Suomen Selluloosa Oy:s konkursbo fa- 13784: fråga om möjligheterna att fortsätta pro- 13785: briksfastigheterna 5. 9. 198 5 tili Oy Metsä-Botnia 13786: duktioneo av dissolvingmassa i Lieves- · 13787: Ab och Rauma-Repola Oy. I denna nya situation 13788: tuore grundar sig och när har en sådan 13789: bad förbundet Paperiliitto om överläggningar 13790: utredning ·gjorts, 13791: med handels- och industriministeriet och de nya 13792: vilka åtgärder har Regeringen vidtagit ägarna. I dessa förhandlingar blev den centrala 13793: för att stoppa importen av dissolvingmas- frågan en temporär fortsättning av fabrikens 13794: sa från Sydafrika, samt verksamhet tili 1.6.1987 utan nya miljövårdsin- 13795: vilka konkreta åtgärder utöver vanliga vesteringar. Den utredning som på uppdrag av 13796: regional- och sysselsättningspolitiska åt- de nya ägarna gjordes om fortsatt temporär 13797: gärder har vidtagits i syfte att förbättra verksamhet visade dock, att verksamheten skulle 13798: den mycket svåra sysselsättningssituatio- gå med klar förlust. Förlusterna av en temporär 13799: nen i Lievestuore och skapa ersättande verksamhet beräknades tili 20-40 milj. mk i 13800: ar betsp latser? året beroende på beräkningsgrunderna. Det är 13801: klart, att inte heller staten kan ställa sig som 13802: Som svar på spörsmålet far jag vördsamt anföra borgesman bakom en så betydande förlust. Om 13803: följande: fabriken hade fortsatt sin verksamhet temporärt 13804: skulle det dessutom ha uppstått problem med att 13805: Handels- och industriministeriet hade för sin få en kompetent fabriksledning, att erhålla råva- 13806: del redan på våren börjat utreda vilka åtgärder ror, att sköta marknadsföringen samt att säker- 13807: som möjligen kunde vidtas med anledning av ställa finansieringen. 13808: Keski-Suomen Selluloosa Oy:s konkurs. Härvid De förhandlingar som förts har dook inte varit 13809: var ministeriet redan i ett tidigt skede tvunget att alldeles resultatlösa. I enlighet med vad som 13810: konstatera att det inte fanns något seriöst företag överenskommits vid diskussionerna utökades Lie- 13811: eller grupp av företag som skulle ha varit villig vestuore-arbetsgruppen med en representant för 13812: att fortsätta verksamheten. Om det hade funnits den lokala fackavdelningen. Likaså har nämnda 13813: imresserade hade det samtidigt varit ett teeken arbetsgrupp utökats med en representant för de 13814: på att man trodde på en lönsam verksamhet. I en nya ägarna, efter att handels- och industriminis- 13815: sådan situation hade även handels- och industri- teriet påpekat att det vore minst sagt skäligt att 13816: ministeriet för sin del varit redo att föreslå de nya ägarna aktivt deltar i att få tili stånd 13817: fortsatta stödåtgärder. ersättande arbetsplatser. Likaså har en represen- 13818: När det gäller Sydafrikaproblemet är regering- tant för de nya ägarna invalts i styrelsen för 13819: ens avsikt att gå tili väga så att det bortfall av Lievestuoreen Teollisuuskylä Oy. Genom detta 13820: dissolvingmassa som uppstår på grund av ned- arrangemang försöker man garanrera att samar- 13821: lagd produktion i Lievestuore inte ersätts med en bete äger rum på ort och ställe. 13822: ökad import från Sydafrika. I övrigt skall om Tiden för Lievestuore-arbetsgruppen gick ut 13823: Sydafrikaproblemet konstateras att det inte kan 15.10.1985. I sitt betänkande har arbetsgruppen 13824: 1985 vp. - KK n:o 304 5 13825: 13826: föreslagit att i Lievestuore, som sedan 1. 5.198 5 av vilka som störst kan nämnas utvidningen och 13827: utsetts till specialområde, kommer man att i ombyggnaden av vapendepå 4 i Lievestuore. 13828: detta anpassningsskede med avvikande grunder Arbetsgruppen har ytterligare föreslagit att 13829: tillämpa alla regionalpolitiska samt sysselsätt- förhandlingar om enstaka företagsprojekt som 13830: nings- och utbildningspolitiska åtgärder, genom skall placeras i Lievestuore kan skötas inom 13831: vilka nya ersättande arbetsplatser kan åstadkom- ramen för Lievestuore-projektorganisationen ge- 13832: mas eller arbetslösa anvisas nya arbetsplatser. nom att man i fråga om finansieringen stödjer sig 13833: Arbetsgruppen föreslår vidare att med de medel på de stödformer som står tili förfogande och 13834: som anvisats för skötseln av sysselsättningen skall utnyttjar industridistriktets rådgivningsservice. 13835: under år 1986 finansieras vissa enstaka projekt, 13836: 13837: Helsingfors den 16 oktober 1985 13838: 13839: Handels- och industriminister Seppo Lindblom 13840: 1985 vp. 13841: 13842: Skriftligt spörsmål nr 305 13843: 13844: 13845: 13846: 13847: Nyby m.fl.: Om post- och televerkets övernattningsstuga i Kors- 13848: holm 13849: 13850: 13851: Tili Riksdagens Herr Taimao 13852: 13853: Inkommande sommar kommer post- och tele- veckosluten och sannolikt under vardagar året 13854: verket att uppföra en telemast i Björköby, Kors- tunt. Ifall att stugan kommer att utnyttjas på 13855: holm. Masten skall fungera som en reservled för detta sätt strider användningen klart mot bygg- 13856: telefonförbindelserna mellan Finland och Sverige nadslovet, eftersom området är skyddat från 13857: men den kommer också att fungera som station fritidsbebyggelse. 13858: för sjöradionätet och mobiltelefonnätet. Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 13859: Sommaren 1985 byggde post- och televerket ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 13860: med · anledning av telemasten en övernattnings- ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa 13861: stuga med tolv bäddar för reparatörerna. Bo- följande spörsmål: 13862: stadsytan är 85 kvm. Teleroasten och stugan Är Regeringen medveten om post- och 13863: ligger delvis på ett s.k. landskapsskyddsområde. televerkets planer angående använd- 13864: Björköbyborna själva har varit med om att göra ningen av verkets övernattningsstuga i 13865: upp planen. Ingen får bygga sommarvillor eller Korsholm, och 13866: fritidsstugor på området. vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 13867: Enligt post- och televerkets planer kommer för att personalens rekreation skall kunna 13868: stugan i första hand att användas för reparatörer- tryggas på sätt som ime strider mot 13869: nas övernattningar men i andra hand skall den byggnadstillståndet och lckalbefolkning- 13870: användas för personalens rekreation. De anställda ens uppfattning om hur statlig myndig- 13871: och deras familjer skall få hyra stugan unJer het bör uppträda? 13872: 13873: Helsingfors den 10 september 1985 13874: 13875: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 13876: 13877: 13878: 13879: 13880: 428500828B 13881: 2 1985 vp. - KK n:o 305 13882: 13883: Kirjallinen kysymys n:o 305 Suomennos 13884: 13885: 13886: 13887: 13888: Nyby ym.: Posti- ja telelaitoksen taukotuvasta Mustasaaren 13889: kunnassa 13890: 13891: 13892: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 13893: 13894: Ensi kesänä aikoo posti- ja telelaitos pystyttää viikonloppuisin ja todennäköisesti myös arkisin 13895: telemaston Björköbyn kylään Mustasaaren kun- vuoden ympäri. Mikäli tupaa tullaan käyttämään 13896: nassa. Masto toimisi varaväylänä Suomen ja tällä tavoin, on käyttö selvästi rakennusluvan 13897: Ruotsin välisissä puhelinyhteyksissä, mutta myös vastaista, sillä alue on suojattu vapaa-ajan raken- 13898: rannikkoradioverkon ja autopuhelinverkon ase- tamiselta. 13899: mana. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13900: Kesällä 1985 rakensi posti- ja telelaitos tele- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 13901: maston vuoksi kahdentoista makuusijan taukotu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 13902: van asentajia varten. Tuvan asuinpinta~ala on 85 senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13903: neliömetriä. Telemasto ja tupa ovat osittain ns. Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele- 13904: seudullisella suojelualueella. Björköbyn kunnan laitdksen suunnitelmista Mustasaaren 13905: asukkaat ovat itse olleet mukana suunnitelman kuntaan rakennetun taukotuvan ·käytön 13906: laatimisessa. Kukaan ei saa rakentaa kesähuviloi- suhteen, ja 13907: ta tai vapaa-ajan asuntoja alueelle. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 13908: Posti- ja telelaitoksen suunnitelmien mukaan ryhtyä, jotta henkilöstön virkistäytyminen 13909: tullaan tupaa käyttämään ensi sijassa asentajien voidaan turvata tavalla, joka ei ole ristirii- 13910: yöpymiseen, mutta toissijaisesti sitä käytettäisiin dassa rakennusluvan ja paikallisen väes- 13911: henkilökunnan virkistykseen. Henkilöstöön kuu- tön valtion viranomaiselle asettamien 13912: luvat ja näiden perheet saisivat vuokrata tupaa käyttäytymisodotusten kanssa? 13913: 13914: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 13915: 13916: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 13917: 1985 vp. - KK n:o 305 3 13918: 13919: 13920: 13921: 13922: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 13923: 13924: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lisäksi otettu huomioon useampien työkuntien 13925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, satunnainen yöpymistarve. 13926: olette 10 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- Majoitusrakennusten sijoittelun peruslähtö- 13927: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kohtana pidetään tärkeimpien teleyhteyksien jat- 13928: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja kuvuuden turvaamista, teletyökuntien työkoh- 13929: Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- teen etäisyyttä asemapaikasta, kulkuyhteyksiä, 13930: sestä n:o 305: muita majoittumismahdollisuuksia, työkohteen 13931: pitkäaikaisuutta, tulevaa käyttöä ajatellen työ- 13932: Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele- 13933: kohteessa töiden toistuvuutta, huolto- ja korjaus- 13934: laitoksen suunnitelmista Mustasaaren 13935: töiden ajankäyttöä sekä suoritettavien asennus- ja 13936: kuntaan rakennetun taukotuvan käytön 13937: korjaustöiden erityisvaatimuksia. 13938: suhteen, ja 13939: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 13940: ryhtyä, jotta henkilöstön virkistäytyminen 13941: voidaan turvata tavalla, joka ei ole ristirii- Majoitusrakennusten käyttö virkistystarkoituksiin 13942: dassa rakennusluvan ja paikallisen väes- 13943: tön valtion viranomaiselle asettamien Posti- ja telehallitus antoi kuluvana vuonna 13944: käyttäytymisodotusten kanssa? ohjeet majoitusrakennusten käytöstä henkilöstön 13945: virkistystarkoituksiin. Ohjeiden mukaan laitok- 13946: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sen majoitusrakennuksia voidaan varata henkilös- 13947: ti seuraavaa: tön virkistystarkoituksiin lähinnä kesäviikonvaih- 13948: teiden ajaksi, mikäli asianomainen telepiiri on 13949: Posti- ja telelaitokse(l majoitusrakennusten ra- tehnyt päätöksen virkistyskäyttöön ottamisesta. 13950: kentamisen ja käytön ~leiset periaatteet. Työ- ja virkakäyttö on kuitenkin aina ennen 13951: virkistyskäyttöä esim. siten, että vaikka rakennus 13952: olisi varattu virkistyskäyttöön tulee sieltä poistua, 13953: Yleistä jos ilmenee samanaikaista työkäyttöä. 13954: 13955: Posti- ja telehallitu,s w;etti vuonna 1981 työryh- 13956: män, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus laitoksen Virkistyskäyttömaksut 13957: majailu- ja lepotilojecg. yleisohjeeksi. Työryhmän 13958: vuonna 1982 luovutt~an ohjeen yleislinjana on 13959: Tällä hetkellä esim. Rovaniemen telepiirin alu- 13960: käytetty 1.10.1981 qijd.istettua valtioneuvoston 13961: eella olevasta Utsjoen majoitusrakennuksesta pe- 13962: päätöstä valtion työt:Q.~iden huollosta. Ohjeessa 13963: ritään yöpymismaksuna 65 mk. 13964: on täsmennetty vähinunäisvaatimukset niille ma- 13965: jailu-, lepo- ja tauk~iloille, jotka laitos osoittaa Utsjoen majoitusrakennus on tehty vastaavilla 13966: varsinaisen asemapai~nsa ulkopuolella työsken- piirustuksilla kuin Björköbyn. 13967: televille tai yöpyvillc; työntekijöille. 13968: Edelleen posti- ja ~elehallitus nimitti vuonna 13969: 1983 teknisen työryhr!nän, jonka tehtävänä oli Björköbyn majoitusrakennus 13970: suunnitella majoitus.r.~,kennustyyppipiirustukset 13971: laitoksen tarpeita var~. Toistakymmentä vuotta vireillä olleen Meren- 13972: Tämän työryhmän työskentelyn lähtökohdaksi kurkun ylittävän linkkiyhteyden rakentamiseksi 13973: otettiin em. valtionetJ;'lOston päätös ja posti- ja posti- ja telelaitos osti vuonna 1984 17 500 m 2 13974: telehallituksen majaih,ltyöryhmän laatima ohje. suuruisen rakennuspaikan linkkimastoa, linkki- 13975: Majoitusrakennuks~ tyyppirakennuksen hen- asemaa ja majoitusrakennusta varten. Rakennus- 13976: kilömääräksi otettiin teletyökunnan tyypillinen paikan koon määräsi lähinnä rakennettavan 110 13977: työvahvuus, kuusi hwilöä. Suunnittelussa on metriä korkean maston harusten tarvitsema tila. 13978: 4 1985 vp. - KK n:o 305 13979: 13980: Vaasan telepiirikonttori sai Mustasaaren kun- aikaavieviä, vaatien mm. säiden aiheuttamia 13981: nalta rakennusluvan majoitusrakennukselle, link- odottamisia ja jaksotuksia. Etäisyys asemapaikasta 13982: kiasemarakennukselle ja 110 metrin Iinkkimastol- Vaasasta on n. 45 km, mikä vastaa lossiyhteyden 13983: Ie vuonna 1984. Luvat on myönnetty ehdoitta. huomioonottaen 60 km. 13984: Mustasaaren kunnasta saatujen tietojen mukaan 13985: Majoitus- ja huoltorakennuksen käyttämisestä 13986: rakennuspaikka on osayleiskaavassa merkitty alu- 13987: valtiovarainministeriön kirjeen P 5873/7.6.84 ja 13988: eelle, jolle huvilarakentaminen ei ole sallittua. 13989: posti- ja telehallituksen kirjeen IV stt 488/32185 13990: Muita päätöksiä alueen suojelemisesta ei ole 13991: 27.2.85 tarkoittamaan henkilökunnan virkistys- 13992: tehty. . 13993: tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. 13994: Majoitus- ja huoltorakennus rakennettiin tyyp- 13995: pipiirustusten mukaan linkkireitin asennus-, Mikäli Björköbyn majoitusrakennusta harki- 13996: huolto- ja viankorjaustarkoituksiin. Linkkimas- taan tulevaisuudessa käytettäväksi työkäytön li- 13997: ton, antennien ja laitteiden asennustyö sitoo säksi myös henkilökunnan virkistystarkoitukseen, 13998: useita työkuntia noin vuoden ajaksi työkohtee- selvitetään asia ensin Mustasaaren kunnan raken- 13999: seen. Mastotyöt ovat luonteeltaan raskaita ja nusvalvontaviranomaisten kanssa. , 14000: 14001: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985 14002: 14003: Liikenneministeri Matti Luttinen 14004: 1985 vp. - KK n:o ·305 5 14005: 14006: 14007: 14008: 14009: Tili Riksdagens Herr Talman 14010: 14011: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Som personantal för typhuset för överriattning 14012: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av valdes den arbetsstyrka som är typisk för telear- 14013: den 10 september 1985 tili vederbörande med- betslagen, sex personer. 1 planeringen har man 14014: Iem av statsrådet översänr avskrift av följande av också beaktat tillfälliga övernattriingsbehov för 14015: riksdagsman Nyby m.fl. undertecknade spörsmål flere arbetslag. 14016: nr 305: Utgångspunkter för placeringen av övernatt- 14017: ningsstugorna har varit tryggandet av de viktigas- 14018: Är Regeringen medveten om post- och te teleförbindelserna, avståndet från den fasta 14019: televerkets planer arigående använd- förläggningsorten tili telearbetslagens arbetsplats, 14020: ningen av verkets övernattningsstuga i kommunikationerna, andra inkvarteringsmöjlig- 14021: Korsholm, och heter, hur långvarigt arbetet är, i framtiden 14022: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta evenruellt återkommande _arbeten på arbetsplat- 14023: för att personalens rekreadon skall kunna sen, tidsåtgången för service- och reparations- 14024: tryggas på ett sätt som inte strider mot arbeten samt de specialkrav som monterings- och 14025: byggnadstillståndet och lokalbefolkning- reparationsarbetena ställer. 14026: ens uppfattning om hur statlig myndig- 14027: het bör uppträda? 14028: Användningen av övernattningsstugorna för 14029: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt rekreationsändamål 14030: anföra följande: 14031: De allmänna principerna för uppförande och Post- och telestyrelsen har i år utfärdat direktiv 14032: användning av post- och televerkets övernatt- om användningen av övernattningsstugorna för 14033: ningstugor. personalens rekreation. Enligt direktiven kan 14034: övernattningsstugor reserveras för personalen för 14035: rekreationsändamål närmast under sommarvecko- 14036: .1.1/mänt sluten, ifall respektive teledistrikt har fattat be- 14037: slut om att ta dem i användningen för rekrea- 14038: Post- och telestyrelsen tillsatte år 1981 en tion. Användningen för arbete och i tjänsten går 14039: arbetsgrupp med uppdraget att utarbeta allmän- dock alltid före användningen för rekreation t.ex. 14040: na direktiv för de utrymmen verket har för så, att ävenom man har reserverat stugan för 14041: övernattning och vila. Den allmänna Iinjen i de rekreation skall man Iämna den, om den samti- 14042: direktiv som arbetsgruppen år 1982 överlämna- digt behövs för arbete. 14043: de, bygger på det förnyade statsrådsbeslutet av 14044: 1.10.1981 angående statens arbetsplatsvård. 1 14045: direktiven har man preciserat minimikraven för Avgifter vid rekreationsanvändning 14046: de övernattnings-, vilo- och rastutrymmen, som 14047: av verket anvisas arbetstagare, som arbetar eller För närvarande uppbärs t.ex. för Utsjoki över- 14048: övernattar annanstans än på sin fasta förlägg- nattningsstuga i Rovaniemi teledistrikt en över- 14049: ningsort. nattningsavgift om 65 mk. Övernattningsstugan i 14050: Vidare utnämnde post- och telestyrelsen år Utsjoki har uppförts enligt samma ritningar som 14051: 1983 en teknisk arbetsgrupp med uppdrag att den i Björköby. 14052: planera typritningar för övernattningsstugor för 14053: verkets behov. 14054: Tili utgångspunkt för arbetet i denna arberts- Övernattningsstugan i Björköby 14055: grupp togs det ovanstående statsrådsbeslutet och 14056: de av post- och telestyrelsens raststugearbets- För byggande av den Iänkförbindelse över 14057: grupp utarbetade direktiven. Kvarken som har varit aktuell i över tio år 14058: 6 1985 vp. - KK. n:o 305 14059: 14060: inköpte post- och televerket år 1984 en bygg- antennerna och anläggningarna binder flere ar- 14061: nadsplats om 17 500 m 2 för länkmasten, länksta- betslag vid arbetsplatsen för ca ett år. Arbetena 14062: tionen och en övernattningsstuga. Byggnadsplat- med masten är tili sin natur tunga och tidskrä- 14063: sens storlek bestämdes närmast av det utrymme vande och bl.a. vädret kan förorsaka väntetider 14064: som behövdes för stagen tili den 110 meter höga och arbete i perioder. Avståndet från förlägg- 14065: masten. ningsorten i Vasa är ca 4 5 km, vilket med 14066: Vasa teledistriktskontor fick år 1984 av Kors- beaktande av färjförbindelsen motsvarar 60 km. 14067: holms kommun byggnadstillstånd för övernatt- 14068: Angående den i finansministeriets brev P 14069: ningsstugan, länkstationshuset och den 110 me- 14070: 5873/7.6.84 och post- och telestyrelsens brev IV 14071: ter höga länkmasten. Tillstånden har beviljats 14072: stt 488/32/85 27.2.85 avsedda användningen av 14073: utan villkor. Enligt uppgifter från Korsholms 14074: övernattnings- och servicebyggnaden för persona- 14075: kommun är byggnadsområdet i delgeneralplanen lens rekreation har beslut inte fattats. 14076: utmä{kt som ett område på vilket villabebyggelse 14077: inte är tillåten. Andra beslut om skyddande av Om man i framtiden överväger att utom för 14078: området har inte fattats. arbete också använda övernattningsstugan vid 14079: Övernattnings- och servicebyggnaden byggdes Björköby för rekreationsändamål för personalen, 14080: enligt typritningarna, för att användas för mon- kommer saken först att utredas med bygg- 14081: terings-, service- och reparationsändamål för nadstillsynsmyndigheterna i Korsholms kom- 14082: länkrutten. Monteringsarbetena för länkmasten, mun. 14083: 14084: Helsingfors den 8 oktober 1985 14085: 14086: Trafikminister Matti Luttinen 14087: 1985 vp. 14088: 14089: Skriftligt spörsmål nr 306 14090: 14091: 14092: 14093: 14094: Nyby m.fl.: Om behandlingen av föråldrade vattenrättsliga ansök- 14095: ningar 14096: 14097: 14098: Tili Riksdagens Herr Talman 14099: 14100: 1 juni 1985 gav Västra Finlands vattendomstol detta fall förflöt ett decennium melian syneför- 14101: tillstånd för rensning av 3 km älvfåra i Esse å rättningarna och vattendomstolens utslag. Under 14102: nedanför Värnå fors kraftverk. Åtgärden är ett en så lång tidsrymd har människornas syn på 14103: led i rensningsplanen från 1959. Kostnaderna för miljön förändrats på ett radikalt sätt. 1 dag 14104: rensningen beräknas uppgå tili omkring 2, 5 betonar allt flera rekreationsvärdena i våra vat- 14105: miljoner mark och ge vinst efter 10-20 år. tendrag. 14106: Ansökan för denna rensning inlämnades i sep- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 14107: tember 1975. ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 14108: Då syneförrättningarna genomfördes i mitten ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 14109: av 70-talet var det inte många som hade några följande spörsmål: 14110: invändningar mot rensningen. 1 dag har besvär Ämnar Regeringen vidta åtgärder för 14111: inlämnats tili högsta förvaltningsdomstolen. att vattenrättsliga ansökningar som över- 14112: Forsrensningen är ett exempel på hur älvut- stiger en viss ålder antingen förfaller elier 14113: byggnader utförs på basen av föråldrade beslut. 1 förs tili ny syneförrättning? 14114: 14115: Helsingfors den 10 september 1985 14116: 14117: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 14118: 14119: 14120: 14121: 14122: 4285008225 14123: 2 1985 vp. - KK n:o 306 14124: 14125: Kirjallinen kysymys n:o 306 Suomennos 14126: 14127: 14128: 14129: 14130: Nyby ym.: Vanhojen vesioikeudellisten hakemusten käsittelystä 14131: 14132: 14133: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 14134: 14135: Kesäkuussa 1985 myönsi Länsi-Suomen vesioi- päätösten perusteella. Käsillä olevassa tapaukses- 14136: keus luvan Ähtävänjoen uoman perkaukseen kol- sa kului vuosikymmen katselmustoimitusten ja 14137: men kilometrin matkalta Värnå-kosken voimalai- vesioikeuden päätöksen välillä. Niin pitkän ajan 14138: toksen alapuolella. Toimenpide on osa vuodelta kuluessa on ihmisten suhtautuminen ympäris- 14139: 1959 olevaa perkaussuunnitelmaa. Perkauksen töön muuttunut radikaalisti. Nykyisin painotta- 14140: kustannusten lasketaan kohoavan noin 2,5 mil- vat yhä useammat vesistöjemme virkistysarvoja. 14141: joonaan markkaan, ja sen arvioidaan tuottavan 14142: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 14143: voittoa 10-20 vuoden kuluttua. Hakemus kysei- 14144: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 14145: sen perkauksen toimittamiseksi jätettiin syys- 14146: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 14147: kuussa 1975. 14148: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 14149: Kun katselmustoimitukset toteutettiin 1970- 14150: luvun puolivälissä, vain harvoilla oli vastaväitteitä Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 14151: perkausta kohtaan. Nyt on asiasta valitettu kor- siin, jotta tietyn ikärajan ylittävät vesioi- 14152: keimmalle hallinto-oikeudelle. keudelliset hakemukset joko raukeaisivat 14153: Koskien perkaus on esimerkki siitä, kuinka tai ne palautettaisiin uuteen katselmus- 14154: jokien rakentamista toteutetaan vanhentuneiden toimitukseen? 14155: 14156: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 14157: 14158: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 14159: 1985 vp. - KK n:o 306 3 14160: 14161: 14162: 14163: 14164: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 14165: 14166: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa hakemusasioiden käsittelyssä. Oikeusministeriös- 14167: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sä suunniteltujen ja suunniteltavien keinojen 14168: olette 10 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- tarkoituksena on tehostaa vesiasioiden käsittelyä 14169: jeenne n:o 1315 ohella toimittanut valtioneuvos- siten, että asiaruuhkien purkamisen lisäksi asioi- 14170: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- den käsittelyaikaa voitaisiin lyhentää niiden laa- 14171: edustaja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjal- dusta ja laajuudesta riippumatta. 14172: lisesta kysymyksestä n:o 306: Vesilain (264/61) 16 luvun 18 §:n mukaan 14173: vesioikeus voi palauttaa asian toimitusmiehille 14174: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- uutta tai täydentävää katselmustoimitusta varten. 14175: siin, jotta tietyn ikärajan ylittävät vesioi- Jos hakemuksen käsittely eri syistä viipyy pitkään, 14176: keudelliset hakemukset joko raukeaisivat luvanhakijat yleensä käytännössä itse tarkistavat 14177: tai ne palautettaisiin uuteen katselmus- hakemuksensa sisällön ja vesioikeus määrää tar- 14178: toimitukseen? kistetun hakemuksen käsiteltäväksi uudessa kat- 14179: selmustoimituksessa. Näin menetellään erityisesti 14180: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- silloin kun viranomainen esiintyy luvan hakijana. 14181: ti seuraavaa: Vesioikeuden päätöksenteon perustana olevien 14182: Kysymyksessä puututaan pitkään viipyneiden selvitysten edellytetään olevan ajanmukaisia. Esi- 14183: vesioikeudellisten hakemusten käsittelyyn. Oi- merkiksi kysymyksessä viitatussa tapauksessa vesi- 14184: keusministeriön hallinnonalalla on 1980-luvun oikeus on päätöksellään palauttanut asian täy- 14185: aikana kiinnitetty erityistä huomiota vesiasioiden dentävään katselmustoimitukseen, jossa on selvi- 14186: käsittelyä joudutravien toimenpiteiden suunnit- tettävä, mitä kalatalousvahinkoa yritys on aiheut- 14187: teluun ja toteuttamiseen. Vesiasioiden käsittely- tanut ja tulee aiheuttamaan. Katselmustoimituk- 14188: aikaa koskevan selvityksen mukaan vesioikeudet sessa on lisäksi tehtävä ehdotus kalastukselle 14189: suoriutuvat kahdesta kolmasosasta hakemusasioi- mahdollisesti aiheutuvan vahingon estämiseksi. 14190: ta alle vuodessa. Ongelmallisiksi on havaittu Edelleen samassa päätöksessä, joka ei vielä ole 14191: laajat vesistön säännöstely-, voimalaitoksen ra- lainvoimainen, lupa on määrätty määräaikaiseksi 14192: kentamis- ja jäteveden johtamisasiat, joissa pide- eli päättymään vuoden 1993 lopussa. 14193: tään katselmustoimitus. Kiinnitän vielä huomiota siihen, että edellä 14194: Vesioikeuksien henkilöstöä on lisätty siten, mainitussa vesilain muuttamista tarkoittavassa la- 14195: että henkilöstön määrä on kuluvaan vuoteen kiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi vesilain 14196: mennessä noussut 64 viran- ja toimenhaltijaan. 18 luvun 11 §:ää siten, että katselmustoimituk- 14197: Henkilöstön määrä oli vuonna 1980 48 viran- ja sen toimitusmiesten lausunnosta muistutuksen 14198: toimenhaltijaa. Oikeudenkäyntimenettelyn jou- tai vaatimuksen määräaikana esittämättä jättänyt 14199: duttamiseksi eduskunnalle annetussa vesilain ei menettäisi puhevaltaa asiassa, jos olosuhteet 14200: muuttamiseen tähtäävässä esityksessä (HE n:o asian vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttu- 14201: 266/1984 vp.) on ehdotettu vesilain muutoksen- neet. 14202: hakujärjestelmän kehittämistä siten, että nykyi- Ottaen huomioon edellä mainitut toimenpi- 14203: sestä kaksijakoisesta muutoksenhakujärjestelmäs- teet ja suunnitelmat vesiasioiden käsittelyn tehos- 14204: tä luovutaan. Oikeusministeriö on lisäksi asetta- tamiseksi hallitus ei tässä vaiheessa katso tarkoi- 14205: nut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdo- tuksenmukaiseksi ryhtyä sellaisiin toimenpitei- 14206: tuksia katselmustoimitusten nopeuttamiseksi. siin, että tietyn ikärajan ylittävät vesioikeudelliset 14207: Vuonna 1984 käynnistettiin puolestaan hanke, hakemukset joko raukeaisivat tai ne palautettai- 14208: joka tähtää atk-teknologian hyväksikäyttämiseen siin uuteen katselmustoimitukseen. 14209: 14210: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985 14211: 14212: Oikeusministeri Christoffer Taxell 14213: 4 1985 vp. - KK n:o 306 14214: 14215: 14216: 14217: 14218: Tili Riksdagens Herr Talman 14219: 14220: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lingen av vattenmål så att målanhopningen vid 14221: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr vattendomstolarna elimineras och målens be- 14222: 1315 av den 10 september 1985 tili vederbörande handlingstid oberoende av deras art och omfatt- 14223: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande ning skall kunna förkortas. 14224: av riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade Enligt 16 kap. 18 § vattenlagen (264/61) kan 14225: spörsmål nr 306: vattendomstolen återförvisa saken tili förrätt- 14226: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för ningsmännen för ny eller kompletterande syne- 14227: att vattenrättsliga ansökningar som över- förrättning. Om behandlingen av ansökan av 14228: stiger en viss ålder anringen förfaller eller någon anledning dröjer länge, görs det i prakti- 14229: förs tili ny syneförrättning? ken ofta så att de som ansöker om tillstånd själva 14230: ändrar innehållet i sin ansökan och vattendom- 14231: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt stolen förordnar att den ändrade ansökningen 14232: anföra följande: skall behandlas vid en ny syneförrättning. Detta 14233: förfaringssätt förekommer särskilt då en myndig- 14234: 1 spörsmålet berörs frågan om behandlingen av het ansöker om ett tillstånd. 14235: vattenrättsliga ansökningar som har dröjt länge. 14236: Det förutsätts att de utredningsar som läggs 14237: lnom justitieministeriets förvaltningsområde har 14238: tili grund för beslutsfattandet i vattendomstolen 14239: under 1980-talet fästs särskild vikt vid planering 14240: är a jour. Tili exempel i det fall som det hänvisas 14241: och urveckling av åtgärder som försnabbar be- 14242: tili i spörsmålet har vattendomstolen återförvisat 14243: handlingen av vattenmål. Enligt en utredning 14244: saken tili en kompletterande syneförrättning, vid 14245: rörande vattenmålens behandlingstid klarar vat- 14246: viiken skall utredas vilka skador på fiskenäringen 14247: tendomstolarna av två tredjedelar av ansöknings- 14248: företaget har förorsakat och kommer att förorsa- 14249: ärendena på mindre än ett år. Omfattande 14250: ka. Vid syneförrättningen skall ytterligare göras 14251: regleringar av vattendrag, ärenden rörande byg- 14252: förslag för att förhindra evenruella skador för 14253: gande av kraftverk och ledande av avloppsvatten, 14254: fiskeriet. Vidare förordnas i samma avgörande, 14255: i vilka ärenden syn förrättas, har konstaterats vara 14256: som ännu inte har vunnit laga kraft, att tillstån- 14257: problematiska. 14258: det gäller för viss tid och utgår vid utgången av 14259: Personalen vid vattendomstolarna har ökats 14260: år 1993. 14261: sålunda att den under loppet av detta år har 14262: stigit tili 64 innehavare av tjänster eller befatt- Jag fäster vidare uppmärksamhet vid att det i 14263: ningar. Personalen uppgick år 1980 tili 48 tjäns- ovan nämnda proposition med förslag tilllag om 14264: teinnehavare och befattningshavare. 1 den propo- ändring av vattenlagen föreslås att 18 kap. 11 § 14265: sition med förslag tilllag om ändring av vattenla- vattenlagen ändras så att den som har underlåtit 14266: gen (RP nr 266/1984 rd.) som tar sikte på att att inom utsatt tid göra anmärkning eller yrkan- 14267: försnabba rättegångsförfarandet föreslås det att de med anledning av förrättningsmännens utlå- 14268: vattenlagens fullföljdssystem skall utvecklas så att tande inte skall ha förlorat talerätt i saken om 14269: det nuvarande tvådelade fullföljdssystemet från- omständigheterna under den tid ärendet varit 14270: gås. Vidare har justitieministeriet tillsatt en ar- anhängigt väsentligt förändrats. 14271: betsgrupp, vars uppgift är att komma med Med beaktande av ovan nämnda åtgärder och 14272: förslag om hur syneförrättningarna skulle kunna planer för effektivering av behandling av vatten- 14273: försnabbas. År 1984 inleddes ett projekt som tar mål anser regeringen inte i detta skede det vara 14274: sikte på att adb-teknologi skall kunna användas ändamålsenligt att vidta sådana åtgärder att vat- 14275: vid behandlingen av ansökningsärenden. Avsik- tenrättsliga ansökningar som överstiger en viss 14276: ten med de åtgärder som planerats och planeras ålder antingen förfaller eller återförvisas tili ny 14277: vid justitieministeriet är att effektivera behand- syneförrättning. 14278: 14279: Helsingfors den 9 oktober 1985 14280: 14281: Justitieminister Christoffer Taxell 14282: 1985 vp. 14283: 14284: Kirjallinen kysymys n:o 307 14285: 14286: 14287: 14288: 14289: Alho: Rintamaveteraanien tarvitsemien kuntoutuspalvelujen järjes- 14290: tämisestä 14291: 14292: 14293: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 14294: 14295: Lääkintöhallitus on 27.12.1984 päivätyssä kir- Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja asioiden 14296: jeessään kehottanut terveyskeskuksia ylläpitäviä käsittely on jo aiemmin siirretty lääninhallituksil- 14297: kuntia ja kuntainliittoja ryhtymään toimenpitei- le. Kun nyt aivan oikein on ryhdytty maksamaan 14298: siin rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestämi- korvauksia avohoidosta, tapausten käsittely ja- 14299: seksi ja kuntoutukseen valitsemiseksi. Kuntoutus kautuu epätasaisesti eri lääninhallituksille. Uu- 14300: voidaan järjestää laitos- tai avohoitona. Lääkintö- denmaan lääniin ohjautuu noin 30 prosenttia 14301: hallituksen kirjeen liitteenä on mainittu ne lai- koko maan rintamaveteraanien kuntoutuksen 14302: tos- ja avohuollon kuntoutuksen toimipisteet, korvausten käsittelystä ilman, että lääninhallituk- 14303: joihin rintamaveteraani voidaan lähettää. selle on osoitettu lisääntyviä tehtäviä varten lisä- 14304: Lääkintöhallituksen ohjeissa herättää kummas- voimavaroja. 14305: tusta se, että luetellut hoitolaitokset ovat kaikki Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 14306: yksityisiä. Kansanterveystyön kuntoutuksen riit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 14307: tämättömät voimavarat ovat toki tiedossa. Nyt nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 14308: esitetty kategorinen rintamaveteraanien kuntou- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 14309: tusjärjestely on hyvin toimivien ja kuntoutusta 14310: kehittävien terveyskeskusten ja ennen muuta rin- Miten Hallitus perustelee kansan- 14311: tamaveteraanien kannalta omituinen. Mikäli terveystyön ja hallituksen terveyspoliitti- 14312: paikkakunnalla ei ole yksityistä fysikaalista hoitoa sen selonteon kanssa ristiriitaista kannan- 14313: antavaa yksikköä, terveyskeskus ei omassa kun- ottoansa järjestää rintamaveteraanien 14314: nassa voi veteraanille avohuollon kuntoutusta kuntoutus yksityisissä hoitolaitoksissa ja 14315: järjestää, vaan rintamaveteraani on pakotettu aiotaanko antaa uudet ohjeet terveys- 14316: matkustamaan hoitoa saamaan sellaiselle paikka- keskusten sisällyttämiseksi kuntoutuspal- 14317: kunnalle, jossa yksityisiä laitoksia on. veluja tarjoavien luetteloon sekä 14318: osoitetaanko Uudenmaan lääniin ao. 14319: tarkoitukseen tarvittavia lisävoimavaroja? 14320: 14321: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985 14322: 14323: Arja Alho 14324: 14325: 14326: 14327: 14328: 4285008491 14329: 2 1985 vp. - KK n:o 307 14330: 14331: 14332: 14333: 14334: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 14335: 14336: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa (1984:26) todennut, että lääkintävoimistelijoista 14337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, on koko valtakunnassa suhteellisesti suurin puu- 14338: olette 10 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- te. Lokakuussa vuonna 1984 oli 19,6 % viroista 14339: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ilman hoitajaa, lisäksi oli ns. epäpätevän hoita- 14340: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja mana 13,3 %. Tilanne ei ole tämän jälkeen 14341: Arja Alhon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- helpottunut. Suhteessa kunnallisten virkojen 14342: sestä n:o 307: määrään lääkintävoimistelijoita koulutetaan kui- 14343: tenkin kaikkein eniten ja koko ammattiryhmä on 14344: Miten Hallitus perustelee kansan- kasvanut nopeasti. Työryhmän raportissa tarkas- 14345: terveystyön ja hallituksen terveyspoliitti- tettujen ammattiryhmien koulutustuotqsta on 14346: sen selonteon kanssa ristiriitaista kannan- lääkintävoimistelijoiden osuus 6,2 %, kun hei- 14347: ottoansa järjestää rintamaveteraanien dän osuutensa viroista on noin 2,8 %. Koulute- 14348: kuntoutus yksityisissä hoitolaitoksissa ja tut lääkintävoimistelija! sijoittuvat yksityisiin lai- 14349: aiotaanko antaa uudet ohjeet terveys- toksiin yhä useammin. Keskushallinnossa ollaan 14350: keskusten sisällyttämiseksi kuntou tuspal- tästä tietoisia ja asiantilan korjaamiseen tähtäävät 14351: veluja tarjoavien luetteloon sekä toimenpiteet ovat valmisteilla. 14352: osoitetaanko Uudenmaan lääniin ao. Kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 1 momentin 14353: tarkoitukseen tarvittavia lisävoimavaroja? 2 kohdan mukaisesti palvelut tulee kunnan asuk- 14354: kailleen järjestää, ja tämä mahdollisuus on rinta- 14355: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maveteraaneilla myös aina käytettävissään.. On 14356: ti seuraavaa: kuitenkin todettava, että 1.1.1984 alkaen ter- 14357: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun veyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysi- 14358: lain (60/83) 2 §:n 2 momentin mukaisesti kun- kaalisesta hoidosta peritään potilaalta 10 markkaa 14359: toutus annetaan erikseen hyväksytyssä sairaan- kerralta. 14360: hoito- tai muussa tutkimus- ja hoitolaitoksessa Kun avokuntoutusta antamaan hyväksyttyjen 14361: siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään. laitosten määrä on suuri (yli 800) ja vuonna 1985 14362: Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa sanotaan, et- avokuntoutusta saavien rintamaveteraanien luku- 14363: tä "kysymykseen tulisi siten yksityisistä sairaan- määrä on suhteellisen pieni (noin 3 000), on 14364: hoito- ja tutkimuslaitoksista annetussa laissa rintamaveteraanien määrä laitosta kohden avo- 14365: (426/64) tarkoitetun luvan saaneet lääkinnällistä kuntoutuksessa varsin pieni (keskimäärin alle 4), 14366: kuntoutusta antavat laitokset''. joten asialla ei laitosten kohdalla ole taloudellista 14367: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun merkitystä. 14368: asetuksen (119/83) 4 §:n 1 momentin mukaisesti Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun 14369: vastaavan lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut lain mukaisen toiminnan aloittaminen terveys- 14370: laitokset hyväksyy lääkintöhallitus. Tämä asetuk- keskuksissa edellyttäisi rintamaveteraanien kun- 14371: sen kohta on tulkittu siten, että lääkintöhallituk- toutuksesta annettuun lakiin tehtävää lisäystä 14372: sen tulee erikseen hyväksyä tehtävään soveltuvat siten, että kunta voisi veloittaa kuntoutuksesta 14373: sairaanhoito- tai muut tutkimus- ja hoitolaitok- todellisten kustannusten mukaisesti. Tällaista 14374: set. Näin on lääkintöhallitus asiasta antamissa muutosta ei olla sosiaali- ja terveysministeriössä 14375: ohjeissaan (ohjekirje n:o 211985 rintamaveteraa- valmistelemassa. 14376: nien kuntoutuksen järjestäminen vuonna 1985, Lääninhallituksille on aiheutunut runsaasti 14377: 27.3.1985 DN:o 883/02/85; täydennetty ohjeilla työtä erityisesti rintamaveteraanikuntoutukseen 14378: 28.6.1985) tehnyt. liittyvien matkakustannusten korvaamisesta. So- 14379: Terveyskeskusten työvoimatilanne on nimen- siaali- ja terveysministeriön johdolla käydyissä 14380: omaan lääkintävoimistelijoitten osalta hankala. neuvotteluissa, joihin ovat osallistuneet myös 14381: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tervey- kunnalliset keskusjärjestöt, Kansaneläkelaitos, 14382: denhuollon työvoimatyöryhmä on muistiossaan lääkintöhallitus sekä valtion tapaturmavirasto, on 14383: 1985 vp. - KK n:o 307 3 14384: 14385: alustavasti sovittu, että rintamaveteraanien kun- saneläkelaitoksen paikallistoimistoille ja kunnille 14386: toutuksen hallinnon siirtyessä tapaturmavirastol- ja kuntainliitoille. Tältä osin ei siten tarvita 14387: le samalla tähän liittyvä maksuliikenne siirretään lisävoimavaroja lääninhallituksiin. 14388: pois lääninhallituksilta tapaturmavirastolle, Kan- 14389: 14390: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985 14391: 14392: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa 14393: 4 1985 vp. -- ~ n:o 307 14394: 14395: 14396: 14397: 14398: Till Riksdagens Herr Talman 14399: 14400: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen DNr 883102185; kompletterat genom instruktio- 14401: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ner 28.6.1985). 14402: den 10 september 1985 till vederbörande med- Arbetskraftssituationen vid hälsovårdcentraler- 14403: lem av statsrådet översänt avksrift av följande av na är särskilt då det gäller fysioterapeuterna svår. 14404: riksdagsledamot Arja Alho ställda spörsmål nr Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta 14405: 307: arbetsgruppen för hälsovårdens arbetskraft har i 14406: Hur motiverar Regeringen sitt med sin promemoria (1984:26) konstaterat, att bristen 14407: avseende dels på folkhälsoarbetet, dels på på fysioterapeuter är den relativt sett största i 14408: regeringens hälsovårdspolitiska redogörel- hela landet. I oktober 1984 saknade 19,6 % av 14409: se motsägelsefulla ställningstagande i frå- t)ansterna innehavare och därjämte sköttes 14410: ga om anordnande av frontveteranernas 13,3 % av s.k. inkompetent arbetskraft. Situa- 14411: rehabilitering vid privata vårdinrätt- tionen har sedan dess inte underlättats. I för- 14412: ningar, och hållande till antalet korumunala tjänster utbildas 14413: likväl mest fysioterapeuter och hela yrkesgruppen 14414: finns det planer på att meddela nya har vuxit snabbt. När det gäller antalet utbildade 14415: anvisningar om införande av hälsovårds- inom de yrkesgrupper som granskades i arbets- 14416: centralerna i förteckningen över inrätt- gruppens rapport utgör fysioterapeuternas andel 14417: ningar som tillhandahåller rehabilitering, 6,2 %, medan deras andel av tjänsterna utgör ca 14418: samt 2,8 %. De utbildade fysioterapeuterna placerar 14419: kommer erforderliga tilläggsresurser att sig allt oftare inom privata inrättningar. Inom 14420: anvisas Nylands län för ovan nämnda centralförvaltningen är man medveten om detta 14421: ändamål? och åtgärder, som siktar till att korrigera sakför- 14422: hållandet är under beredning. 14423: Såsom svar detta spörsmål får jag vördsamt I enlighet med 14 § 1 mom. 2 punkten 14424: anföra följande: folkhälsolagen (66/72) åligger det kommunen att 14425: ordna service på sjukvårdens område för invånar- 14426: I enlighet med 2 § 2 mom. lagen om rehabili- na och denna möjlighet står också alltid till 14427: tering av frontveteraner (60/83) ges rehabilite- frontveteranernas förfogande. Det bör likväl kon- 14428: ring i särskilt godkända sjukvårdsanstalter eller stateras att från och med 1.1.1984 uppbärs av 14429: andra undersöknings- eller vårdanstalter, på det patienten 10 mk per gång för individuell fysika- 14430: sätt som närmare stadgas genom förordning. I lisk vård, som ges vid hälsovårdscentralerna. 14431: lagens detaljerade motivering sägs, att anstalter 14432: som ger medicinsk rehabilitering och som inne- Då antalet godkända inrättningar, där rehabi- 14433: har i lagen om privata sjukvårds- och undersök- litering i öppen vård kan erhållas, är stort (över 14434: ningsagstalter (426164) avsett tillstånd sålunda 800) och antalet frontvereraner, som år 1985 14435: kan komma i fråga. erhåller sådan rehabilitering är relativt litet (ca 14436: I enlighet med 4 § 1 mom. förordningen om 3 000), är antalet frontveteraner per inrättning i 14437: rehabilitering av frontveteraner ( 119183) god- rehabilitering i öppen vård rätt litet (i medeltal 14438: känns de i 2 § 2 mom. motsvarande lag avsedda under 4). Saken har därför inte någon ekonomisk 14439: anstalterna av medicinalstyrelsen. Denna punkt i betydelse för inrättningarna. 14440: förordningen har tålkats så, att medicinalstyrel- Ett inledande av den i lagen om rehabilitering 14441: sen särskilt för sig skall godkänna de sjukvårds- av frontveteraner avsedda verksamheten vid 14442: eller andra undersöknings- och vårdinrättningar hälsovårdscentralerna skulle innebära att till lag- 14443: som är lämpliga för uppgiften. Detta har medici- en om rehabilitering av frontveteraner borde 14444: nalstyrelsen gjort i sina anvisningar om saken fogas ett tillägg, så att korumuneroa kunde 14445: (instruktionsbrev nr 211985 anordnande av front- debitera för rehabiliteringen i enlighet med de 14446: veteranernas rehabilitering år 1985, 27.3.1985 faktiska kostnaderna. Någon sådan ändring 14447: 1985 vp. - KK n:o 307 5 14448: 14449: förbereds inte vid social- och hälsovårdsministe- har förberedelsevis överenskommits om, att då 14450: riet. förvaltningen av rehabiliteringen för frontvetera- 14451: Länsstyrelserna har åsamkats en mängd arbete i ner överförs tili olycksfalisverket, överförs samti- 14452: synnerhet på grund av ersättningarna för rese- digt den härtili anslutna betalningsrörelsen från 14453: kostnader i samband med rehabiliteringen av länsstyrelserna tili olycksfalisverket och tili Folk- 14454: frontveteraner. Vid förhandlingar som har förts pensionsanstaltens lokalbyråer samt tili kommu- 14455: under ledning av social- och hälsovårdsministe- nerna och kommunalförbunden. Tili denna del 14456: riet och i vilka också de kommunala centralorga- behövs sålunda inte några ökade resurser vid 14457: nisationerna, Folkpensionsanstalten, medicinal- länsstyrelserna. 14458: styrelsen samt statens olycksfalisverk har deltagit, 14459: 14460: Helsingfors den 15 oktober 1985 14461: 14462: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 14463: 1 14464: 1 14465: 1 14466: 1 14467: 1 14468: 1 14469: 1 14470: 1 14471: 1 14472: 1 14473: 1 14474: 1 14475: 1 14476: 1 14477: 1 14478: 1 14479: 1 14480: 1 14481: 1 14482: 1985 vp. 14483: 14484: Skriftligt spörsmål nr 308 14485: 14486: 14487: 14488: 14489: Norrback: Om kontroll av oiika mätapparater 14490: 14491: 14492: Tili Riksdagens Herr Taimao 14493: 14494: I Iagen om måttenheter och justering av mät- eller av annan orsak, kan det ibland vara svårt att 14495: ningsredskap (21916 5) och förordningen om få felet korrigerat och överdebitering nedsatt. 14496: :lessa ( 312 16 5) stadgas om bestämmelser för Den nya tekniken kommer att förse oss med 14497: kontroll av vikter, vågar, mätkärl av oiika siag; nya, företrädesvis elektroniska, mätapparater av 14498: t.o.m. potatiskappar är underkastade kontroil. olika slag. 14499: Avsikten är att skydda konsumenten mot att det Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 14500: i ett köp ingår felaktiga mängder varor. Samhäi- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 14501: let kontrollerar att de mätningsinstrument som ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 14502: mvänds är korrekta. följande spörsmål: 14503: Det finns emellertid sådana mätare, som kon- 14504: mmenterna i sitt dagiiga Iiv är beroende av, och Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 14505: mm inte är underkastade Iikadan kontroil. Det är för att medborgarna skall kunna Iita på 14506: fråga om mätare av förbrukning av elström och de mätapparater, som nu faller utanför 14507: ~atten samt teiefonimpuisräknare. För den lagen om måttenheter och justering av 14508: ~nskiida konsumenten är det närmast omöjligt mätningsredskap, samt, 14509: 1tt kontrollera riktigheten i de debiteringar, som hur ämnar Regeringen förfara för att 14510: ~örs på basen av dessa mätare. Om fel uppstår på den nya teknikens mätapparater kontrol- 14511: mätare och feldebitering sker som en följd därav leras? 14512: 14513: Helsingfors den 11 september 1985 14514: 14515: Ole Norrback 14516: 14517: 14518: 14519: 14520: [285008524 14521: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 308 14522: 14523: Kirjallinen kysymys n:o 308 Suomennos 14524: 14525: 14526: 14527: 14528: Norrback: Erilaisten mittausvälineiden valvonnasta 14529: 14530: 14531: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 14532: 14533: Laissa mittayksiköistä ja mittaaruisvälineiden rauksena tapahtuu virheellistä laskutusta, voi 14534: vakaamisesta (21916 5) sekä vastaavassa asetukses- toisinaan olla vaikea saada virhe korjatuksi ja 14535: sa (312 165) säädetään määräyksistä punnusten, liikaveloitus alennetuksi. 14536: vaakojen, erilaisten mitta-astioiden jne. tarkas- Uusi tekniikka tuo mukanaan monenlaisia uu- 14537: tuksesta; jopa perunakapat ovat valvonnan alai- sia, pääasiassa elektronisia mittausvälineitä. 14538: sia. Tarkoituksena on kuluttajan suojaaminen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 14539: siltä, että kauppaan sisältyisi virheellinen tavara- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 14540: määrä. Yhteiskunta valvoo, että käytettävät mit- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 14541: tausvälineet ovat oikeita. vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 14542: On kuitenkin sellaisia mittausvälineitä, joista 14543: kuluttajat jokapäiväisessä elämässään ovat riippu- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 14544: vaisia ja joihin ei kohdistu samanlaista valvontaa. ryhtyä, jotta kansalaiset voisivat luottaa 14545: Kyseessä ovat sähkövirran ja veden kulutuksen sellaisiin mittausvälineisiin, JOita laki 14546: mittarit sekä puhelinsykäysten laskijat. Yksityisen mittayksiköistä ja mittaamisvälineistä ei 14547: kuluttajan on lähes mahdotonta tarkastaa näihin nykyisin koske, sekä 14548: mittausvälineisiin perustuvia veloituksia. Mikäli miten Hallitus aikoo toteuttaa uuden 14549: syystä tai toisesta mittarissa on vika ja sen seu- tekniikan mittausvälineiden valvonnan? 14550: 14551: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1985 14552: 14553: Ole Norrback 14554: 1985 vp. - KK n:o 308 3 14555: 14556: 14557: 14558: 14559: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 14560: 14561: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tauspalvelutoimintaa sekä yleensä metrologiaa 14562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, koskevien kysymysten käsittelyä varten on vuo- 14563: olette 11 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- desta 1978 lukien toiminut neuvoa-antavana toi- 14564: jeenne n:o 1316 ohella toimittanut valtioneuvos- mielimenä metrologian neuvottelukunta. Vuon- 14565: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- na 1982 neuvottelukuntaan perustettiin erityises- 14566: edustaja Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjalli- ti vakaustoimen kehittämistehtäviä varten va- 14567: sesta kysymyksestä n:o 308: kausjaosto. 14568: Kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut tietoi- 14569: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nen vakaustoimen kehittämistarpeista. Teknilli- 14570: ryhtyä, jotta kansalaiset voisivat luottaa sen tarkastuskeskuksen asettaman vakaustyöryh- 14571: sellaisiin mittausvälineisiin, joita laki män tammikuussa 1982 tarkastuskeskukselle luo- 14572: mittayksiköistä ja mittaamisvälineistä ei vuttamassa muistiossa on käsitelty vakaustoimen 14573: nykyisin koske, sekä rajojen täsmentämistä sekä nykyisen vakaustoi- 14574: miten Hallitus aikoo toteuttaa uuden men työskentelymenetelmien kehittämismahdol- 14575: tekniikan mittausvälineiden valvonnan? lisuuksia myös silmällä pitäen tarkastustoimen 14576: laajentamista koskemaan vesi-, energia- ja kaasu- 14577: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mittareita. Työryhmä on katsonut suunnittele- 14578: tl seuraavaa: miensa muutosten vaativan mittayksiköistä ja 14579: Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaa- mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain- 14580: misesta annetun lain (219/65) mukaan yleisessä säädännön perusteellista uudistamista. 14581: kaupassa ja liikkeessä, yleisellä myyntipaikalla ja Metrologian neuvottelukunta on eräiden val- 14582: julkisessa toiminnassa on mittaaminen, joka on mistavien selvittelytehtävien tultua suoritetuiksi 14583: perusteena taloudellisen edun määräämiselle mi- saanut tehtäväkse~n laatia ehdotuksen uudeksi 14584: tan mukaan, toimitettava käyttäen vaattuja mit- metrologialaiksi. Neuvottelukunnassa ollaan par- 14585: taamisvälineitä ja eräissä tapauksissa virallisesti haillaan käynnistämässä erityisen lakityöryhmän 14586: merkittyjä kuljetusastioita. Lain mukaan ei kui- työtä. Työryhmän tehtävänä tulee olemaan 14587: tenkaan tarvitse vaata ajan eikä sähkö- tai valo- muun muassa: 14588: suureiden mittaamiseen käytettyjä välineitä. Va- - vakaustarpeen selvittely ja vakauksen koh- 14589: kaamattomien mittaamisvälineiden käyttämisestä dealueen määrittely, 14590: eräissä tapauksissa annetun asetuksen ( 313 16 5) - vakauksen keinovalikoiman määrittely ta- 14591: mukaan voidaan myös käyttää muun muassa voitteena toiminnan rationalisointi ja valvonnan 14592: vakaamattomia vesi- ja kaasumittareita sekä tehostaminen, ja 14593: vuokra-autojen taksa- ja matkamittareita. Lisäksi - vastuukysymysten määrittely vakaustoimin- 14594: viranomaiset voivat toimituksissaan käyttää va- nassa. 14595: kaamattomia mittaamisvälineitä, mikäli ne ovat Vakaustyöryhmän muistiossa käsitelty vesi-, 14596: vakaus- tai muun viranomaisen tarkastamia. Nes- energia- ja kaasumittareiden vakaustoiminnan 14597: teen paljous saadaan asetuksen mukaan myös aloittaminen on edennyt jo verraten pitkälle. 14598: määrätä tavanomaista muotoa ja kokoa olevien Teknillisen tarkastuskeskuksen ja metrologian 14599: pullojen ilmoitetun tilavuuden mukaan. neuvottelukunnan asettamat työryhmät ovat sel- 14600: Vakaustoimen ja yleensä mittauspalvelutoi- vitelleet energian ja veden mittaamisen nykyti- 14601: minnan kehittäminen sekä uuden tekniikan mit- lannetta ja mittareiden vakaustarvetta. Työryh- 14602: tausvälineiden vaivonnalle asettamien vaatimus- mien laatimat ehdotukset ovat pääpiirteittäin 14603: ten huomioon ottaminen kuuluu kauppa- ja seuraavat: 14604: teollisuusministeriön hallinnonalan tehtäviin. Sähköenergiamittarit: 14605: Näiden tehtävien edellyttämät käytännön toi- - Sähkötarkastuskeskus toimii sähköenergia- 14606: menpiteet kuuluvat ministeriön alaiselle teknilli- mittareiden valtakunnallisena tarkastusorganisaa- 14607: selle tarkastuskeskukselle. Vakaustointa ja mit- tiona. Sähkötarkastuskeskuksen ilmoituksen mu- 14608: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 308 14609: 14610: kaan sen suorittamaan sähköenergiamittareiden maara1sen toimen perustamista teknilliseen tar- 14611: tyyppitarkastukseen kuuluu nykyään myös mitta- kastuskeskukseen näitä tehtäviä varten sekä 1,2 14612: reiden mittausteknisen tarkkuuden toteaminen. miljoonan markan määrärahaa tarkastuslaitteis- 14613: Huomattava on, että kauppa- ja teollisuusmi- ton hankkimista varten. Ylitarkastajan virka on 14614: nisteriön vahvistamien yleisten sähkön toimitus- saatu vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa. 14615: ehtojen mukaan tavallisen pienjännitekuluttajan Erityisesti uuden tekniikan aiheuttamista vaati- 14616: on mahdollista tarkistuttaa sähkömittauslaitteen- muksista mittausvälineiden vaivonnalle on todet- 14617: sa Sähkötarkastuskeskuksessa tai osapuolten hy- tava, että metrologian neuvottelukunta on vast- 14618: väksymän muun tarkastajan toimesta. ikään luovuttanut ministeriölle varsin tärkeäksi 14619: Lämpöenergia- ja vesimittarit: katsottavan selvityksen kansallisen mittauspaikka- 14620: -- Teknillinen tarkastuskeskus toimii lämpö- järjestelmän kehittämisestä. Selvityksessä on otet- 14621: energia- ja vesimittareiden tarkastusviranomaise- tu huomioon uuden teknologian kansalliselle 14622: na. mittauspaikkajärjestelmälle aiheuttamat mittaus- 14623: -- Toiminta aloitetaan tyyppitarkastuksella, ja vakauslaitetarpeet sekä niiden aiheuttamat 14624: mutta laajennetaan tarpeen vaatiessa kattamaan perustamis- ja käyttökustannukset. Selvityksen 14625: myös ensivakaukset. perusteella on ilmeistä, että maassamme on syytä 14626: -- Käytönaikaiset tarkastukset suoritetaan ku- varautua varsin merkittäviin sijoituksiin mittaus- 14627: ten tähänkin saakka lämpö- ja vesilaitosten sekä tekniikan alalla lähimpien viiden vuoden aikana. 14628: laitteita valmistavien yritysten suorittamin kalib- Todettakoon, että jo ensi vuoden valtion tulo- ja 14629: roinnein. Järjestelyä pyritään kehittämään vapaa- menoarvioesitykseen on sisällytetty uusi 400 000 14630: ehtoisin valtuutusjärjestelyin. Riitatapauksissa markan määräraha kansallisten mittauspaikkojen 14631: teknillinen tarkastuskeskus voi toimia puolueet- toiminnan kehittämiseen. 14632: tomana tarkastusviranomaisena. Edellä mainituilla perusteilla voidaan todeta, 14633: -- Tilavuuden mittausten oikeellisuuden var- että hallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin sel- 14634: mistamiseksi ja kalibrointitoiminnan luotetta- laisten mittaamisvälineiden, joita laki mittayksi- 14635: vuuden parantamiseksi teknilliseen tarkastuskes- köistä ja mittaamisvälineistä ei nykyisin koske, 14636: kukseen perustetaan tilavuuden kansallinen mit- saattamiseksi vakaustoimen piiriin. Hallitus on 14637: tauspaikka. ottanut huomioon myös uuden tekniikan mit- 14638: Lämpöenergia- ja vesimittareiden tyyppitarkas- tausvälineiden vaivonnalle asettamat vaatimukset 14639: tustoiminnan aloittaminen edellyttää yhden yli- samoin kuin sen tarjoamat uudet mahdollisuudet 14640: tarkastajan viran ja yhden apulaistarkastajan yli- mittaamisvälineiden valvonnassa. 14641: 14642: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985 14643: 14644: Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom 14645: 1985 vp. -- RJ( n:o 308 5 14646: 14647: 14648: 14649: 14650: Tili Riksdagens Herr Talman 14651: 14652: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ning av frågor angående justeringsväsendet, mät- 14653: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ningsserviceverksamheten och metrologin i ali- 14654: nr 1316 av den 11 september 1985 tili vederbö- mänhet har sedan 1978 som rådgivande organ 14655: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar funnits en delegation för metrologi. År 1982 14656: översänt avskrift av följande av riksdagsman Ole bildades inom delegationen en särskild justering- 14657: Norrback undertecknade spörsmål nr 308: senhet för utvecklandet av justeringsväsendet. 14658: Handels- och industriministeriet har känt tili 14659: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta behovet att utveckla justeringsväsendet. I den 14660: för att medborgarna skali kunna Iita på promemoria som den av tekniska kontrolicen- 14661: de mätapparater, som nu falier utanför tralen tilisatta arbetsgruppen för justeringsfrågor 14662: lagen om måttenheter och justering av lämnade tili kontrollcentralen i januari 1982 har 14663: mätningsredskap, samt behandlats specificeringen av gränserna för juste- 14664: hur ämnar Regeringen förfara för att ringsväsendet samt möjligheterna att utveckla 14665: den nya teknikens mätapparater kontrol- arbetsmetoderna inom justeringsväsendet även 14666: leras? med tanke på utvidgningen av kontrollverksam- 14667: heten att omfatta vatten-, energi- och gasmätare. 14668: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra Arbetsgruppen har ansett att de planerade änd- 14669: följande: ringarna förutsätter en genomgående revidering 14670: Enligt lagen om måttenheter och justering av av lagstiftningen om måttenheter och justering 14671: mätningsredskap (219/65) skall mätning, som av mätningsredskap. 14672: utgör grund för bestämmande av ekonomisk Delegationen för metrologi har sedan vissa 14673: fördel efter mått, i alimän handel och rörelse, på förberedande utredningsuppgifter utförts fått i 14674: allmän försäljningsplats och i offentlig verksam- uppdrag att utarbeta ett förslag tili en ny metro- 14675: het utföras med justerade mätningsredskap och i logilag. Delegationen är i färd att inleda en 14676: vissa fali med officiellt märkta transportkärl. särskild lagarbetsgrupps arbete. Arbetsgruppen 14677: Enligt lagen behöver mätningsredskap för mät- kommer bl.a. att ha tili uppgift: 14678: ning av tid eller elektriska storheter elier ljusstor- -- att utreda justeringsbehovet och definiera 14679: heter inte justeras. Enligt förordningen om an- målområdet för justeringen, 14680: vändande av ojusterade mätningsredskap i vissa -- att definiera medelurval för justeringen i 14681: fall ( 313 16 5) kan bl. a. ojusterade vatten- och syfte att rationalisera verksamheten och effektive- 14682: gasmätare samt taxametrar och vägmätare i taxi- ra övervakningen och 14683: bilar också användas. Dessutom kan myndighe- -- att definiera ansvarsfrågorna i justerings- 14684: terna i sina mätningsförrättningar använda ojus- verksamheten. 14685: terade mätningsredskap, om dessa har granskats Man har kommit relativt långt när det gälier 14686: av justeringsmyndighet elier annan myndighet. inledandet av justeringen av vatten-, energi- och 14687: Mängden av vätska i en flaska av sedvanlig form gasmätare, vilket har tagits upp i justeringsar- 14688: och storlek får enligt förordningen bestämmas betsgruppens promemoria. De arbetsgrupper 14689: enligt flaskans uppgivna storlek. som tekniska kontrolicentralen ooh delegationen 14690: Utvecklandet av justeringsväsendet och mät- för metrologi tilisatt har utrett den nuvarande 14691: ningssetviceverksamheten över huvud taget samt situationen inom energi- och vattenmätningen 14692: beaktandet av de krav som den nya tekniken samt behovet att justera mätare. Arbetsgruppens 14693: stälier på övetvakningen av mätningsredskap är förslag ser i huvuddrag ut på följande sätt. 14694: uppgifter som hör tili handels- och industri- Mätare för mätning av elektrisk energi: 14695: ministeriets förvaltningsområde. De praktiska åt- -- Elinspektionscentralen verkar som besikt- 14696: gärder som handhavandet av dessa uppgifter ningsorganisation på riksplan för mätare för mät- 14697: förutsätter ankommer på tekniska kontrollcent- ning av elektrisk energi. Enligt uppgift av Elin- 14698: ralen som lyder under ministeriet. För handlägg- spektionscentralen omfattar typbesiktning av mä- 14699: 6 1985 vp. -- KJ( n:o 308 14700: 14701: tare för mätning av elektrisk energi i dag även centralen för dessa uppgifter samt ett anslag på 14702: fastställande av mätarnas mätningstekniska nog- 1,2 miljoner mark för anskaffning av kontrollut- 14703: grannhet. rustning. Överinspektörstjänsten har ordnats ge- 14704: Det bör läggas märke till att enligt de allmän- nom statsförslaget 1985. 14705: na elleveransvillkor som handels- ooh industri- 14706: Särskilt beträffande de krav som den nya 14707: ministeriet fastställt har en vanlig lågspännings- 14708: tekniken ställer på övervakningen av mätnings- 14709: konsument möjlighet att låta Elinspektionscen- 14710: redskap måste konstateras, att delegationen för 14711: tralen eller annan besiktningsman som parterna 14712: metrologi har helt nyligen överlämnat till han- 14713: godkänt kontrollera sin anordning för mätning 14714: dels- och industriministeriet en utredning, som 14715: av elektricitet. 14716: bör anses vara mycket viktig, om utvecklandet av 14717: Värmeenergi- ooh vattenmätare: 14718: riksmätplatsorganisationen. I utredningen har 14719: -- Tekniska kontrollcentralen fungerar som 14720: beaktats behovet av mätnings- och justerings- 14721: besiktningsmyndighet för värmeenergi- ooh vat- 14722: anordningar som den nya tekniken ställer på 14723: tenmätare. 14724: riksmätplatsorganisationen samt kostnaderna för 14725: -- Verksamheten inleds med typ besiktning, 14726: inrättande och bruk av dessa. På basen av 14727: men kan urvidgas att vid behov täcka även 14728: utredningen är det uppenbart, att vi har skäl att 14729: förstagångsjusteringar. 14730: bereda oss i vårt land för rätt så betydande 14731: -- Besiktningar under användningstiden sker 14732: investeringar i mätningstekniken under de när- 14733: som hittills genom kalibrering som utförs av 14734: maste fem åren. Det må konstateras att det redan 14735: värme- och vattenverk samt av företag som till- 14736: ingår i propositionen angående statsförslaget för 14737: verkar anordningar. Avsikten är att arrange- 14738: nästa år ett nytt anslag på 400 000 mark för 14739: manget utvecklas inom ramen för frivilliga auk- 14740: utvecklandet av riksmätplatsernas verksamhet. 14741: torisationer. I tvistefrågor kan tekniska kontroll- 14742: centralen fungera som opartisk kontrollmyndig- Med stöd av vad ovan anförts kan det konstate- 14743: het. ras att regeringen har redan vidtagit åtgärder för 14744: -- För att säkerställa att rymdmätningar är att sådana mätningsredskap som lagen om måt- 14745: riktiga och för att förbättra tillförlitligheten i tenheter och justering av mätningsredskap för 14746: kalibreringen inrättas vid tekniska kontrollcen- närvarande inte gäller skall ingå i justeringsväsen- 14747: tralen en riksmätplats för enheten rymd. det. Regeringen har också beaktat de krav som 14748: Inledandet av typbesiktning av värmeenergi- den nya tekniken ställer på övervakningen av 14749: och vattenmätare förutsätter att en överinspek- mätningsredskap ävensom de nya möjligheter 14750: törstjänst och en extraordinarie biträdande in- som den erbjuder för övervakningen av mät- 14751: spektörsbefattning inrättas vid tekniska kontroll- ningsredskap. 14752: 14753: Helsingfors den 15 oktober 1985 14754: 14755: Handels- och industriminister Seppo Lindblom 14756: 1985 vp. 14757: 14758: Kirjallinen kysymys n:o 309 14759: 14760: 14761: 14762: 14763: E. Laine ym.: Valmiussuunnittelun perusteista 14764: 14765: 14766: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 14767: 14768: Maanpuolustus-lehden numerossa 38/85 jul- Vuoden 1984 lopulla hallitus ilmoitti ns. val- 14769: kaistun puolustusneuvoston sihteeristössä toimi- tiosääntöpaketin yhteydessä antavansa valmius- 14770: van henkilön lausunnon mukaan "niillä aloilla, lainsäädäntöä koskevat lakiesitykset eduskunnan 14771: joilla valmiuslainsäädäntö on puutteellista, ylei- käsittelyyn. Tämänkin valossa on todella hälyttä- 14772: seksi suunnitteluperusteeksi on hyväksytty se, vää, että valmiussuunnittelun perustaksi on jo 14773: että käytetään apuna parlamentaarisen valmius- nyt käytännössä otettu parlamentaarisessa val- 14774: lainsäädäntökomitean (komiteanmietintö 60:79) miuslainsäädäntökomiteassa vakavia erimielisyyk- 14775: säädösehdotuksia''. siä aiheuttaneet esitykset. 14776: Edellä esitetty lausunto todistaa, että valmius- Ottaen huomioon myöskin sen, että valmius- 14777: suunnittelun perustana käytetään vuoden 1979 suunnitelmien perustana on aikaisempaa laajem- 14778: kriisilakisuunnitelmia, vaikka niitä ei ole lainta- pi ja epämääräisempi poikkeustilan määritelmä, 14779: soisina hyväksytty. On olemassa vain erimielisen jota käytettäisiin perusteluna kansalaisten oi- 14780: komitean esityksiä, joihin kommunistit jättivät keuksien rajoittamiseen, tulisi hallituksen viipy- 14781: eriävän mielipiteen komiteassa. Eriävän mielipi- mättä purkaa ja keskeyttää käynnissä oleva val- 14782: teen perusteluna oli se, että komitean esitykset miussuunnittelu. 14783: sisältävät ankaria kansalaisoikeuksien rajoittamis- 14784: valtuuksia. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 14785: Mainitut rajoitukset koskivat kansalaisten de- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 14786: mokraattisia lakko- ym. oikeuksia. Eduskunnan kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 14787: oikeuksia rajoitettaisiin siirtämällä sille kuuluvia senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 14788: valtuuksia hallitukselle ja presidentille. Kunnal- 14789: lista demokratiaa ja itsehallintoa rajoitettaisiin. Onko Hallitus tietoinen, että vuoden 14790: Vaaleja voitaisiin siirtää. Sensuuri astuisi voimaan 1979 parlamentaarisen valmiuslainsää- 14791: ja Pariisin rauhansopimuksen velvoitteet eivät däntökomitean lakiehdotuksia, joita 14792: olisi enää voimassa. eduskunta ei ole käsitellyt ja hyväksynyt, 14793: Eduskunnalle ja kansalaisille on annettava sel- sovelletaan eri hallintoalojen yksityiskoh- 14794: vitys siitä, kenen luvalla ja millä perusteella taisessa valmiussuunnittelussa, ja jos on, 14795: puolustusviranomaiset käyttävät yksityiskohtaisen mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 14796: valmiussuunnittelun perusteena ns. kassakaappi- ryhtyä em. ehdotuksiin pohjautuvan kan- 14797: lakeja, joita ei ole koskaan eduskunnalle edes salaisoikeuksien rajoittamiseen suuntau- 14798: esitetty puhumattakaan niiden käsittelystä ja hy- tuvan valmiussuunnittelun purkamiseksi 14799: väksymisestä. ja keskeyttämiseksi välittömästi? 14800: 14801: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1985 14802: 14803: 14804: Ensio Laine Marja-Liisa Salminen 14805: Kati Peltola Seppo Toiviainen 14806: 14807: 14808: 14809: 14810: 4285008535 14811: 2 1985 vp. - KK n:o 309 14812: 14813: 14814: 14815: 14816: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 14817: 14818: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yleisesti ja eri aloilla tarvitaan ottaen lisäksi 14819: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, huomioon sekä maanpuolustusvalmiuden että 14820: olette 12 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- kansanvaltaisten toimintojen turvaamisen vaati- 14821: jeenne n:o 1317 ohella toimittanut valtioneuvos- mukset, ja tekemään tämän selvityksen pohjalta 14822: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ehdotuksensa valmiuslainsäädännön kehittämi- 14823: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kir- seksi. 14824: jallisesta kysymyksestä n:o 309: Komitea totesi vuonna 1979 jättämässään mie- 14825: tinnössä, että tarkasteltu valmiuslainsäädäntö on 14826: Onko Hallitus tietoinen, että vuoden eri toimialoilla hyvin eritasoista ja puutteellista. 14827: 1979 parlamentaarisen valmiuslainsää- Pahimmat epäkohdat ilmenevät sotatilaa lievem- 14828: däntökomitean lakiehdotuksia, JOlta piä poikkeusoloja sääntelevässä lainsäädännössä. 14829: eduskunta ei ole käsitellyt ja hyväksynyt, Komitean säädösehdotukset koskevatkin juuri 14830: sovelletaan eri hallintoalojen yksityiskoh- näitä tilanteita. Säädösehdotuksiin sisältyvät vi- 14831: taisessa valmiussuunnittelussa, ja jos on, ranomaisten erityistoimivaltuudet eivät, toisin 14832: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kuin kysymyksen perusteluosassa on todettu, kos- 14833: ryhtyä em. ehdotuksiin pohjautuvan kan- kisi kansalaisten lakko-oikeutta eivätkä sensuuria. 14834: salaisoikeuksien rajoittamiseen suuntau- Niillä ei luonnollisesti voi myöskään olla tarkoi- 14835: tuvan valmiussuunnittelun purkamiseksi tus eikä mahdollisuuskaan syrjäyttää Pariisin rau- 14836: ja keskeyttämiseksi välittömästi? hansopimuksen velvoitteita. 14837: Komitean ehdottamassa ns. puitelaissa nimen- 14838: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- omaan säädettäisiin, ettei kyseisellä lainsäädän- 14839: ti seuraavaa: nöllä rajoitettaisi kansalaisten sananvapautta, yh- 14840: Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteiden distymisvapautta eikä kokoontumisvapautta. 14841: mukaisesti valtiollisen itsenäisyytemme säilyttä- Säännösehdotuksen mukaan kansalaisten perus- 14842: minen ja kansalaisten elinmahdollisuudet tulee oikeuksia saisi muutoinkin rajoittaa ainoastaan 14843: turvata kaikissa oloissa. Tämä merkitsee paitsi siinä määrin kuin tilanteen hallitseminen sitä 14844: valtakunnan alueellisen koskemattomuuden ja välttämättä edellyttää. 14845: itsenäisyyden turvaamista myös väestön ja omai- Parlamentaarisen valmiuslainsäädäntökomi- 14846: suuden suojaamista, kansalaisten toimeentulon ja tean esittämän lakikokonaisuuden pohjana on 14847: maan talouselämän turvaamista sekä Suomen käytetty eri hallinnonaloilla suoritettuja aikai- 14848: oikeusjärjestyksen ja kansalaisten perusoikeuksien sempia valmistelutöitä. Poikkeusolojen valmius- 14849: ylläpitämistä kaikissa olosuhteissa. Jokaisen hal- suunnittelun tärkeimpiä tehtäviä on selvittää, 14850: linnonalan ja sillä toimivan viranomaisen on mitä lainsäädännöllisiä puutteita asianomaisen 14851: siten pystyttävä hoitamaan sille kuuluvat tehtävät viranomaisen toimialalla on sekä ryhtyä tarvitta- 14852: yhtä hyvin normaaleissa kuin poikkeuksellisissa- vien uusien säädösehdotusten laatimiseen. Val- 14853: kin olosuhteissa. miussuunnittelu tarjoaakio erinomaisen kentän 14854: Poikkeusolojen varalta tapahtuvaa valmistelu- valmiuslainsäädännön tarpeen määrittelylle sekä 14855: toimintaa kutsutaan varautumiseksi. Se sisältää sisällön valmistelulle ja testaukselle. Samalla tä- 14856: varsinaisten valmiussuunnitelmien laatimisen mä luonnollisesti edistää ja parantaa lainvalmis- 14857: ohella niihin perustuvat käytännön etukäteisjär- telutyötä kokonaisuudessaankin. 14858: jestelyt. Tällaisia ovat muun muassa tarvittavat Valmiussuunnitelmat ja niiden sisältämät 14859: materiaalihankinnat, henkilöstön varaaminen ja poikkeusolojen toimenpiteet perustuvat voimassa 14860: kouluttaminen sekä muu toimintavalmiuden yl- olevaan lainsäädäntöön. Ongelmia ei synny aloil- 14861: läpitäminen. la, joilla jo on suunnittelussakin käytettävänä 14862: Valtioneuvosto asetti vuonna 1977 parlamen- kattavaa ja ajanmukaista lainsäädäntöä. Koska 14863: taarisen komitean selvittämään, mitä valmius- valmiuslainsäädännölliset puutteet, jopa aukot, 14864: lainsäädäntöä poikkeuksellisten olojen varalta ovat hyvin monella alalla erittäin huomattavia ja 14865: 1985 vp. - KK n:o 309 3 14866: 14867: mn käytettävissä on parlamentaarisen komitean Kuten edellä esitetystä ilmenee, olisi erittam 14868: ralmistelemat säädösehdotukset, on pidetty tar- tärkeää, että parlamentaarisen valmiuslainsää- 14869: mituksenmukaisena, että näitä ehdotuksia on däntökomitean säädösehdotukset voitaisiin saat- 14870: {äytetty apuna suunnittelussa ja harjoituksissa. taa mitä pikimmin eduskunnan käsiteltäviksi, 14871: Erityisesti on kuitenkin vielä korostettava, jo jolloin niiden tarpeeseen ja sisältöön voitaisiin 14872: ralmiussuunnitelmien toimivuudenkin kannalta, ottaa myös eduskunnan piirissä yksityiskohtaisesti 14873: ~tteivät suunnitelmat voi perustua sellaisen lain- kantaa. 14874: ;äädännön varaan, jota ei ole saatettu voimaan. 14875: 14876: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1985 14877: 14878: Puolustusministeri Vezkko Pihlajamäki 14879: 4 1985 vp. - KK n:o 309 14880: 14881: 14882: 14883: 14884: Till Riksdagens Herr Talman 14885: 14886: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Statsrådet tillsatte år 1977 en parlamentarisl 14887: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr kommitte med uppgift att utreda, hurudan be 14888: 1317 av den 12 september 1985 till vederbörande redskapslagstiftning som erfordras generellt ocl 14889: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande på olika områden med tanke på undantagsförhål 14890: av riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade landen med beaktande även av de krav son 14891: spörsmål nr 309: försvarsberedskapens och de demokratiska funk 14892: tionernas tryggande uppställer samt på basis a 14893: Är Regeringen medveten om att de denna utredning framställa förslag om utbyggan 14894: lagförslag som framlagts av 1979 års par- de av beredskapslagstiftningen. 14895: lamentariska kommitte för beredskaps- Kommitten konstaterade i sitt år 1979 avgivn 14896: lagstiftning och som inte har behandlats utlåtande, att beredskapslagstiftningen som vari 14897: och antagits av riksdagen, tillämpas vid föremål för en genomgång är mycket oenhetli 14898: detaljerad beredskapsplanering inom de och bristfällig inom de olika verksamhetsområde 14899: olika förvaltningsområdena, och om så är na. De svåraste missförhållandena förekommer 14900: fallet, den lagstiftning som reglerar lindrigare undan 14901: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta tagstillstånd än krigstillstånd. Kommittens fö1 14902: för att den på ovan nämnda förslag slag till stadganden gäller uttryckligen dess 14903: baserade beredskapsplanering som är in- situationer. Myndigheternas specialbefogenhete 14904: riktad på en inskränkning av medborgar- som ingår i författningsförslagen skulle inte, 14905: rättigheterna, omedelbart skall kunna motsatts till vad som konstaterats i motiveringe 14906: upplösas och avbrytas? för spörsmålet, gälla medborgarnas rätt till strej 14907: och inte heller censur. Avsikten och möjlighete 14908: med dessa kan givetvis inte vara att åsidosätt 14909: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 14910: förpliktelserna i fredsfördraget i Paris. 14911: anföra följande: 14912: I den av kommitten föreslagna s.k. ramlage 14913: I enlighet med Finlands säkerhetspolitik bör skulle det uttryckligen stadgas, att medborgarm 14914: bibehållandet av vår politiska självständighet och yttrandefrihet, föreningsfrihet och församlingsfr 14915: medborgarnas existensmöjligheter tryggas i samt- het inte skall inskränkas genom ifrågavarand 14916: liga förhållanden. Detta innebär att såväl rikets lagstiftning. Enligt förslaget skall medborgarm 14917: territoriella integritet och självständighet tryggas grundrättigheter få inskränkas endast i den må 14918: som att även befolkningen och egendomen skyd- detta ovillkorligen förutsätts för att man ska 14919: das, medborgarnas utkomst och landets närings- kunna behärska situationen. 14920: liv tryggas samt att Finlands rättsordning och Som grund för det av parlamentariska korr 14921: medborgarnas grundrättigheter upprätthålls i mitten för beredskapslagstiftning framlagda la! 14922: samtliga förhållanden. Varje förvaltningsområde komplexet har använts tidigare beredningsarbc 14923: och den myndighet som är verksam inom områ- ten från olika förvaltningsområden. En av d 14924: det skall alltså vara i stånd att sköta de egna centralaste uppgifterna inom beredskapsplanc 14925: uppgifterna såväl i normala som i undantagsför- ringen inför undantagstillstånd är att utred: 14926: hållanden. vilka som bristerna i lagstiftningen inom vede1 14927: Beredskapsverksamhet inför undantagsförhål- börande myndighets verksamhetsområde är sarr 14928: landen kaUas förberedelse. Förutom uppgörandet att börja utarbeta erforderliga nya förslag ti 14929: av egentliga beredskapsplaner omfattar verksam- författningar. Beredskapsplaneringen utgör e 14930: heten praktiska förhandsarrangemang som base- utomordentligt fält för definieringen av behovc 14931: rar sig på dessa planer. Detta innebär bl.a. att av beredskapslagstiftningen samt för berec 14932: erforderlig materiel anskaffas, personai reserveras ningen av dess innehåll och testning. Samtidi! 14933: och utbildas och att aktionsberedskapen i övrigt främjar och förbättrar detta givetvis lagstif 14934: upprätthålls. ningsarbetet i dess helhet. 14935: 1985 vp. - KK n:o 309 14936: 14937: Beredskapsplanerna och de åtgärder inför un- Det skall dock särskilt betonas, inte minst med 14938: famagstillstånd som ingår i dessa baserar sig på avseende på att beredskapsplanerna skali fung- 14939: ~äliande lagstiftning. Problem uppstår inte på era, att planerna inte kan basera sig på sådan 14940: >mråden inom vilka det redan finns täckande lagstiftning som inte har bringats i kraft. 14941: >ch aktuell lagstiftning som kan tiliämpas även Såsom det framgår av det ovan anförda, är det 14942: nom planeringen. Emedan bristerna och rentav synnerligen viktigt att parlamentariska kommit- 14943: uckorna i beredskapslagstiftningen inom rätt tens för beredskapslagstiftning stadgeförslag med 14944: nånga områden är synnerligen märkbara och då det snaraste skali kunna behandlas av riksdagen, 14945: fet finns tillgång tili författningsförslag som varvid det är möjligt att även riksdagen i detalj 14946: Jeretts av parlamentariska kommitten, har det kan ta ställning tili behovet av och innehåliet i 14947: msetts vara motiverat att dessa förslag har an- dessa. 14948: ränts som hjälpmedel inom planeringen och vid 14949: jvningarna. 14950: 14951: Helsingfors den 17 oktober 1985 14952: 14953: Försvarsminister Veikko Pihlajamäki 14954: 1 14955: 1 14956: 1 14957: 1 14958: 1 14959: 1 14960: 1 14961: 1 14962: 1 14963: 1 14964: 1 14965: 1 14966: 1 14967: 1 14968: 1 14969: 1 14970: 1 14971: 1 14972: 1 14973: 1 14974: 1985 vp. 14975: 14976: Kirjallinen kysymys n:o 310 14977: 14978: 14979: 14980: 14981: Vainio: Kalkkisten lossin aikataulun mukaisen liikennekokeilun 14982: lopettamisesta Asikkalassa 14983: 14984: 14985: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 14986: 14987: Tie- ja vesirakennushallituksen päätöksen mu- samalla se näin vähentää myös yhteiskunnan 14988: kaan TVL:n Hämeen piiri järjesti Kalkkisten verotuloja. 14989: lossin aikataulun mukaisen liikennekokeilun. Asikkalan kunnanhallituskin on vedonnut 14990: Kokeilun on todettu aiheuttavan Asikkalassa ja TVH:een, jotta se luopuisi Kalkkisten lossin 14991: erityisesti Kalkkisten seudulla huomattavaa hait- aikataulukokeilusta mahdollisimman pian. 14992: taa elinkeinoelämälle ja maataloudelle. Hallituksen täytyy välittömästi pyytää tie- ja 14993: Kokeiluun siirtymisen johdosta on päivittäis- vesirakennushallitusta ja TVL:n Hämeen piiriä 14994: tavaran myynti huomattavasti laskenut ja ostos- lopettamaan aikataulukokeilu ja palauttamaan 14995: matkailu on suuntautunut kuntakeskukseen ja tilanne entiselleen. Ei voi olla oikein, että valtio 14996: Lahteen. Tällainen kehitys saattaa johtaa siihen, kerää polttoaine-, diesel-, auto- sekä monia mui- 14997: ettei Kalkkisten kylässä pystytä pitämään enää ta veroja ja veronluontoisia maksuja muka liiken- 14998: yllä sitä palvelukykyistä päivittäistavarakauppaa, teen ylläpitämiseksi ja hoitamiseksi ja kuitenkin 14999: mikä sillä tällä hetkellä vielä on. antaa vain murto-osan keräämistään rahoista lii- 15000: Ammattiautoilijat joutuvat myös raskaasti kär- kenteelle teiden ja liikenteen hoidon kannalta 15001: simään lossin aikataulun mukaiseen liikennöin- tärkeisiin kohteisiin. 15002: tiin siirtymisestä. Kokeilu aiheuttaa ammatti- Olisi vähintäänkin kohtuullista, että hallitus 15003: autoilijoille mm. 2-3 tunnin odotusaikoja päi- puuttuisi välittömästi asiaan ja antaisi määräyk- 15004: vittäin, mikä saattaa merkitä jopa 10 000 mark- sen TVH:lle lopettaa kokeilu välittömästi, tode- 15005: kojen tulonmenetyksiä vuosittain. ten sen aiheuttaneen kohtuuttomia haittoja 15006: Aikataulukokeilu ja siihen mahdollisesti koko- muutenkin syrjäseudun asukkaille, elinkeinoelä- 15007: naan siirtyminen aiheuttavat liikenneturvallisuu- mälle ja liikenteelle. 15008: den heikkenemistä alueella. Tiukasta aikataulus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15009: ta johtuva kiire aiheuttaa vaaratilanteita ja toden- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 15010: näköisesti myös onnettomuuksia enemmän kuin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 15011: aikaisemmin. vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15012: Maatalon osalta ongelmaksi saattaa tulla se, Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti 15013: että mm. eläinlääkäripalvelut heikkenevät, eläin- toimiin, jotta tie- ja vesirakennushallituk- 15014: lääkäri ei ole enää niin nopeasti saatavilla kuin sen ja TVL:n Hämeen piirin toteuttama 15015: aikaisemmin ja tämä aiheuttaa maatalon pitäjille Kalkkisten lossin aikataulun mukainen 15016: myös taloudellisia menetyksiä. liikennekokeilu lopetetaan mahdollisim- 15017: Lossin aikataulun mukaiseen liikenteeseen siir- man pian ja ettei kokeilusta tehdä pysy- 15018: tymisestä aiheutunut kulujen säästö ei riitä katta- vää käytäntöä, koska kokeilu aiheuttaa 15019: maan kuin murto-osan niistä menetyksistä, joita huomattavaa haittaa alueen elinkeinoelä- 15020: kokeilusta yrityksille ja yksityisille aiheutuu ja mälle ja maataloudelle? 15021: 15022: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1985 15023: 15024: Mikko Vainio 15025: 15026: 15027: 15028: 15029: 4285008181 15030: 2 1985 vp. - KK n:o 310 15031: 15032: 15033: 15034: 15035: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15036: 15037: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa huomattavaa haittaa alueen elinkeinoelä- 15038: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mälle ja maataloudelle? 15039: olette 11 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- 15040: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 15041: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ti seuraavaa: 15042: Mikko Vainion näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- Liikenneministeriö ei aio eikä sen ole tarpeen- 15043: myksestä n:o 310: kaan ryhtyä kysymyksessä tarkoitettuihin toimiin, 15044: koska Kalkkisten lossin aikataulukokeilu lopetet- 15045: tiin tie- ja vesirakennushallituksen päätöksellä jo 15046: Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti 2.9.1985 lukien eli yhdeksän päivää ennen alussa 15047: toimiin, jotta tie- ja vesirakennushallituk- mainitun kirjallisen kysymyksen päiväystä. Tie- ja 15048: sen ja TVL:n Hämeen piirin toteuttama vesirakennushallituksen päätös perustuu liiken- 15049: Kalkkisten lossin aikataulun mukainen neministeriön ja tie- ja vesirakennushallituksen 15050: liikennekokeilu lopetetaan mahdollisim- välisiin neuvotteluihin, joissa liikenneministeriö 15051: man pian ja ettei kokeilusta tehdä pysy- esitti tie- ja vesirakennushallitukselle kokeilun 15052: vää käytäntöä, koska kokeilu aiheuttaa lopettamista. 15053: 15054: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985 15055: 15056: Liikenneministeri Matti Luttinen 15057: 1985 vp. - KK n:o 310 3 15058: 15059: 15060: 15061: 15062: Tili Riksdagens Herr Talman 15063: 15064: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 15065: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av 15066: den 11 september 1985 tili vederbörande med- Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 15067: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av anföra följande: 15068: riksdagsman Mikko Vainio undertecknade spörs- 15069: mål nr 310: Trafikministeriet har inte för avsikt att vidta de 15070: i spörsmålet avsedda åtgärderna, och det är inte 15071: Har Regeringen för avsikt att skynd- heller nödvändigt, eftersom experimentet med 15072: samt vidta åtgärder för att det trafikexpe- tidtabell för färjan i Kalkis upphörde genom 15073: riment med tidtabell för färjan i Kalkis, beslut av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen redan 15074: som väg- och vattenbyggnadsstyrelsen räknat från 2.9.1985, dvs. nio dagar före date- 15075: och väg- och vattenbyggnadsverket utför i ringen av ovan nämnda spörsmål. Väg- och 15076: Tavastehus distrikt, så snart som möjligt vattenbyggnadsverkets beslut baserar sig på 15077: skall upphöra och att experimentet inte förhandlingar mellan trafikministeriet och väg- 15078: blir varaktigt, eftersom det medför och vattenbyggnadsstyrelsen, under vilka trafik- 15079: många olägenheter för näringslivet och ministeriet föreslog att väg- och vattenbyggnads- 15080: lantbruket på området? styrelsen skulle upphöra med experimentet. 15081: 15082: Helsingfors den 25 september 1985 15083: 15084: Trafikminister Matti Luttinen 15085: 1985 vp. 15086: 15087: Kirjallinen kysymys n:o 311 15088: 15089: 15090: 15091: 15092: Linna: Maidon tuotantokiintiön määrästä sukupolvenvaihdosta- 15093: pauksissa 15094: 15095: 15096: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15097: 15098: Maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä anne- kiintiöstä jatkajalle. Tätä periaatetta tukevat sel- 15099: tun lain (570/84) mukainen tuotantokiintiö tar- västi HE:n n:o 37 yksityiskohtaiset perustelut 15100: koittaa maidontuottajan tammikuun 1 päivän ja maidon tuotantokiintiöistä, jossa 3 §:n tulkinnan 15101: sitä seuraavan joulukuun 31 päivän välisenä aika- ensimmäinen kappale kuuluu seuraavasti: ''Mai- 15102: na meijeriin toimittamaa maitoa. Lain voimassa- dontuotannon kausivaihtelu ja maidon lisähin- 15103: oloajaksi tuli vuosi 1985, koska laki säädettiin nan laskentakausi huomioon ottaen ehdotetaan, 15104: kalenterivuotta koskevana verolakina. että tuotantokiintiö koskee syyskuun 1 päivän ja 15105: Sellaisissa tapauksissa, joissa maidontuotantoti- sitä seuraavan elokuun 31 päivän välisenä aikana 15106: loilla tapahtuu sukupolvenvaihdos kesken vuotta, meijeriin toimitettua maitoa.'' 15107: ei tuotantokiintiön jakaminen entisen ja uuden Kun eduskunta muutti lain yksivuotiseksi ve- 15108: maidontuottajan kesken ole tapahtunut lain tar- rolaiksi, ei sillä mitätöity sitä näkökohtaa, että 15109: koittamalla tavalla, ainakaan kaikissa ratkaisuissa. maidontuotannon kausivaihtelu otetaan huo- 15110: Esimerkki: Maatalouspiirin maataloustoimisto mioon, kun maidon tuotantokiintiö jaetaan su- 15111: hyväksyi esimerkkitilan vuotuiseksi tuotantokiin- kupolvenvaihdostapauksissa luopujan ja jatkajan 15112: tiöksi vuonna 1985 102 231 litraa. Tilalla tapah- kesken. 15113: tui sukupolvenvaihdos niin, että entinen omista- On syytä selventää vielä, mihin tällainen epä- 15114: ja tuotti maitoa tammi-helmikuun ajan ja hä- oikeudenmukaisuus esimerkkitapauksessa olevan 15115: nen poikansa on jatkanut sen jälkeen maidontuo- maidontuottajan osalta johtaa, ellei virhettä kor- 15116: tantoa tilalla. Maatalouspiirin maataloustoimisto jata. Kun elämme jo loppuvuotta, täytyy mai- 15117: hyväksyi pojan osuudeksi maidon tuotantokiinti- dontuottajan hävittää 2-3 lehmää, että tuotettu 15118: östä 85 706 litraa 1.3. alkaen vuoden 1985 lop- maitomäärä jäisi 6 102 litraa hyväksytyn kiintiön 15119: puun. alapuolelle. Jos hän tuottaa kuitenkin tilalle 15120: Asianomaisen osuusmelJenn tilityslaskelma hyväksytyn kiintiön 102 231 litraa täyteen, johtaa 15121: osoittaa kuitenkin, että isän ollessa tilan omistaja se siihen, että häneltä peritään kiintiön ylitykses- 15122: tuotettiin maitoa meijeriin tammi-helmikuussa tä 6 102 litrasta a 1,60 markkaa eli yhteensä 15123: vain 10 423 litraa. Nyt on käymässä niin, että 9 763 markkaa sakkoa. Tämä ei ole ollut maidon 15124: tällä esimerkkitilalla on maidon tuotantokiintiö väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain tar- 15125: sukupolvenvaihdoksesta johtuen 6 102 litraa pie- koitus. 15126: nempi kuin miksi se on hyväksytty. Laskuvirhe Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15127: johtuu siitä, että maatalouspiirien maatalous- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 15128: toimistot ovat käyttäneet keskiarvolukuja ja tä- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 15129: män vuoksi alkuvuodesta sukupolvenvaihdoksen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15130: suorittaneet maidontuotantotilat kärsivät selvää 15131: vääryyttä, koska normaaleista kausivaihteluista Onko Hallitus tietoinen, että maidon 15132: johtuen tammi-helmikuussa maidontuotanto väliaikaisista tuotantokiintiöistä annettua 15133: on alhaisimmillaan. lakia (570/84) maatalouspiirien maata- 15134: Käsitykseni mukaan tällainen keskiarvolukui- loustoimistot tulkitsevat niin, että eräissä 15135: hin perustuva kiintiöjako on vastoin lain henkeä, sukupolvenvaihdostapauksissa tilalla ei 15136: sillä maatalouspiirien maataloustoimistojen on hyväksytä tuotettavaksi sitä maitomäärää, 15137: hyvin yksinkertaista pyytää meijeriitä täsmällinen miksi vuotuinen tuotantokiintiö on vah- 15138: maitomäärä luopujan osalta ja hyväksyä loppuosa vistettu, ja jos on, 15139: 15140: 4285008546 15141: 2 1985 vp. - KK n:o 311 15142: 15143: tuleeko Hallitus kiireellisesti toimi- don väliaikaisista tuotantokiintiöistä an- 15144: maan niin, että maatalouspiirien maata- netun lain (570/84) tarkoituksen mukai- 15145: loustoimistojen ratkaisut korjataan mai- siksi? 15146: 15147: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1985 15148: 15149: Heimo Linna 15150: 1985 vp. -- RJ( n:o 311 3 15151: 15152: 15153: 15154: 15155: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15156: 15157: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kyseisen säännöksen mukaan tuotannon aloitta- 15158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, misvuoden kiintiönä pidetään aloittamisajankoh- 15159: olette 13 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- tana vuodesta jäljellä olevien päivien lukumäärää 15160: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- vastaavaa osuutta vuotuisesta kiintiöstä. Kysyjän 15161: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja mainitsemassa esimerkkitapauksessa on maata- 15162: Heimo Linnan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- louspiirin maataloustoimisto näin ollen vahvista- 15163: myksestä n:o 311: nut tilan uuden omistajan tuotantokiintiön tuo- 15164: tantokiintiölain edellyttämällä tavalla. 15165: Onko Hallitus tietoinen, että maidon Edellä mainittu säännös voi johtaa, kuten 15166: väliaikaisista tuotantokiintiöistä annettua kysyjä on todennut, eräissä kiintiön siirtotapauk- 15167: lakia (570/84) maatalouspiirien maata- sissa siihen, että omistajanvaihdoksen tapahtues- 15168: loustoimistot tulkitsevat niin, että eräissä sa kesken vuotta uuden omistajan kiintiö ilman 15169: sukupolvenvaihdostapauksissa tilalla ei tuotannon supistamistoimenpiteitä ylittyisi, vaik- 15170: hyväksytä tuotettavaksi sitä maitomäärää, ka tilan koko vuoden maidontuotanto jäisikin 15171: miksi vuotuinen tuotantokiintiö on vah- alle vuotuisen kiintiön. Ylitys riippuu kausivaih- 15172: vistettu, ja jos on, telun suutuudesta ja omistajanvaihdoksen ajan- 15173: tuleeko Hallitus kiireellisesti toimi- kohdasta. Toisaalta on myös huomattava, että 15174: maan niin, että maatalouspiirien maata- kyseinen säännös voi johtaa päinvastaiseenkin 15175: loustoimistojen ratkaisut korjataan mai- tilanteeseen eli jossain määrin suuremman tuo- 15176: don väliaikaisista tuotantokiintiöistä an- tantokiintiön saamiseen sukupolvenvaihdostilan- 15177: netun lain (570/84) tarkoituksen mukai- teessa kuin ilman sitä. Näin voi tapahtua, jos 15178: siksi? tilan aikaisemman omistajan alkuvuoden tuotan- 15179: to on ollut korkea ja omistajanvaihdos tapahtuu 15180: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen loppuvuodesta. 15181: seuraavaa: Hallitus tulee tuotantokiintiöjärjestelmän jat- 15182: Maidon tuotantokiintiö vahvistetaan erikseen kamista koskevassa esityksessään ehdottamaan 15183: jokaiselle maidontuottajalle, joka tuottaa tai ryh- edellä mainitun 3 §:n muuttamista siten, että 15184: tyy tuottamaan maitoa meijeriin. Kiintiö koskee siirrettäessä tuotantokiintiötä omistajanvaihdok- 15185: kalenterivuoden aikana meijeriin toimitettua sen perusteella kesken vuotta määrätään kiintiö- 15186: maitoa. Jos maidontuottaja aloittaa maidontuo- maksun suorittamisvelvollisuus tuottajan vuotui- 15187: tannon sukupolvenvaihdoksen tai muun syyn sen kiintiön ja tilan koko vuotuisen maidontuo- 15188: vuoksi kesken vuotta, on hänen kiintiönsä vahvis- tannon perusteella. Hallitus tulee myös harkitse- 15189: tettava maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä maan, olisiko kyseinen muutos saatettava koske- 15190: annetun lain (570/84) 3 §:ssä säädetyllä tavalla. maan jo kuluvan vuoden maidontuotantoa. 15191: 15192: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1985 15193: 15194: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 15195: 4 1985 vp. - KK n:o 311 15196: 15197: 15198: 15199: 15200: Tili Riksdagens Herr Talman 15201: 15202: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som motsvarar det antal dagar som återstår av 15203: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av året. 1 det fall som spörsmålsställaren nämner 15204: den 13 september 1985 till vederbörande med- som exempel har lantbruksdistriktets lantbruks- 15205: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av byrå således fastställt produktionskvoten för lä- 15206: riksdagsman Heimo Linna undertecknade spörs- genhetens nya ägare på det sätt som förutsätts i 15207: mål nr 311: lagen om produktionskvoter. 15208: Är Regeringen medveten om att lant- Det ovan nämnda stadgandet kan, såsom 15209: bruksdistriktens lantbruksbyråer tolkar spörsmålsställaren har konstaterat, i vissa fall då 15210: lagen om temporära produktionskvoter kvoten överförs leda till att den nya ägarens kvot 15211: för mjölk (570/84) så, att det i vissa skulle överskridas om åtgärder i syfte att inskrän- 15212: generationsväxlingsfall inte godkänns att ka produktioneo inte vidtas då ägarbytet sker 15213: på lägenheten produceras den mjölk- mitt under året, trots att lägenhetens mjölkpro- 15214: mängd som hae fastställts som årlig pro- duktion under hela året stannar under årskvoten. 15215: duktionskvot, och om så är fallet, Överskridningen beror på hur stor säsongfluktu- 15216: kommer Regeringen att skyndsamt ationen är och på tidpunkten för ägarbytet. A 15217: medverka till att lantbruksdistriktens andra sidan bör man också lägga märke till att 15218: lantbruksbyråers avgöranden korrigeras i ifrågavarande stadgande kan leda till en direkt 15219: överensstämmelse med avsikten i lagen motsatt situation, d.v.s. att man vid en genera- 15220: om temporära produktionskvoter för tionsväxling erhåller en något större produk- 15221: mjölk (570/84)? tionskvot än om någon sådan inte har ägt rum. 15222: Detta kan inträffa om produktioneo under den 15223: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt förre ägaren har varit hög i början av året och 15224: anföra följande: ägarbytet inträffar i slutet av året. 15225: En produktionskvot för mjölk fastställs särskilt Regeringen kommer i sin proposition med 15226: för varje mjölkproducent, som producerar eller förslag om en fortsättning av systemet med 15227: börjar producera mjölk till något mejeri. Kvoten produktionskvoter att föreslå att ovan nämnda 15228: avser den mjölk som levereras till mejeriet under 3 § ändras så, att då produktionskvoten på grund 15229: ett kalenderår. Om mjölkproducenten inleder av ägarbyte överförs mitt under året fastställs 15230: mjölkproduktionen mitt under året på grund av skyldigheten att erlägga kvotavgift på grundval 15231: generationsväxling eller någon annan orsak, skall av producentens årskvot och lägenhetens hela 15232: hans kvot fastställas på det sätt som stadgas i 3 § årliga mjölkproduktion. Regeringen kommer 15233: lagen om temporära produktionskvoter för mjölk också att överväga, huruvida ifrågavarande änd- 15234: (57 0 /84). Enligt ifrågavarande stadgaride anses ring borde beröra mjölkproduktionen redan un- 15235: begynnelseårets kvot vara den andel av årskvoten der innevarande år. 15236: 15237: Helsingfors den 17 oktober 1985 15238: 15239: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 15240: 1985 vp. 15241: 15242: Kirjallinen kysymys n:o 312 15243: 15244: 15245: 15246: 15247: Peltola: Valinnaisaineiden aseman turvaamisesta tuntikehysjärjestel- 15248: mässä 15249: 15250: 15251: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15252: 15253: Uusien koululakien mukainen tuntikehysjär- niin hankalasti lukujärjestykseen, että oppilaat 15254: jestelmä on tarkoitettu lisäämään koulujen mah- eivät valitsisi tätä ainetta. 15255: dollisuuksia suunnitella opetusta oppilaiden tar- Uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetus 15256: peiden mukaisesti. Kouluille varatut tuntimäärät pitäisi saattaa vapaaehtoiseksi oppilaille. Niin 15257: ovat kuitenkin usein riittämättömiä. Varsinkin kauan kuin opetus on pakollista, elämänkatso- 15258: lukiossa mutta myös peruskoulussa on jouduttu mustiedon opetukseen on varattava tunnit erik- 15259: joko vähentämään valinnan mahdollisuuksia tai seen niin, että ne eivät vaaranna muun valionai- 15260: käyttämään kunnan omaa rahoitusta esimerkiksi sen opetuksen järjestämistä niissä kouluissa, jois- 15261: vieraiden kielten opetusohjelman toteuttami- sa tähän aineeseen osallistuu vähän oppilaita. 15262: seen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15263: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 15264: Oman lisänsä niukkuuden ongelmiin tuo elä- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 15265: mänkatsomustieto, jota monissa kouluissa opis- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15266: kelee vain muutama oppilas. Näille oppilaille on 15267: lain mukaan järjestettävä opetusta ja tunnit ote- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 15268: taan yleisestä tuntivarastosta. Joissain kouluissa ryhtyä, jotta koulut saavat riittävästi tun- 15269: oppilaita painostetaan valitsemaan uskonnon teja peruskoulun ja lukion valinnaisainei- 15270: opetus, jotta vähiä tunteja ei tarvitsisi jakaa den opetuksen turvaamiseen, ja 15271: elämänkatsomustiedon opettamiseen. Painostus miten Hallitus turvaa elämänkatsomus- 15272: voi olla suoraa kehottamista vähäisiin tuntiresurs- tiedon opetuksen niin ettei se vaaranna 15273: seihin vedoten tai siten, että tunnit sijoitetaan muiden valinnaisaineiden opetusta? 15274: 15275: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1985 15276: 15277: Kati Peltola 15278: 15279: 15280: 15281: 15282: 4285008790 15283: 2 1985 vp. - KK n:o 312 15284: 15285: 15286: 15287: 15288: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15289: 15290: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa sistä luopumista ja tuntikehysjärjestelmän käyt- 15291: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, töönottoa. Eräs tuntijärjestelmän periaatteista on 15292: olette kirjeellänne 13 päivänä syyskuuta 1985 se, että koululle annetaan mahdollisuus käyttää 15293: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen enemmän opetustunteja kuin mitä oppilaiden 15294: vastattavaksi kansanedustaja Kati Peltolan teke- viikkotuntimäärät edellyttävät. Tällöin koulu voi 15295: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 312: jakaa haluamissaan aineissa ja haluamillaan tun- 15296: neilla ryhmän pienempänä opetettaviksi opetus- 15297: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhmiksi. Lisäksi tunteja voidaan siirtää vuosiluo- 15298: ryhtyä, jotta koulut saavat riittävästi tun- kalta toiselle opettajavoimien, tilojen, oppilas- 15299: teja peruskoulun ja lukion valinnaisainei- määrien ja käytettävien opetusmenetelmien kan- 15300: den opetuksen turvaamiseen, ja nalta tarkoituksenmukaisesti. Näin ollen järjes- 15301: miten Hallitus turvaa elämänkatsomus- telmä tarjoaa kouluissa varsin suuret mahdolli- 15302: tiedon opetuksen niin ettei se vaaranna suudet sellaisiin opetusjärjestelyihin, jotka edistä- 15303: muiden valinnaisaineiden opetusta? vät eri aineiden opetuksen järjestämistä kouluyk- 15304: sikkökohtaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. 15305: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Koulun oppilasmäärästä johtuen eräissä kou- 15306: seuraavaa: luissa tuntikehys on suurempi kuin edellisenä 15307: Uudessa koululainsäädännössä (lait 476/83 ja lukuvuonna toteutettu opetus, kun taas joissakin 15308: 477183) on aiempaa yksityiskohtaisemmin määri- kouluissa voimavarat ovat vähentyneet. Tämän 15309: telty koulun kasvatuksen ja opetuksen sisällöt johdosta osa tuntikehyksestä on asetuksella sää- 15310: sekä toiminnan perusteet. Asetetut tavoitteet detty koululautakunnan käyttöön, jotta koulu- 15311: ohjaavat myös opetussuunnitelmien sisällön ke- lautakunta voisi tasata tuntikehystä tarpeen mu- 15312: hittämistä. kaan eri koulujen kesken. Tämä koululautakun- 15313: Koulun kehittämisen kannalta on pidetty suo- nan käytössä oleva tuntimäärä on tarkoitettu 15314: tavana, että opetussuunnitelmissa otetaan nykyis- paitsi edellä mainitun epäkohdan poistamiseen 15315: tä paremmin huomioon kuntien erityisolot, sa- myös käytettäväksi kielenopetuksen ja erilaisten 15316: moin oppilaiden erilaiset taipumukset ja harras- valintojen toteuttamiseen. Sitä voidaan käyttää 15317: tukset. Opetussuunnitelmien erilaistamista on myös uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetta- 15318: pidetty suotavana koulu- ja kuntaidentiteetin miseen. 15319: vahvistamiseksi sekä koulun oma-aloitteisen ke- Kouluhallitus on vahvistanut sekä peruskoulul- 15320: hittämistyön kannustamiseksi. Nämä vaatimuk- le että lukiolle elämänkatsomustiedon oppimää- 15321: set on jo otettu huomioon opetussuunnitelman rät ja opetuksen aloittamisesta on annettu ohjeet. 15322: rakennetta koskevissa säännöksissä. Myös valtio- Tuntikehysjärjestelmän toteuttamisessa ja elä- 15323: neuvoston päätöksessä (8.2.1985) peruskoulun ja mänkatsomustiedon opetuksen järjestämisessä on 15324: lukion tuntijaosta yleisperusteluineen on kiinni- kysymys uudenlaisesta menettelystä. Tämän 15325: tetty huomiota mahdollisuuteen painottaa kou- vuoksi opetusviranomaisten tehtävänä on kerätä 15326: lun opetussuunnitelmaa oppilaiden erilaisten tai- kuluvan lukuvuoden aikana hallituksen käyttöön 15327: pumusten ja harrastusten mukaisesti. tuntikehyksen käytöstä saatavat kokemukset. 15328: Edellä todetun lisäksi on huomattava, että uusi Vasta sen jälkeen voidaan arvioida järjestelmän 15329: koululainsäädäntö merkitsee ryhmäjakosäännök- kehittämistarvetta. 15330: 15331: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 15332: 15333: Opetusministeri Kaarina Suonio 15334: 19a5 vp. - KK n:o 312 3 15335: 15336: 15337: 15338: 15339: Tili Riksdagens Herr Talman 15340: 15341: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stadgandena om gruppindelning och tar i bruk 15342: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av ett timresurssystem. En av principerna i timre- 15343: den 13 september 1985 tili vederbörande med- surssystemet är att skolan ges möjlighet att an- 15344: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av vända flera undervisningstimmar än vad elever- 15345: riksdagsledamot Kati Peltola undertecknade nas veckotimantal förutsätter. Skolan kan alitså i 15346: spörsmål nr 312: de ämnen och under de timmar den önskar dela 15347: en grupp för undervisning i mindre grupper. 15348: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Dessutom kan timmar överföras från en årsklass 15349: ta, för att skolorna skali få tiliräckligt tili en annan på det sätt som är ändamålsenligt 15350: med timmar för att trygga undervis- med hänsyn tililärarkrafter, lokaliteter, elevantai 15351: ningen i grundskolans och gymnasiets och de undervisningsmetoder man använder. 15352: valfria ämnen, och Sålunda erbjuder systemet våra skolor tämligen 15353: på vilket sätt tryggar Regeringen un- stora möjligheter tili sådana undervisningsar- 15354: dervisningen i livsåskådningskunskap, så 15355: rangemang som främjar ordnandet av undervis- 15356: att den inte äventyrar undervisningen i ningen i olika ämnen så som det är mest 15357: övriga vaifria ämnen? ändamålsenligt i varje enskild skolenhet. 15358: Beroende på skolans elevantai är timresursen i 15359: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt vissa skolor större än den undervisning som gavs 15360: anföra följande: föregående läsår, medan resurserna i andra skolor 15361: I den nya skoliagstiftningen (lagarna 476/83 har blivit mindre. Av denna anledning har 15362: och 477/83) har målen för skolans fostran defi- genom förordning stadgats att en del av timre- 15363: nierats mera detaijerat än tidigare. Det är i sursen skail disponeras av skolnämnden, som då 15364: enlighet med denna målsättning som innehållet i kan jämna ut fördelningen av timresursen enligt 15365: skolans fostran och undervisning samt grunderna behovet i olika skolor. Utom för avlägsnande av 15366: för verksamheten bestäms. De uppställda målen det nämnda missförhåliandet är denna timresurs 15367: styr också utvecklandet av innehållet i läroplaner- som står tili skolnämndens förfogande avsedd 15368: na. också för genomförande av språkundervisning 15369: Med tanke på utvecklandet av skolan har det och olika slag av vai. Den kan också användas för 15370: ansetts önskvärt att man i läroplanerna bättre än undervisning i religion och livsåskådningskun- 15371: nu beaktar kommunernas specielia förhållanden skap. 15372: liksom elevernas olika anslag och intressen. En Skolstyrelsen har fastställt lärokursen i livs- 15373: differentiering av läroplanerna har ansetts önsk- åskådningskunskap både för grundskolan och 15374: värd för att förstärka skolans och kommunens gymnasiet och anvisningar har getts om inledan- 15375: identitet och sporra det självständiga utvecklings- de av undervisningen. Vid genomförandet av 15376: arbetet i skolan. Dessa krav har redan beaktats i timresurssystemet och organiserandet av under- 15377: stadgandena om läroplanens struktur. Också i visningen i livsåskådningskunskap är det fråga 15378: statsrådets beslut (8.2.1985) om timfördelningen om ett tämligen nytt förfarande. Därför är det 15379: i grundskola och gymnasium och dess ailmänna undervisningsmyndigheternas uppgift att under 15380: motivering har man beaktat möjligheterna att det pågående läsåret samla in de erfarenheter 15381: utforma skolans läroplan så att elevernas olika man får av timresursanvändningen och ställa 15382: anlag och intressen betonas. dem tili regeringens förfogande. Först därefter 15383: Utöver det ovan sagda bör observeras att den kan man bedöma behovet att utveckla detta 15384: nya skoliagstiftningen innebär att man slopar system. 15385: 15386: Helsingfors den 18 oktober 1985 15387: 15388: U ndervisningsminister Kaarina Suonio 15389: 1985 vp. 15390: 15391: Kirjallinen kysymys n:o 313 15392: 15393: 15394: 15395: 15396: Salminen ym.: Koulun rauhankasvatustehtävän toteuttamisesta 15397: 15398: 15399: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15400: 15401: Käsitellessään uusien koululakien kasvatusta- kerran elokuvissa samalla viikolla. Matkalippuja 15402: voitteita eduskunta korosti koulun rauhankasva- esitykseen menoa varten ei koulu järjestänyt, 15403: tustehtävää. Rauhankasvatuksen toteuttaminen mutta matkajärjestelyt vastasivat muutoin yleistä 15404: käytännössä on varsin vaativa tehtävä koko kou- käytäntöä. 15405: lulaitokselle ja vaatii aktiivisuutta ja aloitteelli- Kouluvirastossa opettaja Paasirovaa odotti yllä- 15406: suutta erityisesti opettajilta. Opettajat tarvitsevat tys. Rehtori oli ilmoittanut virastoon eräiden 15407: kaiken mahdollisen tuen, ohjauksen ja vanhempien valittaneen elokuvaretken järjeste- 15408: kannustuksen rauhankasvatuksen toteu ttamises- lyistä ja siitä, että vanhemmat olivat joutuneet 15409: sa. kustantamaan matkat. 15410: Espoon Revontulen koulun kolmen opettajan Opettajat Paasirova, Luukkainen ja Elovaara 15411: kokemukset kahdelta viime vuodelta osoittavat, vaativat opettajainkokouksen koollekutsumista 15412: millaisiin vaikeuksiin aioitteellisesti rauhankasva- näiden epäselvyyksien selvittämiseksi. Opettajala- 15413: tusta edistämään pyrkivät opettajat voivat tänä- kon vuoksi kokouspyyntö uusittiin toukokuun 15414: kin päivänä koululaitoksessamme joutua. alussa. Samanaikaisesti oli joukko vanhempia 15415: Tapahtumat alkoivat loppuvuodesta 1983, jol- kääntynyt koululautakunnan puoleen pyytäen 15416: loin opettaja Irma Elovaaran oppilaiden suuritöi- puuttumaan näiden kolmen opettajan työskente- 15417: nen rauhanaiheinen kuvakollaasi poistettiin kou- lyyn. Kantelukirjeen liitteenä oli laaja allekirjoit- 15418: lun seinältä opettajalta lupaa kysymättä hänen tamaton syytekirjelmä. Tässä kirjelmässä syytet- 15419: sairaslomapäivänään. Työ oli tarkoitus muuntaa tiin opettajia vasemmistopropagandasta. Opetta- 15420: jouluaiheiseksi. Poisrevitty työ korvattiin tehdas- ja Luukkaisen väitettiin pitäneen oppilaille kuu- 15421: valmisteisin tontuin. lusteluja vasemmistoaatteistaan. Opettaja Elovaa- 15422: Opettaja Elovaara, yhdessä opettaja Unto ran väitettiin opettaneen työväenlauluja itsenäi- 15423: Luukkaisen ja Tuomo Paasirovan kanssa, vaati syysjuhliin. Opettajien väitettiin istuvan 15424: opettajien kokouksen koollekutsumista käsittele- Maamme-laulua laulettaessa. Väitettiin sodan ja 15425: mään kollaasin poistamista. Asiaa ei kuitenkaan rauhan opetuksen herättävän lapsissa ahdistusta. 15426: koskaan opettajainkokouksessa selvitetty. Opettajat torjuivat syytökset kohta kohdalta 15427: Joulukuussa 1983 Espoon kulttuurilautakunta täysin mielikuvituksellisina. Vasemmisto-oppien 15428: lähetti koululle esitteen maaliskuussa 1984 järjes- kuulustelulla ilmeisesti tarkoitettiin pistokoetta 15429: tettävästä lasten elokuvaviikosta Neuvostoliiton maantiedon kappaleesta, yhteenveto kehitysmais- 15430: kulttuuri- ja tiedekeskuksessa. Viikon järjestäjinä ta. Opettaja Elovaaran opettama työväenlaulu oli 15431: olivat Elokuva- ja televisiokasvatuskeskus Merja Hurrin kokoamasta rauhanlaulukirjasta 15432: (ETKK), Suomi-Neuvostoliitto-Seura, Kosmos- Anttiroikon Synnyinmaan rakentajat. Jne. 15433: filmi ja NL:n kulttuuri- ja tiedekeskus. Rehtori Opettajille tuli lausuntopyyntö syytekirjelmän 15434: esitteli asian opettajille ja kysyi asiasta kiinnostu- johdosta kesäloman aikana. Koululautakunnan 15435: neita. Opettajat Elovaara, Luukkainen ja Paasiro- suomenkielisessä osastossa oli heinäkuun viimei- 15436: va ilmoittivat olevansa kiinnostuneita ja rehtori senä päivänä esillä opettajien Paasirova, Luukkai- 15437: pyysi Paasirovaa järjestämään näytösajat haluk- nen ja Elovaara siirtäminen toisiin kouluihin. 15438: kaille luokille. Asia jäi pöydälle, mutta opettaja Paasirovalle 15439: Elokuvaretki toteutettiin 12.3.1984. Tuolloin ilmoitettiin siirron jo tapahtuneen. Opettajat 15440: esitetty filmi oli kuitenkin toinen kuin mistä saattoivat asian julkisuuteen, mikä ilmeisesti vai- 15441: opettaja Paasirova oli luokalleen etukäteen puhu- kutti siihen, että koululautakunta päätti, ettei 15442: nut ja tästä syystä päätettiin vielä käydä toisen siirtoa suoriteta. 15443: 2 1985 vp. - KK n:o 313 15444: 15445: Myöhemmin syksyllä koululautakunnan osasto sä ja yleensä rauhankasvatuksen periaatteissa. 15446: päätti aiemmin selostetun vanhempien syytekir- Todettakoon, että opettaja Paasirova on Espoon 15447: jelmän perusteella äänin 7-4 huomauttaa opet- kouluissa hyvin toteutetun Namibia-kampanjan 15448: tajia elokuvaviikon matkajärjestelyistä. Vaikka johtoryhmässä. Koululautakunnan suomenkieli- 15449: huomautus muodollisesti kohdistuikin matkajär- nen osasto päätti 30.7.1985 siirtää opettajat Elo- 15450: jestelyihin voidaan sitä tausta huomioon ottaen vaaran ja Paasirovan. 15451: pitää kannanottona kyseisten opettajien toimin- Asiasta on valitettu ja käsittely on kesken. 15452: taa vastaan yleensä ja myös kannanottona käytän- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15453: nön rauhankasvatuksen toteuttamista vastaan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 15454: Huolimatta mm. kaupunginvaltuuston kyselyn kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 15455: perusteella suorittamassa asian käsittelyssä opet- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15456: tajien aioitteellisuudelle rauhankasvatuksessa an- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 15457: tamasta tuesta jatkui kyseisten opettajien painos- ryhtyä, jottei Espoon Revontulen koulun 15458: taminen. kolmen opettajan kokema painostus 15459: Rehtorin kirjeen perusteella koululautakunta aloitteellisuuden vuoksi rauhankasvatuk- 15460: käsitteli opettajien siirtoa toisiin kouluihin. Kir- sen toteuttamisessa toistu muualla, ja 15461: jelmässä vedottiin toisten opettajien tuotemaan miten Hallitus muutoin aikoo edistää 15462: ahdistukseen, yhteistyön mahdottomuuteen ja koulun rauhankasvatustehtävän onnistu- 15463: mm. erimielisyyksiin Namibia-juhlan järjestelyis- mista? 15464: 15465: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1985 15466: 15467: 15468: Marja-Liisa Salminen Ulla-Leena Alppi 15469: Marjatta Stenius-Kaukonen Saara-Maria Paakkinen 15470: 1985 vp. - KK n:o 313 3 15471: 15472: 15473: 15474: 15475: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15476: 15477: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa ta tulee järjestää siten, että se antaa oppilaalle 15478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kansainvälisen yhteistyön ja rauhan edistämisen 15479: olette kirjeellänne 16 päivänä syyskuuta 1985 kannalta tarpeellisia valmiuksia. Vastaavat tavoit- 15480: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen teet on sisällytetty myös lukiolakiin (477/83 ). 15481: vastattavaksi kansanedustaja Salmisen ym. teke- Lainsäätäjän ilmaisemat kasvatustavoitteet ovat 15482: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 313: koulun toimintaa ohjaavia toimintaperiaatteita, 15483: jotka tulee ottaa huomioon eri aineiden kasvatus- 15484: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ja opetustilanteissa sekä koulun muussa toimin- 15485: ryhtyä, jottei Espoon Revontulen koulun nassa. 15486: kolmen opettajan kokema painostus 15487: aloitteellisuuden vuoksi rauhankasvatuk- Peruskoululain 30 §:n mukaisesti kouluhallitus 15488: on antanut kunnan opetussuunnitelman laadin- 15489: sen toteuttamisessa toistu muualla, ja 15490: taa ja oppiaineiden opetusta koskevat yleiset 15491: miten Hallitus muutoin aikoo edistää 15492: ohjeet sekä päättänyt valtakunnallisista oppimää- 15493: koulun rauhankasvatustehtävän onnistu- 15494: ristä. Siinä yhteydessä on kiinnitetty huomiota 15495: mista? myös siihen, että rauhan- ja kansainvälisyyskasva- 15496: tus sisältyy eri oppiaineiden valtakunnallisiin op- 15497: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen pimääriin. Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen 15498: seuraavaa: yleisen käsitteen määrittelyn ja tavoitteiden sekä 15499: Peruskoulun ja lukion opetustoimintaan on keskeisten toteuttamisperiaatteiden selvittämisen 15500: 1970-luvulta lähtien sisällytetty kansainvälisyys- lisäksi kunkin yksittäisen oppiaineen yhteydessä 15501: ja rauhankasvatusta. Unescon suosituksen mukai- selvitetään oppiaineen tehtävä rauhan- ja kan- 15502: sesti käsitteet kansainvälinen ymmärtämys, yh- sainvälisyyskasvatuksen kokonaisuudessa. 15503: teistyö ja rauha muodostavat kokonaisuuden, Kunnan tehtävänä on laatia opetussuunnitel- 15504: josta on käytetty nimitystä kansainvälisyyskasva- ma, jossa lainsäädännössä esitetyt tavoitteet ja 15505: tus. kouluhallituksen ohjeet opetussuunnitelman pe- 15506: Kouluhallituksen vahvistamissa peruskoulun ja rusteista viedään käytäntöön. 15507: lukion eri oppiaineiden, etenkin historian ja Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen käytän- 15508: yhteiskuntaopin, maantiedon, vieraiden kielten nön toteutumista voidaan tehostaa ja seurata 15509: ja äidinkielen oppimäärien laadinnassa on otettu oppimateriaalien hyväksymismenettelyn yhtey- 15510: huomioon myös kansainvälisyyskasvatuksen dessä. Hyväksyessään oppikirjoja kouluhallitus on 15511: osuus. Lisäksi peruskouluissa ja lukioissa on jär- edellyttänyt, että oppikirjat tarjoavat aineistoa 15512: jestetty varsinkin YK-päivän yhteydessä kansain- myös rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen to- 15513: välisyyskasvatuksen ja aseidenriisuntakasvatuksen teuttamiselle. Lisäksi hallitus pitää välttämättö- 15514: tapahtumia. Oppilaat ovat vuosittain osallistu- mänä, että tähän tärkeään asiaan kiinnitetään 15515: neet päivätyökeräyksiin humanitaarisen avun edelleen huomiota opettajien peruskoulutuksen 15516: hankkimiseksi sekä kotimaahan että kehitysmai- ja täydennyskoulutuksen yhteydessä. 15517: hin. Kansainvälisyyskasvatusteema on ollut mu- Lainsäädännön, kirjoitettujen opetussuunnitel- 15518: kana myös opettajien täydennyskoulutuksessa. mien ja oppimateriaalien sisältämien tavoitteiden 15519: Suomen YK-liitto ja Suomen YK:n Lastenapu toteutuminen käytännön koulutyössä edellyttää 15520: UNICEFF ovat toimittaneet kouluihin rauhan- ja kuitenkin, että koulun johtokunta, rehtori tai 15521: kansainvälisyyskasvatuksen tarvitsemaa oppimate- johtaja ja opettajakunta tiedostavat rauhankasva- 15522: riaalia. tuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen tärkeyden. 15523: Uuden peruskoululain (476/83) 2 §:n mukai- Ottaen huomioon asian luonteen, on luonnollis- 15524: sesti peruskoulun tulee kasvattaa oppilaansa yh- ta ja ymmärrettävää, että opettajien tiedollisessa 15525: teistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja ja aseoteeilisessa valmiudessa toteuttaa rauhan- 15526: yhteiskunnan jäseneksi. Tämän lisäksi laissa on kasvatusta on eroja. Hallitus pitää tärkeänä, että 15527: todettu, että peruskoulun opetus ja muu toimin- rauhankasvatukseen erityistä kiinnostusta tuote- 15528: 4 1985 vp. - KK n:o 313 15529: 15530: vien opettajien aktiivisuutta ja osaamista käyte- kuin erilaisten koulu- ja kuntakohtaisten tapah- 15531: tään hyväksi niin kunnallisessa opetussuunnitel- tumien suunnittelussa ja toteutuksessa. 15532: matyössä, koulun työsuunnitelman laadinnassa 15533: 15534: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 15535: 15536: Opetusministeri Kaarina Suonio 15537: 1985 vp. - KK n:o 313 5 15538: 15539: 15540: 15541: 15542: Tili Riksdagens Herr Talman 15543: 15544: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med samarbetsförmåga och fredsvilja. Därjämte 15545: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av har i lagen konstaterats, att grundskolans under- 15546: den 16 september 1985 tili vederbörande med- visning och övriga verksamhet bör inriktas på att 15547: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av ge eleverna sådana färdigheter som erfordras för 15548: riksdagsledamot Salminen m.fl. undertecknade att främja det internationella samarbetet och 15549: spörsmål nr 313: freden. Motsvarande mål ingår bl.a. också i 15550: gymnasielagen (477 /83). 15551: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta De mål för uppfostran som lagstiftaren har 15552: för att den påtryckning som har riktats gett uttryck for är verksamhetsprinciper som styr 15553: mot tre lärare vid Revontulen koulu be- skolans arbete och de bör beaktas i samband med 15554: nämnda skola i Esbo på grund av deras de olika ämnenas situation inom uppfostran och 15555: initiativrikedom då det har gälit att undervisning samt i skolans övriga verksamhet. 15556: förverkliga fredsfostran inte skall uppre- 15557: pas på andra håll, och 1 enlighet med 30 § grundskolelagen har skol- 15558: styrelsen meddelat allmänna anvisningar om 15559: hur tänker Regeringen eljest främja 15560: uppgörande av kommunal läroplan och om un- 15561: genomförandet av sin fredsfostrande dervisningen i de ämnen i vilka undervisas i 15562: uppgift? 15563: grundskolan samt beslutat om de lärokurser som 15564: gälier för hela landet. 1 detta sammanhang har 15565: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt uppmärksamhet fästs också vid den omständig- 15566: anföra följande: heten, att fredsfostran och fostran tili internatio- 15567: 1 grundskolans och gymnasiets undervisning nalism ingår i sådana lärokurser i olika läroäm- 15568: har sedan början av 1970-talet ingått fostran tili nen som gälier för hela riket. Utöver att de 15569: internationalism och fredsfostran. 1 enlighet med allmänna begreppen fredsfostran och fostran tili 15570: UNESCOs rekommendation bildar begreppen internationalism definieras och målen samt de 15571: internationell förståelse, samarbete och fred en centrala principerna för förverkligande av målen 15572: helhet, som har benämnts fostran tili internatio- utreds, klargörs också i samband med varje 15573: nalism. enskilt läroämne dess uppgift inom den helhet 15574: Vid utarbetandet av lärokurserna i de av skol- som fredsfostran och fostran tili internationalism 15575: styrelsen faststälida olika läroämnena vid grund- utgör. 15576: skolan och gymnasiet, särskilt historia och sam- Det ankommer på varje kommun att utarbeta 15577: hälislära, geografi, främmande språk och moders- en läroplan, där de i lagstiftningen anförda 15578: målet har också fostran tili internationalism be- målen och skolstyrelsens anvisningar om grunder- 15579: aktats. Därjämte har i grundskolorna och gymna- na för läroplanen omgestaltas i praktiskt arbete. 15580: sierna, särskilt i samband med FN-dagen, anord- Förverkligandet i praktiken av fredsfostran och 15581: nats aktiviteter i anslutning tili fostran tili inter- fostran tili internationalism kan effektiveras och 15582: nationalism och nedrustning. Eleverna har årli- följas upp i samband med förfarandet för god- 15583: gen deltagit i dagsverksinsamlingar i syfte att kännande av läromedlen. Då skolstyrelsen god- 15584: insamla medel för humanitär hjälp såväl inom känner läroböcker förutsätter den samtidigt att 15585: landet som i utvecklingsländerna. Temat fostran läroböckerna erbjuder material också för förverk- 15586: tili internationalism har funnits med också inom ligande av fredsfostran och fostran tili internatio- 15587: lärarnas fortbildning. Finlands FN :s barnhjälp nalism. Därjämte anser regeringen det vara nöd- 15588: UNICEF i Finland har tilistälit skolorna lärome- vändigt att uppmärksamhet alltjämt fästs vid 15589: del, som behövs för fredsfostran och fostran tili detta viktiga ämne i samband med lärarnas 15590: in ternationalism. grundutbildning och fortbildning. 15591: 1 enlighet med 2 § i den nya grundskolelagen Förverkligandet i det praktiska skolarbetet av 15592: (476/83) har grundskolan som mål att fostra sina de mål som lagstiftningen, de skrivna läroplaner- 15593: elever tili människor och samhälismedlemmar na och läromedlen innehåller förutsätter likväl 15594: 6 1985 vp. - KK n:o 313 15595: 15596: att skolans direktion, rektor eller föreståndare tigt att de lärares aktivitet och kunnande som är 15597: och lärarkår erkänner betydelsen av fredsfostran särskilt intresserade av fredsfostran utnyttjas såväl 15598: och fostran tili internationalism. Med beaktande i det kommunala arbetet på läroplaner och vid 15599: av frågans natur är det naturligt och förståeligt uppgörandet av skolans arbetsplan som vid pla- 15600: att det föreligger skillnader i lärarnas förmåga neringen och förverkligandet av olika slag av 15601: vad kunskaper och attityder beträffar att förverk- aktiviteter, som äger rum vid olika skolor och i 15602: liga fredsfostran. Regeringen anser det vara vik- olika kommuner. 15603: 15604: Helsingfors den 18 oktober 1985 15605: 15606: Undervisningsminister Kaarina Suonio 15607: 1985 vp. 15608: 15609: :irjallinen kysymys n:o 314 15610: 15611: 15612: 15613: 15614: Lahti-Nuuttila: Radio- Ja televisio-ohjelmien arkistoinnin kehittä- 15615: misestä 15616: 15617: 15618: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15619: 15620: Hallitus on tänä vuonna myöntänyt toimiluvat avoimia yleisölle, eikä varmaankaan ole odotetta- 15621: 3 yksityiselle paikallisradioasemalle. Julkisuu- vissa, että Yleisradio ryhtyisi huolehtimaan pai- 15622: essa on esitetty paikallisradiosta tulevan merkit- kallisradio- ja kaapelitelevisio-ohjelmien arkis- 15623: ivä paikallisen kulttuuritoiminnan muoto. Hal- toinnista. Vaikka uudet viestintäyritykset epäile- 15624: tus on myös saanut valmiiksi kaapelitelevisiota mättä jossakin määrin itsekin arkistoivat omia 15625: oskevan lakiesityksen, jossa edellytetään kaapeli- ohjelmiaan, on olemassavaara, että suomalaisen 15626: ~levisiossa esitettävän myös kotimaista ohjelmaa. paikallisradion ja kaapelitelevision alkuvuosien 15627: ~ummankin uuden tiedotusvälineen voidaan ohjelmisto suurelta osin katoaa. 15628: lettaa tuottavan sellaista ohjelmistoa, joka tulisi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15629: l.ilyttää myös tulevaisuutta varten samalla tavoin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 15630: uin kotimaiset painotuotteet, äänitteet ja eloku- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 15631: at. vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15632: Suomessa ei kuitenkaan ole mitään julkista 15633: rkistoa, jonka tehtävänä olisi radio- ja televisio- Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, 15634: hjelmien arkistoiminen. Radio- ja televisio- että historiallisesti merkittävät radio- ja 15635: hjelmien arkistoimisesta on tähän mennessä televisio-ohjelmat, mukaan luettuna pai- 15636: uolehtinut vain Oy Yleisradio Ab itse. Vaikka kallisradio- ja kaapelitelevisio-ohjelmat, 15637: illä tavoin onkin pääosin turvattu yhtiön omien arkistoidaan tutkijoiden ja muiden tarvit- 15638: hjelmien säilyminen, nämä arkistot eivät ole sijoiden käyttöön? 15639: 15640: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1985 15641: 15642: Pentti Lahti-Nuuttila 15643: 15644: 15645: 15646: 15647: 285008920 15648: 2 1985 vp. - KK n:o 314 15649: 15650: 15651: 15652: 15653: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15654: 15655: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Elokuvien arkistoinnista annettu laki tuli voi 15656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, maan vuoden 1984 lokakuun alussa. Kansan 15657: olette 17 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- edustaja Lahti-Nuuttilan kysymyksessä esitety 15658: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kannalta on aiheellista huomata, että varsinaiste 15659: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja teatterielokuvien ohella laki elokuvien arkistoin 15660: Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kirjallisesta ky- nista säätää talletusvelvollisuuden myös kotima1 15661: symyksestä n:o 314: sen tuottajan valmistamille televisioelokuville 15662: Lain säännökset koskevat myös kaapelitelevisi 15663: Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, oyhtiöiden ohjelmistoa. Voidaan siten todet~ 15664: että historiallisesti merkittävät radio- ja että kysymyksessä esitetty ongelma on lainsä~ 15665: televisio-ohjelmat, mukaan luettuna pai- dännöllisesti tältä osin jo riittävästi järjestetty. 15666: kallisradio- ja kaapelitelevisio-ohjelmat, Voidaan perustellusti todeta, että painotuo1 15667: arkistoidaan tutkijoiden ja muiden tarvit- teiden ja monennettujen ääni- sekä kuvatallen 15668: sijoiden käyttöön? teiden, elokuvien ja julkishallinnon asiakirjoje 15669: osalta kulttuuriperintömme säilyttäminen tieteel 15670: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Iisen tutkimuksen tarpeisiin on säädöstasolla val 15671: seuraavaa: sin hyvin ja uudenaikaisesti järjestetty ja ett 15672: uudistustoiminta tällä alueella on ollut kuluvall 15673: Henkisen kulttuuriperinnön säilyttämistä tie- vuosikymmenellä varsin nopeatahtista. Uusie 15674: teellisen tutkimuksen sekä muihin tarpeisiin on säädösten tavoitteiden toteutumista haittaa ku1 15675: maassamme viime vuosien aikana kehitetty huo- tenkin vakavasti voimavarojen vähäisyys niiss 15676: mattavan voimakkaasti muun muassa toteutta- virastoissa ja laitoksissa, jotka hoitavat lainsä~ 15677: malla eräitä tähän tähtääviä keskeisiä lainsäädän- dännön mukaisia aineiston tallennus- ja käyt 15678: töhankkeita. Tässä yhteydessä voidaan näistä töönasettamistehtäviä. Kynnykseksi muodostuva 15679: mainita seuraavat: kaapelitelevisiotoiminnan laajentuessa erityises: 15680: Vuoden 1981 alussa tuli voimaan uusi vapaa- arkiston resurssit, joihin jo eduskunnan sivisty! 15681: kappalelaki, jossa säädetään monennettujen pai- valiokunta kesäkuussa 1984 kiinnitti vakava 15682: notuotteiden sekä eräiden niihin verrattavien huomiota. 15683: tallenteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden luo- Edellä sanottuun verraten on sitä vastoin p 15684: vuttamisesta eräiden kirjastojen säilytettäväksi. dettävä vakavana puutteena sitä, että ääniradic 15685: Vapaakappalelain vaikutusten seurannan yhtey- toiminnan osalta ei ohjelmistoaineiston arkistoir 15686: dessä on voitu havaita, että kyseinen lainsäädäntö tia ole säädöksin järjestetty enempää yleisrad 15687: sinällään täyttää sille asetettavat vaatimukset, oyhtiön kuin paikallisradioiden osalta. Voimm 15688: mutta uudesta lainsäädännöstä johtuen vapaa- tosin todeta, että Oy Yleisradio Ab itse huoleht 15689: kappalekirjastojen tehtävät ovat lisääntyneet huo- verraten hyvin oman aineistoosa tallettamisest~ 15690: mattavasti suhteessa niiden voimavaroihin. Nyt tulisi harkita, olisiko pyrittävä valtakunnall 15691: Julkisten viranomaisten asiakirjojen ja niihin sesti keskitettyyn radio- ja televisio-ohjelmie 15692: verrattavien tallenteiden arkistointia säätelevä ar- arkistointiin. Ilmeistä on, että ainakin arvok 15693: kistolaki sen nojalla annettuine muine säädöksi- kaimman aineiston osalta näin tulisi menetell~ 15694: neen tuli voimaan vuoden 1983 alussa. Tämä Kun otetaan huomioon, että vapaakappalelai. 15695: lainsäädäntö tulee mitä ilmeisemmin kohotta- la on esimerkiksi säädetty varsin vähäarvoisenki 15696: maan huomattavasti julkisen hallinnon kirjallisen aineiston tallentamisesta useampikertaisesti, o 15697: perinnön tallettamisen tasoa. Huomattavaa on, pidettävä epäkohtana sitä, ettei samanlaista ve 15698: että arkistolain mukaan myös muut kuin paperi- vollisuutta ole asetettu kulttuurisesti usein hu< 15699: pohjaiset tallenteet, esim. atk-aineistot, tulivat mattavasti suurempaa merkitystä omaaville radic 15700: yhtenäisten säilytys- ja seulontamenettelyjen alai- ohjelmille. Tähän viitaten totean, että opetusm 15701: siksi. nisteriö tulee ryhtymään tarpeellisiin toimiin se 15702: 1985 vp. - KK n:o 314 3 15703: 15704: vittääkseen radio-ohjelmien arkistoimitarpeen ja tamme. Historiallisesti, dokumentaarisesti ja tai- 15705: mahdolliset vaihtoehtoiset menettelytavat, joilla teellisesti arvokkaiden ohjelmien säilyttäminen 15706: voidaan turvata tämän ainesosan säilyminen tule- tulevaisuutta varten on oltava yhtä itsestään sel- 15707: vaisuuden tarpeita varten. vänä tavoitteena kuin kirjallisen kulttuuriomai- 15708: Radio- ja televisio-ohjelmistot ovat kiistatta suuden säilyttäminen kirjasto- ja arkistolaitokses- 15709: tärkeä osa yhteistä kansallista kulttuuriomaisuut- samme. 15710: 15711: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1985 15712: 15713: Ministeri Gustav Björkstrand 15714: 4 1985 vp. - KK n:o 314 15715: 15716: 15717: 15718: 15719: Till Riksdagens Herr Talman 15720: 15721: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen konstatera, att filmarkiveringslagen stadgas utom 15722: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse om skyldigheten av att förvara teaterfilmer även 15723: av den 17 september 1985 till vederbörande om skyldigheten av att förvara rv-filmer som 15724: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande framställts av inhemska producenter. Stadgande- 15725: av riksdagsman Lahti-Nuuttila undertecknade na i lagen gäller även kabeltelevisionens pro- 15726: spörsmål nr 314: gram. Således kan man konstatera att det i 15727: spörsmålet anförda problemet redan har lösts på 15728: På vilket sätt ämnar Regeringen sörja ett tillfredsställande sätt lagstiftningsvägen. 15729: för att historiskt betydelsefulla radio- och Man kan dock konstatera att bevarandet av 15730: tv-program, lokal- och kabeltelevisions- vårt kulturarv med hänsyn tili tryckalster och 15731: program inberäknade, skall arkiveras för duplicerade ljud- och bildupptagningar samt 15732: att ställas till forskarnas och andra intres- med hänsyn till filmer och handlingar inom den 15733: serades förfogande? offentliga förvaltningen genom stadganden har 15734: ombesörjts rätt väl och modernt, när det gäller 15735: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt behov inom den vetenskapliga forskningen. 15736: framföra följande: Förnyelserna inom området har under föregående 15737: Under de senaste åren har man i vårt land decennium genomförts i mycket snabb takt. 15738: mycket kraftigt främjat bevarandet av vår andliga Ringa resurser vid de ämbetsverk och inrättningar 15739: kulturtradition både för vetenskaplig forskning där man handhar uppgifter i anslutning till 15740: och för andra behov genom att vidta vissa förvaring och ibruktagande av materialet gör det 15741: centrala lagstiftningsåtgärder i detta syfte. 1 detta dock mycket svårare att nå de mål som uppställts 15742: sammanhang kan följande åtgärder nämnas: i de nya stadgandena. 15743: En ny lag om friexemplar trädde i kraft från En tröskelfråga utgör framför allt arkivets re- 15744: början av år 1981. 1 lagen stadgas om överläm- surser vid vilka riksdagens kulrurutskott fäste 15745: nande av duplicerade tryckalster, samt om vissa särskild uppmärksamhet redan år 1984. 15746: med dem jämförbara upptagningar och av ljud- 1 jämförelse med det föregående är det dock 15747: och bildupptagningar för arkivering vid vissa en allvarlig brist att man inte gett stadganden 15748: bibliotek. Vid uppföljningen av lagens verk- om arkivering av programmaterialet när det gäl- 15749: ningar har man kunnat konstatera att ifrågava- ler rundradioverksamhet, varken för rundra- 15750: rande lagstiftning i och för sig uppfyller de krav diobolagets eller för den lokala rundradioverk- 15751: som ställs på den men till följd av den nya samhetens del. 15752: lagstiftningen har friexemplarbibliotekens upp- Visserligen kan man konstatera att Oy Yleisra- 15753: gifter blivit betydligt fler i förhållande till biblio- dio Ab sörjer själv rätt bra för förvarandet av sitt 15754: tekens resurser. eget materia!. Nu borde man överväga om det 15755: Arkivlagen som innehåller stadganden om ar- vore skäl att sträva till en centraliserad arkivering 15756: kivering av officiella myndigheters handlingar av radio- och televisionsprogram. Det är uppen- 15757: liksom de andra stadganden som utfärdats med bart att så borde ske åtminstone beträffande det 15758: stöd därav, trädde i kraft från början av 1983. värdefullare materialet. 15759: Denna lagstiftning kommer uppenbart att höja Då man beaktar att i friexemplarlagen stadgas 15760: nivån när det gäller bevarandet av skriftliga om ett mångfaldigt bevarande av t.o.m. rätt 15761: traditioner inom den offentliga förvaltningen. anspråkslöst materia! är det en olägenhet att man 15762: Det är att märka att även papperskopior, t.ex. inte utfärdat bestämmelser om en Iikadan skyl- 15763: ADB-material blev underställda gemensamma dighet när det gäller sådana radioprogram som 15764: förvarings- och utgallringsförfaranden. kulturellt sett ofta är av mycket större betydelse. 15765: Filmarkiveringslagen trädde i kraft från början Med hänsyn härtill vill jag konstatera att under- 15766: av oktober 1984. På basen av vad riksdagsman visningsministeriet kommer att vidta erforderliga 15767: Lahti-Nuuttila framfört i spörsmålet bör man åtgärder för att utreda behovet av arkiveringen av 15768: 1985 vp. - KK n:o 314 5 15769: 15770: radioprogram och av eventuella, alternativa varandet av historiskt-, dokumentärt- och konst- 15771: förfaringssätt med vilka det är möjligt att säker- närligt värdefulla program för framtiden bör vara 15772: ställa att detta materia! kan bevaras med tanke ett lika självklart mål som uppbevarandet av den 15773: på de framtida behoven. litterära kulturegendomen i våra biblioteks- och 15774: Radio- och televisionsprogrammen är utan tvi- arkivinstitutioner. 15775: vel en viktig del av vår kulturegendom. Uppbe- 15776: 15777: Helsingfors den 23 oktober 1985 15778: 15779: Minister Gustav Björkstrand 15780: 1985 vp. 15781: 15782: Skriftligt spörsmål nr 315 15783: 15784: 15785: 15786: 15787: Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att öka spannmålsexporten 15788: 15789: 15790: Tili Riksdagens Herr Talman 15791: 15792: Beslut om export av spannmålsöverskott som året 1985186 inte upplagras, utan exporten bör 15793: härrör sig från skördeåret 19841 8 5 har fattats i omedelbart inledas. Redan med tanke på export- 15794: regeringen under augusti. Då även skörden un- kapaciteten är det nödvändigt att exporten inleds 15795: der innevarande höst ger ett överskott av foder- under hösten för att överskottet skali hinna 15796: säd, som uppskattats tili ca 700-800 milj. kg, skeppas ut före det nya skördeåret. 15797: borde en betydande export av den nya skörden Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 15798: inledas under hösten 1985. Skyndsamma åtgär- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 15799: der är dessutom nödiga för att underlätta finan- ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 15800: sieringen av statens spannmålsförråd. Statens följande spörsmål: 15801: spannmålsförråds lager var vid ingången av skör- 15802: deåret 1985/86 sammanlagt 1 124 milj. kg eller Vilka åtgärder avser Regeringen vidta 15803: 100 milj. kg större än ett år tidigare. Den för att möjliggöra en export av minst 300 15804: betydande ökningen av kornarealen leder tili ett milj. kg av överskottet av den nya skör- 15805: överskott av korn som preliminärt har beräknats den under hösten, samt 15806: tili ca 550 milj. kg medan överskottet av havre vilka åtgärder avser Regeringen vidta 15807: torde stanna på ungefär fjolårsnivå. för att underlätta statens spannmålsförråd 15808: att finansiera inköpen av höstens spann- 15809: Med beaktande av statens spannmålsförråds målsöverskott i enlighet med de uppgif- 15810: svåra finansieringsläge och begränsade lagerut- ter som förrådet åläggs i lag om statens 15811: rymmen (1 300 milj. kg), kan överskottet skörde- spannmålsförråd? 15812: 15813: Helsingfors den 17 september 1985 15814: 15815: Henrik Westerlund Håkan Malm Einari Nieminen 15816: Toivo T. Pohjala Juho Koivisto 15817: 15818: 15819: 15820: 15821: 4285008568 15822: 2 1985 vp. - KK n:o 315 15823: 15824: Kirjallinen kysymys n:o 315 Suomennos 15825: 15826: 15827: 15828: 15829: Westerlund ym.: Toimenpiteistä viljan v1ennm lisäämiseksi 15830: 15831: 15832: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15833: 15834: Hallitus on elokuussa tehnyt päätöksen sato- varastoida, vaan on välittömästi ryhdyttävä vien- 15835: vuodelta 1984/8 5 olevan viljaylijäämän viennis- tiin. Jo vientikapasiteettia ajatellen on välttämä- 15836: tä. Kun myös kuluvan syksyn sato johtaa rehuvil- töntä, että vientiin ryhdytään syksyn aikana, jotta 15837: jan ylijäämään, jonka määräksi arvioidaan noin ylijäämä voitaisiin laivata ulkomaille ennen uutta 15838: 700-800 miljoonaa kiloa, tulisi uutta satoa satovuotta. 15839: ryhtyä syksyn 1985 aikana huomattavasti vie- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15840: mään. Pikaiset toimenpiteet ovat lisäksi tarpeen tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme 15841: valtion viljavaraston rahoitusaseman helpottami- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 15842: seksi. Valtion viljavaraston varastot olivat sato- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15843: vuoden 1985/86 alussa yhteensä 1 124 miljoonaa 15844: kiloa eli 100 miljoonaa kiloa enemmän kuin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 15845: vuotta aikaisemmin. Ohran viljelyalan merkittävä ryhtyä vähintään 300 miljoonan uuden 15846: kasvu johtaa ohraylijäämään, jonka suuruudeksi sadon viljakilon viennin mahdollistami- 15847: on alustavasti arvioitu noin 550 miljonaa kiloa, seksi kuluvana syksynä, sekä 15848: kun taas kauraylijäämä jäänee suunnilleen edelli- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 15849: sen vuoden tasolle. ryhtyä helpottaakseen valtion viljavaras- 15850: ton mahdollisuuksia rahoittaa syksyn vil- 15851: Ottaen huomioon valtion viljavaraston vaikean jaylijäämän ostaminen valtion viljavaras- 15852: rahoitusaseman ja rajalliset varastotilat (1 300 tosta annetun lain asettamien velvoittei- 15853: milj. kg), ei satovuoden 1985/86 ylijäämää voida den mukaisesti? 15854: 15855: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1985 15856: 15857: Henrik Westerlund Håkan Malm Einari Nieminen 15858: Toivo T. Pohjala Juho Koivisto 15859: 1985 vp. - KK n:o 315 3 15860: 15861: 15862: 15863: 15864: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15865: 15866: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taan myytävän viljan hinnan alentamiseen ja 970 15867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, milj. mk vientiin. Rehuviljaa voitaisiin viedä 750 15868: olette 17 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- milj. kiloa, josta 108 milj. kiloa olisi vuoden 15869: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- 1986 sadon mahdollista ylijäämää. 15870: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Viljan markkinakatsaustyöryhmän viimeisen 15871: Henrik Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjal- arvion mukaan kuluvan vuoden sadon rehuvilja- 15872: lisesta kysymyksestä n:o 315: ylijäämä on noin 720 milj. kiloa. Tulo- ja 15873: menoarvioon ehdotetuilla varoilla ylijäämä voi- 15874: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo daan markkinoida satovuoden aikana ja voita- 15875: ryhtyä vähintään 300 miljoonan uuden neen lisäksi supistaa valtion viljavaraston varasto- 15876: sadon viljakilon viennin mahdollistami- ja, jotka satovuoden alkaessa olivat poikkeukselli- 15877: seksi kuluvana syksynä, sekä sen suuret. Kuluvan syksyn aikana viljavaraston 15878: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo arvioidaan ostavan viljaylijäämästä noin 100 milj. 15879: ryhtyä helpottaakseen valtion viljavaras- kiloa sekä lisäksi siementen raakaeriä ja maatiloil- 15880: ton mahdollisuuksia rahoittaa syksyn vil- le varastoitua varmuusvarastoviljaa noin 40 milj. 15881: jaylijäämän ostaminen valtion viljavaras- kiloa. 15882: tosta annetun lain asettamien velvoittei- Kuluvana syksynä viljan tarjonta on ollut ta- 15883: den mukaisesti? vanomaista vähäisempää ja viljelijät pyrkivät il- 15884: meisesti markkinoimaan pääosan myytävästä vil- 15885: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen jasta vuoden 1986 alkupuolella. Tästä syystä 15886: seuraavaa: edellä todetut toimenpiteet ovat ilmeisesti riittä- 15887: Kuluvan syksyn aikana hallitus on tehnyt rehu- viä kuluvan vuoden viljakaupan sujumisen kan- 15888: viljan vientipäätöksiä yhteensä 250 milj. kilosta. nalta. Ensi vuoden alussa viljavaraston ostomah- 15889: Tästä noin 100 milj. kiloa oli vuoden 1984 sadon dollisuudet paranevat viennin johdosta. Hallitus 15890: ylijäämää. Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle seuraa viljavaraston rahoitustilanteen kehittymis- 15891: 1986 hallitus esittää, että viljan vientitukeen tä sekä ryhtyy tarvittaessa lisätoimenpiteisiin vil- 15892: varattaisiin 1 120 milj. mk, josta 150 milj. mk jan markkinoinnin sujumiseksi mahdollisimman 15893: käytettäisiin kotimaahan maailmanmarkkinahin- joustavasti. 15894: 15895: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1985 15896: 15897: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 15898: 4 1985 vp. - KK n:o 315 15899: 15900: 15901: 15902: 15903: Till Riksdagens Herr Talman 15904: 15905: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ras till en mängd av 750 milj. kg, varav 108 milj. 15906: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av kg utgör ett eventuellt överskott av 1986 års 15907: den 17 september 1985 till vederbörande med- skörd. 15908: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av Enligt arbetsgruppens för utarbetande av en 15909: riksdagsman Henrik Westerlund m.fl. underteck- översikt av spannmålsmarknaden senaste beräk- 15910: nade spörsmål nr 315 : ningar är överskottet av foderspannmål i inneva- 15911: rande års skörd ca 720 milj. kg. Med de medel 15912: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta som föreslås i statsverkspropositionen kan över- 15913: för att möjliggöra en export av minst 300 skottet marknadsföras under skördeåret och det 15914: milj. kg av överskottet av den nya skör- torde även vara möjligt att minska statens spann- 15915: den under hösten, samt målsförråds lager, som i början av skördeåret var 15916: vilka åtgärder avser Regeringen vidta exceptionellt stora. Under innevarande höst be- 15917: för att underlätta statens spannmålsförråd räknas spannmålsförrådet köpa ca 100 milj. kg av 15918: att finansiera inköpen av höstens spann- spannmålsöverskottet samt dessutom råpartier av 15919: målsöverskott i enlighet med de uppgif- frö och på gårdsbruken i säkerhetsupplag lagrad 15920: ter som förrådet åläggs i lag om statens spannmål till en mängd av ca 40 milj. kg. 15921: spannmålsförråd? Under innevarande höst har spannmålsutbudet 15922: varit mindre än vanligt och odlarna försöker 15923: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt uppenbarligen att i början av år 1986 marknads- 15924: anföra följande: föra huvudparten av det spannmål som skall 15925: Under innevarande höst har regeringen fattat säljas. Av denna orsak är de ovan nämnda 15926: beslut om export av sammanlagt 250 milj. kg åtgärderna av allt att döma tillräckliga för att 15927: foderspannmål. Av denna mängd utgör ca 100 handeln med spannmål skall kunna fungera 15928: milj. kg överskott av 1984 års skörd. I statsverks- under innevarande år. I början av nästa år ökar 15929: propositionen för år 1986 föreslår regeringen att spannmålsförrådets köpmöjligheter till följd av 15930: det för exportstöd för spannmål skall reserveras exporten. Regeringen följer med hur spannmåls- 15931: 1 120 milj. mk, varav 150 milj. mk skall använ- förrådets finanssieringsläge utvecklas och kom- 15932: das för sänkning av priset på spannmål som i mer vid behov att vidta ytterligare åtgärder i syfte 15933: hemlandet säljs till världsmarknadspris och 970 att få marknadsföringen av spannmål att fungera 15934: milj. mk för export. Foderspannmål kan exporte- så smidigt som möjligt. 15935: 15936: Helsingfors den 17 oktober 1985 15937: 15938: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 15939: 1985 vp. 15940: 15941: Kirjallinen kysymys n:o 316 15942: 15943: 15944: 15945: 15946: Jouppila ym.: Vesistöihin kohdistuvan kokonaiskuormituksen tutki- 15947: misesta 15948: 15949: 15950: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 15951: 15952: Kalanviljely on nuori elinkeinon ala, jonka suntoihin nojautuen antaneet päätöksiä, joilla on 15953: kokonaistuotanto oli vuonna 1983 noin 203 milj. kavennettu kalanviljelyn toimintaedellytyksiä. 15954: mk. Se työllisti myös suoranaisesti noin 1 000 Nämä päätökset eivät ole pohjautuneet eksaktei- 15955: henkeä. Alalla olisi Suomessa luontaiset kehitys- hin numerotietoihin siitä, mitä todellisia fosfori- 15956: mahdollisuudet. Se voisi hyödyntää merkittävän määriä ja vaikutuksia kalanviljelylaitokset aiheut- 15957: luonnonrikkautemme, vesistöt, tuottavaan ja tavat vesistöissä, vaan numerotietoihin perustu- 15958: työllistävään käyttöön. Kalanviljely on keskitty- mattomiin yleisiin lausuntoihin. 15959: nyt pääasiassa kehitysalueille, joilla se onkin Jotta kalanviljelylaitoksiin nyt useilta tahoilta 15960: nähtävä kehittämiskelpoisena yritysmuotona, jo- kohdistetusta epäluulosta vesistökuormitusten 15961: ka toisi kaivattuja uusia työpaikkoja ja elämänus- suhteen voidaan vapautua ja jotta lupahakemus- 15962: koa näille syrjäseuduille. Tämä kehittämistyö ten yhteydessä päätökset voisivat perustua eksak- 15963: tarvitsee kuitenkin eri osapuolten niin poliittisten tiin tutkitruun tietoon olisi pikaisesti tutkittava 15964: päättäjien kuin myös julkisen arvostuksen tuen. vesistöihin kohdistuva kokonaiskuormitus haja- 15965: Kalanviljelyn vesistökuormituskysymykset ovat kuormitus mukaan lukien sekä se-, millä tavoin 15966: viime vuosina olleet kohtuuttomasti esillä maam- eri kuormitusmuodot vaikuttavat vesistöissä. 15967: me tiedotusvälineissä suhteessa elinkeinon osuu- Samalla olisi selvitettävä, mikä on vesistön 15968: teen vesistöjen kokonaiskuormituksesta. Miltei optimifosforipitoisuus eri käyttömuotoja ajatellen 15969: ainoa vesistöön vaikuttava tekijä kalanviljelyssä sekä se seikka, onko fosforikuormitus karujen 15970: on kalanviljelylaitosten poistoveden kohonnut vesistöjen käyttöä ajatellen myönteinen vai kiel- 15971: fosforipitoisuus. Sen sijaan esim. biologinen ha- teinen asia. 15972: penkulutus, joka on merkittävä puunjalostusteol- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15973: lisuuden kohdalla, on kalanviljelyssä lähes ole- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 15974: maton. Kalanviljelylaitoksen poistovedet eivät si- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 15975: sällä myöskään myrkyllisiä aineita, raskasmetalle- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15976: ja yms. Kalanviljelyn osuus ihmisten (teollisuus, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 15977: taajamat, haja-asutus ja maa- ja metsätalous) ryhtyä vesistöihin kohdistuvan kokonais- 15978: vesistöihin aiheuttamasta fosforikuormituksesta kuormituksen tutkimiseksi hajakuormitus 15979: on tarkemmin tiedossa ja se on vain noin 1, 3 % . mukaan lukien niin, että selvitetään eri 15980: Tiedossa on myös, että viime aikoina oikeusas- kuormitusmuotojen ja myös kalanviljely- 15981: teet ovat pääasiassa vesihallituksen antamiin lau- laitosten osuus tästä kuormituksesta? 15982: 15983: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1985 15984: 15985: Riitta Jouppila Heikki Kokko Seppo Pelttari 15986: Pentti Skön Sakari Valli Lea Mäkipää 15987: Sirpa Pietikäinen Helvi Koskinen Väinö Raudaskoski 15988: Vieno Eklund Helge Saarikoski Martti Ratu 15989: Kimmo Sasi Ulla Lehtinen Ben Zyskowicz 15990: Timo Roos Esko Aho Kari Rajamäki 15991: Riitta Uosukainen Pekka Myllyniemi Päivi Varpasuo 15992: Jouni J. Särkijärvi Helena Pesola Pentti Lahti-Nuuttila 15993: 15994: 428500878Y 15995: 2 1985 vp. - KK n:o 316 15996: 15997: Aila Jokinen Juhani Surakka Kaarina Dromberg 15998: Pertti Hietala Liisa Hilpelä Mikko Vainio 15999: Pirjo Rusanen Pentti Poutaneo Martti Tiuri 16000: Tapio Holvitie Eeva Turunen Tauno Valo 16001: Esko Almgren Impi Muroma Jouko Skinnari 16002: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Toivo T. Pohjala 16003: J. Juhani Kortesalmi Ilkka Suominen Eva-Riitta Siitonen 16004: Georg C. Ehrnrooth 16005: 1985 vp. - KK n:o 316 3 16006: 16007: 16008: 16009: 16010: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16011: 16012: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa johdettiin vesistöihin vuonna 1983 yhteensä run- 16013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sas 530 tonnia fosforia (puhdistusteho 87 % ), 16014: olette 17 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- runsas 12 300 tonnia typpeä (puhdistusteho 16015: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- 38 %) sekä runsas 18 300 tonnin happea kulut- 16016: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tava kuormitus (puhdistusteho 83 % ). Teolli- 16017: Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- suutta koskeva tilasto on vuodelta 1982. Sen 16018: myksestä n:o 316: mukaan teollisuus johti vesistöihin mainittuna 16019: vuonna yhteensä 644 tonnia fosforia, 6 703 ton- 16020: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nia typpeä ja 233 143 tonnin happea kuluttavan 16021: ryhtyä vesistöihin kohdistuvan kokonais- kuormituksen. 16022: kuormituksen tutkimiseksi hajakuormitus 16023: mukaan lukien niin, että selvitetään eri Hajakuormitus, jolla tarkoitetaan ns. luonnon- 16024: kuormitusmuotojen ja myös kalanviljely- huuhtoutumaa ja ihmisen aiheuttamaa ei-piste- 16025: laitosten osuus tästä kuormituksesta? mäistä vesistöjen kuormitusta yhteensä, on huo- 16026: mattavasti vaikeammin määritettävissä, mutta lu- 16027: kuisten muualla Pohjoismaissa sekä Suomessa 16028: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tehtyjen tieteellisten tutkimusten perusteella sen 16029: ti seuraavaa: suuruusluokka maassamme tunnetaan myös tyy- 16030: Voimassa oleva vesilaki on peräisin vuodelta dyttävästi. Vesistöjemme rehevöitymisen kannal- 16031: 1962. Välittömästi lain voimaantulon jälkeen ta haitallisinta fosforia kertyy hajakuormituksesta 16032: perustettiin maahamme silloisen maataloushalli- n. 2 500 tonnia vuodessa. Se on siis näin ilmais- 16033: tuksen alaiseen piiriorganisaatioon vesitutkimus- tuna edellä mainittuihin nähden selvästi suurin 16034: laboratoriot. Näiden toimintaa ohjasi keskusvi- fosforin kuormituslähde. Hajakuormituksen mer- 16035: rastoon kuuluva vesiensuojelutoimisto tutkimus- kittävin osatekijä ovat pellot (fosforikuorma n. 16036: laboratorioineen. Tämä organisaatio liitettiin 1 400 tonnia vuodessa), joilta syntyvä vesistöjen 16037: 1. 7.1970 perustettuun vesihallitukseen, missä si- kuormitus on suurimmillaan kevättulvien aikaan. 16038: tä on tulo- ja menoarvion sallimissa rajoissa Tuolloin vesistöt samalla huuhtoutuvat runsaiden 16039: kehitetty. vesimäärien vuoksi, joten hajakuormituksen ai- 16040: Kun voimaan tullut vesilaki sisältää selväpiir- heuttamat haitat ovat selvästi pienempiä kuin 16041: teisen lupa- ja ilmoitusjärjestelmän, joka koskee mitä sen lukuarvot antavat aihetta olettaa. Toi- 16042: kaikkea vesiä ja vesistöjä muuttavaa toimintaa nen osasyy on se, että suuressa osassa hajakuormi- 16043: maassamme, tämän järjestelmän puitteissa on tusta fosfori on maahiukkasiin sitoutuneena ja 16044: mm. kertynyt jo runsaan 20 vuoden ajan tietoa vesistöjen kannalta ns. inaktiivisessa muodossa. 16045: kaikista maamme yli 200 asukkaan viemäriver- Kun hajakuormitus leviää ja siten laimenee kaut- 16046: kostoista ja samoin kaikista yksittäisistä eri alojen taaltaan vesistöissä, siitä ei yleensä synny saman- 16047: teollisuuslaitoksista. Myös sikalat ja sittemmin laisia selviä haitta-alueita kuin pistemäisestä 16048: mm. rurkistarhat sekä kalanviljely- ja kalankasva- kuormituksesta. 16049: tuslaitokset on liitetty samaan järjestelmään. Kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus tun- 16050: Lupa- ja ilmoitusjärjestelmän puitteissa valvo- netaan myös melko hyvin Suomessa. Se voidaan 16051: taan säännöllisesti kaikkien sen piiriin kuuluvien sekä laskea että osoittaa laajan tutkimusmateriaa- 16052: jätevesimääriä ja jäteveden laatua. Kysymyksessä lin perusteella. Tämä kuormitus on kasvanut 16053: on pitkälle kehitetty asiantuntijatyö, missä Suo- vuosi vuodelta jatkuvasti kalankasvatuksen voi- 16054: mi on kansainvälisesti korkealla tasolla. makkaan laajentumisen myötä. Vuoden 1982 16055: Kertyneen laajan vesistö- ja jätevesitutkimus- fosforikuormitus oli n. 90 tonnia. Ravinteiden 16056: työn perusteella maassamme tunnetaan vesistöi- kokonaismäärät eivät kuitenkaan kuvaa ongelmaa 16057: hin kohdistuva kokonaisravinnekuormitus, jota vaan se, mihin ja miten niitä johdetaan. 16058: kysymyksen tarkoittamat typpi ja fosfori ovat, Kalanviljely ja kalankasvatus tarvitsevat huomat- 16059: verraten tarkoin - samoin myös kysymykseen tavan suuret määrät puhdasta vettä, minkä vuok- 16060: sisältyvä biologinen hapenkulutus. Taajamista si sisävesilaitokset ovat sijoittuneet vielä puhtaana 16061: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 316 16062: 16063: säilyneille vesialueille. Niiden jätteet kuormitta- työllisyyttä silmällä pitäen. Sen aiheuttamat ve- 16064: vat siten parhaita vesistöjämme. Merialueella toi- siensuojeluongelmat ovat kuitenkin kiistaton to- 16065: minnan laajentuminen on ollut erityisen vilkasta siasia, joten koko alan kehittymisen kannalta 16066: ja siellä se on keskittynyt Saaristomerelle, joka ennen kaikkea kalankasvattajien ja -viljelijöiden 16067: sokkeloisena on merellä huonoiten kuormitusta tulisi paneutua järjestelmällisesti ja keskitetysti 16068: sietävää aluetta. Haitat ovat aiheuttaneet erittäin näiden kysymysten ratkaisemiseen. 16069: voimakkaita reaktioita ympäri Suomea,kaikkialla, 16070: missä kalanviljely on liian laajaa jätteitä vastaan- Mikään vesiä kuormittava toiminta ei voi saada 16071: ottavan vesistön sietoon nähden. Siinä jätteet etuoikeutta ympäristön pilaamiseen. Vesistöjen 16072: kohdistuvat vesistöön pistemäisenä kuormana, erilaisten kuormitusongelmien ratkaisukeinot 16073: joten syntyy selvä haitta-alue. tunnetaan ja niiden käyttöönottoa vaaditaan 16074: Kalanviljely ja kalankasvatus -- oikein mitoi- vastedes yhä tiukemmin. Vesistöjen kuormitus- 16075: tettuna ja oikein sijoitettuna --, saattavat olla tutkimuksia ja vesistöjen tilan seurantaa jatke- 16076: merkittävä yritysmuoto mm. kehitysalueiden taan ja kehitetään. 16077: 16078: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 16079: 16080: Ympäristöministeri Matti Ahde 16081: 1985 vp. - KK n:o 316 5 16082: 16083: 16084: 16085: 16086: Tili Riksdagens Herr Talman 16087: 16088: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen På grund av det omfattande vattendrags- och 16089: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av avloppsvattenforskningsarbete som samlats i vårt 16090: den 17 september 1985 tili vederbörande med- land känner man tili den totala närsaltbelast- 16091: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av ningen på vattendragen rätt noggrannt, som 16092: riksdagsledamot Jouppila m.fl. undertecknade kväve och fosfor utgör och som avses i spörsmålet 16093: spörsmål nr 316: - likaså den biologiska syreförbrukningen, som 16094: ingår i spörsmålet. Ar 1983 leddes från tätorterna 16095: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta tili vattendragen sammanlagt drygt 530 ton fos- 16096: för att den totala belastning som vatten- for (reningens effekt 87 % ), drygt 12 300 ton 16097: dragen utsätts för, den spridda belast- kväve (reningseffekten 38 %) samt en drygt 16098: ningen inberäknad, skall bli undersökt, 18 300 tons syreförbrukande belastning (renings- 16099: så att de olika belastningsformernas och effekten 83 % ). De statistiska uppgifterna om 16100: även fiskodlingsanstalternas andel av industrin är från år 1982. Enligt dessa ledde 16101: denna belastning utreds? industrin till vattendragen under nämnda år 16102: totalt 694 ton fosfor, 6703 ton kväve och en 16103: 233 143 tons syreförbrukande belastning. 16104: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 16105: anföra följande: Spridd belastning, som avser summan av s.k. 16106: naturlig avrinning och icke punktvis före- 16107: Den gäliande vattenlagen härstammar från år kommande belastning av vattendragen, som 16108: 1962. Omedelbart efter lagens ikraftträdande förorsakas av människan, är betydligt svårare att 16109: grundades i vårt land vattenforskningslaborato· definiera, men på grundvalen av talrika ve- 16110: rier inom den distriktsorganisation som under- tenskapliga undersökningar annanstans i Norden 16111: lydde den dåvarande lantbruksstyrelsen. Verk- och i Finland finns det tilifredsställande uppgif- 16112: samheten vid dessa laboratorier leddes av vatten- ter i vårt land om storleksklassen härvidlag. Den 16113: vårdsbyrån inom detta centrala ämbetsverk och av fosfor förorsakade spridda belastning som med 16114: av de forskningslaboratorier som hörde tili byrån. tanke på eutrofieringen av våra vattendrag är 16115: Denna organisation anslöts tili vattenstyrelsen, skadligast omfattar ca 2 500 ton per år. Det är 16116: som inrättades 1. 7.1970, och har där utvecklats alltså på det här sättet uttryckt jämfört med de 16117: inom ramen för statsförslaget. foregående klart den största kälian tili fosforbe- 16118: Då vattenlagen, som trätt i kraft, innehåller lastningen. Den spridda belastningens mest bety- 16119: ett klart utformat tilistånds- och anmälningssys- dande delfaktor är åkrarna (fosforbelastning ca 16120: tem, som gälier ali sådan verksamhet i vårt land 1400 ton/år), som under översvämningarna på 16121: genom viiken vattnen och vattendragen våren belastar vattendragen mest. Då blir vatten- 16122: förändras, har inom ramen för detta system dragen samtidigt spolade p.g.a. de rikliga vatten- 16123: redan under drygt 20 år bl.a. samlats uppgifter mängderna, varför det förfång den spridda be- 16124: om vårt lands samtliga avloppsnät med över 200 lastningen förorsakar är klart mindre än vad dess 16125: anslutna invånare och likaså om samtliga enskil- talvärden låter påskina. En annan delförklaring 16126: da industrianläggningar inom olika områden. är, att i en stor del av den spridda belastningen 16127: Även svingårdarna och senare bl.a. pälsdjursfar- är fosforn bunden i jordpartiklar och med tanke 16128: merna samt fiskodlings- och fiskuppfödningsan- på vattendragen i s.k. inaktiv form. Då den 16129: stalterna har anslutits tili samma system. spridda belastningen utbreder sig och därmed 16130: Inom ramen för tilistånds- och anmälningssys- överhuvudtaget späds ut i vattendragen, bildar 16131: temet övervakas regelbundet avloppsvattenmäng- den i regel inte liknande tydliga influensområ- 16132: derna och avloppsvattenkvaliteten för alla, som den som vid punktvis förekommande belastning. 16133: hör tili systemet. Det är ett långt utvecklat Den belastning som fiskuppfödningen medför 16134: specialistarbete, där Finland internationelit sett är även rätt välkänd i Finland. Den kan såväl 16135: befinner sig på hög nivå. uträknas som påvisas på grundvalen av omfattan- 16136: 6 1985 vp. - KK n:o 316 16137: 16138: de forskningsmaterial. Denna belastning har ökat avfallet mot vattendraget som punktvis belast- 16139: för varje år i takt med fiskuppfödningens starka ning, vatför ett tydligt influensområde uppstår. 16140: utbredning. År 1982 var fosforbelastningen ca 90 Fiskodling och fiskuppfödning - i rätt pro- 16141: ton. De totala mängderna närsalter ger dock portion och med riktig placering - kan vara en 16142: ingen klar bild av problemet utan i stället visar betydande företagsform bl.a. med tanke på ut- 16143: de vart och hur de leds. För fiskodling och vecklingsområdenas sysselsättning. De vatten- 16144: fiskuppfödning behövs stora mängder rent vat- vårdsproblem, som de förorsakar, är dock ett 16145: ten, varför insjövattensanstalterna har placerats i obestridligt faktum, varför framför allt fiskupp- 16146: sådana vattenområden som ännu bevarats rena. födarna och -odlarna med tanke på branschens 16147: Avfallet från dem belastar sålunda våra bästa utveckling borde systematiskt och koncentrerat 16148: vattendrag. Inom havsområdena har verksam- sätta sig in i hur dessa frågor kan lösas. 16149: heten brett ut sig särskilt livligt och här har den Ingen verksamhet, som belastar vattnen, kan 16150: koncentrerats till Skärgårdshavet, som är labyrin- få företräde då det gäller risk för miljöförorening. 16151: tiskt och därmed tål belastning sämst bland våra Metoder att lösa olika problem i anslutning till 16152: havsområden. Förfånget har förorsakat mycket vattendragens belastning är kända och det ställs 16153: starka reaktioner överallt i Finland, där fiskod- framdeles allt hårdare krav på att dessa metoder 16154: lingen är alltför omfattande i relation till vad det skall tas i bruk. Undersökningarna av vattendra- 16155: mottagande vattendraget kan tåla. Där riktar sig gens belastning och uppföljningen av tillståndet i 16156: vattendragen pågår och utvecklas. 16157: 16158: Helsingfors den 18 oktober 1985 16159: 16160: Miljöminister Matti Ahde 16161: 1985 vp. 16162: 16163: Kirjallinen kysymys n:o 317 16164: 16165: 16166: 16167: 16168: Jouppila ym.: Pysyvän kalanviljelyn neuvottelukunnan perustami- 16169: sesta 16170: 16171: 16172: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16173: 16174: Kalanviljely on nuorena elinkeinon alana muo- edullisimmat. Tässä kehittämistyössä tarvitaan 16175: dostunut merkittäväksi kalatalouden osa-alueeksi myös valtiovallan tuki. 16176: sekä kalakantojen hoitoon liittyvien arvokalapoi- Suomen Lohenkasvattajain liiton aloitteesta on 16177: kasten tuottajana että myös ruokakalan tuottaja- vuoden 1983 alussa Keran osarahoituksen turvin 16178: na. Kalanviljelyn tuotannon arvo oli vuonna tehty selvitys ''Suomen kalanviljelyn nykytilasta 16179: 1983 yhteensä 203 milj. mk. Samana vuonna ja ehdotuksia sen kehittämiseksi''. Tämä raportti 16180: koko kalansaaliin arvo Suomessa, mukaan lukien on luovutettu maa- ja metsätalousministeri Toivo 16181: virkistyskalastuksen arvo, oli 420 milj. mk. Yläjärvelle 10.8.1983. Selvityksen toimenpide- 16182: Kalanviljelylaitoksia oli Suomessa vuonna 1983 osassa esitetään mm. perustettavaksi pysyvää 16183: noin 400 kpl. Kalanviljelyelinkeino on Suomessa kalanviljelyn kehittämisen neuvottelukuntaa, jos- 16184: keskittynyt Sisä- ja Pohjois-Suomen kuntiin ja sa olisi edustettuna valtiovalta, kalanviljelijät itse 16185: saaristoalueille. Näillä alueilla sillä on jo nyt sekä koulutus, tutkimus, tuotekehittely, markki- 16186: huomattava työllistämisvaikutus. Tällä hetkellä nointi ja talouselämä. Neuvottelukunnan tehtä- 16187: ala työllistää suoranaisesti noin 1 000 henkeä. vänä olisi tukea kalanviljelyä nimenomaan tuot- 16188: tavana kehitysalueiden yritysmuotona ja elinkei- 16189: Kalanviljely on kansainvälisesti voimakkaassa nona. 16190: kehitysvaiheessa. Myös Suomessa on vastaava ke- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 16191: hitystyö välttämätöntä alan kansainvälisen kilpai- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 16192: lukyvyn turvaamiseksi, kalanviljelylaitosten toi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 16193: mintaedellytysten parantamiseksi ja tätä kautta senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16194: luotavien uusien työpaikkojen luomiseksi. Ky- 16195: seessä on elinkeino, joka luontaisesti soveltuu Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli- 16196: merkittävän luonnonrikkautemme, vesistöjen, tus aikoo ryhtyä kalanviljelyn toiminta- 16197: hyödyntämiseen. Alan kehittäminen ja tätä kaut- edellytysten parantamiseksi, sen kilpailu- 16198: ta uuden yritystoiminnan luominen koituisi eten- kyvyn turvaamiseksi ja edellä mainitun 16199: kin syrjäseutujen hyväksi, sillä näillä alueilla kalanviljelyalan kehittämisen neuvottelu- 16200: mahdollisuudet kalanviljelyyn ovat luontaisesti kunnan perustamiseksi? 16201: 16202: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1985 16203: 16204: Riitta Jouppila Heikki Kokko Kari Rajamäki 16205: Pentti Skön Seppo Pelttari Lea Mäkipää 16206: Sakari Valli Helvi Koskinen Sirpa Pietikäinen 16207: Vieno Eklund Väinö Raudaskoski Martti Ratu 16208: Helge Saarikoski Ulla Lehtinen Kimmo Sasi 16209: Timo Roos Ben Zyskowicz Mauri Pekkarinen 16210: Helena Pesola Pekka Myllyniemi Aila Jokinen 16211: Jouni J. Särkijärvi Kaarina Dromberg Pentti Lahti-Nuuttila 16212: Liisa Hilpelä Juhani Surakka Pirjo Rusanen 16213: Pertti Hietala Martti Tiuri Mikko Vainio 16214: Esko Aho Pentti Poutanen Jouko Skinnari 16215: Tapio Holvitie Anna-Kaarina Louvo Tauno Valo 16216: 16217: 428500847Y 16218: 2 1985 vp. - KK n:o 317 16219: 16220: Eeva Turunen Impi Muroma Päivi Varpasuo 16221: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Uosukainen Toivo T. Pohjala 16222: Juhani Alaranta Ilkka Suominen J. Juhani Konesalmi 16223: Georg C. Ehrnrooth Eva-Riitta Siitonen Henrik Westerlund 16224: Esko Almgren 16225: 1985 vp. - KK n:o 317 3 16226: 16227: 16228: 16229: 16230: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16231: 16232: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 16233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ti seuraavaa: 16234: olette 17 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- 16235: jeenne n:o 1382 ohella toimittanut valtioneuvos- Maa- ja metsätalousministeriössä on parhail- 16236: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- laan vireillä hanke toimikunnan asettamisesta 16237: edustaja Jouppilan ym. kirjallisesta kysymyksestä laatimaan pitkän aikavälin kalatalouspoliittista 16238: n:o 317: ohjelmaa. Suunnitellun toimikunnan tulisi tehdä 16239: ehdotuksensa mm. kalatalouden eri osa-alueiden 16240: Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli- kehittämistarpeista ottamalla huomioon myös 16241: tus aikoo ryhtyä kalanviljelyn toiminta- näiden väliset monet vuorovaikutussuhteet. 16242: edellytysten parantamiseksi, sen kilpailu- Kun kalatalouden kehittämistarpeita edellä sa- 16243: kyvyn turvaamiseksi ja edellä mainitun notun perusteella tulee tarkastella kokonaisuute- 16244: kalanviljelyalan kehittämisen neuvottelu- na, erillisen neuvottelukunnan asettaminen vain 16245: kunnan perustamiseksi? sen yhtä osa-aluetta varten ei ole tarkoituksen- 16246: mukaista. 16247: 16248: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985 16249: 16250: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yliijlirvi 16251: 4 1985 vp. - KK n:o 317 16252: 16253: 16254: 16255: 16256: Till Riksdagens Herr Talman 16257: 16258: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 16259: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr anföra följande: 16260: 1382 av den 17 september 1985 till vederbörande 16261: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande Som bäst är ett projekt för tillsättande av en 16262: kommission, som skall utarbeta ett fiskeripoli- 16263: av riksdagsman Jouppila m.fl. undenecknade 16264: spörsmål nr 317: tiskt program på lång sikt, anhängigt vid jord- 16265: och skogsbruksministeriet. Avsikten är att den 16266: planerade kommissionen skall avge sitt förslag 16267: Vilka: åtgärder ämnar Regeringen vidta bl.a. om behovet att utveckla de olika delområ- 16268: för att förutsättningarna för fiskodlingen dena inom fiskerihushållningen med hänsyn 16269: skall förbättras och dess konkurrenskraft även tili de många formerna av växelverkan 16270: tryggas samt för att den ovan nämnda mellan dessa. 16271: delegationen för utvecklande av fiskod- Eftersom behovet av utveckling inom fiskeri- 16272: lingsbranschen skall tillsättas och när äm- hushållningen på basen av det ovan sagda skall 16273: nar Regeringen vidta dessa åtgärder? ses som en helhet, är det inte ändamålsenligt att 16274: tillsätta en särskild delegation för endast ett av 16275: dess delområden. 16276: 16277: Helsingfors den 15 oktober 1985 16278: 16279: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 16280: 1985 vp. 16281: 16282: Kirjallinen kysymys n:o 318 16283: 16284: 16285: 16286: 16287: Aaltonen: Yhdistyslain uudistamisesta 16288: 16289: 16290: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16291: 16292: Yhdistyslakikomitean mietintö luovutettiin oi- - yhdistysten rekisteröintiä, 16293: keusministerille 17 päivänä tammikuuta 1984. - suhteellisen vaalitavan toteutumista yhdis- 16294: Tuolloin ministeri Taxell lupasi nopeata käsitte- tyksissä, 16295: lyä hallituksessa uudelle yhdistyslaille. 16296: - pogiäärrestyksen toteutumista, jos yhdistys 16297: Yhdistyslakikomiteassa olivat edustettuina 16298: haluaa tähän siirtyä, sekä 16299: useat ministeriöt, lähes kaikki puolueet, keskeiset 16300: työmarkkinajärjestöt sekä urheilun keskusliitot eli - yhdistysrekisteritoimiston ruuhkatilannetta. 16301: maamme kaikki huomattavimmat järjestöt. Ko- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 16302: mitea oli kannanotoissaan yksimielinen. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 16303: Yleisesti tiedetään, että voimassa oleva vuonna nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 16304: 1919 säädetty yhdistyslaki ei enää vastaa yhdistys- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16305: ten sääntötarpeita ja päätöksentekomuotoja. Jos 16306: yhdistyslakikomitean esitykset toteutuisivat, mer- Aikooko Hallitus kiirehtiä to1m1a yh- 16307: kitsisi se sitä, että laki helpottaisi oleellisesti: distyslainsäädännön uudistamiseksi? 16308: 16309: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985 16310: 16311: Markus Aaltonen 16312: 16313: 16314: 16315: 16316: 4285008889 16317: 2 1985 vp. -- ~ n:o 318 16318: 16319: 16320: 16321: 16322: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16323: 16324: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa konaisuudistusta. Mietinnössä annetuissa lausun- 16325: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, noissa ehdotukseen on yleensä suhtauduttu 16326: olette 26 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- myönteisesti. Hallituksen esitys yhdistyslain uu- 16327: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- distamisesta tullaan laatimaan komitean ehdo- 16328: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tuksen pohjalta. 16329: Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses- Oikeusministeriössä on paraikaa vireillä useita 16330: tä n:o 318: laajahkoja yhteisöoikeuden uudistushankkeita. 16331: Ministeriössä on juuri valmistunut ehdotus halli- 16332: Aikooko Hallitus kiirehtiä toimia yh- tuksen esitykseksi laiksi avoimesta yhtiöstä ja 16333: distyslainsäädännön uudistamiseksi? kommandiittiyhtiöstä, josta on pyydetty laintar- 16334: kastuskunnan lausunto. Tämän jälkeen ministeri- 16335: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- össä on ryhdytty valmistelemaan yhdistyslain uu- 16336: ti seuraavaa: distamista koskevaa ehdotusta. Oikeusministe- 16337: Yhdistyslakikomitea ehdotti vuoden 1984 alus- riön tavoitteena on, että hallituksen esitys asiasta 16338: sa valmistuneessa mietinnössään yhdistyslain ko- voitaisiin antaa tälle eduskunnalle. 16339: 16340: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1985 16341: 16342: Oikeusministeri Christoffer Taxell 16343: 1985 vp. - KK n:o 318 3 16344: 16345: 16346: 16347: 16348: Tili Riksdagens Herr Talman 16349: 16350: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förhåliit sig positivt tili betänkandet. Regering- 16351: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ens proposition med förslag tili revision av lagen 16352: den 26 september 1985 tili vederbörande med- om föreningar kommer att beredas utgående från 16353: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av kommittens förslag. 16354: riksdagsman Aaltonen undertecknade spörsmål Vid justitieministeriet pågår för närvarande 16355: nr 318: beredningen av flera omfattande associations- 16356: rättsliga reformprojekt. Ett förslag tili proposi- 16357: Ämnar Regeringen påskynda revide- tion med förslag tili lag om öppna bolag och 16358: ringen av föreningslagen? kommanditbolag har nyligen färdigstälits vid 16359: justitieministeriet. Utlåtande om förslaget har 16360: Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt begärts av laggranskningsrådet. Efter detta be- 16361: anföra följande: redningsarbete har man vid justitieministeriet 16362: Kommitten för revision av lagen om före- börjat bereda ett förslag tili revidering av lagen 16363: ningar föreslog i sitt betänkande som avläts i om föreningar. Justitieministeriets mål är att 16364: början av år 1984 en totalrevision av lagen om regeringen skali kunna avlåta en proposition i 16365: föreningar. Remissinstanserna har i allmänhet ärendet tili denna riksdag. 16366: 16367: Helsingfors den 16 oktober 1985 16368: 16369: Justitieminister Chnstoffer Taxell 16370: 1985 vp. 16371: 16372: Kirjallinen kysymys n:o 319 16373: 16374: 16375: 16376: 16377: Ehrnrooth ym.: Teurashevosten maahantuonnin edellytyksistä 16378: 16379: 16380: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16381: 16382: Tämän kuun alussa toi Panaman lipun alla maan ennen kuin muiden kuljettaminen Turun 16383: kulkeva alus Paraisille 206 hevosta Neuvostolii- Vientiteurastamolle aloitettiin. Vielä tämän ky~y 16384: tosta (Liettuasta). Viranomaiset eivät olleet voi- myksen tekopäivänä on osa hevosista kohtaloaan 16385: neet varautua hevosten vastaanottamiseen siten odottamassa. 16386: kuin eläinsuojelulliset vaatimukset olisivat edel- Laajoissa piireissä on edellä selostettu tapaus 16387: lyttäneet, koska ko. kauppasopimuksen tehnyt kuohuttanut mieliä. Kysytään aiheellisesti, onko 16388: Kinstorg Oy ei ollut saanut lisenssivirastolta ylipäätään tarvetta tuoda hevosia, siis eläviä he- 16389: tuontilisenssiä eikä yrityksen toimitusjohtaja Har- vosia eikä hevosenlihaa, teuraiksi maahamme. 16390: ri Koivunen Ylöjärveltä ollut anonut maa- ja Onko sellaiselle yrittäjälle annettava hevosten 16391: metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolta sil- tuonnille maa- ja metsätalousministeriön eläin- 16392: tä edellytettävää lupaa 30-40 hevosta suurem- lääkintöosaston enempää kuin lisenssiviraston- 16393: malle määrälle. kaan myöntämää lupaa, joka ei aikaisemmassa 16394: toiminnassaan ole osoittanut täyttävänsä sellaisia 16395: Kun hevosia kuljettaneen laivan päällikkö kiel- vaatimuksia, jotka on asetettava ko. alalla toimi- 16396: täytyi viemästä ne Suomesta, oli ne jätettävä valle. Kinstorg Oy:n toimitusjohtaja on päinvas- 16397: Paraisten satama-alueelle tuontilisenssin puuttu- toin osoittanut, ettei hän ole piitannut eettisistä 16398: essa ja karanteenimääräyksiä noudattaen. On vaatimuksista tai muista eläinsuojelullisista näkö- 16399: selvää, että ne tilat, joihin yllättävän hyvässä kohdista. 16400: kunnossa olleet, osittain nuoret hevoset siirret- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 16401: tiin, eivät täyttäneet eläinsuojelun kannalta al- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 16402: keellisiakaan vaatimuksia. Teurashevosiksi tuskin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 16403: kasvatetut mutta Suomeen teurashevosiksi tuo- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16404: dut eläimet joutuivat olemaan sellaisessa suojas- 16405: sa, osa niistä kaksi viikkoa, josta puuttuivat Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tule- 16406: tuulilta suojaavat päädyt ja jonka lattia oli se- vaisuudessa ei myönnettäisi lupaa teuras- 16407: menttiä. Hoidosta ei ollut puhettakaan, mutta hevosten tuonnille maahamme ainakaan 16408: välttämättömän ruokinnan ja juottamisen hoiti sellaiselle yrittäjälle ja sellaisissa olosuh- 16409: kaksi nuotta poikaa. Kymmenkunta hevosta jou- teissa, jotka eivät täytä eläinsuojelullisia 16410: duttiin läänineläinlääkärin määräyksestä lopetta- vaatimuksia? 16411: 16412: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1985 16413: 16414: Georg C. Ehrnrooth Paavo Vesterinen Heikki Järvenpää 16415: Riitta Jouppila Henrik Westerlund Håkan Malm 16416: Liisa Kulhia Tarja Halonen Saara-Maria Paakkinen 16417: Tuulikki Hämäläinen Juhani Tuomaala Helge Saarikoski 16418: Lea Kärhä Elisabeth Rehn Impi Muroma 16419: Ulla Lehtinen Urho Pohto Liisa Arranz 16420: Kati Peltola Antti Kalliomäki Esko Helle 16421: Aapo Saari Kalle Könkkölä Pentti Skön 16422: Pettti Salolainen Tauno Valo 16423: 16424: 16425: 16426: 428500894F 16427: 2 1985 vp. - KK n:o 319 16428: 16429: 16430: 16431: 16432: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16433: 16434: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tolta eläinsuojeluasioita hoitava ylitarkastaja, joka 16435: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tarkasti laivan sen ollessa purkamattomana sata- 16436: olette 20 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- massa. Eläinten kunto ja olosuhteet todettiin 16437: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- varsin tyydyttäviksi. Koska lihahevosia varten ei 16438: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ollut lisenssiä, ei hevosia asianomaisten viran- 16439: Georg C. Ehrnroothin ym. näin kuuluvasta kir- omaisten toimesta annettu purkaa Paraisten sata- 16440: jallisesta kysymyksestä n:o 319: maan. Tämän jälkeen laivan kapteeni ilmoitti 16441: eläinlääkintöosaston ylitarkastajalle, ettei hän 16442: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tule- suostu poistumaan satamasta eläimet mukanaan. 16443: vaisuudessa ei myönnettäisi lupaa teuras- Kieltäytymisen johdosta määrättiin eläimet pu- 16444: hevosten tuonnille maahamme ainakaan rettavaksi laivasta eläinsuojelullisin perustein. 16445: sellaiselle yrittäjälle ja sellaisissa olosuh- 16446: teissa, jotka eivät täytä eläinsuojelullisia Hevoset vietiin laivasta suoraan tilaviin, katok- 16447: vaatimuksia? sellisiin suojiin, jotka olivat eläinsuojelulliselta 16448: kannalta sopivia eläinten lyhytaikaiseen säilytyk- 16449: seen. Tästä järjestelystä ei myöskään syntynyt 16450: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tautien leviämisvaaraa. Eläimille hankittiin välit- 16451: seuraavaa: tömästi hoitajat sekä riittävästi rehua. Vettä he- 16452: Kinstorg Oy 1Harri Koivunen on anonut vosilla oli koko säilytyksen ajan tarpeeksi saatavil- 16453: 22.7.1985 päivätyllä kirjeellään maa- ja metsäta- la. Eläinten hoitoon osallistui kyseisenä aikana 16454: lousministeriön eläinlääkintöosastolta lupaa tuo- pääasiassa kuusi täysikasvuista henkilöä. Eläimiä 16455: da maahan lihahevosia. Hakemuksessa toivottiin valvoi päivittäin paikallinen eläinlääkäri, joka sai 16456: luvan myöntämistä 800 hevoselle vuoden 1985 apua tehtävissään sekä läänineläinlääkäriltä että 16457: aikana. Lihahevosia oli hakemuksen mukaan tar- poliisilta. 16458: koitus tuoda Suomeen 40 eläintä viikoittain si- Eläimillä oli katosten sijainnin johdosta koko 16459: ten, että tuonti olisi alkanut elokuun 12-20 ajan hyvä tuulensuoja" ja aina sateeton, kuiva alue 16460: päivänä. Eläinlääkintöosaston saatua pyytämänsä katosten alla. Hevosilla oli myös hyvä maa-alusta 16461: kirjalliset lausunnot, jotka olivat puoltavia, haki- niiden sijoituspaikassa ja tarpeellinen määrä kui- 16462: jalle myönnettiin 26.8.1985 hevosten maahan vikkeita. Eläimiä valvottiin koko säilytyksen ajan 16463: tuonnista annetun lain (328/ 38), eläintautien kaikkina vuorokauden aikoina. 16464: leviämisen ehkäisemisestä ulkomaisen tuonnin 16465: yhteydessä annetun asetuksen (884/75) ja maa- Eläinten haltijalle annettiin mahdollisuus toi- 16466: ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston mittaa eläimet elävinä pois maasta, mutta koska 16467: päätöksen eläintautien leviämisen ehkäisemisestä se ei onnistunut, antoi maa- ja metsätalousminis- 16468: maahantuonnin yhteydessä (46181) nojalla lupa teriön eläinlääkintöosasto 10.9.1985 kehotuksen 16469: tuoda maahan 210 lihahevosta ehdolla, että he- ryhtyä toimenpiteisiin eläinsuojelullisten epäkoh- 16470: voset kuljetetaan suoraan teurastamolle. tien syntymisen ehkäisemiseksi. Eläimiä ryhdyt- 16471: tiin tämän johdosta teurastamaan Suomessa. 16472: Hakijalle ilmoitettiin, että edellä mainitun 16473: Osan teurastuksesta järjesti eläinlääkintöosasto. 16474: luvan lisäksi tuontia varten tarvitaan lisenssi. 16475: Lisenssiviraston johtokunta hylkäsi kokouksessaan Viimeiset eläimet kuljetettiin pois alueelta 16476: 5.9.1985 tuontilisenssihakemuksen. Myös uusin- 30.9. 198 5. Missään vaiheessa ei eläinten hoidos- 16477: tahakemus hylättiin 13.9.1985. sa, käsittelyssä eikä kuljetuksessa ole katsottu 16478: Paraisten satamaan saapui 6.9.1985 Panaman esiintyneen merkittäviä eläinsuojelullisia epäkoh- 16479: lipun alla purjehtiva laiva, jossa oli 210 Neuvos- tia. 16480: toliitosta lastattua hevosta. Satamaan lähetettiin Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö- 16481: maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosas- osaston tehtävänä on myöntää toimialaansa kuu- 16482: 1985 vp. - KK n:o 319 3 16483: 16484: luvat maahantuontiluvat ottaen huomioon ennen räysten noudattamista elävien eläinten tuonnin 16485: kaikkea tautien leviämisvaaran. Eläinlääkintö- yhteydessä. 16486: osasto valvoo myös mahdollisuuksiensa mukaan Nykyisen lihamarkkinatilanteen vallitessa ei li- 16487: kansallisten ja kansainvälisten eläinsuojelumää- hahevosten tuonti ole perusteltua. 16488: 16489: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985 16490: 16491: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 16492: 4 1985 vp. - KK n:o 319 16493: 16494: 16495: 16496: 16497: Till Riksdagens Herr Talman 16498: 16499: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen överinspektör, som handhar djurskyddsfrågor, 16500: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av och denne inspekterade fartyget i hamnen innan 16501: den 20 september 1985 till vederbörande med- lasten hade lossats. Djurens kondition och för- 16502: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av hållanden konstaterades vara rätt tillfredsställan- 16503: riksdagsman Georg C. Ehrnrooth m.fl. under- de. Eftersom licens för slakthästar inte hade 16504: tecknade spörsmål nr 3 19: utfärdats, tillät vederbörande myndigheter inte 16505: att hästarna lossades i Pargas hamn. Därefter 16506: Vad ämnar Regeringen göra för att meddelade fartygets kapten veterinäravdelning- 16507: tillstånd inte i framtiden skall beviljas för ens inspektör, att han inte gick med på att lämna 16508: import av slakthästar till vårt land, åt- hamnen med djuren ombord. På grund av kapte- 16509: minstone inte då det är fråga om en nens vägran bestämdes att djuren skulle föras i 16510: sådan företagare och sådana förhållan- land från fartyget med hänsyn till djurskyddet. 16511: den, som inte uppfyller de krav som 16512: djurskyddet ställer? Hästarna fördes från fartyget direkt till rymli- 16513: ga, takförsedda utrymmen, som från djur- 16514: skyddssynpunkt sett var lämpliga för en kortvarig 16515: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt förvaring av djuren. Detta arrangemang medför- 16516: anföra följande: de inte heller risk för spridning av sjukdomar. 16517: Kinstorg Oy 1Harri Koivunen anhöll genom ett Skötare och foder i tillräcklig mängd anskaffades 16518: brev daterat 22.7.1985 hos jord- och skogsbruks- omedelbart för djuren. Hästarna hade under hela 16519: ministeriets veterinäravdelning om tillstånd att förvaringstiden tillgång också till vatten i tillräck- 16520: införa slakthästar till landet. 1 ansökan fram- lig mängd. 1 djurens skötsel deltog under den 16521: fördes önskemål om beviljande av tillstånd för ifrågavarande tiden huvudsakligen sex vuxna per- 16522: 800 hästar under år 1985. Avsikten var enligt soner. Djuren övervakades dagligen av en lokal 16523: ansökan att införa 40 slakthästar per vecka till veterinär, som bistods i uppgiften såväl av länsve- 16524: Finland så, att införseln skulle ha vidtagit 12-20 terinären som av polisen. 16525: augusti. Sedan veterinäravdelningen hade erhål- På grund av skyddstakens läge hade djuren 16526: lit de skriftliga utlåtanden som den hade inbe- hela tiden skydd för vinden och alltid ett regn- 16527: gärt och då importen förordades i utlåtandena, fritt, torrt område under taken. Hästarna hade 16528: beviljades sökanden 26.8.1985 med stöd av lagen också ett tillfredsställande jordunderlag på 16529: om införsel av hästar (328/ 38), förordningen om förvaringsplatsen och strö i tillräcklig mängd. 16530: förhindrande av djursjukdomars spridning i sam- Djuren övervakades under hela förvaringstiden 16531: band med import (884/75) och jord- och skogs- under alla tider av dygnet. 16532: bruksministeriets veterinäravdelnings beslut om 16533: förhindrande av djursjukdomars spridning i sam- Djurens innehavare gavs en möjlighet att 16534: band med import (46/81) tillstånd att införa 210 transportera bort djuren levande från landet, 16535: slakthästar till landet under villkor att hästarna men då detta inte lyckades, anmodade jord- och 16536: transporteras direkt till slakteriet. Sökanden un- skogsbruksministeriets veterinäravdelning 10.9. 16537: derrättades om att för införseln utöver det ovan 1985 vederbörande myndighet att vidta åtgärder 16538: nämnda tillståndet behövs licens. Licensverkets i syfte att förhindra uppkomsten av olägenheter 16539: direktion förkastade vid sitt sammanträde med tanke på djurskyddet. Slakt av djuren 16540: 5.9.1985 ansökan om importlicens. Också en inleddes därför i Finland. En del av slakten 16541: förnyad ansökan förkastades 13.9.198 5. anordnades av veterinäravdelningen. 16542: Till hamnen i Pargas anlände 6.9.1985 ett De sista djuren transporterades bort från områ- 16543: fartyg som seglade under Panamas flagga och det 30.9.198 5. Det har inte i något skede av 16544: som hade en last av 210 i Sovjetunionen inlasta- skötseln, behandlingen eller transporten av dju- 16545: de hästar. Till hamnen sändes från jord- och ren ansetts ha förekommit betydande missförhål- 16546: skogsbruksministeriets veterinäravdelning en landen med tanke på djurskyddet. 16547: 1985 vp. - KK n:o 319 5 16548: 16549: Jord- och skogsbruksministeriets veterinärav- de nationella och internationella djurskyddsbe- 16550: delning har tili uppgift att bevilja de importtill- stämmelserna i samband med införseln av levan- 16551: stånd som hör tili dess verksamhetsområde, med de djur. 16552: beaktande framför allt av risken för spridning av Med tanke på den förhärskande situationen på 16553: sjukdomar. Veterinäravdelningen övervakar också köttmarknaden är en import av slakthästar inte 16554: i enlighet med sina möjligheter iakttagandet av motiverad. 16555: 16556: Helsingfors den 22 oktober 1985 16557: 16558: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 16559: j 16560: j 16561: j 16562: j 16563: j 16564: j 16565: j 16566: j 16567: j 16568: j 16569: j 16570: j 16571: j 16572: j 16573: j 16574: j 16575: j 16576: j 16577: j 16578: j 16579: j 16580: j 16581: 1985 vp. 16582: 16583: Kirjallinen kysymys n:o 320 16584: 16585: 16586: 16587: 16588: Aaltonen: Koulunkäyntiavustajien määrän lisäämisestä 16589: 16590: 16591: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16592: 16593: Uuden koululain myötä muun ohella kehitys- Nyt koululakien voimaan tultua on kuitenkin 16594: vammaisten opetuksen järjestäminen siirtyi kun- voitu havaita, että kouluhallitus ei ole myöntänyt 16595: nan koululaitoksen ylläpidettäväksi, kun se aikai- oppilaskohtaiseen käyttömenoon oikeuttavana 16596: semmin esim. Seinäjoella oli Etelä- ja Keski-Poh- koulunkäyntiavustajan virkoja tai toimia. Esimer- 16597: janmaan erityishuoltopiirin kuntainliiton vas- kiksi Seinäjoella haettiin seitsemää koulunkäynti- 16598: tuulla. avustajaa valtionapuun oikeuttavaksi menoksi ja 16599: kouluhallitus on myöntänyt nyt vain viisi kou- 16600: Kouluhallitus on antanut asiasta ohjeensa jo 16601: 2. 5.1983 yleiskirjeellään, jossa muun ohella tode- lunkäyntiavustajaa. Lisäksi on todettava, että syk- 16602: syllä koulujen alettua voitiin todeta, että fyysises- 16603: taan, että 16604: ti ja henkisesti huonon oppilasaineksen johdosta 16605: '' peruskoululain voimaantullessa siirtyy aiem- tarvittaisiin kaupungin koululaitoksessa yhdeksän 16606: min harjaantumiskouluissa sosiaaliviranomaisten koulunkäyntiavustajaa. 16607: toimesta annettu opetus opetuksen sisältöä ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 16608: menetelmiä muuttamatta kunnan peruskouluun tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 16609: osaksi sen erityisopetusta.'' nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 16610: Kehitysvammaisten opetuksessa yhden oleelli- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16611: sen osan koulunkäynnistä raamittaa koulunkäyn- Onko Hallitus tietoinen, että perus- 16612: tiavustajat. Seinäjoen esimerkkitapauksessa har- koulu ei voi toteutua suunnitellulla taval- 16613: jaantumiskoulussa Eskoon keskuslaitoksen alai- la, jos perusteluissa mainittuihin koulun- 16614: suudessa on ollut kolme koulunkäyntiavustajaa. käyntiavustajien virkoihin ei saada riittä- 16615: Koulunkäyntiavustajia on tarvittu edellisen västi valtion määrärahoja, ja 16616: ohella myös kuulovammaisten koulussa ja Upan mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 16617: koulussa (CP-vammaisten koulu). · ryhtyä asiantilan korjaamiseksi? 16618: 16619: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1985 16620: 16621: Markus Aaltonen 16622: 16623: 16624: 16625: 16626: 4285009291 16627: 2 1985 vp. - KK n:o 320 16628: 16629: 16630: 16631: 16632: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16633: 16634: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tajien palkkausmenojen valtionosuusmomentille. 16635: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Valtion vuoden 1986 menoarvioesitykseen on 16636: olette 20 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- tähän tarkoitukseen esitetty 8 906 000 mk, mi- 16637: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- hin sisältyy koulunkäyntiavustajien lukumäärän 16638: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lisäämistä. 16639: Markus Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta ky- Tehtyjen selvitysten perusteella voidaan arvioi- 16640: symyksestä n:o 320: da, että ennen peruskoululain voimaantuloa pe- 16641: Onko Hallitus tietoinen, että perus- ruskoulussa, harjaantumiskouluissa ja sairaala- 16642: koulu ei voi toteutua suunnitellulla taval- kouluissa toimivien koulunkäyntiavustajien ja 16643: la, jos perusteluissa mainittuihin koulun- heihin verrattavien kokonaistyöpanos vastasi n. 16644: käyntiavustajien virkoihin ei saada riittä- 460 päätoimisen koulunkäyntiavustajan työpa- 16645: västi valtion määrärahoja, ja nosta lukuvuodessa. Edellä mainittujen 460 pää- 16646: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo toimisiksi muunnettujen koulunkäyntiavustajien 16647: ryhtyä asiantilan korjaamiseksi? työpanoksen voidaan arvioida jakautuvan seuraa- 16648: vasti: 16649: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 16650: ti seuraavaa: 1. kuntakohtaiset avustajat . . . . . . . . . . . . . 150 16651: 2. koulu- ja luokkakohtaiset avustajat . . . 200 16652: Peruskoululain (476/83} 51 §:n mukaan vai- 16653: keasti vammaisia oppilaita vanen koulussa voi 3. oppilaskohtaiset avustajat . . . . . . . . . . . . 110 16654: kouluhallituksen luvalla ja opetusministeriön 16655: määräämin perustein olla koulunkäyntiavustaja. Koulunkäyntiavustajien sisällyttäminen val- 16656: Pykälä lisättiin lakiin sivistysvaliokunnan ehdo- tionosuuteen joudutaan porrastamaan siten, että 16657: tuksesta, joten tästä aiheutuviin lisämenoihin ei päätoimisiksi viroiksi tai toimiksi muunnettuina 16658: oltu etukäteen varauduttu. koulunkäyntiavustajia vuonna 1985 olisi 360, 16659: Ennen peruskoululain voimaantuloa valtio seuraavana vuonna 410 sekä kolmivuotiskauden 16660: osallistui koulunkäyntiavustajien palkkaukseen viimeisenä vuonna (1987} 460. Oppilaskohtaisia 16661: invaliidihuoltolain, sosiaali- ja terveyshuollon vaikeasti vammaisten oppilaiden tarvitsemia kou- 16662: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain lunkäyntiavustajia on ylimenokautena edelleen 16663: sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun voitava palkata myös invaliidihuoltolain ja kehi- 16664: lain nojalla. Lisäksi koulunkäyntiavustajia palkat- tysvammaisten erityishuollosta annetun lain no- 16665: tiin työllistämismäärärahoilla. Valtion vuoden jalla. 16666: 198 5 ensimmäisessä lisämenoarviossa siirrettiin Opetusministeriö pyrkii tarkasti seuraamaan 16667: koulunkäyntiavustajien valtionosuuteen tarvitta- vaikeavammaisten oppilaiden opetukseen tarkoi- 16668: via määrärahoja sosiaali- ja terveysministeriön tettujen koulunkäyntiavustajien tarvetta sekä 16669: sekä työvoimaministeriön hallinnonaloilta ope- esittämään tarpeellisen määrärahan varaamista 16670: tushallintoon. koulunkäyntiavustajien palkkausmenoihin myön- 16671: Edellä mainitut siirrot mukaan luettuina otet- nettävään valtionosuuteen, jotta vaikeavammais- 16672: tiin valtion vuoden 1985 ensimmäiseen lisämeno- ten oppilaiden koulutuksellinen tasa-arvo pysty- 16673: arvioon n. 4,45 milj. markkaa koulunkäyntiavus- tään saavuttamaan. 16674: 16675: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1985 16676: 16677: Opetusministeri Kaarina Suonio 16678: 1985 vp. - KK n:o 320 3 16679: 16680: 16681: 16682: 16683: Tili Riksdagens Herr Taimao 16684: 16685: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 4,45 milj. mark under det moment som innehål- 16686: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ler avlöningsutgifter för skolgångsbiträden. Det 16687: av den 20 september 1985 tili vederbörande har föreslagits att ett belopp om 8 906 000 mark 16688: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande skall ingå i statsverkspropositionen för år 1986 för 16689: av riksdagsman Markus Aaltonen undertecknade detta ändamål. 1 beloppet ingår en ökning av 16690: spörsmål nr 320: antalet skolgångsbiträden. 16691: På basen av gjorda undersökningar kan man 16692: Är Regeringen medveten om att uppskatta att innan grundskolelagen trädde i 16693: grundskolan inte kan genomföras på det kraft motsvarade de skolgångsbiträdens arbetsin- 16694: planerade sättet om tillräckliga statsun- sats som var verksamma i grundskolor, tränings- 16695: derstöd inte beviljas för de i motive- skolor och sjukhusskolor eller med dem jämför- 16696: ringen nämnda tjänsterna som skolbiträ- bara personers arbetsinsats ca 460 heltidsanställda 16697: de, och skolgångsbiträdens arbetsinsats per läsår. De 16698: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ovan nämnda 460 tili heldagstjänster omvandla- 16699: för att korrigera detta missförhållande? de tjänster som skolgångsbiträde fördelas huvud- 16700: sakligen på följande sätt: 16701: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 16702: framföra följande: 1. biträden som betjänar kommun . . . . . . 150 16703: Enligt 51 § grundskolelagen (476/83) kan det 2. biträden som betjänar skola och klass . 200 16704: i skolan med tillstånd av skolstyrelsen och på 3. biträden som betjänar elev . . . . . . . . . . . 110 16705: grunder som undervisningsministeriet bestämmer 16706: finnas skolgångsbiträden i skolan för svårt handi- Statsandel för skolgångsbiträden bör avtrappas 16707: kappade elever. Paragrafen fogades tili lagen på så att antalet tjänster som skolgångsbiträden 16708: förslag av kulturutskottet. Således hade man inte omvandlade tili ordinarie tjänster eller befatt- 16709: på förhand berett sig på de tilläggsutgifter som ningar skall vara 360 tjänster under 1985. År 16710: detta medfört. 1986 skall antalet vara 410 och under treårsperio- 16711: lnnan grundskolelagen trädde i kraft deltog dens sista år (1987) skall antalet vara 460 tjänster. 16712: staten i skolgångsbiträdenas avlöning med stöd Med stöd av lagen om invalidvård samt lagen om 16713: av lagen om invalidvård, lagen om planering av specialomsorger om utvecklingsstörda bör man 16714: och statsandel för social- och hälsovården samt även under övergångsperioden kunna avlöna så- 16715: lagen angående specialomsorger om utvecklings- dana skolgångsbiträden som svårt handikappade 16716: störda. Dessutom avlönades skolgångsbiträden elever behöver. 16717: med sysselsättningsmedel. 1 statens första Undervisningsministeriet strävar tili att nog- 16718: tilläggsbudget för år 1985 överfördes de anslag grant beakta behovet av skolgångsbiträden som 16719: som var erforderliga för statsandel för skolgångs- är erforderliga för svårt handikappade elever vid 16720: biträden från social- och hälsovårdsministeriets undervisningen samt föreslå att ett erforderligt 16721: samt arbetskraftsministeriets förvaltningsområ- anslag skali ingå i den statsandel som skali 16722: den tili förvaltningen inom undervisningen. reserveras för avlöningsutgifter för skolgångsbi- 16723: Ovan nämnda överföringar inberäknade upp- träden för att svårt handikappade elever kan få 16724: togs i statens första tilläggsbudget ett belopp om en Iikadan utbildning som andra elever. 16725: 16726: Helsingfors den 31 oktober 1985 16727: 16728: Undervisningsminister Kaarina Suonio 16729: 1985 vp. 16730: 16731: Grjallinen kysymys n:o 321 16732: 16733: 16734: 16735: 16736: Tennilä: Työntekijöiden eläkeiän korottamissuunnitelmista Outo- 16737: kumpu Oy:ssä 16738: 16739: 16740: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16741: 16742: Outokumpu Oy:ssä on käytössä palvelusvuosi- kaikissa yrityksissä, virastoissa ja laitoksissa alen- 16743: ärjestelmä, joka mahdollistaa työntekijöiden siir- taa SS vuoteen raskaissa ja kuluttavissa töissä. 16744: ymisen eläkkeelle 2S vuotta yrityksessä työsken- Outokumpu Oy:n eläkekiistassa on kyse suu- 16745: leltyään. Outokumpu Oy:n johto on kuitenkin resta asiasta. Siksi hallituksen on siihen puututta- 16746: uuntautunut huonontamaan työntekijöiden elä- va. Hallituksen tulee omalta osaltaan ryhtyä 16747: ~e-etuuksia. toimiin, joilla eläkeiän nostaminen Outokumpu 16748: Työntekijöiden ilmoitus joukkotoimista lakkoa Oy:ssä tulee pysyvästi torjutuksi. 16749: nyöten esti Outokumpu Oy:n johtoa muutta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 16750: nasta välittömästi yhtiön eläkesäätiöiden elä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 16751: :esääntöä. Neuvotteluille on varattu aikaa kolme nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 16752: uotta. Tänä aikana eläkesääntöä ei voi muuttaa. vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16753: Työntekijöiden huolenaiheena on se, että kol- 16754: nen vuoden kuluttua Outokumpu Oy:n johto Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 16755: jaa läpi eläkesäätiöiden eläkesäännön huononta- ryhtyä estääkseen eläkeiän korottamisen 16756: nisen ja eläkeikä nousee. Tällainen ratkaisu olisi valtionyhtiö Outokumpu Oy:ssä myös 16757: äysin takaperoista kehitystä, sillä eläkeikä tulisi vuoden 1988 jälkeen? 16758: 16759: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 198S 16760: 16761: Esko-Juhani Tennilä 16762: 16763: 16764: 16765: 16766: 28500925F 16767: 2 1985 vp. - KK n:o 321 16768: 16769: 16770: 16771: 16772: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16773: 16774: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuus ei ole ollut riittävä eläkejärjestelmän kustan· 16775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tamiseen. 16776: olette 23 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- Yhtiön lisäeläke-edut aiheuttavat tällä hetkellä 16777: jeenne n:o 1492 ohella toimittanut valtioneuvos- noin 70 miljoonan markan ylimääräiset elä· 16778: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kemenot vuodessa valtakunnalliseen tasoon ver· 16779: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta rattuna. Selvitysten mukaan nämä menot nouse- 16780: kirjallisesta kysymyksestä n:o 321: vat parinkymmenen vuoden kuluttua nykyrahas· 16781: sa noin 200 miljoonaan markkaan vuodessa. 16782: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 16783: Lisäeläkemenot ovat tällä hetkellä n. 9 % pal· 16784: ryhtyä estääkseen eläkeiän korottamisen 16785: koista, mutta kohoavat enimmillään jop~ 16786: valtionyhtiö Outokumpu Oy:ssä myös 16787: 20 % :iin palkoista. Yhtiön kokonaiseläkemenot, 16788: vuoden 1988 jälkeen? ottaen huomioon myös lakisääteiset eläkkeet, 16789: ovat nyt noin 18 % ja nousevat parinkymmenen 16790: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen vuoden kuluttua lähes 50 % :iin palkoista. Elä- 16791: seuraavaa: keläisten määrä tulee kasvamaan erittäin suurek· 16792: si. Noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua elä· 16793: Outokumpu Oy:n antamien selvitysten mu- keläisten määrä nousee lähes 8 OOO:een, jolloin 16794: kaan yhtiön eläketurva hoidetaan Outokumpu eläkeläisten määrä olisi yhtä suuri kuin työss~ 16795: Oy:n Toimihenkilöiden Eläkesäätiössä ja Outo- olevien määrä. 16796: kumpu Oy:n Työntekijäin Eläkesäätiössä. Elä- 16797: keturva sisältää työntekijäin eläkelain (TEL) mu- Muista teollisuusyrityksistä poikkeavat elä· 16798: kaisen perusturvan lisäksi vapaaehtoisen rekiste- kekustannukset nostavat yhtiön työvoimakustan· 16799: röimättömän lisäeläketurvan. Eläkejärjestelyt kos- nuksia ja heikentävät yhtiön kannattavuutta j~ 16800: kevat kaikkia henkilöstöryhmiä. kilpailukykyä. Toiminnan kehittämiseen, inves· 16801: toimeihin ja uusien työpaikkojen luontiin sa- 16802: Lisäeläketurva käsittää lakisääteistä korkeam- 16803: moin kuin nykyisten työpaikkojen turvaamiseen 16804: man eläkkeen tason ja lisäksi oikeuden jäädä 16805: tarvittavat varat menevät yhtiön mukaan suurelt~ 16806: vanhuuseläkkeelle huomattavasti lakisääteistä 65 16807: osin eläkkeiden maksuun. Tällaiseen kehitykseer 16808: vuoden eläkeikää aikaisemmin. Tietyillä edelly- 16809: liittyy hyvin suuri riski yhtiön tulevaisuuder 16810: tyksillä esimerkiksi maanalaista kaivostyötä teke- toimintaedellytysten kannalta. 16811: vät voivat jäädä eläkkeelle jo 47 vuoden iässä 16812: saaden eläkkeenä 50 prosenttia eläkkeen perus- Kuluvan vuoden keväällä ja kesällä informoi· 16813: teena olevasta palkasta. Alin ikä päästä täydelle tiin yhtiön hallintoelimiä ja henkilökuntaa pit· 16814: vanhuuseläkkeelle, joka on 60 % eläkkeen perus- kän aikavälin eläkemenojen ja eläkevastuun kehi- 16815: teena olevasta palkasta, on yleensä 57 vuotta, tysennusteista. Samalla yhtiön johto on todennu1 16816: mutta kaivosmiehellä 52 vuotta. kehityksen niin huolestuttavaksi, että uhkaavan 16817: Eläkejärjestelmän antamaa mahdollisuutta jää- eläkekustannuskriisin välttämiseksi on ryhdyttäv~ 16818: dä vanhuuseläkkeelle varsin nuorena käytetään toimenpiteisiin eläkemenojen sopeuttamiseks: 16819: yhtiön mukaan hyväksi huomattavasti laajemmin yhtiön taloudellista kantokykyä vastaaviksi. 16820: kuin aikanaan eläkesääntöjä laadittaessa ennakoi- Eräänä mahdollisena toimenpiteenä yhtiör 16821: tiin. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisen johdon taholta esitettiin eläkesääntöjen muutta· 16822: ikä on yhtiössä noin 55 vuotta eli 10 vuotta mista pääperiaatteiltaan seuraavasti: 16823: alhaisempi kuin lakisääteisessä eläkejärjestelmäs- - kukin yhtiön palveluksessa nykyisin olev~ 16824: sä. säilyttäisi sen osan oikeudesta alennettuun elä· 16825: Vuoden 1984 lopussa yhtiön eläkevastuu eli keikään, joka hänelle olisi sääntömuutoksen voi· 16826: vastuu vastaisista eläkemenoista oli 2,1 miljardia maantulemiseen mennessä jo kertynyt; tämär 16827: markkaa, josta yhtiö on tuloksellaan kyennyt jälkeen tätä ylimääräistä etua ei enää kertyis 16828: kattamaan vain noin puolet. Yhtiön kannatta- lisää; ja 16829: 1985 vp. - KK n:o 321 3 16830: 16831: - uusille, vastaisuudessa yhtiön palvelukseen yhtiön välillä selvittelyn kohteena. Selvitystyön 16832: tuleville henkilöille järjestettävä eläketurva olisi avulla pyritään löytämään ratkaisu, miten yhtiötä 16833: pääosin lakisääteisen järjestelmän mukainen. uhkaava eläkekustannusten aiheuttama kriisi voi- 16834: Tieto suunnitelmista eläkesääntöjen muutta- daan välttää. 16835: miseksi johti henkilöstön taholta työtaistelu- Mitä tulee eläkesäätiöiden sääntöjen mahdolli- 16836: uhkaan viime syyskuun puolivälissä. Valtakun- sen muutoksen tekniseen toteutukseen, asian 16837: nansovittelijan välityksellä asian jatkokäsittelystä lopullinen ratkaiseminen kuuluu sosiaali- ja ter- 16838: päästiin kuitenkin yhteisymmärrykseen. veysministeriölle. Mikäli muutosta koskeva hake- 16839: Hyväksytyn sovintoesityksen mukaan selvityk- mus aikanaan tehdään, sosiaali- ja terveysminis- 16840: siä ja neuvotteluja jatketaan yhtiön nykyisen teriö tutkii, onko etuuksien muutoksille olemassa 16841: henkilökunnan eläkeasian ratkaisemiseksi yhtiön eläkesäätiölain 18 §:n ja 19 §:n mukaiset perus- 16842: ja sen henkilöstöryhmien kesken. Tähän on teet. Tätä varten tarvitaan selvitykset eläkesäätiön 16843: varattu aikaa elokuun 1988 loppuun saakka, jona ja työnantajan taloudellisesta tilanteesta sekä 16844: aikana ei nykyistä henkilökuntaa koskevia elä- työnantajan mahdollisuuksista ylläpitää nykyisen 16845: kesääntöjä yksipuolisesti muuteta. suuruisia tai muutettuja etuja pitkällä aikavälillä. 16846: Uuden henkilökunnan osalta eläketurva järjes- Koska näille selvityksille on annettu aikaa vuo- 16847: tetään vast' edes yhtiössä normaalin TEL-tason den 1988 elokuuhun saakka, tässä vaiheessa ei 16848: mukaiseksi kuitenkin siten, että maanalaisen kai- ole aiheellista ryhtyä hallituksen taholta min- 16849: vostyön erikoisolosuhteet tullaan eläke-eduissa käänlaisiin toimenpiteisiin. Tehtävien selvitysten 16850: ottamaan huomioon. perusteella sosiaali- ja terveysministeriö ratkaissee 16851: Edellä todetun mukaisesti yhtiön eläkeasia on aikanaan eläkesäätiön sääntöjen mahdolliset 16852: tehdyn sopimuksen perusteella henkilökunnan ja muutoshakemukset. 16853: 16854: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1985 16855: 16856: Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom 16857: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 321 16858: 16859: 16860: 16861: 16862: Till Riksdagens Herr Talman 16863: 16864: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen till 2,1 miljarder mark, av viiken summa bolaget 16865: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse kunnat genom sitt resultat täcka endast ungefär 16866: nr 1492 av den 23 september 1985 till vederbö- hälften. Bolagets lönsamhet har inte varit till- 16867: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar räcklig för att finansiera pensionssystemet. 16868: översänt avskrift av följande av riksdagsman Bolagets tilläggspensionsförmåner förorsakar 16869: Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr för närvarande extra pensionsutgifter på ca 70 16870: 321: miljoner mark per år jämfört med riksnivån. 16871: Enligt utredningarna stiger dessa utgifter om ett 16872: Vilka åtgärder har Regeringen för av- tjugotal år till ca 200 miljoner mark per år, mätt 16873: sikt att vidta för att hindra höjandet av i dagens penningvärde. Tilläggspensionsutgifter- 16874: pensionsåldern i statsbolaget Outokumpu na utgör för närvarande ca 9 % av lönerna, men 16875: Oy även efter år 1988? uppgår som högst t.o.m. till 20 % av lönerna. 16876: Bolagets totala pensionsutgifter, lagstadgade 16877: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra pensioner medräknade, utgör för närvarande 16878: följande: 18 % och stiger om ett tjugotal år till närmare 16879: Enligt Outokumpu Oy:s utredningar sköts 50 % av lönerna. Antalet pensionärer kommer 16880: pensionsskydd som bolaget erbjuder av Pensions- att bli mycket stort. Om ca tjugo år uppgår 16881: stiftelsen för Outokumpu Oy:s Funktionärer antalet pensionärer till närmare 8000, varvid 16882: (Outokumpu Oy:n Toimihenkilöiden Eläkesää- antalet pensionärer är lika stort som antalet 16883: tiö) och Pensionsstiftelsen för Outokumpu Oy:s anställda. 16884: Arbetstagare (Outokumpu Oy:n Työntekijäin Pensionskostnaderna, som avviker från de 16885: Eläkesäätiö). Utöver det i lagen om pension för andra industriföretagens pensionskostnader, hö- 16886: arbetstagare (APL) stadgade grundskyddet inne- jer bolagets arbetskraftskostnader och försämrar 16887: håller pensionsskyddet ett frivilligt oregistrerat bolagets lönsamhet och konkurrensförmåga. De 16888: tilläggspensionsskydd. Pensionsarrangemangen medel som behövs för investeringar, för att 16889: gäller alla personalgrupper. urveckla verksamheten och att skapa nya arbets- 16890: Tilläggspensionsskyddet innehåller en pen- platser ävensom för att trygga de nuvarande 16891: sionsnivå som är högre än den lagstadgade nivån arbetsplatserna går enligt bolaget till stora delar 16892: och dessutom rätt att bli ålderspensionerad be- för utbetalning av pensionerna. En sådan utveck- 16893: tydligt tidigare än vid 65 års ålder, viiken pen- ling är förknippad med mycket stora risker med 16894: sionsålder stadgas i lag. Under vissa förutsätt- tanke på bolagets framtida verksamhetsförutsätt- 16895: ningar kan de som arbetar under jord i gruva bli ningar. 16896: pensionerade redan vid 47 års ålder, och de får På våren och sommaren informerades bolagets 16897: då i pension 50 procent av den pensionsgrundade förvaltningsorgan och personai om prognoserna 16898: lönen. Den lägsta åldern för att få full ålderspen- för pensionsutgifterna och pensionsansvaret på 16899: sion, som är 60 % av den pensionsgrundande lång sikt. Samtidigt har bolagets ledning konsta- 16900: lönen, är i regel 57 år, men 52 år för gruvarbeta- terat att utvecklingen är så oroväckande att i syfte 16901: re. att undvika en hotande kris i pensionskostnader- 16902: Möjligheten i pensionssystemet att bli ålders- na skall åtgärder vidtas för att anpassa pensions- 16903: pensionerad som mycket ung utnyttjas i betydligt utgifterna att matsvara bolagets ekonomiska bär- 16904: större omfattning än vad man på sin tid antog förmåga. 16905: när pensionsreglerna utarbetades. Den genom- Som en möjlig åtgärd föreslog bolagets led- 16906: snittliga åldern för ålderspensionering i bolaget ning en ändring av pensionsreglerna huvudsakli- 16907: är ca 55 år, dvs. 10 år mindre än i det lagstadga- gen enligt följande: 16908: de pensionssystemet. -- var och en som är för närvarande anställd i 16909: 1 slutet av 1984 uppgick bolagets pensionsan- bolaget skall bibehålla den del av rätten till sänkt 16910: svar, dvs. ansvaret för framtida pensionsutgifter, pensionsålder som han intjänat tills de ändrade 16911: 1985 vp. - KK n:o 321 5 16912: 16913: reglerna träder i kraft; därefter skulie man inte 1 enlighet med vad ovan anförts är bolagets 16914: ytterligare intjäna denna extra förmån; och pensionsfråga på basis av avtalet föremål för 16915: - det pensionsskydd som skall ordnas för de utredning mellan personalen och bolaget. Ge- 16916: nya som i framtiden kommer i bolagets tjänst nom utredningsarbetet försöker man hitta en 16917: skall huvudsakligen motsvara det lagstadgade lösning, hur den pensionskostnadskris som hotar 16918: systemet. bolaget kan undvikas. 16919: Uppgifter om planerna för en ändring av När det gälier det tekniska genomförandet av 16920: pensionsreglerna ledde tili hot om arbetskonflikt ändringen av pensionsstiftelsernas regler ankom- 16921: från personalens sida i mitten av september. Med mer det slutliga avgörandet på social- och hälso- 16922: hjälp av riksförlikningsmannens insatser nåddes vårdsministeriet. Om ansökan om ändring på sin 16923: dock samförstånd om den fortsatta behandlingen tid görs, kommer social- och hälsovårdsministe- 16924: av frågan. riet att pröva om det finns grunder enligt 18 och 16925: Enligt det godkända förlikningsförslaget kom- 19 §§ lagen om pensionsstiftelser för ändring av 16926: mer utredningar och förhandlingar att fortgå förmånerna. 1 detta syfte behövs utreningar av 16927: melian bolaget och dess personalgrupper i syfte pensionsstiftelsens och arbetsgivarens ekonomiska 16928: att lösa pensionfrågan för bolagets nuvarande situation samt om arbetsgivarens möjligheter att 16929: personal. Tid har reserverats fram tili slutet av upprätthålia förmåner motsvarande dagens situa- 16930: augusti 1988. Under denna tid kommer pen- tion elier ändrade förmåner på lång sikt. Efter- 16931: sionsreglerna för den nuvarande personalen inte som tiden för dessa utredningar utgår i augusti 16932: att ändras ensidigt. 1988, finns det inte någon anledning att vidta 16933: 1 fråga om ny personai kommer pensionsskyd- åtgärder från regeringens sida i det här skedet. På 16934: det i bolaget framöver att ordnas i enlighet med basis av utredningarna kommer social- och hälso- 16935: normal APL-nivå, dock så att särförhållanden för vårdsministeriet i sinom tid att avgöra eventuella 16936: gruvarbete under jord kommer att beaktas i ansökningar om ändring av pensionsstiftelsernas 16937: pensionsförmånerna. regler. 16938: 16939: Helsingfors den 30 oktober 1985 16940: 16941: Handels- och industriminister Seppo Lindblom 16942: 1985 vp. 16943: 16944: Kirjallinen kysymys n:o 322 16945: 16946: 16947: 16948: 16949: P. Leppänen: Viitasaaren suojatilojen käyttötarkoituksesta 16950: 16951: 16952: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16953: 16954: Viitasaaren Hakovuoreen on rakenteilla valtion varikko siirry kokonaisuudessaan Ilmajoelta Viita- 16955: toimesta kalliosuojatiloja, jotka on tarkoitettu saarelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että Hakovuo- 16956: kansanterveyslaboratorion toiminnan turvaami- ren kalliosuojan käyttö kokonaisuudessaan selvi- 16957: seksi poikkeuksellisissa oloissa. Kalliosuojatilojen tetään valtion toimesta. Kysymykseen tulevat 16958: rakentamista varten on puolustusministeriön toi- lääkintävarikon tai sen osatoimintojen siirtämi- 16959: mesta pakkolunastettu noin 115 ha:n suuruinen nen Viitasaarelle, kansanterveyslaboratorion ja 16960: alue. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on valtion eläinlääketieteellisen laitoksen toiminnot 16961: 77 000 000 markkaa ja hyötypinta-alaa 15 000 poikkeuksellisissa oloissa, säteilyturvallisuuslai- 16962: m 2 • Tarkoitukseen on myönnetty tähän mennessä toksen osatoiminnat ja muut mahdolliset toimin- 16963: kaiken kaikkiaan 43 000 000 markkaa. Raken- nat. 16964: nustyöt ovat nyt keskeytyksissä, mutta niitä jatke- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 16965: taan tänä vuonna ja hanke valmistuu kokonai- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 16966: suudessaan vuonna 1987. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 16967: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16968: Tarkoitus on ollut, että Hakovuoren alueelle 16969: siirretään myös nykyisin Ilmajoella toimiva lää- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 16970: kintävarikko. Edelleen tarkoituksena on ollut, ryhtyä, jotta Viitasaaren Hakovuoreen ra- 16971: että lääkintävarikko käyttäisi myös kalliosuojati- kennettava suojatila saataisiin yhteiskun- 16972: loja hyväkseen. Nyt näyttää siltä, ettei lääkintä- nan kannalta hyödylliseen käyttöön? 16973: 16974: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985 16975: 16976: Pekka Leppänen 16977: 16978: 16979: 16980: 16981: 428500891C 16982: 2 1985 vp. - KK n:o 322 16983: 16984: 16985: 16986: 16987: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 16988: 16989: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa terveysministeriön sekä puolustusministeriön yh- 16990: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teiseen käyttöön tarkoitetut suojatilat. 16991: olette 24 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- 16992: Viime keväänä kansanedustaja Helena Pesolan 16993: jeenne n:o 1493 ohella toimittanut valtioneuvos- 16994: kirjalliseen, samaa asiaa koskevaan kysymykseen 16995: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- 16996: antamassani vastauksessa totesin, että suojatilojen 16997: edustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kirjalli- 16998: normaaliajan käyttäjäksi tulee puolustusministe- 16999: sesta kysymyksestä n:o 322: 17000: riö. Sen hallintaan tuleviin tiloihin sijoitetaan 17001: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo varastoitavaa materiaalia, mm. lääkintävarikolta. 17002: ryhtyä, jotta Viitasaaren Hakovuoreen ra- Itse varikkoa ei Ilmajoelta siirretä. 17003: kennettava suojatila saataisiin yhteiskun- Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä 17004: nan kannalta hyödylliseen käyttöön? parhaillaan suunnittelutyö yhdessä suojan tule- 17005: vien käyttäjien kanssa poikkeusolojen varautu- 17006: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- misselvityksen ja -suunnitelman osalta, jolloin 17007: ti seuraavaa: tarkoituksena on ennen kaikkea saada rakennet- 17008: tavat tilat yhteiskunnan kannalta asianmukaiseen 17009: Viitasaaren kuntaan on rakenteilla sosiaali- ja käyttöön. 17010: 17011: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1985 17012: 17013: Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki 17014: 1985 vp. - KK n:o 322 3 17015: 17016: 17017: 17018: 17019: Tili Riksdagens Herr Talman 17020: 17021: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mensamt av social- och hälsovårdsministeriet 17022: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr samt försvarsministeriet. 17023: 1493 av den 24 september 1985 tili vederbörande 1 mitt svar senaste vår på riksdagsman Helena 17024: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande Pesolas spörsmål angående samma sak nämnde 17025: av riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade jag att försvarsministeriet kommer att använda 17026: spörsmål nr 322: skyddsutrymmet under normala förhållanden. 1 17027: de utrymmen som ministeriet kommer att 17028: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta förfoga över placeras materia! som skall upplag- 17029: för att det skyddsutrymme som byggs i ras, bl.a. från Sanitetsdepån. Själva depån flyttas 17030: Hakovuori i Viitasaari kommun skall inte från Ilmajoki. 17031: kunna användas på ett från samhällets Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds 17032: synpunkt sett nyttigt sätt? och planeras som bäst beredskapen för undan- 17033: tagsförhållanden i samarbete med dem som kom- 17034: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt mer att använda skyddsutrymmet, varvid man 17035: anföra följande: framför allt strävar tili att utrymmena skall 17036: 1 Viitasaari kommun byggs som bäst ett kunna användas på ett för samhället ändamålsen- 17037: skyddsutrymme, som är avsett att användas ge- ligt sätt. 17038: 17039: Helsingfors den 24 oktober 1985 17040: 17041: Försvarsminister Veikko Pihlajamäki 17042: 1 17043: 1 17044: 1 17045: 1 17046: 1 17047: 1 17048: 1 17049: 1 17050: 1 17051: 1 17052: 1 17053: 1 17054: 1 17055: 1 17056: 1 17057: 1 17058: 1 17059: 1 17060: 1 17061: 1 17062: 1 17063: 1 17064: 1 17065: 1985 vp. 17066: 17067: Kirjallinen kysymys n:o 323 17068: 17069: 17070: 17071: 17072: Pohjanoksa ym.: Väliaikaisen ammatillisen peruskoulutuksen kalus- 17073: ton omistussuhteista 17074: 17075: 17076: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 17077: 17078: Väliaikaisesta ammatillisesta peruskoulutukses- velvollisuutta ei kuitenkaan syntyne esimerkiksi 17079: ta on säädetty eräiden ammatillisten oppilaitos- sen takia, että väliaikainen koulutus vakinaiste- 17080: ten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korko- taan. 17081: tukilainoista annettuun lakiin (1075 175) väliai- Edellä todetusta huolimatta ammattikasvatus- 17082: kaisesti lisätyssä 49 a §:ssä (409/79). Säännöksen hallitus on muun muassa 15.4.1985 päivätyllä 17083: mukaan oppilaitoksen ylläpitäjä saa yksinomaan kirjeellä n:o 11610185 1 antanut ohjeita, joiden 17084: väliaikaisesta koulutuksesta aiheutuviin kustan- mukaan oppilaitoksen ylläpitäjä ei omistaisikaan 17085: nuksiin varat valtionosuutena. väliaikaista koulutusta varten hankkimaansa ka- 17086: Väliaikaista koulutusta varten hankittujen ko- lustoa. Muutoin ohjeita esimerkiksi jo kertaalleen 17087: neiden ja laitteiden omistussuhteista ei ole an- ostetun kaluston lunastamisesta ei voitane tulki- 17088: nettu vakinaisesta koulutuksesta poikkeavia sään- ta. 17089: nöksiä. Eräistä ammatillisen koulutuksen väliai- Edellä todetun perusteella ja valtiopäiväjärjes- 17090: kaisista järjestelyistä annetun valtioneuvoston tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme 17091: päätöksen (434/79) 9 §:n nojalla omistussuhtei- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 17092: siin sovelletaan täten, mitä asianomaisesta oppi- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 17093: laitoksesta on säädetty tai määrätty. 17094: Omaisuuksien omistussuhteiden "ei voitane Onko Hallitus tietoinen ammattikasva- 17095: katsoa riippuvan siitä, onko hankinta pohjautu- tushallituksen pyrkimyksistä muuttaa yk- 17096: nut alunperin vakinaisen vai väliaikaisen koulu- sipuolisesti ammatillisten oppilaitosten 17097: tuksen tarpeisiin. Ammattikasvatushallitukselle kaluston omistussuhteita ja 17098: ei ole myöskään erikseen annettu valtuutusta pitääkö Hallitus koulutuksen vakinais- 17099: muuttaa omistussuhteita. tamista toiminnan lopettamisena ja 17100: Väliaikaisen koulutuksen päättymiseen liittyen mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 17101: oppilaitoksen ylläpitäjällä saattaa olla valtion- ryhtyä, jotta oppilaitosten ylläpitäjien 17102: osuuslain (1075/75) 41 §:n nojalla velvollisuus mahdolliset taloudelliset menetykset kor- 17103: palauttaa saamaansa valtionosuutta. Palauttamis- vataan? 17104: 17105: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985 17106: 17107: Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo Sirpa Pietikäinen 17108: Liisa Hilpelä Eeva Turunen Kaarina Dromberg 17109: Pirjo Rusanen Martti Tiuri Lea Kärhä 17110: Eva-Riitta Siitonen Sakari Valli 17111: 17112: 17113: 17114: 17115: 428500930M 17116: 2 1985 vp. - KK n:o 323 17117: 17118: 17119: 17120: 17121: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 17122: 17123: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyksin saa varat yksinomaan tästä koulutuksesta 17124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, aiheutuviin menoihin. Kustannusten suorittami- 17125: olette 25 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- sen edellytyksenä on lisäksi valtionosuuslain 17126: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- (1075/75) 9 §:ssä mainittujen tarpeellisuutta, 17127: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja hankinnan kotimaisuutta jne. tarkoittavien ehto- 17128: Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjalli- jen huomioon ottaminen. 17129: sesta kysymyksestä n:o 323: Vakinaisessa ammatillisessa peruskoulu tukses- 17130: Onko Hallitus tietoinen ammattikasva- sa, jossa valtionosuus on vähemmän kuin 100 % 17131: tushallituksen pyrkimyksistä muuttaa yk- suoritetuista hankinnoista, oppilaitoksen omista- 17132: sipuolisesti ammatillisten oppilaitosten ja tulee käytännössä hankintaobjektin omistajaksi 17133: kaluston omistussuhteita ja ja haltijaksi kun hankintavuoden tiliselvitys on 17134: pitääkö Hallitus koulutuksen vakinais- vahvistettu. 17135: tamista toiminnan lopettamisena ja Väliaikaisessa ammatillisessa peruskoulutukses- 17136: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sa, jossa valtionosuus on 100 %, oppilaitos hank- 17137: ryhtyä, jotta oppilaitosten ylläpitäjien kii saamansa luvan mukaisesti valtion varoilla 17138: mahdolliset taloudelliset menetykset kor- käyttöönsä omaisuutta, johon se saa hallintaoi- 17139: vataan? keuden väliaikaisten opintolinjojen toiminnan 17140: ajaksi. Esimerkiksi moottoriajoneuvojen rekisteri- 17141: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen otteisiin merkitään omistajaksi Suomen valtio ja 17142: seuraavaa: haltijaksi ao. oppilaitos. Väliaikaisen koulutuk- 17143: sen varoin hankitut koneet, laitteet ja opetusväli- 17144: Väliaikaista ammatillista peruskoulutusta on neet on merkittävä erikseen ja niistä on pidettävä 17145: vuodesta 1976 lukien järjestetty valtion, kuntien, erillistä kirjanpitoa. 17146: kuntainliittojen ja yksityisten yhteisöjen omista- 17147: missa ammattikasvatushallituksen valvonnan alai- Väliaikaisen koulutuksen opintolinjan päätty- 17148: sissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuosien essä valtio omistajana siirtää kalustonsa muun 17149: 1976-1985 välisenä aikana näihin oppilaitoksiin uutena aloittavan tai puutteellisesti varustettuna 17150: on perustettu yhteensä 94 300 aloituspaikkaa. jatkavan väliaikaisen opintolinjan käyttöön. Esi- 17151: Kuluvana vuonna tulo- ja menoarvion perustelu- merkiksi opintolinjan lakattua tarpeettomaksi 17152: jen mukaan väliaikaisessa koulutuksessa on aloi- käyneitä oppilasasuntolaparakkeja on vuosittain 17153: tuspaikkoja 8 500 ja oppilaita kaikkiaan noin siirretty useita toisille paikkakunnille uuden väli- 17154: 12 500. aikaisen koulutuksen aloittamisen mahdollista- 17155: Väliaikaisella ammatillisella koulutuksella on miseksi. Kaluston uudelleensijoittamisvaikeuksia 17156: voitu nopeasti ja tehokkaasti lisätä nuorisolle ei väliaikaisen koulutuksen laajetessa yleensä ole 17157: tarjottavia ammatillisia koulutuspaikkoja. Koulu- ollut. 17158: tuspisteitä on voitu perustaa myös sellaisille paik- Mikäli oppilaitoksen omistaja kaluston siirtoon 17159: kakunnille, joissa vastaavaa koulutusta ei aikai- liittyvien ongelmien johdosta on ilmaissut halun- 17160: semmin ole ollut. Huomattava osa perustetuista sa lunastaa valtion kalustoa on pyyntöön yleensä 17161: koulutuspisteistä on myöhemmin vakinaistettu ja suostuttu. Minkäänlaista lunastusvelvoitetta ei 17162: niitä tullaan edelleen vakinaistamaan. oppilaitoksella ole, toisaalta ei myöskään lunas- 17163: Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen rahoi- tusoikeutta. Joustavan poistomenettelyn takia lu- 17164: tus perustuu valtion oppilaitosten osalta asetuk- nastus on oppilaitokselle edullinen tapa täyden- 17165: seen (325 166; 412 /79), metsäoppilaitosten osalta tää vakinaisen koulutuksen määrärahalla hankit- 17166: lakiin (280/76; 410/79), invalidien ammatillis- tavaa kalustoa. Lunastushintana oppilaitos suorit- 17167: ten oppilaitosten osalta lakiin (411/79) sekä taa halutessaan pelkästään väliaikaisen koulutuk- 17168: kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten osalta sen kalustohankintoihin oppilaitoksen käyttöön 17169: lakiin (1075/75), jonka 49 a §:n (279/76; 409/ osoitetun valtion määrärahan ja vakinaiseen kou- 17170: 79) mukaan oppilaitoksen omistaja tietyin edelly- lutukseen muutoin myönnettävän valtionosuu- 17171: 1985 vp. - KK n:o 323 3 17172: 17173: den välisen erotuksen vähennettynä vielä vuotui- erilliset säädökset ja alemmanasteiset määräykset, 17174: silla poistoilla ja mahdollisilla kertapoistoilla. ammattikasvatushallitus pitää väliaikaista koulu- 17175: Kirjallisessa kysymyksessä annetaan ymmärtää, tusta omana toimintana lain ( 10 751 75) 41 §: n 17176: että oppilaitokset velvoitettaisiin ''jo kertaalleen tarkoittamassa mielessä. Koulutuksen vakinaista- 17177: ostetun" kaluston lunastamiseen. Tämän johdos- minen merkitsee siten väliaikaisen koulutuksen 17178: ta voi todeta, että oppilaitos on ostanut käyt- toiminnan lopettamista. 17179: töönsä valtion lukuun omaisuutta, jonka hankin- 17180: Kirjallisessa kysymyksessä tiedusteliaan myös 17181: takustannukset valtio on yksin maksanut. Valtio 17182: omistajana siirtää kalustonsa oppilaitokselta kun toimenpiteitä oppilaitosten ylläpitäjien mahdol- 17183: listen taloudellisten menetysten korvaamiseksi. 17184: väliaikainen koulutus on päättynyt. Oppilaitok- 17185: Taloudellisia menetyksiä ei synny. Vakinaisen 17186: sen aloitteesta voidaan kuitenkin myös käyttää 17187: toissijaisena mahdollisuutena lunastusmenette- koulutuksen omarahoitusosuuden maksamisen 17188: asemesta väliaikaista ammatillista peruskoulutus- 17189: lyä. ta järjestävä oppilaitos saa merkittävää taloudel- 17190: Ammattikasvatushallituksella ei ole pyrkimyk- 17191: lista etua sillä, että käyttömenoihin luettavat 17192: siä eikä toimivaltaa muuttaa yksipuolisesti valtion 17193: opetusvälineet, tarvikkeet, raaka-aineet, työkalut 17194: kaluston omistussuhteita. Oppilaitoksen hallin- 17195: jne. eivät kuulu AKH:n yleiskirjeessä 11610/85 I 17196: taan luovutetun kaluston omistuksen siirtäminen 17197: tarkoitetun siirto-, lunastus- ja poistomenettelyn 17198: oppilaitoksen omistajalle voi sen sijaan tapahtua 17199: piiriin. Huomattavaa taloudellista etua saavat 17200: valtion hankinnoista annettujen säädösten ja val- 17201: myös ne oppilaitokset, jotka voivat käyttää mo- 17202: tiovarainministeriön antamien ohjeiden ja mää- 17203: mentin 29.86.21.2 määrärahaa majoitus- ja ope- 17204: räysten mukaisesti. 17205: tustilojen rakentamiseksi ilman omaa rahoitus- 17206: Valtionosuuslain (1075/75) 1 §:n 2 momentin osuutta sijoitusmenoihin. Kaluston investointi- 17207: mukaan tässä laissa tarkoitettuihin valtionosuuk- menoja ei omistajalla taas voi lainkaan olla, kun 17208: siin ja -avustuksiin ei sovelleta kuntien ja kun- yllä todetun mukaisesti kalusto hankitaan valtion 17209: tainliittojen vattionosuuksista ja -avustuksista an- laskuun väliaikaisten opintolinjojen toiminnan 17210: nettua lakia (35/73). Valtionosuuslain (1075/75) aikana käytettäväksi. Halutessaan oppilaitos voi 17211: 41 §:n 1 ja 3 momentin nojalla laitoksen tai osan lisäksi edellä selostetulla tavalla saada taloudellis- 17212: siitä saama valtionosuus, joka kokonaan tai osit- ta etua kaluston edullisen lunastusmenettelyn 17213: tain siirtyy käytettäväksi saman omistajan ylläpi- ansiosta. 17214: tämään toiseen toimintaan, on palautettava valti- 17215: olle, jollei valtioneuvosto toisin päätä. Ammattikasvatushallitus on antanut kirjeel- 17216: Valtioneuvoston päätöksellä (434/79) eräistä lään n:o 11610/85, 14.5.1985 ohjeet kunnallisil- 17217: ammatillisen peruskoulutuksen väliaikaisista jär- le ja yksityisille oppilaitoksille väliaikaisen amma- 17218: jestelyistä kuten ei myöskään valtionosuuslain tillisen koulutuksen määrärahoin hankitusta ka- 17219: (1075/75) 49 a §:ssä ole mainintaa valtion- lustosta. Ohjeiden tarkoituksena on ollut selkeyt- 17220: osuuslain 41 §:n soveltamatta jättämisestä. tää väliaikaisen peruskoulutuksen hankintoihin 17221: Kun väliaikaisesta ammatillisesta koulutuksesta liittyviä menettelytapoja, eikä suinkaan muuttaa 17222: on annettu vakinaisesta koulutuksesta poikkeavat omistussuhteita. 17223: 17224: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1985 17225: 17226: Opetusministeri Kaarina Suonio 17227: 4 1985 vp. - KK n:o 323 17228: 17229: 17230: 17231: 17232: Tili Riksdagens Herr Talman 17233: 17234: 1 det syf~e 37 § 1 mom. riksdagsordningen När det gäller forstläroanstalter tillämpas lagen 17235: anger har Nt, Herr Talman, med Eder skrivelse (280/76 ändro 410/79), beträffande finansie- 17236: av den 25 september 1985 till vederbörande ringen av yrkesläroanstalter för invalider tilläm- 17237: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande pas lagen (411/79) samt i fråga om kommunala 17238: av riksdagsman Aino Pohjanoksa m.flo under- och privata läroanstalter tillämpas lagen (1075/ 17239: tecknade spörsmål nr 323: 75)0 17240: Är Regeringen medveten om att yrkes- Enligt 49 a § lagen om statsandelar och 17241: utbildningsstyrelsen strävar till att ensi- -understöd samt räntestödslån åt vissa läroanstal- 17242: digt ändra ägandeförhållanden när det ter {1075/75, ändr. 279/76; 409/79) erhåller 17243: gäller inventarier vid yrkesinriktade läro- ägaren tili läroanstalten under vissa förutsätt- 17244: anstalter, och ningar medel enbart för de av denna utbildning 17245: anser Regeringen att ordinarie utbild- föranledda utgifternao Förutsättning för erläg- 17246: ning innebär att verksamheten upphör gande av statsandel för kostnaderna är dessutom 17247: samt att de villkor som avses i 9 § statsandelslagen och 17248: som går ut på att kostnaderna är av nöden, 17249: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 17250: anskaffning av inhemsk produktion etc. iakttas! 17251: för att läroanstalternas upprätthållare 17252: skall ersättas för eventuella ekonomiska lnom den ordinarie yrkesinriktade utbild- 17253: förluster? ningen där statsandelen är mindre än 100 % av 17254: anskaffningarna, blir ägaren till läroanstalten 17255: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt även ägare till och innehavare av anskaffningsob- 17256: framföra följande: jektet sedan kontoutredningen för hela anskaff- 17257: ningsåret fastställtso 17258: Sedan år 1976 har temporär yrkesinriktad ut- 17259: lnom den temporära yrkesinriktade utbildning 17260: bildning anordnats vid sådana yrkesinriktade lä- 17261: där statsandelen utgör 100 %, anskaffar läroan- 17262: roanstalter som ägs av staten, kommun, kommu- 17263: stalten egendom till sitt förfogande med statens 17264: nalförbund och privata samfund och som lyder 17265: me del sedan den fått tillstånd härför Läroanstal- 17266: under yrkesutbildningsstyrelseno Under åren 17267: 0 17268: 17269: 17270: 17271: 17272: ten beviljas besittningsrätt till denna egendom 17273: 1976-1_985 har soammanlagt 94 300 nybörjar- 17274: för en så lång tid som undervisning ges på 17275: plat~er otnrättats vtd dessa läroanstalter Enligt 17276: temporära studielinjero Toexo i motorfordonens 17277: 0 17278: 17279: 17280: 17281: 17282: ~ottvenng~rna 1 statsförslaget är antalet nybör- 17283: 0 17284: 17285: 17286: 17287: 17288: registerutdrag anges finska staten som ägare och 17289: jarplatser mom den temporära utbildningen 17290: 8 500 platser under innevarande åro Antalet 17291: respektive läroanstalt anges som innehavareo De 17292: apparater, anläggningar och läromedel, som an- 17293: elever är sammanlagt ca 12 500 elever. 17294: skaffas med de medel som är avsedda för den 17295: Genom temporär yrkesinriktad utbildning har temporära utbildningen, bör upptas och bokföras 17296: det varit möjligt att snabbt och effektivt öka 17297: separat. 17298: aJ?-talet utbildningsplatser inom yrkesutbild- 17299: mngen för unga personero Det har varit möjligt Då undervisningen på studielinjer inom den 17300: att grunda utbildningsställen även på sådana temporära utbildningen upphör överför staten 17301: orter där man inte tidigare gett motsvarande som ägare sina inventarier till att användas på en 17302: utbildning. En betydande del av dessa nya ut- ny, temporär studielinje eller på en linje som vill 17303: bildningsställen har senare ombildats till ordina- fortsätta sin verksamhet och som har bristfällig 17304: rie och de kommer även i fortsättningen att apparatur till sitt förfogandeo 17305: ombildas till ordinarie ställeno Då toexo verksamheten på en studielinje upp- 17306: 0 17307: 1 fråga om statliga läroanstalter bygger finan- 17308: 0 17309: hört har man årligen överfört toexo flera elev- 17310: stenngen av den temporära yrkesinriktade utbild- hemsbaracker som inte mera behövs, till nya 17311: ningen på förordningen (325/76; ändro 412/ orter för att en ny temporär utbildning skall 17312: 79)0 kunna inledas. 17313: 1985 vp. - KK n:o 323 5 17314: 17315: På basis av den utvidgade temporära utbild- samma ägare skali återbetalas tili staten, såvida 17316: ningen har det vanligen inte varit svårt att statsrådet inte fattar ett annorlunda beslut. 17317: omplacera inventarierna. Om ägaren tili läroan- Varken statsrådets beslut om vissa temporära 17318: stalten har uttryckt vilja för att inlösa tili staten arrangemang för den fackliga grundutbildningen 17319: hörande inventarier på basis av problem i anslut- elier 49 a § statsandelslagen (1075/75) innehåller 17320: ning tili överföringen av inventarier har man i ett omnämnande att 41 § statsandelslagen inte 17321: allmänhet bifallit begäran. Läroanstalten har tillämpats. 17322: ingen skyldighet att inlösa inventarier. Å andra Då å ena sidan stadganden och å andra sidan 17323: sidan har den inre heller rätt att inlösa inventa- bestämmelser av lägre ordning om temporär 17324: rier. På basis av ett smidigt avskrivningsförfaran- yrkesutbildning avviker från bestämmelserna om 17325: de är det vanligen fördelaktigt för läroanstalten ordinarie utbildning, anser yrkesutbildningssty- 17326: att inlösa ifrågavarande inventarier och på detta relsen att temporär utbildning utgör egen verk- 17327: sätt komplettera antalet inventarier som anskaffas samhetsform i det syfte som avses i 41 § statsan- 17328: med det anslag som är avsett för anskaffning av delslagen (1075/75). Om utbildningen ombildas 17329: inventarier för den ordinarie utbildningen. Om tili ordinarie upphör således den temporära ut- 17330: läroanstalten vill inlösa inventarierna, erlägger bildningen. 17331: den i inlösningspris endast skillnaden mellan det I det skriftliga spörsmålet frågar riksdagsman 17332: statliga anslag som är avsett för läroanstalten för Aino Pohjanoksa även vilka åtgärder man kom- 17333: anskaffning av inventarier för den temporära mer att vidta för att läroanstalternas upprätthål- 17334: utbildningen och den statsandel som annars lare ersätts för eventuelia ekonomiska förluster. 17335: beviljas för den ordinarie utbildningen. Från Inga ekonomiska förluster kommer att uppstå. I 17336: denna skillnad avdras ännu årliga avskrivningar stäliet för utbetalningen av självfinansieringsan- 17337: och eventuella engångsavskrivningar. delen i fråga om ordinarie utbildning, får den 17338: I det skriftliga spörsmålet låter riksdagsman läroanstalt som anordnar temporär yrkesinriktad 17339: Aino Pohjanoksa förstå att läroanstalterna utbildning betydande ekonomiska fördelar där- 17340: förpliktas att inlösa inventarier vilka redan en igenom att de läromedel, materia!, redskap etc. 17341: gång köpts. På basis därav kan man konstatera som beräknas ingå i driftskostnaderna inte om- 17342: att läroanstalten för statens räkning köpt egen- fattas av det förfaringssätt i fråga om överföring, 17343: dom tili sitt förfogande för viiken staten har inlösen och avskrivning, som avses i yrkesutbild- 17344: betalat anläggningskostnaderna. Staten överför ningsstyrelsens cirkulär 11160 18 5. Ä ven de läro- 17345: som ägare sina inventarier från läroanstalten anstalter som kan använda anslaget under mo- 17346: sedan den temporära utbildningen upphört. På mentet 29.86.21.2 för byggande av inkvarte- 17347: läroanstaltens initiativ kan man dock som ett rings- och undervisningsutrymmen utan någon 17348: annat alternativ använda inlösningsförfarandet. egen finansiering av utgifterna för inventarier 17349: kan dra betydande ekonomiska fördelar härav. 17350: Yrkesutbildningsstyrelsen strävar inte tili och 17351: Däremot kan ägaren inte alis ha investeringsut- 17352: har inre heller befogenhet att ensidigt ändra 17353: gifter för inventarier, då invenrarierna i enlighet 17354: ägandeförhållanden när det gälier statens inven- 17355: med vad som ovan anförts anskaffas för statens 17356: tarier. Överföringen tili läroanstaltens ägare av 17357: räkning för att användas så länge som undervis- 17358: äganderätten tili de inventarier som överlåtits tili 17359: ning ges på temporära studielinjer. Om läroan- 17360: läroanstalten kan däremot ske i enlighet med 17361: stalten så vili, kan den dessutom på sätt som 17362: stadgandena om statliga anskaffningar elier de 17363: ovan anförts få ekonomisk fördel tack vare det 17364: anvisningar och direktiv som finansministeriet 17365: förmånliga inlösningsförfarandet. 17366: urfärdat. 17367: Yrkesutbildningsstyrelsen har genom sitt brev 17368: Lagen om statsandelar och -understöd åt kom- av 14.5.1985 nr 11610/ 85 givit kommunerna 17369: muner och kommunalförbund (35/73) tillämpas och de privata läroanstalterna anvisningar angå- 17370: dock inte enligt 1 § 2 mom. statsandelslagen på ende de inventarier som anskaffats med de anslag 17371: de statsandelar och -understöd som avses i denna som är avsedda för inventarier för den temporära 17372: lag. yrkesinriktade utbildningen. Avsikten med anvis- 17373: Starsandel som läroanstalt elier en del därav ningarna är att göra förfaringssätten i anslutning 17374: med stöd av 41 § 3 mom. statsandelslagen tili anskaffningar för den temporära grundutbild- 17375: (1075/75) fått, och som helt elier delvis överförts ningen klarare och ingaluoda att ändra ägande- 17376: tili någon annan verksamhet som upprätthålis av förhållanden. 17377: Helsingfors den 31 oktober 1985 17378: 17379: Undervisningsminister Kaarina Suonio 17380: 1 17381: 1 17382: 1 17383: 1 17384: 1 17385: 1 17386: 1 17387: 1 17388: 1 17389: 1 17390: 1 17391: 1 17392: 1 17393: 1 17394: 1 17395: 1 17396: 1 17397: 1 17398: 1 17399: 1 17400: 1 17401: 1 17402: 1 17403: 1 17404: 1 17405: 1 17406: 1 17407: 1 17408: 1 17409: 1985 vp. 17410: 17411: Kirjallinen kysymys n:o 324 17412: 17413: 17414: 17415: 17416: Varpasuo ym.: Muutoksenhakumahdollisuudesta ammattikasvatus- 17417: hallinnossa 17418: 17419: 17420: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 17421: 17422: Eduskunnan oikeusasiamies on vuoden 1984 pitäjää sitova määräys. Sillä perusteella, että 17423: toiminnastaan laatimassa kertomuksessa sivuilla lääninhallituksen päätös ei ole lopullinen, lää- 17424: 164 ja 165 kiinnittänyt huomiota ammattikasva- ninhallituksen päätökseen ei tule ammattikasva- 17425: tushallituksen toiminnassa ilmenneisiin epäkoh- tushallituksen ohjeen mukaan liittää valitusosoi- 17426: tiin. Tällaisia oli ilmennyt muun muassa hallin- tusta eikä siitä voi tehdä valitusta. 17427: topäätöksiin liittyvien muutoksenhakua koske- Korkein hallinto-oikeus on muun muassa pää- 17428: vien valitusosoitusten ja kieltojen merkitsemises- töksellään n:o 5189/65/84 kumonnut lääninhal- 17429: sä. lituksen ja edelleen kouluhallituksen päätöksen, 17430: Ammattikasvatushallitus on antanut muun jotka oli tehty edellä mainitun kehittämisohjel- 17431: muassa 3. 5.1985 päivätyllä kirjeellä ohjeita lää- ma-asetuksen 4 §:n nojalla. 17432: ninhallituksille kolmannen kehittämisohjelman Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 17433: 1986-88 oppilaitoskohtaisten tavoitteiden hy- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 17434: väksymistä varten. Näiden ohjeiden yhtenä liit- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 17435: teenä on muistio oppilaitoskohtaisia aloituspaik- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 17436: katavoitteita koskevan lääninhallituksen päätök- Onko Hallitus tietoinen, että koulu- 17437: sen valituskelpoisuudesta. Muistio on päivätty hallitus ja ammattikasvatushallitus sovel- 17438: 2.5.1985 ja siinä on kirjainyhdistelmät MP/MV/ tavat samaa säännöstä päätösten valitus- 17439: AH. kelpoisuuden kannalta eri tavoin, 17440: Mainitun muistion mukaan lääninhallituksen voiko hallintopäätös olla Hallituksen 17441: kehittämisohjelmasta annetun asetuksen (543/ mielestä sitova, mutta ei lopullinen, ja 17442: 80, muutos 931182) 4 §:n 2 momentin nojalla mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 17443: tekemä oppilaitoskohtainen päätös ei ole lopulli- ryhtyä, jotta oikeusturvaa lisättäisiin am- 17444: nen, mutta kuitenkin samalla oppilaitoksen yllä- mattikasvatushallinnossa? 17445: 17446: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985 17447: 17448: Päivi Varpasuo Eeva Turunen Liisa Hilpelä 17449: Aino Pohjanoksa Sakari Valli Tapio Holvitie 17450: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen 17451: 17452: 17453: 17454: 17455: 428500931N 17456: 2 1985 vp. - KK n:o 324 17457: 17458: 17459: 17460: 17461: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 17462: 17463: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mien yleisten perusteiden mukaisesti myöntänyt 17464: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, luvan lukion alimman luokan rinnakkaisluokan 17465: olette 25 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- ylläpitämiseen. Lukion osalta sama viranomainen 17466: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- siten sekä hyväksyy oppilaitoskohtaiset tavoitteet 17467: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja että myöntää luvan alimman luokan rinnakkais- 17468: Päivi Varpasuon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta luokan ylläpitämiseen. Uusissa säännöksissä ei ole 17469: kysymyksestä n:o 324: asetettu lääninhallituksen lupaa edellytykseksi ai- 17470: noastaan lukion rinnakkaisluokkaan kohdistuvan 17471: Onko Hallitus tietoinen, että koulu- valtionavun maksamiselle. Elokuun 1 päivänä 17472: hallitus ja ammattikasvatushallitus sovel- 1985 voimaan tulleella asetuksen muutoksella 17473: tavat samaa säännöstä päätösten valitus- (723/84) lisättiin kunnan peruskoulun, lukion ja 17474: kelpoisuuden kannalta eri tavoin, yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista 17475: voiko hallintopäätös olla Hallituksen sekä lainoista annettuun asetukseen (1118/78) 17476: mielestä sitova, mutta ei lopullinen, ja uusi 5 c §, jonka 3 momentissa lukion alimman 17477: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vuosiluokan valtionosuuden ja -avustuksen saa- 17478: ryhtyä, jotta oikeusturvaa lisättäisiin am- misen nimenomaiseksi ehdoksi on asetettu, että 17479: mattikasvatushallinnossa? lääninhallitus on keskiasteen koulutuksen kehit- 17480: tämisohjelmasta annetun asetuksen 4 §:n mukai- 17481: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sesti hyväksynyt perusopetusryhmän muodosta- 17482: ti seuraavaa: misen. Lukion osalta lääninhallituksen tekemä 17483: oppilaitoskohtaisia tavoitteita koskeva päätös on 17484: Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmasta katsottava lopulliseksi. 17485: annetun asetuksen (543/80) 4 §:n 2 momentin 17486: mukaan, sellaisena kuin se on muutettuna 14 Sen sijaan ammatillisia oppilaitoksia koskevissa 17487: päivänä joulukuuta 1982 annetussa asetuksessa oppilaitosmuotokohtaisissa säännöksissä, kuten 17488: (931/82), lääninhallitus hyväksyy kehittämisoh- esimerkiksi ammattioppilaitoksista annetun ase- 17489: jelman nojalla alueellaan järjestettävän lukiokou- tuksen (3 159) 29 §:ssä ja kauppaoppilaitoksista 17490: lutuksen ja ammattikasvatushallituksen antamien annetun asetuksen (339/71) 42 §:ssä, on erikseen 17491: tarkempien ohjeiden mukaisesti ammatillisen säännökset oppilaitosten toiminnan laajentami- 17492: koulutuksen oppilaitoskohtaiset tavoitteet, keski- sesta. Toimivalta näissä kysymyksissä on yleensä 17493: asteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain ammattikasvatushallituksella tai valtioneuvos- 17494: toimeenpanon edellyttämät oppilaitoskohtaiset tolla. Tämä päätöksenteko edellyttää aina oppi- 17495: järjestelyt sekä oppilaitosten yhteistoimintaa kos- laitoksen omistajayhteisön hakemusta. Päätösten 17496: kevat oppilaitoskohtaiset määräykset. olemassaolo on eräiden ammatillisten oppilaitos- 17497: Heinäkuun 1985 loppuun voimassa olleen ten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korko- 17498: kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista annetun tukilainoista annetun lain (1075/75) 3 §:ssä ase- 17499: asetuksen (444/70) 44 §:n 3 momentin mukaan, tettu valtionosuuden ja -avustuksen myöntämi- 17500: sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä sen edellytykseksi. Tämän vuoksi on katsottu, 17501: huhtikuuta 1977 annetussa asetuksessa (326/77), ettei ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtai- 17502: edellytyksenä lukion rinnakkaisluokkaan kohdis- sia tavoitteita koskeva lääninhallituksen päätös 17503: tuvan valtionavun maksamiselle on, että piirihal- voi olla muutoksenhausta hallintoasioissa anne- 17504: lintoviranomainen on opetusministeriön päättä- tun lain (154/50) 3 §:n 1 momentin tarkoittama 17505: 1985 vp. - KK n:o 324 3 17506: 17507: toimenpide, jolla asia on lopullisesti ratkaistu. tuu. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön 17508: Ko. päätös on katsottu hallintoviranomaisen an- kokonaisuudistusta valmistelemaan asetettiin 21 17509: tamaksi sitovaksi määräykseksi. päivänä kesäkuuta 1984 ammatillisen koulutuk- 17510: Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta sen säädöstoimikunta, jonka työn osana käsitel- 17511: koskevat säädökset poikkeavat siis toisistaan ja lään myös päätöksentekomenettelyä, ammatilli- 17512: siten myös koulutuksen laajentamista koskeva sen koulutuksen aloituspaikkojen määrää ja ja- 17513: päätöksentekojärjestys on erilainen, mistä kysy- kautumista. 17514: myksessä tarkoitettu menettelyn erilaisuus joh- 17515: 17516: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 198 5 17517: 17518: Opetusministeri Kaan'na Suonio 17519: 4 1985 vp. - KK n:o 324 17520: 17521: 17522: 17523: 17524: Tili Riksdagens Herr Talman 17525: 17526: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen känna målen för varje gymnasium och att bevilja 17527: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tilistånd för upprätthåliande av paralleliklass i 17528: av den 25 september 1985 till vederbörande lägsta klassen i gymnasiet. I de nya stadgandena 17529: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande har man inte utgått från att utbetalning av 17530: av riksdagsman Päivi Varpasuo m.fl. underteck- statsunderstöd för enbart paralieliklass i gymna- 17531: nade spörsmål nr 324: siet förutsätter länsstyrelsens tilistånd. Genom 17532: den ändring av förordningen 723/84, som trädde 17533: Är Regeringen medveten om att skol- i kraft den 1 augusti 1985, fogades en ny 5 c § 17534: styrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen tili förordningen om statsandelar och -understöd 17535: tillämpar samma stadgande på olika sätt samt lån åt kommunala grundskolor, gymnasier 17536: ifråga om möjligheten att anföra besvär och alimänna bibliotek ( 1118/7 8). Enligt 5 c § 3 17537: över beslut, mom. nämnda förordning stadgas det uttryckli- 17538: anser Regeringen att ett förvaltnings- gen, att för att statsandel för basgrupp i gymna- 17539: beslut kan vara bindande men inte slut- siets lägsta årskurs skali beviljas förutsätts ytterli- 17540: giltigt, och gare att länsstyrelsen i enlighet med 4 § förord- 17541: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ningen om program för utvecklandet av utbild- 17542: för att rättsskyddet skall kunna ökas inom ningen på melianstadiet har godkänt bildandet 17543: förvaltningen av yrkesutbildningen? av basgruppen. 17544: För gymnasiets vidkommande bör man anse 17545: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt att det beslut som länsstyrelsen fattat om målen 17546: framföra följande: för varje läroanstalt är slutgiltigt. 17547: Enligt 4 § 2 mom. förordningen om program De stadganden som gälier olika typer av yrkes- 17548: för utvecklandet av utbildningen på mellansta- läroanstalter som t.ex. 29 § förordningen om 17549: diet, sådant det lyder ändrat genom förordning yrkesundervisningsanstalter (3 159) och 42 § 17550: av den 14 december 1982 (931182), godkänner förordningen om handelsläroverk (339/71) inne- 17551: länsstyrelsen med stöd av utvecklingsprogrammet hålier däremot särskilda bestämmelser 0m ut- 17552: särskilt för varje läroanstalt målen för den gym- vidgning av verksamheten vid varje läroanstalt. 17553: nasieutbildning och i enlighet med de närmare Handhavandet av dessa ärenden hör i alimänhet 17554: anvisningar som yrkesutbildningsstyrelsen med- till yrkesutbildningsstyrelsens eller statsrådets be- 17555: delar, den yrkesutbildning som ordnas inom dess fogenheter. Detta beslutsfattande förutsätter 17556: område, de arrangemang som verkställigheten av alltid en ansökan från ägarsamfundet. Förutsätt- 17557: lagen om utvecklande av utbildningen på mel- ning för beviljande av statsandel och -understöd 17558: lanstadiet förutsätter för varje läroanstalts del är enligt 3 § lagen om statsandelar och -under- 17559: samt de bestämmelser beträffande varje läroan- stöd samt räntestödslån åt vissa yrkesläroanstalter 17560: stalt som rör samarbetet mellan läroanstalterna. (1075/75) att det finns beslut härom. Därför har 17561: Enligt 44 § 3 mom. förordningen om kommu- man ansett att det länsstyrelsens beslut som 17562: nala och privata läroverk (444/70), som var gäller målen för varje läroanstalt inom yrkesut- 17563: gällande tili slutet av juli 1985 och sådant det bildningen inte kan vara sådan åtgärd som avses i 17564: lyder ändrat genom förordning av den 15 april 3 § 1 mom. lagen om ändringssökande i förvalt- 17565: 1977 (326/ 77), förutsätter utbetalning av stats- ningsärenden (154/ 50) med stöd av vilket saken 17566: understöd för paralleliklass i gymnasiet, att dis- kan anses vara slutgiltigt avgjord. Man har ansett 17567: triktsförvaltningsmyndigheten i enlighet med de att ifrågavarande beslut är en bindande bestäm- 17568: alimänna grunder, varom undervisningsminis- melse som förvaltningsmyndigheterna givit. 17569: teriet fattat beslut, har beviljat tilistånd för De stadganden som gälier utbildning vid gym- 17570: upprätthåliande av paralieliklass tili lägsta klas- nasiet och utbildning vid yrkesläroanstalter avvi- 17571: sen i gymnasiet. I fråga om gymnasiet ankommer ker således från varandra. Därför är även den 17572: det således på samma myndighet att både god- ordning som tillämpas vid fattande av beslut om 17573: 1985 vp. -- RJC n:o 324 5 17574: 17575: urvidgning av utbildningen olika, och därav utbildningen. En del av arbetet går ut på att 17576: föranleds den olikhet i förfarandet som avges i man även behandlar förfarandet vid beslutsfat- 17577: spörsmålet. Den 21 juni 1984 tillsattes kommis- tandet. Vidare behandlar man antalet nybörjar- 17578: sionen för stadganden om yrkesutbildning med platser inom yrkesutbildningen samt deras 17579: uppgift att bereda en total lagstiftning om yrkes- fördelning mellan olika läroanstalter. 17580: 17581: Helsingfors den 31 oktober 1985 17582: 17583: Undervisningsminister Kaarina Suonio 17584: 1 17585: 17586: 1 17587: 17588: 1 17589: 17590: 1 17591: 17592: 1 17593: 17594: 1 17595: 17596: 1 17597: 17598: 1 17599: 17600: 1 17601: 17602: 1 17603: 17604: 1 17605: 17606: 1 17607: 17608: 1 17609: 17610: 1 17611: 17612: 1 17613: 17614: 1 17615: 17616: 1 17617: 17618: 1 17619: 17620: 1 17621: 1985 vp. 17622: 17623: Kirjallinen kysymys n:o 325 17624: 17625: 17626: 17627: 17628: Dromberg ym.: Kuulovammaisten televisiopalveluiden parantami- 17629: sesta 17630: 17631: 17632: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 17633: 17634: Maassamme on noin 300 000 kuulovammaista, Lisäksi ohjelmien toteutuksessa tulisi parantaa 17635: joista noin 5 000 on viittomakieltä käyttäviä kuulutusten ja puheosuuksien kuuluvuutta ja 17636: kuuroja ja noin 3 000 aikuisena kuuroutuneita. taustaäänet saada vähemmän häiritseviksi, mikä 17637: Tähän lukuun sisältyvät myös ns. vanhuuden parantaisi huonokuuloisten mahdollisuuksia seu- 17638: huonokuuloiset, joiden määrä tulee kasvamaan rata ohjelmia. 17639: väestön ikärakenteen muutoksen myötä. Kuulon- Ohjelmatekstityksen kehittäminen ei myös- 17640: huoltoliiton 12 000 jäsenen keski-ikä on jo nyt kään saa tapahtua viitottujen ohjelmien kustan- 17641: 64 vuotta. nuksella, vaan rinnan tekstityksen kanssa on 17642: kehitettävä viitottuja ohjelmia viittomakieltä 17643: Koska kuulovammaiset eivät pysty kuuntele- käyttäville kuuroille, joille suomi 1ruotsi on vieras 17644: maan radiota, on televisio heille tärkeä tiedon- kieli. 17645: saantiväline. Tosin he voivat seurata täysipainoi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 17646: ;esti vain tekstitettyjä ohjelmia. Tällä hetkellä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 17647: heitä varten tekstitetään vain yksi ohjelma viikos- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 17648: >a. Suomenruotsalaisia ohjelmia ei ruotsinkielisil- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 17649: le kuulovammaisille tekstitetä lainkaan. Tilan- 17650: aetta ei voida pitää tyydyttävänä siihen nähden, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 17651: että kuulovammaiset maksavat saman lupamak- ryhtyä riittävien resurssien takaamiseksi 17652: mn kuin muutkin voimatta kuitenkaan hyödyn- tekstitelevisiolle 17653: tää kaikkia television tarjoamia palveluja. - vähintään yhden suomenkielisen 17654: ohjelman tekstittämiseen päivässä, 17655: Se seikka, että lähes ainoat jatkuvasti tekstite- - sähkeuutisten jatkuvaan ja säännöl- 17656: :yt ohjelmat ovat ulkomaisia sarjoja ja asiaohjel- liseen tekstittämiseen molemmilla koti- 17657: nia, on johtanut siihen, että esimerkiksi nuorilla maisilla kielillä, 17658: mulovammaisilla on paremmat tiedot muiden - viittomakielisen viikkokatsauksen 17659: naiden kuin oman maansa kulttuurista ja olois- tekstittämiseen myös ruotsin kielellä, 17660: :a. On siis kohtuullista vaatia, että kuulovam- suomenruotsalaisten ohjelmien 17661: naisia ja huonokuuloisia varten tekstitetään koti- tekstittämiseen ruotsinkielisiä kuulovam- 17662: naiset uutis- ja asiaohjelmat, yhteiskunnalliset maisia varten ja 17663: )hjelmat, urheilu- ja viihdeohjelmat sekä koti- - merkittävien urheiluohjelmien pi- 17664: naiset elokuvat. katekstittämiseen? 17665: 17666: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985 17667: 17668: Kaarina Dromberg Kari Rajamäki Jouni ]. Särkijärvi 17669: Georg C. Ehrnrooth Reijo Lindroos Aapo Saari 17670: Anna-Liisa Jokinen Sirpa Pietikäinen Vappu Säilynoja 17671: Martti Tiuri Mauri Miettinen Timo Roos 17672: Aimo Ajo Tapio Holvitie Pirjo Rusanen 17673: Liisa Hilpelä Ritva Laurila Aila Jokinen 17674: Eeva Turunen Ben Zyskowicz Helge Saarikoski 17675: Ole Wasz-Höckert Kimmo Sasi Hannele Pokka 17676: 17677: 428500924E 17678: 2 1985 vp. - KK n:o 325 17679: 17680: Elisabeth Rehn Pertti Salolainen Olavi Ronkainen 17681: Matti Viljanen Tauno Valo Toivo T. Pohjala 17682: Esko Almgren Iiro Viinanen Päivi Varpasuo 17683: Lea Kärhä Aino Pohjanoksa Sakari Valli 17684: Timo Kietäväinen Kalle Könkkölä Pentti Lahti-Nuuttila 17685: Saara Mikkola Sampsa Aaltio Reino Paasilinna 17686: Inger Hirvelä Anna-Kaarina Louvo Pekka Myllyniemi 17687: Katri-Helena Eskelinen Lea Sutinen Ulla Puolanne 17688: Heikki Järvenpää Helena Pesola Arja Alho 17689: Riitta Jouppila Antti Kalliomäki Reino Jyrkilä 17690: Hannu Kemppainen Tytti Isohookana-Asunmaa Ulla Lehtinen 17691: Pentti Skön Liisa Kulhia Heikki Kokko 17692: Impi Muroma Jukka Vihriälä Seppo Pelttari 17693: Martti Ratu Helvi Koskinen Pentti Kettunen 17694: Aarno von Bell Pirjo Ala-Kapee Peter Muurman 17695: Tarja Halonen Eva-Riitta Siitonen Liisa Arranz 17696: Matti Lahtinen Pirkko Valtonen Lea Mäkipää 17697: Ole Norrback Ilkka Kanerva Mauri Pekkarinen 17698: Liisa Jaakonsaari Vieno Eklund Jouko Skinnari 17699: Paula Eenilä Martti Lähdesmäki Jussi Ranta 17700: Erkki Moisander Heikki Riihijärvi Saara-Maria Paakkinen 17701: Juho Koivisto Pähr-Einar Hellström Riitta Uosukainen 17702: Marja-Liisa Salminen Mikko Kuoppa Marjatta Stenius-Kaukonen 17703: Kerttu Törnqvist Håkan Malm Paavo Vesterinen 17704: Sirkka-Liisa Anttila Pertti Hietala Einari Nieminen 17705: Jorma Rantanen Lauri Impiö Esko Helle 17706: Seppo Tikka 17707: 1985 vp. - KK n:o 325 3 17708: 17709: 17710: 17711: 17712: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 17713: 17714: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa juuri vaikeimmin kuulovammaisille, jotka eivät 17715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, voi hyötyä teksti-tv:n palveluista tai kuulovam- 17716: olette 26 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- maisille tekstitetyistä ohjelmista. Vaikeavammais- 17717: jeenne n:o 1546 ohella toimittanut valtioneuvos- ten lisäksi myös muut kuulovammaiset voivat 17718: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tietenkin edelleen seurata ohjelmaa. 17719: edustaja Drombergin ym. näin kuuluvasta kirjal- 3. TV 1 tuottaa jo nyt yhden myös kuulovam- 17720: lisesta kysymyksestä n:o 325: maisille lapsille suunnatun lastenohjelman vii- 17721: koittain (sadut kerrotaan myös viittomalla). Tätä 17722: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 17723: käytäntöä jatketaan. Lisäksi useat muut pikkulas- 17724: ryhtyä riittävien resurssien takaamiseksi 17725: ten ohjelmat soveltuvat myös kuulovammaisille, 17726: tekstitelevisiolle koska nämä ohjelmat sisältävät vain vähän puhet- 17727: - vähintään yhden suomenkielisen ta. Lukemaan pystyvät kuulovammaiset lapset 17728: ohjelman tekstittämiseen päivässä, voivat luonnollisesti seurata myös ulkomaisia tai 17729: - sähkeuutisten jatkuvaan ja säännöl- tekstitettyjä kotimaisia lastenohjelmia. 17730: liseen tekstittämiseen molemmilla koti- 17731: 4. Suuri osa syntymäkuuroista ja lähes kaikki 17732: maisilla kielillä, 17733: kuuroutuneet pystyvät käyttämään hyväksi teksti- 17734: - viittomakielisen viikkokatsauksen 17735: tv:n tarjoamaa palvelua. Teksti-tv:n uutis- ja 17736: tekstittämiseen myös ruotsin kielellä, 17737: palvelusivuja on nykyisin keskimäärin 250, mutta 17738: suomenruotsalaisten ohjelmien määrää on tarkoitus lisätä tulevan 5-vuotiskauden 17739: tekstittämiseen ruotsinkielisiä kuulovam- loppuun mennessä 500:aan. Uutis- ja palvelusi- 17740: maisia varten ja 17741: vuja tehdään sekä suomeksi että ruotsiksi. Niitä 17742: - merkittävien urheiluohjelmien pi- kuulovammaisia varten, jotka pystyvät lukemaan, 17743: katekstittämiseen? mutta joiden sana- ja käsitevarasto on suppea, 17744: teksti-tv tekstittää suomenkielisiä ohjelmia 1-2 17745: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ohjelmaa viikossa. Tekstitettyjen ohjelmien mää- 17746: ti seuraavaa: rää lisätään lähivuosina yhteen ohjelmaan päiväs- 17747: Oy Yleisradio Ab:n hallitus on antanut selvi- sä. Pyrkimyksenä on mm. ryhtyä säännöllisesti 17748: tyksen mahdollisuuksista kehittää kuurojen tv- pikatekstittämään tärkeimpiä urheilutapahtumia. 17749: palveluja. 5. Eräs mahdollisuus kuurojen uutispalvelujen 17750: Selvityksessä todetaan seuraavaa: kehittämiseksi olisi tuottaa heille suunnattuja 17751: ''Perusedellytykset kuurojen tv-palvelujen ke- tekstitettyjä tai viittomakielisiä erikoisuutislähe- 17752: hittämiseksi ovat olemassa. Osa kehittämistoi- tyksiä esim. päivittäin klo 17.5 5 lähetettävien 17753: menpiteistä voidaan toteuttaa nykyresurssien osa- sähkeuutisten pohjalta. Tämän toteuttaminen 17754: na tv-yksiköiden normaalia ohjelmatoiminnan edellyttää kuitenkin lisäselvityksiä mm. television 17755: kehittämistä. lähetyskaavioidea ja tarvittavien lisäresurssien 17756: Osa toimenpiteistä edellyttää lisäresurssien saa- osalta. 17757: mista ja suunnittelua ja voidaan toteuttaa pitem- 6. TV 1 tutkii mahdollisuutta keskittää kuulo- 17758: mällä aikavälillä. vammaisten palvelun koordinoiminen yhdelle 17759: Seuraavassa on esitetty jo päätetyt tai suunnit- henkilölle, jolloin voitaisiin olla varmoja siitä, 17760: teilla olevat kehittämistoimenpiteet: että kuulovammaisille suunnattu palvelu tapah- 17761: 1. TV 1:n toimittamaa kuulovammaisten oh- tuisi koordinoidusti ja palvelusta tiedotettaisiin 17762: jelmasarjaa ''Viikkokatsaus'' pidennetään tule- myös asianmukaisesti. 17763: valla budjettikaudella 10 minuutista 20 minuut- 7. Kuulovammaiset voisivat olla, sikäli kuin 17764: tiin. talouskysymykset saadaan ratkaistuksi, tallenne- 17765: 2. TV 1 jatkaa kuulovammaisille suunnatun palvelun eräs kohderyhmä. Olemassa oleva ohjel- 17766: ohjelmasarjan ''Kädet kertovat'' tuottamista. misto esiteitäisiin tällöin vuosittain kuuroille joko 17767: Ohjelmasarjaa uudistetaan siten, että osien mää- heidän normaaleja tiedotuskanaviaan apuna 17768: rää lisätään ja ohjelma kohdistetaan selkeämmin käyttäen tai suunnitteilla olevan kuurojen vi- 17769: 4 1985 vp. - KK n:o 325 17770: 17771: deokirjaston välityksellä (Komiteanmietintö ten aloittaminen, mihin antaa mahdollisuuden 17772: 1984:31). mm. ruotsinkielisten teksti-tv-sivujen lisääntymi- 17773: Tämän toteuttaminen edellyttäisi paitsi päte- nen.'' 17774: vän tekstitysvoiman hankkimista (freelance-teks- Lisäksi liikenneministeriön alaisuudessa on toi- 17775: tittäjiä), myös oman tekstigeneraattorin saamista minut aisti- ja muiden vammaisten tiedonsaan- 17776: taliennepalvelun käyttöön. Se pienehkö määrä nin tehostamista tutkinut virkamiestyöryhmä, jo- 17777: ohjelmia, joka on olemassa, toisaalta kuulovam- ka antaa liikenneministeriölle työnsä loppurapor- 17778: maisia varten tekstitetyt kuvanauhat ja toisaalta tin kuluvan vuoden lokakuun aikana. Työryhmä 17779: muut viiuomakieliset ohjelmat, voidaan kohta- on selvittänyt kokonaisvaltaisesti myös kuurojen 17780: laisen nopeasti saada käyttöön kohtuullisin, lä- tiedonsaannin parantamista. Paitsi televisiopalve- 17781: hinnä teknisin kustannuksin. lujen kehittämistä kirjallisessa kysymyksessä mai- 17782: Taliennepalvelun valikoiman varustaminen nitrujen seikkojen osalta, työryhmä tekee ehdo- 17783: kuuroja varten joko erityistekstityksellä tai viitto- tuksia muun muassa kaapelitelevision, tekstipu- 17784: makielellä on kallista ja sen vuoksi ennen kaikkea helimen ja näköpuhelimen mahdollisuuksien hy- 17785: kustannuskysymys. väksikäytöstä kuulovammaisten tiedonsaannin te- 17786: 8. Ruotsinkielinen ohjelmayksikkö on varautu- hostamiseksi. 17787: nut kuuroille suunnattujen ohjelmien lisäämi- Liikenneministeriö tutkii työryhmän raportin 17788: seen toimintakaudesta 1986/87 lähtien sen jäl- pohjalta eri vammaisryhmien tiedonsaannin pa- 17789: keen, kun yksikkö on saanut käyttöönsä sille rantamisen edellyttämät resurssitarpeet sekä sel- 17790: valtiovallan määrärahoihin osoitetut lisäresurssit. vittää rahoitusmahdollisuudet ja eri toimenpitei- 17791: Suunnitteilla on lisätä lapsille suunnattuja teksti- den kiireellisyysjärjestyksen, jolloin myös kirjalli- 17792: tettyjä ja viittomakielisiä ohjelmia sekä lisätä sessa kysymyksessä esitettyjen televisiopalvelujen 17793: jumalanpalvelusten välittämistä viittomakielellä. parantamisen osalta tehdään päätökset ja tarpeel- 17794: Suunnitteilla on myös tekstitettyjen uutislähetys- lisiksi katsottavat määrärahaesitykset. 17795: 17796: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1985 17797: 17798: Liikenneministeri Matti Luttinen 17799: 1985 vp. - KK n:o 325 5 17800: 17801: 17802: 17803: 17804: Tili Riksdagens Herr Talman 17805: 17806: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gramserien förnyas så, att nya delar görs och 17807: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr programmet inriktas klarare just på gravt hör- 17808: 1546 av den 26 september 1985 tili vederbörande selskadade, som inte kan utnyttja text-TV:s servi- 17809: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande ce eller de program som textats för hörselskada- 17810: av riksdagsman Dromberg m.fl. undenecknade de . Förutom de gravt hörselskadade kan natur- 17811: spörsmål nr 325: ligtvis även de övriga hörselskadade fortfarande 17812: följa med programmen. 17813: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 17814: för att text-TV skall garanteras tillräckliga 3. TV 1 producerar redan nu varje vecka ett 17815: resurser barnprogram, som är avsett också för hörelskada- 17816: - för textning av minst ett finsksprå- de barn (sagorna berättas även med teckenspråk). 17817: kigt program per dag, Detta kommer man att fortsätta med. Dessutom 17818: - för fonlöpande och regelbunden lämpar sig flera andra småbarnsprogram även för 17819: textning av telegramnyheterna på bägge hörselskadade, eftersom dessa program innehåller 17820: inhemska språken, endast litet tal. De hörselskadade barn som kan 17821: - för textning av veckoöversikten på läsa kan naturligtvis även titta på utländska eller 17822: teckenspråk även tili svenska, textade inhemska barnprogram. 17823: - för textning av finlandssvenska pro- 4. En stor del av dem som har fötts döva och så 17824: gram för svenskspråkiga hörselskadade gott som alla som har blivit döva senare i livet 17825: och kan använda sig av den service som text-TV 17826: - för direktkommentering i text-TV erbjuder. Text-TV har för närvarande i medeltal 17827: av viktiga idrottsprogram? 250 sidor med nyheter och tjänster, och avsikten 17828: är att öka sidoantalet till 500 före utgången av 17829: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt den pågående 5-årsperioden. Sidorna med nyhe- 17830: anföra följande: ter och tjänster görs på såväl finska som svenska. 17831: För de hörselskadade som kan läsa, men vilkas 17832: Styrelsen för Oy Yleisradio Ab har framlagt en ord- och begreppsförråd är begränsat, textas i 17833: utredning beträffandc möjligheterna att utveckla text-TV 1-2 finskspråkiga program i veckan. 17834: TV-servicen för döva. Mängden textade program kommer under de 17835: 1 utredningen konstateras följande: närmaste åren att ökas till ett program om 17836: ''De grundläggande förutsättningarna för ut- dagen. Avsikten är att regelbundet börja förse de 17837: vecklande av TV-servicen för döva är uppfyllda. viktigaste idrottshändelserna med direktkom- 17838: En del av åtgärderna för utvecklandet kan ge- mentering för text-TV. 17839: nomföras med nuvarande resurser som en del av 17840: den normala urvecklingen av TV-enheternas pro- 5. En möjlighet att utveckla nyhetsservicen för 17841: gramverksarnhet. En del av åtgärderna kräver de döva vore att t.ex. på basen av de telegramny- 17842: tilläggsresurser och planering och kan genom- heter som sänds dagligen kl. 17. 55 producera 17843: föras på längre sikt. textade eller till teckenspråk tolkade specialny- 17844: 1 det följande presenteras de utvecklingsåtgär- hetssändningar för dem. För att detta skall kunna 17845: der som redan har beslutats eller håller på att göras krävs emellenid ytterligare utredningar 17846: planeras: bl.a. om televisionens sändningsscheman och om 17847: 1. Den av TV 1 producerade programserien för nödiga tilläggsresurser. 17848: hörselskadade, "Viikkokatsaus" ( = "Veckoöver- 6. TV 1 undersöker möjligheterna att koncen- 17849: sikt' '), förlängs under den kommande budgetpe- trera koordineringen av servicen för hörselskada- 17850: rioden från 10 tili 20 minuter. de till en person. Härvid kunde man vara säker 17851: 2. TV 1 fonsätter att producera den för på att servicen för hörselskadade blir väl samord- 17852: hörselskadade avsedda programserien "Kädet nad och att tillbörlig information även ges om 17853: kertovat" ( = "Händerna berättar"). Pro- den. 17854: 6 1985 vp. - KK n:o 325 17855: 17856: 7. De hörselskadade kunde utgöra en mål- tjänster på teckenspråk. Det finns även planer på 17857: grupp för kassettjänsten, om de ekonomiska att inleda sändning av textade nyhetsprogram, 17858: frågorna härvidlag kan lösas. De program som vilket möjliggörs bl.a. av det ökade antalet 17859: finns kunde då årligen visas för de döva, an- text-TV-sidor på svenska." 17860: tingen genom att man skulle använda sig av Dessutom har en trafikministeriet underställd 17861: deras normala informationskanaler eller genom tjänstemannaarbetsgrupp undersökt hur syn- el- 17862: förmedling via det planerade videobiblioteket för ler hörselskadade personer och övriga handikap- 17863: döva (Kommittebetänkande 1984:31). pade kunde beredas bättre möjligheter att till- 17864: Genomförandet av dessa åtgärder förutsätter godogöra sig information. Arbetsgruppen kom- 17865: dels att kompetenta textare (freelance-textare) mer att avge sin slutrapport till trafikministeriet 17866: anställs, dels att kassettjänsten får en egen text- före utgången av oktober innevarande år. Arbets- 17867: generator till sitt förfogande. gruppen har även utrett hur hela utbudet av 17868: De få program som finns, å ena sidari vi- information för de döva i helhet kunde förbätt- 17869: deoband som har textats för hörselskadade, å ras. Förutom om urvecklandet av televisionsservi- 17870: andra sidan övriga program på teckenspråk, kan cen till de delar som nämns i spörsmålet fram- 17871: relativt snabbt tas i användning till rimliga, lägger arbetsgruppen förslag om hur bl.a. kabel- 17872: närmast tekniska kostnader. television, texttelefon och bildtelefon kan använ- 17873: Att förse kassettjänstens program antingen das för att förbättra tillgången på information för 17874: med specialtextning eller med teckenspråk för de de hörselskadade. 17875: döva är dyrt och därför framför allt en kost- Trafikministeriet undersöker på basen av ar- 17876: nadsfråga. betsgruppens rapport behovet av resurser för en 17877: 8. Den svenskspråkiga programenheten har förbättring av tillgången på information för de 17878: berett sig att öka antalet program för döva olika grupperna av handikappade samt utreder 17879: fr.o.m. verksamhetsperioden 1986/87, sedan den finansieringsmöjligheterna och hur brådskande 17880: har erhållit de tilläggsresurser som har anvisats de olika åtgärderna är. Härvid träffas även beslut 17881: den i form av statliga anslag. Man planerar att om förbättrande av televisionsservicen till de 17882: öka antalet textade eller till teckenspråk tolkade delar som nämns i spörsmålet och de framställ- 17883: program för barn samt förmedlingen av guds- ningar om anslag som då är nödvändiga. 17884: 17885: Helsingfors den 30 oktober 1985 17886: 17887: Trafikminister Matti Luttinen 17888: 1985 vp. 17889: 17890: Kirjallinen kysymys n:o 326 17891: 17892: 17893: 17894: 17895: S. Mikkola: Ammattikoulukuntainliittojen säilyttämisestä ja talou- 17896: den turvaamisesta 17897: 17898: 17899: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 17900: 17901: Ammatillisten oppilaitosten uusi rahoituslaki vastuu rahoituksen järjestämisestä siirtyy alkuvai- 17902: tulee voimaan vuoden 1986 alussa. Sen seurauk- heessa kokonaan oppilaitoksen ylläpitäjälle, mikä 17903: sena oppilaan kotikunnan maksuosuus kunnan kuntainliitossa merkitsee lisärasitusta pelkästään 17904: tai kuntainliiton ylläpitämän yleisen ammatti- jäsenkunnille. 17905: koulun kustannuksiin ei määräydy enää todellis- Opetusministeriö asetti vuoden 1984 kesällä 17906: ten vaan valtionosuuteen oikeuttavien käyttökus- ammatillisten oppilaitosten säädöstoimikunnan, 17907: tannusten perusteella. Kun viimeksi mainitut joka esitti loppukeväästä 1985 valmistuneessa 17908: muodostavat vain osan välttämättämistä tai muu- mietinnössään luopumista kuntien velvollisuu- 17909: toin tarpeellisista kustannuksista, yleisiä ammat- desta perustaa yleisiä ammattikouluja tai varata 17910: tikouluja ylläpitävien kuntien kustannusvastuu niistä oppilaspaikkoja. Esitys mahdollistaisi 17911: lisääntyy. Kuntainliitoissa muutos lisää jäsenkun- muun muassa sen, että kunnat luopuisivat yleisiä 17912: tien kustannuksia. ammattikouluja ylläpitävien kuntainliittojen jä- 17913: Uuden rahoituslain mukaan oppilaan kotikun- senyydestä. Kun kuntainliiton jäsenkunnan ta- 17914: nalla ei ole velvollisuutta suorittaa kuntien ja loudellinen rasitus on muodostumassa muita 17915: kuntainliittojen ylläpitämien ammatillisten oppi- kuntia olennaisesti suuremmaksi, tällainen tilan- 17916: laitosten osalta maksuosuuksiin ennakoita. Val- ne on myös käytännössä uhkaamassa. Joka ta- 17917: tion ja yksityisten oppilaitosten osalta korvauksia pauksessa ammattikoulukuntainliitoissa on näh- 17918: tai niiden ennakoita on maksettava jo toiminta- tävissä jo nyt se, että kuntainliiton jäsenkunnat 17919: vuoden aikana. Tilanne koetaan epäoikeuden- suhtautuvat aikaisempaa pidättyvämmin uudis- 17920: mukaiseksi erityisesti kuntainliitoissa, sillä niissä ja lisärakentamiseen sekä muihin koulutuksen 17921: jäsenkunnat joutuvat rahoittamaan myös muiden kehi ttämishankkeisiin. 17922: kuntien maksuosuuksia jopa usean vuoden ajak- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 17923: Sl. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 17924: Vuoden 1985 alusta lukien ammattillisten op- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 17925: pilaitosten rakentamisessa on otettu käyttöön ns. vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 17926: jälkirahoitteinen valtionrahoitus. Tämän voidaan 17927: arvioida vastaavan noin 80 % rakentamisaikaises- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 17928: ta rahoituksesta siksi, että maksatus alkaa yleensä ryhtyä ammattikoulukuntainliittojen jä- 17929: parin vuoden viiveellä ja valtion maksama korko senkuntien aseman· turvaamiseksi ja näi- 17930: on käypää korkoa selvästi alhaisempi. Lisäksi den kuntainliittojen säilyttämiseksi? 17931: 17932: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985 17933: 17934: Saara Mikkola 17935: 17936: 17937: 17938: 17939: 428500932P 17940: 2 1985 vp. - KK n:o 326 17941: 17942: 17943: 17944: 17945: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 17946: 17947: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa vatushallituksen päätös valtionosuudesta lain 17948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 5 §:n mukaisiin kustannuksiin on tehty eli yleen- 17949: olette 27 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- sä toimintavuotta seuraavan tai sitä seuraavan 17950: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- vuoden aikana. Ammattikasvatushallitus ilmoit- 17951: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja taa mainitun päätöksen yhteydessä oppilaitoksel- 17952: Saara Mikkolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- le perusteet, joiden mukaan kotikunnan maksu- 17953: myksestä n:o 326: osuus määräytyy. 17954: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Lain 24 §:n 3 momentin siirtymäsäännös huo- 17955: ryhtyä ammattikoulukuntainliittojen jä- mioon ottaen vuosina 1986-88 ainoastaan lain 17956: senkuntien aseman turvaamiseksi ja näi- 5 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut muut 17957: den kuntainliittojen säilyttämiseksi? oppilaitoksen käyttömenot määräytyvät lasken- 17958: nallisten perusteiden mukaisesti. Näiden oppilas- 17959: ta kohti laskettujen perusteiden tulee vastata 17960: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen todennäköisiä keskimääräisiä kustannuksia. Li- 17961: seuraavaa: säksi laissa on tarkistamismenettelystä säännök- 17962: Ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta an- set. Sen mukaan jos kustannukset ovat oleellisesti 17963: nettu laki (494/83) ja siihen liittyvä lainsäädäntö muuttuneet siitä, minkä perusteella oppilas- 17964: tulevat voimaan vuoden 1986 alusta. Rahoitusla- kohtaiset markkamäärät on vahvistettu, valtio- 17965: ki koskee lain soveltamisalaan kuuluvien valtion, neuvosto päättää niiden määrän tarkistamisesta. 17966: kuntien, kuntainliittojen ja yksityisten yhteisöjen Näin ollen lain tarkoituksena ei ole lisätä oppilai- 17967: omistamien ammatillisten oppilaitosten rahoitus- tosten omistajien rasitusta kuntainliittojen oppi- 17968: ta. Rahoituslailla on yhtenäistetty ammatillisten laitoksissa maksuosuuden maksamismenettelyn 17969: oppilaitosten valtionosuuksia ja -avustuksia kos- osalta. Lain 15 §:n 2 momentin mukaan kunnat 17970: kevat perusteet siten, että valtionosuudet ja voivat itse sopia edellä mainittujen maksuosuuk- 17971: -avustukset on porrastettu kaikkien oppilaitos- sien ennakoiden maksamisesta. Tästä sopimisen 17972: muotojen osalta kuntien kantokykyluokituksen on katsottu lakia säädettäessä kuuluvan kuntien 17973: mukaisesti. Valtionosuuksien määräytymisessä on itsensä päätettäviin asioihin. Lakia säädettäessä 17974: otettu käyttöön laskennallisia perusteita. Oppi- on oletettu, että ennakon maksamisesta sovitaan 17975: laiden kotikunnille on asetettu lakisääteinen vel- ja että sitä maksetaan jo toimintavuoden aikana. 17976: vollisuus osallistua ammatillista peruskoulutusta Myöskään nykyisin ammattioppilaitoksista anne- 17977: antavien oppilaitosten kustannuksiin. tun lain (184/58) 20 a §:ssä ei ole säännöstä 17978: Ammatillista peruskoulutusta antavissa kun- ennakon maksamisesta yleisen ammattikoulun 17979: nallisissa oppilaitoksissa valtionosuuteen oikeut- oppilaasta. Mikäli ennakoiden maksamisesta so- 17980: tavat käyttökustannukset määräytyvät rahoitus- piminen osoittautuu ongelmalliseksi siten, että 17981: lain 5 ja 6 §:n mukaan. Kunnalliselle oppilaitok- sillä on oleellista vaikutusta oppilaitosten talou- 17982: selle suoritettavasta oppilaan kotikunnan mak- delliseen asemaan ja kuntien edustajat katsovat, 17983: suosuudesta on säännökset lain 15 §:ssä. Sen että ennakon maksaminen tulisi olla pakollista, 17984: mukaan oppilaan kotikunta suorittaa kunnallisen hallitus tullee selvittämään säännöksen tarkista- 17985: oppilaitoksen ylläpitäjälle maksuosuuden, jonka mista tältä osin. 17986: oppilasta kohden lasketun määrän ammattikasva- Valtionosuuden suorittaminen ammatillisten 17987: tushallitus määrää kuntien kantokykyluokituksen oppilaitosten rakentamisesta johtuviin perusta- 17988: huomioon ottaen. Maksuosuus määräytyy oppi- miskustannuksiin käyttämällä ns. jälkirahoitusta, 17989: laitoksen lain 5 §:ssä tarkoitetuista valtionosuu- josta on säädetty rahoituslain 2 §:n 2 momentin 17990: teen oikeuttavista, oppilasta kohti laskemista 9 kohdassa, edellyttää aina oppilaitoksen ylläpi- 17991: käyttökustannuksista, joista vähennetään ensin täjän suostumusta. Samanaikaisesti on käytettä- 17992: valtionosuudet ja tulot. Siten maksuosuus voi- vissä ns. suora rahoitusmuoto, josta on säädetty 17993: daan lopullisesti määrätä vasta kun ammattikas- rahoituslain 4 §:ssä. Päätös siitä kumpaa rahoi- 17994: 1985 vp. - KK n:o 326 3 17995: 17996: tusmuotoa kulloinkin käytetään, ratkaistaan suunnittelujärjestelmän vuoksi ei enää ole tarkoi- 17997: edellä sanotun mukaisesti yksittäistapauksittain tuksenmukaista asettaa kunnille lakisääteisiä vel- 17998: ottaen lisäksi huomioon valtion vuotuisen tulo- vollisuuksia ammattikoulutuksen ylläpitämiseen. 17999: ja menoarvion asiaa koskevat perustelut. Mm. oppilaitoskohtaistamispäätösten tekemisessä 18000: Ammattioppilaitoksista annetun lain 6 ja olisi ongelmallista noudattaa nykyistä oppilas- 18001: 7 §:n mukaan kunnille on asetettu velvollisuus paikkavarausjärjestelmää. Kuntakohtaisista oppi- 18002: yleisten ammattikoulujen perustamiseen ja yllä- laspaikkakiintiöistä luopuminen olisi mietinnön 18003: pitämiseen. Minkään muun ammatillisen oppi- mukaan omiaan myös helpottamaan oppilas- 18004: laitosmuodon kohdalla ei vastaavaa perustamis- valintoja. 18005: velvollisuutta ole asetettu. Kokonaisuutena kun- Kehityssuunta kaiken kaikkiaan näyttää siltä, 18006: nat ovat verraten runsaasti ylittäneet ammattiop- että kunnat ja kuntainliitot tulevaisuudessa ny- 18007: pilaitoksista annetussa laissa säädetyn oppilas- kyistä enemmän tulevat kiinnostumaan ammatil- 18008: paikkojen vähimmäismäärän. lisen koulutuksen järjestämisestä. Tähän viittaa- 18009: Kysymyksessä mainitussa ammatillisen koulu- vat myös uusien oppilaitosten perustaminen kun- 18010: tuksen säädöstoimikunnan 1 osamietinnössä (Ko- nallisina samoin kuin lukuisat omistajanvaihdok- 18011: miteanmietintö 1985: 21) ehdotuksessa laiksi am- set. 18012: matillisista oppilaitoksista on lähdetty siitä, että Mainitun toimikunnan mietinnön pohjalta 18013: keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetussa säädösvalmistelua jatketaan paraikaa opetusmi- 18014: laissa (474/78) tarkoitetun ammattikoulutuksen nisteriössä eikä hallitus ole vielä käsitellyt asiaa. 18015: 18016: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1985 18017: 18018: Opetusministeri Kaarina Suonio 18019: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 326 18020: 18021: 18022: 18023: 18024: Till Riksdagens Herr Talman 18025: 18026: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen varvid statsandelar och inkomster först avdra 18027: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Således kan betalningsandelen slutgiltigt faststil 18028: av den 27 september 1985 till vederbörande las först sedan yrkesutbildningsstyrelsen fatt 18029: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande beslut om statsandelen för de kostnader so. 18030: av riksdagsman Saara Mikkola undertecknade avses i lagens 5 §, dvs. under året efter verksan 18031: spörsmål nr 326: hetsåret eller under därpåföljande år. 1 sambar 18032: med nämnda beslut meddelar yrkesutbil• 18033: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ningsstyrelsen läroanstalten de grunder enli 18034: för att de kommuners ställning som är vilka hemkommunens betalningsandel bestä~ 18035: medlemmar i de kommunalförbund som 18036: upprätthåller yrkesläroanstalter skall kun- Med beaktande av övergångsstadgandet i la, 18037: na säkerställas och att dessa kommu- ens 24 § 3 mom. bestäms under 1986--88 enba 18038: nalförbund kan fortbestå? de övriga driftskostnader för läroanstalten so 18039: avses i 5 § 1 mom. 5 punkten nämnda lag enli 18040: kalkylerade grunder. Dessa grunder som berä 18041: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt nats per elev bör motsvara genomsnittliga sann 18042: framföra följande: lika kostnader. Dessutom innehåller lagen sta• 18043: Lagen om finansiering av yrkesläroanstalter ganden om justeringsförfarandet. Enligt förfara: 18044: (494/83) och den lagstiftning som ansluter sig det beslutar statsrådet om justering av belopp< 18045: därtill träder i kraft från början av år 1986. om kostnaderna i väsentlig mån har förändrat! 18046: Finansieringslagen gäller finansieringen av de förhållande till de kostnader, enligt vilka drift 18047: yrkesläroanstalter som ägs av staten, kommu- utgifternas belopp per elev har fastställts. Såled 18048: nalförbund och privata samfund och som hör till är avsikten med lagen att ingaluoda öka dc 18049: lagens tillämpningsområde. Med stöd av finan- ekonomiska bördan för upprätthållare av < 18050: sieringslagen har grunderna för statsandelar och läroanstalter som ägs av kommunalförbund n 18051: -understöd till yrkesläroanstalter förenhetligats så det gäller betalningsförfarandet i fråga om bw 18052: att statsandelar och -understöd avtrappas i fråga ningsandelen. Enligt lagens 15 § 2 mom. k; 18053: om alla läroanstaltstyper i enlighet med kommu- kommunerna själva ingå avtal om utgivande 18054: nens bärkraftsklassificering. Vid fastställande av förskott på betalningsandelar. Då lagen stift~ 18055: statsandelar har man infört kalkylerade grunder. har man ansett att avtal härom hör till < 18056: Elevernas hemkommuner har genom lag förplik- angelägenheter som kommunerna själva mås 18057: tigats att delta i de kostnader som den grundläg- besluta. Då lagen stiftats har man utgått från ~ 18058: gande utbildningen vid yrkesläroanstalterna man överenskommer om utgivande av förskc 18059: medför. och att det utges redan under verksamhetsåret. 18060: Vid de kommunala läroanstalter där man ger 20 a § lagen om yrkesundervisningsläroanstalt 18061: grundläggande yrkesutbildning fastställs de till (184/58) ingår inte heller något stadgande o 18062: statsandel berättigande driftskostnaderna enligt 5 utgivande av förskott för elev vid yrkesläroar 18063: och 6 §§ i finansieringslagen. Lagens 15 § inne- talt. Om ingående av avtal om utgivande 18064: håller stadganden om den betalningsandel som förskott visar sig att bli problematiskt därigeno 18065: elevs hemkommun bör utge till kommunal läro- att det inverkar väsentligt på elevernas ekon 18066: anstalt. Enligt paragrafen utger elevs hemkom- miska ställning och representanterna för komm 18067: mun till upprätthållare av kommunal läroanstalt nerna anser att utgivandet av förskott borde va 18068: en betalningsandel, vars per elev beräknade be- obligatoriskt, kommer regeringen att utreda jt 18069: lopp yrkesutbildningsstyrelsen bestämmer med teringen av stadgandet till denna del. 18070: beaktande av kommunernas bärkraftsklassifice- Utbetalningen av statsandelar för de anläg 18071: ring. Betalningsandelen bestäms i enlighet med ningskostnader som byggande av yrkesläroanst; 18072: de i lagens 5 § avsedda driftskostnader per elev ter medför genom användningen s.k. betalnin! 18073: som berättigar läroanstalten till statsandel, och efterskott, varom stadgas i 2 § 2 mom. 9 pun 18074: 1985 vp. - KK n:o 326 5 18075: 18076: ten finansieringslagen, förutsätter alltid, att läro- med hänsyn till det system för planering av 18077: anstaltens upprätthållare bifallit härtill. Samti- utbildningen som avses i lagen om utvecklande 18078: digt kan man använda s.k. direktfinansiering av utbildningen på mellanstadiet (474/78) inte 18079: varom stadgas i finansieringslagens 4 §. Beslutet är ändamålsenligt att ålägga kommunerna lag- 18080: om viiken finansieringsform som används avgörs stadgade förpliktelser att upprätthålla yrkesut- 18081: i enskilda fall utom i enlighet med vad ovan bildning. Det vore bl.a. problematiskt att tilläm- 18082: sagts även med beaktande av de grunder som pa det nuvarande förfaringssättet i fråga om 18083: berör ärendet i fråga och som upptas i statsför- reservering av elevplatser vid fattande av beslut 18084: slaget. om fördelningen av statsandelar mellan olika 18085: Enligt 6 och 7 §§ lagen om yrkesundervis- läroanstalter. Om man avstår från elevplatskvoter 18086: ningsanstalter förpliktigas kommunerna att i varje kommun skulle detta enligt kommissio- 18087: grunda och upprätthålla allmänna yrkesskolor. I nens betänkande innebära att antagningen av 18088: fråga om andra yrkesläroanstalter finns det inga elever till yrkesläroanstalter skulle bli lättare. 18089: stadganden om dylik förpliktelse. Kommunerna Det förefaller således som om trenden skulle 18090: har i allmänhet i relativt hög grad överskridit utveckla sig så att kommuner och kommunalför- 18091: minimiantalet elevplatser vid yrkesläroanstalterna bund mera än hittills kommer att intressera sig 18092: varom stadgas i lagen om yrkesundervisningsan- för att anordna yrkesutbildning. Detta påvisar 18093: stalter. även att de nya läroanstalter som grundats är 18094: I det förslag till lag om yrkesläroanstalter som kommunala och att flera ombyten av ägare skett. 18095: ingår i det första delbetänkandet avgivet av På basen av nämnda kommissions betänkande 18096: kommissionen för stadganden om yrkesutbild- pågår arbetet med att bereda stadganden vid 18097: ning (Kommittebetänkande 1985: 21) och som undervisningsministeriet. Regeringen har ännu 18098: avses i spörsmålet har man utgått från att det inte behandlat ärendet. 18099: 18100: Helsingfors den 1 november 1985 18101: 18102: Undervisningsminister Kaarina Suonio 18103: 1985 vp. 18104: 18105: Kirjallinen kysymys n:o 327 18106: 18107: 18108: 18109: 18110: Mattila ym.: Omaa työtään tekevien Ja yrittäjien työsuojelun 18111: parantamisesta 18112: 18113: 18114: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 18115: 18116: Laissa työsuojelun hallinnosta (57 41 72) työsuo- pääosa toimintakapasiteetista on aina suuntautu- 18117: jeluhallinnon tehtäväksi on määritelty mm. työ- nut ns. työsuhteisten suuntaan, joten maatalou- 18118: suojelun kehittäminen ja valvonta. Lain 3 §:n den ja yleensäkin omaa työtään tekevien hyväksi 18119: mukaan työsuojeluhallinnon tulee erityisesti: on panostettu varsin vähän suhteessa työntekijä- 18120: määrään. 18121: 5) antaa ohjeita, neuvoja ja koulutusta työsuo- Kun laki työsuojelun hallinnosta edellyttää 18122: jelukysymyksissä omaa työtään tekeville sekä yhteistyötä työsuojeluhallinnon ja eri yhteisöjen 18123: suunnitella ja kehittää heille tarpeellista työsuo- välillä, on tämä käytännön työsuojelutyössä mer- 18124: jelua; kinnyt jopa päävastuun siirtymistä hallinnoita 18125: järjestöille. Omaa työtään tekevien järjestöt puo- 18126: 7) olla yhteistyössä työsuojelun ja siihen liitty- lestaan eivät ole olleet kovin aktiivisia työsuojelu- 18127: villä aloilla toimivien viranomaisten, laitosten ja toiminnassaan. Näin huomattava osa työssä ole- 18128: yhteisöjen kanssa. vasta väestöstä on jäänyt esimerkiksi työsuojelu- 18129: koulutuksen ja -tiedotuksen ulkopuolelle. Mer- 18130: Lain hengen mukaisesti työsuojeluhallintoa 18131: kittävää helpotusta tilanteeseen ei ole tuonut 18132: veivoitetaan toimimaan tasapuolisesti kaikkia valtion tulo- ja menoarviossa oleva määräraha (v. 18133: työssä käyviä ryhmiä kohtaan. Työsuojelun kehit- 1984 250 000 mk) omaa työtään tekevien ja 18134: tämisvelvoite on kiistatta työsuojeluhallinnolla. pienyrittäjien järjestöille käytettäväksi työsuojelu- 18135: Sen tulee hyvässä yhteistyössä toteuttaa lain 3 §:n koulutukseen. 18136: kaikkia tehtäväkokonaisuuksia koko työelämän 18137: Perusteluja omaa työtään tekevien työsuojelun 18138: alueella. Vastuu tästä kuuluu viime kädessä työ- 18139: laiminlyönnille ei valtiovallan puolelta ole esitet- 18140: suojeluhallinnolle eikä se voi siirtää sitä ulkopuo- 18141: ty. Jo olemassa olevien resurssien uudelleen 18142: lisille. 18143: suuntaamisella saavutettaisiin merkittäviä tulok- 18144: Työsuojeluhallinnossa metsä- ja maatalouden sia ilman, että työsuhteisten työsuojelutyön tasoa 18145: työsuojelun kehittämisestä ja valvonnasta vastaa nykyisestään jouduttaisiin laskemaan. Tämä edel- 18146: työsuojeluhallituksen metsä- ja maataloustoimis- lyttäisi kuitenkin myös työsuojeluhallinnoita uu- 18147: to ja kolme ko. alojen työsuojelupiiriä. Nimen- 18148: denlaisen ajattelutavan omaksumista nykyisen, 18149: omaan metsä- ja maatalouden puolella omaa omaa työtään tekevien työsuojelulle välinpitä- 18150: työtään tekevät on pyritty myös työsuojeluhallin- mättömän asenteen sijaan. 18151: nossa pitämään mukana; kaikista maataloudessa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 18152: työskentelevistä n. 95 % onkin omaa työtään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 18153: tekeviä yrittäjiä. Muilla toimialoilla työsuojelu- 18154: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 18155: toiminta yrittäjiin päin on ollut varsin vähäistä. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 18156: Työsuojelun kokonaismenot ovat vuositasolla 18157: lähes 60 milj. mk. Tästä työsuojeluhallituksen Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 18158: metsä- ja maataloustoimiston sekä kolmen työ- siin työsuojelun hallinnosta annetun lain 18159: suojelupiirin osuus on noin 3,5 %. Osuutta mukaisesti omaa työtään tekevien ja yrit- 18160: muusta hallinnon toiminnasta on vaikea arvioi- täjien työsuojelun saattamiseksi samalle 18161: da. Työsuojeluhallituksen yleisen linjan mukaan tasolle työsuhteisten kanssa? 18162: 18163: 18164: 18165: 18166: 428500926H 18167: 2 1985 vp. - KK n:o 327 18168: 18169: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985 18170: 18171: Kalevi Mattila Hannele Pokka Juhani Alaranta 18172: Marjatta Väänänen Väinö Raudaskoski Hannu Kemppainen 18173: Aapo Saari Timo Kietäväinen Paavo Vesterinen 18174: 1985 vp. -- KJ( n:o 327 3 18175: 18176: 18177: 18178: 18179: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 18180: 18181: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa turvallisuuskysymyksistä. Nämä säädökset ovat 18182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, yhtäältä yrittäjiä velvoittavia, mutta toisaalta tar- 18183: olette 27 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- koitetut myös heidän suojakseen. Koneiden kes- 18184: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kitettyä valvontaa on työsuojeluhallitus hoitanut 18185: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja perustamisestaan lähtien. Terveydelle vaarallisten 18186: Kalevi Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta aineiden merkintäjärjestelmä (TVATM) tuli voi- 18187: kysymyksestä n:o 327: maan v. 1978. Maa- ja metsätaloudessa toimivien 18188: yrittäjien kannalta huomionarvoinen on myös 18189: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 1.3.1984 voimaan tullut torjunta-ainelain muu- 18190: siin työsuojelun hallinnosta annetun lain tos (159/84), jolla työsuojeluhallitus määrättiin 18191: mukaisesti omaa työtään tekevien ja yrit- osallistumaan torjunta-aineiden ennakkotarkas- 18192: täjien työsuojelun saattamiseksi samalle tukseen ja arvioimaan aineiden mahdolliset hait- 18193: tasolle työsuhteisten kanssa? tavaikutukset sekä suojautumisohjeet aineiden 18194: käyttäjien kannalta ennen myyntiluvan myöntä- 18195: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mistä tai uudistamista. 18196: ti seuraavaa: Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on työ- 18197: Laki työsuojeluhallinnosta (57 41 72) sisältää turvallisuuslain muutosesitys (HE n:o 8111985 18198: yleisohjeen siitä, että työsuojeluhallinnon tulee vp. ), jossa lain soveltamisalaa ehdotetaan laajen- 18199: kehittää työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä nettavaksi tietyin rajoituksin myös yrittäjien per- 18200: valvoa työsuojelua koskevien säännösten ja mää- heenjäseniin. Lakiesityksen perustelujen mukaan 18201: räysten noudattamista. Lain kolmannessa pykä- tämä tarkoittaisi lähinnä opastuksen ja ohjauksen 18202: lässä on säädetty tarkemmin hallinnon tehtävät. antamisvelvollisuutta. 18203: Lain 3 §:n 5 kohta velvoittaa työsuojeluhallintoa Koska työsuojelulainsäädäntö varsin yksityis- 18204: antamaan ohjeita, neuvoja ja koulutusta työsuo- kohtaisesti määrittää, millä tavoin työsuojelutoi- 18205: jelukysymyksissä myös omaa työtään tekeville mintaa on hoidettava työnantajien ja työntekijöi- 18206: sekä suunnittelemaan ja kehittämään heille tar- den osalta, mutta omaa työtään tekevien kohdal- 18207: peellista työsuojelua. Saman pykälän 6 kohta la viranomaistoimintaa sitovia säännöksiä on hy- 18208: velvoittaa työsuojeluhallintoa harjoittamaan kiin- vin vähän, on luonnollista, että selvästi laissa 18209: teää yhteistoimintaa työnantajain ja työntekijäin määritetyt tehtävät on käytettävissä olevien re- 18210: järjestöjen kanssa työsuojelun alalla ja edelleen 7 surssien puitteissa jouduttu asettamaan etusijalle. 18211: kohta olemaan yhteistyössä työsuojelun ja siihen Työsuojelun tasoa laki ei yrittäjien osalta määrit- 18212: liittyvillä aloilla toimivien viranomaisten, laitos- tele. 18213: ten ja yhteisöjen kanssa. Yrittäjistä ja muista omaa työtään tekevistä 18214: Työsuojelun valvontalaki (131173) ei koske suurin osa toimii maa- ja metsätaloudessa. Maa- 18215: omaa työtään tekeviä ja yrittäjiä. Tältä osin omaa taloudessa työskentelevistä on omaa työtään teke- 18216: työtään tekevät henkilöt ovat eri asemassa työ- viä yli 95 % ja metsätaloudessa vastaavasti 30-- 18217: suhteessa oleviin nähden. Tämä tarkoittaa mm. 40 % . Koko työssä olevasta väestöstä tämä vastaa 18218: sitä, että omaa työtään tekevien henkilöiden yli 11 % . Työsuojeluhallinnossa alan työsuojelun 18219: työpaikkoihin ei kohdistu samanlaisia veivoittavia kehittämisestä ja valvonnasta vastaa metsä- ja 18220: säädöksiä kuin työsuhteisten työpaikkoihin. maataloustoimisto ja kolme kyseisten alojen työ- 18221: Työsuojelun aineellista sisältöä ajatellen kes- suojelupiiriä. Näillä toimialoilla työsuojeluorga- 18222: keinen laki on työturvallisuuslaki (299/58), jonka nisaation toiminta on painottunut metsätöihin, 18223: sisällöstä lähinnä 40--43 §:n säädökset koskevat joita tehdään valtaosaltaan palkatulla työvoimal- 18224: myös sellaisia yrittäjiä, tavarantoimittajia ja maa- la, sekä sellaisten maatilojen työsuojeluvalvon- 18225: nomistajia, jotka eivät ole työnantajia. Näissä taan, jotka käyttävät palkattua työvoimaa. 18226: pykälissä säädetään mm. koneiden ja laitteiden Koska näillä toimialoilla on huomattavan pal- 18227: sekä terveydelle vaarallisten aineiden luovuttami- jon vaarallisiksi katsottavia töitä, viranomaiset 18228: seen sekä soranottopaikkojen hoitoon liittyvistä ovat myös pitäneet varsin tiivistä yhteyttä alan 18229: 4 1985 vp. - KK n:o 327 18230: 18231: yrittäjä- ja neuvontajärjestöihin sekä ammattikas- den kartoitus, jonka pohjalta etsltaan ratkaisu- 18232: vatusviranomaisiin, joiden kanssa on pyritty sopi- malleja työolojen epäkohtien korjaamiseksi. Ko- 18233: maan työsuojelun painopistealueista ja toiminta- netöiden ohella maatalousrakennukset tulevat 18234: tavoista. Käytännössä tilakohtaisen työsuojelun saamaan entistä suuremman huomion. Työtur- 18235: edistäminen maa- ja metsätaloudessa kuuluu ensi vallisuuslain muutosesitys merkitsee lisääntyvää 18236: sijassa alan neuvontajärjestöille. Tilakohtaisia vastuuta työolosuhteiden turvallisuudesta raken- 18237: käyntejä työsuojeluhallinnon tarkastajat ovat teh- nusten suunnittelijoille ja viranomaisille vastaa- 18238: neet lähinnä vain silloin, kun tarkastajan tietoon vasti koulutus- ja neuvontatehtävien lisääntymis- 18239: on tullut kuolemaan johtanut tai muutoin vaka- tä. 18240: va työtapaturma, jollaisista on mahdollisuuksien Uusimman tutkimustiedon valossa hälyttävim- 18241: mukaan laadittu selostus tapaturmantorjunta- piä lukuja on tuotu esiin työperäisten sairauksien 18242: työssä käytettäväksi tausta-aineistoksi. Käytettä- osalta. Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tutki- 18243: vissä olleilla resursseilla tämäkään toiminta ei ole musten mukaan viljelijäväestön hengityselinten 18244: voinut olla järjestelmällistä. Tapaturmien tutkin- kunto ikäryhmittäin katsottuna vastaa 10-15 18245: nan tehostaminen olisikin yksi kiireellisimpiä vuotta vanhemman väestön normaalitasoa. Vuo- 18246: kehittämiskohteita, jossa yhteistyö erityisesti työ- sittain ilmenevien uusien hengityselinsairauksien 18247: suojeluhallinnon ja Maatalousyrittäjäin Eläkelai- määrä viljelijäväestön piirissä on näiden tutki- 18248: toksen kesken olisi toivottavaa. Työsuhteessa sat- musten mukaan laskettava pikemmin tuhansissa 18249: tuneet katastrofiluonteiset ja nyttemmin myös kuin sadoissa. Tavallisimmat taudit ovat krooni- 18250: kuolemaan johtaneet työtapaturmat tutkitaan nen bronkiitti, astma ja homepölykeuhko. Käyn- 18251: perusteellisesti Tapaturmavakuutuslaitosten Lii- nistymässä oleva maatalousyrittäjien työterveys- 18252: ton perustaman tutkijalautakunnan toimesta. huolto on keskeisellä sijalla niiden torjunnassa. 18253: Viljelijäväestöä tilakohtaisesti koskevissa työ- 18254: Tekninen kehitys, mm. uusien työmenetel- 18255: suojeluasioissa on viime vuosina tapahtunut 18256: mien, koneiden ja kemikaalien käyttöönotto, on 18257: myönteistäkin kehitystä. Erityisesti on syytä mai- 18258: maataloudessakin niin nopeaa, että hallinto- ja 18259: nita 1. 7.1982 voimaan rullut maatalousyrittäjien 18260: tutkimustehtävissä toimivien virkamiesten on vai- 18261: tapaturmavakuutuslaki ja tämän vuoden aikana 18262: keata kaikilta osin pysyä ajan tasalla. Jotta työstä 18263: laajemmin käynnistyvä työterveyshuoltojärjestel- 18264: aiheutuviin riskeihin ja niiden torjuntaan voitai- 18265: mä. Erilaisten tiedotteiden ja esitteiden jakelua 18266: siin ennalta varautua tutkimuksen ja hallinnon 18267: työsuojeluhallinnon toimesta on harjoitettu alus- 18268: taholla, täydennys- ja jatkokoulutuksen tehosta- 18269: ta alkaen. Maatalousyrittäjiin kohdistuva tiedotus 18270: minen on joka tapauksessa välttämätöntä. 18271: on tehostunut sen jälkeen, kun Maatalousyrittä- 18272: jäin Eläkelaitos on aloittanut oman esitetuotan- Muiden kuin maa- ja metsätaloudessa toimi- 18273: tonsa. vien yrittäjien osalta työsuojelun kehittäminen 18274: Vaitioneuvoston 12.4.1984 vahvistamassa val- on jäänyt vähäisemmäksi kuin maa- ja metsäta- 18275: takunnallisessa työympäristöohjelmassa maa- ja lousyrittäjien kohdalla. Kuitenkin työsuojeluhal- 18276: metsätalous on luettu tapaturma-alttiisiin aloi- lituksen valmistama tiedote- ja esitemateriaali 18277: hin, joilla tapaturmien määrää erityisesti pyritään soveltuu suurelta osin sellaisenaan myös yrittäjien 18278: vähentämään. Työsuojeluhallituksessa valmistel- käyttöön. Puutteena ovatkin lähinnä riittämättö- 18279: laan tästä parhaillaan yksityiskohtaista toimenpi- mät määrärahat, joita lisäämällä olisi mahdollista 18280: deohjelmaa, joka valmistunee ensi vuodeksi. sekä tuottaa erityisesti omaa työtään tekeville 18281: Metsätalouden puolella työsuojeluhallituksessa tarkoitettua tietoa että myös entistä tehokkaam- 18282: on jo aloitettu hanke yksityismetsätalouteen koh- min levittää sitä. 18283: distuvan työsuojelutoiminnan kehittämiseksi, jol- Yhteenvetona voidaan todeta, että omaa työ- 18284: la pyritään työntekijäin ohella erityisesti kohotta- tään tekevien työsuojelua koskevia merkittäviä 18285: maan hankintatyötä tekevien työsuojelutietämys- kehityshankkeita on vireillä ja että sosiaali- ja 18286: tä, edistämään suojainten ja varusteiden käyttöä terveysministeriö ja työsuojeluhallitus tulevat yh- 18287: sekä turvallisia työmenetelmiä. Maatalouden teistyössä edelleen kehittämään omaa työtään 18288: puolella on laadittu systemaattinen vaaratekijöi- tekevien työsuojelua. 18289: 18290: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1985 18291: 18292: Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 18293: 1985 vp. - KK n:o 327 5 18294: 18295: 18296: 18297: 18298: Tili Riksdagens Herr Talman 18299: 18300: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen törer och markägare, som inte är arbetsgivare. I 18301: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av dessa paragrafer stadgas bl.a. om säkerhetsfrågor 18302: den 27 september 1985 tili vederbörande med- i anslutning tili överlåtelse av maskiner och 18303: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av anordningar samt hälsofarliga ämnen samt sköt- 18304: riksdagsman Kalevi Mattila m.fl. undertecknade seln av grustäkter. A ena sidan förpliktar dessa 18305: spörsmål nr 327: stadganden företagarna, men å andra sidan är de 18306: även avsedda att skydda dem. Arbetarskyddssty- 18307: Ämnar Regeringen vidta åtgäder för relsen har under hela den tid den existerat haft 18308: att i enlighet med lagen om arbe- hand om en koncentrerad övervakning av maski- 18309: tarskyddsförvaltningen i arbetarskydds- ner. Ett identifikations- och märkningssystem för 18310: hänseende jämstälia dem som utför eget hälsofarliga ämnen (TVATM) trädde i kraft år 18311: arbete samt företagarna med personer i 1978. Beaktansvärd med tanke på företagare 18312: arbetsförhåliande? inom jord- och skogsbruket är även den lag om 18313: ändring av lagen om bekämpningsmedel ( 159/ 18314: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 84) som trädde i kraft 1.3.1984 och genom 18315: anföra följande: viiken arbetarskyddsstyrelsen ålades att före be- 18316: Lagen om arbetarskyddsförvaltningen (57 4/72) viljandet elier förnyandet av tilistånd delta i en 18317: innehålier alimänna direktiv om att arbe- förhandskontroll av bekämpningsmedel och be- 18318: tarskyddsförvaltningen bör utveckla säkerheten döma ämnenas eventuelia menliga verkningar 18319: och sundheten i arbetet samt övervaka efterlevna- samt granska skyddsanvisningarna med hänsyn 18320: den av stadganden och bestämmelser om arbe- tili dem som använder dessa ämnen. 18321: tarskyddet. I lagens 3 § har det stadgats närmare Riksdagen håller på att behandla en proposi- 18322: om förvaltningsuppgifterna. Lagens 3 § 5 punkt tion som gälier en ändring av lagen om skydd i 18323: förpliktar arbetarskyddsförvaltningen att ge an- arbete (RP nr 81/1985 rd.), i viiken lagens 18324: visningar, råd och utbildning i arbetarskyddsfrå- tillämpningsområde föreslås utvidgat tili att med 18325: gor även för dem som utför eget arbete samt att vissa begränsningar även gälla företagares famil- 18326: planera och utveckla det för dem nödiga arbe- jemedlemmar. Enligt motiveringen får lagpropo- 18327: tarskyddet. Punkt 6 i samma paragraf förpliktar sitionen innebär detta främst skyldighet att ge 18328: arbetarskyddsförvaltningen att inom arbetarskyd- handledning och undervisning. 18329: det bedriva intimt samarbete med arbetsgivar- Arbetarskyddslagstiftningen faststälier rätt de- 18330: och arbetstagarorganisationerna och punkt 7 yt- taljerat, på vilket sätt arbetarskyddet skall skötas i 18331: terligare att samarbeta med myndigheter, inrätt- fråga om arbetsgivare och arbetstagare, men 18332: ningar och samfund, som verkar inom arbe- innehålier endast ett fåtal stadganden som bin- 18333: tarskyddet och tili detta anslutna områden. der myndigheternas verksamhet då det gäller 18334: Lagen om tilisynen över arbetarskyddet ( 1311 personer som utför eget arbete. Därför är det 18335: 73) gäller inte dem som utför eget arbete och naturligt att man inom ramen för disponibla 18336: inte helier företagarna. Tili denna del är personer resurser varit tvungen att prioritera de uppgifter 18337: som urför eget arbete inte jämställda med perso- som tydligt har faststälits i lagen. Arbetarskyd- 18338: ner i arbetsförhåliande. Detta innebär bl.a. att dets nivå har inte faststälits i lagen för företagar- 18339: på de arbetsplatser där personer utför eget arbete nas del. 18340: inte tillämpas likadana förpliktande stadganden Flertalet företagare och andra personer som 18341: som på arbetsplatser med anstälida i arbetsförhål- utför eget arbete är verksamma inom jord- och 18342: lande. skogsbruket. Personet som inom lantbruket utför 18343: En central lag med tanke på arbetarskyddets eget arbete utgör drygt 95 % och inom skogsbru- 18344: materiella innehåll är lagen om skydd i arbete ket på motsvarande sätt 30-40 %. Detta mot- 18345: (299/58), i viiken stadgandena främst i 40- svarar drygt 11 % av hela den arbetande befolk- 18346: 43 §§ gälier även sådana företagare, varuleveran- ningen. Ioom arbetarskyddsförvaltningen svarar 18347: 6 1985 vp. -- KJ< n:o 327 18348: 18349: skogs- och jordbruksbyrån och tre arbetarskydds- bruksföretagarna har effektiverats efter det att 18350: distrikt inom ifrågavarande branscher för utveck- Lantbrukarnas Pensionsanstalt inledde en egen 18351: landet och övervakningen av arbetarskyddet produktion av broschyrer. 18352: inom området. Inom dessa verksamhetsområden 1 det av statsrådet 12.4.1984 fastställda riksom- 18353: ligger tyngdpunkten hos arbetarskyddsorganisa- fattande arbetsmiljöprogrammet har jord- och 18354: tionens verksamhet på skogsarbeten, som till skogsbruket räknats som en av de riskfyllda 18355: övervägande del utförs med hjälp av avlönad branscher, inom vilka antalet olycksfall särskilt är 18356: arbetskraft, samt på övervakningen av arbe- avsett att minskas. 1 arbetarskyddsstyrelsen be- 18357: tarskyddet på sådana gårdsbruksenheter som an- reds för närvarande angående detta ett detaljerat 18358: litar avlönad arbetskraft. åtgärdsprogram som torde bli färdigt till nästa år. 18359: Emedan det inom dessa verksamhetsområden 1 fråga om skogsbruket har det i arbetarskydds- 18360: finns avsevärt mycket arbeten som anses vara 18361: styrelsen redan inletts ett projekt som går ut på 18362: farliga, har myndigheterna upprätthållit intim 18363: att utveckla arbetarskyddet inom privatskogsbru- 18364: kontakt med företagar- och informationsorgani- 18365: ket, och som syftar till att öka kännedomen om 18366: sationerna inom området samt med yrkesutbild- arbetarskyddet såväl hos arbetstagarna som sär- 18367: ningsmyndigheterna, med vilka man har efter- skilt hos dem som utför leveransarbete, att främ- 18368: strävat en överenskommelse om de områden 18369: ja användningen av skyddsanordningar och ut- 18370: inom arbetarskyddet, på vilka tyngdpunkten bör rustning samt riskfria arbetsmetoder. För lant- 18371: läggas, och om arbetarskyddets verksamhets- brukets del har det utarbetats en systematisk 18372: metoder. 1 praktiken är det i första hand infor- kartläggning av riskfaktorerna som utgör grun- 18373: mationsorganisationerna inom branschen som 18374: den då lösningsmodeller söks för avhjälpande av 18375: inom jord- och skogsbruket skall ansvara för 18376: missförhållanden. Vid sidan av maskinarbeten 18377: främjandet av arbetarskyddet på varje enskild 18378: kommer allt större uppmärksamhet att ägnas 18379: gårdsbruksenhet. lnspektörerna inom arbe- 18380: lantbruksbyggnaderna. Propositionen med för- 18381: tarskyddsförvaltningen har besökt enskilda gårds- 18382: slag till ändring av lagen om skydd i arbete 18383: bruksenheter endast då det till inspektörens kän- 18384: innebär för dem som planerar byggnader ett ökat 18385: nedom har kommit ett olycksfall i arbete som har ansvar för riskfria arbetsförhållanden och samti- 18386: lett till döden eller som annars varit allvarligt. digt ökade utbildnings- och informationsuppgif- 18387: Över dessa har i mån av möjlighet utarbetats en ter för myndigheterna. 18388: redogörelse att användas som bakgrundsmaterial 18389: vid förebyggandet av olycksfall. Med de resurser lnom den nyaste forskningen har de mest 18390: som funnits att tillgå har inte heller denna alarmerande siffrorna gällt sjukdomar som 18391: verksamhet kunnat skötas systematiskt. Ett av de förorsakats av arbete. Enligt undersökningar vid 18392: mest brådskande urvecklingsprojekten, där ett institutets för arbetshygien Kuopio regionsinsti- 18393: samarbete särskilt mellan arbetarskyddsförvalt- tut motsvarar andningsorganens kondition hos 18394: ningen och Lantbrukarnas Pensionsanstalt vore odlarbefolkningen i. olika åldersgrupper normal- 18395: önskvärt, går ut på att effektivera undersök- läget hos en 10--15 år äldre befolkning. Enligt 18396: ningen av olycksfall. Olycksfall i arbete med dessa undersökningar kan antalet nya sjukdomar 18397: katastrofala följder som har skett i arbetsförhål- i andningorganen hos odlarbefolkningen räknas 18398: lande och numera även sådana som har lett till snarare i tusental än i hundratal per år. De 18399: döden undersöks grundligt på åtgärd av en vanligaste sjukdomarna är kronisk bronkit, astma 18400: undersökningskommission som har tillsatts av och tröskarskuka. Lantbruksföretagarnas företags- 18401: Olycksfallsförsäkringsanstalternas Förbund. hälsovård vars verksamhet håller på att inledas 18402: Under de senaste åren har det skett även har en central ställning vid bekämpningen av 18403: positiv utveckling i de arbetarskyddsärenden som dessa. 18404: gäller lantbrukarbefolkningen på enskilda gårds- Den tekniska utvecklingen, bl.a. införandet av 18405: bruksenheter. Det finns särskilt skäl att nämna nya arbetsmetoder, maskiner och kemikalier har 18406: lagen om olycksfallsförsäkring för lantbruksföre- även inom lantbruket skett så snabbt att de 18407: tagare, som trädde i kraft 1. 7 .1982, och det tjänstemän som sköter förvaltnings- och forsk- 18408: företagshälsovårdssystem som under innevarande ningsuppgifter inte tili alla delar har kunnat följa 18409: år skall införas i allt större utsträckning. Arbe- med utvecklingen. Det är i alla fall nödvändigt 18410: tarskyddsförvaltningen har från första början att effektivera den kompletterande och fortsatta 18411: skött om utdelningen av olika slags informations- utbildningen, för att det. inom forskningen och 18412: blad och broschyrer. lnformationen till lant- förvaltningen skall vara möjligt att på förhand 18413: 1985 vp. - KK n:o 327 7 18414: 18415: gardera sig mot riskerna av arbetet och bekämp- det möjligt både att publicera information av- 18416: ningen av dessa. sedd särskilt för personer som utför eget arbete 18417: 1 fråga om andra företagare än de som arbetar och att sprida den allt effektivare. 18418: inom jord- och skogsbruket har arbetarskyddet Sammandragsvis kan det konstateras att det 18419: inte utvecklats så långt som fallet är beträffande finns ett flertal anhängiga utvecklingsp~ojekt som 18420: jord- och skogsbruksföretagarna. Arbetarskydds- gäller arbetarskydd för dem som utför eget arbete 18421: styrelsens informations- och broschyrmaterial och att social- och hälsovårdsministeriet och arbe- 18422: lämpar sig dock som sådant tili en stor del även tarskyddsstyrelsen i samarbete kommer att vida- 18423: för företagarna. Det som fattas är främst tillräck- reutveckla arbetarskyddet för dem som utför eget 18424: liga anslag. En ökning av anslagen skulle göra arbete. 18425: 18426: Helsingfors den 30 oktober 1985 18427: 18428: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 18429: 1985 vp. 18430: 18431: Kirjallinen kysymys n:o 328 18432: 18433: 18434: 18435: 18436: H. Kemppainen ym.: Kehitysaluerahaston toimintaedellytysten 18437: turvaamisesta 18438: 18439: 18440: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 18441: 18442: Kehitysaluerahastosta on olemassaolonsa aika- ovat lähes KERA:n lainanantovalruuksien luok- 18443: na kehittynyt luotettava kehitysalueiden pienen kaa. Toiminta-alueena INRA:lla on koko maa ja 18444: ja keskisuuren yritystoiminnan rahoituslaitos. Sen se osallistuu myös merkittävässä määrin PKT-yri- 18445: lisäksi se antaa yrittäjille myös hyvin tarpeelliseksi tysten rahoittamiseen. 18446: koettuja asiantuntija- ja kehittämispalveluja. Ke- Investointirahasto pystyy mm. edellä kerrotuis- 18447: hitysalueiden yritystoiminnan edistäminen edel- ta syistä sekä myös valtion mittavasta satsaukses- 18448: lyttää huomattavaa riskirahoitusta KERA:lta. ta sen rahoitukseen antamaan edullisempia laino- 18449: Aluepoliittisesti KERA on täyttänyt tehtävänsä ja kuin KERA. Vuoden 1984 loppuun mennessä 18450: varsin tyydyttävästi. Sen avulla ja tuella on luotu valtio on antanut INRA:n käyttöön 645 milj. 18451: runsaasti pysyviä työpaikkoja, mikä on hillinnyt mk, kun KERA:n osakepääoma on 285 milj. mk. 18452: muuttoa kehitysalueilta etelän väestökeskuksiin. INRA:n luottojen keskikorko on ollut hieman 18453: Tämä on ollut koko kansantalouden kannalta päälle 10 % (10, 1-10,2 % ). KERA:n keskikor- 18454: tärkeää. Sitä kautta koko maan luonnonvaroja ja ko on taas ollut prosenttiyksikon korkeampi. 18455: muita voimavaroja on voitu käyttää tarkoituksen- Myös INRA:n myöntämien lainojen takaisinmak- 18456: mukaisesti hyväksi. On estetty liian voimakas suaika on ollut lyhyempi. 18457: ruuhkautuminen, mikä taas olisi aiheuttanut Kun julkisen vallan toimenpitein on lähdetty 18458: kohtuuttomia lisäkustannuksia ruuhka-alueilla. tasoittamaan alueellisessa rahoitushuollossa esiin- 18459: Kehitysaluerahasto on merkittävin alueellisen tyneitä puutteita kehitysalueilla, ei voida pitää 18460: rahapolitiikan toteuttaja, ja tämän tehtävän hoi- oikeana, että julkisen vallan toimenpitein tätä 18461: tamisessa sen mahdollisuudet tulee myös jatkossa tasapainoa horjutetaan päinvastaiseen suuntaan. 18462: turvata. Tasa-arvoisemman alueellisen rahapoli- Kehitysaluerahastolta on edellytetty, että siitä 18463: tiikan toteuttaminen muilla keinoin on osoittau- aluepoliittisten tehtävien ohella kehittyy normaa- 18464: tunut vaikeaksi. KERA:n mahdollisuudet tasoit- leilla rahoitusmarkkinoilla hyvin toimiva pankki- 18465: taa rahoituspalveluja kehitysalueilla paremmin laitos. Sen takia Kehitysaluerahasto ottaa lainara- 18466: muuta maata vastaaviksi eivät toteudu itsestaan. haa yleisiltä rahoitusmarkkinoilta, jopa ulkomail- 18467: KERA:n perustamisen jälkeen luotiin julkisen ta. KERA:n aluepoliittisten tavoitteiden toteutu- 18468: vallan toimesta valtion investointirahasto (IN- minen ei jatkossa toteudu kunnolla ilman erityis- 18469: RA). Sen ei ole kuitenkaan tarvinnut kamppailla toimia. On esitetty, että KERA saisi valtiolta 18470: toimintamahdollisuuksistaan samalla tavoin kuin rahoitusmarkkinoilta ottamilleen lainoille korko- 18471: Kehitysaluerahaston. Sen ei ole tarvinnut sijoit- tukea, jolla voitaisiin helpottaa KERA:n rahoi- 18472: taa sisäisen toimintansa rakentamiseen juuri ol- tusmahdollisuuksia. Jo yksin se, että KERA ei 18473: lenkaan. Luotonantoon liittyvät asiat hoidetaan pysty antamaan lainoja samoin ehdoin kuin in- 18474: Postipankissa. Kirjanpidosta, taloudellisen ase- vestointirahasto, osoittaa erityistoimenpiteiden 18475: man ja maksuliikenteen seurannasta vastaa val- kipeän tarpeen. 18476: tiovarainministeriön valvonnan alaisena valtio- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 18477: konttori tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 18478: Investointirahastosta on muodostunut merkit- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 18479: tävä rahoituslaitos, jonka myöntämisvaltuudet senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 18480: 18481: 428500936U 18482: 2 1985 vp. - KK n:o 328 18483: 18484: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- toimirahaston harjoittaman lainapolitii- 18485: siin, jotta KERA:n mahdollisuudet to- kan tasoista rahoitustoimintaa tulevaisuu- 18486: teuttaa kehitysalueilla esimerkiksi inves- dessa turvataan? 18487: 18488: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985 18489: 18490: Hannu Kemppainen Marja-Liisa Tykkyläinen Aarno von Bell 18491: Heikki Mustonen Pirkko Ikonen Mikko Jokela 18492: Jukka Vihriälä Sakari Valli Lea Sutinen 18493: Seppo Pelttari Aapo Saari Hannele Pokka 18494: Reino Karpola Mauno Manninen Pentti Kettunen 18495: Olavi Martikainen 18496: 1985 vp. - KK n:o 328 3 18497: 18498: 18499: 18500: 18501: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 18502: 18503: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valtio antaa Kehitysaluerahasto Oy:lle vuosittain 18504: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe- huomattavan suuren halpakorkoisen pitkäaikai- 18505: mies, 27 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir- sen lainan. Kuluvana vuonna valtio antoi Kehi- 18506: jeenne n:o 1583 ohella toimittanut valtioneuvos- tysaluerahasto Oy:lle lainana 125 milj. mk ja 18507: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy 18508: edustaja H. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta vastaavaa lainaa 168 milj. markkaa. Valtion anta- 18509: kirjallisesta kysymyksestä n:o 328: mien lainojen maksamaton pääoma vuoden 1984 18510: lopussa oli 795,2 milj. mk. Näin ollen on 18511: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- oikeampaa verrata investointirahastoon siirrettyä 18512: siin, jotta KERA:n mahdollisuudet to- valtion varojen määrää, yhteensä 645 milj. mk, 18513: teuttaa kehitysalueilla esimerkiksi inves- valtion merkitsemän Kehitysaluerahasto Oy:n 18514: tointirahaston harjoittaman lainapolitii- osakepääoman ja valtion varoista Kehitys- 18515: kan tasoista rahoitustoimintaa tulevaisuu- aluerahasto Oy:lle annettujen lainojen yhteis- 18516: dessa turvataan? määrään, joka vuoden 1984 lopussa oli 1 080,2 18517: milj. mk. 18518: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Investointirahaston lainanantoon liittyvät asiat 18519: ti seuraavaa: hoitaa Postipankki. Kun tämä tapahtuu Posti- 18520: Kysymyksen perusteluissa on korostettu Kehi- pankin oman lainanantotoiminnan yhteydessä, 18521: tysaluerahasto Oy:n merkittävää asemaa tasapai- on selvää, että investointirahaston laina-asioiden 18522: noisen alueellisen kehityksen edistäjänä. Toisaal- hoidosta pankille aiheutuvat kustannukset, jotka 18523: ta valtion investointirahaston on katsottu voivan korvataan Postipankille rahaston varoista, jäävät 18524: antaa edullisempia lainoja kuin Kehitys- huomattavasti pienemmiksi kuin jos investointi- 18525: aluerahasto Oy:n muun muassa valtion toimen- rahaston olisi ollut luotava oma organisaatio 18526: piteistä johtuen. toimintaansa varten. 18527: Kehitysaluerahasto Oy ja investointirahasto so- Valtioneuvoston päätöksen mukaan investoin- 18528: veltavat luototuksessaan erilaisia rahoitusehtoja. tirahaston varoista myönnetystä lainasta peritään 18529: Näiden eroa kuvaa se, että turvaavalla vakuudella saman suuruinen korko kuin Postipankin vastaa- 18530: myönnetyn markkamääräisen lainan peruskorko vanlaisiin tarkoituksiin myöntämista pitkäaikai- 18531: on Kehitysaluerahasto Oy:llä 10,5 o/o ja inves- sista lainoista. Investointirahaston lainoista peri- 18532: tointirahastolla 10,0 o/o. Toisaalta viime vuoden tään siten käypä antolainauskorko. Valtion inves- 18533: tietojen mukaan oli Kehitysaluerahasto Oy:n lai- tointirahastosta annetussa laissa annettua oikeut- 18534: nojen keskimääräinen laina-aika 8,3 vuotta, kun ta myöntää laina käypää korkoa alemmalla korol- 18535: se oli investointirahastolla 7,1 vuotta. Siten in- la, milloin valtioneuvosto katsoo jonkin tuotan- 18536: vestointirahaston sinänsä alhaisemman korkota- nonalan tai määrätyllä alueella olevien yritysten 18537: son merkitystä asiakasyritysten kannalta vähentää tukemiseen olevan erityistä syytä, ei ole käytän- 18538: jossain määrin lyhyempi laina-aika. Rahoituseh- nössä koskaan sovellettu. 18539: doissa olevat erot eivät ole toistaiseksi aiheutta- Kehitysaluerahasto Oy:n taholta on huomau- 18540: neet merkittävää lainahakemusten siirtymää Ke- tettu siitä, että mikäli yhtiö vastaisuudessa jou- 18541: hitysaluerahasto Oy:ltä investointirahastolle. Li- tuu merkittävämmässä määrin hankkimaan ra- 18542: säksi on syytä huomata, että Kehitysaluerahasto hoitustaan yksityisiltä rahamarkkinoilta, vaikeut- 18543: Oy kykenee antamaan yrityksille erilaisia neuvon- taa näillä vallitseva korkotaso rahaston mahdolli- 18544: tapalveluja, kun taas investointirahastolla ei ole suuksia lainojen myöntämiseen yrityksille nykyi- 18545: sitä varten organisaatiota. sillä periaatteilla. Kehitysaluerahasto Oy on esit- 18546: Kyselyssä todetaan, että valtio on antanut tänyt tiettyjä valtion toimenpiteitä tämän johdos- 18547: vuoden 1984 loppuun mennessä investointirahas- ta. 18548: ton käyttöön 645 milj. mk, kun Kehitys- Kun Kehitysaluerahasto Oy:n ja valtion inves- 18549: aluerahasto Oy:n osakepääoma on 285 milj. mk. tointirahaston toimintatavat ja rahoitusehdot ei- 18550: Tämä vertailu ei anna asiasta oikeata kuvaa, sillä vät ole suoraan verrattavissa ja kun kummallakin 18551: 4 1985 vp. - KK n:o 328 18552: 18553: laitoksella on omat tehtävänsä, ei tässä vaiheessa hitysaluerahasto Oy:n että valtion investointira- 18554: näytä olevan tarvetta ryhtyä erityisiin toimenpi- haston sijoitussuunnitelman sekä toteuttaa tarvit- 18555: teisiin. Hallitus kuitenkin seuraa tilannetta taessa asian edellyttämät toimet. 18556: muun muassa vahvistaessaan vuosittain sekä Ke- 18557: 18558: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1985 18559: 18560: Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom 18561: 1985 vp. - KK n:o 328 5 18562: 18563: 18564: 18565: 18566: Tili Riksdagens Herr Talman 18567: 18568: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen I spörsmålet konstateras att staten har tili 18569: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse utgången av år 1984 lämnat 645 miljoner mark 18570: nr 1583 av den 27 september 1985 tili vederbö- tili investeringsfonden att disponeras, medan 18571: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar Utvecklingsområdesfondens kapital uppgår tili 18572: översänt avskrift av följande av riksdagsman H. 285 milj. mark. Denna jämförelse ger inte någon 18573: Kemppainen m.fl. undertecknade spörsmål nr riktig bild av saken, eftersom staten årligen ger 18574: 328: Utvecklingsområdesfonden Ab ett långvarigt lån 18575: av betydande storlek med låg ränta. I år gav 18576: Har Regeringen för avsikt att vidta staten Utvecklingsområdesfonden Ab 125 milj. 18577: åtgärder för att Utvecklingsområdesfon- mark i lån och i propositionen angående statsför- 18578: dens möjligheter att inom utvecklings- slaget för år 1986 ingår 168 milj. mark i motsva- 18579: områden bedriva en finansieringsverk- rande lån. Det obetalda kapitalet för statens lån 18580: samhet som ligger t.ex. i nivå med den uppgick i slutet av år 1984 tili 795,2 milj. mark. 18581: lånepolitik som investeringsfonden bedri- Det är sålunda mera rättvist att jämföra beloppet 18582: ver garanteras i framtiden? av de statliga medel som överförts tili investe- 18583: ringsfonden, sammanlagt 645 milj. mark, med 18584: det sammanlagda beloppet av Utvecklingsområ- 18585: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra desfonden Ab:s aktiekapital som staten tecknat 18586: följande: och de lån som av statens medel beviljats Utveck- 18587: I motiveringen tili spörsmålet har betonats lingsområdesfonden Ab, vilket i slutet av år 1984 18588: Utvecklingsområdesfonden Ab:s betydande roli i uppgick tili 1 080,2 milj. mark. 18589: främjandet av en balanserad regional utveckling. Ärenden i anslutning tili investeringsfondens 18590: A andra sidan har man ansett att statens investe- långivning sköts av Postbanken. När detta sker i 18591: ringsfond kunnat bevilja förmånligare lån än samband med Postbankens egen långivning, är 18592: Utvecklingsområdesfonden Ab beroende bl.a. på det klart att kostnaderna för skötseln av investe- 18593: statens åtgärder. ringsfondens låneärenden, som ersatts Postban- 18594: Utvecklingsområdesfonden Ab och investe- ken av fondens medel, blir betydligt mindre än 18595: ringsfonden tillämpar olika finansieringsvilikor i om investeringsfonden behövt skapa en egen 18596: kreditgivningen. Skilinaden kan beskrivas med organisation för sin verksamhet. 18597: att grundräntan för lån i markbelopp som bevil- 18598: Enligt statsrådets beslut uppbärs för lån som 18599: jats med tryggande säkerhet är 10,5 % hos beviljats av investeringsfondens medel lika stor 18600: Utvecklingsområdesfonden Ab och 10,0 % hos 18601: ränta som för långvariga lån som Postbanken 18602: investeringsfonden. Enligt uppgifter från förra 18603: beviljat för motsvarande ändamål. För investe- 18604: året var å andra sidan den genomsnittliga låneti- 18605: ringsfondens lån uppbärs alltså en gängse ränta 18606: den för Utvecklingsområdesfonden Ab:s lån 8,3 18607: för bostadslån. Den i lagen om statens investe- 18608: år, medan den var 7, 1 år för investeringsfondens 18609: ringsfond stadgade rätten att bevilja lån med 18610: lån. Sålunda minskas betydelsen av den i och för 18611: ränta som är lägre än gängse ränta, då statsrådet 18612: sig lägre räntenivå som investeringsfonden erbju- 18613: anser att det finns särskilda skäl att stödja någon 18614: der sina kunder av en lånetid som är i någon 18615: produktionsbransch elier något företag inom ett 18616: mån kortare. Skilinaderna i finansieringsvilikoren 18617: visst område, har aldrig tillämpats i praktiken. 18618: har hittilis inte medfört någon större övergång av 18619: låneansökningar från Utvecklingsområdesfonden Från Utvecklingsområdesfonden Ab:s sida har 18620: Ab tili investeringsfonden. Dessutom bör beaktas gjorts gällande att om bolaget i framtiden måste 18621: att Utvecklingsdområdesfonden Ab har olika råd- i betydande mån anskaffa finansiering från den 18622: givningstjänster som· den kan erbjuda tili före- privata penningmarknaden, försvårar räntenivån 18623: tagen, medan investeringsfonden saknar organi- på denna marknad fondens möjligheter att bevil- 18624: sation för detta ändamål. ja företag lån med de nuvarande principerna. 18625: 6 1985 vp. - KK n:o 328 18626: 18627: Utvecklingsområdesfonden Ab har därför före- åtgärder. Regeringen följer dock utvecklingen 18628: slagit vissa åtgärder från statens sida. bl.a. då den årligen fastställer finansieringspla- 18629: Eftersom Utvecklingsområdesfonden Ab:s och nen för både Utvecklingsområdesfonden Ab och 18630: statens investeringsfonds verksamhetssätt och fi- statens investeringsfond samt vid behov vidtar de 18631: nansieringsvillkor inte kan jämföras direkt, finns åtgärder som behövs. 18632: det inte behov att i det här skedet vidta särskilda 18633: 18634: Helsingfors den 30 oktober 1985 18635: 18636: Handels- och industriminister Seppo Lindblom 18637: 1985 vp. 18638: 18639: Kirjallinen kysymys n:o 329 18640: 18641: 18642: 18643: 18644: Skinnari: Suomen Ovi Oy:n Lahden ovitehtaan työntekijöiden 18645: työllisyyden turvaamisesta 18646: 18647: 18648: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 18649: 18650: Suomen Ovi Oy on päättänyt lopettaa Lahden teeseen ja kuultava henkilöstön edustajia. Olisi 18651: ovitehtaan ja irtisanoa tehtaan noin 120 henkeä selvitettävä, löytyykö vielä edellytyksiä jollain 18652: käsittävän henkilökunnan muutamaa poikkeusta tavoin jatkaa Lahden ovitehtaan toimintaa. Selvi- 18653: lukuun ottamatta. Henkilöstö ei ole hyväksynyt tettävä myös olisi, onko nyt työttömyysuhan 18654: yhtiön esittämiä perusteluja tuotannon lopetta- alaisena olevalle henkilöstölle löydettävissä muita 18655: miseksi. Päinvastoin henkilöstön edustajat ovat vastaavia tehtäviä. 18656: ilmoittaneet ryhtyvänsä kaikkiin toimenpiteisiin, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 18657: joihin heillä lakien ja sopimusten mukaan on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 18658: mahdollisuus. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 18659: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 18660: Valtioneuvoston pitää ryhtyä Suomen Ovi 18661: Oy:n Lahden tehtaan osalta kaikkiin mahdollisiin Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal- 18662: toimenpiteisiin. Yhteistyössä yhtiön kanssa olisi litus ryhtyy Suomen Ovi Oy:n Lahden 18663: yritettävä selvittää, onko löydettävissä keinoja ovitehtaan irtisanomisten perusteiden ja 18664: henkilöstön työllistämiseksi. Esimerkiksi Helsin- oikeutuksen selvittämiseksi, irtisanomis- 18665: gin yliopiston Lahden täydennys- ja koulutuskes- ten estämiseksi ja Lahden ovitehtaan hen- 18666: kuksen kanssa on aikaisemminkin Lahden seu- kilöstön työllisyyden turvaamiseksi yhteis- 18667: dulla hoidettu vaikeita työllisyystilanteita. Maan työssä alan elinkeinon ja henkilöstöjärjes- 18668: hallituksen olisi välittömästi perehdyttävä tilan- töjen edustajien kanssa? 18669: 18670: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1985 18671: 18672: Jouko Skinnari 18673: 18674: 18675: 18676: 18677: 4285009410 18678: 2 1985 vp. - KK n:o 329 18679: 18680: 18681: 18682: 18683: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 18684: 18685: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa irtisanomisperusteiden laillisuutta. Toimet irtisa- 18686: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nottujen työllisyyden turvaamiseksi jäävät siten 18687: olette 3 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen- yleisten työvoimapoliittisten keinojen varaan. 18688: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- Asianomainen työvoimatoimisto onkin jo ryhty- 18689: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Jouko nyt selvittämään työntekijöiden mahdollisuudet 18690: Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- uudelleen- ja täydennyskoulutukseen sekä kar- 18691: sestä n:o 329: toittamaan heidän mahdollisuuksiaan sijoittua 18692: muualle töihin. Lisäksi on käynnistetty neuvotte- 18693: Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal- lut mahdollisuudesta aloittaa yritystoiminta 18694: litus ryhtyy Suomen Ovi Oy:n Lahden muutoin tyhjiksi jäävissä toimitiloissa. Työnteki- 18695: ovitehtaan irtisanomisten perusteiden ja jöille on lisäksi annettu julkista tietoa toimeentu- 18696: oikeutuksen selvittämiseksi, irtisanomis- lotorvasta mahdollisen työttömyyden ajalta. 18697: ten estämiseksi ja Lahden ovitehtaan hen- 18698: kilöstön työllisyyden turvaamiseksi yhteis- Vaikkei mahdollisuutta irtisanomisperusteiden 18699: työssä alan elinkeinon ja henkilöstöjärjes- laillisuuden tarkasteluun olekaan, selvää kuiten- 18700: töjen edustajien kanssa? kin on, että tapahtumien kulku ja siihen johta- 18701: neet syyt on selvitettävä tilanteessa, johon ulko- 18702: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- maisessa omistuksessa oleva yhtiö on ryhtynyt 18703: ti seuraavaa: saavutettuaan ensin markkinajohtajan aseman 18704: Hallituksella ei ole voimassa olevan oikeuden ovi tuotannossa. 18705: mukaan mahdollisuutta selvittää työntekijöiden 18706: 18707: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1985 18708: 18709: Työvoimaministeri Urpo Leppänen 18710: 1985 vp. - KK n:o 329 3 18711: 18712: 18713: 18714: 18715: Tili Riksdagens Herr Talman 18716: 18717: I det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen lighet som tillämpats på arbetstagare. Alitså blir 18718: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse åtgärderna för tryggande av de uppsagdas syssel- 18719: av den 3 oktober 1985 tili vederbörande medlem sättning beroende av de allmänna arbetskraftspo- 18720: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av litiska metoderna. Vederbörande arbetskraftsbyrå 18721: följande, av riksdagsman Jouko Skinnari stälida har därför redan tagit itu med att reda ut 18722: skriftliga spörsmål nr 329: arbetstagarnas möjligheter tili omskolning och 18723: vidareutbildning samt att kartlägga deras möjlig- 18724: Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re- heter att placera sig i arbete på annat håll. Man 18725: geringen vidta för att utreda grunderna har vidare påbörjat underhandlingarna om en 18726: för och berättigandet av Suomen Ovi möjlighet att inleda företagsverksamhet i lokali- 18727: Oy:s Lahtis dörrfabriks uppsägningar, för teter som annars skulie bli tomma. Dessutom har 18728: att hindra uppsägningarna och för att i arbetstagarna getts offentlig information om ut- 18729: samarbete med representanter för nä- komstskyddet under eventueli arbetslöshetstid. 18730: ringsgrens- och personalorganisationerna 18731: inom branschen trygga sysselsättningen Även om det inte finns möjlighet tili en 18732: för Lahtis dörrfabriks personal? granskning av uppsägningsgrundernas laglighet, 18733: är det dock klart, att händelsernas gång och de 18734: Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt orsaker som ligger bakom bör klarläggas i den 18735: situation som ett bolag i utländsk ägo, efter att 18736: följande: 18737: först ha nått ledande marknadsstälining i dörr- 18738: Regeringen har inte enligt gällande rätt möj- produktionen, åstadkommit. 18739: lighet att utreda de uppsägningsgrunders lag- 18740: 18741: Helsingfors den 6 november 1985 18742: 18743: Arbetskraftsminister Urpo Leppänen 18744: 1 18745: 1 18746: 1 18747: 1 18748: 1 18749: 1 18750: 1 18751: 1 18752: 1 18753: 1 18754: 1 18755: 1 18756: 1 18757: 1 18758: 1 18759: 1 18760: 1 18761: 1 18762: 1985 vp. 18763: 18764: Kirjallinen kysymys n:o 330 18765: 18766: 18767: 18768: 18769: Tenhiälä: Posti- ja telepalvelujen parantamisesta Hämeenlinnassa 18770: 18771: 18772: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 18773: 18774: Posti- ja telelaitoksen tehtävänä on turvata tä- näitä ei voida laskea suoraan rahassa, kuten se, 18775: män alan palvelut koko maassa. Palvelun pitäisi että joku käy varmistamassa tai hakemassa puhe- 18776: tapahtua myös eri viikonpäivinä. Kuitenkin, jos linnumeroa telepisteen puhelinluetteloista jne. 18777: Hämeenlinnasta yrittää viikonloppuisin saada pi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 18778: kakirjeen hoidetuksi, saattaa pikakirje olla posti- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 18779: laatikossa ja matkalla 3-4 päivää. Viikonloppui- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 18780: sin ei Hämeenlinnassa postilaatikoita tyhjennetä vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 18781: eikä postia pidetä auki. 18782: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 18783: Myös Hämeenlinnan telepiste on sunnuntaisin ryhtyä, jotta posti- ja telepalveluita voi- 18784: suljettu. Tämä vaikeuttaa niiden palveluiden taisiin Hämeenlinnassa käyttää myös vii- 18785: saantia, jotka telepisteen pitäisi antaa. Kaikkea konloppuisin? 18786: 18787: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1985 18788: 18789: Hannu Tenhiälä 18790: 18791: 18792: 18793: 18794: 428500933R 18795: 2 1985 vp. - KK n:o 330 18796: 18797: 18798: 18799: 18800: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 18801: 18802: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pikamaksulla varustettuja kirjelaatikoihin kerty- 18803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, neitä kirjeitä, jotka eräillä paikkakunnilla myös 18804: olette 3 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen- jaetaan viikonloppuna. Joillakin paikkakunnilla 18805: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- on lisäksi erityisiä pikalähetysten jättöpisteitä, 18806: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Han- joihin lähetykset voi jättää iltaisin ja viikonlop- 18807: nu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- puisin. 18808: myksestä n:o 330: Helsingin postipiirikonttorista hankitun selvi- 18809: tyksen mukaan postikonttori Hämeenlinna lO:n 18810: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kirjelaatikkoon on nyt asetettu tarra, jonka mu- 18811: ryhtyä, jotta posti- ja telepalveluita voi- kaan pikakirjeet voidaan jättää tuohon kirjelaa- 18812: taisiin Hämeenlinnassa käyttää myös vii- tikkoon iltaisin ja viikonloppuisin klo 21 asti. 18813: konloppuisin? Tästä pikakirjeiden jättöpisteestä on lisäksi lähiai- 18814: koina tarkoitus ilmoittaa kaikissa Hämeenlinnan 18815: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kaupungin alueella olevissa kirjelaatikoissa. Pika- 18816: ti seuraavaa: kirjeiden jättöpisteen toiminta on Hämeenlinnas- 18817: Posti- ja telelaitos on viime vuosina joutunut sa postikonttorin ilmoituksen mukaan sujunut 18818: toteuttamaan postitoimen hoidossa säästötoimen- moitteettomasti ja tieto sen olemassaolosta on 18819: piteitä voidakseen tarjota kansalaisille postipalve- hyvin levinnyt asiakkaiden keskuuteen. 18820: luja kohtuullisin kustannuksin. Valitettavasti Myös posti- ja telelaitoksen teletoimen yleisö- 18821: säästötoimenpiteiden eräänä osana on ollut toi- palvelupaikkojen lukumäärä ja aukioloajat perus- 18822: mipaikkojen aukioloaikojen lyhentäminen tai tuvat tarjottavien palvelujen kysyntään. Viime 18823: toimipaikkojen pitäminen suljettuina sellaisina vuosina on yleisöpalvelupaikoissa keskeisten pal- 18824: aikoina, jolloin niiden käyttö on ollut hyvin velujen kysyntä tasaisesti vähentynyt. Asemapu- 18825: vähäistä. helupalvelua korvaavat lisääntyneet kotipuheli- 18826: Posti- ja telelaitoksessa 1.3.1984 toteutetun met ja rahapuhelinkioskit. Lisäksi baareissa, 18827: kirjelähetysten luokitusuudistuksen yhteydessä huoltoasemilla, linja-auto- ja rautatieasemilla sekä 18828: asetettiin postin kulkunopeustavoitteet, joiden muissa vastaavissa tiloissa asiakkaiden käytössä on 18829: mukaan työpäivinä eli maanantain ja perjantain rahapuhelimia. Puhelinnumerotiedusteluja voi 18830: välisenä aikana postitettu 1-luokan kirje on peril- suorittaa em. puhelimista myös sunnuntaisin. 18831: lä seuraavana työpäivänä. Lauantaina ja sunnun- Sähkeliikenne on supistunut ja samalla sen mer- 18832: taina postitettu kirje on siten tavoitteen mukaan kitys yhteiskunnallisesti tärkeänä tietoliikenne- 18833: perillä tiistaina. Tavoitteen asettamisella pyrittiin palveluna on vähentynyt. Asiakkaat jättävät suu- 18834: mm. välttämään kallista viikonlopputyöskentelyä. rimman osan sähkeistä puhelimitse toimipaikkoi- 18835: Kun viikonlopun postimäärät liikepostin puut- hin lähetettäviksi, joten sähkeliikenteen välittö- 18836: tumisen vuoksi ovat vähäiset, on tarvittavat pos- män asiakaspalvelun tarve on erittäin pientä. 18837: tin käsittelytoiminnot korkeiden kustannusten Telepalvelujen kysyntä ja asiakaskäyntien mää- 18838: takia mahdollista hoitaa vain päivystysluonteises- rä Hämeenlinnan telepalvelussa on sunnuntaisin 18839: ti. ollut siinä määrin vahäistä, että taloudelliset syyt 18840: Posti- ja telehallitus on antanut postipiireille sekä palvelujen suhteellisen vähäinen yhteiskun- 18841: ohjeet, joiden mukaan viikonloppuisin käytössä nallinen merkitys huomioon ottaen posti- ja 18842: olevien käsittelyresurssien puitteissa voidaan tyh- telelaitos on katsonut tarkoituksenmukaiseksi pi- 18843: jentää tärkeimmät kirjelaatikot. Käytännössä tää Hämeenlinnan telepalvelu sunnuntaisin sul- 18844: suurimmilla paikkakunnilla on kirjelaatikko tai jettuna. Hämeenlinnalaisilla on käytettävissään 18845: -laatikoita, jotka tyhjennetään myös viikonlop- riittävästi rahapuhelimia, joiden voidaan katsoa 18846: puisin ja joihin jätetty posti lähetetään edelleen kohtuullisella tasolla korvaavan viikonloppuisin 18847: viikonlopun kuljetuksissa. Tämä koskee myös Hämeenlinnan telepalvelun tarjoamat palvelut. 18848: 18849: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1985 18850: 18851: Liikenneministeri Matti Luttinen 18852: 1985 vp. - KK n:o 330 3 18853: 18854: 18855: 18856: 18857: Tili Riksdagens Herr Talman 18858: 18859: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen orter finns dessutom särskilda avlämningsstälien 18860: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av for expressförsändelser, där försändelserna kan 18861: den 3 oktober 1985 tili vederbörande medlem av läggas under kväliar och veckoslut. 18862: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- Enligt en utredning, som har inhämtats från 18863: dagsman Hannu Tenhiälä undertecknade spörs- Helsingfors postdistriktskontor, har på brevlådan 18864: mål nr 330: i postkontoret Tavastehus 10 nu fästs ett klister- 18865: märke, som upplyser om att expressbrev kan 18866: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta läggas i brevlådan under kvällar och veckoslut 18867: för att man i Tavastehus skall kunna fram tili kl. 21. Avsikten är dessutom att inom 18868: utnyttja post- och teletjänsterna även un- den närmaste framtiden meddela om detta av- 18869: der veckosluten? lämningsstälie för expressbrev på alla brevlådor 18870: på Tavastehus stads område. Avlämningsstället 18871: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt för expressförsändelser har enligt uppgift från 18872: anföra följande: Tavastehus postkontor fungerat oklanderligt och 18873: Post- och televerket har under de senaste åren vetskapen om att det finns har spritt sig väl 18874: tvingats genomföra sparåtgärder inom postfunk- bland kunderna. 18875: tioneo för att kunna erbjuda medborgarna post- Även antalet kundtjänstställen inom post- och 18876: service tili rimliga kostnader. Tyvärr har en del av televerkets telefunktion och öppethåliningstider- 18877: dessa sparåtgärder inneburit att anstalternas öp- na för dessa grundar sig på efterfrågan på de 18878: pethåliningstider har förkortats elier att anstal- tjänster som erbjuds. Under de senaste åren har 18879: terna har håliits stängda under sådana tider då efterfrågan på de centrala tjänster som kund- 18880: deras tjänster har utnyttjats i mycket liten ut- tjänststäliena erbjuder minskat i jämn takt. Det 18881: sträckning. ökade antalet telefoner i hemmen och mynttele- 18882: 1 samband med att nyklassningen av brevför- fonkiosker ersätter stationstelefonservicen. Dess- 18883: sändelser genomfördes inom post- och televerket utom står mynttelefoner tili kundernas förfogan- 18884: 1. 3. 1984 sattes som mål för postföringen att 1 de i barer, på servicestationer, på buss- och 18885: klass brev, som har postats på en arbetsdag, dvs. järnvägsstationer samt på övriga motsvarande 18886: melian måndag och fredag, skali vara framme ställen. Telefonnummerförfrågningar kan göras 18887: följande arbetsdag. Således skali ett brev, som med de ovan nämnda telefonerna även på sönda- 18888: har postats på en lördag elier söndag, vara gar. Telegramtrafiken har minskat och samtidigt 18889: framme på tisdag. Syftet med denna målsättning har dess betydelse som en viktig form av tele- 18890: var bl.a. att undvika dyrt veckoslutsarbete. Efter- kommunikationsservice i samhäliet avtagit. Den 18891: som mängden post under veckosluten är liten största delen av telegrammen från kunderna 18892: p.g.a. att ingen företagspost finns, är behandling sänds per telefon tili de olika postanstalterna. 18893: av posten på grund av de höga kostnaderna Det direkta behovet av kundtjänst inom tele- 18894: möjlig endast genom jourverksamhet. gramtrafiken är därför mycket litet. 18895: Enligt de direktiv som post- och telestyrelsen Under söndagarna har efterfrågan på teletjäns- 18896: har gett postdistrikten kan de viktigaste ter varit så liten och kundbesöken så få hos 18897: brevlådorna tömmas inom ramen för de resurser teletjänsten i Tavastehus att post- och televerket, 18898: för postbehandling som står tili buds under med hänsyn tili ekonomiska faktorer och tili den 18899: veckosluten. 1 praktiken finns på de större oner- relativt ringa betydelse som denna service har, 18900: na en elier flera brevlådor, vilka töms även på har ansett det vara ändamålsenligt att hålla 18901: veckosluten. Den post som har lagts i dessa teletjänsten i staden stängd på söndagar. Tili 18902: brevlådor befordras under veckosluten. Detta Tavastehusbornas förfogande står ett tiliräckligt 18903: gäller även brevförsändelser med expressporto, antal mynttelefoner, vilka kan anses utgöra en 18904: som har samlats i brevlådan och vilka på vissa fuligod ersättning för den service som teletjäns- 18905: orter även utdelas under veckosluten. På en del ten i Tavastehus erbjuder. 18906: 18907: Helsingfors den 29 oktober 1985 18908: 18909: Trafikminister Matti Luttinen 18910: 1985 vp. 18911: 18912: Kirjallinen kysymys n:o 331 18913: 18914: 18915: 18916: 18917: Petäjäniemi ym.: Julkisen sektorin eläkkeen !aukeamisesta yksilölli- 18918: selle varhaiseläkkeelle siirtymisen yhteydessä 18919: 18920: 18921: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 18922: 18923: Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä tulee yksityisellä sektorilla myönnetaan yksilöllinen 18924: ensi vuoden alussa voimaan yksilöllinen varhais- varhaiseläke. Työkyvyttömyyden jakamattomuu- 18925: eläke, joka voidaan myöntää 55 vuotta täyttä- den periaate kuitenkin edellyttäisi vapaakirjan 18926: neelle vakuutetulle. Yksilöllinen varhaiseläke on !aukeamista, kun yksilöllinen varhaiseläke on 18927: asiallisesti työkyvyttömyyseläkkeen lievennetty lievennetty työkyvyttömyyseläke. Sen lisäksi va- 18928: muoto, jossa eläkkeen myöntämiseen vaikuttavat paakirjan laukeamattomuus vaikuttaa olennaises- 18929: k:eskeisesti sosiaalis-taloudelliset tekijät. Työelä- ti hakijan eläketurvaan. Kahdessa aivan saman- 18930: leejärjestelmässä vallitsee sekä yksityisellä että jul- laisessa tapauksessa, joista toinen on ollut yksin- 18931: Kisella sektorilla työkyvyttömyyden jakamatto- omaan yksityisen sektorin työsuhteessa ja toinen 18932: muuden periaate. Tämän mukaisesti henkilö, osittain yksityisen ja osittain julkisen sektorin, 18933: ioka arvioidaan työkyvyttömäksi yksityisellä sek- eläkkeen suuruus muodostuisi aivan erilaiseksi, 18934: torilla, on työkyvytön myös julkisella sektorilla ja vaikka työssäolaajan kesto, ansiotaso ja tervey- 18935: päinvastoin. Tämän mukaisesti työkyvytön hen- dentila olisivat samanlaiset kummallakin. Tämän 18936: {ilö on oikeutettu saamaan työkyvyttömyyseläk- epäkohdan poistaminen olisi suoritettava nopeas- 18937: ceen sekä siltä sektorilta, jolta hän siirtyy eläk- ti ja erillään julkishallinnon eläkeikäkomitean 18938: ceelle, että myös siltä sektorilta, jolla hän on työstä, koska asia liittyy yksityisen sektorin jous- 18939: rikaisemmin työskennellyt ja saanut nk. vapaa- tavan eläkeikäjärjestelmän voimaantuloon 18940: cirjan eläkeoikeudesta. 1.1.1986. 18941: Julkisen sektorin eläkejärjestelmässä ei vielä ole Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 18942: oteutettu joustavaa eläkeikäjärjestelmää, vaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 18943: .itä tutkitaan parhaillaan. Näin ollen julkisella kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 18944: ektorilla ei vielä ole joustavaa eläkeikää eikä senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 18945: rksilöllistä varhaiseläkettä. Tästä erillinen kysy- 18946: nys on kuitenkin julkisen sektorin vapaakirjaan Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 18947: >erustuva !aukeaminen sen johdosta, että yksityi- ryhtyä, että 1.1.1986 jälkeen yksityisen 18948: ellä sektorilla myönnetään eläkkeenhakijalle työnantajan palveluksesta yksilölliselle 18949: rksilöllinen varhaiseläke. varhaiseläkkeelle jäävä työntekijä saisi sa- 18950: Nykyisten lainsäännösten perusteella ei julki- manaikaisesti myös kunnan tai valtion 18951: en sektorin vapaakirja laukea eläkkeeksi, kun palveluksesta kertyneen eläkkeen? 18952: 18953: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985 18954: 18955: Tuulikki Petäjäniemi Boris Renlund Aapo Saari 18956: Riitta Järvisalo-Kanerva Esko Almgren Juhani Tuomaala 18957: Einari Nieminen Aarno von Bell Aila Jokinen 18958: Ben Zyskowicz Helena Pesola Saara Mikkola 18959: Anna-Kaarina Louvo Paavo Lipponen Reijo Lindroos 18960: Seppo Pelttari Risto Ahonen Martti Ratu 18961: Heikki Riihijärvi Inger Hirvelä Kati Peltola 18962: Timo Laaksonen 18963: 18964: 18965: !8500962N 18966: 2 1985 vp. - KK n:o 331 18967: 18968: 18969: 18970: 18971: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 18972: 18973: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa dösmuutoksista. Komitean tulee saada työns: 18974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, päätökseen vuoden 1986 loppuun mennessä. 18975: olette 4 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen- Hallituksen esityksessä yksityistä sektoria kos 18976: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- kevaksi joustavaksi eläkeikäjärjestelmäksi on sii 18977: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Tuu- varsin selkeästi todettu, että esitys ei tässä vai 18978: likki Petäjäniemen ym. näin kuuluvasta kirjalli- heessa koske julkisia eläkejärjestelmiä, vaan ett 18979: sesta kysymyksestä n:o 331: joustavan eläkeikäjärjestelmän toteuttamismah 18980: dollisuudet julkisten eläkejärjestelmien osalta sel 18981: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vitetään erikseen. 18982: ryhtyä, että 1.1.1986 jälkeen yksityisen 18983: Yksilöllinen varhaiseläke ja varhennettu van 18984: työnantajan palveluksesta yksilölliselle huuseläke ovat nimenomaan joustavaan eläkeikä 18985: varhaiseläkkeelle jäävä työntekijä saisi sa- järjestelmään kuuluvia uusia eläkemuotoja. Kw 18986: manaikaisesti myös kunnan tai valtion 18987: joustavaa eläkeikäjärjestelmää ei vielä ole toteu 18988: palveluksesta kertyneen eläkkeen? 18989: tettu valtion eläkejärjestelmässä, on selvää, ett 18990: valtion eläkejärjestelmän piirissä ansaittuun eläk 18991: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen keeseen (oli kysymyksessä edelleen valtion palve 18992: seuraavaa: luksessa oleva tai siitä jo eronnut henkilö) ei vc 18993: liittyä joustavaan eläkeikäjärjestelmään kuuluvi 18994: Ensi vuoden alusta tulee yksityisellä sektorilla uusia eläkemuotoja. 18995: voimaan ns. joustava eläkeikäjärjestelmä, joka 18996: Hallituksen esitys joustavaksi eläkeikäjärjestel 18997: ensivaiheessa koostuu yksilöllisestä varhaiseläk- 18998: keestä ja varhennetusta vanhuuseläkkeestä. mäksi yksityiselle sektorille on mielestäni laadittl 18999: tältä pohjalta. Nyt esille otettu ongelma ei sii 19000: Hallituksen esityksessä eduskunnalle työnteki- johdu esim. hallituksen esitystä valmisteltaess 19001: jäin eläkelain, kansaneläkelain ja eräiden niihin tapahtuneesta virheestä vaan yksinkertaisesti sii 19002: liittyvien lakien mukaista joustavaa eläkeikäjär- tä, että joustavaa eläkeikäjärjestelmää ei ole to 19003: jestelyä koskeviksi laeiksi (HE n: o 8 51 198 5 vp.) teutettu julkisella sektorilla samanaikaisesti yksi 19004: on lausuttu mm: tyisen sektorin kanssa. 19005: ''Nyt annettava esitysehdotus sisältää muutos- Eduskuntakysymyksen perusteluissa on esitet 19006: ehdotukset yksityisen työeläkejärjestelmän työelä- ty, että työeläkejärjestelmässä vallitsee sekä yksi 19007: kelakeihin ja niihin liittyen myös kansaneläke- tyisellä sektorilla että julkisella sektorilla työ 19008: järjestelmän mukaisiin eläkelakeihin ... Hallitus kyvyttömyyden jakamattomuuden periaate. D 19009: tulee erikseen selvittämään myös joustavan elä- män mukaisesti henkilö, joka arvioidaan työky 19010: keikäjärjestelmän toteuttamismahdollisuudet val- vyttömäksi yksityisellä sektorilla, on työkyvytö 19011: tion ja kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Tä- myös julkisella sektorilla ja päinvastoin. Tämä 19012: tä tarkoitusta varten on asetettu komitea, jonka mukaisesti työkyvytön henkilö on oikeutettu sa~ 19013: tulee saada työnsä päätökseen vuoden 1986 lop- maan työkyvyttömyyseläkkeen sekä siltä sektori] 19014: puun mennessä.'' ta, jolta hän siirtyy eläkkeelle, että myös silt~ 19015: Valtioneuvosto asetti ko. komitean 3.1.1985. jolla hän on aikaisemmin työskennellyt ja saanu 19016: Komitean tehtäväksi annettiin selvittää, miten nk. vapaakirjan eläkeoikeudesta. Edellä esitett 19017: valtion, kunnan ja muihin julkisiin eläkejärjestel- pitää vain osittain paikkansa. Jos esim. valtio 19018: miin on mahdollista sisällyttää vastaavat jousta- eläkejärjestelmä myöntää työkyvyttömyyseläli 19019: van eläkkeelle siirtymisen mahdollistavat elä- keen ja asianomainen on ollut ennen valtio 19020: kemuodot, jotka toteutetaan yksityisissä työeläke- palvelukseen tuloaan yksityisen sektorin palv( 19021: järjestelmissä sekä tästä johtuvat julkisen sektorin luksessa, hänellä ei ole oikeutta työkyvyttömyy~ 19022: eläkkeellesiittymisjärjestelmän muutostarpeet. eläkkeeseen yksityisen sektorin nk. vapaakirja 19023: Komitean tulee selvitystyönsä perusteella ja ot- eläkeoikeudesta. Voidaan myös todeta, että esirr 19024: taen huomioon valintaoikeuden järjestäminen osatyökyvyttömyyseläke toteutettiin valtion eH 19025: laatia ehdotus tarvittavista toimenpiteistä ja sää- kejärjestelmän osalta useita vuosia myöhemmi 19026: 1985 vp. - KK n:o 331 3 19027: 19028: kuin yksityisellä sektorilla. Jos asianomaiselle turvan mukainen eläke. Siitä, että joustavaa 19029: myönnettiin yksityisen sektorin osatyökyvyttö- eläkejärjestelmää ei toteutettu samanaikaises- 19030: myyseläke, hän ei voinut saada valtion eläkejär- ti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, seuraa 19031: jestelmän piirissä ansaitsemastaan eläkeoikeudes- siis välttämättä erinäinen määrä epäkohtia ja on- 19032: ta osatyökyvyttömyyseläkettä, kun valtion elä- gelmia. Näiden poistaminen on mahdollista vain 19033: kejärjestelmä ei tällaista eläkemuotoa tuntenut. toteuttamalla joustava eläkeikäjärjestelmä myös 19034: Eduskuntakysymyksen perusteluissa on myös julkisella sektorilla. Jos pyritään poistamaan vain 19035: esitetty, että vapaakirjan laukeamattomuus vai- yksittäisiä epäkohtia, samalla aiheutetaan toden- 19036: kuttaa olennaisesti hakijan eläketurvaan. Kahdes- näköisesti uusia epäkohtia. 19037: sa aivan samanlaisessa tapauksessa, joista toinen Joustavan eläkeikäjärjestelmän toteuttaminen 19038: on ollut yksinomaan yksityisen sektorin työsuh- valtion eläkejärjestelmän osalta on valtion elä- 19039: teessa ja toinen osittain yksityisen ja osittain keikäjärjestelmää koskeva tärkein ja kiireeliisin 19040: julkisen sektorin, eläkkeen suuruus muodostuisi tehtävä. Tämä tehtävä on parhaillaan komitean 19041: aivan erilaiseksi, vaikka työssäolon kesto, ansiota- suoritettavana. Komitea asetettiin kuluvan vuo- 19042: so ja terveydentila olisivat samanlaiset. Tämä den tammikuussa. Ratkaisun tekemistä varten 19043: pitää paikkansa jopa niin, että jälkimmäisessä tarvittava selvitystyö on yksityistä sektoria koske- 19044: tapauksessa, jolloin hän on ollut viimeksi julki- van valmistelun yhteydessä suurimmalta osin teh- 19045: sen sektorin piirissä, hän ei voi saada lainkaan ty. Jäljellä on enemmänkin ratkaisun tekemisen 19046: eläkettä edes yksityisen sektorin piirissä ansaitse- vaikeus, joka ei muutu helpommaksi yksinomaan 19047: mastaan vapaakirjasta. ajan kulumisella. Komitean työtä voitaisiin mie- 19048: Joustavan eläkeikäjärjestelmän voimaantuloon lestäni kiirehtiä siten, että komitealle annettua 19049: yksityisellä sektorilla (ja myös julkisella sektorilla) määräaikaa lyhennettäisiin. Tulenkin ehdotta- 19050: liittyvät epäkohdat olisi voitu välttää, jos joustava maan, että komitean tulisi saada työnsä päätök- 19051: eläkeikäjärjestelmä olisi toteutettu samanaikaises- seen tulevan huhtikuun tai toukokuun loppuun 19052: ti sekä yksityisellä sektorilla että julkisella sekto- mennessä, jolloin komitean ehdotus tulisi silloin 19053: rilla, kuten mm. valtiovarainministeriön taholta sisältämään myös esillä olevan ongelman ratkaise- 19054: esitettiin. Nyt ihmiset ovat eläketurvansa osalta misen. Samalla tulen kuitenkin antamaan selvi- 19055: täysin erilaisessa asemassa siitä riippuen, minkä tettäväksi sen, voitaisiinko menetellä siten, että 19056: eläkesektorin piirissä eläkeoikeus on ansaittu. asia annettaisiin valtiovarainministeriön valmis- 19057: Erityisen ongelmallista tilanne on mm. sellaisten teltavaksi erikseen komitean ulkopuolella. Selvi- 19058: valtionapulaitosten piirissä, joissa peruseläketurva tystyön olisi kuitenkin tapahduttava yhteistoi- 19059: on järjestetty TEL:n säännösten mukaisesti ja minnassa kunnallisen sektorin ja virkamiesjärjes- 19060: lisäeläketurva valtion eläketurvan mukaisesti. Pe- töjen kanssa. Voin tehdä ratkaisuehdotuksia kui- 19061: ruseläketurvan osalta on mahdollisuus saada yksi- tenkin vain yhden sektorin, valtion osalta. Kun- 19062: löllistä varhaiseläkettä tai varhennettua vanhuus- nallisen sektorin osalta asian käsittely kuuluu 19063: eläkettä, samalla kuitenkin menetetään lisäeläke- Kunnalliselle eläkelaitokselle. 19064: 19065: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985 19066: 19067: Ministeri Pekka Vennamo 19068: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 331 19069: 19070: 19071: 19072: 19073: Tili Riksdagens Herr Talman 19074: 19075: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen härav. Kommitten skall på basen av sitt utred- 19076: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ningsarbete och med beaktande av hur rätten att 19077: den 4 oktober 1985 till vederbörande medlem av välja pensionsform kan anordnas uppgöra förslag 19078: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- till erforderliga åtgärder och ändringar av stad- 19079: dagsledamot Tuulikki Petäjäniemi m.fl. under- ganden. Kommitten skall slutföra sitt arbete före 19080: tecknade spörsmål nr 331: utgången av år 1986. 19081: I regeringens proposition med förslag till lagar 19082: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta om ett flexibelt pensionsålderssystem för den 19083: för att arbetstagare, som efter 1.1.1986 19084: privata sektorn har det således klart framhållits 19085: blir pensionerade med individuell ålders- 19086: att propositionen i detta skede inte gäller offent- 19087: pension från anställning hos en privat 19088: liga pensionssystem, utan att möjligheterna att 19089: arbetsgivare, samtidigt skulle erhålla ock- 19090: inom de offentliga pensionssystemen genomföra 19091: så den pension som har influtit av an- 19092: ett flexibelt pensionsålderssystem kommer att 19093: ställning hos kommun eller stat? 19094: utredas särskilt för sig. 19095: Den individuella förtidspensionen och den 19096: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 19097: förtida ålderspensionen är nya pensionsformer, 19098: anföra följande: 19099: som uttryckligen hör ihop med det flexibla 19100: Vid ingången av nästa år införs ett s.k. flexi- pensionsålderssystemet. Emedan det flexibla 19101: belt pensionsålderssystem inom den privata sek- pensionsålderssystemet ännu inte har förverkli- 19102: torn. Systemet består i inledningsskedet av indi- gats inom statens pensionssystem är det klart att 19103: viduell fönidspension och förtida ålderspension. till sådan pension som har förtjänats inom sist- 19104: I regeringens proposition med förslag till lagar nämnda system (det må gälla en person som 19105: om ett flexibelt pensionsåldersarrangemang i en- alltjämt är anställd hos staten eller en som redan 19106: lighet med lagen om pension för arbetstagare, har tagit avsked från sådan anställning) inte kan 19107: folkpensionslagen samt vissa andra lagar, som har höra sådana nya pensionsformer som hör till det 19108: samband med dem (prop. 8511985 rd. ), sägs flexibla pensionsålderssystemet. Enligt min upp- 19109: bl.a.: fattning har regeringens proposition med förslag 19110: ''Den proposition som nu avlåts innehåller tilllagar om ett flexibelt pensionsålderssystem för 19111: förslag till ändringar i det privata arbetspensions- den privata sektorn uppgjorts på denna grund. 19112: systemets arbetspensionslagar och i samband där- Det problem som nu har tagits upp beror således 19113: med också i lagarna enligt folkpensionssyste- inte t.ex. på att något fel skulle ha begåtts vid 19114: met... Regeringen kommer separat att utreda beredningen av regeringens proposition, utan 19115: möjligheterna att införa ett flexibelt pensionsål- helt enkelt på att det flexibla pensionsålderssyste- 19116: derssystem i det statliga och kommunala pen- met inte har införts samtidigt inom den offentli- 19117: sionssystemet. I detta syfte har det tillsatts en ga och den privata sektorn. 19118: kommitte som skall slutföra sitt arbete före I spörsmålets motivering sägs att en princip om 19119: utgången av år 1986." att arbetsoförmågan är odelbar gäller såväl inom 19120: Statsrådet tillsatte ifrågavarande kommitte den privata som inom den offentliga sektorn. I 19121: 3.1.198 5. Kommitten gavs i uppdrag att utreda enlighet härmed är en person, som bedöms som 19122: hur det är möjligt att inom det statliga och det arbetsoförmögen inom den privata sektorn, ar- 19123: kommunala pensionssystemet och övriga offentli- betsoförmögen också inom den offentliga sektorn 19124: ga pensionssystem innefatta pensionsformer, som och rvärtom. I enlighet härmed har en arbets- 19125: möjliggör flexibel pensionering och som motsva- oförmögen person rätt till invalidpension såväl 19126: rar dem som verkställs inom de privata arbets- från den sektor från viiken han går i pension som 19127: pensionssystemen. Vidare skall kommitten utre- från den sektor där han tidigare har arbetat och 19128: da de behov av att ändra systemen för pensione- från viiken han har erhållit ett s.k. fribrev, som 19129: ring på den offentliga sektorn som föranleds anger hans rätt till pension. Det ovan anförda 19130: 1985 vp. - KK n:o 331 5 19131: 19132: stämmer endast delvis. Om t.ex. invalidpension anordnats i enlighet med stadgandena i APL och 19133: beviljas inom det statliga pensionssystemet och tilläggspensionsskyddet i enlighet med statens 19134: vederbörande, innan han blev anstälid hos sta- pensionsskydd. 1 fråga om grundpensionsskyddet 19135: ten, har varit anstälid inom den privata sektorn, finns möjligheten att erhålla individueli förtids- 19136: harhan inte rätt tili invalidpension, som grundar pension elier förtida ålderspension. Samtidigt 19137: sig på pensionsrätt enligt s.k. fribrev från den mister man dock sin pension enligt tilläggs- 19138: privata sektorn. Det kan också konstateras att pensionsskyddet. Av det faktum att det flexibla 19139: t.ex. delinvalidpensionen infördes flera år senare pensionsålderssystemet inte infördes samtidigt 19140: inom statens pensionssystem än inom den privata inom den offentliga och den privata sektorn 19141: sektorn. Om vederbörande beviijades delinvalid- följer således nödvändigtvis en mängd missför- 19142: pension inom den privata sektorn kunde han hållanden och problem. Dessa kan avlägsnas 19143: inte, på grund av den pensionsrätt som han hade endast genom att det flexibla pensionsålderssys- 19144: förtjäuat inom statens pensionssystem, erhålia temet införs också inom den offentliga sektorn. 19145: delinvalidpension, emedan statens pensionssys- Om man enbart eftersträvar att avlägsna enskilda 19146: tem inte kände en dylik pensionsform. missförhållanden förorsakar man sannolikt samti- 19147: 1 spörsmålets motivering sägs också att faktum digt nya sådana. 19148: huruvida den tidpunkt, från och med viiken Ett införande av ett flexibelt pensionsålderssys- 19149: fribrevet berättigar tili betalning av pension har tem för de statliga pensionernas del är den 19150: nåtts elier ej påverkar pensionsrätten i väsentlig viktigaste och mest brådskande uppgiften när det 19151: utsträckning. 1 två alideles likadana fall, av vilka gäller statens pensionsålderssystem. Denna upp- 19152: det ena gälier en person som har varit anstälid gift åligger för ögonblicket en kommitte, som 19153: enbart inom den privata sektorn och det andra tillsattes i januari innevarande år. Det utred- 19154: en person som har varit anställd delvis inom den ningsarbete som ett avgörande fordrar har tili 19155: privata och delvis inom den offentliga sektorn, stora delar gjorts i samband med den beredning 19156: skulle pensionens belopp då bli helt olika fastän som gällde den privata sektorn. Det är snarare 19157: den tid under viiken personeroa har arbetat och svårigheten i att fatta ett avgörande som återstår, 19158: likaså förtjänstnivån och hälsotiliståndet vore och denna svårighet blir inte mindre enbart 19159: identiska i de två fallen. Detta stämmer, t.o.m. i genom att man låter tiden gå. 19160: den utsträckningen att i det senare fallet, där det Enligt min uppfattning kunde kommittens 19161: också gäller att personeo senast har varit anställd arbete påskyndas så att den tid som är utsatt för 19162: inom den offentliga sektorn, han inte kan få detta förkortas. 1 enlighet härmed kommer jag 19163: pension ens enligt det fribrev som han har att föreslå att kommitten borde slutföra sitt 19164: förtjänat inom den privata sektorn. arbete före utgången av april eller maj nästa år. 19165: Missförhållandena i anslutning tili det flexibla Kommittens förslag borde då också innehålla en 19166: pensionssystemets införande inom den privata lösning på det problem som nu föreligger. Sam- 19167: (och även inom den offentliga) sektorn hade tidigt kommer jag dock att låta utreda huruvida 19168: kunnat undvikas, om systemet hade genomförts det vore möjligt att låta finansministeriet bereda 19169: ~amtidigt både inom den privata och inom den ärendet separat, utanför kommitten. Utrednings- 19170: offentliga sektorn, såsom det föreslogs bl.a. från arbetet borde emellertid genomföras i samarbete 19171: finansministeriets sida. Nu är människor i helt med den kommunala sektorn och tjänstemanna- 19172: olika stälining visavi sitt pensionsskydd beroende organisationerna. Jag kan dock framlägga förslag 19173: på inom viiken pensionssektor pensionsrätten har tili avgörande endast för en sektor, den statliga. 19174: förtjänats. Situationen är särskilt problematisk För den kommunala sektorns del ankommer 19175: bl.a. i fråga om sådana institutioner som åtnjuter ärendets behandling på Kommunala pensionsan- 19176: statsunderstöd och där grundpensionsskyddet har stalten. 19177: 19178: Helsingfors den 7 november 1985 19179: 19180: Minister Pekka Vennamo 19181: 1985 vp. 19182: 19183: Kirjallinen kysymys n:o 332 19184: 19185: 19186: 19187: 19188: Kärhä ym.: Eläinkoetestausten merkitsemisestä kosmeettisiin ainei- 19189: siin 19190: 19191: 19192: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 19193: 19194: Suomessa käytetään vuosittain noin 500 000 teen testauksessa käytetty eläin- vat muita 19195: koe-eläintä tieteellisiin ja teollisuustarkoituksiin. kokeita. 19196: Useimmat näistä kokeista ovat täysin merkityk- Kuluvan vuoden toukokuussa Ruotsin valtio- 19197: settömiä ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kan- päivillä tehtiin päätös, joka edellyttää kosmeettis- 19198: nalta ja niitä tehdään lähinnä kaupallisin ja ten ja muiden vastaavien tuotteiden varustamista 19199: byrokraattisin perustein. Kosmeettisten aineiden merkinnällä, joka ilmaisee, onko ne testattu 19200: testaukset muodostavat yhden suuren ryhmän eläinkokeilla vai ei. Samansisältöisiä toivomuksia 19201: turhista ja tuskallisista eläinkokeista. Tämänkal- on meillä Suomessakin esitetty usean vuoden 19202: taiset kokeet saattavat olla suorastaan vahingolli- aJan. 19203: sia aineiden käyttäjille, sillä monet eläinkokein Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 19204: testatut aineet ovat aiheuttaneet lopullisille käyt- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 19205: täjilleen eli ihmisille ikäviä ja vakavia sivuvaiku- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 19206: tuksia. Eläinkokeiden avulla luodaan kuluttajien senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19207: keskuuteen väärää turvallisuuden tunnetta, sillä 19208: viime kädessä eri aineiden vaikutukset näkyvät Katsooko Hallitus, että Suomessa olisi 19209: vasta ihmisessä itsessään. mahdollista ja tarpeen antaa määräyksiä 19210: Eläinkoekysymys on yksi aikamme vakavim- tuotteisiin tehtävistä merkinnöistä, jotka 19211: mista moraalisista ongelmista ja monet yksityiset ilmaisevat onko tuotteen testauksessa 19212: ihmiset haluaisivat olla myötävaikuttamatta tur- käytetty eläinkokeita, ja 19213: hiin eläinkokeisiin. Tavaroita ostaessaan ihmiset onko Hallituksen taholta aiottu ryhtyä 19214: eivät kuitenkaan voi kontrolloida sitä, onko tuot- toimenpiteisiin asiassa? 19215: 19216: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985 19217: 19218: Lea Kärhä Sirpa Pietikäinen Georg C. Ehrnrooth 19219: 19220: 19221: 19222: 19223: 428500928K 19224: 2 1985 vp. - KK n:o 332 19225: 19226: 19227: 19228: 19229: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 19230: 19231: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa markkinoilla on tuskin yhtään kosmeettista val- 19232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mistetta, jonka jotakin aineosaa ei olisi lääkekäyt- 19233: olette 4 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen- töä varten tutkittu eläinkokein (esim. alkoholi, 19234: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- lanoliini ja sen johdannaiset, kookosrasva ja sen 19235: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kär- johdannaiset, säilöntäaineet, emulgaattorit, 19236: hän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses- pinta-aktiiviset aineet, hajusteet ym. hyvin ylei- 19237: tä n:o 332: set aineosat). Siksi kosmeettisten valmisteiden 19238: jako valmisteisiin, jotka on tutkittu eläinkokein, 19239: Katsooko Hallitus, että Suomessa olisi ja valmisteisiin, joita ei ole tutkittu, voisi käytän- 19240: mahdollista ja tarpeen antaa määräyksiä nössä muodostua mielivaltaiseksi. Tällaisen asian 19241: tuotteisiin tehtävistä merkinnöistä, jotka valvonta olisi erittäin vaikeaa ja saattaisi johtaa 19242: ilmaisevat onko tuotteen testauksessa väärinkäytöksiin. 19243: käytetty eläinkokeita, ja On täysin mahdollista, että testaamattomissa 19244: onko Hallituksen taholta aiottu ryhtyä valmisteissa on esimerkiksi syöpävaarallisia tai 19245: toimenpiteisiin asiassa? allergiaa aiheuttavia aineita. Testaamattomao ai- 19246: neen käyttö merkitsee kontrolloimatoota ihmis- 19247: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen koetta, jossa saattaa kestää 15-20 vuotta ennen 19248: seuraavaa: kuin esimerkiksi syöpää aiheuttava vaikutus pal- 19249: Kosmeettisten valmisteiden testauksia eläinko- jastuu. Eläinkokeita pyritään välttämään, jos se 19250: kein ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan tehty suinkin on mahdollista. Eläinkokeista on varsin 19251: Suomessa, kahden viimeisen vuoden aikana vain yksityiskohtaiset säännökset eläinsuojelulaissa 19252: kerran, sekin viranomaisen vaatimuksesta. Kos- (91/71) ja -asetuksessa (333/71) sekä asetuksessa 19253: meettisilta valmisteilta ei myöskään edellytetä eläinten käyttämisestä tieteellisissä kokeissa (334/ 19254: Suomessa ennakkotarkastusta. Euroopan suurim- 71). Syöpävaarallisuuden toteamiseksi ei kuiten- 19255: missa koe-eläinten käyttäjämaissa kosmeettisten kaan toistaiseksi ole eläinkokeita korvaavaa tutki- 19256: valmisteiden testaus koe-eläimillä on myös vä- musmenetelmää käytettävissä. 19257: häistä, mm. Englannissa 0,45 % kaikista eläinko- Ruotsin valtiopäivillä 9 päivänä toukokuuta 19258: keista. 1985 hyväksyttyjen, kosmeettisilla valmisteilla ja 19259: Kosmeettisten valmisteiden valmistusaineisiin niiden raaka-aineilla suoritettujen eläinkokeiden 19260: kuuluu kemikaaleja ja raaka-aineita, joita käyte- merkitsemistä koskevien aloitteiden jatkokäsitte- 19261: tään myös lääkkeisiin. Lääkkeiden turvallisuus lyä seurataan kiinteästi Suomen viranomaisten 19262: tulee apteekkitavaralain 10 a §:n mukaan tutkia, taholta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään, 19263: ennen kuin niille voidaan myöntää myyntilupa. jos kysymyksessä tarkoitettujen merkintäsäännös- 19264: Tämä tarkoittaa sitä, että lääkkeiden lähes kaikki ten kautta kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia 19265: aineosat on tutkittu eläinkokein. Tästä johtuen voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla lisätä. 19266: 19267: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1985 19268: 19269: Ministeri jermu Laine 19270: 1985 vp. - KK n:o 332 3 19271: 19272: 19273: 19274: 19275: Tili Riksdagens Herr Talman 19276: 19277: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ståndsdelar inte hade blivit undersökt för läke- 19278: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse medelsbruk genom djurförsök (t.ex. alkohol, 19279: av den 4 oktober 1985 tili vederbörande medlem lanolin och dess derivat, kokosfett och dess 19280: av statsrådet för avgivande av svar översänt av- derivat, konserveringsmedel, emulgatorer, ytakti- 19281: skrift av följande av riksdagsman Kärhä m.fl. va medel, parfymer samt andra mycket allmänna 19282: undertecknade spörsmål nr 332: beståndsdelar). Därför kunde en fördelning av 19283: kosmetiska preparat tili preparat som undersökts 19284: Anser Regeringen att det är möjligt genom djurförsök och tili preparat som inte 19285: och av behovet påkallat att i Finland undersökts i praktiken bli godtycklig. Över- 19286: utfärda bestämmelser om sådana anteck- vakningen skulle bli mycket svår att genomföra 19287: ningar på produkter som anger om test- och det kunde leda tili missbruk. 19288: ning av en produkt har skett genom Det är fullt möjligt att preparat som inte 19289: djurförsök och testats kan t.ex. innehålla cancerframkallande 19290: har Regeringen för avsikt att vidta ämnen eller ämnen som kan förorsaka allergi. 19291: åtgärder i ärendet? Användning av ett ämne som inte har testats 19292: innebär ett okontrollerat försök med människor, 19293: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra och det kan ta 15-20 år innan den cancerfram- 19294: följande: kallande verkningen kommer fram. Man försöker 19295: Testning av kosmetiska preparat har praktiskt undvika djurförsök, om det bara är möjligt. Det 19296: taget inte alls skett i Finland. Under de två finns mycket detaljerade stadganden om djurför- 19297: senaste åren har testning skett endast en gång, sök i djurskyddslagen (91/71) och i djurskydds- 19298: och det skedde på begäran av myndighet. Det förordningen (333/71) samt i förordningen om 19299: krävs inte heller någon förhandskontroll av kos- användning av djur vid vetenskapliga experiment 19300: metiska preparat i Finland. Testning av kosmetis- (334/71). För konstaterande av cancerframkallan- 19301: ka preparat genom försöksdjur i de europeiska de verkningar finns det dock inte för närvarande 19302: Iänder som använder mest försöksdjur sker också någon undersökningsmetod som kunde ersätta 19303: i liten skala, bl.a. i England 0,45 % av alla djurförsöken. 19304: djurförsök. Myndigheterna i Finland följer med den fort- 19305: Ingredienserna i kosmetiska preparat består av satta behandlingen av de motioner som Sveriges 19306: kemikalier och råämnen, vilka används även i riksdag godkände den 9 maj 1985 beträffande 19307: läkemedel. Innan tillstånd tili försäljning av märkning av kosmetiska preparat som testats på 19308: läkemedel kan ges, bör det enligt 10 a § apoteks- djur ävensom djurtester som skett med råämnen 19309: varulagen undersökas att dessa inte är farliga. för dessa preparat. Man vidtar nödvändiga åtgär- 19310: Detta innebär att nästan alla beståndsdelar i der, om man genom de i spörsmålet avsedda 19311: läkemedel har undersökts genom testning på stadgandena om märkning kan öka konsumen- 19312: djur. Därför finns det knappast något kosmetiskt ternas möjligheter tili inflytande på ett ända- 19313: preparat på marknaden, där någon av dess be- målsenligt sätt. 19314: 19315: Helsingfors den 1 november 1985 19316: 19317: Minister jermu Laine 19318: 1985 vp. 19319: 19320: Kirjallinen kysymys n:o 333 19321: 19322: 19323: 19324: 19325: Kärhä: Maanhankintaoikeuslain tarpeellisuudesta 19326: 19327: 19328: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 19329: 19330: Kun laki oikeudesta hankkia maa- ja metsäta- tivät peltoa 193 hehtaaria. Kielteiset päätökset 19331: lousmaata säädettiin seitsemän vuotta sitten, oli koskivat edelleen useimmiten kauppoja, joissa 19332: lain tarkoituksena ehkäistä maa- ja metsätalous- ostajana oli yhtiö. 19333: maan siirtymistä pois viljelijäväestöltä. Edellä kerrotuista tiedoista voidaan päätellä, 19334: Viime vuosien aikana maatalouden liikatuo- että sanottu laki tuotti valtavan byrokratian, 19335: tanto on Suomessa noussut yhä polttavammaksi. mutta lopullisia kieltopäätöksiä kaupoille annet- 19336: Maatalouden liikatuotannosta johtuva markki- tiin vähän. Onkin vakavasti mietittävä, onko 19337: nointi on vuosi vuodelta yhä vaikeampaa ja tulee syytä ylläpitää tämänkaltaista järjestelmää ja vas- 19338: Suomelle entistä kalliimmaksi. Onkin ajankysy- taako sen aikaansaama tulos sitä työmäärää, joka 19339: mys kuinka kauan Suomi pystyy viemään tuottei- asian hyväksi tehdään. 19340: taan ulkomaille edes raskaiden subventioiden Maatalousväestön keskuudessa tunnetaan laa- 19341: avulla. Viimeksi on mm. GATI:in maatalous- jalti tyytymättömyyttä edellä kerrottua lakia koh- 19342: osaston päällikkö Jean-Marc Lucg varoittanut taan. Se koetaan kahlehtivana, rajoittavana, 19343: Suomea maatalouden ylituotannosta ja kehotta- maanomistajan oikeuksia loukkaavana ja maan 19344: nut Suomea vakavasti vähentämään maatalouden arvoa alentavana. 19345: tuotantoa. Näin ollen maanhankintaoikeuslain Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 19346: tarkoitukselta on osittain pudonnut pohja pois. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 19347: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 19348: Viime vuonna saapui maataloustoimistoihin yli vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19349: 50 000 maanhankintaoikeuslain mukaista ilmoi- 19350: tusta ja lähes 1 000 ennakkotietohakemusta. Katsooko Hallitus, että laki oikeudesta 19351: Noin 85 prosenttia hakemuksista koski kauppoja, hankkia maa- ja metsätalousmaata on 19352: jotka eivät tarvinneet lupaa. Luvanvaraisista kau- edelleen ajankohtainen, vai 19353: poista annettiin liki 6 000 myönteistä päätöstä. onko Hallituksella suunnitelmia kumo- 19354: Kielteinen päätös annettiin 61 kaupalle ja 82 ta sanottu laki tai supistaa sen sovellutus- 19355: ennakkotietohakemukselle. Yhteensä nämä käsit- alaa? 19356: 19357: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985 19358: 19359: Lea Kärhä 19360: 19361: 19362: 19363: 19364: 428500963P 19365: 2 1985 vp. - KK n:o 333 19366: 19367: 19368: 19369: 19370: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 19371: 19372: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa tarkoituksiin. Maanhankintaoikeuslailla korvat- 19373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tiin puutavarayhtiöiden maanhankinnan rajoitta- 19374: olette 4 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen- mista koskeva vuonna 1915 annettu asetus, joka 19375: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- ei ollut enää nykyolosuhteisiin soveltuva. Maan- 19376: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Lea hankintaoikeuslaki liittyy läheisesti maatilalain 19377: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä tavoitteiden toteuttamiseen, ja maanhankintalu- 19378: n:o 333: van epäämisen eräänä edellytyksenä on, että maa 19379: on sopivasti käytettävissä maatilalain mukaan 19380: Katsooko Hallitus, että laki oikeudesta tilakoon suurentamiseen. 19381: hankkia maa- ja metsätalousmaata on Maatilahallitus antoi vuonna 1984 kielteisen 19382: edelleen ajankohtainen, vai päätöksen 61 kaupalle ja 82 ennakkotietohake- 19383: onko Hallituksella suunnitelmia kumo- mukselle. Nämä käsittivät ynteensä 5 228 heh- 19384: ta sanottu laki tai supistaa sen sovellutus- taaria maata, josta peltoa oli 193 hehtaaria, 19385: alaa? kuten kysymyksen perusteluissakin on todettu. 19386: Kielteisten päätösten määrä on viime vuosina 19387: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen pysynyt lähes samana. Vaikka tämä määrä on 19388: seuraavaa: suhteellisen pieni, on todettava, että lain ennak- 19389: Lain oikeudesta hankkia maa- ja metsätalous- koehkäisevä vaikutus vähentää sellaisia kauppoja, 19390: maata eli ns. maanhankintaoikeuslain säätämisen joissa maanhankintalupa evättäisiin. 19391: tarkoituksena oli ehkäistä maatilatalouteen sovel- Hallituksen käsityksen mukaan laki on edel- 19392: tuvan maan siirtyminen kiinteistökauppojen leen ajankohtainen. Lain kumoamiseen tai sovel- 19393: kautta pois viljelijäväestöitä käytettäväksi muihin tamisalan supistamiseen ei ole perusteltua aihetta. 19394: 19395: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1985 19396: 19397: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 19398: 1985 vp. - KK n:o 333 3 19399: 19400: 19401: 19402: 19403: Till Riksdagens Herr Talman 19404: 19405: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rörande inskränkningar i trävarubolagens mark- 19406: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av förvärv, som inte längre var tiliämplig på moder- 19407: den 4 oktober 1985 tili vederbörande medlem av na förhålianden. Lagen om rätt att förvärva jord- 19408: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- och skogsbruksmark ansluter sig nära tili förverk- 19409: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål ligandet av målsättningarna i lagen om gårds- 19410: nr 333: bruksenheter och en orsak tili att markförvärvs- 19411: tilistånd kan förvägras är att jorden lämpligen 19412: Anser Regeringen att lagen om rätt att kan användas för förstoring av lägenheter enligt 19413: förvärva jord- och skogsbruksmark fortfa- lagen om gårdsbruksenheter. 19414: rande är aktueli, elier Jordbruksstyrelsen gav år 1984 nekande besked 19415: har Regeringen planer på att upphäva beträffande 61 köp och 82 förhandsansökningar. 19416: sagda lag elier inskränka dess tiliämp- Dessa gälide sammanlagt 5 228 hektar mark, 19417: ningsområde? varav 193 hektar åker, vilket också konstaterats i 19418: motiveringen tili spörsmålet. Antalet avslag har 19419: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt under de senaste åren förblivit så gott som 19420: anföra följande: konstant. Trots att detta är en rätt liten mängd 19421: Avsikten med stiftandet av lagen om rätt att kan det konstateras att lagens förebyggande in- 19422: förvärva jord- och skogsbruksmark var att för- verkan minskar sådana affärer där markförvärvs- 19423: hindra att mark, som lämpar sig för gårdsbruk, tilistånd skulie förvägras. 19424: via fastighetsaffärer skulie frånhändas odlarbe- Enligt regeringens uppfattning är lagen fortfa- 19425: folkningen och börja användas för andra ända- rande aktuell. Det finns ingen motiverad anled- 19426: mål. Genom lagen om rätt att förvärva jord- och ning tili att upphäva lagen elier inskränka dess 19427: skogsbruksmark ersattes förordningen från 1915 tillämpningsområde. 19428: 19429: Helsingfors den 5 november 1985 19430: 19431: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 19432: 1985 vp. 19433: 19434: Kirjallinen kysymys n:o 334 19435: 19436: 19437: 19438: 19439: Hämäläinen: Junien ahtaudesta pääradan työmatkaliikenteessä 19440: 19441: 19442: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 19443: . 19444: Pääradan varren kunnista käy päivittäin Hel- ta pääradan varrelta. Vajaan tunninkin työmatka 19445: singin seudulla työssä suuri joukko ihmisiä. Yk- seisten on erittäin rasittava ja saattaa lisätä pai- 19446: sistään Hyvinkään kaupungista on arvioitu päivit- neita yksityisauton käyttämiseen jo ennestäänkin 19447: täin käyvän työssä Helsingin seudulla tuhansia ruuhkaisilla ja huonokuntoisilla pääkaupunkiseu- 19448: ihmisiä. Pääradan varren eteläisemmissä kunnissa dun teillä. 19449: työpaikkaomavaraisuus on Hyvinkäätä alhaisempi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 19450: ja monen työssäkäynti niistäkin suuntautuu pää- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 19451: kaupunkiseudulle. Pääradan työssäkäyntiliiken- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 19452: teessä käytetään pääasiassa sähköjunaliikennettä, vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19453: esimerkiksi Hyvinkääitä H- ja R-junia. Viime 19454: aikoina on sinänsä joustavaa ja miellyttävää säh- Onko Hallitus tietoinen junien ahtau- 19455: kojunaliikennettä entistä enemmän haitannut ?esta pääradan työmatkaliikenteessä, ja 19456: ahtaus. Istumapaikat saattavat työmatkajunissa JOS on, 19457: loppua kesken jo Hyvinkäällä, jonka jälkeen mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan 19458: junaan nousee vielä runsaasti matkustajia muual- korjaamiseksi? 19459: 19460: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985 19461: 19462: Tuulikki Hämäläinen 19463: 19464: 19465: 19466: 19467: 4285009345 19468: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 334 19469: 19470: 19471: 19472: 19473: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 19474: 19475: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kohdistuu pääosin juuri ruuhkaliikenteeseen, ei 19476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rautatiehallitus katso olevan edellytyksiä irrottaa 19477: olette 4 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen- investointivarojaan Helsingin lähiliikenteen kun- 19478: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- tien välisen ja osaksi myös sisäisen liikenteen 19479: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Tuu- hoitamisen vaatimaan kasvuun, elleivät kunnat 19480: likki Hämäläisen näin kuuluvasta kirjallisesta osallistu investointi- ja liikenteenhoidon kustan- 19481: kysymyksestä n:o 334: nuksiin. Tämä periaate on hyväksytty myös rau- 19482: tateiden Helsingin lähiliikenteen kehittämistä ja 19483: Onko Hallitus tietoinen junien ahtau- kustannusjakoa selvittäneen ns. RAILI-työryh- 19484: desta pääradan työmatkaliikenteessä, ja män mietinnössä (v. 1980). 19485: jos on, 19486: mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan Todettakoon, ettei suurten asutuskeskusten lä- 19487: korjaamiseksi? hiliikennettä juuri kustannussyistä hoideta mis- 19488: sään sellaisella periaatteella, että kaikille voidaan 19489: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taata istumapaikka. Valtionrautateiden käyttämä 19490: ti seuraavaa: kalustokin on suunniteltu siten, että osa matkus- 19491: tajista joutuu seisomaan. Kysymys on kuitenkin 19492: Helsingin lähiliikenteen hoitoon päiväaikana 19493: yleensä lyhyistä matkoista. 19494: sitoutuva kalustomäärä on noin 40 sähkömootto- 19495: rijunayksikköä. Voimakkaiden aamu- ja iltaruuh- Rautatiehallitus ei pidä nykyistä tilannetta mi- 19496: kahuippujen vuoksi on koko kalustotarve kuiten- tenkään kohtuuttoman hälyttävänä ja katsoo lä- 19497: kin 100 sähköjunayksikköä, joiden lisäksi liiken- hivuosien kasvunkin olevan mahdollista hoitaa 19498: ne vaatii neljä veturijunaa. Kun liikenteen kasvu eräin kalustojärjestelyin. 19499: 19500: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1985 19501: 19502: Liikenneministeri Matti Luttinen 19503: 1985 vp. - KK n:o 334 3 19504: 19505: 19506: 19507: 19508: Tili Riksdagens Herr Talman 19509: 19510: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förutsättningar att lösgöra sina investeringsmedel 19511: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av för den tillväxt som trafiken melian de kommu- 19512: den 4 oktober 1985 tili vederbörande medlem av ner som berörs av Helsingfors närtrafik och delvis 19513: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- också skötseln av den interria trafiken kräver, 19514: dagsledamot Tuulikki Hämäläinen stälida spörs- såvida inte kommunerna deltar i kostnaderna för 19515: mål nr 334: skötseln av investeringarna och trafiken. Denna 19516: princip har godkänts också i betänkandet från 19517: Är Regeringen medveten om trängseln den arbetsgrupp som har utrett utvecklandet av 19518: i tågen på stambanan inom den trafik och kostnadsfördelningen inom närtrafiken per 19519: som gälier arbetsresor, och om så är järnväg i Helsingforsdistriktet (år 1980). 19520: fallet, 19521: vad ämnar Regeringen göra i syfte att Det kan konstateras att närtrafiken inom stora 19522: avhjälpa situationen? bosättningscentra just av kostnadsorsaker knap- 19523: past någonstans sköts enligt den principen att var 19524: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt och en kan garanteras en sittplats. Också den 19525: anföra följande: materiel som Statsjärnvägarna använder är plane- 19526: rad så, att en del av passagerarna blir tvungna att 19527: Den materiel som är bunden vid skötseln av 19528: stå. Det är likväl i alimänhet fråga om korta 19529: närtrafiken inom Helsingforsdistriktet under dag- 19530: resor. 19531: tid utgörs av ca 40 elmotortågsenheter. På grund 19532: av de stora rusningstopparna morgon och kväll Statsjärnvägarna finner inte den nuvarande 19533: uppgår hela materielbehovet likväl tili 100 el- situationen på något sätt oskäligt alarmerande 19534: tågsenheter, varutöver trafiken kräver fyra loktåg. och anser att också de närmaste årens tiliväxt kan 19535: Då trafikens tiliväxt i huvudsak berör just rus- skötas med vissa arrangemang beträffande mate- 19536: ningstrafiken, anser sig järnvägsstyrelsen inte ha rielen. 19537: 19538: Helsingfors den 29 oktober 1985 19539: 19540: Trafikminister Matti Luttinen 19541: J 19542: J 19543: J 19544: J 19545: J 19546: J 19547: J 19548: J 19549: J 19550: J 19551: J 19552: J 19553: J 19554: J 19555: J 19556: J 19557: J 19558: J 19559: J 19560: J 19561: J 19562: J 19563: J 19564: J 19565: J 19566: J 19567: J 19568: 1985 vp. 19569: 19570: Kirjallinen kysymys n:o 335 19571: 19572: 19573: 19574: 19575: Piipari ym.: Merenkulun toimintaedellytysten parantamisesta 19576: 19577: 19578: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 19579: 19580: Kansainvälisen ja samalla myös suomalaisen aluksen siinäminen ulkomaisen tytäryhtiön omis- 19581: kauppamerenkulun ensisijaisena ongelmana on tukseen tulisi hyväksyä yleensä vain silloin, kun 19582: tonniston runsaasta ylitarjonnasta johtuva alhai- ulkomaan lipun alla tapahtuva toiminta tukee 19583: nen rahdin taso. Tämä on johtanut hallitsemat- varustamon muuta, Suomen lipun alla tapahtu- 19584: tomaan kilpailutilanteeseen, jota on pyritty rat- vaa toimintaa ja alusta tullaan käyttämään pää- 19585: kaisemaan mm. siirtämällä jo noin 15 suomalais- sääntöisesti kolmansien maiden välisessä liiken- 19586: ta alusta mukavuuslipun alle. teessä (cross trade)". Edelleen ohjelmassa esitet- 19587: Kuluvan vuoden keväällä oli eduskunnan käsi- tiin kielteinen kanta mukavuuslippujärjestelmäs- 19588: teltävänä merilain 1 §:n muutos, jonka tarkoi- tä. 19589: tuksena oli edesauttaa suomalaisen aluksen mer- Suomen Pankki on viime aikoina ryhtynyt 19590: kitsemistä vieraan maan alusrekisteriin. antamaan lupia alusten ulosliputtamiseen ilman, 19591: Käsitellessään asiaa asetti mm. lakivaliokunta että asiasta on sen laajemmin keskusteltu. Lupa- 19592: 10. tammikuuta antamassaan mietinnössä erit- menettelyssä Suomen Pankki ei ole noudattanut 19593: täin tarkat edellytykset siirron hyväksymiselle. merenkulkupoliittisessa ohjelmassa hyväksyttyjä 19594: Sekä hallituksen esityksessä että valiokunnan periaatteita. Tästä esimerkkinä voidaan todeta 19595: mietinnössä edellytettiin, että rekisteröintilupa mm. Jussi Ketola & Co Ky:n alusten ulosliputta- 19596: myönnetään vain erityisen painavista syistä yksit- minen. Yhtiön neljästä aluksesta ms Finnwhale 19597: täistapauksissa ja ettei lupaa myönnetä alusten ja ms Finnfalcon myytiin yhtiön Cayman-saarille 19598: siinämiseksi ns. mukavuuslippumaihin. perustarnalle tytäryhtiölle, kun lähes samanaikai- 19599: Edelleen valiokunta piti suotavana, että lupa sesti yhtiön kaksi muuta alusta, ms Finnbeaver ja 19600: annetaan vain määräaikaisena ja ainoastaan Nor- ms Finnfury riisuttiin pois liikenteestä. 19601: jan, Ruotsin ja Tanskan alusrekistereihin. Samoin Huomionarvoista on, että edellä kuvaillun kal- 19602: valiokunnassa katsottiin, että lupa-anomuksia taisesta ulosliputtamisesta on seurauksena pää- 19603: harkittaessa asiasta tulee hankkia alan työmarkki- oman vienti Suomen kansantalouden ulkopuolel- 19604: najärjestöjen sekä merenkulun neuvottelukunnan le. Lisäksi merimiehet jäävät ilman palkkaa ja 19605: lausunto. valtiovalta sekä kunnat menettävät merimiesten 19606: Samanlaista erityiselimen lausuntomenettelyä ja yhtiöiden vero- ym. maksut. Todettakoon 19607: on esittänyt jo aiemmin Suomen merenkulkua ja vielä, että tonniston ylitarjonta ei poistu alusten 19608: mukavuuslippua käsitellyt komitea (Komi- lippuja vaihtamalla. 19609: teanmietintö 1977:73). Lippusiirtojen toteuttaminen tarkoittaa alkua 19610: Merilain 1 §:n muutos käsitteli muodollisesti suomalaisesta merenkulusta luopumiselle. Kysyä 19611: kuitenkin vain suomalaisiksi katsottavien alusten myös pitää, onko jäänyt arvioimatta yli kolmen 19612: merkitsemistä vieraan maan alusrekisteriin. Pää- miljardin markan nettorahtitulojen menetyksen 19613: oman ulosvientiin perustuvan aluksen myymisen merkitys vaihtotaseelle ja koko kansantaloudelle. 19614: ulkomaille perustetun tytäryhtiön nimiin on Suo- Suomalaisten alusten hallinnon siirtyminen ulko- 19615: men Pankki puolestaan katsonut valuuttalainsää- maalaisille ei voi olla vaikuttamatta suomalaisen 19616: dännön nojalla kuuluvan yksinomaiseen toimi- merenkulun toimintaedellytyksiin. 19617: valtaansa. Merenkulkujärjestöt, Suomen Merimies-Unio- 19618: Merenkulun neuvottelukunta, jossa mm. Suo- ni - Finlands Sjömans-Union r.y., Suomen 19619: men Pankilla on edustus, on 13. helmikuuta Laivanpäällystöliitto - Finlands Skeppsbefälsför- 19620: 1984 hyväksymässään merenkulkupoliittisessa oh- bund r.y., Suomen Konepäällystöliitto - Fin- 19621: jelmassa todennut: "Suomen lipun alla olevan lands Maskinbefälsförbund r.y. sekä Suomen Ra- 19622: 19623: 4285009753 19624: 2 1985 vp. - KK n:o 335 19625: 19626: diosähköttäjäliitto r. y. ovat huolestuneina tästä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 19627: kehityksestä esittäneet, että valtiovalta ryhtyisi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 19628: kiireellisesti toimenpiteisiin, joilla lippusiirtoky- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 19629: symykset saatetaan merenkulun neuvottelukun- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19630: nan käsiteltäväksi. Lisäksi he ovat esittäneet, että 19631: Suomen Pankki keskeyttäisi lupamenettelynsä, Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- 19632: kunnes valtiovalta, Suomen Pankki ja työmarkki- litus on ryhtynyt suomalaisen merenku- 19633: najärjestöt ovat sopineet uudesta menettelystä. lun toimintaedellytysten parantamiseksi? 19634: 19635: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985 19636: 19637: Anna-Liisa Piipari Pirkko Valtonen Pertti Hietala 19638: Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki Reino Paasilinna 19639: Pirjo Ala-Kapee Gunnar Jansson Juhani Surakka 19640: Pekka Starast Pentti Lahti-Nuuttila Peter Muurman 19641: Olli Helminen Mikko Rönnholm Håkan Malm 19642: Saara-Maria Paakkinen Seppo Tikka Tuulikki Hämäläinen 19643: Antti Kalliomäki Martti Lähdesmäki Risto Ahonen 19644: Liisa Jaakonsaari Kari Urpilainen Irma Rosnell 19645: Lea Savolainen Mats Nyby Paula Eenilä 19646: Jorma Rantanen Matti Kuusio Riitta Järvisalo-Kanerva 19647: Timo Roos Tuula Paavilainen Pekka Myllyniemi 19648: Jouko Skinnari Jukka Mikkola Tarja Halonen 19649: 1985 vp. - KK n:o 335 3 19650: 19651: 19652: 19653: 19654: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 19655: 19656: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa merenkulkua Suomen lipun alla. Valtioneuvos- 19657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ton asettama merenkulun neuvottelukunta esitti 19658: olette 8 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen- yksimielisesti hyväksymässään merenkulkupoliit- 19659: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- tisessa ohjelmassa keväällä 1984, että Suomen 19660: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Piipa- lipun alla olevan aluksen siirtäminen ulkomaisen 19661: rin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 335: tytäryhtiön omistukseen tulisi hyväksyä yleensä 19662: vain silloin, kun ulkomaan lipun alla tapahtuva 19663: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- toiminta tukee varustamon muuta, Suomen li- 19664: litus on ryhtynyt suomalaisen merenku- pun alla tapahtuvaa toimintaa ja alusta tullaan 19665: lun toimintaedellyty$ten parantamiseksi? käyttämään pääasiallisesti kolmansien maiden vä- 19666: lisessä liikenteessä (cross-trade). Sen sijaan ohjel- 19667: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- massa ei ole otettu kantaa mukavuuslippujärjes- 19668: ti seuraavaa: telmään sinänsä. 19669: Suomen kauppalaivasto on viimeksi kulunei- Kuten kysymyksessäkin todetaan, kaikissa lip- 19670: den 3-4 vuoden aikana pienentynyt vetoisuu- pusiirtotapauksissa ei ole voitu noudattaa meren- 19671: deltaan yli 30 %. Osa aluksista on myyty koko- kulkupoliittisessa ohjelmassa esitettyä periaatetta. 19672: naan pois, mutta varsinkin viime vuoden lopulla Suomen Pankki, joka perustaa päätöksensä va- 19673: ja tämän vuoden aikana yhteensä noin 15 suoma- luuttalakiin, joutuu tarkastelemaan lippusiirtoky- 19674: laista alusta on siirretty ns. mukavuuslippumai- symystä lähinnä valuuttapoliittisten ja liiketalou- 19675: hin. Kaikki tapahtuneet siirrot perustuvat Suo- dellisten näkökohtien kannalta. Mukavuuslippu- 19676: men Pankin antamaan lupaan pääoman maasta jen alle siirretyt alukset ovat kolmansien maiden 19677: viennille ja ulkomaisen tytäryhtiön perustamisel- välisessä liikenteessä toimivia aluksia, jotka jou- 19678: le. tuvat kilpailemaan halvempien lippujen, kuten 19679: Kuluvan vuoden keväällä hyväksytty merilain juuri mukavuuslippujen, alla toimivien alusten 19680: 1 §:n muutos tarjoaa periaatteessa rinnakkaisen kanssa. Riittämättömästä tahtitasosta johtuen 19681: mahdollisuuden suomalaisen aluksen merkitse- suomalaisten cross-trade-alusten tulot eivät ole 19682: miseksi ulkomaiseen alusrekisteriin. Merilain kaikissa tapauksissa riittäneet edes alusten käyttö- 19683: 1 §:n nojalla ei kuitenkaan ole siirretty yhtään kustannusten kattamiseen. Vaihtoehdoksi lippu- 19684: suomalaista alusta mukavuuslippumaihin. Kuten siirrolle on tällöin jäänyt lähinnä aluksen pois- 19685: kysymyksessäkin todetaan, merilain 1 §:n muu- myynti, mitä merenkulkumme tulevaisuuden 19686: toksen yhteydessä edellytettiin, että lupa suoma- toimintaedellytyksiä ajatellen voidaan pitää 19687: laisen aluksen siirtämiseksi ulkomaiseen alusre- useimmissa tapauksissa lippusiirtoakin huonom- 19688: kisteriin voidaan myöntää vain erityisen painavis- pana ratkaisuna. 19689: ta syistä yksittäistapauksissa ja ettei lupaa myön- Kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut yhtey- 19690: netä alusten siirtämiseksi ns. mukavuuslippu- dessä Suomen Pankkiin tarkoituksenaan luoda 19691: maihin. Samoin edellytettiin, että lupa merenku- Suomen Pankin ja kauppa- ja teollisuusministe- 19692: lun edistämiseen perustuvilla syillä voidaan riön välille sellainen järjestely, joka mahdollistaisi 19693: myöntää vain määräaikaisena ja ainoastaan Nor- sen, että lippusiirtoja koskevissa kysymyksissä 19694: jan, Ruotsin ja Tanskan alusrekistereihin tapah- voitaisiin valuuttapoliittisten näkökohtien ohella 19695: tuviin lippusiirtoihin. Toistaiseksi merilain 1 §:n kiinnittää huomiota myös merenkulkupoliittisiin 19696: muutosta on sovellettu vain yhden kerran, jolloin näkökohtiin. Ongelmana ovat kuitenkin olleet 19697: ruotsalaisen varustamon suomalaisen tytäryhtiön valuuttalakiin sisältyvät salassapitomääräykset. 19698: omistama matkustaja-autolautta merkittiin Ruot- Hallitus ei kuitenkaan näe periaatteellisia esteitä 19699: sin alusrekisteriin. sille, että mahdolliset lippusiirtokysymykset käsi- 19700: Hallitus pitää valitettavana sitä, että jo noin 15 teltäisiin valmistelevasti valtioneuvoston piirissä, 19701: suomalaista alusta on siirretty mukavuuslippu- esimerkiksi merenkulun neuvottelukunnan aset- 19702: maihin. Suomessa on perinteisesti harjoitettu tamassa elimessä. Eräänä vaihtoehtona saattaisi 19703: 4 1985 vp. - KK n:o 335 19704: 19705: tulla kysymykseen myös Ruotsin mallin mukaisen Mikäli kuitenkin osoittautuisi, että huolestut- 19706: erillisen ulosliputuksen luvanvaraisuutta koske- tavasti kiihtynyttä kehitystä suomalaisten alusten 19707: van lain valmisteleminen. ulosliputtamiseksi ei saada pysähtymään, niin 19708: Pitemmän tähtäimen tavoitteeksi tulee kuiten- hallitus pitää erityisen toivottavana, että lippu- 19709: kin asettaa sellaisten ratkaisujen löytäminen, että siirrot voitaisiin toteuttaa siten, että alusten tarjo- 19710: Suomen kauppalaivaston toimintaedellytykset amat työpaikat säilyisivät suomalaisilla merenkul- 19711: Suomen lipun alla voidaan turvata ja pysäyttää kijoilla. Meneillään oleva ahvenanmaalaisen va- 19712: kauppalaivaston huolestuttavan nopea pienene- rustamon hanke siirtää kolme säiliöalusta Baha- 19713: minen. Suomalaisten varustamojen tulisi myös man lipun alle ja säilyttää samalla edelleen 19714: voida uusia tonnistoaan muillakin kuin matkus- suomalainen miehistö aluksilla saattaisi tarjota eri 19715: taja-autolauttasektorilla. Valtion vuoden 1986 osapuolia tyydyttävän ratkaisumallin. Myös Ruot- 19716: tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy eräitä varus- sissa varustamot ja työntekijäpuoli ovat sopineet 19717: tamoiden alushankintojen rahoitusta helpottavia keskenään tämäntyyppisestä ratkaisusta siirrettä- 19718: lakiesityksiä (laki kotimaasta tapahtuvaan aluksen essä ruotsalaisia aluksia halvempien lippujen alle. 19719: hankintaan myönnettävistä korkotukilainoista ja 19720: laki laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yri- Edellä olevan perusteella hallitus toteaa ryhty- 19721: tyksille myönnettävistä valtion takauksista anne- neensä muun muassa vuoden 1986 varsinaisen 19722: tun lain muuttamisesta). Suomalaisen pienton- tulo- ja menoarvion sekä vuoden 1985 II lisäme- 19723: niston toimintaedellytysten turvaamiseksi Suo- noarvion yhteydessä useisiin toimenpiteisiin Suo- 19724: men lipun alla hallitus on esittänyt määräaikaista men lipun alla tapahtuvan merenkulun toiminta- 19725: valtion tukea. Hallitus on myös esittänyt uuden edellytysten parantamiseksi. Hallituksen toimen- 19726: merenkulun veronhuojennuslain voimaansaatta- piteiden ohella tarvitaan kuitenkin työmarkkina- 19727: mista vuoden 1986 alusta lukien. osapuolten välisiä sopimuksia sellaisen kustan- 19728: Hallitus kuitenkin korostaa, että Suomen me- nustason turvaamiseksi, että suomalaisten alusten 19729: renkulun toimintaedellytyksiä ei voida turvata kannattava toiminta kansainvälisessä merenkulus- 19730: yksinomaan rahoitukseen ja verotukseen liittyvil- sa voidaan turvata. Kansainvälisen merenkulun 19731: lä toimenpiteillä, kuten ei myöskään suorilla tervehtyminen ja rahtitason palautuminen koh- 19732: avustuksilla. Valtiovallan toimenpiteiden lisäksi tuulliselle tasolle edellyttää myös maailmanlaa- 19733: työmarkkinaosapuolten tulee voida sopia keske- juisia toimenpiteitä merenkulun kysyntä- ja tar- 19734: nään sellaisista miehitys- ym. ratkaisuista, joilla jontatilanteen tasapainottamiseksi. Hallitus on 19735: Suomen kauppalaivaston toiminta saadaan kan- omalta osaltaan valmis myös jatkossa ryhtymään 19736: nattavaksi vallitsevaan rahtitasoon nähden. Aivan sellaisiin suomalaista merenkulkua turvaaviin toi- 19737: erityisesti tämä koskee kolmansien maiden välillä menpiteisiin, joiden avulla pyritään saamaan 19738: harjoitettavaa merenkulkua, sillä ei ole yhteis- suomalaisten varustamoiden toimintaedellytykset 19739: kunnallisesti perusteltua, että valtio myöntäisi ulkomaisia kilpailijoita vastaavalle tasolle sekä 19740: suoraa valtion tukea tämänkaltaiselle yritystoi- suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja työ- 19741: minnalle. olosuhteet turvattua. 19742: 19743: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985 19744: 19745: Ministeri jermu Laine 19746: 1985 vp. - KK n:o 335 5 19747: 19748: 19749: 19750: 19751: Tili Riksdagens Herr Talman 19752: 19753: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nelit idkats sjöfart under finsk flagg. Den av 19754: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse statsrådet tillsatta sjöfartsdelegationen föreslog 19755: av den 8 oktober 1985 tili vederbörande medlem våren 1984 i det sjöfartspolitiska programmet, 19756: av statsrådet för avgivande av svar översänt av- som den antog enhälligt, att överföring av fartyg 19757: skrift av följande av riksdagsman Piipari m.fl. under finsk flagg i utländskt dotterbolags ägo 19758: undertecknade spörsmål nr 335: borde i alimänhet godkännas endast när verk- 19759: samheten under utländsk flagg stöder rederiets 19760: Vilka brådskande åtgärder har Rege- övriga verksamhet under finsk flagg och fartyget 19761: ringen vidtagit för att förbättra verksam- huvudsakligen kommer att användas i trafik 19762: hetsförutsättningarna för den finländska melian tredje Iänder (cross-trade). 1 programmet 19763: sjöfarten? togs däremot inte ställning tili bekvämlighets- 19764: flaggsystemet som sådant. 19765: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra 19766: följande: Såsom även i spörsmålet konstateras har den i 19767: det sjöfartspolitiska programmet uttalade prin- 19768: Finlands handelsflotta har under senaste 3-4 cipen inte kunnat följas vid alla flaggöverfö- 19769: år minskat över 30 % tili sin dräktighet. En del ringar. Finlands Bank, som fattar beslut med 19770: av fartygen har helt och håliet sålts, men särskilt i stöd av valutalagen, måste betrakta flaggöverfö- 19771: slutet av förra året och i början av innevarande år ringarna närmast ur valutapolitiska och företags- 19772: har sammanlagt ca 15 finländska fartyg överförts ekonomiska synpunkter. Fartyg som överförts 19773: tili s.k. bekvämlighetsflaggländer. Samtliga över- under bekvämlighetsflagg är fartyg i trafik mel- 19774: föringar baserar sig på Finlands Banks tilistånd lan tredje Iänder som måste konkurrera med 19775: att föra ut kapital och grunda utländskt dotter- fartyg under biliigare flagg, såsom bekvämlig- 19776: bolag. hetsflagg. På grund av en otiliräcklig fraktnivå 19777: Ändringen i 1 § sjölagen som godkändes i har de finländska cross-trade-fartygens inkomster 19778: våras erbjuder i princip en paralleli möjlighet att inte ens i varje fali räckt tili att täcka fartygets 19779: införa ett finländskt fartyg i utländskt fartygsre- driftskostnader. Som alternativ för flaggöverfö- 19780: gister. Med stöd av 1 § sjölagen har dock inga ring har därvid närmast blivit att sälja fartyget, 19781: finländska fartyg överförts tili bekvämlighets- vilket med tanke på framtida verksarnhetsförut- 19782: flaggländer. Som i spörsmålet konstetaras sättningar för vår sjöfart kan i flesta fali anses 19783: förutsattes i samband med ändringen av 1 § som en ännu sämre lösning än flaggöverföringen. 19784: sjölagen att tilistånd tili överföring av ett fin- 19785: ländskt fartyg tili utländskt fartygsregister kan Handels- och industriministeriet har varit i 19786: beviljas endast av mycket vägande skäl i enskilda kontakt med Finlands Bank i avsikt att melian 19787: fall och att tilistånd inte beviljas för överföring av Finlands Bank och handels- och industriministe- 19788: fartyg tili s.k. bekvämlighetsflaggländer. Likaså riet skapa ett sådant arrangemang som möjliggör 19789: förutsattes, att tillstånd tili flaggöverföringar att i frågor angående flaggöverföringar kunde vid 19790: med skäl för främjande av sjöfarten kan beviljas sidan av valutapolitiska synpunkter uppmärksam- 19791: endast för viss tid och tili överföringar som sker het fästas även vid sjöfartspolitiska synpunkter. 19792: tili Danmarks, Norges och Sveriges fartygsregis- Problematiska har dock varit de sekretessbestäm- 19793: ter. Tilis vidare har ändringen av 1 § sjölagen melser som ingår i valutalagen. Regeringen anser 19794: tiliämpats bara en enda gång, varvid en passage- att det inte finns något principielit hinder för att 19795: rarbilfärja som ägdes av ett svenskt rederis fin- eventuelia flaggöverföringar skali genomgå en 19796: ländska dotterbolag infördes i Sveriges fartygsre- beredande behandling inom statsrådet, t.ex. i ett 19797: gister. organ som tilisatts av sjöfartsdelegationen. Som 19798: Regeringen anser att det är beklagligt, att ca ett alternativ kunde beredande av en särskild lag 19799: 15 finländska fartyg har redan överförts tili angående tilistånd för utflaggning i enlighet med 19800: bekvämlighetsflaggländer. 1 Finland har traditio- Sveriges modeli komma i fråga. 19801: 6 1985 vp. - KK n:o 335 19802: 19803: Som mål på lång sikt skall dock ställas att dock att det är mycket önskvärt, att flaggöverfö- 19804: sådana lösningar hittas som kan trygga verksam- ringarna kunde genomföras så att finländska 19805: hetsförutsättningarna för Finlands handelsflotta sjöfarare kunde behålla de arbetsplatser som 19806: under finsk flagg och en oroväckande snabb finns på fartygen. Det pågående projektet, där 19807: minskning av handelsflottan kan stoppas. De ett åländskt rederi överför tre tankfartyg under 19808: finländska rederierna borde kunna förnya sitt bahamansk flagg och behåller samtidigt fin- 19809: tonnage även på andra sektorer än passagerar-bil- ländsk besättning ombord på fartygen, kan vara 19810: färjasektorn. 1 propositionen angående statsför- en lösningsmodell som tillfredsställer båda par- 19811: slaget för år 1986 ingår vissa lagförslag som terna. Också i Sverige har rederierna och arbets- 19812: underlättar finansieringen av fartygsanskaff- tagarna kommit överens om en lösning av denna 19813: ningar (lag om räntestödslån för fartygsanskaff- typ när svenska fartyg överförs under billigare 19814: ningar från hemlandet och lag om ändring av flagg. 19815: lagen om statsgarantier för företag som idkar 19816: rederirörelse). 1 syfte att trygga verksamhetsförut- Med stöd av vad ovan anförts konstaterar 19817: sättningarna för finländskt småtonnage under regeringen att den vidtagit i samband med det 19818: finsk flagg har regeringen föreslagit statsstöd egentliga statsförslaget för år 1986 och den andra 19819: under viss tid. Regeringen har också föreslagit att tilläggsbudgeten för år 1985 flera åtgärder för att 19820: en ny lag om skattelättnader för sjöfarten skall förbättra förutsättningarna för sjöfart under finsk 19821: träda i kraft från början av 1986. flagg. Utöver regeringens åtgärder behövs dock 19822: Regeringen understryker dock att verksamhets- avtal mellan arbetsmarknadsparterna för att tryg- 19823: förutsättningarna för Finlands sjöfart inte kan ga en sådan kostnadsnivå att en lönsam verksam- 19824: tryggas enbart med åtgärder som ansluter sig till het för finländska fartyg i den internationella 19825: finansieringen och beskattningen, inte heller sjöfarten kan tryggas. En sanering av den interna- 19826: med direkta bidrag. Utöver statsmaktens åtgärder tionella sjöfarten och att fraktnivån åter kommer 19827: skall arbetsmarknadsparterna komma överens på en rimlig nivå förutsätter även världsomfat- 19828: bl. a. om sådana bemanningslösningar och andra tande åtgärder i syfte att balansera efterfrågan 19829: lösningar som gör Finlands handelsflotta lönsam och utbudet inom sjöfarten. Regeringen är för 19830: i förhållande till den gällande fraktnivån. Detta sin del redo att även i fortsättningen för att 19831: gäller särskilt sjöfarten mellan tredje länder. Det trygga den finländska sjöfarten vidta sådana 19832: är ju inte samhälleligt motiverat att staten skulle åtgärder med vilka man försöker få de finländska 19833: bevilja direkt stöd för sådan affärsverksamhet. rederiernas verksamhetsförutsättningar på samma 19834: Om det dock skulle visa sig att den oroväckan- nivå som utländska konkurrenter har samt trygga 19835: de accelererande utvecklingen att flagga ut fin- sysselsättningen och arbetsförhållandena för de 19836: ländska fartyg inte kan stoppas, anser regeringen finländska sjöfararna. 19837: 19838: Helsingfors den 8 november 1985 19839: 19840: Minister jermu Laine 19841: 1985 vp. 19842: 19843: Kirjallinen kysymys n:o 336 19844: 19845: 19846: 19847: 19848: Säilynoja ym.: Avioliitonomaisissa oloissa elävien perhe-eläketurvan 19849: järjestämisestä 19850: 19851: 19852: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 19853: 19854: Perhe-eläketurvan kehittämisen lähtökohdista siin niin ''lesken'' kuin lastenkin kohdalla. Tämä 19855: ja vaihtoehdoista on äskettäin valmistunut komi- seikka olisi korjattava perhe-eläkelainsäädäntöä 19856: teanmietintö (1985:37). Mietinnössä on pyritty kehitettäessä. Myös kansaneläkelaissa, rintamaso- 19857: kartoittamaan ne keskeiset tekijät, jotka mahdol- tilaseläkelaissa ja eläkkeensaajien asumistukilaissa 19858: listaisivat perhe-eläketurvan kehittämisen vastaa- on avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henki- 19859: maan nykyistä paremmin perheiden muuttuneita löt rinnastettu puolisoihin. 19860: olosuhteita. Eläkkeen saamiseen oikeutettujen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 19861: henkilöiden piiriä käsitellessään komitea ei kui- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 19862: tenkaan ole kiinnittänyt riittävästi huomiota kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 19863: erääseen perheiden rakennetta koskevaan kehitys- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19864: piirteeseen, nimittäin yleistyneeseen avoliitossa 19865: elämiseen. Avoliitossa elävien henkilöiden jäämi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 19866: nen perhe-eläketurvan ulkopuolelle on johtanut ryhtyä avioliitonomaisissa oloissa elävien 19867: monessa tapauksessa kohtuuttomiin seuraamuk- henkilöiden ja heidän perheidensä perhe- 19868: eläketurvan järjestämiseksi? 19869: 19870: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985 19871: 19872: Vappu Säilynoja Inger Hirvelä 19873: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen 19874: Ensio Laine 19875: 19876: 19877: 19878: 19879: 428500967U 19880: 2 1985 vp. - KK n:o 336 19881: 19882: 19883: 19884: 19885: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 19886: 19887: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ole vielä esittänyt yksityiskohtaista ehdotusta 19888: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, perhe-eläketurvan vastaiseksi järjestämiseksi. Ko- 19889: olette 8 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen- mitea jatkaa edelleen työtään ja sille asetettu 19890: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- määräaika päättyy 30.4.1986. 19891: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Vap- 19892: Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt 19893: pu Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta 19894: 15.11.1985 mennessä lausunnot mainitusta 19895: kysymyksestä n:o 336: perhe-eläkekomitean osamteunnosta. Lausun- 19896: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo noista toivotaan muun ohella käyvän ilmi lausun- 19897: ryhtyä avioliitonomaisissa oloissa elävien nonantajan käsitys perhe-eläketurvan keskeisim- 19898: henkilöiden ja heidän perheidensä perhe- pien periaatteiden ja tavoitteiden tärkeysjärjes- 19899: eläketurvan järjestämiseksi? tyksestä. Lausunnoissa kantaa otettaviin kysymyk- 19900: siin kuuluu luonnollisesti myös avioliitonomaisis- 19901: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sa oloissa elävien henkilöiden perhe-eläketurva. 19902: ti seuraavaa: Ministeriö tulee lausuntokierroksen perusteella 19903: Kysymyksessä mainittu komiteanmietintö on täsmentämään komitean jatkotyön toimeksian- 19904: perhe-eläkekomitean osamietintö, joka on val- toa, jolloin joudutaan harkitsemaan, onko koko- 19905: mistunut 28.6.1985. Osamietinnössä on esitetty naisuudistuksen viipymisen varalta tarpeen to- 19906: perhe-eläketurvan tavoitteet sekä selvitetty usei- teuttaa joitakin perhe-eläketurvan erillisuudis- 19907: den vaihtoehtoisten uudistusmallien vaikutuksia tuksia jo ennen kokonaisuudistuksen valmistu- 19908: eri perheiden toimeentuloturvaan. Komitea ei mista. 19909: 19910: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1985 19911: 19912: Ministeri Matti Puhakka 19913: 1985 vp. - KK n:o 336 3 19914: 19915: 19916: 19917: 19918: Tili Riksdagens Herr Talman 19919: 19920: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sionsskyddet i framtiden skall ordnas. Kommit- 19921: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ten fortsätter sitt arbete och den tidsfrist som den 19922: den 8 oktober 1985 tili vederbörande medlem av har blivit beviljad går ut 30.4.1986. 19923: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- 19924: Social- och hälsovårdsministeriet har begärt 19925: dagsledamot Vappu Säilynoja m.fl. underteckna- utlåtanden om familjepensionsskommittens ovan 19926: de spörsmål nr 336: nämnda delbetänkande före 15.11.1985. 19927: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Förhoppningsvis kommer det av utlåtandena 19928: för att ordna med familjepensionsskydd bl.a. att framgå vilka åsikter remissinstanserna 19929: för personer, som lever i äktenskapslik- har om familjepensionsskyddets mest centrala 19930: nande förhållanden, och deras familjer? principer och målsättningarnas viktighetsord- 19931: ning. Tili de frågor som det skall tas ställning tili 19932: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt i utlåtandena hör naturligtvis även familjepen- 19933: anföra följande: sionsskyddet för personer som lever i äktenskaps- 19934: liknande förhållanden. 19935: Det kommittebetänkande som nämns i spörs- 19936: målet är familjepensionskommittens delbetän- Ministeriet kommer att på grundval av utlåtan- 19937: kande, vilket förelåg 28.6.1985. 1 delbetänkan- dena precisera kommittens fortsatta uppdrag. 19938: det presenteras målen för familjepensionsskyddet Härvid måste det även övervägas, huruvida det, 19939: samt utreds hur flera alternativa modeller för såvida en totalreform dröjer, kommer att bli 19940: revidering påverkar utkomstskyddet för olika nödvändigt att genomföra vissa fristående 19941: slags familjer. Kommitten har ännu inte presen- förnyelsen av familjepensionsskyddet redan in- 19942: terat något detaljerat förslag tili hur familjepen- nan totalrevisionen blir färdig. 19943: 19944: Helsingfors den 11 november 1985 19945: 19946: Minister Matti Puhakka 19947: 1985 vp. 19948: 19949: Skriftligt spörsmål nr 337 19950: 19951: 19952: 19953: 19954: Malm m.fl.: Om semesterpenning tili alla därtili berättigade 19955: småföretagare 19956: 19957: 19958: Tili Riksdagens Herr Talman 19959: 19960: När lagen om beviljande av semesterpenning Detta har skapat missnöje bland företagarna. 19961: för småföretagare stiftades var avsikten att ägare Det har också blivit en ohållbar situation för 19962: av mindre företag, främst enmansföretag, skulle semesternämnderna eftersom de varit tvungna att 19963: ges ekonomiska förutsättningar att utnyttja en gallra bland berättigade företag. 1 de 14 under- 19964: årssemester. Tili dessa hör traditionella småin- sökta kommunerna inlämnades år 1984 1933 19965: dustrier, växthusodlare, mindre pälsfarmare osv. ansökningar. Av dessa beviljades 1630 semester- 19966: Det mål som uppställdes när lagen stiftades penning. Av de förkastade 303 ansökningarna 19967: har inte kunnat uppnås långt beroende på att förkastades 200 på grund av för knappa anslag. 19968: medel för ändamålet inte beviljats i tillräcklig Det är en situation som inte kan accepteras. 19969: omfattning. Resultatet av en undersökning som 1 tilläggsanslag borde beviljas ca 15 % :s 19970: utförts av Österbottens Företagarförening i 14 förhöjning för att alla berättigade skall kunna 19971: kommuner visar att det anslag som beviljats beviljas semesterpenning. 1 1986 års budgetför- 19972: under de senaste åren för erläggande av semester- slag föreslås en höjning på enbart ca 5 % . 19973: penning åt småföretagare varit alltför knappt Hänvisande till det ovan anförda får vi i den 19974: tilltaget. Semesternämnderna har varje år förkas- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 19975: tat 16-18 % av ansökningarna. 10-13 % av ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 19976: ansökningarna har förkastats på grund av för litet följande spörsmål: 19977: anslag. Detta har man varit tvungen att göra 19978: trots att sökandena uppfyllt de krav lagen ställer Vilka årgärder avser Regeringen vidta 19979: för beviljande av semesterpenning. för att samtliga berättigade småföretagare 19980: skall kunna erhålla den s.k. semesterpen- 19981: ningen? 19982: Helsingfors den 9 oktober 1985 19983: 19984: Håkan Malm Håkan Nordman 19985: Boris Renlund Ole Norrback 19986: 19987: 19988: 19989: 19990: 428500927] 19991: 2 1985 vp. - KK n:o 337 19992: 19993: Kirjallinen kysymys n:o 337 Suomennos 19994: 19995: 19996: 19997: 19998: Malm ym.: Vuosilomarahan myöntämisestä kaikille tuen edellytyk- 19999: set täyttäville pienyrittäjille 20000: 20001: 20002: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20003: 20004: Kun laki pienyrittäjän vuosilomarahasta sää- mättömäksi myös lomalautakunnille, koska nii- 20005: dettiin, oli tarkoituksena että pienyrittäjille, ensi den on ollut pakko erotella tukeen oikeutettuja 20006: sijassa yksinyrittäjille annettaisiin taloudelliset yrityksiä. Tutkituissa 14 kunnassa jätettiin vuon- 20007: edellytykset vuosiloman pitämiseen. Mainittuihin na 1984 kaikkiaan 1933 hakemusta. Niiden joh- 20008: yrittäjiin kuuluu perinteisiä pieniä teollisuusyri- dosta lomarahaa myönnettiin 1630 hakijalle. Hy- 20009: tyksiä, kasvihuoneviljelijöitä, pienturkistarhaajia lätyistä 303 hakemuksesta 200 hylättiin määrära- 20010: jne. han riittämättömyyden perusteella. Tällaista ti- 20011: Lakia säädettäessä asetettu tavoite ei ole toteu- lannetta ei voida hyväksyä. Lisämäärärahana tuli- 20012: tunut, johtuen pitkälti siitä, ettei tarkoitukseen si myöntää noin 15 %:n korotus, jotta kaikille 20013: ole myönnetty tarpeeksi määrärahoja. Pohjan- tukeen oikeutetuille voitaisiin myöntää lomara- 20014: maan yrittäjäyhdistyksen 14 kunnassa tekemän haa. Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi- 20015: tutkimuksen mukaan pienyrittäjien vuosilomara- tyksessä ehdotetaan vain 5 % :n korotusta. 20016: han maksamiseen viime vuosina varatut määrära- 20017: hat ovat olleen aivan liian niukkoja. Lomalauta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20018: kunnat ovat joka vuosi hylänneet 16-18 % tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 20019: hakemuksista. Hakemuksista 10-13 % on hy- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 20020: lätty määrärahan riittämättömyyden vuoksi. Näin senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20021: on ollut pakko menetellä, vaikka hakijat ovat 20022: täyttäneet lain asettamat edellytykset vuosiloma- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 20023: rahan myöntämiselle. ryhtyä, jotta kaikki tukeen oikeutetut 20024: Tilanne on aiheuttanut tyytymättömyyttä yrit- pienyrittäjät myös saisivat niin sanotun 20025: täjien keskuudessa. Se on muodostunut kestä- vuosilomarahan? 20026: 20027: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985 20028: 20029: Håkan Malm Håkan Nordman 20030: Boris Renlund Ole Norrback 20031: 1985 vp. - KK n:o 337 3 20032: 20033: 20034: 20035: 20036: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20037: 20038: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hakeneiden siihen oikeutettujen pienyrittäjien 20039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, määrä on niin suuri, ettei tarkoitukseen osoitet- 20040: olette 9 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen- tujen varojen rajoissa ole mahdollisuutta suorit- 20041: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- taa vuosilomarahaa kaikille hakijoille. 20042: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Håkan Lomakaudella 1984/1985 vuosilomarahaa haki 20043: Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- 23 947 pienyrittäjää. Näistä lomarahaan oikeu- 20044: myksestä n:o 337: tettuja oli 20 985. Vuosilomaraha voitiin kuiten- 20045: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa 20046: ryhtyä, jotta kaikki tukeen oikeutetut myöntää 19 351 pienyrittäjälle, joten määrärahan 20047: pienyrittäjät myös saisivat niin sanotun loppumisen vuoksi lomaraha jouduttiin epää- 20048: vuosilomarahan? mään 1 634 siihen muutoin oikeutetuilta. 20049: Tällä hetkellä ei vielä ole käytettävissä tarkkoja 20050: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tietoja mahdollisesta lomarahan saannin ulko- 20051: ti seuraavaa: puolelle jäävien pienyrittäjien lukumäärästä, 20052: mutta ennakkotiedot viittaavat siihen, että näi- 20053: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain 20054: den yrittäjien lukumäärä kuluvalla lomakaudella 20055: (408/77) 3 §:n mukaan pienyrittäjä on pykälässä 20056: mainituin edellytyksin oikeutettu valtion tulo- ja tulee ilmeisestikin jossain määrin olemaan suu- 20057: menoarvion rajoissa vuosilomarahaan. Valtion rempi edelliseen lomakauteen verrattuna. 20058: tulo- ja menoarviossa on pienyrittäjien vuosilo- Sosiaali- ja terveysministeriön asettama yrittä- 20059: marahatoimintaan vuosittain varattu siirromäärä- jien sosiaaliturvatoimikunta on mietinnössään 20060: raha, joka on tarkoitettu budjettivuoden huhti- (komiteanmietintö 1984:41) käsitellyt myös pien- 20061: kuun alusta alkavan ja seuraavan vuoden maalis- yrittäjien vuosilomarahatoiminnassa ilmenneitä 20062: kuun lopussa päättyvän lomakauden toimintaan. ongelmia. 20063: Pienyrittäjälomalaissa on myös säännös (4 §:n 1 Mahdolliset jatkotoimenpiteet toimikunnan 20064: momentti) yrittäjien etusijajärjestykseen asetta- ehdotuksista ovat ministeriössä parhaillaan selvi- 20065: misesta niissä tapauksissa, joissa vuosilomarahaa teltävinä. 20066: 20067: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1985 20068: 20069: Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 20070: 4 1985 vp. - KK n:o 337 20071: 20072: 20073: 20074: 20075: Tili Riksdagens Herr Talman 20076: 20077: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen därom, är så ston att det inom ramen för de för 20078: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ändamålet anvisade medlen inte är möjligt att 20079: av den 9 oktober 1985 till vederbörande medlem erlägga semesterpenning tili samtliga sökande. 20080: av statsrådet översänt avskrift av följande av Under semesterperioden 1984/1985 ansökte 20081: riksdagsman Håkan Malm m.fl. undenecknade 23 947 småföretagare om semesterpenning. Av 20082: spörsmål nr 337: dessa var 20 985 berättigade tili semesterpen- 20083: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta ning. lnom ramen för tillbudsstående anslag 20084: för att samtliga berättigade småföretagare kunde semesterpenning emellenid beviljas en- 20085: skall kunna erhålla den s.k. semesterpen- dast 19 351 småföretagare, och sålunda måste 20086: ningen? man, på grund av att anslaget tog slut, avslå 20087: ansökan om semesterpenning i fråga om 1 654 20088: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt sökande som hade varit berättigade dänill. 20089: anföra följande: För ögonblicket föreligger inte exakta uppgif- 20090: ter om det antal småföretagare som eventuellt 20091: Enligt 3 § lagen om semesterpenning för små- inte kommer att arhålla semesterpenning. De 20092: företagare (408/77) äger småföretagare rätt till prelirninära uppgifterna tyder dock på att antalet 20093: semesterpenning inom ramen för statsförslaget 20094: under pågående semesterperiod uppenbarligen 20095: under de förutsättningar som nämns i paragra- 20096: kommer att stiga något i jämförelse med före- 20097: fen. 1 statsförslaget har årligen upptagits ett 20098: gående semesterperiod. 20099: reservationsanslag för småföretagares semester- 20100: penning. Anslaget är avsett att användas för den Företagarnas socialskyddskommission, som so- 20101: semesterperiod som börjar vid ingången av april cial- och hälsovårdsministeriet har tillsatt, har i 20102: under budgetåret och slutar vid utgången av sitt betänkande (kommittebetänkande 1984:41) 20103: mars följande år. 1 lagen om semesterpenning för också behandlat de problem som har uppkommit 20104: småföretagare ingår också ett stadgande (4 § 1 beträffande småföretagarnas semesterpenning. 20105: mom.) om vilka företagare som skall ges före- Som bäst utreder man vid ministeriet vilka 20106: träde i de fall där antalet tili semesterpenning eventuella fonsatta åtgärder som kommissionens 20107: berättigade småföretagare, som har ansökt förslag ger anledning till. 20108: 20109: Helsingfors den 1 november 1985 20110: 20111: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 20112: 1985 vp. 20113: 20114: Kirjallinen kysymys n:o 338 20115: 20116: 20117: 20118: 20119: E. Laine ym.: Metsänhakkuusuunnitelmista Nötön pääsaarella 20120: Saaristomeren kansallispuiston alueella 20121: 20122: 20123: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20124: 20125: Vastoin ympäristöministeriön taholta aikaisem- viime tammikuussa antamassaan vastauksessa mi- 20126: min annettuja lausuntoja ja lupauksia ovat eräät nisteri Matti Ahde ilmoitti ympäristöministeriön 20127: ympäristöministeriön virkamiehet aivan viime valmistelevan ostotarjousta ko. alueiden ostami- 20128: päivinä julkisuuteen antamissaan lausunnoissa seksi Saaristomeren kansallispuiston tarpeita var- 20129: pitäneet mahdollisena metsänhakkuiden suoritta- ten. Samoin ministeri ilmoitti käytävän neuvotte- 20130: mista Nötön pääsaarella. Viime mainitut lausun- luja ainakin suojelun kannalta keskeisimpien alu- 20131: not ovat aiheuttaneet hämmästystä niin aktiivis- eiden jättämisestä hakkaamatta ja liittämisestä 20132: ten luonnonsuojelijoiden kuin asiasta kiinnostu- kansallispuistoon. 20133: neiden kansalaisten keskuudessa. Muodostaabao Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20134: Nötön pääsaari erään keskeisimmän alueen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 20135: Saaristomeren kansallispuistoa, jonka muodosta- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 20136: mista koskevan lain eduskunta hyväksyi useita senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20137: vuosia sitten. 20138: Rauma-Repola on tehnyt 13 maanomistajan Aikooko Hallitus sallia Saaristomeren 20139: kanssa hakkuukaupat, jotka antaisivat mahdolli- kansallispuiston ydinalueella Nötön pää- 20140: suuden hakata metsää Nötön 11 saarella yhteensä saarella ja sen lähisaarilla toimeenpanta- 20141: yli 200 hehtaarin alueelta. Eduskuntakyselyyn vaksi suunnitellut metsänhakkuut? 20142: 20143: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985 20144: 20145: Ensio Laine Paula Eenilä 20146: 20147: 20148: 20149: 20150: i28500991L 20151: 2 1985 vp. -- KJC n:o 338 20152: 20153: 20154: 20155: 20156: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20157: 20158: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ritettavista hakkuista. Hakkuut kohdistuisivai 20159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sekä Nötön pääsaareen että pääsaaren läheisyy- 20160: olette 9 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen- dessä oleviin muihin saariin. Hakattava puumää- 20161: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai- rä on noin 15 000 m 3 ja leimauksia saarissa on 20162: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja E. tehty yli 200 hehtaarin pinta-alalla. Tehtyjen 20163: Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- sopimusten mukaan hakkuut on suoritettava 20164: myksestä n:o 338: vuoden 1986 loppuun mennessä. Rauma-Repo- 20165: lan tarkoituksena oli aloittaa hakkuut jo kuluvan 20166: Aikooko Hallitus sallia Saaristomeren vuoden alkupuolella, mutta ympäristöministe- 20167: kansallispuiston ydinalueella Nötön pää- riön ja yhtiön välisissä neuvotteluissa voitiin sopia 20168: saarella ja sen lähisaarilla toimeenpanta- hakkuiden lykkäämisestä. Tällä hetkellä sanotut 20169: vaksi suunnitellut metsänhakkuut? hakkuut on tarkoitus aloittaa kevättalvella vuon- 20170: na 1986. 20171: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 20172: ti seuraavaa: Ympäristöministeriö on neuvotellut myös Nö- 20173: Eduskunnan hyväksymän Saaristomeren kan- tön maanomistajien kanssa alueiden mahdollises- 20174: sallispuistoalueen rajauksen sisäpuolella olevien ta ostamisesta valtiolle. Neuvottelut eivät ole 20175: maa-alueiden pinta-ala on yli 10 000 hehtaaria. toistaiseksi johtaneet tuloksiin. Samanaikaisesti 20176: Tästä on valtioneuvoston 24.2.1985 tekemän pe- on Turun ja Porin lääninhallitus selvittänyt, 20177: riaatepäätöksen mukaisesti tarkoitus hankkia val- mitkä leimikkoalueet tulisi jättää kokonaan hak- 20178: tiolle noin 3 000 hehtaarin suuruiset maa-alueet. kuiden ulkopuolelle. Tämäkin selvitystyö on vie- 20179: Valtion omistuksessa on periaatepäätöksen mu- lä jossain määrin kesken. Tilanteen selvittämisek- 20180: kaisesta pinta-alasta tällä hetkellä noin puolet. si on ympäristöministeriöön palkattu kuluvan 20181: Kaikki alueet on tähän mennessä saatu ostetuksi marraskuun alusta myös henkilö, jonka tehtävänä 20182: vapaaehtoisin kaupoin. Alueiden hankintaa peri- on suunnitella puistoalueen yksityiskohtaista hoi- 20183: aatepäätöksen toteuttamiseksi jatketaan. toa ja käyttöä muun ohella Nötön saariryhmään 20184: Saaristomeren kansallispuistoalueen rajaus kuuluvien alueiden osalta. Tämän lisäksi on 20185: poikkeaa muiden kansallispuistojen vastaavista ministeriöön 11. 11. 198 5 alkaen palkattu määrä- 20186: rajauksista kuitenkin siten, ettei kaikkia tämän ajaksi henkilö jonka tehtävänä on nimenomaises- 20187: rajauksen sisäpuolella olevia alueita ole tarkoitus- ti Nötön maanomistajien kanssa neuvotella rat- 20188: kaan hankkia valtiolle. Toiminta kohdistuukin kaisusta, jolla sekä luonnonsuojelun tavoitteet 20189: sekä suojelun että puiston hoidon ja käytön että maanomistajien edut voitaisiin riittävässä 20190: kannalta kaikkein arvokkaimpien ja tärkeimpien määrin turvata. 20191: alueiden hankintaan. Hankintatoiminnan perus- 20192: tana ovat lukuisat alueelta tehdyt asiaa koskevat Ympäristöministeriön tavoitteena onkin sekä 20193: selvitykset. Yksittäiset aluehankinnat ratkaistaan Nötön maanomistajien että Rauma-Repolan 20194: kuitenkin aina tapauskohtaisesti. kanssa käytävin neuvotteluin ratkaista asia siten, 20195: Nötön saariryhmä sijaitsee koko kansallispuis- että suunnitellut hakkuut eivät kohdistuisi pää- 20196: toalueen keskeisimmällä paikalla. Eräät näistä saaren luonnonsuojelun kannalta arvokkaisiin 20197: saarista ovat myös luonnonsuojelun kannalta tär- metsiin. Valtio onkin valmis ostamaan ne luon- 20198: keimpiä puistoalueen saaria. Varsinkin Nötön nonsuojelutarkoituksiin vapaaehtoisin kaupoin. 20199: pääsaaren läheisyydessä olevat eräät lähes asu- Asia ratkennee lopullisesti ensi vuoden alkupuo- 20200: mattomat saaret vanhoine metsineen ovat kasvis- lella. Tarvittaessa voidaan luonnonsuojelun ta- 20201: ton ja eläimistön suojelun kannalta erityisen voitteiden turvaamiseksi käyttää myös luonnon- 20202: merkittäviä. suojelulainsäädännön mukaisia muita keinoja. 20203: Rauma-Repola osakeyhtiö on tehnyt Nötön Niiden mahdollinen käyttö ratkaistaan aina ta- 20204: maanomistajien kanssa sopimuksen alueella Suo- pauskohtaisesti. 20205: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985 20206: 20207: Ympäristöministeri Matti Ahde 20208: 1985 vp. - KK n:o 338 3 20209: 20210: 20211: 20212: Tili Riksdagens Herr Talman 20213: 20214: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Avverkningen avser både Nötö huvudö och de 20215: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av övriga holmarna i närheten av huvudön. Avverk- 20216: den 9 oktober 1985 tili vederbörande medlem av ningen omfattar ca 15 000 m 3 virke och de 20217: ;tatsrådet översänt avskrift av följande av riks- områden där skog har stämplats omfattar över 20218: dagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörsmål 200 hektar. Enligt de ingångna avtalen bör 20219: nr 338: avverkningen vara slutförd före utgången av år 20220: .1986. Rauma-Repola ämnade inleda avverk- 20221: Ämnar Regeringen tillåta den planera- ningen redan under förra hälften av innevarande 20222: de skogsavverkningen inom Skärgårdsha- år,. men i underhandlingarna mellan miljöminis- 20223: vets nationalparks kärnområde på Nötö tenet och bolaget kunde man enas om framskjut- 20224: huvudö samt närliggande holmar? ning av avverkningen. För närvarande är avsikten 20225: att ifrågavarande avverkning skali sättas i gång på 20226: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt vårvintern 1986. 20227: mföra följande: Miljöministeriet har underhandlat även med 20228: Markområden som är belägna inom den av markägarna på Nötö om eventuellt köpande av 20229: riksdagen godkända avgränsningen för Skärgårds- områden tili staten. Underhandlingarna har åt- 20230: bavets nationalpark omfattar totalt över 10 000 minstone tillsvidare v~rit resultatlösa. Samtidigt 20231: bektar. Enligt statsrådets principbeslut av den har länsstyrelsen i Aho och Björneborgs Iän 20232: 24.2.1984 är avsikten att ca 3 000 hektar härav utrett, inom vilka stämplingsområden man borde 20233: rörvärvas av staten. För närvarande är ungefär helt låta bli att avverka skog. Inte heller är detta 20234: llälften av den i principbeslutet angivna arealen i utredningsarbete ännu helt slutfört. För att un- 20235: ;tatens ägo. Hittills har samtliga områden kunnat derlätta situationen har miljöministeriet fr.o.m. 20236: rörvärvas genom frivilliga köp. Förvärvet av om- början av innev:uande november anställt en per- 20237: råden skali fortsättas i syfte att genomföra prin- son, vars uppg1fter består i att i detalj planera 20238: :ipbeslutet. vården och utnyttjandet av parkområdet bl.a. i 20239: Avgränsningen av Skärgårdshavets national- fråga om Nötö ögrupp. Ytterligare har ministe- 20240: Jark avviker emellertid från motsvarande av- riet fr.o.m. den 11.11.1985 för en viss tid 20241: ~ränsningar av andra nationalparker så, att avsik- anställt en person, vems särskilda uppgift är att 20242: :en är ingalunda att samtliga områden inom förhandla med markägarna på Nötö om en 20243: fenna avgränsning skali förvärvas av staten. lösning, som skulle säkra både naturvårdens och 20244: Förvärvet skulie gälia de områden som med tanke markägarnas intressen. 20245: Jå både naturskyddet och vården och utnyttjan- Miljöministeriet ämnar genom underhand- 20246: :let av parken är värdefulla och viktiga. Grunden lingar med markägarna och Rauma-Repola lösa 20247: ~ör förvärvet utgörs av de talrika utredningar som situationen så, att den planerade avverkningen 20248: ~jorts på området angående denna sak. Anskaff- endast :kulle gälla sådan skog på Nötö huvudö, 20249: lingen av de enskilda områdena avgörs dock som fran naturskyddssynpunkt sett är mindre 20250: tlitid fall för fall. värdefull. På de övriga holmarna inom området 20251: Nötö ögrupp är belägen på det mest centrala borde således avverkning inte ske alls. Staten är 20252: )mrådet av hela nationalparken. Några av dessa redo at~ ~~pa dem för naturskyddsändamål ge- 20253: )ar är även med hänsyn tili naturvården de no~ fn~dhga köp. Saken blir slutligt avgjord 20254: riktigaste av parkområdets öar. I synnerhet några trohgen 1 början av nästa år. Vid behov kan även 20255: 1ästan obebodda holmar med sina gamla skogar i naturskyddslagstiftningens andra medel användas 20256: 1ärheten av Nötö huvudö är mycket betydande för att garantera naturvårdens målsättningar. 20257: ned tanke på växt- och djurskyddet. Eventueli användning av dessa medel avgörs 20258: Rauma-Repola Oy har ingått avtal med mark- ali tid från fall tili fall. 20259: igarna på Nötö om avverkningar på området. 20260: Helsingfors den 14 november 1985 20261: 20262: Miljöminister Matti Ahde 20263: 1985 vp. 20264: 20265: 20266: Kirjallinen kysymys n:o 339 20267: 20268: 20269: 20270: 20271: Peltola ym.: Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen seutulipusta 20272: 20273: 20274: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20275: 20276: Pääkaupunkiseudun erityisongelmia käsitellyt Tämä on täysin vastoin ministerityöryhmän esi- 20277: ninisterityöryhmä esitti, että seudun joukkolii- tyksiä ja valtioneuvoston periaatepäätöstä, jonka 20278: centeen toimintaedellytyksiä parannetaan mm. mukaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen 20279: ;opimalla Valtion rautateiden osallistumisesta valtiolta saamaa tukea tulisi nostaa. 20280: wko seudun kattavaan taksa- ja lippujärjestel- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20281: nään. YTV on käynyt jo kuukausia neuvotteluja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 20282: vR:n kanssa seutulipusta. Sopimukseen ei ole kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 20283: >äästy, koska VR vaatii kuntien kustannusosuu- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20284: len tuntuvaa korottamista. 20285: Nyt voimassa olevissa yhteislippujärjestelmissä Miten on mahdollista, että Valtionrau- 20286: mnta korvaa VR:lle ne lipputulot, jotka VR tatiet toimii valtioneuvoston omaksuman 20287: nenettää yhteislipun käytön vuoksi. Tätä peri- kannan vastaisesti pääkaupunkiseudun 20288: Latetta YTV ja seudun kunnat pitävät edelleen seutulipun kustannuksia koskevissa neu- 20289: ,ikeudenmukaisena. VR on kuitenkin vaatinut, votteluissa, ja 20290: :ttä kunnat maksavat VR:lle pääkaupunkiseudun mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 20291: autatieliikenteen kaikki kustannukset mukaan ryhtyä, jotta pääkaupunkiseudulle saa- 20292: ukien VR:n yleiskustannukset. daan nopeasti aikaan päätös yhtenäisestä 20293: Jos VR:n vaatimukseen suostutaan, kunnat seutulipusta, joka kelpaa myös valtion- 20294: outuisivat maksamaan tuntuvasti nykyistä suu- rautateillä, siten että kunnat korvaavat 20295: emman osan rautatieliikenteen kustannuksista. VR:lle sen menettämät lipputulot? 20296: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1985 20297: 20298: Kati Peltola Ulla-Leena Alppi Inger Hirvelä 20299: Seppo Toiviainen Marja-Liisa Salminen Esko-Juhani Tennilä 20300: Anna-Liisa Jokinen Vappu Säilynoja Mikko Kuoppa 20301: Timo Laaksonen Matti Kautto Pekka Leppänen 20302: Irma Rosnell Esko Helle 20303: 20304: 20305: 20306: 20307: 285009819 20308: 2 1985 vp. - KK n:o 339 20309: 20310: 20311: 20312: 20313: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20314: 20315: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa misesta koko seudun kattavaan taksa- ja lippujär 20316: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jestelmään ... ". Valtionrautateiden ja pääkau 20317: olette 10 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- punkiseudun yhteistyövaltuuskunnan edustaja 20318: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ovat kuluvan vuoden aikana käyneet neuvotteluj: 20319: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja mm. seutulipun kelpoisuudesta rautateillä seki 20320: Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta siitä Valtionrautateille maksettavasta korvaukses 20321: kysymyksestä n:o 339: ta. Rautatiehallituksessa, liikenneministeriössä j: 20322: valtiovarainministeriössä on sisäisesti käsitelty nii 20323: Miten on mahdollista, että Valtionrau- tä periaatteita, jotka valtion puolelta voisivat oll: 20324: tatiet toimii valtioneuvoston omaksuman YTV:n ja Valtionrautateiden sopimuksen lähtö 20325: kannan vastaisesti pääkaupunkiseudun kohtina. 20326: seutulipun kustannuksia koskevissa neu- 20327: votteluissa, ja Korvauskysymys on ongelmallinen erityisest 20328: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sen vuoksi, että rautateiden Helsingin lähiliiken 20329: ryhtyä, jotta pääkaupunkiseudulle saa- ne on nykyisellään tappiollista ja Valtionrautatei 20330: daan nopeasti aikaan päätös yhtenäisestä le on asetettu tavoite parantaa merkittävästi tu 20331: seutulipusta, joka kelpaa myös valtion- lostaan. Kun YTV ja YTV -alueen kunnat ova 20332: rautateillä, siten että kunnat korvaavat valmiita maksamaan alueen linja-autoyrittäjille 20333: VR:lle sen menettämät lipputulot? näiltä ostettavista linja-autoliikenteen palveluist: 20334: täyden korvauksen, on voitava harkita samat 20335: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- periaatteen soveltamista myös rautatieliikentee 20336: ti seuraavaa: seen silloin kun liikenteen tarjonnan määrittelee 20337: YTV. 20338: Valtioneuvoston 11.7.1985 tekemässä peri- 20339: aatepäätöksessä pääkaupunkiseudun erityisongel- Valtionrautateiden ja YTV:n väliset neuvotte 20340: mien toimenpideohjelmaksi todetaan mm., että lut ovat tällä hetkellä kesken, mutta päämääräni 20341: '' joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä paranne- on, että asiassa päästään sopimukseen hyvissi 20342: taan mm. sopimaila Valtionrautateiden osallistu- ajoin ennen seutulipun käyttöönottoa. 20343: 20344: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985 20345: 20346: Liikenneministeri Matti Luttinen 20347: 1985 vp. - KK n:o 339 3 20348: 20349: 20350: 20351: 20352: Tili Riksdagens Herr Talman 20353: 20354: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen träffas om att Statsjärnvägarna deltar i det system 20355: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av för taxor och biljetter som omfattar hela regio- 20356: den 10 oktober 1985 tili vederbörande medlem nen". Företrädare för Statsjärnvägarna och hu- 20357: av statsrådet översänt avskrift av följande av vudstadsregionens samarbetsdelegation har under 20358: riksdagsledamot Kati Peltola m.fl. underteckna- innevarande år förhandlat om bl.a. regionbiljet- 20359: :le spörsmål nr 339: tens giltighet på järnvägarna samt om den ersätt- 20360: ning som skall betalas tili Statsjärnvägarna för 20361: Hur är det möjligt att Statsjärnvägarna denna biljett. Vid järnvägsstyrelsen, trafikrninis- 20362: i förhandlingarna om kostnaderna för en teriet och finansministeriet har man internt dis- 20363: regionbiljett för huvudstadsregionen kuterat de principer som, från statsmaktens sida 20364: handlar i strid med den ståndpunkt som sett, kunde utgöra utgångspunkten för ett avtal 20365: statsrådet har intagit, och melian SAD och Statsjärnvägarna. 20366: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Ersättningsfrågan är problematisk specielit på 20367: för att man inom huvudstadsregionen så grund av att Statsjärnvägarnas närtrafik i Hel- 20368: snart som möjligt skali få tili stånd ett singfors i detta nu går med förlust. En betydande 20369: beslut om en enhetlig regionbiljett, som förbättring av resultatet har därför uppstälits som 20370: gäller även hos statsjärnvägarna, så att mål för Statsjärnvägarna. Då SAD och kommu- 20371: kommunerna ersätter Statsjärnvägarna för nerna inom SAD:s område är redo att betala fuli 20372: förlorade bil jettintäkter? ersättning tili bussföretagen för de tjänster inom 20373: busstrafiken som köps av dem, bör man kunna 20374: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt överväga att tillämpa samma principer även på 20375: mföra följande: järnvägstrafiken då utbudet av trafik bestäms av 20376: 1 det principbeslut som statsrådet fattade SAD. 20377: .1. 7.1985 beträffande program för åtgärder rö- Förhandlingarna melian Statsjärnvägarna och 20378: ande särproblemen inom huvudstadsregionen SAD ligger för tilifäliet nere, men målet är att 20379: :onstaterades bl.a. att "förutsättningarna för beslut fattas i ärendet i god tid innan regionbil- 20380: :ollektivtrafiken förbättras bl.a. genom att avtal jetten tas i bruk. 20381: 20382: Helsingfors den 12 november 1985 20383: 20384: Trafikminister Matti Luttinen 20385: j 20386: j 20387: j 20388: j 20389: j 20390: j 20391: j 20392: j 20393: j 20394: j 20395: j 20396: j 20397: j 20398: j 20399: j 20400: j 20401: 1985 vp. 20402: 20403: Kirjallinen kysymys n:o 340 20404: 20405: 20406: 20407: 20408: Paavilainen: Tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamisesta 20409: 20410: 20411: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20412: 20413: Kansalaisten oikeuksien toteutuminen riippuu Kolme lautamiestä ei ole todenmukainen pro- 20414: viime kädessä oikeuslaitoksen toiminnasta. Erityi- jisoituma tuomioistuimen alueen väestöstä. 20415: sesti tuomioistuinten toiminnalla on suuri merki- Kaksikielisillä paikkakunnilla ei vähemmistö- 20416: tys, sillä niillä on valta ratkaista oikeusriidat. kieliryhmän edustus aina toteudu. 20417: Tuomioistuinten merkitystä on lisännyt lakien Sekä naisten että miesten edellytetään tasapuo- 20418: määrän kasvu, lakien tulkinnanvaraisuus sekä lisesti osallistuvan lautamiestehtäviin. Naisten li- 20419: tuomioistuimelle jätetty useinkin laaja harkinta- sääntynyt aktiivisuus osallistua ja helpompi saata- 20420: valta. Myös ylimpien tuomioistuinten kehittymi- vuus sekä tuomarikunnan eri syistä tapahtuva 20421: nen ennakkopäätöstuomioistuimiksi korostaa naisistuminen voivat johtaa helposti siihen, että 20422: tuomioistuinten vaikutusvaltaa. kolmen maallikon joukossa ei ole yhtään miestä, 20423: Vaikutusmahdollisuuksien kasvu koskee sekä puheenjohtaja ja mahdollinen memorialisti ovat 20424: ylimmän että keskiasteen tuomioistuimia, esi- naisia ja syytetyt melkein sataprosenttisesti mie- 20425: merkiksi hovioikeuksia. Oikeudenkäytön yhte- hiä. Tämä epätasapaino saattaa tuomioiden asial- 20426: näisyyden turvaamiseksi on sen vuoksi ryhdyttävä lisuudesta huolimatta johtaa turhiin valituksiin. 20427: tarvittaessa toimiin hovioikeuksien kehittämiseksi Politiikka ei ole mukana alioikeuksien istun- 20428: tavalla, joka vastaa niiden korostunutta asemaa noissa, mutta tuntuisi kohtuuttomalta, jos joilla- 20429: viimeasteen muutoksenhakuelimenä. kin paikkakunnilla kolmen lautamiehen jouk- 20430: Kansalaisilla on oikeus vaatia oman asiansa koon ei mahtuisi kuin yhden ryhmän edustajia. 20431: käsittelyä ja ratkaisemista lakien mukaisesti, asi- Vuoden 1984 kunnallisvaalien "värikartta" antaa 20432: allisin perustein ja nopeasti. Heillä on myös selvän aiheen tähän epäilykseen. 20433: oikeus vaatia, että tuomioistuimet tarkoin toteut- Nuori henkilö läpäisee hyvin harvoin puoluei- 20434: tavat kansaa edustavan eduskunnan säätämien den seulan lautamiehiä valittaessa alaikärajan 20435: lakien oikeata tarkoitusta. Tältä pohjalta on har- ollessa 25 vuotta, ja tämä koskee nykyistä 7 20436: kittava tuomioistuinten kokoonpanoa, menette- maallikon kokoonpanoa. Kolmen lautamiehen 20437: lytapoja ja vastuuta. joukkoon lienee nuoren mahdoton päästä. 20438: Sekä yleisten että erityistuomioistuinten nimi- Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes- 20439: tysmenettely ja luottamusmiesten osuus on kaut- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 20440: taaltaan järjestettävä siten, että päätöksenteko nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 20441: tapahtuu monipuolisen asiantuntemuksen poh- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20442: jalta ja erilaiset yhteiskunnalliset arvostukset huo- Miten Hallitus aikoo turvata tuomiois- 20443: mioon ottaen. tuinten riippumattomuuden ja luotta- 20444: Tuomioistuinten riippumattomuutta yksittäis- muksen niiden päätöksentekoon odotet- 20445: tä asiaa käsiteltäessä on varjeltava. tavissa olevan yleisten alioikeuksien yhte- 20446: Alioikeudet tulee yhtenäistää siten, että niissä näistämistä koskevan lainsäädännön uu- 20447: kaikissa on myös luottamushenkilöiden edustus. distamisessa? 20448: 20449: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1985 20450: 20451: Tuula Paavilainen 20452: 20453: 20454: 20455: 20456: 428500940Y 20457: 2 1985 vp. - KK n:o 340 20458: 20459: 20460: 20461: 20462: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20463: 20464: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mat kansalaispiirit kiinnostuisivat lautamiestehtä- 20465: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vistä ja voisivat myös käytännössä osallistua tuo- 20466: olette 10 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjel- mioistuimen toimintaan lautamiehinä, esimer- 20467: männe ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kiksi siten, että lautamies osallistuisi istuntoon 20468: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja nykyistä harvemmin. Tavoitteena on, että lauta- 20469: Tuula Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta miehiksi valittaisiin nykyistä paremmin väestön 20470: kysymyksestä n:o 340: elinkeino- ja ikäjakaumaa vastaavia henkilöitä, 20471: jolloin myös nuorempien ikäluokkien edustus 20472: Miten Hallitus aikoo turvata tuomiois- ilmeisesti nykyisestä lisääntyisi. 20473: tuinten riippumattomuuden ja luotta- 20474: muksen niiden päätöksentekoon odotet- Kulloinkin istunnossa käräjäoikeuden kokoon- 20475: tavissa olevan yleisten alioikeuksien yhte- panoon kuuluvien lautamiesten ei kuitenkaan 20476: näistämistä koskevan lainsäädännön uu- välttämättä tarvitse muodostaa tasapuolista läpi- 20477: distamisessa? leikkausta toiminta-alueen elinkeino- tai ikära- 20478: kenteesta tai poliittisesta jakaumasta. Yhteiskun- 20479: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taelämän monimutkaistuessa ja moniarvoisuuden 20480: ti seuraavaa: lisääntyessä käy yhä vaikeammaksi muodostaa 20481: luottamusmieskokoonpanoja, jotka muodostaisi- 20482: Kesäkuun 18 päivänä 1985 valmistuneen alioi- vat kaikissa suhteissa edustavan otoksen tuomio- 20483: keusuudistustyöryhmän ehdotuksen mukaan kih- punn väestosta. Lautamiesten osallistumisen 20484: lakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet yhtenäis- merkitys tuomioistuimen toiminnan kannalta on 20485: tettäisiin käräjäoikeuksiksi. Käräjäoikeuden pe- ennen muuta siinä vuoropuhelussa, joka syntyy 20486: ruskokoonpanon muodostaisi ehdotuksen mu- lainoppineen puheenjohtajan ja lautamiesten vä- 20487: kaan lainoppinut tuomari puheenjohtajana ja lillä. Riittävän monipuolisten näkemysten esille 20488: kolme lautamiestä. Ehdotuksesta on pyydetty tulemisen turvaamiseksi riittää oikeusministeriön 20489: lausunnot 27 viranomaiselta, tuomioistuimelta ja mielestä se, että käräjäoikeuden kokoonpanoon 20490: järjestöitä sekä korkeimmalta oikeudelta. Lausun- kuuluu kolme lautamiestä. 20491: tojen saamisen jälkeen ehdotuksen valmistelua 20492: jatketaan ministeriössä virkatyönä ennen lopulli- Tavoitteena on myös pidettävä, että kaikki tai 20493: sen ehdotuksen antamista. ainakin mahdollisimman monet tuomioistuimen 20494: Kysymyksessä kiinnitetään lähinnä huomiota jäsenistä itsenäisesti pystyvät seuraamaan asian 20495: siihen, miten lautamiesten osallistuminen yhte- käsittelyä, riippumatta siitä, kummalla kotimai- 20496: näisen alioikeuden toimintaan järjestetään. Kysy- sella kielellä asiaa käsitellään. Kun alioikeuksien 20497: myksessä esitetään, että kolme lautamiestä ei ole yhtenäistämiseen liittyvässä oikeudenkäynti- 20498: todenmukainen projisoituma tuomioistuimen menettelyn uudistamisessa pyritään siihen, että 20499: alueen väestöstä. kaikki asiat tulevat tuomioistuimen käsiteltäviksi 20500: Oikeusministeriössä suoritetun tutkimuksen nykyistä paremmin valmistettuina, ja käsittelyssä 20501: mukaan nykyisten kihlakuntien lautakunnat ei- käytettävä kieli on siten pääsääntöisesti etukäteen 20502: vät koostumukseltaan vastaa tuomioistuimen toi- tiedossa, kaksikielisillä paikkakunnilla olisi ehdo- 20503: minta-alueen väestön rakennetta. Lautakunnissa tetussa järjestelmässä nykyistä helpompaa muo- 20504: ovat aliedustettuina ns. aktiiviväestöön kuuluvat dostaa sellaisia tuomioistuimen kokoonpanoja, 20505: henkilöt sekä yliedustettuina maanviljelijät ja joissa edellä mainittu tavoite toteutuu. 20506: iäkkäät ihmiset. Tämä johtuu osittain myös siitä, Tuomioistuimen kokoonpanon tulisi myös su- 20507: että kaikilla väestönosilla ei ole samanlaisia mah- kupuolijakaumaltaan olla tasapuolinen. Istunto- 20508: dollisuuksia osallistua nykymuotoiseen lautakun- kohtaisia kokoonpanoja muodostettaessa tämä 20509: tatyöskentelyyn. tavoite voitaneen myös käytännössä saavuttaa. 20510: Alioikeuksien luottamusmiesjäsenten tehtävä On myös todettava, että rikosasiassa syytetyn 20511: pyritään muodostamaan sellaiseksi, että laajem- lisäksi asianosaisena on asianomistaja ja että tuo- 20512: 1985 vp. - KK n:o 340 3 20513: 20514: mioistuimen kokoonpanoa ei tule arvioida aino- sen mukaan valittaisiin istuntoibio sattumanva- 20515: astaan yhden asianosaistahon kannalta. raisesti. 20516: Lautamiehet, sen enempää kuin muutkaan 20517: tuomioistuimen jäsenet, eivät edusta mitään ryh- Alioikeusuudistus ei käsitykseni mukaan mil- 20518: mää toimiessaan tuomioistuimen jäseninä. Mah- lään tavoin horjuta tuomioistuinten riippumatto- 20519: dollisimman monipuolisen istuntokohtaisen ko- muutta. Uudistuksen tavoitteena on päinvastoin 20520: koonpanon aikaansaamiseksi ja sen turvaamisek- parantaa kansalaisten oikeusturvaa ja lisätä tuo- 20521: si, etteivät lautamiehet myöskään koe edustavan- mioistuinten toimintaa kohtaan tunnettua luot- 20522: sa mitään erityistä ryhmää, lautamiehet ehdotuk- tamusta. 20523: 20524: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985 20525: 20526: Oikeusministeri Christoffer Taxell 20527: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 340 20528: 20529: 20530: 20531: 20532: Till Riksdagens Herr Talman 20533: 20534: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nämndemannauppgifter och även i praktiken 20535: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse kunna delta i domstolarnas verksamhet som 20536: av den 10 oktober 1985 till vederbörande med- nämndemän. Detta kunde uppnås till exempel 20537: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av genom att nämndemännen skulle delta i sam- 20538: riksdagsman Tuula Paavilainen undertecknade manträdena mera sällan än de gör nu. Dessutom 20539: spörsmål nr 340: är det meningen att de personer som väljs till 20540: nämndemän i högre grad än vad som nu är fallet 20541: Hur ämnar Regeringen garantera dom- skall rnotsvara befolkningens närings- och ålders- 20542: stolarnas oavhängighet och bevarandet av fördelning, varvid även de yngre åldersklasserna 20543: fönroendet för deras utslag i den före- sannolikt skulle bli bättre representerade. 20544: stående lagstiftningsreformen rörande 20545: förenhetligande av allmänna underrätter? Det är dock inte nödvändigt att nämndemän- 20546: nen i tingsrätten vid varje enskilt sammanträde 20547: utgör ett rätrvist tvärsnitt av närings- och ålders- 20548: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt strukturen eller den politiska fördelningen inom 20549: följande: verksamhetsområdet. Det allt mera invecklade 20550: Enligt det förslag som arbetsgruppen för ge- samhällsiivet och den ökade pluralismen gör det 20551: nomförande av underrättsreformen framlade den allt svårare att åstadkomma sådana förtroende- 20552: 18 juni 1985 skall häradsrätterna och rådstuvurät- mannasammansättningar som i alla avseenden 20553: terna göras om till enhetliga tingsrätter. Basen i skulle utgöra en representativ bild av domkret- 20554: en tingsrätt skall enligt förslaget utgöras av en sens befolkning. För domstolens verksamhet är 20555: lagfaren domare, som verkar som ordförande, det framför allt den dialog som uppkommer 20556: och tre nämndemän. Utlåtanden om förslaget mellan den lagfarne ordföranden och nämnde- 20557: har begärts av 27 myndigheter, domstolar och männen som är av betydelse. Justitieministeriet 20558: organisationer samt av högsta domstolen. Efter anser att tre nämndemän i tingsrätternas sam- 20559: det utlåtandena inkommit, fortsätter bered- mansättning räcker för att garantera att tillräck- 20560: ningen av förslaget i form av ett tjänsteåliggande ligt mångsidiga synpunkter skall förses fram. 20561: på ministeriet, innan det slutgiltiga förslaget Ett ytterligare mål som har uppställts är att alla 20562: avges. eller åtminstone så många som möjligt av dom- 20563: I spörsmålet fästs uppmärksamhet närmast vid stolsmedlemmarna självständigt skall kunna följa 20564: hur nämndemännens deltagande i en enhetlig med handlingen av ett ärende, oberoende av på 20565: underrätts verksamhet skall organiseras. Enligt vilketdera inhemska språket behandlingen äger 20566: spörsmålet reflekteras befolkningen inom dom- rum. Då reformen av rättegångsförfarandet, som 20567: stolens område inte korrekt av tre nämndemän. sammanhänger med förenhetligandet av under- 20568: En undersökning som utförts på justitieminis- rätterna, syftar till att alla ärenden skall vara 20569: teriet ger vid handen att nämnderna inom de bättre beredda än för närvarande när de kommer 20570: nuvarande häradsrätterna inte till sin samman- till domstolsbehandling och man sålunda i regel 20571: sättning motsvarar befolkningsstrukturen inom vet vilket språk som skall användas vid behand- 20572: domstolens verksamhetsområde. Den s.k. aktiva lingen, skulle det föreslagna systemet göra det 20573: befolkningen är underrepresenterad och jord- lättare än nu att på tvåspråkiga orter bilda sådana 20574: brukarna och de äldre människorna överrepresen- sammansättningar där det ovan nämnda målet 20575: terade i nämnderna. Detta beror även delvis på skulle uppnås. 20576: att alla befolkningsgrupper inte har samma möj- Även i fråga om könsfördelningen borde dom- 20577: ligheter att deltai nämndearbetet i dess nuvaran- stolens sammansättning vara rättvis. Då samman- 20578: de form. sättningen fastställs särskilt för vart och ett sam- 20579: Avsikten är att göra underrätternas fönroende- manträde, kan detta troligen uppnås även i 20580: mannamedlemmars arbete sådant att vidare praktiken. Man bör även beakta att inte bara den 20581: medborgarkretsar skulle bli intresserade av anklagade utan även sakägaren är part i ett 20582: 1985 vp. - KK n:o 340 5 20583: 20584: brottmål och att domstolens sammansättning sig representera någon särskild grupp, skall 20585: inte skall bedömas enbart ur den ena partens nämndemännen enligt förslaget väljas slumpmäs- 20586: synpunkt. sigt. 20587: Nämndemännen, likasom övriga domstols- 20588: medlemmar, representerar ingen särskild grupp Jag anser att underrättsreformen inte på något 20589: då de sitter som domstolsmedlemmar. För att sätt undergräver domstolarnas oavhängighet. Syf- 20590: varje sammanträde skall kunna få till stånd en så tet med reformen är tvärtom att förbättra med- 20591: mångsidig sammansättning som möjligt och för borgarnas rättsskydd och öka förtroendet för 20592: att se till att inte nämndemannen heller känner domstolarnas verksamhet. 20593: 20594: Helsingfors den 25 oktober 1985 20595: 20596: Justitieminister Christoffer Taxell 20597: 1985 vp. 20598: 20599: Skriftligt spörsmål nr 341 20600: 20601: 20602: 20603: 20604: Jansson m.fl.: Om dem som blir lidande på grund av den nordiska 20605: konventionen om social trygghet 20606: 20607: 20608: Till Riksdagens Herr Talman 20609: 20610: Den nordiska konventionen om social trygghet död arbetade på svenskt fartyg och i Sverige 20611: syftar till att ge medborgare i de nordiska länder- avslås motsvarande ansökan därför att de efterle- 20612: na social trygghet i princip utan avseende vid var vande inte vid dödsfallet var bosatta i Sverige. 20613: man är bosatt eller i vilket nordiskt land man är Resultatet är en följd av tillämpningen av 20614: medborgare. Konventionen har fördelar, men bestämmelserna i den nordiska konventionen om 20615: också nackdelar - i vissa fall uppenbara orättvisa social trygghet, ett resultat som konventionen 20616: följder. egentligen är avsedd att förhindra. 20617: Ett allvarligt missförhållande råder i fråga om Hänvisande till det ovan anforda får vi i den 20618: rätten att erhålla familjepension eller änkepen- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 20619: sion i form av folkpension. Det finns exempel på ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa 20620: situationer där personer helt och hållet blir utan följande spörsmål: 20621: familjepension till följd av bestämmelserna i Anser Regeringen det vara rimligt att 20622: trygghetskonventionen, situationer där både Fin- tillämpningen av den nordiska konven- 20623: land och Sverige med åberopande av samma tionen om social trygghet berövar med- 20624: konvention svär sig fria från ansvar för efterlevan- borgare i Finland förmåner som kunde 20625: de änka och omyndiga barn. medges ifall konventionen inte fanns, 20626: Situationen är följande: under konventionens och 20627: giltighetstid avlider en i Finland bosatt sjöman anser Regeringen att bestämmelserna i 20628: under den tid han är anställd på ett fartyg som statsrådets beslut angående undantag 20629: bär svensk flagg. Sjömanneo efterlämnar änka från stadgarna i folkpensionslagen och 20630: och omyndiga barn, vilka alla bor i det gemen- familjepensionslagen som föranleds av 20631: samma hemmet i Finland. den nordiska konventionen om social 20632: Ansökan om familjepension avslås i Finland trygghet (1077/81) borde tillämpas i fall 20633: med motiveringen att förmånslåtaren före sin som det ovan relaterade? 20634: 20635: Helsingfors den 11 oktober 1985 20636: 20637: Gunnar Jansson Jutta Zilliacus Håkan Malm 20638: Boris Renlund Mats Nyby 20639: 20640: 20641: 20642: 20643: 428500968V 20644: 2 1985 vp. - KK n:o 341 20645: 20646: Kirjallinen kysymys n:o 341 Suomennos 20647: 20648: 20649: 20650: 20651: Jansson ym.: Pohjoismaiseen sosiaaliturvasopimukseen liittyvistä 20652: väliinputoajaongelmista 20653: 20654: 20655: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20656: 20657: Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus pyrkii an- työskenteli ruotsalaisessa aluksessa. Ruotsissa vas- 20658: tamaan pohjoismaiden kansalaisille sosiaaliturvan taava hakemus hylätään siksi, etteivät jälkeen- 20659: periaatteessa siitä riippumatta, missä henkilö jääneet omaiset kuolemantapauksen sattuessa 20660: asuu ja minkä pohjoismaan kansalainen hän on. asuneet Ruotsissa. 20661: Sopimuksella on etuja, mutta myös haittoja - Lopputulos on seuraus pohjoismaisen sosiaali- 20662: tietyissä tapauksissa ilmeisen epäoikeudenmukai- turvasopimuksen määräysten soveltamisesta, kui- 20663: sia seurauksia. tenkin sellainen lopputulos, jonka syntyminen 20664: Vakava epäkohta koskee oikeutta saada perhe- sopimuksen pitäisi estää. 20665: eläkettä tai leskeneläkettä kansaneläkkeenä. On Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20666: esimerkkejä tilanteista, joissa henkilöt ovat jää- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 20667: neet kokonaan ilman perhe-eläkettä seurauksena kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 20668: sosiaaliturvasopimuksen määräyksistä, tilanteita, senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20669: joissa sekä Suomi että Ruotsi samaan sopimuk- Pitääkö Hallitus kohtuullisena, että 20670: seen vedoten vapauttavat itsensä vastuusta jäl- pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 20671: keenjääneen puolison ja alaikäisten lasten suh- soveltaminen aiheuttaa tilanteita, joissa 20672: teen. Suomen kansalainen menettää etuuksia, 20673: Tilanne on seuraavanlainen: sopimuksen voi- joita hän saisi ellei sopimusta olisi, ja 20674: massa ollessa kuolee Suomessa asuva merimies katsooko Hallitus, että edellä seloste- 20675: aikana, jolloin hän on Ruotsin lipun alla purjeh- tuissa tapauksissa tulisi soveltaa määräyk- 20676: tivan laivan palveluksessa. Merimieheltä jää leski siä, jotka sisältyvät valtioneuvoston pää- 20677: ja alaikäisiä lapsia, jotka kaikki asuvat yhteisessä tökseen pohjoismaisesta sosiaaliturvasopi- 20678: kodissa Suomessa. muksesta johtuvista poikkeuksista kan- 20679: Perhe-eläkehakemus hylätään Suomessa sillä saneläkelain ja perhe-eläkelain säännök- 20680: perusteella, että edunjättäjä ennen kuolemaansa siin (1077 /81)? 20681: 20682: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985 20683: 20684: Gunnar Jansson Jutta Zilliacus Håkan Malm 20685: Boris Renlund Mats Nyby 20686: 1985 vp. - KK n:o 341 3 20687: 20688: 20689: 20690: 20691: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20692: 20693: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Perhe-eläkelain 1 §:n mukaan edellytyksenä 20694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, perhe-eläkkeen saamiselle on, että edunjättäjä 20695: olette 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- kuollessaan asui Suomessa. Jollei edunjättäjä ole 20696: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Suomen kansalainen, vaaditaan saman lainkoh- 20697: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja dan mukaan, että hän oli asunut Suomessa 20698: Gunnar Janssonin ym. näin kuuluvasta kirjallises- viimeiset viisi vuotta ennen kuolemaansa. Edun- 20699: ta kysymyksestä n:o 341: saajan, lesken ja lapsen, asumisesta Suomessa 20700: perhe-eläkelaki sisältää säännöksen vain sen 20701: Pitääkö Hallitus kohtuullisena, että varalta, että perhe-eläkettä tulisi maksettavaksi 20702: pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen Suomeen asumaan muuttaneen henkilön jäl- 20703: soveltaminen aiheuttaa tilanteita, joissa keen. Tässä tapauksessa vaaditaan lain 4 §:n 20704: Suomen kansalainen menettää etuuksia, mukaan, että myös edunsaaja on muuttanut 20705: joita hän saisi ellei sopimusta olisi, ja Suomeen asumaan ennen edunjättäjän kuole- 20706: katsooko Hallitus, että edellä seloste- maa. 20707: tuissa tapauksissa tulisi soveltaa määräyk- 20708: siä, jotka sisältyvät valtioneuvoston pää- Edellä selostetuista säännöksistä ja sopimus- 20709: tökseen pohjoismaisesta sosiaaliturvasopi- määräyksistä seuraa, että jos suomalainen meri- 20710: muksesta johtuvista poikkeuksista kan- mies palvelee muun pohjoismaan lippua käyttä- 20711: saneläkelain ja perhe-eläkelain säännök- vällä aluksella, hänen katsotaan asuvan tässä 20712: siin (1077/81)? toisessa pohjoismaassa, ja jos hän tällöin kuolee, 20713: Suomen perhe-eläkelain mukaan ei makseta 20714: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- perhe-eläkettä hänen jälkeensä. 20715: ti seuraavaa: 20716: Ruotsin lainsäädäntö edellyttää peruseläkkeenä 20717: Pohjoismaisella sosiaaliturvasopimuksella on maksettavan perhe-eläkkeen myöntämiseksi 20718: ennen kaikkea pyritty turvaamaan sopimuksen muulle kuin Ruotsin kansalaiselle, joko että 20719: kattamien sosiaaliturvaetuuksien säilyminen hen- edunjättäjä oli asunut Ruotsissa tietyn odotusajan 20720: kilön muuttaessa pohjoismaasta toiseen. Näitä välittömästi ennen kuolemaansa ja edunsaaja asui 20721: määräyksiä laadittaessa on ollut tärkeätä saada Ruotsissa edunjättäjän kuollessa, tai että edun- 20722: aikaan selviä sääntöjä siitä, missä maassa henki- saaja on asunut Ruotsissa tietyn odotusajan ja 20723: lön kulloinkin katsotaan asuvan. Tässä tarkoituk- joko edunsaaja tai edunjättäjä asui Ruotsissa 20724: sessa on muun muassa otettu sopimuksen 6 kuolemantapauksen sattuessa. Kun esimerkkita- 20725: artiklan 2 kohtaan määräys, jonka mukaan poh- pauksessa perhe ei asunut Ruotsissa miehen kuol- 20726: joismaan lippua käyttävällä aluksella palvelevan lessa eikä myöhemminkään ole muuttanut sinne, 20727: pohjoismaan kansalaisen katsotaan asuvan siinä ei sieltäkään voida myöntää perhe-eläkettä. 20728: maassa, jonka lippua alus käyttää. Tämä määräys 20729: on tärkeä muun muassa sairaus-, kansaneläke- ja Kysymyksessä on ilmeinen puute, joka on 20730: työeläkevakuutusta silmällä pitäen. Perhe-eläk- korjattava. Ei ole selvää, tulisiko pohjoismaista 20731: keeseen määräyksellä on kuitenkin havaittu ole- sosiaaliturvasopimusta muuttaa vai voidaanko 20732: van eräissä tapauksissa kielteisiä vaikutuksia, mi- asia hoitaa perhe-eläkelakia muuttamalla. On 20733: kä ilmenee myös kysymyksessä esitetystä esimer- myös harkittava erityismääräyksen sisällyttämistä 20734: kistä. Kun merimiehen katsotaan asuvan siinä kysymyksessä mainittuun valtioneuvoston pää- 20735: pohjoismaassa, jonka lippua alus käyttää, saattaa tökseen pohjoismaisesta sosiaaliturvasopimukses- 20736: siitä seurata, että merimiehen katsotaan asuvan ta johtuvista poikkeuksista kansaneläkelain ja 20737: eri maassa kuin hänen perheensä, vaikka hänellä perhe-eläkelain säännöksiin. Asiaa tutkitaan par- 20738: ja hänen perheellään on yhteinen koti. haillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. 20739: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1985 20740: 20741: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 20742: 4 1985 vp. - KK n:o 341 20743: 20744: 20745: 20746: 20747: Tili Riksdagens Herr Talman 20748: 20749: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen annat land än hans familj, trots att han och hans 20750: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av familj har ett gemensamt hem. 20751: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem Enligt familjepensionslagens 1 § förutsätter 20752: av statsrådet översänt avskrift av följande av erhåliandet av familjepension att förmånslåtaren 20753: riksdagsman Gunnar Jansson m.fl. underteckna- vid sitt frånfälle var bosatt i Finland. Om 20754: de spörsmål nr 341: förmånslåtaren inte är finsk medborgare, krävs 20755: det enligt samma lagrum att han bott i Finland 20756: Anser Regeringen det vara rimligt att de sista fem åren före sin död. Beträffande 20757: tillämpningen av den nordiska konven- förmånstagarens, dvs. änkans och barnens bosätt- 20758: tionen om social trygghet berövar med- ning i Finland stadgas i familjepensionslagen 20759: borgare i Finland förmåner som kunde endast om familjepension, som utgår för perso- 20760: medges ifall konventionen inte fanns, ner som har flyttat tili Finland. 1 detta fall krävs 20761: och enligt lagens 4 § att även förmånstagaren har 20762: anser Regeringen att bestämmelserna i bosatt sig i Finland före förmånslåtarens död. 20763: statsrådets beslut angående undantag Av de ovan nämnda stadgandena och konven- 20764: från stadgarna i folkpensionslagen och tionsbestämmelserna följer att om en finländsk 20765: familjepensionslagen som föranleds av sjöman är anställd på ett fartyg, som för ett 20766: den nordiska konventionen om social annat nordiskt lands flagga, anses han vara bosatt 20767: trygghet (1077 /81) borde tillämpas i fall i detta andra nordiska land, och om han härvid 20768: som det ovan relaterade? dör, betalas enligt finsk familjepensionslag ingen 20769: familjepension efter honom. 20770: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 1 den svenska lagstiftningen förutsätts för be- 20771: anföra följande: viljande av familjepension, som utbetalas i form 20772: av grundpension tili annan än svensk medborga- 20773: Den nordiska konventionen om social trygghet re, antingen att förmånslåtaren har bott i Sverige 20774: avser att trygga de sociala förmåner som konven- under en viss väntetid omedelbart före sin död 20775: tionen omfattar framför allt för personer som och att förmånstagaren var bosatt i Sverige då 20776: flyttar från ett nordiskt land tili ett annat. Vid förmånslåtaren dog eller att förmånslåtaren har 20777: uppgörandet av dessa bestämmelser var det vik- bott i Sverige en viss väntetid och antingen 20778: tigt att få tili stånd klara regler för i vilket land förmånstagaren eller förmånslåtaren var bosatt i 20779: en person vid varje tillfälie skall anses vara Sverige vid tidpunkten för frånfället. Eftersom 20780: bosatt. 1 detta syfte har bl.a. i artikel 6 punkt 2 familjen i exempelfallet inte bodde i Sverige vid 20781: tagits in en bestämmelse enligt viiken en nord- mannens död och inte heller senare har flyttat 20782: isk medborgare som är anställd ombord på ett dit, kan inte helier där beviljas familjepension. 20783: fartyg som för ett nordiskt lands flagga skali Det är här fråga om en uppenbar brist, som 20784: anses vara bosatt i det land vars flagga fartyget måste avhjälpas. Det är inte klart huruvida den 20785: för. Denna bestämmelse är viktig bl.a. med nordiska konventionen om social trygghet borde 20786: tanke på sjukförsäkringen, folkpensionsförsäk- ändras elier om saken kan ordnas genom ändring 20787: ringen och arbetspensionsförsäkringen. Man har av familjepensionslagen. Man måste också över- 20788: emeliertid funnit att bestämmelsen i vissa fali har väga intagande av en specialbestämmelse i det i 20789: negativa påföljder för familjepensionen, vilket spörsmålet nämnda statsrådsbeslutet om undan- 20790: även det i spörsmålet anförda fallet är ett exem- tag från stadgarna i folkpensionslagen och famil- 20791: pel på. Då en sjöman anses vara bosatt i det jepensionslagen, som föranleds av den nordiska 20792: nordiska land, vars flagga fartyget för, kan detta konventionen om social trygghet. Ärendet utreds 20793: föra med sig att sjömannen anses vara bosatt i ett som bäst i social- och hälsovårdsministeriet. 20794: 20795: Helsingfors den 1 november 1985 20796: 20797: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 20798: 1985 vp. 20799: 20800: Kirjallinen kysymys n:o 342 20801: 20802: 20803: 20804: 20805: Ann~~Liisa Jokinen ym.: Tupakkalain säännösten rikkomisesta tele- 20806: VISiossa 20807: 20808: 20809: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20810: 20811: Viime aikoina on lakien määräysten ja periaat- oleva lainsäädäntö tarkoittaa tällaisten tapausten 20812: teiden rikkominen tullut yhä yleisemmäksi julki- estämistä. 20813: sissa tiedotusvälineissä. Television ohjelmissa ri- Suuren yleisön keskuudessa on seurattu vaka- 20814: kotaan jopa päivittäin esim. tupakkalain mää- van huolestuneina sitä piittaamattomuutta, joka 20815: räyksiä ja mitätöidään tällä tavoin virallisten vallitsee yleisen tiedotusvälineen ja kansan tv- 20816: terveysviranomaisten yritykset tupakan polton vä- maksuillaan ylläpitämän laitoksen suhtautumi- 20817: hentämiseksi erityisesti lasten ja nuonen keskuu- sessa lain velvoituksiin. 20818: dessa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20819: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 20820: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 20821: Vaikka todellista tietoa tupakan polton aiheut- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20822: tamista terveysvaaroista on jo olemassa varsin 20823: runsaasti, jää se kuitenkin tupakkaa mainostavan Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 20824: käytännön varjoon. Niin erilaiset televisiossa esi- ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen joh- 20825: tettävät elokuvat kuin muukin viihdeohjelma dosta, että television ohjelmissa sytyte- 20826: kansainvälisistä omiin kotimaisiin ohjelmiin tuo tään ja poltetaan toistuvasti tupakkaa ja 20827: tupakanpolton jatkuvasti kuvaruutuihin. Mikä näin rikotaan niitä periaatteita, jotka 20828: pahinta, myös aivan nuonen henkilöiden esiinty- kuuluvat kansalaisten ja erityisesti lasten 20829: essä televisiossa heidän sallitaan sytyttää ja polt- terveisiin elämäntapoihin yllyttämällä 20830: taa tupakkaa esityksen aikana vaikka voimassa heitä tupakanpolttajiksi? 20831: 20832: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985 20833: 20834: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Timo Laaksonen 20835: Ensio Laine Osmo Vepsäläinen Marjatta Stenius-Kaukonen 20836: Juhani Vähäkangas Irma Rosnell Mikko Kuoppa 20837: Vappu Säilynoja Marja-Liisa Salminen Esko Helle 20838: 20839: 20840: 20841: 20842: 428500987F 20843: 2 1985 vp. - KK n:o 342 20844: 20845: 20846: 20847: 20848: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20849: 20850: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Tupakoinnin rajoitusperiaatteesta on pyritty ja 20851: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe- pyritään jatkuvasti pitämään tiukasti kiinni mm. 20852: mies, 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn .kir- ajankohtaisohjelmissa, asiaohjelmissa, keskuste- 20853: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston as1ar;t· luissa yms. ohjelmissa, joissa tupakointi ei liity 20854: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansaned_u~taJ.a ao. roolihenkilön esiintymiseen. Sen sijaan oste- 20855: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kltjalh- tuista ohjelmista ei luonnollisestikaan voida jäl- 20856: sesta kysymyksestä n:o 342: keenpäin poistaa tupakointikuvaa. Tupakoinnin 20857: rajoittamisessa saattaa esiintyä ongelmia esim. 20858: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo keskusteluohjelmissa ja myös dokumenttityyppi- 20859: ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen joh- sissä ohjelmissa, joissa esiintyjien luontevuus 20860: dosta, että television ohjelmissa sytyte- saattaa kärsiä jyrkästä tupakointikiellosta. Tä- 20861: tään ja poltetaan toistuvasti tupakkaa ja mänkin tyyppisissä ohjelmissa on Oy Yleisradio 20862: näin rikotaan niitä periaatteita, jotka Ab:n palveluksessa olevien henkilöiden samoin 20863: kuuluvat kansalaisten ja erityisesti lasten kuin ammattiesiintyjien tupakointi kielletty. 20864: ja nuorten terveisiin elämäntapoihin yl- Toisaalta on todettava, että katsojalle ei aina 20865: lyttämällä heitä tupakanpolttajiksi? ole itsestään selvää, milloin esiintyjä jossakin 20866: tv-ohjelmassa esiintyy nimenomaan roolihahmos- 20867: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sa eikä omana itsenään. 20868: ti seuraavaa: Yleisradio tulee vastaisuudessakin tähdentä- 20869: Tv-ohjelmayksiköiden kokouksissa on toistu- mään sitä, että tupakointia tulee välttää televi- 20870: vasti kiinnitetty huomiota tupakoimiseen tv- sion ohjelmissa. On kuitenkin todettava, ettei 20871: ohjelmissa ja tähdennetty, että tupakointia tv- tupakkalakia suoranaisesti voida soveltaa televi- 20872: ohjelmissa on vältettävä. sion yhteydessä tapahtuvaan tupakointiin. 20873: 20874: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985 20875: 20876: Liikenneministeri Matti Luttinen 20877: 1985 vp. - KK n:o 342 3 20878: 20879: 20880: 20881: 20882: Tili Riksdagens Herr Talman 20883: 20884: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av tobaksrökning i bl. a. aktualitetsprogrammen, 20885: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av faktaprogrammen, diskussioner o.d. program, i 20886: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem vilka rökningen inte hör till respektive rollper- 20887: av statsrådet översänt avskrift av följande av sons framträdande. Det är dock naturligt att man 20888: riksdagsledamot Anna-LiisaJokinen m.fl. under- däremot inte ur köpta program i efterhand kan 20889: tecknade spörsmål nr 342: avlägsna en bild, där någon röker. Begräns- 20890: ningen av tobaksrökning kan vara problematisk 20891: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta t.ex. i diskussionsprogram och även i program av 20892: med anledning av det oroväckande för- dokumentär art, där de framträdande personer- 20893: håliandet, att man i televisionsprogram- nas otvungenhet kan bli lidande av ett strikt 20894: men återkommande tänder och röker to- rökförbud. Även i denna typ av program före- 20895: bak och sålunda bryter mot de principer ligger dock rökförbud för personer anställda vid 20896: som hör tili medborgarnas och särskilt Oy Yleisradio Ab, samt för professionella uppträ- 20897: barnens och ungdomarnas sunda levnads- dande. 20898: vanor och därigenom uppmuntrar dem 20899: att bli rökare? Å andra sidan bör man konstatera att det inte 20900: alltid är självklart för tittaren huruvida en person 20901: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt i ett tv-program uppträder i en roligestalt eller i 20902: anföra följande: egen person. 20903: Vid tv-programenheternas möten har man Rundradion kommer även i fortsättningen att 20904: upprepade gånger fäst uppmärksamhet vid to- framhäva att tobaksrökning bör undvikas i televi- 20905: baksrökningen i tv-program och poängterat att sionsprogrammen. Det bör dock konstateras att 20906: tobaksrökning i tv-program bör undvikas. lagen om tobaksrökning inte omedelban är 20907: Man har strävat och strävar alltjämt tili att tillämplig på rökning som sker i samband med 20908: hålia strängt fast vid principen om begränsning television en. 20909: 20910: Helsingfors den 8 november 1985 20911: 20912: Trafikminister Matti Luttinen 20913: 1985 vp. 20914: 20915: Kirjallinen kysymys n:o 343 20916: 20917: 20918: 20919: 20920: Anna-Liisa Jokinen: Lesken eläketurvan parantamisesta 20921: 20922: 20923: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20924: 20925: Suomalaisen eläkejärjestelmän epäkohtiin on rin lapsista on tässä vaiheessa ylittänyt määrätyn 20926: toistuvasti kiinnitetty huomiota, mutta korjauk- ikärajan, jää leski ilman eläketurvaa, vaikka hä- 20927: set viipyvät. Kiireellisiä muutoksia kaivattaisiin nen miehensä on maksanut vuosikymmenien 20928: useisiin lakien heikkouksiin. Toisaalta jopa varsin ajan yrittäjäeläkettä tulojensa mukaan. Tällaisten 20929: hyvätuloiset saavat nykyisten lakiemme perusteel- epäkohtien ilmetessä pitäisi olla mahdollisuus 20930: la nostaa huomattavia eläkkeitä, vaikka heillä on sellaiseen tarvehankintaan, että vaimo ei jää 20931: suuretkin palkkatulot ja muitakin tuloja. täysin turvaa vaille. Nykyisen työllisyystilanteen 20932: lisätessä epävarmuutta ja turvattomuutta tulisi 20933: Erityisen heikkoon asemaan jää esimerkiksi asiaan saada nopeasti korjaus. 20934: yksityisen yrittäjän leski miehen kuoltua. Jos Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20935: vaimo on ollut avioliittoon mennessään vasta 17- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 20936: vuotias ja kolmannen lapsen syntymän jälkeen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 20937: vasta täyttänyt 20 vuotta eikä miehensä kuollessa vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20938: ole vielä täyttänyt 40 vuotta, jää hän turvaa 20939: vaille. Kun avioliitto on kestänyt 22 vuotta ja Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 20940: vaimo tehnyt työtään kodin piirissä perheen ryhtyä sellaisten epäkohtien poistamiseksi 20941: hyväksi, eikä hänellä näin ollen ole ammattia eläketurvaa säätelevästä lainsäädännöstä, 20942: eikä työkokemusta, ei hänellä ole juuri mahdolli- jotka jättävät perheen huoltajan kuollessa 20943: muksia päästä enää työelämän piiriin. Kun nuo- jälkeen jääneen puolison turvaa vaille? 20944: 20945: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985 20946: 20947: Anna-Liisa Jokinen 20948: 20949: 20950: 20951: 20952: i28500969W 20953: 2 1985 vp. - KK n:o 343 20954: 20955: 20956: 20957: 20958: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 20959: 20960: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teita. Tutkimustulokset huomioon ottaen komi- 20961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tean on selvitettävä nykyisen perhe-eläkejärjestel- 20962: olette 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- män tarkoituksenmukaisuus ja laadittava ehdotus 20963: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- perhe-eläkkeen tasoksi ja jakautumiseksi eri 20964: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja edunsaajien kesken. 20965: Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta 20966: Komitea on 28.6.1985 saanut valmiiksi osa- 20967: kysymyksestä n:o 343: mietinnön perhe-eläketurvasta (Komiteanmietin- 20968: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tö 1985:37). Tässä osamietinnössä komitea on 20969: ryhtyä sellaisten epäkohtien poistamiseksi esittänyt perhe-eläketurvan tavoitteet sekä selvit- 20970: eläketurvaa säätelevästä lainsäädännöstä, tänyt useiden vaihtoehtoisten uudistusmallien 20971: jotka jättävät perheen huoltajan kuollessa vaikutuksia eri perheiden toimeentuloturvaan ja 20972: jälkeen jääneen puolison turvaa vaille? eläketurvan kustannuksiin. 20973: Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt mie- 20974: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tinnöstä lausunnot 15.11.1985 mennessä. Minis- 20975: ti seuraavaa: teriö tulee lausuntokierroksen perusteella täs- 20976: Valtioneuvosto asetti keväällä 1983 komitean mentämään komitean jatkotyön toimeksiantoa, 20977: selvittämään perhe-eläkkeen saajien toimeentulo- jolloin myös joudutaan harkitsemaan, onko ko- 20978: turvan ja kulutuksen rakennetta eri kokoisissa, eri konaisuudistuksen viipymisen varalta tarpeen to- 20979: ikäisissä ja erilaisissa oloissa elävissä perheissä sekä teuttaa joitakin perhe-eläketurvan erillisuudis- 20980: miten toisen tai kummankin perheenhuoltajan tuksia jo ennen kokonaisuudistuksen valmistu- 20981: kuolema on muuttanut edellä mainittuja raken- mista. 20982: 20983: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1985 20984: 20985: Ministeri Matti Puhakka 20986: 1985 vp. - KK n:o 343 3 20987: 20988: 20989: 20990: 20991: Tili Riksdagens Herr Talman 20992: 20993: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ten skali med hänsyn tili undersökningsresultaten 20994: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av utreda det nuvarande familjepensionssystemets 20995: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem ändamålsenlighet och göra upp förslag beträffan- 20996: av statsrådet översänt avskrift av följande av de familjepensionens nivå och fördelning melian 20997: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen underteck- de olika förmånstagarna. 20998: nade spörsmål nr 343: 20999: Kommitten framlade 28.6.1985 ett delbetän- 21000: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta kande om familjepensionsskyddet (Kommittebe- 21001: för att avhjälpa sådana missförhålianden i tänkande 1985:37). 1 detta delbetänkande pre- 21002: den lagstiftning som reglerar pensions- senterar kommitten målen för familjepensions- 21003: skyddet som leder tili att den efterlevan- skyddet samt utreder hur flera alternativa model- 21004: de maken blir utan skydd då familjeför- ler tili revisioner påverkat utkomstskyddet för 21005: sörjaren dör? olika slags familjer och viiken verkan de får på 21006: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt kostnaderna för pensionsskyddet. 21007: mföra följande: Social- och hälsovårdsministeriet har begärt 21008: Statsrådet tilisatte våren 1983 en kommitt€, utlåtanden om betänkandet före 15.1.1985. Mi- 21009: ;om fick i uppdrag att utreda utkomstskyddets nisteriet kommer att på basen av utlåtandena 21010: Kh konsumtionens struktur hos dem som erhål- precisera kommittens fortsatta uppdrag. Härvid 21011: er familjepension och att härvid ta hänsyn tili blir det även påkallat att överväga, huruvida det, 21012: :amiljernas storlek och åldersstruktur samt de såvida en totalreform dröjer, kommer att bli 21013: :Orhålianden som familjen lever i och hur famil- nödvändigt att genomföra vissa fristående 21014: eförsörjarens elier familjeförsörjarnas död har förnyelser av familjepensionsskyddet redan innan 21015: indrat de ovan nämnda strukturerna. Kommit- totalrevisionen blir färdig. 21016: 21017: Helsingfors den 11 november 1985 21018: 21019: Minister Matti Puhakka 21020: 1985 vp. 21021: 21022: Kirjallinen kysymys n:o 344 21023: 21024: 21025: 21026: 21027: Kortesalmi: Valtiontalouden tarkastusviraston henkilökunnan lisää- 21028: misestä talousrikollisuuden estämiseksi 21029: 21030: 21031: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 21032: 21033: Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Niskasen oma asenne, koska hän näyttää nosta- 21034: Esko Niskanen on antanut Turun Päivälehdelle van kädet ylös eli antauruvan talousrikollisuuden 21035: hälyttävän lausunnon tarkastusviraston kyvyistä edessä. Näin ei suinkaan tarvitse eikä saakaan 21036: hoitaa sille kuuluvia tehtäviä. olla. Rikollisuuden edessä ei rule antautua. Sen 21037: Pääjohtaja Niskanen toteaa, että valtiontalou- vuoksi valtiontalouden tarkastusviraston henki- 21038: den tarkastusvirasto on kansainvälisen mittapuun löstövahvuutta on tuntuvasti lisättävä. Samoin on 21039: mukaan pieni laitos: tarkastustöissä on 83 henki- lisättävä poliisin talousrikosten tutkintavoimia, 21040: löä, kun heitä esimerkiksi Norjassa on 430 ja vaikka niihin SMP:n ansiosta onkin saatu vahven- 21041: Tanskassa 360 henkeä. nusta SMP:n hallituksessa olon aikana. 21042: Valtiontalouden tarkastustoiminnan lisäksi vi- Koska muutenkin talousrikosten laatu ja laa- 21043: rastoa työllistävät mm. talousrikokset ja ns. sub- juus muuttuvat jatkuvasti, on välttämätöntä, että 21044: ventiorikollisuus. Tämä rikollisuuden muoto on niiden tutkimiseen ja ehkäisyyn lisätään tuntu- 21045: Niskasen mukaan EEC-maissa jo vitsaus ja on vasti voimavaroja. 21046: myös tullut Suomeen - kuten pääjohtaja Niska- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21047: nen toteaa: "jäädäkseen". tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 21048: Subventiorikollisuus tapahtuu siten, että Suo- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 21049: meen tuodaan ulkomailta lihajätteitä ja toimite- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 21050: taan ne saman tien 'lihajalosteiden' nimikkeellä Tietääkö Hallitus, että ns. subventiori- 21051: eräisiin maihin, joissa ne viedään suoraa päätä kollisuudessa Suomessa liikkuvat jopa 21052: kaatopaikalle. Viejä saattaa saada Suomessa val- miljoonien markkojen summat valtionta- 21053: tion subventiorahat eli vientipalkkiot. louden tappioksi, ja 21054: Pääjohtaja Niskanen toteaa, että subventiori- aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- 21055: kollisuudessa liikkuu "iso raha". Kysymyksessä miin näiden tappioiden ja vuotojen eh- 21056: ovat Niskasen mukaan "aina miljoonien saaliit". käisemiseksi lisäämällä tuntuvasti valtion- 21057: Pääjohtaja Niskasen haastattelun asiasisältö on talouden tarkastusviraston tutkimus- 21058: hyvin hälyttävä. Sen lisäksi huolestuttaa myös henkilökuntaa? 21059: 21060: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985 21061: 21062: ]. Juhani Kortesalmi 21063: 21064: 21065: 21066: 21067: 428500990K 21068: 2 1985 vp. - KK n:o 344 21069: 21070: 21071: 21072: 21073: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 21074: 21075: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta- 21076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, edellytyksiä on pyritty parantamaan lisäämällä 21077: olette 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- henkilöstöä, tarkistamaila palkkausrakennetta ja 21078: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kehittämällä toimintaa muutoinkin. Tarkastusvi- 21079: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. raston henkilöstömäärä oli tulo- ja menoarvion 21080: Juhani Kortesalmen kirjallisesta kysymyksestä n:o mukaan esimerkiksi vuonna 1980 yhteensä 73 ja 21081: 344, jossa tiedustellaan: vuonna 1985 vastaavasti 84. Talousrikosten tut- 21082: kinnan tehostamiseksi perustettiin virastoon 21083: Tietääkö Hallitus, että ns. subventiori- vuonna 1984 erityinen virka-aputoimisto poliisil- 21084: kollisuudessa Suomessa liikkuvat jopa le annettavaa virka-apua varten. Vuoden 1986 21085: miljoonien markkojen summat valtionta- tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetaan viras- 21086: louden tappioksi, ja toon perustettavaksi kaksi uutta tarkastajan vir- 21087: aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- kaa. 21088: miin näiden tappioiden ja vuotojen eh- Tarkastusviraston asettaman tiliviraston talou- 21089: käisemiseksi lisäämällä tuntuvasti valtion- denhoidon tarkastuksen kehittämistyöryhmän 21090: talouden tarkastusviraston tutkimus- 23.8.1985 päivätyssä muistiossa on selvitetty 21091: henkilökuntaa? mahdollisuuksia, miten esimerkiksi tarkastuksen 21092: kohdealuetta tarkentamalla, tarkastusmenetelmiä 21093: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ja -listoja kehittämällä sekä raportointia yksinker- 21094: seuraavaa: taistamaila voitaisiin tiliviraston taloudenhoidon 21095: Ns. subventio- eli avustusrikollisuus kuuluu tarkastuksia kehittää. Työryhmän ehdotusten to- 21096: osana taloudelliseen rikollisuuteen. Sen ilmene- teutuminen merkinnee olennaista tarkastusviras- 21097: miseen ja torjuntaan on viime vuosina kiinnitetty ton työvoiman säästöä tilivirastojen tarkastuksessa 21098: lisääntyvää huomiota. Käsitykset toiminnan laa- ja samalla mahdollistaa voimavarojen suuntaami- 21099: juudesta ja taloudellisesta merkityksestä vaihtele- sen nykyistä enemmän mm. valtionaputarkasruk- 21100: vat varsin paljon eikä asian arvioiminen ole kovin seen. 21101: luotettavasti tehtävissäkään. Ilmitulleidenkin ta- Talousrikosten tutkintaa varten on esimerkiksi 21102: pausten osalta kokonaiskuvan saaminen on vai- keskusrikospoliisiin perustettu viime vuosina lu- 21103: keaa, koska ne jakaantuvat useille hallinnon ja kuisia uusia virkoja. Uudet tutkijat on sijoitettu 21104: elinkeinoelämän aloille eikä tilastoista ole saata- erityiseen talousrikosyksikköön, jossa toimii tällä 21105: vissa tietoa, joka koskisi nimenomaan näitä ri- hetkellä noin 20 talousrikoksiin erikoistunutta 21106: koksia. Julkiseen valtaan kohdistuvista rikoksista tutkijaa. Lisäksi on keskusrikospoliisin lääninosas- 21107: taloudellisesti merkittävimmät ovat verorikokset. toissa Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväsky- 21108: Huomioon ottaen siirtomenojen suuren osuuden lässä ekonomikoulutuksen saanut rikostarkastaja 21109: valtion menoista, erilaisten tukijärjestelmien lu- talousrikoksia tutkimassa ja poliisin muutkin yk- 21110: kumäärän ja laajuuden sekä todetut väärinkäy- siköt ovat suunnanneet tutkijavoimia enenevässä 21111: tökset voidaan olettaa, että myös subventiorikol- määrin tähän tarkoitukseen. Myös vero- ja tulli- 21112: lisuudessa on kysymys huomattavista valtionta- hallinnossa on tutkimus- ja tarkastushenkilöstöä 21113: loudellisista arvoista. lisätty ja pyritty suuntaamaan resursseja muu- 21114: Hallitus on tiedostanut tilanteen ja käynnistä- toinkin tarkastustehtäviin. Vireillä on myös 21115: nyt sekä jo osin toteuttanutkin erityisesti talou- hankkeita viranomaisten tiedonsaannin paranta- 21116: dellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmän mie- miseksi. 21117: tinnössä (Oikeusministeriön lainvalmisteluosas- Tutkinta- ja valvontaviranomaisten resurssiti- 21118: ton julkaisu 6/1983) tehtyjen ehdotusten pohjal- lanteen parantamiseksi on kaiken kaikkiaan to- 21119: ta useita toimenpiteitä taloudellisen rikollisuu- teutettu varsin runsaasti toimenpiteitä ja huo- 21120: den selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi. Näistä toi- miota on suunnattu myös muihin lähinnä tutkin- 21121: menpiteistä todettakoon mm. seuraavaa. nan ja valvonnan tehokkuuteen vaikuttaviin seik- 21122: 1985 vp. - KK n:o 344 3 21123: 21124: koihin. Erityisen tarpeellista on, että omalla paitsi menettelytavoista myös hallinnollisessa jär- 21125: toimialallaan taloudellista rikollisuutta tutkivat ja jestyksessä toteutettavista seuraamuksista väärin- 21126: toimintaa valvovat viranomaiset vaihtavat riittä- käytösten ja olosuhteiden muutosten varalta. 21127: västi tutkiotatuloksena saamaansa tietoa ja toimi- Virastojen ja laitosten sisäisen tarkastuksen 21128: vat muutoinkin tarvittaessa yhteistyössä. Tutki- kehittämistä selvitetään valtiovarainministeriössä 21129: muskapasiteettia on myös välttämätöntä suunna- tilisäännösten tarkistamistoimikunnan mietinnös- 21130: ta taloudelliselta merkitykseltään ja tutkinnan sä (Komiteanmietintö 198 5: 13) tehtyjen ehdo- 21131: onnistumisen ja kiireellisyyden kannalta tärkei- tusten pohjalta. 21132: siin kohteisiin. Viranomaisyhteistyön kehittämi- Oikeusministeriössä on vireillä osana rikoslain 21133: seksi oikeusministeriö onkin asettanut marras- kokonaisuudistuksen ensimmäistä vaihetta talou- 21134: kuussa 1983 pysyvän yhteistoimintaryhmän, jon- dellisia rikoksia koskevien säännösten uudistami- 21135: ka toimintaan osallistuvat kaikki keskeiset tut- nen. Tarkoituksena on mm. selventää ja tarkistaa 21136: kija- ja valvontaviranomaiset. näiden rikosten käsitteitä ja tunnusmerkistöä 21137: Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhail- sekä säätää rikosten seuraamukset sellaisiksi, että 21138: laan ministeriön asettaman kahden työryhmän ne olisivat kaikilta osin oikeassa suhteessa tekojen 21139: muistion pohjalta esitystä yksityissektorin valti- vaarallisuuteen ja niillä tavoiteltuun taloudelli- 21140: onapuja koskevaksi yleislaiksi. Siinä säädettäisiin seen hyötyyn. 21141: 21142: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1985 21143: 21144: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala 21145: 4 1985 vp. - KK n:o 344 21146: 21147: 21148: 21149: 21150: Tili Riksdagens Herr Talman 21151: 21152: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ekonomisk brottslighet (Lag beredningsavdelning- 21153: anger hae Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ens vid justitieministeriet publikation 6/1983). 21154: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem 21155: av statsrådet översänt avskrift av följande av Man har försökt förbättra verksamhetsbetingel- 21156: riksdagsman J. Juhani Konesalmi undertecknade serna för statens revisionsverk genom att öka dess 21157: spörsmål nr 344: personal, genom att se över avlöningsstrukturen 21158: samt genom att även i övrigt utveckla verksam- 21159: Är Regeringen medveten om att den heten. Enligt statsförslaget uppgick revisionsver- 21160: s.k. subventionsbrottsligheten i Finland kets personai t.ex. år 1980 tili sammanlagt 73 21161: omfattae miljontals mark tili förlust för personer, och år 1985 var antalet 84. För att 21162: statshushåliningen, och effektivera undersökningen av ekonomiska brott 21163: grundades år 1984 en särskild handräckningsby- 21164: ämnar Regeringen i brådskande ord- rå, som verkar vid revisionsverket och hae tili 21165: ning vidta åtgärder för att förebygga uppgift att ge polisen handräckning. I budget- 21166: dessa förluster och detta spili genom att propositionen för år 1986 föreslås att två nya 21167: märkban öka undersökningspersonalen inspektörstjänster inrättas vid revisionsverket. 21168: inom statens revisionsverk? 21169: Revisionsverket hae tilisatt en arbetsgrupp med 21170: uppgift att utveckla granskningen av redovis- 21171: Såsom svae på detta spörsmål får jag vördsamt ningsverkens hushålining. I arbetsgruppens pro- 21172: anföra följande: memoria, daterad 23.8.1985 hae klarlagts hur 21173: Den s.k. subventions- elier bidragsbrottslighe- granskningen av redovisningsverkens hushållning 21174: ten utgör en del av den ekonomiska brottslighe- skulie kunna utvecklas t.ex. genom att föremålet 21175: ten. Under de senaste åren har man i stigande för granskningen preciseras, granskningsmetoder- 21176: grad fäst uppmärksamhet vid dess förekomst och na och granskningslistorna utvecklas samt genom 21177: dess bekämpning. Uppfattningarna om verksam- att rapporteringen förenklas. Förverkligandet av 21178: hetens omfattning och ekonomiska betydelse arbetsgruppens förslag torde innebära en avse- 21179: varierar mycket, och det är inte helier möjligt att värd besparing av revisionsverkets aebetskraft vid 21180: helt tillförlitligt bedöma situationen. Det är svån granskningen av redovisningsverken och samti- 21181: att få någon helhetsbild ens av de fall som digt möjliggöra en ökad resursallokering för t.ex. 21182: uppdagats, emedan dessa fördelar sig på flera granskningen av statsbidrag. 21183: sektorer inom förvaltningen och näringslivet, och Under de senaste åren hae ett stort antal nya 21184: emedan det inte finns statistiska uppgifter, som tjänster inrättats inom t.ex. centralkriminalpoli- 21185: uttryckligen skulie gälla dessa brott. De ekono- sen. De nya inspektörerna hae placerats i en 21186: miskt mest betydande brotten, som riktae sig särskild enhet för ekonomiska brott, där ca 20 21187: mot de makthavande i samhäliet, utgörs av inspektörer, som har specialiserat sig på ekono- 21188: skattebrott. Med beaktande av överföringsutgif- misk brottslighet, för tilifäliet verkar. Vid envar 21189: ternas andel av statens utgifter, antalet och av centralkriminalpolisens länsavdelningar i Åbo, 21190: omfånget av olika bidragssystem samt med tanke Tammerfors, Uleåborg och Jyväskylä finns dess- 21191: på de uppdagade falien av missbruk kan man utom en kriminalinspektör med ekonomutbild- 21192: anta att det även inom subventionsbrottsligheten ning med uppgift att undersöka ekonomiska 21193: är fråga om betydande statsfinansielia värden. brott. Även de övriga enheterna inom polisväsen- 21194: Regeringen är medveten om situationen och det hae i allt högre grad avdelat resurser för detta 21195: hae börjat vidta och hae delvis även slutfört ett ändamål i form av undersökningspersonal. Även 21196: antal åtgärder för att utreda och förebygga eko- inom skatte- och tuliförvaltningen hae man ökat 21197: nomisk brottslighet. Åtgärderna bygger tili stor undersöknings- och granskningspersonalen samt 21198: del på de förslag som har framlagts i ett betän- även i övrigt försökt koncentrera resurserna på 21199: kande, avgivet av arbetsgruppen för utredning av granskningsuppgifter. Planer för förbättring av 21200: 1985 vp. - KK n:o 344 5 21201: 21202: myndigheternas möjligheter att få information är närvarande vid detta ministerium en proposition 21203: också aktuelia. med förslag tili en allmän lag om statsbidrag tili 21204: Alit som allt har en hei del åtgärder vidtagits den privata sektorn. Förutom stadganden om 21205: för att förbättra undersöknings- och kontrolimyn- förfarande skulie lagen även omfatta regler om 21206: digheternas resurser. Samtidigt har uppmärksam- följderna av ändrade förhålianden, samt stadgan- 21207: heten även riktats mot andra faktorer, som den om påföljder, som kan införas i administra- 21208: närmast inverkar på undersökningens och kon- tiv ordning vid missbruk eller ändrade förhållan- 21209: troliens effektivitet. Det är särskilt viktigt att den. 21210: myndigheter, som undersöker ekonomisk brotts- Möjligheterna att utveckla ämbetsverkens och 21211: lighet och övervakar verksamheten inom sin egen inrättningarnas interna revision utreds vid finans- 21212: sektor, i tillräcklig grad utbyter uppgifter om ministeriet på basen av de förslag som har 21213: resultatet av sina undersökningar och även i framlagts i betänkandet från kommissionen för 21214: övrigt samarbetar vid behov. Det är även nöd- översyn av redovisningsstadgandena (Kommitte- 21215: vändigt att inrikta undersökninskapacitet på eko- betänkande 1985:13). 21216: nomiskt betydande fall samt på sådant, som är av Vid justitieministeriet pågår en revision av 21217: vikt med tanke på undersökningens framgång stadgandena om ekonomisk brottslighet. Arbetet 21218: och brådskande karaktär. För att utveckla samar- ingår i första skedet av en totalreform av straffla- 21219: betet mellan myndigheterna tilisatte justitiemi- gen. Avsikten är bl.a. att klargöra och se över 21220: nisteriet i november 1983 en permanent samar- begreppen och rekvisiten för dessa brott, samt att 21221: betsgrupp, i vars verksarnhet alla centrala under- föreskriva sådana brottspåföljder, som tili alla 21222: söknings- och kontrolimyndigheter deltar. delar skulie stå i rätt proportion tili handlingar- 21223: Med två av finansministeriet tilisatta arbets- nas farlighet och tili den ekonomiska nytta som 21224: gruppers promemorior som grund bereds för därmed har eftersträvats. 21225: 21226: Helsingfors den 15 november 1985 21227: 21228: Finansminister Ahti Pekkala 21229: 1985 vp. 21230: 21231: Kirjallinen kysymys n:o 345 21232: 21233: 21234: 21235: 21236: Anttila ym.: Valtionavun myöntämisestä maataloussihteerien palk- 21237: kaukseen 21238: 21239: 21240: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 21241: 21242: Valtionavun suorittaminen vuoden 1977 jäl- ovat palkanneet maataloussihteerin kunnan omin 21243: keen otettujen uusien maataloussihteereiden varoin. Mm. Kalvolan kunta kuuluu neljänteen 21244: palkkaukseen on ollut sidottuna valtion tulo- ja kantokykyluokkaan ja on asukasluvultaan n. 21245: menoarvion rajoihin. Tätä tarkoittava lakiesitys 3 500 asukkaan kunta. 21246: on ollut voimassa ja sitä on vuosittain jatkettu. Maidon kaksihintajärjestelmä, kananmunien 21247: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarvioesitykses- kiintiöjärjestelmät, maataloustuotannon erilaiset 21248: sä ehdotetaan yhden uuden henkilön hyväksy- bonusjärjestelmät, tuotannonmuutossopimukset 21249: mistä valtionavun piiriin vuonna 1986. Maatila- ym. ovat jatkuvasti lisäämässä kunnan maatalous- 21250: hallitus on pitänyt kuitenkin tärkeänä, että valti- lautakunnan ja sitä kautta maataloussihteerien 21251: onavun piiriin hyväksyttäisiin vähintään neljä tehtäväkenttää. Tätä taustaa vasten olisi täysin 21252: uutta maataloussihteerin virkaa. Tällä hetkellä perusteltua, että valtio lisätessään kuntien maata- 21253: ilman maataloussihteeriä meillä on 38 kuntaa. louslautakunnille erittäin voimakkaasti uusia teh- 21254: Lisäksi 17 kuntaa on palkannut maataloussihtee- täviä, myös osallistuisi kaikkien palkattujen maa- 21255: rin valtionavun ulkopuolella. Vuonna 1985 taloussihteereiden palkkaukseen valtionavun 21256: myönnettiin valtionapu kolmelle uudelle maata- muodossa. 21257: loussihteerille. Tällöin valtionapuvirkaa haki yh- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21258: teensä 25 kuntaa. Meillä on tällä hetkellä 17 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 21259: sellaista kuntaa, jotka ovat joutuneet kunnan kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 21260: omin varoin palkkaamaan maataloussihteerin senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 21261: maatalouslautakunnan lisääntyvien tehtävien 21262: johdosta. Monet näistä kunnista ovat kaiken Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 21263: lisäksi hyvin maatalousvaltaisia ja vähävaraisia. ryhtyä tällä hetkellä valtionavun ulko- 21264: puolella palkattujen 17 maataloussihtee- 21265: Hämeen läänissä mm. Kalvolan, Kuhmalah- rin saamiseksi valtionavun piiriin vuonna 21266: den ja Sahalahden kunnat ovat sellaisia, jotka 1986? 21267: 21268: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985 21269: 21270: Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa Lea Mäkipää 21271: 21272: 21273: 21274: 21275: 4285010118 21276: 2 1985 vp. - KK n:o 345 21277: 21278: 21279: 21280: 21281: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 21282: 21283: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §:n 1 momentissa on antanut eduskunnalle esityksen (HE n:o 1471 21284: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 1985 vp.) lain voimassaoloajan jatkamisesta edel- 21285: olette 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- leen vuosina 1986 ja 1987. Lain voimassaolon 21286: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- aikana on valtion tulo- ja menoarvioissa vuosina 21287: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja 1982-1985 osoitettu varat yhteensä neljäntoista 21288: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli- uuden maataloussihteerin valtionosuutta varten. 21289: sesta kysymyksestä n:o 345: 21290: Tällä hetkellä on 343 kunnalla valtionavun 21291: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo piiriin kuuluva päävirkainen maataloussihteeri ja 21292: ryhtyä tällä hetkellä valtionavun ulko- 26 kunnalla sivuvirkainen maataloussihteeri. Ku- 21293: puolella palkattujen 17 maataloussihtee- ten kysymyksen perusteluissa on todettu, on tällä 21294: rin saamiseksi valtionavun piiriin vuonna hetkellä 17 kuntaa palkannut valtionavun ulko- 21295: 1986? puolella maataloussihteerin. Ilman maatalous- 21296: sihteeriä on 38 kuntaa. 21297: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Hallitus on esittänyt, että vuoden 1986 valtion 21298: seuraavaa: tulo- ja menoarviossa osoitettaisiin varat yhden 21299: Valtionosuus maatalouslautakuntien menoihin uuden maataloussihteerin valtionosuutta varten. 21300: suoritetaan maatalouslautakunnista annetun lain Hallitus tulee kuitenkin jatkossa harkitsemaan 21301: (87 /71) nojalla. Valtionavun piiriin kuuluvan huomioon ottaen maataloussihteerien yhä lisään- 21302: henkilöstön kasvun rajoittamiseksi lisättiin sanot- tyvät tehtävät ja maataloussihteerien tärkeän 21303: tuun lakiin väliaikaisesti säännös, jonka mukaan merkityksen maataloushallinnon tehtävien to- 21304: valtionosuutta 31.12.1976 jälkeen otettujen uu- teuttamisessa, voidaanko valtionavun piirissä ole- 21305: sien maataloussihteereiden osalta voidaan suorit- vien maataloussihteereiden lukumäärää lisätä 21306: taa vain valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. niin, että mahdollisimman moni valtionavun 21307: Rajoituslakia on sovellettu vuodesta 1977 alkaen ulkopuolella palkatuista henkilöistä tulisi valtion- 21308: ja se on voimassa vuoden 1985 loppuun. Hallitus avun piiriin. 21309: 21310: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985 21311: 21312: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 21313: 1985 vp. - KK n:o 345 3 21314: 21315: 21316: 21317: 21318: Tili Riksdagens Herr Talman 21319: 21320: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen proposition tili riksdagen (RP nr 14711985 rd.) 21321: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av med förslag om att lagens giltighetstid skali 21322: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem förlängas tili åren 1986 och 1987. Under den tid 21323: av statsrådet översänt avskrift av följande av som lagen varit i kraft har i statsförslagen för åren 21324: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under- 1982-1985 anvisats statsandelsmedel för sam- 21325: tecknade spörsmål nr 345: manlagt fjorton nya lantbrukssekreterare. 21326: För närvarande har 343 kommuner lantbruks- 21327: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta sekreterare i huvudtjänst och 26 kommuner lant- 21328: för att det år 1986 skalia beviljas statsbi- brukssekreterare i bitjänst för vilka statsbidrag 21329: drag för de 17 lantbrukssekreterare som beviljas. Såsom konstaterats i motiveringen tili 21330: för närvarande avlönas utan statsbidrag? spörsmålet avlönar för närvarande 17 kommuner 21331: lantbrukssekreterare utan att få statsbidrag. Lant- 21332: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt brukssekreterare saknas i 38 kommuner. 21333: anföra följande: Regeringen har föreslagit att medel för statsan- 21334: Statsandel för lantbruksnämndernas utgifter del för en ny lantbrukssekreterare anvisas i stats- 21335: erläggs med stöd av lagen om lantbruksnämnder förslaget för år 1986. Med beaktande av att 21336: (87 /71). För att begränsa ökningen i den perso- lantbrukssekreterarnas uppgifter ökat alitmer och 21337: nai som omfattas av statsbidrag har tili lagen lantbrukssekreterarnas stora betydelse vid fullgö- 21338: fogats ett temporärt stadgande, enligt vilket randet av lantbruksförvaltningens åligganden 21339: statsandel för nya lantbrukssekreterare som an- kommer regeringen i fortsättningen likväl att 21340: stälits efter 31.12 .197 6 kan erläggas endast inom överväga om antalet lantbrukssekreterare som 21341: ramen för statsförslaget. Lagen angående tempo- omfattas av statsbidrag kunde utökas så, att 21342: rär ändring av lagen om lantbruksnämnder har statsbidrag skulie beviljas för så många som 21343: tiliämpats fr.o.m. år 1977 och gälier tili ut- möjligt av de personer som nu avlönas utan 21344: gången av år 1985. Regeringen har avlåtit en statsbidrag. 21345: 21346: Helsingfors den 8 november 1985 21347: 21348: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 21349: j 21350: j 21351: j 21352: j 21353: j 21354: j 21355: j 21356: j 21357: j 21358: j 21359: j 21360: j 21361: j 21362: j 21363: j 21364: j 21365: j 21366: j 21367: j 21368: j 21369: j 21370: j 21371: j 21372: j 21373: j 21374: j 21375: j 21376: 1985 vp. 21377: 21378: Kirjallinen kysymys n:o 346 21379: 21380: 21381: 21382: 21383: Tuomaala ym.: Yrittäjänsuojalain säätämisestä huoltoasema-alaa 21384: varten 21385: 21386: 21387: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 21388: 21389: Huoltoasema-alan problematiikka on laaja ja vat aikalausekkeet, lakkaamisen vaikutukset, 21390: vaikeaselkoinen. Siksi sen yksityiskohtainen hah- mahdolliset edestakaisinvuokraussysteemit ja yh- 21391: mottaminen on erittäin vaikeata. Sama vaikeus deltäostovelvoitteen laajuus. Miltei kaikki artik- 21392: kohtaa joka kerta bensiinikauppiasta, dealeria, kelithan on sidotty öljy-yhtiöön hankintalähtee- 21393: kun hän koettaa taistella oikeuksistaan tuomiois- nä, samoin ostojen taloudelliset ehdot. Näissä 21394: tuimessa. suhteissa ei ole mikään muuttunut rakenteellises- 21395: Muun muassa Suomen Bensiinikauppiaiden ti. Systeemi on edelleen sama. 21396: Liitto on useiden vuosien ajan esittänyt vaati- Sen sijaan pienimerkityksisiä ehtoja, joiden 21397: muksia siitä, että huoltoasema-alaa varten olisi vaikutus on rajallinen, on muuteltu sanamuodol- 21398: saatava aikaan erityinen yrittäjänsuojalaki. Perus- taan toisiksi eräissä kohdin. Näillä muutoksilla ei 21399: teluna tälle tarpeelle on tuotu esille useitakin kuitenkaan ole oleellista merkitystä. 21400: yleisiä, käytännön luoman sopimusjärjestelmän Tilanne on siis varsin pitkälle sama kuin mistä 21401: rakenteellisia syitä. aikoinaan aloitettiin. Ote on oikeastaan tiuken- 21402: On puhuttu dealerin alisteisesta asemasta, siitä tunut, kun öljy-yhtiöt ovat ainakin osittain siirty- 21403: kuinka ns. omistajadealerit sitoutuvat pitkiin neet ns. komissiojärjestelmään vuokradealerisuh- 21404: sopimusaikoihin voimatta saada sopimusajan ku- teissa (polttonesteet myydään komissiona). Muu- 21405: luessa muutoksia ehtoihinsa tai oikeutta purkaa tos ei sinänsä merkitse paljon, mutta samassa 21406: sopimusta asiantilan niin vaatiessa. yhteydessä on painostettu vuokradealereita 21407: On todettu, että kysymys on itse asiassa sitou- muuttamaan taloudellisia ehtojaan oleellisesti 21408: tumisesta yhdeltäostovelvoitteeseen, mikä mer- huonommiksi. Kysymys on ollut lähinnä dealerin 21409: kitsee, että öljy-yhtiö pystyy jo pelkällä passiivi- tuloksen leikkaamisesta. Myös muutoin on koro- 21410: suudenaan estämään taloudellisten toimintaedel- tettu vuokria tai pienennetty myyntimarginaalia. 21411: lytysten parantumisen. Toisaalta on osoitettu, Omistaja- ja vuokradealereiden intressit ovat 21412: kuinka ns. vuokradealerit ovat kyvyttömiä estä- käänteiset toisiinsa verrattuna. Omistajadealerien 21413: mään toistuvat muutosvaatimukset, mikäli deale- intressissä olisi oleellisesti lyhentää sopimusaikoja 21414: rilla menee kohtalaisesti tai usein huonostikin. ja kaventaa yhdeltäostovelvoitteen artikkelikoh- 21415: Muutokset, joihin öljy-yhtiö on oikeutettu teista aluetta. Vain näin päästäisiin siihen, että 21416: vuokradealerisopimuksissa, koskevat taloudellis- dealerit voisivat toimia yrittäjänvapauden puit- 21417: ten ehtojen kiristämistä. Oikeus muutoksiin pe- teissa ja toistuvasti neuvotella taloudellisista eh- 21418: rustuu vuokradealerisopimusten lyhyisiin irtisa- doistaan. 21419: nomisaikoihin. Lisäksi sopimukset varaavat oi- On myös katsottu, että sopimuksen lakatessa 21420: keuden muutoksiin jopa yksipuolisesti. tulisi kaikkien erilaisten systeemien (edestakaisin- 21421: Öljy-yhtiöitä on useita, ja niillä on jokaisella vuokraukset) lakata ja dealerin saada oikeus lu- 21422: oma dealeripolitiikkansa. Dealerikunta on saanut nastaa itselleen etenkin maanalaiset säiliöt, jotka 21423: mukaansa lakimiehen vain yhden öljy-yhtiön öljy-yhtiö tyrkyttää dealerille sitoakseen tämän 21424: kanssa käytyihin neuvotteluihin. Muutoin sopi- itseensä tiukemmin. Toisin sanoen suhteellisen 21425: mustekstien muutokset ovat tapahtuneet yksi- vähäisin säännöksin olisi yrittäjänvapaus taatta- 21426: puolisesti ilman varsinaisia neuvotteluja. vissa kohtuullisena omistajadealereille. Aikalau- 21427: Sopimusjärjestelmässä on yhteistoiminnan toi- seke on tällöin oleellinen seikka. 21428: mivuuden kannalta eriasteisia ehtoja. On ratkai- Vuokradealerin puolella taas on intressinä es- 21429: sevan tärkeitä rakenteellisia ehtoja, joihin kuulu- tää liian helppo irtisanominen, joka merkitsee 21430: 21431: 4285009775 21432: 2 1985 vp. - KK n:o 346 21433: 21434: etenkin ikääntyneelle dealerille mutta myös Siten ainoaksi mahdollisuudeksi jää saada ai- 21435: muille työpaikan menetystä, taloudellisia vaurioi- kaan erityislaki nimenomaan tälle alalle. Ajatus 21436: ta tavaravaraston r.ealisaatiossa ja kalustosta eroon siitä, että tehtäisiin yrittäjänsuojan yleislaki, on 21437: pääsemiseksi. Perheen toimeentulo ja helposti kuolleena syntynyt, koska sen tekeminen on 21438: koko perusvarallisuus vaarantuu. loogisesti mahdotonta käytännössä. Pienyrittäjien 21439: Samanaikaisesti olisi vuokradealerin intressissä kestosopimusten probleemat ovat niin erilaisia, 21440: tarpeen estää sellaiset talmidellisten ehtojen an- että yleissäännöin ei voida useampia aloja yhdellä 21441: karoitumiset, jotka eivät perustu sopimusta teh- kertaa hallita. Huoltoasema-ala on käsittääksem- 21442: täessä olleiden toimintaolosuhteiden muutoksiin me eräällä tapaa ääri-ilmiö. Siksi sen tulisi saada 21443: ja pelkästään niihin. Muutoin muuttaa öljy-yhtiö erityislaki, jossa kajottaisiin edellä ratkaistaviksi 21444: ehtoja niin päättäessään itse haluamallaan taval- todettuihin asioihin. 21445: la. Yhdeltäostovelvoitetta olisi vuokradealerin Ongelma ei ole yksinomaan suomalainen. 21446: osalta vaikeampi supistaa, koska öljy-yhtiö omis- Tanskassa on hiljattain säädetty laki, joka tulee 21447: taa kauppapaikan. voimaan 1.1.1986. Se koskee vain omistajadeale- 21448: Tässäkin olisi mahdollista suhteellisen suppein reita. Lailla on säännelty nimenomaan aikalause- 21449: normein - puuttumalla nimenomaan sopimuk- ke, joka onkin tärkein. Samoin on säädetty 21450: sen voimassaoloaikaan (sen keston takaamiseksi) kaikkien sopimusten lakkaaminen yhtäaikaa. 21451: ja taloudellisten ehtojen säilymiseen - saada Lailla on kajottu myös yhdeltäostovelvoitteen 21452: aikaan kohtuullinen turva. laajuuteen; sitä on supistettu. 21453: Tilanne on tänään se, että dealeri on lain 21454: puuttuessa vailla asianmukaista turvaa. Eri öljy- Suomessa tarvittaisiin samantapainen laki. Syyt 21455: yhtiöt hoitavat dealerit kunkin yksittäin. Valistus ovat samat kuin Tanskassakin. Alaa koskevaa 21456: ei asianomaista tavoita. Systeemin rakenne on yksityiskohtaista lainsäädäntöä löytyy myös mm. 21457: niin vaikeatajuinen, että dealerikunta ei kykene Englannista (5 vuoden katto), Irlannista ja 21458: yleensä hahmottamaan sitä, mikä on vialla. USA:sta. Niissä on varsin pitkälle meneviä yksi- 21459: tyiskohtaisia säädöksiä. 21460: Oikeustoimilain 36 §:n mukainen mahdolli- 21461: nen suoja voi tulla kyseeseen vasta ankaran Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21462: oikeustaistelun jälkeen jälkikäteen. Sen merkitys- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 21463: tä on mahdoton tietää silloin, kun ratkaisevat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 21464: askeleet otetaan. Öljy-yhtiöt ovat ilmoittaneet, senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen; 21465: että asian antaminen Keskuskauppakamarin sopi- 21466: muslautakunnan ratkaistavaksi merkitsee samaa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 21467: kuin prosessi, eikä se ole sallittua dealerille tyhtyä erityisen yrittäjänsuojalain säätä- 21468: sopimuksen ollessa voimassa. miseksi huoltoasema-alaa varten? 21469: 21470: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985 21471: 21472: Juhani Tuomaala Esko Almgren Tapio Holvitie 21473: Einari Nieminen Aarno von Bell Elisabeth Rehn 21474: J. Juhani Kortesalmi Håkan Malm Pentti Skön 21475: Hannu Tenhiälä Väinö Raudaskoski Riitta Järvisalo-Kanerva 21476: Markus Aaltonen Olli Helminen Aimo Ajo 21477: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Helvi Koskinen 21478: Anssi Joutsenlahti Pentti Kettunen Kerttu Törnqvist 21479: Lea Mäkipää Tauno Valo Riitta Uosukainen 21480: Juhani Alaranta Esko Aho Seppo Tikka 21481: Mauno Manninen Matti Maijala Kalevi Mattila 21482: Lauri Impiö Lea Savolainen Timo Kietäväinen 21483: Sampsa Aaltio Niilo Koskenniemi Mikko Vainio 21484: Reino Jyrkilä Jukka Vihriälä Katri-Helena Eskelinen 21485: Reino Karpola Lea Sutinen Heimo Linna 21486: Pähr-Einar Hellström Reijo Lindroos Marjatta Väänänen 21487: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Urho Pohto 21488: 1985 vp. - KK n:o 346 3 21489: 21490: Matti Kuusio Paula Eenilä Pirjo Ala-Kapee 21491: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen Anna-Liisa Piipari 21492: Kari Urpilainen Risto Ahonen Pirkko Ikonen 21493: Hannu Kemppainen Iiro Viinanen Juho Koivisto 21494: Liisa Arranz Ulla-Leena Alppi Esko-Juhani Tennilä 21495: Heli Astala Timo Laaksonen Mats Nyby 21496: Risto Ahonen Tuulikki Hämäläinen Pekka Myllyniemi 21497: Kari Rajamäki Ulla Lehtinen Kaarina Dromberg 21498: Eva-Riitta Siitonen Impi Muroma Eeva Turunen 21499: Heikki Järvenpää Heikki Riihijärvi Liisa Hilpelä 21500: Taisto Tähkämaa Heikki Perho Mauri Miettinen 21501: Boris Renlund Paavo Vesterinen Sirkka-Liisa Anttila 21502: Martti Ratu Reino Paasilinna Aapo Saari 21503: Päivi Varpasuo Martti Tiuri Saara Mikkola 21504: Helena Pesola Ulla Puolanne Pirjo Rusanen 21505: Tytti Isohookana-Asunmaa Ben Zyskowicz Toivo T. Pohjala 21506: Mauri Pekkarinen Maija Rajantie Heikki Mustonen 21507: Juhani Vähäkangas Inger Hirvelä Kaj Bärlund 21508: Liisa Jaakonsaari Antti Kalliomäki Paavo Lipponen 21509: Jussi Ranta Liisa Kulhia Jorma Rantanen 21510: 4 1985 vp. - KK n:o 346 21511: 21512: 21513: 21514: 21515: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 21516: 21517: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa kehittämiseksi kohtuullisemmiksi elinkeinoelä- 21518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, män sisäisin toimenpitein on olemassa. 21519: olette 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- Loppuraporttinsa lisäksi työryhmä jätti raport- 21520: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tiin liittyvän erillisen muistion. Loppuraportissa 21521: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ja mainitussa muistiossa todettiin mm.: 21522: Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky- - että po. sopimusehtojen suhteen on elin- 21523: symyksestä n:o 346: keinoelämän eri aloilla ja erityisesti öljyalalla 21524: tapahtunut huomattavaa myönteistä kehitystä, 21525: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo - ettei sopimusehtoihin nykyään enää sisälly 21526: ryhtyä erityisen yrittäjänsuojalain säätä- sellaisia kohtia, jotka luonteensa puolesta edellyt- 21527: miseksi huoltoasema-alaa varten? täisivät lainsäädäntöä, vaan että kaikki muistiossa 21528: kuvatut pienyrittäjien asemaan liittyvät ongelmat 21529: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ovat sellaisia, että ne voidaan ratkaista sopimus- 21530: ehtojen tarkistuksella, jollaisia on vireillä monella 21531: ti seuraavaa: 21532: alalla, sekä 21533: Öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden väliset - että suurin osa pienyrittäjien ongelmista 21534: suhteet ovat olleet kauppa- ja teollisuusministe- liittyy yleisiin taloudellisiin tekijöihin ja toimin- 21535: riön loppuvuodesta 1982 asettaman yrittäjänsuo- nan taloudellisiin edellytyksiin, jotka eivät ole 21536: jan seurantatyöryhmän eräänä tutkimuskohteena. korjattavissa sopimussuhteita koskevalla lainsää- 21537: Seurantatyöryhmä esitti öljyalaa koskevassa eri- dännöllä. 21538: tyisselvityksessään joukon yksittäisiä, vakiosopi- Näin ollen työryhmän mielestä oli ennenai- 21539: muksia koskevia toimenpidesuosituksia, jotka kaista ryhtyä valmistelemaan lainsäädäntöä en- 21540: työryhmän mielestä tuli ottaa öljyalan vakioehto- nen kuin nähdään, miten sopimusehdot kehitty- 21541: jen vastaisessa tarkistustyössä huomioon. Näitä vät. 21542: olivat mm. yhteistoimintasopimusten voimassa- Kysymyksen perusteluissa on todettu, että 21543: oloaikaa ja irtisanomista sekä osapuolten keski- huoltoasemakauppiaita koskevassa sopimusjärjes- 21544: näisiä lojaliteettivelvoitteita koskevat ehdot. Öl- telmässä keskeisissä kysymyksissä mikään ei olisi 21545: jyalan Keskusliitto ilmoitti kauppa- ja teollisuus- rakenteellisesti muuttunut ja että tilanne olisi 21546: ministeriölle antamassaan lausunnossa, että seu- varsin pitkälle sama kuin mistä aikoinaan aloitet- 21547: rantatyöryhmän suosittamat muutokset sopimus- tiin. Öljyalan Keskusliitto on kuitenkin ministe- 21548: ehtoihin ovat suurimmalta osaltaan sellaisinaan riölle toimittamassaan lausunnossa ilmoittanut, 21549: tarkoituksenmukaisia ja toteutettavissa. Keskus- että vuonna 1984 annettujen muutossuositusten 21550: liitto laati suositusten pohjalta yhteistoimintaso- mukaiset tarkistukset on toteutettu kaikissa sen 21551: pimusten eräiden vakioehtojen tarkistamista tar- huoltoasematoimintaa harjoittavissa jäsenyhtiöis- 21552: koittavan muistion, joka saatettiin jäsenyhtiöiden sä. Vakiosopimusten tarkistaminen on kohdistu- 21553: tietoon suosituksin, että tarkistukset tulisi toteut- nut mm. seuraaviin keskeisiin lausekkeisiin: 21554: taa kiireellisessä järjestyksessä. Öljyalan Keskuslii- - yhteistoimintasopimuksen kattavuus ja tar- 21555: ton huoltoasematoimintaa harjoittavat jäsenyh- koitus 21556: tiöt puolestaan ilmoittivat tulevansa ensi tilassa - liiketoiminnan luonne 21557: tarkistamaan omat yhteistoimintasopimusten va- - tuotteiden hankinta ja toimitusesteen vai- 21558: kiolausekkeet ottaen tällöin huomioon uudet kutus 21559: periaatteet ja suositukset. - sopimuksen voimassaoloaika, irtisanomi- 21560: Yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä jätti marras- nen ja päättyminen 21561: kuussa 1984 loppuraporttinsa kauppa- ja teolli- sopimuksen purkaminen 21562: suusministeriölle. Työryhmän mielestä ministeri- käyttökorvauksen tarkistamisedellytykset 21563: ölle tullut palaute työryhmän laatimiin erillissel- sopimuksen siirto 21564: vityksiin sopimusehtojen muutossuosituksineen sopimuksen päättyminen eläkeiän saavutta- 21565: viittasi siihen, että valmiutta sopimusehtojen misen myötä 21566: 1985 vp. KK n:o 346 5 21567: 21568: riitojen ratkaiseminen ja oikeuspaikka mukaan tällainen sopimus tehdään yleisimmin 21569: sopimuksiin liittyvät vuokrausjärjestelyt, viideksi vuodeksi. Tällöin molemminpuolinen 21570: erityisehdot sopimuksen irtisanomiseksi (ns. irtisanomisaika on 6 kuukautta. Ensimmäisen 21571: omistajakauppiaan taholta) sopimuskauden kuluttua sopimus jatkuu nor- 21572: - vahingonkorvaukset sekä saatavien eräänty- maalisti kolmivuotiskausittain. Sopimuksen oltua 21573: minen sopimuksen päättyessä voimassa 10 vuotta liikkeenharjoittaja on kuiten- 21574: - kaluston lunastusvelvoite sopimuksen päät- kin milloin tahansa oikeutettu irtisanomaan sopi- 21575: tyessä. muksen yleensä 1-2 vuoden kuluttua irtisano- 21576: Tehtyjen tarkistusten perusteella huoltoasema- misesta. 21577: kauppiaiden aseman po. sopimussuhteissa voi- Ostovelvoite nykyisissä sopimuksissa on rajattu 21578: daan olennaisesti katsoa kohentuneen. Uudet koskemaan vain ao. öljy-yhtiön omia öljytuottei- 21579: sopimusehdot on neuvoteltu öljy-yhtiöiden ja ao. ta sekä muita yhtiökohtaisia merkkituotteita. 21580: kaupparyhmittymää edustavien kauppiasyhdis- Muiden tuotteiden osalta kauppiaan osto-oikeut- 21581: tysten välisissä neuvotteluissa. Finnoil Oy:n pii- ta ei uusissa sopimuksissa ole rajattu enemmälti 21582: rissä neuvottelut on kuitenkin, erityisen kaup- kuin että hänen tulee käyttää yhtiötä tai sen 21583: piasyhdistyksen puuttuessa, käyty suoraan ao. osoittamaa yritystä hankintalähteenä, mikäli ao. 21584: kauppiaiden kanssa. Esimerkiksi Oy Esso Ab:n ja myyjän toimitusehdot ovat valtakunnallisesti kil- 21585: Esso Dealer ry:n välillä neuvottelut uusista sopi- pailukykyiset. Ostosidonnaisuutta on siten 1980- 21586: muksista päättyivät kesäkuussa 1985, jolloin yh- luvulla rajoitettu. 21587: tiö ja Esso Dealer ry:n hallitus hyväksyivät uudet Uusittujen sopimusten puitteissa öljy-yhtiö on 21588: erilliset vakiosopimusehdot ns. vuokra- ja omista- kauppiaan luopuessa huoltoasematoiminnasta 21589: jakauppiaita varten. Yhtiö ja dealeryhdistyksen velvollinen kauppiaan niin halutessa ostamaan 21590: hallitus laativat uusista sopimusehdoista yhteisen käyttökelpoiset, huoltoaseman toiminnalle tar- 21591: tiedotteen, jossa todettiin molempien osapuolten koituksenmukaiset laitteet ja kaluston sekä asia- 21592: olevan tyytyväisiä neuvotteluissa saavutettuun yh- kaskannan tarpeet ja aseman liikevaihdon huo- 21593: teiseen ratkaisuun. mioon ottaen myyntikelpoisen, öljy-yhtiöltä tai 21594: Kysymyksen perusteluissa esitettyjen näkökoh- sen osoittamista hankintalähteistä ostetun 21595: tien osalta todettakoon lisäksi seuraavaa: varaston. Kauppahinta määräytyy käyvän arvon 21596: Sopimusaikoja on viime vuosina yleisesti vuok- mukaan. Omistajakauppiaalla on puolestaan so- 21597: rakauppiaiden osalta pidennetty - useimmissa pimuksen lakatessa useimmissa tapauksissa oi- 21598: yhtiöissä vuokrakauppiassopimus jatkuu vuoden keus lunastaa itselleen maanalaiset säiliöt putkis- 21599: kestävän koeajan jälkeen kolme vuotta kerral- toineen sekä mittarijalustat. 21600: laan. Toisaalta on vuokra- ja omistajakauppiasso- On luonnollista, että olosuhteiden muuttuessa 21601: pimusten kestoaikoja lähennetty toisiinsa viimek- myös taloudelliset ehdot, esimerkiksi alennusten 21602: si mainittujen sopimuskautta vastaavasti lyhen- suuruus tai käyttökorvauksen määrä saattavat 21603: täen. Omistajakauppiassopimukset tehdään ny- vuosien kuluessa muuttua. Yhtiön puolelta to- 21604: kyään yleisimmin aluksi viideksi vuodeksi, sopi- teutettavien muutosten edellytykset ja määrä on 21605: muksen jatkuessa tämän jälkeen yleensä joko kuitenkin sopimuksessa tarkoin rajattu. On myös 21606: kolmi- tai viisivuotiskausittain. huomattava, että huoltoasemakauppiaan mah- 21607: Öljy-yhtiön oikeus sopimuksen irtisanomiseen dollisuudet vaikuttaa taloudellisiin kysymyksiin 21608: on uusissa sopimuksissa rajattu tapauksiin, joissa ovat olennaisesti muuttuneet, kun kauppiaat 21609: irtisanomiseen on pätevä syy. Vuokrakauppias on nykyään - hintasäännöstelyn tältä osin päätyttyä 21610: sen sijaan oikeutettu kesken sopimuskauttakin kesällä 1984 - voivat itse määritellä oman 21611: irtisanomaan sopimuksen päättymään 3 kuukau- marginaaliosa paitsi palvelujen ja tarvikkeiden 21612: den irtisanomisajalla, mikäli katsoo edellytyksen- osalta myös moottoripolttonesteiden kaupassa. 21613: sä menestyksekkäälle huoltoasematoiminnalle Komissiovarastojen käyttöönotto liittyy huolto- 21614: olennaisessa määrin puuttuvan. Myös irtisano- asemakauppiaiden kesästä 1984 lukien Suomen 21615: misaikaa koskevia lausekkeita on viime vuosina Bensiinikauppiaiden Liiton suositusten pohjalta 21616: tarkistettu. Niinpä vuokrakauppiaita koskevissa toteuttamaan kaneUinomaiseen moottoripoltto- 21617: sopimuksissa irtisanomisaika yhtiön taholta on 6 nesteiden hinnoittelupolitiikkaan. Huoltamoyrit- 21618: kuukautta, mutta kauppiaan toimesta tapahtu- täjien ryhtyminen kaneUinomaiseen hinnoitte- 21619: van irtisanomisen yhteydessä vain 3 kuukautta. luun asetti öljyn markkinointiyhtiöt keskenään 21620: Omistajakauppiassopimusten osalta esimerkik- eriarvoiseen asemaan, koska yhden kotimaisen 21621: si Oy Esso Ab:n uusien vakioehtosopimusten markkinointiyhtiön huoltamoverkko on pääasia!- 21622: 6 1985 vp. - KK n:o 346 21623: 21624: lisesti yhtiön omassa hallinnassa palkattujen esi- käsiteltäväksi tai oikeustoimilain 36 §:ään vedo- 21625: miesten hoitamana. Tässä tilanteessa muut mark- ten tuomioistuimen käsiteltäväksi. 21626: kinointiyhJi(k- joutuivat harkitsemaan ja eräät Erityisen huoltoasemakauppiassopimuksiin vai- 21627: osittain toteuttamaankin yhteistoimintasopimuk- kuttavan lainsäädännön tarpeellisuutta meillä 21628: sia, joiden nojalla moottoripolttonesteet myy- harkittaessa on otettava huomioon edellä selos- 21629: dään kaupintasopimu]<sella eli ns. komissiokaup- tettu, alalla tapahtunut kehitys. Samalla on huo- 21630: pana huoltoaseman muun toiminnan tapahtuessa mattava, että lakiin otettavin yksityiskohtaisin 21631: yrittäjän omaan lukuun. Vaikuttava tekijä kau- säännöksin tapahtuva sääntely olisi omiaan jäy- 21632: pintasopimusten syntymiselle on lisäksi ollut kistämään sopimussuhteita ja saattaisi aiheuttaa 21633: huoltoasematoiminnan edellyttämän yrittäjän haittoja molemmille osapuolille. Jos laki muo- 21634: pääomatarpeen helpottaminen, koska pohtones- dostuisi öljy-yhtiöiden kannalta kohtuuttoman 21635: tevarastot nykyisin sitov:j.t runsaasti pääomaa. yksipuoliseksi, todennäköinen vaihtoehto saattai- 21636: si olla yhtiön huoltoasemien ottaminen omaan 21637: Kaupintasopimukset ovat ainakin toistaiseksi 21638: hallintaan sitä mukaa kuin sopimukset erääntyvät 21639: harvinaisia (huoltoasematoiminnassa kahdessa 21640: uusittaviksi. 21641: yhtiössä ja dieselöljyn myynnissä lisäksi yhdessä 21642: Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee edelleen 21643: yhtiössä) ja niitä on käytännössä tehty vain yrittä- 21644: jatkamaan yhteydenpitoa eri osapuoliin öljyalan 21645: jänvaihdosten yhteydessä. Huoltoasemakauppiai- 21646: sopimuskäytännön seuraamiseksi ja sopimusehto- 21647: ta ei ole voimassa olevan sopimuksen puitteissa 21648: jen tarkistamiseksi mahdollisia uusia tarpeita vas- 21649: painostettu siirtymään komissiojärjestelmään. 21650: taaviksi. Seurantansa tulosten perusteella minis- 21651: Kauppiaalla on sopimussuhteen kestäessä teriö tulee myöhemmin uudelleen arvioimaan 21652: mahdollisuus saattaa mahdollinen sopimusriitao- yrittäjänsuojasäännöstön kehittämisen tarpeelli- 21653: sa Keskuskauppakamarin sopimuslautakunnan suutta. 21654: 21655: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta :1985 21656: i 21657: 21658: 21659: Ministeri jermu Laine 21660: 1985 vp. - KK n:o 346 7 21661: 21662: 21663: 21664: 21665: Tili Riksdagens Herr Talman 21666: 21667: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen dationer tili förändringar av avtalsvillkor tydde 21668: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av på att det finns en beredskap att göra avtalsvill- 21669: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem koren skäligare genom näringslivets interna åt- 21670: av statsrådet översänt avskrift av följande av gärder. 21671: riksdagsman Tuomaala m.fl. undertecknade 1 anslutning tili sin slutrapport inlämnade 21672: spörsmål nr 346: arbetsgruppen en särskild promemoria. 1 slutrap- 21673: porten och i nämnda promemoria konstaterades 21674: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta bl.a. 21675: för stiftandet av en särskild lag om före- 21676: tagarskydd för servicestationsbranschen? - att det inom näringslivets olika sektorer 21677: och i synnerhet inom oljebranschen skett en 21678: avsevärd positiv utveckling beträffande ifrågava- 21679: Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt rande avtalsvillkor, 21680: anföra följande: 21681: - att avtalsvillkoren inte längre innehåller 21682: Den av handels- och industriministeriet i slutet sådana punkter, som på grund av sin karaktär 21683: av år 1982 tilisatta uppföljningsarbetsgruppen för skulle förutsätta lagstiftning, utan att alla de i 21684: företagarskydd har bl.a. utrett oljebolagens och promemorian beskrivna problemen som ansluter 21685: bensinhandlarnas inbördes relationer. 1 sin speci- sig tili småföretagarnas situation kan lösas genom 21686: alutredning beträffande oljebranschen framlade en sådan revidering av avtalsvilikoren som pågår 21687: uppföljningsarbetsgruppen en del sådana indivi- inom ett flertal branscher, samt 21688: duella åtgärdsrekommendationer för standardav- - att största delen av småföretagarnas pro- 21689: tal som enligt arbetsgruppens uppfattning borde blem hänför sig tili ekonomiska faktorer och 21690: beaktas vid en kommande revidering av oljebran- verksamhetens ekonomiska förutsättningar, vilka 21691: schens standardvillkor. Rekommendationerna inte kan åtgärdas genom lagstiftning om avtals- 21692: gällde bl.a. samarbetsavtalens giltighetstider och förhållanden. 21693: uppsägning samt parternas inbördes lojalitets- Arbetsgruppen anser det således vara förhastat 21694: förpliktelser. 1 sitt utlåtande tili handels- och att börja förbereda en lagstiftning innan man ser 21695: industriministeriet meddelade Oljebranschens hur avtalsvillkoren utvecklas. 21696: Centralförbund att uppföljningsarbetsgruppens 1 spörsmålets motivering konstateras att de 21697: rekommendationer beträffande förändringar i av- centrala frågorna i det avtalssystem som gäller 21698: talsvilikoren tili största delen var ändamålsenliga servicestationsinnehavare inte undergått några 21699: och realiserbara som sådana. På basis av rekom- strukturella förändringar, och att situationen i 21700: mendationerna gjorde centralförbundet upp en stort sett motsvarar den man på sin tid utgick 21701: promemoria angående revideringen av vissa stan- 21702: ifrån. 1 sitt utlåtande tili ministeriet har Olje- 21703: dardvillkor. Promemorian tillställdes medlems- branschens Centralförbund dock meddelat att 21704: bolagen med en rekommendation om att revide- alla de medlemsbolag som idkar servicestations- 21705: ringarna borde genomföras i brådskande ord- verksamhet genomfört revideringar i enlighet 21706: ning. Oljebranschens Centralförbunds medlems- med de år 1984 givna ändringsrekommendatio- 21707: bolag som idkar servicestationsverksamhet med- 21708: nerna. Revideringen av standardavtalen gäller 21709: delade å sin sida att de med det snaraste skulle bl.a. följande centrala klausuler: 21710: revidera standardklausulerna i sina egna samar- 21711: betsavtal och därvid beakta de nya principerna - samarbetsavtalets räckvidd och syfte 21712: och rekommendationerna. - affärsverksamhetens art 21713: 1 november 1984 inlämnade uppföljningsar- - produktanskaffning och inverkan av leve- 21714: betsgruppen för företagarskydd sin slutrapport ransförhinder 21715: tili handels- och industriministeriet. Arbetsgrup- - avtalets giltighetstid, uppsägning och upp- 21716: pen ansåg att den respons ministeriet fått på hörande 21717: arbetsgruppens särutredningar med rekommen- - hävning av avtalet 21718: 8 1985 vp. - KK n:o 346 21719: 21720: - förutsättningar för revidering av brukser- reviderats under de senaste åren. 1 avtal som 21721: sättningarna berör icke-självägande handlare är uppsägningsti- 21722: - överlåtelse av avtal den för bolagets vidkommande 6 månader, me- 21723: - upphörande av avtal tili följd av uppnådd dan den för bensinhandlarens vidkommande är 21724: pensionsålder endast 3 månader. Enligt t.ex. Oy Esso Ab:s nya 21725: - lösning av tvister och rättsforum standardavtal ingås avtal med självägande hand- 21726: - tili avtalen hänförliga hyresarrangemang, lare i allmänhet för fem år. 1 dessa fall är den 21727: specialvilikor för uppsägning av avtalet (från ömsesidiga uppsägningstiden 6 månader. Efter 21728: sådan företagares sida som är ägare) den första avtalsperiodens utgång fortgår avtalet 21729: - skadeersättningar samt fordringars förfal- normalt i tre års perioder. När avtalet varit i kraft 21730: lande tili betalning vid avtalets upphörande 10 år har affärsidkaren dock rätt att uppsäga 21731: - inlösning av inventarier vid avtalets upphö- avtalet när som helst, i alimänhet så att avtalet 21732: rande. upphör 1-2 år efter uppsägningen. 21733: Servicestationsföretagarnas situation kan anses 1 de nya avtalen har köpförpliktelsen begrän- 21734: ha förbättrats avsevärt genom de revideringar sats till att endast omfatta respektive oljebolags 21735: som gjorts. De nya avtalsvillkoren är ett resultat egna oljeprodukter och andra märkesprodukter 21736: av förhandlingar melian oljebolagen och dealer- som hänför sig till bolaget. Beträffande övriga 21737: föreningarna som representerar respektive han- produkter har handlarens köprätt i de nya avta- 21738: delsgrupperingar. lnom Finnoil Oy:s krets har len endast begränsats sålunda, att han bör använ- 21739: förhandlingarna dock i avsaknad av en särskild da bolaget eller av bolaget anvisat företag som 21740: dealerförening förts direkt med respektive ben- inköpskälla, om ifrågavarande försäljares leve- 21741: sinhandlare. Förhandlingarna mellan Oy Esso Ab ransvillkor är nationelit konkurrenskraftiga. På 21742: och Esso Dealer ry beträffande de nya avtalen 1980-talet har köpbundenheten således begrän- 21743: avslutades i juni 1985, då bolaget och Esso sats. 21744: Dealer ry:s styrelse godkände nya, separata stan- När handlaren avstår från servicestationsverk- 21745: dardavtalsvillkor för s.k. självägande och icke- samheten och om han så önskar är oljebolaget 21746: självägande företagare. Bolaget och dealerföre- inom ramen för de reviderade avtalen skyldigt att 21747: ningens styrelse tillkännagav med anledning av köpa brukbara anordningar och inventarier som 21748: de nya avtalsvillkoren att båda parter var tillfreds lämpar sig för servicestationsverksamheten samt 21749: med den gemensamma lösning som uppnåtts sådant lager, som inköpts från oljebolaget eller 21750: genom förhandlingarna. från av detta anvisad inköpskälla, och som med 21751: Beträffande de synpunkter som framlagts i beaktande av kundkretsens behov och stationens 21752: spörsmålets motiveringar kan ytterligare konsta- omsättning är säljbart. Köpesumman bestäms 21753: teras följande: enligt gängse värde. Självägande bensinhandlare 21754: Under de senaste åren har avtalstiderna all- har å sin sida i allmänhet rätt att vid avtalets 21755: mänt förlängts för icke-självägande bensinhand- upphörande inlösa underjordiska cisterner med 21756: lare - i de flesta bolag fortlöper hyresavtalet i rörnät samt mätarsocklar. 21757: tre år åt gången efter en ett års pvövotid. Å Det är naturligt att ändrade förhålianden un- 21758: andra sidan har avtalsperioden för självägande der årens lopp kan medföra förändringar i de 21759: handlare i motsvarande grad förkortats, och där- ekonomiska villkoren. Rabatternas eller brukser- 21760: igenom har båda avtalstypernas giltighetstider i sättningens storlek kan t.ex. förändras under 21761: viss mån förenhetligats. Avtal med bensinhand- årens lopp. Förutsättningarna för och omfånget 21762: lare som själv äger fastigheten görs numera oftast av de ändringar som bolaget kan genomföra är 21763: till en början för fem år. Därefter fortgår avtalet i dock noggrant begränsade i avtalet. Det bör även 21764: allmänhet i antingen tre- eller femårs perioder. noteras att handlarens möjligheter att inverka på 21765: 1 de nya avtalen har oljebolagens rätt att de ekonomiska faktorerna avsevärt förändrats, 21766: uppsäga avtalet begränsats tili sådana fall, där emedan bensinhandlarna numera sedan prisreg- 21767: giltig grund för uppsägningen föreligger. En leringen upphört att gälla från och med somma- 21768: icke-självägande handlare har däremot rätt att ren 1984 själva kan fastställa sin egen marginal 21769: uppsäga avtalet även under avtalsperiodens lopp såväl för service och förnödenheter som vid 21770: med 3 månaders uppsägningstid, om han anser försäljning av motorbränsle. 21771: sig i väsentlig grad sakna förutsättningar för lbruktagandet av kommissionslager hänför sig 21772: framgångsrik servicestationsverksamhet. Klau- till den kartelimässiga prispolitik beträffande 21773: sulerna beträffande uppsägningstider har också motorbränsle som sedan sommaren 1984 tilläm- 21774: 1985 vp. - KK n:o 346 9 21775: 21776: pats på basis av Finlands Bensinhandlarförbunds Under pågående avtalsförhållande har handla- 21777: rekommendationo Genom att företagarna inom ren möjlighet att underställa sina eventuella 21778: servicestationsbranschen började tiliämpa en kar- avtalstvister tili prövning vid Centralhandelskarn- 21779: tellmässig prissättning försattes de bolag som marens avtalsnämnd eller tili behandling i dom- 21780: marknadsför olja i sinsemellan olikvärdig ställ- stol med hänvisning tili rättshandlingslagens 21781: ning, emedan ett visst inhemskt marknadsfö- 36 §o 21782: ringsbolags servicestationsnät huvudsakligen är i 21783: bolagets egen besittning och sköts av avlönade När behovet av en särskild lagstiftning som 21784: föreståndareo Övriga marknadsföringsbolag blev inverkar på servicestationsavtalen övervägs, bör 21785: därför tvungna att överväga och i vissa fall även man beakta den ovan relaterade utveckling som 21786: delvis förverkliga sarnarbetsavtal, på basen av skett inom branscheno Sarntidigt bör man notera, 21787: vilka motorbränsle säljs genom soko kommissions- att en reglering genom detaljerade stadganden i 21788: handel, medan servicestationens övriga verksarn- lag skulle kunna göra avtalsförhållandena mera 21789: het sker för företagarens egen räkning Kommis- 21790: 0 21791: fastlåsta och medföra olägenheter för båda par- 21792: sionsavtalens tillkomst har även betingats av tero Om lagen ur oljebolagens synvinkel skulle 21793: behovet att underlätta det kapitalbehov som bli oskäligt ensidig, vore det sannolika alternati- 21794: servicestationsverksarnheten ger upphov tili, vet eventuellt att bolaget skulle ta servicestatio- 21795: emedan bränslelagren binder mycket kapital nu- nerna i sin egen besittning allt efter som avtalen 21796: förtideno förfaller i stället för att förnya avtaleno 21797: Kommissionsavtal är åtminstone tillsvidare Handels- och industriministeriet kommer fort- 21798: sällsynta (inom servicestationsverksarnheten i två sättningsvis att upprätthålla kontakt med olika 21799: bolag och inom försäljningen av dieselolja dess- parter för att följa med avtalspraxis inom olje- 21800: utom i ett bolag) och i praktiken har sådana branschen och för att revidera avtalsvilikoren så 21801: endast ingåtts i sarnband med företagarbyteo att de motsvarar eventuella nya behov På basis 21802: 0 21803: 21804: 21805: 21806: 21807: Man har inte inom rarnen för gällande avtal av resultaten av sitt uppföljningsarbete kommer 21808: försökt förmå bensinhandlarna att övergå tili ett ministeriet senare att på nytt bedöma behovet att 21809: kommissionssystemo utveckla företagarskyddsstadgandenao 21810: 21811: Helsingfors den 8 november 1985 21812: 21813: Minister jermu Laine 21814: 21815: 21816: 21817: 21818: 2 4285009775 21819: 1985 vp. 21820: 21821: Kirjallinen kysymys n:o 347 21822: 21823: 21824: 21825: 21826: Laaksonen ym.: Työttömyyskorvausten maksatuksessa olevien epä- 21827: kohtien poistamisesta 21828: 21829: 21830: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 21831: 21832: Vuoden 1985 alusta voimaan tulleessa työttö- työttömät joutuvat edelleenkin odottamaan päi- 21833: myysturvalaissa on hyvin monia puutteita ja värahojen maksatusta pitkiäkin aikoja. 21834: heikkouksia. Useat ammattiliittojen työttömyys- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21835: kassat ovat kokeneet suuria vaikeuksia työttö- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 21836: myysturvalain toimeenpanossa. Näin on asianlai- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 21837: ta osa-aikatyössä ja varsinkin lyhennettyä työpäi- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 21838: vää tekevien kohdalla, joiden päivärahaoikeuden 21839: määrittely on tuottanut vaikeuksia. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 21840: ryhtyä työttömyysturvalain monien epä- 21841: Työvoimatoimistojen ja työttömyyskassojen vä- kohtien korjaamiseksi ja ansioperusteisen 21842: linen yhteistyö ei toimi tyydyttävästi, mistä on työttömyysturvan ns. 100 päivän rajan 21843: ollut seurauksena kassojen toiminnan vaikeutu- poistamiseksi, ja 21844: mista ja ennen muuta maksatukset työttömille aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin 21845: ovat viivästyneet kohtuuttomasti. Suurta tyyty- työttömyyspäivärahan perusosan korotta- 21846: mättömyyttä on herättänyt lisääntynyt paperisota miseksi ja maksatusperusteiden yksinker- 21847: ja ristiriitaiset tulkinnat, mikä osittain johtunee taistamiseksi niin, että ne kaikissa ta- 21848: riittävän selkeiden sovellutusohjeiden puuttumi- pauksissa maksetaan viivytyksittä työttö- 21849: sesta. On kohtuutonta, että useissa tapauksissa mille? 21850: 21851: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985 21852: 21853: Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen Esko Helle 21854: Juhani Vähäkangas Heli Astala Inger Hirvelä 21855: Arvo Kemppainen Mikko Kuoppa Esko-] uhani Tennilä 21856: Vappu Säilynoja Marjatta Stenius-Kaukonen Niilo Koskenniemi 21857: Ensio Laine Lauha Männistö Irma Rosnell 21858: Ulla-Leena Alppi Marja-Liisa Salminen Terho Pursiainen 21859: Matti Kautto Kari Rajamäki Kati Peltola 21860: Pekka Leppänen 21861: 21862: 21863: 21864: 21865: 428501018E 21866: 2 1985 vp. - KK n:o 347 21867: 21868: 21869: 21870: 21871: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 21872: 21873: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa sa maksuaikataulussa eräitä poikkeustapauksia lu- 21874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuun ottamatta. Maksuaikaa arvioitaessa on otet- 21875: olette 15 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- tava huomioon, että asetuksen mukaan työttö- 21876: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- myyspäiväraha osa-aika- ja sivutyötapauksissa voi- 21877: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja daan maksaa vain kerran kuukaudessa jälkikä- 21878: Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- teen. 21879: myksestä n:o 347: Työttömyysturvauudistuksen yhteydessä siirret- 21880: tiin työttömyysturvan työvoimapolitiikkaan liitty- 21881: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vien asioiden ylin johto, valvonta ja kehittämi- 21882: ryhtyä työttömyysturvalain monien epä- nen työvoimaministeriön hallinnonalalle. Työttö- 21883: kohtien korjaamiseksi ja ansiopetusteisen myysturvan toimeentuloturvaan liittyvien asioi- 21884: työttömyysturvan ns. 100 päivän rajan den johto, valvonta ja kehittäminen kuuluu 21885: poistamiseksi, ja sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja ter- 21886: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin veysministeriö antoi työttömyysturvan voimaan- 21887: työttömyyspäivärahan perusosan korotta- tuloa koskevat ohjeet toimeentuloturvan osalta 21888: miseksi ja maksatusperusteiden yksinker- hyvissä ajoin ennen työttömyysturvauudistuksen 21889: taistamiseksi niin, että ne kaikissa ta- voimaantuloa eli 15 päivänä marraskuuta 1984. 21890: pauksissa maksetaan viivytyksittä työttö- Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö on 21891: mille? kuluvan vuoden alkupuolella täydentänyt ohjeita 21892: työttömyysturvan keskeisistä kohdista kuten esi- 21893: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- merkiksi palkan määrittelystä ja osa-aikatyötä 21894: ti seuraavaa: koskevista asioista. 21895: Vuoden 1985 alusta voimaan tulleen työttö- Työttömyysturvalain 25 §:n mukaan, jos maan 21896: myysturvauudistuksen keskeisten säädösten anta- yleinen palkkataso olennaisesti muuttuu, asetuk- 21897: misen ja voimaantulon välinen aika jäi varsin sella on tarkistettava lain 14 §:n 3 ja 4 momentis- 21898: lyhyeksi, koska etuuksien parannukset haluttiin sa, 21 §:n 2 momentissa sekä 22 ja 24 §:ssä 21899: saada mahdollisimman nopeasti voimaan uudis- säädetyt markkamäärät palkkatason muutosta 21900: tuksen ollessa jo muutenkin lykkääntynyt. Näin vastaavassa suhteessa. 21901: ollen uuden työttömyysturvajärjestelmän toi- Koska laissa tarkoitettua palkkatason muutosta 21902: meenpanon valmisteluun jäi hyvin lyhyt aika. voidaan seurata toteutuneella palkkatason muu- 21903: Tämän vuoksi työttömyyspäivärahojen maksami- toksella ja koska inflaation odotetaan hidastuvan 21904: sen alkuvaiheessa tapahtui viivästymistä, mutta noin 4 prosenttiin vuodessa, työttömyysturvalais- 21905: tilanne korjaantui yleisesti ottaen nopeasti. Työt- sa tarkoitettuja markkamääriä tullaan tarkista- 21906: tömyyskassoissa alkuajan ruuhkautumisen ai- maan vuosittain palkkatasossa edellisenä kalente- 21907: heuttivat etuuksien parannukseen liittyneet tek- rivuotena todetun muutoksen suhteessa, mikäli 21908: niset seikat kuten päivärahojen suhteuttaminen muutos on ollut olennainen. Jotta korotukset 21909: työttömän työssäoloaikaiseen ansiotasoon, työttö- eivät kasaantuisi, olennainen on tässä yhteydessä 21910: myyspäivärahojen veronalaiseksi saattamiseen ja tulkittava lievästi. Sopivana on pidettävä palkka- 21911: maksatuksen nopeuttamiseen liittynyt päiväraho- tason 5 prosentin nousua. 21912: jen maksatuksen siirtäminen atk:lle. Työttömyys- Hallitus tekee vuoden 1986 aikana lain edellyt- 21913: kassoibio tulleet päivärahahakemukset olivat tämät tarkistukset etuuksien tasoon. 21914: aluksi puutteellisia erityisesti ansiotasotietojen Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii parhaillaan 21915: osalta, jolloin jouduttiin sekä jäseniltä itseltään eri osapuolten kanssa työttömyysturvalainsäädän- 21916: että heidän työnantajiltaan pyytämään lisäselvi- nön muutostarpeita. Tämän lisäksi työttömyys- 21917: tyksiä. turvan tarveharkintatoimikunnassa selvitetään 21918: Sosiaali- ja terveysministeriön työttömyyskas- työttömyysturvan tarveharkinnan tatpeellisuus ja 21919: sailta saaman tiedon mukaan tämänhetkiset päi- kehittämistarpeet. Toimikunnan määräaika päät- 21920: värahahakemukset ovat kahden viikon mukaises- tyy vuoden 1985 lopussa. 21921: 1985 vp. - KK n:o 347 3 21922: 21923: Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityksiin tarveharkinnan vaikutuksia, osa-aikaisten työnte- 21924: työttömyysturvaa koskeviksi laeiksi edellytettiin, kijöiden työttömyysturvaa sekä koko työttömyys- 21925: että hallitus kahden vuoden kuluessa lakien voi- turvan ja sen hallinnon kustannuksia. Lisäksi 21926: maantulosta antaa selonteon niiden sosiaali- ja hallituksen tulee antaa lakien tarkoituksen toteu- 21927: työvoimapoliittisista vaikutuksista sekä toimeen- tumisen kannalta tarpeelliset muutosehdotukset. 21928: panosta. Selonteossa edellytetään selvitettävän 21929: 21930: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985 21931: 21932: Ministeri Matti Puhakka 21933: 4 1985 vp. - KK n:o 347 21934: 21935: 21936: 21937: 21938: Till Riksdagens Herr Talman 21939: 21940: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen medlemmarna själva och deras arbetsgivare om 21941: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ytterligare u tredning. 21942: den 15 oktober 1985 till vederbörande medlem Enligt utgifter som social- och- hälsovårdsmi- 21943: av statsrådet översänt avskrift av följande av nisteriet fått från arbetslöshetskassorna följer an- 21944: riksdagsman Laaksonen m.fl. undertecknade sökningarna om dagpenning nu ett två veckors 21945: spörsmål nr 34 7: utbetalningsschema med undantag av några spe- 21946: cialfall. Då man bedömer betalningstiden bör 21947: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta man ta i beaktande att arbetslöshetsdagpen- 21948: för att avlägsna de många missförhållan- ningen i deltids- och bisysslefall enligt förord- 21949: dena i lagen om utkomstskydd för arbets- ningen betalas endast en gång per månad i 21950: lösa och för att slopa den s.k. 700 dagars efterskott. 21951: gränsen för det utkomstskydd som avvägs I samband med reformen av utkomstskydd för 21952: enligt förtjänst, och arbetslösa överfördes den högsta ledningen över- 21953: ämnar Regeringen vidta åtgärder för vakningen och utvecklandet av utkomstskyddets 21954: att höja arbetslöshetsdagpenningens arbetskraftspolitiska frågor på arbetskraftsminis- 21955: grunddel och för att förenkla betalnings- teriet. Ledningen, övervakningen och utvecklan- 21956: grunderna så att de alltid betalas utan det av frågor som gäller själva utkomstskyddet 21957: dröjsmål till de arbetslösa? hör till social- och hälsovårdsministeriet. Social- 21958: och hälsovårdsministeriet gav direktiv om ut- 21959: komstskyddets ikraftträdande i god tid innan 21960: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt reformen av utkomstskyddet för arbetslösa trädde 21961: anföra följande: i kraft, dvs. den 15 november 1984. Efter detta 21962: Tidsperioden från det att de centrala föreskrif- har social- och hälsovårdsministeriet i början av 21963: terna i reformen av utkomstskyddet för arbets- innevarande år kompletterat de direktiv som 21964: lösa, som trädde i kraft vid ingången av år 1985, gäller centrala delar av utkomstskyddet för ar- 21965: utfärdades tills det att de trädde i kraft blev betslösa, såsom t.ex. definiering av lön samt 21966: mycket kort, emedan man ville att förmånsför- frågor som gäller deltidsarbete. 21967: bättringarna skulle träda i kraft så fort som Om den allmänna lönenivån i landet väsent- 21968: möjligt då reformen redan för övrigt hade blivit ligt förändras, skall enligt 25 § i lagen om 21969: fördröjd. Sålunda blev det mycket kort tid över utkomstskydd för arbetslösa de i 14 § 3 och 4 21970: till att förbereda tillämpningen av det nya ut- mom., 21 § 2 mom. samt 22 och 24 §§ stadgade 21971: komstskyddssystemet. Därför fördröjdes utbetal- markbeloppen genom förordning justeras högst i 21972: ningen av arbetslöshetsdagpenningen i början, motsvarighet till förändringen i lönenivån. 21973: men situationen förbättrades på det hela taget Eftersom man kan följa med den i lagen 21974: snabbt. Anhopningen av ansökningar i arbetslös- avsedda förändringen i lönenivån med hjälp av 21975: hetskassorna under den första tiden förorsakades de förändringar som skett i lönenivån och efter- 21976: av tekniska faktorer som var förknippade med som inflationen beräknas gå ned till 4 procent 21977: förmånsförbättringarna, såsom avvägningen av per år, kommer de markbelopp som avses i lagen 21978: dagpenningen enligt den förtjänstnivå som den om utkomstskydd för arbetslösa att justeras årli- 21979: arbetslöse hade då han eller hon arbetade, be- gen i enlighet med den förändring som inträffat i 21980: skattningen av arbetslöshetsdagpenningen och lönenivån under föregående kalenderår om 21981: överföringen av dagpenningens utbetalning till förändringen har varit väsentlig. För att förhöj- 21982: adb i avsikt att göra den snabbare. De ansök- ningarna inte skall anhopas måste ordet "väsent- 21983: ningar om dagpenning som inlämnades till ar- lig" i detta sammanhang toikas milt. En 5 21984: betslöshetskassorna var i början bristfälliga, i procents höjning av lönenivån kan anses lämplig. 21985: synnerhet beträffande uppgifter om förtjänstni- Regeringen skall år 1986 justera förmånernas 21986: vån, och man var då tvungen att be både nivå på det sätt som förutsetts av lagen. 21987: 1985 vp. - KK n:o 347 5 21988: 21989: Social- och hälsovårdsministeriet undersöker lösa förutsattes att regeringen sedan två år förflu- 21990: som bäst tillsammans med olika parter behoven tit från lagarnas ikraftträdande avger en redogö- 21991: av förändringar i lagstiftningen om utkomst- relse för deras social- och arbetskraftspolitiska 21992: skydd för arbetslösa. 1 kommissionen för behovs- verkningar samt verkställighet. Det förutsätts att 21993: prövning i anslutning tili arbetslösas utkomst- redogörelsen klargör för behovsprövningens verk- 21994: skydd utreds dessutom nödvändigheten av och ningar, utkomstskyddet för deltidsanstälida ar- 21995: behoven att utveckla behovsprövningen av ut- betstagare och för arbetslösa och för kostnader för 21996: komstskyddet för arbetslösa. Kommissionens hela utkomstskyddet samt dess förvaltning. Dess- 21997: tidsfrist utlöper i slutet av detta år. utom bör regeringen avlåta propositioner angå- 21998: 1 riksdagens svar på regeringens proposition ende sådana ändringar som behövs med tanke på 21999: med förslag tili lag om utkomstskydd för arbets- lagarnas syfte. 22000: 22001: Helsingfors den 14 november 1985 22002: 22003: Minister Matti Puhakka 22004: 1 22005: 1 22006: 1 22007: 1 22008: 1 22009: 1 22010: 1 22011: 1 22012: 1 22013: 1 22014: 1 22015: 1 22016: 1 22017: 1985 vp. 22018: 22019: Kirjallinen kysymys n:o 348 22020: 22021: 22022: 22023: 22024: Kortesalmi ym.: Kansaneläkkeen lapsikorotuksen ikärajan nostami- 22025: sesta 22026: 22027: 22028: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 22029: 22030: Työeläkettä saavan ja kansaneläkettä saavan täisi olla samassa tasossa kuin työeläkkeensaajan 22031: lapsikorotuksen ikäraja on erilainen. Työeläkelain lapsikorotus eli että sekin tulisi nostaa 18 ikävuo- 22032: mukaan ''jos vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työt- teen. 22033: tömyyseläkkeensaaja on syntynyt ennen vuotta Kun lapsikorotuksen ikärajan korotus kansan- 22034: 1939 ja jos hänellä tai hänen puolisollaan on eläkkeensaajille koskisi saatujen tietojen mukaan 22035: sellainen 18 vuotta nuorempi lapsi, jolla eläk- vain varsin suppeaa osaa väestöstä, ikärajan koro- 22036: keensaajan jälkeen olisi oikeus perhe-eläkkee- tuksen valtiontaloudellinen merkitys olisi varsin 22037: seen, lisätään eläkkeeseen lapsikorotus'', kun vähäinen. 22038: taas kansaneläkettä saavan ''lapsikorotus makse- 22039: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 22040: taan eläkkeen saajalle, jolla on huollettavana alle 22041: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 22042: 16-vuotiaita lapsia''. Siis työeläkettä saavalle kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 22043: maksetaan lapsikorotusta lapsesta 18 ikävuoteen senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 22044: saakka, kun taas kansaneläkettä saavalle makse- 22045: taan lapsikorotusta lapsesta vain 16 ikävuoteen Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan- 22046: saakka. saneläkkeen lapsikorotuksen ikärajan nos- 22047: Tällainen eritasaisuus on herättänyt eläkkeen- tamiseksi 16 vuodesta 18 vuoteen eli 22048: saajissa ihmetystä, jopa paheksuntaa. Niinpä vaa- samalle tasolle kuin on työeläkkeensaajan 22049: ditaankin, että kansaneläkkeen lapsikorotus pi- lapsikorotus? 22050: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 198 5 22051: 22052: ]. Juhani Konesalmi Pentti Skön 22053: 22054: 22055: 22056: 22057: 4285010221 22058: 2 1985 vp. - KK n:o 348 22059: 22060: 22061: 22062: 22063: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 22064: 22065: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa ta, ei sinänsä välttämättä merkitse stta, että 22066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kansaneläkelakia olisi muutettava samansuuntai- 22067: olette 15 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- seksi. Työeläkejärjestelmässä lapsikorotuksen 22068: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- myöntäminen on hiljalleen poistumassa eläke- 22069: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. etuuksista. Lapsikorotusta eivät eläkkeeseensä saa 22070: Juhani Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kirjalli- vakuutetut, jotka ovat syntyneet 1.1.1939 jäl- 22071: sesta kysymyksestä n:o 348: keen. Tätä vanhemmilla ikäluokilla lapsikorotus 22072: on ollut takaamassa eläketurvan riittävyyttä. Eri- 22073: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan- tyistä tarvetta siihen ei enää nuoremmilla ikäluo- 22074: saneläkkeen lapsikorotuksen ikärajan nos- killa ole. 22075: tamiseksi 16 vuodesta 18 vuoteen eli Sosiaalivakuutusjärjestelmässä lapsen käsitteen 22076: samalle tasolle kuin on työeläkkeensaajan ikärajat vaihtelevat melkoisesti. Asiaa selvitettiin 22077: lapsikorotus? siinä yhteydessä kun kartoitettiin lapsilisäjärjes- 22078: telmän muuttamistarvetta siten, että lapsilisää 22079: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- voitaisiin maksaa sen vuosineljänneksen lop- 22080: ti seuraavaa: puun, jona lapsi täyttää 17 vuotta. Asiasta on 22081: Kansaneläkelain 29 §:n mukaan, jos eläkkeen- annettu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi 22082: saajana on huolehdittavana 16 vuotta nuorempi lapsilisälain muuttamisesta. Muihin välittömiin 22083: lapsi, eläkkeeseen maksetaan lapsikorotus. Erää- toimiin ei ryhdytty. 22084: nä perusteena mainitun ikärajan valinnalle on Lapsen ikärajan määrittely on sidoksissa hyvin 22085: ollut kansaneläkelain säännös, jonka mukaan 16 moneen asiaan verotuksesta ja työttömyysturvasta 22086: vuotta täyttänyt henkilö voi saada jo itse työky- aina opintotukeen saakka. Lapsen ikärajan käsi- 22087: vyttömyyseläkettä. Myös kansaneläkelaitoksen tettä selvitetään parhaillaan myös perhe-eläkeko- 22088: hoitama lapsen hoitotukijärjestelmä ja yleinen miteassa, jonka työlle asetettu määräaika päättyy 22089: perhe-eläkejärjestelmä pitää lapsena henkilöä, jo- 30.4.1986. Ennen huolellista selvitystä ongelman 22090: ka on 16 vuotta nuorempi. kokonaisuudesta on syytä pidättäytyä yksittäisrat- 22091: Se seikka, että työeläkejärjestelmässä lapsikoro- kaisuista kansaneläkejärjestelmän muuttamisen 22092: tuksen ikärajana lapsen osalta pidetään 18 vuot- suhteen. 22093: 22094: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1985 22095: 22096: Ministeri Matti Puhakka 22097: 1985 vp. - KK n:o 348 3 22098: 22099: 22100: 22101: 22102: Tili Riksdagens Herr Talman 22103: 22104: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nödvändigtvis att folkpensionslagen borde ändras 22105: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av i motsvarande riktning. Inom arbetspensionssys- 22106: den 15 oktober 1985 tili vederbörande medlem temet försvinner beviljandet av barntillägg små- 22107: av statsrådet översänt avskrift av följande av ningom från pensionsförmånerna. Personet föd- 22108: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi m.fl. under- da efter 1.1.1939 får inte barntillägg tili sin 22109: tecknade spörsmål nr 348: pension. Barntillägget har funnits för att tillför- 22110: säkra äldre åldersklasser ett tillräckligt pensions- 22111: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för skydd. Yngre åldersgrupper har inte längre något 22112: att höja åldersgränsen för folkpensionens särskilt behov av detta. 22113: barntillägg från 16 år tili 18 år, dvs. tili Inom socialförsäkringssystemet varierar ålders- 22114: samma nivå som arbetspensionstagares gränserna för begreppet barn avsevärt. Frågan var 22115: nuvarande barntillägg? föremål för utredning i samband med kartlägg- 22116: ningen av behovet av att ändra barnbidragssyste- 22117: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt met, så att barnbidrag skulie betalas tili ut- 22118: anföra följande: gången av det kvartal under vilket barnet fyller 22119: Enligt folkpensionslagens 29 § utgår pen- 17 år. Rgeringen har avlåtit en proposition tili 22120: sionen med ett barntillägg, om pensionstagaren riksdagen med förslag tili lag om ändring av 22121: drar försorg om barn, som inte har fyllt 16 år. Ett lagen om barnbidrag. Några andra direkta åtgär- 22122: av motiven för att denna åldersgräns valts har der har inte vidtagits. 22123: varit ett stadgande i folkpensionslagen, enligt Faststäliandet av åldersgränsen för barn är 22124: vilket en person, som fyllt 1~. år, redan själv kan förknippad med många faktorer, allt från be- 22125: erhålla invaliditetspension. Aven i det vårdbi- skattning och arbetslöshetsskydd tili studiestöd. 22126: dragssystem för barn som handhas av folkpen- För tillfället är åldersgränsen för begreppet barn 22127: sionsanstalten samt inom det allmänna familje- under utredning även i familjepensionskommit- 22128: pensionssystemet betraktas personer, som ej har ten. Den tidsfrist som har utsatts för kommit- 22129: fyllt 16 år, som barn. tens arbete utgår 30.4.1986. Det är skäl att 22130: Det faktum att åldersgränsen för barnets vid- avhålia sig från fristående lösningar beträffande 22131: kommande är 18 år när det gälier arbetspensions- ändring av folkpensionssystemet innan hela pro- 22132: systemets barntillägg innebär inte i och för sig blemet noggrant har utretts. 22133: 22134: Helsingfors den 13 november 1985 22135: 22136: Minister Matti Puhakka 22137: 1985 vp. 22138: 22139: Kirjallinen kysymys n:o 349 22140: 22141: 22142: 22143: 22144: Saarikoski ym.: Autoveron palautuksesta invalideille 22145: 22146: 22147: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 22148: 22149: Invalidien käyttöön tulevista henkilöautoista vähemmän yhteiskunnalle aiheutuu kustannuksia 22150: maksetusta autoverosta saavat palautusta invali- pitemmällä aikavälillä kuntoutuksen tai sairaala- 22151: dit, joiden haitta-aste on vähintään laissa maini- hoidon muodossa. Invalidiautotoimikunta esitti 22152: tun vähimmäisprosentin suuruinen. Edellytykse- mteunnossaan (Komiteanmietintö 1983:31) 22153: nä auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain haitta-asteen määrittelyn muutosta ja siten sään- 22154: 17 §:n mukaan on, että ellei ko. henkilö ole nöksen soveltamisedellytysten tarkempaa rajaus- 22155: työssä, hänen tulee olla 80 % :n invalidi. Vam- ta. 22156: man tulee lisäksi olla pysyvä ja aiheutua liikunta- Haitta-asteluokitus ei vastaa nykyisin muualla 22157: tai näkövammasta. Autoveron suuruus on nykyi- lainsäädännössä omaksuttuja luokitteluperustei- 22158: sin sitä luokkaa, että palautus useimmiten koskee ta. Epäkohdaksi on osoittautunut myös se, että 22159: vain osaa maksetusta autoverosta. oikeuskäytännön vakiintuessa esiintyy tapauksia, 22160: Käytännössä on invalideille myönnetyissä ve- joissa aikaisemmin veronpalautusta saanut vam- 22161: ronpalautuksissa esiintynyt epäselvyyksiä. Eräissä mainen ei sitä uudesta autostaan ole saanut, 22162: tapauksissa ei piiritullikamari ole ottanut huo- vaikka invaliditeetti on säilynyt samana. 22163: mioon asianomaista hoitavan lääkärin lausuntoa Edellä esitetyn perusteella tulisikin mielestäm- 22164: haitta-asteesta vaan epäävä päätös on tehty sellai- me harkita koko autoveron palautukseen oikeut- 22165: sen lääkärin todistuksen perusteella, joka ei ole tavan haitta-asteprosentin alentamista. Pitem- 22166: potilasta koskaan henkilökohtaisesti tutkinut. mällä aikavälillä asiaa tarkasteltaessa tulisi ilmei- 22167: Päätöksenteko on liian kaavamaista. Koska lii- sesti yhteiskunnalle halvemmaksi alentaa palau- 22168: kuntavammaisilla voi olla vammansa lääketieteel- tukseen oikeuttavaa haitta-asteprosenttia. 22169: lisen määrittelyn lisäksi myös muita liikuntaky- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 22170: kyyn tosiasiallisesti vaikuttavia tekijöitä, tulisi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 22171: mielestäni kaikki asianomaisen liikuntakykyyn kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 22172: vaikuttavat seikat ottaa huomioon. Myös hoita- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 22173: van lääkärin lausunnon tulee olla ratkaisun pe- 22174: rustana. Koko autoveron palautuksen tarkoitus- Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi- 22175: han on edesauttaa invalidin liikkumismahdolli- teisiin invalidien autoveron palautuksessa 22176: suuksia ja tarkoituksena tulee olla myös yhteis- esiintyvien epäkohtien poistamiseksi saat- 22177: kunnallinen näkökulma siinä mielessä, että me- tamalla autoveronpalautus oikeuden- 22178: nettelyllä on myös ennakkoehkäisevä vaikutus. mukaiseksi ja invalidien tosiasiallisen lii- 22179: Mitä "paremmassa" kunnossa henkilö pysyy sitä kuntakyvyn huomioon ottavaksi? 22180: 22181: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985 22182: 22183: Helge Saarikoski Elisabeth Rehn 22184: 22185: 22186: 22187: 22188: 4285009808 22189: 2 1985 vp. - KK n:o 349 22190: 22191: 22192: 22193: 22194: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 22195: 22196: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa tännössä noin 90 prosenttia kaikista invalidipa- 22197: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lautushakemuksista. Piiritullikamarin päätöksistä 22198: olette 15 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- voidaan tarvittaessa hakea muutosta tullihallituk- 22199: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- selta. Kotimaisia autoja koskevat palautushake- 22200: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja mukset käsitellään Turun liikevaihtoverotoimis- 22201: Helge Saarikosken ym. näin kuuluvasta kirjalli- tossa, jonka päätöksistä tehdyt valitukset ratkai- 22202: sesta kysymyksestä n:o 349: see liikevaihtovero-oikeus. Viimeisenä muutok- 22203: senhakuasteena on kummassakin tapauksessa 22204: Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi- korkein hallinto-oikeus. 22205: teisiin invalidien autoveron palautuksessa 22206: Esimerkiksi vuonna 1984 palautuksen hakijoita 22207: esiintyvien epäkohtien poistamiseksi saat- 22208: oli kaikkiaan 5 022 henkilöä. Näistä oli ennakko- 22209: tamalla autoveronpalautus oikeuden- 22210: tietoa koskevia noin 2 800 henkilöä. Palautus 22211: mukaiseksi ja invalidin tosiasiallisen lii- 22212: myönnettiin 3 3 55 tapauksessa, eli noin 66 pro- 22213: kuntakyvyn huomioon ottavaksi? 22214: sentille kaikista hakijoista. Ennakkotietoa koske- 22215: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vista hakemuksista hylättiin noin 37 prosenttia ja 22216: ti seuraavaa: muista hakemuksista noin 24 prosenttia. Vuonna 22217: Vammaisen henkilön käyttöön tulevasta autos- 1984 tehtiin tullihallitukselle ja liikevaihtovero- 22218: ta suoritettavaa autoveronpalautusta koskevat oikeudelle yhteensä 663 valitusta, joista noin 20 22219: säännökset sisältyvät auto- ja moottoripyöräveros- prosenttia johti veronpalautuksen myöntämiseen. 22220: ta annetun lain 17 §:ään. Tämän lainkohdan Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tuli samana 22221: mukaan palautetaan autoveroa uudesta invalidin vuonna vireille 172 invalidipalautusta koskevaa 22222: henkilökohtaiseen käyttöön tulevasta henkilöau- valitusasiaa. Korkeimman hallinto-oikeuden käy- 22223: tosta, jonka omistajaksi tai haltijaksi on merkitty tännöstä voidaan todeta, että valitus johtaa pää- 22224: sellainen invalidi, jonka liikunta- tai näkövam- töksen muuttumiseen lähinnä vain tapauksissa, 22225: masta aiheutuVa pysyvä haitta-aste on vähintään joissa vasta tässä vaiheessa esitetään asiaan vaikut- 22226: 80 prosenttia. Palautukseen on oikeutettu myös tavaa uutta näyttöä. 22227: sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on Veronpalautusten yhteismäärä oli vuonna 1984 22228: vähintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta noin 59,3 miljoonaa markkaa. Keskimääräinen 22229: on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmis- autoveronpalautus oli noin 17 800 markkaa. 22230: tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamisek- Kun invalidien autoveronpalautusjärjestelmää 22231: si olennaisen tarpeellinen. Näissä tapauksissa pa- tarkastellaan hallinnollisesta näkökulmasta, sen 22232: lautetaan koko autovero laissa säädettyyn enim- voidaan todeta nykyisin toimivan tyydyttävästi. 22233: mäismäärään asti, joka vuoden 1986 alusta on Ottaen huomioon, että kysymys on suhteellisen 22234: 21 900 markkaa ja automaattivaihteisen auton suuresta etuudesta, jonka myöntämisperusteet 22235: ollessa invalidille välttämätön 28 900 markkaa. riippuvat niinkin vaikeasti selvitettävistä seikoista 22236: Jos auto on invalidin toimen, työn tai ammat- kuin auton käyttäjän invaliditeetista ja auton 22237: tiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun käytön olennaisesta tarpeellisuudesta laissa sää- 22238: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen invalidille, dettyihin tarkoituksiin, edellä esityt tiedot mer- 22239: jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen kitsevät sitä, että viranomaiset ovat pystyneet jo 22240: puuttumisen takia siten alentunut, että hänen ensimmäisessä käsittelyvaihessa soveltamaan asi- 22241: pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 prosent- anomaisia säännöksiä pääpiirteissään samalla ta- 22242: tia, autoverosta voidaan myöntää 60 prosentin voin kuin valitusasteetkin niitä soveltavat. Auto- 22243: suuruinen osittaispalautus. Palautuksen enim- verolain 17 §:n soveltamiskäytäntöä voidaan pi- 22244: mäismääräksi on näissä tapauksissa säädetty tää vakiintuneena. 22245: 14 300 markkaa. Oikeusvarmuus ja veronpalautusten hakijoiden 22246: Kun kysymyksessä on veronalaisena maahan- tasapuolinen kohtelu ovat eräitä veronpalautus- 22247: tuotu auto, veronpalautusasian käsittelee Helsin- menettelylle asetettavia keskeisiä vaatimuksia. 22248: gin piiritullikamari. Tämän käsiteltävänä on käy- Kun käytäntöä on pyritty yhtenäistämään, on 22249: 1985 vp. -- RJ( n:o 349 3 22250: 22251: esiintynyt myös kysymyksen perusteluosassa mai- seen autoverolain 17 § :n säännökseen. Säännös 22252: nittuja tapauksia, joissa aiemmin veronpalautusta ehdotettiin lainsäädäntöteknisesti uusittavaksi ja 22253: saanut vammainen ei sitä enää uudesta autosta kirjoitettavaksi siten, että säännöksessä mainitut 22254: ole saanutkaan. Vaikka käytännön yhtenäistämi- haitta-asteen määrät vastaisivat lääkintöhallituk- 22255: seen ei ilman tätä ole voitu päästä, tästä on sen vahvistamia nykyisiä perusteita. Tämän lisäk- 22256: saattanut aiheutua yksittäisissä tapauksissa koh- si toimikunta ehdotti harkinnanvaraisen veronpa- 22257: tuunomiakin tilanteita. Joissakin rajatapauksissa lautusmenettelyn laajentamista olennaisesti ny- 22258: syntynyttä kohtuuttomuutta on voitu lieventää kyiseen soveltamiskäytäntöön verrattuna. Toimi- 22259: myöntämällä veronpalautus harkinnanvaraisena kunta esitti arvionaan, että noin puolet kaikista 22260: autoverolain 18 §:n nojalla, joskin käytäntö tätä- palautuksen saajista tulisi harkinnanvaraisen pa- 22261: kin säännöstä sovellettaessa on ollut suhteellisen lautusmenettelyn piiriin. Toimikunnan ehdotuk- 22262: ankara. seen liittyi myös veronpalautuksen kuoleentumis- 22263: Vaikka autoverolain invalidipalautusmenette- ajan pidentäminen nykyisestä kolmesta vuodesta 22264: lyä koskevia säännöksiä on puhtaasti hallinnolli- neljään vuoteen. 22265: sesta näkökulmasta tarkasteltuna voitu soveltaa Toimikunnan ehdotusta ei ole kuitenkaan kat- 22266: suhteellisen tyydyttävästi, näihin säännöksiin toki sottu voitavan toteuttaa. Erityisesti tämä on joh- 22267: voidaan kohdistaa myös arvostelua. Tämä koskee tunut siitä, ettei sellaista ratkaisua, joka olisi 22268: ennen kaikkea sitä, kohdentuuko autoveronpa- merkinnyt harkinnanvaraisen palautusmenettelyn 22269: lautus niille vammaisille, jotka eniten ovat yh- olennaista laajentamista, ole voitu pitää autoa 22270: teiskunnan auton hankintaan antaman tuen tar- tarvitsevien vammaisten tasapuolisen kohtelun 22271: peessa. Erityisesti tällöin on kysymys sellaisista kannalta tyydyttävänä. Ratkaisua, joka riittävästi 22272: vammaisista, joilla ei ole varsinaista liikuntaeli- turvaisi menettelyn oikeusvarmuuden säilymisen, 22273: men vammasta aiheutuvaa haitta-astetta, mutta ei ole muutoinkaan voitu esittää. Tästä syystä 22274: joiden liikuntakyky tosiasiallisesti kuitenkin on invalidipalautusmenettelyä on jouduttu ainakin 22275: invaliditeetin vuoksi alentunut. Samalla kun pa- toistaiseksi kehittämään vain korottamalla palau- 22276: lautusmenettelyä tulisi voida kehittää tässä suh- tuksen määriä. Tällä tavoin onkin voitu huoleh- 22277: teessa nykyistä oikeudenmukaisemmaksi, olisi tia siitä, että palautuksen enimmäismäärä kuiten- 22278: palautuksen hakijoiden keskinäisen tasapuolisen kin on edelleen jonkin verran suurempi kuin 22279: kohtelun vaatimus voitava säilyttää vähintään jo invalidien keskimäärin hankkimien autojen auto- 22280: nykyisin saavutetulla tasolla. Menettelyä ei myös- vero. Kuten edellä on todettu, nykyisten sään- 22281: kään saisi nykyisestä monimutkaistaa. Veronpa- nösten sallimassa laajuudessa palautusjärjestelmä 22282: lautuksen hakijoilta ei esimerkiksi voida edellyt- toimii käytännön vakiinnuttua sittenkin kohtuul- 22283: tää nykyistä laajempien lääkärinselvitysten hank- lisen hyvin. Valtiovarainministeriössä on selvitel- 22284: kimista. Toisaalta myöskään valtiontaloudellisia tävänä, millä tavoin invalidien autoveronpalau- 22285: vaikutuksia ei voida kokonaan jättää syrjään inva- tusperusteita voitaisiin laajentaa oikeudenmukai- 22286: lidien autoveronpalautusmenettelyä kehitettäes- sesti niihin vammaisiin, jotka eivät auton käytön 22287: sä. välttämättömyydestä huolimatta tätä etua nykyi- 22288: Valtiovarainministeriössä on selvitettävänä mi- sin voi saada. Keskeisenä ongelmana on, miten 22289: ten autoverolain invalidipalautussäännöksiä voi- palautusperusteita voitaisiin kehittää tarkoituk- 22290: taisiin kehittää. Perustan tälle työlle muodostaa senmukaisesti ja varmistaa samalla riittävän lää- 22291: invalidiautotoimikunnan mietintö 26 päivältä ketieteellisen asiantuntemuksen huomioon otta- 22292: huhtikuuta 1983 (Komiteanmietintö 1983:31). minen invalidien autoveronpalautushakemuksia 22293: Toimikunta ehdotti, että palautusmenenettely käsiteltäessä. Asian valmistelua jatketaan edel- 22294: edelleen perustuisi sisällöltään nykyisen laajui- leen valtiovarainministeriössä. 22295: 22296: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985 22297: 22298: Ministeri Pekka Vennamo 22299: 4 1985 vp. - KK n:o 349 22300: 22301: 22302: 22303: 22304: Till Riksdagens Herr Talman 22305: 22306: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Då det är fråga om en bil viiken såsom 22307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av skattepliktig införts i landet, handläggs skatte- 22308: den 15 oktober 1985 till vederbörande medlem återbäringsfrågan av Helsingfors distriktstullkam- 22309: av statsrådet översänt avskrift av följande av mare. lfrågavarande tullkammare handlägger i 22310: riksdagsman Helge Saarikoski m.fl. underteckna- praktiken ca 90 % av alla ansökningar om inva- 22311: de spörsmål nr 349: lidåterbäring. Ändring i distriktstullkammarens 22312: beslut kan vid behov sökas hos tullstyrelsen. 22313: När ämnar Regeringen vidta åtgärder i Återbäringsansökningar som gäller inhemska bi- 22314: syfte att eliminera de missförhållanden lar behandlas vid Abo omsättningsskattebyrå, 22315: som förekommer i samband med återbä- och besvären över dess beslut avgörs av omsätt- 22316: ringen av invalidernas bilskatt genom att ningsskatterätten. Den sista besvärsinstansen är i 22317: göra återbäringen av bilskatten rättvis och vartdera fallet högsta förvaltningsdomstolen. 22318: sådan att den beaktar invalidernas faktis- 22319: T.ex. år 1982 var antalet personer som ansökte 22320: ka rörelseförmåga? om återbäring sammanlagt 5 022. 1 fråga om ca 22321: 2 800 av dem var det fråga om förhandsbesked. 22322: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Aterbäring beviljades i 3 355 fall, dvs. ca 66 % 22323: anföra följande: av alla sökande. Av de ansökningar som gällde 22324: Stadgandena om den återbäring av bilskatt förhandsbesked förkastades ca 37 % och av de 22325: som skall erläggas för en bil som kommer att övriga ansökningarna ca 24 %. Ar 1984 anfördes 22326: användas av en handikappad person ingår i 17 § hos tullstyrelsen och omsättningsskatterätten 22327: lagen om bii- och motorcykelskatt. Enligt detta sammanlagt 663 besvär, av viika ca 20 % ledde 22328: lagrum återbetalas bilskatt för sådan ny personbil till beviljande av skatteåterbäring. 1 högsta 22329: som kommer att befinna sig i en invalids person- förvaltningsdomstolen anhängiggjordes samma år 22330: liga användning och beträffande viiken som 172 besvärsärenden som gällde invalidåterbäring. 22331: ägare eller innehavare registrerats invalid, vars av På basis av högsta förvaltningsdomstolens praxis 22332: rörelse- eller synskada förorsakade varaktiga inva- kan konstateras, att besvären leder tili ändring av 22333: liditet är minst 80 % . Berättigad till återbäring beslutet närmast endast i de fall, då ny bevisning 22334: är också invalid vars varaktiga invaliditetsgrad som inverkar på ärendet anförs först i detta 22335: utgör minst 60 % och för viiken anskaffningen skede. 22336: av bii fyller ett väsentligt behov för att han skall Det sammanlagda beloppet av skatteåterbä- 22337: kunna handha sin befattning eller sköta sitt ringarna uppgick år 1984 tili ca 59,3 milj. mk. 22338: arbete eller sina yrkesutbildningsstudier. 1 dessa Den genomsnittliga bilskatteåterbäringen var ca 22339: fall återbetalas hela bilskatten upp till ett i lagen 17 800 mk. 22340: stadgat maximibelopp, vilket från och med bör- Då systemet för återbäring av invalidernas 22341: jan av år 1986 är 21 900 mk och, då en bil med bilskatt granskas ur förvaltningssynpunkt, kan 22342: automatväxel är nödvändig för invaliden, 28 900 det konstateras fungera tillfredsställande för när- 22343: mk. varande. Med beaktande av att det är fråga om 22344: Om bilen fyller ett väsentligt behov för invali- en relativt sett stor förmån, i fråga om viiken 22345: den för att han skall kunna handha sin befatt- grunderna för beviljandet beror på såpass svår- 22346: ning eller sköta sitt arbete eller sina yrkesutbild- utredbara omständigheter som bilens användares 22347: ningsstudier och om invalidens rörelseförmåga på invaliditet och nödvändigheten av att använda 22348: grund av att han saknar det ena eller båda benen bilen för de i lagen stadgade ändamålen, innebär 22349: är så nedsatt, att hans varaktiga invaliditetsgrad de ovan anförda uppgifterna, att myndigheterna 22350: är minst 40 % , kan en partiell återbäring på redan i det första behandlingsskedet har kunnat 22351: 60 % av bilskatten beviljas. Maximibeloppet av tillämpa ifrågavarande stadganden på ett sätt 22352: återbäringen har i dessa fall fastställts till 14 300 som i huvuddrag är detsamma som i besvärsin- 22353: mk. stanserna. Tillämpningspraxis i fråga om 17 § 22354: 1985 vp. -- KJ( n:o 349 5 22355: 22356: lagen om bil- och motorcykelskatt kan också alitjämt vad innehållet beträffar bör grunda sig 22357: anses vara vedertagen. på stadgandet i 17 § lagen om bil- och motorcy- 22358: Rättssäkerheten och en jämlik behandling av kelskatt i lagrummets nuvarande omfattning. 22359: dem som ansöker om skatteåterbäring är några av Enligt förslaget skall stadgandet förnyas i lagstift- 22360: de centrala krav som kan ställas på skatteåterbä- ningstekniskt avseende och formuleras så, att de i 22361: ringsförfarandet. Då man strävat efter att fören- stadgandet nämnda invaliditetsgraderna motsva- 22362: hetliga praxis, har det också förekommit sådana rar de av medicinalstyrelsen faststälida nuvarande 22363: i spörsmålets motiveringsdel nämnda fali, i vilka grunderna. Därutöver föreslog kommissionen en 22364: en handikappad person som tidigare erhåliit i jämförelse med nuvarande tiliämpningspraxis 22365: skatteåterbäring inte längre erhåliit sådan för sin väsentlig utvidgning av det på prövning baserade 22366: nya bil. Fastän ett förenhetligande av praxis inte skatteåterbäringsförfarandet. Enligt kommissio- 22367: härförutan har kunnat uppnås, har detta i enskil- nens uppskattning skulie ca hälften av dem som 22368: da fali kunnat medföra också oskäliga situa- erhåller återbäring komma att omfattas av det på 22369: tioner. I vissa gränsfali uppkommen oskälighet prövning baserade återbäringsförfarandet. Kom- 22370: har kunnat lindras genom att med stöd av 18 § missionen föreslog också att den tid inom viiken 22371: lagen om bil- och motorcykelskatt bevilja skatte- skatteåterbäringen beaktas om invaliden säljer sin 22372: återbäring enligt prövning, även om praxis vid bil förlängs från nuvarande 3 tili 4 år. 22373: tiliämpandet också av detta stadgande varit rätt Det har likväl inte ansetts vara möjligt att 22374: sträng. förverkliga kommissionens förslag. Detta har sär- 22375: Trots att återbäringsstadganden i lagen om bil- skilt berott på, att en lösning som skulle innebä- 22376: och motorcykelskatt sett från en rent förvalt- ra en väsentlig utvidgning av ett återbäringsförfa- 22377: ningsmässig synpunkt har kunnat tiliämpas rätt rande som baserar sig på prövning inte har 22378: tilifredsstäliande, kan emeliertid också kritik rik- kunnat anses vara tillfredsstäliande med tanke på 22379: tas mot dessa stadganden. Detta gälier framför en jämlik behandling av de invalider som är i 22380: alit frågan huruvida bilskatteåterbäringen kom- behov av en bil. En lösning som i tiliräckligt hög 22381: mer att gälia de handikappade som mest är i grad skulie trygga bevarandet av rättssäkerheten i 22382: behov av det stöd samhäliet ger för anskaffning förfarandet har inte heller eljest kunnat fram- 22383: av bil. Det är härvid särskilt fråga om sådana läggas. Av denna anledning har invalidåterbä- 22384: handikappade vilkas invaliditetsgrad inte beror ringssystemet åtminstone tilisvidare utvecklats 22385: på skador i rörelseorganen, men vilkas rörelseför- endast genom förhöjning av återbäringens be- 22386: måga de facto likväl minskat på grund av invali- lopp. På detta sätt har man också kunnat se tili, 22387: diteten. Samtidigt som återbäringssystemet bor- att återbäringens maximibelopp likväl alitjämt är 22388: de kunna utvecklas så att det blir mer rättvist än något större än det genomsnittliga beloppet av 22389: för närvarande i detta avseende, borde kravet på bilskatten för de bilar som anskaffas av invalider. 22390: en inbördes jämlik behandling av dem som Såsom ovan konstaterats fungerar återbäringssys- 22391: ansöker om återbäring kunna bibehålias på en temet i den omfattning de nuvarande stadgande- 22392: nivå som åtminstone motsvarar den hittilis upp- na tillåter och efter det praxis blivit vedertagen 22393: nådda. Förfarandet får inte helier göras mera trots allt relativt väl. Vid finansministeriet utreds 22394: komplicerat än för närvarande. Av dem som för närvarande på vilket sätt grunderna för invali- 22395: ansöker om skatteåterbäring kan man t.ex. inte dernas bilskatteåterbäring skali kunna utvidgas 22396: förutsätta att de skaffar mera omfattande medi- på ett rättvist sätt tili att omfatta sådana handi- 22397: cinska utredningar än för närvarande. Å andra kappade som, trots att användningen av bil är en 22398: sidan kan man inte helier helt åsidosätta de nödvändighet, inte för närvarande kan erhålia 22399: statsekonomiska verkningarna då invalidernas denna förmån. Det centrala problemet är frågan 22400: bilskatteåterbäringsförfarande utvecklas. om det sätt på vilket grunderna för återbäringen 22401: Vid finansministeriet utreds för närvarande skali kunna utvecklas ändamålsenligt och hur 22402: frågan om hur stadgandena om invalidåterbäring beaktandet av en tiliräcklig medicinsk sakkun- 22403: i lagen om bil- och motorcykelskatt kan utveck- skap samtidigt skall kunna säkras vid behand- 22404: las. Grunden för detta arbete utgörs av betän- lingen av ansökningarna om bilskatteåterbäring. 22405: kandet av invalidbilkommissionen av den 26 Ärendets beredning fortgår alltjämt vid finans- 22406: april 1983 (kommittebetänkande 1983:31). ministeriet. 22407: Kommissionen föreslog att återbäringssystemet 22408: 22409: Helsingfors den 12 november 1985 22410: 22411: Minister Pekka Vennamo 22412: 1985 vp. 22413: 22414: Kirjallinen kysymys n:o 350 22415: 22416: 22417: 22418: 22419: E. Laine ym.: Omistusoikeuden keskittymisestä erityisesti liikepan- 22420: keille ja vakuutuslaitoksille 22421: 22422: 22423: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 22424: 22425: Suomessa on teollisuus erittäin keskittynyt. vakuutusyhtiöitten kanssa kiinteitä finanssiryh- 22426: Tilastokeskus on laskenut, että vuonna 1980 miä. SYP:n finanssiryhmään kuuluvat Fennia ja 22427: omisti Suomen 30 suurinta yritysryhmää peräti Teollisuusvakuutus sekä eläkevakuutusyhtiö Elä- 22428: 69 % koko teollisuuden tuotantovalineistä eli ke-Varma. KOP:n finanssiryhmään kuuluvat Va- 22429: käyttöomaisuudesta. Tällä hetkellä prosentti- hinkovakuutusyhtiö Pohjola sekä Henkivakuutus- 22430: osuus on varmasti jo tätäkin enemmän. Suurteol- yhtiö Suomi-Salama, joka omistaa Pohjolasta yli 22431: lisuus on erittäin pääomavaltaista, sillä nämä 40 %. Vielä siihen kuuluu Eläkevakuutusyhtiö 22432: samat yhtiöt työllistävät koko teollisuuden työ- Ilmarinen. Näitten SYP:n ja KOP:n vakuutus- 22433: voimasta vain vajaat 40 % . Pääomavaltainen yhtiöitten osuus kaikista vakuutusmarkkinoista 22434: suurteollisuus vie suurimman osan koko Suomen on yli puolet. 5) SYP:n ja KOP:n ryhmän pankit 22435: viennistä ja hankkii näin enimmän osan Suo- ja vakuutuslaitokset käyttävät paitsi rahanlai- 22436: meen saatavista ulkomaan valuutoista. Esimer- naukseen myös omistamiseen liittyvää valtaa. 22437: kiksi v. 1982 vei 10 suurinta vientiyhtiötä 41 % Länsi-Euroopassa on kyllä tavallista, että luotto- 22438: Suomen koko viennistä, 20 suurinta vei 62 % ja ja eläkelaitokset ovat myös omistajia, mutta ei 22439: 30 suurinta 74 % Suomen koko viennistä. ole tavallista, että ne omistavat toisia yhtiöitä 22440: Määräysvalta suomalaisissa suuryrityksissä on niin monia ja niin suurin osuuksin kuin Suomes- 22441: yhä enemmän siirtymässä pankkien ja vakuutus- sa. Sitä paitsi on luotto- ja eläkelaitosten osak- 22442: yhtiöiden käsiin. Esimerkiksi suomalaisten pörssi- keenomistus jatkuvasti vain kasvamassa. 6) 22443: yhtiöiden 12,7 miljardin markan osakepääomasta Useimpien suomalaisten suuryhtiöitten yh- 22444: pankkien ja vakuutusyhtiöiden osuus on noussut tiökokouksissa äänten enemmistö on niillä, joit- 22445: yli 20 % :n. Näkyvimmin määräysvaltaansa on ten pitäisi olla vain rahan lainaajia, mutta jotka 22446: viime aikoina käyttänyt Kansallis-Osake-Pankki, ovatkin sen lisäksi myös omistajia. Jos äänten 22447: jonka sormenjäljet ovat nähtävissä niin Lievestuo- enemmistö ei ole suoraan näiden luotto- ja 22448: reen sellutehtaan lakkauttamisessa kuin Rauma- eläkelaitosten edustajilla, se on niillä pankkien 22449: Repolan lukuisissa irtisanomisissakin. palveluksessa olevilla henkilöillä, jotka yh- 22450: tiökokouksessa edustavat erilaisia säätiöitä tai 22451: Kirjassaan "Ken on maassa rikkahin" Esko yhdistyksiä. Monet säätiöt ja yhdistykset taas ovat 22452: Seppänen ja Hannu Taanila osoittavat suomalai- antaneet omistamiensa osakkeitten hoidon ja 22453: sen rahanlainauksen ominaispiirteet, joita ovat: osakkeisiinsa liittyvän vallankäyttämisen pank- 22454: 1) Suomessa on kapitalistisen maailman keskitty- kien haltuun. 22455: nein liikepankkijärjestelmä. Suomessa on vain 22456: kaksi suurta liikepankkia: SYP ja KOP. 2) Suo- 1980-luvun alkuvuodet ovat olleet liikepan- 22457: messa on kapitalistisen maailman keskittyneim- keille parempia aikoja kuin ehkä mitkään muut 22458: piin kuuluva vakuutuslaitosjärjestelmä. Se on ajat pankkien historiassa. Esimerkiksi vuonna 22459: rahastoiva ja siinä hoitavat yksityiset yhtiöt myös 1982 suuret liikepankit ja vakuutusyhtiöt tuotti- 22460: lakisääteiset vakuutukset. 3) Suomessa on ainut- vat ennätykselliset voitot. Suomen Yhdyspankki 22461: laatuinen, lakisääteinen yksityisten yhtiöitten tuotti todellista voittoa noin 300 miljoonaa 22462: hallussa oleva työeläkevakuutusjärjestelmä. Siinä markkaa. Kansallis-Osake-Pankki teki huonom- 22463: lainananto perustuu enemmältä osalta automaat- man tuloksen. Sen todellinen voitto oli pankin 22464: tiseen takauslainaukseen. Loppujenkin eläkeluot- oman ilmoituksen mukaan 218 miljoonaa mark- 22465: tojen lainaksiannosta päättävät aina yksityiset kaa. Helsingin Osakepankki, joka ei ole suuren 22466: yhtiöt. 4) Suomessa pankit muodostavat yhdessä suuri pankki, tuotti todellista voittoa 40 miljoo- 22467: 428501029U 22468: 2 1985 vp. -- ~ n:o 350 22469: 22470: naa markkaa. Yhdessä nämä kolme liikepankkia Suomen suurimmat osakkeenomistajat KOP ja 22471: tuottivat todellista voittoa enemmän kuin koko SYP eläkesäätiöineen omistavat yhtiöiden osak- 22472: Suomen metsäteollisuus yhteensä. keita yhteensä 950 miljoonan markan arvosta. 22473: Myös vakuutusyhtiöitten yhteenlasketut voitot Viime aikoina määräysvaltaa ja osakkeita on kui- 22474: olivat v. 1982 suuremmat kuin Suomen koko tenkin ostanut eniten Säästöpankkien Keskusosa- 22475: metsäteollisuuden yhteenlasketut voitot. Häm- kepankki SKOP, joka on tällä hetkellä mm. 22476: mästyttävällä tavalla vakuutusyhtiöitten voitot Tampellan ja Schaumanin suurin omistaja. Nä- 22477: kasvavat ihan ilmaisestikin. Kun yhteiskunnassa kyvimmin valtaansa käyttää Kansallis-Osake- 22478: esimerkiksi päätettiin panna sosiaalietuudet ve- Pankki, jonka sormenjäljet näkyvät pyrkimyksissä 22479: rolle, vakuutusyhtiöt saivat ruveta keräämään Suomen metsäteollisuuden uudelleen järjestämi- 22480: vakuutuksen ottajilta yli 300 miljoonaa markkaa seksi. 22481: enemmän rahaa kuin verottomien sosiaalietui- Hallitus on omalla politiikallaan ja mm. uu- 22482: suuksien aikana. Kun vakuutusyhtiöt sijoittavat simmalla budjettiesityksellään edesauttanut va- 22483: nämä rahat omaan lukuunsa, kasvatti se tietysti kuutuslaitosten, pankkiyhtiöiden ja muiden 22484: niitten voittoja, ja vakuutusyhtiöitten etu oli pörssiosakkeiden aseman vahvistumista. Esimer- 22485: tässä tapauksessa erilainen kuin niitten kymme- kiksi budjetin julkistamisen jälkeen pörssikurssit 22486: nientuhansien eläkeläisten etu, joitten eläke tässä nousivat voimakkaasti. 22487: yhteydessä tuli pienemmäksi. Demokraattisen kehityksen, kansantalouden ja 22488: Viime aikoina ovat voimakkaammin omistus- yhteiskunnan kokonaisetujen kannalta olisi vält- 22489: taan lisänneet vakuutusyhtiöt, joiden sijoitus- tämätöntä pankkien ja vakuutuslaitosten hallin- 22490: omaisuus oli viime vuoden lopussa 52 miljardia non demokratisoiminen esimerkiksi siirtämällä 22491: markkaa eli yli puolet valtion ensi vuoden budje- pankit ja vakuutuslaitokset yhteiskunnan haltuun 22492: tin loppusummasta. eli valtiollistamaHa ne. 22493: Vakuutusyhtiöt omistavat tällä hetkellä suoma- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 22494: laisista pörssiyhtiöistä jo noin 15 %. Esimerkiksi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 22495: suurin vakuutusyhtiö, KOP:n finanssiryhmään kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 22496: kuuluva Pohjola, on Kajaani Oy:n, Yhtyneiden senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 22497: Paperitehtaiden, Otavan ja Rauma-Repolan suu- 22498: rin omistaja. Toiseksi suurin vakuuttaja, SYP- Katsooko Hallitus demokratian, 22499: ryhmään kuuluva Eläke-Varma Teollisuusvakuu- maamme kansantalouden ja yhteiskun- 22500: tuksen ja Yrittäjien Fennian yhdessä muodosta- nan kokonaisetujen mukaiseksi omistuk- 22501: ma ryhmä, omistaa enemmistön Kymi-Strömber- sen keskittymisen yhä harvalukuisemmal- 22502: gin, Lohjan, Serlachiuksen, Suomen Sokerin, le omistajaryhmälle maassamme ja erityi- 22503: Tamfeltin ja Tamron osakkeista. sesti suurille liikepankeille ja vakuutus- 22504: Pankkien ja vakuutusyhtiöiden todellista vai- laitoksille, ja 22505: kutusvaltaa on vaikea mitata, sillä yhtiöt omista- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 22506: vat toisiaan ristiin. Esimerkiksi KOP omistaa ryhtyä yhteiskunnan vaikutusvallan lisää- 22507: 7,9 % vakuutusyhtiö Pohjolan osakkeista ja Poh- miseksi pankkien ja vakuutuslaitosten 22508: jola omistaa 6,6 % KOP:n osakepääomasta. hallinnassa? 22509: 22510: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985 22511: 22512: Ensio Laine Heli Astala 22513: Esko-Juhani Tennilä Marja-Liisa Salminen 22514: Sten Söderström 22515: 1985 vp. - KK n:o 350 3 22516: 22517: 22518: 22519: 22520: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 22521: 22522: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa omistusyhteisön osake- tai osuuspääomasta (LPL 22523: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 26 §:n 1 mom.). 22524: olette 15 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- Edellä mainituista pääsäännöistä on pankkila- 22525: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- eissa säädetty eräitä poikkeuksia. Tällä hetkellä ei 22526: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja kuitenkaan yksikään pankki omista suoraan tai 22527: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- omistusyhteisön välityksellä minkään pankkitoi- 22528: myksestä n:o 350: mintaan kuulumatonta elinkeinoa harjoittavan 22529: yhteisön osakkeita tai osuuksia 20 prosenttia 22530: Katsooko Hallitus demokratian, enempää, eikä millään pankilla myöskään ole 22531: maamme kansantalouden ja yhteiskun- mainittua prosenttimäärää suurempaa tähän 22532: nan kokonaisetujen mukaiseksi omistuk- omistukseen perustuvaa vaikutusvaltaa yhdessä- 22533: sen keskittymisen yhä harvalukuisemmal- kään tällaisessa yhteisössä. 22534: le omistajaryhmälle maassamme ja erityi- Lisäksi liikepankkilaki sisältää säännöksen, joka 22535: sesti suurille liikepankeille ja vakuutus- rajoittaa pankkien sijoitukset edellä tarkoitettui- 22536: laitoksille, ja hin osakkeisiin tai osuuksiin enintään 10 prosent- 22537: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tiin omasta pääomasta (LPL 22 §:n 3 mom.). 22538: ryhtyä yhteiskunnan vaikutusvallan lisää- Tämä säännös on kuitenkin säädetty riskinoton 22539: miseksi pankkien ja vakuutuslaitosten välttämiseksi eikä sillä tavoitella vaikutusvallan 22540: hallinnassa? rajoittamista. Viime aikoina useat pankit ovat 22541: lähestyneet mainittua 10 prosentin rajaa, mutta 22542: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tällöin ei ole ollut kysymys pankkien vaikutusval- 22543: ti seuraavaa: lan käyttämisestä vaan niiden lisääntyneestä 22544: osanotosta arvopaperi- ja niin sanottuun OTe- 22545: Pankkilaeissa on varsin yksityiskohtaiset sään- kauppaan sekä osallistumisesta osakeyhtiöiden 22546: nökset siitä, kuinka suuren osuuden pankit saa- arvopaperiemissioihin. Toisaalta voidaan todeta, 22547: vat enintään omistaa pankkitoimintaan kuulu- että yritysten rahoitushallinnon kehittyminen ja 22548: mattomia elinkeinoja harjoittavissa yhteisöissä. niiden lisääntynyt kustannustietoisuus on viime 22549: Voimassa olevan liikepankkilain mukaan liike- aikoina vähentänyt niiden riippuvuutta pelkäs- 22550: pankki saa omistaa osakkeita tai osuuksia edellä tään yhdestä rahoittajapankista. Myös ulkomais- 22551: sanotun laisessa yhteisössä enintään määrän, joka ten pankkien tulo maahan on lisännyt pankkien 22552: on 20 prosenttia yhteisön koko osake- tai osuus- välistä kilpailua. 22553: pääomasta ja kaikkien osakkeiden tai osuuksien Valtioneuvosto on helmikuussa 1984 asettanut 22554: äänimäärästä. Erityinen kassa, säätiö tai muu komitean, jonka tehtävänä on selvittää talletus- 22555: laitos, jonka tarkoituksena on eläkkeiden tai pankkien - liike-, säästö- ja osuuspankkien - 22556: avustusten maksaminen pankin toimihenkilöille sekä Postipankin harjoittamaa pankkitoimintaa 22557: tai heidän omaisilleen, luetaan pankkiin kuulu- koskevien säännösten uudistamista ja yhtenäistä- 22558: vaksi tätä suhdelukua laskettaessa (LPL 22 §:n 2 mistä. Pankkitoimintakomitean työlle asetettu 22559: mom.). Vastaava säännös on myös voimassa ole- määräaika päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hal- 22560: vissa säästöpankki- ja osuuspankkilaeissa. litus tulee myöhemmin harkitsemaan komitean 22561: Mikäli liikepankki omistaa osakkeita tai osuuk- mietinnön pohjalta valmisteltavien lainmuutos- 22562: sia omistusyhteisössä, jonka tarkoituksena on ehdotusten tarpeellisuutta. 22563: edellä tarkoitettujen osakkeiden tai osuuksien Mitä tulee kysymyksen perusteluissa mainit- 22564: omistaminen, on mainittua 20 prosentin suhde- tuun suomalaisten liikepankkien kannattavuu- 22565: lukua laskettaessa näiden omistusyhteisöjen teen, voidaan todeta, että ne muun muassa 22566: omistamat osakkeet ja osuudet luettava pankin OECD:ssä tehtyjen vertailujen mukaan ovat kan- 22567: omistamiksi samassa suhteessa kuin pankin omis- nattavuudeltaan lähellä kansainvälistä keskitasoa. 22568: tamat omistusyhteisön osakkeet tai osuudet ovat Vertailu esimerkiksi metsäteollisuuteen ei anna 22569: 4 1985 vp. - KK n:o 350 22570: 22571: tässä suhteessa oikeaa kuvaa siitäkään syystä, että mk. Vakuutusyhtiöiden uusista sijoituksista 22572: metsäteollisuuden kannattavuus oli vertailuvuon- suuntautui osakkeisiin noin 430 milj. mk, mikä 22573: na 1982 yleisesti ottaen riittämätön. on 5,3 prosenttia vakuutusyhtiöiden kaikista uu- 22574: Vakuutusyhtiölain mukaan vakuutusyhtiö ei sista sijoituksista ja 17 prosenttia pörssin osake- 22575: voi ilman sosiaali- ja terveysministeriön suostu- vaihdosta. Huomattava osa vakuutusyhtiöiden 22576: musta omistaa yli 50 prosenttia osakkeista sellai- uusista osakesijoituksista on peräisin vuoden 22577: sessa osakeyhtiössä eikä sillä saa olla vastaavaa 1984 aikana toimeenpannuista osakeanneista, 22578: määräämisvaltaa sellaisessa muussa yrityksessä, joissa vakuutusyhtiöt yleensä merkitsivät uusia 22579: joka harjoittaa muuta liikettä kuin vakuutus- osakkeita aikaisempien omistusosuuksiensa suh- 22580: liikettä, jollei sen toimintaa voida pitää vakuu- teessa. 22581: tusliikkeeseen liittyvänä ja tämän kannalta tar- 22582: Sosiaalivakuutusetuuksien verollepanon joh- 22583: koituksenmukaisena tai jollei se ole asunto- tai dosta aiheutuneista vakuutusmaksujen nousuista 22584: kiinteistöyritys (VYL 3 §:n 2 mom.). Vuoden 22585: on todettava, että jo lain mukaan on selvää, että 22586: 1983 lopussa ainoastaan neljässä pörssiyhtiössä 22587: lakisääteisen vakuutuksen vakuutusmaksut on so- 22588: yksittäisen vakuutuskonsernin omistus ylitti 20 22589: peutettava korvausmenoon ja korvausmenon 22590: prosentin rajan. Vakuutusyhtiöiden enimmäis- 22591: noustessa vakuutusmaksutkin nousevat. Sosiaali- 22592: omistusosuuteen liittyvät kysymykset ovat par- 22593: ja terveysministeriö vahvistaa lakisääteisissä va- 22594: haillaan tutkittavina sosiaali- ja terveysministeri- 22595: kuutuksissa vakuutusmaksut niin, että ne riittä- 22596: össä. vät korvauksiin ja hoitokuluihin. Vahvistamisen 22597: Vuoden 1983 lopussa vakuutusyhtiöiden yh- 22598: yhteydessä otetaan huomioon edellisinä vuosina 22599: teenlaskettu osake- ja osuusomistus oli 1,5 mrd. 22600: mahdollisesti syntyneet ylitteet tai alitteet sekä 22601: mk, josta henki- ja eläkevakuutusyhtiöiden osuus 22602: sijoitettavissa oleville varoille saatu korkotuotto. 22603: on noin 500 milj. mk ja vahinkovakuutusyhtiöi- 22604: Tästä johtuen sosiaalivakuutusetuuksien veron- 22605: den noin 1 mrd. mk. Osakeomistus on 3,3 22606: alaistamisesta ei ole seurannut vakuutusyhtiöiden 22607: prosenttia vakuutusyhtiöiden kaikista sijoituksis- 22608: voittojen kasvamista. 22609: ta. Tähän lukuun sisältyvät vakuutusyhtiöiden 22610: omistamat toisten vakuutusyhtiöiden osakkeet ja Julkisen vallan vaikutusvalta rahoituslaitoksiin 22611: takuuosuudet sekä omistukset yhtiöissä, joiden - sekä pankkeihin että vakuutuslaitoksiin - on 22612: toiminta läheisesti liittyy vakuutusliikkeen har- lähinnä välillinen mutta silti nykyäänkin varsin 22613: joittamiseen. Niiden osuus ei kuitenkaan ole huomattava, eikä välitöntä tarvetta vaikutusval- 22614: kovin suuri. Kaiken kaikkiaan vakuutusyhtiöiden lan lisäämiseen ole. Suomen Pankin rahapoliitti- 22615: osuus pörssinoteerattujen osakeyhtiöiden yhteen- nen valvonta on vuodesta 1983 lähtien eneneväs- 22616: lasketusta kirjanpidollisesta osakepääomasta, sä määrin perustunut korkoihin, ja tätä kautta on 22617: noin 10 mrd. mk, on noin 15 prosenttia. Mark- varmistettu rahoituksen suuntautuminen mah- 22618: kina-arvoon lasketusta osakepääomasta, noin 30 dollisimman tuottaviin kohteisiin. Suomen Pan- 22619: mrd. mk, osuus on alle 5 prosenttia. Mainitta- kin rahapolitiikka on myös lisännyt kilpailua 22620: koon, että tärkeimpien valtionyhtiöiden omat rahalaitosryhmien välillä, mikä osaltaan pitkällä 22621: pääomat ja varaukset olivat vuonna 1984 yhteen- aikavälillä eliminoi ylivoittoja. Yrityskohtaiset 22622: sä noin 15 mrd. mk. päätökset tehdään Suomen talousjärjestelmässä 22623: Helsingin arvopapenporssin kokonaisvaihto kuitenkin ao. yrityksissä. Yritysten kannattava 22624: vuonna 1984 oli noin 7,5 mrd. mk, josta osakkei- toiminta on pitkällä aikavälillä koko yhteiskun- 22625: den ja merkintäoikeuksien osuus oli 2,5 mrd. nan etu. 22626: 22627: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1985 22628: 22629: Ministeri Pekka Vennamo 22630: 1985 vp. - KK n:o 350 5 22631: 22632: 22633: 22634: 22635: Tili Riksdagens Herr Talman 22636: 22637: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Vissa undanrag från ovan nämnda huvudregler 22638: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av är stadgade i banklagarna. För närvarande äger 22639: den 15 oktober 1985 tili vederbörande medlem likväl inte en enda bank direkt eller via holding- 22640: av statsrådet översänt avskrift av följande av sammanslutning mer än 20 % av aktierna ellet 22641: riksdagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörs- andelarna i sammanslutningar som idkar nä- 22642: mål nr 350: ringar vilka inte hänför sig tili bankverksamhet, 22643: inte heller utövar någon bank i en enda sådan 22644: Anset Regeringen det vara förenligt sammanslutning på dylikt ägande grundat infly- 22645: med demokratin, landets samhällsekono- tande som skulle överstiga ovan nämnda procent- 22646: mi och samhällets helhetsintressen att tal. 22647: ägandet koncentreras tili allt färre grup- 22648: 1 lagen om affärsbanker ingår dessutom ett 22649: per av ägare i landet och särskilt tili de 22650: stadgande som begränsar bankernas placeringar i 22651: stora affärsbankerna och försäkringsan- 22652: sådana aktier eller andelar som ovan avses tili 22653: stalterna, och 22654: högst 10 % av det egna kapitalet (L om affärs- 22655: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta banker 22 § 3 mom. ). Detta stadgande har likväl 22656: i syfte att öka samhällets inflytande i givits i syfte att undvika risktagande och med 22657: fråga om bankers och försäkringsanstal- stöd av det eftersträvas inte en begränsning av 22658: ters innehav av egendom? inflytande. Under de senaste tiderna har många 22659: banker närmat sig ifrågavarande 10-procents- 22660: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt gräns, men härvid har det inte varit fråga om 22661: anföra följande: utövande av bankernas inflytande utan endast 22662: 1 banklagarna finns rätt detaljerade stadgan- om deras ökade deltagande i värdepappers- och 22663: den om hur stor andel bankerna högst får äga i den s.k. OTC-handeln samt om deras deltagande 22664: sammanslutningar som idkar näringar vilka inte i aktiebolagens värdepappersemissioner. Å andra 22665: hänfor sig tili bankverksamheten. Enligt gällande sidan kan det konstateras att urvecklandet av 22666: lag om affärsbanker får en affärsbank äga aktier företagens finansieringsförvaltning och deras öka- 22667: eller andelar i ovan nämnda slag av sammanslut- de kostnadsmedvetande under de senaste tiderna 22668: ningar högst tili ett belopp som utgör 20 % av minskat deras beroende av finansiering från en 22669: sammanslutningens hela aktie- eller andelskapi- enda bank. Också de utländska bankernas etable- 22670: tal och av röstetalet av alla aktier eller andelar. ring i landet har ökat konkurrensen mellan 22671: Särskild kassa, stiftelse eller annan anstalt för bankerna. 22672: utbetalning av pensioner eller understöd tili Statsrådet tillsatte i februari 1984 en kommitte 22673: funktionärer i banken eller deras anhöriga anses med uppgift att utreda en reformering och ett 22674: tillhöra banken vid beräknandet av sagda rela- förenhetligande av stadgandena gällande den 22675: tionstal (L om affärsbanker 22 § 2 mom.). Mot- bankverksamhet som bedrivs av depositionsban- 22676: svarande stadganden ingår också i gällande lagar kerna - affärs-, spar- och andelsbankerna - 22677: om sparbanker och andelsbanker. samt av ·Postbanken. Den tid som utsattes för 22678: Äger affärsbank aktier eller andelar i holding- bankverksamhetskommitten utgår i slutet av in- 22679: sammanslutning, som har tili ändamål att äga nevarande år. Regeringen kommer senare att 22680: ovan avsedda aktier eller andelar, skall vid beräk- överväga behovet av förslag tili lagändringar som 22681: nandet av det ovan nämnda relationstalet på skall beredas på basis av kommittens betänkan- 22682: 20 % dessa holdingsammanslutningar tillhöriga de. 22683: aktier och andelar anses tillhöra banken i det Vad beträffar den i spörsmålets motivering 22684: förhållande, vari banken tillhöriga aktier eller nämnda frågan om de finska affårsbankernas 22685: andelar i sammanslutningen står i sammanslut- lönsamhet kan det konstateras att ifrågavarande 22686: ningens aktie- eller andelskapital (L om affärs- banker bl.a. enligt jämförelser som gjorts inom 22687: banker 26 § 1 mom.). OECD vad lönsamheten beträffar befinner sig i 22688: 6 1985 vp. - KK n:o 350 22689: 22690: det närmaste på internationell genomsnittsnivå. des ca 430 milj. mk i aktier, vilket är 5,3 % av 22691: En jämförelse med t.ex. skogsindustrin ger i försäkringsbolagens alla nya investeringar och 22692: detta avseende inte heller en riktig bild av den 17 % av börsens aktieomsättning. En betydande 22693: anledningen att skogsindustrins lönsamhet jäm- del av försäkringsbolagens nya aktieinvesteringar 22694: förelseåret 1982 allmänt taget var otillräcklig. härstammar från de aktieemissioner som verk- 22695: Enligt lagen om försäkringsbolag får försäk- ställdes år 1984 och i vilka försäkringsbolagen i 22696: ringsbolag inte utan social- och hälsovårdsminis- allmänhet tecknade nya aktier i förhållande till 22697: teriets samtycke inneha mer än 50 % av aktierna sina tidigare andelar. 22698: i sådant aktiebolag eller motsvarande bestäm- Beträffande de höjningar av försäkringspremi- 22699: manderätt i sådant annat företag som bedriver erna som skedde som en följd av att socialförsäk- 22700: annan rörelse än försäkringsrörelse, om inte dess ringsförmånerna blev skattepliktiga kan konstate- 22701: verksamhet kan anses ansluta sig till försäkrings- ras, att det redan enligt lagen är klart att 22702: rörelsen och vara för denna ändamålsenlig eller försäkringspremierna för lagstadgad försäkring 22703: det utgör bostads- eller fastighetsföretag (L om bör anpassas till utgifterna för ersättningar och 22704: forsäkringsbolag 3 § 2 mom.). 1 slutet av år 1983 då dessa utgifter stiger, stiger också försäkrings- 22705: översteg en enskild försäkringskoncerns ägande premierna. Social- och hälsovårdsministeriet fast- 22706: endast inom fyra börsföretag 20-procentsgränsen. ställer i fråga om de lagstadgade försäkringarna 22707: Frågorna gällande den största andel försäkrings- försäkringspremierna så att de räcker till för 22708: bolagen får äga undersöks för närvarande vid ersättningar och driftskostnader. 1 samband med 22709: social- och hälsovårdsministeriet. fastställandet beaktas under föregående år even- 22710: 1 slutet av år 1983 ägde försäkringsbolagen tuellt uppkomna överskott eller underskott samt 22711: aktier och andelar till ett sammanräknat belopp den ränteintäkt som erhållits av medel som 22712: av 1,5 mrd. mk, varav liv- och pensionsförsäk- kunnat investeras. Som följd härav har införan- 22713: ringsbolagens andel var ca 500 milj. mk och det av skatteplikt för socialförsäkringsförmånerna 22714: skadeförsäkringsbolagens ca 1 mrd. mk. Aktierna inte medfört ökande vinster för försäkringsbola- 22715: utgjorde 3,3 % av försäkringsbolagens alla inves- gen. 22716: teringar. 1 detta procenttal ingår de aktier som Den offentliga maktens inflytande över finan- 22717: försäkringsbolagen äger i andra försäkringsbolag sieringsinrättningar såväl bankerna som 22718: och garantiandelar samt andelar i bolag, vilkas försäkringsanstalterna - är närmast indirekt men 22719: verksamhet nära ansluter sig till bedrivandet av likväl också för närvarande rätt betydande, och 22720: försäkringsrörelse. Deras andel är likväl inte sär- något direkt behov av ökat inflytande föreligger 22721: skilt stor. lnalles är försäkringsbolagens andel av inte. Den av Finlands Bank utövade finanspoli- 22722: de börsnoterade aktiebolagens sammanräknade tiska kontrollen har från och med år 1983 i allt 22723: bokföringsmässiga aktiekapital, vilket uppgår till högre grad grundat sig på räntorna, och härige- 22724: ca 10 mrd. mk, ca 15 %. Av det på basis av nom har finansieringens inriktning på möjligast 22725: marknadsvärdet beräknade aktiekapitalet, vilket produktiva mål säkrats. Finlands Banks finanspo- 22726: uppgår till ca 10 mrd. mk, är andelen under litik har också ökat konkurrensen mellan grup- 22727: 5 %. Det kan nämnas att de viktigaste statsbola- perna av penninginrättningar, vilket för sin del 22728: gens egna kapital och reserveringar år 1984 på lång sikt eliminerar överstora vinster. De 22729: uppgick till sammanlagt ca 15 mrd. mk. beslut som gäller enskilda företag fattas inom 22730: Totalomsättningen vid Helsingfors fondbörs år Finlands ekonomiska system likväl vid ifrågava- 22731: 1984 uppgick till ca 7, 5 mrd. mk, varav aktiernas rande företag. Lönsamhet när det gäller före- 22732: och teckningsrätternas andel var 2, 5 mrd. mk. tagens verksamhet ligger på lång sikt i hela 22733: Av försäkringsbolagens nya investeringar placera- samhällets intresse. 22734: 22735: Helsingfors den 20 november 1985 22736: 22737: Minister Pekka Vennamo 22738: 1985 vp. 22739: 22740: Kirjallinen kysymys n:o 351 22741: 22742: 22743: 22744: 22745: Könkkölä: Koulunkäyntiavustajien määrästä ja heidän koulutukses- 22746: taan 22747: 22748: 22749: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 22750: 22751: 1. Taustaa Päivähoidon osalta ei ole annettu minkäänlai- 22752: sia ohjeita. Käytännössä tämä toiminta on kui- 22753: Koulussa voi olla vaikeasti vammaisia oppilaita tenkin useassa tapauksessa juuri koulunkäynti- 22754: varten koulunkäyntiavustajia. Opetusministeriö avustajien vastuulla. 22755: määrää koulunkäyntiavustajien palkkaamisen pe- 22756: rusteet (OPM 824/29/85) ja kouluhallitus (yleis- 22757: kirje Y 27185) antaa siihen luvan (peruskoululaki 3. Koulunkäyntiavustajan työsuhde 22758: 1 §). 22759: Koulunkäyntiavustajia voidaan ottaa sellaisia Koulunkäyntiavustaja voidaan palkata kuntaa, 22760: vaikeavammaisia oppilaita varten, jotka eivät voi koulua, erityisluokkaa tai yhtä tai useampaa 22761: käydä koulua ilman koulunkäyntiavustajien pal- vaikeavammaista oppilasta varten. Hänen tehtä- 22762: veluja tai joiden koulunkäynti ilman niitä tuottaa vänsä voi olla päätoiminen, sivutoiminen tai 22763: kohtuuttomia vaikeuksia (OPM:n päätös 1 §). määrättyjä tehtäviä koskeva (OPM). 22764: Koulunkäyntiavustajalla tulee olla kussakin ta- 22765: pauksessa riittäväksi katsottava kyky ja taito teh- Peruskouluopetuksen osalta kunnat saavat 22766: tävänsä suorittamiseen (OPM:n päätos). koulunkäyntiavustajatoimintaan valtionapuosuu- 22767: den kuntien 1 kantokykyluokituksen mukaan. 22768: 2. Koulunkäyntiavustajan tehtävät Tänä syksynä kunnat hakivat valtionosuutta 735 22769: koulunkäyntiavustajan palkkausta varten. Val- 22770: Koulunkäyntiavustajan tehtävät jakaantuvat tionosuus voitiin myöntää vain 377 avustajan 22771: toimintaan koulussaoloaikana ja oppilaiden en- palkkaukseen ja näillekin vain 9, 5 kuukauden 22772: nen koulupäivää ja sen jälkeen tarvitsemaan ajaksi. Usean avustajan kohdalla tämä merkitsee 22773: hoitoon osallistumiseen. lomautusta koulujen lomien ajaksi. Joissakin 22774: Koulunkäyntiavustajan tehtävänä on - tarvit- kunnissa koulunkäyntiavustajien toimia on pe- 22775: taessa - avustaa oppilaita koulunkäyntiin välit- rustettu koulu- ja sosiaalitoimen yhteisiksi siten, 22776: tömästi liittyvissä tilanteissa koulumatka mukaan että kustannuksista koulutoimi vastaa 60 % ja 22777: lukien. Tässä yhteydessä hän osallistuu opettajan sosiaalitoimi 40 %. Näin on taattu avustajille 22778: ohella vaikeasti vammaisen oppilaan kasvatuk- kokopäiväiset ja ympäri vuoden kestävät työsuh- 22779: seen, ohjaukseen ja opetukseen koulussa. teet. 22780: 22781: 22782: 22783: 22784: 428501052K 22785: 2 1985 vp. - KK n:o 351 22786: 22787: 4. Koulunkäyntiavustajien koulutus 22788: Tähänastinen koulutus selviää oheisesta taulu- 22789: kosta 22790: 22791: Järjestäjä Pituus Aika Osanottajamäärä 22792: Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun ammatilliset 136-160 t 1979-85 260 22793: kurssikeskukset ................................ . (n. 1 kk) 22794: Jatkokoulutus Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun 136 t 1980 40 22795: ammatillisissa kurssikeskuksissa ................ . (n. 1 kk) 1985 30 22796: Oppisopimuskoulutus päiväkotiapulaiskoulutuk- tietop. 420 t 1980 6 22797: sen yhteydessä; Espoo, Turun kuulovammaisten tyÖ 2 V 22798: ammattikoulussa .............................. . 22799: Heinolan kurssikeskus ......................... . 3 pv 1981 25 22800: 3 pv 1984 16 22801: Jyväskylän näkövammaisten koulun integraatio matkaopettajien työhön liittyen 25 22802: opettajien antama ohjaus ...................... . alkaen 1981 22803: Turun kesäyliopisto ............................ . 5 pv 1982-83 30 22804: Lapin kansankorkeakoulu ...................... . 5 pv 1983-84 30 22805: Karjaan kurssikeskus (ruots.) ................... . 136 t 1984 16 22806: Mikkelin ammatillinen kurssikeskus ............ . 480 t 1985 22807: (5 kk) 22808: 22809: Koulu- ja sosiaalihallituksen kehitysvammais- Vammaisten koulunkäyntiavustajille on saata- 22810: ten yhteistyöryhmä on esittänyt koulutuksen jär- va toimiehdot, jotka takaavat ympärivuotisen 22811: jestämisvaihtoehtoja sekä lyhyellä että pitkällä työsuhteen. 22812: aikavälillä (tämä olisi vuoden 1988 jälkeen). 22813: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 22814: Kaikki esitetyt ratkaisut vaativat melkoisia resurs- 22815: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 22816: seja ja ponnisteluja. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 22817: Tässä vaiheessa saattaisi olla realistista käynnis- 22818: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 22819: tää oppisopimuskoulutus lyhyellä aikavälillä vuo- 22820: teen 1990 saakka, jonka jälkeen keskiasteen sosi- 22821: aalialan linjoista voisi löytyä sopivia linjoja kou- Millä toimenpiteillä Hallitus turvaa 22822: lutusammateiksi eri tavoin vammaisten koulun- sen, että kaikki ne lapset ja nuoret, jotka 22823: käyntiavustajan työammattiin. tarvitsevat koulunkäyntiavustajaa, saavat 22824: avustajan, 22825: 5. Kehittämistarpeita miten Hallitus on turvannut mahdolli- 22826: suuden peruskoulun suorittamiseen niille 22827: Valtionhallinnon - ministeriöiden ja keskus- 22828: lapsille ja nuorille, joiden kotikunnille ei 22829: virastojen - olisi yhteistyössä kunnallisten kes- 22830: yhteensä 358 tapauksessa myönnetty val- 22831: kusjärjestöjen ja alan järjestöjen kanssa laadittava 22832: tionosuutta koulunkäyntiavustajan palk- 22833: suositukset koulunkäyntiavustajien tehtävistä ot- 22834: kaamiseen, ja 22835: taen huomioon erilaiset tehtävät koulussa eri 22836: asteilla ja päiväkodissa sekä eri tavoin vammaiset mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy, 22837: nuoret ja lapset. Samoin tulisi laatia suositukset jotta vammaisten koulunkäyntiavustajien 22838: mahdollisuuksista perustaa koulu- ja sosiaalitoi- koulutus saataisiin järjestettyä kunnolla 22839: men yhteisiä toimia ympärivuotisiksi. ottaen huomioon niin koulun ja päiväko- 22840: Väliaikainen lyhyen aikavälin koulunkäynti- dit kuin eri tavoin vammaiset lapset ja 22841: avustajakoulutus on aloitettava nykyistä pidem- nuoret sekä koulunkäyntiavustajat työn- 22842: pänä nopeasti. tekijäryhmänä? 22843: 22844: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985 22845: 22846: Kalle Könkkölä 22847: 1985 vp. - KK n:o 351 3 22848: 22849: 22850: 22851: 22852: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 22853: 22854: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koulun käyttömenojen momentille koulunkäyn- 22855: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tiavustajien palkkausmenojen valtionosuutta var- 22856: )lette 15 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- ten. Koska tämä lisämääräraha on osoittautunut 22857: eenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- liian pieneksi, on sosiaaliviranomaisten kanssa 22858: )maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja sovittu siitä, että vaikeasti vammaisten oppilai- 22859: <alle Könkkölän näin kuuluvasta kirjallisesta den tarvitsemien koulunkäyntiavustajien palk- 22860: cysymyksestä n:o 351: kauksen valtionosuutta edelleen voidaan myön- 22861: tää invaliidihuoltolain, sosiaali- ja terveyshuollon 22862: Millä toimenpiteillä Hallitus turvaa suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 22863: sen, että kaikki ne lapset ja nuoret, jotka sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun 22864: tarvitsevat koulunkäyntiavustajaa, saavat lain nojalla. Sosiaalihallitus on kuntien kysyessä 22865: avustajan, asiasta ilmoittanut tämän. Täten voidaan turvata 22866: miten Hallitus on turvannut mahdolli- se, että kaikki ne lapset ja nuoret, jotka tarvitse- 22867: suuden peruskoulun suorittamiseen niille vat koulunkäyntiavustajaa, saavat avustajan ja 22868: lapsille ja nuorille, joiden kotikunnille ei että myös niille 358 tapaukselle, joille ei voitu 22869: yhteensä 358 tapauksessa myönnetty val- myöntää valtionosuutta peruskoulua koskevien 22870: tionosuutta koulunkäyntiavustajan palk- säännösten nojalla, taataan valtionosuus. Tässä 22871: kaamiseen, ja yhteydessä on todettava, että yllä mainittuun 22872: mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy, lukuun sisältyy n. 50 hakemusta, jotka koskivat 22873: jotta vammaisten koulunkäyntiavustajien muita kuin peruskoululain 51 § :ssä tarkoitettuja 22874: koulutus saataisiin järjestettyä kunnolla avustajia. Kouluhallitus on puolestaan kirjeessä 22875: ottaen huomioon niin koulun ja päiväko- n:o Y 2711985 suositellut, että kunnat ottaisivat 22876: dit kuin eri tavoin vammaiset lapset ja vammaisten avustajia siten, että sama henkilö 22877: nuoret sekä koulunkäyntiavustajat työn- huolehtisi sekä koulunkäyntiavustajan että ilta- 22878: tekijäryhmänä? päivähoidossa tai oppilaan kotona tarvittavan 22879: avustajan tehtävistä. Näin kunnat paremmin voi- 22880: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sivat perustaa vaikeavammaisten oppilaiden tar- 22881: :i seuraavaa: vitsemia päätoimisia avustajan virkoja. 22882: Peruskoululain (476/83) 51 §, jonka mukaan Mitä vaikeasti vammaisten oppilaiden koulun- 22883: raikeasti vammaisia oppilaita varten koulussa voi käyntiavustajien koulutukseen tulee, opetusmi- 22884: wuluhallituksen luvalla ja opetusministeriön nisteriö pitää tärkeänä, että tähänastista koulu- 22885: nääräämin perustein olla koulunkäyntiavustaja, tusta jatketaan ja tehostetaan, kunnes sosiaalialan 22886: isättiin lakiin eduskunnan sivistysvaliokunnan peruslinjalla tapahtuva opetus on käynnistynyt. 22887: :hdotuksesta. Sen vuoksi tämän henkilöstöryh- Tältä peruslinjalta voidaan tulevaisuudessa löytää 22888: nän palkkauksesta aiheutuviin menoihin ei ollut koulunkäyntiavustajan ja vammaisavustajan teh- 22889: :tukäteen varauduttu. täviin soveltuvia koulutusammatteja. 22890: Koulunkäyntiavustajien tarve on osoittautunut Opetusministeriö tulee tarkasti seuraamaan 22891: :uuremmaksi kuin opetusministeriön asian selvit- vaikeavammaisten oppilaiden opetukseen tarkoi- 22892: :ämiseksi asettamassa työryhmässä oli voitu arvi- tettujen koulunkäyntiavustajien tarpeen kehitystä 22893: >ida. Valtion vuoden 1985 ensimmäisessä lisäme- sekä esittämään tarpeellisen määrärahan 22894: loarviossa siirrettiin koulunkäyntiavustajien palk- varaamista koulunkäyntiavustajien palkkaukseen 22895: •auksen valtionosuuteen tarvittavia määrärahoja myönnettävään valtionosuuteen. Tärkeätä on 22896: :osiaali- ja terveysministeriön sekä työvoimami- myös, että niin laajasti kuin mahdollista voidaan 22897: listeriön hallinnonaloilta opetushallintoon ja li- perustaa koulutoimen ja sosiaalitoimen yhteisiä 22898: :ättiin määrärahoja peruskoulun käyttömenojen päätoimisia vammaisten lasten ja nuorten avusta- 22899: nomentille. Täten saatiin ensimmäiseen lisäme- jien toimia tai virkoja sekä selkiinnyttää vam- 22900: lOarvioon yhteensä n. 4,45 milj. markkaa perus- maisavustajien toimenkuvaa. 22901: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1985 22902: 22903: Opetusministeri Kaarina Suonio 22904: 4 1985 vp. - KK n:o 351 22905: 22906: 22907: 22908: 22909: Tili Riksdagens Herr Talman 22910: 22911: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fick man i den första tiliäggsbudgeten ett belopp 22912: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse om ca 4,45 miljoner mark under det moment 22913: av den 15 oktober 1985 tili vederbörande med- som innehåller driftskostnader för grundskolan 22914: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av för den statsandel som är avsedd för avlönings- 22915: riksdagsman Kalle Könkkölä undertecknade kostnader för skolgångsbiträden. Eftersom detta 22916: spörsmål nr 351: tilläggsanslag visat sig vara för litet har man med 22917: socialmyndigheterna kommit överens om att det 22918: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta fortfarande är möjligt att med stöd av lagen om 22919: för att säkerstälia att alla de barn och invalidvård, lagen om planering av och statsandel 22920: unga som behöver ett skolgångsbiträde för social- och hälsovården samt lagen angående 22921: har tiligång tili en sådan person, specialomsorger om urvecklingsstörda bevilja 22922: på vilket sätt har Regeringen säkerstälit statsandel för avlöning av skolgångsbiträden för 22923: möjligheten för de barn och unga att svårt handikappade barn. Skolstyrelsen har med- 22924: genomgå grundskolan vilkas hemkom- delat detta, då kommunerna förfrågat sig härom. 22925: muner i sammanlagt 358 fali inte bevil- Således är det möjligt att säkerställa att alla de 22926: jats statsandel för avlöningen av ett skol- barn och unga som behöver ett skolgångsbiträde, 22927: gångsbiträde, och har tiligång tili en sådan person och att även i 22928: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta fråga om de nämnda 358 fall, för vilka det inte 22929: för att utbildningen av skolgångsbiträden var möjligt att med stöd av stadganden om 22930: för handikappade barn skali kunna ord- grundskolan bevilja statsandel, kan beviljas stats- 22931: nas på ett tilifredsstäliande sätt med understöd. 1 detta sammanhang bör man konsta- 22932: hänsyn tili både skolor och daghem samt tera att ca 50 ansökningar ingår i ovan nämnda 22933: de barn och unga som lider av olika slags antal vilka gäller andra skolgångsbiträden än de 22934: handikapp och skolgångsbiträden som en som avses i 51 § grundskolelagen. Skolstyrelsen 22935: grupp av arbetstagare? rekommenderade i sitt brev nr Y 27./1985 att 22936: kommunerna skall anställa skolgångsbiträden för 22937: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt handikappade så att samma person skall sköta de 22938: framföra följande: uppgifter som ankommer både på skolgångsbi- 22939: träde och på det biträde som handhar eftermid- 22940: På förslag av riksdagens kulturutskott fogades dagsvården eller den vård som sker hemma hos 22941: 51 § tili grundskolelagen (476/83). Enligt para- eleven. På detta sätt kunde kommunerna bättre 22942: grafen kan det i skolan med tilistånd av skolsty- inrätta sådana heltidstjänster som de svårt handi- 22943: relsen och på grunder som undervisningsminis- 22944: kappade eleveroa behöver. 22945: teriet bestämmer finnas skolgångsbiträden för 22946: svårt handikappade barn. Därför hade man inte När det gäller utbildning av skolgångsbiträden 22947: på förhand kunnat bereda sig på de utgifter som för svårt handikappade barn, anser · undervis- 22948: avlöningen av denna personai medfört. ningsministeriet det vara viktigt att den hittiUs- 22949: Behovet av skolgångsbiträden har visat sig vara varande utbildningen kommer att fortsättas och 22950: större än vad den av undervisningsministeriet effektiveras tills undervisningen på grundlinjen 22951: tillsatta arbetsgruppen som hade i uppgift att inom socialbranschen inletts. På denna utbild- 22952: utreda ärendet i fråga kunde beräkna. 1 statens ningslinje är det möjligt att utbilda studerande 22953: första tiliäggsbudget för år 1985 överfördes de tili sådana utbildningsyrken som lämpar sig för 22954: anslag som var erforderliga för statsandelen för de uppgifter som ankommer på skplgångsbiträ- 22955: skolgångsbiträden från social- och hälsovårdsmi- den och biträden för handikappade barn. 22956: nisteriets samt arbetskraftsministeriets förvalt- Undervisningsministeriet kommer noggrant att 22957: ningsområden tili förvaltningen inom undervis- beakta hur behovet av skolgångsbiträden vid 22958: ningen. Anslagen för driftskostnaderna för undervisningen för svårt handikappade barn ut- 22959: grundskolan ökades under momentet. Således vecklas samt föreslå att ett erforderligt anslag 22960: 1985 vp. - KK n:o 351 22961: 22962: kall reserveras för den starsandel som är avsedd inrätta gemensamma heltidstjänster eller -befatt- 22963: or avlöningen av skolgångsbiträden. Det är även ningar som skolgångsbiträden för handikappade 22964: •iktigt att man inom skol- och socialväsendet i en barn och unga samt göra befattningsbeskrivning- 22965: å omfattande utsträckning som möjligt kan arna för biträden för handikappade barn klarare. 22966: 22967: Helsingfors den 18 november 1985 22968: 22969: Undervisningsminister Kaarina Suonio 22970: j 22971: 22972: j 22973: 22974: j 22975: 22976: j 22977: 22978: j 22979: 22980: j 22981: 22982: j 22983: 22984: j 22985: 22986: j 22987: 22988: j 22989: 22990: j 22991: 22992: j 22993: 22994: j 22995: 22996: j 22997: 1985 vp. 22998: 22999: Kirjallinen kysymys n:o 352 23000: 23001: 23002: 23003: 23004: Pokka ym.: Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen ja työsuh- 23005: deturvan parantamisesta 23006: 23007: 23008: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23009: 23010: Perhepäivähoito osana lasten päivähoitoa kuu- vattu, perhepäivähoitoon liittyy sellaisia entyts- 23011: luu yhteiskunnan lapsiperheille tarjoamiin sosiaa- piineitä ja epävarmuustekijöitä, jotka aiheuttavat 23012: lipalveluihin. Kunnallinen perhepäivähoito on sen, että perhepäivähoitajien työsuhdeturva on 23013: lasten päivähoitolain voimassaoloaikana kaksi- heikko. Päivähoitotilanne saattaa vuosittain suu- 23014: kymmenkertaistunut. resti vaihdella, ainakin hoidon tarpeessa olevien 23015: Yksityinen perhepäivähoito on ollut pitkään lasten ikärakenteen suhteen. Vanhempien mah- 23016: yleinen perhepäivähoitomuoto. Kunnallinen per- dollisuudet tai halukkuus pitää lapsi kotona 23017: hepäivähoito on laajentunut lasten päivähoito- vuosilomien tai muun tilapäisen syyn takia ai- 23018: lain (36/7 3) perusteella sekä korvaamalla yksityis- heuttavat perhepäivähoitajille vajaatyöllisyyttä ja 23019: tä perhepäivähoitoa että tuomalla mukaan uusia siten myös perhepäivähoitajan palkan pienene- 23020: hoitajia. Kunnallisia perhepäivähoitajia on noin misen. Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehto- 23021: puolet päivähoidon koko henkilökunnasta. Vaik- ja olisikin kehitettävä niin, että haitajasta riippu- 23022: ka perhepäivähoito tapahtuu hoitajan omassa mattomista syistä aiheutuva vajaatyöllisyys ei hei- 23023: kodissa se on yhteiskunnan sosiaalipalvelun to- kentäisi perhepäivähoitajan olosuhteita. 23024: teuttamista. Myös hoitokustannusten korvauksessa tulisi ol- 23025: Perhepäivähoitoa on kehitetty sekä määrällises- la yhtenäiset perusteet. Palkkausjärjestelmästä tu- 23026: ti että laadullisesti. Perhepäivähoitoon liittyy kui- lisi kokonaisuudessaan poistaa niitä tekijöitä, 23027: tenkin ongelmia, jotka estävät sen kehittämistä. jotka vaikeuttavat perhepäivähoidon tarkoituk- 23028: senmukaista järjestämistä. 23029: Perhepäivähoitajan ammatin erityispiirteenä 23030: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23031: on se, että työ tapahtuu omassa kodissa. Perhe- 23032: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 23033: päivähoitajan koti muuttuu siten kunnalliseksi 23034: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 23035: päivähoitopaikaksi. Perhepäivähoitajan työ saat- 23036: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23037: taa muodostua hyvin pitkäksi, koska lasten keski- 23038: määräinen hoitoaika on noin 10 tuntia ja kaikki Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 23039: saman ryhmän lapset eivät tule ja lähde hoidosta ryhtyä perhepäivähoitajien palvelussuh- 23040: samanaikaisesti. teen ehtojen ja työsuhdeturvan paranta- 23041: Vaikka perhepäivähoitajan työsuhdeturva on miseksi sekä perhepäivähoidon kehittä- 23042: lailla ja työehtosopimuksilla pääsääntöisesti tur- miseksi? 23043: 23044: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1985 23045: 23046: Hannele Pokka Tuulikki Hämäläinen Liisa Hilpelä 23047: Sirkka-Liisa Anttila Impi Muroma Lea Kärhä 23048: 23049: 23050: 23051: 23052: 428501021K 23053: 2 1985 vp. - KK n:o 352 23054: 23055: 23056: 23057: 23058: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23059: 23060: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuoden vaihteessa sopineet perhepäi~ähoitajien 23061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kokonaispalkkauskokeilun toteuttamisesta Es- 23062: olette 16 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- poossa. Kokeilu perustuu erilliseen työehtosopi- 23063: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- mukseen ja se päättyy vuoden 1986 helmikuun 23064: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja loppuun mennessä. Kun nykyinen sopimuskausi 23065: Pokan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- päättyy silloin, noussee asia keskeisenä esille 23066: sestä n:o 352: tulevissa perhepäivähoitajia koskevissa palkkaus- 23067: neuvotteluissa. 23068: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Perhepäivähoitajille suoritettavan kustannus- 23069: ryhtyä perhepäivähoitajien palvelussuh- korvauksen määrästä ja tarkistamisesta sovitaan 23070: teen ehtojen ja työsuhdeturvan paranta- niin ikään työehtosopimusneuvotteluissa kunnal- 23071: miseksi sekä perhepäivähoidon kehittä- lisen sopimusvaltuuskunnan ja työntekijäjärjestö- 23072: miseksi? jen kesken. Perhepäivähoitajia koskevan työehto- 23073: sopimuksen mukaan kunnallisille perhepäivähoi- 23074: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tajille korvataan hoidosta aiheutuneet välittömät 23075: seuraavaa: kustannukset kulloinkin voimassa olevan kunnal- 23076: Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot pe- lisen perhepäivähoidon kustannuskorvausta kos- 23077: rustuvat perhepäivähoitajien työehtosopimuk- kevan suosituksen mukaan. Kunnalliset keskus- 23078: seen. Palkkausjärjestelmä, joka huomioi ainoas- järjestöt ovat antaneet viimeksi 26.9.1985 yleis- 23079: taan lasten päivittäisen hoitoajan ja lasten luku- kirjeen kustannuskorvauksista. Kunnallinen sopi- 23080: määrän, merkitsee sekä ansioiden määrän että musvaltuuskunta, kuntien keskusjärjestöt ja 23081: työn jatkuvuuden kannalta epävarmuutta. Perhe- työntekijäjärjestöt selvittelevät parhaillaan työ- 23082: päivähoitajan työn kokonaisuus ei tule huomioi- ryhmässä kustannuskorvausten perusteita. Työ- 23083: tua nykyisessä palkkausjärjestelmässä. Työhön ryhmän määräaika päättyy vuoden 1985 lopussa. 23084: keskeisesti kuuluvat alueet, kuten toiminnan Kunnallisten perhepäivähoitajien työajasta on 23085: suunnittelu, yhteistyö lasten vanhempien ja per- sovittu työehtosopimuksessa. Kunnalliset perhe- 23086: hepäivähoidon ohjaajan kanssa, erityistä hoitoa ja päivähoitajat kuten monet muutkin henkilöstö- 23087: kasvatusta tarvitsevien lasten hoitosuunnitelmien ryhmät jäävät työaikalain soveltamisen ulkopuo- 23088: laadintaan osallistuminen sekä perhepäivähoita- lelle, koska työaikalakia ei sovelleta työhön, jota 23089: jien työkokouksiin osallistuminen tapahtuvat työntekijä tekee kotonaan. 23090: hoitoajan ulkopuolella eivätkä siis oikeuta nyky- Perhepäivähoitoa on kehitetty järjestelmällises- 23091: ään vielä palkkaukseen. Myös lasten vanhemmat ti lasten päivähoidosta annetun lain voimaantu- 23092: kokevat epäoikeudenmukaiseksi sen, että lasten lon jälkeen. Tällä hetkellä perhepäivähoidossa on 23093: poissaolo heikentää perhepäivähoitajien ansiota- lähes 70 000 lasta. 23094: soa. Useat sosiaalihallituksen työryhmät ovat selvit- 23095: Myös kunnan kannalta perhepäivähoitajien täneet ja kehittäneet perhepäivähoitoa. Sosiaali- 23096: palkkausjärjestelmää voidaan pitää epätarkoituk- hallituksen julkaisujen avulla on ohjattu muun 23097: senmukaisena, koska monimutkainen laskenta- muassa perhepäivähoitajien koulutusta. Viimeksi 23098: järjestelmä on työläs ja tulee kalliiksi. on selvitelty sosiaalihallituksen työryhmissä lap- 23099: Vuonna 1981 kokeiltiin perhepäivähoitajien sen kotona annettavaa perhepäivähoitoa ja perhe- 23100: kuukausipalkkajärjestelmää. Kokeiluun osallistui päivähoidon henkilöstön täydennyskoulutuksen 23101: noin 20 eri kokoista kuntaa. Kuukausipalkkajär- kehittämistä. Lisäksi vuonna 1984 sosiaali- ja 23102: jestelmän todettiin tuolloin kuitenkin olevan terveysministeriön asettama työryhmä on selvittä- 23103: perhepäivähoitajille epäoikeudenmukainen. nyt perhepäivähoidon kehittämisen edellytyksiä. 23104: Kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta saadun Paitsi työryhmien avulla on perhepäivähoidon 23105: tiedon mukaan kunnallinen sopimusvaltuuskun- kehittämiseksi toiminut useita sosiaalihallituksen 23106: ta ja asianomaiset työntekijäjärjestöt ovat viime hyväksymiä kokeiluja. Vuosina 1973-1983, jol- 23107: 1985 vp. - KK n:o 352 3 23108: 23109: loin lasten päivähoidosta annetun lain perusteella synyt sekä perhepäivähoitajan että perhepäivä- 23110: oli kokeiluille mahdollista myöntää 10 prosentti- hoidon ohjaajan täydennyskoulutuksen ohjeeili- 23111: yksiköllä lisättyä valtionosuutta, kokeiltiin muun set opetussuunnitelmat vuonna 198 5. 23112: muassa lasten ilta- ja yöhoitoa, kolmiperhehoi- Perhepäivähoitoa on pyritty kehittämään myös 23113: toa, perhepäivähoidon ohjaustoimintojen kehit- lisäämällä perhepäivähoitajien ohjausta ja tukea. 23114: tämistä ja tehostettua perhepäivähoitoa. Tähän on pyritty vähentämällä perhepäivähoita- 23115: Kuluvan vuoden elokuun alusta lähtien perhe- jien lukumäärää yhtä ohjaajaa kohti. Nykyisin 23116: päivähoitajan peruskurssin pituudeksi on vahvis- päätoiminen perhepäivähoidon ohjaajan virka 23117: tettu 250 tuntia, minkä lisäksi vaaditaan 16 voidaan perustaa, kun ohjattavia perheitä on 23118: tunnin ensiapukurssin suorittaminen. Uudella vähintään 35 ja enintään 55. Tavoitteena on, että 23119: kurssilla korvataan entinen 15 0 tunnin kurssi, päätoiminen perhepäivähoidon ohjaajan virka 23120: joka on kunnallisen työehtosopimuksen mukaan voitaisiin perustaa, kun ohjattavien perheiden 23121: oikeuttanut perhepäivähoitajan korkeampaan määrä on vähintään 25 ja enintään 35. 23122: palkkaukseen. Niin ikään on kiinnitetty huomio- Perhepäivähoitajien työ on vastuullista. Tämän 23123: ta perhepäivähoitoa koskevan täydennyskoulu- vuoksi pyritään vaikuttamaan perhepäivähoitajan 23124: tuksen järjestämiseen. Sosiaalihallitus on hyväk- työolosuhteiden ja koulutuksen kehittämiseen. 23125: 23126: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 198 5 23127: 23128: Ministeri Matti Puhakka 23129: 4 1985 vp. - KK n:o 352 23130: 23131: 23132: 23133: 23134: Till Riksdagens Herr Talman 23135: 23136: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och det fortgår till slutet av februari 1986. Den 23137: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av nu gällande avtalsperioden upphör då, och frå- 23138: den 16 oktober 1985 till vederbörande medlem gan torde bli en av de centrala i familjedagvår- 23139: av statsrådet översänt avskrift av följande av darnas kommande löneförhandlingar. 23140: riksdagsman Pokka m.fl. undertecknade spörs- Beloppet och justeringen av den kostnadser- 23141: mål nr 352: sättning som utbetalas åt familjedagvårdarna 23142: fastställs likaså vid kollektivavtalsförhandlingarna 23143: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta mellan kommunala avtalsdelegationen och ar- 23144: för att förbättra familjedagvårdarnas an- betstagarorganisationerna. Enligt familjedagvår- 23145: ställningsskydd och de villkor som gäller darnas kollektivavtal får kommunala familjedag- 23146: deras anställningsförhållande samt för att vårdare ersättning för direkta vårdkostnader en- 23147: utveckla familjedagvården? ligt den rekommendation som vid ifrågavarande 23148: tidpunkt gäller ersättandet av kostnaderna för 23149: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt den kommunala familjedagvården. De kommu- 23150: anföra följande: nala centralorganisationernas senaste cirkulär om 23151: Villkoren som gäller familjedagvårdarnas an- kostnadsersättningarna är daterat 26.9. 198 5. 23152: ställningsförhållande baserar sig på familjedag- Kommunala avtalsdelegationen, kommunernas 23153: vårdarnas kollektivavtal. Avlöningssystemet som centralorganisationer och arbetstagarorganisatio- 23154: endast beaktar barnens dagliga vårdtid och anta- nerna utreder som bäst i en arbetsgrupp grunder- 23155: let barn, medför osäkerhet både beträffande na för kostnadsersättningen. Arbetsgruppens 23156: förtjänstbeloppet och arbetets kontinuitet. Det tidsfrist går ut vid slutet av år 198 5. 23157: nuvarande avlöningssystemet tar inte i beaktande De kommunala familjedagvårdarnas arbetstid 23158: familjedagvårdarnas totala arbete. Aktiviteter är fastställd i kollektivavtalet. De kommunala 23159: som utgör en central del av deras arbete, såsom familjedagvårdarna, liksom också många andra 23160: verksamhetsplaneringen, samarbetet med bar- personalgrupper, står utanför arbetstidslagen 23161: nens föräldrar och med ledaren av familjedagvår- emedan arbetstidslagen inte tillämpas på arbete 23162: den, deltagandet i planeringen av vården av barn som arbetstagaren utför i sitt hem. 23163: som behöver speciell vård och fostran samt delta- Familjedagvården har utvecklats systematiskt 23164: gandet i familjedagvårdarnas arbetsmöten, sker efter det att lagen om barndagvård trädde i kraft. 23165: utom vårdtiden och berättigar således ännu inte 1 dag sköts närmare 70 000 barn av familjedag- 23166: till lön. Också barnens föräldrar anser att det är vårdare. 23167: orättvist att barnens frånvaro sänker familjedag- Flera arbetsgrupper under socialstyrelsen har 23168: vårdarnas förtjänstnivå. utrett och utvecklat familjedagvården. Med hjälp 23169: Också ur kommunens synpunkt kan familje- av socialstyrelsens publikationer har bl.a. familje- 23170: dagvårdarnas avlöningssystem anses oändamåls- dagvårdarnas utbildning styrts. Senast har social- 23171: enligt emedan det invecklade löneberäkningssys- styrelsens arbetsgrupper utrett frågan om familje- 23172: temet är arbetsamt och blir dyrt. dagvård i barnets hem och utvecklandet av 23173: Ar 1981 pågick ett försök med månadslön för familjedagvårdspersonalens fortbildning. Dess- 23174: familjedagvårdare. I försöket deltog ca 20 olika utom har en av social- och hälsovårdsministeriet 23175: stora kommuner. Man konstaterade emellertid då tillsatt arbetsgrupp år 1984 utrett förutsättning- 23176: att månadslönesystemet inte var rättvist mot arna för familjedagvårdens utvecklande. 23177: familjedagvårdarna. Enligt uppgifter från kom- Utöver att med arbetsgruppernas hjälp utveck- 23178: munala avtalsdelegationen har avtalsdelegationen la familjedagvården har man genomfört flera av 23179: och berörda arbetstagarorganisationer vid senaste socialstyrelsen godkända försök. Under åren 23180: årsskifte avtalat om att i Esbo genomföra ett 1973-1983, då det enligt lagen om barndagvård 23181: försök med totallön för familjedagvårdare. var möjligt att för försöksverksamhet bevilja en 23182: Försöket baserar sig på ett separat kollektivavtal statsandel som var förhöjd med 10 procentenhe- 23183: 1985 vp. - KK n:o 352 5 23184: 23185: ter, experimenterade man bl.a. med kvälls- och Man har också strävat efter att utveckla famil- 23186: nattvård, trefamiljevård, utvecklandet av familje- jedagvården genom att öka familjedagvårdarnas 23187: dagvårdens handledning och intensiv familjedag- handledning och stöd. Detta har man försökt 23188: vård. göra genom att minska antalet familjedagvårdare 23189: Från början av augusti innevarande år har som lyder under en ledare. Nu kan en heltids- 23190: längden av familjedagvårdarnas grundkurs fast- tjänst för ledare av familjedagvården inrättas när 23191: ställts tili 250 timmar, vartili dessutom fordras en det finns minst 35 och högst 55 familjer att 23192: 16 timmars förstahjälpkurs. Den nya kursen övervaka. Målet är att en heltidstjänst för ledare 23193: ersätter den förra 150 timmars kursen som enligt av familjedagvården skulle kunna inrättas när det 23194: det kommunala arbetskollektivavtalet gav famil- finns minst 25 och högst 35 familjer att övervaka. 23195: jedagvårdaren rätt tili högre lön. Likaså har man 23196: fäst uppmärksamhet vid anordnandet av fortbild- Familjedagvårdarna har ett ansvarsfullt arbete. 23197: ning för familjedagvårdarna. Socialstyrelsen har Därför strävar man efter att påverka utvecklandet 23198: godkänt de normativa läroplanerna för fortbild- av familjedagvårdarnas årbetsförhållanden och 23199: ningen av både familjedagvårdare och ledare av utbildning. 23200: familjedagvården år 1985. 23201: 23202: Helsingfors den 15 november 198 5 23203: 23204: Minister Matti Puhakka 23205: 1985 vp. 23206: 23207: Kirjallinen kysymys n:o 353 23208: 23209: 23210: 23211: 23212: Vähäkangas ym.: Rakennuslautakunnan jäsenen mahdollisuudesta 23213: valittaa rakennuslautakunnan päätöksestä 23214: 23215: 23216: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23217: 23218: Rakennuslain uudistaminen on ollut vireillä jo olevan lainkin edellyttämänä poikkeuksellisen 23219: jonkin aikaa. Siinä yhteydessä joudutaan varmas- hyvä lain ja asioiden tuntemus. 23220: ti harkitsemaan uudestaan myös muutoksenha- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23221: kua koskevat kysymykset mukaan lukien se, ke- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 23222: nellä kulloinkin olisi siihen oikeus. Pyrkimättä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 23223: aiheetta laajentamaan muutoksenhakumahdolli- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23224: suuksia tulisi silti harkita mahdollisuutta, että 23225: rakennuslautakunnan jäsenille annettaisiin joko Aikooko Hallitus rakennuslain laajem- 23226: rajoittamaton tai sopivalla tavalla rajattu mahdol- man uudistamisen yhteydessä tai jo sitä 23227: lisuus muutoksenhakuun rakennuslautakunnan aiemmin ehdottaa rakennuslakia muutet- 23228: päätöksistä. Uskott~vaa on •. että. tällä. ol.~si__ pik~m tavaksi siten, että rakennuslautakunnan 23229: minkin rakennuslato tarkottuksta edtstava vatku- päätöksistä voisi valittaa rakennuslauta- 23230: tus kuin että se esimerkiksi johtaisi tarpeettorniin kunnan jäsen, vaikka hän ei muutoin 23231: tai perusteettorniin muutoksenhakuihin semmin- täyttäisi voimassa olevan rakennuslain 23232: kin, kun lautakunnan jäsenillä on katsottava mukaisen valitusoikeuden edellytyksiä? 23233: 23234: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 23235: 23236: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 23237: 23238: 23239: 23240: 23241: 4285010650 23242: 2 1985 vp. - KK n:o 353 23243: 23244: 23245: 23246: 23247: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23248: 23249: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 23250: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ti seuraavaa: 23251: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- Rakennuslautakunnan päätöksestä valittamista 23252: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- 23253: koskevia säännöksiä on tarkistettu vuosina 1973 23254: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ja 1977 (588/73 ja 580/77). Syinä ovat olleet 23255: Juhani Vähäkankaan ym. näin kuuluvasta kirjal- lähinnä muunkin maanomistajan kuin naapurin 23256: lisesta kysymyksestä n:o 353: oikeusturva ja kaupunkikuntien ja muiden kun- 23257: Aikooko Hallitus rakennuslain laajem- tien asiaa koskevien säännösten yhtenäistäminen. 23258: man uudistamisen yhteydessä tai jo sitä Rakennuslautakunnan jäsenen oikeus hakea 23259: aiemmin ehdottaa rakennuslakia muutet- muutosta lautakunnan päätökseen ei sovi hallin- 23260: tavaksi siten, että rakennuslautakunnan tojärjestelmämme periaatteisiin, eikä tällaista 23261: päätöksistä voisi valittaa rakennuslauta- lainmuutosta ole harkittu. Siihen ei myöskään 23262: kunnan jäsen, vaikka hän ei muutoin kunnan etujen valvomiseksi ole aihetta, koska 23263: täyttäisi voimassa olevan rakennuslain kunnalla on oikeus hakea muutosta rakennuslau- 23264: mukaisen valitusoikeuden edelly.tyksiä? takunnan päätöksiin. 23265: 23266: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 23267: 23268: Ympäristöministeri Matti Ahde 23269: 1985 vp. -- KJC n:o 353 3 23270: 23271: 23272: 23273: 23274: Tili Riksdagens Herr Talman 23275: 23276: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 23277: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av anföra följande: 23278: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem Stadgandena om besvär över byggnadsnämn- 23279: av statsrådet översänt avskrift av följande av dens beslut har justerats åren 1973 och 1977 23280: riksdagsmanJuhani Vähäkangas m.fl. underteck- (588/73 och 580/77). Orsaken härtill har när- 23281: nade spörsmål nr 353: mast varit rättsskyddet för andra markägare än 23282: grannar och förenhetligandet av de stadganden 23283: Ämnar Regeringen i samband med som härvidlag gäller å ena sidan stadskommuner 23284: den mera omfattande revideringen av och å andra sidan övriga kommuner. 23285: byggnadslagen eller redan dessförinnan Att en medlem av byggnadsnämnden skulle 23286: föreslå en ändring av byggnadslagen, så ha rätt att söka ändring i nämndens beslut 23287: att också medlem i byggnadsnämnden överensstämmer inte med principerna för vårt 23288: kunde anföra besvär mot byggnadsnämn- förvaltningssystem, och någon sådan lagändring 23289: dens beslut fastän han i övrigt inte skulle har inte övervägts. Inte heller ger ett bevakande 23290: uppfylla förutsättningarna för besvärsrätt av kommunens intressen anledning tili en sådan 23291: enligt byggnadslagen? ändring, eftersom kommun har rätt att söka 23292: ändring i byggnadsnämndens beslut. 23293: 23294: Helsingfors den 22 november 1985 23295: 23296: Miljöminister Matti Ahde 23297: 1 23298: 1 23299: 1 23300: 1 23301: 1 23302: 1 23303: 1 23304: 1 23305: 1 23306: 1 23307: 1 23308: 1 23309: 1 23310: 1 23311: 1 23312: 1 23313: 1 23314: 1 23315: 1 23316: 1 23317: 1 23318: 1 23319: 1 23320: 1 23321: 1 23322: 1 23323: 1 23324: 1 23325: 1985 vp. 23326: 23327: Skriftligt spörsmål nr 354 23328: 23329: 23330: 23331: 23332: Nyby m.fl.: Om bättre möjligheter att fullgöra värnplikten som 23333: frivillig 23334: 23335: 23336: Tili Riksdagens Herr Talman 23337: 23338: De ynglingar som genomgått tre~rig utbild: huruvida de tar emot den, ofta vid en tidpunkt 23339: ning på mellanstadiet, t.ex. gymnastet, fyller 1 då militärtjänstgöringen ännu är öppen. 23340: allmänhet 19 år det år de dimitteras. I normala Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 23341: fall kaUas de tili uppbåd under hösten för att ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 23342: inleda sin militärtjänstgöring under därpå följan- ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 23343: de kalenderår. För dem som önskar avtjäna sin följande spörsmål: 23344: värnplikt innan de fortsätter studiern~ uppst~r 23345: ofta svårigheter. Osäkerheten om huruvtda de far Har Regeringen för avsikt att utöka 23346: avtjäna sin värnplikt som frivilli~a leder tili a~t de antalet platser för dem som önskar avtjä- 23347: inte vet om de skall söka studteplats eller mte. na sin värnplikt som frivilliga eller på 23348: Ifall att de får en sådan måste de bekräfta annat sätt underlätta deras situation? 23349: 23350: Helsingfors den 17 oktober 1985 23351: 23352: Mats Nyby Markus Aaltonen Kaj Bärlund 23353: 23354: 23355: 23356: 23357: 428501075A 23358: 2 1985 vp. -- ~ n:o 354 23359: 23360: Kirjallinen kysymys n:o 354 Suomennos 23361: 23362: 23363: 23364: 23365: Nyby ym.: Asevelvollisuuden vapaaehtoisena suorittamisen helpot- 23366: tamisesta 23367: 23368: 23369: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23370: 23371: Kolmivuotisen keskiasteen koulutuksen, esi- vai ei. Mikäli he sellaisen saavat, täytyy heidän 23372: merkiksi lukion, läpikäyneet nuoret täyttävät vahvistaa ottavatko he paikan vastaan, mikä 23373: yleensä 19 vuotta sinä vuonna, jona he saavat usein olisi tehtävä ajankohtana, jolloin asepalve- 23374: päästötodistuksen. Tavallisesti heidät pyydetään lukysymys vielä on avoinna. 23375: kutsunteihin saman vuoden syksyllä, jotta he Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23376: voisivat suorittaa asepalveluksensa seuraavana ka- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 23377: lenterivuotena. Niille, jotka toivoisivat voivansa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 23378: suorittaa asevelvollisuuden ennen kuin he jatka- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23379: vat opintojaan, aiheutuu usein vaikeuksia. Epä- 23380: varmuus siitä, saavatko he suorittaa asevelvolli- Aikooko Hallitus lisätä vapaaehtoisena 23381: suutensa vapaaehtoisena johtaa siihen, etteivät asevelvollisuutensa suorittamaan halua- 23382: he tiedä tulisiko heidän hakea opiskelupaikkaa vien paikkoja tai muulla tavoin helpottaa 23383: heidän asemaansa? 23384: 23385: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1985 23386: 23387: Mats Nyby Markus Aaltonen Kaj Bärlund 23388: 1985 vp. -- KJ( n:o 354 3 23389: 23390: 23391: 23392: 23393: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23394: 23395: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Ikäluokkien pienentyessä ja uusien lykkäysten 23396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, määrän viime vuosina vähentyessä jää nykyisin 23397: olette 17 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- aikaisempaa vähemmän vapaaehtoispaikkoja. 23398: jeenne n:o 1807 ohella toimittanut valtioneuvos- Kun puolustusvoimille lailla asetettujen val- 23399: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- miudellisten ja koulutuksellisten tehtävien hoita- 23400: edustaja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjal- minen edellyttää varusmiesmäärien pysymistä 23401: lisesta kysymyksestä n:o 354: vuosittain mahdollisimman tasaisena, ei vapaaeh- 23402: toisten määrän lisääminen nykyisestään ole suota- 23403: Aikooko Hallitus lisätä vapaaehtoisena vaa, koska se aiheuttaisi tulevien yhä pienenevien 23404: asevelvollisuutensa suorittamaan halua- vuosiluokkien "kuluttamista" etukäteen. 23405: vien paikkoja tai muulla tavoin helpottaa Puolustusministeriö toteaa, että väestöennus- 23406: heidän asemaansa? teista, keskiasteen koulutusnäkökohdasta ja puo- 23407: lustusvoimien tarpeesta johtuen on valmisteltava- 23408: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- na lainmuutos, jonka tarkoituksena on alentaa 23409: ti seuraavaa: palvelukseenastumisikärajaa yhdellä vuodella 23410: Varusmiespalvelukseen otettavien asevelvollis- vuosikymmenen vaihteessa. Tämä uudistus ly- 23411: ten vuotuinen määrä on mitoitettu kulloistakin hentäisi ammattiopintonsa ja lukion päättävien 23412: ikäluokkaa vastaavaksi. Tämän arvion pohjalta asevelvollisten nykyisin vallitsevaa odotusaikaa 23413: tapahtuu myös vuosittainen budjetointi. Kun osa ennen asevelvollisuuden säännönmukaista suorit- 23414: ikäluokasta saa anomuksestaan lykkäystä, voidaan tamista. Samalla tarve vapaaehtoispaikkoihin täl- 23415: palvelukseen ottaa vastaava määrä vapaaehtoisia. tä osin pienentyisi. 23416: 23417: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 23418: 23419: Puolustusministeri Vetkko Pihlajamäki 23420: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 354 23421: 23422: 23423: 23424: 23425: Tili Riksdagens Herr Talman 23426: 23427: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nya uppskov under de senaste åren har minskat 23428: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av blir det numera färre platser över för friviliiga. 23429: den 17 oktober 1985 tili vederbörande medlem 23430: Eftersom skötseln av de beredskaps- och ut- 23431: av statsrådet översänt avskrift av följande av 23432: bildningsuppgifter som genom lag är ålagda 23433: riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade försvarsmakten förutsätter att anralet beväringar 23434: spörsmål nr 354: är ungefär detsamma från år tili år är det inte 23435: Har Regeringen för avsikt att utöka önskvärt att öka anralet friviliiga utöver det 23436: antalet platser för dem som önskar avtjä- nuvarande, emedan det medför att de komman- 23437: na sin värnplikt som friviliiga elier på de åldersklasserna, som blir allt mindre, ''förbru- 23438: annat sätt underlätta deras situation? kas" i förväg. 23439: Försvarsministeriet konstaterar att en lag- 23440: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ändring är under beredning tili följd av befolk- 23441: anföra följande: ningsprognoserna, den förändrade utbildningen 23442: på melianstadiet och försvarsmaktens behov. Syf- 23443: Antalet värnpliktiga som årligen inkalias har tet med ändringen är att sänka inryckningsåldern 23444: anpassats så att det motsvarar åldersgruppens med ett år vid övergången tili 90-talet. Reformen 23445: storlek. Den årliga budgeteringen sker också på skulle förkorta den nuvarande väntetiden för 23446: basis av samma uppgifter. Då en del av de värnpliktiga melian avslutad yrkesskola elier 23447: värnpliktiga får uppskov på anhålian kan i stäliet gymnasium och avtjänandet av värnplikten. På så 23448: motsvarande antal friviliiga intas. sätt skulie även behovet av platser för friviliiga 23449: Då åldersklasserna blir mindre och då anralet minska. 23450: 23451: Helsingfors den 22 november 1985 23452: 23453: Försvarsminister Veikko Pihlajamäki 23454: 1985 vp. 23455: 23456: Kirjallinen kysymys n:o 355 23457: 23458: 23459: 23460: 23461: Alaranta ym.: Hevoskasvatuksen tukemiseen tarkoitettujen avustus- 23462: ten maksamisesta 23463: 23464: 23465: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23466: 23467: Valtion varoista voidaan tulo- ja menoarvion kaan on koettu tärkeäksi hevosten laadun paran- 23468: rajoissa myöntää avustusta hevosjalostustoimin- tamiseksi. 23469: nan sekä hevostalouden tukemista ja edistämistä Hevostalouden tukeminen on tärkeää paitsi 23470: varten. Varoja käytetään asetuksen (768/73) mu- maatalouspolitiikan myös työvoimapolitiikan 23471: kaisesti muun muassa hevoskasvatuksen tukemi- vuoksi. Asialla on merkitystä myös maatilamat- 23472: seen sekä hevoskannan ylläpitoon. Tukimuodoik- kailun kannalta. 23473: si on määritelty esimerkiksi kantakirjaan otettu- Kotimaisen poni- ja hevoskannan lisäämisellä 23474: jen hevosten palkinnot, kasvattajapalkinnot ja on myös kansantaloudellinen merkitys tuontia 23475: varsarahat. korvaavana toimena. Vuonna 1984 Suomeen tuo- 23476: Ratsujalostusliitto ry. anoi vuonna 1983 synty- tiin yhteensä 930 hevosta 19,5 milj. markan 23477: neiden varsojen kasvattajille valtionapua yhteensä arvosta, kun samana vuonna vietiin vain 4 5 23478: 538 600 markkaa. Maatilahallitus myönsi siitä hevosta 4,4 miljoonan markan arvosta. 23479: ensimmäisessä jakoerässä 376 000 markkaa ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23480: toisessa 80 100 markkaa. Varsojen kasvattajilla on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 23481: edelleen saamatta vuoden 1983 vatsarahoja yh- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 23482: teensä 82 500 markkaa. Vuoden 1984 varsarahoja senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23483: on anottu yhteensä 712 500 markkaa, mistä mää- 23484: rästä valtio on tilittänyt vasta 210 000 markkaa. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 23485: Kasvatustukea on usealta vuodelta saamatta yh- ryhtyä maksamatta jääneiden ratsuhevos- 23486: teensä yli 600 000 markkaa ja kantakirjahevosten ten ja ponien varsarahojen, kantakirjapal- 23487: palkintoja vuosilta 1982, 1983 ja 1984 yhteensä kintojen sekä kasvatustuen maksamiseksi 23488: yli 350 000 markkaa. niiden saamiseen oikeutetuille kansalai- 23489: Esimerkiksi varsarahat ovat mahdollistaneet sille ja heille asetuksen perusteella kuulu- 23490: sen, että ponien ja hevosten kasvatus on lisäänty- vien etujen turvaamiseksi, sekä 23491: nyt. Maaseudulla siitä on tullut monelle tilalle aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin 23492: sopiva sivuelinkeino, kun maataloustuotannon lämminveriratsujen ja ponien varsaraho- 23493: rajoitustoimet ovat kaventaneet tilojen elinmah- jen erottamiseksi lämminveristen ravihe- 23494: dollisuuksia. Vatsarahan porrastus laadun mu- vosten varsarahoista? 23495: 23496: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 23497: 23498: Juhani Alaranta Heikki Riihijärvi 23499: Timo Kietäväinen Väinö Raudaskoski 23500: 23501: 23502: 23503: 23504: 428501063X 23505: 2 1985 vp. - KK n:o 355 23506: 23507: 23508: 23509: 23510: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23511: 23512: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa 81), jonka mukaan voittoihin tuli sisällyttää ve- 23513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, donlyönnin toimeenpanijan arpajaisverolain mu- 23514: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- kaan suoritettava arpajaisvero, sekä tämän seu- 23515: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- rauksesta vähentynyt vedonlyönti aiheuttivat sen, 23516: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja että kyseisen vedonlyönnin valtionosuus, joka 23517: Juhani Alarannan ym. näin kuuluvasta kirjallises- vuonna 1981 oli 41,5 milj. mk, aleni vuoteen 23518: ta kysymyksestä n:o 355: 1982 19,7 milj. mk:aan sekä oli vuonna 1983 23519: 22,7 milj. mk ja vuonna 1984 25,6 milj. mk. 23520: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 23521: ryhtyä maksamatta jääneiden ratsuhevos- Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt 23522: ten ja ponien varsarahojen, kantakirjapal- em. varoista Ratsujalostusliitto ry:lle valtionapua 23523: kintojen sekä kasvatustuen maksamiseksi lämminveristen ratsuhevosten ja ponien varsara- 23524: niiden saamiseen oikeutetuille kansalai- hoihin vuonna 1983 syntyneiden varsojen osalta 23525: sille ja heille asetuksen perusteella kuulu- yhteensä 456 100 mk. Varojen vähyys on kuiten- 23526: vien etujen turvaamiseksi, sekä kin aiheuttanut sen, että vastattavana olevassa 23527: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kysymyksessä tarkoitettuja kasvatustukia ja pal- 23528: lämminveriratsujen ja ponien varsaraho- kintoja vuosilta 1982-1984 ja varsarahojen 23529: jen erottamiseksi lämminveristen ravihe- puuttuvia eriä vuosilta 1983 ja 1984 ei ole voitu 23530: vosten varsarahoista? tähän mennessä enemmälti myöntää. Kun kulu- 23531: van vuoden vedonlyönnin valtionosuuden kerty- 23532: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen mien lopullinen määrä on tiedossa, tullaan kui- 23533: seuraavaa: tenkin selvittämään mahdollisuudet valtionavus- 23534: Valtionavusta hevosjalostuksen ja hevosurhei- tuksen myöntämiseen myös edellä tarkoitettujen 23535: lun edistämiseen annetun asetuksen (768/73) kohteiden osalta. 23536: mukaan voidaan valtion varoista myöntää avus- 23537: tusta hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemi- Edelleen kysyjä tiedustelee mahdollisuuksia 23538: seen, raviratojen rakentamiseen ja varustamiseen, lämminveriratsujen ja ponien varsarahojen erot- 23539: hevoskasvatuksen tehostamiseen sekä hevoskan- tamiseksi lämminveristen ravihevosten varsara- 23540: nan ylläpitoon. Asetuksen mukaan kyseessä on hoista. Jo nykyisinkin myönnetään lämminveri- 23541: valtion tulo- ja menoarvion rajoissa myönnettävä ratsujen ja ponien varsarahat erillään lämminve- 23542: harkinnanvarainen valtionapu. Se jaetaan nykyi- risten ravihevosten varsarahoista. Sen sijaan val- 23543: sin kokonaisuudessaan niistä varoista, jotka kerty- tion tulo- ja menoarviossa on momentilla 23544: vät valtion osuutena hevoskilpailujen yhteydessä 30.30.45 (Hevostalouden edistäminen vedon- 23545: järjestetystä vedonlyönnistä. Tuen saajina ovat lyönnistä hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla) 23546: hevosjalostus- ja raviurheilualalla toimivat järjes- osoitettu erikseen määrärahat suomenhevosten 23547: töt. Lisäksi maksetaan sanotuista varoista myös varsarahoihin sekä muihin varsarahoihin. Hallitus 23548: valtion hevosjalostuslaitoksen menot. ei pidä tarkoituksenmukaisena tämän yksityis- 23549: Vedonlyönnin toimeenpanemisesta hevoskil- kohtaisempaa jakoa varsarahojen määrärahoissa 23550: pailuissa annetun asetuksen 5 §:n muutos (955/ tulo- ja menoarviossa. 23551: 23552: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1985 23553: 23554: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 23555: 1985 vp. -- KJ< n:o 355 3 23556: 23557: 23558: 23559: 23560: Tili Riksdagens Herr Talman 23561: 23562: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen i vinsterna skali ingå lotteriskatt som anordnaren 23563: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av av vadhåliningen erlägger enligt lotteriskattela- 23564: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem gen, samt en minskad vadhålining tili följd av 23565: av statsrådet översänt avskrift av följande av detta medförde att statsandelen av sagda vadhåli- 23566: riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. underteckna- ning, som år 1981 var 41,) milj. mk, fram tili år 23567: de spörsmål nr 3)): 1982 hade sjunkit till19,7 milj. mk samt år 1983 23568: utgjorde 22,7 milj. mk och år 1984 25,6 milj. 23569: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta mk. 23570: för att innestående fölpengar, stam- 23571: bokspris samt uppfödningsstöd för rid- Jord- och skogsbruksministeriet har av ovan 23572: hästar och ponnyer skall kunna utbetalas nämnda medel beviljat Ridhästavelsförbundet rf. 23573: åt därtili berättigade medborgare och för sammanlagt 456 100 mk i statsunderstöd tili 23574: att de förmåner som tilikommer dem på fölpengar för varmblodsridhästar och ponnyer för 23575: grund av förordning skali kunna tryggas, de år 1983 födda fölens del. Bristande medel har 23576: samt dock varit orsaken tili att det hittilis inte i någon 23577: ämnar Regeringen vidta åtgärder i syfte nämnvärd utsträckning har varit möjligt att he- 23578: att fölpengarna för varmblodsridhästar vilja de uppfödningsstöd och belöningar för åren 23579: och ponnyer skall kunna avskiljas från 1982--1984 samt de innestående rater av föl- 23580: fölpengarna för travhästar? pengarna för åren 1983 och 1984 som avses i det 23581: ifrågavarande spörsmålet. Sedan uppgifter erhål- 23582: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt lits om det slutliga beloppet av de statsandelar 23583: anföra följande: som influtit vid vadhålining under innevarande 23584: Enligt förordningen om statsunderstöd tili år kommer det dock att utredas vilka möjlighe- 23585: främjande av hästförädling och hästsport (768/ terna är att bevilja statsunderstöd även för ovan 23586: 73) kan av statens medel beviljas understöd för avsedda objekt. 23587: stödjandet av hästhushåliningsorganisationernas 23588: verksamhet, anläggandet och utrustandet av trav- Frågestäliaren önskar vidare veta om möjlighe- 23589: banor, effektiveringen av hästuppfödning samt terna att avskilja fölpengarna för varmblodsrid- 23590: för upprätthåliandet av hästbeståndet. Enligt hästar och ponnyer från fölpengarna för varm- 23591: förordningen är det fråga om ett statsunderstöd blodstravare. Redan för närvarande beviljas föl- 23592: enligt prövning som beviljas inom ramen för pengarna för varmblodsridhästar och ponnyer 23593: statsförslaget. Det utdelas för närvarande i sin samt fölpengarna för varmblodstravare skilt för 23594: helhet av de medel vilka inflyter som statens sig. Däremot har det i statsförslaget under mo- 23595: andel av vadhåliningen i samband med hästtäv- ment 30.30.4) (Hästskötselns främjande med 23596: lingar. Stödet utgår tili de organisationer som är medel som inflyter genom vadhålining vid trav- 23597: verksamma inom hästförädlings- och travsports- tävlingar) särskilt anslagits medel tili fölpengar 23598: branschen. Av sagda medel utbetalas dessutom för finska hästar samt tili övriga fölpengar. Rege- 23599: statens hästförädlingsanstalts utgifter. ringen anser det inte vara motiverat att mera 23600: En ändring av ) § förordningen om vadhåli- detaljerat än hittills fördela anslagen för fölpeng- 23601: ning vid hästtävlingar (95) /81), enligt viiken det arna i statsförslaget. 23602: 23603: Helsingfors den 21 november 1985 23604: 23605: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 23606: 1985 vp. 23607: 23608: Kirjallinen kysymys n:o 356 23609: 23610: 23611: 23612: 23613: Alaranta ym.: Poliisin tointen lisäämisestä Raahen-Pyhäjoen yh- 23614: teistoiminta-alueella 23615: 23616: 23617: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23618: 23619: Poliisivahvuus oli vuonna 1983 Suomessa 1,49 luku Oulussa oli 45 ja Kajaanissa 44. Kaikkiaan 23620: poliisia 1 000 asukasta kohti. Vuonna 1984 tämä rikoksia, liikennerikoksia lukuun ottamatta, Raa- 23621: vahvuus Oulun läänissä oli 1, 51 ja Raahen- hessa oli 1 096 vuonna 1980, 1 219 vuonna 23622: Pyhäjoen poliisipiireissä 1,06 poliisia. Samana 1981, 1 247 vuonna 1982 ja 1 272 vuonna 1983 23623: aikana esimerkiksi Kajaanin-Paltamon alueella eli kasvu on jatkunut. 23624: oli 1,19 poliisia tuhatta asukasta kohti. Raahen poliisilaitoksen rikososastolla on 10 23625: Toukokuussa tehdyn selvityksen mukaan Raa- po~iisimiestä, joista yksi on jatkuvasti työvuorosta 23626: hen poliisilaitoksen ja Pyhäjoen nimismiespiirin poissa. 23627: alueella oli yhtä järjestyspoliisimiestä kohti las- Eduskunnan käsittelyssä oleva esitutkintapa- 23628: kettuna kolmen viikon jaksolla yhteensä 12 häly- ketti tulee hallituksen esityksen mukaisena toteu- 23629: tystehtävää. Oulun poliisilaitoksen ja Oulun ni- tuessaan lisäämään sekä teknistä että taktista 23630: mismiespiirin alueella vastaava luku oli 9,6, Ka- poliisin työvoiman tarvetta, koska joudutaan en- 23631: jaanissa 6,8 ja Ylivieskan yhteistoiminta-alueella tistä lyhyemmässä ajassa selvittämään rikoksia ja 23632: 4,9 hälytystehtävää. vangitsemisen edellytyksiä. 23633: Raahen poliisilaitos päivystää myös Ruukin Koska Raahen alueen rikoksissa on alkoholilla 23634: nimismiespiirin aluetta eli Ruukin ja Rantsilan suuri osuus, poliisi pitäisi tärkeänä ennalta ehkäi- 23635: kuntia. Päivystysaikana on yhden poliisipartion sevää toimintaansa, mihin ei kuitenkaan voima- 23636: varassa alue, jonka laajuus on 100 x 100 kilomet- varojen vähyyden vuoksi ole mahdollisuuksia. 23637: riä. Pahimpina aikoina saattaa olla yhtaikaa 2-3 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23638: hälytystä, jolloin joudutaan asettamaan poliisin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 23639: tehtäviä tärkeysjärjestykseen tai kutsumaan mie- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 23640: hiä töihin vapaa-ajallaan. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23641: Raahen kaupungin kasvukipuihin ovat kuulu- 23642: neet myös kasvavat rikostilastot. Kun vuonna Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 23643: 1983 koko Oulun läänissä tehtiin 10 000 asukasta siin poliisin toimen lisäämiseksi Raa- 23644: kohti 313 omaisuusrikosta, Raahessa vastaava hen-Pyhäjoen yhteistoiminta-alueella, 23645: luku oli 493 rikosta. Henkeen ja terveyteen sekä 23646: kohdistuneita rikoksia oli koko läänissä 10 000 aikooko Hallitus palauttaa liikkuvan 23647: asukasta kohti 3 5 ja Raahessa 49, kun vastaava poliisin partion Raahen alueelle? 23648: 23649: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 23650: 23651: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas 23652: 23653: 23654: 23655: 23656: 428501061V 23657: 2 1985 vp. -- ~ n:o 356 23658: 23659: 23660: 23661: 23662: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23663: 23664: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Yhteistoiminta Ruukin nimismiespiirin kanssa 23665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rajoittuu pääasiassa hälytysten välittämiseen ja 23666: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- poliisipartio Raahesta on joutunut lähtemään 23667: jeenne n:o 1766 ohella toimittanut valtioneuvos- Ruukin piirin alueelle vain muutamia kertoja 23668: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vuodessa. Ruukin piirissä on oma partiomiehitys 23669: edustaja Juhani Alarannan ym. näin kuuluvasta vilkkaina aikoina. Ruukin piiri on lisäksi puoles- 23670: kirjallisesta kysymyksestä n:o 356: taan avustanut Raahea sijoittamalla oman mie- 23671: hensä ajoittain Raahen työvuoroihin. 23672: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 23673: siin poliisin tointen lisäämiseksi Raa- Raahen--Pyhäjoen alue tarvitsisi lisää poliisin 23674: hen--Pyhäjoen yhteistoiminta-alueella, toimia, vaikkakaan henkilöstövajaus ei siellä ole 23675: sekä Oulun läänin vaikein. 23676: aikooko Hallitus palauttaa liikkuvan 23677: poliisin partion Raahen alueelle? Oulun läänin poliisin toiminta- ja taloussuun- 23678: nitelmassa vuosille 1986--90 on esitetty kolmen 23679: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- uuden toimen perustamista Raaheen, minkä li- 23680: ti seuraavaa: säksi sinne sijoitettaisiin myös esitutkintauudis- 23681: tuksen myötä perustettavia toimia. Tointen siir- 23682: Poliisivahvuus Oulun läänissä on 1 000 asukas- rolla piiristä toiseen ei tilannetta sen sijaan voida 23683: ta kohti 1, 15 poliisimiestä. Poliisilaitoksissa vah- parantaa. 23684: vuus on keskimäärin 1,44 ja nimismiespiireissä 23685: 0,99. Raahen kaupungissa luku on 1,43. Liikkuvalla poliisilla on Oulun läänissä läänin- 23686: Raahen poliisilaitos ja sen ympärillä oleva osaston lisäksi kolme komennuskuntaa, jotka 23687: Pyhäjoen, Pattijoen ja Siikajoen kunnat käsittävä sijaitsevat Kajaanissa, Haapajärvellä ja 23688: Pyhäjoen nimismiespiiri muodostavat poliisiteh- Kuusamossa. Partioinnin muun muassa Oulun ja 23689: tävien osalta täydellisen yhteistoiminta-alueen. Raahen välisellä osuudella valtatiellä n:o 8 hoitaa 23690: Henkilöstö on yhteisellä työvuorolistalla ja pii- Ouluun sijoitettu lääninosasto. Erillisen komen- 23691: reillä on yhteiset järjestys- ja rikospoliisiyksiköt. nuskunnan perustaminen Raaheen, joka· on 80 23692: Poliisin toiminnan painopiste on selvästi Raahen kilometrin päässä Oulusta, ei ole tarkoituksen- 23693: kaupungissa ja siihen rajoittuvassa Pattijoen kun- mukaista eikä käytettävissä olevien henkilöstö- ja 23694: nassa. kalustomäärien puolesta mahdollistakaan. 23695: 23696: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 198 5 23697: 23698: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 23699: 1985 vp. -- KJ( n:o 356 3 23700: 23701: 23702: 23703: 23704: Tili Riksdagens Herr Talman 23705: 23706: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Samarbetet med Ruukki länsmansdistrikt be- 23707: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr gränsar sig huvudsakligen tili alarmförmedling 23708: 1766 av den 18 oktober 1985 tili vederbörande och endast några gånger per år har en polispa- 23709: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande truli från Brahestad varit tvungen att rycka ut tili 23710: av riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. underteck- Ruukki distriktsområde. Ruukki distrikt har eget 23711: nade spörsmål nr 356: patrulimanskap i bråda tider. Ruukki distrikt har 23712: dessutom för sin del hjälpt Brahestad genom att 23713: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för tidvis placera sin egen man i arbetsskift i Brahe- 23714: att öka antalet polisbefattningar inom stad. 23715: Brahestad--Pyhäjoki samarbetsområde 23716: samt Brahestad--Pyhäjoki-området skulie behöva 23717: ämnar Regeringen återinföra rörliga flera polisbefattningar fastän personalbristen där 23718: poliseos patrulienhet i Brahestadsområ- inte är den svåraste i Uleåborgs Iän. 23719: det? 23720: I poliseos verksamhets- och ekonomipian för 23721: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Uleåborgs Iän för åren 1986--1990 föreslås att 23722: anföra följande: Brahestad får tre nya befattningar. Dessutom 23723: skulie befattningar, som föranleds av förunder- 23724: Polisstyrkan i Uleåborgs Iän är 1, 15 poliser per sökningsreformen, inrättas där. Genom att flytta 23725: 1 000 invånare. Polisinrättningarnas numerär är i befattningar från ett distrikt tili ett annat kan 23726: medeltal 1,44 och länsmansdistriktens 0,99. I man däremot inte förbättra situationen. 23727: Brahestad är siffran 1,43. 23728: Polisinrättningen i Brahestad bildar tilisam- Förutom länsavdelningen har rörliga polisen i 23729: mans med omkringliggande Pyhäjoki länsmans- Uleåborgs Iän dessutom tre kommandon, som är 23730: :listrikt, som omfattar kommunerna Pyhäjoki, förlagda i Kajana, Haapajärvi och Kuusamo. 23731: Pattijoki och Siikajoki, ett fuliständigt samarbets- Patrulieringen på bl.a. sträckan melian Uleåborg 23732: )mråde när det gälier polisuppdrag. Personalen och Brahestad på riksväg 8 sköts av länsavdel- 23733: 1ar gemensam arbetsskiftslista och distrikten har ningen i Uleåborg. Det är inte ändamålsenligt 23734: ;emensamma ordnings- och kriminalpolisenhe- att inrätta ett fristående kommando i Brahestad, 23735: :er. Tyngdpunkten för poliseos verksamhet ligger som ligger 80 km från Uleåborg, och det är inte 23736: 1elt tydligt i staden Brahestad och i den därtill heller möjligt med de personal- och materielre- 23737: ;ränsande kommunen Pattijoki. surser som står tili buds. 23738: 23739: Helsingfors den 21 november 1985 23740: 23741: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 23742: 1985 vp. 23743: 23744: Kirjallinen kysymys n:o 357 23745: 23746: 23747: 23748: 23749: Elo ym.: Satakunnan työvoimapiirin perustamisesta 23750: 23751: 23752: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23753: 23754: Satakunta kuuluu lähes kokonaisuudessaan kunnan työvoimapiirin perustamisen tarpeesta. 23755: vaikeaan työttömyysalueeseen. Niinpä esimerkik- Lupauksista huolimatta hallitus ei kuitenkaan ole 23756: si Porin talousalue on kärsinyt joukkotyöttömyy- ryhtynyt toimenpiteisiin Satakunnan työvoima- 23757: destä 1970-luvun lopulta lähtien. Tämän vuoden piirin aikaansaamiseksi. 23758: aikana Porin työvoimatoimiston alueella on jat- Vuoden 1986 tulo- ja menoarvion perusteluissa 23759: kuvasti ollut yli 10 prosentin työttömyys. hallitus toteaa yllättäen ryhtyvänsä toimenpitei- 23760: Tämän lisäksi Rauman talousalue että Pohjois- siin, joilla "hallinnollisten aluejakojen yhtenäis- 23761: Satakunta ovat joutuneet suurtyöttömyyden pu- tämiseksi muutetaan Etelä-Suomen työvoimapii- 23762: ristukseen. Niinpä esimerkiksi Rauman kaupun- rien rajat lääninrajoja vastaaviksi''. Hallituksen 23763: gissa työttömyysluvut ovat olleet noin 8 prosent- ehdotus tuntuu sitäkin ihmeellisemmältä, koska 23764: tia keskimäärin ja Pohjois-Satakunnan monissa samanaikaisesti on käynnissä valmistelutyö kol- 23765: kunnissa työttömyys on noussut yli 10 prosent- men uuden läänin perustamiseksi. Tuntuu käsit- 23766: tiin. tämättömältä, että uusien työvoimapiirien rajat 23767: muutettaisiin, ennen kuin uusien läänien perus- 23768: Edellä kerrotusta huolimatta valtiovalta ei ole taminen on lopullisesti ratkaistu hallituksessa ja 23769: ryhtynyt mihinkään erityistoimenpiteisiin ns. eduskunnassa. 23770: Rinteen mallia lukuun ottamatta Satakunnan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23771: osalta. Pitkäaikaistyöttömyys on suuri ongelma tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 23772: luonnollisesti niille henkilöille, jotka joutuvat kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 23773: sen henkilökohtaisesti kokemaan. Pitkäaikaistyöt- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23774: tömyyden torjumisen lisäksi olisi kuitenkin ryh- 23775: dyttävä entistä tehokkaampiin toimenpiteisiin Onko Hallitus tietoinen Satakunnan 23776: Satakunnan talousalueen elvyttämiseksi ja työ- talousalueen vaikeasta työllisyystilantees- 23777: paikkojen lisäämiseksi. Eräänä toimenpiteenä Sa- ta, ja jos on, 23778: takunnan työvoimahallinnon tehostamiseksi on mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 23779: nähty oman Satakunnan työvoimapiirin perusta- ryhtyä alueen työttömyyden lievittämi- 23780: minen. Jo joitakin vuosia sitten hallitus lupasi seksi ja Satakunnan työvoimapiirin perus- 23781: budjettiesityksessään suorittaa selvityksen Sata- tamiseksi? 23782: 23783: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 23784: 23785: Mikko Elo Timo Laaksonen 23786: Anssi Joutsenlahti Pirkko Valtonen 23787: Timo Roos 23788: 23789: 23790: 23791: 23792: 428501046C 23793: 2 1985 vp. - KK n:o 357 23794: 23795: 23796: 23797: 23798: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23799: 23800: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa työllistämistukeen varattu 70 milj. markkaa, josta 23801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suurin osa ohjataan Tampereen työvoimapiirin 23802: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- alueelle. 23803: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Työvoimaministeriön mielestä yksi keino pa- 23804: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja rantaa Satakunnan työllisyystilannetta on perus- 23805: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta taa Satakuntaan oma työvoimapiiri. Porin työvoi- 23806: kysymyksestä n:o 357: mapiirin perustamista koskeva selvitys valmistui 23807: työvoimaministeriössä jo vuonna 1981. Työlli- 23808: Onko Hallitus tietoinen Satakunnan syystilanteen parantamisen, määrärahojen käytön 23809: talousalueen vaikeasta työllisyystilantees- ohjaamisen lisäksi, välttämätön edellytys on yh- 23810: ta, ja jos on, teistyön tiivistäminen työvoimaviranomaisten ja 23811: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kuntien sekä yrittäjien välillä. Tampereen työvoi- 23812: ryhtyä alueen työttömyyden lievittämi- mapiiri on jo nyt verraten suuri, joten yhteyden- 23813: seksi ja Satakunnan työvoimapiirin perus- pito Satakunnan yksittäisiin kuntiin ja yrittäjiin 23814: tamiseksi? on Tampereelta käsin hankalaa. Lisäksi on huo- 23815: mattava, että työvoimaviranomaisten yhteistyö- 23816: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kumppaneita ovat mm. lääninhallitukset, maa- 23817: ti seuraavaa: kunta- ja seutukaavaliitot sekä muut viranomai- 23818: Työvoimahallinnon väliportaan pahin epäkoh- set. Kun työvoimapiiriin kuuluu alueita kahdesta 23819: ta on aluejako Tampereen ja Turun työvoimapii- eri läänistä, kuten Tampereella, yhteistyö eri 23820: rien kesken. Ongelmana on Tampereen työvoi- viranomaisten ja yhteisöjen kanssa muodostuu 23821: mapiirin laaja alue, jolla on kolme verraten työläämmäksi kuin yhteistyö yhden läänin viran- 23822: itsenäistä talousaluetta: Pirkanmaa, Satakunta ja omaisten kanssa. Niinpä työvoimaministeriö on- 23823: Kanta-Häme. Näistä Satakunnan alue on työlli- kin esittänyt omissa tulo- ja menoarvioesityksis- 23824: syyspoliittinen ongelma-alue, jonka työttömyys- sään Porin työvoimapiirin perustamista jo aikai- 23825: aste on korkeampi kuin Tampereen työvoimapii- semmin kuin valtionhallinnossa tehdään päätök- 23826: rin tai koko maan. Kuluvan vuoden syyskuun set uusien läänien perustamisesta. 23827: lopussa Pohjois-Satakunnan työttömyysaste oli Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk- 23828: 8,0 %, Kanta-Hämeen 4,0 % ja Pirkanmaan sessä todetaan, että hallinnollisten aluejakojen 23829: 5,8 %. Vastaavana aikana koko Tampereen työ- yhtenäistämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen 23830: voimapiirin työttömyysaste oli 6,5 % ja koko ja Kouvolan työvoimapiirien rajat muutetaan 23831: maan 5, 1 % . Porin työvoimatoimiston alueella läänin rajoja vastaaviksi. Ministeriön mielestä on 23832: työttömyysaste oli 11,0 % ja vastaava luku Rau- tarpeen muuttaa työvoimapiirien rajat vastaa- 23833: man työvoimatoimiston alueella oli 8,4 %. Mo- maan läänin rajoja. Perusteluina ministeriö viit- 23834: lemmat luvut ovat suurempia kuin koko maan taa edellä esitettyyn yhteistyön vaikeuteen, kun 23835: tai Tampereen työvoimapiirin. yhteistyökumppaneita on useammasta kuin yh- 23836: Satakunnan alueen työllisyystilannetta on py- destä läänistä. 23837: ritty parantamaan ohjaamalla sinne varoja suh- Työvoimaministeriö tulee esittämään, että 23838: teellisesti enemmän kuin muualle Tampereen Porin työvoimapiirin perustaminen otettaisiin 23839: työvoimapiirin alueella. Pitkäaikaistyöttömien vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen, jol- 23840: työllistämistukea kokeillaan Satakunnan lisäksi loin Turun ja Porin läänissä toimisi 2 työvoima- 23841: myös muualla maassa. Ensi vuoden valtion tulo- piiriä samalla tavalla kuin nyt Oulun läänissä 23842: ja menoarvioesityksessä on pitkäaikaistyöttömien Oulun ja Kajaanin työvoimapiirit. 23843: 23844: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 23845: 23846: Työvoimaministeri Urpo Leppänen 23847: 1985 vp. - KK n:o 357 3 23848: 23849: 23850: Tili Riksdagens Herr Talman 23851: 23852: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen milj. mark, varav största delen riktas tili Tam- 23853: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse merfors arbetskraftsdikstrikt. 23854: av den 18 oktober 1985 tili vederbörande med- Som en metod för förbättrande av sysselsätt- 23855: lem av statsrådet för besvarande översänt avskrift ningsläget inom Satakunta anser arbetskraftsmi- 23856: av följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. nisteriet inrättande av ett eget arbetskraftsdistrikt 23857: stälida skriftliga spörsmål nr 3 57: i Satakunta. Vid arbetskraftsministeriet färdig- 23858: ställdes redan år 1981 en utredning om inrättan- 23859: Är Regeringen medveten om det svåra de av ett nytt Björneborgs arbetskraftsdistrikt. En 23860: sysselsättningsläget inom Satakunta eko- förbättring av sysselsättningsläget förutsätter 23861: nomiska region, och om detta är fallet, nödvändigtvis, förutom dirigering av anslagsan- 23862: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta vändningen, en intensifiering av samarbetet mel- 23863: för Iindrande av arbetslösheten i regionen Ian arbetskraftsmyndigheter, kommuner och 23864: och för inrättande av ett arbetskraftsdis- företagare. Tammerfors arbetskraftsdistrikt är re- 23865: trikt i Satakunta? dan nu relativt stort, och därför är det besvärligt 23866: att från Tammerfors hålia kontakt med enskilda 23867: Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt kommuner och företagare inom Satakunta. Man 23868: följande: bör vidare märka att arbetskraftsmyndigheterna 23869: 1 fråga om arbetskraftsförvaltningens melianin- har som samarbetsparter bl.a. länsstyrelser, 23870: stans gälier det värsta missförhåliandet distrikts- Iandskaps- och regionplaneförbund samt andra 23871: indelningen melian Tammerfors och Åbo arbets- myndigheter. Då ett arbetskraftsdistrikt, som i 23872: kraftsdistrikt. Problemet är att Tammerfors ar- faliet Tammerfors, omfattar delar av två skilda 23873: betskraftsdistrikt omfattar ett stort område med Iän, blir samarbetet med olika myndigheter och 23874: tre relativt självständiga ekonomiska regioner: samfund besvärligare än om det är fråga om 23875: Birkaland, Satakunta och Kanta-Häme (centrala samarbete med myndigheter i ett enda Iän. 23876: Tavastland). Av dessa utgör Satakunta ett syssel- Arbetskraftsministeriet har därför i sina egna 23877: sättningspolitiskt problemområde, där arbetslös- budgetförslag föreslagit ett inrättande av Björne- 23878: hetsgraden är högre än Tammerfors arbetskrafts- borgs arbetskraftsdistrikt redan innan det inom 23879: distrikts och hela Iandets motsvarande siffra. 1 statsförvaltningen fattas beslut om inrättande av 23880: slutet av september i år var arbetslöshetsgraden nya Iän. 23881: för norra Satakunta 8,0 %, medan den för 1 statsförslaget för år 1986 konstateras dett att 23882: Kanta-Häme var 4,0 % och för Birkaland 5,8 %. gränserna för Helsingfors, Åbo, Tammerfors och 23883: Vid motsvarande tidpunkt hade hela Tammerfors Kouvola arbetskraftsdistrikt ändras så att de mot- 23884: arbetskraftsdistrikt en arbetslöshetsgrad på 6, 5 % svarar länsgränserna, detta för att förenhetliga 23885: och hela Iandet 5, 1 % . Arbetslöshetsgraden den administrativa distriktsindelningen. Arbets- 23886: inom Björneborgs arbetskraftsbyrås område var kraftsministeriet anser att en sådan ändring av 23887: 11,0 % och inom Raumo arbetskraftsbyrås områ- arbetskraftsdistriktsgränserna behövs. Som moti- 23888: de 8,4 %. Båda dessa siffror är högre än motsva- vering hänvisar ministeriet tili det ovan nämnda 23889: rande siffror för hela Iandet resp. Tammerfors försvårade samarbetet som beror på att samar- 23890: arbetskraftsdistrikt. betsparterna kommer från flera Iän i stäliet för 23891: Man har försökt förbättra sysselsättningsläget i ett Iän. 23892: Satakunta området genom att dirigera dit relativt Arbetskraftsministeriet kommer att föreslå att i 23893: sett större medel än tili de övriga delarna av statsförslaget för år 1987 upptas inrättande av 23894: Tammerfors arbetskraftsdistrikt. Experimentet Björneborgs arbetskraftsdistrikt varvid Åbo- och 23895: med sysselsättningsstöd för Iångtidsarbetslösa är Björneborgs Iän skulie få två arbetskraftsdistrikt 23896: i bruk förutom i Satakunta även i andra delar av på samma sätt som det redan nu inom Uleåborgs 23897: landet. 1 statsförslaget för nästa år har för syssel- Iän finns Uleåborgs och Kajana arbetskraftsdis- 23898: sättningsstöd för Iångtidsarbetslösa reserverats 70 trikt. 23899: Helsingfors den 22 november 1985 23900: 23901: Arbetskraftsminister Urpo Leppänen 23902: 1985 vp. 23903: 23904: Kirjallinen kysymys n:o 358 23905: 23906: 23907: 23908: 23909: Astala ym.: Mustalaisväestölle tarkoitetun koulutuskeskuksen perus- 23910: tamisesta 23911: 23912: 23913: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23914: 23915: Mustalaisväestön elinolosuhteita on viime ai- mioon mustalaiskulttuurin mahdolliset entyis- 23916: koina tarkasteltu monesta eri näkökulmasta. piirteet. Koulutuskeskus voisi toimia esimerkiksi 23917: Ruotsalais-suomalainen mustalaisseminaari on Helsingissä. Koulutusta voitaisiin järjestää kui- 23918: syyskuussa 1985 pohtinut mustalaisten yhteis- tenkin myös muualla maassa. Keskus voisi toimia 23919: kunnallisia ongelmia, muuttoliikettä, koulutusta itsenäisenä yksikkönä ammattikasvatushallituksen 23920: ja kulttuuria. alaisuudessa. 23921: Mustalaisväestön koulutus vaatii pikaisia toi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23922: mia, sillä suuri osa mustalaisväestöstä ei ole tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 23923: saanut tarpeellista yleissivistävää eikä ammatillis- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 23924: ta koulutusta. Mustalaisista on edelleen osa luku- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23925: taidottomia. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 23926: Suomen Mustalaisyhdistys on tehnyt aloitteen siin mustalaisväestölle tarkoitetun amma- 23927: erityisen mustalaisille tarkoitetun ammatillisen tillisen koulutuskeskuksen perustamisek- 23928: koulutuskeskuksen perustamisesta Helsinkiin. si, jossa otetaan huomioon myös musta- 23929: Koulutuskeskuksessa tulisi antaa myös mustalais- laiskielen ja -kulttuurin opetus sekä mus- 23930: kielen ja -kulttuurin opetusta sekä ottaa huo- talaiskulttuurin erityispiirteet? 23931: 23932: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 23933: 23934: Heli Astala Ulla-Leena Alppi Esko Helle 23935: 23936: 23937: 23938: 23939: 428501062W 23940: 2 1985 vp. - KK n:o 358 23941: 23942: 23943: 23944: 23945: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 23946: 23947: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Suomen Mustalaisyhdistys ry. on tehnyt ope- 23948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tusministeriölle 26.9.198 5 esityksen mustalaisvä- 23949: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- estön ammatillisen koulutuskeskuksen perusta- 23950: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- misesta. Koulutuskeskuksen tarkoituksena olisi 23951: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja antaa koulutusta mustalaisväestön elinkeinoelä- 23952: Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta män tarpeita varten huomioon ottaen perinteiset 23953: kysymyksestä n:o 358: ja uudet elinkeinot sekä perinteisen mustalais- 23954: kulttuurin kehittämisen ja säilyttämisen. Koulu- 23955: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tuskeskus olisi ehdotuksen mukaan valtion oppi- 23956: siin mustalaisväestölle tarkoitetun amma- laitos. 23957: tillisen koulutuskeskuksen perustamisek- Mustalaisyhdistyksen esitykseen sisältyy myös 23958: si, jossa otetaan huomioon myös musta- ehdotukset laiksi ja asetukseksi koulutuskeskuk- 23959: laiskielen ja -kulttuurin opetus sekä mus- sesta. 23960: talaiskulttuurin erityispiirteet? Opetusministeriö on pyytänyt yhdistyksen eh- 23961: dotuksesta ammattikasvatushallituksen lausun- 23962: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen non. Ministeriön tarkoituksena on asettaa asian 23963: seuraavaa: jatkovalmistelua varten työryhmä. 23964: 23965: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 23966: 23967: Opetusministeri Kaarina Suonio 23968: 1985 vp. - KK n:o 358 3 23969: 23970: 23971: 23972: 23973: Tili Riksdagens Herr Talman 23974: 23975: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen framlagt förslag om inrättande av en yrkesin- 23976: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse riktad kurscentral för zigenare Avsikten med 23977: 0 23978: 23979: 23980: 23981: 23982: av den 18 oktober 1985 tili vederbörande med- kurscentralen är att ge näringslivsutbildning för 23983: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av zigenarbefolkningen med hänsyn tili dess tradi- 23984: riksdagsman Heli Astala moflo undertecknade tionella och nya näringar samt tili utvecklande 23985: spörsmål nr 358: och bevarande av den traditionella zigenarkultu- 23986: reno Enligt förslagen skall utbildningscentralen 23987: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för bli en statlig läroanstalto 23988: att en yrkesinriktad kurscentral för zige- 23989: narbefolkningen skall kunna grundas där 1 zigenarföreningens förslag ingår även propo- 23990: även undervisningen i zigenarspråket och sitioner med förslag tili lag och förordning om 23991: i zigenarnas kultur samt särdragen inom kulturcentraleno 23992: zigenarkulturen skall beaktas? 23993: Undervisningsministeriet har på föreningens 23994: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt förslag inbegärt yrkesutbildningsstyrelsens utlå- 23995: framföra följande: tande häromo Ministeriet avser att tillsätta en 23996: Suomen Mustalaisyhdistys ry benämnda före- 23997: 0 arbetsgrupp för den fortsatta behandlingen av 23998: ning har 26o9o1985 för undervisningsministeriet ärendeto 23999: 24000: Helsingfors den 22 november 1985 24001: 24002: Undervisningsminister Kaarina Suonio 24003: 1985 vp. 24004: 24005: ~irjallinen kysymys n:o 359 24006: 24007: 24008: 24009: 24010: Kärhä: Aravaomistusasuntojen käyttö- ja luovutusrajoitusten lieven- 24011: tämisestä 24012: 24013: 24014: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 24015: 24016: Omistusasunnon hankintaan asuntotuotanto- On käynyt niin, että ne asunnon tarvitsijat, jotka 24017: aio nojalla myönnettävien lainojen lainaehtoja kipeimmin olisivat aravan tarpeessa jatkavat edel- 24018: m muutettu vuodesta toiseen ja usein asunnon- leen asumista epätyydyttävissä olosuhteissa. 24019: arvitsijan kannalta huonompaan suuntaan. Tilastojen mukaan maassamme on vielä yli 24020: \rava-asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksia ki- 300 000 puutteellisesti varustetussa asunnossa 24021: istettiin tuntuvasti mm. vuoden 1980 alussa asuvaa henkilöä. Ahtaasti asuu lähes 500 000 24022: ·oimaan tulleella lainmuutoksella. Tuolloin ara- henkilöä ja asunnottomana on 11 000 henkilöä. 24023: ·avuokratalojen rajoitukset pitenivät omistusara- Nämä luvut osoittavat, että myös omistusasumi- 24024: ·ien kohdalla yleensä 27 vuoteen. Lisäksi säädet- sessa on vielä huomattavaa valtion tuen tarvetta. 24025: iin, että lainansaaja ei vapaudu rajoituksista Luvuista voidaan myös päätellä, että omistusara- 24026: ·nnen edellä mainittua määräaikaa muutoin vahakemusten määrän jyrkkä väheneminen ei ole 24027: :uin valtioneuvoston luvalla. Lainan ennenaikai- merkki siitä, että omistusasumisessa ei enää olisi 24028: ten tai säännönmukainen laina-ajan puitteissa aravalainan tarvetta. Syntynyt tilanne on aiheu- 24029: apahtuva takaisinmaksu ei myöskään vapauta tunut yksinomaan omistusaravien rajoitusten 24030: ajoituksista. tiukkuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. 24031: Kokemus on viimeisten viiden vuoden kulues- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24032: a osoittanut, että omistusasuntojen uudet rajoi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 24033: ukset ovat kohtuuttomia. Käyttö- ja luovutusra- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 24034: )itukset koetaan nykyisellään epäoikeudenmu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24035: aisen ankariksi ottaen huomioon, että lainoitus- 24036: ·suus on samanaikaisesti pienentynyt. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 24037: Edellä mamttuista aravaomistusasuntojen siin asuntotuotantolain nojalla lainoitet- 24038: äyttö- ja luovurusrajoitusten tiukentamisista ja tujen omistusasuntojen (omakotitalojen) 24039: 1inaehtojen huonontumisista on ollut seuraukse- käyttö- ja luovutusrajoitusten lieventämi- 24040: .a asuntopoliittisesti vahingollisia vaikutuksia, seksi tai muihin toimenpiteisiin, joilla 24041: )ita ei kenties osattu asuntotuotantolakia muu- omistusaravan hankkiminen tehdään 24042: ~ttaessa ennakoida. Seurauksena on ollut omis- asunnontarvitsijalle kohtuulliseksi ja mie- 24043: Lisaravan hakijoiden määrän tuntuva pudotus. lekkääksi vaihtoehdoksi? 24044: 24045: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 24046: 24047: Lea Kärhä 24048: 24049: 24050: 24051: 24052: 285010661 24053: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 359 24054: 24055: 24056: 24057: 24058: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 24059: 24060: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rauksena valtion lainoitusosuuden pieneneminer 24061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja vastaavasti pankkirahoitusosuuden kasvami 24062: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- nen, mikä on johtanut suurempiin pääomame 24063: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- noihin. Toisena ilmeisenä syynä kiinnostavuuder 24064: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja vähenemiseen on ollut se, että asuntoa edelleer 24065: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä luovutettaessa todelliset hankintakustannukse 24066: n:o 359: eivät kaikki ole aina mahtuneet lain mukaiseer 24067: enimmäishintaan. Tämä on usein johtunut siitä 24068: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- että hanke on toteutettu laatu- ja varustetasol 24069: siin asuntotuotantolain nojalla lainoitet- taan parempana kuin mitä hankinta-arvoa vah 24070: tujen omistusasuntojen (omakotitalojen) vistettaessa oli suunniteltu. 24071: käyttö- ja luovutusrajoitusten lieventämi- 24072: seksi tai muihin toimenpiteisiin, joilla Viime vuodenvaihteessa kaksi ympäristöminis 24073: omistusaravan hankkiminen tehdään teriön asettamaa työryhmää jätti selvityksensi 24074: asunnon tarvitsijalle kohtuulliseksi ja hakemusten vähenemiseen johtaneista syistä j~ 24075: mielekkääksi vaihtoehdoksi? ehdotuksensa siitä mihin toimenpiteisiin vähene 24076: misen johdosta olisi syytä ryhtyä. Näiden selvitys 24077: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ten perusteella omakotitalojen lainoitusarvoja or 24078: ti seuraavaa: kuluvan vuoden asuntolainojen myöntämisval· 24079: tuuden käyttösuunnitelmassa korotettu 22 pro· 24080: Nykyinen aravalainajärjestelmä on ollut voi- senttia. Samojen selvitysten perusteella asunto· 24081: massa maaliskuun alusta 1982. Sen mukaisesti hallitus on viime toukokuussa antanut ohjee1 24082: aravalainan korko ja lyhennysehdot vahvistetaan vahvistettujen hankinta-arvojen tarkistamisest~ 24083: asetuksella. Näitä ehtoja ei ole uuden järjestel- siten, että enimmäishinta entistä paremmin vas· 24084: män voimassa ollessa vielä muutettu. taisi asunnon todellista arvoa. Näillä toimenpi· 24085: Ennen nykyistä lainoitusjärjestelmää aravalai- teillä on voitu lieventää niitä epäkohtia, jotk~ 24086: nan korko määräytyi lain nojalla ja lyhennyseh- osaltaan ovat ilmeisesti olleet syynä kiinnostukser 24087: dot asuntohallituksen päätöksen mukaisesti. vähenemiseen. 24088: Vanhojen aravalainojen lyhennysehtoja ei ole 24089: lainan myöntämisen jälkeen muutettu. Sen si- Aravaomistusasuntojen käyttö- ja luovutusra· 24090: jaan lainojen korkoja on asumiskustannusten ta- joitusten toimivuus ja rajoitusten erilaiset vaiku· 24091: saamiseksi eri aikoina valmistuneissa asunnoissa tukset ovat olleet asuntotuotantolainsäädännör 24092: lakiin sisältyvän valtuuden nojalla valtioneuvos- kokonaisuudistuksen valmistelussa selvitettävinä. 24093: ton päätöksellä nostettu. Korot voidaan nostaa Hallitus on ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk- 24094: enintään samaan tarkoitukseen myönnetyistä lai- sessä todennut, että sen tarkoituksena on koko· 24095: noista yleisesti perittävän koron suuruisiksi. naisuudistuksen yhteydessä esittää valtion lainoit· 24096: Oman asunnon hankintaan myönnettyjen ara- tamien omistusasuntojen luovutusrajoitusten Iie· 24097: valainojen korko- ja lyhennysehdot ovat edelleen ventämistä. Parhaillaan selvitetään mm., tulisikc 24098: lainansaajalle huomattavan edullisia. Näin ollen rajoitusten voimassaoloaikaa lyhentää, tulisikc 24099: lainaehtojen muutokset tuskin ovat olleet, toisin rajoituksista voida vapautua ennenaikaisesti ja 24100: kuin kysymyksen perusteluissa on arveltu, syynä miten mahdollisesti tuolloin valtiolle takaisin 24101: omistusaravalainojen kiinnostavuuden vähenemi- maksettava hyöty tulisi laskea. 24102: seen. Aravalainaa oman asunnon hankkimista Jos asuntotuotantolainsäädännön kokonaisuu- 24103: varten on kuitenkin viime vuosina haettu huo- distus käyttö- ja luovutusrajoitusten tarkistami- 24104: mattavasti aikaisempaa vähemmän. Eräänä syynä seen liittymättämistä syistä lykkäämyy suunnitel- 24105: lainahakemusten vähenemiseen on ilmeisesti ol- lusta aikataulusta, hallitus harkitsee rajoituksia 24106: lut lainoituksessa käytetyt liian alhaiset lainoitus- koskevien tarkistusten toteuttamista erillisellä 24107: arvot. Alhaisista lainoitusarvoista on ollut seu- asuntotuotantolain muutoksella. 24108: 24109: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 24110: 24111: Ympäristöministeri Matti Ahde 24112: 1985 vp. - KK n:o 359 3 24113: 24114: 24115: 24116: 24117: Tili Riksdagens Herr Taimao 24118: 24119: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen antas i motiveringen för spörsmälet. Likväl har 24120: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av det under de senaste åren ansökts om betydligt 24121: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem färre aravaiän för anskaffning av egen bostad än 24122: av statsrädet översänt avskrift av följande av tidigare. En orsak tili det minskade antalet 24123: riksdagsman Kärhä undertecknade spörsmål nr låneansökningar är uppenbarligen det alitför låga 24124: 359: beläningsvärdet vid beläningen. Som en följd av 24125: det läga beläningsvärdet har statens läneandel 24126: Ämnar Regeringen vidta ätgärder för minskat och bankernas finansieringsandel i stället 24127: att lindra nyttjande- och överlätelsebe- ökat, vilket har lett tili större kapitalutgifter. En 24128: gränsningarna för ägarbostäder (egoa- annan uppenbar orsak tili det minskade intresset 24129: hemshus) som belänats med stöd av lag- är att de verkliga anskaffningskostnaderna vid 24130: en om bostadsproduktion, elier för att överlätelse av bostaden inte alitid har rymts med 24131: anskaffandet av aravabelänade ägarbostä- i det lagstadgade maximala försäljningspriset. 24132: der skali bli ett rimligt och vettigt alter- Detta har i mänga fall berott pä att projektet har 24133: nativ för dem som behöver bostad? genomförts med högre kvalitets- och utrustnings- 24134: nivä än vad som planerats vid faststäliandet av 24135: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt anskaffningsvärdet. 24136: anföra följande: 24137: Vid senaste ärsskifte framlade tvä av miljömi- 24138: Det nuvarande aravalänesystemet har varit i nisteriet tilisatta arbetsgrupper utredningar över 24139: kraft sedan ingängen av mars 1982. Enligt detta de orsaker som har lett tili att antalet ansök- 24140: ;ystem faststälis ränte- och amorteringsvillkoren ningar har minskat och förslag tili ätgärder som 24141: ~ör aravaiän genom förordning. Dessa villkor har borde vidtas med anledning av denna minsk- 24142: :ote ändrats under den tid det nya systemet har ning. Pä basis av dessa utredningar har belä- 24143: varit i kraft. ningsvärdet för egnahemshus i dispositionspla- 24144: Innan det nya länesystemet trädde i kraft nen för innevarande ärs bevillningsfullmakter för 24145: ~astställdes räntan pä aravaiän med stöd av lag bostadslän höjts med 22 procent. Pä grundval av 24146: >ch amorteringsvillkoren i enlighet med bostads- samma utredningar gav bostadsstyrelsen i maj 24147: ;tyrelsens beslut. direktiv för justeringen av de faststälida anskaff- 24148: Amorteringsvillkoren för gamla aravaiän har ningspriserna, sä att det maximala priset bättre 24149: nte ändrats efter det att lånet beviljats. Däremot än tidigare skall motsvara bostadens verkliga 24150: 1ar räntorna pä länen, för utjämnande av boen- värde. Genom dessa ätgärder har de missförhäl- 24151: lekostnaderna för bostäder som färdigstälits vid landen som uppenbarligen varit orsak tili det 24152: >lika tidpunkter, höjts genom statsrädets beslut minskade intresset kunnat avhjälpas. 24153: ned stöd av den fullmakt som finns i lagen. Ändamälsenligheten hos begränsningarna i 24154: Räntorna kan höjas högst sä att de motsvarar fräga om nyttjande och överlätelse av aravabelä- 24155: Ien gängse ränta som uppbärs pä Iän som nade ägarbostäder och verkningarna av dessa har 24156: >eviljats för samma ändamäl. utretts vid beredningen av totalrevideringen av 24157: Ränte- och amorteringsvilikoren för aravaiän den lagstiftning som gälier bostadsproduktionen. 24158: om beviljats för anskaffning av egen bostad är I statsförslaget för nästa år konstaterar regeringen 24159: ortfarande synnerligen förmänliga för läntaga- att den har för avsikt att i samband med totalre- 24160: en. Sälunda har ändringen av länevillkoren videringen föreslä en lindring av begränsningarna 24161: nappast varit orsaken tili det minskade intresset för överlåtelse av statsbelänade ägarbostäder. 24162: ör aravaiän för ägarbostäder, tvärt emot vad som Som bäst utreds bl. a. huruvida giltighetstiden 24163: 4 1985 vp. - KK n:o 359 24164: 24165: för begränsningarna skall förkortas, huruvida produktion av skäl som inte hänför sig tili 24166: man i förtid skall kunna befrias från begräns- justeringen av begränsningarna i fråga om nytt- 24167: ningarna, och hur den nytta som då eventuellt jande och överlåtelse förskjuts, överväger rege- 24168: skall återbetalas till staten skall beräknas. ringe~ att justera begränsningarna genom en 24169: Om den planerade tidtabellen för totalrevide- separat ändring av lagen om bostadsproduktion. 24170: ringen av den lagstiftning som gäller bostads- 24171: 24172: Helsingfors den 22 november 1985 24173: 24174: Miljöminister Matti Ahde 24175: 1985 vp. 24176: 24177: Kirjallinen kysymys n:o 360 24178: 24179: 24180: 24181: 24182: Kärhä: Valtionrautateiden tappiollisten rataosuuksien aiheuttamien 24183: kustannusten kattamismenettelystä 24184: 24185: 24186: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 24187: 24188: Esille tulleessa tapauksessa Valtionrautatiet on Herättääkin ihmetystä, onko Valtionrautateillä 24189: suunnitellessaan joukkoliikenteen jatkumista tie- oikeus periä radanvarsikaupungeilta ja kunnilta 24190: tyllä rataosuudella ilmoittanut radanvarsikaupun- edellä kerrotuolaista maksua, joka muistuttaa 24191: gille, että puheena oleva liikenne tullaan lopetta- lähinnä jonkinlaista veroa. Jos kysymyksessä olisi 24192: maan, ellei kaupungin taholta suostuta maksa- tietyn kaupungin kanssa tehty sopimus uuden 24193: maan rataosuudella syntyvää tappiota Valtionrau- radan rakentamisesta, tilanne olisi toisin. Nyt 24194: tateille. esille tulleessa tapauksessa on kuitenkin kysymys 24195: Valtionrautatiet on vaatinut puheena olevan vanhoista rataosuuksista, joiden joukkoliikenteen 24196: kunnan maksamaan Valtionrautateille korvausta Valtionrautatiet on tähän saakka hoitanut ja 24197: jokaiselta tavoiteliikennemäärän alietavalta ton- jonka liikenteen olemassaolon varaan kaupun- 24198: nilta tietyn markkamäärän per tonni tai maksa- kien nykyisyys ja tulevaisuus perustuu. Todelli- 24199: maan Valtionrautateille seuraavan viiden vuoden suudessa kaupungit joutuvat valinnan eteen ti- 24200: ajan kiinteän vuosikorvauksen, jolloin Valtion- lanteessa, jossa niillä itse asiassa ei ole valinnan- 24201: rautatiet sitoutuu takaamaan .liikenteen jatkumi- mahdollisuutta. 24202: sen kysymyksessä olevalla rataosalla vähintään Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24203: viideksi vuodeksi. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 24204: Erään tällaisen tarjouksen kohteeksi joutunut nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 24205: kaupunki on satamakaupunki, jonka kohdalla on vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24206: kysymys kaupungin ja asukkaiden toimeentulon 24207: kannalta elintärkeästä liikennemuodosta. Kau- Katsooko Hallitus, että Valtionrauta- 24208: pungilla tuskin on muuta mahdollisuutta kuin teillä on voimassa olevien lain ja muiden 24209: suostua rautateiden esityksiin. säädöksien nojalla oikeus siirtää jonkin 24210: Hoitaessaan julkisen joukkoliikenteen palve- tappiollisen rataosuuden kustannuksia 24211: luksia sekä henkilö- että tavaraliikenteessä koko kaupunkien maksettavaksi perusteluissa 24212: maassa Valtionrautatiet on julkinen palvelulaitos. esitetyllä tavalla, ja myönteisessä tapauk- 24213: Sillä on oikeus Valtionrautateiden talouden ja sessa, 24214: hoidon yleisistä perusteista annetun lain nojalla ovatko puheena olevat toimenpiteet 24215: saada tuloja, jotka kertyvät kuljetus- ym. mak- kohdistuneet alueellisesti oikeuden- 24216: suista. Syntynyttä tappiota sillä on mahdollisuus mukaisesti eri puolilla Suomea oleviin 24217: korvata valtion vuotuisesta tulo- ja menoarvioon radanvarsikaupunkeihin? 24218: otetusta määrärahasta. 24219: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 24220: 24221: Lea Kärhä 24222: 24223: 24224: 24225: 24226: 4285010096 24227: 2 1985 vp. - KK n:o 360 24228: 24229: 24230: 24231: 24232: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 24233: 24234: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Kysymyksen perusteluissa esiintyvä nimeltä 24235: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mainitsematon satamakaupunki lienee Porvoo. 24236: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- Porvooseen johtavan Kerava-Porvoo-radan lop- 24237: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- puosa Olli-Porvoo (n. 17 km) sisältyi neljäntenä 24238: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja rataosana mainittuun rautatiehallituksen lakkaut- 24239: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- tamispäätökseen. Päätöksen mukaisesti liikenne 24240: sestä n:o 360: oli määrä lopettaa vuoden 1986 alusta lukien, 24241: ellei liikenne vuoden 1985 aikana ole olennaisesti 24242: Katsooko Hallitus, että Valtionrauta- noussut vuoden 1984 tasosta. Lopettamispäätös 24243: teillä on voimassa olevien lain ja muiden ei koskenut autoilla hoidettavia transpoint-kulje- 24244: säädöksien nojalla oikeus siirtää jonkin tuksia. Henkilöliikenne rataosalla Kerava-Por- 24245: tappiollisen rataosuuden kustannuksia voo on päättynyt vuonna 1981. 24246: kaupunkien maksettavaksi perusteluissa 24247: Kun kuluvan vuoden kesällä alkoi olla ilmeis- 24248: esitetyllä tavalla, ja myönteisessä tapauk- 24249: tä, ettei liikennemäärissä tule tapahtumaan sel- 24250: sessa, 24251: laista kehitystä, mitä rautatiehallitus oli päätök- 24252: ovatko puheena olevat toimenpiteet sessään edellyttänyt, käynnistettiin neuvottelut 24253: kohdistuneet alueellisesti oikeuden- Helsingin rautatiepiirin ja Porvoon kaupungin 24254: mukaisesti eri puolilla Suomea oleviin edustajien kesken liikenteen jatkamisen tarpeelli- 24255: radanvarsikaupunkeihin? suudesta. Radan perusparantaminen maksaisi n. 24256: 7 milj. markkaa ja rataosan pitäminen liikennöi- 24257: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tävässä kunnossa nykyisiä liikennemääriä varten. 24258: ti seuraavaa: vaatii välittömästi parantamistöitä, joiden kus- 24259: Valtion tulo- ja menoarvioiden käsittelyn yh- tannukset ovat n. 700 000 mk. 24260: teydessä on eduskunta useaan otteeseen edellyt- Käydyissä neuvotteluissa Porvoon kaupungin 24261: tänyt Valtionrautateiden taloudellisen tuloksen edustajat korostivat, että junakuljetusmahdolli- 24262: parantamista, määritellen v. 1982 konkreettisen suuden varmistaminen on Porvoon seudun teolli- 24263: tulostavoitteen seuraavalle kymmenvuotiskaudel- suudelle ja kaupalle niin merkittävä asia, että 24264: le. Annetun tulostavoitteen saavuttamiseksi ryh- kaupunki pitää perusteltuna rataosan kunnossa- 24265: dyttiin Valtionrautateiden toiminnan kaikilla pitokustannuksiin osallistumista. Toisaalta Valti- 24266: sektoreilla etsimään niitä keinoja, joilla asetetut onrautateiden puolesta on ilmoitettu, että aino- 24267: tulokset saavutetaan. astaan tällä tavalla oli rataosan perusparantami- 24268: Osana tätä prosessia päätettiin selvittää mm. nen taloudellisesti mahdollista liikennemäärien 24269: eri rataosien liikenteenhoidon ja radan kunnossa- vähäisyydestä huolimatta. 24270: pidon aiheuttamia kustannuksia sekä liikenteen Porvoon kaupunginhallitus on yksimielisesti 24271: tuottoja. Perusteellisten selvitysten ja eri osapuol- hyväksynyt neuvottelujen perusteella laaditun so- 24272: ten kanssa käytyjen, mm. liikenteen lisäämistä pimusehdotuksen, joka tekee mahdolliseksi 24273: koskevien neuvottelujen jälkeen rautatiehallitus Olli-Porvoo-rataosan perusparantamisen vuo- 24274: 13.11.1984 päätti toimivaltansa puitteissa lopet- den 1986 aikana siten, että liikenteenhoitoa 24275: taa yleisen liikenteen neljällä vähäliikenteisellä ja voidaan jatkaa ainakin vuoden 1990 loppuun 24276: huonokuntoisella rataosalla. Näistä on kahdelta saakka. 24277: rataosalta liikenne tähän mennessä lopetettu. Sopimuksen sisällön osalta todetaan, että sel- 24278: Lakkauttamispäätökseen sisältyneen Härmä- laiselta vuodelta, jonka aikana liikennemäärä 24279: Ylihärmä-radan liikenteen jatkamisesta Ylihär- saavuttaa 30 000 tonnin yhteismäärän, jäävät 24280: män kunnan teollisuusraiteena on tehty Ylihär- kaikki kunnossapitokustannukset Valtionrautatei- 24281: män kunnan ja rautatiehallituksen välillä raideso- den kannettaviksi. Sen sijaan Porvoon kaupunki 24282: pimus, jossa on sovittu radan kunnossapitokus- maksaa Valtionrautateille tietyn summan jokai- 24283: tannusten jaosta. selta sellaiselta tonnilta, joka jää puuttumaan 24284: 1985 vp. - KK n:o 360 3 24285: 24286: tavoitteeksi asetetusta 30 000 tonnin vuotuisesta sen rataosan kustannuksia kaupungin maksetta- 24287: kuljetusmäärästä. Kaupungin maksettavaksi vaksi. 24288: mahdollisesti tulevan korvauksen enimmäismää- 24289: räksi on kuitenkin määritelty 200 000 markkaa/ Sopimuksessa, jossa Valtionrautateiden, kulje- 24290: VUOSI. tuspalvelujen käyttäjän ja asianomaisen kunnan 24291: Edellä olevan perusteella rautatiehallitus to- kesken on sovittu radan kunnossapitokustannus- 24292: teaa, ettei esillä olevassa tapauksessa ole kysymys ten jakamisesta, ei ole mitään uutta. Tällaisia 24293: siitä, että Valtionrautatiet olisi perimässä hoita- sopimuksia rautatiehallitus on tehnyt vuosikausia 24294: mastaan liikenteestä kaupungilta tai kunnalta hieman eri sisältöisinä teollisuus-, satama- ja 24295: joitakin ylimääräisiä maksuja, veroista puhumat- pistoraiteiden liikennöinnistä. Tavanomaista on 24296: takaan. Kysymys ei ole myöskään siitä, että myös, että näissä sopimuksissa kustannusten jako 24297: Valtionrautatiet olisi siirtämässä jonkin tappiolli- on riippuvainen kuljetusmääristä. 24298: 24299: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985 24300: 24301: Liikenneministeri Matti Luttinen 24302: 4 1985 vp. - KK n:o 360 24303: 24304: 24305: 24306: 24307: Till Riksdagens Herr Talman 24308: 24309: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Den hamnstad, som omtalas i spörsmålets 24310: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av motivering utan att dess namn nämns, torde vara 24311: den 18 oktoher 1985 till vederhörande medlem Borgå. Det sista avsnittet av hanan mellan Kervo 24312: av statsrådet översänt avskrift av följande av och Borgå, dvs. Olli-Borgå (ca 17 km) ingick 24313: riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörs- som fjärde hanavsnitt i järnvägsstyrelsens ned- 24314: mål nr 360: läggningsheslut. Enligt beslutet skulle trafiken 24315: nedläggas vid ingången av år 1986, om trafiken 24316: Anser Regeringen att Statsjärnvägarna inte under loppet av år 1985 visar en avsevärd 24317: enligt gällande lagar och övriga stadgan- ökning i jämförelse med situationen år 1984. 24318: den har rätt att i motiveringen framlagt Nedläggningsheslutet gällde inte s.k. transpoint- 24319: sätt överföra en förlusthringande han- transporter med hil. Persontrafiken på hanavsnit- 24320: sträckas kostnader på städerna, och i tet Kervo-Borgå lades ned år 1981. 24321: jakande fall, 24322: När det i somras hörjade vara uppenhart att 24323: har dessa kostnader på ett regionalt trafikmängden inte skulle utvecklas på det sätt 24324: rättvist sätt överförts på de städer, som i som järnvägsstyrelsen hade förutsatt i sitt heslut, 24325: olika delar av Finland är helägna längs inleddes förhandlingar mellan företrädare för 24326: hanorna? Helsingfors järnvägsdistrikt och Borgå stad he- 24327: träffande hehovet av fortsatt trafik. En grundför- 24328: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt hättring av hanan skulle kosta ca 7 milj.mark, 24329: anföra följande: och för att hålla hanavsnittet i trafikerhart skick 24330: I samhand med hehandlingarna av statsför- för nuvarande trafikmängder krävs omedelhart 24331: slagen har riksdagen ofta förutsatt en förhättring förhättringsarheten, vilkas kostnader uppgår till 24332: av Statsjärnvägarnas ekonomiska resultat, och ca 700 000 mark. 24333: fastslog därför år 1982 ett konkret resultatmål för Under förhandlingarna framhöll företrädarna 24334: följande tioårsperiod. För att uppnå det givna för Borgå stad att möjligheterna till tågtranspor- 24335: resultatmålet vidtog man inom Statsjärnvägarnas ter är så viktiga för Borgånejdens handel och 24336: samtliga verksamhetssektorer åtgärder för att fin- industri, att staden anser det vara motiverat att 24337: na de medel, med vilka de fastslagna resultaten delta i hanavsnittets underhållskostnader. Å 24338: kan nås. andra sidan har Statsjärnvägarna meddelat att 24339: Som ett led i denna process heslöts att hl. a. det endast på detta sätt var ekonomiskt möjligt 24340: kostnaderna för tågdrift och hanunderhåll samt att grundförhättra hanavsnittet trots den ringa 24341: trafikens avkastning för de olika hanavsnittens trafikmängden. 24342: del skulle utredas. Borgå stadsstyrelse har enhälligt godkänt det 24343: Efter noggranna utredningar och överlägg- avtalsförslag som uppgjordes på hasen av 24344: ningar med olika parter om hl.a. en ökning av förhandlingarna och som gör det möjligt att 24345: trafiken, heslöt järnvägsstyrelsen 13.11.1984 att under loppet av år 1986 grundförhättra hanav- 24346: inom ramen för sin hefogenhet lägga ned den snittet Olli-Borgå. Genom grundförhättringar- 24347: allmänna trafiken på fyra svagt trafikerade ha- na hlir det möjligt att trafikera hanan åtminstone 24348: navsnitt som är i dåligt skick. Trafiken på två av till slutet av år 1990. 24349: dessa hanavsnitt har redan lagts ned. Beträffande avtalets innehåll konstateras att 24350: Mellan Ylihärmä kommun och järnvägsstyrel- sådana år, under vilka trafikmängden totalt upp- 24351: sen har ett banavtal uppgjorts heträffande hanan går tili 30 000 ton, svarar Statsjärnvägarna för 24352: mellan Härmä och Ylihärmä, som ingick i ned- alla underhållskostnader. Däremot erlägger Bor- 24353: läggningsheslutet. Enligt avtalet skall hanan tra- gå stad en viss summa tili Statsjärnvägarna för 24354: fikeras som Ylihärmä kommuns industrihana, varje ton, med vilket den som mål uppsatta 24355: och i avtalet har även fördelningen av hanans årliga transportmängden på 30 000 ton under- 24356: underhållskostnader fastslagits. skrids. Maximiheloppet för den ersättning som 24357: 1985 vp. - KK n:o 360 5 24358: 24359: staden eventuellt bör erlägga är dock fastslaget Avtalet, i vilket Statsjärnvägarna, den som 24360: tili 200 000 mark per år. utnyttjar transporttjänsterna och vederbörande 24361: På basen av det som ovan framförts konstaterar kommun har överenskommit om en fördelning 24362: järnvägsstyrelsen att det i föreliggande fall inte är av banans underhållskostnader, innehåller ingen- 24363: fråga om att Statsjärnvägarna för den trafik de ting nytt. I åratal har järnvägsstyrelsen gjort 24364: ombesörjer skulle avkräva städerna eller kommu- liknande avtal, med något varierande innehåll, 24365: nerna några extra avgifter, för att inte tala om beträffande trafikeringen av industri-, hamn- och 24366: skatter. Det är inte heller fråga om att Statsjärn- stickspår. Det är också kutym att kostnadsfördel- 24367: vägarna skulle överföra någon förlustbringande ningen enligt dessa avtal är beroende av frakt- 24368: bansträckas kostnader på staden. mängderna. 24369: 24370: Helsingfors den 14 november 1985 24371: 24372: Trafikminister Matti Luttinen 24373: 1 24374: 1 24375: 1 24376: 1 24377: 24378: 24379: 24380: 24381: 1 24382: 1 24383: 1 24384: 1 24385: 24386: 24387: 24388: 24389: 1 24390: 1 24391: 1 24392: 1 24393: 24394: 24395: 24396: 24397: 1 24398: 1 24399: 1 24400: 1 24401: 1985 vp. 24402: 24403: Kirjallinen kysymys n:o 361 24404: 24405: 24406: 24407: 24408: Anna-Liisa Jokinen ym.: Toimenpiteistä aravavuokrien kohoamisen 24409: takia 24410: 24411: 24412: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 24413: 24414: Sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteet ovat Niin kauan kuin sosiaalista asuntotuotantoa 24415: muuttuneet täysin päinvastaisiksi kuin mikä on pidetään hallituksen rahastuksen kohteena, tilan- 24416: ollut tämän asuntotuotannon päätavoite. Tämä ne jatkuvasti vaikeutuu. Tällaiselle suuntaukselle 24417: tosiasia näyttää jääneen hallitukselta täysin huo- on saatava nopeasti piste ja ryhdyttävä toteutta- 24418: maamatta, sillä hallituksen esityksen n:o 183 maan tämän asuntotuotannon alkuperäistä tar- 24419: käsittelyn yhteydessä on käynyt selväksi, että koitusta, eli auttamaan varattomien perheiden 24420: tilanne on todella vakava. Valitettavasti tilannet- asunnonsaantia. Tämä asumisen muoto ei voi 24421: ta ei enää korjata vähäisillä merkityksettömiksi olla voiton tavoittelun kohde, jollaiseksi se viime 24422: jäävillä yrityksillä, vaan kaivataan sellaisia toi- vuosina on muodostunut. 24423: menpiteitä, jotka muuttavat nykyisen suuntauk- 24424: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24425: sen. Pankkien äskeinen koron korotus puolestaan 24426: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 24427: tulee vaikeuttamaan tilannetta entisestään. Val- 24428: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 24429: tion sosiaalisella lainoituksella tukemien vuokra- 24430: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24431: talojen vuokrat ovat kohtuuttoman korkeita, mis- 24432: tä syystä vuokrarästit ovat jatkuvasti kasvaneet. 24433: Vuoden 1985 kesäkuun lopussa oli yhteensä 147 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 24434: vuokratalolainassa rästejä. Erääntyneiden erien ryhtyä sen vakavan ja suorastaan uhkaa- 24435: määrä oli tällöin yhteensä jo 4,1 miljoonaa van tilanteen johdosta, joka aravavuokra- 24436: markkaa, joista korkojen osuus 2,5 miljoonaa talojen vuokrien kohoamisen johdosta on 24437: markkaa. Rästissä olevat vuokraerät kasvavat jat- johtanut tämän sosiaalisen asuntotuotan- 24438: kuvasti ja vanhimmat rästit ovat jo 3-4 vuoden non periaatteiden täydelliseen vesittymi- 24439: ikäisiä. seen ja näissä asuvien perheiden velkaan- 24440: tumiseen? 24441: 24442: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 24443: 24444: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Marja-Liisa Salminen 24445: Heli Astala Esko Helle Matti Kautto 24446: Osmo Vepsäläinen Mikko Kuoppa Seppo Toiviainen 24447: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö 24448: 24449: 24450: 24451: 24452: 4285010672 24453: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 361 24454: 24455: 24456: 24457: 24458: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 24459: 24460: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa aravavuokrahuoneistoista on taloissa, joiden 24461: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vuokra ylittää (ylitys keskimäärin 1,57 mk/m 2 / 24462: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- kk) asumistukea myönnettäessä hyväksyttävän 24463: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- enimmäisvuokratason. Asunnoista 4 prosenttia 24464: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja on taloissa, joiden vahvistettu vuokra ylittää 24465: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli- enimmäisvuokratason enemmän kuin 3 mk/ m 2 1 24466: sesta kysymyksestä n:o 361: kk. Huomattava enemmistö (73 prosenttia) ara- 24467: vavuokra-asunnoista sijaitsee taloissa, joiden vah- 24468: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vistettu keskivuokra alittaa (alitus keskimäärin 24469: ryhtyä sen vakavan ja suorastaan uhkaa- 2,46 mk/ m 21kk) asumistuen enimmäisvuokrata- 24470: van tilanteen johdosta, joka aravavuokra- son. 24471: talojen vuokrien kohoamisen johdosta on 24472: johtanut tämän sosiaalisen asuntotuotan- Kohtuullisen vuokratason ylitykset keskittyvät 24473: non periaatteiden täydelliseen vesittymi- pääosin 1970-luvulla lainoitettuihin vuokrataloi- 24474: seen ja näissä asuvien perheiden velkaan- hin ja pieniin kuntiin rakennettuihin vuokrata- 24475: tumiseen? loihin, joissa kohtuullisia vuokria koskevan ns. 24476: tasoyleisohjeen mukaiset vuokrat ovat alhaisem- 24477: mat. Vuokratalojen pääomakulujen ratkaiseva 24478: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- muutos tehtiin vuonna 1971, jolloin aravalainan 24479: ti seuraavaa: laina-aikaa lyhenneniin 45 vuodesta 25 vuoteen. 24480: Asuntotuotantolain (247 166) 15 j §:n (muut. Ns. uudessa lainoitusjärjestelmässä eli 1. 3.1982 24481: 504/ 80) mukaan asuntolainoitettujen vuokra- ja jälkeen lainoitetuissa aravavuokrataloissa asunto- 24482: asunto-osuuskuntatalojen asuinhuoneistoista pe- lainan korko- ja lyhennysmaksut painottuvat 24483: rittävä vuokra ei saa olla asuntohallituksen mää- enemmän myöhemmille lainavuosille, mikä osal- 24484: räämien perusteiden mukaista kohtuullista vuok- taan vaikuttaa ensimmäisten vuosien asumiskus- 24485: raa korkeampi. Vuokrien tarkistaminen tapahtuu tannuksia alentavasti. Korkeat pääomamenot ei- 24486: vuosittain määräaikana asuntohallituksen vahvis- vät kuitenkaan kokonaan selitä vuokrien korkeut- 24487: taman lomakkeen mukaisella hakemuksella. ta. Pienissä kunnissa on enemmän kohtuullisen 24488: Kunnan on vahvistettava asuinhuoneistojen vuokratason ylittäviä asuntoja mm. siksi, että 24489: keskimääräinen enimmäisneliövuokra nk. oma- niissä myös talot ovat keskimääräistä pienempiä 24490: kustannusperiaatetta noudattaen siten, että ja sen vuoksi kallishoitoisempia. Kalliit hoitokus- 24491: vuokratalon alkuperäisestä rahoituksesta aiheutu- tannukset voivat johtua rakennuksen sijainnista, 24492: vat pääomamenot sekä hyväksyttävät hoitomenot suunnittelun ja rakennustyön laadusta sekä myös 24493: katetaan asukkailta perittävillä vuokrilla sekä puutteellisesta ammattitaidosta. Myös vuokra- 24494: kiinteistön muilla tuotoilla. asuntojen kysynnän vähäisyys voi eräillä paikka- 24495: Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on todet- kunnilla aiheuttaa asuntojen pitempiaikaista tyh- 24496: tu, että yhteensä 147 aravavuokratalossa on jil~äänoloa ja sen seurauksena vuokrien kohoa- 24497: erääntyneitä asuntolainan korkoja ja/ tai lyhen- mista. 24498: nyksiä, jotka ovat maksamatta. Todettakoon, että Nykyinen vuokrien määritysjärjestelmä on ol- 24499: näistä taloista noin 60:llä on pysyviä taloudellisia lut voimassa vuoden 1981 alusta lähtien. Sitä 24500: vaikeuksia. Tällaisten talojen lukumäärä ei ole ennen ei ollut määräaikaista ja määrämuotoista 24501: kuitenkaan olennaisesti lisääntynyt. vuokrien tarkistamista, mistä johtuen osa vuokra- 24502: Kysymyksen perusteluissa myös todetaan val- taloista saattoi jättää tarkistamisen tekemättä 24503: tion lainoittamien vuokratalojen vuokrien olevan kustannusten noususta huolimatta ja saada tap- 24504: kohtuuttoman korkeita. Maaliskuun 1 päivänä piota usealta vuodelta. Näitä vanhoja tappioita ei 24505: 1985 alkaneelle vuokranperintäkaudelle vahvis- ole pystytty myöhemminkään, mm. korotuska- 24506: tettujen vuokrien perusteella laadittu tilasto toista ja vuokrien jaksotussäännöistä johtuen pe- 24507: osoittaa, että yhteensä 27 prosenttia tavallisista rimään takaisin. 24508: 1985 vp. - KK n:o 361 3 24509: 24510: Eräänä keinona aravavuokrien alentamiseksi on tuu vuokratalon ilmoituksen perusteella ja perus- 24511: käytetty aravalainojen koron väliaikaista alenta- tuu pääomakustannusten korkeuteen. Ilmoituk- 24512: mista. Lain nojalla on vuositasolla alennettu seen perustuva järjestelmä antaa mahdollisuuden 24513: aravalainojen korkoa 1-3 prosenttiyksikköä vuokratalon hallinnon ja talouden nykyistä pitkä- 24514: laina-ajan alussa, jolloin on voitu pitää ensim- jänteisemmälle suunnittelulle. Ehdotuksen mu- 24515: mäisten vuosien asumiskustannukset kohtuullisi- kaisen järjestelyn on arvioitu vähentävän valtion 24516: na. Eduskunnan käsiteltävänä olevan lakiesityk- tuloja vuonna 1986 yhteensä 38 miljoonaa mark- 24517: sen mukainen koronalennus alentaa vuokria kaa. 24518: vuonna 1986 keskimäärin 1,09 mk/m 2 /kk. Sen Hoitomenojen osalta on katsottu perustelluksi, 24519: valtiontaloudellinen vaikutus on n. 29 miljoonaa että vastuu niiden kohtuullisina pitämisestä on 24520: markkaa. myös vuokratalon omistajilla yhteistyössä asuk- 24521: Korkeita vuokria voidaan lisäksi alentaa asun- kaiden kanssa. Ehdotetulla uudella lykkäysjärjes- 24522: tolainan korkojen ja lyhennysten lykkäyksillä sekä telmällä vuokratalo voi osittain hoitaa aikaisem- 24523: avustuksilla ensisijaislainojen korkojen maksuun. min aiheutuneita taloudellisia vaikeuksia, koska 24524: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä vii- korkojen ja lyhennysten lykkääminen alentaa 24525: meksimainittu on muutettu avustuksiksi talou- vastaavasti vuokria. 24526: dellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille. Ensi- 24527: Asumismenojen alentamiseksi myönnetaan 24528: sijaislainojen korkoavustusta sai vuonna 1985 24529: pienituloisille henkilöille ja perheille asumistu- 24530: yhteensä 135 vuokrataloa. Avustukset alensivat 24531: kea. Asumistukea myönnetään vuokran osalle, 24532: vuokria keskimäärin 1,49 mk/ m 2 1kk. Kuluvana 24533: joka ei ylitä valtioneuvoston päätöksellä hyväksyt- 24534: vuonna samoin kuin ensi vuonna tarkoitukseen 24535: tävää enimmäisvuokratasoa. Asuntohallituksen 24536: on käytettävissä 5 miljoonaa markkaa. 24537: laatimien asumistukitilastojen mukaan asumistu- 24538: Aravalainojen lykkäyksiä ja avustuksia on 24539: kea saa vuonna 1985 yhteensä noin 49 000 arava- 24540: myönnetty aravavuokrien alentamiseksi siltä osin 24541: vuokrahuoneistossa asuvaa asuntokuntaa, joista 24542: kuin ne ylittävät valtioneuvoston antaman taso- 24543: 28 prosenttia maksaa enimmäisvuokratason ylit- 24544: yleisohjeen mukaisen tason. Vuonna 1985 lyk- 24545: tävää vuokraa. 24546: käystä myönnettiin kaikkiaan 501 vuokratalolle. 24547: Lykkäysten keskimääräinen vuokria alentava vai- Aravavuokrien korkeuteen vaikuttavista sei- 24548: kutus oli 1,41 mk/m 2 /kk. Lykkäysten enimmäis- koista saadaan tarkempi selvitys asuntohallituk- 24549: aika on kaksi vuotta, jolloin tulevat maksettaviksi sen asettaman työryhmän selvitysten jälkeen ke- 24550: sekä lykätyt että normaalit maksuerät. Lykkäystä vään 1986 kuluessa. Asumismenojen kohtuulli- 24551: saaneista vuokrataloista suurelle osalle on lykkäys suutta koskevia tavoitteita tullaan asettamaan 24552: myönnetty useana vuotena peräkkäin, koska ai- myös asunto-olojen kehittämisohjelmassa, joka 24553: kaisemmin lykättyjen erien erääntyminen mak- ensi kerran laaditaan seuraavia viittä vuotta var- 24554: settavaksi on aiheuttanut vuokrankorotuspainet- ten vuoden 1986 kevään kuluessa. Eduskunta on 24555: ta. nimittäin hyväksynyt lokakuussa lain asunto-olo- 24556: Vuoden 198 valtion tulo- ja menoarviossa on jen kehittämisestä. Se tullee voimaan ensi vuo- 24557: valtuus vuosina 1974-1978 lainoitettujen vuok- den alusta. Lakiin on sisällytetty perustavoitteet 24558: ratalojen lainaehtojen muuttamiseksi asuntotuo- asunto-olojen kehittämiselle. Yksi kolmesta laissa 24559: tantoasetuksen 28 §:n 1 momentin (205/82) lai- ilmaistavasta perustavoitteesta on, että asumis- 24560: naehtojen mukaisiksi. Valtuutta voitiin käyttää menot ovat kohtuulliset suhteessa ruokakunnan 24561: 22 vuokratalon lainaehtojen muuttamiseen. Vuo- kokoon ja käytettävissä oleviin tuloihin sekä mui- 24562: den 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen ei sisälly hin välttämättömiin kulutusmenoihin. Lain mu- 24563: vaimutta lainaehtojen muuttamiseen, koska mai- kaan valtioneuvoston vahvistaman asunto-olojen 24564: nitun tulo- ja menoarvioesityksen valmistelussa kehittämisohjelman tulee sisältää tukitoimenpi- 24565: katsottiin, ettei ns. uusi lainoitusjärjestelmä ole teiden määräytymisperusteena käytettävät asu- 24566: enää välttämättä hyvä ratkaisu 1970-luvulla ra- mismeno-osuuksien tavoitteet. Ne voitaisiin il- 24567: kennettujen vuokratalojen pääomaongelmien rat- maista esim. prosentteina käytettävissä olevista 24568: kaisemiseksi. Siksi päädyttiin antamaan hallituk- tuloista. 24569: sen esitys laiksi mm. aravalainojen korko- ja Asunto-olojen kehittämisohjelmassa vahvistet- 24570: lyhennysmaksujen lykkäämisen järjestämisestä tavista asumismeno-osuuksien tavoitteista johdet- 24571: (HE n:o 18311985 vp.) taisiin asumistuen määräytymisperusteet, asunto- 24572: Hallituksen lakiesitys sisältää lykkäysjärjestel- lainojen tulorajat, aravavuokra-asuntojen jakope- 24573: män muuttamisen siten että lykkääminen tapah- rusteet ja muut vastaavat tuen määräytymisperus- 24574: 4 1985 vp. -- ~ n:o 361 24575: 24576: teet. Ne olisivat myös, muun ohella, perusteena si ehdotettavien määrärahojen suuruutta lasketta- 24577: vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon otettavak- essa. 24578: 24579: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 24580: 24581: Ympäristöministeri Matti Ahde 24582: 1985 vp. - KK n:o 361 24583: 24584: 24585: 24586: 24587: Tili Riksdagens Herr Talman 24588: 24589: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lägenheterna finns i hus där hyran överstiger 24590: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av (den överstigande delen i genomsnitt 1,57 mk/ 24591: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem m 2 /månad) den maximala hyresnivå som god- 24592: av statsrådet översänt avskrift av följande av känns vid beviljandet av bostadsbidrag. Av bo- 24593: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen m.fl. under- städerna finns 4 procent i hus där den fastställda 24594: tecknade spörsmål nr 361: hyran översti~er den maximala hyresnivån med 24595: över 3 mk/m /månad. Det övervägande flertalet 24596: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta (73 procent) av aravahyresbostäderna finns i hus 24597: på grund av det alivarliga och rentav där den faststälida genomsnittshyran understiger 24598: hotfulia läge, som med anledning av (den understigande del en i genomsnitt 2,46 24599: hyresstegringen i aravahyreshusen har lett mk/m 2 /månad) den maximala hyresnivån för 24600: tili att principerna för denna sociala bo- bostadsbidraget. 24601: stadsproduktion helt har urvattnats och 24602: att i dessa hus boende familjer har blivit En skälig hyresnivå överskrids huvudsakligen i 24603: skuldsatta? hyreshus, för vilka lån beviljades på 1970-talet, 24604: och i hyreshus, som uppförts i små kommuner 24605: och i vilka de hyror som motsvarar den alimänna 24606: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt anvisningen om skälig hyresnivå är lägre. En 24607: anföra följande: avgörande ändring i fråga om hyreshusens kapi- 24608: Enligt 15 j § lagen om bostadsproduktion talkostnader gjordes år 1971, då lånetiden för 24609: (247 /66, ändr. 504/80) får hyra, som uppbärs aravalån förkortades från 45 år tili 25 år. I det 24610: för bostadslägenhet i hyres- och bostadsandels- s.k. nya belåningssystemet, dvs. i aravahyreshus 24611: lagshus med bostadslån, inte vara högre än vilka har beviljats lån efter 1.3.1982, ligger 24612: skälig, enligt av bostadsstyrelsen fastställda tyngdpunkten för bostadslånets räme- och amor- 24613: grunder utgående hyra. Hyrorna justeras årligen teringsbetalningar på de senare låneåren, vilket i 24614: på utsatt tid genom ansökan på en av bostads- sin tur bidrar tili att boendekostnaderna under 24615: styrelsen faststälid blankett. de första åren blir lägre. 24616: Kommunen skali bestämma en genomsnittlig De höga kapitalkostnaderna är dock inte hela 24617: maximihyra per kvadratmeter för bostadslägen- förklaringen tili att hyrorna är höga. I små 24618: heterna genom att iaktta den s.k. självkostnads- kommuner finns det ett större antal bostäder 24619: principen så, att de kapitalkostnader som förorsa- med en hyresnivå som överstiger den skäliga, 24620: kas av den ursprungliga finansieringen av hyres- bl.a. därför att även husen i genomsnitt är 24621: huset samt de godtagbara underhåliskostnaderna mindre och alitså dyrare att underhålia. De dyra 24622: kan täckas med hyror, som uppbärs hos invånar- underhåliskostnaderna kan bero på byggnadens 24623: na, samt med andra intäkter från fastigheten. läge, planeringens och byggnadsarbetets kvalitet 24624: I motiveringen för det skriftliga spörsmålet har samt även på bristande fackkunskap. På vissa 24625: påvisats att det i sammanlagt 147 aravahyreshus orter kan även en obetydlig efterfrågan på bostä- 24626: förekommer obetalda räntor och/eller amorte- der leda tili att bostäderna står tomma under en 24627: ringar på bostadslån, som har förfaliit tili betal- längre tid med en hyresstegring som följd. 24628: ning. Det kan konstateras att ca 60 av dessa hus Det nuvarande systemet för faststäliandet av 24629: har bestående ekonomiska svårigheter. Antalet hyror har varit i kraft sedan ingången av år 1981. 24630: hus av denna typ har dock inte väsentligt ökat. Före denna tidpunkt fanns det inte någon tids- 24631: I motiveringen tili spörsmålet konstateras också bestämd och formbunden justering av hyrorna. 24632: att hyrorna i hyreshus med statslån är oskäligt En del av hyreshusen kunde därför, trots kost- 24633: höga. Den statistik som har uppgjorts på basen nadsstegringen, lämna hyran ojusterad och upp- 24634: av hyror som faststälits för den hyresuppbördspe- visa förlust under flera års tid. Dessa gamla 24635: riod som började den 1 mars 1985 visar, att förluster har inte heller senare kunnat återindri- 24636: sammanlagt 27 procent av de vanliga aravahyres- vas bl.a. med anledning av att bestämmelser har 24637: 6 1985 vp. -- KJ( n:o 361 24638: 24639: införts om högsta tiliåtna höjningar och p.g.a. talet. Därför beslöts det att tili riksdagen avlåta 24640: reglerna om periodisering. en regeringsproposition med förslag tili lag om 24641: En av de metoder som har använts för att temporära arrangemang för sänkning av räntan 24642: sänka aravahyrorna har varit att räntan på arava- samt för anstånd med amorteringar och räntor på 24643: lånen temporärt har sänkts. Med stöd av lag har vissa bostadslån (RP 183/1985 rd); bl.a. gälier 24644: räntan på aravalån på årsnivå sänkts med 1--3 detta aravalån. 24645: procentenheter i början av lånetiden, så att Regeringens lagförslag innehålier en ändring 24646: boendekostnaderna under de första åren har av uppskovssystemet så, att uppskovet sker på 24647: kunnat hålias skäliga. Den räntesänkning som basen av hyreshusets anmälan och baserar sig på 24648: ingår i den lagproposition som för närvarande höga kapitalkostnader. Ett på anmälan baserat 24649: behandlas av riksdagen medför år 1986 en sänk- system gör det möjligt att planera hyreshusets 24650: ning av hyrorna med i genomsnitt 1,09 mk/m 2 / förvaltning och ekonomi på längre sikt än hit- 24651: månad. Dess verkan på statshushåliningen är ca tilis. Det föreslagna arrangemanget beräknas 24652: 29 milj. mk. minska statens inkomster år 1986 med samman- 24653: Dessutom kan höga hyror sänkas genom upp- lagt 38 milj. mk. 24654: skov med betalningen av räntor och amorteringar Beträffande underhåliskostnaderna har det an- 24655: på bostadslån samt med understöd för betal- setts vara motiverat att även hyreshusets ägare i 24656: ningen av räntorna på primärlån. I statsverkspro- samverkan med invånarna skali ansvara för att 24657: positionen för nästa år har de sistnämnda ändrats dessa kostnader kan hålias på skälig nivå. Med 24658: tili understöd tili hyreshus i ekonomiska svårig- hjälp av det föreslagna nya uppskovssystemet kan 24659: heter. Ränteunderstöd tili primärlån betalades år ett hyreshus delvis sköta de tidigare ekonomiska 24660: 1985 tili sammanlagt 135 hyreshus. Dessa under- svårigheterna, då uppskovet med räntor och 24661: stöd sänkte hyrorna med i genomsnitt 1 ,49 amorteringar medför sänkta hyror. 24662: mk/ m 2 / månad. Under innevarande år och likaså För att boendekostnaderna skali nedbringas 24663: för nästa år har för ändamålet reserverats 5 milj. beviljas personer och familjer med små inkomster 24664: mk. bostadsbidrag. Bostadsbidrag beviljas tili dendel 24665: Uppskov med och understöd tili aravalån har i av hyran som inte överstiger den enligt statsrå- 24666: syfte att sänka aravahyrorna beviljats tili de delar dets beslut godtagbara maximala hyresnivån. 24667: dessa överstiger den nivå som anges i statsråde.ts Enligt bostadsstyrelsens statistiska uppgifter om 24668: allmänna anvisningar om skälig hyresnivå. Ar bostadsbidragen utgår bostadsbidrag år 1985 tili 24669: 1985 beviljades uppskov åt sammanlagt 501 sammanlagt ca 49 000 hushåli, av vilka 28 pro- 24670: hyreshus. Tili följd av uppskoven var den genom- cent betalar en hyra som överstiger den maximala 24671: snittliga hyressänkningen 1,41 mk/m 2 /månad. hyresnivån. 24672: Maximitiden för uppskoven är två år och sedan En närmare utredning om de omständigheter 24673: förfalier såväl de uppskjutna som de normala som medverkar tili att aravahyrorna är höga 24674: raterna tili betalning. Av de hyreshus som bevil- kommer att föreligga på våren 1986 sedan en av 24675: jats uppskov har flertalet fått uppskovet beviljat bostadsstyrelsen tilisatt arbetsgrupp har utrett 24676: under flera år i följd. Orsaken härtili är att de ärendet. Det kommer även att uppstälias mål, 24677: rater för vilka uppskov tidigare har beviljats har som gälier skäliga boendekostnader, i det pro- 24678: förfaliit tili betalning. Följden har blivit att gram för utvecklande av bostadsförhåliandena 24679: hyrorna behöver höjas. som för första gången skali uppgöras under våren 24680: I statsförslaget för år 1985 ingår en fulimakt 1986. Riksdagen antog nämligen i oktober en lag 24681: att ändra lånevillkoren för hyreshus, som har om utvecklande av bostadsförhåliandena. Den 24682: beviljats lån under åren 1974--1978, så att de torde träda i kraft vid ingången av nästa år. I 24683: motsvarar lånevillkoren i 28 § 1 mom. förord- lagen ingår grundläggande mål för utvecklandet 24684: ningen om bostadsproduktion. Fullmakten kun- av bostadsförhåliandena. Ett av de tre i lagen 24685: de användas tili att ändra lånevilikoren för 22 nämnda primära målen är att boendeutgifterna 24686: hyreshus. I statsverkspropositionen för år 1986 skali stå i skälig relation tili matlagets storlek och 24687: ingår inte någon fullmakt att ändra några låne- de disponibla inkomsterna samt övriga nödvändi- 24688: vilikor. I samband med beredningen av nämnda ga konsumtionsutgifter. Enligt lagen skali det av 24689: statsverksproposition ansågs det nämligen att ett statsrådet fastställda utvecklingsprogrammet för 24690: s.k. nytt belåningssystem inte längre nödvändigt- bostadsförhåliandena innehålia de mål för boen- 24691: vis är någon lämplig metod att lösa kapitalpro- deutgiftsandelarna som används som grund för 24692: blemen för hyreshus, som har uppförts på 1970- bestämmandet av stödåtgärderna. Dessa kunde 24693: 1985 vp. - KK n:o 361 7 24694: 24695: anges exempelvis i procent av de disponibla das från de mål i fråga om boendeutgiftsandelar- 24696: inkomsterna. na som fastställs i programmet för utvecklande av 24697: Grunderna för bostadsbidraget, inkomstgrän- bostadsförhållandena. Dessa grunder skulle bl.a. 24698: serna för bostadslån, grunderna för fördelningen också utgöra basen för beräkningen av storleken 24699: av aravahyresbostäder och andra motsvarande hos de anslag som årligen föreslås bli upptagna i 24700: grunder för bestämmandet av stödet skulle härle- statsförslaget. 24701: 24702: Helsingfors den 22 november 1985 24703: 24704: Miljöminister Matti Ahde 24705: j 24706: j 24707: j 24708: j 24709: j 24710: j 24711: j 24712: j 24713: j 24714: j 24715: j 24716: j 24717: j 24718: j 24719: j 24720: j 24721: j 24722: j 24723: j 24724: j 24725: j 24726: j 24727: j 24728: j 24729: j 24730: j 24731: 1985 vp. 24732: 24733: Skriftligt spörsmål nr 362 24734: 24735: 24736: 24737: 24738: Norrback: Om bristerna i servicen på svenska inom skatteförvalt- 24739: ningen 24740: 24741: 24742: Tili Riksdagens Herr Talman 24743: 24744: Av central betydelse ur rättsskyddsynpunkt är denna enkla reform skulle utanför kommunen 24745: att medborgarna bemöts på ett jämlikt sätt av boende skattskyldigas språkkod bli riktig och den 24746: myndigheterna. skattskyldigas modersmål skulie användas när 24747: Det är synnerligen viktigt att medborgarna kan skattebyråerna sänder ut t.ex. tomtvärdesuppgif- 24748: erhålla korrekta uppgifter så snabbt som möjligt ter tili fastighetsägare, som är bosatta utanför 24749: bl.a. från skattemyndigheterna. I ett tidigare kommunen. 24750: skriftligt spörsmål rörande ojämlik språklig be- Ett liknande missförhåliande som kunde lösas 24751: handling vid beskattningen (158/84) berördes på motsvarande sätt med språkkod är, att svensk- 24752: den problematiken. I sitt svar konstaterade mi- språkig skattskyldig som är bosatt i en finsksprå- 24753: nistern att språkservicen med en viss eftersläp- kig kommun får deklarationsblanketter och skat- 24754: ning är bra på svenska. Som reaktion på spörsmå- teanvisningar på finska. I synnerhet i sådana 24755: let har emeliertid ett antal brister framkommit, finskspråkiga kommuner där det finns en bety- 24756: vilka borde vara möjliga att rätta tili. dande svenskspråkig minoritet som t.ex. i Jy- 24757: Ett rationelit arbete på svensk- och tvåspråkiga väskylä, Tammerfors, Björneborg och Uleåborg 24758: skattebyråer förutsätter att handböckerna för vore det viktigt att ordna om att de svenskspråki- 24759: skatteberedare samtidigt finns på båda språk och ga får skattedeklarationshandlingarna på sitt mo- 24760: att anvisningar för databehandlingen på båda dersmål. 24761: språken finns tillhands när skatteberedningsarbe- Vidare har noterats datateknikens genombrott 24762: tet borde begynna. inom skatteförvaltningen. Eftersom stora föränd- 24763: Som positivt kan noteras att i beskattnings- ringar kan förväntas inom de närmaste åren har 24764: registret över skattskyldiga införs enligt givna det också efterlysts kurser och information på 24765: direktiv en språkkod för svenskspråkig, vilket gör svenska angående databehandling inom skatte- 24766: att misstag i informationshänseende sälian sker förvaltningen. 24767: vid kontakt tili skattskyldiga med hemon i Hänvisande till det ovan anförda får jag i den 24768: beskattningskommunen. Kontrollen av språkko- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 24769: den har emellertid försvårats beträffande utsock- ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 24770: nes skattskyldiga efter det att deklarationsplikten följande spörsmål: 24771: begränsades för t.ex. bostadsfastigheter och tom- 24772: ter. En utveckling i rätt riktning skulle bl.a. Är Regeringen medveten om bristerna 24773: fordra, att de utsocknes skattskyldigas språkkod i fråga om servicen på svenska inom 24774: automatiskt överförs från hemortens personregis- skatteförvaltningen, och 24775: ter tili fastighetsortens personregister eller alter- vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 24776: nativt från mantalsskrivningsregistret. Genom för att avlägsna dessa brister? 24777: 24778: Helsingfors den 18 oktober 1985 24779: 24780: Ole Norrback 24781: 24782: 24783: 24784: 24785: 428501050H 24786: 2 1985 vp. - KK n:o 362 24787: 24788: Kirjallinen kysymys n:o 362 Suomennos 24789: 24790: 24791: 24792: 24793: Norrback: Puutteista verohallinnon ruotsinkielisissä palveluissa 24794: 24795: 24796: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 24797: 24798: Sillä, että viranomaiset kohtelevat kansalaisia henkikirjoitusrekisteristä kiinteistön sijaintipaik- 24799: yhdenvenaisesti, on oikeusturvanäkökohdista tar- kakunnan henkilörekisteriin. Tämän yksinkertai- 24800: kastellen keskeinen merkitys. sen uudistuksen kautta kunnan ulkopuolella asu- 24801: Erityisen tärkeää on, että kansalaiset voivat vien verovelvollisten kielikoodi saataisiin oikeak- 24802: niin nopeasti kuin mahdollista saada oikeita si, ja verotoimistot käyttäisivät verovelvollisen 24803: tietoja esimerkiksi veroviranomaisilta. Eräässä ai- äidinkieltä lähettäessään esimerkiksi tontinarvo- 24804: kaisemmassa eriarvoista kielellistä kohtelua vero- tietoja kunnan ulkopuolella asuville kiinteistön- 24805: tuksessa koskeneessa kirjallisessa kysymyksessä omistajille. 24806: (158/1984 vp.) kosketeltiin tätä ongelmakoko- Samantapainen epäkohta, joka voitaisiin rat- 24807: naisuutta. Vastauksessaan ministeri katsoi, että kaista vastaavalla tavalla kielikoodin avulla on, 24808: kielellinen palvelu on tietyllä viiveellä hyvä myös että suomenkielisessä kunnassa asuva ruotsinkieli- 24809: ruotsinkielisenä. Kyselyn seurauksena on kuiten- nen verovelvollinen saa veroilmoituslomakkeet ja 24810: kin rullut esiin joukko puutteita, jotka pitäisi verotusta koskevat ohjeet suomenkielisinä. Var- 24811: olla mahdollista korjata. sinkin sellaisissa suomenkielisissä kunnissa, joissa 24812: on merkittävä ruotsinkielinen vähemmistö, kuten 24813: Ruotsin- ja kaksikielisten verotoimistojen jär- 24814: esimerkiksi Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja 24815: kevä työskentely edellyttää, että verovalmistelijoi- 24816: Oulussa, olisi tärkeää saada aikaan sellainen 24817: den käsikirjat ovat samanaikaisesti olemassa mo- 24818: lemmilla kielillä ja että tietojenkäsittelyä koske- muutos, että ruotsinkieliset saavat veroilmoitus- 24819: asiakirjat omalla äidinkielellään. 24820: vat ohjeet ovat molemmilla kielillä saatavissa, 24821: Lisäksi on todettu tietotekniikan läpimurto 24822: kun verovalmistelun pitäisi alkaa. 24823: verohallinnossa. Koska lähivuosina voidaan odot- 24824: Myönteisenä voidaan todeta, että verovelvolli- taa suuria muutoksia, on peräänkuulutettu myös 24825: sia koskeviin verotustiedostoihin sisällytetään an- tietojenkäsittelyä verohallinnossa koskevia ruot- 24826: nettujen ohjeiden mukaisesti kielikoodi osoitta- sinkielisiä kursseja ja tietoja. 24827: maan ruotsinkielisyyttä, minkä vuoksi vain har- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24828: voin tapahruu virheitä yhteydenotoissa verovel- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 24829: vollisiin, joilla on kotipaikka verotuskunnassa. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 24830: Kielikoodin tarkistaminen on kuitenkin vaikeu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24831: tunut, kun ilmoittamisvelvollisuutta rajoitettiin 24832: esimerkiksi asuinkiinteistöjen ja tonttien osalta. Onko Hallitus tietoinen verohallinnon 24833: Oikeansuuntainen kehitys vaatisi muun muassa, ruotsinkielisissä palveluissa olevista puut- 24834: että ulkopaikkakuntalaisten verovelvollisten kieli- teista, ja 24835: koodit automaattisesti siirrettäisiin kotipaikka- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 24836: kunnan henkilörekisteristä tai vaihtoehtoisesti ryhtyä näiden puutteiden poistamiseksi? 24837: 24838: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 24839: 24840: Ole Norrback 24841: 1985 vp. - KK n:o 362 3 24842: 24843: 24844: 24845: 24846: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 24847: 24848: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vuosina 1983-1985 käsikirjat valmistuivat 24849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, seuraavasti: 24850: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- 24851: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Maatilatalouden 24852: verotuksen käsikirja suomenkielinen ruotsinkielinen 24853: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja 24854: Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- 1983 28.3. 24.5. 24855: myksestä n:o 362: 1984 2.3. 11.5. 24856: 1985 14.3. 29.5. 24857: Onko Hallitus tietoinen verohallinnon 24858: ruotsinkielisissä palveluissa olevista puut- Henkilöverotuksen 24859: käsikirja suomenkielinen ruotsinkielinen 24860: teista, ja 24861: 1983 26.4. 21.6. 24862: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 24863: 1984 5.4. 20.6. 24864: ryhtyä näiden puutteiden poistamiseksi? 24865: 1985 12.4. 9.7. 24866: 24867: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Verovalmistelun tietojenkäsittelyä koskevat oh- 24868: ti seuraavaa: jeet annetaan pääosaltaan Välittömän verotuksen 24869: tekniikan käsikirjassa (Verohallituksen julkaisu 24870: Verohallitus on asian johdosta antamassaan 36), joka on käännetty myös ruotsin kielelle. 24871: lausunnossa antanut valtiovarainministeriölle Ruotsinkielistä käsikirjaa pidetään jatkuvasti 24872: seuraavan selvityksen. ajantasalla samoin kuin suomenkielistä käsikirjaa. 24873: Verohallitus toimittaa vuosittain muun muassa Ohjeiden käännöstyö aiheuttaa usein noin kol- 24874: men viikon viiveen. 24875: henkilö- ja varallisuusverotusta sekä verotusme- 24876: nettelyä koskevan käsikirjan (Verohallituksen jul- Kun käsikirjojen valmistamiseen samanaikai- 24877: kaisu 310), maatilatalouden verotuksen käsikirjan sesti verovalmistelun kanssa ei käytännössä ole 24878: (Verohallituksen julkaisu 267) sekä ylläpitää mahdollisuuksia, ilmoitetaan kuitenkin tärkeim- 24879: liike- ja ammattitulon verotuksen käsikirjaa (Ve- mät lainsäädännössä tapahtuneet ja muut vero- 24880: rohallituksen julkaisu 51). Vuosittain painatetaan tukseen vaikuttavat muutokset verotoiroistoille 24881: verotuksen toimittamista varten henkilöverotuk- erillisillä ohjeilla sekä suomen että ruotsin kielel- 24882: sen ja maatilatalouden verotuksen käsikirjat. Kä- lä niin ajoissa kuin se käytännössä on mahdollis- 24883: sikirjat ovat sisällöltään laajoja ja niiden painos- ta. On syytä korostaa, että käsikirjojen valmistu- 24884: määrät suuria. Niiden toimittaminen ja painami- misen viivästymisestä ei tämän vuoksi ole vero- 24885: nen eri työvaiheineen vie runsaasti aikaa, minkä tuksen toimittamiselle sellaista haittaa, että se 24886: vuoksi ne valmistuvat suomenkielisinäkin vasta vaarantaisi verovelvollisen oikeusturvaa tai estäisi 24887: verovalmistelutyön aloittamisen jälkeen. Henki- tai vaikeuttaisi verotuksen määräaikaista toimitta- 24888: löverotuksen käsikirja on käsikirjoista sisällöltään mista, etenkin kun verotus yleensä toimitetaan 24889: ja painosmäärältään laajin sekä toimitustyöltään pääosin niiden perusteiden mukaan, joista on 24890: vaativin. Ruotsinkielisen painoksen toimittamista annettu ohjeet jo edellisten vuosien käsikirjoissa. 24891: ei voida aloittaa ennen kuin suomenkielinen Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk- 24892: painos on lähes valmis. Ruotsinkielisen käsikirjan seen sisältyy ehdotus työsuhdepalkkojen lisäämi- 24893: toimittamisen viivästyminen johtuu myös siitä, sestä toisen kielenkääntäjän palkkaamiseksi vero- 24894: että sen toimittamisessa kaikki työvaiheet ovat hallintoon. 24895: hitaampia kuin vastaavat suomenkielisen. Käsi- Noin 270 000 ruotsinkielisellä verovelvollisella 24896: kirja sisältää myös muun muassa runsaasti oikeus- on kielitunnus verotuksen rekistereissä. Kielitun- 24897: tapauksia, joista on olemassa vain suomenkieliset nukset on saatu pääosaltaan väestön keskusrekis- 24898: selostukset ja joiden kääntäminen edellyttää eri- teristä Väestörekisterikeskukselta, ja niitä pide- 24899: tyisasiantuntemusta. tään jatkuvasti ajan tasalla konekielisillä tiedon- 24900: 4 1985 vp. - KK n:o 362 24901: 24902: siirroilla Väestörekisterikeskukselta. Konekielinen esitäyttö tietokoneella laajenee ja tietokoneajot 24903: tiedonsiirto koskee myös ulkopaikkakuntalaisia. siirtyvät Valtion tietokonekeskuksesta lääninvero- 24904: Kielitunnuksissa esiintyvät puutteet kiinteistön virastoihin 1980-luvun lopulla. Kysymykseen tu- 24905: sijaintikunnissa poistuvat 2-3 seuraavan vuoden levat veropiirit saavat tällöin tarvitsemansa muut 24906: aikana, kun verotuksen henkilörekisterit uudiste- ruotsinkieliset verolomakkeet ja ohjeet Valtion 24907: taan. painatuskeskuksesta. 24908: Mitä tulee veroilmoituslomakkeiden ja verotus- Tietojenkäsittelyä verohallinnossa koskevien 24909: ta koskevien ohjeiden toimittamiseen ruotsinkie- ruotsinkielisten kurssien osalta voidaan todeta, 24910: lisille verovelvollisille suomenkielisissä veropii- että verohallinnon tietojenkäsittelyn kehittämi- 24911: reissä voidaan todeta, että veroilmoituslomakkei- seen liittyvää koulutusta laajennetaan vuonna 24912: den toimittaminen verovelvollisille ruotsinkielisi- 1986, jolloin otetaan huomioon myös ruotsinkie- 24913: nä korjaantuu ainakin osittain, kun lomakkeiden listen kurssien tarve. 24914: 24915: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1985 24916: 24917: Ministeri Pekka Vennamo 24918: 1985 vp. - KK n:o 362 5 24919: 24920: 24921: 24922: 24923: Tili Riksdagens Hett Talman 24924: 24925: 1 det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen Under åren 1983-1985 fätdigställdes hand- 24926: anget har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av böckerna som följer: 24927: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem 24928: av statsrådet översänt avskrift av följande av Handbok i gårds- 24929: bruksbeskattning finskspråkig svenskspråkig 24930: riksdagsman Ole Norrback undenecknade spörs- 24931: mål nr 362: 1983 28.3. 24.5. 24932: 1984 2.3. 11.5. 24933: Är Regeringen medveten om bristerna 1985 14.3. 29.5. 24934: i ftåga om servicen på svenska inom 24935: skatteförvaltningen, och Handbok i person- 24936: beskattning finskspråkig svenskspråkig 24937: vilka åtgärder ämnat Regetingen vidta 24938: för att avlägsna dessa brister? 1983 26.4. 21.6. 24939: 1984 5.4. 20.6. 24940: 1985 12.4. 9.7. 24941: Såsom svat på detta spörsmål fåt jag vötdsamt 24942: anföta följande: Anvisningarna om databehandling inom skat- 24943: Med anledning av spötsmålet hat skattestyrel- tebetedningen ges huvudsakligen i handboken 24944: sen i sitt utlåtande tili finansministeriet presente- Tekniken föt den direkta beskattningen (SKAT- 24945: tat följande utredning. TESPUB 36), som således även hat översatts tili 24946: Skattestyrelsen get årligen ut bl.a. en handbok svenska. Både den svenska och den finska hand- 24947: i beskattning av person och förmögenhet samt boken hålls ständigt a jour. Övetsättningen av 24948: om beskattningsförfatandet (SKATTESPUB anvisningarna vållar ofta ett ca tte veckots dröjs- 24949: 310), en handbok i gåtdsbruksbeskattning 24950: mål. 24951: (SKATTESPUB 267) samt kompletterat den EI?edan det inte i praktiken är möjligt att 24952: finsksptåkiga upplagan av handboken i beskatt- fätdrgställa handböckerna innan skattebeted- 24953: ning av rörelse- och yrkesinkomst (SKATTESPUB ningen har slutförts fåt skattebyråerna dock i så 24954: 51). Föt verkställandet av beskattningen trycks god tid som möjligt uppgifter om de viktigaste 24955: handböckerna i petsonbeskattning och i gårds- förändringar som hat skett inom lagstiftningen 24956: bruksbeskattning årligen. Handböckerna har ett och om övriga förändringat, som invetkar på 24957: digen innehåll och upplagorna är stora. Redige- beskattningen. Dessa uppgiftet ges genom sät- 24958: ringen och tryckningen inklusive alla arbetsske- skilda anvisningat, som avfattas både på finska 24959: den tat lång tid i ansptåk, vilket medför att de och på svenska. Det är skäl att poängtera att det 24960: inte ens i finskspråkig version blit färdiga inna.J:J. faktum att handböckerna blir färdigställda sent 24961: skattebetedningsarbetet inleds. Handboken i inte medför sådana olägenheter att detta skulle 24962: petsonbeskattning är den mest omfattande både vare sig äventyta den skattskyldiges rättsskydd 24963: vad innehållet och vad upplagan beträffar, och ellet göra det svårare ellet omöjligt att genomföra 24964: den ktäver även mest redigeringsarbete. Den beskattningen inom utsatt tid, i synnethet då 24965: svenskspråkiga upplagans tedigering kan inte beskattningen i allmänhet sket på basen av 24966: påbörjas innan den finska upplagan ät nästan anvisningar som tedan finnside handböcker som 24967: fårdig. Den svenskspråkiga handbokens redige- har getts ut under tidigare år. 24968: ting fötdröjs även av att alla atbetsskeden vid 1 statsverksptopositionen föt år 1986 föreslås 24969: tedigetingen tat längre tid i ansptåk än då det ett tillägg tili löner i arbetsföthållande för avlö- 24970: gäller den finsksptåkiga handboken. Handbokem nande av en andra translator vid skatteförvalt- 24971: innehåller även ett stott antal tättsfall, övet vilka ningen. 24972: det endast finns finskspråkiga refetat, och övet- Ca 270 000 svenskspråkiga skattskyldiga har en 24973: sättningen av rättsfallen ktävet speciell sakkun- sptåkkod i beskattningsregistret. Språkkoden har 24974: skap. huvudsakligen överfötts från centrala befolk- 24975: 6 1985 vp. - KK n:o 362 24976: 24977: ningsregistret, dvs. från Befolkningregistercentra- ga skattskyldigas möjligheter att få deklarations- 24978: len, och koderna hålls ständigt a jour genom blanketter på svenska åtminstone delvis kommer 24979: dataöverföring från Befolkningsregistercentralen. att förbättras när systemet med datorstyrd 24980: Dataöverföringen gäller även utsocknes skattskyl- förhandsifyllning av blanketterna utvidgas och 24981: diga. De brister som förekommer beträffande datorkörningarna i slutet av 1980-talet flyttas 24982: språkkoderna på de orter där fastigheterna är från Statens datamaskincentral till länsskattever- 24983: belägna elimineras under loppet av de 2-3 ken. 24984: kommande åren, när personregistren för beskatt- Beträffande kurser på svenska i databehand- 24985: ningen revideras. ling inom skatteförvaltningen kan poängteras att 24986: Beträffande tillställandet av deklarationsblan- den utbildning som skattestyrelsen ordnar i an- 24987: ketter och skatteanvisningar till svenskspråkiga slutning till utvecklandet av databehandling 24988: skattskyldiga, bosatta inom finskspråkiga skatte- kommer att utvidgas år 1986. Därvid beaktas 24989: distrikt, kan man konstatera att de svenskspråki- även behovet av kurser på svenska. 24990: 24991: Helsingfors den 19 november 1985 24992: 24993: Minister Pekka Vennamo 24994: 1985 vp. 24995: 24996: Kirjallinen kysymys n:o 363 24997: 24998: 24999: 25000: 25001: Turunen: Pienkoneiden liikevaihtoveron poistamisesta 25002: 25003: 25004: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25005: 25006: Alle 1 600 kg painavat moottorilentokoneet merkiksi lennonopetusta museokoneilla. Pienko- 25007: saatettiin liikevaihtoveron piiriin vuoden 1978 neiden keski-ikä kasvaa vuodella joka vuosi, sillä 25008: alussa. Sekä Ilmailuliiton että ilmailuhallituksen uusia koneita ei ole viimeisten vuosien aikana 25009: taholta vastustettiin näiden koneiden saattamista juuri lainkaan hankittu maahan. 25010: liikevaihtoverollisiksi, koska arvioitiin jo vuonna On huomattava, että jo sinänsä positiiviseksi 25011: 1974 alkaneen yleisilmailun taantuman kiihtyvän toiminnaksi katsottavan koulutus- ja harrastustoi- 25012: yhä nousevien kustannusten vuoksi. Myös katsot- minnan lisäksi pienkoneita käytetään myös yleis- 25013: tiin, että verotusperusteissa se käsitys, että alle hyödyllisiin lentotehtäviin. Ilmailuliiton kerho- 25014: 1 600-kiloiset lentokoneet olisivat pääasiassa yksi- jen koneet lentävät mm. metsäpalolentoja, jotka 25015: tyisessä huvikäytössä, on väärä. Näitä koneita tehdään vapaaehtoisvoimin, ja lentokoneiden 25016: käytetään pääasiassa koulutuksessa sekä monissa käytöstä laskutetaan vain omakustannushinta. 25017: hyötylentotehtävissä ja vain hyvin vähän puhtaas- Tällä toiminnalla on saavutettu yhteiskunnalle 25018: sa yksityiskäytössä. Esitetyt perustellut vastustavat huomattavia säästöjä, paitsi itse metsäpalojen val- 25019: käsitykset eivät saaneet ymmärtämystä osakseen, vontatoiminnasta, niin myös siitä aiheutuvista 25020: vaan sama virheellinen käsitys pienkoneiden kustannuksista. Jos valtio itse huolehtisi näistä 25021: käyttötarkoituksesta toistui vähän myöhemmin lennoista, olisivat kustannukset huomattavasti 25022: tulliverolainuudistuksen yhteydessä yleisilmailul- korkeammat. 25023: le vahingollisin seurauksin. 25024: Ilmailukerhot pystyvät jatkossa kuitenkin tar- 25025: Siviili-ilmailun peruslupakirja on yksityislentä- joamaan mm. näitä palvelulentoja yhteiskunnalle 25026: jän lupakirja. Tämä lupakirja on myös pohjana vain mikäli kerhojen yleiset toimintaedellytykset 25027: jatkokoulutuksessa ammattilentäjäksi. Vuonna voidaan turvata. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että 25028: 197 3 myönnettiin Suomessa 570 uutta yksityis- kun nykyiset koneet on käytetty loppuun eikä 25029: lentäjälupakirjaa ja vuonna 1982 uusia lupakirjo- uusia pystytä hankkimaan, ei toimintaa pystytä 25030: ja myönnettiin enää 168. Nyt lupakirjojen määrä tehokkaasti jatkamaan. 25031: on hienoisessa nousussa opettajakoulutuksen pa- Huomattavana toimintaedellytyksiä patantava- 25032: rantuessa. Myönnettyjen uusien yksityislentäjien na toimenpiteenä ilmailupiireissä nähdään liike- 25033: lupakirjojen määrät kuvaavat kuitenkin hyvin vaihtoveron poistaminen alle 1 600-kiloisilta leu- 25034: lentokoulutuksen ja lentotoiminnan aktiviteetin tokoneilta ja niiden huollolta ja varaosilta jne. 25035: suuntausta. Ne kuvaavat myös selvästi yleisilmai- Tätä veroa on valtiolle sen voimassaoloaikana 25036: lun taantuman suuruutta. kertynyt aivan mitätön summa verrattuna siihen 25037: Pääasiallinen syy taantumaan on liikevaihtove- suureen vahinkoon, mitä sillä on ilmailutoimin- 25038: rolain muutos, jolloin koneiden hankintahinnat nalle jo aikaansaatu ja mitä jatkossa tullaan 25039: sekä huoltojen ja korjausten hinnat kohosivat aikaansaamaan. 25040: lähes 20 prosenttia. Kun lisäksi lentokoneiden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25041: hinnat pääasiallisessa valmistajamaassa USA:ssa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 25042: ovat kohonneet, ja dollarin arvo on viime vuosina nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 25043: noussut ennätyksellisen korkeaksi, ei suomalaisil- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25044: la ole varaa uusien lentokoneiden hankkimiseen. 25045: Tämä puolestaan on aiheuttanut sen, että kevei- Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh- 25046: den yksimoottoristen lentokoneiden keski-ikä oli dista, joita alle 1 600-kiloisten moottori- 25047: vuoden 1984 alussa peräti 17,9 vuotta. Joudu- lentokoneiden liikevaihtoverollisuus on 25048: taan kysymään, harjoitetaanko tässä maassa esi- aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan, ja 25049: 25050: 4285009797 25051: 2 1985 vp. - KK n:o 363 25052: 25053: mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo sekä niiden suorittaman palvelutoimin- 25054: ryhtyä ilmailukerhojen lennonopetuksen nan turvaamiseksi? 25055: 25056: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985 25057: 25058: Eeva Turunen 25059: 1985 vp. -- EJ( n:o 363 3 25060: 25061: 25062: 25063: 25064: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25065: 25066: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa tulta lentopainoltaan alle 1 600 kilon moottori- 25067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lentokoneet. Tämä merkitsee sitä, että verollisiksi 25068: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- käytännössä tulivat alle nelipaikkaiset pienlento- 25069: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- koneet. Tätä suuremmat lentokoneet sekä purje- 25070: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lentokoneet ja helikopterit ovat edelleenkin ve- 25071: Eeva Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- rottomia. Muutosta perusteltiin sillä, ettei huvi- 25072: myksestä n:o 363: tai urheilukäyttöön tarkoitettujen pääasiallisesti 25073: ulkomailta tuotavien lentokoneiden verottomuus 25074: Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh- ollut tarkoituksenmukaista. 25075: dista, joita alle 1 600-kiloisten moottori- 25076: Lentopainoltaan alle 1 600 kilon pienkoneita 25077: lentokoneiden liikevaihtoverollisuus on 25078: Suomessa on nykyisin 382 kappaletta, tätä suu- 25079: aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan, ja 25080: rempia lentokoneita 134 ja helikoptereita 39 25081: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kappaletta. Pienkoneiden kokonaislukumäärä on 25082: ryhtyä ilmailukerhojen lennonopetuksen pysynyt lähes samana runsaat kymmenen vuotta. 25083: sekä niiden suorittaman palvelutoimin- Koneiden keski-ikä on samana aikana kaksinker- 25084: nan turvaamiseksi? taistunut sen ollessa nykyisin noin 15 vuotta. 25085: Koneiden keski-ikään voidaan arvioida vaikutta- 25086: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- van korottavasti keskeisenä tekijänä uusien konei- 25087: ti seuraavaa: den hinnan, josta liikevaihtovero muodostaa vain 25088: Suomen liikevaihtoverojärjestelmä perustuu osan. Hankintakohteina käytännössä tulevat ky- 25089: siihen, että liikevaihtoverotus on luonteeltaan symykseen vain amerikkalaisvalmisteiset pienlen- 25090: yleinen ja taloudellisilta vaikutuksiltaan tasapuo- tokoneet. Valuuttakurssisyistä niiden hinnat ovat 25091: linen. Tämä on mahdollista vain, jos verotuksen kohonneet ilman liikevaihtoveroakin sellaiselle 25092: soveltamisala ulottuu mahdollisimman laajalle. tasolle, että ostohalukkuus on vähäistä. Edelleen 25093: Nykyistä liikevaihtoverolakia säädettäessä yhtenä yhden konekannan määrään ja ikään vaikuttavan 25094: pääperiaatteena pidettiinkin, että verotuksen tu- tekijän voidaan arvioida myös olevan vuodesta 25095: lee kohdistua kaikkiin tavaroihin ja että verote- 1974 ns. energiakriisin seurauksena olennaisesti 25096: tuksi tulee tavaran käyttötarkoituksesta ja jakelu- kohonnut polttoaineen hinta. Kun koneiden ra- 25097: tiestä riippumatta koko se hinta, jonka tavaran kenteelliseen kestoon nähden käyttötunteja ker- 25098: lopullinen käyttäjä joutuu siitä maksamaan. tyy entistä vähemmän, muodostuu vastaavasti 25099: Poikkeuksia edellä mainitusta periaatteesta on koneiden keski-ikä aikaisempaa suuremmaksi. 25100: katsottu voitavan tehdä vain erittäin painavista Lentokoneiden asianmukaisesta lentokelpoi- 25101: syistä. Tämän vuoksi liikevaihtoverolaissa oleva suudesta on säädetty ilmailulaissa. Uudet pien- 25102: verovapaiden tavaroiden luettelo on suppea ja lentokoneet ovat luonnollisesti käyttöominai- 25103: tarkasti harkittu. suuksiltaan, rakenteeltaan ja kunnoltaan ikäänty- 25104: Vesialusten ohessa myös kaikki lentokoneet ja nyttä kalustoa parempia. Lentokelpoisuuden 25105: muut ilma-alukset sisältyivät liikevaihtoverolaissa edellytyksenä on kuitenkin katsastusten toimitta- 25106: olevaan verottomien tavaroiden luetteloon liike- minen. Siten koneiden keski-iän noususta huoli- 25107: vaihtoverolain tullessa voimaan vuonna 1964. matta ne ovat jatkuvasti ilmailuun turvallisesti 25108: Verottomuutta perusteltiin lähinnä sillä, että käytettävissä. 25109: suurten kansainväliseen liikenteeseen käytettä- Pienlentokoneiden verollisuus onkin liikevaih- 25110: vien alusten säätäminen verolliseksi saattaisi ai- toverojärjestelmämme edellä selvitettyjen perus- 25111: heuttaa niiden rekisteröimistä muissa maissa sekä teiden mukaista eikä erityisen painavaa syytä 25112: etenkin niiden korjaustöiden siirtämistä muualla sille, miksi juuri pienlentokoneiden tulisi olla 25113: suoritettavaksi. verovapaita tavaroita, ole olemassa. Se, että pien- 25114: Vuoden 1977 alusta lähtien verovapaiden tava- lentokoneita käytetään huvi- tai urheilukäytön 25115: roiden luettelosta poistettiin suurimmalta salli- lisäksi moniin hyödyllisiin ja tarpeellisiin tehtä- 25116: 4 1985 vp. - KK n:o 363 25117: 25118: viin, ei voi olla verovapauden myöntämisen pe- puolestaan taas aiheuttaa uusia vaatimuksia ja 25119: ruste. Muistakin hyödyllisistä tavaroista, kuten uusia rajanveto-ongelmia. Niin ikään edellä mai- 25120: esimerkiksi henkilö-, kuorma- ja pakettiautoista, nitun kaltaisiin perusteisiin nojautuen myös lii- 25121: traktoreista, työvälineistä ja -koneista on suoritet- kevaihtoverolainsäädännön tarkistamistoimikunta 25122: tava vero, koska liikevaihtoverotus periaatteessa (Komiteanmietintö 1983:87) on katsonut, ettei 25123: kohdistuu ja sen tuleekin kohdistua kaikkiin pienkoneita tule lisätä takaisin verovapaiden ta- 25124: tavaroihin. varoiden luetteloon. 25125: Yksityiskohtaisen verovapaiden tavaroiden lu- Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen ilmailu- 25126: ettelon laatimisesta voidaan vielä yleisesti todeta, kerhojen lennonopetuksen ja niiden suorittaman 25127: että se vain harvoin johtaa kaikkia tyydyttävään palvelutoiminnan turvaamista kysymyksessä tar- 25128: tulokseen. Luetteloa on vaikea laatia sellaiseksi, koitettujen liikevaihtoverotoimenpiteiden avulla 25129: että kaikki samankaltaiset tai vastaavat hyödyk- ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Soveliaim- 25130: keet olisivat verotuksellisesti samanarvoisessa ase- min se tapahtuu muita kuin verotuksellisia kei- 25131: massa. Jos luetteloon lisätään uusia tavaroita, se noja käyttämällä. 25132: 25133: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985 25134: 25135: Ministeri Pekka Vennamo 25136: 1985 vp. - KK n:o 363 5 25137: 25138: 25139: 25140: 25141: Tili Riksdagens Herr Talman 25142: 25143: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen derstiger 1 600 kg, från förteckningen över skat- 25144: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av tefria varor. Detta innebär att småflygplan med 25145: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem färre än fyra platser i praktigen blev beskatt- 25146: av statsrådet översänt avskrift av följande av ningsbara. Flygplan som är större än dessa samt 25147: riksdagsledamot Eeva Turunen undertecknade segelflygplan och helikoptrar är alltjämt skatte- 25148: spörsmål nr 363: fria. Ändringen motiverades med att det inte är 25149: ändamålsenligt att bevilja skattefrihet för flyg- 25150: Är Regeringen medveten om de olä- plan som är avsedda för nöjes- elier sponbruk 25151: genheter som omsättningsskatten på mo- och som huvudsakligen imponeras från utlandet. 25152: torflygplan under 1 600 kg har medfört 25153: 1 Finland finns för närvarande 382 småflyg- 25154: och kommer att medföra, och 25155: plan, vilkas flygvikt understiger 1 600 kg, 134 25156: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta flygplan, som är större än det, och 39 helikopt- 25157: i syfte att trygga flygklubbarnas flygun- rar. Totalantalet småflygplan hae varit i stott sett 25158: dervisning och den service som de tili- detsamma under drygt tio år. Planens genom- 25159: handahåller? snittsålder hae under samma tid fördubblats och 25160: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt är för närvarande ca 15 år. En central faktor, som 25161: anföra följande: kan antas bidra tili att höja planens genomsnitts- 25162: Omsättningsskattesystemet i Finland grundar ålder, är priset på nya pian, varav omsättnings- 25163: sig på att omsättningsskatten tili sin natur är skatten utgör endast en del. 1 praktiken är det 25164: allmän och i fråga om sina ekonomiska verk- endast i Amerika tillverkade småflygplan som 25165: ningar jämlik. Detta är möjligt endast om be- kommer i fråga när det gäller nyanskaffning. Av 25166: skattningens tillämpningsområde är så vittomfat- skäl som hör ihop med valutakurserna har deras 25167: tande som möjligt. Då den nuvarande lagen pris också förutom omsättningsskatten stigit tili 25168: angående omsättningsskatt stiftades ansågs en en sådan nivå att köpviljan är liten. En faktor 25169: huvudprincip vara att beskattningen skall gälia som ytterligare inverkar på maskinbeståndets 25170: alla varor och att hela det pris som varans slutliga storlek och ålder kan tänkas vara priset på 25171: användare kommer att betala för varan skall bränsle, som har stigit avsevärt tili följd av den 25172: beskattas oavsett varans användningsändamål och s.k. energikrisen år 1974. Då antalet timmar 25173: distributionsvägar. Undantag från de ovan planen används i förhållande tili deras hållbarhet 25174: nämnda principerna har ansetts vara möjliga vad konstruktioneo beträffar blir allt mindre, blir 25175: endast av synnerligen vägande skäl. Av den planens genomsnittsålder i motsvarande grad 25176: anledningen är föneckningen över skattefria högre än förr. 25177: varor i lagen angående omsättningsskatt begrän- Angående flygplanens behöriga luftvärdighet 25178: sad och noga övervägd. är stadgat i luftfanslagen. Nya småflygplan är 25179: Förutom vattenfarkoster upptogs också alla naturligt nog i fråga om sina användningsegen- 25180: flygplan och andra luftfanyg i den föneckning skaper, sin konstruktion och sitt skick bättre än 25181: över skattefria varor som ingick i lagen angående de äldre planen. Förutsättningen för luftvärdig- 25182: omsättningsskatt då lagen trädde i kraft år 1964. het är likväl att planet har besiktigats. Oavsett 25183: Skattefriheten motiverades närmast med att den planens höjda medelålder kan de sålunda allt- 25184: omständigheten att stora luftfanyg som används jämt tryggt användas för luftfan. 25185: för internationeli trafik skulie vara skattepliktiga Beskattningen av småflygplan överensstämmer 25186: kunde leda tili att sådana luftfartyg skulie kom- också med de grunder för vån omsättnings- 25187: ma att registreras i andra Iänder samt framför allt skattesystem för vilka ovan har redogjons. Det 25188: att reparationsarbetena på dem skulie komma att föreligger inte några särskilt vägande skäl tili att 25189: utföras annorstädes. just småflygplanen borde utgöra skattefria varor. 25190: Från och med ingången av år 1977 avlägsnades Den omständigheten att småflygplanen förutom 25191: motorflygplan, vilkas högsta tillåtna flygvikt un- för nöjes- eller sponbruk används också för 25192: 6 1985 vp. - KK n:o 363 25193: 25194: många nyttiga och viktiga uppgifter kan inte förteckningen, medför detta å sin sida nya krav 25195: utgöra grunden för beviljande av skattefrihet. och nya problem i fråga om gränsdragningen. 25196: Också för andra viktiga varor, såsom t.ex. per- Likaså ansåg också kommissionen för justering av 25197: son-, last- och paketbilar, traktorer, arbets- lagstiftningen angående omsättningsskatt (Kom- 25198: redskap- och maskiner måste skatt betalas, efter- mittebetänkande 1983:87) med stöd av grunder 25199: som omsättningsbeskattningen i princip gäller, av ovan nämnt skäl att småflygplanen inte bör 25200: och också bör gälla, alla varor. återinföras i förteckningen över skattefria varor. 25201: Angående uppgörandet av den detaljerade 25202: förteckningen över skattefria varor kan ytterligare Med beaktande av de ovan anförda omständig- 25203: allmänt konstateras att det endast sällan kan leda heterna kan det inte anses vara ändamålsenligt 25204: till ett resultat som tillfredsställer alla. Det är att med hjälp av de i spörsmålet åsyftade omsätt- 25205: svårt att utarbeta förteckningen så att alla nyttig- ningsskatteåtgärderna trygga flygklubbarnas flyg- 25206: heter, som är av samma slag eller likvärdiga, undervisning och den serviceverksamhet som 25207: skulle befinna sig i en likvärdig ställning i klubbarna tillhandahåller. Lämpligast sker detta 25208: beskattningshänseende. Om nya varor fogas till med hjälp av andra medel än beskattningen. 25209: 25210: Helsingfors den 12 november 1985 25211: 25212: Minister Pekka Vennamo 25213: 1985 vp. 25214: 25215: Kirjallinen kysymys n:o 364 25216: 25217: 25218: 25219: 25220: Junnila: Etelä-Afrikan kanssa käytävää kauppaa vastaan tarkoitetuis- 25221: ta painostustoimista maamme satamissa 25222: 25223: 25224: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25225: 25226: Ammattiyhdistysliike, joka viime vuosina on markkinoita, joiden takaisinvaltaaminen tulee ai- 25227: lyhytnäköisellä palkka- ja työehtosopimuspolitii- kanaan olemaan vaivalloisen työn takana. 25228: kallaan miltei tuhonnut erään perinteisen suoma- Mutta kysymys ei ole vain niistä ilmeisistä 25229: laisen elinkeinonhaaran eli suomalaisen meren- taloudellisista haitoista, joita ammattiyhdistys- 25230: kulun, näyttää nyt käynnistäneen yhtä lyhyt- liikkeen harkitsemattomasti käynnistämä boikot- 25231: näköisen hyökkäyksen maamme metsäteollisuut- titoiminta maalle aiheuttaa. Kysymys on myös 25232: ta vastaan. Tähän hyökkäykseen liittyy muiden siitä, että näin menetellessään ammattiyhdistys- 25233: toimenpiteiden rinnalla metsäteollisuuden eräille liike sekaantuu mielivaltaisesti maamme ulko- 25234: markkina-alueille suuntautuneiden vientitoimi- maankauppapolitiikkaan, joka puolestaan on tär- 25235: tusten mielivaltainen keskeyttäminen. keä osa maamme ulkopolitiikkaa. Joudutaan ai- 25236: Vedoten solidaarisuuteen rotusorrosta kärsivää van kestämättömään tilanteeseen, jos ulkopolitii- 25237: Etelä-Afrikan mustaa väestöä kohtaan ja siihen, kan hoito luisuu valtiovallan käsistä aivan muita 25238: että Etelä-Afrikan hallitus on painostettava talou- tarkoitusperiä varten syntyneille ammattiyhdis- 25239: dellisin pakottein luopumaan apartheid-politii- tyksille. 25240: kastaan, suomalainen ammattiyhdistysliike on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25241: ryhtynyt maamme satamissa voimassa olevien tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 25242: työehtosopimusten vastaisiin boikottitoimenpi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 25243: teisiin keskeyttääkseen suomalaisen teollisuuden vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25244: vientitoimitukset Etelä-Afrikan markkinoille. 25245: Viimeaikaisten, sinänsä erittäin valitettavien ro- Onko Hallitus tietoinen siitä, että 25246: tulevottomuuksien varjolla maassamme nostatet- ammattiyhdistysliikkeen satamissamme 25247: tu moralisoiva hysteria on siten johtamassa käynnistämät, voimassa olevien työehto- 25248: maamme kannalta ilmeisen huolestuttaviin seu- sopimusten vastaiset boikottitoimenpiteet 25249: raamuksiin. Etelä-Afrikan hallituksen politiik- maamme Etelä-Afrikan kauppaa vastaan 25250: kaan näillä boikottitoimenpiteillä ei todennäköi- aiheuttavat vientiteollisuudellemme va- 25251: sesti tule olemaan minkäänlaista vaikutusta. kavia taloudellisia haittoja ja merkitsevät 25252: Mutta sen sijaan niillä aiheutetaan selvää kon- samalla ulkomaankauppapoliittisten ja 25253: kreettista vahinkoa maamme teollisuudelle, lä- ulkopoliittisten ratkaisujen luisumista 25254: hinnä metsäteollisuudelle, varsinkin kun nämä valtiovallalta ammattiyhdistysliikkeen kä- 25255: toimenpiteet on käynnistetty ajankohtana, jol- siin, sekä 25256: loin metsäteollisuus on muista syistä johtuen mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 25257: ajautumassa kasvaviin menekki- ja kannattavuus- ryhtyä, jotta tällainen selvästi maan etu- 25258: vaikeuksiin. Näiden toimenpiteiden vuoksi me- jen vastainen vahingonteko saataisiin vii- 25259: netetään vuosikymmenien työllä avattuja vienti- pymättä päättymään? 25260: 25261: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985 25262: 25263: Tuure Junnila 25264: 25265: 25266: 25267: 25268: 4285011059 25269: 2 1985 vp. - KK n:o 364 25270: 25271: 25272: 25273: 25274: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25275: 25276: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myksiä saada aikaan Etelä-Afrikkaa vastaan koh- 25277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, distuvia laaja-alaisia turvallisuusneuvoston hyväk- 25278: olette 31 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- symiä pakotteita. Näiden puuttuessa Suomi ja 25279: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- muut pohjoismaat ovat kuitenkin katsoneet voi- 25280: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja vansa yhdistää omat toimenpiteensä ja ovat pää- 25281: Tuure Junnilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- tyneet yhteisen ohjelman laatimiseen, jonka poh- 25282: myksestä n:o 364: joismaiden ulkoministerit hyväksyivät vuonna 25283: 1978. Ohjelmaa on toteutettu aktiivisesti lukui- 25284: Onko Hallitus tietoinen siitä, että sin eri tavoin. Pohjoismaat ovat nyt tutkineet 25285: ammattiyhdistysliikkeen satamissamme toimintaohjelman tehostamiseen liittyviä kysy- 25286: käynnistämät, voimassa olevien työehto- myksiä ja hyväksyneet lokakuussa 1985 aikaisem- 25287: sopimusten vastaiset boikottitoimenpiteet paa laajemman toimintaohjelman. 25288: maamme Etelä-Afrikan kauppaa vastaan Koska toimintaohjelma sisältää eräitä toimen- 25289: aiheuttavat vientiteollisuudellemme va- piteitä, joiden täytäntöönpano Suomen osalta 25290: kavia taloudellisia haittoja ja merkitsevät edellyttää lainsäädäntömme täydentämistä, halli- 25291: samalla ulkomaankauppapoliittisten ja tus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi 25292: ulkopoliittisten ratkaisujen luisumista eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toimenpi- 25293: valtiovallalta ammattiyhdistysliikkeen kä- teistä. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi Etelä- 25294: siin, sekä Afrikkaan kohdistettavina toimina lainojen ja 25295: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo takausten antamisen, laina-konsortioihin osallis- 25296: ryhtyä, jotta tällainen selvästi maan etu- tumisen sekä uusien patenttien ja valmistusoi- 25297: jen vastainen vahingonteko saataisiin vii- keuksien myynnin kieltäminen. Sijoitusten ja 25298: pymättä päättymään? leasing-toiminnan kieltämisestä on tarkoitus an- 25299: taa asetus. Lisäksi lakiin esitetään otettavaksi 25300: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- valtuutus säätää asetuksella myös tarvittaessa uu- 25301: ti seuraavaa: sista Etelä-Afrikan vastaisista toimenpiteistä. Lain 25302: Suomen kanta Etelä-Afrikan harjoittamaan ro- antamaa valtuutta voitaisiin käyttää sillä ehdolla, 25303: tuerottelupolitiikkaan on yksiselitteisen kieltei- että YK:n turvallisuusneuvosto on antanut toi- 25304: nen, mikä on tuotu esiin mm. vuosittain YK:n menpiteistä suosituksen ja että toimenpiteet eivät 25305: yleiskokouksessa, useissa eri yhteyksissä eduskun- ole Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitus- 25306: nassa sekä hallituksen taholta annetuissa julkisis- ten vastaisia. 25307: sa lausunnoissa. Näissä puheenvuoroissa on to- Jo voimassa olevan lainsäädännön perusteella 25308: dettu, että Suomi tuomitsee kaiken rotuun, us- on asetusteitse pantu täytäntöön turvallisuusneu- 25309: kontoon tai ihonväriin perustuvan syrjinnän ja voston velvoittava päätös aseidenvientikiellosta 25310: erottelun sekä Etelä-Afrikan laittoman hallinnon Etelä-Afrikkaan sekä valtioneuvoston päätöksellä 25311: Namibiassa. Tuomitsemme Etelä-Afrikan harjoit- suositus Etelä-Afrikassa valmistettujen aseiden 25312: taman apartheid-politiikan, koska se on täysin maahantuonnin kieltämisestä. 25313: vastakkainen pohjoismaisen oikeus-, tasa-arvoi- Pohjoismaiden yhteisen toimintaohjelman 25314: suus- ja ihmisarvokäsityksen kanssa. Apartheid- puitteissa hallitus on lisäksi ryhtynyt tai ryhtyy 25315: politiikka on systemaattisin ja syvällisin ihmisoi- toimenpiteisiin, jotka koskevat ydinteknologian 25316: keuksien loukkaus maailmassa. Se on ristiriidassa laitteiden osto- ja myyntikieltoa, sotilas- ja polii- 25317: YK:n peruskirjan ja yleismaailmallisen ihmisoi- sikäyttöisten tietokonelaitteiden vientikieltoa, 25318: keuksien julistuksen periaatteiden kanssa. eteläafrikkalaisten kultarahojen, kriigerrandien 25319: Tämän periaatteellisen linjan pohjalle raken- tuontikieltoa, julkisten hankintojen estämistä, 25320: tuu Suomen politiikka suhteessa Etelä-Afrikkaan. kaupanedistämistoiminnan kieltoa, urheilu-, 25321: Suomi on toiminut läheisessä yhteistyössä mui- kulttuuri-, tiede- ja teknologiasuhteiden rajoitta- 25322: den pohjoismaiden kanssa mm. tukemalla pyrki- mista, viisumimääräysten tiukentamista, huma- 25323: 1985 vp. - KK n:o 364 3 25324: 25325: nitaarisen avun ja taloudellisen tuen lisäämistä nostettavissa luopumaan rotusortopolitiikastaan. 25326: apartheidia vastustaville järjestöille ja ns. Päinvastoin voidaan todeta, että esim. Suomen 25327: SADCC-maille. Lisäksi hallitus on käynyt neu- paperinviejien pahimmat kilpailijat Etelä-Afrikan 25328: votteluja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa markkinoilla ovat eteläafrikkalaiset valmistajat, 25329: tuonnin ja viennin rajoittamiseksi Etelä-Afrikan jotka odottavat mahdollisuutta täyttää suomalai- 25330: osalta. silta jäävän markkinaosuuden. Tämä olisi mie- 25331: Suomen ja muiden pohjoismaiden yhteinen leen myös muiden maiden tuottajille. Hallitus 25332: toimintaohjelma on toimitettu Etelä-Afrikan hal- katsoo, että painostustoimien tulisikin olla mah- 25333: litukselle, YK:n pääsihteerille ja Euroopan ta- dollisimman yleisesti toteutettuja, kattavia ja 25334: lousyhteisön puheenjohtajalle. Se merkitsee sel- tehokkaita, jotta niillä olisi tavoiteltu vaikutus 25335: vää ilmoitusta siitä, että kaikki pohjoismaat tuo- Etelä-Afrikkaan. Tämänkin vuoksi Suomi on toi- 25336: mitsevat apartheid-järjestelmän ja että pohjois- minut ja toimii pohjoismaisissa puitteissa ja edel- 25337: maat tulevat vähentämään taloudellisia ja muita lyttää myös YK:n turvallisuusneuvoston myötä- 25338: suhteitaan Etelä-Afrikan kanssa. vaikutusta. Ylipäänsäkin vain kansainvälisesti yh- 25339: Hallitus on siten niin hyvin YK:ssa, yhdessä teensovitetuilla hallitusten toimenpiteillä on kat- 25340: pohjoismaiden kanssa kuin kotimaassakin joh- sottava olevan takanaan riittävää painoarvoa. 25341: donmukaisesti ja selvästi ottanut kantaa Etelä- 25342: Afrikan apartheid-politiikkaa vastaan ja toiminut Kysymyksen kohteena olevat ammattiyhdistys- 25343: sen mukaisesti vaikuttaakseen rotusyrjinnän pois- liikkeen päätökset on tehty niiden omasta toi- 25344: tamiseksi ja Namibian laittoman hallinnon lopet- mesta eikä niistä ole hallituksen kanssa neuvotel- 25345: tamiseksi. tu. Mitä tulee boikottitoimenpiteiden työehtoso- 25346: Hallitus toteaa, että sen ajamat päämäärät, pimusten vastaisuuteen hallitus toteaa, että työ- 25347: mitä tulee apartheid-järjestelmän vastustami- tuomioistuimen asiana on työtuomioistuimesta 25348: seen, ovat samanlaiset kuin ammattiyhdistysliik- annetun lain (646/74) mukaan käsitellä ja rat- 25349: keellä. Suomi ei kuitenkaan, kuten eivät muut- kaista erikoistuomioistuimena se, onko jokin työ- 25350: kaan pohjoismaat, ole varsinaisesti katkaissut taistelutoimenpide työehtosopimuksen vastainen. 25351: kauppasuhteitaan Etelä-Afrikan kanssa, vaikka Samaten työtuomioistuimen tehtäviin kuuluu 25352: joistakin rajoitustoimista on voitu kyllä sopia. määrätä työehtosopimuksen vastaisen menettelyn 25353: Suomen tai edes kaikkien pohjoismaiden kaupal- seuraamus. Kanteen työehtosopimusta koskevassa 25354: la ei ole sen mittaista merkitystä Etelä-Afrikalle, riita-asiassa voi panna vireille työehtosopimuk- 25355: että sen katkaisemisella Etelä-Afrikka olisi pai- seen osallinen yhdistys tai työnantaja. 25356: 25357: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1985 25358: 25359: Ministeri jermu Laine 25360: 4 1985 vp. - KK n:o 364 25361: 25362: 25363: 25364: 25365: Tili Riksdagens Herr Talman 25366: 25367: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen na att få tili stånd omfattande, av säkerhetsrådet 25368: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av godkända sanktioner. På grund av avsaknaden av 25369: den 31 oktober 1985 tili vederbörande medlem sådana sanktioner har Finland och de övriga 25370: av statsrådet översänt avskrift av följande av nordiska länderna likväl ansett sig kunna förena 25371: riksdagsman Tuure Junnila stälida skriftliga sina åtgärder, vilket har resulterat i uppgörandet 25372: spörsmål nr 364: av ett gemensarnt prograrn som de nordiska 25373: ländernas utrikesministrar godkände 1978. Detta 25374: Är Regeringen medveten om att de av program har aktivt tiliämpats på ett flertal olika 25375: fackföreningsrörelsen inledda bojkottåt- sätt. De nordiska länderna har nu undersökt 25376: gärderna i hamnarna, vilka riktar sig mot frågor som hänför sig tili effektiveringen av detta 25377: vårt lands handel med Sydafrika, strider handlingsprogram, och de godkände i oktober 25378: mot de gäliande koliektivavtalen och tili- 1985 ett handlingsprogram som är mera omfat- 25379: fogar vår exportindustri alivarliga ekono- tande än tidigare. 25380: miska skador, samtidigt som de innebär Eftersom vissa av åtgärderna i handlingspro- 25381: att de utrikeshandelspolitiska och utrikes- grammet för Finlands del kräver komplettering 25382: politiska avgörandena överförs från stats- av lagstiftningen, har regeringen avlåtit en pro- 25383: makten tili fackföreningsrörelsen; samt position tili riksdagen med förslag tili lag om 25384: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta vissa åtgärder som riktar sig mot Sydafrika. 1 25385: för att genast få ett slut på en dylik lagen skulie enligt förslaget ingå bl.a. förbud 25386: skadegörelse som klart står i strid med mot beviljande av lån och garantier, deltagande i 25387: vårt lands intressen? lånekonsortier samt försäljning av nya patent och 25388: tiliverkningsrättigheter. Avsikten är att en 25389: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt förordning skali utfärdas om förbud mot investe- 25390: anföra följande: ringar och leasingverksamhet. Dessutom föreslås 25391: Finland har intagit en entydigt negativ stånd- att en fulimakt att vid behov genom förordning 25392: punkt tili den rasåtskilinadspolitik som bedrivs i stadga om nya åtgärder mot Sydafrika skali ingå i 25393: Sydafrika, vilket framförts bl.a. årligen i FN:s lagen. 25394: generalförsamling, i ett flertal olika sammanhang Fulimakten i lagen skulie kunna användas på 25395: i riksdagen samt i de offentliga utlåtanden som vilikor att FN:s säkerhetsråd har rekommenderat 25396: regeringen avgivit. 1 dessa sammanhang har det åtgärderna och att dessa inte strider mot Finlands 25397: konstaterats att Finland fördömer ali diskrimine- internationeliträttsliga förpliktelser. 25398: ring och segregation som grundar sig på ras, På basis av redan gäliande lagstiftning har 25399: religion och hudfärg samt Sydafrikas illegitima bringats i kraft genom förordning ett förpliktan- 25400: förvaltning av Namibien. Vi fördömer den apart- de beslut av säkerhetsrådet om förbud mot 25401: heidpolitik som bedrivs i Sydafrika, eftersom den vapenexport tili Sydafrika samt genom statsråds- 25402: står helt i strid med den rättsuppfattning och beslut en rekommendation om förbud mot im- 25403: den syn på jämlikhet och människovärde som är port av vapen som tillverkats i Sydafrika. 25404: rådande i Norden. Apartheidpolitiken är den Ioom ramen för de nordiska ländernas gemen- 25405: mest systematiska och genomgripande formen av samma handlingsprograrn har regerinnen dess- 25406: brott mot de mänskliga rättigheterna på vår jord. utom vidtagit, elier kommer att vidta, åtgärder 25407: Den strider mot FN -stadgan och mot principerna som gäller förbud mot köp och försäljning av 25408: i den alimänna deklarationen om de mänskliga anordningar inom kärnteknologin, mot expon av 25409: rättigheterna. datoranläggningar som är avsedda för militärt 25410: Finlands politik i förhåliande tili Sydafrika och polisbruk och mot import av det sydafrikan- 25411: bygger på denna principielia linje. Finland har ska guldmyntet, kriigerranden, förhindrande av 25412: verkat i nära samarbete med de övriga nordiska offentliga upphandlingar, förbud mot handels- 25413: länderna, bl.a. genom att understöda strävande- främjande verksamhet, begränsning av sport-, 25414: 1985 vp. - KK n:o 364 5 25415: 25416: kultur-, vetenskaps- och teknologiutbytet, skärp- Sydafrika att man genom att stoppa den skulle 25417: ning av visumbestämmelserna, ökad humanitär kunna tvinga Sydafrika att upphöra med sin 25418: hjälp och ökat ekonomiskt stöd tili de organisa- rasåtskillnadspolitik. Tvärtom kan det konstateras 25419: tioner som motarbetar apartheid och tili de s.k. att de finländska pappersexportörernas hårdaste 25420: SADCC-länderna. Regeringen har dessutom konkurrenter på den sydafrikanska marknaden är 25421: förhandlat med näringslivets organisationer angå- de sydafrikanska tillverkarna, som väntar på en 25422: ende begränsning av imponen från och exponeo möjlighet att överta den marknadsandel som 25423: tili Sydafrika. Finland förlorar. Även producenter i andra Iän- 25424: Det för Finland och de övriga nordiska länder- der vore tillfreds med en dylik utveckling. Rege- 25425: na gemensamma handlingsprogrammet har del- ringen anser att påtryckningsåtgärderna därför 25426: givits regeringen i Sydafrika, FV:s generalsekrete- bör vara så allmänt tillämpade, täckande och 25427: rare och ordföranden för den Europeiska Gemen- effektiva som möjligt för att ha önskad inverkan 25428: skapen. Detta innebär ett klart meddelande om på Sydafrika. Bl.a. av denna orsak har Finland 25429: att alla de nordiska länderna fördömer apartheid- verkat, och verkar fortfarande, inom en nordisk 25430: systemet och att de kommer att minska sina ram och förutsätter även medverkan av FN:s 25431: ekonomiska och övriga förbindelser med Sydafri- säkerhetsråd. Överhuvudtaget kan endast inter- 25432: ka. nationellt samordnade regeringsåtgärder anses ha 25433: Regeringen har sålunda både i FN, tillsam- tillräcklig tyngd bakom sig. 25434: mans med de övriga nordiska länderna, och i det De beslut som spörsmålet riktar sig mot har 25435: egna landet konsekvent och klart tagit ställning fattats av fackföreningsrörelsen, och inga 25436: mot apartheidpolitiken i Sydafrika och handlat i förhandlingar har förts med regeringen om dem. 25437: enlighet med detta för att få ett slut på rasdiskri- Vad gäller frågan om huruvida bojkottåtgärderna 25438: mineringen och den illegitima förvaltningen av strider mot kollektivavtalen konstaterar rege- 25439: Namibien. ringen att det enligt lagen om arbetsdomstolen 25440: Regeringen konstaterar att de mål den arbetar (646/74) ankommer på arbetsdomstolen att i 25441: för då det gäller att motarbeta apartheidsystemet egenskap av specialdomstol handlägga och avgöra 25442: är desamma som hos fackföreningsrörelsen. 1 huruvida en stridsåtgärd strider mot kollektivav- 25443: likhet med de övriga nordiska länderna har talet. Likaså är det arbetsdomstolens uppgift att 25444: Finland dock inte i egentlig mening avbrutit sina besluta om påföljden av ett förfarande som 25445: handelsförbindelser med Sydafrika, fastän man strider mot kollektivavtalet. Talan i tvistemål 25446: kunnat överenskomma om några begränsningsåt- som angår kollektivavtal kan anhängiggöras av i 25447: gärder. Varken Finlands eller samtliga de nordis- kollektivavtalet delaktig förening eller arbetsgiva- 25448: ka ländernas handel har en så stor betydelse för re. 25449: 25450: Helsingfors den 27 november 1985 25451: 25452: Minister jermu Laine 25453: 1985 vp. 25454: 25455: Kirjallinen kysymys n:o 365 25456: 25457: 25458: 25459: 25460: Jouppila ym.: Sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkärien virkojen 25461: lisäämisestä 25462: 25463: 25464: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25465: 25466: Uusien syöpätapausten määrä on lisääntymäs- olevien sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkä- 25467: sä. Vuonna 1962 oli syöpään sairastuneiden mää- rien tarve kasvaa huomattavasti. Jo tällä hetkellä 25468: rä 11 444, vuonna 1982 17 380 ja sen lasketaan Suomessa on kansainvälisesti katsottuna syöpälää- 25469: olevan valtioneuvoston asettaman syöpäkomitean käreistä huomattava vajaus. Lääkintöhallituksen 25470: mietinnön mukaan 15 vuoden kuluttua 24 000. syöpäsuunnitteluryhmän laskelmien mukaan 25471: Syöpäpotilaiden hoidon tulokset ovat jatkuvas- meillä pitäisi olla sädehoidon ja syöpätautien 25472: ti parantuneet. Edistyneestä varhaistoteamisesta alalla 110 erikoislääkärin virkaa. Kuitenkin näitä 25473: ja hoidon kehittymisestä sekä kasvavasta sairastu- virkoja oli vuoden 1984 lopussa yhteensä vain 64 25474: vien luvusta johtuu, että keskuudessamme elä- eli noin puolet lasketusta tarpeesta. 25475: vien syöpään jossain elämänsä vaiheessa sairastu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25476: neiden luku nousee nykyisestä 90 OOO:sta ainakin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 25477: 180 OOO:een vuoteen 2000 mennessä. Nämä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 25478: kaikki potilaat tarvitsevat jatkuvaa kontrollia senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25479: mahdollisen uusiutumisen varhaiseksi totea- 25480: miseksi ja hoitamiseksi. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 25481: Edellä esitettyjen lukujen valossa on ilmeistä, ryhtyä syöpätautien ja sädehoidon eri- 25482: että syöpäsairauden hoidossa keskeisessä asemassa koislääkärien virkojen lisäämiseksi? 25483: 25484: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985 25485: 25486: Riitta Jouppila Timo Kietäväinen Arja Alho 25487: Helena Pesola Aila Jokinen Reijo Lindroos 25488: Jukka Vihriälä Ritva Laurila Ulla Lehtinen 25489: 25490: 25491: 25492: 25493: 428501028T 25494: 2 1985 vp. -- RJC n:o 365 25495: 25496: 25497: 25498: 25499: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25500: 25501: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 200 000 asukasta kohden. Työryhmä arv101 tä- 25502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mänhetkiseksi lääkärivajaukseksi 17, siten että 25503: olette 22 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- hematologiaan tarvittaisiin lisää viisi erikoislääkä- 25504: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- rin virkaa ja vastaavasti sädehoitoyksikköjen sy- 25505: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tostaattihoitoihin 12 lääkärin virkaa. Lisäksi työ- 25506: Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- ryhmä arvioi henkilöstön mitoitussuhteeksi 1:2: 1 25507: myksestä n:o 365: (lääkäri-sairaanhoitaja-muu henkilöstö). Lääkin- 25508: töhallitus on toimittanut kyseisen mietinnön kes- 25509: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kussairaalakuntainliittojen tiedoksi. 25510: ryhtyä syöpätautien ja sädehoidon eri- 25511: koislääkärien virkojen lisäämiseksi? Terveydenhuollon järjestämistä koskevassa val- 25512: takunnallisessa suunnitelmassa annetaan ne uu- 25513: Vastauksena kysvmykseen esitän kunnioittavas- det voimavarat, jotka vuosittain on käytettävissä 25514: ti seuraavaa: erikoissairaanhoidon palvelujen tehostamiseksi. 25515: Vuonna 1986 kuntainliitot voivat perustaa yh- 25516: Erikoissairaanhoidon alueellisista suunnitelmis- 25517: teensä 90 erikoislääkärin virkaa ja koko suunnit- 25518: ta laadituo yhteenvedon mukaan on sairaaloissa 25519: telukaudella 1986--1990 yhteensä 455 erikoislää- 25520: vuonna 1985 syöpätautien ja sädehoidon erikois- 25521: kärin virkaa. Lääkintöhallitus jakaa kyseiset virat 25522: lääkärin virkoja 38 ja apulaislääkärin virkoja 21. 25523: vahvistamisohjeessaan läänikohtaisesti ja läänin- 25524: Suunnitelmissa on esitetty vuosina 1986--1988 25525: hallitukset edelleen vahvistavat erikoissairaanhoi- 25526: perustettavaksi neljä uutta tämän alan erikoislää- 25527: kärin virkaa. don alueelliset suunnitelmat. 25528: Lääkintöhallitus asetti 19.1.1983 työryhmän, Lääkintöhallitus on kiinnittänyt huomiota 25529: jonka tehtävänä oli muun muassa selvittää syto- uusien syöpätapausten lukumäärän nopeaan li- 25530: staattihoidon edellyttämä voimavaratarve. Mie- sääntymiseen sekä syövänhoidon tehostumisen 25531: tinnössään työryhmä kiinnitti huomiota siihen, aiheuttamaan virkatarpeeseen, ja asia on saatettu 25532: että vuosittain ilmaautuvien uusien syöpätapaus- keskussairaalakuntainliittojen tietoon lääkintö- 25533: ten lukumäärä nousee noin 20 OOO:een vuoteen hallituksen työryhmämietinnön muodossa. Kes- 25534: 2000 mennessä. Tuolloin olisi vuosittain noin kussairaalapiirien kuntainliittojen asiana on ke- 25535: 250 potilasta/100 000 asukasta sytostaattihoidos- hittää ja tehostaa syöpätautien hoitoa alueellaan 25536: sa. Ottaen huomioon sytostaattihoidon sisältö ja valtakunnallisessa suunnitelmassa esitetyt tavoit- 25537: toteutus tarvitaan toimintaan yksi erikoislääkäri teet ja voimavarat huomioon ottaen. 25538: 25539: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1985 25540: 25541: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vtkatmaa 25542: 1985 vp. -- KJ( n:o 365 3 25543: 25544: 25545: 25546: 25547: Tili Riksdagens Herr Talman 25548: 25549: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gruppen uppskattade det rådande behovet tili 17 25550: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av läkare så, att det skulle behövas 5 specialisttjäns- 25551: den 22 oktober 1985 tili vederbörande medlem ter tili inom hematologin samt 12 läkartjänster 25552: av statsrådet översänt avskrift av följande av för cytostatbehandlingen vid strålbehandlingsen- 25553: riksdagsledamot Jouppila m.fl. undertecknade heterna. Dessutom uppskattade arbetsgruppen 25554: spörsmål nr 365: personalens proportionsförhållande tili 1:2: 1 (lä- 25555: kare-sjukskötare-övrig personal). Medicinalstyrel- 25556: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta sen har tillställt centralsjukhuskommunalförbun- 25557: för att öka antalet tjänster för specialister den betänkandet. 25558: i cancersjukdomar och strålbehandling? I den riksomfattande planen för ordnande av 25559: hälsovården anges de nya resurser som årligen 25560: Såsom svar på detta spörsmål får jag anföra står tili förfogande för effektivering av special- 25561: följande: sjukvårdsservicen. År 1986 kan kommunalför- 25562: Enligt ett sammandrag av de regionala planer- bunden inrätta sammanlagt 90 specialisttjänster 25563: na för specialsjukvården har sjukhusen år 1985 och under hela planeperioden 1986--1990 sam- 25564: 38 tjänster för specialister i cancersjukdomar och manlagt 4 55 specialisttjänster. Medicinalstyrelsen 25565: strålbehandling samt 21 assistentläkartjänster fördelar tjänsterna länsvis i sina fastställelsedi- 25566: inom det berörda området. I planerna föreslås att rektiv, och länsstyrelserna fastställer de regionala 25567: fyra nya tjänster för specialister på området skall planerna för specialsjukvården. 25568: inrättas under åren 1986--1988. Medicinalstyrelsen har fäst uppmärksamhet vid 25569: Medicinalstyrelsen tillsatte 19.1.1983 en ar- den snabba ökningen i antalet nya cancerfall 25570: betsgrupp, vars uppgift bl.a. var att utreda hur samt vid den behov av tjänster som effektive- 25571: stort resursbehov cytostatbehandlingen förutsät- ringen av cancerbehandlingen har framkallat. 25572: ter. I sitt betänkande fäste arbetsgruppen upp- Centralsjukhuskommunalförbunden har fått kän- 25573: märksamhet vid att antalet årligen upptäckta nya nedom om saken i form av det betänkande som 25574: cancerfall fram tili år 2000 kommer att stiga tili medicinalstyrelsens arbetsgrupp avgivit. Det är 25575: ca 20 000. Då skulle årligen ca 250 patienter/ kommunalförbundens för centralsjukhusdistrik- 25576: 100 000 invånare få cytostatbehandling. Av cy- ten angelägenhet att utveckla och effektivera 25577: tostatbehandlingens innehåll och det sätt på behandlingen av cancersjukdomar inom sitt om- 25578: vilket den ges följer att det för denna verksamhet råde med beaktande av de målsättningar och de 25579: behövs en specialist/200 000 invånare. Arbets- resurser som ingår i den riksomfattande planen. 25580: 25581: Helsingfors den 20 november 1985 25582: 25583: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 25584: 1985 vp. 25585: 25586: Kirjallinen kysymys n:o 366 25587: 25588: 25589: 25590: 25591: Jouppila ym.: Sepelvaltimo-ohitusleikkausten määrän lisäämisestä 25592: 25593: 25594: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25595: 25596: Sepelvaltimotauti on maassamme työikäisen Sepelvaltimo-ohitusleikkausta odottaa meillä 25597: väestön, etenkin miesten eräs suurimpia työky- vuosittain yli 2 000 potilasta. Nykyisellä kapasi- 25598: vyttömyyden tai äkkikuoleman aiheuttajia. Tä- teetilla pystytään näistä leikkaamaan vuosittain 25599: män taudin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty vii- vain 600-700. Niinpä yliopistollisille keskussai- 25600: me aikoina vakavaa huomiota. Se ei kuitenkaan raaloille, joissa näitä leikkauksia suoritetaan, olisi 25601: auta jo tautiin sairastuneita, vaan heille paras tarpeen luoda lisäresursseja tähän tarkoitukseen. 25602: hoitomenetelmä on sepelvaltimo-ohitusleikkaus. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25603: Sen avulla valtaosa voidaan palauttaa työelämään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 25604: sekä toipumaan muutenkin sairaudestaan, joka kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 25605: muussa tapauksessa on omiaan sekä henkisesti senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25606: että fyysisesti invalidisoimaan parhaassa työiässä 25607: olevia. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 25608: ryhtyä sepelvaltimo-ohitusleikkausten mää- 25609: rän pikaiseksi lisäämiseksi? 25610: 25611: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985 25612: 25613: Riitta Jouppila Timo Kietäväinen Reijo Lindroos 25614: Helena Pesola Ritva Laurila Ulla Lehtinen 25615: Jukka Vihriälä Arja Alho Aila Jokinen 25616: 25617: 25618: 25619: 25620: 4285010275 25621: 2 1985 vp. - KK n:o 366 25622: 25623: 25624: 25625: 25626: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25627: 25628: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Yliopistollisilta keskussairaaloilta keväällä 1985 25629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, saadun selvityksen mukaan nykyisillä ja vuodelle 25630: olette 22 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- 1986 luvatuilla voimavaroilla koko maassa voi- 25631: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- daan suorittaa vuosittain noin 1 500 avosydän- 25632: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja leikkausta, joista sepelvaltimo-ohitusleikkausten 25633: Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- osuus on noin 800 leikkausta. 25634: myksestä n:o 366: Erikoissairaanhoidon palveluja on voitu lisätä 25635: vuosittain terveydenhuollon järjestämistä koske- 25636: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vassa valtakunnallisessa suunnitelmassa toimin- 25637: ryhtyä sepelvaltimo-ohitusleikkausten mää- taan osoitettujen uusien voimavarojen rajoissa. 25638: rän pikaiseksi lisäämiseksi? Valtakunnallisessa suunnitelmassa on lisäksi mää- 25639: ritelty tarkemmin voimavarojen alueellisen jakau- 25640: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tuman perusteet. 25641: ti seuraavaa: Eräänä perusteena henkilöstön lisäykselle tode- 25642: Arvio sepelvaltimo-ohitusleikkausten tarpeesta taan erityisesti yliopistollisten keskussairaaloiden 25643: on nopeasti kasvanut viime vuosina. Tämänhet- koko vastuualueelle kohdistuva vaativan erityis- 25644: kisen käsityksen mukaan arvioidaan tarvittavan tason sairaanhoito. Tämän mukaisesti lääkintö- 25645: vuosittain 300 ohitusleikkausta 1 000 000 asukas- hallitus on ohjannut avosydänkirurgiaan vuonna 25646: ta kohden. Kuitenkin on esitetty suurempiakin 1985 18 virkaa ja vuonna 1986 22 virkaa. Kaik- 25647: arvioita. Maassamme tämä merkinnee noin kiaan on avosydänkirurgiaan vuosiksi 1986- 25648: 1 500-2 000 ohitusleikkauksen vuosittaista tar- 1989 osoitettu yhteensä 97 virkaa. Leikkaustoi- 25649: vetta. minnan lisäämisen aikatauluun ja mitoitukseen 25650: Sydänleikkausrekisterin yhteenvedon mukaan vaikuttavat virkojen lisäämisen ohella riittävästi 25651: Suomessa tehtiin vuonna 1984 552 ohitusleik- koulutetun henkilöstön saatavuus sekä leikkaus- 25652: kausta ja leikkausten määrä kasvoi 19 % edelli- osastojen ja teho-osastojen kapasiteetin lisäämistä 25653: sestä vuodesta. rajoittavat tekijät. 25654: 25655: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1985 25656: 25657: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 25658: 1985 vp. - KK n:o 366 3 25659: 25660: 25661: 25662: 25663: Tili Riksdagens Herr Talman 25664: 25665: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen de och de för år 1986 utlovade resurserna i hela 25666: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av landet årligen utföra ca 1 500 öppna hjärtopera- 25667: den 22 oktober 1985 tili vederbörande medlem tioner, av vilka ca 800 är by-pass-operationer. 25668: av statsrådet översänt avskrift av följande av 25669: riksdagsledamot Jouppila m.fl. undertecknade Specialsjukvårdsservicen har årligen kunnat 25670: spörsmål nr 366: förbättras i den utsträckning de nya resurser, som 25671: finns anvisade för verksamheten i den riksomfat- 25672: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta tande planen för ordnande av hälsovården, har 25673: för att snabbt öka antalet by-pass-opera- gjort det möjligt. I den riksomfattande planen är 25674: tioner? dessutom grunderna för resursernas regionala 25675: fördelning närmare definierade. 25676: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 25677: anföra följande: Det konstateras att särskilt universitetscentral- 25678: Det uppskattade behovet av by-pass-operatio- sjukhusens krävande sjukvård på specialnivå 25679: ner har ökat snabbt under de senaste åren. För inom hela deras ansvarsområde utgör ett skäl tili 25680: tilifället uppskattas behovet tili 300 by-pass-ope- att öka personalen. 1 enlighet härmed har medi- 25681: rationer per 1 000 000 invånare och år. Större cinalstyrelsen anvisat öppethjärtkirurgin 18 tjäns- 25682: siffror har emeliertid också framförts. 1 vårt land ter år 1985 och 22 tjänster år 1986. Sammanlagt 25683: innebär detta ett behov av ca 1 500-2 000 har öppethjärtkirurgin anvisats 97 tjänster under 25684: by-pass-operationer årligen. perioden 1986-1989. Tidsschemat för och stor- 25685: Ur ett sammandrag av hjärtoperationsregistret leken av en ökning i operationsverksamheten 25686: framgår att det utfördes 522 by-pass-operationer påverkas inte bara av att antalet tjänster ökas 25687: år 1984 och att antalet operationer ökade med utan också av tiligången på personai med tiliräck- 25688: 19 % jämfört med år 1983. lig utbildning samt av faktorer som begränsar en 25689: Enligt en utredning från universitetscentral- kapacitetsökning vid operationsavdelningarna 25690: sjukhusen våren 1985 kan man med de nuvaran- och intensivvårdsavdelningarna. 25691: 25692: Helsingfors den 20 november 1985 25693: 25694: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 25695: 1985 vp. 25696: 25697: Kirjallinen kysymys n:o 367 25698: 25699: 25700: 25701: 25702: Elo ym: Siikaisten - Ala-Honkajoen tien rakentamisesta 25703: 25704: 25705: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25706: 25707: Kankaanpää muodostaa Pohjois-Satakunnan heen aikana, mutta olisi tärkeä myös elinkeino- 25708: hallinnollisen keskuksen. Myös Siikaisten kun- elämän kannalta pitkällä tähtäimellä. Siksi työlli- 25709: nasta käydään säännöllisesti asioimassa Kankaan- syysvarojen käyttö varsinaisten budjettivarojen 25710: päässä. Tämän vuoksi tieyhteys Siikaisista Kan- ohella olisi mielestämme perusteltua. 25711: kaanpäähän on ensiarvoisen tärkeä. Niinpä tieyh- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 25712: teyden Siikainen - Pyntäinen - Sammi - 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneuvoston 25713: Ala-Honkajoki rakentamista ja perusparantamista asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky- 25714: on odotettu jo useiden vuosien ajan. Tieosuuden symyksen: 25715: korjaaminen auttaisi myös Partekin Otamon kai- 25716: voksille suuntautuvia kuljetuksia. Onko Hallitus tietoinen tieosuuden 25717: Siikainen - Pyntäinen - Sammi - 25718: Pohjois-Satakunta on tunnetusti ollut vaikeata Ala-Honkajoki huonosta kunnosta ja sen 25719: työllisyysaluetta. Tämän vuoksi tieosuuden aiheuttamasta haitasta, ja jos on, 25720: Siikainen- Pyntäinen- Sammi- Ala-Honka- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 25721: joki pikainen rakentaminen olisi välttämätöntä. ryhtyä mainitun tieosuuden pikaiseksi ra- 25722: Se helpottaisi alueen työllisyyttä rakentamisvai- kentamiseksi? 25723: 25724: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985 25725: 25726: Mikko Elo Matti Kuusio Pirkko Valtonen 25727: Timo Laaksonen Anssi Joutsenlahti Timo Roos 25728: 25729: 25730: 25731: 25732: 428501092V 25733: 2 1985 vp. - KK n:o 367 25734: 25735: 25736: 25737: 25738: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25739: 25740: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kunnan raja on valmistunut kunnossapito-organi- 25741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, saation varatyönä tänä vuonna. 25742: olette 22 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- Tienpidon toimenpideohjelmassa on Siikaisten 25743: jeenne n:o 1818 ohella toimittanut valtioneuvos- kevyen liikenteen väylät ja tien oikaisu kaava-alu- 25744: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- eella ajoitettu vuosiksi 1987-1988. Siikaisten- 25745: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta Pyntäisen osuus on ajoitettu toteutettavaksi välit- 25746: kysymyksestä n:o 367: tömästi edellisen jälkeen eli vuosina 1988-1989 25747: samanaikaisesti Pyntäinen - Kankaanpään raja 25748: Onko Hallitus tietoinen tieosuuden -hankkeen kanssa. Koko pituudeltaan parannus- 25749: Siikainen - Pyntäinen - Sammi - työ on siis valmis vuonna 1989. 25750: Ala-Honkajoki huonosta kunnosta ja sen Kysymyksen perusteluissa on ehdotettu työlli- 25751: aiheuttamasta haitasta, ja jos on, syysvarojen käyttöä parannustyön nopeuttamisek- 25752: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo si. Vuoden 1986 työllisyysohjelmaesityksen lähtö- 25753: ryhtyä mainitun tieosuuden pikaiseksi ra- kohtana on ollut alueellisten työllisyyserojen ta- 25754: kentamiseksi? soittaminen. Uudet työllisyyskohteet ovat työvoi- 25755: maministeriön ohjeiden mukaisesti alueilla, joi- 25756: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- den työttömyysprosentti oli kesällä 1985 yli 25757: ti seuraavaa: 10 %. Siikaisten työttömyysprosentti on ollut 25758: Tie- ja vesirakennushallitus on tietoinen tie- alle 10 %. Tie- ja vesirakennuslaitos on kuiten- 25759: osuuden Siikainen - Pyntäinen - Sammi - kin valmis aloittamaan tienparannustyöt suunni- 25760: Ala-Honkajoki kunnosta ja liikennöitävyydestä. teltua aikaisemmin, mikäli työvoimaviranomaiset 25761: Tämän vuoksi tien parantamiseksi on laadittu pitävät sitä tarpeellisena ja osoittavat hankkeelle 25762: asianmukaiset suunnitelmat. riittävät määrärahat. Tämä ratkaistaan valtioneu- 25763: Parannustöistä on jo osa toteutettukin. Maan- vostossa vuoden 1986 työllisyystyöohjelmaa vah- 25764: tien n:o 2703 osuus Ala-Honkajoki - Siikaisten vistettaessa. 25765: 25766: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985 25767: 25768: Liikenneministeri Matti Luttinen 25769: 1985 vp. - KK n:o 367 3 25770: 25771: 25772: 25773: 25774: Tili Riksdagens Herr Taimao 25775: 25776: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen I väghållningens åtgärdsprogram är en anlägg- 25777: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr ning av leder för lätt trafik i Siikainen och en 25778: 1818 av den 22 oktober 1985 tili vederbörande uträtning av vägen inom planläggningsområdet 25779: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande tidsbestämda tili åren 1987-1988. Fullföljandet 25780: av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörs- av sträckan Siikainen - Pyntäinen står i tur 25781: mål nr 367: omedelbart därefter, dvs. under åren 1988- 25782: 1989, samtidigt med sträckan Pyntäinen - grän- 25783: Är Regeringen medveten om att väg- sen mot Kankaanpää. Förbättringsarbetet kom- 25784: sträckan Siikainen - Pyntäinen - Sam- mer alitså att i hela sin omfattning vara färdigt år 25785: mi - Ala-Honkajoki är i dåligt skick och 1989. 25786: om de olägenheter detta medför, och om Det föreslås i spörsmålets motivering att man 25787: så är fallet, kunde använda sysselsättningsmedel för detta 25788: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ändamål och på så sätt påskynda förbättringsar- 25789: för att snabbt få vägsträckan byggd? betet. Utgångspunkten för 1986 års förslag tili 25790: sysselsättningsarbetsprogram har varit en avsikt 25791: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt att utjämna de regionala skillnaderna i sysselsätt- 25792: anföra följande: ningsnivån. Enligt arbetskraftsministeriets direk- 25793: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen är medveten tiv är de nya sysselsättningsarbetena avsedda för 25794: om hurudana skicket och trafikdugligheten hos områden där arbetslöshetsprocenten sommaren 25795: vägsträckan Siikainen - Pyntäinen - Sammi - 1985 var över 10 %. Arbetslöshetsprocenten i 25796: Ala-Honkajoki är. Därför har nödvändiga planer Siikainen har varit under 10 %. Väg- och vatten- 25797: gjorts upp för en förbättring av vägen. byggnadsverket är emeliertid berett att påbörja 25798: En del av förbättringsarbetet är redan utförd. vägförbättringsarbetet tidigare än planerat, ifall 25799: På landsväg 2703 har sträckan melian Ala-Hon- arbetskraftsmyndigheterna anser det nödvändigt 25800: kajoki och gränsen mot Siikainens kommun bli- och anvisar tiliräckligt stora anslag för ändamålet. 25801: vit färdig i år som ett reservarbete, anordnat av Detta avgörs då sysselsättningsarbetsprogrammet 25802: underhållsorganisationen. för år 1986 fastställs av statsrådet. 25803: 25804: Helsingfors den 14 november 1985 25805: 25806: Trafikminister Matti Luttinen 25807: 1985 vp. 25808: 25809: Kirjallinen kysymys n:o 368 25810: 25811: 25812: 25813: 25814: Saarikoski ym.: Työvoimaministeriön Pohjan Saha Oy:lle myöntä- 25815: mästä työllistämisavustuksesta 25816: 25817: 25818: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25819: 25820: Työvoimaministeriön virkamiehet, osastopääl- lainvoimainen päätös. Kyseinen takaisin perittävä 25821: likkö Heikki Salovaara esittelijänä sekä asiaa summa on tällä hetkellä korkoineen yli 10 mil- 25822: virkavastuulla esittäneinä ja valmistelevina virka- joonaa markkaa. 25823: miehinä hallitusneuvos Matti Ilonen ja toimisto- Takaisinperintäpäätös aiheuttanee vielä suuria 25824: päällikkö Eero Lyytikäinen, ovat marraskuun 16 vahingonkorvausvaatimuksia virheelliseen takai- 25825: päivänä 1981 työvoimaministeri Jouko Kajanojan sinperintäpäätökseen osallistuneilta työvoimami- 25826: tekemällä päätöksellä perineet Pohjan Saha nisteriön virkamiehiltä ja valtiolta, asiassa aiheet- 25827: Oy:ltä takaisin työllistämisavustusta 4,9 miljoo- tomasti syytetyiksi joutuneilta työvoimaministe- 25828: naa markkaa, ja siitä kertyneitä korkoja yhteis- riön toimistopäällikkö Pertti Ojalalta, hallitussih- 25829: määräitään 5 839 634 markkaa, jonka summan teeri Erkki Karjalaiselta sekä Pohjan Saha Oy:n 25830: Pohjan Saha Oy on maksanut takaisin 2.12 .1981. silloiselta toimitusjohtaja Pertti Korppoolta ja 25831: Työllistämisavustuksen takaisinperintä aiheutti varatuomari Kimmo Loimulta sekä Pohjan Saha 25832: 235 henkilön työsopimussuhteen irtisanomisen ja Oy:n silloisilta osakkeenomistajilta Eero ja Jorma 25833: työttömyyskortistoon joutumisen, joka maksoi Korppoolta. 25834: osastopäällikkö Hannu Ettalan 13.10.1982 anta- Helsingin hovioikeuden päätökset n:o 1568 ja 25835: man ja 22.4.1985 Helsingin hovioikeudessa valal- 1369 (13.6.1985) ovat osoittaneet työvoimami- 25836: la vahvistaman todistajakertomuksen mukaan nisteriön työllistämisavustuksen takaisinperintä- 25837: valtiolle 4,5 miljoonaa markkaa vuodessa, ja kun toimenpiteen virheelliseksi. 25838: työllistämisaikaa oli vielä 2,5 vuotta jäljellä, tuli Näin ollen ne, jotka ovat työllistämisavustuk- 25839: koko toimenpiteen aiheuttama vahinko valtiolle sen anoneet ja myöntäneet, ovat menetelleet 25840: maksamaan 11 250 000 markkaa. oikein. Pertti Korppoon ja Kimmo Loimun koh- 25841: Työllistämisavustuksen takaisinperintä on ai- dalta Helsingin hovioikeuden päätös on lainvoi- 25842: heuttanut laajat oikeudenkäynnit työvoimaminis- mainen ja Pertti Ojalan ja Erkki Karjalaisen 25843: teriön toimistopäällikkö Pertti Ojalaa ja hallitus- kohdalta juttu jatkunee korkeimmassa oikeudes- 25844: sihteeri Erkki Karjalaista sekä Pohjan Saha Oy:n sa, mutta heidän 2,5 vuotta jatkunut virastapi- 25845: silloista toimitusjohtajaa Pertti Korppoota ja dättämisensä, joka on petuutettu 1.7.1985, on 25846: varatuomari Kimmo Loimua vastaan, aiheuttaen aiheuttanut merkittävät kulut valtiolle, joka jou- 25847: heille kullekin oikeudenkäyntikuluja satojatu- tuu maksamaan Ojalalle ja Karjalaiselle virastapi- 25848: hansia markkoja. Myös valtiolle oikeudenkäynnit dätysajalta täyden palkan. Lisäksi viransijaisista 25849: ovat aiheuttaneet kuluja. on syntynyt 2,5 vuoden ajalta suuret ylimääräiset 25850: Pohjan Saha Oy on työllistämiskorvauksen ta- palkkakulut valtiolle. 25851: kaisinmaksupäätöksen yhteydessä varannut halli- On myös huomattava, että työllistämisavustuk- 25852: tuksensa päätöksessä, kirjeessään ja maksukuitis- sen myönsi 30.5.1979 valtioneuvoston raha-asi- 25853: ;aan 2.12.1981 takaisinperintäoikeuden, tode- ainvaliokunta, johon kuuluivat puheenjohtajana 25854: :en, että yhtiö on täyttänyt työllistämisvelvoit- pääministeri Koivisto sekä jäseninä ministerit 25855: :eensa eikä 16.11.1981 kirjeessä väitettyä ereh- Saarto, Työläjärvi, Pekkala ja Stenbäck. Lisäksi 25856: fyttämistä ole tapahtunut, kuten asian tutkineet paikallaolo- ja puhevalta oli ministeri Uusitalolla. 25857: raratuomarit Antti Seikku ja Tauno Palotie olivat Puheena olevan asian on esitellyt työvoimaminis- 25858: 'irjallisesti vahvistaneet. Tätä rahamäärää on nyt teri Arvo Aalto. Edellä mainitun päätöksen ehto- 25859: 'ohjan Saha Oy perimässä työvoimaministeriöitä ja muutti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta 25860: akaisin, kun asiasta on Helsingin hovioikeuden 30.8.1979 silloisella kokoonpanollaan. Helsingin 25861: 25862: i28501045B 25863: 2 1985 vp. - KK n:o 368 25864: 25865: raastuvanoikeuden päätös toteaa, että avustus- mahdollisesti muut asian valmisteluun osallistu- 25866: päätöksestä vastaavat valtioneuvoston raha-asiain- neet virkavastuulla toimineet henkilöt näyttäisi- 25867: valiokunnan edellä mainitut jäsenet ja ministeri vät syyllistyneen hallitusmuodon 93 §:n ja rikos- 25868: Aalto ministerivastuulain perusteella. lain 40 luvun tarkoittamiin rikkomuksiin. 25869: Toimistopäällikkö Eero Lyytikäinen on minis- Lisäksi Arvo Aalto on ministerikautensa jälkei- 25870: teri Jouko Kajanojan määräyksestä tiedustellut sillä lausunnoilla edistänyt toimenpiteitä, jotka 25871: oikeuskanslerinvirastolta menettelytapaa, johon ovat johtaneet edellä mainittuun virheelliseen 25872: oikeuskansleri on vastannut 22.5.1981, määräten menettel yyn. 25873: Pohjan Saha Oy:n työllistämisavustuksen muu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25874: tokset valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 25875: käsiteltäviksi. Kuitenkin heti tämän jälkeen on kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 25876: SKP:n edustajakokouksessa, kuten asiakirjoista senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25877: näkyy, käynnistetty toimenpiteet, joiden seu- 25878: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 25879: rauksena työvoimaministeri Jouko Kajanoja ta- 25880: ryhtyä Pohjan Saha Oy:ltä virheellisesti 25881: hallisesti vastoin oikeuskanslerin kirjallista pää- 25882: takaisin perityn työllistämisavustuksen ta- 25883: töstä 16.11.1981 yksin kumosi valtioneuvoston 25884: kaisinperinnässä mahdollisesti virheelli- 25885: raha-asiainvaliokunnan päätöksen, aiheuttaen 25886: sesti menetelleiden virkamiesten ja mui- 25887: edellä mainitut vahingot valtiolle ja asianomaisil- 25888: denkin saattamiseksi vastuuseen toimen- 25889: le. 25890: piteistään ja valtiolle aiheuttamistaan va- 25891: Työvoimaministeri Jouko Kajanoja näyttäisi hingoista, ja 25892: tässä asiassa syyllistyneen ministerivastuulain tar- miten Hallitus aikoo pikaisesti korvata 25893: koittamaan rikkomukseen. syyttömästi syytteeseen joutuneille ja 25894: Työvoimaministeriön virkamiehet osastopääl- Pohjan Saha Oy:lle sekä sen silloisille 25895: likkö Heikki Salovaara, hallitusneuvos Matti Ilo- osakkeenomistajille virheellisestä menet- 25896: nen ja toimistopäällikkö Eero Lyytikäinen sekä telystä aiheutetut kulut ja vahingot? 25897: 25898: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985 25899: 25900: Helge Saarikoski Kimmo Sasi 25901: 1985 vp. - KK n:o 368 3 25902: 25903: 25904: 25905: 25906: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25907: 25908: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa miten Hallitus aikoo pikaisesti korvata 25909: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, syyttömästi syytteeseen joutuneille ja 25910: olette 22 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- Pohjan Saha Oy:lle sekä sen silloisille 25911: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- osakkeenomistajille virheellisestä menet- 25912: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja telystä aiheutetut kulut ja vahingot? 25913: Helge Saarikosken ym. näin kuuluvasta kirjalli- 25914: sesta kysymyksestä n:o 368: 25915: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 25916: ti seuraavaa: 25917: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 25918: ryhtyä Pohjan Saha Oy:ltä virheellisesti Työvoimaministeriö ei katso kysymyksen anta- 25919: takaisin perityn työllistämisavustuksen ta- van aihetta muuhun kuin toteamukseen, että 25920: kaisinperinnässä mahdollisesti virheelli- Pohjan Saha Oy:n työllistämisavustusasia on vi- 25921: sesti menetelleiden virkamiesten ja mui- reillä korkeimmassa oikeudessa ja eduskunnan 25922: denkin saattamiseksi vastuuseen toimen- oikeusasiamies on saanut työvoimaministeriön 25923: piteistään ja valtiolle aiheuttamistaan va- kannanoton edustaja Saarikosken asiaa koskevan 25924: hingoista, ja kantelun johdosta. 25925: 25926: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1985 25927: 25928: Työvoimaministeri Urpo Leppänen 25929: 4 1985 vp. - KK n:o 368 25930: 25931: 25932: 25933: 25934: Tili Riksdagens Herr Talman 25935: 25936: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen på vilket sätt ämnar Regeringen skynd- 25937: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samt ersätta dem som oskyldigt ställts 25938: av den 22 oktober 1985 tili vederbörande med- under åtal samt Pohjan Saha Oy och dess 25939: lem av statsrådet för besvarande översänt avskrift dåvarande aktieägare för de kostnader 25940: av följande av riksdagsman Helge Saarikoski och skador de förorsakats av det felaktiga 25941: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 368: förfarandet? 25942: 25943: Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt 25944: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta följande: 25945: för att de tjänstemän och andra som Arbetskraftsministeriet anser att spörsmålet in- 25946: möjligen förfarit felaktigt vid återindriv- te föranleder några åtgärder samt konstaterar att 25947: ningen av de sysselsättningsunderstöd, Pohjan Saha Oy:s sysselsättningsunderstödsären- 25948: vilka återkrävts av Pohjan Saha Oy på de är anhängigt vid högsta domstolen och att 25949: felaktiga grunder, skall ställas tili svars riksdagens justitieombudsman har erhållit arbets- 25950: för de åtgärder de vidtagit och de skador kraftsministeriets ställningstagande tili det klago- 25951: de åsamkat staten, samt mål riksdagsman Saarikoski anfört i ärendet. 25952: 25953: Helsingfors den 21 november 1985 25954: 25955: Arbetskraftsminister Urpo Leppå·nen 25956: 1985 vp. 25957: 25958: Kirjallinen kysymys n:o 369 25959: 25960: 25961: 25962: 25963: Turunen: Ylimääräisten lehtimieseläkkeiden myöntämisestä 25964: 25965: 25966: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 25967: 25968: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1986 on Ylimääräisten lehtimieseläkkeiden myöntämis- 25969: esitetty, että sekä taiteilija- että ylimääräisen sano- kriteereinä ovat sekä sosiaaliset syyt että journalis- 25970: malehtimieseläkkeen saajien lukumäärää pudote- tiset ammattiansiot. Lisäksi pyydetään lausunnot 25971: taan. Uusia sanomalehtimieseläkkeen saajia tulisi Suomen Sanomalehtimiesten Liitolta ja Päätoi- 25972: esityksen mukaan olemaan ensi vuonna enää 15, mittajien Yhdistykseltä. Opetusministerillä tun- 25973: kun tänä vuonna myönnettiin vielä 22 ylimää- tuu kuitenkin olevan epäselvyyttä siitä, mitä 25974: räistä sanomalehtimieseläkettä. journalistinen ammattiansio tarkoittaa, koskapa 25975: Perusteluksi esitetään, että myönnettävien uu- lehtimieseläkkeitä on myönnetty myös muille 25976: sien ylimääräisten eläkkeiden määrää voidaan kuin puhtaasti journalisteille, esimerkiksi poliitti- 25977: vähentää johruen ns. freelancer-eläkejärjestelmän sille toimitsijoille. 25978: voimaan saattamisesta vuoden 1986 alusta sekä 25979: yleisestä työeläkejärjestelmän mukaisen toimeen- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25980: tuloturvan kehittymisestä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 25981: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 25982: Väliinputoajia on kuitenkin enemmän, kuin 25983: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25984: tulo- ja menoarvioesityksessä arvellaan eläkkeiden 25985: tarvitsijoita olevan, eikä esim. freelancer-eläkejär- 25986: jestelmä kata aukkoa kokonaan. Tosiasia lienee Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 25987: myös se, että ylimääräisiä lehtimieseläkkeitä on ryhtyä, että ylimääräisen lehtimieseläk- 25988: myönnetty sellaisillekin, joilla on jo eläketurva. keen saajien lukumäärää voitaisiin nostaa 25989: Uusien eläkkeiden saajien lukumäärän pudotta- tarvetta vastaavaksi ja että eläkkeen 25990: minen ei voi eikä saa olla se toimenpide, jolla myöntämisperusteena käytettäisiin ensisi- 25991: myöntämisessä tapahtuneet virheet yritetään oi- jaisesti todellista journalistista ammatti- 25992: kaista. taitoa? 25993: 25994: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1985 25995: 25996: Eeva Turunen 25997: 25998: 25999: 26000: 26001: 428501060U 26002: 2 1985 vp. - KK n:o 369 26003: 26004: 26005: 26006: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26007: 26008: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kaikki ammatinharjoittajat kuuluvat lakisää- 26009: mainitussa tarkoituksessa, Te Herra Puhemies, teisten ansioeläkejärjestelmien purun. Vielä 26010: olette 23 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- 1960- ja 1970-luvuilla oli ryhmiä, joiden elä- 26011: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- keturva lähinnä lakisääteisten ansioeläkejärjestel- 26012: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja mien lyhyestä vaikutusajasta johtuen ei ollut 26013: Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses- tyydyttävällä tavalla järjestetty. 1980-luvulle tul- 26014: tä n:o 369: taessa tilanne on kuitenkin tältä osin korjaantu- 26015: nut. 26016: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Eläketurvan ulkopuolella ovat yhteiskunnassa 26017: ryhtyä, että ylimääräisten lehtimieseläk- enää harvat. Sellaisia ammatikseen sanomalehti- 26018: keen saajien lukumäärää voitaisiin nostaa työtä tekeviä henkilöitä, joiden työpanos jäisi 26019: tarvetta vastaavaksi ja että eläkkeen kokonaan eläketurvan ulkopuolelle, lienee niin- 26020: myöntämisperusteena käytettäisiin ensisi- ikään harvassa. Kaikilla ns. vapailla taiteilijoilla 26021: jaisesti todellista journalistista ammatti- ja sanomalehtimiehillä on vuodesta 1970 ollut 26022: taitoa? mahdollisuus liittyä yrittäjien eläketurvan (YEL) 26023: piiriin. Tulevaisuudessa ns. freelance-eläkejärjes- 26024: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- telmällä parannetaan eräiden esiintyvien taiteili- 26025: ti seuraavaa: joiden ja toimittajien eläketurvaa. Viime vuosina 26026: Ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä an- voimakkaasti kehittynyt kansaeläkejärjestelmä on 26027: netun valtioneuvoston päätöksen (3 7/77, muut. myös ratkaisevasti parantanut yleistä eläketurvaa, 26028: 218/83) mukaan sanomalehtimieseläkkeenä an- erityisesti niiden osalta, joiden muu eläketurva 26029: nettavia ylimääräisiä eläkkeitä voidaan myöntää jää vähäiseksi. 26030: valtion tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan Eläketurvan yleiseen kehittymiseen nähden sel- 26031: rajoissa. Eläkkeen myöntää opetusministeriö. laiset erilliset eläkejärjestelmät kuten ylimääräiset 26032: Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden sanomalehtimieseläkkeet korostavat tarpeetto- 26033: 1986 tulo- ja menoarvioksi on 28.07.06 (Ylimää- masti eri ammattiryhmien eläketurvan eroavai- 26034: räiset eläkkeet/!. Ennen myönnetyt ylimääräiset suuksia. Tämä ei ole eläkepolitiikan tavoitteiden 26035: eläkkeet) momentilla osoitettu määräraha enin- mukaista. 26036: tään 15 uutta sanomalehtimieseläkettä varten. Koska sanomalehtimieseläkkeiden tarve yleisen 26037: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on myön- eläketurvan parantumisen johdosta on vähenty- 26038: nettävien eläkkeiden lukumäärä 22. Lukumäärän nyt, on perusteltua, että eläkkeiden määrää ny- 26039: vähentämisen perusteista hallituksen esityksessä kyisestään vähennetään seitsemällä, niin kuin 26040: todetaan: "Myönnettävien uusien eläkkeiden hallitus on esittänyt. 26041: määrää voidaan vähentää johtuen ns. free-lancer Kysymyksessä on myös viitattu siihen, että 26042: -eläkejärjestelmän voimaansaattamisesta vuoden sanomalehtimieseläkkeitä olisi myönnetty muilla- 26043: 1986 alusta sekä yleisestä työeläkejärjestelmän kin kuin journalistisilla perusteilla, esimerkiksi 26044: mukaisen toimeentuloturvan kehittymisestä.'' poliittisten ansioiden perusteella. Olen pyytänyt 26045: Eläke myönnetään valtioneuvoston päätöksen opetusministeriitä selvitystä sanomalehtimies- 26046: mukaan sanomalehtimiehelle tunnustukseksi hä- eläkkeiden myöntämisperusteista. Opetusminis- 26047: nen ansiokkaasta toiminnastaan sanomalehtimie- teriön mukaan sanomalehtimieseläkkeen myön- 26048: henä. Eläkkeen myöntämistä harkittaessa on tämisperusteena ovat aina ensisijaisesti sanoma- 26049: otettava huomioon hakijan varallisuusasema ja lehtimiesansiot. Lisäksi edellytetään eläketurvan 26050: hänen toimeentulomahdollisuutensa'. Hakemuk- tarvetta. Koska hakijoiden lukumäärä vuosittain 26051: sista opetusministeriö hankkii Päätoimittajain on huomattavan suuri ja myönnettävien eläkkei- 26052: Yhdistys ry:n ja Suomen Sanomalehtimiesten den lukumäärä vähäinen, eivät kaikki hakijat voi 26053: Liitto ry:n lausunnon. eläkettä saada. 26054: 26055: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1985 26056: 26057: Ministeri Pekka Vennamo 26058: 1985 vp. - KK n:o 369 3 26059: 26060: 26061: 26062: 26063: Tili Riksdagens Herr Talman 26064: 26065: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen De lagstadgade förtjänstP.ensionssystemen om- 26066: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av fattar alla yrkesutövare. Annu på 1960- och 26067: den 23 oktober 1985 tili vederbörande medlem 1970-talet fanns det grupper, vilkas pensions- 26068: av statsrådet översänt avskrift av följande av skydd inte var ordnat på ett tillfredsställande 26069: riksdagsman Turunen undertecknade spörsmål nr sätt, närmast på grund av de lagstadgade 26070: 369: förtjänstpensionssystemens korta verkningstid. 26071: Under 1980-talet har situationen i detta avseende 26072: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta emellertid förbättrats. 26073: för att antalet personer som erhåller extra Numera står endast få personer i samhället 26074: journalistpension skall kunna ökas så att utanför pensionsskyddet. Sådana såsom journalis- 26075: det motsvarar behovet och för att faktisk ter verksamma personer, vilkas arbetsinsats helt 26076: journalistisk yrkeskunskap i första hand blir obeaktad med tanke på pensionsskyddet, 26077: skall utgöra grund för beviljandet av torde det inte heller finnas många av. Alla s.k. 26078: pension? fria konstnärer och journalister har sedan år 1970 26079: möjlighet att ansluta sig tili pensionsskyddet för 26080: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt företagare (FöPL). I framtiden kommer pensions- 26081: anföra följande: skyddet för vissa utövande konstnärer och för 26082: journalisterna att förbättras genom det s.k. free- 26083: Enligt statsrådets beslut om extra journalist- lancepensionssystemet. Folkpensionssystemet, 26084: pension {37 /77, ändr. 218/83) kan extra pen- som under de senaste åren utvecklats kraftigt, har 26085: sion, viiken erläggs såsom journalistpension, be- också avsevärt forbättrat det allmänna pensions- 26086: viljas inom ramen för i statsförslaget för detta skyddet, speciellt för sådana personer vilkas övri- 26087: syfte upptaget anslag. Pension beviljas av under- ga pensionsskydd är litet. 26088: visningsministeriet. I regeringens proposition tili Sett mot bakgrunden av den allmänna utveck- 26089: riksdagen angående statsförslaget för år 1986 Iingen inom pensionsskyddet betonar sådana se- 26090: upptas under momentet 28.07.06 (Extra pensio- parata pensionssystem som de extra journalist- 26091: ner/1. Tidigare beviljade extra pensioner) anslag pensionerna onödigt starkt skillnaderna i pen- 26092: för högst 15 nya journalistpensioner. Antalet sionsskydd för olika yrkesgrupper. Detta överens- 26093: pensioner som kan beviljas enligt statsförslaget stämmer inte med målen för pensionspolitiken. 26094: för innevarande år är 22. I regeringens proposi- Eftersom behovet av journalistpensioner har 26095: tion motiveras minskningen av antalet på följan- minskat på grund av att det allmänna pensions- 26096: de sätt: '' Antalet extra pensioner som beviljas systemet har förbättrats, är det motiverat att 26097: kan minskas bl.a. på grund av pensionsskyddet antalet pensioner minskas med sju i enlighet 26098: för s.k. freelance-arbetare, som bringas i kraft med var regeringen föreslagit. 26099: räknat från ingången av 1986, samt på grund av I spörsmålet hänvisas även tili att journalist- 26100: den allmänna utvecklingen inom utkomstskyddet pensioner skulle ha beviljats på andra än journa- 26101: i enlighet med arbetspensionssystemet.'' listiska grunder, t.ex. på basen av politiska 26102: Enligt statsrådets beslut beviljas pension såsom förtjänster. Jag har bett undervisningsministeriet 26103: erkänsla för förtjänstfull verksamhet som journa- om en redogörelse för grunderna för beviljande 26104: list. När frågan om beviljandet av pension över- av journalistpension. Enligt undervisningsminis- 26105: vägs skall hänsyn tas tili sökandens förmögen- teriet är grunderna för beviljande av journalist- 26106: hetsförhållanden samt tili hans utkomstmöjlighe- pension alltid i första hand en persons förtjänster 26107: ter. Undervisningsministeriet inhämtar av Päätoi- som journalist. Dessutom förutsätts att han är i 26108: mittajien yhdistys - Chefredaktörernas förening behov av pensionsskydd. Eftersom antalet sökan- 26109: r.y. och Suomen sanomalehtimiesten liitto - de årligen är anmärkningsvärt stort och antalet 26110: Finlands journalistforbund r. y. utlåtanden om pensioner som beviljas litet, kan alla sökande 26111: ansökningarna. inte erhålla pension. 26112: Helsingfors den 20 november 1985 26113: 26114: Minister Pekka Vennamo 26115: 1985 vp. 26116: 26117: Kirjallinen kysymys n:o 370 26118: 26119: 26120: 26121: 26122: Skön: Eläkeläisten verotuksen keventämisestä 26123: 26124: 26125: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26126: 26127: Edellinen eduskunta päättäessään kansaneläke- nyt kunnallisverotuksen invalidivähennyksen 26128: uudistuksen II A -vaiheen toteuttamisesta ai- epäkohta tosin korjattiin. Muilta osin verorasitus 26129: heutti eläkeläisille huomattavaa verorasituksen jäi eläkeläisten taakaksi, ellei hallitus anna pian 26130: kasvua. Eduskuntavaalien läheisyys aiheutti pa- toivottua korjausesitystään, josta on sovittu nel- 26131: niikkia puolueissa ja kaikissa niissä kansanedus- jän hallituspuolueen yhteisessä hallitusohjelmas- 26132: tajissa, jotka äänestivät eläkeläisille kohtalok- sa. Eläkeläisten tuloja alennettiin myös poista- 26133: kaaksi käyneen kansaneläkeuudistuksen II A -vai- malla toinen indeksitarkistus, joten ei liene ko- 26134: heen puolesta. Vaalien alla väitettiin, että edus- vinkaan suuri ihme, jos eläkeläiset ovat päättä- 26135: kunnalle tapahtui inhimillinen erehdys ja elä- neet perustaa oman puolueen. 26136: keläisiin kohdistuva virheellinen verotus oikais- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26137: taan välittömästi seuraavan hallituksen ja edus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 26138: kunnan toimesta. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 26139: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26140: Pääministeri Kalevi Sorsan IV hallituksen oh- 26141: jelmaan sisällytettiin kohta, joka kuuluu seuraa- Aikooko Hallitus ryhtyä viivyttelemättä 26142: vasti: Hallitus antaa heti tarvittavien selvitysten toimenpiteisiin, joilla oikaistaan eläkeläi- 26143: valmistuttua esityksen kansaneläkeuudistuksen siin kohdistunut virheellinen verorasituk- 26144: II A -vaiheen toteuttamisesta aiheutuneiden epä- sen kasvu, jonka aiheutti kansaneläke- 26145: kohtien korjaamiseksi pieniä ns. vanhoja työeläk- uudistuksen II A -vaiheen hyväksymisestä 26146: keitä saaville. Eläkeuudistuksen yhteydessä synty- johtuvat epäkohdat? 26147: 26148: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1985 26149: 26150: Pentti Skön 26151: 26152: 26153: 26154: 26155: 428501087P 26156: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 370 26157: 26158: 26159: 26160: 26161: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26162: 26163: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osan korotus vuoden 1984 alusta lukien. Lisäosan 26164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, korotusta ei kuitenkaan maksettu niille eläkkeen- 26165: olette 23 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- saajille, joilla vähimmäisehtojen mukaisen van- 26166: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- han työeläkkeen lisäksi on merkittävästi muuta 26167: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lisäosaan vaikuttavaa tuloa. 26168: Pentti Skönin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- Hallituksen esityksen antamista edeltäneiden 26169: myksestä n:o 370: selvitysten yhteydessä tutkittiin vaihtoehtoja to- 26170: teuttaa vanhaa työeläkettä saavien aseman paran- 26171: Aikooko Hallitus ryhtyä viivyttelemättä tamista verotusta muuttamalla. Näiden selvitys- 26172: toimenpiteisiin, joilla oikaistaan eläkeläi- ten pohjalta päädyttiin kuitenkin esittämään kor- 26173: siin kohdistunut virheellinen verorasituk- jaustoimenpiteet eläkelainsäädännön avulla. Hal- 26174: sen kasvu, jonka aiheutti kansaneläke- litus perusteli esityksessään menettelyä todeten, 26175: uudistuksen II A -vaiheen hyväksymisestä että vanhaa työeläkettä saavien nettotulon alene- 26176: johtuvat epäkohdat? roa voitaisiin poistaa säätämällä vanhaa tukiosaa 26177: vastaava osuus kansaneläkkeen lisäosasta verova- 26178: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- paaksi tuloksi. Tämä kuitenkin monimutkaistaisi 26179: ti seuraavaa: verolainsäädäntöä ja hankaloittaisi verotuksen to- 26180: Hallitusohjelmaan sisältyy kohta, jonka mu- teuttamista. Sosiaalivakuutus- ja verolainsäädän- 26181: kaan hallitus antaa heti tarvittavien selvitysten nön välisessä tehtäväjaossa on viime vuosina ollut 26182: valmistuttua esityksen kansaneläkeuudistuksen II tavoitteena päästä eroon verotusta vaikeuttavista, 26183: A -vaiheen toteuttamisesta aiheutuneiden epä- sosiaalisin perustein myönnettävistä vähennyksis- 26184: kohtien korjaamiseksi pieniä ns. vanhoja työeläk- tä. Pyrkimyksenä on ollut, että vastaavat etuudet 26185: keitä saaville. Hallitus antoikin 7.10.1983 esityk- maksetaan suorana tukena sosiaalivakuutuksesta. 26186: sen (HE n:o 142/1983 vp.), jossa ehdotettiin Näistä syistä ei ole tarkoituksenmukaista toteut- 26187: parannettavaksi vanhaa työeläkettä saavien ase- taa vanhaa työeläkettä saavien aseman korjausta 26188: maa muuttamalla säännöksiä, jotka koskevat täl- muuttamalla verolainsäädäntöä. 26189: laisen eläkkeen tuloksi lukemista kansaneläkkeen Verojärjestelmän kannalta vuonna 1983 saavu- 26190: lisäosassa. Eduskunta päätti esityksen mukaisesta tettu tilanne on sikäli perusteltu ja säilyttämisen 26191: lainmuutoksesta 22 päivänä joulukuuta 1983 arvoinen, että vanhaa ja uutta työeläkettä saavat 26192: (1053/83). Muutoksen seurauksena lähes kaikille maksavat yhtenäistämisen seurauksena saman- 26193: vanhaa työeläkettä saaville, jotka jäivät ilman suuruisesta kokonaiseläkkeestä yhtä paljon veroa. 26194: kansaneläkeuudistuksen vuoden 1983 alusta voi- Edellä esitetyn perusteella todetaan, että halli- 26195: maan tulleen II A -vaiheen lisäosan tasokorotusta tus on jo toteuttanut ohjelmassaan luvatut toi- 26196: ja joiden verotus kiristyi eläkkeiden verotusuudis- menpiteet eläkkeiden verotuksesta johtuneiden 26197: tuksen yhteydessä, maksettiin ylimääräinen lisä- epäkohtien poistamiseksi. 26198: 26199: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 26200: 26201: Ministeri Pekka Vennamo 26202: 1985 vp. -- KJ( n:o 370 3 26203: 26204: 26205: 26206: 26207: Tili Riksdagens Herr Talman 26208: 26209: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skärptes i samband med reformen av pensions- 26210: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av beskattningen, en extra höjning av tilläggsdelen, 26211: den 23 oktober 1985 tili vederbörande medlem räknat från början av år 1984. Pensionstagare, 26212: av statsrådet översänt avskrift av följande av som erhåller gamma! arbetspension enligt mini- 26213: riksdagsman Pentti Skön undertecknade spörsmål mivillkoren och därutöver har ansenliga övriga 26214: nr 370: inkomster, som inverkar på tilläggsdelen, fick 26215: dock inte denna höjning av tilläggsdelen. 26216: Ämnar Regeringen ofördröjligen vidta 26217: åtgärder för att rätta tili den felaktiga I samband med de utredningar som föregick 26218: ökning av pensionärernas skattebörda, regeringspropositionen undersöktes möjligheter- 26219: som föranleddes av de missförhålianden na att förbättra situationen för mottagare av 26220: som har uppkommit tili följd av att gamma! arbetspension genom ändrad beskatt- 26221: folkpensionsreformens skede II A god- ning. På basen av dessa utredningar beslöt man 26222: kändes? dock föreslå att rättelsen skulle ske genom en 26223: ändring av pensionslagstiftningen. I propositio- 26224: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt nen motiverade regeringen förfarandet med att 26225: anföra följande: nedsättningen på nettoinkomsten för personer 26226: med gamma! arbetspension kunde elimineras 26227: Enligt en punkt i regeringsprogrammet skali 26228: genom att fastställa en andel av folkpensionens 26229: regeringen omedelbart när nödiga utredningar 26230: tilläggsdel, motsvarande den gamla understöds- 26231: har färdigställts avlåta en proposition om korrige- 26232: delen, som skattefri inkomst. Detta skulle dock 26233: ring av de missförhålianden som uppkommit tili 26234: göra skattelagstiftningen mera invecklad och 26235: följd av att folkpensionsreformens skede II A 26236: försvåra skatteuppbörden. En strävan i uppgifts- 26237: förverkligades och som drabbar personer som 26238: fördelningen mellan socialförsäkrings- och skatte- 26239: erhåller små s.k. gamla arbetspensioner. Rege- 26240: lagstiftningen har under de senare åren varit att 26241: ringen avlät 7.10.1983 en proposition (RP nr 26242: komma ifrån avdrag, som försvårar beskattningen 26243: 142, 1983 rd.) med förslag om förbättring av 26244: och som beviljas på sociala grunder. Man har 26245: situationen för personer som erhåller gamma! strävat tili att sådana förmåner skall betalas som 26246: arbetspension. Förbättringen skulle ske genom 26247: direkt stöd från socialförsäkringen. Av dessa 26248: en ändring av de stadganden enligt vilka sådan 26249: orsaker är det inte ändamålsenligt att förbättra 26250: pension beaktas som inkomst då folkpensionens 26251: situationen för mottagare av gamma! arbetspen- 26252: tilläggsdel fastställs. I enlighet med propositio- 26253: sion genom ändrad skattelagstiftning. 26254: nen godkände riksdagen en ändring av lagen den 26255: 22 december 1983 (1053/83). Tili följd av änd- Ur skattesystemets synvinkel är den situationen 26256: r;ngen beviljades nästan alla de mottagare av som uppnåddes 1983 motiverad och värd att 26257: gamma! arbetspension, som inte fick den nivå- bevaras. Som en följd av förenhetligandet erläg- 26258: höjning av tilläggsdelen som verkställdes när ger nämligen personer med gammal arbetspen- 26259: folkpensionsreformens skede II A trädde i kraft sion och personer med ny arbetspension lika 26260: från början av år 1983 och vilkas beskattning mycket skatt för lika stor totalpension. 26261: 26262: Helsingfors den 22 november 1985 26263: 26264: Minister Pekka Vennamo 26265: 1985 vp. 26266: 26267: Kirjallinen kysymys n:o 371 26268: 26269: 26270: 26271: 26272: Vihriälä: Kotihoidontuen verottamisesta 26273: 26274: 26275: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26276: 26277: Espoon kaupunki on maksanut kotihoidontu- Lasten vanhemmat eivät ole voineet olla tietoi- 26278: kea, joka on katsottu aiemmin saajilleen verotto- sia uudesta verotustulkinnasta tehdessään valin- 26279: maksi tuloksi. Tukea on maksettu sosiaalihuolto- taa eri hoitomuotojen välillä. Tukea on markki- 26280: lain perustein tarveharkintaisesti. Sitä on makset- noitu verottomana tarveharkintaisena kotihoi- 26281: tu noin viidellesadalle espoolaisperheelle. dontukena. Yllättävä verotuspäätös vaikeuttaa 26282: Uudenmaan lääninverovirasto on 4.9.1985 te- tuntuvasti kyseessä olevien perheiden asemaa. 26283: kemässään päätöksessä katsonut Espoon kaupun- Espoon tapauksella on laajempaa merkitystä 26284: gin maksamaa kotihoidontuen veronalaiseksi tu- ennakkopäätöksenä. Asian periaatteellisen merki- 26285: loksi. Lääninverovirasto katsoo, että tuki on tar- tyksen huomioiden ei ole tarkoituksenmukaista, 26286: koitettu päivähoidon vaihtoehdoksi ja perhekus- että tällainen ratkaisu jää pelkästään veroviran- 26287: tannusten tasaukseksi. Sen mielestä kyseinen tuki omaisten tulkinnoista riippuvaiseksi. Tulosidon- 26288: ei ole rinnastettavissa toimeentulotukeen. naisen ja tarveharkintaisen kotihoidontuen mää- 26289: rääminen veronalaiseksi tuloksi on myös sosiaali- 26290: Asiasta antamassaan lausunnossa sosiaalihalli- selta kannalta epäoikeudenmukainen ratkaisu. 26291: tus on lähtenyt siitä, että tuki ei ole saajalleen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26292: veronalaista tuloa. Sosiaalihallituksen mielestä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 26293: Espoon kaupungin suorittama kotihoidontuki ei nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 26294: ole rinnastettavissa lasten kotihoidon tuesta an- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26295: netun lain perusteella suoritettavaan tukeen. 26296: Tuen myöntämisen edellytyksenä ovat toisaalta Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 26297: lastensuojelulliset syyt ja toisaalta perheen talou- siin kuntien maksamaa tulosidonnaisen 26298: dellinen tilanne. Tuen saannin edellytykset tar- ja tarveharkintaisen kotihoidontuen 26299: kistetaan joka neljäs kuukausi. muuttamiseksi saajalleen verottomaksi? 26300: 26301: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1985 26302: 26303: ] ukka Vihriälä 26304: 26305: 26306: 26307: 26308: 428501088R 26309: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 371 26310: 26311: 26312: 26313: 26314: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26315: 26316: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sosiaalietuuksien verotuksessa noudatetun lin- 26317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jan mukaisesti myös uusi, lasten kotihoidon tues- 26318: olette 24 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- ta 11 päivänä tammikuuta 1985 annettuun lakiin 26319: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ( 241 8 5) perustuva lasten kotihoidontuki on ve- 26320: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ronalaista tuloa. Nykyistä kotihoidontukea edel- 26321: Jukka Vihriälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- täneen järjestelmän mukainen tuki on sitä vas- 26322: myksestä n:o 371: toin poikkeuslailla säädetty verovapaaksi. Tämä 26323: verovapaus on kuitenkin soveltamisalaltaan sup- 26324: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- pea ja koskee vain valtioneuvoston kotihoidon- 26325: siin kuntien maksaman tulosidonnaisen tuen perusteista antaman päätöksen ( 13 51 80) 26326: ja tarveharkintaisen kotihoidontuen mukaisin perustein maksettuja tukia. Muut vas- 26327: muuttamiseksi saajalleen verottomaksi? taavat tukimuodot, kuten vanhusten ja vammais- 26328: ten kotihoidontuki ovat alusta alkaen olleet vero- 26329: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nalaisia. Poikkeuksena on ainoastaan kansanelä- 26330: ti seuraavaa: kelaitoksen maksama lapsen hoitotuki, joka voi- 26331: daan myöntää vaikeavammaisen lapsen hoidosta 26332: Tulo- ja varallisuusverolaissa omaksutun laajan aiheutuneiden erityiskulujen kattamiseen. Tämä 26333: tulokäsitteen mukaan kaikki ne tulot, joita ei ole tukimuoto on säädetty erikseen verovapaaksi 26334: erikseen säädetty verovapaiksi, ovat veronalaisia. tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 22 26335: Tulojen mahdollisimman laaja veronalaisuus on kohdassa. 26336: verovelvollisten tasapuolisen verotuskohtelun Veronalaisia ovat myös kysymyksessä tarkoite- 26337: vuoksi perusteltua. Tavoitteena on järjestelmä, tut kuntien omista varoistaan muille kuin lasten 26338: jossa verorasitus määräytyisi ensisijaisesti tulojen kotihoidon tuesta annetun lain mukaiseen tu- 26339: määrän eikä niiden laadun perusteella. Tätä keen oikeutetuille maksamat tarveharkintaiset ja 26340: tavoitetta tukee muun muassa viime vuosina tulosidonnaiset kotihoidontuet. 26341: toteutettu kansaneläke-, sosiaalietuus- ja työttö- Vaikka tarveharkintaiset ja tulosidonnaiset las- 26342: myysturvajärjestelmien uudistus, jonka osana ten kotihoidontuet eroavatkin perusteiltaan jon- 26343: näiden järjestelmien mukaiset edut on säädetty kin verran lakisääteisestä kotihoidontuesta, nii- 26344: veronalaisiksi tuloiksi. Veronalaisuus on tehnyt den säätämistä verovapaaksi ei voida pitää vero- 26345: sekä taloudellisesti että tulonjakopoliittisesti velvollisten yhdenvertaisuuden kannalta perustel- 26346: mahdolliseksi näiden tulonsiirtojärjestelmien ke- tuna tilanteessa, jossa muut vastaavat edut ovat 26347: hittämisen kansalaisten tarpeita paremmin vas- veronalaisia. Tämän vuoksi hallituksen tarkoituk- 26348: taaviksi. Esimerkiksi tarveharkintaa ja tulosidon- sena ei ole antaa esitystä verolainsäädännön 26349: naisuutta on voitu vähentää, koska tukimuotojen muuttamisesta tältä osin. 26350: oikeudenmukainen kohdistuminen voidaan to- Mikäli taas kunnat haluavat estää esimerkiksi 26351: teuttaa verojärjestelmän avulla. Pienituloiset ja kunnallisveron vaikutuksen kotihoidontukien 26352: tulottomat, jotka tavallisesti ovat eniten tuen määriin, voivat ne luonnollisesti korottaa maksa- 26353: tarpeessa, saavat veronalaisista tukimuodoista miaan tukia niistä maksettavaksi koituvan kun- 26354: suhteellisesti suuremman hyödyn kuin suurempi- nallisveron määrällä, jolloin tilanne ei verotuksen 26355: tuloiset, joiden tuen tarvekin on todennäköisesti johdosta muutu sen enempää kunnan kuin tuen 26356: vähäisempi. saajankaan osalta. 26357: 26358: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985 26359: 26360: Ministeri Pekka Vennamo 26361: 1985 vp. -- RJ< n:o 371 3 26362: 26363: 26364: 26365: 26366: Tili Riksdagens Herr Talman 26367: 26368: I det syfte 3 7 § l mom. riksdagsordningen barn i hemmet (24/85) skattepliktig inkomst. 26369: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av Det stöd som betalas på basen av det system som 26370: den 24 oktober 1985 tili vederbörande medlem föregick det nuvarande stödet för vård i hemmet 26371: av statsrådet översänt avskrift av följande av har däremot genom en undantagslag gjorts skat- 26372: riksdagsman Jukka Vihriälä undertecknade spörs- tefritt. Tiliämpningsområdet för denna skattefri- 26373: mål nr 371: het är dock snävt, och skattefriheten gälier bara 26374: sådant stöd som beviljas på grunder som har 26375: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för fastställts genom statsrådets beslut (135/80) om 26376: att göra det korumunala inkomstbundna grunderna för beviljande av stöd får vård av barn 26377: och enligt behovsprövning betalbara stö- i hemmet. Övriga motsvarande stödformer, så- 26378: det för vård i hemmet skattefritt för som stöd för vård i hemmet av åldringar och 26379: mottagaren? handikappade, har ända från början varit skatte- 26380: pliktiga. Undantag utgörs endast av vårdbidrag, 26381: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt som betalas av folkpensionsanstalten och som 26382: anföra följande: kan beviljas för att täcka specialkostnader 26383: Enligt inkomst- och förmögenhetsskattelagens föranledda av vården av svårt handikappat barn. 26384: vida inkomstbegrepp är alla inkomster, som inte Denna form av stöd har separat gjorts skattefri 26385: särskilt föreskrivits vara skattefria, skattepliktiga. genom ett stadgande i inkomst- och förmögen- 26386: Med tanke på de skattskyldigas jämställdhet vid hetsskattelagen 22 § 1 mom. 22 punkten. 26387: beskattningen är det befogat att skatteplikten är Även de i spörsmålet avsedda inkomstbundna 26388: så omfattande som möjligt. Målet är ett system, hemvårdsstöden, som enligt behovsprövning be- 26389: där skattebördan i första hand fastställs på basen talas av kommunernas egna medel tili personer 26390: av inkomsternas storlek och inte på grundval av som inte är berättigade tili det stöd som avses i 26391: deras art. Denna målsättning stöds bl.a. av lagen om stöd för vård av barn i hemmet, utgör 26392: folkpensions-, socialförmåns- och arbetslös- skattepliktig inkomst. 26393: hetsskyddsreformerna, vid vilka det har föreskri- 26394: vits att de förmåner som ingår i dessa system skall Fastän grunderna för de inkomstbundna och 26395: utgöra skattepliktig inkomst. Detta har gjort det enligt behovsprövning betalbara stöden för vård 26396: både ekonomiskt och inkomstfördelningspolitiskt av barn i hemmet i någon mån skiljer sig från 26397: möjligt att utveckla dessa inkomstöverföringssys- grunderna för det lagstadgade hemvårdsstödet, 26398: tem i sådan riktning, att de bättre motsvarar kan det med hänsyn tili de skattskyldigas jäm- 26399: medborgarnas behov. ställdhet vid beskattningen inte vara motiverat 26400: Behovsprövningen och inkomstbundenheten att göra de förstnämnda stödformerna skattefria i 26401: har t.ex. kunnat minskas, emedan skattesystemet en situation där övriga motsvarande förmåner är 26402: möjliggör en rättvis fördelning av de olika stöd- skattepliktiga. Därför har regeringen inte för 26403: formerna. Personer med små eller inga inkomst- avsikt att avlåta någon proposition om ändring av 26404: er, som vanligen har det största behovet av stöd, skattelagstiftningen i detta hänseende. 26405: får proportionellt större nytta av de skattepliktiga Om kommunerna däremot vili förhindra att 26406: stödformerna än personer med högre inkomster, t.ex. kommunalskatten inverkar på hemvårdsstö- 26407: vilkas behov av stöd dessutom sannolikt är mind- dens belopp, kan kommunerna naturligtvis öka 26408: re. dessa stöd med ett belopp som motsvarar den 26409: I enlighet med den linje som har följts vid kommunalskatt hemvårdsstöden betingar, varvid 26410: beskattningen av sociala förmåner utgör även det beskattningen inte förändrar situationen vare sig 26411: nya stödet för vård i hemmet, som bygger på för kommunens eller för den tili stöd berättigade 26412: lagen den 11 januari 1985 om stöd för vård av personens vidkommande. 26413: Helsingfors den 26 november 1985 26414: 26415: Minister Pekka Vennamo 26416: j 26417: j 26418: j 26419: j 26420: j 26421: j 26422: j 26423: j 26424: j 26425: j 26426: j 26427: j 26428: j 26429: j 26430: j 26431: j 26432: j 26433: j 26434: j 26435: j 26436: j 26437: j 26438: j 26439: j 26440: j 26441: j 26442: j 26443: j 26444: j 26445: 1985 vp. 26446: 26447: Kirjallinen kysymys n:o 372 26448: 26449: 26450: 26451: 26452: Wasz-Höckert ym.: Monivammaisten lasten kuntoutuksen tehosta- 26453: misesta 26454: 26455: 26456: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26457: 26458: Kuulonhuoltoliiton kuntoutuskoti antaa so- tumisvalmennuksen turvin mahdollistetaan eri- 26459: peutumisvalmennusta suomenkielisille, ruotsin- tyisryhmien aikaansaaminen. 26460: kielisille ja viittomakielisille perheille. Lisäksi JarJestetaan sopeutumisvalmennusta 26461: seuraaville kouluikäisten lasten ryhmille: koulun- 26462: Alle kouluikäisten lasten sopeutumisvalmen- käyntinsä aloittaville, erityiskoulua käyville kuu- 26463: nusta voivat saada seuraavat ryhmät: kuurot ja lovammaisille, huonokuutoisille integroiduille ja 26464: huonokuuloiset lapset ja heidän perheensä, kuu- oireyhtymäisille koululaisille ja nuorille. Oireyh- 26465: lomonivammaiset lapset ja heidän perheensä/ tymäiset tarvitsevat vuosittain kontaktin omaan 26466: hoitajansa. Kuulomonivammaisilla lapsilla on ryhmäänsä, koska ovat omalla paikkakunnanaan 26467: kuulovammansa lisäksi yksi tai usein useampia ja usein kuulovammaisten koulussakin ainoita 26468: lisävammoja, kuten näkövammaa, liikuntavam- itsensä lailla vammaisia. 26469: maa, neurologista vammaa, häiriintyneisyyttä, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26470: pitkäaikaissairautta. Osa kuulomonivammaisista tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 26471: lapsista kuuluu eri oireyhtymiin, kuten Usher, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 26472: OHAHA, Waardenburg, Treacher-Collins, Klip- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26473: pel-Feil, Mannosidosis, lktyoosi ym. Lapsen 26474: oman identiteetin ja vanhemmille välitettävän Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 26475: tiedon ja tuen vuoksi on tärkeää, että perheet ryhtyä monivammaisten lasten kuntou- 26476: saavat omaan ryhmäänsä kuuluvien kanssa sopeu- tuksen turvaamiseksi, varsinkin yksikieli- 26477: tumisvalmennusta. Nämä lapset asuvat hajalla sesti ruotsinkielisten ahvenanmaalaisten 26478: Suomessa ja valtakunnallisesti järjestetyn sopeu- lasten? 26479: 26480: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985 26481: 26482: Ole Wasz-Höckert Hannu Kemppainen Martti Lähdesmäki 26483: Pähr-Einar Hellström Gunnar Jansson 26484: 26485: 26486: 26487: 26488: 4285010895 26489: 2 1985 vp. -- FUK n:o 372 26490: 26491: 26492: 26493: 26494: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26495: 26496: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa ten, monivammaisten ja pieniin vammaisryhmiin 26497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuuluvien lääkinnällisen kuntoutuksen tarve tu- 26498: olette 25 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- lee tyydyttää. Palveluja järjestettäessä kiinnite- 26499: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tään erityistä huomiota siihen, että potilaalla on 26500: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja mahdollisuus käyttää äidinkieltään. Hallituksen 26501: Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta terveyspoliittisessa selonteossa eduskunnalle 26502: kysymyksestä n:o 372: 26.3.1985 sanotaan mm., että ruotsinkielistä 26503: väestöä palvelevien erikoissairaanhoitolaitosten 26504: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kohdalla toteutetaan tarpeelliset erityisjärjestelyt 26505: ryhtyä monivammaisten lasten kuntou- uudistuksia suunniteltaessa. 26506: tuksen turvaamiseksi, varsinkin yksikieli- Sosiaalihallituksella on sopeutumisvalmennuk- 26507: sesti ruotsinkielisten ahvenanmaalaisten sen kehittämistä varten asetettu työryhmä, jonka 26508: lasten? määräaika päättyy 28.2.1986. Ko. työryhmän 26509: tehtävänä on mm. selvittää puutteellisuudet mo- 26510: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nivammaisten lasten sopeutumisvalmennuksessa. 26511: ti seuraavaa: Lääkintöhallituksessa ollaan valmistelemassa työ- 26512: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja ryhmän asettamista kuntoutusohjauksen sisällön 26513: valtionosuus -uudistuksen (SVOL) yhteydessä lää- selvittämiseksi. 26514: kinnällinen kuntoutus siirtyi pääosiltaan tervey- Monivammaisten lasten kuntoutuksen vaikeu- 26515: denhuollon vastuulle. SVOL:n mukaan kunnat ja tumiseen SVOL-uudistuksen jälkeen on tervey- 26516: kuntainliitot voivat hankkia palveluja valtakun- denhuollossa kiinnitetty huomiota. Hallinnolliset 26517: nallisilta ja muilta yksityisiltä palvelujen tuotta- järjestelyt ovat selkeät ja lääkinnällisen kuntou- 26518: jilta siltä osin kuin julkinen terveydenhuolto ei tuksen sisältö on asetuksessa määritelty. Edellä 26519: pysty näitä palveluja tuottamaan. mainittujen sopeutumisvalmennusta ja kuntou- 26520: Valtakunnallisissa suunnitelmissa sosiaalihuol- tusohjausta koskevien työtyhmien selvitykset an- 26521: lon ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina t~vat tarkempaa tietoa ongelmien ratkaisemisek- 26522: 1986-1990 todetaan mm., että vaikeavammais- SI. 26523: 26524: 26525: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985 26526: 26527: Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 26528: 1985 vp. -- KJ( n:o 372 3 26529: 26530: 26531: 26532: 26533: Tili Riksdagens Herr Talman 26534: 26535: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen kappgrupper bör tilifredsstälias. Då service orga- 26536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av niseras fästs särskild uppmärksamhet vid patien- 26537: den 25 oktober 1985 tili vederbörande medlem tens möjligheter att använda sitt modersmål. I 26538: av statsrådet översänt avskrift av följande av regeringens hälsopolitiska redogörelse tili riks- 26539: riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. stälida spörsmål dagen 26.3.1985 sägs bl.a., att då det gälier 26540: nr 372: specialsjukvårdsinrättningar som betjänar den 26541: svenskspråkiga befolkningen vidtas erforderliga 26542: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta specialarrangemang vid planeringen av reformer- 26543: i syfte att trygga de multihandikappade na. 26544: barnens rehabilitering, särskilt då det 26545: gälier de enspråkigt svenska åländska bar- Vid socialstyrelsen har för urvecklande av an- 26546: nen? passningsträningen tilisatts en arbetsgrupp vars 26547: arbete skali vara färdigt 28. 2. 1986. Ifrågavarande 26548: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt arbetsgrupp har tili uppgift bl.a. att utreda 26549: anföra följande: bristerna i de multihandikappade barnens an- 26550: passningsträning. Vid medicinalstyrelsen för- 26551: I samband med den reform som gälide plane- 26552: bereds som bäst tillsättandet av en arbetsgrupp 26553: ring av och statsandel för social- och hälsovården 26554: med uppgift att utreda innehåliet i rehabilite- 26555: (L om planering av och statsandel för hälsovår- 26556: ringsha·,'.dledningen. 26557: den) överfördes den medicinska rehabiliteringen 26558: i huvuddrag tili hälsovården. Enligt den ovan M?.'1 har inom hälsovården fäst uppmärksam- 26559: nämnda lagen kan kommunerna och kommu- het vid den försvårade situationen när det gäller 26560: nalförbunden anskaffa service från riksomfattan- rehabiliteringen av multihandikappade barn ef- 26561: de och andra privata serviceproducenter tili den ter social- och hälsovårdens planerings- och stats- 26562: del den offentliga hälsovården inte förmår pro- andelsreform. De administrativa arrangemangen 26563: ducera dessa tjänster. är klara och tydliga och den medicinska rehabili- 26564: I de riksomfattande planerna för anordnandet teringens innehåli är definierat i förordning. 26565: av socialvården och hälsovården åren 1986--1990 Utredningarna av de ovan nämnda arbetsgrup- 26566: konstateras bl.a., att behovet av medicinsk reha- perna för anpassningsträning och rehabiliterings- 26567: bilitering för svårt handikappade, multihandi- handledning tilihandahålier närmare uppgifter 26568: kappade och personer som hör tili mindre handi- för lösning av problemen. 26569: 26570: Helsingfors den 26 november 1985 26571: 26572: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 26573: 1985 vp. 26574: 26575: Kirjallinen kysymys n:o 373 26576: 26577: 26578: 26579: 26580: Kalliomäki ym.: Paristojen ja akkujen keräämisen Ja käsittelyn 26581: järjestämisestä 26582: 26583: 26584: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26585: 26586: Maassamme käytetään kasvavassa ja monipuo- sia. Yleisesti tunnettuja ovat myös elohopean 26587: listuvassa mitassa paristoja, jotka sisältävät sekä vaaratekijät ihmiselle. Aine rikastuu ravintoket- 26588: ihmiselle että ympäröivälle luonnolle vaarallisia jussa samalla tavalla kuin kadmiumkin. 26589: raskasmetalleja. Tällä hetkellä luokitellaan vaa- Edellä kuvattujen raskasmetallien muodostama 26590: rallisiksi ainakin alkali-, hopeaoksidi- ja eloho- ja paristojen sekä akkujen kautta leviävä ympä- 26591: peaparistot sekä nikkeli-kadmiumakut. ristö- ja terveysriski on ratkaistavissa pysyvän 26592: Kadmium on elimistöön kertyvä raskasmetalli, tiedotus- ja keräystoiminnan kautta. 26593: joka rikastuu luonnossa. Paristojen lisäksi sitä Tähän mennessä ovat sen suuntaiset toimet 26594: vapautuu luontoon teollisuuden, energiantuo- olleet suhteellisen vajavaisia ja sattumanvaraisia. 26595: tannon ja lannoitteiden välityksellä. Paristojen Käytännössä merkittävimmät suoritukset ovat il- 26596: osuus tässä ongelmassa on huomattava, sillä elo- meisesti jääneet yksittäisten luonnonsuojelujär- 26597: hopean kokonaispäästöistä arvioidaan kolman- jestöjen ja esimerkiksi valokuvausliikkeiden aloit- 26598: neksen olevan lähtöisin paristoista ja kadmium- teellisuuden varaan. Kuitenkin kyseessä on on- 26599: päästöistä tiedetään noin puolet tulevat paristois- gelma, jonka ratkaisemisen voidaan katsoa kuu- 26600: ta ja akuista. Kun muistaa paristojen pienen luvan koko yhteiskunnalle ja tällöin ensi sijassa 26601: yksikkökoon, voi ymmärtää ongelman suuruu- valtiovallalle. 26602: den, sillä jo vuonna 1982 maahamme tuodut Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26603: paristot ja akut sisälsivät elohopeaa noin 3, 5 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 26604: tonnia ja kadmiumia 7-8 tonnia. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 26605: Tällä hetkellä päätyy valtaosa loppuun käyte- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26606: tyistä paristoista kaatopaikalle, jolloin niistä 26607: muodostuu jatkuva uhka ympäristölle. Merkittä- Onko Hallitus tietoinen vaarallisia ras- 26608: vän osan vaarallisista paristoista voidaan pelätä kasmetalleja sisältävien paristojen ja ak- 26609: kulkeutuvan poisheittämisten seurauksena myös kujen muodostamasta uhasta ihmiselle ja 26610: suoraan ihmisten elinympäristöön. hänen elinympäristölleen, ja 26611: Ihmisen elimistöön kulkeutunut kadmium mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 26612: poistuu sieltä erittäin hitaasti muodostaen pitkä- ryhtyä kyseisen uhan poistamiseksi ja eri- 26613: aikaisen vaaratekijän terveydelle, sillä hyvin pie- tyisesti ongelmallisten pattereiden kerää- 26614: netkin määrät kadmiumia ovat ihmiselle vaaralli- misen ja käsittelyn järjestämiseksi? 26615: 26616: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985 26617: 26618: Antti Kalliomäki Timo Roos Tuulikki Hämäläinen 26619: Reijo Lindroos Kari Urpilainen Risto Ahonen 26620: Jouko Skinnari Anna-Liisa Piipari Saara-Maria Paakkinen 26621: Jussi Ranta Jorma Rantanen 26622: 26623: 26624: 26625: 26626: 428501116M 26627: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 373 26628: 26629: 26630: 26631: 26632: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26633: 26634: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jen keräyksen järjestämiseen olleet yhdyskunta- 26635: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jätteen poltosta syntyvat raskasmetallipäästöt. 26636: olette 25 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- Suomessa on vain yksi yhdyskuntajätettä suureh- 26637: jeenne n:o 1832 ohella lähettänyt valtioneuvos- kossa määrin polttava laitos. Kehitys viittaa sii- 26638: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl- hen, että nikkeli-kadmium-akkuja sisältävien 26639: jennöksen kansanedustaja Antti Kalliomäen ym. laitteiden määrä lisääntyy vastaisuudessa huomat- 26640: kirjallisesta kysymyksestä n:o 373, jossa tiedustel- tavasti. Tähän kehitykseen on tarpeen varautua, 26641: laan: jottei raskasmetallikuormitus vastedes kasvaisi. 26642: Raskasmetalliparistoja ovat Suomessa kerän- 26643: Onko Hallitus tietoinen vaarallisia ras- 26644: neet vähäisessä määrin mm. eräät erityisliikkeet. 26645: kasmetalleja sisältävien paristojen ja ak- Muissa maissa saatujen kokemusten perusteella 26646: kujen muodostamasta uhasta ihmiselle ja riippuu keräämisen tehokkuus paljolti siitä, mi- 26647: hänen elinympäristölleen, ja 26648: ten vaivattomasti kuluttaja voi toimittaa käytetyt 26649: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo paristot keräyspaikkaan. Jotta kuluttaja ja 26650: ryhtyä kyseisen uhan poistamiseksi ja eri- paristojen kerääjät tietäisivät, mitkä paristot on 26651: tyisesti ongelmallisten pattereiden kerää- tarpeen toimittaa erityiskäsittelyyn, olisi paristot 26652: misen ja käsittelyn järjestämiseksi? myös merkittävä. 26653: Voimassa olevan lain mukaan kuuluu raskas- 26654: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen metalleja sisältävien paristojätteen ja akkujätteen 26655: seuraavaa: käsittelyn järjestäminen kunnalle, jos jätteet syn- 26656: Raskasmetallien, erityisesti elohopean ja kad- tyvät asuinkiinteistöllä. Muilla kiinteistöillä syn- 26657: miumin esiintymistä ympäristössä ja ravinnossa tyvien käytettyjen paristojen käsittelyn järjestämi- 26658: on Suomessa, kuten muissakin maissa, tutkittu nen kuuluu kiinteistönhaltijalle, ja toiminnan 26659: viime vuosina. Myrkkyasiain neuvottelukunta on valvonta kunnalle. Kuluttaja voi nykyisin toimit- 26660: mietinnössään (Komiteanmietintö 1982:41) sel- taa paristoosa jätehuoltolain edellyttämään vas- 26661: vittänyt erityisesti kadmiumkuormitusta. Kaato- taanottopaikkaan, mutta näitä on toistaiseksi 26662: paikkojen raskasmetallikuormitusta selvitetään riittämättömästi ja ne sijaitsevat usein kaatopai- 26663: parhaillaan kahdessa tutkimuksessa. Raskasmetal- kan yhteydessä etäällä taajamista. Ympäristömi- 26664: liparistojen määrää, keräämistä ja käsittelyä on nisteriö on keväällä 1985 antamissaan ongelma- 26665: tutkittu ympäristöministeriön rahoittamassa sel- jätteiden keräilyä, kuljetusta ja käsittelyä koske- 26666: vityksessä (Raskasmetalliparistot; Ympäristön- ja vissa ohjeissa kehottanut kuntia järjestämään 26667: luonnonsuojeluosaston julkaisu A: 9; Ympäristö- muun muassa raskasmetalleja sisältävien paristo- 26668: ministeriö; Helsinki 1984). jen keräyksen sopimaila tästä asianomaisten liik- 26669: Tehdyt selvitykset osoittavat, että käytetyt keenharjoittajien kanssa. Mainituissa ohjeissa ke- 26670: paristot ja akut voivat aiheuttaa huomattavan hotetaan kuntia yleisesti tehostamaan ongelma- 26671: lisän ympäristön raskasmetallikuormitukseen. Jos jätteiden keräilyn ja käsittelyn valvontaa. Kerät- 26672: kaikki paristojen sisältämät raskasmetallit joutui- tyjen paristojen asianmukainen käsittely on tullut 26673: sivat ympäristöön, esimerkiksi kaatopaikoille, se mahdolliseksi Ekokem Oy Ab:n ongelmajätelai- 26674: merkitsisi, että kadmiumia tulisi ympäristöön toksen aloitettua toimintansa vuonna 1984. 26675: vuosittain noin 7--8 tonnia ja elohopeaa noin Eduskunnan kevätistuntokaudella on tarkoitus 26676: 3,8 tonnia. Missä määrin nämä aineet kulkeutu- antaa hallituksen esitys jätehuoltolain muuttami- 26677: vat kaatopaikalta ympäristöön ja ihmiseen, on sesta. Lain muutoksella parannettaisiin mahdolli- 26678: epäselvää. Aineiden haitallisuuden takia pyritään suuksia järjestää käytettyjen paristojen ja akkujen 26679: raskasmetallia sisältävät paristot ja muut esineet kerääminen. Tämä toteutettaisiin säätämällä val- 26680: kuitenkin mahdollisimman suuressa määrin otta- tioneuvostolle oikeus antaa tällaisen ongelmajät- 26681: maan talteen ennen niiden joutumista muun teen merkitsemistä koskevia määräyksiä sekä 26682: jätteen joukkoon. Keski-Euroopan maissa ja määrätä tuotteen palautusmaksusta ja tuotteen 26683: muun muassa Ruotsissa ovat tärkein syy paristo- käytön rajoittamisesta tai kieltämisestä. 26684: 1985 vp. - KK n:o 373 3 26685: 26686: Raskasmetalliparistojen ja akkujen kerääminen vista paristoista vastaa kiinteistönhaltija. Edellä 26687: pyritään hoitamaan osana yleistä ongelmajäte- mainitulla lainmuutoksella pyritään lisäksi sii- 26688: huoltoa, jonka järjestäminen on kiireellinen teh- hen, että myös paristojen ja akkujen maahantuo- 26689: tävä ja johon ympäristöhallinnon voimavaroja on jat, valmistajat ja kauppa omalta osaltaan vastai- 26690: suunnattava. Pääasiallinen vastuu kotitalouksista sivat toiminnassaan syntyvien ongelmajätteiden 26691: peräisin olevien käytettyjen paristojen keräämi- asianmukaisen keräilyn ja käsittelyn järjestämises- 26692: sessä on kunnilla, ja muualla käytöstä poistetta- tä. 26693: 26694: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1985 26695: 26696: Ympäristöministeri Matti Ahde 26697: 4 1985 vp. -- KJC n:o 373 26698: 26699: 26700: 26701: 26702: Till Riksdagens Herr Talman 26703: 26704: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avfall. 1 de centraleuropeiska länderna och bl.a. i 26705: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr Sverige har den främsta orsaken till att man 26706: 1832 av den 25 oktober 1985 till vederbörande organiserat insamlingen av batterier varit att 26707: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande tungmetaller frigörs vid förbränning av kommu- 26708: av riksdagsman Antti Kalliomäki m.fl. under- nalt avfall. 1 Finland finns det endast en anlägg- 26709: tecknade spörsmål nr 373: ning där kommunalt avfall förbränns i större 26710: utsträckning. Utvecklingen tyder på att mängden 26711: Är Regeringen medveten om den risk av anordningar med nickel-kadmium-ackumula- 26712: batterier och ackumulatorer som innehål- torer framdeles kommer att öka avsevärt. Det är 26713: ler farliga tungmetaller utgör för män- mycket viktigt att man är beredd på denna 26714: niskan och hennes omgivning, och utvekling, så att inte tungmetallbelastningen 26715: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ökar i framtiden. 26716: för att avlägsna denna risk och speciellt 26717: för att organisera insamlingen och be- 1 Finland har bl.a. några specialaffärer samlat 26718: handlingen av tungmetallbatterier? in tungmetallbatterier i mindre utsträckning. 26719: Erfarenheterna från andra länder visar, att insam- 26720: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt lingsresultatet i hög grad beror på hur mycket 26721: anföra följande: besvär konsumenten har av att föra de begagnade 26722: batterierna till insamlingsplatsen. För att konsu- 26723: Förekomsten av tungmetaller, speciellt kvick- menten och batteriinsamlarna skall veta vilka 26724: silver och kadmium, i omgivningen och födan batterier som kräver speciell behandling, borde 26725: har under de senaste åren undersökts i Finland batterierna också förses med beteckning. 26726: liksom också i andra länder. Rådgivande delega- 26727: tionen för giftärenden har i sitt Kadmiumbetän- Om kasserade batterier och ackumulatorer, 26728: kande (Kommittebetänkande 1952:41) utrett som innehåller tungmetaller, utgör avfall från 26729: speciellt kadmiumbelastningen. I två undersök- bostadsfastighet skall enligt gällande lag kommu- 26730: ningar utreds som bäst tungmetallbelastningen nen anordna behandlingen av dem. Om de 26731: från avstjälpningsplatserna. 1 en utredning, som begagnade harterieroa utgör avfall från annan 26732: miljöministeriet har finansierat, har man under- fastighet skall fastighetsinnehavaren anordna be- 26733: sökt hur mycket tungmetallbatterier det finns handlingen av dem och kommunen handha 26734: samt insamlingen och behandlingen av dem övervakningen. 1 dag kan konsumenten föra 26735: (Raskasmetalliparistot; Miljö- och naturskyddsav- batterierna till en sådan mottagningsplats, som 26736: delningens publikation A:9; Miljöministeriet; avses i lagen om avfallshantering, men det finns 26737: Helsingfors 1984). tillsvidare inte tillräckligt många sådana. De 26738: Utredningarna visar att begagnade batterier ligger dessutom ofta långt borta från tätorterna i 26739: och ackumulatorer kan förorsaka en betydlig samband med avstjälpningsplatserna. 1 de direk- 26740: ökning av omgivningens tungmetallbelastning. tiv, som miljöministeriet utfärdade våren 1985 26741: Om alla de tungmetaller, som batterierna inne- och som gäller insamling, transport och behand- 26742: håller, hamnade t.ex. på avstjälpningsplatserna ling av problemavfall, uppmanas kommunerna 26743: skulle det betyda att ca 7--8 ton kadmium och att avtala med vederbörande affärsidkare om 26744: ca 3,8 ton kvicksilver årligen spreds ut i omgiv- bl.a. insamlingen av batterier, som innehåller 26745: ningen. I vilken utsträckning dessa ämnen spri- tungmetaller. 1 direktiven uppmanas kommuner- 26746: der sig från en avstjälpningsplats till omgiv- na allmänt att skärpa övervakningen av problem- 26747: ningen och människan är oklart. På grund av den avfallsinsamlingen och problemavfallsbehand- 26748: risk dessa ämnen utgör, försöker man emellertid i lingen. Det har blivit möjligt att behandla in- 26749: så stor utsträckning som möjligt ta till vara samlade batterier på lämpligt sätt efter det att 26750: batterier och andra föremål, som innehåller Ekokem Oy Ab:s problemavfallsanläggning in- 26751: tungmetaller, innan de hamnar bland annat ledde sin verksamhet år 1984. 26752: 1985 vp. -- RJC n:o 373 5 26753: 26754: Avsikten är att en regeringsproposition med metaller som en del av den allmänna problemav- 26755: förslag till lag om ändring av lagen om avfalls- fallshanteringen. Organiserandet av den sist- 26756: hantering skall avlåtas till riksdagen under vårses- nämnda är en brådskande uppgift som miljöför- 26757: sionen. Lagändringen skulle förbättra möjlighe- valtningens resurser bör inriktas på. Det huvud- 26758: terna att anordna insamlingen av begagnade sakliga ansvaret för insamlingen av begagnade 26759: batterier och ackumulatorer. Detta skulle batterier från hushåll ankommer på kommuner- 26760: förverkligas genom att ge statsrådet lagstadgad na. 1 övrigt svarar fastighetsinnehavaren för in- 26761: rätt att utfärda föreskrifter om nödvändiga be- samlingen. Med lagändringen eftersträvas dess- 26762: teckningar på sådant problemavfall samt att utom att också de som importerar, tillverkar och 26763: fastställa återlämningsavgift för produkt och be- säljer batterier och ackumulatorer för sin del 26764: gränsningar eller förbud för användningen av skulle ansvara för organiserandet av insamlingen 26765: produkten. och behandlingen av det problemavfall som 26766: Avsikten är att sköta insamlingen av sådana uppkommit till följd av deras verksamhet. 26767: batterier och ackumulatorer som innehåller tung- 26768: 26769: Helsingfors den 28 november 1985 26770: 26771: Miljöminister Matti Ahde 26772: 1985 vp. 26773: 26774: Kirjallinen kysymys n:o 374 26775: 26776: 26777: 26778: 26779: Paasilinna ym.: Edellytysten luomisesta tietoliikenteen tasapuoli- 26780: suuden turvaamiseksi 26781: 26782: 26783: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26784: 26785: Suomessa toimii 58 yksityistä puhelinlaitosta, toksen tulojen ja samaten valtion tulojen voima- 26786: joilla on alueillaan puhelinliikenteen hoidon mo- kas väheneminen. Siten joudutaan joko nosta- 26787: nopoli, ja posti- ja telelaitos, jolla on monopoli maan syrjäseutujen puhelinmaksuja tai korotta- 26788: kaukopuhelinliikenteessä, omalla alueellaan pai- maan veroja. Pitkällä tähtäyksellä kyse on telelii- 26789: kallispuhelinliikenteessä ja lennätinliikenteessä kenteen hoitamisesta siten, että se johtaa toimin- 26790: (Laki lennätinlaitteista 150/1919, Keisarillinen nan keskittymiseen Etelä-Suomen asutuskeskuk- 26791: julistus telefonijohdoista 23.12.1886). siin erityisesti niillä aloilla, joissa tietoliikenteen 26792: Nyt ovat suurimmat puhelinlaitokset, liike- osuus on suuri. Aluepoliittisesti on kyse periaat- 26793: pankit, vakuutuslaitokset ja sanomalehdet lähte- teellisesti erittäin merkittävästä asiasta. Lisäksi 26794: neet lohkomaan kansallisen posti- ja telelaitoksen yleisen avoimen verkon tasapuolisen kehittämi- 26795: yhtäläistä palveluasemaa perustamalla Oy Datatie sen jatkuvuus vaarantuu. 26796: Ab:n, jonka tarkoitus on "kuoria kerma" eli Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26797: hoitaa suurten kaupunkien välinen dataliikenne. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 26798: Tämä liikenne on järjestetty tähän saakka joko kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 26799: erillisen valtakunnallisen dataverkon tai puhelin- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26800: verkon välityksellä. Nämä eri verkot käyttävät 26801: samaa perusverkkoa. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 26802: Datatien ansiosta muuttuu perinteinen telelii- ryhtyä tietoliikenteen hoidon tasapuoli- 26803: kenteen hoitojärjestelmä. Mainitun yrityksen toi- seksi turvaamiseksi huomioon ottaen 26804: minta perustuu kyseenalaiseen tulkintaan puhe- mm. alue- ja tariffipoliittiset näkökoh- 26805: lin- ja lennätinlaista. Siitä seuraa posti- ja telelai- dat? 26806: 26807: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985 26808: 26809: Reino Paasilinna Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen 26810: Esko Aho Heikki Riihijärvi Pekka Leppänen 26811: 26812: 26813: 26814: 26815: 4285010107 26816: 2 1985 vp. - KK n:o 374 26817: 26818: 26819: 26820: 26821: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26822: 26823: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 .§: n 1 momentissa heiteltävänä, vaan sitä on kehitettävä lähtien 26824: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe- yhteiskunnallisista tarpeista. 26825: mies, lähettänyt 25 päivänä lokakuuta 1985 päi- Liikenneministeriö on pyrkinyt johdonmukai- 26826: vätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian- sesti siihen, että teletariffit asetettaisiin mahdolli- 26827: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja simman yhdenmukaisiksi koko maassa. Tavoit- 26828: Reino Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kirjallises- teena on ollut alueellinen yhdenvertaisuus samal- 26829: ta kysymyksestä n:o 374: la kun käyttäjät on pyritty asettamaan tasa-arvoi- 26830: seen asemaan paikallisista teknisistä eroista huoli- 26831: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo matta. Televerkkohan ei ole yksi yhtenäinen 26832: ryhtyä tietoliikenteen hoidon tasapuoli- kokonaisuus, vaan se on toteutettu eri paikoissa 26833: seksi turvaamiseksi huomioon ottaen eri aikoina, mistä syystä käytetty tekniikka ja sen 26834: mm. alue- ja tariffipoliittiset näkökoh- taloudellisuus vaihtelevat huomattavasti paikasta 26835: dat? riippuen. 26836: Nyt syntyneen kilpailun seurausta on, että 26837: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- posti- ja telelaitoksella ei ole kaikilta osin mah- 26838: ti seuraavaa: dollisuutta pitää yllä käyttäjien yhdenvertaisuut- 26839: Liikenneministeriö on seurannut t:).rkoin Oy ta. Mikäli kilpailu leviää hyvin laajalle, se vaikut- 26840: Datatie Ab:n toimintaa ja saanut selvityksiä kil- taa myös posti- ja telelaitoksen toiminnan tulok- 26841: pailevan teletoiminnan mahdollisista vaikutuksis- seen ja sen seurauksena nykyinen tariffitulojen 26842: ta. tasausajattelu tulee mahdottomaksi. Tämä saat- 26843: Liikenneministeriö pyrkii uudistamaan pahoin taisi merkitä maan harvaan asuttujen alueiden 26844: vanhentunutta telelainsäädäntöä ja saamaan uu- tariffitason nousua moninkertaiseksi. Ainoa tapa, 26845: det lait eduskunnan käsiteltäviksi mahdollisim- jolla posti- ja telelaitos voi pyrkiä turvaamaan 26846: man pian. Valmisteilla olevien lakien myötä valtakunnallisen koordinaation ja tasapainoisen 26847: mahdollisuudet kehittää telepalvelujen kokonais- kehityksen, on pyrkiä pysyttelemään mukana 26848: tarjontaa, lisätä eri osapuolten yhteistyötä ja palvelujen tarjonnassa. Tämä taas edellyttää kil- 26849: hallita teletoiminnassa harjoitettavan kilpailun pailuun osallistumista. 26850: muotoja ja laajuutta lisääntyvät ja paranevat. Posti- ja telelaitoksen aikomuksena on kilpailla 26851: Uuden telelainsäädännön pikainen käsittely edel- palvelutarjonnasta alentamalla kilpailun alaisia 26852: lyttää kuitenkin poliittista yksimielisyyttä ja sy- tariffeja niillä alueilla, missä on ehditty rakentaa 26853: välle käyvää ymmärtämystä siitä, että teleliikenne verkkoa uudella ja halvemmalla tekniikalla. Tä- 26854: on eräs nykyaikaisen yhteiskunnan ehdottoman mä merkitsee alueellisen eriarvoisuuden lisäänty- 26855: välttämättömistä perusrakenteista aivan samoin mistä. Tarkoituksena on soveltaa tariffialennuksia 26856: kuin tieverkkokin. Tällainen yhteiskunnan perus- yhä laajenevalla alueella sitä mukaa, kuin uusi 26857: rakenne ei voi olla pelkästään markkinavoimien tekniikka tulee käyttöön. 26858: 26859: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985 26860: 26861: Liikenneministeri Matti Luttinen 26862: 1985 vp. - KK n:o 374 3 26863: 26864: 26865: 26866: 26867: Tili Riksdagens Herr Talman 26868: 26869: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen la marknadskrafter, utan måste utvecklas utgåen- 26870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av de från samhällets behov. 26871: den 25 oktober 1985 tili vederbörande medlem Trafikministeriet har konsekvent gått in för att 26872: av statsrådet översänt avskrift av följande av teletarifferna skall vara så enhetliga som möjligt i 26873: riksdagsman Reino Paasilinna m.fl. underteckna- hela landet. Målet har varit regional jämlikhet 26874: de spörsmål nr 374: samtidigt som man strävat tili jämbördighet 26875: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta konsumenterna emellan trots lokalt före- 26876: för att på ett objektivt sätt trygga skötseln kommande tekniska differenser. Telenätet är ju 26877: av telekommunikationen med beaktande inte en enda enhetlig helhet, utan har på olika 26878: bl.a. av regional- och tariffpolitiska orter förverkligats under skilda tider, varför den 26879: aspekter? teknik som använts och dess lönsamhet varierar 26880: betydligt beroende på plats. 26881: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Följden av den konkurrens som nu har upp- 26882: anföra följande: stått är att post- och televerket inte tili alla delar 26883: Trafikministeriet har noga följt med Oy Data- har möjlighet att upprätthålla jämlikhet melian 26884: tie Ab:s verksamhet och fått utredningar om den konsumenterna. Skulie konkurrensen få en 26885: konkurrerande telefunktionens eventuelia verk- mycket stor spridning, kommer den att inverka 26886: ningar. även på resultatet av post- och televerkets verk- 26887: Trafikministeriet försöker förnya den starkt samhet, vilket i sin tur innebär att det inte är 26888: föråldrade telelagstiftningen och så fort som möjligt att hålia fast vid utjämningstanken då 26889: möjligt bringa nya lagar tili behandling i riks- det gälier tariffinkomsterna. Detta kunde leda 26890: dagen. Genom de lagar som för närvarande tili en mångfaldig höjning av tariffnivån i gles- 26891: bereds kommer det att finnas ökade och bättre bygderna. Det enda sättet för post- och tele- 26892: möjligheter att utveckla det totala utbudet av verket att kunna trygga en riksomfattande koor- 26893: teletjänster, att öka samarbetet mellan olika dinering och en jämn utveckling är att vara med i 26894: intressenter och att övervaka formen och omfatt- serviceutbudet. Detta innebär i sin tur att vara 26895: ningen av konkurrensen inom telefunktionen. En med i konkurrensen. 26896: förutsättning för en snabb behandling av den Post- och televerket har för avsikt att delta i 26897: nya telelagstiftningen är dock att det råder poli- serviceutbudskonkurrensen genom att sänka de 26898: tisk enighet om och djupgående förståelse för att berörda tarifferna inom sådana områden där 26899: telekommunikationen är en av de absolut nöd- nätet har hunnit byggas ut med hjälp av en ny 26900: vändigaste komponenterna i det moderna sam- och biliigare teknik. Detta innebär ökad regional 26901: hällets grundstruktur, på samma sätt som vägnä- olikvärdighet. Avsikten är att tiliämpa sänkta 26902: tet. En sådan komponent i samhäliets grund- tar{ffer inom ett alit större område i takt med 26903: struktur får inte vara beroende enbart av nyckful- den nya teknikens införande. 26904: 26905: Helsingfors den 12 november 1985 26906: 26907: Trafikminister Matti Luttinen 26908: 1985 vp. 26909: 26910: Kirjallinen kysymys n:o 375 26911: 26912: 26913: 26914: 26915: Stenius-Kaukonen ym.: Lomarahan maksamatta jättämisestä lakossa 26916: olon takia 26917: 26918: 26919: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26920: 26921: Kun lomaltapaluuraha aikoinaan saatiin työeh- tunut välittömästi lakon yhteyteen. Suojelutyötä 26922: tosopimuksiin, asetettiin sen ehdoksi paluu sa- tehneiden osalta asia viedään uuteen työtuomio- 26923: man työnantajan palvelukseen loman jälkeen. istuinkäsittelyyn. Tässä yhteydessä yritetään saada 26924: Myöhemmin lomaltapaluuraha on muutettu lo- korjausta myös niiden kohdalla, jotka joutuivat 26925: marahaksi eikä sen saamisella ole enää edellä jäämään lakosta suoraan lomalle työnantajan 26926: mainittua ehtoa. 1VK-V:n työehtosopimukseen määräyksestä. 26927: on kuitenkin jäänyt maininta: '' Lomarahaa ei Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa keskus- 26928: suoriteta viranhaltijalle, joka välittömästi ennen sairaalassa työtuomioistuimen päätös on johtanut 26929: loman alkamista tai välittömästi sen päätyttyä on takaisinperimään tämän vuoden lomarahojen 26930: ollut virantoimituksesta poissa luvattomasti tai maksun yhteydessä. Kysymys on tuhansista mar- 26931: ilman pätevää syytä tai jättää irtisanomisajan koista. Työnantajan joustamattoman menettelyn 26932: noudattamatta." vuoksi jokainen takaisinperinnän kohteeksi jou- 26933: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta tulkitsi so- tunut joutuu vielä erikseen hakemaan oikaisua 26934: pimusta terveydenhuoltoalan lakon johdosta en- vuoden 1983 verotukseen saadakseen takaisin 26935: simmäistä kertaa siten, että lakko on sopimuksen silloin maksetusta lomarahasta perityn veron. 26936: tarkoittama luvaton poissaolo virantoimituksesta Ammattiliiton jäsenet ovat tehneet myös kan- 26937: ja kehotti työnantajia jättämään maksamatta lo- teluja oikeuskanslerille. 26938: marahat vuodelta 1983. Työnantajapuoli on käyttänyt hyväkseen myös 26939: Osa työnantajista noudatti KSV:n vaatimusta. työehtosopimusten tulkintaetuoikeutta ja perinyt 26940: Osa taas maksoi lomarahat, koska oli vakuuttu- lomarahat takaisin niiltäkin, joiden osalta asian 26941: nut, että työtuomioistuin antaa sitä edellyttävän käsittely on vielä kesken. 26942: päätöksen. Asian käsittely kesti työtuomioistui- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26943: messa yli vuoden. Päätös oli työntekijäpuolelle tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 26944: tyrmistyttävä. Työtuomioistuin tulkitsi laillisen, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 26945: kaikkien pelisääntöjen mukaan järjestetyn lakon senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26946: luvattomaksi poissaoloksi virantoimituksesta, 26947: minkä vuoksi työnantajan ei tarvitse maksaa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 26948: lomarahaa. ryhtyä, että työehtosopimusten tulkinnal- 26949: KSV tulkitsee annettua päätöstä vielä siten, la ei voida kaikkien säännösten mukaan 26950: että lakonalaisissa työpisteissä suojelutyötä teh- toteutetun lakon johdosta evätä lomara- 26951: neiltäkin pidätetään lomaraha, jos loma on sijoit- hoja? 26952: 26953: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985 26954: 26955: Marjatta Stenius-Kaukonen Sten Söderström Pirkko Turpeinen-Kajanoja 26956: Mikko Kuoppa Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja 26957: Marja-Liisa Salminen Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo 26958: Ulla Lehtinen Kalle Könkkölä Impi Muroma 26959: Anna-Liisa Piipari Reijo Lindroos Arja Alho 26960: Liisa Kulhia Pentti Skön Paula Eenilä 26961: Lauha Männistö Lea Sutinen Liisa Hilpelä 26962: 26963: 42850108IH 26964: 2 1985 vp. -- EJC n:o 375 26965: 26966: 26967: 26968: 26969: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 26970: 26971: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ri 1 momentissa ole mahdollisuutta puuttua tuomioistuinten pää- 26972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, töksiin. 26973: olette 25 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- Toisaalta lomarahasta on määrätty työ- ja vir- 26974: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kaehtosopimuksilla ja näiden muuttaminen ja 26975: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja täsmentäminen taas kuuluu työmarkkinaosapuo- 26976: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kirjallises- lille. 26977: ta kysymyksestä n:o 375: Mitä sen sijaan tulee mahdolliseen työehtoso- 26978: pimuslain muuttamiseen, niin valtioneuvosto oli 26979: Mihin toimenpiteisiin .Halli.tus. aikoo vuoden 1984 tulopoliittiseen· kokonaisratkaisuun 26980: ryhtyä, että työehtosopimusten tulkinnal- liittyen 29.03.1984 asettanut komitean, jonka 26981: la ei voida kaikkien säännösten mukaan tehtävänä oli selvittää työehtOsopimuslain (436/ 26982: toteutetun lakon johdosta evätä lomara- 46) ja työriitojen sovittelusta annetun lain {4201 26983: hoja? 62) sekä periaatteelliset ettii. tekniset muutostar- 26984: peet. Tämä nk. työriitakomitea luovutti mietin- 26985: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tönsä 30.09.1985 (komiteanmietintö 1985:40). 26986: ti seuraavaa: · Mietinnöstä on hankittu julkisen sektorin työn- 26987: Kysymyksessä tarkoitettu työehtosopimuksen antajien ja oikeusministeriön sekä valtiovarainmi- 26988: tulkintakysymys on ollut työtuomioistuimen toi-· nisteriön lausunnot. 26989: mivaltaan kuuluvana sen tutkittavana ja ratkais- Komitean työn yhteydessä esillä olleet ns. 26990: tavana. Tuomioistuinten valtiosääntöön perustu- työmarkkinain pelisääntökysymykset ovat tällä 26991: van riippumattomuuden vuoksi hallituksella ei hetkellä erityisen selvitysmiehen tutkittavina. 26992: 26993: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 26994: 26995: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 26996: 1985 vp. - KK n:o 375 3 26997: 26998: 26999: 27000: 27001: Tili Riksdagens Herr Talman 27002: 27003: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Å andra sidan ingår bestämmelser om semes- 27004: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av terpenning i arbets- och tjänstekollektivavtal, och 27005: den 25 oktober 1985 tili vederbörande medlem ändringar eller preciseringar av dessa avtal hör å 27006: av statsrådet översänt avskrift av följande av sin sida tili arbetsmarknadsparternas kompetens. 27007: riksdagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. under- 27008: tecknade spörsmål nr 375: Beträffande en eventuell ändring av lagen om 27009: kollektivavtal kan konstateras att statsrådet i 27010: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta samband med den inkomstpolitiska helhetslös- 27011: för att semesterpenning inte genom tolk- ningen år 1984 tillsatte en kommitte 29.03.1984, 27012: ning av kollektivavtal skall kunna förväg- vars uppgift var att utreda behovet av både 27013: ras på grund av strejk som genomförts i principiella och tekniska ändringar i lagen om 27014: enlighet med alla stadganden och be- kollektivavtal (436/46) samt i lagen om medling 27015: stämmelser? i arbetstvister (420/62). Denna s.k. arbetstvist- 27016: kommitte gav sitt betänkande 30.09.1985 (kom- 27017: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt mittebetänkande 1984:40). Man har införskaffat 27018: anföra följande: utlåtanden om betänkandet av arbetsgivarna 27019: inom den offentliga sektorn samt av justitiemi- 27020: Arbetsdomstolen har i egenskap av behörig nisteriet och finansministeriet. 27021: myndighet prövat och avgjort den i spörsmålet 27022: avsedda frågan angående tolkningen av kollektiv- Frågan om arbetsmarknadens s.k. spelregler, 27023: avtal. På grund av domstolarnas författningsenli- som varit aktuella i samband med kommittens 27024: ga oavhängighet har regeringen ingen möjlighet arbete, utreds för närvarande av en särskild 27025: att ta ställning tili domstolarnas beslut. utredningsman. 27026: 27027: Helsingfors den 22 november 1985 27028: 27029: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 27030: 1985 vp. 27031: 27032: Kirjallinen kysymys n:o 376 27033: 27034: 27035: 27036: 27037: Kärhä ym.: Alkoholin aiheuttamien haittojen rajoittamisesta 27038: 27039: 27040: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27041: 27042: Alkoholilain ja keskioluesta annetun lain nilleen ennallaan ja alkoholin suurkuluttajien 27043: (4621 68) mukaan alkoholiasioita hoidettaessa ja ryhmä on noin 300 000. 27044: järjestettäessä on pyrittävä siihen, että alkoholista 27045: aiheutuvat haitat ja vauriot muodostuvat mah- Alkoholipoliittisten viisivuotissuunnitelmien 27046: dollisimman vähäisiksi. Alkoholipolitiikan kei- puuttuessa Oy Alko Ab on julkistanut suunnitel- 27047: noina lain määräämiin tavoitteisiin pyrittäessä man noin tuhannen uuden ravintolan avaamisek- 27048: mainitaan tavallisesti hintapolitiikka, jakelujär- si vuoteen 2000 mennessä. Alkon suunnitelmien 27049: jestelmän rajoitukset, valvonta ja valistus. Hinta- mukaan yrittäjille tarjotaan seuraavan kymmenen 27050: politiikka on todettu varsin nopeavaikutteiseksi vuoden aikana mahdollisuus 500 uuden ravinto- 27051: ja tehokkaaksi keinoksi rajoittaa alkoholin kulu- lan perustamiseen. Tämä vaihtoehto mahdollis- 27052: tusta. Oy Alko Ab:n luvalla on korotettu annis- taisi ravintolan perustamisen vuoteen 2000 men- 27053: kelun reaalihintoja vuodesta 1969 alkaen 29 nessä tällä haavaa ravintolattorniin kuntiin. Näitä 27054: prosenttia, mutta vähittäismyynnin reaalihinnat on noin 100. Väestöpohjaltaan edellistä suurem- 27055: ovat samana aikana alentuneet 3 prosenttia. piin kuntiin anniskeluoikeuksia annettaisiin vuo- 27056: Anniskelun osuus ravintoloiden kokonaismyyn- situhannen loppuun mennessä 350 uudelle yrit- 27057: nistä on viime vuosina ollut keskimäärin 56 täjälle ja kaupunkeihin uusia oikeuksia myönnet- 27058: prosenttia. täisiin reilut 200. Näiden lisäksi Helsinki, Tam- 27059: pere ja Turku saisivat kukin vuosittain viisi uutta 27060: Viime vuoden päättyessä oli voimassa yhteensä ravintolaa. Matkailupaikkoihin uusia anniske- 27061: 1 587 anniskeluoikeutta. Anniskeluravintoloissa luoikeuksia jäisi vajaat sata. 27062: )Ii vuoden 1984 aikana keskimäärin 331 600 27063: :tSiakaspaikkaa. Alkoholimyymälöitä oli viime Koska alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot 27064: moden lopussa 211. Uusia anniskeluoikeuksia ovat suorassa suhteessa kulutettuun alkoholimää- 27065: myönnettiin viime vuonna 55 ja ennakkopäätök- rään, tulee kaikkia alkoholipoliittisia keinoja 27066: ;iä anniskeluoikeuksien antamisesta hankkeen edelleen tiukasti käyttää haittojen ja vaurioiden 27067: ralmistuttua Oy Alko Ab antoi 16. Oy Alko Ab minimoimiseksi. Siksi uusien ravintoloiden esite- 27068: lmoittaa myöntäneensä anniskeluoikeuksia hyvin tyn laajuinen lisäys toimii rajoittavaa alkoholipo- 27069: ·ajoitetusti viime vuosina. litiikkaa vastaan. Samalla se kertoo Oy Alko 27070: Anniskelurikkomusten aiheuttamien toimen- Ab:n halusta laajentaa anniskelumahdollisuuksia 27071: )iteiden määrä oli viime vuonna 139. Vähittäis- kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta vuoteen 2000 27072: nyynnin valvontaa on suoritettu Alkon henkilö- mennessä. Esitetyn suunnitelman mukaan oi- 27073: mnnan toimesta annettujen ohjeiden puitteissa. keuksia myönnettäisiin pääasiassa pienille ravin- 27074: toloille, jotka sitten vähitellen voisivat luvan 27075: Oy Alko Ab:n toimesta on harjoitettu viime saatuaan lisätä asiakaspaikkoja sen hetkisestä. 27076: ruosina suoraa Alkon asiakkaisiin liittyvää valis- Esityksessä kiinnitetään huomiota nykyisen annis- 27077: :ustoimintaa ja yhteistyössä eri kansalaisjärjestö- keluverkoston toimintaedellytysten turvaamispyr- 27078: en ja viranomaisten kanssa valistus on ulotettu kimykseen ja viitataan vallitsevaan alkoholipoliit- 27079: wskemaan miltei kaikkia kansalaisia. Hintapoli- 27080: tiseen ilmastoon, joka tullee rajoittamaan ehdo- 27081: :iikka, jakelujärjestelmän rajoitukset, valvonta ja 27082: tuksen toteuttamista. 27083: ralistus ovat yhdessä yleisen asennemuutoksen 27084: canssa vaikuttaneet siihen, että raittiiden osuus Esitetty suunnitelma osoittaa entistä tärkeäm- 27085: uomatapatutkimusten mukaan on erityisesti mäksi alkoholipoliittisten viisivuotissuunnitel- 27086: morten ja vanhemman ikäluokan parissa lisään- mien laatimisen ja hyväksymisen kansanvaltaisten 27087: ynyt. Naisten alkoholinkäyttö on pysynyt suun- elinten toimesta. 27088: 27089: 428501106A 27090: 2 1985 vp. - KK n:o 376 27091: 27092: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoö 27093: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme ryhtyä, ettei suunnitelmaa esitetyssä laa- 27094: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- juudessa toteuteta sekä että alkoholipo- 27095: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: liittiset viisivuotissuunnitelmat saadaan 27096: Oy Alko Ab:n toimintaa ohjaavaksi asia- 27097: kiri aksi , ja 27098: Onko Hallitus tietoinen Oy Alko Ab:n miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, 27099: suunnitelmista laajentaa anniskeluoi- että alkoholin käyttö ja siitä aiheutuvat 27100: keuksia vuoteen 2000 mennessä n. 1 000 haitat ja vauriot muodostuvat nykyistä 27101: uudella anniskelupaikalla, ja jos on, vähäisemmiksi? 27102: 27103: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985 27104: Lea Kärhä Juhani Alaranta 27105: Sakari Knuuttila Ensio Laine 27106: Paula Eenilä Hannele Pokka 27107: Heikki Kokko Impi Muroma 27108: 1985 vp. -- RJ( n:o 376 3 27109: 27110: 27111: 27112: 27113: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27114: 27115: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuonna alkoholiyhtiön hallintoneuvoston hyväk- 27116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, symät anniskeluoikeuksien myöntämisperiaat- 27117: olette 25 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- teet. 27118: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Oy Alko Ab:n lausunnon mukaan kumman- 27119: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja kaan vaihtoehdon valintaan ei ole otettu kantaa 27120: Lea Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta yhtiön päättävissä elimissä eikä Oy Alko Ab näin 27121: kysymyksestä n:o 376: ollen ole vahvistanut suunnitelmaa laajentaa an- 27122: niskeluoikeuksia vuoteen 2000 mennessä noin 27123: Onko Hallitus tietoinen Oy Alko Ab:n 27124: 1 000 uudella anniskelupaikalla. Saadussa lau- 27125: suunnitelmista laajentaa anniskeluoi- 27126: sunnossa todetaan, että edellä mainitut hahmo- 27127: keuksia vuoteen 2000 mennessä n. 1 000 27128: telmat ovat arvioita, jotka perustuvat olettamuk- 27129: uudella anniskelupaikalla, ja jos on, seen, että alkoholiyhtiön hallintoneuvosto jatkai- 27130: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo si anniskeluoikeuksien myöntämispolitiikassa vii- 27131: ryhtyä, ettei suunnitelmaa esitetyssä laa- me vuosina noudatettua linjaa. 27132: juudessa toteuteta sekä että alkoholipo- 27133: liittiset viisivuotissuunnitelmat saadaan Parlamentaarinen alkoholikomitea ehdotti 27134: mietinnössään (1978:33) alkoholipoliittisen viisi- 27135: Oy Alko Ab:n toimintaa ohjaavaksi asia- 27136: kirjaksi, ja vuotissuunnitelman käyttöönottoa. Ehdotetussa 27137: suunnitelmassa olisi vahvistettu Oy Alko Ab:n 27138: miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, toiminnan puitteet. Mietinnöstä antamassaan 27139: että alkoholin käyttö ja siitä aiheutuvat lausunnossa alkoholiyhtiön hallintoneuvosto kat- 27140: haitat ja vauriot muodostuvat nykyistä soi, ettei se voinut yhtyä komitean käsitykseen, 27141: vähäisemmiksi? jonka mukaan olisi tarpeellista ja tarkoituksen- 27142: mukaista lisätä sosiaali- ja terveysministeriön 27143: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- osuutta alkoholipoliittisen yleissuunnitelman 27144: ti seuraavaa: avulla. Komitean ehdotus ei ole sittemmin johta- 27145: Alkoholilainsäädännön nojalla alkoholiyhtiön nut lainsäädännöllisiin muutoksiin eikä se myös- 27146: hallintoneuvoston tehtävänä on vahvistaa annis- kään sisälly hallituksen 30 päivänä marraskuuta 27147: keluoikeuksien myöntämisessä noudatettavat 1984 eduskunnalle antamaan esitykseen alkoholi- 27148: yleiset ohjeet ja periaatteet. Samoin anniskeluoi- lainsäädännön muuttamisesta. 27149: keuksien myöntäminen kuuluu Oy Alko Ab:n Vuodesta 1975 alkanut alkoholijuomien kulu- 27150: tehtäviin, joka harkitsee myös anniskelun tar- tuksen tasaantumisvaihe on jatkunut viime vuosi- 27151: peen. Alkoholijuomien anniskelua saa kuitenkin na. Kuitenkin kulutus saavutti viime vuonna 27152: harjoittaa vain sellaisessa kunnassa, jossa kunnan- huippunsa ollen 100 prosentin alkoholina asukas- 27153: valtuusto on siihen antanut suostumuksen. ta kohti laskettuna 6,49 litraa. Keskeisinä alko- 27154: Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kirjal- holin kulutusta hillitsevinä keinoina on edelleen 27155: lisen kysymyksen johdosta Oy Alko Ab:ltä lau- pidettävä tehokasta hintapolitiikkaa, pidättyvää 27156: sunnon siltä osin, kuin asia koskee yhtiön toimi- linjaa jakelutoiminnassa sekä myös asennekasva- 27157: alaa. Lausunnon mukaan kysymyksen pohjana tusta. 27158: olevat luvut perustuvat alkoholiyhtiössä laadittui- Alkoholihaittojen kehityksessä ei ole kokonai- 27159: hin arvioihin majoitus- ja ravitsemiselinkeinon suuden huomioon ottaen tapahtunut merkittäviä 27160: määrällisestä kasvusta kymmenen vuoden tähtäi- muutoksia viime vuosina. Tiedot alkoholihaitois- 27161: mellä ja vuosituhannen loppuun saakka. Varovai- ta perustuvat eri viranomaisten toimesta kerättä- 27162: semman arvion mukaan anniskeluravintoloiden viin tilastoihin, eivätkä ne aina anna kattavaa 27163: nettolisäys olisi vuosittain noin kaksi prosenttia, kuvaa kaikista alkoholin käyttöön liittyvistä hai- 27164: kun taas liberaalimman vaihtoehdon mukaan toista. Epäkohdan poistamiseksi sosiaali- ja ter- 27165: anniskeluoikeuksia myönnettäisiin kolmen pro- veysministeriön 3 päivänä tammikuuta 1985 aset- 27166: sentin vuosivauhtia. Kummatkin vaihtoehdot tamassa työryhmässä valmistellaan parhaillaan 27167: ovat vuositasolla varovaisempia kuin kuluvana entistä kattavampaa alkoholihaittojen seuranta- 27168: 4 1985 vp. - KK n:o 376 27169: 27170: järjestelmää. Tämä antaisi mahdollisuuden epä- huomiota alkoholin saatavuudessa tapahtuviin 27171: kohtien ilmetessä puuttua niihin nykyistä nope- muutoksiin. Jos alkoholioloissa ilmenee merkittä- 27172: ammm. viä muutoksia, hallitus pyrkii nopeasti vaikutta- 27173: Hallitus tulee kiinteästi seuraamaan alkoholi- maan alkoholin kulutukseen ja siitä aiheutuviin 27174: poliittista tilannetta kiinnittäen muun ohella haittoihin. 27175: 27176: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985 27177: 27178: Ministeri Matti Puhakka 27179: 1985 vp. - KK n:o 376 5 27180: 27181: 27182: 27183: 27184: Tilf Riksdagens Herr Talman 27185: 27186: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Bägge alteniativen rö~' sig på en lägre års.nivå än 27187: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av vad som förutsätts av deprinciper för beviljande 27188: den 25 oktober 1985 tili vederbörande medlem av utskänkningsrättigheter som under innevaran- 27189: av statsrådet översänt avskrift av följande av de år har godkänts av alkoholbolagets förvalt- 27190: riksdagsledamot Lea Kärhä m.fl. undertecknade ningsråd. 27191: spörsmål nr 376: Enligt utlåtandet från Oy Alko Ab har de 27192: beslutande organen i bolaget inte tagit stälining 27193: Är Regeringen medveten om Oy Alko tili någotdera alternativet, och Oy Alko Ab har 27194: Ab:s planer på att utvidga utskänknings- således inte fastställt planen på att öka utskänk- 27195: rättigheterna tili ca 1 000 nya utskänk- ningsrättigheterna genom att öka antalet ut- 27196: ningsstälien före år 2000, och skänkningsställen med ca 1 000 före år 2000. I 27197: vilka åtgärder ämnar Regeringen i så utlåtandet konstateras att de ovan nämnda pla- 27198: fali vidta för att planerna inte skali ge- nerna är uppskattningar, som grundar sig på 27199: nomföras i en sådan omfattning samt för antagandet att alkoholbolagets förvaltningsråd i 27200: att den alkoholpolitiska femårsplanen sin politik för beviljande av utskänkningsrättig- 27201: skali fås att bli en handling som styr Oy heter kommer att följa samma linje som under 27202: Alko Ab:s verksamhet, och de senaste åren. 27203: på vilket sätt ämnar Regeringen tillse Den parlamentariska alkoholkommitten före- 27204: att användningen av alkohoi och de olä- slog i sitt betänkande (1978:33) att en alko- 27205: genheter och skadeverkningar den holpolitisk femårsplan skall införas. I den före- 27206: förorsakar skall minska? slagna planen skulie ramen för Oy Alko Ab:s 27207: verksamhet fastställas. Alkoholbolagets förvalt- 27208: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningsråd ansåg i det utlåtande som det avgav om 27209: anföra följande: betänkandet att det inte kunde dela kommittens 27210: Alkoholbolagets förvaltningsråd faststälier med uppfattning, enligt viiken det är nödvändigt och 27211: stöd av alkoholiagstiftningen de alimänna anvis- ändamålsenligt att öka social- och hälsovårdsmi- 27212: ningarna och principerna för beviljandet av ut- nisteriets medverkan genom en allmän alko- 27213: skänkningsrättigheter. Beviljandet av utskänk- holpolitisk plan. Kommittens förslag har seder- 27214: ningsrättigheterna hör likaså tili Oy Alko Ab:s mera inte förorsakat några ändringar i lagstift- 27215: uppgifter. Bolaget bedömer även behovet av ningen, och det ingår inte heller i den proposi- 27216: utskänkning. Utskänkning av alkoholdrycker får tion om ändringar av alkoholiagstiftningen som 27217: likväl förekomma endast i sådana kommuner där regeringen avlät tili riksdagen den 30 november 27218: kommunfulimäktige har gett sitt samtycke tili 1984. 27219: detta. Den utjämning av alkoholkonsumtionen som 27220: Social- och hälsovårdsministeriet har med an- har skett sedan 1975 har fortsatt under de senaste 27221: ledning av spörsmålet inbegärt utlåtande från Oy åren. Konsumtionen nådde likväl toppen senaste 27222: Alko Ab tili de delar ärendet berör bolagets år, då den var 6,49 liter 100-procentig alkohoi 27223: verksamhet. Enligt detta utlåtande baserar sig per invånare. En effektiv prispolitik, en återhåll- 27224: siffrorna i spörsmålet på alkoholbolagets upp- sam linje vid distributionen samt även en attityd- 27225: skattningar beträffande tiliväxten inom härbärge- fostran kan fortfarande anses vara de centrala 27226: rings- och förplägnadsnäringen under de närmas- medlen för att hålla alkoholkonsumtionen nere. 27227: te tio åren och fram tili slutet av detta årtusende. Då man beaktar helheten har under de senaste 27228: Enligt en försiktigare uppskattning blir nettoök- åren inga större förändringar skett beträffande 27229: ningen av antalet utskänkningsrestauranger san- utvecklingen av alkoholens skadeverkningar. 27230: nolikt ca rvå procent per år, medan utskänk- Uppgifterna om dessa skadeverkningar baserar 27231: ningsrättigheter enligt ett liberalare alternativ sig på statistik, som insamlas genom försorg av 27232: kan beviljas med en takt av tre procent per år. olika myndigheter. De ger inte heller alltid 27233: 6 1985 vp. - KK n:o 376 27234: 27235: någon fullständig bild av alla de skadeverkningar Regeringen kommer att noga följa det alko- 27236: som hänför sig till alkoholbruket. För att avhjäl- holpolitiska läget, bl.a. genom att fästa upp- 27237: pa detta missförhållande bereder en av social- märksamhet vid förändringar i tillgången på 27238: och hälsovårdsministeriet den 3 januari 1985 alkohol. Om stora förändringar i alkoholläget 27239: tillsatt arbetsgrupp som bäst ett mera övergripan- inträffar, kommer regeringen att snabbt försöka 27240: de system för observation av alkoholens skade- påverka konsumtionen av alkohoi och de skador 27241: verkningar. Detta ger möjlighet att snabbare denna förorsakar. 27242: ingripa då missförhållanden upptäcks. 27243: 27244: Helsingfors den 26 november 1985 27245: 27246: Minister Matti Puhakka 27247: 1985 vp. 27248: 27249: Kirjallinen kysymys n:o 377 27250: 27251: 27252: 27253: 27254: Kärhä: Ammattikasvatushallituksen alaisten valtionapulaitosten 27255: eläkejärjestelmien yhdenmukaistamisesta 27256: 27257: 27258: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27259: 27260: Ammattikasvatushallituksen alaisena toimii sittelyssä parhaillaan olevan hallituksen esityksen 27261: useita kurssikeskuksia ja muita valtionapuun oi- n:o 74 eli työllisyyskoulutuslain muutoksen yh- 27262: keuttavia opetuslaitoksia. Nimenomaan ammatil- teydessä, mutta hallitus ei antanutkaan eduskun- 27263: listen kurssikeskusten opettajien ja muun henki- nalle puheena olevaa lakiesitystä niin laajana 27264: lökunnan taholta on kiinnitetty huomiota elä- kuin lain valmistelussa oli tarkoitettu. Näin eläk- 27265: kejärjestelmien erilaisuuteen. Vaikka eri kurssi- keiden yhdenmukaistamista koskeva pykälä puto- 27266: keskusten henkilökunta saa palkkansa satapro- si pois hallituksen esityksestä. 27267: senttisesti valtiolta, ovat heidän eläkejärjestel- Edellä mainitut eläkkeiden erilaisuudet samaa 27268: mänsä ja sen mukaisesti myöskin eläke-etunsa työtä tekevien ja valtiolta palkkaa saavien kohdal- 27269: erilaiset. la ovat herättäneet ymmärrettävää tyytymättö- 27270: Eräissä tapauksissa kurssikeskusten opettajat ja myyttä. Asiaan olisi saatava nopeasti selvyys, 27271: toimihenkilöt kuuluvat TEL-eläkejärjestelmään, koska eläkkeelle siirtyminen tulee ammattikasva- 27272: jolloin heidän eläkeprosenttinsa vaihtelee 40 pro- tushallituksen alaisissa ammattikurssikeskuksissa 27273: sentin molemmin puolin. Eräät kuuluvat kunnal- lähivuosina lisääntymään monesta syystä, esimer- 27274: lisen eläkejärjestelmän piiriin ja tiettävästi osa kiksi joustavan eläkeikäjärjestelmän johdosta. 27275: kurssikeskusten henkilökunnasta on valtion elä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27276: kejärjestelmän piirissä, jolloin eläkeprosentti on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 27277: korkeampi. Tämän lisäksi eläkkeiden suuruutta nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 27278: sotkevat erilaiset lisäeläkesopimukset. Suomesta vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27279: löytyy kurssikeskuksia, joissa henkilökunta tekee Onko Hallitus tietoinen siitä, että val- 27280: saman katon alla samaa työtä, toiset valtionavun tionapua nauttivien ammatillisten kurssi- 27281: turvin ja toiset eivät. Sen henkilökunnan, jonka keskusten henkilökunnan eläkejärjestel- 27282: palkka maksetaan valtionapujen kautta, eläketur- missä vallitsee monenlaista kirjavuutta, 27283: va saattaa jäädä pienemmäksi kuin sellaisten mikä johtaa samaa työtä tekevien ja sa- 27284: henkilöiden, joiden palkkaan ei saada valtion- mansuuruista palkkaa nauttivien kohdal- 27285: apua ja joiden kohtuulliset eläke-edut on turvat- la eri suuruisiin eläkkeisiin, ja 27286: tu lisäeläkesopimusten kautta. millaisia suunnitelmia Hallituksella on 27287: Eräiden valtionapulaitosten palveluksessa ole- ammattikasvatushallituksen alaisten am- 27288: vien henkilöiden eläketurvaa oli tiettävästi tarkoi- matillisten kurssikeskusten henkilökun- 27289: tus parantaa ja yhdenmukaistaa eduskunnan kä- nan eläkkeiden yhdenmukaistamiseksi? 27290: 27291: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1985 27292: 27293: Lea Kärhä 27294: 27295: 27296: 27297: 27298: 428501141E 27299: 2 1985 vp. - KK n:o 377 27300: 27301: 27302: 27303: 27304: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27305: 27306: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa keturvan järjestämisestä aiheutuviin kustannuk- 27307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siin. Lisäksi edellytetään, että laitoksen oikeus 27308: olette 29 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- saada valtionapua perustuu ennen VAL-lain voi- 27309: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- maantuloa 1.1.1970 annettuun lakiin tai asetuk- 27310: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja seen. 27311: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- VAL-laissa siis edellytetään, että valtionapulai- 27312: sestä n:o 377: toksella on oikeus saada valtionapua laissa tai 27313: asetuksessa määrättyyn suhteelliseen osaan elä- 27314: Onko Hallitus tietoinen siitä, että val- 27315: keturvan järjestämisestä aiheutuvista kustannuk- 27316: tionapua nauttivien ammatillisten kurssi- sista. Tämän perusteella voidaan mm. määrittää 27317: keskusten henkilökunnan eläkejärjestel- se, missä suhteessa valtionapulaitoksen tulee itse 27318: missä vallitsee monenlaista kirjavuutta, osallistua eläketurvan järjestämisestä aiheutuviin 27319: mikä johtaa samaa työtä tekevien ja sa- 27320: kustannuksiin. VAL-lain periaatteisiin kuuluu, 27321: mansuuruista palkkaa nauttivien kohdal- 27322: että eläkkeet maksetaan kokonaan valtion varois- 27323: la eri suuruisiin eläkkeisiin, ja 27324: ta, mutta valtionapulaitokset osallistuvat elä- 27325: millaisia suunnitelmia Hallituksella on kekustannuksiin valtionapulain tai -asetuksen 27326: ammattikasvatushallituksen alaisten am- osoittamassa suhteessa. Eläkekustannusosuuden 27327: matillisten kurssikeskusten henkilökun- valtionapulaitokset maksavat käytännössä siten, 27328: nan eläkkeiden yhdenmukaistamiseksi? että valtionapulaitokselle muutoin palkkaukseen 27329: tulevasta valtionavusta vähennetään määrä, joka 27330: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen vastaa VAL-laissa säädetyn kustannusosuuspro- 27331: seuraavaa: sentin osoittamaa osaa laitoksen lakisääteisen val- 27332: Työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa ( 31/ tionavun piiriin kuuluvan henkilökunnan palk- 27333: 76) tarkoitettuja ammatillisia kurssikeskuksia on kioista. VAL-lain 6 §:n mukaan kustannuspro- 27334: yhteensä 43. Niistä 31 on kunnan tai kuntainlii- sentti on neljännes ( 1/4) siitä prosenttimäärästä, 27335: ton ja 12 yksityisen yhteisön omistamaa. Maini- jonka mukaan valtionapulaitos asianomaisen val- 27336: tun lain mukaan ammatillisessa kurssikeskuksessa tionapulain tai -asetuksen nojalla itse olisi osallis- 27337: on työsopimussuhteisia opettajia ja muuta henki- tunut eläketurvan järjestämisestä aiheutuviin 27338: lökuntaa. Valtion korvaukseen (100 prosenttia) kustannuksiin. 27339: oikeuttavina hyväksyttävinä kustannuksina pide- Näin ollen yksityisissä ammatillisissa kurssikes- 27340: tään muun muassa menoja, jotka aiheutuvat kuksissa henkilöstön eläkkeiden määräytymis- 27341: eläkkeistä ja maksuista eläkelaitoksille. perusteena on työntekijäin eläkelaki. Kunnallisis- 27342: Pääsäännön mukaan valtion palveluksessa ole- sa ammatillisissa kurssikeskuksissa henkilöstön oi- 27343: va henkilöstö kuuluu valtion eläketurvan piiriin keus eläketurvaan määräytyy taasen kunnallisten 27344: (valtion eläkelaki 280/66), kunnallisessa palve- viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaan. 27345: luksessa oleva henkilöstö kunnallisen eläketurvan Eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä 27346: piiriin (kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin annettua lakia ei siis sovelleta yksityisiin amma- 27347: eläkelaki 202/64) ja yksityisten laitosten tai yh- tillisiin kurssikeskuksiin, koska ne eivät ole VAL- 27348: teisöjen palveluksessa oleva henkilöstö työnteki- laissa tarkoitettuja valtionapulaitoksia. 27349: jäin eläkelain (395/61) eli TEL:n piiriin. Tämän Edellä esitetyn perusteella eläkemaksut on am- 27350: lisäksi on eräistä valtion varoista suoritettavista matillisissa kurssikeskuksissa hyväksytty valtion 27351: eläkkeistä annetun lain (382/69) eli ns. VAL-lain korvaukseen oikeuttavina joko työntekijäin elä- 27352: nojalla oikeus valtion varoista suoritettavaan elä- kelain tai kunnallisten viranhaltijain ja työnteki- 27353: keturvaan sellaisen yksityisen valtionapulaitoksen jäin eläkelain mukaisina. 27354: palveluksessa olevalla henkilöstöllä, jonka osalta Yleisenä periaatteena on, että valtion korvaus 27355: laitoksella on oikeus saada valtionapua laissa tai määräytyy kuitenkin enintään sellaisten kustan- 27356: asetuksessa määrättyyn suhteelliseen osaan elä- nusten perusteella, jotka aiheutuvat valtion vir- 27357: 1985 vp. -- RJ( n:o 377 3 27358: 27359: kamiesten etuja vastaavien etujen järjestämisestä sitä mukaa kuin ne erääntyvät maksettaviksi tahi 27360: ko. henkilöstölle. siten, että lisäedut järjestetään TEL:n 11 §:n 27361: Kuten edellä on todettu, muiden kuin VAL:n mukaisella rekisteröidyllä lisäetuvakuutuksella. 27362: piiriin taikka suoraan valtion varoista suoritetta- Lisäeläketurvaan ei kaikilta osin kuitenkaan voi 27363: van eläketurvan piiriin kuuluvien yksityisten val- saada valtionapua. 27364: tionapulaitosten henkilökunnan yleinen ansioelä- Valtionapulaitosten eläkejärjestelyt ovat par- 27365: keturva perustuu työntekijäin eläkelakiin, joka haillaan selviteltävinä mm. valtion eläkeasiain 27366: tarjoaa lakisääteisen vähimmäisturvan. Valtion- neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan selvitys- 27367: apulaitos voi järjestää henkilökuunalleen myös ten valmistuttua hallituksella on paremmat edel- 27368: TEL:n vähimmäiseläketurvaa paremman elä- lytykset harkita onko tarvetta ryhtyä erillistoi- 27369: keturvan. Käytännössä lisäeläketurva voidaan to- menpiteisiin kirjallisessa kysymyksessä tarkoitet- 27370: teuttaa joko siten, että valtionapulaitos suorittaa tujen eräiden kurssikeskusten henkilöstöä koske- 27371: itse eläkesääntönsä mukaisesti eläkkeiden lisäosat vien ongelmieQ ratkaisemiseksi. 27372: 27373: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1985 27374: 27375: Opetusministeri Kaarina Suonio 27376: 4 1985 vp. - KK n:o 377 27377: 27378: 27379: 27380: 27381: Tili Riksdagens Herr Talman 27382: 27383: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att få statsunderstöd för en i lag elier förordning 27384: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse föreskriven proportioneli del av kostnaderna för 27385: av den 29 oktober 1985 tili vederbörande med- anordnandet av pensionsskyddet. Härutöver 27386: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av förutsätter man att institutionens rätt tili stats- 27387: riksdagsman Lea Kärhä undertecknade spörsmål understöd bygger på den lag elier förordning av 27388: nr 377: den 1 januari 1970 som givits innan StuPL-lagen 27389: trä tt i kraft . 27390: Är Regeringen medveten om att pen- 27391: I StuPL-lagen förutsätter man således, att stats- 27392: sionssystemen för personalen vid de yr- 27393: understödd institution har rätt att erhålia stats- 27394: keskurscentraler som beviljas statsunder- 27395: understöd för den proportionelia del varom be- 27396: stöd är ytterst heterogena. Detta leder tili 27397: stäms genom lag elier förordning för de kost- 27398: att de som gör likadant arbete och får 27399: nader som anordnandet av pensionsskyddet 27400: samma lön erhålier pensioner av olika 27401: föranleder. 27402: storlek, och 27403: På basen av detta kan man bl. a. faststälia, i 27404: vilka planer har Regeringen för att 27405: viiken proportion statsunderstödd institution 27406: pensionerna för personalen vid de yr- 27407: själv bör delta i de kostnader som anordnandet 27408: keskurscentraler som lyder under yrkes- 27409: av pensionsskyddet föranleder. I StuPL-lagens 27410: utbildningsstyrelsen skali kunna före- 27411: principer ingår att pensionerna betalas helt av 27412: nhetligas? 27413: statsmedel men att statsunderstödda institutioner 27414: deltar i pensionskostnaderna i den proportion 27415: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt varom stadgas i statsunderstödslagen elier 27416: framföra följande: -förordningen. Statsunderstödda institutioner be- 27417: Antalet yrkeskurscentraler som avses i lagen talar i praktiken andelen av pensionskostnaderna 27418: om sysselsättningsfrämjande utbildning (31 176), så att från det statsunderstöd för löner som eljest 27419: är sammanlagt 43. Av dessa centraler ägs 31 av tilikommer anstalter av detta slag avdras ett 27420: kommuner elier kommunalförbund och 12 av belopp, som motsvarar den del av lönerna tili 27421: privata samfund. Enligt nämnda lag finns lärare i den av det lagstadgade statsunderstödet berörda 27422: arbetsavtalsförhåliande och annan personai vid personalen som anges av den procent av kost- 27423: yrkeskurscentraler. naderna varom stadgas i StuPL-lagen. Enligt 6 § 27424: Som godtagbara tili statsandel (100 %) berät- StuPL utgör den procentuelia kostnadsandelen 27425: tigande kostnader anses bl.a. de utgifter som en fjärdedel av den procentsats enligt viiken 27426: föranleds av pensioner och avgifter tili pensions- statsunderstödd institution med stöd av lag elier 27427: anstalter. förordning själv skulie ha deltagit i kostnaderna 27428: Enligt huvudregeln tiliämpas statens pensions- för anordnandet av pensionsskyddet. 27429: skydd (lagen om statens pensioner 280/ 88) på Således är lagen om pension för arbetstagare 27430: den personai som är anstälid hos staten, det bestämningsgrunden för pensioner då det gälier 27431: kommunala pensionsskyddet (lagen om pension personai vid yrkeskurscentraler. Vid kommunala 27432: hos kommunala tjänsteinnehavare och arbetsta- yrkeskurscentraler bestäms personalens rätt tili 27433: gare 202164) på den personai som är anstälid hos pensionsskydd i enlighet med lagen om pension 27434: kommun och lagen om pension för arbetstagare för kommunala tjänsteinnehavare och arbetsta- 27435: (395/61), dvs. APL, på den personai som är gare. Lagen om vissa pensioner som skall betalas 27436: anstälid hos privata inrättningar elier samfund. av statsmedel tillämpas således inte på privata 27437: Dessutom skali enligt lagen om vissa pensioner yrkeskurscentraler eftersom de inte är sådana 27438: som skali betalas av statsmedel (382 169), den statsunderstödda institutioner som avses i StuPL- 27439: s.k. StuPL-lagen, rätt tili pensionsskydd tilikom- lagen. 27440: ma sådan personai vid privat institution med På basen av det förut anförda har pensionsav- 27441: statsunderstöd, för viiken institutionen har rätt gifterna vid yrkeskurscentraler godkänts som be- 27442: 1985 vp. -- KJ( n:o 377 5 27443: 27444: rättigande tili statsandel, antingen i enlighet än det minimipensionsskydd som avses i APL. I 27445: med lagen om pension för arbetstagare eller praktiken kan tilläggsförmånerna förverkligas så 27446: lagen om pension för kommunala tjänsteinneha- att statsunderstödda institutioner själva i enlighet 27447: vare och arbetstagare. Den allmänna principen är med sin pensionsstadga betalar pensionernas 27448: att ersättningen från staten dock högst bestäms tilläggsdelar allteftersom de förfaller tili betal- 27449: på basen av de kostnader som anordnande av ning eller så att tilläggsförmånerna anordnas 27450: sådana förmåner för ifrågavarande personai genom en registrerad tilläggspensionsförsäkring 27451: föranleder som motsvarar förmåner för statliga enligt 11 § APL. Det är dock inte möjligt att tili 27452: tjänstemän. alla delar få statsunderstöd för tilläggspensions- 27453: Såsom man ovan har konstaterat utgör lagen skyddet. 27454: om pension för arbetstagare ett allmänt förtjäns- Bl.a. statens delegation för pensionsärenden 27455: tepensionsskydd för personalen vid privata stats- utreder som bäst pensionsarrangemangen vid 27456: understödda institutioner på viiken man tilläm- statsunderstödda institutioner. Sedan delegatio- 27457: par andra lagar än StuPL eller det pensionsskydd nens utredningar blivit färdiga har regeringen 27458: som skall betalas av statsmedel. Härigenom er- bättre förutsättningar att dryfta om det föreligger 27459: bjuds ett lagstadgat minimiskydd för nämnda behov att vidta särskilda åtgärder för att de i 27460: arbetstagare. Statsunderstödda institutioner kan spörsmålet avsedda problem som gäller personai 27461: för sin personai ordna ett bättre pensionsskydd vid vissa kurscentraler skall kunna lösas. 27462: 27463: Helsingfors den 2 december 1985 27464: 27465: Undervisningsminister Kaarina Suonio 27466: 1985 vp. 27467: 27468: Kirjallinen kysymys n:o 378 27469: 27470: 27471: 27472: 27473: Hämäläinen: Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen vaikutuksesta 27474: kunnallisen työn kilpailuedellytyksiin 27475: 27476: 27477: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27478: 27479: Julkisuudessa on herättänyt laajaa huomiota Kunnallisen työn kustannuksia arvtoltaessa 27480: Hyvinkään aluesairaalan siivousta koskeva kiista. kiinnittyy kuitenkin huomio sosiaaliturvamaksui- 27481: KTV:hen järjestäytyneet sairaala-apulaiset ovat hin, jotka kunnallisella työnantajalla ovat yksi- 27482: lakon avulla vaatineet työsuhteensa kunnallista- tyistä työnantajaa korkeammat. On syytä epäillä, 27483: mista. Aluesairaalan siivoustyöt on tähän asti että tämä seikka on omiaan lisäämään jatkossa 27484: tehnyt yksityinen siivousalan yritys, jonka palve- paineita yksityistämiseen ja toisaalta torjumaan 27485: luksessa sairaala-apulaiset ovat. Sairaala-apulaiset ne pyrkimykset, joita nyt yksityisessä työsuhteessa 27486: ovat kokeneet työsuhteensa epävarmaksi, koska olevilla on työsuhdeturvansa parantamiseksi. 27487: siivoustyön teettämisestä sovitaan aika ajoin erik- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27488: seen tarjouskilpailun perusteella. Lisäksi he ovat tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 27489: kokeneet olevansa eriarvoisessa asemassa, koska nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 27490: muun aluesairaalassa toimivan henkilökunnan vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27491: työnantaja on aluesairaalan kuntainliitto. Työrii- 27492: dan osapuolet eivät myöskään ole päässeet yksi- Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota 27493: mielisyyteen siitä, mitkä siivoustyön kustannuk- yksityistämispaineisiin kunnallisella sek- 27494: set eri vaihtoehdoissa - kunnallisena tai yksityi- torilla, ja mitä se aikoo tehdä, ettei 27495: senä työnä - olisivat. kunnallisia töitä perusteettomasti asetet- 27496: taisi kustannusvertailussa yksityistä epä- 27497: edullisempaan asemaan? 27498: 27499: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1985 27500: 27501: Tuulikki Hämäläinen 27502: 27503: 27504: 27505: 27506: 428501142F 27507: 2 1985 vp. - KK n:o 378 27508: 27509: 27510: 27511: 27512: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27513: 27514: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tu, että kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyden- 27515: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, huollon hoitamalla toiminnan itse tai sopimuksin 27516: olette 30 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir- yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kans- 27517: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- sa tai olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa 27518: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja kuntainliitossa tai hankkimalla palveluja valtiol- 27519: Tuulikki Hämäläisen näin kuuluvasta kirjallisesta ta, toiselta kunnalta, kuntainliitolta tai muulta 27520: kysymyksestä n:o 378: julkiselta tahi yksityiseltä palvelujen tuottajalta. 27521: Kunta voi hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon 27522: Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota palveluita niiden tuottajien kanssa tekemiensä 27523: yksityistämispaineisiin kunnallisella sek- sopimusten nojalla. Palveluilla tarkoitetaan täl- 27524: torilla, ja mitä se aikoo tehdä, ettei löin loppusuoritteen luonteisia palveluita, kuten 27525: kunnallisia töitä perusteettomasti asetet- lasten päiväkoti-, vanhainkoti- ja sairaalapalvelui- 27526: taisi kustannusvertailussa yksityistä epä- ta, joten lakia ei sovelleta vain röntgenpalveluja, 27527: edullisempaan asemaan? siivous-, pesula-, huolto- taikka tietojenkäsittely- 27528: palveluja tai muita vastaavia palveluja tuottaviin 27529: Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa: toimintayksiköihin. Lainsäädännön mukaan kun- 27530: Koska kuntien hallinto perustuu kansalaisten nilla on siis vastuu palvelujen järjestämisestä, 27531: itsehallintoon, kunnallishallinnon kehittäminen mutta kunnille on jätetty omaa päätäntävaltaa 27532: tapahtuu kuntien oman päätöksenteon nojalla. palvelujen tuotannon organisoinnissa. 27533: Kunnallishallintoon voidaan kuitenkin vaikuttaa 27534: lainsäädännön kautta. Kunnallishallintoa koske- Valtioneuvoston ja kuntien keskusjärjestöjen 27535: vaa kehittelytyötä suorittavat myös kuntien yh- välisin sopimuksin on pyritty pitämään valtion ja 27536: teistoimintaa varten perustetut kunnalliset kes- kuntien välinen kustannusten jako vakaana. Tä- 27537: kusjärjestöt. Kunnat hyödyntävät merkittävässä män periaatteen mukaisesti on työttömyystur- 27538: määrin oman hallintonsa ja palvelutoimintansa vauudistuksen seurauksena kuntien ja seurakun- 27539: järjestämisessä keskusjärjestöjen asiantuntemusta. tien uudistuksesta saarnat ylimääräiset verotulot 27540: Hallinnon palvelukykyä pyritään parantamaan tarkoitus palauttaa työttömyysturvan rahoituk- 27541: sekä yksinkertaistamallalainsäädäntöä että muut- seen, mikä on toteutettu perimällä julkiselta 27542: tamalla toimintatapoja joustavammiksi. Kunnal- sektorilta korotettua työnantajan maksua. Tämän 27543: lisella alalla on tehty rationalisointiyhteistyötä mukaisesti on myös valtion tulo- ja menoarvioesi- 27544: koskeva suositussopimus 9 päivänä marraskuuta tyksessä vuodeksi 1986 esitetty, että kuntien ja 27545: 1976. Koska sopimus on oikeudelliselta luonteel- seurakuntien työnantajina maksama sosiaaliturva- 27546: taan suositus, se edellyttää kunkin kunnan ja maksu olisi 2,00 prosenttiyksikköä korkeampi 27547: kuntainliiton osalta nimenomaista päätöstä suosi- kuin muiden julkisyhteisöjen. Julkisoikeudellisen 27548: tuksen mukaisen toiminnan toteuttamisesta kun- työnantajan kansaneläkemaksu olisi 5,95 % kui- 27549: nassa. Voitaneen todeta, että rationalisointitoi- tenkin siten, että valtiolta ja sen laitokselta, 27550: minta kunnallishallinnossa on valtakunnallisesti Ahvenanmaan maakunnalta ja kunnalliselta lii- 27551: ja paikallisesti ja jopa muihin työmarkkinasekto- kelaitokselta maksua perittäisiin 4,95 %. Julkis- 27552: reihin verrattuna monipuolista. Kehittämishank- oikeudellisen työnantajan sairausvakuutusmaksu 27553: keista voidaan esimerkkinä mainita Kaupunkilii- olisi 3,45 %; valtion ja sen laitoksen sekä mui- 27554: ton organisoima kaupunkipalvelututkimus, jonka den edellä samassa yhteydessä mainittujen työn- 27555: tavoitteena on kulloinkin oikean palveluvarus- antajien maksun ollessa 2,45 %. Vuonna 1986 27556: tuksen suunnittelu sekä tehokas kehittämistyö ja yksityisen yritystoiminnan piiriin kuuluvalta 27557: kunnallinen päätöksenteko. työnantajalta perittäisiin kansaneläkemaksua yri- 27558: Sosiaali- ja terveydenhuollossa vastikään toteu- tyksen pääomavaltaisuudesta riippuen joko 4,45, 27559: tetun suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän 5,40 tai 5,95 %. Yksityisen työnantajan sairaus- 27560: uudistuksen yhteydessä on lainsäädännössä todet- vakuutusmaksun suuruus olisi 1,45 %. 27561: 1985 vp. - KK n:o 378 3 27562: 27563: Koska edellä mainitut lakiin perustuvat sosiaa- kuntainliiton hallinnossa kustannus on todelli- 27564: liturvakustannukset ovat julkisella sektorilla edel- nen ja lopullisesti kuntainliiton kannalta sille 27565: lä selostetulla tavalla korkeampia, näitä kustan- jäävä rasitus. Laskentatoimi on kuitenkin kunnal- 27566: nustekijöitä ei kustannuksia laskettaessa tieten- lishallinnossa niin kehittynyttä, ettei voitane kat- 27567: kään voida ottaa huomioon muun määräisinä. soa olevan sellaista vaaraa, että kustannusvertailu 27568: Toisaalta peruskunnan osalta lienee yksinkertaista mainitusta syystä voisi kuntainliittohallinnossa- 27569: osoittaa kustannusvertailussa tämä lisärasitus, jol- kaan jäädä riitaiseksi tai tulkinnanvaraiseksi. 27570: la palautetaan ylimääräisiä verotuloja. Sen sijaan 27571: 27572: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1985 27573: 27574: Sisäasiainministeri Kaisa Raatzkainen 27575: 4 1985 vp. - KK n:o 378 27576: 27577: 27578: 27579: 27580: Till Riksdagens Herr Talman 27581: 27582: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen möjliggöra en planering av den för respektive 27583: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ändamål bästa serviceutrustningen samt till att 27584: den 30 oktober 1985 till vederbörande medlem åstadkomma ett effektivt utvecklingsarbete och 27585: av statsrådet översänt avskrift av följande av kommunalt beslutsfattande. 27586: riksdagsledamot Tuulikki Hämäläinen under- I samband med den revidering av planerings- 27587: tecknade spörsmål nr 378: och statsandelssystemet som nyligen genomförts 27588: Har Regeringen uppmärksammat pri- inom social- och hälsovården har kommunerna 27589: vatiseringstrycket inom den kommunala enligt lag givits möjlighet att anordna social- och 27590: sektorn och vilka åtgärder ämnar den hälsovården genom att sköta verksamheten själv 27591: vidta för att kommunala arbeten ime eller på grundval av avtal tillsammans med 27592: utan grund vid kostnadsjämförelse skall annan kommun eller andra kommuner, eller 27593: försättas i en ogynnsammare position än genom att vara medlem i ett kommunalförbund 27594: privata arbeten? som sköter verksamheten, eller genom att anskaf- 27595: fa service från staten, annan kommun, kommu- 27596: nalförbund eller annan offentlig eller privat ser- 27597: Såsom svar på detta spörsmål far jag vördsamt viceproducent. Kommunerna kan anskaffa social- 27598: anföra följande: och hälsovårdsservice på grundval av avtal som de 27599: Emedan kommunernas förvaltning är grundad ingått med serviceproducenrerna. Med service 27600: på medborgerlig självstyrelse, utvecklas kommu- avses härvid sådan service som har karaktär av 27601: nalförvaltningen på basen av kommunernas eget slutprestation, såsom barndagvårds-, åldrings- 27602: beslutsfattande. Man kan dock påverka kommu- hems- och sjukhusservice, vilket innebär att lagen 27603: nalförvaltningen genom lagstiftningsåtgärder. ime enbart tillämpas på sådana funktionella 27604: Även kommunernas centralorganisationer, vilka enheter som producerar röntgen-, städ- eller 27605: skapats för samarbete mellan kommunerna, be- tvätteriservice, service för fastigheter, databe- 27606: driver verksamhet som syftar till att utveckla handlingsservice eller annan motsvarande service. 27607: kommunalförvaltningen. Vid organiseringen av Enligt lag åligger det således kommunerna att 27608: sin egen förvaltning och service utnyttjar kom- tillse att service anordnas, men kommunerna har 27609: munerna i stor utsträckning cemralorganisatio- härvid rätt att själva avgöra hur serviceproduktio- 27610: nernas sakkunskap. nen skall organiseras. 27611: Man försöker förbättra förvaltningssektorns Medelst avtal mellan statsrådet och kommu- 27612: möjligheter att erbjuda service både genom att nernas centralorganisationer har man försökt hål- 27613: förenkla lagstiftningen och genom att göra meto- la kostnadsfördelningen mellan staten och kom- 27614: derna smidigare. Inom den kommunala sektorn munerna stabil. I enlighet med denna princip är 27615: har ett rationaliseringsrekommendationsavtal slu- det meningen att det överskott av skatteintäkter, 27616: tits den 9 november 1976. Emedan avtalet juri- som till följd av arbetslöshetsskyddsreformen till- 27617: diskt sett är en rekommendation, förutsätts ut- faller kommunerna och församlingarna, återbör- 27618: tryckligt beslut av vederbörande kommuner och das till finansieringen av arbetslöshetsskyddet. Så 27619: kommunalförbund innan ett sådant samarbete har skett genom att den offentliga sektorn på- 27620: som rekommendationen avser kan äga rum. Det lagts förhöjd arbetsgivaravgift. I enlighet med 27621: torde kunna noteras, att rationaliseringsverksam- detta ingår även i statsverkspropositionen beträf- 27622: heten inom kommunalförvaltningen ter sig fande år 1986 ett förslag om att de socialskydds- 27623: mångsidig både på riksplanet och i lokalt hänse- avgifter, som kommunerna och församlingarna i 27624: ende, samt t.o.m. vid en jämförelse med situa- egenskap av arbetsgivare erlägger, skulle vara 27625: tionen inom andra arbetsmarknadssektorer. Av 2,00 procentenheter högre än motsvarande av- 27626: utvecklingsprojekten kan som exempel nämnas gifter som erläggs av andra offentligrättsliga 27627: den undersökning rörande städernas service som samfund. Offentligrättsliga arbetsgivares folk- 27628: görs av Stadsförbundet och som syftar till att pensionsavgift skulle vara 5,95 %, dock så, att 27629: 1985 vp. - KK n:o 378 5 27630: 27631: staten och dess inrätttningar, landskapet Åland inom den offentliga sektorn, kan dessa utgifts- 27632: samt de korumunala affärsverken skulle påläggas poster naturligtvis inte vid kostnadsberäkningen 27633: en avgift om 4,95. Offentligrättsliga arbetsgiva- upptas till andra belopp. Å andra sidan torde det 27634: res sjukförsäkringsavgift skulle vara 3,45 %, me- när det gäller en primärkommun vara lätt att vid 27635: dan staten och dess inrättningar samt andra kostnadsjämförelse påvisa denna tilläggsbörda, 27636: sådana arbetsgivare som ovan nämnts i samband genom vilken extra skatteintäkter restitueras. I 27637: med dem skulle erlägga en avgift om 2,4 5 % . År ett kommunalförbunds förvaltning är kostnaden 27638: 1986 skulle den folkpensionsavgift, som påläggs däremot reell och belastar slutgiltigt kommu- 27639: arbetsgivare som bedriver privat företagsverksam- nalförbundet. Räkenskapsväsendet inom kom- 27640: het, beroende på företagets kapitalintensitet vara munalförvaltningen är dock så välutvecklat, att 27641: antingen 4,45, 5,40 eller 5,95 %. Sjukförsäk- det inte torde kunna anses föreligga någon fara 27642: ringsavgiften för privat arbetsgivare skulle vara för att kostnadsjämförelsen av nämnda skäl ens 27643: 1,45 %. inom kommunalförbundsförvaltningen skulle 27644: Emedan de i det föregående nämnda lagstad- kunna förbli stridig eller lämna rum för tolkning. 27645: gade socialskyddskostnaderna således är högre 27646: 27647: Helsingfors den 2 december 1985 27648: 27649: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 27650: j 27651: j 27652: j 27653: j 27654: j 27655: j 27656: j 27657: j 27658: j 27659: j 27660: j 27661: j 27662: j 27663: j 27664: j 27665: j 27666: j 27667: j 27668: j 27669: j 27670: j 27671: j 27672: j 27673: 1985 vp. 27674: 27675: Kirjallinen kysymys n:o 379 27676: 27677: 27678: 27679: 27680: Skön: Kansaneläkkeen perusosan maksamisesta varhaiseläkkeelle 27681: siirtyville rintamaveteraaneille 27682: 27683: 27684: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27685: 27686: Julkisen sektorin eläkkeitä saavat tai varhais- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27687: eläkkeelle siirtyvät rintamaveteraanit ovat tyyty- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 27688: mättömiä siihen, että varhaiseläkettä määrättäes- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 27689: sä vähennetään päältä kasaneläkkeen perusosan vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27690: suuruinen summa, eli n. 320 markkaa. Tämä osa 27691: maksetaan vasta, kun asianomainen on saavutta- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 27692: nut normaalin eläkeiän, eli 63 vuotta. Rintamali- siin, joilla turvataan rintamaveteraaneille 27693: sä (nykyisin 149 markkaa) tulee 65 vuotta täyttä- varhaiseläkkeelle siirtyvien kansaneläk- 27694: neille. Eläke maksetaan täten kolmen vuoden keen perusosan maksatus siitä päivästä 27695: ajalta pienennettynä kansaneläkkeen perusosalla. lähtien, kun henkilölle on varhaiseläke 27696: myönnetty, samoin kuin rintamalisän 27697: maksatus ennen 65 vuoden täyttymistä? 27698: 27699: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1985 27700: 27701: Pentti Skön 27702: 27703: 27704: 27705: 27706: 4285012020 27707: 2 1985 vp. - KK n:o 379 27708: 27709: 27710: 27711: 27712: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27713: 27714: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kansaneläkkeeseen maksettavan rintamalisän yh- 27715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teismäärää. 27716: olette 5 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- Rintamasotilaseläke säilyi edelleen sellaisena 27717: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- eläketulona, josta ei mene veroa. Käytännössä 27718: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja uudistuksella pyrittiin siihen, että pientä varhais- 27719: Pentti Skönin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- eläkettä saavalla rintamaveteraanilla on saman- 27720: myksestä n:o 379: suuruinen eläketulo kuin silloin, jos hän olisi 27721: kansaneläkkeellä ja saisi pientä työeläkettä. 27722: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Jos rintamaveteraanien varhaiseläkelain mu- 27723: siin, joilla turvataan rintamaveteraaneille kaista eläkettä saavan veteraanin terveydentila 27724: varhaiseläkkeelle siirtyvien kansaneläk- heikkenee, hän voi saada varhaiseläkkeen lisäksi 27725: keen perusosan maksatus siitä päivästä kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläket- 27726: lähtien, kun henkilölle on varhaiseläke tä, jossa yhteydessä hänelle aletaan maksaa myös 27727: myönnetty, samoin kuin rintamalisän rintamalisää. 27728: maksatus ennen 65 vuoden täyttymistä? Rintamaveteraanien ikärakenteen huomioon 27729: ottaen ilmeisin eläketurvan parantamisen tarve 27730: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- on niillä ikäluokilla, jotka kuuluvat vanhuuselä- 27731: ti seuraavaa: kejärjestelmän piiriin. Hehän tosiasiallisesti jou- 27732: tuivat kärsimään rintamaolosuhteista eniten, ja 27733: Rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukainen tästä syystä heidän työeläketurvansakin on yleen- 27734: eläke on tarkoitettu 65 vuotta nuoremmille, sä alhainen. Vaikka kansaneläkejärjestelmän ko- 27735: työelämässä mukana oleville rintamaveteraaneil- konaisuudistuksella on pystytty parantamaan rat- 27736: le, jotka eivät saa työeläkelakien tai kansaneläke- kaisevasti näidenkin henkilöiden eläketurvan ta- 27737: lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai muuta soa, on heidän erityisturvansa parantamiseen vie- 27738: eläkettä. Rintamaveteraanien varhaiseläkelain lä syytä kiinnittää huomiota. Rintamaveteraani- 27739: mukainen eläke on samansuuruinen kuin se asiain neuvottelukunnassa on valmistunut ehdo- 27740: työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, tus rintamalisän porrastamiseksi rintamaveteraa- 27741: jonka rintamaveteraani olisi saanut, jos hän var- nin taloudelliset olot huomioon ottavaksi. Valti- 27742: haiseläkkeen alkamishetkellä olisi tullut työkyvyt- ontaloudelliset syyt ovat olleet kuitenkin vielä 27743: tömäksi. esteenä tämän uudistuksen toteuttamiselle. 27744: Rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukaista Rintamalisän irrottaminen kansaneläkkeestä 27745: eläkettä saava rintamaveteraani voi tämän eläk- merkitsee sen periaatteellisen tunnustuksen 27746: keen lisäksi saada kansaneläkelaitoksen maksa- unohtamista, jolla haluttiin tasapuolisesti hyvit- 27747: maa rintamasotilaseläkettä. Keväällä 1985 tämän tää rintamallaolo rintamaveteraaneille. Kehittä- 27748: tarveharkintaisen rintamasotilaseläkkeen määrää mällä rintamalisää vanhusväestön eläketurvaa pa- 27749: muutettiin siten, että täysi rintamasotilaseläke rantavaksi saadaan etuudet ohjatuiksi rintama- 27750: vastaa kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan sekä oloista eniten kärsineille veteraaneille. 27751: 27752: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985 27753: 27754: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 27755: 1985 vp. - KK n:o 379 3 27756: 27757: 27758: 27759: 27760: Tili Riksdagens Herr Talman 27761: 27762: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Frontmannapensionen bibehölis alitjämt som 27763: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av en pensionsinkomst, för viiken skatt inte utgår. 27764: den 5 november 1985 tili vederbörande medlem Avsikten med reformen var i praktiken att en 27765: av statsrådet översänt avskrift av följande, av frontveteran, som erhålier en liten förtidspen- 27766: riksdagsman Pentti Skön undertecknade spörsmål sion, skall ha en pensionsinkomst som är lika stor 27767: nr 379: som om han finge dels folkpension, delsen liten 27768: arbetspension. 27769: Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf- Om en försämring av hälsotillståndet inträffar 27770: te att tillförsäkra frontveteranerna utbe- när det gälier en frontveteran, som erhåller 27771: talning av folkpensionens basdel, som pension enligt lagen om förtidspension för front- 27772: tillkommer personer vilka förtidspensio- veteraner, kan han utöver förtidspensionen få 27773: neras, från och med den dag vederböran- invaliditetspension i enlighet med folkpensions- 27774: de har beviljats förtidspension liksom lagen. 1 samband härmed vidtar också utbetal- 27775: även utbetalning av fronttillägg innan ningen av fronttillägg tili ifrågavarande person. 27776: vederbörande har uppnått 65 års ålder? Med beaktande av frontveteranernas ålders- 27777: struktur föreligger det mest uppenbara behovet 27778: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt att förbättra pensionsskyddet i de åldersklasser 27779: anföra följande: som omfattas av ålderspensionssystemet. Det var 27780: Den pension som avses i lagen om förtidspen- ju dessa grupper som kom att lida mest av 27781: sion för frontmannaveteraner är avsedd för front- förhållandena vid fronten och av denna anled- 27782: veteraner, som ännu inte har fyllt 65 år, som är ning är också deras arbetspensionsskydd i allmän- 27783: med i arbetslivet och som inte erhåller i arbets- het svagt. Även om det genom totalreformen av 27784: pensionslagarna angiven invalidpension, i folk- folkpensionssystemet varit möjligt att i avgörande 27785: pensionslagen angiven invaliditetspension eller grad förbättra nivån också hos dessa personers 27786: annan pension. Den i lagen om förtidspension pensionsskydd, är det ännu skäl att fästa upp- 27787: för frontveteraner angivna pensionen är lika stor märksamhet vid förbättrandet av deras särskilda 27788: som den i arbetspensionslagarna angivna invalid- skydd. Delegationen för frontveteranfrågor har 27789: pension som frontveteranen skulie ha fått, om utarbetat ett förslag tili indelning av fronttilläg- 27790: han hade blivit arbetsoförmögen vid den tid- get i nivåer med beaktande av varje frontveterans 27791: punkt då utbetalningen av förtidspensionen vid- ekonomiska förhålianden. Statsfinansielia orsaker 27792: tar. har likväl tilisvidare hindrat genomförandet av 27793: Frontveteran, som erhålier i lagen om förtids- denna reform. 27794: pension för frontveteraner angiven pension, kan Om fronttillägget lösgörs från folkpensionen 27795: utöver denna pension få av folkpensionsanstalten innebär detta att man glömmer bort den princi- 27796: utbetalad frontmannapension. På våren 1985 pielia erkänsla genom viiken man på ett rättvist 27797: ändrades beloppet av denna behovsprövning un- sätt har velat gottgöra frontveteranerna för tiden 27798: derkastade frontmannapension så, att fuli front- vid fronten. Genom att fronttillägget utvecklas så 27799: mannapension motsvarar det sammanlagda be- att det förbättrar åldringarnas pensionsskydd kan 27800: loppet av folkpensionens grunddel och tiliäggs- förmånerna inriktas på de veteraner som har fått 27801: del samt fronttillägget tili folkpensionen. lida mest av förhållandena vid fronten. 27802: 27803: Helsingfors den 10 december 1985 27804: 27805: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 27806: 1985 vp. 27807: 27808: Kirjallinen kysymys n:o 380 27809: 27810: 27811: 27812: 27813: Tenhiälä: Yritysten tasetietojen saatavuuden parantamisesta 27814: 27815: 27816: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27817: 27818: Osakeyhtiölain (734/78) 14 §:n mukaan jäl- juuri merkitystä. Kuitenkin kaikki lähetetyt tie- 27819: jennökset tili~päätöksestä on. ti.etyn J?ää~äaja~ dot mikrofilmataan virastossa. 27820: kuluessa toimitettava patenttl- Ja reklstenhallt- Julkisuudessa on Keskuskauppakamarin edus- 27821: tukselle. Tilinpäätöksen tulee sisältää tuloslaskd- taja esittänyt useita ratkaisuvaihtoehtoja, joiden 27822: ma, tase ja toimintakertomus. Samanlainen sään- avulla tasetietojen julkisuutta olisi mahdollisuus 27823: nös sisältyy myös osuuskuntalakiin (247 154). parantaa. Yksi esitetty ratkaisumalli olisi se, että 27824: Säännösten tarkoitus on toteuttaa yritysten tase- lailla velvoitettaisiin yritykset itse antamaan tase- 27825: tietojen julkisuusperiaatetta. Huolimatta siitä, tiedot kaikille niitä haluaville tiettyä maksua 27826: että patentti- ja rekisterihallituksella on mahdol- vastaan. Valtiolle tämä olisi nykytilannetta huo- 27827: lisuus tehostaa tietojen luovuttamista uhkasakol- mattavasti halvempi vaihtoehto, kun keskusviras- 27828: la, eivät kaikki yritykset lähetä näitä tietojaan ton tietojen keruusta ja tietojen luovutuksesta 27829: virastossa pidettävään taserekisteriin. On esitetty olisi mahdollista luopua. Tämä ratkaisu toisi 27830: arvioita, että vain neljännes noin 80 000 lähettä- siten valtiolle huomattavia säästöjä. 27831: misvelvollisesta lähettää tiedot. Patentti- ja rekis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27832: terihallituksen niukkojen henkilöstövoimavarojen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 27833: vuoksi ei ehdottoman tarkkaa valvontaa ole mah- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 27834: dollista ylläpitää. vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27835: Lakien edellyttämä tasetietojen julkisuus ja 27836: saatavuus ei siten toimi asianmukaisesti. Toinen Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yritys- 27837: tosiasia on luonnollisesti siinä, että monienkaan ten tasetietojen saatavuuden parantami- 27838: rekisteriin tietonsa lähettävien yritysten taseista ei seksi siten, että yritykset velvoitettaisiin 27839: ulkopuolisten tahoilta juurikaan olla kiinnostu- suoraan antamaan tasetiedot ulkopuolisil- 27840: neita eikä tasetietojen lähettämisellä siten ole le tiettyä korvausta vastaan? 27841: 27842: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1985 27843: 27844: Hannu Tenhiälä 27845: 27846: 27847: 27848: 27849: i28501126Y 27850: 2 1985 vp. -- KJ< n:o 380 27851: 27852: 27853: 27854: 27855: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27856: 27857: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mismenettelyyn. Käytännössä järjestelmä on kui- 27858: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tenkin todettu eräissä suhteissa vähemmän tyy- 27859: olette 5 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- dyttäväksi. Ilmeinen epäkohta on se, ettei nykyi- 27860: jeenne n:o 1898 ohella lähettänyt valtioneuvos- sin voimavaroin pystytä tehokkaasti valvomaan ja 27861: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tehostamaan lain velvoitteiden noudattamista. 27862: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir- Näin ollen kaupparekisterin hallussa olevissa u- 27863: jallisesta kysymyksestä n:o 380: linpäätöstiedoissa on huomattavia puutteita. 27864: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yritys- Kuluvan vuoden aikana on harkittu valmiste- 27865: ten tasetietojen saatavuuden parantami- luelimen asettamista julkistamissäännösten tar· 27866: seksi siten, että yritykset velvoitettaisiin kistamista varten. Jotta kaikki keinot tilinpäätös- 27867: suoraan antamaan tasetiedot ulkopuolisil- tietojen julkistamisen epäkohtien poistamiseksi, 27868: le tiettyä korvausta vastaan? keskitettyä julkisuutta puoltavien tavoitteiden 27869: kärsimättä, tulisivat harkittaviksi, on kuitenkin 27870: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ennen mahdollisen säädösvalmistelutyön käyn- 27871: seuraavaa: nistämistä päätetty ryhtyä julkistamiskäytännön 27872: Osakeyhtiölainsäädännön kokonaisuudistuk- selvittämiseen. Tässä patentti- ja rekisterihalli- 27873: sessa pyrittiin osakeyhtiöistä saatavien tietojen tuksessa jo käynnissä olevassa selvitystyössä tutki- 27874: lisäämiseen ja julkaisemiseen. Osakeyhtiölain 11 taan muun muassa, minkälaisiin yrityksiin tieto- 27875: luvun 14 §:ään sisältyvä velvollisuus toimittaa jensaantioikeus tällä hetkellä kohdistuu sekä mit- 27876: julkiselle rekisteriviranomaiselle jäljennökset ti- kä tahot käyttävät tietojensaantioikeutta hyväk- 27877: linpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta on seen ja missä määrin. Vasta näiden selvitysten 27878: tärkeä osa tätä julkisuutta. Keskittämällä tiedosto valmistuttua on mahdollista ratkaista, mihin toi- 27879: yhdelle viranomaiselle pyrittiin sekä tiedonanta- menpiteisiin on ryhdyttävä julkisuusperiaatteen 27880: jille että tietoa tarvitseville vaivattomaan julkista- toteuttamiseksi tyydyttävästi. 27881: 27882: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1985 27883: 27884: Oikeusministeri Chnstoffer Taxell 27885: 1985 vp. -- KJ( n:o 380 3 27886: 27887: 27888: 27889: 27890: Tili Riksdagens Herr Talman 27891: 27892: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen har systemet emellertid visat sig mindre tillfreds- 27893: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ställande i vissa avseenden. Det är en uppenbar 27894: av den 5 november 1985 nr 1898 tili vederböran- olägenhet att man inte med nuvarande resurser 27895: de medlem av statsrådet översänt avskrift av effektivt kan övervaka och effektivera lagens 27896: följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä under- efterlevnad. De bokslutsuppgifter, som finns att 27897: tecknade spörsmål nr 380: tillgå vid handelsregistret, är således mycket 27898: ofullständiga. 27899: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för 27900: att förbättra tillgången tili uppgifter i Under innevarande år har man övervägt att 27901: företagens balansräkningar så att före- tillsätta ett beredningsorgan för att revidera stad- 27902: tagen skulle förpliktas att lämna uppgif- gandena om offentliggörande. För att man skall 27903: terna direkt tili utomstående mot en viss kunna överväga alla tillbudsstående medel för att 27904: ersättning? avlägsna missförhållandena i samband med of- 27905: fentliggörande av bokslutsuppgifter så att inte de 27906: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra målsättningar som talar för en centraliserad of- 27907: följande: fentlighet samtidigt blir lidande, har man emel- 27908: Vid totalrevisionen av aktiebolagslagstift- lertid beslutat utreda hur offentliggörandet fun- 27909: ningen strävade man tili att öka och offentliggöra gerar i praktiken innan beredningsarbetet even- 27910: informationen om aktiebolagen. En viktig del av tuellt vidtar. I detta utredningsarbete, som redan 27911: denna offentlighet utgör skyldigheten att tillstäl- påbörjats vid patent- och registerstyrelsen, utreds 27912: la den offentliga registermyndigheten kopior av bland annat hurudana bolag som för tillfället 27913: bokslut och revisionsberättelser, varom stadgas i berörs av rätten att erhålla uppgifter samt vilka 27914: 11 kap. 14 § lagen om aktiebolag. Genom att kretsar som utnyttjar denna rätt och i viiken 27915: koncentrera informationen tili en enda myndig- utsträckning detta sker. Först när dessa utred- 27916: het ville man göra förfarandet så enkelt som ningar är färdiga kan man avgöra vilka åtgärder 27917: möjligt såväl för dem som lämnar uppgifter som som bör vidtas för att genomföra offentlighets- 27918: för dem som behöver uppgifterna. I praktiken principen på ett tillfredsställande sätt. 27919: 27920: Helsinfors den 2 december 1985 27921: 27922: Justitieminister Christoffer Taxell 27923: 1985 vp. 27924: 27925: Kirjallinen kysymys n:o 381 27926: 27927: 27928: 27929: 27930: Kietäväinen ym.: Kuntien kantokykyluokituksen oikeudenmukai- 27931: suudesta 27932: 27933: 27934: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27935: 27936: Sisäasiainministeri teki äskettäin päätöksen alentaminen olisi voitu lain tasaussäännön nojalla 27937: kuntien kantokykyluokkiin jakamisesta ensi suorittaa, mikäli Vantaan luokkaa olisi korotettu. 27938: vuonna. Ministeri teki ratkaisun kantokykyluoki- Luokan alentaminen olisi ollut näiden kuntien 27939: tustoimikunnan esityksen pohjalta sitä muutta- osalta enemmän kuin tarpeen. Yleisillä rahoitus- 27940: matta. Toimikunnan esitys syntyi äänestyksen avustuksilla ei voida korjata kantokykyluokituk- 27941: jälkeen, mikä on poikkeuksellista. sessa suoritettuja epäkohtia, koska varatut määrä- 27942: Vantaan kantokykyluokan säilyttäminen ennal- rahat ovat riittämättömät. 27943: laan siitä huolimatta, että kantokykyluokituslais- Ensi vuoden kantokykyluokituksen merkitys 27944: sa mainittujen perusteiden mukaan luokan ko- lain uskottavuuden kannalta on erityisen suuri, 27945: rottaminen olisi ollut perusteltua, on vähentänyt koska kyseessä on lain soveltaminen ensimmäistä 27946: uuden kantokykyluokituslain uskottavuutta. kertaa. 27947: Vantaan luokan muutos olisi ollut perusteltua Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27948: mm. kantokykyluokitustoimikunnan vähemmis- tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 27949: tön mukaan. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 27950: Vantaan luokan säilyttäminen ennallaan on senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27951: koettu epäoikeudenmukaisena erityisesti Mikke- 27952: lin, Seinäjoen ja Tornion kaupungeissa, joiden Katsooko Hallitus, että ensi vuoden 27953: osalta luokan korottaminen oli tosin perusteltua, kuntien kantokykyluokitus on sopusoin- 27954: mutta joiden osalta korotusperusteet olivat usei- nussa kantokykyluokituslain säädösten ja 27955: den asiantuntijoiden mukaan selvästi Vantaan lain hengen kanssa, ja 27956: korotusperusteita vähäisempiä. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 27957: Toisaalta ratkaisu koetaan epäoikeudenmukai- ryhtyä turvatakseen kantokykyluokitus- 27958: sena niissä noin 20 kunnassa, joiden luokan lain uskottavuuden tulevina vuosina? 27959: 27960: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1985 27961: 27962: Timo Kietäväinen Heikki Kokko Jukka Vihriälä 27963: Pentti Skön Osmo Vepsäläinen Esko Helle 27964: Hannu Kemppainen Seppo Pelttari Esko Almgren 27965: Esko Aho Reino Jyrkilä Pirjo Rusanen 27966: Aapo Saari Pertti Hietala Paavo Vesterinen 27967: Juhani Tuomaala Hannu Tenhiälä Väinö Raudaskoski 27968: Pentti Poutanen Mauri Pekkarinen 27969: 27970: 27971: 27972: 27973: 428501237] 27974: 2 1985 vp. -- KJC n:o 381 27975: 27976: 27977: 27978: 27979: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 27980: 27981: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa takohtaisia epäkohtia ja päästä nykyistä oikeu- 27982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, denmukaisempaan luokitukseen. 27983: olette 5 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- Tämän mukaisesti on vuoden 1986 Iuokitusta 27984: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- toimitettaessa tulkittu laissa olevia luokkien 27985: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja muutosten perusteita verraten ahtaasti ja pyritty 27986: Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky- ensi vaiheessa korjaamaan vain kaikkein selvim- 27987: symyksestä n:o 381: min väärissä luokissa olevien kuntien luokat lä- 27988: hemmäksi oikeata. Näin on menetelty senkin 27989: Katsooko Hallitus, että ensi vuoden vuoksi, että uutta lakia on sovellettu vasta ensim- 27990: kuntien kantokykyluokitus on sopusoin- mäistä kertaa vahvistettaessa vuoden 1986 luoki- 27991: nussa kantokykyluokituslain säädösten ja tusta. 27992: lain hengen kanssa, ja 27993: Luokkien muutosten aiheuttamien merkittä- 27994: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 27995: vien kunnallistaloudellisten vaikutusten vuoksi ei 27996: ryhtyä turvatakseen kantokykyluokitus- 27997: ole pidetty edes mahdollisena korjata kerralla 27998: lain uskottavuuden tulevina vuosina? 27999: kaikkia luokituksessa vielä ehkä olevia vinoutu- 28000: mia. Näitä on tosin viime vuosien luokituksissa 28001: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- onnistuttu jo varsin pitkälti korjaamaan. Toisaal- 28002: ti seuraavaa: ta käsitykset siitä, mikä olisi kunkin kunnan 28003: Sisäasiainministeriö vahvisti 30.10.1985 kun- oikea kantokykyluokka, vaihtelevat huomattavas- 28004: tien kantokykyluokituksen vuodelle 1986. Tuol- tikin. 28005: loin sovellettiin ensimmäistä kertaa uutta lakia Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty käsitys, 28006: kuntien kantokykyluokituksesta (6491 8 5). jonka mukaan vuoden 1986 Iuokitusta vahvistet- 28007: Uuden lain mukaan luokitusjäqestelmä on taessa olisi Vantaan kantokykyluokka tullut nos- 28008: luonteeltaan pysyvä, nyt myös harkintaperustei- taa, varsinkin kun erityisesti Mikkelin, Savonlin- 28009: den osalta. Luokkien muutokset tehdään lain nan ja Tornion kaupunkien luokkia nostettiin ja 28010: mukaan harkinnan perusteella. Harkinta perus- toisaalta senkin vuoksi, että näin olisi voitu 28011: tuu tekijöille, joilla on yleisesti totuttu mittaa- alentaa usean muun kunnan luokkaa. 28012: maan kuntien taloutta. Ne ovat olennaisemmilta Tältä osin on todettava ensiksikin, että kunnan 28013: osiltaan samankaltaisia kuin viime vuosien luoki- luokkaa ei lain mukaan ole ehdottomasti lasket- 28014: tuksissa käytetyt harkintaperusteet. Ensisijaisena tava tai korotettava, vaikka sille olisi olemassa 28015: harkintaperusteena on kunnan asukasta kohti laissa säädetyt edellytykset. Tämä johtuu, paitsi 28016: laskettu veroäyrimäärä verrattuna saman kantoky- järjestelmän harkinnanvaraisesta luonteesta ja 28017: kyluokan muiden kuntien ja kantokykyluokkaa pyrkimyksistä estää liian lukuisat vuotuiset luok- 28018: lähinnä ylemmän tai alemman kunnan vastaa- kien muutokset, myös laissa olevasta alennetta- 28019: vaan veroäyrimäärään. Luokituksen valmistelee vien ja korotettavien kuntien välisestä tasapaino- 28020: uudenkin lain mukaan kantokykyluokitustoimi- säännöstä. 28021: kunta ja sen vahvistaa sisäasiainministeriö. Kuten jo edellä mainittiin, on lain mukaan 28022: Lain perustavoitteena on ollut, mikä on todet- ensisijaisena harkintaperusteena käytettävä kun- 28023: tu myös hallituksen esityksen perusteluissa, siir- nan veroäyrimäärää asukasta kohti. Edellä maini- 28024: tää kunta pois sellaisesta luokasta, johon se ei tuissa kaupungeissa tämä poikkeama asianomai- 28025: kunnan taloudellista kantokykyä mittaavien teki- sen kaupungin kantokykyluokan keskiarvosta oli 28026: jöiden perusteella ja verrattuna muihin saman käytettävissä olleiden viimeisten eli vuoden 1984 28027: kantokykyluokan kuntiin selvästi kuulu. Näin on verotustietojen mukaan Vantaalla + 4 292, Tor- 28028: katsottu voitavan parhaiten menetellä järjestel- niossa + 3 327, Mikkelissä + 4 485 ja Seinäjoella 28029: mässä, joka perustuu kokonaisuudessaan harkin- + 3 115 äyriä. Näiden lukujen perusteella ei 28030: taan. Uuden lain myötä on katsottu olevan kuitenkaan voida tehdä suoria johtopäätöksiä 28031: mahdollista joustavasti, asteittain ja vähitellen näiden kaupunkien luokkien korotustarpeista, 28032: korjata nykyisessä luokituksessa vielä olevia kun- sillä kaikki mainitut kaupungit kuuluvat eri kan- 28033: 1985 vp. - KK n:o 381 3 28034: 28035: tokykyluokkiin eivätkä kantokykyluokkien keski- kunnan enemmistö on katsonut, että Tornion, 28036: arvot kasva tasavälisesti luokasta toiseen, vaan Mikkelin ja Seinäjoen osalta on ollut olemassa 28037: näiden erot vaihtelevat huomattavastikin. Kun- Vantaata vahvempia luokan korottamista puolta- 28038: nan luokan muutostarpeen arviointi on lain mu- via tekijöita. 28039: kaan kuitenkin suoritettava tekemällä vertailuja Siltä osin kuin kirjallisessa kysymyksessä on 28040: lähinnä asianomaisen kantokykyluokan ja sitä katsottu, että Vantaan luokkaa nostamalla olisi 28041: lähinnä ylemmän ja alemman luokan keskiarvoi- ollut mahdollista laskea usean muun kunnan 28042: hin. luokkaa, on todettava, ettei alennettavien ja 28043: On huomattava myös, että vaikka kunnan korotettavien kuntien välisen tasapainosäännök- 28044: verotulot asukasta kohti onkin lain mukaan ensi- sen vuoksi voida suoraan verrata mahdollisesti 28045: sijainen luokan muuttamisen peruste, on laissa alennettavien ja toisaalta koeotettavien kuntien 28046: lueteltu lukuisia muitakin kysymykseen tulevia harkintatekijöiden voimakkuusastetta keskenään. 28047: harkintaperusteita. Laissa olevaa harkintatekijöi- Käytännössä on jouduttu sanotun säännön sekä 28048: den luetteloa ei sitä paitsi ole tarkoitettu kunnal- korotettavien kuntien koon vuoksi menettele- 28049: lishallinnon monimuotoisuuden ja olosuhteiden maan niin, että ensin on päätetty siitä, minkä 28050: suuren kirjavuuden vuoksi edes tyhjentäväksi. kuntien luokkaa voidaan korottaa, ja vasta sen 28051: Vuoden 1986 Iuokitusta kantokykyluokitustoimi- jälkeen on voitu päättää alennettavista kunnista 28052: kunnassa valmisteltaessa koottiin toimikunnan sen mukaan, kun luokkien alentamiselle on ollut 28053: toimesta luokituksen pohjaksi kaikkiaan 26 eri- olemassa laissa säädettyjä perusteita. 28054: laista kunnan taloudellista kantokykyä mittaavaa Edellä mainittujen kuntakohtaisten arvioiden 28055: tekijää. Arvio kunnan luokan alentamisen tai ohella kirjallisessa kysymyksessä on kiinnitetty 28056: korottamisen edellytyksistä ja niiden voimakkuu- huomiota myös siihen, että kantokykyluokitus- 28057: desta on tehtävä kaikkien kunnan taloudellista toimikunnan ehdotus on syntynyt äänestyksen 28058: kantokykyä mittaavien tekijöiden kokonaisarvion jälkeen. Tältä osin on todettava, että kantokyky- 28059: perusteella. Luokitusta toimitettaessa on katsot- luokitustoimikunnassa on useimpina luokitus- 28060: tu, ettei kunnan luokkaa voida muuttaa vain vuosina ollut erilaisia näkemyksiä eri kuntien 28061: yhden harkintatekijän, esimerkiksi asukasta kohti luokkien alennus- ja korotusedellytysten olemas- 28062: laskettavan veroäyrimäärän perusteella, vaan sen saolosta. Sitä, että vuoden 1986 luokitus syntyi 28063: lisäksi tulee olla olemassa muitakin kunnan luo- äänestyksen jälkeen, ei sen vuoksi eikä luokituk- 28064: kan alentamista tai korottamista puoltavia teki- sen toimittamiseen liittyvien luokituksen luon- 28065: jöitä. teesta johtuvien vaikeuksienkaan vuoksi ole pi- 28066: Edellä mainittujen kaupunkien osalta olivat dettävä mitenkään poikkeuksellisena. 28067: vuoden 1986 luokituksessa asukasta kohti lasket- Kantokykyluokitustoimikunta on asiantuntija- 28068: tavan veroäyrimäärän jälkeen merkittävimpiä elin, jossa on edustettuna erittäin monipuolinen 28069: harkintatekijöitä kunnan taloudelle terveyden- useimmat kunnallishallinnon ja -talouden lohkot 28070: huollon, sosiaalitoimen ja sivistystoimen käyttö- kattava erityisasiantuntemus. Toimikunnassa ovat 28071: menoista aiheutuva keskimääräisestä poikkeava edustettuina sisäasiainministeriö, valtiovarainmi- 28072: rasitus sekä kunnan keskimääräisestä poikkeava nisteriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysmi- 28073: rahoitusasema. Torniossa ja Seinäjoella tervey- nisteriö, Tilastokeskus sekä kuntien keskusjärjes- 28074: denhuollon, sosiaalitoimen ja sivistystoimen töt. Sisäasiainministeriö on vahvistaessaan kanto- 28075: käyttömenoista aiheutuva rasitus on huomatta- kykyluokitusta eri vuosina vahvistanut ne useim- 28076: vasti asianomaisen kantokykyluokan ja koko miten sellaisina kuin kantokykyluokitustoimi- 28077: maan keskiarvoa pienempi. Mikkelissä vastaava kunta on ehdottanut. Tälläkään kertaa ei ole 28078: rasitus on jonkin verran alempi kuin maassa ollut olemassa erityisiä syitä, joiden vuoksi sisä- 28079: keskimäärin. Vantaalla taas se on osapuilleen asiainministeriön olisi ollut perusteltua poiketa 28080: asianomaisen kantokykyluokan ja koko maan toimikunnan ehdotuksesta. 28081: keskiarvoa vastaava. Mikkelissä ja Seinäjoella taas Edellä olevan perusteella on katsottava ensi 28082: on kaupungin rahoitusasema huomattavasti pa- vuoden kantokykyluokituksen valmistelun ja vah- 28083: rempi kuin muilla saman kantokykyluokan kun- vistamisen tapahtuneen asianmukaisesti kuntien 28084: nilla keskimäärin. Vantaalla rahoitusasema vastaa taloudellista kantokykyä mittaavien eri tekijöiden 28085: osapuilleen luokan keskimäärää. perusteella suoritettujen kuntakohtaisten koko- 28086: Edellä mainittujen ja muiden kunnan talou- naisarvioiden pohjalta ja olevan sopusoinnussa 28087: dellista kantokykyä mittaavien tekijöiden koko- kantokykyluokituslain säännösten ja hengen 28088: naisarvion perusteella kantokykyluokitustoimi- kanssa. 28089: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985 28090: 28091: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 28092: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 381 28093: 28094: 28095: 28096: 28097: Till Riksdagens Herr Talman 28098: 28099: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tillvägagångssättet då det är fråga om ett system 28100: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av som helt baserar sig på prövning. Med hjälp av 28101: den 5 november 1985 till vederbörande medlem den nya lagen har det ansetts vara möjligt att på 28102: av statsrådet översänt avskrift av följande av ett smidigt sätt gradvis och så småningom avhjäl- 28103: riksdagsman Kietäväinen m.fl. undertecknade pa de missförhållanden som förekommer i den 28104: spörsmål nr 381: nuvarande klassificeringen av en del kommuner 28105: och att få till stånd en mera rättvis klassificering. 28106: Anser Regeringen att bärkraftsklassifi- I enlighet med detta har man vid klassifice- 28107: ceringen av kommunerna för nästa år är i ringen för år 1986 tolkat de grunder för änd- 28108: överensstämmelse med stadgandena i lag- ringar av klasserna som finns i lagen relativt snäv 28109: en om bärkraftsklassificering och med och till att börja med försökt rätta till endast de 28110: andan i lagen, och fall där det är mest uppenbart att en kommun 28111: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta placerats i fel klass. Mao har gått tillväga på detta 28112: för att trygga bärkraftsklassificeringsla- sätt även av den anledningen att den nya lagen 28113: gens trovärdighet under de kommande tilllämpades för första gången vid fastställandet 28114: åren? av klassificeringen för år 1986. 28115: På grund av den stora inverkan som ändring- 28116: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt arna av klasserna har på kommunernas ekonomi 28117: anföra följande: har det inte ens ansetts vara möjligt att på en 28118: Inrikesministeriet fastställde 30.10.1985 bär- gång rätta till alla de oegentligheter som eventu- 28119: kraftsklassificeringen av kommunerna för år ellt ännu förekommer i klassificeringen. Vid de 28120: 1986. Då tillämpades för första gången den nya senaste årens klassificeringar har man visserligen 28121: lagen om bärkraftsklassificering av kommunerna relativt långt lyckats rätta till dessa. Å andra 28122: (649/85). sidan varierar uppfattningarna om vilka de rikti- 28123: Enligt den nya lagen är klassificeringssystemet ga bärkraftsklasserna för kommunerna är t.o.m. i 28124: till sin natur bestående. Detta gäller numera mycket hög grand. 28125: även grunderna för prövning. Ändringar av klas- I spörsmålet framförs den uppfattningen att 28126: serna görs enligt lagen på basis av prövning. bärkraftsklassen för Vanda borde ha höjts vid 28127: Prövningen grundar sig på faktorer med vilka fastställandet av klassificeringen för år 1986, 28128: kommunernas ekonomi i allmänhet har mätts. främst för att klasserna för städerna S:t Michel, 28129: De är till väsentliga delar desamma som de Nyslott och Torneå höjdes, men också för att 28130: grunder för prövning som tillämpats vid klassifi- flera andra kommuners klass i och med detta 28131: ceringen de senaste åren. Främst beaktas antalet skulle ha kunnat sänkas. 28132: skattören per invånare i kommunen jämfört med Vad gäller detta bör det först konstateras att 28133: motsvarande antal skattören i de andra kommu- den nya lagen inte absolut kräver att en kom- 28134: nerna i bärkraftsklassen och i kommunerna i den muns klass höjs eller sänks trots att lagstadgade 28135: klass som är närmast lägre eller högre. Klassifice- förutsättningar för detta skulle finnas. Detta 28136: ringen bereds även enligt den nya lagen av en beror förutom på att systemet baserar sig på 28137: bärkraftsklassificeringskommission, och den fast- prövning och på en strävan efter att förhindra att 28138: ställs av inrikesministeriet. alltför många ändringar görs per år beträffande 28139: Syftet med lagen har främst varit att flytta bort klasserna, även på det i lagen ingående stadgan- 28140: kommuner från sådana klasser dit de klart inte det om balans mellan de kommuner som höjs 28141: hör på basis av de faktorer som mäter deras och de som sänks. 28142: ekonomiska bärkraft och jämfört med andra Såsom ovan redan nämnts skall enligt lagen 28143: kommuner i samma bärkraftsklass. Detta konsta- antalet skattören per invånare i kommunen utgö- 28144: terades även i motiveringen för regeringens pro- ra den främsta grunden vid prövningen. I de 28145: position. Det har ansetts att detta är det bästa ovan nämnda städerna var avvikelsen från bär- 28146: 1985 vp. -- KJ( n:o 381 5 28147: 28148: kraftsklassen för ifrågavarande stad i medeltal än i landet i genomsnitt, och i Vanda motsvarar 28149: enligt de senaste tillgängliga uppgifterna från den ungefär medeltalet för ifrågavarande bär- 28150: beskattningen, dvs. från år 1984, för Vanda kraftsklass och för hela landet. Finansieringsläget 28151: + 4 292, för Torneå + 3 327, för S:t Michel för städerna S:t Michel och Seinäjoki åter är 28152: + 4 485 och för Seinäjoki + 3 115 öre. Utgående betydligt bättre än genomsnittet för de övriga 28153: från dessa siffror kan emellertid inga direkta kommunerna i samma bärkraftsklass. Finansie- 28154: slutsatser dras om behovet av höjning av dessa ringsläget i Vanda motsvarar i stort sett genom- 28155: städers klasser, eftersom alla de ovan nämnda snittet för klassen. 28156: städerna hör tili olika bärkraftsklasser. Medelta- Vid en bedömning där alla de ovan nämnda 28157: len för bärkraftsklasserna ökar nämligen inte med faktorerna och övriga faktorer som mäter kom- 28158: jämna intervaller från en klass tili en annan, utan munernas ekonomiska bärkraft beaktades ansåg 28159: skillnaderna mellan klasserna kan variera betyd- majoriteten av bärkraftsklassificeringskommissio- 28160: ligt. Enligt lagen skall emellertid bedömningen nens medlemmar att det för Torneås, S:t Michels 28161: av behovet av ändring av en kommuns klass ske och Seinäjokis del fanns faktorer som talade 28162: närmast genom jämförelse av medeltalen för den starkare för en höjning av klassen än vad fallet 28163: ifrågavarande bärkraftsklassen med medeltalen var med Vanda. 28164: för den klass som är närmast lägre eller högre. I spörsmålet framförs även den åsikten att en 28165: Det bör även noteras att i lagen uppräknas höjning av Vandas klass skulle ha möjliggjort en 28166: åtskilliga tänkbara grunder för prövning trots att sänkning av åtskilliga andra kommuners klasser. 28167: en ändring av klassen enligt lagen främst görs på Här bör det konstateras att styrkegraden hos de 28168: basis av en kommuns skatteintäkter per invånare. faktorer som beaktas vid prövning i de kommu- 28169: Den förteckning över faktorer som beaktas vid ner som eventuellt skall sänkas eller höjas inte 28170: prövningen är på grund av den komplexa kom- direkt kan jämföras med varandra på grund av 28171: munalförvaltningen och de varierande om- stadgandet om balans mellan de kommuner som 28172: ständigheterna för övrigt inte ens avsedd att vara sänks och de som höjs. I praktiken har man på 28173: fullständig. Vid beredningen av klassificeringen grund av detta stadgande och på grund av 28174: för år 1986 i bärkraftsklassificeringskommissionen storleken av de kommuner vilkas klass har höjts 28175: baserades klassificeringen på åtgärd av kommis- tvingats gå tillväga på så sätt att man först har 28176: sionen på totalt 26 olika faktorer som mäter beslutat om vilka kommuner som kan höjas. 28177: kommunens ekonomiska bärkraft. Vid bedöm- Först efter detta har man kunnat besluta om 28178: ningen av förutsättningarna för sänkning eller sänkning, såvida lagstadgade grunder för sänk- 28179: höjning av en kommuns klass och av hur starka ning av klasserna har funnits. 28180: dessa förutsättningar är, skall alla de faktorer som Förutom vid de ovan nämnda bedömningarna 28181: mäter en kommuns ekonomiska bärkraft beaktas. av kommunerna fästs i spörsmålet uppmärksam- 28182: Vid verkställandet av klassificeringen har det het vid att bärkraftsklassificeringskommissionens 28183: ansetts att en kommuns klass inte kan ändras på förslag har kommit tili efter omröstning. Här bör 28184: basis av endast en av dessa faktorer, t.ex. antalet det konstateras att åsikterna hos medlemmarna i 28185: skattören per invånare, utan att det dessutom bärkraftsklassificeringskommissionen under de 28186: skall finnas andra faktorer som talar för sänkning flesta åren har gått isär beträffande förutsättning- 28187: eller höjning av kommunens klass. arna för sänkning och höjning av olika kommu- 28188: För de ovan nämnda städernas del var de ners klasser. De faktum att klassificeringen för år 28189: viktigaste faktorerna vid klassificeringen för år 1986 kom tili efter omröstning skall därför inte 28190: 1986, efter det beräknade antalet skattören per anses vara något exceptionellt. För denna upp- 28191: invånare i kommunen, att belastningen av en fattning talar även de svårigheter vid verkställan- 28192: kommuns ekonomi avvek från genomsnittet på ~et av klassificeringen som beror på klassifice- 28193: grund av driftsutgifterna för hälsovården, social- nngens natur. 28194: väsendet och bildningsväsendet samt att kommu- Bärkraftsklassificeringskommissionen är ett 28195: nernas finansieringsläge avvek från genomsnittet sakkunnigorgan, vars medlemmar besitter en 28196: för kommunerna. I Torneå och Seinäjoki är den mycket mångsidig och speciell sakkännedom som 28197: belastning som driftsutgifterna för hälsovården, täcker de flesta sektorerna inom kommunalför- 28198: socialväsendet och bildningsväsendet förorsakar valtningen och -hushållningen. I kommissionen 28199: betydligt mindre än medeltalet för den ifrågava- finns inrikesministeriet, finansministeriet, under- 28200: rande bärkraftsklassen och för hela landet. I S:t visningsministeriet, social- och hälsovårdsministe- 28201: Michel är motsvarande belastning något mindre riet, statistikcentralen samt de kommunala cen- 28202: 6 1985 vp. - KK n:o 381 28203: 28204: tralorganisationerna representerade. Då inrikes- beredd och fastställd på ett behörigt sätt, utgåen- 28205: ministeriet under olika år har fastställt bärkrafts- de från den helhetsbedömning av kommunerna 28206: klassificeringen har denna oftast varit i enlighet som gjorts på grundval av de olika faktorerna 28207: med bärkraftsklassificeringskommissionens för- som mäter kommunernas ekonomiska bärkraft. 28208: slag. lnte heller denna gång har inrikesministe- Likaså skall den kunna anses vara i överensstäm- 28209: riet sett några särskilda skäl att avvika från melse med stadgandena i bärkraftsklassificerings- 28210: kommissionens förslag. lagen och med andan i lagen. 28211: På basis av vad ovan sagts skall bärkrafts- 28212: klassificeringen för nästa år kunna anses ha blivit 28213: 28214: Helsingfors den 12 december 1985 28215: 28216: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 28217: 1985 vp. 28218: 28219: Kirjallinen kysymys n:o 382 28220: 28221: 28222: 28223: 28224: Eklund ym.: Avoimen korkeakoulun opiskelijavalintojen perusteista 28225: 28226: 28227: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 28228: 28229: Avoimen korkeakoulun toimikunta on määri- 4. Yliopiston omaa henkilöstöä on hakenut 9 28230: tellyt käsitteen "avoin korkeakoulu" seuraavasti: henkilöä. Heidät on syytä ottaa kiintiöiden ulko- 28231: Avoin korkeakoulu on koulutuksellista tasa- puolella. 28232: arvoa edistämään tarkoitettu opintojärjestelmä, 5. Suuren hakijaryhmän muodostavat erilaisis- 28233: joka korkeakoulujen ja eri aikuisoppilaitosten sa toimistotehtävissä toimivat sekä eräät akatee- 28234: yhteistyöhön perustuen tarjoaa tavoitteellisten misen tutkinnon suorittaneet, joiden perusteluis- 28235: korkeakouluasteen opintojen mahdollisuuden ta ilmenee, että usean koulutustarve olisi enem- 28236: valmiutensa eri tavoin hankkineille aikuisille si- mänkin atk:n sovellutusten ja käytännön hyväksi- 28237: ten, että opiskelupaikka ja -aika sekä opetusme- käytön alueella kuin approbatur-arvosanan suo- 28238: netelmät sopeutetaan aikuisväestön opintoedelly- rittamisessa. 28239: tyksiin (Komiteanmietintö 1981:36 21). 6. Omaksi ryhmäkseen on katsottu liike-elä- 28240: Avoimen korkeakoulun opetus järjestetään män palveluksessa olevat, joiden osalta on läh- 28241: yleensä iltaisin ja viikonloppuisin siten, että opis- detty siitä, että työnantajilla on mahdollisuus 28242: kelu on mahdollista työn ohella. maksaa koulutuksesta. 28243: Ongelmaksi on muodostunut se, että yhtenäi- 7. Viimeisen ryhmän muodostavat alle 25-vuo- 28244: siä avoimen korkeakoulun opiskelijavalinnan pe- tiaat, joihin on rinnastettu osa 1950-luvun lopul- 28245: rusteita ei ole olemassa eikä pyrkijän oikeusturvaa la syntyneistä. 28246: ole muutoinkaan järjestetty. Opiskelijavalinnan Ryhmittely kuvaa prioriteettijärjestystä, jonka 28247: perusteita ei julkisteta ennen valintaa eikä valin- mukaan opinto-oikeudet esitetään hyväksyttäväk- 28248: nan jälkeen. Muutoksenhakumahdollisuutta si. Hyväksyttäväksi esitetyt sijoittuvat ryhmiin 28249: opiskelijavalintaan tyytymättömille ei myöskään 1-4. 28250: ole järjestetty. Valituiksi tulivat myös ryhmät 1-4. 28251: Esimerkkinä olkoon Tampereen yliopiston täy- Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskes- 28252: dennyskoulutuskeskuksen avoimen korkeakou- kuksen avoimen korkeakouluopetuksen tietojen- 28253: luopetuksen tietojenkäsittelyopin opiskelijavalin- käsittelyopin valintaperusteena on käytetty am- 28254: ta 30.8.1985. Perusteluissa sanotaan seuraavasti: mattiryhmiä. Opiskelijavalinnan peruste on täy- 28255: sin vastoin avoimen korkeakoulun ideaa, joka 28256: Suuren hakijamäärän vuoksi (179) valinta on 28257: lähtee yksilötasolta. Avoimen korkeakoulun toi- 28258: ongelmallinen. Se on suoritettu seuraavin perus- 28259: mikunnan mietinnössä sanotaan, että 28260: tein: 28261: avoimen korkeakoulun ulkopuolelle jää toimi- 28262: 1. Opettajat muodostavat suuren hakijaryh- kunnan rajauksessa määrätyille kohderyhmille 28263: män. Heidän ottamisensa on perusteltua kouluis- suunniteltu, tiettyyn tutkintoon tai ammattiin 28264: sa vallitsevan atk-taitoisten opettajien suuren tar- sidottu täydennyskoulutus (Komiteanmietintö 28265: peen vuoksi. 1981:11). 28266: 2. Toiseen ryhmään on esitetty valtion ja Valintaperuste lisää koulutuksellista eriarvoi- 28267: kunnan henkilöstöä, jonka pääsy muualla järjes- suutta, koska valituiksi tulivat ensi sijalla jo 28268: tettävään ja yleensä kalliiseen koulutukseen on tutkinnon suorittaneet eli opettajat ja hylätyiksi 28269: monasti mahdotonta. heikomman koulutuksen saaneet eli toimisto- 28270: 3. Osa hakijoista on suorittanut TYT:ssa tai työntekijät ja muut palveluammateissa työskente- 28271: kesäyliopistoissa tietojenkäsittelyopin opintoko- levät. 28272: konaisuuden jaksoja. Opintojen loppuunsaatta- Opettajilla on joko koulutuksensa tai työaikan- 28273: minen on heidän kohdallaan perusteltua. sa perusteella mahdollisuus hankkia vastaavaa 28274: 28275: 4285012330 28276: 2 1985 vp. - KK n:o 382 28277: 28278: koulutusta saman yliopiston täydennyskoulutus- Koska tietojenkäsittelyopin opetuksen järjestä- 28279: kurssilla, ylimääräisenä tai jatko-opiskelijana tie- minen on kallista verrattuna muuhun opetuk- 28280: dekunnassa sekä kesäyliopistoissa. Koska koulu- seen, kuluttaa se avoimen korkeakoulun käyttöön 28281: laitoksessa muutokset ovat tapahtuneet nopeassa myönnettyjä määrärahoja suhteettomasti ja vä- 28282: tahdissa, on olemassa vaara, että opettajat täyttä- hentää muuta opetusta. Esimerkiksi syksyllä 1984 28283: vät avoimen korkeakoulun opiskelijapaikat. alkaneessa julkishallinoon aineopinnoissa ei vielä 28284: Sen sijaan useille nyt hylätyiksi tulleille avoin lukuvuonna 1985-86 järjestetä luentoja lop- 28285: korkeakoulu on ainoa tie korkeakoulutasoisen puun. Opetuksen pitkittymisestä seuraa, että 28286: opetuksen saamiseen. kolmatta koulutustietä korkeakouluun pyrkivän 28287: 60 opintoviikon kerääminen hidastuu. 28288: Erityisesti on huomattava, että toimistoheoki- 28289: löstölle ja muille suoritetason työntekijöille opis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 28290: kelu avoimessa korkeakoulussa merkitsee paljon tyksen 37 §:o 1 momenttiio viitaten esitämme 28291: enemmän kuin pelkän arvosanan suorittamista. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 28292: Koulutuksen puutteessa hän on joutunut tehtä- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28293: vään, joka ei vastaa hänen kykyjään. Opiskelun 28294: avulla hän pääsee toteuttamaan inhimillistä kas- Onko Hallitus tietoineo avoimen kor- 28295: vuaao, johon voimavarat hän ammentaa omista keakoulun opiskelijavalinnan perusteiden 28296: piilevistä kyvyistään. puutteesta sekä siitä aiheutuvista ongel- 28297: Kohdissa kaksi ja kuusi on valintaperusteina mista, ja 28298: käytetty taloudellisia tekijöitä. Jo esitettyioäkio mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 28299: ne ovat totuudenvastaisia ja sopimattomia toimi- ryhtyä, jotta opiskelijavalinta avoimessa 28300: maan avoimen korkeakoulun opiskelijavalinnan korkeakoulussa tulisi sen hengen mukai- 28301: perusteina. seksi? 28302: 28303: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1985 28304: 28305: Vieno Eklund Heikki Riihijärvi 28306: 1985 vp. - KK n:o 382 3 28307: 28308: 28309: 28310: 28311: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 28312: 28313: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa siinä mielessä kuin kysymyksessä on tätä käsitettä 28314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, käytetty. 28315: olette 5 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- Avoin korkeakouluopetus on määritelty ope- 28316: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tusministeriön korkeakouluille 30. 5 .1984 anta- 28317: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja missa avoimen korkeakouluopetuksen järjestä- 28318: Vieno Eklundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta mistä koskevissa ohjeissa seuraavasti: "Avoimella 28319: kysymyksestä n:o 382: korkeakouluopetuksella tarkoitetaan korkeakou- 28320: lujen opetussuunnitelmiensa mukaisesti järjestä- 28321: Onko Hallitus tietoinen avoimen kor- mää opetusta, joka on tarkoitettu pääasiassa 28322: keakoulun opiskelijavalinnan perusteiden korkeakoulututkintoa suorittamattomalle aikuis- 28323: puutteesta sekä siitä aiheutuvista ongel- väestölle täydennyskoulutukseksi tai väljätavoit- 28324: mista, ja teiseksi sivistysharrastukseksi". Avoimen korkea- 28325: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kouluopetuksen tavoitteet määräytyvät pitkälti 28326: ryhtyä, jotta opiskelijavalinta avoimessa opiskelijan tavoitteista lähtien: sama opetus voi 28327: korkeakoulussa tulisi sen hengen mukai- palvella useampia eri tarkoitusperiä. 28328: seksi? Avoimeen korkeakouluopetukseen ei toimin- 28329: nan nykyisin voimavaroin voida soveltaa täysin 28330: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- avointa opiskelijavalintaa. Toisaalta avoimesta 28331: ti seuraavaa: korkeakouluopetuksesta ei haluta muodostaa 28332: kiertotietä korkeakouluopintoihin niille, jotka ei- 28333: Avoimella korkeakouluopetuksella on maas- vät ole menestyneet korkeakoulujen normaalissa 28334: samme pitkät perinteet kesäyliopistotoiminnan, opiskelijavalinnassa. Tästä syystä useimmat kor- 28335: korkeakoulujen erillisten arvosanojen suoritusjär- keakoulut noudattavat jokseenkin tiukasti 25 28336: jestelmän ja Studia Generalia -yleisöluentojen vuoden ikärajaa, joka on katsottu aikuisuuden 28337: muodossa. Avoimen korkeakouluopetuksen sys- rajaksi. Poikkeuksia on tehty mm. tapauksissa, 28338: temaattinen kehittämis- ja kokeilutoiminta alkoi joissa opiskelija on voinut osoittaa toimivansa 28339: 1970-luvun alussa. Avointa korkeakouluopetusta vakiintuneesti työelämässä, eräopetuksen osalta 28340: sisältyy korkeakoulujen täydennyskoulutuskes- sekä eräissä muissa tapauksissa. Kesäyliopistoissa 28341: kusten, kesäyliopistojen sekä kansalais- ja työ- ei ikärajaa sovelleta. 28342: väenopistojen opetusohjelmiin. Korkeakoulut Ongelmia avoimen korkeakouluopetuksen va- 28343: vastaavat opetuksen sisällöstä ja opetuksen tasos- linnoissa syntyy silloin, kun hakijoita on enem- 28344: ta. män kuin koulutuspaikkoja. Tällöin korkeakou- 28345: Avoin korkeakouluopetus on varsin moniai- lut ovat käyttäneet eri menetelmiä valinnan suo- 28346: neksista niin opetuksen sisältöjen, organisointita- rittamiseksi, esimerkiksi ilmoittautumisjärjestys- 28347: pojen kuin rahoituksenkin suhteen. Toiminnan tä, opiskelijoiden arvioitua kykyä selvitä ko. kurs- 28348: kehityksen eri vaiheet näkyvät avoimen korkea- sista, ikää ja opiskelijan täydennyskoulutustarvet- 28349: kouluopetuksen käsitteen muotoutumisessa: ta. Opiskelijoiden valinnasta päättäminen kuu- 28350: 1970-luvun alussa puhuttiin avoimesta yliopistos- luu korkeakoulujen toimivaltaan. 28351: ta, keskeiset toimikuntamietinnöt 1976 ja 1981 Korkeakoulujen opiskelijavalinnan kehittämi- 28352: käyttävät käsitettä avoin korkeakoulu, ja viimei- seksi opetusministeriö on asettanut 15.11.1984 28353: simmät suunnitteluasiakirjat nojautuvat avoimen korkeakoulujen opiskelijavalintatoimikunnan, 28354: korkeakouluopetuksen käsitteeseen. Käytännössä jonka eräänä tehtävänä on laatia ehdotus avoi- 28355: on kysymys lähinnä korkeakoulujen opetusohjel- men korkeakouluopetuksen opiskelijavalinnoista. 28356: miin sisältyvien erillisten opintokokonaisuuksien Toimikunnan määräaika päättyy 31. 12 .198 5. 28357: suorittamismahdollisuudesta, joka useinkaan ei Kansanedustaja Eklundin ym. kysymyksessä on 28358: ole avoin kaikkien ajateltavissa olevien kriteerien käytetty esimerkkinä erästä Tampereen yliopiston 28359: suhteen. Suomessa ei ole avointa korkeakoulua täydennyskoulutuskeskuksen atk-opetuksen opis- 28360: 4 1985 vp. - KK n:o 382 28361: 28362: kelijavalintatilannetta. Kyseisessä tapauksessa on käynnistetty opetusministeriön tätä tarkoitus- 28363: painotettiin opetuksen täydennyskoulutusluon- ta varten myöntämän määrärahan turvin. 28364: teisuutta, opiskelijoiden ikää ja arvioitua kykyä Edellä sanottuun viitaten voin todeta, että 28365: menestyä suhteellisen vaativassa opetuksessa. opetusministeriö on tietoinen avoimen korkea- 28366: Kaikkia hakijoita ei voitu ottaa tälle kurssille kouluopetuksen valintaongelmista ja on ryhtynyt 28367: lähinnä tilojen ja määrärahojen niukkuuden toimenpiteisiin valintaperusteiden kehittämisek- 28368: vuoksi. Tampereen yliopistossa tullaan atk-ope- si. Avoimen korkeakouluopetuksen pääongelma 28369: tusta järjestämään jatkossakin myös avoimena on voimavarojen (mm. opettajavoimien ja määrä- 28370: korkeakouluopetuksena, ja uuden, aikuisopiske- rahojen) niukkuus, minkä vuoksi opiskelijamää- 28371: lijoille paremmin soveltuvan kurssin suunnittelu riä joudutaan rajoittamaan. 28372: 28373: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985 28374: 28375: Ministeri Gustav Björkstrand 28376: 1985 vp. - KK n:o 382 5 28377: 28378: 28379: 28380: 28381: Tili Riksdagens Herr Talman 28382: 28383: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen öppen. I Finland har vi ingen öppen högskola i 28384: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse den mening som begreppet avser i spörsmålet. 28385: av den 5 november 1985 tili vederbörande med- Begreppet öppen högskoleundervisning har 28386: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av definierats i de anvisningar angående anordnan- 28387: riksdagsman Vieno Eklund m.fl. undertecknade de av öppen högskoleundervisning som undervis- 28388: spörsmål nr 382: ningsministeriet 30. 5.1984 gett tili högskolorna 28389: och som lyder: Med öppen högskoleundervisning 28390: Är Regeringen medveten om avsakna- avses den undervisning som högskolorna i enlig- 28391: den av grunder för vai av studerande för het med sina undervisningsplaner anordnar. Un- 28392: öppna högskolestudier samt om pro- dervisningen är huvudsakligen avsedd att ge den 28393: blemen i anslutning härtill och vuxna befolkning, som inte avlagt högskoleexa- 28394: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta men, en fortbildning eller ett kulturintresse med 28395: för att elevantagningen tili öppna hög- odefinierade mål. Målen för den öppna högsko- 28396: skolestudier skall motsvara den öppna leundervisningen definieras långt utgående från 28397: högskolans ide? studerandens mål: samma undervisning kan be- 28398: tjäna flera olika ändamål. 28399: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Med verksamhetens nuvarande resurser är det 28400: framföra följande: inte möjligt att helt tillämpa ett öppet elevurval 28401: då man antar studerande tili öppna högskolestu- 28402: Den öppna högskoleundervisningen har långa dier. Å andra sidan vill man inte att den öppna 28403: traditioner i vårt land. Undervisningen har haft högskoleundervisningen blir en omväg för hög- 28404: formen av sommaruniversitet, möjligheten att skolestudier för dem som inte haft framgång vid 28405: avlägga separata vitsord vid högskolor samt Stu- högskolornas normala vai av elever. Dätför 28406: dia-Generalia föreläsningar som är avsedda för tillämpar de flesta högskolor ganska strikt en 28407: allmänheten. En systematisk utvecklings- och åldersgräns av 25 år som har ansetts utgöra 28408: försöksverksamhet vid öppna högskolor inleddes i gränsen för vuxenhet. Man har gjort undantag 28409: början av 1970-talet. Oppen högskoleundervis- bl.a. i de fall, där studeranden har kunnat visa 28410: ning ingår i undervisningsprogrammet vid hög- att han stadigvarande förvärvsarbetar, då det 28411: skolornas fortbildningscentraler, sommaruniversi- varit fråga om fjärrstudier samt i vissa andra fall. 28412: teten samt vid medborgar- och arbetarinstituten. För sommaruniversitetens del tillämpar man 28413: Högskolorna bär ansvaret för undervisningens ingen åldersgräns. 28414: innehåll samt för dess nivå. Det uppstår problem vid vai av studerande för 28415: Den öppna högskoleundervisningen är ytterst öppna högskolestudier då antalet sökande är 28416: mångfasetterad då det gäller undervisningens större än de tillgängliga utbildningsplatserna. 28417: innehåll, organisationssätt och finansiering. De Härvid har högskolorna tiliämpat olika metoder 28418: olika skedena i verksamheten avspeglas i hur för vai av elever t.ex. beroende på inskrivnings- 28419: begreppet öppen högskoleundervisning har tagit ordningen, elevernas beräknade förmåga att klara 28420: form. 1 början av 1970-talet talade man om av nämnda kurs, ålder och studerandens behov 28421: öppet universitet, i de centrala kommittebetän- av fortbildning. Beslut om antagning av elever 28422: kanden, som avgavs 1976 och 1981 användes tili studier hör tili högskolornas befogenhet. 28423: begreppet öppen högskola och de senaste plane- Undervisningsministeriet tillsatte 15 .11.1984 28424: ringshandlingarna stöder sig på begreppet öppen en elevurvalskommission för högskolorna med 28425: högskoleundervisning. 1 praktiken är det närmast uppgift att utveckla högskolornas vai av stude- 28426: fråga om möjligheten att genomföra sådana sär- randen. En av kommissionens uppgifter är att 28427: skilda studiehelheter, som ingår i högskolornas utarbeta ett förslag tili vai av studeranden för 28428: undervisningsprogram. Med tanke på alla tänk- öppna högskolestudier. Kommissionens mandat 28429: bara kriterier är möjligheten dock ofta inte utgår den 31.12.1985. 28430: 6 1985 vp. - KK n:o 382 28431: 28432: Riksdagsman Eklund m.fl. har i sitt spörsmål pen högskoleundervisning. Med stöd av ett an- 28433: gett ett exempel på elevval som tillämpats då slag som undervisningsministeriet beviljat för 28434: man antagit studerande till studier i ADB vid ändamålet har man inlett planerna på en ny kurs 28435: fortbildningscentralen vid Tammerfors universi- som bättre lämpar sig för vuxna studeranden. 28436: tet. I ifrågavarande fall betonades undervisning- På basen av det förut sagda kan jag konstatera 28437: ens karaktär av fortbildning, studerandens ålder att undervisningsministeriet är medvetet om pro- 28438: och deras beräknade förmåga att avancera vid en blemen i anslutning till val av studerande för 28439: relativt krävande undervisning. Det var inte möj- öppna högskolestudier och har vidtagit åtgärder 28440: ligt att anta alla studerande till denna kurs för att grunderna för val av studerande skall 28441: närmast beroende på att det inte fanns tillräck- kunna utvecklas. Det största problemet i fråga 28442: ligt med utrymme och anslag. Man kommer om öppen högskoleundervisning är att det råder 28443: också i fortsättningen att anordna undervisning i brist på resurser, t.ex. lärare och anslag, varför 28444: ADB vid Tammerfors universitet även som öp- antalet studerande måste inskränkas. 28445: 28446: Helsingfors den 10 december 1985 28447: 28448: Minister Gustav Björkstrand 28449: 1985 vp. 28450: 28451: Kirjallinen kysymys n:o 383 28452: 28453: 28454: 28455: 28456: Almgren: Sähkölämmityksen vaikutuksista maamme energia- 28457: talouteen 28458: 28459: 28460: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 28461: 28462: Voimassa olevassa energiapoliittisessa ohjel- pasiteetin optimaalinen rakenne. Erityisesti selvi- 28463: massa vuodelta 1983 esitetään laskelmia sähkön tetään tällöin sähkölämmityksen merkitys sähkö- 28464: kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Tarvearviossa huollon rakennekehityksen ja koko energiatalou- 28465: päädytään sellaiseen olettamukseen, että sähkön den kannalta." 28466: kulutus kasvaisi vuoden 1981 41 TWh:sta noin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes· 28467: 64 TWh:iin vuonna 1995. Sähkön kulutusarvio tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 28468: perustuu oletukseen, jonka mukaan Suomen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 28469: vuotuinen talouskasvu olisi samalla aikavälillä vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28470: n. 3 %. 28471: Energiapoliittisessa ohjelmassa vertaillaan Mitä Hallitus on tehnyt selvittääkseen 28472: ydinvoimalan ja kivihiilivoimalan rakentamisai- sähkölämmityksen merkityksen sähkö- 28473: koja ja todetaan mm. seuraavaa: ''Ennen lopulli- huollon rakennekehityksessä ja koko 28474: sen ratkaisun tekoa selvitetään vielä sähkön ky- energiatalouden kannalta, ja vaatiiko pel- 28475: synnän kehitys ja sen jakautuminen eri kulutus- kästään lisääntynyt sähkölämmitys tur- 28476: sektoreihin sekä sitä vastaava sähkön tuotantoka- vautumista uuteen ydinvoimalaan? 28477: 28478: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1985 28479: 28480: Esko Almgren 28481: 28482: 28483: 28484: 28485: 4285011270 28486: 2 1985 vp. -- FJ( n:o 383 28487: 28488: 28489: 28490: 28491: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 28492: 28493: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ten lämmitys (ei julkaistu). 28494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, -- Lämmitysvoiman tuotannon laajentamis- 28495: olette 6 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- mahdollisuuksia (energiaosaston julkaisu B:48). 28496: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Myös monet muut selvitykset ovat tuottaneet 28497: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lisätietoa. Lisäksi ministeriössä on seurattu tiiviis- 28498: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- ti lämmitystapavalintoja ja rakennusten korjaus- 28499: sestä n:o 383: toimintaa. 28500: Mitä Hallitus on tehnyt selvittääkseen Edellä esitetyt selvitykset kattavat useimmiten 28501: sähkölämmityksen merkityksen sähkö- laajoja energiataloudellisia kokonaisuuksia, kuten 28502: huollon rakennekehityksessä ja koko esimerkiksi tariffikysymykset, sähköhuoltoratkai- 28503: energiatalouden kannalta, ja vaatiiko pel- sut yleensä, sähkön säästö jne. Näiden avulla 28504: kästään lisääntynyt sähkölämmitys tur- voidaan paremmin muodostaa kokonaisnäkemys 28505: vautumista uuteen ydinvoimalaan? energiatalouden tilasta ja tarpeista. Ministeriö 28506: pyrkii tuottamaan aihepiiriin kuuluvista selvityk- 28507: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sistä kokoavan raportin, kun kaikki osaselvitykset 28508: seuraavaa: ovat käytössä. 28509: Päävastuu valtioneuvoston vuonna 1983 hyväk- Kysymyksen jälkiosassa tuodaan esille mahdol- 28510: symän energiapoliittisen ohjelman toimenpitei- linen kytkentä sähkölämmityksen ja ydinvoiman 28511: den toteutuksesta ja niiden seurannasta kuuluu rakentamistarpeen välillä. Välitöntä kytkentää 28512: kauppa- ja teollisuusministeriölle. Ministeriössä näiden asioiden välillä ei ole, sillä sähkön käyttö 28513: kartoitettiinkin aikoinaan ohjelmaan sisältyvän lämmitykseen ei edellytä minkään tietyn sähkön- 28514: selvitysvelvoitteen johdosta, mitä selvityksiä kysy- tuotantotavan yksinomaista rakentamista. Muun 28515: myksen alkuosan aihepiiristä eli sähkölämmityk- muassa kauppa- ja teollisuusministeriön 28516: sen merkityksestä oli tehty aiemmin ja mitä 31.10.1985 päivätyssä 1990-luvun sähköhuolto- 28517: selvityksiä tulisi tehdä. Sen perusteella käynnis- ratkaisuja käsittelevässä muistiossa esitetään tuo- 28518: tettiin joukko tutkimuksia, joiden tavoitteena oli tantopakettia, joka on ydinvoiman, hiilivoiman, 28519: tuottaa tietoa sähkölämmitykseen liittyvistä avoi- vesivoiman, sähkön tuonnin ja turvevoiman yh- 28520: mista kysymyksistä. Tutkimukset on lueteltu seu- distelmä. On selvää, että nopea lämmityssähkön 28521: raavassa: kulutuksen lisäys aikaistaa 1990-luvun sähkö- 28522: -- Lämmityssähkön kysyntä 1980--2000 huoltoratkaisujen tarvetta. Lisäksi tuotantokus- 28523: (energiaosaston julkaisu B: 34). tannuksiltaan edullinen sähköntuotantotapa pa- 28524: -- Kuluttajien aiheuttamat kustannukset säh- rantaa entisestään myös sähkölämmityksen kil- 28525: köhuoltojärjestelmässä (ei vielä julkaistu). pailukykyä. Näihin kysymyksiin on ministeriö 28526: -- Selvitys sähkön kulutuksen ohjausmahdol- etsimässä ratkaisua mainitun muistion mukaisesti. 28527: lisuuksista ja kuormituskäyristä (kesken). Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että 28528: -- Kaukolämpötoiminnan kehittymiseen vai- kauppa- ja teollisuusministeriö on pyrkinyt täyt- 28529: kuttav?:t tekijät (ei vielä julkaistu). tämään sen selvitysvelvoitteen, jonka valtioneu- 28530: -- Oljyn ja sähkön vuorottaiskäyttö (energia- vosto on hyväksymässään energiapoliittisessa oh- 28531: osaston julkaisu 0:64). jelmassa asettanut. 28532: -- Lämmitysmuodon valintaperusteet (VTT:n Edelleen voidaan todeta, että sähkölämmitys- 28533: julkaisu 99 ja julkaisematon päivittävä muistio). kehitys vaikuttaa sähköhuoltoratkaisujen ajoituk- 28534: -- Sähkön säästömahdollisuudet rakennuksis- seen. Sähkölämmityksen eteneminen ei kuiten- 28535: sa (ei vielä julkaistu). kaan sido 1990-luvun ratkaisuja jonkin tietyn 28536: Energiahuolto poikkeusoloissa, rakennus- voimalaitostyypin valintaan. 28537: 28538: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1985 28539: Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom 28540: 1985 vp. - KK n:o 383 3 28541: 28542: 28543: 28544: 28545: Tili Riksdagens Herr Taimao 28546: 28547: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen och en uppdaterad promemoria som inte publi- 28548: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse cerats). 28549: av den 6 november 1985 tili vederbörande med- - Elbesparingsmöjligheterna byggnader 28550: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt (har inte publicerats ännu). 28551: avskrift av följande av riksdagsman Almgren - Energiförsörjning i undantagsförhållanden, 28552: undertecknade spörsmål nr 383: uppvärmning av byggnader (har inte publice- 28553: rats). 28554: Vad har Regeringen gjort för att utreda 28555: eluppvärmningens betydelse för elförsörj- - Om möjligheterna att utbygga värmekraf- 28556: ningens strukturella utveckling och för ten (energiavdelningens publikation B:48, finns 28557: hela energihushållningen, och ställer en- endast på finska). 28558: bart den ökade eluppvärmningen krav på Även många andra utredningar har gett ytter- 28559: att vi skall skaffa oss ett nytt kärnkraft- ligare information. Dessutom har ministeriet 28560: verk? följt noga med frågor i anslutning tili valet av 28561: uppvärmningssätt och reparationsverksamhet av 28562: byggnader. 28563: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra 28564: följande: Ovan nämnda utredningar täcker oftast omfat- 28565: tande energiekonomiska helheter, såsom tariffrå- 28566: Huvudansvaret för genomförande och uppfölj- gor, energiförsörjningslösningar i allmänhet, el- 28567: ning av åtgärderna i energipolitiska programmet, besparing osv. Med hjälp av dessa kan man 28568: som statsrådet godkände år 1983, ankommer på bättre få en helhetsuppfattning om situationen 28569: handels- och industriministeriet. Vid ministeriet och behoven inom energihushållningen. Ministe- 28570: kartlades på sin tid med anledning av den riet avser att utarbeta en sammanfattande rap- 28571: utredningsplikt som ingick i programmet vilka port av utredningarna inom detta område sedan 28572: utredningar som hade gjorts tidigare och vilka alla delutredningar är tillgängliga. 28573: utredningar som borde göras av de frågor som I den senare delen av spörsmålet berörs ett 28574: togs upp i första delen av spörsmålet, dvs. eventuellt samband med eluppvärmningen och 28575: eluppvärmningens betydelse. På basis av detta behovet att bygga kärnkraft. Ett direkt samband 28576: startades ett antal undersökningar i syfte att ge mellan dessa frågor finns ju inte, eftersom an- 28577: information om öppna frågor i anslutning tili vändningen av elektriciteten för uppvärmning 28578: eluppvärmningen. Undersökningarna har upp- förusätter inte att man enbart bygger elproduk- 28579: räknats nedan: tionssätt av ett visst slag. I handels- och industri- 28580: - Efterfrågan på uppvärmningsel 1980- ministeriets promemoria av 31.10. 198 5 angående 28581: 2000 (energiavdelningens publikationsserie B:34, 1990-talets elförsörjningslösningar föreslås ett 28582: finns endast på finska). produktionspaket bestående av en kombination 28583: - Kostoader som konsumenterna förorsakar av kärnkraft, kolkraft, vattenkraft, elimport och 28584: elförsörjningssystemet (har inte publicerats än- torvkraft. Det är klart att en snabb ökning av 28585: nu). uppvärmningsel framkallar ett behov av snabba 28586: - Utredning av elkonsumtionens styrnings- lösningar inför 1990-talets elförsörjning. Dess- 28587: möjligheter och belastningskurvor (ej färdig). utom förbättrar ett elproduktionssystem som är 28588: - Faktorer som påverkar utvecklingen av tili sina kostnader förmånligt ytterligare elupp- 28589: fjärrvärmeverksamheten (har inte publicerats än- värmningens konkurrensförmåga. Ministeriet sö- 28590: nu). ker lösningar i dessa frågor i enlighet med 28591: - Varvad användning av olja och el (energi- riktlinjerna i den nämnda promemorian. 28592: avdelningens publikationsserie D:64, finns en- Med stöd av vad ovan anförts kan konstateras 28593: dast på finska). att handels- och industriministeriet har försökt 28594: - Urvalskriterier för uppvärmningsform (Sta- uppfylla det utredningsmål som statsrådet har 28595: tens tekniska forskningscentrals publikation 99 ställt i det godkända energipolitiska pro- 28596: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 383 28597: 28598: grammet. Vidare kan konstateras att utveck- ningslösningar. Eluppvärmningens framgång 28599: lingen inom eluppvärmningen har betydelse för i binder dock inte 1990-talets lösningar vid valet 28600: viiken takt vi kommer att behöva olika elförsörj- av kraftverk av en viss typ. 28601: 28602: Helsingfors den 2 december 1985 28603: 28604: Handels- och industriminister Seppo Lindblom 28605: 1985 vp. 28606: 28607: Kirjallinen kysymys n:o 384 28608: 28609: 28610: 28611: 28612: Alho: Kunnallisen työllistämistukimenettelyn kehittämisestä 28613: 28614: 28615: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 28616: 28617: Kunnallisesta työllistämistuesta annetun ase- Tältä osin voidaan kysyä miksei kunnallisesta 28618: tuksen (1092/81) mukaan työttömien henkilöi- työllistämistuesta annettuja säännöksiä voida 28619: den työllistämiseksi voidaan kunnille, kuntainlii- muuttaa siten, että tuki tulisi suoraan sellaisille 28620: toille ja muille julkisoikeudellisille yhteisöille yhdistyksille, joiden toimintaan tuki voidaan 28621: osoittaa valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvän kunnan välityksellä ohjata. 28622: määrärahan rajoissa työllistämistukea henkilöstön Lehtitietojen mukaan valtiontalouden tarkas- 28623: palkkaamiseksi. tusvirasto on tutkinut kuntien työllistämistukeen 28624: liittyvää käytäntöä ja havainnut siinä monia epä- 28625: Asetuksen soveltamisesta annetussa työvoima- kohtia ja suorastaan lainvastaista menettelyä. On 28626: ministeriön päätöksessä 29.3.1985 (yleiskirje n:o havaittu, että kunnat ovat teettäneet omia vaki- 28627: 6 ABC) on korostettu, että työntekijöiden, joi- naisia tehtäviään työllistämistuen avulla. On 28628: den palkkaukseen kunnalle on myönnetty työllis- myös havaittu, että työntekijöitä on välitetty 28629: tämistukea, tulee olla aina työsuhteessa kuntaan. yksityisille työnantajille tavalla, joka ei vastaa 28630: Ministeriön päätökseen viitaten Helsingin kau- tuen alkuperäistä tarkoitusta eikä voimassa olevaa 28631: pungin henkilöstöasiainkeskus on antanut asetusta. Lisäksi kunnat ovat keinotelleet saadak- 28632: 10.9.1985 tiedoksiannon, jonka mukaan esimer- seen lisätukea näistä varoista. 28633: kiksi Helsingin kaupunkilähetys, Mirjaruin päivä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 28634: koti, Kivelän ja Hesperian sairaaloiden päiväkoti- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 28635: yhdistys r.y. ja Elävän Musiikin yhdistys r.y. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 28636: voivat saada työllistämistukea vain, jos vastaavaa vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28637: toimialuetta hoitava kaupungin virasto suostuu 28638: palkkaamaan yhteisöön työllistettävät henkilöt ja Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 28639: edelleen perimään näiltä yhteisöiltä työllistämis- ryhtyä kunnallisen työllistämistuen käyt- 28640: kustannusten ja työllistämistuen välisen erotuk- tämisessä havaittujen epäkohtien korjaa- 28641: sen. miseksi, ja 28642: aikooko Hallitus yksinkertaistaa työllis- 28643: Järjestely vaikuttaa mutkikkaalta· ja on ilmei- tämistukimenettelyä siten, että myös 28644: sesti niin byrokraattinen, että se sinällään estää muut kuin julkisoikeudelliset yhteisöt 28645: olemassa olevien työllistämisvarojen käyttämisen voisivat suoraan saada käyttöönsä näitä 28646: sellaisiin tilapäisiin tehtäviin, joita esimerkiksi varoja työllistääkseen mielekkäällä tavalla 28647: edellä mainittujen yhteisöjen piirissä olisi. nuoria? 28648: 28649: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1985 28650: 28651: Arja Alho 28652: 28653: 28654: 28655: 28656: 428501155W 28657: 2 1985 vp. - KK n:o 384 28658: 28659: 28660: 28661: 28662: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 28663: 28664: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kuluvan vuoden ensimmäisen lisämenoarvion 28665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sekä vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksen 28666: olette 6 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- perusteluissa on maininta, jonka mukaan kun- 28667: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- nallisen työllistämistuen soveltamisalaa laajenne- 28668: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja taan siten, että myös asetuksessa määriteltäville 28669: Arja Alhon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- sivistys- ja sosiaalialan vapaata kansalaistoimintaa 28670: sestä n:o 384: harjoittaville yhteisöille voidaan myöntää kunnal- 28671: lista työllistämistukea niiden palkatessa palveluk- 28672: Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo seensa työttömiä henkilöitä. Tätä asetuksenmuu- 28673: ryhtyä kunnallisen työllistämistuen käyt- tosta valmistellaan parhaillaan työvoimaministe- 28674: tämisessä havaittujen epäkohtien korjaa- riössä. 28675: miseksi, ja Kunnalliseen työllistämistukeen viime aikoina 28676: aikooko Hallitus yksinkertaistaa työllis- kohdistettu arvostelu ei niinkään koske itse järjes- 28677: tämistukimenettelyä siten, että myös telmää vaan työllistämistukisäännösten käytän- 28678: muut kuin julkisoikeudelliset yhteisöt töön soveltamista. Tältä osin työvoimaministeriö 28679: voisivat suoraan saada käyttöönsä näitä on parhaillaan tekemässä selvitystä asiassa. Selvi- 28680: varoja työllistääkseen mielekkäällä tavalla tyksen valmistuttua tullaan päättämään, mihin 28681: nuoria? toimenpiteisiin asiassa on syytä ryhtyä. Nyt tie- 28682: dossa olevien seikkojen perusteella näyttää siltä, 28683: että neuvonta-, ohjaus- ja valvontatoimintaa tul- 28684: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- laan työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnossa 28685: ti seuraavaa: tehostamaan. 28686: 28687: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1985 28688: 28689: Työvoimaministeri Urpo Leppänen 28690: 1985 vp. -- KJ( n:o 384 3 28691: 28692: 28693: 28694: 28695: Tili Riksdagens Herr Talman 28696: 28697: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ett omnämnande, enligt vilket tillämpningsom- 28698: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse rådet för det kommunala sysselsättningsstödet 28699: av den 6 november 1985 tili vederbörande med- kommer att utvidgas så att kommunalt sysselsätt- 28700: lem av statsrådet för besvarande översänt avskrift ningsstöd också skall kunna beviljas för anställan- 28701: av följande, av riksdagsledamot Arja Alho ställda de av arbetslösa personer i tjänst hos sådana i 28702: skriftliga spörsmål nr 384: förordning definierade samfund som bedriver fri 28703: medborgarverksamhet inom bildning och på det 28704: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta kulturella området. En sådan förordningsändring 28705: för att avhjälpa de olägenheter som kom- håller som bäst på att beredas vid arbetskrafts- 28706: mit fram i användningen av kommunalt ministeriet. 28707: sysselsättningsstöd, samt Den kritik som på den senaste tiden riktats 28708: ämnar Regeringen förenkla förfarandet mot det kommunala sysselsättningsstödet gäller 28709: vid beviljande av stödet så, att dessa inte så mycket själva stödsystemet som tillämp- 28710: medel kunde anvisas direkt åt även andra ningen av stödstadgandena i praktiken. Tili den- 28711: än offentligrättsliga samfund för att de na del utreds saken som bäst vid arbetskraftsmi- 28712: skall kunna bereda meningsfull sysselsätt- nisteriet. När denna utredning blivit färdig kom- 28713: ning åt unga? mer man att fatta beslut om vilka åtgärder som 28714: skall vidtas i saken. Med stöd av de fakta som nu 28715: Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt föreligger ser det ut att innebära en effektivering 28716: följande: av rådgivnings-, styrnings- och övervakningsarbe- 28717: I motiveringen tili innevarande års första tet inom distrikts- och lokalförvaltningen av 28718: tiliäggsbudget och statsförslaget för år 1986 finns arbetskraftsärenden. 28719: 28720: Helsingfors den 5 december 1985 28721: 28722: Arbetskraftsminister Urpo Leppänen 28723: 1985 vp. 28724: 28725: Kirjallinen kysymys n:o 385 28726: 28727: 28728: 28729: 28730: Almgren: Erään raittiita elämäntapoja suosittavan lehden kirjoituk- 28731: sen sisällöstä 28732: 28733: 28734: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 28735: 28736: Turun ja Porin läänin Raittiustyöntekijät r. y. teen. Joillakin paikkakunnilla jakelu tapahtui 28737: on kustantanut Vieteri-nimisen lehden vuonna kuitenkin peruskouluikäisille, jopa ala-asteella 28738: 1985. Sen painos on 92 500 kpl. Toimituksena oleville. 28739: mainitaan Turun ja Porin lääninhallituksen sosi- Valtio myöntää raittiustyötä varten määräraho- 28740: aali- ja terveysosasto. ja. Raittiustyön tarkoituksena on edistää alkoho- 28741: Lehdessä on pääkirjoituspaikalla raittiuspoliit- lista vapaan elämäntavan yleistymistä ja sitä, että 28742: tisesti aivan oikein suuntautunut kirjoitus, jossa erityisesti lapsille ja nuorille opetetaan hyviä ja 28743: erityisesti nuoria kehotetaan myönteisiin ja rait- lähimmäisensä oikealla tavalla huomioon ottavia 28744: tiisiin elämäntapoihin. Kirjoituksessa painote- elämäntapoja. 28745: taan puhtautta, oikeita ihmissuhteita ja pidättäy- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 28746: tymistä alkoholista ja tupakasta. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 28747: Saman lehden keskiaukeama ei kuitenkaan käy nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 28748: yksiin oikean raittiusvalistuksen kanssa. Raittiu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28749: teen kuuluu myös henkinen raittius. Laajassa 28750: kirjoituksessa ''Pimpparautarallissa on tunnel- Pitääkö Hallitus oikeana sitä tapaa, 28751: maa'' viljellään kirosanoja ja ruokottomuuksia, jolla Vieteri-lehti pyrkii suosittamaan jo- 28752: jotka heijastavat vääriä asenteita ja tyyliä, jolla ka suhteessa raittiita elämäntapoja lapsil- 28753: pyritään tekemään vaikutus nuorisoon hyvin ky- le ja nuorille, kun se laajassa kirjoitukses- 28754: seenalaisella tavalla. Kirjoitus on jyrkässä ristirii- saan viljelee pääasiassa kirosanoja ja ri- 28755: dassa henkiseen raittiuteen pyrkivän elämänasen- vouksia, ja 28756: teen kanssa. onko tällainen raittiustyöhön tarkoitet- 28757: Tiedossa on, että esim. Porin koululautakun- tujen määrärahojen käyttö Hallituksen ja 28758: nan ylimmän luottamusjohdon toimesta estettiin koko yhteiskunnan tarkoittamaa raittius- 28759: Vieteri-lehden levittäminen koululaisten keskuu- työtä? 28760: 28761: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985 28762: 28763: Esko Almgren 28764: 28765: 28766: 28767: 28768: 4285011945 28769: 2 1985 vp. -- ~ n:o 385 28770: 28771: 28772: 28773: 28774: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 28775: 28776: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kuluneen syksyn aikana on Turun ja Porin 28777: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, läänin Raittiustyöntekijät ry:n toimesta julkaistu 28778: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- sanotussa läänissä kysymyksessä oleva Vieteri 28779: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- -niminen lehti. Turun ja Porin lääninhallituksen 28780: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lausunnon mukaan lääninhallituksen yhteistyö 28781: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta ky- Turun ja Porin läänin Raittiustyöntekijät ry:n 28782: symyksestä n:o 385: kanssa on käsittänyt muun muassa koulutustoi- 28783: mintaa, joka on kohdennettu raittiuslautakun- 28784: Pitääkö Hallitus oikeana sitä tapaa, tien jäseniin, raittius- ja kansanterveysjärjestöjen 28785: jolla Vieteri-lehti pyrkii suosittamaan jo- toimihenkilöihin sekä raittiustoimen viranhalti- 28786: ka suhteessa raittiita elämäntapoja lapsil- joihin. Vastaavaa toimintaa sanottu lääninhalli- 28787: le ja nuorille, kun se laajassa kirjoitukses- tus on järjestänyt yhteistyössä myös sosiaali- ja 28788: saan viljelee pääasiassa kirosanoja ja ri- terveysalan henkilöstön piirissä toimivien järjestö- 28789: vouksia, ja jen kanssa. Nyt kysymyksessä olevan lehden toi- 28790: onko tällainen raittiustyöhön tarkoitet- mittamiseen lääninhallitus ei kuitenkaan ole 28791: tujen määrärahojen käyttö Hallituksen ja osallistunut. 28792: koko yhteiskunnan tarkoittamaa raittius- 28793: työtä? Mitä tulee kysymyksessä olevan lehden sisäl- 28794: töön, sosiaali- ja terveysministeriö toteaa asiasta 28795: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- saamiensa selvitysten. jälkeen, että kyseessä on 28796: ti seuraavaa: ollut nuorten nuorille julkaisema lehti, joka on 28797: pyrkinyt kertomaan nuorisoa kiinnostavista asi- 28798: Raittiustyölain (828/82) 1 §:n mukaan rait- oista. Se, että lehden eräs -- tosin laaja -- 28799: tiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset kirjoitus railakkuudessaan ja rohkeassa kielenkäy- 28800: terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttä- tössään ylittää tällaiselle julkaisulle asetettavat 28801: mään päihteiden ja tupakan käyttöä. Saman lain sovinnaiset rajat, ei tee koko julkaisua tarkoituk- 28802: 3 §:n 1 momentin nojalla raittiustyön yleinen seen soveltumattomaksi. Kun asiaan on kiinnitet- 28803: johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja ty laajalti huomiota, se estää osaltaan varmasti 28804: terveysministeriölle ja sen alaisina lääninhallituk- jatkossa vastaavanlaisten "työtapaturmien" syn- 28805: sille. Raittiustyöasetuksen (233/83) 15 §:n mu- tymisen. 28806: kaan lääninhallituksen tehtävänä on muun ohella 28807: yhteensovittaa eri tahoilla tehtävää raittiustyötä Siltä osin kuin kysymys on valtion varojen 28808: sekä toimia yhteistyössä eri viranomaisten ja yh- käyttämisestä Vieteri-lehden julkaisemisesta ai- 28809: teisöjen kanssa raittiustyötä koskevissa asioissa, heutuneisiin kustannuksiin, tullaan asia käsittele- 28810: samoin lääninhallitus toimii raittiustyölain 9 §: n mään Turun ja Porin lääninhallituksessa asian- 28811: 1 momentin mukaan valtionosuusviranomaisena omaisten kuntien valtionosuusselvitysten yhtey- 28812: raittiustyölain mukaisissa valtionosuusasioissa. dessä. 28813: 28814: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985 28815: 28816: Ministeri Matti Puhakka 28817: 1985 vp. - KK n:o 385 3 28818: 28819: 28820: 28821: 28822: Tili Riksdagens Herr Talman 28823: 28824: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Under den gångna hösten har föreningen för 28825: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av nykterhetsarbetare i Åbo och Björneborgs Iän, 28826: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem Turun ja Porin läänin Raittiustyöntekijät ry., i 28827: av statsrådet översänt avskrift av följande av nämnda Iän gett ut ifrågavarande tidskrift, som 28828: riksdagsman Esko Almgren undertecknade spörs- qeter Vieteri. Enligt utlåtande av länsstyrelsen i 28829: mål nr 385: Abo och Björneborgs Iän har länsstyrelsens sam- 28830: arbete med Turun ja Porin läänin Raittiustyönte- 28831: Anser Regeringen det sätt, på vilket kijät ry. bl.a. omfattat undervisningsverksamhet, 28832: tidskriften Vieteri försöker rekommende- som riktat sig tili nykterhetsnämndernas med- 28833: ra i varje avseende suoda levnadsvanor för lemmar, tili nykterhets- och folkhälsoorganisatio- 28834: barn och ungdom, vara rätt och riktigt, nernas funktionärer samt tili tjänstemän inom 28835: när den i en omfattande artikel huvud- nykterhetsväsendet. Ifrågavarande länsstyrelse har 28836: sakligen använder svordomar och oan- även organiserat motsvarande verksamhet i sam- 28837: ständigheter och arbete med organisationer som verkar bland 28838: utgör ett dylikt utnyttjande av anslag, social- och hälsovårdssektorns personal. Länssty- 28839: avsedda för nykterhetsarbete, sådan verk- relsen har dock inte deltagit i utgivningen av den 28840: samhet, som Regeringen och hela sam- nu aktuelia tidskriften. 28841: hället avser med nykterhetsarbete? Vad innehåliet i nämnda tidskrift beträffar, 28842: konstaterar social- och hälsovårdsministeriet efter 28843: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt erhålien utredning i ärendet, att det har varit 28844: anföra följande: fråga om en tidskrift som utgetts av ungdomar 28845: Enligt 1 § lagen om nykterhetsarbete (828/82) för ungdomar, och som har försökt behandla 28846: är syftet med nykterhetsarbetet att vänja medbor- ämnen som intresserar ungdomen. Det faktum, 28847: garna vid suoda levnadsvanor genom att vägleda att en - visserligen omfattande - artikel i sin 28848: dem så att de undviker rusmedel och tobak. uppsluppenhet och sitt djärva språkbruk överskri- 28849: Enligt 3 § 1 mom. samma lag ankommer den der de konventionelia gränser som bör stälias för 28850: allmänna ledningen, styrningen och över- en dylik publikation, gör inte hela tidskriften 28851: vakningen av nykterhetsarbetet på social- och olämplig för sitt ändamål. Den stora uppmärk- 28852: hälsovårdsministeriet och under dess tillsyn på samhet som ägnats ärendet kommer säkert att 28853: länsstyrelserna. Enligt 15 § förordningen om medverka tili att i fortsättningen förhindra dylika 28854: nykterhetsarbete (233/83) skalilänsstyrelsen bl.a. "olycksfali i arbetet". 28855: koordinera nykterhetsarbete, som utförs på olika Tili den del det är fråga om användning av 28856: håll, samt samarbeta med olika myndigheter och statens medel för tidskriften Vieteris utgivnings- 28857: samfund i ärenden som gälier nykterhetsarbete. kostnader, kommer ärendet att behandlas i läns- 28858: Dessutom är länsstyrelsen behörig myndighet i styrelsen i Åbo och Björneborgs Iän när frågan 28859: ärenden som gälier i lagen om nykterhetsarbete om vederbörande kommuners statsandelar ut- 28860: avsedda statsandelar. reds. 28861: 28862: Helsingfors den 10 december 1985 28863: 28864: Minister Matti Puhakka 28865: 1985 vp. 28866: 28867: Kirjallinen kysymys n:o 386 28868: 28869: 28870: 28871: 28872: Skön: Invalidivähennyksen palauttamisesta kunnallisverotukseen 28873: 28874: 28875: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 28876: 28877: Edellinen eduskunta ja hallitus sääti lain, jolla Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes- 28878: poistettiin invaliditeettivähennysoikeus kunnal- tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 28879: lisverotuksessa. Nyt istuva eduskunta palautti nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 28880: invaliditeettivähennyksen niille invalideille, joilla vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28881: oli invaliditeetti v. 1982, mutta jätti lain ulko- 28882: puolelle vuoden 1982 jälkeen invalideiksi tulleet 28883: eläkeläiset. Mielestäni lain tulisi kohdella tasa- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 28884: puolisesti kaikkia kansalaisia ja petustuslain mu- siin, joilla myönnettäisiin vuoden 1982 28885: kaan tämäntapainen asia tulisi oikaista viipymät- jälkeen eläkkeelle siirtyneille invalidivä- 28886: tä. Hallitus on luvannut oikaista edellisen edus- hennysoikeus kunnallisverotuksessa niin 28887: kunnan eläkeläisiin kohdistamat verotukselliset kuin ennen vuotta 1982 eläkkeelle siirty- 28888: epäkohdat, joten asiasta hallitus ei liene erimieli- neet tai invaliditeetin omaavat henkilöt 28889: nen. saavat? 28890: 28891: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985 28892: 28893: Pentti Skön 28894: 28895: 28896: 28897: 28898: 428501181R 28899: 2 1985 vp. - KK n:o 386 28900: 28901: 28902: 28903: 28904: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 28905: 28906: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suuruuden vuoksi olleet oikeutettuja eläketulovä- 28907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hennykseen. Menetys oli enimmillään runsaat 28908: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- 500 markkaa vuodessa ja runsaat 40 markkaa 28909: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kuukaudessa. Tämän vuoksi kunnallisverotuksen 28910: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja invalidivähennyksen myöntämisperusteita muu- 28911: Pentti Skönin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- tettiin 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla 28912: myksestä n:o 386: lailla (1097 /83) väliaikaisesti siten, että ne eläk- 28913: keensaajat, jotka olivat ennen eläkkeiden vero- 28914: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tuksen uudistamista eli ennen vuotta 1983 olleet 28915: siin, joilla myönnettäisiin vuoden 1982 oikeutettuja invalidivähennykseen, säilyttävät tä- 28916: jälkeen eläkkeelle siirtyneille invalidivä- män edun myös vuosilta 1984-1987 toimitetta- 28917: hennysoikeus kunnallisverotuksessa niin vissa verotuksissa. Näidenkin verovelvollisten 28918: kuin ennen vuotta 1982 eläkkeelle siirty- mahdollisuus tehdä vähennys pelkkien eläketulo- 28919: neet tai invaliditeetin omaavat henkilöt jen perusteella poistuu voimassa olevan lain mu- 28920: saavat? kaan vuoden 1988 alusta lukien. 28921: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Edellä mainitun väliaikaisen muutoksen tar- 28922: ti seuraavaa: koituksena oli turvata siirtymäkauden ajaksi saa- 28923: Vuoden 1983 alusta lukien voimaan tulleen vutettu etu eli oikeus kunnallisverotuksen invali- 28924: kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheen yhteydessä divähennykseen siihen aiemmin oikeutetuille ve- 28925: eläketulojen verotuskohtelu yhtenäistettiin muun rovelvollisille. Muutos toteutettiin osana niistä 28926: muassa säätämällä kansaneläkkeet pääsääntöisesti kysymyksen perusteluissakin mainituista hallituk- 28927: veronalaisiksi. Uudistuksen yhteydessä tulo- ja sen lupaamista toimenpiteistä, joiden tarkoituk- 28928: varallisuusverolakiin otettiin myös säännökset sena oli poistaa eläkkeensaajien verotukseen kan- 28929: valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähen- saneläkeuudistuksen yhteydessä jääneet epäkoh- 28930: nyksistä, joiden tarkoituksena on turvata pelkän dat. Kansaneläkeuudistuksen ja siihen liittyvien 28931: kansaneläkkeen tai muun sen suuruisen elä- verotusratkaisujen vaikutuksia selvitettiin myös 28932: ketulon verottomuus ja lisäksi yleisesti lieventää Kansaneläke- ja eläkeverouudistuksen seuranta- 28933: pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien verotusta. toimikunnassa, jonka ensimmäisessä osamietin- 28934: Samalla vähennysjärjestelmää yksinkertaistettiin nössä (komiteanmietintö 1983:61) käsiteltiin eri 28935: siten, että kunnallisverotuksessa aiemmin myön- vaihtoehtoja kunnallisverotuksen invalidivähen- 28936: netystä vanhuusvähennyksestä luovuttiin ja inva- nyksen myöntämisperusteiden rajoittamiseen liit- 28937: lidivähennys rajoitettiin koskemaan vain muuta tyvien epäkohtien poistamiseksi. Yhtenä ratkai- 28938: ansiotuloa kuin eläketuloa. Aiemmat vähennyk- suvaihtoehtona toimikunta toi esille sittemmin 28939: set otettiin kuitenkin huomioon kunnallisvero- toteutetun kunnallisverotuksen invalidivähen- 28940: tuksessa eläketulovähennyksen määrää mitoitet- nyksen osittaisen palauttamisen myös eläketulos- 28941: taessa. ta tehtäväksi. Toimikunta piti kuitenkin verotus- 28942: Koska eläketulovähennys pienenee tulojen kas- ratkaisuja parempana suorien tulonsiirtojen, ku- 28943: vaessa siten, ettei sitä enää myönnetä niille, ten niin kutsutun vammaiskorvausjärjestelmän, 28944: joiden kokonaistulot ylittävät tietyn, esimerkiksi kehittämistä. Jatkossa tämän tyyppistä tukimuo- 28945: vuonna 1985 tapauksesta riippuen noin 38 000- tojen kehittämistä olisikin pidettävä ensisijaisena 28946: 45 000 markan määrän, kunnallisverotuksen in- keinona lisätä tukea invaliditeetin perusteella sitä 28947: validivähennyksen poistaminen kiristi lievästi nii- tarvitseville. Sitä vastoin tässä vaiheessa ei liene 28948: den invalidivähennykseen aiemmin oikeutettujen riittäviä perusteita uusiin asiaa koskeviin vero- 28949: eläkkeensaajien verotusta, jotka eivät tulojensa lainsäädännön muutoksiin. 28950: 28951: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1985 28952: 28953: Ministeri Pekka Vennamo 28954: 1985 vp. - KK n:o 386 3 28955: 28956: 28957: 28958: 28959: Tili Riksdagens Herr Talman 28960: 28961: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förlusten drygt 500 mark per år och drygt 40 28962: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av mark i månaden. Därför ändrades grunderna för 28963: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem beviljandet av invalidavdrag vid kommu- 28964: av statsrådet översänt avskrift av följande av nalbeskattningen temporärt genom en lag av den 28965: riksdagsman Pentti Skön undertecknade spörsmål 29 december 1983 (1097 /83) så, att de pensions- 28966: nr 386: tagare som före pensionsbeskattningsreformen, 28967: dvs. före år 1983, hade varit berättigade tili 28968: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för invalidavdrag. får behålia den förmån också vid 28969: att ge personer, som har pensionerats beskattningen för åren 1984-1987. Möjligheten 28970: efter år 1982, rätt tili invalidavdrag vid att göra avdrag enbart på grundval av pensionsin- 28971: kommunalbeskattningen så som personer komst slopas enligt gäliande lag också för dessa 28972: som har pensionerats före år 1982, elier skattskyldigas del från och med ingången av år 28973: personer med en viss invaliditetsgrad har? 1988. 28974: Avsikten med denna temporära ändring var att 28975: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt under övergångsperioden trygga en redan erhål- 28976: anföra följande: len förmån, dvs. rätten tili invalidavdrag vid 28977: 1 samband med del II A av folkpensionsrefor- kommunalbeskattningen, för sådana skattskyl- 28978: men, som trädde i kraft vid början av år 1983, diga som tidigare hade varit berättigade härtill. 28979: samordnades beskattningen av pensionsinkomst- Ändringen genomfördes som en del av de åtgär- 28980: erna bl.a. med hjälp av stadgandet om att der som nämns också i spörsmålsmotiveringen 28981: folkpensionerna i regel är skattepliktig inkomst. 1 och som regeringen hade utlovat för att avlägsna 28982: samband med reformen inrogs också i lagen om de missförhållanden som i samband med folk- 28983: skatt på inkomst och förmögenhet stadganden pensionsreformen hade kvarstått i pensionstagar- 28984: om pensionsinkomstavdrag vid stats- och kom- nas beskattning. Följderna av folkpensionsrefor- 28985: munalbeskattningen. Avsikten med dem är att men och därtili hörande beskattningsavgöranden 28986: trygga en ren folkpensions elier annan lika stor utreddes också av Kommissionen för uppföljande 28987: pensionsinkomsts skattefrihet och dessutom att av folkpensions- och pensionsbeskattningsrefor- 28988: överhuvudtaget mildra beskattningen av pen- men, som i sitt första delbetänkande (komittebe- 28989: sionstagare med liten elier medelstor inkomst. tänkande 1983:61) behandlade olika alternativ, 28990: Samtidigt förenklades avdragssystemet genom att genom vilka de missförhållanden som uppstod 28991: det ålderdomsavdrag som tidigare har beviljats då grunderna för beviljandet av invalidavdrag vid 28992: vid kommunalbeskattningen avskaffades och in- kommunalbeskattningen begränsades, kunde un- 28993: validavdraget begränsades, så att det får avdras danröjas. Som en alternativ lösning, viiken sena- 28994: endast från annan förvärvsinkomst men inte från re genomfördes, framförde kommissionen tanken 28995: pensionsinkomst. Detidigare avdragen beaktades att invalidavdraget vid kommunalbeskattningen 28996: emeliertid då beloppet för pensionsinkomstav- delvis skulle återinföras och få avdras också från 28997: draget vid kommunalbeskattningen fastställdes. pensionsinkomsten. Kommissionen ansåg emel- 28998: Pensionsinkomstavdraget minskar då inkomst- lertid att ett utvecklande av direkta inkomstöver- 28999: erna ökar, så att det inte längre beviljas personer, föringar, såsom det s.k. handikappersättningssys- 29000: vilkas totala inkomst överstiger ett visst belopp, temet, är bättre än lösningar som gäller beskatt- 29001: t.ex. år 1985 ca 38 000-45 000 mark beroende ningen. 1 fortsättningen borde också utvecklan- 29002: på omständigheterna. Då invalidavdraget vid det av liknande understödsformer anses som det 29003: kommunalbeskattningen slopades, skärptes där- främsta sättet att öka understödet tili personer, 29004: för beskattningen lindrigt för de pensionstagare som på grund av invaliditet behöver det. Där- 29005: vilka tidigare hade varit berättigade tili invalid- emot torde det inte i detta skede för denna frågas 29006: avdrag men inte tili pensionsinkomstavdrag på del finnas tillräckliga skäl tili nya ändringar i 29007: grund av inkomstens storlek. Som störst var skattelagstiftningen. 29008: 29009: Helsingfors den 5 december 1985 29010: 29011: Minister Pekka Vennamo 29012: 1985 vp. 29013: 29014: Kirjallinen kysymys n:o 387 29015: 29016: 29017: 29018: 29019: Männistö: Postiautoliikenteen palvelujen turvaamisesta haja-asutus- 29020: alueilla 29021: 29022: 29023: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29024: 29025: Posti- ja telehallitus on jatkuvasti postiautolii- Tämä reitti kulkee syrjäkylien kautta ja on 29026: kennettä koskevilla ratkaisuillaan vaarantanut ke- erittäin tarpeellinen ja sopiva esimerkki Kuopios- 29027: hitysalueiden syrJaseutujen liikennepalveluja. ta Helsinkiin kello 17.30 lähtevällä Savonialla 29028: Postiautolinjavuoroja on luovutettu yksityisille matkustettaessa. Lammasahossa on myös posti- 29029: liikennöitsijöille ja vuoroja lakkautettu ilman että asema numero 1. Vuoro on ainoa linja-autovuoro 29030: yksityinenkään tulisi tilalle. Viime mainituissa sunnuntaisin välillä Rautavaara-Palonurmi- 29031: ratkaisuissa on ainoa julkisten joukkoliikenne- Lastukoski ja Nilsiästä Siilinjärvelle nykyistä reit- 29032: muotojen käyttömahdollisuus pakkotoimin riis- tiä. 29033: tetty maaseudun syrjäkylien asukkailta, ja aino- Nyt tämä linja numero 555 on määrätty 29034: aksi matkustusmahdollisuudeksi on jäänyt kallis 10.11.1985 alkaen kulkemaan reittiä: Rautavaara 29035: taksikyyti. On nimittäin huomattava, ettei lähes- kk - Alaluosta-Säyneinen-Viitaniemi-Juan- 29036: kään kaikilla syrjäseutujen asukkailla ole omaa koski-Muuruvesi-Pieksänkoski - Pajulahti- 29037: autoa, eivätkä kaikki voi ajaa autoa. Tosiasia on Siilinjärvi-Kuopio. Lähtöaika olisi Rautavaaralta 29038: myös, että postiauto on usein ainoa julkisen kello 15.25 ja saapuminen Kuopioon kello 29039: liikenteen muoto viikonloppuisin. On myös otet- 19.05. Tällöin olisi Helsinkiin markustavan odo- 29040: tava huomioon, että nämä syrjäseudut ovat jo tettava yöpikajunia Kuopiossa, koska Savonia 29041: ennen liikenteen lopettamista menettäneet kaik- ennen pikajunien lähtöä on jo Helsingissä. Näin 29042: ki muut palvelut, jotka nyt joudutaan hakemaan syntyy matkustajille nurinkurinen tilanne, joka 29043: kuntakeskuksista. vaikeuttaa matkustamista ja lisää kustannuksia. 29044: Yksityisten liikennöitsijöiden vastaavat ratkai- 29045: sut ovat asia erikseen, mutta kun on kysymys Viime mainitulle uudelle reitille voitaisiin 29046: valtion laitoksesta, joka vuosittain tuottaa huo- asettaa toinen postiauto, mutta nykyinen linja 29047: mattavaa ylijäämää, ei voi päätyä muuhun kuin numero 555 on ehdottomasti säilytettävä. 29048: siihen johtopäätökseen, että posti- ja telehalli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29049: tuksen korkein johto toimii postiautoliikennettä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 29050: vaarantavalla politiikallaan tarpeettomasti vastoin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 29051: syrjäseutujen etua. vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29052: Jälleen on vuorossa yhden postiautolinjan ny- 29053: kyisen reitin lakkauttaminen ja tässä tapauksessa Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele- 29054: vuoron siirtäminen uudelle linjalle. hallituksen maaseudun syrjäkyliä vastaan 29055: Postiautovuoro numero 55 5 liikennöi väliä harjoittamasta postiautovuotojen lakkaut- 29056: Rautavaara-Kuopio. Lähtö Rautavaaralta on tamispolitiikasta, ja jos on, 29057: kello 12.35 ja saapuminen Kuopioon kello mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 29058: 15.5 5. Reitti kulkee seuraavien kylien kautta: ryhtyä postiautoliikenteen tarjoamien 29059: Rautavaara kk - Harsonmäki-Kangaslahti- matkustusmahdollisuuksien turvaamisek- 29060: Palonurmi-Lastukoski-Nilsiä kk - Lehto- si mm. siten, että postiautolinja numero 29061: mäki-Lammasaho-Koivumäki-Kolmisoppi- 555 (Rautavaara-Kuopio) säilytetään ny- 29062: Pöljä-Valtatie 5 - Siilinjärvi-Kuopio. kyisellä reitillä? 29063: 29064: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985 29065: 29066: Lauha Männistö 29067: 428501238K 29068: 2 1985 vp. - KK n:o 387 29069: 29070: 29071: 29072: 29073: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29074: 29075: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa niillä alueilla, joilla linja-autoliikenteen tarjo- 29076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, amat palvelut ylittävät kysynnän. Samalla linjoja 29077: olette marraskuun 7 päivänä 1985 päivätyn kir- on pyritty, varsinkin syrjäseuduilla, entistä enem- 29078: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- män hyödyntämään postinkuljetuksissa. Toimen- 29079: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja piteillä onkin saavutettu merkittäviä kustannus- 29080: Lauha Männistön näin kuuluvasta kirjallisesta säästöjä, mikä on tehnyt mahdolliseksi turvata 29081: kysymyksestä n:o 387: postin linja-autoliikenteen jatkuvuus niillä alueil- 29082: la ja tieosilla, joilla ko. liikenteellä on matkusta- 29083: Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele- jien ja postiliikenteen kannalta merkitystä. 29084: hallituksen maaseudun syrjäkyliä vastaan 29085: harjoittamasta postiautovuorojen lakkaut- Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä 29086: tamispolitiikasta, ja jos on, annetun asetuksen 10 §:n 3 momentin mukaises- 29087: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ti linjaliikenne voidaan supistaa, jos liikenne ei 29088: ryhtyä postiautoliikenteen tarjoamien ole tarpeellinen tai jos luvanhaltijalla ei ole sen 29089: matkustusmahdollisuuksien turvaamisek- koko ammattimaisen liikenteen harjoittamista 29090: si mm. siten, että postiautolinja numero koskevan toiminnan rajoissa mahdollisuuksia hoi- 29091: 555 (Rautavaara-Kuopio) säilytetään ny- taa luvan tarkoittamaa liikennettä taikka jos 29092: kyisellä reitillä? lopetettava liikenne tulee tarkoituksenmukaisesti 29093: korvatuksi muilla liikennejärjestelyillä. 29094: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Sillä reitin osuudella, jolla liikennettä on pos- 29095: seuraavaa: tiautolinjalla 55 5 supistettu, matkustajamäärät 29096: Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne on ovat olleet niin vähäiset - keskikuorma alle 29097: pitkään ollut tappiollista toimintaa, mihin seik- kuusi matkustajaa - että liikennettä ei ole voitu 29098: kaan mm. valtiontilintarkastajat ovat viime vuo- pitää yleisen edun kannalta tarpeellisena. 29099: sina toistuvasti kiinnittäneet huomiota sekä ke- Kuopion ja Rautavaaran välisen linjan reitti- 29100: hottaneet posti- ja telehallitusta ryhtymään toi- muutoksella on voitu turvata ko. linjan liiken- 29101: menpiteisiin kannattamauoman linja-autoliiken- nöinti siltä osin kuin sillä on joukkoliikenteellistä 29102: teen karsimiseksi. Tämän vuoksi posti- ja telehal- merkitystä. Uudella järjestelyllä on luotu nopea 29103: lituksessa on laadittu linja-autoliikenteen kehit- päivävuoro Kuopiosta Nilsiään. Lisäksi vuoro hoi- 29104: tämissuunnitelma liikenteen tervehdyttämiseksi taa koululaiskuljetukset Nilsiästä Palonurmelle ja 29105: ja taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi pit- Rautavaarasta Kariin. Matkustajalaskentojen pe- 29106: källä aikavälillä. Suunnitelmia taloudellisen tasa- rusteella vuoroa ei ole käytetty Savonia-yhteyte- 29107: painon saavuttamiseksi ei ole mahdollista perus- nä, sillä Siilinjärveä pohjoisempaa kyytiin tulleet 29108: taa liikennetulojen lisääntymiseen, sillä maan matkustajat eivät ole matkustaneet Kuopioon 29109: linja-autoliikenteessa matkustajamäärät ovat vä- asti. Postiliikenteen kannalta reittimuutos on 29110: hentyneet vuosittain n. 5 %. Näin ollen liiken- myöhäisemmän Kuopioon saapumisen johdosta 29111: teestä aiheutuvia kustannuksia on pyritty vähen- mahdollistanut Juankosken alueen lähtevän pos- 29112: tämään ensi sijassa reitti- ja aikataulumuutoksilla tin ehtimisen Kuopiosta edelleen jatkokuljetuk- 29113: sekä karsimalla tappiollisimpia linja-autovuoroja sun. 29114: 29115: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985 29116: 29117: Liikenneministeri Matti Luttinen 29118: 1985 vp. - KK n:o 387 3 29119: 29120: 29121: 29122: 29123: Tili Riksdagens Herr Talman 29124: 29125: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tidigt har man, särskilt i avsides belägna trakter, i 29126: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av alit högre grad försökt utnyttja bussturerna för 29127: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem posttransporten. Åtgärderna har också lett tili 29128: av statsrådet översänt avskrift av följande av betydande kostnadsinbesparingar, vilket gjort det 29129: riksdagsledamot Lauha Männistö undertecknade möjligt att trygga kontinuiteten i postens buss- 29130: spörsmål nr 387: trafik på de områden och vägavsnitt där den 29131: ifrågavarande trafiken är av betydelse med tanke 29132: Är Regeringen medveten om den poli- på passagerarna och posttrafiken. 29133: tik post- och telestyrelsen bedriver gent- 29134: emot de avsides belägna byarna på lands- Enligt 10 § 3 mom. förordningen om yrkes- 29135: orten och som går ut på indragning av mässig fordonstrafik kan linjetrafik inskränkas, 29136: postbussturer, och, om så är faliet, om trafiken inte är nödvändig elier om det inte 29137: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta är möjligt för tiliståndshavaren att, inom ramen 29138: i syfte att trygga de resemöjligheter som för lönsamheten hos hela den verksamhet han 29139: postbusstrafiken erbjuder bl. a. så, att bedriver för att upprätthålia yrkesmässig trafik, 29140: postbusslinjen nr 55 5 (Rautavaara-Kuo- sköta den trafik som avses i tiliståndet, elier om 29141: pio) bibehålis på den nuvarande rutten? den trafik som skali upphöra kommer att ända- 29142: målsenligt ersättas med andra trafikarrangemang. 29143: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt På det ruttavsnitt där trafiken med postbuss 29144: anföra följande: 55 5 har inskränkts har passageraranralet varit så 29145: Post- och televerkets busstrafik har en längre litet - i medeltal under 6 passagerare per tur - 29146: tid varit förlustbringande. Vid detta faktum har att trafiken inte kunnat anses vara nödvändig 29147: bl.a. statsrevisorerna under de senaste åren vid med tanke på det alimänna intresset. 29148: upprepade tilifälien fäst uppmärksamhet och de Genom ändringen av rutten på linjen melian 29149: har uppmanat post- och telestyrelsen att vidta Kuopio och Rautavaara har det varit möjligt att 29150: åtgärder i syfte att galira ut olönsam busstrafik. trygga upprätthåliandet av trafiken på den ifrå- 29151: Av den anledningen har vid post- och telestyrel- gavarande linjen tili den del detta är av betydelse 29152: sen utarbetats en pian för utvecklande av busstra- med tanke på koliektivtrafiken. Detnya arrange- 29153: fiken i syfte att sanera trafiken och få tili stånd manget erbjuder en snabb dagstur från Kuopio 29154: ekonomisk balans på lång sikt. De planer som tili Nilsiä. Därjämte omhänderhar turen skol- 29155: avser att skapa ekonomisk balans har inte kunnat transporterna från Nilsiä tili Palonurmi och från 29156: grundas på en ökning av intäkterna av trafiken, Rautavaara tili Kari. Enligt vad passagerarstatisti- 29157: av den anledningen att antalet passagerare inom ken visar har turen inte använts som Savonia-för- 29158: busstrafiken i vårt land årligen har minskat med bindelse, då passagerare, som har stigit ombord 29159: ca 5 %. Sålunda har man i första hand försökt längre norrut än i Siilinjärvi, inte har rest ända 29160: minska de av trafiken föranledda kostnaderna fram tili Kuopio. Med tanke på posttrafiken har 29161: genom att ändra rutter och tidtabelier samt ruttändringen på grund av den senare ankomsten 29162: genom att galira ut de mest förlustbringande tili Kuopio gjort det möjligt för den post som 29163: bussturerna på de områden där utbudet på sänds från Juankoskiområdet att hinna med i 29164: busstrafikens tjänster överstiger efterfrågan. Sam- vidaretransporterna från Kuopio. 29165: 29166: Helsingfors den 12 december 1985 29167: 29168: Trafikminister Matti Luttinen 29169: 1 29170: 1 29171: 1 29172: 1 29173: 1 29174: 1 29175: 1 29176: 1 29177: 1 29178: 1 29179: 1 29180: 1 29181: 1 29182: 1 29183: 1 29184: 1 29185: 1 29186: 1 29187: 1 29188: 1 29189: 1 29190: 1 29191: 1 29192: 1 29193: 1 29194: 1 29195: 1 29196: 1 29197: 1 29198: 1985 vp. 29199: 29200: Kirjallinen kysymys n:o 388 29201: 29202: 29203: 29204: 29205: Mattila: Sivutoimisten potmestarien lakkaotuspalkkaa koskevien 29206: asioiden käsittelystä sisäasiainministeriössä 29207: 29208: 29209: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29210: 29211: Maistraattien ja kaupunkien ulosottolaitoksen ottamaan tarjotun tehtävän, sen sijaan yhdeksän 29212: siirtämisestä valtion haltuun ja järjestysoikeuk- lakkaotuspalkalla olevaa sivutoimista potmestaria 29213: sien lakkauttamisesta annetun lain (344/76) no- kieltäytyi vastaanottamasta tarjottua tehtävää. 29214: jalla lakkautettiin järjestysoikeudet v. 1978. Lak- Lakkautuspalkkalain (182/31) 5 §:n mukaan 29215: kauttamisen johdosta asetettiin v. 1981 tehdyillä lakkaotuspalkalla oleva on velvollinen valtiolta 29216: päätöksillä 65 sivutoimista järjestysoikeuksien vastaanottamaan hänelle soveltuvan peruspalk- 29217: potmestaria ja neuvosmiestä takautuvasti lakkau- kaisen viran tai toimen taikka, ellei sitä hänen 29218: tuspalkalle korkeimman hallinto-oikeuden kat- taloudellisiin oloihinsa nähden ole pidettävä 29219: sottua, ettei viran sivutoimisuus ollut esteenä kohtuuttomana, hänelle soveltuvan muun viran 29220: lakkaotuspaikalle asettamiselle (KHO 1980 II 8). tai toimen. Jollei lakkaotuspalkalla oleva ole 29221: Valtiovarainministeriön toimesta suoritettiin v. suostunut vastaanottamaan hänelle tarjottua vir- 29222: 1982 laaja selvitystoiminta lakkautuspalkalle ase- kaa tai tointa, on valtioneuvoston, asianomaista 29223: tettujen virkamiesten uudelleen sijoittamisen te- kuultuaan, määrättävä, onko hänen se vastaan- 29224: hostamiseksi. Tässä yhteydessä virastoilta ja lai- otettava. 29225: toksilta tiedusteltiin, oliko niillä tarvetta sellais- Huolimatta siitä, että säännökset ovat siten 29226: ten tehtävien perustamiseen, joihin voitaisiin varsin selkeitä, ovat valtion omien viranomaisten 29227: sijoittaa entisiä järjestysoikeuksien sivutoimisia toiminnat joskus hyvin hitaita lakkaotuspalkkoja 29228: viranhaltijoita sekä muita lakkaotuspalkalla ole- koskevissa kysymyksissä. Asioiden hidas käsittely 29229: via virkamiehiä. Samalla virastoja ja laitoksia on valitettavaa lakkaotuspalkkaa saavien viran- 29230: kehotettiin ao. ministeriön välityksellä tekemään haltijoiden oikeusturvan kannalta. Asioiden hi- 29231: esitykset mahdollisten tarpeellisten tehtävien pe- das käsittely aiheuttaa myös valtiolle tarpeetto- 29232: rustamiseksi. Selvitystyön tuloksena ilmeni muun mia menoja. Esimerkiksi em. yhdeksän sivutoi- 29233: ohessa, että lääninoikeuksissa on juttujen ruuh- mista potmestaria saa jatkuvasti yli 1 000 mk:n 29234: kautumisen takia lisätyövoiman tarvetta tehtävis- lakkaotuspalkkaa huolimatta siitä, että he ovat 29235: sä, joihin voitaisiin sijoittaa järjestysoikeuksien kieltäytyneet vastaanottamasta heille tarjottuja 29236: viranhaitijoista ne, jotka ovat saaneet juridisen esittelijän toimia. Lakkautuspalkkaoikeutensa he 29237: koulutuksen. Näitä olivat järjestysoikeuksien pot- menettävät vasta sitten, kun valtioneuvosto on 29238: mestarit. Järjestysoikeuksien potmestareiden uu- velvoittanut heidät ottamaan vastaan tarjotut 29239: delleen sijoittaminen oli erityisen tarpeellista tehtävät ja he ovat niistä kieltäytyneet. 29240: myös sen vuoksi, että heidän lakkaotuspalkkansa Lääninhallituksissa on herättänyt huomiota se, 29241: määrä lakkaotetun viran sivutoimisuudesta huoli- että em. sivutoimisten potmestarien lakkaotus- 29242: matta on melko suuri, keskimäärin 1 150-1 200 palkka-asioita koskevat päätökset ovat edenneet 29243: mk kk:ssa. Sivutoimisten neuvosmiesten lakkao- valtionhallinnossa tavattoman hitaasti. Esimer- 29244: tuspalkan keskimääräinen suuruus on huomatta- kiksi erään lääninhallituksen osalta voidaan esit- 29245: vasti pienempi, 250-300 mk kk:ssa. tää seuraava tapaus. Valtiovarainministeriö antoi 29246: Lääninhallitukset tarjosivat vuoden 1983 lop- lääninhallituksille 8.12.1983 ohjekirjeen, jossa 29247: pupuolella valtiovarainministeriön kehotuksesta annettiin ohjeita järjestysoikeuksien sivutoimis- 29248: kaikkiaan 12 :lle järjestysoikeuden entiselle por- ten viranhaltijoiden uudelleen sijoittamisesta. 29249: mestarille lääninhallituksiin määrärahan turvin Kirjeen mukaan järjestysoikeuksien potmestareita 29250: perustettavia sivutoimisia tilapäisiä esittelijän olisi käytettävä lääninoikeuksien resurssivajausta 29251: tehtäviä. Asianomaisista kolme suostui vastaan- täytettäessä, koska lääninoikeuksissa juttujen 29252: 29253: 428501239L 29254: 2 1985 vp. - KK n:o 388 29255: 29256: ruuhkaantumisen vuoksi oli erityisesti esittelijäi- ministeriö liitti asiakirjoihin valmiit luonnokset 29257: den lisätarvetta. Kirjeen perusteella lääninhalli- päätös- ja esittelyasiakirjoiksi. Tämän jälkeen 29258: tus 28.12.1983 tiedusteli erään kaupungin järjes- sisäasiainministeriö 24. 5. 198 5 varasi kieltäytyjille 29259: tysoikeuden lakkautuspalkalle asetetulta pormes- tilaisuuden tulla asian johdosta kuulluiksi. Aikaa 29260: tarilta, olisiko hän halukas vastaanottamaan lää- vastineen antamiseen annettiin 30 päivää. Vuo- 29261: ninhallituksen sivutoimisen esittelijän tilapäisen den 1985 marraskuun alkuun mennessä ei sisäasi- 29262: tehtävän. Mainittu henkilö ilmoitti kirjeellään ainministeriö ollut vielä esitellyt asiaa valtioneu- 29263: 9.1.1984, ettei hänen kirjeessä tarkemmin esitet- vostolle. 29264: tyjen perustelujen vuoksi ollut mahdollista ottaa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29265: vastaan mainittua esittelijäntointa. Tämän jäl- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 29266: keen lääninhallitus lähetti 10.2.1984 kieltäyty- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 29267: mistä koskevan kirjeen valtiovarainministeriölle vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29268: toimenpiteitä varten. Valtiovarainministeriö siirsi 29269: asian 16.8.1984 sisäasiainministeriölle, koska ao. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 29270: henkilöt olivat sisäasiainministeriön lakkautus- ryhtyä sivutoimisten pormestarien lak- 29271: palkalle asettamia. Siirtäessään asian valtiovarain- kautuspalkkaa koskevan päätöksenteon 29272: kiireh timiseksi? 29273: 29274: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985 29275: 29276: Kalevi Mattila 29277: 1985 vp. - KK n:o 388 3 29278: 29279: 29280: 29281: 29282: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29283: 29284: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lään päätöksillä 65 sivutoimista järjestysoikeuden 29285: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, potmestaria ja neuvosmiestä takautuvasti lakkau- 29286: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- tuspalkalle. 29287: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Lääninhallitukset tarjosivat vuonna 1983 12:lle 29288: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja järjestysoikeuden entiselle pormestarille sivutoi- 29289: Mattilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses- misia tilapäisiä esittelijän tehtäviä lääninhallituk- 29290: tä n:o 388: sissa. Tuolloin yhdeksän lakkautuspalkalla olevaa 29291: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sivutoimista potmestaria kieltäytyi vastaanotta- 29292: ryhtyä sivutoimisten potmestarien lak- masta heille tarjottuja tehtäviä lääninhallituksis- 29293: kautuspalkkaa koskevan päätöksenteon sa. Kieltäytyjien osalta asia siirrettiin valtiovarain- 29294: kiireh timiseksi? ministeriölle. Valtiovarainministeriö puolestaan 29295: siirsi asian käsittelyn sisäasiainministeriölle, joka 29296: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- oli asettanut kyseiset henkilöt lakkautuspalkalle. 29297: ti seuraavaa: Sisäasiainministeriö on lakkautuspalkkalain 29298: Kaupunkien järjestysoikeudet lakkautettiin {182/31) 5 §:n mukaan varannut 24.5.1985 lä- 29299: rnaistraattien ja kaupungin ulosottolaitoksen siir- hettämillään kirjeillä niille lakkautuspalkalla ole- 29300: :ämisestä valtion haltuun ja järjestysoikeuksien ville, jotka eivät ole suostuneet heille tarjottuja 29301: ,akkauttamisesta annetulla lailla (954 177) tehtäviä vastaanottamaan, tilaisuuden tulla kuul- 29302: L.4.1978 lukien. luksi. 29303: Sisäasiainministeriö asetti vuonna 1978 teke- Sisäasiainministeriössä on laadittu yhdistelmä 29304: nillään päätöksillä lakkautuspalkalle päätoimiset toimitetuista vastineista ja sivutoimisten potmes- 29305: rirkojen hoitajat. Sen sijaan ministeriö ei tässä tareiden lakkautuspalkkaa koskeva asia tullaan 29306: rhteydessä asettanut lakkautuspalkalle järjestysoi- lähiviikkoina esittelemään valtioneuvostolle, jon- 29307: ceuksien sivutoimisia potmestareita tai jäseniä. ka tehtävänä on lakkautuspalkkalain 5 §:n mu- 29308: Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei sivutoimi- kaan määrätä, onko kyseisten henkilöiden vas- 29309: ;uus ollut lakkautuspalkalle asettamisen este ja taanotettava heille tarjotut sivutoimiset tilapäiset 29310: ;isäasiainministeriö asetti vuonna 1981 tekemil- esittelijän tehtävät lääninhallituksissa. 29311: 29312: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985 29313: 29314: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 29315: 4 1985 vp. - KK n:o 388 29316: 29317: 29318: 29319: 29320: Tili Riksdagens Herr Talman 29321: 29322: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Länsstyrelserna erbjöd år 1983 åt 12 före dett 29323: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av borgmästare vid ordningsrätterna tjänster soi 29324: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem tilifäliiga föredragande i bisyssla vid länsstyrelse 29325: av statsrådet översänt avskrift av följande av na. 1 det skedet vägrade nio borgmästare 29326: riksdagsman Mattila undertecknade spörsmål nr bisyssla på indragningsstat att ta emot de uppgi: 29327: 388: ter som erbjöds dem vid länsstyrelserna. För den 29328: del överfördes ärendet tili finansministeriet. F 29329: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta nansministeriet överförde å sin sida behanc 29330: för att påskynda beslutet om lön på lingen av ärendet tili inrikesministeriet, soi 29331: indragningsstat tili borgmästare i bisyss- hade uppfört ifrågavarande personer på indra! 29332: la? ningsstat. 29333: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt lnrikesministeriet har i enlighet med stadgar 29334: anföra följande: dena i 5 § lagen om de rättigheter och skyldight 29335: ter, som tilikomma innehavare av tjänst ellt 29336: Städernas ordningsrätter indrogs, räknat från befattning, viiken indrages ( 182/31), med si1 29337: 1.4.1978, genom lagen om överföring av magi- 29338: brev av den 24. 5. 198 5 berett dem som är uppfö, 29339: straterna och städernas exekutionsverk tili staten da på indragningsstat och som inte har accepten 29340: och om indragning av.ordningsrätterna (954/77). de tjänster som erbjudits dem tilifälie att b 29341: Genom sina beslut år 1978 uppförde inrikes- hörda i saken. 29342: ministeriet tjänsteinnehavare i huvudsyssla på 29343: indragningsstat. Däremot uppförde inte ministe- Ett sammandrag av de besvärsskrifter som hl 29344: riet i detta sammanhang ordningsrätternas borg- insänts har uppgjorts vid inrikesministeriet oc 29345: mästare eller medlemmar i bisyssla på indrag- ärendet angående lön på indragningsstat ti 29346: ningsstat. borgmästare i bisyssla kommer under de närma: 29347: Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att bisyss- te veckorna att föredras för statsrådet. Enli! 29348: lan inte utgjorde något hinder för uppförande på stadgandena i 5 § lagen om indragningsstat ska 29349: indragningsstat och år 1981 uppförde inrikesmi- statsrådet bestämma om vederbörande är skyld 29350: nisteriet genom sina beslut 65 borgmästare och ga att motta de tjänster som tilifäliiga fön 29351: rådmän i bisyssla vid ordningsrätterna retroaktivt dragande i bisyssla vid länsstyrelserna som hf 29352: på indragningsstat. erbjudits dem. 29353: 29354: Helsingfors den 13 december 1985 29355: 29356: lnrikesminister Kaisa Raatikainen 29357: 1985 vp. 29358: 29359: Kirjallinen kysymys n:o 389 29360: 29361: 29362: 29363: 29364: H. Kemppainen ym.: Osa-aikatyötä tekevien työttömyysturvan 29365: parantamisesta 29366: 29367: 29368: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29369: 29370: 29371: Ns. Pekkas-ratkaisun yhteydessä sovittiin työt- työtä on suurempi kuin mitä sellaista tyota on 29372: tömyysturvan uudistamisesta. Eduskunnalle jäi tarjolla. Uudistettu työttömyysturvalaki mahdol- 29373: vain rajoitetut mahdollisuudet korjata esityksessä listaa sovitetun työttömyyspäivärahan maksami- 29374: olleita puutteita. Puutteiksi lakiin jäi erityisesti sen työntekijälle, joka tekee osa-aikatyötä. Päivä- 29375: osa-aikatyötä tekevien tai sellaista työtä hakevien rahan suuruus tällaisissa tapauksissa määräytyy 29376: asema sekä myös tarveharkinnan vähentävä vai- siten, että 75 % osa-aikatyön palkasta ja sovitet- 29377: kutus peruspäivärahaan. Näihin epäkohtiin mm. tu päiväraha yhteensä on niin suuri kuin henki- 29378: eduskunnan sosiaalivaliokunta lakiesitystä käsitel- lön oikeus päivärahaan, mikäli hän olisi ollut 29379: lessään edellytti kiinnitettävän erityistä huomiota kokonaan työtön. Tämä järjestely onkin osoittau- 29380: ja edellytti lakiin tehtävän valmistelun jälkeen tunut hyvin tarkoituksenmukaiseksi. Monille 29381: näitä ongelmia poisravia korjauksia ja parannuk- työntekijöille se loisi tarkoituksenmukaisen tavan 29382: sia. Peruspäivärahan varaan jäävien asema ei sovittaa yhteen työelämän ja esimerkiksi perheen 29383: parantunut samalla tavoin kuin ansioon suhteu- tarpeet tietyissä elämänvaiheissa sopivasti. Sovi- 29384: tettua päivärahaa saavien. tettua työttömyyspäivärahaa maksetaan kuitenkin 29385: Tarveharkinnan laskeminen ja selvitysten enintään vain sen ajan, kun 75 täyden työttö- 29386: hankkiminen sitä varten ja osa-aikatyötä tekevien myyspäivärahan suuruinen määrä tulee täyteen. 29387: työttömyysturvan järjestäminen on myös aiheut- 29388: tanut runsaasti hallinnollisia ongelmia. Säännös- Maksukauden loppuminen tällaisissa tapauk- 29389: ten monimutkainen soveltaminen on tiennyt sissa on erittäin epäoikeudenmukainen työnteki- 29390: KELA:n toimistoissa runsaasti ylimääräistä työtä jän ja epätarkoituksenmukainen osa-aikatyötä 29391: ja on näin ruuhkauttanut ja viivästyttänyt kor- tarjoavan työnantajan kannalta. Esimerkiksi 29392: vauksen maksamista. Jo siltäkin osin säädökset muutamia viikkotunteja viikossa opettava tunti- 29393: tulisi saattaa joustaviksi. opettaja joutuu työttömyyskorvauksen loppumi- 29394: sen takia lopettamaan työnsä, vaikka se olisi 29395: Hallinnollisia ongelmia vakavammiksi on kui- kuinka tarkoituksenmukaista sekä oppilaitoksen 29396: tenkin katsottava sekä tarveharkinnan että osa- että opettajan itsensä kannalta. Jotta henkilö 29397: aikatyötä tekevien työttömyysturvan puutteiden voisi taas tehdä osa-aikatyötä ja saada sen lisäksi 29398: vaikutukset työttömien toimeentuloon. Tarvehar- sovitettua päivärahaa uudelleen, hänen on oltava 29399: kinta vähentää lähes kokonaan vain naisten työt- kokoaikatyössä sitä ennen vähintään kuusi kuu- 29400: tömyysturvan tasoa ja on näin sukupuolten tasa- kautta. Tällainen järjestely ei useinkaan ole edes 29401: arvoisuuden kannalta hyvin arveluttava. Tarve- mahdollista eikä ole myöskään tarkoituksenmu- 29402: harkinta kohtelee KELA:n keräämien tietojen kaista. Vastaavia esimerkkejä löytyy lähes kaikilta 29403: mukaan työttömiä myös alueellisesti eriarvoisesti. työaloilta. 29404: Tarveharkinta on vähentänyt työttömyysturvan 29405: tasoa enemmän kehitysalueilla Pohjois- ja Itä- Edellä olevan perusteell~ ja .Yaltiopäi~äjärjes 29406: Suomessa. tyksen 37 §:n 1 momenttlln vntaten esitämme 29407: Tutkimuksilla on selvitetty, että ihmisten ha- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 29408: lukkuus tehdä lyhennettyä työaikaa ja osa-aika- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29409: 29410: 428501157Y 29411: 2 1985 vp. -- RJ( n:o 389 29412: 29413: Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti saavien asemaa parannetaan Ja päivä- 29414: työttömyysturvalain uudistamiseen siten, rahan myöntämismenettelyn monimut- 29415: että osa-aikatyötä ja lyhennettyä työaikaa kaisuutta yksinkertaistetaan? 29416: tekevien sekä tarveharkintaista päivärahaa 29417: 29418: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 198) 29419: 29420: Hannu Kemppainen Tytti lsohookana-Asunmaa Sirkka-Liisa Anttila 29421: Seppo Pelttari Jukka Vihriälä Juhani Tuomaala 29422: Mauno Manninen Väinö Raudaskoski Esko Aho 29423: Juhani Alaranta Mauri Pekkarinen 29424: 1985 vp. - KK n:o 389 3 29425: 29426: 29427: 29428: 29429: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29430: 29431: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityksiin 29432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, työttömyysturvaa koskeviksi laeiksi edellytettiin, 29433: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- että hallitus kahden vuoden kuluessa lakien voi- 29434: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- maantulosta antaa selonteon niiden sosiaali- ja 29435: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja työvoimapoliittisista vaikutuksista sekä toimeen- 29436: H. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta panosta. Selonteossa edellytetään selvitettävän 29437: kysymyksestä n:o 389: tarveharkinnan vaikutuksia, osa-aikaisten työn- 29438: tekijöiden työttömyysturvaa sekä koko työttö- 29439: Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti myysturvan ja sen hallinnon kustannuksia. Lisäk- 29440: työttömyysturvalain uudistamiseen siten, si hallituksen tulee antaa lakien tarkoituksen 29441: että osa-aikatyötä ja lyhennettyä työaikaa toteutumisen kannalta tarpeelliset muutosehdo- 29442: tekevien sekä tarveharkintaista päivärahaa tukset. 29443: saavien asemaa parannetaan ja päivära- Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii parhaillaan 29444: han myöntämismenettelyn monimutkai- eri osapuolten kanssa työttömyysturvalainsäädän- 29445: suutta yksinkertaistetaan? nön muutostarpeita. Tämän lisäksi työttömyys- 29446: turvan tarveharkintatoimikunnassa selvitetään 29447: työttömyysturvan tarveharkinnan tarpeellisuus ja 29448: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kehittämistarpeet. Toimikunnan määräaika päät- 29449: seuraavaa: tyy vuoden 1985 lopussa. 29450: 29451: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1985 29452: 29453: Ministeri Matti Puhakka 29454: 4 1985 vp. -- ~ n:o 389 29455: 29456: 29457: 29458: 29459: Tili Riksdagens Herr Talman 29460: 29461: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lösa förutsattes att regeringen sedan två år förflu- 29462: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av tit från lagarnas ikraftträdande avger en redogö- 29463: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem relse för deras social- och arbetskraftspolitiska 29464: av statsrådet översänt avskrift av följande av verkningar samt verkstäliighet. Det förutsätts att 29465: riksdagsman H. Kemppainen m.fl. underteckna- redogörelsen klargör för behovsprövningens verk- 29466: de spörsmål nr 389: ningar, utkomstskyddet för deltidsanställda ar- 29467: betstagare och för arbetslösa och för kostnaderna 29468: Ämnar Regeringen skyndsamt vidta åt- för hela utkomstskyddet samt dess förvaltning. 29469: gärder för förnyande av lagen om ut- Dessutom bör regeringen avlåta propositioner 29470: komstskydd för arbetslösa så att situa- angående sådana ändringar som behövs med 29471: tionen förbättras för deltidsarbetande och tanke på lagarnas syfte. 29472: sådana som har förkortad arbetstid samt 29473: sådana som erhåller behovsprövad dag- 29474: penning och för att det invecklade Social- och hälsovårdsministeriet undersöker 29475: förfarandet vid beviljande av dagpenning som bäst tilisammans med olika parter behoven 29476: skali förenklas? av förändringar i lagstiftningen om utkomst- 29477: skydd för arbetslösa. 1 kommissionen för behovs- 29478: prövning i anslutning tili arbetslösas utkomst- 29479: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 29480: skydd utreds dessutom nödvändigheten av och 29481: anföra följande: 29482: behoven att utveckla behovsprövningen av ut- 29483: 1 riksdagens svar på regeringens proposition komstskyddet för arbetslösa. Kommissionens 29484: med förslag tili lag om utkomstskydd för arbets- tidsfrist utlöper i slutet av detta år. 29485: 29486: Helsingfors den 29 november 1985 29487: 29488: Minister Matti Puhakka 29489: 1985 vp. 29490: 29491: Skriftligt spörsmål nr 390 29492: 29493: 29494: 29495: 29496: Renlund m.fl.: Om höjning av de tvåspråkiga kommunernas 29497: statsandelar för bibliotek 29498: 29499: 29500: Tili Riksdagens Herr Talman 29501: 29502: Ett faktum är att bibliotek som skali betjäna - inre arbete 29503: en tvåspråkig publik har avsevärt högre kostnader Materialanskaffningsrutinerna, klassificerings- 29504: än bibliotek som betjänar en enspråkig kund- och katalogiseringsarbete måste utföras i bibliote- 29505: krets. Detta hänger samman med att de två- ket. Den katalogiseringsservice som Kirjastopal- 29506: språkiga biblioteken måste köpa in samma velu - Biblioteksservice i samarbete med Hel- 29507: böcker på två språk, och där den svenskspråkiga singfors stadsbibliotek utarbetat, gäller främst 29508: litteraturen relativt sett är dyrare eftersom den finskt materia!. Den svenska katalogiseringsservi- 29509: tili stor del utgörs av importerade böcker. För att cen är otiliräcklig. 29510: belysa problematiken skali här nedan redogöras - information: intern och extern 29511: närmare för ett typfali inom de tvåspråkiga Biblioteket bör sköta den externa informatio- 29512: biblioteken. nen lika aktivt på båda språken. Skyltar måste 29513: De faktorer som för närvarande inverkar på specialbeställas. Informationsblad och annonser 29514: statsandelsstorleken är: totala antalet invånare, om lediganslagna tjänster och evenemang i bib- 29515: antalet svenskspråkiga invånare och befolknings- lioteket bör delges alimänheten på båda språken. 29516: tätheten på orten samt bärkraftsklass. - utvidgad verksamhet 29517: Enligt gäliande lag om statsandelar åt alimän- Sagostunder, författarbesök och uppsökande 29518: na bibliotek för driftskostnader erhålier bibliote- verksamhet bör anordnas för båda språkgrupper- 29519: ket för de utgifter skolstyrelsen godkänner som na. På enspråkiga orter räcker det med hälften 29520: bidragsgilla 112,30 mk per innevånare och därut- mindre program. 29521: över 8,50 mk per svensk invånare i bärkraftsklass - personai 29522: ). Statsandelsprocenten är 70. Orten är helt Tvåspråkigheten medför mera arbete för perso- 29523: tvåspråkig. Statsandelen för tvåspråkigheten står nalen (inre arbete: materialanskaffningar, klassi- 29524: inte i relation tili de merkostnader som den ficering, katalogisering, översättningar mm.) 29525: tvåspråkiga biblioteksservicen medför för en så- - bibliotekslokal 29526: dan ort som har stora och jämnstarka språk- För svenskspråkigt och finskspråkigt materia! 29527: grupper. på utlåningsavdelningarna behövs skilda utrym- 29528: Tvåspråkighet: faktorer som inverkar på mer- men. Detsamma gälier magasinutrymmena. 29529: kostnader - biblioteksautomation 29530: - biblioteksmaterial, d.v.s. böcker, tid- För närvarande utarbetas på riksnivå ett finskt 29531: ningar, tidskrifter och audiovisuelit materia! ämnesordsregister. För tvåspråkiga och enspråki- 29532: Tili biblioteket anskaffas en stor del riksdags- ga svenska orter behövs ett svenskt ämnesordsre- 29533: tryck och andra officielia publikationer, alimän gister. 29534: litteratur, översätrningslitteratur på både svenska Av tradition har biblioteket spelat en viktig 29535: och finska. Det bör nämnas att tili enspråkiga roli för folkbildningen. Bibliotekets betydelse har 29536: finska orter anskaffas ifrågavarande litteratur hu- ökat och idag har biblioteket en central ställning 29537: vudsakligen på finska och tili enspråkiga svenska i vårt bildnings- och informationssamhälie. Bib- 29538: orter huvudsakligen på svenska. När anslaget för lioteksservice är liksom undervisning, hälsovård 29539: materialanskaffningar skali fördelas melian de och socialvård en samhälielig basservice. Målet 29540: båda språkgrupperna på en tvåspråkig ort, blir bör vara att så långt som möjligt jämstälia 29541: det svenska och finska beståndet magrare än på medborgarna i fråga om tillgången tili kunskap 29542: en ort där man bara har ett officielit språk. och information, oberoende av ekonomiska, so- 29543: 29544: 428501250Y 29545: 2 1985 vp. - KK n:o 390 29546: 29547: ciala, geografiska eller språkliga förhållanden. Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 29548: Biblioteksservicen på tvåspråkiga orter är dyrare ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 29549: än på enspråkiga orter. Tvåspråkigheten är en ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 29550: rikedom och biblioteken bör bevaka både det följande spörsmål: 29551: svenska och det finska kulturområdets bildnings- 29552: och informationsservice. 29553: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 29554: Såsom av det ovan anförda framgår, visar för att höja tvåspråkiga kommuners stats- 29555: typexemplet med all önskvärd tydlighet att de andelar för biblioteken så att dessa inte 29556: bibliotek som verkar på landets båda språk har drabbas av merkostnader och så att nivån 29557: en hei del speciella problem som kräver större på biblioteksservicen i dessa kommuner 29558: resurser att klara av än andra bibliotek. blir jämställd med övriga kommuner? 29559: 29560: Helsingfors den 7 november 1985 29561: 29562: Boris Renlund Elisabeth Rehn Håkan Nordman 29563: Gunnar Jansson Håkan Malm Jutta Zilliacus 29564: Henrik Westerlund Ole Norrback Ole Wasz-Höckert 29565: 1985 vp. - KK n:o 390 3 29566: 29567: Kirjallinen kysymys n:o 390 Suomennos 29568: 29569: 29570: 29571: 29572: Renlund ym.: Kaksikielisten kuntien kirjastojen valtionosuuksien 29573: korottamisesta 29574: 29575: 29576: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29577: 29578: On tos1as1a, että kaksikielistä yleisöä palvele- kuin paikkakunnalla, jossa on vain yksi virallinen 29579: vien kirjastojen kustannukset ovat selvästi korke- kieli. 29580: ammat kuin yksikielistä asiakaskuntaa palvele- sisäinen työ 29581: vien kirjastojen. Tämä liittyy siihen, että kaksi- Aineiston hankintarutiinit, luokittelu- ja luet- 29582: kielisten kirjastojen täytyy hankkia samat kirjat teloimityö täytyy hoitaa kirjastossa. Kirjastopal- 29583: kahdella kielellä, sekä siihen, että ruotsinkielinen velun (Biblioteksservice) yhdessä Helsingin kau- 29584: kirjallisuus on suhteellisesti ottaen kalliimpaa, punginkirjaston kanssa hoitama luetteloimipalve- 29585: koska se suurelta osin tuodaan ulkomailta. On- lu koskee lähinnä suomenkielistä aineistoa. Ruot- 29586: gelmien valottamiseksi selostetaan alempana tyy- sinkielinen luetteloimipalvelu on riittämätön. 29587: pillinen tilanne kaksikielisissä kirjastoissa. - tiedotus: sisäinen ja ulkoinen 29588: Tekijät, jotka nykyisin vaikuttavat valtionosuu- Kirjaston tulee hoitaa ulkoinen tiedotustoi- 29589: den suuruuteen ovat asukkaiden kokonaismäärä, mintansa yhtä aktiivisesti molemmilla kielillä. 29590: ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärä, paikka- Kylteistä on tehtävä erikoistilaukset. Tiedotusleh- 29591: kunnan asukastiheys sekä kantokykyluokka. tiset ja ilmoitukset avoimista viroista sekä tapah- 29592: Yleisten kirjastojen käyttökustannusten val- tumista kirjastossa on saatava yleisön tietoon 29593: molemmilla kielillä. 29594: tionosuuksia koskevan voimassa olevan lain mu- 29595: kaan kirjastot saavat kouluhallituksen hyväksy- - laajennettu toiminta 29596: miin avustuskelpoisiin kuluihin 112,30 markkaa Satutunteja, kirjailijavierailuja ja hakeutuvaa 29597: asukasta kohti ja lisäksi 8,50 markkaa ruotsinkie- toimintaa tulee järjestää molemmille kieliryhmil- 29598: listä asukasta kohti viidennessä kantokykyluokas- le. Yksikielisillä paikkakunnilla riittää puolet 29599: sa. Valtionosuusprosentti on 70. Paikkakunta on pienempi ohjelma. 29600: täysin kaksikielinen. Kaksikielisyydestä johtuva - henkilökunta 29601: valtionosuus ei ole suhteessa kaksikielisten kirjas- Kaksikielisyys aiheuttaa lisää työtä henkilökun- 29602: topalvelujen aiheuttamiin lisäkustannuksiin sel- nalle (sisäinen työ: aineiston hankinta, luokitte- 29603: laisella paikkakunnalla, jossa kieliryhmät ovat lu, luettelointi, kääntäminen ym.). 29604: suuria ja samanvahvuisia. - kirjastotilat 29605: Kaksikielisyys: tekijöitä jotka vaikuttavat lisä- Lainausosastojen ruotsinkieliselle ja suomen- 29606: kustannuksiin kieliselle aineistolle tarvitaan erilliset tilat. Sama 29607: koskee aikakauslehtitiloja. 29608: - kirjastoaineisto, toisin sanoen kirjat, leh- - kirjastoautomaatio 29609: det, aikakauslehdet ja audiovisuaalinen aineisto. Parhaillaan valmistellaan valtakunnallisesti 29610: Kirjastoihin hankitaan suuri määrä valtiopäivä- suomenkielistä asiasanarekisteriä. Kaksikielisiä ja 29611: asiakirjoja ja muita virallisjulkaisuja, yleistä kir- yksikielisesti ruotsinkielisiä paikkakuntia varten 29612: jallisuutta ja sekä suomen- että ruotsinkielistä tarvitaan ruotsinkielinen asiasanarekisteri. 29613: käännöskirjallisuutta. Mainittakoon, että yksikie- Perinteisesti on kirjastoilla ollut tärkeä osuus 29614: lisille suomalaisille paikkakunnille kyseinen kir- kansansivistystyössä. Kirjastojen merkitys on kas- 29615: jallisuus hankitaan pääasiassa suomenkielisenä ja vanut, ja nykyisessä koulutus- ja informaatioyh- 29616: yksikielisille ruotsinkielisille paikkakunnille pää- teiskunnassamme kirjastoilla on keskeinen ase- 29617: asiassa ruotsinkielisenä. Kun aineiston hankinta- ma. Kirjastopalvelut ovat opetuksen, terveyden- 29618: määräraha on kaksikielisellä paikkakunnalla jaet- huollon ja sosiaalihuollon tavoin yhteiskunnalli- 29619: tava kahden kieliryhmän kesken, jää sekä suo- sia peruspalveluja. Tavoitteena tulee olla, että 29620: men- että ruotsinkielinen osuus pienemmäksi kansalaiset tulevat niin pitkälle kuin mahdollista 29621: 4 1985 vp. - KK n:o 390 29622: 29623: tasavertaiseen asemaan tiedon ja informaation edellyttävät ratkaistuiksi tullakseen suurempia re- 29624: saatavuuden suhteen riippumatta taloudellisista, sursseja -kuin muut kirjastot. 29625: sosiaalisista, maantieteellisistä tai kielellisistä te- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29626: kijöistä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 29627: Kirjastopalvelut ovat kaksikielisillä paikkakun- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 29628: nilla kalliimpia kuin yksikielisillä. Kaksikielisyys senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29629: on rikkaus, ja kirjastojen tulee huolehtia kulttuu- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 29630: rialan sekä ruotsin- että suomenkielisistä sivistys- ryhtyä, jotta kaksikielisten kuntien kirjas- 29631: ja informaatiopalveluista. toille saamia valtionosuuksia korotettai- 29632: Kuten edellä esitetystä ilmenee, osoittaa tyy- siin siten, etteivät lisäkustannukset rasit- 29633: pillinen esimerkki kaikella toivottavalla selkey- taisi kyseisiä kuntia, ja siten, että kirjasto- 29634: dellä, että maan molemmilla kielillä toimivilla palvelujen taso näissä kunnissa saadaan 29635: kirjastoilla on koko joukko erityisongelmia, jotka yhdenvertaiseksi muiden kuntien kanssa? 29636: 29637: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985 29638: 29639: Boris Renlund Elisabeth Rehn Håkan Nordman 29640: Gunnar Jansson Håkan Malm J u tta Zilliacus 29641: Henrik Westerlund Ole Norrback Ole Wasz-Höckert 29642: 1985 vp. - KK n:o 390 29643: 29644: 29645: 29646: 29647: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29648: 29649: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nössä kahden ominaisuuden avulla: väentiheyden 29650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja kielisuhteiden. Kumpikin tekijä vaikuttaa jon- 29651: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- kin verran kirjastotoiminnan kustannuksiin. Kie- 29652: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- liolojen kustannusvaikutuksen suuruutta ei ole 29653: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja onnistuttu täsmentämään. Siitä on voitu esittää 29654: Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- karkeita arvioita. Kuntien kirjastomenot vaihtele- 29655: myksestä n:o 390: vat varsin paljon ja epäjohdonmukaisesti. Koko- 29656: naismenojen vaihtelu on niin suuri, että se 29657: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo peittää kielioloista johtuvan vaihtelun. 29658: ryhtyä, jotta kaksikielisten kuntien kirjas- Kun kaksikielisyys ja jossain määrin myös ruot- 29659: toille saamia valtionosuuksia korotettai- sinkielisyys kuitenkin kiistatta lisäävät kirjastome- 29660: siin siten, etteivät lisäkustannukset rasit- noja syistä, joita kysymyksen perusteluissa on 29661: taisi kyseisiä kuntia, ja siten, että kirjasto- eritelty, ruotsin- ja kaksikielisten kuntien kirjas- 29662: palvelujen taso näissä kunnissa saadaan tomenot on vahvistettu jonkin verran suurem- 29663: yhdenvertaiseksi muiden kuntien kanssa? miksi kuin suomenkielisten kuntien. Korotus 29664: riippuu ruotsinkielisten asukkaiden lukumääräs- 29665: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tä. Korotuksen suuruus on kuitenkin vain arvion- 29666: seuraavaa: varainen. Kun tätä ruotsinkielisyyslisää on useana 29667: Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val- vuonna korotettu vain kustannustason nousua 29668: tionosuuslain (1112/78) mukaan kirjastomenojen mutta ei toiminnan laajentumista vastaavasti, 29669: valtionosuus määrätään kokonaan asukasluvun opetusministeriön tarkoituksena on, ennen kuin 29670: mukaan keskimääräisten menojen perusteella, vuoden 1987 asukaskohtaiset kirjastomenot vah- 29671: jotka valtioneuvosto vahvistaa erityyppisiä kuntia vistetaan, selvittää ruotsinkielisyyslisän korotus- 29672: varten. Kuntatyyppejä on muodostettu käytän- tarvetta. 29673: 29674: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985 29675: 29676: Opetusministeri Kaarina Suonio 29677: 6 1985 vp. - KK n:o 390 29678: 29679: 29680: 29681: 29682: Tili Riksdagens Herr Talman 29683: 29684: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen språkförhållandena. Båda faktorerna påverkar på 29685: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse något sätt biblioteksväsendets kostnader. Hittills 29686: av den 7 november 1985 tili vederbörande med- har man inte lyckats precisera storleken av den 29687: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av kostnadsverkan som föranleds av språkförhållan- 29688: riksdagsman Renlund m.fl. undertecknade spörs- dena. Grova uppskattningar har dock varit möjli- 29689: mål nr 390: ga. Bibliotekskostnaderna i kommuner varierar 29690: rätt kraftigt. Då det gäller totala utgifter kan 29691: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta variationen vara så stor att den täcker variationen 29692: för att höja tvåspråkiga kommuners stats- förorsakad av språkförhållandena. 29693: andelar för biblioteken så att dessa inte Då tvåspråkigheten och i någon mån även 29694: drabbas av merkostnader och så att nivån svenskspråkigheten dock obestridligen ökar bib- 29695: på biblioteksservicen i dessa kommuner liotekskostnaderna av de skäl som specificerats i 29696: blir jämställd med övriga kommuner? spörsmålet har bibliotekskostnaderna i de svensk- 29697: språkiga och i de tvåspråkiga kommunerna fast- 29698: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ställts som något högre än i de finskspråkiga 29699: framföra följande: kommunerna. Höjningen beror på antalet 29700: Enligt lagen om statsandelar och -understöd svenskspråkiga invånare. Höjningens storlek 29701: samt lån åt kommunala grundskolor, gymnasier grundar sig dock endast på uppskattning. Då 29702: och allmänna bibliotek (1112/78) fastställs stats- detta tillägg beroende på svenskspråkigheten un- 29703: andelen för bibliotekskostnader på basen av de der flera år höjts så att det endast motsvarar 29704: genomsnittliga utgifter per invånare vilka statsrå- kostnadsnivån men inte den utvidgade verksam- 29705: det fastställer för kommuner av olika typ. Olika heten, avser undervisningsministeriet att utreda 29706: kommuntyper har i praktiken närmast bestämts frågan om behovet av att höja svenskspråkighets- 29707: på basen av två kriterier: befolkningstätheten och tillägget. 29708: 29709: Helsingfors den 13 december 1985 29710: 29711: Undervisningsminister Kaarina Suonio 29712: 1985 vp. 29713: 29714: Skrifdigt spörsmål nr 391 29715: 29716: 29717: 29718: 29719: Nyby m.fl.: Om smygreklam för öl och tobak 29720: 29721: 29722: Tili Riksdagens Herr Talman 29723: 29724: Alkoholreklam har begränsats i Finland vid ett som smygreklam för starköl. På samma sätt är det 29725: flertal tilifälien. De äldsta direktiven härstammar möjligt att via märkesannonsering göra reklam 29726: från år 1930. 1 riksdagen godkändes 1972 ett för cigarretter. 29727: betänkande där man föreslog att reklam för Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 29728: alkohoi helt bör förbjudas. Från 1.3.1977 ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 29729: förbjöds alkoholreklam. Tobaksreklam förbjöds i ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 29730: och med att tobakslagen trädde i kraft 1. 3.1977. följande spörsmål: 29731: Då alkoholreklamen förbjöds gav social- och 29732: hälsovårdsministeriet direktiv tili Oy Alko Ab:s Anser Regeringen att det bedrivs smyg- 29733: förvaltningsråd om godkänd reklam. Redan då reklam för öl och tobak, och om så är 29734: stod det klart att bestämmelserna kunde kring- fallet, 29735: gås. Problemen är välkända: Varje öl i III- och ämnar Regeringen vidta åtgärder för 29736: IV-klasserna har en motsvarighet i 1-klassen. att begränsa möjligheterna tili smygrek- 29737: Reklam för 1-öl kan på goda grunder uppfattas lam? 29738: 29739: Helsingfors den 7 november 1985 29740: 29741: Mats Nyby Kaj Bärlund 29742: 29743: 29744: 29745: 29746: 4285011956 29747: 2 1985 vp. -- ~ n:o 391 29748: 29749: Kirjallinen kysymys n:o 391 Suomennos 29750: 29751: 29752: 29753: 29754: Nyby ym.: Oluen ja tupakan piilomainonnasta 29755: 29756: 29757: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29758: 29759: Alkoholimainontaa on maassamme raJOitettu daan hyvin perustein pitää vahvan oluen piilo- 29760: eri yhteyksissä. Vanhimmat säännökset ovat vuo- mainontana. Samoin on mahdollista tuotemerk- 29761: delta 1930. Eduskunta hyväksyi vuonna 1972 kimainonnan kautta harjoittaa tupakan mainon- 29762: mietinnön, jossa ehdotettiin alkoholimainonnan taa. 29763: kieltämistä kokonaan. Maaliskuun 1 päivästä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29764: 1977 lukien alkoholimainonta kiellettiin. Tupak- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 29765: kamainonta tuli kielletyksi tupakkalain voimaan- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 29766: tulolla 1. 3.1977. Kun alkoholimainonta kiellet- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29767: tiin, antoi sosiaali- ja terveysministeriö Oy Alko 29768: Ab:n hallintoneuvostolle ohjeet hyväksyttävästä Katsooko Hallitus, että maassamme 29769: mainonnasta. Jo tuolloin oli selvää, että määräyk- harjoitetaan oluen ja tupakan piilomai- 29770: siä voitaisiin kiertää. Ongelmat ovat hyvin tiedos- nontaa, ja jos katsoo, 29771: sa: Jokaista Ill- ja IV-luokan olutta vastaa !-luo- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin 29772: kan olutmerkki. !-luokan oluen mainontaa voi- piilomainonnan mahdollisuuksien rajoit- 29773: tamiseksi? 29774: 29775: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985 29776: 29777: Mats Nyby Kaj Bärlund 29778: 1985 vp. -- ~ n:o 391 3 29779: 29780: 29781: 29782: 29783: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29784: 29785: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa huomioon edellä mainitun työryhmän ehdotus 29786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, !-oluen tuotekuvan muuttamisesta ja suggeroi- 29787: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- vien elementtien karsimisesta kysymyksessä ole- 29788: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- van juoman mainonnassa. Edellä mainitun sopi- 29789: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja muksen tarkoituksena oli nimenomaan poistaa 29790: Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta !-oluen mainonnasta vahvojen oluiden piilomai- 29791: kysymyksestä n:o 391: nonnan luonne muuttamalla !-oluen tuotekuvaa 29792: aikaisempaa selvemmin III ja IV veroluokan 29793: Katsooko Hallitus, että maassamme oluista poikkeavaksi. Sopimus edellytti muun 29794: harjoitetaan oluen ja tupakan piilomai- ohella, että 1-oluen etiketteihin lisätään sanat 29795: nontaa, ja jos katsoo, "mieto olut" ja mainoksista karsitaan lauseet, 29796: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin joita oli aikaisemmin käytetty "vahvojen" olui- 29797: piilomainonnan mahdollisuuksien rajoit- den mainonnassa. Mainoksissa tulee veroluokka- 29798: tamiseksi? merkinnän I ja sanojen "mieto olut" olla myös 29799: kooltaan suhteessa muuhun mainoksen sisältöön 29800: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ja tulla selvästi näkyviin taustasta. 29801: ti seuraavaa: 29802: Kirjallisen kysymyksen johdosta antamassaan 29803: Vuonna 1977 tuli voimaan alkoholimainontaa lausunnossa Oy Alko Ab ilmoittaa !-oluen mai- 29804: rajoittava säännöstö. Se kieltää pääsääntöisesti nontaa seuratessaan kiinnittävänsä jatkuvasti 29805: kuluttajiin kohdistuvan alkoholijuomien mai- huomiota siihen, että edellä mainitussa sopimuk- 29806: nonnan ja muun myynninedistämistoiminnan sessa edellytettyjä ohjeita noudatetaan. Mainok- 29807: sekä näiden toimintojen liittämisen muiden tuot- sista on käytävä selvästi ilmi se, että kysymyksessä 29808: teiden tai palvelujen mainontaan tahi myynnin- on mieto I veroluokan olut. Kysymyksessä on 29809: edistämistoimintaan. Samanaikaisesti edellä mai- tällöin alkoholilainsäädännön ulkopuolelle jäävä 29810: nitun säännöstön kanssa sosiaali- ja terveysminis- ja virvoitusjuomalainsäädännön piiriin kuuluva 29811: teriö antoi Oy Alko Ab:n hallintoneuvostolle tuote, jonka mainontaan ei voida soveltaa alko- 29812: yleiset ohjeet alkoholimainonnan seurannasta. holimainontakieltoa siten kuin III ja IV veroluo- 29813: Ohjeissaan ministeriö edellytti, että mainontaa kan oluihin. 29814: ja muuta myynninedistämistoimintaa koskevan 29815: kiellon noudattamista valvottaessa on pyrittävä Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 29816: seuraamaan muun ohessa, ettei kiellettyä toimin- annettu laki, joka tuli voimaan samanaikaisesti 29817: taa suoriteta esimerkiksi suoran mainonnan tai alkoholimainonnan rajoittamista koskevien sään- 29818: teksti- taikka muun piilomainonnan avulla. Yh- nösten kanssa, kieltää tupakan, tupakkatuotteen 29819: tiön hallintoneuvoston antamiin mainontaa kos- ja -jäljitelmän sekä tupakointivälineen mainon- 29820: keviin ohjeisiin otettiin muun muassa kysymyk- nan ja muun myynninedistämistoiminnan. Edel- 29821: sessä olevan I veroluokan oluen mainontaa koske- leen samassa laissa kielletään edellä mainittujen 29822: va kohta, jossa todetaan, että mainostettaessa tuotteiden kytkeminen muiden tuotteiden myyn- 29823: edellä mainittua juomaa tulee selvästi käydä tiin ja luovutukseen. Tupakka-a~etukseen vuonna 29824: ilmi, ettei kysymyksessä ole alkoholilain tai keski- 1982 tehdyn tarkennuksen mukaisesti on mai- 29825: oluesta annetun lain alainen alkoholijuoma. nonnaksi katsottu sellainen tupakan, tupakka- 29826: Miedon I veroluokan oluen mainontakysymys tuotteen, tupakkajäljitelmän tai tupakointiväli- 29827: on ollut esillä myös aikaisemmin. Vuonna 1982 neen valmistukseen, maahantuontiin tai myyn- 29828: Alkoholimainontasäännöstön tarkistamisryhmä tiin osallistuvien itse harjoittama, kustantama tai 29829: esitti kannanottonsa sanotun oluen mainonnasta tukema ilmoittelu tai muu viestintä, jonka tar- 29830: (STM 1982: 12.2.). Sittemmin sosiaali- ja ter- koituksena on saada aikaan tai edistää edellä 29831: veysministeriön aloitteesta tehtiin Oy Alko Ab:n mainittujen tuotteiden menekkiä liiketoiminnas- 29832: ja panimoiden välillä sopimus, jossa otettiin sa. 29833: 4 1985 vp. - KK n:o 391 29834: 29835: Tupakkalaki ja sen nojalla annetut säännökset kilpailuissa. Suomen lainsäädäntö ei pysty tällais- 29836: ovat tähän saakka kohtuullisen hyvin estäneet ta välittömästi kieltämään. Lääkintöhallitus tutkii 29837: tupakkatuotteiden mainonnan. Lääkintöhallituk- kuitenkin parhaillaan, onko tupakkateollisuus 29838: sen lausunnon mukaan ongelmia on pienessä syyllistynyt mainontakiellon rikkomiseen rahoit- 29839: määrin ollut joidenkin tupakkatuotteiden kanssa tamalla tällaista tiedonvälitystä. Edelleen lääkin- 29840: samannimisten tuotteiden mainonnassa, mutta töhallitus pyrkii yhdessä WHO:n ja muiden 29841: niitä on pidettävä pienehköinä. Merkittävämpää kansainvälisten järjestöjen kanssa saamaan aikaan 29842: on ollut tupakkateollisuuden harjoittama yritys- kansainvälisiä toimenpiteitä tupakkamainonnan 29843: kuvamainonta, joka on helposti samastettavissa lopettamiseksi. 29844: tupakkamainonnaksi. Lääkintöhallitus on anta- 29845: nut vuonna 1982 ohjeet siitä, mitä elementtejä Tupakkatuotteiden osalta ei vallitse samanlais- 29846: tupakkatehtaiden yrityskuvamainonnassa ei saa ta tilannetta kuin oluen kohdalla, jossa lainsää- 29847: esiintyä. däntö sallii alkoholilainsäädännön piiriin kuulu- 29848: Viime vuosina keskeisimmäksi mainontaa kos- mattoman mutta muuten samantyyppisen tuot- 29849: kevaksi ongelmaksi on muodostunut tupakka- teen mainostamisen. Mikäli l-oluen mainontaan 29850: tuotteiden mainonta kansainvälisissä Suomeen halutaan puuttua, vaatii se laajempaa lainsäädän- 29851: tiedotusvälineiden kautta välitettävissä urheilu- nöllistä tarkastelua. 29852: 29853: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985 29854: 29855: Ministeri Matti Puhakka 29856: 1985 vp. -- KJ( n:o 391 5 29857: 29858: 29859: 29860: 29861: Tili Riksdagens Herr Talman 29862: 29863: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ministeriet ingicks sedermera melian Oy Alko Ab 29864: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av och bryggerierna ett avtal, i vilket ovan nämnda 29865: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem arbetsgrupps förslag om att ändra produktima- 29866: av statsrådet översänt avskrift av följande av gen för I öl och att eliminera suggererande 29867: riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade element i reklamen för ifrågavarande dryck har 29868: spörsmål nr 391: beaktats. Avsikten med ovan nämnda avtal var 29869: uttryckligen att i reklamen för 1 öl eliminera 29870: Anser Regeringen att det bedrivs smyg- karaktären av smygreklam för starköl genom att 29871: reklam för öl och tobak, och om så är ändra produktimagen för 1 öl så att den tydligare 29872: faliet, än hittilis avviker från öl av accisklasserna III och 29873: ämnar Regeringen vidta åtgärder för IV. Avtalet förutsatte bl.a., att det tili etiketter- 29874: att begränsa möjligheterna tili smygrek- na tili I öl fogas orden "lättöl" och att i 29875: lam? reklamen utelämnas sådana uttryck som tidigare 29876: hade använts i reklamen för "starka" ölsorter. 1 29877: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt reklamen skali accisklassen I och orden "lättöl" 29878: anföra följande: stå i proportion tili reklamens övriga innehåli och 29879: Stadganden som begränsar alkoholreklamen vara klart synliga mot bakgrunden. 29880: trädde i kraft år 1977. Dessa förbjuder i regel I sitt utlåtande med anledning av det skriftliga 29881: reklam för alkoholdrycker och annan försäljnings- spörsmålet har Oy Alko Ab meddelat, att bola- 29882: främjande verksamhet som inriktar sig på konsu- get vid övervakningen av reklamen för 1 öl 29883: menterna samt anslutandet av dessa funktioner kontinuerligt fäster uppmärksamhet vid att an- 29884: tili reklam elier försäljningsfrämjande verksamhet visningarna i ovan nämnda avtal iakttas. Av 29885: för andra produkter elier tjänster. Samtidigt med reklamen skali klart framgå, att det är fråga om 29886: ovan nämnda stadganden utfärdade social- och lättöl av accisklass 1. Då är det alltså fråga om en 29887: hälsovårdsministeriet för Oy Alko Ab:s förvalt- produkt som inte berörs av alkoholiagstiftningen 29888: ningsråd alimänna anvisningar om uppföljningen utan falier inom ramen för läskedryckslagstift- 29889: av alkoholreklamen. ningen. Förbudet mot reklam för alkohoi kan 29890: I sina anvisningar förutsatte ministeriet att alitså inte tiliämpas på denna produkt på samma 29891: man vid tilisynen av efterlevnaden av förbudet sätt som på öl av accisklasserna III och IV. 29892: mot reklam och annan försäljningsfrämjande 29893: bl.a. skali försöka övervaka att den förbjudna Den lag som har givits om åtgärder för in- 29894: verksamheten inte sker exempelvis genom direkt skränkande av tobaksrökning och som trädde i 29895: reklam elier med hjälp av text- elier annan kraft samtidigt som stadgandena om begränsan- 29896: smygreklam. 1 de direktiv beträffande reklamen det av alkoholreklamen, förbjuder reklam och 29897: som utfärdats av bolagets förvaltningsråd har det annan försäljningsfrämjande verksamhet beträf- 29898: bl.a. intagits en punkt som gälier reklamen för fande tobak, tobaksprodukt och -imitation samt 29899: ifrågavarande öl av accisklass I där det konstateras rökdon. Vidare är det i samma lag förbjudet att 29900: att det då reklam görs för nämnda dryck klart anknyta dessa tili reklamen för och överlåtelse av 29901: skali framgå att det inte är fråga om alkoholdryck övriga produkter. I enlighet med den precisering 29902: som berörs av alkoholiagen elier lagen om mel- som år 1982 gjordes i tobaksförordningen avses 29903: lanöl. med reklam sådan annonsering elier annan infor- 29904: Frågan om reklamen för lättöl av accisklass I mation, som de i tiliverkningen, importen elier 29905: har behandlats även tidigare. Ar 1982 framlade försäljningen av tobak, tobaksprodukt, tobaks- 29906: gruppen för justering av stadgandena och be- imitation elier rökdon deltagande själva utövar, 29907: stämmelserna om alkoholreklamen (SHM 1982: bekostar elier understöder i syfte att framkalia 29908: 12.2) sitt stäliningstagande i fråga om reklamen elier främja åtgången av ovan nämnda produkter 29909: för sagda öl. På initiativ av social- och hälsovårds- i affärsverksamhet. 29910: 6 1985 vp. - KK n:o 391 29911: 29912: Tobakslagen och de stadganden som utfärdats tili Finland. Finlands lagstiftning kan inte direkt 29913: med stöd av denna har hittills relativt bra förbjuda detta. Medicinalstyrelsen undersöker 29914: förhindrat reklamen för tobaksprodukter. Enligt dock för närvarande, om tobaksindustrin genom 29915: medicinalstyrelsens utlåtande har det i någon att finansiera sådan information har gjort sig 29916: mån förekommit problem i samband med rekla- skyldig tili överträdelse av förbudet mot reklam. 29917: men för produkter med samma namn som på Vidare försöker medicinalstyrelsen i samverkaa 29918: vissa tobaksprodukter, men dessa kan betraktas med WHO och andra internationelia organisatio- 29919: som rätt obetydliga. Av större vikt har varit den ner samtidigt åstadkomma internationelia åtgär- 29920: reklam för företagsimage som bedrivits av tobaks- der i syfte att stoppa reklamen för tobak. 29921: industrin och som lätt kan likställas med tobaks- 29922: reklam. Medicinalstyrelsen utfärdade år 1982 I fråga om tobaksprodukter är situationen inte 29923: anvisningar om vilka element som inte skali få densamma som i fråga om öl, emedan lagstift- 29924: förekomma i tobaksfabrikernas reklam för före- ningen i det senare faliet tillåter reklam för 29925: tagsimage. produkt som inte berörs av alkoholiagstiftningen 29926: Under de senaste åren har det centralaste men som i övrigt är av samma typ som denna. 29927: problemet beträffande reklam blivit reklamen för Om det anses vara nödvändigt att vidta åtgärder 29928: tobaksprodukter vid de internationelia idrottstäv- beträffande reklamen för I öl, erfordras det en 29929: lingar som via kommunikationsmedel förmedlas mera omfattande översyn av lagstiftningen. 29930: 29931: Helsingfors den 10 december 1985 29932: 29933: Minister Matti Puhakka 29934: 1985 vp. 29935: 29936: Kirjallinen kysymys n:o 392 29937: 29938: 29939: 29940: 29941: Salminen ym.: Henkilökunnan kouluttamisesta päivähoidon kasva- 29942: tustavoitteiden toteuttamiseksi 29943: 29944: 29945: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 29946: 29947: Lasten päivähoidon tarpeen tyydyttäminen Sosiaali- ja terveysministeriön 30.11.1984 teke- 29948: edellyttää ennen muuta kunnallisten päiväkoti- män päätöksen mukaan niihin päiväkodin hoito- 29949: paikkojen nopeaa lisäämistä. Tämä puolestaan ja kasvatustehtäviin, joissa edellytetään lastenhoi- 29950: edellyttää koulutetun henkilökunnan lisäämistä. tajan koulutusta, hyväksytään ammattikasvatus- 29951: Päivähoidon sisällöllinen kehittäminen edellyttää hallituksen hyväksymän opetussuunnitelman 29952: myös henkilökunnan koulutuksen tason nosta- mukainen päiväkotiapulaisen koulutus edellyt- 29953: mista. Päivähoidon tarjonnan lisääminen ei saa täen, että henkilö on sen lisäksi toiminut vähin- 29954: tapahtua hoidon ja kasvatuksen tasosta tinkien. tään kolme vuotta päiväkodissa lapsiryhmän 29955: Varhaislapsuuden vuodet ovat ratkaisevan tärkei- hoito- ja kasvatustehtävissä. Tätä päätöstä sosiaa- 29956: tä ihmisen kehityksen kannalta. Päivähoidon jär- lihallitus on tarkentanut yleiskirjeellään A 31 29957: jestämisen taso ilmentää yhteiskunnan tuntemaa 1985 (20.3.1985). Yleiskirjeessä todetaan, että 29958: vastuuta pienimpien jäsentensä kasvun ja kehi- päiväkotiapulaisen koulutuksen saaneen henkilön 29959: tyksen edellytyksistä ja vastuuta yleensä tulevai- työkokemuksella tarkoitetaan lähinnä a) ennen 29960: suudesta. vuotta 1981 perustetuissa, ns. vanhan henkilöstö- 29961: Päiväkotitoiminnassa on tapahtumassa muu- rakenteen mukaisissa päiväkodeissa lapsiryhmissä 29962: toksia; henkilörakennetta on uusittu, ja henkilö- päiväkotiapulaisena toimimista tai b) lastenhoita- 29963: kunnan koulutus on varsin voimakkaan muutok- jan tai lastentarhanopettajan tehtävässä toimimis- 29964: sen alaisena. ta. Vuodesta 198llähtien ei ole ollut mahdollista 29965: perustaa lapsiryhmissä toimivien päiväkotiapu- 29966: Myönteistä on koulutetun henkilökunnan laisten virkoja. Sosiaalihallitus edellyttää edelleen 29967: määrän lisääntyminen lapsiryhmissä, lastentar- yleiskirjeessään, että kolmen vuoden työkokemus 29968: hanopettajien tulo myös alle kolmevuotiaitten koostuu vähintään kolmen kuukauden jaksoista 29969: osastoille, lastentarhanopettajien koulutuksen pi- ja että ainakin osa kokemuksesta lapsiryhmissä on 29970: dentäminen kolmevuotiseksi ja lastenhoitajien saatu koulutuksen jälkeen. Täydennyskoulutusta 29971: tuleva koulutuksen pidentäminen kahteen ja henkilökunnalle, jotka edellä todetuilla perus- 29972: puoleen vuoteen. teilla ovat oikeutettuja toimimaan lastenhoitajan 29973: Ongelmia puolestaan on aiheuttanut henkilö- tehtävissä, voivat järjestää kunnat ja opetusvira- 29974: kuntarakenteen muutoksen toteuttaminen ennen nomaiset. 29975: kuin koulutuksen osalta tarvittava uudistus on Ilman koulutusta päiväkotiapulaisen tehtävissä 29976: toteutettu. Ongelmia aiheuttavat niinikään avus- olevien osalta sosiaalihallitus pyrkii yleiskirjeensä 29977: tavan henkilökunnan vähäisyys ja epäselvät toi- mukaan vaikuttamaan pätevöittämiskoulutuksen 29978: menkuvat. Kielteistä on myöskin, ettei lastentar- käynnistämiseen yhdessä opetusviranomaisten 29979: hanopettajan koulutuksen saattamisessa muuhun kanssa. 29980: opettajankoulutukseen rinnastettavaksi koulutuk- Lastenhoitajan tehtäviin voi näiden ratkaisujen 29981: seksi ole edetty, joskin pyrkimyksistä lakkauttaa jälkeen saavuttaa kelpoisuuden erittäin vähäisellä 29982: ''kokeiluluontoinen'' koulutus korkeakouluissa koulutuksella, mikä vaarantaa päivähoidon kas- 29983: on ilmeisesti ainakin toistaiseksi luovuttu. vatustavoitteiden toteuttamista. 29984: Eniten hämmennystä ja epävarmuutta päivä- Myös varsinainen lastenhoitajakoulutus on 29985: hoidon henkilökunnan piirissä on aiheuttanut muuttumassa ja jakautumassa kahtia keskiasteen 29986: sekava tilanne lastenhoitajakoulutuksen ja lasten- koulutusuudistuksen myötä. Terveydenhuollon 29987: hoitajan viran kelpoisuusehtojen suhteen. koulutuslinjan rinnalle on tulossa sosiaalihuollon 29988: 29989: 4285011967 29990: 2 1985 vp. -- ~ n:o 392 29991: 29992: peruslinjaan liittyvä päivähoitajakoulutus, jonka Keskeisintä on tietenkin sellainen koulutuksen 29993: aloituspaikkamäärä olisi huomattavasti perinteis- kehittäminen, joka parhaiten soveltuu päivähoi- 29994: tä koulutuslinjaa suurempi. don vastuulliseen kasvatustehtävään. 29995: Nykyisiin lastenhoitajan tehtäviin on lähivuosi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29996: na tulossa erittäin kirjavan koulutustaustan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 29997: omaavaa henkilökuntaa, mikä on omiaan aiheut- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 29998: tamaan ongelmia niin virkojen täyttämisessä kuin senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29999: päiväkodin työyhteisön sisälläkin. Varsin vaihto- 30000: ehdoton pätevöitymismahdollisuus päiväkotiapu- Millä tavoin Hallitus aikoo toteuttaa 30001: laisille ei puolestaan ota huomioon nykyisten päivähoidon kasvatustavoitteita päivähoi- 30002: toimenkuvien kirjavuutta. Vaihtoehdon voisi tar- don henkilökunnan koulutuksen kehittä- 30003: jota myös kouluttaminen päiväkotia laajemmin misen ja virkojen kelpoisuusehtojen kaut- 30004: laitoshuollon tehtäviin, mikä ainakin joissain ta ja estää ongelmien syntymistä samoja 30005: tapauksissa olisi myös lähempänä nykyistä tehtä- tehtäviä hoiravien erilaisesta koulutus- 30006: väkenttää. taustasta johtuen? 30007: 30008: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985 30009: 30010: Marja-Liisa Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen 30011: 1985 vp. - KK n:o 392 3 30012: 30013: 30014: 30015: 30016: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 30017: 30018: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rattuna terveydenhuollon lastenhoitajakoulutuk- 30019: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, seen voidaan päivähoitajan koulutuksessa keskit- 30020: olette 8 päivänä marraskuuta 1985 kirjatun kir- tyä lapsen kasvua ja kehitystä sekä sen edistämis- 30021: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tä koskeviin oppisisältöihin. 30022: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Sosiaalikasvattajan koulutusta, joka antaa kel- 30023: Salmisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- poisuuden paitsi päivähoidon myös lastensuoje- 30024: myksestä n:o 392: lulaitosten tehtäviin, tarvittaisiin määrällisesti 30025: Millä tavoin Hallitus aikoo toteuttaa enemmän kuin aiemmin on arvioitu. 30026: päivähoidon kasvatustavoitteita päivähoi- Lastentarhanopettajien 3 vuoden pituista kou- 30027: don henkilökunnan koulutuksen kehittä- lutusta järjestetään lastentarhanopettajaopistoissa 30028: misen ja virkojen kelpoisuusehtojen kaut- ja saman opetussuunnitelman mukaisena koulu- 30029: ta ja estää ongelmien syntymistä samoja tuksena edelleen väliaikaisesti korkeakouluissa. 30030: tehtäviä hoiravien erilaisesta koulutus- Varhaiskasvatuksen alueella suoritettavan kas- 30031: taustasta johtuen? vatustieteiden kandidaatin tutkintoon johtavan 30032: koulutuksen suunnitelmat ovat valmiina. Koulu- 30033: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tuksen aloittamisesta ei vielä ole tehty päätöksiä. 30034: seuraavaa: Päivähoidon kehittämiselle tämä korkea-asteen 30035: tutkinto olisi merkittävä uudistus, sillä näin vah- 30036: Päiväkodin hoito- ja kasvatustehtäviin tarkoi- 30037: vistetaan tuntuvasti varhaiskasvatuksen tutkimus- 30038: tettua koulutusta ovat tällä hetkellä lastentarhan- työn edellytyksiä. 30039: opettajan, lastenhoitajan ja sosiaalikasvattajan 30040: koulutukset. Uusittu sosiaalikasvattajan koulutus Päiväkodin hoito- ja kasvatustehtäviin on kel- 30041: alkaa vuonna 1988 osana sosiaalialan keskiasteen poinen lastentarhanopettajan ja sosiaalikasvatta- 30042: koulutusta. jan lisäksi lastenhoitaja. Päivähoitajan koulutus 30043: Valtioneuvosto vahvistaessaan keskiasteen kou- tulee tulevaisuudessa olemaan pääasiallinen kou- 30044: lutuksen kolmannen kehittämisohjelman kevääl- lutus nykyisiin lastenhoitajien tehtäviin. Sosiaali- 30045: lä 1985 katsoi, että päivähoidon tehtäviin tarvi- ja terveysministeriön päätöksen (838/84) nojalla 30046: taan oma, päivähoidon tarpeiden pohjalle raken- on lastenhoitajan tehtäviin päiväkodissa kelpoi- 30047: nettu koulutusammatti, päivähoitaja. Se tulee nen myös päiväkotiapulaisen koulutuksen (pituu- 30048: antamaan kelpoisuuden päiväkotien lastenhoita- deltaan 1 100 tuntia) saanut henkilö, jolla on 30049: jan tehtäviin. vähintään kolmen vuoden kokemus päiväkodin 30050: Päivähoitajan koulutus alkaa varsinaisesti hoito- ja kasvatustehtävissä. Samoin on lastenhoi- 30051: vuonna 1988 sosiaalialan peruslinjan osana. Päi- tajien tehtäviin kelpoinen Ruotsissa 2-vuotisen 30052: vähoitajaa, samoin kuin terveydenhuollon vas- lastenhoitajakoulutuksen saanut henkilö sekä ke- 30053: taavan koulutusammatin, lastenhoitajan, koulu- hitysvammaisten lasten erityisryhmässä myös va- 30054: tus on tuolloin pituudeltaan 2,5 vuotta, ylioppi- jaamielishoitaja. 30055: laspohjaisena 1, 5 vuotta. Opetusministeriön työ- Valtioneuvoston 1.2.1979 tekemässä lasten 30056: ryhmä on syksyllä 1985 arvioinut vuosittain tar- päivähoidon henkilöstön koulutuksen kehittä- 30057: vittavan 1 200 päivähoitajan koulutuksen aloitus- mistä koskevassa periaatepäätöksessä todetaan, 30058: paikkaa. Päivähoitajan koulutus aloitetaan kui- että päiväkotiapulaisen koulutuksen saaneille ja 30059: tenkin jo syksyllä 1986 1-vuotisena koulutuksena. myös muille päiväkotiapulaisen tehtävissä toimi- 30060: Tätä pääasiassa väliaikaisen koulutuksen rahoi- neille järjestetään mahdollisuus edetä lastenhoi- 30061: tuksella toteutettavaa koulutusta järjestetään pää- tajan tutkintoon siten, että päiväkotiapulaisen 30062: asiassa alueilla, joissa työvoiman tarve on suurin, koulutuksessa suoritetut opinnot ja päiväkotiapu- 30063: muun muassa pääkaupunkiseudulla. laisen tehtävissä saavutettu kokemus otetaan 30064: Päivähoitajakoulutuksen aikaansaamista voi- huomioon koulutusaikaa lyhentävänä tekijänä. 30065: daan pitää merkittävänä edistyksenä päivähoidon Päiväkotiapulaisen koulutuksen saaneUla hen- 30066: kasvatustavoitteiden toteutumisen kannalta. Ver- kilöillä on vuodesta 1984 lähtien ollut mahdolli- 30067: 4 1985 vp. - KK n:o 392 30068: 30069: suus pätevöityä lastenhoitajiksi 680 tunnin pitui- opetusviranomaiset ovat pyrkineet yhteistyössä 30070: sella pätevöitymiskurssilla. arvioimaan työvoimatarvetta ja lisäämään koulu- 30071: Kouluttamattomien, päiväkotiryhmissä toimi- tusta esimerkiksi suunnittelemalla päivähoitajan 30072: vien päiväkotiapulaisten pätevöitymiskoulutuk- 1-vuotista koulutusta väliaikaisen koulutuksen 30073: sesta ei ole vielä tehty mitään päätöksiä. Sosiaali- rahoituksen turvin. 30074: hallituksen työryhmä on laatinut ehdotuksen Niiden koulutettujen päiväkotiapulaisten, joil- 30075: pätevöitymiskoulutuksesta !-vuotisen lastenhoi- la on vähintään kolmen vuoden työkokemus 30076: tajakoulutuksen tasoon. Ehdotuksen mukaan päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävissä, tekemi- 30077: koulutuksen pituus on 1 240 tuntia eli noin yksi nen kelpoisiksi päiväkodin lastenhoitajan tehtä- 30078: lukuvuosi. viin on osaltaan helpottanut työvoimapulaa ja 30079: Kun päivähoidon tehtäviin on nyt laadittu turvannut kasvatustavoitteiden kannalta tärkeän 30080: oma päivähoitajan koulutusammatti, pyrkivät so- ihmissuhteen jatkumisen monelle päiväkotiapu- 30081: siaali- ja opetusviranomaiset selvittämään koulut- laiselle. 30082: tamattomien päiväkotiapulaisten mahdollisuuk- Ammatillinen peruskoulutus ei yksinään riitä 30083: sia pätevöityä päivähoitajiksi. antamaan työntekijälle valmiuksia vastata päivä- 30084: Edellä esitetyn perusteella ei voida yhtyä kirjal- hoidolle asetettaviin uusiin haasteisiin ja muuttu- 30085: lisessa kysymyksessä esitettyyn näkemykseen siitä, viin tehtäviin. Tarvitaan jatkuvasti täydennyskou- 30086: että lastenhoitajan tehtäviin voi muun muassa lutusta ja toimipaikkakoulutusta uuden tiedon 30087: pätevöitymiskoulutuksen avulla saada kelpoisuu- hankkimiseksi ja koko päiväkodin sekä päivähoi- 30088: den erittäin vähäisellä koulutuksella. don ja kotien yhteisen kasvatustyön kehittämi- 30089: Päivähoidon hoito- ja kasvatustehtävissä toimii seksi. 30090: erilaisen koulutuksen saaneita henkilöitä, pää- 30091: asiassa lastentarhanopettajia, sosiaalikasvattajia, Sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnat täydennys- 30092: lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia. Lähivuosina kouluttamaan sosiaalihuollon ammatillinen hen- 30093: tulee näihin tehtäviin myös päivähoitajia. kilöstönsä sosiaalihallituksen hyväksymän koulu- 30094: Erilainen ammatillinen peruskoulutus voi olla tuksen mukaisesti vähintään kerran viidessä vuo- 30095: kitkaa synnyttävää, mutta se voi olla myös kasva- dessa. Sosiaalihallitus on laatinut opetusviran- 30096: tustyötä rikastuttavaa, jos työyhteisössä osataan omaisten ja kuntien käytettäväksi täydennyskou- 30097: arvostaa toisten ammattitaitoa ja persoonallisuut- lutuksen ohjeeilisia opetussuunnitelmia. Sosiaali- 30098: ta sekä tehdä hedelmällistä yhteistyötä ja antaa hallituksen ehdotus päiväkotien hoito- ja kasva- 30099: siten malli lapsille aikuisten yhteistyöstä. Päivä- tustehtävissä toimivien koulutettujen päiväkoti- 30100: hoidon kasvatustavoitteita ja niiden toteutumista apulaisten täydennyskoulutukseksi on neljän vii- 30101: käytännön työssä on jatkuvasti seurattava ja arvi- kon laajuinen. Lähinnä päiväkodin lastenhoitajil- 30102: oitava osana päiväkodin normaalia päivittäistä le tarkoitetun täydennyskoulutuksen opetussuun- 30103: työtä. Sosiaalihallitus on kuluvana vuonna käyn- nitelmaluonnos on laajuudeltaan 1-2 viikkoa. 30104: nistänyt tutkimusprojektin, joka selvittää laajasti Täydennyskoulutuksen kehittämiseksi ovat 30105: päivähoidon kasvatustavoitteiden toteutumista. kuntien keskusjärjestöt sosiaalihallituksen kanssa 30106: Päiväkotien henkilöstö on suhteellisen nuorta, yhteistyössä järjestäneet päivähoidon henkilöstöl- 30107: naisvaltaista ja matalapalkkaista. Näistä syistä le kouluttajakoulutusta. Koko lasten päivähoidon 30108: henkilökunnan vaihtuvuus ja tilapäiset poissaolot täydennyskoulutusta suunnittelee ja koordinoi 30109: muun muassa vanhempainloman takia ovat suh- sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. 30110: teellisen runsaita. Paitsi ammattikoulutus, sen alueellinen laa- 30111: Koska lasten päivähoito on laajentunut hyvin juus ja koulutuksen sisältö, kelpoisuusehdot, täy- 30112: nopeasti, ei koulutusjärjestelmä ole pystynyt dennys- ja toimipaikkakoulutus, vaikuttaa päivä- 30113: tuottamaan riittävästi koulutettua työvoimaa. hoidon kasvatustavoitteiden toteutumiseen olen- 30114: Koulutetusta henkilökunnasta on jatkuvasti pu- naisesti myös päivähoidon henkilöstön määrä 30115: laa, joka korostuu erityisesti pääkaupunkiseudul- suhteessa lasten määrään sekä lapsiryhmän koko 30116: la. ja rakenne. Lapsiryhmän koko vaikuttaa siihen, 30117: Päivähoidon kasvatustavoitteiden toteuttami- miten lapsen kehityksen yksilölliset tarpeet voi- 30118: seksi on tärkeää, että toiminnasta vastaa pätevä ja daan ottaa huomioon ja tukea monipuolisesti 30119: suhteellisen pysyvä henkilökunta. Sosiaali- ja lapsen kehitystä. 30120: 30121: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985 30122: 30123: Ministeri Matti Puhakka 30124: 1985 vp. - KK n:o 392 5 30125: 30126: 30127: 30128: 30129: Tili Riksdagens Herr Talman 30130: 30131: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen medel för temporär utbildning, orgamseras 30132: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av främst inom sådana regioner, där behovet av 30133: den 8 november 1985 tili vederbörande medlem arbetskraft är störst, bl.a. inom huvudstadsregio- 30134: av statsrådet översänt avskrift av följande av nen. 30135: riksdagsledamot Salminen m.fl. undertecknade Det faktum att dagvårdarutbildningen inleds 30136: spörsmål nr 392: kan ses som ett betydande framsteg med hänsyn 30137: tili de målsättningar som har uppstälits för 30138: På vilket sätt ämnar Regeringen uppnå dagvårdens uppfostrande funktion. 1 dagvårdar- 30139: de målsättningar som har uppstälits för utbildningen kan man i större grad än vid 30140: dagvårdens fostrande funktion genom att utbildningen av barnskötare inom sjukvården 30141: utveckla utbildningen av dagvårdsperso- koncentrera sig på lärostoff, som berör barnets 30142: nal och genom behörighetsvilikoren för uppväxt och utveckling och främjandet av dessa. 30143: tjänster, och hur ämnar Regeringen hin- 30144: dra att problem uppstår på grund av att Socialpedagogutbildning, som ger behörighet 30145: personer, som handhar samma uppgifter, både för uppgifter inom dagvården och för 30146: uppgifter inom barnskyddsanstalter, skulie behö- 30147: har olika utbildningsbakgrund? 30148: vas i större omfattning än man tidigare har 30149: uppskattat. 30150: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Den treåriga utbildningen av barnträdgårdslä- 30151: anföra följande: rare anordnas i barnträdgårdslärarinstitut och 30152: Den utbildning som är avsedd för barnavårds- meddelas i enlighet med samma läroplan även 30153: och uppfostringsuppgifter vid daghem för barn temporärt vid högskolor. 30154: utgörs för närvarande av barnträdgårdslärar-, Planerna för den utbildning inom småbarnspe- 30155: barnskötar- och socialpedagogutbildningen. Den dagogiken, som leder tili pedagogie kandidatexa- 30156: förnyade utbildningen för socialpedagoger inleds men, är färdiga. Beslut om inledande av utbild- 30157: år 1988 som en del av utbildningen på melian- ningen har ännu inte fattats. Denna examen på 30158: stadiet för det sociala området. högskolenivå skulie innebära en betydande re- 30159: Statsrådet ansåg, när det på våren 1985 fast- form med tanke på utvecklandet av dagvården, 30160: stälide den tredje utvecklingsprogrammet för emedan forskningsbetingelserna inom småbarns- 30161: utbildningen på melianstadiet, att uppgifterna pedagogiken därigenom skulie förbättras avse- 30162: inom dagvården kräver ett eget utbildningsyrke, värt. 30163: dagvårdaryrket, uppbyggt enligt dagvårdens be- Förutom barnträdgårdslärare och socialpedago- 30164: hov. Detta utbildningsyrke kommer att ge behö- ger är även barnskötare kompetenta att handha 30165: righet för uppgifter som handhas av barnskötare i barnvårds- och uppfostringsuppgifter vid dag- 30166: daghem för barn. hem för barn. Barndagvårdarutbildningen kom- 30167: Utbildningen av dagvårdare inleds egentligen mer i framtiden att utgöra den huvudsakliga 30168: år 1988 som en del av grundlinjen för det sociala utbildningen för de nuvarande barnskötaruppgif- 30169: området. Oagvårdarutbildningen och utbild- terna. I enlighet med social- och hälsovårdsminis- 30170: ningen för sjukvårdssektorns motsvarande utbild- teriets beslut (838/84) är även person, som 30171: ningsyrke, barnskötarutbildningen, tar då 2,5 år erhållit daghemsbiträdesutbildning (1 100 tim- 30172: i anspråk, och den på studentexamen baserade mar) och som under minst tre år har varit 30173: utbildningen räcker 1,5 år. En arbetsgrupp inom verksam vid daghem i vård- och uppfostrings- 30174: undervisningsministeriet beräknade på hösten uppgifter, behörig att handha barnskötaruppgif- 30175: 1985 att det årligen behövs 1 200 nybörjarplatser ter. Den som i Sverige har erhåliit 2-årig utbild- 30176: för blivande dagvårdare, som inleder sina stu- ning för banskötare är också behörig att handha 30177: dier. En 1-årig utbildning av dagvårdare inleds barnskötaruppgifter, såsom även vårdare av psy- 30178: dock redan på hösten 1986. Denna utbildnings- kiskt efterblivna, då vårdaren verkar i special- 30179: verksamhet, som huvudsakligen finansieras med grupp för utvecklingsstörda barn. 30180: 6 1985 vp. - KK n:o 392 30181: 30182: I statsrådets principbeslut 1.2.1979 om utveck- na för dagvårdens uppfostrande funktion förverk- 30183: landet av utbildningen av personai för barndag- ligas. 30184: vården konstateras, att personer med daghemsbi- Daghemmens personai är relativt ung, kvinno- 30185: trädesutbildning och även andra personer, som dominerad och Iågaviönad. Av dessa orsaker är 30186: handhaft barnhemsbiträdesuppgifter, skall bere- omsättningen på personai rätt stor, och tillfällig 30187: das möjlighet att avlägga barnskötarexamen ge- frånvaro på grund av bl.a. föräidraiedighet är 30188: nom att studier, som har bedrivits inom ramen ganska allmän. 30189: för daghemsbiträdesutbildningen, samt erfaren- Emedan dagvården för barn har utvidgats 30190: het av daghemsbiträdesuppgifter därvid beaktas mycket snabbt, har utbildningssystemet inte 30191: och förkortar utbildningstiden. kunnat producera utbildad arbetskraft i tillräck- 30192: Från och med år 1984 har personer med Iigt antal. Det är ständigt brist på utbiidad 30193: daghemsbiträdesexamen haft möjlighet att skaffa personal, och bristen accentueras särskilt i huvud- 30194: sig barnskötarkompetens genom en 680 timmars stadsregionen. 30195: behörighetskurs. För att dagvårdens uppfostringsmålsättningar 30196: Än så länge har inga beslut fattats om behörig- skall nås är det viktigt att en kompetent och 30197: hetsexamen för outbildade daghemsbiträden, relativt bestående personai svarar för verksam- 30198: som verkar inom daghemsgrupper. En arbets- heten. Social- och undervisningsmyndigheterna 30199: grupp inom sociaistyrelsen har utarbetat ett för- har tillsammans försökt uppskatta arbetskraftsbe- 30200: siag tili en behörighetsexamen, som motsvarar en hovet och öka utbildningen bl.a. genom att 30201: 1-årig barnskötarutbiidning. Eniigt förslaget planera den 1-åriga utbildningen för dagvårdare 30202: skulle utbildningens Iängd vara 1 240 timmar, så, att den finansieras med de medel som har 30203: dvs. ca ett studieår. avsetts för temporär utbildning. 30204: När ett eget utbiidningsyrke för dagvårdare nu Emedan de utbildade daghemsbiträden som 30205: har skapats för handhavande av uppgifter inom har minst 3 års arbetserfarenhet vid daghem i 30206: dagvården, försöker sociai- och undervisnings- vård- och uppfostringsuppgifter har blivit kom- 30207: myndigheterna utreda möjiigheterna för outbil- petenta för sådana uppgifter som handhas av 30208: dade daghemsbiträden att föra sig behöriga för barnskötare vid daghem, har bristen på arbets- 30209: dagvårdaryrket. kraft minskat. Den förvärvade behörigheten har 30210: På basen av det ovan anförda kan man inte tillika för många daghemsbiträdens del tryggat 30211: förena sig om den i spörsmålet framförda upp- den ur uppfostringssynpunkt viktiga kontinuite- 30212: fattningen, att man, bl.a. genom behörighetsex- ten i de mänskliga kontakterna. 30213: amen, med mycket ringa utbiidning kan få Den yrkesinriktade grundutbildningen räcker 30214: kompetens för barnskötaruppgifter. inte ensam tili för att ge arbetstagaren den 30215: Personer med oiika utbildningsbakgrund färdighet som krävs för att man skall kunna sv~ra 30216: handhar barnavårds- och uppfostringsuppgifter på de nya utmaningar och uppgifter som dagvår- 30217: inom dagvården. Det är främst fråga om barn- den ställs inför. För att man skall kunna inhämta 30218: trädgårdsiärare, sociaipedagoger och daghemsbi- nya kunskaper och kunna utveckla hela daghem- 30219: träden. lnom de närmaste åren kommer det även met och dagvårdarens och hemmens gemensam- 30220: att finnas dagvårdare för dessa uppgifter. ma uppfostringsarbete behövs ständig fortbild- 30221: Oiikheter i yrkesinriktad grundutbiidning kan ning och utbildning på arbetsplatserna. 30222: vara friktionsskapande, men oiikheterna kan Socialvårdslagen förpliktar kommunerna att 30223: även berika uppfostringsarbetet, om man inom minst en gång vart femte år fortbilda sin yrkes- 30224: arbetsgemenskapen kan uppskatta andras yr- personal inom socialvården genom sådan utbild- 30225: kesskickiighet och personiighet samt samarbeta ning som socialstyrelsen har godkänt. Socialsty- 30226: fruktbart och sålunda ge barnen en modell för relsen har för undervisningsmyndigheternas och 30227: samarbete mellan vuxna. Som ett Ied i daghem- kommunernas räkning uppgjort riktgivande un- 30228: mens normaia dagiiga verksamhet bör man stän- dervisningsplaner för fortbildning. Socialstyreisen 30229: digt föija och bedöma de måisättningar som har har föreslagit att fortbildningen av daghemsbiträ- 30230: uppstäilts för dagvårdens uppfostrande funktion den, som är verksamma vid daghem i vård- och 30231: samt ge akt på hur dessa måisättningar uppnås i uppfostringsuppgifter, skulle omfatta fyra 30232: det praktiska arbetet. Socialstyrelsen har under veckor. Utkastet tili den läroplan som närmast 30233: innevarande år påbörjat ett undersökningspro- berör fortbildning av barnskötare vid daghem 30234: jekt, som på bred bas utreder hur måisättningar- omfattar 1-2 veckor. 30235: 1985 vp. - KK n:o 392 7 30236: 30237: För att utveckla fortbildningsverksamheten har ningen, dess regionala omfattning och undervis- 30238: kommunernas centralorganisationer tillsammans ningens innehåll, av behörighetsvillkoren, fort- 30239: med socialstyrelsen anordnat utbildarskolning för bildningen och utbildningen på arbetsplatserna, 30240: dagvårdspersonal. En arbetsgrupp, tillsatt av so- dels av daghemspersonalens storlek i förhållande 30241: cial- och hälsovårdsministeriet, planerar och ko- tili barnens antal och barngruppens storlek och 30242: ordinerar hela fortbildningen inom dagvården struktur. Barngruppens storlek inverkar på hur 30243: för barn. barnets utveckling och individuella behov kan 30244: Möjligheterna att uppnå dagvårdens uppfo- beaktas och hur barnets utveckling kan stödas på 30245: stringsmålsättningar påverkas dels av yrkesutbild- ett mångsidigt sätt. 30246: 30247: Helsingfors den 10 december 1985 30248: 30249: Minister Matti Puhakka 30250: j 30251: j 30252: j 30253: j 30254: j 30255: j 30256: j 30257: j 30258: j 30259: j 30260: j 30261: j 30262: j 30263: j 30264: j 30265: 1985 vp. 30266: 30267: Kirjallinen kysymys n:o 393 30268: 30269: 30270: 30271: 30272: Alppi ym.: Rotusortoa koskevan tiedon asiallisuudesta koulujen 30273: oppikirjoissa 30274: 30275: 30276: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 30277: 30278: Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien Afrikan bantustaneja! Useissa oppikirjoissa apart- 30279: yleismaailmallisen julistuksen hyväksyneissä heidin perusperiaatteita, kuten bantustanpolitii- 30280: maissa tulisi yhteiskunnan koululaitoksen kasva- kan perimmäistä tarkoitusta, ei tuoda esille riittä- 30281: tuksen perustua ihmisoikeuksien julistukseen. vän selkeästi, vaan keskitytään sen näkyvimmän 30282: Jotta ihmisoikeudet tulisivat konkreettiseksi asi- osan, ns. ''pikkuapartheidin'' kuvailuun. Etelä- 30283: aksi, tulisi opetuksessa tarkastella havainnollisin Afrikan laiton Namibian miehitys, suhteet naa- 30284: esimerkein niitä tilanteita, joissa ihmisiltä puut- purimaihin ja strateginen merkitys on joissakin 30285: tuu perusoikeuksia tai heidän keskeisiä ihmisoi- teoksissa esitetty vaillinaisesti. Kaikki peruskou- 30286: keuksiaan loukataan. Nämä näkökohdat eivät lun maantiedon ja historian oppikirjat eivät edes 30287: toteudu kaikilta osin oppikirjoissa, jotka koulu- tunne Namibiaa. Talousboikottitoimenpiteistä, 30288: hallitus on hyväksynyt koulujen oppimateriaalik- mikäli aihetta on käsitelty, annetaan liian toivo- 30289: Sl. ton ja samalla virheellinen kuva. Myös vapautus- 30290: Etelä-Afrikkaa käsitellään peruskoulun maan- liikkeiden esittelyssä on suuresti toivomisen 30291: tiedon, historian ja uskonnon sekä lukion histo- varaa. SWAPOn asemaa Namibian kansan aino- 30292: rian ja uskonnon oppikirjoissa. Peruskoulussa ana YK:n hyväksymänä virallisena edustajana ei 30293: aine tulee esille maantiedossa 6. ja historiassa mainita. 30294: (nykyhistoria) 8. luokalla. Uskonnossa sitä voi- Yleisesti ottaen uskonnon oppikirjoissa rotu- 30295: daan käsitellä 5., 6. ja 9. luokalla. Lukiossa sorto on käsitelty kaikkein puutteellisimmin. Sii- 30296: Etelä-Afrikka kuuluu 2. luokan opetusohjel- hen ei riittävästi ole kiinnitetty huomiota edes 30297: maan. Kun samat vuosikurssit sisältävät niin ihmisoikeuskysymysten kohdalla. Läheskään aina 30298: paljon muutakin opetettavaa, ei yksittäisiin valti- rotusorron käsittelyn yhteydessä Etelä-Afrikkaa ei 30299: oihin tutustumiseen jää paljon aikaa. mainita lainkaan nimeltä, vaan asiaa käsitellään 30300: Valtavan tietomäärän mahduttaminen samoi- aivan yleisesti. Huolestuttavinta on se, että Suo- 30301: hin kansiin aiheuttaa sen, että oppikirjojen sa- men valtion virallisesti tuomitsema rotusorto tuo- 30302: nonta on kovin pelkistettyä ja suuret asiakokonai- mitaan oppikirjoissa vain harvoin. Yleensä rotu- 30303: suudet joudutaan käsittelemään varsinkin perus- sortoon suhtaudutaan neutraalisti. Myöskään 30304: koulussa vain muutamin lausein. Tämän vuoksi Etelä-Afrikan laitonta Namibian miehitystä ei 30305: olisi tärkeää esittää oleellisin. Esille tuotujen tuoda esille, vaikka Namibia koskettaa hyvin 30306: asioiden valinnasta riippuu, minkä kuvan oppilas läheltä myös Suomen kirkkoa. Onhan Ambomaa 30307: saa aiheesta. Samasta syystä tekstin sananvalinta Suomen vanhin lähetyskenttä, ja yhteistoiminta 30308: on hyvin tärkeää. Tiiviissä tekstissä nämä seikat jatkuu edelleen. 30309: saattavat synnyttää vääristyneitä kuvia, vaikkei 30310: suoranaisia virheellisiä tietoja esiintyisikään - Koska oppikirjojen teksti on useimmiten vain 30311: pelkkä rotuerottelutermi tarkemmin sitä kom- toteavaa, analysointi ja syiden pohtiminen jäävät 30312: mentoimatta ei tuo esille apartheidin todellista opettajan tehtäväksi. Opettajan varassa on, min- 30313: luonnetta! kälainen kuva oppilaalle välittyy käsiteltävästä 30314: asiasta. Tämän vuoksi tulee kiinnittää huomiota 30315: Aivan selviä vääriä tietoja oppikirjoista löytyy myös opettajien koulutukseen entistä enemmän 30316: vain vähän, mutta näitäkin on. Esimerkiksi erääs- ja samoin opetusohjeisiin. 30317: sä maantiedon kirjassa on Afrikan valtioluette- 30318: loon otettu ilman mitään kommentteja myös Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30319: Bophuthatswana ja Transkei, jotka ovat Etelä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 30320: 30321: 4285012510 30322: 2 1985 vp. -- FJ( n:o 393 30323: 30324: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- annetaan kaikilta osin totuudenmukai- 30325: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: nen kuva Etelä-Afrikasta ja että opetus- 30326: materiaalin sisältö ei miltään osin ole 30327: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ristiriidassa Suomen virallisen rotusorto- 30328: ryhtyä turvatakseen sen, että kouluissa politiikan vastaisen linjan kanssa? 30329: 30330: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985 30331: 30332: Ulla-Leena Alppi Vappu Säilynoja Irma Rosnell 30333: Esko Helle Marja-Liisa Salminen Seppo Toiviainen 30334: Pirkko Turpeinen-Kajanoja Hannele Pokka Mikko Kuoppa 30335: Anna-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi Kaj Bärlund 30336: Heikki Mustonen Mauri Pekkarinen Jussi Ranta 30337: Timo Roos Reijo Lindroos Esko Aho 30338: Liisa Kulhia Pentti Skön Matti Kautto 30339: Timo Laaksonen Kati Peltola Osmo Vepsäläinen 30340: Ensio Laine Juhani Vähäkangas Lauha Männistö 30341: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Erkki Moisander 30342: Tarja Halonen Sirpa Pietikäinen Paula Eenilä 30343: Riitta Järvisalo-Kanerva Pirkko Valtonen Kari Urpilainen 30344: Arja Alho Risto Ahonen Ilkka Kanerva 30345: Veikko Saarto Liisa Arranz Pekka Myllyniemi 30346: Vieno Eklund Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert 30347: Juhani Surakka Jorma Rantanen Inger Hirvelä 30348: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen 30349: 1985 vp. -- RJ( n:o 393 3 30350: 30351: 30352: 30353: 30354: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 30355: 30356: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa kohtia, jotka aiheuttavat erilaisia mielipiteitä, 30357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tulkintoja ja teosten esitystavan arvostelua. Tar- 30358: olette kirjeellänne 8 päivänä marraskuuta 1985 peellisiksi katsotut muutokset tehdään teosten 30359: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen uusien painosten käsikirjoitukseen. 30360: vastattavaksi kansanedustaja Alpin ym. tekemän Oppikirjojen sisällön pitämistä ajan tasalla vai- 30361: seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 393: keuttaa materiaalin pitkä valmistusaika. Oppikir- 30362: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo jan kehittäminen ideasta valmiiksi tuotteeksi vie 30363: ryhtyä turvatakseen sen, että kouluissa usean vuoden. Käytössä olevaa oppimateriaalia 30364: annetaan kaikilta osin totuudenmukai- tulisi kuitenkin opetuksessa täydentää saatavissa 30365: nen kuva Etelä-Afrikasta ja että opetus- olevalla ajankohtaisella aineistolla. 30366: materiaalin sisältö ei miltään osin ole Eri järjestöt ja liitot, muun muassa Suomen 30367: ristiriidassa Suomen virallisen rotusorto- YK-liitto, Suomen UNICEF-yhdistys ja UNESCO 30368: politiikan vastaisen linjan kanssa? julkaisevat oheismateriaaliksi soveltuvaa aineis- 30369: toa. Näitä oheismateriaaleja kouluhallitus suosit- 30370: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen telee ja lähettää koulujen käyttöön. Kouluhalli- 30371: seuraavaa: tus on myös suosittanut peruskoulujen yläasteille 30372: Kouluhallitus hyväksyy peruskouluasetuksen ja lukioille, että ne tilaisivat kouluille sanomaleh- 30373: (718/84) 26 §:n mukaisesti uudet oppikirjat, tiä opetuskäyttöön ja oppilaiden harrastustoimin- 30374: kokeilupainokset ja eräät muut opetuksessa käy- nan tukemiseen. Tilaukseen tulee sisällyttää yksi 30375: tettävät kirjat. Ennen kuin kirja hyväksytään, sen kutakin eduskunnassa edustettuna olevaa poliit- 30376: sisällöstä ja soveltuvuudesta koulukäyttöön han- tista puoluetta kannattava valtakunnallinen tai 30377: kitaan asiantuntijalausunnot. Lausunnonantajina alueellinen sanomalehti sekä yksi riippumaton 30378: toimivat opettajat sekä opettajankoulutuslaitok- päivälehti ja paikallislehti. 30379: sissa ja yliopistojen ainelaitoksissa työskentelevät Opetusministeriö toimittaa kysymyksessä esite- 30380: eri oppiaineiden asiantuntijat. Lausuntojen poh- tyt huomautukset kouluhallituksen käyttöön. 30381: jalta tehdään käsikirjoituksiin tarvittavat muu- Hallitus pitää tärkeänä, että opetuksen sisältö ei 30382: tokset. Hyväksyttyihin oppikirjoihin saattaa hy- miltään osin ole ristiriidassa Suomen virallisen 30383: väksyvistä lausunnoista huolimatta jäädä sellaisia rotusortopolitiikan vastaisen linjan kanssa. 30384: 30385: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985 30386: 30387: Opetusministeri Kaarina Suonio 30388: 4 1985 vp. -- ~ n:o 393 30389: 30390: 30391: 30392: 30393: Till Riksdagens Herr Talman 30394: 30395: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som föranleder olika åsikter, tolkningar och kritik 30396: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av framställningssätt. De ändringar som man 30397: av den 8 november 1985 till vederbörande med- ansett vara erforderliga gör man i manuskripten 30398: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av till böckernas nya upplagor. 30399: riksdagsman Alppi m.fl. undertecknade spörsmål Den långa tiden för beredning av materialet 30400: nr 393: försvårar ajourhållandet av läroböckernas inne- 30401: håll. Utvecklandet av en lärobok från en ide till 30402: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta en färdig produkt kräver flera år. Det läromate- 30403: för att säkerställa att man i skolorna ger rial som används, borde dock kompletteras med 30404: en till alla delar sanningsenlig bild av det aktuella materia! som står till buds. 30405: Sydafrika och att studiematerialets inne- Olika organisationer och föreningar, bl.a. Fin- 30406: håll inte i något avseende står i konflikt lands FN-förbund, Finlands UNICEF-förening 30407: med de linjer som tillämpas i fråga om och UNESCO publicerar sådant materia! som 30408: Finlands officiella politik mot apartheid? lämpar sig för bredvidläsningen. Skolstyrelsen 30409: rekommenderar detta bredvidläsningsmaterial 30410: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt och ställer det till skolornas förfogande. Skolsty- 30411: framföra följande: relsen har även rekommenderat att grundskolor- 30412: I enlighet med 26 § grundskoleförordningen nas högstadier och gymnasier skall prenumerera 30413: (718/84) godkänner skolstyrelsen nya läroböcker, på tidningar som skall användas vid undervis- 30414: försöksupplagor och vissa andra böcker som an- ningen och stöda elevernas hobbyverksamhet. 30415: vänds vid undervisningen. Innan boken god- Prenumerationerna bör innehålla en sådan riks- 30416: känns, inbegär man sakkunnigutlåtanden om eller lokaltidning som stöder vart och ett av de 30417: bokens innehåll och om dess lämplighet för politiska partierna i riksdagen samt en oberoende 30418: undervisningen i skolor. Utlåtanden ges av lärare dags- och lokaltidning. 30419: samt av sådana sakkunniga i olika ämnen som Undervisningsministeriet ställer de i spörsmå- 30420: arbetar vid universitetens institutioner och vid let framförda anmärkningarna till skolstyrelsens 30421: lärarutbildningsenheter. På basen av dessa utlå- förfogande. Regeringen anser detvara viktigt att 30422: tanden gör man erforderliga ändringar i ma- undervisningens innehåll inte i något avseende 30423: nuskripten. Trots tillstyrkande utlåtanden kan de står i konflikt med de linjer som tillämpas i fråga 30424: godkända läroböckerna innehålla sådana avsnitt om Finlands officiella politik mot apartheid. 30425: 30426: Helsingfors den 13 december 1985 30427: 30428: Undervisningsminister Kaarina Suonio 30429: Kirjallinen kysymys n :o 394 30430: 30431: 30432: 30433: 30434: Lahtinen ym.: Opetuslupien myöntämisestä ajokorttia varten 30435: 30436: 30437: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 30438: 30439: Eduskunta päätti tieliikennelaista päättäessään korkealle, on tärkeää, että kaikki kuljettajakoulu- 30440: mm., että ajokorttia varten tapahtuva ajo-opetus tus olisi mahdollisimman yhdenmukaista. 30441: annetaan autokoulussa ja että poliisi voi oikeut- Yhtenäiseen koulutukseen päästään vain saat- 30442: taa piirissään asuvan ajokortin haltijan antamaan tamalla kaikki kuljettajakoulutus yhtenäiseen val- 30443: määrätylle henkilölle opetusta ajokortin saami- vontaan. Nykyisen käytännön mukaan katsastus- 30444: seksi. miehet valvovat yksityiskohtaisesti kaikkea auto- 30445: Ajokorttiasetuksen 12 §:n 6 kohdassa sano- kouluissa annettavaa kuljettajakoulutusta. Auto- 30446: taan, että opetusluvalla opetettaessa on nouda- koulun on oppilaan varmistamalla oppituntikuit- 30447: tettava, mitä autokouluopetuksesta on määrätty. tauksella pidettävä kirjaa jokaisesta luennosta ja 30448: Eduskunta katsoi päättäessään tieliikennelais- ajoharjoittelutunnista. 30449: ta, että sen tavoitteena on liikenneturvallisuuden Kuten edellä on mainittu, Keski-Suomen lää- 30450: paraneminen. Siksi se kiinnitti huomiota myös nissä jopa joka kolmas uuden henkilöautokortin 30451: uusien kuljettajien koulutukseen ja otti lakiin suorittaja saa opetuksensa opetusluvan avulla. 30452: pääsääntöisen pykälän, jonka mukaan kuljettaja- Mikään viranomainen ei valvo yksityisen opetuk- 30453: koulutus annetaan katsastusmiesten valvonnassa sen varassa annettua opetusta, eikä sitä varten ole 30454: autokouluissa. Koska maan harvaan asutuissa vahvistettu minkäänlaista koulutusohjelmaa tai 30455: osissa saattaa kuitenkin esiintyä sellaisia ajokortin suunnitelmaa. Pääsääntöisesti opetusluvan saaja 30456: tarvitsijoita, joilla voi olla autokoulumatkojen yhdellä nimikirjoituksellaan todistaa antaneensa 30457: pituuden vuoksi erityisiä vaikeuksia osallistua samantasoisen ja -sisältöisen kuljettajaopetuksen 30458: autokouluopetukseen, otettiin lakiin pykälä ope- kuin valvotun autokoulun on annettava. 30459: tus- ja harjoitusluvista. Pääsääntönä on kuitenkin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30460: pidettävä, että opetuslupa on eräänlainen poik- tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme 30461: keuslupa. Lakia säätäessään eduskunta oli sitä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 30462: mieltä, että opetuslupia koskevien säännösten senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 30463: säilyttäminen on tärkeää erityisesti sen vuoksi, 30464: että ajokortti voitaisiin kohtuullisin kustannuksin Onko Hallitus tietoinen siitä, että lä- 30465: ja ponnistuksin suorittaa sellaisilla alueilla, missä hes joka kymmenes, eräillä paikkakunnil- 30466: kuljettajaopetusta ei ole muilla tavoin järjestetty. la joka kolmas ajokortin saaja saa opetuk- 30467: Viime vuosina on kuitenkin havaittu, että sensa ilman viranomaisten valvontaa, 30468: esim. eräissä Keski-Suomen läänin poliisipiireissä että opetuksen sisältö ja tavoitteet ovat 30469: ovat opetuslupien määrät kivunneet jopa yli sattumanvaraisia ja vain opetuksenanta- 30470: kolmannekseen vastaavista autokoulujen oppilas- jan omaan tietomäärään perustuvia ja 30471: määristä, vaikka kaikilla näillä paikkakunnilla on että mikään viranomainen ei valvo tätä 30472: tarjolla hyvätasoista autokouluopetusta. Koska liikenneturvallisuuteen vaikuttavaa kul- 30473: eduskunta on ollut sitä mieltä, että kuljettaja- jettajaopetusta, ja jos on, 30474: koulutuksen pitää tapahtua viranomaisten val- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 30475: vonnassa ja että sen tavoitteet on asetettava ryhtyä epäkohdan poistamiseksi? 30476: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985 30477: 30478: Matti Lahtinen Helena Pesola Pentti Skön 30479: Martti Ratu Tauno Valo Helge Saarikoski 30480: Pekka Leppänen Matti Viljanen Iiro Viinanen 30481: Heikki Järvenpää Paavo Vesterinen 30482: 4285012532 30483: 2 1985 vp. - KK n:o 394 30484: 30485: 30486: 30487: 30488: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 30489: 30490: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kin johtuu, ettei opetusta voida kaikilta osin 30491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, valvoa samalla tavalla kuin autokouluissa annet- 30492: olette 8 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- tavaa kuljettajaopetusta. Valvonta kohdistuu en- 30493: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- sisijaisesti luvanhakijaan, opetusajoneuvoon ja 30494: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja opetuksen tulosten mittaamiseen kuljettajantut- 30495: Lahtisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- kinnossa. 30496: myksestä n:o 394: 30497: Opetusluvan myöntämistä harkittaessa tulee 30498: Onko Hallitus tietoinen siitä, että lä- opettajan soveltuvuus selvitettäväksi. Opettajan 30499: hes joka kymmenes, eräillä paikkakunnil- on täytettävä säädetyt mm. ajokokemusta ja 30500: la joka kolmas ajokortin saaja saa opetuk- liikennesääntöjen tuntemusta koskevat vaatimuk- 30501: sensa ilman viranomaisten valvontaa, set. Nimenomaisten vaatimusten lisäksi lupa- 30502: että opetuksen sisältö ja tavoitteet ovat viranomainen voi ottaa huomioon myös muut 30503: sattumanvaraisia ja vain opetuksenanta- opettajan soveltuvuuteen vaikuttavat tekijät. En- 30504: jan omaan tietomäärään perustuvia ja nen luvan myöntämistä opettajan on pääsääntöi- 30505: että mikään viranomainen ei valvo tätä sesti suoritettava kuljettajantutkinnon teoriakoe 30506: liikenneturvallisuuteen vaikuttavaa kul- uudelleen, sillä hänen on esitettävä todistus uu- 30507: jettajaopetusta, ja jos on, desta teoriakokeen suorittamisesta, ellei poliisi 30508: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo erityisistä syistä pidä sitä tarpeettomana. Opetuk- 30509: ryhtyä epäkohdan poistamiseksi? seen käytettävän ajoneuvon tulee soveltuvin osin, 30510: mm. ajoneuvon rakenteen ja opettajan erillisen 30511: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- jarrulaitteen osalta, täyttää kouluautoille asetetut 30512: ti seuraavaa: vaatimukset. Ajoneuvon soveltuvuus tutkitaan 30513: etukäteen, sillä ennen luvan myöntämistä katsas- 30514: Tieliikennelakia käsitellessään eduskunta kat- 30515: tusmiehen on hyväksyttävä ajoneuvo opetustar- 30516: soi, että opetuslupien myöntämisen yleiset perus- 30517: koitukseen. Opetuksen sisältöä, sen suunnitel- 30518: teet olisi tyhjentävästi lueteltava laissa, mistä 30519: mallisuutta tai tavoitteellisuutta ei sinänsä valvo- 30520: johtuen se kohotti asetuksessa olleet myöntämis- 30521: ta. Opettajan on säädetty opetus annettuaan 30522: perusteet sellaisenaan lain tasolle. Eduskunta 30523: tehtävä siitä merkintä poliisin antamaan opetus- 30524: sisällytti tällöin myöntämisperusteisiin perheenjä- 30525: lupaan. Viime kädessä opetuksen valvonta toteu- 30526: senyysvaihtoehdon, jonka perusteella suurin osa 30527: tuu kuljettajantutkinnossa. 30528: opetusluvista myönnetään. 30529: Laissa luetellaan ne edellytykset, joiden tulee Liikenneministeriö katsoo, että opetuslupajär- 30530: täyttyä, jotta opetusluvan myöntäminen olisi jestelmä tulee vastaisuudessakin säilyttää toissijai- 30531: mahdollista. Viime kädessä harkintavalta opetus- sena kuljettajakoulutusmuotona mm. niiden ti- 30532: luvan myöntämisestä jätettiin kuitenkin lupa- lanteiden varalta, ettei kuljettajaopetusta ole 30533: viranomaiselle eli poliisille. muuten järjestetty tai ettei sitä kyetä järjestä- 30534: Säännösten mukaan kuljettajaopetus annetaan mään tarkoituksenmukaisesti, esim. joissakin 30535: pääsääntöisesti autokouluissa, ja opetusluvalla vammaistapauksissa. Kuljettajaopetuksen uudis- 30536: annettavassa opetuksessa on soveltuvin kohdin tamista koskevan valmistelutyön yhteydessä selvi- 30537: noudatettava, mitä autokouluopetuksesta on sää- tetään mahdollisuudet tehostaa myös yksityisope- 30538: detty. Opetuslupajärjestelmän luonteesta kuiten- tusluvalla annettavan opetuksen valvontaa. 30539: 30540: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985 30541: 30542: Liikenneministeri Matti Luttinen 30543: 1985 vp. -- KJ( n:o 394 3 30544: 30545: 30546: 30547: 30548: Tili Riksdagens Herr Talman 30549: 30550: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen temets natur är det dock inte möjligt att tili alla 30551: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av delar övervaka undervisningen på samma sätt 30552: den 8 november 1985 tili vederbörande medlem som förarutbildningen i bilskolorna. Över- 30553: av statsrådet översänt avskrift av följande av vakningen gäller främst tillståndssökanden, un- 30554: riksdagsman Lahtinen m.fl. undertecknade spörs- dervisningsfordonet och bedömningen av under- 30555: mål nr 394: visningsresultaten vid förarexamen. 30556: Är Regeringen medveten om att i det Då beviljandet av undervisningstillstånd prö- 30557: närmaste var tionde, på vissa orter var vas bör lärarens lämplighet utredas. Läraren skall 30558: tredje person, som erhåller körkort, får uppfylla stadgade villkor beträffande bl.a. kör- 30559: sin undervisning utan myndigheternas praktik och kunskap i trafikreglerna. Utöver 30560: övervakning, dessa uttryckliga krav kan tillståndsmyndigheten 30561: att undervisningens innehåll ocn mål beakta även andra faktorer som inverkar på 30562: är slumpartade och grundar sig endast på lärarens lämplighet. Innan tillståndet beviljas 30563: kunskapsnivån hos den som undervisar, skall läraren i regel på nytt avlägga teoriprovet 30564: och för förarexamen. Han skall nämligen förete ett 30565: att ingen myndighet övervakar denna intyg över att han har avlagt ett nytt teoriprov, 30566: förarutbildning, som påverkar trafiksä- om inte polisen av särskilda skäl anser detta vara 30567: kerheten, och om så är fallet, överflödigt. Fordon, som används vid underVis- 30568: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ning, bör i tillämpliga delar, bl.a. i fråga om sin 30569: för att avhjälpa detta missförhållande? konstruktion och för läraren avsedd särskild 30570: bromsanordning, uppfylla de villkor som ställs 30571: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt på skolbilar. Fordonets lämplighet testas på 30572: anföra följande: förhand. Besiktningsman skall nämligen godkän- 30573: na fordonet för undervisningsändamål innan till- 30574: Då riksdagen behandlade vägtrafiklagen ansåg 30575: ståndet beviljas. Själva undervisningens innehåll, 30576: den att de allmänna grunderna för beviljandet av 30577: planmässighet och målsättning övervakas inte. 30578: undervisningstillstånd utförligt skall uppräknas i 30579: Läraren är förpliktad att efter avslutad undervis- 30580: lagen. Den upphöjde därför de bevillningsgrun- 30581: ning införa anteckning om denna i det undervis- 30582: der som tidigare hade funnits upptagna i förord- 30583: ningstillstånd som han har erhållit av polisen. I 30584: ning direkt tili lagens nivå. Riksdagen intog i 30585: sista hand sker övervakningen av undervisningen 30586: bevillningsgrunderna samtidigt familjemedlems- 30587: i samband med förarexamen. 30588: alternativet, på basen av vilket flertalet ubder- 30589: visningstillstånd bevil jas. Trafikministeriet anser att systemet med un- 30590: I lagen uppräknas de förutsättningar som bör dervisningstillstånd även i framtiden bör bibehål- 30591: uppfyllas för att undervisningstillstånd skall kun- las som en andra form av förarutbildning, bl.a. 30592: na beviljas. I sista hand överläts dock prövnings- med tanke på sådana situationer att förarutbild- 30593: rätten beträffande beviljandet av undervisnings- ning inte har ordnats på annat sätt eller att sådan 30594: tillstånd åt tillståndsmyndigheten, dvs. tili poli- inte kan ordnas på ett ändamålsenligt sätt, t.ex. i 30595: sen. vissa fall av invaliditet. I samband med bered- 30596: Enligt stadgandena sker förarutbildningen i ningen beträffande revideringen av förarutbild- 30597: regel i bilskolor, och vid undervisning, som sker ning kommer det att utredas, vilka möjligheter 30598: med undervisningstillstånd, skall i tillämpliga det finns att effektivera övervakningen även i 30599: delar iakttas det som är stadgat om undervisning fråga om den undervisning som sker på grundval 30600: i bilskola. På grund av undervisningstillståndssys- av tillstånd tili privat undervisning. 30601: Helsingfors den 12 december 1985 30602: 30603: Trafikminister Matti Luttinen 30604: 1985 vp. 30605: 30606: Kirjallinen kysymys n:o 395 30607: 30608: 30609: 30610: 30611: Tuomaala ym.: Ns. vaelluskalateiden rakentamisesta Ähtävänjoen 30612: voimalaitosten yhteyteen 30613: 30614: 30615: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 30616: 30617: Vaasan läänin parhaina vaelluskalapaikkoina ville voimalaitoksille ole määrätty kalojen istutus- 30618: on tähän saakka pidetty Lapväärtinjokea ja Lesti- velvoitteen ohella myös kalojen ohikulkuteiden 30619: jokea. Niiden ohella kuitenkin ainakin Lappajär- rakentamista. 30620: vestä ja Evijärvestä Pietarsaaren seutuville mereen Ähtävänjoen vesistön varrella toimivat 18 ka- 30621: laskeva Ähtävänjoki on joki, joka voi tarjota lastusseuraa ovat esittäneet maa- ja metsätalous- 30622: vaelluskaloille luontaisen vaelluspaikan. ministeriölle, että Ähtävänjoen voimalaitoksiin 30623: Ähtävänjokeen on istutettu mm. taimenia. rakennettaisiin kalateitä vaelluskaloja varten. 30624: Asiantuntijoiden mukaan istutukset ovat onnis- Nykytekniikalla niiden rakentaminen olisi vai- 30625: tuneet hyvin, ja vaelluskalat ovat lisääntyneet vatonta ja kustannuksiltaan varsin kohtuullista. 30626: joessa myös luontaisesti. Viimeksi mainittuja voitaisiin säästää silläkin ta- 30627: Ähtävänjoki tarjoaa vaelluskalojen kannalta valla, että käytettäisiin hyväksi jokivarten asuk- 30628: kaiden ja kalastusseurojen tarjoamaa talkootyötä. 30629: asiantuntijoiden mukaan etuna mm. hyvän ve- 30630: den laadun, tasaisen virtaaman ja sopivan maa- Myös voimalaitosten taholla on ilmennyt myön- 30631: teistä kiinnostusta asian hoitamiseen. 30632: perän. Lisäksi hyvänä puolena ovat har.pea ve- 30633: teen ympäri vuoden tuovat koskijaksot. Ahtävän- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30634: joen vesi on niin hyvälaatuista, että siinä viihty- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 30635: vät jopa harvinaiset ja vaativat jokihelmisimpu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 30636: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 30637: kat. 30638: Asiantuntijoiden käsityksen mukaan on tehty Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 30639: virhe, kun sanottuun jokeen ei ole aikanaan ryhtyä ns. vaelluskalateiden rakentami- 30640: edellytetty kalateiden rakentamista. Ihmetystä on seksi Ähtävänjoen voimalaitosten yhtey- 30641: aiheuttanut laajasti se, ettei joen varrella sijaitse- teen? 30642: 30643: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985 30644: 30645: Juhani Tuomaala Helge Saarikoski Boris Renlund 30646: Urho Pohto Mats Nyby 30647: 30648: 30649: 30650: 30651: 4285011978 30652: 2 1985 vp. -- KJC n:o 395 30653: 30654: 30655: 30656: 30657: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 30658: 30659: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Maa- ja metsätalousministeriön asettama vael- 30660: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, luskalakantojen elvyttämistyöryhmä niin ikään 30661: olette 8 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir- katsoi 24.5 .198 5 päivätyssä mietinnössään, ettei 30662: jeenne n:o 1962 ohella toimittanut valtioneuvos- Ähtävänjoen kalataloudellisilla kunnostustoi- 30663: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- menpiteillä ole välitöntä kiirettä, vaan niiden 30664: edustaja Tuomaalan ym. kirjallisesta kysymykses- mahdollinen tarve tulee harkita myöhemmin. 30665: tä n:o 395: Koska kalateistä -- erityisesti kalaportaista -- 30666: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo on saatu maassamme aiemmin huonoja 30667: ryhtyä ns. vaelluskalateiden rakentami- kokemuksia, on mahdollisten uusien kalatie- 30668: seksi Ähtävänjoen voimalaitosten yhtey- hankkeiden toteuttamista varten käynnistetty laa- 30669: teen? jahko kalateiden toimivuuteen liittyvä tutkimus- 30670: toiminta. Vaikka tutkimuksista saadut kokemuk- 30671: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- set ovat olleet myönteisiä, ei kalateiden laajamit- 30672: ti seuraavan: taista rakentamista ole syytä aloittaa, vaan ensin 30673: tulee keskittyä niihin kiireellisimpiin tapauksiin, 30674: Ähtävänjoki on suurelta osin rakennettu voi- joista todennäköisesti saadaan parhaat tulokset. 30675: matalouden tarpeisiin. Evijärven ja meren välisel- 30676: lä jokiosalla on 7 voimalaitosta. Lisäksi joessa Lisäksi on huomattava, että kalatalousviran- 30677: toteutetaan vuorokausisäännöstelyä, ja joki laskee omainen on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan 30678: merestä makeavesialtaaksi padotmun Luodonjär- myös Ähtävänjoen voimalaitosten vanhat, tä- 30679: veen. mänhetkisessä tilanteessa epätarkoituksenmukai- 30680: Ähtävänjoen merelliset vaelluskalakannat on siksi osoittautuneet kalatievelvoitteet joen luon- 30681: menetetty rakentamisen seurauksena, joten vael- nontilaiseen vaelluskalatuottoon perustuviksi is- 30682: luskalojen nousumahdollisuuksien turvaamisella tutusvelvoitteiksi. 30683: ei ole mahdollista enää pelastaa Ähtävänjoen Edellä todetun perusteella kalateiden rakenta- 30684: vaelluskalakantoja, vaan kalatiet palvelisivat lä- minen Ähtävänjoen voimalaitosten yhteyteen ei 30685: hinnä perinteisen jokikalastuksen säilyttämistä. ole tällä hetkellä tarkoituksenmukaista. Kalarei- 30686: Jokeen olisi ehkä mahdollista kotiuttaa uusia, den mahdollinen tarve tulee harkita myöhemmin 30687: ainakin osaksi luontaisesti lisääntyviä vaelluskala- uudelleen muualta saatujen kokemusten perus- 30688: kantoja, mutta tämä edellyttää lisätutkimuksia. teella. 30689: 30690: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1985 30691: 30692: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 30693: 1985 vp. -- ~ n:o 395 3 30694: 30695: 30696: 30697: 30698: Tili Riksdagens Herr Taimao 30699: 30700: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Den av jord- och skogsbruksministeriet tilisatta 30701: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr arbetsgruppen för återupplivande av beståndet av 30702: 1962 av den 8 november 1985 tili vederbörande vandringsfisk ansåg likaså i sitt betänkande, date- 30703: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande rat 24. 5 .198 5, att åtgärderna för iståndsättande 30704: av riksdagsman Tuomaala m.fl. undertecknade av Esse å i fiskeriekonomiskt hänseende inte är 30705: spörsmål nr 395: direkt brådskande, utan att det senare skali 30706: utredas huruvida de överhuvudtaget behövs. 30707: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Eftersom vi i vårt land tidigare har haft dåliga 30708: för att s.k. fiskvägar för vandringsfisk erfarenheter av fiskvägarna -- specielit då fisk- 30709: skali byggas i anslutning tili kraftverken i trapporna -- har en relativt omfattande forsk- 30710: Esse å? ning beträffande fiskvägarnas ändamålsenlighet 30711: inletts med tanke på ett genomförande av even- 30712: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt tuella nya fiskvägsprojekt. Trots att resultaten av 30713: anföra följande: undersökningarna har varit positiva finns det 30714: Esse å har tili stora delar byggts ut med tanke inga skäl tili att inleda något omfattande byg- 30715: på energihushåliningens behov. På sträckan mel- gande av fiskvägar, utan man bör först koncen- 30716: lan sjön Evijärvi och havet finns det 7 kraftverk. trera sig på de mest brådskande falien som 30717: Dessutom dygnsregleras ån, och den mynnar ut i sannolikt ger de bästa resultaten. 30718: sötvattensbassängen Larsmosjön som genom Det bör dessutom noteras att fiskerimyndighe- 30719: fördämningar har avskilts från havet. terna på den senaste tiden också har försökt 30720: Beståndet av vandringsfisk från havet i Esse å ändra kraftverkens i Esse å gamla förpliktelser 30721: har gått förlorat som en följd av att ån har byggts beträffande fiskvägar, vilka i dagens läge har 30722: ut. Det är därför inte längre möjligt att genom visat sig vara oändamålsenliga, tili sådan skyldig- 30723: att trygga fiskens möjligheter att stiga upp i ån het att plantera fisk som baseras på åns van- 30724: rädda beståndet av vandringsfisk i denna. Fiskvä- dringsfiskproduktion i naturtiliståndet. 30725: garna skulie närmast trygga bevarandet av det På basen av vad ovan nämnts är det inte i 30726: traditionelia fisket i ån. Det skulie eventuellt detta nu ändamålsenligt att bygga fiskvägar i 30727: vara möjligt att plantera in ett nytt bestånd av anslutning tili kraftverken i Esse å. Ett eventuelit 30728: vandringsfisk, som åtminstone tili en del förökar behov av fiskvägar bör i ett senare skede på nytt 30729: sig på naturlig väg, men detta kräver ytterligare övervägas på grundval av erfarenheter som har 30730: utredningar. fåtts på annat håll. 30731: 30732: Helsingfors den 5 december 1985 30733: 30734: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 30735: 1985 vp. 30736: 30737: Kirjallinen kysymys n:o 396 30738: 30739: 30740: 30741: 30742: Rantanen: Päivärahojen ja matkakustannusten korvausten verotta- 30743: misesta 30744: 30745: 30746: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 30747: 30748: Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 kohdan tettuja päivärahan ja muun matkakustannusten 30749: mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katsota sen mu- korvauksen perusteita ja määriä. 30750: {aan kuin verohallitus vuosittain tarkemmin Tie- ja vesirakennuslaitos noudattaa valtion 30751: määrää työnantajan määräyksestä tehdystä virka- virka- ja työehtosopimusten määräyksiä maksaes- 30752: :ai työmatkasta saatua matkustamiskustannusten saan päivärahoja ja matkakustannusten korvauk- 30753: wrvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittu- sia. Myös nämä korvaukset on tarkoitettu todelli- 30754: niskorvausta, yömatkarahaa ja muun nimisenä sina kulukorvauksina verovapaiksi. 30755: 1yvityksenä suoritettua matkakustannusten kor- Verohallinto on kuitenkin käynnistänyt vero- 30756: rausta niin myös ulkomaille työnantajan mää- vuodelta 1984 tarkastustoimet ja koonnut sopi- 30757: :äyksestä tehdystä virka- tai työmatkasta saatua musten mukaisesti verovapaina maksetuista 30758: rastaavaa korvausta, kuitenkin niin, että työnan- päivä- ja matkarahoista tiedot, ja työntekijöitä on 30759: :ajan määräyksestä riippumatta katsotaan aloilla, ryhdytty niistä verottamaan. 30760: oilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnus- 30761: Tällaista käytäntöä on hämmästelty tie- ja 30762: >maisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan 30763: vesirakennuslaitoksen henkilökunnan piirissä ja 30764: 1sein vaihtamaan, päivittäisistä asunnon ja erityi- 30765: sitä on pidetty virheellisenä menettelynä. Jos 30766: en työntekemispaikan välisistä matkoista saadus- 30767: valtio sopimusosapuolena sopii työehtosopimuk- 30768: a korvauksesta verovapaaksi tuloksi vain matkus- 30769: sessa päivärahoista ja matkakorvauksista siten, 30770: amiskustannuksista saatu korvaus (510/77). Ve- 30771: että osapuolet tarkoittavat niiden olevan verova- 30772: ohallituksen päätöksessä (268/84) on 1.3.1984 paita, ei valtio sopijapuolena toisella organisaati- 30773: Llkaen sovelletut verohallituksen edellä tarkoite- 30774: onaan voi ryhtyä tätä sopimusta rikkomaan väit- 30775: ut ohjeet. Vastaavat ohjeet on annettu vuosit- 30776: tämällä, että nämä korvaukset ovatkin veronalai- 30777: ain aikaisemminkin. sia. Kun kaiken lisäksi kumpikin asia, valtion 30778: Verohallituksen ohjeessa on todettu, minkä palkkausasioiden hoitaminen ja valtion veroasioi- 30779: uuruiset päivärahat ja matkakustannusten kor- den hoitaminen, kuuluu valtiovarainministeriön 30780: ·aukset ovat verovapaita. Verohallituksen päätös toimialaan ja samalle ministerille, on täysin sopi- 30781: 10udattaa valtion virkaehtosopimuskäytäntöä. matonta menetellä edellä kerrotulla tavalla. 30782: Ilmiselvästi ajatuksena on ollut, että verova- On korostettava sitä seikkaa, ettei julkisen 30783: laaksi voidaan aina katsoa se päiväraha ja kulu- sektorin työehtosopimuksiin, ainakaan silloin 30784: :orvaus, jonka valtio maksaa virkamiehilleen ja kun sopijaosapuolena on valtio itse, voida olettaa 30785: yöntekijöilleen. Oletetaan, että siinä sopimuk- pujahtelevan piiloteltuja palkankorotuksia, joita 30786: essa ei ole verotuksen välttämiseksi siirretty pal- veroviranomaisten tulisi esille kaivaa ja panna 30787: .ankorotuksia verovapaisiin korvauksiin. verolle. Jos tässä suhteessa valtio kuitenkin kat- 30788: Valtion maksamien korvausten verovapautta soo, että tie- ja vesirakennuslaitoksen puitteissa ei 30789: ,idetään niin itsestään selvänä, että sanotussa sellaisia korvattavia kuluja ja päivärahan maksu- 30790: erohallituksen päätöksessä ja vastaavissa aikai- perusteita synny, kuin mitä näillä asioilla perin- 30791: emmissa päätöksissä on todettu, ettei valtion tai teisesti on tarkoitettu, asiaa olisi tullut selvittää 30792: en laitoksen, kunnan, kuntainliiton tai kirkon siinä järjestyksessä, että se olisi asianmukaisesti 30793: arvitse merkitä matkakustannusten korvauksena neuvotteluissa otettu esille ja otettu huomioon 30794: 1aksettua hyvitystä verokirjaan tai ennakonpidä- palkkauksen kokonaisj ärj estelyssä. 30795: fStodistukseen, mikäli hyvitysmaksu perusteei- Puheena olevaa verotuksesta johtuvaa ongel- 30796: aan ja suuruudeltaan vastaa päätöksessä vahvis- maa on selvittänyt valtiovarainministeriön asetta- 30797: !85011825 30798: 2 1985 vp. -- RJ( n:o 396 30799: 30800: ma ns. TVH:n osapäivärahatyöryhmä, joka antoi olisi ollut perusteltua varsinkin, kun ehdotus 30801: muistionsa 30.9.1985 (1985:VM 28). tarkoittaa saavutettujen etujen kaventamista. 30802: Työryhmän työn lähtökohdan muodosti valta- Työryhmä ei ole ottanut kantaa myöskään jo 30803: kunnansovittelijan myötävaikutuksella aikaan- tehtyihin maksuunpanoihin, eivätkä sen ehdo- 30804: saatu sovintoehdotus, jonka mukaan tie- ja vesi- tukset toteutuessaankaan vaikuta tähän ongel- 30805: rakennuslaitoksen palveluksessa pysyvästi matka- maan kuin enintään vuodelta 1985 toimitettavas- 30806: olosuhteissa työskenteleville osapäivärahaa saa- ta verotuksesta lukien. 30807: neille virkamiehille ryhdytään valtiovarainminis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30808: teriön päätöksellä maksamaan osapäivärahan ase- tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 30809: mesta 1.6.1985 lukien 28,50 markan ateriakor- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 30810: vausta ja 21,50 markan erityiskulukorvausta. vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 30811: Työryhmä lienee katsonut nämäkin korvaukset 30812: verollisiksi. Työryhmän oma ehdotus lienee, että Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- 30813: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8 litus aikoo ryhtyä poistaakseen ne epäoi- 30814: kohtaa muutettaisiin siten, että säännökseen li- keudenmukaisina pidetyt verojen mak- 30815: sättäisiin määräys ateriakorvauksen verottomuu- suunpanot, jotka perustuvat valtion 30816: desta, jos työntekijällä ei ole tilaisuutta varsinai- virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti 30817: seen työnantajan järjestämään työpaikkatuokai- maksettujen päivärahojen ja matkakus- 30818: luun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välit- tannusten korvausten verottamiseen, ja 30819: tömässä läheisyydessä. Työryhmä ei ole ottanut miten Hallitus aikoo vastaisuudessa 30820: kantaa siihen, miten asia vaikuttaa työ- ja virka- turvata sopimuksissaan verovapaiksi tar- 30821: ehtosopimuksiin, vaikka se toimeksiannon tarkoi- koitettujen korvausten säilymisen verova- 30822: tus ja työryhmän kokoonpano huomioon ottaen paina? 30823: 30824: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985 30825: 30826: Jorma Rantanen 30827: 1985 vp. -- KJC n:o 396 3 30828: 30829: 30830: 30831: 30832: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 30833: 30834: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tannusten korvausten perusteet ja määrät valtion 30835: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kulloinkin suorittamia matkakustannusten kor- 30836: olette 12 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn vauksia vastaaviksi, mutta kuitenkin siten, että 30837: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston huomioon otetaan edustavimmiksi katsotravien 30838: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- valtakunnallisten työ- tai virkaehtosopimusten 30839: taja Jorma Rantasen näin kuuluvasta kirjallisesta mukaan olennaisesti muulla perusteella suoritet- 30840: kysymyksestä n:o 396: tavat korvaukset. 30841: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- Verohallituksen päätöksen 2 §: n 1 momentin 30842: litus aikoo ryhtyä poistaakseen ne epäoi- mukaan matkakustannusten korvausten verova- 30843: keudenmukaisina pidetyt verojen mak- pauden edellytyksenä on, että työmatka on tehty 30844: suunpanot, jotka perustuvat valtion työnantajan määräyksestä tilapäisesti erityiselle 30845: virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulko- 30846: maksettujen päivärahojen ja matkakus- puolelle. Verohallituksen ohjeiden mukaan työ- 30847: tannusten korvausten verottamiseen, ja matka voidaan katsoa työnantajan määräyksestä 30848: miten Hallitus aikoo vastaisuudessa tehdyksi, jos työnantaja on työkomennuksella, 30849: turvata sopimuksissaan verovapaiksi tar- määräyksellä, työalueen määrittelyllä tai muulla 30850: koitettujen korvausten säilymisen verova- tavalla määrännyt työntekijän työn suorittamista 30851: paina? varten tilapäisesti matkustamaan erityiseen työn- 30852: tekemispaikkaan. Myös kutsua suorittamaan 30853: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- määrätty työ, tehtävä tai luottamustoimi voidaan 30854: pitää määräyksenä. 30855: ti seuraavaa: 30856: Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin Jos verovelvollisilla työn luonteen vuoksi ei ole 30857: 8 kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katso- varsinaista työpaikkaa, pidetään työmatkana 30858: ta sen mukaan kuin verohallitus vuosittain tar- myös työnantajan määräyksestä asunnoita erityi- 30859: kemmin määrää työnantajan määräyksestä teh- selle työntekemispaikalle työn suorittamiseksi ti- 30860: dystä virka- tai työmatkasta saatua matkustaruis- lapäisesti tehtyä matkaa. Varsinaisen työpaikan 30861: kustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakor- puuttuminen voi johtua työn liikkuvuudesta tai 30862: vausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja työn lyhytaikaisuudesta työkohteessa. Näitä aloja 30863: muun nimisenä hyvityksenä suoritettua matka- ovat esimerkiksi rakennus- ja metsäala. Korkeim- 30864: kustannusten korvausta niin myös ulkomaille man hallinto-oikeuden vuonna 1982 antaman 30865: työnantajan määräyksestä tehdystä virka- tai työ- päätöksen (KHO 30.12.1982, taltio 6071) mu- 30866: matkasta saatua vastaavaa korvausta, kuitenkin kaan tie- ja vesirakennuslaitoksen rakennusmesta- 30867: niin, että työnantajan määräyksestä riippumatta ri oli työskennellyt tällaisella erityisalalla. Näillä 30868: katsotaan aloilla, joilla erityistä työntekemispaik- aloilla päivittäisistä asunnon ja erityisen työnte- 30869: kaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden kemispaikan välisistä matkoista saadut matkusta- 30870: vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisistä ruiskustannusten korvaukset ovat verovapaita sil- 30871: asunnon ja erityisen työtekemispaikan välisistä loinkin, kun matka on tehty ilman työnantajan 30872: matkoista saadusta korvauksesta verovapaaksi tu- määräystä. Muut päivittäisestä työmatkasta saa- 30873: loksi vain matkustaruiskustannuksista saatu kor- dut matkakustannusten korvaukset, esimerkiksi 30874: vaus. päiväraha ja ateriakorvaus, ovat näillä aloilla 30875: veronalaisia siinäkin tapauksessa, että matka on 30876: Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 2 momentin 30877: tehty työnantajan määräyksestä. 30878: mukaan korvaus, joka on suoritettu muilla kuin 30879: verohallituksen päätöksessä mainituilla perusteil- Jos työmatka on tehty työnantajan määräykses- 30880: la, on päätöksestä poikkeavalta osalta saajan tä ja verovelvollinen on yöpynyt matkalla, matka 30881: veronalaista palkkatuloa. Verohallituksen tulee oikeuttaa myös erityisaloilla päivärahaan ja mui- 30882: vahvistaa verosta vapaaksi katsotravien matkakus- hin päätöksen mukaisiin korvauksiin. 30883: 4 1985 vp. - KK n:o 396 30884: 30885: Valtioon virkasuhteessa olevalle henkilölle kor- tuksen ohjeiden mukaisina verosta vapaina kulu- 30886: vataan virkamatkasta aiheutuneet kustannukset korvauksina. Suoritettuun verotarkastukseen tai 30887: niiden perusteiden mukaan, jotka ovat valtion sen tulosten perusteella toimitettuihin verotuk- 30888: virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta siin hallitus ei voi puuttua. Verovelvollisilla on 30889: tehdyssä virkaehtosopimuksessa. Sopimuksen käytettävänään tavanomaiset muutoksenhakukei- 30890: 1 §:n mukaan matkakustannusten korvauksena not. 30891: suoritetaan valtion virkamiehille virkamatkasta Valtiovarainministeriön työryhmä, joka jätti 30892: matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, muistionsa 30 päivänä syyskuuta 1985, asetettiin, 30893: ateriakorvausta, majoittumiskorvausta ja yömat- koska keväällä 1985 aloitettu ennakontarkastus ja 30894: karahaa. odotettavissa olevat verotustoimenpiteet häiritsi- 30895: Sopimuksen 3 §:ssä virkamatka on määritelty vät työrauhaa tie- ja vesirakennuslaitoksessa. Työ- 30896: matkaksi, jonka virkamies tekee määräyksestä ryhmän toimeksiantona oli tehdä ehdotus lain- 30897: virkatehtävien hoitamista varten virkapaikan tai säädännön muuttamiseksi siten, että muutos voi- 30898: virantoimituspaikan ulkopuolelle. Sopimus- taisiin toteuttaa jo vuoden 1985 verotuksessa. 30899: määräysten mukaan virkamatka ei ole kysymyk- Työryhmä päätyi ehdottamaan tulo- ja varalli- 30900: sessä, jos matkaa ei ole tehty määräyksestä. suusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohdan muut- 30901: Valtion virkamiesten matkakustannusten korvaa- tamista siten, että erityisillä aloilla, joilla työnte- 30902: mista koskevan päätöksen soveltamisohjeiden kijällä työn liikkuvuuden vuoksi ei ole varsinaista 30903: mukaan määräys virkamatkan tekemiseen voi työpaikkaa, voitaisiin päivittäisten kodin ja erityi- 30904: perustua esimiehen erikseen antamaan kehotuk- sen työntekemispaikan välisten matkakustannus- 30905: seen, noudatettavaan työjärjestykseen, johtosään- korvausten lisäksi suorittaa eräin edellytyksin 30906: töön tai muuhun pysyväismääräykseen. Virka- myös verosta vapaa ateriakorvaus. 30907: matkana voidaan pitää vain matkaa, jonka varsi- 30908: naisena tarkoituksena on virkatehtävien hoito. Työryhmä katsoi, että lainmuutos ei voi vero- 30909: Valtioneuvoston vuonna 1972 antama päätös velvollisten tasapuolisen kohtelun periaatetta 30910: valtion työntekijöiden matkakustannusten kor- loukkaamatta koskea vain pientä ryhmää, kuten 30911: vaamisesta koskee työ- tai oppisopimussuhteessa tie- ja vesirakennuslaitosta tai yleensä esimerkiksi 30912: valtioon olevia työntekijöitä ja toimihenkilöitä. valtion työntekijöitä, ja teki sen vuoksi ehdotuk- 30913: Päätöksen 1 §:n mukaan matkakustannuksina pi- sen, joka koskee kaikkia ns. erityisalojen työnte- 30914: detään niitä ylimääräisiä menoja, joita asian- kijöitä. Työryhmä edellytti lisäksi, että osa ongel- 30915: omaisella on ollut matkan johdosta. mista voitaisiin selvittää tie- ja vesirakennuslai- 30916: Päätöksen 3 §:n 1 momentin mukaan päätök- toksen ja verohallituksen välisin neuvotteluin 30917: sen mukaisia maksuperusteita sovelletaan vain sekä ottamalla laitoksen erityisolosuhteet tarkem- 30918: silloin, jos työntekijä tai toimihenkilö työnjoh- min huomioon verohallituksen ohjeita laadittaes- 30919: don määräyksestä tilapäisesti matkustaa asuin- ja sa. Työryhmä totesi myös, että kaikissa epäselvis- 30920: työpaikkansa ulkopuolelle tai, kun matka aiheu- sä tapauksissa on sekä työnantajan että työnteki- 30921: tuu pysyväksi tarkoitetusta työnjohdon määrää- jän käytettävissä ennakkoperintälain 17 §:n nm- 30922: mästä siirrosta uudelle sijoituspaikkakunnalle. kainen ennakkopäätösmenettely. 30923: Tie- ja vesirakennuslaitoksessa maksetaan eri- Muistiosta annetuissa lausunnoissa pidetään 30924: laisia kustannuskorvauksia vuosittain palkan li- työryhmän lainmuutosehdotusta heijastusvaiku- 30925: säksi noin 100 miljoonaa markkaa. Suurin osa tuksiltaan laajana. Ehdotusta on monissa lausun- 30926: korvauksista on maksettu sellaisin perustein, että noissa pidetty myös yksipuolisena, joten muutos- 30927: ne on verotuksessa katsottu verosta vapaiksi kus- ehdotus ja ongelman ratkaiseminen vaatii jatko- 30928: tannuskorvauksiksi. Kysymyksessä epäoikeuden- valmistelua, johon valtiovarainministeriössä on 30929: mukaisiksi mainitut maksuunpanot, joihin liitty- ryhdytty. Nyt tai vastaisuudessakaan valtio ei 30930: viä ongelmia on selvittänyt jo kaksi valtiovarain- kuitenkaan voi työmarkkinaosapuolena sopia kor- 30931: ministeriön asettamaa työryhmää, koskevat tie- ja vausten verovapaudesta tai edellyttää niitä sellai- 30932: vesirakennuslaitoksen noin 13 000 työntekijästä sina maksettaviksi. Tulon verovapaudesta on sää- 30933: ainostaan muutamaa sataa henkilöä. Suoritetussa dettävä lailla, jos nykyisistä säädöksistä poike- 30934: ennakontarkastuksessa vuodelta 1984 on todettu, taan. Kysymys työryhmän selvitykseen perustu- 30935: ettei näiden henkilöiden saamia kustannuskor- vasta lain muuttamisesta on tarkoitus tuoda halli- 30936: vauksia voida pitää lain säännösten ja verohalli- tuksen käsiteltäväksi lähiviikkoina. 30937: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985 30938: 30939: Ministeri Pekka Vennamo 30940: 1985 vp. -- KJ( n:o 396 5 30941: 30942: 30943: 30944: 30945: Tili Riksdagens Herr Talman 30946: 30947: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för och storleken av de resekostnadsersättningar 30948: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av som skali betraktas som skattefria, så att de 30949: den 12 november 1985 tili vederbörande medlem motsvarar de resekostnadsersättningar staten vid 30950: av statsrådet översänt avskrift av följande av ifrågavarande tidpunkt erlägger, likväl så att 30951: riksdagsman Jorma Rantanen undertecknade hänsyn tas tili de ersättningar enligt de riksom- 30952: spörsmål nr 396: fattande arbets- och tjänstekoliektivavtal som bör 30953: ans~s såsom mest representativa och som erläggs 30954: Vilka brådskande åtgärder ämnar Re- enltgt väsentligt annan grund. 30955: geringen vidta för att slopa de såsom 30956: orättvisa betraktade skattedebiteringar Enligt 2 § 1 mom. skattestyrelsens beslut är en 30957: som baserar sig på beskattningen av dag- förutsätrning för resekostnadsersättningarnas 30958: traktamenten och resekostnadsersätt- skattefrihet att arbetsresan på order av arbetsgiva- 30959: ningar, vilka har betalats i enlighet med re tilifäliigt har företagits tili särskild plats, där 30960: statens tjänste- och arbetskoliektivavtal, arbetet utförs och som ligger utanför den egentli- 30961: och ga arbetsplatsen. Enligt skattestyrelsens direktiv 30962: hur tänker Regeringen i framtiden ge- kan arbetsresa anses såsom resa, som skattskyldig 30963: nom sina avtal säketstälia att de ersätt- företar på order av arbetsgivare, om arbetsgivaren 30964: ningar som är avsedda att vara skattefria genom arbetskommendering, förordnande, defi- 30965: förblir skattefria? niering av arbetsplatsen elier på annat sätt har 30966: förordnat arbetstagare att för utförande av arbe- 30967: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt tet tilifällig!. resa tili särskild plats för arbetets 30968: utförande. Aven kalielse att utföra särskilt arbe- 30969: anföra följande: 30970: te, förtroendeuppdrag elier särskild uppgift kan 30971: Enligt 22 § 1 mom. 8 punkten lagen om skatt anses såsom order. 30972: på inkomst och förmögenhet anses inte såsom 30973: skattepliktig inkomst i enlighet med vad skatte- Har. skattskyldig på grund av arbetets art ingen 30974: styrelsen årligen närmare bestämmer resekost- egenthg arbetsplats, anses såsom arbetsresa resa, 30975: nadsersätrning, dagtraktamente, måltidsersätt- som skattskyldig på order av arbetsgivare företar i 30976: ning, logiersättning, övernattningspenning och arbetet från sin bostad tili särskild plats för 30977: såsom gottgörelse under annat namn erlagd rese- arbetets utförande. Avsaknad av egentlig arbets- 30978: kosrnadsersättning för tjänste- elier arbetsresa plats kan bero på att arbetet är rörligt elier att 30979: som företagits på arbetsgivares order, liksom även arbetet på det stälie där det utförs är kortvarigt. 30980: motsvarande ersättning för tjänste- eller arbets- Sådana branscher är t.ex. byggnads- och skogs- 30981: resa som gjorts utomlands på arbetsgivarens or- branschen. Enligt högsta fötvaltningsdomstolens 30982: der, likväl så, att oberoende av arbetsgivares beslut år 1982 (HFD 30.12.1982, liggare 6071) 30983: order inom sådana branscher, där arbetstagaren hade en byggmästare vid väg- och vattenbygg- 30984: tili följd av att det för branschen karakteristiska nadsverket arbetat inom en sådan specialbransch. 30985: arbetet är av kortvarig natur ofta måste utföra sitt Inom sådana branscher är resekostnadsersättning- 30986: arbete på olika ställen, av ersättning, som erhål- arna för dagliga resor melian bostad och särskild 30987: lits för dagliga resor mellan bostaden och särskilt plats för arbetets utförande skattefria även då 30988: ~esorna har företagits utan arbetsgivares order. 30989: arbetsstälie, endast resekostnadsersättningen an- 30990: ses vara skattefri inkomst. Övriga resekostnadsersättningar för dagliga ar- 30991: betsresor, t.ex. dagtraktamente och måltidsersätt- 30992: Enligt 22 § 2 mom. lagen om skatt på inkomst 30993: ning, är skattepliktiga även om resan har före- 30994: och förmögenhet är ersättning, som har erlagts 30995: tagits på order av arbetsgivaren. 30996: på andra grunder än de som nämns i skattestyrel- 30997: sens beslut, skattepliktig löneinkomst för motta- Om arbetsresan har företagits på arbetsgivarens 30998: garen beträffande den del som avviker från order och den skattskyldige har övernattat berät- 30999: beslutet. Skattestyrelsen skall faststälia grunderna tigar resan även inom specialbranscher tili dag- 31000: 6 1985 vp. -- NJC n:o 396 31001: 31002: traktamente och andra ersättningar i enlighet inte ingripa i skattegranskningen eller i den 31003: med beslutet. beskattning som verkställts på basen av gransk- 31004: Till person i statens tjänst ersätts kostnader, ningen. De skattskyldiga kan söka ändring på 31005: som har föranletts av tjänsteresa, enligt de sedvanligt sätt. 31006: grunder som ingår i tjänstekollektivavtalet angå- Finansministeriets arbetsgrupp, som avgav sitt 31007: ende ersättande av statstjänstemäns resekost- betänkande den 30 september 1985, tillsattes då 31008: nader. Enligt avtalets 1 § erläggs till statstjänste- den förhandsgranskning som inleddes våren 1985 31009: man i resekostnadsersättning för tjänsteresa färd- och de skatteåtgärder som var att vänta störde 31010: kostnadsersättning, dagtraktamente, måltidser- arbetsron vid väg- och vattenbyggnadsverket. 31011: sättning, logiersättning och nattresepengar. Arbetsgruppen hade i uppgift att utarbeta ett 31012: 1 avtalets 3 § har såsom tjänsteresa definierats förslag till ändring av lagstiftningen, så att änd- 31013: resa, som tjänsteman företar enligt förordnande ringen kunde verkställas redan vid beskattningen 31014: för att bestrida tjänstegöromål utom tjänstestället år 1985. Arbetsgruppen föreslog att 22 § 1 mom. 31015: eller tjänstegöringsstället. Enligt avtalsbestäm- 8 punkten i lagen om skatt på inkomst och 31016: melserna anses resa, som inte har företagits på förmögenhet ändras, så att man inom special- 31017: förordnande, inte som tjänsteresa. Enligt direkti- branscher, där arbetstagaren på grund av arbetets 31018: ven för tillämpning av beslutet om ersättande av rörlighet inte har någon egentlig arbetsplats, 31019: statstjänstemäns resekostnader kan förordnande utöver de resekostnadsersättningar som beviljas 31020: om tjänsteresa basera sig på särskild uppmaning för dagliga resor mellan bostaden och särskilt 31021: från förman, på arbetsordning som bör iakttagas arbetsställe under vissa förutsättningar även beta- 31022: eller på instruktion eller annan permanent be- lar en skattefri måltidsersättning. 31023: stämmelse. Såsom tjänsteresa kan anses endast Arbetsgruppen ansåg att lagändringen inte 31024: resa vars egentliga syfte är att bestrida tjänstegö- utan att kränka principen om jämlik behandling 31025: romål. av skattskyldiga kan gälla endast en liten grupp, 31026: Statsrådets beslut år 1972 om resekostnadser- som t.ex. väg- och vattenbyggnadsverket eller 31027: sättning till statens arbetstagare gäller statens överhuvudtaget t.ex. statens arbetstagare, och 31028: arbetstagare och funktionärer i arbets- eller lö- lade därför fram ett förslag, som gäller alla 31029: neavtalsförhållande. Enligt beslutets 1 § anses arbetstagare inom s.k. specialbranscher. Dess- 31030: som resekostnader de extra utgifter som vederbö- utom förutsatte arbetsgruppen att en del av 31031: rande har haft med anledning av resa. problemen kan lösas genom förhandlingar mel- 31032: Enligt beslutets 3 § 1 mom. tillämpas i beslu- lan väg- och vattenbyggnadsverket och skattesty- 31033: tet fastställda betalningsgrunder endast i fall då relsen samt genom att noggrannare hänsyn tas 31034: arbetstagare eller funktionär på förordnande av till de speciella förhållandena inom verket när 31035: arbetsledningen tillfälligt reser utanför den plats skattestyrelsens direktiv utarbetas. Arbetsgrup- 31036: där han bor eller arbetar eller då resan orsakas av pen konstaterade också att både arbetsgivare och 31037: sådan flyttning på arbetsledningens förordnande arbetstagare i alla oklara fall kan tillämpa det 31038: till ny förläggningsort som är avsedd att bli förfarande med förhandsbeslut som finns reglerat 31039: bestående. i 17 § lagen om förskottsuppbörd. 31040: Väg- och vattenbyggnadsverket betalar årligen 1 utlåtandena om arbetsgruppens promemoria 31041: utöver löner ca 100 miljoner mk i olika kostnads- konstateras att en ändring av lagen enligt för- 31042: ersättningar. Största delen av ersättningarna har slaget skulle ha långt gående verkningar. Många 31043: betalats på sådana grunder att de vid beskatt- utlåtanden har även ansett förslaget vara ensi- 31044: ningen har ansetts som skattefria kostnadsersätt- digt. En lösning av problemet kräver fördenskull 31045: ningar. Frågan om de i spörsmålet nämnda fortsatt beredning. Denna har redan inletts vid 31046: orättvisa skattedebiteringarna har redan behand- finansministeriet. Som arbetsmarknadspart kan 31047: lats av två arbetsgrupper, som tillsatts av finans- staten dock varken nu eller i framtiden avtala om 31048: ministeriet. Problemet gäller endast ett hundra- att ersättningarna skall vara skattefria eller 31049: tal av väg- och vattenbyggnadsverkets ca 13 000 förutsätta att de betalas skattefritt. Om man 31050: arbetstagare. Vid förhandsgranskningen år 1984 avviker från nuvarande stadganden skall om 31051: konstaterades att de kostnadsersättningar som skattefri inkomst stadgas genom lag. Avsikten är 31052: dessa personer får inte kan ses som sådana att inom de närmaste veckorna hänskjuta frågan 31053: skattefria kostnadsersättningar som åsyftas i lagen om en lagändring, som baserar sig på arbetsgrup- 31054: och i skattestyrelsens direktiv. Regeringen kan pens utredning, till behandling inom regeringen. 31055: Helsingfors den 10 december 1985 31056: 31057: Minister Pekka Vennamo 31058: 1985 vp. 31059: 31060: Kirjallinen kysymys n:o 397 31061: 31062: 31063: 31064: 31065: Pelttari ym.: Työllisyyden turvaamisesta Torniossa Röyttän sahan 31066: toiminnan lopettamisen jälkeen 31067: 31068: 31069: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31070: 31071: Rauma-Repola on 8.11.1985 ilmoittanut lak- nion kaupunki on kuluvana vuonna menettänyt 31072: kauttavansa Lahden ja Tornion Röyttän sahat. myös kantokykyluokituksen korotuksessa noin 6 31073: Päätös merkitsee 570 sahojen ja metsäosastojen milj. mk. Nämä seikat aiheuttavat yhdessä kau- 31074: työntekijän sekä toimihenkilön työpaikan mene- pungille erittäin vaikean tilanteen. 31075: tystä. Tornion Röyttän sahalla työskentelee 158 ja Tilanteen tekee vaikeasti käsitettäväksi myös se 31076: metsäosaston Rovaniemen hankinta-alueella 70 julkisuuteen saatettu tieto, jonka mukaan Röyt- 31077: työntekijää, jotka Tornion pakkausosaston 20 tän sahan toiminta olisi ollut kannattavaa viime 31078: työntekijää lukuun ottamatta menettävät työ- vuosina. Sahaa on jatkuvasti uudistettu niin, että 31079: paikkansa. Tornion Röyttän sahan työntekijä- sitä pidetään yhtenä tehokkaimmista ja uudenai- 31080: määrä oli vielä muutama vuosi sitten yli 200 kaisimmista Rauma-Repolan sahoista. 31081: työntekijää. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31082: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 31083: Sahaustoiminnan lopettaminen Röyttässä on kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 31084: kaupungille erittäin vakava asia. Se merkitsee senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 31085: noin 5 % :n vähennystä kaupungin teollisiin työ- 31086: paikkoihin. Samalla se merkitsee Tornion Röyt- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 31087: tän sataman toiminnan huomattavaa supistumis- ryhtyä Röyttän sahan lakkauttamisen Tor- 31088: ta ja seurannaisvaikutukset kokonaisuudessaan nion kaupungissa aiheuttaman vaikean 31089: ovat koko kaupungille mittavat. Kaupungin työt- työllisyystilanteen helpottamiseksi ja kor- 31090: tömyysaste on viime vuosina ollut keskimäärin vaavien työpaikkojen luomiseksi, ja 31091: 12 %. Kaupungin toimenpitein kunnallisella onko Hallitus valmis tässä tarkoitukses- 31092: työllistämistuella on lisäksi työllistetty yli 3 % , sa nimeämään Tornion kaupungin tasa- 31093: joten todellinen työttömyysaste on ollut yli painoisen alueellisen kehityksen edistä- 31094: 15 %. Nyt tehty lakkauttamispäätös nostaa työt- misestä annetun lain 8 §:n tarkoittamaksi 31095: tömyysastetta noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Tor- erityisalueeksi? 31096: 31097: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985 31098: 31099: Seppo Pelttari Mikko Jokela Niilo Koskenniemi 31100: Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä Lauri Impiö 31101: Aimo Ajo 31102: 31103: 31104: 31105: 31106: 4285012598 31107: 2 1985 vp. - KK n:o 397 31108: 31109: 31110: 31111: 31112: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31113: 31114: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 20 henkilöä. Työntekijöiden ikärakenne huo- 31115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mioon ottaen ei välittömästi työttömyyseläkkeen 31116: olette 12 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn alaikärajaehdon täyttäviä työntekijöitä sahalla 31117: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston enää ole. 31118: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- Nyt käytettävissä olevien tietojen mukaan 31119: taja Seppo Pelttarin ym. näin kuuluvasta kirjalli- Röyttän sahalla tulee jatkamaan toimintaansa 31120: sesta kysymyksestä n:o 397: yksikkö, joka valmistaa Outokumpu Oy:n teh- 31121: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo taalle pakkausalustoja. Yksikössä työskentelee ny- 31122: ryhtyä Röyttän sahan lakkauttamisen Tor- kyisin 20 työntekijää. Rauma-Repola Oy on tar- 31123: nion kaupungissa aiheuttaman vaikean jonnut 30:lle Röyttän sahan työntekijälle mah- 31124: työllisyystilanteen helpottamiseksi ja kor- dollisuuden siirtyä työhön yhtiön Mustinniemen 31125: vaavien työpaikkojen luomiseksi, ja sahalle. 31126: onko Hallitus valmis tässä tarkoitukses- Paikallisten työvoimaviranomaisten tietojen 31127: sa nimeämään Tornion kaupungin tasa- mukaan vielä ei yhtään työntekijää ole irtisanot- 31128: painoisen alueellisen kehityksen edistä- tu. Tornion työvoimatoimiston arvion mukaan 31129: misestä annetun lain 8 §:n tarkoittamaksi sahan toiminnan todennäköinen päättymisajan- 31130: erityisalueeksi? kohta on vuoden 1986 helmikuun loppu. 31131: Työvoimaviranomaiset seuraavat tilannetta ja 31132: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- valmistelevat toimenpiteitä työttömiksi jäävien 31133: ti seuraavaa: henkilöiden auttamiseksi. Ensisijaisena vaihtoeh- 31134: Nykyinen saha Tornion Röyttän niemeen on tona on työttömien ohjaaminen avoimille työ- 31135: petustettu vuonna 1951. Rauma-Repolan omis- markkinoille. Ellei tämä ole suoraan mahdollista, 31136: tukseen se on siirtynyt vuonna 1962. Vuonna tulevat seuraavaksi harkittaviksi erilaiset koulu- 31137: 1973 saharakennus koneistoineen tuhoutui tuli- tusvaihtoehdot. Kolmantena vaihtoehtona tulee 31138: palossa. Palon jälkeen rakennettiin uusi tuotan- kysymykseen eri työllistämistoimenpiteiden te- 31139: torakennus, johon asennettiin yksi käytetty ja hostettu käyttäminen Tornion alueella. Myös 31140: yksi uusi raami. Yleisesti ottaen sahan laitteistoa tähän työvoimaviranomaiset tulevat varautu- 31141: voidaan pitää teknisesti hyvätasoisena. Sahalla on maan. 31142: työssä yhteensä 151 työntekijää, joiden keski-ikä Aluepoliittisen luokituksen muutosehdotukset 31143: on 40 vuotta. Naispuolisia työntekijöistä on 35 valmistellaan sisäasiainministeriössä. Kun asia ai- 31144: henkilöä. Kuluvan vuoden tammikuusta alkaen kanaan tulee käsiteltäväksi aluepoliittisessa mi- 31145: työntekijöistä on ollut lomautettuina 20-110 nisterivaliokunnassa ja valtioneuvostossa, tullaan 31146: henkilöä. luonnollisesti myös työvoimapoliittiset näkökoh- 31147: Sahalta on viime kuukausina siirtynyt työhön dat ottamaan huomioon siten kuin aluepoliitti- 31148: muualle noin 30 henkilöä ja työttömyyseläkkeelle nen lainsäädäntö edellyttää. 31149: 31150: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985 31151: 31152: Työvoimaministeri Urpo Leppänen 31153: 1985 vp. - KK n:o 397 3 31154: 31155: 31156: 31157: 31158: Tili Riksdagens Herr Talman 31159: 31160: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Arbetstagarnas åldersstruktur visar att sådana 31161: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse arbetstagare som omedelbart uppfylier kravet på 31162: av den 12 november 1985 tili vederbörande minimiåldersgränsen för arbetslöshetspension in- 31163: medlem av statsrådet för besvarande översänt te längre finns på sågen. 31164: avskrift av följande av riksdagsman Seppo Pelttari Enligt föreliggande uppgifter kommer verk- 31165: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 397: samheten i den enhet på Röyttän saha som 31166: tillverkar lastningspaliar åt Outokumpu Oy att 31167: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta fortsätta. Enheten ger för tilifaliet arbete åt 20 31168: i syfte att underlätta det svåra sysselsätt- personer. Rauma-Repola Oy har erbjudit 30 av 31169: ningsläget i Torneå stad som förorsakas de anstälida vid Röyttän saha en möjlighet att 31170: av upphörandet av verksamheten vid övergå tili arbete i bolagets Mustinniemen saha. 31171: Röyttän saha och för skapande av ersät- Enligt uppgifter från de lokala arbetskrafts- 31172: tande arbetsplatser, samt myndigheterna har ännu inte en enda arbetsta- 31173: är Regeringen beredd på att med den- gare uppsagts. Enligt Torneå arbetskraftsbyrås 31174: na avsikt utse Torneå stad tili sådant beräkning kommer den sanoolika tidpunkten för 31175: specialområde som avses i 8 § lagen om upphörande av sågens verksamhet att vara slutet 31176: främjande av en balanserad regional ut- av februari 1986. 31177: veckling? Arbetskraftsmyndigheterna bevakar situa- 31178: tionen och förbereder åtgärder med syfte att 31179: Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt hjälpa de personer som blir arbetslösa. Det 31180: följande: alternativ som kommer i fråga i första hand är att 31181: Den nuvarande sågen på Röyttän niemi i anvisa de arbetslösa tili den öppna arbetsmarkna- 31182: Torneå är grundad år 1951. pen övergick tili den. Om detta inte är möjligt direkt, bör man i 31183: Rauma-Repolas ägo år 1962. Ar 1973 förstördes andra hand överväga olika utbildningsåtgärder. 31184: sågbyggnaden med maskineriet av en eldsvåda. Det tredje alternativet som kommer i fråga är en 31185: Efter branden uppfördes en ny produktionsbygg- effektiverad användning av olika sysselsättnings- 31186: nad med en begagnad och en ny ram. Generellt åtgärder i Torneåregionen. Även för detta kom- 31187: sett kan sågverkets apparatur anses vara av god mer arbetskraftsmyndigheterna att förbereda sig. 31188: teknisk standard. Sågen sysselsätter sammanlagt Ändringsförslagen i fråga om den regionalpoli- 31189: 151 arbetstagare, vilkas medelålder är 40 år. Av tiska klassificeringen förbereds vid inrikesministe- 31190: de anstälida är 35 kvinnor. Sedan innevarande riet. Då ärendet i sinom tid kommer upp tili 31191: års januari har 20-110 arbetstagare varit permit- behandling i det regionalpolitiska minister- 31192: terade. utskottet och i statsrådet, kommer också de 31193: Under de senaste månaderna har omkrig 30 av arbetskraftspolitiska synpunkterna naturligtvis att 31194: de anstälida i sågen övergått tili annat arbete och beaktas på det sätt som den regionalpolitiska 31195: 20 personer avgått med arbetslöshetspension. lagstiftningen förutsätter. 31196: 31197: Helsingfors den 17 december 1985 31198: 31199: Arbetskraftsminister Urpo Leppänen 31200: 1985 vp. 31201: 31202: Kirjallinen kysymys n:o 398 31203: 31204: 31205: 31206: 31207: Anttila ym.: Tarpeellisten opetusvälineiden saamisesta Ypäjän 31208: maatalousoppilaitokseen 31209: 31210: 31211: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31212: 31213: Ypäjällä Valtion hevosjalostuslaitoksen yhtey- 1 044 600 mk. Ratsastusopetukseen on esitetty 31214: dessä toimii Ypäjän maatalousoppilaitos, johon kahdeksan opetusratsua a 30 000 mk, yhteensä 31215: kuuluvat yksivuotiset hevostalous- ja maatalous- 240 000 mk ja kahdeksan opetusratsua a 50 000 31216: seppäkoulut. Hevostalouskoulusta on valmistu- mk, yhteensä 400 000 mk. Kun tähän määrään 31217: nut tähän mennessä 660 ja maatalousseppäkou- lisätään tarvittavat varusteet, on kokonaismäärä- 31218: lusta 896 henkilöä. Hevosjalostuslaitos ja Ypäjän rahan tarve 827 040 mk. 31219: maatalousoppilaitos toimivat vuosina 19 37- Hallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi 31220: 1971 maataloushallituksen, hevosjalostuslaitos vuodelle 1986 ei sisällä Ypäjän maatalousoppilai- 31221: 1.3. 1971 alkaen maatilahallituksen sekä maata- toksen esittämiä työnopetuksessa välttämättömiä 31222: lousoppilaitos samasta päivämäärästä ammatti- välineitä, kuten hevosia ja hevosten opetuksessa 31223: kasvatushallituksen alaisena. Keskiasteen kou- tarvittavia välineitä. Valtion hevosjalostuslaitok- 31224: lunuudistuksen myötä hevostenhoitajakoulutus sen käytössä olevat hevoset pääosiltaan tarvitaan 31225: muuttuu kaksivuotiseksi vuodesta 1985 alkaen ja nimenomaan laitoksen omaan toimintaan, hevos- 31226: oppilaitoksessa aloitetaan vuonna 1986 yksivuoti- ten kasvatukseen, jalostukseen ja siitokseen. 31227: nen hevostenvalmentajajatkokoulutus. Maata- Opetustarkoitukseen tarkoitetuista hevosista on 31228: lousseppäkoulu muuttuu viljelijä-koneenkorjaa- Ypäjän maatalousoppilaitoksessa todella suuri 31229: jalinjaan perustuvaksi yksivuotiseksi maatalous- puute. 31230: koneasentajalinjaksi. Oppilasvahvuus on 72 ja Tätä taustaa vasten tuntuukin melkein mah- 31231: uudistuksen toteuduttua 80. Säännöllisesti järjes- dottomalta aloittaa Ypäjän maatalousoppilaitok- 31232: tettävistä lyhytkursseista mainittakoon eläinlääke- sessa hevostenhoitajakoulutusta ja hevostenval- 31233: tieteen ja maatalous-metsätieteiden opiskelijoille mentajakoulutusta koulutuksessa tarvittavien tär- 31234: ja 4H-järjestöjen neuvojille järjestetyt hevosta- keimpien opetusvälineiden puuttuessa. 31235: louskurssit. Kummankin laitoksen toimintaa oh- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31236: jaa ja valvoo johtokunta. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 31237: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 31238: Ypäjän maatalousoppilaitoksen kohdalla on- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 31239: gelmaksi on kuitenkin muodostumassa uuden 31240: koulutuksen mukanaan tuomat resurssitarpeet. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 31241: Ypäjän maatalousoppilaitos on tulo- ja menoar- ryhtyä Ypäjän maatalousoppilaitokselle 31242: vioehdotuksessaan vuodelle 1986 esittänyt mm. välttämättömien opetusvälineiden turvaa- 31243: seuraavaa: Hevosten valmentajalinjalle kahdek- miseksi, jotta oppilaitoksessa voitaisiin 31244: san taviopetushevosta a 20 000 mk, yhteensä aloittaa hevostenhoitajakoulutus ja hevos- 31245: 160 000 mk. Kahdeksan taviopetushevosta a tenvalmentajakoulutus suunnitelmien 31246: 40 000 mk, yhteensä 320 000 mk. Tämän lisäksi mukaisesti ottaen huomioon sen, että 31247: tulevat valmennusrattaat, kilparattaat ym. tarvik- ilman opetusvälineitä opetustoimintaa on 31248: keet, mistä johtuen kokonaismäärärahatarve on mahdotonta suorittaa? 31249: 31250: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985 31251: 31252: Sirkka-Liisa Anttila Paavo Vesterinen Juhani Tuomaala 31253: 31254: 31255: 31256: 4285012521 31257: 2 1985 vp. -- ~ n:o 398 31258: 31259: 31260: 31261: 31262: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31263: 31264: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tajakoulutus toteutettu Valtion hevosjalostuslai- 31265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, toksen hevosilla. Hevosjalostuslaitos ei kuiten- 31266: olette 12 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kaan kokeilu- ym. syistä ole antanut lämminveri- 31267: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston hevosia oppilaiden käyttöön. Jotta hevostenhoita- 31268: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- jan sekä ravivalmentaja-ratsuttajan koulutus vas- 31269: taja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta taisi työelämän vaatimuksia, tulee koulutusta 31270: kirjallisesta kysymyksestä n:o 398: saada myös lämminverihevosilla. 31271: Ypäjän maatalousoppilaitoksen on siis hankit- 31272: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tava käyttöönsä omia ravi- ja ratsastusopetukseen 31273: ryhtyä Ypäjän maatalousoppilaitokselle soveltuvia hevosia. Samoin on oppilaitoksen han- 31274: välttämättömien opetusvälineiden turvaa- kittava lisää valmennusrattaita, kilparattaita ym. 31275: miseksi, jotta oppilaitoksessa voitaisiin kalustoa. 31276: aloittaa hevostenhoitajakoulutus ja hevos- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar- 31277: tenvalmentajakoulutus suunnitelmien vioksi vuodelle 1986 on momentille 29.60.29 31278: mukaisesti ottaen huomioon sen, että (Muut kulutusmenot) varattu valtion maatalous- 31279: ilman opetusvälineitä opetustoimintaa on oppilaitosten käyttöön 29 000 000 markan mää- 31280: mahdotonta suorittaa? räraha. Tätä määrärahaa voidaan käyttää ammat- 31281: tikasvatushallituksen harkinnan mukaan tarvitta- 31282: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen vien hevosten hankkimiseksi Ypäjän maatalous- 31283: seuraavaa: oppilaitokseen. Samoin tulo- ja menoarvioesityk- 31284: Ypäjän maatalousoppilaitos sijaitsee maatila- sessä vuodelle 1986 on momentille 29.60. 70 31285: hallituksen hallinnassa olevan Valtion hevosjalos- (Kaluston hankkiminen) varattu 5 000 000 mar- 31286: tuslaitoksen yhteydessä. Jalostuslaitokselle val- kan määräraha valtion maatalousoppilaitosten 31287: mistuu uusi talli, johon on varattu tilat maata- käyttöön. Tätä määrärahaa voidaan käyttää kilpa- 31288: lousoppilaitoksen 32 hevoselle. Aikaisemmin rattaiden ym. kaluston hankkimiseen Ypäjän 31289: Ypäjän maatalousoppilaitoksessa on hevostenhoi- maatalousoppilaitokseen. 31290: 31291: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985 31292: 31293: Opetusministeri Kaarina Suonio 31294: 1985 vp. -- KJ< n:o 398 3 31295: 31296: 31297: 31298: 31299: Tili Riksdagens Herr Talman 31300: 31301: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anstalts hästar. Hästavelsanstalten har dock inte 31302: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ställt varmblodshästarna tili elevernas förfogande 31303: av den 12 november 1985 tili vederbörande av experiment och andra orsaker. För att utbild- 31304: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande ningen för hästskötare och travtränare-ridmäst~re 31305: av riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under- skali motsvara arbetslivets krav bör utbildning 31306: tecknade spörsmål nr 398: även ges med varmblodshästar. 31307: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Ypäjä lantbruksläroanstalt bör således anskaffa 31308: för att de för Ypäjä lantbruksläroanstalt egna hästar tili sitt förfogande som lämpar sig för 31309: erforderliga läromedlen skali kunna tryg- trav- och ridundervisning. Ävenså bör läroanstal- 31310: gas så att det skali bli möjligt att inleda ten anskaffa mera träningssulkyer, tävlingssulkyer 31311: undervisning för hästskötare och hästträ- m.fl. inventarier. 31312: nare i enlighet med planerna och med I regeringens proposition angående statsför- 31313: hänsyn tili att det inte är möjligt att ge slaget för 1986 har ett anslag om 29 000 000 31314: undervisning utan de erforderliga läro- mark upptagits under momentet 29.60.29 i stats- 31315: medlen? verkspropositionen för 1986 (Övriga konsum- 31316: tionsutgifter) för de statliga lantbruksläroanstal- 31317: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt terna. Enligt yrkesutbildningsstyrelsens prövning 31318: framföra följande: kan detta anslag användas för anskaffning av de 31319: Ypäjä lantbruksläroanstalt verkar i anslutning erforderliga hästarna vid Ypäjä lantbruksläroan- 31320: tili Statens hästavelsanstalt som ägs av jordbruks- stalt. I statsverkspropositionen för 1986 har även- 31321: >tyrelsen. För hästavelsanstalten byggs som bäst så ett anslag om 5 000 000 mark upptagits under 31322: ett nytt stall där man har reserverat utrymmen momentet 29.60. 70 (Anskaffning av inventarier) 31323: för jordbruksläroanstaltens 32 hästar. Tidigare för statens lantbruksläroanstalter. Detta anslag 31324: bar man gett undervisning för hästskötare vid kan användas för anskaffning av tävlingssulkyer 31325: Ypäjä lantbruksläroanstalt med Statens hästavels- m.fl. vid Ypäjä lantbruksläroanstalt. 31326: 31327: Helsingfors den 13 december 1985 31328: 31329: Undervisningsminister Kaarina Suonio 31330: 1 31331: 31332: 1 31333: 31334: 1 31335: 31336: 1 31337: 31338: 1 31339: 31340: 1 31341: 31342: 1 31343: 31344: 1 31345: 31346: 1 31347: 31348: 1 31349: 31350: 1 31351: 31352: 1 31353: 31354: 1 31355: 31356: 1 31357: 31358: 1 31359: 31360: 1 31361: 31362: 1 31363: 1985 vp. 31364: 31365: Kirjallinen kysymys n:o 399 31366: 31367: 31368: 31369: 31370: Skinnari: Työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta Rauma-Repola 31371: Oy:n Lahden sahan toiminnan lopettamisen jälkeen 31372: 31373: 31374: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31375: 31376: Rauma-Repolan tarkoituksena on lopettaa Lah- maita. Lahden sahan työntekijöitten katkeruus 31377: den sahan toiminta. Lahdessa Rauma-Repolan on aivan oikeutettua. Yrityksen johdossa tapah- 31378: päätös merkitsisi työttömyyttä yli 340 hengelle. tuneet epäonnistumiset tulevat perusteettomasti 31379: Lahden sahalla on ollut runsaat 250 työntekijää henkilöstön kannettavaksi. Tilanne vaatii mm. 31380: ja sahan yhteydessä toimivalla metsäosastolla n. hallituksen kiireellisiä toimenpiteitä. 31381: 90. Rauma-Repolan päätös merkitsee Lahden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31382: vanhimman teollisuuslaitoksen ja Suomen van- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 31383: himman alkuperäisellä paikallaan olevan sahan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 31384: toiminnan päättymistä 116 vuoden jälkeen. Myös vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 31385: sahateollisuuden koulutus Lahden alueella jou- 31386: tuu uuden tilanteen eteen. Mihin tehokkaisiin toimenpttetsun 31387: Hallitus ryhtyy Rauma-Repolan Lahden 31388: Rauma-Repolan Lahden sahan lopettamisaiko- sahan lopettamispäätöksen estämiseksi 31389: mukset eivät ole ainoa isku maamme sahateolli- sekä 31390: suudelle. Maan hallituksella yhdessä elinkeino- Lahden vanhimman teollisuuslaitoksen 31391: elämän kanssa pitäisi olla kestävä linja tilanteen ja Suomen vanhimman edelleen alkupe- 31392: hoitamiseksi. Esimerkiksi Lahden sahan osalta räisellä paikallaan toimivan sahan henki- 31393: Rauma-Repolan toimenpide vaikuttaa vastuutto- löstön työllisyyden turvaamiseksi? 31394: 31395: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985 31396: 31397: Jouko Skinnari 31398: 31399: 31400: 31401: 31402: 4285012609 31403: 2 1985 vp. - KK n:o 399 31404: 31405: 31406: 31407: 31408: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31409: 31410: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koko toimintansa tai tietyn toimintayksikkönsä 31411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lopettamisesta. Niin ikään olen jo aikaisemmin 31412: olette 12 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn todennut, että saha-alan nykyinen tilanne edel- 31413: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston lyttää, että hallitus keskuudessaan selvittää ne 31414: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- mahdolliset toimenpiteet, joihin valtiovallalla on 31415: taja Jouko Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta mahdollisuuksia ryhtyä. Paikalliset työvoimavi- 31416: kysymyksestä n:o 399: ranomaiset ovat neuvotelleet syntyvästä tilantees- 31417: ta muun muassa yrityksen edustajien kanssa. 31418: Mihin tehokkaisiin toimenpttetsun Lahdessa joudutaan pääsääntöisesti käyttämään 31419: Hallitus ryhtyy Rauma-Repolan Lahden työvoimaviranomaisten normaaleja toimenpitei- 31420: sahan lopettamispäätöksen estämiseksi tä. Tällöin tulee kysymykseen työttömien työnha- 31421: sekä kijoiden ohjaaminen ensisijaisesti avoimille työ- 31422: Lahden vanhimman teollisuuslaitoksen markkinoille. Ellei avoimilta työmarkkinoilta löy- 31423: ja Suomen vanhimman edelleen alkupe- dy sopivia työpaikkoja, tulevat kysymykseen eri- 31424: räisellä paikallaan toimivan sahan henki- laiset koulutusvaihtoehdot, joihin esimerkiksi 31425: löstön työllisyyden turvaamiseksi? Lahdessa on hyvät mahdollisuudet. 31426: Selvää on myös, että Lahden tapauksessa valtio 31427: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ja kaupunki pyrkivät neuvottelemalla etsimään 31428: ti seuraavaa: myönteisiä ratkaisuja syntyvien työllisyyshäiriöi- 31429: Kuten jo aikaisemmin olen useassa yhteydessä den korjaamiseksi. Tällöin tulevat yhtenä vaihto- 31430: todennut, ei hallituksella ole mahdollisuutta es- ehtona merkittäviksi myös työllisyyden hoidon 31431: tää yksityistä yritystä tekemästä päätöstä joko erityistoimenpiteet. 31432: 31433: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985 31434: 31435: Työvoimaministeri Urpo Leppånen 31436: 1985 vp. - KK n:o 399 3 31437: 31438: 31439: 31440: 31441: Tili Riksdagens Herr Talman 31442: 31443: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hetsenhet. Likaså har jag sagt förut att sågbran- 31444: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse schens nuvarande situation förutsätter att rege- 31445: av den 12 november 1985 tili vederbörande ringen utreder i sin krets vilka åtgärder statsmak- 31446: medlem av statsrådet för besvarande översänt ten har möjlighet att vidta. De lokala arbets- 31447: avskrift av följande av riksdagsmanJouko Skinna- kraftsmyndigheterna har diskuterat den uppkom- 31448: ri ställda skriftliga spörsmål nr 399: mande situationen med bland annat företagets 31449: representanter. 31450: Vilka effektiva åtgärder vidtar Rege- I Lahtis måste man huvudsakligen ty sig tili de 31451: ringen för hindrande av ett nedlägg- normala åtgärder som arbetskraftsmyndigheterna 31452: ningsbeslut angående verksamheten i förfogar över. 1 första hand kommer härvid i 31453: Rauma-Repolas såg Lahtis samt fråga anvisandet av arbetslösa arbetssökande tili 31454: för tryggande av sysselsättningen för den öppna arbetsmarknaden. Om lämpliga ar- 31455: personalen vid Lahtis äldsta industriföre- betsplatser inte kan anvisas på den öppna arbets- 31456: tag som samtidigt är Finlands äldsta, marknaden, blir det aktuellt med olika utbild- 31457: fortfarande verksamma såg? ningsalternativ, som det i exempelfallet Lahtis 31458: finns goda möjligheter tili. 31459: Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt Klart är också att staten och staden i det 31460: följande: aktuella fallet försöker förhandla fram positiva 31461: Som jag redan tidigare konstaterat i olika lösningar för upphjälpande av uppkommande 31462: sammanhang har regeringen inga möjligheter att sysselsättningsstörningar. Som ett betydande al- 31463: hindra ett privat företag från att nedlägga an- ternativ framstår härvid också specialåtgärder för 31464: tingen hela sin verksamhet eller en viss verksam- skötseln av sysselsättningen. 31465: 31466: Helsingfors den 17 december 1985 31467: 31468: Arbetskraftsminister Urpo Leppänen 31469: 1985 vp. 31470: 31471: Kirjallinen kysymys n:o 400 31472: 31473: 31474: 31475: 31476: Vihriälä: Metsänparannustöiden tarkastustoiminnan kehittämisestä 31477: 31478: 31479: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31480: 31481: Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkistanut aihetta epäillä, että valtiontalouden tarkastusvi- 31482: kertomuksensa metsähallituksen vuosien 1982- raston kertomuksesta ilmenevät päätelmät ovat 31483: 83 taloudenhoidosta. Kertomuksessa on pääpai- virheelliset eivätkä saa käytännön töiden toteut- 31484: no yksityismetsissä tehtyjen metsänparannuslain tajien (kentän) ymmärrystä osakseen. 31485: mukaisten metsänviljely- ja taimikonhoitotöiden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31486: toteuttamisessa. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 31487: Kertomuksessa esitetyt johtopäätökset perustu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 31488: vat huomattavalta osalta metsähallituksen teke- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 31489: miin maastotarkastuksiin. Mm. Pohjanmaalla 31490: niiden metsänhoitoyhdistysten ja maanomistajien Onko Hallitus tietoinen metsänparan- 31491: tahoilla, joiden toteuttamiin metsänparannus- nustöiden tarkastajien ja kentän erilaisista 31492: hankkeisiin tällaisia tarkastuksia on kohdistunut, käsityksistä tarkastustulosten suhteen, ja 31493: on ilmennyt epäilyksiä tarkastusmenetelmien tar- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 31494: koituksenmukaisuutta kohtaan. Tarkastustilai- ryhtyä, jotta metsänparannustöiden tar- 31495: suuksissa on ollut töiden suorittajan ja tarkasta- kastustoiminta olisi tarkoituksenmukaista 31496: jan välillä selviä erimielisyyksiä mittaustuloksista ottaen huomioon ne käytännön olosuh- 31497: ja jopa metsänparannustöiden toteuttamisesta teet, joissa metsänparannustöitä joudu- 31498: annettujen ohjeiden tulkinnasta. Tästä syystä on taan toteuttamaan? 31499: 31500: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985 31501: 31502: Jukka Vihriälä 31503: 31504: 31505: 31506: 31507: 260002K 31508: 2 1985 vp. - KK n:o 400 31509: 31510: 31511: 31512: 31513: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31514: 31515: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lysuunnitelmien laadinnan ja toteutuksen tasosta 31516: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, liian yksipuolisesti kielteisen käsityksen. Kenttä- 31517: olette 14 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn tarkastuksissa käytetyt mittausmenetelmät ovat 31518: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sinänsä käyttökelpoisia tarkoitukseen, mutta 31519: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- poikkeavat menetelmistä, joita metsänparannus- 31520: taja Vihriälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- töitä suunniteltaessa on käytännössä mahdollista 31521: myksestä n:o 400: soveltaa. Erilaiset käsitykset tarkoituksenmukai- 31522: sista tarkastusmenetelmistä johtuvat osittain tästä 31523: Onko Hallitus tietoinen metsänparan- seikasta. Lisäksi on tarkastusmittausten tuloksista 31524: nustöiden tarkastajien ja kentän erilaisista vedetty liian yksioikoisia johtopäätöksiä. 31525: käsityksistä tarkastustulosten suhteen, ja 31526: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- 31527: ryhtyä, jotta metsänparannustöiden tar- neuvoston tehtyä 10.10.1985 päätöksensä em. 31528: kastustoiminta olisi tarkoituksenmukaista tarkastuskertomuksesta on maa- ja metsätalous- 31529: ottaen huomioon ne käytännön olosuh- ministeriön johdolla käyty neuvotteluja niiden 31530: teet, joissa metsänparannustöitä joudu- selvitysten tekemisestä, joita tarkastuskertomuk- 31531: taan toteuttamaan? sessa on metsähallitukselta edellytetty. Neuvotte- 31532: luissa on päädytty ratkaisuun, että metsähallitus 31533: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen antaa vuosia 1982-1983 koskevat jälkiselvitykset 31534: seuraavaa: keskus- ja piirimetsälautakuntien tehtäväksi met- 31535: sähallituksen ja keskusmetsälautakuntien yhtei- 31536: Metsänparannuslain taytantoonpanon yleinen 31537: sesti sopimia tarkastusmenetelmiä käyttäen. Sa- 31538: johto ja valvonta kuuluu metsähallitukselle. Sen 31539: moin on vuonna 1986 metsänparannustöiden 31540: toimesta suoritetut otamaan perustuvat taimi- 31541: valvontaan liittyvät metsähallituksen tarkastukset 31542: konhoito- ja metsänviljelytöiden tarkastukset 31543: tarkoitus toteuttaa metsähallituksen ja keskus- 31544: kuuluvat osana tähän tehtävään. Tarkastusten 31545: metsälautakuntien yhdessä laatiman suunnitel- 31546: tarkoituksena on ollut saada kuva pääasiassa 31547: man mukaisesti. 31548: piirimetsälautakuntien vastuulla ja valvonnassa 31549: toteutettujen metsänparannustöiden tasosta. Val- Hallitus antoi 29.11.1985 eduskunnalle esityk- 31550: tiontalouden tarkastusviraston kertomukseen sen metsänparannuslaiksi. Esityksen mukaan eri 31551: metsähallituksen vuosien 1982-1983 talouden- organisaatioiden tehtävät metsänparannustöiden 31552: hoidosta sisältyvät päätelmät metsänparannustöi- ohjauksessa, valvonnassa ja yksittäisiä hankkeita 31553: den suorittamisen tasosta perustuvat osaltaan koskevassa päätöksenteossa muuttuivat nykyises- 31554: metsähallituksen luovuttamaan aineistoon. tään. Tämän johdosta maa- ja metsätalousminis- 31555: Mainitusta tarkastuskertomuksesta annetuissa teriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on 31556: lausunnoissa on tuotu esille epäilyjä siitä, että laatia ehdotus metsänparannustoimintaa koske- 31557: tarkastusten tuloksista esitetyt kannanotot ja viksi ohjeiksi sekä tehdä ehdotuksia menettelyta- 31558: yleistykset antavat taimikonhoito- ja metsänvilje- pojen selventämiseksi ja kehittämiseksi. 31559: 31560: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985 31561: 31562: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 31563: 1985 vp. - KK n:o 400 3 31564: 31565: 31566: 31567: 31568: Tili Riksdagens Herr Talman 31569: 31570: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utarbetandet och förverkligandet av planerna för 31571: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av plantvård och skogsodling. De mätningsmetoder 31572: den 14 november 1985 tili vederbörande medlem som använts i granskningarna på fältet är som 31573: av statsrådet översänt avskrift av följande av sådana användbara för ändamålet, men avviker 31574: riksdagsman Vihriälä undertecknade spörsmål nr däremot från de metoder som är möjliga att 31575: 400: tiliämpa i praktiken vid planeringen av skogsför- 31576: bättringsarbetena. De varierande uppfattningar- 31577: Är Regeringen medveten om de varie- na om ändamålsenliga granskningsmetoder beror 31578: rande uppfattningar som företräds av in- delvis på denna omständighet. Därjämte har 31579: spektörerna för skogsförbättringsarbetet slutsatserna beträffande resultaten av gransk- 31580: och av fältet vad beträffar resultaten av ningsmätningarna förenklats för mycket. 31581: granskningarna, Efter det statens revisionsverks revisionsråd 31582: och vilka åtgärder ämnar Regeringen 10.10.1985 fattade sitt beslut om den ovan 31583: vidta för att den granskningsverksamhet nämnda granskningsberättelsen har under led- 31584: som gälier skogsförbättringsarbetena skali ning av jord- och skogsbruksministeriet förts 31585: vara ändamålsenlig med beaktande av de förhandlingar om de utredningar som i gransk- 31586: praktiska förhålianden under vilka skogs- ningsberättelsen förutsatts av forststyrelsen. Vid 31587: förbättringsarbetena förverkligas? förhandlingarna har man överenskommit om en 31588: lösning enligt viiken forststyrelsen ger central- 31589: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt och distriktsskogsnämnderna i uppgift att i efter- 31590: anföra följande: hand företa utredningarna rorande åren 1982- 31591: Den högsta ledningen av och tilisynen över 1983, varvid sådana granskningsmetoder som 31592: verkstäliigheten av skogsförbättringslagen an- forststyrelsen och centralskogsnämnderna gemen- 31593: kommer på forststyrelsen. De på åtgärd av forst- samt beslutat om skali användas. Likaså skali 31594: styrelsen företagna och på stickprov baserade forststyrelsens granskningar i anslutning tili tilisy- 31595: granskningarna av arbete som gälier plantvård nen över skogsförbättringsarbetena år 1986 ge- 31596: och skogsodling utgör en del av denna uppgift. nomföras i enlighet med en av forststyrelsen och 31597: Avsikten med granskningarna har varit att få en centralskogsnämnderna gemensamt uppgjord 31598: bild av nivån på de skogsförbättringsarbeten som pian. 31599: huvudsakligen utförts på distriktsskogsnämnder- Regeringen avlät 29.11.1985 en proposition 31600: nas ansvar och under deras tilisyn. De i statens tili riksdagen med förslag tili skogsförbättrings- 31601: revisionsverks berättelse om forststyrelsens hus- lag. Enligt propositionen ändras de olika organi- 31602: hålining åren 1982-1983 ingående slutsatserna sationernas uppgifter vad beträffar fattandet av 31603: om nivån på skogsförbättringsarbetena grundar beslut om ledningen av och tilisynen över skogs- 31604: sig för sin del på materia! som överlåtits av förbättringsarbetena samt de enskilda projekten. 31605: forststyrelsen. Med anledning härav har jord- och skogsbruks- 31606: I utlåtandena om den ovan nämnda gransk- ministeriet tilisatt en arbetsgrupp som har tili 31607: ningsberättelsen har anförts farhågor om att de uppgift att uppgöra förslag tili anvisningar för 31608: stäliningstaganden och generaliseringar som skogsförbättringsverksamheten samt att göra för- 31609: framstälits beträffande granskningarnas resultat slag i syfte att förtydliga och utveckla förfarings- 31610: ger en alitför ensidigt negativ bild av nivån på sätten. 31611: 31612: Helsingfors den 20 december 1985 31613: 31614: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 31615: 1985 vp. 31616: 31617: Kirjallinen kysymys n:o 401 31618: 31619: 31620: 31621: 31622: Skinnari ym.: Perhepäivähoitajien palkkauksessa, verotuksessa ja 31623: työajoissa olevien epäkohtien korjaamisesta 31624: 31625: 31626: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31627: 31628: Perhepäivähoitajien työhön liittyy monia on- tapahtua, vaan äitiys- ja sairausajan palkkaperus- 31629: gelmia, joihin maan hallituksen tulisi puuttua. teena tulisi olla hoitolasten vakituinen lukumää- 31630: Lasten osa-aikainen hoito on lisääntynyt, min- rä. 31631: kä johdosta hoitajien ansiotaso on alentunut. Perhepäivähoitajat tulisi saattaa työaikalain 31632: Tämän välttämiseksi olisi saatava hoitajakohtai- piiriin. Maasta löytyy esimerkkejä hoitajista, joi- 31633: nen takuupalkka. den työ saattaa alkaa esim. klo 6.15 ja päättyä 31634: Verotukseen sisältyy monia epäkohtia. Myös klo 21.00 myös lauantaipäivät mukaan lukien. 31635: perhepäivähoitajien olisi saatava palkkatulovä- Tähän perhepäivähoitaja voidaan pakottaa mm. 31636: hennystä. Kunta maksaa nykyisin riittämätöntä asettamalla hänet työhönottotilanteessa ota tai 31637: kulukorvausta, jonka pitäisi kattaa ruuan lisäksi jätä -asemaan. 31638: myös huoneisto-, askartelu-, vaate- yms. kulut. Kunnallisia perhepäivähoitajia maassamme on 31639: Kun verotuksessa nämä katsotaan ansiotuloksi ja jo pitkälti yli 20 000. Perhepäivähoitajien monet 31640: verottaja suorittaa samansuuruisen vähennyksen, järjestöt, esimerkiksi tänä vuonna Lahdesta, ovat 31641: niin perhepäivähoitajat jäävät vaille varsinaista kiinnittäneet näihin epäkohtiin huomiota. 31642: palkkatulovähennystä. Tästä syystä monet ovat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31643: joutuneet maksamaan jälkiveroja. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 31644: Äitiys- ja sairausajan palkkaukseen vaikuttaa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 31645: tilapäinen muutos hoitolasten lukumäärässä koh- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 31646: tuuttomasti. Jos esimerkiksi kaksipäiväisen sai- 31647: rauden vuoksi tai ennen äitiysloman alkua lapsi Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli- 31648: jää pois hoidosta, hänen tilalleen on vaikea saada tus ryhtyy perhepäivähoitajien palkkauk- 31649: uutta lasta ja näin myös palkkausperusteet muut- sen, verotuksen ja työaikakysymyksissä 31650: tuvat. Perhepäivähoitajien mielestä ei näin saisi olevien epäkohtien korjaamiseksi? 31651: 31652: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985 31653: 31654: Jouko Skinnari Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki 31655: Sakari Knuuttila Mikko Elo Pirkko Valtonen 31656: Markus Aaltonen Maija Rajantie Matti Kuusio 31657: Liisa Jaakonsaari Timo Roos Martti Lähdesmäki 31658: Pekka Myllyniemi Aarno von Bell Reijo Lindroos 31659: Kari Urpilainen Kaj Bärlund Mats Nyby 31660: Antti Kalliomäki Jussi Ranta Jukka Mikkola 31661: 31662: 31663: 31664: 31665: 428501265E 31666: 2 1985 vp. - KK n:o 401 31667: 31668: 31669: 31670: 31671: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31672: 31673: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa mista. Tässä ohjeessa todetaan, että mikäli lasten 31674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lukumäärää kuitenkin vähennetään ennen sai- 31675: olette 14 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn raus- tai synnytysloman alkamista nimenomaan 31676: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston siitä syystä, että perhepäivähoitaja on jäämässä 31677: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- sairaus- tai synnytyslomalle, ei tällaisia muutoksia 31678: taja Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta lasten lukumäärässä oteta huomioon sairaus- tai 31679: kysymyksestä n:o 401: äitiyslomapalkassa. Edellytyksenä on tällöin kui- 31680: tenkin, että lapsi on jäänyt pois hoidosta enin- 31681: Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli- tään kahta kuukautta ennen sairaus- tai synnytys- 31682: tus ryhtyy perhepäivähoitajien palkkauk- loman alkamista. 31683: sen, verotuksen ja työaikakysymyksissä Mitä sitten tulee perhepäivähoitajien verotus- 31684: olevien epäkohtien korjaamiseksi? kysymyksiin, voidaan todeta valtiovarainministe- 31685: riön vero-osastolta saadun lausunnon mukaan, 31686: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen että tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n mukaan 31687: seuraavaa: verovelvollisella on oikeus tulostaan vähentää 31688: Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot pe- tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat 31689: rustuvat perhepäivähoitajien työehtosopimuk- menot jäljempänä laissa säädetyin poikkeuksin. 31690: seen. Palkkausjärjestelmä, joka huomioi ainoas- Palkkatulosta vähennettäviä tulonhankkimis- 31691: taan lasten päivittäisen hoitoajan ja lasten luku- kuluja koskee 28 §:n erityissäännös tulonhankki- 31692: määrän, merkitsee sekä ansioiden määrän että misvähennyksestä, jota myös kysymyksessä lienee 31693: työn jatkuvuuden kannalta epävarmuutta. Myös- palkkatulovähennyksellä tarkoitettu. Vähennys 31694: kään perhepäivähoitajan työn kokonaisuus ei tule on vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa 31695: huomioitua nykyisessä palkkausjärjestelmässä riit- 350 markkaa lisättynä 4 prosentilla palkkatulon 31696: tävässä määrin. Kunnilla on ollut kuitenkin mah- määrästä, ei kuitenkaan enempää kuin 1 400 31697: dollisuus osallistua myös perhepäivähoitajien markkaa tai palkkatulon määrä. Vuodelta 1986 31698: kuukausipalkkajärjestelmän kokeiluun vuonna toimitettavaa verotusta varten vähennyksen 31699: 1981. Kokeiluun osallistui noin 20 eri kokoista enimmäismäärä on esitetty korotettavaksi 1 600 31700: kuntaa. Kokeilu ei tuottanut kuitenkaan tulok- markkaan. Tulonhankkimisvähennys voi siis kos- 31701: seksi kuukausipalkkajärjestelmää, sillä tämän to- kea vain palkansaajia, jollaisina toimivia perhe- 31702: dettiin olevan epäoikeudenmukainen perhepäi- päivähoitajia myös kysymyksessä on tarkoitettu. 31703: vähoitajille. Kuukausipalkkakokeilua on kuiten- Tulonhankkimisvähennyksen lisäksi palkansaa- 31704: kin päätetty jatkaa ja siitä on annettu erillinen ja voi vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmak- 31705: työehtosopimus. Perhepäivähoitajien kokonais- sut ja työttömyyskassamaksut erikseen sekä muut 31706: palkkauskokeilua toteutetaan Espoossa tämän pe- tulonhankkimiskulut siltä osin kuin niiden määrä 31707: rusteella ja kokeilu päättyy vuoden 1986 helmi- ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän. Tu- 31708: kuun loppuun mennessä. Kun nykyinen sopi- lonhankkimisvähennys on näin ollen ensisijainen 31709: muskausi päättyy silloin, noussee asia esille tule- palkansaajille myönnettävistä luonnollisista vä- 31710: vissa perhepäivähoitajia koskevissa palkkausneu- hennyksistä. Sen tarkoituksena on päästä eroon 31711: votteluissa. pieniä tulonhankkimiskuluja koskevista vähen- 31712: Perhepäivähoitajien äitiys- ja sairausajan palk- nysvaatimuksista ja tällä tavoin yksinkertaistaa 31713: kaukseen on annettu ohjeet perhepäivähoitajien verotusta. 31714: työehtosopimuksessa. Kunnallinen sopimus- Jos työnantaja on korvannut työntekijälle työs- 31715: valtuuskunta on yleiskirjeellään helmikuussa tä aiheutuneita kustannuksia, nämä korvaukset 31716: 1985 lähettänyt kunnan- ja liittohallituksille tie- ovat periaatteessa veronalaisia sikäli kuin niitä 31717: doksi soveltamisohjeet perhepäivähoitajan sai- voidaan pitää rulo- ja varallisuusverolain 19 §:ssä 31718: raus- ja synnytysloma-ajan palkan määräytymises- tarkoitettuina tuloina. Verovapaiksi on säädetty 31719: tä tapauksissa, jolloin hoitolasten lukumäärä on tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 ja 9 kohdissa 31720: vähentynyt ennen sairaus- tai äitiysloman aika- eräin edellytyksin vain tietyt matkustamiseen tai 31721: 1985 vp. - KK n:o 401 3 31722: 31723: vieraalla paikkakunnalla oleskeluun liittyvät päi- ole rajoitettu. Samoin ylityörajoitukset puuttu- 31724: värahat ja muut korvaukset. Tulokäsitteen ulko- vat. Työehtosopimuksin työaika on kuitenkin 31725: puolelle jäävinä verovapaiksi on myös katsottu rajoitettu 90 tuntiin kahdessa viikossa ja kuuden 31726: eräät muut kustannusten korvaukset. Näitä ovat viikon tasoitusjaksossa. 31727: esimerkiksi korvaukset selkeisiin tositteisiin pe- Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK 31728: rustuvista työväline- tai materiaalikuluista, joiden r.y. ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Kes- 31729: suorittamisessa työntekijä on tavallaan toiminut kusliitto TVK r.y. esittivät 17.2.1984 sosiaali- ja 31730: vain työnantajan välikappaleena. Verotuksen ta- terveysministeriölle, että ministeriö ryhtyisi välit- 31731: sapuolisuuden vuoksi on kuitenkin johdonmu- tömästi toimenpiteisiin työaikalain muuttamisek- 31732: kaisinta, että tulon hankkimisesta aiheutuneiden si niin, että sen piiriin tulevat kotipalvelutoimin- 31733: kustannusten peittämiseksi annetut korvaukset ta, jolla tarkoitettiin kodinhoitajia ja kotiavusta- 31734: luetaan pääsääntöisesti veronalaiseen tuloon, jos- jia, perhepäivähoitajat, talonmiehet ja kirkon 31735: ta kukin verovelvollinen voi vähentää tulonhank- viranhaltijat. 31736: kimisvähennyksen ja sen ylittävät luonnolliset 31737: vähennykset. Neuvoteltuaan mainitun aloitteen johdosta 31738: Valtiovarainministeriön vero-osastolta saadun 8. 3.198 5 asianomaisten työmarkkinaosapuolten 31739: lausunnon mukaan verovapaiden kulukorvausten kanssa sosiaali- ja terveysministeriö asetti 31740: piiri on edellä esitetyistä syistä syytä säilyttää 5.6.1985 työryhmän, jonka tehtävänä on 31741: mahdollisimman rajoitettuna. Tämän vuoksi la- 31. 5.1986 mennessä selvittää mahdollisuudet 31742: kia ei ole aihetta muuttaa siten, että nykyinen saattaa evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijat 31743: tulkinta väljenisi. On myös huomattava, ettei työaikalain soveltamispiiriin sekä tehdä selvitys- 31744: kulukorvausten katsominen veronalaisiksi millään tensä perusteella mahdolliset ehdotuksensa tar- 31745: tavoin rajoita todellisten tulonhankkimiskulujen vittaviksi lainsäädäntötoimenpiteiksi. Muiden 31746: täysimääräistä vähennyskelpoisuutta. edellä mainitussa esityksessä tarkoitettujen ryh- 31747: Työaikalakia (604/ 46) ei sovelleta työhön, jota mien, kuten perhepäivähoitajien, työaikakysy- 31748: työntekijä tekee kotonaan. Tämän vuoksi koto- mystä selvitellään sosiaali- ja terveysministeriössä. 31749: naan työskentelevät perhepäivähoitajat ovat työ- Perhepäivähoitajien työ on vastuullista ja siksi 31750: aikalain soveltamisalan ulkopuolella. Tällaisten on pyrittävä vaikuttamaan perhepäivähoitajien 31751: työntekijöiden päivittäistä enimmäistyöaikaa ei työolosuhteiden ja koulutuksen kehittämiseen. 31752: 31753: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985 31754: 31755: Ministeri Matti Puhakka 31756: 4 1985 vp. -- ~ n:o 401 31757: 31758: 31759: 31760: 31761: Till Riksdagens Herr Talman 31762: 31763: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen barnens antal minskas innan sjuk- eller mo- 31764: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av derskapsledigheten börjar uttryckligen därför att 31765: den 14 november 1985 till vederbörande medlem familjedagvårdaren kommer att få sjuk- eller 31766: av statsrådet översänt avskrift av följande av moderskapsledighet skall dylika förändringar i 31767: riksdagsman Skinnari m.fl. undertecknade spörs- antalet barn inte beaktas när det gäller lönen 31768: mål nr 401: under sjuk- eller moderskapsledigheten. 31769: Förutsättningen härför är dock att vården av 31770: Vilka brådskande åtgärder vidtar Rege- barnet har upphört högst två månader innan 31771: ringen för att rätta till olägenheterna i sjuk- eller moderskapsledigheten har börjat. 31772: fråga om familjedagvårdarnas avlöning, Angående beskattningen av familjedagvårdare 31773: beskattning och arbetstider? kan enligt ett utlåtande från finansministeriets 31774: skatteavdelning fastslås att enligt 25 § lagen om 31775: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt skatt på inkomst och förmögenhet har skattskyl- 31776: anföra följande: dig rätt att från sin inkomst avdra utgifterna för 31777: Familjedagvårdarnas anställningsvillkor baserar inkomstens fötvärvande och bibehållande, med 31778: sig på arbetskollektivavtalet för familjedagvårda- de undantag som är stadgade nedan i lagen. 31779: re. Ett avlöningssystem, som beaktar endast den Om kostnader för inkomstens förvärvande, 31780: tid som dagligen används för barnskötseln och som får avdras från löneinkomsten, vilket torde 31781: barnens amal, medför osäkerhet både i fråga om avses i spörsmålet med ordet löneinkomstavdrag, 31782: inkomsternas storlek och arbetets kontinuitet. 1 stadgas särskilt i 28 §. Vid 1985 års beskattning 31783: det nuvarande avlöningssystemet beaktas inte är avdraget 350 mk ökat med 4 procent av 31784: heller familjedagvårdarnas arbete som helhet i löneinkomstens belopp, dock inte mera än 1 200 31785: tillräckligt hög grad. Kommunerna hade dock år mk och högst löneinkomstens belopp. Med tanke 31786: 1981 också en möjlighet att delta i försöket med på beskattningen för år 1986 föreslås avdragets 31787: månadslönesystem för familjedagvårdare. 1 maximibelopp höjt till 1 600 mk. Avdraget för 31788: försöket deltog ca 20 kommuner av olika storlek. inkomstens förvärvande kan således endast kom- 31789: Det ledde dock inte till något månadslönesystem ma i fråga för lönetagare vilket också avses med 31790: då man konstaterade att ett sådant skulle ha varit familjedagvårdare i spörsmålet. 31791: orättvist för familjedagvårdarna. Man har dock Utöver avdraget för inkomstens förvärvande 31792: beslutat att fortsätta försöket med månadslön och kanlöntagareavdramedlemsavgiftertillarbetsmark- 31793: ett särskilt arbetskollektivavtal härom har ingåtts. nadsorganisationer och avgifter till arbetslös- 31794: På basis av detta pågår i Esbo ett försök med hetskassa särskilt för sig samt övriga kostnader för 31795: totalavlöning av familjedagvårdare fram till ut- inkomstens förvärvande till den del de överstiger 31796: gången av februari 1986. Då går den nuvarande beloppet för avdraget för inkomstens förvärvan- 31797: avtalsperioden till ända och frågan torde tas upp de. Avdraget för inkomstens förvärvande är såle- 31798: i de kommande löneförhandlingarna för familje- des det naturliga avdrag som i första hand 31799: dagvårdarna. beviljas löntagarna. Syftet med avdraget är att 31800: 1 arbetskollektivavtalet för familjedagvårdare komma ifrån kraven på avdrag för mindre kost- 31801: finns direktiv för avlöning av familjedagvårdare nader för inkomstens förvärvande och på detta 31802: under moderskaps- och sjukledighet. Kommu- sätt förenkla beskattningen. 31803: nala avtalsdelegationen tillkännagav i februari Om arbetsgivaren har ersatt arbetstagaren för 31804: 1985 med ett cirkulär till kommun- och kostnader, som föranleds av arbetet, är dessa 31805: förbundsstyrelserna tillämpningsdirektiv för fast- ersättningar i princip skattepliktiga, såvida de 31806: ställandet av familjedagvårdares lön under sjuk- kan anses som sådana inkomster som avses i 19 § 31807: och moderskapsledighet i de fall då antalet barn lagen om skatt på inkomst och förmögenhet. 31808: har minskat innan sjuk- eller moderskapsledighe- Enligt 22 § 8 och 9 punkterna lagen om skatt på 31809: ten började. 1 direktiven understryks att om inkomst och förmögenhet är under vissa 31810: 1985 vp. - KK n:o 401 5 31811: 31812: förutsättningar endast v1ssa dagpenningar och är inte begränsad för sådana arbetstagare. Det 31813: andra ersättningar för kostnader för resor och finns inte helier några gränser för övenidsarbete. 31814: vistelse på främmande ort inte skattepliktig in- Genom arbetskoliektivavtal är arbetstiden dock 31815: komst. Likaså har vissa andra kostnadsersätt- begränsad tili 90 timmar på två veckor och under 31816: ningar lämnats utanför inkomstbegreppet och en sex veckors utjämningsperiod. 31817: ansetts såsom inte skattepliktiga. Dylika är t.ex. Finlands Fackförbunds Centralorganisation 31818: ersättningar, som baserar sig på tydliga verifikat FFC r.f. och Tjänstemannaorganisationernas 31819: över kostnader för arbetsredskap eller materiel Centralförbund TOC r.f. föreslog 17.2.1984 för 31820: och vid vilkas betalning arbetstagaren har fung- social- och hälsovårdsministeriet att ministeriet 31821: erat endast som melianhand för arbetsgivaren. omedelbart skulie vidta åtgärder för att ändra 31822: Det är dock det mest följdriktiga med tanke på arbetstidslagen så att den skulie inbegripa hem- 31823: jämlikheten vid beskattningen att de ersättningar vårdsverksamhet, varmed avsågs uppgifter som 31824: som ges för att täcka kostnaderna för inkomstens sköts av hemvårdare och hemhjälpare, familje- 31825: förvärvande i princip anses som skattepliktig dagvårdare, gårdskarlar och kyrkans tjänsteinne- 31826: inkomst, varifrån respektive skattskyldig kan av- havare. 31827: dra avdraget för inkomstens förvärvande och de 31828: naturliga avdrag som överstiger detta. Efter att 8.3.1985 ha förhandlat med berörda 31829: Enligt ett utlåtande från finansministeriets arbetsmarknadspaner med anledning av initiati- 31830: skatteavdelning är det skäl att av ovan nämnda vet tilisatte social- och hälsovårdsministeriet 31831: anledningar begränsa antalet skattefria ersätt- 5.6.1985 en arbetsgrupp, vars uppgift är att före 31832: ningar för driftskostnader så mycket som möjligt. 31.5.1986 utreda möjligheterna att utsträcka ar- 31833: På grund härav finns det ingen orsak att ändra betstidslagens tillämpningsområde tili att beröra 31834: lagen så att nuvarande tolkning vidgas. Det bör tjänsteinnehavare inom den evangelisk-lutherska 31835: även observeras att det faktum att kostnadsersätt- kyrkan samt att på basen av sina utredningar 31836: ningarna inte anses som skattepliktiga inte på inkomma med eventuelia förslag tili behövliga 31837: något sätt begränsar rätten att avdra kostnaderna lagstiftningsåtgärder. 1 fråga om övriga grupper, 31838: för inkomstens förvärvande tili deras fulla be- som avses i ovan nämnda förslag, t.ex. familje- 31839: lopp. dagvårdare, utreds arbetstidsfrågan vid social- 31840: Arbetstidslagen (6041 46) tiliämpas inte på och hälsovårdsministeriet. 31841: arbete som arbetstagare utför hemma. Därför Familjedagvårdarnas arbete är ansvarsfulit och 31842: berörs inte familjedagvårdare, som arbetar hem- därför bör man försöka påverka utvecklandet av 31843: ma, av nämnda lag. Den maximala arbetstiden deras arbetsförhålianden och utbildning. 31844: 31845: Helsingfors den 17 december 1985 31846: 31847: Minister Matti Puhakka 31848: 1985 vp. 31849: 31850: Kirjallinen kysymys n:o 402 31851: 31852: 31853: 31854: Könkkölä: Vammaisten oikeusturvan parantamisesta 31855: 31856: 31857: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 31858: 31859: Oikeusturvasta vammaishuollossa 2. Yleinen vammaishuolto muusta sosiaali- 31860: 1. Vammaishuolto on osa sosiaalihuoltoa. 1 Sen huollosta (vaivaishuolto, köyhäinhuolto) erillise- 31861: tehtävänä on ammatillisen, sosiaalisen ja lääkin- nä osanaan sai maassamme alkunsa vasta viime 31862: nällisen kuntoutuksen keinoin vähentää, ehkäistä sotien jälkeen. Tuolloin sotavammaisten akuutin 31863: ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja. huollon tultua järjestetyksi säädettiin siviili-inva- 31864: Vammaishuollon tarkoituksena ei näin ollen ole lidien huoltoa varten IHL (907 146). Päätösvalta 31865: suoran taloudellisen tuen antaminen vammaiselle invalidihuollon myöntämisestä kuului lain alku- 31866: - tätä varten on omat järjestelmänsä sosiaaliva- peräisen sanamuodon mukaan sosiaaliministeriöl- 31867: kuutuksen ja -avustuksen sektoreilla, kuten inva- le, eikä lakiin sisältynyt säännöstä muutoksenha- 31868: lidiraha-, kansaneläke- ja työeläkejärjestelmät. kuoikeudesta. Valitusoikeuden puuttuminen 31869: Niiden tehtävänä on mm. taata kansalaiselle pantiin merkille IHL:n eduskuntakäsittelyn aika- 31870: perusturvallisuus työkyvyttömyyden varalta ja na tlöväenasiainvaliokunnassa, joka mietinnös- 31871: kompensoida vammaisuuden aiheuttamia erityis- sään lausui asiasta mm. seuraavaa: 31872: kustannuksia. "Valiokunta puolestaan olisi tosin mielellään 31873: Vammaishuolto on terminä vähitellen syrjäyt- nähnyt, että lakiehdotuksessa varatun mahdolli- 31874: tämässä aiemmin käytössä olleen- ja toistaiseksi suuden sijasta, jonka toteutuminen on riippuvai- 31875: vieläkin legaaliterminä olevan - invalidihuollon nen valtion tulo- ja menoarvioon varatun määrä- 31876: käsitteen. Sanaa invalidi ei nykyään vähetä vain rahan suuruudesta, olisi määrätyt edellytykset 31877: sen vierasperäisyyden takia, vaan ehkä myös siksi, täyttäville invaliideille ollut säädettävä valitusme- 31878: että siihen ehkä nähdään sisältyvän jonkinlainen nettelyllä turvattu oikeus saada lakiehdotuksessa 31879: arvolataus kelvollisen (validin) vastakohdasta. tarkoitettua invaliidihuoltoa, mutta kun valio- 31880: Vammaishuolto on jaoteltavissa useilla eri ta- kunnan saamien tietojen mukaan hallituksen 31881: voin. Edellä mainittujen erilaisten kuntoutusta- varovaan kannanottoon tässä suhteessa on ollut 31882: pojen lisäksi voidaan tehdä jako fyysisesti vam- vaikuttamassa valtion vaikea rahataloudellinen 31883: maisten ja kehitysvammaisten huollon välillä; tila sekä - sotainvaliidien vastaavanlaisen eri- 31884: yleensä vammaishuollosta puhuttaessa tarkoite- koishuollon vielä jatkuessa - hoito- ja kuntou- 31885: taan kuitenkin juuri fyysisesti vammaisten huol- tuspaikkojen ja -voimien niukkuus, valiokunta 31886: toa. Myös moniin eri järjestelmiin pirstoutunut kuitenkin katsoo voivansa puoltaa hallituksen 31887: sosiaalilainsäädäntömme on aiheuttanut lakipe- esityksen hyväksymistä.'' 31888: rusteiden jaon lähinnä tapaturma- ja liikenneva- 3. Vuoden 1951 alusta lukien voimaan tullut 31889: kuutuslainsäädäntöön perustuvaan, tässä yksityi- HValL ulotti muutoksenhakuoikeuden myös in- 31890: soikeudelliseksi kutsuttavaan, ja muille kuin eril- validihuoltoon. Kuten tunnettua, laki asettaa 31891: lisen vakuutusturvan piiriin tulleille vammaisille legaalipresumtioksi hallinnossa yleisen muutok- 31892: tarkoitettuun yleiseen, julkisoikeudelliseen vam- senhakuoikeuden lukuunottamatta tapauksia, 31893: maishuoltoon. Oman erityisryhmänsä muodostaa joissa se erikseen on joko kielletty tai rajoitettu. 31894: vielä sotavammahuolto. IHL:ssa tällaisia valituskieltoja tai -rajoituksia ei 31895: Tässä kirjoituksessani rajoitun yksinomaan kä- kuitenkaan ollut3• 31896: sittelemään yleistä, julkisoikeudellista (fyysisesti 31897: 2 31898: vammautuneisiin kohdistuvaa) vammaishuoltoa Työväenasiainvaliokunnan mietintö 35 (HE 62/1946 31899: ja sen oikeusturvajärjestelyiden kehitystä. vp.) 31900: 3 31901: Ylipäätään ensimmäinen valitusoikeutta koskeva sään- 31902: nös IHL:iin säädettiin vasta vuonna 1968 annetussa 31903: 30 a §:ssä (398/68), joka 2 momentteineen (1041/74) 31904: 1 31905: Käsitteistä sosiaalihuolto, sosiaaliavustus ja sosiaaliva- sisältää vain kunnan muutoksenhakuoikeutta eräiltä osin 31906: kuutus ks. esim. Waris, 161. rajoittavan valituskiellon. 31907: 31908: 428501273P 31909: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 402 31910: 31911: HValL:n voimaantulon jälkeiseltä ajalta voi- nusta järjestävän koulun tai muun laitoksen tai 31912: daan tässä yhteydessä esittää seuraavat kaksi en- invalidihuoltokurssin johtajan päättämään mo- 31913: nakkotapausta, joista ensimmäisesssä KHO otti mentissa tarkoitetun invalidihuollon myöntämi- 31914: kantaa invalidihuoltopäätöksen oikeusvoimaisuu- sestä. Kaksi vuotta myöhemmin laajennettiin 31915: teen ja jälkimmäisessä kunnan (erityisesti aloit- 27 § 1 momentissa tarkoitettujen potentiaalisten 31916: teentekijänä olleen kunnallisen viranomaisen) va- päätöksentekijäin piiriä edelleen. Uudemmassa 31917: litusoikeuteen. Jälkimmäinen tapaus omalta osal- muodossaan 27 § 1 momentin ( 1005 17 3) nojalla 31918: taan kuvastaa hallintolainkäytön (ja hallinnon) voitiin STM:n toimesta ja sen määräämillä eh- 31919: ns. heikkoa kaksiasianosaissuhdetta. 4 doilla oikeuttaa sosiaalilautakunta, sairaalan, sai- 31920: KHO 2.12.1952 taltio 5925. Se seikka, että raalan erikoisosaston ja muun sairaanhoitolaitok- 31921: sosiaaliministeriö lainvoiman saaneella päätöksel- sen johtava lääkäri tai ylilääkäri päättämään lää- 31922: lään oli hylännyt invalidihuoltoa koskevan hake- kintähuollon antamisesta sekä SH:n valvonnan 31923: muksen, ei estänyt sosiaaliministeriötä ottamasta alaisen invalidien erityishuoltolaitoksen johtaja 31924: tutkittavakseen samaa asiaa tarkoittavaa uutta muunkin invalidihuollon antamisesta. 31925: hakemusta, jossa oli vedottu muuttuneisiin olo- Kaikille päätöksenteko-oikeutta anoneille sosi- 31926: suhteisiin. aalilautakunnille myönsi STM po. oikeuden laa- 31927: KHO 25.2.1953 taltio 902. Sosiaalilautakun- juudeltaan ja sisällöltään samanlaisena.' Vain 12 31928: nalla, joka oli sosiaaliministeriölle tehnyt esityk- pientä kuntaa ei tällaista anomusta ollut tehnyt 31929: sen IHL:ssa tarkoitetun invalidihuollon myöntä- lainkaan, ja näiden osalta tapahtui päätöksenteko 31930: misestä eräälle henkilölle, ei ollut oikeutta valit- keskitetysti SH:ssa6 . Lääkinnällisten erityishuolto- 31931: taa ministeriön päätöksestä. laitosten ja sairaanhoitolaitosten johtavien lääkä- 31932: 4. Sosiaalihuollon keskushallinnon uudelleen- rien jne. päätöksentekokompetenssin laajuus ja 31933: organisoinnin yhteydessä vuonna 1968 siirtyi in- laatu jäi puolestaan riippumaan ao. laitoksen 31934: validihuollon yksittäistapauksellinen päätöksen- erityisalasta ja siitä, minkälaista oikeutta oli ha- 31935: tekokompetenssi vasta perustetulle keskusviras- ettu. 7 31936: tolle, SH:lle (SosHallitusL 2 § 2 mom.). Muutok- SH:n invalidihuoltona annettavaa yksilöllistä 31937: senhakuoikeuden osalta ei uudistuksella ollut lääkintähuoltoa koskevassa, nyttemmin jo kumo- 31938: erityisempää merkitystä, sillä HValL:n mukainen tussa yleiskirjeessä (n:o A 12/1981/va) on liittee- 31939: (yksiasteinen) valitustie KHO:een säilyi ennal- nä STM:n päätös (kirje) lääkintähuoltoa koskevan 31940: laan. Samoihin aikoihin alkoivat kuitenkin pai- päätöksenteon siirtämisestä Merimaskun kunnan 31941: neet päätösvallan siirtämiseksi vieläkin aiemmalle sosiaalilautakunnalle esimerkkinä mm1stenon 31942: viranomaistaholle käydä voimakkaammiksi -- yk- tulkintakäytännöstä IHL 27 § 1 momenttia sovel- 31943: sittäistä kansalaista koskevien huoltopäätösten te- lettaessa. 8 Päätöksessä on asetettu paitsi esim. 31944: keminen valtion keskushallinnossa kun tuntui myönnettävien etuuksien hintaan kohdistuvia ra- 31945: tarpeettomalta ja epätarkoituksenmukaiselta. joituksia myös seuraavat ehdot tällaisen siirretyn 31946: Niinpä 1970-luvun alussa vammaishuollon kehi- päätosvallan nojalla tehtäviin päätöksiin sovellet- 31947: tyslinjaksi muodostuikin päätösvallan siirtäminen tavasta muutoksenhausta: 9 31948: ("delegoiminen") alemmaksi, lähemmäksi huol- 1) Mikäli asianomainen on tyytymätön päätök- 31949: lon kohteena olevaa kansalaista. seen, on hänellä oikeus saada asia sosiaalihalli- 31950: 5. Jo IHL:n alkuperäiseen sanamuotoon sisältyi tuksen ratkaistavaksi, mikäli hän 14 päivän kulu- 31951: säännös (27 §), jonka nojalla sosiaaliministeriö essa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii il- 31952: LKH:ta kuultuaan saattoi määräämillään ehdoilla moittamalla tyytymättömyytensä joko päätöksen 31953: oikeuttaa sairaalan, sairaalan erikoisosaston ja tekijälle tai sosiaalilautakunnalle. 31954: muun sairaanhoitolaitoksen johtavan lääkärin Jos tyytymättömyys on ilmoitettu päätöksen 31955: päättämään lääkintähuollon antamisesta. Vuo- tekijälle, tulee sen viipymättä ja viimeistään 30 31956: den 1972 alusta lukien lisättiin IHL 27 §:ään 5 31957: uusi 2 momentti (739/71), jonka nojalla STM SH:n yleiskirje n:o A 12/1981/va, 9. 31958: 6 31959: Tällaisenkin kunnan asukas saattoi toki saada päätöksen 31960: saattoi määräämillään ehdoilla oikeuttaa kun- 31961: invalidihuollosta myös IHL 27 §:ssä tarkoitetusta sairaa- 31962: touttamishoitoa, sopeutumisvalmennusta, pohja- lasta tms. laitoksesta. 31963: koulutusta, ammattikoulutusta ja työhönvalmen- 7 31964: Em. yleiskirje, 9 ja 117 ss. 31965: 8 31966: Em. yleiskirje, 114 ss. 31967: 9 31968: vrt. STMA 37 § 5 kohta, jonka mukaan STM:n sosiaali- 31969: 4 31970: Vrt. esim. Vilkkonen 1976, 35 ss. Puheena olevassa huolto-osaston osastopäällikkö ratkaisee (oikeammin: 31971: oikeustapauksessa tosin valitus tehtiin "toisen asianosai- ratkaisi) IHL 27 §:ssä tarkoitetun oikeuttamisen päättä- 31972: sen" eduksi. mään invalidihuollon antamisesta. 31973: 1985 vp. - KK n:o 402 3 31974: 31975: päivän kuluessa tyytymättömyyden ilmoittamis- Tämän alistusvalitukseksi kutsumani oikeus- 31976: päivästä siirtää asia sosiaalihallituksen 'ratkaista- turvakeinon kautta saatu SH:n päätös oli puoles- 31977: vaksi. taan luonnollisesti valituskelpoinen ja siihen so- 31978: Jos tyytymättömyys on ilmoitettu sosiaalilauta- vellettiin yleistä HValL:n mukaista 30 päivän 31979: kunnalle, joka ei ole päätöksentekijä, tulee sosi- valitusaikaa. 31980: aalilautakunnan samalla tavoin saattaa asia sosi- Termiä alistusvalitus ei havaitakseni muualla 31981: aalihallituksen tietoon. Päätöksen antamisen yh- ole po. oikeusturvakeinosta käytetty. Niinpä 31982: teydessä on asianomaiselle ilmoitettava mahdolli- esim. hallinnon oikeusturvakomitea (KM 31983: suudesta saattaa asia sosiaalihallituksen ratkaista- 1981:64) mietintönsä liitteessä 3. 2. "Kysely kes- 31984: vaksi, kusvirastolainkäytöstä" käyttää siitä kankeahkoa 31985: 2) päätös annetaan 3 kappaleena, joista I nimitystä "asian saattaminen SH: n ratkaistavaksi 31986: kappale jää sosiaalilautakunnalle, II kappale an- Invalidihuoltol:n mukaisen lääkintähuollon osal- 31987: netaan hakijalle ja III kappale lähetetään sosiaali- ta''. Merkille pantavaa myös on, että komitean 31988: hallitukselle, po. selvityksen jaottelussa se on sijoitettu ryh- 31989: 3) invalidihuollon myöntämisessä ja korvaus- mään ''muut lainkäyttöön rinnastettavat asiat'', 31990: ten hakemisessa ja tilittämisessä on noudatettava siis eräänlaiseen sui generis -ryhmään. Tällaisia 31991: invaliidihuoltolain ja -asetuksen sekä asiaa koske- alistusvalituksia tai "asian saattamisia" on selvi- 31992: vien valtioneuvoston päätöksien säännöksiä ynnä tyksen mukaan vuosittain esiintynyt 450-500 31993: sosiaalihallituksen antamia ohjeita ja toiminta on kappaletta. Vastaavasti komitean mietinnön liit- 31994: muutoinkin oltava sosiaalihallituksen valvonnan teessä 3.3. "Tutkimus KHO:n ratkaisemista asi- 31995: alainen. oista vuonna 1978" (s. 17) todetaan KHO:n 31996: Kun ehtojen 1-kohdassa tarkoitettu "asian mainittuna vuonna ratkaisseen 15 8 invalidiraha- 31997: siirtäminen SH:n ratkaistavaksi'' ei tapahtunut ja 156 invalidihuoltoasiaa. Jälkimmäisten osalta 31998: automaattisesti, vaan hakijan vaatimuksesta, voi- ei ollut lisäksi eritelty esim. sitä, kuinka moni 31999: taneen sitä luonnehtia Merikosken käyttämän niistä koski lääkintähuoltoa. 32000: terminologian mukaisesti alistusvalitukseksi. 10 Tässä yhteydessä ansaitsee tulla mainituksi 32001: Jonkinlaista - tosin kaukaisempaa - "sukulai- myös eräs seikka, johon päätösvallan siirtämisen 32002: suutta'' tällä oikeusturvakeinolla on myös oikai- yhteydessä ei liene huomiota lainkaan kiinnitet- 32003: suvaatimusmenettelylle ja virkamiehen tekemän ty, mutta joka olisi aktualisoitunut päätösvallan 32004: päätöksen siirtämiselle viranomaisen käsiteltä- kulloisenkin käyttäjän vastuuta in casu arvioitaes- 32005: väksi. 11 Hakijan tyytymättömyyden ilmaisun ei sa. Kyse on siitä, että IHL 27 §:n tarkoittaman 32006: tämänkaltaisessa menettelyssä tarvinne tulla eri- siirretyn päätösvallan käyttäjä ei kaikissa tapauk- 32007: tyisemmän tarkkaan yksilöidyksi - ei ainakaan sissa ollut virkamies edes tuon käsitteen laajim- 32008: HValL 9 a §:n mukaisesti. 12 massa mahdollisessa merkityksessä. 32009: Vaikka STM:n päätökseen sisältyvien oikeus- 6. Vammaishuoltoa koskevassa tai sitä sivua- 32010: turvaa koskevien ehtojen mallina olisikin käytetty vassa lainvalmistelussa ja muussakin oikeuspoliit- 32011: toisinaan lainsäädännössä esiintyvää ''virkamie- tisessa debatissa on yksittäistapauksellisen päätös- 32012: hen päätöksen siirtämistä viranomaisen käsiteltä- vallan siirtäminen alaspäin ollut toistuvasti esillä 32013: väksi'', on ministeriö kiistatta menetellyt lainvas- ja yhtä lailla toistuvasti sitä on kannatettu. 32014: taisesti typistäessään yleisen 30 päivän valitusajan Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeussuojakomi- 32015: näin matalalla ("säädös-" )tasolla 14 päiväksi. tea lähti kannanotossaan 48 siitä, että invalidi- 32016: Kysymys muutoksenhakuoikeudesta säädettä- huollon myöntämisen ratkaisevin komponentti ei 32017: essä noudatettavasta säädöstasosta on eräitä ker- ehkä niinkään olisi oikeudellinen, vaan päällim- 32018: toja ollut mm. eduskunnan perustuslakivalio- mäiseksi tässä mielessä nousisi tarpeen ja tarkoi- 32019: kunnassa esillä. HValL 4 §:n sanamuodon valossa tuksenmukaisuuden arviointi. 14 Tähän liittyen 32020: muutoksenhausta säätäminen voisi tapahtua vä- komitea tuli siihen johtopäätökseen, että 32021: hintään asetuksen tasolla, vaikka senkin riittävyys (jatko )valitusoikeus KHO:een voitaisiin kieltää 32022: on toisinaan - aiheellisestikin - asetettu ky- niiden invalidihuoltoasioiden osalta, joissa ensi- 32023: seenalaiseksi. 13 asteen päätösvalta kuuluu SH:ta aiemmalle vi- 32024: 10 32025: Merikoski, 205 ss. ja 227 ss. 14 32026: KM 1979:59, 160. Huomattakoon, ettei tällainen tar- 32027: 11 32028: vrt. KM 1981:64, 183-186. koituksenmukaisuuden arviointi voine olla sid, mitä 32029: 12 32030: vrt. KM 1979:59, 38 ss. hallinto-oikeudessa yleensä tarkoimksenmukaisuushar- 32031: 13 32032: Ks. lähemmin esim. KM 1981:64, 217-220. Vrt. kinnalla tarkoitetaan, vaan eräänlaista lääketieteellis- 32033: esim. Andersson, 134 ss. ja Hallberg, 98-116. sosiaalisesti "sidottua" harkintaa. 32034: 4 1985 vp. - KK n:o 402 32035: 32036: ranomaiselle ja joissa SH siis oli (ainakin tosiasial- ta hallinnon oikeusturvakomitea katsoo päätök- 32037: lisena) valitusviranomaisena. Komitea perustelee sen siirtämisen viranomaisen käsiteltäväksi. 18 32038: kantaansa tässä yhteydessä myös sillä, että tuol- 7. Vuoden 1984 alusta lukien tuli voimaan 32039: loin muutoinkin tuen myöntämistä koskevissa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus- ja 32040: asiaryhmissä oli käytössä (yleensä) vain yksiastei- suunnittelujärjestelmän kokonaisuudessaan uu- 32041: nen valitusjärjestelmä. 15 Kannanotossaan 40 käsi- distanut ja yhdenmukaistanut ns. VALTAVA- 32042: tellessään kysymystä siitä, mille viranomaiselle lainsäädäntö, jonka ydinosan muodostaa SVOL. 32043: invalidihuolto- ja invalidirahajärjestelmien käy- Uuden järjestelmän hienosäätö edellytti myös 32044: tännön hallinto (ja päätöksenteko) olisi tarkoi- muutoksia 32 muuhun lakiin (L:t 678-709/82). 32045: tuksenmukaisinta uskoa, komitea päätyy seuraa- Asiallisesti yhteydessä VALTAVA-lainsäädäntöön 32046: vanlaisiin arvioihin: 16 Kannanoton a-osassa koros- on myös SosHuoltoL. 19 32047: tetaan tarvetta siirtää yksittäistä kansalaista kos- VALTAVA on luonteeltaan taloudellis-hallin- 32048: kevien päätösten teko niin lähelle kansalaista nollinen uudistus, jonka tarkoituksena on yhte- 32049: kuin mahdollista. Tällöin kuitenkin olisi otettava näistää sosiaali- ja terveyshallinnon aiemmin var- 32050: huomioon kunkin erillisen asiaryhmän erityispiir- sin hajanainen valtionosuusjärjestelmä ja antaa 32051: teet, kuten esim. lääketieteellisen asiantunte- paremmat mahdollisuudet hallinnonalan koko- 32052: muksen tarve ja vaatimus yhtenäisestä lain sovel- naisvaltaiselle suunnittelulle eriasteisten alueellis- 32053: tamisesta. ten suunnitelmien puitteissa. VALTAVA ei siis 32054: Kannanoton c-osassa huomautetaan, että inva- sinänsä puuttunut minkään sosiaali- ja tervey- 32055: lidihuoltona voidaan myöntää kovin erilaisia ja denhallinnon erillisen toiminnon materiaaliseen 32056: -hintaisia etuuksia. Komitean mielestä olisikin puoleen, mutta erityisesti vammaishuollon osalta 32057: perusteltua lisätä nimenomaan vähempimerki- siltä osattiin laajalti odottaa myös materiaaliseen 32058: tyksisten etuuksien myöntämistä SH:ta alemmal- tasoon ulottuvia vaikutuksia. Tämä johtui siitä, 32059: la asteella. Kannanoton d-osassa taas kiinnitetään että vammaishuollon kustannusten tultua aiem- 32060: huomiota siihen, että pysyvän työkyvyttömyyden min kustannetuiksi käytännöllisesti katsoen ko- 32061: estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi konaan valtion varoista oli uudistuksen jälkeen 32062: voidaan lääkintähuoltoa, koulutusta ja työhuol- tyytyminen kunnan kantokykyluokasta riippu- 32063: toa myöntää myös KEL:n nojalla. Mietinnössä vaan, SVOL 16 §:ssä säädettyyn valtionosuuspro- 32064: katsottiin tähän liittyen aiheelliseksi selvittää, senttiin muiden kustannusten (noin 112-213 32065: olisiko IHL:ssa tarkoitettujen etuuksien myöntä- kokonaiskustannuksista) jäädessä kunnan makset- 32066: mistä koskeva päätösvalta mahdollista siirtää Ke- taviksi. VALTAVA-pakettia säädettäessä 32067: lalle. varauduttiin siihen, että päätösvalta kaiken inva- 32068: Hallinnon oikeusturvakomitea yhtyy sosiaali- lidihuollon osalta tulisi kuulumaan kunnan sosi- 32069: ja terveydenhuollon oikeussuojakomitean kan- aalilautakunnalle. 20 32070: taan päätösvallan siirtämisen tarpeellisuudesta. 17 VALTAVA-paketin eduskuntakäsittelyn aikana 32071: Samalla se kuitenkin painottaa selvemmin asian sosiaalivaliokunta katsoi, ettei kuitenkaan ollut 32072: kääntöpuolta: yhtenäisen soveltamiskäytännön tarkoituksenmukaista poistaa sairaanhoitolaitos- 32073: vaatimusta. ten johtaville lääkäreille tai ylilääkäreille annet- 32074: Komitea esittää myös nimenomaisesti siirretyn tua oikeutta päättää lääkintähuollon antamisesta 32075: (" delegoidun") päätösvallan edelleen "delegoi- potilaille, jollei jokin kunta sitä omien asukkait- 32076: mista" viranhaltijalle, mikä lienee kuitenkin ta- tensa osalta nimenomaisesti halua. Sosiaalivalio- 32077: pahtunut ''itsestään'', sillä edellä referoidussa kunnan mietinnön (ks. SoVM 13/1982 vp., 7.) 32078: STM:n päätösvallan siirtämisen "mallipäätökses- 32079: sä" tuollainenkin tilanne oli säännelty. Muutok- 18 32080: Päätöksen siinämisestä viranomaisen käsiteltäväksi to- 32081: senhaun sijasta sopivimmaksi päätöksen korjaus- detaan toisaalla mietinnössä, KM 1981:64, 186, ettei se 32082: keinoksi viranhaltijalle siirretyn päätösvallan osal- ole muutoksenhakua eikä itseoikaisua, vaan että kysy- 32083: mys on oikeastaan meillä uudesta hallinnon sisäisestä 32084: hierarkkisesta oikaisusta, joka kuitenkin rinnastuu oikai- 32085: suvaatimusmenettelyyn sikäli, että menettely on pakol- 32086: linen ennen muutoksenhakua. 32087: 19 32088: Ks. lähemmin HE:t 101 ja 102/1981 vp. VALTAVAsta 32089: n vrt. KM 1979:59, 41; komitean kannanotto 6 yleisesti, ks. esim Kärkkäisen ja Tainion anikkelit. 32090: 16 20 32091: KM 1979:59, 147 SS. vn. SosHuoltoL 6 §, vn. myös perustelut IHL 24 ja 32092: 17 32093: KM 1981:64, 152 26 §:n kumoamiseksi, HE 10111981 vp., 58. 32094: 1985 vp. - KK n:o 402 5 32095: 32096: mukaisesti säädettiinkin tätä tarkoittava säännös muutostöiden kustantamisesta (938/83), VNp 32097: IHL:n muuttamisesta annetun lain (704/82) voi- invaliidihuollon antamisesta eräille jatkuvaa sai- 32098: maantulosäännöksen 4 momenttiin. Voimaan rautta poteville invaliideille annetun valtioneu- 32099: tuo säännös ei kuitenkaan ehtinyt tulla koskaan, voston päätöksen 1 ja 3 §:n muuttamisesta (939/ 32100: sillä seuraavassa käsiteltäväksi otettavan lääkin- 83) ja VNp invaliidihuoltolain täytäntöönpanosta 32101: nällisen kuntoutuksen uudistuksen yhteydessä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamises- 32102: säädetyn IHL:n muuttamisesta annetun L:n ta (940/83). Lisäksi tarkempia määräyksiä sisältyy 32103: (675/83) voimaantulosäännöksen 2 momentti SH:n 14.3.1984 antamaan yleiskirjeeseen n:o 32104: kumosi sen. Episodi itsessään kertonee jotain A4/ 1984/va "Invalidihuolto 1.1.1984 alkaen". 32105: lainvalmistelun suunnitelmallisuudesta. b) Lääkinnällisenä kuntoutuksena kunnallisen 32106: Siirtymävaiheen vastuusuhteiden selkeyttämi- terveydenhuollon vastuualueelle siirtyneiden 32107: seksi säädettiin IHL:n muuttamisesta annetun etuuksien osalta; Yleissairaala-A:n ja Kansan- 32108: lain (704/82) voimaantulosäännöksen 3 momen- terveysA:n muutokset (854 ja 855/83) sekä 32109: tissa seuraavasti: "Kunnan on annettava invalii- LKH:n 30.11.1983 antama yleiskirje n:o 1823 32110: dille ne muut kuin 2 momentissa tarkoitetut ''Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen''. 32111: etuudet, joiden antamisesta on päätetty ennen Lisäksi keskussairaalat ovat antaneet omiin piirei- 32112: tämän lain voimaantuloa. Sosiaalihallituksen on hinsä tarkempia ohjeita. 32113: huolehdittava siitä, että kunnat saavat riittävät Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintojen siir- 32114: tiedot etuuksien antamiseksi aiemmin tehtyjen tämistä terveydenhuollon vastuualueelle esitti jo 32115: päätösten nojalla. Tämän lain voimaan tullessa aiemmin kuntoutuspalvelujärjestelmän kehittä- 32116: vireillä olevat hakemukset käsitellään ja ratkais- mistoimikunta (KM 1979:9). Erityisesti "vam- 32117: taan aikaisemmin voimassaolleiden säännösten maisvälineiden'' osalta toimikunta edellytti, että 32118: mukaisesti.'' terveydenhuoltojärjestelmä saisi myönnettävistä 32119: 8. Erityisesti vammaisjärjestöjen taholla tun- välineistä selkeät ohjeet LKH:lta ja että tämä 32120: nettu huoli vammaishuollon niin määrällisen valvoisi toiminnan yhdenmukaisuutta ja annettu- 32121: kuin laadullisenkin tason uhkaavasta laskusta jen ohjeiden noudattamista muutoinkin. 21 Itse 32122: VALTAVA-uudistuksen jälkeen tarttui ilmeisesti asiassa lääkinnällisen kuntoutuksen osalta toteu- 32123: myös lainvalmistelusta vastuussa oleviin, sillä tettu uudistus perustuu hyvin pitkälle kuntou- 32124: STM asetti vammaishuoltolakitoimikunnan kii- tuspalvelu järjestelmän kehittämistoimikunnan 32125: reellä valmistelemaan lääkintähuollon (lääkinnäl- asettamille periaatteille - ainoastaan LKH:n 32126: lisen kuntoutuksen) pääosan siirtämistä sosiaalivi- antamien ohjeiden seikkaperäisyys on ilmeisesti 32127: ranomaisilta kunnallisen terveydenhuollon vas- jäänyt kauaksi siitä, mitä toimikunta edellytti. 32128: tuulle. Tällaista sääntelyä tarkoittavan osamietin- Ilman lääkinnällisen kuntoutuksen siirtämistä 32129: tönsä (KM 1983:29) toimikunta antoikin maalis- terveydenhuollon toiminnoksi olisi sitä koskeva 32130: kuulla 1983. Uudistus esitettiin toteutettavaksi päätöksenteko yksittäistapauksissa muun IHL:ssa 32131: muutoksin IHL:iin, YleissairaalaL:iin, Kansan- tarkoitetun huollon tapaan kuulunut SosHuoltoL 32132: terveysL:iin ja SairVakL:iin. Pian tämän jälkeen 6 §:n nojalla sosiaalilautakunnalle. Kun kuiten- 32133: annettiin mietinnön kanssa likipitäen identtinen kin on kyseessä terveyden- ja sairaanhoitoon 32134: hallituksen esitys (HE 12/1983 vp.) ja nopean kuuluva toiminto(kokonaisuus), olisi tästä kah- 32135: eduskuntakäsittelyn jälkeen lait (673-676/83) tiajakoisuudesta lakiehdotuksen perustelujen22 32136: vahvistettiin elokuulla 1983 seuraavan vuoden mukaan joutuneet kärsimään kuntoutuksen to- 32137: alusta voimaantuleviksi. teuttaminen ja sen oikea ajoitus. Tuollaisia on- 32138: Tässä yhteydessä ei liene tarkoituksenmukaista gelmia ei kuitenkaan tietääkseni ilmennyt, kun 32139: ryhtyä tarkemmin selostamaan lääkinnällisen sosiaalilautakunnat siirretyn päätösvallan aikoina 32140: kuntoutuksen uudistuksen materiaalista ulottu- tekivät päätöksiä aivan samoista etuuksista. SH:n 32141: vuutta. HE:n perustelujen ohella asia selviää teematiedotteessa ''Ajankohtaista vammaishuol- 32142: sittemmin annetusta alemmanasteisesta säänte- losta"23 on päinvastoin korostettu, että päätös- 32143: lystä. Tyydynkin tässä vain viittaamaan seuraaviin vallan siirtäminen on laajentanut etuuksien saa- 32144: säädöksiin ja ohjeisiin: jien piiriä ja nopeuttanut toimintaa entisestään, 32145: a) IHL:iin jääneiden etuuksien osalta IHL:n 32146: voimassa olevan sanamuodon ohella; VNp inva- 21 32147: KM 1979:9, 171. 32148: liidihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettujen avustusten, 22 32149: HE 12/1983 vp., 1. 32150: 23 32151: välineiden ja laitteiden antamisesta sekä asunnon SH:n teematiedote 111983 32152: 6 1985 vp. - KK n:o 402 32153: 32154: natn erityisesti "delegoinnin" vuonna 1981 ta- hinnä lääkärin suosituksesta ja ilman varallisuus- 32155: pahtuneen sisällöllisen laajentamisen jälkeen. harkintaa, joten kokonaisuudessaan valitusoikeu- 32156: Uskonkin lääkinnällistä kuntoutusta koskevan den poistuminen ei aiheuttane ongelmia.'' 32157: lainsäädännön todellisen ration jääneen peruste- Lainvalmistelijain kannanotto tuntuu varsin 32158: luissa julkilausumatta. Uudistuksen tarve perus- oudolta, varsinkin, kun ei YleissairaalaL:iin, 32159: tui nähdäkseni pääasiassa siihen, että sosiaalilau- KansanterveysL:iin eikä mihinkään muuhunkaan 32160: takuntien pelättiin uudessa tilanteessa suhtautu- lakiin ole sisällytetty lääkinnällistä kuntoutusta 32161: van lääkintähuoltohakemuksiin varsin tiukalla koskevaa valituskieltoa. HValL:n mukainen hal- 32162: linjalla, sillä ne tekisivät päätöksensä päinvastoin linto-oikeudellisen muutoksenhaun legaalipre- 32163: - kuin siirretyn päätösvallan aikoina - huomat- sumtiohan on, että valitusoikeus on olemassa 32164: tavalta osin kunnan varoista. aina, kun sitä nimenomaisesti ei ole kielletty. 27 32165: Toisaalta aivan sama ongelma on nähtävissä Kannanotossa voidaan mielestäni tarkoittaa 32166: terveydenhuoltojärjestelmän ollessa päätöksente- vain kahta perustetta valitusoikeuden puuttumi- 32167: kijänä, semminkin kun juuri terveydenhuolto selle. Ensimmäinen niistä olisi se, ettei tervey- 32168: VALTAVA-lainsäädännöllä toteutetussa valtion- denhuollon alalla ylipäätään voisi käyttää varsi- 32169: osuuksien tasauksessa oli menettävänä osapuole- naisia muutoksenhakukeinoja. Toinen mahdolli- 32170: na. Useissa keskussairaaloiden piireilleen anta- nen argumentti olisi, että lääkinnällisen kuntou- 32171: missa ohjeissa lääkinnällisen kuntoutuksen to- tuksen myöntämistä tai epäämistä tarkoittava 32172: teuttamisesta onkin nimenomaisesti korostettu päätöksenteko ei olisi luonteeltaan hallintotoi- 32173: ao. määrärahojen säästeliästä käyttöä. 24 Tilanne mintaa (hallintotoimi), vaan tosiasiallista toimin- 32174: on varsin ongelmallinen: yhtäällä on viranomai- taa, kuten esim. leikkaus tai röntgentutkimus. 32175: sen velvollisuus lakisääteisen tehtävänsä toteutta- Kumpikaan mainituista vaihtoehdoista ei mieles- 32176: misen ja kansalaisen oikeus saada laissa tarkoitet- täni ole oikeudellisesti perusteltavissa. Argumen- 32177: tuja palveluja, toisaalla vastakkaiseen suuntaan tit kannanottoni tueksi esitän seuraavassa. 32178: vaikuttamassa kunnallistalouddliset realiteetit. Laajalle varsinkin maallikoiden keskuudessa 32179: Lakia joka tapauksessa on noudatettava. tuntuu levinneen käsitys, ettei terveydenhuollon 32180: 9. Kansalaisen oikeusturva lääkinnällisen kun- alalla voitaisi hallinto- tai kunnallisvalitusta käyt- 32181: toutuksen päätöksenteon suhteen on jäänyt hyvin tää. Ainoaksi hallinto-oikeudelliseksi oikeustur- 32182: puutteelliseksi, sillä lainvalmistelussa omaksut- vakeinoksi mielletään tällöin hallintokantelu. 32183: tiin kanta, jonka mukaan muutosta po. päätök- Asiantilan katsotaan johtuvan erityisten valitus- 32184: sistä ei lainkaan voisi hakea valittamalla. 25 säännösten ja -viranomaisten puuttumisesta. Sel- 32185: Ainoaksi oikeusturvakeinoksi jäisi näin ollen hal- vää kuitenkin pitäisi olla, että erityisten valitus- 32186: lintokantelu/6 joka käytännössä tehtäisiin säännösten ja viranomaisten puuttuessa joltakin 32187: LKH:lle. hallinnonalalta on turvauduttava yleisiin sään- 32188: Uuden lainsäädännön perusteluissa27 todetaan nöksiin ja viranomaisiin. Samalla kannalla on 32189: asiasta seuraavasti: myös terveydenhuollon oikeussuojatoimikunta28 , 32190: ''Eräänlaisena heikennyksenä vammaisen hen- joka selittäen samalla syyn terveydenhuollon alal- 32191: kilön kannalta voidaan uudistusta pitää siinä la tehtyjen valitusten harvinaisuuteen toteaa seu- 32192: mielessä, ettei henkilöllä olisi enää mahdollisuut- raavaa: ''Valituksesta määrämuotoisena muutok- 32193: ta valittamalla hakea muutosta lääkinnällisen senhakukeinona on säädetty erikseen. Terveyden- 32194: kuntoutuksen epäämiseen siten, kuin invalidi- huollossa valitus on mahdollinen mm. vastentah- 32195: huollossa nykyisin. Terveydenhoitoviranomaisen toisista toimenpiteistä. Kunnallis- ja hallintovali- 32196: menettelystä olisi kuitenkin mahdollisuus kan- tusta ei liene juuri käytetty hoitoon pääsyä koske- 32197: nella samalla tavoin kuin muustakin terveyden- vissa asioissa, koska ne vievät runsaasti aikaa ja 32198: hoitotoimenpiteestä. Lääkinnällisen kuntoutuk- ovat siten hankalia hoitoon haluavan potilaan 32199: sen antaminen tulisi kuitenkin tapahtumaan lä- kannalta.'' 32200: Hallintotoimen erottelu tosiasiallisista toimista 32201: 24 32202: esim. HYKS:n 17.1.1984 annettu yleiskirje 4/B lääkin- on kansalaisen oikeusturvan kannalta erityisen 32203: nällisen kuntoutuksen järjestämisestä, 5. tärkeää, sillä vain ensiksi mainitut ovat valitus- 32204: 25 32205: KM 1983:29, 12ja HE 12/1983 vp., 6 ss. kelpoisia. 29 Hallintotoimen käsitteeseen kuuluvat 32206: 26 32207: Yleistutkimuksen hallintokantelusta on tehnyt Rosas. 32208: Erityisesti LKH:lle tehtävistä hallintokameluista ks. Viikkosen mukaan seuraavat tunnusmerkit: se on 32209: csim. Rosas, mm. 184, Viikkonen 1976, 44 ss., Hall- 32210: 28 32211: berg, 65. KM 1982:65, 48 SS. 32212: 27 29 32213: HV:•JL 4 §:n sanamuoto, vrt. KunL 1.39 §. Vrt. esim. KM 1982:65, 49 ja Andersson, 9 ss. 32214: 1985 vp. - KK n:o 402 7 32215: 32216: 32217: viranomaisen suorittama, konkreettinen ja yksi- pyytäessä kirjallista paatosta. Valitusmenettelyn 32218: puolinen toimi, jonka kohde on viranomais- osalta tulevat sovellettaviksi KunL:n muutoksen- 32219: koneiston ulkopuolella ja jolla on välittömiä hakua koskevat säännökset (KunL 139-144 §). 32220: toimen sisällön mukaisia oikeusvaikutuksia. 30 Lääkinnällisen kuntoutuksen terveydenhuol- 32221: Tällaisia hallintotoimia voidaan tehdä - ja teh- toon siirtämistä tarkoittavan HE:n (HE 1211983 32222: dään - myös terveydenhuollossa, vaikka valtaosa vp.) eduskuntakäsittelyn aikana ei talousvalio- 32223: alan toiminnasta onkin luonteeltaan tosiasiallista. kunnassa (TaVM 3/1983 vp.) eikä lakiehdotusten 32224: Edellä siteeratussa kannanotossaan terveyden- täysistuntokäsittelyjen aikana ilmaistu oikeudelli- 32225: huollon oikeussuojatoimikunta piti valituskelpoi- sia epäilyksiä HE:n valitusoikeuden poistumista 32226: sena - ja siis hallintotoimena - mm. päätöstä koskevaan kannanottoon nähden, vaikka muu- 32227: potilaan hoitoon ottamisesta. Siihen nähden lää- toksenhakuoikeuden puuttumista sinänsä useissa 32228: kinnällisen kuntoutuksen myöntäminen potilaal- puheenvuoroissa pidettiinkin heikennyksenä. 32229: le on selvästi analoginen. Toisin tässä suhteessa olisi saattanut käydä, jos 32230: Tehdessään päätöstä lääkinnällisen kuntoutuk- ed. Könkkölän ehdotus lakiehdotusten lähettä- 32231: sen myöntämisestä viranomainen antaa konkree- misestä sosiaalivaliokuntaan valmistelevasti käsi- 32232: tissa yksittäistapauksessa tahdonilmaisun, jolla se teltäväksi olisi hyväksytty. Mainittu ehdotus kui- 32233: sitoutuu suorittamaan kansalaiselle annettavasta tenkin raukesi kannattamattomana. Lakiehdotus- 32234: kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset. Päätös ten toisessa käsittelyssä ed. Rajantie lausui mm. 32235: koskee kansalaisen oikeutta, sillä on hänelle ta- seuraavaa (eduskunnan pöytäkirjat I, 1983 vp., 32236: loudellista merkitystä. Toisaalta kansalaiselle it- 452): " ... Vaikka valiokunta (siis talousvalio- 32237: selleen - hänen henkilöönsä kohdistuen - ei kunta; kirj. huom.) onkin katsonut, että invali- 32238: tässä yhteydessä tehdä mitään (tosiasiallista) toin- dien tosiasiallinen oikeusturva tulee uudessa jär- 32239: ta. jestelmässä olemaan parempi kuin jos lääkinnälli- 32240: Oikeastaan lääkinnällisen kuntoutuksen pää- sen kuntoutuksen antamisesta päättäisi kunnan 32241: töksenteon hallintotoimenomaisuuden osoittami- sosiaalilautakunta, merkitsee uudistus myös sitä, 32242: seksi ei edes tarvita seikkaperäisiä argumentteja ettei invalidilla enää ole mahdollisuutta hakea 32243: hallintotoimen käsitekomponenttien olemassa- valittamalla muutosta lääkintähuollon antamista 32244: olosta, sillä on muistettava, että ennen VAL- tai epäämistä koskevaan päätökseen. 32245: TAVA-uudistusta aivan samoista asioista päätti- Vaikka varsinaisten muutoksenhakukeinojen 32246: vät SH ja siirretyn toimivallan käyttäjät ja tuol- käyttö onkin terveydenhuoliolle vierasta, on tie- 32247: loin valitusoikeuden olemassaolosta ei syntynyt tyllä tavalla epäilyttävää, jos hallinnollisten jär- 32248: vähäisintäkään epäilystä. Voidaankin sanoa, että jestelyjen seurauksena kansalaisen muutoksenha- 32249: KHO:n käsiteltyä vuosien saatossa sadoittain in- kuoikeus kapenee ... ' ' 32250: validihuoltoasioissa tehtyjä valituksia, joista huo- Ed. Rajantien lausunnossa ilmenee nähdäkseni 32251: mattava osa koski nimenomaan lääkintähuoltoa, edellä käsitelty oletus, ettei terveydenhuollon 32252: meillä on todella runsaasti prejudikaatteja myös alalla ylipäätään voitaisi varsinaisia hallinto- 32253: lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksenteon hal- oikeudellisia muutoksenhakukeinoja käyttää. 32254: lintotoimenomaisuudesta ja samalla siis valitus- Sittemmin on varovaisia kannanottoja jossain 32255: kelpoisuudesta. Onhan jo a priori mahdotonta määrin rajoitetun KunL:n mukaisen valitusoikeu- 32256: ajatella, että pelkästään siirtämällä päätöksen- den olemassaolosta esitetty, mutta havaitakseni 32257: teko-oikeus jossain asiaryhmässä viranomaiselta vain kahdesti. Ensimmäisessä niistä LKH:n suun- 32258: toiselle samalla muutettaisiin tuon päätöksenteon nittelija Vappu Karjalainen Sosiaaliturva-lehden 32259: luonne hallinnollisesta (hallinto-oikeudellisesta, (n:o 711984, 329) haastattelussa toteaa seuraa- 32260: hallintotoimenluonteisesta) tosiasialliseksi. vaa: ''Kunnallista valitusoikeutta käyttäessään 32261: Kun edellä esitettyjen perusteiden nojalla pi- potilas valittaa ensin terveyslautakunnalle tai sen 32262: dän lääkinnällistä kuntoutusta koskevaa päätök- jaostolle, ja mikäli ei ole tyytyväinen näiden 32263: sentekoa valituskelpoisena hallintotoimena, kat- päätöksiin, lääninoikeudelle." Myöhemmin hän 32264: son samalla, että päätös siitä tulisi antaa asian- jatkaa: "Osajako näiden valitusmuotojen välillä 32265: omaiselle kansalaiselle kirjallisena ja valitusosoi- olisi seuraava: Jos lääkinnällisen kuntoutuksen 32266: tuksella varustettuna. Joka tapauksessa näin olisi sisältö ei vastaa potilaan odotuksia, hän voi 32267: HValL 12 §:n nojalla meneteltävä kansalaisen kannella lääkintöhallitukseen. Näin esimerkiksi 32268: silloin kun hän ei saa lääkäriltä tarvitsemaansa 32269: apuvälinettä tai hoitolähetettä. Kunnallista vali- 32270: 30 32271: Vilkkonen 1970, 69. tusoikeutta taas voisi käyttää silloin, kun esim. 32272: 8 1985 vp. - KK n:o 402 32273: 32274: joidenkin laskujen maksamisessa on tulkinnan KHO 11.11.1980 taltio 5540. Vuosikirjassa 32275: varaa.'' KHO 1980 A II 77. Kunta oli velvollinen pitä- 32276: Samansuuntaisen varovaisen kannanoton tekee mään huolta koulutapaturman vaatimasta ham- 32277: Ruonala kirjoituksessaan ''Lääkinnällinen kun- paiden lopullisesta hoidosta siten, että se voitiin 32278: toutus''. Ruonalalta saamani tiedon mukaan nä- asianmukaisesti suorittaa. Vaatimus kunnan vei- 32279: kemys on peräisin kunnalliselta keskusjärjestöta- voittamisesta vastaamaan oppilaan hammashoi- 32280: holta, siis asian toiselta intressiosapuolelta! dosta oli LO:ssa käsiteltävä eräiden hallintoriita- 32281: 10. Kun lääkinnällinen kuntoutus on kunnan asiain oikeuspaikasta annetun lain mukaisena 32282: (vastaavasti kuntainliiton) lakisääteinen tehtävä, hallintoriitana eikä kaupunginhallituksen pää- 32283: perustavat sitä koskevat YleissairaalaL:n ja Kan- töksestä tehtynä valituksena. 32284: santerveysL:n säännökset kunnalle (vast. kuntain- Hallintoriita-asiainmenettelyyn turvautuminen 32285: liitolle) samalla julkisoikeudellisen suoritusvelvol- olisi erityisen käyttökelpoinen oikeusturvakeino, 32286: lisuuden. Näin ollen näyttäisi olevan mahdollista jos hallintolainkäytössäkin katsottaisiin, ettei lää- 32287: myös saattaa kunnan veivoittamista lääkinnälli- kinnällistä kuntoutusta koskevasta päätöksestä 32288: sestä kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten voida valittaa. Mikäli taas - kuten edellä olen 32289: suorittamiseen tarkoittava asia hallintoriita-asiana edellyttänyt - valitusoikeus on olemassa, ei 32290: vireille alueellisesti toimivaltaisessa LO:ssa (HRii- hallintoriita-asiainmenettely ole käytettävissä 32291: taL 1 §, LOL 2 § 1 mom. 4 kohta ja 2 § 2 eräänlaisena valituksen vaihtoehtona. Vain niissä 32292: mom. ). 31 Hallintoriita-asia saatetaan vireille ha- tapauksissa, joissa valituksen tekeminen erityisis- 32293: kemuksella (HRiitaL 2 §). tä syistä ei olisi mahdollista, olisi tilaisuus hallin- 32294: Hallintoriita-asiat kuuluvat alkuperäiseen hal- toriita-asiainmenettelyyn turvautumiseen. Rajan- 32295: lintolainkäyttöön. Niissä on legaalimääritelmän käynti näiden tapausten välillä on hyvin vaikeaa 32296: mukaan (HRiitaL 1 § ja LOL 2 § 2 mom.) kyse ja joka tapauksessa se jäisi hallintolainkäyttäjän 32297: siitä, että hallintolainkäyttöviranomaiselta (LO) - viime kädessä KHO:n - suoritettavaksi. 32298: haetaan muutoin kuin valitustietä ratkaisua asi- 11. Yhteenvetävästi voidaan todeta, että oi- 32299: anosaisten väliseen, perusteeltaan julkisoikeudel- keusturvajärjestelyt vammaishuollossa ennen 32300: liseen riitaan. Menettelyyn voitaisiin lääkinnälli- VALTAVA-uudistusta olivat ainakin pääpiirteis- 32301: sen kuntoutuksen osalta nähdäkseni turvautua sään selkeät. Siirretyn päätösvallan nojalla tehdyt 32302: esim. silloin, kun vammainen henkilö on tervey- päätökset "saatettiin" SH:n käsiteltäviksi, jonka 32303: denhuoltoviranomaisen kieltäydyttyä maksusi- päätöksistä taas voitiin valittaa KO:een. Vuoden 32304: toumusta antamasta joutunut itse omin varoin 1984 alusta voimaan tulleiden uudistusten jäl- 32305: kustantamaan tarvitsemansa, lääkinnällisen kun- keen tilanne on puolestaan hyvin sekava ja vai- 32306: toutuksen piiriin kuuluvan apuvälineen. keaselkoinen. Käytännössä jopa alaa tuntevien 32307: Läpikäymistäni FINLEX-rekisterissä olleista juristien on ollut mahdotonta antaa yksiselitteisiä 32308: 115:stä KHO:n hallintoriitoja koskevasta ennak- vastauksia oikeusturvaa koskeviin kysymyksiin. 32309: kotapauksesta seuraavat kaksi ovat mielestäni Seuraavassa selostetaan tätä kirjoitettaessa (so. 32310: analogiset nyt käsillä olevan tilanteen kanssa. helmikuun alulla 1985) vallinnutta kokonaisti- 32311: KHO 22.9.1972 taltio 3517. 32 Hiirilavantau- lannetta. Uusien lainkäyttöpäätösten myötä saa- 32312: tiin sairastuneet lapset oli hoidettu kotihoidossa. taneen tarkempaa tietoa siitä, mille urille oikeus- 32313: Terveydenhoitolautakunnan kieltäydyttyä suorit- turvajärjestelyt tulevat vakiintumaan. 32314: tamasta lasten holhoojan vaatimaa lasten hoidos- IHL:n piiriin jääneitä etuuksia koskevista pää- 32315: ta aiheutuneiden kustannusten korvausta holhoo- töksistä haetaan muutosta valittamalla SosHuol- 32316: ja vaati LH:lta, että kunta velvoitettaisiin suorit- toL 7 luvun säännösten mukaisesti. Laintulkinta- 32317: tamaan hänelle puheena olevat kustannukset. käytäntö ei tältä osin ole kuitenkaan ollut aivan 32318: Kun hakemus perustui siihen, että kunta oli yhdenmukainen, sillä Vaasan LO on eräissä vii- 32319: terveydenhoitolain 41 ja 42 §:n säännösten joh- meaikaisissa ratkaisuissaan palauttanut invalidi- 32320: dosta velvollinen korvaamaan edellä mainitut huoltoasioita poistaen niistä SosHuoltoL:n mu- 32321: kustannukset, oli asia käsiteltävä hallintoriita-asi- kaista muutoksenhakumenettelyä tarkoittavan 32322: ana LO:ssa. valitusosoituksen, koska LO:n näkemyksen mu- 32323: kaan niistä on muutosta haettava KunL:n valitus- 32324: 31 säännösten nojalla. Toisaalta lienee epävarmuut- 32325: Yleisesti hallintoriita-asioista ks. esim Viikkoneo 1973, 32326: 212 SS. ta syntynyt siitä, koskeeko SosHuoltoL 49 § 1 32327: 32 32328: Tapauksen on esitellyt myös Vilkkonen; ks. Vilkkonen momentin säännös, jonka mukaan mm. sosiaali- 32329: 1973, 191. pa~velujen myöntämistä (tai epäämistä) koskevis- 32330: 1985 vp. - KK n:o 402 9 32331: 32332: ta LO:n päätöksistä ei saa valittaa KHO:een, leen kantelijalle ole mitään välitöntä merkitystä. 32333: myös invalidihuoltopäätöksiä. Aiemmin esittämieni perusteluiden nojalla kat- 32334: Vammaishuoltolakitoimikunnan II mietinnös- son kuitenkin, että lääkinnällisen kuntoutuksen 32335: sä, jossa esitetään IHL korvattavaksi uudella vam- myöntämistä tai epäämistä tarkoittavista päätök- 32336: maishuoltolailla, ehdotetaan tulevan lain 14 § 1 sistä voidaan ilman asiallisia rajoituksia valittaa 32337: momenttiin säännöstä, jonka mukaan lain nojal- KunL:n muutoksenhakusäännösten mukaisesti, 32338: la tehtyihin päätöksiin haetaan muutosta Sos- ellei sitten hallintolainkäytössä omaksuta kantaa, 32339: HuoltoL 46 § 1 momentin mukaisesti. Lakiluon- jonka mukaan kunnan tai kuntainliiton (julkisoi- 32340: noksen 14 § 2 momentin säännös puolestaan keudellisen) maksuvelvollisuuden vahvistamiseksi 32341: kieltäisi valituksen teon KHO:een niistä LO:n joissain tapauksissa on sovellettava hallintoriita- 32342: päätöksistä, jotka koskevat lain tarkoittamia pal- asiainmenettelyä. 32343: veluja ja taloudellista tukea. Voitaneen olettaa, Aiemmin IHL:n mukaisena lääkintähuoltona 32344: että myös komitea ehdottaessaan erillistä jatkova- korvattujen, nyttemmin lääkinnälliseen kuntou- 32345: lituskieltosäännöstä vammaishuoltoasioiden osal- tukseen siirtyneiden apuvälineiden ja muiden 32346: ta katsoo, ettei SosHuoltoL 49 § 1 momentin vastaavien laitteiden hankkimiseen ja ylläpitoon 32347: säännös ulotu IHL:n (ja tulevan vammaishuolto- tarpeellisten matkakustannusten korvaaminen ta- 32348: lain) nojalla tehtyihin päätöksiin. Toisaalta komi- pahtuu vuoden 1984 alusta lukien SairVakL:n 32349: tea ei millään tavoin perustele kantaansa siitä, nojalla (10 § 4 mom., vrt. 5 § 4 mom.). Näiden 32350: miksi vammaishuoltoasioissa ei ole tarvetta saada kustannusten korvaamisesta tehtyihin päätöksiin 32351: myös KHO:n ratkaisuja. 33 haetaan muutosta SairVakL 5 luvun säännösten 32352: Mielestäni jatkovalitusmahdollisuus KHO:een nojalla. 32353: vammaishuoltoasioissa tulisi säilyttää. Vuosien Kaiken kaikkiaan oikeusturvajärjestelyt ja 32354: saatossa on KHO:n mittavalla invalidihuoltoasi- -säännökset muodostavat tapahtuneiden uudis- 32355: oiden ratkaisukäytännöllä ollut huomattava lain tusten jälkeen varsinaisen viidakon. Tavallisen 32356: soveltamista ohjaava merkitys mm. materiaalisten vammaisen kansalaisen on todella vaikeaa saada 32357: lainsäännösten asiallisen ulottuvuuden ja erias- tästä kaikesta mitään selkoa. Oikeusturvan toteu- 32358: teisten säädösten ja ohjeiden osin ristiriitaisten- tuminen edellyttäisi kuitenkin selkeätä ja sisäises- 32359: kin säännösten tulkinnassa. Toteutettujen uudis- ti ristiriidatoma muutoksenhakumenettelyä. 32360: tusten jälkeen jatkovalitus KHO:een olisi tärkeä Vammaishuollon oikeusturvajärjestelyjen valmis- 32361: oikeusturvan tae myös sikäli, että lääninoikeuk- telun ei todellakaan voida katsoa edes tyydyttä- 32362: sien tulkintakäytäntö saattaa muodostua osin västi vastaavan niitä vaatimuksia, joita lainval- 32363: erilaiseksi - näinhän on havaittu jo käyneen mistelulle on asetettava. 32364: muutoksenhaun säädösperustan osalta. Yhtenäi- 12. Erityisesti vaikeasti vammautuneiden kan- 32365: nen laintulkinta edellyttää ainakin yhtä koko salaisten oikeusturvan täyden toteutumisen kan- 32366: valtakunnan alueella toimivaltaista valitusvirano- nalta ei kuitenkaan riitä vain se, että valitustie on 32367: maista. muodollisoikeudellisesti avoinna. Vaikea vamma 32368: Kunnallisen terveydenhuoltojärjestelmän vas- johtaa usein vaikeuksiin tiedon saannissa, viran- 32369: tuualueelle siirtyneen lääkinnällisen kuntoutuk- omaisissa asioimisessa, asiain vireillepanossa, 32370: sen osalta taas ei "virallisen" kannan mukaan kuulluksi tulemisessa jne. Kaikki tämä koskee 32371: valitusmahdollisuutta enää olisi, ellei sitten rajoi- tietysti paitsi vammaishuoltoa myös kaikkea 32372: tetusti esim. jo tehtyjen myönteisten päätösten muuta hallintoa, jonka kanssa vammainen kansa- 32373: pohjalta maksatuksessa syntyneiden epäselvyyk- lainen joutuu oikeuksiensa saamiseksi tai muun 32374: sien osalta. Pääsääntöisesti siis ainoaksi oikeustur- syyn vuoksi tekemisiin. Vaikeasti vammaisen asi- 32375: vakeinoksi virheellisiä päätöksiä vastaan jäisi akkaan kohtaamisessa ja kohtelemisessa on viran- 32376: LKH:lle osoitettava hallintokantelu. Tätä kautta omaisen tai yksittäisen viranhaltijan usein ''veny- 32377: ei kuitenkaan muutosta päätökseen suoranaisesti tettävä'' HMenL:ssakin jo nyttemmin mainittua 32378: saada, vaan mahdollisesti pitkäänkin kestävän hallinnon palveluperiaatetta äärimmilleen. Tätä 32379: kantelun käsittelyn jälkeen asia voitaisiin vain toisaalta edellyttää myös kansalaisten (materiaali- 32380: uudestaan panna vireille kielteisen päätöksen sesti) yhdenvertaisen kohtelun vaatimus. 32381: aiemmin jo antaneessa viranomaisessa. Puheena olevaan ongelmaan on huomiotaan 32382: LKH:n mahdollisilla huomautuksilla ja kiinnittänyt Hallintomenettely ja vammaiset -toi- 32383: kurinpito- tms. toimenpiteillä ei myöskään itsel- mikunta mietinnössään (KM 1984:45). Erityisesti 32384: 33 Vrt. KM 1984:14, 76ja 83. oikeusturvanäkökohtien osalta toimikunta on 32385: 32386: 2 428501273P 32387: 10 1985 vp. - KK n:o 402 32388: 32389: päätynyt esittämään34 asiakasneuvonnan kehittä- KM 1971:A25. Sosiaalihuollon periaatekomi- 32390: mistä vammaisten kannalta, viranomaisen taholta tean mietintö 1. 32391: tapahtuvaa vammaisen avustajan tai asiamiehen KM 1979:9. Kuntoutuspalvelujärjestelmän ke- 32392: erityisen korostettua valvontaa (vrt. HMenL 6 §), hittämistoimikunnan mietintö. 32393: kommunikaatiovammaisten erityisvaikeuksiin KM 1979:59. Sosiaali- ja terveyshallinnon oi- 32394: kiinnitettäväksi erityistä huomiota kuulemisme- keussuojakomitean mietintö. 32395: nettelyssä ja myös kehitysvammaisen henkilön KM 1981:64. Hallinnon oikeusturvakomitean 32396: erityisongelmien korostettua huomioon ottamis- mietintö. 32397: ta. Lisäksi toimikunta esittää vammaisasiamiesjär- KM 1982:35. Kansainvälisen Vammaisten 32398: jestelmän alkuun panemista kokeiluluonteisesti Vuoden 1981 Suomen komitean mietintö. 32399: vammaisjärjestöjen toimesta ja yleisen, vammais- KM 1982:65. Terveydenhuollon oikeussuoja- 32400: ten erityistarpeita virastojen asiakaspalvelussa kä- toimikunnan mietintö II. Ehdotus laiksi potilaan 32401: sittelevän ohjekirjeen laatimista (STM:n toimes- oikeuksista. 32402: ta). Toimikunnan ehdotukset ovat ilman muuta KM 1983:29. Vammaishuoltolakitoimikunnan 32403: tarpeen vaatimia ja joka suhteessa kannatettavia. osamietintö. 32404: 13. Vammaishuollolla on yhteiskunnassa tär- KM 1984: 14. Vammaishuoltolakitoimikunnan 32405: keä tehtävä tien tasoittamisessa vammautuneiden mietintö II. 32406: kansalaisten aktivoimiseksi yhteiskunnan täysi- KM 1984:45. Hallintomenettely ja vammaiset 32407: painoisiksi jäseniksi ja vammaisuudesta aiheutu- -toimikunnan mietintö. 32408: neiden erityisrasitusten vähentämiseksi. Jotta tä- 32409: mä tehtävä tulisi myös täytetyksi, tulee vammais- Kärkkäinen, Reijo: Sosiaali- ja terveydenhuol- 32410: huollon oikeusturvajärjestelyjen olla asianmukai- lon VALTAVA-projekti. Oikeus 1980. 32411: sella tasolla. On syytä huomauttaa vanhasta to- Långvik, Berndt: Vammaishuolto ja Valtava. 32412: tuudesta: pelkällä varsinaisten, repressiivisten oi- Sosiaaliturva 1983, 27-29. Lääkintöhallituksen 32413: keusturvakeinojen olemassaololla on voimakas yleiskirje no 1823 ''Lääkinnällisen kuntoutuksen 32414: virheellisten hallintopäätösten syntyä ehkäisevä, järjestäminen". Helsinki 30.1.1983. 32415: preventiivinen vaikutus. Tietoisuus eventuaalises- Merikoski, V.: Hallinto-oikeuden oikeussuoja- 32416: ta valituksesta saa ratkaisijan harkitsemaan pää- järjestelmä. Toinen, uusittu painos. Vammala 32417: töstään vakaammin ja myös perustelemaan sen 1968. 32418: seikkaperäisemmin. Erityisesti vaikeasti vammau- Rosas, Allan: Förvaltningsklagan. Åbo 1980. 32419: tuneitten kansalaisten oikeusturvan kannalta on Ruonala, Vilho: Lääkinnällinen kuntoutus. 32420: yhtä lailla tärkeää muistaa, ettei painoa tule Eripainos IT Invalidityön numerosta 9/1984. 32421: panna pelkästään riittävien oikeusturvakeinojen Sosiaalihallituksen yleiskirje n:o A 12/1981/va 32422: muodolliseen olemassaoloon, vaan myös oikeus- "lnvalidihuoltona annettava yksilöllinen lääkin- 32423: turvan sisältöön. Tämä edellyttää hallinnoita tähuolto". Helsinki 8.1.1982. 32424: joustavuutta ja palvelualttiutta. Sosiaalihallituksen yleiskirje n:o A4/ 1984/va 32425: "Invalidihuolto 1.1.1984 alkaen". Helsinki 32426: Kirjallisuutta 14.3.1984. 32427: Ajankohtaista vammaishuollosta. Sosiaalihalli- Tainio, Esko: VALTAVA-uudistus korjaa valti- 32428: tuksen teematiedote 111983. onavun ristiriitaisuuksia. Helsingin Sanomat, 32429: Andersson, Edward: Överklagberhet och be- Alakerta 26.9.1981. 32430: svärsrätt i förvaltningsrätten. Omtryck, Helsing- Tainio, Esko: VALTAVA-uudistuksen talou- 32431: fors - Vammala 1970. (Aiemmin julkaistu: delliset perusteet. Suomen Kunnat 20/1982, 32432: Helsingfors 1964) 12-14. 32433: Hallberg, Pekka: Hallinto-oikeudellisen vali- Vilkkonen, Eero: Hallintotoimen mitättömyy- 32434: tuksen käyttöalasta. Vammala 1978. destä. Vammala 1970. 32435: Vilkkonen, Eero: Hallintolainkäytön alasta. 32436: Komiteanmietinnöt: Tutkimus hallintolainkäytön suhteesta yleiseen 32437: KM 1946: 5. lnvaliidihuoltokomitean mietintö lainkäyttöön, ulosottomenettelyyn ja hallintome- 32438: N:o 1. nettelyyn. Vammala 1973. 32439: KM 1966:A8. Kuntoutuskomitean mietintö. Vilkkonen, Eero: Hallintolainkäyttö 1. Helsin- 32440: ki 1976. 32441: Waris, Heikki: Suomalaisen yhteiskunnan sosi- 32442: 34 32443: KM 1984:45, 38-41. aalipolitiikka. 6. p., Porvoo 1978. 32444: 1985 vp. - KK n:o 402 11 32445: 32446: Lyhenteet SoVM = sosiaalivaliokunnan mietintö, STM = 32447: A = asetus, HE = hallituksen esitys, HMenL = sosiaali- ja terveysministeriö, STMA = asetus 32448: hallintomenettelylaki 6.8.1982/598, HPurkuL = sosiaali- ja terveysministeriöstä 20.2.19811151, 32449: laki ylimääräisestä muutoksenhausta hallintoasi- SVOL = laki sosiaali- ja terveydenhuollon suun- 32450: oissa 1.4.1966/200, HRiitaL = laki eräiden hal- nittelusta ja valtionosuudesta 17.9.19821677, 32451: lintoriita-asiain oikeuspaikasta 3.12 .. 1954/446, TaVM = talousvaliokunnan mietintö, VNp = 32452: HValL = laki muutoksenhausta hallintoasioissa valtioneuvoston päätös, vp. valtiopäivät, 32453: 24.3.1950/154, IHL invaliidihuoltolaki Yleissairaala-A = asetus kunnallisista yleissairaa- 32454: 30.12.1946/907, KansanterveysA kansan- loista 13.1.196719, YleissairaalaL = laki kunnal- 32455: terveysasetus 10.3.1972/205, KansanterveysL = lisista yleissairaaloista 29.10.19651561. 32456: kansanterveyslaki 28.1.1972166, KEL = kansan- 32457: eläkelaki 8.6.1956/347, Kela = kansaneläke- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 32458: laitos, KHO = korkein hallinto-oikeus, Kor- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val- 32459: keimman hallinto-oikeuden vuosikirja, KM = tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi 32460: komiteanmietintö, KunL kunnallislaki seuraavan kysymyksen: 32461: 10.12.1976/953, L = laki, LKH = lääkintöhalli- 32462: tus, LO = lääninoikeus, LOL = lääninoikeuslaki Miten Hallitus aikoo huolehtia vam- 32463: 31.12.1974/1021, SairVakL = sairausvakuutusla- maisten oikeusturvasta, ja 32464: ki 4. 7.19631364, SH = sosiaalihallitus, SosHalli- mihin lainsäädännöllisiin toimiin Hal- 32465: tusL = laki sosiaalihallituksesta 12.1.1968/24, litus ryhtyy vammaisten oikeusturvan sel- 32466: SosHuoltoL = sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710, kiyttämiseksi ja parantamiseksi? 32467: 32468: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1985 32469: 32470: Kalle Könkkölä 32471: 12 1985 vp. - KK n:o 402 32472: 32473: 32474: 32475: 32476: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 32477: 32478: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hoitavan lääkärin ratkaisut ovat kuitenkin ns. 32479: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tosiasiallisia toimia kuten kaikki muutkin hoi- 32480: olette 15 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn toon liittyvät ratkaisut eikä näistä voi saada 32481: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston suoraan valituskelpoista ratkaisua. Lääkinnällinen 32482: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- kuntoutus ei poikkea siten muusta hoidosta, että 32483: taja Könkkölän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- tällaista valitusmahdollisuutta voitaisiin tältä osin 32484: myksestä n:o 402: ottaa käyttöön. Toisaalta on otettava huomioon, 32485: että aikaisemmin kun lääkinnällistä kuntoutusta 32486: Miten Hallitus aikoo huolehtia vam- koskeva asia ratkaistiin sosiaalilautakunnassa lää- 32487: maisten oikeusturvasta, ja kärin lausunnon perusteella, ei lääkärin lausunto 32488: mihin lainsäädännöllisiin toimiin Hal- ollut valituskelpoinen päätös, joten tältä osin 32489: litus ryhtyy vammaisten oikeusturvan sel- tilanne on pysynyt ennallaan. 32490: kiyttämiseksi ja parantamiseksi? Mikäli vammainen on kuitenkin tyytymätön 32491: tehtyyn ratkaisuun, on hänellä mahdollisuus 32492: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- saattaa asia häntä hoitaneen lääkärin esimiehen 32493: ti seuraavaa: tietoon ja ratkaistavaksi ja edelleen kunnanhalli- 32494: Kysymyksessä on käsitelty perusteellisesti vam- tuksen tai kuntainliiton osalta liittohallituksen 32495: maisen henkilön muutoksenhakumahdollisuuksia ratkaistavaksi. Mainitun kunnallisen elimen teke- 32496: ja -menettelyä toisaalta lääkinnällistä kuntoutus- mästä päätöksestä voidaan sitten valittaa edelleen 32497: ta koskevien asioiden osalta niiden siirryttyä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. 32498: 1.1.1984 lukien sosiaalihuollosta terveydenhuol- Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että 32499: toon sekä toisaalta invalidihuollon osalta samoin vammaisella on edelleenkin käytettävissään vali- 32500: 1.1.1984 lukien, jolloin invalidihuollosta tuli tustie hoitoaan koskevissa asioissa, vaikka valitus- 32501: kokonaisuudessaan kunnallista toimintaa. tie onkin toinen kuin aikaisemmin, jolloin lää- 32502: Arvioitaessa vammaisen asemaa ja oikeusturvaa kinnällistä kuntoutusta koskevista ratkaisuista va- 32503: hänen hakiessaan erilaisia vammaishuollon palve- litettiin hallintovalituksin ensin sosiaalihallituk- 32504: luja voidaan todeta, että asia ei ole riippuvainen seen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 32505: yksinomaan jälkikäteisten oikeusturvakeinojen Tältä osin vammaisen oikeusturva ei liene hei- 32506: olemassaolosta, vaan asiaan vaikuttavat kaikki kentynyt VALTAVA-uudistuksen yhteydessä. Mi- 32507: vammaisen asemaan liittyvät seikat. Olennainen käli arvioidaan päätöksentekoa lääkinnällisessä 32508: tekijä on se, että ensimmäisessä päätöksentekoas- kuntoutuksessa, on nykyisin entistä paremmat 32509: teessa saadaan vammaisen henkilön kannalta oi- takeet oikeiden ratkaisujen saamiseksi jo ensim- 32510: keat päätökset. mäisellä päätöksentekoasteella eli oikeusturva on 32511: Lääkinnällisen kuntoutuksen osalta voidaan to- tältä osin parantunut. 32512: deta, että kun nykyisin lääkinnällistä kuntoutusta Arvioitaessa oikeusturvaa muiden jälkikäteis- 32513: ja siihen liittyviä apuvälineitä koskevia ratkaisuja ten oikeusturvakeinojen valossa, niin voidaan 32514: tehdään, tekee ne vammaista hoitava lääkäri, todeta, että edelleenkin ovat käytettävissä hallin- 32515: joka hoitosuhteen aikana on voinut saada par- tokantelu virkamiehen virheellisen menettelyn 32516: haan käsityksen vammaisen sairaudesta ja siihen johdosta sekä mahdollisuus vahingonkorvauskan- 32517: liittyvistä muista seikoista. Hoidon aikana lääkäri teeseen, mikäli virheellinen menettely on aiheut- 32518: on myös jatkuvasti saanut suoraan vammaiselta tanut vammaiselle vahinkoa. Tältä osin ei ole 32519: tämän näkemyksiä hoidon ja kuntoutuksen tar- tapahtunut muutosta ja oikeusturvan voidaan 32520: peesta ja sisällöstä. Näin ollen kun asian ratkaisu tältä osin katsoa säilyneen ennallaan. 32521: on siinynyt asioista parhaiten tietävälle henkilöl- Yhteenvetona voidaan todeta, että vammaisen 32522: le, vammaisen lääkärille, on tämä merkittävä oikeusturvan ei voida katsoa heikentyneen lää- 32523: parannus vammaisen oikeusturvaan. Vammaista kinnällistä kuntoutusta koskevien asioiden siirryt- 32524: 1985 vp. - KK n:o 402 13 32525: 32526: tyä terveydenhuollon viranomaisten hoidettavak- telystä sosiaalihallituksella ei ole tietoa. Yhden- 32527: si. Vammaisen ollessa tyytymätön esimerkiksi mukaisen käytännön luomiseksi sosiaalihallituk- 32528: lääkinnällisen kuntoutuksen saamiseen on hänen sella on suunnitteilla työkokous lääninoikeuksien 32529: käytössään edelleenkin samat jälkikäteiset oikeus- kanssa. 32530: suojakeinot kuin ennenkin, tosin valitustien ol- Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan parhail- 32531: lessa hieman toinen. laan viimeistelemässä hallituksen esitystä vam- 32532: Invalidihuollon osalta voidaan todeta, että in- maishuoltolaiksi, jolla on tarkoitus kumota ny- 32533: validihuoltoa koskevaan päätökseen haetaan kyinen invaliidihuoltolaki. Muutoksenhakua kos- 32534: muutosta sosiaalihuoltolain 7 luvussa esitetyllä kevien epäselvyyksien estämiseksi lakiin on tar- 32535: tavalla eli päätökseen tyytymättömällä on oikeus koitus sisällyttää muutoksenhakua koskevat yksi- 32536: saattaa sosiaalilautakunnan alaisen viranhaltijan tyiskohtaiset säännökset. Tältä osin ministeriö 32537: tekemä päätös sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi pitää tavoitteena sitä, että vammaishuollossa olisi 32538: ja lautakunnan tekemä päätös edelleen lääninoi- pääsääntöisesti sama muutoksenhakumenettely 32539: keuden ratkaistavaksi. Lääninoikeuksilla on tois- kuin muussakin sosiaalihuollossa eli päätöksistä 32540: taiseksi ollut erilaista tulkintaa siitä, voidaanko voidaan valittaa lääninoikeuteen, mutta ei sen 32541: invalidihuoltoa koskevasta asiasta valittaa kor- pidemmälle. Kuitenkin ministeriön mielestä la- 32542: keimpaan hallinto-oikeuteen. Sosiaalihallituksen kiin tulisi sisällyttää myös sellainen säännös, 32543: hankkimien tietojen mukaan kolme lääninoi- jonka mukaan ns. prejudikaattitapauksissa olisi 32544: keutta antaa valitusosoituksen, neljä lääninoi- muutoksenhakumahdollisuus myös korkeimpaan 32545: keutta epää sen sosiaalihuoltolain 49 §:n 1 mo- hallinto-oikeuteen. 32546: mentin nojalla ja kolmen lääninoikeuden menet- 32547: 32548: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985 32549: 32550: Ministeri Matti Puhakka 32551: 14 1985 vp. - KK n:o 402 32552: 32553: 32554: 32555: 32556: Till Riksdagens Herr Talman 32557: 32558: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av vård och rehabilitering. När uppgiften att 32559: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av fatta beslut i ärendet sålunda har överförts på 32560: den 15 november 1985 till vederbörande medlem denperson som bäst känner till saken, d.v.s. den 32561: av statsrådet översänt avskrift av följande av handikappades läkare, innebär detta en betydan- 32562: riksdagsman Könkkölä undertecknade spörsmål de förbättring av den handikappades rättsskydd. 32563: nr 402: De avgöranden som fattas av den vårdande 32564: läkaren är dock s.k. faktiska åtgärder. Så är även 32565: Hur ämnar Regeringen värna om de fallet med alla övriga avgöranden som hänför sig 32566: handikappades rättsskydd, och till vården. Beträffande alla dessa kan inga såda- 32567: vilka lagstiftningsåtgärder ämnar Rege- na avgöranden fattas som direkt kan överklagas. 32568: ringen vidta för att klarlägga och förbätt- Den medicinska rehabiliteringen skiljer sig inte 32569: ra de handikappades rättsskydd? från övrig vård på sådant sätt, att en dylik 32570: besvärsmöjlighet kunde införas. Å andra sidan 32571: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt bör man beakta att när ett ärende som gällde 32572: anföra följande: medicinsk rehabilitering förr avgjordes vid social- 32573: Handikappade personers möjligheter att söka nämnden på basen av läkarens utlåtande, utgjor- 32574: ändring och förfarandet vid ändringssökande, de läkarutlåtandet inte ett sådant beslut över 32575: dels i ärenden som gäller medicinsk rehabilite- vilket besvär kunde anföras. Härvidlag är situa- 32576: ring, sedan behandlingen av dessa ärenden tionen således oförändrad. 32577: 1.1.1984 överförts från socialvårdssektorn till häl- Om den handikappade är missnöjd med avgö- 32578: sovårdssektorn, dels i fråga om möjligheterna att randet, kan han informera den vårdande läkarens 32579: söka ändring och förfarandet vid ändringssökan- förman och av honom få ett beslut i ärendet, 32580: det i ärenden som gäller invalidvården, sedan som kan föras vidare till kommunstyrelsen eller 32581: invalidvården i sin helhet blev kommunal verk- till förbundsstyrelsen när det gäller beslut av 32582: samhet 1.1.1984, har utförligt behandlats i kommunalförbund. Beslut som har fattats av 32583: spörsmålet. detta kommunala organ kan sedan överklagas 32584: Vid bedömningen av de handikappades situa- vidare ända till högsta förvaltningsdomstolen. 32585: tion och rättsskydd vid anskaffandet av olika På basen av det ovan anförda konstateras att 32586: former av hälsovårdsservice kan noteras, att frå- besvärsvägar fortfarande står öppna för de handi- 32587: gan inte är beroende enbart av existensen av kappade i ärenden som gäller deras vård, även 32588: repressiva rättsskyddsmedel, utan att alla faktorer om besvärsvägen dock är en annan än förr. 32589: som berör den handikappades situation spelar in. Tidigare anfördes besvär i ärenden som gällde 32590: Den avgörande faktorn är frågan om hur de rätta medicinsk rehabilitering först i form av förvalt- 32591: besluten uppnås i första beslutande instans. ningsbesvär hos socialstyrelsen och sedan vidare i 32592: Beträffande den medicinska rehabiliteringen högsta förvaltningsdomstolen. Härvidlag torde 32593: kan konstateras, att beslut som gäller medicinsk den handikappades rättsskydd inte ha försämrats 32594: rehabilitering och därtill anknutna hjälpmedel genom VALTAVA-reformen. Vid en bedömning 32595: nuförtiden görs av den läkare som sköter den av beslutsfattandet inom den medicinska rehabi- 32596: handikappade och som under den tid vårdförhål- literingen kan noteras att det nu finns större 32597: landet varat har kunnat få den bästa uppfatt- garantier än tidigare för att rätta lösningar skall 32598: ningen om den handikappades sjukdom och om kunna nås redan i första beslutande instans. 32599: övriga frågor som sammanhänger med sjukdo- Rättsskyddet har således förbättrats härvidlag. 32600: men. Under vårdtiden har läkaren även fortlö- Vid en bedömning av rättsskyddet i jämförelse 32601: pande direkt av den handikappade fått del av med övriga repressiva rättsmedel kan konstateras 32602: hans synpunkter beträffande behovet och arten att förvaltningsklagan med anledning av tjänste- 32603: 1985 vp. - KK n:o 402 15 32604: 32605: mans felaktiga förfarande fortfarande står tili gäller invalidvård, kan överklagas hos högsta 32606: buds och likaså möjligheten tili skadeståndstalan, förvaltningsdomstolen. Enligt uppgifter som har 32607: om det felaktiga fötfarandet har förorsakat den insamlats av socialstyrelsen ger tre länsrätter be- 32608: handikappade skada. Härvidlag har ingen svärsundervisning, fyra länsrätter underlåter med 32609: förändring skett. 1 detta fali kan således rätts- stöd av 49 § 1 mom. socialvårdslagen att göra 32610: skyddet anses ha förblivit oförändrat. detta och socialstyrelsen saknar uppgifter om 32611: Sammanfattningsvis kan konstateras, att den praxis i tre länsrätter. Socialstyrelsen planerar ett 32612: handikappades rättsskydd inte kan anses ha arbetssammanträde med länsrätterna i syfte att 32613: försvagats när behandlingen av ärenden, som skapa en enhetlig praxis. 32614: gälier medicinsk rehabilitering, överflyttats tili Ioom social- och hälsovårdsministeriet färdig- 32615: hälsovårdsmyndigheterna. Om en handikappad ställs för närvarande regeringens förslag tili en 32616: är missnöjd t.ex. med möjligheterna att erhålia handikappvårdslag som skall ersätta lagen om 32617: medicinsk rehabilitering, har han fortfarande invalidvård. Det är meningen att lagen skall 32618: möjligheter att utnyttja samma repressiva rätts- innehålla detaljerade stadganden om änd- 32619: medel som förut, även om besvärsvägen dock ringssökande för att uppkomst av oklarheter 32620: delvis är en annan. beträffande rättsmedlen skall kunna förhindras. 32621: Beträffande invalidvården kan konstateras att Härvid är ministeriets målsättning att huvudsak- 32622: ändring av beslut som gäller invalidvård söks på ligen samma fötfarande vid ändringssökandet 32623: det sätt som anges i socialvårdslagens 7 kapitel. skall gälia vid invalidvård som vid den övriga 32624: Det innebär att den som är missnöjd med socialvården, dvs. att besvär över utslag eller 32625: beslutet har rätt att få beslut, vilket har fattats av beslut kan anföras i länsrätten, men inte i högre 32626: en tjänsteinnehavare som är underställd social- instans. Ministeriet anser dock att lagen borde 32627: nämnden, upptaget tili behandling i socialnämn- innehålla ett stadgande enligt vilket det i s.k. 32628: den. 1 socialnämndens beslut får ändring sökas prejudikatfali vore möjligt att söka ändring även 32629: hos länsrätten. Länsrätterna har hittilis tiliämpat hos högsta förvaltningsdomstolen. 32630: olika tolkningar om huruvida beslut i ärende som 32631: 32632: Helsingfors den 20 december 1985 32633: 32634: Minister Matti Puhakka 32635: 1 32636: 1 32637: 32638: 32639: 32640: 32641: 1 32642: 1 32643: 32644: 32645: 32646: 32647: 1 32648: 1985 vp. 32649: 32650: Kirjallinen kysymys n:o 403 32651: 32652: 32653: 32654: 32655: Säilynoja ym.: Maidon tuotantokiintiöiden viljelijöille aiheuttamis- 32656: ta vaikeuksista 32657: 32658: 32659: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 32660: 32661: Eri puolilta maata tulleiden tietojen mukaan mäluku on alhainen ja JOissa monista sytsta 32662: joukko maidontuottajia on joutunut pahoihin johtuen ei ole taloudellista jouston varaa, kun 32663: taloudellisiin vaikeuksiin maidon kaksihintajär- kuitenkin vuoden vaihteessa on maksettava kor- 32664: jestelmän vuoksi. Joillakin tiloilla kiintiömaksu koja, osamaksuja, veroja ym. 32665: uhkaa viedä jopa puolen vuoden maitotilit loka- 32666: kuusta eteenpäin. Sakkomaksuja on ryhdytty Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 32667: täystehoisesti perimään ennen kuin viranomaiset tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 32668: ovat ehtineet määrätä kaikille lopulliset kiintiöt. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 32669: Takautuva perintä on tietojen mukaan alkanut senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 32670: lokakuun alusta myös niiltä, jotka odottavat 32671: lopullista maatilahallituksen tai korkeimman hal- 32672: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy 32673: linto-oikeuden päätöstä tuotantokiintiöistä. hädänalaiseen asemaan maidon tuotanto- 32674: Syntynyt tilanne on muodostunut kestämättö- kiintiöiden täyttymisen vuoksi joutunei- 32675: mäksi varsinkin pienillä tiloilla, joissa myös leh- den viljelijöiden tilanteen pelastamiseksi? 32676: 32677: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1985 32678: 32679: Vappu Säilynoja Osmo Vepsäläinen Juhani Vähäkangas 32680: 32681: 32682: 32683: 32684: 428501263C 32685: 2 1985 vp. - KK n:o 403 32686: 32687: 32688: 32689: 32690: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 32691: 32692: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa voitu hakemuksesta vahvistaa peruskauden mai- 32693: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tomäärää suurempi kiintiö. 32694: olette 1) päivänä marraskuuta 1985 päivätyn Tuotantokiintiölain 14 §:n perusteella valtio- 32695: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston neuvosto on päättänyt tuotantokiintiöiden tarkis- 32696: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- tamisesta tämän vuoden osalta (Vnp 366/85). 32697: taja Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta Päätöksen mukaan voidaan myöntää lisäkiintiöitä 32698: kysymyksestä n: o 40 3: niille tuottajille, joiden vakiintuneeksi katsottava 32699: lypsylehmien lukumäärä ennen tuotantokiintiö- 32700: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy lain voimaantuloa olisi edellyttänyt suurempia 32701: hädänalaiseen asemaan maidon tuotanto- tuotantokiintiöitä, kuin mitkä heille lain mukaan 32702: kiintiöiden täyttymisen vuoksi joutunei- on kaavamaisesti vahvistettu. Alun perin tuotan- 32703: den viljelijöiden tilanteen pelastamiseksi? tokiimiöiden tarkistuksia voitiin tehdä 50 miljoo- 32704: nan litran puitteissa. Joulukuun 5 päivänä teke- 32705: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen mällään päätöksellä (Vnp 927 /85) valtioneuvosto 32706: seuraavaa: kuitenkin korotti lisäkiintiöiden enimmäismää- 32707: rän 55 miljoonaan litraan. Samalla päätöstä 32708: Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun muutettiin siten, että erityisen painavista syistä 32709: lain (569/84) 5 §:n mukaan maidon kiintiömak- voidaan kiintiötä korottaa, kun korottamista on 32710: sua on suoritettava kunkin maidontuottajan osal- kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen pidettävä 32711: ta sen maitolitramäärän perusteella, jolla meije- tarpeellisena. Tätä ns. kohtuusharkintaa voidaan 32712: riin toimitettavan maidon määrä tammikuun 1 soveltaa noin 10 miljoonan litran puitteissa. Tällä 32713: päivän ja sitä seuraavan joulukuun 31 päivän muutoksella voidaan korjata ne pahimmat koh- 32714: välisenä aikana käsittävänä maksukautena ylittää tuuttomuudet, joissa kiintiöt johtaisivat taloudel- 32715: maidontuottajan tuotantokiintiön mukaisen mai- lisesti kestämättömään tilanteeseen. 32716: tolitramäärän. Maidon tuotantokiintiöt on vah- Tänä vuonna ei ole tarkoitus enää tehdä muita 32717: vistettu maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä muutoksia kaksihintajärjestelmän toimeenpa- 32718: annetun lain (570/84) perusteella. Pääsääntöises- noon. Ne tuottajat, joiden lopullinen kiintiö 32719: ti tuotantokiintiöksi on vahvistettu ns. peruskau- ylittyy, joutuvat maksamaan kiintiömaksua 1,60 32720: den maitomäärä. Eräissä tapauksissa on lisäksi mk litralta kiintiön ylittävän tuotannon osalta. 32721: 32722: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985 32723: 32724: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Ylä_iärvi 32725: 1985 vp. -- RJ( n:o 403 3 32726: 32727: 32728: 32729: 32730: Tili Riksdagens Herr Talman 32731: 32732: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen I enlighet med 14 § i produktionskvotslagen 32733: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av har statsrådet beslutat om justeringen av produk- 32734: den 15 november 1985 tili vederbörande medlem tionskvoterna för detta år (Srb 366/85 ). Enligt 32735: av statsrådet översänt avskrift av följande av beslutet kan tiliäggskvoter beviljas sådana produ- 32736: riksdagsman Säilynoja m.fl. undertecknade center vilkas vedertagna antal mjölkkor före pro- 32737: spörsmål nr 403: duktionskvotslagens ikraftträdande hade förutsatt 32738: större produktionskvoter än vad som enligt lagen 32739: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta schematiskt har faststälits för dem. Ursprungli- 32740: för att rädda situationen för de odlare gen kunde justeringen av produktionskvoterna 32741: som har råkat i nödläge på grund av att göras inom ramen för en mängd om 50 miljoner 32742: de har uppnått de produktionskvoter för liter. I beslutet av den 4 december (Srb 927185) 32743: mjölk vilka faststälits för dem? höjde statsrådet emeliertid tiliäggskvoternas 32744: maximibelopp tili 55 miljoner liter. Samtidigt 32745: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ändrades beslutet så, att kvoten kan höjas då 32746: anföra följande: särskilt vägande skäl för detta föreligger och 32747: Enligt 5 § lagen om temporär kvotavgift för höjningen med beaktande av skälighetshänsyn 32748: mjölk (569/84) skall kvotavgift för mjölk för bör anses vara nödvändig. Denna s.k. skälighets- 32749: varje mjölkproducent erläggas enligt det antal prövning kan tiliämpas inom ramen för en 32750: mjölkliter, med vilket den mängd mjölk som mängd om ca 10 miljoner liter. Med hjälp av 32751: levereras tili mejeri under avgiftsperioden, som denna ändring kan de svåraste oskäligheterna, då 32752: utgörs av tiden melian den 1 januari och följande kvoterna leder tili en ekonomiskt ohålibar situa- 32753: 31 december, överstiger mjölkproducentens tion, avhjälpas. 32754: mjölkmängd i liter enligt produktionskvoten. 32755: Produktionskvoterna för mjölk har faststälits en- Avsikten är att det inte under detta år görs 32756: ligt lagen om temporära produktionskvoter för några flera ändringar i fråga om verkställandet av 32757: mjölk (570/84). I regel har den s.k. basperiodens tvåprissystemet. De producenter vilkas mjölk- 32758: mjölkmängd faststälits som produktionskvot. I mängd överstiger den slutgiltiga kvoten måste 32759: vissa fall har dessutom på ansökan en större kvot erlägga en kvotavgift på 1,60 mk per liter för den 32760: än basperiodens mjölkmängd kunnat faststälias. del av produktioneo som överstiger kvoten. 32761: 32762: Helsingfors den 12 december 1985 32763: 32764: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 32765: 1985 vp. 32766: 32767: Kirjallinen kysymys n:o 404 32768: 32769: 32770: 32771: 32772: Ratu: Kalastuselinkeinon tukemisen lisäämisestä 32773: 32774: 32775: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 32776: 32777: Kotimaisen kalan saalis ei lukuun ottamatta Suomessa ovat suhteellisen vaatimattomat. Var- 32778: silakan kausiluontoista ylituotantoa yleisesti ot- sinkin Norjassa elinkeino nauttii huomattavaa 32779: taen riitä tyydyttämään kysyntää. Tästä johtuu, tukea tarkoituksena kalantuotannon lisääminen 32780: että kalasäilykkeiden lisäksi on kysyntä jouduttu ja kalatuotteisiin perustuvan teollisuuden pysyt- 32781: tyydyttämään pakastetun, suolatun ja tuoreen täminen kilpailukykyisenä. Myös Tanskan ja 32782: kalan tuonnilla. Kaikesta kalatuotteiden tuonnis- Ruotsin soveltamaa runsasta lainoitusapua on 32783: ta tapahtuu nykyisin valtaosa EFTA-alueelta, pidettävä eräänlaisena tukipolitiikkana. Tämä 32784: suurelta osin Pohjoismaista. kaikki lisää epäsuhdetta Suomen ja muiden Poh- 32785: Muiden Pohjoismaiden kalatalouteen verrattu- joismaiden kalatalouden välillä. Meillä ei ole 32786: na on asemamme sikäli poikkeava, että kalatuot- myöskään samalla tavalla mahdollisuuksia kalas- 32787: teiden vientikauppa - lukuun ottamatta rapuja tuksen laajentamiseen kaukaisemmilla merialu- 32788: yhä vähemmässä määrin - on toistaiseksi pysy- eilla kuin naapureillamme. Toisaalta sielläkin 32789: nyt vaatimattomalla tasolla. Tämä merkitsee sitä, kalastuksen laajentamisen esteeksi ovat nousseet 32790: että yhteisen vientikaupan kehittämisestä kol- saaliskiintiöt. 32791: mansiin maihin ei ole ainakaan toistaiseksi hyö- Muun Suomen kalataloudella on jonkinlaista 32792: tyä. vaikutusta Lapin kalatalouteen. Erityisesti ete- 32793: Suomen asema on epäedullinen myös siksi, lämpää kulkeutuu pohjoiseen pienemmin tuo- 32794: että ammattimaisen pyynnin kohteeksi soveltuvia tantokustannuksin tuotetut kalat ja ulkomailta 32795: kalalajeja on vähän. Kun ammattikalastus pakos- tuotu kala. 32796: takin keskittyy silakkaan ja loheen, vaikuttavat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 32797: näihin lajeihin kohdistuvat taloudellisesti epä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 32798: edulliset muutokset suoranaisesti kalastajaväes- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 32799: tömme toimeentuloon. Myös Itämeren kalastuk- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 32800: sesta sovitut kalalajikohtaiset kiintiöt estävät ny- 32801: kyään yhä suuremmassa määrin lisäämästä saalis- Mitä Hallitus aikoo tehdä tukeakseen 32802: ta. Tästä syystä olisi tärkeätä suojata kalataloudel- kalastuselinkeinoa edes samassa määrin 32803: lemme tärkeiden lajien kohdalla tuotantoa. kuin muissa Pohjoismaissa, jotta kalasta- 32804: Muihin maihin verrattuna valtiovallan kalas- javäestömme toimeentulo voitaisiin tule- 32805: tuselinkeinoon kohdistamat tukitoimenpiteet vaisuudessakin turvata? 32806: 32807: Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1985 32808: 32809: Martti Ratu 32810: 32811: 32812: 32813: 32814: 4285012640 32815: 2 1985 vp. -- RJC n:o 404 32816: 32817: 32818: 32819: 32820: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 32821: 32822: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa että niitä voidaan soveltaa käytäntöön. Hintatu- 32823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kineuvottelukunta ei tässä vaiheessa ole katsonut 32824: olette 15 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn mahdolliseksi esittää aikataulua sille annetun 32825: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tehtävän valmistumisesta. Sen esitykset tulevat 32826: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- kuitenkin koskemaan nimenomaan kalastajaväes- 32827: taja Radun näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- tön toimeentulon vakaannuttamista. 32828: sestä n:o 404: Lisäksi voidaan todeta, että kauppa- ja teolli- 32829: Mitä Hallitus aikoo tehdä tukeakseen suusministeriön asettama kalateollisuustoimikun- 32830: kalastuselinkeinoa edes samassa määrin ta jättää vielä tämän vuoden puolella mietintön- 32831: kuin muissa Pohjoismaissa, jotta kalasta- sä, jossa esitetään toimenpiteitä kotimaista kalaa 32832: javäestömme toimeentulo voitaisiin tule- jalostavan teollisuuden kilpailukyvyn parantami- 32833: vaisuudessakin turvata? seksi. 32834: On ilmeistä, että tässä mainittujen toimikun- 32835: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tien ehdotukset sisältävät esityksiä toimenpiteis- 32836: ti seuraavaa: tä, joilla kalastuselinkeinomme eri osa-alueita 32837: Kalastustulotoimikunta on mtetmnossaan voidaan tarkoituksenmukaisesti tukea. 32838: (1983:80) tehnyt ehdotuksia kalastustulojärjestel- Edellä olevan perusteella katson, että hallitus 32839: män kehittämiseksi. Kalastuksen hintatukineu- on ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden avulla kalas- 32840: vottelukunta on saanut tehtäväkseen valmistella tajaväestömme toimeentulo tulevaisuudessakin 32841: edelleen kalastustulotoimikunnan esityksiä niin, voidaan turvata. 32842: 32843: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985 32844: 32845: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 32846: 1985 vp. - KK n:o 404 3 32847: 32848: 32849: 32850: 32851: Tili Riksdagens Herr Talman 32852: 32853: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tillämpas i praktiken. Delegationen för fiskets 32854: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse prisstöd har inte i detta skede ansett det möjligt 32855: av den 15 november 1985 tili vederbörande att framlägga tidtabell för slutförande av det 32856: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande uppdrag som lämnats åt delegationen. Dess 32857: av riksdagsman Ratu undertecknade skriftliga förslag kommer dock uttryckligen att gälla stabi- 32858: spörsmål nr 404: lisering av fiskarbefolkningens utkomst. Dess- 32859: utom kan konstateras, att den av handels- och 32860: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta industriministeriet tillsatta korumissioneo för 32861: för att stöda fiskerinäringen åtminstone i fiskindustrin ännu under innevarande år kommer 32862: samma omfattning som sker i de övriga att avlämna sitt betänkande, vilket kommer att 32863: nordiska länderna i syfte att vår fiskarbe- innefatta förslag tili förbättrande av konkurren- 32864: folknings utkomst skall kunna tryggas skraften hos industrin som förädlar inhemsk fisk. 32865: också i framtiden? 32866: Uppenbart är att de här nämnda kommissio- 32867: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt nernas förslag innefattar framställningar om åt- 32868: anföra följande: gärder genom vilka man på ett ändamålsenligt 32869: sätt kan stöda vår fiskerinärings olika delområ- 32870: Kommissionen för fiskeinkomsten har i sitt 32871: den. 32872: betänkande (1983:80) framfört förslag tili ut- 32873: vecklande av fiskeinkomstsystemet. Delegationen På basen av det nyss anförda anser jag att 32874: för fiskets prisstöd har fått i uppdrag att vidare- regeringen har vidtagit åtgärder med hjälp av 32875: bereda de förslag som avlämnades av korumissio- vilka vår fiskarbefolknings utkomst kan tryggas 32876: neo för fiskeinkomsten så, att förslagen kan också i framtiden. 32877: 32878: Helsingfors den 12 december 1985 32879: 32880: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 32881: 1985 vp. 32882: 32883: Skriftligt spörsmål nr 405 32884: 32885: 32886: 32887: 32888: Norrback: Om stationering av en sjöräddningshelikopter i Vasa 32889: 32890: 32891: Tili Riksdagens Herr Talman 32892: 32893: Årligen företas ett stort antal spaningspådrag försvunna småbåtar. 1 Vasa-området finns det 32894: efter försvunna båtar, både nöjes- och fiskebåtar. inte tillgång tili sjöräddningsutrustad helikopter, 32895: Sådana händelser, där mänskor råkat i sjönöd och även spaningsmöjligheterna är begränsade. 32896: elier råkat ut för haverier av olika slag, är Med tanke på såväl den livliga småbåtstrafiken 32897: synnerligen påfl:estande för dem, som är försvun- som på det faktum, att en livlig bilfärjetrafik 32898: na, men också för de anhöriga. Därför är det liksom trafik med lastfartyg förekommer i områ- 32899: viktigt, att vår beredskap för sjöräddningsinsatser det vore det väsentligt med tillgång tili sjörädd- 32900: är så god som möjligt. Det överlägset effektivaste ningshelikopter liksom även bättre spaningsresur- 32901: spanings- och räddningsinstrumentet vid sjöspa- ser, vilka även skulle vara nödvändiga t.ex. vid 32902: ning är helikopter. Särskilt vid sjöspaning är oljeolyckor med utsläpp som följd. 32903: emeliertid kraven på helikopterns egenskaper och Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 32904: utrustning extra höga. 1 vårt land finns endast ett ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 32905: fåtal räddningshelikoptrar, som är utrustade för ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 32906: sjöräddning. Deras placering är dock sådan, att följande spörsmål: 32907: de inte täcker hela vårt långa kustområde och 32908: vårt omfattande insjöområde. Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 32909: Ett av de områden som är mycket livligt för att förbättra sjöräddningsmöjligheter- 32910: trafikerat av småbåtar är Kvarkenområdet med na i Kvarkenområdet genom att i Vasa så 32911: dess svårnavigerade vatten. Årligen inträffar i snart som möjligt stationera en sjörädd- 32912: detta område ett flertal incidenter med bl.a. ningshelikopter av medeltung typ? 32913: 32914: Helsingfors den 19 november 1985 32915: 32916: Ole Norrback 32917: 32918: 32919: 32920: 32921: 428501276T 32922: 2 1985 vp. - KK n:o 405 32923: 32924: Kirjallinen kysymys n:o 405 Suomennos 32925: 32926: 32927: 32928: 32929: Norrback: Meripelastushelikopterin sijoittamisesta Vaasaan 32930: 32931: 32932: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 32933: 32934: Vuosittain suoritetaan suuri määrä kadonnei- ta tapauksia, joissa muun muassa katoaa pienve- 32935: den sekä huvi- että kalastusalusten etsintöjä. neitä. Vaasan alueella ei ole käytettävissä meripe- 32936: Tapahtumat, joissa ihmisiä on joutunut merihä- lastukseen varustettua helikopteria, ja myös et- 32937: tään tai erilaisiin onnettomuuksiin, ovat erityisen sintämahdollisuudet ovat rajoitetut. Ajatellen 32938: raskaita kateissa oleville, mutta myös näiden sekä vilkasta pienveneliikennettä että sitä tosi- 32939: omaisille. Siksi on tärkeää, että valmiutemme seikkaa, että autolauttaliikenne samoin kuin rah- 32940: meripelastustoimenpiteisiin on niin hyvä kuin tilaivaliikenne on vilkasta alueella, olisi meripe- 32941: mahdollista. lastushelikopterin saatavuus olennainen asia, sa- 32942: Ylivoimaisesti tehokkain etsintä- ja pelastusvä- moin kuin myös parempien etsintävoimavarojen, 32943: line merellä suoritettavissa etsinnöissä on heli- jotka olisivat välttämättömiä myös esimerkiksi 32944: kopteri. Etenkin merietsinnöissä ovat helikopte- öljyvahingoissa, joista on seurannut päästöjä. 32945: rin ominaisuuksille ja varustukselle asetettavat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 32946: vaatimukset kuitenkin äärimmäisen korkeita. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 32947: Maassamme on vain harvoja meripelastukseen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 32948: varustettuja pelastushelikoptereita. Niiden sijoi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 32949: tuspaikat ovat sellaiset, että ne eivät kata koko Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 32950: pitkää rannikkoaluettamme ja laajaa sisävesialu- ryhtyä parantaakseen meripelastustoimin- 32951: ettamme. nan edellytyksiä Merenkurkun alueella 32952: Eräs pienveneiden vilkkaasti liikennöimä alue siten, että Vaasaan sijoitetaan niin pian 32953: on Merenkurkun alue, jonka vedet ovat vaikeasti kuin mahdollista keskiraskas meripelas- 32954: navigoitavia. Vuosittain sattuu tällä alueella usei- tushelikopteri? 32955: 32956: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1985 32957: 32958: Ole Norrback 32959: 1985 vp. - KK n:o 405 3 32960: 32961: 32962: 32963: 32964: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 32965: 32966: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa kun Mi-8 helikopterit on käytetty peruskorjaus- 32967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jaksoosa loppuun saakka, jolloin ne luovutetaan 32968: olette 19 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn puolustusvoimille. 32969: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian- Rajavartiolaitokselle on hankittu kuluvan vuo- 32970: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Norr- den marraskuussa yksi kevyt kaksimoottorineo 32971: backin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä Agusta Bell 412 -tyyppinen helikopteri, ja toinen 32972: n:o 405: tällainen helikopteri on tilattu. Keskiraskaiden 32973: helikopterien hankinnan valmistelu on kesken ja 32974: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo näyttää siltä, ettei kuluvan vuoden tulo- ja me- 32975: ryhtyä parantaakseen meripelastustoimin- noarviossa mom. 26.90. 70 olevaa tilausvaltuutta 32976: nan edellytyksiä Merenkurkun alueella voida tänä vuonna tältä osin käyttää sopivien 32977: siten, että Vaasaan sijoitetaan niin pian helikoptereiden valmistajien kanssa käytävien 32978: kuin mahdollista keskiraskas meripelas- kauppaneuvottelujen ollessa vielä kesken erityi- 32979: tushelikopteri? sesti hintakysymysten vuoksi. Joka tapauksessa 32980: rajavartiolaitoksella on tarkoitus hankkia ainakin 32981: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kaksi uuden tyyppistä keskiraskasta helikopteria 32982: ti seuraavaa: l niin, että ne saataisiin vuosina 1987 ja 1988 32983: Rajavartiolaitoksen meripelastuspalvelujärjeste- käyttöön. 32984: lyt nojautuvat ministeri Eino Uusitalon johdolla Näillä näkymillä hankittavat keskiraskaat heli- 32985: meripelastuspalvelun kehittämistä selvitelleen kopterit sijoitetaan Turkuun Vartiolentueeseen 32986: ministeriryhmän kannanottoihin 21.3.1980. Näi- korvaamaan vuosina 1986-1987 käytöstä pois- 32987: den kannanottojen mukaisesti rajavartiolaitoksel- tettavat Mi-8 helikopterit alussa mainitun minis- 32988: le hankittiin kolme Mi-8 tyyppistä keskiraskasta teriryhmän kannanottojen mukaisesti. Tässä yh- 32989: helikopteria, jotka on sijoitettu Turkuun vuonna teydessä on vielä aihetta todeta, ettei keskiraskas- 32990: 1984 valmistuneeseen Vartiolentueen tukikoh- ta helikopterikalustoa voida käyttää hajautetusti, 32991: taan. vaan 2-4 konetta käsittävä yksikkö on pidettävä 32992: Edellä mainitun ministeriryhmän kannanot- niin miehitys- kuin huoltosyistäkin koossa. 32993: toihin sisältyy mm. lausuma siitä, että pelastus- Tänä vuonna hankittu Agusta Bell 412 heli- 32994: helikopterikysymystä tutkitaan edelleen Mi-8 ka- kopteri on sijoitettu Turkuun. Hankittavana ole- 32995: lustosta saatavien lisäkokemusten sekä muiden va toinen helikopteri tullaan sijoittamaan Helsin- 32996: selvitysten valossa, ja mikäli osoittautuu tarpeelli- kiin, kun tarvittavat koulutus- ja tekniset valmis- 32997: seksi hankkia muun tyyppistä meripelastustarkoi- telut on suoritettu. 32998: tuksiin suunniteltua helikopterikalustoa rajavar- Kolmannen, aikanaan hankittavan Agusta Bell 32999: tiolaitokselle, sen Mi-8 kalusto siirtyy puolustus- 412 helikopterin eräänä sijoituspaikkana voidaan 33000: voimille. pitää Vaasaa helikopteritoimikunnan suosituksen 33001: Sisäasiainministeriön asettama Helikopteritoi- mukaisesti. Tämä kuitenkin edellyttäisi lentävän 33002: mikunta -83 -niminen toimikunta ehdotti mie- ja teknisen henkilöstön sekä tukeutumisjärjestely- 33003: tinnössään (Komiteanmietintö 1984:15), että ra- jen lisäystä Vaasassa. 33004: javartiolaitoksen tällä hetkellä merilentotoimin- Edellä olevan nojalla on todettava, että rajavar- 33005: taan käytetyt kevyet, yksimoottoriset helikopterit tiolaitoksella ei ole tarkoitus sijoittaa keskiraskas- 33006: korvataan kolmella kevyellä kaksimoottorisella ta helikopterikalustoa Vaasaan ja ettei lähitule- 33007: helikopterilla ja keskiraskaat Mi-8 helikopterit vaisuudessa näytä myöskään mahdolliselta sijoit- 33008: meripelastustoimintaan suunnitelluilla kolmella taa Vaasaan kevyttä kaksimoottorista helikopteri- 33009: keskiraskaalla, kaikissa sääoloissa lentämään so- kalustoa, vaikkakin käyttötarvetta olisi myös tällä 33010: veltuvilla helikoptereilla välittömästi sen jälkeen, Suomen rannikon alueella. 33011: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985 33012: 33013: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 33014: 4 1985 vp. -- F3( n:o 405 33015: 33016: 33017: Tili Riksdagens Herr Talman 33018: 33019: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 november innevarande år anskaffades till 33020: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av gränsbevakningsväsendet en lätt tvåmotorig heli- 33021: den 19 november 1985 till vederbörande medlem kopter av typ Agusta Bell 412 och en annan av 33022: av statsrådet översänt avskrift av följande av samma typ har beställts. Beredningen av anskaff- 33023: riksdagsman Norrback undertecknade spörsmål ningen av medeltunga helikoptrar har inte slut- 33024: nr 405: förts och det förefaller som om den i statsför- 33025: slaget för innevarande år under moment 33026: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 26.90. 70 upptagna beställningsfullmakten i år 33027: för att förbättra sjöräddningsmöjligheter- inte kan användas till denna del, emedan han- 33028: na i Kvarkenområdet genom att i Vasa så delsunderhandlingarna med tillverkare av lämpli- 33029: snart som möjligt stationera en sjörädd- ga helikoptrar ännu inte har slutförts främst på 33030: ningshelikopter av medeltung typ? grund av prisfrågan. Gränsbevakningsväsendet 33031: har i alla fall för avsikt att anskaffa åtminstone 33032: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt två medeltunga helikoptrar av ny typ, så att de 33033: anföra följande: kan tas i bruk under åren 1987 och 1988. 33034: De arrangemang som gäller gränsbevaknings- 33035: De medeltunga helikoptrar som, enligt vad 33036: väsendets sjöräddningstjänst baserar sig på ställ- 33037: man nu kan se, kommer att anskaffas skall 33038: ningstaganden i den ministergrupp som 33039: stationeras i Åbo vid flygbevakningsgruppen för 33040: 21.3.. 1980 under minister Eino Uusitalos ledning 33041: att i enlighet med ministergruppens ställningsta- 33042: utredde utvecklandet av sjöräddningstjänsten. 1 33043: gande ersätta helikoptrarna av typ Mi-8 vilka 33044: enlighet med dessa ställningstaganden anskaffa- 33045: kommer att tas ur bruk under åren 1986--1987. 33046: des till gränsbevakningsväsendet tre medeltunga 33047: 1 detta sammanhang är det ännu skäl att konsta- 33048: helikoptrar av typ Mi-8, som stationerades i Åbo 33049: tera, att den medeltunga helikoptermaterielen 33050: vid flygbevakningsgruppens bas som blev färdig 33051: inte kan användas decentraliserat, utan att enhe- 33052: år 1984. 33053: ten som omfattar 2--4 helikoptrar måste hållas 33054: 1 den ovan nämnda ministergruppens ställ- 33055: samman såväl av bemannings- som av under- 33056: ningstaganden ingår bl.a. ett yttrande om att 33057: hållsskäl. 33058: frågan om räddningshelikoptrar skall undersökas 33059: vidare utgående från ytterligare erfarenheter av Den helikopter av typ Agusta Bell 412 som 33060: Mi-8 materielen samt andra utredningar, och anskaffats i år har stationerats i Åbo. Den andra 33061: skulle det visa sig nödvändigt att till gränsbevak- helikoptern som kommer att anskaffas skall sta- 33062: ningsväsendet anskaffa annan typ av helikopter- tioneras i Helsingfors, sedan erforderliga utbild- 33063: materiel som konstruerats för sjöräddningsända- nings- och tekniska förberedelser gjorts. 33064: mål, kommer gränsbevakningsväsendets Mi-8 33065: En eventuell stationeringsort för en tredje 33066: materiel att övertas av försvarsmakten. 33067: helikopter av typen Agusta Bell 412 som senare 33068: En av inrikesministeriet tillsatt kommission, 33069: anskaffas kunde i enlighet med helikopterkom- 33070: Helikopterkommissionen -83, föreslog i sitt be- 33071: missionens rekommendation vara Vasa. Detta 33072: tänkande (kommittebetänkande 1984:15), att de 33073: förutsätter dock att flygpersonalen och den tek- 33074: lätta, enmotoriga helikoptrar som av gränsbevak- 33075: niska personalen samt arrangemangen i fråga om 33076: ningsväsendet för nätvarande används i den ma- 33077: basen ökas. 33078: rina flygverksamheten, skall ersättas med tre lätta 33079: tvåmotoriga helikoptrar, och de medeltunga heli- Med stöd av det ovan anförda kan det konsta- 33080: koptrarna av typ Mi-8 med tre för sjöräddnings- teras, att gränsbevakningsväsendet inte har för 33081: tjänsten konstruerade medeltunga helikoptrar, avsikt att stationera någon medeltung helikopter- 33082: som är lämpade för flygning i samtliga väderleks- materiel i Vasa och att det inte heller i en nära 33083: förhållanden. Detta sker omedelbart efter det att framtid förefaller sannolikt att lätt tvåmotorig 33084: helikoptrarna av typ Mi-8 har utnyttjats till helikoptermateriel stationeras i Vasa, trots att ett 33085: utgången av grundreparationsperioden, då de sådant behov även finns på denna del av Fin- 33086: överlåts till försvarsmakten. lands kust. 33087: Helsingfors den 20 december 1985 33088: 33089: lnrikesminister Kaisa Raatikainen 33090: 1985 vp. 33091: 33092: Kirjallinen kysymys n:o 406 33093: 33094: 33095: 33096: 33097: Elo ym.: Satakunnan talousalueen kehittämiseksi tarvittavista toi- 33098: menpiteistä 33099: 33100: 33101: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 33102: 33103: Satakunnan talousalue on joutunut viime vuo- määrä oli 23 970 ja koko maassa keskimäärin 33104: sien aikana ennennäkemättömän suuriin vai- 25 670. 33105: keuksiin. Maakunnan kehitys on jäänyt jälkeen Myös väestön koulutustaso on selvästi maan 33106: maan keskimääräisestä kehityksestä millä tahansa keskitasoa alhaisempi. Tutkinnon suorittaneita 33107: tunnusluvuilla mitattuna. Erityisen suureksi on- yli 15 vuotta täyttäneistä on Satakunnassa selvästi 33108: gelmaksi on muodostunut Satakunnan kuntien vähemmän kuin koko maassa. Ero kasvaa koulu- 33109: työttömyys. tusasteen korkeuden mukaan. Esimerkiksi tohto- 33110: rin- ja lisensiaattitutkinnon suorittaneita on koko 33111: Satakunnan työpaikkojen lukumäärä on laske- 33112: maassa yli neljä kertaa enemmän kuin Satakun- 33113: nut vuodesta 1975 yli 6 200. Jalostuksen työpai- 33114: nassa yli 15-vuotiaasta väestöstä, ja myös kandi- 33115: kat vähenivät 7 050:llä ja alkutuotannon 3 990 33116: daattitutkinnon suorittaneita on maan koko väes- 33117: työpaikalla. Palvelutyöpaikkojen lukumäärä kas- 33118: tössä suhteellisesti lähes kaksi kertaa enemmän 33119: voi sen sijaan 4 820. Valtioneuvoston hyväksymä 33120: työpaikkasuunnite ei toteudu Satakunnan osalta kuin Satakunnassa. 33121: nykyisellä kehitysvauhdilla. Mainittakoon lisäksi, Yleisten teiden ja siltojen rakentamiseen sekä 33122: että pelkästään vuosina 1981-83 poistui Porista parantamiseen käytettävät määrärahat ovat viime 33123: 2 600 ja Raumalta 1 115 teollista työpaikkaa. vuosina Satakunnassa kasvaneet reaalisesti. Tästä 33124: huolimatta Satakunta ei ole saanut lähimainkaan 33125: Kehityksen seurauksena Satakunnan muutto- autokanta- ja liikennesuoriteosuuttaan vastaavia 33126: liike on ollut viime vuosina tappiollista, minkä määrärahoja. Autokantaosuudella mitattuna Sa- 33127: johdosta myös maakunnan väestön kasvu on takunnan olisi pitänyt saada 200 milj. markkaa 33128: oleellisesti hidastunut. Näin ollen ei ole ihme, enemmän tiemäärärahoja viimeisten seitsemän 33129: etteivät valtioneuvoston hyväksymät työpaikkojen vuoden aikana, kuin mitä on toteutunut. 33130: väestösuunnitteet ole toteutuneet Satakunnassa. Tapahtuneeseen kehitykseen on vaikutettu 33131: Tutun ja Porin lääninhallituksen seurantaselvi- harjoitetulla aluepolitiikalla sekä valtion määrära- 33132: tyksen mukaan koko läänin väestösuunnite toteu- hojen ja investointien suuntaamisella. Näissä 33133: tui vuosina 1982-83 erittäin hyvin. Varsinais- suhteissa Satakuntaa ei ole kohdeltu tasapuolises- 33134: Suomen suunnite ylittyi 1 200 hengellä, mutta ti eikä oikeudenmukaisesti. Myöskään lähitule- 33135: Satakunnan alittui 1 100 hengellä. Läänin työ- vaisuuden näkymät eivät ole yhtään entisiä pa- 33136: paikkasuunnite totutui paljon huonommin, sillä remmat. Täten esimerkiksi valtion investointi- 33137: suunnitteesta jäätiin jälkeen 6 300 työpaikkaa, suunnitelmien mukaan Satakunnan osuus koko 33138: josta Satakunnan osuus oli yksin jo runsaat 4 600 Turun ja Porin läänistä on laskenut jatkuvasti, ja 33139: työpaikkaa. Tällä hetkellä Satakunnan kuntien viimeisen eli vuoden 1985 investointisuunnitel- 33140: keskimääräiset työttömyysluvut ovat 3-4 pro- man mukaan Satakunnan alijäämä olisi väestöön 33141: senttia korkeammat kuin maassa keskimäärin. suhteutettuna 750 milj. markkaa. Asukasta koh- 33142: Satakunnan väestön tulotaso on selvästi alhai- den investointimenot olisivat 3 309 markkaa Sa- 33143: sempi kuin koko maassa keskimäärin. Kaiken takunnassa, mutta sen sijaan koko Turun ja Porin 33144: lisäksi tulotasoero on kasvanut jatkuvasti Sata- läänissä 6 316 markkaa asukasta kohden. 33145: kunnan tappioksi. Vuonna 1984 kertyi satakun- Satakunnan poliittiset piirijärjestöt, Satakun- 33146: talaisille veroäyrejä palkka- ja muista henkilökoh- nan maakuntaliitto ja Satakunnan seutukaavaliit- 33147: taisista tuloista asukasta kohden 22 780 äyriä. to ovat yksimielisesti vaatineet Satakunnan oi- 33148: Koko Turun ja Porin läänissä vastaava veroäyri- keudenmukaisempaa käsittelyä valtion rahojen 33149: 260022H 33150: 2 1985 vp. - KK n:o 406 33151: 33152: jaossa. Edellytyksenä Satakunnan talousalueen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33153: kehittämiselle on nähty oman läänin ja piirihal- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 33154: lintoviranomaisten saaminen sekä korkeakoulun kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 33155: perustaminen maakuntaan. Valitettavasti on lää- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33156: niratkaisua jatkuvasti siirretty vuodesta toiseen, ja 33157: erityisesti vallinnut epätietoisuus on vaivannut Onko Hallitus tietoinen Satakunnan 33158: suunniteltujen läänien rajakuntia. Kaiken kehit- talousalueen syrjimisestä valtion rahojen 33159: tämistoiminnan edellytyksenä onkin, että uusien jaossa ja tästä johtuvista ongelmista, ja 33160: JOS on, 33161: läänien perustaminen ratkaistaan mahdollisim- 33162: man nopeasti ja täten luodaan edellytykset Sata- mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli- 33163: kunnan talousalueen itsenäiselle kehittymiselle. tus aikoo ryhtyä Satakunnan talousalueen 33164: ongelmien lievittämiseksi? 33165: 33166: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1985 33167: 33168: Mikko Elo Timo Laaksonen Pirkko Valtonen 33169: Matti Kuusio Anssi Joutsenlahti Timo Roos 33170: Antti Kalliomäki 33171: 1985 vp. - KK n:o 406 3 33172: 33173: 33174: 33175: 33176: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 33177: 33178: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa korkeimpia. Työllisyyspoliittisena toimenpiteenä 33179: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, käynnistyi pitkäaikaistyöttömien työllistämisko- 33180: olette 19 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn keilu eli suoran työllistämisen tukemiskokeilu 33181: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ensimmäisenä Porin, Harjavallan ja Merikarvian 33182: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- työvoimatoimistojen alueella syksyllä 1983. Tä- 33183: taja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- män jälkeen kokeiluun on otettu mukaan mm. 33184: myksestä n:o 406: Kankaanpään ja Parkanon työvoimatoimistojen 33185: alueet. Varsinkin Harjavallan ja Merikarvian työ- 33186: Onko Hallitus tietoinen Satakunnan voimatoimistojen alueilla pitkäaikaistyöttömien 33187: talousalueen syrjimisestä valtion rahojen määrä on onnistuttu vähentämään alle puoleen 33188: jaossa ja tästä johtuvista ongelmista, ja kokeilua edeltävältä tasolta. Porissa pitkäaikais- 33189: jos on, työttömien määrä ja osuus kaikista työttömistä ei 33190: mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli- ole olennaisesti vähentynyt, koska uusien pitkäai- 33191: tus aikoo ryhtyä Satakunnan talousalueen kaistyöttömien määrä on koko ajan lisääntynyt 33192: ongelmien lievittämiseksi? puolivuosittain 450-SOO:lla. Työvoimahallinnon 33193: normaaleja toimenpiteitä on pyritty tehostamaan 33194: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Satakunnan vaikeilla työttömyysalueilla. 33195: ti seuraavaa: Satakunnan kehittämisen kannalta strategisista 33196: Satakunnan talousalueen muuttotappio on vii- hankkeista on valtion investoinnein tuettu mer- 33197: me vuosina ollut ennakoitua suurempi, vuosit- kittävästi mm. Tahkoluodon syväsataman väylän 33198: tain noin 700-900 henkilöä eli 0,3-0,4 % rakentamista ja Porin-Lielahden radan peruspa- 33199: väestöstä. Siitä huolimatta Satakunnan väkiluvus- rantamista. Porin syväsataman rakentamista on 33200: sa on ollut pientä kasvua edullisen ikärakenteen lisäksi tuettu korkotukilainalla. Useita Satakun- 33201: seurauksena. Satakunnan väkiluvun lievälle kas- nan tiehankkeita on käynnistynyt tai käynnisty- 33202: vulle näyttäisi olevan edellytyksiä myös 1980- mässä valtion määrärahoin. Lähivuosina aloitetta- 33203: luvun jälkipuoliskolla. Valtioneuvoston neen eteläisessä Suomessa ja myös Satakunnassa 33204: 18.11.1982 hyväksymä väestö- ja työpaikkasuun- keskiasteen koulu-uudistukseen liittyviä oppilai- 33205: nite ei kuitenkaan ole Satakunnan osalta toteutu- tosrakentamishankkeita. 33206: nut, vaan Satakunnan väkiluku on tällä hetkellä Osa Pohjois- ja Koillis-Satakunnasta kuuluu 33207: noin 2 000 henkilöä pienempi kuin suunnitteen aluepoliittisen aluejaon mukaan 111 perusvyöhyk- 33208: mukainen 250 500. Parhaillaan ollaan valtakun- keeseen. Näissä kunnissa voidaan myöntää tuo- 33209: nallista väestö- ja työpaikkasuunnitetta tarkista- tantotukilain 53 3181 mukaisia aluepoliittisia 33210: massa. Valtioneuvosto päättänee lääneittäisistä avustuksia ja Kehitysaluerahasto Oy:n lainoja. 33211: suunniteluvuista vuoden 1986 alussa. Merikarvian ja Siikaisten kunnat on lisäksi mää- 33212: Keskeisimpänä Satakunnan ongelmana ja osa- rätty tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- 33213: syynä suhteellisen voimakkaaseen muuttotap- misestä annetun lain 532181 perusteella erityis- 33214: pioon voidaan pitää työttömyyttä, joka Satakun- alueiksi. Aluepoliittisena toimenpiteenä käynnis- 33215: nassa on ollut jonkin verran koko maan keski- tyi vuonna 1984 Porin ja Kotkan kaupungeissa 33216: määräistä suurempaa. Tosin Satakunnan talous- ns. aloittavan yritystoiminnan tukikokeilu. Sen 33217: alueen sisällä on kunnittaista vaihtelua työttö- perusteella aloittavat tuotannolliset yritykset voi- 33218: myysasteissa. Vaikein työttömyystilanne on ollut vat Porissa saada avustusta 30 % palkkojen ja 33219: perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla Porin seu- välillisten työvoimakustannusten yhteismäärästä, 33220: dulla ja Raumalla, joilla teollisuuden rakenne- kuitenkin enintään 100 000 markkaa yritystä 33221: muutoksen seurauksena varsinkin suurteollisuus kohden. Tällä tukikokeilulla on Porissa vaikutet- 33222: on vähentänyt työpaikkojaan. Satakunnan usean tu tähän mennessä 58 uuden yrityksen ja arviolta 33223: teollistuneen kunnan työttömyysaste vuosina 150 tuotannollisen työpaikan syntymiseen. 33224: 1984 ja 1985 on ollut eteläisen Suomen (aluepo- Parhaillaan käsitellään aluepolitiikan uudista- 33225: liittisen aluejaon mukaan IV perusvyöhykkeen) mista sisäasiainministeriön asettamassa aluepoli- 33226: 4 1985 vp. ~ KK n:o 406 33227: 33228: tiikkatoimikunnassa. Siinä yhteydessä arvioidaan Pirkanmaan ja Kainuun läänien muodostaminen 33229: mm. aluepoliittisten toimenpiteiden tarvetta niin, että uusi läänijako tulisi voimaan 1.1.1988. 33230: teollisuuden rakennemuutoksesta kärsivien paik- Uusien läänien lääninhallitukset esitettäisiin pe- 33231: kakuntien osalta sekä yliopistojen, korkeakou- rustettavaksi vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa. 33232: lujen ja keskiasteen oppilaitosten kehittämistä Päätökset läänin- ja piirihallintoviranomaisten 33233: osana aluepolitiikkaa. perustamisesta uusiin lääneihin tai niiden erotta- 33234: Alue- j;:t ympäristöpoliittinen ministerivalio- misen jälkeen jääviin kantalääneihin sekä kysees- 33235: kunta päätti 17.12.1985 kantanaan uusien lää- sä olevien läänien ja piirihallintoviranomaisten 33236: nien perustamisesta, että hallitus antaisi välittö- rajojen yhtenäistämisestä tehtäisiin erillisten sel- 33237: mästi eduskunnalle esityksen laiksi läänijaosta. vitysten pohjalta myöhemmin. 33238: Esitykseen sisällytettäisiin uusien Satakunnan, 33239: 33240: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985 33241: 33242: Ministeri Toivo Yläjärvi 33243: 1985 vp. - KK n:o 406 5 33244: 33245: 33246: 33247: 33248: Tili Riksdagens Herr Talman 33249: 33250: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ringar. Under åren 1984 och 1985 har en stor del 33251: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av av Satakuntas industrialiserade kommuner uppvi- 33252: den 19 november 1985 tili vederbörande medlem sat den högsta arbetslöshetsnivån i södra Finland 33253: av statsrådet översänt avskrift av följande av (baszon IV i den regionalpolitiska regionindel- 33254: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål ningen). 33255: nr 406: 33256: Som sysselsättningspolitisk åtgärd påbörjades 33257: Ar Regeringen medveten om att Sata- år 1983 en försökssysselsättning av långtidsarbets- 33258: kunta ekonomiska region diskrimineras lösa, dvs. ett försök med direkt stöd för anställ- 33259: när statens pengar utdelas, samt om de ning. Försökssysselsättningen började först inom 33260: problem som därav förorsakas, och om så de områden som hör tili Björneborgs, Harjavaltas 33261: är fallet, och Sastmolas arbetskraftsbyråer. Därefter har 33262: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta försöksverksamheten utvidgats och omfattar nu 33263: för att minska problemen inom Satakun- bl.a. de områden som hör tili Kankaanpääs och 33264: ta ekonomiska region? Parkanos arbetskraftsbyråer. 1 synnerhet i de 33265: områden som hör tili Harjavaltas och Sastmolas 33266: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt arbetskraftsbyråer har man lyckats minska antalet 33267: långtidsarbetslösa med hälften jämfört med si- 33268: anföra följande: 33269: tuationen före stödförsöken. 1 Björneborg har 33270: Flyttningsförlusten inom Satakunta ekono- antalet långtidsarbetslösa och dessas andel av alla 33271: miska region har under de senaste åren varit arbetslösa inte minskat i väsentlig grad, emedan 33272: större än väntat, årligen ca 700-900 personer antalet nya långtidsarbetslösa hela tiden ökat 33273: ellet 0,3-0,4 % av befolkningen. På grund av med 450-500 personer per halvår. Inom de 33274: en gynnsam åldersstruktur har befolkningen trots svåra arbetslöshetsområdena i Satakunta har man 33275: detta ökat något i Satakunta. Det förefaller velat effektivera de åtgärder, som normalt vidtas 33276: finnas förutsättningar för en lindrig befolknings- av arbetskraftsförvaltningen. 33277: ökning även under den senare hälften av 1980- 33278: talet. Det av statsrådet 18.11.1982 godkända Farleden i Tahkoluoto djuphamn och grund- 33279: befolknings- och arbetsplatsplaneringstalet har förbättringen av Björneborg-Lielax-banan har 33280: dock inte förverkligats när det gäller Satakunta. strategisk betydelse när det gäller att utveckla 33281: Planeringstalet för Satakunta var 250 000 invåna- Satakunta. Dessa projekt har kraftigt understötts 33282: re, men den nuvarande befolkningsmängden är genom statliga investeringar. Byggandet av Björ- 33283: ca 2000 personer mindre. Det riksomfattande neborgs djuphamn har dessutom understötts 33284: befolknings- och arbetsplaneringstalet revideras med räntestödslån. Många vägprojekt har påbör- 33285: för närvarande. 1 början av år 1986 torde statsrå- jats ellet påbörjas i Satakunta med statens anslag. 33286: det fatta beslut om de enskilda länens plane- 1 anslutning tili mellanstadiereformen börjar 33287: ringstal. man sannolikt under de närmaste åren bygga 33288: läroinrättningar i södra Finland och även i Sata- 33289: Arbetslösheten, som i Satakunta har varit nå- 33290: kunta. 33291: got högre än den genomsnittliga arbetslösheten i 33292: hela landet, kan anses utgöra det mest centrala En del av norra och nordvästra Satakunta hör 33293: problemet i Satakunta och vara en delorsak tili enligt den regionalpolitiska regionindelningen 33294: den relativt höga flyttningsförlusten. Arbetslös- tili baszon III. 1 dessa kommuner kan sådana 33295: hetsgraden varierar visserligen i de olika kommu- understöd som avses i lagen om regionalt stöd- 33296: nerna inom Satakunta ekonomiska region. Svå- jande av produktionsverksamheten 533/81 samt 33297: rast har arbetslösheten varit på de traditionella lån från Utvecklingsområdesfonden beviljas. På 33298: industriorterna i Björneborgsregionen och i Rau- basen av lagen om främjande av en balanserad 33299: mo, där särskilt storindustrin minskat sina arbets- regional utveckling 532/81 har dessuton kommu- 33300: platser på grund av industrins strukturföränd- nerna Sastmola och Siikais blivit specialområden. 33301: 6 1985 vp. - KK n:o 406 33302: 33303: Som regionalpolitisk åtgärd inleddes år 1984 i mellanstadiet som en del av regionalpolitiken 33304: städerna Björneborg och Kotka s.k. försök med behandlas även i sammanhanget. 33305: stöd för nyetablerad företagsverksamhet. Genom Regional- och miljöpolitiska ministerutskottet 33306: stödförsöket kan nyetablerade produktionsidkan- beslöt 17 .12. 198 5 att regeringen omedel bart 33307: de företag i Björneborg få understöd som mot- skall avlåta en proposition till riksdagen med 33308: svarar 30 % av totalkostnaden för löner och förslag till lag om länsindelningen. I propositio- 33309: indirekta arbetskraftskostnader, dock högst nen kommer att föreslås att länen Satakunta, 33310: 100 000 mark per företag. Med denna stödverk- Birkaland och Kajanaland bildas så, att den nya 33311: samhet har man hittills påverkat uppkomsten av länsindelningen träder i kraft 1.1. 1988. I stats- 33312: 58 nya företag och uppskattningsvis 150 atbets- förslaget för år 1987 kommer att föreslås grun- 33313: platser inom produktionsverksamhet. dande av länsstyrelser för de nya länen. På basis 33314: Den av inrikesministeriet tillsatta regionalpoli- av särskild utredning fattas senare beslut om 33315: tiska kommissionen behandlar för närvarande en grundandet av läns- och distriktsförvaltnings- 33316: revidering av regionalpolitiken. I det samma- myndigheter i de nya länen eller i de stamlän 33317: hanget behandlas bl.a. behovet av regionalpoli- från vilka de nya länen avskiljts, samt om sam- 33318: tiska åtgärder på de orter som lider av industrins ordning av gränserna för ifrågavarande län och 33319: strukturförändringar. Frågan om att utveckla uni- distriktsförvaltningsmyndigheternas verksamhets- 33320: versiteten, högskolorna och läroinrättningarna på områden. 33321: 33322: Helsingfors den 19 december 1985 33323: 33324: Minister Toivo Yläjärvi 33325: 1985 vp. 33326: 33327: Kirjallinen kysymys n:o 407 33328: 33329: 33330: 33331: 33332: Anttila ym.: Kansalais- ja työväenopistojen opettajien matkakor- 33333: vausten verottamisesta 33334: 33335: 33336: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 33337: 33338: Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien kaikkiin kansalaisopistoihin ja työväenopistoihin 33339: matkakustannukset ovat eräin poikkeuksin veron- on ministeriöstä toimitettu ohjekirje, jossa näistä 33340: alaista tuloa. Tähän asti matkakorvaukset on työmatkakustannuksista kerrotaan, tosin hyvin 33341: laskettu eduksi eikä tuloksi, eikä niitä ole myös- vaikeasti tulkittavalla tavalla. 33342: kään verotettu. Äärimmillään verotuskäytäntö Suomen kansalais- ja työväenopistoissa on n. 33343: johtaa jopa opistopiirien. lakkauttamisee?-, kun 20 000 tuntiopettajaa ja heistä matkakorvauksen 33344: yllättäen veromätkäytykstä saava opettaJakunta saajia n. 10 000. 33345: lyö hanskansa tiskiin. Kiristynyt käytäntö ko~t 33346: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33347: telee ennen kaikkea haja-asutusalueen kansalats- 33348: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 33349: ja työväenopistotoimin_taa: Tämä ver~vyy~ti ~? kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 33350: saanut alkunsa kansalats- Ja työväenoptStoJen ln- 33351: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33352: ton kääntyessä veroministeri Pekka Vennamon 33353: puoleen asian selvittämiseksi. Myöskin kaksi lää- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 33354: ninoikeutta on antanut ennakkopäätöksen mat- ryhtyä kansalais- ja työväenopistojen 33355: kojen verollepanosta. Kansalais- ja työväenopisto- opettajille maksettavien matkakorvausten 33356: jen liitto on vaatinut matkakorvausten_ verot~o saattamiseksi verovapaiksi, jotta jatkossa 33357: muutta perusteluna mm. se, että tunttopet~aJat voidaan turvata myöskin kansalais- ja työ- 33358: eivät tee tavallista virkamiestyötä, vaan hetdän väenopistojen toiminta haja-asutusalueil- 33359: iltatyönsä on poikkeavaa. Tuntiopettajia on myös la, joissa toiminta tämän uuden käytän- 33360: kaiken kaikkiaan vaikea pestata. Tänä syksynä nön takia saattaa vakavasti vaarantua? 33361: 33362: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 33363: 33364: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Marjatta Väänänen 33365: 33366: 33367: 33368: 33369: 428501267H 33370: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 407 33371: 33372: 33373: 33374: 33375: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 33376: 33377: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa ti muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat- 33378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kakustannusten korvausta suorittaa, verohallituk- 33379: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn sen tulee ottaa huomioon tällaiset matkakustan- 33380: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nusten korvaamista koskevat työ- tai virkaehtoso- 33381: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- pimuksissa olevat määräykset. 33382: taja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta Verohallituksen kustannuspäätöksen mukaises- 33383: kirjallisesta kysymyksestä n:o 407: ti perusteiltaan ja määriltään maksetut korvauk- 33384: set eivät ole veronalaista tuloa. Sen sijaan kor- 33385: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 33386: vaus, joka on suoritettu muilla perusteilla tai 33387: ryhtyä kansalais- ja työväenopistojen 33388: määrältään suurempana, on päätöksestä poikkea- 33389: opettajille maksettavien matkakorvausten 33390: valta osaltaan saajan veronalaista tuloa. 33391: saattamiseksi verovapaiksi, jotta jatkossa 33392: voidaan turvata myöskin kansalais- ja työ- Matkakustannuskorvausten verovapautta rat- 33393: väenopistojen toiminta haja-asutusalueil- kaistaessa on keskeinen merkitys tilapäisen työ- 33394: la, joissa toiminta tämän uuden käytän- matkan määritelmällä. Verohallituksen kustan- 33395: nön takia saattaa vakavasti vaarantua? nuspäätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan työ- 33396: matka on matka, jonka työntekijä tekee työnan- 33397: tajan määräyksestä tilapäisesti varsinaisen työ- 33398: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- paikkansa ulkopuolelle erityiseen työntekemis- 33399: ti seuraavaa: paikkaan työhön kuuluvien tehtävien suorittami- 33400: Työ- tai virkamatkasta maksettujen matkakus- seksi. Varsinainen työpaikka on paikka, jossa 33401: tannuskorvausten verovapaudesta säädetään tulo- palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkan- 33402: ja varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1 mo- saajana työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, 33403: mentin 8 kohdassa ja 2 momentissa. Veronalai- jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään var- 33404: seksi tuloksi ei katsota sen mukaan kuin verohal- sinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee 33405: litus vuosittain tarkemmin määrää työnantajan työmääräykset, säilyttää työvälineitä tai -aineita, 33406: määräyksestä tehdystä virka- tai työmatkasta saa- tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa 33407: tua matkustamiskustannusten korvausta, päivära- paikkaa. Tällaisesta varsinaisesta työpaikasta 33408: haa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yö- työnantajan määräyksestä muualle työn tekemi- 33409: matkarahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suo- seksi suoritetun tilapäisen työmatkan aiheutta- 33410: ritettua matkakustannusten korvausta niin myös mat kustannukset voidaan suorittaa palkansaajal- 33411: ulkomaille työnantajan määräyksestä tehdystä le verosta vapaina kustannuskorvauksina. Ylei- 33412: virka- tai työmatkasta saatua vastaavaa korvausta, simmin tällöin suoritetaan työmatkasta johtuvat 33413: kuitenkin niin, että työnantajan määräyksestä matkustamiskustannukset sekä muiden menojen 33414: huolimatta katsotaan aloilla, joilla erityistä työn- kattamiseksi päiväraha. Jos työntekijä yöpyy työ- 33415: tekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhyt- matkalla, suoritetaan myös majoittumiskustan- 33416: aikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, nuksista korvaus. 33417: päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispai- Kun palkansaaja työskentelee varsinaisella työ- 33418: kan välisistä matkoista saadusta korvauksesta ve- paikallaan, esimerkiksi kansalaisopiston opettaja 33419: rovapaaksi tuloksi vain matkustamiskustannuksis- vakinaisessa työskentelypaikassaan, ei päivittäis- 33420: ta saatu korvaus. ten tai muutoin säännöllisesti toistuvien asunnon 33421: Verohallitus vahvistaa verosta vapaaksi katsot- ja työpaikan välisten työmatkojen aiheuttamia 33422: tavien matkakustannusten korvausperusteet ja kustannuksia voida verosta vapaina suorituksina 33423: määrät valtion kulloinkin suorittamia matkakus- korvata. Jos korvausta kuitenkin on maksettu, 33424: tannusten korvauksia vastaaviksi, kuitenkin niin, kuten eräistä lääninoikeuksien päätöksistä ilme- 33425: että jos edustaviromiksi katsottavien valtakunnal- nee, on se saajansa veronalaista palkkatuloa. 33426: listen työ- tai virkaehtosopimuksien mukaan suo- Matkakustannukset vähennetään kuitenkin vero- 33427: ritetaan matkakustannusten korvausta olennaises- tuksessa tavanomaiseen tapaan joko tulo- ja va- 33428: 1985 vp. -- RJC n:o 407 3 33429: 33430: rallisuusverolain 26 §:n 5 kohdan nojalla asun- voidaan päivittäiset asunnon· ja työskentelypaikan 33431: non ja työpaikan välisinä matkakuluina 15 000 välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset kor- 33432: markan enimmäismäärään saakka tai sivutoimes- vata verosta vapaina matkustamiskustannusten 33433: ta saatuun palkkatuloon kohdistuvina tulonhank- korvauksina. Ennakonpidätysvelvollisuutta sil- 33434: kimiskuluina tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n mällä pitäen voidaan ennakkoratkaisua pyytää 33435: mukaisesti. asianomaiselta lääninverovirastolta. 33436: Voimassa olevat säännökset ja verohallituksen 33437: Verohallitus ottaa lakisääteisesti huomioon 33438: kustannuspäätös ovat olleet samansisältöiset jo 33439: edustavimmat työehtosopimukset kustannuspää- 33440: 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Kansalais- ja 33441: töstä laadittaessa. Yleisimmät työehdot tulevat 33442: työväenopistojen opettajien saamien kustannus- 33443: näin huomioon otetuiksi. Työnantajan ja työnte- 33444: korvausten verotuksessa tapahtuneet muutokset 33445: kijäin välisiä erityisiä sopimuksia ei voida verotus- 33446: eivät näin ollen johdu lainsäädännön tai ohjei- 33447: ta kohtuuttomasti monimutkaistamatta sisällyt- 33448: den muuttumisesta, vaan siitä, että vastoin vero- 33449: tää kaikkia verovelvollisia koskeviin säännöksiin. 33450: hallituksen ohjeita suoritetut korvaukset ovat 33451: Myös verovelvollisten tasapuolisen kohtelun vaa- 33452: vasta vuoden 1985 aikana tulleet yleisemmin 33453: timus estää eri ammattiryhmien ongelmien rat- 33454: verohallinnon tietoon. Osa tapauksista on ilmen- 33455: kaisemisen vain verolainsäädäntöä muuttamalla. 33456: nyt siten, että on pyydetty ennakonpidätysvelvol- 33457: Työehdoista ja palkkausperusteista neuvoteltaessa 33458: lisuutta koskevaa ennakkoratkaisua. Joitakin kor- 33459: olisi tarkoituksenmukaista ottaa huomioon voi- 33460: vauskysymyksiä on ratkaistu myös lääninoikeu- 33461: massa oleva lainsäädäntö ja verohallituksen mää- 33462: dessa. Verolautakuntien tekemien päätösten 33463: räykset ja sovittaa korvausperusteet niiden mu- 33464: puuttuminen on ilmeisesti aiheutunut puutteel- 33465: kaisiksi. 33466: lisista verokirjamerkinnöistä. Julkisyhteisöillä, 33467: kuten kunnalla, ei ole velvollisuutta merkitä Verohallinnossa kiinnitetään vastaisuudessa 33468: verohallituksen kustannuspäätöksen mukaisia huomiota siihen, että kansalais- ja työväenopisto- 33469: korvauksia verokirjoihin, joten päätöksestä poik- jen opettajakunnan saamien kustannuskorvaus- 33470: keavasti maksetut korvaukset ovat saattaneet jää- ten verotuskohtelu yhtenäistyy. Samalla pyritään 33471: dä tulematta verotusta toimittavien tietoon. siihen, että jo ennakonpidätys vastaa lopullista 33472: Maan pohjoisemmissa osissa osa kansalais- ja verotusta. Lainsäädännön muuttaminen siten, 33473: työväenopistojen opettajista saattaa työskennellä että kansalais- ja työväenopistojen opettajat saisi- 33474: sellaisissa olosuhteissa, että jo mainitun tulo- ja vat kustannuskorvausten suhteen samoissa olo- 33475: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohdan suhteissa työskenteleviä muita verovelvollisia lie- 33476: loppuosaa voitaneen soveltaa. Tällöin opettajaa vemmän verotuskohtelun ei voi tulla kysymyk- 33477: ei ole sijoitettu tiettyyn työkohteeseen, josta seen, eikä kustannuskorvausten verosta vapautta- 33478: muodostuisi hänelle varsinainen työpaikka. Kun minen muutoinkaan voi olla työsopimuksen te- 33479: työskennellään työpaikkaa jatkuvasti vaihtaen, kemiseen liittyvä neuvottelukysymys. 33480: 33481: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985 33482: 33483: Ministeri Pekka Vennamo 33484: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 407 33485: 33486: 33487: 33488: 33489: Tili Riksdagens Herr Talman 33490: 33491: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen representativa erläggs enligt en väsentligt annan 33492: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av grund än den enligt viiken staten vid ifrågavaran- 33493: den 22 november 1985 till vederbörande medlem de tidpunkt erlägger resekostnadsersättning skat- 33494: av statsrådet översänt avskrift av följande av testyrelsen skall beakta sådana i arbets- eller 33495: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under- tjänstekollektivavtal ingående bestämmelser om 33496: tecknade spörsmål nr 407: resekostnadsersättningar. 33497: De ersättningar som har erlagts i enlighet med 33498: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 33499: skattestyrelsens beslut om grunderna för och 33500: för att de reseersättningar som erläggs till 33501: storleken av resekostnadsersättningar betraktas 33502: lärare vid medborgar- och arbetarinstitut 33503: inte som skattepliktig inkomst. Om ersättning 33504: skall bli betraktade såsom skattefria, så 33505: däremot har erlagts enligt andra grunder eller tili 33506: att medborgar- och arbetarinstitutens 33507: ett större belopp utgör den del som avviker från 33508: verksamhet i fortsättningen tryggas också 33509: beslutet skattepliktig inkomst för mottagaren. 33510: i glesbygderna, där verksamheten på 33511: grund av denna nya praxis allvarligt kan När det avgörs vilka resekostnadsersättningar 33512: äventyras? som skali betraktas såsom skattefria spelar defini- 33513: tionen av begreppet "tillfäliig arbetsresa" en 33514: central roll. Enligt 2 § 1 mom. i skattestyrelsens 33515: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt beslut om resekostnadsersättningar är arbetsresa 33516: anföra följande: en resa, som arbetstagare på order av arbetsgivare 33517: 1 22 § 1 mom. 8 punkten och 2 mom. i lagen för utförande av tili arbetet hörande uppgifter 33518: om skatt på inkomst och förmögenhet (1043/74) tillfälligt företar till särskild plats för arbetets 33519: stadgas om skattefria resekostnadsersättningar, utförande utanför den egentliga arbetsplatsen. 33520: vilka erläggs för arbets- eller tjänsteresa. Såsom Med egentlig arbetsplats avses plats, där löntaga- 33521: skattepliktig inkomst anses inte i enlighet med ren arbetar stadigvarande. Har löntagare på 33522: vad skattestyrelsen årligen närmare bestämmer grund av arbetets rörlighet ingen sådan plats, där 33523: resekostnadsersättning, dagtraktamente, måltids- han stadigvarande arbetar, anses såsom egentlig 33524: ersättning, logiersättning, övernattningspenning arbetsplats den plats där han avhämtar arbetsor- 33525: och såsom gottgörelse under annat namn erlagd der, förvarar arbetsredskap och arbetsmaterial, 33526: resekostnadsersättning för tjänste- eller arbets- eller annan i fråga om arbetets utförande motsva- 33527: resa, som företagits på arbetsgivares order, liksom rande plats. Kostnaderna för tillfällig arbetsresa 33528: även motsvarande ersättning för tjänste- eller på order av arbetsgivare från sådan egentlig 33529: arbetsresa som gjorts utomlands på arbetsgivares arbetsplats tili en annan plats för utförande av 33530: order, likväl så, att oberoende av arbetsgivares arbetet kan erläggas till löntagaren såsom skatte- 33531: order inom sådana branscher, där arbetstagaren fria kostnadsersättningar. För att täcka resekost- 33532: till följd av att det för branschen karakteristiska naderna och andra utgifter, som arbetsresan 33533: arbetet är av kortvarig natur ofta måste utföra sitt medför, erläggs härvid vanligen ett dagtrakta- 33534: arbete på olika ställen, av ersättning, som erhål- mente. Om arbetstagaren övernattar under ar- 33535: lits för dagliga resor mellan bostaden och särskilt betsresan erläggs också ersättning för logikostna- 33536: arbetsställe, endast resekostnadsersättningen an- derna. 33537: ses vara skattefri inkomst. När en löntagare arbetar på sin egentliga 33538: Skattestyrelsen fastställer grunderna för och arbetsplats, t.ex. när en lärare vid ett medborgar- 33539: storleken av de resekostnadsersättningar som skall institut arbetar på den egentliga platsen för 33540: betraktas som skattefria så att de motsvarar de arbetets utförande, kan inte kostnaderna för 33541: resekostnadsersättningar staten vid ifrågavarande dagliga eller annars regelbundet återkommande 33542: tidpunkt erlägger, likväl så, att om resekostnads- arbetsresor mellan bostaden och arbetsplatsen 33543: ersättning enligt de riksomfattande arbets- och erläggas såsom skattefria ersättningar. Om ersätt- 33544: tjänstekollektivavtal som bör anses såsom mest ning ändå har erlagts, såsom framgår av vissa 33545: 1985 vp. - KK n:o 407 5 33546: 33547: länsrättsbeslut, utgör den en del av mottagarens arbetsställe, som skulle utgöra den egentliga 33548: skattepliktiga löneinkomst. Resekostnaderna av- arbetsplatsen. Då arbetet ständigt måste utföras 33549: dras emellertid vid beskattningen på vanligt sätt, på olika ställen kan kostnaderna för de dagliga 33550: antingen enligt 26 § 5 punkten i lagen om skatt resorna mellan bostaden och platsen för arbetets 33551: på inkomst och förmögenhet såsom kostnader för utförande ersättas såsom skattefria resekostnads- 33552: resor mellan bostaden och arbetsplatsen tili ett ersättningar. Vad förskottsinnehållningsskyldig- 33553: belopp av högst 15 000 mark eller enligt 2 5 § i heten beträffar kan förhandsbeslut utverkas hos 33554: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet vederbörande länsskatteverk. 33555: såsom utgifter för inkomstens förvärvande från Skattestyrelsen beaktar enligt lag de mest re- 33556: löneinkomsten för bisyssla. presentativa arbetskollektivavtalen då beslutet 33557: Gällande stadganden och skattestyrelsens be- om resekostnadsersättningarna avfattas. De all- 33558: slut om resekostnadsersättningarna har haft sam- mänt förhärskande arbetsvillkoren blir på detta 33559: ma innehåll ända sedan slutet av 1970-talet. De sätt tagna i betraktande. Speciella avtal mellan 33560: ändringar som har skett vid beskattningen av arbetsgivare och arbetstagare kan inte utan att 33561: kostnadsersättningar tili lärare vid medborgar- beskattningen blir omåttligt invecklad ingå i 33562: och arbetarinstitut beror sålunda inte på att stadganden som gäller alla skattskyldiga. Kravet 33563: lagstiftningen eller direktiven har ändrats utan på lika behandling av de skattskyldiga hindrar 33564: på att skatteförvaltningen först år 1985 mera också att olika yrkesgruppers problem löses en- 33565: allmänt har fått vetskap om de ersättningar som dast genom ändringar i skattelagstiftningen. Vid 33566: har erlagts i strid mot skattestyrelsens direktiv. förhandlingar om arbetsvillkoren och avlönings- 33567: En del av fallen har kommit fram då det har grunderna vore det ändamålsenligt att beakta 33568: anhållits om förhandsbeslut i fråga om förskotts- gällande lagstiftning och skattestyrelsens beslut 33569: innehållningsskyldighet. Några ersättningsfrågor och att avpassa grunderna för ersättningarna efter 33570: har också avgjorts i länsrätterna. Avsaknaden av dem. 33571: beslut i skattenämnderna har tydligen berott på Inom skatteförvaltningen kommer uppmärk- 33572: bristfälliga skatteboksanteckningar. Offentliga samheten framdeles att fästas vid att beskattning- 33573: samfund, såsom kommun, är inte skyldiga att en av de ersättningar som medborgar- och ar- 33574: anteckna ersättningar, som grundar sig på skat- betarinstitutens lärarkår erhåller samordnas. 33575: testyrelsens beslut om resekostnadsersättningar, i Samtidigt är avsikten den att redan förskottsinne- 33576: skatteböckerna. Ersättningar, som har erlagts på hållningen skall matsvara den slutgiltiga beskatt- 33577: ett från beslutet avvikande sätt, har därför kun- ningen. En ändring av lagstiftningen, så att 33578: nat undgå att komma tili skattemyndigheternas beskattningen av kostnadsersättningarna skulle 33579: kännedom. vara lindrigare för medborgar- och arbetarinsti- 33580: 1 landets nordligare delar arbetar en del av tutens lärare än för andra skattskyldiga, som 33581: medborgar- och arbetarinstitutens lärare eventu- arbetar under samma förhållanden, kan inte 33582: ellt under sådana förhållanden att slutet av den komma i fråga. Kostnadsersättningarnas skatte- 33583: redan nämnda 22 § 1 mom. 8 punkten i lagen frihet kan inte heller i övrigt utgöra en förhand- 33584: om skatt på inkomst och förmögenhet kan lingsfråga som hör samman med uppgörandet av 33585: tillämpas. Läraren är då inte placerad på ett visst arbetsavtal. 33586: 33587: Helsingfors den 19 december 1985 33588: 33589: Minister Pekka Vennamo 33590: 1 33591: 1 33592: 1 33593: 1 33594: 1 33595: 1 33596: 1 33597: 1 33598: 1 33599: 1 33600: 1 33601: 1 33602: 1 33603: 1 33604: 1 33605: 1 33606: 1 33607: 1 33608: 1 33609: 1 33610: 1 33611: 1 33612: 1985 vp. 33613: 33614: Kirjallinen kysymys n:o 408 33615: 33616: 33617: 33618: 33619: Roos ym.: Verovelvollisen muussa pohjoismaassa ansaitseman tulon 33620: verottamisen yksinkertaistamisesta 33621: 33622: 33623: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 33624: 33625: Pohjoismaiden välisen verosopimuksen mu- vät viranomaiset voi näitä tietoja keskenään selvi- 33626: kaan muun muassa yksityisestä palveluksesta saa- tellä. Heillä olisi tieto menettelyistä ja riittävä 33627: tu palkka voidaan verottaa työntekovaltiossa. Täl- kielitaito asioiden hoitamiseksi eri maiden viran- 33628: löin tulo verotetaan Suomessa tavalliseen tapaan, omaisten kanssa. Ei luulisi olevan kovin vaikeata 33629: ja toisessa sopimusvaltiossa maksettu vero vähen- lähettää ulkomaan viranomaiselle kyselyä verosta 33630: netään Suomessa maksetusta verosta. Hyvittämi- silloin, kun sen todistelusta nyt lähetetään keho- 33631: nen tapahtuu verovelvollisen esittämän tositteen tus verovelvolliselle. Verovelvollisen verolippu ja 33632: nojalla. maksuerät voitaisiin silloin määrätä alun perin 33633: Verolippu toisesta pohjoismaasta on yleensä oikeina, eikä hänen tarvitsisi ihmetellä suuria, 33634: mahdollista saada vasta loppuvuodesta, jolloin moninkertaisia veroja ja niiden poistamiseksi teh- 33635: verot on jo pantu maksuun Suomessa. Koska täviä hallintotoimia. 33636: lopullisen veron 1. erä erääntyy jo joulukuussa, 33637: verovelvolliselle tulee kohtuuton maksuvelvolli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33638: suus verosta, jota hänen ei lopulta kuitenkaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 33639: tarvitse maksaa, Laiha on se lohdutus, että vero- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 33640: toimistolta on ehkä kesällä tullut kehotus ulko- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33641: maanveron osoittamiseen, jos ulkomaalta ei kui- 33642: tenkaan saa ennen verotuksen päättymistä todis- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 33643: tusta. Paljon ei ilahduta sekään, että Suomessa ryhtyä verohyvitysmenettelyn muuttami- 33644: maksuunpannusta verosta voi anoa lykkäystä lää- seksi siten, että asiassa tarpeelliset selvit- 33645: ninverovirastolta siihen saakka kunnes ulkomaan- telyt tehdään mahdollisimman suurelta 33646: vero selviää. osin viran puolesta, jolloin verovelvolliset 33647: Henkilön, joka usein on vailla tietoja kaikista saisivat verotuksen päätyttyä oikeamääräi- 33648: näistä menettelyistä, on vaikea käsittää, miksei- siä veroja osoittavat veroliput? 33649: 33650: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 33651: 33652: Timo Roos Reijo Lindroos 33653: Jorma Rantanen Matti Kuusio 33654: Risto Ahonen 33655: 33656: 33657: 33658: 33659: 428501262B 33660: 2 1985 vp. - KK n:o 408 33661: 33662: 33663: 33664: 33665: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 33666: 33667: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 tnoment!ssa massa. On vaikea ajatella, että julkinen viran· 33668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, omainen ryhtyisi verovelvollisen asiamiehenä sel· 33669: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn vittämään veronhyvityksen myöntämisen edelly· 33670: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tyksiä viran puolesta eli siis virkavastuulla. Viran· 33671: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- omainen joutuisi ilmeisesti kuitenkin k_äytän~ös· 33672: taja Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- sä monesti myös pyytämään verovelvolliselta hsä· 33673: myksestä n:o 408: tietoja ja -selvityksiä ennen kuin yhteydenottc 33674: ulkomaan viranomaiseen olisi mahdollinen. To· 33675: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo dennäköisesti tällainen menettely olisi huomatta· 33676: ryhtyä verohyvitysmenettelyn muuttami- vasti hitaampi kuin jos verovelvollinen itse, jolh 33677: seksi siten, että asiassa tarpeelliset selvit- täytyy voida olettaa olevan riittävä tieto ulko· 33678: telyt tehdään mahdollisimman suur:Ita maantulostaan, verotuspaikastaan ulkomailla j~ 33679: osin viran puolesta, jolloin verovelvolliset muista asiaan vaikuttavista seikoista, hankkii tar· 33680: saisivat verotuksen päätyttyä oikeamääräi- vittavan selvityksen suoraan ulkomaiselta viran· 33681: siä veroja osoittavat veroliput? omaiselta. Tässä yhteydessä on myös otettav~ 33682: huomioon, että veronhyvitys annetaan vain mak 33683: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- setun veron perusteella. Maksuunpantua veroa 33684: ti seuraavaa: jota ei ole vielä maksettu, ei siis hyvitetä. Kur 33685: ulkomailla tehdystä työstä saadun palkkatulor 33686: Työskentely ulkomailla aiheuttaa työntekijälle perusteella verotetaan sekä asianomaisessa vie· 33687: tavallisesti tarvetta asioida myös työskentelyval- raassa valtiossa että Suomessa, eikä verovelvolli· 33688: tion viranomaisissa. Henkilön, joka Suomesta neo ole voinut esittää selvitystä veronhyvitykser 33689: hakeutuu työhön esimerkiksi toiseen Pohjoism_a~ myöntämisen edellytyksistä ennen säännönmu· 33690: han on varauduttava siihen, että hänen aswi- kaisen verotuksen päättymistä, verovelvolliselle 33691: den~a hoito usein on hankalampaa ja mutkik- käyttökelpoinen tapa välttää veronmaksu. Suo· 33692: kaampaa kuin jos hän työskentelisi kotimaassa. messa kunnes veronhyvitystä koskeva asia or 33693: Myöskään verotuksessa ei voida kokonaan välttyä ratkaistu, on, että hän hakee lääninverovirastolt: 33694: erityisongelmilta, kun hen~il? sam~naika!~e-~ti veron suorittamiseen lykkäystä. Tällaisen lyk 33695: joutuu eri valtioiden veroJäqestelmien purun käyksen myöntämisestä nyt esillä olevassa tapauk 33696: saman tulon osalta. Tämän seurauksena olevan sessa verohallitus on antanut lääninverovirastoillc 33697: kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttä- tarkemmat ohjeet. Näiden ohjeiden mukaan riit 33698: miseksi valtiot tekevät keskenään sopimuksia, ns. tää lykkäyksen edellytykseksi, että verovelvol~iner 33699: verosopimuksia, joihin sisältyy mm. syntyneen tekee todennäköiseksi, että hänellä on otkeu 33700: kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevia veronhyvitykseen. Tällöin veronhyvitys myönne 33701: määräyksiä. Tällainen sopimus on voimassa myös tään vakuutta vaatimatta ja ilman korkoa. Käy 33702: Pohjoismaiden välillä (SopS 74/83). Jos Suomes- tännössä lääninverovirastot ovat muutoinkin suh 33703: sa asuvalla henkilöllä on tuloa, josta sopimuksen tautuneet suopeasti verovelvollisten tekemiin lyk 33704: mukaan voidaan verottaa myös toisessa sopimus- käystä koskeviin hakemuksiin nyt puheena olevis 33705: valtiossa, Suomessa on tälle henkilölle veroa sa tapauksissa. Lykkäyksen hakemista varten Hei 33706: määrättäessä myönnettävä sopimuksen 25 artik- singin seudun verovirastot ovat ottaneet käyttöör 33707: lan 2 kappaleen mukainen veronhyvitys, eli Suo- lomakkeen, jota on saatavana näistä verovirastois 33708: messa on vähennettävä tämän henkilön Suomen ta, jotka myös tarvittaessa antav:~:t lomakkeer 33709: tuloverosta samasta tulosta toisessa sopimusvalti- käyttämistä koskevia neuvoja. Tällöm lykkäykset 33710: ossa maksettua tuloveroa vastaava määrä. Koska hakeminen on erityisen vaivatonta. 33711: kysymyksessä on verove_lvolliselle. myö~net~ävä 33712: erityinen etu, hänen on Itse hankittava. Ja e~Itet Sitä mukaa kuin tapaukset, joissa veronhyvi 33713: tävä se selvitys, joka on tarpeen sen osotttamtsek- ryksen myöntäminen tulee kysymykseen, ova 33714: si, että edun myöntämisen edellytykset ovat ole- lisääntyneet, myös hyvitysmenettelyä on kehitet 33715: 1985 vp. -- KJ( n:o 408 3 33716: 33717: ty. Samalla verovelvollisiin kohdistuvaa ohjausta epäkohdat voidaan korjata muulla tavoin kuin 33718: on lisätty. Näistä syistä veronhyvitystä myönnet- että ryhdytään kansanedustaja Roosin ym. kysy- 33719: täessä koskevassa menettelyssä ehkä vielä olevat myksessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. 33720: 33721: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985 33722: 33723: Ministeri Pekka Vennamo 33724: 4 1985 vp. - KK n:o 408 33725: 33726: 33727: 33728: 33729: Till Riksdagens Herr Talman 33730: 33731: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram den utredning som behövs för att visa att 33732: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av förutsättningar för medgivande av förmånen 33733: den 22 november 1985 till vederbörande medlem föreligger. Det är svån att tänka sig att en 33734: av statsrådet översänt avskrift av följande av offentlig myndighet skulle åta sig att som den 33735: riksdagsman Roos m.fl. undenecknade spörsmål skattskyldiges ombud utreda förutsättningarna 33736: nr 408: för att medge skatteavräkning på tjänstens väg- 33737: nar, dvs. alltså under tjänsteansvar. Myndigheten 33738: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta skulle uppenbarligen emellertid i praktiken 33739: för att ändra skatteavräkningsförfarandet mången gång också bli tvungen att be den 33740: sålunda, att de utredningar som är nöd- skattskyldige om tilläggsuppgifter och -utredning 33741: vändiga för ärendets behandling i så stor innan det vore möjligt att kontakta utländsk 33742: utsträckning som möjligt görs på tjäns- myndighet. Ett sådant förfarande skulle med 33743: tens vägnar, varvid de skattskyldiga efter sannolikhet vara betydligt långsammare än om 33744: beskattningens slutförande skulle erhålla den skattskyldige själv, som man bör kunna 33745: debetsedlar på rätt skattebelopp? förutsätta ha tillräckliga uppgifter om sin ut- 33746: landsinkomst, sin beskattningsort utomlands och 33747: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt övriga på ärendet inverkande omständigheter, 33748: anföra följande: införskaffar den nödvändiga utredningen direkt 33749: från den utländska myndigheten. 1 detta sam- 33750: Anställning utomlands medför för arbetsta- manhang bör också beaktas att skatteavräkning 33751: garen vanligen behov att vara i kontakt med medges endast på grundval av betald skatt. 33752: myndigheter också i arbetsstaten. En person som Debiterad skatt, som inte ännu har betalats, 33753: från Finland beger sig till exempelvis ett annat avräknas således inte. 1 fall då löneinkomst som 33754: nordiskt land för att söka anställning där bör förvärvats på grund av arbete som utförts i 33755: förbereda sig på att det ofta är svårare och mer utlandet beskattas både i den främmande staten i 33756: komplicerat för honom att sköta sina angelägen- fråga och i Finland, och den skattskyldige inte 33757: heter än om han arbetade i hemlandet. lnte har kunnat förebringa utredning om förutsätt- 33758: heller vid beskattningen kan man helt undgå ningarna för medgivande av skatteavräkning före 33759: specialproblem, då på en person samtidigt slutförandet av den ordinarie beskattningen, är 33760: tillämpas skattesystemet i olika stater i fråga om ett för den skattskyldige användban sätt att 33761: samma inkomst. För att undvika att detta leder undvika skattebetalning i Finland till dess skat- 33762: till internationell dubbelbeskattning ingår stater- teavräkningsärendet har avgjorts, att han hos 33763: na sinsemellan avtal, s.k. dubbelbeskattningsav- länsskatteverket söker anstånd med betalning av 33764: tal, i vilka ingår bl.a. bestämmelser om att skatten. Skattestyrelsen har utfärdat närmare an- 33765: undanröja dubbelbeskattning som uppkommit. visningar åt länsskatteverken om beviljande av 33766: Ett sådant avtal är i kraft också mellan de sådant anstånd i förevatande fall. Enligt dessa 33767: nordiska länderna (FördrS 74/83). Om person anvisningar är det till fyllest som förutsättning 33768: med hemvist i Finland har inkomst, som enligt för anstånd, att den skattskyldige gör sannolikt 33769: avtalet får beskattas också i en annan avtalsslu- att han har rätt till skatteavräkning. Härvid 33770: tande stat, skall i Finland vid fastställandet av medges anstånd utan att säkerhet krävs och utan 33771: denna persons skatt medges skatteavräkning en- ränta. 1 praktiken har länsskatteverken också i 33772: ligt artikel 25 stycke 2 i avtalet, dvs. i Finland övrigt förhållit sig välvilligt till ansökningar om 33773: skall från denna persons finska inkomstskatt dras anstånd som skattskyldiga har gjon i förevarande 33774: av ett belopp motsvarande den inkomstskatt som fall. Skatteverken i Helsingforsregionen har tagit 33775: betalats i den andra avtalsslutande staten. Efter- i bruk en blankett för ansökan om anstånd. 33776: som fråga är om en särskild förmån som medges Blanketten kan rekvireras hos dessa skatteverk 33777: skattskyldig, bör han själv införskaffa och lägga som också vid behov ger råd om användningen 33778: 1985 vp. - KK n:o 408 5 33779: 33780: av blanketten. Härvid är det speciellt lätt att söka dessa orsaker är det möjligt att de missförhållan- 33781: anstånd. den som möjligen ännu förekommer vid 33782: 1 samma mån som antalet fall, där fråga är om förfarandet för medgivande av skatteavräkning 33783: att medge skatteavräkning, har ökat, har också kan avhjälpas på annat sätt än genom att sådana 33784: avräkningsförfarandet utvecklats. Samtidigt har åtgärder vidtas som avses i det av riksdagsman 33785: handledningen av de skattskyldiga utökats. Av Roos m.fl. ställda spörsmålet. 33786: 33787: Helsingfors den 17 december 1985 33788: 33789: Minister Pekka Vennamo 33790: 1985 vp. 33791: 33792: Kirjallinen kysymys n:o 409 33793: 33794: 33795: 33796: 33797: Astala: TVL:n toteuttamasta tiestön talvikunnossapidon alueura- 33798: koinoista 33799: 33800: 33801: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 33802: 33803: Tie- ja vesirakennuslaitos aikoo edelleen lisätä Tielaitoksen politiikka tänä päivänä on kun- 33804: töiden yksityistämistä ja tuoda sitä voimakkaasti nossapitotason nostaminen pääteillä ja laskemi- 33805: myös tiestön talvikunnossapitoon. nen alempiluokkaisilla teillä. Kyseinen politiikka 33806: Tänä vuonna on toteutettu ns. KOREMI-suun- ei saisi johtaa kunnossapitotason laskemiseen 33807: nitelma ( = TVL:n konekalustoresurssien mitoi- alempiluokkaisilla teillä, sillä tienkäyttäjän tur- 33808: tussuunnitelma), joka on merkinnyt konekalus- vallisuus on tällöin myös vaarassa laskea. Tien- 33809: ton ja henkilökunnan huomattavaa supistamista. käyttäjän turvallisuus on erittäin tärkeä peruste, 33810: Supistustoimia aiotaan vielä tätäkin enemmän kun tiestön kunnossapidosta huolehditaan ja 33811: käytännössä toteuttaa. Uutuutena on käyttöön- päätetään. Tämän vuoksi olisi tielaitoksen lisättä- 33812: otettu ns. alueurakointi. Tiemestaripiirin yhtenäi- vä omaa koulutettua ja kokenutta henkilöstöä 33813: siä alueita, etupäässä tieverkon syrjäisimpiä tai eikä ohjata töitä ulkopuolisille alueurakoinoin 33814: vaikeimpia osia annetaan kyseisen tieverkon talvi- muodossa. 33815: kunnossapidon osalta urakalla yksityiselle. On huolehdittava myös siitä, että TVL:n kone- 33816: TVL:n Turun piirissä solmittiin marraskuussa kalustokantaa lisätään ja taataan kullekin koneel- 33817: 1985 ensimmäinen tätä luokkaa oleva alueura- le käyttäjä. On kysymys myös merkittävästä työl- 33818: kointisopimus alkavaksi 1. 12. 198 5. Se on voi- lisyyteen liittyvästä kysymyksestä. 33819: massa neljä kuukautta. Urakoitsija on ilmoitta- 33820: nut hoitavansa tehtävän yhdellä kuorma-autolla. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33821: Urakoitava alue on Turun kaupungissa sijaitseva tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 33822: Hirvensalon-Kakskerran alue. On kysymys noin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 33823: 60 kilometrin mittaisesta tieosuudesta. Alueella vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33824: on mm. vilkas joukkoliikenne. Urakoitsija on 33825: valittu tarjouskilpailun perusteella. On kuitenkin Onko Hallitus tietoinen, että tie- ja 33826: otettava huomioon, että kyseinen tarjous sisältää vesirakennuslaitos on voimistanut yksi- 33827: ilmeisesti vain liukkauden torjunnan ja lumen tyistämislinjaansa mm. toteuttamalla 33828: poiston (auraus, hiekoitus, suolaus). Urakoioriin tieston talvikunnossapidon alueurakoioria 33829: ei kuulu höyläystä eikä muita talvikunnossapi- yksityisillä yrittäjillä, ja 33830: toon liittyviä tehtäviä. aiotaanko tienkäyttäjien turvallisuutta 33831: TVL:n oman henkilöstön kokemus, ammatti- parantaa käyttämällä ja lisäämällä TVL:n 33832: taito ja kaluston tarkoituksenmukaisuus ovat omaa kokenutta, ammattitaitoista henki- 33833: myös merkittäviä tekijöitä, kun tien käyttäjän lökuntaa ja tarkoituksenmukaista kalus- 33834: turvallisuus halutaan taata. toa? 33835: 33836: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 33837: 33838: Heli Astala 33839: 33840: 33841: 33842: 33843: 4285012701 33844: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 409 33845: 33846: 33847: 33848: 33849: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 33850: 33851: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa kien kaluston kuljetusmatkojen aiheuttamat 33852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, aika- ja kustannusmenetykset. 33853: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn Alueurakointi eroaa aikaisemmista vieraan ka- 33854: kirjeenne n:o 2108 ohella toimittanut valtioneu- luston käyttömuodoista lähinnä sopimusteknises- 33855: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- ti. Kuljetusten ja aurauksen suorittaminen va- 33856: sanedustaja Heli Astalan näin kuuluvasta kirjalli- paan hintakilpailun pohjalta alueurakoinoin 33857: sesta kysymyksestä n:o 409: puitteissa on kokeilua ja asiasta on sovittu mm. 33858: Suomen Kuorma-autoliitto ry:n kanssa. Ulko- 33859: Onko Hallitus tietoinen, että tie- ja puolista kalustoa on jo käytetty aikaisemminkin 33860: vesirakennuslaitos on voimistanut yksi- aurauksessa esim. kuormitushuippujen tasaami- 33861: tyistämislinjaansa mm. toteuttamalla seksi. Hinnoittelu on tuolloin perustunut sovit- 33862: tiestön talvikunnossapidon alueurakoioria tuihin auraustaksoihin eikä urakkatarjousmenet- 33863: yksityisillä yrittäjillä, ja telyyn. Kysymyksessä mainittu urakkamenettely 33864: aiotaanko tienkäyttäjien turvallisuutta mahdollistaa tämän kaluston entistä tarkoituk- 33865: parantaa käyttämällä ja lisäämällä tie- ja senmukaisemman hyväksikäytön ja on tie- ja 33866: vesirakennuslaitoksen omaa kokenutta, vesirakennushallituksen urakoinoista antamien 33867: ammattitaitoista henkilökuntaa ja tarkoi- ohjeiden, laitoksen rakennuttamispolitiikan sekä 33868: tuksenmukaista kalustoa? resurssipolitiikan mukaista. 33869: Tehokkuuden lisääminen erilaisia työmuotoja 33870: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hyväksikäyttäen ei missään suhteessa ole ristirii- 33871: ti seuraavaa: dassa tienkäyttäjien turvallisuuden kanssa. Päin- 33872: Tielaitoksen on huolehdittava teiden kunnos- vastoin kaluston saaminen riittävän nopeasti syr- 33873: sapidosta taloudellisesti ja tehokkaasti. Taloudel- jäisellekin eli alempiasteiselle tieverkon osalle 33874: lisuuden samoin kuin hoidon laatutasonkin suh- edesauttaa riittävän hoitotason ylläpitämistä vai- 33875: teen laitoksella on tavoitteensa tämän toteutta- keissakin sääolosuhteissa. 33876: miseksi. Edellä olevaan viitaten hallitus toteaa, että tie- 33877: Töiden tarkoituksenmukainen toteuttaminen ja vesirakennuslaitos ei ole toteuttanut kunnossa- 33878: edellyttää kussakin tilanteessa kokonaisuuden pidon alueurakoioria yksityisillä yrittäjillä, vaan 33879: kannalta taloudellisimman ja tienpidon kannalta kysymys on kokeilusta, jolla pyritään selvittä- 33880: tehokkaimman toteutustavan käyttöönottoa. Var- mään tehokkaimmat ja taloudellisimmat menet- 33881: sinkin kysyjän mainitsemissa, tieverkon "syrjäi- telytavat yleisten teiden kunnossapidossa. Mitä 33882: sissä'' osissa tai hoitoalueen tieverkon kannalta tulee tie- ja vesirakennuslaitoksen oman henkilö- 33883: rajatuilla, yhtenäisillä alueilla (esim. vesistön ta- kunnan ja tarkoituksenmukaisen kaluston käyttä- 33884: kana) on vieraan kaluston käyttö osoittautunut miseen ja lisäämiseen, niin se toteutuu eduskun- 33885: kannattavaksi, koska tällä vältetään tiemestaripii- nan myöntämien tie- ja kalustomäärärahojen 33886: no tukikohdista syrjäiselle alueelle tulevien pit- puitteissa. 33887: 33888: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985 33889: 33890: Liikenneministeri Matti Luttinen 33891: 1985 vp. - KK n:o 409 3 33892: 33893: 33894: 33895: 33896: Tili Riksdagens Herr Taimao 33897: 33898: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Regional entreprenadverksamhet avviker 33899: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr främst avtalstekniskt från tidigare sätt att använ- 33900: 2108 av den 22 november 1985 tili vederbörande da främmande materiel. Transporter och plog- 33901: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande ning, som sker på basen av fri priskonkurrens och 33902: av riksdagsledamot Heli Astala undertecknade inom ramen för regional entreprenadverksamhet, 33903: spörsmål nr 409: är försöksverksamhet och härom har överenskom- 33904: mits bl.a. med förbundet Suomen Kuorma-auto- 33905: Är Regeringen medveten om att väg- liitto ry. Materiel, som tilihör utomstående, har 33906: och vattenbyggnadsverket har skärpt sin redan tidigare använts vid plogning exempelvis 33907: privatiseringslinje bl.a. genom att låta de för att utjämna belastningstopparna. Prissätt- 33908: regionala entreprenadarbetena för vägnä- ningen har även då grundat sig på överenskomna 33909: tets vinterunderhåll utföras av privata plogningstaxor i stället för på entreprenadan- 33910: företagare, budsförfarande. Det i spörsmålet nämnda en- 33911: och kommer vägtrafikanternas säkerhet treprenadförfarandet gör det möjligt att använda 33912: att förbättras genom att väg- och vatten- denna materiel på ett ändamålsenligare sätt än 33913: byggnadsverkets egen rutinerade, yr- tidigare och överensstämmer med väg- och vat- 33914: keskunniga personai och ändamålsenliga tenbyggnadsstyrelsens anvisningar om entrepre- 33915: materiel anlitas och ökas? nader, inrättningens byggnadspolitik samt resurs- 33916: politik. 33917: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 33918: anföra följande: Att öka effektiviteten genom olika arbetssätt 33919: Vägverket bör på ett ekonomiskt och effektivt står inte i något avseende i konflikt med vägtrafi- 33920: sätt sköta om vägunderhållet. För att uppnå kanternas säkerhet. Att tiliräckligt snabbt få 33921: detta har verket en målsättning, som gäller både materielen förflyttad även tili en avlägsen sträcka 33922: lönsamheten och underhållets kvalitativa nivå. av vägnätet, dvs. som är av lägre rang, bidrar tili 33923: En förutsättning för att arbetet i varje situation att en tillräcklig underhålisnivå kan upprätthållas 33924: skall kunna utföras på ett ändamålsenligt sätt är även i svåra väderleksförhålianden. 33925: att man inför ett sådant arbetsförfarande som 33926: med tanke på helheten är det mest ekonomiska Med hänvisning tili det ovan anförda konsta- 33927: och med tanke på vägunderhåliet det mest terar regeringen, att väg- och vattenbyggnadsver- 33928: effektiva. Särskilt på de av frågestäliaren om- ket inte har låtit privata företagare sköta den 33929: nämnda '' avlägsna'' vägsträckorna elier inom regionala entreprenadverksamheten i fråga om 33930: enhetliga, med avseende på underhålisområdets underhållet, utan att det har varit fråga om ett 33931: vägnät avgränsade områden (t.ex. bortom vatten- experiment. Avsikten med detta har varit att 33932: drag) har det visat sig vara fördelaktigt att försöka utreda de effektivaste och mest ekono- 33933: använda främmande materiel. De tids- och kost- miska metoderna för underhåli av alimänna vä- 33934: nadsförluster som förorsakas av långa transport- gar. Beträffande väg- och vattenbyggnadsverkets 33935: sträckor för materiel, som från vägmästardistrik- egen personai och en ändamålsenlig materiel sker 33936: tets vägstationer förflyttas tili ett avlägset områ- användningen och ökningen inom ramen för de 33937: de, kan nämligen därigenom elimineras. av riksdagen beviljade väg- och materielanslagen. 33938: 33939: Helsingfors den 12 december 1985 33940: 33941: Trafikminister Matti Luttinen 33942: 1985 vp. 33943: 33944: Kirjallinen kysymys n:o 410 33945: 33946: 33947: 33948: 33949: Helle: Hammashuoltouudistukseen liittyvistä ohjeista ja opiskelija- 33950: hammashuollon maksuista 33951: 33952: 33953: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 33954: 33955: Eduskunta käsitteli viime keväänä kansan- Nyt kuitenkin lääkintöhallituksen ohjekirje to- 33956: terveyslain ja sairausvakuutuslain muutoksia, joi- teaa: "Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiltä 17 33957: den tarkoituksena oli hammashuollon kytkemi- vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta peritään maksu- 33958: nen sairausvakuutusjärjestelmään. Totesin tuol- asetuksen mukaiset maksut ja korvaukset. Jos 33959: loin, että on hyvin luultavaa, että vuoden vaih- opiskelija kuitenkin käy hoidossa kotipaikkakun- 33960: teessa hammashuoltohenkilöstö on vaikeassa ti- tansa terveyskeskuksessa, hampaiston tutkimus ja 33961: lanteessa, koska lainmuutoksen edellyttämät oh- ehkäisevä hoito ovat maksuttornia ja muun hoi- 33962: jeet ovat tulleet vastikään tai ovat vielä tulemat- don maksuja alennetaan 40 % :lla.'' 33963: ta. Tuo tulkinta merkitsee, että ulkokuntalaisten 33964: Tilanne näyttää tällä hetkellä todella hälyyttä- opiskelijoiden hammashuolto opiskelupaikka- 33965: vältä. Lääkintöhallitus on saanut puserretuksi kunnalla tehdään mahdottomaksi, koska se olisi 33966: jonkinlaiset yleisohjeet, joita ei kuitenkaan ole heidän osaltaan muita ikäisiään huomattavasti 33967: vielä lähetetty asianomaisille. Kansaneläkelaitok- kalliimpaa. 33968: sen ohjeistoista ei ole tietoakaan. Aikaa vuoden Lain käsittelyssä tällainen maksutulkinta ei 33969: vaihteeseen on runsas kuukausi, josta osan vie tullut esiin. 33970: joulukausi. Uudistuksen käytännön toteuttajat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33971: saattavat joutua turhan vuoksi asiakkaiden tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 33972: "vihan" kohteeksi samaan tapaan kuin kuluvan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 33973: vuoden alussa tapahtui työttömyyskorvauslain vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33974: muuttuessa. On vielä huomattava, että jopa 33975: Onko Hallitus tietoinen hammashuol- 33976: virallisten tiedottajien kautta on hammashuol- 33977: touudistuksen käytännön ohjeiden viiväs- 33978: touudistuksen maksuista annettu virheellistä tie- 33979: tymisestä ja lääkintöhallituksen ohjekir- 33980: toa, joten yleisön odotuksen saattavat olla suu- jeen maksutulkinnoista ja aiotaanko tule- 33981: remmat kuin mitä todellisuus tuokaan. vissa uudistuksissa kiinnittää enemmän 33982: Ohjeitten toteuttaminen käytäntöön edellyt- huomiota siirtymäkauden joustavaan to- 33983: täisi myös alueellista ja paikallista koulutusta, teutukseen, ja 33984: mutta siihen ei jää aikaa lainkaan. onko lääkintöhallituksen ohjekirjeen 33985: Kansanterveyslaki edellyttää, että kunnan tu- tulkinta opiskelijahammashuollon muita 33986: lee järjestää kansanterveysasetuksen (205 172) nuoria kalliimmista maksuista oikea, jär- 33987: 7 a § :ssä mainittujen oppilaitosten opiskelijoiden kevä ja kansanterveyslain hengen mukai- 33988: hammashuolto näiden kotipaikasta riippumatta. nen? 33989: 33990: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 33991: 33992: Esko Helle 33993: 33994: 33995: 33996: 33997: 428501274R 33998: 2 1985 vp. - KK n:o 410 33999: 34000: 34001: 34002: 34003: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34004: 34005: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nossa lokakuun 9 päivänä 1985. Koska ohjeitten 34006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, painattaminen vie toista kuukautta lääkintöhalli- 34007: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn tus toimitti ohjeiston valokopiona terveyskeskus- 34008: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ten vastaaville hammaslääkäreille. Painatustyön 34009: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- valmistuttua lääkintöhallitus postittaa ohjeen ter- 34010: taja Helteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- veyskeskusta ylläpitäville kunnille ja kuntainlii- 34011: myksestä n:o 410: toille sekä kaikille hammaslääkäreille. Ohjekir- 34012: jeen arvioidaan olevan jakelussa ennen vuoden- 34013: Onko Hallitus tietoinen hammashuol- vaihdetta, jolloin uudistus tulee voimaan. 34014: touudistuksen käytännön ohjeiden viiväs- Koska ohjeiden anto oli sidoksissa valtakunnal- 34015: tymisestä ja lääkintöhallituksen ohjekir- liseen suunnitelmaan, ei lääkintöhallituksella ol- 34016: jeen maksutulkinnoista ja aiotaanko tule- lut edellytyksiä ohjeitten antoon aikaisemmin. 34017: vissa uudistuksissa kiinnittää enemmän Kansanterveyslain voimaanpanosta annetun 34018: huomiota siirtymäkauden joustavaan to- lain (67/72) muuttamisesta annetun lain peruste- 34019: teutukseen, ja luissa ei ole eroteltu kunnan alueella sijaitsevien 34020: onko lääkintöhallituksen ohjekirjeen oppilaitosten vieraspaikkakuntalaisia opiskelijoita 34021: tulkinta opiskelijahammashuollon muita niistä, jotka asuvat kotikunnassaan. Voimaanpa- 34022: nuoria kalliimmista maksuista oikea, jär- nalain muutoksella ei ole ollut tarkoitus poistaa 34023: kevä ja kansanterveyslain hengen mukai- kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 6 kohdan 34024: nen? velvoitetta. 34025: Lääkintöhallituksen ohjekirjeeseen n:o 6/85 34026: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- "Ohjeet vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden 34027: ti seuraavaa: järjestelmällisestä hammashuollosta'' sisältyvä 34028: Valtioneuvosto hyväksyi syyskuun 18 päivänä tulkinta merkitsisi sitä, että kansanterveyslain 34029: 1985 valtakunnalliset suunnitelmat sosiaalihuol- voimaanpanosta annetun lain 3 §:n ja mainit- 34030: lon ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina tuun pykälään tehdyn muutoksen (719/85) mu- 34031: 1986-1990. Suunnitelmissa edellytettiin (kohta kaan kokonaan ja osaksi maksuton hampaiden 34032: 2. 3.1) lääkintöhallituksen antavan ohjeet vuonna tutkimus ja hoito koskee vain kunnan asukkaita. 34033: 1961 syntyneiden ja sitä nuorempien järjestel- Sosiaali- ja terveysministeriö tulee pikaisesti 34034: mällisen hammashuollon toteuttamisesta. Kysei- selvittämään mainitun ohjekirjeen ·ja lainsäädän- 34035: set ohjeet vahvistettiin lääkintöhallituksen istun- nön välillä mahdollisesti olevan ristiriidan. 34036: 34037: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985 34038: 34039: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 34040: 1985 vp. - KK n:o 410 3 34041: 34042: 34043: 34044: 34045: Tili Riksdagens Herr Talman 34046: 34047: 1 det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen sände medicinalstyrelsen fotostatkopior av in- 34048: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av struktioneroa tili hälsovårdcentralernas ansvariga 34049: den 22 november 1985 tili vederbörande medlem tandläkare. När tryckningsarbetet är slutfört 34050: av statsrådet översänt avskrift av följande av postar medicinalstyrelsen instruktioneroa tili de 34051: riksdagsman Helle undertecknade spörsmål nr kommuner och kommunalförbund som upprätt- 34052: 410: håller hälsovårdscentraler samt tili alla tandläka- 34053: re. Instruktionsbrevet beräknas vara i distribution 34054: Är Regeringen medveten om att de före årsskiftet, då reformen träder i kraft. 34055: praktiska instruktioneroa angående tand- Emedan utfärdandet av instruktioneroa var 34056: vårdsreformen har blivit försenade och förknippat med den riksomfattande planen, ha- 34057: om de tolkningar beträffande avgifter de medicinalstyrelsen inte förutsättningar att ge 34058: som framgår av medicinalstyrelsens in- instruktioner tidigare. 34059: struktionsbrev, och ämnar Regeringen vid I motiveringaroa tili lagen om ändring av 34060: de kommande reformeroa fästa större lagen angående införande av folkhälsolagen har 34061: uppmärksamhet vid en flexibel över- ingen åtskillnad gjorts mellan utsocknes stude- 34062: gångsperiod samt rande vid inom kommunens område belägna 34063: är den tolkning som framgår av medi- läroinrättningar och sådana studerande som bor i 34064: cinalstyrelsens instruktionsbrev och enligt sin hemkommun. 34065: viiken avgifteroa för studerandenas tand- Det har inte varit avsikten att genom änd- 34066: vård är högre än de avgifter som uppbärs ringen av lagen om införande av folkhälsolagen 34067: av övriga ungdomar riktig, förouftig och avskaffa den förpliktelse som stadgas i 14 § 1 34068: förenlig med folkhälsolagens anda? mom. 6 p. folkhälsolagen. 34069: T olkningen i medicinalstyrelsens instruktions- 34070: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt brev nr 6/85 med rubriken "Anvisningar om 34071: anföra följande: systematisk tandvård för personer, som är födda 34072: Statsrådet godkände den 18 september 1985 år 1961 eller därefter" skulle innebära att sådan 34073: de riksomfattande pianeroa för organisering av helt eller delvis avgiftsfri tandundersökning och 34074: socialvården och hälsovården under åren 1986- tandvård som avses i 3 § lagen angående införan- 34075: 1990. I pianeroa förutsattes (punkt 2.3.1.), att de av folkhälsolagen samt i denna paragraf 34076: medicinalstyrelsen ger instruktioner för förverkli- företagna ändringar (719/85) endast skulle kom- 34077: gandet av en systematisk tandvård för personer ma kommuninvånare tili del. 34078: födda år 1961 och senare. Dessa instruktioner Social- och hälsovårdsministeriet kommer i 34079: fastställdes vid medicinalstyrelsens sammanträde brådskande ordning att utreda om en motstridig- 34080: den 9 oktober 1985. Emedan tryckningen av het eventuellt föreligger mellan instruktionsbre- 34081: instruktioneroa tar över en månad i anspråk, vet och lagstiftningen. 34082: 34083: Helsingfors den 19 december 1985 34084: 34085: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 34086: 1985 vp. 34087: 34088: Kirjallinen kysymys n:o 411 34089: 34090: 34091: Lindroos ym.: Työmatkakulujen vähennyskelpoisen määrän ylärajan 34092: poistamisesta 34093: 34094: 34095: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34096: 34097: Hyvänkin työllisyyden vallitessa osa työssä käy- nasta. Verovuodelta 1984 tOimitetussa verotuk- 34098: vistä ihmisistä joutuu suoriutumaan jopa koh- sessa vähennyskelpoiset määrät olivat 85 ja 100 34099: tuuttoman pitkistä työmatkoista. Työllisyyden penniä kilometriltä. Kilometriä kohti laskettu 34100: heiketessä on yleistä, että työmatkat entisestään- vähennyskelpoinen määrä on siten kuluneina 34101: kin pidentyvät. Joudutaan hakeutumaan työhön vuosina noussut alarajan kohdalla 55 % ja ylära- 34102: yhä kauemmaksi omasta asuinpaikasta. jan kohdalla 33 %, vähennyskelpoisen markka- 34103: Erityisesti tämä koskee sellaisia ammatteja, määräisen ylärajan pysyessä koko ajan samana. 34104: joissa kausi- ja suhdannevaihtelut ovat voimak- Matkakustannusten vähennyskelpoisen enim- 34105: kaita. Muun muassa rakennus- ja metsäalan työt mäismäärän pitäminen ennallaan näkyy myös 34106: ovat tällaisia. siinä, miten enimmäismäärän saajien lukumäärä 34107: Julkisten liikennepalvelujen usein puuttuessa on kehittynyt näinä vuosina. Kun vuodelta 1981 34108: tuhannet ihmiset joutuvat käyttämään pitkillä toimitetussa verotuksessa 15 000 markan matka- 34109: työmatkoillaan omaa autoa. On tiedossa, että kuluvähennyksen sai 2 589 verovelvollista, niin 34110: tällaista työmatka-ajoa saattaa kertyä vuodessa vuodelta 1984 toimitetussa verotuksessa vähen- 34111: useita kymmeniätuhansia kilometrejä henkilöä nyksen enimmäismäärän sai 12 194 verovelvollis- 34112: kohti. ta. Se merkitsee sitä, että yli 12 000 kansalaista 34113: on joutunut työmatkakulujen vähennyskelpoi- 34114: Tulo- ja varallisuusverolaissa määritellyt tulon 34115: suuden suhteen siihen, ettei niitä oteta täysimää- 34116: veronalaisuutta ja menon vähennyskelpoisuutta räisesti huomioon veronmaksukykyä alentavana 34117: koskevat ohjeet tähtäävät siihen, että vero mää- tekijänä. 34118: räytyisi henkilön veronmaksukyvyn mukaan. Sen 34119: Edellä kuvattua kehitystä ei voida pitää hyväk- 34120: vuoksi siellä säädetään mm. oikeudesta tehdä 34121: syttävänä ottaen huomioon, että maassa vallitsee 34122: vähennyksiä tulonhankkimiskulujen johdosta. 34123: laajaa työttömyyttä ja samanaikaisesti on olemas- 34124: Muutamien vuosien ajan on ollut mahdollista 34125: sa alueellisesti vapaita työpaikkoja, joita ei voida 34126: vähentää verotuksessa työmatkakulut todellisten 34127: täyttää esimerkiksi puuttuvien asuntojen vuoksi. 34128: kulujen mukaisina. Voimassa olevan tulo- ja Eikö olisi yhteiskunnan kannalta edullisempaa, 34129: varallisuusverolain 26 §:n 5 kohdan mukaan tu- 34130: että vapaat työpaikat täytettäisiin vaikkapa etääl- 34131: lon hankkimisesta johtuneina menoina vähenne- 34132: täkin tulevilla henkilöillä. Nämä hakeutujat säi- 34133: tään matkakustannukset asunnosta työpaikkaan lyttäisivät kuitenkin entisen asumisyhteisönsä, 34134: ja takaisin halvinta kulkuneuvoa käyttäen, kui- josta olisi omat etunsa monessakin suhteessa. 34135: tenkin enintään 15 000 markkaa (19.12.1980/ Verovähennyksen karsimispolitiikka johtaa päin- 34136: 845). Tätä lakia on noudatettu vuodelta 1981 vastaiseen ohjausvaikutukseen. 34137: toimitetusta verotuksesta alkaen. 34138: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34139: Työmatkakulun vähennyskelpoisen maaran tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 34140: enimmäismäärää on pidetty paikallaan, vaikka kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 34141: työmatkakustannukset ovat koko ajan lisäänty- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34142: neet ja myöskin työmatkat ovat saattaneet lisään- 34143: tyä, kun on jouduttu hakemaan työtä yhä kau- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 34144: empaa. Verohallituksen yhtenäistämisohjeen mu- ryhtyä tulo- ja varallisuusverolain muut- 34145: kaisesti oman auton kuluina sai vähentää vuodel- tamiseksi siten, että työmatkakulujen vä- 34146: ta 1981 toimitetussa verotuksessa 55, 65 tai 75 hennyskelpoisen määrän yläraja poiste- 34147: penniä kilometriltä riippuen auton hankintahin- taan? 34148: 34149: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 34150: 34151: Reijo Lindroos Kari Rajamäki Kerttu Törnqvist 34152: Risto Ahonen Aarno von Bell Jorma Rantanen 34153: Timo Roos 34154: 428501268] 34155: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 411 34156: 34157: 34158: 34159: 34160: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34161: 34162: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lituksen esityksessä tulo- ja varallisuusverolain 34163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, muuttamiseksi vuodelle 1981 perusteltiin 15 000 34164: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn markan ylärajan säätämistä verotuksen yksinker- 34165: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston taistamisnäkökohdilla ja oikeusturvaongelmaksi- 34166: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- kin kehittyneen verovalitusruuhkan helpottami- 34167: taja Reijo Lindroosin ym. näin kuuluvasta kirjal- sella. 34168: lisesta kysymyksestä n:o 411: Kun tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 mo- 34169: mentin 5 kohtaa ensimmäisen kerran sovellettiin 34170: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nykyisessä muodossaan vuodelta 1981 toimitetus- 34171: ryhtyä tulo- ja varallisuusverolain muut- sa verotuksessa, enimmäismääräisen vähennyksen 34172: tamiseksi siten, että työmatkakulujen vä- sai 2 589 verovelvollista. Vuodelta 1984 toimite- 34173: hennyskelpoisen määrän yläraja poiste- tussa verotuksessa enimmäismääräisen työmatka- 34174: taan? kustannusvähennyksen saajia oli verohallituksen 34175: tilaston mukaan 12 194, kuten kysymyksen pe- 34176: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rusteluissakin on todettu. 34177: ti seuraavaa: Vähennysoikeuden rajoittaminen on vastannut 34178: Tulo- ja varallisuusverolakia edeltäneessä tulo- tarkoitustaan eli vähentänyt ylisuuria vähennys- 34179: ja omaisuusverolaissa työmatkakustannusten vä- vaatimuksia ja siten osaltaan yksinkertaistanut 34180: hentämisoikeudelle oli asetettu 1 200 markan verotusmenettelyä. Enimmäismäärän pitäminen 34181: yläraja. Taustalla oli ajatus, jonka mukaan tietyn ennallaan vuosilta 1981--198 5 toimitettavissa ve- 34182: kohtuulliseksi katsotuo määrän ylittävältä osalta rotuksissa on vaikuttanut edelleen samaan suun- 34183: työmatkakuluja ei enää voida pitää tulonhankki- taan. Koska niiden verovelvollisten lukumäärä, 34184: mismenoina, vaan ne ovat elantomenoja, joiden joiden matkakulut ovat ylittäneet lain sailiman 34185: määrään verovelvollinen voi vaikuttaa muun mu- ylärajan, on kuitenkin parin viime vuoden aikana 34186: assa asuinpaikan valinnalla. Kun tulo- ja varalli- merkittävästi lisääntynyt, tämän kehityksen hi- 34187: suusverolaki (1043/74) vuonna 1975 tuli voi- dastamista on pidetty tarpeellisena. Tämän vuok- 34188: maan, työmatkakustannusten vähentämisoikeus si hallitus on esittänyt vuoden 1986 tulo- ja 34189: oli kuitenkin määrältään rajoittamaton sekä si- menoarvion yhteydessä antamassaan tulo- ja 34190: dottu vain halvimman kulkuneuvon käyttövaati- varallisuusverolain muutosesityksessä (HE n:o 34191: mukseen. Vähennysoikeuden markkamääräisen 11511985 vp.) matkakustannusvähennyksen ylä- 34192: rajan puuttuminen johti vähitellen huomattavan rajan nostamista 16 000 markkaan. Tämän on 34193: suurten vähennysvaatimusten määrän kasvuun. arvioitu merkitsevän sitä, että enimmäismääräi- 34194: Näiden selvittäminen aiheutti kohtuuttomasti sen matkakuluvähennyksen tehneiden verovelvol- 34195: verotustyötä ja verovalituksia. Suuret vähennys- listen lukumäärä tulee vuonna 1986 olemaan 34196: vaatimukset koskivat yleensä oman auton arvioi- suunnilleen sama kuin vuonna 1985. Verotuksen 34197: tuja käyttökustannuksia, joiden osalta vähennys monimutkaistumisen estämiseksi vähennyksen 34198: usein muodostui todellisia asunnon ja työpaikan enimmäismäärän esitettyä suurempaa tarkistusta 34199: välisiä matkakustannuksia suuremmaksi. Koska ei pidetty tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena. 34200: hankalien ja paljon selvitystyötä vaativien tapaus- Tilannetta kuitenkin seurataan tarkoin, ja lisätoi- 34201: ten lukumäärä ei viiden seuraavan vuoden aikana menpiteisiin ryhdytään, jos tarkistetunkaan vä- 34202: tasaantunut, työmatkakustannusten vähennysoi- hennysoikeuden ei enää voida katsoa ottavan 34203: keutta katsottiin välttämättömäksi rajoittaa. Hal- todellisia kustannuksia riittävästi huomioon. 34204: 34205: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985 34206: 34207: Ministeri Pekka Vennamo 34208: 1985 vp. - KK n:o 411 3 34209: 34210: 34211: 34212: 34213: Tili Riksdagens Herr Talman 34214: 34215: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förmögenhet för år 1981 motiverades faststälian- 34216: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av det av en övre gräns om 15 000 mk med syn- 34217: den 22 november 1985 tili vederbörande medlem punkter på förenklad beskattning och en möjlig- 34218: av statsrådet översänt avskrift av följande av het att underlätta den anhopning av skattebesvär 34219: riksdagsman Reijo Lindroos m .fl. undertecknade som blivit ett problem med avseende på rätts- 34220: spörsmål nr 411: skyddet. 34221: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Då 26 § 1 mom. 5 punkten lagen om skatt på 34222: för att lagen om skatt på inkomst och inkomst och förmögenhet för första gången 34223: förmögenhet skali kunna ändras så, att tiliämpades i dess nuvarande lydelse vid beskatt- 34224: den övre gränsen för det avdragbara be- ningen för år 1981, berördes 2 589 skattskyldiga 34225: loppet av arbetsresekostnaderna slopas? av det maximala avdraget. Vid beskattningen för 34226: år 1984 var antalet skattskyldiga som berördes av 34227: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt det maximala arbetsresekostnadsavdraget enligt 34228: anföra följande: skattestyrelsens statistiska uppgifter 12 194, så- 34229: som även konstaterats i motiveringen för spörs- 34230: I lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt 34231: målet. 34232: som gälide före lagen om skatt på inkomst och 34233: förmögenhet hade den övre gränsen för rätten tili En begränsning av rätten tili avdrag har mat- 34234: avdrag för arbetsresekostnaderna fastställts tili svarat sitt syfte, dvs. den har åstadkommit en 34235: 1 200 mk. Innebörden i detta var att arbetsrese- minskning av överstora krav på avdrag och på 34236: kostnaderna inte längre kan anses vara utgifter detta sätt bidragit tili att förenkla beskattnings- 34237: för inkomstens förvärvande, om de överstiger ett förfarandet. Vid beskattningen för åren 1981- 34238: visst belopp som kan betraktas som skäligt, utan 1985 har detmaximala beloppet bibehåliits oför- 34239: att det i sådant fali är fråga om levnadskostnader, ändrat och detta har haft motsvarande verkan. 34240: som den skattskyldiga kan påverka bl.a. genom Emedan antalet skattskyldiga, vilkas resekost- 34241: vai av boningsort. Då lagen om skatt på inkomst nader har överstigit den i lagen stadgade övre 34242: och förmögenhet (1043/74) år 1975 trädde i gränsen, under de två senaste åren markant har 34243: kraft var rätten tili avdrag för arbetsresekostna- ökat, har det ansetts vara nödvändigt att bromsa 34244: derna dock tili beloppet obegränsad samt endast upp denna utveckling. Därför har regeringen i 34245: bunden vid kravet på anlitande av biliigaste sin proposition i anslutning tili statsförslaget för 34246: fortskaffningsmedel. Emedan det inte hade fast- år 1986 med förslag tililag om ändring av lagen 34247: ställts någon i mark angiven gräns för avdragsrät- om skatt på inkomst och förmögenhet (RP nr 34248: ten, ledde detta efter hand tili en ökning av 115/1985 rd.) föreslagit, att den övre gränsen för 34249: kraven på betydande avdrag. Utredandet av dessa resekostnadsavdraget skali höjas tili 16 000 mk. 34250: krav ledde tili en oskälig mängd skattearbete och Detta har antagits innebära, att antalet skattskyl- 34251: skattebesvär. De höga avdragskraven gälide i diga som gjort maximiavdrag för resekostnaderna 34252: regel uppskattade driftskostnader för egen bil, i under år 1986 i stort kommer att motsvara 34253: fråga om vilka avdraget ofta blev större än de antalet år 1985. I syfte att undvika att beskatt- 34254: verkliga resekostnaderna mellan bostaden och ningen kompliceras har det inte ansetts vara 34255: arbetsplatsen. Emedan antalet besvärliga fali som motiverat att i detta skede genomföra någon 34256: krävde ingående utredning under de fem följan- större justering av avdragsbeloppet än vad som 34257: de åren inte stabiliserades, ansågs det nödvändigt föreslagits. Läget är dock under uppsikt och 34258: att begränsa rätten tili avdrag för arbetsresekost- ytterligare åtgärder kommer att vidtas om det 34259: naderna. I regeringens proposition som gälide en kan anses, att inte helier den justerade avdrags- 34260: ändring av lagen om skatt på inkomst och rätten längre motsvarar de faktiska kostnaderna. 34261: 34262: Helsingfors den 19 december 1985 34263: 34264: Minister Pekka Vennamo 34265: 1985 vp. 34266: 34267: Kirjallinen kysymys n:o 412 34268: 34269: 34270: 34271: 34272: Söderström ym.: Suomen ja Korean tasavallan kaupasta 34273: 34274: 34275: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34276: 34277: Suomi suhtautuu Korean niemimaan kahteen teistyö on jäässä. On ihmetyttävää, että Suomi 34278: valtioon hyvinkin eri tavalla. Diplomaattinen on näin voimakkaasti ollut lisäämässä kaupante- 34279: yhteystaso on erilainen. Korkeampitasoinen yh- koa maan kanssa, jossa lähinnä toimii fasistinen 34280: teys on tällä hetkellä solmittu Korean tasaval- oikeistodiktatuuri. Ylioppilaita suljetaan vanki- 34281: taan. Tämän lisäksi kaupanteossa on nähtävissä loihin. Mielipidevankien määrä on nousemassa 34282: selvä painotus Korean tasavaltaan. kymmeniintuhansiin. Taloudellinen yhteistyö on 34283: Viime vuonna Suomen viennin arvo Korean osa poliittista yhteistyötä. Suomen lisätessä näin 34284: tasavaltaan oli 340,6 miljoonaa markkaa eli 71 voimakkaasti taloudellista yhteistyötä Korean ta- 34285: prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. savaltaan se myöskin käytännössä merkitsee sitä, 34286: Tuonnin arvo oli viime vuonna 295 miljoonaa että Suomi on suhtautumassa myöskin ystävälli- 34287: markkaa eli 10 prosenttia edellisvuotista suurem- sesti maan hallitukseen ja sen harjoittamaan 34288: pi. Tämän vuoden tammi-heinäkuun tuonnin politiikkaan. Toiseksi on myöskin nähtävissä, että 34289: arvo oli 169 miljoonaa markkaa ja viennin arvo suhtautuminen KDKT:aan ensisijaisesti on po- 34290: 238 miljoonaa markkaa. Tuonti oli arviolta 2 ja liittisista lähtökohdista lähtevä, niin diplomaatti- 34291: vienti 11 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa tason alhaisuus kuin myöskin haluttomuus aloit- 34292: suurempi. taa taloudellinen yhteistyö KDKT:n kanssa. 34293: Ylivoimaisesti suurin tavararyhmä Suomen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34294: viennissä Korean tasavaltaan ovat valmistamatto- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 34295: mat turkisnahat. Niiden viennin arvo oli viime kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 34296: vuonna 162 miljoonaa markkaa eli lähes puolet senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34297: koko viennin arvosta. Valmistettuja turkisnahko- 34298: ja vietiin 20 miljoonan markan arvosta. Toiseksi Mitä Hallitus aikoo tehdä taloudellisen 34299: suurin tavararyhmä viennissä olivat koneet ja yhteistyön kasvun jäädyttämiseksi oikeis- 34300: laitteet, joiden viennin arvo oli 64 miljoonaa todikatatuurin hallitseman Korean tasa- 34301: markkaa. Tuonnissa taasen Korean tasavallasta vallan kanssa ja diplomaattisen tason yh- 34302: ovat hallitsevassa asemassa olleet tekstiilit, vaat- denmukaistamiseksi Korean tasavallan ja 34303: teet ja jalkineet, jotka viime vuonna kattoivat Korean demokraattisen kansantasavallan 34304: 2/3 koko tuonnista. (KDKT) kanssa, sekä 34305: Korean demokraattisen kansantasavallan mitä Hallitus aikoo tehdä kauppasuh- 34306: (KDKT) suhteen tällä hetkellä taloudellinen yh- teiden kehittämiseksi KDKT:n kanssa? 34307: 34308: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 34309: 34310: Sten Söderström Seppo Toiviainen Matti Kautto 34311: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö Ensio Laine 34312: Anna-Liisa Jokinen 34313: 34314: 34315: 34316: 34317: 428501277U 34318: 2 1985 vp. - KK n:o 412 34319: 34320: 34321: 34322: 34323: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34324: 34325: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa aloja ovat mm. energia, laivanrakennus, paperi- 34326: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teollisuus, kaivostoiminta sekä elektroniikka. Ta- 34327: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn loudellista kanssakäymistä Korean tasavallan 34328: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kanssa ei ole tarkoitus rajoittaa tai jäädyttää. 34329: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- Kauppavaihto Suomen ja KDKT:n välillä on 34330: taja Söderströmin ym. näin kuuluvasta kirjallises- pysynyt vaatimattomana. Vuonna 1984 Suomen 34331: ta kysymyksestä n:o 412: viennin arvo KDKT:aan oli 14 000 mk ja vastaa- 34332: va tuonnin arvo 102 000 mk. Yhtenä keskeisenä 34333: Mitä Hallitus aikoo tehdä taloudellisen syynä kauppavaihtomme vaatimattomaan kehi- 34334: yhteistyön kasvun jäädyttämiseksi oikeis- tykseen voidaan pitää vuonna 1972 allekirjoite- 34335: todiktatuurin hallitseman Korean tasaval- tusta paperikoneiden toimitussopimuksesta syn- 34336: lan kanssa ja diplomaattisen tason yhden- tyneen velkaongelman ratkaisun lykkääntymistä 34337: mukaistamiseksi Korean tasavallan ja Ko- yli sovittujen määräaikojen. Maksamattomien 34338: rean demokraattisen kansantasavallan velkojen johdosta Vientitakuulaitos ei voi toistai- 34339: (KDKT:n) kanssa, sekä seksi myöntää takuita KDKT:aan, mikä puoles- 34340: mitä Hallitus aikoo tehdä kauppasuh- taan vähentää suomalaisten yritysten mahdolli- 34341: teiden kehittämiseksi KDKT:n kanssa? suuksia ja mielenkiintoa KDKT:n markkinoita 34342: kohtaan. Velkaongelman ratkaisusta on Suomen 34343: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- viranomaisten ja KDKT:n edustajien välillä py- 34344: ti seuraavaa: ritty useaan otteeseen lopulliseen ja sitovaan 34345: Suomi tunnusti samanaikaisesti 13 .4 .197 3 sekä neuvotteluratkaisuun. Tällä hetkellä kaupallisten 34346: Korean demokraattisen tasavallan että Korean suhteiden edelleen kehittyminen on ennen muu- 34347: tasavallan. Diplomaattisuhteet kummankin val- ta riippuvainen KDKT:n toimenpiteistä em. ky- 34348: tion kanssa solmittiin suurlähettilästasolla pian symyksen ratkaisemiseksi. 34349: tämän jälkeen kesällä 1973: KDKT:n kanssa Tällä hetkellä Suomen edustautuminen Ko- 34350: 1.6.1973 ja Korean tasavallan kanssa 24.8.1973. rean demokraattisessa kansantasavallassa hoide- 34351: Suomen perussuhtautuminen Korean niemimaan taan siten, että Pjongjangissa on kaupallisen 34352: kahteen valtioon on siis yhdenmukainen. sihteerin johtama suurlähetystön kaupallinen 34353: Suhteiden painottuminen kummankin Korean osasto ja suurlähettiläs on akkreditoitu Pekingistä 34354: valtion kohdalla taloudelliselle alalle ilmenee käsin. Todettakoon, että Pohjoismaista Suomen 34355: mm. siitä, että jo ennen valtiollista tunnustamis- lisäksi vain Ruotsilla on Pjongjangissa vastaavan- 34356: ta sekä KDKT että Korean tasavalta olivat perus- lainen edustusto suurlähettilään ollessa niin 34357: taneet kaupalliset erityisedustustot Suomeen. ikään sivuakkreditoitu Pjongjangiin Pekingistä 34358: Suomi puolestaan perusti suurlähetystön kaupal- käsin. 34359: lisen osaston Pjongjangiin vuonna 1974 ja Suomen ja Korean tasavallan kauppasuhteiden 34360: Söuliin vuonna 1977. Suomen diplomaattisen merkittävän kasvun johdosta Suomi on kuluvan 34361: edustautumisen taso käytännössä heijasti siis jo syksyn aikana perustanut Söuliin suurlähettilään 34362: tuolloin maittemme välisen kaupankäynnin keskei- johtaman toimipisteen. Diplomaattisen tason 34363: syyttä lähtökohtanaan molemminpuoliset edut. muutoksesta KDKT:aan verrattuna ei ole kysy- 34364: Korean tasavalta on tätä nykyä Japanin jälkeen mys. 34365: Suomen toiseksi merkittävin kauppakumppani Lähtökohtana Suomen edustautumiselle on 34366: Kaakkois-Aasiassa. Vuodesta 1977 lukien kaup- maamme kansallisten etujen kaikinpuolinen 34367: pavaihdon arvo on kasvanut yli viisinkertaiseksi edistäminen. Erityisesti kaupallis-taloudellisten 34368: Suomen viennin oltua vuonna 1984 Korean tasa- suhteiden kehittäminen on Suomen edustustojen 34369: valtaan 340 milj. mk ja tuonnin vastaavasti 295 keskeisiä tehtäviä. Edustautumistaan Pjongjan- 34370: milj. mk. Traditionaalisen kauppavaihdon ohella gissa Suomi tulee arvioimaan ennen muuta tältä 34371: teknis-taloudellinen yhteistyö on kehittynyt mo- pohjalta. Tällä hetkellä kauppavaihtoa ei käytän- 34372: nimuotoiseksi. Yhteistyön kannalta kiinnostavia nöllisesti katsoen ole lainkaan. KDKT:n Suomel- 34373: 1985 vp. - KK n:o 412 3 34374: 34375: le aiheuttaman velkaongelman sopimuksen mu- hallitus tulee osaltaan vastaisuudessakin pyrki- 34376: kainen hoitaminen on keskeinen edellytys kaup- mään siihen, että kauppavaihto voisi myös 34377: pasuhteidemme uudelleen elpymiselle. Suomen KDKT:n kanssa ripeästi kasvaa ja monipuolistua. 34378: 34379: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985 34380: 34381: Ministeri jermu Laine 34382: 4 1985 vp. - KK n:o 412 34383: 34384: 34385: 34386: 34387: Till Riksdagens Herr Talman 34388: 34389: I det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen traditionella handelsutbytet har ett mångsidigt 34390: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av teknisk-ekonomiskt samarbete utvecklats. Områ- 34391: den 22 november 1985 till vederbörande medlem den av intresse med tanke på samarbetet är bl. a. 34392: av statsrådet översänt avskrift av följande av energi, skeppsbyggnad, pappersindustri, gruv- 34393: riksdagsman Söderström m.fl. undertecknade drift och elektronik. Avsikten är inte att begränsa 34394: spörsmål nr 412: eller frysa de ekonomiska förbindelserna med 34395: Republiken Korea. 34396: Vad ämnar Regeringen göra för att Handelsutbytet mellan Finland och Demokra- 34397: frysa tillväxten av det ekonomiska samar- tiska folkrepubliken Korea har hållit sig på 34398: betet med Republiken Korea, som styrs anspråkslös nivå. År 1984 var värdet av den 34399: av en högerdiktatur, och för att förenhet- finska exporten 14 000 mk och av importen 34400: liga den diplomatiska nivån i fråga om 102 000 mk. Såsom en central orsak till den 34401: Republiken Korea och Demokratiska 34402: anspråkslösa utvecklingen av vårt handelsutbyte 34403: folkrepubliken Korea samt 34404: kan anses, att det skuldproblem som uppstått i 34405: vad ämnar Regeringen göra för att samband med ett år 1972 undertecknat leverans- 34406: utveckla handelsförbindelserna med De- avtal rörande pappersmaskiner inte lösts inom de 34407: mokratiska folkrepubliken Korea? avtalade fristerna. På grund av de obetalda 34408: skulderna kan Exportgarantianstalten tillsvidare 34409: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt inte bevilja Demokratiska folkrepubliken Korea 34410: anföra följande: garantier, vilket också minskar de finska före- 34411: Finland erkände 13 .4. 197 3 samtidigt både tagens möjligheter och deras intresse för markna- 34412: Demokratiska folkrepubliken Korea och Republi- den i detta land. Finska myndigheter och ko- 34413: ken Korea. Diplomatiska förbindelser knöts med reanska representanter har i flera omgångar 34414: vardera staten på ambassadörsnivå snart därefter förhandlat om en slutgiltig och bindande lösning 34415: under sommaren 1973: med Demokratiska folk- på skuldproblemet. För närvarande är vidareut- 34416: republiken Korea 1.6.1973 och med Republiken vecklandet av handelsförbindelserna framför allt 34417: Korea 24.8.1973. Sålunda är Finlands grundläg- beroende av koreanska åtgärder för lösande av 34418: gande hållning till de två staterna på Koreahal- denna fråga. 34419: vön enhetlig. Numera sköts Finlands representation i Demo- 34420: Att tyngdpunkten i relationerna med vardera kratiska folkrepubliken Korea så, att det i Pyong- 34421: koreanska staten ligger på det ekonomiska planet yang finns en ambassads handelsavdelning, som 34422: framgår bl.a. av att redan innan staterna erkänts förestås av en handelssekreterare, och ambassadö- 34423: hade båda staterna grundat kommersiella special- ren är ackrediterad från Peking. Det kan konsta- 34424: beskickningar i Finland. Finland grundade för teras att av de nordiska länderna har förutom 34425: sin del en ambassads handelsavdelning i Pyong- Finland bara Sverige en motsvarande beskickning 34426: yang år 1974 och i Söul år 1977. Nivån på i Pyongyang och att även den svenska ambassa- 34427: Finlands diplomatiska representation återspegla- dören är sidoackrediterad från Peking. 34428: de sålunda i praktiken redan då den centrala På grund av den betydande ökningen av 34429: ställning som ett på ömsesidiga intressen baserat handelsförbindelserna mellan Finland och Re- 34430: handelsutbyte har i relationerna mellan våra publiken Korea har Finland denna höst i Söul 34431: länder. inrättat ett förrättningsställe som förestås av en 34432: Republiken Korea är numera efter Japan Fin- ambassadör. Det är inte fråga om någon föränd- 34433: lands viktigaste handelspartner i sydöstra Asien. ring av den diplomatiska nivån i jämförelse med 34434: Sedan år 1977 har värdet av handelsutbytet mer Demokratiska folkrepubliken Korea. 34435: än femfaldigats så, att år 1984 var den finska Utgångspunkten för Finlands representation är 34436: exporten till Republiken Korea 340 milj. mk och främjande av alla aspekter av landets nationella 34437: importen därifrån 295 milj. mk. Vid sidan av det intressen. I synnerhet utvecklandet av de han- 34438: 1985 vp. -- HJ( n:o 412 5 34439: 34440: delsekonomiska förbindelserna är en central upp- tiska folkrepubliken Korea enligt avtal sköter det 34441: gift för de finska beskickningarna. Sin represen- skuldproblem som den förorsakat Finland. Det 34442: tation i Pyongyang kommer Finland att bedöma kommer även framdeles att vara Finlands rege- 34443: framför allt på denna grund. För närvarande rings strävan att handelsutbytet också med De- 34444: förekommer praktiskt taget inget handelsutbyte mokratiska folkrepubliken Korea skall kunna öka 34445: alls. Den centrala förutsättningen för återuppli- snabbt och bli mångsidigare. 34446: vande av handelsförbindelserna är att Demokra- 34447: 34448: Helsingfors den 20 december 1985 34449: 34450: Minister jermu Laine 34451: j 34452: j 34453: j 34454: j 34455: j 34456: j 34457: j 34458: j 34459: j 34460: j 34461: j 34462: j 34463: j 34464: j 34465: j 34466: j 34467: j 34468: j 34469: j 34470: j 34471: j 34472: j 34473: j 34474: j 34475: 1985 vp. 34476: 34477: Kirjallinen kysymys n:o 413 34478: 34479: 34480: 34481: 34482: Kulhia: Sairausvakuutuskorvauksen maksamisesta allergisten lasten 34483: vanhemmille ulkomailla tapahtuvasta kuntoutuksesta 34484: 34485: 34486: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34487: 34488: Vuonna 1982 sairausvakuutuslakiin lisätyllä hoitoon ja kuntoutukseen. Osallistumisen tar- 34489: 76 b §:llä säädettiin Kansaneläkelaitoksen tehtä- peellisuutta arvioiva lääkäri puolestaan on valtio- 34490: väksi tukea vanhempien osallistumista sairaan neuvoston päätöksen edessä taipuvainen harkitse- 34491: lapsen hoitoon ja kuntoutukseen. Tarkemmat maan asiaa pelkästään käytännöllisten seikkojen 34492: säännökset annettiin valtioneuvoston päätöksellä, valossa. Kuitenkin tiedetään, että joissakin sai- 34493: jota on täydennetty viimeksi vuoden 1985 alussa. raan lapsen hoitotapauksissa vanhempien osallis- 34494: Voimassa olevan päätöksen (130/85) mukaan tuminen voi osoittautua tarpeelliseksi, kun asiaa 34495: lääkärin määräykseen perustuvaa vanhempien tarkastellaan perinteistä hoito-oppia kokonaisval- 34496: osallistumista vaikeasti sairaan lapsen hoitoon tai taisemmasta näkökulmasta. 34497: kuntoutukseen tuetaan ansionmenetyskorvauk- 34498: sin. Avustusta voi saada myös henkilö, jolla ei ole Toinen valtioneuvoston päätökseen sisältyvä 34499: ansiotyötä, jos hänelle on aiheutunut osallistumi- rajoitus on sairaan lapsen hoidon ja kuntootuk- 34500: sesta merkittäviä kuluja. sen sitominen sairaalalaitokseen. Vuoden 1985 34501: päätökseen lisättiin uutena hoitomuotona koti- 34502: Avustukseen oikeuttavia sairauksia ovat pää- hoito, mutta sekin on määritelty sairaalahoidon 34503: töksen mukaan vaikeat kasvaimet, sydänviat, ta- jälkeiseksi kotihoidoksi. Vuonna 1982 hyväksy- 34504: paturmat, palovammat, sokeritauti, psykiatriset 34505: tyssä laissa tai sen perusteluissa ei ole tällaista 34506: sairaudet ja muut vaikeusasteeltaan näihin verrat- kytkentää sairaalalaitokseen. Tilanne on ongel- 34507: tavat sairaudet. Myös vammaisille annettava hoi- mallinen niiden henkilöiden kohdalla, jotka osal- 34508: to ja kuntootus kuuluu järjestelmän piiriin. listuvat esimerkiksi potilasyhdistyksen järjestä- 34509: Avustuksiin oli varattu valtion vuoden 1984 mään kuntoutukseen, mikäli näillä järjestöillä ei 34510: tulo- ja menoarviossa 13 miljoonaa markkaa, ole sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja 34511: josta jäi käyttämättä runsaat 11 miljoonaa mark- valtionosuuksista annetun lain mukaista sopi- 34512: kaa. Näin ollen vuoden 1985 tulo- ja menoar- musta kunnallisen sairaalan kanssa. 34513: vioon hyväksyttiin '' arviointiperusteiden muuttu- 34514: misen johdosta'' enää 4 miljoonaa markkaa ja Eräs tällainen väliinputoava, vaihtoehtoinen 34515: vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen halli- kuntootusmuoto on allergisten lasten ulkomailla 34516: tus on varannut vain 0,1 miljoonaa markkaa. tapahtuva lääkinnällinen kuntootus ja sopeutus- 34517: Avustusjärjestelmä ei näytä toimivan eduskun- valmennus. Toimeenpanijana on ollut Länsi- 34518: nan vuonna 1982 ilmaiseman tahdon mukaisesti. Uudenmaan allergiayhdistys. Vastaavana lääkäri- 34519: Tämä on seurausta avustusjärjestelmästä kansalai- nä on toiminut Jorvin sairaalan allergologi. 34520: sille jaetun informaation riittämättömyydestä ja Osallistumalla ulkomailla järjestettyyn kuntou- 34521: valtioneuvoston päätöksen avustusehdoista. tukseen allergian kannalta kriittisimpänä vuo- 34522: Eduskunnan vuonna 1982 hyväksymässä sai- denaikana lapset välttyvät sairaalakierteeltä ja 34523: rausvakuutuslain 76 b §:ssä säädetään "sairaan yhteiskunta puolestaan välttyy kymmenien tu- 34524: lapsen" hoito- ja kuntoutusavustuksesta. Valtio- hansien markkojen sairaanhoitokustannuksilta. 34525: neuvosto on kuitenkin omalla päätöksellään ra- Länsi-Uudenmaan allergiayhdistyksen järjestämä 34526: jannut avustukseen oikeuttavat hoitotapaukset kuntootus on osoittautunut ylivoimaiseksi perin- 34527: "vaikeasti sairaisiin lapsiin". Tällainen rajaus ei teiseen kuntoutukseen ja sairaalahoitoon verrat- 34528: saa tukea edes lakiesityksen perustelutekstistä. tuna. Yhteenvetona kahden vuoden kokemuksis- 34529: Valtioneuvoston päätöksellä ei kannusteta van- ta vastaava lääkäri kirjoitti lausunnossaan 34530: hempia yleisemmin osallistumaan sairaan lapsen 19.4.1985 seuraavaa: 34531: 34532: 260012U 34533: 2 1985 vp. - KK n:o 413 34534: 34535: ''Kun allergiset lapset välttyvät koivun siite- Allergisten lasten vanhemmat eivät saa kun- 34536: pölyn altistuksesta keväällä, ja yhtä aikaa fyysises- toutusmatkoihin osallistumisen ajalta sairaus- 34537: ti kuntoutetaan, johtaa tämä siihen, että kesän vakuutuslain 76 b §:n mukaista avustusta, vaikka 34538: vointi on ollut huomattavasti parempi sekä vielä se heille lain sanamuodon ja lain perusteluissa 34539: koko talvi tai koko loppuvuosi on sujunut huo- ilmaistun periaatteen mukaan kuuluisikin. Kiel- 34540: mattavasti vähemmällä sairastamisella. Lapset teinen kanta on vahvistettu viimeksi Kansanelä- 34541: ovat tarvinneet huomattavasti vähemmän sairaa- kelaitoksen Etelä-Suomen aluetoimiston sosiaali- 34542: lahoitoa ja huomattavasti vähemmän sairaalan lääketieteellisen toimiston kirjeellä 27.6.1985. 34543: päivystysluonteista poliklinikan käyttöä. Tämä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34544: hyvä tulos on ollut pitkäaikainen, yli vuoden tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 34545: kestävä. Arvelen nyt kahden vuoden jälkeen, että nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 34546: positiivinen hoitotulos kestää monta vuotta. Tä- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34547: mä pitkäaikainen hyvä saavutus johtunee myös 34548: siitä, että tämän tyyppisen ulkomaanmatkan ai- Onko Hallitus valmis uudistamaan sai- 34549: kana ryhmä työskentelee tiiviisti ja opetussaavu- raan lapsen hoito- ja kuntoutusavustuk- 34550: tus on erittäin hyvä. Lapset oppivat tautinsa sesta annettuja säännöksiä siten, että lää- 34551: luonteen ja hoitokeinot. Ennen kaikkea vanhem- kärin määräämä vanhempien osallistumi- 34552: mat oppivat sekä teoriassa että käytännössä ast- nen allergisten lasten ulkomailla tapahtu- 34553: mataudin kuntoutus- ja hoitoperiaatteita ja jat- vaan ja sairaalalaitoksesta sekä kaupallis- 34554: kavat sopivan motivoinoin jälkeen matkalta pa- ten palveluiden tuottajista riippumatta- 34555: lattuaan tätä hoitotyötä.'' maan, potilasyhdistyksen järjestämään 34556: kuntoutukseen tulisi sairausvakuutuslain 34557: 76 b §:n tarkoittaman avustuksen piiriin? 34558: 34559: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985 34560: 34561: Liisa Kulhia 34562: 1985 vp. -- RJC n:o 413 3 34563: 34564: 34565: 34566: 34567: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34568: 34569: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mm. sairaaloihin ja terveyskeskuksiin sekä alan 34570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, järjestöille. 34571: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn Alusta lähtien valtioneuvoston päätös on kos- 34572: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston kenut myös niitä vanhempia, jotka ovat lääkärin 34573: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- määräyksestä osallistuneet vaikeasti vammaiselle 34574: taja Kulhian näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- lapselleen annettavaan kuntoutushoitoon tai 34575: myksestä n:o 413: sopeutumisvalmennukseen, joka järjestetään pää- 34576: töksessä mainittujen lakien nojalla. Näissä ta- 34577: Onko Hallitus valmis uudistamaan sai- 34578: pauksissa hoito- ja kuntoutusavustuksen myöntä- 34579: raan lapsen hoito- ja kuntoutusavustuk- 34580: minen ei edellytä aikaisempaa sairaalahoitoa. 34581: sesta annettuja säännöksiä siten, että lää- Myös potilasyhdistysten järjestämille kuntoutus- 34582: kärin määräämä vanhempien osallistumi- kursseille osallistuville vanhemmille on voitu suo- 34583: nen allergisten lasten ulkomailla tapahtu- 34584: rittaa avustusta edellyttäen, että kuntootuskurssi 34585: vaan ja sairaalalaitoksesta sekä kaupallis- on sisältynyt valtioneuvoston päätöksessä mainit- 34586: ten palveluiden tuottajista riippumatto- tujen lakien nojalla rahoitettuun kuntoutukseen. 34587: maan, potilasyhdistyksen järjestämään 34588: kuntoutukseen tulisi sairausvakuutuslain Nyt esitetyssä kysymyksessä on kiinnitetty eri- 34589: 76 b §:n tarkoittaman avustuksen piiriin? tyisesti huomiota vanhempien osallistumiseen 34590: allergisten lasten ulkomailla tapahtuvaan, poti- 34591: lasyhdistyksen järjestämään kuntoutukseen sekä 34592: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- hoito- ja kuntoutusavustuksen myöntämiseen 34593: ti seuraavaa: näissä tapauksissa. 34594: Valtioneuvoston päätöksessä vaikeasti sairaan Todettakoon myös, että ulkomailla järjestet- 34595: lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettä- tyyn vaikeasti vammaisen lapsensa kuntoutuk- 34596: västä avustuksesta (130/85) on avustuksen myön- seen Osallistuvalle vanhemmalle voidaan suorittaa 34597: täminen rajattu koskemaan vain vaikeasti sairaan hoito- ja kuntoutusavustusta, mikäli se on järjes- 34598: lapsen hoitoa ja kuntoutusta. Vaikeina pidettävät tetty valtioneuvoston päätöksessä mainittujen la- 34599: sairaudet on erikseen mainittu tässä valtioneuvos- kien perusteella. Jotta avustusta voitaisiin suorit- 34600: ton päätöksessä, minkä lisäksi avustusta voidaan taa muissa kuin edellä esitetyissä tapauksissa, 34601: myöntää päätöksessä mainittuihin sairauksiin vai- tulisi sanottu kuntoutus sisällyttää kuntootuslain- 34602: keusasteeltaan verrattavien sairauksien vuoksi. säädännön piiriin tai muuttaa valtioneuvoston 34603: Hoito- ja kuntoutusavustuksen suorittaminen päätöstä siten, että ulkomailla vaikeasti sairaalle 34604: sai alkunsa vaikeasti sairaiden, erityisesti syöpää lapselle järjestettyyn kuntoutukseen osallistuvalle 34605: sairastavien lasten vanhempien osallistumisesta vanhemmalle voidaan nykyistä laajemmin myön- 34606: lapsensa sairaanhoitoon sairaalassa. Myöhemmin tää hoito- ja kuntoutusavustusta. 34607: valtioneuvoston päätöstä on muutettu koske- Kansaneläkelaitos seuraa avustushakemusten 34608: maan myös poliklinikalla annettua hoitoa ja käsittelyssä esille tulevia tapauksia ja niissä ilme- 34609: kotihoitoa. Myös muita avustuksen myöntämis- neviä ongelmia sekä tulee tekemään niiden poh- 34610: perusteita on tarkistettu. jalta sosiaali- ja terveysministeriölle esityksiä val- 34611: Tiedotusta on jatkuvasti pyritty lisäämään tioneuvoston päätöksen tarkistamiseksi. 34612: 34613: Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1985 34614: 34615: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa 34616: 4 1985 vp. - KK n:o 413 34617: 34618: 34619: 34620: 34621: Tili Riksdagens Herr Talman 34622: 34623: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Statsrådets beslut har ända från början även 34624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av gälit föräldrar, som i enlighet med läkares före- 34625: den 22 november 1985 tili vederbörande medlem skrifter har deltagit i sådan rehabiliteringsvård 34626: av statsrådet översänt avskrift av följande av elier anpassningsträning av sitt svårt handikappa- 34627: riksdagsledamot Kulhia undenecknade spörsmål de barn som har ordnats med stöd av de i 34628: nr 413: beslutet nämnda lagarna. 1 dessa fali förutsätter 34629: inte beviljandet av understöd för vård och reha- 34630: Är Regeringen redo att förnya stadgan- bilitering någon tidigare sjukhusvård. Understöd 34631: dena om understöd för vård och rehabili- har kunnat erläggas även tili föräldrar, vilka 34632: tering av sjuka barn, så att föräldrar, som deltar i en rehabiliteringskurs, som ordnas av en 34633: i enlighet med läkares föreskrifter deltar i patientförening, förutsatt att rehabiliteringskur- 34634: sitt aliergiska barns rehabilitering utom- sen har ingått i den rehabilitering som finansieras 34635: lands, då denna rehabilitering har ord- med stöd av de lagar som nämns i statsrådets 34636: nats av en patientförening och är obe- beslut. 34637: roende av sjukhus och producenter av 34638: kommersielia tjänster, skali beviljas i 1 det nu framförda spörsmålet fästs särskild 34639: 76 b § i sjukförsäkringslagen avsett uppmärksamhet vid föräldrarnas deltagande i 34640: understöd? sådan rehabilitering av aliergiskt barn utom- 34641: lands, som ordnas av någon patientförening, 34642: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt samt vid beviljande av understöd i dessa fali. 34643: anföra följande: 34644: Det bör även understrykas att understöd för 34645: 1 statsrådets beslut om beviljande av understöd vård ooh rehabilitering kan erläggas tili en 34646: för vård och rehabilitering av svån sjukt barn förälder, som deltar i rehabilitering av sitt svårt 34647: (130/85) begränsas beviljandet av understöd en- handikappade barn utomlands, om rehabilite- 34648: bart tili vård och rehabilitering av svårt sjuka ringen har ordnats på basis av de lagar som 34649: barn. De sjukdomar som anses vara svåra nämns nämns i statsrådets beslut. För att understöd skali 34650: särskilt i statsrådsbeslutet. Understöd kan dess- kunna erläggas i andra än de ovan nämnda fallen 34651: utom beviljas för andra sjukdomar, som i fråga borde rehabiliteringen tas in i rehabiliteringslag- 34652: om svårighetsgrad kan jämföras med de i beslutet stiftningen elier statsrådets beslut ändras, så att 34653: närnnda sjukdomarna. en förälder, som deltar i rehabilitering av sitt 34654: Erläggandet av understöd för vård och rehabi- svårt sjuka barn utomlands, kan beviljas under- 34655: litering började med att föräldrar tili svårt sjuka, stöd för vård och rehabilitering i större utsträck- 34656: specielit cancersjuka, barn började delta i vården ning än hittills. 34657: av sina barn på sjukhus. Senare har statsrådets 34658: beslut ändrats, så att det även gälier vård vid Folkpensionsanstalten följer de fali som kom- 34659: poliklinik och hemvård. Även de övriga grunder- mer fram vid behandlingen av ansökningarna om 34660: na för beviljande av understöd har justerats. understöd och de problem som yppar sig i 34661: Bemödanden har fortgående gjorts att öka samband med dessa. Anstalten kommer att på 34662: informationen bl.a. vid sjukhusen och hälsocen- basis av dem förelägga social- och hälsovårds- 34663: tralerna samt hos organisationerna inom bran- ministeriet förslag tili justering av statsrådets 34664: schen. beslut. 34665: 34666: Helsingfors den 31 december 1985 34667: 34668: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 34669: 1985 vp. 34670: 34671: Kirjallinen kysymys n:o 414 34672: 34673: 34674: 34675: 34676: Toiviainen: Tyhjinä olevien asuntojen pakkovuokraamisesta 34677: 34678: 34679: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34680: 34681: Suomessa vallitsee tuntuva asuntopula, eten- kohdalla tilanne on väliaikainen, mutta suurta 34682: kin vuokra-asuntojen puute on jatkuvasti lisään- osaa asunnoista pidetään jatkuvasti tyhjinä puh- 34683: tynyt. Asuntopulaan liittyvät välittömästi asumis- taasti keinottelullisista syistä. 34684: kustannukset, jotka ovat kohonneet aivan koh- Eräissä maissa, kuten Saksan Iiittotasavallassa 34685: tuuttomiksi. ja Tanskassa, on käytössä lainsäädäntö, jonka 34686: Asuntopula on erityisen tuntuva Helsingissä ja perusteella tyhjät asunnot on annettava vuokralle 34687: pääkaupunkiseudulla. Yksinomaan Helsingissä tietyn kohtuullisen ajan kuluttua. Samantyyppi- 34688: kaupungin vuokra-asuntoa jonottaa yli 5 000 nen käytäntö olisi tarpeen Suomessakin. 34689: ihmistä; on myös huomattava, etteivät monet Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34690: edes ilmoittaudu hakijoiksi, koska he pitävät tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 34691: mahdollisuuksiaan toivottomina. Lisäksi Helsin- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 34692: gissä on selvitysten mukaan lähes 90 000 ahtaasti vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34693: ja puutteellisesti asuvaa sekä täysin asuntoa vailla 34694: olevaa. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 34695: Kuitenkin samanaikaisesti maassamme on tu- siin sellaisen lain aikaansaamiseksi, jolla 34696: hansia tyhjinä pidettäviä asuntoja. Yksinomaan määrättäisiin tyhjinä pidettävät asunnot 34697: Helsingissä on tyhjiä tai vailla vakinaista asukasta tietyn ajan kuluessa vuokrattaviksi kun- 34698: olevia asuntoja jopa 14 000 kappaletta. Osan nallisia vuokra-asuntoja jonottaville? 34699: 34700: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985 34701: 34702: Seppo Toiviainen 34703: 34704: 34705: 34706: 34707: 2600031 34708: 2 1985 vp. - KK n:o 414 34709: 34710: 34711: 34712: 34713: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34714: 34715: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa viimeksi kuluneelta vuodelta tehty erillinen selvi- 34716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tys tyhjinä olevista aravavuokra-asunnoista. Sa- 34717: olette 26 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn manlainen selvitys on tekeillä myös tältä vuodel- 34718: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ta. Näiden selvitysten mukaan yli kuusi kuukaut- 34719: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- ta tyhjinä olleita aravavuokra-asuntoja oli vuosit- 34720: taja Toiviaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- tain 700-800. Suurin osa näistä on sellaisia 34721: myksestä n:o 414: työsuhdeasuntoja, joissa asukkaiden vaihtumisen 34722: yhteydessä asunto on tyhjänä normaalia pitem- 34723: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- män ajan, mutta tyhjänä oloa ei yleensä kestä 34724: siin sellaisen lain aikaansaamiseksi, jolla vuotta pitempään. Osa työnantajien ja kuntien- 34725: määrättäisiin tyhjinä pidettävät asunnot kin omistamista aravavuokra-asunnoista on sijain- 34726: tietyn ajan kuluessa vuokrattaviksi kun- niltaan, kokonsa vuoksi tai muusta syystä sellai- 34727: nallisia vuokra-asuntoja jonottaville? sia, joihin paikkakunnalla vallitseva kysyntä ei 34728: kohdistu. 34729: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Asuntorakentamisen seurannassa selvitetään 34730: ti seuraavaa: myös vuosittain tyhjänä olevien uusien asuntojen 34731: Tämän vuoden alkupuolella valmistuneen sel- määrää. Tällä hetkellä rakennuttajien ja rakenta- 34732: vityksen mukaan maamme asuntovarauma oli jien hallussa arvellaan olevan 4 000-5 000 tyh- 34733: vuonna 1980 yhteensä noin 67 000 asuntoa. jää uutta asuntoa. Vallitsevassa taloudellisessa 34734: Tähän lukuun sisältyvät tyhjien asuntojen lisäksi tilanteessa uusien asuntojen tyhjilläänoloaika py- 34735: myös tilapäisesti asutut asunnot, kuten esim. ritään ennen kaikkea korkean rcaalikoron vuoksi 34736: muulla paikkakunnalla henkikirjoitettujen opis- rakennuttajien ja rakentajien toimesta saamaan 34737: kelijoiden käytössä olevat asunnot. Tyhjistäkin mahdollisimman lyhyeksi. 34738: asunnoista suurin osa oli vain lyhytaikaisesti tyh- Olemassa olevan asuntokannan käyttöön voi- 34739: jänä asukkaiden vaihtumisen, asukkaan sairau- daan vaikuttaa mm. korkotasolla ja verotukselli- 34740: den tai laitoshoidon tms. syyn takia. Ns. tehokas silla toimenpiteillä. Korkean rcaalikorkotason 34741: asuntovarauma eli välittömästi asuinkäyttöön saa- vallitessa yritysten ja yhteisöjen ei kannata pitää 34742: tavissa olevia myytäviä tai vuokrattavia tyhjiä omistamaansa asuntokantaa tyhjillään. Asuntotu- 34743: asuntoja oli em. luvusta vain noin 10 000 asun- lon verotuksella puolestaan vaikutetaan siten, 34744: toa eli alle 1 % asuntokannasta. ettei yksityisten henkilöiden kannata pitää omis- 34745: Asuntomarkkinoiden joustavuus edellyttää, et- tamiaan asuntoja tyhjillään. 34746: tä tehokkaan asuntovarauman suuruus on riittä- Viime sotien aikaisissa ja niiden jälkeisissä 34747: vä. Selvityksen mukainen vajaan 1 % :n suurui- poikkeuksellisissa oloissa oli voimassa sellainen 34748: nen asuntovarauma on nykyisissä oloissamme asuntokannan säännöstely, jossa viranomaisilla 34749: niukka, etenkin kun se suurelta osin sijaitsee oli valtuudet sijoittaa asunnon tarvitsijoita ensisi- 34750: alueilla, joilla kysyntä on keskimääräistä vähäi- jaisesti yritysten ja yhteisöjen omistamiin tyhjil- 34751: sempää. lään oleviin asunnoksi soveltuviin tiloihin, mutta 34752: Helsingin kaupunki on tehnyt oman selvityk- myös yksityisten henkilöiden omistamiin tyhjil- 34753: sensä asuntovaraumasta vuoden 1983 tilanteesta. lään oleviin ja jopa väljästi asuttuihin asuntoihin. 34754: Sen mukaan tyhjillään olevia asuntoja oli 3 700, Tällainen säännöstely perustui määräaikaisiksi 34755: mistä noin 3 000 on myynnin, vuokrauksen tai säädettyihin poikkeuslakeihin eikä edellytyksiä 34756: muuton vuoksi vailla asukasta ja noin 700 muun tällaisiin poikkeuslakeihin ole nykyoloissa. Käy- 34757: syyn takia. Helsingin kaupungin selvityksen mu- tettävissä olevat keinot ovat talous- ja veropoliit- 34758: kaiset luvut ovat näin ollen selvästi kysymyksessä tisia, kuten edellä on jo esitettykin, Sitä paitsi 34759: esitettyä määrää pienempiä. eräillä paikkakunnilla, mm. pääkaupunkiseudul- 34760: Aravavuokra-asuntojen käyttöön kohdistuvaan la, vallitseva asuntopula ei johdu olemassa olevan 34761: asuntohallituksen valvontaan liittyen on kahdelta asuntokannan vajaakäytöstä. 34762: Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1985 34763: 34764: Ympäristöministeri Matti Ahde 34765: 1985 vp. -- RJC n:o 414 3 34766: 34767: 34768: 34769: 34770: Tili Riksdagens Herr Talman 34771: 34772: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen aravahyresbostäder. Utredningen gäller de två 34773: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av senare åren. En liknande utredning görs även för 34774: den 26 november 1985 tili vederbörande medlem innevarande år. Enligt dessa utredningar stod ca 34775: av statsrådet översänt avskrift av följande av 700--800 aravahyresbostäder årligen toroma un- 34776: riksdagsman Toiviainen undertecknade spörsmål der en tid som överskred sex månader. Största 34777: nr 414: delen av dessa bostäder är bostäder i anslutning 34778: tili arbetsförhållande, och dessa står toroma läng- 34779: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för re än vanligt när invånarna byts, dock inte i 34780: stiftandet av en sådan lag, som skulie allmänhet längre än ett år. En del av de aravahy- 34781: faststälia att bostäder, som står tomma, resbostäder som ägs av arbetsgivare elier kommu- 34782: efter viss tid bör uthyras tili personer, ner hae ett sådant läge eller sådan storlek eller är 34783: som köar för kommunala hyresbostäder? av annan orsak sådana, att den efterfrågan som 34784: finns på orten inte berör dem. 34785: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 34786: anföra följande: Vid uppföljningen av bostadsbyggandet utreds 34787: även årligen antalet nya bostäder som står tom- 34788: En utredning, som färdigstälides i början av ma. För närvarande har byggherrarna och byggar- 34789: detta år, visar att landets bostadsreserv år 1980 na enligt uppskattning ca 4 000--5 000 toroma 34790: var sammanlagt ca 67 000 bostäder. Förutom bostäder i sin besittning. 1 det nuvarande ekono- 34791: toroma bostäder innebär denna siffra även tilifäl- miska läget vili byggherrarna och byggarna, 34792: ligt bebodda bostäder, såsom t.ex. bostäder be- framför allt på grund av den höga realräntan, 34793: bodda av studerande som är mantalskrivna på gärna att den tid nya bostäder står toroma blir så 34794: annan ort. Även av de toroma bostäderna stod kort som möjligt. 34795: största delen endast kortvarigt toroma på grund 34796: av att invånarna byttes, p.g.a. invånarens sjuk- Man kan påverka användningen av det befint- 34797: dom elier anstaltvård, elier av annan dylik orsak. liga bostadsbeståndet bl.a. genom räntenivån 34798: Den s.k. effektiva bostadsreserven, dvs. toroma och genom beskattningsåtgärder. När realränte- 34799: bostäder som skali säljas elier uthyras och således nivån är hög är det olönsamt för bolag och 34800: direkt kan tas i bruk för boende, utgjorde endast samfund att låta sitt bostadsbestånd stå tomt. 34801: ca 10 000 bostäder av ovan nämnda siffra, dvs. Beskattningen av bostadsinkomster gör det å sin 34802: under 1 % av bostadsbeståndet. sida olönsamt för privatpersoner att låta sina 34803: Bostadsmarknadens flexibilitet förutsätter att bostäder stå tomma. 34804: den effektiva bostadsreserven är tiliräckligt stor. Under de exceptionelia förhålianden, som råd- 34805: Den vid utredningen framkomna bostadsreserven de under de senaste krigen och efter dem, var en 34806: om knapp 1 % är i våra nuvarande förhålianden bostadsreglering i kraft. Den gav myndigheterna 34807: liten, i synnerhet på grund av att den tili stor del fulimakt att placera bostadslösa personer i främst 34808: är belägen på sådana områden, där efterfrågan sådana utrymmen som ägdes av bolag och av 34809: ligger under genomsnittet. samfund och lämpade sig som bostäder men 34810: Helsingfors stad har gjort en egen utredning även i toroma bostäder, som ägdes av privatper- 34811: om bostadsreservsituationen år 1983. Enligt ut- soner, och t.o.m. i bostäder, som med hänsyn tili 34812: redningen stod 3 700 bostäder tomma, och av sin storlek hade få invånare. Denna reglering 34813: dessa var ca 3 000 utan invånare på grund av byggde på temporära undantagslagar och under 34814: försäljning, uthyrning elier flyttning, och ca 700 de nuvarande förhåliandena finns det inga 34815: stod toroma av andra skäl. Siffrorna enligt Hel- förutsättningar för dylika undantagslagar. De tili 34816: singfors stads utredning är sålunda klart under buds stående medlen är ekonomisk- och skatte- 34817: det i spörsmålet angivna antalet. politiska, såsom ovan anföns. Dessutom beror 34818: 1 anslutning tili den övervakning bostadsstyrel- den bostadsbrist som råder på vissa orter, bl.a. 34819: sen underkastar aravahyresbostädernas använd- inom huvudstadsregionen, inte på ett ineffektivt 34820: ning har en separat utredning gjorts om toroma utnyttjande av det befintliga bostadsbeståndet. 34821: 34822: Helsingfors den 31 december 1985 34823: 34824: Miliöminister Matti Ahde 34825: 1985 vp. 34826: 34827: Kirjallinen kysymys n:o 415 34828: 34829: 34830: 34831: 34832: Eenilä: Koko isyysloman myöntämisestä yhdellä kertaa 34833: 34834: 34835: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34836: 34837: Sairausvakuutuslain säännökset isyyslomasta si sekin näissä tapauksissa perustellulta perhepoli- 34838: ovat liian tiukat. Ne pakottavat pitämään isyyslo- tiikalta. 34839: man kahdessa erässä, eikä poikkeuksia myönnetä. Jotta lainmuutos ehtisi avuksi eräälle tammi- 34840: !syysloma tulisi kuitenkin voida myöntää yhte- kuussa 1986 synnyttävälle vammaiselle äidille, 34841: näisenä ja vaikkapa sen aikaakin normaalista muutos olisi tehtävä kiireisesti. 34842: pidentäen ainakin silloin, kun synnyttäjä on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34843: vammainen eikä voi itse hoitaa lastaan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 34844: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 34845: Jos isä käy työssä, josta palaa päivittäin kotiin, vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34846: selvitään päivisin kodinhoitajan avulla, mutta jos 34847: isän työpaikka on laiva, joka ei palaakaan päivit- Onko Hallitus tietoinen siitä, että yksi- 34848: täin kotisatamaan, tulisi isyysloma voida myöntää mittainen isyysloma olisi välttämättö- 34849: yhtenäisenä alkaen siitä, kun äiti ja lapsi palaavat mään tarpeeseen jonkun vammaisen syn- 34850: kotiin synnytyslaitokselta. Tällaisia tapauksia ei nyttäjän perheessä, ja 34851: ole otettu huomioon isyyslomaa koskevia sään- aikooko Hallitus antaa eduskunnalle 34852: nöksiä säädettäessä. Kun isyysloma olisi aivan tämän mahdollistavan sairausvakuutus- 34853: erityisen kipeään tarpeeseen nimenomaan näissä lain muutosehdotuksen niin pikaisesti, 34854: harvinaisissa tapauksissa, olisikin lakia muutetta- että muutos voisi tulla voimaan jo vuo- 34855: va. Isyysloman pidentäminen normaalista tuntui- den 1986 alusta? 34856: 34857: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985 34858: 34859: Paula Eenilä 34860: 34861: 34862: 34863: 34864: 260013V 34865: 2 1985 vp. - KK n:o 415 34866: 34867: 34868: 34869: 34870: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34871: 34872: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa keuksetta ylimääräisiä järjestelyjä perheen tavan- 34873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, omaiseen elämään. Luonnolliselta tuntuva apu 34874: olette 26 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn perheen hoidossa olisi se, että perheen isällä olisi 34875: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston mahdollisuus tässä yhteydessä jäädä pois töistä. 34876: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- Vaikkei perheessä olisikaan ennestään lapsia, lo- 34877: taja Eenilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- man myöntäminen isälle lapsen syntymän joh- 34878: myksestä n:o 415: dosta tukisi kuitenkin isän ja lapsen välisen 34879: suhteen myönteistä kehitystä ja korostaisi isän 34880: Onko Hallitus tietoinen siitä, että yksi- merkitystä yleensäkin lasten hoidossa ja kasvatuk- 34881: mittainen isyysloma olisi välttämättö- sessa. " 34882: mään tarpeeseen jonkun vammaisen syn- 34883: nyttäjän perheessä, ja Tällöin pidettiin siis 12 arkipäivän aikaa riittä- 34884: aikooko Hallitus antaa eduskunnalle vänä loma-aikana isälle. Myöhemmin on isyyslo- 34885: tämän mahdollistavan sairausvakuutus- man pitoajankohtaa lapsen syntymän yhteydessä 34886: lain muutosehdotuksen niin pikaisesti, väljennetty ja isän oikeutta vanhempainlomaan 34887: että muutos voisi tulla voimaan jo vuo- lisätty. Etuutta voidaan maksaa isälle lisää vasta 34888: den 1986 alusta? sen jälkeen, kun äitiysrahaa on maksettu äidille 34889: 100 arkipäivältä. Tällä on tarkoitettu varmistaa, 34890: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- etteivät äidit palaisi työhön liian aikaisin synny- 34891: ti seuraavaa: tyksen jälkeen. 34892: Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi sai- Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole 34893: rausvakuutuslain muuttamisesta (HE n:o 2071 tullut, että käytännössä olisi esiintynyt erityistä 34894: 1977 vp.) esitettiin äitiysrahan maksamista lapsen tarvetta edellä mainitun 12 päivän isyysloman 34895: isälle 12 arkipäivältä välittömästi lapsen synty- ajan pidentämiseksi. Toisaalta tähän ei näyttäisi 34896: män jälkeen. Tätä perusteltiin muun muassa myöskään olevan ehdotonta estettä, mikäli siihen 34897: seuraavasti: ''Lapsen syntymä aiheuttaa poik- ilmenee yleisempää tarvetta. 34898: 34899: Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1985 34900: 34901: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 34902: 1985 vp. - KK n:o 415 3 34903: 34904: 34905: 34906: 34907: Tili Riksdagens Herr Taimao 34908: 34909: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vid skötseln av familjen som skulle te sig natur- 34910: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av lig, vore att familjefadern skulle ha möjlighet att 34911: den 26 november 1985 tili vederbörande medlem i detta sammanhang stanna hemma från arbetet. 34912: av statsrådet översänt avskrift av följande av Oaktat familjen inte har barn från förut, skulle 34913: riksdagsledamot Eenilä undertecknade spörsmål beviljandet av ledighet tili fadern på grund av 34914: nr 415: barnets födelse likväl stöda en positiv utveckling 34915: av förhållandet mellan fadern och barnet, och 34916: Är Regeringen medveten om att en skulle även i allmänhet betona faderns betydelse 34917: handikappad barnaföderskas familj är i i vårdnaden och uppfostran av barn.'' 34918: absolut behov av sammanhängande fa- 34919: derskapsledighet, och Mao ansåg alltså att 12' vardagar var en tillräck- 34920: ämnar Regeringen avlåta en proposi- ligt lång ledighet för fadern. Senare har bestäm- 34921: tion tili riksdagen med förslag tili änd- melserna angående tidpunkten för faderskapsle- 34922: ring av sjukförsäkringslagen som möjlig- digheten i samband med barnets födelse luckrats 34923: gör detta så snart att ändringen kan träda upp och faderns rätt tili föräldraledighet utökats. 34924: i kraft redan vid ingången av år 1986? Ytterligare förmån kan utgå tili fadern först efter 34925: att moderskapspenning betalats tili modern för 34926: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 100 vardagar. Avsikten med detta är att säkerstäl- 34927: anföra följande: la att mödrarna inte återvänder tili arbetet alltför 34928: tidigt efter nedkomsten. 34929: I regeringens proposition tili riksdagen med 34930: förslag tili lag om ändring av sjukförsäkrings- Tili social- och hälsovårdsministeriets känne- 34931: lagen (RP nr 20711977 rd.) föreslogs att mo- dom har inte kommit att det i praktiken skulle 34932: derskapspenning skall utgå tili barnets fader för finnas ett specieltt stort behov att förlänga den 34933: 12 vardagar omedelbart efter barnets födelse. ovan nämnda faderskapsledigheten på 12 dagar. 34934: Detta motiverades bl.a. på följande sätt: "Ett Å andra sidan torde inget absolut hinder för 34935: barns födelse föranleder utan undantag speciella detta föreligga, om ett mera allmänt behov 34936: arrangemang i familjens vedertagna Iiv. En hjälp framkommer. 34937: 34938: Helsingfors den 31 december 1985 34939: 34940: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 34941: 1 34942: 34943: 1 34944: 34945: 34946: 34947: 34948: 1 34949: 34950: 1 34951: 1985 vp. 34952: 34953: Kirjallinen kysymys n:o 416 34954: 34955: 34956: 34957: 34958: E. Laine ym.: Työllisyyden parantamisesta Turun työvoimapiirin 34959: alueella 34960: 34961: 34962: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 34963: 34964: Turun työvoimapiirin työvoimatoimistoissa asi- Työttömyys uhkaa voimakkaasti kasvaa talvi- 34965: oi viime lokakuun aikana yli 25 300 työnhakijaa. kuukausien aikana. Siihen viittaavat, paitsi koko 34966: Tämä oli yli 4 000 henkilöä enemmän kuin maan työttömyyslukujen kasvu, myös suurimit- 34967: edellisen vuoden lokakuussa. Samaan aikaan oli taiset pakkolomautukset ja ennakkoilmoitukset 34968: avoimien työpaikkojen määrä vähentynyt. Työt- uusista lomautuksista lähiviikkojen aikana Lou- 34969: tömien työnhakijoiden määrän kasvu ja avoimien nais-Suomen laivatelakoilla. Uudenkaupungin 34970: työpaikkojen väheneminen viimevuotiseen vas- Rauma-Repolan telakalla on kymmeniä työnteki- 34971: taavaan ajankohtaan verrattuna ovat merkkejä jöitä jo pakko1omautettu ja lähiaikoina ilmoite- 34972: työllisyystilanteen vaikeutumisesta ja jo kesällä taan pakkolomautettujen määrän nousevan 200 34973: tapahtuneen laskusuunnan jatkumisesta Turun työntekijään. Viime päivinä on annettu Wärtsi- 34974: työvoimapiirin alueella. län Turun telakalla ennakkoilmoitus, jonka mu- 34975: Viime lokakuun lopussa työttömiä työnhakijoi- kaan lähiviikkoina pakkolomautetaan yli 400 34976: ta oli Turun työvoimapiirissä 12 284. Viime vuo- työntekijää ja 50 toimihenkilöä. Työttömien 34977: :l.en vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömiä määrän kasvu loppuvuodesta ja ilmoitukset uu- 34978: :>Ii nyt 1 540 enemmän. Suurin osa työvoimapii- sista pakkolomautuksista merkitsevät työttömyy- 34979: rin työttömyyden kasvusta on tapahtunut Turun den huomattavaa lisääntymistä Turun talous- 34980: talousalueella. Yksinomaan Turun työvoimatoi- alueella ja Turun työvoimapiirin alueella. Tämän 34981: miston alueella oli nyt 1 000 työtöntä enemmän. johdosta valtiovallan tehtävänä on ryhtyä toimen- 34982: piteisiin työttömyyslukujen kasvun estämiseksi ja 34983: Työttömyyden ammattirakenteessa jatkuu en- työllisyystilanteen parantamiseksi. 34984: :inen kehityssuunta. Työttömyys on lisääntynyt 34985: ~niten toimihenkilöiden keskuudessa. Lokakuus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34986: ;a toimihenkilöiden työttömyys oli edelliseen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 34987: okakuuhun verrattuna kasvanut 440 henkilöllä. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 34988: \1yös ammattia vailla olevien työttömyys oli kas- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34989: ranut lähes 300 henkilöllä. Nuorisotyöttömien 34990: näärä on kesästä lähtien ollut viime vuoden Onko Hallitus tietoinen työttömyyden 34991: rastaavan luvun yläpuolella, mikä kertoo myös suurimittaisesta lisääntymisestä Turun ta- 34992: rleisen työllisyystilanteen huononemisesta. Lisäk- lousalueella mm. metallin pakkolomau- 34993: ;i on todettava, että erilaisilla palkkaperusteisilla tusten seurauksena, ja jos on, 34994: :yöllisyystoimenpiteillä Turun työvoimapiirissä mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 34995: yöllistettiin viime lokakuussa lähes 500 työtöntä ryhtyä työllisyystilanteen parantamiseksi 34996: rähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Turun työvoimapiirin alueella? 34997: 34998: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985 34999: 35000: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 35001: 35002: 35003: 35004: 35005: !60001] 35006: 2 1985 vp. - KK n:o 416 35007: 35008: 35009: 35010: 35011: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35012: 35013: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tusta yrittäjätoimintaan sekä edesauttamalla alu- 35014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, eellisten tai kuntien työllisyys- ja elinkeinopoliit· 35015: olette 26 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn tisten hankkeiden toteutumista. 35016: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston Toisena yleisimmin työvoimahallinnolle kuu- 35017: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- luvana tehtävänä on nähty yksittäisten ihmisten 35018: taja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjalli- tilapäisen ja välittömän työnsaannin turvaami- 35019: sesta kysymyksestä n:o 416: nen. Tätä tehtävää on suoritettu ns. työllisyyden 35020: Onko Hallitus tietoinen työttömyyden hoidon erityistoimenpiteiden avulla eduskunnan 35021: suurimittaisesta lisääntymisestä Turun ta- toimintaan myöntämän määrärahan puitteissa. 35022: lousalueella mm. metallin pakkolomau- Edellä mainituilla linjoilla ja eduskunnan vuo- 35023: tusten seurauksena, ja jos on, deksi 1986 antamien määrärahojen puitteissa 35024: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo työvoimahallinnon on tarkoitus jatkaa toimin- 35025: ryhtyä työllisyystilanteen parantamiseksi taansa. Hallituksen budjettiesityksen perustelu- 35026: Turun työvoimapiirin alueella? jen mukaan työllisyydenhoitotoimenpiteiden pai- 35027: nopisteryhminä säilyvät nuoret, pitkäaikaistyöttö- 35028: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mät ja työrajoitteiset henkilöt. 35029: ti seuraavaa: Lisäksi hallitus laatii erityisohjelmat vaikeim- 35030: milla työttömyysalueilla luotavista uusista työpai- 35031: Työvoimahallinnon kaikilla tasoilla on huoles- 35032: koista sekä pitkäaikaistyöttömien, työrajoitteisten 35033: tuneena seurattu työttömyyden lisääntymistä niin 35034: ja nuorten työttömyyden alentamisesta. Pyrki- 35035: valtakunnan kuin eri työvoimapiirienkin osalta. 35036: myksenä on, että näiden erityisohjelmien toi- 35037: Huomiotta ei ole myöskään jäänyt Turun työvoi- 35038: menpiteillä saadaan katkaistua pitkäaikaistyöttö- 35039: mapiirin ja Turun talousalueen työttömyyden 35040: myys ja rajoitettua nuorten ja työrajoitteisten 35041: kasvu. 35042: työttömyyden kesto enintään 3 kuukauteen. 35043: Työvoimahallinto näkee selvästi sen, ettei se 35044: yksin voi pysäyttää työttömyyden lisääntymistä. Edustaja E. Laineen kysymyksessään mainitse- 35045: Eduskunnan tahdon mukaisesti työvoimaministe- miin pakkolomautuksiin työvoimahallinnolla on 35046: riö on jatkuvasti korostanut osavastuun ottoa ollut vaihtoehtona työllisyyskoulutuksen järjestä- 35047: työllisyyden hoidosta kaikessa julkisessa päätök- minen. Työvoimaministeriö ei kuitenkaan voi 35048: senteossa. pakottaa työnantajia ja työntekijöitä osallistu- 35049: Tämän hallituksen aikana on myös muualla maan työllisyyskoulutusjärjestelyihin. 35050: kuin työvoimahallinnossa pyritty kannustamaan Kun valtioneuvosto jakaa työvoimaministeriön 35051: yritystoimintaa, tukemaan paikallista elinkeino- pääluokan työllisyydenhoidon määrärahat vuo- 35052: toimintaa ja aikaansaamaan alueellisia työllisyys- den 1986 tulo- ja menoarvion vahvistamisen 35053: poliittisia elinkeinoprojekteja. Sanalla sanoen: on jälkeen, otetaan näiden työllisyysmäärärahojen 35054: pyritty aktivoimaan paikallisia voimia työllisyy- puitteissa huomioon niin paljon kuin mahdollis- 35055: den hoitoon. ta Turun työvoimapiirin vaikeutunut työllisyysti- 35056: Työvoimahallinto on omalta osaltaan pyrkinyt lanne. 35057: edesauttamaan pysyvien työpaikkojen syntymistä Työllisyyden hoitoon tarkoitettujen määrära- 35058: pitemmällä aikavälillä mm. ns. työttömien start- hojen niukkuus vuoden 1986 tulo- ja menoar- 35059: tirahakokeilulla (jonka ansiosta esim. Turun työ- viossa vaikeuttaa kuitenkin myös Turun työvoi- 35060: voimapiirin alueella on vuodessa ''synnytetty'' m~piirin alueella avoimen työttömyyden alenta- 35061: 160 uutta yritystä), suuntaamalla työllisyyskoulu- mista. 35062: 35063: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1985 35064: 35065: Työvoimaministeri Urpo Leppänen 35066: 1985 vp. - KK n:o 416 3 35067: 35068: 35069: 35070: 35071: Tili Riksdagens Herr Taimao 35072: 35073: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kommunala sysselsättnings- och näringspolitiska 35074: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse projekt. 35075: av den 26 november 1985 tili vederbörande En annan uppgift som allmänt anses höra tili 35076: medlem av statsrådet för besvarande översänt arbetskraftsförvaltningen är att omedelbart ga- 35077: avskrift av följande av riksdagsman Ensio Laine rantera den enskilda människan tlllfälligt arbete. 35078: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 416: Denna uppgift har skötts med hjälp av s.k. 35079: specialåtgärder för skötseln av sysselsättningen, 35080: Är Regeringen medveten om den om- vilka finansieras inom ramen för det anslag som 35081: fattande ökningen av arbetslösheten riksdagen beviljat för ändamålet. 35082: inom Åboregionen bl.a. tili följd av per- Arbetskraftsförvaltningen har för avsikt att 35083: mitteringar inom metallbranschen, och fortsätta sin verksamhet enligt ovan nämnda 35084: om detta är fallet, principer och inom ramen för de anslag som 35085: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta riksdagen beviljat för år 1986. Enligt motive- 35086: för att förbättra sysselsättningssituationen ringen tili regeringens budgetförslag kvarstår de 35087: inom Åbo arbetskraftsdistrikts område? unga, de långtidsarbetslösa och de arbetshandi- 35088: kappade som centrala målgrupper i fråga om 35089: Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt åtgärder för skötseln av sysselsättningen. 35090: följande: Dessutom gör regeringen upp specialprogram 35091: På arbetskraftsförvaltningens alla nivåer har för skapande av nya arbetsplatser inom de svåras- 35092: man med oro följt med den tilltagande arbetslös- te arbetslöshetsområdena samt för sänkande av 35093: heten såväl i hela landet som de olika arbets- arbetslösheten bland långtidsarbetslösa, arbets- 35094: kraftsdistrikten. Inte heller den ökade arbetslös- handikappade och ungdomar. Avsikten är att 35095: heten inom Åbo arbetskraftsdistrikt och Åbo med hjälp av dessa åtgärder i anslutning tili 35096: ekonomiska region har lämnats obeaktad. specialprogrammen kunna bryta långtidsarbets- 35097: Arbetskraftsförvaltningen är fullt på det klara lösheten och begränsa arbetslöshetsperioden för 35098: med att den inte ensam förmår stoppa ökningen unga och arbetshandikappade tili högst 3 måna- 35099: av antalet arbetslösa. Enligt riksdagens vilja har der. 35100: arbetskraftsförvaltningen fortlöpande framhållit Alternativet tili de permitteringar som riks- 35101: att man vid fattande av alla offentliga beslut dagsman Ensio Laine nämner i sitt spörsmål har 35102: också skall beakta ansvaret för skötseln av syssel- för arbetskraftsförvaltningen varit att arrangera 35103: sättningen. sysselsättningsutbildning. Arbetskraftsministeriet 35104: Under den nuvarande regeringens tid har man kan dock inte tvinga arbetsgivare och arbetsta- 35105: även på annat håll än inom arbetskraftsförvalt- gare att delta i de här sysselsättningsutbildnings- 35106: ningen försökt sporra företagsverksamheten, stö- arrangemangen. 35107: da den lokala näringsverksamheten och få tili När statsrådet, sedan budgetförslaget för år 35108: stånd regionala sysselsättningspolitiska närings- 1986 blivit fastställt, fördelar de anslag som 35109: projekt. Kort sagt: man har försökt aktivera reserveras för skötseln av sysselsättningen under 35110: lokala krafter för skötseln av sysselsättningen. arbetskraftsförvaltningens huvudtitel, kommer 35111: Arbetskraftsförvaltningen har för egen del man inom ramen för dessa sysselsättningsanslag 35112: försökt medverka tili uppkomsten av bestående så mycket det är möjligt att beakta det försämra- 35113: arbetsplatser på längre sikt bl.a. med hjälp av de sysselsättningsläget inom Åbo arbetskraftsdist- 35114: försöket med s.k. startpenning för arbetslösa rikt. 35115: (tack vare vilket det tili exempel inom Åbo De knappa anslag som i statsförslaget för år 35116: arbetskraftsdistrikts område årligen har skapats 1986 reserverats för skötseln av sysselsättningen 35117: 160 nya företag), genom att rikta in den syssel- försvårar dock en minsk'}ing av den öppna ar- 35118: sättningsfrämjande utbildningen på företagsverk- betslösheten även inom Abo arbetskraftsdistrikts 35119: samhet samt genom att främja regionala och område. 35120: Helsingfors den 30 december 1985 35121: 35122: Arbetskraftsminister Urpo Leppänen 35123: 1985 vp. 35124: 35125: Kirjallinen kysymys n:o 417 35126: 35127: 35128: 35129: 35130: Salolainen ym.: Koskien suojelun tehostamiseksi tarpeellisten esitys- 35131: ten antamisesta 35132: 35133: 35134: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35135: 35136: Ympäristöministeriö on kesällä 1985 valmistel- töistä tai vesistön osista on välttämätöntä ainakin 35137: lut esityksen koskiensuojelulaiksi, jonka avulla on seuraavista syistä: 35138: tarkoitus suojella rakentamiselta luonnonsuoje- - Hallituksen esitys vesilain muuttamiseksi 35139: lullisesti tärkeimmät, vielä vapaana virtaavat kos- (HE n:o 266/1984 vp.) edellyttää lain 2 luvun 5 35140: ket ja vesistöt. Ympäristöministeriön esityksessä pykälän 2 momentissa säädöksiä siitä, mitkä 35141: on yhteensä 53 kohdetta, yhteiseltä energiamää- vesistöt tulisi ainakin suojella voimalaitosten ra- 35142: rältään noin 350-500 megawattia riippuen siitä, kentamiselta ( = luetteloa suojeltavista kohteis- 35143: lasketaanko myös alle 0, 5 megawatin kosket. ta). Näin ollen muunlaiset ehdotukset koskien- 35144: Tämä vastaa noin 40 prosenttia vielä rakentamat- suojelulain sisällöksi olisivat ristiriidassa tämän 35145: tomasta, teknisesti rakennuskelpoisesta vesivoi- eduskuntaan jo annetun esityksen kanssa. 35146: masta, kun Ounasjoen ja Vuotoksen alueita ei - Asiaa ei voi ratkaista jättämällä suojeltavien 35147: lasketa mukaan. Suurin osa, noin 213 Suomen kohteiden määrittely valtioneuvoston peri- 35148: koskivoimasta on jo rakennettu. aatepäätöksen varaan, sillä päätöksen pysyvyydes- 35149: Jäljellä olevat ja suurelta osin ympäristöminis- tä ei ole varmoja takeita eikä se myöskään sido 35150: teriön esitykseen sisältyvät, vielä vapaana virtaa- vesioikeuksia. Näin epävarmuus jokirannoilla jat- 35151: vat kosket ja vesistöt ovat luonnonsuojelulliselta kuisi, mikä haittaisi mm. elinkeinojen harjoitta- 35152: arvoltaan korvaamattomia. Ne ovat viimeinen mista ja niiden jatkosuunnittelua. 35153: jäänne Suomen aikoinaan ainutlaatuisesta koski- - Jatkuva tapauskohtainen harkinta valtio- 35154: luonnosta ja lisäksi monien uhanalaisten tai har- neuvoston periaatepäätöksen piirissä olevien ve- 35155: vinaisten eläin- ja kasvilajien ainoa mahdollinen sistöjen suojelusta johtaisi sekä koskien omista- 35156: elinympäristö. Vapaiden koskien kalastuksellinen jien että jokivarsien asukkaiden oikeusturvan 35157: ja matkailullinen sekä tätä kautta työllistävä kannalta mielivaltaiseen tilanteeseen, kun har- 35158: merkitys on myös selvästi korostumassa. kinta suojelun tarpeesta ei perustuisi yhtenäi- 35159: Koskiensuojelulain saamisella eduskunnan kä- seen, samoista lähtökohdista tehtyyn säännök- 35160: siteltäväksi on erittäin kiire, sillä suunnitelmat seen. 35161: monien ympäristöministeriön lakiehdotuksessa Yksittäisten vesistöjen suojelua koskevien 35162: mainittujen suojelukohteiden rakentamiseksi asioiden jatkuva käsittely valtioneuvostossa ja 35163: ovat jo pitkällä. Esimerkiksi tärkeimpiin suojelu- eduskunnassa jatkaisi kiistoja lähes loputtomiin 35164: kohteisiin kuuluvien Lieksanjoen alaosan kos- ja haittaisi molempien työskentelyä. Eduskunnan 35165: kien, Huopanankosken ja Kymijoen koskien ra- päätöksentekotapa ja aikataulu ei myöskään so- 35166: kennuslupa-anomukset ovat jo vesioikeuskäsitte- vellu nopeiden, "paniikinomaisten" päätösten 35167: lyssä. Mikäli näille ja monille muille tärkeille tekemiseen, sitä mukaa kuin suojeluvesistöille 35168: suojeluvesistöille myönnetään rakennuslupa, uh- haettaisiin rakennuslupia. Hankkeiden etenemi- 35169: kaa niitä putoaminen pois koskiensuojelulakiesi- sen valvominen olisi sitä paitsi työlästä ja veisi 35170: tyksen kohteiden joukosta. Koska kyse on kuu- turhaan muutenkin vähäisiä ympäristönsuojelu- 35171: kausista, olisi lakiesitys saatava eduskuntaan jo hallinnon resursseja. 35172: tämän syksyn aikana. Näin sen käsittely voitaisiin - Periaatteessa ei voida varmuudella nimetä 35173: alkaa heti kevätistuntokauden alussa. sellaisia suojelun arvoisia vesistojä, joita rakenta- 35174: Koskiensuojelulain kiireellinen säätäminen si- minen ei missään olosuhteissa uhkaisi. Näin 35175: ten, että siinä säädetään sekä suojelun toteutta- ollen kaikista suojelun kannalta arvokkaista vesis- 35176: mistavasta ja korvauksista että suojeltavista vesis- töistä olisi tehtävä samanaikainen suojelupäätös, 35177: 35178: 4285012565 35179: 2 1985 vp. - KK n:o 417 35180: 35181: vaikka rakentamisuhkaa (ts. lupahakemusta vesi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 35182: oikeudessa) ei olisikaan tällä hetkellä vireillä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 35183: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 35184: - Valtioneuvoston periaatepäätökseen perus- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35185: tuva ja tapauskohtaista, jatkuvaa harkintaa ai- 35186: heuttava päätös olisi väärä myös sikäli, ettei sillä Onko Hallitus tietoinen koskiensuoje- 35187: saavutettaisi juuri minkäänlaista säästöä koskien- lulain kiireellisyydestä ja tarpeesta säätää 35188: suojelun kokonaiskustannuksissa. Ympäristömi- laki vesilain 2 luvun 5 pykälän muutok- 35189: nisteriön esityksen suurimmat ja tärkeimmät seen perustuen, ja jos on, 35190: kohteet (Iijoki, Lieksanjoki, Kymijoki, Lestijoki 35191: jne.) ovat joka tapauksessa välittömän rakennus- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 35192: uhan alaisia, joten pienempien kohteiden kor- ryhtyä saattaakseen lakiesityksen edus- 35193: vaaminen muodostaisi kuitenkin vain pienen kunnan käsiteltäväksi jo kuluvan syysis- 35194: osan kokonaiskuluista. tuntokauden aikana? 35195: 35196: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1985 35197: 35198: 35199: Pertti Salolainen Markus Aaltonen Reino Paasilinna 35200: Liisa Kulhia Mats Nyby Juhani Surakka 35201: Kerttu Törnqvist Riitta Järvisalo-Kanerva Liisa Jaakonsaari 35202: Erkki Moisander Lea Savolainen Sirpa Pietikäinen 35203: Anna-Liisa Piipari Lea Kärhä Pekka Starast 35204: Eeva Turunen Saara-Maria Paakkinen Päivi Varpasuo 35205: Antti Kalliomäki Liisa Hilpelä Reijo Lindroos 35206: Matti Lahtinen Pekka Myllyniemi Pirjo Rusanen 35207: Pirkko Valtonen Jouni ]. Särkijärvi Olli Helminen 35208: Kaarina Dromberg Arja Alho Riitta Jouppila 35209: Paavo Lipponen Kimmo Sasi Jukka Mikkola 35210: Eva-Riitta Siitonen Kari Rajamäki Saara Mikkola 35211: Risto Ahonen Ilkka Kanerva Aarno von Bell 35212: Riitta Uosukainen Tuulikki Hämäläinen Ilkka Suominen 35213: Kaj Bärlund Mauno Manninen Tarja Halonen 35214: Mauri Pekkarinen Pertti Hietala Esko Aho 35215: Pirjo Ala-Kapee Pirkko Ikonen Peter Muurman 35216: Katri-Helena Eskelinen Paula Eenilä Hannele Pokka 35217: Aimo Ajo Marjatta Väänänen Seppo Tikka 35218: Juhani Tuomaala Matti Kuusio Hannu Tenhiälä 35219: Mikko Rönnholm Marja-Liisa Salminen Kari Urpilainen 35220: Esko Helle Jorma Rantanen Heli Astala 35221: Jussi Ranta Arvo Kemppainen Pentti Lahti-Nuuttila 35222: Matti Kautto Timo Roos Sten Söderström 35223: Martti Lähdesmäki Timo Laaksonen Jouko Tuovinen 35224: Pekka Leppänen Maija Rajantie Mikko Kuoppa 35225: Esko-Juhani Tennilä Mikko Vainio Lauha Männistö 35226: Vieno Eklund Irma Rosnell Ulla Lehtinen 35227: Ulla-Leena Alppi Pentti Skön Vappu Säilynoja 35228: Lea Mäkipää Osmo Vepsäläinen Martti Ratu 35229: Seppo Toiviainen Heikki Riihijärvi Kati Peltola 35230: Helvi Koskinen Pirkko Turpeinen-Kajanoja Reino Jyrkilä 35231: Inger Hirvelä Pentti Kettunen Heikki Mustonen 35232: Liisa Arranz Marjatta Stenius-Kaukonen Anssi Joutsenlahti 35233: Veikko Saarto Elisabeth Rehn Ensio Laine 35234: Håkan Nordman Niilo Koskenniemi Ole Wasz-Höckert 35235: Anna-Liisa Jokinen Jutta Zilliacus ]. Juhani Kortesalmi 35236: Ville Komsi Veikko Vennamo Kalle Könkkölä 35237: 1985 vp. -- FUK n:o 417 3 35238: 35239: 35240: 35241: 35242: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35243: 35244: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luvun 5 §:ssä tarkoitettuja huomattavia ja laajalle 35245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön 35246: olette 27 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toimin- 35247: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nassa. 35248: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- Koskiensuojelulaki sisältäisi lisäksi säännökset 35249: taja Pertti Salolaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli- vesivoiman omistajille ja käyttöoikeuden haiti- 35250: sesta kysymyksestä n:o 417: joille suoritettavan korvauksen perusteista ja kor- 35251: vausmenettelystä. 35252: Onko Hallitus tietoinen koskiensuoje- Ehdotus liittyy eduskunnalle vuonna 1984 an- 35253: lulain kiireellisyydestä ja tarpeesta säätää nettuun hallituksen esitykseen laiksi vesilain 35254: laki vesilain 2 luvun 5 pykälän muutok- muuttamisesta (HE n:o 266/1984 vp.). Ehdotuk- 35255: seen perustuen, ja jos on, sessa lähdetään siitä, että koskiensuojelulaki sisäl- 35256: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo täisi vesilain muutosehdotuksen 2 luvun 5 §:n 2 35257: ryhtyä saattaakseen lakiesityksen edus- momentissa tarkoitetut säännökset. Ehdotuksen 35258: kunnan käsiteltäväksi jo kuluvan syysis- mukaan uuden voimalaitoksen rakentamisen olisi 35259: tuntokauden aikana? katsottava aiheuttavan vesilain 2 luvun 5 §:n 1 35260: momentissa tarkoitettuja vahingollisia muutoksia 35261: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja 35262: ti seuraavaa: sen toiminnassa, ainakin ehdotuksessa mainituis- 35263: Ympäristöministeriössä on valmisteltu ehdotus sa vesistöissä ja vesistön osissa. Ainakaan näihin 35264: hallituksen esitykseksi koskiensuojelulaiksi. Eh- vesistöihin ei siten saisi enää myöntää lupaa 35265: dotuksen mukaan luvan myöntäminen uuden uuden voimalaitoksen rakentamiseen. 35266: voimalaitoksen rakentamiseen kiellettäisiin yh- Ympäristöministeriössä valmisteltua ehdotusta 35267: teensä 53 vesistössä tai vesistön osassa. Valintape- koskiensuojelulaiksi käsiteltiin hallituksen ilta- 35268: rusteina on tällöin käytetty vesistöjen virtavesi- koulussa 2.10.1985, minkä jälkeen asia on ollut 35269: luonnon luonnontilaisuutta, edustavuutta, uhan- valmisteltavana hallituksen alue- ja ympäristöpo- 35270: alaisuutta ja harvinaisuutta sekä tieteellistä, kala- liittisessa ministerivaliokunnassa. Esitysehdotus 35271: taloudellista, virkistyskäytöllistä ja maisemallista koskiensuojelulaiksi on tarkoitus saattaa hallituk- 35272: merkitystä. Ehdotus muodostaa kokonaisuuden, sen käsiteltäväksi vielä vuoden 1985 aikana. Ta- 35273: jolla on virtaavien vesien suojelun kannalta valta- voitteena on, että hallituksen esitys voitaisiin 35274: kunnallinen merkitys. Kaikkien ehdotettujen antaa eduskunnalle mahdollisimman pikaisesti ja 35275: suojelukohteiden osalta uuden voimalaitoksen niin, että sen käsittely eduskunnassa voisi alkaa 35276: rakentamisesta aiheutuisi uudistettavan vesilain 2 kevätistuntokaudella 1986. 35277: 35278: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985 35279: 35280: Ympäristöministeri Matti Ahde 35281: 4 1985 vp. -- KJC n:o 417 35282: 35283: 35284: 35285: 35286: Tili Riksdagens Herr Taimao 35287: 35288: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen na skadliga förändringar i omgivningens natur- 35289: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av förhållanden eller i vattennaturen och dess funk- 35290: den 27 november 1985 tili vederbörande medlem tion som åsyftas i 2 kap. 5 § i den som bäst 35291: av statsrådet översänt avskrift av följande av revision underkastade vattenlagen. 35292: riksdagsledamot Pertti Salolainen m.fl. under- I forsskyddslagen skulle ytterligare upptas stad- 35293: tecknade spörsmål nr 417: ganden om grunderna för den ersättning som 35294: Är Regeringen medveten om fors- skali betalas tili ägare av vattenkraft och inneha- 35295: skyddslagens brådskande natur och om vare av nyttjanderätt tili vattenkraft och om 35296: behovet att stifta en lag på grund av ersättningsförfarandet. 35297: ändringen av vattenlagens 2 kap. 5 §, Propositionen ansluter sig tili regeringens pro- 35298: och i så fali, position av år 1984 med förslag tili lag om 35299: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ändring av vattenlagen (RP nr 266/1984 rd.). I 35300: i syfte att förelägga riksdagen tili behand- propositionen utgår man ifrån att i forsskyddsla- 35301: ling lagförslaget redan under innevarande gen ingår de i förslaget tili ändring av 2 kap. 5 § 35302: höstsession? 2 mom. avsedda stadgandena. Enligt propositio- 35303: nen skali byggande av nytt kraftverk anses orsaka 35304: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt i 2 kap. 5 § 1 mom. vattenlagen avsedda skadliga 35305: anföra följande: förändringar i omgivningens naturförhålianden 35306: Vid miljöministeriet har utarbetats regeringens elier i vattennaturen och dess funktion åtminsto- 35307: proposition med förslag tili forsskyddslag. Enligt ne i de vattendrag eller delar av vattendrag som 35308: propositionen skulle beviljande av tillstånd att anges i propositionen. Åtminstone i fråga om 35309: bygga nytt kraftverk förbjudas i sammanlagt 53 dessa vattendrag skulie tilistånd tili byggande av 35310: vattendrag elier delar av vattendrag. Vid valet av ett nytt kraftverk inte längre få meddelas. 35311: vattendrag har hänsyn tagits tili naturtiliståndet Den vid miljöministeriet utarbetade proposi- 35312: hos den landskapsnatur med strömmande vatten tionen med förslag tili forsskyddslag behandlades 35313: som vattendragen företräder, i viiken mån vat- vid regeringens aftonskola den 2. 10.198 5, varef- 35314: tendragen är representativa, hotade och sällsynta ter ärendet beretts regeringens regional- och 35315: samt deras vetenskapliga och fiskeriekonomiska miljöpolitiskt ministerutskott. Avsikten är att 35316: betydelse ävensom deras betydelse för rekrea- förslaget tili proposition om forsskyddslag skali 35317: tionsbruk och landskapsmässigt. Förslaget utgör förelägga regeringen ännu under år 1985. Me- 35318: en helhet med riksomfattande betydelse för skyd- ningen är att regeringens proposition skulle kun- 35319: det av rinnande vatten. na ges tili riksdagen så snart som möjligt och så 35320: På alla de platser som föreslås bli skyddade att riksdagsbehandligen kunde påbörja under 35321: skulle byggandet av nytt kraftverk medföra såda- vårsessionen 1986. 35322: 35323: Helsingfors den 13 december 1985 35324: 35325: Miljöminister Matti Ahde 35326: 1985 vp. 35327: 35328: Kirjallinen kysymys n:o 418 35329: 35330: 35331: 35332: Pohjanoksa ym.: Ammatillisen peruskoulutuksen kaluston omistus- 35333: suhteista 35334: 35335: 35336: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35337: 35338: Opetusministeri Kaarina Suonio esttu oppilaitoksen ylläpitäjä on velvollinen palautta- 35339: 31.10. 198 5 vastauksen kirjalliseen kysymykseen maan saamaansa valtionosuutta silloin, kun kou- 35340: n:o 323/1985 vp. lutus vakinaistetaan. Valtionosuuslain 47 §:n 35341: Vastauksen mukaan vakinaisessa ammatillisessa mukaan palautettavaksi vahvistettu määrä saa- 35342: peruskoulutuksessa oppilaitoksen omistajasta tu- daan periä myöhemmistä oppilaitoksen ylläpitä- 35343: lee hankkimansa kaluston omistaja vasta, kun jälle kysymyksessä olevasta hankkeesta tai toimin- 35344: hankintavuoden tiliselvitys on vahvistettu. Tämä- nasta aiheutuviin kustannuksiin suoritettavista 35345: kin omistusoikeus on vastauksen mukaan mah- valtionosuuden eristä. 35346: dollista lähinnä vain siksi, että valtionosuuspro- Väliaikaisen koulutuksen osalta mammua 35347: sentti on pienempi kuin 100. kuittausmenettelyä on mahdollista soveltaa vain 35348: Eräiden ammatillisten oppilaitosten valtion- muuhun väliaikaiseen koulutukseen, jos sitä pi- 35349: osuuksista ja -avustuksista sekä korkotukilainoista detään vakinaisesta koulutuksesta erillisenä toi- 35350: annetun lain (1075/75) 2 §:n mukaan valtion- mintana. Ammattikasvatushallitus on tiettävästi 35351: osuutena pidetään valtion varoista oppilaitoksen kuitenkin kuitannut väliaikaisen koulutuksen si- 35352: ylläpitäjälle sen hoidettavana olevasta tehtävästä nänsä kyseenalaisia saataviaan vakinaisen koulu- 35353: aiheutuvista kustannuksista lain nojalla suoritet- tuksen valtionosuuden ennakoista. Samalla oppi- 35354: tavaa osuutta. Tämä edellyttää kalustohankinto- laitoksen ylläpitäjälle aiheutuu myös taloudellisia 35355: jen osalta sitä, että oppilaitoksen ylläpitäjä hank- menetyksiä muun muassa korkotappioiden muo- 35356: kii kaluston ja saa aiheutuneisiin hankintakustan- dossa, mitä opetusministerin vastauksessa ei pi- 35357: nuksiin valtion varoja. Valtion varojen määrä detty mahdollisena. 35358: riippuu valtionosuusprosentista. Sen sijaan kor- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 35359: keakaan valtionosuusprosentti ei muuta sitä tosi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 35360: asiaa, että kaluston omistussuhde on oppilaitok- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 35361: sen ylläpitäjän ja kaluston myyjän välinen asia. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35362: Ammattikasvatushallitus on edellä todetusta Millä perusteella Hallitus katsoo oppi- 35363: huolimatta katsonut oppilaitoksen ylläpitäjän laitoksen ylläpitäjän hankkiman kaluston 35364: väliaikaista koulutusta varten hankkiman kalus- omistussuhteiden riippuvan valtion- 35365: ton olevan valtion omaisuutta. Se on tältä poh- osuusprosentin suuruudesta, 35366: jalta antanut ohjeita muun muassa moottoriajo- miksi Hallitus katsoo hankintojen 35367: neuvojen rekisteröinnistä ja kaluston siirtämisestä omistusoikeuden riippuvan valtion- 35368: sekä lunastamisesta. Näillä virheelliseen lähtö- osuustiliselvityksen vahvistamisesta, 35369: kohtaan nojaavilla näkökohdilla ei voi omistus- pitääkö Hallitus vakinaista ja väliaikais- 35370: suhteita perustella, kuten opetusministerin vas- ta ammatillista peruskoulutusta samana 35371: tauksessa on tehty. Lisäksi esimerkiksi moottori- tai eri toimintana sen mukaan, mikä on 35372: ajoneuvojen rekisteröinnin osalta esitetty näke- kulloinkin valtion kannalta taloudellisin 35373: mys ei anna kaikilta osin oikeaa kuvaa nykytilan- vaihtoehto, ja 35374: teesta. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 35375: Annetun vastauksen mukaan väliaikaista kou- ryhtyä, jotta oppilaitosten ylläpitäjien 35376: lutusta pidetään omana toimintana valtion- korkotappiot ja muut taloudelliset mene- 35377: osuuslain (1075/75) 41 §:ää sovellettaessa. Täten tykset korvataan? 35378: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1985 35379: 35380: Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo 35381: 260018D 35382: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 418 35383: 35384: 35385: 35386: 35387: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35388: 35389: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa tapauksissa. Oppilaitoksen ylläpitäjän omistusoi- 35390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, keus ei ole myöskään riippuvainen kalustoon 35391: olette 29 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn myönnettävästä valtionosuusprosentista. Poik- 35392: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston keuksen muodostavat kuitenkin ne väliaikaisen 35393: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- koulutuksen varoin hankitut koneet ja laitteet, 35394: taja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kir- jotka hankitaan valtion lukuun ja jotka annetaan 35395: jallisesta kysymyksestä n:o 418: oppilaitoksen käyttöön väliaikaisen koulutuksen 35396: ajaksi. Vastauksessani kirjalliseen kysymykseen 35397: Millä perusteella Hallitus katsoo oppi- n:o 323 pyrkimys em. asian yksinkenaiseen esit- 35398: laitoksen ylläpitäjän hankkiman kaluston tämiseen on valitettavasti johtanut epätarkkaan 35399: omistussuhteiden riippuvan valtion- ilmaisuun. 35400: osuusprosentin suuruudesta, Nykyinen väliaikaista ammatillista peruskoulu- 35401: miksi Hallitus katsoo hankintojen tusta koskeva lainsäädäntö on väliaikainen ja on 35402: omistusoikeuden riippuvan valtion- voimassa vuoden 1985 loppuun. Vuoden 1986 35403: osuustiliselvityksen vahvistamisesta, alusta lainsäädäntö tulee pysyväksi, kun väliaikai- 35404: pitääkö Hallitus vakinaista ja väliaikais- sen koulutuksen valtionosuutta koskevat säädök- 35405: ta ammatillista peruskoulutusta samana set sisältyvät ammatillisten oppilaitosten rahoi- 35406: tai eri toimintana sen mukaan, mikä on tuksesta annetun lain (494/83) 13 §:ään. Rahoi- 35407: kulloinkin valtion kannalta taloudellisin tuslain valtionosuutta koskevat menettelysään- 35408: vaihtoehto, ja nökset sisältyvät kuntien ja kuntainliittojen val- 35409: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tionosuuksista ja -avustuksista annettuun lakiin. 35410: ryhtyä, jotta oppilaitosten ylläpitäjien Näin ollen sekä nykyisin voimassa olevassa eräi- 35411: korkotappiot ja muut taloudelliset mene- den ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista 35412: tykset korvataan? ja -avustuksista sekä korkotukilainoista annetussa 35413: laissa ( 107 51 7 5) että uudessa rahoituslaissa on 35414: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen yhdenmukaiset valtionosuuden palauttamista 35415: seuraavaa: koskevat säännökset. Valtionosuuden palautta- 35416: Vakinaisessa ja väliaikaisessa ammatillisessa pe- misvelvollisuus ei ole riippuvainen valtion- 35417: ruskoulutuksessa kunnallisen ja yksityisen amma- osuusprosentista. Palauttamisvelvollisuus koskee 35418: tillisen oppilaitoksen ylläpitäjä toimittaa ammat- siten vastaisuudessakin sekä vakinaista että väliai- 35419: tikasvatushallitukselle vuosittain käyttökustan- kaista koulutusta. Koska väliaikaisesta ammatilli- 35420: nusten valtionosuutta koskevan tiliselvityksen. sesta koulutuksesta on annettu vakinaisesta kou- 35421: Tiliselvityksen perusteella suoritetaan oppilaitok- lutuksesta poikkeavat erilliset säädökset ja alem- 35422: sen ylläpitäjälle lopullinen valtionosuus. Tiliselvi- manasteiset määräykset, voidaan väliaikaista kou- 35423: tyksen vahvistamisesta ei riipu tiliselvitykseen lutusta pitää omana toimintana silloin, kun so- 35424: sisältyvien käyttökustannuksina pidettävien ka- velletaan valtionosuuden palauttamista koskevia 35425: lustohankintojen omistusoikeus, vaan niihin lo- säännöksiä. Koulutuksen vakinaistaminen mer- 35426: pullisesti suoritettavan valtionosuuden määrä. kitsee siten väliaikaisen koulutuksen toiminnan 35427: Oppilaitoksen ylläpitäjä omistaa edellä tarkoite- lopettamista. 35428: tun kaluston yleisten esineoikeudellisten säännös- Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen järjestä- 35429: ten mukaisesti, mutta omistamiseen liittyvät val- misestä ei oppilaitoksen ylläpitäjälle synny talou- 35430: tionosuussäädöksiin sisältyvät erityiset velvoitteet, dellisia menetyksiä, koska käyttökustannuksiin 35431: kuten valtionosuuden palauttamisvelvoite eräissä suoritetaan 100 prosentin valtionosuus. 35432: 35433: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1986 35434: 35435: Opetusministeri Kaarina Suonio 35436: 1985 vp. -- KJ( n:o 418 3 35437: 35438: 35439: 35440: 35441: Till Riksdagens Herr Talman 35442: 35443: 1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord- sig tili äganderätten, som t.ex. skyldigheten att i 35444: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder vissa fall återbetala statsandelen. Läroanstaltens 35445: skrivelse av den 29 november 1985 tili vederbö- upprätthållares äganderätt beror inte heller på 35446: rande medlem av statsrådet avsänt en avskrift av den statsandelsprocent som beviljas för inventa- 35447: följande av riksdagsman Aino Pohjanoksa m.fl. rier. Den apparatur och de anläggningar som 35448: undertecknade spörsmål nr 418: anskaffats med ruedel för den temporära utbild- 35449: ningen på statens räkning och som ställs tili 35450: På vilket sätt anser Regeringen att läroanstaltens förfogande för den tid då man ger 35451: ägandeförhållandena i fråga om de in- temporär utbildning utgör dock ett undantag. 1 35452: ventarier som läroanstaltens upprätthålla- mitt svar på det skriftliga spörsmålet nr 323 har 35453: re anskaffat, beror på statsandelsprocen- mitt försök att förklara ärendet så enkelt som 35454: ten, möjligt tyvärr lett tili en inexakt formulering. 35455: varför anser Regeringen att äganderät- Den nutida lagstiftningen om temporär yrkes- 35456: ten i fråga om inventarier beror på fast- inriktad utbildning är temporär och gäller tili 35457: ställande av redovisningen för statsande- slutet av år 1985. Från början av år 1986 blir 35458: len, lagstiftningen ordinarie, då stadgandena om 35459: anser Regeringen, att ordinarie eller statsandelen för temporär utbildning ingår i 13 § 35460: temporär yrkesinriktad grundutbildning lagen om finansieringen av yrkesläroanstalter 35461: är samma eller olika verksamhet beroen- (494/83 ). De förfaringsstadganden som gäller 35462: de på vilket alternativ som för statens del statsandelen i finansieringslagen ingår i lagen om 35463: vid varje tidpunkt är lönsammast, och statsandelar och -understöd åt kommuner och 35464: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta kommunalförbund. Således innehåller den nu 35465: för att läroanstalternas upprätthållare er- gällande lagen om statsandelar och -understöd 35466: sätts för ränteförluster och även andra samt räntestödslån åt vissa yrkesläroanstalter 35467: ekonomiska förlustet? (1075/75) samt den nya finansieringslagen en- 35468: hetliga stadganden om återbetalningen av stats- 35469: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt andelen. Skyldigheten att återbetala statsandelen 35470: framföra följande: beror inte på statsandelsprocenten. Skyldigheten 35471: Då det gäller ordinarie eller temporär yrkesin- att återbetala beloppet gäller således även i 35472: riktad grundutbildning, tillställer de korumunala framtiden både ordinarie och temporär utbild- 35473: elier privata läroanstalternas upprätthåliare årli- ning. Eftersom särskilda stadganden och bestäm- 35474: gen yrkesutbildningsstyrelsen en redovisning för melser av lägre ordning har utfärdats om den 35475: den statsandel som hänför sig tili driftskostnader- temporära yrkesinriktade utbildningen som avvi- 35476: na. På basen av redovisningen betalar man den ker från den ordinarie utbildningen, kan man 35477: slutgiltiga statsandelen tililäroanstaltens upprätt- anse, att den temporära utbildningen utgör sin 35478: håliare. Äganderätten tili de anskaffade inventa- egen verksamhet, då man tillämpar de stadgan- 35479: rier som bör betraktas som driftskostnader och den som gäller återbetalning av statsandelen. 35480: som ingår i redovisningen beror inte på faststäl- Om utbildningen blir ordinarie, innebär detta, 35481: landet av redovisningen, utan på beloppet av att den temporära utbildningen upphör. 35482: den statsandel som slutgiltigt betalas för dem. Anordnandet av den temporära yrkesinriktade 35483: Läroanstaltens upprätthållare äger ovan nämnda utbildningen medför inte ekonomiska förluster 35484: inventarier i enlighet med de alimänna bestäm- för läroanstaltens upprätthållare, eftersom en 35485: melserna om sakrätt, men de särskilda förpliktel- 100-procentig ersättning i statsandel betalas för 35486: ser som ingår i statsandelsstadganden, ansluter driftskostnaderna. 35487: 35488: Helsingfors den 2 januari 1986 35489: Undervisningsminister Kaarina Suonio 35490: 1985 vp. 35491: 35492: Kirjallinen kysymys n:o 419 35493: 35494: 35495: 35496: 35497: Pohjanoksa ym.: Kansalais- ja työväenopistojen opettajien matka- 35498: kustannusten verottamisesta 35499: 35500: 35501: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35502: 35503: Verohallitus on antanut ohjeet kansalais- ja kopuolelle erityiseen työntekemispaikkaan työ- 35504: työväenopistojen opettajien matkakorvausten ve- hön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi.'' Sekä 35505: rottamisesta. Matkakorvaus on ennen tulkittu lisäksi: ''Tilapäisen työmatkan aiheuttamat kaik- 35506: :natkaeduksi, korvaukseksi todellisista kustan- ki kustannukset voidaan verovapaasti korvata.'' 35507: luksista. Nyt siitä on tehty näille opettajille Ja edelleen: "Opettajakuntaan kuulunee kuiten- 35508: rerotettava palkka. Näin on menetelty mm. kin myös niitä opettajia, joilla ei ole vakituista 35509: Hämeen ja Mikkelin läänien lääninoikeuksissa. työskentelykoulua. Työn luonteeseen kuuluu täl- 35510: Verohallituksen ohje (3.5.1985) on varsin seka- löin jatkuva kiertäminen opetuspaikasta toiseen, 35511: ra, ja näin kansalais- ja työväenopistojen rehtorit esimerkiksi eri iltoina eri puolille kuntaa tai 35512: )Vat joutuneet pyytämään lisäselvityksiä lääninoi- saman illan aikana eri kouluihin. Tällöin verova- 35513: ceuksilta. paasti voidaan korvata päivittäiset asunnon ja 35514: Pääasiallinen vaikeus johtuu siitä, että samaan työmatkan väliset matkakustannukset kuten edel- 35515: )pettajaan saatetaan kohdistaa kahdenlaista tul- lä mainituilla erityisaloilla. Näissä erityisolosuh- 35516: dntaa, koska sivutoimisella tuntiopettajalla voi teissa työskentelevä opettaja ei voi saada tilapäi- 35517: )lla sekä tilapäisiä työmatkoja, jotka ovat verova- sen työmatkan perusteella maksettavia muita ve- 35518: nita, että jatkuvasti yhteen kohteeseen suunnat- rovapaita korvauksia, esimerkiksi päivärahaa, ku- 35519: :ua vaihtelevaa työtoimintaa, josta kulut ovat ten sellainen henkilö, jolla on vakituinen työ- 35520: rerollisia. Se joukko opettajista, joka ei kuulu paikka. 35521: nihinkään verohallituksen ohjeen luokkaan, Kansalais- ja työväenopistojen opettajakuntaan 35522: cääntyy lääninveroviraston puoleen saadakseen kuuluu todennäköisesti lisäksi henkilöitä, jotka 35523: :nnakkotiedon pidätysvelvollisuudesta. työskentelevät olosuhteissa, joista on vaikea pää- 35524: Kansalais- ja työväenopistojen työ on epäsään- tellä, kumpaan ryhmään he kuuluvat. Epäselvissä 35525: töllistä kurssitoimintaa, jossa opettaja saattaa korvaustapauksissa voi työnantaja tai palkansaaja 35526: outua matkustamaan pitkiäkin matkoja. Jos nä- pyytää asianomaiselta lääninverovirastolta ennak- 35527: nä verovapaina kustannuskorvauksina pidetyt koperintälain 17 §:n mukaista ennakkotietoa pi- 35528: natkakorvaukset tulkitaan nyt veronalaiseksi tu- dätysvelvollisuudesta. Ennakkotieto osoittaa sa- 35529: oksi, saa opettaja melkoisen jälkiveron esim. malla, onko kysymyksessä verovapaa vai veron- 35530: >ohjoisissa osissa maatamme. Näin myös kansa- alainen kustannuskorvaus. '' 35531: ais- ja työväenopistojen työ vaikeutuu varsinkin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 35532: yrjäseuduilla ja taajamissakin, sillä opettajista tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 35533: uuri osa, noin 10 000, on tuntiopettajia. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 35534: Valtiovarainministeriön vero-osaston kirjeessä senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35535: 3.9.1985) Kansalais- ja työväenopistojen liitolle 35536: odetaan: "Matkakustannuskorvausten verova- Miten Hallitus aikoo menetellä, että 35537: lautta ratkaistaessa on keskeinen merkitys tila- verohallituksen ohjeita selkeytetään, ja 35538: läisen työmatkan määritelmällä. Kustannuspää- että kansalais- ja työväenopistojen tun- 35539: öksen 2 §:n 1 momentin mukaan työmatka on tiopettajien matkakustannukset makset- 35540: natka, jonka työntekijä tekee työnantajan mää- taisiin verovapaina kustannuskorvauksi- 35541: äyksestä tilapäisesti varsinaisen työpaikkansa ul- na? 35542: 35543: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1985 35544: 35545: i28501269K 35546: 2 1985 vp. - KK n:o 419 35547: 35548: 35549: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Eeva Turunen 35550: Päivi Varpasuo Liisa Hilpelä Matti Lahtinen 35551: Kaarina Dromberg Pirjo Rusanen Tapio Holvitie 35552: Martti Tiuri Saara Mikkola Eva-Riitta Siitonen 35553: Sakari Valli Olavi Ronkainen Impi Muroma 35554: Sirpa Pietikäinen Heli Astala 35555: 1985 vp. - KK n:o 419 3 35556: 35557: 35558: 35559: 35560: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35561: 35562: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nusten korvaamista koskevat työ- tai virkaehtoso- 35563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, pimuksissa olevat määräykset. 35564: olette 29 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn Verohallituksen kustannuspäätöksen mukaises- 35565: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ti perusteiltaan ja määriltään maksetut korvauk- 35566: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- set eivät ole veronalaista tuloa. Sen sijaan kor- 35567: taja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kir- vaus, joka on suoritettu muilla perusteilla tai 35568: jallisesta kysymyksestä n:o 419: määrältään suurempana, on päätöksestä poikkea- 35569: valta osaltaan saajan veronalaista tuloa. 35570: Miten Hallitus aikoo menetellä, että 35571: verohallituksen ohjeita selkeytetään, ja Matkakustannuskorvausten verovapautta rat- 35572: että kansalais- ja työväenopistojen tun- kaistaessa on keskeinen merkitys tilapäisen työ- 35573: tiopettajien matkakustannukset makset- matkan määritelmällä. Verohallituksen kustan- 35574: taisiin verovapaina kustannuskorvauksi- nuspäätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan työ- 35575: na? matka on matka, jonka työntekijä tekee työnan- 35576: tajan määräyksestä tilapäisesti varsinaisen työ- 35577: paikkansa ulkopuolelle erityiseen työntekemis- 35578: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- paikkaan työhön kuuluvien tehtävien suorittami- 35579: ti seuraavaa: seksi. Varsinainen työpaikka on paikka, jossa 35580: Työ- tai virkamatkasta maksettujen matkakus- palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkan- 35581: tannuskorvausten verovapaudesta säädetään tulo- saajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, 35582: ja varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1 mo- jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään var- 35583: mentin 8 kohdassa ja 2 momentissa. Veronalai- sinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee 35584: seksi tuloksi ei katsota, sen mukaan kuin verohal- työmääräykset, säilyttää työvälineitä tai -aineita, 35585: litus vuosittain tarkemmin määrää, työnantajan tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa 35586: määräyksestä tehdystä virka- tai työmatkasta saa- paikkaa. Tällaisesta varsinaisesta työpaikasta 35587: tua matkustamiskustannusten korvausta, päivära- työnantajan määräyksestä muualle työn tekemi- 35588: haa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yö- seksi suoritetun tilapäisen työmatkan aiheutta- 35589: matkarahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suori- mat kustannukset voidaan suorittaa palkansaajal- 35590: tettua matkakustannusten korvausta, niin myös le verosta vapaina kustannuskorvauksina. Ylei- 35591: ulkomaille työnantajan määräyksestä tehdystä simmin tällöin suoritetaan työmatkasta johtuvat 35592: virka- tai työmatkasta saatua vastaavaa korvausta, matkustamiskustannukset sekä muiden menojen 35593: kuitenkin niin, että työnantajan määräyksestä kattamiseksi päiväraha. Jos työntekijä yöpyy työ- 35594: huolimatta katsotaan aloilla, joilla erityistä työn- matkalla, suoritetaan myös majoittumiskustan- 35595: tekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhyt- nuksista korvaus. 35596: aikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, Kun palkansaaja työskentelee varsinaisella työ- 35597: päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispai- paikallaan, esimerkiksi kansalaisopiston opettaja 35598: kan välisistä matkoista saadusta korvauksesta kat- vakinaisessa työskentelypaikassaan, ei päivittäis- 35599: sotaan verovapaaksi tuloksi vain matkustamiskus- ten tai muutoin säännöllisesti toistuvien asunnon 35600: tannuksista saatu korvaus. ja työpaikan välisten työmatkojen aiheuttamia 35601: Verohallitus vahvistaa verosta vapaaksi katsot- kustannuksia voida verosta vapaina suorituksina 35602: tavien matkakustannusten korvausperusteet ja korvata. Jos korvausta kuitenkin on maksettu, 35603: määrät valtion kulloinkin suorittamia matkakus- kuten eräistä lääninoikeuksien päätöksistä ilme- 35604: tannusten korvauksia vastaaviksi, kuitenkin niin, nee, on se saajansa veronalaista palkkatuloa. 35605: että jos edustaviromiksi katsottavien valtakunnal- Matkakustannukset vähennetään kuitenkin vero- 35606: listen työ- tai virkaehtosopimuksien mukaan suo- tuksessa tavanomaiseen tapaan joko tulo- ja 35607: ritetaan matkakustannusten korvausta olennaises- varallisuusverolain 26 §:n 5 kohdan nojalla asun- 35608: ti muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat- non ja työpaikan välisinä matkakuluina 15 000 35609: kakustannusten korvausta suorittaa, verohallituk- markan enimmäismäärään saakka tai sivutoimes- 35610: sen tulee ottaa huomioon tällaiset matkakustan- ta saatuun palkkatuloon kohdistuvina tulonhank- 35611: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 419 35612: 35613: kimiskuluina tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n vata verosta vapaina matkustamiskustannusten 35614: mukaisesti. korvauksina. Ennakkonpidätysvelvollisuutta sil- 35615: Voimassa olevat säännökset ja verohallituksen mällä pitäen voidaan ennakkoratkaisua pyytää 35616: kustannuspäätös ovat olleet samansisältöiset jo asianomaiselta lääninverovirastolta. 35617: 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Kansalais- ja 35618: Verohallitus ottaa lakisääteisesti huomioon 35619: työväenopistojen opettajien saamien kustannus- 35620: edustavimmat työehtosopimukset kustannuspää- 35621: korvausten verotuksessa tapahtuneet muutokset 35622: töstä laadittaessa. Yleisimmät työehdot tulevat 35623: eivät näin ollen johdu lainsäädännön tai ohjei- 35624: näin huomioon otetuiksi. Työnantajan ja työnte- 35625: den muuttumisesta, vaan siitä, että vastoin vero- 35626: kijäin välisiä erityisiä sopimuksia ei voida verotus- 35627: hallituksen ohjeita suoritetut korvaukset ovat 35628: ta kohtuuttomasti monimutkaistamatta sisällyt- 35629: vasta vuoden 1985 aikana tulleet yleisemmin 35630: tää kaikkia verovelvollisia koskeviin säännöksiin. 35631: verohallinnon tietoon. Osa tapauksista on ilmen- 35632: Myös verovelvollisten tasapuolisen kohtelun vaa- 35633: nyt siten, että on pyydetty ennakonpidätysvelvol- 35634: timus estää eri ammattiryhmien ongelmien rat- 35635: lisuutta koskevaa ennakkoratkaisua. Joitakin kor- 35636: kaisemisen vain verolainsäädäntöä muuttamalla. 35637: vauskysymyksiä on ratkaistu myös lääninoi- 35638: Työehdoista ja palkkausperusteista neuvoteltaessa 35639: keudessa. Verolautakuntien tekemien päätösten 35640: olisi tarkoituksenmukaista ottaa huomioon voi- 35641: puuttuminen on ilmeisesti aiheutunut puutteel- 35642: massa oleva lainsäädäntö ja verohallituksen mää- 35643: lisista verokirjamerkinnöistä. Julkisyhteisöillä, 35644: räykset, ja sovittaa korvausperusteet niiden mu- 35645: kuten kunnalla, ei ole velvollisuutta merkitä 35646: kaisiksi. 35647: verohallituksen kustannuspäätöksen mukaisia 35648: korvauksia verokirjoihin, joten päätöksestä poik- Verohallinnossa kiinnitetään vastaisuudessa 35649: keavasti maksetut korvaukset ovat saattaneet jää- huomiota siihen, että kansalais- ja työväenopisto- 35650: dä tulematta verotusta toimittavien tietoon. jen opettajakunnan saamien kustannuskorvaus- 35651: Maan pohjoisemmissa osissa osa kansalais- ja ten verotuskohtelu yhtenäistyy. Samalla pyritään 35652: työväenopistojen opettajista saattaa työskennellä siihen, että jo ennakonpidätys vastaa lopullista 35653: sellaisissa olosuhteissa, että jo mainitun tulo- ja verotusta. Lainsäädännön muuttaminen siten, et- 35654: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohdan tä kansalais- ja työväenopistojen opettajat saisivat 35655: loppuosaa voitaneen soveltaa. Tällöin opettajaa kustannuskorvausten suhteen samoissa olosuh- 35656: ei ole sijoitettu tiettyyn työkohteeseen, josta teissa työskenteleviä muita verovelvollisia lievem- 35657: muodostuisi hänelle varsinainen työpaikka. Kun män verotuskohtelun, ei voi tulla kysymykseen, 35658: työskennellään työpaikkaa jatkuvasti vaihtaen, eikä kustannuskorvausten verosta vapauttaminen 35659: voidaan päivittäiset asunnon ja työskentelypaikan muutoinkaan voi olla työsopimuksen tekemiseen 35660: välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset kor- liittyvä neuvottelukysymys. 35661: 35662: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985 35663: 35664: Ministeri Pekka Vennamo 35665: 1985 vp. -- KJC n:o 419 5 35666: 35667: 35668: 35669: 35670: Tili Riksdagens Herr Talman 35671: 35672: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen de tidpunkt erlägger resekostnadsersättning skat- 35673: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av testyrelsen skali beakta sådana i arbets- elier 35674: den 29 november 1985 tili vederbörande medlem tjänstekoliektivavtal ingående bestämmelser om 35675: av statsrådet översänt avskrift av följande av resekostnadsersättningar. 35676: riksdagsledamot Aino Pohjanoksa m.fl. under- De ersättningar som har erlagts i enlighet med 35677: tecknade spörsmål nr 419: skattestyrelsens beslut om grunderna för och 35678: storleken av resekostnadsersättningar betraktas 35679: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 35680: inte som skattepliktig inkomst. Om ersättning 35681: för att få skattestyrelsens direktiv förtydli- 35682: däremot har erlagts enligt andra grunder elier tili 35683: gade, och 35684: ett större belopp utgör den del som avviker från 35685: för att medborgar- och arbetarinsti- beslutet skattepliktig inkomst för mottagaren. 35686: tutens timlärares resekostnader skall kun- 35687: na betalas såsom skattefria kostnadsersätt- När det avgörs vilka resekostnadsersättningar 35688: ningar? som skali betraktas såsom skattefria spelar defini- 35689: tionen av begreppet ''tilifäliig arbetsresa'' en 35690: central roll. Enligt 2 § 1 mom. i skattestyrelsens 35691: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt beslut om resekostnadsersättningar är arbetsresa 35692: anföra följande: en resa, som arbetstagare på order av arbetsgivare 35693: 1 22 § 1 mom. 8 punkten och 2 mom. i lagen för utförande av tili arbetet hörande uppgifter 35694: om skatt på inkomst och förmögenhet {1043/74) tilifäliigt företar tili särskild plats för arbetets 35695: stadgas om skattefria resekostnadsersättningar, utförande utanför den egentliga arbetsplatsen. 35696: vilka erläggs för arbets- eller tjänsteresa. Såsom Med egentlig arbetsplats avses plats, där löntaga- 35697: skattepliktig inkomst anses inte i enlighet med ren arbetar stadigvarande. Har löntagare på 35698: vad skattestyrelsen årligen närmare bestämmer grund av arbetets rörlighet ingen sådan plats, där 35699: resekostnadsersättning, dagtraktamente, måltids- han stadigvarande arbetar, anses såsom egentlig 35700: ersättning, logiersättning, övernattningspenning arbetsplats den plats där han avhämtar arbetsor- 35701: och såsom gottgörelse under annat namn erlagd der, förvarar arbetsredskap och arbetsmaterial, 35702: resekostnadsersättning för tjänste- elier arbets- elier annan i fråga om arbetets utförande motsva- 35703: resa, som företagits på arbetsgivares order, liksom rande plats. Kostnaderna för tilifäliig arbetsresa 35704: även motsvarande ersättning för tjänste- elier på order av arbetsgivare från sådan egentlig 35705: arbetsresa som gjorts utomlands på arbetsgivares arbetsplats tili en annan plats för utförande av 35706: order, likväl så, att oberoende av arbetsgivares arbetet kan erläggas tili löntagaren såsom skatte- 35707: order inom sådana branscher, där arbetstagaren fria kostnadsersättningar. För att täcka resekost- 35708: tili följd av att det för branschen karakteristiska naderna och andra utgifter, som arbetsresan 35709: arbetet är av kortvarig natur ofta måste utföra sitt medför, erläggs härvid vanli'gen ett dagtrakta- 35710: arbete på olika stälien, av ersättning, som erhål- mente. Om arbetstagaren övernattar under ar- 35711: lits för dagliga resor melian bostaden och särskilt betsresan erläggs också ersättni:ng för logikostna- 35712: arbetsstälie, endast resekostnadsersättningen an- derna. 35713: ses vara skattefri inkomst. När en löntagare arbetar på sin egentliga 35714: Skattestyrelsen faststälier grunderna för och arbetsplats, t.ex. när en lärare vid ett medborgar- 35715: storleken av de resekostnadsersättningar som skali institut arbetar på den egentliga platsen för 35716: betraktas som skattefria så att de motsvarar de arbetets utförande, kan inte kostnaderna för 35717: resekostnadsersättningar staten vid ifrågavarande dagliga elier annars regelbundet återkommande 35718: tidpunkt erlägger, likväl så, att om resekostnads- arbetsresor mellan bostaden och arbetsplatsen 35719: ersättning enligt de riksomfattande arbets- och erläggas såsom skattefria ersättningar. Om ersätt- 35720: tjänstekoliektivavtal som bör anses såsom mest ning ändå har erlagts, såsom framgår av vissa 35721: representativa erläggs enligt en väsentligt annan länsrättsbeslut, utgör den en del av mottagarens 35722: grund än den enligt viiken staten vid ifrågavaran- skattepliktiga löneinkomst. Resekostnaderna av- 35723: 6 1985 vp. - KK n:o 419 35724: 35725: dras emellertid vid beskattningen på vanligt sätt, arbetsplatsen. Då arbetet ständigt måste utföras 35726: antingen enligt 26 § 5 punkten i lagen om skatt på olika ställen kan kostnaderna för de dagliga 35727: på inkomst och förmögenhet såsom kostnader för resorna mellan bostaden och platsen för arbetets 35728: resor mellan bostaden och arbetsplatsen till ett utförande ersättas såsom skattefria resekostnads- 35729: belopp av högst 15 000 mark eller enligt 25 § i ersättningar. Vad förskottsinnehållningsskyldig- 35730: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet heten beträffar kan förhandsbeslut utverkas hos 35731: såsom utgifter för inkomstens förvärvande från vederbörande länsskatteverk. 35732: löneinkomsten för bisyssla. Skattestyrelsen beaktar enligt lag de mest re- 35733: Gällande stadganden och skattestyrelsens be- presentativa arbetskollektivavtalen då beslutet 35734: slut om resekostnadsersättningarna har haft sam- om resekostnadsersättningarna avfattas. De all- 35735: ma innehåll ända sedan slutet av 1970-talet. De mänt förhärskande arbetsvillkoren blir på detta 35736: ändringar som har skett vid beskattningen av sätt tagna i betraktande. Speciella avtal mellan 35737: kostnadsersättningar till lärare vid medborgar- arbetsgivare och arbetstagare kan inte utan att 35738: och arbetarinstitut beror sålunda inte på att beskattningen blir omåttligt invecklad ingå i 35739: lagstiftningen eller direktiven har ändrats utan stadganden som gäller alla skattskyldiga. Kravet 35740: på att skatteförvaltningen först år 1985 mera på lika behandling av de skattskyldiga hindrar 35741: allmänt har fått vetskap om de ersättningar som också att olika yrkesgruppers problem löses en- 35742: har erlagts i strid mot skattestyrelsens direktiv. dast genom ändringar i skattelagstiftningen. Vid 35743: En del av fallen har kommit fram då det har förhandlingar om arbetsvillkoren och avlönings- 35744: anhållits om förhandsbeslut i fråga om förskotts- grunderna vore det ändamålsenligt att beakta 35745: innehållningsskyldighet. Några ersättningsfrågor gällande lagstiftning och skattestyrelsens beslut 35746: har också avgjorts i länsrätterna. Avsaknaden av och att avpassa grunderna för ersättningarna efter 35747: beslut i skattenämnderna har tydligen berott på dem. 35748: bristfälliga skatteboksanteckningar. Offentliga Inom skatteförvaltningen kommer uppmärk- 35749: samfund, såsom kommun, är inte skyldiga att samheten framdeles att fästas vid att beskattning- 35750: anteckna ersättningar, som grundar sig på skat- en av de ersättningar som medborgar- och ar- 35751: testyrelsens beslut om resekostnadsersättningar, i betarinstitutens lärarkår erhåller samordnas. 35752: skatteböckerna. Ersättningar, som har erlagts på Samtidigt är avsikten den att redan förskottsinne- 35753: ett från beslutet avvikande sätt, har därför kun- hållningen skall motsvara den slutgiltiga beskatt- 35754: nat undgå att komma till skattemyndigheternas ningen. En ändring av lagstiftningen, så att 35755: kännedom. beskattningen av kostnadsersättningarna skulle 35756: 1 landets nordligare delar arbetar en del av vara lindrigare för medborgar- och arbetarinsti- 35757: medborgar- och arbetarinstitutens lärare eventu- tutens lärare än för andra skattskyldiga, som 35758: ellt under sådana förhållanden att slutet av den arbetar under samma förhållanden, kan inte 35759: redan nämnda 22 § 1 mom. 8 punkten i lagen komma i fråga. Kostnadsersättningarnas skatte- 35760: om skatt på inkomst och förmögenhet kan frihet kan inte heller i övrigt utgöra en förhand- 35761: tillämpas. Läraren är då inte placerad på ett visst lingsfråga som hör samman med uppgörandet av 35762: arbetsställe, som skulle utgöra den egentliga arbetsavtal. 35763: 35764: Helsingfors den 19 december 1985 35765: 35766: Minister Pekka Vennamo 35767: 1985 vp. 35768: 35769: Kirjallinen kysymys n:o 420 35770: 35771: 35772: 35773: 35774: Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansanterveystyön palvelujen parantami- 35775: sesta 35776: 35777: 35778: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35779: 35780: Kansanterveyslain käytännön toteutuksessa on siin parantaa. Samaten on syytä arvostella sitä, 35781: syntynyt huolestuttava tilanne, joka ei vastaa että hallitus eduskunnan enemmistön siunauksel- 35782: kansanterveyslain alkuperäisiä tavoitteita. Toteu- la ensin myöntää suurille yhtiöille suuret verohel- 35783: tussuunnitelmien hidastaminen merkitsee sitä, potukset ja sitten todetaan, ettei rahaa riittäisi- 35784: että moni joutuu turhan pitkään odottamaan kään kansanterveyspalvelujen parantamiseen. 35785: kansanterveyslain mukaista hoitoa, ja eritoten Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 35786: vanhuksille tilanne on vaikea. Yhä useammin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 35787: terveyspalvelua tarvitseva pakotetaan turvautu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 35788: maan yksityisten palvelujen käyttöön, mikä senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35789: asianomaiselle käy kalliiksi. Yhteiskunnan palve- 35790: lujen ja niiden tarvitseman henkilökunnan tarve Aikooko Hallitus luopua kansan- 35791: tuleekin poistaa. On syytä muistaa, että sairaus- terveystyön kehityksen hidastamisesta ja 35792: vakuutusjärjestelmän kautta kanavoidaan yksityi- nopeassa tahdissa parantaa kansanterveys- 35793: seen voitontavoitteluun perustuvaan toimintaan työn palveluja sen sijaan, että yksityiseen 35794: valtavia summia, joilla julkisia palveluja voitai- voitontavoitteluun perustuvan toiminnan 35795: sallittaisiin edelleen paisua? 35796: 35797: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1985 35798: 35799: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Marja-Liisa Salminen 35800: Juhani Vähäkangas Kati Peltola Ulla-Leena Alppi 35801: Heikki Mustonen Lauha Männistö Pekka Leppänen 35802: Arvo Kemppainen Mikko Kuoppa 35803: 35804: 35805: 35806: 35807: 260014X 35808: 2 1985 vp. -- RJC n:o 420 35809: 35810: 35811: 35812: 35813: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35814: 35815: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Suurten kaupunkien peruspalveluiden paran- 35816: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tamisen tarve on otettu huomioon myös kansan- 35817: olette 29 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn terveystyön voimavarojen alueellistamisessa. Esi- 35818: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston merkiksi Uudenmaan lääni saa vuosina 1986-- 35819: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- 1990 uusia virkoja noin 8,2/10 000 asukasta, kun 35820: taja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta koko maassa uusien virkojen määrä on 6,6/ 35821: kirjallisesta kysymyksestä n:o 420: 10 000 asukasta. Kansanterveystyön merkittävistä 35822: hankkeista on tulevalla suunnitelmakaudella 35823: Aikooko Hallitus luopua kansan- kuusi Helsingin kaupungin hankkeita, ja niiden 35824: terveystyön kehityksen hidastamisesta ja kokonaiskustannukset ovat runsaat 200 miljoonaa 35825: nopeassa tahdissa parantaa kansanterveys- markkaa. Nämä hankkeet kohdistuvat nimen- 35826: työn palveluja sen sijaan, että yksityiseen omaan vanhusten terveydenhuoltoon ja avosai- 35827: voitontavoitteluun perustuvan toiminnan raanhoitoon. 35828: sallittaisiin edelleen paisua? Pääkaupunkiseudun tilanteen kohentamiseksi 35829: hallitus on esittänyt myös erityislainsäädäntöä. 35830: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Toinen ongelma kansanterveystyön toteuttami- 35831: ti seuraavaa: sessa on määrättyjen henkilöstöryhmien osalta 35832: suuri virkojen täyttövajaus. Lääkärien kohdalla 35833: Valtioneuvoston 18.9.1985 hyväksymässä val- 35834: tämä koskee erityisesti tiettyjä syrjäseutujen ter- 35835: takunnallisessa suunnitelmassa terveydenhuollon 35836: veyskeskuksia. Huonoin tilanne on Vaasan läänis- 35837: järjestämisestä vuosina 1986--1990 pysyy kehit- 35838: sä. Huonon lääkäritilanteen syitä ja ratkaisukei- 35839: tämisen painopiste kansanterveystyössä. Kansan- 35840: noja pohditaan parhaillaan sosiaali- ja terveysmi- 35841: terveystyön virat lisääntyvät 3 825 :llä suunnitel- 35842: nisteriön, lääkintöhallituksen, kunnallisen sopi- 35843: makaudella 1986--1990. Perustamiskustannus- 35844: musvaltuuskunnan ja Suomen Lääkäriliiton yh- 35845: ja käyttökustannushankkeiden aloittamisvaltuus 35846: teisessä työryhmässä. 35847: on suunnitelmakaudella yli 1 600 miljoonaa 35848: markkaa. Lisäksi voimavaralisäykset painottuvat Lääkintävoimistelijoiden viroista noin joka kol- 35849: suunnitelmakauden ensimmäisille vuosille. mas on ollut ilman hoitajaa tai epäpätevän 35850: hoitajan varassa. Vaikka vuosittain valmistuvien 35851: Kun otetaan huomioon se voimavarojen mer- lääkintävoimistelijoiden määrä on kutakuinkin 35852: kittävä kohdentaminen kansanterveystyöhön, mi- 35853: sama kuin avoinna olevien virkojen määrä, ei 35854: kä on tapahtunut maassamme vuodesta 1972 35855: lääkintävoimistelijoiden vajaus ole vähentynyt. 35856: lähtien, on todettava, että materiaaliset edelly- Eräänä syynä tähän on yksityisten fysikaalisten 35857: tykset kansanterveystyön kehittämiseksi ovat jo hoitolaitosten määrän lisääntyminen viime vuosi- 35858: nyt tyydyttävät ja tulevallakin suunnitelmakau- na. Parhaillaan selvitellään mahdollisuutta edel- 35859: della on voimavarojen lisäystä pidettävä kohtuul- 35860: lyttää vastavalmistuneilta lääkintävoimistelijailta 35861: lisen hyvänä. määräaikaista palvelua kunnallisessa tehtävässä. 35862: Ongelmallisimman alueen kansanterveystyössä Yksityisiä tutkimus- ja hoitolaitoksia koskevan 35863: muodostavat tällä hetkellä suurimmat kaupun- lainsäädännön uudistamista valmistellaan. 35864: kimme. Niissä nimenomaan kansanterveystyön Kansanterveystyön palvelujen laadullinen pa- 35865: peruspalveluiden tarjonta on väestömäärään näh- rantaminen on jatkuvasti tarpeen. Vuoden 1985 35866: den puutteellista. Eräs syy tähän tilanteeseen on syksyllä käynnistynyt omalääkärikokeilu antanee 35867: se, että näiden kaupunkien terveyskeskusten toi- viitteitä lääkärinvastaanottojen kehittämisestä 35868: mintaan liittyy myös laajaa erikoislääkärijobtoista suurissa terveyskeskuksissa. Nämä kokemukset 35869: toimintaa ja toiminnan kehittämisessä peruspal- mahdollistavat myös siirtymisen väestövastuupe- 35870: velut eivät ole saaneet niin keskeistä asemaa kuin riaatteeseen lääkärien ja terveydenhoitajien työssä 35871: muualla maassa, missä perusterveydenhuollon ja vuoteen 1990 mennessä, mitä edellytetään uu- 35872: erikoissairaanhoidon hallinto ja suunnittelu on dessa valtakunnallisessa suunnitelmassa tervey- 35873: eriytetty. denhuollon järjestämisestä. 35874: 35875: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1986 35876: 35877: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 35878: 1985 vp. - KK n:o 420 3 35879: 35880: 35881: 35882: 35883: Tili Riksdagens Herr Taimao 35884: 35885: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Behovet att förbättra basservicen i de stora 35886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av städerna har beaktats även i samband med en 35887: den 29 november 1985 tili vederbörande medlem regional fördelning av resurserna för folkhälsoar- 35888: av statsrådet översänt avskrift av följande av betet. Exempelvis Nylands Iän får under åren 35889: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen m.fl. under- 1986-1990 ca 8,2 nya tjänster per invånare, 35890: tecknade spörsmål nr 420: medan antalet nya tjänster i hela landet är 6,6 35891: per invånare. Av de mest betydande projekten 35892: Ämnar Regeringen sluta att bromsa inom folkhälsoarbetet under den kommande pla- 35893: upp utvecklandet av folkhälsoarbetet och neperioden har Helsingfors stad sex projekt och 35894: i snabb takt förbättra servicen inom folk- totalkostnaderna för dessa uppgår tili drygt 200 35895: hälsoarbetet, i stället för att tiliåta en milj. mk. Dessa projekt gälier främst åldringars 35896: ytterligare tillväxt av sådan verksamhet hälsovård och den öppna sjukvården. 35897: som baserar sig på privat vinstbegär? 1 syfte att förbättra situationen i huvudstads- 35898: regionen har regeringen föreslagit även special- 35899: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt lagstiftning. 35900: anföra följande: Ett annat problem i det praktiska folkhälsoar- 35901: betet är det stora underskottet vid besättandet av 35902: 1 den av statsrådet 18.9.1985 godkända riks- vissa personalgruppers tjänster. För läkares del 35903: omfattande pianeo för ordnande av hälsovården gäller detta särskilt vissa hälsovårdscentraler i 35904: under åren 1986-1990 kommer tyngdpunkten avsides belägna trakter, och situationen är svårast 35905: för utvecklandet alltjämt att gälia folkhälsoarbe- i Vasa Iän. Orsakerna tili och metoderna att lösa 35906: tet. Under planeringsperioden 1986-1990 ökar den svåra läkarsituationen undersöks som bäst i 35907: antalet tjänster inom folkhälsoarbetet med en gemensam arbetsgrupp för social- och hälso- 35908: 3 825. Fulimakten att inleda anläggnings- och vårdsministeriet, medicinalstyrelsen, kommunala 35909: driftskostnadsprojekt under planeperioden om- avtalsdelegationen och Finlands Läkarförbund. 35910: fattar över 1 600 milj. mk. Dessutom kommer Cirka en tredjedel av fysioterapeuttjänsterna 35911: resursökningens tyngdpunkt att ligga på plane- har saknat tjänsteinnehavare elier har skötts av 35912: periodens första år. inkompetenta tjänsteinnehavare. Trots att antalet 35913: Då det beaktas att resurserna i vårt land sedan årligen utexaminerade fysioterapeuter ungefär 35914: år 1972 tydligt har inriktats på folkhälsoarbetet, motsvarar antalet vakanta tjänster, har un- 35915: kan det konstateras, att de materielia förutsätt- derskottet av fysioterapeuter inte minskat. En av 35916: ningarna för utvecklandet av folkhälsoarbetet orsakerna tili detta är att antalet privata fysikalis- 35917: redan nu är tillfredsstäliande och att resursök- ka vårdinrättningar under de senaste åren har 35918: ningen även under den kommande planeperio- ökat. För närvarande utreds möjligheten att av 35919: den kan anses vara tämligen god. nyutexaminerade fysioterapeuter kräva en tids- 35920: Det mest problematiska området i fråga om bestämd anstälining i kommunal tjänst. En revi- 35921: folkhälsoarbetet är för närvarande våra största dering av lagstiftningen som gäller privata under- 35922: städer. 1 dessa är utbudet av främst basservice söknings- och vårdanstalter är under beredning. 35923: inom folkhälsoarbetet bristfäliigt jämfört med Det är alltjämt nödvändigt att förbättra kval~ 35924: befolkningsmängden. En orsak tili detta är att teten på service inom folkhälsoarbetet. Expen- 35925: verksamheten vid hälsovårdscentralerna i dessa mentet med egen läkare som startade år 1985 på 35926: städer omfattar även omfattande specialistledd hösten torde ge tips om möjligheterna att utveck- 35927: verksamhet, varför basservicen vid utvecklandet la läkarmottagningarna vid de stora hälsovårds- 35928: av verksamheten inte har fått en så central centralerna. Dessa erfarenheter gör det även 35929: betydelse som på andra håli i landet, där förvalt- möjligt att före utgången av år 1990 övergå tili 35930: ningen och planeringen av den grundläggande befolkningsansvarsprincipen läkares och sjukskö- 35931: hälsovården och specialsjukvården har differen- tares arbete. Detta förutsätts i den nya riksomfat- 35932: tierats. tande pianeo för ordnande av hälsovården. 35933: Helsingfors den 2 januari 1986 35934: 35935: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 35936: 1985 vp. 35937: 35938: Kirjallinen kysymys n:o 421 35939: 35940: 35941: 35942: 35943: Anttila: Yrittäjäksi ryhtyvän työttömän avustuksen saamisen perus- 35944: teista 35945: 35946: 35947: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35948: 35949: Työvoimaministeriön pääluokalta on mahdolli- massa, että työvoimaviranomaiset tekevät päätös- 35950: suus yrittäjäksi ryhtyvän työttömän tukemisko- tä hänen avustushakemuksestaan, vaan onkin 35951: keilun, asetus n:o 702/84, perusteella myöntää aktiivisena ja yritteliäänä työttömänä lähtenyt 35952: sellaisille työttömille avustusta, jotka omatoimi- valmistamaan mahdollisuuttaan ryhtyä yrittäjäk- 35953: sesti työllistävät itsensä. Tätä varten on olemassa si. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten kaukana 35954: oma avustushakemuskaavakkeensa, jonka työtön arkielämästä työvoimaministeriön näitä sovelta- 35955: täyttää. Useimmat työttömät kuitenkin kokevat misohjeita ja asetuksia laativat viranhaltijat ovat. 35956: melko suuren pettymyksen, kun saavat käteensä Työvoimaviranomaisten pitäisi avustushakemuk- 35957: työvoimapiirin päätöksen avustushakemukseensa. sen tehnyttä työtöntä välittömästi hakemuksen 35958: Hyvin monessa tapauksessa avustushakemus hylä- täyttämisen jälkeen informoida siitä, että hänellä 35959: tään sillä periaatteella, että päätöksentekohetkel- ei ole oikeutta ryhtyä yrittäjäksi ennen kuin 35960: lä hakija ei enää ole ollut työtön työnhakija, vaan päätös tästä on tehty. Tällainen vaatimus taas 35961: yritystoiminta on alkanut. Asetuksen n:o 702184 toisaalta on ristiriidassa yrittämisen perusperiaat- 35962: ensimmäisessä pykälässä edellytetään, että hakija teiden kanssa. 35963: on työttömänä työnhakijana päätöksentekohet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 35964: kellä. Samoin edellytetään työvoimaministeriön tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 35965: soveltamisohjeista annetun ministeriön suullisen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 35966: tulkinnan mukaan sitä, että asianomaisen tulee vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35967: olla päätöksentekohetkellä työttömänä työnhaki- 35968: jana. Näin ollen päätöksentekohetken kannalta Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 35969: katsottuna hakemuksen jättöajalla ei ole ratkaise- ryhtyä kumotakseen asetuksen n:o 7021 35970: vaa merkitystä. 84 1 §:n vaatimuksen siitä, että yrittäjäk- 35971: si ryhtyvän työttömän tukemiskokeilun 35972: Asetuksen n:o 702/84 ensimmäinen pykälä on avustushakemus voidaan hyväksyä ainoas- 35973: kiireisesti kumottava, koska tuntuu täysin järjet- taan sillä edellytyksellä, että asianomai- 35974: tömältä, että henkilö, joka täyttää muuten yrittä- nen avustuksen hakija on päätöksenteko- 35975: jäksi ryhtyvän työttömän tukemiskokeilun avus- hetkellä työttömänä työnhakijana, koska 35976: tushakemuksessa mainitut edellytykset, saa kiel- perusteluiksi pitää riittää se, että hän on 35977: teisen päätöksen siitä syystä, että hän ei ole vaadittavan ajan työttömänä työnhakija- 35978: ymmärtänyt istua tumput suorana kotona odotta- na ennen yrittäjäksi ryhtymistään? 35979: 35980: Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1985 35981: 35982: Sirkka-Liisa Anttila 35983: 35984: 35985: 35986: 35987: 260019E 35988: 2 1985 vp. - KK n:o 421 35989: 35990: 35991: 35992: 35993: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 35994: 35995: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Työllisyysperusteisten valtionavustusten myön- 35996: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tämisessä onkin periaatteena, ettei avustusta 35997: olette 29 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn myönnetä sellaisiin hankkeisiin, jotka muutenkin 35998: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston toteutuisivat. Tätä periaatetta noudattamalla py- 35999: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- ritään siihen, että jokainen työllisyysmäärärahoin 36000: taja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjalli- luotu työpaikka lisäisi työllisyyttä. Periaatetta 36001: sesta kysymyksestä n: o 421: sovelletaan myös yrittäjäksi ryhtyville työttömille 36002: myönnettäviin avustuksiin. Niille yrittäjille, jotka 36003: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kykenevät aloittamaan yritystoiminnan ilman 36004: ryhtyä kumotakseen asetuksen n:o 7021 työvoimaministeriön avustusta, ei ole katsottu 36005: 84 1 §:n vaatimuksen siitä, että yrittäjäk- tarkoituksenmukaiseksi myöntää avustusta. Käy- 36006: si ryhtyvän työttömän tukemiskokeilun täntö on perusteltu myös siinä mielessä, että 36007: avustushakemus voidaan hyväksyä ainoas- tarkoitukseen on saatu riittämättömästi määrära- 36008: taan sillä edellytyksellä, että asianomai- hoja suhteessa hakemusten määrään. Marraskuun 36009: nen avustuksen hakija on päätöksenteko- alussa, jolloin kokeilu oli ollut käynnissä tasan 36010: hetkellä työttömänä työnhakijana, koska vuoden, hakemuksia oli jätetty yhteensä 5 806, 36011: perusteluiksi pitää riittää se, että hän on joista oli käsitelty 5 4 31. Avustusta oli myönnetty 36012: vaadittavan ajan työttömänä työnhakija- 2 335 hakijalle. Jos avustusta myönnettäisiin yri- 36013: na ennen yrittäjäksi ryhtymistään? tystoimintansa jo aloittaneille, jäisi osa sellaisista 36014: työttömistä vaille avustusta, jotka eivät ilman 36015: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- avustusta kykene aloittamaan yritystoimintaa. 36016: ti seuraavaa: Tätä ei voi pitää työllisyyden hoidon kannalta 36017: Työvoimahallinnon ensisijaisena tehtävänä on tarkoituksenmukaisena. 36018: työnvälitys. Jos työnhakijaa ei voida työllistää Työvoimaministeriö ei edellä mainittuun viita- 36019: normaalin työnvälityksen keinoin, voidaan hänen ten ainakaan kokeilun tässä vaiheessa katso tar- 36020: työllistämisekseen käyttää työllisyyden hoidon koituksenmukaiseksi muuttaa asetusta ja sen so- 36021: erityistoimenpiteitä, joista yksi on yrittäjäksi ryh- veltamisesta annettuja ohjeita kysymyksessä esite- 36022: tyvälle työttömälle myönnettävä avustus. tyllä tavalla. 36023: 36024: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1986 36025: 36026: Työvoimaministeri Urpo Leppdnen 36027: 1985 vp. - KK n:o 421 3 36028: 36029: 36030: 36031: 36032: Tili Riksdagens Herr Talman 36033: 36034: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att understöd inte kan beviljas för sådana projekt 36035: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse som kan genomföras också utan stöd. Då man 36036: av den 29 november 1985 tili vederbörande följt denna princip har man haft för avsikt att se 36037: medlem av statsrådet för besvarande översänt tili att varje arbetsplats som skapats med hjälp av 36038: avskrift av följande av riksdagsledamot Sirkka-Lii- sysselsättningsanslag också innebär ökad syssel- 36039: sa Anttila ställda skriftliga spörsmål nr 421: sättning. Samma princip tiliämpas också angåen- 36040: de det stöd som beviljas åt arbetslösa som ämnar 36041: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta bli företagare. De företagare som även utan 36042: för att upphäva kravet i 1 § förordningen arbetskraftsministeriets understöd kan starta eget 36043: 702184 om att ansökan om stöd för företag har man inte ansett det vara motiverat att 36044: arbetslösa som ämnar bli företagare en- bevilja stödet. Denna praxis kan också motiveras 36045: dast kan godkännas under förutsättning med att de anslag som man erhållit för ändamå- 36046: att den som ansökt om stödet är arbetslös let har varit otillräckliga jämfört med antalet 36047: arbetssökande vid tidpunkten då beslutet ansökningar. Fram tili början av november, då 36048: om stöd fattas, då det som motivering för försöket hade varit i bruk exakt ett år, hade det 36049: beviljande av stöd i stället bör räcka att lämnats in sammanlagt 5 806 ansökningar, av 36050: sökanden, innan han inleder sin före- vilka 5 431 hade behandlats. Vid det här laget 36051: tagarverksamhet, under en viss tid varit hade 2 335 sökande beviljats stöd. Om det här 36052: arbetslös arbetssökande? omtalade stödet också beviljades åt dem som 36053: redan inlett företagarverksamhet, skulle en del av 36054: Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt de arbetslösa som utan detta stöd inte har 36055: följande: möjlighet att starta eget, bli därutan. Detta kan 36056: Arbetskraftsförvaltningens primära uppgift är inte anses vara ändamålsenligt med tanke på 36057: att förmedla arbete. Om arbetssökanden inte kan skötseln av sysselsättningen. 36058: erbjudas arbete med hjälp av arbetsförmedling- 36059: ens normala metoder, kan man för att sysselsätta 36060: honom elier henne ta tili sysselsättningsfrämjan- Arbetskraftsministeriet kan med hänvisning 36061: de specialåtgärder, som också innefattar stöd för tili det ovan anförda åtminstone inte i det här 36062: arbetslösa som ämnar bli företagare. skedet av försöket anse det vara ändamålsenligt 36063: Vid beviljande av statsunderstöd i sysselsätt- att ändra förordningen eller tillämpningsdirekti- 36064: ningsfrämjande syfte utgår man ju från principen ven på det sätt som det i spörsmålet föreslås. 36065: 36066: Helsingfors den 3 januari 1986 36067: 36068: Arbetskraftsminister Urpo Leppänen 36069: 1985 vp. 36070: 36071: Skriftligt spörsmål nr 422 36072: 36073: 36074: 36075: 36076: Norrback: Om förhindrad indragning av kustradiostationer 36077: 36078: 36079: Tili Riksdagens Herr Talman 36080: 36081: Post- och televerket har planer på att minska ter nämligen att man ringer upp ett visst telefon- 36082: antalet kustradiostationer från nuvarande 5 tili 1 nummer. Man kan t.ex. inte kommunicera med 36083: under kommande 10-årsperiod. för närvarande NMT-telefon mellan två båtar, om man inte 36084: finns det kustradiostationer i Vasa, Mariehamn, känner tili den andra båtens telefonnummer. 36085: Hangö, Helsingfors och Kotka. Enligt planerna Man kan tänka sig en situation, där en båt kört 36086: skulle först Hangö och Kotka kustradiostationer på grund och en annan båt ligger bara några 36087: stängas, senare Vasa och Mariehamn. Post- och tiotal meter bort, men telefonkontakt via NMT- 36088: televerket motiverar sina planer med att kustra- telefon kan inte upprättas, därför att man inte 36089: diotrafiken inte är lönsam. känner varandras telefonnummer. Med VHF- 36090: Post- och televerkets indragningsplaner, som telefon kan man direkt kommunicera med den 36091: baserar sig enbart på lönsamhetsskäl, vore emel- andra båten utan några som helst svårigheter. I 36092: lertid katastrofala ur sjösäkerhetssynvinkel. en nödsituation kan man också med VHF-telefon 36093: Det finns inga möjligheter för en enda kustra- anropa även handelsfartyg eller färjor, som råkar 36094: diostation i Helsingfors att ens behjälpligt klara passera förbi en båt i sjönöd. 36095: uppgifterna inom sjösäkerheten. OOm man tänker Dessutom är NMT-telefonen ca 5 gånger dyra- 36096: sig att det händer en sjöolycka i Alands eller Vasa re än en högklassig VHF-telefon, ca 15 000- 36097: skärgård, med t.ex. personskador som följd, är 20 000 mk för NMT mot 3 500-4 000 mk för 36098: det självklart att kustradiostationerna i Marie- VHF. Eftersom VHF-telefonsamtalen tili och från 36099: hamn respektive Vasa kan fungera som sam- land kopplas via kustradiostationerna säger det 36100: bandscentral, eftersom personalen där har den sig självt att dessa har en oerhört stor betydelse 36101: lokalkännedom som behövs för att dirigera und- för småbåtarna i synnerhet ur säkerhetssynvinkel. 36102: sättningen på bästa sätt. En motsvarande funk- En indragning av kustradiostationer måste även 36103: tion hos kustradion i Helsingfors är ytterst svår av detta skäl avvisas. 36104: att ordna. Samma är förhållandet vid t.ex. be- Enligt uppgift kommer den tilisana arbets- 36105: kämpning av oljeutsläpp tili havs. Redan av detta gruppen att inom kort avge sitt utlåtande. Bäst 36106: skäl borde alla kustradiostationer bibehållas. vore det om ministeriet omedelbart kunde med- 36107: Kustradiostationerna har också synnerligen vik- dela att indragningar av kustradiostationer inte 36108: tiga funktioner när det gäller småbåtstrafiken kommer att verkställas. 36109: sommartid vid våra kuster och i våra skärgårdar. Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 36110: Kustradiostationerna förmedlar nämligen radio- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 36111: samtai från och tili småbåtar, som är utrustade ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 36112: med VHF-telefon. Post- och telestyrelsen försöker följande spörsmål: 36113: nu marknadsföra ett annat telefonsystem, nämli- 36114: gen NMT-telefon, även för småbåtar. NMT-tele- Vad avser Regeringen att göra för att 36115: fonen är emellertid inte alls lika användbar som hindra indragningen av kustradiostatio- 36116: VHF-telefonen tili sjöss. NMT-telefonen förutsät- nerna? 36117: 36118: Helsingfors den 2 december 1985 36119: 36120: Ole Norrback 36121: 36122: 36123: 36124: 260024) 36125: 2 1985 vp. - KK n:o 422 36126: 36127: Kirjallinen kysymys n:o 422 Suomennos 36128: 36129: 36130: 36131: 36132: Norrback: Rannikkoradioasemien lakkauttamisen estäruisestä 36133: 36134: 36135: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 36136: 36137: Posti- ja telelaitos suunnittelee rannikkoradio- Iin ei kuitenkaan ole läheskään yhtä käyttökel- 36138: asemien lukumäärän vähentämistä nykyisestä vii- poinen merellä kuin VHF-puhelin. NMT-puhe- 36139: destä yhteen tulevana kymmenvuotiskautena. lin edellyttää nimittäin, että soitetaan tiettyyn 36140: Rannikkoradioasemia on tällä hetkellä Vaasassa, puhelinnumeroon. Kaksi venettä ei esim. voi olla 36141: Maarianhaminassa, Hangossa, Helsingissä ja Kot- yhteydessä toistensa kanssa NMT-puhelimella, 36142: kassa. Suunnitelmien mukaan suljettaisiin ensiksi ellei soittaja tiedä toisen veneen puhelinnume- 36143: Hangon ja Kotkan rannikkoradioasemat, myö- roa. Voidaan ajatella tilanne, jossa vene ajaa 36144: hemmin Vaasan ja Maarianhaminan. Posti- ja karille ja toinen vene on vain muutaman kymme- 36145: telelaitos perustelee suunnitelmiaan sillä, että nen metrin päässä, mutta puhelinyhteyttä ei 36146: rannikkoradioliikenne ei kannata. voida saada NMT-puhelimella, koska veneet ei- 36147: Posti- ja telelaitoksen lakkauttamissuunnitel- vät tiedä toistensa puhelinnumeroita. VHF-puhe- 36148: mat, jotka perustuvat yksinomaan kannattavuus- limella voi olla vaikeuksitta suorassa yhteydessä 36149: syihin, olisivat kuitenkin meriturvallisuuden kan- toiseen veneeseen. Hätätilanteessa voi VHF- 36150: nalta tuhoisia. puhelimella myös kutsua kauppalaivoja tai laut- 36151: Yhdellä Helsingissä sijaitsevalla rannikkoradio- toja, jotka sattuvat kulkemaan merihädässä ole- 36152: asemalla ei ole mitään mahdollisuuksia edes van veneen ohi. 36153: auttavasti selvitä meriturvallisuustehtävistä. Jos Tämän lisäksi NMT-puhelin on noin viisi ker- 36154: ajatellaan, että Ahvenanmaan tai Vaasan taa kalliimpi kuin korkealuokkainen VHF-puhe- 36155: saaristossa tapahtuu merionnettomuus, josta ai- lin, eli n. 15 000-20 000 mk VHF-puhelimen 36156: heutuu esim. henkilövahinkoja, on itsestään sel- maksaessa 3 500-4 000 mk. Koska VHF-puhe- 36157: vää, että Maarianhaminan tai Vaasan rannikkora- lut maalle ja maalta kytketään rannikkoradioase- 36158: dioasemat voivat toimia yhteyskeskuksina, koska mien kautta, on itsestään selvää, että näiden 36159: sikäläisellä henkilökunnalla on tarvittava paikal- merkitys pienveneiden kannalta etenkin turvalli- 36160: listuntemus avun ohjaamiseksi parhaalla mahdol- suussyistä on erittäin suuri. Rannikkoradioase- 36161: lisella tavalla. Helsingin rannikkoradion vastaa- mien lakkauttaminen on myös tästä syystä torjut- 36162: vaa toimintaa on erittäin vaikeata järjestää. Ti- tava. 36163: lanne on sama merellä tapahtuvien öljypäästöjen Asetettu työryhmä jättää tiettävästi lähiaikoina 36164: torjunnassa. Jo tästä syystä tulisi kaikki rannikko- mietintönsä. Parasta olisi, jos ministeriö voisi 36165: radioasemat säilyttää. välittömästi ilmoittaa, ettei rannikkoradioase- 36166: Rannikkoradioasemilla on myös varsin tärkeitä mien lakkauttamista tulla toteuttamaan. 36167: toimintoja, jotka koskevat kesäaikaan rannikoil- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 36168: lamme ja saaristoissamme tapahtuvaa pienvene- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 36169: liikennettä. Rannikkoradioasemat välittävät nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 36170: VHF-puhelimella varustettujen pienveneiden ra- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36171: diopuheluja. Posti- ja telelaitos yrittää nyt mark- 36172: kinoida toista puhelinjärjestelmää, nimittäin Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen 36173: NMT-puhelinta, myös pienveneille. NMT-puhe- rannikkoradioasemien lakkauttamisen? 36174: 36175: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1985 36176: 36177: Ole Norrback 36178: 1985 vp. - KK n:o 422 3 36179: 36180: 36181: 36182: 36183: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 36184: 36185: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Käytännön meripelastustehtävät suorittaa ensiSI- 36186: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jaisesti merivartiolaitos, jolla on tarvittava kalusto 36187: olette 2 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- ja paras asiantuntemus - myös Suomen ranni- 36188: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kon paikallisoloista. Pääosa viestiliikenteestä hoi- 36189: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja detaan tämän jälkeen suoraan pelastusyksiköiden 36190: Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- ja hädässä tai vaarassa olevan aluksen kesken. 36191: myksestä n:o 422: Kaupallinen puhelu- ja sanomaliikenne laivoi- 36192: Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen hin on siirtynyt automaattisesti välitettyihin verk- 36193: rannikkoradioasemien lakkauttamisen? koihin. Näitä ovat automaattinen rannikkoradio- 36194: verkko ARRV, pohjoismainen merenkulun telek- 36195: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sijärjestelmä MARITEX, kansainvälinen satelliit- 36196: ti seuraavaa: tijärjestelmä INMARSAT ja pohjoismainen mat- 36197: kapuhelinjärjestelmä NMT. Lisäksi merenkulun 36198: Posti- ja telelaitoksesta annetun lain (61181) yleinen rationalisointikehitys on vähentänyt aluk- 36199: mukaan posti- ja telelaitoksen tehtävänä on mm. sien määrää. Seurauksena on ollut, että käsivälit- 36200: hoitaa valtion yleistä teletoimintaa sekä huolehtia teinen meriradioliikenne on vuodesta 1981 jatku- 36201: sen tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä. Posti- vasti vähentynyt. 36202: ja lennätinlaitoksen talouden hoidon yleisistä 36203: perusteista annetussa laissa (565 150) laitokselle Posti- ja telelaitos ei suunoinele rannikkora- 36204: on myös säädetty velvoite hoitaa laitoksen talout- dioasemien lakkauttamista. Sen sijaan meneil- 36205: ta terveiden liikeperiaatteiden mukaan laitoksen lään on kehittämistoimia, joilla pyritään paranta- 36206: kannattavuutta ja maan yleistä etua silmällä maan meriradioliikennettä haitavien yksiköiden 36207: pitäen. Rannikkoradioasemat ja niiden osallistu- työnjakoa ja yhteistyön muotoja. Tarkoituksena 36208: minen merenkulun viestintäpalvelusten tuotta- on turvata merenkulkijoille riittävän hyvä palvelu 36209: miseen on osa posti- ja telelaitoksen haitamaa entistä pienemmin henkilökustannuksin. Merellä 36210: valtion yleistä teletoimintaa. oleva alus saa vastaisuudessakin vähintään samat 36211: Meripelastuspalvelusta annetun lain (628182) palvelut kuin nykyisin, vaikka palveluita tuottava 36212: mukaan meripelastuspalvelusta vastaa rajavartio- henkilöstö on sijoitettu toisella tavalla. Pohjan- 36213: laitos, joka huolehtii myös meripelastuspalvelun lahden rannikolla on jo vuosien ajan ollut käytös- 36214: suunnittelusta, johtamisesta ja valvonnasta sa- sä vastaava järjestely, sillä Vaasassa olevan radio- 36215: moin kuin meripelastuspalveluun osallistuvien aseman radiovirkailija hoitaa radioliikenteen ko- 36216: viranomaisten ja yhteisöjen toiminnan yhteenso- ko rannikolla Rauman seudulta Perämeren poh- 36217: vittamisesta. jukkaan. Tästä järjestelystä ei ole huonoja 36218: Meripelastuspalvelua johtavat alueelliset meri- kokemuksia. 36219: pelastuskeskukset, jotka ratkaisevat vaaratilan- Suunnitelmien mukaan posti- ja telelaitos pi- 36220: teen asteen ja ilmoittavat ratkaisunsa meripelas- tää yllä VHF-verkkoa ja kehittää sitä edelleen 36221: tustoimintaan osallistuville. Posti- ja telelaitos mm. ottamalla käyttöön digitaalisen selektiivi- 36222: huolehtii muiden viranomaisten viestiyhteyksien kutsun. Lisäksi posti- ja telelaitos tarjoaa meren- 36223: täydentämisestä ja hoitaa kansainvälisten hätätaa- kulkijoille matkapuhelinverkkojensa palveluita. 36224: juuksien päivystystä ja viestiliikennettä. Nämä palvelut ovat perinteisiä järjestelmiä kehit- 36225: Vaara- ja hätäliikenteessä rannikkoradioasema tyneempiä. Esimerkiksi NMT-verkko tarjoaa ran- 36226: ainoastaan ottaa vastaan radiolla lähetetyn hätä- nikon läheisyydessä täysin tilaajavalintaisen auto- 36227: sanoman ja välittää tiedot meripelastuskeskuksel- maattiyhteyden kaikkialle maailmanlaajuiseen 36228: le, joka käynnistää tarpeelliset toimenpiteet. puhelinverkkoon. 36229: 36230: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986 36231: Liikenneministeri Matti Luttinen 36232: 4 1985 vp. -- KJ( n:o 422 36233: 36234: 36235: 36236: Tili Riksdagens Herr Talman 36237: 36238: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som situationen kräver. De praktiska sjörädd- 36239: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ningsuppgifterna handhas i första hand av sjöbe- 36240: den 2 december 1985 tili vederbörande medlem vakningsväsendet, som tili sitt förfogande har 36241: av statsrådet översänt avskrift av följande av erforderlig materiel och den bästa sakkännedo- 36242: riksdagsman Ole Norrback underteknade spörs- men -- också lokalkännedomen i fråga om 36243: mål nr 422: Finlands kust. Därefter sköts största delen av 36244: radiokommunikationerna direkt mellan sänd- 36245: Vad avser Regeringen att göra för att ningsenheterna och det fartyg som befinner sig i 36246: hindra indragningen av kustradiostatio- nöd eller fara. 36247: nerna? Den kommersiella telefon- och teletrafiken tili 36248: fartyg har överförts tili nät med automatisk 36249: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt förmedling. Dylika nät är det automatiska kust- 36250: anföra följande: radionätet ARRV, det nordiska telexsystemet för 36251: Enligt lagen om post- och televerket (61181) sjöfarten MARITEX och det internationella satel- 36252: har post- och televerket i uppgift bl.a. att sköta litsystemet INMARSAT samt det nordiska mobil- 36253: statens allmänna televerksamhet samt sörja för telefonsystemet NMT. Dessutom har den allmän- 36254: ett ändamålsenligt utvecklande av den. I lagen na rationaliseringen inom sjöfarten minskat anta- 36255: om de allmänna grunderna för post- och telegraf- let fartyg. Följden har varit att den manuellt 36256: verkets hushållning (565 150) stadgas också att förmedlade sjöradiotrafiken har minskat kontinu- 36257: verkets hushållning bör skötas enligt sunda af- erligt fr.o.m. år 1981. 36258: färsprinciper med avseende fäst på verkets lön- Post- och televerket planerar inte någon in- 36259: samhet och landets allmänna fördel. Kustradio- skränkning av antalet kustradiostationer. Där- 36260: stationerna och deras deltagande i producerandet emot pågår en verksamhet, genom viiken man 36261: av kommunikationstjänster inom sjöfarten är en försöker förbättra arbetsfördelningen mellan de 36262: del av statens allmänna televerksamhet, som enheter som handhar sjöradiotrafiken och utveck- 36263: handhas av post- och televerket. la samarbetsformerna så, att det skall bli möjligt 36264: Enligt lagen om sjöräddningstjänst (6281 82) att ge sjöfararna bättre service tili lägre person- 36265: svarar gränsbevakningsväsendet för sjöräddnings- kostnader. Fartyg tili sjöss skall få minst samma 36266: tjänsten. Gränsbevakningsväsendet omhänderhar tjänster som för närvarande, fastän den personai 36267: också planeringen, ledningen och övervakningen som producerar tjänsterna är annorlunda place- 36268: av sjöräddningstjänsten ävensom koordineringen rad. Vid Bottniska vikens kuster har ett motsva- 36269: av de i sjöräddningstjänsten deltagande myndig- rande system redan en längre tid varit i bruk, 36270: heternas och samfundens verksamhet. eftersom radiotjänstemannen vid radiostationen i 36271: Sjöräddningstjänsten leds av de lokala sjörädd- Vasa sköter radiotrafiken längs hela kusten från 36272: ningscentralerna, som avgör graden av fara i den Raumotrakten tili den innersta delen av Botten- 36273: uppkomna situationen och underrättar dem som viken. Detta arrangemang har inte gett några 36274: deltar i sjöräddningen om sitt beslut. Post- och dåliga erfarenheter. 36275: televerket ombesörjer kompletteringen av andra Enligt planerna upprätthåller post- och tele- 36276: myndigheters kommunikationsförbindelser och verket VHF-nätet och utvecklar det alltjämt bl. a. 36277: handhar jourtjänsten i fråga om de internatio- genom att ta i bruk ett digitalt selektivanrop. 36278: nella nödfrekvenserna och telekommunikationer- Dessutom erbjuder post- och televerket sjöfararna 36279: na. också tjänster inom mobiltelefonnäten. Dessa 36280: Inom den kommunikation som äger rum vid tjänster är längre utvecklade än de traditionella 36281: fara och i nödsituationer är kustradiostationens systemen. T.ex. NMT-nätet erbjuder i närheten 36282: uppgift endast att ta emot det nödbudskap som av kusten en helt på abonnentval baserad auto- 36283: har sänts via radio och förmedla uppgifterna tili matförbindelse överallt tili det globala telefonnä- 36284: sjöräddningscentralen, som vidtar de åtgärder tet. 36285: Helsingfors den 7 januari 1986 36286: 36287: Trafikminister Matti Luttinen 36288: 1985 vp. 36289: 36290: Kirjallinen kysymys n:o 423 36291: 36292: 36293: 36294: 36295: Kokko: Valtion laitosten maidontuotantokiintiöiden ohjaamisesta 36296: nuorille viljelijöille 36297: 36298: 36299: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 36300: 36301: Tämän vuoden alusta on sovellettu maidon- ten maidontuotantoon voitava puuttua. Suurien 36302: tuotantoa rajoittamaan säädettyä maidon kaksi- laitosten tuotantoa rajoitettaessa voitaisiin näin 36303: hintalakia. Kun maitokiintiöt vuoden lopun lä- vapautuvat tuotantokiintiöt ohjata nuorten vilje- 36304: hestyessä täyttyvät, nousee kysymyksiä halvan lijöiden maidontuotannon hyväksi. Nuoret vilje- 36305: maidon merkityksestä. Hankalimmassa tilantees- lijät ovat nimittäin tilan hankkiessaan joutuneet 36306: sa uutta järjestelmää sovellettaessa ovat juuri sisarosuuslainojen ja investointien vuoksi pahaan 36307: tilan hankkineet nuoret viljelijät, joiden maidon- velkakierteeseen. 36308: tuotantokiintiöt määräytyvät tilan entisen tuo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 36309: toksen perusteella. tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 36310: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 36311: Maakunnissa on myös pantu merkille monien vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36312: valtion laitosten suuri maidontuotanto. Esimer- 36313: kiksi Etelä-Karjalan suurin maidontuottaja on Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 36314: Konnunsuon vankila. Kun perheviljelmien mai- ryhtyä valtion laitosten maidontuotannon 36315: dontuotantoa joudutaan kaksihintajärjestelmän kiintiöiden ohjaamiseksi nuorten viljeli- 36316: perusteella rajoittamaan, olisi myös valtion laitos- jöiden tuotannon laajentamiseen? 36317: 36318: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1985 36319: 36320: Heikki Kokko 36321: 36322: 36323: 36324: 36325: 4285012755 36326: 2 1985 vp. - KK n:o 423 36327: 36328: 36329: 36330: 36331: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 36332: 36333: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teensä 500 ha peltoa, ja kotieläimistä pidetään 36334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tämän vuoden jälkeen vain hevosia ja lampaita. 36335: olette 4 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- Valtion tilojen maataloustuotanto on asettunut 36336: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tarkoitustaan vastaavalle tasolle. Vähäistä tuotan- 36337: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja non lisäystä on näköpiirissä vain maataloustutki- 36338: Kokon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä musta ja -opetusta palvelevien laitosten tiloilla 36339: n:o 423: siinä vaiheessa, kun suunniteltujen kotieläinra- 36340: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kennusten peruskorjaus- ja laajennustyöt aika- 36341: ryhtyä valtion laitosten maidontuotannon naan toteutuvat. 36342: kiintiöiden ohjaamiseksi nuorten viljeli- Maataloustuotannon supistamiseen vuoden 36343: jöiden tuotannon laajentamiseen? 1983-1984 tasolta ei maataloustutkimusta ja 36344: -opetusta palvelevilla tiloilla voida tutkimuksen 36345: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ja opetuksen tasoa vaarantamatta mennä. Erityi- 36346: seuraavaa: sesti maatalousoppilaitoksissa työn opetuksen 36347: merkitys on korostunut, koska oppilaat tulevat 36348: Valtion laitosten hallinnassa oleva peltoala on 36349: kouluihin nuorempina kuin aikaisemmin. Jatku- 36350: vähän yli 8 000 ha ja edustaa vajaata 0,35 % 36351: vasti myös lisääntyy niiden oppilaiden määrä, 36352: maan viljellystä peltoalasta. Valtion laitosten ti- 36353: joilla ei kotonaan ole ollut mahdollisuutta pereh- 36354: loilla pidettyjen lypsylehmien lukumäärä on noin 36355: tyä maataloustyöhön. 36356: 1 800, joka on noin 0,3 % maan lypsylehmien 36357: kokonaismäärästä. Sianlihan ja kananmunien Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan vanki- 36358: tuotanto valtion tiloilla on suhteellisen vähäistä. loiden maataloustuotannon laajuus olisi vankien 36359: Valtion hallinnassa olevien tilojen peltoalasta työtoiminnan kannalta säilytettävä nykyisellä ta- 36360: 4/5 palvelee maataloustutkimusta ja -opetusta. sollaan. Myös sosiaalihallitus haluaa tässä vaihees- 36361: Näiltä tutkimuksen ja opetuksen käytössä olevilta sa pitää laitostensa maataloustuotannon nykyises- 36362: tiloilta valtion tilojen maidontuotannosta tulee sä laajuudessaan, joskin maatalouden merkitys 36363: noin 86 %. hoidolliselta kannalta katsoen on vähenemässä. 36364: Vankeinhoitolaitoksen ja sosiaalihallituksen Pitemmällä tähtäimellä sekä vankiloiden että 36365: alaisilla tiloilla on vain 1/5 valtion tilojen pelto- sosiaalihallituksen alaisten laitosten tuotantoa 36366: alasta. Valtion tilojen maidontuotannosta tulee voidaan edelleen supistaa. 36367: 14 % vankiloiden tiloilta. Vankeinhoitolaitoksel- Kokonaisuudessaan valtion omistamien tilojen 36368: la on peltoa yhteensä vajaat 1 200 ha ja kolmen maataloustuotannon laajuus on sitä luokkaa, et- 36369: vankilan tilalla yhteensä noin 200 lehmää. Sosi- tei sillä ole sanottavaa tuotantopoliittista merki- 36370: aalihallituksen alaisten laitosten tiloilla on yh- tystä. 36371: 36372: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985 36373: 36374: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 36375: 1985 vp. - KK n:o 423 3 36376: 36377: 36378: 36379: 36380: Tili Riksdagens Herr Talman 36381: 36382: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen relsens förvaltning omfattar sammanlagt 500 ha 36383: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av åker, och från och med nästa år kommer det inte 36384: den 4 december 1985 tili vederbörande medlem att finnas andra djur än hästar och får på dessa 36385: av statsrådet översänt avskrift av följande av lägenheter. 36386: riksdagsman Kokko undertecknade spörsmål nr Lantbruksproduktionen på statens lägenheter 36387: 423: är nu på en ändamålsenlig nivå, och endast på de 36388: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta lantbrukslägenheter som tjänar lantbruksforsk- 36389: för att omfördela kvoterna för statens ningen och lantbruksundervisningen kan en liten 36390: inrättningars mjölkproduktion i syfte att produktionsökning väntas i det skedet när den 36391: öka unga lantbrukares produktion? planerade grundreparationen och utvidgningen 36392: av husdjursbyggnaderna i sinom tid verkstälis. 36393: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Lantbruksproduktionen på de lantgårdar som 36394: anföra följande: tjänar forskning och undervisning kan inte sänkas 36395: från 1983-84 års nivå uran att forskningens och 36396: Statens inrättningar besitter drygt 8 000 ha 36397: undervisningens nivå äventyras. I synnerhet i 36398: åkermark och står för knappa 0, 3 5 % av landets 36399: lantbruksskolorna har arbetsundervisningens be- 36400: odlade åkerareal. Det finns ca 1 800 mjölkkor på 36401: tydelse blivit alit mera framträdande, emedan 36402: statens inrättningars lantbrukslägenheter, vilket 36403: elevern~ kommer till skolorna vid yngre år än 36404: motsvarar ca 0,3 % av det totala antalet mjölk- 36405: förut. Aven antalet sådana elever som ime hem- 36406: kor i landet. Produktionen av svinkött och av 36407: ma har haft möjligheter att sätta sig in i lant- 36408: hönsägg är relativt anspråkslös på statens lant- 36409: bruksarbetet ökar hela tiden. 36410: brukslägenheter. 36411: Av den åkermark som hör tili de lägenheter Enligt justitieministeriet borde fängelsernas 36412: staten besitter tjänar 41 5 lantbruksforskningen lantbruksproduktion bibehålias på nuvarande ni- 36413: och lantbruksundervisningen. Ca 86 % av den ':.å med tanke på fångarnas arbetsverksamhet. 36414: mjölkproduktion som härstammar från statens Aven socialstyrelsen vill i detta skede bibehålia 36415: lägenheter kommer från dessa forsknings- och sina inrättningars lantbruksproduktion i nuvaran- 36416: undervisningsgårdar. de omfattning, även om lantbrukets betydelse 36417: De lantbrukslägenheter som underlyder fång- sett ur vårdsynvinkel håller på att minska. På 36418: vårdsverket och socialstyrelsen omfattar endast längre sikt kan produktionen både på fängelser- 36419: 1 15 av statens lägenheters åkerareal. Av mjölk- nas lantbrukslägenheter och de lägenheter som 36420: produktionen på statens lägenheter härstammar underlyder socialstyrelsen ytterligare minskas. 36421: 14 % från fängelsernas lägenheter. Fångvårdsver- Som helhet är lantbruksproduktionen på sta- 36422: ket har sammanlagt knappa 1 200 ha åker, och tens lantbrukslägenheter av en sådan omfattning, 36423: på tre fängelsers lägenhet finns sammanlagt ca att den inte har någon nämnvärd produktionspo- 36424: 200 kor. De lägenheter som står under socialsty- litisk betydelse. 36425: 36426: Helsingfors den 20 december 1985 36427: 36428: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 36429: 1985 vp. 36430: 36431: Kirjallinen kysymys n:o 424 36432: 36433: 36434: 36435: 36436: Myllyniemi: Valtatien n:o 1 suuntavaihtoehdoista erityisesti välillä 36437: Lohjanharju-Sala 36438: 36439: 36440: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 36441: 36442: Helsingin ja Turun välisen valtatien n:o 1 nen Lohjanharjun ja Salon välillä näyttääkin 36443: parantamista on suunniteltu moottori- tai moot- viivästyvän. Epävarmuus hankkeen toteuttamises- 36444: toriliikennetienä välillä Lohjanharju - Turku ta aiheutti sen, että Lohjan kunnanvaltuusto, 36445: 1960-luvun loppupuolelta lähtien. käsitellessään yleiskaavan tavoitteita, poisti niistä 36446: Moottoritien suuntavaihtoehdoksi tie- ja vesi- moottoritievarauksen. 36447: rakennushallitus päätti vuonna 1971 Paloniemen Kyseessä oleva hanke ja samalle alueelle sijoit- 36448: kannaksen kautta kulkevan vaihtoehdon 1. Yleis- tuva ELSA-radan varaus varaavat suhteellisen laa- 36449: suunnitelma valmistui vuonna 1973. Vuonna joja maa-alueita ja vaikeuttavat huomattavasti 36450: 1981 valmistui Helsingin-Turun moottoritien maankäytön suunnittelua erityisesti Lohjan kun- 36451: Lohjan kohdalle sijoittuvan moottoriliikennetien nan alueella. Paloniemen kannaksen kautta kul- 36452: vaihtoehtojen tarkastelu. Siinä on Hormajärven keva moottoriväylän varaus estää Lohjan kunnan 36453: pohjoispuolelle sijoittuva vaihtoehto IV suunni- Raution taajaman laajentamisen pohjoiseen. 36454: teltu samaan tarkkuustasoon kuin vaihtoehto 1. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 36455: Moottoritien suunnasta on eri lausuntovaiheis- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 36456: sa esitetty toisistaan poikkeavia lausuntoja. Toiset nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 36457: lausunnonantajat ovat kannattaneet Paloniemen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36458: kannaksen kautta kulkevaa vaihtoehtoa I, toiset Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, että 36459: Hormajärven pohjoispuolista vaihtoehtoa IV. moottoriväylän suuntavaihtoehto pikai- 36460: Lohjan kunta on järjestelmällisesti ollut viime- sesti ratkaistaan, sekä 36461: mainitulla kannalla. milloin Hallitus aikoo toteuttaa Loh- 36462: Moottoritien rakentaminen ei ole saanut si- janharjun-Salan välisen moottoriväylän? 36463: jaansa valtion suunnitelmissa, ja sen toteuttami- 36464: 36465: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1985 36466: 36467: Pekka Myllyniemi 36468: 36469: 36470: 36471: 36472: 260025K 36473: 2 1985 vp. - KK n:o 424 36474: 36475: 36476: 36477: 36478: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 36479: 36480: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa - Helsingin-Turun moottoritie, moottorilii- 36481: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe- kennetie Lohjan kohdalla, vaihtoehtojen tarkas- 36482: mies, 4 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- telu 36483: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- - Lohjan sisääntulotie, yleissuunnitelma. 36484: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Molemmat suunnitelmat lähetettiin lausunnol- 36485: Pekka Myllyniemen näin kuuluvasta kirjallisesta le vuoden 1982 alkupuolella. Tie- ja vesiraken- 36486: kysymyksestä n:o 424: nushallitus pyysi muiden ohella Uudenmaan lää- 36487: ninhallitusta hankkimaan Lohjan kaupunginval- 36488: Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, että tuuston ja Lohjan kunnanvaltuuston lausunnot 36489: moottoriväylän suuntavaihtoehto pikai- kyseisistä suunnitelmista. Lausuntopyyntökirjees- 36490: sesti ratkaistaan, sekä sä korostettiin, että tavoitteena on saavuttaa 36491: milloin Hallitus aikoo toteuttaa Loh- päätös tievarauksen sijainnille Lohjan seudulla. 36492: janharjun-Salan välisen moottoriväylän' Molemmista Lohjan seudun suunnitelmarapor- 36493: teista pyydetyt ulkopuoliset lausunnot on nyt- 36494: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- temmin saatu. Kannanotot moottoriväylän vaih- 36495: ti seuraavaa: toehdoista I ja IV menevät kuitenkin ristiin. 36496: Lohjan seudun sisääntulotien kohdalla esimerkik- 36497: Tie- ja vesirakennushallitus teki Helsingin- si Lohjan kaupunki ja Uudenmaan lääninhallitus 36498: Turun moottoritietä koskevan suuntapäätöksen pitävät lisäksi vielä muidenkin vaihtoehtojen sel- 36499: Lohjan kohdalla jo v. 1971 silloisen vertailuselvi- vittämistä välttämättömänä. Moottoriväylän 36500: tyksen ja siitä saatujen lausuntojen perusteella. suuntavaihtoehdot ja Lohjan sisääntulotien järjes- 36501: Moottoritien suunnaksi valittiin Paloniemen kan- täminen kytkeytyvät kuitenkin toisiinsa niin, et- 36502: naksen kautta kulkeva vaihtoehto I. Koko jaksoa tei kumpaakaan niistä voida ratkaista erikseen. 36503: Lohjanharju-Turku koskeva yhtenäinen yleis- Suunnitteluraporttien valmistumisen jälkeen 36504: suunnitelmaraportti valmistui v. 197 3. ( 1981) ei tie- ja vesirakennushallitus ole jatkanut 36505: Vuoden 1973 lopulla käynnistyi Espoon-Loh- ko. tien suunnittelua Lohjanharjun ja Muudan 36506: jan-Salon oikoradan suunnittelu. Koska rata- ja välillä. Myöskään viime vuoden aikana ei ole 36507: moottoritielinja sijoittuivat samaan maastokäytä- ollut resursseja suunnittelun jatkamiseen. Vuo- 36508: vään välillä Lohja-Muuria, todettiin tie- ja vesi- den 1986 alkupuolella päätettäneen, miten Loh- 36509: rakennushallituksen ja valtionrautateiden kesken jan seudun tiestön suunnittelua on tarkoituksen- 36510: välttämättömäksi sovittaa molemmat hankkeet mukaista jatkaa ratkaisun saamiseksi asiassa. 36511: toisiinsa sopiviksi. V. 1979 valmistuneessa ELSA- Kun valtatie n:o 1 Helsingistä Turkuun on 36512: radan yleissuunnitelmassa molemmat hankkeet päätieverkkomme tärkeimpiä osuuksia, on välttä- 36513: on esitetty Paloniemen kannaksen kautta yhteen- mätöntä, että moottoriväylävaraus säilytetään tu- 36514: sovltettuma. levia tarpeita silmällä pitäen ja että varaus ote- 36515: Lähinnä Lohjan kunta vaati, että Paloniemen taan eriasteisissa kaavoissa huomioon. Tieviran- 36516: kannaksen kautta kulkevan vaihtoehdon I lisäksi omaisten tavoitteena on päästä mahdollisimman 36517: tulisi vielä uudelleen, vastaavalla suunnittelu- pian yksiselitteiseen moottoriväylän linjavarauk- 36518: tarkkuudella, suunnitella jo aiemmin hylätty seen, jonka kaikki osapuolet voisivat hyväksyä 36519: Hormajärven pohjoispuolitse kiertävä vaihtoehto koko tiesuunnitteluosuudella ilman vaihtoehtoja. 36520: IV. Tie- ja vesirakennushallitus käynnisti tämän Tieosuuden Lohjanharju-Sala toteuttaminen ei 36521: vuoksi yleissuunnittelun v. 1980. Samalla suun- sisälly vuosien 1986-90 tienpito-ohjelmiin. Sen 36522: niteltiin sisääntulotie Lohjan kaupunkiin. Suun- toteuttamisajankohta selviää seuraavien 5-vuotis- 36523: nittelutyön tuloksia raportoitiin kahdessa rapor- ohjelmien laatimisen yhteydessä sen jälkeen kun 36524: tissa: suunnittelutilanne on lopullisesti selkiytynyt. 36525: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986 36526: 36527: Liikenneministeri Matti Luttinen 36528: 1985 vp. - KK n:o 424 3 36529: 36530: 36531: 36532: 36533: Tili Riksdagens Herr Talman 36534: 36535: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen - motorvägen Helsingfors-Åbo, motortra- 36536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av fikvägen vid Lojo, granskning av alternativen 36537: den 4 december 1985 tili vederbörande medlem - infarten tili Lojo, generaiplan. 36538: av statsrådet översänt avskrift av följande av 36539: Båda pianeroa sändes på remiss under första 36540: riksdagsman Pekka Myllyniemi undertecknade 36541: hälften av år 1982. Väg- och vattenbyggnadssty- 36542: spörsmål nr 424: reisen bad bl.a. länsstyrelsen i Nyiands Iän att 36543: Ämnar Regeringen verka för att frågan inhämta Lojo stadsfullmäktiges och Lojo kommu- 36544: om motorledens riktning snabbt avgörs, naifullmäktiges utlåtande om pianerna. I begä- 36545: och ran om utlåtande underströk väg- och vatten- 36546: när ämnar Regeringen förverkliga pla- byggnadsstyrelsen att målet är att få tili stånd ett 36547: nerna på en motorled mellan Lojoåsen beslut om placeringen av vägreserveringen i Lojo- 36548: och Salo? området. 36549: De utlåtanden som med anledning av båda 36550: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt rapporterna begärdes av utomstående har nu 36551: anföra följande: erhållits. Ställningstaganden för alternativ I och 36552: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen beslöt redan IV går dock isär. Då det gäller infarten tili Lojo 36553: anser t.ex. Lojo stad och länsstyrelsen i Nylands 36554: år 19JI om riktningen för motorvägen Helsing- 36555: Iän att det är nödvändigt att utreda även andra 36556: fors-Abo vid Lojo. Den jämförande utredning 36557: alternativ. Frågan om motorledens riktning och 36558: som då hade gjorts och utlåtandena därom låg 36559: om infarten tili Lojo hänför sig dock så pass 36560: tili grund för beslutet. I fråga om mororvägens 36561: mycket tili varandra att man inte kan avgöra 36562: riktning valdes alternativ I som går via Paloniemi 36563: näset. En enhetlig rapport öv~r utredningsplanen någon av dem skilt för sig. Väg- och vattenbygg- 36564: för hela avsnittet Lojoåsen-Abo färdigställdes år nadsstyrelsen har inte fortsatt planeringen av 36565: vägen mellan Lojoåsen och Muuria efter det att 36566: 1973. 36567: planeringsrapporterna färdigställdes (1981 ). Inte 36568: I slutet av år 197 3 inleddes planeringen av 36569: heller i fjol fanns det möjligheter att fortsätta 36570: genbanan Esbo-Lojo-Salo. Eftersom banans 36571: planeringen. I början av detta år rorde man dock 36572: och mororvägens linje låg i samma terrängkorri- 36573: besiuta om på vilket sätt det är ändamålsenligt 36574: dor på sträckan Lojo-Muurla konstaterade man 36575: att fortsätta planeringen av vägnätet i Lojo-områ- 36576: vid väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och Stats- 36577: det för att få tili stånd en lösning i frågan. 36578: järnvägarna att det var nödvändigt att anpassa de 36579: båda projekten tili varandra. I den generalpian Då huvudväg I från Helsingfors tili Åbo är ett 36580: för ELSA-banan som färdigställdes år 1979 före- av de viktigaste avsnitten inom huvudvägnätet är 36581: slogs att både banan och motorvägen går via det nödvändigt att bevara reserveringen för mo- 36582: Paloniemi näset. rorleden med tanke på kommande behov och att 36583: Det var främst Lojo kommun som krävde att reserveringen beaktas i pianeroa på olika nivåer. 36584: man utöver alternativ I som går via Paloniemi Vägmyndigheternas mål är att så snart som 36585: näset på nytt skulle ta upp tili planering alterna- möjligt få tili stånd ett enhetligt förslag tili en 36586: tiv IV, som går norr om Hormajärvi och som linjereservering för mororleden som alla parter 36587: redan tidigare förkastats, och planera det med kan godkänna i fråga om hela vägsträckan. 36588: samma noggrannhet som alternativ I. Med anled- Anläggandet av vägen Lojoåsen-Salo ingår 36589: ning av detta påbörjade väg- och vattenbygg- inre i väghållningsprogrammet för åren 1986- 36590: nadsstyrelsen utredningsplaneringen år 1980. 90. Frågan om tidpunkten för genomförandet av 36591: Samtidigt uppgjordes planen för infartsvägen tili projektet klarnar först i samband med uppgöran- 36592: Lojo stad. För planeringen redogjordes i två det av följande femårsprogram, efter det man 36593: rapporter: fått planeringssituationen klarlagd. 36594: Helsingfors den 7 Januan 1986 36595: 36596: Tr~fikministe:>r Matti Tuttinrm 36597: 1985 vp. 36598: 36599: Skriftligt spörsmål nr 425 36600: 36601: 36602: 36603: 36604: Rehn m.fl: Om befolkningsräkningsblanketter på svenska eller 36605: finska enligt vederbörandes egen önskan 36606: 36607: 36608: Tili Riksdagens Herr Talman 36609: 36610: 1 samband med den pågående befolkningsräk- möjlighet att registrera önskat blankettspråk för 36611: 1ingen i Statistikcentralens regi har framkommit personer, som inte har finska eller svenska som 36612: dagomål p.g.a. att personer med annat moders- modersmål. Sålunda registreras inte påminnelser 36613: nål än ett nordiskt språk har erhållit finsk om önskad blankett för bruk i kommande 36614: )lankett, trots att personerna i tidigare samman- förfrågningar från myndigheternas sida. 36615: 1ang meddelat att de vill ha svensk blankett. För att lösa problemet krävs en ändring av 36616: Statistikcentralen har i sin undersökning utgått förordningen om befolkningsböcker (7 och 36617: från principen att personer med svenska eller 11 §§) eller ett ministeriebeslut (inrikesministe- 36618: mnat nordiskt språk erhåller svensk blankett. riet) som skulle stadga att personer med annat 36619: :;insk blankett skickas tili personer med finska modersmål än finska och svenska kan uppge 36620: :ller icke-nordiskt språk som modersmål. önskat språk för blanketter som myndigheter 36621: Befolkningscentralen vidhåller fortgående sam- skickar och att registermyndigheterna skulle vara 36622: na princip vid sina förfrågningar också om tvungna att registrera och följa dessa önskemål. 36623: )foblemet diskuteras varje år mantalsskrivning Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 36624: :ker. ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 36625: Personetna är nog registrerade enligt sitt mo- ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 36626: lersmål, men problem uppstår då valet mellan följande spörsmål: 36627: 1nsk eller svensk blankett skall ske. Registercen- 36628: ralen har inte ansett det möjligt att trycka Vad avser Regeringen att göra för att 36629: >lanketterna på flera språk än finska och svenska. garantera att alla medborgare vid bl.a. 36630: Den nuvarande förordningen om befolknings- befolkningsräkning får blanketter på 36631: >öcker (198/70) ger inte registermyndigheterna svenska eller finska enligt egen önskan? 36632: 36633: Helsingfors den 5 december 1985 36634: 36635: Elisabeth Rehn Gunnar ] ansson Boris Renlund 36636: 36637: 36638: 36639: 36640: :60054Q 36641: 2 1985 vp. - KK n:o 425 36642: 36643: Kirjallinen kysymys n:o 425 Suomennc 36644: 36645: 36646: 36647: 36648: Rehn ym.: Väestönlaskentalomakkeiden jakamisesta asianomaise 36649: toivomuksen mukaisesti ruotsin- tai suomenkielisinä 36650: 36651: 36652: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 36653: 36654: Tilastokeskuksen johdolla meneillään olevan Nykyinen väestökirja-asetus (198/70) ei ann 36655: väestönlaskennan yhteydessä on esiintynyt vali- rekisteriviranomaisille mahdollisuutta kirjata to. 36656: tuksia sen johdosta, että henkilöt, joiden äidin- vottua lomakkeen kieltä henkilöille, joiden ä 36657: kieli on muu kuin pohjoismainen kieli, ovat dinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Viranomaist 36658: saaneet suomenkielisen lomakkeen, vaikka aikai- eivät siten kirjaa toivottua lomaketta koskevi 36659: semmissa yhteyksissä ovat ilmoittaneet haluavan- huomautuksia vastaisia kyselyitä varten. 36660: sa ruotsinkielisen lomakkeen. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan väe~ 36661: tökirja-asetuksen muuttamista (7 ja 11 §) t: 36662: Tilastokeskus on selvityksessään lähtenyt peri- 36663: ministeriön (sisäasiainministeriö) päätöstä, joss 36664: aatteesta, että ruotsia tai muuta pohjoismaista säädettäisiin tai määrättäisiin, että äidinkiele. 36665: kieltä äidinkielenään puhuvat ihmiset saavat 36666: tään muun kieliset kuin suomen- tai ruotsinkiel: 36667: ruotsinkielisen lomakkeen. Suomenkielinen lo- 36668: set ihmiset voivat ilmoittaa toivomansa kiele 36669: make lähetetään ihmisille, joiden äidinkieli on 36670: viranomaisten lähettämille lomakkeille ja ett 36671: suomi tai ei-pohjoismainen kieli. 36672: rekisteriviranomaiset olisivat velvollisia kirja~ 36673: Väestörekisterikeskus pitäytyy edelleen samassa maan nämä toivomukset ja noudattamaan niit~ 36674: periaatteessa tiedusteluissaan, vaikka ongelmasta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje~ 36675: on keskusteltu joka vuosi henkikirjoitusta toimi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm 36676: tettaessa. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j~ 36677: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36678: Henkikirjoituksessa kyllä kirjataan ihmisen äi- 36679: dinkieli, mutta ongelmia syntyy valinnassa suo- Mitä Hallitus aikoo tehdä taataksee 36680: menkielisen ja ruotsinkielisen lomakkeen välillä. kaikille kansalaisille muun muassa väe! 36681: Väestörekisterikeskus ei ole pitänyt mahdollisena tönlaskennassa ruotsin- tai suomenkielist 36682: painaa lomakkeita useammilla kielillä kuin suo- lomakkeet asianomaisen oman toivomu~ 36683: meksi ja ruotsiksi. sen mukaisesti? 36684: 36685: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1985 36686: 36687: Elisabeth Rehn Gunnar Jansson Boris Renlund 36688: 1985 vp. - KK n:o 425 3 36689: 36690: 36691: 36692: 36693: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 36694: 36695: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Viranomaisella on hallintomenettelylain (598/ 36696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 82) 22 §:n mukaisesti myös velvollisuus huoleh- 36697: olette 5 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- tia tulkitsemisesta, mikäli asianomainen ei ym- 36698: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- märrä viranomaisen kieltä viranomaisen aloittees- 36699: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ta esille tulevassa asiassa. 36700: Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- Väestönlaskentalomakkeet painetaan erikseen 36701: myksestä n:o 425: suomen- ja ruotsinkielisinä. Lomakkeet jaetaan 36702: väestön keskusrekisterin äidinkielitiedon mukaan 36703: Mitä Hallitus aikoo tehdä taatakseen siten, että ruotsinkieliset saavat lomakkeen oman 36704: kaikille kansalaisille muun muassa väes- kielisenä ja suomenkieliset sekä muun kieliset 36705: tönlaskennassa ruotsin- tai suomenkieliset suomenkielisenä. Tilastokeskuksen käsityksen 36706: lomakkeet asianomaisen oman toivomuk- mukaan tämä Tilastokeskuksen käyttämä järjes- 36707: sen mukaisesti? telmä on toiminut hyvin. Vuonna 1990 toimeen- 36708: pantavassa seuraavassa väestönlaskennassa Tilas- 36709: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tokeskus ei tule ilmeisesti lainkaan keräämään 36710: ti seuraavaa: tietoja suoraan väestöitä vaan ainoastaan käyttä- 36711: mään hallinnollisia ja muita aineistoja. 36712: Suomen Hallitusmuodon 14 §:ssä suomi ja 36713: Kysymyksen perusteluissa ehdotettu säädös- 36714: ruotsi on säädetty tasavallan kansalliskieliksi. 36715: muutos, jossa säädettäisiin tai määrättäisiin, että 36716: Kielilain (148/22) 1 §:n mukaan valtion viran- 36717: äidinkieleltään muun kieliset kuin suomen- tai 36718: omaisissa on käytettävä kunkin virka-alueen sekä 36719: ruotsinkieliset henkilöt voisivat ilmoittaa toivo- 36720: asiallisten kielen mukaan maan kansalliskieltä, 36721: mansa asiointikielen viranomaisten lähettämille 36722: joko suomea tai ruotsia taikka suomea ja ruotsia 36723: lomakkeille ja että rekisteriviranomaiset olisivat 36724: niin kuin tässä laissa säädetään. 36725: velvollisia kirjaamaan nämä toivomukset ja nou- 36726: Kielilain 2 §:n nojalla valtioneuvosto on vii- dattamaan niitä, vaatisi asian taloudellisten ja 36727: meksi 30 päivänä joulukuuta 1982 tehnyt pää- hallinnollisten vaikutusten yksityiskohtaista sel- 36728: töksen virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä vittämistä. Ehdotetun ns. asiointikieltä koskevan 36729: jaotuksesta vuosina 1983-1992 (1111182). tiedon lisääminen väestökirjanpidon nykyisiin 36730: Kielilain soveltamisesta henkikirjoituksessa an- tietoihin on käytännössä toteutettavissa, mutta 36731: netussa asetuksessa (85 71 46) säädetään, että Suo- edellyttäisi kyseisen tiedon keruuta ja ylläpitoa. 36732: men kansalainen merkitään kaksikielisessä kun- Tiedon kerääminen olisi mahdollista vain teke- 36733: nassa henkikirjaan suomen taikka ruotsin kielellä mällä tiedustelu yli 14 000 henkilölle, joista osa 36734: sen mukaan, mikä asianomaisen kieli on. Jos siitä ei ole Suomen kansalaisia. Uuden järjestelmän 36735: ei ole tietoa, merkitään hänet henkikirjaan kun- luomisesta ja ylläpidosta aiheutuisi automaattisen 36736: nan enemmistön kielellä. Samoin henkikirjoite- tietojenkäsittelyn kustannuksia, lomake- ja posti- 36737: taan ulkomaalainen. mskustannuksia sekä henkilöstömenoja. Näistä 36738: Edellä olevan mukaisesti olisi, koska mainitun toimista aiheutuvat kustannukset voisivat muo- 36739: asetuksen säännösten alkuosa on rajoitettu koske- dostua merkittävän suuriksi saavutettaviin paran- 36740: maan vain Suomen kansalaista, ulkomaalainen nuksiin verrattuna. Lisäksi olisi tässä yhteydessä 36741: merkittävä henkikirjaan, riippumatta ulkomaa- selvitettävä muutoksen vaikutukset myös väes- 36742: laisen kielestä, kunnan enemmistön kielellä, joko tökirjatietoja hyväksikäyttävien viranomaisten 36743: suomeksi tai ruotsiksi. Käytännössä on kuitenkin tehtävien hoitoon. 36744: toisten pohjoismaiden kansalaiset jo muutamien Henkikirjoitusjärjestelmään suunnitteilla ole- 36745: viime vuosien ajan merkitty henkikirjaan niissä- vat laajat muutokset edellyttävät lisäksi osaltaan 36746: kin kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistön pidättyväistä suhtautumista ns. asiointikielen 36747: kieli on suomi, ruotsin kielellä. Tätä käytäntöä merkitsemiseen väestökirjanpidon tietosisältöön. 36748: on pidetty tarkoituksenmukaisena ja ilmoitusvel- Nykytilanteessa voitaisiin kuitenkin selvittää tar- 36749: vollisen kannalta palveluystävällisenä. peet edellä mainitun kielilain soveltamisesta hen- 36750: 4 1985 vp. - KK n:o 425 36751: 36752: kikirjoituksessa annetun asetuksen tarkistamisek- tökirja-asetukseen, jolloin erillinen asetus kieli- 36753: si. Tällöin olisi myös selvitettävä, olisivatko kysei- lain soveltamisesta henkikirjoituksessa voitaisiin 36754: sen asetuksen säännökset sisällytettävissä väes- kumota. 36755: 36756: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 36757: 36758: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 36759: 1985 vp. - KK n:o 425 5 36760: 36761: 36762: 36763: 36764: Tili Riksdagens Herr Talman 36765: 36766: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen En myndighet är enligt 22 § lagen om förvalt- 36767: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av ningsförfarande (598/ 82) också skyldig att ombe- 36768: den 5 december 1985 tili vederbörande medlem sörja tolkning om vederbörande i ärende som blir 36769: av statsrådet översänt avskrift av följande av anhängiggjort på initiativ av myndigheten inte 36770: riksdagsledamot Rehn m.fl. undertecknade förstår myndighetens språk. 36771: spörsmål nr 425: Folkräkningsblanketterna trycks skilt på finska 36772: och svenska. Blanketterna utdelas enligt centrala 36773: Vad avser Regeringen att göra för att 36774: befolkningsregistrets uppgifter om modersmål så 36775: garantera att alla medborgare vid bl.a. 36776: att svenskspråkiga personer får blanketten på sitt 36777: befolkningsräkning får blanketter på 36778: eget språk och finskspråkiga samt personer med 36779: svenska eller finska enligt egen önskan? 36780: annat modersmål får den på finska. Enligt statis- 36781: tikcentralens uppfattning har detta system fung- 36782: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt erat bra. Vid följande folkräkning, som verkställs 36783: anföra följande: år 1990, kommer statistikcentralen uppenbarli- 36784: 1 14 § regeringsformen för Finland stadgas att gen inte alls att samla uppgifter direkt av befolk- 36785: finska och svenska är republikens nationalspråk. ningen utan man kommer att enbart använda 36786: Enligt 1 § språklagen (148/22) skall vid stats- administrativt o.dyl. material. 36787: myndigheter i enlighet med varje ämbetsdistrikts Den ändring av stadgandena som föreslagits i 36788: ävensom sakägarnas språk användas landets na- spörsmålets motivering, dvs. ett stadgande eller 36789: tionalspråk, antingen finska eller svenska eller en bestämmelse om att personer med annat 36790: såväl finska som svenska, på sätt i denna lag modersmål än finska eller svenska på de blanket- 36791: stadgas. ter myndigheterna skickar ut skulle kunna med- 36792: Med stöd av 2 § språklagen har statsrådet dela vilket betjäningsspråk de önskar och att 36793: senast den 30 december 1982 utfärdat ett beslut registermyndigheterna skulle vara skyldiga att 36794: om den språkliga indelningen av ämbetsdistrikt registrera och följa dessa önskemål, skulle kräva 36795: och självstyrelseområden under åren 1983-1992 en detaljerad utredning av sakens ekonomiska 36796: (1111182). och administrativa verkningar. Ett tillägg av den 36797: 1 förordningen angående språklagens tillämp- föreslagna uppgiften rörande s.k. betjäningsspråk 36798: ning vid mantalsskrivningen (857/46) stadgas, tili folkbokföringens nuvarande uppgifter kunde 36799: att finsk medborgare i tvåspråkig kommun införs i praktiken genomföras, men förutsätter att ifrå- 36800: i mantalslängden på finska eller sve~~ka språket i gavarande uppgifter insamlas och hålls a jour. 36801: enlighet med vederbörandes språk. Ar detta inte Att samla in uppgifterna skulle bara vara möjligt 36802: känt, införs han i mantalslängden på flertalets i genom att göra en förfrågan hos över 14 000 36803: kommunen språk. På samma sätt mantalsskrivs personer, av vilka en del inte är finska medborga- 36804: utlänningar. re. Att skapa och upprätthålla det nya systemet 36805: Då början av nämnda förordnings stadgande skulle föranleda kostnader för automatisk databe- 36806: har begränsats tili att gälla enbart finska medbor- handling, blanketter och postning samt personal- 36807: gare, borde enligt ovanstående en utlänning, utgifter. De kostnader som föranleds av dessa 36808: oberoende av sitt eget språk, införas i mantals- funktioner kunde bli anmärkningsvärt stora i 36809: längden på det språk majoriteten i kommunen jämförelse med de uppnådda förbättringarna. 36810: talar, antingen finska eller svenska. 1 praktiken Dessutom borde man i detta sammanhang utre- 36811: har dock medborgare från andra nordiska Iänder da hur ändringen skulle inverka på handhavan- 36812: redan under några år införts i mantalslängden på det av sådana myndigheters åligganden, som 36813: svenska också i de tvåspråkiga kommuner, där använder sig av befolkningsböckernas uppgifter. 36814: majoritetens språk är finska. Detta förfarande har De omfattande ändringar av mantalsskriv- 36815: ansetts vara ändamålsenligt och serviceinriktat för ningssystemet som planeras för närvarande 36816: den som är skyldig att lämna uppgifter. förutsätter dessutom att man förhåller sig åter- 36817: 6 1985 vp. -- ~ n:o 425 36818: 36819: hållsamt tili att en anteckning om ett s.k. skrivningen. Härvid borde man också utreda, om 36820: betjäningsspråk fogas tili folkbokföringens upp- förordningens stadganden kunde ingå i förord- 36821: gifter. I nuvarande situation kunde man dock ningen om befolkningsböcker, varvid den särskil- 36822: utreda behovet av att justera nämnda förordning da förordningen angående språklagens tillämp- 36823: angående språklagens tillämpning vid mantals- ning vid mantalsskrivningen kunde upphävas. 36824: 36825: Helsingfors den 7 februari 1986 36826: 36827: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 36828: 1985 vp. 36829: 36830: Skriftligt spörsmål nr 426 36831: 36832: 36833: 36834: 36835: Rehn: Om lindrad beskattning av vmer 36836: 36837: 36838: Tili Riksdagens Herr Taimao 36839: 36840: Mönstret för alkoholkonsumtionen i vårt land Om nuvarande alkoholpolitiska prislinje visavi 36841: avviker bjärt från mönstret i andra väst-europeis- vinerna fortsätter, är det knappast möjligt att 36842: ka länder. Hos oss är konsumtionen av starksprit sprida en vettig vinkultur i Finland. Skulle en 36843: dominerande, medan den i de flesta andra sådan kultur kunna bli allmänt spridd i vårt 36844: länderna i högre grad är inriktad på svagare land, skulle säkerligen en stor del av de nu 36845: drycker, företrädesvis viner. Orsaken till detta talrika akuta brotten under alkoholens inflytande 36846: ligger långt i beskattningen av vinerna hos oss och andra sociala problem kunna minskas. 36847: vilket gör att viner överhuvudtaget, och kvalitets- 36848: viner i synnerhet, betingar mycket högre priser i När regeringen avger en ny proposition om 36849: Finland än i andra Iänder. Likaså förorsakar ändring av alkohollagen i stället för den nu 36850: alkoholbeskattningssystemet i Finland att prisre- bortdragna, borde ovanstående synpunkter beak- 36851: lationen mellan starksprit och viner blir sådan, tas. I synnerhet borde beskattningen av vinerna 36852: att den snarast stimulerar till konsumtion av nivåsänkas och ändras i samma riktning som 36853: starksprit. systemet verkar i Sverige, dvs. en regressiv be- 36854: skattningsskala. 36855: En jämförelse med t.ex. Sverige, som allmänt 36856: anses ha mycket höga priser på alkoholdrycker, Hänvisande till det ovan anförda får jag i den 36857: visar att vinpriserna är avsevärt lägre i Sverige, ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 36858: men att också vinsortimentet är mycket större och ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa 36859: mångsidigare. Om man ser på utvecklingen un- följande spörsmål: 36860: der de senaste 20 åren, hade vi i Finland ännu 36861: för 10-15 år sedan en medveten inriktning på Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 36862: "hellre vin än starkt", dvs. en prioritering av för att lindra beskattningen av viner, i 36863: vinerna. På den tiden ansågs ALKO ha ett gott synnerhet kvalitetsviner, och på så sätt 36864: vinsortiment och en prisnivå, som var lägre än i förbättra möjligheterna för en bättre vin- 36865: Sverige. I dag är situationen helt omvänd. kultur i Finland? 36866: 36867: Helsingfors den 5 december 1985 36868: 36869: Elisabeth Rehn 36870: 36871: 36872: 36873: 36874: 2600261 36875: 2 1985 vp. - KK n:o 426 36876: 36877: Kirjallinen kysymys n:o 426 Suomennos 36878: 36879: 36880: 36881: 36882: Rehn: Viinien verotuksen lieventämisestä 36883: 36884: 36885: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 36886: 36887: Suomalainen alkoholinkulutuksen malli poik- Jos nykyinen alkoholipoliittinen hintalinja vii- 36888: keaa ratkaisevasti muiden länsieurooppalaisten nien osalta jatkuu, on tuskin mahdollista levittää 36889: maiden kulutusmallista. Meillä on väkevän vii- järkevää viinikulttuuria Suomessa. Mikäli sellai- 36890: nan kulutus hallitsevana, kun kulutus useimmis- nen kulttuuri voisi levitä yleisesti maassamme, 36891: sa muissa maissa on suuremmassa määrin suun- voitaisiin huomattava osa nykyisistä lukuisista 36892: tautunut miedompiin juomiin, ensi sijassa viinei- alkoholin vaikutuksen alaisina tehdyistä rikoksis- 36893: hin. Syy tähän on pitkälti viinien suomalaisessa ta sekä muista yhteiskunnallisista ongelmista 36894: verotuksessa, joka aiheuttaa että viinit ylipäänsä, välttää. 36895: ja laatuviinit ennen kaikkea, ovat hinnaltaan Kun hallitus antaa uuden esityksen alkoholi- 36896: huomattavasti kalliimpia Suomessa kuin muissa lain muuttamisesta nyt peruutetun esityksen si- 36897: maissa. Myös alkoholiverotuksen järjestelmä Suo- jaan, tulisi edellä esitetyt näkökohdat ottaa huo- 36898: messa aiheuttaa, että väkevän viinan ja viinin mioon. Erityisesti tulisi viinien verotukseen tehdä 36899: hintasuhde muodostuu sellaiseksi, että se lähinnä tasoalennus ja sitä tulisi muuttaa samaan suun- 36900: edistää väkevän viinan kulutusta. taan kuin järjestelmä toimii Ruotsissa, toisin 36901: Vertailu esimerkiksi Ruotsiin, jossa yleisesti sanoen regressiivisen veroasteikon suuntaan. 36902: katsotaan alkoholijuomien hintojen olevan hyvin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 36903: korkeat, osoittaa, että viinien hinnat ovat merkit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 36904: tävästi alemmat Ruotsissa, mutta myös että viini- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 36905: valikoima siellä on huomattavasti suurempi ja vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36906: monipuolisempi. Mikäli tarkastellaan kehitystä 36907: viimeisten 20 vuoden aikana, oli Suomessa vielä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 36908: 10-15 vuotta sitten tietoinen suuntaus "mie- ryhtyä lieventääkseen viinien, ensi sijassa 36909: luummin viinejä kuin väkeviä'', toisin sanoen laatuviinien verotusta, ja siten edistääk- 36910: pyrkimys suosia viinejä. Tuolloin katsottiin, että seen paremman viinikulttuurin mahdolli- 36911: Oy Alko Ab:llä oli hyvä viinivalikoima ja Ruotsia suuksia Suomessa? 36912: alhaisempi hintataso. Nykyisin on tilanne täysin 36913: päinvastainen. 36914: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 198 5 36915: 36916: Elisabeth Rehn 36917: 1985 vp. - KK n:o 426 3 36918: 36919: 36920: 36921: 36922: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 36923: 36924: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa Nykyisten alkoholijuomien verotusta ja hin- 36925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, noittelua koskevien lakien puitteissa on Alkon 36926: olette 5 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- hallintoneuvostolla mahdollisuus suhteellisen va- 36927: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- paasti säädellä asetettujen alkoholipoliittisten ta- 36928: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja voitteiden mukaan eri juomaryhmien hintasuh- 36929: Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä teita. Viimeaikaisten hinnankorotusten yhteydes- 36930: n:o 426: sä on alkoholijuomien hinnankorotuksia pyritty 36931: suuntaamaan entistä selvemmin puhtaan alkoho- 36932: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lin hinnan korottamiseen. Tämä on merkinnyt 36933: ryhtyä lieventääkseen viinien, ensi sijassa esimerkiksi sitä, että vuoden 1986 alussa voimaan 36934: laatuviinien verotusta, ja siten edistääk- tulleessa hinnankorotuksessa keskihintaisten ja 36935: seen paremman viinikulttuurin mahdolli- kalliiden mietojen laatuviinien hintoja ei korotet- 36936: suuksia Suomessa? tu lainkaan, vaan hinnankorotus kohdistettiin 36937: muihin alkoholijuomiin. 36938: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen 36939: seuraavaa: Myös mietojen viinien tuotevalikoimaa on li- 36940: Verotuksellisesti vumt kuuluvat alkoholijuo- sätty viimeaikaisten ostojen yhteydessä. Nämä 36941: maverolain piiriin kuten muutkin alkoholijuomat uudet tuotteet sekä vanhojen tuotteiden uudet 36942: olutta lukuun ottamatta. Alkoholijuomaverolain vuosikerrat on hinnoiteltu aikaisempaa edulli- 36943: mukaan alkoholijuomavero on 60 prosenttia al- semmiksi. 36944: koholiyhtiölle kalenterikuukauden aikana kerty- Näillä toimenpiteillä pyritään asteittain alko- 36945: neen vähittäismyyntiin ja anniskeluun luovutet- holijuomien juomaryhmittäistä hinnoittelua 36946: tujen alkoholijuomien laskutuksen arvosta. Lisäk- muuttamaan siten, että verorasitus kohdistuu 36947: si myynnin arvosta maksetaan 16 prosenttia liike- nykyistä selvemmin puhtaaseen alkoholiin. Täl- 36948: vaihtoveroa yleisen liikevaihtoverolain mukaan. löin esimerkiksi mietojen laatuviinien hinnat 36949: Alkoholijuomaveron ja liikevaihtoveron lisäksi suhteessa muihin väkevämpiin alkoholijuomiin 36950: viinejä ja muita alkoholijuomia verotetaan Oy laskevat. Näillä toimenpiteillä on toteutettu ky- 36951: Alko Ab:n ylijäämän muodossa. symyksessä esiteltyä rakennemuutosta, joka antaa 36952: Alkoholijuomaverolaissa ei ole säädetty tuote- mahdollisuuden viinikulttuurin levittämiseen 36953: kohtaista tai tuoteryhmäkohtaista veromäärää eri Suomessa. 36954: tuotteille, vaan vero on määräprosentti myynnin 36955: kokonaisarvosta. Veron porrastaminen tuotteit- Nykyisen alkoholijuomaverolain muuttaminen 36956: tain ei välttämättä vaikuttaisi suoranaisesti alko- ei näin ollen ole tarpeellista kysymyksessä esitet- 36957: holijuomien hintasuhteisiin, vaan oleellinen teki- tyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan tavoittei- 36958: jä on alkoholiyhtiön hallintoneuvoston määrää- siin voidaan päästä nykyisenkin lainsäädännön 36959: mät alkoholijuomien hinnat. puitteissa. 36960: 36961: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1986 36962: 36963: Ministeri Pekka Vennamo 36964: 4 1985 vp. - KK n:o 426 36965: 36966: 36967: 36968: 36969: Till Riksdagens Herr Talman 36970: 36971: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen holdrycker, då de alkoholpriser som alkoholbola- 36972: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av gets förvaltningsråd fastställer är den viktigaste 36973: den 5 december 1985 till vederbörande medlem faktorn vid prissättningen. 36974: av statsrådet översänt avskrift av följande av Alkos förvaltningsråd kan inom ramen för 36975: riksdagsledamot Rehn undertecknade spörsmål gällande lagar om beskattning och prissättning av 36976: nr 426: alkoholdrycker relativt fritt reglera prisrelationer- 36977: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta na mellan olika alkoholgrupper enligt de alko- 36978: för att lindra beskattningen av viner, i holpolitiska mål som har uppställts. I samband 36979: synnerhet kvalitetsviner, och på så särt med de senaste prishöjningarna har man allt 36980: förbättra möjligheterna för en bättre vin- tydligare försökt inrikta höjningen av priserna på 36981: kultur i Finland? alkoholdrycker på priserna för ren alkohol. Det 36982: har bl. a. inneburit att priserna på svaga kvalitets- 36983: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt viner i medelprisklass och dyra svaga kvalitetsvi- 36984: anföra följande: ner inte alls höjdes då de nya priserna trädde i 36985: kraft i början av år 1986, utan prishöjningen 36986: I fråga om beskattningen berörs vinerna, lik- konccntrerades på andra alkoholdrycker. 36987: som övriga alkoholdrycker utom öl, av lagen om 36988: Vidare har produkturvalet i fråga om svaga 36989: skatt på alkoholdrycker. Enligt nämnda lag utgör 36990: viner ökats i samband med de senaste inköpen. 36991: skatten på alkoholdrycker 60 procent av det 36992: Prissättningen på dessa nya produkter och på nya 36993: belopp som under en kalendermånad har influtit 36994: årgångar av gamla produkter är lägre än tidigare. 36995: till alkoholbolaget vid utminutering och av fak- 36996: tureringsvärdet på alkoholdrycker, som under Med dessa åtgärder försöker man gradvis ändra 36997: sagda tid har överlåtits till utskänkning. Dess- prissättningen av alkoholdrycker gruppvis så att 36998: utom utgår 16 procent omsättningsskatt på ren alkohoi beskattas högre. Härvid sjunker pri- 36999: försäljningsvärdet i enlighet med lagen om om- serna på t.ex. svaga kvalitetsviner i förhållande 37000: sättningsskatt. Därtill beskattas viner och övriga till andra starkare alkoholdrycker. På detta sätt 37001: alkoholdrycker även på basen Oy Alko Ab:s har man genomfört en sådan strukturomvandling 37002: överskott. som efterfrågas i spörsmålet och som skapar 37003: Lagen om skatt på alkoholdrycker upptar inte möjligheter för spridande av en vinkultur i 37004: några stadganden om beskattning av en viss Finland. 37005: produkt eller grupp av produkter, utan skatten Det är således inte nödvändigt att ändra den 37006: utgör en viss procent av försäljningens totala gällande lagen om alkoholdrycker för att man 37007: värde. En avtrappning av beskattningen enligt skall uppnå de mål som föreslås i spörsmålet utan 37008: produkter skulle inte nödvändigtvis inverka di- målen kan uppnås även inom ramen för den 37009: rekt på prisrelationen mellan olika alko- nuvarande lagstiftningen. 37010: 37011: Helsingfors den 9 januari 1986 37012: 37013: Minister Pekka Vennamo 37014: 1985 vp. 37015: 37016: Kirjallinen kysymys n:o 427 37017: 37018: 37019: 37020: 37021: Varpasuo ym.: Helsingin yliopiston apteekille annetuista eduista 37022: 37023: 37024: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 37025: 37026: Helsingin yliopiston apteekki on merkittävä Eduskunnan talousvaliokunta asettui vastusta- 37027: poikkeus maamme muusta apteekkilaitoksesta, maan hallituksen esitystä. Se katsoi, että tukku- 37028: jota ylläpitävät yksityiset apteekkarit heille myön- liikkeiden ja lääketehtaiden verkko oli jo siinä 37029: nettyjen apteekkioikeuksien nojalla. Yliopiston määrin laajentunut, että sairaalat voivat niistä 37030: Apteekin nykyinen asema on peräisin siitä ap- saada haluamansa lääkkeet ilman viivytystä. Va- 37031: teekkiprivilegiosta, joka myönnettiin Helsingin liokunnan kannan mukaan ei ollut asianmukaista 37032: yliopiston edeltäjälle, Turun akatemialle, vuonna pyrkiä laajentamaan Helsingin yliopiston aptee- 37033: 1755. Erioikeuden myöntäminen akatemialle pe- kin toimintamahdollisuuksia hallituksen ehdotta- 37034: rustui siihen, että akatemian apteekissa annettiin malla tavalla, koska Yliopiston Apteekki nautti- 37035: opiskelijoille ohjausta. Tähän liittyen akatemialla maosa verovapauden johdosta on muihin apteek- 37036: oli tarvetta ylläpitää omaa apteekkia. keihin nähden huomattavasti edullisemmassa 37037: asemassa. Lisäksi Helsingin yliopiston apteekki 37038: Helsingin yliopistossa on sen apteekin toiminta on vapautettu apteekkimaksun suorittamisesta, 37039: saanut sellaisia muotoja, jotka eivät vastaa lain- mistä aiheutuu sanotulle apteekille huomattava 37040: kaan alkuperäistä erioikeutta. Yliopistoa koskevat taloudellinen etu. 37041: säännökset ovat kuitenkin edelleen entisellä poh- Eduskunta asettui kuitenkin kannattamaan 37042: jalla. Helsingin yliopistoa koskeva asetus (228/ hallituksen esitystä, mutta edellytti vastaukses- 37043: 24) nimittäin säätää 3 §:n 2 momentissa, että saan hallituksen esitykseen, että "Hallitus ryhtyy 37044: yliopistolla on erioikeus yhden apteekin pitämi- kiireellisesti toimenpiteisiin Yliopiston Apteekin 37045: seen Helsingin kaupungissa. Samalla kannalla oli saattamiseksi tämän lain mukaisesta liiketoimin- 37046: myös apteekkilaitoksesta vuonna 1928 annettu nasta verotuksen ja maksujen osalta vastaavaan 37047: laki (4/ 28). Tätä lakia kuitenkin muutettiin asemaan kuin kaikki muut maan apteekit''. 37048: vuonna 1953 (301153) säätämällä sen 10 §:n 3 37049: Lainmuutoksen jälkeen Yliopiston Apteekki 37050: momentissa, että Helsingin yliopiston apteekilla 37051: on perustanut 16 sivuapteekkia (aik. lääkevaras- 37052: olkoon oikeus lääkintöhallituksen kussakin ta- 37053: toja). Näiden lisäksi yliopistolla on Helsingissä 37054: pauksessa antamalla luvalla pitää lääkevarastoja 37055: pääapteekki ja toimintakeskus. Yliopiston Aptee- 37056: sellaisilla paikkakunnilla, joilla on suuria sairaa- 37057: kin sivuapteekeille ei muista apteekeista poiketen 37058: loita. Muutosta tarkoittavan hallituksen lakiesi- 37059: ole määrätty sijaitsemisaluetta, joten ne on voitu 37060: tyksen perusteluissa mainittiin, että vaikka sairaa- 37061: perustaa asutuskeskusten parhaille liikepaikoille. 37062: lat vuoden 1949 apteekkitavaralain ja -asetuksen 37063: muutoksella oikeutettiin ostamaan lääkkeensä Sivuapteekkeja Helsingin yliopiston apteekilla 37064: suoraan apteekkitavaratukkukaupoista ja lääke- on seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki (3 ), Joen- 37065: tehtaista, on maassa edelleenkin sairaaloita, joi- suu, Jyväskylä (2), Kemi, Kuopio, Lahti, 37066: den sijaintipaikkakunnilta apteekkitavaratukku- Lappeenranta, Oulu, Pori, Salo, Savonlinna, 37067: kaupat ja lääketehtaat sijaitsevat varsin kaukana Tampere ja Turku. 37068: ja jotka ostavat siksi lääkkeet lähimmästä aptee- Muualla kuin Helsingissä to1m1v1en sivuap- 37069: kista. Tästä syystä Yliopiston Apteekin toiminta- teekkien liikevaihto reseptuurin perusteella arvi- 37070: mahdollisuuksia tulisi lisätä, jotta se voisi perus- oituna näyttäisi olevan yli kolminkertainen Hel- 37071: taa lääkevarastoja perustettaviin sairaaloihin tai singin toimipaikkojen liikevaihtoon verrattuna 37072: niiden läheisyyteen. Vielä hallitus totesi, että (1984). 37073: näistä lääkevarastoista tulisi myydä lääkkeitä Yliopiston Apteekin sivuapteekit ovat keski- 37074: myöskin yleisölle, jotta viranomaisvalvonta lääk- kooltaan selvästi suurempia kuin muut apteekit 37075: keiden kustannusten suhteen helpottuisi. keskimäärin. Ne eivät olekaan verrattavissa mui- 37076: 37077: 260034T 37078: 2 1985 vp. - KK n:o 427 37079: 37080: den apteekkien sivuapteekkeihin, joiden liike- teekkimaksua. Vaikka Yliopiston Apteekin joh- 37081: vaihto on yleensä vaatimaton. Jos yksityisen ap- tosäännön 13 §:n mukaan apteekin tulisi suorit- 37082: teekin sivuapteekin liikevaihto nousee samoihin taa yliopistolle apteekkimaksua vastaava suoritus, 37083: lukuihin kuin Yliopiston Apteekin sivuapteek- ei näin kuitenkaan näytä tapahtuvan. Vuoden 37084: kien, muutetaan kyseinen sivuapteekki itsenäi- 1984 tilinpäätösasiakirjojen mukaan Yliopiston 37085: seksi apteekiksi (ks. apteekkilaitoslain 10 c §). Apteekki näyttäisi suorittavan vain noin puolet 37086: Kaiken kaikkiaan voi todeta, että Yliopiston siitä maksusta, minkä muut apteekit vastaavan- 37087: Apteekin päätarkoitus on apteekkiliikkeen har- laisesta toiminnasta suorittavat apteekkimaksua. 37088: joittaminen yleisiä liikeperiaatteita noudattaen, Tältäkin osin Yliopiston Apteekki saa perustee- 37089: niinkuin apteekin johtosäännön 1 §:ssä sanotaan- tonta kilpailuetua muihin apteekkeihin nähden. 37090: kin. Opetustarkoitus on tullut toissijaiseksi. Sa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 37091: notussa johtosäännössä sanotaankin, että aptee- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 37092: kissa voidaan varata tilaisuus farmaseuttisen ope- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 37093: tuksen antamiseen. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37094: Edellä kerrotusta seuraa, ettei ole enää perus- Onko Hallitus tietoinen, että Helsin- 37095: teita myöntää Yliopiston Apteekille verovapauk- gin yliopiston vero- ja apteekkimaksuva- 37096: sia. Asiaan on kiinnittänyt huomiota mm. Kun- paus sekä sivuapteekkien perustamisoi- 37097: nallisverotoimikunta, joka vuonna 1976 jättämäs- keus on antanut sanotulle apteekille koh- 37098: sään mietinnössä (Komiteanmietintö 1976:91) tuuttoman suuren kilpailuedun maan 37099: totesi apteekin verotuksellisen erityisaseman ja muihin apteekkeihin nähden, ja 37100: piti tarpeellisena tuon aseman muuttamista kos- onko Hallitus tietoinen tämän kilpailu- 37101: kevan selvityksen tekemistä. Tällaisen selvityksen aseman aiheuttamasta vähennyksestä val- 37102: tekemiseen ei ole tiettävästi vieläkään ryhdytty. ti?n ja kuntien verokertymään, ja jos on, 37103: Yliopiston Apteekin verovapaus koetaan epäoi- nun 37104: keudenmukaiseksi kunnissa, joiden verotuspohja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 37105: on muutenkin liian kapea. ryhtyä Helsingin yliopiston saattamiseksi 37106: Yliopiston Apteekki nauttii etua muihin ap- normaalin verotuskaytännön ja apteekki- 37107: teekkeihin nähden siinä, ettei sen tarvitse maksaa maksun piiriin sekä sen sivuapteekkien 37108: apteekkimaksulain ( 148146) 8 §: n mukaan ap- toiminta-alueiden rajaamiseksi? 37109: 37110: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985 37111: 37112: Päivi Varpasuo Ritva Laurila Eeva Turunen 37113: Liisa Hilpelä Timo Kietäväinen Pirkko Ikonen 37114: Sirkka-Liisa Anttila 37115: 1985 vp. - KK n:o 427 3 37116: 37117: 37118: 37119: 37120: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 37121: 37122: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 37123: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ti seuraavaa: 37124: olette 10 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- 37125: jeenne ohella toimitta~ut valtioneuvoston asia~ Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 24.1.1984 37126: omaiselle jäsenelle jälJennöksen kansanedustaJa toimikunnan, jonka tehtäväksi määrättiin lääke- 37127: Varpasuon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- huoltoa koskevan lainsäädännön yleinen vanhen- 37128: myksestä n:o 427: tuneisuus ja hajanaisuus huomioon ottaen val- 37129: mistella ehdotus lääkehuoltoa koskevan lainsää- 37130: Onko Hallitus tietoinen, että Helsin- dännön yhteensovittamiseksi ja uudistamiseksi. 37131: gin yliopiston vero- ja apteekkimaksuva- Lääkehuoltotoimikunta luovutti mietintönsä sosi- 37132: paus sekä sivuapteekkien perustamisoi- aali- ja terveysministeriölle 29.3.1985 (Ehdotus 37133: keus on antanut sanotulle apteekille koh- lääkelaiksi, Komiteanmietintö 198 5:22). Lääke- 37134: tuuttoman suuren kilpailuedun maan huoltotoimikunnan lääkelakiehdotukseen sisälty- 37135: muihin apteekkeihin nähden, ja vät säännökset myös Helsingin yliopiston aptee- 37136: onko Hallitus tietoinen tämän kilpailu- kin osalta. Lääkelakia valmistellaan edelleen sosi- 37137: aseman aiheuttamasta vähennyksestä val- aali- ja terveysministeriössä lääkehuoltotoimikun- 37138: tion ja kuntien verokertymään, ja jos on, nan ehdotuksen pohjalta, ja hallitus tulee kevääl- 37139: nun lä 1986 antamaan eduskunnalle esityksen lääke- 37140: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo laiksi. Tässä yhteydessä tulee hallituksen ratkais- 37141: ryhtyä Helsingin yliopiston saattamiseksi tavaksi myös Helsingin yliopiston apteekkia kos- 37142: normaalin verotuskäytännön ja apteekki- kevien säännösehdotusten sisältö. 37143: maksun piiriin sekä sen sivuapteekkien 37144: toiminta-alueiden rajaamiseksi? 37145: 37146: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1986 37147: 37148: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 37149: 4 1985 vp. - KK n:o 427 37150: 37151: 37152: 37153: 37154: Till Riksdagens Herr Talman 37155: 37156: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 37157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av anföra följande: 37158: den 10 december 1985 tili vederbörande medlem 37159: av statsrådet översänt avskrift av följande av Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte 37160: riksdagsledamot Varpasuo m.fl. undertecknade 24.1.1984 en kommission, som fick tili uppgift 37161: spörsmål nr 427: att - med beaktande av att lagstiftningen som 37162: berör läkemedelsförsörjning är alimänt föråldrad 37163: Är Regeringen medveten om att Hel- och splittrad - utarbeta ett förslag tili samord- 37164: singfors universitets apoteks frihet från ning och revidering av lagstiftningen om läkeme- 37165: skyldigheten att erlägga skatt och apo- delsförsörjning. Läkemedelsförsörjningskommis- 37166: teksavgifter samt rätten att grunda filial- sionen avgav sitt betänkande tili social- och 37167: apotek har gett nämnda apotek oskäligt hälsovårdsministeriet 29.3.1985. (Förslag tili lag 37168: stora konkurrensmässiga fördelar framom om läkemedel, Kommittebetänkande 1985:22). 37169: övriga apotek, och Läkemedelsförsörjningskommissionens förslag tili 37170: är Regeringen medveten om den lag om läkemedel innehålier även stadganden 37171: minskning av statens och kommunernas om Helsingfors universitets apotek. Läkemedels- 37172: skatteintäkter som denna konkurrensposi- lagen bereds vidare vid social- och hälsovårdsmi- 37173: tion förorsakar och, om så är, nisteriet på basis av läkemedelskommissionens 37174: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta förslag, och regeringen ämnar avlåta en proposi- 37175: för att normal beskattningspraxis och tion tili riksdagen under våren 1986 med förslag 37176: normal apoteksavgift även skali gälia Hel- tili lag om läkemedel. I detta sammanhang 37177: singfors universitet samt för att begränsa kommer regeringen även att ta stälining tili 37178: verksamhetsområdet för dess filialapotek? innehåliet i de stadganden som föreslås beträf- 37179: fande Helsingfors universitets apotek. 37180: 37181: Helsingfors den 10 januari 1986 37182: 37183: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa 37184: 1985 vp. 37185: 37186: 37187: Kirjallinen kysymys n:o 428 37188: 37189: 37190: 37191: 37192: Elo ym.: Arantilan sillan ja Nakkilan eritasoliittymän rakentami- 37193: sesta 37194: 37195: 37196: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 37197: 37198: Nakkilan keskustan alue on Kokemäenjoen, kevyen liikenteen alikulkutunneli. Valtatien n:o 37199: rautatien, valtatien ja muiden teiden jakama 2 eritasoliittymistä lähimmät ovat Ulvilassa ja 37200: siten, että keskusta-alueen laajeneminen näiden Harjavallassa. Nakkilan kunnan kohdalla eritaso- 37201: teiden ja Kokemäenjoen poikittaissuunnassa on liittymä sijaitsisi Harjavallasta n. 10 kilometriä 37202: jo tullut välttämättömäksi. Liikenneyhteyksien Porin suuntaan. Liikenne valtatiellä lisääntyy 37203: parantamisessa ensisijaisena kohteena on ollut Porin kaupunkia kohti siirryttäessä. Eri viran- 37204: Arantilan sillan uudelleenrakentaminen. Silta on omaiset ovat useaan otteeseen vedonneet valta- 37205: entinen rautatiesilta, joka keräysvaroin siirrettiin tien n:o 2 aiheuttamaan liikenneturvattomuu- 37206: Kokemäenjoen ylitystä varten vuonna 1938. Sen teen. Valtatien n:o 2 keskeisin liittymä Nakkilan 37207: jälkeen silta on luovutettu TVL:n käyttöön. Ny- kunnan alueella johtaa, paitsi Porin-Helsingin 37208: kyisiä liikenteen vaatimuksia silta ei tyydytä. tielle ja Nakkilan kunnan keskustaan, myös ns. 37209: Ensinnäkin se on kapea, mikä rajoittaa kohtaa- Nakkilan-Saarenmaan tielle, jolta on jatkoyh- 37210: mista sillalla, ja kohtaaminen onkin liikennemer- teydet Raumalle, Eurajoelle, Luvialie ja Pane- 37211: kein kielletty. Liikennöitsijät ovat kieltäytyneet lian-Kiukaisten suuntaan. Lisäksi huomattava 37212: lisäämästä linja-autovuoroja sillan kautta, jolloin osa Nakkilan kunnan alueesta sijoittuu samalle 37213: osa linja-autovuoroista ohittaa kunnan keskustan puolelle valtatietä. Risteysalue voidaan saattaa 37214: joen pohjoispuolella. Sillalla on sattunut liiken- turvalliseksi vain eritasoliittymän rakentamisella. 37215: neonnettomuuksia, joista jotkut ovat olleet erit- Myös eritasoliittymän rakentaminen Nakkilan 37216: täin vakavia. Silta palvelee sekä tavara- että kohdalle on siirtynyt vuodesta toiseen. ·viimei- 37217: henkilöliikennettä ja on tärkeä yhteys mm. Sata- simmän toimenpideohjelman mukaan eritasoris- 37218: linnan sairaalaan, joka on osa Satakunnan kes- teys rakennettaisiin vuosina 1989-1990. 37219: kussairaalaa ja sijaitsee Kokemäenjoen pohjois- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 37220: puolella n. 6 km sillalta Harjavallan suuntaan. tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 37221: Vuonna 1980 tehtyyn kirjalliseen eduskuntaky- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 37222: selyyn silloinen liikenneministeri vastasi, että senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37223: Arantilan sillan toteuttamisajankohta ratkaistaan 37224: laadittaessa tienpidon toimenpideohjelmaa vuo- Onko Hallitus tietoinen niistä haitoista 37225: sille 1982-1987. Kuitenkin viimeisimmässä Tu- ja vaaroista, jotka aiheutuvat Arantilan 37226: run tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toimen- ~illasta ja Nakkilan eritasoliittymästä, ja 37227: pideohjelmassa Arantilan silta on siirretty raken- JOS on, 37228: nettavaksi vuosina 1988-1989. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 37229: Valtatien n:o 2 eritasoliittymään Nakkilassa on ryhtyä aikaistaakseen Arantilan sillan ja 37230: valmistunut vuonna 1977 ryhmittymiskaistat ja Nakkilan eritasoliittymän rakentamista? 37231: 37232: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985 37233: 37234: Mikko Elo Pirkko Valtonen Timo Laaksonen 37235: Timo Roos Jorma Rantanen 37236: 37237: 37238: 37239: 37240: 260037X 37241: 2 1985 vp. - KK n:o 428 37242: 37243: 37244: 37245: 37246: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 37247: 37248: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa alusrakenne osittain. Tielain edellyttämän tie- 37249: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suunnitelman ja siihen sisältyvän siltasuunnitel- 37250: olette 10 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- man laatiminen alkaa vuoden 1986 alussa, ja se 37251: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- vienee aikaa toista vuotta. Suunnitelmien puoles- 37252: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ta Arantilan silta voidaan näin ollen sisällyttää 37253: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta aikaisintaan vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi- 37254: kysymyksestä n:o 428: tykseen, kuten Turun tie- ja vesirakennuspiirin 37255: tienpidon toimenpideohjelma 1985-91 edellyt- 37256: Onko Hallitus tietoinen niistä haitoista tääkin. 37257: ja vaaroista, jotka aiheutuvat Arantilan Valtatiellä n:o 2 Nakkilan kohdalla sijaitsevan 37258: ~illasta ja Nakkilan eritasoliittymästä, ja 37259: tasoliittymän puutteista tie- ja vesirakennushalli- 37260: Jos on, tus on tietoinen niin ikään. Liittymän parantami- 37261: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo seksi eritasoliittymäksi on laadittu yleissuunnitel- 37262: ryhtyä aikaistaakseen Arantilan sillan ja ma. Tiesuunnitelman laatiminen on tarkoitus 37263: Nakkilan eritasoliittymän rakentamista? käynnistää vuoden 1987 alussa. Ottaen huo- 37264: mioon, että myös tämän suunnitelman laatimi- 37265: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nen vie toista vuotta, hanke on mahdollista 37266: ti seuraavaa: sisällyttää vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk- 37267: Tienpitoviranomaiset ovat tietoisia niistä Aran- seen, kuten toimenpideohjelma edellyttää. 37268: tilan siltaan liittyvistä ongelmista, joihin kysy- Hankkeen aikaistaminen edellä esitetystä ei ole 37269: myksessä on viitattu. Alustavia tutkimuksia sillan mahdollista eikä perusteltua ottaen huomioon 37270: parantamiseksi onkin jo tehty. Niiden perusteella toisaalta tienpidon rahoituskehykset ja toisaalta 37271: on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan sillan muut kiireellisemmät hankkeet Turun ja Porin 37272: päällysrakenne uusitaan kokonaisuudessaan ja läänissä sekä muualla maassa. 37273: 37274: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986 37275: 37276: Liikenneministeri Matti Luttinen 37277: 1985 vp. -- ~ n:o 428 3 37278: 37279: 37280: 37281: 37282: Till Riksdagens Herr Taimao 37283: 37284: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen underbyggnad delvis. Uppgörandet av den väg- 37285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av plan som förutsätts i väglagen samt därtili höran- 37286: den 10 december 1985 tili vederbörande medlem de broplan inleds i början av år 1986 och torde 37287: av statsrådet översänt avskrift av följande av räcka över ett år. Således kan Arantila bro för 37288: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade planernas del tas med tidigast i statsförslaget för 37289: spörsmål nr 428: år 1988, vilket också Åbo väg- och vattenbygg- 37290: nadsdistrikt förutsätter i väghåliningens åtgärds- 37291: Är Regeringen medveten om de olä- program för 1985--91. 37292: genheter och faror som föranleds av 37293: Arantila bro och bristen på en planskild Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen är även 37294: anslutning vid Nakkila, och om så är, medveten om de brister som hänför sig tili 37295: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta plananslutningen vid Nakkila på huvudväg nr 2. 37296: för att tidigarelägga byggandet av Aranti- Man har gjort upp en utredningsplan för ändring 37297: la bro och en planskild anslutning vid av anslutningen tili planskild anslutning. Avsik- 37298: Nakkila? ten är att börja göra upp en vägplan i början av 37299: år 1987. Då det räcker över ett år att göra upp 37300: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt också denna pian kan projektet tas med i statsför- 37301: anföra följande: slaget för år 1989, vilket åtgärdsprogrammet 37302: De myndigheter som ansvarar för väghåll- förutsätter. Med beaktande av å ena sidan finan- 37303: ningen är medvetna om de problem som hänför sieringsramen för väghållningen och å andra 37304: sig tili Arantila bro och tili vilka hänvisas i sidan övriga brådskande projekt i Åbo och Björ- 37305: spörsmålet. Mao har redan utfört preliminära neborgs Iän samt på annat håll i Iandet, är det 37306: undersökningar i avsikt att förbättra bron. På varken möjligt elier ändamålsenligt att inleda 37307: basis av undersökningarna har man beslutat att ifrågavarande projekt tidigare än vad som nämnts 37308: förnya brons överbyggnad i dess helhet och brons ovan. 37309: 37310: Helsingfors den 8 januari 1986 37311: 37312: Trafikminister Matti Luttinen 37313: 1985 vp. 37314: 37315: Kirjallinen kysymys n:o 429 37316: 37317: 37318: 37319: 37320: Mäkipää: Kotona tapahtuvan hoitotyön palkkauskustannusten vä- 37321: hentämisestä verotuksessa 37322: 37323: 37324: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 37325: 37326: Maamme työllisestä työvoimasta on 47 ,4 % muutamissa kunnissa vanhusten kotihoidon ansi- 37327: naisia, ja työikäisistä naisista 60 % käy ansiotyös- osta, vaikka maksettu tuki onkin riittämätön 37328: sä kodin ulkopuolella. Näiden naisten lapset kilpailukykyisten palkkojen maksamiseen. Näin 37329: tarvitsevat turvallisen päivähoidon. Kunnallinen on vapautettu laitos- ja sairaalapaikkoja niitä 37330: päivähoito ja lasten kotihoidon tuki ovat osaltaan todella tarvitseville huomattavasti laitospaikkoi- 37331: pyrkineet auttamaan tilannetta. Kaikki lapset hin nähden halvemmin kuluin. Vapaaehtoiseen 37332: eivät kuitenkaan mahdu näiden järjestelmien naapuriapuun ei voida tässä asiassa luottaa. 37333: piiriin, eikä se ole aina muutoinkaan mahdollis- Kansalaiset ovat osoittaneet kiitettävää aktiivi- 37334: ta. suutta itse kehittäessään eri yhteyksissä kotona 37335: Monissa lapsiperheissä kotona käyvä päivähoi- tapahtuvaa hoitoa. Tämä on yleisesti nähty myös 37336: taja tai kotiapulainen on välttämätön edellytys kaikkein parhaimmaksi ja ihmisläheisimmäksi 37337: äidin työssäkäynnille. Mm. seuraavat seikat teke- hoitomuodoksi. Ennen kaikkea kotihoito on eh- 37338: vät kotitaloustyöntekijästä välttämättömän: dottomasti halvin hoitomuoto yhteiskunnan kan- 37339: - vanhempien poikkeavat työajat (vuorotyö, nalta. Samalla kodit tarjoavat ilman pääomaku- 37340: iltatyö tms.) luja työpaikkoja kotona hoitotyötä tekeville. 37341: - monilapsiset perheet (lasten kuljettaminen Vuonna 1977 annettu laki kotitaloustyönteki- 37342: päivähoitoon on tällöin kohtuuttoman rasittavaa jän työsuhteesta (951177) määrittelee kotitalous- 37343: sekä vanhemmille että lapsille) työntekijän työajat ja sosiaaliturvan. Työntekijäl- 37344: - infektioherkät ja allergiset lapset (lisäänty- le kuuluvan palkkauksen ja sosiaaliturvan maksa- 37345: vä ryhmä) minen koituu kuitenkin nykytilanteessa ilman 37346: - haja-asutusalueilla asuvat, joilla matkat verovähennysoikeutta työnantajaperheelle koh- 37347: päivähoitoon ovat kohtuuttoman pitkät tuuttoman raskaaksi. Työnantajana voi olla myös 37348: - kielelliset vähemmistöt; lapsella tulee olla yksinhuoltajaperhe. 37349: oikeus hoitoon omalla äidinkielellään Vähennysoikeuden puuttuminen on epäkohta, 37350: - perheet, joiden tulotaso ylittää kunnallis- joka ensinnäkin rajoittaa tämän monien mielestä 37351: ten päivähoitopaikkojen jaossa vahvistetut tulora- parhaimman ja tarkoituksenmukaisimman hoito- 37352: jat (asuinpaikan yleinen tulotaso ja käytett~vissä muodon käyttämistä. Paine yhteiskunnan ylläpi- 37353: olevien hoitopaikkojen lukumäärä ratkatsevat tämiin hoitopaikkoihin on yleisesti tunnettu. 37354: useammin kuin perheen varsinaiset tulot). Tällöin jäävät syntymättä ne työtilaisuudet, joita 37355: Lisäksi varsin monet vanhemmat pitävät kotia kodit tarjoaisivat työllistäessään ilman pääomaku- 37356: kaikkein parhaimpana ja luonnollisimpana hoito- luja nykyistä paljon enemmän sekä päätoimisia 37357: paikkana lapselleen ja pyrkivät vaihtoe.~don pa- että osa-aikaisia kotitaloustyöntekijöitä. Näiden 37358: remmuuden tähden palkkaamaan kotun hmta- lisäksi toinen vakava ongelma on myös siinä, että 37359: jan. verovähennysoikeuden puuttuessa ei pystytä 37360: Edelleen kotitaloustyöntekijää tarvitaan mm. maksamaan alalle muutoin kuuluvaa palkkata- 37361: koululaisten iltapäivähoidon ja sairaan lapsen soa. Kotitaloustyöntekijät jäävät verovähennysoi- 37362: hoidon järjestämisessä. keuden puuttumisen vuoksi palkkauksellisesti vä- 37363: Monet nykyisin sairaalassa hoidettavat vanhuk- liinputoajiksi, ja tämän vuoksi heidän sosiaalitur- 37364: set, vammaiset ja pitkäaikaissairaat tulisivat toi- vansa kärsii. Tilanne saattaa houkutella myös 37365: meen kotona, mikäli sopiva hoitaja olisi saatavis- pimeisiin työsuhteisiin, jolloin saatetaan saman- 37366: sa. Jo nyt on voitu havaita myönteisiä tuloksia aikaisesti nostaa myös työttömyyskorvausta. Mi- 37367: 260027M 37368: 2 1985 vp. - KK n:o 429 37369: 37370: käli olisi verovähennysoikeus, niin se poistaisi dellinen näkökohta ja keino työttömyyden tor- 37371: mahdollisuuden nostaa työttömyyskorvausta pie- JUnnassa. 37372: nen ja pimeän palkan kanssa samanaikaisesti. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 37373: Kokonaisuutena kotona tehtävän hoitotyön ve- tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 37374: rovähennysoikeus tuo vain myönteisiä seikkoja nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 37375: sekä yhteiskunnallisesti että ennen kaikkea hoi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37376: dettavien itsensä ja heidän perheittensä kannalta. 37377: Verovähennysoikeus osaltaan saattaisi perheet sa- Mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin 37378: manarvoiseen asemaan ja hoitomuodon valinnan- Hallitus aikoo ryhtyä, jotta kotona tapah- 37379: vapaus kasvaisi. Kodit tarjoaisivat hoito- ja myös tuvan hoitotyön palkka- ja sosiaaliturva- 37380: työpaikat ilman kalliita perustamis- ja ylläpito- kulut saadaan työnantajalle verovähen- 37381: kustannuksia. Tämä olisi merkittävä kansantalou- nyksenä huomioon otettavaksi? 37382: 37383: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985 37384: 37385: Lea Mäkipää 37386: 1985 vp. - KK n:o 429 3 37387: 37388: 37389: 37390: 37391: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 37392: 37393: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kun otetaan huomioon, että kotitaloustyönteki- 37394: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jän ammatin suosio on koko ajan vähenemässä. 37395: olette 10 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- Useilla paikkakunnilla on myös käytännössä voitu 37396: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- havaita, että alan työntekijöiden kysyntä on tar- 37397: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja jontaa suurempi. Varmaa ei ole, että kotiapulai- 37398: Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- sen palkan säätäminen vähennyskelpoiseksi nos- 37399: myksestä n:o 429: taisi alan arvostusta ja palkkatasoa siinä määrin, 37400: että kotitaloustyöntekijöiden määrä lisääntyisi ky- 37401: Mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin syntää vastaavaksi. 37402: Hallitus aikoo ryhtyä, jotta kotona tapah- 37403: tuvan hoitotyön palkka- ja sosiaaliturva- Vaikka kotitaloustyöntekijän palkkauskustan- 37404: kulut saadaan työnantajalle verovähen- nusten vähennyskelpoisuudelle ei siihen liittyvien 37405: nyksenä huomioon otettavaksi? epäkohtien vuoksi olekaan katsottu olevan riittä- 37406: vän painavia perusteita, kotona tapahtuvaa hoi- 37407: totyötä on muutoin alettu viime vuosina yhteis- 37408: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kunnan toimin tukea erilaisten kotihoidontukien 37409: ti seuraavaa: muodossa. Käyttöön on otettu muun muassa 37410: Tulo- ja varallisuusverotuksessamme on tähän lasten sekä vanhusten ja vammaisten kotihoidon- 37411: asti noudatettu periaatetta, jonka mukaan vähen- tukijärjestelmät. Näiden tukimuotojen kehittä- 37412: nyskelpoisia menoja eivät ole verovelvollisen ja mistä onkin pidettävä ensisijaisena, koska niiden 37413: hänen perheensä elantokustannukset. Yhtenä avulla tuen tarve on helpommin tapauksittain 37414: esimerkkinä näistä laki mainitsee kotiapulaisen arvioitavissa kuin verotuksellisin keinoin, joiden 37415: palkkamenot. on verotuksen massamenettelyluonteen vuoksi 37416: Kotona tehtävästä hoitotyöstä aiheutuvien oltava riittävän kaavamaisia. Sinänsä lasten hoi- 37417: palkka- ja sosiaaliturvamenojen säätäminen vä- dosta ja elatuksesta aiheutuneiden kustannusten 37418: hennyskelpoiseksi menoksi merkitsisi luopumista huomioon ottaminen myös verotuksessa on tiet- 37419: edellä mainitusta periaatteesta, samalla kun se tyyn määrään saakka tarkoituksenmukaista. Tä- 37420: saattaisi eri hoitomuodot keskenään eri asemaan. mä on tunnustettu jo nykyisessä verojärjestelmäs- 37421: Lisäksi vähennysoikeudesta hyötyisivät käytännös- sämme, jossa tällä perusteella myönnetään useita 37422: sä lähinnä hyvätuloiset perheet, koska pieni- tai eri vähennyksiä. Näitä ovat lapsi-, huoltaja-, 37423: edes keskituloisilla perheillä ei olisi verovähen- yksinhuoltaja-, koulutus-, lapsenhoito- ja elatus- 37424: nysoikeudesta huolimatta useinkaan mahdolli- velvollisuusvähennykset. Kunnallisverotuksen 37425: suuksia kotitaloustyöntekijän palkkaamiseen. lapsivähennyksen merkitys tulee tuntuvasti kasva- 37426: Näin olisi asianlaita varsinkin, jos vähennysoikeu- maan, sillä sitä on korotettu vuodelta 1986 37427: den toteuttaminen samalla nostaisi kotitalous- toimitenavaa verotusta varten lähes kaksinkertai- 37428: työntekijöiden palkkatasoa, kuten esimerkiksi ky- seksi eli 1 700 markasta 3 000 markkaan lasta 37429: symyksen perusteluissa on oletettu. Erityisen suu- kohden. Kaikkien edellä mainittujen vähennys- 37430: ren hyödyn hyvätuloiset saisivat vähennyksestä, ten etuna verotuksen toimittamisen kannalta on 37431: jos se tehtäisiin valtionverotuksessa tulosta. To- selkeys ja yksinkertaisuus, koska ne voidaan teh- 37432: dellisiin kuluihin perustuva vähennys lisäisi myös dä atk:ta hyväksi käyttäen rekisteritietojen poh- 37433: verotustyötä ja monimutkaistaisi siten verotusta. jalta. 37434: Kun pyrkimyksenä tulee olla verojärjestelmän Erityisesti valtionverotuksessa myönnettävän 37435: yksinkertaistaminen, mikä edellyttäisi jo olemas- lapsenhoitovähennyksen tarkoituksena on ottaa 37436: sa olevienkin vähennysten tarkoituksenmukaista huomioon lastenhoidosta aiheutuneet kustan- 37437: karsimista, on syytä välttää ainakin uusien vähen- nukset niissä tapauksissa, joissa perheen ainoa 37438: nysten ottamista verolainsäädäntöön. huoltaja tai molemmat aviopuolisot käyvät ansio- 37439: Kotitaloustyöntekijän palkan vähennyskelpoi- työssä. Vähennys myönnetään alle 17-vuotiaan 37440: suuden työllistävää vaikutusta on vaikea arvioida, lapsen elatuksen perusteella yksinhuoltajille tai 37441: 4 1985 vp. - KK n:o 429 37442: 37443: puolisoista vähemmän ansainneelle. Vuodesta Koska lapsenhoitovähennys kohdistuu entyl- 37444: 1979 alkaen vähennys on myönnetty koeotettuna sesti korotettuna juuri niihin perheisiin, joilla 37445: alle 8-vuotiaan eli päivähoitoikäisen lapsen ela- yleensä on kustannuksia lasten päivähoidon jär- 37446: tuksen perusteella. Korotuksen käyttöönoton pe- jestämisestä, se tarjoaa luontevan lähtökohdan 37447: rusteena olikin juuri lastenhoitokulujen huo- haluttaessa ottaa lastenhoitokulut nykyistä laa- 37448: mioon ottaminen. Vähennyksen tarkoituksen ko- jemmin verotuksessa huomioon. 37449: rostamiseksi sen nimi muutettiin vuodelta 1985 Edellä esitettyjen syiden vuoksi uusien vähen- 37450: toimitettavasta verotuksesta alkaen aiemmasta nysten säätämisen sijasta hallituksen tarkoitukse- 37451: ylimääräisestä työtulovähennyksestä lapsenhoito- na on taloudellisten mahdollisuuksien mukaan 37452: vähennykseksi. Vuodelta 1986 toimitettavassa ve- kehittää nykyisiä perhepoliittisia vähennyksiä, 37453: rotuksessa lapsenhoitovähennyksen maara on kuten lapsenhoitovähennystä, edelleen siten, että 37454: 20 % ansiotulosta, kuitenkin enintään 5 300 ne ottaisivat nykyistä paremmin huomioon myös 37455: markkaa ja korotettuna enintään 6 600 markkaa. ne perusteet, joiden vuoksi kotitaloustyöntekijän 37456: palkkausmenoja on vaadittu vähennyskelpoisiksi. 37457: 37458: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1986 37459: 37460: Ministeri Pekka Vennamo 37461: 1985 vp. - KK n:o 429 5 37462: 37463: 37464: 37465: 37466: Tili Riksdagens Herr Talman 37467: 37468: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att uppskatta, då man beaktar att hushållsarbets- 37469: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av tagarens yrke hela tiden blir allt mindre popu- 37470: den 10 december 1985 tili vederbörande medlem lärt. På många orter har man också i praktiken 37471: av statsrådet översänt avskrift av följande av kunnat iaktta att efterfrågan på arbetstagare 37472: riksdagsledamot Lea Mäkipää undertecknade inom detta område är strörre än utbudet. Det är 37473: spörsmål nr 429: inte säkert att ett stadgande om avdragbarhet för 37474: hembiträdes lön skulle höja uppskattningen av ~ 37475: Vilka åtgärder i beskattningshänseende området och dess lönenivå i den mån att antalet 37476: ämnar Regeringen vidta för att löne- och hushållsarbetstagare skulle öka så att de motsva- 37477: socialskyddsavgifterna för vårdarbete som rar efterfrågan. 37478: utförs i hemmet skall kunna beaktas som 37479: skatteavdrag för arbetsgivaren? Även om det inte på grund av de olägenheter 37480: som ansluter sig härtill har ansetts föreligga 37481: tillräckligt vägande skäl för att göra avlönings- 37482: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt kostnaderna för hushållsardetstagare avdragbara, 37483: anföra följande: har det vårdarbete som utförs i hemmet under de 37484: Vid inkomst- och förmögenhetsbeskattningen senaste åren understötts genom samhällets 37485: har hittills iakttagits den principen, att den försorg i form av olika slag av stöd för vård i 37486: skanskyldiges och hans familjs levnadskostnader hemmet. Man har bl.a. tagit i bruk system med 37487: inte utgör avdragbara utgifter. Som ett exempel stöd för vård i hemmet av barn och åldringar 37488: på detta nämner lagen löneutgifterna för hembi- samt handikappade. Utvecklandet av dessa stöd- 37489: träde. former bör också komma i första hand, eftersom 37490: Ett stadgande om att löne- och socialskyddsut- behovet av stöd med hjälp av dem lättare kan 37491: gifterna för vårdarbete som utförs i hemmet bedömas i de enskilda fallen än genom beskatt- 37492: utgjorde avdragbara utgifter skulle innebära från- ningen, som på grund av sin karaktär av massför- 37493: gående av ovan nämnda princip, samtidigt som farande måste vara tillräckligt schematisk. I och 37494: det skulle försätta olika vårdformer i olika ställ- för sig är det upp tili ett visst belopp ändamåls- 37495: ning sinsemellan. Avdragsrätten skulle därtill enligt att kostnaderna för vård och underhåll av 37496: närmast gagna familjer med goda inkomster, barn beaktas också vid beskattningen. Detta har 37497: eftersom familjer med små eller t.o.m. medel- erkänts redan i vårt nuvarande beskattnings- 37498: stora inkomster oavsett rätten tili skatteavdrag system, i vilket flera olika avdrag beviljas på 37499: ofta inte har möjligheter att avlöna en hushållsar- denna grund. Sådana avdrag är barn-, försörjar-, 37500: betstagare. Detta vore fallet särskilt om förverkli- ensamförsörjar-, utbildnings-, barnavårds- och 37501: gandet av avdragsrätten samtidigt skulle höja underhållsskyldighetsavdragen. Betydelsen av 37502: hushållsarbetstagarnas lönenivå, såsom t.ex. i kommunalbeskattningens barnavdrag kommer 37503: spörsmålets motivering har antagits. Särskilt stor att öka kännbart, genom att det har höjts med 37504: nytta skulle höginkomsttagarna ha av avdraget, tanke på beskattningen för år 1986 tili nästan det 37505: om det gjordes från inkomsten vid statsbeskatt- dubbla, dvs. från 1 700 mk tili 3 000 mk per· · 37506: ningen. Ett avdrag som baserar sig på de faktiska barn. Fördelen med alla de ovan nämnda avdra- 37507: kostnaderna skulle också öka beskattningsarbetet gen med tanke på verkställande av beskattningen 37508: och på så sätt komplicera beskattningen. Då är att de är klara och enkla, eftersom de kan 37509: strävan bör vara att förenkla skattesystemet, vil- göras med hjälp av ADB på basis av registerupp- 37510: ket redan förutsätter att existerande avdrag gall- gifter. 37511: ras på ett ändamålsenligt sätt, är det skäl att Särskil t när det gäller det barnavårdsavdrag 37512: undvika åtminstone införandet av nya avdrag i som beviljas vid statsbeskattningen är avsikten att 37513: skattelagstiftningen. beakta de kostnader som vården av barn medför i 37514: Den sysselsättningsfrämjande effekten av att de fall, att familjens ende försörjare eller bägge 37515: hushållsarbetstagares lön görs avdragbar är svår makarna förvärvsarbetar. Avdraget bevil jas en- 37516: 6 1985 vp. - KK n:o 429 37517: 37518: samförsörjare eller den av makarna som har förhöjt, riktar sig tili just de familjer, som i 37519: mindre inkomster på basis av underhåli av barn alimänhet har kostnader för anordnandet av 37520: som inte fyllt 17 år. Från och med år 1979 har barnens dagvård, erbjuder det en naturlig ut- 37521: avdraget beviljats förhöjt vid underhåll av barn gångspunkt då man vid beskattningen önskar 37522: under 8 år, dvs. barn som är i dagvårdsåldern. beakta kostnaderna för barnavården i större ut- 37523: Motiveringen tili ibruktagandet av förhöjningen sträckning än för närvarande. 37524: var just beaktandet av utgifterna för barnavår- På grund av de ovan anförda skälen har 37525: den. I syfte att understryka avsikten med avdra- regeringen för avsikt att, i stäliet för att sradga 37526: get ändrades dess namn från och med beskatt- om nya avdrag, i mån av ekonomiska möjligheter 37527: ningen för år 1985 tili barnavårdsavdrag från att alitjämt utveckla de nuvarande familjepolitiska 37528: tidigare ha benämnts extra arbetsinkomstavdrag. avdragen, såsom barnavårdsavdraget, så att de 37529: Vid beskattningen för år 1986 är barnavårdsav- bättre än för närvarande beaktar också de om- 37530: dragets belopp 20 % av förvärvsinkomsten, likväl ständigheter som legat tili grund för kravet på att 37531: högst 5 300 och förhöjt högst 6 600 mk. avlöningsutgifterna för hushållsarbetstagare skali 37532: Eftersom barnavårdsavdraget, särskilt då det är göras avdragbara. 37533: 37534: Helsingfors den 9 januari 1986 37535: 37536: Minister Pekka Vennamo 37537: 1985 vp. 37538: 37539: Kirjallinen kysymys n:o 430 37540: 37541: 37542: 37543: 37544: Hilpelä ym.: Teknillisten oppilaitosten opetuksen tason turvaami- 37545: sesta 37546: 37547: 37548: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 37549: 37550: Teknilliset oppilaitokset ovat luonteeltaan val- saattaa ratkaisu aiheuttaa ennalta arvaamattomia 37551: takunnallisia ja eroavat siten keskiasteen koulu- seurauksia esim. ulkomaisten projektien hoidos- 37552: tuksesta, joka pääasiallisesti palvelee paikallisia sa. 37553: tarpeita. Kuitenkin niitä ollaan sijoittamassa kes- Teknillisiä oppilaitoksia koskeva asetusluon- 37554: kiasteen koulutuksen kehittämislain periaattei- nos, samoin kuin sen perustana oleva lakiesitys, 37555: den mukaisesti muun keskiasteen yhteyteen. ovat herättäneet sekä teknillisten oppilaitosten 37556: Nykyisessä muodossaan teknillisten oppilaitos- että teollisuuden piirissä huolestuneisuutta tä- 37557: ten opetusta voidaan luonnehtia keskiasteen kou- män koulutusalan tulevaisuudesta. On todettu, 37558: lutuksen jälkeiseksi koulutukseksi, koska insinöö- että insinööri- ja teknikkokoulutuksen kannalta 37559: riopinnot pohjautuvat pääsääntöisesti ylioppilas- ollaan toteuttamassa uudistusta, joka perustuu 37560: tutkintoon ja teknikkokoulutus ammattikoulun vanhentuneisiin näkökohtiin eikä ota huomioon 37561: suorittamiseen. Kun teknillisten oppilaitosten tu- tekniikan kehittymisen ja kansainvälisen kilpai- 37562: levaisuutta suunnitellaan, olisi tarkoituksenmu- lun koulutukselle asettamia yhä kovenevia vaati- 37563: kaista kehittää niitä irrallaan keskiasteesta, taata muksia. 37564: niille joustava hallinto ja mahdollisuus vastata Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 37565: niihin uudistamistarpeisiin, joita tekniikan nopea tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 37566: kehittyminen ja kansainvälinen kilpailutilanne kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 37567: teknilliseen opetukseen kohdistavat. Teknillisten senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37568: oppilaitosten tulisi mm. kyetä tarjoamaan tilaus-, 37569: tutkimus- ja tuotekehityspalveluja alueensa yri- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 37570: tyksille. On myös syytä ottaa huomioon, että ryhtyä, että teknillisiä oppilaitoksia kos- 37571: kaikissa muissa OECD-maissa Suomea ja Ruotsia kevat keskiasteen koulunuudistukseen 37572: lukuun ottamatta insinöörikoulutus kuuluu ns. liittyvät suunnitelmat eivät heikennä op- 37573: alempaan korkeakouluasteeseen, jonka kansain- pilaitosten mahdollisuuksia kouluttaa 37574: välinen luokitus on Ab. Mikäli se, vaikka vain kansainvälisen kilpailun edellyttämät mi- 37575: hallinnollisestikin, kytketään keskiasteeseen, tat täyttäviä insinöörejä ja teknikoita? 37576: 37577: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985 37578: 37579: Liisa Hilpelä Martti Tiuri 37580: 37581: 37582: 37583: 37584: 260045H 37585: 2 1985 vp. - KK n:o 430 37586: 37587: 37588: 37589: 37590: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 37591: 37592: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kennusarkkitehtikoulutus luetaan korkea-asteen 37593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, koulutukseen. Keskiasteen koulunuudistus ei 37594: olette 10 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- muuta ylemmän opistoasteen asemaa tässä luoki- 37595: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tuksessa eikä muutenkaan vaikuta heikentävästi 37596: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Liisa Hilpelän teknillisissä oppilaitoksissa annettavan koulutuk- 37597: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä sen tasoon tai asemaan. 37598: n:o 430: Se seikka, että myös tulevaisuuden pääosa 37599: ylemmälle opistoasteelle tulevista on ylioppilaita 37600: Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo 37601: ja opistoasteella huomattava osa on suorittanut 37602: ryhtyä, että teknillisiä oppilaitoksia kos- ammattikoulun, ei edellytä koulutuksen määrit- 37603: kevat keskiasteen koulunuudistukseen telemistä "keskiasteen jälkeiseksi koulutuksek- 37604: liittyvät suunnitelmat eivät heikennä op- si''. Opistoasteen koulutuksesta kaikilla aloilla 37605: pilaitosten mahdollisuuksia kouluttaa 37606: vähintään puolet tulee olemaan lukiopohjaista, 37607: kansainvälisen kilpailun edellyttämät mi- 37608: minkä lisäksi peruskoulupohjaisessa opistoasteen 37609: tat täyttäviä insinöörejä ja teknikoita? koulutuksessa varataan noin 20 % aloituspaikois- 37610: ta saman alan kouluasteen tutkinnon suoritta- 37611: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen neille henkilöille. Tämä siis merkitsee sitä, että 37612: seuraavaa: kaikilla koulutusaloilla opistoasteen koulutukses- 37613: Tarkasteltaessa eri ammatillisten oppilaitosten ta vähintään noin 60 % on kysymyksessä tarkoi- 37614: tehtäviä valtakunnallisen, alueellisen tai paikalli- tetussa mielessä "keskiasteen jälkeistä koulutus- 37615: sen työvoimatarpeen tyydyttämisessä teknilliset ta". Vaikka teknillisissä oppilaitoksissa osuus on 37616: oppilaitokset ovat moniin muihin oppilaitoksiin vielä jonkin verran tätä keskimääräistä osuutta 37617: verrattuna valtakunnallisia, vaikka jotkin yleisim- suurempi, ei se silti tee teknillisten oppilaitosten 37618: mät teknillisten oppilaitosten linjat palvelevat asemaa tässä suhteessa olennaisesti muista opisto- 37619: samalla alueellisesti. Tässä suhteessa teknillisten asteen koulutusta antavista ammatillisista oppi- 37620: oppilaitosten asema ei kuitenkaan ole ainutlaa- laitoksista poikkeavaksi. 37621: tuinen, vaan myös monet muut oppilaitosmuo- Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä 37622: dot, esimerkiksi merenkulkuoppilaitokset, ovat teknillisissä oppilaitoksissa annettavan teknikko- 37623: valtakunnallisia, puhumattakaan siitä, että lukui- koulutuksen pohjakoulutustaso kohoaa niin, että 37624: sissa yksittäisissä oppilaitoksissa, mukaan lukien ylioppilaspohjaisen teknikkokoulutuksen osuus 37625: myös ammattikoulut, on valtakunnallisiksi kat- nousee asteittain nykyisestä noin 20 o/o :sta noin 37626: sottavia opintolinjoja. 50 o/o :iin. Insinöörikoulutuksessa nykyinen poh- 37627: Teknilliset oppilaitokset antavat opistoasteen jakoulutustaso säilyy entisellään siten, että yliop- 37628: ja ylemmän opistoasteen koulutusta teolli- pilaiden ja teknikoiden osuus on noin 70 o/o. 37629: suuden, rakennustoiminnan, tietoliikenteen ja Ylioppilaspohjainen insinöörikoulutus pitenee 37630: eräillä muilla aloilla. Vastaavaa kouluasteen kou- nykyisestä kolmesta vuodesta kolmeen ja puoleen 37631: lutusta annetaan yleisissä ammattikouluissa. vuoteen. Peruskoulupohjaisessa insinööri- ja tek- 37632: Koulu- ja opistoasteen koulutusta, joka kuuluu nikkokoulutuksessa minimivaatimukseksi tulee 37633: ammattikasvatushallituksen alaisuuteen, nimite- vuoden kestävän peruslinjan yleisjakson ja niin 37634: tään keskiasteen koulutukseksi erotukseksi kor- ikään vuoden kestävän harjoittelun suorittami- 37635: keakouluissa annettavasta ammatillisesti eriyty- nen, minkä lisäksi huomattava osa opiskelijoista 37636: västä koulutuksesta. Keskiasteen koulutus on siis siirtyy teknillisiin oppilaitoksiin ammattikoulun 37637: lähinnä hallinnollinen käsite. Tästä syystä myös kokonaan käyneinä. Teknillisillä oppilaitoksilla 37638: teknillisissä oppilaitoksissa annettava koulutus tulee olemaan oikeus valita oppilaansa pääsyko- 37639: kuuluu keskiasteen koulutukseen. Tällä seikalla keilla. 37640: ei kuitenkaan ole merkitystä tämän koulutuksen Teknikko- ja insinöörikoulutuksen opetus- 37641: aseman ja tason suhteen. Esimerkiksi tilastollises- suunnitelmat uudistetaan työelämän vaatimusten 37642: sa koulutusluokituksessa insinöörikoulutus ja ra- mukaisesti, ja edellytetään myös, että nämä ope- 37643: 1985 vp. - KK n:o 430 3 37644: 37645: tussuunnitelmat jatkuvasti pidetään työelämän Opettajien täydennyskoulutukseen on kiinnitetty 37646: kehityksen tasolla. Erityisesti painotetaan tieto- aikaisempaa enemmän huomiota. Muun muassa 37647: tekniikan opetusta. Enenevää huomiota kiinnite- tätä silmällä pitäen Tampereen teknilliseen oppi- 37648: tään myös kielitaitoon. laitokseen perustettiin opettajainkoulutusyksikkö 37649: Valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin sisälly- vuonna 1984. 37650: tetään liikkumavaraa ja joustoa siten, että ope- Teknikkojen ja insinöörien ammattitaidon yl- 37651: tussuunnitelmissa pystytään ottamaan huomioon läpitämiseksi on ryhdytty teknillisten oppilaitos- 37652: myös oppilaitoksesta tai oppilaitosta ympäröiväs- ten kurssitoiminnan tehostamiseen. Useita kurssi- 37653: tä elinkeinoelämästä nousevat paikalliset ja alu- toimenjohtajan toimia on jo perustettu teknilli- 37654: eelliset tarpeet. siin oppilaitoksiin, ja tällä linjalla on tarkoitus 37655: Oppilaitosten hallinnon uudistamisen yhtey- jatkaa. 37656: dessä vahvistetaan teknillisten oppilaitosten ase- Teknillisten oppilaitosten voimavarojen kehit- 37657: maa. Myös valtion teknillisiin oppilaitoksiin on tämistä jatketaan yhtenä keskeisenä ammatillisen 37658: tarkoitus muodostaa oppilaitosten toiminnan koulutuksen kehittämisen painopistealueena. 37659: johtoa ja kehittämistä varten johtokunnat. Oppi- Kalusto- ja käyttömäärärahoja on voitu lisätä 37660: laitosten ja työelämän yhteyksien ylläpitämistä ja olennaisesti keskimääräistä enemmän. Kun tarve 37661: kehittämistä vanen on oppilaitosten neuvottelu- on ollut erityisesti kone- ja laitehankintamäärära- 37662: kuntainstituutiota tarkoitus niin ikään vahvistaa. hojen kohdalla suuri, on tärkeätä huomata, että 37663: Teknillisistä oppilaitoksista kehitetään alueen- nämä määrärahat ovat vuodesta 1983 kuluvaan 37664: sa pkt-yrityksiä palvelevia teknologiakeskuksia, vuoteen yli kaksinkertaistuneet. Myös opettajan- 37665: kuten hallituksen teknologiapoliittisesta selonte- virkojen ja muun henkilökunnan virkojen kehit- 37666: osta käy ilmi. Myös tämä toimenpide palvelee tämisessä teknilliset oppilaitokset ovat olleet pai- 37667: opetusta ja sen säilyttämistä ajan tasalla kiinteäs- nopistealueena, ja tarkoituksena on näitä voima- 37668: sä yhteydessä elinkeinoelämän kanssa. varoja edelleen lisätä. 37669: Teknikko- ja insinöörikoulutukseen kuuluvan Edellä mainittua toimintalinjaa jatkaen sekä 37670: harjoittelun järjestämistä tehostetaan laajenta- pitämällä teknilliset oppilaitokset ammatillisen 37671: malla harjoitteluyhdyshenkilötoimintaa teknilli- koulutuksen kehittämisen eräänä painopistealu- 37672: sissä oppilaitoksissa ja käyttämällä hyväksi elo- eena ja ottamalla teknillisten oppilaitosten eri- 37673: kuun alusta vuonna 1983 voimaan tulleen koulu- tyispiirteet huomioon ammatillisia oppilaitoksia 37674: ~ssopimusjärjestelmän antamia mahdollisuuk- koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä 37675: Sia. hallitus tulee huolehtimaan siitä, että teknillisistä 37676: Teknillisten oppilaitosten opettajien ammatti- oppilaitoksista valmistuu tulevaisuudessakin am- 37677: taidon kehittämiseksi on opettajille luotu mah- mattitaidoltaan ja osaamiseltaan kansainvälisesti 37678: dollisuus siirtyä opetustyöstä pitkähköksi ajanjak- kilpailukykyisiä insinöörejä, rakennusarkkitehtejä 37679: soksi teollisuusharjoitteluun ja -työskentelyyn. ja teknikoita. 37680: 37681: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1986 37682: 37683: Opetusministeri Kaarina Suonio 37684: 4 1985 vp. - KK n:o 430 37685: 37686: 37687: 37688: 37689: Till Riksdagens Herr Talman 37690: 37691: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och dess nivå. 1 den statistiska utbildningsklassi- 37692: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ficeringen anses t.ex. utbildning för ingenjörer 37693: av den 10 december 1985 till vederbörande och byggnadsarkitekter vara utbildning på hög- 37694: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande skolenivå. Mellanstadiereformen ändrar inte den 37695: av riksdagsman Liisa Hilpelä m.fl. undertecknade ställning som utbildningen på högre institutnivå 37696: spörsmål nr 430: intar i denna klassificering och försvagar inte 37697: heller nivån hos den utbildning som ges vid 37698: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta tekniska läroanstalter eller försämrar utbild- 37699: för att de planer som ansluter sig till ningens ställning. 37700: mellanstadiereformen i fråga om tekniska 37701: läroanstalter inte försvagar läroanstal- Den omständigheten, att största delen av de 37702: elever som även i framtiden antas för studier på 37703: ternas möjligheter att utbilda sådana 37704: ingenjörer och tekniker som uppfyller de högre institutnivå, är studenter, och att en bety- 37705: krav som den internationella konkurren- dande del av studerandena på institutnivå har 37706: genomgått yrkesskolan förutsätter inte att utbild- 37707: sen ställer? 37708: ningen definieras som "utbildning efter mellan- 37709: stadiet''. Minst hälften av den undervisning på 37710: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt institutnivå som ges inom alla områden kommer 37711: framföra följande: att bygga på genomgått gymnasium. Härutöver 37712: Då man betraktar de olika läroanstalternas reserveras ca 20 o/o av nybörjarplatserna inom den 37713: uppgift då det gäller att tillfredsställa det riksom- utbildning på institutnivå som bygger på grund- 37714: fattande, regionala eller lokala behovet av arbets- skolan för de personer som inom samma område 37715: kraft är de tekniska läroanstalterna, jämfört med avlagt examen på skolnivå. Detta innebär således 37716: många andra läroanstalter, riksomfattande, även att minst 60 o/o av den utbildning inom alla 37717: om några vanligaste linjer vid tekniska läroanstal- områden som ges på institutnivå, i det avseende 37718: ter samtidigt betjänar regionalt. 1 detta avseende som avses i spörsmålet, är "utbildning efter 37719: är de tekniska läroanstalternas ställning dock inte mellanstadiet''. Vid de tekniska läroanstalterna 37720: unik utan även många andra former av läroan- är utbildningens andel något större än denna 37721: stalter, t.ex. sjöfartsläroanstalter är riksomfattan- genomsnittliga andel. Denna omständighet 37722: de utan att tala om att ett stort antal privata försätter dock inte de tekniska läroanstalterna i 37723: läroanstalter, yrkesskolor inberäknade, har såda- detta avseende i en väsentligt olika ställning 37724: na studielinjer som bör anses vara riksomfattan- jämfört med de övriga yrkesinriktade läroanstal- 37725: de. ter som ger utbildning på institutnivå. 37726: De tekniska läroanstalterna ger undervisning 1 samband med skolreformen på mellanstadiet 37727: på institutnivå samt på högre institutnivå inom blir nivån hos grundutbildningen för tekniker 37728: industrin, byggnadsverksamheten och datatrafi- vid tekniska läroanstalter högre så att den tekni- 37729: ken, samt inom vissa andra områden. Motsvaran- kerutbildnings andel som bygger på student- 37730: de utbildning på skolnivå ges vid allmänna examen stiger gradvis från nuvarande 20 o/o till 37731: yrkesskolor. Den utbildning på skol- och institut- 50 o/o. Den nutida nivån hos grundutbildningen 37732: nivå, som lyder under yrkesutbildningsstyrelsen för ingenjörer bibehålls oförändrad så att studen- 37733: kallas utbildning på mellanstadiet till skillnad ternas och teknikernas andel utgör ca 70 o/o. Den 37734: från den yrkesinriktade utbildning som ges vid utbildning för ingenjörer som bygger på student- 37735: högskolorna. Utbildningen på mellanstadiet är examen förlängs från de nuvarande tre åren till 37736: således närmast ett förvaltningsmässigt begrepp. tre och ett halvt år. 1 den grundutbildning för 37737: Av detta skäl hör även den utbildning som ges ingenjörer och tekniker som bygger på grundsko- 37738: vid tekniska högskolor till utbildningen på mel- lan blir minimikravet, att studeranden har ge- 37739: lanstadiet. Denna omständighet har dock ingen nomgått allmänna perioden på ett år på grund- 37740: betydelse i fråga om denna utbildnings ställning linjen och utövat praktik ett år. Härutöver inle- 37741: 1985 vp. - KK n:o 430 5 37742: 37743: der en betydande del av studerandena studier vid För att lärarnas yrkeskompetens vid tekniska 37744: tekniska läroanstalter sedan de genomgått yr- läroanstalter skall kunna utvecklas har man berett 37745: kesskolan. De tekniska läroanstalterna kommer dern möjlighet att övergå från undervisningsarbe- 37746: att ha rätt att med inträdesförhör välja sina tet tili att praktisera eller arbeta vid företag för 37747: studerande. längre tider. Mao har fäst mera uppmärksarnhet 37748: Läroplanerna för teknikers- och ingenjörsut- på den kompletterande utbildningen för lärare. 37749: bildningen förnyas i enlighet med arbetslivets Med hänsyn tili detta har man bl.a. inrättat en 37750: krav och man förutsätter också att dessa läropla- lärarutbildningsenhet vid Tammerfors tekniska 37751: ner hela tiden bibehålls på den nivå som utveck- läroanstalt år 1984. 37752: lingen i arbetslivet förutsätter. Särskilt betonar För att teknikernas och ingenjörernas yr- 37753: man undervisningen i datateknik. Mao fåster keskompetens skall kunna upprätthållas har man 37754: även mera uppmärksamhet på språkkunskaper. börjat effektivera kursverksamheten vid tekniska 37755: De riksomfattande läroplanerna ger utrymme läroanstalter. Flera kursledarbefattningar har re- 37756: för flexibilitet så att det är möjligt att i läropla- dan inrättats vid tekniska läroanstalter. Avsikten 37757: nen ta hänsyn till de lokala och regionala behov är att fonsätta på denna linje. 37758: som näringslivet utanför läroanstalten ställer. Utvecklandet av resurser vid tekniska läroan- 37759: 1 samband med förnyandet av förvaltningen stalter fongår som ett av de viktigaste tyngd- 37760: vid läroanstalterna fastställs de tekniska läroan- punktsområdena då det gäller att utveckla den 37761: stalternas ställning. Mao har för avsikt att även yrkesinriktade utbildningen. Det har varit möj- 37762: vid statens tekniska läroanstalter inrätta direktio- ligt att väsentligt mera än i genomsnitt öka 37763: ner med uppgift att leda och utveckla verksam- anslagen för inventarier och drift. Då behovet 37764: heten vid läroanstalterna. Likaså har man för varit särskilt stort i fråga om anslagen för maski- 37765: avsikt att stärka delegationsinstitutionens ställ- ner och anläggningar är det viktigt att påpeka, 37766: ning för att den bättre skall kunna upprätthålla att dessa anslag har sedan år 1983 tili innevaran- 37767: och utveckla kontakterna mellan läroanstalterna de år mera än fördubblats. De tekniska läroan- 37768: och arbetslivet. stalterna har även utgjon tyngdpunktsområden 37769: De tekniska läroanstalterna utvecklas så att de då det gällt att utveckla läranjänster och tjänster 37770: blir sådana teknologicentraler som betjänar små för annan perso nai. Avsikten är att öka vidare 37771: och medelstora företag i sitt område, såsom det dessa resurser. 37772: framgår av regeringens teknologipolitiska redogö- Mao kommer att fonsätta med ovan nämnda 37773: relse. Även denna åtgärd betjänar undervisning verksamhetslinje så att de tekniska läroanstal- 37774: och bibehåller den på aktuell nivå i samarbete terna utgör ett av tyngdpunktsområdena då det 37775: med näringslivet. gäller att utveckla den yrkesinriktade utbild- 37776: Anordnandet av den praktik som hör till ningen. De tekniska läroanstalternas särdrag 37777: tekniker- och ingenjörsutbildningen effektiveras kornmer att beaktas i samband med förnyandet 37778: genom att utvidga de personers uppgifter som av lagstiftningen om yrkesinriktade läroanstalter. 37779: handhar kontakterna inom praktikantverksarnhe- Regeringen kommer att sörja för att de ingenjö- 37780: ten vid tekniska läroanstalter och genom att rer, byggnadsarkitekter och tekniker som dimit- 37781: tillämpa de möjligheter som det system med teras från tekniska läroanstalter även i framtiden 37782: utbildningsavtal ger som trädde i kraft i början tili yrkeskompetens och kunnande kan konkurre- 37783: av augusti 1983. ra internationellt sett. 37784: 37785: Helsingfors den 4 februari 1986 37786: 37787: Undervisningsminister Kaarina Suonio 37788: 1 37789: 37790: 37791: 1 37792: 1985 vp. 37793: 37794: Skrifdigt spörsmål nr 431 37795: 37796: 37797: 37798: 37799: Wasz-Höckert m.fl.: Om anordnande av utlandsvård 37800: 37801: 37802: Tili Riksdagens Herr Talman 37803: 37804: 1 vårt land drabbas alit flere människor, sär- 1 Sverige finns en utlandsvård organiserad så, 37805: skilt barn, av aliergiska sjukdomar, astma, psori- att Svensk Utlandsvård Ab organiserar resor och 37806: asis, reumatiska sjukdomar och vissa neurologiska vård vid olika anläggningar i dels Spanien, dels 37807: sjukdomar. Erfarenheterna visar, att för behand- Jugoslavien. Bolaget ägs av sjukvårdsmyndighe- 37808: lingen av denna typ av sjukdomar är vistelse i ett terna och handikapporganisationerna gemen- 37809: varmt, jämntempererat klimat med relativt jämn samt. De "köper in" platser i anläggningarna, 37810: luftfuktighet, oerhört viktig. 1 synnerhet under och sköter rehabiliteringen med egen personal. 37811: den svåraste tiden av året, dvs. vinterhalvåret, är Det vore angeläget, att man i Finland skulie få 37812: det den överlägset bästa behandlingsmetoden att motsvarande möjligheter tili utlandsvård organi- 37813: sända dessa patienter tili varma, soliga Iänder för serad, såväl ur hälsovårdssynvinkel, som ur kost- 37814: några veckors rehabilitering. Särskilt när det nadssynvinkel. 37815: gäller barn, ju yngre desto bättre, kan en sådan 37816: behandling vara avgörande för hela sjukdomens Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 37817: botande elier att i varje fall minimera sjukdoms- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 37818: ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 37819: lidandet. 37820: följande spörsmål: 37821: 1 Finland finns inte sådan vård organiserad 37822: eller beaktad så, att de som på läkarordination Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 37823: kostar på sig sådan vård, skulie erhålia ekono- för att ordna och underlätta utlandsvår- 37824: misk kompensation via sjukförsäkringen elier via den för allergiker, astmatiker, psoriasis- 37825: skatteavdrag. Förutom att behandlingsmöjlighe- sjuka, reumatiskt sjuka och vissa neurolo- 37826: terna i sydliga Iänder är effektivare än på sjukhus giska sjukdomslidande vilka på läkarordi- 37827: i Finland, är kostnaderna ungefär 80 % lägre. nation får sådan vård, genom att t.ex. 37828: Det innebär, att vård på sjukhus i Finland blir upprätthålia egna anläggningar utom- 37829: ungefär 5 gånger dyrare än att ge motsvarande lands, elier ersätta kostnader via sjukför- 37830: vård i t.ex. Spanien. säkringen eller via skattelättnader? 37831: 37832: Helsingfors den 12 december 1985 37833: 37834: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Boris Renlund 37835: Pähr-Einar Hellström Håkan Nordman Hannu Kemppainen 37836: Martti Lähdesmäki Sten Söderström 37837: 37838: 37839: 37840: 37841: 260042E 37842: 2 1985 vp. - KK n:o 431 37843: 37844: Kirjallinen kysymys n:o 431 Suomennos 37845: 37846: 37847: 37848: 37849: Wasz-Höckert ym.: Ulkomailla tapahtuvan sairaanhoidon järjestä- 37850: misestä 37851: 37852: 37853: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 37854: 37855: Yhä useammat ihmiset, etenkin lapset maas- Ruotsissa on ulkomailla tapahtuva hoito järjes- 37856: samme, kärsivät allergisista sairauksista, astmasta, tetty siten, että Svensk Utlandsvård Ab järjestää 37857: psoriasiksesta, reumataudeista ja tietyistä neuro- matkoja ja hoitoa erilaisissa laitoksissa osin Es- 37858: logisista sairauksista. Kokemus osoittaa, että tä- panjassa, osin Jugoslaviassa. Yhtiön omistavat 37859: mäntapaisten sairauksien hoidossa on oleskelu sairaanhoitoviranomaiset ja vammaisjärjestöt yh- 37860: lämpimässä, vakiolämpöisessä ilmastossa tavatto" dessä. Ne ''ostavat sisään'' paikkoja laitoksissa ja 37861: man tärkeää. Etenkin vuoden vaikeimpana aika- hoitavat kuntoutuksen oman henkilökuntansa 37862: na, toisin sanoen talvivuosipuoliskon aikana, on avulla. 37863: ylivoimaisesti paras hoitomenetelmä näiden poti- Olisi sekä terveydenhoidollisesta että kustan- 37864: laiden lähettäminen kuntoutettavaksi lämpimiin, nusnäkökulmasta tärkeää, että myös Suomessa 37865: aurinkoisiin maihin muutamaksi viikoksi. Eten- saataisiin järjestetyksi vastaavat mahdollisuudet 37866: kin kun on kyse lapsista, mitä nuoremmista sen ulkomailla tapahtuvaan hoitoon. 37867: parempi, voi tällaisella hoidolla olla ratkaiseva 37868: vaikutus koko sairauden parantamisessa tai joka Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 37869: tapa_uks:ss~ sairauden aiheuttamien kärsimysten tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 37870: mm1mo1m1sessa. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 37871: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37872: Suomessa ei kyseistä hoitomuotoa ole järjestet- 37873: ty eikä otettu huomioon siten, että ne, jotka Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 37874: lääkärin määräyksestä hankkiutuvat kyseiseen ryhtyä ulkomailla lääkärin määräyksestä 37875: hoitoon, saisivat taloudellista tukea sairausvakuu- tapahtuvan allergikkojen, astmaatikko- 37876: tuksen tai verovähennysten kautta. jen, psoriasista sairastavien, reumasairai- 37877: Paitsi että hoitomahdollisuudet eteläisissä den sekä tiettyjä neurologisia sairauksia 37878: maissa ovat tehokkaampia kuin Suomessa, ovat . potevien hoidon järjestämiseksi ja helpot- 37879: kustannukset noin 80 % alhaisemmat. Tämä tamiseksi esimerkiksi ylläpitämällä omia 37880: merkitsee, että hoito sairaalassa Suomessa tulee laitoksia ulkomailla tai korvaamalla hoi- 37881: noin viisi kertaa kalliimmaksi kuin vastaavan don kustannukset sairausvakuutuksen tai 37882: hoidon antaminen esimerkiksi Espanjassa. verohelpotusten kautta? 37883: 37884: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985 37885: 37886: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Boris Renlund 37887: Pähr-Einar Hellström Håkan Nordman Hannu Kemppainen 37888: Martti Lähdesmäki Sten Söderström 37889: 1985 vp. -- ~ n:o 431 3 37890: 37891: 37892: 37893: 37894: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 37895: 37896: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kussairaalan puoleen, jollei se itse lääketieteelli- 37897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sistä tai muista syistä pysty järjestämään tarvitta- 37898: olette 12 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- via palveluja. Mikäli yliopistollinen keskussairaala 37899: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- potilaskohtaisessa ratkaisussaan päätyy siihen, et- 37900: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tä sairaanhoito olisi potilaalle tarpeellinen, mutta 37901: Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta sen järjestäminen kotimaassa ei ole mahdollista, 37902: kysymyksestä n:o 431: on keskussairaalalla mahdollisuus harkita ko. pal- 37903: velun ostamista maan rajojen ulkopuolelta. 37904: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 37905: ryhtyä ulkomailla lääkärin määräyksestä Kansaneläkelaitos on voinut sairausvakuutus- 37906: tapahtuvan allergikkojen, astmaatikko- lain (364/ 63) nojalla osallistua potilaalle aiheutu- 37907: jen, psoriasista sairastavien, reumasairai- neiden kustannusten korvaamiseen. Potilas on 37908: den sekä tiettyjä neurologisia sairauksia voinut saada sairausvakuutuslaissa tarkemmin 37909: potevien hoidon järjestämiseksi ja helpot- määrätyllä tavalla korvausta lääkärinpalkkio-, 37910: tamiseksi esimerkiksi ylläpitämällä omia hoito- ja matkakustannuksiin. Mikäli kustannuk- 37911: laitoksia ulkomailla tai korvaamalla hoi- set hoitotoimenpiteestä tai lääkärin tutkimukses- 37912: don kustannukset sairausvakuutuksen tai ta ovat aiheutuneet ulkomailla, on Kansaneläke- 37913: verohelpotusten kautta? laitos pääsääntöisesti suorittanut korvaukset sa- 37914: moja periaatteita noudattaen kuin jos kustannuk- 37915: set olisivat aiheutuneet kotimaassa. Matkakustan- 37916: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- nuksiin on Kansaneläkelaitos osallistunut harkin- 37917: ti seuraavaa: nan mukaan tapauskohtaisesti yleensä sillä peri- 37918: Suomessa kunnat ja kuntainliitot huolehtivat aatteella, että matkakustannukset on korvattu 37919: lakisääteisenä tehtävänään väestön tarvitsemien siihen laajuuteen saakka, kuin jos ne olisivat 37920: sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä. Palvelujen syntyneet kotimaassa hoitoon ja tutkimukseen 37921: järjestämisessä noudatetaan toiminnallisen por- liittyen. Myös sellaisten vaativien hoitojen, joita 37922: rastuksen periaatetta. Pääsääntöisesti terveyskes- Suomessa ei ole voitu antaa, kustannusten kor- 37923: kukset vastaavat perusterveydenhuollon palve- vaamiseen on Kansaneläkelaitos voinut osallistua 37924: luista ja sairaanhoitolaitokset erikoissairaanhoi- edellyttäen, että yliopistollinen keskussairaala 37925: don palveluista. Vaikka erikoissairaanhoidossa lausunnossaan on pitänyt hoitoa lääketieteellises- 37926: keskussairaaloiden toiminta pyritäänkin järjestä- ti perusteltuna ja välttämättömänä. 37927: mään mahdollisimman pitkälle palvelujen oma- Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut 37928: varaisuuden periaatteen mukaan, ei aina ole 30.10.1985 toimikunnan, jonka tehtävänä on 37929: tarkoituksenmukaista eikä lääketieteellisesti pe- selvittää sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauk- 37930: rusteltuakaan järjestää kaikkia palveluja jokaises- sen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. 37931: sa keskussairaalassa. Tämän vuoksi maa on jaettu 37932: viiteen yliopistollisen keskussairaalapiirin vastuu- Kansaneläkelaitoksen toimesta on parhaillaan 37933: alueeseen, joissa kussakin yliopistosairaala vastaa menossa tutkimusprojekti, jossa selvitellään hoi- 37934: vastuualueensa vaativan erityistason sairaanhoi- totuloksia ja -kokemuksia psoriasispotilaiden il- 37935: dosta. Lääkintöhallitus voi lisäksi erikseen määri- mastohoidosta. 37936: tellä harvempaan kuin viiteen sairaalaan keskitet- Nykyisen lainsäädännön mukaan kunnat ja 37937: tävän sairaanhoidon. Valtioneuvoston vuosittain kuntainliitot ovat voineet järjestää potilaan hoi- 37938: vahvistamassa valtakunnallisessa suunnitelmassa don myös maan rajojen ulkopuolella silloin, kun 37939: terveydenhuollon järjestämisestä annetaan tar- se on ollut lääketieteellisesti perusteltua ja välttä- 37940: kemmat ohjeet ja määräykset uusien voimavaro- mätöntä eikä kyseistä hoitopalvelua ole voitu 37941: jen kohdentamisesta ja toiminnan järjestämisen kotimaassa antaa. Lisäksi Kansaneläkelaitos on 37942: oleellisista muutoksista. osallistunut ulkomailla syntyneisiin hoitokustan- 37943: Toiminnan porrastuksen mukaan keskussairaa- nuksiin pääsääntöisesti samaa käytäntöä noudat- 37944: la voi kääntyä vastuualueensa yliopistollisen kes- taen, kuin jos hoito olisi järjestetty kotimaassa. 37945: 4 1985 vp. - KK. n:o 431 37946: 37947: Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä tarkoituk- hoitoratkaisu tehdään, sen on tapahduttava yksi- 37948: senmukaisena, että laajojen potilasryhmien hoi- löllisesti ja lääketieteellisesti perusteltuna. 37949: toa järjestetään ulkomailla. Silloin kun tällainen 37950: 37951: Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1986 37952: 37953: Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 37954: 1985 vp. - KK n:o 431 5 37955: 37956: 37957: 37958: 37959: Tili Riksdagens Herr Talman 37960: 37961: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tralsjukhuset inom sitt ansvarsområde, om det av 37962: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av medicinska elier av andra skäl inte självständigt 37963: den 12 december 1985 tili vederbörande medlem kan ordna erforderlig service. Om ett universi- 37964: av statsrådet översänt avskrift av följande av tetscentralsjukhus i sitt avgörande beträffande 37965: riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. undertecknade någon patient kommer tili att patienten behöver 37966: spörsmål nr 431: sjukvård, men att denna sjukvård inte kan ordnas 37967: i hemlandet, kan centralsjukhuset överväga möj- 37968: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta ligheten att köpa ifrågavarande service utanför 37969: för att ordna och underlätta utlandsvår- landets gränser. 37970: den för allergiker, astmatiker, psoriasis- 37971: sjuka, reumatiskt sjuka och vissa neurolo- Folkpensionsanstalten har med stöd av sjukför- 37972: giska sjukdomslidande vilka på läkarordi- säkringslagen (364 16 3) kunnat delta i ersättandet 37973: nation får sådan vård, genom att t.ex. av patientens kostnader. Patienten har på det sätt 37974: upprätthålia egna anläggningar utom- som närmare fastställts i sjukförsäkringslagen 37975: lands, eller ersätta kostnader via sjukför- kunnat få ersättning för läkararvodes-, vård- och 37976: säkringen elier via skattelättnader? resekostnader. Har kostnaderna för vårdåtgärd 37977: eller läkarundersökning uppstått utomlands, har 37978: Folkpensionsanstalten i regel ersatt dessa kost- 37979: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt nader med iakttagande av samma principer som i 37980: anföra följande: fråga om kostnader som har uppstått i hemlan- 37981: 1 Finland är kommunernas och kommunalför- det. 1 resekostnaderna har Folkpensionsanstalten 37982: bundens lagstadgade uppgift att se tili att be- i alimänhet deltagit enligt prövning från fall tili 37983: folkningen har tillgång tili den sjukvårdsservice fall enligt principen att resekostnaderna ersätts i 37984: som den behöver. Då denna service ordnas samma utsträckning som i hemlandet i anslut- 37985: tillämpas principen med differentierade funktio- ning till vård och undersökning. Folkpensionsan- 37986: ner. Det är i huvudsak hälsovårdscentralerna som stalten har även kunnat delta i ersättandet av 37987: svarar för servicen inom den primära hälsovården kostnaderna för sådan krävande vård som inte 37988: och sjukvårdsanstalterna för servicen inom speci- har kunnat ges i Finland, men under förutsätt- 37989: alsjukvården. Även om avsikten är att i så hög ning att universitetscentralsjukhuset i sitt utlå- 37990: grad som möjligt ordna centralsjukhusens verk- tande har ansett vården vara motiverad och 37991: samhet inom specialsjukvården enligt självförsörj- nödvändig ur medicinsk synpunkt. 37992: ningsprincipen då det gälier service, är det inte Social- och hälsovårdsministeriet har 37993: alltid ändamålsenligt och inte heller ur medi- 30.10.1985 tillsatt en kommission med uppdrag 37994: cinsk synpunkt motiverat att ordna samtliga att utreda behoven och möjligheterna att utveck- 37995: serviceformer vid varje centralsjukhus. För den la sjukförsäkringens sjukvårdsersättning. 37996: skuli har landet indelats i universitetscentralsjuk- 37997: husdistrikt med fem ansvarsområden, inom vilka På åtgärd av Folkpensionsanstalten pågår för 37998: universitetssjukhuset svarar för den krävande spe- närvarande dessutom ett forskningsprojekt för 37999: cialsjukvården inom sitt distrikt. Medicinalstyrel- utredning av de resultat och erfarenheter som 38000: sen kan dessutom särskilt bestämma den sjukvård erhållits av psoriasispatienters klimatvård. 38001: som skall koncentreras på färre än fem sjukhus. 1 Enligt gäliande lagstiftning har kommunerna 38002: den riksomfattande planen för ordnande av häl- och kommunalförbunden kunnat ordna vården 38003: sovården som årligen faststälis av statsrådet utfär- av patienten även utanför landets gränser, då 38004: das närmare anvisningar och bestämmelser om detta varit motiverat och nödvändigt ur medi- 38005: inriktandet av nya resurser och väsentliga föränd- cinsk synpunkt och ifrågavarande vårdservice inte 38006: ringar i verksamheten. har kunnat ges i hemlandet. Dessutom har 38007: Enligt den differentierade verksamheten kan Folkpensionsanstalten deltagit i de vårdkostnader 38008: ett centralsjukhus vända sig tili universitetscen- som har uppstått utomlands. Härvid har i regel 38009: 6 1985 vp. - KK n:o 431 38010: 38011: iakttagits samma praxis som beträffande vården i grupper sker utomlands. Då ett sådant avgörande 38012: hemlandet. fattas, skall detta ske individuellt och vara moti- 38013: Social- och hälsovårdsministeriet anser det inte verat ur medicinsk synpunkt. 38014: vara ändamålsenligt att vården av stora patient- 38015: 38016: Helsingfors den 20 januari 1986 38017: 38018: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 38019: 1985 vp. 38020: 38021: Kirjallinen kysymys n:o 432 38022: 38023: 38024: 38025: 38026: Kietäväinen: Asunto-olojen parantamisesta Mikkelin läänissä 38027: 38028: 38029: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38030: 38031: Mikkelin läänissä asuvien asunto-olot ovat hei- tiötä nostettiin hiukan, 4, 7 % :iin, mikä on sel- 38032: kot. Esimerkiksi Mikkelin läänin asuntojen varus- västi kiintiöiden jaossa käytettävien laskentape- 38033: tetaso on aivan maan heikoimpia ja asumistiheys rusteiden mukaista osuutta pienempi. 38034: on selvästi korkeampi kuin koko maassa keski- Mikkelin läänissä tarvitaan selvää uustuotan- 38035: määrin. Heikko asuntotilanne on vaikeuttanut toon suunnattujen määrärahojen lisäämistä, mut- 38036: huomattavasti useiden läänin kuntien kehitys- ta sen ohella erityisen huomattavaa peruskorjaus- 38037: mahdollisuuksia, erityisesti uusien työpaikkojen määrärahojen lisäystä. 38038: syntymistä. Heikost~ a~unt.otilanteesta oyat jou- Mikkelin läänissä vallitsevan vaikean asunto- 38039: tuneet kärsimään enty1sest1 nuoret, lapsiperheet ongelman poistamiseksi ja heikon asumistason 38040: ja opiskelijat sekä myös heikkotasoisissa asunnois- kohottamiseksi on välttämätöntä, että läänin 38041: sa asuvat vanhukset. Monet kunnat ovat pyrki- asuntolainakiintiötä nostetta1sun nykyisestä 38042: neet aktiivisesti omin toimenpitein helpottamaan 4, 7 % :sta. Kiintiöiden jaossa käytettävien las- 38043: asunto-ongelmaa mm. hankkimalla ns. kovan kentaperusteiden mukaan läänin kiintiö voisi olla 38044: rahan vuokra-asuntoja, mutta tämäkään ei ole yli 5 %. 38045: riittänyt poistamaan ongelmaa. 38046: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38047: Aravalainoitettujen asuntojen osuus kokonais- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 38048: asuntotuotannosta on laskenut Mikkelin läänissä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 38049: viime vuosina. Tämä on tapahtunut siitä huoli- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38050: matta, että ns. aravaväestön osuus on läänissä 38051: selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 38052: Mikkelin läänin asuntolainakiintiöksi vuodelle ryhtyä Mikkelin läänin vaikean asuntoti- 38053: 1984 vahvistettiin 4,5 %, mikä oli asuntohalli- lanteen korjaamiseksi ja erittäin heikon 38054: tuksen esitystä alhaisempi. Vuodelle 1985 kiin- asumistason nostamiseksi? 38055: 38056: Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985 38057: 38058: Timo Kietäväinen 38059: 38060: 38061: 38062: 38063: 260061A 38064: 2 1985 vp. - KK n:o 432 38065: 38066: 38067: 38068: 38069: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38070: 38071: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa taan valtioneuvostossa vuoden 1986 helmi-maa 38072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, liskuun aikana. 38073: olette 12 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- Asuntolainakiintiön ohella asuntolainamäärä 38074: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- rahojen alueelliseen jakoon vaikuttaa myö 38075: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja alueellisten kiintiöiden ulkopuolella jaettavan ns 38076: Timo Kietäväisen näin kuuluvasta kirjallisesta erityistarvemäärärahan käyttö. Tätä määräraha: 38077: kysymyksestä n:o 432: jaettaessa on pyritty ottamaan, asuntojen kysyn 38078: tätekijöiden ohella, huomioon asumistaso et 38079: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo alueilla. Tällä perusteella erityistarvemääräraha 38080: ryhtyä Mikkelin läänin vaikean asuntoti- on keskimääräistä enemmän suunnattu Itä- j: 38081: lanteen korjaamiseksi ja erittäin heikon Keski-Suomen asumistasoltaan heikoille alueille 38082: asumistason nostamiseksi? mm. Mikkelin lääniin. Vuonna 1985 Mikkeli1 38083: läänin lainoituksesta erityistarvemäärärahaJ 38084: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen osuus oli 31 % . 38085: seuraavaa: Asuntomarkkinatilanne vaihtelee nykyään ai 38086: Valtion asuntolainojen alueelliseen jakoon liit- kaisempaa enemmän eri läänien ja paikkakuntie1 38087: tyvät perusteet määritellään asuntotuotantolain välillä. Vuokra-asuntojen huono saatavuus 01 38088: (247/66) 3§:ssä, jonka mukaan "päätettäessä ongelmana monessa kunnassa ja vuokra-asunto 38089: lainojen myöntämisestä ja muista tukitoimenpi- jen kierrossa on suuria alueittaisia eroja. Toisaalt 38090: teistä on otettava huomioon eri kunnissa ja eri on ilmaantunut sellaisia paikkakuntia, joilla ara 38091: alueilla esiintyvä asunnontarve, jonka arvioimisen vavuokra-asuntoja on tyhjillään. Tyhjien asunto 38092: perusteena on pidettävä asuntovajausta, asumisti- jen käyttöön saamiseksi on kuntien toimittav 38093: heyttä, väestön määrää ja sen muutoksia, asunto- määrätietoisesti. Kun asuntojen tyhjilleen jään 38094: jen uusimistarvetta ja muita asunnontarpeeseen tiin on vaikuttamassa joissakin tapauksissa osal 38095: vaikuttavia tekijöitä''. Lääneittäisten ja kunnit- taan vuokratalojen huuno sijainti, on uusie1 38096: taisten asuntolainakiintiöiden lähtökohtana on rakentamiskohteiden sijoittamiseen kiinnitettäv 38097: asuntojen tuotantotarve, mikä koostuu väestön aiempaa enemmän huomiota. 38098: määrän ja rakenteen sekä asumistason kehittymi- Vaikeutena Mikkelin läänin asuntolainoj 38099: sen edellyttämästä asuntokannan lisäystarpeesta myönnettäessä on useana vuonna ollut se, ettt 38100: ja asuntojen poistuman korvaamisesta. Asunto- asuntopoliittisesti tarkoituksenmukaisia hake 38101: kannan alueittaisen tarpeen perustana ovat val- muksia ole kaikista kunnista jätetty riittävästi 38102: tioneuvostossa ja väliportaanhallintotasolla pääte- Asunto-olojen parantaminen edellyttää kuntieJ 38103: tyt väestösuunnitteet. aktiivisia toimenpiteitä. Varsinkin asunnotto 38104: Lääni- ja kuntakiintiöiden lähtökohtana on mien ja puutteellisesti asuvien asunto-olojen ko 38105: käytetty edellä kerrotulla tavalla määriteltyjä tuo- hentamiseen on kuntia kehotettu kiinnittämää: 38106: tantotarvelaskelmia, joiden pohjalta valtioneu- erityistä huomiota. Ns. erityistarvemäärärahaa tu 38107: vosto on vahvistanut vuosittaisen asuntolainojen lee suunnata kuntiin, joissa on uusien asuntoje1 38108: myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelman käsit- tarvetta ja erityisesti kuntiin, jotka pyrkivät suun 38109: telyn yhteydessä lääneittäiset kiintiöt. nitelmallisesti ja aktiivisesti parantamaan puU1 38110: Kiintiölaskelmissa on otettu huomiooon aikai- teellisesti asuvien asunto-oloja. 38111: sempaa enemmän väestön asumis- ja tulotasossa Uustuotannon ohella asumistasoa parannetaa: 38112: sekä myös rakennuskustannuksissa olevat erot eri myös vanhojen asuntojen perusparantamiselb 38113: alueiden välillä. Mikkelin läänin kiintiö nousi Perusparantamiseen tarkoitettuja määrärahoja o. 38114: vuoden 1983 4,4 % :sta 4,5 % :iin vuonna 1984 tarkoitus vuosittain korottaa. Mutta myös peru! 38115: uusien laskelmien perusteella. Vuonna 1985 Mik- parannustoiminta edellyttää kunnalta suunnitel 38116: kelin läänin kiintiöosuus nousi edelleen ja oli mallisia toimenpiteitä. Mikkelin läänin eräiss 38117: 4, 7 %. Vuoden 1986 alueelliset kiintiöt vahviste- kunnissa on päästy hyviin tuloksiin vanhuste 38118: 1985 vp. -- RJ( n:o 432 3 38119: 38120: asuntoja peruskorjaamalla. Kuitenkin vain harvat nen vuokra-asuntotuotanto edellyttää kuntien 38121: Mikkelin läänin kunnat ovat olleet aktiivisia kasvavaa rahoituspanosta. Kunnat ovat osoitta- 38122: peruskorjaustoiminnan kehittämisessä. Tämä on neet myös hyvin vähän huomiota tulo- ja meno- 38123: luonnollisesti vaikuttanut myös Mikkelin lääniin arvion momentilla 35.45.63 osoitettujen vuokra- 38124: myönnettyjen peruskorjauslainojen määrään. asuntojen hankintaan myönnettävien korkotuki- 38125: Asuntotilanteen korjaaminen vaatii kuntien lainojen mahdollisuuksiin. 38126: määrätietoisia toimenpiteitä. Riittävä kunnalli- 38127: 38128: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 38129: 38130: Ympäristöministeri Matti Ahde 38131: 4 1985 vp. - KK n:o 432 38132: 38133: 38134: 38135: 38136: Tili Riksdagens Herr Talman 38137: 38138: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen na från 4,4 % år 1983 tili 4,5 % år 1984. År 38139: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av 1985 växte kvoten ytterligare tili 4, 7 %. De 38140: den 12 december 1985 tili vederbörande medlem regionala kvoterna för år 1986 fastställs av statsrå- 38141: av statsrådet översänt avskrift av följande av det i februari-mars år 1986. 38142: riksdagsman Timo Kietäväinen undertecknade Vid sidan av bostadslånekvoten inverkar även 38143: spörsmål nr 432: användningen av det s.k. anslaget för specialbe- 38144: hov, som beviljas separat från de regionala kvo- 38145: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta terna, på den regionala fördelningen av bostads- 38146: för att rätta tili den svåra bostadssituatio- låneanslagen. Vid beviljandet av detta anslag har 38147: nen i S:t Michels Iän och för att höja den man förutom efterfrågan på bostäder även 38148: ytterst låga bostadsnivån? försökt beakta boendenivån inom områdena. På 38149: dessa grunder har anslag för specialbehov i högre 38150: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt grad än genomsnittet styrts tili de områden i 38151: anföra följande: Östra och mellersta Finland där boendenivån är 38152: Grunderna för den regionala fördelningen av låg, bl.a. S:t Michels Iän. År 1985 utgjorde 38153: statens bostadslån fastställs i 3 § lagen om anslagen för specialbehov 31 % av lånen tili S:t 38154: bostadsproduktion (247 166), där det stadgas: Michels Iän. 38155: ''Då beslut fattas om beviljande av lån och andra Situationen på bostadsmarknaden i dag vari- 38156: stödåtgärder, skall det i olika kommuner och erar i högre grad än tidigare mellan de olika 38157: inom olika områden förekommande bostads- länen och orterna. Den knappa tillgången på 38158: behov beaktas, vilket uppskattas med ledning av hyresbostäder är ett problem i många kommuner 38159: bostadsunderskottet, boendetätheten, folkmäng- och stora regionala ~killnader finns i hyresbostä- 38160: : den och förändringarna i denna, behovet av dernas cirkulation. A andra sidan har det visat sig 38161: bostäders förnyande samt andra på bostadsbeho- finnas orter där aravahyresbostäder står tomma. 38162: vet inverkande faktorer''. Bostadslånekvoterna Kommunerna måste göra en verkligt målmedve- 38163: för länen och kommunerna fastställs på basis av ten insats för att få dessa bostäder i bruk. Då 38164: det behov av bostadsproduktion som uppstår då hyreshusens dåliga läge i en del fall medverkar 38165: behovet av bostäder ökar på grund av att antalet tili att bostäderna står tomma, bör större upp- 38166: invånare ökar och befolkningsstrukturen ändras märksamhet ägnas frågan om lokaliseringen av 38167: samt då en höjning av boendenivån förutsätter de nya byggnadsprojekten. 38168: en ökad produktion av bostäder och då bostäder En svårighet vid beviljandet av bostadslån tili 38169: som tas ur bruk skall ersättas med nya. Det S:t Michels Iän har under flera års tid varit att 38170: regionala behovet av bostäder grundar sig på de från bostadspolitisk synpunkt sett ändamålsen- 38171: folkplaneringstal som fastställs av statsrådet och liga ansökningar inte har inlämnats i tillräckligt 38172: förvaltningen på mellaninstansnivå. stor mängd från alla kommuner. Ett förbättrande 38173: Utgångspunkt för läns- och kommunkvoterna av bostadsförhållandena förutsätter aktiva åtgär- 38174: har varit de på ovan nämnt sätt fastställda der av kommunerna. Särskilt har kommunerna 38175: kalkylerna över produktionsbehovet, på basis av uppmanats att ägna uppmärksamhet åt förbätt- 38176: vilka kalkyler statsrådet i samband med behand- randet av bostadsförhållandena för de bostadslösa 38177: lingen av dispositionsplanen för den årliga bevill- och för dem som bor bristfälligt. Det s.k. an- 38178: ningsfullmakten för bostadslån har fastställt kvo- slaget för specialbehov bör koncentreras tili kom- 38179: terna för länen. muner där det finns behov av nya bostäder och 38180: Vid beräkningen av kvoterna har skillnaderna i speciellt tili kommuner som planmässigt och 38181: befolkningens boende- och inkomstnivå inom de aktivt går in för att förbättra boendeförhållande- 38182: olika områderna samt i kostnaderna för byggan- na för dem som bor bristfälligt. 38183: det beaktats i högre grad än tidigare. Kvoten för Vid sidan av nyproduktionen kan boendenivån 38184: S:t Michels Iän växte på basis av de nya kalkyler- förbättras även genom grundförbättring av gamla 38185: 1985 vp. - KK n:o 432 5 38186: 38187: bostäder. Avsikten är att årligen höja de ansiag antalet tili S:t Michels Iän beviijade grundför- 38188: som är avsedda för grundförbättring. Också bättringasiån. 38189: grundförbättringsverksamheten förutsätter dock För att bostadsstituationen skali kunna rättas 38190: pianmässiga åtgärder från kommunens sida. 1 tili krävs det måimedvetna åtgärder av kommu- 38191: vissa kommuner i S:t Michels Iän har man nerna. En tillräckiig kommunai hyresbostadspro- 38192: uppnått goda resultat vid grundreparation av duktion förutsätter en allt större kommunal fi- 38193: åidringars bostäder. Det är dock få kommuner i nansieringsinsats. Kommunerna har även visat 38194: S:t Michels Iän som aktivt har gått in för att ett mycket ringa intresse för de möjiigheter som 38195: utveckia grundreparationsverksamheten. Detta räntestödsiånen för anskaffande av hyresbostäder 38196: sakförhållande har naturligt nog även påverkat under moment 35.45.63 i statsförsiaget ger. 38197: 38198: Helsingfors den 11 februari 1986 38199: 38200: Miljöminister Matti Ahde 38201: 1985 vp. 38202: 38203: Kirjallinen kysymys n:o 433 38204: 38205: 38206: Eskelinen: Opettajalle suoritettujen ylituntipalkkioiden laskemisesta 38207: eläkkeen suuruutta määrättäessä 38208: 38209: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38210: 38211: Valtion eläkejärjestelmä uudistettiin 1.1.1967 1052/76). Hakemuksissaan Huttunen on esittä- 38212: lukien, jolloin mm. eläkkeen perusteena olevaa nyt, että ylituntipalkkiot otettaisiin huomioon 38213: palkkaa koskeneet säännökset muuttuivat olen- eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa, 38214: naisesti aikaisemmasta. Valtion eläkelain voi- mutta valtiokonttori ei ole hakemukseen suostu- 38215: maanpanolain 2 §:n 2 momentin mukaan sään- nut. Saamieni tietojen mukaan Huttusen eläk- 38216: nöllisenä ansiona ei pidetty korvausta edunsaajal- keen määräämisperusteita on käsitelty myös kor- 38217: la olleista kuluista, ylityöstä eikä muusta säännöl- keimmassa hallinto-oikeudessa 22 . 5. 19 70, 38218: lisen työajan lisäksi tehdystä työstä. 8.1.1975 ja 25.3.1977 valitusasiana ja 30.6.1983 38219: Ongelmaksi on eläkkeelle siirryttäessä osoittau- purkuasiana, lisäksi kanteluasiana eduskunnan 38220: tunut, että ovatko opettajan ylituntipalkkiot voi- oikeusasiamiehen kansliassa (24.4.1975, 38221: maanpanolain 2 § :n 2 momentissa tarkoitettua 25.11.1977 ja 20.11.1984), oikeuskanslerinviras- 38222: korvausta säännöllisen työajan lisäksi tehdystä tossa ( 11.6.197 3), valtioneuvoston kansliassa 38223: työstä vai olisiko myös ylituntipalkkiot opettajan (17 .10.1977), tasavallan presidentin kansliassa 38224: osalta ja tuona ajankohtana otettava huomioon (16.2.1978), kouluhallituksessa (28.11.1975) 38225: eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa. sekä valtion työmarkkinalaitoksessa (29.11.1976 38226: Eräs tällainen tulkintaongelma on Kuopion ja 16.6.1978). 38227: Maljapuron koulun opettaja Aarne Huttusen Tätä taustaa vasten minkäänlainen muutoksen- 38228: kohdalla, joka jäi valtion virkamiesten eläkelain haku-, kantelu- tai vastaava keino ei tässä asiassa 38229: mukaiselle vanhuuseläkkeelle 1.9.1966 lukien. enää voine tulla kysymykseen. Kuitenkin useat 38230: Huttunen kuului palkkausjärjestelmään, ja hän alan asiantuntijat ovat pitäneet syntynyttä loppu- 38231: oli ilmoittanut valitsevansa valtion uuden elä- tulosta kohtuuttomana ja epäoikeudenmukaise- 38232: kelain mukaisen eläkejärjestelmän. na. Tästä syystä tämä asia onkin pysynyt vireillä. 38233: Samassa yhteydessä muutettiin myös kansa- Kun asian hoitamiseen ei enää näyttäisi olevan 38234: koulujen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeis- mitään muita mahdollisuuksia, olen asianomai- 38235: tä annettua lakia (KansakPL). Tämän lain mu- sen pyynnöstä päätynyt kirjallisen kysymyksen 38236: kaan opettajan viran haltija oli selkeästi velvolli- tekemiseen. Koko asiaan liittyvän ongelmateknii- 38237: nen hoitamaan ylitunteja. KansakPL:iin oli tar- kan esittäminen perusteluissa ei ole mahdollista, 38238: peen ottaa määräykset ylitunneista, koska opetta- mutta uskon po. asian olevan aikaisempien käsit- 38239: janvirkoja ei voitu perustaa läheskään riittävästi telyvaiheiden johdosta tiedossa hallinnossakin. 38240: laissa edellytetyt oppilasmäärät ja opetusvelvolli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38241: suus huomioon ottaen. Ylituntijärjestelmä muo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 38242: dostui siten hyvin monissa tapauksissa vakiintu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 38243: neeksi järjestelmäksi, jolla korvattiin puuttuvat vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38244: opettajanvirat. Toisaalta tavoitteena on ollut 38245: myös se, että eläkkeen perusteeksi otettava palk- Katsooko Hallitus, että on ollut oikein 38246: ka mahdollisimman hyvin vastaisi eläkkeelle siir- ja kohtuullista, että opettajalle suoritet- 38247: tyvän '' aktiiviaikaista'' palkka tasoa. tuja ylituntipalkkioita ei ole otettu huo- 38248: Kuten edellä todettiin, eläkkeen määräämispe- mioon eläkkeen suuruutta määrättäessä, 38249: rusteet ovat osoittautuneet ongelmalliseksi opet- ja olisiko perusteluissa mainitussa tapauk- 38250: taja Huttusen kohdalla, jonka eläkkeen kohdalla sessa vielä jokin mahdollisuus mahdolli- 38251: valtiokonttorissa on tehty päätöksiä mm. sesti syntyneen epäoikeudenmukaisuuden 38252: 9.11.1973 (n:o 02-17597-M) ja 3.5.1976 (n:o korjaamiseksi? 38253: 38254: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985 38255: 38256: 260038A 38257: Katri-Helena Eskelinen 38258: 2 1985 vp. - KK n:o 433 38259: 38260: 38261: 38262: 38263: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38264: 38265: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa VELVpL 2 §:n mukaan eläkkeen perusteena 38266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, olevana palkkana pidetään ennen VEL:n voi- 38267: olette 13 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- maantuloa (1.1.1967) päättyneen palveluksen 38268: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- osalta palveluksen päättymistä välittömästi edel- 38269: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tänyttä säännöllistä työansiota. Säännöllisenä an- 38270: Eskelisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- siona ei pidetä mm. korvausta ylityöstä eikä 38271: sestä n:o 433: muusta säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työs- 38272: tä. 38273: Katsooko Hallitus, että on ollut oikein 38274: ja kohtuullista, että opettajalle suoritet- Opettajille ylitunneista suoritetut korvaukset, 38275: tuja ylituntipalkkioita ei ole otettu huo- samoin kuin mistä tahansa ylityöstä tai muusta 38276: mioon eläkkeen suuruutta määrättäessä, säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä suori- 38277: ja olisiko perusteluissa mainitussa tapauk- tetut korvaukset, eivät siten ole eläkkeen perus- 38278: sessa vielä jokin mahdollisuus mahdolli- teena olevaa palkkaa niissä tapauksissa, joissa 38279: sesti syntyneen epäoikeudenmukaisuuden palvelus on päättynyt ennen 1.1.1967. Näin oli 38280: korjaamiseksi? tilanne valtion palveluksen osalta, ja vastaava 38281: periaate ylituntien osalta sisältyi tuohon aikaan 38282: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- mm. työntekijäin eläkelakiin. Vasta 1.1.1967 38283: ti seuraavaa: alkaen tuli valtiolla voimaan nykyisinkin voimas- 38284: sa oleva periaate, jonka mukaan eläkkeen perus- 38285: Kysymyksessä on viitattu eläkelainsäädännön teena oleva palkka määräytyy samojen perustei- 38286: tulkintaongelmaan, ja esimerkkinä on otettu en- den mukaan kuin veron ennakkoa tai veroa 38287: tisen opettajan Aarne Huttusen tapaus. pidätettäessä. 38288: Huttunen, joka on syntynyt 3.1.1910, on jää- 38289: nyt ns. vanhan eläkelainsäädännön mukaiselle Erityisesti opettaja Huttusen osalta voidaan 38290: eläkkeelle 1.9.1966. Valtion eläkelaki (280/66, todeta, että hänen eläkeasiansa on ratkaistu lain- 38291: VEL) tuli voimaan 1.1.1967. Valtiokonttori on voimaisesti ja että se on lisäksi ollut oikeuskansle- 38292: 9.11.197 3 tekemällään päätöksellä muuntanut rin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittava- 38293: Huttusen eläkkeen valtion eläkelain voimaanpa- na. Huttunen on eläkeasiassaan ollut samanlai- 38294: nolain (281/66, VELVpL) 7 §:n 3 momentin sessa asemassa kuin kaikki muutkin, joiden val- 38295: nojalla valtion eläkelaissa ja sen voimaanpanolais- tion palvelus on päättynyt 31.12.1962 ja 38296: sa säädetyin perustein määräytyväksi ns. uuden 31.12.1966 välisenä aikana. Tähän nähden on 38297: eläkelainsäädännön mukaiseksi ansioeläkkeeksi katsottava, että hänen eläkeasiansa on ratkaistu 38298: 1.1.1967 lukien. oikein ja kohtuullisesti. Mainittakoon vielä, että 38299: Huttunen on ollut tyytymätön siihen, että Huttuselle myönnetty VEL:n mukainen eläke on 38300: hänen eläkkeensä suuruutta määritettäessä ei ole ollut suurempi kuin hänen valtion palveluksensa 38301: otettu huomioon ns. ylitunneista suoritettua kor- päättyessä 31.8. 1966 voimassa olleen eläkelain- 38302: vausta. säädännön mukaan määräytynyt eläke. 38303: 38304: Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1986 38305: 38306: Ministeri Pekka Vennamo 38307: 1985 vp. -- KJ< n:o 433 3 38308: 38309: 38310: 38311: 38312: Tili Riksdagens Herr Talman 38313: 38314: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt StPLinfL 2 § betraktas såsom pensions- 38315: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av grundande lön i fråga om anstälining som upp- 38316: den 13 december 1985 tili vederbörande medlem hört innan StPL trädde i kraft (1.1.1967) den 38317: av statsrådet översänt avskrift av följande av regelbundna förtjänst som erhållits omedelbart 38318: riksdagsledamot Eskelinen undertecknade spörs- före anstäliningens upphörandeo Såsom regel- 38319: mål nr 433: bunden förtjänst betraktas inte bl.ao ersättning 38320: för övertidsarbete eller annat utom den ordinarie 38321: Anser Regeringen att det har varit rätt arbetstiden utfört arbete 0 38322: 38323: 38324: 38325: och skäligt att de övertimsarvoden som 38326: betalats tili en lärare inte har beaktats då Ersättningar som betalats tili lärare för över- 38327: pensionens storlek bestämdes och finns timmar liksom även ersättningar för vilket annat 38328: det i det fali som nämns i motiveringen övertidsarbete elier annat utom den ordinarie 38329: ännu någon möjlighet att avhjälpa den arbetstiden utfört arbete som helst utgör således 38330: orättvisa som eventuelit uppstått? inte pensionsgrundande lön i de fall då anstäli- 38331: ningen har upphört före 1.1.1967 0 Detta var 38332: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt situationen för de statsanställdas del, och för 38333: anföra följande: övertimmarnas del ingick vid ifrågavarande tid- 38334: punkt motsvarande princip i bl.ao lagen om 38335: I spörsmålet hänvisas tili ett problem som pension för arbetstagareo Först 1.1.1967 trädde 38336: gälier tolkningen av pensionslagstiftningen och hos staten i kraft den nu gäliande principen 38337: som exempel nämns före detta läraren Aarne enligt viiken den pensionsgrundande lönen be- 38338: Huttunens fall. stäms på samma grunder som vid innehållande 38339: Huttunen, som är född 3.1.1910, har avgått av skatteförskott elier skatt. 38340: med pension 1.9.1966 i enlighet med den s.k. 38341: gamla pensionslagstiftningen. Lagen om statens Beträffande lärare Huttunen kan konstateras 38342: pensioner (280/66, StPL) trädde i kraft 1.1.1967. att hans pensionsärende har avgjorts i enlighet 38343: Med stöd av 7 § 3 mom. i lagen angående med gäliande lag och att ärendet dessutom har 38344: införande av lagen om statens pensioner (2811 undersökts av justitiekanslern och riksdagens jus- 38345: 66, StPLinfL) har statskontoret med sitt beslut av titieombudsmano Huttunen har i fråga om pen- 38346: 9.11.1973 ändrat Huttunens pension tili sionen varit i samma stälining som alla de andra 38347: förvärvspension som bestäms i enlighet med den vars statsanstälining upphört melian 31.12 01962 38348: s.k. nya lagstiftningen på de grunder som stadgas och 31.12019660 Med hänsyn till detta kan kon- 38349: i lagen om statens pensioner och i lagen angåen- stateras att Huttunens pensionsärende har av- 38350: de införande av nämnda lag, räknat från gjorts på rätt och skäligt sätto Det kan ännu 38351: 1.1.1967. nämnas att den pension som beviljats Huttunen i 38352: Huttunen har varit missnöjd med att man vid enlighet med StPL har varit större än den pen- 38353: bestämmande av pensionens storlek inte har sion han hade fått om den hade bestämts i 38354: beaktat de ersättningar som betalats för soko enlighet med den pensionslagstiftning som gäli- 38355: övertimmar. de 31.801966, då hans statsanställning upphördeo 38356: 38357: Helsingfors den 14 januari 1986 38358: 38359: Minister Pekka Vennamo 38360: 1 38361: 38362: 1 38363: 38364: 38365: 38366: 38367: 1 38368: 38369: 1 38370: 38371: 38372: 38373: 38374: 1 38375: 38376: 1 38377: 38378: 38379: 38380: 38381: 1 38382: 38383: 1 38384: 38385: 38386: 38387: 38388: 1 38389: 38390: 1 38391: 1985 vp. 38392: 38393: Kirjallinen kysymys n:o 434 38394: 38395: 38396: 38397: 38398: Holvitie ym.: Helsingin yliopiston apteekin asemasta 38399: 38400: 38401: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38402: 38403: Helsingin yliopiston apteekki on poikkeus edullisemmassa asemassa. Lisäksi Helsingin yli- 38404: maamme yksityisille apteekkareille myönnettä- opiston apteekki on vapautettu apteekkimaksun 38405: viin apteekkioikeuksiin perustuvasta apteekkilai- suorittamisesta, mistä aiheutuu sanotulle aptee- 38406: toksesta. Helsingin yliopiston apteekkioikeus pe- kille huomattava taloudellinen etu. 38407: rustuu vuonna 1755 Turun akatemialle myönnet- Eduskunta asettui kannattamaan hallituksen 38408: tyyn privilegioon. Privilegion perustana oli aptee- esitystä, mutta edellytti vastauksessaan hallituk- 38409: kin antama opetus. sen esitykseen, että "Hallitus ryhtyy kiireellisesti 38410: Helsingin yliopiston apteekkioikeus on vahvis- toimenpiteisiin Yliopiston Apteekin saattamisek- 38411: tettu apteekkilaitoslain (4/ 28) 24 §:ssä ja Helsin- si tämän lain mukaisesta liiketoiminnasta vero- 38412: gin yliopiston säännöistä annetun asetuksen tuksen ja maksujen osalta vastaavaan asemaan 38413: (228/24) 3 §:ssä. Näiden mukaan Helsingin yli- kuin kaikki muut maan apteekit''. 38414: opistolla on oikeus pitää Helsingin kaupungissa Yliopiston Apteekki on lain muutoksen jäl- 38415: yhtä apteekkia. keen perustanut 16 sivuapteekkia pääapteekin ja 38416: Vuoden 1953 (301/53) apteekkilaitoslain toimintakeskuksen lisäksi. Sivuapteekkeja on seu- 38417: muutoksella Helsingin yliopistolle annettiin oi- raavilla paikkakunnilla: Helsinki (3 ), Joensuu, 38418: keus pitää lääkevarastoja (nykyään sivuapteekke- Jyväskylä (2), Kemi, Kuopio, Lahti, Lappeenran- 38419: ja) lääkintöhallituksen kussakin tapauksessa anta- ta, Pori, Salo, Savonlinna, Tampere, Turku ja 38420: malla luvalla sellaisilla paikkakunnilla, joilla on Oulu. 38421: suuria sairaaloita (10 § 3 mom.). Toisin kuin muille apteekeille, Yliopiston Ap- 38422: Muutosta tarkoittavassa hallituksen lakiesityk- teekin sivuapteekeille ei ole määrätty sijaitsemis- 38423: sen perusteluissa hallitus esitti, että vaikka vuo- aluetta. Tämä on mahdollistanut sivuapteekkien 38424: den 1949 apteekkitavaralain ja -asetuksen muu- perustamisen asutuskeskusten parhaille liikepai- 38425: toksella sairaalat oikeutettiin ostamaan lääkkeen- koille. 38426: sä suoraan apteekkitavarakaupoista ja lääketeh- Yliopiston Apteekki on vapautettu apteekki- 38427: taista, on maassa edelleenkin sairaaloita, joiden maksusta (apteekkimaksulaki 148/46 8 §), ja se 38428: sijaintipaikkakunnilta apteekkitavarakaupat ja on myös vapaa valtion-, kunnallis- ja kirkollisve- 38429: lääketehtaat sijaitsevat niin kaukana, että ne rosta. Yliopiston Apteekin johtosäännön mukaan 38430: ostavat lääkkeensä edelleen lähimmästä apteekis- apteekin tulisi maksaa vuosittain Helsingin yli- 38431: ta. Yliopiston Apteekin toimintamahdollisuuksia opistolle veroja ja apteekkimaksua vastaava 38432: tulisi siksi lisätä, jotta se voisi perustaa lääkeva- osuus. 38433: rastoja perustettaviin sairaaloihin tai niiden lähei- Yliopiston Apteekin toimintakertomuksen 38434: syyteen. mukaan sen apteekkimaksua vastaava maksu oli 38435: Eduskunnan talousvaliokunta vastusti hallituk- vuonna 1984 suuruudeltaan 8,0 milj. mk tulove- 38436: sen esitystä todeten, että tukkuliikkeiden verkko roja vastaavan osuuden ollessa 6, 1 milj. mk. 38437: oli jo siinä määrin laajentunut, että sairaalat Tämä maksuosuus on huomattavissa määrin ali- 38438: voivat niistä saada haluamansa lääkkeet ilman mitoitettu. Yliopiston Apteekin tulisi luonnolli- 38439: viivytystä. Valiokunnan mukaan ei ollut asian- sesti laskea apteekkimaksunsa samoin perustein 38440: mukaista pyrkiä laajentamaan Helsingin yliopis- kuin muidenkin apteekkien, ts. laskemalla ap- 38441: ton apteekin toimintamahdollisuuksia hallituk- teekkimaksun perustana oleva liikevaihto vähen- 38442: sen ehdottamalla tavalla, koska Yliopiston Ap- tämällä myyntituotoista ao. vuodelta todella 38443: teekki nauttimaosa verovapauden johdosta on maksettu liikevaihtovero. Jos liikevaihdon olete- 38444: muihin apteekkeihin nähden huomattavasti taan jakautuvan sivuapteekkien ja pääapteekin 38445: 260035U 38446: 2 1985 vp. - KK n:o 434 38447: 38448: kesken niiden reseptuurin suhteessa, saadaan seen ja muun apteekkilaitoksen heikkenemiseen. 38449: apteekkimaksun suuruudeksi 15,6 milj. mk. Tä- Sairaaloiden perustettua omat keskuslääkevaras- 38450: mä on miltei kaksi kertaa Yliopiston Apteekin tot tai sairaala-apteekit ei Yliopiston Apteekkia 38451: Helsingin yliopistolle maksama osuus. tarvita niiden lääkehuollon turvaamiseksi. Yli- 38452: Mikäli Yliopiston Apteekin sivuapteekit olisi- opiston Apteekin privilegion laajennukseen joh- 38453: vat yksityisen apteekin sivuapteekkeja, olisi ne taneet perusteet ovat siis lakanneet olemasta, 38454: muutettu itsenäisiksi apteekeiksi (apteekkilain eikä sanottua apteekkia sen toimiessa joka suh- 38455: 10 c § sekä hallituksen muutosta tarkoittavan teessa täysin muihin apteekkeihin rinnastettavalla 38456: lakiesityksen perustelut). On siksi kyseenalaista, tavalla voida pitää oikeutettuna nauttimaan sa- 38457: voidaanko katsoa, että Yliopiston Apteekki voisi notuista eduistaan. 38458: tehdä ns. sivuapteekkivähennyksen. Mikäli tätä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38459: ei tehdä, olisi apteekkimaksun suuruus nyt voi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 38460: massa olevan asteikon perusteella 19,8 milj. mk. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 38461: Apteekkimaksun voimakas alimitoitus on anta- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38462: nut Yliopiston Apteekille kohtuuttoman kilpai- Onko Hallitus tietoinen Helsingin yli- 38463: luedun muihin apteekkeihin nähden. Tämä kos- opiston apteekin vero- ja apteekkimaksu- 38464: kee välittömimmin laitosmyyntiä, mutta heijas- vapaudesta sekä sivuapteekkien perusta- 38465: tuu ainakin pitkällä aikavälillä myös avohuollon misoikeudesta aiheutuvasta kohtuutto- 38466: myyntiin. Yliopiston Apteekki myöntääkin lai- masta kilpailuedusta yksityisiin apteek- 38467: toksille alennuksia, joihin yksityisillä apteekeilla keihin nähden sekä näiden erioikeuksien 38468: ei ole taloudellisia mahdollisuuksia lakisääteisten aiheuttamasta vähennyksestä kuntien ve- 38469: alennusten lisäksi. rokertymään, ja jos on, niin 38470: Yliopiston Apteekkia on nykyisellään pidettä- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 38471: vä yksityisten apteekkien kanssa erityisetujen tur- ryhtyä Helsingin yliopiston apteekin saat- 38472: vin kilpailevana apteekkiketjuna. Sen toiminta tamiseksi normaalin apteekkimaksu- ja 38473: on johtanut Yliopiston Apteekin sijaintipaikka- verotuskäytännön piiriin sekä sen sivuap- 38474: kuntien verokertymän vähentymiseen, valtion teekkien perustamisoikeuksien rajoittami- 38475: apteekkimaksutulojen suhteelliseen vähenemi- seksi? 38476: 38477: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985 38478: 38479: Tapio Holvitie Eeva Turunen Lauri Impiö 38480: Heikki Järvenpää Impi Muroma Esko Almgren 38481: Riitta Jouppila Pirjo Rusanen Paavo Vesterinen 38482: Liisa Kulhia Pentti Skön Pekka Myllyniemi 38483: Mikko Elo Aino Pohjanoksa Anna-Liisa Jokinen 38484: Ulla-Leena Alppi 38485: 1985 vp. -- RJ< n:o 434 3 38486: 38487: 38488: 38489: 38490: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38491: 38492: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 38493: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 38494: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 38495: olette 13 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- 38496: ti seuraavaa: 38497: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- 38498: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 24.1.1984 38499: Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- toimikunnan, jonka tehtäväksi määrättiin lääke- 38500: myksestä n:o 434: huoltoa koskevan lainsäädännön yleinen vanhen- 38501: tuneisuus ja hajanaisuus huomioon ottaen val- 38502: Onko Hallitus tietoinen Helsingin yli- mistella ehdotus lääkehuoltoa koskevan lainsää- 38503: opiston apteekin vero- ja apteekkimaksu- dännön yhteensovittamiseksi ja uudistamiseksi. 38504: vapaudesta sekä sivuapteekkien perusta- Lääkehuoltotoimikunta luovutti mietintönsä sosi- 38505: misoikeudesta aiheutuvasta kohtuutto- aali- ja terveysministeriölle 29.3.1985 (Ehdotus 38506: masta kilpailuedusta yksityisiin apteek- lääkelaiksi, Komiteanmietintö 1985:22). Lääke- 38507: keihin nähden sekä näiden erioikeuksien huoltotoimikunnan lääkelakiehdotukseen sisälty- 38508: aiheuttamasta vähennyksestä kuntien ve- vät säännökset myös Helsingin yliopiston aptee- 38509: rokertymään, ja jos on, niin kin osalta. Lääkelakia valmistellaan edelleen sosi- 38510: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo aali- ja terveysministeriössä lääkehuoltotoimikun- 38511: ryhtyä Helsingin yliopiston apteekin saat- nan ehdotuksen pohjalta, ja hallitus tulee kevääl- 38512: tamiseksi normaalin apteekkimaksu- ja lä 1986 antamaan eduskunnalle esityksen lääke- 38513: verotuskäytännön piiriin sekä sen sivuap- laiksi. Tässä yhteydessä tulee hallituksen ratkais- 38514: teekkien perustamisoikeuksien rajoittami- tavaksi myös Helsingin yliopiston apteekkia kos- 38515: seksi? kevien säännösehdotusten sisältö. 38516: 38517: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1986 38518: 38519: Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 38520: 4 1985 vp. - KK n:o 434 38521: 38522: 38523: 38524: 38525: Tili Riksdagens Herr Taimao 38526: 38527: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 38528: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av anföra följande: 38529: den 13 december 1985 tili vederbörande medlem 38530: av statsrådet översänt avskrift av följande av Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte 38531: riksdagsman Holvitie m.fl. undertecknade spörs- 24.1.1984 en kommission, som fick tili uppgift 38532: mål nr 434: att - med beaktande av att lagstiftningen som 38533: berör läkemedelsförsörjning är alimänt föråldrad 38534: Är Regeringen medveten om. att Hel- och splittrad - utarbeta ett förslag tili samord- 38535: singfors universitets apoteks fnhet från ning och revidering av lagstiftning:n. om läkem.e- 38536: skyldighet att erlägga skatt och ai?oteks- delsförsörjning. Läkemedelsförsöqnmgskommts- 38537: avgifter samt rätten att grunda fihalai?o- sionen avgav sitt betänkande tili social~ och 38538: tek lett tili oskäliga konkurrensmässtga hälsovårdsministeriet 29.3.1985. (Förslag ull lag 38539: fördelar i förhåliande tili övriga apotek, om läkemedel, Kommittebetänkande 1985:22). 38540: samt om den minskning av kommuner- Läkemedelsförsörjningskommissionens förslag tili 38541: nas skatteintäkter dessa privilegier lag om läkemedel innehåller även stadganden 38542: förorsakar och, om så är, om Helsingfors universitets apotek. Läkemedel~ 38543: lagen bereds vidare vid social- och hälso~å~dsmt 38544: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta nisteriet på basis av läkemedelskommtsswne~s 38545: för att i fråga om Helsingfors univer~itets förslag, och regeringen ämnar avlåta en propost- 38546: apotek tiliämpa normal b:skattmng.~ tion tili riksdagen under våren 1986 med förslag 38547: praxis och normal apoteksavgtft sa~t for tili lag om läkemedel. I detta samm.anhar:g 38548: att begränsa dess rätt att grunda fihalapo- kommer regeringen även att ta ställnmg ull 38549: tek? innehåliet i de stadganden som föreslås beträf- 38550: fande Helsingfors universitets apotek. 38551: 38552: Helsingfors den 10 januari 1986 38553: 38554: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 38555: 1985 vp. 38556: 38557: Kirjallinen kysymys n:o 435 38558: 38559: 38560: 38561: 38562: Stenius-Kaukonen ym.: Talvilomaoikeuden toteuttamisesta LEL- 38563: aloilla 38564: 38565: 38566: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38567: 38568: Vuosilomalain (272/73) 3 §:n nojalla työnteki- Lisäksi LEL-aloilla on yleisestä käytännöstä poik- 38569: jällä on työsuhteen määrätyn keston jälkeen oi- keavia vuosilomajärjestelyjä, mm. rakennusalan 38570: keus saada vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää suositus useimpien työmaiden pitämisestä suljet- 38571: lomanmääräytymiskuukautta kohti. Lain 4 §:n tuina heinäkuun ajan sekä siihen liittyvä prosent- 38572: mukaan 24 päivää ylittävä osa lomasta annetaan tiperusteinen lomakorvaus. 38573: ns. talvilomana. Näin huomattava osa työnteki- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38574: jöistä on saavuttanut oikeuden talvilomaan, jota tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 38575: on sopimusteitse saatettu vielä laajentaa. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 38576: Vuosilomalaki ei kuitenkaan tuota talvilomaoi- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38577: keutta ns. LEL-aloilla, eli lähinnä rakennus-, 38578: metsä- ja satamatöissä, joille on tunnusomaista Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- 38579: työsuhteiden lyhyys. Lain mukainen lomaoikeus tynyt talvilomaoikeuden toteuttamiseksi 38580: on sidottu työsuhteen kestoon eikä aikaan, jonka myös ns. LEL-alojen työntekijöiden osal- 38581: työntekijä kaikkiaan on työskennellyt ko. alalla. ta? 38582: 38583: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985 38584: 38585: Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi Marja-Liisa Salminen 38586: Pekka Leppänen Mikko Kuoppa Heli Astala 38587: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas 38588: 38589: 38590: 38591: 38592: 260028N 38593: 2 1985 vp. - KK n:o 435 38594: 38595: 38596: 38597: 38598: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38599: 38600: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lomalain 3 §:n 3 momenttia muutettaisiin esityk- 38601: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sen mukaan siten, että lomanmääräytymiskuu- 38602: olette 13 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- kautena pidettäisiin paitsi sellaista kalenterikuu- 38603: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kautta, jonka aikana työntekijä on ollut työnan- 38604: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tajan työssä vähintään 14 päivänä, myös eräin 38605: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kirjallises- edellytyksin kalenterikuukautta, jolloin työnteki- 38606: ta kysymyksestä n:o 435: jä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 38607: tuntia. Tällaisten alle 14 työpäivää työskentele- 38608: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- vien työntekijöiden vuosilomapalkka olisi vuosi- 38609: tynyt talvilomaoikeuden toteuttamiseksi lomalain 7 §:n uuden ehdotetun 4 momentin 38610: myös ns. LEL-alojen työntekijöiden osal- mukaan työsuhteen kestoaikaan suhteutettu pro- 38611: ta? senttiosuus ansaitusta palkasta. Nykyinen loma- 38612: korvaus 8, 5 prosenttia maksetusta tai maksetta- 38613: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vaksi erääntyneestä palkasta ehdotetaan korotet- 38614: ti seuraavaa: tavaksi 11 prosenttiin, kun työsuhde on loma- 38615: Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöi- kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop- 38616: den eläkelakia (134/62) sovelletaan aloilla, joille puun mennessä keskeytymättä jatkunut vähin- 38617: lyhytaikaiset työsuhteet ovat luonteenomaisia. tään yhden vuoden. 38618: Tällaisia niin sanottuja LEL-aloja ovat muun Vuosilomalaki koskee myös lyhytaikaisissa työ- 38619: muassa rakennus-, metsä- ja maatalous- sekä suhteissa olevia työntekijöitä. Eduskunnan käsi- 38620: satamatyöt. teltävänä oleva hallituksen esitys laiksi vuosilo- 38621: Pääsääntöisesti työlainsäädäntö turvaa säädetyt malain muuttamisesta parantaa osa-aikatyötä te- 38622: vuosiloma- ja muut vähimmäisetuudet kaikille kevien työntekijöiden vuosilomaetuuksia ja mah- 38623: työntekijöille. Lyhytaikaisissa työsuhteissa ja eräi- dollisuuksia pidempään lomaan myös niin sano- 38624: den osa-aikatyössä olevien työntekijöiden sosiaali- tuilla LEL-aloilla. Näillä aloilla vaikeutena on 38625: turva on kuitenkin ollut eräiltä osin rajoittunut. usein ollut se, ettei työsuhde samaan työnanta- 38626: Osa-aikatyön sosiaaliturvatoimikunta (komi- jaan ole kestänyt vuosilomalaissa säädettyä yhtä 38627: teanmietintö 1983: 79) on selvittänyt mietinnös- vuotta, joka on pidemmän lomaoikeuden eli niin 38628: sään näitä rajoituksia. Sosiaali- ja terveysministe- sanotun talviloman edellytyksenä. Kuitenkin 38629: riö on mietinnön pohjalta valmistellut hallituk- työntekijä on jatkuvasti samalla alalla ja saman- 38630: sen esityksen (HE n:o 1051 1985 vp.) eduskunnal- laisissa töissä. 38631: le laiksi vuosilomalain (272 17 3) muuttamisesta. 38632: Tämän esityksen ovat keskeiset työmarkkinajär- Työehtosopimuksin ovat näiden alojen työ- 38633: jestöt hyväksyneet. Hallituksen esitys on edus- markkinajärjestöt pyrkineet ottamaan huomioon 38634: kunnan käsiteltävänä. Siihen liittyvä laki on lyhyistä työsuhteista johtuvia lomaoikeuden ra- 38635: tarkoitus saattaa voimaan 1.4. 1986. joituksia. Esimerkiksi rakennusalan lomapalkka- 38636: Sanotun esityksen tarkoituksena on saattaa alle järjestelyt perustuvat järjestöjen väliseen työehto- 38637: 14 työpäivää kuukaudessa työtä tekevien työnte- sopimukseen, jonka mukaan lomakorvauspro- 38638: kijöiden vuosilomaetuudet vastaamaan nykyistä sentti on 13,5 % tai 18,5 %, jos työsuhde sa- 38639: paremmin 14 työpäivää tai sitä enemmän kuu- maan työnantajaan on keskeytymättä jatkunut yli 38640: kaudessa työskentelevien työntekijöiden vuosilo- 6 kuukautta. Työhöntuloajankohdasta riippuen 38641: maetuuksia. Tässä tarkoituksessa hallitus on esit- tuota korkeampaa prosenttia saatetaan taannehti- 38642: tänyt lomaan oikeuttavan palvelusajan määritte- vasti maksaa jo kuutta kuukautta edeltäneeltäkin 38643: lemistä vuosilomalaissa paitsi työpäivinä myös ajalta. Metsäalalla taas vuosilomalaissa säädettyjä 38644: työtunteina sekä lomakorvauksen nostamista 8, 5 vuosilomakorvausprosentteja suuremmat määrät 38645: prosentista 11 prosenttiin maksetuista palkoista, kerätään erilliseen Metsäalan Lomakassaan, josta 38646: kun työsuhde on jatkunut yhden vuoden. Vuosi- työntekijä saa lomapalkkansa jäädessään 38647: 1985 vp. - KK n:o 435 3 38648: 38649: kesälomalle ja talvilomarahansa jäädessään talvi- saalta asianomaiset työmarkkinajärjestöt ovat ala- 38650: lomalle. kohtaiset tarpeet huomioon ottaen sopineet asias- 38651: Kun myös niin sanotuilla LEL-aloilla työsuh- ta. Hallituksen tarkoituksena on kuitenkin edel- 38652: teet ovat varsin yleisesti vakinaistuneet ja siten leen tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vuosilo- 38653: myös pidentyneet, yhä useampi näiden alojen malain soveltamisessa mahdollisesti syntyvien 38654: työntekijä on saavuttanut vuosilomalain tarkoit- epäkohtien poistamiseksi. 38655: tamat vuosilomaetuudet kokonaisuudessaan. Toi- 38656: 38657: Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1986 38658: 38659: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 38660: 4 1985 vp. - KK n:o 435 38661: 38662: 38663: 38664: 38665: Tili Riksdagens Herr Talman 38666: 38667: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen procent till elva procent av de erlagda iönerna. 38668: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av Enligt propositionen skall 3 § 3 mom. semester- 38669: den 13 december 1985 till vederbörande medlem lagen ändras så, att som kvalifikationsmånad 38670: av statsrådet översänt avskrift av följande av förutom sådan kaiendermånad, under viiken ar- 38671: riksdagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. under- betstagaren varit i arbete hos arbetsgivaren under 38672: tecknade spörsmål nr 4 35: en tid av minst 14 dagar, även under vissa 38673: förutsättningar anses sådan kaiendermånad, un- 38674: Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit der viiken arbetstagaren arbetat sammaniagt 38675: för att införa rätten till vintersemester minst 35 timmar. Semesterlönen för dyiik arbets- 38676: även för arbetstagare inom s.k. KAPL- tagare, som arbetar mindre än 14 dagar, vore 38677: branscher? eniigt det till 7 § semesterlagen föresiagna nya 4 38678: momentet en viss, på anställningstiden beroende 38679: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt procent av den lön han intjänat under kvaiifika- 38680: anföra följande: tionsåret. Den nuvarande semesterersättningen, 38681: Lagen om pension för arbetstagare i kortvariga åtta och en halv procent av den utbetaida eller 38682: arbetsförhållanden ( 134162) tillämpas inom så- till betaining förfallna iönen, föresiås höjd tili 11 38683: dana branscher, där kortvariga arbetsförhållan- procent när arbetsförhållandet före utgången av 38684: den är typiska. Bl. a. byggnads-, skogs- och det kvaiifikationsår som föregår semesterperioden 38685: jordbruksarbete samt hamnarbete hör till dessa har fortgått minst ett år utan avbrott. 38686: s.k. KAPL-branscher. Semesterlagen gäller även arbetstagare i kort- 38687: I regel tillförsäkras alla arbetstagare stadgade variga arbetsförhållanden. Regeringens proposi- 38688: semester- och övriga minimiförmåner genom ar- tion med försiag tilliag om ändring av semester- 38689: betslagstiftningen. Socialskyddet för arbetstagare iagen, som är under behandling i riksdagen, 38690: i kortvariga arbetsförhållanden och för vissa ar- förbättrar både deltidsarbetande arbetstagares se- 38691: betstagare i deltidsarbete har dock varit i viss mesterförmåner och möjiigheterna att få iängre 38692: mån begränsat. Sociaiskyddskommissionen för semester även inom de s.k. KAPL-branscherna. 38693: deltidsarbete (kommittebetänkande 1983:79) har Inom dessa branscher har svårigheterna ofta be- 38694: i sitt betänkande utrett dessa begränsningar. På rott på att arbetsförhållandet till samma arbetsgi- 38695: basis av betänkandet har social- och hälsovårds- vare inte varat den tid om ett år som stadgas i 38696: ministeriet utarbetat en regeringsproposition (RP semesterlagen och som utgör förutsättning för 38697: nr 10511985 rd.) till riksdagen med förslag till lag iängre semester eller s.k. vintersemester. Arbets- 38698: om ändring av semesterlagen (2 72 173) och denna tagaren arbetar iikväi inom samma bransch och 38699: proposition har godkänts av de centrala arbets- med iikadana arbetsuppgifter. 38700: marknadsorganisationerna. Regeringens proposi- Arbetsmarknadsorganisationerna för dessa 38701: tion behandias som bäst i riksdagen. Den före- branscher har genom kollektivavtai försökt beak- 38702: siagna lagen är avsedd att träda i kraft 1.4.1986. ta de begränsningar av rätten till semester som 38703: Syftet med ovan nämnda proposition är att få beror på arbetsförhållandenas kortvarighet. T.ex. 38704: semesterförmånerna för arbetstagare som arbetar byggnads branschens semesterlönearrangemang 38705: mindre än 14 dagar i månaden att bättre än för baserar sig på kollektivavtai, eniigt viiket semes- 38706: närvarande motsvara semesterförmånerna för ar- terersättningsprocenten är 13,5 % eller 18, 5 % , 38707: betstagare som arbetar 14 arbetsdagar eller mer i om arbetsförhållandet till samma arbetsgivare 38708: månaden. I detta syfte har regeringen föresiagit fortgått oavbrutet i mer än 6 månader. Beroende 38709: att den till semester berättigande tjänstgöringsti- på när arbetsförhållandet påbörjats kan den hög- 38710: den i semesterlagen förutom i arbetsdagar även re procenten betaias retroaktivt även för den tid 38711: skall bestämmas i arbetstimmar samt att semes- som föregått sex månader. Inom skogsbranschen 38712: terersättningen, då arbetsförhållandet har fort- insamias de belopp som överstiger de i semester- 38713: gått ett år, skall höjas från åtta och en haiv iagen fastsiagna semesterersättningsprocenterna i 38714: 1985 vp. - KK n:o 435 5 38715: 38716: en separat semesterkassa för skogsbranschen nått de semesterförmåner som avses i semesterla- 38717: (Metsäalan Lomakassa), ur viiken arbetstagaren gen. Å andra sidan har arbetsmarknadsorganisa- 38718: får sin semesterlön när han inleder sin sommarse- tionerna ingått avtal om detta, och därvid beak- 38719: mester och sin vintersemesterlön när han inleder tat de särskilda behoven inom respektive bran- 38720: sin vintersemester. scher. Regeringen ämnar dock även i fortsätt- 38721: Emedan arbetsförhållandena även inom de s.k. ningen vid behov vidta åtgärder för att avlägsna 38722: KAPL-branscherna till stor del har stabiliserats olägenheter som eventuellt uppkommer vid 38723: och således även blivit långvarigare, har allt flere tilläm pningen av semesterlagen. 38724: av arbetstagarna inom dessa branscher helt upp- 38725: 38726: Helsingfors den 10 januari 1986 38727: 38728: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 38729: 1985 vp. 38730: 38731: Kirjallinen kysymys n:o 436 38732: 38733: 38734: 38735: 38736: P. Leppänen ym.: Työttömyysturvan maksamisen yksinkertaistami- 38737: sesta 38738: 38739: 38740: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38741: 38742: Työttömyysturvalain käytännön toteuttamises- kaukana. Valvonnaksi pitäisi riittää sama järjes- 38743: sa vaaditaan päivärahan saajalta selvitys työttö- telmä kuin sairausvakuutuksen päivärahan mak- 38744: myyspäivistä, mahdollisista työssäolopäivistä, sai- satuksessa, josta on parin vuosikymmenen aikana 38745: rauspäivistä, matkallaolopäivistä yms. Mainittu saatu erittäin myönteinen kokemus. 38746: selvitys ns. TT 2-lomakkeelle tehdään päiväkoh- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38747: taisesti. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 38748: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 38749: Työttömän työssäoloa valvovat tarkkaan työvoi- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38750: maviranomaiset. Sen lisäksi päiväkohtaisen val- 38751: vonnan suorittaa työttömyyspäivärahan maksaja. Miten Hallitus aikoo vähentää työttö- 38752: Tällä pyritään virheelliset maksatukset estämään. myysturvaan liittyvää virkavaltaisuutta ja 38753: Nykymuodossa järjestelmä on kuitenkin erittäin helpottaa työttömyysturvan hakemista 38754: virkavaltainen, josta työttömän ihmisyys on hyvin käytännössä? 38755: 38756: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985 38757: 38758: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Inger Hirvelä 38759: Marja-Liisa Salminen Marjatta Stenius-Kaukonen Pirkko Turpeinen-Kajanoja 38760: Esko-Juhani Tennilä Osmo Vepsäläinen Mikko Kuoppa 38761: Lauha Männistö Ensio Laine Juhani Vähäkangas 38762: Heli Astala Heikki Mustonen Sten Söderström 38763: Vappu Säilynoja Niilo Koskenniemi Anna-Liisa Jokinen 38764: Esko Helle Ulla-Leena Alppi 38765: 38766: 38767: 38768: 38769: 260040C 38770: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 436 38771: 38772: 38773: 38774: 38775: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38776: 38777: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa voimapoliittinen lausunto annetaan vasta sitten, 38778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kun työttömyyspäivärahan maksamiselle on tul- 38779: olette 13 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- lut työvoimapoliittinen este. Työvoimapoliittinen 38780: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- este muodostuu esimerkiksi silloin, kun henkilö 38781: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja menee pysyväisluonteiseen, yli kuukauden kestä- 38782: P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta vään työhön, tai kun henkilö ilman pätevää syytä 38783: kysymyksestä n:o 436: kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä. Työvoimavi- 38784: ranomaisella ei näin ollen ole mahdollisuutta 38785: Miten Hallitus aikoo vähentää työttö- ilmoittaa lyhyitä työssäoloaikoja sosiaalivakuutus- 38786: myysturvaan liittyvää virkavaltaisuutta ja toimikunnalle tai työttömyyskassalle. Työssäolo- 38787: helpottaa työttömyysturvan hakemista päivien ilmoittaminen tapahtuu työttömyyspäi- 38788: käytännössä? värahan hakemuslomakkeella. Päiväkohtainen il- 38789: moittamismenettely on tarpeen sekä valvonnan 38790: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen että työttömän oman oikeusturvan kannalta. 38791: seuraavaa: Vuoden 1985 alusta voimaan tullut työttömyys- 38792: Työttömyysturvalain 26 §:n 1 momentin mu- turvalaki mahdollistaa työttömyyspäivärahan 38793: kaan työttömyyspäivärahaa maksettaessa työ-, maksamisen myös osa-aikatyössä olevalle henki- 38794: omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä kunakin lölle. Jotta päiväraha voitaisiin maksaa oikean 38795: kalenteriviikkona saa olla yhteensä enintään viisi. suuruisena myös osalta viikkoa tai osalta päivää, 38796: Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto antaa tarvitaan päiväkohtaisia tietoja. Sosiaali- ja ter- 38797: työttömyysturvalain 3 §:n 3 momentin mukaan veysministeriö seuraa työttömyysturvalain täytän- 38798: työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisista töönpanoa, sen teknistä ja sisällöllistä toimivuut- 38799: edellytyksistä sosiaalivakuutustoimikuntaa ja ta ja ryhtyy tarvittaessa lainsäädännön sekä alem- 38800: työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Lausunnossa manasteisten säännösten korjaamistoimenpitei- 38801: työvoimaviranomainen ilmoittaa, onko työttö- siin tavoitteena turvata työttömyysturvan toimi- 38802: myyspäivärahan maksamiselle työvoimapoliittista vuus. 38803: estettä. Lausunto annetaan toistaiseksi. Uusi työ- 38804: 38805: Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1986 38806: 38807: Ministeri Matti Puhakka 38808: 1985 vp. -- RJ< n:o 436 3 38809: 38810: 38811: 38812: 38813: Tili Riksdagens Herr Talman 38814: 38815: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen först när det har uppkommit ett arbetskraftspoli- 38816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av tiskt hinder för utbetalningen av arbetslös- 38817: den 13 december 1985 tili vederbörande medlem hetsdagpenning. Ett arbetskraftspolitiskt hinder 38818: av statsrådet översänt avskrift av följande av uppkommer t.ex. om en person får stadigvarande 38819: riksdagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade arbete som räcker i över en månad eller om en 38820: spörsmål nr 436: person utan giltig orsak vägrar ta emot arbete 38821: som erbjuds honom. Arbetskraftsmyndigheten 38822: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta har sålunda inte möjligheter att ge socialförsäk- 38823: för att minska byråkratin i anslutning tili ringskommissionen eller arbetslöshetskassan upp- 38824: utkomstskyddet för arbetslösa och i prak- gifter om korta arbetsförhållanden. V ppgifterna 38825: tiken underlätta ansökan om utkomst- om antalet arbetade dagar ifylls i ansökan om 38826: skydd för arbetslösa? arbetslöshetsdagpenning. Ett system med uppgif- 38827: ter som gäller varje enskild dag behövs både med 38828: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt tanke på övervakningen och den arbetslöses eget 38829: anföra följande: rättsskydd. Den lag om utkomstskydd för arbets- 38830: Då arbetslöshetsdagpenning betalas får, enligt lösa som trädde i kraft vid ingången av år 1985 38831: 26 § 1 mom. lagen om utkomstskydd för arbets- gör det möjligt att betala arbetslöshetsdagpen- 38832: lösa, det sammanlagda antalet arbets-, självrisk- ning också tili personer i deltidsarbete. För att 38833: och ersättningsdagar under varje kalendervecka också storleken av den dagpenning som betalas 38834: vara högst fem. Enligt 3 § 3 mom. lagen om för del av vecka eller del av dag skall vara den 38835: utkomstskydd för arbetslösa avger arbetskrafts- rätta, behövs det uppgifter om varje enskild dag. 38836: kommissionerna eller arbetskraftsbyråerna om de Social- och hälsovårdsministeriet följer verkstäl- 38837: arbetskraftspolitiska förutsättningarna för ut- ligheten av lagen om utkomstskydd för arbetslösa 38838: komstskydd ett utlåtande, som är bindande för och övervakar lagens funktionsduglighet i tek- 38839: respektive socialförsäkringskommission och ar- niskt och innehållsmässigt hänseende samt vidtar 38840: betslöshetskassa. I utlåtandet meddelar arbets- vid behov åtgärder i syfte att åstadkomma änd- 38841: kraftsmyndigheten om det föreligger arbets- ringar i lagstiftningen och i stadgande av lägre 38842: kraftspolitiska hinder för utbetalningen av ar- rang, för att utkomstskyddet för arbetslösa skall 38843: betslöshetsdagpenning. Utlåtandet gäller tillsvi- fungera. 38844: dare. Ett nytt arbetskraftspolitiskt utlåtande ges 38845: 38846: Helsingfors den 13 januari 1986 38847: 38848: Minister Matti Puhakka 38849: 1985 vp. 38850: 38851: Kirjallinen kysymys n:o 437 38852: 38853: 38854: 38855: 38856: Junnila: Tekijänoikeuslain säännösten tulkinnasta sananvapauden 38857: kannalta 38858: 38859: 38860: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38861: 38862: Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että kustanta- Tällainen sanan- ja tutkimuksen vapauden 38863: ja on joutunut mitätöimään makulatuuriksi jo rajoittuminen ei olisi myöskään poliittisesti yh- 38864: painokoneessa olleen muistelmateoksen, jonka dentekevä asia. Se saatettaisiin näet jälleen ker- 38865: entinen saksalaisdiplomaatti Hans Metzger oli ran tulkita osoitukseksi suomettumisesta ja Suo- 38866: kirjoittanut kokemuksistaan Suomessa toisen messa vallitsevasta itsesensuurista. 38867: maailmansodan aikana. Syynä kirjan makuloimi- Tekijänoikeuslain 14 §:n 1 momentin mukaan 38868: seen on lehtitietojen mukaan ollut se, että kirjas- "julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan 38869: sa on laajasti lainattu entisen tasavallan presiden- mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyt- 38870: tin Urho Kekkosen sodan aikana käyttämällä tämässä laajuudessa". Niin kuin edellä selostettu 38871: tunnetulla nimimerkillä julkaistuja pakinoita, tapaus osoittaa, tämä sanamuoto antaa mahdolli- 38872: minkä menettelyn presidentti Kekkosen poika suuksia kiistanalaisille tulkinnoille ja sitä tulisi 38873: hallitusneuvos Matti Kekkonen on katsonut - kiireellisesti selventää. 38874: jälleen lehtitietojen mukaan - Ioukkaavan edus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38875: tamiaan tekijänoikeuksia ja samalla halventavan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 38876: isänsä poliittista mainetta. Kustantaja on ottanut nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 38877: huomioon nämä sille esitetyt näkökohdat ja on vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38878: sen vuoksi makuloinut puheena olevan kirjan. 38879: Onko Hallituksen käsityksen mukaan 38880: Hallitusneuvos Kekkosen pyrkimys niin isänsä tekijänoikeuslain hengen ja kirjaimen 38881: maineen kuin tekijänoikeuksienkin varjelemiseen mukaista se, että kustantaja joutuu teki- 38882: on sinänsä ymmärrettävä. Tällainen pyrkimys jänoikeuden haltijan vaatimuksesta luo- 38883: saattaa toisaalta kuitenkin johtaa muihinkin hait- pumaan jo painettavana olleen kirjan 38884: toihin kuin vain kyseisen kirjan kirjoittajalle ja julkaisemisesta sen vuoksi, että tuossa 38885: kustantajalle aiheutuviin haemeihin ja taloudelli- kirjassa on runsaasti lainattu, lähde asian- 38886: siin menetyksiin. Sekä yleisen sananvapauden mukaisesti ilmoittaen, muualla aikanaan 38887: että tutkimuksen vapauden kannalta joudutaan julkaistuja kirjoituksia, sekä 38888: selvästi arveluttavaan tilanteeseen, jos tekijänoi- onko Hallitus sitä mieltä, että nykyi- 38889: keuslakia voidaan siten tulkita, ettei tieteellisissä nen tekijänoikeuslaki saattaa näin tulkit- 38890: tutkimuksissa tai poliittisessa muistelmakirjalli- tuna johtaa sanan- ja tutkimuksen vapau- 38891: suudessa taikka muissa kirjallisissa tuotteissa enää den kannalta arveluttaviin seuraamuk- 38892: voida siteerata muualla jo julkaistuja tekstejä, siin, ja 38893: vaikka lähde olisi tekijänoikeuslain 26 §:n edel- tuleeko Hallitus tämän vuoksi huoleh- 38894: lyttämällä tavalla mainittukin, niin kuin nyt timaan siitä, että tekijänoikeuslakia muu- 38895: kysymyksessä olevassa tapauksessa on ollut asian- tetaan siten, että tällainen tulkinta ei 38896: laita. enää ole mahdollista? 38897: 38898: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1985 38899: 38900: Tuure Junnila 38901: 38902: 38903: 38904: 38905: 2600461 38906: 2 1985 vp. - KK n:o 437 38907: 38908: 38909: 38910: 38911: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 38912: 38913: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuista teoksista eli lainaus- tai siteerausoikeus. 38914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Laissa olevan perussäännöksen mukaan ''Julkiste- 38915: olette 16 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- tusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti 38916: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laa- 38917: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja juudessa''. Sitaattia varten ei tarvitse pyytää 38918: Tuure Junnilan kirjallisesta kysymyksestä n:o lupaa siteeratun teoksen tekijäitä eikä hänelle ole 38919: 437: myöskään tarpeen maksaa korvausta. 38920: Siteerausoikeus on kirjallisen, taiteellisen ja 38921: Onko Hallituksen käsityksen mukaan 38922: tieteellisen kehityksen eräs välttämätön edellytys, 38923: tekijänoikeuslain hengen ja kirjaimen 38924: jota ilman kulttuuriyhteiskunta ei voi tulla toi- 38925: mukaista se, että kustantaja joutuu teki- meen. Se palvelee tiedonvälitystä ja mielipitei- 38926: jänoikeuden haltijan vaatimuksesta luo- den muodostusta. Samalla tavoin kuin Suomen 38927: pumaan jo painettavana olleen kirjan tekijänoikeuslaissa, on siteerausoikeus tunnustet- 38928: julkaisemisesta sen vuoksi, että tuossa tu kaikissa sivistysmaissa. 38929: kirjassa on runsaasti lainattu, lähde asian- 38930: mukaisesti ilmoittaen, muualla aikanaan Jotta sitaatti suojatusta teoksesta olisi sallittu, 38931: julkaistuja kirjoituksia, sekä sen tulee täyttää eräät ehdot. Lainauksen tulee 38932: tapahtua ''hyvän tavan mukaisesti''; lainauksen 38933: onko Hallitus sitä mieltä, että nykyi- 38934: tulee tapahtua lojaalissa tarkoituksessa; lainattua 38935: nen tekijänoikeuslaki saattaa näin tulkit- teosta ei saa asettaa väärään valoon. Siteeraus on 38936: tuna johtaa sanan- ja tutkimuksen vapau- sallittua, kun se tapahtuu toisen henkilön ajatus- 38937: den kannalta arveluttaviin seuraamuk- 38938: ten esittelyn, arvostelun ja edelleen kehittämisen 38939: siin, ja 38940: tarkoituksessa. Siteerauksen tulee olla apuna 38941: tuleeko Hallitus tämän vuoksi huoleh- henkisessä luomistyössä ja sitaatin tulee uudessa 38942: timaan siitä, että tekijänoikeuslakia muu- yhteydessään olla perusteltu. 38943: tetaan siten, että tällainen tulkinta ei 38944: enää ole mahdollista? Lainaaminen on sallittua, kun se tapahtuu 38945: "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Lain- 38946: valmistelutöissä on todettu, että sallitun lainauk- 38947: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sen laajuudesta tuskin voitaisiinkaan antaa yleistä 38948: seuraavaa: sääntöä. Kysymys on kussakin yksityistapauksessa 38949: Tekijänoikeuslainsäädännön perusperiaattei- ratkaistava olosuhteiden mukaan. Tällöin on 38950: den mukaan tekijällä on oikeus määrätä teoksesta otettava huomioon lainauksen tarkoitus sekä lai- 38951: valmistamaila siitä kappaleita ja saattamalla se natun osan ja koko teoksen laajuuden välinen 38952: yleisön saataviin. Tekijälle kuuluvien niin sanot- suhde. 38953: tujen moraalisten oikeuksien mukaan tekijän Sitaattia koskeva säännös Suomen tekijänoi- 38954: nimi on myös mainittava teoksen yhteydessä sillä keuslaissa on täysin samansisältöinen Norjan, 38955: tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Teosta ei ole Ruotsin ja Tanskan lakien vastaavien kohtien 38956: myöskään lupa muuttaa tekijän kirjallista tai kanssa. Lait on aikanaan valmisteltu pohjoismai- 38957: taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla sena yhteistyönä. Suomen lain siteerausoikeutta 38958: tavalla eikä sitä saa saattaa yleisön saataviin koskeva kohta on myös tarkoin yhteensopiva 38959: sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhtey- tekijänoikeuden alan keskeisimmän kansainväli- 38960: dessä. sen yleissopimuksen, Bernin sopimuksen mää- 38961: Tekijän oikeuksia on laissa- edellä mainittu- räysten kanssa. Bernin sopimuksen vuoden 1971 38962: ja moraalisia oikeuksia lukuun ottamatta - ra- tekstin 10 artiklan 1 kappale kuuluu seuraavasti: 38963: joitettu tärkeiden yhteiskunnallisten etujen ja "1. Lainaukset yleisön saataviin laillisesti saa- 38964: painavien käytännön syiden johdosta. Eräs teki- tetusta teoksesta mukaan lukien lehdistökatsaus- 38965: jänoikeuden rajoituksista on oikeus ottaa omaan ten muodossa olevat lainaukset sanoma- ja aika- 38966: teokseen lainauksia toisten tekijöiden julkiste- kauslehtikirjoituksista ovat sallittuja edellyttäen, 38967: 1985 vp. - KK n:o 437 3 38968: 38969: että se tehdään vain lainauksen tarkoituksen tettyyn sitaattioikeuden ylitykseen liittyvistä asi- 38970: oikeuttamassa laajuudessa''. oista siten, että julkaiseminen voi häiriöttä jat- 38971: Lainausta koskeva kohta on Suomen ja muiden kua, erimielisyys voidaan saattaa tuomioistuimen 38972: Pohjoismaiden lisäksi samansisältöinen kymme- tai välimiesten ratkaistavaksi. Vuoden 1985 syk- 38973: nissä muissa maissa. Sitaattisäännös on kaikkialla systä lähtien voidaan tekijänoikeuslainsäädännön 38974: joustava normi ja sellaisena tulkinnanvarainen. tulkintaongelmista saada myös tekijänoikeusneu- 38975: Missään se ei ole jatkuvien kiistojen kohde. voston asiantunteva lausunto. Lokakuussa 1985 38976: Nykyisen tekijänoikeuslainsäädäntömme voimas- asetetun neuvoston tehtävänä on antaa lausunto 38977: saoloaikana on ainoastaan yksi sallitun sitaatin myös yksittäisistä lain soveltamiskysymyksistä. 38978: laajuutta koskeva asia ollut korkeimman oikeu- Hallituksen tiedossa ei ole mitään sellaisia 38979: den käsiteltävänä. seikkoja, jotka antaisivat aihetta tekijänoikeuslain 38980: Tekijänoikeuden haltija ei Suomen lain mu- siteerausta koskevan säännöksen tarkistamiseen. 38981: kaan voi kieltää lain mukaisesti tapahtuvaa sitee- Yksiselitteisten sitaattia koskevien säännösten ot- 38982: raamista. taminen lakiin nykyisen joustavan normin sijaan 38983: Hallituksen asiana ei ole ottaa kantaa edustaja saattaisi johtaa tiedonvälityksen, tutkimuksen ja 38984: Junnilan kysymyksessä mainittuun tapaukseen hengenviljelyn kannalta arveluttaviin seuraamuk- 38985: sen paremmin kuin mihinkään muihinkaan yk- siin. Myöskään sananvapauden ja tekijänoi- 38986: sittäisiin lain tulkintakysymyksiin. Mikäli jossakin keuden välillä ei ole kysymyksessä olevassa asiassa 38987: yksittäistapauksessa osapuolet eivät voi sopia väi- ristiriitaa. 38988: 38989: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1986 38990: 38991: Opetusministeri Kaarina Suonio 38992: 4 1985 vp. - KK n:o 437 38993: 38994: 38995: 38996: 38997: Tili Riksdagens Herr Taimao 38998: 38999: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mäns verk som offentliggjorts, dvs. citeringsrätt. 39000: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse I enlighet med det grundläggande stadgandet i 39001: av den 16 december 1985 tili vederbörande lagen "må citat göras ur offentliggjort verk i 39002: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande överensstämmelse med god sed i den omfattning 39003: av riksdagsman Tuure Junnila undertecknade som betingas av ändamålet.'' Man behöver inte 39004: spörsmål nr 437: be upphovsmannen tili det citerade verket om 39005: tillstånd tili att ta citat och man behöver inte 39006: Är det enligt Regeringens uppfattning heller betala någon ersättning tili honom. 39007: förenligt med anda och bokstav i lagen 39008: om upphovsrätt att förläggaren på yrkan- Citeringsrätten utgör en av de nödvändiga 39009: de av den som innehar upphovsrätten grundförutsättningarna för litterär, konstnärlig 39010: måste avstå från att offentliggöra sådana och vetenskaplig utveckling. Ett kultursamhälle 39011: böcker som redan tryckts, eftersom såda- kan inte klara sig utan den. Rätten betjänar 39012: na avsnitt citerats i boken som tidigare informationsförmedlingen och åsiktsbildningen. 39013: publicerats annorstädes, visserligen så att På samma sätt som i Finlands lag om upphovsrätt 39014: källan alltid sakligt nämnts, samt har rätt att citera godkänts i alla de civiliserade 39015: anser Regeringen att den nutida lagen länderna. 39016: om upphovsrätt, tolkad på detta sätt med För att citat ur skyddat verk vore tiliåtet bör 39017: hänsyn tili yttrande- och forskningsfrihe- det uppfylla vissa villkor. Citeringen bör ske "i 39018: ten kan ha betänkliga följder och överensstämmelse med god sed''. Citeringen bör 39019: ämnar Regeringen tili följd av detta ske i ett lojalt syfte; ett citerat verk får inte 39020: sörja för att lagen om upphovsrätt ändras försättas i skev belysning. Citat är tillåtna, då de 39021: så att en sådan här tolkning inte mera är görs i syfte att framställa, kritisera och vidareut- 39022: möjlig? veckla en annan persons tankar. Citeringen bör 39023: bidra tili skapande andligt arbete och den bör i 39024: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt nya sammanhang vara motiverad. 39025: framföra följande: Det är tillåtet att citera då det sker i den 39026: omfattning som "betingas av ändamålet". I 39027: I enlighet med grundprinciperna i lagen om lagberedningsarbeten har man konstaterat att det 39028: upphovsrätt har upphovsmannen rätt att bestäm- knappast vore möjligt att ge allmänna bestäm- 39029: ma om verket, genom att framställa exemplar melser om omfattningen av tillåten citering. 39030: därav och göra verket tillgängligt för allmänhe- Frågan bör i varje enskilt fall avgöras i enlighet 39031: ten. I enlighet med de s.k. moraliska rättigheter med förhållandena. Härvid bör man beakta än- 39032: som hör tili upphovsmannen bör även namnet på damålet hos citatet samt förhållandet med det 39033: upphovsmannen anges i samband med verket på citerade avsnittet och hela verket. 39034: det sätt som god sed kräver. Ett verk får inte 39035: heller ändras så att upphovsmannens litterära Stadgandet om citat i Finlands lag om upp- 39036: eller konstnärliga anseende eller egenart kränks. hovsrätt har ett helt likadant innehåll som mot- 39037: Verket får inte heller göras tillgängligt för all- svarande lagrum i Norges, Sveriges och Dan- 39038: mänheten i sådan form eller sådant sammanhang marks lagar. Lagarna har på sin tid beretts i 39039: som på angivet sätt är kränkande för upphovs- nordiskt samarbete. Det lagrum i Finlands lag 39040: mannen. som gäller citeringsrätt överensstämmer även ex- 39041: Upphovsmannens rättigheter har i lagen - akt med bestämmelserna i den centralaste inrer- 39042: frånsett ovan nämnda moraliska rättigheter - nationella allmänna konventionen inom upp- 39043: inskränkts på grund av viktiga samhälleliga hovsrätten, dvs. Bern-konventionen. Det första 39044: förmåner och vägande praktiska skäl. En av stycket i artikeln i Bern-konventionen av år 1971 39045: inskränkningarna i lagen om upphovsrätt är rät- lyder på följande sätt: 39046: ten att inta citat i eget verk ur andra upphovs- (översättning) 39047: 1985 vp. - KK n:o 437 5 39048: 39049: 1. Citat som tagits ur offentliggjorda verk och några andra enskilda fall som kräver tolkning av 39050: gjorts tillgängliga för allmänheten, inberäknade lagen. Ifali parterna i något enskilt fali inte kan 39051: citat i form av pressöversikter över artiklar ur komma överens om de ärenden som ansluter sig 39052: tidningar och tidskrifter, är tillåtna, förutsatt att tili den påstådda överskridningen av citeringsrät- 39053: citeringen uppfyller krav på god sed och att den ten, så att offentliggörandet av verket kan fort- 39054: sker endast i den omfattning som betingas av sätta utan störningar, kan meningsskiljaktigheten 39055: ändamålet. hänskjutas tili domstol eller skiljemän för avgö- 39056: Det lagrum som gäller citat har utom i Fin- rande. Sedan hösten 1985 är det även möjligt att 39057: lands och i de övriga nordiska ländernas lagstift- erhålla sakkunnigutlåtanden av rådet för upp- 39058: ning ett likadant innehåli även inom lagstift- hovsrätten i frågor som gäller problem i anslut- 39059: ningen i tiotals andra länder. Stadgandet om ning tili lagstiftningen om upphovsrätt. Rådet 39060: citat är en flexibel norm överallt och som sådan tillsattes i oktober 1985 och det har i uppgift att 39061: beror det på tolkning. Stadgandet har ingenstans avge utlåtanden även om enskilda frågor på vilka 39062: utgjort objektet för fortsatt polemik. Under den lagen tillämpas. 39063: tid vår nutida lagstiftning om upphovsrätten Regeringen är inte medveten om sådana om- 39064: varit i kraft har endast ett ärende som gälit ständigheter som skulie ge anledning tili juste- 39065: omfattningen av tillåtna citat behandlats i högsta ring av stadgandet om citeringsrätt i lagen om 39066: domstolen. upphovsrätt. Ifall man upptar ett entydigt stad- 39067: Innehavaren av upphovsrätten kan enligt Fin- gande om citering i lagen i stället för den flexibla 39068: lands lag inte förbjuda den citering som sker normen kan detta ha betänkliga följder med 39069: enligt lagen. hänsyn tili informationsförmedling, forskning 39070: Det ankommer inte på Regeringen att ta och intellektuell odling. Ifrågavarande ärende 39071: ställning tili det fali som riksdagsman Junnila står inte heller i konflikt med yttrandefriheten 39072: nämner i sitt spörsmål liksom inte helier tili elier upphovsrätten. 39073: 39074: Helsingfors den 4 februari 1986 39075: 39076: Undervisningsminister Kaarina Suonio 39077: 1985 vp. 39078: 39079: Kirjallinen kysymys n:o 438 39080: 39081: 39082: 39083: 39084: Kortesalmi: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien metsäteollisuuslaitos- 39085: ten toimintaedellytysten parantamisesta 39086: 39087: 39088: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 39089: 39090: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto on huoles- telyt, jotta kyseinen teollisuus voi harjoittaa sel- 39091: tuneena seurannut alueensa puunjalostusteolli- laista kehittämispolitiikkaa, joka tukee työpaik- 39092: suuden tilaa ja siitä julkisuudessa käytyä keskus- kojen säilymistä sekä tehtailla että puunkysynnän 39093: telua sekä kääntynyt asian johdosta myös Oulun kasvun kautta myös metsissä ja johtaa jalostusas- 39094: läänin kansanedustajien puoleen. teen nostamiseen ja jalostuskapasiteetin lisäänty- 39095: Maakunnan metsäteollisuuden omistussuhteet miseen Pohjois-Pohjanmaalla. 39096: ovat johtaneet siihen, että Pohjois-Pohjanmaalla Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 39097: ei ole pystytty sellaiseen teollisuuden kehittämi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 39098: seen, joka maakunnan metsävarojen hyödyntämi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 39099: sen, teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämisen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 39100: sekä alan työpaikkakehityksen turvaamisen kan- 39101: nalta olisi ollut välttämätöntä. Aikooko Hallitus kiireesti käynnistää 39102: ''Pohjois-Pohjanmaan koko ajan kasvavista yhdessä metsäteollisuuden rahoittajien 39103: metsävaroista ei saa tulla alueen ulkopuolisen sekä metsäteollisuusyritysten kanssa sel- 39104: teollisuuden raaka-ainereserviä'', Pohjois-Pohjan- laiset toimenpiteet, jotka johtavat tarvit- 39105: maan maakuntaliitto toteaa. taviin järjestelyihin Pohjois-Pohjanmaalla 39106: Pohjois-Pohjanmaan metsäteollisuuden toi- sijaitsevien metsäteollisuuslaitosten toi- 39107: mintaedellytysten parantaminen on hoidettava mintaedellytysten parantamiseksi sekä 39108: poliittisten päätöstentekijöiden, rahoittajien ja työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämisek- 39109: yritysten yhteisen kehittämistyön avulla. Tällöin si Pohjois-Pohjanmaan metsäteollisuuden 39110: on suoritettava tarpeelliset organisatoriset järjes- eri toimintalohkoilla? 39111: 39112: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985 39113: 39114: ]. Juhani Kortesalmi 39115: 39116: 39117: 39118: 39119: 260036V 39120: 2 1985 vp. -- ~ n:o 438 39121: 39122: 39123: 39124: 39125: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 39126: 39127: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tarvittaviksi teollisuuspoliittisiksi toimiksi. Tämä 39128: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe- työ on tarkoitus suorittaa nimenomaan yhteis- 39129: mies, 17 päivänä joulukuuta päivätyn kirjeenne työssä kaikkien metsäteollisuuden sidosryhmien 39130: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle kanssa. 39131: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kortesal- 39132: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton liittohal- 39133: men näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä 39134: litus on päättänyt laadituttaa Pohjois-Pohjan- 39135: n:o 438: 39136: maan puuvarojen käyttöselvityksen. Selvitys kä- 39137: Aikooko Hallitus kiireesti käynnistää sittää alueen puuvarojen ja niiden käytön kehi- 39138: yhdessä metsäteollisuuden rahoittajien tystarkastelun vaihtoehtoisine toimenpide-ehdo- 39139: sekä metsäteollisuusyritysten kanssa sel- tuksineen. Kauppa- ja teollisuusministeriö on 39140: laiset toimenpiteet, jotka johtavat tarvit- myös nimennyt oman yhteyshenkilön kysymyk- 39141: taviin järjestelyihin Pohjois-Pohjanmaalla sessä olevan selvitystyön ohjaamiseksi ja valvomi- 39142: sijaitsevien metsäteollisuuslaitosten toi- seksi asetettuun, eri asiantuntija- ja intressipiirejä 39143: mintaedellytysten parantamiseksi sekä edustavaan toimikuntaan. Näin ollen ministeriö 39144: työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämisek- saa välitöntä tietoa myös Pohjois-Pohjanmaan 39145: si Pohjois-Pohjanmaan metsäteollisuuden metsäteollisuuden ja -talouden kehittämismah- 39146: eri toimintalohkoilla? dollisuuksista. 39147: Edellä mainitut selvitystyöt on tarkoitus saada 39148: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- valmiiksi, edellinen syksyyn 1986 ja jälkimmäi- 39149: ti seuraavaa: nen kesään 1986 mennessä. Muun muassa näiden 39150: Kauppa- ja teollisuusministeriö on 3.12.1985 selvitysten tuloksista riippuvat kauppa- ja teolli- 39151: asettanut asiantuntijatyöryhmän selvittämään suusministeriön mahdolliset toimenpiteet Poh- 39152: Suomen metsäteollisuuden nykytilaa ja tulevai- jois-Pohjanmaalla sijaitsevien metsäteollisuuslai- 39153: suuden näkymiä sekä tekemään vaihtoehtoisia tosten toimintaedellytysten edelleen parantami- 39154: ehdotuksia metsäteollisuuden kehittämiseksi ja seksi. 39155: 39156: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1986 39157: 39158: Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom 39159: 1985 vp. - KK n:o 438 3 39160: 39161: 39162: 39163: 39164: Tili Riksdagens Herr Talman 39165: 39166: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen åtgärder. Avsikten är att detta arbete utförs i 39167: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samverkan med alla intressentgrupper inom 39168: nr 2468 av den 17 december 1985 tili vederbö- skogsindustrin. 39169: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar 39170: Förbundsstyrelsen för Norra Österbottens re- 39171: översänt avskrift av följande av riksdagsman Kor- 39172: gionplaneförbund har beslutat bestälia en utred- 39173: tesalmi undertecknade spörsmål nr 438: 39174: ning av användningen av Norra Österbottens 39175: Har Regeringen för avsikt att i trävarutiligångar. Utredningen skali innehålia en 39176: brådskande ordning med skogsinudstrins granskning av utvecklingen av trävarutiligångar- 39177: finansiärer och skogsindustriföretag vidta na och användningen av dem med alternativa 39178: sådana åtgärder som leder tili nödvändiga förslag tili åtgärder. Handels- och industriminis- 39179: arrangemang i syfte att förbättra verk- teriet har utsett sin egen kontaktperson tili den 39180: samhetsförutsättni~garna för skogsindu- kommission som tilisatts för att styra och överva- 39181: striföretag i Norra Osterbotten samt bibe- ka arbetet och som representerar olika sakkunnig- 39182: hålia de nuvarande arbetsplatserna och och intressekretsar. På detta sätt får ministeriet 39183: öka deras antal på olika skogsindustrisek- direkt information angående skogsindustrins och 39184: torer i Norra Österbotten? skogsh~~håliningens utvecklingsmöjligheter i 39185: Norra Osterbotten. 39186: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra Avsikten är att ovan nämnda utredningsarbe- 39187: följande: ten skali vara klara år 1986; det förstnämnda tili 39188: Handels- och industriministeriet har 3. 12 .198 5 hösten 1986 och det sistnämnda tili sommaren 39189: tilisatt en arbetsgrupp bestående av sakkunniga 1986. Handels- och industriministeriets eventuel- 39190: med uppdrag att utreda nuläget i och fram- la åtgärder i syfte att vidareutveckla verksamhets- 39191: tidsutsikterna för Finlands skogsindustri samt förutsä~.tningarna för skogsindustrianläggningar i 39192: lägga fram alternativa förslag tili utvecklandet av Norra Osterbotten är beroende bl.a. av resultaten 39193: skogsindustrin och nödvändiga industripolitiska av dessa utredningar. 39194: 39195: Helsingfors den 17 januari 1986 39196: 39197: Handels- och industriminister Seppo Lindblom 39198: 1985 vp. 39199: 39200: J.rjallinen kysymys n:o 439 39201: 39202: 39203: 39204: 39205: Kuusio: Kustannusten nousun estämisestä aravavuokra-asunnoissa 39206: 39207: 39208: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 39209: 39210: Aravavuokratalojen vuokrat perustuvat nk. kyistä pysyvämpien ratkaisujen käyttöönotto oli- 39211: makustannusperiaatteeseen, jolloin vuokratu- sikin tarkoituksenmukaista. 39212: >illa on katettava tosiasialliset pääomamenot ja Tällä hetkellä noin 60 OOO:n valtion lainoitta- 39213: oitomenot. Sen seurauksena vuokrat vaihtelevat man vuokra-asunnon aravavuokra tulee ylittä- 39214: uomattavasti erityisesti pääomamenojen tason mään vuokraohjeena olevan tasoyleisohjeen. Uu- 39215: mkaan. Joissakin tapauksissa korkeat hoitome- det ensi vuonna voimaan tulevat tasoyleisohjeet 39216: ot kärjistävät tilannetta. Koska arav~~u?kratalo tulevat lisäämään aravavuokrien ja kovan rahan 39217: :n vuokrat eivät määräydy asuntopolutttsen har- vuokrien eroa entisestään ja yhä suuremmassa 39218: innan perusteella, ne voivat ylittää ~umistu~ien määrin aravatuotannon vuokrat ylittävät kovan 39219: 1yöntämisessä sovelletun k~htu~lltsen e~lm rahan vuokrien tason. Tätä kehitystä edesauttaa 39220: läistason (myös vuokratasoylelsohjeen mukaisen valtioneuvoston päätös nostaa asuntolainojen 39221: LSon). Tällaisissa tapauksissa vuokrat muodostu- korkoja 1.10. lukien. 39222: at kohtuuttoman korkeiksi asukkaiden tulota- 39223: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 39224: )On nähden asumistuen saantimahdollisuuden 39225: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 39226: uomioon ottaen, koska tuki kompensoi asumis- 39227: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 39228: lenoja vain määräosalta .. K?rke~den vuokrien vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 39229: ngelmaa, joka koskee enty1sest1 1970-luvulla 39230: tinoitettuja taloja, on pyritty keventämään lä- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- 39231: innä tilapäisillä valtion lainojen ja korkojen tynyt aravavuokra-asuntojen kasvavien 39232: rhennysten lykkäy~si~lä. Me~e~tely kuit~nkin ra.: pääomakustannusten leikkaamiseksi ja 39233: ttaa sekä taloyhuö1den as101den hoitoa etta edellytysten luomiseksi vuokra-asunto- 39234: mntohallintoa ja valtion maksuliikennettä. Ny- tuotannolle myös jatkossa? 39235: 39236: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985 39237: 39238: Matti Kuusio 39239: 39240: 39241: 39242: 39243: i0076R 39244: 2 1985 vp. - KK n:o 439 39245: 39246: 39247: 39248: 39249: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 39250: 39251: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 2,46 mk/m 2 /kk) asumistuen enimmäisvuokra: 39252: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, son. 39253: olette 17 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- 39254: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Kohtuullisen vuokratason ylitykset keskittYI 39255: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja pääosin 1970-luvulla lainoitettuihin vuokrata!< 39256: Matti Kuusion näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- hin ja pieniin kuntiin rakennettuihin vuokra1 39257: myksestä n:o 439: loihin, joissa kohtuullisia vuokria koskevan t 39258: tasoyleisohjeen mukaiset vuokrat ovat alhaiset 39259: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- mat. Vuokratalojen pääomakulujen ratkaise 39260: tynyt aravavuokra-asuntojen kasvavien muutos tehtiin vuonna 1971, jolloin aravalain 39261: pääomakustannusten leikkaamiseksi ja laina-aika lyhennettiin 45 vuodesta 25 vuotee 39262: edellytysten luomiseksi vuokra-asunto- Ns. uudessa lainoitusjärjestelmässä eli 1. 3.19 39263: tuotannolle myös jatkossa? jälkeen lainoitetuissa aravavuokrataloissa asunt 39264: lainan korko- ja lyhennysmaksut painottu' 39265: enemmän myöhemmille lainavuosille, mikä os: 39266: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- taan vaikuttaa ensimmäisten vuosien asumiskt 39267: ti seuraavaa: tannuksia alentavasti. Korkeat pääomamenot ' 39268: Asuntotuotantolain (247 /66) 15 j §:n (muut. vät kuitenkaan kokonaan selitä vuokrien korkel 39269: 504/80) mukaan asuntolainoitettujen vuokra- ja ta. Pienissä kunnissa on enemmän kohtuullis' 39270: asunto-osuuskuntatalojen asuinhuoneistoista pe- vuokratason ylittäviä asuntoja mm. siksi, et 39271: rittävä vuokra ei saa olla asuntohallituksen mää- niissä myös talot ovat keskimääräistä pienemJ 39272: räämien perusteiden mukaista kohtuullista vuok- ja sen vuoksi kallishoitoisempia. Kalliit hoitokt 39273: raa korkeampi. Vuokrien tarkistaminen tapahtuu tannukset voivat johtua rakennuksen sijainnist 39274: vuosittain määräaikana asuntohallituksen vahvis- suunnittelun ja rakennustyön laadusta sekä my 39275: taman lomakkeen mukaisella hakemuksella. puutteellisesta ammattitaidosta. Myös vuok1 39276: asuntojen kysynnän vähäisyys voi eräillä paiH 39277: Kunnan on vahvistettava asuinhuoneistojen kunnilla aiheuttaa asuntojen pitempiaikaista ty 39278: keskimääräinen enimmäisneliövuokra nk. oma- 39279: jilläänoloa ja sen seurauksena vuokrien kohc 39280: kustannusperiaatetta noudattaen siten, että mista. 39281: vuokratalon alkuperäisestä rahoituksesta aiheutu- 39282: vat pääomamenot sekä hyväksyttävät hoitomenot Eräänä keinona aravavuokrien alentamiseksi 1 39283: katetaan asukkailta perittävillä vuokrilla sekä käytetty aravalainojen koron väliaikaista alent 39284: kiinteistön muilla tuotoilla. mista. Lain nojalla on vuositasolla alennet 39285: Kysymyksen perusteluissa myös todetaan val- aravalainojen korkoa 1-3 prosenttiyksikk 39286: tion lainoittamien vuokratalojen vuokrien olevan laina-ajan alussa, jolloin on voitu pitää ensir 39287: kohtuuttoman korkeita. Maaliskuun 1 päivänä mäisten vuosien asumiskustannukset kohtuulli 39288: 1985 alkaneelle vuokranperintäkaudelle vahvis- na. Viimeksi tässä asiassa tehdyn valtioneuvost< 39289: tettujen vuokrien perusteella laadittu tilasto päätöksen (972 18 5) mukainen koronalenn 39290: osoittaa, että yhteensä 27 prosenttia tavallisista alentaa vuokria vuonna 1986 keskimäärin 1, ~ 39291: aravavuokrahuoneistoista on taloissa, joiden mk/ m 2 1kk. Sen valtiontaloudellinen vaikutus < 39292: vuokra ylittää (ylitys keskimäärin 1,57 mk/m 2 / vuonna 1986 n. 29 miljoonaa markkaa. Lisäl 39293: kk) asumistukea myönnettäessä hyväksyttävän on huomattava, että valtioneuvoston 9.1.191 39294: enimmäisvuokratason. Asunnoista 4 prosenttia tekemällä päätöksellä eräiden asuntolainojen 39295: on taloissa, joiden vahvistettu vuokra ylittää perusparannuslainojen korosta (18/ 86) alenn< 39296: enimmäisvuokratason enemmän kuin 3 mk/ m 2 1 tiin aravalainojen korkoa useimmissa vuosiluok: 39297: kk. Huomattava enemmistö (73 prosenttia) sa yksi prosenttiyksikköä. Se yhdessä Suom1 39298: aravavuokra-asunnoista sijaitsee taloissa, joiden Pankin peruskoron alentamisen ja öljyn hinn: 39299: vahvistettu keskivuokra alittaa (alitus keskimäärin laskun kanssa alentaa asuntohallituksen antam: 39300: 1985 vp. - KK n:o 439 3 39301: 39302: ohjeen mukaan vuokratalojen vuokria tänä vuon- pitämisestä on myös vuokratalon omistajilla yh- 39303: na 0,35-0,70 mk/m 2 /kk. teistyössä asukkaiden kanssa. Ehdotetulla uudella 39304: Vuodelle 1986 vahvistettuja aravavuokria, jois- lykkäysjärjestelmällä vuokratalo voi osittain hoi- 39305: sa pääomamenovuokra on korkea voidaan alentaa taa aikaisemmin aiheutuneita taloudellisia vai- 39306: uuden eräiden asuntolainojen koron alentamisen keuksia, koska korkojen ja lyhennysten lykkäämi- 39307: sekä lyhennysten ja korkojen lykkääiDisen väliai- nen alentaa vastaavasti vuokria. 39308: kaisesta järjestämisestä annetun lain (883/85) Taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrata- 39309: perusteella lykkäämällä asuntolainojen vuonna loille voidaan tulo- ja menoarvion (mom. 39310: 1986 erääntyvien lyhennysten tai korkojen mak- 35.45.64) mukaan myöntää avustuksia korkojen 39311: sueriä myöhemmin maksettavaksi. Lykkäämisme- maksamiseen. Aikaisemmin avustusta on voitu 39312: nettelyä on hallinnollisesti yksinkertaistettu siten, myöntää vain vuokratalon ensisijaislainojen ko- 39313: että lykkääminen tapahtuu vuokratalon ilmoituk- ron maksamiseen. Vuonna 1986 sitä voidaan 39314: sen perusteella eikä asuntohallitus tee siitä erik- myöntää kaikkien vuokrissa hyväksyttävien laino- 39315: seen päätöstä, kuten aiemmassa asuntotuotanto- jen koron maksamiseen. Tämä laajentaa avustuk- 39316: lakiin perustuvassa lykkäysjärjestelmässä. Laissa sen myöntämisedellytyksiä ja saattaa avustuksen 39317: on asetettu tietyt lainoitusvuosittaiset kohtuulli- piiriin entistä useampia vuokrataloja. 39318: set pääomakustannustasot. Jos kunnan vahvista- Aravavuokrien korkeuteen vaikuttavista teki- 39319: ma pääomamenovuokra ylittää tämän tason, voi jöistä saadaan tarkempi selvitys kevään 1986 39320: vuokratalo lykätä asuntolainan maksueriä niin, aikana, kun asuntohallituksen asettama asiaa sel- 39321: että vuokra alenee lähemmäksi kohtuullista ta- vittävä työryhmä saa työnsä päätökseen. Työryh- 39322: soa. Pääomakustannustasosta riippumatta on mä selvittää, mitä mahdollisuuksia on pysyväm- 39323: vuokratalo voinut käyttää lykkäysmahdollisuutta, pien ratkaisujen löytämiseen asumiskustannusten 39324: jos pääomakustannusten nousu vuodesta 1985 alentamiseksi esim. lainoitusjärjestelmää tai mui- 39325: vuoteen 1986 on ylittänyt 1,20 mk/m 2 /kk. ta vuokrien alentamiskeinoja kehittämällä. 39326: Tehtyjen lykkäysilmoitusten perusteella voi- Asumismenojen kohtuullisuutta koskevia ta- 39327: daan alustavasti arvioida, että lykkäystä käytti voitteita tullaan asettamaan myös asunto-olojen 39328: noin 600 vuokrataloa ja lykkäysten vuokria alen- kehittämisohjelmassa, joka ensi kerran laaditaan 39329: tava vaikutus on keskimäärin noin 2 mk/ m 2 1kk. seuraaviksi viideksi vuodeksi vuoden 1986 kevään 39330: Uutta lykkäysjärjestelmää koskeva laki on voi- kuluessa. 39331: massa vuoden 1987 maaliskuun loppuun saakka. Asunto-olojen kehittämisohjelmassa vahvistet- 39332: Hallituksen esityksen perustelujen mukaan järjes- tavista asumismeno-osuuksien tavoitteista johdet- 39333: telmää on tarkoitus jatkaa vuosittain annettavalla taisiin asumistuen määräytymisperusteet, asunto- 39334: väliaikaisella lailla kunnes asuntotuotantolain ko- lainojen tulorajat, aravavuokra-asuntojen jakope- 39335: konaisuudistus toteutetaan. Uuden lykkäysjärjes- rusteet ja muut vastaavat tuen määräytymisperus- 39336: telmän tarkoituksena on antaa mahdollisuus teet. Ne olisivat myös, muun ohella, perusteena 39337: vuokratalon hallinnon ja talouden pitkäjänteisel- vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon otettavak- 39338: le suunnittelulle. Hoitomenojen osalta on katsot- si ehdotettavien määrärahojen suuruutta lasketta- 39339: tu perustelluksi, että vastuu niiden kohtuullisina essa. 39340: 39341: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986 39342: 39343: Ympäristöministeri Matti Ahde 39344: 4 1985 vp. - KK n:o 439 39345: 39346: 39347: 39348: 39349: Tili Riksdagens Herr Talman 39350: 39351: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bidrag (i medeltal 2,46 mk lägre per m 2 och 39352: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av mån.). 39353: den 17 december 1985 tili vederbörande medlem I de fali där hyrorna översteg gränsen för vad 39354: av statsrådet översänt avskrift av följande av som är skäligt var det i huvudsak fråga om 39355: riksdagsman Matti Kuusio undertecknade spörs- hyreshus som beviljats lån på 1970-talet och 39356: mål nr 439: hyreshus som byggts i små kommuner, där 39357: gränsen för hyran i enlighet med de alimänna 39358: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta direktiven för vad som skall anses vara skälig hyra 39359: för att skära ned de stigande kapitalkost- är lägre. En ändring som fick avgörande betydel- 39360: naderna för avarahyresbostäder och för se med tanke på kapitalkostnaderna för hyreshus 39361: att skapa förutsättningar för hyresbo- genomfördes år 1971, då lånetiden för aravalån 39362: stadsproduktion även i fortsättningen? förkortades från 45 år tili 25 år. Enligt det nya 39363: lånesystemet, dvs. för aravahyreshus som beviljats 39364: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt lån efter 1.3.1982, förfalier huvuddelen av rän- 39365: anföra följande: torna och amorteringarna i lånetidens slutskede, 39366: vilket i sin tur sänker boendekostnaderna för de 39367: Enligt 15 j § (ändr. 504/80) lagen om bostads- första åren. De höga kapitalutgifterna ger dock 39368: produktion (247 /66) får den hyra som uppbärs ingen entydig förklaring tili varför hyrorna är 39369: för bostadslägenhet i hyres- och bostadsandels- höga. I små kommuner finns ett större antal 39370: lagshus inte vara högre än skälig, enligt av bostäder vilkas hyra överstiger den skäliga hyres- 39371: bostadsstyrelsen faststälida grunder utgående hy- nivån bl.a. därför, att husen i dessa kommuner i 39372: ra. Hyrorna justeras varje år på en bestämd tid genomsnitt är mindre och därför dyrare i drift. 39373: genom ansökan på en blankett som bostadsstyrel- Stora driftskostnader kan bero på byggnadens 39374: sen faststälier. läge, kvaliteten på planeringen och byggnadsar- 39375: Kommunen skali faststälia den genomsnittliga betet samt även på bristande yrkeskunskap. Även 39376: maximala hyran per kvadratmeter för bostads- en knapp efterfrågan på hyresbostäder på en del 39377: lägenheter genom att tiliämpa den s.k. självkost- orter kan leda tili att bostäderna står tomma 39378: nadsprinicipen så, att kapitalutgifterna för den långa tider och hyrorna som en följd av detta 39379: ursprungliga finansieringen av hyreshuset samt stiger. 39380: de godtagbara driftsutgifterna täcks med de hy- Aravahyrorna har kunnat sänkas bl.a. genom 39381: ror som uppbärs av invånarna samt med fastighe- att man temporärt sänkt räntorna på aravalån. 39382: tens övriga intäkter. Med stöd av lag har man, beroende på vilket år 39383: I motiveringen för spörsmålet konstateras även lån beviljats, kunnat sänka räntorna med 1-3 39384: att hyrorna i de statsbelånade hyreshusen är procentenheter i början av lånetiden, så att 39385: oskäligt höga. Statistik som uppgjorts på basis av boendekostnaderna under de första åren har 39386: de hyror som fastställts för den hyresuppbördspe- kunnat hålias på en skälig nivå. Den senast 39387: riod som började den 1 mars 1985 visar, att genomförda räntesänkningen i enlighet med 39388: sammanlagt 27 % av de normala aravahyresbo- statsrådets beslut (972 185) sänker hyrorna för år 39389: städerna befinner sig i hus där hyran överstiger 1986 med i medeltal 1,09 mk/m /mån. Dess 39390: maximigränsen för beviljande av bostadsbidrag inverkan på statsekonomin år 1986 är ca 29 milj. 39391: (med i medeltal 1,57 mk/m 2 /mån.). Av bostä- mk. Dessutom bör man betänka, att räntorna på 39392: derna befinner sig 4 % i hus, där den faststälida aravalån för de flesta lånen sänktes med en 39393: hyran överstiger den maximala hyresnivån med procentenhet genom ett beslut av statsrådet 39394: mera än 3 mk/m 2 /mån. En stor majoritet 9.1.1986 om räntan på vissa bostadslån och 39395: (7 3 %) av avarahyresbostäderna befinner sig i grundförbättringslån (18/86). Detta i kombina- 39396: hus, där den faststälida hyran i genomsnitt är tion med Finlands Banks sänkning av grundrän- 39397: lägre än maximinivån för erhåliande av bostads- tan och sänkningen av priset på olja kommer i 39398: 1985 vp. -- ~ n:o 439 5 39399: 39400: enlighet med av bostadsstyrelsen utfärdade direk- vara motiverat att ansvaret för att hyrorna hålls 39401: tiv att sänka hyrorna med 0,35--0,70 mk/m 2 / på en skälig nivå delas av hyreshusets ägare i 39402: mån. detta år. samarbete med husets invånare. Genom det nya 39403: De aravahyror som fastställts för år 1986 kan, arrangemang för anstånd som har föreslagits kan 39404: då den hyra som förorsakas av kapitalutgifterna hyreshusen delvis klara av sina ekonomiska svå- 39405: är hög, sänkas på basis av lagen om temporära righeter från tidigare, eftersom uppskjutandet av 39406: arrangemang för sänkning av räntan samt för räntorna och amorteringarna sänker hyrorna i 39407: anstånd med amorteringar och räntor på vissa motsvarande grad. 39408: bostadslån (883 185) genom att erläggandet av de Hyreshus med ekonomiska svårigheter kan en- 39409: amorterings- och ränteposter som förfaller tili ligt statsförslaget (mom. 35.45.64) beviljas un- 39410: betalning år 1986 uppskjuts. Uppskjutningsförfa- derstöd för betalning av räntor. Tidigare har 39411: randet har förenklats i förvaltningsmässigt hänse- understöd kunnat beviljas endast för erläggande 39412: ende så, att uppskjutningen görs på basis av av räntor på hyreshusens primärlån. År 1986 kan 39413: anmälan från hyreshuset och inget separat beslut det beviljas för erläggande av alla de räntor som 39414: om detta fattas av bostadsstyrelsen, vilket var får beaktas i hyrorna. Detta ger större förutsätt- 39415: fallet i det arrangemang för anstånd som basera- ningar för beviljande av understöd och det ger 39416: de sig på den tidigare lagen. 1 lagen fastställs de flera hyreshus möjlighet att erhålla understöd. 39417: skäliga nivåerna för kapitalkostnaderna skilt för Om de faktorer som inverkar på aravahyrornas 39418: varje låneår. Om den av kommunen fastställda storlek fås en noggrannare utredning på våren 39419: kapitalutgiftshyran överstiger denna nivå, kan 1986, då den av bostadsstyrelsen tillsatta arbets- 39420: hyreshuset få anstånd med betalningsposterna för gruppen har avslutat sitt arbete. Arbetsgruppen 39421: bostadslånet så, att hyran sänks tili en skäligare utreder vilka möjligheterna är att finna mera 39422: nivå. Oberoende av kapitalkostnaderna har hy- permanenta lösningar tili sänkta boendekostna- 39423: reshuset kunnat utnyttja möjligheten tili an- der, t.ex. genom att arrangemangen för lån 39424: stånd, om stegringen i kapitalkostnaderna har utvecklas eller andra utvägar att sänka hyrorna 39425: varit större än 1,20 mk/m 2 /mån. mellan år 1985 söks. 39426: och 1986. Även i det program för utvecklande av boen- 39427: På basis av anmälningarna om anstånd kan det deförhållandena som på våren 1986 uppgörs för 39428: preliminärt uppskattas, att ungefär 600 hyreshus första gången för nästa femårsperiod kommer 39429: begärde anstånd och att hyrorna på grund av man att ha som mål att få ner kostnaderna för 39430: anstånden sjönk med i medeltal 2 mk/ m 2 1mån. boendet tili en skälig nivå. 39431: Lagen om det nya arrangemanget för anstånd På basis av den målsättning beträffande boen- 39432: är i kraft tili utgangen av mars 1987. Enligt deutgifternas andelar som kommer att fastställas 39433: motiveringen för regeringens proposition är av- i programmet för utvecklande av boendeförhål- 39434: sikten att arrangemanget skall fortsätta genom en landena kommer grunderna för fastställande av 39435: temporär lag, som utfärdas årligen fram tili dess bostadsbidrag, inkomstgränserna för bostadslån, 39436: att lagen om bostadsproduktion i sin helhet grunderna för fördelningen av aravahyresbostäder 39437: förnyas. Avsikten med det nya arrangemanget för och övriga liknande grunder för fastställande av 39438: anstånd är att en planering på lång sikt av understöd att bestämmas. Bl.a. på grundvalen av 39439: hyreshysens förvaltning och ekonomi skall möj- dessa kommer även storleken av de anslag som 39440: liggöras. För driftsutgifternas del har det ansetts föreslås bli upptagna i statsförslaget att beräknas. 39441: 39442: Helsingfors den 14 februari 1986 39443: 39444: Miljöminister Matti Ahde 39445: 1985 vp. 39446: 39447: Kirjallinen kysymys n:o 440 39448: 39449: 39450: 39451: 39452: Elo ym.: Luotsikutterinhoitajien palvelussuhteen ehdoista 39453: 39454: 39455: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 39456: 39457: Luotsikutterinhoitajat ovat pieni, vastuunalais- alusta alkaen heidät on sijoitettu palkkausluok- 39458: ta työtä tekevä ryhmä, joita on maassamme vain kaan A 5. 39459: runsaat 130. Luotsikutterinhoitajilta vaaditaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 39460: käytännössä huomattava pätevyys, mutta heidän tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 39461: työolosuhteensa ja palkkauksensa eivät ole suh- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 39462: teessa työn asettamiin vaatimuksiin. Luotsikutte- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 39463: rinhoitajien työaika on 56 tuntia viikossa. Tämän 39464: lisäksi on syytä mainita, etteivät he saa minkään- Onko Hallitus tietoinen luotsikurterin- 39465: laista korvausta ilta- tai yötyöstä, ja viikonvaihde- hoitajien työsuhteeseen liittyvistä epä- 39466: työstäkin maksetaan vain vaatimaton korvaus kohdista ja alhaisesta palkkauksesta, ja 39467: lauantaista klo 18 sunnuntaihin klo 24 asti. jos on, 39468: Työajan pituudesta ja työn vaatimasta käytännön mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 39469: pätevyydestä huolimatta luotsikutterinhoitajien ryhtyä luotsikutterinhoitajien työolosuh- 39470: palkkaus on matalalla tasolla, sillä vuoden 1986 teiden parantamiseksi ja palkkauksen 39471: nostamiseksi asianmukaiselle tasolle? 39472: 39473: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1985 39474: 39475: Mikko Elo Reijo Lindroos Liisa Jaakonsaari 39476: Risto Ahonen Jouko Skinnari Timo Laaksonen 39477: 39478: 39479: 39480: 39481: 260043F 39482: 2 1985 vp. - KK n:o 440 39483: 39484: 39485: 39486: 39487: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 39488: 39489: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Luotsikutterinhoitajien, samoin kuin muiden- 39490: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kin merenkulkulaitoksen palveluksessa olevien 39491: olette 18 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- virkamiesten, palkkauksista ja muista palvelus- 39492: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- suhteen ehdoista sovitaan vuosittain virkaehtoso- 39493: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja pimuksin. Tällä hetkellä luotsikutterinhoitajat 39494: Mikko Elon ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o kuuluvat A 5-A 7 palkkausluokkiin. Luotsikut- 39495: 440: terinhoitajalle, joka on palvellut yhteensä 5 vuot- 39496: ta mainitussa virassa tai jolla on alikonemestarin 39497: Onko Hallitus tietoinen luotsikuuerin- tai aliperämiehen pätevyys, suoritetaan palkkaus 39498: hoitajien työsuhteeseen liittyvistä epä- yhtä palkkausluokkaa korkeampana, kuin mitä 39499: kohdista ja alhaisesta palkkauksesta, ja tässä virassa muutoin suoritetaan. 39500: jos on, Palvelusvuosien ja kalliinpaikanlisän määrästä 39501: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo riippuen luotsikutterinhoitajien peruspalkka voi 39502: ryhtyä luotsikutterinhoitajien työolosuh- vaihdella 3 858-5 306 markan välillä kuukau- 39503: teiden parantamiseksi ja palkkauksen dessa. Tämän lisäksi jokaiselle luotsikutterinhoi- 39504: nostamiseksi asianmukaiselle tasolle? tajalle maksetaan kultakin työvuorokaudelta toi- 39505: mirahaa, jonka suuruus vaihtelee luotsiasemittain 39506: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: 43 markasta 76 markkaan työvuorokaudelta. Me- 39507: Merenkulkulaitoksen palveluksessa on 130- renkulkuhallituksen antamien tietojen mukaan 39508: 140 luotsikutterinhoitajaa. Kaikki luotsikuuerin- luotsikutterinhoitajien todelliset vuosiansiot 39509: hoitajat ovat virkasuhteessa valtioon. Luotsikutte- vuonna 1985 olivat keskimäärin hieman yli 39510: rinhoitajat työskentelevät pääosin rannikon ja 100 000 markkaa (brutto ). 39511: saariston luotsiasemilla. Saimaan syväväyläluotsi- Luotsikutterinhoitajat ovat oikeutetut sunnun- 39512: asemilla on lisäksi joitakin luotsikutterinhoitajia. taityökorvauksiin lauantaista kello 18.00 sunnun- 39513: Luotsikutterinhoitajan tehtävänä on ensisijaisesti taihin kello 24.00 saakka. Sunnuntaityökorvauk- 39514: huolehtia luotsin kuljettamisesta luotsattavaan sen suuruus on yksinkertaista tuntipalkkaa vas- 39515: alukseen ja hakea tämä luotsauksen päätyttyä taava korvaus. Korvauksen määrä on sama kuin 39516: aluksesta takaisin luotsiasemalle. Edelleen luotsi- valtionhallinnossa yleensä. 39517: kuuerinhoitajan tehtävänä on hoitaa luotsiase- Vielä 1980-luvun alussa oli luotsikutterinhoita- 39518: man kuljetuskalustoa ja huolehtia luotsiaseman jien työaika sääntelemätön. Maaliskuun 16 päivä- 39519: talonmiestehtävistä. nä 1983 tehdyllä virkaehtosopimuksella toteutet- 39520: Merenkulkuhallitus on pyrkinyt siihen, että tiin luotsikutterinhoitajien osalta 1.10.1983 lu- 39521: luotsikutterinhoitajilla olisi kuljettajankirja A kien työaikajärjestely, jonka mukaan luotsikutte- 39522: sekä koneenhoitajankirja A. Aluksen miehityk- rinhoitajien työaika järjestettiin niin sanotun 39523: sestä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä viikko työtä - viikko vapaata -työaikajärjestelyn 39524: 16.3.1984 annetun asetuksen tultua voimaan mukaiseksi. Luotsin työaika on järjestetty samalla 39525: merenkulkuhallitus on pyrkinyt siihen, että vir- tavalla. Järjestely tarkoittaa sitä, että luotsikutte- 39526: koihin nimitettävillä tai määrättävillä luotsikutte- rinhoitaja on 7 vuorokautta työvuorossa, minkä 39527: rinhoitajilla olisi asetuksen tarkoittama kuljetta- jälkeen hänelle on taattu 7 vuorokauden mittai- 39528: jankirja I tai vähintään kuljettajankirja II. Kaikil- nen vapaavuoro. Työpäiviä luotsikutterinhoitajil- 39529: la merenkulkulaitoksen palveluksessa tällä het- la on noin 165 kappaletta vuodessa. Mikäli 39530: kellä olevilla luotsikutterinhoitajilla ei ole edellä luotsikutterinhoitaja poikkeuksellisesti joudutaan 39531: mainittua pätevyyttä. Todettakoon tässä yhtey- kutsumaan vapaavuoronsa aikana työhön, makse- 39532: dessä, että kuljettajankirjat I ja II ovat miehitys- taan hänelle virkaehtosopimuksen mukainen yli- 39533: ja pätevyysasetuksen tarkoittamista kansipäällys- työkorvaus, jonka suuruus on yleisestikin käytössä 39534: tön pätevyyskirjoista vähiten koulutusta ja työko- oleva säännöllisen työajan tuntipalkka 50 % :lla 39535: kemusta vaativat. korotettuna. 39536: 1985 vp. - KK n:o 440 3 39537: 39538: Työvuoronsa aikana luotsikutterinhoitajille on kaansaaneet työvoimaministeriön työllisyysvaroil- 39539: järjestetty majoitustilat luotsiasemalla. Joillakin la palkatut, niin kutsutut turvallisuusmiehet. 39540: luotsiasemilla on myös järjestetty ruokailu. Toi- Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että 39541: silla luotsiasemilla luotsikutterinhoitajat, samoin luotsikutterinhoitajien osalta 1.10.1983 lukien 39542: kuin luotsit, valmistavat ruokansa itse. Työtehtä- toteutettu työaikajärjestely ja sen edellyttämä 39543: vät ajoittuvat työvuoron aikana kaikkiin vuoro- luotsikutterinhoitajien määrän lisäämistarve on 39544: kauden aikoihin. Kuitenkin tavoitteena on, että aiheuttanut sen, että eräillä luotsiasemilla luotsi- 39545: luotsikutterinhoitajalle järjestetään kalenterivuo- kutterinhoitajille ei ole voitu järjestää riittäviä 39546: rokausittain yksi yhdenjaksoinen, vähintään 8 lepoaikoja. Aika ajoin luotsikuttereita on myös 39547: tunnin mittainen tai enintään kahteen jaksoon jouduttu ajamaan yhdellä miehellä, vaikka tur- 39548: jaettu, yhteensä 10 tunnin mittainen lepoaika. vallisuusperusteet edellyttäisivät ajamista kahdel- 39549: Koska työmäärät vaihtelevat luotsiasemittain suu- la miehellä silloin, kun luotsia viedään luotsatta- 39550: resti, myös Iepoajan määrä eri luotsiasemilla vaan alukseen tai tuodaan aluksesta luotsiasemal- 39551: vaihtelee suuresti. Useimmilla luotsiasemilla ei le. Nämä epäkohdat ovat poistettavissa sillä, että 39552: luotsikutterinhoitajilla jouduta teettämään yli- luotsikutterinhoitajien lukumäärää lisätään. Tu- 39553: työtä. levissa tulo- ja menoarvioissa sekä virkajärjeste- 39554: lyillä pyritään saamaan luotsikutterinhoitajien 39555: Merenkulkuhallitus on pyrkinyt siihen, että määrä lähivuosina riittäväksi. 39556: luotsikuueri turvallisuussyistä on aina miehitetty Luotsikutterinhoitajien palkkatason oikeuden- 39557: kahdella miehellä silloin, kun luotsia viedään mukaisuutta ja oikeasuhteisuutta arvioitaessa on 39558: luotsattavaan alukseen tai tuodaan aluksesta luot- edellä selostettujen selvitysten pohjalta otettava 39559: siasemalle. Varsinkin luotsikutterinhoitajien vuo- huomioon kokonaisansiot, vapaa-ajat vuosittaisen 39560: silomien aikana on ollut tilanteita, jolloin luotsi- kokonaistyöajan puitteissa ja sovellettavat päte- 39561: kutteriin ei ole ollut mahdollisuuksia sijoittaa vyysvaatimukset. Luotsikutterinhoitajien palve- 39562: kuin yksi mies. Kun luotsikutterinhoitajien virka- lussuhteen ehtoja koskevat muutosesitykset käsi- 39563: ehtosopimusta tehtiin vuonna 1983, lähdettiin tellään ao. virkaehtoneuvottelujen yhteydessä sa- 39564: siitä, että seuraavien vuosien aikana luotsikutte- massa järjestyksessä kuin yleensä virkamiesten 39565: rinhoitajien määrää on lisättävä luotsiasemilla palkkausasiat. 39566: yhteensä runsaalla 40 virkamiehellä. Tämä oli Lisäksi hallitus toteaa, että luotsauslaitoksen 39567: sekä merenkulkuhallituksen että luotsihenkilö- uudistus on käynnissä asiaa selvittäneen toimi- 39568: kuntaa edustavan ammattijärjestön kanta. Koska kunnan esitysten pohjalta siten, että uudistus 39569: uusia vakansseja ei merenkulkuhallituksen esityk- toteutuu vuoteen 1990 mennessä. Valtion vuo- 39570: sistä huolimatta ole valtion tulo- ja menoarvioon den 1985 tulo- ja menoarvioesityksen mukaan 39571: saatu esitetyssä määrin ja koska virkajärjestelyin- uudistusta valmisteltaessa kiinnitetään huomiota 39572: kään ei ole kaikkia vakansseja voitu järjestää, on saariston työllisyyteen sekä ympäristön suojelusta 39573: tästä ollut seurauksena eräillä luotsiasemilla, että ja veneliikenteen turvallisuudesta johtuviin näkö- 39574: luotsikutterinhoitajat ajoittain joutuvat ajamaan kohtiin. Uudistuksen yhteydessä on myös tarkoi- 39575: kutteria yksin, ilman turvallisuuden edellyttämää tus saada luotsikutterinhoitajien määrä riittävälle 39576: apumiestä. Osittaista parannusta asiaan ovat ai- tasolle. 39577: 39578: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1986 39579: 39580: Ministeri Jermu Laine 39581: 4 1985 vp. - KK n:o 440 39582: 39583: 39584: 39585: 39586: Tili Riksdagens Herr Talman 39587: 39588: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Om lotskutterskötarnas ävensom andra tjänste- 39589: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse mäns inom sjöfartsväsendet löner oeh andra vill- 39590: av den 18 deeember 1985 till vederbörande koren för tjänsteförhållandet avtalas årligen ge- 39591: medlem av statsrådet för avgivande av svar över- nom tjänstekollektivavtal. För närvarande är 39592: sänt avskrift av följande av riksdagsman Mikko lotskutterskötarna plaeerade i löneklasser A ) - 39593: Elo m.fl. underteeknade spörsmål nr 440: A 7. Till lotskutterskötare, som har tjänstgjort 39594: sammanlagt fem år i sagda tjänst eller som har 39595: Är Regeringen medveten om de miss- undermaskinmästares eller understyrmans behö- 39596: förhållanden som lotskutterskötarnas ar- righet, betalas lönen förhöjt med en löneklass av 39597: betsförhållanden är förknippade med oeh vad i övrigt betalas för denna tjänst. 39598: om lotskutterskötarnas låga löner, oeh Beroende på antalet tjänsteår oeh dyrortstillägg 39599: om så är fallet, kan lotskutterskötarnas grundlön variera från 39600: vilka åtgärder avser Regeringen vidta i 3 8)8 till ) 306 mark i månaden. Dessutom 39601: syfte att förbättra arbetsförhållandena för betalas till varje lotskutterskötare för varje arbets- 39602: lotskutterskötare oeh höja lönerna på en dygn en tjänstepenning som varierar beroende på 39603: tillbörlig nivå? lotsstation från 43 mark till 76 mark per arbets- 39604: dygn. Enligt sjöfartsstyrelsens uppgifter uppgiek 39605: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra lotskutterskötarnas reella årsinkomster år 1985 till 39606: följande: i genomsnitt drygt 100 000 mark (brutto). 39607: Sjöfartsväsendet har 130-140 lotskuttersköta- Lotskutterskötarna har rätt till söndagsersätt- 39608: re i sin tjänst. Alla lotskutterskötare står i tjänste- ning från kloekan 18.00 på lördag till kloekan 39609: förhållande till staten. Lotskutterskötarna arbetar 24.00 på söndag. Till sin storlek motsvarar sön- 39610: huvudsakligen på lotsstationerna vid kusten oeh i dagsersättningen en enkel timlön. Ersättningen 39611: skärgården. Dessutom finns det några lotskut- är lika stor som inom statsförvaltningen i allmän- 39612: terskötare på lotsstationerna vid Saimens djup- het. 39613: led. Lotskutterskötarna har till uppgift att i första Ännu i början av 1980-talet reglerades inte 39614: hand sköta transporten av lotsen till det fartyg lotskutterskötarnas arbetstid. Genom tjänstekol- 39615: som skall lotsas oeh sedan hämta lotsen efter lektivavtalet av den 16 mars 1983 genomfördes 39616: slutförd lotsning från fartyget tilihaka tilllotssta- en reglering av lotskutterskötarnas arbetstid. 39617: tionen. Vidare ankommer det på lotskutterskö- Lotskutterskötarnas arbetstid ordnades enligt ar- 39618: tarna att sköta lotsstationens transportmateriel betstidsregleringen en veeka arbete - en veeka 39619: oeh gårdskarlsuppgifter. ledighet. Arbetstiden för lotsarna har ordnats på 39620: Sjöfartsstyrelsen har eftersträvat att lotskut- motsvarande sätt. Regleringen innebär att 39621: terskötarna skall ha förarbrev A oeh maskinskö- lotskutterskötare har sju dygns arbetsskift, varef- 39622: tarbrev A. Sedan förordningen om fartygsbeman- ter honom har garanterats en sju dygns frivakt. 39623: ning oeh fartygspersonalens behörighet av Lotskutterskötare har ea 16) arbetsdagar om året. 39624: 16.3.1984 trädde i kraft har sjöfartsstyrelsen Om man blir tvungen att kalla lotskutterskötaren 39625: eftersträvat, att lotskutterskötare som utnämns till arbete under frivakten, betalas till honom 39626: eller förordnas till tjänsten skall ha i förord- enligt tjänstekollektivavtalet en övertidsersätt- 39627: ningen avsett förarbrev I eller lägst förarbrev II. ning, som motsvarar timlönen för regelbunden 39628: Alla lotskutterskötare i sjöfartsväsendets tjänst arbetstid ökad med )0 proeent. 39629: har inte den ovan nämnda behörigheten. 1 detta Under arbetsskiftet har för lotskutterskötarna 39630: sammanhang kan konstateras att förarbreven I ordnats inkvartering på lotsstationen. På vissa 39631: oeh II kräver minst utbildning oeh arbetserfaren- lotsstationer har även bespisning anordnats. På 39632: het av de i bemannings- oeh behörighetsförord- några lotsstationer lagar lotskutterskötarna även- 39633: ningen avsedda behörighetsbreven för däeksbe- som lotsarna själva sin mat. Arbetsuppgifterna 39634: fäl. fördelar sig under arbetsskiftet på alla tider av 39635: 1985 vp. - KK n:o 440 5 39636: 39637: dygnet. Målet är dock att för lotskutterskötarna därav förutsatta behovet att öka antalet lotskut- 39638: anordnas per kalenderdygn en enhetlig vilopaus terskötare har lett tili att det på vissa lotsstationer 39639: på minst 8 timmar eller en vilopaus på samman- inte har gått att ordna tillräckliga vilotider för 39640: lagt 10 timmar som får vara indelad i högst två lotskutterskötarna. Tidvis har man varit tvungen 39641: delar. Eftersom arbetsmängden varierar stort be- att sköta transporterna med en mans bemanning, 39642: roende på lotsstation, varierar även vilotiden även om säkerheten skulle förutsätta att transpor- 39643: avsevärt på olika lotsstationer. På de flesta lots- terna sker med två mans bemanning, när lotsen 39644: stationerna behöver lotskutterskötarna inte utföra transporteras tili det fartyg som skall lotsas eller 39645: övertidsarbete. från fartyget tili lotsstationen. Dessa brister kan 39646: Sjöfartsstyrelsen har eftersträvat att lotskuttern avlägsnas genom att antalet lotskutterskötare 39647: av säkerhetsskäl alltid har en två mans beman- ökas. I kommande statsförslag och genom tjäns- 39648: ning, när lotsen transporteras tili det fartyg som teregleringar eftersträvas att antalet lotskutterskö- 39649: skall lotsas eller från fartyget tili lotsstationen. tare under de närmaste åren blir tillräckligt stort. 39650: Särskilt under lotskutterskötarnas semestrar har 39651: När man bedömer om lotskutterskötarnas lö- 39652: det funnits situationer i vilka endast en man har 39653: nenivå är rättvis samt om den står i rätt propor- 39654: kunnat placeras i lotskuttern. När tjänstekollek- 39655: tion tili lönenivån i allmänhet, skall på basis av 39656: tivavtalet för lotskutterskötarna utarbetades år 39657: de ovanstående utredningar beaktas de torala 39658: 1983 utgick man ifrån att antalet lotskuttersköta- 39659: inkomsterna, fritiden inom ramen för den torala 39660: re på lotsstationer skall ökas med sammanlagt 39661: årliga arbetstiden och de behörighetskrav som 39662: drygt 40 tjänstemän under de följande åren. 39663: ställs på lotskutterskötarna. Ändringsförslag an- 39664: Denna synpunkt framfördes såväl av sjöfartssty- 39665: gående villkoren för lotskutterskötarnas tjänste- 39666: relsen som den fackorganisation som företräder 39667: förhållanden behandlas i anslutning tili ifrågava- 39668: lotsarna. Eftersom nya tjänster trots sjöfartsstyrel- 39669: rande tjänstekollektivavtalsförhandlingar i sam- 39670: sen förslag inte intagits i statsförslaget i den 39671: ma ordning som lönefrågorna för tjänstemän i 39672: omfattning som framförts och eftersom genom 39673: övrigt. 39674: tjänsteregleringar inte kunnat ordnas alla tjänster 39675: som behövs, har detta lett tili att i fråga om vissa Regeringen konstaterar dessutom att förnyande 39676: lotsstationer måste lotskutterskötarna tidvis föra av lotsningsväsendet pågår på basis av de förslag 39677: kutterna ensam utan den hjälpkarl som säkerhe- som kommissionen lagt fram så att reformen 39678: ten förutsätter. En viss förbättring har man fått kommer att vara genomförd år 1990. Enligt 39679: tili stånd med hjälp av s.k. säkerhetsmän som propositionen angående statsförslaget för år 1985 39680: avlönats med arbetskraftsministeriets sysselsätt- beaktas vid beredningen av reformen sysselsätt- 39681: ningsmedel. ningen i skärgården samt synpunkter på miljö- 39682: Med stöd av vad ovan anförts konstaterar vård och sjöfartens säkerhet. Avsikten i samband 39683: regeringen att den arbetstidsreglering för lotskut- med reformen är även att antalet lotskuttersköta- 39684: terskötarna som genomfördes 1.10.1983 och det re skall höjas tili en tillräcklig nivå. 39685: 39686: Helsingfors den 28 januari 1986 39687: 39688: Minister jermu Laine 39689: 1 39690: 1 39691: 1 39692: 1 39693: 1 39694: 1 39695: 1 39696: 1 39697: 1 39698: 1 39699: 1 39700: 1 39701: 1985 vp. 39702: 39703: Kirjallinen kysymys n:o 441 39704: 39705: 39706: 39707: 39708: Elo: Kiinteillä pyydyksillä ja verkoilla kalastamisen kieltämisestä 39709: Tornionjoessa ja Simojoessa 39710: 39711: 39712: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 39713: 39714: Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission Jo samassa päätöksessä komissio on vesinänyt 39715: suositusten voimaansaattamisesta annetun lain antamansa kiellon sillä, että se voi myöntää 39716: (483/75) nojalla on annettu asetus Itämerellä poikkeusluvan kaikille niille kalastajille, joille 39717: harjoitettavaa kalastusta koskevista säännöistä siiankalastus on toimeentulon kannalta tärkeä. 39718: (625/75). Itämeren kalastussääntöjä muutettiin Tornionjoen suualueella pidettävät rysät ovat 39719: lohenkalastuksen osalta 17.6.1977 annetulla ase- siikarysiä. Lohirysiä ei suomenpuoleiselta "ko- 39720: tuksella (481177). Tällöin kiellettiin lohen pyynti mission pätevyysalueelta'' löydy, ei myöskään 39721: ajoverkolla ja ajosiimalla kesäkuun 1 päivän alus- Alatornion pitäjää. 39722: ta elokuun 25 päivän loppuun. Kielto koski vain Samaan aikaan kuin merialueella on voimassa 39723: yleissopimuksen (SopS 40/74) kansainvälistä vesi- lohen pyyntikielto, voidaan itse Tornionjoessa 39724: aluetta. kalastaa lohta pato-, nuotta-, ajoverkko- (kulku- 39725: tusverkko) ja seisovilla verkoilla. Tilanne on lähes 39726: Tämän jälkeen asetusta (625/75) on monta 39727: samanlainen Simojoen alajuoksulla, missä verk- 39728: kertaa muutettu. Nyt on voimassa asetus (433/ 39729: kokalastus on yleinen kalastustapa. 39730: 85 ), jolla merilohen ja meritaimenen pyynti 39731: ajoverkolla, ajosiimalla sekä ankkuroidulla pinta- Perämeren lohikantojen tärkeimmät syönnös- 39732: verkolla on kielletty kesäkuun 15 päivän alusta alueet ovat Itämeressä Gotlannin ja Bornholmin 39733: syyskuun 15 päivän loppuun. Pohjanlahdella edustalla. Kutuvaellus Pohjanlahdelle kulkee 39734: kyseinen kalastuskielto on koskenut vain Suomen Ahvenanmaan länsipuolitse. Tämän jälkeen lo- 39735: kalastusvyöhykettä, eli ns. avomena. Muut Itä- het seuraavat Suomen rannikkoa kotijokensa 39736: meren kalastuskomission jäsenvaltiot ovat asetta- suulle saakka. 39737: neet vastaavan kalastuskiellon omille kalastusvyö- Tornionjokeen ja sen suualueelle on istutettu 39738: hykkeilleen. 21 947 merkittyä lohiyksilöä. Näistä on saatu alle 39739: 2 % :n palautus. Merkintäkokeiden antamien tu- 39740: Itämeren kalastuskomission suomalaiset val- losten perusteella on nähtävissä, että ''Tornion- 39741: tuuskunnan jäsenet ja komission kokouksissa mu- joen loheen" kohdistuu suurin pyyntipaine kes- 39742: kana olleet suomalaiset lohiasiantuntijat ovat keisellä ja eteläisellä Itämerellä, josta saatiin 39743: perustelleet ko. kalastuskieltoa sillä, että näin 71 % merkkipalautuksista. Selkämeren rannikol- 39744: turvataan viimeisillä luonnonvaraisilla lohijoilla ta palautettiin 9 % merkeistä ja Perämereltä ja 39745: - meillä Tornionjoella ja Simojoella - luon- Tornionjoelta yhteensä 19 %. 39746: nonvalinnan läpikäyneiden lohien säilyminen Selkämerellä harjoitetaan varsin tehokasta ajo- 39747: mädinhankintaa ja luonnonvaraista lisääntymistä verkko- ja ajosiimakalastusta. Tästä huolimatta 39748: varten. ko. alueelta on palautettu vain 5 kalamerkkiä. 39749: Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on Syy tähän on selvä; Tornionjoen lohet eivät 39750: 26.4.1985 antanut päätöksen, jolla Tornionjoen joudu Selkämerellä avomerikalastajien saaliiksi. 39751: lohi- ja taimenkannan elvyttämiseksi kalastus Tästä huolimatta Selkämerelle on jo useam- 39752: kiinteillä pyydyksillä on kielletty ennen kesäkuun man kerran esitetty ajosiiman käyttökieltoa, vii- 39753: 15 päivää komission pätevyysalueella Suomen meksi tänä vuonna. Aina kiellon perusteeksi on 39754: Alatornion pitäjän merialueella. Tornionjoen ka- esitetty Tornionjoen ja Simojoen lohen luonnon- 39755: lastusalueen kalastussäännön mukaan kiinteällä kantojen suojaaminen. 39756: pyydyksellä tarkoitetaan paikallista rysää, siikary- Jos Perämereen laskevien jokien luonnonvarai- 39757: sää. sia lohikantoja aiotaan todella suojata ja säilyttää, 39758: 39759: 260041D 39760: 2 1985 vp. - KK n:o 441 39761: 39762: on lohenkalastuksen säätelyn kohteeksi ensisijai- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 39763: sesti otettava viimeiset luonnonvaraiset lohien vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 39764: kutujoet. Nyt tarkoitustaan vastaamattomien ka- 39765: lastussäännösten nojalla lohen kutujoilla harjoi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 39766: tettava pato-, nuotta- ja lohen ajoverkkopyynti ryhtyä, että viimeisillä luonnonvaraisilla 39767: on uhkana suomenpuoleisten lohijokien luon- lohijoilla - Tornionjoella ja Simojoella 39768: nonkantojen säilyttämiselle. - kiellettäisiin kiinteillä pyydyksillä ja 39769: verkoilla tapahtuva kalastus, jotta mainit- 39770: tujen jokien korvaamattoman arvokkaat 39771: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- luonnonlohikannat voitaisiin säilyttää 39772: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- kalanviljelyn tarpeisiin? 39773: 39774: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1985 39775: 39776: Mikko Elo 39777: 1985 vp. - KK n:o 441 3 39778: 39779: 39780: 39781: 39782: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 39783: 39784: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jien tulee voida edelleen kalastaa esim. siikaa, 39785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, haukea, madetta ja ahventa. Lohen ja taimenen 39786: olette 18 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- pyynti on jo sinänsä kielletty, koska näiden 39787: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kalojen kalastusoikeus kuuluu valtiolle ns. regaa- 39788: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lioikeutena eikä sitä ole luovutettu vesialueiden 39789: Elon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä omistajille. Asetusta koskevassa esityksessä on sen 39790: n:o 441: sijaan ehdotettu varsin pitkälle meneviä kalastus- 39791: ta koskevia rajoituksia jokeen nousseiden lohien 39792: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo suojaamiseksi. Sen mukaan näissä joissa kielle- 39793: ryhtyä, että viimeisillä luonnonvaraisilla tään kalastaminen kosteverkolla eli laiskalla sekä 39794: lohijoilla - Tornionjoella ja Simojoella verkolla tai liikkuvalla rihmapyydyksellä, jonka 39795: - kiellettäisiin kiinteillä pyydyksillä ja silmäkoko on suurempi kuin 110 millimetriä tai 39796: verkoilla tapahtuva kalastus, jotta mainit- solmuväli 55 millimetriä. Tällaisten verkkopyy- 39797: tujen jokien korvaamattoman arvokkaat dysten katsotaan olevan erityisen sopivia lohenka- 39798: luonnonlohikannat voitaisiin säilyttää lastuksessa. Muulla verkolla ja liikkuvalla rihma- 39799: kalanviljelyn tarpeisiin? pyydyksellä kiellettäisiin kalastus perjantain klo 39800: 18.00 ja maanantain klo 18.00 välisenä aikana. 39801: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Tämän lisäksi on tarkoitus kieltää näissä joissa 39802: ti seuraavaa: kaikenlainen kalastus lohen kutuaikana, eli syys- 39803: Suomessa ja Ruotsissa suoritettujen tutkimus- kuun 1 päivän alusta marraskuun loppuun lu- 39804: ten ja selvitysten perusteella on käynyt ilmeiseksi, kuun ottamatta hauen ja mateen koukkukalas- 39805: että Itämeren lohen luonnossa lisääntyvät kannat tusta, nahkiaisen pyyntiä ja siian lippoamista. 39806: ovat jatkuvasti heikentyneet ja ovat eräissä vielä Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, nojau- 39807: luonnontilaisissa joissa jopa uhanalaisia. Myöskin tuen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta 39808: Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) saatuihin tietoihin, että em. määräykset toteutu- 39809: on todennut saman asian ja suositellut jo useana essaan suojaavat riittävästi jokeen nousseita kutu- 39810: vuonna kalastuksen rajoittamista Itämeren kan- lohia. Näin ollen lohen luonnossa lisääntyvät 39811: sainväliselle kalastuskomissiolle. Tästä eivät ko- kannat voidaan ko. joissa säilyttää sekä luonnossa 39812: mission jäsenmaat ole kuitenkaan voineet sopia. tapahtuvaa että kalanviljelyn avulla aikaansaata- 39813: Tämän vuoksi on sekä Suomessa että Ruotsissa vaa poikastuotantoa varten edellyttäen, että ka- 39814: pyritty säätelemään lohen kalastusta omilla lain- lastuksen säätely voidaan riittävässä laajuudessa 39815: käyttövallan piiriin kuuluvilla vesialueilla. Vuo- toteuttaa myös muiden pyyntimuotojen osalta. 39816: den 1985 keväällä oli tarkoitus antaa asetus, jolla Tässä tarkoituksessa mainitussa esityksessä on 39817: olisi säädelty lohenkalastusta Pohjanlahden avomeri-ja rannikkokalastuksen säätelyä koskevat 39818: alueella kaikissa kalastusmuodoissa, eli avomeri-, kohdat. Asetus on tarkoitus esitellä kuluvan 39819: rannikko- ja jokikalastuksessa. Asetusta ei kuiten- vuoden alkupuolella. 39820: kaan annettu mm. myöhäisen ajankohdan vuok- Lohenkalastuksen säätelyä tarkoinavaa asetusta 39821: si. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmistel- ei voida ulottaa koskemaan Tornion- ja Muo- 39822: tu uutta esitystä asetukseksi samalta pohjalta, nionjokea, koska kalastusasioita koskeva toimival- 39823: joskin seikkaperäisemmin. Esitys valmistui viime ta kuuluu maiden välisen sopimuksen (SopS 39824: vuoden lopulla ja sisältää jokikalastuksen säätelyä 541 71) mukaan Suomalais-ruotsalaiselle rajajoki- 39825: koskevalta osalta Simojoen ja Kiiminkijoen. komissiolle. Huolimatta siitä, että sopimukseen 39826: Huolimatta siitä, että nämä joet ovat viimeiset sisältyvässä kalastussäännössä ja eräillä komission 39827: kokonaan Suomessa oleva joet, joissa Itämeren antamilla päätöksillä on lohenkalastusta rajoitet- 39828: lohi voi vielä lisääntyä, on maa- ja metsätalous- tu ja lohikantoja pyritty suojaamaan, on ilmeises- 39829: ministeriössä katsottu, että kaikkea verkkokalas- ti nykytilanteessa aihetta kalastuksen säätelyn 39830: tusta ei voida kieltää. Kalastusoikeuden omista- tehostamiseen. Tässä suhteessa maa- ja metsäta- 39831: 4 1985 vp. - KK n:o 441 39832: 39833: lousministeriö tulee kiinnittämään rajajokikomis- suojelu riittävän tehokkaaksi Tornion- ja Muoni- 39834: sion huomiota asiaan tarkoituksella saada lohen- onjoessa. 39835: 39836: Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1986 39837: 39838: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 39839: 1985 vp. - KK n:o 441 5 39840: 39841: 39842: 39843: 39844: Tili Riksdagens Herr Talman 39845: 39846: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fortfarande kunna fiska t.ex. sik, gädda, lake och 39847: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av abborre. Fiske av lax och laxöring är redan 39848: den 18 december 1985 tili vederbörande medlem förbjudet eftersom staten har s.k. regalrätt då det 39849: av statsrådet översänt avskrift av följande av gälier fiske av dessa fiskar och denna rätt inte har 39850: riksdagsman Elo undertecknade spörsmål nr 441: överlåtits åt vattenägarna. Däremot har man i 39851: förslaget tili förordning föreslagit synnerligen 39852: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta långtgående begränsningar av fisket för skyddan- 39853: för förbjudande av fiske med förankrade de av den lax som stiger i älven. Enligt detta 39854: fångstredskap och nät i de sista fria förbjuds fiske med nät som kallas kosteverkko 39855: laxälvarna - Torne älven och Simo älven eller laiska samt nät eller rörligt garnredskap med 39856: - så att det oersättligt värdefulla naturli- en maskvidd som är större än 110 mm eller ett 39857: ga laxbeståndet i älvarna bevaras för knutavstånd som är 55 mm. Dylika fångstred- 39858: fiskeodlingens behov? skap anses vara särskilt lämpliga vid laxfiske. 39859: Fiske med andra slags nät och rörliga garnredskap 39860: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt skulie vara förbjudet mellan fredag kl. 18.00 och 39861: anföra följande: måndag kl. 18.00. Dessutom ämnar man förbju- 39862: da allt fiske i dessa älvar under laxens lektid, dvs. 39863: Av de undersökningar och utredningar som 39864: från den 1 september tili slutet av november, 39865: har gjorts i Sverige och Finla~d har det tydligt 39866: med undantag av fångst av gädda och lake med 39867: framgått att de bestånd av Östersjölaxen som 39868: krokredksap, nejonögonfiske och fångst av sik 39869: förökar sig i naturen hela tiden har minskat och 39870: med håv. 39871: att de t.o.m. är hotade i vissa älvar som ännu 39872: befinner sig i naturligt tillstånd. Det samma har Jord- och skogsbruksministeriet anser på basis 39873: även Internationella havsforskningsrådet (ICES) av de uppgifter som ministeriet erhållit av Vilt- 39874: konstaterat och redan i många år rekommenderat och fiskeriforskningsinstitutet att bestämmelser- 39875: Internationella fiskekommissionen för Östersjön na, då de träder i kraft, tiliräckligt kommer att 39876: att begränsa fisket. Kommissionens medlemmar skydda den lax som stiger i älven för att leka. 39877: har dock inte kunnat enas om detta. Således kan man bevara de laxbestånd som 39878: Därför har man både i Sverige och Finland förökar sig i naturen i älvarna för både den 39879: försökt reglera laxfisket inom de vattenområden produktion av yngel som sker i naturen och den 39880: som berörs av ländernas egoa lagar. Avsikten var som sker med hjälp av fiskodling. Förutsätt- 39881: att våren 1985 utfärda en forordning som skulle ningen är att man i tillräcklig omfattning kan 39882: ha reglerat laxfisket i Bottenviken i fråga om alla reglera fisket också då det gälier övriga former av 39883: former av fiske, dvs. fiske på öppna havet, fångst. Därför ingår i förslaget tili förordning 39884: kustfiske och älvfiske. Förordningen gavs dock punkter som gäller reglering av fisket på öppna 39885: aldrig bl.a. på grund av den sena tidpunkten. havet ock kustfisket. Avsikten är att föredra 39886: Vid jord- och skogsbruksministeriet har man förordningen i början av innevarande år. 39887: utarbetat ett nytt förslag tili förordning på sam- Förordningen om reglering av laxfiske kan inte 39888: ma grunder, men mera detaljerat. Förslaget fär- utsträckas att gälla Torne älv och Muonio älv 39889: digställdes i slutet av senaste år och gäller i fråga eftersom befogenheten i fråga om fiskeriärenden 39890: om reglering av älvfisket Simo älv och Kiminge enligt avtalet mellan Sverige och Finland 39891: älv. Trots att de här älvarna är de enda älvar som (Fördragsserien 54/71) hör tili Finsk-svenska 39892: helt hör tili Finland och sådana där Östersjölaxen gränsälvskommissionen. Trots att man med den 39893: ännu kan föröka sig har man vid jord- och fiskestadga som ingår i avtalet och vissa av 39894: skogsbruksministeriet ansett att man inte kan kommittens beslut har begränsat laxfisket och 39895: förbjuda alit nätfiske. Fiskerättsinnehavarna bör försökt skydda laxbeståndet finns det tydligen i 39896: 6 1985 vp. - KK n:o 441 39897: 39898: den rådande situationen faktorer som ger orsak kommissionens uppmärksamhet vid frågan och 39899: att effektivera regleringen. Med tanke på detta försöka få till stånd ett tillräckligt effektivt skydd 39900: kommer jord- och skogsbruksministeriet att fästa av laxen i Torne och Muonio älv. 39901: 39902: Helsingfors den 20 januari 1986 39903: 39904: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 39905: 1985 vp. 39906: 39907: Kirjallinen kysymys n:o 442 39908: 39909: 39910: 39911: 39912: Tiuri: Rovaniemen, Oulun ja Jyväskylän seutujen kasvun rajoittami- 39913: sesta 39914: 39915: 39916: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 39917: 39918: Hallitus on kesällä 1985 hyväksynyt pääkau- noin kaksi kertaa niin nopea kuin pääkaupunki- 39919: punkiseudun erityisongelmien toimenpideohjel- seudun. 39920: man, jonka päämääränä on seudun kasvun rajoit- Rovaniemellä on nyt 15 % Lapin läänin asuk- 39921: taminen. Pääkaupunkiseudun on todettu ime- kaista ja kasvu yhtä nopea kuin Oulunkin. 39922: neen elinvoimaa maakunnista ja ruuhkautuneen. Rovaniemi, Oulu ja Jyväskylä imevät todella 39923: Uusien työpaikkojen syntymistä pääkaupunkiseu- tehokkaasti elinvoimaa maakunnistaan. Kehitys- 39924: dulla halutaan nyt rajoittaa ja työpaikka- sekä alueiden tyhjenemisen kannalta nämä kaupungit 39925: väestökehitystä tasapainottaa mm. siirtämällä ovat paljon vaarallisempia kuin pääkaupunkiseu- 39926: työpaikkoja pois. Erityisesti pääkaupunkiseudun tu, koska ne ovat paljon lähempänä kehitys- 39927: korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kehitys pyri- alueita, eikä asuntopulaakaan ole. 39928: tään estämään ja niiden virkoja siirtämään muu- Johdonmukaisuus edellyttää, että hallitus kiin- 39929: alle. nittää vakavaa huomiota kaikkien keskuspaikko- 39930: Pääkaupunkiseudun lisäksi Suomessa on useita jen epäterveeseen kasvuun. Työpaikkojen tasoit- 39931: keskuksia, jotka kasvavat jopa sitä nopeammin. tamiseksi voitaisiin mm. siirtää sopivia tiedekun- 39932: Suomen suhteellisesti suurin keskittymä on Jyväs- tia pois Oulun yliopistosta ja Jyväskylän yliopis- 39933: kylän seutu, ja muita ovat mm. Rovaniemi ja tosta. Halukkaita vastaanottajia varmasti riittäisi 39934: Oulun seutu. muuttotappioalueilla. 39935: Jyväskylän seudulla asuu jo 40 % Keski-Suo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 39936: men läänin asukkaista, kun siellä 30 vuotta sitten tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 39937: oli vain 25 %. Alue on ilmeisesti pahoin ruuh- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 39938: kautunut, kun sen ohi nyt rakennetaan moottori- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 39939: tietä. Pääkaupunkiseudulla ei vastaavaa mootto- Aikooko Hallitus jatkaa keskittymisen 39940: ritietä vielä ole tarvittu tai ei ainakaan rakennet- vastustamista ja laatia ohjelman ja mah- 39941: tu. dollisen lakiesityksen pääkaupunkiseu- 39942: Oulun seudulla asui 30 vuotta sitten 12 % dun lisäksi myös Rovaniemen, Oulun ja 39943: läänin asukkaista, nyt jo 25 %, ja kasvu on Jyväskylän seutujen kasvun rajoittamisek- 39944: edelleen prosenttiyksikkö viidessä vuodessa, eli si? 39945: 39946: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1985 39947: 39948: Martti Tiuri 39949: 39950: 39951: 39952: 39953: 260044G 39954: 2 1985 vp. - KK n:o 442 39955: 39956: 39957: 39958: 39959: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 39960: 39961: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa muuttoaaltoon, joka kärjistäisi alueellisia ongel- 39962: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mia ja pahentaisi myös Helsingin seudun palve- 39963: olette 18 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- luongelmia. 39964: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Edustaja Tiuri lienee ymmärtänyt tahallaan tai 39965: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tahattomasti asian väärin verratessaan Helsingin 39966: Tiurin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä seudun kasvun rajoitustarvetta Rovaniemen, 39967: n:o 442: Oulun ja Jyväskylän seutujen kasvun rajoitustar- 39968: peeseen. Korostettakoon kuitenkin, että Helsin- 39969: Aikooko Hallitus jatkaa keskittymisen 39970: gin seudun kohdalla on kysymys toisaalta vaikeis- 39971: vastustamista ja laatia ohjelman ja mah- 39972: ta palvelu- ja asunto-ongelmista sekä toisaalta 39973: dollisen lakiesityksen pääkaupunkiseu- seudun nopean kasvun aiheuttamasta tasapainot- 39974: dun lisäksi myös Rovaniemen, Oulun ja tomuudesta koko maan alueellisessa kehityksessä. 39975: Jyväskylän seutujen kasvun rajoittamisek- 39976: si? Viimeksi mainitun ongelman suuruusluokka 39977: selviää edustaja Tiurinkin keskittymisindeksillä 39978: seuraavasti: Helsingin seudun osuus koko maan 39979: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- väestöstä on nykyisin 19,3 prosenttia, osuuden 39980: ti seuraavaa: kasvu on ollut 6,7 prosenttiyksikköä 30 vuodessa; 39981: Valtioneuvosto teki kesällä 1985 periaatepää- edellä mainittujen muiden kaupunkiseutujen yh- 39982: töksen pääkaupunkiseudun erityisongelmien toi- teenlaskettu vastaava osuus on 6,0 ja kasvu 1,8 39983: menpideohjelmaksi. Tässä ohjelmassa pyritään prosenttiyksikköä. Helsingin seudun väkiluku on 39984: myös hillitsemään pääkaupunkiseudun työpaik- kasvanut noin 463 000 hengellä vuodesta 1950 39985: kojen määrän nopeaa kasvua ja varsinkin ohjaa- lähtien vastaavan kasvun ollessa em. muilla kau- 39986: maan tätä kasvua muualle maahan. Pääkaupun- punkiseuduilla noin 133 000 henkeä. Oulun seu- 39987: kiseudun väestö- ja työpaikkatavoitteita pyritään dulla väestön kasvuvauhti on ollut nopeampi 39988: täsmentämään edelleen lääneittäisissä väestö- ja kuin Helsingin seudulla. Kasvu on perustunu1 39989: työpaikkasuunnitteissa, joista valtioneuvosto Oulun seudulla kuitenkin alueen omaan runsaa- 39990: päättää vuoden 1986 helmikuussa. seen luonnolliseen väestönkasvuun eikä muutto- 39991: Pääkaupunkiseutu ja siihen liittyvä laaja työs- voittoon, kuten Helsingin seudulla. 39992: säkäyntialue, joista käytetään seuraavassa nimi- Rovaniemen, Oulun ja Jyväskylän seutujen 39993: tystä Helsingin seutu, on 1980-luvun alkupuolis- kasvu viimeisenä 30 vuotena ei poikkea yleisestä 39994: kolla kasvattanut työllisyyttään huomattavasti no- aluerakenteen kehityksestä. Yleinen kehityskuva 39995: peammin kuin maan muut osat. Myös seudun on kuitenkin muuttunut merkittävästi 1970- 39996: väestönkasvu on ollut merkittävästi nopeampaa luvun puolivälin jälkeen. Aluerakenteen keskitty- 39997: kuin muualla Etelä-Suomessa ja kehitysalueilla. minen läänitasolla on hidastunut merkittävästi. 39998: Tällainen kasvu jatkuessaan uhkaa johtaa vaka- Kaupunkiseuduilla asutus ja tuotantotoiminta 39999: vaan suuralueittaiseen tasapainottomuuteen väes- ovat laajentuneet ja hajautuneet voimakkaasti 40000: tö- ja työllisyyskehityksessä. Muun Etelä-Suomen niiden laita-alueille. Kaupungit ovat olleet yleen- 40001: työllisyyskehitys on teollisuuden työllisyyden no- sä muuttotappiollisia ja niitä ympäröivät kunnat 40002: pean vähenemisen takia ollut jo 1980-luvun muuttovoittoalueita. Toisaalta myös varsinaisten 40003: alkupuoliskolla heikkoa, ja vastaava heikentymi- maaseutukuntien väestön väheneminen on hidas- 40004: nen uhkaa nykyisin myös kehitysalueita julkisten tunut merkittävästi muuttotappioiden supistues- 40005: palvelujen kasvun hidastumisen ja teollistumisen sa. 40006: pysähtymisen takia. Rovaniemen, Oulun ja Jyväskylän seutujen 40007: Työllisyyden kasvun yhä voimakkaampi keskit- väestö- ja työpaikkakasvun rajoittaminen ei ole 40008: tyminen työvoiman niukkuudesta kärsivälle Hel- aluepoliittisten tavoitteiden kannalta tarkoituk- 40009: singin seudulle johtaisi joko työttömyyden suur- senmukaista. Nopeasti kehittyvinä lääniensä kes- 40010: alueittaisten erojen liialliseen kasvuun tai uuteen kusalueina ne ovat tukeneet koko läänin myön- 40011: 1985 vp. - KK n:o 442 3 40012: 40013: teistä kehitystä. Kasvun alueellinen hajautumi- Aluepoliittisia tuotannollisia tukitoimia on vii- 40014: nen ja laajeneminen on ollut viime vuosina me vuosina suunnattu erityisesti heikoimmin 40015: tunnusomaista myös näille kehitysalueiden kes- kehittyneille kehitysalueille. Tällä toimintalinjal- 40016: kuksille. la pyritään tulevaisuudessakin ehkäisemään liial- 40017: linen keskittyminen kehitysalueiden sisällä. 40018: 40019: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1986 40020: 40021: Ministeri Toivo Yläjärvi 40022: 4 1985 vp. - KK n:o 442 40023: 40024: 40025: 40026: 40027: Till Riksdagens Herr Talman 40028: 40029: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Om ökningen av sysselsättningen alit mera 40030: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av koncentreras tili Helsingforstrakten, som lider 40031: den 18 december 1985 tili vederbörande medlem brist på arbetskraft, leder det antingen tili en 40032: av statsrådet översänt avskrift av följande av alitför stor ökning av skilinaderna melian storom- 40033: riksdagsman Tiuri undertecknade spörsmål nr rådena i fråga om arbetslöshet elier tili en ny 40034: 442: flyttningsrörelse, som skulie tilispetsa de regiona- 40035: la problemen och försvåra också Helsingforstrak- 40036: Ämnar Regeringen fortsätta med att tens serviceproblem. 40037: motarbeta centraliseringen och utarbeta Riksdagsman Tiuri torde med avsikt eller oav- 40038: ett program och eventuelit en proposition siktligt ha förstått saken fel då han jämför 40039: med förslag tili lag om begränsning behovet att begränsa Helsingforstraktens tiliväxt 40040: förutom av huvudstadsregionens tillväxt med behovet att begränsa tiliväxten av Rovanie- 40041: också av Rovaniemi-, Uleåborgs- och Jy- mi, Uleåborg och Jyväskylä. Det bör ändå fram- 40042: väskyläregionens tiliväxt? hävas att det i Helsingforstrakten är fråga om å 40043: ena sidan svåra service- och bostadsproblem, å 40044: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt andra sidan den obalans som den snabba ök- 40045: anföra följande: ningen har förorsakat i den regionala utveck- 40046: Statsrådet godkände sommaren 1985 ett prin- lingen i hela landet. 40047: cipbeslut om åtgärdsprogram för huvudstadsre- Storleken av det sistnämnda problemet fram- 40048: gionens särproblem. Programmet innehålier ock- går också av riksdagsman Tiuris centraliseringsin- 40049: så åtgärder för att hejda den snabba ökningen av dex: Helsingforstraktens andel av landets hela 40050: antalet arbetsplatser i huvudstadsregionen och befolkning är nu 19,3 %. Andelen har ökat med 40051: framför allt styra denna ökning tili andra delar av 6, 7 procentenheter under 30 år. Motsvarande 40052: landet. Planerna som gälier huvudstadsregionens andel för de andra ovan nämnda städerna tili- 40053: befolkningsmängd och antal arbetsplatser preci- sammans är 6,0 och ökningen 1,8 procentenhe- 40054: seras ytterligare i befolknings- och arbetsplatspla- ter. Helsingforstraktens folkmängd har ökat med 40055: neringstalen för varje Iän, vilka statsrådet faststäl- ca 463 000 personer sedan år 1950, medan den 40056: ler i februari 1986. motsvarande ökningen i de andra ovan nämnda 40057: Sysselsättningen i huvudstadsregionen och det städerna har varit ca 133 000 personer. I Uleå- 40058: vidsträckta pendlingsområdet däromkring, i det borgsregionen har befolkningsmängden ökat 40059: följande kaliat Helsingforstrakten, har under snabbare än i Helsingforstrakten. Ökningen i 40060: första hälften av 1980-talet ökat avsevärt snabba- Uleåborgsregionen har emeliertid berott på om- 40061: re än på andra håll i landet. Också traktens rådets rikliga naturliga befolkningstiliväxt och 40062: befolkningsmängd har ökat betydligt snabbare inte på ett flyttningsöverskott som i Helsing- 40063: än på andra stälien i södra Finland och i utveck- forstrakten. 40064: lingsområdena. Om ökningen fortsätter i samma Rovaniemi-, Uleåborgs- och Jyväskyläregionens 40065: takt är det fara värt att den bringar storområdena tiliväxt under de senaste 30 åren avviker inte från 40066: obalans med tanke på befolknings- och sysselsätt- den alimänna regionala utvecklingen. Den ali- 40067: ningsu tvecklingen. Sysselsättningsutvecklingen männa utvecklingsbilden har emellertid föränd- 40068: på andra håli i södra Finland har redan under rats avsevärt sedan mitten av 1970-talet. Tenden- 40069: första hälften av 1980-talet varit långsam på sen tili regional centralisering inom länen har 40070: grund av att sysselsättningsläget inom industrin avtagit betydligt. I stadsregionerna har bosätt- 40071: snabbt har försämrats. Motsvarande nedgång ho- ningen och produktionsverksamheten brett ut sig 40072: tar nu också utvecklingsområdena på grund av och spritt sig kraftigt tili städernas utkanter. 40073: att ökningen av antalet offentliga tjänster har Städerna har vanligen haft flyttningsunderskott 40074: blivit långsammare och industrialiseringen har och kommunerna runt omkring dem flyttnings- 40075: avstannat. överskott. Men befolkningsminskningen i de 40076: 1985 vp. - KK n:o 442 5 40077: 40078: egentliga landsbygdskommunerna har också bli- och utvidgning av ökningen har under de senaste 40079: vit avsevärt långsammare då flyttningsunderskot- åren varit kännetecknande också för dessa cen- 40080: ten har minskat. trum i utvecklingsområdena. 40081: Med beaktande av den regionalpolitiska mål- Den regionala produktionsverksamheten har 40082: sättningen är det inte ändamålsenligt att begrän- under de senaste åren understötts speciellt i de 40083: sa ökningen av befolkningsmängden och antalet minst ut vecklade utvecklingsområdena. Avsikten 40084: arbetsplatser i Rovaniemi, Uleåborg och Jyväsky- är att på detta sätt också i framtiden förhindra en 40085: lä. I egenskap av snabbt växande centrala områ- alltför kraftig centralisering inom utvecklingsom- 40086: den i sina respektive Iän har de gett stöd åt hela rådena. 40087: länets positiva utveckling. En regional spridning 40088: 40089: Helsingfors den 28 januari 1986 40090: 40091: Minister Toivo Yläjärvi 40092: 1 40093: 1 40094: 1 40095: 1 40096: 1 40097: 1 40098: 1 40099: 1 40100: 1 40101: 1 40102: 1 40103: 1 40104: 1 40105: 1 40106: 1 40107: 1 40108: 1 40109: 1 40110: 1 40111: 1 40112: 1 40113: 1 40114: 1 40115: 1 40116: 1 40117: 1 40118: 1 40119: 1 40120: 1 40121: 1985 vp. 40122: 40123: Skriftligt spörsmål nr 443 40124: 40125: 40126: 40127: 40128: Norrback m.fl.: Om åtgärder för att öka trafiksäkerheten 40129: 40130: 40131: Tili Riksdagens Herr Talman 40132: 40133: Det finns ingen orsak att godkänna det stora lntimt förknippad med problematiken om 40134: antalet trafikolyckor i Finland. Trafikolyckornas säkerhetsbälten är också frågan om barnens säker- 40135: antal och trafiksäkerheten generellt sett står i het i bilen. 40136: relation tili de åtgärder som vidtas från statsmak- En annan enkel och relativt billig åtgärd för en 40137: tens sida. Det är viktigt att man vidtar åtgärder ökad trafiksäkerhet, speciellt vid dålig sikt, är ett 40138: för att utnyttja åtminstone de enkla och relativt tillåtande av bromsljus i bakfönstret på bilen. 1 40139: billiga sätten som finns för att öka trafiksäkerhe- dag är det förbjudet i vårt land att ha bromsljus i 40140: ten. bakfönstret på bilen. Dessa bromsljus blir dock 40141: Säkerhetsbälten i baksätet installeras i dag i allt vanligare utomlands. Där har man också 40142: alla bilar redan vid tillverkningsskedet, vilket är insett deras betydelse, eftersom de klart ökar 40143: positivt. Däremot är användningen av säkerhets- trafiksäkerheten. Vid bilexport och -import aktu- 40144: bälten i baksätet frivilligt både för barn och aliseras problemet. Med ett ständigt ökande antal 40145: vuxna. Det finns skäl att anta att man allmänt utländska bilar i trafiken i vårt land, ökas också 40146: inte ens är medveten om den risk det utgör att antalet bilar med bromsljus i bakfönstret. 40147: passagerarna i baksätet inte använder säkerhets- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 40148: bälte. - 1 vägtrafL. 88 § stadgas om skyldighet ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 40149: för person i framsätet att använda bilbälte. Man ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 40150: har ytterligare ökat trycket på att använda bilbäl- följande spörsmål: 40151: te genom en sanktion om böter. Det är ett 40152: faktum att detta frambältestvång lett tili en Vad avser Regeringen göra för att sti- 40153: minskning av olycksverkningarna vid trafikolyck- mulera tili ökad användning av säkerhets- 40154: orna, vilket också de flesta insett. Användnings- bälte också i bilarnas baksäten, samt 40155: graden av säkerhetsbälten i framsätet, både vid när avser Regeringen att göra det möj- 40156: stads- och landsvägstrafik, är rätt så hög i Fin- ligt att använda bromsljus i bilarnas bak- 40157: land. fönster? 40158: 40159: Helsingfors den 19 december 1985 40160: 40161: Ole Norrback Håkan Malm Elisabeth Rehn 40162: 40163: 40164: 40165: 40166: 2600520 40167: 2 1985 vp. - KK n:o 443 40168: 40169: Kirjallinen kysymys n:o 443 Suomennos 40170: 40171: 40172: 40173: 40174: Norrback ym.: Toimenpiteistä liikenneturvallisuuden parantami- 40175: seksi 40176: 40177: 40178: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 40179: 40180: Ei ole mitään syytä hyväksyä liikenneonnetto- gelmakentän kanssa on myös kysymys lasten 40181: muuksien suurta määrää Suomessa. Liikenneon- turvallisuudesta autossa. 40182: nettomuuksien lukumäärä ja liikenneturvallisuus Toinen yksinkertainen ja suhteellisen halpa 40183: yleensä ovat yhteydessä valtiovallan toimenpitei- toimenpide liikenneturvallisuuden lisäämiseksi 40184: den kanssa. On tärkeää, että ryhdytään toimen- etenkin huonon näkyvyyden vallitessa olisi jarru- 40185: piteisiin ainakin käytettävissä olevien yksinker- valojen salliminen auton takaikkunalla. Nykyisin 40186: taisten ja suhteellisen halpojen liikenneturvalli- on maassamme kiellettyä pitää jarruvaloja auton 40187: suutta lisäävien keinojen hyödyntämiseksi. takaikkunalla. Nämä jarruvalot tulevat kuitenkin 40188: yhä yleisemmiksi ulkomailla. Siellä on myös 40189: Takaistuimen turvavyöt asennetaan nykyisin 40190: ymmärretty niiden merkitys, koska ne selvästi 40191: kaikkiin autoihin jo valmistusvaiheessa, mikä on 40192: lisäävät liikenneturvallisuutta. Ongelma aktuali- 40193: myönteistä. Sitä vastoin turvavyön käyttö takais- 40194: soituu autojen tuonnissa ja viennissä. Ulkomais- 40195: tuimella on vapaaehtoista sekä lapsille että aikui- 40196: ten autojen lukumäärän vakaasti kasvaessa 40197: sille. On aihetta olettaa, ettei yleisesti edes olla 40198: maamme liikenteessä lisääntyy myös takaikkunal- 40199: tietoisia riskistä, joka aiheutuu siitä, etteivät 40200: la olevilla jarruvaloilla varustettujen autojen lu- 40201: takaistuimella olevat matkustajat käytä turvavyö- 40202: kumäärä. 40203: tä. - Tieliikennelain 88 §:ssä säädetään etuistui- 40204: mella olevan henkilön velvollisuudesta käyttää Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 40205: turvavyötä. Painetta turvavyön käyttöön on vielä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 40206: lisätty sakkorangaistuksen avulla. On tosiasia, kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 40207: että etuistuimen turvavyöpakko on johtanut lii- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40208: kenneonnettomuuksissa aiheutuvien vahinkojen 40209: vähenemiseen, minkä useimmat ovat myös Mitä Hallitus aikoo tehdä edistääkseen 40210: myöntäneet. Turvavöiden käyttöaste on maas- turvavöiden käytön lisääntymistä myös 40211: autojen takaistuimella, sekä 40212: samme sekä kaupunki- että maantieliikenteessä 40213: varsin korkea. milloin Hallitus aikoo tehdä mahdolli- 40214: seksi jarruvalojen käytön autojen takaik- 40215: Läheisessä yhteydessä turvavöihin liittyvän on- kunalla? 40216: 40217: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985 40218: 40219: Ole Norrback Håkan Malm Elisabeth Rehn 40220: 1985 vp. - KK n:o 443 3 40221: 40222: 40223: 40224: 40225: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 40226: 40227: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yhteispohjoismainen työryhmä, joka saa ehdo- 40228: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuksensa valmiiksi kuluvan vuoden syksynä. 40229: olette 19 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- Suomessa käytössä olevat ajoneuvojen valo- 40230: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- säännökset pohjautuvat YK:n alaisen Euroopan 40231: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Talouskomission (ECE) alaisuudessa laadittuihin 40232: Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky- yhteiseurooppalaisiin rakenne- ja varustesäännök- 40233: symyksestä n:o 443: siin eli ns. E-sääntöihin. Nämä säännöt eivät 40234: vielä sisällä ylös asennettuja lisäjarruvaloja. Kui- 40235: Mitä Hallitus aikoo tehdä edistääkseen tenkin eräiden tarvikevalmistajien toimesta alet- 40236: turvavöiden käytön lisääntymistä myös tiin normaalien E-jarruvalosäännösten mukaisia 40237: autojen takaistuimella, sekä jarruvalaisimia markkinoida lisätarvikkeina hen- 40238: milloin Hallitus aikoo tehdä mahdolli- kilöauton takaikkunalle, takana ajavan silmän- 40239: seksi jarruvalojen käytön autojen takaik- korkeudelle asennettaviksi. Eräät Euroopan maat 40240: kunalla? ovat tällaiset lisävarusteet virallisesti sallineet, 40241: koska niiden eräisiin Yhdysvaltalaisiin tutkimuk- 40242: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- siin vedoten on oletettu edistävän liikenneturval- 40243: ti seuraavaa: lisuutta myös eurooppalaisissa olosuhteissa. Al- 40244: Turvavyön käyttäminen on osoittautunut yh- kuinnostuksen mentyä ohi on näiden lisäjarruva- 40245: deksi tehokkaimmista keinoista tieliikenteessä ta- lojen käyttäjien lukumäärä edellä mainituissa 40246: pahtuvien kuolemien vähentäjänä ja loukkaantu- maissa jyrkästi laskenut samaan tapaan kuin on 40247: misten lieventäjänä. Tämän vuoksi on puolletta- käynyt myös erillisinä asennettujen huomiovalo- 40248: va kaikkia keinoja turvavyön käytön lisäämiseksi. jen kohdalla Suomessa. 40249: Käyttöpakko on osoittautunut toistaiseksi ainoak- Liikenneministeriön käsityksen mukaan lisäjar- 40250: si keinoksi, jolla suurin osa auton matkustajista ja ruvalon käyttöönotolla saattaisi olla saavutettavis- 40251: kuljettajista on saatu jatkuvasti käyttämään tur- sa liikenneturvallisuutta parantava vaikutus edel- 40252: vavyötä. lyttäen, että 40253: Liikenneministeriö lähetti viime lokakuussa 1) lisäjarruvaloille laadittaisiin yhtenäiset, nii- 40254: lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi den sijoitukseen nähden sopivat valoteknilliset 40255: tieliikennelain 88 §:n muuttamiseksi. Siinä eh- kansainväliset vaatimukset; 40256: dotettiin muun muassa turvavyön käyttöpakon 2) niiden asennuspaikasta ja kiinnitystavasta 40257: laajentamista henkilöautojen takaistuimille ja olisi yhtenäiset kansainväliset vaatimukset; 40258: taksin matkustajille. Lausunnot saapuvat ministe- 3) tietystä ajankohdasta alkaen ne olisivat uu- 40259: riöön helmikuun alussa. Näiden lausuntojen kä- sissa autoissa tehtaalla asennettuina pakollisina 40260: sittelyn jälkeen liikenneministeriössä päätetään varusteina; ja 40261: esityksen aikataulusta ja yksityiskohtien lopulli- 4) niiden jälkiasennus olisi sallittu jo käytössä 40262: sesta muotoilusta. oleviin autoihin edellä 1) ja 2) kohtien mukaisin 40263: Luonnoksessa ehdotettiin turvavyön käyttöpa- edellytyksin. 40264: kon alaikärajaksi 5 vuotta sekä että pienet lapset Myös lisäjarruvaloja koskevia määräyksiä käsi- 40265: ja myös lyhytkasvuiset aikuiset saisivat käyttää tellään pohjoismaisessa työryhmässä. Liikennemi- 40266: turvavyöstä pelkästään sen lantio-osaa, koska tur- nisteriö pyrkii siihen, että tässä työryhmässä laa- 40267: vavyön puristus saattaa muutoin kohdistua kau- dittaisiin yhteispohjoismaiset määräykset tai eh- 40268: laan tai arkojen sisäelinten kohdalle. Turvavyön dotus lisäjarruvaloja koskevaksi uudeksi euroop- 40269: lisäksi luonnoksessa ei käsitelty muita lasten tur- palaiseksi E-säännöksi. 40270: valaitteita, kuten ns. vauvakaukaloa, turvaistuin- Jos yhteispohjoismaisiin ehdotuksiin ei kuiten- 40271: ta tai turvavyön ohessa käytettävää turvatyynyä. kaan päästä tämän vuoden aikana, liikenneminis- 40272: Pienten lasten turvalaitteiden säännöstämiseen teriö pyrkii ennen vuoden loppua saamaan Suo- 40273: liittyviä ongelmia ratkaisemaan on perustettu meen omat määräykset lisäjarruvaloista. 40274: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1986 40275: 40276: Liikenneministeri Matti Luttinen 40277: 4 1985 vp. -- ~ n:o 443 40278: 40279: 40280: 40281: 40282: Till Riksdagens Herr Talman 40283: 40284: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lösas av en samnordisk arbetsgrupp, vars förslag 40285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av blir färdigt hösten 1986. 40286: den 19 december 1985 till vederbörande medlem De i Finland brukliga reglerna för fordons ljus 40287: av statsrådet översänt avskrift av följande av baserar sig på sameuropeiska konstruktions- och 40288: riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade utrustningsregler, utarbetade inom FN:s Ekono- 40289: spörsmål nr 443: miska kommission för Europa (EEC) eller sk. 40290: E-regler. Upptill placerade tilläggsbromsljus in- 40291: Vad avser Regeringen göra för att sti- går tills vidare inte i dessa regler. Vissa tillverkare 40292: mulera till ökad användning av säkerhets- av bilutrustning har dock börjat marknadsföra 40293: bälte också i bilarnas baksäten, samt bromsljus motsvarande de normala E-bromsljus- 40294: när avser Regeringen att göra det möj- reglerna men avsedda att som tilläggsutrustning 40295: ligt att använda bromsljus i bilarnas bak- placeras upptill på bilars bakfönster. Vissa euro- 40296: fönster? peiska länder har officiellt tillåtit tilläggsutrust- 40297: ning av denna typ, eftersom man med hänvis- 40298: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ning till vissa undersökningar i Förenta Staterna 40299: anföra följande: har antagit att de skulle främja trafiksäkerheten 40300: också i europeiska förhållanden. Efter en första 40301: Användningen av bilbälte har visat sig vara ett entusiasm har dock antalet användare av dessa 40302: av de effektivaste medlen att minska dödsfallen tilläggsbromsljus starkt sjunkit på samma sätt 40303: och lindra skadorna i trafiken. Därför bör alla som har hänt med skilt monterade varselljus i 40304: medel som syftar till att öka användningen av Finland. 40305: bilbälte understödas. Användningstvång har hit- Enligt trafikministeriets uppfattning kunde 40306: tills visat sig vara det enda medlet att få den ibruktagandet av tilläggsbromsljus verka främjan- 40307: största delen av bilpassagerarna och -förarna att de på trafiksäkerheten under förutsättning att 40308: fortgående använda bilbälte. 1) enhetliga, med tanke på deras placering 40309: Trafikministeriet sände i oktober 1985 ett lämpliga ljustekniska internationella bestämmel- 40310: utkast till en regeringsproposition med förslag till ser utarbetas för tilläggsbromsljusen; 40311: ändring av 88 § vägtrafiklagen på remiss. 1 det 2) enhetliga internationella bestämmelser utar- 40312: föreslogs bl.a. att skyldigheten att använda bil- betas om var de skall placeras och hur de skall 40313: bälte skulle utvidgas till att gälla passagerare i fästas; 40314: personbilarnas baksäte och passagerare i taxi. 3) de fr.o.m. en viss tidpunkt vore obligatorisk 40315: Utlåtandena kommer till ministeriet i början av utrustning monterad på nya bilar redan på 40316: februari. Efter behandlingen av dessa utlåtanden fabriken; och 40317: fattar trafikministeriet beslut om tidtabellen för 4) deras montering i efterhand på redan i bruk 40318: propositionen och den slutliga utformningen av varande bilar vore tillåten under förutsättning av 40319: detaljerna. vad som sagts ovan under punkterna 1 och 2. 40320: 1 utkastet föreslogs att den nedre åldersgränsen Även bestämmelserna om tilläggsbromsljus be- 40321: i fråga om skyldigheten att använda bilbälte handlas av en nordisk arbetsgrupp. Trafikminis- 40322: skulle vara 5 år samt att små barn och även teriet siktar till att man i denna arbetsgrupp skall 40323: kortväxta vuxna personer skulle få använda en- utarbeta Samnordiska bestämmelser eller ett för- 40324: bart höftdelen av bilbältet, eftersom bilbältet slag till en ny europeisk E-regel om tilläggs- 40325: eljest kan trycka mot halsen eller känsliga inre bromsljus. 40326: organ. Förutom bilbältet gällde utkasten inte Om man dock inte lyckas åstadkomma Sam- 40327: andra skyddsanordningar för barn, t. ex. baby- nordiska bestämmelser under detta år, har trafik- 40328: skydd, barnbilstolar eller bilkuddar, som används ministeriet som mål att före utgången av året få 40329: jämte bilbälte. Problem i samband med regle- egoa bestämmelser om tilläggsbromsljus för Fin- 40330: ringen av skyddsanordningarna för små barn skall land. 40331: 40332: Helsingfors den 3 februari 1986 40333: 40334: Trafikminister Matti Luttinen 40335: 1985 vp. 40336: 40337: Kirjallinen kysymys n:o 444 40338: 40339: 40340: 40341: 40342: Rönnholm: Yleisen järjestyksen parantamisesta Naantalissa 40343: kesäaikaan 40344: 40345: 40346: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 40347: 40348: Naantali on pieni kaupunki, jolla on osin ja Tilanteen hoitamiseksi tarvitaan poliisin toi- 40349: ajoin suurkaupungin ongelmat. Vilkas satama ja mintamahdollisuuksien ja resurssien lisäämistä. 40350: vanha puukaupunki venesatamineen houkuttelee 40351: tuhansia ja taas tuhansia matkailijoita ja vieraita Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 40352: kesäisin Naantaliin. Valitettavasti yhä enenevässä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 40353: määrin tästä on aiheutunut ikäviä järjestyshäiriöi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 40354: tä. Naantalilaisille tästä on kohtuutonta haittaa. vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40355: Paikkakunnalla pelätään tilanteen riistäytyvän 40356: tulevana kesänä hallinnasta. Tämä huolestuttaa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 40357: kaikkia naantalilaisia, erityisesti kuitenkin van- ryhtyä järjestyksenpidon saattamiseksi ti- 40358: hassa kaupungissa asuvia, joille häiriöistä on lanteen edellyttämälle tasolle Naantalissa 40359: eniten haittaa. jo ensi kesänä? 40360: 40361: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985 40362: 40363: Mikko Rönnholm 40364: 40365: 40366: 40367: 40368: 260077S 40369: 2 1985 vp. - KK n:o 444 40370: 40371: 40372: 40373: 40374: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 40375: 40376: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa simiehiä on 1,69 kutakin tuhatta asukasta kohti. 40377: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Varsin monissa poliisipiireissä vastaava luku on 40378: olette 19 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- pienempi kuin yksi. Naantalin poliisilaitoksessa 40379: jeenne n:o 2491 ohella lähettänyt valtioneuvos- on kaikkiaan 20 poliisitointa ja kaupungin väki- 40380: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl- luku on vajaat 10 000 henkeä. Naantalissa on siis 40381: jennöksen kansanedustaja Mikko Rönnholmin 2 poliisimiestä tuhatta asukasta kohti, mikä vas- 40382: kirjallisesta kysymyksestä n:o 444, jossa tiedustel- taa melko tarkasti poliisilaitosten keskiarvolukua. 40383: laan: Naantali on suosittu matkailukaupunki, jonka 40384: vuoksi se on verraten vilkas kesäisin. Veneilijät ja 40385: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo muut matkailijat aiheuttavat melko harvoin jär- 40386: ryhtyä järjestyksenpidon saattamiseksi ti- jestyshäiriöitä. Sen sijaan Naantalissa vuosittain 40387: lanteen edellyttämälle tasolle Naantalissa heinäkuun lopulla järjestettävän Unikeon Kestin 40388: jo ensi kesänä? yhteydessä on ilmennyt lähinnä päihtyneiden 40389: aiheuttamia häiriöitä. Viime kesänä järjestyksen- 40390: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- pito tuotti poliisille ongelmia sen vuoksi, että 40391: ti seuraavaa: tapahtuma sattui samaan aikaan kuin Helsingissä 40392: Poliisi ei ole saanut viime vuosina uusia poliisi- järjestetty huomattava kansainvälinen kokous. 40393: toimia läheskään sitä määrää, joka on perustel- Naantalin poliisilaitos on toimintasuunnitel- 40394: lusti ehdotettu. Kipeimmin poliisihenkilöstön missaan ottanut venesataman ja vanhan kaupun- 40395: vähäisyys tunnetaan niissä poliisipiireissä, joiden gin alueen ongelmat huomioon ja pyrkii suun- 40396: väestömäärä on lisääntynyt merkittävästi poliisin taamaan voimavaransa niin, että häiriökäyttäyty- 40397: henkilöstömäärän pysyessä silti lähes ennallaan. minen saadaan vähenemään. Kesätapahtumasta 40398: Poliisihallinnossa poliisimiesten riittävyyttä johtuva poikkeuksellinen resurssitarve on selvitet- 40399: yleensä tarkastellaan suhteuttamalla heidän mää- ty ja kyseisen viikonlopun ajaksi on varattu 40400: ränsä tuhatta asukasta kohti. Koko maassa polii- arvioitua tarvetta vastaava poliisimiesvahvuus. 40401: 40402: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 40403: 40404: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 40405: 1985 vp. -- RJ( n:o 444 3 40406: 40407: 40408: 40409: 40410: Tili Riksdagens Herr Talman 40411: 40412: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen än ett. Vid Nådendals polisinrättning finns det 40413: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr allt som allt 20 polisbefattningar medan antalet 40414: 2491 av den 19 december 1985 tili vederbörande invånare i staden är knappt 10 000 personer. I 40415: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande Nådendal finns det således 2 polismän per tusen 40416: av riksdagsman Mikko Rönnholm undertecknade invånare, vilket ganska exakt motsvarar medelta- 40417: spörsmål nr 444: let för polisinrättningarna. 40418: Nådendal är en populär turiststad och därför 40419: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta rätt så livlig om sommaren. Båtfolket och de 40420: för att upprätthållandet av ordningen i övriga turisterna stör ganska sällan ordningen. 40421: Nådendal redan nästa sommar skall fås Däremot har det i samband med sjusovarjippot, 40422: tili en nivå som situationen kräver? som ordnas i slutet av juli varje år, förekommit 40423: störningar som närmast förorsakats av herusade 40424: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt personer. Senaste sommar vållade upprätthållan- 40425: anföra följande: det av ordningen polisen problem därför, att 40426: Polisen har under de senaste åren inte närmel- jippot inföll samtidigt som en betydande inter- 40427: sevis fått så många nya polisbefattningar som på nationell konferens Helsingfors. 40428: goda grunder har föreslagits. Mest känner man av Polisinrättningen i Nådendal har i sin verk- 40429: bristen på polispersonal i de polisdistrikt där samhetsplan beaktat problem i båthamnen och i 40430: invånarantalet har ökat kraftigt medan antalet den gamla delen av staden och försöker inrikta 40431: poliser har förblivit så gott som oförändrat. sina resurser så, att det störande beteendet kan 40432: Inom polisförvaltningen bedöms behovet av fås att minska. Det exceptionella resursbehov 40433: polismän i allmänhet utgående från antalet polis- som sommarevenemanget förorsakar har utretts, 40434: män per tusen invånare. I hela landet finns det och för det ifrågavarande veckoslutet har en 40435: 1,69 polismän per tusen invånare. I relativt polisstyrka som motsvarar det uppskattade beho- 40436: många polisdistrikt är motsvarande siffra mindre vet reserverats. 40437: 40438: Helsingfors den 12 februari 1986 40439: 40440: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 40441: 1 40442: 1 40443: 1985 vp. 40444: 40445: 40446: Kirjallinen kysymys n:o 445 40447: 40448: 40449: 40450: 40451: P. Leppänen: Rintamalla työvelvollisina olleiden mahdollisuudesta 40452: päästä rintamasotilaseläkelain piiriin 40453: 40454: 40455: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 40456: 40457: Vuonna 1980 tehtiin rintamapalvelustunnuk- Eduskunnan sosiaalivaliokunta on mletmnös- 40458: sen myöntäminen naisille mahdolliseksi. Rinra- sään n:o 20/1984 vp. todennut seuraavaa: 40459: masotilaseläkelain mukaista etuutta ei kuiten- "Rintama-alueella palveli sotien aikana työvel- 40460: kaan vielä ole ulotettu rintama-alueella sodan vollisia, jotka eräistä joukko-osastoihin si joitta- 40461: aikana palvelleisiin työvelvollisiin. mista koskevista järjestelyistä johtuen eivät voi 40462: saada rintamasotilaseläkelain mukaista eläkettä. 40463: Sosiaali- ja terveysministeriössä on m1msteri Kun tällaisten henkilöiden asema on kuitenkin 40464: Kuuskoski-Vikatmaan 20.12.1984 kansanedusta- rinnastettavissa lain mukaista eläkettä saavien 40465: ja P. Leppäsen suulliseen kysymykseen antaman asemaan, valiokunta edellyttää hallituksen selvit- 40466: vastauksen mukaan selvitetty niiden henkilöiden tävän lain soveltamisalan muuttamisen siten, että 40467: asemaa, jotka muulla tavoin kuin varsinaisiin kaikki rintama-alueella työvelvollisina palvelleet 40468: rintamapalvelustehtäviin osallistuen joutuivat eri- voivat saada rinramasotilaseläkelain mukaisen 40469: laisiin tehtäviin vuosien 1939-1945 sotien joh- eläkkeen. ' ' 40470: dosta. Hän totesi, että viimeksi selvittelyn koh- Ottaen huomioon ajan, joka on kulunut mi- 40471: teena on ollut linnoitusrakentajien asema, jota nisteri Kuuskoski- Vikatmaan vastauksesta, on 40472: tutkitaan sosiaali- ja terveysministeriön ja puolus- katsottava, että selvitystyöhön käytetty aika si- 40473: tusministeriön yhteistyönä. Viitaten selvittelyn nänsä on riittävä. Nyt on lähinnä kysymys siitä, 40474: keskeneräisyyteen ja taloudellisiin mahdollisuuk- halutaanko rintamalla olleiden työvelvollisten 40475: siin ministeri ei pitänyt mahdollisena kertoa, asemaa parantaa ja heidät tehdä tasavertaisiksi 40476: missä aikataulussa työvelvolliset voitaisiin ottaa niiden kanssa, jotka saavat jo etuutta. 40477: rintamapalvelustunnuksen piiriin. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 40478: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 40479: Pääesikunnan järjestelyosaston arvion mukaan, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 40480: joka on tehty joulukuussa 1982, olisi työvelvolli- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40481: sia elossa vajaat 10 000 henkeä. Heistä ilmeisesti 40482: on osa kuitenkin sodan myöhemmässä vaiheessa Milloin Hallitus antaa lakiesityksen, jo- 40483: määrätty rintamajoukkoihin, joten he ovat saa- ka turvaa rintamalla työvclvollisina ollei- 40484: neet rintamasotilastunnuksen. Näin ollen pelkkiä den pääsyn rintamasotilaseläkelain pii- 40485: työvelvollisia olisi tätäkin vähemmän. riin? 40486: 40487: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985 40488: 40489: Pekka Leppänen 40490: 40491: 40492: 40493: 40494: 260047) 40495: 2 1985 vp. - KK n:o 445 40496: 40497: 40498: 40499: 40500: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 40501: 40502: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luihin osallistuneena. Asiaa tutkitaan parhaillaan 40503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, heidän osaltaan. Sotaan osallistuneeksi ei katsota 40504: olette 20 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- myöskään sellaista henkilöä, joka on työtehtä- 40505: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- viensä vuoksi joutunut olemaan rintamaolosuh- 40506: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja teissa. Heitä ovat veturinkuljettajat, viestintäteh- 40507: Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta ky- tävissä, posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa 40508: symyksestä n:o 445: olleet ja osa kauppalaivaston miehistöä. On myös 40509: muistettava, että osa siviiliväestöstä on joutunut 40510: Milloin Hallitus antaa lakiesityksen, jo- melkein samanlaisiin kokemuksiin pommitusten, 40511: ka turvaa rintamalla työvelvollisina ollei- evakuoinnin, ruokatarvikkeiden säännöstelyn 40512: den pääsyn rintamasotilaseläkelain pii- ym. seikkojen johdosta kuin sotiin osallistuneet 40513: riin? rintamaveteraanit. Se seikka, miten näitä kärsi- 40514: myksiä mitataan tasapuolisesti, on hyvin vaikea 40515: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ratkaista. 40516: ti seuraavaa: Hallitus on tietoinen niistä useaan kertaan 40517: Kysymys sen henkilöpiirin määrittelemisestä, eduskunnassakin esitetyistä näkökohdista, joissa 40518: joka tavalla tai toisella on joutunut osallistumaan on korostettu myös muiden kuin yleisen asevel- 40519: vuosien 1939-1945 sotiin tai joutunut kärsi- vollisuuden perusteella vuosien 1939-1945 ta- 40520: mään niistä aiheutuvien olosuhteiden johdosta, pahtumiin osalliseksi joutuneiden sosiaaliturvan 40521: on erittäin laajakantoinen. Sen vuoksi sosiaalitur- merkitystä. Tässä tarkoituksessa on selvitetty työ- 40522: vajärjestelmää on rakennettu sellaisista lähtökoh- velvollisten linnoitusrakentajien saattamista rin- 40523: dista, että ensin on huolehdittu niiden henkilöi- tamaveteraanien erityisetuuksien piiriin. Puolus- 40524: den erityistarpeista, jotka ovat vammautuneet tusministeriöstä saadun selvityksen mukaan on 40525: rintamaolosuhteissa. Sen jälkeen on annettu eri- mahdollista, että tunnus linnoitusrakentajille an- 40526: tyistä sosiaaliturvaa muille sotaan osallistuneille netaan joko Sotatieteen laitoksen tai veteraani- 40527: henkilöille. Sotaan osallistuminen on määritelty tunnuslautakunnan toimesta. Jos Sotatieteen lai- 40528: miehille myönnettävän rintamasotilastunnuksen tos joutuisi tunnuksia myöntämään, ehdoton 40529: ja naisille myönnettävän rintamapalvelustunnuk- edellytys sen toiminnalle olisi lisähenkilökunnan 40530: sen avulla. Sotaan osallistumista on tulkittu san- saaminen. Toisaalta veteraanitunnuslautakunnan 40531: gen ahtaasti. Tästä on ollut seurauksena, että työt ovat pahasti ruuhkautuneet naisten rintama- 40532: rintamaveteraaneja koskevien etuuksien ulkopuo- palvelustunnusten käsittelyssä. 40533: lelle on jäänyt myös sellaisia henkilöitä, jotka Työvelvollisista linnoitusrakentajien asettami- 40534: ovat erilaisten palvelus- tai työtehtäviensä johdos- nen etusijalle on perusteltua. Heidän osallistumi- 40535: ta joutuneet olemaan rintamaolosuhteissa. Rinta- sensa vuosien 1939-1945 sotiin on otettu huo- 40536: maveteraanien etuuksien piiriin eivät tänä päivä- mioon myös sotilasvammalainsäädännössä sotilas- 40537: nä pääse edes kaikki rintamapalvelusolosuhteissa vammalain soveltamisalan laajentamisesta anne- 40538: olleet asevelvolliset. Tunnusta ei puolustusminis- tun lain 2a §:n mukaan. Muiden työvelvollisten 40539: teriön käytännön mukaan ole myönnetty henki- ja työtehtäviensä vuoksi sotaan osallistuneiden 40540: lölle, joka ei ole ollut rintamavastuussa olleen sosiaaliturvaa selvitetään edelleen sosiaali- ja ter- 40541: sotatoimiyhtymän alueella sen joukoissa ja taiste- veysministeriössä. 40542: 40543: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1986 40544: 40545: Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 40546: 1985 vp. - KK n:o 445 3 40547: 40548: 40549: 40550: 40551: Tili Riksdagens Herr Talman 40552: 40553: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen på grund av sina arbetsuppgifter tvingades arbeta 40554: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av under frontliknande förhållanden anses ha delta- 40555: den 20 december 1985 tili vederbörande medlem git i kriget. Sådana personer är lokförare, perso- 40556: av statsrådet översänt avskrift av följande av ner som tjänstgjorde vid post- och telegrafverket i 40557: riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade signaluppgifter och en del av handelsflottans 40558: spörsmål nr 445: personal. Man bör även komma i håg, att en del 40559: av den civila befolkningen har haft nästan sam- 40560: När avlåter Regeringen en proposition, ma erfarenheter som de frontveteraner som del- 40561: som garanterar att de vilka såsom arbets- tog i krigen, på grund av bom bning, evakuering. 40562: pliktiga tjänstgjorde vid fronten skall om- ransonering av matvaror o.dyl. faktorer. Frågan 40563: fattas av lagen om frontmannapension? om hur man skall kunna mäta dessa lidanden på 40564: ett rättvist sätt är mycket svårlöst. 40565: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Regeringen är medveten om de synpunkter 40566: anföra följande: som ofta framförts i riksdagen, vilka betonar 40567: Fastställandet av den grupp personer som på betydelsen av socialskydd tili personer som på 40568: ett eller annat sätt deltog i krigen under åren andra grunder än den allmänna värnplikten del- 40569: 1939-1945 eller åsamkades lidande av de för- tog i händelserna åren 1939-1945. I detta syfte 40570: hållanden som rådde under dessa krig är en har det utretts, huruvida de arbetspliktiga byg- 40571: mycket vidlyftig uppgift. Av denna anledning garna av fästningsverk kunde ges samma speciella 40572: har socialskyddssystemet byggts upp på sådan förmåner som frontveteranerna. Enligt en utred- 40573: basis, att man först tillgodosett de personers ning från försvarsministeriet är det möjligt att ett 40574: speciella behov, som har skadats vid fronten. teeken kommer att beviljas byggarna av fäst- 40575: Därefter har övriga personer som deltog i kriget ningsverk på åtgärd av antingen krigsvetenskapli- 40576: getts speciellt socialskydd. Vid fastställandet av ga institutionen eller veteranteckensnämnden. 40577: deltagande i krig har man utgått från frontman- Om tecknet beviljas av krigsvetenskapliga institu- 40578: natecknet för män och fronttjänsttecknet för tionen är en absolut förutsättning för dennas 40579: kvinnor. Deltagande i krig har tolkats mycket verksamhet att den får ytterligare personal. Å 40580: snävt. Som en följd av detta har även personer andra sidan har arbetet vid veteranteckensnämn- 40581: som på grund av olika slags arbetsuppgifter den hopat sig i hög grad vid behandlingen av 40582: tvingats arbeta under frontliknande förhållanden fronttjänsttecknet för kvinnor. 40583: blivit utan de förmåner som tillkommer frontve- Det är motiverat att de arbetspliktiga byggarna 40584: teraner. I dag kommer inte ens alla de värnplikti- av fästningsverk prioriteras. Deras deltagande i 40585: ga som tjänstgjorde under frontliknande för- krigen under åren 1939-1945 har beaktats även 40586: hållanden i åtnjutande av dessa förmåner. i lagstiftningen om skador som ådragits i militär- 40587: Teeken har i enlighet med försvarsministeriets tjänst i enlighet med 2 § i lagen angående 40588: praxis inte beviljats personer, som inte tjänstgjor- utvidgad tillämpning av lagen om skada, ådra- 40589: de vid ett krigsoperationsförband med ansvar för gen i militärtjänst. Socialskyddet för andra ar- 40590: ett område vid fronten och som inte deltog i de betspliktiga och personer, som på grund av sina 40591: strider truppen utkämpade. För deras del utreds arbetsuppgifter deltog i kriget utreds fortfarande 40592: saken som bäst. Inte heller sådana personer som vid social- och hälsovårdsministeriet. 40593: 40594: Helsingfors den 31 januari 1986 40595: 40596: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 40597: 1985 vp. 40598: 40599: Kirjallinen kysymys n:o 446 40600: 40601: 40602: 40603: 40604: Tuomaala ym.: Sosiaalivakuutustoimikuntien työn tehostamisesta 40605: 40606: 40607: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 40608: 40609: Sairausvakuutuslain 43 §:n mukaan {2 mom.) jakautunut kahteen jaostoon, on kerrallaan siten 40610: '' Sosiaalivakuutustoimikuntaan kuuluu Kansan- koolla neljä jäsentä, lääkärijäsen ja kaksi esitteli- 40611: eläkelaitoksen määräämä puheenjohtaja ja kaksi jää. Jos !-jaosto esimerkiksi hylkää päivärahan ja 40612: Kansaneläkelaitoksen asianomaista lääninhalli- hakija valittaa, niin valitukseen voi antaa lausun- 40613: tusta kuultuaan neljäksi vuodeksi kerrallaan mää- tonsa vain asian käsitellyt !-jaosto. Ennen kuin 40614: räämää lääkärijäsentä sekä asianomaisen, kunnal- valitus pääsee lähtemään sosiaalivakuutuslauta- 40615: lisvaltuuston toimikaudekseen valitsemat vakuu- kuntaan, voi kestää jopa kuukauden, ennen kuin 40616: tettujen olosuhteiden tuntemusta edustavat kah- !-jaosto on uudelleen koolla. 40617: deksan jäsentä. - - - Sosiaalivakuutustoimi- Sellaisessa vakuutuspiirissä, jossa on useampia 40618: kunnan puheenjohtajalla on henkilökohtainen kuntia, vallitsee lähes sekasortoinen tilanne pyrit- 40619: varamies ja muilla jäsenillä tarpeellinen määrä täessä pysymään selvillä jaostojen kokoonkutsu- 40620: henkilökohtaisia varamiehiä. Jaostojen puheen- misvuoroista. Samalla se aiheuttaa turhautunei- 40621: johtajat ja näiden varamiehet toimikunta valitsee suutta toimikunnan jäsenille kokoontumisvuoron 40622: keskuudestaan, kuitenkin niin että toimikunnan tullessa ajankohtaiseksi suhteellisen harvoin. 40623: puheenjohtajaa ei voida valita jaoston puheen- Jotta sosiaalivakuutustoimikuntien työ nopeu- 40624: johtajaksi eikä jäseneksi. Toimikunta ja sen jaos- tuisi ja jotta se tulisi nykyistä jäntevämmäksi ja 40625: to on päätösvaltainen puheenjohtajan tai hänen tehokkaammaksi sekä siten niin luottamushenki- 40626: varamiehensä ja kahden muun jäsenen ollessa löille kuin esitteleville viranhaitijoillekin mielek- 40627: saapuvilla. Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaisemi- käämmäksi, kyseessä oleva epäkohta pitäisi mitä 40628: nen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysy- pikimmin korjata. 40629: myksestä, tulee lääkärijäsenen olla saapuvilla''. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 40630: Sanotun toimikunnan jako jaostoihin on koet- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 40631: tu sekä Kansaneläkelaitoksen viranhaltijoiden et- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 40632: tä toimikuntatyöhön osallistuvien luottamushen- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40633: kilöiden käytännön työtä hankaloittavana. Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- 40634: Toimikunta on siis jakautunut kahteen jaos- litus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sairaus- 40635: toon tai niin moneen kuin Kansaneläkelaitos vakuutuslain 43 §:n korjaamiseksi sosiaa- 40636: määrää (SVL 43 § 1 mom.). Jos toimikunta on livakuutustoimikuntien työn osalta? 40637: 40638: Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985 40639: 40640: Juhani Tuomaala Hannu Tenhiälä 40641: 40642: 40643: 40644: 40645: 260050M 40646: 2 1985 vp. - KK n:o 446 40647: 40648: 40649: 40650: 40651: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 40652: 40653: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuspiiriin kuuluu useampia kuntia, jokainen 40654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kunta valitsee omat jäsenensä toimikuntaan. 40655: olette 20 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir- Kansaneläkelaitoksen määräyksen mukaan toi- 40656: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- mikunnat voivat jakautua jaostoihin. Tämän mu- 40657: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja kaisesti vuodesta 1975 lukien sosiaalivakuutustoi- 40658: Juhani Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kirjalli- mikunnat ovat yleensä jakautuneet kahteen jaos- 40659: sesta kysymyksestä n:o 446: toon, jotka kokoontuvat vuorotellen. Molemmat 40660: jaostot käsittelevät tätä nykyä sekä eläke-, sairaus- 40661: Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal- 40662: vakuutus- että työttömyyspäiväraha-asioita. 40663: litus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sairaus- 40664: vakuutuslain 43 §:n korjaamiseksi sosiaa- Kansaneläkelaitos on tehnyt sosiaali- ja terveys- 40665: livakuutustoimikuntien työn osalta? ministeriölle esityksen kansaneläkelain ja sairaus- 40666: vakuutuslain muuttamiseksi sosiaalivakuutustoi- 40667: mikuntien kokoonpanosta. Sen mukaan sosiaali- 40668: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- vakuutustoimikunnat säilytettäisiin edelleen jaos- 40669: ti seuraavaa: toihin jakautuneena, jos vakuutuspiiriin kuuluu 40670: Kansaneläkelaitoksen paikallishallintoa varten kaksi tai useampia kuntia. Jokaista kuntaa edus- 40671: maa on jaettu vakuutuspiireihin, joita on 206. taisi vähintään yksi jaosto. Lisäksi kansaneläke- 40672: Kansaneläkelain (347 156) 66 §:n ja sairausvakuu- laitos voisi vielä tarvittaessa määrätä, että toimi- 40673: tuslain 43 §:n (364/63) mukaan jokaisessa va- kunta voisi toimia muutoinkin jaostoihin jakau- 40674: kuutuspiirissä on sosiaalivakuutustoimikunta. tuneena. Jaoston jäsenten lukumäärä supistettai- 40675: siin kuuteen. Heistä neljä olisi kunnanvaltuuston 40676: Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on nimeämää. Kunnanvaltuusto nimeäisi yhden va- 40677: kansaneläkelain 67 §:n mukaan ratkaista ne litsemistaan jäsenistä myös puheenjohtajaksi, jol- 40678: asiat, jotka kansaneläkelaitoksen hallitus on sille loin nykyiseen tapaan kansaneläkelaitoksen pai- 40679: siirtänyt, antaa laitokselle lausuntoja eläkettä kallistoimiston johtaja ei olisi enää puheenjohta- 40680: koskevista muista kysymyksistä ja seurata eläk- jana. 40681: keensaajien oloja. Toimikunta vahvistaa myös 40682: vuositulot eläkkeensaajien asumistukilain (5911 Esitys tuli sosiaali- ja terveysministeriölle sa- 40683: 78) mukaista asumistukea, rintamasotilaseläke- maan aikaan, kun eduskunnalle oli annettu halli- 40684: lain (119/77) mukaista rintamasotilaseläkettä ja tuksen esitys laiksi kansaneläkelain muuttamises- 40685: perhe-eläkelain (38/69) mukaista perhe-eläkkeen ta kansaneläkelaitoksen hallinnon uudistamiseksi 40686: tulosidonnaista lisäosaa varten. Sairausvakuutus- (HE n:o 121/1984 vp.) ja jolloin myös suunnitel- 40687: lain 46 §:n mukaan sosiaalivakuutustoimikunta tiin työttömyysturvan peruspäivärahaa koskevien 40688: ratkaisee sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia tehtävien antamista kansaneläkelaitoksen sosiaali- 40689: koskevat asiat, antaa kansaneläkelaitokselle lau- vakuutustoimikunnille. Tässä tilanteessa ei väli- 40690: suntoja sairausvakuutusta koskevista kysymyksistä tön kansaneläkelaitoksen paikallishallinnon uu- 40691: sekä suorittaa korvauksensaajien olojen tarkkai- distus tuntunut tarkoituksenmukaiselta. 40692: lua. Työttömyysturvalain (602/84) mukaan vas- Kansaneläkelaitoksen esitys sosiaalivakuutus- 40693: taavat tehtävät tulivat työttömyysturvalain mu- toimikunnan tehtävien uudistamiseksi ei tuo nii- 40694: kaisen peruspäivärahan osalta sosiaalivakuutustoi- tä parannuksia, joita kysymyksessä on haluttu 40695: mikunnan tehtäviksi. nopeasti hoitaa. Kuntakohtainen jaostojako säi- 40696: Sosiaalivakuutustoimikuntaan kuuluu yksitois- lyisi edelleen ja työskentely olisi yhtä jaksottaista 40697: ta jäsentä. Puheenjohtajana toimii useimmiten kuin tähänkin asti. Toisaalta sosiaalivakuutustoi- 40698: kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston johtaja. mikuntien tehtävät huomioon ottaen, voidaan 40699: Muina jäseninä on kaksi kansaneläkelaitoksen kysyä, pitääkö ylipäätään luopuakaan riittävän 40700: määräämää lääkäriä ja kahdeksan kunnanvaltuus- paikallisen tuntemuksen hyväksikäytöstä sosiaali- 40701: ton valitsemaa luottamusmiesjäsentä. Jos vakuu- vakuutusasioissa. 40702: 1985 vp. - KK n:o 446 3 40703: 40704: Sosiaali- ja terveysmmlstenon käsityksen mu- sen tekemän esityksen pohjalta, ja esitys anne- 40705: kaan on ensisijassa selvitettävä nopeat käytännön taan välittömästi kun riittävän selkeä ehdotus on 40706: vaihtoehtoiset tavat sosiaalivakuutustoimikuntien löydetty sosiaalivakuutustoimikuntien työn te- 40707: työn tehostamiseksi. Muutoin asiaa tutkitaan so- hostamiseksi. 40708: siaali- ja terveysministeriössä kansaneläkelaitok- 40709: 40710: Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1986 40711: 40712: Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 40713: 4 1985 vp. - KK n:o 446 40714: 40715: 40716: 40717: 40718: Tili Riksdagens Herr Talman 40719: 40720: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreståndaren för Folkpensionsanstaltens lokalby- 40721: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av rå. Övriga medlemmar är två av Folkpensionsan- 40722: den 20 december 1985 till vederbörande medlem stalten förordnade läkare och åtta av kommun- 40723: av statsrådet översänt avskrift av följande av fullmäktige utsedda medlemmar som är förtroen- 40724: riksdagsman Juhani Tuomaala m.fl. underteck- devalda. Om försäkringsdistriktet omfattar flere 40725: nade spörsmål nr 446: kommuner väljer varje kommun sina egna med- 40726: lemmar till kommissionen. 40727: Vilka skyndsamma åtgärder har Rege- 1 enlighet med vad Folkpensionsanstalten be- 40728: ringen vidtagit eller ämnar Regeringen 40729: stämmer kan kommissionerna vara uppdelade på 40730: vidta i syfte att rätta 43 § sjukförsäkrings- 40731: sektioner. 1 enlighet härmed har socialförsäk- 40732: lagen vad beträffar socialförsäkringskom- 40733: ringskommissionerna sedan år 1975 i allmänhet 40734: missionernas ar bete? 40735: varit uppdelade på två sektioner, som samman- 40736: träder rurvis. Vardera sektionen handlägger för 40737: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt närvarande frågor gällande såväl pensions- och 40738: anföra följande: sjukförsäkrings- som arbetslöshetsdagpenning. 40739: Landet är med tanke på Folkpensionsanstaltens Folkpensionsanstalten har gjort en framställ- 40740: lokalförvaltning indelat i försäkringsdistrikt, vilka ning hos social- och hälsovårdsministeriet om 40741: är 206 till antalet. Enligt 66 § folkpensionslagen ändring av folkpensionslagen och sjukförsäkrings- 40742: (347/56) och 43 § sjukförsäkringslagen (364/63) lagen vad beträffar sammansättningen av social- 40743: finns i varje försäkringsdistrikt en socialförsäk- försäkringskommissionerna. 1 enlighet därmed 40744: ringskommission. skulle indelningen av socialförsäkringskommissio- 40745: På socialförsäkringskommissionen ankommer nerna i sektioner alltjämt bibehållas, om försäk- 40746: enligt 67 § folkpensionslagen att avgöra de ären- ringsdistriktet omfattar två eller flere kommuner. 40747: den som pensionsanstaltens styrelse överfört på Varje kommun skull~ representeras av minst en 40748: den, att till pensionsanstalten avge utlåtanden sektion. Därjämte kunde Folkpensionsanstalten 40749: om andra frågor som rör pension och att fortgå- vid behov ytterligare bestämma att kommissio- 40750: ende ge akt på pensionstagarnas förhållanden. nen också eljest skall vara indelad i sektioner då 40751: Kommissionen fastställer också de årsinkomster den utför sitt arbete. Antalet medlemmar i 40752: som läggs till grund för det i lagen om bostadsbi- sektionen skulle inskränkas till sex. Av dessa 40753: drag för pensionstagare (591/78) angivna bo- skulle fyra väljas av kommunfullmäktige, som 40754: stadsbidraget, den i lagen om frontmannapensio- även skulle utse en av dem till ordförande, varvid 40755: ner (119/77) angivna frontmannapensionen och föreståndaren för folkpensionens lokalbyrå inte 40756: den i familjepensionslagen (38/69) angivna in- längre, så som fallet är nu, skulle vara ordföran- 40757: komstbundna tilläggsdelen till familjepensionen. de. 40758: Enligt 46 § sjukförsäkringslagen avgör socialför- Framställningen anlände till social- och hälso- 40759: säkringskommissionen ärenden som gäller de i vårdsministeriet samtidigt som regeringen, i syfte 40760: sjukförsäkringslagen angivna förmånerna, avger att ändra förvaltningen av Folkpensionsanstalten, 40761: utlåtanden till Folkpensionsanstalten i frågor an- har avlåtit en proposition till riksdagen med 40762: gående sjukförsäkring samt utövar kontroll av förslag till lag om ändring av folkpensionslagen 40763: ersättningstagarnas förhållanden. Enligt lagen (RP nr 121184 rd.) Vid denna tidpunkt planera- 40764: om utkomstskydd för arbetslösa (602/84) ankom- des också en överföring av de uppgifter som 40765: mer motsvarande uppgifter vad beträffar den i gällde grunddagpenningen enligt utkomstskyd- 40766: lagen om utkomstskydd för arbetslösa angivna det för arbetslösa på Folkpensionsanstaltens so- 40767: ~runddagpenningen på socialförsäkringskommis- cialförsäkringskommissioner. 1 denna situation 40768: swnen. föreföll det inte vara ändamålsenligt att företa 40769: Socialförsäkringskommissionen har elva med- någon omedelbar reform av Folkpensionsan- 40770: lemmar. Som ordförande fungerar för det mesta staltens lokalförvaltning. 40771: 1985 vp. - KK n:o 446 5 40772: 40773: Folkpensionsanstaltens framställning om en Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp- 40774: omorganisering av socialförsäkringskommissio- fattning vore det påkallat att i första hand 40775: nens uppgifter medför inte de förbättringar, som undersöka möjligheterna för snabba alternativa 40776: man i spörsmålet velat genomföra i brådskande sätt att i praktiken effektivera socialförsäkrings- 40777: ordning Indelningen i sektioner enligt kommun 40778: 0 kommissionernas arbeteo Tili övriga delar under- 40779: skulle alltjämt bibehållas och arbetet skulle vara söks saken inom social- och hälsovårdsministeriet 40780: indelat i perioder på samma sätt som hittillso utgående från Folkpensionsanstaltens framställ- 40781: Med beaktande av socialförsäkringskommissio- ning, och regeringen avlåter omedelbart en pro- 40782: nernas uppgifter är det å andra sidan påkallat att position då ett tillräckligt klart förslag om effek- 40783: fråga, om det överhuvudtaget är lönt att frångå tiverande av socialförsäkringskommissionernas ar- 40784: utnyttjandet av lokalkännedomen i socialförsäk- bete har fåtts tili ståndo 40785: ringsfrågor 0 40786: 40787: 40788: 40789: 40790: Helsingfors den 31 januari 1986 40791: 40792: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 40793: 1985 vp. 40794: 40795: Kirjallinen kysymys n:o 447 40796: 40797: 40798: 40799: 40800: Elo ym.: Liikenteen jatkamisesta rataosuudella Pori-Parkano 40801: 40802: 40803: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 40804: 40805: Liikennöinti rataosalla Ruosniemi-Kankaan- säksi myös radanvarsikunnat kunnallisteknisinä 40806: pää on lopetettu rautatiehallituksen päätöksen investointeina. 40807: mukaisesti 2.6.1985 alkaen. Rataosa (47 ,5 km) Rataosa on olennainen osa rataverkkoa. Jos osa 40808: :m osa Porin-Parkanon rataosaa (107 km), joka siitä poistetaan, jää satamaryhmä Rauma-Män- 40809: :m toiminut kuljetus- ja varayhteytenä Satakun- tyluoto-Tahkoluoto vain yhden raskaasti kuor- 40810: tlasta, erityisesti sen tärkeistä satamista, sisämaa- mitetun yksiraiteisen rataosan Lielahti-Kokemä- 40811: llan. ki varaan. Tällaista tilannetta ei ole maan mui- 40812: Lakkauttamispäätöksessä ei ole otettu huo- den suurten satamaryhmien kohdalla. Mainitta- 40813: mioon laajempaa kokonaisuutta, ei kansan- ja koon, että Porin syväsatamaan johtavaan Tahko- 40814: uuetaloudellisia, yhdyskuntarakenteellisia, ylei- luodon rataan on investoitu tällä vuosikymme- 40815: ;iä liikennepoliittisia eikä aluepoliittisia perustei- nellä kaikkiaan noin 50 milj. markkaa, mikä on 40816: ta. Päätös on nähtävissä ainoastaan niitä tiukkoja jakautunut puoliksi VR:n ja Porin kaupungin 40817: liiketaloudellisia vaatimuksia vasten, joita valtio- välillä. Kun Tahkoluoto on varsin todennäköises- 40818: falta on Valtionrautateiden taloudenpidolle aset- ti kovina talvina maan pohjoisin käytössä oleva 40819: :anut. satama, muodostaa rataosa Pori-Parkano tähän 40820: satamaan johtavan suorimman ratayhteyden poh- 40821: Radanvarsikunnista muut kuin Pori ja Noor- joisesta. 40822: narkku kuuluvat kehitysalueiden III perusvyö- 40823: :tykkeeseen. Koko alueella työttömyys on erittäin Eri polttoaineiden käytön turvaamisen kannal- 40824: ;uutta, verrattavissa Pohjois- ja Itä-Suomeen. ta radalla on tärkeä merkitys. Hiilikuljetuksissa se 40825: Esimerkiksi Porissa, jossa teollisuuden rakenne- merkitsee huomattavaa kilpailukykyä erityisesti 40826: nuutos on ollut raju, työttömyys oli vuoden Parkanon-Seinäjoen alueelle ja myös kauemmas 40827: L985 marraskuussa 11,9 prosenttia. pohjoiseen. Polttoturpeen käytön mahdollinen 40828: lisääminen Porin seudulla olisi kuljetuksiltaan 40829: Yhteiskunnan perusrakenteeseen kohdistuvat edullisinta ko. rataa käyttäen. Yleisesti voidaan 40830: :teikentävät toimet eivät voi tällaisella alueella todeta, että radan purkutilanteessa Valtionrauta- 40831: )lla yhteiskuntapoliittisesti perusteltuja. Riittävät tiet menettäisi kilpailuasemansa muihin liikenne- 40832: iikenneyhteydet ovat erittäin tärkeä edellytys muotoihin nähden ja että vaikutukset tätäkin 40833: t.lueen kehittymiselle. Alueen luonnonvarojen kautta ovat kansantaloudellisesti epäedullisia. 40834: nahdollisimman tehokas hyödyntäminen edel- Kuljetusvarmuuden kannalta radan merkitys 40835: yttää toimivia rautatiekuljetuksia. Elinkeinoelä- on suuri erityisesti VR:lle. Porin-Kokemäen- 40836: nän sijoittumiselle hyvillä liikenneyhteyksillä on Lielahden rataosalla on monia pehmeiköitä ja 40837: ;uuri merkitys. Täten ei tulisi hätiköiden tehdä useita suuria siltoja. Rautatieliikenteen keskeytys- 40838: ;ellaisia päätöksiä, joilla vaaraunetaan alueen 40839: ten todennäköisyys on näin ollen tavallista suu- 40840: cehitystä pitemmällä aikavälillä ja jotka päätök- rempi. Kriisiaikana toisen ratayhteyden merkitys 40841: ;et myös kansan- ja kuljetustaloudellisesti saatta- satamasta sisämaahan kasvaa huomattavasti. Kun 40842: rat hieman myöhemmin osoittautua suuriksikin nykytilanteessa ei voi riittävällä varmuudella 40843: rirheratkaisuiksi. määritellä rataosuuden tulevaa käyttöä, ei myös- 40844: Porin-Parkanon rata kulkee useiden kuntien kään tulisi hätiköidysti ja yksinomaan Valtion- 40845: a kuntakeskusten lävitse. Kaavoituksessa teolli- rautateiden sisäisin liiketaloudellisin kannatta- 40846: ;uustoimintojen alueet ja muutkin alueet on vuuskriteerein ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, 40847: :ijoitettu rata huomioon ottaen, ja rataan liittyen että radalla ei voi liikennöidä tai että sen ottami- 40848: >Vat investointeja tehneet Valtionrautateiden Ii- nen myöhemmin liikenteeseen tehdään liian kai- 40849: 40850: ~60048K 40851: 2 1985 vp. - KK n:o 447 40852: 40853: liiksi. Rataosuuden uusarvo eli arvo uudelleen Edellä olevan perusteella onkin tultu johtopä~ 40854: r~kennettuna on laskettu noin 200 milj. markak- tökseen, että tulisi pikaisesti ryhtyä seuraavii 40855: sl. toimenpiteisiin: 40856: Valtionrautateiden vähäliikenteisten ratojen 1. VR:n tulisi luopua kaikenlaisista rataosa 40857: kannattavuutta selvitellyt työryhmä arvioi liiken- heikentämiseen ja purkamiseen tähtäävistä to. 40858: teen lakkautuksesta saatavan nettosäästön hie- menpiteistä. 40859: man yli yhdeksi miljoonaksi markaksi. Tällöin 2. Liikenneministeriön pitäisi nimetä työryhm 40860: kustannusten säästöihin on laskettu mukaan kul- selvittämään mahdollisuutta avata uudelleen r~ 40861: jetusten uudelleenjärjestely, ja radanpidon kus- taosa liikenteelle (työryhmä voisi koostua esirr 40862: tannussäästö on arvioitu erittäin suureksi. Edel- liikenneministeriön, VR:n, Satakunnan seut~ 40863: leen mukaan on laskettu kustannussäästö muulla kaavaliiton sekä Porin ja Kankaanpään kaupur 40864: rataverkolla. Asiantuntijan laatimassa vaihtoehto- gin edustajista). 40865: laskelmassa on perustellusti jätetty kuljetusten 3. Liikenneministeriön tulisi esittää budjettii 40866: uudelleenjärjestelystä aiheutuvat säästöt ja kus- määräraha rataosan jatkuvan liikennöimisen tul 40867: tannussäästöt muulla rataverkolla pois ja arvioitu vaamiseksi vähintään niin kauan, että Porin syv~ 40868: radanpidon kustannukset toisin. Näin on päädyt- sataman vaikutus maamme hiili- ym. kuljetu~ 40869: ty siihen, että liikenteen lakkautus aiheuttaa siin on selvinnyt ja myös siihen asti, kun parb 40870: lähes yhden miljoonan markan tappion. On mentaarinen rautatiekomitea on saanut määritel 40871: selvää, ettei niillä liikennemäärillä, joita radalla lyksi tähänkin asiaan vaikuttavat VR:n yhteiskun 40872: viime vuosina on ollut, kyetä kattamaan pääoma- nalliset velvoitteet. 40873: kustannuksia. Ilman näitä rataosan liikenteen voi 4. VR velvoitettaisiin uusimaan Harjunpää 40874: sanoa olleen kattavaa. Rataosan mahdollinen tu- alikulkusilta aikaisemmin sovitun kustannusjao 40875: leva lisäkäyttö toisi katetta myös pääomakustan- mukaisesti (900 000 markan kokonaiskustannu~ 40876: nuksille. sista tulisi TVL:n osalle 700 000 mk ja VR:ll 40877: jäisi näin ollen 200 000 mk). 40878: Porin-Parkanon radan varrella sijaitsevissa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje! 40879: kunnissa on myös näköpiirissä uusia toimintoja, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm 40880: jotka toisivat lisäkäyttöä radalle. Tällaisista mai- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j~ 40881: nittakoon erityisesti äskettäin liikenteelle avattu senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40882: Tahkoluodon syväsatama, josta arvioidaan suun- 40883: tautuvan hiilikuljetuksia jopa 0,5 miljoonan ton- Onko Hallitus tietoinen Porin-Park~ 40884: nin osalta Porin-Parkanon radalla. Erityisen non radan liikennöinnin lopettamisen a 40885: tärkeä Porin-Parkanon rata on Pohjois-Satakun- heuttamista haitoista, ja jos on, 40886: nalle, sillä esimerkiksi Kankaanpäässä on jo ole- mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko 40887: massa tai on sijoittumassa yritystoimintaa, mikä ryhtyä liikennöinnin jatkamiseksi maim 40888: kipeästi kaipaisi ko. rataosuutta. tulla rataosuudella? 40889: 40890: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1986 40891: 40892: Mikko Elo Timo Laaksonen Antti Kalliomäki 40893: Pirkko Valtonen Anssi Joutsenlahti Lea Mäkipää 40894: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa Matti Maijala 40895: Matti Kuusio 40896: 1985 vp. - KK n:o 447 3 40897: 40898: 40899: 40900: 40901: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 40902: 40903: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Rataosa Pori-Parkano on erittäin heikkokun- 40904: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe- toinen. Kuormattuja vaunuja kuljettavan tavara- 40905: mies, 2 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- junan nopeus saa olla enintään 35 km/h. Ilman 40906: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- huomattavaa kunnostusta radalla ei aikaa myöten 40907: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja olisi ollut mahdollista kuljettaa täydessä kuor- 40908: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta massa olevia vaunuja edes tällä nopeudella. Kysy- 40909: kysymyksestä n:o 447: myksen perusteluissa väitetään mm. Valtionrau- 40910: tateiden tekemissä kannattavuuslaskelmissa käy- 40911: Onko Hallitus tietoinen Porin-Parka- tettyä radanpidon kustannussäästöä liian suurek- 40912: non radan liikennöinoin lopettamisen ai- si. Mainittu kustannussäästö perustuu Tampe- 40913: heuttamista haitoista, ja jos on, reen rautatiepiirin kustannuslaskelmiin, joiden 40914: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo laatimisessa on käytetty hyväksi kokemusperäistä 40915: ryhtyä liikennöinoin jatkamiseksi maini- ja toteutunutta tietoa kustannuksista. 40916: tulla rataosuudella? Parhaillaan ovat käynnissä Tampereen-Porin 40917: radan perusparannustyöt, joiden kustannukset 40918: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ovat yli 250 Mmk. Näihin töihin sisältyy toimen- 40919: ti seuraavaa: piteitä, joilla rataosan liikenteenvälityskykyä lisä- 40920: Rautatiehallitus päätti 13 .11. 1984 lopettaa tään vastaamaan kaikkea nähtävissä olevaa liiken- 40921: 2.6.1985 lukien yleisen liikenteen Porin-Parka- netarvetta mukaan luettuna mm. Tahkoluodon 40922: non rataosalla Ruosniemen ja Kankaanpään lii- hiilikuljetukset. Kuljetusten keskittäminen ja 40923: kennepaikkojen väliseltä osuudelta. Päätöstä kuljetusvirtojen yhdistäminen on rautatietalou- 40924: edelsivät useat yksityiskohtaiset selvitykset ja eri dellisesti perusteltua samalla, kun se junatarjon- 40925: osapuolten kanssa käydyt mm. liikenteen lisää- taa lisäten parantaa palvelutasoa. Valtionrautatiet 40926: mistä koskevat neuvottelut. Päätöksen pääasial- ei näin ollen pidä tarkoituksenmukaisena kun- 40927: lisina perusteluina oli liikennemäärien jatkuva nostaa ja ylläpitää samaa kuljetuskysyntää palve- 40928: väheneminen ja radan heikko kunto. levaa "varayhteyttä", mikäli se joutuu katta- 40929: Käytännössä päätös merkitsi vaunukuormalii- maan siitä aiheutuvat kustannukset. Pelkkä ra- 40930: kenteen loppumista Noormarkun ja Pomarkun dan säilyttäminen käyttökuntoisena varayhteyte- 40931: liikennepaikoilla. Näiden asemien kuormaukset nä merkitsisi lähes miljoonan markan lisäkustan- 40932: ovat olleet muutama sata vaunua vuodessa. Lii- nuksia vuodessa. Ruosniemen-Kankaanpään 40933: kenteellisesti jonkin verran merkittävämpien osuuden perusparantaminen säännöllisen liiken- 40934: Kankaanpään ja Niinisalon kuljetuksiin radan teen edellyttämään kuntoon maksaisi nykyrahassa 40935: katkaisemisella ei ole ollut vaikutusta; liikenne noin 40 Mmk. 40936: hoidetaan nyt, kuten aikaisemminkin, Parkanos- Tampereen rautatiepiiri on tehnyt selvityksiä 40937: ta. Odotetut tuottojen menetykset eivät myös- liikenteen lopettamisen vaikutuksista. Niiden 40938: kään ole toteutuneet, sillä suurin osa Noormar- mukaan ei mitään olennaisia liikenne- eikä asia- 40939: kun ja Pomarkun kuormauksista tapahtuu nykyi- kassuhteiden menetyksiä ole tapahtunut. Kulje- 40940: sin Porissa. tukset sen sijaan on mm. liikennevirtojen yhdis- 40941: Kyselyssä mainittuna kuljetus- ja varayhteytenä tämisen seurauksena voitu hoitaa aikaisempaa 40942: rataosalla ei ole merkitystä. Rataosalla ollut vä- huomattavasti taloudellisemmin. Kustannussääs- 40943: häinen kauttakulkuliikennekin siirrettiin jo lähes töt ovat lähes 800 000 mk vuodessa. Huolimatta 40944: vuotta aikaisemmin kulkemaan Tampereen kaut- Tampereen-Porin radan perusparannustöistä ei 40945: ta. Päinvastoin kuin kysymyksen perusteluissa ko. radan kuljetuskapasiteetti ole läheskään täy- 40946: esitetään, suurin osa maamme satamista on sin käytetty. Näin ollen huoli kapasiteetin riittä- 40947: "vain yhden raskaasti kuormitetun yksiraiteisen" vyydestä ei ole aiheellinen. 40948: radan varassa ilman varayhteyksiä. Samanlaisessa Rautatiehallitus katsoo, ettei Ruosniemen- 40949: asemassa on esim. koko Oulun pohjoispuoleinen Kankaanpään rataosuuden liikenteen lopettami- 40950: osa rataverkkoa. sesta ole aiheutunut sellaista haittaa, joka antaisi 40951: 4 1985 vp. - KK n:o 447 40952: 40953: aihetta muuttaa rautatiehallituksen aikaisempaa asetti viime kesäkuussa parlamentaarisen komi- 40954: päätöstä. tean, jonka tehtävänä on määritellä Valtionrauta- 40955: Liikenneministeriö yhtyy asiassa rautatiehalli- teiden liikennepoliittiset tehtävät ja niiden edel- 40956: tuksen käsitykseen eikä pidä tarpeellisena perus- lyttämät toimenpiteet keskipitkällä ja pitkällä 40957: taa uutta ehdotettua työryhmää. Mikäli vähälii- aikavälillä. Sitä varten komitean tulee erityisesti 40958: kenteisten, kannattamattomien ratojen ylläpi- selvittää mm. ne periaatteet, joiden perusteella 40959: toon tarkoitettuja määrärahoja voidaan lisätä, voidaan määritellä rataverkon tarkoituksenmu- 40960: pyritään ne suuntaamaan Porin-Parkanon rataa kainen laajuus. Komitean tulee saada työnsä 40961: tärkeämmille vähäliikenteisille radoille. Lisäksi valmiiksi marraskuun loppuun 1986 mennessä. 40962: liikenneministeriö toteaa, että valtioneuvosto 40963: 40964: Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1986 40965: 40966: Liikenneministeri Matti Luttinen 40967: 1985 vp. - KK n:o 447 5 40968: 40969: 40970: 40971: 40972: Till Riksdagens Herr Taimao 40973: 40974: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen den del av hannätet som ligger norr om Uleå- 40975: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av horg. 40976: den 2 januari 1986 tili vederhörande medlem av Bandelen Björoehorg-Parkano är i mycket 40977: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- dåligt skick. Godståg som transporterar lastade 40978: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs- vagnar får ha en hastighet av högst 35 km/h. 40979: mål nr 447: Utan en grundlig iståndsättning hade det med 40980: tiden varit omöjligt att transportera fullastade 40981: Är Regeringen medveten om de olä- vagnar längs hanan ens med en sådan hastighet. 40982: genheter som har förorsakats av att trafi- 1 motiveringen för spörsmålet påstås det hl. a. att 40983: ken på hanan mellan Björoehorg och den kostnadsinhesparing som härrör från under- 40984: Parkano har upphört, och om så är fallet, hållet av hanoroa och som Statsjärovägarna an- 40985: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta vänt i sina lönsamhetskalkyler är för stor. Kost- 40986: för att trafiken skall kunna fortgå på nadsinhesparingen grundar sig på Tammerfors 40987: denna hansträcka? järnvägsdistrikts kostnadsheräkningar, vilka har 40988: uppgjorts på hasis av erfarenhetsmässig kunskap 40989: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt om de verkliga kostnaderoa. 40990: anföra följande: Grundreparationsarhetena på hanan Tammer- 40991: Järovägsstyrelsen heslöt 13 .11.1984 att den fors-Björnehorg pågår som häst och kost- 40992: allmänna trafiken mellan trafikplatseroa Ruos- naderna för dem överstiger 250 milj. mk. Dessa 40993: niemi och Kankaanpää på handelen Björnehorg- arheten omfattar åtgärder som ökar handelens 40994: Parkano upphör fr.o.m. 2.6.1985. Beslutet före- kapacitet så att den motsvarar alla de trafikbehov 40995: gicks av flera detaljerade utredningar och som nu kan tänkas, hl.a. har koltransporteroa 40996: förhandlingar med olika parter hl.a. om en från Tahkoluoto tagits i heaktande. Ur järnvägs- 40997: ökning av trafiken. De främsta orsakeroa tili ekonomisk synpunkt är det motiverat med en 40998: heslutet var den fortsatta minskningen av trafik- koncentrering av transporteroa och en samman- 40999: mängderna och hanans dåliga skick. slagning av transportströmmarna. Samtidigt för- 41000: 1 praktiken innehar heslutet att vagnslasttrafi- hättras servicenivån då tåguthudet ökar. Enligt 41001: ken vid trafikplatseroa Norrmark och Påmark Statsjärnvägarna är det sålunda inte ändamålsen- 41002: upphörde. Lastningarna vid dessa stationer har ligt att iståndsätta och upprätthålla en "reserv- 41003: uppgått tili några hundra vagnar per år. Avstäng- förhindelse" som tillgodoser samma transporthe- 41004: ningen av hanan har inte inverkat på transporter- hov, om Statsjärnvägarna skall stå för kost- 41005: na i Kankaanpää och Niinisalo, vilka trafikmäs- naderna. Endast att upprätthålla hanan som en 41006: sigt har en något större hetydelse. Trafiken sköts reservförhindelse i användhart skick skulle hetyda 41007: nu, liksom också tidigare, från Parkano. De nästan en miljon mark i tilläggskostnader per år. 41008: väntade avkastningsförlusterna har inte heller En grundlig förhättring av handelen Ruosnie- 41009: uppstått därför att största delen av de lastningar mi-Kankaanpää så, att den hlev i sådant skick 41010: som tidigare skedde i Norrmark och Påmark nu som en regelhunden trafik förutsätter, skulle i 41011: sker i Björnehorg. dagens pengar kosta ca 40 milj. mk. 41012: Som i spörsmålet nämnd transport- och reserv- Tammerfors järovägsdistrikt har utrett vilka 41013: förhindelse har hansträckan ingen hetydelse. Den följderna hlev då trafiken upphörde. Enligt ut- 41014: ohetydliga genomfartstrafik som förekom på redningaroa har inga väsentliga trafik- eller 41015: hansträckan leddes redan nästan ett år tidigare kundförhindelser gått förlorade. 1 stället har bl.a. 41016: via Tammerfors. 1 motsats till vad som framförs i sammanslagningen av trafikströmmaroa gjort det 41017: motiveringen för spörsmålet är största delen av möjligt att sköta transporteroa avsevärt förmånli- 41018: hamnarna i vårt land heroende av '' endast en gare än tidigare. Kostnadsinhesparingarna upp- 41019: tungt helastad enspårig'' hana utan reservförhin- går tili närmare 800 000 mk per år. Trots grund- 41020: delser. Situationen är densamma för t.ex. hela förhättringsarhetena på hanan Tammerfors- 41021: 6 1985 vp. - KK n:o 447 41022: 41023: Björneborg har banans fulla transportkapacitet samma banor kan ökas, används de för sådana 41024: inte på långt när utnyttjats. Oron för att kapaci- svagt trafikerade banor som är viktigare än hanan 41025: teten inte räcker till är sålunda obefogad. mellan Björneborg och Parkano. Trafikministe- 41026: Järnvägsstyrelsen anser att fastän trafiken har riet konstaterar ytterligare att statsrådet i juni 41027: upphört på bandelen Ruosniemi-Kankaanpää 1985 tillsatte en parlamentarisk kommitte, vars 41028: har detta inte medfört sådana olägenheter vilka uppgift är att precisera Statsjärnvägarnas trafik- 41029: skulle ge anledning till en ändring av järnvägssty- politiska uppgifter och de åtgärder dessa förutsät- 41030: relsens tidigare beslut. ter på medellång och lång sikt. För detta ända- 41031: Trafikministeriet instämmer i järnvägsstyrel- mål måste kommitten speciellt utreda bl.a. de 41032: sens syn på saken och anser att det inte är principer enligt vilka bannätets ändamålsenliga 41033: nödvändigt att tillsätta en ny arbetsgrupp, såsom utsträckning kan fastställas. Kommitten skall ha 41034: det har föreslagits. Om de anslag som är avsedda sitt arbete slutfört före utgången av november 41035: för att upprätthålla svagt trafikerade och olön- månad 1986. 41036: 41037: Helsingfors den 24 januari 1986 41038: 41039: Trafikminister Matti Luttinen 41040: 1985 vp. 41041: 41042: Kirjallinen kysymys n:o 448 41043: 41044: 41045: 41046: 41047: Kärhä: Eläinsuojeluun myönnettävien valtionapujen jakoperusteista 41048: 41049: 41050: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41051: 41052: Vuosittain jaetaan vapaaehtoista eläinsuojelu- eniten valtionapua. Valtionapua eniten saava 41053: työtä tekeville yhteisöille valtionapua. Vuonna yhdistys ei voi myöskään perustella valtionavun 41054: 1985 jakautuivat valtionavut eläinsuojeluyhdis- suuruutta sillä, että liiton toiminta olisi aktiivi- 41055: tyksille seuraavasti: sempaa kuin muiden eläinsuojelujärjestöjen. 41056: Suurimman valtionavustuksen eli yhteensä Kun valtionapujen jakautumisessa eri eläinsuo- 41057: 80 000 markkaa sai Suomen Eläinsuojeluyhdis- jeluyhdistysten kesken ei oteta huomioon järjes- 41058: tys, jossa on noin 1 900 jäsentä. 20 000 markkaa töjen suuruutta eikä niiden toiminnan vilkkaut- 41059: jaettiin Koe-eläinten Suojelu ty:lle, jolla on noin ta, koetaan sanottu tilanne eläinsuojelutyötä te- 41060: 7 000 jäsentä ja jonka toiminta on käytännössä kevien kansalaisten keskuudessa epäoikeudenmu- 41061: paljon aktiivisempaa kuin ensiksi mainitulla Suo- kaisena. 41062: men Eläinsuojeluyhdistyksellä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 41063: S3 000 markkaa myönnettiin valtakunnalliselle tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 41064: Eläinsuojeluliitolle, johon kuuluu monta pientä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 41065: eläinsuojeluyhdistystä ympäri Suomea. Viimeksi vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 41066: mainittuun liittoon kuuluu mm. Helsingissä toi- Katsooko Hallitus, että olisi tarpeen 41067: miva Helsingin Eläinsuojeluyhdistys, jossa on tehdä muutoksia eläinsuojelutoimintaan 41068: noin 2 SOO jäsentä. Saamansa avustuksen liitto myönnettyjen määrärahojen jakoperustei- 41069: jakaa jäsenyhdistysten kesken. Kaikkiaan tämän siin, jotta määrärahan ohjaamisessa voi- 41070: liiton jäsenten yhteismäärä on 4 SOO henkilöä. taisiin ottaa huomioon eri eläinsuojelu- 41071: Edellä olevasta selvityksestä ilmenee, että jä- järjestöjen jäsenmäärät ja niiden toimin- 41072: senmäärältään pienin eläinsuojeluyhdistys saa nan aktiivisuus? 41073: 41074: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1986 41075: 41076: Lea Kärhä 41077: 41078: 41079: 41080: 41081: 260053P 41082: 2 1985 vp. - .KK n:o 448 41083: 41084: 41085: 41086: 41087: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41088: 41089: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jatkavansa samankaltaista korkeatasoista, opasta- 41090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vaa tiedonvälitystä eläinsuojelun alalla. 41091: olette 2 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- Koe-eläinten Suojelu ry:n sääntöjen 2 §:n mu- 41092: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kaan yhdistyksen tarkoituksena on toimia eläin- 41093: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja kokeiden vastustamisen alueella. Yhdistyksen 41094: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- suppea vuoden 1985 toimintasuunnitelma rajaa 41095: sestä n:o 448: niinikään yhteisön toiminnan tälle kapealle sek- 41096: torille eläinsuojelun kentässä. Tästä syystä kysei- 41097: Katsooko Hallitus, että olisi tarpeen selle yhteisölle myönnetty valtionapu on pienem- 41098: tehdä muutoksia eläinsuojelutoimintaan pi kuin laaja-alaisempaa toimintaa harjoittaville 41099: myönnettyjen määrärahojen jakoperustei- yhdistyksille annettu valtionapu. Koe-eläinten 41100: siin, jotta määrärahan ohjaamisessa voi- Suojelu ry:n saaman valtionavun suuruutta arvi- 41101: taisiin ottaa huomioon eri eläinsuojelu- oitaessa on otettava huomioon myös se, että sitä 41102: järjestöjen jäsenmäärät ja niiden toimin- lähellä olevan Koe-eläinten Suojelun Säätiön 41103: nan aktiivisuus? kautta ohjattiin 50 000 markan suuruinen valti- 41104: onapu eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimiseen. 41105: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Valtakunnallinen Eläinsuojeluliitto ry:llä on 41106: ti seuraavaa: yhteensä seitsemän paikallista jäsenyhdistystä, 41107: joita voidaan pitää varsinaisina eläinsuojeluyhdis- 41108: Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon tyksinä. Kolme muuta jäsenjärjestöä ovat kapea- 41109: otetusta määrärahasta, jonka myöntäminen on alaisempia erikoisyhdistyksiä ja yksi niistä jäsen- 41110: harkinnan varassa, on jaettu valtionapua eläin- määrältään erittäin pieni, vain alle 15 jäsentä. 41111: suojelutyöhön käyttäen perusteena valtioneuvos- Hakemuksessa esitetty liiton tulo- ja menoarvio 41112: ton päätöksen (490/65) mukaisia valtionavus- vuodelle 1985 oli loppusummaltaan 3 500 mark- 41113: tuksia koskevia yleismääräyksiä. Avustusten tar- kaa, joten toiminta liiton puitteissa on ollut 41114: koituksenmukaisuutta harkittaessa on otettu varsin pientä. Kirjallisessa kysymyksessä esitetyt 41115: huomioon ennen kaikkea hakijan toiminnan tar- yhteisöjen jäsenmäärät poikkeavat hakemuksissa 41116: koitus, laatu ja laajuus sekä hakijan taloudellinen mainituista jäsenten lukumääristä. Valtakunnalli- 41117: asema ja avustusten suunniteltu käyttötapa. nen Eläinsuojeluliitt0 ry. on ilmoittanut jäsen- 41118: Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarviossa määräkseen noin 3 500 jäsentä. Jäsenmääriä on 41119: osoitettiin valtionapu eläinsuojelutyöhön käytet- vaikea verrata yhteisöjen kesken, koska päällek- 41120: täväksi kokonaisuudessaan Suomen Eläinsuojelu- käisiä jäsenyyksiä ilmeisesti esiintyy. Esimerkiksi 41121: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen. Eduskun- Koe-eläinten Suojelu ry:n puheenjohtaja on Hel- 41122: nan päätökseen perustuva valtionavun ohjaus singin Eläinsuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen. 41123: yhdelle yhteisölle pohjautui tuolloin Suomen Eläinsuojelutoimintaan myönnettyjen määrära- 41124: Eläinsuojeluyhdistyksen suorittamaan laajaan va- hojen jakoperusteet ovat olleet valtionavustuksia 41125: listustoimintaan. Tälle yhdistykselle myönnettiin koskevien yleismääräysten mukaiset. Avustusten 41126: avustusta vuoden 1985 määrärahasta sillä perus- tarkoituksenmukaisuutta harkittaessa tulee maa- 41127: teella, että se oli aikaisemmin tehnyt kattavaa ja metsätalousministeriö edelleenkin ottamaan 41128: ohjaus- ja valistustyötä asiallisesti ja kiihkotto- huomioon hakijan toiminnan tarkoituksen, laa- 41129: masti. Toimintasuunnitelmassaan yhdistys osoitti dun ja laajuuden yhteisön jäsenmäärän ohella. 41130: 41131: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986 41132: 41133: Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 41134: 1985 vp. - KK n:o 448 3 41135: 41136: 41137: 41138: 41139: Tili Riksdagens Herr Talman 41140: 41141: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt 2 § i stadgarna för Försöksdjurens Värn 41142: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av har föreningen tili uppgift att motarbeta djurex- 41143: den 2 januari 1986 tili vederbörande medlem av periment. Föreningens kortfattade verksamhets- 41144: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- berättelse för år 198 5 avgränsar likaså föreningens 41145: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål verksamhet tili denna smala sektor inom 41146: nr 448: djurskyddsarbetet. Av den anledningen är det 41147: statsbidrag som beviljats föreningen mindre än 41148: Anser Regeringen att det vore påkallat det statsbidrag som tilidelats föreningar vilka 41149: att företa ändringar i fråga om fördel- ägnar sig åt en mera vittomfattande verksamhet. 41150: ningsgrunderna när det gäller de anslag Då man bedömer storleken av statsbidraget tili 41151: som beviljats för djurskyddsverksamhe- Försöksdjurens Värn bör även den omständighe- 41152: ten, för att man i fördelningen av an- ten tas i beaktande att ett statsbidrag på 50 000 41153: slaget skall kunna beakta de olika mk via Försöksdjurens Värns Stiftelse, som är 41154: djurskyddsorganisationernas medlemsan- nära anknuten tili den ovan nämnda föreningen, 41155: tal och graden av aktivitet i deras verk- anvisades forskningen gällande alternativ tili 41156: samhet? djurexperiment. 41157: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Djurskyddets Riksförbund har sammanlagt sju 41158: anföra följande: lokala medlemsföreningar, vilka kan betraktas 41159: som egentliga djurskyddsföreningar. Tre andra 41160: Från det anslag i statsförslaget år 1985 som medlemsföreningar är specialföreningar med snä- 41161: beviljas enligt prövning har statsbidrag utdelats vare verksamhetsområden och en av dem har ett 41162: till djurskyddsarbetet, varvid grunden utgjorts av synnerligen litet medlemsantal, d.v.s. mindre än 41163: de allmänna föreskrifterna angående statsbidrag 15. Slutsumman för förbundets i ansökan fram- 41164: och -understöd enligt statsrådets beslut (490/65). lagda budget för år 1985 var 3 500 mk. Verksam- 41165: Då understödens ändamålsenlighet prövats har heten inom förbundets ramar har således varit 41166: uppmärksamhet framför allt fästs vid ändamålet rätt liten. De i spörsmålet angivna uppgifterna 41167: med samt slaget och omfattningen av sökandens om samfundens medlemsantal avviker från de i 41168: verksamhet samt vid sökandens ekonomiska ställ- ansökningarna nämnda medlemsantalen. 41169: ning och den planerade användningen av under- Djurskyddets Riksförbund har meddelat att dess 41170: stöden. medlemsantal uppgår tili ca 3 500. Det är svårt 41171: 1 statsförslaget för år 1984 anvisades statsbidra- att jämföra samfundens medlemsantal sinsemel- 41172: get för djurskyddsarbete i sin helhet åt Finlands lan, eftersom överlappande medlemskap uppen- 41173: Djurskyddsförening för att användas tili stöd för barligen förekommer. Tili exempel den person 41174: föreningens verksamhet. Den på riksdagens be- som är ordförande för Försöksdjurens värn är 41175: slut baserade styrningen av statsbidraget tili ett också medlem av Djurskyddsföreningens i Hel- 41176: enda samfund grundade sig då på Finlands singfors styrelse. 41177: Djurskyddsförenings vittomfattande upplysnings- 41178: verksamhet. Denna förening beviljades bidrag Fördelningsgrunderna för de anslag som bevil- 41179: från anslaget för år 1985 på den grund att jats djurskyddsverksamheten har stått i överens- 41180: föreningen tidigare på ett sakligt och sansat sätt stämmelse med de allmänna bestämmelserna för 41181: utfört ett omfattande informations- och upplys- statsunderstöd. Då understödens ändamålsenlig- 41182: ningsarbete. 1 sin verksamhetsplan visade för- het övervägs, bör jord- och skogsbruksministeriet 41183: eningen att den ämnade fortsätta med samma alltjämt förutom samfundets medlemsantal beak- 41184: slag av högklassig, vägledande informationsför- ta avsikten med och slaget samt omfattningen av 41185: medling på djurskyddsområdet. den verksamhet som sökanden utövar. 41186: 41187: Helsingfors den 6 februari 1986 41188: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjä1"11i 41189: 1985 vp. 41190: 41191: Skriftligt spörsmål nr 449 41192: 41193: 41194: 41195: 41196: Nordman m.fl.: Om utvidgad rätt att avdra resekostnader vid 41197: beskattningen 41198: 41199: 41200: Tili Riksdagens Herr Talman 41201: 41202: Olika skatteavdrag justeras i regel i takt med försätter ständigt arbetstagare i dylik situation. 41203: ändrat penningvärde och kostnadsutvecklingen Alternativet är byte av boendeort eller arbetslös- 41204: för att de skall fylia sin ursprungliga uppgift som het. Indragning av bussturer hör vidare till 41205: reglerare av beskattningen i olika avseenden. bilden på landsbygden och i glesbygdsområden. 41206: Ett undantag från den här regeln utgör den I många fali fungerar användning av buss melian 41207: högsta tiliåtna avdragsrätten för resekostnader bostaden och arbetsplatsen dåligt elier inte alis, 41208: melian bostaden och arbetsplatsen. Sedan av- även om skattemyndigheterna vägrar att godkän- 41209: dragsrätten begränsades tili högst 15 000 mark na kostnaderna för användning av egen bil. 41210: skatteåret 1981, för att förenkla beskattningen, En förhöjning av avdragstaket skulie inte bidra 41211: har ingen justering skett. Sedan dess har kost- tili omfattande överlång pendling eller drabba 41212: naderna för användning av egen bil stigit avse- koliektivtrafiken, eftersom långa resor är både 41213: värt. Detta belyses bl.a. av att ersättningen har tidskrävande och tröttande och hur som helst 41214: höjts från 88 tili 120 penni/ kilometer i gällande kostar arbetstagaren mera än korta resor. För 41215: koliektivavtal. arbetstagaren förblir närhet tili arbetsplatsen ett 41216: primärt intresse, som bör befrämjas i det politis- 41217: Den begränsade avdragsrätten berör inte nå- ka arbetet. 41218: gon stor grupp. Det stora flertalet har utkomst- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 41219: möjligheter på närmare håli elier tiligång tili ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 41220: fungerande kollektivtrafik. Men avdragstaket ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 41221: drabbar oskäligt personer, som har lång väg tili följande spörsmål: 41222: sin arbetsplats och som dagligen måste använda 41223: egen bil. Det finns områden där arbetslöshet och Är Regeringen beredd att ändra viliko- 41224: ensidigt utbud tvingar arbetssökande att resa ren för avdrag av resekostnader, så att 41225: långt för att få sådant arbete som motsvarar avdraget bättre än för närvarande motsva- 41226: utbildning och önskemål elier för att överhuvud- rar de faktiska kostnaderna, bl.a. genom 41227: taget få arbete. Rationaliseringsåtgärder med in- höjande av avdragsrätten om högst 41228: dragning och koncentration av arbetsplatser 15 000 mark? 41229: 41230: Helsingfors den 3 januari 1986 41231: 41232: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund 41233: 41234: 41235: 41236: 41237: 260055T 41238: 2 1985 vp. - KK n:o 449 41239: 41240: Kirjallinen kysymys n:o 449 Suomennos 41241: 41242: 41243: 41244: 41245: Nordman ym.: Työmatkakulujen verovähennysoikeuden kehittämi- 41246: sestä 41247: 41248: 41249: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41250: 41251: Erilaisia verovähennyksiä tarkistetaan yleensä asuinpaikkakunnan vaihdos tai tyottomyys. 41252: rahanarvon muutoksen ja kustannuskehityksen Linja-autovuorojen lakkauttaminen kuuluu myös 41253: mukaisesti, jotta ne täyttäisivät alkuperäisen teh- kuvaan maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. 41254: tävänsä verotuksen sääntelemiseksi eri suhteissa. Useissa tapauksissa linja-autoyhteydet asunnon ja 41255: Poikkeus tästä säännöstä on asunnon ja työpai- työpaikan välillä toimivat huonosti tai eivät lain- 41256: kan välisten matkakustannusten suurin sallittu kaan, vaikka veroviranomaiset kieltäytyvät hyväk- 41257: vähennysoikeus. Sen jälkeen, kun vähennysoi- symästä oman auton käytöstä aiheutuvia kustan- 41258: keus verotuksen yksinkertaistaiDiseksi rajoitettiin nuksia. 41259: verovuonna 1981 enintään 15 000 markaksi, ei Vähennyksen katon korottaminen ei myötävai- 41260: mitään tarkistusta ole tehty. Tuona aikana ovat kuttaisi ylipitkän työmatkaliikenteen yleistymi- 41261: oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset seen eikä aiheuttaisi ongelmia joukkoliikenteelle, 41262: kohonneet huomattavasti. Tätä valaisee muun sillä pitkät työmatkat ovat sekä aikaa vieviä että 41263: muassa se, että voimassa olevissa työehto- ja rasittavia, ja ne maksavat joka tapauksessa työn- 41264: virkaehtosopimuksissa kilometrikorvauksia on ko- tekijälle enemmän kuin lyhyet matkat. Työpai- 41265: rotettu 88 pennistä 120 penniin. kan läheisyys pysyy työntekijän kannalta ensisijai- 41266: Vähennysoikeuden rajoitus ei koske suurta ryh- sena tarpeena, jota tulee poliittisin toimin edis- 41267: mää. Suurella enemmistöllä on mahdollisuus tää. 41268: saada toimeentulonsa lähietäisyydeltä tai käyttää Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes- 41269: toimivaa joukkoliikennettä. Vähennyksen katto tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 41270: kohdistuu kuitenkin kohtuuttomana henkilöi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 41271: hin, joilla on pitkä matka työpaikkaansa ja senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 41272: joiden on päivittäin käytettävä omaa autoa. On 41273: alueita, joilla työttömyys ja yksipuolinen tarjonta Onko Hallitus valmis muuttamaan 41274: pakottavat työnhakijat matkustamaan kauas kou- matkakustannusten johdosta tehtävän ve- 41275: lutustaan ja toivomuksiaan vastaavan työn tai rovähennyksen ehtoja siten, että vähen- 41276: ylipäätään työn saamiseksi. Rationalisointitoi- nys nykyistä paremmin vastaa todellisia 41277: menpiteet, joihin liittyy työpaikkojen lakkautta- kustannuksia, muun muassa korottamaan 41278: mista ja keskittämistä, asettavat jatkuvasti työnte- vähennysoikeuden 15 000 markan ylära- 41279: kijöitä tällaiseen tilanteeseen. Vaihtoehtona on jaa? 41280: 41281: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1986 41282: 41283: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund 41284: 1985 vp. - KK n:o 449 3 41285: 41286: 41287: 41288: 41289: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41290: 41291: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa markan ylärajan säätämistä verotuksen yksinker- 41292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taistamisnäkökohdilla ja oikeusturvaongelmaksi- 41293: olette 3 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- kin kehittyneen verovalitusruuhkan helpottami- 41294: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- sella. 41295: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kun tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 mo- 41296: Håkan Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjalli- mentin 5 kohtaa ensimmäisen kerran sovellettiin 41297: sesta kysymyksestä n:o 449: nykyisessä muodossaan vuodelta 1981 toimitetus- 41298: sa verotuksessa, enimmäismääräisen vähennyksen 41299: Onko Hallitus valmis muuttamaan sai 2 589 verovelvollista. Vuodelta 1984 toimite- 41300: matkakustannusten johdosta tehtävän ve- tussa verotuksessa enimmäismääräisen työmatka- 41301: rovähennyksen ehtoja siten, että vähen- kustannusvähennyksen saajia oli verohallituksen 41302: nys nykyistä paremmin vastaa todellisia tilaston mukaan 12 194. 41303: kustannuksia, muun muassa korottamaan Vähennysoikeuden rajoittaminen on vastannut 41304: vähennysoikeuden 15 000 markan ylära- tarkoitustaan, eli vähentänyt ylisuuria vähennys- 41305: jaa? vaatimuksia, ja siten osaltaan yksinkertaistanut 41306: verotusmenettelyä. Enimmäismäärän pitäminen 41307: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ennallaan vuosilta 1981-1985 toimitettavissa ve- 41308: ti seuraavaa: rotuksissa on vaikuttanut edelleen samaan suun- 41309: Tulo- ja varallisuusverolakia edeltäneessä tulo- taan. Koska niiden verovelvollisten lukumäärä, 41310: ja omaisuusverolaissa työmatkakustannusten vä- joiden matkakulut ovat ylittäneet lain sailiman 41311: hentämisoikeudelle oli asetettu 1 200 markan ylärajan, on kuitenkin parin viime vuoden aikana 41312: yläraja. Taustalla oli ajatus, jonka mukaan tietyn merkittävästi lisääntynyt, tämän kehityksen hi- 41313: kohtuulliseksi katsotuo määrän ylittävältä osalta dastamista on pidetty tarpeellisena. Tämän vuok- 41314: työmatkakuluja ei enää voida pitää tulonhankki- si 20 päivänä joulukuuta 1985 vahvistettuun 41315: mismenoina, vaan ne ovat elantomenoja, joiden lakiin tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta 41316: määrään verovelvollinen voi vaikuttaa muun mu- (9981 85) sisältyy matkakustannusvähennyksen 41317: assa asuinpaikan valinnalla. Kun tulo- ja varalli- ylärajan korotus 1 000 markalla vuodelta 1986 41318: suusverolaki (1043/74) vuonna 1975 tuli voi- toimitettavasta verotuksesta alkaen, eli 15 000 41319: maan, työmatkakustannusten vähentämisoikeus markasta 16 000 markkaan. Tämän on arvioitu 41320: oli kuitenkin määrältään rajoittamaton sekä si- merkitsevän sitä, että enimmäismääräisen matka- 41321: dottu vain halvimman kulkuneuvon käyttövaati- kuluvähennyksen tehneiden verovelvollisten lu- 41322: mukseen. Vähennysoikeuden markkamääräisen kumäärä tulee vuonna 1986 olemaan suunnilleen 41323: rajan puuttuminen johti vähitellen huomattavan sama kuin vuonna 1985. Verotuksen monimut- 41324: suurten vähennysvaatimusten määrän kasvuun. kaistumisen estämiseksi hallitus ei pitänyt tässä 41325: Näiden selvittäminen aiheutti kohtuuttomasti vaiheessa tarkoituksenmukaisena ehdottaa vähen- 41326: verotustyötä ja verovalituksia. Suuret vähennys- nyksen enimmäismäärän tätä suurempaa tarkis- 41327: vaatimukset koskivat yleensä oman auton arvioi- tusta. Myöskään vähennyksen myöntämisedelly- 41328: tuja käyttökustannuksia, joiden osalta vähennys tysten muuttamista esimerkiksi siten, että hal- 41329: usein muodostui todellisia asunnon ja työpaikan vimman kulkuneuvon vaatimuksesta luovuttai- 41330: välisiä matkakustannuksia suuremmaksi. Koska siin, ei ole katsottu aiheelliseksi, koska se johtaisi 41331: hankalien ja paljon selvitystyötä vaativien tapaus- helposti perusteettomien vähennysvaatimusten 41332: ten lukumäärä ei viiden seuraavan vuoden aikana määrän kasvuun. Tilannetta kuitenkin seurataan 41333: tasaantunut, työmatkakustannusten vähennysoi- tarkoin, ja lisätoimenpiteisiin ryhdytään, jos tar- 41334: keutta katsottiin välttämättömäksi rajoittaa. Hal- kistetunkaan vähennysoikeuden ei enää voida 41335: lituksen esityksessä tulo- ja varallisuusverolain katsoa ottavan todellisia kustannuksia riittävästi 41336: muuttamiseksi vuodelle 1981 perusteltiin 15 000 huomioon. 41337: 41338: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1986 41339: 41340: 41341: Ministeri Pekka Vennamo 41342: 4 1985 vp. - KK n:o 449 41343: 41344: 41345: 41346: 41347: Till Riksdagens Herr Talman 41348: 41349: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen det av en övre gräns om 15 000 mk med syn- 41350: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av punkter på förenklad beskattning och en möjlig- 41351: den 3 januari 1986 till vederbörande medlem av het att underlätta den anhopning av skattebesvär 41352: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- som blivit ett problem med avseende på rätts- 41353: dagsman Håkan Nordman m.fl. undertecknade skyddet. 41354: spörsmål nr 449: 41355: Då 26 § 1 mom. 5 punkten lagen om skatt på 41356: Är Regeringen beredd att än<lra villko- inkomst och fötmögenhet för första gången 41357: ren för avdrag av resekostnader, så att tillämpades i dess nuvarande lydelse vid beskatt- 41358: avdraget bättre än för närvarande motsva- ningen för år 1981, berördes 2 589 skattskyldiga 41359: rar de faktiska kostnaderna, bl.a. genom av det maximala avdraget. Vid beskattningen för 41360: höjande av avdragsrätten om högst år 1984 var antalet skattskyldiga som berördes av 41361: 15 000 mk? det maximala arbetsresekostnadsavdraget enligt 41362: skattestyrelsens statistiska u ppgifter 12 194. 41363: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt En begränsning av rätten till avdrag har mat- 41364: anföra följande: svarat sitt syfte, dvs. den har åstadkommit en 41365: I lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt minskning av överstora krav på avdrag och på 41366: som gällde före lagen om skatt på inkomst och detta sätt bidragit till att förenkla beskattnings- 41367: förmögenhet hade den övre gränsen för rätten till förfarandet. Vid beskattningen för åren 1981- 41368: avdrag för arbetsresekostnaderna fastställts till 1985 har detmaximala beloppet bibehållits oför- 41369: 1 200 mk. Innebörden i detta var, att arbetsrese- ändrat och detta har haft motsvarande verkan. 41370: kostnaderna inte längre kan anses vara utgifter Emedan antalet skattskyldiga, vilkas resekost- 41371: för inkomstens förvärvande, om de överstiger ett nader har överstigit den i lagen stadgade övre 41372: visst belopp som kan betraktas som skäligt, utan gränsen, under de två senaste åren markant har 41373: att det i sådant fall är fråga om levnadskostnader, ökat, har det ansetts vara nödvändigt att brorosa 41374: som den skattskyldiga kan påverka bl. a. genom upp denna utveckling. Därför ingår i den lag om 41375: val av boningsort. Då lagen om skatt på inkomst ändring av lagen om skatt på inkomst och 41376: och förmögenhet (1043/74) år 1975 trädde i förmögenhet (998/85) som stadfästes den 20 41377: kraft, var rätten till avdrag för arbetsresekostna- december 1985 en höjning av den övre gränsen 41378: derna dock till beloppet obegränsad samt endast för resekostnadsavdraget med 1 000 mk fr.o.m. 41379: bunden vid kravet på anlitande av billigaste beskattningen för år 1986, dvs. från 15 000 mk 41380: fortskaffningsmedel. Emedan det inte hade fast- till 16 000 mk. Detta har anragits innebära, att 41381: ställts någon i mark angiven gräns för avdragsrät- antalet skattskyldiga som gjort maximiavdrag för 41382: ten, ledde detta efter hand till en ökning av resekostnaderna under år 1986 i stort kommer att 41383: kraven på betydande avdrag. Utredandet av dessa motsvara antalet år 1985. I syfte att undvika att 41384: krav ledde till en oskälig mängd skattearbete och beskattningen kompliceras ansåg regeringen det 41385: skattebesvär. De höga avdragskraven gällde i inte motiverat att i detta skede genomföra någon 41386: regel uppskattade driftskostnader för egen bil, i större justering av avdragsbeloppet än vad som 41387: fråga om vilka avdraget ofta blev större än de föreslagits. Det har inre heller ansetts vara moti- 41388: verkliga resekostnaderna mellan bostaden och verat att ändra förutsättningarna för beviljandet 41389: arbetsplatsen. Emedan antalet besvärliga fall som av avdrag t. ex. så, att kravet på billigaste fort- 41390: krävde ingående utredning under de fem följan- skaffningsmedel frångås, eftersom detta lätt kan 41391: de åren inte stabiliserades, ansågs det nödvändigt leda till att de ogrundade kraven på avdrag ökar. 41392: att begränsa rätten till avdrag för arbetsresekost- Läget är dock under uppsikt och ytterligare 41393: naderna. I regeringens proposition som gällde en åtgärder kommer att vidtas om det kan anses, att 41394: ändring av lagen om skatt på inkomst och inte heller den justerade avdragsrätten längre 41395: förmögenhet för år 1981 motiverades fastställan- motsvarar de faktiska kostnaderna. 41396: Helsingfors den 4 februari 1986 41397: Minister Pekka Vennamo 41398: 1985 vp. 41399: 41400: Skriftligt spörsmål nr 450 41401: 41402: 41403: 41404: 41405: Nyby m.fl.: Om publicering av kollektivavtal 41406: 41407: 41408: Tili Riksdagens Herr Taimao 41409: 41410: 1 våra dagar har arbetsmarknadens kollektivav- kommer ut på svenska. Det är att märka att 41411: tal en betydelse som i mångt och mycket påmin- situationen i fråga om den kommunala sektorn är 41412: ner om lagstiftningens. Som känt utfärdas lagar bättre än för den statliga. 41413: och förordningar i vårt land samtidigt på både Det är statens arbetsmarknadsverk, d.v.s. fi- 41414: finska och svenska, vilket för den svenskspråkiga nansministeriets löneavdelning, som utger de 41415: befolkningen är synnerligen viktigt både ur prin- avtal och andra liknande publikationer som gäl- 41416: cipiell och praktisk synpunkt. Med tanke på den ler den statliga sektorn. Översättningarna av 41417: centrala betydelse som arbets- och tjänstekollek- avtalen bör verkställas av statsrådets translators- 41418: tivavtalen har för alla som deltar i arbetslivet är byrå, som emellertid är överlupen av arbete, 41419: det därför en allvarlig brist att dessa dokument vilket bl.a. statsrevisorerna i sin senaste berättelse 41420: ofta inte föreligger på svenska. Också i de fall där uppmärksammat. Statrevisorerna har föreslagit 41421: texterna faktiskt utgivits på svenska har det ofta ökade resurser för översättning inom ministerier 41422: dröjt oskäligt länge innan de förelegat. och ämbetsverk. 41423: När det gäller den statliga sektorn finns t.ex. Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 41424: det nu gällande tjänstekollektivavtalet inte i ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 41425: svenskspråkig version. lnte heller det funktio- ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 41426: närskollektivavtal som gäller privata statsunder- följande spörsmål: 41427: stödda institutioner finns på svenska. Detta har i 41428: talrika fall lett tili praktiska svårigheter. Mao Är Regeringen medveten om bristerna 41429: måste komma ihåg att avtalstexterna ofta är i fråga om utgivningen av kollektivavtal 41430: svårförstådda även om de föreligger på moders- på den statliga sektorn, och 41431: målet. Det är därför både ett rättvisekrav och en vilka åtgärder avser Regeringen vidta 41432: fråga om ett praktiskt behov att avtalstexterna för att avlägsna dessa brister? 41433: 41434: Helsingfors den 3 januari 1986 41435: 41436: Mats Nyby Kaj Bärlund 41437: 41438: 41439: 41440: 41441: 260051N 41442: 2 1985 vp. - KK n:o 450 41443: 41444: Kirjallinen kysymys n:o 450 Suomennos 41445: 41446: 41447: 41448: 41449: Nyby ym.: Työehto- ja virkaehtosopimusten julkaisemisesta 41450: 41451: 41452: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41453: 41454: Nykyisin on työmarkkinoiden työehto- ja vir- nön tarve vaativat, että sopimustekstit julkaistaan 41455: kaehtosopimuksilla merkitys, joka monessa suh- ruotsiksi. Huomattakoon, että tässä kysymyksessä 41456: teessa jo pitkälti muistuttaa lainsäädännön mer- tilanne kunnallisella sektorilla on parempi kuin 41457: kitystä. Kuten tunnettua, julkaistaan lait ja ase- valtiollisella. 41458: tukset maassamme samanaikaisesti suomeksi ja Valtion työmarkkinalaitos, toisin sanoen val- 41459: ruotsiksi, mikä on erityisen tärkeää sekä periaat- tiovarainministeriön palkkaosasto, huolehtii val- 41460: teelliselta että käytännölliseltä näkökannalta tiollisen sektorin sopimusten ja muiden vastaa- 41461: ruotsinkieliselle väestölle. Ajatellen työehto- ja vien julkaisujen julkaisemisesta. Valtioneuvoston 41462: virkaehtosopimusten keskeistä merkitystä kaikille kanslian käännöstoimiston olisi huolehdittava so- 41463: työelämään osallistuville on siksi vakava puute, pimusten kääntämisestä. Käännöstoimisto on 41464: ettei näitä asiakirjoja useinkaan ole saatavissa kuitenkin työllä ylikuormitettu, minkä muun 41465: ruotsiksi. Myös niissä tapauksissa, joissa tekstit muassa valtiontilintarkastajat ovat todenneet vii- 41466: todella on julkaistu ruotsiksi, on usein kestänyt meisimmässä kertomuksessaan. Valtiontilintar- 41467: kohtuuttoman kauan, ennen kuin ne ovat olleet kastajat ovat ehdottaneet lisävoimavaroja minis- 41468: käytettävissä. teriöiden ja virastojen käännöstoimintaan. 41469: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 41470: Mitä tulee valtiolliseen sektoriin, ei esimerkiksi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 41471: nyt voimassa olevaa virkaehtosopimusta ole ole- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 41472: massa ruotsinkielisenä versiona. Ei myöskään yk- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 41473: sityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimusta 41474: ole olemassa ruotsiksi. Tämä on lukuisissa ta- Onko Hallitus tietoinen valtiollisen 41475: pauksissa johtanut käytännöllisiin vaikeuksiin. sektorin työehto- ja virkaehtosopimusten 41476: Tulee muistaa, että sopimustekstit ovat usein julkaisemisessa esiintyvistä puutteista, ja 41477: vaikeasti ymmärrettäviä jo lukijan äidinkielellä- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 41478: kin. Siksi sekä oikeuden~ukaisuus että käytän- ryhtyä näiden puutteiden poistamiseksi? 41479: 41480: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1986 41481: 41482: Mats Nyby Kaj Bärlund 41483: 1985 vp. - KK n:o 450 3 41484: 41485: 41486: 41487: 41488: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41489: 41490: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seen. Käännöstyön osoittauduttua tavallista aikaa 41491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vievämmäksi kaikki kyseessä olevat tekstit käsittä- 41492: olette 3 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- vä ruotsinkielinen teos on nyt ilmestymässä ja 41493: jeen ohessa toimittanut valtioneuvoston asian- tulee myyntiin maaliskuun 1986 kuluessa. Tältä 41494: omaisen jäsenen tietoon jäljennöksen kansan- osin siis saadaan tämä huomattava puute korja- 41495: edustaja Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta tuksi. Tulevaisuudessa molemmat teokset ilmes- 41496: kysymyksestä n:o 450: tyvät yhtä täydellisinä ja suunnilleen samoihin 41497: aikoihin. 41498: Onko Hallitus tietoinen valtiollisen 41499: sektorin työehto- ja virkaehtosopimusten Työehtosopimukset on valtionhallinnossa sol- 41500: julkaisemisessa esiintyvistä puutteista, ja mittu suomenkielisinä lukuun ottamatta Åbo 41501: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Akademin sopimuksia, jotka on laadittu ruotsik- 41502: ryhtyä näiden puutteiden poistamiseksi? si. Sellaiset virastot ja laitokset, joiden työnteki- 41503: jöistä on merkittävä määrä ruotsinkielisiä, ovat 41504: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kääntäneet työntekijöitään koskevat työehtosopi- 41505: ti seuraavaa: muksensa myös ruotsiksi. Näitä ovat Valtion 41506: ravitsemiskeskus, Helsingin yliopisto, Teknillinen 41507: Valtion ja yksityisten valtionapulaitosten hen- korkeakoulu, tie- ja vesirakennuslaitos sekä posti- 41508: kilöstön palvelussuhteen ehtoja sääntelevät lain- ja telelaitos. Valtion yleisiin työehtoihin sisälty- 41509: säädännön ohella virkaehto-, työehto-ja toimieh- viä, muita kuin Suomen säädöskokoelmassa jul- 41510: tosopimukset sekä yksipuoliset määräykset ja oh- kaistuja yleismääräyksiä tai -ohjeita, ei yleensä 41511: jeet. ole käännetty ruotsiksi. 41512: Lainsäädäntö julkaistaan Suomen säädösko- 41513: koelmassa molemmilla kielillä. Sopimusten sekä Toimiehtosopimusten osalta tuoreimpien teks- 41514: määräysten ja ohjeiden osalta ei kielilainsäädäntö tien julkaiseminen ruotsiksi on vireillä siten, että 41515: velvoita käyttämään molempia kieliä. Kaikkia keskeiset määräykset sisältävä yleinen toimiehto- 41516: näitä tekstejä ei ole vuosien kuluessa ruotsinnet- sopimus on käännettävänä ja ilmestyy kevään 41517: tu. Osa niistä on puhtaasti viranomaiskäyttöön kuluessa. Alakohtaisia toimiehtosopimusmää- 41518: tarkoitettuja, eikä saatavuus ruotsiksi ole välttä- räyksiä ei ole tähän mennessä käännetty, eikä 41519: mätöntä. Muista, erityisesti sopimus- ja sovel- siihen nykyisellä kääntäjäkapasiteetilla ole mah- 41520: tamisohjeteksteistä, ovat tärkeimmät olleet saata- dollisuuksiakaan. 41521: vissa molemmilla kielillä, mutta valitettavasti Tutkittavana on edelleen kysymys siitä, voitai- 41522: eivät kaikki. Tällä hetkellä tilanne on seuraava: siinko näitä käännöksiä varten valtioneuvoston 41523: Virkaehtosopimusten osalta on Valtion virka- kansliaan tai valtiovarainministeriöön, jonka vas- 41524: ehdot -teokseen sisältyvistä keskeisistä sopimuk- tuulla sopimusten ja ohjeiden julkaiseminen pää- 41525: sista ja ohjeista tärkeimmät yleensä julkaistu asiallisesti on, saada lisää kääntäjäkapasiteettia. 41526: Statens tjänstevillkor -teoksessa samoina vuosina Tämä olisi ehdoton edellytys, mikäli halutaan 41527: kuin Valtion virkaehdot -teoskin on ilmestynyt. edellä mainittujen julkaisujen lisäksi käännettä- 41528: Tavoitteena on jo parin vuoden aikana ollut, että väksi muitakin ohjeita ja määräyksiä tai joltakin 41529: kaikki Valtion virkaehdot -teokseen sisältyvät osin jo ohjeen antamisvaiheessa antaa se molem- 41530: tekstit sisällytettäisiin Statens tjänstevillkor -teok- milla kielillä. 41531: 41532: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986 41533: 41534: Ministeri Pekka Vennamo 41535: 4 1985 vp. - KK n:o 450 41536: 41537: 41538: 41539: 41540: Till Riksdagens Herr Talman 41541: 41542: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vara mera tidskrävande än normalt, men en 41543: anger hae Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av svenskspråkig publikation, som omfattar alla ifrå- 41544: den 3 januari 1986 tili vederbörande medlem av gavarande texter, är nu under utkommande och 41545: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- kommer att finnas i handeln inom mars 1986. 1 41546: dagsman Nyby m.fl. undertekcnade spörsmål nr detta stycke blir alltså denna märkbara brist 41547: 450: avhjälpt. 1 framtiden skall båda publikationerna 41548: utkomma lika kompletta och ungefär samtidigt. 41549: Är Regeringen medveten om bristerna 41550: i fråga om utgivningen av kollektivavtal Kollektivavtalen har inom statsförvaltningen 41551: på den statliga sektorn, och slutits på finska, med undantag för Åbo Akade- 41552: vilka åtgärder avser Regeringen vidta mis avtal, som har uppgjorts på svenka. Sådana 41553: för att avlägsna dessa brister? ämbetsverk och inrättningar som har ett betydan- 41554: de antal svenskspråkiga anställda har översatt de 41555: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt kollektivavtal som rör arbetstagarna också tili 41556: anföra följande: svenska. Dylika är Statens förplägnadscentral, 41557: Helsingfors universitet, Tekniska högskolan, väg- 41558: Villkoren för personalens anställningsförhål- och vattenbyggnadsverket samt post- och tele- 41559: lande vid statliga och privata statsunderstödda verket. De allmänna bestämmelser eller anvis- 41560: institutioner regleras förutom av lagstiftningen ningar som ingår i statens allmänna anställnings- 41561: även av tjänstekollektivavtal, kollektivavtal och villkor men inte har publicerats i Finlands 41562: funktionärskollektivavtal samt av ensidiga be- författningssamling hae i allmänhet inte översatts 41563: stämmelser och anvisningar. tili svenska. 41564: Lagstiftningen publiceras på båda språken i 41565: Finlands författningssamling. Beträffande avtal Beträffande funktionärskollektivavtalen är en 41566: samt bestämmelser och anvisningar kräver inte publicering av de färskaste texterna på svenka 41567: språklagstiftningen att båda språken används. aktuell såtillvida att ett allmänt funktionärskol- 41568: Under årens lopp har inte alla dessa texter lektivavtal, som innehåller de centrala bestäm- 41569: översatts tili svenska. En del av dem är avsedda melserna, är under översättning och utkommer 41570: enbart för myndigheternas bruk och det är inte under våren. Bestämmelserna i funktionärskol- 41571: absolut nödvändigt att de föreligger på svenska. lektivavtalen för de enskilda branscherna har 41572: Av övriga texter har de viktigaste, särskilt av hittills inte blivit översatta och med nuvarande 41573: avtalen och tillämpningsanvisningarna, funnits översättarkapacitet finns inte heller möjligheter 41574: tillgängliga på båda språken, dock tyvärr inte därtill. 41575: alla. För närvarande är läget följande. Den fråga som ännu borde utredas är huruvida 41576: Beträffande tjänstekollektivavtalen hae i all- statsrådets kansli eller finansministeriet, som i 41577: mänhet de viktigaste av de centrala avtal och huvudsak ansvarar för publiceringen av avtal och 41578: anvisningar som ingår i publikationen Valtion anvisningar, kunde få större översättarkapacitet 41579: virkaehdot tagits med i publikationen Statens för dessa översättningar. Detta vore en ovillkorlig 41580: tjänstevillkor samma år som Valtion virkaehdot förutsättning, ifall man utöver ovan nämnda 41581: har utkommit. Målsättningen har redan under publikationer vill få också andra anvisningar och 41582: ett par års tid varit att alla texter som ingår i bestämmelser översatta eller tili någon del redan 41583: Valtion virkaehdot också skall publiceras i Statens i det skede en anvisning urfärdas ge den på båda 41584: tjänstevillkor. Översättningsarbetet hae visat sig språken. 41585: 41586: Helsingfors den 5 februari 1986 41587: 41588: Minister Pekka Vennamo 41589: 1985 vp. 41590: 41591: Kirjallinen kysymys n:o 451 41592: 41593: 41594: 41595: 41596: Paakkinen ym.: Korttelipoliisitoiminnan aloittamisesta Hyryiässä 41597: 41598: 41599: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41600: 41601: Tuusulan nimismiespiiriin kuuluvat Tuusulan arvioiden mukaan nimismiespiirin miehitys riit- 41602: kunta ja Keravan kaupunki. Toimintaa ohjataan täisi vain Keravan hoitamiseen, voimia ei liikenisi 41603: nimismiespiirin Keravalla sijaitsevasta toimipai- muualle. Hyrylän ohella myös Kellokosken ja 41604: kasta. Tuusulan nimismiespiiri on maan toiseksi Jokelan poliisitoimi vaatii kehittämistä yksin- 41605: suurin. Alueella on jo tällä hetkellä yli 51 000 omaan jo siitä johtuen, että Järvenpään ja 41606: asukasta ja väestömäärän arvioidaan kasvavan. Tuusulan nimismiespiirin yhteistoiminta näiden 41607: Nimismiespiirin asukkaista lähes puolet asuu alueiden poliisipalvelujen tarjonnassa on päätty- 41608: Tuusulassa, jossa on kolme toisistaan varsin etääl- nyt. Jokelassa palvelutarpeeseen tulee lisäävästi 41609: lä sijaitsevaa taajamaa Hyrylä, Jokela ja Kellokos- vaikuttamaan myös lääninvankilan sijoittuminen 41610: ki. Näitä ympäröivät laajat haja-asutusalueet. paikkakunnalle, mikä tuo tullessaan huomatta- 41611: Tuusulan kunta on kehittynyt viime vuosina vaa virka-avun tarvetta mm. vankikuljetuksissa. 41612: varsin voimakkaasti. Asukasmäärä kasvaa, yritys- Jo vuonna 1982 on esitetty tilanteen korjaami- 41613: toiminta kehittyy ripeästi ja palvelujen taso para- seksi kuuden lisähenkilön paikkaamista Tuusulan 41614: nee. Kasvusta suurin osa tapahtuu kunnan pää- nimismiespiiriin pysyvän Hyrylä-painotteisen 41615: taajamassa Hyrylässä, missä asuu noin 16 000 partioimijärjestelmän toteuttamiseksi. Lisäksi on 41616: asukasta. Sekä kaupallisten että julkisten palvelu- pidetty välttämättömänä korttelipoliisitoiminnan 41617: jen lisääntyminen tuo tullessaan esim. lähes aloittamista Hyryiässä niin, että sen toimin voi- 41618: 10 000 m 2 uutta liiketilaa. taisiin alueella hoitaa laillisuuskasvatusta, opetus- 41619: Voimakkaan kehityksen rinnalla on myös rikol- toimintaa, päivystystä ja lähipartiointia. Tätä 41620: lisuus Tuusulan nimismiespiirissä kasvanut. varten tarvittaisiin alkuvaiheessa yksi korttelipo- 41621: Tuusulan osuus rikosten kokonaismäärästä on liisi tarpeellisine toimitiloineen. Myös Jokelan ja 41622: lähes puolet ja liikennerikoksista jopa 5 5-60 %. Kellokosken palveluiden parantaminen edellyt- 41623: Tuusulantien ruuhkautuminen aiheuttaa painei- täisi kuuden lisähenkilön paikkaamista aluevas- 41624: ta myös poliisitoimelle. Tuusulassa tapahtuvista tuuperiaatteella toimivan oman painopistepartio- 41625: rikoksista suurin osa, noin 60-70 %, tapahtuu toiminnan hoitamiseksi. 41626: Hyrylässä. Kuluneena syksynä on tapahtunut Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 41627: poikkeuksellisen monia suuria rikoksia. Keskus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 41628: tan liikkeisiin kohdistuneet ryöstöt on tehty häi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 41629: käilemättömästi ja todennäköisesti tietoisina sii- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 41630: tä, että Kauppakujan tuntumassa ei juuri poliise- 41631: ja liiku. Myös nuoriso- ja väkivaltarikollisuuden Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 41632: selvä lisääntyminen on huolestuttavaa. ryhtyä korttelipoliisitoiminnan aloittami- 41633: Tuusulan kunta on yhdessä nimismiespiirin seksi Hyrylässä, Hyrylä-painotteisen 41634: kanssa selvittänyt poliisipalvelujen tarvetta ja pa- partioimijärjestelmän toteuttamiseksi 41635: rantamismahdollisuuksia. Piirillä ei ole riittävästi Tuusulan nimismiespiirissä ja painopiste- 41636: voimavaroja hoitaa tyydyttävästi piirin ja ennen partiotoiminnan hoitamiseksi aluevastuu- 41637: muuta Hyrylän alueen poliisipalveluja. Eräiden periaatteella Jokelassa ja Kellokoskella? 41638: 41639: Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1986 41640: 41641: Saara-Maria Paakkinen Pekka Myllyniemi Tuulikki Hämäläinen 41642: Pirjo Ala-Kapee Anna-Liisa Piipari 41643: 41644: 260131B 41645: 2 1985 vp. - KK n:o 451 41646: 41647: 41648: 41649: 41650: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41651: 41652: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa perustettava 14 poliisitointa hälytyspalvelujen 41653: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, saatavuuden ja kansalaisten turvallisuuden paran- 41654: olette 3 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- tamiseksi Etelä-Suomen muuttovoittoisissa nimis- 41655: jeenne n:o 2511 ohella lähettänyt valtioneuvos- miespiireissä. Toiveet suunnitelman toteutumi- 41656: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl- sesta tuntuvat edellä kerrotuo perusteella vähäi- 41657: jennöksen kansanedustaja Saara-Maria Paakkisen siltä. 41658: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä Poliisipiireille annettujen suunnitteluohjeiden 41659: n:o 451, jossa tiedustellaan: mukaan toimintaa on suunnattava erityisesti sel- 41660: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo laisiin kohteisiin, joissa yleisen järjestyksen ja 41661: ryhtyä korttelipoliisitoiminnan aloittami- turvallisuuden vaarantuminen on todennäköisin- 41662: seksi Hyrylässä, Hyrylä-painotteisen tä. Näin on Tuusulan nimismiespiirissäkin mene- 41663: partioimijärjestelmän toteuttamiseksi telty. Koska muun muassa päivystys sekä päihty- 41664: Tuusulan nimismiespiirissä ja painopiste- neiden ja pidätettyjen säilytys hoidetaan Keraval- 41665: partiotoiminnan hoitamiseksi aluevastuu- la, on luonnollista, että toiminta painottuu sin- 41666: periaatteella Jokelassa ja Kellokoskella? ne. Myös rikostiheys on Keravalla suurempi. 41667: Poliisin tietoon vuonna 1984 tulleista piirin 41668: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- alueella tapahtuneista 2 092 omaisuusrikoksesta 41669: ti seuraavaa: tehtiin Keravalla 1 349 (65 %) ja 745 (35 %) 41670: Tuusulassa. Pahoinpitelyjen kohdalla jakautuma 41671: Tuusulan nimismiespiiriin kuuluvat Keravan piirin kuntien kesken oli samankaltainen. 41672: kaupunki ja Tuusulan kunta ovat olleet viime Tuusulan nimismiespiirissä on siirrytty osittain 41673: vuodet väestönlisäyksessä kärkisijoilla. Nimis- aluepoliisitoimintaan poliisitoiminnan tehosta- 41674: miespiirin asukasluku on kymmenessä vuodessa miseksi Kellokosken alueella. 41675: kasvanut 30 %. 41676: Väestömäärän kasvun ohella tarvetta uusien Hyrylän taajaman väestömäärä ja alueella il- 41677: poliisitoimen perustamiseen on aiheuttanut työ- mennyt poliisipalvelusten tarve täyttävät hyvin 41678: ajan lyheneminen ja vuosiloman pidentymioen. korttelipoliisitoiminnan käynnistämiselle määri- 41679: Koko maassa on poliisimiehiä noin 1, 5 tuhatta tellyt yleiset edellytykset. Hyrylän keskustasta 41680: asukasta kohti. Uudenmaan läänin poliisipiireissä olisi rajatravissa selkeä toimialue, jolla korttelipo- 41681: heitä on noin 1,1 tuhatta asukasta kohti, kun liisitoimintaa olisi mahdollista hoitaa tulokselli- 41682: Helsingin poliisilaitosta ei oteta lukuun. sesti. Poliisin palveluja tarvitsevat Hyryiässä asu- 41683: Tuusulan nimismiespiirin poliisimiesten määrä vat tai siellä työssä käyvät henkilöt. Tulkinnanva- 41684: on läänin alhaisimpia, vajaat 0,9 poliisimiestä raisena voitaneen pitää sitä, sijaitseeko Hyrylä 41685: tuhatta asukasta kohti. etäällä poliisin palvelupisteistä, sillä matkaa sekä 41686: Etelä-Suomen kasvukeskusten poliisivajaus on Keravan että Järvenpään poliisiasemille on noin 6 41687: otettu huomioon poliisin toiminta- ja talous- kilometriä. 41688: suunnitelmissa ja siihen on yritetty saada korjaus- Helsingin seudun muuttovoittoisten nimis- 41689: ta vuotuisissa tulo- ja menoarvioehdotuksissa. miespiirien poliisitoimintaa pyritään tehosta- 41690: Sisäasiainministeriön pääkaupunkiseudun muut- maan nykyisin voimavaroin niin paljon kuin 41691: tovoittoisten nimismiespiirien hälytysvalmiuden suunnittelemalla ja toimintoja painottamalla on 41692: parantamiseksi esittämistä poliisitoimista ei pe- mahdollista. Merkittävää parannusta yleisen jär- 41693: rustettu vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa ai- jestyksen ja turvallisuuden tasoon näissä piireissä 41694: noatakaan. Poliisitoimen toiminta- ja taloussuun- e!kuitenkaan voida saada ilman henkilöstölisäyk- 41695: nitelmassa on todettu, että vuonna 1987 olisi slä. 41696: 41697: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986 41698: 41699: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 41700: 1985 vp. -- KJ( n:o 451 3 41701: 41702: 41703: 41704: 41705: Tili Riksdagens Herr Talman 41706: 41707: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen inrättas 14 polisbefattningar för att larmservicen 41708: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr skall kunna förbättras och medborgarnas trygghet 41709: 2511 av den 3 januari 1986 till vederbörande säkras inom länsmansdistrikten med flyttnings- 41710: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande vinst i södra Finland. På basis av det ovan 41711: av riksdagsledamot Saara-Maria Paakkinen m.fl. framförda verkar det finnas föga hopp om att 41712: undertecknade spörsmål nr 4 51: planen skall förverkligas. 41713: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Enligt de planeringsdirektiv som meddelats 41714: för att kvarterspolisverksamheten skall polisdistrikten skall verksamheten riktas speciellt 41715: kunna inledas i Hyrylä och ett patrulle- mot sådana områden där det är mest sannolikt 41716: ringssystem inom Tusby länsmansdistrikt, att den allmänna ordningen och säkerheten är 41717: med tyngdpunkten i Hyrylä, skall kunna hotad. Så har man också gjort i Tusby länsmans- 41718: genomföras samt en koncentrering av distrikt. Då bl.a. jourtjänsten och förvaringen av 41719: patrulleringarna till Jokela och Kellokoski herusade och anhållna sker i Kervo är det natur- 41720: skall kunna skötas enligt ansvarsområ- ligt att verksamheten koncentreras dit. Det begås 41721: desprincipen? också flera brott i Kervo. Av de 2 092 egendoms- 41722: brott som år 1984 förövades i området och som 41723: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt polisen fick vetskap om förövades 1 349 (65 %) i 41724: anföra följande: Kervo och 745 (35 %) i Tusby. Misshandelsbrot- 41725: ten fördelade sig på kommunerna i distriktet på 41726: Staden Kervo och kommunen Tusby, vilka hör ett liknande sätt. lnom Tusby polisdistrikt har 41727: tili Tusby länsmansdistrikt, har de senaste åren man delvis övergått tili distriktspolisverksamhet 41728: gått i täten när det gäller befolkningsökningen. för att effektivera polisens verksamhet i Kello- 41729: lnvånarantalet i länsmansdistriktet har ökat med koskiområdet. 41730: 30 % på tio år. 41731: Vid sidan av befolkningsökningen har kortare Befolkningsmängden i Hyrylä centrum och 41732: arbetstid och längre semester medfört ett ökat behovet av polisservice på området fyller väl de 41733: behov av att inrätta nya polisbefattningar. allmänna förutsättningarna för att kvarterspolis- 41734: 1 hela landet finns det ca 1, 5 polismän per verksamheten kunde inledas. 1 Hyrylä centrum är 41735: tusen invånare. 1 polisdistrikten inom Nylands det möjligt att avgränsa ett klart verksamhets- 41736: län finns det ca 1, 1 polisman per tusen invånare, område där kvarterspolisverksamheten kunde 41737: då Helsingfors polisinrättning inte tas med i skötas med framgång. Polisens tjänster utnyttjas 41738: beräkningen. 1 Tusby länsmansdistrikt är antalet av de personer som bor i Hyrylä och de som 41739: polismän ett av de lägsta i länet, något mindre arbetar där. Frågan om huruvida Hyrylä ligger 41740: än 0,9 polismän per tusen invånare. långt från polisens servicepunkter kan diskuteras. 41741: Polisbristen i södra Finlands tillväxtcentra har Både till polisstationen i Kervo och till polissta- 41742: tagits i beaktande i polisens verksamhets- och tionen i Träskända är avståndet ca 6 kilometer. 41743: ekonomipian och man har försökt avhjälpa den- Polisens verksamhet inom länsmansdistrikten 41744: na brist i samband med de årliga budgetförsla- med flyttningsvinst i Helsingfors-regionen effek- 41745: gen. Av de polisbefattningar som inrikesministe- tiveras med hjälp av existerande resurser i den 41746: riet föreslog för att förbättra larmberedskapen mån detta är möjligt genom planering och kon- 41747: inom huvudstadsregionens länsmansdistrikt med centrering av verksamheten. Några betydande 41748: flyttningsvinst inrättades inte en enda i statsför- förbättringar i den allmänna ordningen och 41749: slaget för år 1986. 1 polisens verksamhets- och tryggheten inom dessa distrikt kan emellertid 41750: ekonomipian konstateras att det år 1987 borde inte genomföras utan en ökning av personalen. 41751: 41752: Helsingfors den 28 februari 1986 41753: 41754: lnrikesminister Kaisa Raatzkainen 41755: 1985 vp. 41756: 41757: Kirjallinen kysymys n:o 452 41758: 41759: 41760: 41761: 41762: Viinanen: Uusien toimitilojen hankkimisesta Valtion askartelunoh- 41763: jaajaopistolle Riihimäellä 41764: 41765: 41766: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41767: 41768: Valtion askartelunohjaajaopisto on toiminut kyaikaisia vaatimuksia täyttäviä tiloja ole mah- 41769: Riihimäellä 1950-luvun alusta lähtien, aluksi dollista saada. 41770: kaupungin omistaman Vesilinnan tiloissa ja nyt Tilaratkaisua on kuitenkin viivyttänyt se, että 41771: Karan yläasteen yhteyteen saneeratuissa tiloissa. askartelunohjaajaopisto siirtyy vuoden vaihteessa 41772: Keskiasteen koulunuudistus aiheuttaa kuiten- ammattikasvatushallituksen alaisuuteen, jolle ti- 41773: kin koulutusajan pidentymisen ja samalla oppi- laongelma on täysin uusi. Näin ratkaisun teko 41774: lasmäärän kasvamisen nykyisestä 60:stä 105:een viivästyy kuukausilla ja opiston toimintamahdol- 41775: opiskelijaan. Siksi nykyiset tilat käyvät ahtaiksi ja lisuudet vaikeutuvat lähivuosina. 41776: Riihimäen kaupunki onkin aktiivisesti pyrkinyt Julkisuudessa on esiintynyt tietoja ja jopa mi- 41777: löytämään asiallisen ratkaisun tilaongelmiin. nisterin kannanotoissa viittauksia siitä, että Riihi- 41778: mäki ei välttämättä olisikaan jatkossa enää Val- 41779: Eräs tällainen olisi nykyisen valtion virastotalon tion askartelunohjaajaopiston sijoituspaikkakunta 41780: saneeraaminen askartelunohjaajaopiston käyt- sen 35-vuotisesta paikkakunnalla toimimisesta 41781: töön, jos näissä tiloissa oleville poliisille ja vero- huolimatta. 41782: toimistolle rakennettaisiin uudet ja asianmukai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 41783: set tilat. Uuden poliisitalon rakentamiseksi on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 41784: Riihimäen kaupunki laatinut suunnitelman ja nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 41785: neuvotellut mm. rahoitusjärjestelyistä asian- vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 41786: omaisten viranomaisten kanssa. Rakennushanket- 41787: ta on myös läänitasolla pidetty kiireellisenä. Eri- Onko Hallituksen tarkoitus siirtää Val- 41788: tyisesti poliisin tilat ovat joka tapauksessa pikai- tion askartelunohjaajaopisto pois Riihi- 41789: sen saneerauksen tarpeessa, joskaan niistä ei ny- mäeltä? 41790: 41791: Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1986 41792: 41793: Iiro Viinanen 41794: 41795: 41796: 41797: 41798: 260078T 41799: 2 1985 vp. -- ~ n:o 452 41800: 41801: 41802: 41803: 41804: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41805: 41806: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 4. uudisrakennushanke, 41807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 5. valtion omistaman poliisilaitoksen ja vero- 41808: olette 6 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- toimiston tilojen siirtäminen opiston käyttöön. 41809: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Näistä vaihtoehdoista työryhmä ottaen huo- 41810: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja mioon taloudelliset ja muut käytännön realiteetit 41811: Iiro Viinasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- esittää, että ryhdyttäisiin valtion omistaman po- 41812: myksestä n:o 452: liisilaitoksen ja verotoimiston tilojen perusteelli- 41813: seen saneeraukseen opiston toimitiloiksi. 41814: Onko Hallituksen tarkoitus siirtää Val- Riihimäen kaupunki on 9.10.1985 tehnyt esi- 41815: tion askartelunohjaajaopisto pots tyksen uuden talon rakentamiseksi poliisi- ja 41816: Riihimäeltä? verohallinnolle. Valtion virastotalosta, Temppeli- 41817: katu 8, näin vapautuvat noin 2 100 m 2 :n tilat 41818: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- kunnostettaisiin opistolle. Hämeen piiriraken- 41819: ti seuraavaa: nustoimisto on antamassaan lausunnossa katso- 41820: Valtion askartelunohjaajaopisto toimii Riihi- nut, että kysymyksessä olevat tilat sopivat opiston 41821: mäen kaupungilta vuokratuissa Karan ja Harjun- käyttöön, jos tiloissa tehdään eräitä muutostöitä 41822: rinteen koulujen tiloissa. Opiston opetustilat ja jos liikunta-, puutyö-, metallityö- ja ruokailu- 41823: ovat käyneet ahtaiksi. Lisäksi askartelunohjaaja- tilat löytyvät kiinteistön läheisyydestä. 41824: koulutuksen kehittäminen keskiasteen uudistuk- Opisto on lailla valtion askartelunohjaajaopis- 41825: sen periaatteiden mukaisesti tuo mukanaan lisäti- tosta annetun lain muuttamisesta (866/ 85) siir- 41826: lojen tarvetta. Koulutusajan pidentymisen vuoksi retty 1 päivästä tammikuuta 1986 lukien koulu- 41827: oppilasmäärä tulee kasvamaan 60:stä 105:een. hallituksen alaisuudesta ammattikasvatushalli- 41828: Opetuksen uudistaminen aiheuttaa erikoistilojen tuksen johdon ja valvonnan alaiseksi. Kouluhalli- 41829: tarvetta. tuksessa laaditun opiston huonetilaohjelman 41830: Valtion askartelunohjaajaopiston tilaongelmia pohjalta on kokonaistilan tarpeeksi arvioitu noin 41831: selvittänyt työryhmä päätyi 6.5.1985 viiteen vaih- 2 200--2 500 m 2 • Ammattikasvatushallitus on 41832: toehtoon tilaongelmien ratkaisemiseksi Riihi- käynnistänyt neuvottelut tilakysymyksen ratkaise- 41833: mäen kaupungissa: miseksi. Hämeen lääninhallitus katsoo, että opis- 41834: 1. lisätilojen saneeraaminen Karan ja Harjun- ton toimintaedellytykset Riihimäellä on turvatta- 41835: rinteen kouluista sekä yhteisten opetustilojen va. Riihimäen kaupunki on kaikin tavoin halukas 41836: käyttö mainittujen koulujen kanssa, myötävaikuttamaan siihen, että opisto säilyy Rii- 41837: 2. toiminnan siirtäminen kokonaisuudessaan himäellä. 41838: Harjunrinteen tiloihin sekä yhteisten opetustilo- Opiston uusista tiloista ja niiden paikasta ei 41839: jen käyttö koulun kanssa, ole tehty päätöstä. Kaikkia esiin tulevia vaihtoeh- 41840: 3. opiston sijoittaminen nykyisen suojatyökes- toja tutkitaan ja päätös tehdään kuluvan kevään 41841: kuksen tiloihin sekä lisärakennuksen rakentami- aikana. Asian keskeneräisyyden takia hallitus ei 41842: nen keskuksen tontille, voi ottaa siihen tässä vaiheessa lopullista kantaa. 41843: 41844: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1986 41845: 41846: Opetusministeri Kaarina Suonio 41847: 1985 vp. - KK n:o 452 3 41848: 41849: 41850: 41851: 41852: Tili Riksdagens Herr Talman 41853: 41854: I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord- 5. utrymmena vid det statsägda polisinstitutet 41855: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder och den statsägda skattebyrån stälis tili institutets 41856: skrivelse av den 6 januari 1986 tili vederbörande förfogande. 41857: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan- Med hänsyn tili ekonomiska och politiska reali- 41858: de av riksdagsman Iiro Viinanen undertecknade teter förcslår arbetsgruppen av dessa alternativ att 41859: spörsmål nr 452: grundläggande saneringsarbeten vid det statsäg- 41860: da polisinstitutet och den statsägda skattebyrån 41861: Har Regeringen för avsikt att flytta skall inledas för att få verksamhetsutrymmen för 41862: Statens institut för ledare av fritidssyssel- institu tet. 41863: sättning bort från Riihimäki? Riihimäki stad har 9.10.1985 föreslagit att ett 41864: nytt hus skall byggas för polis- och skatteförvalt- 41865: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningcn. De utrymmen om 2 100 m 2 som på 41866: framföra följande: detta sätt frigörs i Statens kanslihus, Tempelga- 41867: Statens institut för ledare av fritidssysselsätt- tan 8 skall således renoveras för institutct. 41868: ning fungerar i Karan koulu och Harjunrinteen Distriktsbyggnadsbyrån i Tavastehus Iän har i 41869: koulu benämnda skolors utrymmen som Riihi- sitt utlåtande ansett att de ifrågavarande utrym- 41870: mäki stad hyrt ut tili institutets förfogande. mena passar för institutet om man utför vissa 41871: Undervisningsutrymmena vid institutet har blivit ändringsarbeten i utrymmena och om utrymmc- 41872: trånga. Härutöver förutsätter utvecklandet av na för idrott och motion, trä- och metallarbeten 41873: utbildningen inom fritidssysselsättningen i enlig- samt för bespisning finns i närheten av fastighe- 41874: het med principerna om mellanstadiereformen ten. 41875: att mera utrymmen behövs. Eftersom utbild- Institutet har med stöd av ändringen av lagen 41876: ningstiden blivit längre kommer antalet elever om Statens institut för ledare av fritidssysselsätt- 41877: att öka från 60 elever tili 105 elever. Förnyandet ning (866/85) överföns från och med dcn 1 41878: av undervisningen förorsakar att specialutrym- januari 1986 från skolstyrelsen tili att lyda under 41879: men är erforderliga. ledning och tilisyn av yrkesutbildningsstyrelsen. 41880: Den arbetsgrupp som utrett utrymmesproblem På basen av det utrymmesprogram vid institutet 41881: vid Statens institut för ledare av fritidssysselsätt- som utarbetats vid skolstyrelsen har man upp- 41882: ning föreslog fem alternativ för att utrymmes- skattat att det torala behovet av utrymmen är ca 41883: problemen i Riihimäki stad skali kunna lösas: 2 200-2 500 m 2 • Yrkesutbildningsstyrelsen har 41884: 1. sanering av tilläggsutrymmena vid Karan inlett förhandlingar för att frågan om utrymmcn 41885: koulu och Harjunrinteen koulu samt användning skall kunna lösas. Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 41886: av de gemensamma undervisningsutrymmena anser,. att institutets verksamhetsförutsättningar i 41887: med ovan nämnda skolor, Riihimäki bör tryggas. Riihimäki stad vill på alla 41888: 2. överflyttning av verksamheten i sin helhet möjliga sätt medverka tili att institutet fortsättcr 41889: tili utrymmena vid Harjunrinteen koulu samt sin verksamhet i Riihimäki. 41890: användning av de gemensamma utrymmena med Man har inte fattat beslut om institutets nya 41891: skolan, utrymmen och deras placering. Alla alternativ 41892: 3. institutets placering i utrymmena vid den som föreslås kommer att undersökas och beslutet 41893: nuvarande centralen för skyddat arbete samt fattas under innevarande vår. Eftersom ärendet 41894: byggande av en tillbyggnad på centralens tomt, inte har slutbehandlats, kan regeringen inte 41895: 4. projektet för en nybyggnad, detta skede ta slutgiltig srällning därtill. 41896: 41897: Helsingfors den 13 februari 1986 41898: 41899: Undervisningsminister Kaarina Suonio 41900: 1985 vp. 41901: 41902: 41903: Kirjallinen kysymys n:o 453 41904: 41905: 41906: 41907: 41908: Urpilainen ym.: Kuljetustukijärjestelmän kehittämisestä erityisesti 41909: Perämeren alueella 41910: 41911: 41912: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41913: 41914: Kuljetustukilainsäädäntö on kokonaisuudes- nejakautumia. Kuitenkin voimassa oleva kulje- 41915: saan osoittautunut tärkeäksi kehitysalueen teolli- tusjärjestelmä selvästi ohjaa liikennettä Peräme- 41916: suudelle. Progressiivinen, kuljetusmatkan funk- ren satamista Etelä-Suomen satamiin. Nykyisen 41917: tiona kasvava maakuljetustukiprosentti tuo kui- suuruinen merikuljetustuki on osoittautunut riit- 41918: tenkin mukanaan sivuvaikutuksia, jotka eivät tämättömäksi estämään tämän suuntaista kehi- 41919: välttämättä ole itse kuljetustukilain, tasapainoi- tystä tehokkaasti. Toisaalta merikuljetustuen 41920: sen alueellisen kehityksen edistämistä koskevan jyrkkä porrastus Perämeren alueen sisällä on 41921: lain eivätkä yleisen liikennepolitiikan periaattei- omiaan aiheuttamaan keinotekoista liikenneja- 41922: den mukaisia. Liikennepolitiikassa yleisesti hy- kamumaa Perämeren alueen satamien välillä. 41923: väksytyn tavoitteen mukaisesti tulisi suuri osa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 41924: kuljetuksista hoitaa taloudellisesti edullisinta kul- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 41925: jetustapaa käyttäen, mikä tässä tapauksessa tar- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 41926: koittaa laivakuljetuksiin siirtymistä mahdollisim- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 41927: man lähellä sijaitsevasta satamasta. 41928: Nykyisen kuljetustukijärjestelmän vaikutukses- Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny- 41929: ta markkamääräinen kuljetustuki tonnia kohden kyinen kuljetustukilaki sovellutuksineen 41930: on useissa tapauksissa huomattavasti suurempi aiheuttaa käytännössä todetun kaltaista 41931: yrityksen laivatessa tuotteensa Etelä-Suomen sata- vääristymää, ja 41932: mien kautta kuin silloin, jos se käyttää Peräme- 41933: rellä sijaitsevaa satamaa. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 41934: ryhtyä, että merikuljetustuki koeotettai- 41935: Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että siin tasolle, joka saattaisi Perämeren 41936: esimerkiksi vuonna 1982 linjan Vaasa-Joensuu oman talousalueen sataman käytön kil- 41937: pohjoispuolella vientiin tuotetuista noin 2 mil- pailukykyiseksi Etelä-Suomen satamien 41938: joonasta kuutiometristä sahatavaraa ainoastaan kanssa, ja 41939: noin 800 000 kuutiometriä laivattiin Perämeren 41940: satamien kautta. Siten yli miljoona kuutiometriä mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 41941: pelkästään sahatavaraa kuljetettiin Etelä-Suomen ryhtyä merikuljetustuen yhtenäistämisek- 41942: satamiin. Samalla voidaan arvioida noin 200 si Perämeren alueella, ja 41943: työpaikan siirtyneen Perämeren satamista Etelä- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 41944: Suomen satamiin. ryhtyä maakuljetustukeen oikeuttavan 41945: Kuljetustuen tarkoituksena ei voine olla se, kuljetusmatkan lyhentämiseksi Peräme- 41946: että sen avulla muutetaan satamien välisiä liiken- ren alueella? 41947: 41948: Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1986 41949: 41950: Kari Urpilainen Mats Nyby Liisa Jaakonsaari 41951: Juhani Vähäkangas Risto Ahonen Aarno von Bell 41952: Esko Aho Heimo Linna Seppo Pelttari 41953: 41954: 41955: 41956: 41957: 260060Z 41958: 2 1985 vp. - KK n:o 453 41959: 41960: 41961: 41962: 41963: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 41964: 41965: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja sen pohjoispuolella olevissa satamissa kuin 41966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Merikarvian ja Kalajoen välillä olevissa satamissa. 41967: olette 6 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- Vaikka kuljetustuen prosentuaalinen osuus 41968: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kasvaa kuljetusmatkan pituuden vuoksi, kasvavat 41969: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja myös rahtikustannukset vastaavasti. Suoritetuissa 41970: Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- selvityksissä on käynyt ilmi, että avustukset huo- 41971: myksestä n:o 453: mioon ottaen kokonaisrahtikustannukset Pohjois- 41972: Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny- Suomessa jalostetulle tavaralle tulevat suurem- 41973: kyinen kuljetustukilaki sovellutuksineen miksi, jos tuotteiden laivaus tapahtuu Etelä-Suo- 41974: aiheuttaa käytännössä todetun kaltaista men satamissa, kuin jos vastaavasti tavarat laiva- 41975: vääristymää, ja taan Pohjois-Suomen satamissa. Esimerkiksi Ka- 41976: jaanista Haminaan kuljetettavan sahatavarakuu- 41977: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 41978: tion rahti on 27,60 markkaa, josta tukea makse- 41979: ryhtyä, että merikuljetustuki korotettai- 41980: taan 23 % eli 6,35 markkaa. Maakuljetusten 41981: siin tasolle, joka saattaisi Perämeren 41982: kustannus tulee siis olemaan 21,20 mk/m 3 . Vas- 41983: oman talousalueen sataman käytön kil- 41984: pailukykyiseksi Etelä-Suomen satamien taavasti rahti Kajaani-Oulu on 15,80 markkaa 41985: ja avustus 15 % eli 2,37 markkaa ja maakuljetus- 41986: kanssa, ja 41987: ten kustannus 13,43 mk/m 3 . 41988: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 41989: ryhtyä merikuljetustuen yhtenäistämisek- Laivakuljetustuki alentaa jatkokuljetuksen kus- 41990: si Perämeren alueella, ja tannuksia edelleen Perämeren pohjoisosan sata- 41991: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mien osalta noin 6-7 mk/ m 1 . Laivakuljetustuki 41992: ryhtyä maakuljetustukeen oikeuttavan on tarkoitettu tasoittamaan laivatahtieroja käytet- 41993: kuljetusmatkan lyhentämiseksi Peräme- täessä Etelä-Suomen tai Pohjanlahden satamia. 41994: ren alueella? Laivatahdit ovat riippuvaisia hyvin monista eri 41995: tekijöistä, ja ne vaihtelevat hyvinkin suuresti eri 41996: varustamojen välillä. Myös vuodenajoilla on huo- 41997: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: mattava merkitys. Vaikeiden jääolosuhteiden ai- 41998: Kuljetustuen alueellisesta tukemisesta annetun kana varustamoille aiheutuu lisäkustannuksia. 41999: lain 954181 perusteella maksetaan kuljetustukea Kun suurimmilla laivaajilla rahdit perustuvat 42000: vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- tai pitkäaikaisiin sopimuksiin, ei näitä kustannuksia 42001: kuorma-autokuljetuksista sekä laivalla suoritetta- voida siirtää rahteihin. Tällöin varustamot ovat 42002: vista rannikkokuljetuksista ja ulkomaille suun- kiinnostuneimpia eteläisten satamien käytöstä ja 42003: tautuvista vientikuljetuksista. Jos rautatie- tai saattavat näin kääntää osan laivauksista tapahtu- 42004: kuorma-autokuljetus liittyy laivakuljetukseen, vaksi Etelä-Suomen satamien kautta. Eri varusta- 42005: kuljetustukea maksetaan vähintään 101 kilomet- mojen rahtihinnoittelut vaihtelevat suuresti. 42006: rin matkalta. Kuljetustuen suuruus riippuu kul- Käytettävissä olevista kuljetuskustannustiedoista . 42007: jetettavasta matkasta vaihdellen 5 :stä 46:een pro- on kuitenkin esimerkinomaisesti laskettu sahata- 42008: senttiin. Maakuljetustuen lisäksi maksetaan laiva- varakuljetuksen Kajaani-Rotterdam rahtia. Las- 42009: kuljetustukea Merikarvian kunnassa tai sen poh- kelman mukaan ylittää Kotkan kautta tapahtu- 42010: joispuolella olevista satamista alkavista laivakulje- van kuljetuksen rahti Oulun kautta kuljetettavan 42011: tuksista. Laivakuljetustukea maksetaan myös niis- tavaran rahdin 5 % :lla ilman kuljetustukea. Kul- 42012: tä kehitysalueilla valmistettujen tuotteiden kulje- jetustuki (laivakuljetustuki mukaan luettuna) li- 42013: tuksista, jotka tapahtuvat Saimaan kanavan kaut- sää eron 10 % :iin. Pohjois-Suomen talvirahtilisä 42014: ta sekä laivakuljetuksista, jotka alkavat muualla on vajaat 4 %, jota kuitenkin harvoin joudutaan 42015: kehitysalueena tai tukialueena olevassa kunnassa maksamaan pitkäaikaisilla sopimuksilla tapahtu- 42016: sijaitsevasta satamasta ja koskevat kunnassa val- vissa kuljetuksissa. Tämän mukaan kuljetustuki 42017: mistettuja tuotteita. Laivakuljetustuen suuruus ei näyttäisi ohjaavan kuljetuksia Perämereltä ete- 42018: on markkamääräinen. Se on suurempi Kalajoen läisen Suomen satamiin. 42019: 1985 vp. - KK n:o 453 3 42020: 42021: Perämeren alueella tarkoitettaneen kyselyssä mattavan korkeiksi. Kun lisäksi kuljetustuen pro- 42022: Merenkurkun pohjoispuolella olevaa Pohjanlah- senttimäärä alenee matkan lyhetessä, olisi muu- 42023: den osaa. Tämän mukaisesti siihen ei kuuluisi toksesta aiheutuva hyöty yrityksille verraten vä- 42024: Vaasa satamineen. Mikäli korotettu laivakuljetus- häinen. Tämän johdosta kuljetustukeen oikeutta- 42025: tuki ulotettaisiin koskemaan näin määriteltyä vien kuljetusmatkojen muuttaminen ei ole ajan- 42026: aluetta, tulisivat sen piiriin kuulumaan Kokkolan kohtaista. 42027: ja Pietarsaaren satamat. Näistä olisi vientikulje- Aluepolitiikan tilannetta ja uudistamistarpeita 42028: tustuen osalta Ykspihlajan satama suurin. Mo- selvittää parhaillaan sisäasiainministeriön asetta- 42029: lempien yhteinen laivakuljetustukeen oikeuttava ma toimikunta, joka saa tehtävänsä suoritettua 42030: määrä oli v. 1985 yli 1 milj. tonnia. Jos kuljetus- alkuvuodesta. Mietinnön valmistumisen jälkeen 42031: tuki olisi sama kuin Kalajoelta tai sitä pohjoisem- tulee aluepolitiikan uudistamistarve harkittavaksi 42032: pana olevista satamista, tulisi tämä lisäämään myös kuljetustuen osalta. Nykyinen laki kuljetus- 42033: määrärahan tarvetta noin 6,5 milj. markalla. tuesta on kuitenkin voimassa vuoden 1989 lop- 42034: Laivakuljetuksiin liittyvän kuljetustukeen oi- puun. 42035: keuttavan maakuljetuksen vähimmäispituus on Edellä esitettyyn viitaten hallitus ei katso tar- 42036: 101 km. Tämän muuttamiseksi ei ole esiintynyt koituksenmukaiseksi ryhtyä tässä vaiheessa toi- 42037: kovinkaan paljon tarvetta. Sitä lyhyemmillä mat- menpiteisiin kirjallisessa kysymyksessä mainittu- 42038: koilla maakuljetuskustannukset eivät nouse huo- jen muutosten toteuttamiseksi. 42039: 42040: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 42041: 42042: Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom 42043: 4 1985 vp. -- ~ n:o 453 42044: 42045: 42046: 42047: 42048: Tili Riksdagens Herr Taimao 42049: 42050: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Kalajoki och norrom denna än i hamnar mellan 42051: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av Merikarvia och Kalajoki. 42052: den 6 januari 1986 tili vederbörande medlem av Även om den procentuella andelen av trans- 42053: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift portstödet ökar på basis av transportsträckans 42054: av följande av riksdagsman Urpilainen m.fl. längd, ökar också fraktkostnaderna på motsvaran- 42055: undertecknade spörsmål nr 4 53: de sätt. Av de utredningar som gjorts har fram- 42056: Är Regeringen medveten om att den gått att med beaktande av stödet har de totala 42057: gällande transportstödslagen med sina fraktkostnaderna för varor som har förädlats i 42058: tillämpningar förorsakar snedvridningar, norra Finland blivit större, om varorna skeppas i 42059: vilket konstaterats i praktiken, och södra Finlands hamnar än om varorna skeppas i 42060: norra Finlands hamnar. Tili exempel frakten för 42061: vilka åtgärder avser Regeringen att vid- 42062: en kubikmeter sågvaror som transporteras från 42063: ta för att sjötransportstödet skall höjas på 42064: Kajana till Fredrikshamn är 27,60 mark och 42065: en nivå som skulle göra den egoa ham- 42066: stödet är 23 % dvs. 6,35 mark. Kostoaden för 42067: nen i Bottenvikens ekonomiska region 42068: landtransporten kommer således att uppgå till 42069: konkurrenskraftig med södra Finlands 42070: 21,20 mk 1m 3 . På motsvarande är frakten från 42071: hamnar, och 42072: Kajana tili Uleåborg 15,80 mark och stödet 15 % 42073: vilka åtgärder avser Regeringen att vid- dvs. 2,37 mark och kostnaden för landtranspor- 42074: ta för att enhetliga sjötransportstödet ten 13,43 mk/m 3 . 42075: inom Bottenvikens område samt 42076: vilka åtgärder avser Regeringen att vid- Fartygstransportstödet minskar ytterligare kost- 42077: ta för att förkorta den transportsträcka naderna för den fortsatta transporten med ca 42078: som berättigar till landtransportstöd 6--7 mk/ m 3 för hamnarnas del i norra Bottenvi- 42079: inom Bottenvikens område? ken. Fartygstransportstödet är avsett att utjämna 42080: skillnaderna för fartygsfrakter när man använder 42081: hamnarna i södra Finland eller Bottniska viken. 42082: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra Fartygsfrakterna är beroende av många olika 42083: följande: faktorer och de varierar rederivis, t.o.m. mycket 42084: Med stöd av lagen om regionalt stödjande av betydligt. Även årstiderna spelar en betydande 42085: transporter betalas transportstöd för minst 266 roll. Svåra isförhållanden ökar rederiernas kost- 42086: kilometer långa järnvägs- eller lastbilstransporter nader. Eftersom de största avskepparnas frakter 42087: och för kusttransporter och exporttransporter tili baserar sig på långvariga avtal, kan ime dessa 42088: utlandet med fartyg. Om järnvägs- eller lastbils- kostnader överföras tili frakter. Då är rederieroa 42089: transport ansluter sig tili fartygstransport, betalas mera intresserade av att anväda hamnarna i södra 42090: transportstöd för en sträcka på minst 101 kilome- Finland och kan sålunda styra en del av avskepp- 42091: ter. Transportstödets storlek beror på transpor- ningar att ske via dessa hamnar. Fraktprissätt- 42092: sträckans längd och varierar mellan 5 och 46 ningen för olika rederier varierar kraftigt. Med 42093: procent. Utöver landtransportstödet betalas far- hjälp av tillgängliga uppgifter om transportkost- 42094: tygstransportstöd för fartygstransporter som bör- naderna har man exempelvis räknat ut frakten 42095: jar från hamnar, som är belägna i Merikarvia för transport av sågvaror från Kajana tili Rotter- 42096: kommun eller norrom denna. Fartygstransport- dam. Enligt uträkningen överskrider frakten för 42097: stöd betalas även för de transporter av på utveck- transporten via Kotka med 5 % frakten för 42098: lingsområdet tillverkade produkter som sker via transporten via Uleåborg utan transportstöd. 42099: Saima kanal samt för fartygstransporter som bör- Transportstödet (fartygstransportstödet medräk- 42100: jat från kommun annorstädes på utvecklingsom- nat) ökar skillnaden tili 10 %. Vinterfrakttilläg- 42101: rådet eller stödområde och som gäller i kommu- get i norra Finland är närmare 4 %, som dock 42102: nen tillverkade produkter. Fartygstransportstödet betalas sällan för transporter som sker inom 42103: anges i markblopp. Stödet är större i hamnar i ramen för långvariga avtal. Mot denna bakgrund 42104: 1985 vp. - KK n:o 453 5 42105: 42106: verkar det att transportstödet ime styr transpor- något större behov att ändra detta. På kortare 42107: terna från Bottenviken tili södra Finlands ham- sträckor blir ime kostnaderna för landtransporter 42108: nar. mycket höga. När dessutom procentsatsen av 42109: Med Bottenvikens område avses i spörsmålet transportstödet sjunker i och med att sträckan 42110: tydligen en del av Bottniska viken norrom Kvar- blir kortare, skulie den nytta som företag kunde 42111: ken. 1 enlighet med detta skulie området inte få av ändringen bli relativt liten. Det är därför 42112: omfatta Vasa med sina hamnar. Om det förhöjda inte aktuelit att ändra de transportsträckor som 42113: fartygstransportstödet skulle omfatta det ovan berättigar tili transportstöd. 42114: definierade området, skulie stödet omfatta ham- Läget inom och reformeringsbehovet av regio- 42115: narna i Karleby och Jakobstad. Av dessa skulle i nalpolitiken utreds för närvarande av en kommis- 42116: fråga om exportstransportstödet Yxpila hamn sion, som tilisatts av inrikesministeriet och som 42117: vara störst. För bådas del var den mängd som slutför sitt arbete i början av innevarande år. 42118: berättigar tili fartygstransportstöd över 1 milj. Sedan betänkandet är färdigt blir reformerings- 42119: ton. år 1985. Om transportstödet skulle vara lika behovet av regionalpolitiken aktuelit även i fråga 42120: stort som från Kalajoki och hamnarna norrom om transportstödet. Den nuvarande lagen gälier 42121: denna, skulie det öka anslagsbehovet med ca 6,4 dock tili utgången av år 1989. 42122: milj.mark. Med hänvisning tili det som ovan anförts anser 42123: Landtransporten, som berättigat tili transport- regeringen att det inte är ändamålsenligt att i det 42124: stöd, i anslutning tili fartygstransporter skali vara här skedet vidta åtgärder för att genomföra de 42125: minst 101 kilometer. Det har inte förekommit ändringar som nämnts i spörsmålet. 42126: 42127: Helsingfors den 7 februari 1986 42128: 42129: Handels- och industriminister Seppo Lindblom 42130: 1985 vp. 42131: 42132: Kirjallinen kysymys n:o 454 42133: 42134: 42135: 42136: 42137: Hämäläinen ym.: Rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestämisestä 42138: 42139: 42140: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 42141: 42142: Rintamaveteraanien kuntoutukseen on perus- jen puutteen vuoksi kumouttamatta, ettetvat 42143: tellusti kiinnitetty huomiota, ja vuosittain on uudet kuntoutettavat enää mahdu laitosten kiin- 42144: kuntoutukseen tarkoitettuja määrärahoja valtion tiöihin. 42145: tulo- ja menoarviossa lisätty. Määrärahojen lisää- Näin uhkaa veteraanien kuntoutus vaarantua 42146: misen taustalla on ollut ajatus entistä useamman tai tavoite vesittyä paikkojen puutteen vuoksi. 42147: veteraanin saattaminen kuntoutuksen piiriin. Näin varsinkin, kun lääkintöhallitus on aiemmin 42148: Nyt kuitenkin näyttää siltä, ettei tämä hyvä ohjeissaan korostanut, että kuntoutuksessa on 42149: tavoite käytännössä toteudu kuntoutukseen k.äytettävä ensisijaisesti lähimpiä kuntoutuslaitok- 42150: varattujen paikkojen vähäisyyden vuoksi. Huoles- sta. 42151: tuttavia viestejä on jo ennättänyt kuulua kentäl- Kuntoutusta kentällä järjestävät ovat myös 42152: tä, jossa kuntoutuksen käytännön järjestelyistä huolissaan siitä, että vuosittain keskusvirastojen 42153: huolehditaan. ohjeet tulevat tavattoman myöhään. Sen suurem- 42154: Esim. Hyvinkään kaupungissa asuvien veteraa- pana yllätyksenä on koettu, että jo nyt, vaikkei 42155: nien kuntoutukseen on käytetty tähän asti Siun- keskusviraston ohjeita vielä edes ole käytössä, 42156: tion kylpylää, Haikon terveyskylpyJää ja Kiipulan laitokset alustaviin kyselyihin vastaavat, ettei lai- 42157: kuntoutuskeskusta. Kun kuntoutuksesta huoleh- tosten kiintiöissä ole enää uusille varauksille 42158: tivat viranomaiset ovat alustavasti tiedusrelleet tilaa. 42159: paikkoja ko. laitoksista vuodelle 1986, on ilmen- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 42160: nyt, että paikoista on suurta pulaa. Kiipulan tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 42161: kuntoutuskeskus on korjauksessa, eikä voi ottaa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 42162: vastaan hyvinkääläisiä veteraaneja. Siuntion kyl- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 42163: pyiästä ja Haikon terveyskylpyiästä on vastattu, Onko Hallitus tietoinen, että veteraa- 42164: ettei paikkoja valtion varoin kuntoutettaville ole nien kuntoutusta varten eri laitoksille 42165: varattavissa, vaikka laitoksissa muuten olisi va- annetut kiintiöt näyttävät ainakin pai- 42166: paata kapasiteettia. koin liian pieniltä ja että myös kuntou- 42167: Lääkintöhallitus määrää vuosittain, kuinka tusta koskevien ohjeiden viivästyminen 42168: monta valtion varoin kuntoutettavaa kukin laitos vuosittain aiheuttaa kuntoutuksesta vas- 42169: voi ottaa vastaan. Laitokset ovat ilmoittaneet, taaville paikallisille viranomaisille ja vete- 42170: että viime vuonna jo oli niin moni jäänyt paikko- raanijärjestöille ylimääräistä huolta? 42171: 42172: Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1986 42173: 42174: Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee 42175: 42176: 42177: 42178: 42179: 260058X 42180: 2 1985 vp. - KK n:o 454 42181: 42182: 42183: 42184: 42185: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 42186: 42187: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuksilta tapaturmaviraston keskitetysti hoidetta- 42188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, viksi, tullee määrärahan seuranta helpottumaan. 42189: olette 6 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- Rintamaveteraanien laitoskuntoutusta anta- 42190: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- maan on tällä hetkellä hyväksytty 26 laitosta. 42191: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ohjeet kuntoutukseen ohjaamisesta on vuosittain 42192: Hämäläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky- antanut lääkintöhallitus valtion tulo- ja menoar- 42193: symyksestä n:o 454: vion tultua vahvistetuksi. Vuoden 1986 alussa 42194: Onko Hallitus tietoinen, että veteraa- ohjeet tulee antamaan tapaturmavirasto. Vuosit- 42195: nien kuntoutusta varten eri laitoksille taisen kuntoutuslaitosten järjestämän rintamave- 42196: annetut kiintiöt näyttävät ainakin pai- teraanien kuntoutuksen laajuus, niin sanottu 42197: koin liian pieniltä ja että myös kuntou- veteraanikiintiö, on ilmoitettu lääkintöhallituk- 42198: tusta koskevien ohjeiden viivästyminen sen kulloinkin antamissa ohjeissa valtion tulo- ja 42199: vuosittain aiheuttaa kuntoutuksesta vas- menoarviossa varatun määrärahan rajoissa sekä 42200: taaville paikallisille viranomaisille ja vete- sen perusteella, mitä asianomaiset laitokset itse 42201: raanijärjestöille ylimääräistä huolta? ovat ilmoittaneet omista mahdollisuuksistaan 42202: kuntoutuksen toteuttamiseksi. Näin on pyritty 42203: varmistamaan, että asianomaisen määrärahan 42204: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- edellyttämä kuntoutukseen pääsevien veteraanien 42205: ti seuraavaa: kuntoutus on voitu järjestää. Tämä kuntoutus on 42206: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun edellyttänyt vain osan asianomaisten laitosten 42207: lain (60/83) nojalla on rintamaveteraaneilla mah- kapasiteetin käytöstä, esimerkiksi vuonna 1985 42208: dollisuus saada kuntoutusta. Kuntoutusta voi- noin 12 % arvioiduista maksimikuntoutusvuoro- 42209: daan antaa avo- tai laitoskuntoutuksena, ja sen kausista. Lisäksi lääkintöhallitus on joka vuoden 42210: tarkoituksena on rintamaveteraanien työ- tai toi- syksyllä laitosten ilmoitusten perusteella muutta- 42211: mintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen. nut laitoskohtaisia ohjeissa mainittuja kiintiöitä 42212: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua sen mukaisesti, mitä laitokset itse ovat pyytäneet 42213: lakia muutettiin 1.1.1986 lukien lailla rintama- ja arvioineet loppuvuoden mahdollisuuksistaan 42214: veteraanien kuntoutuksesta annetun lain muutta- hoitaa kiintiönsä edellyttämän kuntoutuksen. 42215: misesta (1114/85). Tällöin kuntoutukseen liitty- Jotta matkakustannukset pysyisivät mahdollisim- 42216: vien ohjaus- ja osittain maksatustehtävien hoito man pieninä ja näin lisäisivät kuntoutusmäärära- 42217: siirrettiin lääkintöhallitukselta ja lääninhallituk- han riittävyyttä, on lääkintöhallitus ohjeissaan 42218: silta tapaturmaviraston ja kuntien terveyslauta- lähtenyt siitä, että kuntoutus järjestettäisiin ensi- 42219: kuntien tehtäväksi. Kuntien terveyslautakunnat sijaisesti lähimmissä kuntoutuslaitoksissa. Tämä 42220: tekevät edelleen myös päätökset kuntoutukseen sääntö ei kuitenkaan ole ollut ehdoton, vaan siitä 42221: pääsystä. Matkakustannukset korvaa rintamavete- on erityisistä ja ohjeissa mainituista syistä ollut 42222: raaneille kansaneläkelaitos kokonaisuudessaan. mahdollista poiketa. 42223: Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun Lääkintöhallituksen vuosittain rintamaveteraa- 42224: lain nojalla aiheutuvat kuntoutuskustannukset nien kuntoutuksen järjestämisestä annettuja oh- 42225: suoritetaan kokonaisuudessaan valtion varoista jeita on ollut vaikea saattaa valmiiksi heti vuoden 42226: valtion vuotuiseen tulo- ja menoarvioon tarkoi- alusta valtion tulo- ja menoarvion vahvistamisen 42227: tusta varten varatun määrärahan rajoissa. Valtion jälkeen. Eräänä syynä ovat olleet vuosittain käy- 42228: tulo- ja menoarviossa on mainittuun kuntoutuk- dyt hintaneuvottelut, joissa on sovittu hoitopäi- 42229: seen käytettäväksi vuonna 1986 varattu runsaat vän hinnoista. Kuntoutus on kuitenkin jo pit- 42230: 62 miljoonaa markkaa. Kysymyksessä on kiinteä kään toiminut vakiintuneena järjestelmänä. 42231: määräraha, joka on osaltaan edellyttänyt kuntou- Niinpä lääkintöhallitus on viime vuosina aina 42232: tuksesta vastanneen lääkintöhallituksen taholta alkuvuodesta ilmoittanut alustavasti kunnille 42233: määrärahan käytön tarkkaa seurantaa. Kun mak- asianomaisen kuntoutuksen järjestämisen valmis- 42234: satustehtävät suurelta osin siirtyvät lääninhalli- teluista siten, että veteraanit ovat voineet viimeis- 42235: 1985 vp. -- KJ( n:o 454 3 42236: 42237: tään alkuvuodesta hakea kuntoutukseen. Kunnat viimevuotista enemmän rintamaveteraaneja. 42238: ovat myös hyvin omaksuneet tähän liittyvän Niinpä Siuntion kylpylä ilmoitti tänä vuonna 42239: käytännön siten, että tarkkojen ohjeiden antami- olevansa valmis kuntouttamaan 1 500 rintamave- 42240: nen heti alkuvuodesta ei ole ollut välttämätöntä. teraania kuntoutettujen määrän viime vuonna 42241: Tapaturmavirasto tulee pääosin jatkamaan lää- ollessa 1 199. Haikon terveyskylpylä on ilmoitta- 42242: kintöhallituksen luomaa käytäntöä kuntoutuk- nut pystyvänsä kuntouttamaan tänä vuonna 640 42243: seen ohjaamisessa. Mitä tulee kysymyksessä mai- veteraania vuonna 1985 kuntoutetun 440:n sijas- 42244: nittuihin kuntoutuslaitoksiin, Siuntion kylpy- ta. Myös Kiipulan kuntoutuskeskus on ilmoitta- 42245: lään, Haikon terveyskylpylään ja Kiipulan kun- nut tänä vuonna olevansa valmis kuntouttamaan 42246: toutuskeskukseen, ovat laitokset tänä vuonna 118 rintamaveteraania, kun viime vuonna kun- 42247: ilmoittaneet olevansa valmiita kuntouttamaan toutettujen määrä oli 97. 42248: 42249: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 42250: 42251: Ministeri Matti Puhakka 42252: 4 1985 vp. - KK n:o 454 42253: 42254: 42255: 42256: 42257: Till Riksdagens Herr Talman 42258: 42259: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen använts. När utanordningsuppgifterna till stora 42260: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av delar överförs från länsstyrelserna till att centralt 42261: den 6 januari 1986 till vederbörande medlem av handhas av olycksfallsverket kommer det att bli 42262: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- lättare att följa med användningen av anslaget. 42263: dagsledamot Hämäläinen m.fl. undertecknade För närvarande finns det 26 godkända vårdan- 42264: spörsmål nr 454: stalter för sådan rehabilitering av frontveteraner 42265: Är Regeringen medveten om att de som ges vid anstalt. Anvisningar om anvisande av 42266: kvoter som tilldelats olika anstalter för rehabilitering har årligen getts av medicinalsty- 42267: rehabilitering av veteraner åtminstone på relsen efter att statsförslaget har blivit stadfäst. 1 42268: vissa platser förefaller att vara för små och början av år 1986 kommer anvisningarna att ges 42269: att också de försenade anvisningarna rö- av olycksfallsverket. Omfattningen av den reha- 42270: rande rehabiliteringen årligen föranleder bilitering av frontveteraner som årligen ordnas av 42271: extra bekymmer för de lokala myndighe- rehabiliteringsanstalterna, den s.k. veterankvoten 42272: ter och veteranorganisationer som ansva- finns uppgiven i de anvisningar medicinalstyrel- 42273: rar för rehabiliteringen? sen har gett i varje enskilt fall. Kvoten är 42274: beräknad inom ramen för det anslag som reserve- 42275: rats i statsförslaget samt på basis av vad anstal- 42276: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt terna själva har meddelat om sina möjligheter att 42277: anföra följande: anordna rehabilitering. På detta sätt har man 42278: Frontveteranerna har med stöd av lagen om försökt se till att den rehabilitering som anslaget 42279: rehabilitering av frontveteraner (60/83) möjlig- förutsätter verkligen har kunnat ordnas för de 42280: het att få rehabilitering. Rehabiliteringen kan ges veteraner som skall få rehabilitering. Denna 42281: i form av öppen vård eller vid vårdanstalt och rehabilitering har förutsatt användning av bara 42282: syftet med den är att främja och upprätthålla en del av anstalternas kapacitet, t.ex. år 1985 ca 42283: frontveteranens arbets- eller funktionsförmåga. 12 % av de beräknade maximirehabiliteringsdyg- 42284: Lagen om rehabilitering av frontveteraner änd- nen. Varje år på hösten har medicinalstyrelsen 42285: rades räknat från 1. 1. 1986 genom lagen om dessutom på basis av anstalternas uppgifter 42286: ändring av lagen om rehabilitering av frontvete- ändrat de enskilda anstalternas kvoter, som 42287: raner (1114/85). Härvid överfördes anvisandet av nämns i anvisningarna i enlighet med vad anstal- 42288: rehabilitering och delvis också utbetalningen av terna själva har begärt och ansett om sina möjlig- 42289: ersättningar från medicinalstyrelsen och länssty- heter att under återstoden av året handha den 42290: relserna till olycksfallsverket och kommunernas rehabilitering som deras kvot förutsätter. För att 42291: hälsovårdsnämnder. Kommunernas hälsovårds- resekostnaderna skall bli så låga som möjligt och 42292: nämnder fattar fortfarande även beslut om vem rehabiliteringsanslaget sålunda räcka längre, har 42293: som skall bli delaktig av rehabilitering. Folkpen- medicinalstyrelsen i sina anvisningar urgått ifrån 42294: sionsanstalten ersätter frontveteranerna alla rese- att rehabiliteringen i första hand skall ordnas vid 42295: kostnader. de närmaste rehabiliteringsanstalterna. Denna 42296: Den torala summan av de rehabiliteringskost- regel har dock inte varit absolur, uran man har av 42297: nader som föranleds med stöd av lagen om särskilda och i anvisningarna nämnda skäl haft 42298: rehabilitering av frontveteraner erläggs av statens möjlighet att avvika härifrån. 42299: medel inom ramen för ett anslag som för ända- De anvisningar om ordnande av rehabilitering 42300: målet årligen reserveras i statsförslaget. År 1986 av frontveteraner som årligen givits av medicinal- 42301: har i statsförslaget reserverats drygt 62 milj. mk styrelsen har varit svåra att få klara genast i 42302: att användas för nämnda rehabilitering. Det är början av året efter det att statsförslaget har 42303: fråga om ett fast anslag, vilket har förutsatt att stadfästs. En orsak har varit de årliga prisöver- 42304: medicinalstyrelsen, som ansvarar för rehabilite- läggningarna, där man har kommit överens om 42305: ringen, noggrant har följt med hur anslaget har vårddagspriserna. Rehabiliteringen har dock re- 42306: 1985 vp. - KK n:o 454 5 42307: 42308: dan länge fungerat som ett fast system. De spörsmälet, Sjundeå bad, hälsobadet i Haiko och 42309: senaste ären har medicinalstyrelsen således alltid i rehabiliteringscentret i Kiipula, har anstalterna 42310: början av året preliminärt meddelat kommuner- 'detta år meddelat sig vara beredda att rehabilite- 42311: na om förberedelserna för ordnandet av rehabili- ra flere frontveteraner än senaste år. Sälunda 42312: tering så att veteranerna senast i början av äret meddelade sig Sjundeå bad detta år vara berett 42313: har kunnat söka tili rehabiliteringen. Kommu- att rehabilitera 1 500 frontveteraner dä de reha- 42314: nerna har också pä ett bra sätt tillägnat sig biliterades antal senaste är var 1 199. Hälsobadet 42315: praxisen i anslutning härtill och det har inte varit i Haiko har meddelat att man detta är kan 42316: absolut nödvändigt att ge noggranna anvisningar rehabilitera 640 veteraner mot 440 rehabiliterade 42317: genast i början av äret. år 198 5. Också rehabiliteringscentret i Kiipula 42318: Olycksfallsverket kommer i huvudsak att fort- har meddelat att man detta är är beredd att 42319: sätta med den praxis som skapats av medicinal- rehabilitera 118 frontveteraner, när antalet reha- 42320: styrelsen vid anvisandet av rehabilitering. Vad biliterade senaste är var 97. 42321: beträffar de rehabiliteringsanstalter som nämns i 42322: 42323: Helsingfors den 7 februari 1986 42324: 42325: Minister Matti Puhakka 42326: 1985 vp. 42327: 42328: Kirjallinen kysymys n:o 455 42329: 42330: 42331: 42332: 42333: Moisander ym.: Vankilahenkilökunnan työturvallisuuden lisäämi- 42334: sestä Kuopion lääninvankilassa 42335: 42336: 42337: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 42338: 42339: Viime vuosina on maamme vankiloissa tapah- suuksista sekä byrokratian aiheuttamista ongel- 42340: tunut useita vankilahenkilökuntaan kohdistuvia mista ja jopa piittaamattomuudesta. 42341: pahoinpitelyjä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 42342: Kuopion lääninvankilassa pahoinpiteli mielen- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 42343: tilatutkimuksessa oleva vanki vuonna 1984 kahta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 42344: vartijaa, ja viimeksi 31.12.1985 mielentilatutki- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 42345: muksessa oleva vanki, joka uhkasi useita kertoja 42346: puukottaa henkilökuntaa ja oli jo aiemmin syk- Onko Hallitus tietoinen, että Kuopion 42347: lääninvankilassa henkilökunta kokee työ- 42348: syllä Sukevan keskusvankilassa puukottanut hen- 42349: turvallisuutensa vakavasti heikentyneen, 42350: genvaarallisesti yhtä ylivartijaa, puukotti kolmea koska mielentilayksikön käynnistäiDisen 42351: vartijaa, jotka joutuivat sairaalahoitoon. 42352: yhteydessä jätettiin mielentilatutkimus- 42353: Kuopion lääninvankilaan perustettiin vuonna ten sopivuus Kuopion lääninvankilaan 42354: 1984 oikeuspsykiatrian mielentilatutkimusyksik- lähes selvittämättä, ja 42355: kö. Tällöin ei kuitenkaan tapahtunut valvonta- onko Hallitus edelleen tietoinen siitä, 42356: henkilökunnan lisäystä, vaikka valvontatehtävät onko Kuopion lääninvankilassa ryhdytty 42357: lisääntyivät selvästi, sillä mielentilatutkimuksessa henkilökunnan työturvallisuutta lisääviin 42358: olevia vankeja on vankilassa viikoittain. toimenpiteisiin mielentilatutkimuksissa 42359: Mielentilatutkimukseen tuodut vangit sijoite- olleiden vankien pahoinpitelyjen, puuko- 42360: taan Kuopion lääninvankilassa muiden vankien tusuhkausten ja puukotusten johdosta 42361: joukkoon eikä erilliseen osastoon, kuten esim. vuonna 1984 ja 31.12.1985, ja 42362: Helsingin keskusvankilassa tapahtuu. aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 42363: Vankilahenkilökunnan piirissä koetaan hyvin siin, jotta oikeusministeriön vankein- 42364: vakavaa huolestumista työturvallisuuden heikke- hoito-osasto kiinnittäisi riittävästi huo- 42365: nemisestä, joka on seurausta mm. henkilökun- miota laitosturvallisuuteen Kuopion lää- 42366: nan vajauksesta, hillitsemisvälineistön soveltu- ninvankilassa mielentilatutkimusten aika- 42367: mattomuudesta, hälytysjärjestelmien puutteelli- na? 42368: 42369: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986 42370: 42371: Erkki Moisander Ilkka Suominen 42372: 42373: 42374: 42375: 42376: 260059Y 42377: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 455 42378: 42379: 42380: 42381: 42382: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 42383: 42384: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa tulevan oikeuspsykiatrian professuurin ja Kuopi- 42385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ossa sijaitsevan oikeuspsykiatrisiin hoitotapauk- 42386: olette 7 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- siin erikoistuneen Niuvanniemen sairaalan kanssa 42387: jeenne n:o 2534 ohella toimittanut valtioneuvos- harjoitettava yhteistyö edistää tutkimusten luo- 42388: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tettavuutta ja nopeutta. 42389: edustaja Erkki Moisanderin ym. kirjallisesta kysy- Mielentilatutkimusyksikön perustaminen ei ole 42390: myksestä n:o 455: nostanut Kuopion lääninvankilan vankilukua. 42391: Onko Hallitus tietoinen, että Kuopion Kuljetustehtävien lisääntymiset on pystytty hoita- 42392: lääninvankilassa henkilökunta kokee työ- maan työjärjestelyillä. Valvontahenkilökunnan 42393: turvallisuutensa vakavasti heikentyneen, päätehtävänä ovat aina valvonta sekä valvottavien 42394: koska mielentilayksikön käynnistäiDisen kuljetukset. 42395: yhteydessä jätettiin mielentilatutkimus- Kuopion lääninvankilassa ovat vankilan johtaja 42396: ten sopivuus Kuopion lääninvankilaan ja ylilääkäri seuranneet yksikön toimintaa ja sen 42397: lähes selvittämättä, ja vaikutusta laitokseen. Vankilassa on pidetty tie- 42398: onko Hallitus edelleen tietoinen siitä, dotus- ja jatkokoulutustilaisuuksia ja näiden poh- 42399: onko Kuopion lääninvankilassa ryhdytty jalta kehitetty vankilan ja yksikön toimintaa. 42400: henkilökunnan työturvallisuutta lisääviin Erityistä huomiota on kiinnitetty laitosturvalli- 42401: toimenpiteisiin mielentilatutkimuksissa suuteen. Vankilan johtokunta on kuluvan vuo- 42402: olleiden vankien pahoinpitelyjen, puuko- den tammikuussa asettanut työryhmän, jonka 42403: tusuhkausten ja puukotusten johdosta päätehtävänä on selvittää laitosturvallisuudessa 42404: vuonna 1984 ja 31.12.1985, ja mahdollisesti esiintyviä puutteita. Työryhmä te- 42405: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- kee esityksensä johtokunnalle mahdollisten puut- 42406: siin, jotta oikeusministeriön vankein- teiden korjaamiseksi. 42407: hoito-osasto kiinnittäisi riittävästi huo- Kuopion lääninvankilassa on miespuolisella 42408: miota laitosturvallisuuteen Kuopion lää- työnjohtohenkilöstöllä ja valvontahenkilöstöllä 42409: ninvankilassa mielentilatutkimusten aika- käytössään virka-aseet. Vankilan sisätiloissa nii- 42410: na? den käyttö on kuitenkin rajoitettua. Vankilassa 42411: on käytettävissä myös kaasusumuttimia. Vanki- 42412: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen laan ollaan parhaillaan lisäksi hankkimassa turva- 42413: seuraavaa: liivejä ja suojakilpiä lähinnä selleihin linnoittau- 42414: Maamme kaikissa lääninvankiloissa säilytetään tuneiden vankien varalta. 42415: oikeuspsykiatrista mielentilatutkimusta odottavia Kuopion lääninvankilan iästä johtuen siellä 42416: tai tutkimuksesta palautettuja tutkintavankeja. tarvitaan uusi hälytysjärjestelmä. Oikeusministe- 42417: Siten on luonnollista, että mielentilatutkimusyk- riön vankeinhoito-osaston myöntämillä määrära- 42418: sikön sijoituspaikaksi tuli yksi näistä lääninvanki- hoilla on vankilalle hankittu teknistä valvonta- 42419: loista. laitteistoa. Parhaillaan on suunnitteilla sisähäly- 42420: Kuopion lääninvankila todettiin sopivimmaksi tysjärjestelmän uusiminen. Samalla pystytään 42421: sijoituspaikaksi useastakin syystä. Vankila on pie- edistämään laitoksen paloturvallisuutta. Oikeus- 42422: ni. Suljetussa vankilaosassa on vain 60 vankipaik- ministeriön vankeinhoito-osasto tulee yhdessä 42423: kaa. Pienen vankilan henkilökunta on tottunut vankilan kanssa muutoinkin tutkimaan mahdolli- 42424: yksilölliseen vankikäsittelyyn. Sijoituspäätöstä suudet laitosturvallisuuden jatkuvaksi edistämi- 42425: tehtäessä tiedettiin, että Kuopion yliopistoon seksi Kuopion lääninvankilassa. 42426: 42427: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 42428: 42429: Oikeusministeri Christoffer Taxell 42430: 1985 vp. - KK n:o 455 3 42431: 42432: 42433: 42434: 42435: Tili Riksdagens Herr Talman 42436: 42437: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen samarbetet med den professur i rättspsykiatri som 42438: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr skali inrättas vid Kuopio universitet och med 42439: 2534 av den 7 januari 1986 tili vederbörande Niuvanniemi sjukhus i Kuopio, där man speciali- 42440: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande serat sig på rättspsykiatriska vårdfali, skulie främ- 42441: av riksdagsman Erkki Moisander m.fl. underteck- ja undersökningarnas pålitlighet och snabbhet. 42442: nade skriftliga spörsmål nr 4 55: Grundandet av sinnesundersökningsenheten 42443: har inte lett tili ökat fångantal vid länsfängelset i 42444: Är Regeringen medveten om att perso- Kuopio. De ökade transportuppgifterna har kun- 42445: nalen vid länsfängelset i Kuopio upplever nat handhas genom arbetsarrangemang. Huvud- 42446: sitt skydd i arbetet som starkt nedsatt på uppgiften för bevakningspersonalen är alitid be- 42447: grund av att man i samband med att vakning och transport av dem som skali bevakas. 42448: sinnesundersökningsenheten inledde sin I länsfängelset i Kuopio har fängelsets direktör 42449: verksamhet knappast alis utredde hur och överläkare följt med enhetens verksamhet 42450: sinnesundersökningarna skulie lämpa sig och dess inverkan på anstalten. I fängelset har 42451: för länsfängelset i Kuopio, och man arrangerat informations- och fortbildnings- 42452: känner Regeringen tili om man vid dagar och utgående från dessa utvecklat fängel- 42453: länsfängelset i Kuopio skridit tili åtgärder sets och enhetens verksamhet. Speciell uppmärk- 42454: för att förbättra personalens skydd i arbe- samhet har fästs vid anstaltssäkerheten. Fängel- 42455: tet med anledning av att fångar som sets direktion har i januari detta år tilisatt en 42456: undergått sinnesundersökning har miss- arbetsgrupp med huvudsaklig uppgift att utreda 42457: handlat, hotat med knivhuggning och eventuella brister i anstaltssäkerheten. Arbets- 42458: knivhuggit år 1984 och 31.12.1985, samt gruppen skall framlägga förslag för direktionen 42459: ämnar Regeringen skrida tili åtgärder om hur eventuelia brister skall kunna avhjälpas. 42460: för att justitieministeriets fångvårdsavdel- I länsfängelset i Kuopio har de manliga arbets- 42461: ning skali fästa tiliräcklig uppmärksam- ledarna och bevakningspersonalen tjänstevapen 42462: het vid anstaltssäkerheten vid länsfängel- tili sitt förfogande. I fängelsets inre utrymmen är 42463: set i Kuopio under sinnesundersökning- deras användning dock begränsad. I fängelset 42464: arna? finns även gasspray. Dessutom hålier man på att 42465: anskaffa skyddsvästar och sköldar tili fängelset, 42466: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt närmast med tanke på fångar som förskansar sig i 42467: följande: cellerna. 42468: I vårt lands samtliga länsfängelser förvaras På grund av att länsfängelset i Kuopio är 42469: rannsakningsfångar som väntar på rättspsykiatrisk gammalt behövs där ett nytt alarmsystem. Med 42470: undersökning eller som återsänts från dylik un- medel som beviljats av justitieministeriets fång- 42471: dersökning. Det var därför naturligt att placera vårdsavdelning har man anskaffat teknisk bevak- 42472: sinnesundersökningsenheten vid ett av dessa ningsapparatur tili fängelset. För närvarande pla- 42473: länsfängelser. nerar man att förnya det inre alarmsystemet. 42474: Länsfängelset i Kuopio konstaterades av många Samtidigt kan man förbättra anstaltens brand- 42475: orsaker vara den lämpligaste platsen. Fängelset är säkerhet. Justitieministeriets fångvårdsavdelning 42476: litet. I den slutna fängelsedelen finns endast 60 kommer även i övrigt att tillsammans med fäng- 42477: fångplatser. Personalen vid ett litet fängelse är elset undersöka möjligheterna att fortgående 42478: van vid individueli behandling av fångar. Då fr.ämja anstaltssäkerheten i länsfängelset i Kuo- 42479: man fattade lokaliseringsbeslutet visste man att pw. 42480: 42481: Helsingfors den 7 februari 1986 42482: 42483: Justitieminister Christoffer Taxell 42484: 1985 vp. 42485: 42486: Skriftligt spörsmål nr 456 42487: 42488: 42489: 42490: 42491: Malm m.fl.: Om åtgärder med anledning av försurningen av 42492: åkermarken 42493: 42494: 42495: Tili Riksdagens Herr Taimao 42496: 42497: Försurningsprocessen i naturen är i dag ett Jordbrukarna själva anser atten avsevärd del av 42498: kännt faktum. Processen syns accelerera och ska- försurningen både när det gäller åkermarken och 42499: dorna breder ut sig över större del en av vårt land. vattendragen beror på nedfall från luften av olika 42500: Under en längre tid har skadeverkningarna un- slag. 42501: dersökts för skogens del. Det finns ett rätt bra I dag råder en viss osäkerhet om orsakerna till 42502: grepp om försurningens påverkan på skogens försurningen. Beskyllningar görs utan dess större 42503: tillväxt och om konsekvenserna på längre sikt. vetskap. Det skulle finnas orsak att utreda den 42504: Däremot syns det som om konsekvenserna av pågående försurningen av våra åkermarker. Det 42505: fårsurning av åkermarken skulle intressera mind- skulle vara väsentligt att få reda på vem som 42506: re. Likaså är resurserna små när det gäller att förorsakar vad. 42507: undersöka orsakerna tili att marken försuras rätt Hänvisande till det ovan anförda får vi i den 42508: snabbt inom vissa områden i vårt land. ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 42509: För jordbrukarbefolkningen hålier den ökade ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 42510: försurningen av åkermarken på att bli ett både följande spörsmål: 42511: odlingstekniskt och ett ekonomisk~. problem. 42512: Ioom vidsträckta områden i bl.a. Osterbotten Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- 42513: anser jordbrukarna att kalkningen ger ett dåligt taga för att orsakerna tili försurningen av 42514: resultat. Trots en intensiv kalkning förblir jord- åkermarken systematiskat skall klarläggas, 42515: ~ns ytlager mycket surt. och 42516: Jordbruket beskylis ofta för att vara orsak tili vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta- 42517: ltt våra vattendrag försuras. Och ofta görs det ga för att orsaker tili försurningen som 42518: ~äliande att dagen~ odlingsmetoder skulie vara jordbruket inte självt kan påverka skall 42519: )rsaken tili försurmngen. kunna elimineras? 42520: 42521: Helsingfors den 6 januari 1986 42522: 42523: Håkan Malm Henrik Westerlund 42524: 42525: 42526: 42527: 42528: 1601062 42529: 2 1985 vp. - KK n:o 456 42530: 42531: Kirjallinen kysymys n:o 456 Suomennc 42532: 42533: 42534: 42535: 42536: Malm ym.: Toimenpiteistä peltomaiden happamoitumisen johdost 42537: 42538: 42539: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 42540: 42541: Luonnon happamoitumisprosessi on nykyään ymmärtää, että nykyiset viljelymenetelmät olisi 42542: tiedossa oleva tosiasia. Prosessi tuntuu kiihtyvän, vat syy happamoitumiseen. 42543: ja vauriot leviävät suureen osaan maatamme. Jo Maanviljelijät itse katsovat, että huomattav 42544: pitkähkön ajan on vahinkoja tutkittu metsän osa sekä peltomaiden että vesistöjen happamoitu 42545: osalta. On olemassa melko hyvä tuntuma happa- misesta johtuu erilaisesta ilmasta tulevasta Ias 42546: moitumisen vaikutuksista metsän kasvuun ja pit- keumasta. 42547: kävaikutteisista seurauksista. Nykyään on vallalla tietty epävarmuus happa 42548: moitumisen syistä. Syytöksiä esitetään ilman se1 42549: Sitä vastoin näyttää siltä, että maassamme suurempia tietoja. Aihetta tutkia parhaillaan ta 42550: oltaisiin vähemmän kiinnostuneita peltomaiden pahtuvaa peltomaidemme happamoitumista 01 42551: happamoitumisen seurauksista. Voimavarat ovat kylliksi. Olisi tärkeää saada tietää, mikä aiheutta 42552: pieniä myös siltä osin, kuin on kysymys syiden mitäkin. 42553: selvittämisestä siihen, että tietyillä maamme alu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes 42554: eilla maa happamoituu varsin nopeasti. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm 42555: Peltomaiden nopeutuneesta happamoitumises- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä 42556: ta on tulossa sekä viljelytekninen että taloudelli- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 42557: nen ongelma maanviljelijäväestölle. Laajoilla alu- 42558: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko, 42559: eilla, muun muassa Pohjanmaalla, maanviljelijät 42560: fyhtyä, jotta syyt peltojen happamoitu 42561: katsovat, että kalkitus antaa huonon tuloksen. 42562: tniseen selvitetään järjestelmällisesti, ja 42563: Voimaperäisestä kalkituksesta huolimatta maan 42564: mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko1 42565: pintakerros pysyy hyvin happamana. 42566: ryhtyä, jotta syyt happamoitumiseen, jo 42567: Maanviljelyä väitetään usein syylliseksi vesistö- hon maanviljely itse ei voi vaikuttaa 42568: jemme happamoitumiseen, ja usein annetaan voitaisiin poistaa? 42569: 42570: Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1986 42571: 42572: Håkan Malm Henrik Westerlund 42573: 1985 vp. - KK n:o 456 3 42574: 42575: 42576: 42577: 42578: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 42579: 42580: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kg/ha kalkkikivijauhetta vuodessa. Näiden kol- 42581: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, men tekijän lisäksi voi erityisesti Pohjanmaan 42582: olette 6 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- happamilla alunamaa-alueilla peltojen multaker- 42583: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ros happamoitua siitä syystä, että hapan pohjave- 42584: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja si pääsee alavilla, vaikeasti kuivatettavilla 42585: Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta pelloilla nousemaan lähelle maan pintaa. 42586: kysymyksestä n:o 456: Ilmakehästä laskeutuvat happamat rikki- ja 42587: typpiyhdisteet eivät merkitse maataloudelle yhtä 42588: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo suurta haittaa kuin metsille ja vesistöille. Peltoja 42589: ryhtyä, jotta syyt peltojen happamoitu- on joka tapauksessa aika ajoin kalkittava, joten 42590: miseen selvitetään järjestelmällisesti, ja happamasta laskeumasta aiheutuva ylläpitokalki- 42591: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tus voidaan toteuttaa muun kalkituksen yhtey- 42592: ryhtyä, jotta syyt happamoitumiseen, jo- dessä, eikä se aiheuta erillistä toimenpidettä. 42593: hon maanviljely itse ei voi vaikuttaa, Happaman laskeuman aiheuttaman lisäkalkitus- 42594: voitaisiin poistaa? tarpeen kustannus on vuodessa peltohehtaaria 42595: kohden keskimäärin suuruusluokkaa 8 mk/ha, 42596: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen eli noin 20 milj. mk Suomen koko peltoalaa 42597: seuraavaa: kohden. Todettakoon vielä, että alkuaineina rik- 42598: Peltomaiden happamoitumista ja kalkitusta on ki ja typpi ovat hyödyllisiä kasvinravinteita. 42599: Suomessa tutkittu erityisesti Maatalouden tutki- Peltojen kalkitus on Suomessa edistynyt varsin 42600: muskeskuksen toimesta useiden vuosikymmenien tyydyttävästi. Kalkin käyttö on useana vuonna 42601: ajan ja tutkitaan edelleen. Tiedetään, että pelto- ylittänyt ylläpitokalkitustarpeen. Tämän ansiosta 42602: maat pyrkivät meillä happamoitumaan entises- peltojen happamuustila on parantunut ja keski- 42603: tään, ellei happamoitumista torjuta ns. ylläpito- määräinen pH-luku on parissa vuosikymmenessä 42604: kalkituksella. Kalkkimäärä, joka tarvitaan säilyt- kohonnut 5,6:sta 5,8:aan. Peltojen kalkitsemi- 42605: tämään maan pH-luku ennallaan, on keskimää- nen on eduksi myös vesistöjen kannalta. Kalkkia 42606: rin runsaat 300 kg/ha kalkkikivijauhetta vuodes- huuhtoutuu vesistöihin sitä enemmän, mitä run- 42607: sa. Käytännössä ylläpitokalkitus pyritään teke- saammin maa kalkkia sisältää. Nykyinen talvikal- 42608: mään kerran 10 vuodessa, jolloin kalkkia tarvi- kitus todennäköisesti myös osaltaan lisää kalkin 42609: taan 3-4 tonnia hehtaarille. Ylläpitokalkituksen huuhtoutumista. 42610: lisäksi Suomessa on myös tarvetta peltojen pH- Maataloustutkimuksen piirissä ilmakehästä las- 42611: luvun nostamiseen tähtäävään peruskalkitukseen. keutuvia rikki- ja typpiyhdisteitä ei peltoviljelyn 42612: Peltomaiden happamuuden aiheuttajista typ- kannalta pidetä kovinkaan haitallisina. Sen sijaan 42613: pilannoitus on tärkein. Voidaan laskea, että yksi tutkimustyössä on kiinnitetty kasvavaa huomiota 42614: kilo lannoitetyppeä aiheuttaa maassa happaman ilmasta laskeutuviin muihin epäpuhtauksiin ku- 42615: reaktion, jonka neutraloimiseen tarvitaan kaksi ten liikenteen ja teollisuuden raskasmetallipääs- 42616: kiloa kalkkikivijauhetta. Kun peltoviljelyssä käy- töihin. 42617: tetään nykyään vuosittain väkilannoitetyppeä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti aloitet- 42618: keskimäärin 90 kg/ha, on vastaava ylläpitokalki- tiin vuonna 1985 laaja tutkimusprojekti (HAP- 42619: tuksen tarve noin 180 kg/ha. Toiseksi tärkein RO), jossa selvitetään rikki- ja typpipäästöjen 42620: happamuuden aiheuttaja on kalkin ja muiden aiheuttamaa happamoitumiskehitystä sekä laa- 42621: kalkitsevien aineiden huuhtoutuminen maasta jemminkin ilman epäpuhtauksiin liittyviä ongel- 42622: vesistöihin. Huuhtoutumisesta aiheutuva kalki- mia. Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on 42623: tustarve on keskimäärin suuruusluokkaa 100 kg/ yhteensä 9,4 miljoonan markan määrärahat ym- 42624: ha vuodessa. Ilmasta laskeutuvien happamien päristöministeriön ja maa- ja metsätalousministe- 42625: rikki- ja typpiyhdisteiden aiheuttamaksi ylläpito- riön pääluokissa projektin rahoitukseen. Edellä 42626: kalkitustarpeeksi on laskettu keskimäärin 30-50 esitetyn perusteella näyttää selvältä, että maata- 42627: 4 1985 vp. -- ~ n:o 456 42628: 42629: louden alalla happamoitumiskysymys suppeassa tallien ja muiden niihin rionastettavien ilman 42630: mielessä ei edellytä uutta tutkimusta. Projektin epäpuhtauksien maataloustuotannolle aiheutta- 42631: maataloutta koskeva tutkimus selvittää raskasme- maa haittaa. 42632: 42633: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1986 42634: 42635: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 42636: 1985 vp. -- ~ n:o 456 5 42637: 42638: 42639: 42640: 42641: Tili Riksdagens Herr Talman 42642: 42643: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen medeltal 30--50 kg kalkstensmjöl/ha om året. 42644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av Förutom på grund av dessa tre faktorer kan 42645: den 6 januari 1986 tili vederbörande medlem av åkerjordarnas matjordsskikt, specielit då det gäl- 42646: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- ler de sura österbottniska alunjordarna, försuras 42647: dagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade genom att det sura grundvattnet på de låglänta 42648: spörsmål nr 456: och svårdränerade åkrarna stiger tili en nivå nära 42649: markytan. 42650: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Desura svavel- och kväveföreningar som härrör 42651: taga för att orsakerna tili försurningen av från luften är inte tili lika stor skada för jord- 42652: åkermarken systematiskt skali klarläggas, bruket som för skogarna och vattendragen. Åk- 42653: och rarna måste ändå kaikas med jämna melianrum, 42654: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta- varför den underhåliskalkning som föranleds av 42655: ga för att orsaker tili försurningen som det sura nedfaliet kan göras i samband med den 42656: jordbruket inte självt kan påverka skali övriga kalkningen och inga separata åtgärder 42657: kunna elimineras? behövs. Kostnaderna för den tiliäggskalkning 42658: som det sura nedfaliet förorsakar är i storleksklas- 42659: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt sen 8 mk/ha om året för varje hektar åkermark, 42660: anföra följande: dvs. ca 20 milj. mk för hela åkerarealen i 42661: Försurningen av åkermarken och kalkningen av Finland. Det kan ytterligare noteras att svavel 42662: densamma har i Finland undersökts i flera årtion- och kväve såsom grundämnen är nyttiga växtnä- 42663: den och undersöks fortfarande, specielit vid lant- ringsämnen. 42664: brukets forskningscentral. Man vet att åkermar- I Finland har utvecklingen i fråga om kalk- 42665: ken hos oss blir alit surare om försurningen inte ningen ~v åkrarna varit relativt tilifredsstäliande. 42666: motverkas genom s.k. underhåliskalkning. För Under flera år har kalkningen överstigit behovet 42667: att markens pH-värde skali kunna bibehålias av underhåliskalkning. Tack vare detta har åkrar- 42668: oförändrat behövs i medeltal 300 kg kalkstens- na blivit mindre sura och det genomsnittliga 42669: mjöl/ha om året. I praktiken försöker man utföra pH-värd~t har på ett par årtionden stigit från 5,6 42670: underhåliskalkning en gång vart tionde år, och tili 5,8. Kalkningen av åkrarna är nyttig även för 42671: ·då behövs det 3--4 ton kalk/ha. Förutom under- vattendtagen. Ju mera kalk marken innehålier, 42672: håliskalkning finns det i Finland även behov av desto mera kalk hamnar genom urlakning i 42673: grundkalkning, som syftar tili att höja åkrarnas vattendragen. Vinterkalkningen ökar för sin del 42674: pH-värde. troligen även urlakningen av kalk. 42675: Den främsta orsaken tili åkrarnas surhet är Inom lantbruksforskningen anser man inte att 42676: kvävegödslingen. Man kan räkna med att ett de svavel- och kväveföreningar som härrör ur 42677: kilogram kvävegödselmedel försurar marken i luften är specielit skadliga för åkerbruket. Där- 42678: den mån att det behövs två kilogram kalkstens- emot har man vid forskningsarbetet fäst allt 42679: mjöl för att neutralisera den. Då i medeltal 90 kg större uppmärksamhet vid de övriga luftförore- 42680: kvävekonstgödsel/ha om året i dag används i ningarna, t.ex. tungmetaliutsläppen från trafiken 42681: åkerbruket, är det motsvarande behovet av un- och industrin. 42682: derhåliskalkning 180 kg/ha. Den näst största I enlighet med ett beslut av statsrådet inleddes 42683: orsaken tili försurningen är att kalk och övriga år 1985 ett omfattande forskningsprojekt (HAP- 42684: ämnen som används vid kalkning uclakas och RO), genom vilket den försurning som svavel- 42685: hamnar i vattendragen. Urlakningen förorsakar och kväveutsläppen förorsakar klarläggs samt de 42686: ett kalkningsbehov av i medeltal 100 kg/ha om problem som är förbundna med nedsmutsningen 42687: året. De sura svavel- och kväveföreningar som av luften även utreds mera alimänt. I statsför- 42688: kommer som nedfali från luften har beräknats slaget för år 1986 har under huvudtitlarna miljö- 42689: förorsaka ett behov av underhåliskalkning på i ministeriet och jord- och skogsbruksministeriet 42690: 6 1985 vp. - KK n:o 456 42691: 42692: reserverats anslag om sammanlagt 9,4 miljoner delar projektet berör jordbruket undersöks vilka 42693: mark för finansieringen av detta projekt. På basis skadeverkningar tungmetallerna och de övriga 42694: av det ovan sagda är det klart att frågan om med dem jämförbara luftföroreningarna har på 42695: försurningen i snäv mening inte kräver någon lantbruksproduktionen. 42696: separat utredning för jordbrukets del. Tili de 42697: 42698: Helsingfors den 18 februari 1986 42699: 42700: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 42701: 1985 vp. 42702: 42703: Kirjallinen kysymys n:o 457 42704: 42705: 42706: 42707: 42708: Kärhä ym.: Koe-eläinsuojelutoimikunnan kokoonpanosta 42709: 42710: 42711: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 42712: 42713: Eläinsuojelulain muuttamisen johdosta 7 päi- kunnan jäsenistöltä eläinsuojeluun liittyvien vi- 42714: vänä toukokuuta 1985 antamassaan mietinnössä ranomaistahojen edustusta. Koe-eläintoiminnasta 42715: n:o )/198) vp., jonka eduskunta yksimielisesti annetun asetuksen perusteluissa tosin on mainin- 42716: hyväksyi, talousvaliokunta lausui mm. seuraavaa: ta siitä, että myös vapaaehtoisen eläinsuojelutyön 42717: ''Eettisten toimikuntien asettaminen eläinko- edustaja on mahdollista valita mukaan toimikun- 42718: keita valvomaan on valiokunnan käsityksen mu- nan jäseneksi, mutta se ei ole välttämätöntä. 42719: kaan tärkeää. Eettisissä toimikunnissa tulee Jokainen, joka on perehtynyt koe-eläinsuojeluun, 42720: kokeen laadun mukaan olla edustettuna asian- tietää, että sanotulla maininnalla ei ole minkään- 42721: omaisen laitoksen, tieteellisen asiantuntemuksen laista todellista merkitystä. Käytännössä toimi- 42722: ja eläinsuojeluun liittyvien viranomaistahojen.'' kuntiin ei tulla valitsemaan yhtään ylimääräistä 42723: Hallitus oli lakiesityksen perusteluissa sen si- jäsentä, joka edustaisi vapaaehtoista eläinsuojelu- 42724: jaan katsonut, että eläinkokeiden suorittamista- työtä. 42725: poja valvovan toimikuntaelimen jäsenistö koos- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 42726: tuisi yksikön omasta henkilökunnasta, jollei eri- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 42727: tyisestä syystä muuta johdu. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 42728: Talousvaliokunnan on katsottava mietinnös- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 42729: sään olleen edellä kerrotussa asiassa eri mieltä 42730: kuin mitä hallitus oli esittänyt lain perusteluissa. Katsooko Hallitus, että maa- ja metsä- 42731: Näin ollen maa- ja metsätalousministeriön olisi talousministeriö on koe-eläintoiminnasta 42732: pitänyt koe-eläinsuojeluasetusta säätäessään nou- annettua asetusta laatiessaan syrjäyttänyt 42733: dattaa eduskunnan hyväksymää mietintöä eikä eduskunnan yksimielisesti ilmaiseman 42734: hallituksen esityksen perusteluja. 20.12.198) an- kannanoton, ja 42735: netussa aseruksessa koe-eläintoiminnasta on kui- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 42736: tenkin syrjäytetty eduskunnan ilmaisema tahto. ryhtyä, jotta eduskunnan esittämä toivo- 42737: Toisin sanoen mainitussa asetuksessa ei edellytetä mus koe-eläinsuojelutoimikuntien ko- 42738: eläinkokeiden suorittamistapoja valvovan toimi- koonpanosta toteutuisi? 42739: 42740: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986 42741: 42742: Lea Kärhä Sirpa Pietikäinen 42743: 42744: 42745: 42746: 42747: 260065E 42748: 2 1985 vp. -- RJC n:o 457 42749: 42750: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 42751: 42752: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nan harjoittajasta riippumattomana. Toimikun- 42753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nan jäsenenä yksittäinen virkamies joutuisi hel- 42754: olette 7 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir· posti myös virkamiesmoraalin kannalta arvelutta- 42755: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- viin tilanteisiin, koska koe-eläintoiminnan har- 42756: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja joittaja vastaa kaikista niistä kustannuksista, joita 42757: Lea Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta koe-eläintoimikunnasta aiheutuu. 42758: kysymyksestä n:o 457: 42759: Jotta viranomainen voi käytännössä todella 42760: Katsooko Hallitus, että maa- ja metsä- suorittaa sitä tarkastusta ja valvontaa, jota tämä 42761: talousministeriö on koe-eläintoiminnasta asetus häneltä edellyttää, hänen tulee voida toi- 42762: annettua asetusta laatiessaan syrjäyttänyt mia toimikunnan kokouksissa täysin koe-eläintoi- 42763: eduskunnan yksimielisesti ilmaiseman minnan harjoittajasta riippumattomana; ei hä- 42764: kannanoton, ja nen kustannuksellaan eikä hänen valitsemaoaan. 42765: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Mikäli viranomainen olisi valittu koe-eläintoi- 42766: ryhtyä, jotta eduskunnan esittämä toivo- mikunnan jäseneksi siten, että määrääminen olisi 42767: mus koe-eläinsuojelutoimikuntien ko- tapahtunut maa- ja metsätalousministeriön eläin- 42768: koonpanosta toteutuisi? lääkintöosaston tai lääninhallituksen toimesta ja 42769: jäsenen toiminta sen kustannuksella, ei läänin- 42770: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- eläinlääkäriä eikä apulaisläänineläinlääkäriä olisi 42771: ti seuraavaa: voitu määrätä jäseneksi toimikuntaan. Toimikun- 42772: Koe-eläintoiminnasta annetun asetuksen nan jäseninä ollessaan he olisivat tulleet jääveiksi 42773: (1076/85) 11 §:n 2 momentissa säädetään koe- sekä käsiteltäessä lääninhallituksessa asetuksen 42774: eläintoimikunnan kokoonpanosta. Toimikunnan 12 §:ssä sanottua ensimmäisen luokan kokeen 42775: jäsenten lisäksi on asetuksen 16 §:n 2 momentin luvan myöntämistä että tarkastettaessa ja valvot- 42776: mukaan läänineläinlääkärillä, apulaisläänineläin- taessa koe-eläintoimikunnan toimintaa ja työs- 42777: lääkärillä ja maa- ja metsätalousministeriön eläin- kentelyä siten kuin asetuksen 16 §:ssä ja 17 §:ssä 42778: lääkintöosaston määräämällä muulla eläinlääkä- on tarkoitettu. Mikäli toimikuntaan olisi määrät- 42779: rillä oikeus olla läsnä koe-eläintoimikunnan ko- ty muu eläinsuojeluviranomainen kuin läänin- 42780: kouksessa. Tällä tavoin on pyritty parhaiten to- eläinlääkäri tai apulaisläänineläinlääkäri, olisivat 42781: teuttamaan eduskunnan ilmaisema kanta eläin- kysymykseen voineet tulla kunnalliseläinlääkärit, 42782: suojeluviranomaisen mukanaotosta ja sen muka- terveystarkastajat tai poliisi. Näillä tahoilla ei 42783: naan tuomasta valvonnasta koe-eläintoimikun- voida yleensä katsoa olevan riittävää pätevyyttä ja 42784: nan työskentelyssä. tarpeellista perehtyneisyyttä koe-eläintoimintaan 42785: Mikäli eläinsuojeluviranomainen olisi koe- eikä tarvittavaa asiantuntemusta sellaisella eläin- 42786: eläintoiminnan harjoittajan asettamassa toimi- suojelun erityisalueella kuin koe-eläinsuojelu, 42787: kunnassa ja sen kokouksissa läsnä jäsenenä eikä jotta he voisivat suorittaa toimikunnassa vastuul- 42788: viranomaisvalvojana, hän ei voisi suorittaa sitä lisesti sitä valvontaa ja tarkastusta, jota eduskunta 42789: vastuullista tehtävää, joka hänelle kuuluu ja on kannanotossaan tarkoittanut. Sen sijaan on 42790: jonka myös eduskunta on kannanotossaan katso- ennakoitavissa, että heistä riittävän asiantunte- 42791: nut hänelle kuuluvaksi. Viranomainen olisi toi- muksen ja kiinnostuksen koe-eläintoimintaan 42792: mikunnan jäsenenä varsin riippuvainen koe- omaavat tullaan usein kutsumaan toimikuntien 42793: eläintoiminnan harjoittajasta, joka oman harkin- jäseniksi. Läänineläinlääkäri, apulaisläänineläin- 42794: tansa mukaan valitsee asetuksen määräykset täyt- lääkäri ja muu maa- ja metsätalousministeriön 42795: tävät jäsenet toimikuntaansa. Kun koe-eläintoi- määräämä sellainen eläinlääkäri, jolla on asian- 42796: minnan harjoittajalla on oikeus sekä ottaa että tuntemusta ja perehtyneisyyttä koe-eläintoimin- 42797: erottaa toimikunnan jäsenet, ei viranomainen taan ja koe-eläinten suojeluun, toteuttavat kui- 42798: pystyisi toimikunnan suoranaisena jäsenenä olles- tenkin parhaiten koe-eläintoimikunnassa sitä vi- 42799: saan suorittamaan tehtäväänsä koe-eläintoimin- ranomaisvalvontaa mitä heiltä edellytetään. 42800: 42801: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 42802: 42803: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 42804: 1985 vp. -- ~ n:o 457 3 42805: 42806: 42807: 42808: 42809: Tili Riksdagens Herr Talman 42810: 42811: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gift oberoende av den som bedriver försöksdjurs- 42812: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av verksamhet. Som medlem av kommissionen kun- 42813: den 7 januari 1986 tili vederbörande medlem av de en enskild tjänsteman också lätt råka i situa- 42814: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- tioner som är betänkliga för tjänstemannamora- 42815: dagsledamot Lea Kärhä m.fl. undertecknade len, eftersom den som bedriver försöksdjursverk- 42816: spörsmål nr 4 57: samhet även svarar för de kostnader som förorsa- 42817: kas av försöksdjurskommissionen. 42818: Anser Regeringen att jord- och skogs- 42819: bruksministeriet har förbigått riksdagens För att myndighet verkligen i praktiken skall 42820: enhälliga ståndpunkt i beredningen av kunna sköta den kontroll och tillsyn som 42821: förordningen om försöksdjursverksamhet förutsätts i förordningen, skall han under kom- 42822: och missionens sammanträden kunna verka helt obe- 42823: roende av den som bedriver försöksdjursverksam- 42824: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 42825: het, inte på hans bekostnad eller utsedd av 42826: så att riksdagens önskemål om försöks- 42827: honom. 42828: djurskommissionernas sammansättning 42829: förverkligas? Om myndighet hade utsetts tili medlem av 42830: försöksdjurskommission så, att förordnandet ha- 42831: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt de skett på initiativ av jord- och skogsbruksminis- 42832: anföra följande: teriets veterinäravdelning elier länsstyrelsen och 42833: medlemmens verksamhet hade bekostats av dem, 42834: I 11 § 2 mom. förordningen om försöksdjurs- skulle länsveterinär elier biträdande länsveterinär 42835: verksamhet (1076/85) stadgas om försöksdjursko- inte ha kunnat förordnas tili kommissionsmed- 42836: missionernas sammansättning. Enligt 16 § 2 lem. Som medlemmar av kommissionen hade de 42837: mom. förordningen har förutom kommissionens blivit jäviga både då man inom länsstyrelsen 42838: medlemmar även länsveterinär, biträdande läns- behandlar beviljande av tilistånd för i 12 § 42839: veterinär och annan av jord- och skogsbruksmi- förordningen avsett experiment som hör tili 42840: nisteriets veterinäravdelning förordnad veterinär första klassen och vid inspektion och övervakning 42841: rätt att närvara vid försöksdjurskommissions sam- av försöksdjurskommissionens verksamhet och ar- 42842: manträde. På detta sätt har man försökt beakta bete på det sätt som avses i förordningens 16 och 42843: riksdagens åsikt om djurskyddsmyndighets delta- 17 §§. Om någon annan djurskyddsmyndighet 42844: gande och den tillsyn som det medför i försöks- än länsveterinär eller biträdande länsveterinär 42845: djurskommissionernas arbete. hade förordnats tili kommissionen, skulle kom- 42846: Om djurskyddsmyndighet hörde tili en kom- munalveterinärerna, hälsovårdsinspektörerna el- 42847: mission som tillsatts av den som bedriver försöks- let polisen ha kunnat komma i fråga. Dessa 42848: djursverksamhet och om han vore närvarande vid instanser kan i allmänhet inte anses ha tillräcklig 42849: kommissionens möte som medlem och inte som kompetens elier vara tillräckligt insatta i försöks- 42850: övervakande myndighet, skulle han inte kunna djursverksamhet och inte heller ha nödvändig 42851: utföra det ansvarsfulla arbete som åligger honom sakkunskap på sådana specialområden av 42852: och som även riksdagen i sin ståndpunkt har djurskyddet som t.ex. skyddet av försöksdjur för 42853: ansett åligga honom. Som medlem av kommis- att i kommissionen svara för den tilisyn och 42854: sionen vore myndigheten tämligen beroende av kontroli som riksdagen har avsett i sitt stälinings- 42855: den som bedriver försöksdjursverksamhet, efter- tagande. Däremot kan man förutspå att de som 42856: som denne enligt fri prövning utser medlemmar har tillräcklig sakkunskap och är tillräckligt in- 42857: som motsvarar bestämmelserna i förordningen. tresserade av försöksdjursverksamhet ofta kom- 42858: Då den som bedriver försöksdjursverksamhet har mer att kallastili kommissionsmedlemmar. Läns- 42859: rätt att både tillsätta och avskeda kommissionens veterinär, biträdande länsveterinär och annan av 42860: medlemmar, kunde myndigheten som direkt jord- och skogsbruksministeriets veterinäravdel- 42861: medlem av kommissionen inte fullgöra sin upp- ning förordnad veterinär som har sakkunskap och 42862: 4 1985 vp. - KK n:o 457 42863: 42864: är insatt i försöksdjursverksamhet och skyddet av djurskommissionerna utöva den tillsyn som 42865: försöksdjur är dock bäst skickade att i försöks- förutsätts av dem. 42866: 42867: Helsingfors den 11 februari 1986 42868: 42869: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 42870: 1985 vp. 42871: 42872: Kirjallinen kysymys n:o 458 42873: 42874: 42875: 42876: 42877: Paasilinna ym.: Työstä poissaolojen vaikutuksesta työkyvyttömyys- 42878: eläkkeen määrään 42879: 42880: 42881: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 42882: 42883: Työeläkelain 7 §:n 2 momentissa määrätään oikeuden päätös. Vuonna 1980 hän oli sairaslo- 42884: muun muassa, että jos työntekijän ilmoituksen malla ainoastaan viisi työpäivää ja hän ansaitsi 91 42885: johdosta tulee selvitetyksi, että eläkkeen perus- työpäivältä 25 842,86 mk, jolloin keskimääräi- 42886: teena oleva palkka työntekijän tai edunjättäjän seksi päiväpalkaksi muodostui 284 mk. Vuonna 42887: viimeisessä lainalaisessa työsuhteessa on poik- 1981 hän jatkoi työsuhteessaan helsinkiläisessä 42888: keuksellisesta syystä ollut alhaisempi kuin hänen ravintolassa, mutta loukkaantui tapaturmaisesti 42889: 9 §:n mukaisesti tarkistettu palkkansa samassa 15.3.1981. Tapaturman seurauksena hän oli ko- 42890: työsuhteessa ennen tällaisen syyn ilmaantumista ko loppuvuoden sairaslomalla. Vuonna 1981 hän 42891: niin pitkänä aikana, että suurempaa palkkaa ansaitsi palkkaa 83 työpäivältä yhteensä 42892: voitiin pitää vakiintuneena, ja jos tällä seikalla on 27 063,51 mk, eli keskimääräinen päiväpalkka 42893: olennainen vaikutus eläketurvaan, pidetään eläk- oli 326 mk. 42894: keen perusteena olevana palkkana sitä keskimää- Vuonna 1982 tarjoilija jatkoi työtään 42895: räistä työansiota, joka hänellä olisi ollut, jollei 22.3.1982 ja työskenteli yhtäjaksoisesti 20.9.1982 42896: mainittua syytä olisi esiintynyt. saakka, jolloin hän joutui leikkaukseen. Leik- 42897: Edellä mainitusta lainkohdasta on Eläketurva- kauksen jälkeen tarjoilija loukkaantui jälleen ta- 42898: keskus yleiskirjeessään 21.1.1983 (5/83) antanut paturmaisesti ja tämän loukkaantumisen seu- 42899: soveltamisohjeita. Kirjeen sivulla 4 todetaan lain rauksena hän joutui työkyvyttömäksi. Vuonna 42900: edellyttämästä vakiintuneesta ansiotasosta mm., 1982 tarjoilija oli ansainnut palkkaa 96 työpäiväl- 42901: että lain sanonta "niin pitkänä aikana" on tä yhteensä 29 793,97 mk, eli keskimääräinen 42902: tulkittava tapauskohtaisesti siten, että mm. työ- päiväpalkka oli 310 mk. 42903: suhteen kesto ja ammatti- tai toimiala otetaan 42904: Koska mainittu työntekijä työkyvyttömäksi jää- 42905: huomioon lakia sovellettaessa. 42906: dessään oli vuosina 1981 ja 1982 ollut suurim- 42907: Käytännössä työeläkelain 7 §:n 2 momentin man osan ajasta poissa työstä sairauden tai tapa- 42908: soveltaminen ei ole toiminut tyydyttävästi. Va- turman vuoksi, hän eläkettä hakiessaan katsoi, 42909: kuutusoikeudesta on 24.10.1985 tullut päätös, että sairaus oli ollut lain tarkoittama poikkeuksel- 42910: joka koski palvelurahapaikkaisen tarjoilijan va- linen syy, jolla oli olennainen vaikutus eläketur- 42911: kiintunutta ansiotasoa. Tarjoilijalle oli Elä- vaan. Tämän vuoksi työntekijä vaati työeläkelain 42912: kevakuutusosakeyhtiö myöntänyt täyden työky- 7 §:n 2 momentin soveltamista eläkkeen perus- 42913: vyttömyyseläkkeen, mutta eläkkeen perusteena teena olevaa palkkaa laskettaessa. Eläkevakuutus- 42914: olevaa vuosityöansiota laskettaessa ei eläkkeensaa- yhtiö ei kuitenkaan päätöksessään soveltanut 42915: jan pyynnöstä huolimatta sovellettu työntekijäin 7 §:n 2 momenttia, vaan katsoi eläkepalkan vain 42916: eläkelain 7 §:n 2 momenttia siten kuin laki olisi 2 819,23 markan suuruiseksi kuukaudessa vuo- 42917: antanut mahdollisuuden. sien 1981 ja 1982 ansioiden perusteella. Työnte- 42918: Edellä mainitun tarjoilijan ansiot olivat vuosi- kijä valitti päätöksestä Eläkelautakunnalle vaa- 42919: na 1981 ja 1982 olleet poikkeuksellisesta syystä tien, että eläkkeen perustana oleva vuosityöansio 42920: alemmat kuin mitä ne olisivat olleet, ellei hän lasketaan työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 momen- 42921: olisi kyseisinä vuosina kahdesti loukkaantunut tin mukaisesti normaalista poikkeavalla tavalla, 42922: tapaturmaisesti. Tarjoilija aloitti työnsä helsinki- jolloin se olisi vuodelta 1981 ainakin 100 000 42923: läisessä ravintolassa 28.7.1980 sen jälkeen, kun markkaa ja vuodelta 1982 ainakin 110 000 mark- 42924: hänet oli laittomasti luottamusmiehenä irtisanot- kaa. Eläkelautakunta ei kuitenkaan muuttanut 42925: tu raumalaisesta ravintolasta. Asiasta on olemassa vakuutusyhtiön päätöstä. Eläkelautakunta tosin 42926: 42927: 260079U 42928: 2 1985 vp. - KK n:o 458 42929: 42930: totesi, että työntekijän eläkkeen perusteena oleva sessä oli ravintola-ala, jolle ovat tyypillisiä lyhyet 42931: palkka oli vuosina 1981 ja 1982 ollut sairauden työsuhteet. Kyseisen tarjoilijan eläkkeen taso jäi 42932: vuoksi ja siis poikkeuksellisesta syystä alhaisempi lopullisesti olennaisesti alhaisemmaksi kuin sil- 42933: kuin hänen samassa työsuhteessa vuonna 1980 loin, jos vuonna 1980 ansaittu ansiotaso olisi 42934: saamansa palkka. Valitus hylättiin kuitenkin sillä työeläkelain 7 §: n 2 momentin mukaisella tavalla 42935: perusteella, että työntekijän työsuhde vuonna otettu eläkkeen perustana olevaksi palkaksi. 42936: 1980 oli kestänyt vain hieman yli viisi kuukautta, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 42937: joten työntekijän sanottuna vuonna saamaa suu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 42938: rempaa palkkaa ei voitu pitää vakiintuneena eikä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 42939: edellytyksiä työeläkelain 7 §:n 2 momentin sovel- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 42940: tamiselle ollut. Toisaalta tiedossamme on, että 42941: eläkelautakunta eräissä muissa tapauksissa on Onko Hallitus tietoinen siitä, että työ- 42942: ottanut lyhyemmän, jopa kolmen kuukauden eläkelain 7 §:n 2 momentin nykyisen tul- 42943: työsuhteen ansion laskennan perusteeksi. Kysei- kinnan mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle 42944: sen tarjoilijan edellinen työsuhde raumalaiseen joutuvan työntekijän eläke voi jäädä 42945: ravintolaan kesti 6-7 vuotta. kymmeniäkin prosentteja normaalia elä- 42946: Työntekijä jatkoi valitustaan vielä vakuutus- ketasoa heikommaksi sellaisessa tapauk- 42947: oikeuteen, mutta valitus hylättiin vakuutusoikeu- sessa, että työntekijä on - vaihdettuaan 42948: dessakin samalla perusteella kuin eläkelautakun- työpaikkaa joitakin kuukausia sitä ennen 42949: nassa. Vakuutusoikeuskaan ei siis katsonut viiden - eläkepalkan määräytymisvuosina ollut 42950: kuukauden työsuhdetta vuonna 1980 riittävän pitempiä jaksoja poissa työstään esim. 42951: pitkäksi, jotta vuonna 1980 saatu ansio olisi sairauden tai tapaturman johdosta työ- 42952: työeläkelain 7 §:n 2 momentin mielessä ollut suhteen kuitenkin jatkuessa, ja jos on, 42953: vakiintunut. Tähän lopputulokseen vakuutus- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 42954: oikeus siis päätyi siitä huolimatta, että kysymyk- ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi? 42955: 42956: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986 42957: 42958: Reino Paasilinna Esko Almgren Liisa Kulhia 42959: Georg C. Ehrnrooth Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Skön 42960: Ole Wasz-Höckert Timo Roos Ville Komsi 42961: Kaarina Dromberg Pekka Leppänen 42962: 1985 vp. - KK n:o 458 3 42963: 42964: 42965: 42966: 42967: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 42968: 42969: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa tun rajoitussäännöksen perusteella voidaan sai- 42970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, raana aloitettu, usein heikommin palkattu työ- 42971: olette 7 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- suhde jättää eläkettä määrättäessä ilman huomio- 42972: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ta työkyvyttömyyden alkaessa vuoden kuluessa 42973: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja työsuhteen alkamisesta. Eläke määräytyy aikai- 42974: Reino Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kirjallises- semman vakiintuneen ansiotason perusteella eikä 42975: ta kysymyksestä n:o 458: sairaus pääse vaikuttamaan eläkkeen määrään 42976: alentavasti. Työsuhteen teknistä katkaisua koske- 42977: Onko Hallitus tietoinen siitä, että työ- vien säännösten mukaan eläkepalkka voidaan 42978: eläkelain 7 §:n 2 momentin nykyisen tul- laskea erikseen eri työsuhdejaksoilta työntekijän 42979: kinnan mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttyä saman työsuhteen jatkuessa täysiaikai- 42980: joutuvan työntekijän eläke voi jäädä sesta työstä osa-aikatyöhön. 42981: kymmeniäkin prosentteja normaalia elä- 42982: Myös työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 momentin 42983: ketasoa heikommaksi sellaisessa tapauk- säännös eläkkeen perusteena olevan palkan har- 42984: sessa, että työntekijä on - vaihdettuaan 42985: kinnanvaraisesta tarkistamisesta antaa tiettyjen 42986: työpaikkaa joitakin kuukausia sitä ennen 42987: edellytysten vallitessa mahdollisuuden oikaista ja 42988: - eläkepalkan määräytymisvuosina ollut 42989: kohtuullistaa yksittäistapauksissa syntyviä vääris- 42990: pitempiä jaksoja poissa työstään esim. 42991: tymiä. Säännöstä soveltaen voidaan työntekijän 42992: sairauden tai tapaturman johdosta työ- 42993: viimeisen tai noin vuotta ennen eläketapahtumaa 42994: suhteen kuitenkin jatkuessa, ja jos on, 42995: päättyneen työsuhteen eläkepalkkaa korjata, jotta 42996: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo eläkkeelle saadaan oikea ansioperuste. Eläkepalk- 42997: ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi? kaa korjataan edellyttäen, että palkka on poik- 42998: keuksellisesta syystä ollut alhaisempi kuin palkka 42999: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen samassa työsuhteessa ennen tällaisen syyn ilmaan- 43000: seuraavaa: tumista niin pitkänä aikana, että suurempaa 43001: Työeläkejärjestelmässä eläke määräytyy jokai- palkkaa voidaan pitää vakiintuneena. Lisäedelly- 43002: sesta työsuhteesta erikseen pääasiassa työsuhteen tyksenä on, että korjauksella on olennainen vai- 43003: pituuden ja siitä maksetun palkan perusteella. kutus eläketurvaan. 43004: Työkyvyttömyyseläkkeiden osalta eläketurvaa te- Eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista 43005: hostetaan vielä lukemalla eläkkeeseen oikeutta- koskeva säännös on sanamuodoltaan väljä eikä 43006: vaksi tietyin edellytyksin myös työkyvyttömyyden sen soveltamisedellytysten täsmällistä sisältöä ole 43007: alkamisen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika tai määritelty. Tämä on kuitenkin tarkoituksenmu- 43008: sitä vastaava ansio. Eläkkeen perusteena oleva kaista mahdollisimman joustavan soveltamiskäy- 43009: palkka määrätään pääsääntöisesti kunkin työsuh- tännön aikaansaamiseksi. Säännöksen soveltami- 43010: teen neljän viimeisen kalenterivuoden indeksillä nen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa, 43011: tarkistettujen työansioiden perusteella valitsemal- jolloin laissa määritellyt edellytykset otetaan huo- 43012: la ansiotasoltaan kaksi keskimmäistä vuotta, joi- mioon kokonaisuutena. Myös eläkkeensaajan 43013: den keskimääräistä kuukausiansiota käytetään pe- kannalta näin saavutetaan oikeudenmukainen 43014: rusteena eläkettä laskettessa. Yleensä näin lasket- lopputulos. Toisaalta ei liene edes mahdollista 43015: tu eläke on oikeassa suhteessa työsuhteen aikana säännellä tyhjentävästi poikkeuksellisissa tilan- 43016: vallinneeseen ansiotasoon. teissa käytännössä esiintulevia kysymyksiä. 43017: Eläkkeen pääsäännön mukainen laskutapa ei Käytännössä lain sanamuotoa ''niin pitkänä 43018: kuitenkaan aina johda työntekijän kannalta koh- aikana'' on tulkittu ottaen huomioon työsuhteen 43019: tuulliseen lopputulokseen. Sen vuoksi työnteki- kesto ja ammatti- tai toimiala. Suuremman pal- 43020: jäin eläkelakiin on otettu säännöksiä, joiden kan vakiintumisen toteaminen ei tuota vaikeuk- 43021: tarkoituksena on suojata eläketurvan heikkene- sia työsuhteen jatkuttua suhteellisen pitkään ja 43022: miseltä ja turvata työhistoriaa ja vakiintunutta poikkeuksellisen syyn ilmaannuttua lähellä elä- 43023: ansiotasoa vastaava eläke. Esimerkiksi niin sano- ketapahtumaa. Eläkepalkan harkinnanvaraista 43024: 4 1985 vp. - KK n:o 458 43025: 43026: tarkistamista on myös sovellettu lyhyisiin työsuh- kepalkka muodostui suuremmaksi kuin palkka 43027: teisiin, jolloin työsuhteen kestolle ei ole voitu aikaisemmasta työsuhteesta. 43028: asettaa niin suurta painoa. Kiinteäpaikkaisessa 43029: työsuhteessa vakiintunut ansiotaso on mahdollis- Nykyinen työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 mo- 43030: ta päätellä jo hyvinkin lyhyen ajan perusteella. mentti on väljyytensä vuoksi edelleen käyttökel- 43031: Kysymyksen perusteluissa tarkoitetussa tapauk- poinen ja Eläketurvakeskuksen sen perusteella 43032: sessa tarjoilijan ammatti ja palkanmaksutapa, antamat soveltamisohjeet ovat yleisesti ottaen 43033: palvelurahapalkka, eivät ole puoltaneet aikaisem- toimineet hyvin. Eläketurvakeskuksessa selvite- 43034: man lyhyehkön työsuhdejakson ansiotason va- tään parhaillaan mahdollisuuksia säännöksen so- 43035: kiintuneisuutta. Mainittakoon, että kysymyksessä veltamisalan laajentamiseksi samoin kuin muita- 43036: olevassa tapauksessa työntekijällä oli kaksi rin- kin tarkistamistarpeita. Mikäli aihetta ilmenee, 43037: nakkaista työsuhdetta, joiden yhteenlaskettu elä- ryhdytään tarvittaviin lainmuutostoimenpiteisiin. 43038: 43039: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986 43040: 43041: Ministeri Matti Puhakka 43042: 1985 vp. - KK n:o 458 5 43043: 43044: 43045: 43046: 43047: Tili Riksdagens Herr Talman 43048: 43049: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det sätt som i regel används då pensionen 43050: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av skali räknas ut leder dock inte alltid tili ett ur 43051: den 7 januari 1986 tili vederbörande medlem av arbetstagarens synvinkel skäligt resultat. Därför 43052: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- ingår i lagen om pension för arbetstagare stad- 43053: dagsman Reino Paasilinna m.fl. undertecknade ganden, vilka syftar tili att skydda arbetstagaren 43054: spörsmål nr 458: mot försämringar i pensionsskyddet och trygga 43055: en pension som motsvarar arbetstagarens arbets- 43056: Är Regeringen medveten om att ar- historia och den stabiliserade förtjänstnivån. På 43057: betstagare, som avgår med invalidpen- basis av det s.k. begränsningsstadgandet kan 43058: sion, enligt gällande tolkning av 7 § 2 t.ex. ett arbetsförhållande, som börjat när arbets- 43059: mom. lagen om pension för arbetstagare tagaren var sjuk och som ofta är sämre avlönat, 43060: kan erhålla en pension som ligger t.o.m. lämnas obeaktat vid bestämmandet av pen- 43061: tiotals procent under den normala pen- sionen, om invaliditeten har inträtt inom ett år 43062: sionsnivån i sådana fall då arbetstagaren efter det att arbetsförhållandet påbörjats. Pen- 43063: - efter att ha bytt arbetsplats några sionen bestäms utgående från den tidigare stabi- 43064: månader tidigare - under de år, på liserade förtjänstnivån, och således kommer inte 43065: basen av vilka den pensionsgrundande sjukdomen att inverka nedsättande på pensions- 43066: lönen fastställs, har varit borta från arbe- beloppet. Enligt de stadganden som gälier tek- 43067: tet i längre perioder t.ex. på grund av niskt avbrytande av arbetsförhållandet kan den 43068: sjukdom eller olycksfall utan att arbets- pensionsgrundande lönen räknas ut särskilt för 43069: förhåliandet har upphört, och om så är olika arbetsperioder om arbetstagaren övergått 43070: fallet från heldagsarbete tili deltidsarbete och arbets- 43071: vilka åtgärder ämnar den då vidta för förhåliandet fortsätter. 43072: att avhjälpa det? Likaså ger det stadgande i 7 § 2 mom. lagen 43073: om pension för arbetstagare, som gälier justering 43074: av den pensionsgrundande lönen enligt pröv- 43075: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ning, under vissa förutsättningar möjlighet att 43076: anföra foljande: rätta tili och med beaktande av skälighetshänsyn 43077: Inom arbetspensionssystemet bestäms pen- korrigera sådana snedvridningar som i enskilda 43078: sionen särskilt för varje arbetsförhållande huvud- fall kan uppkomma. Med tiliämpning av det 43079: sakligen på basis av arbetsförhållandets längd och aktuelia stadgandet kan den sista pensionsgrun- 43080: lönen. För invalidpensionens del förbättrar man dande lönen elier den pensionsgrundande lön 43081: pensionsskyddet genom att under vissa förutsätt- som hänför sig tili arbetsförhåliande som upp- 43082: ningar betrakta även tiden mellan invaliditetens hört ca ett år före pensionsfallet justeras så, att 43083: inträde och uppnåendet av pensionsåldern, eller man får rätt förtjänstgrund för pensionen. Den 43084: motsvarande förtjänst, som pensionsgrundande. pensionsgrundande lönen justeras under 43085: Den pensionsgrundande lönen bestäms i regel förutsättning att lönen av undantagsskäl och 43086: särskilt för varje arbetsförhållande så, att man under så lång tid att den större lönen kan anses 43087: räknar ut medeltalet per månad av de indexjuste- såsom stabiliserad har varit lägre än lönen i 43088: rade arbetsförtjänsterna under de två kalenderår samma arbetsförhåliande innan skälet uppkom. 43089: som väljs ut bland de fyra sista kalenderår under En ytterligare förutsättning är att justeringen 43090: vilka arbetsförhåliandet fortgått så, att man väljer inverkar väsentligt på pensionsskyddet. 43091: de två år som med avseende på förtjänstnivån Stadgandet om justering av den pensionsgrun- 43092: representerar genomsnittet. En pension som har dande lönen enligt prövning är relativt runt 43093: räknats ut på detta sätt står i allmänhet i rätt formulerat, och man har inte faststälit de exakta 43094: proportion tili förtjänstnivån under den tid ar- förutsättningarna för tillämpningen av det. Detta 43095: betsförhåliandet varade. sakförhållande är dock ändamålsenligt med tanke 43096: 6 1985 vp. -- RJC n:o 458 43097: 43098: på åstadkommandet av en så flexibel praxis som den stabiliserade förtjänstnivån fastställas redan 43099: möjligt. Tillämpningen kräver alltid separat på basis av en mycket kort tid. I det fall som 43100: prövning av varje enskilt fall, varvid de förutsätt- avses i motiveringen till spörsmålet har inte 43101: ningar som fastställts i lagen måste beaktas som servitrisens yrke och löneutbetalningssättet dvs. 43102: en helhet. På detta sätt får man ett resultat som lön i form av betjäningsavgift, taiat för en 43103: är rättvist även ur pensionstagarens synvinkel. Å stabiliserad förtjänstnivå under det tidigare rela- 43104: andra sidan torde det knappast finnas ens någon tivt korta arbetsförhållandet. Det kan nämnas att 43105: möjlighet att i detalj stadga om frågor som i arbetstagaren i det aktuella fallet har haft två 43106: exceptionella situationer kan uppkomma i prakti- arbetsförhållanden samtidigt, vilka tillsammans 43107: ken. gav en pensionsgrundande lön som var större än 43108: I praktiken har ordalydelsen "under så lång lönen på basis av det tidigare arbetsförhållandet. 43109: tid" i lagen tolkats med beaktande av arbetsför- Gällande 7 § 2 mom, i lagen om pension för 43110: hållandets längd och yrket eller branschen. Att arbetstagare är fortfarande användbart tack vare 43111: en större lön är stabiliserad är inte svårt att den runda formuleringen, och de tillämpningsdi- 43112: konstatera om arbetsförhållandet har varat en rektiv som Pensionsskyddscentralen har utfärdat 43113: jämförelsevis lång tid och undantagsskälet upp- på basis av den har i allmänhet gett tllräcklig 43114: kommit nära tidpunkten för pensionsfallet. Jus- ledning. Vid Pensionssyddscentralen utreds som 43115: tering av den pensionsgrundande lönen enligt bäst möjligheterna att utvidga tillämpningsområ- 43116: prövning har tillämpats även på korta arbetsför- det för det i frågavarande lagrummet och dess- 43117: hållanden, varvid man inte har kunnat fästa så utom övriga justeringsbehov. Om det visar sig att 43118: stor vikt vid arbetsförhållandets längd. Då det är skäl därtill föreligger, kommer behövliga lagstift- 43119: fråga om ett arbetsförhållande med fast lön kan ningsåtgärder att vidtas. 43120: 43121: Helsingfors den 10 februari 1986 43122: 43123: Minister Matti Puhakka 43124: 1985 vp. 43125: 43126: Kirjallinen kysymys n:o 459 43127: 43128: 43129: 43130: 43131: Peltola ym.: Aravavuokratalossa työsuhdeasunnossa asuvien asunto- 43132: edun verottamisesta 43133: 43134: 43135: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 43136: 43137: Helsingin verolautakunta on nostanut vuoden Työsuhdeasunnoissa asuvat on valittu asuntoi- 43138: 1984 verotuksessa verohallituksen luontoisetujen hin aravasäännösten mukaisesti, eikä heille synny 43139: laskentaperusteita koskevan päätöksen mukaisia mitään etua verrattuna normaalissa aravavuokra- 43140: asuntoedun arvoja 20 % Helsingin korkean suhteessa asuviin. Päinvastoin työsuhdeasunnossa 43141: vuokratason perusteella. Näitä arvoja on sovellet- asumisturva loppuu samalla kun työsuhdekin. 43142: tu myös sellaisiin aravavuokrataloihin, joissa Kaupunki ei tue työsuhdeasumista, vaan asunnot 43143: vuokrat määräytyvät normaalien aravavuokra- rahoitetaan samalla tavalla kuin muutkin arava- 43144: säännösten mukaan ja ovat samat kuin niilläkin asunnot. 43145: vuokralaisilla, joilla on pysyvä vuokrasuhde. Täs- Verohallituksen päätös tulisi muuttaa niin, 43146: tä seurauksena samankin talon vuokralaiset jou- että aravavuokrataloissa asuntoedun käyväksi ar- 43147: tuvat eri asemaan. Työsuhdeasunnon saaneet voksi .katsotaan asuntohallituksen tai kunnan 43148: joutuvat maksamaan asuntoedusta veroa, mutta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mu- 43149: täsmälleen samaa vuokraa maksava naapuri ei. kaan vahvistama vuokra. 43150: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 43151: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 43152: Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkorat- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 43153: kaisun (21.8.1984) mukaan asuntoetua ei voida senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 43154: jättää verottamatta sillä perusteella, että vuokra 43155: määräytyy asuntotuotantolain perusteella. Hel- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 43156: singin verovirasto on vuoden 1985 alusta kehotta- ryhtyä estääkseen aravavuokratalossa työ- 43157: nut tekemään ennakonpidätyksen myös kaupun- suhdeasunnossa asuvien asuntoedun ve- 43158: gin kiinteistöyhtiöiden työsuhdeasunnoissa asu- rottamisen silloin, kun vuokra määräytyy 43159: viita, jos näille syntyy verotettavaa asuntoetua. normaalien aravaperusteiden mukaisesti? 43160: 43161: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986 43162: 43163: Kati Peltola Heli Astala 43164: 43165: 43166: 43167: 43168: 260057V 43169: 2 1985 vp. - KK n:o 459 43170: 43171: 43172: 43173: 43174: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 43175: 43176: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa keukset eivät vaikuta, eikä talokohtaisia poik- 43177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, keuksia näin ollen oteta huomioon työsuhde- 43178: olette 7 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- asunnon luontoisetuarvoa määrättäessä. Korkein 43179: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- hallinto-oikeus on 21 päivänä elokuuta 1984 43180: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja antamassaan ratkaisussa n:o 3477, johon kysy- 43181: Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- myksen perusteluissakin viitataan, katsonut, että 43182: myksestä n:o 459: käyvän vuokran ja työsuhdeasunnosta perityn sitä 43183: alemman aravavuokran välinen erotus on tällöin 43184: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo verovelvollisen veronalaista tuloa edellä jo maini- 43185: ryhtyä estääkseen aravavuokratalossa työ- tun tulo- ja varallisuusverolain 20 §:n 1 momen- 43186: suhdeasunnossa asuvien asuntoedun ve- tin 6 kohdan nojalla. 43187: rottamisen silloin, kun vuokra määräytyy Palkkaan liittyvien luontoisetujen raha-arvoja 43188: normaalien aravaperusteiden mukaisesti? määrättäessä vertailua ei voida suorittaa vain 43189: verovelvollisen ja samassa talossa asuvien naapu- 43190: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- rien maksamien vuokrien välillä. Ne henkilöt, 43191: ti seuraavaa: jotka asuvat esimerkiksi vapaarahoitteisissa talois- 43192: Työstä, tehtävästä tai palveluksesta vastikkeeksi sa sijaitsevissa luontoisetuasunnoissaan tai arava- 43193: saatu asuntoetu on tulo- ja varallisuusverolain taloissa, joissa taloudellinen suunnittelu ei ole 43194: (1043/74) 20 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan onnistunut, joutuisivat tällöin kokonaispalkan 43195: veronalaista tuloa. Etu arvioidaan verotuksessa verotuksen suhteen varsin eriarvoiseen asemaan. 43196: käypään arvoon sen mukaan, kuin verohallitus Työsuhdeasunnon ja tavanomaiseen vuokrasuh- 43197: luontoisetujen laskentaperusteista antamassaan teeseen perustuvan asunnon luontoisetuarvoa ja 43198: päätöksessä vuosittain tarkemmin määrää. vuokraa vertailtaessa on lisäksi otettava huo- 43199: Vuodelta 1985 toimitettavaa verotusta varten mioon se, että vuokra-asunnon hankinta työsuh- 43200: annetussa verohallituksen päätöksessä tavanomai- teesta erillisenä saattaa olla huomattavan hanka- 43201: sen asuntoedun perusraha-arvo vaihtelee keskus- laa. 43202: lämmitysasunnoissa 13,00 markasta 18,00 mark- Koska palkkaan liittyvän luontoisedun verotus- 43203: kaan neliömetriltä kuukaudessa asunnon valmis- kohtelun on oltava yhdenmukainen niiden kes- 43204: tusvuodesta riippuen. Jos vuokratason kunnassa ken, jotka kyseistä etua nauttivat, ei lain sään- 43205: todetaan olevan yleensä korkeampi tai alhaisem- nösten muuttamiseksi ole syytä ryhtyä toimenpi- 43206: pi, voidaan arvoja yleisesti alentaa tai korottaa teisiin. Luontoisedun verotusarvoa määrättäessä 43207: enintään 20 prosentilla. Pääkaupunkiseudun yksittäistapauksissa esiintyvät ilmeiset epäkohdat 43208: vuokrataso on maan korkeimpia, joten esimerkik- voidaan jo verohallituksen voimassa olevan pää- 43209: si Helsingin verolautakunta korotti perusarvoja töksen mukaisesti oikaista siten, että edun raha- 43210: vuodelta 1984 toimitettavaa verotusta varten. arvona pidetään päätöksessä mainittua arvoa al- 43211: Valtion asuntolainoitus ja tarkkaan hoidettu haisempaa edun käypää arvoa. Verohallituksen 43212: taloussuunnittelu asunto-osakeyhtiössä saattavat tarkoituksena on kuluvana vuonna uudistaa 43213: aiheuttaa sen, että joissakin aravavuokrataloissa luontoisetupäätöstään. Esimerkiksi asuntoedun 43214: on tavanomaista halvemmat vuokrat. Käypään raha-arvo voitaneen uudistuksen jälkeen määrit- 43215: vuokratasoon paikkakunnalla yksittäiset poik- tää nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. 43216: 43217: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986 43218: 43219: Ministeri Pekka Vennamo 43220: 1985 vp. - KK n:o 459 3 43221: 43222: 43223: 43224: 43225: Tili Riksdagens Herr Talman 43226: 43227: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gängse hyresnivån på en ort, och avvikelser for 43228: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av enstaka hus beaktas således inte vid fastställandet 43229: den 7 januari 1986 tili vederbörande medlem av av värdet av den naturaförmån som bostäder som 43230: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- innehas på grundval av tjänsteförhållande utgör. 43231: dagsledamot Peltola m.fl. undertecknade spörs- Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt utslag nr 43232: mål nr 459: 3477 av den 21 augusti 1984, tili vilket även 43233: hänvisas i spörsmålet, ansett att skillnaden mel- 43234: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta lan den gängse hyran och den lägre aravahyran, 43235: för att förhindra att personer som bor i som uppburits för bostad i tjänsteförhållande, 43236: aravahyreshus i bostad som innehas på härvid utgör skattepliktig inkomst för den skatt- 43237: grundval av tjänsteförhållande beskattas skyldige med stöd av den ovan nämnda 20 § 1 43238: för bostadsförmån i sådana fall då hyran mom. 6 punkten i lagen om skatt på inkomst 43239: bestäms enligt normala aravagrunder? och förmögenhet. 43240: Vid bestämmandet av penningvärdet av de 43241: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt naturaförmåner som ansluter sig tili lönen räcker 43242: anföra följande: det inte med att jämföra den skattskyldiges hyra 43243: Enligt 20 § 1 mom. 6 punkten i lagen om med den hyra grannarna i huset betalar. Perso- 43244: skatt på inkomst och förmögenhet (1043/74) är ner, vilkas bostad i tjänsteforhållande befinner 43245: bostadsförmån, som erhållits såsom vederlag för sig t.ex. i sådana hårdvalutahus eller i aravahus 43246: arbete, uppdrag eller tjänst skattepliktig in- där den ekonomiska planeringen visat sig vara 43247: komst. Förmånen uppskattas vid beskattningen mindre lyckad, råkar härvid i en ojämlik ställning 43248: tili sitt gängse värde i enlighet med det som med avseende på beskattningen av totalinkom- 43249: skattestyrelsen varje år närmare bestämmer i sitt sten. Då en bostad i tjänsteförhållande jäinförs 43250: beslut om grunderna för beräkningen av natura- med en normal hyresbostad med avseende på 43251: förmåner. värdet av naturaförmånen och hyran bör ytterli- 43252: 1 det beslut som skattestyrelsen utfärdat om gare beaktas att det kan vara mycket svårt att få 43253: beskattningen för år 1985 varierar det grundläg- en hyresbostad utom tjänsten. 43254: gande penningvärdet av en normal bostads- Eftersom den skattemässiga behandlingen av 43255: förmån för bostäder med centralvärme mellan naturaförmån i anslutning tili lön skall vara lika 43256: 13,00 mk och 18,00 mk per kvadratmeter i för dem som åtnjuter den ifrågavarande 43257: månaden, beroende på vilket år bostaden blivit förmånen, finns det inga skäl tili att vidta 43258: färdig. Om den allmänna hyresnivån i en kom- åtgärder för en ändring av stadgandena i lagen. 43259: mun konstateras vara högre eller lägre, kan Vid bestämmandet av beskattningsvärdet av en 43260: värdena allmänt nedsättas eller höjas med högst naturaförmån kan uppenbara missförhållanden i 43261: 20 %. Hyresnivån i huvudstadsregionen är bland enstaka fall i enlighet med skattestyrelsens redan 43262: de högsta i landet, vatför t.ex. skattenämnden i gällande beslut avhjälpas så, att ett gängse värde 43263: Helsingfors höjde de värden som ligger tili grund som är lägre än det som nämns i beslutet anses 43264: för beskattningen för år 1984. vara förmånens penningvärde. Skattestyrelsen har 43265: Statens bostadsbelåning och en nogsamt pla- för avsikt att under innevarande år förnya sitt 43266: nerad ekonomi i bostadsaktiebolagen kan leda beslut om naturaförmåner. T.ex. bostadsformå- 43267: tili att hyrorna i en del aravahyreshus är lägre än nens penningvärde torde efter ändringen kunna 43268: normalt. Enstaka undantag inverkar inte på den bestämmas på ett mera ändamålsenligt sätt. 43269: 43270: Helsingfors den 7 februari 1986 43271: 43272: Minister Pekka Vennamo 43273: 1985 vp. 43274: 43275: Kirjallinen kysymys n:o 460 43276: 43277: 43278: 43279: 43280: Könkkölä ym.: Liikuntaesteisille soveltuvien junanvaunujen raken- 43281: tamisesta 43282: 43283: 43284: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 43285: 43286: Valtionrautateiden kyky tasapuolisesti palvella yksittäinen toimenpide, tehtäessä liikuntaesteisil- 43287: kaikkia kansalaisia on puutteellinen. Henkilöi- le soveltuvia vaunuja, on niiden varustaminen 43288: den, joiden kyky liikkua tai suunnistautua on nostolaitteella. Nostolaitteita on kehitetty jo 43289: iän, vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn kauan, ja niitä on käytössä niin invatakseissa kuin 43290: takia rajoittunut, on hankala ja usein lähes linja-autoissakin. 43291: mahdoton käyttää junia. Suomessa on käytössä noin 90 junarunkoa. 43292: Suomessa on laiturien ja junien lattian välinen Tämä tarkoittaa sitä, että jos rautateillä olisi 43293: tasoero erittäin korkea. Turvamääräysten takia on käytössään 90 liikuntaesteisille soveltuvaa junan- 43294: ilmeisen mahdotonta poistaa junan ja laiturin vaunua, olisi joka juna liikuntaesteetön. Tavoit- 43295: . välistä tasoeroa, jotta liikuntaesteiset henkilöt teena voisi olla joka junaan yksi liikuntaesteisille 43296: pääsisivät helposti junaan sisään. soveltuva vaunu. Tätä vaunua voisi kehittää mo- 43297: nitoimiseksi siten, että suurempaan wc-tilaan 43298: . Juniin liittyy monia muitakin ongelmia kuin 43299: voitaisiin yhdistää vauvojen hoitotila. 43300: ! pelkkä sisäänpääsy. Junan sisätilojen tulisi olla 43301: · sellaiset, että pyörätuolia käyttävät henkilöt voisi- Junien kehittämistä liikuntaesteisille on tehty 43302: vat päästä vaunuun sisälle ja istua tarvittaessa jo monissa maissa. Monitoimisia vaunuja on niin 43303: omassa tuolissaan koko matkan ajan. Tätä varten Ruotsissa kuin Norjassa. Tanskassa on nostolait- 43304: i,täytyisi olla sopivat kiinnitys- ja tilajärjestelyt. teella varustettu juna säännöllisessä liikenteessä 43305: Junien hygieniatilat tulisi myös saada sellaisiksi, Kööpenhaminan ja Länsi-Jyllannin välillä. 43306: 1 43307: 1 43308: että pyörätuolia käyttävä henkilö voi helposti Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 43309: 'siirtyä WC:hen halutessaan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 43310: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 43311: Suomessa on liikuntaesteisten joukkoliikenne- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 43312: ongelmia selvitetty liikenneministeriön asetta- 43313: massa työryhmässä muutama vuosi sitten. Tällöin Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy, 43314: työryhmä päätyi siihen, että toteuttamiskelpoisin jotta liikuntaesteisille soveltuvia vaunuja, 43315: vaihtoehto on rakentaa liikuntaesteisille soveltu- joissa on myös nostolaite, saataisiin mah- 43316: via vaunuja tai korjata vanhoista sellaisia. Kallein dollisimman pian Valtionrautateille? 43317: 43318: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986 43319: 43320: Kalle Könkkölä Ville Komsi Esko Helle 43321: Liisa Kulhia Pentti Skön Ulla Lehtinen 43322: Tarja Halonen Pertti Salolainen Esko Almgren 43323: Mats Nyby Jorma Rantanen Mikko Kuoppa 43324: Marja-Liisa Salminen Tytti Isohookana-Asunmaa Irma Rosnell 43325: Ensio Laine Tapio Holvitie Kerttu Törnqvist 43326: Marja-Liisa Tykkyläinen Risto Ahonen Hannele Pokka 43327: Anna-Liisa Jokinen Martti Tiuri Vappu Säilynoja 43328: Juhani Alaranta Terho Pursiainen Pentti Kettunen 43329: Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 43330: Pekka Leppänen Timo Roos Heikki Riihijärvi 43331: Liisa Jaakonsaari Sten Söderström Pirkko Ikonen 43332: 43333: 260072M 43334: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 460 43335: 43336: Paavo Vesterinen Marjatta Väänänen Aino Pohjanoksa 43337: Pirjo Ala-Kapee Pirjo Rusanen Inger Hirvelä 43338: Ulla-Leena Alppi Sakari Knuuttila Reino Jyrkilä 43339: Urho Pohto Jouko Tuovinen Antti Kalliomäki 43340: Olli Helminen Tuula Paavilainen Anna-Liisa Piipari 43341: Heli Astala Tuulikki Hämäläinen Pekka Myllyniemi 43342: Timo Laaksonen Osmo Vepsäläinen Jouko Skinnari 43343: Vieno Eklund Mikko Rönnholm Liisa Arranz 43344: Pertti Hietala Helvi Koskinen Lea Mäkipää 43345: Sirkka-Liisa Anttila Timo Kietäväinen Heikki Kokko 43346: Jussi Ranta Kari Rajamäki Reino Paasilinna 43347: Jukka Mikkola Heikki Järvenpää Martti Lähdesmäki 43348: Aarno von Bell Kari Urpilainen Lea Savolainen 43349: Seppo Pelttari Jukka Vihriälä Aapo Saari 43350: Matti Viljanen Mikko Vainio Tauno Valo 43351: Mauri Pekkarinen Riitta Uosukainen Juho Koivisto 43352: Impi Muroma Päivi Varpasuo Eeva Turunen 43353: Sakari Valli Lea Kärhä Juhani Vähäkangas 43354: Kati Peltola Paula Eenilä J. Juhani Kortesalmi 43355: Martti Ratu Gunnar Jansson Sirpa Pietikäinen 43356: Paavo Lipponen Georg C. Ehrnrooth Kaarina Dromberg 43357: Anna-Kaarina Louvo Saara Mikkola Saara-Maria Paakkinen 43358: Ole Wasz-Höckert Juhani Surakka Pentti Mäki-Hakola 43359: Esko-] uhani Tennilä Matti Kautto Olavi Martikainen 43360: Kalevi Mattila Sampsa Aaltio Juhani Tuomaala 43361: Esko Aho Boris Renlund Håkan Malm 43362: Mikko Elo Lea Sutinen Taisto Tähkämaa 43363: Pirkko Turpeinen Ilkka Suominen Anssi Joutsenlahti 43364: Katri-Helena Eskelinen Matti Maijala Einari Nieminen 43365: Heimo Linna Mauri Miettinen Riitta Jouppila 43366: Niilo Koskenniemi Helge Saarikoski Hannu Tenhiälä 43367: Håkan Nordman Peter Muurman Pirkko Valtonen 43368: Kaj Bärlund Riitta Järvisalo-Kanerva Maija Rajantie 43369: Seppo Tikka Kimmo Sasi Marjatta Stenius-Kaukonen 43370: Arvo Kemppainen Markus Aaltonen Arja Alho 43371: Seppo Toiviainen Elsi Hetemäki-Olander Ulla Puolanne 43372: Ilkka Kanerva Ben Zyskowicz Helena Pesola 43373: Liisa Hilpelä Matti Lahtinen Elisabeth Rehn 43374: Lauha Männistö Erkki Liikanen Pähr-Einar Hellström 43375: Heikki Perho Ritva Laurila Eva-Riitta Siitonen 43376: Tuulikki Petäjäniemi Jutta Zilliacus Erkki Moisander 43377: Hannu Kemppainen Jouni ]. Särkijärvi Reino Karpola 43378: Aila Jokinen Lauri Impiö Olavi Ronkainen 43379: 1985 vp. - KK n:o 460 3 43380: 43381: 43382: 43383: 43384: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 43385: 43386: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa mahdollista. Myöskään WC-tiloja ei ole suunni- 43387: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe- teltu pyörätuoliasiakkaita varten. 43388: mies, lähettänyt 7 päivänä tammikuuta 1986 Valtionrautatiet on tietoinen tästä epäkohdas- 43389: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian- ta. Asiasta on keskusteltu myös Invalidiliiton 43390: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja edustajien kanssa. Myös kansainvälisen rautatie- 43391: Kalle Könkkölän ym. näin kuuluvasta kirjallises- järjestön (VIC) toimesta on asiaa selvitelty. Rau- 43392: ta kysymyksestä n:o 460: tatiehallituksen käsityksen mukaan nykyisten 43393: konduktöörivaunujen rakennetta voitaisiin muut- 43394: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy, taa seuraavasti: 43395: jotta liikuntaesteisille soveltuvia vaunuja, - vaunuun asennetaan nostolaite, jolla pyö- 43396: joissa on myös nostolaite, saataisiin mah- rätuoli voidaan nostaa vaunuun 43397: dollisimman pian Valtionrautateille? - vaunuihin hankitaan siirtotuolit, jotka on 43398: mitoitettu niin, että niillä voidaan liikkua kapeil- 43399: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- la käytävillä. Valtionrautatiet on kokeillut paria 43400: ti seuraavaa: siirtotuolityyppiä yhdessä Invalidiliiton kanssa 43401: - osa istuimista muutetaan sellaisiksi, että 43402: Liikuntaesteisten kuljetusmahdollisuudet ny- siirtyminen pyörätuolista (siirtotuoli) tulee mah- 43403: kyisellä henkilövaunukalustolla ovat varsin rajalli- 43404: dolliseksi. Kapeilla (alle 65 cm) pyörätuoleilla 43405: set koska, voidaan siirtyä ovelta suoraan istumapaikoille ja 43406: - asemalaitureiden ja vaunun lattiapinnan mahdollisesti rakennettavaan WC:hen. 43407: välinen tasoero on n. 100 cm. Laitureiden korot- Valtionrautateiden suunnitelmiin kuuluu 43408: taminen metron tapaan vaunun lattiatasolle tai mahdollisesti jo tämän vuoden aikana tehdä 43409: edes Martinlaakson radalla käytetylle 55 cm:n 6-7 konduktöörivaunuun em. muutokset edel- 43410: tasolle ei ole teknisesti mahdollista. Tavaravau- lyttäen, että nostolaitekysymys voidaan ratkaista 43411: nuliikenteen vaatiman aukean tilan ulottuman kohtuullisin kustannuksin. Näin voidaan saada 43412: takia vaunun ja laiturin väliin jäisi n. 400 mm:n aikaan pyörätuoliasiakkaille päivittäiset yhteydet 43413: suuruinen kuilu, joka olisi vaaraksi matkustajille väleille Helsinki-Rovaniemi, Helsinki-Kajaani 43414: - henkilövaunun sisäleveys on alle 2900 mm, ja Helsinki-Joensuu. 43415: eikä sitä voida nykyisestään leventää. Käytävien Sen sijaan WC-kysymyksen ratkaisu on vai- 43416: leveys on nykyisissä vaunuissa 530-550 mm. keampi. Teknisesti se voidaan rakentaa konduk- 43417: Levennys on mahdollista vain jättämällä yksi töörivaunuun, mutta kustannukset ovat suuret 43418: istuinjono pois vaunusta, jolloin menetetään 20 (arvion. 140 000 mk/vaunu). Rautatiehallitus ei 43419: istumapaikkaa/ vaunu voi nykyisin käytettävissä olevin investointivaroin 43420: - vaunujen oviaukot ovat vain 66 cm leveät. rahoittaa ko. hanketta, vaan siihen olisi saatava 43421: Nostolaite ei ole kallein yksittäinen toimenpi- erilliset määrärahat. Rahoituskysymys tullee esille 43422: de muutettaessa vanhoja tai rakennettaessa uusia jo valmisteltaessa vuoden 1987 tulo- ja menoar- 43423: liikuntaesteisille soveltuvia vaunuja. Pyörätuolin viota. 43424: käyttömahdollisuus edellyttää vaunun käytävien, Parhaillaan suunniteltavissa uuden sukupolven 43425: portaiden, WC-tilojen ym. mitoittamista niin, vaunuissa tullaan liikuntaesteisten ja vanhusten 43426: että yleisvaunun paikkamäärä laskee 20-30 % liikkumista helpottamaan mm. seuraavasti: 43427: ja kokonaisvaunutarve kasvaa vastaavasti. Muu- - oviaukon leveys on 80 cm 43428: tostyönä tehtäessä kallein investointi on liikunta- - portaat tulevat loivemmiksi ja porrasväli 43429: esteisille soveltuvan WC:n rakentaminen. Sen matalammaksi 43430: kustannus on 100 000-150 000 mk/vaunu. - ravintolavaunuun tulee invalidipaikka 43431: Nykyisessä kalustossa vain ns. konduktöörivau- - vaunussa annettavan informaation tasoa 43432: nussa on riittävän leveät ovet, jotta pyörätuoli parannetaan. 43433: voidaan saada vaunuun. Sen sijaan sen edelleen Vaunun lattiatason ja laiturin tasoero säilyy 43434: kuljettaminen ei ole käytävien kapeuden vuoksi 100 cm:nä. Myöskään vaunun rakenteellista le- 43435: 4 1985 vp. - KK n:o 460 43436: 43437: veyttä ei voida lisätä, eli käytävät tulevat olemaan tarjota palvelu liikuntaesteisille kaikissa kaukoju- 43438: vain hieman nykyistä leveämmät. nissa, tarvitaan lisäksi kysymyksessä mainitut 24 43439: Kun nykyiset pyörätuolit useinkin ovat raskaita vaunua sekä kymmenen varavaunua em. 90 vau- 43440: (n. 100 kg) ja rakenteellisesti melko leveitä, ei nun sarjalle. Nämä lisävaunut maksaisivat 75- 43441: uusissakaan vaunuissa ole suuria mahdollisuuksia 80 Mmk uusvalmistuksessa tai noin 30 Mmk 43442: niiden kuljettamiseen. Näin ollen ratkaisuksi jäisi muutostyönä tehtynä. Muutostyö muihin kuin 43443: erillinen palveluvaunu, jossa pyörätuolien aiheut- EFit-vaunuihin maksaa noin 1 Mmk/vaunu. 43444: tamat erityisvaatimukset (mm. WC) voitaisiin Kaikkiaan kysymyksessä mainittu 90 junarun- 43445: ottaa huomioon. Ratkaisu on kallis, sillä uusi gon varustaminen liikuntaesteisille soveltuvilla 43446: vaunu maksaisi vähintään 2,5 Mmk. Eräät rauta- vaunuilla maksaa yli 60 Mmk. Rautatiehallituk- 43447: tieyhtiöt ovat kokeilleet palveluvaunuja, mutta sen käsityksen mukaan em. 66 nykyistä konduk- 43448: niiden käyttö on osoittautunut vähäiseksi ja tul- töörivaunua riittäisivät hyvän palvelutason ai- 43449: Iu t kalliiksi. kaansaamiseen liikuntaesteisten kuljetuksessa. 43450: Asia voidaan ratkaista tekemällä muutostyö Tällöin lähes kaikilla linjoilla voitaisiin tarjota 43451: olemassa oleviin vaunuihin. Tällöin kustannukset useita päivittäisiä yhteyksiä molempiin suuntiin. 43452: tulevat myös pienemmiksi. Teoriassa muutostyö Muutostyö olisi toteutettavissa vuoteen 1990 43453: voidaan tehdä kaikkiin konduktöörivaunuihin mennessä, mikäli tarvittava n. 20 Mmk:n määrä- 43454: (tyyppi EFit), joita on yhteensä 66 kpl tämän raha saadaan Valtionrautateiden varsinaisen ra- 43455: vuoden kuluessa valmistuvat vaunut mukaan lu- hoituskehyksen ulkopuolelta. Liikenneministeriö 43456: kien. Tänä vuonna valmistuvat vaunut ovat vii- pitää asiaa tärkeänä ja tulee osaltaan käsittele- 43457: meiset em. vaunusarjan vaunut. Muutostyö näi- mään liikuntaesteisten kuljetusmahdollisuuksien 43458: hin vaunuihin maksaa noin 300 000 mk/vaunu parantamista vuoden 1987 budjettivalmistelujen 43459: eli yhteensä noin 20 Mmk. Mikäli halutaan yhteydessä. 43460: 43461: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1986 43462: 43463: Liikenneministeri Matti Luttinen 43464: 1985 vp. - KK n:o 460 5 43465: 43466: 43467: 43468: 43469: Tili Riksdagens Herr Taimao 43470: 43471: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Av de nuvarande vagnarna har endast den s.k. 43472: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av konduktörsvagnen så breda dörrar att man kan få 43473: den 7 januari 1986 tili vederbörande medlem av in en rulistol. Däremot är det på grund av de 43474: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- smala gångarna inte möjligt att transportera en 43475: dagsman Kalle Könkkölä m.fl. undertecknade rulistol vidare i vagnen. lnte heller wc-utrymme- 43476: spörsmål nr 460: na är planerade för passagerare som sitter i 43477: rullstol. 43478: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta På Statsjärnvägarna är man medveten om detta 43479: för att Statsjärnvägarna skall få vagnar missförhållande. Saken har även diskuterats med 43480: som lämpar sig för rörelsehindrade och företrädare för Invalidförbundet och utrens på 43481: som är försedda med lyftanordning? åtgärd av den internationelia järnvägsorganisatio- 43482: nen (UIC). Enligt järnvägsstyrelsen kunde de 43483: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt nuvarande konduktörsvagnarnas konstruktion 43484: anföra följande: ändras på följande sätt: 43485: De rörelsehindrades möjligheter att färdas med - på vagnen monteras en lyftanordning, med 43486: de nuvarande personvagnarna är mycket begrän- viiken rulistolar kan lyftas in i vagnen 43487: sade på grund av att - tili vagnarna skaffas transportstolar, som 43488: - nivåskillnaden mellan stationsplattformar- dimensionerats så, att man med dem kan röra sig 43489: na och vagnarnas golv är ca 100 cm. Det är längs de smala gångarna. Statsjärnvägarna har i 43490: tekniskt omöjligt att höja plattformarna tili golv- samarbete med Invalidförbundet testat ett par 43491: nivån i vagnarna, på samma sätt som man gjort i typer av transportstolar 43492: metron, eller ens tili en nivå av 55 cm, som på - en del av sätena ändras så, att en överflytt- 43493: Mårtensdalsbanan. På grund av det utrymme ning från rulistol (transponstol) blir möjligt. 43494: som godsvagnstrafiken kräver blir det i så fall ett Med smala (under 65 cm) rulistolar kan man från 43495: 400 mm brett melianrum melian vagnen och dörren förflytta sig direkt tili sittplatserna och tili 43496: plattformen, vilket äventyrar passagerarnas säker- det wc som eventuelit kommer att byggas. 43497: het, Tili Statsjärnvägarnas planer hör att evenruelit 43498: - personvagnen inuti är under 2900 mm redan i år göra dessa ändringar i 6-7 konduk- 43499: bred och inte heller kan göras bredare. Gång- törsvagnar, under förutsättning att kostnaderna 43500: arnas bredd i de nuvarande vagnarna är 530- för monteringen av lyftanordningarna är skäliga. 43501: 550 mm. Gångarna kan göras bredare endast På detta sätt skulie passagerare i rulistol få 43502: genom att en rad med sittplatser tas bort, vilket dagliga förbindelser på sträckorna Helsingfors- 43503: leder tili att 20 sittplatser 1vagn går förlorade, Rovaniemi, Helsingfors-Kajana och Helsing- 43504: - vagnarnas dörröppningar är endast 66 cm fors-Joensuu. 43505: breda. Lösandet av wc-frågan är däremot svårare. 43506: Installerandet av lyftanordningar är inte den Tekniskt sett är det möjligt att bygga ett wc i 43507: dyraste enskilda åtgärden vid omändringen av konduktörsvagnen, men kostnaderna är höga 43508: gamla ellet byggandet av nya vagnar som lämpar (uppskattningsvis 140 000 mk/vagn). Järnvägs- 43509: sig för rörelsehindrade. Möjligheten att använda styrelsen kan inte med de investeringsmedel som 43510: rullstol förutsätter att vagnens gångar, trappor, nu står tili dess förfogande finansiera ett sådant 43511: wc-utrymmen o.dyl. dimensioneras så, att antalet projekt, utan särskilda anslag borde fås för ända- 43512: platser i universalvagnarna minskar med 20- målet. Finansieringen kommer troligen att be- 43513: 30 %, varvid det totala behovet av vagnar ökar i handlas redan vid beredningen av statsförslaget 43514: motsvarande grad. Den dyraste investeringen för år 1987. 43515: 100 000-150 000 mk/vagn, vid omändringsar- 1 de nya vagnar som planeras som bäst kom- 43516: betena är byggandet av wc:n som Iämpar sig för mer det att bli lättare för rörelsehindrade och 43517: rörelsehindrade. åldringar att röra sig bl.a. tack vare att 43518: 6 1985 vp. - KK n:o 460 43519: 43520: - dörröppningens bredd är 80 cm, sista i den ovan nämnda vagnsserien. Kost- 43521: - trapporna blir mindre branta och mellan- naderna för ombyggnadsarbetena i dessa vagnar 43522: rummet mellan trappstegen lägre, är ca 300 000 mk/vagn, dvs. sammanlagt ca 20 43523: - restaurangsvagnen förses med en invalid- milj.mk. Om man vill ge de rörelsehindrade 43524: plats och service på alla fjärrtåg, behövs dessutom de i 43525: - den information som ges i vagnarna för- spörsmålet nämnda 24 vagnarna samt tio reserv- 43526: bättras. vagnar till den ovan nämnda serien om 90 43527: Nivåskillnaden mellan vagnens golv och platt- vagnar. Nyproducerade kostar dessa tilläggs- 43528: formen förblir 100 cm. Vagnen kan inte heller vagnar 75-80 milj.mk, och en ombyggnad skul- 43529: omkonstrueras så, att den blir bredare, och le kosta ca 30 milj .mk. Ombyggnad av andra än 43530: gångarna kommer alltså att bli bara en aning EFit-vagnar kostar ca 1 milj.mk/vagn. 43531: bredare än de är för närvarande. Sammanlagt kostar utrustandet av de i spörs- 43532: Då rullstolarna i dag ofta även är tunga (ca 100 målet nämnda 90 tågsätten med vagnar som 43533: kg) och ganska breda, finns det inte ens i de lämpar sig för rörelsehindrade över 60 milj.mk. 43534: nyare vagnarna några större möjligheter att trans- Enligt järnvägsstyrelsens uppfattning räcker de 43535: portera dem. Lösningen skulle då bli en särskild ovan nämnda 66 konduktörsvagnar som redan 43536: transportvagn, där de speciella krav som rullsto- finns väl till för att garantera de rörelsehindrade 43537: len ställer kan beaktas (bl.a.wc). Detta är en dyr en god servicenivå och erbjuda dem ett flertal 43538: lösning, eftersom en ny vagn skulle kosta minst förbindelser dagligen i bägge riktningarna på så 43539: 2,5 milj.mk. En del järnvägsbolag har testat gott som alla sträckor. Ändringsarbetet kan ge- 43540: servicevagnar, men det har visat sig att dessa har nomföras till år 1990, om det anslag om ca 20 43541: utnyttjats i liten utsträckning och blivit dyra. milj.mk som behövs kan erhållas utanför ramen 43542: Problemet kan lösas genom att bygga om de för Statsjärnvägarnas egentliga finansiering. Tra- 43543: nuvarande vagnarna. Även kostnaderna blir då fikministeriet anser att ärendet är viktigt och 43544: lägre. I teorin kan alla konduktörsvagnar ändras kommer för sin del att behandla frågan om 43545: om (typ EFit). Antalet sådana vagnar ar samman- förbättrandet av transportmöjligheterna för rörel- 43546: lagt 66, om man räknar med de vagnar som blir sehindrade i samband med beredningen av stats- 43547: färdiga i år. De vagnar som färdigställs i år är de förslaget för år 198 7. 43548: 43549: Helsingfors den 4 februari 1986 43550: 43551: Trafikminister Matti Luttinen 43552: 1985 vp. 43553: 43554: Skriftligt spörsmål nr 461 43555: 43556: 43557: 43558: 43559: Malm m.fl.: Om verkan av utanför lägenheten utfört arbete på 43560: lantbruksföretagares semesterrätt 43561: 43562: 43563: Till Riksdagens Herr Talman 43564: 43565: Semestern för lantbruksföretagare har utveck- rättvist system för lantbrukarna skulie vara att 43566: lats rätt bra under senare år. Antalet avbytare har semestern skulie minska i det förhåliande som 43567: ökat också om yrket fortfarande inte syns vara lantbruksföretagarn tidsmässigt arbetar utanför 43568: alitför attraktivt. Det ökade antalet avbytare sitt egna företag. Det borde inte finnas gränsen 43569: möjliggör en verklig semester för alit flera lant- på tre månader som fråntar lantbrukaren rätt tili 43570: brukare. semester också om han elier hon arbetar en 43571: Fortfarande finns det dock bristfäliigheter i avsevärd del av året i lantbruksföretaget. 43572: lagstiftningen. En lantbrukare som arbetar mera 43573: än sammanlagt tre månader per år utanför sitt Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 43574: lantbruk har ej rätt tili lantbrukssemester. Detta ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 43575: är ett missförhåliande som drabbar framför alit ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia 43576: små lägenheter. Brukare av små lägenheter är följande spörsmål: 43577: ofta tvungna att söka tiliäggsinkomster utanför 43578: det egentliga lantbruket. Ofta handlar det om Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta 43579: kombinationer av yrken som lämpar sig väl för för att en lantbrukare skali kunna få 43580: lantbruket och som gör det möjligt att fortsätta lantbrukssemester på basen av den tid 43581: och bo på lägenheten. han arbetar i lantbruksföretaget oberoen- 43582: Inom andra yrken beräknas semestern utgåen- de av ·hur lång tid av året han arbetar 43583: de från den tid man arbetar under ett år. Ett utanför lägenheten? 43584: 43585: Helsingfors den 8 januari 1986 43586: 43587: Håkan Malm Henrik Westerlund 43588: 43589: 43590: 43591: 43592: 2600491 43593: 2 1985 vp. - KK n:o 461 43594: 43595: Kirjallinen kysymys n:o 461 Suomennos 43596: 43597: 43598: 43599: 43600: Malm ym.: Tilan ulkopuolella tehtävän työn vaikutuksesta maata- 43601: lousyrittäjän lomaoikeuteen 43602: 43603: 43604: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 43605: 43606: Viime vuosina maatalousyrittäjien lomatoimin- nen järjestelmä maataloudenharjoittajille olisi, 43607: taa on kehitetty melko hyvin. Myös lomittajien että loma lyhenisi samassa suhteessa kuin maata- 43608: lukumäärä on kasvanut, vaikka ammatti ei vielä- lousyrittäjä tilapäisesti työskentelee oman yrityk- 43609: kään vaikuta kovin houkuttelevalta. Lomittajien sensä ulkopuolella. Kolmen kuukauden rajaa, 43610: lisääntynyt määrä mahdollistaa todellisen loman joka vie maataloudenharjoittajalta oikeuden lo- 43611: yhä useammalle maataloudenharjoittajalle. maan, vaikka tämä toimisi huomattavan osan 43612: Lainsäädännössä on kuitenkin edelleen puut- vuodesta maatalousyrityksessä, ei pitäisi olla lain- 43613: teita. Maataloudenharjoittajalla, joka toimii vuo- kaan. 43614: den aikana yhteensä enemmän kuin kolme kuu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 43615: kautta maataloutensa ulkopuolella, ei ole oikeut- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 43616: ta maatalouslomaan. Tämä on epäkohta, joka kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 43617: kohdistuu ennen kaikkea pieniin tiloihin. Pienti- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 43618: lojen viljelijöiden on usein pakko etsiä lisätuloja 43619: varsinaisen maatalouden ulkopuolelta. Usein on Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 43620: kysymys ammateista, jotka soveltuvat hyvin maa- ryhtyä, jotta maatalousyrittäjä voisi saa- 43621: talouden yhteyteen ja jotka tekevät mahdolliseksi da maatalousloman maatalousyrityksessä 43622: tilan jatkamisen ja sillä asumisen. tehdyn työajan perusteella riippumatta 43623: Muissa ammateissa loman pituus riippuu vuo- siitä, kuinka suuren ajan vuodessa hän 43624: den aikana tehdystä työajasta. Oikeudenmukai- työskentelee tilan ulkopuolella? 43625: 43626: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986 43627: 43628: Håkan Malm Henrik Westerlund 43629: 1985 vp. -- RJC n:o 461 3 43630: 43631: 43632: 43633: 43634: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 43635: 43636: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jatalous käsittää vähintään kahdeksan kotieläin- 43637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, yksikköä. 43638: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- Karjatalouden ei kuitenkaan katsota antavan 43639: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- edellä 1 momentissa mainitulla tavalla pääasial- 43640: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lista toimeentuloa maatalousyrittäjälle, mikäli 43641: Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta yrittäjä on ollut yrityksen ulkopuolella ansiotyös- 43642: kysymyksestä n:o 461: sä lomanmääräytymisvuoden aikana enemmän 43643: kuin kolme kuukautta tai mikäli hänen yrityksen 43644: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo karjataloudesta saamansa tulo lomalautakunnan 43645: ryhtyä, jotta maatalousyrittäjä voisi saa- tiedossa olevien seikkojen perusteella ei voi muo- 43646: da maatalousloman maatalousyrityksessä dostaa pääosaa hänen toimeentulostaan. 43647: tehdyn työajan perusteella riippumatta Lomalautakunnalla on oikeus, mikäli on il- 43648: siitä, kuinka suuren ajan vuodessa hän meistä, että maatalousyrityksen karjatalous on 43649: työskentelee tilan ulkopuolella? antanut pääasiallisen toimeentulon yrityksen toi- 43650: selle tai molemmille yrittäjille, poiketa edellä 43651: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- tässä pykälässä mainituista kotieläinmääristä ja 43652: ti seuraavaa: yrityksen ulkopuolisen ansiotyön kestoajasta.'' 43653: Käytännössä lomalautakunnat eivät kuiten- 43654: Maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivä- kaan näytä riittävässä määrin käyttäneen em. 43655: nä tammikuuta 1985 annetun lain (2/85) 2 §:n asetuksen säännöksen suomaa oikeutta poiketa 43656: mukaan lakia sovelletaan vuosilomaa ja viikkova- ansiotyön kestoajasta. Sosiaalihallitus on kunnille 43657: paata järjestettäessä maatalousyrittäjään, joka itse antamissaan soveltamisohjeissa (viimeksi 43658: työhön osallistuen omaan lukuunsa, yhteiseen 20.9.1985, yleiskirje A 12/1985/hu) suositellut 43659: lukuun tai perheenjäsenenä harjoittaa karjata- tapauksissa, joissa ansiotyö on kestänyt yli kolme 43660: loutta saaden siitä pääasiallisen toimeentulonsa ja kuukautta, käytettäväksi tulovertailua. Karjata- 43661: jolla yrityksen karjatalouteen kuuluvien välttä- lous- ja muiden tulojen välinen vertailu voitaisiin 43662: mättömien tehtävien vuoksi ei ole mahdollisuut- tällöin tehdä esimerkiksi viimeksi toimitetun ve- 43663: ta ilman tässä laissa säädettyjä palveluja vapautua rotuksen osoittamien bruttotulojen perusteella. 43664: tehtävistään vuosiloman tai viikkovapaan ajaksi. Kuitenkin vuosilomaoikeuden ulkopuolelle jää- 43665: Pääasiallisesta toimeentulosta on säädetty lomi- vät tällöin vielä ne, joiden ansiotulot ovat karja- 43666: tuspalveluista 18 päivänä tammikuuta 1985 an- taloustuloja suuremmat, vaikka he olisivatkin 43667: netun asetuksen (46/85) 2 §:ssä seuraavasti: jatkuvasti ansiotyönsä ohella sidoksissa myös yri- 43668: '' Vuosilomaa ja viikkovapaata järjestettäessä tyksensä karjatalouteen kuuluviin päivittäisiin 43669: maatalousyrityksen karjatalouden katsotaan anta- tehtäviin. 43670: van pääasiallisen toimeentulon yhdelle maata- Mitä siihen kysymykseen tulee, että vuosiloma- 43671: lousyrittäjälle, mikäli yrityksessä lomanmääräyty- oikeus ei määräytyisi lainkaan yrittäjän pääasial- 43672: misvuoden aikana harjoitettu karjatalous on kä- lisen toimeentulon mukaan, vaan yrittäjän sidon- 43673: sittänyt ja loma- sekä viikkovapaa-ajankohtana naisuudesta yrityksensä karjataloustehtäviin, niin 43674: edelleen käsittää vähintään kaksi kotieläinyksik- on todettava, että se edellyttäisi lomituslainsää- 43675: köä, ja kahdelle maatalousyrittäjälle, milloin kar- dännön muuttamista. 43676: 43677: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1986 43678: 43679: Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa 43680: 4 1985 vp. - KK n:o 461 43681: 43682: 43683: 43684: 43685: Till Riksdagens Herr Talman 43686: 43687: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lantbruksföretagare, om företagaren över tre må- 43688: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av nader varit i förvärvsarbete utanför företaget 43689: den 8 januari 1986 till vederbörande medlem av under det kvalifikationsår, enligt vilket semester 43690: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- fastställs, eller om företagarens av företagets 43691: dagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade kreaturskötsel erhållna inkomst på grund av om- 43692: spörsmål nr 461: ständigheter, som semesternämnden äger känne- 43693: dom om, inte kan utgöra huvuddelen av hans 43694: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta utkomst. 43695: för att en lantbrukare skall kunna få 43696: lantbrukssemester på basen av den tid Semesternämnden är berättigad, såframt det är 43697: han arbetar i lantbruksföretaget oberoen- uppenbart att lantbruksföretagets kreatursskötsel 43698: de av hur lång tid av året han arbetar har utgjort den huvudsakliga utkomsten för före- 43699: utanför lägenheten? tagets ena ellet för dess båda företagare, göra 43700: undantag från de ovan i denna paragraf nämnda 43701: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt kreatursmängderna eller från längden av det 43702: anföra följande: förvärvsarbete som utförs utanför företaget." 43703: Enligt 2 § lagen den 4 januari 1985 om I praktiken förefaller semesternämnderna lik- 43704: avbytarservice för lantbruksföretagare (2 18 5) väl inte i tillräcklig utsträckning ha utnyttjat den 43705: tillämpas lagen vid ordnande av semester och rätt att tillåta avvikelse från den tid förvärvsarbe- 43706: veckoledighet på lantbruksföretagare som för tet varat som det ovan nämnda stadgandet i 43707: egen räkning, för gemensam räkning eller som förordningen medger. Socialstyrelsen har i sina 43708: familjemedlem, själv deltagande i arbetet, bedri- tillämpningsanvisningar för kommunerna (senast 43709: ver kreatursskötsel och får sin huvudsakliga ut- 20.9.1985, cirkulär A 12/1985/hu) rekommen- 43710: komst därav, om han på grund av de nödvändiga derat användning av inkomstjämförelse i de fall 43711: göromålen i samband med företagets kreaturs- då förvärvsarbetet har varat över tre månader. 43712: skötsel inte han möjlighet att lösgöra sig från sitt Jämförelsen mellan inkomsterna från kreaturs- 43713: arbete för semester eller veckoledighet uran den skötseln och de övriga inkomsterna skulle härvid 43714: service varom stadgas i denna lag. Angående den kunna göras t.ex. på basen av de bruttoinkomster 43715: huvudsakliga utkomsten stadgas i 2 § förord- som den senast förrättade beskattningen utvisar. 43716: ningen den 18 januari 1985 om avbytarservice för Utan rätt till semester står härvid ännu de vilkas 43717: lantbrukstagare (46185) som följer: "När semes- förvärvsinkomster är större än inkomster från 43718: ter och veckoledighet ordnas anses lantbruksföre- kreatursskötseln, även om de vid sidan av sitt 43719: tags kreatursskötsel ge huvudsaklig utkomst åt en förvärvsarbete fortgående är bundna också vid de 43720: lantbruksföretagare, såvida den inom företaget dagliga sysslor som hör till kreatursskötseln. 43721: bedrivna kreatursskötseln under det kvalifika- 43722: tionsår, enligt vilket semestern fastställs, omfat- Vad beträffar frågan om att semesterrätten inte 43723: tat och vid tidpunkten för semestern och veckole- överhuvudtaget skulle bestämmas enligt före- 43724: digheten alltjämt omfattar minst två husdjursen- tagarens huvudsakliga utkomst, utan på basen av 43725: heter och åt två lantbruksföretagare, då kreaturs- hans bundenhet vid de uppgifter som är förknip- 43726: skötseln omfattar minst åtta husdjursenheter. pade vid företagets kreatursskötsel, bör konstate- 43727: Kreatursskötsel anses likväl inte på ovan i 1 ras att detta skulle förutsätta en ändring av de 43728: mom. avsett sätt ge huvudsaklig utkomst åt författningar som gäller avbytarverksamheten. 43729: 43730: Helsingfors den 3 februari 1986 43731: 43732: Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 43733: 1985 vp. 43734: 43735: Kirjallinen kysymys n:o 462 43736: 43737: 43738: 43739: Hämäläinen ym.: Pellonraivauksen rajoittamisesta 43740: 43741: 43742: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 43743: 43744: Vuoden 1985 kotieläintuotteiden vienti ja re- rustamislupajärjestelmä, jossa perustettavan tai 43745: huviljaylijäämä vastasivat yhteensä noin 600 000 laajennettavan kotieläinyrityksen lupa on sidottu 43746: peltohehtaarin tuotantoa eli lähes 30 prosenttia tilan peltoalaan. 43747: viljellystä pellosta. Käytössä on siis liikaa pelto- Maatalouden käytössä on maata yllin kyllin 43748: alaa tarpeeseen nähden. samaan aikaan kun metsäteollisuuden puunsaan- 43749: Viljellyn peltoalan on arvioitu supistuvan vuo- ti tulisi turvata. Tässä tilanteessa maan siirtymi- 43750: sina 1985-1990 keskimäärin noin 17 000 heh- nen metsätaloudesta ja turvetuotannosta maata- 43751: taaria vuodessa. Peltoalan supistuminen kompen- louteen on ehkäistävä, ja samalla on edistettävä 43752: soituu kuitenkin ylivertaisesti satotasojen nous- varsinkin heikkolaatuisten ja syrjäisten peltojen 43753: tessa noin 1,2-1,5 prosenttia vuodessa, mikä metsittämistä. Ilman näitä toimenpiteitä tuotan- 43754: vastaa 25 000-30 000 peltohehtaarin tuotantoa. nonrajoitus tuskin johtaa toivottuun tulokseen. 43755: Samanaikaisesti kotimaisen kulutuksen kattami- Pellonraivauksen rajoittamisesta sovittiin halli- 43756: seksi tarvittava peltoala pienenee myös kotieläin- tuksessa vuoden 1986 budjettineuvottelujen yh- 43757: ten rehuhyötysuhteen tehostuessa. Uhkana on teydessä. Tarvittavaa lakiesitystä ei kuitenkaan 43758: siis ylituotanto-ongelmien vaikeutuminen. ole annettu eduskunnalle. 43759: Maataloustuotannon määrä riippuu lähinnä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 43760: viljelyksessä olevasta peltoalasta. Uuden pellon tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 43761: raivaus on kasvanut viime vuosina varsin nopeasti kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 43762: ja on nykyisin noin 5 000 hehtaaria vuodessa. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 43763: Pellonraivaus onkin yksityistaloudellisesti erittäin 43764: kannattavaa lisäpellon ostamiseen verrattuna. Va- Onko Hallitus tietoinen vilkkaana jat- 43765: paa pellonraivaus on osaltaan vesittämässä tuo- kuvasta pellonraivauksesta samalla kun 43766: tannonrajoituksen muutenkin heikkoa tehoa. maatalouden ylituotanto entistä enem- 43767: laajojen alueiden vapautuminen turvetuotannos- män rasittaa kansantaloutta, ja 43768: ta uhkaa lisätä uudispellon määrää tuntuvasti. mitä Hallitus aikoo tehdä sovittujen 43769: Pellonraivausta ruokkii myös voimassa oleva pe- rajoitustoimien voimaan saattamiseksi? 43770: 43771: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986 43772: 43773: Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki 43774: Aarno von Bell Pertti Hietala Pekka Starast 43775: Reijo Lindroos Seppo Tikka Antti Kalliomäki 43776: Matti Kuusio Pirkko Valtonen Jouko Skinnari 43777: Mikko Elo Olli Helminen Peter Muurman 43778: Markus Aaltonen Riitta Järvisalo-Kanerva Aimo Ajo 43779: Pentti Lahti-Nuuttila Maija Rajantie Paula Eenilä 43780: Liisa Jaakonsaari Kari Urpilainen Lea Savolainen 43781: Anna-Liisa Piipari Pirjo Ala-Kapee Martti Lähdesmäki 43782: Paavo Lipponen Arja Alho Jussi Ranta 43783: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Surakka 43784: Saara-Maria Paakkinen Tuula Paavilainen Jorma Rantanen 43785: Mats Nyby Jukka Mikkola Kaj Bärlund 43786: Risto Ahonen Reino Paasilinna Pekka Myllyniemi 43787: Mikko Rönnholm 43788: !60156D 43789: 2 1985 vp. -- KJ( n:o 462 43790: 43791: 43792: 43793: 43794: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 43795: 43796: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ovat vaihdelleet, eikä lähivuosien kehitystä voida 43797: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tarkasti arvioida. 43798: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- 43799: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Vuosittain raivattu peltoala on ollut noin 43800: 0,2--0,3 prosenttia viljelyksessä olevasta koko- 43801: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja 43802: naispeltoalasta. Raivauksen rajoittamisella ei ole 43803: Tuulikki Hämäläisen ym. näin kuuluvasta kirjal- 43804: merkittävää välitöntä vaikutusta maataloustuot- 43805: lisesta kysymyksestä n:o 462: 43806: teiden ylituotantoon. Toimenpidettä on kuiten- 43807: Onko Hallitus tietoinen vilkkaana jat- kin perusteltua harkita pyrittäessä supistamaan 43808: kuvasta pellonraivauksesta samalla kun ylituotannosta valtiolle ja maataloudelle aiheutu- 43809: maatalouden ylituotanto entistä enem- via kustannuksia. 43810: män rasittaa kansantaloutta, ja Pellonraivauksen rajoittaminen lailla merkitsisi 43811: mitä Hallitus aikoo tehdä sovittujen puuttumista hallitusmuodon 6 §:ssä omaisuudel- 43812: rajoitustoimien voimaan saattamiseksi? le annettuun suojaan. Tästä syystä rajoitusta 43813: koskeva lakiesitys olisi käsiteltävä valtiopäiväjär- 43814: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen jestyksen 67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Halli- 43815: seuraavaa: tus selvittää, onko tarkoituksenmukaista antaa 43816: Pellonraivauksen määrä on tilastoitu viimeksi pellonraivauksen rajoittamista koskeva lakiesitys 43817: vuodelta 1983, jolloin se oli 5 530 hehtaaria. ottaen huomioon raivauksen taloudelliset vaiku- 43818: Pellonraivausala oli silloin suurempi kuin 1980- tukset sekä lain säätämisjärjestykseen liittyvät 43819: luvun alussa. Pitkällä aikavälillä raivausmäärät näkökohdat. 43820: 43821: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1986 43822: 43823: Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi 43824: 1985 vp. - KK n:o 462 3 43825: 43826: 43827: 43828: 43829: Tili Riksdagens Herr Talman 43830: 43831: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen röjningsfrekvensen varierat, och utvecklingen un- 43832: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av der de närmaste åren kan inte uppskattas exakt. 43833: den 8 januari 1986 tili vederbörande medlem av Den årligen röjda åkerarealen har utgjort ca 43834: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- 0,2-0,3 % av den sammanlagda odlade åker- 43835: dagsledamot Tuulikki Hämäläinen m.fl. under- arealen. En begränsning av röjningen har inte 43836: tecknade spörmål nr 462: någon betydelsefull direkt effekt på överproduk- 43837: tionen av lantbruksprodukter. Det är dock moti- 43838: Är Regeringen medveten om att !OJ- verat att överväga denna åtgärd i samband med 43839: ning av åkrar pågår livligt samtidigt som att man försöker reducera de kostnader som 43840: överproduktionen inom lantbruket allt överproduktionen medför för staten och lantbru- 43841: mera belastar samhällsekonomin och ket. 43842: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Att begränsa röjningen genom lag skulle inne- 43843: för att överenskomna begränsningåtgär- bära ett ingrepp i det i 6 § regeringsformen 43844: der skall kunna genomföras? stadgade egendomsskyddet. Av denna orsak bör 43845: en lagproposition om en begränsning behandlas i 43846: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt den ordning varom stadgas i 67 § riksdagsord- 43847: anföra följande: ningen. Regeringen kommer att utreda om det är 43848: ändamålsenligt att avlåta en lagproposition som 43849: De senaste statistiska uppgifterna om röjnings- gäller en begränsning av åkerröjningen med 43850: frekvensen finns från år 1983, då röjningarna beaktande av röjningens ekonomiska verkningar 43851: :>mfattade 5 530 ha. Röjningsarealen var då stör- samt synpunkterna i anslutning tili ordningen för 43852: re än i början av 1980-talet. På lång sikt har stiftandet av lagen. 43853: 43854: Helsingfors den 6 mars 1986 43855: 43856: Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi 43857: 1985 vp. 43858: 43859: Kirjallinen kysymys n:o 463 43860: 43861: 43862: 43863: 43864: Saarto ym.: Suomen ja Chilen kauppasuhteista 43865: 43866: 43867: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 43868: 43869: Chilen sotilasjuntta on saamassa Suomesta tannon luovuttamista ulkomaalaisille yhtiöille. 43870: apua taloudellisiin vaikeuksiinsa. Valtionyhtiö Chilen oppositio on korostanut, että luovuttami- 43871: Outokumpu Oy on ostamassa kuparikaivosta sen mahdollistava laki on voimassa vain niin 43872: Pohjois-Chilestä. kauan kuin Pinochet on vallassa. 43873: Chilen kupariteollisuus kansallistettiin presi- Käymällä kauppaa Chilen kanssa ja tekemällä 43874: dentti Allenden kaudella. Kupari on maan tär- investointeja Chileen suomalaiset yritykset tuke- 43875: kein luonnonvara, jonka varaan Chilen demok- vat Pinochetin sotilasjunttaa ja pitkittävät Chilen 43876: raattinen oppositio on pitkälti suunnitellut maan kansan kärsimyksiä. Tämän johdosta SKDL:n 43877: tulevaisuuden Pinochetin hallinnon kaatumisen eduskuntaryhmä pitää Outokumpu Oy:n asiassa 43878: jälkeen. Chile on tällä hetkellä Etelä-Amerikan tehtävää päätöstä erittäin tärkeänä, ja siksi ky- 43879: velkaantuneimpia maita. Pinochetin sotilasjuntta symme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- 43880: on viime lokakuusta lähtien pyrkinyt myymään tin nojalla valtioneuvoston asianomaiselta jäse- 43881: mm. kaivoksia selviytyäkseen taloudellisista on- neltä: 43882: gelmistaan. 43883: Ulkomainen velka on kasvanut Pinochetin Pitääkö Hallitus oikeana, että suoma- 43884: kaudella neljästä miljardista dollarista yli 23 laiset yritykset pitävät yllä kauppasuhteita 43885: miljardiin dollariin, ja lähes puolet maan vienti- Chileen Pinochetin sotilasdiktatuurin val- 43886: tuloista menee tällä hetkellä velkojen hoitoon. litessa, ja 43887: Samaan aikaan Chilen työttömyys on noussut yli mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 43888: 30 prosentin, ja asunnottomia on noin miljoona. ryhtyä, jotta eivät Outokumpu Oy ja 43889: Chileläisistä noin 60 prosentin arvioidaan olevan muut suomalaiset yritykset ostamalla 43890: aliravittu ja. Chilen kansallisomaisuutta ja investoi- 43891: Chilen kaikki oppositiovoimat oikeistosta va- malla muulla tavoin Chileen tukisi soti- 43892: semmistoon vastustavat jyrkästi maan kuparituo- lasdiktatuuria? 43893: 43894: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986 43895: 43896: Veikko Saarto Heli Astala Inger Hirvelä 43897: Niilo Koskenniemi Esko Helle Ulla-Leena Alppi 43898: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Salminen Matti Kautto 43899: Marjatta Stenius-Kaukonen Irma Rosnell Mikko Kuoppa 43900: Pirkko Turpeinen Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen 43901: Timo Laaksonen Vappu Säilynoja Ensio Laine 43902: Arvo Kemppainen Heikki Mustonen Esko-Juhani Tennilä 43903: Lauha Männistö Seppo Toiviainen Sten Söderström 43904: Osmo Vepsäläinen Terho Pursiainen Kati Peltola 43905: 43906: 43907: 43908: 43909: 260150X 43910: 2 1985 vp. - KK n:o 463 43911: 43912: 43913: 43914: 43915: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 43916: 43917: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Pohjoismaissa on enää toiminnassa kaksi kan- 43918: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe- sainvälisesti kilpailukykyistä kuparisulattoa, toi- 43919: mies, 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn lä- nen Ruotsissa ja toinen Harjavallassa. Näistä 43920: hetteenne n:o 2541 ohella toimittanut valtioneu- Harjavalta on ratkaisevassa määrin riippuvainen 43921: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- ulkomaisesta raaka-ainetuonnista. Spot-markki- 43922: sanedustaja Saarron ym. näin kuuluvasta kirjalli- noihin turvautuminen ei ole taloudellisesti kan- 43923: sesta kysymyksestä n:o 463: nattavaa. Turvatakseen Harjavallan sulaton toi- 43924: minnan jatkuvuuden ja Suomen korkeateknolo- 43925: Pitääkö Hallitus oikeana, että suoma- giaan perustuvan jalostusteollisuuden on Outo- 43926: laiset yritykset pitävät yllä kauppasuhteita kumpu Oy pyrkinyt jatkuvasti etsimään varmoja 43927: Chileen Pinochetin sotilasdiktatuurin val- raaka-ainelähteitä. Tavanomaisten hankintasopi- 43928: litessa, ja musten ohella on ratkaisuun pyritty myös hank- 43929: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kimalla kaivososuuksia sen mukaan, miten kan- 43930: ryhtyä, jotta eivät Outokumpu Oy ja sainvälinen markkinatilanne vaatii. Suomen re- 43931: muut suomalaiset yritykset ostamalla sursseille sopivankokoisia investointikohteita ei 43932: Chilen kansallisomaisuutta ja investoi- ole kuitenkaan helppo löytää. Chileläisen koh- 43933: malla muulla tavoin Chileen tukisi soti- teen valitseminen on perustunut omalta osaltaan 43934: lasdiktatuuria? jo 1960-luvulta alkaneeseen yhteistyöhön maan 43935: korkeatasoisen kaivosteollisuuden kanssa. 43936: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Chile on maailman johtava kuparinvientimaa. 43937: ti seuraavaa: Kuparin ostajia löytyy sekä Euroopan puolueetto- 43938: Kehitysmaiden velkatilanne on seurausta viime mien että sosialististen maiden joukosta. Suomen 43939: vuosikymmenen alun kunnianhimoisista kehitys- osuus on ollut alussa mainituista syistä vaatimat- 43940: ohjelmista. Lisäongelmia tilanteeseen toi saman- tomalla tasolla, ja raaka-ainetarvetta on jouduttu 43941: aikainen raaka-aineiden maailmanmarkkinahin- tyydyttämään enenevässä määrin satunnaiserien 43942: tojen lasku, yleinen korkotason nousu ja myös ostamisella. Rikastehuollon turvaaminen muualta 43943: teollisuusmaiden alhainen talouskasvu. Kuparin kuin Chilestä pitkäaikaisin sopimuksin ei ole 43944: ja muiden petushyödykkeiden hintojen lasku on onnistunut. 43945: kärjistänyt edelleen Chilen ja muiden latinalaisen Kun Chile haluaisi kehittää kupariteollisuut- 43946: Amerikan maiden velkaongelmaa. Tämä on tun- taan monipuolisten kansainvälisten yhteyksien 43947: tunut myös Suomen vientiluvuissa, jotka ovat jo pohjalta, ovat laajat myös nykyistä hallitusta 43948: muutaman vuoden ajan polkeneet paikallaan. vastustavat piirit Chilessä pitäneet tärkeänä kaup- 43949: Suomen perinteinen kaupankäynti Chilen pasuhteiden jatkumista ja kehittymistä Suomen 43950: kanssa on keskittynyt kaivos- ja metsäteollisuuk- kaltaisten maiden kanssa. 43951: sien ympärille. Suomen metallurginen teollisuus Suomen kaupankäynti kokonaisuudessaan Chi- 43952: on pyrkinyt tuomaan kuparirikastetta Chilestä len kanssa on vaatimattomalla tasolla. Ruotsin 43953: pitkäaikaisten sopimusten turvin. Vuoden 1984 kauppa on ollut 1980-luvulla 5-10-kertainen, 43954: jälkeen ei rikastetta ole Suomeen saatu mm. Tanskan puolet tästä ja Norjan taas Suomen 43955: Japanin lisättyä hankintojaan raaka-ainetuontia luokkaa. Eräillä pohjoismailia on lisäksi Chileen 43956: suosivan tariffipolitiikkansa avulla. etabloituneita yrityksiä. 43957: 43958: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1986 43959: 43960: Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom 43961: 1985 vp. -- KJ( n:o 463 3 43962: 43963: 43964: 43965: 43966: Tili Riksdagens Herr Talman 43967: 43968: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen I Norden verkar endast två internationelit 43969: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse konkurrenskraftiga kopparsmältverk, ett i Harja- 43970: nr 2541 av den 8 januari 1986 tili vederbörande valta och ett i Sverige. Harjavalta är i hög grad 43971: medlem av statsrådet för avgivande av svar över- beroende av tiligången på importkoppar. Tili- 43972: sänt avskrift av följande av riksdagsman Saarto flyktstagande tili spot-marknaden är inte ekono- 43973: m.fl. undertecknade spörsmål nr 463: miskt lönsamt. För att säkerstälia kontinuiteten i 43974: Harjavalta smältverks verksamhet och därmed 43975: Anser Regeringen att det är rätt att också för Finlands högteknologiska förädlingsin- 43976: finländska företag har handelsrelationer dustri har Outokumpu Oy fortsättningsvis letat 43977: med Chile som regeras av Pinochets mili- efter säkra råvarukällor. Vid sidan av konventio- 43978: tärdiktatur och nelia leveransavtal har man eftersträvat att finna 43979: vilka åtgärder avser Regeringen vidta lösningar även genom att skaffa gruvandelar, i 43980: för att Outokumpu Oy och andra fin- enlighet med det internationelia marknadslägets 43981: ländska företag inte skali stödja militär- krav. För Finlands resurser lämpliga investerings- 43982: diktaturen genom att köpa Chiles natio- objekt är dock inte lätt att finna. Valet av en 43983: nalegendom och på annat sätt investera i chilensk gruva grundade sig för sin del på ett 43984: Chile? samarbete, som inleddes redan på 1960-talet 43985: med landets högklassiga gruvindustri. 43986: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra Chile är värideus ledande exportör av koppar. 43987: följande: Importörer av chilensk koppar kan man finna 43988: Utvecklingsländernas skuldsituation är en följd såväl bland Europas neutrala som socialistiska 43989: av de ambitiösa utvecklingsprogrammen från det stater. Finlands andel har av ovan nämnda skäl 43990: senaste årtiondets inledningsskede. Läget förvär- varit anspråkslös. Man har varit tvungen att i allt 43991: rades ytterligare av den samtidiga nedgången i större utsträckning tillfredsstälia råvarubehovet 43992: världsmarknadspriserna för råvaror, den alimänna genom tillfäliiga köp. Det har inte lyckats att 43993: stegringen av räntenivån och även den låga trygga tillgången på anrikad koppar genom lång- 43994: ekonomiska tiliväxten i industriländerna. Ned- variga avtal på annat håli än i Chile. 43995: gången i priserna för koppar och andra baspro- När Chile vili utveckla sin kopparindustri på 43996: dukter har ytterligare skärpt Chiles och andra basis av mångsidiga internationella förbindelser 43997: latinamerikanska staters skuldproblem. Detta har hae vida kretsar i Chile, vilka även innefattar 43998: inverkat även på Finlands exportnivå, viiken sådana som motsätter sig den nuvarande rege- 43999: redan under några års tid har starnpat på stäliet. ringen, ansett att det är viktigt att handelsförbin- 44000: Finlands handelsutbyte med Chile hae traditio- delserna får en kontinuitet och utvecklas med 44001: nelit varit koncentrerat tili gruv- och skogsindu- sådana Iänder som Finland. 44002: strin. Finlands metaliurgiska industri har efter- Finlands handelsrelationer med Chile är i sin 44003: strävat att importera anrikad koppar från Chile helhet på förhåliandevis anspråkslös nivå. Jäm- 44004: med hjälp av långvariga avtal. Efter år 1984 har fört med Finland har Sveriges export under 44005: anrikad malm inte erhåliits tili Finland bl.a. 1980-talet varit 5--10 gånger större, Danmaeks 44006: eftersom Japan har utökat sina anskaffningar hälften av denna och Norges återigen av samma 44007: med hjälp av sin råvaruimportfrämjande tariffpo- storleksklass som Finlands. Vissa nordiska Iänder 44008: litik. har dessutom i Chile etablerade företag. 44009: 44010: Helsingfors den 6 mars 1986 44011: 44012: Handels- och industriminister Seppo Lindblom 44013: 1985 vp. 44014: 44015: Kirjallinen kysymys n:o 464 44016: 44017: 44018: 44019: 44020: Saarikoski ym.: Liikkuvan poliisin toimirakenteen kehittämisestä 44021: 44022: 44023: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 44024: 44025: Liikkuvan poliisin toimirakenne on poikennut Liikkuva poliisi on esittänyt vuosien 1981-82 44026: muun poliisin toimirakenteesta siitä syystä, että toimirakennemuutosten jälkeenkin vuosittain 30 44027: LP oli aikanaan koulutusyksikkö, jolloin nuorem- nuoremman konstaapelin tointa muutettavaksi 44028: pien konstaapelien suhteellinen osuus oli muuta vanhemman konstaapelin toimiksi. Vaikka sisä- 44029: poliisia suurempi. Tuon ajan päättymisestä on asiainministeriö on näihin esityksiin yhtynyt, ei 44030: kuitenkin kulunut jo noin 25 vuotta Poliisiopis- toimirakennemuutos ole toteutunut, huolimatta 44031: ton aloitettua toimintansa. Toimirakennevääris- esimerkiksi esityksen sisältymisestä poliisihallin- 44032: tymä on sen sijaan yhä olemassa, sillä sitä on non KTS:aan ja Poliisiasiain neuvottelukunnan 44033: korjattu ainoastaan vuosien 1981 ja 1982 tulo- ja näin kuuluvasta lausumasta: ''Neuvottelukunta 44034: menoarvioissa yhteensä 80 nuoremman konstaa- katsoo, että vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa 44035: pelin toimen muuttamisella vanhemman kons- olisi jatkettava liikkuvan poliisin toimirakenteen 44036: taapelin toimiksi. korjaamista vastaamaan muun poliisin ..toimira- 44037: Suomen Poliisien Liiton ja poliisilakon lopetta- kennetta''. Suomen Poliisien Liitto on esittänyt 44038: missopimuksen mukaisesti perustetun toimikun- toistuvasti 50 toimen muuttamista. 44039: nan tavoitteena on päästä alipäällystön ja miehis- 1.10.1985 palkkatason mukaan 30 muutosva- 44040: tön toimien osalta seuraavaan jakaumaan: ali- kanssin kustannusvaikutus on enintään 67 230 44041: päällystö (ylikonstaapelit, rikosylikonstaapelit) mk ja 50 muutosvakanssin enintään 112 050 mk 44042: 30 % näiden toimien yhteismäärästä sekä van- vuodessa, kun nuoremman konstaapelin A 6 toi- 44043: hemmat konstaapelit 80 % ja nuoremmat kons- mia muutetaan vanhemman konstaapelin A 8 44044: taapelit 20 % näiden toimien yhteismäärästä. toimiksi. 44045: Paikallispoliisiin on perustettu vuosina 1981- 1.10.198 5 oli liikkuvassa poliisissa yli 5 vuotta 44046: 1985 yhteensä 440 ylikonstaapelin ja rikosyli- palvelleita nuorempia konstaapeleita 134 ja yli 10 44047: konstaapelin tointa sekä 194 vanhemman kons- vuotta palvelleita 57 kpl. 44048: taapelin ja vanhemman rikoskonstaapelin tointa. Paikallispoliisissa vanhemman konstaapelin 44049: Kun vastaavasti on lakkautettu 415 nuoremman toimen saattaa saada 2-3 vuoden palveluksen 44050: konstaapelin tointa, on paikallispoliisissa toimira- jälkeen. Tilanne aiheuttaa liikkuvassa poliisissa 44051: kenne kehittynyt siten, että siellä alipäällystön palvelevan poliisimiehen kokonaispalkkauksen 44052: toimia on 25 % näiden toimien yhteismäärästä jäämisen huomattavasti pienemmäksi kuin 44053: sekä vanhemman konstaapelin ja vanhemman muussa poliisissa. 44054: rikoskonstaapelin toimia 75 % konstaapelin toi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 44055: mien yhteismäärästä. Vuoden 1986 tulo- ja me- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 44056: noarvioesityksessä ehdotetut toimien lisäykset ja kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 44057: muutokset huomioiden vastaavat suhteet tulevat senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 44058: olemaan 26,4 % ja 76,4 %. 44059: Liikkuvassa poliisissa ylikonstaapelin toimia on Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 44060: 21 % alipäällystön ja miehistön toimista ja van- ryhtyä, jotta liikkuvan poliisin toimira- 44061: hemman konstaapelin toimia 52 % konstaapelin kenne korjataan vastaamaan muun polii- 44062: toimista. Ero paikallispoliisin keskiarvoon on sin toimirakennetta muuttamalla tarpeel- 44063: vuoden 1986 budjettiesityksen toteuduttua 133 linen määrä nuoremman konstaapelin 44064: vanhemman konstaapelin ja 38 ylikonstaapelin toimia vanhemman konstaapelin toimik- 44065: tointa. si? 44066: 44067: 44068: 260080V 44069: 2 1985 vp. - KK n:o 464 44070: 44071: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986 44072: 44073: Helge Saarikoski Ole Wasz-Höckert Lauri Impiö 44074: Matti Viljanen Esko Almgren Marja-Liisa Tykkyläinen 44075: Osmo Vepsäläinen Kalevi Mattila Kimmo Sasi 44076: Juhani Vähäkangas Georg C. Ehrnrooth Pentti Mäki-Hakola 44077: Riitta Jouppila Väinö Raudaskoski Aapo Saari 44078: Tauno Valo Urho Pohto Sakari Knuuttila 44079: Sirkka-Liisa Anttila Tapio Holvitie Ben Zyskowicz 44080: Juho Koivisto 44081: 1985 vp. - KK n:o 464 3 44082: 44083: 44084: 44085: 44086: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 44087: 44088: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tointen keskinäinen suhde ja miehistön sisäinen 44089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, toimirakenne ole vastannut muuttuneita ja li- 44090: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- sääntyneitä tehtäviä, minkä vuoksi paikallispolii- 44091: jeenne n:o 2542 ohella toimittanut valtioneuvos- sin henkilöstörakennetta on kehitetty, kuten ky- 44092: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- symyksen perusteluissa todetaan. Paikallispoliisin 44093: edustaja Helge Saarikosken ym. kirjallisesta kysy- kokonaisvahvuus on noin kymmenkertainen liik- 44094: myksestä n:o 464, jossa tiedustellaan: kuvan poliisin henkilöstövahvuuteen verrattuna, 44095: joten henkilöstörakenteen vääristymä on paikal- 44096: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lispoliisissa ollut lukumääräisesti moninkertai- 44097: ryhtyä, jotta liikkuvan poliisin toimira- nen. Rajallisista taloudellisista mahdollisuuksista 44098: kenne korjataan vastaamaan muun polii- johtuen kaikkia vääristymiä ei ole voitu korjata 44099: sin toimirakennetta muuttamalla tarpeel- nopeasti eikä samalla kertaa. Paikallispoliisi, jossa 44100: linen määrä nuoremman konstaapelin epäkohta on ollut lukumääräisesti suurempi, on 44101: toimia vanhemman konstaapelin toimik- tähän saakka ollut henkilöstön kehittämisessä 44102: si? liikkuvan poliisin edellä. 44103: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- Poliisin tarkistetun toiminta- ja taloussuunni- 44104: ti seuraavaa: telman mukaan tulisi kolmekymmentä liikkuvan 44105: Liikkuvan poliisin henkilöstörakenne on polii- poliisin nuoremman konstaapelin tointa vuonna 44106: simiehistön ja -alipäällystön kohdalta muodostu- 1987 muuttaa vanhemman konstaapelin toimik- 44107: nut kysymyksen perusteluosassa mainituista kehi- si. Tämän jälkeen tulisi alipäällystö- ja miehistö- 44108: tyshistoriallisista syistä toisenlaiseksi kuin paikal- toimen keskinäistä suhdetta ja miehistön sisäistä 44109: lispoliisin henkilöstörakenne. Paikallispoliisin- toimirakennetta vielä kehittää edelleen liikkuvan 44110: kaan kohdalla ei alipäällystötointen ja miehistö- poliisin tehtävien vaatimusten mukaisiksi. 44111: 44112: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 44113: 44114: Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen 44115: 4 1985 vp. -- RJK n:o 464 44116: 44117: 44118: 44119: 44120: Till Riksdagens Herr Talman 44121: 44122: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen interna befattningsstruktur motsvarat de 44123: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr förändrade och ökade uppgifterna. Detta har 44124: 2542 av den 8 januari 1986 till vederbörande medfört att man har utvecklat den lokala poli- 44125: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande seos personalstruktur såsom det framhålls i moti- 44126: av riksdagsman Helge Saarikoski m.fl. underteck- veringen för spörsmålet. Den lokala poliseos 44127: nade spörsmål nr 464: totala styrka är ungefär tiofaldig i jämförelse med 44128: rörliga poliseos personalstyrka, vilket visar att 44129: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta missförhållandena i personalstrukturen antals- 44130: för att avhjälpa missförhållandena i rörli- mässigt har varit mångdubbla inom den lokala 44131: ga poliseos befattningsstruktur så, att polisen. På grund av begränsade ekonomiska 44132: den fås att motsvara den övriga poliseos möjligheter har alla missförhållanden inte kun- 44133: befattningsstruktur genom att ett nöd- nat avhjälpas snabbt eller på samma gång. Den 44134: vändigt antal yngre konstapels befatt- lokala polisen, inom viiken missförhållandet har 44135: ningar ändras till äldre konstapels befatt- varit störst om man ser till antalet, har hittills 44136: ningar? gått före rörliga polisen vid utvecklandet av 44137: personalen. 44138: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt 44139: anföra följande: Enligt den justerade verksamhets- och ekono- 44140: Rörliga poliseos personalstruktur har för polis- mipianeo for polisen borde trettio yngre 44141: manskapets och polisunderbefälets vidkomman- konstapels befattningar inom rörliga polisen år 44142: de av de utvecklingshistoriska skäl som nämnts i 1987 ändras till äldre konstapels befattningar. 44143: motiveringen för spörsmålet kommit att avvika Därefter borde förhållandet mellan underbefäls- 44144: från personalstrukturen inom den lokala polisen. befattningarna och manskapsbefattningarna och 44145: Inte heller för den lokala poliseos vidkommande manskapets interna befattningsstruktur ytterliga- 44146: har förhållandet mellan underbefälsbefattningar- re utvecklas i enlighet med de krav som rörliga 44147: na och manskapsbefattningarna och manskapets poliseos uppgifter ställer. 44148: 44149: Helsingfors den 12 februari 1986 44150: 44151: Inrikesminister Kaisa Raatikainen 44152: 1985 vp. 44153: 44154: Kirjallinen kysymys n:o 465 44155: 44156: 44157: 44158: 44159: Stenius-Kaukonen ym.: Yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien ohjei- 44160: den ja tiedottamisen kehittämisestä 44161: 44162: 44163: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 44164: 44165: Tämän vuoden alussa voimaan tulleiden yksi- täntöä yhdenmukaistavaksi ja ohjaavaksi tekijäksi 44166: tyisen sektorin työntekijöitä koskevien elä- muodostuvat yksilöllisestä varhaiseläkkeestä an- 44167: kelakien muutosten mukaan 55 vuotta täyttä- nettavat ohjeet ja tiedottaminen. Esimerkiksi 44168: neellä työntekijällä on oikeus saada työkyvyttö- lausuntoja kirjoittaville lääkäreille on tiedotettava 44169: myyseläkettä yksilöllisenä varhaiseläkkeenä, jos eläkkeen myöntämisen perusteet ja lausunnon 44170: hänen työkykynsä, huomioon ottaen sairaus, vika kirjoittamisohjeet, toteaa sosiaalivaliokunta yksi- 44171: tai vamma, ikääntymiseen liityvät tekijät, amma- selitteisesti mietinnössään. 44172: tissaolon pitkäaikaisuus, hänelle työstä aiheutu- Raskasta ja kuluttavaa työtä tehneitä työnteki- 44173: nut rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työolosuh- jöitä, jotka tuntevat työnteon jatkamisen koh- 44174: teet, on pysyvästi siinä määrin alentunut, ettei tuuttomaksi, on paljon. Jo viime vuoden puolella 44175: hänen kohtuudella voida edellyttää enää jatkavan oli jätetty yli 3 000 hakemusta yksilölliselle var- 44176: ansiotyötään. haiseläkkeelle. Hakijoita olisi varmasti huomatta- 44177: Sosiaalivaliokunnan mietinnön mukaan yksi- vasti runsaammin, mutta tieto uusista eläkejärjes- 44178: löllisen varhaiseläkkeen merkittävänä eläkepoliit- telyistä ei ole vielä riittävästi mennyt kentälle. 44179: tisena piirteenä on mahdollisuus siirtää painopis- Valiokunnan edellyttämiä lausunnon kirjoitta- 44180: tettä eläkkeen myöntämisen perusteissa sosiaali- misohjeita ei lääkäreille ole toimitettu. Lääkäri- 44181: siin, ruumiillisiin, henkisiin ja työolosuhteita lehdessä ollutta kirjoitusta ei voi pitää riittävänä 44182: koskeviin tekijöihin, joita arvioidaan kunkin eläkkeen myöntämisen perusteista tiedottamise- 44183: eläkkeenhakijan henkilökohtaisen tilanteen mu- na, varsinkin kun kirjoitukseen sisältyi epätark- 44184: kaan. Eläkejärjestelmän kehittämisen tällaisten kuuksia. 44185: tekijöiden nojalla on tarkoitus johtaa vakuutetun Eläketurvakeskuksen eläkelaitoksille lähettä- 44186: kannalta tarkoituksenmukaisiin ja perusteltuihin mät ohjeet eivät kaikilta osin ole riittävän yksi- 44187: ratkaisuihin. tyiskohtaiset ja yksiselitteiset, mikä aiheuttaa se- 44188: Edelleen valiokunta toteaa mietinnössään, että kaannusta, varsinkin kun muussa tiedottamisessa 44189: arvioitaessa eläkkeenhakijan elämäntilanteen vai- on esitetty kiistaa aiheuttaneista kohdista yksise- 44190: kutusta hänen työkykyynsä tulee laissa mainittuja litteisiä tulkintoja, jotka eivät aina vastaa sosiaali- 44191: tekijöitä käsitellä keskenään yhtä painavina siten, valiokunnan mietinnössään esittämää tahtoa. 44192: ettei kuitenkaan edellytetä kaikkien tekijöiden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 44193: samanaikaista ilmenemistä. Työolosuhteiden sel- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 44194: vittämisessä on käytettävä työpaikkakohtaista asi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 44195: antuntemusta. Ikääntymiseen liittyvien tekijöi- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 44196: den arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota niihin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 44197: tekijöihin, joissa ei ole kysymys sairaudesta, vias- ryhtyä, jotta yksilöllisestä varhaiseläkkees- 44198: ta tai vammasta, vaan vanhenemisen aiheutta- tä annettavat ohjeet ja tiedottaminen vas- 44199: mista fyysisistä ja psyykkisistä tekijöistä. taavat eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja 44200: Valiokunta piti tärkeänä, että järjestelmän oi- että myös lääkäreille tiedotetaan eläkkeen 44201: keudenmukaiseen ja joustavaan toteuttamiseen myöntämisen perusteet ja lausunnon kir- 44202: kiinnitetään erityistä huomiota. Tärkeäksi käy- joittamisohjeet? 44203: 44204: 44205: 44206: 44207: 260081X 44208: 2 1985 vp. - KK n:o 465 44209: 44210: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986 44211: 44212: Marjatta Stenius-Kaukonen Tarja Halonen Pekka Leppänen 44213: Anna-Kaarina Louvo Kati Peltola Tuula Paavilainen 44214: Erkki Moisander Risto Ahonen Jorma Rantanen 44215: Kerttu Törnqvist Hannu Kemppainen Väinö Raudaskoski 44216: Saara Mikkola Helena Pesola Håkan Nordman 44217: Pentti Skön Jukka Vihriälä Paavo Lipponen 44218: 1985 vp. -- RJ( n:o 465 3 44219: 44220: 44221: 44222: 44223: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 44224: 44225: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tornia ohjeita eri osatekijöiden painottamisesta 44226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ratkaisua tehtäessä. Soveltamisohjeilla on tarkoi- 44227: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- tus luoda vain puitteet yksittäistapausten ratkai- 44228: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- semista varten. Muutenkaan ei tässä vaiheessa ole 44229: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tarkoituksenmukaista antaa liian yksityiskohtaisia 44230: Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta ohjeita, koska vasta käytännön kokemuksien ja 44231: kirjallisesta kysymyksestä n:o 465: muutoksenhakuelinten kannanottojen jälkeen 44232: voidaan hahmottaa yksityiskohtaisempia ratkaisu- 44233: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo malleja. Soveltamisohjeiden valmistelussa ovat 44234: ryhtyä, jotta yksilöllisestä varhaiseläkkees- myös työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen edustajat 44235: tä annettavat ohjeet ja tiedottaminen vas- olleet mukana, joten näin on pyritty varmista- 44236: taavat eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja maan myös riittävä työelämän tuntemus. Huo- 44237: että myös lääkäreille tiedotetaan eläkkeen miota on kiinnitetty myös siihen, että ohjeet 44238: myöntämisen perusteet ja lausunnon kir- vastaavat eduskunnan sosiaalivaliokunnan näke- 44239: joittamisohjeet? myksiä. Käytännön ratkaisutoiminnassa on saatu- 44240: jen tietojen mukaan tähän mennessä vallinnut 44241: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen varsin pitkälle menevä yksimielisyys. 44242: seuraavaa: Jotta eläkkeenhakijan suorituskyvystä ja työolo- 44243: Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleeseen suhteista saataisiin tarpeellinen selvitys, on elä- 44244: joustavaan eläkeikäjärjestelyyn liittyen 55 vuotta kehakemuslomakkeita uudistettu siten, että haki- 44245: täyttäneellä työntekijällä on oikeus työkyvyn jaa muun muassa pyydetään kuvaamaan työolo- 44246: alennuttua saada työkyvyttömyyseläkettä yksilöl- jaan ja kertomaan oma käsityksensä työstä selviy- 44247: lisenä varhaiseläkkeenä sekä kansaneläkejärjestel- tymisestä. Tarvittaessa myös työnantajalta hanki- 44248: mästä että työeläkejärjestelmästä. Hallituksen esi- taan selvitys työntekijän työstä ja työolosuhteista. 44249: tyksessä lähdettiin siitä, että yksilöllisen varhais- Kuten työkyvyttömyyseläkkeissä yleensäkin, myös 44250: eläkkeen avulla poistetaan työkyvyttömyyseläke- yksilöllistä varhaiseläkettä koskevaan hakemuk- 44251: järjestelmässä sairauden, vian tai vamman koros- seen on liitettävä lääkärintodistus. Tämä on 44252: tuneesta merkityksestä aiheutuneet epäkohdat ja luonnollinen tapa pyrittäessä selvittämään haki- 44253: siirretään työkykyä arvioitaessa painopistettä yksi- jan suorituskyky. Hoitavan lääkärin on lausuttava 44254: löllisten tekijöiden yhteisvaikutukseen. Sairauden käsityksensä paitsi hakijan terveydentilasta myös 44255: ohella tällaisia työkyvyn arvioinnissa huomioon muista hakijan työn suorittamiseen ja työolosuh- 44256: otettavia tekijöitä ovat ikääntymiseen liittyvät teisiin liittyvistä seikoista, joita silmällä pitäen 44257: tekijät, ammatissaolon pitkäaikaisuus, työstä ai- yksilöllinen varhaiseläke on säädetty. Tässä yhtey- 44258: heutunut rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työ- dessä on kuitenkin korostettava, ettei hoitavan 44259: olosuhteet. Työkyvyn alentumista arvioitaessa on lääkärin enempää kuin eläkelaitoksen asiantunti- 44260: laissa määritellyt tekijät huomioon ottaen tehtävä jalääkärinkään kannanotto ole ratkaiseva. Työn- 44261: yksilökohtaisesti kokonaisarvia siitä, vaatiiko työn tekijän ja työnantajan selvitysten rinnalla hoita- 44262: jatkaminen työntekijäitä kohtuuttomia ponniste- van lääkärin lausunto on objektiivinen ja puolu- 44263: luja. Koska kysymys on yksilökohtaisesta arviosta, eeton asiantuntijalausunto eläkkeen hakijan suo- 44264: on selvää, että eri tekijöiden painotus vaihtelee rituskyvystä. 44265: eri tapauksissa. Uusien eläkemuotojen tiedottamiseen on kiin- 44266: Yksilöllisen varhaiseläkkeen saamisen edelly- nitetty erityistä huomiota. Näitä kysymyksiä var- 44267: tykset on laissa määritelty siinä mielessä väljästi, ten perustettiin jo viime vuoden keväällä erityi- 44268: että lain soveltajalle on jätetty harkintavaltaa, nen Eläketurvakeskuksen ja eläkelaitosten asian- 44269: jotta kunkin yksittäistapauksen erityispiirteet voi- tuntijoiden yhteinen tiedotusryhmä. Tietoa yksi- 44270: taisiin joustavasti ottaa huomioon. Myös Elä- löllisestä varhaiseläkkeestä on jaettu kaikkia pe- 44271: keturvakeskus on soveltamisohjeissaan lähtenyt rinteisiä tiedotuskanavia, muun muassa sanoma-, 44272: siitä, ettei voida antaa yksityiskohtaisia ja ehdot- aikakaus-, ammatti-, ja työmarkkinalehtiä sekä 44273: 4 1985 vp. - KK n:o 465 44274: 44275: radiota ja televisiota käyttäen. Lisäksi viime suntoa kirjoitettaessa. Eläketurvakeskus on lisäksi 44276: kesänä lähetettiin laaja lehtiartikkeli 600 lehdel- yhteistyössä kansaneläkelaitoksen kanssa valmis- 44277: le, ja Eläketurvakeskuksen esitteestä "Joustavasti tellut uuden lääkärinlausuntolomakkeen, jossa 44278: eläkkeelle 1986" on jaettu 220 000 kappaleen edellytetään lääkärin perustelevan johtopäätök- 44279: suomenkieliset ja 15 000 kappaleen ruotsinkieli- sensä aiempaa seikkaperäisemmin. 44280: set painokset. Myös eläkelaitokset ovat julkaisseet Tiedonsaannin varmistamiseksi sosiaali- ja ter- 44281: omia esitteitä ja järjestäneet koulutus- ja tiedo- veysministeriö huolehtii siitä, että edellä mainit- 44282: tustilaisuuksia. tu Suomen Lääkärilehden artikkeli tullaan tietyin 44283: Lääkäreille erityisesti ei ole voitu järjestää yksi- täsmennyksin vielä erikseen jakamaan lääkäri- 44284: tyiskohtaista tiedotusta ennen Eläketurvakeskuk- kunnalle. Kuitenkin vasta käytännössä saatavat 44285: sen yleisohjeiden valmistumista. Niiden valmis- kokemukset tulevat osoittamaan, onko tiedotta- 44286: tuttua lokakuussa 1985 katsottiin kiireisen aika- mista edelleen tehostettava ja onko esimerkiksi 44287: taulun vuoksi tarkoituksenmukaisimmaksi kei- lääkärinlausuntolomaketta vielä tarpeen uudis- 44288: noksi artikkelit "Suomen Lääkärilehteen", joka taa. Tässä vaiheessa on tärkeintä kiinnittää huo- 44289: varsin kattavasti tavoittaa maamme lääkärikun- miota eläkelaitosten yhteistoimintaan mahdolli- 44290: nan. Myös "Sosiaaliturva" -lehdessä ja "Työ - simman yhtenäisen ratkaisukäytännön aikaansaa- 44291: terveys - turvallisuus'' -lehdessä on ollut asiasta miseksi. Tätä silmällä pitäen on myös yksilöllis- 44292: kirjoituksia. Näissä on pyritty tuomaan esiin sekä ten varhaiseläkkeiden osalta otettu käyttöön kan- 44293: yksilöllisen varhaiseläkkeen perusteet ja tausta saneläke- ja työeläkejärjestelmän välinen työky- 44294: että lääkärinlausunnon kirjoittamisohjeet. Lääkä- vyttömyyseläkeasioissa noudatettu ennakkoilmoi- 44295: reille on myös järjestetty lukuisia esitelmätilai- tus- ja neuvottelumenettely. Hallitus seuraa jous- 44296: suuksia. Tiedottamisessa on korostettu erityisesti tavan eläkeikäjärjestelyn toteutumista ja ryhtyy, 44297: työlääketieteellisen näkemyksen merkitystä lau- jos aihetta ilmenee, tarpeellisiin toimenpiteisiin. 44298: 44299: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 44300: 44301: Ministeri Matti Puhakka 44302: 1985 vp. -- KJ( n:o 465 5 44303: 44304: 44305: 44306: 44307: Tili Riksdagens Herr Taimao 44308: 44309: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen prövningsrätt för att särdragen i varje enskilt fali 44310: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av skall kunna beaktas smidigt. Även pensions- 44311: den 8 januari 1986 tili vederbörande medlem av skyddscentralen har i sina tiliämpningsdirektiv 44312: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- utgått från att man inte kan utfärda detaljerade 44313: dagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen m.fl. och absoluta föreskrifter om hur de olika delfak- 44314: undertecknade spörsmål nr 465: torerna skali betonas då saken avgörs. Avsikten 44315: med tillämpningsdirektiven är endast att skapa 44316: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta en ram för avgörandet av enskilda fall. lnte helier 44317: för att anvisningarna och informationen i övrigt är det i detta skede ändamålsenligt att 44318: om individueli förtidspension skali mot- utfärda alitför detaljerade direktiv, eftersom det 44319: svara den vilja som riksdagen uttalat samt först efter det att erfarenheter i praktiken och 44320: för att även läkarna skali informeras om fuliföljdsorganens ställningstaganden föreligger 44321: grunderna för beviljandet av pensionen är möjligt att börja utforma mera detaljerade 44322: och ges anvisningar om hur utlåtandena lösningsmodeller. Företrädare för arbetsmark- 44323: skali skrivas? nads- och företagarorganisationerna har också 44324: deltagit i beredningen av tiliämpningsdirektiven, 44325: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt eftersom man även önskat garantera en tiliräcklig 44326: anföra följande: kännedom om arbetslivet. Det har också beaktats 44327: att direktiven skali motsvara riksdagens socialut- 44328: 1 anslutning tili det flexibla pensionsåldersar- 44329: skotts uppfattningar. Enligt de uppgifter som 44330: rangemang som trädde i kraft vid ingången av 44331: man fått om avgörandena i praktiken har det 44332: innevarande år har arbetstagare som fylit 55 år 44333: hittills rått en långt gående samstämmighet. 44334: rätt att då arbetsförmågan blivit nedsatt få inva- 44335: lidpension i form av individueli förtidspension 44336: enligt såväl folkpensionssystemet som arbetspen- För att pensionssökandens prestationsförmåga 44337: sionssystemet. Regeringen utgick i sin proposi- och arbetsförhållanden skali bli tillräckligt väl 44338: tion från att de missförhållanden som uppstått i utredda har pensionsansökningsblanketterna 44339: invalidpensionssystemet genom betoningen av förnyats så, att sökanden bl.a. skall beskriva sina 44340: betydelsen av sjukdom, lyte elier skada avhjälps arbetsförhålianden och ange sin egen uppfatt- 44341: med individueli förtidspension och att tyngd- ning om hur han klarar arbetet. Vid behov 44342: punkten i bedömningen av arbetsförmågan flyt- införskaffas utredning också av arbetsgivaren om 44343: tas över på kombinationen av flera individuelia arbetstagarens arbete och arbetsförhållanden. I 44344: faktorer. Här vid kommer i fråga inte bara likhet med allmän praxis i fråga om invalidpen- 44345: sjukdom utan även faktorer förknippade med sioner skallläkarintyg också fogas till ansökningar 44346: åldrandet, lång tid i yrket, ett för personeo i som gälier individuell förtidspension. Detta är 44347: fråga påfrestande och slitsamt arbete samt arbets- ett naturligt tilivägagångssätt då det gäller att 44348: förhåliandena. När man bedömer i viiken mån utreda sökandens prestationsförmåga. Den vår- 44349: en arbetstagares arbetsförmåga är nedsatt bör dande läkaren skall meddela sin uppfatning inte 44350: man, med beaktande av de faktorer som defini- bara om sökandens hälsotilistånd utan också om 44351: erats i lagen, för varje enskild individs del göra andra sådana med utförandet av sökandens arbe- 44352: en totalbedömning av om ett fortsatt arbete te och arbetsförhåliandena förknippade faktorer, 44353: kräver oskäliga ansträngningar av honom elier med tanke på vilka den individuelia förtidspen- 44354: henne. Eftersom det är fråga om en individueli sionen införts. I detta samband bör det dock 44355: bedömning är det klart att faktorerna betonas på framhålias att den vårdande läkarens, lika litet 44356: varierande sätt i olika fali. som pensionsanstaltens sakkunniga läkares, 44357: Förutsättningarna för erhåliande av individueli ståndpunkt är avgörande. 1 jämförelse med ar- 44358: förtidspension har i lagen definierats löst i det betstagarens och arbetsgivarens utredningar är 44359: hänseendet att lagens tillämpare har lämnats den vårdande läkarens utlåtande ett objektivt och 44360: 6 1985 vp. -- KJ( n:o 465 44361: 44362: opartiskt sakkunnigutlåtande om pensionssökan- grunden tili systemet med individuell förtidspen- 44363: dens prestationsförmåga. sion samt ge anvisningar om hur läkarutlåtande- 44364: Särskild uppmärksamhet har ägnats i informa- na skall skrivas. Talrika föredrag har också anord- 44365: tionen om de nya pensionsformerna. För dessa nats för läkare. I informationen har man särskilt 44366: frågor inrättades redan våren 1985 en särskild betonat att arbetsmedicinska synpunkter skall 44367: informationsgrupp bestående av sakkunniga från beaktas då utlåtandena skrivs. Pensionsskydds- 44368: pensionsskyddscentralen och pensionsanstalterna. centralen har dessutom i samarbete med folkpen- 44369: Information om den individuella förtidspensio- sionsanstalten utarbetat en ny blankett för läkar- 44370: nen har förmedlats med hjälp av alla traditionel- utlåtanden. I blanketten förutsätts att läkaren 44371: la informationskanaler, bl. a. tidningar, tid- motiverar sin slutsats mera detaljerat än förut. 44372: skrifter, facktidningar och arbetsmarknadstid- För att säkerställa att informationen går fram 44373: ningar samt radio och TV. Dessutom sändes kommer social- och hälsovårdsministeriet att se 44374: senaste sommar en utförlig tidningsartikel tili tili, att ovan nämnda artikel i "Finlands Läkar- 44375: 600 tidningar, och pensionsskyddscentralens tidning" med vissa preciseringar distribueras se- 44376: broschyr "Flexibel pensionering 1986" har gått parat tili läkarkåren. Dock är det först erfarenhe- 44377: ut i 220 000 finskspråkiga och 15 000 svensksprå- terna i praktiken som kan utvisa om informatio- 44378: kiga exemplar. Pensionsanstalterna har också gi- nen måste effektiveras ännu mera och om t.ex. 44379: vit ut egna broschyrer och anordnat utbildning blanketten för läkarutlåtandena måste förnyas 44380: och information. ytterligare. I detta skede är det viktigast att man 44381: Detaljerad information riktad enbart tili läkar- ägnar uppmärksamhet åt pensionsanstalternas 44382: na kunde inte anordnas förrän pensionsskydds- samarbete, för att en så enhetlig praxis som 44383: centralens allmänna anvisningar blev färdiga. möjligt skall kunna skapas. Med~tanke på detta 44384: Detta skedde i oktober 1985, varvid det på grund har det också i fråga om de individuella förtids- 44385: av den brådskande tidtabellen ansågs mest ända- pensionerna införts ett likadant förhandsbeskeds- 44386: målsenligt att sprida informationen medelst ar- och förhandlingsförfarande som det som före- 44387: tiklar i ''Finlands Läkartidning'', som når så gott kommit mellan folkpensions- och arbetspensions- 44388: som hela landets läkarkår. I tidningarna "Sosiaa- systemen i invalidpensionsärenden. Regeringen 44389: liturva" och "Työ Terveys Turvallisuus" har följer med hur det flexibla pensionsåldersarran- 44390: också ingått artiklar om saken. I dessa har man gemanget förverkligas och kommer, om det finns 44391: försökt presentera såväl grunderna för som bak- anledning, att vidta erforderliga åtgärder. 44392: 44393: Helsingfors den 12 februari 1986 44394: 44395: Minister Matti Puhakka 44396: 1985 vp. 44397: 44398: Kirjallinen kysymys n:o 466 44399: 44400: 44401: 44402: 44403: Paakkinen ym.: Lakisääteisen valtionavun myöntämisestä Keskisen 44404: Uudenmaan Musiikkiopistolle 44405: 44406: 44407: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 44408: 44409: Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto on aloit- määrä on kaiken aikaa kasvanut ylittäen jo luku- 44410: tanut toimintansa kannatusyhdistyspohjaisena jo vuoden 1983-84 päättyessä 600 oppilaan rajan. 44411: vuonna 1972. Elokuun alusta 1981 opisto kun- Musiikkiopiston menot olivat jo vuoden 1983 44412: nallistettiin. Ylläpitäjäkuntia ovat Tuusula ja päättyessä yli 1, 7 miljoonaa markkaa, mihin 44413: Järvenpää, joissa molemmissa kunnissa on myös saatiin harkinnanvaraista valtionapua vain 44414: opiston toimipisteitä. Opiston toimialueen. ku~ 100 000 markkaa, eli 5,6 prosenttia. Kun oppi- 44415: tien väkiluku on lähes 50 000 asukasta. Oplskelt- lasmaksutulojen osuus oli 20,35 prosenttia, jäi 44416: joita opistossa on näiden kahden kunnan lisäksi kuntien maksettavaksi huomattavan suuri osuus 44417: ollut myös Keravalta, Sipoosta ja Mäntsälästä. opiston menoista. 44418: Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto on ainoa Maamme yli sadasta musiikkioppilaitoksesta 44419: opistotasoinen musiikkioppilaitos al~eella. Mu- alle puolet saa lakisääteistä valtionavustusta. Kui- 44420: siikkiopistossa noudatetaan kouluhallituksen vah- tenkin varsin monet niistä täyttävät ne lain 44421: vistamaa opetussuunnitelmaa täydennettynä ope- asettamat ehdot, joita lakisääteisen valtionavus- 44422: tusministeriön vahvistaman työohjelman mää- tuksen myöntämiseksi edellytetään. Suomen mu- 44423: räyksillä. Opiston tehtävänä on tämän mukaan siikkioppilaitosten liitto on pitänyt samantasois- 44424: antaa esittävän ja luovan säveltaiteen opetusta ten musiikkioppilaitosten eriarvoista valtionavus- 44425: sekä edistää musiikkielämän yleistä kehittämistä. tustapaa epäoikeudenmukaisena ja edellyttänyt 44426: Opistoon kuuluvat myös musiikkiopistoastetta lakisääteisen valtionavustuksen myöntämistä kai- 44427: alemmat oppilaitosmuodot: musiikkikoulu, ai- kille niille musiikkioppilaitoksille, jotka täyttävät 44428: kuisosasto, musiikkileikkikoulu ja suzukiosasto. laissa ja asetuksessa säädetyt ehdot. Keskisen 44429: Oppilaiden ottamisen, annettavan opetuksen, Uudenmaan musiikkioppilaitos täyttää mainitut 44430: suoritettavien tutkintojen ja annettavien todistus- edellytykset. 44431: ten osalta noudatetaan, mitä vahvistetussa ope- Juuri hyväksytyssä valtion kuluvan vuoden 44432: tussuunnitelmassa on määrätty. tulo- ja menoarviossa on lisätty oppilaspaikkoja 44433: Musiikkikoulussa annetaan musiikin perusope- musiikkioppilaitoksissa. Näin on luotu edellytyk- 44434: tusta sekä musiikkialan ammatteihin aikoville siä uusien musiikkioppilaitoksien pääsemiseen 44435: että musiikinharrastajille. Musiikkikoulussa voi- lakisääteisen valtionavustuksen piiriin. Keskisen 44436: vat opiskella pääsytutkinnossa oppilaiksi hyväksy- Uudenmaan Musiikkiopiston molemmat omis- 44437: tyt henkilöt, joilla on edellytykset opiskella mu- tajayhteisöt, sekä Tuusulan kunta että Järven- 44438: siikkikoulun opinto-ohjelman mukaisesti. Mu- pään kaupunki, ovat jo vuonna 1983 tekemillään 44439: siikkikoulun päästätutkinnon suoritettuaan oppi- päätöksillä hakeneet opistolle lakisääteistä val- 44440: laalla on oikeus pyrkiä musiikkiopistoon, jossa tionavustusta. 44441: annettavan opetuksen tavoitteena on sellaisten Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 44442: valmiuksien antaminen, että sekä solististen että tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 44443: nk. yleisten aineiden I kurssitutkinnon suoritta- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 44444: minen menestyksellisesti on mahdollista. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 44445: Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa toimii 44446: rehtori ja viisi vakinaista opettajaa. Heidän lisäk- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- 44447: seen on kymmenen päätoimista tuntiopettajaa, tynyt saattaakseen Keskisen Uudenmaan 44448: viisi yhteispäätoimista tuntiopettajaa ja yli 30 Musiikkiopiston mahdollisimman pian 44449: sivutoimista tuntiopettajaa. Opiskelijoiden luku- lakisääteisen valtionavustuksen piiriin? 44450: 44451: 260068H 44452: 2 1985 vp. - KK n:o 466 44453: 44454: 44455: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986 44456: 44457: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Pekka Myllyniemi 44458: Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo Lea Kärhä 44459: Kaarina Dromberg Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki 44460: Marja-Liisa Salminen Peter Muurman Kaj Bärlund 44461: Tauno Valo Helvi Koskinen Liisa Arranz 44462: Elsi Hetemäki-Olander 44463: 1985 vp. - KK n:o 466 3 44464: 44465: 44466: 44467: 44468: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 44469: 44470: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tillisen peruskoulutuksen valtionapu'' peruste- 44471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, luissa todennut, että harkinnanvaraisen valtion- 44472: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- avun piirissä on edelleen useita sellaisia musiikki- 44473: jeen ohella toimittanut asianomaiselle jäsenelle oppilaitoksia, jotka antamansa opetuksen järjes- 44474: jäljennöksen kansanedustaja Paakkisen ym. kir- telyiden puolesta ovat rinnastettavissa jo lakisää- 44475: jallisesta kysymyksestä n:o 466, joka kuuluu teisen valtionosuuden piiriin kuuluviin oppilai- 44476: seuraavasti: toksiin. -Tämän johdosta eduskunta edellyttää, 44477: että hallitus kiirehtii näiden musiikkioppilaitos- 44478: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- t~n saattamista lakisääteisen valtionosuuden pii- 44479: tynyt saattaakseen Keskisen Uudenmaan nn. 44480: Musiikkiopiston mahdollisimman pian Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on varattu 44481: lakisääteisen valtionavustuksen piiriin? 61 150 000 markkaa musiikkioppilaitosten laki- 44482: sääteisiin valtionosuuksiin. Irrottaessaan 22 päi- 44483: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen vänä tammikuuta ko. määrärahat kouluhallituk- 44484: seuraavaa: sen käytettäväksi opetusministeriö on eduskun- 44485: Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an- nan budjettivastauksessaan kirjaamaan lausu- 44486: netun lain (147/68, muut 1076/75 ja 935/82) maan viitaten kehottanut kouluhallitusta teke- 44487: 2 §:n mukaan valtionavustuksesta osalliseksi pää- mään vuoden 1986 ensimmäistä lisämenoarvio- 44488: see musiikkioppilaitos, jonka avustaminen val- esitystä ja vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitystä 44489: tion varoin on maan musiikinopetuksen kannalta varten ehdotuksensa uusien oppilaitosten lakisää- 44490: tarkoituksenmukaista ja joka sen ohessa täyttää teistämisestä. 44491: säädetyt yleiset edellytykset. Valtionavustuksesta Mikäli valtiontaloudellisia edellytyksiä on, uu- 44492: osalliseksi pääsystä päättää opetusministeriö. Lain sia oppilaitoksia oikeutetaan saamaan valtion- 44493: 6 §:n mukaan valtionosuuksien maksaminen suo- osuutta jo 1. 8.1986 lukien. Kouluhallitus antaa 44494: ritetaan ensisijaisesti siitä määrärahasta, joka on oppilaitosten hakemuksista lausuntonsa, ja tässä 44495: osoitettu vedonlyönnistä urheilukilpailuissa ker- yhteydessä tullaan käsittelemään myös Keskisen 44496: tyvistä varoista käytettäväksi taidetta edistäviin Uudenmaan Musiikkiopiston hakemus lakisäätei- 44497: tarkoituksiin. sen valtionosuuden piiriin pääsystä. 44498: Musiikkioppilaitosjärjestelmä on parinkymme- Erikseen on vielä syytä todeta, että vuoden 44499: nen vuoden aikana määrällisesti laajentunut ja 1986 aikana on mahdollista ottaa lakisääteisen 44500: laadullisesti kehittynyt. Valtiontaloudellisia edel- valtionosuuden piiriin sellaisia oppilaitoksia, joi- 44501: lytyksiä laajentaa lakisääteisen valtionosuuden den toimintaan toisen oppilaitoksen sivutoimi- 44502: piiriin pääsevien oppilaitosten lukumäärää ei ole pisteenä tai osana toista oppilaitosta on aiemmin 44503: tätä kehitystä vastaavasti ollut. Yhä useammat saatu valtionosuutta. Tällöin lakisääteistäminen 44504: oppilaitokset, joita voidaan valtion varoin tukea tapahtuu vähentämällä vastaava valtionosuuteen 44505: ainoastaan harkinnanvaraisin avustuksin, ovat oikeutettu opetustuntimäärä pääoppilaitoksesta. 44506: toimintansa tason ja valtakunnallisen merkityk- Valtionosuusmenot eivät tällaisen ratkaisun joh- 44507: sen kannalta sellaisia, jotka voitaisiin oikeuttaa dosta kohoa. Eduskunta on budjettivastaukses- 44508: saamaan lakisääteistä valtionosuutta. saan lisäksi todennut, että tällä tavoin perustetta- 44509: Eduskunta on käsitellessään vuoden 1986 tulo- vaan oppilaitokseen saadaan perustaa sille hyväk- 44510: ja menoarvioesitystä momentin 29.90.54 "Mu- sytyn opetustuntikiintiön puitteissa tarvittavat vi- 44511: siikkioppilaitosten ja musiikin keskiasteen amma- rat ja toimet. 44512: 44513: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986 44514: 44515: Ministeri Gustav Björkstrand 44516: 4 1985 vp. - KK n:o 466 44517: 44518: 44519: 44520: 44521: Till Riksdagens Herr Talman 44522: 44523: 1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord- bildningen i musik på melianstadiet) har riks- 44524: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder dagen konstaterat, att flera sådana musikläroan- 44525: skrivelse av den 8 januari 1986 tili vederbörande stalter som beviljas statsunderstöd beroende av 44526: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan- prövning med hänsyn tili arrangemangen i fråga 44527: de av riksdagsman Paakkinen m.fl. underteckna- om musikundervisningen vid dem kan jämföras 44528: de spörsmål nr 466: med de läroanstalter som redan beviljas statsan- 44529: del. - Därför förutsätter riksdagen att rege- 44530: Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit ringen skyndsamt berättigar dessa musikläroan- 44531: för att Keskisen Uudenmaan Musiikki- stalter lagstadgad statsandel. 44532: opisto benämnda musikläroanstalt så 44533: snart som möjligt skali bli upptagen 1 statsförslaget för 1986 har ett belopp om 44534: bland de musikläroanstalter som beviljas 61 150 000 mark reserverats för musikläroanstal- 44535: lagstadgat statsunderstöd? ternas lagstadgade statsandelar. Då undervis- 44536: ningsministeriet den 22 januari 1986 stälide 44537: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt anslagen tili skolstyrelsens förfogande har minis- 44538: framföra följande: teriet med hänvisning tili uttalandet i riksdagens 44539: budgetsvar, uppmanat skolstyrelsen att fram- 44540: Enligt 2 § lagen om statsunderstöd åt musiklä- lägga förslag om de läroanstalter som i den första 44541: roanstalter (147 /68, ändr. 1076/75 och 935/82) tiliäggsbudgeten för 1986 och i statsverksproposi- 44542: tilldelas statsunderstöd åt musikläroanstalter vars tionen för 1987 skall beviljas lagstadgat statsun- 44543: understödande med statens medel är ändamåls- derstöd. 44544: enligt med beaktande av ordnandet av musikun- 44545: Om det föreligger statsekonomiska förutsätt- 44546: dervisningen i landet och som därjämte uppfylier 44547: ningar blir de nya läroanstalterna berättigade tili 44548: de särskilt nämnda alimänna förutsättningarna. 44549: starsandel redan från och med den 1.8.1986. 44550: Undervisningsministeriet fattar beslut om bevil- 44551: Skolstyrelsen ger sitt utlåtande om läroanstal- 44552: jandet av statsunderstöd åt läroanstalten. Enligt 44553: ternas ansökan och i detta sammanhang kommer 44554: 6 § i nämnda lag utgår lagstadgade och statsun- 44555: även Keskisen Uudenmaan Musiikkiapistos ansö- 44556: derstöd enligt prövning främst ur det anslag som 44557: kan om lagstadgad starsandel att behandlas. 44558: i statsförslaget är anvisat att användas för konst- 44559: främjande ändamål av de medel som genom Det är skäl att ännu konstatera att det under 44560: vadhålining vid idrottstävlingar influtit. 1986 är möjligt att bland de läroanstalter som 44561: Musikläroanstaltssystemet har under de senaste erhåller statsunderstöd uppta sådana läroanstal- 44562: 20 åren kvantitativt utvidgats och kvalitativt ter, för vars verksamhet i egenskap av filial tili 44563: utvecklats. Det har dock inte funnits statsekono- elier del av en annan läroanstalt tidigare beviljats 44564: miska förutsättningar för att antalet läroanstalter statsandel. Härvid beviljas läroanstalten lagstad- 44565: som beviljas lagstadgat statsunderstöd skulie gat statsunderstöd så att antalet lektioner, vilka 44566: kunna ökas i enlighet med denna utveckling. berättigar tili statsandel, i motsvarande grad 44567: Alit flera läroanstalter som erhålier endast stats- reduceras vid huvudläroanstalten. 44568: understöd enligt prövning, är med hänsyn tili Statsandelsutgifterna stiger inte tili följd av 44569: nivån på verksamheten och den riksomfattande denna lösning. Riksdagen har i sitt budgetsvar 44570: betydelsen sådana som kunde berättigas tili lag- härutöver konstaterat att det är möjligt att vid en 44571: stadgad statsandel. läroanstalt som inlett sin verksamhet på detta sätt 44572: 1 motiveringen tili momentet 29.90.54 i stats- inrätta de erforderliga tjänsterna och befattning- 44573: förslaget för år 1986 (Statsunderstöd för musik- arna inom ramen för den timkvot som godkänts 44574: läroanstalter och för den yrkesinriktade grundut- för läroanstalten. 44575: Helsingfors den 12 februari 1986 44576: 44577: Minister Gustav Björkstrand 44578: 1985 vp. 44579: 44580: Kirjallinen kysymys n:o 467 44581: 44582: 44583: 44584: 44585: Knuuttila ym.: Kuorma-autojen kuormien valvonnan tehostamises- 44586: ta 44587: 44588: 44589: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 44590: 44591: Tie- ja vesirakennuslaitoksen akselipainotutki- suuden heikkenemisen kautta yhteiskunnalle hy- 44592: muksen 1984 mukaan edelleen raskas kuorma- vin kalliiksi. 44593: autoliikenne ylittää huomattavalla tavalla ajoneu- Liikenneturvallisuuden kannalta on vielä syytä 44594: vojen sallitun kokonaispainon, 48 tonnia: Lii~en viitata liikenneturvallisuusasiain neuvottelukun- 44595: teessä 10 % ajoneuvoista ylittää 48 tonnm raJan. nan kannanottoon, joka koskee myös raskaan 44596: Kuitenkin jo tämä ylitys lisää tiehen kohdistuvaa autoliikenteen vatustamista talvirenkailla. Erityi- 44597: kantavuusrasitusta kaksinkertaiseksi. Tähän asi- sesti liukkailla keleillä kesärenkailla varustetut 44598: aan on vuosikymmenien kuluessa usein kiinnitet- raskaat ja usein ylikuormatut autot muodostavat 44599: ty huomiota. Muun muassa jo 1970-luvun alku- vaaran liikenteessä. 44600: puolella nostettae~sa akselipain?. 8 .~o_n!liin te~ti~? Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 44601: valtioneuvoston lstunnossa poytak1qamerkmta, 44602: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 44603: jolla edellytettiin tehostetta~aksi y~~kuormien ~al 44604: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä- 44605: vontaa. Myös parlamentaannen lukennekom1tea 44606: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 44607: kannanotoillaan tähtäsi siihen, että myös raskas 44608: kuorma-autoliikenne tapahtuu sallittujen akseli- Aikooko Hallitus tehostaa raskaan 44609: painojen rajoissa. Tehokkaat toimenpiteet ovat kuorma-autoliikenteen kuormituksen val- 44610: kuitenkin jääneet valvonnan ja myös säännösten vontaa muun muassa kiinteitä tarkkailu- 44611: kehittämisen osalta suorittamatta. Tämä tulee asemia perustamalla ja kuormauksesta 44612: tiestön vaurioitumisen ja myös liikenneturvalli- annettuja määräyksiä kehittämällä? 44613: 44614: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986 44615: 44616: Sakari Knuuttila Pertti Hietala Maija Rajantie 44617: Paula Eenilä Jouko Tuovinen Pentti Lahti-Nuuttila 44618: Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari Jussi Ranta 44619: 44620: 44621: 44622: 44623: 260063C 44624: 2 1985 vp. - KK n:o 467 44625: 44626: 44627: 44628: 44629: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 44630: 44631: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa että sallittujen akseli-, teli- ja kokonaispainojen 44632: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ylittämistä tiekuljetuksissa voitaisiin oleellisesti 44633: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- vähentää ja ehkäistä. Työryhmän toimeksianto 44634: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- edellyttää myös kiinteiden punnitusasemien pe- 44635: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja rustamismahdollisuuksien tutkimisen. Kyseisen 44636: Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallises- työryhmän selvitystyön tulee olla valmiina tämän 44637: ta kysymyksestä n:o 467: vuoden loppuun mennessä. 44638: Liikenneministeriössä on lisäksi valmisteilla 44639: Aikooko Hallitus tehostaa raskaan ajoneuvojen kuormitussäännösten tarkistamista 44640: kuorma-autoliikenteen kuormituksen val- koskeva ehdotus, jota tarkoittava ajoneuvoasetuk- 44641: vontaa muun muassa kiinteitä tarkkailu- sen muutos on parhaillaan lausuntokierroksella. 44642: asemia perustamalla ja kuormauksesta Liikenneministeriössä on harkittavana myös eh- 44643: annettuja määräyksiä kehittämällä? dotettua ajoneuvoasetuksen muutosta vastaavan 44644: ehdotuksen tekeminen ylikuormamaksulain mää- 44645: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- räytymisperusteisiin. 44646: ti seuraavaa: Saatuaan liikenneministeriössä valmisteilla ole- 44647: Liikenneministeriö on asettanut työryhmän, vat selvitykset ja lausunnot hallitus tulee teke- 44648: jonka tehtävänä on selvittää ratkaisumahdolli- mään kysymyksessä tarkoitettuja asioita koskevat 44649: suuksia tiekuormituksen vähentämiseksi siten, ratkaisut. 44650: 44651: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986 44652: 44653: Liikenneministeri Matti Luttinen 44654: 1985 vp. - KK n:o 467 3 44655: 44656: 44657: 44658: 44659: Tili Riksdagens Herr Talman 44660: 44661: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ligt minska förekomsten av dylika överträdelser. 44662: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av Arbetsgruppens uppdrag förutsätter även att 44663: den 8 januari 1986 tili vederbörande medlem av möjligheterna att inrätta fasta vägningsstationer 44664: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- undersöks. Arbetsgruppens utredningsarbete 44665: dagsman Sakari Knuuttila m.fl. undertecknade skall vara slutfört före utgången av innevarande 44666: spörsmål nr 467: år. 44667: Ämnar Regeringen effektivera över- Vid trafikministeriet bereds dessutom ett för- 44668: vakningen av den tunga lastbilstrafikens slag om revidering av belastningsbestämmelserna 44669: belastning bl.a. genom att grunda fasta för fordon, och detta förslag tili ändring av 44670: kontrollstationer och utveckla bestäm- fordonsförordningen är för närvarande på remiss. 44671: melserna om lastning? Vid trafikministeriet överväger man även att göra 44672: ett förslag tili ändring av de grunder för faststäl- 44673: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt lande av avgift som ingår i lagen om överlastav- 44674: anföra följande: gift. Förslaget skulle motsvara den föreslagna 44675: ändringen av fordonsförordningen. 44676: Trafikministeriet har tillsatt en arbetsgrupp 44677: med uppgift att utreda vilka möjligheter det När regeringen har fått de utredningar som är 44678: finns att minska vägbelastningen genom att före- under beredning vid trafikministeriet samt utlå- 44679: bygga att de tillåtna axel- och boggitrycken samt tandena kommer den att fatta beslut om de 44680: totalvikterna överskrids, samt genom att väsent- frågor som avses i spörsmålet. 44681: 44682: Helsingfors den 11 februari 1986 44683: 44684: Trafikminister Matti Luttinen 44685: 1985 vp. 44686: 44687: Kirjallinen kysymys n:o 468 44688: 44689: 44690: 44691: 44692: Rajamäki: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä koskevan asetuksen 44693: säännösten takautuvan soveltamisen estämisestä 44694: 44695: 44696: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 44697: 44698: Pitkäaikaistyöttömien työllistämiskokeilusta 22 tukea voitiin maksaa 9 kuukautta työttömänä 44699: päivänä heinäkuuta 1983 annetun asetuksen olleelle työnhakijalle, eikä yhtäjaksoista työttö- 44700: (661183) 2 §:n 1 momentti, 5 § ja 14 §:n 1 myyttä vaadittu. Työvoimatoimistoihin on kan- 44701: momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 5 § 28 tautunut tietoja, että työvoimaministeriö tulee 44702: päivänä syyskuuta 1984 annetussa asetuksessa soveltamaan muutettua asetusta jo vuonna 1985 44703: (686/84) ja 14 §:n 1 momentti 6 päivänä tammi- tehtyihin päätöksiin. Tällainen yleisen hallinto- 44704: kuuta 1984 annetussa asetuksessa (9/84), on käytännön vastainen takautuva soveltaminen 44705: muutettu 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa merkitsisi sitä, että moni työllistämistuella työl- 44706: asetuksessa (1 079/85) mm. seuraavasti: listetty menettää työpaikkansa. Esimerkiksi Var- 44707: Kokeilutukea voidaan myöntää samaan työteh- kaudessa tuki saattaa loppua jopa 90 prosentissa 44708: tävään tai saman henkilön työllistämisestä aiheu- tuen piirissä olevissa yrityksissä ja kaikilla 44709: tuviin kustannuksiin vähintään kolmeksi kuukau- kokeilupaikkakunnilla asetuksen takautuva sovel- 44710: deksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. taminen merkitsee koko pitkäaikaistyöttömien 44711: Kokeilutukena maksetaan työllistämiskokeilun täydellistä romuttamista. Sa- 44712: 1) ensimmäisenä vuonna: a) yli vuoden yhtä- tojen ihmisten työsuhde loppuisi ja ensimmäiset 44713: jaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen alle irtisanomiset alkaisivat 16.1.1986. - Esimerkki- 44714: 25-vuotiaan tai yli 2 vuotta yhtäjaksoisesti työttö- nä voidaan mainita työtön X, joka on työllistetty 44715: mänä olleen 25 vuotta täyttäneen osalta 80 % vuonna 1985 voimassa olevien ehtojen mukaisesti 44716: työvoimakustannuksista; ja b) yli vuoden mutta oltuaan työttömänä 11,5 kuukautta. Asetuksen 44717: enintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä muutoksen soveltaminen takautuvasti aiheuttaa 44718: työnhakijana olleen 2 5 vuotta täyttäneen osalta tuen loppumisen hänen kohdallaan tammikuussa 44719: 50 % työvoimakustannuksista; sekä 1986 ja hän joutuu mitä todennäköisimmin työt- 44720: 2) seuraavana vuonna 20 % työvoimakustan- tömäksi. 44721: nuksista. Käsitykseni mukaan kokeiluprojekti ja työvoi- 44722: Työvoimakustannuksilla tarkoitetaan makset- mahallinnon asiakaspalvelutaso (työntekijä/ työn- 44723: tujen palkkojen ja välillisten työvoimakustannus- antaja) ei tule kestämään tällaista iskua. Vakavin- 44724: ten yhteismäärää. Välillisiksi työvoimakustannuk- ta on, että heikennys kohdistuisi vaikeimmassa 44725: siksi katsotaan 2 5 % maksetuista palkoista. asemassa oleviin pitkäaikaistyöttömiin. Mikäli 44726: asetusta todella ennakkotietojen mukaisesti sovel- 44727: 14 §. Tämä asetus tulee voimaan ensimmäise- letaan takautuvasti, mitä en kyllä voi uskoa, on 44728: nä päivänä elokuuta 1983, ja sen perusteella asetuksen muutos johtamassa pitkäaikaistyöttö- 44729: voidaan tehdä päätöksiä vuoden 1986 loppuun mien kannalta toivottomaan tilanteeseen. Mikäli 44730: siten, että työsuhde alkaa ennen 1 päivää tammi- tätä on todella asetusta annettaessa tarkoitettu, 44731: kuuta 1987. on asetuksen muutos tehty vain kokeilun ilmisel- 44732: vässä vahingoittamistarkoituksessa. 44733: Käsitykseni mukaan lain ja asetuksen muutok- 44734: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammi- sia ei koskaan tulisi soveltaa takautuvasti, mikäli 44735: kuuta 1986. takautuva soveltaminen merkitsee menetyksiä 44736: Tammikuun 1 päivänä 1986 voimaan tullut edunsaajalle. Asetuksen 14 §:n sanamuoto ja 44737: asetuksen muutos merkitsi olennaisia muutoksia voimaantulosäännös ovat kuitenkin sisällöltään 44738: työllistämistuen edellytyksille. Aiemmin kokeilu- tässä suhteessa ongelmallisia. Asetuksen 14 §:n 44739: 2601005 44740: 2 1985 vp. -- ~ n:o 468 44741: 44742: mukaan asetuksen muutos tulee voimaan 1 päi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 44743: vänä elokuuta 1983, ja sen perusteella voidaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 44744: tehdä päätöksiä vuoden 1986 loppuun siten, että nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen 44745: työsuhde alkaa ennen 1 päivää tammikuuta vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 44746: 1987. Mikäli tämä sanamuoto antaa oikeuden 44747: takautuvaan soveltamiseen, niin kuin epäviralli- Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli- 44748: sesti on työvoimaministeriön virkamiesten taholta tus aikoo ryhtyä, jotta 1 päivänä tammi- 44749: annettu ymmärtää, tulisi kiireesti ryhtyä toimen- kuuta 1986 voimaan tullutta pitkäaikais- 44750: piteisiin tällaisen työttömän kannalta katastrofaa- työttömien työllistämiskokeilusta annet- 44751: lisen ja yleisen hallintokäytännön vastaisen lop- tua asetusta ei sovelleta takautuvasti si- 44752: putuloksen estämiseksi. ten, että koko järjestelmä on vaarassa 44753: romuttua? 44754: 44755: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986 44756: 44757: Kari Rajamäki 44758: 1985 vp. -- EJ< n:o 468 3 44759: 44760: 44761: 44762: 44763: Eduskunnan Herra Puhemiehelle 44764: 44765: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa "Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammi- 44766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuuta 1986. Työnantajalle, jolle työllistämistuki 44767: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir- on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaan- 44768: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tuloa ja joka on tehnyt pitkäaikaistyöttömien 44769: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja työllistämtstukikokeilusta annetun asetuksen 44770: Kari Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- (661183) 2 §:ssä tarkoitetun henkilön kanssa sel- 44771: myksestä n:o 468: laisen määräaikaisen työsopimuksen, ettei hän 44772: voi vapautua sen velvoitteista asetuksen voimaan- 44773: Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli- tulon vuoksi, maksetaan työllistämistuki kuiten- 44774: tus aikoo ryhtyä, jotta 1 päivänä tammi- kin edelleen myöntämispäätöksen suuruisena. 44775: kuuta 1986 voimaan tullutta pitkäaikais- 44776: työttömien työllistämiskokeilusta annet- Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä helmi- 44777: tua asetusta ei sovelleta takautuvasti si- kuuta 1986, ja sitä sovelletaan 1 päivästä tammi- 44778: ten, että koko järjestelmä on vaarassa kuuta 1986." 44779: romuttua? 44780: Lisäksi on tehty valtioneuvoston periaatepäätös 44781: siitä, että valtion vuoden 1986 ensimmäisessä 44782: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- 44783: lisämenoarvioesityksessä ehdotetaan momentin 44784: ti seuraavaa: 34.50.61 perusteluja muutettavaksi siten, että 44785: Työvoimaministeriö on asiassa ilmenneiden vuoden 1985 aikana myönnetty pitkäaikaistyöttö- 44786: epäselvyyksien vuoksi hankkinut lausunnon me- mien työllistämiskokeilusta annetun asetuksen 44787: nettelytavasta valtioneuvoston oikeuskanslerilta ja mukainen työllistämistuki voidaan maksaa myös 44788: jotta asia tulee kuntoon on työvoimaministeriön vuoden 1986 osalta myöntämispäätöksen suurui- 44789: esittelystä annettu asetuksen muutos seuraavas~i: sena. 44790: 44791: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1986 44792: 44793: Työvoimaministeri Urpo Leppänen 44794: 4 1985 vp. -- ~ n:o 468 44795: 44796: 44797: 44798: 44799: Tili Riksdagens Herr Talman 44800: 44801: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ''Denna förordning träder i kraft den 1 januari 44802: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse 1986. 1 fråga om sådan arbetsgivare, åt viiken 44803: av den 8 januari 1986 tili vederbörande medlem sysselsättningsstödet beviljats innan denna 44804: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av förordning trätt i kraft och som med en i 2 § 44805: följande av riksdagsman Kari Rajamäki ställda förordningen om försökssysselsättning av lång- 44806: skriftliga spörsmål nr 468: tidsarbetslösa (661 18 3) avsedd person ingått ett 44807: sådant arbetsavtal för viss tid som gör att han 44808: Vilka snabba åtgärder ämnar Rege- inte på basen av förordningens ikraftträdande 44809: ringen vidta för att inte förordningen om kan befrias från de förpliktelser det innebär, 44810: försökssysselsättningen av långtidsarbets- betalas dock sysselsättningsstödet tili det belopp 44811: lösa, som trädde i kraft 1.1.1986, skali som anges i beviliningsbeslutet. 44812: tillämpas retroaktivt så att hela systemet Denna förordning träder i kraft den 18 februa- 44813: förlorar sin verkan? ri 1986 och den tiliämpas från och med den 1 44814: januari 1986. '' 44815: Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt Dessutom har fattats ett principbeslut av stats- 44816: följande: rådet om att motiveringen för moment 34.50.61 44817: Arbetskraftsministeriet har p.g.a. att det upp- i den första tilläggsbudgetpropositionen för år 44818: kommit oklarheter i ärendet bett justitiekanslern 1986 föreslås ändrad så att det sysselsättningsstöd 44819: i statsrådet om utlåtande angående förfaringssät- som beviljats under år 1985 i enlighet med 44820: tet i den här frågan och för att ärendet skall bli förordningen om försökssysselsättning av lång- 44821: skött har på föredragning av arbetskraftsministe- tidsarbetslösa kan betalas till det belopp som 44822: riet getts följande ändring av förordningen: anges i beviliningsbeslutet också under år 1986. 44823: 44824: Helsingfors den 17 februari 1986 44825: 44826: Arbetskraftsminister Urpo Leppänen 44827:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025