Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1985_1 | A_1985_2 | A_1985_3 | A_1985_4 | A_1985_5 | B_1985_1 | B_1985_2 | C_1985_1 | C_1985_2 | D_1985 | E_1985_1 | E_1985_2 | E_1985_3 | E_1985_4 | E_1985_5 | E_1985_6 | E_1985_7 | F_1985_1 | F_1985_2 | Hak_1985 | PTK_1985_1 | PTK_1985_2 | PTK_1985_3 | PTK_1985_4 | PTK_1985_5 |

1: Vuoden 1985
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset 231-468
11: 
12: 
13: 
14: EDUSKUNTA
15: HELSINKI              •   ·~-   1   -~· • •
16: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
17: SISÄLLYSLUETTELO
18: 
19: 
20: 
21: 
22: Kirjalliset kysymykset 231-468
23: 
24:   231 Kietäväinen: Kauppapalvelujen turvaamisesta         242 Manninen: Poronhoitoalueella talvella tapah-
25:   haja-asutusalueilla                                     tuvan porotarhaustyön verottamisesta
26: 
27:   232 Anttila: Posti- ja telepalvelujen saatavuuden       243 Mattila: Kalakuolemien estämisestä matalave-
28:   turvaamisesta                                           sisissä järvissä
29: 
30:   233 Elo ym.: Yleishyödyllisten yhdistysten mah-         244 lmpiö: Lastentarhanopettajien eläketurvan yh-
31:   dollisuudesta järjestää jäsenilleen matkailu- ja ret-   tenäistämisestä
32:   keilytoimintaa
33:                                                           245 Väänänen ym.: Musiikkioppilaitosten oppilas-
34:   234 Norrback m.fl.: Om förhindrad indragning av
35:                                                           ja opettajamäärän lisäämiseksi tarvittavista toimen-
36:   kustradiostationer
37:                                                           piteistä
38:   234 Norrback ym.: Rannikkoradioasemien lak-
39:   kauttamisen estämisestä                                 246 Koskinen: Viliikkalanjärven - Säyhteenjärven
40:                                                           ja Säyhteenjärven - Pyhäjärven välisten salmien
41:                                                           puhdistamisesta
42:   235 H. Kemppainen: Postipalvelujen ja postiau-
43:   topalvelujen turvaamisesta haja-asutusalueilla
44:                                                           247 Kortesalmi: Ilmaislääkkeeksi määräämistä kos-
45:   236 Vihriälä ym.: Koulutuskorvauksen maksami-           kevien asioiden käsittelyn nopeuttamisesta
46:   sesta myös koulutuksessa olevasta työnantajan
47:   omasta lapsesta                                         248 Saari ym.: Kansaneläkeläisten eläketulovä-
48:                                                           hennyksen muuttamisesta
49:   237 E. Laine ym.: Huumerikosten tutkinnan te-
50:   hostamisesta                                            249 Kärhä: Eräiden verotoimistojen virkojen mää-
51:                                                           rästä sekä työmäärästä ja palkkauksesta
52:   238 Roos ym.: Vaikeavammaisen lapsen kotihoi-
53:   dontuen verottamisesta                                  250 Kietäväinen ym.: Radioamatöörien käyttä-
54:                                                           mien lyhytaaltoradiolaitteiden tullin alentamisesta
55:   239 Bärlund ym.: Selvityksen suorittamisesta ta-
56:   loudellisesta keskittymisestä ja sen aiheuttamista
57:                                                           251 Holvitie ym.: Liikenteen päiväsakkojärjestel-
58:   ongelmista
59:                                                           män epäkohtien poistamisesta
60:   240 Pekkarinen ym.: Terveydenhuoltoalan opiske-
61:   lijoiden käytännön harjoittelusta aiheutuvien asu-      252 Peltola ym.: Poliisin suorittamasta mikrofoni-
62:   mls- ja matkakustannusten korvaamisesta                 kuuntelusta
63: 
64:   241 Ikonen ym.: Syvästi kehitysvammaisten ope-          253 Tennilä: Rovaniemen mlk:n sosiaalitoimiston
65:   tuksen turvaamisesta                                    menettelystä erästä avustushakemusta käsiteltäessä
66: 
67: 560185X
68: 4                                                 Sisällysluettelo
69: 
70:     254 Hetemäki-Olander ym.: Tie- ja kulkuyhteyk-              267 H. Kemppainen: Syrjäseutulisän maksamises-
71:     sien parantamisesta Hanasaaren ruotsalais-suoma-            ta myös muille kuntien työntekijöille kuin vlran-
72:     laiseen kultuurikeskukseen                                  haltijoille
73: 
74:     255 Laaksonen ym.: Toimenpiteistä neuvostovas-              268 Paakkinen: Maksuuoman hoidon antamisesta
75:     taisen propagandan johdosta                                 Morbus Hailey-Hailey ihottumasairautta sairastavil-
76:                                                                 le
77:     256 Norrback m.fl.: Om gratis specialtandvård för
78:     ungdomar                                                    269 Kortesalmi: Kirjastoautojen      hankkimisesta
79:                                                                 Oulun läänin kuntiin
80:     256 Norrback ym.: Nuorten ilmaisesta erikoisham-
81:     mashoidosta                                                 270 Kortesalmi: Ns. Lapin lain ulottamisesta kos-
82:                                                                 kemaan myös Taivalkosken kuntaa
83:     25 7 Perho: Musiikkioppilaitosten valtionapuun
84:     tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä
85:                                                                 271 Kortesalmi: Kalatalouskoulun perustamisesta
86:                                                                 Taivalkosken Ohtaojalle
87:     258 Peltola ym.: Yksityisen terveydenhuollon
88:     tuen suuntaamisesta kunnallisen terveydenhuollon
89:     kehittämiseen                                               272 Kortesalmi: Sanomalehtien jakamisesta päivit-
90:                                                                 täin myös maaseudulla
91:     259 Peltola ym.: Vuokralaisten asumisoikeuden
92:     turvaamisesta peruskorjattavissa taloissa                   273 Hilpelä ym.: Kirjastojen palvelutason turvaa-
93:                                                                 misesta
94:     260 Kortesalmi: Vesioikeusasiain käsittelyn no-
95:     peuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä Iijoki-          274 Kokko ym.: Verosäännösten muuttamisesta
96:     vesistön alueella                                           pappilarakennusten säilyttämiseksi
97: 
98:     261 Westerlund m.fl.: Om den onödiga importen               275 Kortesalmi: Pinta-alalisän saannm turvaami-
99:     av livsmedel och foderprodukter                             sesta pien- ja perheviljelmille
100: 
101:     261 Westerlund ym.: Elintarvikkeiden ja rehu-               276 Impiö: Jäidenlähdön tuhojen estämisestä Tor-
102:     tuotteiden tarpeettomasta tuonnista                         nionjoen ja Ounasjoen jokilaaksoissa
103: 
104:     262 Stenbäck m.fl.: Om smidigare passkontroll för           277 Paakkinen: Sivutoimisten vakuutusasiamiesten
105:     nordiska medborgare                                         eläketurvan järjestämisestä
106: 
107:     262 Stenbäck ym.: Pohjoismaiden kansalaisten ny-            278 Rehn m.fl.: Om eftersläpningen i sjukförsäk-
108:     kyistä joustavammasta passintarkastuksesta                  ringstaxorna
109:     263 Jansson: Om minskad import av fisk
110:                                                                 278 Rehn ym.: Sairausvakuutuskorvausperusteiden
111:                                                                 jälkeenjääneisyydestä
112:     263 Jansson: Kalan tuonnin vähentämisestä
113: 
114:     264 Rehn: Om de privata familjedagvårdarnas                 279 Rönnholm: Autoliikenteen työaikatoimikun-
115:     vårdkostnader                                               nan ehdotusten toteuttamisesta
116: 
117:     264 Rehn: Yksityisille perhepäivähoitajille hoidos-         280 Koskenniemi: Ajopiirturien käytön määräämi-
118:     ta aiheutuvista kustannuksista                              sestä pakolliseksi ammattimaisessa liikenteessä
119: 
120:     265 H. Kemppainen: Hevosten käytön jatkamises-              281 Kortesalmi: Asepalveluksesta kotiutettujen va-
121:     ta Kainuun Prikaatissa                                      rusmiesten käyttäytymisestä
122: 
123:     266 Holvitie ym.:    Poliisin matkamäärärahojen             282 Roos ym.: Sosiaaliturvamaksujen määräyty-
124:     niukkuudesta                                                misperusteiden muuttamisesta
125:                                               Sisällysluettelo                                               5
126: 
127: 283 Alho: Israelin etujen valvomisesta luopumises-          297 Tenhiälä: Työsuojelun parantamisesta Lepaan
128: ta                                                          koulutilan viljankuivaamossa
129: 
130: 284 Rajamäki: Mielenterveystyön ja kansanterveys-           298 Wasz-Höckert: Om justering av lönenivån för
131: työn käyttökustannusluonteisten hankkeiden to-              professorerna vid de s.k. kulturhögskolorna
132: teuttamisesta yhteishankkeina
133:                                                             298 Wasz-Höckert: Ns. kulttuurikorkeakoulujen
134: 285 Stenbäck m.fl.: Om makars önskemål om att               professorien palkkatason tarkistamisesta
135: mantalskrivas i olika kommuner
136:                                                             299 Jansson: Om tryggad ekonomisk ställning för
137: 285 Stenbäck ym.: Aviopuolisoiden toivomuksesta             yrkesfiskarna
138: olla henkikirjoilla eri kunnissa
139:                                                             299 Jansson: Ammattikalastajien taloudellisen ase-
140: 286 Rantanen ym.: Taudinmäärityksen poistami-               man turvaamisesta
141: sesta työnantajalle menevästä lääkärintodistuksesta
142:                                                             300 Skinnari: Poronhoitolain ja sen nojalla annet-
143: 287 Stenbäck ym.: Suomen kehitysyhteistyömäärä-             tujen säännösten noudattamisen valvonnan tehos-
144: rahojen nostamisesta 0,7 % :iin BKT:sta                     tamisesta
145: 288 Bärlund ym.: Porvoonjoen veden laadun pa-               301 Anttila ym.: Seurakuntien nuoriso-ohjaajien
146: rantamisesta                                                päivärahojen verottamisesta
147: 289 Kortesalmi: Rintamaveteraanioikeuksien myöntä-
148:                                                             302 Elo: Ammattimaisen autoliikenteen kuljetta-
149: misestä sotavankina olleelle siviiliväestölle
150:                                                             jien työajan valvonnasta
151: 290 Stenius-Kaukonen ym.: Vähimmäistoimeen-
152:                                                             303 Impiö ym.: Käytettyjen kuorma-autojen Ja
153: tuloon riittävän tulon turvaamisesta työttömille
154:                                                             traktorien viennistä kehitysapuna
155: 291 Tennilä ym.: Rovaniemen ammatillisen kurs-
156: sikeskuksen lämpökeskuksen sijoituspaikasta                 304 Surakka ym.: Lievestuoreen liukosellutuotan-
157:                                                             non lopettamisesta
158: 292 Nordman m.fl.: Om otillräckligt anslag för
159: utrustning av centralfiskehamnar                            305 Nyby m.fl.: Om post- och televerkets över-
160:                                                             nattningsstuga i Korsholm
161: 292 Nordman ym.: Keskuskalasatamien varusteita
162: varten myönnettyjen määrärahojen riittämättömyy-            305 Nyby ym.: Posti- ja telelaitoksen taukotuvasta
163: destä                                                       Mustasaaren kunnassa
164: 
165: 293 Nordman m.fl.: Om koncentrering av utbild-              306 Nyby m.fl.: Om behandlingen av föråldrade
166: ning tili Räddningsförvaltningens utbildnings-              vattenrättsliga ansökningar
167: central
168:                                                             306 Nyby ym.: Vanhojen vesioikeudellisten hake-
169: 293 Nordman ym.: Koulutuksen keskittämisestä                musten käsittelystä
170: Pelastushallinnon koulutuskeskukseen
171:                                                             307 Alho: Rintamaveteraanien tarvitsemien kun-
172: 294 Dromberg ym.: Valtion osallistumisesta                  toutuspalvelujen järjestämisestä
173: Keski-Uudenmaan meriviemärin rakentamisen lop-
174: puunsaattamiseksi                                           308 Norrback: Om kontroll av olika mätapparater
175: 
176: 295 Kortesalmi: Kaukopuhelumaksujen alentami-               308 Norrback: Erilaisten mittausvälineiden valvon-
177: sesta                                                       nasta
178: 
179: 296 E. Laine ym.: Fosforipäästöjen syiden selvittä-         309 E. Laine ym.: Valmistussuunnittelun perus-
180: misestä Uudenkaupungin vesialueelia                         teista
181: 6                                                 Sisällysluettelo
182: 
183: 
184:     310 Vainio: Kalkkisten lossin aikataulun mukaisen           327 Mattila ym.: Omaa työtään tekevien ja yrittä-
185:     liikennekokeilun lopettamisesta Asikkalassa                 jien työsuojelun parantamisesta
186: 
187:     311 Linna: Maidon tuotantokiintiön määrästä su-             328 H. Kemppainen ym.: Kehitysaluerahaston
188:     kupolvenvaihdostapauksissa                                  toimintaedellytysten turvaamisesta
189: 
190:     312 Peltola: Valinnaisaineiden aseman turvaami-             329 Skinnari: Suomen Ovi Oy:n Lahden oviteh-
191:     sesta tuntikehysjärjestelmässä                              taan työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta
192: 
193:     313 Salminen ym.: Koulun rauhankasvatustehtä-               330 Tenhiälä: Posti- ja telepalvelujen parantami-
194:     vän toteuttamisesta                                         sesta Hämeenlinnassa
195: 
196:     314 Lahti-Nuuttila: Radio- ja televisio-ohjelmien           331 Petäjäniemi ym.: Julkisen sektorin eläkkeen
197:     arkistoinnin kehittämisestä                                 !aukeamisesta yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirty-
198:                                                                 misen yhteydessä
199:     315 Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att öka
200:     spannmålsexporten                                           332 Kärhä ym.: Eläinkoetestausten merkitsemises-
201:                                                                 tä kosmeettisiin ame1sun
202:     315 Westerlund ym.: Toimenpiteistä viljan vJen-
203:     mn lisäämiseksi                                             333 Kärhä: Maanhankintaoikeuslain tarpeellisuu-
204:                                                                 desta
205:     316 Jouppila ym.: Vesistöihin kohdistuvan koko-
206:                                                                 334 Hämäläinen: Junien ahtaudesta pääradan työ-
207:     naiskuormituksen tutkimisesta
208:                                                                 matkaliikenteessä
209:     317 Jouppila ym.: Pysyvän kalanviljelyn neuvotte-
210:                                                                 335 Piipari ym.: Merenkulun toimintaedellytysten
211:     lukunnan perustamisesta
212:                                                                 parantamisesta
213:     318 Aaltonen: Yhdistyslain uudistamisesta
214:                                                                 336 Säilynoja ym.: Avioliitonomaisissa oloissa elä-
215:                                                                 vien perhe-eläketurvan järjestämisestä
216:     319 Ehrnrooth ym.: Teurashevosten maahantuon-
217:     mn edellytyksistä                                           33 7 Malm m.fl.: Om semesterpenning till alla
218:                                                                 därtill berättigade småföretagare
219:     320 Aaltonen: Koulunkäyntiavustajien määrän li-
220:     säämisestä                                                  337 Malm ym.: Vuosilomara:1an myöntämisestä
221:                                                                 kaikille tuen edellytykset täyttäville pienyrittäjille
222:     321 Tennilä: Työntekijöiden eläkeiän korottamis-
223:     suunnitelmista Outokumpu Oy:ssä                             338 E. Laine ym.: Metsänhakkuusuunnitelmista
224:                                                                 Nötön pääsaarella Saaristomeren kansallispuiston
225:     322 P. Leppänen: Viitasaaren suojatilojen käyttö-           alueella
226:     tarkoituksesta
227:                                                                 339 Peltola ym.: Pääkaupunkiseudun joukkolii-
228:     323 Pohjanoksa ym.:    Väliaikaisen ammatillisen            kenteen seutulipusta
229:     peruskoulutuksen kaluston omistussuhteista
230:                                                                 340 Paavilainen: Tuomioistuinten        riippumatto-
231:     324 Varpasuo ym.: Muutoksenhakumahdollisuu-                 muuden turvaamisesta
232:     desta ammattikasvatushallinnossa
233:                                                                 341 Jansson m.fl.: Om den som blir lidande på
234:     325 Dromberg ym.: Kuulovammaisten televisio-                grund av den nordiska konventionen om social
235:     palveluiden parantamisesta                                  trygghet
236: 
237:     326 S. Mikkola: Ammattikoulukuntainliittojen säi-           341 Jansson ym.: Pohjoismaiseen sosiaaliturvasopi-
238:     lyttämisestä ja talouden turvaamisesta                      mukseen liittyvistä väliinputoajaongelmista
239:                                                Sisällysluettelo                                              7
240: 
241: 342 Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakkalain sään-               358 Astala ym.: Mustalaisväestölle     tarkoitetun
242: nösten rikkomisesta televisiossa                            koulutuskeskuksen perustamisesta
243: 
244: 34 3 Anna-LiisaJokinen: Lesken eläketurvan paran-           359 Kärhä: Aravaomistusasuntojen käyttö- ja luo-
245: tamisesta                                                   vutusrajoitusten lieventämisestä
246: 
247: 344 Kortesalmi: Valtiontalouden tarkastusviraston           360 Kärhä: Valtionrautateiden tappiollisten rata-
248: henkilökunnan lisäämisestä talousrikollisuuden es-          osuuksien aiheuttamien kustannusten kattamisme-
249: tämiseksi                                                   nettelystä
250: 
251: 345 Anttila ym.: Valtionavun myöntämisestä maa-             361 Anna-Liisa Jokinen ym.: Toimenpiteistä ara-
252: taloussihteerien palkkaukseen                               vavuokrien kohoamisen takia
253: 
254: 346 Tuomaala ym.: Yrittäjänsuojalain säätämisestä           362 Norrback: Om bristerna i servicen på svenska
255: huoltoasema-alaa varten                                     inom skatteförvaltningen
256: 
257: 347 Laaksonen ym.: Työttömyyskorvausten maksa-              362 Norrback: Puutteista verohallinnon ruotsin-
258: tuksessa olevien epäkohtien poistamisesta                   kielisissä palveluissa
259: 
260: 348 Kortesalmi ym.: Kansaneläkkeen lapsikoro-               363 Turunen: Pienkoneiden liikevaihtoveron pois-
261: tuksen ikärajan nostamisesta                                tamisesta
262: 
263: 
264: 349 Saarikoski ym.: Autoveron palautuksesta inva-           364 Junnila: Etelä-Afrikan kanssa käytävää kaup-
265:                                                             paa vastaan tarkoitetuista painostustoimista maam-
266: lideille
267:                                                             me satamissa
268: 350 E. Laine ym.: Omistusoikeuden keskittymises-
269:                                                             365 Jouppila ym.: Sädehoidon ja syöpätautien eri-
270: tä erityisesti liikepankeille ja vakuutuslaitoksille
271:                                                             koislääkärien virkojen lisäämisestä
272: 351 Könkkölä: Koulunkäyntiavustajien määrästä
273:                                                             366 Jouppila ym.: Sepelvaltimo-ohitusleikkausten
274: ja heidän koulutuksestaan
275:                                                             määrän lisäämisestä
276: 
277: 352 Pokka ym.: Perhepäivähoitajien palvelussuh-             367 Elo ym.: Siikaisten -     Ala-Honkajoen tien
278: teen ehtojen ja työsuhdeturvan parantamisesta               rakentamisesta
279: 
280: 353 Vähäkangas ym.: Rakennuslautakunnan jäse-               368 Saarikoski ym.: Työvoimaministeriön Pohjan
281: nen mahdollisuudesta valittaa rakennuslautakun-             Saha Oy:lle myöntämästä työllistämisavustuksesta
282: nan päätöksestä
283:                                                             369 Turunen: Ylimääräisten lehtimieseläkkeiden
284: 354 Nyby m.fl.: Om bättre möjligheter att fullgö-           myöntämisestä
285: ra värnplikten som frivillig
286:                                                             370 Skön: Eläkeläisten verotuksen keventämisestä
287: 354 Nyby ym.: Asevelvollisuuden vapaaehtoisena
288: suorittamisen helpottamisesta                               371 Vihriälä: Kotihoidontuen verottamisesta
289: 
290: 355 Alaranta ym.: Hevoskasvatuksen tukemiseen               372 Wasz-Höckert ym.: Monivammaisten lasten
291: tarkoitettujen avustusten maksamisesta                      kuntoutuksen tehostamisesta
292: 
293: 356 Alaranta ym.: Poliisin toimen lisäämisestä              373 Kalliomäki ym.: Paristojen ja akkujen kerää-
294: Raahen-Pyhäjoen yhteistoiminta-alueella                     misen ja käsittelyn järjestämisestä
295: 
296: 35 7 Elo ym.: Satakunnan työvoimapiirin perusta-            374 Paasilinna ym.: Edellytysten luomisesta tieto-
297: misesta                                                     liikenteen tasapuolisuuden turvaamiseksi
298: 8                                                   Sisällysluettelo
299: 
300:     37) Stenius-Kaukonen ym.: Lomarahan maksa-                   391 Nyby m.fl.: Om smygreklam för öl och tobak
301:     matta jättämisestä lakossa olon takia
302:                                                                  391 Nyby ym.: Oluen ja tupakan piilomainonnas-
303:     376 Kärhä ym.: Alkoholin aiheuttamien haittojen              ta
304:     rajoittamisesta
305:                                                                  392 Salminen ym.: Henkilökunnan kouluttamises-
306:     377 Kärhä: Ammattikasvatushallituksen alaisten               ta päivähoidon kasvatustavoitteiden toteuttamisek-
307:     valtionapulaitosten eläkejärjestelmien yhdenmu-              SI
308:     kaistamisesta
309:                                                                  393 Alppi ym.: Rotusortoa koskevan tiedon asialli-
310:     378 Hämäläinen: Kuntatyönantajan sosiaaliturva-              suudesta koulujen oppikirjoissa
311:     maksujen vaikutuksesta kunnallisen työn kilpailu-
312:     edellytyksiin                                                394 Lahtinen ym.: Opetuslupien myöntämisestä
313:                                                                  ajokorttia varten
314:     379 Skön: Kansaneläkkeen perusosan maksamises-
315:     ta varhaiseläkkeelle siirtyville rintamaveteraaneille        395 Tu9maala ym.: Ns. vaelluskalateiden rakenta-
316:                                                                  misesta Ähtävänjoen voimalaitosten yhteyteen
317:     380 Tenhiälä: Yritysten tasetietojen saatavuuden
318:     parantamisesta                                               396 Rantanen: Päivärahojen ja matkakustannusten
319:                                                                  korvausten verottamisesta
320:     381 Kietäväinen ym.: Kuntien kantokykyluokituk-
321:     sen oikeudenmukaisuudesta                                    397 Pelttari ym.: Työllisyyden turvaamisesta Tor-
322:                                                                  niossa Röyttän sahan toiminnan lopettamisen jäl-
323:     382 Eklund ym.: Avoimen korkeakoulun opiskeli-               keen
324:     javalintojen perusteista
325:                                                                  398 Anttila ym.: Tarpeellisten opetusvälineiden
326:     383 Almgren: Sähkölämmityksen          vaikutuksista         saamisesta Ypäjän maatalousoppilaitokseen
327:     maamme energiatalouteen
328:                                                                  399 Skinnari: Työntekijöiden työllisyyden turvaa-
329:     384 Alho: Kunnallisen työllistämistukimenettelyn             misesta Rauma-Repola Oy:n Lahden sahan toimin-
330:     kehittämisestä                                               nan lopettamisen jälkeen
331: 
332:     38) Almgren: Erään raittiita elämäntapoja suosit-            400 Vihriälä: Metsänparannustöiden tarkastustoi-
333:     tavan lehden kirjoituksen sisällöstä                         minnan kehittämisestä
334: 
335:     386 Skön: Invalidivähennyksen        palauttamisesta         401 Skinnari ym.: Perhepäivähoitajien palkkauk-
336:     kunnallisverotukseen                                         sessa, verotuksessa ja työajoissa olevien epäkohtien
337:                                                                  korjaamisesta
338:     387 Männistö: Postiautoliikenteen palvelujen tur-
339:     vaamisesta haja-asutusalueilla                               402 Könkkölä: Vammaisten oikeusturvan paranta-
340:                                                                  misesta
341:     388 Mattila: Sivutoimisten pormestarien lakkau-
342:     tuspalkkaa koskevien asioiden käsittelystä sisäasi-          403 Säilynoja ym.: Maidon tuotantokiintiöiden
343:     ainministeriössä                                             viljelijöille aiheuttamista vaikeuksista
344: 
345:     389 H. Kemppainen ym.: Osa-aikatyötä tekevien                404 Ratu: Kalastuselinkeinon tukemisen lisäämi-
346:     työttömyysturvan parantamisesta                              sestä
347: 
348:     390 Renlund m.fl.: Om höjning av de tvåspråkiga              40) Norrback: Om stationering av en sjörädd-
349:     kommunernas statsandelar för bibliotek                       ningshelikopter i Vasa
350: 
351:     390 Renlund ym.: Kaksikielisten kuntien kirjasto-            40) Norrback: Meripelastushelikopterin sijoittami-
352:     jen valtionosuuksien korottamisesta                          sesta Vaasaan
353:                                                   Sisällysluettelo                                             9
354: 
355:     406 Elo ym.: Satakunnan talousalueen kehittämi-            422 Norrback: Rannikkoradioasemien lakkautta-
356:     seksi tarvittavista toimenpiteistä                         misen estämisestä
357: 
358:     407 Anttila ym.: Kansalais- ja työväenopistojen            423 Kokko: Valtion laitosten maidontuotantokiin-
359:     opettajien matkakorvausten verottamisesta                  tiöiden ohjaamisesta nuorille viljelijöille
360: 
361:     408 Roos ym.: Verovelvollisen muussa pohjois-              424 Myllyniemi: Valtatien n:o 1 suuntavaihtoeh-
362:     maassa ansaitseman tulon verottamisen yksinker-            doista erityisesti välillä Lohjanharju-Salo
363:     taistamisesta
364:                                                            -   425 Rehn m.fl.: Om befolkningsräkningsblanket-
365:     409 Astala: TVL:n toteuttamasta tiestön talvikun-          ter på svenska eller finska enligt vederbörandes
366:                                                                egen önskan
367:     nossapidon alueurakoiunista
368:                                                                425 Rehn ym.: Väestönlaskentalomakkeiden jaka-
369:     410 Helle: Hammashuoltouudistukseen liittyvistä
370:                                                                misesta asianomaisen toivomuksen mukaisesti ruot-
371:     ohjeista ja opiskelijahammashuollon maksuista
372:                                                                sm- tai suomenkielisinä
373:     411 Lindroos ym.: Työmatkakulujen vähennyskel-             426 Rehn: Om lindrad beskattning av vmer
374:     poisen määrän ylärajan poistamisesta
375:                                                            -   426 Rehn: Viinien verotuksen lieventämisestä
376:     412 Söderström ym.: Suomen ja Korean tasavallan
377:     kaupasta                                                   42 7 Varpasuo ym.: Helsingin yliopiston apteekille
378:                                                                annetuista eduista
379:     413 Kulhia: Sairausvakuutuskorvauksen maksami-
380:     sesta allergisten lasten vanhemmille ulkomailla ta-        428 Elo ym.: Arantilan sillan ja Nakkilan eritaso-
381:     pahtuvasta kuntoutuksesta                                  liittymän rakentamisesta
382: 
383:     414 Toiviainen: Tyhjinä olevien asuntojen pakko-           429 Mäkipää: Kotona tapahtuvan hoitotyön palk-
384:     vuokraamisesta                                             kauskustannusten vähentämisestä verotuksessa
385: 
386:     415 Eenilä: Koko isyysloman myöntämisestä yh-              430 Hilpelä ym.: Teknillisten oppilaitosten ope-
387:     dellä kertaa                                               tuksen tason turvaamisesta
388: 
389:     416 E. Laine ym.: Työllisyyden parantamisesta              431 Wasz-Höckert m.fl.: Om anordnande av ut-
390:     Turun työvoimapiirin alueella                              landsvård
391: 
392:     417 Salolainen ym.: Koskien suojelun tehostami-            431 Wasz-Höckert ym.: Ulkomailla tapahtuvan
393:     seksi tarpeellisten esitysten antamisesta                  sairaanhoidon järjestämisestä
394: 
395:                                                                432 Kietäväinen:    Asunto-olojen   parantamisesta
396:     418 Pohjanoksa ym.: Ammatillisen peruskoulu-
397:                                                                Mikkelin läänissä
398:     tuksen kaluston omistussuhteista
399:                                                                433 Eskelinen: Opettajalle suoritettujen ylitunti-
400:     419 Pohjanoksa ym.: Kansalais- ja työväenopisto-           palkkioiden laskemisesta eläkkeen suuruutta mää-
401:     jen opettajien matkakustannusten verottamisesta            rättäessä
402: 
403:     420 Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansanterveystyön              434 Holvitie ym.: Helsingin yliopiston apteekin
404:     palvelujen parantamisesta                                  asemasta
405: 
406:     421 Anttila: Yrittäjäksi ryhtyvän työttömän avus-          435 Stenius-Kaukonen ym.:      Talvilomaoikeuden
407:     tuksen saamisen perusteista                                toteuttamisesta LEL-aloilla
408: 
409:     422 Norrback: Om förhindrad        indragning av           436 P. Leppänen ym.: Työttömyysturvan maksa-
410:     kustradiostationer                                         misen yksinkertaistamisesta
411: 
412: 2   560185X
413: 10                                                  Sisällysluettelo
414: 
415: 
416:      437 Junnila: Tekijänoikeuslain säännösten tulkin-            452 Viinanen: Uusien toimitilojen hankkimisesta
417:      nasta sananvapauden kannalta                                 Valtion askartelunohjaajaopistolle Riihimäellä
418: 
419:      438 Kortesalmi: Pohjois-Pohjanmaalla SlJaltsevien            453 Urpilainen ym.: Kuljetustykijärjestelmän ke-
420:      metsäteollisuuslaitosten toimintaedellytysten pa-            hittämisestä erityisesti Perämeren alueella
421:      rantamisesta
422:                                                                   454 Hämäläinen ym.: Rintamaveteraanien kun-
423: -    439 Kuusio: Kustannusten nousun estämisestä ara-             toutuksen järjestämisestä
424:      vavuokra-asunnoissa
425:                                                                   455 Moisander ym.: Vankilahenkilökunnan työ-
426:      440 Elo ym.: Luotsikutterinhoitajien palvelussuh-            turvallisuuden lisäämisestä Kuopion lääninvanki-
427:      teen ehdoista                                                lassa
428: 
429:      441 Elo: Kiinteillä pyydyksillä ja verkoilla kalasta-        456 Malm m.fl.: Om åtgärder med anledning av
430:      misen kieltämisestä Tornionjoessa ja Simojoessa              försurningen av åkermark
431: 
432:      442 Tiuri: Rovaniemen, Oulun ja Jyväskylän seu-              456 Malm ym.: Toimenpiteistä peltomaiden hap-
433:      tujen kasvun rajoittamisesta                                 pamoitumisen johdosta
434: 
435:      443 Norrback m.fl.: Om åtgärder för att öka                  45 7 Kärhä ym.: Koe-eläinsuojelutoimikunnan ko-
436:      trafiksäkerheten                                             koonpanosta
437: 
438:      443 Norrback ym.: Toimenpiteistä liikenneturval-             458 Paasilinna ym.: Työstä poissaolojen vaikutuk-
439:      lisuuden parantamiseksi                                      sesta työkyvyttömyyseläkkeen määrään
440: 
441:      444 Rönnholm: Yleisen järjestyksen parantamises-             459 Peltola ym.: Aravavuokratalossa työsuhde-
442:      ta Naantalissa kesäaikaan                                    asunnossa asuvien asuntoedun verottamisesta
443: 
444:      445 P. Leppänen: Rintamalla työvelvollisina ollei-           460 Könkkölä ym.: Liikuntaesteisille soveltuvien
445:      den mahdollisuudesta päästä rintamasotilaseläke-             junanvaunujen rakentamisesta
446:      lain piiriin
447:                                                                   461 Malm m.fl.: Om verkan av utanför lägenhe-
448:      446 Tuomaala ym.: Sosiaalivakuutustoimikuntien               ten utfört arbete på lantbruksföretagares semester-
449:      työn tehostamisesta                                          rätt
450: 
451:      447 Elo ym.: Liikenteen jatkamisesta rataosuudella           461 Malm ym.: Tilan ulkopuolella tehtävän työn
452:      Pori-Parkano                                                 vaikutuksesta maatalousyrittäjän lomaoikeuteen
453: 
454:      448 Kärhä: Eläinsuojeluun myönnettävien valtion-             462 Hämäläinen ym.: Pellonraivauksen rajoittami-
455:      apujen jakoperusteista                                       sesta
456: 
457:      449 Nordman m.fl.: Om urvidgad rätt att avdra            -   463 Saarto ym.: Suomen ja Chilen kauppasuhteista
458:      resekostnader vid beskattningen
459: 
460:      449 Nordman ym.: Työmatkakulujen verovähen-                  464 Saarikoski ym.: Liikkuvan poliisin toimiraken-
461:      nysoikeuden kehittämisestä                                   teen kehittämisestä
462: 
463:      450 Nyby m.fl.: Om publicering av kollektivavtal             465 Stenius-Kaukonen ym.: Yksilöllistä varhaiselä-
464:                                                                   kettä koskevien ohjeiden ja tiedottamisen kehittä-
465:      450 Nyby ym.: Työehto- ja virkaehtosopimusten                misestä
466:      julkaisemisesta
467:                                                                   466 Paakkinen ym.: Lakisääteisen valtionavun
468:      451 Paakkinen ym.: Korttelipoliisitoiminnan aloit-           myöntämisestä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopis-
469:      tamisesta Hyryiässä                                          tolle
470:                                      Sisällysluettelo                                             11
471: 
472: 
473: 467 Knuuttila ym.: Kuorma-autojen kuormien         468 Rajamäki: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä
474: valvonnan tehostamisesta                           koskevan asetuksen säännösten takautuvan sovelta-
475:                                                    misen estämisestä
476:                                                 1985 vp.
477: 
478: Kirjallinen kysymys n:o 231
479: 
480: 
481: 
482: 
483:                                     Kietäväinen: Kauppapalvelujen turvaamisesta haja-asutusalueilla
484: 
485: 
486:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
487: 
488:      Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitus-     kaiskua koko kylän elinvoimaisuudelle ja -kelpoi-
489:   tuesta annetun lain mukaan haja-asutusalueella       suudelle .
490: . toimiva päivittäistavaramyymälä voi saada korko-        Kyläläiset ja kylätoimikunnat ovat tarttuneet
491:   tukea ja investointiavustusta tarpeellisen käyttö-   tähän epäkohtaan ja ryhtyneet hankkimaan
492:   omaisuuden hankkimiseen sekä uudisrakennus-,         kauppiaita tyhjiksi jääviin myymäläkiinteistöihin
493:   korjaus- ja muutostöiden suorittamiseksi.            alueensa kauppapalvelujen turvaamiseksi. Lisäksi
494:    Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole myöntä-      monet lakkautuvien kauppojen kauppiaat olisivat
495:  nyt rahoitustukea myymäläkiinteistön kauppaan.        halukkaita jatkamaan kauppojen toimintaa. Yh-
496:                                                        deksi keskeisimmäksi ongelmaksi tässä on muo-
497:     Em. tukimuotojen ohella on ollut käytössä          dostunut rahoitustuen myöntämisessä vallitseva
498:  toimintatuki päivittäistavaramyymälän toimin-         käytäntö.
499:  nan ylläpitämistä varten kaupan palvelujen saa-          Perheyrityksenä vähittäiskauppa voitaisiin säi-
500:  vutettavuuden huomattavan alenemisen estämi-          lyttää olosuhteissa, missä suurempi yritys kustan-
501:  seksi sekä tavarankuljetustuki kaupan palvelujen      nusrakenteensa vuoksi on pakotettu sulkemaan
502:  saavutettavuuden turvaamiseksi niille myymälän        kylällä sijaitsevan sivumyymälänsä.
503:  toimialueen asukkaille, joilla muuten olisi vai-         Haja-asutusalueella sijaitsevan myymäläkiin-
504:  keuksia saavuttaa palveluja. Toimintatukea voi-       teistön osto tulisikin pikaisesti saattaa vähittäis-
505:  daan myöntää myös myymäläautoille.                    kaupan rahoitustuen piiriin ja näin pyrkiä hillit-
506:     Korkotukea ja investointiavustusta voi lisäksi     semään kyläkauppojen kuolemia.
507:  saada myös myymäläauton tai -veneen hankkimi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
508:  seksi sekä niiden peruskorjaukseen ja myyntitilo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
509:  jen uusimiseksi.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
510:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
511:     Mikkelin läänissä ovat hyvin monet, todennä-
512:  köisesti muutamat kymmenet myymälät lakkau-                      Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
513:  tusuhan edessä. Mm. suurten osuustoiminnallis-                litus aikoo ryhtyä ulottaakseen haja-asu-
514:  ten yritysten saneeraustoimenpiteet uhkaavat lo-              tusalueella sijaitsevan myymäläkiinteistön
515:  pettaa ja ovat jo lopettaneet useita maaseutuky-              hankinnan vähittäiskaupan rahoitustuen
516:  lien viimeisiä myymälöitä, minkä seurauksena                  piiriin, ja
517:  monet kylät ovat jääneet tai jäämässä ilman                      mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus
518:  vähittäiskaupan palveluja. Kauppapalvelujen                   aikoo ryhtyä turvatakseen kauppapalvelu-
519:  loppuminen kylältä merkitsee huomattavaa ta-                  jen säilymisen haja-asutusalueilla?
520: 
521:       Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1985
522: 
523:                                            Timo Kietäväinen
524: 
525: 
526: 
527: 
528:  4285006738
529: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 231
530: 
531: 
532: 
533: 
534:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
535: 
536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mintatuen ja tavarankuljetustuen. Valtion tulo-
537: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja menoarviossa tukeen on varattu vuodelle 1985
538: olette 16 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn            yhteensä 11,1 milj. markkaa. Vuoden 1984 mää-
539: kirjeenne n:o 870 ohella lähettänyt valtioneuvos-     räraha oli 9,6 milj. markkaa.
540: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-
541:                                                          Kun haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in-
542: jennöksen kansanedustaja Kietäväisen kirjallisesta
543:                                                       vestointitukea haetaan kiinteälle myymälälle, on
544: kysymyksestä n:o 231, jossa tiedustellaan:
545:                                                       kysymyksessä yleensä myymälässä suoritettava
546:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    pienehkö korjaus tai kalusteiden uusiminen.
547:        litus aikoo ryhtyä ulottaakseen haja-asu-      Kiinteän myymälän ostoa ei ole otettu tuen
548:        tusalueella sijaitsevan myymäläkiinteistön     piiriin, koska valtion osallistuminen ostoon to-
549:        hankinnan vähittäiskaupan rahoitustuen         dennäköisesti nostaisi kiinteistön hintaa ja tuki
550:        piiriin, ja                                    näin koituisi lähinnä kauppatoiminnan aikaisem-
551:           mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus       malle harjoittajalle. Kun tuki myönnetään omis-
552:        aikoo ryhtyä turvatakseen kauppapalvelu-       tajan vaihtumisen jälkeen uudelle elinkeinonhar-
553:        jen säilymisen haja-asutusualueilla?           joittajalle kiinteistössä suoritettaviin korjauksiin
554:                                                       ja kalustohankintoihin, tuetaan nimenomaan
555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         uutta, aloittavaa kauppiasta.
556: seuraavaa:                                               Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamana
557:    Hallitus pitää tärkeänä harvaan asuttujen alu-     käynnistettiin syksyllä 1984 tutkimus haja-asutus-
558: eiden peruspalvelujen säilymistä. Päivittäistavara-   alueiden kauppapalvelutilanteesta. Tutkimuksen
559: kaupan turvaamiseksi valtiovalta on nyt noin          avulla on tarkoitus saada tietoja kauppapalvelu-
560: kymmenen vuoden ajan tukenut haja-asutusalu-          jen tämän hetken saavutettavuudesta ja käyttöas-
561: eella toimivaa vähittäiskauppaa. Tuen piiriin         teesta, jotta tukimuotoja voitaisiin edelleen ke-
562: kuuluvat sekä kiinteä myymälä että myymäläau-         hittää ja painottaa kuluttajien tarpeita vastaavik-
563: to. Laki ja asetus haja-asutusalueiden vähittäis-     si. Hallitus katsoo, että tämän tutkimuksen val-
564: kaupan rahoitustuesta ovat olleet jatkuvan kehit-     mistuttua voidaan uudelleen arvioida, mihin
565: telyn alaisena. Nykyisellään tuki on jo suhteelli-    mahdollisiin lisätoimenpiteisiin kauppapalvelu-
566: sen kattava, kun se käsittää investointituen, toi-    jen turvaamiseksi on aiheellista ryhtyä.
567: 
568:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1985
569: 
570:                                                                                Ministeri jermu Laine
571:                                        1985 vp. -      KK n:o 231
572: 
573: 
574: 
575: 
576:                                 Till Riksdagens Herr Talman
577: 
578:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            statsförslaget för år 1985 har för stödet reserverats
579: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          sammanlagt 11,1 miljoner mark. Anslaget för år
580: nr 870 av den 16 maj 1985 till vederbörande            1984 uppgick tili 9,6 miljoner mark.
581: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-
582:                                                            När investeringsstöd för detaljhandeln i gles-
583: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kietäväi-
584:                                                        bygder söks för en fast butik är det oftast fråga
585: nen undertecknade spörsmål nr 231:
586:                                                        om en mindre reparation elier anskaffande av
587:            Vilka brådskande åtgärder har Rege-         nya inventarier. Köp av fast butik omfattas inte
588:         ringen för avsikt att vidta för att anskaff-   av stödet, eftersom statens deltagande i köpet
589:         ningen av en butiksfastighet i glesbygden      skulie höja fastighetens pris och stödet sålunda
590:         skulle omfattas av finansieringsstödet för     komma den tidigare idkaren av butiksverksamhet
591:         detaljhandeln i glesbygder, och                tili del. När stödet efter ägarbytet beviljas ny
592:            vilka andra åtgärder ämnar Regeringen       näringsidkare för reparationer i fastigheten och
593:         vidta för att bibehålla tillgången tili bu-    för anskaffning av inventarier stöder man ut-
594:         tiksservice i glesbygder?                      tryckligen den nya affärsidkare som inleder verk-
595:                                                        samheten.
596:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra         Genom handels- cch industriministeriets fi-
597: följande:                                              nansiering startades hösten 1984 en undersök-
598:    Regeringen anser att det är viktigt att basservi-   ning om läget inom butiksservicen i glesbygder.
599: cen i glesbygder bibehålis. För att trygga daglig-     Undersökningen syftar tili att röna uppgifter om
600: varuhandeln har statsmakten nu i ungefär tio års       tiligången tili butiksservice i dag och om hur
601: tid understött detaljhandeln i glesbygder. Stödet      flitigt den uttnyttjas. Detta för att stödformerna
602: omfattar såväl fasta butiker som butiksbilar.          kunde vidareutvecklas och tyngdpunkterna läg-
603: Lagen och förordningen om finansieringsstöd för        gas så att den motsvarar konsumenternas behov.
604: detaljhandeln i glesbygder har kontinuerligt varit     Regeringen anser att först sedan denna undersök-
605: föremål för utveckling. Det nuvarande stödet,          ning är klar kan det på nytt bedömas vilka
606: som omfattar investeringsstöd, verksamhetsstöd         ytterligare åtgärder skali vidtas för tryggande av
607: och varutransportstöd, har relativt bra täckning. I    butiksservicen.
608: 
609:      Helsingfors den 17 juni 1985
610: 
611:                                                                                  Minister jermu Laine
612:                                                 1985 vp.
613: 
614: Kirjallinen kysymys n:o 232
615: 
616: 
617: 
618:                                    Anttila: Posti- ja telepalvelujen saatavuuden turvaamisesta
619: 
620: 
621:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
622: 
623:    Vuonna 1984 asetti posti- ja telehallituksen        erityisesti se, että telepalvelujen saanti heikke-
624: teleylijohtaja työryhmän tutkimaan:                    nee.
625:    1. Mitkä teletoimen yleisönpalvelukohteista on         Tämän POTE-työryhmän työskentelystä ei ole
626: mahdollista nykymuotoisena lakkauttaa ja siirtää       informoitu niiden toimipisteiden työntekijöitä,
627: niissä hoidetut tehtävät postitoimipaikoissa hoi-      joiden työpaikan kohtaloa ja pysyvyyttä työryh-
628: dettaviksi.                                            mässä on käsitelty. Miten valtionhallinnossa voi-
629:                                                        daan valmistella henkilöstön perusoikeuteen,
630:    2. Miltä osin ensimmäisen kohdan toimenpi-          työhön, läheisesti liittyviä kysymyksiä ilman hen-
631: tein teletoimesta vapautuva henkilöstö on sijoi-       kilöstön aktiivista myötävaikutusta?
632: tettavissa postitoimeen tai muualle valtionhallin-        Telepalvelut ovat yhteiskunnan peruspalveluja,
633: toon.                                                  joiden saatavuus on taattava kaikille paikkakun-
634:    3. Millä toimenpiteillä teletoimen organisaati-     nan koosta ja sijainnista riippumatta. Kehittä-
635: oon jäävien yleisönpalvelukohteiden toimintaa          mällä uusia palveluja ja markkinoimaHa tehok-
636: voidaan hoitaa ja kehittää pitäen kustannukset         kaammin jo olemassa olevia palveluja on mah-
637: tarkoituksenmukaisella tasolla.                        dollisuus antaa asiakkaille uusia, lisääntyviä pal-
638:    Tämä ns. POTE-työryhmä on jättänyt mietin-          veluja ottaen huomioon mm. voimakkaasti kehit-
639: tönsä huhtikuussa. Tämän työryhmän mietinnös-          tyneet tietotekniikan tarpeet. Erityisesti telelai-
640: tä on pyydetty eri tahoilta lausunnot 20 kesäkuu-      toksen tulisi panostaa pienyrittäjien palveluun
641: ta 1985 mennessä.                                      nimenomaan tietotekniikan alalla. Samassa yh-
642:                                                        teydessä on muistettava myös, että telepalveluja
643:    Valtionhallinnossa ollaan jälleen kerran suorit-    tarvitsevat juuri vähävaraiset ihmiset kuten elä-
644: tamassa saneerauksia, jotka merkitsevät sekä ylei-     keläiset, opiskelijat ja nuoret perheet, joilla ei ole
645: söpalvelujen heikkenemistä että myös henkilö-          varaa omaan puhelimeen jne.
646: kunnan määrän vähenemistä. Näiden lakkautus-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
647: listalla olevien telepalvelutoimipaikkojen joukos-     tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
648: sa lienee myös Forssan telepalvelu, jonka aukiolo-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
649: aika postin yhteydessä tulisi jatkossa olemaan         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
650: arkisin vain klo 9. 00-17.00 ja illat ja viikonlo-
651: put se olisi suljettuna. Teletoimesta vapautuvan                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
652: henkilöstön sijoittamisesta ei ole tietoa. Postitoi-           ryhtyä suunniteltujen telepalvelujen su-
653: mipaikkoihin voitaneen sijoittaa vain murto-osa                pistusten peruuttamiseksi ottaen huo-
654: nykyisen teletoimen palveluksessa olevista henki-              mioon sen, että telepalvelut ovat perus-
655: löistä. Samoin postin virkailijoita jouduttaisiin              palveluja, joiden saatavuus on taattava
656: kouluttamaan teletehtäviin, kun jo nyt koulutet-               kaikille paikkakunnan koosta ja sijainnis-
657: tu ja asiantunteva telehenkilöstö siirrettäisiin               ta riippumatta, sekä
658: muihin tehtäviin. Samassa yhteydessä on muis-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
659: tettava, että mm. Forssan telepalvelutoiminta ei               ryhtyä valtionhallinnossa toimivan henki-
660: ole ollut tappiollista lukuun ottamatta sähkelii-              löstön vaikuttamismahdollisuuksien pa-
661: kennettä. Tällainen menettely ei tunnu kovin                   rantamiseksi erityisesti valmisteltaessa val-
662: kansantaloudelliselta, kun otetaan huomioon täs-               tion henkilöstön asemaan tai työolosuh-
663: tä syntyvät henkilöstön koulutuskustannukset ja                teisiin liittyviä kysymyksiä?
664: 
665:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1985
666: 
667:                                            Sirkka-Liisa Anttila
668: 428500681L
669: 2                                      1985 vp. -- EJC n:o 232
670: 
671: 
672: 
673: 
674:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
675: 
676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        ja tilannetta on selvittänyt em. työryhmä. Tällöin
677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on tutkittu mahdollisuuksia teletoimen palvelu-
678: olette 17 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn             yksiköiden toiminnan taloudellisen tuloksen pa-
679: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           rantamiseen, joka tehtäisiin joko henkilöstön
680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      määrää ja työ- ja aukioloaikoja järjestelemällä tai
681: taja Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tehtävien yhdistämisellä samalla paikkakunnalla
682: myksestä n:o 232:                                      toimivan postitoimipaikan toimintaan.
683:                                                           Työryhmä ei ole ehdottanut telepalvelutoimin-
684:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nan lopettamista, vaan sen uudelleenjärjestelyä
685:        ryhtyä suunniteltujen telepalvelujen su-        joko saman palveluyksikön puitteissa tai yhdistä-
686:        pistusten peruuttamiseksi ottaen huo-           mällä telepalvelutoiminta postin toimintaan. Ky-
687:        mioon sen, että telepalvelut ovat perus-        seessä ei siis ole yleisönpalvelutoiminnan heiken-
688:        palveluja, joiden saatavuus on taattava         täminen, vaan voimavarojen vapauttaminen ja
689:        kaikille paikkakunnan koosta ja sijainnis-      uudelleenjärjestely entistä tehokkaampaa yleisön-
690:        ta riippumatta, sekä
691:                                                        palvelua varten. T eletoimesta ei henkilöstöä aiota
692:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         irtisanoa, vaan voimavarojen uudelleenkohdenta-
693:        ryhtyä valtionhallinnossa toimivan henki-       misessa tullaan käyttämään hyväksi ns. henkilös-
694:        löstön vaikuttamismahdollisuuksien pa-          tön luonnollista poistumaa sekä mahdollisesti
695:        rantamiseksi erityisesti valmisteltaessa val-   tehtävä- ja huoneisto- ym. järjestelyjä posti- ja
696:        tion henkilöstön asemaan tai työolosuh-         teletoimen kesken.
697:        teisiin liittyviä kysymyksiä?
698:                                                           Telepalvelutehtäviin koulutettua henkilöstöä
699:                                                        ei myöskään ole tarkoitus sijoittaa heidän koulu-
700:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tustasoaan vastaamattomiin tehtäviin, sillä työ-
701: ti seuraavaa:                                          ryhmä on ehdottanut pelkästään telepalvelutoi-
702:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, on         minnan uudelleenjärjestelyjä.
703: posti- ja telehallituksen asettama työryhmä tutki-        Työryhmässä on ollut pysyvinä jäseninä tele-
704: nut teletoimen asiakaspalveluyksiköiden toimin-        palvelujen henkilöstöä edustavan ammattijärjes-
705: taa ja saanut äskettäin valmiiksi mietintönsä.         tön Teleliitto ry:n edustaja ja selvää on myös,
706: Syynä työryhmän asettamiseen on ollut toimipai-        että työryhmän ehdotuksia mahdollisesti toteu-
707: koissa hoidetun sähke-, puhelin- ja telexliiken-       tettaessa tullaan niistä posti- ja telelaitoksessa
708: teen kysynnän jatkuva voimakas väheneminen,            sovellettavan yhteistoimintamenettelyn ja laitok-
709: jonka on pääasiassa aiheuttanut yleisön käytössä       sen henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti
710: olevien puhelimien sekä liikeyritysten käytössä        neuvottelemaan. Henkilöstön aktiivinen myötä-
711: olevien telexien määrän voimakas kasvu. Yhä            vaikutus asiassa on siis hyvin turvattu.
712: harvemmilla henkilöillä on tarve hoitaa telelii-          Hallitus on yhtä mieltä kysymyksen esittäjän
713: kenneasiansa vanhoissa perinteisissä toimipai-         kanssa siitä, että telepalvelujen tulee yhteiskun-
714: koissa.                                                nan peruspalveluina olla kaikkien saatavilla. Tä-
715:   Teletoimen asiakaspalveluyksiköiden päätehtä-        mä on myös posti- ja telehallituksen tavoitteena
716: vänä ollut sähke- ja telexliikenne on viimeisten       ja juuri tästä syystä joudutaan voimavaroja koh-
717: 20 vuoden aikana vähentynyt yli kolmanneksella.        distamaan entisiä telepalveluja vaarantamatta uu-
718: Samalla on tämän liikenteen koostumus muuttu-          siin voimakkaasti kehittyviin palveluihin. Tässä
719: nut siten, että yli 80 % sähkeistä on kotimaisia       yhtyvät sekä pienyrittäjätoiminnan että vähäva-
720: korusähkeitä. Myös näissä palveluyksiköissä hoi-       raisten henkilöiden edut.
721: dettavan liikenteen ennusteet osoittavat kehityk-         Forssan osalta osoittaa suoritettu työryhmän
722: sen jatkuvan edellä kuvatun suuntaisena.               selvitys, että telepalveluyksikön käyttöaste on
723:   Epäedullisen kehityksen korjaamiseksi on             ainoastaan 27 %, ts. vain tämä prosenttimäärä
724: posti- ja telehallitus pyrkinyt löytämään keinoja      henkilökunnan työajasta käytetään telepalvelui-
725:                                        1985 vp. -- NJ( n:o 232                                        3
726: 
727: den hoitoon. Toisin ilmaistuna merkitsee tämä            Mahdollisia toimenpiteitä harkittaessa tullaan
728: sitä, että liikennetehtävät pystyttäisiin hoitamaan   ottamaan huomioon Forssan telepalveluyksikön
729: -- aukioloaika huomioon ottaen -- entisen tasoi-      henkilöstö siten, että ketään ei mahdollisten
730: sina nykyistä pienemmällä henkilömäärällä, jol-       uudelleenjärjestelyjen vuoksi irtisanota. Myös
731: loin täten vapautuvat henkilöt ja vakanssit on        henkilöstön työtehtävät ja työolosuhteet pyritään
732: mahdollista käyttää muihin palvelutehtäviin.          säilyttämään joko ennallaan tai nykyisen tasoisi-
733:                                                       na.
734: 
735:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1985
736: 
737:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
738: 4                                     1985 vp. -- ~ n:o 232
739: 
740: 
741: 
742: 
743:                                Till Riksdagens Herr Talman
744: 
745:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kommer att fortgå i den ovan beskrivna rikt-
746: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mngen.
747: den 17 maj 198 5 till vederbörande medlem av            Post- och telestyrelsen har försökt finna åtgär-
748: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     der i avsikt att korrigera den ogynnsamma ut-
749: dagsledamot Anttila undertecknade spörsmål nr         vecklingen och läget har utretts av den ovan
750: 232:                                                  nämnda arbetsgruppen. Härvid har man under-
751:                                                       sökt möjligheterna att förbättra det ekonomiska
752:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
753:                                                       resultatet av verksamheten inom telefunktionens
754:        för att inställa de planerade inskränk-
755:                                                       betjäningsenheter, vilket skulle kunna åstadkom-
756:        ningarna i teletjänsterna med beaktande
757:                                                       mas antingen genom arrangemang rörande per-
758:        av att teletjänsterna är bastjänster som
759:                                                       sonalens storlek och arbets- och öppethållningsti-
760:        bör vara tillgängliga för alla oberoende av
761:                                                       der eller genom sammanfogning av uppgifterna
762:        ortens storlek och läge, samt
763:                                                       med verksamheten vid postanstalten på samma
764:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ort.
765:        för att förbättra den inom statsfövalt-
766:        ningen aställda personalens påverknings-          Arbetsgruppen har inte föreslagit att tele-
767:        möjligheter speciellt vid beredning av         tjänstverksamheten skulle nedläggas utan att den
768:        frågor som ansluter sig till den statsan-      skulle omorganiseras antingen inom ramen för
769:        ställda personalens ställning eller arbets-    den nuvarande betjäningsenheten eller också ge-
770:        förhållanden?                                  nom sammanfogning av teletjänstverksamheten
771:                                                       och verksamheten vid postanstalteu. Det är alltså
772:                                                       inte fråga om en försämring av betjäningen av
773:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       allmänheten utan om befriande av resurser och
774: anföra följande:                                      omorganisering för uppnående av en effektivare
775:                                                       kundbetjäning. Avsikten är inte att säga upp
776:    Såsom det konstateras i motiveringen till spörs-   personai vid telefunktionen, utan vid omdispo-
777: målet har en arbetsgrupp som tillsatts av post-       neringen av resurser kommer man att utnyttja
778: och telestyrelsen undersökt verksamheten inom
779:                                                       den s.k. naturliga avgången samt möjligen omor-
780: telefunktionens kundbetjäningsenheter. Arbets-        ganisering av uppgifterna och lokaliteterna samt
781: gruppen har nyligen fått sitt betänkande klart.       annat dylikt inom post- och telefunktionen.
782: Orsaken till att arbetsgruppen tillsattes är den
783: fortgående, kraftiga minskningen av efterfrågan          Personer som utbildats för teletjänstuppgifter
784: på telegram-, telefon- och telextrafik som sköts      kommer heller inte att placeras i uppgifter som
785: vid anstalterna. Denna minskning har huvudsak-        inte motsvarar deras utbildningsnivå, eftersom
786: ligen berott på den kraftiga ökningen av antalet      arbetsgruppen endast föreslagit en omorganise-
787: telefoner och telexapparater som finns till all-      ring av teletjänstverksamheten.
788: mänhetens respektive företagens förfogande. Allt         I arbetsgruppen har som permanenta medlem-
789: färre personer har behov av att sköta sina teletra-   mar ingått representanter för fackorganisationen
790: fikärenden vid de gamla, traditionella anstal-        Teleliitto ry, och det är också klart att det vid ett
791: terna.                                                eventuellt godkännande av arbetsgruppens för-
792:    Den huvudsakliga uppgiften för telefunktio-        slag kommer att föras förhandlingar i enlighet
793: nens kundebetjäningsenheter, telegram- och telex-     med det samarbetsförfarande som tillämpas vid
794: trafiken, har under de senaste 20 åren minskat        post- och televerket samt inrättningens personal-
795: med över en tredjedel. Samtidigt har samman-          politiska program. Regeringen delar spörsmåls-
796: sättningen hos denna trafik förändrats så att över    ställarens uppfattning om att teletjänsterna i
797: 80 % av den utgörs av inhemska lyxtelegram.           form av bastjänster bör stå till allas förfogande.
798: Aven prognosen för den trafik som sköts vid           Detta är också post- och telestyrelsens mål, och
799: dessa betjäningsenheter visar att utvecklingen        av denna orsak är det nödvändigt att, utan att
800:                                      1985 vp. -- RJ( n:o 232                                        5
801: 
802: äventyra tidigare service, inrikta resurserna på    personai än tidigare, varvid de personer och
803: den service som utvecklas kraftigt.                 tjänster som blir lediga kan användas för andra
804:    Arbetsgruppens utredning visar beträffande       uppgifter.
805: Forssa att utnyttjandegraden för teletjänstenhe-       Då eventuella åtgärder övervägs kommer per-
806: ten är endast 27 %, d.v.s. av personalens arbets-   sonalen vid teletjänstenheten att tas i beaktande
807: tid används bara denna del för skötseln av          sålunda att ingen kommer att friställas vid en
808: teletjänster. Uttryckt på ett annat sätt betyder    eventuell omorganisation. Även personalens ar-
809: detta att kommunikationsärendena, då öppet-         betsuppgifter och arbetsförhållanden kommer i
810: hållningstiderna beaktas, med bibehållande av       mån av möjlighet att bevaras eller bibehållas på
811: nuvarande nivå kunde skötas med en mindre           nuvarande nivå.
812: 
813:     Helsingfors den 6 juni 1985
814: 
815:                                                                     Trafikminister Matti Luttinen
816:               j
817:              j
818:             j
819:            j
820:           j
821:          j
822:         j
823:        j
824:       j
825:      j
826:     j
827:    j
828:   j
829:  j
830: j
831:                                                 1985· vp.
832: 
833: Kirjallinen kysymys n:o 233
834: 
835: 
836: 
837: 
838:                                    Elo ym.: Yleishyödyllisten yhdistysten mahdollisuudesta järjestää
839:                                       jäsenilleen matkailu- ja retkeilytoimintaa
840: 
841: 
842:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
843: 
844:    Viime aikoina ovat eräät matkatoimistot ryhty-      kyistä vapaammin jäsentensä keskuudessa mat-
845: neet tekemään kilpailun rajoittamiseksi ja omaa        kailua ja retkien järjestämistä matkatoimistojen
846: elinkeinoaan suojellakseen toistuvasti ilmiantaja      puuttumatta siihen perättömiä ilmiantaja teke-
847: viranomaisille eläkeläisten, urheiluseurojen ym.       mällä. Nykyään on eläkeläisjärjestöjen, urheilu-
848: yleishyödyllisten yhdistysten jäsenilleen järjestä-    seurojen sekä rnuiden yleishyödyllisten yhdistys-
849: mistä retkistä ja muusta virkistystoiminnasta.         ten toiminnan olennaisena osana retkien sekä
850: Ilmiantaja tehdessään ne ovat vedonneet matka-         opinto- ja virkistysmatkojen järjestäminen. Ei
851: toimistoasetuksen 2 §:n, 21 §:n sekä 24 §:n ja         voine olla yhteiskunnan sen paremmin kuin
852: erityisesti sen kolmannen kohdan säädöksiin.           edellä mainittujen järjestöjen ja niiden jäsenten
853: Useimmat ilmiannot ovat kuitenkin osoittautu-          edun mukaista, jos tällainen jo yleiseksi käytän-
854: neet aiheettamiksi eivätkä ole johtaneet syyttee-      nöksi muodostunut toiminta niiltä kiellettäisiin
855: seen. Sen sijaan ilmiannoista on ollut seuraukse-      asetusteitse.
856: na poliisiviranomaisille turhaa työtä ja monille         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
857: yhdistyksille sekä niiden toimihenkilöille tarpeet-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
858: tomia kuluja.                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
859:    Matkatoimistoasetus lieneekin sisällöltään van-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
860: hentunut ja lähes 20 vuotta voimassa olleena se
861: ei vastaa enää tämän päivän vaatimuksia. Asetus                  Onko Hallitus tietoinen 9. 7.1968 an-
862: annettiin aikanaan kuluttajien suojelemiseksi                 netun matkatoimistoasetuksen aiheutta-
863: huonossa taloudellisessa asemassa toimintaansa                mista ristiriitaisuuksista, tarpeettomista
864: harjoittavien matkatoimistojen vararikkojen ai-               ilmiannoista ja oikeudenkäynneistä ja
865: heuttamilta vahingoilta, eikä suinkaan varjele-               yleishyödyllisten yhdistysten toimintaa
866: maan niitä yleishyödyllisten yhdistysten harjoitta-           rajoittavista säädöksistä, ja jos on,
867: malta ja pelkästään jäsenilleen tarkoitetulta mat-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
868: kailu- ja virkistystoiminnalta. Kauppa- ja teolli-            ryhtyä, jotta ajastaan jälkeen jäänyt mat-
869: suusministeriössä valmistellaan tiettävästi parhail-          katoimistoasetus voisi nykyistä paremmin
870: laan muutosta matkatoimistoasetukseen. Tässä                  sallia yleishyödyllisten yhdistysten mah-
871: yhteydessä olisi samalla erinomainen tilaisuus                dollisuuden harjoittaa jäsentensä keskuu-
872: sallia yleishyödyllisten yhdistysten harjoittaa ny-           dessa matkailu- ja retkeilytoimintaa?
873: 
874:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 198 5
875: 
876:          Mikko Elo                        Tuula Paavilainen             Jussi Ranta
877:          Pentti Lahti-Nuuttila            Kari Rajamäki                 Sinikka Hurskainen-Leppänen
878:                                           Antti Kalliomäki
879: 
880: 
881: 
882: 
883: 428500682M
884: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 233
885: 
886: 
887: 
888: 
889:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
890: 
891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Asetuksen ulkopuolelle on rajattu vam hyvin
892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lyhytaikaiset kiertoajelut. Erilaisilla järjestöillä,
893: olette 21 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn           kuten esimerkiksi eläkeläis- ja nuorisojarjestöillä
894: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         samoin kuin seurakunnilla on ollut halua järjes-
895: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tää jäsenilleen myös pitempiä matkoja, useimmi-
896: taja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    ten ainakin toistuvasti, vaikkei ansiotarkoitusta
897: kysymyksestä n:o 233:                                olisikaan ollut todettavissa. Tästä syystä on aiheu-
898:                                                      tunut ilmiantoja luvanomasta matkatoimistoliik-
899:           Onko Hallitus tietoinen 9. 7.1968 an-      keen harjoittamisesta.
900:        netun matkatoimistoasetuksen aiheutta-
901:        mista ristiriitaisuuksista, tarpeettomista       Matkatoimistoasetuksen soveltamisesta saatu-
902:        ilmiannoista ja oikeudenkäynneistä ja         jen kokemusten perusteella on voitu todeta, että
903:        yleishyödyllisten yhdistysten toimintaa       asetus on kokonaisuutena varsin hyvin täyttänyt
904:        rajoittavista säädöksistä, ja jos on,         tehtävänsä. Samoin asetuksen pohjalta omaksut-
905:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tu, erittäin merkityksellisenä pidettävä matkatoi-
906:        ryhtyä, jotta ajastaan jälkeen jäänyt mat-    mistoalan elinkeinolupiin liittyvä vakuusjärjestel-
907:        katoimistoasetus voisi nykyistä paremmin      mä on osoittanut toimivuutensa matkoja ja mui-
908:        sallia yleishyödyllisten yhdistysten mah-     ta matkapalveluja tilanneiden kuluttajien näihin
909:        dollisuuden harjoittaa jäsentensä keskuu-     palveluihin liittyvissä korvausasioissa.
910:        dessa matkailu- ja retkeilytoimintaa?            Matkailualalla tapahtunut kehitys asettaa mat-
911:                                                      katoimistoasetukselle omat muutosvaatimuksen-
912:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sa, jotka pyritään ottamaan huomioon parhail-
913: ti seuraavaa:                                        laan viimeisteltävässä asetusuudistuksessa. Ulko-
914:    Matkatoimistoasetus säädettiin vuonna 1968,       maille suuntautuvan matkailun osalta suojeltavat
915: jolloin seuramatkailu Suomesta ulkomaille oli        kuluttajaintressit tulevat vastaisuudessakin asetta-
916: voimakkaassa kasvussa. Matkatoimistoasetuksen        maan elinkeinonharjoittajalle nykyisen käytän-
917: päätarkoituksena on taata kuluttajille tietty vä-    nön mukaisia vaatimuksia. Kotimaisen matkai-
918: himmäissuoja matkojen ja muiden matkapalvelu-        lun osalta on tarkoituksena vähentää lupasidon-
919: jen ostajana. Asetuksessa matkojen järjestämi-       naisuutta. Tässä yhteydessä aatteellisten yhdistys-
920:                                                      ten ja seurakuntien ilman ansiotarkoitusta jäse-
921: nen, myyminen ja välittäminen ansiotarkoituk-
922: sessa tai toistuvasti on säädetty luvanvaraiseksi.   nilleen kotimaassa järjestämät ja välittämät mat-
923: Säännös on sanamuotonsa mukaisesti tulkittuna        kat esitetään rajattavaksi asetuksen soveltamisalu-
924: varsin tiukka ja sen kirjaimellinen noudattami-      een ulkopuolelle.
925: nen on aiheuttanut joitakin tulkintaongelmia.           Matkatoimistoasetuksen muutoksessa tullaan
926: Käytännössä soveltaminen on saattanut johtaa         myös määrittelemään asiamiestoiminta, josta on
927: epätarkoituksenmukaisiinkin       lopputuloksiin.    aiheutunut joitakin valvonnallisia tulkintavai-
928: Toisaalta on todettava, että luvattomasta matka-     keuksia. Asetuksen muutostyössä on kauttaaltaan
929: toimistotoiminnasta aiheutuneet oikeudenkäyn-        pyritty selkeyttämään tulkinnanvaraisia kysymyk-
930: nit ovat olleet matkailun vilkkauteen nähden         siä ja siten vähentämään tarpeenomien oikeu-
931: melko harvinaisia.                                   denkäyntien mahdollisuutta.
932: 
933:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
934: 
935:                                                                                Ministeri jermu Laine
936:                                       1985 vp. -      KK n:o 233
937: 
938: 
939: 
940: 
941:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
942: 
943:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kort tid. Olika organisationer, såsom pensionärs-
944: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         och ungdomsorganisationer ävensom försam-
945: av den 21 maj 198 5 tili vederbörande medlem av       lingar, har varit villiga att för sina medlemmar
946: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift    anordna även längre resor, oftast även upprepade
947: av följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl.            gånger, även om förvärvssyfte inte kunnat kon-
948: undertecknade spörsmål nr 233:                        stateras. Detta har lett tili angivelser om otillåten
949:                                                       resebyråverksamhet.
950:           Är Regeringen medveten om de inkon-
951:        sekvenser, onödiga angivelser och rätte-          På basis av erfarenheterna av tillämpningen av
952:        gångar samt om stadganden som begrän-          förordningen om resebyråer har man kunnat
953:        sar allmännyttiga föreningars verksamhet       konstatera att förordningen i sin helhet har
954:        vilka föranleds av förordningen om rese-       mycket väl fyllt sin uppgift. Med stöd av förord-
955:        byråer som givits 9. 7.1968, och om så är      ningen har införts ett system med säkerheter,
956:        fallet,                                        som ansluter sig tili näringstillstånden inom
957:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta       branschen och som skall anses som mycket bety-
958:        för att förordningen om resebyråer, vii-       dande. Systemet har visat sig vara funktionsdug-
959:        ken inte längre uppfyller tidens krav,         ligt när det gäller ersättningsfrågor i samband
960:        bättre än i dag skulle tillåta allmännytti-    med att konsumenterna beställt resor eller andra
961:        ga föreningar att bedriva turism och ut-       resetjänster.
962:        flyktsverksamhet bland sina medlemmar?            Utvecklingen inom turistbranschen ställer sina
963:                                                       krav på ändringen av förordningen om reseby-
964:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     råer. Dessa krav avses att bli beaktade vid revide-
965: följande:                                             ringen av förordningen. Detta arbete har nu
966:    Förordningen om resebyråer utfärdades år           kommit på slutrakan. 1 fråga om turismen tili
967: 1968. Då ökade sällskapsresorna från Finland tili     utlandet kommer de konsumentintressen som
968: utlandet kraftigt. Huvudsyftet med förordningen       skall skyddas ställa sådana krav på näringsidkaren
969: om resebyråer är att garantera konsumenterna ett      som motsvarar den nuvarande praxisen. 1 fråga
970: visst minimiskydd vid köp av resor och andra          om turismen i hemlandet är avsikten att minska
971: resetjänster. 1 förordningen stadgas att för anord-   verksamhetens förbundenhet med tillstånd. 1 det
972: nande, försäljning och förmedling av resor, som       här sammanhanget föreslås att de resor som
973: sker i förvärvssyfte eller upprepade gånger, er-      ideella föreningar och församlingar anordnar för
974: fordras tillstånd. Tolkningen av stadgandet enligt    eller förmedlar tili sina medlemmar uran
975: ordalydelsen är mycket snäv och ett ordagrant         förvärvssyfte skall avgränsas från tillämpningsom-
976: iakttagande har lett tili vissa tolkningsproblem. 1   rådet för förordningen.
977: praktiken har tillämpningen kunnat även leda            1 samband med ändringen av förordningen om
978: tili resultat som är oändamålsenliga. Å andra         resebyråer kommer man att definiera ombuds-
979: sidan bör konstareras, att rättegångar som upp-       mannaverksamhet, som har lett tili vissa tolk-
980: stått på grund av resebyråverksamhet, som drivits     ningsproblem i fråga om övervakningen. 1 revi-
981: utan tillstånd, har varit ganska sällsynta med        deringsarbetet har man genomgående försökt
982: tanke på den täta turismen.                           klargöra frågor som har blivit föremål för tolk-
983:     Från förordningens tillämpningsområde har         ning och sålunda minska möjligheterna tili onö-
984: endast avgränsats rundturer, som varar mycket         diga rättegångar.
985: 
986:      Helsingfors den 18 juni 1985
987: 
988:                                                                                 Minister jermu Laine
989:                                                1985 vp.
990: 
991: Skriftligt spörsmål nr 234
992: 
993: 
994: 
995: 
996:                                    Norrback m.fl.: Om förhindrad indragning av kustradiostationer
997: 
998: 
999:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1000: 
1001:    Post- och televerket har planer på att minska      tiotal meter bort, men telefonkontakt via NMT-
1002: antalet kustradiostationer från nuvarande 5 tili 1    telefon kan inte upprättas, därför att man inte
1003: under kommande 10-årsperiod. För närvarande           känner varandras telefonnummer. Med VHF-
1004: finns det kustradiostationer i Vasa, Mariehamn,       telefon kan man direkt kommunicera med den
1005: Hangö, Helsingfors och Kotka. Enligt planerna         andra båten uran några som helst svårigheter. 1
1006: skulie först Hangö och Kotka kustradiostationer       en nödsituation kan man också med VHF-telefon
1007: stängas, senare Vasa och Mariehamn. Post- och         anropa även handelsfartyg elier färjor, som råkar
1008: televerket motiverar sina planer med att kustra-      passera förbi en båt i sjönöd.
1009: diotrafiken inte är lönsam.                              Dessutom är NMT-telefonen ca 5 gånger dyra-
1010:    Post- och televerkets indragningsplaner, som       re än en högklassig VHF-telefon, ca 15 000-
1011: baserar sig enbart på lönsamhetsskäl, vore emel-      20 000 mk för NMT mot 3 500-4 000 mk för
1012: lertid katastrofala ur sjösäkerhetssynvinkel.         VHF. Eftersom VHF-telefonsamtalen tili och
1013:                                                       från land kopplas via kustradiostationerna säger
1014:    Det finns inga möjligheter för en enda kustra-
1015:                                                       det sig självt att dessa har en oerhört stor
1016: diostation i Helsingfors att ens behjälpligt klara
1017:                                                       betydelse för småbåtarna i synnerhet ur säker-
1018: uppgifterna inom sjösäkerheten. ,Om man tänker
1019:                                                       hetssynvinkel. En indragning av kustradiostatio-
1020: sig att det händer en sjöolycka i Alands eller Vasa
1021:                                                       ner måste även av detta skäl avvisas.
1022: skärgård, med t.ex. personskador som. följd, är
1023: det självklart att kustradiostationerna i Marie-         För sjömän på långfart som för fartygen och
1024: hamn respektive Vasa kan fungera som sam-             rederierna är det viktigt att kunna hålia komak-
1025: bandscentral, eftersom personalen där har den         ter hemåt tili fartygen. Detta sker via radiotele-
1026: lokalkännedom som behövs för att dirigera und-        fon- och telexförmedling. Post- och telestyrelsen
1027: sättningen på bästa sätt. En motsvarande funktion     har härvid börjat att alit mera utnyttja förmed-
1028: hos kustradion i Helsingfors är ytterst svår att      ling av samtai via sateliit, vilket i sig inte är
1029: ordna. Samma är förhåliandet vid t.ex. bekämp-        något att anmärka på. Däremot är taxorna för
1030: ning av oljeutsläpp tili havs. Redan av detta skäl    telefonsamtal via sateliit mer än dubbelt högre
1031: borde alla kustradiostationer bibehålias.             än när det traditionelia systemet med långvågste-
1032:                                                       lefoni används. Denna utveckling är följaktligen
1033:    Kustradiostationerna har också synnerligen vik-    ägnad att kraftigt fördyra kontakterna melian
1034: tiga funktioner när det gälier småbåtstrafiken        fartyg i fjärrtrafik och hemlandet. Det vore
1035: sommartid vid våra kuster och i våra skärgårdar.      emeliertid viktigt att säkerstälia möjligheterna för
1036: Kustradiostationerna förmedlar nämligen radio-        sjömännen att kunna hålia telefonkontakt med
1037: samtai från och tili småbåtar,: som är utrustade      de hemmavarande tili en rimlig kostnad.
1038: med VHF-telefon. Post- och telestyrelsen försöker        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
1039: nu marknadsföra ett annat telefonsystem, nämli-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
1040: gen NMT-telefon, även för småbåtar. NMT-tele-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
1041: fonen är emeliertid inte alis lika användbar som      följande spörsmål:
1042: VHF-telefonen tili sjöss. NMT-telefonen förutsät-
1043: ter nämligen att man ringer upp ett visst telefon-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
1044: nummer. Man kan t.ex. inte kommunicera med                   för att förhindra indragningen av kustra-
1045: NMT-telefon melian två båtar, om man inte                    diostationer tili förfång för sjösäkerheten,
1046: känner tili den andra båtens telefonnummer.                  för att säkerstälia att småbåtarnas VHF-
1047: Man kan tänka sig en situation, där en båt kört              telefonsystem skali kunna användas även
1048: på grund och en annan båt ligger bara några                  för landkontakter så allmänt som möjligt
1049: 
1050: 428500691X
1051: 2                                 1985 vp. -     KK n:o 234
1052: 
1053:       samt för att säkerställa att taxorna för          na hållas på nuvarande nivå för långvågs-
1054:       radiotelefonsamtal för sjömän skall kun-          samtal?
1055: 
1056:     Helsingfors den 21 maj 1985
1057: 
1058:        Ole Norrback                 Jutta Zilliacus               Elisabeth Rehn
1059:        Gunnar Jansson               Ole Wasz-Höckert              Håkan Nordman
1060:        Boris Renlund                Henrik Westerlund             Håkan Malm
1061:                                          1985 vp. -      KK n:o 234                                           3
1062: 
1063: Kirjallinen kysymys n:o 234                                                                        Suomennos
1064: 
1065: 
1066: 
1067: 
1068:                                      Norrback ym.: Rannikkoradioasemien lakkauttamisen estäruisestä
1069: 
1070: 
1071:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1072: 
1073:     Posti- ja telelaitos suunnittelee rannikkoradio-     keuksitta suorassa yhteydessä toiseen veneeseen.
1074: asemien lukumäärän vähentämistä nykyisestä vii-          Hätätilassa voi VHF-puhelimella myös kutsua
1075: destä yhteen tulevana kymmenvuotiskautena.               kauppalaivoja tai lauttoja, jotka sattuvat kulke-
1076: Rannikkoradioasemia on tällä hetkellä Vaasassa,          maan merihädässä olevan veneen ohi.
1077: Maarianhaminassa, Hangossa, Helsingissä ja Kot-             Tämän lisäksi NMT-puhelin on noin viisi kenaa
1078: kassa. Suunnitelman mukaan suljettaisiin ensiksi         kalliimpi kuin korkealuokkainen VHF-puhelin,
1079: Hangon ja Kotkan rannikkoradioasemat, myö-               eli n. 15 000-20 000 mk VHF-puhelimen mak-
1080: hemmin Vaasan ja Maarianhaminan. Posti- ja               saessa 3 500-4 000 mk. Koska VHF-puhelut
1081: telelaitos perustelee suunnitelmiaan sillä, että         maalle ja maalta kytketään rannikkoradioasemien
1082: rannikkoradioliikenne ei kannata.                        kautta, on itsestään selvää, että näiden merkitys
1083:     Posti- ja telelaitoksen lakkauttamissuunnitel-       pienveneiden kannalta etenkin turvallisuussyistä
1084: mat, jotka perustuvat yksinomaan kannattavuus-           on erittäin suuri. Rannikkoradioasemien lakkaut-
1085: syihin, olisivat kuitenkin meriturvallisuuden kan-       taminen on myös tästä syystä torjuttava.
1086: nalta tuhoisia.                                             Pitkillä linjoilla oleville merimiehille ja aluksil-
1087:                                                          le sekä varustamoille on tärkeätä voida pitää
1088:     Yhdelläkään Helsingissä sijaitsevalla rannikko-
1089: radioasemalla ei ole mahdollisuutta edes autta-          yhteyttä kotiin ja laivoihin. Tämä tapahtuu ra-
1090:                                                          diopuhelimitse ja kaukokirjoittimen välityksellä.
1091: vasti selvitä meriturvallisuustehtävistä. Jos ajatel-
1092:                                                          Posti- ja telelaitos on tässä yhä enemmän alkanut
1093: laan, että Ahvenanmaan tai Vaasan saaristossa
1094:                                                          käyttää hyväkseen satelliitin kautta tapahtuvia
1095: tapahtuu merionnettomuus, josta aiheutuu esim.
1096:                                                          puheluja, minkä johdosta sinänsä ei ole mitään
1097: henkilövahinkoja, on itsestään selvää, että Maari-
1098:                                                          huomauttamista. Sitä vastoin ovat satelliitin
1099: anhaminan tai Vaasan rannikkoradioasemat voi-
1100:                                                          kautta tapahtuvien puhelujen maksut yli kaksi
1101: vat toimia yhteyskeskuksina, koska sikäläisellä
1102:                                                          kenaa kalliimpia kuin ne puhelut, jotka tapahtu-
1103: henkilökunnalla on tarvittava paikallistuntemus
1104: avun ohjaamiseksi parhaalla mahdollisella taval-         vat tavanomaisella järjestelmällä pitkäaaltopuhe-
1105: la. Helsingin rannikkoradion vastaavaa toimintaa         luja käyttäen. Näin ollen tämä kehitys nostaa
1106: on erittäin vaikeata järjestää. Olosuhteet ovat          voimakkaasti kaukoliikenteessä olevien alusten ja
1107: samat merellä tapahtuvien öljypäästöjen torjun-          kotimaan välisten yhteyksien kustannuksia. Olisi
1108:                                                          kuitenkin tärkeätä varmistaa merimiesten mah-
1109: nassa. Jo tästä syystä tulisi kaikki rannikkoradio-
1110:                                                          dollisuus yhteyden pitämiseen kotiväkeen koh-
1111: asemat säilyttää.
1112:                                                          tuullisin kustannuksin.
1113:     Rannikkoradioasemilla on myös varsin tärkeitä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1114:  toimintoja, jotka koskevat kesäaikaan rannikoil-        tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
1115: lamme ja saaristoissamme tapahtuvaa pienvene-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1116: liikennettä.      Rannikkoradioasemat       välittävät   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1117: VHF-puhelimella varustettujen pienveneiden ra-
1118:  diopuheluja. Posti- ja telelaitos yrittää nyt mark-
1119: kinoida toista puhelinjärjestelmää, nimittäin                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1120:  NMT-puhelinta, myös pienveneille. NMT-puhe-                     ryhtyä estääkseen meriturvallisuuden
1121:  lin ei kuitenkaan ole läheskään yhtä käyttökel-                 kannalta haitallisesti vaikuttavan rannik-
1122:  poinen merellä kuin VHF-puhelin. Kaksi venettä                  koradioasemien lakkauttamisen, varmis-
1123:  ei esim. voi olla yhteydessä toistensa kanssa                   taakseen sen, että pienveneet voivat käyt-
1124:  NMT-puhelimella, ellei tiedä toisen veneen pu-                  tää VHF-puhelinjärjestelmää myös maalle
1125:  helinnumeroa. VHF-puhelimella voi olla vai-                     suuntautuviin yhteyksiin niin yleisesti
1126: 4                                1985 vp. -- FJ< n:o 234
1127: 
1128:       kuin mahdollista, sekä varmistaakseen            maksut voitaisiin pysyttää nykyisten pit-
1129:       sen, että merimiesten radiopuhelujen             käaaltopuhelujen tasolla?
1130: 
1131:     Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1985
1132: 
1133:        Ole Norrback                Jutta Zilliacus               Elisabeth Rehn
1134:        Gunnar ] ansson             Ole Wasz-Höckert              Håkan Nordman
1135:        Boris Renlund               Henrik Westerlund             Håkan Malm
1136:                                        1985 vp. -      KK n:o 234                                        5
1137: 
1138: 
1139: 
1140: 
1141:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1142: 
1143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teyksien täydentämisestä ja hoitaa kansainvälisten
1144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hätätaajuuksien päivystystä ja viestiliikennettä.
1145: olette 21 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn                Vaara- tai hätäliikenteessä rannikkoradioasema
1146: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           siis ottaa vastaan radiolla lähetetyn hätäsanoman
1147: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      ja välittää tiedot meripelastuskeskukselle, joka
1148: taja Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin johtaen
1149: sesta kysymyksestä n:o 234:                            pelastustoimintaa. Käytännön meripelastustehtä-
1150:                                                        vät suorittaa ensisijaisesti merivartiolaitos, jolla
1151:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       on käytettävissään tehtävään tarvittavaa kalustoa
1152:          ryhtyä estääkseen meriturvallisuuden          ja paras asiantuntemus - myös Suomen ranni-
1153:          kannalta haitallisesti vaikuttavan rannik-    kon paikallistuntemus. Pääosa viestiliikenteestä
1154:          koradioasemien lakkauttamisen, varmis-        hoidetaan tämän jälkeen suoraan pelastusyksiköi-
1155:          taakseen sen, että pienveneet voivat käyt-    den ja hädässä tai vaarassa olevan aluksen kesken.
1156:          tää VHF-puhelinjärjestelmää myös maalle
1157:          suuntautuviin yhteyksiin niin yleisesti           Rannikkoradioasemien määrä ja toiminnan
1158:          kuin mahdollista, sekä varmistaakseen         muodot ovat pitkän kehityksen tulos ja ne ovat
1159:          sen, että merimiesten radiopuhelujen          usein olleet muutosten kohteena, koska niitä on
1160:          maksut voitaisiin pysyttää nykyisten pit-     pyritty pitämään kunkin ajan vaatimusten mu-
1161:          käaaltopuhelujen tasolla?                     kaisina.
1162:                                                            Posti- ja telelaitos ei suunnittele rannikkora-
1163:                                                        dioasemien vähentämistä. Meneillään on sen si-
1164:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
1165:                                                        jaan kehittämistoimia, joilla pyritään kehittä-
1166: ti   seuraavaa:
1167:                                                        mään meriradioliikennettä hoiravien yksiköiden
1168:    Posti- ja telelaitoksesta annetun lain (61181)      työnjakoa ja yhteistyön muotoja siten, että me-
1169: mukaan posti- ja telelaitoksen tehtävänä on mm.        renkulkijoille voitaisiin saada aikaan entistäkin
1170: hoitaa valtion yleistä teletoimintaa sekä huolehtia    parempi palvelu pienemmin henkilökustannuk-
1171: sen tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä. Posti-      sin. Tähän sekä antaa mahdollisuuksia että aset-
1172: ja lennätinlaitoksen talouden hoidon yleisistä         taa vaatimuksia tulossa oleva tulevaisuuden hätä-
1173: perusteista annetussa laissa (565 150) laitokselle     ja turvallisuusjärjestelmä, jonka yleismaailmalli-
1174: on myös säädetty velvoite hoitaa laitoksen talout-     nen käyttöönotto alkaa vuonna 1987. Sen avulla
1175: ta terveiden liikeperiaatteiden mukaan laitoksen       automatisoidaan hätätilanteiden hälytykset ja
1176: kannattavuutta ja maan yleistä etua silmällä           suuri osa muustakin alusten radioliikenteestä.
1177: pitäen. Rannikkoradioasemat ja niiden osallistu-           Posti- ja telelaitoksen kehittämissuunnitelmas-
1178: minen merenkulun viestintäpalvelusten tuotta-          sa on pyrkimyksenä, että merellä oleva alus saa
1179: miseen on osa posti- ja telelaitoksen hoitamaa         vähintään samat palvelut kuin nykyisin; vain
1180: valtion yleistä teletoimintaa.                         palveluita tuottava henkilökunta on maantieteel-
1181:    Meripelastuspalvelusta annetun lain (628182)        lisesti toisin sijoittuneena. Pohjanlahden ranni-
1182: mukaan meripelastuspalvelua suorittaa rajavartio-      kolla on jo vuosien ajan ollut käytössä vastaava
1183: laitos, joka myös huolehtii meripelastuspalvelun       järjestely, sillä Vaasassa sijaitsevan radioaseman
1184: suunnittelusta, johtamisesta ja valvonnasta sa-        radiovirkailija hoitaa radioliikenteen koko ranni-
1185: moin kuin meripelastuspalveluun osallistuvien          kolla Rauman seudulta Perämeren pohjukkaan.
1186: viranomaisten ja yhteisöjen toiminnan yhteenso-           VHF-verkkoa pidetään yllä ja kehitetään edel-
1187: vittamisesta.                                          leen mm. ottamalla käyttöön digitaalinen selek-
1188:    Meripelastuspalvelua johtaa meripelastuskes-        tiivikutsu. Lisäksi posti- ja telelaitos tarjoaa me-
1189: kus, joka ratkaisee saamiensa tietojen perusteella     renkulkijoille myös autopuhelinverkkojensa pal-
1190: vaaratilanteen asteen sekä ilmoittaa ratkaisunsa       veluita, koska ne ovat kehittyneempiä kuin pe-
1191: meripelastustoimintaan osallistuville. Posti- ja te-   rinteisissä merenkulun järjestelmissä. Esimerkiksi
1192: lelaitos huolehtii muiden viranomaisten viestiyh-      NMT-verkko tarjoaa rannikon läheisyydessä täy-
1193: 6                                        1985 vp. -      KK n:o 234
1194: 
1195: sin tilaajavalintaisen automaattiyhteyden kaikki-        Samalla liikenneministeriö totesi, että posti- ja
1196: alle maailmanlaajuiseen puhelinverkkoon. Sa-             telehallitus pidättäytyy selvityksen ajaksi enem-
1197: maan pystyy meriradiojärjestelmistä vain satelliit-      mistä toimenpiteistä rannikkoradioasemien toi-
1198: titietoliikenne, joka kuitenkin vaatii sellaiset lait-   minnan tai henkilökunnan supistamiseksi.
1199: teet, ettei niiden hankkiminen yleensä tule pien-
1200: veneissä kyseeseen.                                        Merenkulkijoiden puhelumaksujen alentami-
1201:    Liikenneministeriö on 19.12.1984 asettanut            seen on kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
1202: työryhmän, jonka tehtävänä on 31.12.1985 men-            sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan mo-
1203: nessä virkatyönä selvittää posti- ja telelaitoksen       mentilla 3 3. 98.5 3 (Merenkulkijoiden puhelinlas-
1204: rannikkoradioasemien henkilöstötarve ja niiden           kujen alentaminen) osoitettu 300 000 markan
1205: toiminnan tarkoituksenmukainen kehittäminen.             määräraha.
1206: 
1207:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1985
1208: 
1209:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
1210:                                         1985 vp. -      KK n:o 234                                       7
1211: 
1212: 
1213: 
1214: 
1215:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
1216: 
1217:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rionelia nödfrekvenserna och telekommunikatio-
1218: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          nerna.
1219: den 21 maj 198 5 tili vederbörande medlem av               Inom de kommunikationer som äger rum vid
1220: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       fara och i nödsituationer tar kustradiostationen
1221: dagsman Ole Norrback m.fl. undertecknade                alitså emot det via radio förmedlade nödbudska-
1222: spörsmål nr 234:                                        pet och förmedlar uppgifterna tili sjöräddnings-
1223:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        centralen, som leder räddningsverksamheten och
1224:         för att förhindra indragningen av kustra-       vidtar de åtgärder som situationen kräver. De
1225:                                                         praktiska sjöräddningsuppgifterna handhas i
1226:         diostationer tili förfång för sjösäkerheten,
1227:                                                         första hand av sjöbevakningsväsendet, som tili
1228:         för att säkerställa att småbåtarnas VHF-
1229:                                                         sitt förfogande har erforderlig materiel och den
1230:         telefonsystem skali kunna användas även
1231:                                                         bästa sakkännedomen - också lokalkännedom i
1232:         för landkontakter så alimänt som möjligt
1233:                                                         fråga om Finlands kust. Huvuddelen av radio-
1234:         samt för att säkerställa att taxorna för
1235:                                                         kommunikationerna sköts därefter direkt melian
1236:         radiotelefonsamtal för sjömän skali kun-
1237:                                                         räddningsenheterna och det fartyg som befinner
1238:         na hålias på nuvarande nivå för långvågs-
1239:                                                         sig i nöd elier fara.
1240:         samtal?
1241:                                                            Antalet kustradiostationer och formerna för
1242:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        verksamheten är resultatet av en lång utveckling,
1243: anföra följande:                                        och de har ofta varit föremål för omändringar,
1244:    Enligt lagen om post- och televerket (61/81)         eftersom man har försökt se tili att de motsvarar
1245: har post- och televerket tili uppgift bl.a. att sköta   tidens krav.
1246: statens alimänna televerksamhet samt sörja för             Post- och televerket planerar inte någon in-
1247: ett ändamålsenligt utnyttjande av den. I lagen          skränkning av antalet kustradiostationer. På gång
1248: om de alimänna grunderna för post- och telegraf-        är däremot utvecklingsåtgärder, genom vilka
1249: verkets hushålining (565/50) stadgas också att          man försöker utveckla arbetsfördelningen mellan
1250: verkets hushålining bör skötas enligt sunda af-         de enheter som handhar sjöradiokommunikatio-
1251: färsprinciper med avseende fäst på verkets lön-         nerna och samarbetsformerna så, att det skali bli
1252: samhet och landets alimänna fördel. Kustradio-          möjligt att ge sjöfararna bättre service än förut
1253: stationerna och deras deltagande i producerandet        tililägre personkostnader. Det framtida nöd- och
1254: av kommunikationstjänster på sjöfartens område          säkerhetssystem som är på kommande och som
1255: är en del av statens alimänna televerksamhet,           på det globala planet tas i bruk med början år
1256: som handhas av post- och televerket.                    1987 ger möjligheter tili detta, samtidigt som det
1257:    Enligt lagen om sjöräddningstjänst (628182)          medför nya krav. Med hjälp av detta system
1258: svarar gränsbevakningsväsendet för sjöräddnings-        automatiseras alarmen i nödsituationer och en
1259: tjänsten. Gränsbevakningsväsendet omhänderhar           stor del även av fartygens övriga radiokommuni-
1260: också planeringen, ledningen och övervakningen          kationer.
1261: av sjöräddningstjänsten ävensom koordineringen             I post- och televerkets utvecklingsplan strävar
1262: av de i sjöräddningstjänsten deltagande myndig-         man tili att fartyg tili sjöss skali få minst samma
1263: heternas verksamhet.                                    tjänster som för närvarande; endast den personai
1264:    Sjöräddningstjänsten leds av sjöräddningscen-        som producerar tjänsterna är i geografiskt avseen-
1265: tralen, som på basen av de uppgifter den erhåliit       de annorlunda placerad. Vid Bottniska vikens
1266: bestämmer graden av fara i den uppkomna                 kuster har ett motsvarande system redan en
1267: situationen samt underrättar dem som deltar i           längre tid varit i bruk, eftersom radiotjänsteman-
1268: sjöräddningsverksamheten om sitt beslut. Post-          nen vid den radiostation som är belägen i Vasa
1269: och televerket ombesörjer kompletteringen av            sköter radiotrafiken längs med hela kusten från
1270: andra myndigheters kommunikationsförbindelser           Raumotrakten tili den innersta delen av Botten-
1271: och handhar jourtjänsten i fråga om de inrerna-         viken.
1272: 8                                     1985 vp. -      KK n:o 234
1273: 
1274:    VHF-nätet upprätthålls och utvecklas alltjämt      31.12.1985 som tjänstearbete utreda personalbe-
1275: bl.a. genom att ett digitalt selektivanrop tas i      hovet vid post- och televerkets kustradiostationer
1276: bruk. Post- och televerket erbjuder därjämte          och en ändamålsenlig utveckling av verksam-
1277: sjöfararna också tjänster inom ramen för sina         heten vid stationerna. Samtidigt konstaterade
1278: mobiltelefonnät, eftersom de är längre utveckla-      trafikministeriet att post- och telestyrelsen under
1279: de än sjöfartens traditionella system och arrange-    den tid utredningen pågår skall avhålla sig från
1280: mang. T.ex. NMT-nätet erbjuder i närheten av          att vidta vidare åtgärder i syfte att inskränka
1281: kusten en helt på abonnentval baserad automat-        verksamheten vid kustradiostationerna eller deras
1282: förbindelse överallt till det globala telefonnätet.   personal.
1283: Av sjöradiosystemen kan detsamma presteras en-           För sänkning av sjöfararnas telefonavgifter har
1284: dast av satellittelekommunikationerna, som lik-       i statsförslaget för innevarande år under moment
1285: väl kräver sådana anordningar att anskaffningen       3 3. 98. 53 inom social- och hälsovårdsministeriets
1286: av dem i allmänhet inte kommer i fråga när det        förvaltningsområde, sänkning av sjöfarares tele-
1287: gäller mindre båtar.                                  fonräkningar, anvisats ett anslag på 300 000 mk.
1288:    Trafikministeriet tillsatte 19.12.1984 en ar-
1289: betsgrupp som hade till uppgift att före
1290: 
1291:     Helsingfors den 25 juni 1985
1292: 
1293:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
1294:                                                1985 vp.
1295: 
1296: Kirjallinen kysymys n:o 235
1297: 
1298: 
1299: 
1300: 
1301:                                    H. Kemppainen: Postipalvelujen ja postiautopalvelujen turvaami-
1302:                                       sesta haja-asutusalueilla
1303: 
1304: 
1305:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1306: 
1307:    Nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassa on totut-     tun talouden muodostama kyläyhteisö jonkin
1308: tu pitämään itsestäänselvyytenä, että tietyt perus-   matkaa Vuokatin-Sotkamon kirkonkylän asu-
1309: palvelut ovat jokaisen ulottuvilla. Asutuskeskuk-     tustaajamasta ja Sotkamon-Kajaanin valtatien
1310: sissa palveluvarustus on jatkuvasti kehittynyt ja     tuntumassa. Aikaisemmin kylällä kävi Kajaanista
1311: peruspalvelujen lisäksi niissä on saatavilla sekä     klo 6.15 lähtevä postiauto tuoden postin ja
1312: tarpeellisen toimeentulon kannalta välttämättö-       tarjoten kyläläisille liikenneyhteyden, esim. van-
1313: mät palvelut että yhä enemmän myös viihtyvyyt-        huksille mahdollisuuden asiointiin kirkonkylällä
1314: tä parantavia ja vapaa-ajan toimintoja tukevia        terveyskeskuksessa. Postiauton käynti kylällä lo-
1315: palveluja.                                            petettiin, vaikka siihen ei aikataulullisesti eikä
1316:    Maaseudulla, haja-asutusalueilla ja kylissä ke-    myöskään liikennetaloudellisesti ollut kovin suur-
1317: hitys on menossa kuitenkin päinvastaiseen suun-       ta painetta. Kylältä loppui kulkuyhteys. Postin
1318: taan. Aivan tarpeellisena ja välttämättömänä pi-      saanti jo aamulla korvattiin postinjakeluautolla,
1319: dettyjen palveluiden saatavuus on monin paikoin       joka lähti Kajaanista heti klo 9:n jälkeen etelän
1320: vaikeutumassa ja monet peruspalvelutkin katoa-        postin saavuttua Kajaaniin. Kiireellisen jakeluai-
1321: vat. Koulun, kaupan, postin ja liikenteen koh-        kataulun takia tästäkin vuorosta on nyt luovuttu.
1322: tuulliset palvelut on totuttu pitämään välttävänä     Kyläläiset menettivät siis sekä tärkeän liikenneyh-
1323: miniminä.                                             teyden että aamupostin saannin.
1324:    Postin peruspalvelut, postitoimipaikat, posti-        Vastaavia esimerkkejä postipalvelujen heikke-
1325: autoliikenne ja postinjakelu- ja' palveluautojen      nemisestä on haja-asutusalueilla ja erityisesti ke-
1326:                                                       hitysalueilla runsaasti. Kun yhteiskunta ei näillä
1327: palvelut ovat joutuneet monin paikoin haja-asu-
1328:                                                       alueilla tarjoa juuri mitään muitakaan palveluja,
1329: tusalueilla vaaravyöhykkeeseen. Postilaitoksen
1330: piirissä on viime vuosien aikana toteutettu ja        olisi peruspalvelujen saatavuudesta pidettävä sitä
1331: lähitulevaisuudessa suunniteltu huomattavia toi-      suurempi huoli.
1332: minnan supistuksia maaseudulla. Postilaitoksessa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1333: haja-asutusalueiden palvelujen toteuttamisessa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1334: on alettu yhä enemmän toteuttaa pelkästään            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1335: liiketaloudellista kannattavuusperiaatetta perus-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1336: palvelujen säilyttämisen sijasta. Tämä linja ei voi             Aikooko Hallitus ryhtyä viivyttelemättä
1337: olla yhteiskuntapoliittisesti eikä eri ihmisten ja           toimenpiteisiin, joilla se turvaa postin
1338: alueiden tasa-arvoisten oikeuksien kannalta hy-              peruspalvelujen säilyttämisen ja edelleen
1339: väksyttävää.                                                 kehittämisen haja-asutusalueilla sekä pos-
1340:    Esimerkkinä postipalveluiden heikkenemisestä              tiautolinjojen säilyttämisen ja kehittämi-
1341: muutaman viime vuoden ajalta voi ottaa Sotka-                sen siten, että niillä voidaan turvata pos-
1342: mon kunnassa sijaitsevan Tuhkakylän. Kylä on                 tinkulun ja ihmisten kuljetuspalvelun vä-
1343: vielä varsin elinvoimainen, 30-40 pysyvästi asu-             himmäistarpeet?
1344: 
1345:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1985
1346: 
1347:                                          Hannu Kemppainen
1348: 
1349: 
1350: 
1351: 428500690W
1352: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 235
1353: 
1354: 
1355: 
1356: 
1357:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1358: 
1359:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lun yhteydessä suoritettava vanhuksille, invali-
1360: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           deille ja sairaille tarkoitettu yhteyspalvelu, joka
1361: olette toukokuun 22 päivänä 1985 päivätyn kir-          sisältää kotikäyntejä, ateriapakkausten, päivittäis-
1362: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tavaroiden ja hoitotarvikkeiden toimituksia sekä
1363: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         erilaisia toimeksiantotehtäviä.
1364: H. Kemppaisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-            Kun toimipaikan liikenne ja alueen asia-
1365: symyksestä n:o 235:                                     kaspohja on vähentynyt siinä määrin, että toimi-
1366:                                                         paikan säilyttämiselle ei ole perusteita, tutkitaan
1367:           Aikooko Hallitus ryhtyä viivyttelemättä       vaihtoehtoisia keinoja palvelujen järjestämiseksi.
1368:        toimenpiteisiin, joilla se turvaa postin         Haja-asutusalueilla palvelut voidaan hoitaa esim.
1369:        peruspalvelujen säilyttämisen ja edelleen        liikkuvien toimipaikkojen, postipalveluautojen
1370:        kehittämisen haja-asutusalueilla sekä pos-       välityksellä.
1371:        tiautolinjojen säilyttämisen ja kehittämi-
1372:        sen siten, että niillä voidaan turvata pos-         Valtioneuvoston 5.1.1978 tekemän ja edus-
1373:        tinkulun ja ihmisten kuljetuspalvelun vä-        kunnan vuoden 1978 ensimmäisen lisäbudjetin
1374:        himmäistarpeet?                                  käsittelyssä hyväksymän periaatepäätöksen mu-
1375:                                                         kaan postinjakelua kehitetään harvaan asutuilla
1376:                                                         alueilla siten, että ne taloudet, joilla postin
1377:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      / noutomatka on yli 500 metriä, pyritään mahdol-
1378: ti seuraavaa:                                           lisuuksien mukaan saattamaan postinjakelun pii-
1379:    Postitoimen tehtävänä on tyydyttää postipalve-       riin. Kaikkien talouksien osalta pyritään lisäksi
1380: lujen kysyntä taloudellisesti, tehokkaasti ja alu-      toteuttamaan viitenä päivänä viikossa tapahtuva
1381: eellisesti mahdollisimman tasapuolisesti sekä pal-      postin jakelu.
1382: velutasoltaan hyvänä. Tämän mukaisesti postitoi-           Haja-asutusalueiden postinjakelu katsotaan
1383: mipaikkaverkkoa kehitetään toimipaikkojen te-           palvelutasoltaan kohtuulliseksi, kun postin nou-
1384: hokas käyttö ja yhteiskunnan tarpeet huomioon           tomatka yhteen suuntaan on enintään 500 metriä
1385: ottaen niin, että myös haja-asutusalueilla posti-       ja posti jaetaan viitenä päivänä viikossa. Posti- ja
1386: palvelujen saatavuus ja monipuolisuus turvataan         telehallitus on postinjakeluverkkoaan viime vuo-
1387: kysyntää vastaavasti. Palvelujen kysyntä, liiken-       sina jatkuvasti kehittämällä saattanut haja-asu-
1388: teen määrä, alueen asiakasrakenne ja asiakkaiden        tusalueiden postinsaajataloudet em. periaatepää-
1389: asioimissuunnat sekä muiden palvelujen sijainti         töksen mukaisesti kohtuullisen postinjakelun pii-
1390: ovat pohjana toimipaikkojen oikeaa sijaintia,           riin. Saaristossa ja haja-asutusalueilla on vielä
1391: toimivaltuuksia ja aukioloaikoja määriteltäessä.        yksittäistalouksia, joille huonojen liikenneyhteyk-
1392: Uuden postitoimipaikan perustaminen haja-asu-           sien tai suurten kustannusten vuoksi kohtuullista
1393: tusalueilla edellyttää yleensä 200 talouden asia-       postinjakelua ei ole voitu järjestää.
1394: kaspohjaa. Pienissä maaseutukylissä postien asia-          Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-autolii-
1395: kaspohja on kuitenkin usein edellä mainittua            kenne on tappiollista toimintaa. Tämän vuoksi
1396: huomattavasti pienempi.                                 posti- ja telehallituksessa on laadittu linja-autolii-
1397:    Haja-asutusalueiden kiinteiden postitoimipaik-       kenteen kehittämissuunnitelma liikenteen ter-
1398: kojen säilyttämiseksi on mm. liikenteeltään vä-         vehdyttämiseksi ja taloudellisen tasapainon saa-
1399: häisten toimipaikkojen hoitotehtävät tai toimi-         vuttamiseksi pitkällä aikavälillä. Suunnitelmia
1400: paikan hoito ja postinjakelu yhdistetty samalle         taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi ei ole
1401: henkilölle. Perinteisten postipalvelujen lisäksi on     mahdollista perustaa liikennetulojen lisääntymi-
1402: kunnille ja kuntalaisille kehitetty postitoimipai-      seen, sillä maan linja-autoliikenteessä matkusta-
1403: koissa ja postinjakelun yhteydessä hoidettavaksi        jamäärät vähenevät vuosittain n. 5 %. Näin ollen
1404: soveltuvia palveluja. Tällaisia ovat mm. postitoi-      liikenteestä aiheutuvia kustannuksia on vähen-
1405: mipaikkojen kirjasto-, lääkekaappi- ja kunnallis-       nettävä mm. karsimalla tappiollisimpia linja-
1406: hallinnon ilmoitustaulupalvelut sekä postinjake-        autovuoroja niillä alueilla, joilla linja-autoliiken-
1407:                                         1985 vp. -      KK n:o 235                                         3
1408: 
1409: teen tarjoamat palvelut ylittävät kysynnän. Lii-        niin (Tuhkakylä 11.55-Kajaani 12.25; Kajaani
1410: kennemuutokset toteutetaan useimmin sellaisilla         14.15-Tuhkakylä 15.00).
1411: alueilla ja tieosilla, joilla on muutakin linja-auto-      Linja-autoliikenteen muutoksista johtuvat pos-
1412: liikennettä. Näin ollen matkustajaliikenteen vä-        tinkuljetusten uudelleenjärjestelyt posti- ja tele-
1413: himmäispalvelutasovaatimukset tyydytetään joko          laitos voi toteuttaa muulla kuljetuskalustolla ta-
1414: posti- ja telelaitoksen muulla linja-autovuorolla,      loudellisemmin ja joustavammin, sillä postinkul-
1415: yksityisen vuorolla tai syöttöliikenteenä linja-        jetusten reitit ja aikataulut ovat posti- ja telelai-
1416: autovuoroon toimivalla taksilla. Kysymyksen pe-         toksen määrättävissä. Postinkuljetusten uudel-
1417: rusteluosassa esimerkkinä mainitun Sotkamon             leenjärjestelyillä posti- ja telelaitos voi parantaa
1418: kunnan Tuhkakylän osalta todetaan, että kylästä         palvelutasoa aluetasoa laajemminkin ja varmistaa
1419: on postin linja-autovuorojen (Tuhkakylä n. klo          näin postilähetysten ehtimisen postinkululle ase-
1420: 14.00 ja 17 .00-Kajaani 14.45 ja 17.45) lisäksi         tettujen nopeustavoitteiden mukaisesti lajittelu-
1421: liikenneyhteys Linja-autoliike P. ja 0. Komulai-        keskuksiin ja edelleen valtakunnalliseen postin-
1422: sen vuoroilla kouluvuoden aikana arkisin sekä           kuljetusverkkoon. Postinkuljetusten uudelleen-
1423: Sotkamoon (Tuhkakylä 7. 35-Sotkamo 8. 10;               järjestelyillä aikaansaatavia parannuksia tulee
1424: Sotkamo 11.30-Tuhkakylä 11.55) että Kajaa-              näin ollen tarkastella kokonaisvaltaisesti, yksittäi-
1425:                                                         siä toimipaikkoja laajemmasta näkökulmasta.
1426: 
1427:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
1428: 
1429:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
1430: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 235
1431: 
1432: 
1433: 
1434: 
1435:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
1436: 
1437:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           anstalternas bibiioteks- och medicinskåpsservice,
1438: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise av         vid anstaiterna upphängda ansiagstavior för den
1439: den 22 maj 1985 tili vederbörande mediem av            kommunaia förvaitningen samt kontaktservice
1440: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-      för åidringar, invaiider och sjuka i samband med
1441: dagsman H. Kemppainen undertecknade spörs-             postutdelningen, vilket innebär hembesök, fram-
1442: måi nr 235:                                            befordran av måltidsförpackningar, dagiigvaror
1443:                                                        och vårdartikiar samt utförande av oiika upp-
1444:            Ämnar Regeringen ofördröjiigen vidta        drag.
1445:         åtgärder genom viika den tryggar bibe-             Då en anstalts trafik och kundunderlaget på
1446:         hållandet och utveckiandet av postens          området minskat i den grad att det inte Iängre
1447:         basservice på giesbygden samt bibehåi-         finns grunder för anstaltens bibehåliande, under-
1448:         Iandet och utveckiandet av postbussiin-        söks alternativa sätt att ordna servicen. På gles-
1449:         jerna så att man genom dem kan tili-           bygdsområden kan servicen ordnas t.ex. genom
1450:         godose de minimikrav som postgången            ambuierande anstalter, dvs. postbetjäningsbiiar.
1451:         och människornas behov av transportser-
1452:         vice stälier?                                      Eniigt statsrådets principbesiut 5 .1.1978, som
1453:                                                        riksdagen godkände i samband med behand-
1454:                                                        Iingen av den första tiliäggsbudgeten för år 1978,
1455:    Som svar på spörsmåiet får jag vördsamt anföra      skali postutdelningen på giesbygden utveckias så
1456: föijande:                                              att de hushåll som har en Iängre postavhämt-
1457:    Postväsendets uppgift är att på ett ekonomiskt      ningsväg än 500 meter, i mån av möjiighet fås
1458: och effektivt sätt med iakttagande av möjiigast        med i postutdelningssystemet. Vidare försöker
1459: stor regionai jämiikhet samt med upprätthålian-        man deia ut post tili alla hushåli fem dagar i
1460: de av en god servicenivå tiligodose behovet av         veckan.
1461: postservice. 1 eniighet med detta urveckias post-          Postutdeiningen i giesbygden anses hålla en
1462: anstaitsnätet med beaktande av en effektiv an-         skäiig nivå om avhämrningsvägen är högst 500
1463: vändning av anstaiterna och av samhäliets behov        meter i ena riktningen och posten delas ut fem
1464: så att tiligången tili mångsidig postservice även      dagar i veckan. Post- och telestyrelsen har genom
1465: på giesbygden tryggas på ett sätt som motsvarar        att fortsättningsvis utveckia sitt postutdelnings-
1466: efterfrågan. Efterfrågan på service, trafikens om-     nät gjort postmottagarhushållen i giesbygden
1467: fattning, kundstrukturen på området och kun-           delaktiga av en skäiig postutdeining i eniighet
1468: dernas färdriktningar samt piaceringen av annan        med nämnda principbesiut. 1 skärgården och i
1469: service Iigger tili grund för faststäliandet av        giesbygden finns det fortfarande enstaka hushåll,
1470: anstalternas rätta piacering, befogenheter och         tili vilka det på grund av dåiiga trafikförbindelser
1471: öppethåliningstider. Grundande av en ny post-          elier stora kostnader inte varit möjiigt att ordna
1472: anstalt på ett giesbygdsområde förutsätter i ali-      en skälig postutdelning.
1473: mänhet ett kundunderlag om 200 hushåil. 1 små              Post- och teiestyrelsens busstrafik är en förlust-
1474: Iandsortsbyar är anstaiternas kundunderlag dock i      bringande verksamhetsform. Vid post- och tele-
1475: alimänhet avsevärt mindre än så.                       styreisen har därför gjorts en utveckiingspian för
1476:    1 syfte att bibehålia de fasta postanstalterna på   busstrafiken, genom viiken man försöker sanera
1477: giesbygden har bl.a. skötsein av flere anstalter       trafiken och uppnå ekonomisk baians på Iång
1478: med ringa trafik elier skötsein av en anstalt och      sikt. Pianeroa på att uppnå ekonomisk baians
1479: postutdeiningen Iagts på en och samma person.          kan inte baseras på ökade inkomster av trafiken,
1480: Utöver den traditionelia postutdelningen har           eftersom busstrafikens passagerarantai i vårt Iand
1481: man för kommunernas och kommuninvånarnas               årligen sjunker med ca 5 %. För att sänka de av
1482: behov utveckiat sådan service som Iämpiigen kan        trafiken föraniedda kostnaderna måste man så-
1483: skötas vid postanstaiterna och i samband med           Iunda bl.a. gallra bort de mest förlustbringande
1484: postutdelningen. Som exempel kan nämnas post-          turerna på områden, där busstrafikservicen över-
1485:                                       1985 vp. -     KK n:o 235                                       5
1486: 
1487: stiger efterfrågan. Ändringarna i trafiken görs i       De omorganiseringar av posttransporterna som
1488: allmänhet i fråga om sådana områden och väg-         beror på ändringar i busstrafiken kan post- och
1489: avsnitt där annan busstrafik förekommer. Passa-      televerket på ett mera ekonomiskt och smidigt
1490: gerartrafikens miniminivåkrav tillgodoses sålunda    sätt genomföra genom att använda sin övriga
1491: antingen genom någon annan av post- och              transportmateriel, för post- och televerket be-
1492: televerkets bussturer, genom en privat tur ellet     stämmer posttransporternas rutter och tidtabel-
1493: med hjälp av en taxi som sköter matartrafiken tili   ler. Genom omorganiseringar av posttransporter-
1494: en busstur. Vad gäller det i spörsmålets motive-     na kan post- och televerket förbättra servicenivån
1495: ringsdel nämnda exemplet Tuhkakylä i Sotkamo         i en vidare utsträckning än på regionnivå, vilket
1496: kommun kan konstateras att byn utöver postens        garanterar att postförsändelserna når fram tili
1497: bussturer (Tuhkakylä ca kl. 14.00 och 17.00-         sorteringscentralerna och därifrån tili det riksom-
1498: Kajana 14.45 och 17.45) har trafikförbindelser       fattande posttransportnätet så snabbt som
1499: genom Linja-autoliike P och 0 Komulainens            förutsätts enligt de mål som uppställts för post-
1500: turer under skolårets vardagar både tili Sotkamo     gången. De förbättringar som kan åstadkommas
1501: (Tuhkakylä 7.35-Sotkamo 8.10; Sotkamo                genom omorganisering av posttransporterna bör
1502: 11.30-Tuhkakylä 11.5 5) och tili Kajana (Tuh-        således granskas som en helhet och ur en synvin-
1503: kakylä 11.55-Kajana 12.25; Kajana 14.15-             kel som inte begränsar sig tili enskilda anstalter.
1504: Tuhkakylä 15.00).
1505: 
1506:      Helsingfors den 18 juni 1985
1507: 
1508:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
1509:                                                                                                     j
1510:                                                                                                 j
1511:                                                                                             j
1512:                                                                                         j
1513:                                                                                     j
1514:                                                                                 j
1515:                                                                             j
1516:                                                                         j
1517:                                                                     j
1518:                                                                 j
1519:                                                             j
1520:                                                         j
1521:                                                     j
1522:                                                 j
1523:                                             j
1524:                                         j
1525:                                     j
1526:                                 j
1527:                             j
1528:                         j
1529:                     j
1530:                 j
1531:             j
1532:         j
1533:     j
1534: j
1535:                                                 1985 vp.
1536: 
1537: Kirjallinen kysymys n:o 236
1538: 
1539: 
1540: 
1541: 
1542:                                   Vihriälä ym.: Koulutuskorvauksen maksamisesta myös koulutukses-
1543:                                      sa olevasta työnantajan omasta lapsesta
1544: 
1545: 
1546:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1547: 
1548:   Päinvastoin kuin Keski-Euroopan johtavissa             Valtioneuvosto on päätöksellään 7. maaliskuu-
1549: teollisuusmaissa, meillä ammatillinen koulutus        ta 1985 vahvistanut työnantajille suoritettavan
1550: on toteutettu lähes poikkeuksetta laitosmaisen        oppisopimuslain 28 §:ssä tarkoitetun koulutus-
1551: opetuksen keinoin. Yhteiskunnalle, yrityksille ja     korvauksen määräksi vuonna 1985 630 mk/kk
1552: oppilaille edullista ja mielekästä oppisopimus-       oppilasta kohti. Koulutuskorvauksia voidaan ko-
1553: muotoista työpaikkakoulutusta ei ole otettu kes-      rottaa ammatillisen koulutuksen alueellisesta tu-
1554: kiasteen koulunuudistuksen alkuperäisiin suun-        kemisesta annetun lain (1035/81, 840/84) 9 § :n
1555: nitelmiin, vaikka oppisopimuskoulutus on selväs-      perusteella eräillä kehitysalueiden vyöhykkeillä
1556: ti yhteiskunnan kannalta halvin ammatillinen          10-30 prosentilla.
1557: koulutusmuoto.                                           Mikäli oppisopimustyönantajana on itsenäinen
1558:    Oppisopimuskoulutus takaa myös ammatillise-        ammatinharjoittaja, ei koulutuskorvausta ole
1559:                                                       suoritettu koulutuksessa olevasta työnantajan lap-
1560: na koulutuksena parhaiten työpaikan saannin.
1561:                                                       sesta. Ammattikasvatushallituksen kannan mu-
1562: Olisikin kiireellisesti asetettava työryhmä valmis-
1563: telemaan oppisopimuskoulutuksen kehittämistä.         kaisesti koulutuskorvauksen on voinut maksaa
1564: Työryhmä voisi selvittää esim. tehokkaan moni-        kuitenkin työnantajalle, joka on osakeyhtiö tai
1565: muotoetäisopiskelun käynnistämistä. Oppisopi-         kommandiittiyhtiö ja ellei koulutuksessa oleva
1566: muskoulutus voisi olla myös vaihtoehtona yhä          henkilö ole vastuunalainen yhtiömies. Tämä lain
1567: suuremman oppilasryntäyksen kohteena olevalle         säännös on käytännössä aiheuttanut jossakin
1568:                                                       määrin tulkintavaikeuksia. Yritykset ovat myös
1569: lukiolle.
1570:                                                       omistusmuodosta riippuen saattaneet joutua
1571:    Voimassa olevan oppi- ja koulutussopimuksen        koulutuskorvauksen suhteen eriarvoiseen ase-
1572: mukaan työnantajalle suoritetaan valtion varoista     maan. Tämä koskee etenkin pien- ja käsityöteol-
1573: koulutuskorvausta koulutusajalta oppilasta kohti      lisuutta.
1574: määrä, joka on vuodessa enintään 50 % valtion            Työvoimaministeriö on puuttunut epäkohtaan
1575: keskusammattikoulujen keskimääräisistä vuotui-        opetusministeriölle osoittamassaan kirjelmässä
1576: sista kustannuksista oppilasta kohti. Valtioneu-      13.9.1984. Opetusministeriö taas on pyytänyt
1577: vosto vahvistaa vuosittain valtion tulo- ja meno-     ammattikasvatushallitukselta lisätietoja kyseisestä
1578: arvion rajoissa koulutuskorvauksen määrän oppi-       asiasta kirjeellään 26.9.1984. Ammattikasvatus-
1579: lasta kohti. Koulutuskorvausta ei kuitenkaan          hallitus on sitten 8.10.1984 lähettänyt 38 koulu-
1580: makseta, jos oppilas saa koulutusta valtionavus-      tustarkastajalle kyseiseen asiaan liittyvän tieduste-
1581: tusta nauttivassa ammatillisessa oppilaitoksessa      lun. Tämän kartoituksen mukaan yrittäjien mie-
1582: tai jos oppilas on työnantajan lapsi tai ottolapsi.   lestä koulutuskorvausta tulisi maksaa myös kou-
1583: Työnantajan lapsesta tai ottolapsesta voidaan         lutuksessa olevasta työnantajan omasta tai otto-
1584: maksaa korvausta ainoastaan ammattikasvatus-          lapsesta.
1585: hallituksen erityisestä syystä myöntämän luvan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1586: perusteella.                        ·                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1587: 
1588: 4285007251
1589: 2                                   1985 vp. -     KK n:o 236
1590: 
1591: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-         miseksi niin, että oppisopimuskoulutuk-
1592: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                sessa voitaisiin koulutuskorvausta koulu-
1593:                                                          tussopimusjärjestelmän tapaan maksaa
1594:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            myös koulutuksessa olevasta työnantajan
1595:        ryhtyä oppisopimuslain 28 §:n muutta-             omasta tai ottolapsesta?
1596:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985
1597: 
1598:         Jukka Vihriälä                 Mauno Manninen               Heikki Kokko
1599:         Pirkko Ikonen                  Hannu Kemppainen             Väinö Raudaskoski
1600:         Juhani Alaranta                Aapo Saari                   Matti Maijala
1601:                                        Seppo Pelttari
1602:                                        1985 vp. -      KK n:o 236                                          3
1603: 
1604: 
1605: 
1606: 
1607:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1608: 
1609:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        nä. Siten säännöksen tarkoituksena oli vaikuttaa
1610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          siihen, että oppisopimukseen perustuva työpaik-
1611: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn             kakoulutus suoritettaisiin muussa kuin vanhem-
1612: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           pien omistamassa yrityksessä ja muun kuin oman
1613: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      perheenjäsenen valvonnan alaisena.
1614: taja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjalli-        Lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä sivistysva-
1615: sesta kysymyksestä n:o 236:                            liokunta katsoi mietinnössään, että edellä mainit-
1616:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tu koulutussopimuskoulutuksessa mahdollistettu
1617:        ryhtyä oppisopimuslain 28 §:n muutta-           poikkeusmenettely saattaisi olla perusteltua myös
1618:        miseksi niin, että oppisopimuskoulutuk-         oppisopimuskoulutuksessa.
1619:        sessa voitaisiin koulutuskorvausta koulu-          Työvoimaministeriö on 13.9.1984 päivätyllä
1620:        tussopimusjärjestelmän tapaan maksaa            kirjeellä esittänyt, että opetusministeriö ryhtyisi
1621:        myös koulutuksessa olevasta työnantajan         toimenpiteisiin, jotta koulutuskorvausta voitai-
1622:        omasta tai ottolapsesta?                        siin maksaa oppisopimuskoulutuksessa myös op-
1623:                                                        pilaasta, joka on työnantajan lapsi tai ottolapsi.
1624:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Ammattikasvatushallitus on opetusministeriön
1625: seuraavaa:                                             pyynnöstä suorittanut vuoden 1984 lopulla selvi-
1626:    Oppisopimuslain (422/67) 28 §:n 2 momentin          tyksen niistä oppisopimuksista, joissa oppilaana
1627: mukaan, sellaisena kuin se on väliaikaisesti muu-      oli työnantajan lapsi tai ottolapsi. Lisäksi selvityk-
1628: tettuna 22 päivänä heinäkuuta 1983 annetulla           sessä kartoitettiin syitä, jotka puoltaisivat koulu-
1629: lailla (647183 ), koulutuskorvausta ei suoriteta       tuskorvauksen maksamista näissä tapauksissa
1630: oppilaasta, joka saa koulutusta työnantajan val-       myös oppisopimuskoulutuksessa. Selvityksen mu-
1631: tionavustusta saavassa ammatillisessa oppilaitok-      kaan sellaisia oppisopimuksia, joissa oppilaana
1632: sessa tai on työnantajan lapsi tai ottolapsi. Saman    oli työnantajan lapsi tai ottolapsi, oli voimassa
1633: lain kohdan mukaan koulutussopimukseen pe-             15.10.1984 yhteensä 146. Näistä 77 oli sellaista
1634: rustuvassa työnopetusta korvaavassa koulutukses-       oppisopimusta, jossa koulutuskorvausta ei suori-
1635: sa koulutuskorvaus voidaan kuitenkin maksaa            tettu. Muissa 69 tapauksessa koulutuskorvausta
1636: ammattikasvatushallituksen entytsestä syystä           oli maksettu, kun kysymyksessä oli ollut työnan-
1637: myöntämällä luvalla. Sen sijaan oppisopimus-           taja, jonka yritysmuoto oli ollut osakeyhtiö tai
1638: koulutuksessa ei koulutuskorvausta vastaavassa         kommandiittiyhtiö, sikäli kuin ei ole ollut kysy-
1639: tilanteessa voida maksaa.                              mys vastuunalaisesta yhtiömiehestä.
1640:    Oppisopimuslakia muutettiin vuonna 1983 vä-            Kannanottonaan suoritetusta selvityksestä am-
1641: liaikaisesti siten, että muutokset ovat voimassa       mattikasvatushallitus esitti, että myös oppisopi-
1642: vuoden 1988 loppuun. Samalla lain 28 §:n 2             muskoulutuksessa tulisi koulutussopimusjärjestel-
1643: momenttiin lisättiin edellä mainittu koulutusso-       män tapaan maksaa koulutuskorvausta erityisestä
1644: pimusta koskeva poikkeussäännös koulutuskor-           syystä myös oppilaasta, joka on työnantajan lapsi
1645: vauksen maksamisesta. Muutosta perusteltiin sil-       tai ottolapsi.
1646: lä, että pien- ja käsiteollisuutta olisi koulutusso-      Edellä mainittujen esitysten ja selvitysten pe-
1647: pimuskoulutuksessa käsiteltävä samanarvoisesti         rusteella esitys oppisopimuslain 28 §:n muutta-
1648: yrityksen omistusmuodosta riippumatta. Muilta          misesta on paraikaa opetusministeriössä valmis-
1649: osin 2 momentti säilytettiin aikaisemman lain          teltavana. Tarkoituksena on sisällyttää muutos
1650: mukaisena, koska katsottiin, että se kohtelee          eduskunnalle vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi-
1651: kaikkia oppisopimusoppilaita samalla tavalla riip-     tyksen yhteydessä annettavaan hallituksen esityk-
1652: pumatta siitä, hankkivatko heidän vanhempansa          seen laiksi oppisopimuslain väliaikaisesta muutta-
1653: toimeentulonsa yrittäjinä vai palkkatyöntekijöi-       misesta.
1654:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
1655: 
1656:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
1657: 4                                      1985 vp. -- FJ( n:o 236
1658: 
1659: 
1660: 
1661: 
1662:                                 Till Riksdagens Herr Talman
1663: 
1664:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med stadgandet att möjliggöra att den arbets-
1665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          platsutbildning som bygger på läroavtal kan ges i
1666: av den 23 maj 1985 till vederbörande medlem av         annat företag än i det som ägs av föräldrarna och
1667: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   under övervakning av någon annan än av familje-
1668: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-          medlem.
1669: mål nr 236:                                               I samband med lagens riksdagsbehandling an-
1670:                                                        såg kulturutskottet i sitt betänkande att det
1671:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       undantagsförfarande som fastställts för ovan
1672:         för att 28 § läroavtaislagen skall bli änd-    nämnda utbildning enligt utbildningsavtal kun-
1673:         rad så att utbildningsersättning i likhet      de även vara motiverat när det gäller läroavtals-
1674:         med systemet med utbildningsavtal skall        utbildning.
1675:         inom läroavtalsutbildningen betalas för           Arbetskraftsministeriet har genom sitt brev av
1676:         elev som är barn eller adoptivbarn tili        den 13.9.1984 framfört, att undervisningsminis-
1677:         arbetsgivaren?                                 teriet bör vidta åtgärder för att utbildningsersätt-
1678:                                                        ning skall kunna betalas även för elev som ges
1679:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utbildning enligt läroav1:al och som är barn eller
1680: framföra följande:                                     adoptivbarn till arbetsgivaren.
1681:    Enligt 28 § 2 mom. läroavtalslagen, sådant det         Y rkesutbildningsstyrelsen har på undervis-
1682: temporärt ändrat lyder i lag av 22 juli 1983           ningsministeriets begäran i slutet av år 1984
1683: (64 7183 ), utges utbildningsersättning inte för       utfört en utredning om de läroavtal där eleven är
1684: elev som får utbildning i yrkesläroanstalt, vilken     barn eller adoptivbarn tili arbetsgivaren. Härut-
1685: åtnjuter statsunderstöd och tillhör arbetsgivaren,     över kartlades i utredningen de orsaker som talar
1686: eller som är barn eller adoptivbarn till arbetsgiva-   för att utbildninsersättning i dessa fall skall
1687: ren.                                                   betalas även för elev som ges läroavtalsutbild-
1688:    Enligt samma lagrum kan man dock med                ning. Enligt utredningen var 15. 10. 1984 antalet
1689: tillstånd som yrkesutbildningsstyrclsen av särskild    läroavtal där eleven var barn eller adoptivbarn till
1690: orsak beviljar betala utbildningsersättning för        arbetsgivaren sammanlagt 146 avtal. Av dessa var
1691: den undervisning som ersätter arbetsutbildning         77 sådana läroavtal för vilka ersättning inte
1692: och som bygger på utbildningsavtal. Däremot är         betalades. I de övriga 69 fallen hade utbildnings-
1693: der inte möjligt att i fråga om motsvarande            ersättning betalats för elev då det varit fråga om
1694: situation när det gäller läroavtalsutbildning beta-    arbetsgivare vars företagsform hade varit bolag
1695: la utbildningsersättning.                              eller kommanditbolag ifall det inte har varit
1696:    Läroavtalslagen blev temporärt ändrad år 1983       fråga om ansvarig bolagsman.
1697: så att ändringarna gäller till slutet av år 1988.          Som sitt utlåtande om utredningen framförde
1698: Samtidigt fogades tilllagens 28 § 2 mom. nämn-         yrkesutbildningsstyrelsen, att man av särskild
1699: da undantagsstadgande om utbetalning av ut-            orsak även inom läroavtalsutbildningen i likhet
1700: bildningsersättning i samband med utbildnings-         med systemet med utbildningsavtal skall betala
1701: avtal. Andringen motiverades därmed att småin-         ersättning för elev som är barn eller adoptivbarn
1702: dustrin och hanrverksindustrin bör inom utbild-        till arbetsgivaren.
1703: ningen enligt utbildningsavtal behandlas likvär-          Det förslag till ändring av 28 § läroavtalslagen
1704: digt oberoende av företagets ägandeförhållan-          som bygger på ovan nämnda förslag och utred-
1705: den. Till andra delar bibehölls 2 mom. enligt          ningar bereds som bäst vid undervisningsminis-
1706: tidigare lagen eftersom man ansåg att det be-          teriet. Avsikten är att inrymma förslaget i den
1707: handlar alla elever som ges utbildning enligt          regeringsproposition med förslag tilllag om tem-
1708: läroavtal på ett likvärdigt sätt oberoende av om       porär ändring av läroavtalslagen som avges i
1709: deras föräldrar får sin utkomst antingen som           samband med riksdagens statsverksproposition
1710: företagare eller lönarbetare. Således var avsikten     för år 1986.
1711: 
1712:       Helsingfors den 10 september 1985
1713: 
1714:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
1715:                                                1985 vp.
1716: 
1717: Kirjallinen kysymys n:o 237
1718: 
1719: 
1720: 
1721: 
1722:                                     E. Laine ym.: Huumerikosten tutkinnan tehostamisesta
1723: 
1724: 
1725:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1726: 
1727:    Huumausainerikokset ovat monella tapaa va-         täviä Stimulan-tabletteja. Samaa valmistetta puo-
1728: kavia rikoksia. Huumausaineiden käyttö aiheut-        lestaan löytyi ilman etikettiä Euran naapurikun-
1729: taa huomattavia inhimillisiä kärsimyksiä. Huu-        nan Köyliön apteekista omistajanvaihdoksen yh-
1730: merikokset johtavat muihin rikoksiin, muun            teydessä. Kun Köyliön entinen apteekkari oli
1731: muassa varkausrikoksiin huumaavien aineiden           toiminut myös Helsingin sotilasapteekin johtaja-
1732: saamiseksi tai rahoittamiseksi. Etenkin ns. kovien    na, näyttää hänen vuonna 1981 tapahtunut et-
1733: huumeiden ympärillä saattaa pyöriä maamme             sintäkuuluttamisensa ja pidättämisensä ainakin
1734: olosuhteisiin nähden poikkeuksellisen järjestäyty-    tutkinnallisesti perustellulta. Mitään syytteitä ei
1735: nyttä ja kansainvälisiin yhteyksiin nojaavaa rikol-   kuitenkaan nostettu, joten kyseiset rikokset ovat
1736: lisuutta.                                             edelleen selvittämättä.
1737:    Edellä sanotun valossa on huolestuttavaa, ettei       Kuvatun kaltaiset tapahtumat ovat omiaan
1738: huumerikosten tutkintaa aina näytä tehdyn             herättämään epäuskoa huumerikosten tutkinnan
1739: asiaankuuluvalla vakavuudella. Eräs esimerkki oli     tehokkuuteen. On täysin mahdollista, että asioita
1740: Euran I apteekissa vuonna 1976 tapahtunut mur-        seuraavalle kansalaiselle syntyy jopa sellainen
1741: to, jossa vietiin huumekaupassa noin miljoonan        mielikuva, ettei rikoksia ole tahdottukaan selvit-
1742: markan arvosta huumausaineiksi luokiteltavia          tää. Kun kyseessä saattaa olla varsin järjestäytynyt
1743: valmisteita. Silti asia ei johtanut kunnolliseen      rikollisuus, on erittäin huolestuttavaa jo se, jos
1744: rikostutkintaan, ja jopa asianmukainen ilmoitus       pääsee syntymään mielikuva että tällaista rikolli-
1745: ylemmille viranomaisille sekä murron kirjaami-        suutta jotenkin suojeltaisiin.
1746: nen huumerikostilastoihin laiminlyötiin. Edus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1747: kunnan oikeusasiamies on antanut laiminlyön-          tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
1748: neistä huomautuksen eräille poliisiviranomaisille,    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1749: mutta itse rikos on edelleen tutkimatta ja selvit-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1750: tämättä.                                                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1751:    Erityisen huolestuttavaa on, että myös eraat               ryhtyä sen johdosta, että Helsingin soti-
1752: muut huumerikokset, joilla näyttäisi olevan yh-               lasapteekkiin, Euran I apteekkiin ja Köy-
1753: teyttä Euran apteekkimurtoon, ovat jääneet sel-               liön apteekkiin liittyvien huumausaine-
1754: vittämättä. Helsingin sotilasapteekissa vuonna                rikosten selvittämättä jääminen on saatta-
1755: 1981 tehdyn tarkastuksen mukaan oli apteekista                nut luoda vaikutelman, että vakavien
1756: kadonnut 19 000 kappaletta amfetamiinia sisäl-                huumerikosten tutkima on tehotonta?
1757: 
1758:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985
1759: 
1760:                       Ensio Laine                              Arvo Kemppainen
1761:                       Heli Astala                              Irma Rosnell
1762:                                             Timo Laaksonen
1763: 
1764: 
1765: 
1766: 
1767: 428500736C
1768: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 237
1769: 
1770: 
1771: 
1772: 
1773:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1774: 
1775:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kirja n:o R 36/81/H 30.9.1981 ja Helsingin
1776: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        raastuvanoikeus on antanut 14.5.1985 asiassa
1777: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn           päätöksensä, jossa yksi henkilö on tuomittu eh-
1778: kirjeenne n:o 966 ohella lähettänyt valtioneuvos-    dolliseen vapausrangaistukseen ja oheissakkoon.
1779: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi kan-
1780:                                                         Poliisi on hyvin tietoinen huumausaineiden
1781: sanedustaja Ensio Laineen ym. kirjallisen kysy-
1782:                                                      väärinkäyttöön ja salakauppaan liittyvän rikolli-
1783: myksen n:o 237, jossa tiedustellaan:
1784:                                                      suuden merkityksestä ja pyrkii huumausaineiden
1785:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       väärinkäytön leviämisen estämiseen sekä ennalta-
1786:        ryhtyä sen johdosta, että Helsingin soti-     ehkäisevin että tutkinnallisin keinoin. Rikostut-
1787:        lasapteekkiin, Euran I apteekkiin ja Köy-     kinnan tehokkuuteen vaikuttavat monet seikat
1788:        liön apteekkiin liittyvien huumausaine-       kuten tutkintaan käytettävien voimavarojen sekä
1789:        rikosten selvittämättä jääminen on saatta-    tutkiotakeinojen määrä. Huumausainerikosten
1790:        nut luoda vaikutelman, että vakavien          tutkintaan ei ole voitu irrottaa riittävästi yksin-
1791:        huumerikosten tutkiota on tehotonta?          omaan tähän erikoistuneita poliisimiehiä, minkä
1792:                                                      vuoksi poliisikoulutuksessa on huumausaineisiin
1793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ja huumausainerikollisuuden tutkintaan kiinni-
1794: seuraavaa:                                           tetty erityisesti huomiota. Erityisesti vakavan
1795:                                                      huumausainerikollisuuden tutkintaa varten ei
1796:    Euran apteekkiin 7.5.1976 tehdyn törkeän var-
1797:                                                      Suomessa voida käyttää kaikkia sellaisia tutkima-
1798: kauden tutkinnassa ei ole pystytty todennäköisin
1799:                                                      keinoja, joita näiden juttujen tutkinnassa muissa
1800: syin toteamaan ketään syylliseksi. Tutkinnan suo-
1801:                                                      maissa - jopa naapurimaissammekin - käyte-
1802: rittamista koskevista kanteluista on eduskunnan
1803:                                                      tään, kuten esimerkiksi puhelinkuuntelua.
1804: apulaisoikeusasiamies antanut päätöksensä n:o
1805: 2557 13.10.1982. Köyliön apteekkiin ja Helsin-          Huumausainetutkinnan tehostamiseksi on ku-
1806: gin sotilasapteekkiin kohdistuneista rikoksista on   luneen vuoden aikana kehitetty erityisesti poliisin
1807: laadittu keskusrikospoliisin poliisitutkintapöytä-   sisäistä tietojenvaihtoa ja tierojenkäsittelyä.
1808: 
1809:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1985
1810: 
1811:                                                               Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
1812:                                       1985 vp. -     KK n:o 237                                        3
1813: 
1814: 
1815: 
1816: 
1817:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
1818: 
1819:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordniogen          vurätt har 14.5.1985 glVlt sitt urslag i ärendet.
1820: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Genom utslaget har en person dömts tili villkor-
1821: nr 966 av den 23 maj 1985 tili vederbörande          ligt frihetsstraff och tilläggsbot.
1822: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande
1823:                                                         Polisen är väl medveten om brottslighetens roll
1824: av riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade       i samband med missbruket och langoingen av
1825: spörsmål nr 2 37 :                                   narkotika och försöker förhiodra spridningen av
1826:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      narkotikamissbruket såväl med preventiva åtgär-
1827:        med anledning av att de ouppklarade           der som med undersökningar. Effektiviteten i
1828:        narkotikabrotten i anslutning tili militär-   brottsundersökningarna påverkas av många fak-
1829:        apoteket i Helsingfors, Eura I apotek och     torer, t.ex. de resurser som används för undersök-
1830:        apoteket i Kjulo har kunnat ge det in-        ningen samt undersökoingsmetodernas omfatt-
1831:        trycket att undersökniogen av allvarliga      niog. För undersökniogen av narkotikabrott har
1832:        narkotikabrott är ineffektiv?                 inte kunnat frigöras ett tillräckligt antal polismäo
1833:                                                      som skulle vara specialiserade enbart på under-
1834:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sökoing av brott av deona art. Därför har man i
1835: anföra följande:                                     polisutbildningen fäst särskild uppmärksamhet
1836:                                                      vid narkotika och undersökoingen av narkotika-
1837:   Vid undersökoingen av den grova stöld som          brott. För uodersökningen av särskilt allvarlig
1838: skedde i apoteket i Eura 7.5.1976 har man inte       narkotikabrottslighet kan man i Finland inte
1839: kunnat konstatera att någon på sanoolika             tillämpa alla sådana undersökningsmetoder som
1840: grunder skulle vara skyldig. Med anledning av de     används vid undersökniogen av liknande brott i
1841: klagomål som anförts över undersökoingens utfö-      andra länder, t.o.m. i våra grannländer, t.ex.
1842: rande har riksdagens biträdande justitieombuds-
1843:                                                      telefonavlyssning.
1844: man utfårdat beslut nr 2557 13.10.1982. Över de
1845: brott som riktat sig mot apoteket i Kjulo och           För effektivering av oarkotikaundersökningen
1846: militärapoteket i Helsingfors har centralkriminal-   har poliseos inre information och databehand-
1847: polisen gjort upp polisundersökningsprotokoll        lingen vid polisen utvecklats under det gångna
1848: nr R 36/81/H 30.9.1981, och Helsingfors rådstu-      året.
1849: 
1850:      Helsingfors den 16 september 1985
1851: 
1852:                                                                   Inrikesminister Kaisa Raatikainen
1853:                                                  1985 vp.
1854: 
1855: Kirjallinen kysymys n:o 238
1856: 
1857: 
1858: 
1859: 
1860:                                    Roos ym.: Vaikeavammaisen lapsen kotihoidontuen verottamisesta
1861: 
1862: 
1863:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1864: 
1865:    Vaikeasti vammaisten alle 16-vuotiaiden lasten      suuruus vuonna 1985 on enintään 950 markkaa
1866: kotihoidontuki on korvausta niistä erityiskustan-      kuukaudessa.
1867: nuksista, joita perheelle aiheutuu vaikeahoitoisen        Verohallituksen ohjeessa 15.2.1985 n:o 2063/
1868: lapsen hoitamisesta kotona. Tällaisia erityiskus-      33/85 on katsottu, että koska tulo- ja varallisuus-
1869: tannuksia voivat olla esim.                            verolain 22 §: n 2 kohdan verovapaiden sosiaali-
1870:    - päivähoitajan paikkaaminen kotiin tai             avustusten luetteloon ei sisälly vaikeavammaisen
1871: muun päivähoidon järjestämisestä aiheutuvat eri-       lapsen kotihoidontukea, se on veronalaista tuloa.
1872: tyiskustannukset,                                      Päätöksellään n:o 283/1985 verohallitus on mää-
1873:    - erilaiset hoidon tilapäisjärjestelyistä aiheu-    rännyt, että kunnan maksamasta muusta kuin
1874: tuvat erityiskustannukset,                             ennakkoperintälain (980/84) 5 §:n 6 kohdassa
1875:    ...:_ hoitotarvikkeista tai lääkkeistä aiheutuvat   tarkoitetusta veronalaisesta lapsen kotihoidon-
1876: kustannukset,                                          tuesta on toimitettava ennakonpidätys.
1877:    - erityisvaatetuksen tarve tai vaatteiden taval-       Koska vaikeasti vammaisen alle 16-vuotiaan
1878: lista suurempi kuluminen,                              lapsen kotihoidontuki perusteluidensa mukaan
1879:    - erityistuokavalion tarve tai muut normaalia       on suoranainen erityisten kustannusten korvaus,
1880: suuremmat ruokakustannukset,                           on pidetty sosiaalisesti epäoikeudenmukaisena
1881:    - kodin kaluston ja muun varustuksen nor-           sen katsomista veronalaiseksi tuloksi, koska se ei
1882: maalia suurempi kuluminen tai särkyminen, eri-         lisää saajansa veronmaksukykyä.
1883: tyisten kodin kalusteiden tai laitteiden tarve,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1884:    - lapsen kehityksen kannalta tarpeellisten vi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1885: rikevälineiden hankkimisesta tai uusimisesta ai-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1886: heutuvat erityiset kustannukset,                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1887:    - kuljetuksesta aiheutuvat erityiset kustan-                 Pitääkö Hallitus oikeana, että vaikeasti
1888: nukset,                                                       vammaisen lapsen kotihoidontukea pide-
1889:    - muut edellisiin verrattavat erityiskustan-               tään veronalaisena tulona, ja
1890: nukset.                                                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1891:    Kunta korvaa kustannukset arvioituina keski-               ryhtyä erityiskustannusten ja tuen vastaa-
1892: määräisinä kustannuksina kuukautta kohti. Tuen                vuuden parantamiseksi?
1893: 
1894:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985
1895: 
1896:          Timo Roos                        Mikko Elo                      Jorma Rantanen
1897:          Reijo Lindroos                   Pentti Lahti-Nuuttila          Marja-Liisa Tykkyläinen
1898: 
1899: 
1900: 
1901: 
1902: 4285007370
1903: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 238
1904: 
1905: 
1906: 
1907: 
1908:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1909: 
1910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        verovapaaksi. Tämä verovapaus on kuitenkin so-
1911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          veltamisalaltaan suppea ja koskee vain valtioneu-
1912: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn             voston kotihoidontuen perusteista antaman pää-
1913: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           töksen (135/80) mukaisin perustein maksettuja
1914: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tukia. Muut vastaavat tukimuodot, kuten van-
1915: taja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallises-      husten ja vammaisten kotihoidontuki ovat alusta
1916: ta kysymyksestä n:o 238:                               alkaen olleet veronalaisia. Poikkeuksena on aino-
1917:                                                        astaan kansaneläkelaitoksen maksama lapsen hoi-
1918:           Pitääkö Hallitus oikeana, että vaikeasti     totuki, joka voidaan myöntää vaikeavammaisen
1919:         vammaisen lapsen kotihoidontukea pide-         lapsen hoidosta aiheutuneiden erityiskulujen kat-
1920:         tään veronalaisena tulona, ja                  tamiseen. Tämä tukimuoto on säädetty erikseen
1921:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         verovapaaksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
1922:         ryhtyä erityiskustannusten ja tuen vastaa-     1 momentin 22 kohdassa.
1923:         vuuden parantamiseksi?
1924:                                                           Vaikka vaikeavammaisten lasten kotihoidontu-
1925:                                                        ki eroaakin perusteiltaan jonkin verran varsinai-
1926:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
1927:                                                        sesta lasten kotihoidontuesta ja on luonteeltaan
1928: ti seuraavaa:
1929:                                                        lähempänä erityiskustannusten korvausta, sen
1930:    Tulo- ja varallisuusverolaissa omaksutun laajan     säätämiselle verovapaaksi ei ole riittäviä perustei-
1931: tulokäsitteen mukaan kaikki ne tulot, joita ei ole     ta tilanteessa, jossa muut vastaavantyyppiset edut
1932: erikseen säädetty verovapaiksi, ovat veronalaisia.     ovat veronalaisia. On myös otettava huomioon,
1933: Tulojen mahdollisimman laaja veronalaisuus on          että tämän tuen piirissä olevilla perheillä on
1934: verovelvollisten tasapuolisen verotuskohtelun          oikeus saada kansaneläkelaitoksen maksamaa
1935: vuoksi perusteltua. Tavoitteena on järjestelmä,        erikseen verovapaaksi säädettyä lapsen hoito-
1936: jossa verorasitus määräytyisi ensisijaisesti tulojen   tukea. Vaikeavammaisten lasten kotihoidontuen
1937: määrän eikä niiden laadun perusteella. Tätä            veronalaisuus ottaa myös huomioon tuen piirissä
1938: tavoitetta tukee muun muassa viime vuosina             olevien perheiden erilaisen taloudellisen aseman.
1939: toteutettu kansaneläke-, sosiaalietuus- ja työttö-     Lisäksi tapauksissa, joissa vammaisen lapsen hoi-
1940: myysturvajärjestelmien uudistus, jonka osana           dosta aiheutuneet erityiskulut ovat huomattavat,
1941: näiden järjestelmien mukaiset edut on säädetty         ne voidaan perheen tuloista ja varallisuudesta
1942: veronalaisiksi tuloiksi. Veronalaisuus on tehnyt       riippuen ottaa verolautakunnan harkinnan mu-
1943: sekä taloudellisesti että tulonjakopoliittisesti       kaan huomioon tulo- ja varallisuusverolain
1944: mahdolliseksi näiden tulonsiirtojärjestelmien ke-      31 §:n 1 momentissa tarkoitettuna veronmaksu-
1945: hittämisen kansalaisten tarpeita paremmin vas-         kyvyn alentumisvähennyksenä. Vähennyksen
1946: taaviksi. Esimerkiksi tarveharkintaa ja tulosidon-     enimmäismäärä vuodelta 1985 toimitettavassa ve-
1947: naisuutta on voitu vähentää, koska tukimuotojen        rotuksessa on 5 300 markkaa.
1948: oikeudenmukainen kohdistuminen voidaan to-
1949:                                                           Siltä osin kuin kysymys koskee erityiskustan-
1950: teuttaa verojärjestelmän avulla. Pienituloiset ja
1951:                                                        nusten ja tuen vastaavuuden parantamista, so-
1952: tulottomat, jotka tavallisesti ovat eniten tuen
1953:                                                        siaali- ja terveysministeriö on asiasta antamassaan
1954: tarpeessa, saavat veronalaisista tukimuodoista
1955:                                                        lausunnossa todennut seuraavaa:
1956: suhteellisesti suuremman hyödyn kuin suurempi-
1957: tuloiset, joiden tuen tarvekin on todennäköisesti         Voimassa olevan lapsen hoitotuesta annetun
1958: vähäisempi.                                            lain (444/69) mukaan sairaan ja vammaisen lap-
1959:    Sosiaalietuuksien verotuksessa noudatetun lin-      sen hoitotuki maksetaan porrastettuna lapsen
1960: jan mukaisesti myös uusi lakisääteinen lasten          hoidosta aiheutuvan rasituksen määrän perusteel-
1961: kotihoidontuki on veronalaista tuloa. Nykyistä         la. Vuonna 1985 pienemmän hoitotuen määrä
1962: kotihoidontukea edeltäneen järjestelmän mukai-         on 592 markkaa ja suuremman ns. erityishoito-
1963: nen tuki on sitä vastoin poikkeuslailla säädetty       tuen määrä 888 markkaa kuukaudessa.
1964:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 238                                           3
1965: 
1966:   Lapsen hoitotuen rinnalla suoritetaan kuntien       perusteella. Tuki porrastettarsun kolmeen eri
1967: sosiaalilautakuntien toimesta vaikeavammaisille       suuruiseen ryhmään ja samalla vaikeasti sairaiden
1968: lapsille kotihoidontukea. Tämän tuen tarkoituk-       ja erityistä hoitoa vaativien lasten osalta hoito-
1969: sena on korvata niitä lisäkustannuksia, joita ai-     tuen markkamäärää koeotettaisiin vastaamaan ny-
1970: heutuu vaikeavammaisen lapsen hoidosta koto-          kyistä paremmin hoidosta aiheutuvia kuluja ja
1971: na. Kotihoidontuen suuruus on sosiaalihuollon         työ määrää.
1972: valtakunnallisen suunnitelman mukaan vuonna              Suurimman tuen määräksi on esitetty 1 400
1973: 1985 enintään 950 markkaa kuukaudessa.                markkaa kuukaudessa.
1974:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu      Lapsen hoitotuki -järjestelmän uudistaminen
1975: lapsen hoitotuesta annetun lain muutosta. Tar-        on tarkoitus toteuttaa vuoden 1986 alusta lukien,
1976: koituksena on, että vammaisten ja sairaiden las-      jolloin myös kuntien toteuttamasta vaikea-
1977: ten kotihoitoa voitaisiin nykyistä paremmin tu-       vammaisten lasten kotihoidontuen suorittamises-
1978: kea. Hoitotukea maksettaisiin ehdotuksen mu-          ta voitaisiin luopua. Sosiaali- ja terveysministeriö
1979: kaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta          pitää suunniteltua lapsen hoitotuen suurinta
1980: aiheutuvan taloudellisen tai muun rasituksen          markkamäärää tässä vaiheessa tyydyttävänä.
1981: 
1982:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1985
1983: 
1984:                                                                   Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
1985: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 238
1986: 
1987: 
1988: 
1989: 
1990:                                 Till Riksdagens Herr Talman
1991: 
1992:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          garna, vilkas behov av stöd sannolikt även är
1993: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mindre.
1994: den 23 maj 1985 till vederbörande medlem av
1995: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        1 enlighet med den linje som följs vid beskatt-
1996: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs-          ningen av sociala förmåner är även det nya
1997: mål nr 238:                                           lagstadgade hemvårdsstödet för barn skatteplik-
1998:                                                       tig inkomst. För stöd i enlighet med det system
1999:           Anser Regeringen det vara rätt att          som fanns före det nuvarande hemvårdsstödet
2000:        hemvårdsstödet för svårt handikappade          stadgas däremot om skattefrihet i en undantags-
2001:        barn betraktas såsom skattepliktig in-         lag. Tillämpningsområdet för denna skattefrihet
2002:        komst, och                                     är emellertid begränsat och gäller endast stöd
2003:           har Regeringen för avsikt att vidta         som betalas i enlighet med statsrådets beslut om
2004:        åtgärder för att stödet bättre skall fås att   grunderna för beviljande av stöd för vård av barn
2005:        motsvara de särskilda kostnader som vår-       i hemmet ( 13 51 80). Övriga motsvarande stödfor-
2006:                                                       mer, såsom hemvårdsstödet för åldringar och
2007:        den föranleder?
2008:                                                       handikappade, har ända sedan det de infördes
2009:                                                       varit skattepliktiga. Undantag är endast det vård-
2010:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bidrag för barn som betalas av folkpensionsan-
2011: anföra följande:                                      stalten och som kan beviljas för täckande av de
2012:                                                       särskilda kostnader som vården av ett svårt handi-
2013:    Enligt den vidsträckta innebörd som begreppet      kappat barn förorsakar. För denna stödform stad-
2014: inkomst har i lagen om skatt på inkomst och           gas särskilt om skattefrihet i 22 § 1 mom. 22
2015: förmögenhet är alla inkomster, för vilka inte         punkten lagen om skatt på inkomst och
2016: särskilt stadgas om skattefrihet, skattepliktiga.     förmögenhet.
2017: Det är motiverat att inkomsterna i så stor ut-
2018: sträckning som möjligt är skattepliktiga, för att        Trots att hemvårdsstödet för svårt handikappa-
2019: behandlingen av de skattskyldiga i skattehänse-       de barn till sina grunder i någon mån skiljer sig
2020: ende skall vara jämlik. Målet är ett system, där      från det egentliga hemvårdsstödet för barn och
2021: skattebördan i första hand skulle bestämmas av        trots att det tili sin natur mera liknar ersätt-
2022: inkomstbeloppet i stället för av inkomstens na-       ningen för de särskilda kostnaderna, finns det
2023: tur. Detta mål stöds bl. a. av den under de           inte tillräckliga grunder för att stadga om skatte-
2024: senaste åren genomförda reformen av folkpen-          frihet för det i en situation, där övriga förmåner
2025: sionssystemet och systemen med sociala förmåner       av samma slag är skattepliktiga. Man bör även
2026: och utkomstskydd för arbetslösa. 1 samband med        beakta att de familjer som erhåller detta stöd är
2027: denna reform har stadgats, att förmånerna i dessa     berättigade tili det vårdbidrag för barn, för vilket
2028: system skall betraktas såsom skattepliktig in-        särskilt stadgas om skattefrihet, som betalas av
2029: komst. Beskattningen har gjort det möjligt att        folkpensionsanstalten. Genom beskattning av
2030: utveckla dessa inkomstöverföringssystem såväl         hemvårdsstödet för svårt handikappade barn be-
2031: ekonomiskt som med avseende på inkomstfördel-         aktas även den ekonomiska ställningen hos de
2032: ningen så att de bättre tillfredsställer medborgar-   familjer som erhåller stödet. Dessutom kan i de
2033: nas behov. Man har t.ex. kunnat minska på             fall, då de särskilda kostnader som föranleds av
2034: behovsprövningen och stödets bundenhet till           vården av ett handikappat barn är synnerligen
2035: inkomsterna, eftersom en rättvis fördelning av de     stora, dessa kostnader efter prövning av skatte-
2036: olika stöden kan genomföras med hjälp av be-          nämnden beaktas såsom i 31 § 1 m 0 m. lagen om
2037: skattningssystemet. Småinkomsttagare och perso-       skatt på inkomst och förmögenhet avsett avdrag
2038: ner utan inkomst, vilka vanligtvis är i det största   för nedsatt skattebetalningsförmåga. Avdragets
2039: behovet av stöd, har i proportion större nytta av     maximibelopp vid beskattningen för år 1985 är
2040: de skattepliktiga stödformerna än höginkomstta-       5 300 mk.
2041:                                         1985 vp. -      KK n:o 238                                       5
2042: 
2043:      Tili de delar spörsmålet berör förbättrandet av    Syftet är att bättre än i dag stöda vården av
2044:   motsvarigheten mellan de särskilda kostnaderna        handikappade och sjuka barn i hemmet. Enligt
2045:   och stödet, har social- och hälsovårdsministeriet i   förslaget skulie hemvårdsstöd betalas på basen av
2046:   sitt utlåtande konstaterat följande:                  den ekonomiska belastningen och övrig belast-
2047:      Enligt den gällande lagen om vårdbidrag för        ning som föranleds av barnets vård och rehabili-
2048:   barn (444/69) anpassas vårdbidraget för sjuka         tering. Stödet skulle indelas i tre grupper avolika
2049:   och handikappade barn efter del} belastning som       storlek och samtidigt skulie vårdbidragets mark-
2050:   vården av barnet förorsakar. Ar 1985 är det           belopp höjas tili den del det gäller svårt sjuka
2051:   minsta beloppet av vårdbidraget 592 mk och det        barn och barn som kräver specialvård, så att det
2052:   största beloppet av det s.k. specialvårdbidraget      bättre än i dag skulle motsvara de kostnader och
2053:   888 mk per månad.                                     den mängd arbete som vården förorsakar.
2054:      Vid sidan av vårdbidraget för barn erlägger           Som största stödbelopp har föreslagits 1 400
2055:   socialnämnderna i kommunerna hemvårdsstöd             per månad.
2056:   för svårt handikappade barn. Syftet med detta            Avsikten är att genomföra reformen av syste-
2057:   stöd är att ersätta de tiliäggskostnader, som         met med vårdbidrag för barn vid ingången av år
2058:   vården av ett svårt handikappat barn i hemmet         1986. Härvid skulle man även kunna slopa
2059:   föranleder. Storleken av hemvårdsstödet är i          kommunernas stöd för vård av svårt handikappa-
2060:   enlighet med den riksomfattande planen för            de barn i hemmet. Social- och hälsovårdsministe-
2061:   socialvården högst 950 mk per månad år 1985.          riet anser att det planerade största markbeloppet
2062:      En ändring av lagen om vårdbidrag för barn         för vårdbidraget för barn i detta skede är till-
2063: · har beretts vid social- och hälsovårdsministeriet.    fredsstäliande.
2064: 
2065:       He}singfors den 18 september 1985
2066: 
2067:                                                                           Finansminister Ahti Pekkala
2068:                                                 1985 vp.
2069: 
2070: Kirjallinen kysymys n:o 239
2071: 
2072: 
2073: 
2074: 
2075:                                    Bärlund ym.: Selvityksen suorittamisesta taloudellisesta keskittymi-
2076:                                      sestä ja sen aiheuttamista ongelmista
2077: 
2078: 
2079:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2080: 
2081:    Elinkeinoelämän omistuksen ja päätösvallan          seuraamaan ostokypsiä yrityksiä ja hankkimaan
2082: keskittymistä harvoihin käsiin on markkinata-          yritysten määräysvaltaa itselleen. Tämän toimin-
2083: lousmaissa pidetty yhtenä järjestelmän perustaa        nan seuraukset saattavat olla arvaamattomia aina-
2084: kaivertavana tekijänä. Keskittyminen saattaa vä-       kin vanhoille osakkeenomistajille, yrityksen työn-
2085: hentää yritysten välistä kilpailua, se vinoottaa       tekijöille ja kilpailulle.
2086: omaisuuden ja päätösvallan jakoa sekä luo epä-            Yritysten omistussuhteiden monipuolistami-
2087: tasa-arvoa yritysten ja ihmisten välille. Markkina-    seksi sekä omaisuudenjaon tasoittamiseksi on
2088: mekanismien toiminnan ja kansanvallan peruspe-         tarjottu erilaisia keinoja aatteellisista lähtökohdis-
2089: riaatteiden kannalta kehitystä voidaan pitää arve-     ta riippuen. Toisaalta on katsottu, että verolain-
2090: luttavana.                     ·                       säädäntöä kehittämällä voitaisiin lisätä yksityisten
2091:     1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa talou-     henkilöiden kiinnostusta sijoittaa säästövarojaan
2092: dellisen keskittymisen ilmiöt herättivät mielen-       yritysten osakkeisiin ja osallistua niiden hallin-
2093: kiintoa myös Suomessa. Keskittymiskomitea luo-         toon yhtiökokouksissa. Toisaalta on esitetty yri-
2094: vutti vuonna 1972 erimielisen mietintönsä              tysten työntekijöiden osallisuutta yritysten omai-
2095: (1972:A 6), johon kuitenkin sisältyi huomattavan       suuteen ja hallintoon yhteisesti omistettujen osa-
2096: runsaasti selvitysaineistoa. Myöhemmin perustet-       kesalkkujen tai yhteistoimintarahastojen kautta.
2097: tiin kilpailuasiamiehen toimisto valvomaan kil-           Mielestämme Suomen talouden rakenteessa on
2098: pailua sekä ehkäisemään kilpailun rajoittamistoi-      viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana tapah-
2099: mia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana po-             tunut niin suuria muutoksia, että taloudellisen
2100: liittiset päätöksentekijät ovat ilmeisesti kuitenkin   keskittymisen ongelmat olisi saatava uuden laaja-
2101: menettäneet kiinnostustaan aiheeseen.                  alaisen selvityksen kohteeksi. Olisi selvitettävä,
2102:    Keskittymiskomitean selvitysten jälkeen talous-     miten keskittyminen on muuttanut ilmettään ja
2103: elämän rakenne ja taloudellinen kehitys Suomes-        miten se on mahdollisesti lisääntynyt taikka vä-
2104: sa on muuttunut monella tapaa. Vaikuttaa siltä,        hentynyt keskittymiskomitean selvitysten jälkeen.
2105: että taloudellinen keskittyminen olisi jatkunut        Samalla tulisi pohtia, millaisia talous- ja muuhun
2106: eri teitä. Vakuutusyhtiöiden ja pankkien sekä          politiikkaan liittyviä johtopäätöksiä tästä olisi
2107: erilaisten säätiöiden osuus yritysten omistamisesta    vedettävä.
2108: on lisääntynyt. Suurerkin yritykset ovat muodos-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2109: taneet yhteisiä konserneja, joilla on yhteinen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2110: toimintastrategia. Pankkien ja vakuutuslaitosten       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2111: piitissä on tapahtunut fuusioita ja ristiinomista-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2112: misen lisääntymistä.
2113:     1980-luvulla suomalaiset yritykset ovat kan-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ajan
2114: sainvälistyneet kiihtyvällä vauhdilla. Sijoitukset             tasalla olevan selvityksen saamiseksi ta-
2115: ulkomaille ovat lisääntyneet varsin nopeasti. Suo-             loudellisesta keskittymisestä Suomessa ja
2116: malaisten yritysten ulkomaiset yrityskaupat ovat               sen aiheuttamista ongelmista, sekä
2117: tulleet kuvaan uutena erityispiirteenä.                           aikooko Hallitus asettaa komitean tai
2118:     Myös Suomessa yrityskaupat ja yrityskaappauk-              muun poliittisin perustein asetetun eli-
2119: set ovat herättäneet huomiota viime aikoina.                   men selvittämään keinoja näiden ongel-
2120: Suursijoittajat ovat järjestelmällisesti ryhtyneet             mien poistamiseksi?
2121:       Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1985
2122: 428500674C
2123: 2                                 1985 vp. -- KJ( n:o 239
2124: 
2125:     Kaj Bärlund                       Jouko Tuovinen              Markus Aaltonen
2126:     Riitta Järvisalo-Kanerva          Tuulikki Hämäläinen         Marja-Liisa Tykkyläinen
2127:     Sinikka Hurskainen-Leppänen       Matti Louekoski             Paula Eenilä
2128:     Seppo Tikka                       Liisa Jaakonsaari           Timo Roos
2129:     Antti Kalliomäki                  Saara-Maria Paakkinen       Anna-Liisa Piipari
2130:     Tuula Paavilainen                  Pekka Starast              Risto Ahonen
2131:     Kari Rajamäki                     Paavo Lipponen              Mikko Rönnholm
2132:     Reino Paasilinna                  Juhani Surakka              Pentti Lahti-Nuuttila
2133:     Lea Savolainen                     Mikko Elo                  Pertti Hietala
2134:     Jouko Skinnari                     Maija Rajantie             Jorma Rantanen
2135:     Mats Nyby                         Olli Helminen               Reijo Lindroos
2136:     Sakari Knuuttila                   Peter Muurman              Jussi Ranta
2137:     Pekka Myllyniemi                  Arja Alho                   Martti Lähdesmäki
2138:     Jukka Mikkola                      Pirjo Ala-Kapee            Aimo Ajo
2139:                      Kerttu Törnqvist                     Tarja Halonen
2140:                                         1985 vp. -- KJ( n:o 239                                           3
2141: 
2142: 
2143: 
2144: 
2145:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2146: 
2147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Viranomaiset valvovat keskittymiskehitystä eri-
2148: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tyisesti kilpailuvalvonnan keinoin. Tätä päämää-
2149: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn              rää tukee osaltaan se, että hintavalvonnan paino-
2150: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            pistettä on siirretty hinnanvahvistusmenettelystä
2151: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       hyödykkeiden ilmoitusmenettelyyn.
2152: taja Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           Taloudellisen kilpailun edistämisestä annetun
2153: kysymyksestä n:o 239:                                   lain (423/73) 9 §:n 2 momentin (muut. 123/85)
2154:                                                         mukaan elinkeinonharjoittaja on velvollinen elin-
2155:              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ajan
2156:                                                         keinohallituksen kehotuksesta kirjallisesti ilmoit-
2157:           tasalla olevan selvityksen saamiseksi ta-
2158:                                                         tamaan, onko hänellä yksinoikeus tai muutoin
2159:           loudellisesta keskittymisestä Suomessa ja
2160:                                                         tosiasiallisesti niin määräävä asema jollakin elin-
2161:           sen aiheuttamista ongelmista, sekä
2162:                                                         keinotoiminnan alalla, että sillä voidaan olettaa
2163:              aikooko Hallitus asettaa komitean tai      olevan merkittävää vaikutusta kilpailuolosuhtei-
2164:           muun poliittisin perustein asetetun eli-      siin. Tällainen kilpailunrajoitus voidaan merkitä
2165:           men selvittämään keinoja näiden ongel-        elinkeinohallituksen pitämään kilpailunrajoitus-
2166:           mien poistamiseksi?                           rekisteriin. Elinkeinohallitus seuraa mainitun
2167:                                                         säännöksen avulla eri alojen keskittymiskehitystä.
2168:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Elinkeinohallituksessa harkitaan erikseen myös
2169: ti   seuraavaa:                                         yrityshankintojen ja fuusioiden seurannan järjes-
2170:    Elinkeinohallituksen tutkimusosastolla on syk-       tämisen tarpeellisuutta.
2171: syllä 1983 ryhdytty selvittämään teollisuuden              Kilpailunrajoitusten vahingollisten vaikutusten
2172: keskittymispiirteitä vuoden 1974 jälkeiseltä ajalta     poistamisessa meillä noudatetaan pääsääntöisesti
2173: eli keskittymiskomitean selvityksen (1972:A 6)          ns. väärinkäyttöperiaatetta, jonka mukaan kilpai-
2174: jälkeiseltä ajalta. Tässä tarkoituksessa elinkeino-     lunrajoituksiin voidaan puuttua ainoastaan sil-
2175: hallitus tilasi Tilastokeskukselta teollisuustilaston   loin, kun niillä katsotaan olevan laissa tarkoitet-
2176: aineistosta keskittymistä kuvaavan materiaalin ja       tuja vahingollisia vaikutuksia. Maaliskuun 1 päi-
2177: sai sen käyttöönsä alkuvuodesta 1984. Aineiston         vänä 1985 voimaan tulleen taloudellisen kilpai-
2178: käsittely elinkeinohallituksessa on kesken. Vuon-       lun edistämisestä annetun lain muutoksen (123/
2179: na 1984 elinkeinohallituksessa laajennettiin tätä       85) yhteydessä tarkistettiin mm. näitä vahingol-
2180: selvitystehtävää määrittelemällä tavoitteeksi seu-      listen vaikutusten arvioimisessa noudatettavia pe-
2181: raavat osa-alueet:                                      rusteita (15 § 1 mom.). Samassa yhteydessä kil-
2182:    1. teollisuuden keskittymisen ja siihen vaikut-      pailuviranomaisten toimintamahdollisuuksia pa-
2183: tavien tekijöiden selvittäminen vuosilta 1974--         rannettiin mm. siten, että kilpailuneuvosto voi
2184: 1982                                                    antaa uhkasakolla tehostettuja kieltoja ja toimi-
2185:    2. teollisuuden rakenteen vaikutuksen selvittä-      tusvelvoitteita, mikäli se ei neuvottelujen avulla
2186: minen kannattavuuteen samoilta vuosilta                 saa vaikutuksiltaan vahingolliseksi havaittua kil-
2187:    3. teollisuuden rakenteen ja hinnanmuutosten         pailunrajoitusta puretuksi tai lievennetyksi. Lain-
2188: välitysmekanismin tarkastelu.                           muutos antaa näin viranomaisille mahdollisuu-
2189:    Tähän mennessä elinkeinohallituksen tutki-           den puuttua myös keskittymisestä aiheutuviin
2190: muksiin varatulla toimeksiantomäärärahalla ei           ongelmiin siinä tapauksessa, että kilpailunrajoi-
2191: ole voitu toteuttaa muuta kuin perusaineistojen         tukseksi katsottavasta järjestelystä aiheutuu laissa
2192: hankintaa. Osa edellä mainitusta tutkimustehtä-         tarkoitettuja vahingollisia vaikutuksia.
2193: västä on päätetty tämän vuoksi suorittaa viraston          Edellä selostetun perusmateriaalin kertymisen
2194: ja Jyväskylän yliopiston välillä tehdyn tutkimus-       ja erittelyn myötä kauppa- ja teollisuusministeri-
2195: sopimuksen mukaisesti Jyväskylän yliopiston ta-         össä on valmistauduttu selvittämään, minkälai-
2196: loustieteen laitoksella. Tavoitteena on, että osara-    nen mahdollisten lainsäädäntötoimien valmistelu
2197: portit saataisiin asiasta vuoden 1985 lopulla.          olisi käynnistettävä. Jo joitakin aikoja on seurattu
2198: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 239
2199: 
2200: nuta kokemuksia, joita Ruotsissa fuusioita ja        miöt saadaan tähänastista tehokkaampaan seu-
2201: yrityshankintoja koskevien uusien kilpailunrajoi-    rantaan.
2202: tussäännösten soveltamisesta on saatu. Elinkeino-       Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoituksena
2203: hallituksen organisaatiota pyritään tehostamaan      on kuluvan vuoden aikana asettaa tarkoituksen-
2204: ja voimavaroja uudelleen niin painottamaan, että     mukainen selvittelyelin valmistelemaan mahdol-
2205: myös kysymyksessä tarkoitetut kilpailunrajoitusil-   lista uutta lainsäädäntöä kysymyksessä tarkoitet-
2206:                                                      tuja ongelmia varten.
2207: 
2208:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1985
2209: 
2210:                                                                              Ministeri Jermu Laine
2211:                                         1985 vp. -      KK n:o 239                                        5
2212: 
2213: 
2214: 
2215: 
2216:                                  Till Riksdagens Herr Talman
2217: 
2218:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Myndigheterna övervakar centraliseringsut-
2219: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           vecklingen särskilt med hjälp av konkurrensöver-
2220: av den 23 maj 1985 tili vederbörande medlem av          vakningen. Detta mål stöds delvis av att tyngd-
2221: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift      punkten i prisövervakningen har överförts från
2222: av följande av riksdagsman Bärlund m.fl. under-         prisfastställelseförfarande tili anmälningsförfaran-
2223: tecknade spörsmål nr 239:                               de för nyttigheterna.
2224:           Har Regeringen för avsikt att vidta              Enligt lagen om främjande av ekonomisk kon-
2225:         åtgärder för att få en utredning av den         kurrens (423/73), dess 9 § 2 mom. (ändring
2226:         nuvarande situationen i den ekonomiska          123/85), är näringsidkare skyldig att på uppma-
2227:         centraliseringen i Finland och om de            ning av näringsstyrelsen skriftligen uppge om
2228:         problem som den medför, samt                    han har ensamrätt eller annars faktiskt intar en så
2229:                                                         dominerande ställning inom någon bransch av
2230:           har Regeringen för avsikt att tillsätta       näringsverksamhet att detta kan antas ha avse-
2231:         en kommitte eller ett annat på politiska        värd inverkan på konkurrensförhållandena. En
2232:         grunder tillsatt organ med uppgift att          sådan konkurrensbegränsning kan antecknas i
2233:         utreda möjligheterna att avlägsna dessa         näringsstyrelsens register över konkurrensbegräns-
2234:         problem?                                        ningarna. Näringsstyrelsen följer med hjälp av
2235:                                                         det ovan nämnda stadgandet centraliceringsut-
2236:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       vecklingen på olika branscher. 1 näringsstyrelsen
2237: följande:                                               övervägs om en särskild uppföljning av före-
2238:    Näringsstyrelsens forskningsavdelning började        tagsköp och fusioner behövs.
2239: hösten 1983 utreda centraliseringsdrag inom in-            För att avlägsna de skadliga verkningar som
2240: dustrin efter 1974, d.v.s. efter centraliserings-       konkurrensbegränsningarna har följer man hos
2241: kommitteens utredning (1972:A 6). 1 detta syfte         oss en s.k. missbruksprincip, enligt viiken kon-
2242: beställde näringsstyrelsen av statistikcentralen det    kurrensbegränsningarna kan tas upp endast om
2243: materia! i industristatistiken som beskriver cen-       de anses ha skadliga verkningar som avses i
2244: traliseringen. Näringsstyrelsen fick materialet i       lagen. 1 samband med ändringen av lagen om
2245: början av 1984. Behandlingen av materialet på-          främjande av ekonomisk konkurrens (123/85),
2246: går i näringsstyrelsen. År 1984 utvidgades utred-       som trädde i kraft den 1 mars 1985, justerades
2247: ningsuppdraget av näringsstyrelsen och som mål          bl.a. grunderna för bedömningen av de skadliga
2248: definierades följande delområden:                       verkningarna (15 § 1 mom.). 1 det här samman-
2249:    1. Utredning av industrins centralisering och        hanget förbättrades konkurrensmyndigheternas
2250: de faktorer som inverkat på den åren 1974-              handlingsmöjligheter bl.a. så, att konkurrensrå-
2251:  1982.                                                  det kan förstärka sina förbud eller ålägganden
2252:    2. Utredning av hur industrins struktur in-          genom vite om rådet inte genom förhandlingar
2253: verkat på lönsamheten under samma tid.                  lyckas undanröja eller lindra en konkurrensbe-
2254:     3. Granskning av kopplingen mellan indust-          gränsning som upptäckts ha skadliga verkningar.
2255: rins struktur och prisändringarna.                      Lagändringen ger sålunda myndigheterna möjlig-
2256:    Hittills har man med det uppdragsanslag som          heter att angripa de problem som orsakas av
2257: reserverats för näringsstyrelsens forskningar en-       centraliseringen, om ett arrangemang som bör
2258: dast kunnat anskaffa grundmaterialet. Därför har        anses som konkurrensbegränsning har i lagen
2259: man beslutat att en del av det ovan nämnda              avsedda skadliga verkningar.
2260: forskningsuppdraget skall genomföras på basis av           Allteftersom ovan nämnt basmaterial inkom-
2261: forskningsavtalet mellan näringsstyrelsen och Jy-       mer och utreds har man i handels- och industri-
2262:  väskylä universitet på Jyväskylä universitets insti-   ministeriet berett sig på att utreda hurudana
2263:  tution för ekonomi. Målet är att delrapporterna        lagstiftningsåtgärder eventuellt borde beredas.
2264:  är färdiga i slutet av 1985.                           Redan under någon tid har man följt vilka
2265: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 239
2266: 
2267: erfarenheter man i Sverige fått av tillämpningen      reteelserna underkastas en effektivare över-
2268: av nya stadganden om konkurrrensbegränsning           vakning än tidigare.
2269: angående fusioner och företagsköp. En effektive-         Handels- och industriministeriet avser att un-
2270: ring av näringsstyrelsens organisation och en         der innevarande år tillsätta ett ändamålsenligt
2271: omprioritering av resurserna eftersträvas så att de   utredp.ingsorgan med uppdrag att bereda en
2272: i spörsmålet nämnda konkurrensbegränsningsfö-         eventuell ny lagstiftning med tanke på de i
2273:                                                       spörsmålet nämnda problemen.
2274: 
2275:     Helsingfors den 17 juni 198 5
2276: 
2277:                                                                               Minister jermu Laine
2278:                                                  1985 vp.
2279: 
2280: Kirjallinen kysymys n:o 240
2281: 
2282: 
2283: 
2284: 
2285:                                     Pekkarinen ym.: Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden käytännön
2286:                                       harjoittelusta aiheutuvien asumis- ja matkakustannusten korvaa-
2287:                                       misesta
2288: 
2289: 
2290:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2291: 
2292:    Terveydenhuoltoalan opiskeluun kuuluu pal-           ja, aiheutuu näistä ylimääräisistä opiskelukustan-
2293: jon käytännön harjoittelua ja usein tuo harjoitte-      nuksista osalle opiskelijoista kohtuuton taloudel-
2294: lu tapahtuu eri paikkakunnalla kuin varsinainen         linen taakka. Tämä merkitsee sitä, että opiskeli-
2295: oppilaitos sijaitsee. Päivittäisistä harjoittelupaik-   jalla on entistä vähemmän varaa pitää välttämät-
2296: kakunnan ja oppilaitospaikkakunnan välisistä            tömiä lomia ja vapaita viikonloppuja. Tosiasia-
2297: matkoista opiskelija joutuu itse maksamaan 9,50         hanon, että terveydenhuoltoalan opiskelijat työs-
2298: mk/päivä. Joskus harjoittelupaikkakunta on niin         kentelevät kaikki kesä-, joulu- ja pääsiäislomansa
2299: kaukana, että opiskelija joutuu vuokraamaan             ja usein myös viikonloput turvatakseen toimeen-
2300: toisen asunnon, jolloin hän joutuu maksamaan            tulonsa. On myös otettava huomioon, että nämä
2301: kahta vuokraa. Koulutuksen laajentuessa harjoit-        ylimääräiset menot eivät ole vähennyskelpoisia
2302: telupaikat opiskelupaikkakunnilla vähenevät en-         verotuksessa vaikka kulut saattavat nousta satoi-
2303: tisestään, jolloin matkakustannukset lisääntyvät.       hin markkoihin kuukaudessa.
2304: Esimerkkeinä mainitaksemme käyvät tamperelai-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2305: set opiskelijat Kangasalla Pikonlinnan sairaalassa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2306: sekä turkulaiset joutuvat asumaan Porissa harjoit-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2307: teluajan (n. 6 viikkoa) ja pitämään kahta asun-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2308: toa. Sama tilanne on kaikilla suurilla opiskelu-
2309: paikkakunnilla, missä opiskelupaikkoja lisätään                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2310: koko Suomen tarvetta vastaavaksi.                              ryhtyä terveydenhuoltoalan opiskelijoille
2311:                                                                varsinaisen opiskelupaikkakunnan ulko-
2312:    Eriarvoisuutta lisää se, että osa voi harjoitella           puolella tapahtuvasta käytännön harjoit-
2313: oppilaitospaikkakunnalla ja osa ei. Opintotuki                 telusta aiheutuvien asumis- ja matkakus-
2314: on kuitenkin kaikille sama. Koska opintotuki on                tannusten täysimääräisesti korvaamisek-
2315: tällä hetkellä keskimäärin 1 100 mk/ kk/ opiskeli-             si?
2316: 
2317:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985
2318: 
2319:                        Mauri Pekkarinen                         Esko Aho
2320:                        Tytti Isohookana-Asunmaa                 Juhani Alaranta
2321: 
2322: 
2323: 
2324: 
2325: 4285007240
2326: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 240
2327: 
2328: 
2329: 
2330: 
2331:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2332: 
2333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vuoden 1986 alusta voimaan tulevan ammatil-
2334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        listen oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista
2335: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn           eduista annetun lain (498/83) mukaan on asumi-
2336: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         nen ammattikasvatushallituksen hyväksymässä
2337: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    oppilasasuntolassa oppilaalle maksutonta. Varsi-
2338: taja Mauri Pekkarisen ym. näin kuuluvasta kirjal-    naisen opiskelupaikkakunnan ulkopuolella ta-
2339: lisesta kysymyksestä n:o 240:                        pahtuvasta käytännön harjoittelusta aiheutuvien
2340:                                                      asumiskustannusten korvaamiseen voidaan käyt-
2341:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tää oppilaiden vuokra-apuihin tulo- ja menoar-
2342:        ryhtyä terveydenhuoltoalan opiskelijoille     vion momentin 29.83.21 määrärahaa (terveyden-
2343:        varsinaisen opiskelupaikkakunnan ulko-        huollon oppilaitosten oppilashuolto ). Kuluvan
2344:        puolella tapahtuvasta käytännön harjoit-      vuoden erityismenoarviossa on oppilaiden
2345:        telusta aiheutuvien asumis- ja matkakus-      vuokra-apuihin varattu 200 000 markan määrära-
2346:        tannusten täysimääräisesti korvaamisek-       ha, jonka puitteissa on vuokra-apua voitu maksaa
2347:        si?                                           40 markkaa oppilasta kohti kuukaudessa.
2348:                                                         Käytännön harjoittelusta aiheutuvat matkakus-
2349:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tannukset on voitu korvata oppilaalle 9,50 mar-
2350: ti seuraavaa:                                        kan ylittävältä osalta, kuten kysymyksessä on
2351:    Terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa annettava     todettu. Vuoden 1986 alusta lukien oppilaitos
2352: koulutus muodostuu tietopuolisesta ja käytännöl-     voi valtioneuvoston vahvistamien perusteiden
2353: lisestä opetuksesta. Käytännöllinen opetus tapah-    mukaisesti järjestää oppilaalle maksuttoman kou-
2354: tuu sekä oppilaitoksissa että yleensä oppilaitok·    luunkuljetuksen tai suorittaa koulumatkasta ai-
2355: sen sijaintipaikkakunnalla toimivissa terveyden-     heutuvat kustannukset. Edellä mainittu kou-
2356: ja sosiaalihuollon yksiköissä. Viime vuosina on      luunkuljetusta koskeva valtioneuvoston päätös on
2357: koulutusta lisätty lukumääräisesti poikkeukselli-    valmisteltavana opetusministeriön asettamassa
2358: sen runsaasti osittain vallitsevan työvoimatarpeen   työryhmässä, jonka tehtävänä on laatia ehdotuk-
2359: tyydyttämiseksi ja osittain koulunuudistukseen       set ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta an-
2360: liittyvän perustutkintojen tuotoksessa tapahtuvan    netun lain ja siihen liittyvän lainsäädännön edel-
2361: valmistumisviiveen tasapainottamiseksi. Tämä on      lyttämiksi alemmanasteisiksi säädöksiksi.
2362: aiheuttanut tavallista laajemmalle ulottuvien           Työryhmän tekemän ehdotuksen mukaan kou-
2363: opetuskenttien käyttöä. Vuonna 1987 perustetta-      lumatkana pidettäisiin myös työpaikalla tapahtu-
2364: van terveydenhuollon peruslinjan uudet opetus-       vassa koulutuksessa olevan oppilaan asunnon ja
2365: suunnitelmat eivät edellytä lisääntyvää oppilai-     työpaikan välistä matkaa, jos oppilaalle ei makse-
2366: toksen ulkopuolella tapahtuvaa opetusta, vaan        ta palkkaa. Ehdotuksen lähtökohtana ovat olleet
2367: koulutusaikojen pidentymisestä johtuva koko-         lähinnä koulutussopimusmuotoisessa työpaikka-
2368: naisopiskelijamäärän kasvu ja opetussuunnitel-       koulutuksessa olevien oppilaiden asunnon ja työ-
2369: mien uudistus lisäävät pääasiallisesti oppilaitok-   paikan väliset matkat. Päätöksen jatkovalmiste-
2370: sissa tapahtuvaa opetusta. Kuitenkin edellä mai-     lussa selvitetään, voitaisiinko myös käytännön
2371: nittu siirtymävaiheen koulutus jatkuu nykyisten      harjoittelussa olevien oppilaiden matkat rinnas-
2372: opetussuunnitelmien mukaisena vuoteen 1990           taa ehdotuksen mukaisesti korvattaviin matkoi-
2373: asti.                                                hin ja korvata täysimääräisesti.
2374: 
2375:     Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
2376: 
2377:                                                                    Opetusministeri Kaan·na Suonio
2378:                                         1985 vp. -- ~ n:o 240                                               3
2379: 
2380: 
2381: 
2382: 
2383:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
2384: 
2385:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kraft från början av år 1986 får eleveroa bo
2386: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           avgiftsfritt i elevhem som godkänts av yrkesut-
2387: av den 23 maj 1985 tili vcderbörande me-dlem av         bildningsstyrelsen.
2388: statsrådet sänt en avskrifr av följande av riksdags-
2389: man Mauri Pekkarinen m.fl. undertecknade                   För ersättning av de boendekostnader som
2390: spörsmål nr 240:                                        praktiken utanför den egentliga studierorten
2391:                                                         medför kan det anslag som ingår i momentet
2392:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        29.83. 21 i statsförslaget användas för elevernas
2393:         för att de boende- och resekostnader som        hyreskostnader (elevvården vid läroanstalter på
2394:         studerandena inom hälsovårdsbranschen           hälsovårdens område). I specialbudgeten för in-
2395:         förorsakas av den praktik som sker utan-        nevarande år har ett anslag om 200 000 mark
2396:         för den egentliga studieorten skall ersät-      reserverats för elevernas hyreskostnader. Med det-
2397:         tas tili fullt bdopp?                           ta anslag har det varit möjligt att betala ett
2398:                                                         belopp om 40 mark per elev i månaden.
2399:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
2400: framföra följande:                                          Resekostnaderna beroende av praktik har kun-
2401:                                                         nat ersättas eleveroa för den del som överskrider
2402:    Den undervisning som ges vid läroanstalter           9,50 mark, såsom det konstateras i spörsmålet.
2403: inom hälsovården består av teoretisk och praktisk       Räknat från början av år 1986 kan läroanstalten
2404: undervisning. Praktisk undervisning ges både vid        enligt de grunder som statsrådet fastställt anord-
2405: läroanstalter och de enheter inom hälso- och            na avgiftsfri skolskjuts för eleverna eller ersätta de
2406: socialvården som är belägna utanför läroanstal-         kostnader som skolresan medför. Ovan nämnda
2407: tens förläggningsort. Under de senaste åren har         statsrådets beslut om skolskjuts bereds som bäst i
2408: utbildningen ökats expectionellt mycket nume-           en av undervisningsministeriet tillsatt arbets-
2409: rärt dels för att tillfredsställa det rådande arbets-   grupp som har till uppgift att utarbeta förslagen
2410: kraftsbehovet och dels för att utjämna eftersläp-       rill föreskrifter av lägre ordning på sätt som lagen
2411: ningen i antalet avlagda grundexamina inom              orn finansieringen av yrkesläroanstalter samt lag-
2412: ramen för skolreformen.                                 stiftningen i anslutning därtill förutsätter.
2413:    Detta har medfört att praktikantplatserna be-
2414: finner sig på långt avstånd från utbildningsplat-           Enligt det förslag som arbetsgruppen framlagt
2415: sen. De nya läroplanerna avsedda för den grund-         skall avståndet mellan elevens bostad och arbets-
2416: linje för hälsovården som inrättas år 1987              plats även betraktas som skolväg när det gäller
2417: förutsätter inte att den undervisning som ges           utbildning på arbetsplatsen ifall lön inte betalas
2418: utanför läroanstalten skall ökas. Tillväxten av det     tili eleven. Utgångspunkten för förslaget har varit
2419: torala antalet elever beroende på längre utbild-        avståndet mellan elevens bostad och arbetsplats
2420: ningstider samt reformen av läroplaner ökar hu-         när det gäller elever som får utbildning på
2421: vudsakligen den undervisning som ges vid läro-          arbetsplatsen enligt läroavtal. I den fortsatta
2422: anstalterna. Ovan nämnda utbildning under               behandlingen av beslutet utreds om det är möj-
2423: övergångsperioden fortsätter dock enligt gällande       ligt att även de praktiserande elevernas skolresor
2424: läroplaner ända tili år 1990.                           kan likställas med de resor som i enlighet med
2425:    Enligt den lag om studiesociala förmåner för         förslaget skall ersättas och ersätta dem tili fullt
2426: yrkesläroanstalternas elever (498183) som träder i      belopp.
2427: 
2428:      Helsingfors den 10 september 1985
2429: 
2430:                                                                 Undervisningsminister Kaan·na Suonio
2431:                                                   1985 vp.
2432: 
2433: Kirjallinen kysymys n:o 241
2434: 
2435: 
2436: 
2437: 
2438:                                     Ikonen ym.: Syvästi kehitysvammaisten opetuksen turvaamisesta
2439: 
2440: 
2441:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2442: 
2443:    Peruskoululain mukaisesti siirtyy ns. harjaan-          Tällaista tapahtuu ajankohtana, jolloin yksilön
2444: tumisopetus peruskoulun erityisopetukseksi 1. 8.        aktivoimispyrkimys on saamassa jalansijaa mo-
2445: 1985. Sosiaalihallinnon piiriin jää tällöin 1 240       nien erityisryhmien, mm. vanhusten ja kehitys-
2446: oppivelvollisuusikäistä syvästi kehitysvammaista        vammaisten hoidossa. Jqs näissä tapauksissa pys-
2447: sekä eritasoisia kehitysvammaisia ikäryhmissä           tytään vuodepotilaana oleva yksilö nostamaan
2448: 17-20 (kouluiän sivuuttaneet) ja 0-5 (esikou-           edes omista toiminnoistaan huolehtivaksi, saavu-
2449: luikäiset). Myös he tarvitsevat opettajien työ-         tetaan hoitohenkilöstön määrässä huomattavia
2450: panosta. Kouluiän sivuuttaneita on 880 ja esi-          saastoJa. Kitsastelu opettajien virkaehdoissa ei
2451: kouluikäisiä 73 5.                                      siten ole taloudellisestikaan perusteltavissa.
2452:    Mainittuja kehitysvammaisryhmiä varten on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2453: sosiaalisektorille kaavailtu jätettäväksi 12 johtaja-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2454: opettajan ja 66 erityisopettajan virkaa. Näiden         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2455: virkaehdot ovat kuitenkin siinä määrin heikom-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2456: mat kuin peruskouluun siirtyvien harjaantumis-
2457: koulun opettajien - arviolta 600-1 000 mark-
2458: kaa kuukaudessa - että opettajien valtaosa il-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että sy-
2459: meisesti hakeutuu perustettaviin erityisopettajan              västi kehitysvammaiset ovat vaarassa jää-
2460: virkoihin, joihin heillä on myös pätevyys.                     dä vaille päteviä opettajia kehitysvam-
2461:                                                                maisten opetuksen uudelleen järjestelyjen
2462:    Ongelmana ei näin ollen ole opettajien etu tai              vuoksi, ja
2463: haitta, vaan varsinaisena vaikeutena on syvästi
2464: kehitysvammaisten jääminen lähes tyystin epäpä-                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2465: tevien opettajien varaan. Silti juuri heidän ope-              kehitysvammaisten erityishuollosta anne-
2466: tuksessaan olisi pedagogisella taidolla olennainen             tussa asetuksessa edellytetyn opettajatar-
2467: merkitys.                                                      peen tyydyttämiseksi?
2468: 
2469:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985
2470: 
2471:          Pirkko Ikonen                    Esko Almgren                     Heikki Riihijärvi
2472:          Marjatta Väänänen                Pirjo Rusanen                   Juhani Alaranta
2473:                                           Saara-Maria Paakkinen
2474: 
2475: 
2476: 
2477: 
2478: 428500750U
2479: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 241
2480: 
2481: 
2482: 
2483: 
2484:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2485: 
2486:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tulevan kehityksen kannalta on kanssakäyipinen
2487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         muiden lasten kanssa tärkeää, sijoitetaan nämä
2488: olette 23 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn            lapset ensisijaisesti lasten päivähoitolain (36 17 3)
2489: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mukaisten toimintojen piiriin. Kehitysvamma-
2490: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     lain mukainen opetus voi koskea myös oppivel-
2491: taja Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   vollisuusiän ylittäneitä. Myös heidän osaltaan
2492: myksestä n:o 241:                                     ensisijaisena tavoitteena on opetuksen järjestämi-
2493:                                                       nen kansalais- ja työväenopistojen sekä kansan-
2494:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että sy-     opistojen tai ammattikasvatusviranomaisten toi-
2495:        västi kehitysvammaiset ovat vaarassa jää-      mesta.
2496:        dä vaille päteviä opettajia kehitysvam-
2497:                                                           Kehitysvamma-asetuksen 9 §:n mukaan voi
2498:        maisten opetuksen uudelleen järjestelyjen
2499:                                                       opettaja vastata enintään kuuden lapsen opetuk-
2500:        vuoksi, ja
2501:                                                       sesta niin, että opettajan antamia opetustunteja
2502:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         oppilasta kohti tulee käyttää vähintään 3, 5 tuntia
2503:        kehitysvammaisten erityishuollosta anne-       viikossa. Tämän mukaisesti opettajia 1 200 oppi-
2504:        tussa asetuksessa edellytetyn opettajatar-     lasta kohden tulee olla 200. Kehitysvammaisten
2505:        peen tyydyttämiseksi?                          erityishuoltoon on jäänyt opettajan virkoja n. 60
2506:                                                       sen jälkeen, kun harjaantumisopetuksen siirtymi-
2507:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         sestä peruskoulun puolelle aiheutuneet virkasiir-
2508: seuraavaa:                                            rot on tehty.
2509:    Peruskoululain (476/83) mukaan on jokainen             Kehitysvammaisten erityishuoltona annettavan
2510: Suomen kansalainen oppivelvollinen. Oppivel-          opetuksen edellyttämät virat kuuluvat sosiaali- ja
2511: vollisuus suoritetaan pääsääntöisesti peruskoulus-    terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
2512: sa. Jos lapsi ei voi saavuttaa peruskoulun tieto-     desta annetun lain (677/82) piiriin. Sosiaalihuol-
2513: määrää kehitysvammaisuuden vuoksi, hän voi            lon valtakunnallisen suunnitelman kautta jaetaan
2514: suorittaa oppivelvollisuutensa kehitysvammaisten      uudet voimavarat kunnille sosiaalihuollon toteut-
2515: erityishuollosta annetun lain (519 177, jäljempä-     tamiseksi. Myös kehitysvammaisten erityishuolto-
2516: nä kehitysvammalaki) nojalla.                         na annettavan opetuksen opettajan virat jaetaan
2517:    Kun peruskoululaki tuli voimaan 1. 8. 198 5,       valtakunnallisten suunnitelmien kautta. Kuntien
2518: siirtyi kehitysvammaisten luokkamuotoinen har-        ja kuntainliittojen tulee esittää toteuttamisohjel-
2519: jaantumisopetus osaksi peruskouluopetusta. Ke-        missaan uusien virkojen perustamista.
2520: hitysvammaisten erityishuoltona tullaan opetusta          Opettajavoimavaroja ei tällä hetkellä ole tar-
2521: antamaan lähinnä syvästi kehitysvammaisille.          peeksi opetuksen järjestämiseksi kehitysvamma-
2522: Huhtikuun 11 päivänä 1985 annettiin asetus            asetuksen 9 § :ssä edellytetyllä tavalla. Asetuksen
2523: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun ase-       voimaantulosäännöksen mukaan voidaankin ope-
2524: tuksen muuttamisesta (335/85, jäljempänä kehi-        tus järjestää vuoden 1985 aikana niiden opettaja-
2525: tysvamma-asetus). Asetuksella luotiin säädösta-       voimien avulla, jotka kehitysvammaisten erityis-
2526: son puitteet opetuksen järjestämiselle kehitys-       huoltoon ovat jääneet, ja vuoden 1989 loppuun
2527: vammaisten erityishuoltona. Asetuksessa nouda-        asti siten, kuin sosiaalihuollon valtakunnallisissa
2528: tetaan peruskoululainsäädännön periaatteita sa-       suunnitelmissa tarkemmin määrätään. Syyskuus-
2529: malla kuitenkin pyrkien turvaamaan myös kehi-         sa 198 5 vahvistettavissa sosiaalihuollon valtakun-
2530: tysvammaisten opetuksen erityispiirteet.              nallisissa suunnitelmissa vuosiksi 1986-1990 tul-
2531:    Oppivelvollisuusikäisiä lapsia, jotka tulevat      laan uudet voimavarat tarkentamaan. Neljälle
2532: saamaan opetusta kehitysvammaisten erityishuol-       vuodelle jaksotettuna uusia opettajan virkoja tu-
2533: tona, on noin 1 200. Kehitysvammalain mukaan          lisi täytettäväksi keskimäärin 3 5 vuodessa.
2534: tulee opetusta antaa jo ennen oppivelvollisuus-           Heinäkuun 12 päivänä annetulla asetuksella
2535: ikää. Näitä lapsia on arviolta 1 000. Koska lapsen    sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi-
2536:                                        1985 vp. -      KK n:o 241                                         3
2537: 
2538: suusehdoista annetun asetuksen 10 §:n muutta-          ni ja jaksotettu useammalle vuodelle, koulutus
2539: misesta (602185) vahvistettiin kehitysvammaisten       sinänsä riittänee tyydyttämään opettajien tar-
2540: erityishuoltona annettavan opetuksen opettajien        peen. Tilannetta seurataan ja tarvittaessa koulu-
2541: kelpoisuusehdot. Asetuksen mukaan kelpoisia sy-        tusta opetusministeriön mukaan voidaan lisätä.
2542: västi kehitysvammaisten opetukseen ovat har-              Opettajatarpeen tyydyttämiseen vaikuttavat
2543: jaantumiskoulun tai kehitysvammaisten erityis-         osaltaan myös opettajien virkaehdot. Kehitys-
2544: opetukseen suuntautuneen koulutuksen saanei-           vammaisten erityishuoltona opetusta antavien
2545: den lisäksi eräät muutkin erityisopettajat ja lisäk-   opettajien virkaehdot määräytyvät kunnallisten
2546: si erityislastentarhanopettajan koulutuksen saa-       virkaehtosopimusten puitteissa. Valtion viran-
2547: neet.                                                  omaisella ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa virka-
2548:    Erityisopetus laajenee voimakkaasti. Tämän          ehtosopimusten sisältöön.
2549: vuoksi epäpätevien erityisopettajien määrä on             Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,
2550: vielä verraten suuri, vaikka koulutusta on lisätty.    että kehitysvammaisten opetus saadaan järjestet-
2551: Erityisopettajia koulute.taan Jyväskylän ja Joen-      tyä asianmukaisesti. Säädöstasolla ja opettajien
2552: suun yliopistoissa ja Abo Akademissa. Lisäksi          koulutuksen osalta asia on pyritty turvaamaan.
2553: viime vuosina on järjestetty poikkeuskoulutusta        Sosiaalihuollon valtakunnallisen suunnitelman
2554: Helsingin ja Turun yliopistoissa.                      uudet ':oimavarat riippuvat valtion tulo- ja
2555:    Jyväskylän yliopistossa on vuodesta 1983 lukien     menoarvwsta.
2556: järjestetty harjaantumisopetuksen koulutuksen si-         Perusopetuksen järjestäminen kahden eri hal-
2557: jasta kehitysvammaisten erityisopetukseen suun-        linnonalan toimesta on osoittautunut ongelmalli-
2558: tautuvaa koulutusta, joka osittain suuntautuu          seksi käytännön järjestelyjen kannalta. Sosiaali- ja
2559: harjaantumisopetukseen ja osittain erityisesti sy-     terveysministeriö ei myöskään pidä tarkoituksen-
2560: västi kehitysvammaisten opetukseen. Viimeksi           mukaisena sitä, että sosiaalihuollon viranomaiset
2561: mainittuun on vuonna 1983 otettu 9 opiskelijaa,        vastaavat opetuksen järjestämisestä. Tämän joh-
2562: vuonna 1984 12 opiskelijaa ja vuonna 1985              dosta sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii selvittä-
2563:  18 opiskelijaa. Kun opettajien kelpoisuusehdot        mään mahdollisuudet siirtää niin pian kuin mah-
2564: on vahvistettu suhteellisen joustaviksi ja kun         dollista myös syvästi kehitysvammaisten opetus
2565: tarvittavien opettajien määrä on suhteellisen pie-     opetushallinnon alalle.
2566: 
2567:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1985
2568: 
2569:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
2570: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 241
2571: 
2572: 
2573: 
2574: 
2575:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2576: 
2577:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Dessa barn beräknas tili 1 000 st. Eftersom det
2578: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         med tanke på barnets framtida utveckling är
2579: den 23 maj 1985 tili vederbörande medlem av            viktigt att barnet umgås med andra barn, inbe-
2580: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      grips dessa barn i första hand inom de verksam-
2581: dagsman Ikonen m.fl. undertecknade spörsmål            hetsformer som regleras i lagen om barndagvård
2582: nr 241:                                                (36/73). Undervisningen enligt lagen om special-
2583:                                                        omsorger om utvecklingsstörda kan även gälla
2584:           Är Regeringen medveten om att de             personer som har passerat läropliktsåldern. Aven
2585:        gravt utvecklingsstörda riskerar att bli        beträffande dem är det primära målet att under-
2586:        utan kompetenta lärare tili följd av om-        visningen skall ordnas av medborgar- och ar-
2587:        organiseringen av undervisningen för ut-        betarinstitut, folkhögskolor eller yrkesutbild-
2588:        vecklingsstörda, och                            ningsmyndigheter.
2589:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt
2590:        att vid ta för att tillfredsställa det lärar-      Enligt 9 § förordningen angående special-
2591:        behov som förutsätts i förordningen an-         omsorger om utvecklingsstörda kan en lärare
2592:        gående specialomsorger om utvecklings-          svara för undervisningen av högst sex barn, så att
2593:        störda?                                         läraren för varje elev skall använda minst 3, 5
2594:                                                        lektioner i veckan. I enlighet härmed skall det för
2595:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1 200 elever finnas 200 lärare. Specialomsorgerna
2596: anföra följande:                                       om utvecklingsstörda har kvar ca 60 läranjänster
2597:                                                        sedan tjänsteöverföringarna tili följd av överflytt-
2598:    Enligt grundskolelagen (476183) är varje finsk      ningen av träningsundervisningen tili grundsko-
2599: medborgare läropliktig. Läroplikten fullgörs i         lan har skett.
2600: regel i grundskola. Om ett barn på grund av
2601: utvecklingsstörning inte kan tillgodogöra sig             De tjänster som undervisningen i form av
2602: grundskolans lärostoff kan det fullgöra sin läro-      specialomsorg förutsätter regleras av lagen om
2603: plikt med stöd av lagen angående specialomsor-         planering av och starsandel för social- och hälso-
2604: ger om utvecklingsstörda (519 177).                    vården (677/82). Genom den riksomfattande
2605:                                                        planen för socialvården fördelas de nya resurserna
2606:    Då grundskolelagen trädde i kraft 1. 8. 198 5
2607:                                                        för genomförande av socialvården mellan kom-
2608: blev träningsundervisningen i klass för utveck-
2609: lingsstörda en del av grundskolundervisningen.         munerna. Även lärarrjänsterna för undervisning i
2610: Undervisning i form av specialomsorg om utveck-        form av specialomsorg fördelas genom de riksom-
2611:                                                        fattande planerna. Kommunerna och kommu-
2612: lingsstörda kommer främst att ges gravt utveck-
2613: lingsstörda. Den 11 april 1985 gavs en förord-         nalförbunden skall i sina program för projektens
2614:                                                        genomförande uppta inrättande av nya tjänster.
2615: ning om ändring av förordningen angående spe-
2616: cialomsorger om utvecklingsstörda (335/85). Ge-           För närvarande finns inte tillräckliga lärarresur-
2617: nom förordningen skapades ramar på författ-            ser för ordnande av undervisningen på det sätt
2618: ningsnivå för ordnandet av den undervisning            som 9 § förordningen angående specialomsorger
2619: som ges i form av specialomsorg om utvecklings-        om utvecklingsstörda förutsätter. Enligt förord-
2620: störda. I förordningen iakttas grundskollagstift-      ningens ikraftträdelsestadgande kan undervis-
2621: ningens principer. Samtidigt vill man dock tryg-       ningen år 1985 ordnas med de lärarresurser som
2622: ga särdragen i undervisningen för utvecklings-         återstår för specialomsorger om utvecklingssrörda
2623: störda.                                                och fram tili slutet av år 1989 på det sätt som
2624:    Det finns ca 1 200 barn i läropliktsålder, som      närmare bestäms i de riksomfattande pianeroa
2625: kommer att få undervisning i form av specialom-        för socialvården. I de riksomfattande planer för
2626: sorg om utvecklingsstörda. Enligt lagen angående       socialvården för åren 1986-1990, som skall
2627: specialomsorger om utvecklingsstörda skall un-         fastställas i september 1985, kommer en precise-
2628: dervisning meddelas redan före läropliktsåldern.       ring av de nya resurserna att göras. Uppdelade på
2629:                                        1985 vp. -     KK n:o 241                                         5
2630: 
2631: fyra år kommer i medeltal 35 nya lärartjänster att    smidiga och då antalet lärare som behövs är
2632: finnas att tillsätta per år.                          relativt litet och fördelat på flera år kommer
2633:    Genom förordningen den 12 april angående           utbildningen i sig sannolikt att vara tillräcklig för
2634: ändring av 10 § förordningen om behörighets-          att tillfredsställa behovet av lärare. Man följer
2635: villkoren för yrkesutbildad personai inom social-     situationen och kan, enligt undervisningsminis-
2636: vården (602 185) fastställdes behörighetsvillkoren    teriet, vid behov öka utbildningen.
2637: för lärare, som meddelar undervisning såsom              Tillfredsställandet av lärarbehovet påverkas
2638: specialomsorg för utvecklingsstörda. Enligt           dessutom även av lärarnas tjänstgöringsvillkor.
2639: förordningen är, utom personer som har erhållit       Tjänstgöringsvillkoren för lärare, som meddelar
2640: utbildning med inriktning på specialundervis-         undervisning såsom specialomsorg om utveck-
2641: ning i träningsskola eller för utvecklingsstörda,     lingsstörda, bestäms inom ramen för de kommu-
2642: även vissa andra speciallärare och personer, som      nala tjänstekollektivavtalen. Statliga myndigheter
2643: har erhållit specialbarnträdgårdslärarutbildning,     har inte möjligheter att påverka tjänstekollektiv-
2644: behöriga för undervisning av gravt utvecklings-       avtalens innehåll.
2645: störda.
2646:     Specialundervisningen växer kraftigt i omfång.       Social- och hälsovårdsministeriet anser det vara
2647: Av denna anledning är antalet obehöriga special-      viktigt att undervisningen av utvecklingsstörda
2648: lärare ännu relativt stort, trots att utbildningen    kan ordnas ändamålsenligt. På författningsnivå
2649: har ökats. Speciallärare utbildas v(d Jyväskylä och   och beträffande utbildningen av lärare har man
2650: Joensuu universitet samt vid Abo Akademi.             försökt säkerställa saken. De n ya resurserna i den
2651: Dessutom har under de senaste åren undantags-         riksomfattande planen för socialvården är be-
2652:  utbildning ordnats vid Helsingfors och Åbo uni-      roende av statsförslaget.
2653: versitet.                                                Att ordna basundervisning genom försorg av
2654:     Vid Jyväskylä universitet har från och med år     två olika förvaltningsområden har visat sig pro-
2655:  1983 i stället för utbildning i träningsundervis-    blematiskt i praktiken med tanke på olika arran-
2656:  ning ordnats utbildning med inriktning på spe-       gemang. Dessutom anser social- och hälsovårds-
2657:  cialundervisning för utvecklingsstörda. Den är       ministeriet det vara oändamålsenligt att social-
2658:  dels inriktad på träningsundervisning och dels       vårdsmyndigheterna svarar för ordnandet av
2659: särskilt på undervisning av gravt utvecklingsstör-    nämnda undervisning. Av denna anledning vill
2660:  da. Tili den sistnämnda undervisningen har 9         social- och hälsovårdsministeriet utreda möjlighe-
2661:  studerande antagits år 1983, 12 studerande år        terna att så snart som möjligt överföra även
2662:  1984 och 18 studerande år 198 5. De behörighets-     undervisningen av gravt utvecklingsstörda tili
2663:  villkor som har fastställts för lärare är relativt   undervisningsförvaltningen.
2664: 
2665:      Helsingfors den 19 september 1985
2666: 
2667:                                                                               Minister Matti Puhakka
2668:                                                1985 vp.
2669: 
2670: Kirjallinen kysymys n:o 242
2671: 
2672: 
2673: 
2674: 
2675:                                    Manninen: Poronhoitoalueena talvella tapahtuvan porotarhaustyön
2676:                                      verottamisesta
2677: 
2678: 
2679:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2680: 
2681:    Porotalouden verotus tapahtuu puhtaasta tuo-       rotalouden kannattavuutta heikentävästä pakolli-
2682: tosta ja toisaalta suoritetusta poronhoitotyöstä.     sesta lisätyöstä, porojen hoitotyöstä tarhassa, on
2683:                                                       ryhdytty perimään lisäveroa. Tällä lisäveron peri-
2684:    Poronhoidon harjoittamisedellytykset Pohjois-      misellä on viety porotalouden harjoittamisen
2685: Suomessa ja varsinkin poronhoitoalueen etelä-         kannattavaisuuden edellytykset äärirajalle. Toi-
2686: osassa ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet           saalta on kansantaloudellisesti järkevää käyttää
2687: oleellisesti. Laajoilla alueilla tapahtuneet kuusi-   hyväksi Pohjois-Suomen laajojen erämaa-aluei-
2688: metsien hakkuut ovat heikentäneet huomattavas-        den metsä- ja suolaitumia kesällä porotalouden
2689: ti porojen ruuan saantia talvella. Sen vuoksi         kautta. Talvella tapahtuvaa porotarhaustyötä ve-
2690: poroja onkin jouduttu ottamaan huomattavassa          rottamalla ei saisi vaikeuttaa porotalouden ase-
2691: määrin tarharuokintaan keskitalven pakkasten          maa Pohjois-Suomessa.
2692: ajaksi. Porojen ollessa normaalisti talvilaitumella      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2693: keskitalvi on poronhoitotöiden osalta hiljaista       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2694: kautta. Talvella tapahtuvaan tarharuokintaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2695: siirryttäessä on poronhoitotöiden määrä entiseen      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2696: verrattuna huomattavasti lisääntynyt ja lisäksi
2697: ruokinta- ja porojen tarhaan keräilykustannukset               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2698: heikentävät porotalouden kannattavuutta. On                  ryhtyä poronhoitoalueena talvella tapah-
2699: nurinkurista verolainsäännösten tulkintaa, että              tuvan porotarhaustyön verotuksen poista-
2700: muuttuneista olosuhteista johtuen tosiasiassa po-            miseksi?
2701: 
2702:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1985
2703: 
2704:                                            Mauno Manninen
2705: 
2706: 
2707: 
2708: 
2709: 428500718T
2710: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 242
2711: 
2712: 
2713: 
2714: 
2715:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2716: 
2717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      poronhoitotyön arvo myös poronomistajien suo-
2718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rittaman oman työn osalta. Porojen talvitarhauk-
2719: olette 28 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn          sen lisääntymisen vuoksi poronhoitovuodesta
2720: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        1982/83 alkaen ovat paliskunnat ja Paliskuntain
2721: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   yhdistys selvittäneet tarhauksesta aiheutuneet ku-
2722: taja Mauno Mannisen näin kuuluvasta kirjallises-    lut ja tarhauksessa tehdyn oman työn arvon, ja
2723: ta kysymyksestä n:o 242:                            ne on otettu huomioon luonnollisina vähennyksi-
2724:                                                     nä paliskunnittain tuottoperusteita vahvistettaes-
2725:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sa. Muun muassa tästä syystä on vahvistetuissa
2726:        ryhtyä poronhoitoalueena talvella tapah-     tuottoperusteissa paliskunnittain huomattavia
2727:        tuvan porotarhaustyön verotuksen poista-     eroja.
2728:        miseksi?                                        Verotuksessa porotaloudesta saaduksi tuloksi
2729:                                                     luetaan tuottoperusteiden mukaan lasketun puh-
2730:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    taan tuoton lisäksi porotalouden hyväksi suorite-
2731: ti seuraavaa:                                       tun oman työn arvo siltä osin, kuin paliskunta ei
2732:    Tulo- ja varallisuusverolain 24 §:n mukaan       ole maksanut siitä korvausta. Tällaista on esimer-
2733: porotaloudesta saatuna tulona pidetään sitä puh-    kiksi tarhauksen yhteydessä suoritettu oma työ.
2734: dasta tuottoa, minkä porotalouden edellisenä        Tulo- ja varallisuusverolain 17 b § :n mukaan
2735: poronhoitovuotena arvioidaan paliskunnan toi-       verovelvollisen porotalouden hyväksi tekemän
2736: mesta luettua, vuotta vanhempaa poroa kohti         työn arvo katsotaan ansiotuloksi.
2737: keskimäärin antaneen, huomioon ottaen paikka-          Kun tarhaustyön arvo ja muut tarhauksesta
2738: kunnalla tavalliset porokarjasta aiheutuneet kus-   johtuvat kulut tulevat edellä esitetyn mukaisesti
2739: tannukset. Tämä tuotto määrätään kunkin vuo-        huomioon otetuiksi luonnollisina vähennyksinä
2740: den verotusta varten vahvistettujen tuottoperus-    tuottoperusteita vahvistettaessa, merkitsee oman
2741: teiden nojalla. Valtioneuvosto vahvistaa vuosit-    työn arvon verottaminen toisaalta näissä tapauk-
2742: tain porotalouden tuottoperusteet kunkin palis-     sissa vain tuottoperusteisiin sisältyvän aiheetto-
2743: kunnan osalta erikseen Paliskuntain yhdistyksen     man kuluerän poistamista. Keskimääräiseen tuot-
2744: tekemän tuottoperuste-ehdotuksen perusteella.       toon perustuvassa verotuksessa, jota porotalou-
2745:    Tuottoperusteita vahvistettaessa porokarjasta    den verotus edelleen on, on oman työn arvon
2746: aiheutuneina kustannuksina otetaan huomioon         suhteen menetelty perinteisesti tällä tavalla.
2747: 
2748:     Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1985
2749: 
2750:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
2751:                                       1985 vp. -     KK n:o 242                                       3
2752: 
2753: 
2754: 
2755: 
2756:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
2757: 
2758:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         del det utförts av renägaena själva. Rentebetesla-
2759: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gen och Renbeteslagsföreningen har sedan
2760: den 28 maj 1985 tili vederbörande medlem av          renskötselåret 1982/83 då hållandet av renae i
2761: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    gärde vinrertid började öka utrett de utgifter som
2762: dagsman Mauno Manninen undertecknade spörs-          skötseln förorsakar och värdet av det egoa aebe-
2763: mål nr 242:                                          tet, och dessa hae bea.ktats renbeteslagsvis i form
2764:                                                      av naturliga avdrag då man fastställt grunderna
2765:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      för avkastningen. Av bl.a. denna orsak finns det
2766:        for att avlägsna beskattningen av det         i de fastställda grunderna för avkastningen bety-
2767:        aebete som sker vintertid i renskötseldi-     dande skillnader mellan de olika renbeteslagen.
2768:        strikten då renarna hålls i vinrergärde?         Vid beskattningen räknas som inkomst av
2769:                                                      renskötsel förutom nettoavkastningen, som be-
2770:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     stäms enligt avkastningsgrunderna, även värdet
2771: anföra följande:                                     av det egoa renskötselaebetet tili den del renbe-
2772:    Enligt 24 § lagen om skatt på inkomst och         teslaget inte hae betalat ersättning för det. Så-
2773: förmögenhet anses såsom inkomst av renskötsel        dant arbete är t.ex. eget aebete i samband med
2774: den nettoavkastning renskötseln under föregåen-      hållande av renae i gärde. Enligt 17 b § lagen om
2775: de renskötselår i medeltal uppskattas ha avkastat    skatt på inkomst och formögenhet anses värdet
2776: för vaeje över ett år gammal ren, som räknats på     av det aebete skattskyldig utfört tili förmån för
2777: åtgärd av renbeteslaget med beaktande av de på       renskötsel såsom forvärvsinkomst.
2778: orten vanliga kostnaderna för renboskap. Vid            Då värdet av renskötselarbetet och övriga ut-
2779: uppskattningen av denna avkastning skall iaktta-     gifter fororsakade av renskötseln, såsom ovan
2780: gas de för beskattningen för respektive år fast-     framgår beaktas i form av naturliga avdrag vid
2781: ställda grunderna. Statsrådet fastställer årligen    fastställandet av grunderna för avkastningen,
2782: grunderna för avkastningen från renskötseln skilt    innebär beskattningen av det egoa aebetet i dessa
2783: for vaeje renbeteslag på basen av det förslag till   fall å andra sidan endast ett avlägsnande av en
2784: bestämning av grunderna för avkastningen som         ogrundad utgiftspost i grunderna för avkast-
2785: utaebetats av Renbeteslagsföreningen.                ningen. 1 den beskattn~ng som grundae sig på
2786:    Vid fastställandet av grunderna för avkast-       avkastningen i medeltal, vilket beskattningen av
2787: ningen beaktae man såsom kostnader för renbo-        renskötseln fortfaeande är, har man traditionellt
2788: skapen värdet av renskötselaebetet även till den     gått tili väga på detta sätt.
2789: 
2790:      Helsingfors den 29 augusti 1985
2791: 
2792:                                                                           Minister Pekka Vennamo
2793:                        j
2794:                      j
2795:                     j
2796:                    j
2797:                    j
2798:                   j
2799:                  j
2800:               j
2801:              j
2802:              j
2803:             j
2804:            j
2805:           j
2806:          j
2807:         j
2808:        j
2809:       j
2810:      j
2811:     j
2812:    j
2813:   j
2814:  j
2815: j
2816:                                                 1985 vp.
2817: 
2818: 
2819: Kirjallinen kysymys n:o 243
2820: 
2821: 
2822: 
2823: 
2824:                                    Mattila: Kalakuolemien estäruisestä matalavesisissä järvissä
2825: 
2826: 
2827:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2828: 
2829:   Jäiden sulaminen on esiintuonut Pohjanmaan            Uuden kalakannan kasvaminen vie kuitenkin
2830: matalavesisten järvien osalta jo tähän mennessä       vuosia. Menetykset tuntuvat siis varsin kovilta
2831: varsin suurta tuhoa ennakoivan kalojen joukko-        ennen muuta ranta-asukkaille.
2832: kuolemisen. 22.5.1985 löydettiin Pyhäjärven
2833: kunnan (01.) Kuonanjärven rannoilta tonneittain          Päättynyt talvi osoitti, ettei avantojen tekemi-
2834: kuolleita kaloja. Haapaveden Rytkynjärvessä ha-       nen luonnonjärvissäkään edistänyt riittävästi ve-
2835: vaittiin samanlainen ilmiö paria päivää myöhem-       sien hapettumista. Muutamissa järvissä kokeiltu
2836: min. Vastaavanlaisia tietoja on saatu myös Polus-     ilmastaminen on sen sijaan tuonut hyviä tulok-
2837: järvestä, Ainaljärvestä ja Pyykkösjärvestä Pohjois-   sia. Ilmastamista ei kuitenkaan ole em. järviin
2838: Pohjanmaalta. Pelättävissä on, etteivät kalakuole-    alunperinkään suunniteltu, koska ei ole selvyyttä
2839: mat rajoitu edes näihin järviin, vaikkakin lopulli-   siitä, kuka maksaisi ilmastuksen. Joka tapaukses-
2840: set tiedot saadaan vasta vesien paljastuttua täysin   sa kokemus osoittaa, että matalavesisten järvien
2841: jääpeitteestä.                                        ilmastukseen on jatkossa ryhdyttävä, jottei vas-
2842:                                                       taavanlainen kokemus enää toistuisi ja jotta voi-
2843:    Kalojen tuhoutuminen johtuu luonnollisesti         taisiin välttyä vastaavanlaisilta tuhoilta muissa
2844: usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Kova pak-      järVISSä.
2845: kastalvi ja tapahtuneet juoksutukset lienevät osa-
2846: tekijöitä. Niiden vaikutusta korosti vielä sateisen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2847: syksyn järviin juoksuttama humus. Kaikki edellä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2848: mainitut syyt ovat ilmeisesti olleet myötävaikut-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2849: tamassa matalavesisten järvien hapenpuuttee-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2850: seen. Tähänastisten selvitysten mukaan kalakuo-
2851: lema näyttää niin kokonaisvaltaiselta, ettei kala-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2852: kannan lisäämiseen ole muuta mahdollisuutta                   ryhtyä viime talvena tuhoutuneiden jär-
2853: kuin istutus. Istutus jää ainoaksi mahdollisuu-               vien kalakannan elvyttämiseksi ja matala-
2854: deksi senkin vuoksi, että näiden järvien yläpuoli-            vesisten järvien kalakuolemien estämisek-
2855: sissa vesissä ei ole kalakantaa.                              si jatkossa?
2856: 
2857:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1985
2858: 
2859:                                              Kalevi Mattila
2860: 
2861: 
2862: 
2863: 
2864: 428500749T
2865: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 243
2866: 
2867: 
2868: 
2869: 
2870:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2871: 
2872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        harvoin totaalisia, ja kalasto saattaakin elpyä
2873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          itsestaan muutamassa vuodessa, koska kalojen
2874: olette 28 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn             kasvu ravintokilpailijoiden vähyyden vuoksi on
2875: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           nopeaa. Kalaston rakenne ei tietenkään saavuta
2876: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tässä ajassa ennen kalakuolemaa vallinnutta tilan-
2877: taja Mattilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      netta, mutta kalastusta on mahdollisuus harjoit-
2878: myksestä n:o 243:                                      taa kehittyneen kalaston tarjoamissa puitteissa.
2879:                                                        Kalanpoikasten tai emokalojen istuttaminen on
2880:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      perusteltua lähinnä silloin kun kalakuolema on
2881:           ryhtyä viime talvena tuhoutuneiden jär-      ollut täydellinen eikä kalasto voi uusiutua esi-
2882:           vien kalakannan elvyttämiseksi ja matala-    merkiksi nousuesteiden vuoksi.
2883:           vesisten järvien kalakuolemien estämisek-       Vastaisten kalakuolemien estämisessä on tär-
2884:           si jatkossa?                                 keimpänä toimenpiteenä kuormitusta vähentä-
2885:                                                        vien vesiensuojelutoimenpiteiden tarkka toteut-
2886:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     taminen järven koko valuma-alueella. Kunnos-
2887: ti   seuraavaa:                                        tuksessa taas vesitilavuuden lisääminen järvien
2888:    Talven 1984-1985 kalakuolemista ei ole vielä        veden pintaa nostamalla olisi happivaraston lisää-
2889: täydellistä kuvaa. Ilmeistä kuitenkin on, että         misen luonnollisin keino. Myös mahdollinen ve-
2890: niitä on ollut eri puolella Suomea aiempaa             sikasvillisuuden vähentäminen on sopiva toimen-
2891: enemmän. Lopullinen tilanne selviää vasta vesi-        pide.
2892: piirien vuosiyhteenverojen valmistuttua.                  Järvien ilmastamisesta on maassamme saatu
2893:    Kuten tehdyn kysymyksen perusteluissa tode-         hyviä tuloksia. Suomalainen ilmastustekniikka on
2894: taan, ovat kalakuolemat seurausta useamman             jatkuvasti kehittynyt, ja myös hyvin matalien
2895: tekijän yhteisvaikutuksesta. Hapen puutteesta          järvien happipitoisuutta pystytään nykyisin lisää-
2896: johtuvia kalakuolemia on tapahtunut eniten pie-        mään lyhyessäkin ajassa haluttuun määrään. Il-
2897: nehköissä, matalissa ja ruskeavetisissä järvissä,      mastus on kuitenkin aloitettava ennen kuin kalo-
2898: joiden valuma-alueesta on huomattava osa suota.        ja jo kuolee. Jatkuvalla ilmastuksella ei ole kui-
2899: Valtaosa hapen puutteeseen kuolleista kaloista on      tenkaan tarkoituksenmukaista ryhtyä torjumaan
2900: tavallisia järvikaloja: ahvenia, haukia, särkiä, ma-   vain ajoittain mahdollisia kalakuolemia.
2901: teita ja lahnoja. Tästä johtuen kalakuolemista            Hallitus toteaa, että kalakannan elvyttäminen
2902: aiheutuneet menetykset ovat lähinnä paikallisia.       on yleisesti ottaen kalastusoikeuden haltijoiden
2903:    Kalakannan hoito ja kalaveden tilan paranta-        tehtävä ja että kalastusoikeuden haltijat voivat
2904: minen ovat kalastuslain ja vesilain mukaan kalas-      saada siihen avustusta voimassa olevien säädösten
2905: tusoikeuden haltijan ja vesialueen omistajan teh-      perusteella. Muun muassa yleishyödyllistä kala-
2906: täviä. Vain jos kalakuolemaan voidaan osoittaa         vesien hoitoa palvelevat istutukset, joita kalastus-
2907: syyllinen, on velvollisuus korvaukseen tai toimen-     alan neuvootajärjestöt tekevät, saattavat tulla
2908: piteisiin määrättävissä aiheuttajalle.                 kysymykseen nyt esillä olevassa tapauksessa.
2909:    Kalakuolema ei yleensä ole ainutkertainen,          Muutoin voidaan todeta, että veden laadun val-
2910: vaan toistuva ilmiö matalissa järvissä, joiden         vonta ja vesiensuojelutoimenpiteet ovat jatkuvas-
2911: happivarasto on niukka. Menetetyn kalaston uu-         ti kehittyneet ja että tehokas vesiensuojelu. jossa
2912: siminen istutuksella ei ilman lisätoimenpiteitä        myös vesistöalueen asukkaat ja elinkeinoelämä
2913: ole tuloksiltaan kovin varma keino kalakannan          huolehtivat omasta osuudestaan, on paras keino
2914: jatkuvalle ylläpidolle. Lisäksi kalakuolemat ovat      estää vastaiset kalakuolemat.
2915: 
2916:        Helsii).gissä 18 päivänä syyskuuta 1985
2917: 
2918:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåjarvz'
2919:                                        1985 vp. -      KK n:o 243                                       3
2920: 
2921: 
2922: 
2923: 
2924:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2925: 
2926:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och fiskbeståndet kan återhämta sig självmant
2927: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         efter några år, emedan fiskarna växer snabbt då
2928: den 28 maj 1985 tili vederbörande medlem av            konkurrensen om näringen är liten. Givetvis
2929: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      byggs fiskbeståndet inom loppet av denna tid
2930: dagsman Mattila undertecknade spörsmål nr 243:         inte upp så att det blir likadant som före
2931:                                                        fiskdöden, men det är möjligt att bedriva fiske
2932:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        inom ramen för de möjligheter som det utveckla-
2933:        för att återuppliva fiskbeståndet i de sjöar    de fiskbeståndet erbjuder. Det är befogat att
2934:        där det förstördes senaste vinter och för       plantera fiskyngel elier avelsfiskar närmast i de
2935:        att hindra att fisken dör i grunda sjöar i      fall där fiskdöden har varit fullständig och fisk-
2936:        framtiden?                                      beståndet inte kan förnyas t.ex. på grund av att
2937:                                                        hinder föreligger för fiskens stigning uppför
2938:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vattendrag.
2939: anföra följande:                                          Omsorgsfulia vattenvårdsåtgärder för att mins-
2940:    Man har ännu inte fått någon fuliständig bild       ka belastningen på sjöns hela avrinningsområde
2941: av fiskdöden vintern 1984-1985. Det står dock          är det viktigaste sättet att hindra fiskdöden i
2942: klart att fiskdöden har varit vanligare än förut på    framtiden. Det naturligaste sättet att öka syreför-
2943: olika håli i Finland. Den slutliga situationen         rådet återigen vore att vid iståndsättningen öka
2944: framgår först efter att vattendistriktens årsrappor-   vattenvolymen genom att höja sjöns yta. En
2945: ter har blivit färdiga.                                lämplig åtgärd är också att eventuellt minska
2946:    Såsom det konstateras i spörsmålets motivering      växtligheten i vattnet.
2947: är fiskdöden en följd av många faktorers gemen-           1 vårt land har man fått goda resultat av att
2948: samma inverkan. Fiskdöd på grund av syrebrist          lufta sjöar. Luftningstekniken har i vårt land
2949: har förekommit oftast i mindre, grunda sjöar           fortgående utvecklats och det är numera möjligt
2950: med brunt vatten, vilkas avrinningsområden tili        att också på kort tid öka syrehalten i tili och med
2951: betydande delar består av kärr. Största delen av       mycket grunda sjöar tili önskad nivå. Luftningen
2952: den fisk som har dött av syrebrist är vanlig           måste emellertid inledas redan innan fiskarna
2953: insjöfisk: abborre, gädda, mört, lake och braxen.      börjar dö. Det är dock inte ändamålsenligt att
2954: På grund härav är de förluster som fiskdöden har       genom kontinuerlig luftning avvärja sådan fisk-
2955: föranlett närmast av lokal natur.                      död som endast hotar momentant.
2956:    Enligt lagen om fiske och vattenlagen ankom-           Regeringen konstaterar att det alimänt taget
2957: mer det på innehavare av fiskerätt och vatten-         ankommer på fiskerättens innehavare att åter-
2958: områdets ägare att vårda fiskbeståndet och för-        uppliva fiskbeståndet, och att dessa på basen av
2959: bättra fiskevattnens tilistånd. Endast om man          gäliande stadganden kan erhålia understöd för
2960: kan påvisa vem som är skyldig tili fiskdöden är        ändamålet. Bl.a. planteringar, som tjänar en
2961: det möjligt att ålägga den skyldige att erlägga        allmännyttig vård av fiskevatten och som utförs
2962: ersättning elier att vidta åtgärder.                   av rådgivarorganisationer i fiskebranschen kan i
2963:    1 allmänhet är fiskdöden inte en unik företeel-     det fali som här föreligger komma i fråga. 1
2964: se utan ett återkommande fenomen i grunda              övrigt kan det konstateras att övervakningen av
2965: sjöar, där syreförrådet är knappt. Att ersätta det     vattnets kvalitet och vattenvårdsåtgärderna fort-
2966: förlorade fiskbeståndet med ett nytt bestånd är        gående har utvecklats och att en effektiv vatten-
2967: inte ett särskilt säkert sätt att upprätthålia fisk-   vård, där också områdets befolkning och närings-
2968: beståndet i en sjö, om det inte kompletteras med       livet sköter sin del av uppgiften, är det bästa
2969: andra åtgärder. Vidare är fiskdöden sälian total,      sättet att hindra fiskdöden i framtiden.
2970:      Helsingfors den 18 september 1985
2971: 
2972:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
2973:                                                  1985 vp.
2974: 
2975: Kirjallinen kysymys n:o 244
2976: 
2977: 
2978: 
2979: 
2980:                                     lmpiö: Lastentarhanopettajien eläketurvan yhtenäistämisestä
2981: 
2982: 
2983:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2984: 
2985:    Lastentarhanopettajien keskuudessa on herät-         vää. Ei ole kysymys vain taloudellisen aseman
2986: tänyt huolestumista se, että eläkkeelle siirtymisen     heikentymisestä muutaman vuoden ajaksi ja sen
2987: oikeus ja sen mukaisesti taloudellisten etujen          tuomasta yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta.
2988: saaminen on riippuvainen työnantajatahosta eli          On kysymys hallituksen kannanotoista silloin,
2989: siitä, onko työnantajana kunta vai yksityinen tai       kun se on antanut lakiesityksen, jolloin eläkeikää
2990: valtio. Kunnallisella sektorilla on annettu mah-        alennetaan tietyissä tapauksissa 55 vuoteen. ] a
2991: dollisuus siirtyä eläkkeelle henkisesti ja fyysisesti   tässä tapauksessa yksityisellä sektorilla. Tuskin on
2992: kuluttavissa töissä jo ennen yleistä eläkeikää. Se      tarkoitus t~tä tietä saattaa kaikki yksityisten pal-
2993: merkitsee lastentarhanopettajien osalta 60 vuo-         veluksessa olevat lastentarhanopettajat samaan
2994: den ikää. Yksityisen palveluksessa oleva samoin         asemaan kuntatyönantajan palveluksessa olevien
2995: kuin valtion palveluksessa eläkettään tavoitteleva      kanssa. Ja miten se sopisi valtion palveluksessa
2996: :;aa odottaa vähintään 63 ikävuoteensa. Mikäli          oleviin, joita hallituksen esitys eläkeiän alentami-
2997: hän on eronnut työstään ennen eläketapahtu-             sesta ei tässä vaiheessa lainkaan koske. Vai onko
2998: maa, on eläkeikäraja 65 vuotta. Eriarvoisuus            tarkoitus saattaa kaikki päiväkodeissa työskentele-
2999: lastentarhanopettajien keskuudessa merkitsee            vät lastentarhanopettajat eläkkeelle 55-vuotiaina
3000: käytännössä myös merkittävää vaikutusta eläkkei-        sillä perusteella, että työ vaatii todella paljon.
3001: den alkamisaikaan niin kuin eläkkeiden koko-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3002: naismääräänkin. Eläkeiän erilaisuus merkitsee           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3003: käytännössä myös vaikeuksia siirtyä työnantajalta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3004: toiselle. Mikä kummallisinta, voivat eräissä ta-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3005: pauksissa lastentarhanopettajat saada eläkkeen
3006: kunnalliselta taholta 60 vuotiaana mutta valtion                  Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
3007: tai yksityisen eläkkeen 65 vuotiaana sa'?an päivä-             teisiin kaikkien lastentarhanopettajien
3008: kodin palveluksessa. Onhan Valtava-lam mukana                  eläketurvan sellaiseksi yhtenäistämiseksi,
3009: joukko yksityisiä päiväkoteja siirtymässä kuntien              ettei eläkejärjestelmästä toiseen siirtymi-
3010: päivähoitojärjestelmään.                                       nen ja eläkkeelle jääminen ennen yleistä
3011:                                                                eläkeikää aiheuta kokonaiseläkkeen pie-
3012:   Niiden lastentarhanopettajien, joita uudistus                nenemistä ja elintason eriarvoisuutta sa-
3013: koskee, huolestuneisuus on hyvin ymmärrettä-                   massa työssä olleiden kesken?
3014: 
3015:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1985
3016: 
3017:                                                Lauri Impiö
3018: 
3019: 
3020: 
3021: 
3022: 4285006985
3023: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 244
3024: 
3025: 
3026: 
3027: 
3028:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3029: 
3030:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Eduskunta on sittemmin 18 päivänä kesäkuuta
3031: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           1985 hyväksynyt edellä mainitut lait ja ne vahvis-
3032: olette 28 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn              tettiin Tasavallan Presidentin esittelyssä 26 päivä-
3033: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            nä heinäkuuta 1985.
3034: asianomaiselle jasenelle jäljennöksen kansanedus-          Esityksen perusteluissa hallitus totesi muun
3035: taja Lauri Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta         muassa seuraavaa. Työn rasittavuus huomioon
3036: kysymyksestä n:o 244:                                   ottaen eläkeikä voidaan määritellä kiinteää elä-
3037:                                                         keikää alemmaksi raskaina pidettävissä ammateis-
3038:            Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-      sa. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan ole tyydyttä-
3039:         teisiin kaikkien lastentarhanopettajien         vä, koska siinä ei oteta huomioon työntekijäin
3040:         eläketurvan sellaiseksi yhtenäistämiseksi,      yksilöllisiä eroavaisuuksia. Ammattinimike ei ole
3041:         ettei eläkejärjestelmästä toiseen siirtymi-     riittävä työn vaatimusten ja työolosuhteiden ku-
3042:         nen ja eläkkeelle jääminen ennen yleistä        vaamiseen, koska ne vaihtelevat saman nimik-
3043:         eläkeikää aiheuta kokonaiseläkkeen pie-         keen puitteissa eri työkohteissa. Lisäksi todetaan:
3044:         nenemistä ja elintason eriarvoisuutta sa-       ''Eläkeiän porrastus on julkisen sektorin elä-
3045:         massa työssä olleiden kesken?                   kelaeissa toteutettu säätämällä tietyille raskaina
3046:                                                         pidettävissä töissä oleville ammattiryhmille alem-
3047:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        pi eläkeikä. Ammattien sisällön muuttuminen
3048: ti seuraavaa:                                           on aiheuttanut sen, että perusteet ryhmän muista
3049:                                                         poikkeavaan eläkeikään ovat ajan mukana hä-
3050:    Hallitus on 24 päivänä toukokuuta 1985 anta-         märtyneet.'' Esityksen mukaan yksilöllisellä var-
3051: nut eduskunnalle esityksen niin sanottua jousta-        haiseläkkeellä pyritään periaatteessa samaan pää-
3052: vaa eläkeikäjärjestelyä koskeviksi laeiksi (HE n:o      määrään kuin mihin ammattikohtaisella ryhmi-
3053: 85 ). Esityksessä ehdotettiin yksityisen sektorin       tyksellä alunpitäen oli tarkoitus päästä, mutta
3054: työeläkelakeja muutettaviksi siten, että kiinteään      eläkettä harkittaessa otetaan huomioon työnteki-
3055: eläkeikään perustuvaa järjestelmää täydennettäi-        jän yksilölliset olosuhteet. Tällöin yksilöllisen
3056: siin säännöksillä, joiden mukaan eläkeikä riippuu       varhaiseläkkeen joustavuus ja muuntautumiskyky
3057: yksilöllisistä olosuhteista. Tämä mahdollistaisi        takaavat sen, että eläke säilyttää käyttökelpoisuu-
3058: siirtymisen asteittain työstä eläkkeelle. Esityksessä   tensa eläkeiän joustamisessa ammattiryhmästä ja
3059: ehdotettiin, että yksilöllinen varhaiseläke myön-       sen muuntumisesta riippumatta.
3060: nettäisiin 55 ikävuodesta lukien työntekijälle tai          Hallitus on tietoinen siitä erilaisesta asemasta,
3061: yrittäjälle, jonka työkyky, huomioon ottaen sai-        jossa eri ammattiryhmien edustajat ovat palvel-
3062: raus, vika tai vamma, ikääntymiseen liittyvät           lessaan joko valtion, kuntien tai yksityisten työ-
3063: tekijät, ammattissaolon pitkäaikaisuus, hänelle         antajien palveluksessa. Sen vuoksi hallitus tulee
3064: työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kuluneisuus         erikseen selvittämään myös joustavan eläkeikäjär-
3065: sekä työolosuhteet, on siinä määrin alentunut,          jestelmän toteuttamismahdollisuudet valtion ja
3066: ettei hänen kohtuudella voida edellyttää enää           kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Tätä tar-
3067: jatkavan ansiotyötään. Varhennetun vanhuus-             koitusta varten on asetettu komitea, jonka tulee
3068:  eläkkeen voisi saada 60 vuoden iästä eläkkeen          saada työnsä päätökseen vuoden 1986 loppuun
3069: ollessa vastaavasti alempi.                             mennessä.
3070: 
3071:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1985
3072: 
3073:                                                                                Ministeri Matti Puhakka
3074:                                        1985 vp. -      KK n:o 244                                       3
3075: 
3076: 
3077: 
3078: 
3079:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3080: 
3081:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          fastställda av Republikens President den 26 juli
3082: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         1985.
3083: den 28 maj 1985 tili vederbörande medlem av
3084:                                                            I motiveringen tili propositionen underströk
3085: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
3086:                                                        regeringen bland annat följande. Med hänsyn tili
3087: dagsman Lauri Impiö undertecknade spörsmål nr
3088:                                                        hur påfrestande arbetet är kan pensionsåldern i
3089: 244:
3090:                                                        yrken som bör anses vara tunga preciseras så att
3091:           När ärnnar Regeringen vidta åtgärder         den blir lägre än den fasta pensionsåldern. Detta
3092:        för att förenhetliga pensionsskyddet för        system är dock inte tillfredsställande, emedan
3093:        alla barnträdgårdslärare så att en över-        man däri inte beaktar arbetstagarnas individuella
3094:        flyttning från att pensionssystem tili ett      olikheter. Y rkesbenärnningen ger inte någon
3095:        annat och en pensionering före den              tillräcklig bild av kraven i arbetet och av arbets-
3096:        egentliga pensionsåldern inte innebär en        förhållandena, emedan de varierar inom ramen
3097:        sänkning av den totala pensionen och            för samma benärnning och vid olika arbetsob-
3098:        olika levnadsstandard för personer som          jekt. Dessutom påpekas: "I den offentliga sek-
3099:        har haft samma arbete?                          torns pensionslagar har pensionsåldern graderats
3100:                                                        genom att för vissa yrkesgrupper i arbeten, som
3101:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        anses vara tunga, har stadgats en lägre pensions-
3102: anföra följande:                                       ålder. Men då innehållet i yrkena har förändrats
3103:                                                        har grunderna för en pensionsålder, som avviker
3104:    Regeringen avlät den 24 maj 1985 en proposi-
3105:                                                        från andra inom gruppen, med tiden fördun-
3106: tion tili riksdagen med förslag tili lagar om ett så
3107:                                                        klats. '' Enligt propositionen är målet för den
3108: kallat flexibelt pensionsåldersarrangemang (RP nr
3109:                                                        individuella förtidspensionen i princip detsamma
3110: 8511985 vp. ). I propositionen föreslogs den pri-
3111:                                                        som det mål man ursprungligen ville uppnå
3112: vata sektorns arbetspensionslagar bli ändrade så,
3113:                                                        genom en gruppering av yrkena, men vid pröv-
3114: att det på en oföränderlig pensionsålder baserade
3115:                                                        ningen av pensionen beaktas arbetstagarens indi-
3116: systemet kompletteras med stadganden enligt
3117:                                                        viduella förhållanden. Härvid utgör den smidiga
3118: vilka pensionsåldern skall bero på individuella
3119:                                                        och anpassningsbara individuella förtidspensio-
3120: förhållanden. Det vore därigenom möjligt att
3121:                                                        nen en garanti för att pensionen förblir använd-
3122: etappvis pensioneras från arbetet. I propositionen
3123:                                                        bar för att uppnå en flexibel pensionsålder,
3124: föreslogs att individuell förtidspension från 55 års
3125:                                                        oberoende av yrkesgruppen och förändringar i
3126: ålder skall beviljas arhetstagare eller företagare
3127:                                                        den.
3128: vars arbetsförmåga, med beaktande av sjukdom,
3129: lyte eller skada, faktorer förknippade med åld-           Regeringen är medveten om skillnaderna i den
3130: randet, lång tid i yrket, det faktum att arbetet       ställning som företrädarna för de olika yrkesgrup-
3131: för honom är påfrestande eller slitsamt samt           perna har beroende på om de tjänstgör hos
3132: arbetsförhållandena, är tili den grad nedsatt att      staten, kommun eller privat arbetsgivare. Av
3133: det inte skäligen kan förutsättas att han skall        denna orsak kommer regeringen att separat utre-
3134: fortsätta med sitt förvärvsarbete. Förtida ålders-     da möjligheterna att införa ett flexibelt pensions-
3135: pension kunde erhållas från och med 60 års             ålderssystem i det statliga och korumunala pen-
3136: ålder, varvid pensionen i motsvarande mån skulle       sionssystemet. I detta syfte har det tillsatts en
3137: bli mindre. Riksdagen har sedermera antagit            kommitte som skall slutföra sitt arbete före
3138: ovan närnnda lagar den 18 juni 1985 och de blev        utgången av år 1986.
3139: 
3140:      Helsingfors den 30 juli 1985
3141: 
3142:                                                                               Minister Matti Puhakka
3143:                        j
3144:                       j
3145:                      j
3146:                     j
3147:                    j
3148:                   j
3149:                  j
3150:                 j
3151:                j
3152:               j
3153:              j
3154:             j
3155:            j
3156:           j
3157:          j
3158:         j
3159:        j
3160:       j
3161:      j
3162:     j
3163:    j
3164:   j
3165:  j
3166: j
3167:                                                1985 vp.
3168: 
3169: Kirjallinen kysymys n:o 245
3170: 
3171: 
3172: 
3173: 
3174:                                   Väänänen ym.: Musiikkioppilaitosten oppilas- Ja opettajamäärän
3175:                                     lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
3176: 
3177: 
3178:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3179: 
3180:    Musiikkioppilaitokset jaetaan valtionavun suh-     pyrkijäistä voidaan hyväksyä uusiksi oppilaiksi,
3181: teen lakisääteisiin ja harkinnanvaraisiin oppilai-    mutta myös laitoksia, joissa pyrkijäistä vain 15 %
3182: toksiin. Lakisääteisten valtionapu on 45 % val-       saa opiskelupaikan.
3183: tionapuun hyväksytyistä menoista. Bruttomenois-          Tämän vuoksi maamme musiikkioppilaitosten
3184: ta laskettuna tämä on keskimäärin 39 %. Har-          rinnalle on noussut toinen musiikinopetusjärjes-
3185: kinnanvaraisten oppilaitosten valtionapu on kes-      telmä: kansalais- ja työväenopistojen alle 16-vuo-
3186: kimäärin 7, 5 % .                                     tiaiden musiikinopetus. Vuonna 1985 on kansa-
3187:    Kummassakin oppilaitostyypissä pääosa opis-        lais- ja työväenopistoissa yli 40 000 alle 16-vuo-
3188: kelijoista on musiikkikoulu- ja aikuisosastoissa      tiasta musiikinopiskelijaa. Valtionapua tähän
3189: (lakisääteisissä 92 % ja harkinnanvaraisissa noin     opetukseen käytetään noin 6, 7 milj. markkaa.
3190: 98 %).                                                Harkinnanvaraisten musiikkioppilaitosten valti-
3191:    Näitten musiikkioppilaitosten musiikkikoulu-,      onapu on tänä vuonna sitä vastoin vain 3,8 milj.
3192: aikuis-, musiikkiopisto- ja konservatorio-osastoil-   markkaa. Musiikinopiskelu musiikkioppilaitoksis-
3193: la on yhteensä noin 36 000 henkilöä. Opiskeli-        sa on tehokkaampaa, koska opetus on solistisessa
3194: joista yli 90 % on musiikinharrastajia, koska         aineessa yksilöllistä. Kansalais- ja työväenopisto-
3195: maamme seitsemän konservatorion konservato-           jen opetus on ryhmäopetusta, ryhmän koko on
3196: rio-osastoissa opiskelee yhteensä vain noin 5 50      vähintään seitsemän henkilöä ja ryhmän jäsenet
3197: henkilöä.                                             saattavat olla hyvin heterogeenisia taitonsa ja
3198:    Tänä vuonna valtio tukee lakisääteisen musiik-     ikänsä puolesta.
3199: kioppilaitoksen musiikkikoulu- ja aikuisosaston          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3200: opiskelijaa keskimäärin 2 100 markalla ja harkin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3201:  nanvaraisen oppilaitoksen opiskelijaa keskimäärin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3202:  330 markalla. Opetuksen tasossa ei tällä hetkellä    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3203:  lakisääteisten ja harkinnanvaraisten välillä liene
3204:  suuriakaan eroja. Monet harkinnanvaraisista lai-               Onko Hallituksen tarkoituksena lisätä
3205:  toksista täyttävät musiikkioppilaitosasetuksen               musiikkioppilaitosten vähäistä oppilas- ja
3206:  48611977 edellytykset.                                       opettajamäärää ja suunnata tähänastista
3207:     Maamme musiikkioppilaitoksiin pyrkivistä voi-             enemmän varoja etenkin harkinnan-
3208:  daan nykyisin noin 38 % :lie myöntää opiskelu-               varaisten musiikkioppilaitosten toimin-
3209:  paikka. On olemassa laitoksia, joissa lähes 65 %             taan?
3210: 
3211:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1985
3212: 
3213:           Marjatta Väänänen              Mauri Pekkarinen           Pentti Poutanen
3214:           Hannu Kemppainen               Mauno Manninen             Heimo Linna
3215:           Matti Maijala                  Väinö Raudaskoski          Jukka Vihriälä
3216:           Pirkko Ikonen                  Juhani Tuomaala            Tytti Isohookana-Asunmaa
3217:           Sirkka-Liisa Anttila           Katri-Helena Eskelinen     Lea Sutinen
3218:           Seppo Pelttari                 Kalevi Mattila             Olavi Martikainen
3219:                       Juhani Alaranta                        Esko Aho
3220: 
3221: 
3222: 
3223:  428500751V
3224: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 245
3225: 
3226: 
3227: 
3228: 
3229:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3230: 
3231:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toiminnan laajentamisen esteenä ovat 1970-
3232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         luvun puolivälistä alkaen olleet tiukat oppilas-
3233: olette 28 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn            paikka- ja opetustuntimääriä koskevat rajoituk-
3234: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          set. Oppilaspaikkojen lisäämisen merkittävänä
3235: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     esteenä on niin ikään ollut pätevien musiikkiop-
3236: taja Väänäsen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o      pilaitosten opettajien puute, joka on erityisen
3237: 245, joka kuuluu seuraavasti:                         vaikea suurimpien kaupunkikeskusten ulkopuo-
3238:                                                       lella. Opetuksen järjestelyä musiikkioppilaitoksis-
3239:           Onko Hallituksen tarkoituksena lisätä       sa on pyritty helpottamaan siten, että niissä
3240:        musiikkioppilaitosten vähäistä oppilas- ja     annettavaa tuntiopetusta on muutettu valtion-
3241:        opettajamäärää ja suunnata tähänastista        osuuteen oikeuttaviksi viroiksi ja toimiksi. Ope-
3242:        enemmän varoja etenkin harkinnanva-            tusministeriö on 24. 5. 198 5 tekemällään päätök-
3243:        raisten musiikkioppilaitosten toimintaan?      sellä oikeuttanut 25 valtionosuutta saavan mu-
3244:                                                       siikkioppilaitoksen perustamaan 1. 8.198 5 alkaen
3245:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         yhteensä 65 opetusvirkaa ja -tointa korvaamaan
3246: seuraavaa:                                            aikaisemmin annettua tuntiopetusta.
3247:    Musiikkioppilaitosjärjestelmä on maassamme            Opetusministeriön kehittämissuunnitelmissa
3248: vuonna 1968 voimaan tulleen valtionapulain sää-       musiikinopetuksen painopiste onkin juuri päte-
3249: tämisen jälkeen voimakkaasti laajentunut ja ke-       vien opettajavoimien puutteen vuoksi asetettu
3250: hittynyt. Eri puolilla maata on perustettu lukui-     opettajankoulutuksen tehostamiseen. Tämä tar-
3251: sia uusia musiikkioppilaitoksia ja vanhojen oppi-     koittaa ennen kaikkea musiikin keskiasteen am-
3252: laitosten toimintaa on laajennettu. Valtion taide-    matillisen koulutuksen (konservatorioiden) uu-
3253: budjetissa tuki musiikkioppilaitoksille on kuulu-     distamista. Keskiasteen koulutuksen kehittymi-
3254: nut niiden määrärahojen joukkoon, jotka ovat          sestä hyötyvät kaikki musiikkioppilaitokset, myös
3255: 1970-luvun alusta lukien kasvaneet nopeimmin.         harkinnanvaraisen valtionavustuksen piirissä ole-
3256: Myös kuntien tuki musiikkioppilaitoksille on          vat. Rajoitetuista voimavaroista johtuen musiikin
3257: merkittävästi lisääntynyt. Musiikkioppilaitosten      perusopetuksen määrärahojen merkittävä lisäys
3258: tarjoaman koulutuksen tehostumisesta ja laajen-       lieneekin mahdollista vasta sen jälkeen, kun
3259: tumisesta huolimatta näyttää siltä, että musiikin-    musiikin ammatillisen keskiasteen kehittäminen
3260: opetuksen kysyntä on lisääntynyt parina viimek-       on saatettu päätökseen.
3261: si kuluneena vuosikymmenenä koulutusmahdol-              Musiikkioppilaitosten opettajien ammattikou-
3262: lisuuksien tarjontaa nopeammin.                       lutuksen ottaminen lähivuosien painopisteeksi ei
3263:    Viime vuosina on musiikkioppilaitosten saa-        tarkoita sitä, etteikö myös harkinnanvaraista val-
3264: mien valtionavustusten kasvua jouduttu hidasta-       tionavustusta saavien opistojen tukea pyrittäisi
3265: maan valtiontaloudellisista syistä. Valtion kulu-     lisäämään käytettävissä olevien määrärahojen sal-
3266: van vuoden menoarviossa on tarkoitusta varten         limissa puitteissa. Näiden toiminnan kehittämi-
3267: 62 milj. markan suuruinen määräraha. Lisäystä         nen ja laajentaminen samoin kuin uusien opisto-
3268: vuoteen 1984 verrattuna on 7 milj. markkaa eli        jen perustaminen ei kuitenkaan voi tapahtua
3269: noin 13 %, mikä selvästi ylittää opetusministe-       vain valtion tuen varassa. Harkinnanvaraista val-
3270: riön pääluokan menojen keskimääräisen, noin           tionavustusta saavien musiikkioppilaitosten toi-
3271: 8 % :n lisäyksen. Tämän lisäyksen puitteissa ei       minnan kehittäminen sekä opiskelumahdolli-
3272: kuitenkaan ole mahdollista ottaa vuonna 1985          suuksien tarjoaminen musiikinopiskelusta kiin-
3273: uusia musiikkioppilaitoksia lakisääteisen valtion-    nostuneiden lasten ja nuorten kasvavalle joukolle
3274: avun piiriin tai korottaa valtionavustusprosentteja   on tehtävä, joka valtion ohella kuuluu näitä
3275: nykyiseltä tasoltaan (45 % ja ammattiopetusta         laitoksia ylläpitäville kunnille ja yhteisöille sekä
3276: antaville konservatorioille 55 % ). Lakisääteistä     oppilasmaksujen muodossa myös koulutuspalve-
3277: valtionavustusta saavien musiikkioppilaitosten        luja käyttävien oppilaiden vanhemmille.
3278: 
3279:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1985
3280:                                                                         Ministeri Gustav Björkstrand
3281:                                         1985 vp. -      KK n:o 245                                       3
3282: 
3283: 
3284: 
3285: 
3286:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
3287: 
3288:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Sedan mitten av 1970-talet har stränga be-
3289: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           gränsningar i fråga om antalet elevplatser och
3290: av den 28 maj 1985 tili vederbörande medlem av          lektioner försvårat utvidgningen av verksamheten
3291: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-    vid de musikläroanstalter som erhålier lagstadgat
3292: man Väänänen m.fl. undertecknade spörsmål nr            statsunderstöd. Bristen på kompetenta lärare tili
3293: 245:                                                    musikläroanstalterna har även utgjort ett betyd-
3294:                                                         ligt hinder för att antalet elevplatser skulle ha
3295:            Har Regeringen för avsikt att öka det        kunnat ökas. Bristen är stor i synnerhet utanför
3296:         ringa antalet elever och lärare vid musik-      de större tätorterna. Man har försökt underlätta
3297:         läroanstalterna och anvisa mera resurser        undervisningsarrangemangen vid musikläroan-
3298:         än hittills särskilt för verksamheten vid de    stalterna genom att förvandla den timundervis-
3299:         musikläroanstalter som är beroende av           ning som ges vid dem tili tjänster och befatt-
3300:         prövning?                                       ningar som berättigar tili statsandel. Undervis-
3301:                                                         ningsministeriet har genom sitt beslut av den
3302:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        24.5.1985 berättigat 25 musikläroanstalter som
3303: framföra följande:                                      beviljas starsandel att inrätta sammanlagt 6 5
3304:                                                         undervisningstjänster och -befattningar räknat
3305:    Sedan lagen om statsunderstöd trätt i kraft år
3306: 1968 har musikläroanstaltssystemet i vårt land          från 1.8.1985 med vilka man kommer att ersätta
3307:                                                         tidigare förmedlad timundervisning.
3308: kraftigt utvidgats och utvecklats. Flera nya mu-
3309: sikläroanstalter har grundats på olika håll i landet       På grund av bristen på kompetenta lärarkrafter
3310: och verksamheten vid de gamla läroanstalterna           har man i undervisningsministeriets utvecklings-
3311: har utvidgats. Det understöd som i statens konst-       planer för musikundervisning lagt huvudvikten
3312: budget beviljats musikläroanstalter är bland de         vid effektiverad lärarutbildning. Detta innebär
3313: anslag som sedan början av 1970-talet ökat mest.        framför allt att yrkesutbildningen i musik på
3314: Även det korumunala understödet för verksam-            mellanstadiet förnyas (konservatorier). Alla mu-
3315: heten vid musikläroanstalterna har ökat betyd-          sikläroanstalter drar nytta av utvecklandet av
3316: ligt. Trots den effektivare utbildning och utvidg-      utbildningen på mellanstadiet, även läroanstalter
3317: ningen av utbildningen vid musikläroanstalterna,        som är beroende av prövning. Eftersom resurser-
3318: tycks det vara så, att efterfrågan på musikunder-       na är begränsade torde en betydande ökning av
3319: visning under de två föregående årtiondena ökat         anslagen avsedda för grundundervisningen i mu-
3320: snabbare än utbudet på utbildningsmöjligheter.          sik vara möjlig först sedan utvecklingen av yrkes-
3321:     Under de senaste åren har man på grund av           utbildningen i musik på mellanstadiet blivit
3322: statsekonomiska skäl varit tvungen att minska           slutförd.
3323: tillväxten av de statsunderstöd som beviljas mu-           Det faktum att större vikt än hittilis under de
3324: sikläroanstalterna. I statsförslaget för innevarande    närmaste åren kommer att fästas vid yrkesutbild-
3325: år har ett anslag om 62 milj. mark upptagits för        ningen av lärare vid musikläroanstalter innebär
3326: ändamålet. Ökningen är 7 milj. mark jämfört             inte, att man inom ramen för de tillbudsstående
3327: med beloppet under 1984, dvs. ca 13 %. Ök-              anslagen inte skulle försöka öka understödet för
3328: ningen överskrider klart den genomsnittliga ök-         de läroanstalter som beviljas statsunderstöd be-
3329: ningen om 8 % i fråga om undervisningsminis-            roende av prövning. U tvecklandet och utvidg-
3330: teriets huvudtitlar. Inom ramen för denna ök-           ningen av verksamheten vid dessa läroanstalter
3331: ning är det dock inte möjligt att under 198 5           liksom inrättandet av nva läroanstalter kan dock
3332: bevilja lagstadgat statsunderstöd för nya musiklä-      inte ske endast med ·stöd av statsunderstöd.
3333: roanstalter eller att höja procentsatsen för statsan-   Utvecklandet av verksamheten vid de musikläro-
3334: delarna jämfört med deras nuvarande nivå (4 5 %         anstalter som erhålier statsunderstöd beroende av
3335: och 55 % för de konservatorier som ger yrkesut-         prövning samt att erbjuda studiemöjligheter åt
3336: bildning i musik).                                      ett allt större antal barn och unga vilka är
3337: 4                                  1985 vp. -     KK n:o 245
3338: 
3339: intresserade av musikundervisning, är uppgiften   läroanstalter och i form av elevavgifter även på
3340: som ankommer förutom på staten även på de         föräldrarna till dem som använder denna utbild-
3341: kommuner och samfund som upprätthåller dessa      ningsservice.
3342: 
3343:     Helsingfors den 19 september 1985
3344: 
3345:                                                                    Minister Gustav Björkstrand
3346:                                                 1985 vp.
3347: 
3348: Kirjallinen kysymys n:o 246
3349: 
3350: 
3351: 
3352: 
3353:                                    Koskinen: Viliikkalanjärven - Säyhteenjärven ja Säyhteenjärven -
3354:                                      Pyhäjärven välisten salmien puhdistamisesta
3355: 
3356: 
3357:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3358: 
3359:    Maassamme on viime vuosina tehty suuria            Viliikkalanjärven - Säyhteenjärven ja Säyhteenjär-
3360: vesipoliittisia toimia, joiden haittavaikutukset      ven - Pyhäjärven väliset salmet, niissä on muo-
3361: ovat useimmiten jääneet hoitamatta. Metsien           dostunut alueen kohdalla ongelmakysymys. Tun-
3362: valtava ojittaminen on aikaansaanut maatalou-         netusti alue on voimakasta maatalousaluetta,
3363: delle ongelmia. Sulamis- ja sadevedet syöksyvät       joten sen tarpeet on otettava huomioon.
3364: nopeasti jokiin ja järviin, joiden läpäisykyky on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3365: useasti rajoitettu. Vesien rehevöityminen vie-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3366: märi- ym. syistä on lisääntynyt. Tällöin luontaiset   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3367: veden kulkuväylät ovat tukkeentuneet. Samoin          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3368: salaojitukset peltoalueilla nopeuttavat tulvahuip-
3369: pujen syntymistä. Tällöin ovat tulvat omiaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3370: vaikeuttamaan maataloutta mm. tukkimalla kal-                ryhtyä, jotta Artjärven kunnan alueilla
3371: liisti hankittuja salaojia samalla vaikeuttaen               sijaitsevien Viliikkalanjärven -     Säyh-
3372: muokkaus-, korjuu- ym. töitä. Yksi tällainen                 teenjärven ja Säyhteenjärven - Pyhäjär-
3373: alue on muodostunut Artjärven kunnan kohdal-                 ven väliset salmet pikaisesti puhdistetaan
3374: la. Pikaisesti puhdistustoimenpiteitä vaatisivat             maataloudelle aiheutuvien haittavaiku-
3375:                                                              tusten poistamiseksi?
3376: 
3377:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1985
3378: 
3379:                                             Helvi Koskinen
3380: 
3381: 
3382: 
3383: 
3384: 4285007605
3385: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 246
3386: 
3387: 
3388: 
3389: 
3390:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3391: 
3392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        päässä Pyhäjärven suun, Lapiokosken, vedenjoh-
3393: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tokyvystä. Näin ollen on mahdollista, että sal-
3394: olette 21 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn            mien puhdistamisella ei saavuteta merkittäviä
3395: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tulvasuojelullisia etuja. Alustavat mittaukset ja
3396: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tarkistukset asian selvittämiseksi tehdään syksyllä
3397: taja Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     1985.
3398: myksestä n:o 246:                                        Villikkalan-, Säyhteen- ja Pyhäjärven säännös-
3399:                                                       tely tulvasuojelutarkoituksessa oli esillä 1960-
3400:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      luvulla, kun laadittiin Pyhäjärvestä lähtevän Kos-
3401:         ryhtyä, jotta Artjärven kunnan alueilla       kenkylänjoen järjestelysuunnitelmaa. Säännöste-
3402:         sijaitsevien Viliikkalanjärven - Säyhteen-    lystä kuitenkin tuolloin luovuttiin, koska sitä
3403:         järven ja Säyhteenjärven - Pyhäjärven         vastustettiin laajalti ja koska sen todettiin aiheut-
3404:         väliset salmet pikaisesti puhdistetaan        tavan suuria kalataloudellisia menetyksiä.
3405:         maataloudelle aiheutuvien haittavaiku-           Edellä mainittujen järvien vaikutuspiirissä ole-
3406:         tusten poistamiseksi?                         vien tulva-alueiden kuivatus on teknis-taloudelli-
3407:                                                       sesti vaikeaa. Kun Lanskinjoen alajuoksulla ole-
3408:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vien maiden tulvasuojelu on sinänsä hyvin perus-
3409: ti seuraavaa:                                         teltua, harkitsee vesitoimisto parhaillaan asian
3410:     Helsingin   ves1punn    vesitoimisto   suontu     ottamista lähivuosien suunnitteluohjelmaansa.
3411: 6. 5. 198 5 maastotarkastuksen, jossa tarkasteltiin   Tällöin vasta voidaan tarkemmin selvittää kysy-
3412: kevään tulvien laajuutta Artjärvellä. Tarkastuk-      myksessä tarkoitettuja haittoja, niiden syitä ja
3413: sessa todettiin, että laajimmat tulva-alueet ovat     niiden poistamismahdollisuuksia. Vesihallituksen
3414: Viliikkalanjärveen laskevan Lanskinjoen alajuok-      suunnitteluohjelmaan mainittujen järvien järjes-
3415: sulla. Muualla järvien vedenkorkeuksista riippu-      tely voidaan ottaa, jos tehtävässä esiselvityksessä
3416: vat tulva-alueet ovat vähäisiä tai vain kapeita       todetaan, että yrityksellä on riittävä kannatus, ja
3417: rantakaistoja. Lanskinjoen tulva-alue on nöin 210     että saatava hyöty on riittävän suuri. Jos asian-
3418: ha.                                                   osaiset perustavat järjestely-yhtiön, joka suunni-
3419:    Villikkalanjärven-Säyhteenjärven ja Säyh-          telman valmistuttua hakee ja saa vesioikeudelli-
3420: teenjärven-Pyhäjärven väliset jokimaiset salmet       sen luvan, ja jos yritys muuten on toteuttamiskel-
3421: ovat tulva-aikoina varsin väljät eikä niissä tuol-    poinen, voi vesihallitus aikanaan esittää järjeste-
3422: loin synny monen senttimetrin korkeuseroja jär-       lytyötä osittain tai kokonaan otettavaksi valtion
3423: vien välillä. Järvien tulvakorkeus määräytyy etu-     tulo- ja menoarvioon.
3424: 
3425:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
3426: 
3427:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
3428:                                       1985 vpo -     KK n:o 246                                        3
3429: 
3430: 
3431: 
3432: 
3433:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3434: 
3435:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen         genom en rensning av sunden inte uppnår några
3436: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       betydande förbättringar beträffande skyddet mot
3437: den 21 maj 1985 tili vederbörande medlem av          översvämningar. Förberedande mätningar och
3438: statsrådet översänt avskrift av följande av rikso    justeringar för utredande av förhåliandena kom-
3439: dagsman Koskinen undertecknade spörsmål nr           mer att göras hösten 1985.
3440: 246:                                                    Regleringen av sjöarna Viliikkalan-, Säyhteen-
3441:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      och Pyhäjärvi i syfte att uppnå skydd mot
3442:        för att sunden mellan sjöarna Villikkalan-    översvämningar var aktueli på 1960-talet, då en
3443:        järvi och Säyhteenjärvi samt Säyhteenjärvi    regleringsplan uppgjordes för Forsby å, som rin-
3444:        och Pyhäjärvi i Artsjö kommun snarast         ner upp i Pyhäjärvi sjö. Då avstod man emelier-
3445:        rensas för avlägsnande av de olägenheter      tid från regleringen, eftersom den stötte på stort
3446:        som förorsakas lantbruket?                    motstånd och eftersom den konstaterades förorsa-
3447:                                                      ka stora fiskeriekonomiska förluster.
3448:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        En torrläggning av de områden som översväm-
3449: anföra följande:                                     mas på grund av vattentiliströmning från de ovan
3450:    Helsingfors vattendistrikts vattenbyrå under-     nämnda sjöarna är tekniskekonomiskt sett svår
3451: sökte vid en inspektion i terrängen 6 050 198 5      att genomföra. Eftersom det i och för sig är väl
3452: omfattningen av vårens översvämningar i Artsjöo      motiverat att skydda områdena vid det nedre
3453: Vid inspektionen konstaterades att de största        loppet av Lanskinjoki å mot översvämning, över-
3454: översvämningsområdena finns vid det nedre lop-       väger vattenbyrån som bäst att ta upp ärendet i
3455: pet av Lanskinjoki å, viiken mynnar ut i sjön        sitt planeringsprogram för de närmaste åren.
3456: Viliikkalanjärvio De områden som översvämmas         Först då kan de i spörsmålet avsedda olägenheter-
3457: då vattennivån stiger är i övrigt obetydliga eller   na, orsakerna tili dem och möjligheterna att
3458: utgörs endast av smala strandremsoro Lanskinjoki     avskaffa dem närmare utredas. Regleringen av de
3459: ås översvämningsområde utgör ca 210 hao              ovan nämnda sjöarna kan tas upp i vattensty-
3460:    De åliknande sunden melian sjöarna Viliikka-      relsens planeringsprogram om det vid de förbere-
3461: lanjärvi och Säyhteenjärvi samt Säyhteenjärvi och    dande utredningarna konstateras, att företaget
3462: Pyhäjärvi är vid översvämningsperioder mycket        har tillräckligt stort understöd och att den nytta
3463: bredao Inga skilinader på flera centimeter uppstår   som erhålis är tiliräckligt stor. Om sakägarna
3464: därför i vattennivån melian sjöarna. Sjöarnas        grundar ett bolag för vattenståndsreglering, och
3465: översvämningshöjd bestäms främst av vattenav-        om företaget i övrigt är genomförbart, kan
3466: ledningsförmågan vid mynningen av Pyhäjärvi          vattenstyrelsen i sinom tid föreslå att reglerings-
3467: sjö, Lapiokoski. Det är således möjligt att man      arbetet delvis eller he!t tas upp i statsförslaget.
3468: 
3469:      Helsingfors den 24 september 1985
3470: 
3471:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
3472: 1
3473: 
3474: 1
3475: 
3476: 1
3477: 
3478:     1
3479: 
3480:     1
3481: 
3482:     1
3483: 
3484:         1
3485: 
3486:         1
3487: 
3488:         1
3489: 
3490:             1
3491: 
3492:             1
3493: 
3494:             1
3495: 
3496:                 1
3497: 
3498:                 1
3499:                                                1985 vp.
3500: 
3501: Kirjallinen kysymys n:o 247
3502: 
3503: 
3504: 
3505: 
3506:                                    Kortesalmi: Ilmaislääkkeeksi määräämistä koskevien asioiden käsit-
3507:                                      telyn nopeuttamisesta
3508: 
3509: 
3510:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3511: 
3512:    Monet suomalaisista sairastavat pitkäaikaisia ja   ilmaiseksi valtioneuvoston vakuutusosastolle,
3513: jopa elinikäisiä sairauksia. Eräissä sairauksissa     mistä puolestaan kehotettiin soittamaan Kansan-
3514: lääkkeet ovat ilmaisia sen jälkeen, kun hoitava       eläkelaitokseen. Täältä kehotettiin jälleen soitta-
3515: lääkäri on kirjoittanut ns. B-todistuksen ja sai-     maan valtion vakuutusosastolle. Tämä esimerkki
3516: rausvakuutustoimisto on tehnyt tarvittavat mer-       osoittaa, että uusien elintärkeiden lääkkeiden
3517: kinnät kokonaan korvattavista lääkkeistä sairaus-     saaminen pikaisesti ilman viivyttelyä ilmaislääk-
3518: vakuu tuskorttiin.                                    keiksi saattaa viipyä kohtuuttoman kauan, tässä
3519:    Lääketiede etenee nopeasti, ja uusia ja entistä-   tapauksessa jopa toista vuotta, eikä niitä suin-
3520: kin tehokkaampia lääkkeitä tulee markkinoille         kaan saada ilmaisiksi heti silloin, kun Kansanelä-
3521: pitkäaikaissairauksien hoitoon, mutta nämä lääk-      kelaitoksen asiantuntijalääkäriltä on tullut esitys
3522: keet eivät kaikki olekaan kokonaan korvattavia.       asianomaisen lääkkeen muuttamisesta ilmaislääk-
3523:    Yhdessä esimerkkitapauksessa potilas on sairas-    keeksi. Potilaiden kannalta tällaisen asian pitkit-
3524: tanut vuosia verenpainetautia, johon tavanomai-       täminen tuntuu kohtuuttomalta ja loukkaavalta,
3525: set verenpainelääkkeet eivät ole tehonneet, ja        minkä lisäksi monen potilaan taloudellinen tilan-
3526: tilanne ehti näyttää jo uhkaavalta. Sairaalahoi-      ne vaatisi ilmaislääkitystä, jottei tärkeä hoito
3527: dossa kokeiltiin reniini-angiotensiini -järjestel-    keskeytyisi.
3528: mää estävää verenpainelääkettä, kaptopriilia, mi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3529: kä osoittautui hyväksi lääkkeeksi. Tämä verenpai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3530: nelääke ei kuitenkaan kuulu kokonaan korvatta-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3531: vien ryhmään, vaikka sitä muualla Euroopassa on       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3532: jo melko pitkään käytetty vaikean verenpainetau-
3533: din hoitoon. Kun asianomainen potilas tiedusteli                Tietääkö Hallitus, että Kansaneläke-
3534: lääkintöhallituksesta, olisiko mahdollista saada             laitoksen ehdotukset ilmaislääkkeiksi vii-
3535: kyseinen lääke kokonaan korvattavaksi, sieltä ke-            pyvät kohtuuttoman kauan valtion byro-
3536: hotettiin soittamaan Kansaneläkelaitokseen.                  kratiassa, ja
3537: Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri ilmoitti,              aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
3538: että Kansaneläkelaitoksesta on lähetetty jo toista           miin tämän kohtuuttomuuden korjaami-
3539: vuotta sitten esitys kyseisen lääkkeen tekemisestä           seksi?
3540: 
3541:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1985
3542: 
3543:                                         J. Juhani Kortesalmi
3544: 
3545: 
3546: 
3547: 
3548: 428500678H
3549: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 247
3550: 
3551: 
3552: 
3553: 
3554:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3555: 
3556:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         vattavista lääkkeistä (481/7 3) on täydennetty vii-
3557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           meksi maaliskuussa 1984. Koska 24 päivänä hel-
3558: olette 29 päivänä toukokuuta 198) päivätyn              mikuuta 1984 hallitus antoi eduskunnalle lääke-
3559: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            korvausjärjestelmän uudistamista koskevan lain-
3560: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       muutosesityksen (HE n:o 19/1984 vp.) ja tämä
3561: taja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-      lainmuutos toteutettuna edellyttää koko lääke-
3562: lisesta kysymyksestä n:o 247:                           korvausjärjestelmän huomattavaa uudistamista ja
3563:                                                         tarkistamista, niin katsottiin tarkoituksenmukai-
3564:            Tietääkö Hallitus, että Kansaneläke-         seksi jättää hallituksen esityksen antamisen jäl-
3565:         laitoksen ehdotukset ilmaislääkkeiksi vii-      keen tulleet lääkekorvausesitykset odottamaan
3566:         pyvät kohtuuttoman kauan valtion byro-          edellä mainittua laajaa kokonaisuudistusta. Edus-
3567:         kratiassa, ja                                   kunta antoi vastauksen sanottuun hallituksen
3568:            aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       esitykseen 7 päivänä toukokuuta 198). Tasaval-
3569:         miin tämän kohtuuttomuuden korjaami-            lan Presidentti vahvisti kyseisen lain sairausva-
3570:         seksi?                                          kuutuslain muuttamisesta 14 päivänä kesäkuuta
3571:                                                         198) ja määräsi sen tulemaan voimaan 1 päivänä
3572:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tammikuuta 1986. Sanotun lain 9 §:n mukaan
3573: ti seuraavaa:                                           vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon käy-
3574:    Sairausvakuutuslain (364/63) 9 §:n mukaan            tettävät lääkkeet korvataan kokonaan tai 90-pro-
3575: vaikeaa ja pitkäaikaista sairautta varten tarvittavat   senttisesti sen mukaan kuin valtioneuvoston pää-
3576: välttämättömät lääkkeet korvataan kokonaan sii-         töksellä määrätään. Korvaustasoa määrättäessä
3577: nä laajuudessa, kuin valtioneuvoston päätöksellä        otetaan huomioon sairauden laatu sekä lääkkeen
3578: määrätään. Käytännössä Kansaneläkelaitos on             tarpeellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston
3579: tarvittaessa tehnyt esityksen sosiaali- ja terveysmi-   päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä vaikea-
3580: nisteriölle edellä mainitun päätöksen täydentä-         na ja pitkäaikaisena sairautena. Sosiaali- ja ter-
3581: misestä. Uusien verenpainelääkkeiden, kaptoprii-        veysministeriössä on ryhdytty kiireellisiin toimen-
3582: lin ja labetatolin, osalta Kansaneläkelaitos on 17      piteisiin lainmuutoksen toimeenpanemiseksi ja
3583: päivänä helmikuuta 1984 tehnyt esityksen sosi-          ministeriössä valmistellaan parhaillaan sairausva-
3584: aali- ja terveysministeriölle niiden saattamisesta      kuutuslain 9 §:ssä tarkoitettuja valtioneuvoston
3585: kokonaan korvattaviksi.                                 päätöksiä.
3586:    Aikaisemmin mainittua valtioneuvoston pää-
3587: töstä sairausvakuutuslain mukaan kokonaan kor-
3588: 
3589:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 198)
3590: 
3591:                                                Sosiaali- p terveysmmisteri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
3592:                                        1985 vp. -      KK n:o 247                                       3
3593: 
3594: 
3595: 
3596: 
3597:                                 Till Riksdagens Herr Talman
3598: 
3599:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ringslagen (48117 3) har senast kompletterats i
3600: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         mars 1984. Regeringen avlät den 24 februari
3601: den 29 maj 1985 tili vederbörande medlem av            1984 tili riksdagen en proposition med förslag tili
3602: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      en lagändring som gälier revision av läkemedels-
3603: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade             ersättningssystemet (RP nr 19/1984 rd.), och då
3604: spörsmål nr 247:                                       denna lagändring förverkligad förutsätter en be-
3605:                                                        tydande reform och justering av hela detta sys-
3606:           Är Regeringen medveten om att Folk-          tem, ansågs det ändamålsenligt att låta de fram-
3607:        pensionsanstaltens förslag om gratismedi-       stäliningar om ersättande av läkemedel som kom-
3608:        ciner dröjer oskäligt länge i den statliga      mit in efter det propositionen avläts vänta på
3609:        byråkratin, och                                 ovan nämnda stora totalreform. Riksdagen gav
3610:           ämnar Regeringen vidta snabba åtgär-         sitt svar på regeringens proposition den 7 maj
3611:        der för att rätta tili denna oskälighet?        1985. Republikens President stadfäste ifrågava-
3612:                                                        rande lag om ändring av sjukförsäkringslagen
3613:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        den 14 juni 1985 och bestämde att den skali
3614: anföra följande:                                       träda i kraft den 1 januari 1986. Enligt 9 § i
3615:    Enligt 9 § sjukförsäkringslagen (364/ 63) ersätts   sagda lag ersätts läkemedel som används vid svår
3616: nödvändiga läkemedel vid svår och långvarig            och långvarig sjukdom helt och håliet elier tili 90
3617: sjukdom i sin helhet i den omfattning som              procent enligt vad som bestäms genom statsrå-
3618: bestäms i beslut av statsrådet. 1 praktiken har        dets beslut. Då ersättningsnivån bestäms beaktas
3619: folkpensionsanstalten vid behov gjort framstäli-       sjukdomens art samt i viiken mån läkemedlet är
3620: ning hos social- och hälsovårdsministeriet om          nödvändigt och ekonomiskt fördelaktigt. Statsrå-
3621: komplettering av ovan nämnda beslut. Folkpen-          det skali i sitt beslut bestämma vad som skali
3622: sionsanstalten har den 17 februari 1984 hos            anses som svår och långvarig sjukdom. Vid social-
3623: social- och hälsovårdsministeriet gjort framstäli-     och hälsovårdsministeriet har skyndsamma åtgär-
3624: ning om att de nya blodtrycksmedicinerna cap-          der vidtagits för verkstäliande av lagändringen,
3625: topril och labetatol skall ersättas i sin helhet.      och vid ministeriet utarbetas som bäst de stats-
3626:    Statsrådets ovan avsedda beslut om läkemedel        rådsbeslut som avses i 9 § sjukförsäkringslagen.
3627: som i sin helhet skall ersättas enligt sjukförsäk-
3628: 
3629:      Helsingfors den 2 juli 1985
3630: 
3631:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
3632:                                                   1985 vp.
3633: 
3634: Kirjallinen kysymys n:o 248
3635: 
3636: 
3637: 
3638: 
3639:                                      Saari ym.: Kansaneläkeläisten eläketulovähennyksen muuttamisesta
3640: 
3641: 
3642:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3643: 
3644:    Tuloverotuksessa myönnetään sekä eläkkeen-               Nyt esiin tulevat ongelmat johtunevat kansan-
3645: saajille että muille verovelvollisille tiettyjen omai-   eläkeuudistuksen yhteydessä tapahtuneista vero-
3646: suustulojen perusteella omaisuustulovähennys,            tuksellisista ratkaisuista. Sitä, että omaisuustulo-
3647: jonka enimmäismäärä kuluvana vuonna on 6 000             vähennys vaikuttaa näiden ratkaisujen lopulliseen
3648: markkaa. Vähennyksen tarkoituksena on lieven-            sisältöön, ei ole otettu huomioon. Vielä vähem-
3649: tää eräiden vuokratulojen, osinkotulojen ja ve-          män näistä vaikutuksista on tiedotettu eläkkeen-
3650: ronalaisten korkojen verotusta. Sen ansiosta pien-       saajille. Päinvastoin on annettu sellainen kuva,
3651: ten omaisuustulojen, joiden määrä on enintään            että asunnon vuokraaminen on nyt myös elä-
3652: vähennyksen enimmäismäärän suuruinen, on an-             keläisille kannattavaa.
3653: nettu ymmärtää jäävän kokonaan verottomiksi.
3654:                                                             Pientä eläkettä saavat eläkeläiset eivät hyödy
3655:    Niissäkin tapauksissa, joissa omaisuustulot jää-      todellisuudessa nyt toteutetusta vuokratulovä-
3656: vät säädettyä omaisuustulovähennyksen enim-              hennyksen korotuksesta samaan tapaan kuin pal-
3657: mäismäärää pienemmiksi, saattaa verojen määrä            kansaajat. Kun uudistuksen eräänä ilmeisenä
3658: kuitenkin kasvaa. Näin tapahtuu niiden kansan-           tarkoituksena oli kuitenkin saada käyttöön mm.
3659: eläkkeensaajien kohdalla, jotka ovat oikeutettuja        tyhjiksi jääneitä omakotitalojen yläkertoja, joista
3660: eläketulovähennykseen.                                   monet ovat eläkeläisten hallussa, romuttaa edellä
3661:    Eläketulovähennyksen suuruus määrätään ve-            esiin tuotu epäkohta tältä osin uudistuksen ta-
3662: rovelvollisen kokonaistulon perusteella. Koko-           voitteet.
3663: naistulolla puolestaan tarkoitetaan kaikkien ve-
3664: ronalaisten tulojen summaa. Näin ollen mm.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3665: vuokratulo pienentää eläketulovähennyksen mää-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3666: rää. Kun eläketulovähennyksen määrä pienentää            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3667: vain pienituloisimpien eläkkeensaajien verotusta,        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3668: rankaisevat myös mahdolliset vuokratulot näin
3669: kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3670: olevia eläkeläisiä. Vuokratulovähennyksestä on                  ryhtyä kansaneläkeläisten eläketulovähen-
3671: hyötyä vasta, jos eläkeläisen tulot ovat niin                   nyksen muuttamiseksi siten, etteivät
3672: suuret, että hän ei saa lainkaan eläketulovähen-                omaisuustulovähennyksen piiriin kuulu-
3673: nystä.                                                          vat vuokratulot vaikuta sen määrään?
3674: 
3675:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985
3676: 
3677:          Aapo Saari                        Seppo Pelttari                   Sirkka-Liisa Anttila
3678:          Timo Kietäväinen                  Matti Maijala                    Esko Aho
3679:          Jukka Vihriälä                    Hannu Kemppainen                 Mauri Pekkarinen
3680:                                            Pirkko Ikonen
3681: 
3682: 
3683: 
3684: 
3685: 4285007649
3686: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 248
3687: 
3688: 
3689: 
3690: 
3691:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3692: 
3693:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      kansaneläkkeen suuruisen ansiotulon mukaan
3694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määräytyvä työtulovähennys sekä progressiivisen
3695: olette 30 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn           tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon
3696: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen
3697: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    sadan markan määrään. Eläketulovähennys ei voi
3698: taja Aapo Saaren ym. näin kuuluvasta kirjallises-    kuitenkaan olla eläketulon määrää suurempi.
3699: ta kysymyksestä n:o 248:                             Kokonaistulon ylittäessä täyden eläketulovähen-
3700:                                                      nyksen määrän vähennystä pienennetään 75 pro-
3701:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sentilla määrästä, jolla kokonaistulo ylittää täy-
3702:        ryhtyä kansaneläkeläisten eläketulovähen-     den eläketulovähennyksen määrän.
3703:        nyksen muuttamiseksi siten, etteivät             Kunnallisverotuksessa       eläketulovähennystä
3704:        omaisuustulovähennyksen piiriin kuulu-        koskeva säännös sisältyy tulo- ja varallisuusvero-
3705:        vat vuokratulot vaikuta sen määrään?          lain 36 a §:ään. Vähennyksen määrä lasketaan
3706:                                                      kunnallisverotuksessa siten, että luvulla 1,18 ker-
3707:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     rotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähenne-
3708: ti seuraavaa:                                        tään täyden perusvähennyksen määrä ja jäännös
3709:    Vuosina 1980-1985 asteittain toteutetun kan-      pyöristetään seuraavaan täyteen sadan markan
3710: saneläkeuudistuksen yhteydessä kansaneläke sää-      määrään.
3711: dettiin veronalaiseksi tuloksi. Samalla säädettiin      Vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa val-
3712: sekä valtionverotukseen että kunnallisverotukseen    tionverotuksen eläketulovähennyksen enimmäis-
3713: eläketulovähennys. Näiden vähennysten tarkoi-        määrä on 16 100 markkaa ja kunnallisverotuksen
3714: tuksena on turvata se, ettei eläkkeensaaja joudu     eläketulovähennyksen enimmäismäärä yksinäisel-
3715: maksamaan täyden kansaneläkkeen suuruisesta          lä henkilöllä 20 300 markkaa ja puolisoilla
3716: eläketulosta veroa, jos hänellä ei ole muita tulo-   16 500 markkaa.
3717: ja. Kun eläketulovähennykset myönnetään myös            Sekä valtion- että kunnallisverotuksen elä-
3718: muiden eläketulojen kuin pelkän kansaneläkkeen       ketulovähennysten suuruus määräytyy verovelvol-
3719: perusteella, ne keventävät myös pienten työeläk-     lisen kokonaistulon perusteella. Kokonaistulolla
3720: keiden verotusta.                                    tarkoitetaan kaikkien veronalaisten puhtaiden tu-
3721:    Kansaneläkeuudistukseen liittyviä verotusta       lojen, eli tulojen, joista luonnolliset vähennykset
3722: koskevia muutoksia säädettäessä pidettiin vero-      on vähennetty, yhteismäärää. Näin ollen elä-
3723: velvollisten tasapuolisen verotuskohtelun kannal-    ketulovähennystä pienentävät kaikki eläkkeensaa-
3724: ta tärkeänä sitä, ettei muiden kuin pienituloisten   jan saarnat veronalaiset tulot, kuten eläketulot,
3725: eläkkeensaajien verotus poikkea muiden tulon-        palkkatulot ja omaisuustulot.
3726: saajaryhmien verotuksesta. Tämän vuoksi elä-            Omaisuustulojen perusteella myönnetään sekä
3727: ketulovähennykset säädettiin tulojen kasvun mu-      eläkkeensaajille että muille verovelvollisille tulo-
3728: kaan asteittain pieneneviksi siten, että tulojen     ja varallisuusverolain 32 a §:n nojalla omaisuus-
3729: noustessa esimerkiksi vuonna 1985 noin 50 000        tulovähennys. Vähennys voidaan myöntää korko-
3730: markkaan, vähennyksiä ei enää myönnetä. Elä-         ja osinkotulojen sekä asunnon vuokraamisesta
3731: ketulovähennyksiä koskevat säännökset on laadit-     saadun vuokratulon perusteella. Omaisuustulo-
3732: tu sellaisiksi, että vähennysten enimmäismäärät      vähennyksen enimmäismäärä on vuodelta 1985
3733: nousevat automaattisesti kansaneläkkeiden nous-      toimitettavassa verotuksessa 6 000 markkaa. Tä-
3734: tessa.                                               hän määrään voi kuitenkin sisältyä muita kuin
3735:    Valtionverotuksen eläketulovähennyksestä sää-     lainkohdassa mainittuja vuokratuloja eli osinkoja
3736: detään tulo- ja varallisuusverolain 34 §:ssä. Sen    ja korkoja enintään 3 000 markkaa. Viimeksi
3737: mukaan eläketulovähennyksen enimmäismäärä            mainittua määrää on eduskunnalle vuoden 1986
3738: lasketaan siten, että luvulla 1,69 kerrotun täyden   tulo- ja menoarvioesitykseen liittyvässä esityksessä
3739: kansaneläkkeen määrästä vähennetään täyden           ehdotettu koeotettavaksi 3 800 markkaan. Omai-
3740:                                       1985 vp. -     KK n:o 248                                    3
3741: 
3742: suustulovähennys tehdään ensi sijassa muusta         ten määrään ei voida pitää lainsäädäntötoimia
3743: kuin ansiotulosta. Vähennyksen tarkoituksena on      edellyttävänä epäkohtana. Lisäksi omaisuustulo-
3744: lieventää vähäisten korko-, osinko- ja vuokratulo-   vähennys saa joka tapauksessa aikaan sen, että
3745: jen verotusta.                                       eläkkeensaajan on verotuksellisesti edullisempaa
3746:    Kun omaisuustulot vaikuttavat kokonaistulon       saada omaisuustuloja kuin esimerkiksi palkkatu-
3747: määrään, myös ne pienentävät eläketulovähen-         loja. On otettava huomioon myös se, että eläk-
3748: nystä. Tästä huolimatta eläketulovähennyksiin        keensaajien verorasitus on lievempi kuin muilla
3749: oikeutetut eläkkeensaajat hyötyvät omaisuustulo-     väestöryhmillä koko sillä, esimerkiksi vuonna
3750: vähennyksestä yhtä paljon kuin muutkin verovel-      1985 noin 50 000 markan vuosituloon ulottuvalla
3751: volliset. Ilman omaisuustulovähennystä tulisi ni-    tuloalueella, jolla eläketulovähennyksiä myönne-
3752: mittäin sekä omaisuustulo että eläketulovähen-       tään. Tämä koskee myös niitä tapauksia, joissa
3753: nysten pienenemistä vastaava määrä eläketuloa        omaisuustulojen lisääntyminen johtaa verorasi-
3754: verotettavaksi. Näin käy esimerkiksi eläkkeensaa-    tuksen kasvuun. Tämän vuoksi lisäkevennykset
3755: jan palkkatulojen suhteen.                           omaisuustuloja saavien eläkkeensaajien verotuk-
3756:    Koska eläketulovähennysten tarkoituksena on       seen eivät ole muiden verovelvollisryhmien tasa-
3757: keventää nimenomaan pienituloisten eläkeläisten      puolisen verokohtelun kannalta riittävän perus-
3758: verotusta, omaisuustulojen vaikutusta vähennys-      teltuja.
3759: 
3760:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
3761: 
3762:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
3763: 4                                    1985 vp. -      KK n:o 248
3764: 
3765: 
3766: 
3767: 
3768:                                Till Riksdagens Herr Talman
3769: 
3770:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         belopp så att från full folkpension, multiplicerad
3771: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       med talet 1,69, avdras ett arbetsinkomstavdrag
3772: den 30 maj 1985 till vederbörande medlem av          som bestäms enligt en förvärvsinkomst, motsva-
3773: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    rande full folkpension, samt den minsta beskatt-
3774: dagsman Aapo Saari m.fl. undertecknade spörs-        ningsbara inkomsten enligt den progressiva in-
3775: mål nr 248:                                          komstskatteskalan, och återstoden avrundas till
3776:                                                      följande fulia belopp av hundra mark. Pensions-
3777:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      inkomstavdraget kan dock inte vara större än
3778:        för att ändra folkpensionärernas pen-         pensionsinkomsten. Om den totala inkomsten är
3779:        sionsinkomstavdrag så att de hyresin-         större än fullt pensionsinkomstavdrag, minskas
3780:        komster som hör samman med                    avdraget med 75 % av det belopp, varmed den
3781:        förmögenhetsinkomstavdraget inte på-          totala inkomsten överstiger det fulia pensions-
3782:        verkar pensionsinkomstavdragets belopp?       inkomstavdraget.
3783:                                                         I 36 a § inkomst- och förmögenhetsskattelagen
3784:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ingår ett stadgande om pensionsinkomstavdrag
3785: anföra följande:                                     vid kommunalbeskattningen. Avdragets belopp
3786:    I samband med folkpensionsreformen, som           vid kommunalbeskattningen beräknas så att från
3787: genomfördes etappvis åren 1980-1985, stadga-         full folkpension, multiplicerad med talet 1, 18,
3788: des att folkpensionen skulle bli skattepliktig       avdras beloppet av fullt grundavdrag och återsto-
3789: inkomst. Samtidigt stadgades det om ett pen-         den avrundas tili följande fulla belopp av hundra
3790: sionsinkomstavdrag vid både stats- och kommu-        mark.
3791: nalbeskattningen. Syftet med dessa avdrag är att        Vid beskattningen för år 1985 är pensionsin-
3792: se tili att pensionstagaren inte behöver betala      komstavdragets maximibelopp vid statsbeskatt-
3793: skatt för en pensionsinkomst som motsvarar full      ningen 16 100 mark och vid kommunalbeskatt-
3794: folkpension, om han inte har andra inkomster.        ningen 20 300 mark för ensamstående och
3795: Då pensionsinkomstavdragen beviljas även på          16 500 mark för makar.
3796: basis av andra pensionsinkomster än endast folk-        Pensionsinkomstavdragets storlek bestäms vid
3797: pension, lindrar de också beskattningen av små       både stats- och kommunalbeskattningen på basis
3798: arbetspensioner.                                     av den skattskyldiges totalinkomst. Med totalin-
3799:    Då det i anslutning tili folkpensionsreformen     komst avses det sammanlagda beloppet av alla
3800: stadgades om ändringar i beskattningen ansågs        skattepliktiga nettoinkomster, dvs. de inkomster
3801: det, med tanke på en i beskattningshänseende         från vilka de naturliga avdragen gjorts. Pensions-
3802: jämlik behandling av de skattskyldiga, viktigt att   inkomstavdraget minskas sålunda av pensions-
3803: endast beskattningen av pensionstagare med små       tagarens samtliga skattepliktiga inkomster såsom
3804: inkomster skulle få avvika från beskattningen av     pensionsinkomster, löneinkomster och förmögen-
3805: andra inkomsttagargrupper. Därför stadgades det      hetsinkomster.
3806: att pensionsinkomstavdragen skulie sjunka steg-         På basis av förmögenhetsinkomsterna beviljas
3807: vis i takt med att inkomsterna ökade, så, att då     både pensionstagare och andra skattskyldiga ett
3808: inkomsterna t.ex. år 1985 stiger till ca 50 000      förmögenhetsinkomstavdrag med stöd av 32 a §
3809: mark inga avdrag längre beviljas. Stadgandena        lagen om skatt på inkomst och förmögenhet.
3810: om pensionsinkomstavdragen har uppgjorts så att      Avdraget kan beviljas på basis av ränte- och
3811: avdragens maximibelopp automatiskt stiger då         dividendinkomster samt hyresinkomst från bo-
3812: folkpensionerna stiger.                              stad. Förmögenhetsinkomstavdragets maximibe-
3813:    I 34 § lagen om skatt på inkomst- och             lopp vid beskattningen för år 1985 är 6 000
3814: förmögenhet stadgas om pensionsinkomstavdrag         mark. I detta belopp får dock ingå andra än i
3815: vid statsbeskattningen. Enligt denna paragraf        lagrummet nämnda hyresinkomster, dvs. divi-
3816: beräknas pensionsinkomstavdragets maximi-            dender och räntor, till ett belopp av högst 3 000
3817:                                       1985 vp. -     KK n:o 248
3818: 
3819: mark. I en proposition tili riksdagen i anslutning   pensionärer med små inkomster, kan förmögen-
3820: tili propositionen angående statsförslaget för år    hetsinkomsternas inverkan på avdragens belopp
3821: 1986 har sistnämnda belopp föreslagits höjt tili     inte anses vara ett missförhållande som förutsät-
3822: 3 800 mark. Förmögenhetsinkomstavdraget görs i       ter lagstiftningsåtgärder. Vidare leder förmögen-
3823: första hand från andra inkomster än förvärvsin-      hetsinkomstavdraget i vilket fall som helst tili att
3824: komster. Avsikten med avdraget är att lindra         det för pensionstagaren är beskattningsmässigt
3825: beskattningen av små ränte-, dividend- och           förmånligare att få förmögenhetsinkomster än
3826: hyresinkomster.                                      t.ex. löneinkomster. Man bör även beakta att
3827:     Då förmögenhetsinkomsterna inverkar på to-       pensionstagarnas skattebörda är lindrigare än
3828: talinkomstens belopp, sänker även de pensions-       övriga befolkningsgruppers inom hela det in-
3829: inkomstavdraget. Det oaktat drar de pensionsta-      komstområde, inom vilket pensionsinkomstav-
3830: gare som är berättigade tili pensionsinkomstavd-     drag beviljas. Detta område utsträckte sig t.ex. år
3831: rag lika stor nytta av förmögenhetsinkomstavdra-     1985 tili en årsinkomst om ca 50 000 mark.
3832: get som andra skattskyldiga. Utan förmögenhet-       Detta gäller även de fall, där en ökning av
3833: sinkomstavdrag skulle nämligen både förmögen-        förmögenhetsinkomsterna leder tili en tyngre
3834: hetsinkomsten och det belopp av pensionsinkom-       skattebörda. Därfor är det inte, med tanke på en
3835: sten, som motsvarar de minskade pensions-            i beskattningshänseende jämlik behandling av
3836: inkomstavdragen, bli beskattningsbara. Detta är      övriga grupper av skattskyldiga, tillräckligt moti-
3837:  t.ex. fallet i fråga om pensionstagarens löne-      verat att företa ytterliga lindringar i beskattning-
3838: inkomster.                                           en av pensionstagare som erhålier förmögenhets-
3839:     Eftersom avsikten med pensionsinkomstavdra-      inkomster.
3840: gen uttryckligen är att lindra beskattningen av
3841: 
3842:      Helsingfors den 25 september 1985
3843: 
3844:                                                                           Minister Pekka Vennamo
3845:                                                                                                                 j
3846:                                                                                                             j
3847:                                                                                                         j
3848:                                                                                                     j
3849:                                                                                                 j
3850:                                                                                             j
3851:                                                                                         j
3852:                                                                                     j
3853:                                                                                 j
3854:                                                                             j
3855:                                                                         j
3856:                                                                     j
3857:                                                                 j
3858:                                                             j
3859:                                                         j
3860:                                                     j
3861:                                                 j
3862:                                             j
3863:                                         j
3864:                                     j
3865:                                 j
3866:                             j
3867:                         j
3868:                     j
3869:                 j
3870:             j
3871:         j
3872:     j
3873: j
3874:                                                1985 vp.
3875: 
3876: Kirjallinen kysymys n:o 249
3877: 
3878: 
3879: 
3880: 
3881:                                   Kärhä: Eräiden verotoimistojen virkojen määrästä sekä työmäärästä
3882:                                     ja palkkauksesta
3883: 
3884: 
3885:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3886: 
3887:    Jos vertaillaan keskenään maan eri verotoimis-     huolimatta kunnan asukasluvun rajusta kasvusta.
3888: toissa käsiteltävien asioiden lukumäärää ja vero-     Jotta Nurmijärven verotoimiston henkilökuntati-
3889: toimistojen henkilökunnan mitoitusta ja raken-        lanne suinkin vastaisi "normaalia" tilannetta,
3890: netta sekä virkojen kuoppajakaumia, törmätään         olisi verovalmistelijoita oltava vähintään 3 lisää.
3891: yllättäviin ja epäoikeudenmukaiselta tuntuviin        Työsuhteisten verovalmistelijoiden osuus Nurmi-
3892: seikkoihin.                                           järvellä on niin ikään epäkohta, jollaista ei muis-
3893:    Niistä epäkohdista, joita vallitsee eri veropii-   sa veropiireissä löydy. Toimet olisikin vakinaistet-
3894: rien työntekijämäärien ja käsiteltävien asioiden      tava.
3895: lukumäärän suhteen, voisi mainita Uudeltamaal-           Virkojen lukumäärän ja henkilökunnan työ-
3896: ta mm. seuraavaa: Uudellamaalla on veropiirejä,       määrän suhde eri veropiirien välillä on räikeintä
3897: joissa yhtä verovalmistelijaa kohden löytyy yli       muuttotappio- ja muuttovoittoveropiirien kes-
3898: 2 000 asukasta, kun taas joissakin kunnissa yhtä      ken, ts. muuttovoittoveropiireissä verovalmisteli-
3899: verovalmistelijaa vastaava väkiluku on 1 000.         joiden ja virkailijoiden työmäärä on kaksinkertai-
3900: Väkiluku per verovalmistelija saattaa siis olla       nen. Tähän nähden herättääkin hämmästystä se
3901: eräissä veropiireissä kaksi kertaa suurempi kuin      seikka, että viime vuosina on kuoppakorotuksia
3902: toisissa, mikä samalla merkitsee myös kaksinker-      jaettu runsain määrin sinne missä työmäärä on
3903: taista työtaakkaa. Ja vaikka lasketaan veropiirin     pienin.
3904: väkiluku per verovirkailija, suhde pysyy yhtä            Muuttotappioverotoimistoissa olisikin eläkkeel-
3905: epäoikeudenmukaisena.                                 le siirtymisen tai muun syyn takia vapautuvia
3906:                                                       virkoja siirrettävä kasvavien kuntien verotoimis-
3907:     Edellä olevaan epäkohtaan on johtanut vero-       toihin. Saatujen tietojen mukaan näitä virkoja
3908: piirien asukasmäärien erilainen kasvu, jota ei ole    tullaan kuitenkin koko maassa siirtämään läänin-
3909: valtiovallan taholta otettu huomioon verohallin-      verovirastoihin, vaikka osa ns. lääninverovirasto-
3910:  non virkojen lisäämiseksi ja työmäärän jakami-       jen töistä, kuten esimerkiksi hallinnollisten mää-
3911: seksi tasapuolisesti eri veropiirien välillä. Mm.     rärahojen käytön seuranta ja veronkannon eri
3912:  Nurmijärven verotoimiston alueella ei väkiluvun      tehtäviä suoritetaan verotoimistoissa. Myös lää-
3913:  kasvua ole juuri otettu huomioon verotoimiston       ninoikeudelle osoitettujen valitusten käsittely li-
3914:  henkilökunnan mitoituksessa. Vuonna 1966 oli         sää työpainetta verotoimistoissa.
3915:  Nurmijärven kunnan väkiluku 14 525 henkeä ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3916:  verotoimistojen työntekijöiden määrä oli 16, jo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3917:  hon lukumäärään sisältyi 5 satunnaista apulaista.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3918:  Vuonna 1976 Nurmijärven väkiluku oli kasvanut        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3919:  20 301 henkeen ja verotoimiston työntekijöitten
3920:  lukumäärää oli lisätty yhdellä. Vuonna 1984                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3921:  Nurmijärven väkiluku oli edelleen kasvanut yli               ryhtyä eräiden verotoimistojen henkilö-
3922:  3 000 hengellä, mutta verotoimiston työnteki-                kuntavajauksen täyttämiseksi sekä vero-
3923:  jöitten lukumäärä on pysynyt ennallaan. Nurmi-               hallinnon virkojen ja palkkauksen tasa-
3924:  järven esimerkki antaa hyvän kuvan kuinka hen-               puoliseksi kohdentamiseksi eri verotoi-
3925:  kilökunnan mitoitus on juuttunut paikalleen                  mistojen kesken?
3926: 
3927:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1985
3928: 
3929:                                                Lea Kärhä
3930: 4285007295
3931: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 249
3932: 
3933: 
3934: 
3935:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3936: 
3937:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       naistettu. Koska satunnaistyövoima on työsopi-
3938: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mussuhteista, on palvelussuhdelaji tavallisesti säi-
3939: olette 29 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn           lytetty vakinaistamisen yhteydessä työsopimus-
3940: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suhteisena. Useimmissa verotoimistoissa on
3941: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    muun muassa tästä johtuen myös työsopimussuh-
3942: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta        teisia verovirkailijoita eikä Nurmijärven verotoi-
3943: kysymyksestä n:o 249:                                misto tässä suhteessa huomattavasti poikkea
3944:                                                      muista Uudenmaan verotoimistoista eikä mui-
3945:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        denkaan kuntien verotoimistoista. Tarkoituksena
3946:        ryhtyä eräiden verotoimistojen henkilö-       on kuitenkin, että virkamieslainsäädännön uudis-
3947:        kuntavajauksen täyttämiseksi sekä vero-       tamisen yhteydessä kaikki verotoimistojen työ-
3948:        hallinnon virkojen ja palkkauksen tasa-       sopimussuhteiset vakanssit siivoojien vakansseja
3949:        puoliseksi kohdentamiseksi eri verotoi-       lukuun ottamatta muutettaisiin virkasuhteisiksi.
3950:        mistojen kesken?                                 Verotoimistojen työvoimatarvetta on käytän-
3951:                                                      nössä voitu mitata myös tehdyn ylityön perusteel-
3952:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     la. Kun verohallitus on lääninverovirastojen ke-
3953: ti seuraavaa:                                        räämiin tietoihin perustuen havainnut eri vero-
3954:    Verotoimiston henkilöstömäärää ei voida mita-     toimistojen työvoimatilanteessa epäkohtia, on
3955: ta yksinomaan kysymyksen perusteluissa mitoi-        niitä pyritty korjaamaan muun muassa siirtämällä
3956: tusperusteena käytetyllä veropiirin asukasluvulla,   avoimia virkoja ja toimia verotoimistojen välisin
3957: koska myös muun muassa veropiirin verovelvol-        siirroin. Verohallitus on ilmoittanut, että tätä
3958: listen elinkeinorakenne vaikuttaa suuresti vero-     toimintaa on tarkoitus tehostaa edelleen. Muun
3959: toimiston työmäärään. Esimerkiksi juridiset hen-     muassa tässä tarkoituksessa verohallitus on äsket-
3960: kilöt kuten suuret liikeyritykset, joiden verotus    täin asettanut johtoryhmän selvittämään ja laati-
3961: yleensä on palkansaajien verotusta työläämpää ja     maan verohallinnon toimintaa ja suoritteita ku-
3962: vaatii enemmän aikaa sekä edellyttää pitemmälle      vaavan tietojärjestelmän täydentämistä. Tämän
3963: koulutettua työvoimaa, eivät sisälly asukasmää-      järjestelmän tarkoituksena on palvella verotustoi-
3964: rään. Myös verovalmistelua suorinavien henkilöi-     men ja verohallinnon johtamistarpeita sekä antaa
3965: den työtaidossa ja -kyvyssä on eroja.                tietoja kustannuksista, voimavaroista ja suoritteis-
3966:    Uudenmaan lääninverovirastosta saadun selvi-      ta toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden
3967: tyksen mukaan erot Uudenmaan läänin veropii-         valvontaa sekä työmäärien ja henkilöstötarpeiden
3968: rien asukasmäärissä verovirkailijaa kohden eivät     arviointia varten. Johtoryhmän avuksi on tarkoi-
3969: ole niin huomattavia kuin kirjallisessa kysymyk-     tus asettaa työryhmiä.
3970: sessä on annettu ymmärtää ja vaihtelevat Karjaan        Kuoppakorotuksien lukumääristä ja jakautu-
3971: 861 asukkaasta Vantaan 1 325 asukkaaseen vir-        misesta eri virkoihin sovinavaan virkaehtosopi-
3972: kailijaa kohden. Nurmijärvellä asukasmäärä vero-     mukseen perustuen verohallitus tekee päätöksen
3973: virkailijaa kohden oli 1 232 vuoden 1984 alussa      palkkausluokkiin sijoittelun tarkistuksista. Sen
3974: henkikirjoitetun väestön mukaan laskettuna.          mukaan tarkistusten kohdentaminen verohallin-
3975:    Verohallitus, jonka tehtävänä on verohallituk-    non eri virastoissa oleviin virkoihin perustuu
3976: sesta annetun lain (739/69) ja asetuksen (273/       toisaalta niihin tietoihin, joita kaikilta verotuksen
3977: 74) mukaan verohallinnon johtaminen ja valvon-       piiri- ja paikallishallinnon virastoilta on pyydetty
3978: ta sekä maan verotusolojen seuraaminen ja kehit-     ilmenneistä palkkausvääristymistä ja toisaalta ve-
3979: täminen, on ilmoittanut jatkuvasti seuraavansa       rohallinnon henkilöstöjärjestöjen tekemiin esityk-
3980: verotoimistojen työtilannetta ja muun muassa         siin. Verohallitus on ilmoittanut menettelyn ol-
3981: satunnaistyövoiman pysyväisluonteista käyttöä.       leen tältä osin asianmukaista eikä. kuoppakoro-
3982: Satunnaisluonteisia tehtäviä, jotka ovat osoittau-   tusten sijoittelussa ole todettu kysymyksen perus-
3983: tuneet pysyväisluonteisiksi, on vuosittain vaki-     teluissa esitettyä vinoutumaa.
3984: 
3985:     Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1985
3986: 
3987:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
3988:                                        1985 vp. -     KK n:o 249                                        3
3989: 
3990: 
3991: 
3992: 
3993:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3994: 
3995:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           manent karaktär. Årligen har sådana tilifälliga
3996: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        uppgifter som har visat sig vara av bestående
3997: den 29 maj 1985 tili vederbörande medlem av            natur ombildats tili ordinarie. Emedan den till-
3998: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     fålliga personalen är anstälid i arbetsavtalsför-
3999: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål          håliande har anställningsförhåliandets typ vanli-
4000: nr 249:                                               gen bibehållits i samband med att anstälinings-
4001:                                                       förhåliandet har ombildats tili bestående. Vid de
4002:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       flesta skattebyråerna finns det bl.a. på grund
4003:        för att råda bot på den personalbrist som      härav också skattefunktionärer i arbetsavtalsför-
4004:        föreligger vid vissa skattebyråer samt för     håliande, och Nurmijärvi skattebyrå avviker inte i
4005:        att opartiskt fördela skatteförvaltningens     detta hänseende i betydande utsträckning från de
4006:        tjänster och avlöning på olika skatteby-       andra skattebyråerna i Nyland, eller från skatte-
4007:        råer?                                           byråerna i övriga Iän. Avsikten är dock att i
4008:                                                       samband med revideringen av tjänstemannalag-
4009:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       stiftningen ombilda alla anställningar i arbcts-
4010: anföra följande:                                      avtalsförhåliande vid skattcbyråerna, med undan-
4011:    Personalens omfattning vid skattebyråerna kan      tag av städarnas vakanser, tili anstäliningar i
4012: inte mätas enbart med invånarantalet i skattedi-      tjänsteförhållande.
4013: striktet som har använts som dimensionerings-            1 praktiken har skattebyråernas behov av ar-
4014: grund i spörsmålets motivering, emedan också          betskraft kunnat mätas också på basen av utfört
4015: bl.a. näringsstrukturen bland de skattskyldiga i      övertidsarbete. Då skattestyrelsen på basen av
4016: skattedistriktet kraftigt påverkar skattebyråns ar-   uppgifter som länsskatteverken har samlat in har
4017: betsbörda. lnvånarantalet innefattar t.ex. inte       observerat missförhållanden i arbetskraftssituatio-
4018: juridiska personer såsom storföretag, vilkas be-      nen inom olika skattebyråer har man strävat efter
4019: skattning i allmänhet är mera arbetsdryg och          att korrigera dessa bl.a. genom att flytta öppna
4020: tidskrävande samt fordrae en bättre utbildad          tjänster och befattningar mellan skattebyråerna.
4021: personai än beskattningen av vanliga löntagare.       Skattestyrelsen har meddelat att avsikten är att
4022: De personer som utför skatteberedning skiljer sig     ytterligare effektivera denna verksamhet. Bl.a. i
4023: även från varandra i fråga om arbetsskicklighet       detta syfte har skattestyrelsen nyss tillsatt en
4024: och färdigheter.                                      ledningsgrupp för att utreda möjligheterna att
4025:    Enligt en utredning som har erhållits från         komplettera det datasystem som återger skatte-
4026: Nylands länsskatteverk är skillnaderna i invånar-     förvaltningens verksamhet och prestationer. Syf-
4027: antal per skattefunktionär mellan skattedistrikten    tet med detta system är att betjäna ledningsbe-
4028: i Nylands Iän inte så betydande som man låter         hovet inom beskattningsfunktionen och skatte-
4029: förstå i spörsmålet; antalet varierar mellan 861      förvaltningen samt att ge uppgifter om kost-
4030: invånare per funktionäe i Karis och 1 325 invåna-     nader, resurser och prestationer för över-
4031: re per funktionär i Vanda. 1 Nurmijärvi var           vakningen av verksamhetens ekonomi och effek-
4032: i:nvånarantalet per skattefunktionär 1 232, beräk-    tivitet, samt för bedömning av arbetets omfatt-
4033: nat enligt den vid ingången av år 1984 mantals-       ning och personalbehovet. Avsikten är att tillsät-
4034: skrivna befolkningen.                                 ta arbetsgrupper för att bistå ledningsgruppen.
4035:    Skattestyrelsen, som enligt lagen (739/69) och        Skattestyrelsen fattar beslut om justering av
4036: förordningen (273/74) om skattestyrelsen har tili     inplaceringen i avlöningsklasser på basen av det
4037: uppgift att leda och övervaka skatteförvaltningen     tjänstekollektivavtal varigenom gropförhöjningar-
4038: samt följa med och utveckla skatteförhållandena i     nas antal och fördelning på olika tjänster be-
4039: landet har meddelat, att den kontinuerligt följer     stäms. Enligt skattestyrelsen grundar sig juste-
4040: med arbetsläget vid skattebyråerna, bl.a. sådant      ringarnas fördelning på tjänster inom skatteför-
4041: utnyttjande av tillfällig arbetskraft som har per-    valtningens olika ämbetsverk å ena sidan på de
4042: 4                                   1985 vp. -- KJ( n:o 249
4043: 
4044: uppgifter som man har bett alla ämbetsverk         Skattestyrelsen har meddelat att förfarandet till
4045: inom beskattningens distrikts- och lokalförvalt-   denna del har varit sakenligt, och den snedvrid-
4046: ning avge beträffande snedvridningar inom av-      ning i fördelningen av gropförhöjningar som
4047: löningarna, och å andra sidan på framställningar   påtalas i spörsmålets motivering har inte konsta-
4048: av skatteförvaltningens personalorganisationer.    terats föreligga.
4049: 
4050:     Helsingfors den 11 september 1985
4051: 
4052:                                                                        Minister Pekka Vennamo
4053:                                                 1985 vp.
4054: 
4055: Kirjallinen kysymys n:o 250
4056: 
4057: 
4058: 
4059: 
4060:                                   Kietäväinen ym.: Radioamatöörien käyttämien lyhytaaltoradiolait-
4061:                                      teiden tullin alentamisesta
4062: 
4063: 
4064:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4065: 
4066:    Lyhytaaltoradiolähettimiltä peritään tällä het-    yhteen tulli, liikevaihtovero ja tuonnintasaus-
4067: kellä koko tullitariffikirjan korkeinta tullia,       maksu. Vaikka ylellisyysveron luonteinen tulli
4068: 21 %. Näitä 1-30 MHz toimivia lyhytaaltoradio-        poistettaisiinkin, valtiolle jäisi vielä runsaasti ve-
4069: laitteita käyttää tällä hetkellä vain pieni radio-    rotuloja, jotka perustuvat nykyaikaisen välillisen
4070: amatöörien harrastajajoukko. Näiden laitteiden        verotusperiaatteen noudattamiseen.
4071: tullit ovat naapurimaissamme ja muualla länti-
4072: sessä Euroopassa huomattavasti alhaisemmat.              Lyhytaaltoradiolähettimiä tai lähetin/ vastaan-
4073:                                                       otinyhdistelmiä eivät käytä tavalliset kansalaiset.
4074:    Suomen         Radioamatööriliitto       lähetti   Näin ollen korkea tulli rankaisee vain pientä,
4075: 30.11.1984 tullihallitukselle hyvin perustellun       taloudellista etua tavoittelematoota harrastaja-
4076: hakemuksen näiden lyhytaaltoradiolaitteiden tul-      joukkoa.
4077: liprosenttien alentamiseksi. Tullihallitus päätyi
4078: kuitenkin sille kannalle, että perusteita nykytilan     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4079: muuttamiseksi ei ole. Asiaa käsitellyt tulliasiain    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4080: neuvottelukunta katsoi, että hakemukseen suos-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4081: tuminen voisi synnyttää ennakkotapauksen myös         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4082: muiden vastaavanlaisten harrastustoimintoihin
4083: käytettävien laitteiden verotukseen nähden.                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4084:    On huomattava, että valtio kantaa _näistä lait-            siin radioamatöörien käyttämien lyhyt-
4085: teista maksuja yhteensä 45 %, kun lasketaan                   aaltoradiolaitteiden tullin alentamiseksi?
4086: 
4087:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985
4088: 
4089:                       Timo Kietäväinen                    Boris Renlund
4090:                       Kari Rajamäki                       Esko Aho
4091:                                             Hannu Kemppainen
4092: 
4093: 
4094: 
4095: 
4096:  I28500683N
4097: 2                                        1985 vp. -- ~ n:o 250
4098: 
4099: 
4100: 
4101: 
4102:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4103: 
4104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           den vastaavanlaisten erilaisiin harrastustoimintoi-
4105: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            hin käytettävien laitteiden verotukseen nähden.
4106: olette 30 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn                   Vaihtoehto tullitariffin muuttamiselle olisi tul-
4107: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             littomuussäännöksen sisällyttäminen tullivero-
4108: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        lakiin, mikä merkitsisi erään ensisijaisesti harras-
4109: taja Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       tustoiminnan osa-alueen hyväksymistä tullitto-
4110: kysymyksestä n:o 250:                                    muussäännösten piiriin.
4111:                                                              Tulliverolain tullittomuussäännösten ensisijai-
4112:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          sena tarkoituksena on toteuttaa tullittomuus ta-
4113:         siin radioamatöörien käyttämien lyhyt-           pauksissa, joissa määrätyn tavaran tai tavararyh-
4114:         aaltoradiolaitteiden tullin alentamiseksi?       män kohdalla on verottomalla tuonoilla huomat-
4115:                                                          tava yhteiskunnallinen merkitys tai kansainvälis-
4116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            ten sopimusten velvoitteet tai niiden tarkoituk-
4117: seuraavaa:                                               sen toteuttaminen edellyttävät tullitonta tuontia.
4118:                                                          Näiden lisäksi on tullittomuus katsottu tarpeelli-
4119:    Suomen Radioamatööriliitto ry. on pyytänyt            seksi toteuttaa merkittävimmän ei-kaupallisen
4120: tulliasiain neuvottelukunnalle 3. 12. 1984 osoitta-      tuonnin osalta sekä eräissä ulkomaankauppaan
4121: massaan hakemuksessa tullitariffin alanimikkee-          liittyvissä erityistilanteissa.
4122: seen 85.15 .E. tariffoitavien radiolennätin- ja ra-          Lähtökohtana tullinoman tuonnin laajuutta
4123: diopuhelinlähettimien, radiolennätin- ja radio-          arvioitaessa on ollut se, että tullittomuutta ei
4124: puhelinlähettimien ja -vastaanottimien yhdistel-         tulliverolain perusteella tulisi toteuttaa vain sillä
4125: mien sekä radiolennätin- ja radiopuhelinvastaan-         perusteella, että maahan tuotu tavara tulee käyt-
4126: ottimien yleisen tullin (21 %) poistamista tai           töön, joka on yhteiskunnan tukemaa tai joka
4127: alentamista, siltä osin kuin ne tulevat radioama-        muutoin on toimintana arvokasta ja merkittävää.
4128: tööriliikenteen käyttöön.                                Tällaisten seikkojen hyväksyminen keskeiseksi
4129:    Tullitariffissa on pyritty välttämään nimikkei-       ratkaisuperusteeksi säännösmuutosten tarvetta ar-
4130: den jakamista alanimikkeisiin käytön perusteella.        vioitaessa johtaisi verotukselliseen eriarvoisuuteen
4131: Hakemukseen suostuminen olisi merkinnyt sitä,            yhteiskunnan eri toimintojen välillä.
4132: että nykyisistä radiolennätin- ja radiopuhelinlait-          Tullittomuudesta tulliverolain mukaan on seu-
4133: teiden alanimikkeistä olisi pystyttävä erottamaan        rauksena täysi verottomuus, eli myös tasaus- ja
4134: radioamatööriliikenteen käyttöön tulevat laitteet        liikevaihtoverottomuus maahantuonnissa. Tästä
4135: omiksi alanimikkeiksi. Taajuusalueiden ainakin           johtuen suoraan kulutukseen tulevat tavarat ovat
4136: osittaisesta päällekkäisyydestä johtuen rajanveto        verottomia, kun taas maahantuojan edelleen ku-
4137: hakemuksen kohteena olevien laitteiden ja mui-           luttajille myytävistä tavaroista on suoritettava
4138: den radiolaitteiden välillä olisi eräissä tapauksissa    kotimaassa liikevaihtovero. Tällaista erilaiseen ve-
4139: voinut muodostua ylivoimaisen vaikeaksi, minkä           rotukseen johtavaa kehitystä ei voida pitää Suo-
4140: vuoksi tullinalennusta ei tulisi toteuttaa tullitarif-   messa käyttöön tulevan tavanomaisen kauppa-
4141: fiin tehtävällä muutoksella. Tällainen muutos            tavaran kohdalla suotavana.
4142: olisi myös yksipuolinen tullimyönnytys Japanille             Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten katson,
4143: ja Yhdysvalloille. Lisäksi hakemukseen suostumi-         etteivät kirjallisessa kysymyksessä esitetyt seikat
4144: nen voisi synnyttää ennakkotapauksen myös mui-           anna aihetta tullin alentamiseen.
4145: 
4146:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1985
4147: 
4148:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
4149:                                        1985 vp. -      KK n:o 250                                         3
4150: 
4151: 
4152: 
4153: 
4154:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4155: 
4156:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Ett alternativ tili en ändring av tulltariffen
4157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skulle vara att inkludera en bestämmelse om
4158: den 30 maj 1985 tili vederbörande medlem av            tullfrihet i tullskattelagen. En sådan åtgärd skulle
4159: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      innebära att en verksamhetsgren som primärt
4160: dagsledamöterna Kietäväinen m.fl. underteckna-         innebär utövning av hobby skulle inkluderas i
4161: de spörsmål nr 250:                                    reglerna om tullfrihet.
4162:                                                           Det fräq1sta syftet med reglerna om tullfrihet i
4163:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         tullskattelagen är att förverkliga tullfrihet i fall
4164:         att sänka tullen på kortvågsradioappara-       då den skattefria importen av vissa varor eller
4165:         ter som används av radioamatörer?              varugrupper har avsevärd samhällelig betydelse
4166:                                                        eller då uppfyllande av internationella förpliktel-
4167:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ser eller deras syfte förutsätter tullfri import.
4168: anföra följande:                                       Dessutom har tullfrihet ansetts vara behövlig i
4169:                                                        fråga om den viktigaste icke-kommersiella impor-
4170:    Finlands Radioamatörförbund rf. har i en            ten samt i vissa specialsituationer i anslutning tili
4171: ansökan den 3.12.1984 tili delegationen för tul-       utrikeshandeln.
4172: lärenden anhållit att den allmänna tullen (21 %)          Utgångspunkten vid bedömning av den tull-
4173: på radiotelegraf- och radiotelefonsändare, kom-        fria importens omfattning har varit att tullfrihet
4174: binationer av radiotelegraf- och radiotelefonsän-      med stöd av tullskattelagen inte skall tillämpas
4175: dare samt på radiotelegraf- och radiotelefonmot-       endast på den grund att den importerade varan
4176: tagare skall avskaffas eller sänkas, tili den del de   används tili ändamål som stöds av samhället eller
4177: används av radioamatörer.                              som annars är värde- eller betydelsefulla. Ett
4178:    1 tulltariffen har man försökt undvika att dela     godkännande av sådana omständigheter som
4179: positioner i underpositioner på basen av varans        centrala grunder vid bedömning av behovet att
4180: användning. Ett godkännande av ansökan hade            ändra gällande bestämmelser skulle leda tili be-
4181: betytt att man från de nuvarande radiotelegraf-        skattningsmässig diskriminering av olika sam-
4182: och radiotelefonapparaterna borde ha kunnat            hällsverksamhet.
4183: särskilja de apparater som används i radioama-            En konsekvens av tullfrihet enligt tullskatte-
4184: törtrafiken tili en skild underposition. På grund      lagen är även total skattefrihet, d.v.s. även frihet
4185: av att frekvenserna åtminstone delvis täcker var-      från utjämnings- och omsättningsskatt vid im-
4186: andra skulle det i vissa fall ha varit övermäktigt     porten. Av denna orsak är varor tili direkt
4187: att skilja de apparater som ansökan gäller från        konsumtion skattefria, medan däremot omsätt-
4188: andra radioapparater. Därför borde tullsänk-           ningsskatt i Jandet skall erläggas för varor som
4189: ningen inte verkställas genom en ändring av            importören säljer vidare tili konsumenterna. En
4190: tulltariffen. En sådan ändring skulle innebära en      utveckling i riktning mot olika beskattning kan
4191: ensidig koncession tiliJapan och USA. Dessutom         inte anses vara önskvärd i fråga om sedvanliga
4192: kunde ett godkännande av ansökan innebära ett          handelsvaror som konsumeras i Finland.
4193: prejudikat även i förhållande tili beskattningen          På grund av ovan nämnda omständigheter
4194: av andra motsvarande apparater för diverse hob-        anser jag att de orsaker som nämns i det skriftliga
4195: byverksamhet.                                          spörsmålet inte ger anledning tili tullsänkning.
4196: 
4197:      Helsingfors den 20 juni 1985
4198: 
4199:                                                                              Minister Pekka Vennamo
4200:                                                1985 vp.
4201: 
4202: Kirjallinen kysymys n:o 251
4203: 
4204: 
4205: 
4206: 
4207:                                   Holvitie ym.: Liikenteen päiväsakkojärjestelmän epäkohtien poista-
4208:                                     misesta
4209: 
4210: 
4211:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4212: 
4213:   Vuoden 1976 kesällä eduskunta hyväksyi             Päiväsakko Bruttotulot   Sakko   Nettotulot   Sakko
4214: uuden sakkolain, jonka mukaan päiväsakon suu-             10       6 300        700 n. 4 500         450
4215: ruus sidottiin sakotettavan ilmoittamaan brutto-          10      12 600      1 400 n. 6 750         750
4216: tuloon nettotulon sijasta.                                10      25 200      2 800 n. 10 700      1 190
4217:   Tämä lainmuutos on asettanut kansalaiset jyr-
4218: kästi eriarvoiseen asemaan. Eniten tämän epä-           Bruttotulojen kaksinkertaistuessa 6 300 mar-
4219: kohdan kanssa mm. liikenteessä tekemisiin jou-       kasta 12 600 markkaan ja taas 25 200 markkaan
4220: tuvat poliisit ovat reagoineet ja lähettäneet oi-    kuukaudessa nettotulot kasvavat vain 67 % ja 58
4221: keusministeriöön kirjelmän, jossa esitetään sako-     %, eli bruttotulojen pohjalta laskettujen sakko-
4222: tusjärjestelmän kohtuuttomuuksien poistamista.       jen epäoikeudenmukaisuus on vastaavissa ta-
4223: Poliisien mielestä nykyinen järjestelmä on johta-    pauksissa 1, 5c ja 1, 7-kertainen siihen verrattuna,
4224: nut selviin epäoikeudenmukaisuuksiin sekä huo-       että sakot määrättäisiin nettotulojen mukaan.
4225: nontanut kansalaisten ja poliisin suhteita.             Kun työntekijän keskimääräiset bruttotulot
4226:                                                      ovat vuodesta 1976 nousseet 71 prosenttia, hänen
4227:    Lakia säädettäessä lienee ollut tarkoituksena     nettoansionsa ovat nousseet vain ·noin puolet
4228: tasoittaa tuloeroja. Kuluneen kahdeksan vuoden       siitä. Täten sakkojen ankaruus on jatkuvasti koh-
4229: aikana tuloerot ovat muutenkin maassamme jo          tuuttomasti kovenemassa todelliseen maksuky-
4230: kaventuneet, ja verotuksen progressiivisuus huo-     kyyn verrattuna.
4231: lehtii tehokkaasti samasta asiasta. Se, että sakon      Onko hallitus tietoinen, että edellä kuvatulla
4232: määrä sidotaan bruttotuloihin, merkitsee kaksin-     menettelyllä liikennerikkomusten rangaistukset
4233: kertaista tasausta, mikä ei voi olla kohtuullista    ovat muodostumassa kohtuuttamiksi ja asetta-
4234: edes lainsäätäjän mielestä. Sakonhan pitäisi olla    massa kansalaiset eriarvoiseen asemaan? Tämä
4235: suhteessa sakotettavan maksukykyyn, johon ei         eriarvoisuus koskee laajoja kansalaispiirejä. Myös
4236: voida lukea maksettavia veroja.                      lakia valvovat viranomaiset tuntevat joutuneensa
4237:    Rikesakon käyttöönotto on askel oikeaan suun-     epämiellyttävään tilanteeseen.
4238: taan; sakko rikkomuksen vakavuuden mukaan.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4239: Poliisin mielestä sakkosummien vääristymä voi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4240: daan korjata, jos palataan nettosakotukseen. Täl-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4241: löin bruttotulojen tarkastamisesta johtuva lisätyö   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4242: poistuu, jopa yleisesti esiintynyt bruttotulojen
4243:                                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4244: alaspäin valehtelu saadaan vähenemään.
4245:                                                                ryhtyä liikenteen päiväsakkojärjestelmän
4246:    Sakkojärjestelmän epäkohtia kuvaa seuraava                  epäkohtien poistamiseksi ja oikeuden-
4247: esimerkki:                                                     mukaisuuden saavuttamiseksi?
4248: 
4249:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985
4250: 
4251:          Tapio Holvitie                 Matti Viljanen                     Helge Saarikoski
4252: 
4253: 
4254: 
4255: 
4256: 4285007306
4257: 2                                    1985 vp. -- KJ( n:o 251
4258: 
4259: 
4260: 
4261: 
4262:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4263: 
4264:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuluvan vuoden huhtikuun 24 päivänä antamas-
4265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sani vastauksessa edustaja Viljasen ym. kirjalli-
4266: olette 30 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn          seen kysymykseen n:o 131 nettotulon palautta-
4267: kirjeenne n:o 1050 ohella lähettänyt valtioneu-     misesta sakon määräämisperusteeksi. Sanotussa
4268: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   vastauksessani olen todennut muun muassa, että
4269: sanedustaja Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta     päiväsakon rahamäärän määrääminen sakotetta-
4270: kirjallisesta kysymyksestä n:o 251:                 van kokonaistulojen perusteella on vain teknisesti
4271:                                                     yksinkertaisin tapa toteuttaa erilaisessa taloudelli-
4272:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sessa asemassa olevien sakotettavien maksukykyyn
4273:        ryhtyä liikenteen päiväsakkojärjestelmän     nähden oikeudenmukainen sakko. Sakkojärjestel-
4274:        epäkohtien poistamiseksi ja oikeuden-        män ankaruuden kannalta ratkaisevaa ei siten ole
4275:        mukaisuuden saavuttamiseksi?                 se, määrätäänkö sakko brutto- vai nettotulon
4276:                                                     perusteella, vaan se, onko ja millä tavalla sakko-
4277:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    järjestelmä progressiivinen, mitä perusajatusta
4278: ti seuraavaa:                                       päiväsakkojärjestelmältä on jo alun pitäen sitä yli
4279:    Kysymyksessä esitetään, että vuonna 1976 hy-     60 vuotta sitten säädettäessä edellytetty.
4280: väksytyn ja vuoden 1977 alusta voimaan tulleen         Edellä mainitussa vastauksessani olen lisäksi
4281: rikoslain 2 luvun 4 a §:n muutoksen (650/76)        todennut, että oikeusministeriössä on jatkuvasti
4282: jälkeen erityisesti liikennerikkomusten sakkoran-   seurattu ja seurataan liikennerikkomuksista tuo-
4283: gaistukset ovat muodostuneet kohtuuttamiksi ja      mittujen sakkorangaistusten päiväsakkojen luku-
4284: saattaneet kansalaiset eriarvoiseen asemaan pää-    määrän ja päiväsakkojen rahamäärän kehitystä, ja
4285: asiassa sen vuoksi, että lain mukaan päiväsakon     että oikeusministeriössä parhaillaan valmistellaan
4286: rahamäärän suuruus määrätään sakotettavan           yksityiskohtaista tilastollista selvitystä sakkoran-
4287: brutto- eikä nettotulon perusteella.                gaistuksen käytöstä. Selvitys valmistuu aivan lähi-
4288:    Asiaan olen eduskunnassa puuttunut viimeksi      aikoina.
4289: 
4290:     Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
4291: 
4292:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
4293:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 251                                          3
4294: 
4295: 
4296: 
4297: 
4298:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4299: 
4300:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          på riksdagsman Viljanens m.fl. skriftliga spörs-
4301: anger har Ni, Herr Talman. med Eder skrivelse        mål n:r 131 om att nettoinkomsten åter skulie
4302: nr 1050 av den 30 maj 1985 tili vederbörande         läggas tili grund för bestämmande av dagsbotens
4303: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    belopp. I mitt svar konstaterade jag bland annat
4304: de, av riksdagsman Tapio Holvitie m.fl. under-       att det att dagsbotens belopp bestäms enligt den
4305: tecknade spörsmål nr 251:                            bötfälides bruttoinkomster en.::last är den tekniskt
4306:                                                      sett enklaste metoden att fastställa böter som är
4307:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      rättvisa i förhåliande tili de bötfälidas olika
4308:        för att de missförhålianden som gälier        ekonomiska situation och betalningsförmåga.
4309:        dagsbotssystemet i fråga om trafiken skali    Hur strängt bötessystemet är beror således inte på
4310:        kunna elimineras och rättvisa uppnås?         om dagsboten bestäms utgående från brutto-
4311:                                                      elier nettoinkomsterna utan på om bötessystemet
4312:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-      är progressivt och viiken progressionen är. Detta
4313: samt följande:                                       grundläggande krav stälides på dagsbotssystemet
4314:    1 spörsmålet anförs det att bötesstraffen fram-   redan för mer än 60 år sedan, då systemet
4315: för alit för trafikförseelser efter den ändring av   infördes.
4316: 2 kap. 4 a § (650/76) strafflagen som antogs år         I ovan nämnda svar konstaterade jag ytterligare
4317: 1976 och som trädde i kraft vid ingången av år       att justitieministeriet kontinuerligt har följt med
4318: 1977 har blivit oskäliga och försatt medborgarna     och följer med utvecklingen i fråga om antalet
4319: i en ojämlik stälining huvudsakligen av den          dagsböter som ådömts för trafikförseelser och
4320: anledningen att storleken av dagsbotens belopp       dagsböternas penningbelopp och att det vid
4321: enligt lagen bestäms utgående från den bötfäli-      justitieministeriet som bäst bereds en detaljerad
4322: des bruttoinkomster och inte hans nettoinkom-        statistisk utredning om användningen av bötes-
4323: ster.                                                straff. Utredningen kommer att bli färdig inom
4324:   Jag har senast tagit stälining tili frågan i       den närmaste framtiden.
4325: riksdagen den 24 april detta år i det svar jag gav
4326: 
4327:      Helsingfors den 10 september 1985
4328: 
4329:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
4330:                                               1985 vp.
4331: 
4332: Kirjallinen kysymys n:o 252
4333: 
4334: 
4335: 
4336: 
4337:                                  Peltola ym.: Poliisin suorittamasta mikrofonikuuntelusta
4338: 
4339: 
4340:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4341: 
4342:    Hallitusmuodon 12 §:n mukaan kirje-, lennä-      muodon tarkoitusta, joka on kansalaisten yksityi-
4343: tin- ja puhelinsalaisuus on loukkaamaton, mikäli    syyden suojaaminen.
4344: siitä ei ole laissa säädetty poikkeusta. Suomessa     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4345: poliisilla ei ole oikeutta puhelinkuunteluun ri-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4346: kosten selvittämisessä. Tekniikka mahdollistaa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4347: nykyään kansalaisten yksityisyyden loukkaamisen     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4348: paljon tehokkaammin kuin HM:n 12 §:ssä lue-
4349: telluissa tapauksissa. Suomessakin on selvitetty               Onko Hallitus tietoinen siitä, että po-
4350: tapauksia, joissa salakuuntelun välineenä on mik-          liisi käyttää eräissä tapauksissa hallitus-
4351: rofoni.                                                    muodon 12 §:n tarkoituksen vastaisesti
4352:    On käynyt ilmi, että myös poliisi käyttää               mikrofonikuuntelua, vaikka siitä ei ole
4353: joissakin tapauksissa mikrofonikuuntelua, koska            laissa säädetty ja
4354: sitä ei suoranaisesti mainita laissa. Tällainen                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4355: menettely loukkaa kuitenkin selvästi hallitus-             ryhtyä tämän toiminnan estämiseksi?
4356: 
4357:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985
4358: 
4359:          Kati Peltola                  Heli Astala                    Veikko Vennamo
4360:          Liisa Jaakonsaari             Ulla-Leena Alppi               Irma Rosnell
4361:          Mikko Kuoppa                  Esko Helle                     Esko-Juhani Tennilä
4362:          Pirkko Turpeinen              Pekka Leppänen                 Ole Wasz-Höckert
4363:          Sten Söderström               Tuula Paavilainen              Ulla Lehtinen
4364:          Inger Hirvelä                 Kalle Könkkölä                 Matti Louekoski
4365:          Liisa Kulhia                  Juhani Vähäkangas              Tarja Halonen
4366:          Ensio Laine                   Anna-Liisa Jokinen             Arja Alho
4367:                                        Marjatta Stenius-Kaukonen
4368: 
4369: 
4370: 
4371: 
4372: 428500769E
4373: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 252
4374: 
4375: 
4376: 
4377: 
4378:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4379: 
4380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        kintaa poliisi voi joutua teknisellä laitteella tark-
4381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kailemaan rikoksesta epäiltyä. Tarkkailulla tar-
4382: olette 30 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn             koitetaan poliisitoiminnassa kuumelua ja katse-
4383: kirjeenne n:o 1051 ohella lähettänyt valtioneu-        lua sekä näillä saatujen tulosten tallentamista.
4384: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi        Tarkkailutoiminnan oikeudellinen perusta on ta-
4385: jäljennöksen kansanedustaja Kati Peltolan ym.          vanomaisen oikeuden varassa. Lakivaliokunnan
4386: kirjallisesta kysymyksestä n:o 252, jossa tiedustel-   mietinnössä n:o 5/1972, joka koskee rikoslain
4387: laan:                                                  (RL 24 luku) täydentämistä eräillä yksityiselämän
4388:                                                        suojan loukkaamista koskevilla rangaistussään-
4389:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että po-    nöksillä (HE 63/72) todetaan muun muassa, että
4390:         liisi käyttää eräissä tapauksissa hallitus-    poliisin kotirauhan suojaamaHa alueella olevan
4391:         muodon 12 §:n tarkoituksen vastaisesti         rikoksesta epäillyn henkilön tarkkailemisesta tek-
4392:         mikrofonikuuntelua, vaikka siitä ei ole        nisellä laitteella ei ole olemassa nimenomaisia
4393:         laissa säädetty ja                             säännöksiä. Mietinnössä todetaan edelleen seu-
4394:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       raavaa: ''Kuitenkin on selvää, etteivät ehdotetut
4395:         ryhtyä tämän toiminnan estämiseksi?            rangaistussäännökset vaikuta oikeudellisesti polii-
4396:                                                        sin valtaan suorittaa mainittua tarkkailua.''
4397:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Tapaukset, joissa kotirauhan piiriin kuuluvalla
4398: ti seuraavaa:                                          alueella olevia henkilöitä jouduttaisiin tarkkaile-
4399:    Hallitusmuodon 12 §:n mukaan kirje-, lennä-         maan ovat harvinaisia, mutta tämäkin menetel-
4400: tin- ja puhelinsalaisuus on loukkaamaton, mikäli       mä tulee olla tarvittaessa käytettävissä, jotta
4401: siitä ei ole laissa säädetty poikkeusta. Tällainen     poliisi voi selviytyä tehtävästään.
4402: poikkeus on säädetty takavarikosta ja etsinnästä
4403: rikosasioissa annetussa laissa (260/59).                 Poliisin suorittaman tarkkailun perusteita ja
4404:    Ehkäistäkseen rikoksia, rajoittaakseen niistä       valtuuksien selkiyttämistä koskeva selvitystyö on
4405: johtuvia vahinkoja sekä suorittaessaan rikostut-       parhaillaan käynnissä.
4406: 
4407:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1985
4408: 
4409:                                                                  Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
4410:                                       1985 vp. -      KK n:o 252                                        3
4411: 
4412: 
4413: 
4414: 
4415:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4416: 
4417:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           apparatur iaktta en för brott misstänkt person.
4418: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        Med iakttagande avses i poliseos verksamhet att
4419: 1051 av den 30 maj 1985 tili vederbörande             avlyssna och observera samt att lagra resultat som
4420: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    erhållits på detta sätt. Den rättsliga grunden för
4421: av riksdagsledamot Kati Peltola m.fl. underteck-      observation är sedvanerätten. 1 lagutskottets be-
4422: nade spörsmål nr 252:                                 tänkande nr 5/1972 som gäller komplettering av
4423:                                                       strafflagen (24 kap. strafflagen) med vissa straff-
4424:           Är Regeringen medveten om att poli-         stadganden (RP 63/72) konstateras det bl.a., att
4425:        sen i vissa fall i strid mot syftet med 12 §   det inte finns några uttryckliga stadganden om
4426:        regeringsformen anlitar mikrofonavlyss-        poliseos möjlighet att med teknisk apparat iaktta
4427:        ning, trots att det i lagen inte har stad-     en person, som uppehåller sig på ett av hemfri-
4428:        gats om detta, och                             den skyddat område och som är misstänkt för
4429:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       brott. 1 betänkandet konstateras det ytterligare:
4430:        för att hindra denna verksamhet?               ''Det är likväl klart, att de föreslagna straffstad-
4431:                                                       gandena icke har rättslig inverkan på poliseos
4432:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      befogenheter att företaga sådan observation. ''
4433: anfora följande:                                      De fall i vilka det är nödvändigt att iaktta
4434:    Enligt 12 § regeringsformen är brev-, telegraf-    personer inom det av hemfridsstadgandena skyd-
4435: och telefonhemligheten okränkbar, om inte un-         dade området är sällsynta, men även denna
4436: dantag stadgats i lag. Om ett sådant undantag         metod bör kunna anlitas vid behov, för att
4437: har stadgats i lagen om beslag och rannsakan i        polisen skall kunna klara sin uppgift.
4438: brottmål (260/59).
4439:    För att kunna förebygga brott, begränsa skador       Det pågår som bäst en utredning om grunder-
4440: tili följd av dessa, samt vid brottsrannsakan kan     na för den observation som utförs av polisen och
4441: polisen vara tvungen att med hjälp av teknisk         om klarläggandet av poliseos befogenheter.
4442: 
4443:      Helsingfors den 20 september 1985
4444: 
4445:                                                                    lnrikesminister Kaisa Raatikainen
4446: 1
4447: 1
4448:  1
4449:  1
4450:   1
4451:   1
4452:    1
4453:    1
4454:     1
4455:     1
4456:      1
4457:      1
4458:       1
4459:       1
4460:        1
4461:        1
4462:         1
4463:         1
4464:          1
4465:          1
4466:           1
4467:           1
4468:            1
4469:            1
4470:             1
4471:             1
4472:              1
4473:              1
4474:               1
4475:               1
4476:                                               1985 vp.
4477: 
4478: Kirjallinen kysymys n:o 253
4479: 
4480: 
4481: 
4482: 
4483:                                   Tennilä: Rovaniemen mlk:n sosiaalitoimiston menettelystä erästä
4484:                                     avustushakemusta käsiteltäessä
4485: 
4486: 
4487:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4488: 
4489:    Työttömyys aiheuttaa työttömille vääjäämättä       täytyy avustamasta Antti Ollikaista vedoten sii-
4490: suuria taloudellisia vaikeuksia päivärahojen pie-     hen, että Antti Ollikainen on Rovaniemen maa-
4491: nuuden vuoksi. Työttömyyspäivärahat ovat niin         laiskunnassa kirjoilla ja asuu siellä. Hammaspro-
4492: pieniä, etteivät ne millään riitä edes kunnolliseen   teesin hankinnassa on kyse melko suuresta sum-
4493: asumiseen ja ruokailuun. Ei voi olla puhettakaan      masta, eikä Antti Ollikainen kykene sitä suoritta-
4494: siitä, että työtön kykenisi suorittamaan ylimääräi-   maan myöskään nyt hoitaessaan kotona sairasta
4495: siä hankintoja, olivatpa ne miten välttämättömiä      äitiään nuorten työllistämistukirahoista maksetta-
4496: tahansa. Ainoa mahdollisuus tällaisten ylimää-        valla 1 317 markan kuukausitulolla.
4497: räisten välttämättömien hankintojen suorittami-          Rovaniemen maalaiskunnan suhtautumisessa
4498: seen on kunnan myöntämä a,vustus. Lakien ja           Antti Ollikaisen avustushakemukseen on nähtä-
4499: säädösten mukaan kuntien sosiaalilautakuntien         vissä tietoisen kielteinen asenne työttömyyden
4500: onkin työttömille tarvittaessa avustusta myönnet-     uhriin. Siksi esitänkin edellä olevan ja valtiopäi-
4501: tävä.                                                 väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
4502:    Rovaniemen maalaiskunnan sosiaalitoimisto on       asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastatta-
4503: kuitenkin kieltäytynyt myöntämästä avustusta          vaksi seuraavan kysymyksen:
4504: pitkään työttömänä olleelle Antti Ollikaiselle
4505: hammasproteesin hankintaan. Hylkäysperusteena                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4506: on tiettävästi käytetty sitä, että Antti Ollikainen          ryhtyä selvittääkseen Rovaniemen maa-
4507: on ollut ammattikurssilla Huittisissa, ja näin on ·          laiskunnan sosiaalitoimiston menettelyn
4508: katsottu avustusvelvollisuuden olevan Huittisten             Antti Ollikaisen avustushakemuksen hyl-
4509: kaupungilla. Huittisten kaupunki kuitenkin kiel-             käämisessä?
4510: 
4511:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985
4512: 
4513:                                         Esko-Juhani Tennilä
4514: 
4515: 
4516: 
4517: 
4518: 4285006963
4519: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 253
4520: 
4521: 
4522: 
4523: 
4524:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4525: 
4526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          §:n mukaisesti. Lisäksi yleiskirjeessä todetaan,
4527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           että toimeentulon jatkuvuuden turvaamiseksi so-
4528: olette 30 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn              siaalilautakunnan tulisi myöntää toimeentulotu-
4529: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            kea joustavasti ja riittävän suuruisena tarvittaessa
4530: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       myös työttömyyspäivärahan lisäksi.
4531: taja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Toimeentulotuen yleisistä perusteista annetun
4532: myksestä n:o 253:                                       valtioneuvoston päätöksen (838/83) mukaan ote-
4533:                                                         taan perusosan lisäksi tarpeellisen suuruisena
4534:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         huomioon muun muassa terveydenhuoltomenot
4535:         ryhtyä selvittääkseen Rovaniemen maa-           (3 §). Sosiaalihallituksen antaman toimeentulo-
4536:         laiskunnan sosiaalitoimiston menettelyn         tukea koskevan yleiskirjeen (A 13/1983/hu) mu-
4537:         Antti Ollikaisen avustushakemuksen hyl-         kaan toimeentulotukena huomioon otettavia ter-
4538:         käämisessä?                                     veydenhuoltomenoja ovat muun muassa ham-
4539:                                                         mashoidosta aiheutuvat menot yksilökohtaisesti
4540:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        harkittuna.
4541: ti seuraavaa:                                              Antti Ollikainen on Rovaniemen maalaiskun-
4542:    Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan toimeentu-          nasta ja Huittisten kaupungista annetun selvityk-
4543: lotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on          sen mukaan ollut syksyllä 1984 ammattikurssilla
4544: tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista          Huittisissa. Tuolloin hän on ollut yhteydessä
4545: toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnal-       Rovaniemen maalaiskunnan sosiaalitoimistoon,
4546: laan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen          josta on lokakuussa 1984 ilmoitettu Ollikaiselle
4547: nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla         Huittisiin, että hänen tulisi hakea toimeentulo-
4548: tai muulla tavalla. Toimeentulotuen myöntämi-           tukea silloisesta oleskelukunnastaan Huittisista.
4549: sestä kunnassa oleskelevalle henkilölle huolehtii       Ollikainen on saadun selvityksen mukaan tehnyt
4550: oleskelukunta sosiaalihuoltolain 13 §:n nojalla.        hakemuksen hammasproteesin korvaamisesta toi-
4551:    Toimeentulotuki on siten luonteeltaan yksilö-        meentulotukena Huittisten sosiaalilautakunnalle.
4552: kohtainen, viimesijainen toimeentuloturvajärjes-        Huittisten sosiaalilautakunta on kuitenkin hylän-
4553: telmä, jota tarvitaan täydentämään muita järjes-        nyt Ollikaisen hakemuksen marraskuussa 1984
4554: telmiä sekä turvaamaan toimeentulo muiden toi-          hakijan tulojen perusteella. Tästä päätöksestä
4555: meentuloturvaa antavien järjestelmien ulkopuo-          Ollikainen ei ole valittanut eikä myöskään ole
4556: lelle jääville.                                         ollut asiasta yhteydessä Rovaniemen maalaiskun-
4557:    Työttömän toimeentulo tulee turvata toimeen-         nan sosiaalitoimistoon.
4558: tulotuella silloin, kun se ei tule turvatuksi työttö-      Valtioneuvoston päätöksen perusteella määräy-
4559: myysturvalla turvan riittämättömyyden tai viiväs-       tyvä toimeentulotuen taso· on edelleen verrattain
4560: tymisen vuoksi tai kun työttömyysturva puuttuu,         alhainen, mistä johtuen Huittisten kuntakin on
4561: kuten työttömyysturvan ja toimeentulotuen yh-           joutunut hylkäämään Ollikaisen hakemuksen.
4562: teensovittamista selvittänyt sosiaali- ja terveysmi-    Toimeentulotuen rcaalitasoa on vuoden 1985
4563: nisteriön asettama työryhmä (1984: 34) on toden-        alusta nostettu runsaalla 10 % :lla. Sosiaali- ja
4564: nut.                                                    terveysministeriö tulee esittämään toimeentulo-
4565:    Sosiaalihallitus on antanut 11.3.1985 yleiskir-      tuen tason nostamista myös vuoden 1986 alusta
4566: jeen (B 3/1985/hu), jossa todetaan muun muas-           siten, että toimeentulotuella voitaisiin aiempaa
4567: sa, että työttömyyspäivärahan viivästymisen joh-        paremmin taata kohtuullinen toimeentulon taso
4568: dosta tuen tarpeessa oleville henkilöille tulee         muun muassa henkilöille, joiden työttömyysturva
4569: myöntää toimeentulotukea sosiaalihuoltolain 30          on riittämätön.
4570: 
4571:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1985
4572:                                                                                Ministeri Matti Puhakka
4573:                                       1985 vp. -      KK n:o 253                                        3
4574: 
4575: 
4576: 
4577: 
4578:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4579: 
4580:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          socialnämnden för att trygga den fortsatta ut-
4581: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        komsten borde iaktta smidighet vid beviljandet
4582: den 30 maj 1985 tili vederbörande medlem av           av utkomststöd och att stödet borde vara tiliräck-
4583: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ligt stort samt vid behov beviljas också vid sidan
4584: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr             av arbetslöshetsdagpenningen.
4585: 253:                                                     Enligt statsrådets beslut om de allmänna
4586:                                                       grunderna för utkomststöd {838/83) beviljas
4587:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       förutom grunddelen även ersättning för hälso-
4588:        för att utreda socialbyråns i Rovaniemi        vårdsutgifter tili erforderliga belopp (3 §). Enligt
4589:        landskommun förfarande då Antti Olli-          socialstyrelsens cirkulär (A 1311985 /hu) angåen-
4590:        kainens ansökan om understöd avslogs?          de utkomststöd är bland annat utgifter för tand-
4591:                                                       vård sådana hälsovårdsutgifter som skall beaktas
4592:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vid beviljandet av utkomststöd. Beviljandet av
4593: anföra följande:                                      utkomststöd för dessa utgifter skall prövas skilt
4594:    Berättigad tili utkomststöd är enligt 30 § soci-   för varje sökande.
4595: alvårdslagen den som är i behov av stöd och inte         Enligt uppgift från Rovaniemi landskommun
4596: kan få sin utkomst genom förvärvsarbete eller         och Huittinen stad befann sig Antti Ollikainen
4597: verksamhet som företagare, genom andra in-            hösten 1984 på yrkeskurs i Huittinen. Han
4598: komster eller tillgångar eller genom omvårdnad        kontaktade då socialbyrån i Rovaniemi lands-
4599: från sådan persons sida som är försörjningspliktig    kommun, som i oktober 1984 meddelade Olli-
4600: gentemot honom eller på annat sätt. Beviljandet       kainen, som befann sig i Huittinen, att han
4601: av utkomststöd åt person som vistas i en kom-         borde ansöka om utkomststöd i den kommun där
4602: mun ombesörjs av ifrågavarande kommun med             han vid denna tidpunkt vistades, dvs. Huittinen.
4603: stöd av 13 § socialvårdslagen.                        Ollikainen ansökte enligt uppgift om ersättning
4604:    Utkomststödet är sålunda ett tili sin natur        för tandprotes i form av utkomststöd hos social-
4605: individuellt sistahandssystem för tryggande av        nämnden i Huittinen. Socialnämnden i Huitti-
4606: utkomsten, som behövs för att komplettera de          nen avslog dock i november 1984 Ollikainens
4607: övriga systemen samt för att trygga utkomsten för     ansökan på grund av sökandens inkomster. Detta
4608: den som står utanför de övriga systemen.              beslut har Ollikainen inte överklagat, och han
4609:    En arbetslös persons utkomst bör tryggas ge-       har inte heller kontaktat socialbyrån i Rovaniemi
4610: nom utkomststöd ifall den inte tryggas genom          landskommun i ärendet.
4611: utkomstskydd för arbetslösa på grund av att detta        Nivån på det utkomststöd som bestäms på
4612: utkomstskydd är otiliräckligt eller blir forsenat     basen av statsrådets beslut är forrfarande relativt
4613: eller om det fattas helt, såsom den av social- och    låg, varför även Huittinen kommun tvingats
4614: hälsovårdsministeriet tilisatta arbetsgrupp {1984/    avslå Ollikainens ansökan. Utkomststödets reella
4615: 34) som utrett samordningen av utkomstskydd           nivå har sedan början av år 1985 höjts med drygt
4616: för arbetslösa och utkomststöd har konstaterat.       10 %. Social- och hälsovårdsministeriet kommer
4617:    1 socialstyrelsens cirkulär (B 31 198 51 hu) av    att föreslå en höjning av nivån på utkomststödet
4618:  11. 3.198 5 konstateras bland annat att personer,    även från början av år 1986 så, att man med
4619: som på grund av att arbetslöshetsdagpenningen         utkomststödet bättre än tidigare skulle kunna
4620: blivit försenad är i behov av understöd, bör          garantera bland annat personer, för vilka ut-
4621: beviljas utkomststöd i enlighet med 30 § social-      komstskyddet för arbetslösa är otillräckligt, en
4622: vårdslagen. 1 cirkuläret konstateras dessutom att     skälig utkomstnivå.
4623: 
4624:      Helsingfors den 23 juli 1985
4625: 
4626:                                                                              Minister Matti Puhakka
4627:             1
4628:             1
4629: 
4630: 
4631:         1
4632:         1
4633: 
4634: 
4635: 
4636: 
4637:     1
4638:     1
4639: 
4640: 
4641: 1
4642: 1
4643:                                                   1985 vp.
4644: 
4645: Kirjallinen kysymys n:o 254
4646: 
4647: 
4648: 
4649: 
4650:                                      Hetemäki-Olander ym.: Tie- ja kulkuyhteyksien parantamisesta
4651:                                        Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen
4652: 
4653: 
4654:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4655: 
4656:    Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuuri-          keskuksen toimintaa. Vuosittain keskimäärin
4657: keskus Espoossa tulee tänä keväänä toimineeksi           30 000 vierasta on käynyt keskuksessa. Autojen ja
4658: kymmenen vuotta. Keskus harjoittaa monipuolis-           bussien täytyy ajaa muutamien kilometrien kier-
4659: ta toimintaa, osaksi keskuksen itse järjestämää          totie Karhusaaren-Keilalahden kohdalla ylikul-
4660: toimintaa, osaksi keskus toimii pohjoismaisten           kusillan kautta, mutta niiden, jotka käyvät kes-
4661: konferenssien isäntänä. Lisäksi keskuksessa järjes-      kuksessa ensi kertaa, on vaikea löytää perille.
4662: tetään monia muita tapahtumia, mikä auttaa sitä          Erinomainen kävely- ja pyörätie tosin johtaa
4663: rahoittamaan yhteistyötä naapurimaan Ruotsin             Lauttasaaresta ja Otaniemestä moottoritien poh-
4664: kanssa.                                                  joispuolelta tunnelin kautta Hanasaareen, mutta
4665:    Jo ennen kuin keskus valmistui vuonna 1975            useiden kilometrien pituinen ja avonainen käve-
4666: tieviranomaiset olivat kunnostaneet Hanasaaren           lytie lähimmälle bussipysäkille on monille vas-
4667: ja Koivusaaren välisen tiepenkereen Helsingin            tenmielinen matka ainakin huonolla säällä.
4668: puolella kuntien rajaa. Aikomuksena oli laajen-             Tieongelmat ovat tehneet keskuksen toimin-
4669: taa tätä tietä ja liittää se moottoritien yhdysramp-     nasta kalliimman. Monia iltatilaisuuksia varten
4670: piin, joka johtaa Katajaharjuntielle Lauttasaares-       keskuksen täytyy tilata erikoisbusseja, samoin
4671: sa.                                                      konferensseihin osallistuvien kuljettamiseksi. Li-
4672:     Vielä tänä päivänä tätä tiehanketta ei ole           säkulut hotelli- ja ravintolahenkilöstön kuljetuk-
4673: toteutettu ja kulttuurikeskuksella ei siis ole lo-       sista ovat merkittäviä ja rasittavat keskuksen käyt-
4674: pullista virallista tieyhteyttä ympäristöön. Kes-        töbudjettia. Tieongelma on varmasti myös estä-
4675: kukseen ajetaan moottoritien liittymän kautta,           nyt joitakin autoilla liikkumattomia henkilöitä
4676: joka ei ole virallinen ja joka ei täyttäne tavan-        käymästä Hanasaaressa.
4677: omaisia turvallisuusvaatimuksia. Kulttuurikeskus            Kaikesta huolimatta suurinta vahinkoa on ai-
4678: ja sen päämies, Suomalais-ruotsalainen kulttuuri-        heutettu Suomen maineelle, kun kymmenille
4679: rahasto, on tehnyt useita esityksiä vastaaville          tuhansille pohjoismaalaisille ja ulkomaalaisille on
4680: viranomaisille, mutta ilman näkyvää tulosta. Ky-         ilmoitettu, että tiekysymystä ei ole voitu ratkaista
4681: symystä on siirrelty tie- ja vesirakennushallituk-       valtion ja kuntien viranomaisten yhteistyön ja
4682: sen, liikenneministeriön sekä Espoon ja Helsin-          päättäväisyyden puutteen vuoksi. Kaikki ovat
4683: gin kaupunkien välillä. On mm. ilmoitettu, että          voineet omin silmin nähdä puolivalmiin ja kal-
4684:  odotetaan päätöstä Länsiväylän leventämisestä,          liin tiepenkereen, joka on olemassa ja joka voitai-
4685:  kustannusten jaosta, sekä viitattu Lauttasaaren         siin nopeasti yhdistää Helsingin tieverkostoon.
4686:  asukkaiden vastustukseen.                                  Suomen, joka toimii isäntämaana kultturikes-
4687:     Kulttuurikeskus on myös tehnyt tuloksettoman         kukselle, joka on rakennettu suomalaisin budjet-
4688:  esityksen siitä, että Hanasaaren kohdalle olisi         tivaroin Ruotsin annettua anteeksi osan sodanai-
4689:  rakennettava bussipysäkki moottoritien eteläpuo-        kaisista veloistamme, pitäisi nähdä kunnia-asiana
4690:  lelle, ts. käyttämällä hyväksi osaa käyttämättö-        pohjoismaisen yhteistyön nimissä antaa keskuk-
4691:  mästä tienpenkereestä järkevään tarkoitukseen.          selle niin hyvät toimintaolosuhteet kuin mahdol-
4692:  Tällöin Hanasaaressa vierailleet voisivat ainakin       lista.
4693:  matkustaa pois keskuksesta yleisillä liikenneväli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4694:  neillä.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4695:     Se, että tiekysymystä ei ole lopullisesti ratkais-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4696:  tu, ei tietenkään ole estänyt eikä heikentänyt          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4697: 4285007262
4698: 2                                    1985 vp. -    KK n:o 254
4699: 
4700:         Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo             henkilökunnan kuljetukset yksinkertai-
4701:       ryhtyä huolehtiakseen siitä, että Hanasaa-         semmiksi ja halvemmiksi ja, mikäli tämä
4702:       ren ruotsalais-suomalainen kulttuurikes-           ei ole mahdollista lyhyellä tähtäyksellä,
4703:       kus saa virallisen ja lyhyemmän tieyhtey-          että keskuksen kohdalle ainakin rakenne-
4704:       den, joka tekee keskuksen vieraiden ja             taan bussipysäkki?
4705: 
4706:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 198 5
4707: 
4708:         Elsi Hetemäki-Olander          Ilkka Suominen              Paavo Lipponen
4709:         Pirkko Turpeinen               Kaj Bärlund                 Martti Ratu
4710:         Pär Stenbäck                   Tytti Isohookana-Asunmaa    Marjatta Väänänen
4711:         Hannu Kemppainen               Timo Kietäväinen            Seppo Pelttari
4712:         Esko Aho                       Esko Almgren                Sakari Knuuttila
4713:         Antti Kalliomäki               Mikko Elo                   Tuulikki Petäjäniemi
4714:                     Erkki Liikanen                         Peter Muurman
4715:                                       1985 vp. -     KK n:o 254                                        3
4716: 
4717: 
4718: 
4719: 
4720:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4721: 
4722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suuntaan länteen, jolloin Hanasaaren yhteydet
4723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaikkiin suuntiin ja eri liikennemuodoille olisivat
4724: olette 31 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn           hyvät ja turvalliset. Tämä katuyhteys kuuluisi
4725: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         puolestaan Espoon kaupungille.
4726: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Yleissuunnitelma sai kuitenkin lausuntokier-
4727: taja Elsi Hetemäki-Olanderin ym. näin kuuluvas-      roksella melko ankaraa arvostelua osakseen, eri-
4728: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 254:               tyisesti Helsingin kaupungilta.
4729:                                                         Länsiväylän liikenteenhoidon ratkaisuja selvite-
4730:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tään parhaillaan pääkaupunkiseudun yhteistyö-
4731:        ryhtyä huolehtiakseen siitä, että Hanasaa-    valtuuskunnan toimeksiannosta joukkoliikenteen
4732:        ren ruotsalais-suomalainen kulttuurikes-      osalta. Ennen näiden selvitysten, jotka siis teh-
4733:        kus saa virallisen ja lyhyemmän tieyhtey-     dään kuntien toimesta, valmistumista (syksyllä
4734:        den, joka tekee keskuksen vieraiden ja        198 5) ja käsittelyä tie- ja vesirakennushallitus ei
4735:        henkilökunnan kuljetukset yksinkertai-        ole voinut valtion puolesta tehdä osaltaan jatko-
4736:        semmiksi ja halvemmiksi ja, mikäli tämä       päätöksiä Länsiväylän parantamisratkaisuista.
4737:        ei ole mahdollista lyhyellä tähtäyksellä,        Suunnittelua on Länsiväylän parantamisen en-
4738:        että keskuksen· kohdalle ainakin rakenne-     simmäisen rakennusvaiheen osalta kuitenkin tar-
4739:        taan bussipysäkki?                            koitus tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
4740:                                                      jatkaa siten, että toteutus on mahdollista, jos
4741:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tarvittavat päätökset aikaansaadaan, 1980-luvun
4742: ti seuraavaa:                                        lopulla. Asian ratkaisu on paljolti kiinni em.
4743:    Tie- ja vesirakennushallituksessa valmistui       pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan te-
4744: v.l983 yleissuunnitelma Länsiväylän parantami-       keillä olevan selvityksen lopputuloksesta.
4745: seksi Lauttasaaren ja Haukilahden väliseltä osuu-       Kysymyksessä esitettyihin bussipysäkkeihin tie-
4746: delta. Suunnitelmassa on esitetty periaateratkai-    ja vesirakennushallitus suhtautuu kielteisesti. Ha-
4747: sut myös Hanasaaren kulttuurikeskuksen liiken-       nasaaren kulttuurikeskuksen kohdalla Länsiväylä
4748: neyhteyksien rakentamiseksi. Ensimmäisessä ra-       on Suomen vilkkaimmin liikennöity tie, keski-
4749: kennusvaiheessa on suunnitelmassa ehdotettu ra-      määräinen vuorokausiliikenne on yli 50 000
4750: kennettavaksi mm. katuyhteys Hanasaaresta            ajon./vrk. Vallitsevissa oloissa, ottaen huomioon
4751: Lauttasaareen, jolloin lainvastainen ja turvalli-    liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vaati-
4752: suusriskejä sisältävä nykyinen liittymä moottori-    mukset, pysäkit ramppeineen olisivat noin 700
4753: tiehen voidaan poistaa. Katuyhteyden rakentami-      m:n pituiset ja käyttäjämäärät huomioon ottaen
4754: sella aikaansaataisiin tyydyttävät ajoneuvo- ja      kohtuuttoman kalliit tilapäisratkaisuna. Tällä
4755: jalankulkuyhteydet Helsingin suuntaan. Myös          hetkellä asia on siis kiinni siitä, mihin ratkaisui-
4756: joukkoliikenteen kehittämiselle avautuisi uusia      hin kunnat selvityksissään päätyvät Helsingin ja
4757: mahdollisuuksia. Kun kysymys on kaava-alueesta       Espoon välisen liikenteen hoitamisessa. Kun se
4758: ja kadusta, yhteyden rakentaminen kuuluu Hel-        on selvillä valtion tieviranomaiset pääsevät teke-
4759: singin kaupungille. Valtion yleisenä tienä sitä ei   mään omat ratkaisunsa. Joka tapauksessa Hana-
4760: voida tehdä.                                         saaren uusien yhteyksien rakentaminen näyttäisi
4761:    Suunnitelmassa esitettiin varauksena katuyh-      kuuluvan kunnille eikä valtiolle, koska kysymys
4762: teyden rakentamista Hanasaaresta myös Espoon         on katuyhteyksien rakentamisesta.
4763: 
4764:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1985
4765: 
4766:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
4767: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 254
4768: 
4769: 
4770: 
4771: 
4772:                                  Till Riksdagens Herr Talman
4773: 
4774:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Då generalpianeo var på remiss utsattes den
4775: anger har Ni, Harr Talman, med Er skrivelse av          likväl för rätt sträng kritik, särskilt från Helsing-
4776: den 31 maj 1985 tili vederbörande medlem av             fors stad.
4777: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
4778: dagsledamot Elsi Hetemäki-Olander m.fl. stälida            På uppdrag av huvudstadsregionens samarbets-
4779: spörsmål nr 254:                                        delegation utreds som bäst trafiklösningarna på
4780:                                                         Västerleden vad beträffar kollektivtrafiken.
4781:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Förrän dessa utredningar, som alltså företas på
4782:         i syfte att tillse att Hanaholmens svensk-      åtgärd av kom:munerna, blivit färdiga (på hösten
4783:         finska kulturcentrum får en officiell och       1985) och behandlats, har väg- och vattenbygg-
4784:         kortare vägförbindelse, som gör transpor-       nadsstyrelsen inte för statens räkning kunnat
4785:         teroa enklare och billigare för centrets        fatta några fortsatta beslut om avgöranden som
4786:         gäster och personal, och, såvida detta inte     syftar tili att förbättra Västerleden.
4787:         är möjligt på kort sikt, att åtminstone en
4788:         busshållplats byggs i anslutning tili cen-         Avsikten är likväl att på åtgärd av väg- och
4789:         tret?                                           vattenbyggnadsstyrelsen fortsätta planeringen
4790:                                                         vad beträffar det första byggnadsskedet av för-
4791:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bättrandet av Västerleden så, att förverkligandet,
4792: anföra följande:                                        om erforderliga beslut kan fås tili stånd, kan ske i
4793:                                                         slutet av 1980-talet. Ärendets avgörande beror
4794:    En generalpian med syfte att förbättra västerle-     tili stor utsträckning på slutresultatet av ovan
4795: den på avsnittet mellan Drumsö och Gäddvik              nämnda utredning, som huvudstadsregionens
4796: blev år 1983 färdig vid väg- och vattenbyggnads-        samarbetsdelagation arbetar på.
4797: styrelsen. 1 planen presenterades principavgöran-
4798: den också i syfte att bygga trafikförbindelserna           Tili den i spörsmålet föreslagna busshållplatsen
4799: tili Hanaholmens kulturcentrum. 1 planen före-          förhålier sig väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
4800: slås att en gatuförbindelse från Hanaholmen tili        negativt. På det ställe där Hanaholmens kultur-
4801: Drumsö skall byggas i det första byggnadsskedet,        centrum är beläget är Västerleden Finlands livli-
4802: varvid den nuvarande anslutningen till motorvä-         gast trafikerade väg, den genomsnittliga trafiken
4803: gen som är lagstridig och medför säkerhetsrisker        under dygnet är över 50 000 fordon/ dygn. Un-
4804: kan avlägsnas. Genom byggandet av en gatuför-           der nu rådande förhållanden, med beaktande av
4805: bindelse åstadkoms tillfredsställande fordons-          de krav trafikens smidighet och säkerheten stäl-
4806: och fotgängarförbindelser åt Helsingforshåliet.         ler, skulle hållplatserna inklusive ramper vara ca
4807: Nya möjligheter skulie öppna sig också för ut-          700 m långa och med beaktande av antalet
4808: vecklandet av kollektivtrafiken. Då det är fråga        användare oskäligt dyra som tillfällig lösning. För
4809: om ett planerat område och en gata, ankommer            närvarande beror frågan således på vilka lös-
4810: byggandet av förbindelsen på Helsingfors stad.          ningar kommunerna beslutar sig för i sina utred-
4811: Såsom statens allmänna väg kan det inte göras.          ningar av skötseln av trafiken mellan Helsingfors
4812:    1 planen anfördes också som alternativ byggan-       och Esbo. Då detta är klart är det möjligt för
4813: det av en gatuförbindelse från Hanaholmen åt            statens vägmyndigheter att prestera sina egna
4814: Esbohållet västerut, varvid Hanaholmens förbin-         lösningar. 1 alla händelser förefaller byggandet av
4815: delser åt alla håll och för olika trafikformer skulle   Hanaholmens nya förbindelser ankomma på
4816: vara goda och säkra. Denna gatuförbindelse skul-        kommunerna och inte på staten då det är fråga
4817: le för sin del ankomma på Esbo stad.                    om byggandet av gatuförbindelser.
4818: 
4819:      Helsingfors den 27 augusti 1985
4820: 
4821:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
4822:                                                  1985 vp.
4823: 
4824: Kirjallinen kysymys n:o 255
4825: 
4826: 
4827: 
4828: 
4829:                                     Laaksonen ym.: Toimenpiteistä neuvostovastaisen propagandan
4830:                                        johdosta
4831: 
4832: 
4833:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4834: 
4835:    Pariisin rauhansopimuksen 8. artiklassa Suomi        avoin kutsu neuvostovastaiselle, Pariisin rauhan-
4836: on sitoutunut toimenpiteisiin Neuvostoliitolle          sopimuksen vastaiselle ristiretkelle: ''Vainot eivät
4837: vihamielistä propagandaa harjoittavien järjestö-        voi pysäyttää herätystä, kuten olemme havain-
4838: jen toiminnan estämiseksi. Kuitenkin maassam-           neet NL:n kristittyjen lähihistoriasta ja myös
4839: me esiintyy jatkuvasti ryhmiä ja järjestöjä, joiden     apostolieh teoista. Pikemminkin vaikutus on ol-
4840: toiminta mitä ilmeisimmin on neuvostovastaista          lut päinvastainen. Sanomamme Avainsanoman
4841: propagandaa.                                            lukijoille on ollut kuluneitten 10 vuoden aikana:
4842:    Esimerkiksi Avainsanoma r.y. -nimisen yhdis-         Suomen kristityillä on erityisvastuu suuresta itä-
4843: tyksen julkaisu Avainsanoma on kokonaan kes-            naapurista! Etuoikeutemme on vainojenkin kes-
4844: kittynyt Neuvostoliiton mustamaalaukseen us-            kellä tukea niitä, jotka suorittavat evankeliumin
4845: konnon varjolla. Markkinoinnissaan lehti väittää        työtä vaikeissa olosuhteissa! Tämä on edelleen
4846: pyrkivänsä jakamaan ajankohtaista ja luotettavaa        sanomamme Sinulle, hyvä lehtemme lukija: Pidä
4847: tietoa Neuvostoliitossa ja muissa Itä-Euroopan          paikkasi idäntyön rintamassa. Rukoile, tue työtä
4848: maissa vallitsevista kristittyjen olosuhteista. Kui-    taloudellisesti ja lähde itse liikkeelle, kun Pyhä
4849: tenkin lehden koko sisältö on ilmeisen vääristele-      Henki Sinua kutsuu!''
4850: vää ja vihamielistä neuvostovastaista propagan-            Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtiopäi-
4851: daa. Näyttää siltä, ettei kyseisen järjestön toimin-    väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
4852: ta edes rajoitu maamme rajojen sisäpuolelle,            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4853: vaan pyrkimyksenä on propagandan levittäminen           vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
4854: myös Neuvostoliiton alueella Suomesta käsin.                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4855:    Avainsanoma-lehti käyttää kristittyjen kohte-               muun muassa Avainsanoma r.y. harjoit-
4856: lusta Neuvostoliitossa tosiasioihin perustumaton-              taa maassamme Pariisin rauhansopimuk-
4857: ta, valheellista ilmaisua ' 'vaino' ' . Pelkistettynä          sen vastaista neuvostovastaista propagan-
4858: lehden ja sitä julkaisevan järjestön tarkoitusperä             daa, ja
4859: tulee esiin kuluvan vuoden ensimmäisen Avain-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4860: sanoma-lehden pääkirjoituksessa, jossa esitetään               ryhtyä asian johdosta?
4861: 
4862:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1985
4863: 
4864:          Timo Laaksonen             Niilo Koskenniemi           Anna-Liisa Jokinen
4865:          Ensio Laine                Irma Rosnell                Ulla-Leena Alppi
4866:          Heli Astala                Lauha Männistö             Juhani Vähäkangas
4867:          Marja-Liisa Salminen       Vappu Säilynoja             Inger Hirvelä
4868:          Sten Söderström            Veikko Saarto               Seppo Toiviainen
4869:          Osmo Vepsäläinen           Marjatta Stenius-Kaukonen Kati Peltola
4870:                      Pekka Leppänen                     Matti Kautto
4871: 
4872: 
4873: 
4874: 
4875: 428500767C
4876: 2                                          1985 vp. -- ~ n:o 255
4877: 
4878: 
4879: 
4880: 
4881:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4882: 
4883:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              myös oikeutettu myymään kristillisiä painotuot-
4884: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               teita ja äänitteitä yhdistyksen järjestämissä ko-
4885: olette 31 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn                  koustilaisuuksissa. Yhdistys kuuluu ilmoituksen-
4886: kirjeenne n:o 1054 ohella lähettänyt valtioneu-             sa mukaan helluntailaisen herätysliikkeen piiriin.
4887: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi                Yhdistys perustettiin 3. 5. 19 77 varta vasten
4888: jäljennöksen kansanedustaja Timo Laaksosen ym.              julkaisemaan Avainsanoma-nimistä lehteä. Leh-
4889: kirjallisesta kysymyksestä n:o 255, jossa tiedustel-        den ilmestymisestä on tehty asianmukainen il-
4890: laan:                                                       moitus oikeusministeriön painovapaustoimistolle
4891:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että              19.9.197 5. Lehden numerossa 21toukokuu 197 6
4892:         muun muassa Avainsanoma r.y. harjoit-               mainitaan lehden tarkoituksesta seuraavaa:
4893:         taa maassamme Pariisin rauhansopimuk-                  '' Avainsanoma on evankelioimistyön tärkeyttä
4894:         sen vastaista neuvostovastaista propagan-           korostava hengellinen julkaisu. Lehti pyrkii jaka-
4895:         daa, ja                                             maan ajankohtaista ja luotettavaa tietoa lähinnä
4896:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              Neuvostoliitossa vallitsevista kristittyjen olosuh-
4897:         ryhtyä asian johdosta?                              teista sekä antamaan ohjeita eri mahdollisuuksis-
4898:                                                             ta tehdä evankelioimistyötä. Erityisesti julkaisu
4899:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            haluaa kutsua ja yhdistää kristittyjä rukoilemaan
4900: ti seuraavaa:                                               hengellistä herätystä Suomeen ja naapurimai-
4901:                                                             hin.''
4902:    Avainsanoma r.y. on merkitty yhdistysrekiste-
4903: riin 10 päivänä tammikuuta 1978. Sääntöjensä                   Avainsanoma r.y:n tOimmta on verrattavissa
4904: mukaan yhdistyksen tarkoituksena on tehdä Raa-              aikaisemmin eduskuntakysymysten aiheina ollei-
4905: matun Sanan mukaisesti kristillistä ulko- ja sisä-          den Stefanus-lähetys r.y:n ja Patmos r.y:n toi-
4906: lähetystyötäJumalan Sanan julistuksen ja käytän-            mintaan. Avainsanoma r.y:stä ei viranomaisilla
4907: nöllisen hyväntekeväisyyden muodossa niillä lä-             ole sellaisia tietoja, joiden perusteella yhdistyksen
4908: hetyskentillä, joille yhdistyksen toiminta on               toiminta olisi lakien, hyvien tapojen tai yhdistyk-
4909: mahdollista ulottaa.                                        sen säännöissä määrätyn tarkoituksen vastaista.
4910:    Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjes-          Yhdistyksen toimintaa ei ole myöskään pidettävä
4911: tää yleisiä kokous- ja esitelmätilaisuuksia, hank-          Pariisin rauhansopimuksen 8. artiklassa tarkoitet-
4912: kii, julkaisee ja jakaa ilmaiseksi kristillistä kirjalli-   tuna kiellettynä vihamielisenä propagandan har-
4913: suutta, äänilevyjä, ääninauhoja, kasetteja, äänen-          joittamisena.
4914: toistolaitteita, lehtiä ja lentolehtisiä sekä avustaa          Sisäasiainministeriö ja sen alaiset viranomaiset
4915: taloudellisesti huomattavissa vaikeuksissa olevia           tulevat jatkossakin valvomaan, että yhdistysten
4916: uskonystäviä, ei kuitenkaan yhdistyksen omia                toiminta on lakien ja kansainvälisten sopimusten
4917: jäseniä. Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys on            mukaista.
4918: 
4919:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1985
4920: 
4921:                                                                       Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
4922:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 255                                           3
4923: 
4924: 
4925: 
4926: 
4927:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4928: 
4929:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt uppgift tilihör föreningen pingstväckelse-
4930: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        rörelsen.                                  ·
4931: 1054 av den 31 maj 1985 tili vederbörande                 Föreningen grundades 3. 5.1977 enkom för
4932: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    utgivande av tidningen Avainsanoma. Tilibörlig
4933: av riksdagsman Timo Laaksonen m.fl. underteck-        anmälan om tidningens utkommande lämnades
4934: nade spörsmål nr 255:                                 tili justitieministeriets tryckfrihetsbyrå 19.9.1975.
4935:          Är Regeringen medveten om att bl.a.          1 nummer 2/maj 1976 finns följande omnäm-
4936:        Avainsanoma r.y. benämnda förening i           nande om tidningens syfte:
4937:        vårt land bedriver en sovjetfientlig propa-        "Avainsanoma är en kristen publikation som
4938:        ganda som strider mot fredsfördraget i         betonar vikten av evangelisationsarbete. Tid-
4939:        Paris, och                                     ningen strävar efter att sprida aktueli och tillför-
4940:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        litlig information närmast om de förhållanden
4941:        med anledning av detta?                        som råder för de kristna i Sovjetunionen samt att
4942:                                                       informera om de olika möjligheterna att bedriva
4943:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      evangelisation. Specielit vill publikationen kalia
4944: anföra följande:                                      de kristna tili gemensam bön för andlig väckelse i
4945:                                                       Finland och dess grannländer.''
4946:    Avainsanoma r.y. benämnda förening anteck-
4947: nades i föreningsregistret den 10 januari 1978.           Föreningen Avainsanoma r.y:s verksamhet kan
4948: Enligt stadgarna är föreningens syfte att i enlig-    jämföras med den verksamhet som bedrivs av
4949: het med Bibelns Ord arbeta för den inre och           föreningarna Stefanus-lähetys r. y. och Patmos
4950: yttre missioneo i form av förkunnelse av Guds         r. y., vilka tidigare varit föremål för spörsmål i
4951: Ord och praktisk välgörenhet på de missionsfält,      riksdagen. Tili myndigheternas kännedom har
4952: dit föreningens verksamhet kan utsträckas.            inga sådana uppgift,~r kommit, som skulie ge vid
4953:    För att förverkliga sina syften anordnar före-     handen att föreningens verksamhet skulie strida
4954: ningen allmänna möten och föredragstilifälien,        mot lagar, god sed eller det syfte som nämns i
4955: anskaffar, publicerar och distribuerar kost-          föreningens stadgar. Föreningens verksamhet kan
4956: nadsfritt kristlig litteratur, kristliga grammo-      helier inte anses vara utövande av sådan fientlig
4957: fonskivor, ljudband, kassetter, ljudåtergivnings-     propaganda som avses i Parisfördragets 8:e arti-
4958: apparater, tidningar och flygblad samt understö-      kel.
4959: der trosfränder som befinner sig i stora ekono-           lnrikesministeriet och de myndigheter som är
4960: miska svårigheter, dock inte föreningens egna         underställda detta ministerium kommer även
4961: medlemmar. Föreningen har även tillstånd att          framdeles att övervaka, att föreningarnas verk-
4962: vid de möten som ordnas sälja kristliga tryckalster   samhet följer gällande lagar och internationella
4963: och ljudband för att finansiera sin verksamhet.       fördrag.
4964: 
4965:      Helsingfors den 19 september 1985
4966: 
4967:                                                                    lnrikesminister Kaisa Raatikainen
4968:                                                 1985 vp.
4969: 
4970: Skriftligt spörsmål nr 256
4971: 
4972: 
4973: 
4974: 
4975:                                    Norrback m.fl.: Om gratis specialtandvård för ungdomar
4976: 
4977: 
4978:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
4979: 
4980:    Den tekniska beredskapen i Finland även för         smältningsbesvär som följd, borde det inom
4981: avancerad tandvård är god. Däremot är till-            ramen för sjukförsäkringssystemet kunna ordnas
4982: gången tili specialisttandläkare regionalt sett        vård av specialtandläkare.
4983: ojämnt fördelad i vårt land. Likaså finns skillna-         För närvarande är sådana ungdomar helt be-
4984: der i möjligheterna för olika tandpatienter att        roende av om föräldrarna har ekonomiska
4985: ekonomiskt kunna tillgodogöra sig specialtand-         förutsättningar att satsa kanske 10 000-20 000
4986: vård på grund av att kostnaderna för sådan ofta        mk på sitt barns tandvård. Likaså är ungdomarna
4987: är mycket höga.                                        beroende av tillgången tili specialtandläkare, ofta
4988:     Särskilt när det gäller ungdomars möjligheter      beroende av om sådan finns på orten. Det vore
4989: tili specialisttandvård borde speciella åtgärder       angeläget att dessa ungdomar oberoende av eko-
4990: vidtas för att förbättra situationen.                  nomisk ställning eller bostadsort skulle kunna
4991:                                                        tillförsäkras sådan medicinskt betingad special-
4992:     Det finns i vårt land ett antal fali, där det av   tandvård.
4993: rent medicinska skäl skulie vara nödvändigt med            Med anledning av det ovan anförda får jag i
4994: specialtandvård, t.ex. användande av tandställ-        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
4995: ning för att rätta tili felaktigt bett, men även       föreskriver tili vederbörande medlem av statsrå-
4996: andra motsvarande åtgärder. I sådana fall, där         det ställa följande spörsmål:
4997: läkare eller tandläkare anser det vara nödvändigt
4998: av medicinska skäl, exempelvis vetskap om att                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
4999: tänderna förstörs i relativt unga år om inga                   för att tillförsäkra ungdom gratis special-
5000: åtgärder vidtas, eller att felaktigt bett leder tili           tandvård i sådana fall, som är medicinskt
5001: att maten inte kan tuggas ordentligt med mat-                  betingade?
5002: 
5003:      Helsingfors den 31 maj 1985
5004: 
5005:                       Ole Norrback                              Jutta Zilliacus
5006: 
5007: 
5008: 
5009: 
5010: i28500684P
5011: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 256
5012: 
5013: Kirjallinen kysymys n:o 256                                                                    Suomennos
5014: 
5015: 
5016: 
5017: 
5018:                                       Norrback ym.: Nuorten ilmaisesta erikoishammashoidosta
5019: 
5020: 
5021:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5022: 
5023:    Suomessa on kehittyneen hammashoidon val-            keuksiin, tulisi sairausvakuutusjärjestelmän puit-
5024: mius hyvä. Sitä vastoin ovat maamme erikois-            teissa voida järjestää erikoishammaslääkärin hoi-
5025: hammaslääkärit jakautuneet alueellisesti epä-           toa.
5026: tasaisesti. Samoin ovat eri hammaspotilaiden ta-           Tällä hetkellä nuoret ovat täysin riippuvaisia
5027: loudelliset mahdollisuudet käyttää hyväkseen eri-       siitä, onko vanhemmilla taloudellisia mahdolli-
5028: koishammashoitoa erilaiset, koska sen kustan-           suuksia sijoittaa 10 000-20 000 markkaa lapsen-
5029: nukset ovat usein hyvin suuret. Mitä tulee eten-        sa hammashoitoon. Nuoret ovat myös riippuvai-
5030: kin nuorten mahdollisuuksiin saada erikoisham-          sia erikoishammaslääkärien saatavuudesta, mikä
5031: mashoitoa, olisi ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin      usein riippuu siitä, onko sellaista paikkakunnal-
5032: tilanteen parantamiseksi.                               la. Olisi tärkeätä, että nuorille heidän taloudelli-
5033:                                                         sesta asemastaan tai asuinpaikastaan riippumatta
5034:    Maassamme on suuri määrä tapauksia, joissa           voitaisiin turvata lääketieteellisesti tarpeellinen
5035: erikoishammashoito pelkästään lääketieteellisistä       erikoishammashoito.
5036: syistä olisi välttämätön, esim. hammastukien               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5037: käyttö väärän purennan oikaisemiseksi tai muun          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5038: vastaavanlaisen toimenpiteen suorittamiseksi.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5039: Sellaisissa tapauksissa, joissa lääkäri tai hammas-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5040: lääkäri pitää lääketieteellisistä syistä välttämättö-
5041: mänä, esimerkiksi tietäessään hampaiden tuhou-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5042: tuvan melko nuorella iällä, ellei toimenpiteisiin               ryhtyä turvatakseen nuorille ilmaisen eri-
5043: ryhdytä, tai että virheellinen purenta estää ruoan              koishammashoidon lääketieteellisesti tar-
5044: kunnollisen pureskelun ja johtaa ruoansulatusvai-               peellisissa tapauksissa?
5045: 
5046:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 198 5
5047: 
5048:                        Ole Norrback                              Jutta Zilliacus
5049:                                       1985 vp. -      KK n:o 256                                         3
5050: 
5051: 
5052: 
5053: 
5054:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5055: 
5056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sitä antamaan saamansa peruskoulutuksen
5057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nojalla.''
5058: olette 31 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn               Erikoishammashoitoa ei siis ole sisällytetty tois-
5059: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          taiseksi terveyskeskusten velvollisuudeksi. Monet
5060: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     terveyskeskukset ovat kuitenkin perustaneet eri-
5061: taja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     koishammaslääkärinvirkoja ja useat terveyskes-
5062: kysymyksestä n:o 256:                                 kukset ovat ostaneet yksityisiltä erikoishammas-
5063:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lääkäreiltä erityisesti hampaiston oikomishoidon
5064:        ryhtyä turvatakseen nuorille ilmaisen eri-     palveluita. Muun erikoishammashoidon osalta
5065:        koishammashoidon lääketieteellisesti tar-      voidaan todeta, että lakia kunnallisista yleissai-
5066:        peellisissa tapauksissa?                       raaloista muutettiin vuonna 1972 siten, että
5067:                                                       asetuksella voitiin säätää hammassairauksien hoi-
5068:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      dosta keskussairaaloissa. Tätä säätelevä asetus
5069: ti seuraavaa:                                         annettiin vuonna 1973 (65/73). Lääkintöhallitus
5070:                                                       antoi keskussairaalassa annettavasta hammashoi-
5071:    Lasten ja nuorten järjestelmällistä, maksutonta    dosta yleiskirjeen vuonna 1984 (YK 1576).
5072: hammashuoltoa on kehitetty voimakkaasti ja tu-
5073:                                                          Keskussairaaloiden hammas- ja suusairauksien
5074: lokset ovat olleet hyviä. Tänään käytännöllisesti
5075:                                                       poliklinikkatoiminta on käynnistynyt hitaasti, ja
5076: katsoen koko maassa alle 17 -vuotiaat ovat järjes-
5077:                                                       näiden poliklinikoiden voimavarat ovat toistai-
5078: telmällisen hammashuollon piirissä. Tehostetun
5079:                                                       seksi hyvin rajalliset ja kohdistuvat pääasiassa
5080: ehkäisevän hoidon johdosta hammasmädän (ka-
5081:                                                       suukirurgiseen toimintaan. Valtakunnallisessa ter-
5082: ries) ilmaantuvuus on huomattavasti vähentynyt.
5083:                                                       veydenhuollon suunnitelmassa tullaan edellyttä-
5084:    Hammassairauksien laajan levinneisyyden ja
5085:                                                       mään hammas- ja suusairauksien polikliinisten
5086: voimavarojen rajallisuuden vuoksi pääpaino kan-
5087:                                                       palvelujen järjestämistä kuluvan vuosikymmenen
5088: santerveystyötä järjestettäessä on ollut ehkäisevän
5089:                                                       aikana kaikissa keskussairaaloissa.
5090: hammashoidon ja perushammashoidon ulottami-
5091: sessa mahdollisimman monelle järjestelmälliseen          Kansanterveysasetuksen 6 §:ssä on säädetty
5092: hammashuoltoon oikeutetulle. Tämän vuoksi             mm. siitä, missä määrin terveyskeskukset voivat
5093: lääkintöhallituksen     ohjekirjeessä     28.7.1972   ostaa palveluja kunnallisen toiminnan ulkopuo-
5094: (DN :o 7634/631 72) kohdassa "Hoidon laajuus"         lelta. Asetus sallii palvelujen oston yliopiston
5095: todetaan seuraavaa: '' Hammashoitoon kuuluu           laitoksilta. Yliopistollisten hammaslääketieteen
5096: suun ja hampaiden tutkimus ja hoito vähintään         laitosten antamien palvelujen määrä on vähitel-
5097: kerran vuodessa. Tutkimukseen luetaan mukaan          len lisääntynyt.
5098: myös laboratorio-, röntgen- ja vastaavat tutki-          Erikoishammashoidon palveluja on jatkuvasti
5099: mukset. Hampaiden hoito käsittää hampaiden            lisätty ja voimavaroja tullaan tähän edelleen
5100: paikkauksen, poiston sekä tukikudossairauksien        kohdentamaan. Maksuttomuutta ei ole katsottu
5101:  ja hammasytimen hoidon. Hammaskirurginen,            mahdolliseksi ulottaa keskussairaaloiden anta-
5102: oikomis- ja proteettinen hoito kuuluu perushoi-       miin palveluihin vaan ensisijaisesti järjestelmälli-
5103:  toon siinä laajuudessa kuin hammaslääkäri pystyy     sen hoidon periaatteita noudattavaan hoitoon.
5104: 
5105:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1985
5106: 
5107:                                              Sosiaali- p terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
5108: 4                                     1985 vp. -- KJ( n:o 256
5109: 
5110: 
5111: 
5112: 
5113:                                Till Riksdagens Herr Talman
5114: 
5115:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tandläkaren kan ge sådan vård på basen av sin
5116: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       grundutbildning.''
5117: den 31 maj 198 5 till vederbörande medlem av            Hälsovårdscentralerna är alltså inte tills vidare
5118: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    skyldiga att ge specialtandvård. Många hälso-
5119: dagsman Norrback m.fl. undertecknade spörsmål        vårdscentraler har dock inrättat specialtandläkar-
5120: nr 256:                                              tjänster och flera hälsov;;.rdscentraler har köpt
5121:                                                      service, i synnerhet ortodontisk service, av privata
5122:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      specialtandläkare. I fråga om övrig specialtand-
5123:        för att tillförsäkra ungdom gratis special-   vård kan man konstatera att lagen om kommu-
5124:        tandvård i sådana fall, som är medicinskt     nala allmänna sjukhus ändrades år 1972, så att
5125:        betingade?                                    man genom förordning kunde stadga om vård av
5126:                                                      tandsjukdomar vid centralsjukhusen. En förord-
5127:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ning som stadgar om detta gavs år 1973 (65/73).
5128: anföra följande:                                     Medicinalstyrelsen utfärdade ett cirkulär om
5129:    En systematisk, gratis tillhandahållen tandvård   tandvård vid centralsjukhusen år 197 4 (YK
5130: för barn och unga har kraftigt utvecklats och        1576).
5131: resultaten har varit goda. I dag berörs praktiskt       Den polikliniska tand- och munsjukvården vid
5132: taget alla barn under 17 år av den systematiska      centralsjukhusen har långsamt kommit i gång
5133: tandvården. Tack vare den effektiverade preven-      och poliklinikerna har tillsvidare mycket begrän-
5134: tiva vården har förekomsten av tandröta (karies)     sade resurser, som närmast inriktas på munkirur-
5135: minskat märkbart.                                    gi. I den riksomfattande hälsovårdsplanen kom-
5136:    Då tandsjukdomarna är mycket utbredda och         mer man att förutsätta att den polikliniska
5137: resurserna begränsade har vid arrangerandet av       vården av tand- och munsjukdomar blir ordnad
5138: folkhälsovården huvudvikten fästs vid att före-      vid samtliga centralsjukhus under 1980-talet.
5139: byggande och grundläggande tandvård blir ord-           I folkhälsoförordningens 6 § stadgas bl.a. om i
5140: nad för så många som möjligt av dem som har          vilken mån hälsovårdscentralerna kan köpa servi-
5141: rätt till systematisk tandvård. Därför påpekas i     ce av utomstående, dvs. på sidan om den kom-
5142: medicinalstyrelsens direktiv 28.7.1972 (DN:o         munala verksamheten. Förordningen tillåter köp
5143: 7634/63/72) under punkten "Vårdens omfatt-           av service från universitetsinstitutioner. Servicen
5144: ning'' följande: Tandvården innefattar undersök-     vid universitetens odontologiska institutioner har
5145: ning och vård av munnen och tänderna minst en        småningom ökat.
5146: gång i året. Undersökningen inbegriper också            Specialtandvårdsservicen har hela tiden för-
5147: laboratorie- och röntgenundersökningar samt          bättrats och man kommer att fortsätta att inrikta
5148: andra motsvarande undersökningar. Tandvård           resurserna på denna service. Det har inte ansetts
5149: omfattar plombering och utdragning av tänder         vara möjligt att utsträcka avgiftsfriheten till den
5150: samt vård av tandlossningssjukdomar och av           service som centralsjukhusen erbjuder utan av-
5151: tandpulpan. Tandkirurgisk, ortodontisk och pro-      giftsfriheten gäller i första hand den vård som
5152: tetisk vård hör till grundvården i den mån           följer principerna för systematisk vård.
5153: 
5154:     Helsingfors den 4 juli 1985
5155: 
5156:                                          Sosial- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
5157:                                                 1985 vp.
5158: 
5159: Kirjallinen kysymys n:o 257
5160: 
5161: 
5162: 
5163: 
5164:                                    Perho: Musiikkioppilaitosten valtionapuun tarkoitettujen määrära-
5165:                                       hojen lisäämisestä
5166: 
5167: 
5168:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5169: 
5170:    Musiikkioppilaitosjärjestelmä on viime vuosi-      merkitsee sitä, että musiikkioppilaitostoiminnan
5171: kymmenenä voimakkaasti laajentunut. Tähän on          laajentaminen on lähes yksinomaan kuntien, yk-
5172: osaltaan vaikuttanut vuonna 1968 annettu laki         sityisten ylläpitäjien ja oppilasmaksujen varassa.
5173: musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta. Mu-           Musiikkioppilaitosten suosion kasvu on jo
5174: siikkioppilaitosten - erityisesti vastikään perus-    osoittanut tällaisen harrastus- ja taidekasvatus-
5175: tettujen - taloudellinen tulevaisuus ei ole kui-      muodon tarpeellisuuden. Ennen kaikkea musiik-
5176: tenkaan turvattu.                                     kioppilaitostoiminta on osoittautunut mitä par-
5177:    Musiikkioppilaitoksia on maassamme lähes           haimmaksi nuorisotyön. muodoksi. Tämän on
5178: 200, joista osa saa lakisääteistä valtionavustusta,   todennut myös ministeri Gustav Björkstrand vas-
5179: osa harkinnanvaraista valtionavustusta ja osa on      tatessaan 31. 10. 1984 kirjalliseen kysymykseen
5180: kokonaan valtionavustusjärjestelmän ulkopuolel-       musiikkioppilaitosten taloudellisesta asemasta.
5181: la. Lakisääteistä valtionavustusta saavien oppilai-   Yksinomaan näiden syiden pitäisi olla riittävä
5182: tosten menoista valtio maksaa noin 45 prosenttia      peruste lakisääteistä valtionavustusta saavien mu-
5183: ja harkinnanvaraista avustusta saavien menoista       siikkioppilaitosten lukumäärän lisäämiseksi.
5184: noin 8 prosenttia.                                       Vastauksessaan ministeri Björkstrand totesi
5185:    Harkinnanvaraista valtiontukea saavien musiik-     myös, että lakisääteiseen valtionavustukseen oi-
5186: kioppilaitosten joukossa on monia, joista koulu-      keutettuja oppilaspaikkoja on mahdollista lisätä
5187: hallitus on todennut, että ne täyttävät lain aset-    vain siinä määrin, kuin tulo- ja menoarviossa
5188: tamat ehdot lakisääteisen valtionavustuksen           musiikkioppilaitostoimintaa varten osoitetut
5189:                                                       määrärahat sen sallivat.
5190: myöntämiseksi. Harkinnanvaraisten avustusmää-
5191: rien niukkuuden johdosta on syntynyt eriarvoi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5192: suutta samantasoisten musiikkioppilaitosten kes-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5193: ken. Myös opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5194:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5195:    Tämän vuoden valtion tulo- ja menoarviossa
5196: on maininta, että uusia musiikkioppilaitoksia ei                Huolehtiiko Hallitus siitä, että seuraa-
5197: tänä vuonna hyväksytä lakisääteisen valtionosuu-             vien vuosien valtion tulo- ja menoarviois-
5198: den piiriin, vaikka monen harkinnanvaraista tu-              sa osoitetaan määrärahat lakisääteistä val-
5199: kea saavan musiikkioppilaitoksen taloudellinen               tionapua saavien musiikkioppilaitosten
5200: asema on vaikea. Tulo- ja menoarvion maininta                1ukumäärän lisäämiseksi?
5201: 
5202:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 198 5
5203: 
5204:                                              Heikki Perho
5205: 
5206: 
5207: 
5208: 
5209: 428500752W
5210: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 257
5211: 
5212: 
5213: 
5214: 
5215:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5216: 
5217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kioppilaitokset: Valkeakosken musiikkiopisto,
5218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Kemijärven inusiikkikoulu, Pohjois-Helsingin
5219: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-     musiikkikoulu, Forssan musiikkikoulu, Keskisen
5220: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      Uudenmaan musiikkiopisto ja Pargas musikskola
5221: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Per-      - Paraisten musiikkikoulu. Tulo- ja menoarvios-
5222: hon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        sa osoitettujen määrärahojen niukkuud~n vuoksi
5223: n:o 257:                                              uusia oppilaitoksia ei ole voitu oikeuttaa saamaan
5224:                                                       lakisääteistä valtionosuutta seuraavia poikkeusta-
5225:           Huolehtiiko Hallitus siitä, että seuraa-    pauksia lukuun ottamatta.
5226:        vien vuosien valtion tulo- ja menoarviois-
5227:        sa osoitetaan määrärahat lakisääteistä val-       Hyväksyessään esityksen vuoden 1985 ensim-
5228:        tionapua saavien musiikkioppilaitosten         mäiseksi lisämenoarvioksi eduskunta on muutta-
5229:        lukumäärän lisäämiseksi?                       nut momentille 29.90.54 varatun 100 000 mar-
5230:                                                       kan Jokilaaksojen musiikkiopistolle tarkoitetun
5231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         ehdollisen määrärahan käyttötarkoituksen siten,
5232: seuraavaa:                                            että se käytetään oppilaitoksen lakisääteistämises-
5233:                                                       tä aiheutuviin menoihin.
5234:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on               Lakisääteistä valtionosuutta on oikeutettu saa-
5235: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista tai-   maan myös Jämsän musiikkikoulu, joka aiemmin
5236: teen tukemiseen (mom. 29.90.52) osoitettu mu-         on toiminut Keski-Suomen konservatorion sivu-
5237: siikkioppilaitosten valtionavustuksiin 61 miljoo-     toimipisteenä. Sen valtionosuuteen oikeutettu
5238: naa markkaa, mistä enintään 3,8 miljoonaa             oppilaspaikkamäärä on vähennetty vastaavasti
5239: markkaa voidaan käyttää musiikkioppilaitosten         Keski-Suomen konservatorion oppilaspaikoista,
5240: harkinnanvaraisia valtionavustuksia varten. Tä-       joten valtionosuusmenot eivät ratkaisun johdosta
5241: män lisäksi on momentissa 29.90. 54 musiikkiop-       nouse.
5242: pilaitosten ja musiikin keskiasteen ammatillisen
5243: koulutuksen valtionapuun varattu 1, 1 miljoonaa          Musiikkioppilaitostoiminnan laajentamiseen ei
5244: markkaa lakisääteisiä valtionosuuksia varten.         valtiontaloudellisista syistä ole kuluvana vuonna
5245:    Harkinnanvaraista valtionavustusta vuodelle        voitu ryhtyä. Kehittämistoimenpiteiden paino-
5246: 1985 haki yhteensä 64 musiikkioppilaitosta.           piste on ollut lähinnä musiikin ammatillisen
5247: Näistä uusia hakijoita oli seitsemän. Myönnetty-      keskiasteen koulutuksen järjestämisessä.
5248: jen valtionavustusten suuruus vaihtelee 5 000            Musiikkioppilaspaikkakysyntä on koko maassa
5249: markasta 200 000 markkaan ja ne kattavat 2,8 %        suuri. Huolimatta siitä, että valtion edellytykset
5250: - 15,7 % oppilaitoksen kuluvan vuoden arvioi-         tukea toimintaa ovat olleet vähäiset, useat kun-
5251: duista menoista.                                      nat ja yhteisöt ovat perustaneet uusia oppilaitok-
5252:    Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an-      sia. Opetusministeriö on vuosittain pyrkinyt sii-
5253: netun lain (147/68) mukaan lakisääteisestä val-       hen, että uusia oppilaitoksia voitaisiin oikeuttaa
5254: tionavustuksesta osalliseksi pääsee oppilaitos,       saamaan lakisääteistä valtionosuutta. Taloudelli-
5255: jonka avustaminen valtion varoin on maan musii-       sia edellytyksiä siihen ei kuitenkaan viime vuosi-
5256: kinopetuksen kokonaisjärjestelyjen kannalta tar-      na ole ollut.
5257: koituksenmukaista ja joka sen ohessa täyttää             Vastauksena kansanedustaja Perhon kysymyk-
5258: eräät yleiset edellytykset.                           seen totean lyhyesti, että uusien oppilaitosten
5259:    Kuluvana vuonna on 13 oppilaitosta jättänyt        oikeuttaminen saamaan lakisääteistä valtion-
5260: hakemuksen lakisääteisen valtionosuuden piiriin       osuutta on riippuvainen siitä, kuinka paljon
5261: pääsemiseksi. Kouluhallitus on lausunnossaan          määrärahoja musiikkioppilaitostoimintaan voi-
5262: 27.3.1985 esittänyt, että lakisääteisen valtion-      daan osoittaa. Se taas ratkaistaan kunkin vuoden
5263: osuuden piiriin hyväksyttäisiin seuraavat musiik-     tulo- ja menoarviokasittelyn yhteydessä.
5264: 
5265:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1985
5266: 
5267:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
5268:                                        1985 vp. -      KK n:o 257                                        3
5269: 
5270: 
5271: 
5272: 
5273:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
5274: 
5275:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gade läroanstalter: Valkeakosken musiikkiopisto,
5276: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          Kemijärven musiikkikoulu, Norra Helsingfors
5277: av den 4 juni 1985 tili vederbörande medlem av         musikskola, Forssan musiikkikoulu, Keskisen
5278: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   Uudenmaan         musiikkiopisto     och     Pargas-
5279: man Perho undertecknade spörsmål nr 257:               musikskola - Paraisten musiikkikoulu. Beroen-
5280:                                                        de på de knappa anslagen som i statsförslaget
5281:           Sörjer Regeringen för att man i följan-      anvisats för ändamålet har det inte varit möjligt
5282:         de års statsförslag kommer att bevilja         att bevilja lagstadgat statsunderstöd för nya mu-
5283:         anslag för att antalet statsunderstödda        sikläroanstalter frånsett följande undantag.
5284:         musikläroanstalter skali kunna ökas?               Vid godkännandet av förslaget tili I tilläggs-
5285:                                                        budget har riksdagen förändrat användningsän-
5286:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       damålet för det förslagsanslag om 100 000 mark,
5287: framföra följande:                                     som upptagits under moment 29.90.54 och som
5288:    I statsförslaget för innevarande år har föresla-    är avsett för Jokilaaksojen musiikkiopisto, så att
5289: gits att ett belopp om 61 milj. mark av tipp-          anslagen används för utgifterna föranledda av att
5290: nings- och penninglotterivinstmedel för främjan-       musikläroanstalten omfattas av statsunderstöd.
5291: det av konsten (29.90.52) skali anvisas för stats-         Även Jämsä musiikkikoulu har godkänts såsom
5292: understöd tili musikläroanstalter. Av detta be-        sådan musikläroanstalt som beviljas lagstadgad
5293: lopp kan högst 3,8 milj. mark användas för             starsandeL Denna musikläroanstalt har tidigare
5294: statsunderstöd tili musikläroanstalter beroende av     fungerat som filial tili Keski-Suomen konservato-
5295: prövning. Härutöver har under momentet                 rio. Antalet elevplatser som vid Jämsä musiikki-
5296: 29. 90.54 (statsunderstöd för musikläroanstalter       koulu berättigar tili statsunderstöd har på mot-
5297: och för yrkesutbildningen i musik på meliansta-        svarande sätt minskat elevplatserna vid Keski-
5298: diet) ett belopp om 1,1 milj. mark reserverats för     Suomen konservatorio. Således stiger statsandels-
5299: lagstadgade statsunderstöd.                            utgifterna inte på grund av denna lösning. En
5300:    Antalet musikläroanstalter som ansökte om           utvidgning av musikläroanstaltsverksamheten har
5301: statsunderstöd för år 1985 var sammanlagt 64           inte av statsekonomiska skäl varit möjlig under
5302: läroanstalter, varav sju läroanstalter ansökte om      innevarande år. Tyngdpunkten i utvecklingen
5303: statsunderstöd för första gången. Beloppen av de       har närmast varit organiseringen av yrkesutbild-
5304: beviljade statsunderstöden varierar melian             ningen i musik på mellanstadiet.
5305: 5 000-200 000 mark och de täcker 2,8-                     Efterfrågan på elevplatser vid musikläroanstal-
5306:  15,7 % av de beräknade utgifterna vid varje           ter är stor i hela landet. Det oaktat att staten har
5307: läroanstalt under ifrågavarande år.                    ringa förutsättningar för att understöda verksam-
5308:    Enligt lagen om statsunderstöd åt musikläro-        heten, har flera kommuner och samfund grundat
5309: anstalter (147 /68) tilidelas statsunderstöd åt mu-    nya läroanstalter. Undervisningsministeriet har
5310: sikläroanstalt vars understödande med statens          årligen strävat tili att lagstadgad starsandel skali
5311: medel är ändamålsenligt med beaktande av den           börja beviljas för nya musikläroanstalter. Under
5312:  totala organisationen av musikundervisningen i        de senaste åren har det dock inte förelegat
5313:  landet och som därjämte uppfylier de särskilt         ekonomiska förutsättningar härför.
5314:  nämnda allmänna förutsättningarna.                        Som svar på riksdagsman Perhos spörsmål
5315:     U nder innevarande år har 13 läroanstalter         konstaterar jag kort att beviljandet av lagstadgat
5316:  inlämnat sin ansökan om att bli upptagen som          statsunderstöd för nya läroanstalter beror på hur
5317: sådan läroanstalt som beviljas lagstadgad statsun-     stora de anslag är som anvisas för musikläroan-
5318:  derstöd. Skolstyrelsen har i sitt utlåtande           staltsverksamheten. Detta avgörs i samband med
5319:  27.3.1985 framfört att följande läroanstalter skali   behandlingen av statsförslaget för ifrågavarande
5320:  godkännas tili lagstadgat statsunderstöd berätti-     år.
5321: 
5322:      Helsingfors den 19 september 1985
5323: 
5324:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
5325:                                         j
5326:                                         j
5327:                                     j
5328:                                     j
5329:                                 j
5330:                                 j
5331:                             j
5332:                             j
5333:                         j
5334:                         j
5335:                     j
5336:                     j
5337:                 j
5338:                 j
5339:             j
5340:             j
5341:         j
5342:         j
5343:     j
5344:     j
5345: j
5346: j
5347:                                                   1985 vp.
5348: 
5349: Kirjallinen kysymys n:o 258
5350: 
5351: 
5352: 
5353: 
5354:                                      Peltola ym.: Yksityisen terveydenhuollon tuen suuntaamisesta kun-
5355:                                         nallisen terveydenhuollon kehittämiseen
5356: 
5357: 
5358:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5359: 
5360:    Kansanterveyslain mukaiset terveyskeskukset           jonottavat niukkoja kunnallisia palveluja vaikei-
5361: ovat toteutuneet huonosti suurissa kaupungeissa.         siin sairauksiin. Yksityislääkärit saavat perustoi-
5362: Samaan aikaan niissä on perustettu suuria yksityi-       meentuloosa yleensä kunnallisista viroista, joiden
5363: siä terveydenhuollon yrityksiä, joiden käyttöä           hoitaminen luonnollisesti kärsii ahkerasta rahan-
5364: valtio tukee sairausvakuutuksen ja verovähennys-         teosta yksityislääkäriasemilla. Yksityiset terveys-
5365: ten kautta. Kuntien terveydenhuollon laajenta-           palvelut ovat keskittyneet viime vuosina voimak-
5366: minen on tiukasti säänneltyä valtakunnallisilla          kaasti, ja Helsingissä käydään ankaraa kilpailua,
5367: suunnitelmilla, jotka ovat estäneet riittävien vir-      jossa ei säästetä asiakkaiden tai yhteiskunnan
5368: kojen perustamisen ja terveysasemien rakenta-            varoja. Näin tehdään tyhjäksi se säästö, mitä
5369: misen.                                                   terveydenhuollon tarkalla suunnittelulla saadaan
5370:    Suurten kaupunkien terveyskeskusten kehittä-          aikaan kunnallisella puolella.
5371: mättä jättämistä on perusteltu valtiontaloudelli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5372: silla syillä. Samaan aikaan laajenevat yksityiset        tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
5373: terveysalan yritykset vievät kuitenkin saman ver-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5374: ran yhteiskunnan varoja. Hallitus tai valtiovarain-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5375: ministeriö ei ole kiinnittänyt tähän mitään huo-
5376: miota, vaan esittää vieläpä sairausvakuutuksen                     Paljonko Suomessa käytetään valtion
5377: ulottamista osittain yksityiseen hammashoitoon-                 varoja yksityisten terveydenhuollon yritys-
5378: kin.                                                            ten käytön tukemiseen sairausvakuutuk-
5379:    Yksityisille terveysalan yrittäjille ei aseteta mi-          sen ja verovähennysten muodossa, ja
5380: tään kehittämisen painopisteitä, vaan ne tarjo-                    mitä Hallitus aikoo tehdä näiden varo-
5381: avat lääkärien ja hoitohenkilökunnan palveluja                  jen suunraamiseksi kunnallisen tervey-
5382: maksukykyisille samaan aikaan, kun pienituloiset                denhuollon kehittämiseen?
5383: 
5384:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985
5385: 
5386:           Kati Peltola                     Pekka Leppänen                   Marjatta Stenius-Kaukonen
5387:           Liisa Jaakonsaari                Kaj Bärlund                      Mats Nyby
5388:           Pentti Skön                      Liisa Kulhia                     Lauha Männistö
5389:           Heli Astala                      Vappu Säilynoja                  Maija Rajantie
5390:           Arvo Kemppainen                  Esko Helle                       Timo Laaksonen
5391:                                            Paula Eenilä
5392: 
5393: 
5394: 
5395: 
5396: 428500685R
5397: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 258
5398: 
5399: 
5400: 
5401: 
5402:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5403: 
5404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5405: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vasti seuraavaa:
5406: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-         Sairausvakuutuksesta maksetut sairaanhoito-
5407: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       korvaukset olivat vuonna 1984 noin 1,5 miljardia
5408: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pelto-     markkaa, joista osittain ja kokonaan korvattujen
5409: lan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     lääkkeiden osuus on yli 900 miljoonaa markkaa.
5410: n:o 258:                                               Lääkärinpalveluksia korvattiin 138 miljoonaa
5411:                                                        markkaa, tutkimus- ja hoitokorvauksia oli 174
5412:            Paljonko Suomessa käytetään valtion         miljoonaa markkaa sekä matka- ja sairaankulje-
5413:          varoja yksityisten terveydenhuollon yritys-   tuskorvauksia 247 miljoonaa markkaa. Sairaan-
5414:          ten käytön tukemiseen sairausvakuutuk-        hoitokorvaukset muodostavat noin 11,2 % koko
5415:          sen ja verovähennysten muodossa, ja           sairausvakuutuskorvauksien yhteismäärästä.
5416:             mitä Hallitus aikoo tehdä näiden varo-        Voimassa olevassa vuosien 1985-89 tervey-
5417:          jen suuntaamiseksi kunnallisen tervey-        denhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa on
5418:          denhuollon kehittämiseen?                     kansanterveystyössä esitetty toteuttavaksi seuraa-
5419:                                                        vat suurten kaupunkien merkittävät perustamis-
5420:                                                        kustannushankkeet:
5421: 
5422: 1985      Tampere, Hervanta, avohoitotilat ................................ .      16,5 Mmk
5423: 1986      Helsinki, Herttoniemi, 200 ss .................................... .     76,1
5424:           Lahti, avohoitotilat .............................................. .    15,6
5425: 1987      Oulu, Tuira II, avohoitotilat ..................................... .    12,6
5426:           Vantaa, Rekola, avohoitotilat + 200 ss ........................... .     88,3
5427:           Helsinki, Malmi, 200 ss .......................................... .     81,2
5428: 1988      Helsinki, Malmi, avohoitotilat ................................... .     28,0
5429: 1989      Turku, pitkäaikaissairaalan saneeraus ............................. .    17,0
5430:           Helsinki, Munkkiniemi, avohoitotilat ............................ .      25,5
5431: 
5432:    Kyseisten hankkeiden kokonaiskustannukset           ten, että kaikki alle 26-vuotiaat tulevat välittö-
5433: ovat yhteensä 360,8 miljoonaa markkaa. Suurten         mästi järjestelmällisen hammashuollon piiriin.
5434: kaupunkien osuus kaikista suunnitelmavuosille
5435:                                                           Tarkasteltaessa suurten kaupunkien voimavaro-
5436: 1985-89 merkityistä terveyskeskusten perusta-
5437:                                                        ja verrattuna valtakuntaan yleensä voidaan tode-
5438: miskustannushankkeista on runsas 41 % .
5439:                                                        ta, että kansanterveystyön käytössä olevan koko-
5440:    Kun suurissa kaupungeissa toteutetaan raken-
5441:                                                        naisvoimavaran määrä suurissa kaupungeissa ei
5442: nushankkeita myös niin kutsuttuina käyttökus-
5443:                                                        ole tällä hetkellä yleisesti ottaen kovinkaan
5444: tannushankkeina, voidaan suurien kaupunkien
5445:                                                        huono.
5446: rakentamisen kokonaismäärää terveyskeskusten
5447: osalta pitää varsin merkittävänä.                         Suurissa kaupungeissa on kuitenkin ongelma-
5448:    Hammashoidon osalta ollaan siirtymässä järjes-      alueita, jotka edellyttävät keskimääräistä enem-
5449: telmään, jossa osa potilaan kustannuksista korva-      män voimavarojen käyttöä, joten voimavarojen
5450: taan sairausvakuutusjärjestelmän kautta. Järjes-       lisäys jatkossa on erityisen perusteltua. Sen ohessa
5451: telmän käyttöönoton yhteydessä on kuitenkin            suurten kaupunkien oman hallinnon on erityises-
5452: otettu huomioon terveyskeskusjärjestelmän kehit-       ti kiinnitettävä huomiota siihen, miten olemassa
5453: täminen. Järjestelmällisen hammashuollon piiriin       olevat voimavarat jaetaan eri toimintojen kesken
5454: kuuluvia ikäluokkia lisätään samanaikaisesti si-       tarpeiden jatkuvasti muuttuessa.
5455: 
5456:        Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1985
5457: 
5458:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
5459:                                         1985 vp. -- EJC n:o 258                                            3
5460: 
5461: 
5462: 
5463: 
5464:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
5465: 
5466:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                De av sjukförsäkringen betalade sjukvårdser-
5467: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          sättningarna var år 1984 ca 1,5 miljarder mk,
5468: den 4 juni 1985 tili vederbörande medlem av             varav över 900 miljoner mk var betalning för
5469: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         läkemedel, som ersätts delvis elier helt och hål-
5470: Peltola m.fl. undertecknade spörsmål nr 258:            let. Läkartjänster ersattes med 138 miljoner mk,
5471:                                                         undersöknings- och vårdersättningarna uppgick
5472:             Hur mycket av statens resurser används      tili 174 miljoner mk samt ersättningarna för resor
5473:          i Finland för att i form av sjukförsäk-        och sjuktransporter tili 247 miljoner mk. Ersätt-
5474:          ringar och skatteavdrag stöda utnyttjan-       ningarna för sjukvård utgör ca 11,2 % av sjukför-
5475:          det av privata hälsovårdsföretag, och          säkringsersättningarnas sammanlagda belopp.
5476:             vad har Regeringen för avsikt att göra
5477:          för att inrikta dessa resurser på utvecklan-      I den gällande riksomfattande pianeo för häl-
5478:          det av den korumunala hälsovården?             sovården för åren 1985--89 föreslås inom folk-
5479:                                                         hälsoarbetet att följande betydande anlägg-
5480:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningkostnadsprojekt skall genomföras i våra stora
5481: anföra följande:                                        städer:
5482: 
5483: 1985      Tammerfors, Hervanta, utrymmen för öppen vård ................ .          16,5 Mmk
5484: 1986      Helsingfors, Hertonäs, 200 sjukpl. ............................... .      76,1
5485:           Lahtis, utrymmen för öppen vård ................................ .        15,6
5486: 1987      Uleåborg, Tuira II, utrymmen för öppen vård .................... .        12,6
5487:           Vanda, Räckhals, utrymmen för öppen vård + 200 sjukplatser .... .         88,3
5488:           Helsingfors, Malm, 200 sjukplatser ............................... .      81,2
5489: 1988      Helsingfors, Malm, utrymmen för öppen vård .................... .         28,0
5490: 1989      Åbo, sanering av sjukhus för långvård ............................ .      17,0
5491:           Helsingfors, Munksnäs, utrymmen för öppen vård ................ .         25,5
5492: 
5493:    Totalkostnaderna för ifrågavarande projekt är        tar utökas samtidigt, så att alla som är under
5494: sammanlagt 360,8 miljoner mk. De stora städer-          26 år direkt kommer att beröras av den organise-
5495: nas andel av alla de anläggningskostnadsprojekt         rade tandvården.
5496: för hälsovårdscentalernas del som har antecknats           Vid en granskning av de stora städernas resur-
5497: för planeringsåren 1985--89 är drygt 41 %.              ser i jämförelse med läget i vårt land i alimänhet,
5498:    Eftersom i de stora städerna också genomförs         kan man fastslå att de totala resurser som folkhäl-
5499: byggnadsprojekt i form av s.k. driftskostnadspro-       soarbetet förfogar över i de stora städerna inte för
5500: jekt, kan det totala byggandet för hälsovårds-          närvarande allmänt taget är särskilt dåliga. I de
5501: centralernas del i våra stora städer anses vara         stora städerna finns dock problemområden som
5502: mycket betydande.                                       förutsätter större resurser än genomsnittet. Det är
5503:    I fråga om tandvården är vi på väg mot ett           därför i hög grad motiverat att också i fortsätt-
5504: system, där en del av patientens kostnader ersätts      ningen öka resurserna. Vid sidan därav måste de
5505: via sjukförsäkringssystemet. I samband med att          stora städernas egen förvaltning särskilt fästa
5506: systemet införs har man dock beaktat ett utveck-        uppmärksamhet vid hur befintliga resurser
5507: lande av hälsovårdscentralsystemet. De ålders-          fördelas mellan olika funktioner då behoven
5508: grupper som den organiserade tandvården omfat-          fortlöpande förändras.
5509: 
5510:        Helsinfors den 4 juli 1985
5511: 
5512:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5513:                                                 1985 vp.
5514: 
5515: Kirjallinen kysymys n:o 259
5516: 
5517: 
5518: 
5519: 
5520:                                    Peltola ym.: Vuokralaisten asumisoikeuden turvaamisesta peruskor-
5521:                                       jattavissa taloissa
5522: 
5523: 
5524:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5525: 
5526:    Helsingissä on jälleen sanottu irti vanhan         myös viivyttely ja kohtuuttomat korjauskustan-
5527: vuokratalon kaikki vuokralaiset sillä perusteella,    nukset, joiden avulla omistaja voi yrittää päästä
5528: että uusi omistaja peruskorjaa huoneistot. Pää-       eroon vuokralaisista.
5529: kaupungissa tällaista tapahtuu jatkuvasti ja muis-       Kunnille pitäisi antaa etuosto-oikeus vanhojen
5530: sakin kaupungeissa yksityinen vuokra-asuntokan-       vuokra-asuntojen kaupoissa ja valtion tulisi
5531: ta on vähentynyt omistajien myytyä talot omis-        myöntää niille edullisia asuntolainoja etuosto-
5532: tusasunnoiksi.                                        oikeuden käyttämiseen ja talojen korjaukseen.
5533:    Vuokralaiset maksavat vuokratalojen kustan-        Näin parannettaisiin vanhaa asuntokantaa ja nii-
5534: nukset kokonaan ja usein moninkertaisesti. Laki       den ihmisten asumista, jotka asuvat heikkotasoi-
5535: antaa omistajan saada tämän jälkeen vielä myyn-       sissa vuokrataloissa.
5536: tivoiton itselleen samalla, kun vuokralaiset joutu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5537: vat täysin turvattomina ulos asunnoistaan.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5538:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5539:    Huoneenvuokralakia on muutettava niin, että        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5540: vuokralaista ei voi sanoa irti peruskorjauksen
5541: takia. Laissa on myös oltava sanktiot, joiden                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5542: avulla vuokralaiselle turvataan oikeus palata                ryhtyä vuokralaisten asumisoikeuden tur-
5543: asuntoonsa. Näiden pakotteiden on estettävä                  vaamiseksi peruskorjattavissa taloissa?
5544: 
5545:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985
5546: 
5547:          Kati Peltola                    Timo Laaksonen                 Esko Helle
5548:          Ulla-Leena Alppi                Arvo Kemppainen                Liisa Kulhia
5549:          Pekka Leppänen                  Liisa Jaakonsaari              Kaj Bärlund
5550:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Lauha Männistö                 Mats Nyby
5551:                                          Heli Astala
5552: 
5553: 
5554: 
5555: 
5556: 4285007904
5557:                                        1985 vp. -      KK n:o 259
5558: 
5559: 
5560: 
5561: 
5562:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5563: 
5564:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         korjaustapoihin, jotka sallisivat asukkaiden asu-
5565: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          misen peruskorjauksen aikana kiinteistössä taikka
5566: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-      edellyttäisivät vain viikon tai kuukauden poissa-
5567: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       oloa huoneistosta, jolloin korjaukset voitaisiin
5568: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pelto-     toteuttaa esim. porraskäytävä kerrallaan asukkai-
5569: lan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     den lomien aikana. Aikaa myöten tällaiset kor-
5570: n:o 259:                                               jaustavat tullevat myös Suomeen. Toistaiseksi
5571:                                                        peruskorjauksen toteuttaminen, jotta se olisi yli-
5572:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         päätänsä mahdollista, on lähes aina edellyttänyt
5573:         ryhtyä vuokralaisten asumisoikeuden tur-       kaikkien huoneistojen tyhjentämistä. Huoneistot
5574:         vaamiseksi peruskorjattavissa taloissa?        ovat lähes koko korjauksen ajan olleet asumiseen
5575:                                                        kelpaamattomia.
5576:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Nykyisessä huoneenvuokralaissa peruskorjaa-
5577: ti seuraavaa:                                          mista ei ole nimenomaisesti mainittu ns. tehok-
5578:    Hallituksen esitys huoneenvuokralainsäädän-         kaana irtisanomisperusteena eli perusteena, jolla
5579: nön uudistamisesta (HE n:o 12711984 vp.) on            vuokralaisen on luovutettava huoneisto vuokran-
5580: parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Esitystä         antajan käyttöön, vaikka vuokralainen haluaisi
5581: laadittaessa oli esillä muun muassa kysymys            pitää sitä edelleen hallinnassaan. Käytännössä
5582: vuokralaisen hallinnan suojan turvaamisesta pe-        peruskorjaus on kuitenkin katsottu nimenomai-
5583: ruskorjaustilanteissa nykyistä tehokkaammin esi-       sesti mainittuihin syihin rinnastettavaksi tai
5584: merkiksi siten, että peruskorjauksen ajaksi vuok-      muuksi erityisen painavaksi syyksi, joka huoneen-
5585: ralaiselle olisi ollut tarjottava kohtuullinen asun-   vuokralain 37 §:n 2 kohdan mukaan myös oi-
5586: to. Myös vuokrasuhteet olisivat jatkuneet, jos         keuttaa vuokranantajan irtisanomaan vuokralai-
5587: vuokralainen olisi sitä halunnut ja vuokralainen       sen. Tämä olisi mahdollista edelleen myös uuden
5588: olisi siis voinut palata huoneistoansa peruskor-       eduskunnan käsiteltävänä olevan huoneenvuok-
5589: jauksen jälkeen. Tätä mahdollisuutta selvitettiin      ralain mukaan. Irtisanomisen tehokkuus olisi siis
5590: perusteellisesti valmistelussa. Valmisteluun otti-     edelleen ratkaistava tapaus kerrallaan ja riippuisi
5591: vat osaa Vuokralaisten Keskusliitto, Suomen            peruskorjauksen laajuudesta ja käytettävissä ole-
5592: Kiinteistöliitto, Suomen Ammattiliittojen Kes-         vasta peruskorjauksen tekniikasta ja toteuttamis-
5593: kusjärjestö SAK ja Suomen Työnantajain Keskus-         tavasta.
5594: liitto STK.                                               Peruskorjauksen tarpeessa olevasta rakennus-
5595:    Kun maamme asuntokannasta on jo nyt perus-          kannasta valtaosa sijaitsee suurimmissa kaupun-
5596: korjauksen tarpeessa 1950-luvulla ja sitä aikai-       geissa. Näissä on myös kysyntään nähden suurin
5597: semmin valmistuneet rakennukset ja 1960-luvun          vuokra-asuntojen vajaus. Vaikka peruskorjauksen
5598: asuntokantakio monin paikoin alkaa sitä olla, on       ajaksi sijaisasunnon osoittamista voidaan pitää
5599: peruskorjauksen toteuttamista myös tuettava. Jos       yksittäisen vuokralaisen näkökulmasta kohtuulli-
5600: peruskorjauksia ei tehdä ajallaan, talot on lopulta    sena vaatimuksena, ei sitä ole kovin monellakaan
5601: korjauskelvottomina purettava tai korjattavissa        paikkakunnalla mahdollista toteuttaa sijaisasun-
5602: vain erittäin korkein, uustuotantoa kalliimmin         noiksi sopivien asuntojen puutteen vuoksi. Tästä
5603: kustannuksin. Yleensä ajallaan suoritettu perus-       syystä ehdotukseen uudeksi huoneenvuokralaiksi
5604: korjaus on selvästi edullisempaa kuin vanhan           ei otettu sijaisasunnon osoittamisvelvollisuutta.
5605: rakennuksen purkaminen ja uuden rakentami-             Säännös jäisi "kuolleeksi kirjaimeksi" tosiasiallis-
5606: nen.                                                   ten toteuttamismahdollisuuksien puuttuessa ja
5607:    Peruskorjaustekniikka ja peruskorjauksen orga-      myös peruskorjauksen toteuttamisen esteeksi.
5608: nisointi ovat Suomessa ja etenkin eräissä muissa          Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita sitä,
5609: Euroopan maissa olleet voimakkaan kehitvksen           etteikö kaikin tavoin olisi pyrittävä sellaisiin pe-
5610: kohteena. Toistaiseksi Suomessa ei ole päästy          ruskorjauksen toteuttamismuotoihin, jotka mah-
5611:                                          1985 vp. -- ~ n:o 259                                             3
5612: 
5613: dollistavat vuokrasuhteitten säilymisen ja tarjoa-       rantamisesta annetun asetuksen 15 §:n 1 mo-
5614: vat vuokralaisille peruskorjauksen ajaksi kohtuul-       mentissa edellytetäänkin, että perusparannetta-
5615: lisen asunnon.                                           van kiinteistön rakennusten arvon ja perusparan-
5616:     Valtio tukee peruskorjauksen toteuttamista           nuskustannusten yhteismäärän tulee olla valtion
5617: sekä myöntämällä lainoja että jakamalla korkotu-         asuntolainoittaman uustuotannon vastaavaan ra-
5618: kea peruskorjaukseen otetuille lainoille. Tässä          kennuskustannus-, laatu- sekä varustetasoon ver-
5619: yhteydessä on pyritty vaikuttamaan asukkaiden            rattuna kohtuullinen. Asuntohallitus on pitänyt
5620: aseman huomioon ottamiseen sekä korjauksen               lähtökohtana, että perusparannushankkeiden
5621: aikana että sen päätyttyä. Asuntohallitus on siten       kustannustaso saa olla enintään 75 prosenttia
5622: ohjeissaan (Vuokratalojen asukkaiden valintaoh-          vastaavan uustuotannon hankintakustannuksista.
5623: jeet, asuntohallituksen ohjekirja 02.1, maaliskuu        Kustannustasoon vaikuttaa luonnollisesti myös
5624: 1985, s. 23--24) pitänyt lähtökohtana, että voi-         se, missä kunnossa rakennus on, kun peruskor-
5625: massa olevat vuokrasuhteet pyritään säilyttämään         jaus käynnistetään. Mitä heikkokuntoisempi ra-
5626: ja asukkaille varaamaan tilaisuus palata asun-           kennus on, sitä laajemmasta ja kalliimmasta
5627: toonsa tai sitä lähinnä vastaavaan, jos asuntoa ei       korjauksesta on kyse.
5628: perusparantamisen jälkeen enää ole. Perusparan-             Peruskorjauksen toteuttamista ja peruskorjauk-
5629: nustapauksissa on katsottu voitavan poiketa ruo-         sen jälkeisen kustannustason kohtuullisuutta voi-
5630: kakunnan tuloille, varallisuudelle ja henkilölu-         daan edistää myös peruskorjauksen rahoitukseen
5631: vulle asetetuista edellytyksistä, jos asukkaalle         vaikuttamalla.
5632: osoitetaan pysyvä, yhtä suuri tai vastaavantyyppi-          Vuokratalojen peruskorjaukseen on ollut mah-
5633: nen asunto kuin hänellä on ollut perusparannet-          dollista saada asuntolainaa vuodesta 1973 alkaen.
5634: tavassa rakennuksessa. Samoin kunta voi asunto-          Vuokra-asuntojen hankintaan myönnetyille lai-
5635: tuotantolain 15 e §:n 1 momentin nojalla antaa           noille on ollut mahdollista saada korkotukea
5636: luvan käyttää tilapäisesti aravavuokra-asuntoja          vuodesta 1981 alkaen. Kuluvan vuoden maalis-
5637: perusparantamisen takia asunnoistaan pois joutu-         kuun alusta korkotukea voi saada myös vuokra-
5638: neille, vaikka nämä eivät täyttäisi aravavuokra-         asunnon peruskorjausta varten. Sitä voidaan
5639:  asuntoon tuleville asetettuja edellytyksiä. Tällöin     edelleen saada myös vuokratalon hankintaan ja
5640:  edellytetään kuitenkin, että käyttö on väliaikaista     rakentamiseen. Myös korkotuen saajien piiriä on
5641:  ja ettei näin olennaisesti vaikeuteta muiden asun-      laajennettu. Korkotukea voivat nyt saada kunnat,
5642: nontarvitsijoiden asunnonsaantimahdollisuuksia.          kuntainliitto, asuntotuotantolain 6 §:n 1 mo-
5643:     Valtion lainoittamissa vuokratalojen peruspa-        mentissa tarkoitetut asuntojen vuokraamista sosi-
5644:  rannuksissa on käytetty erilaisia ratkaisuja. Joissa-   aalisin perustein harjoittavat yhteisöt, vakuutus-
5645:  kin tapauksissa rakennus on tyhjennetty koko-           toimintaa harjoittava yhteisö sekä kunnan, kun-
5646:  naan, jolloin vuokralaiset on irtisanottu. Tällöin      tainliiton tai edellä mainitun yhteisön tosiasialli-
5647:  kunta on osoittanut heille toisen vuokra-asunnon        sessa omistuksessa oleva osakeyhtiö. Myös asunto-
5648:  ja useimmiten heille on varattu myös tilaisuus          ja erityisryhmille ylläpitävä yhteisö voi saada
5649:  päästä muuttamaan takaisin perusparannettuun            korkotukea. Korkotukilainan vuokra-asunnon pe-
5650:  asuntoon. Perusparannustoimenpiteiden laadusta          ruskorjaamista varten voi saada myös muu kuin
5651:  riippuen on työt voitu joskus järjestää myös siten,     edellä mainittu yhteisö.
5652:  että vain osa huoneistoista on tyhjennetty asuk-           Laki asuntojen perusparantamisesta tuli myös
5653:  kaiden siirtyessä tilapäisesti talon ennestään tyh-     kuluvan vuoden maaliskuun alusta koskemaan
5654:  jillään olleisiin huoneistoihin, jolloin vuokrasuh-     koko maata. Sitä ennen asuntojen perusparan-
5655:  de on voinut jatkua keskeytyksettä. Kaikissa            nusta oli jo kokeiltu vuodesta 1979 alkaen valtio-
5656:  tapauksissa asuntojen tyhjentäminen ei ole ollut        neuvoston hyväksymillä alueilla. Maaliskuun
5657:  lainkaan tarpeen, vaan asukkaille on esim. järjes-      alusta tuli mahdolliseksi myös saada lainaa asuin-
5658:  tetty keitto- tai peseytymismahdollisuus muihin         ympäristön parannukseen. Perusparannuslainoja
5659:  tiloihin. Kunnan aktiivisuus on ollut keskeisenä        on sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia. Molem-
5660:  tekijänä vuokralaisten aseman turvaamisessa. Pe-        mat ovat yleistä korkotasoa edullisempia.
5661:  rusparannustekniikan kehittyessä ja parannustöi-           Esityksessään     huoneenvuokralainsäädännön
5662:  den nopeutuessa tulevat myös asukkaiden siirtä-         uudistamiseksi hallitus on erityisesti kiinnittänyt
5663:  misestä aiheutuvat ongelmat vähenemään.                 huomiota jo olemassa olevien vuokra-asuntojen
5664:      Myös kustannusten kohtuullisuuteen on kiin-         pysymiseen edelleen vuokra-asuntokäytössä.
5665:  nitettävä erityistä huomiota. Asuntojen peruspa-           Hallituksen toiminnan tavoitteena on, että
5666: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 259
5667: 
5668: peruskorjaukset voitaisiin toteuttaa vuokralaisten   että asuntoja kannattaisi peruskorjauksen jäl-
5669: asumisen jatkuvuutta mahdollisimman vähän            keenkin pitää vuokralla.
5670: häiritsemällä, kohtuullisin kustannuksin ja siten,
5671: 
5672:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1985
5673: 
5674:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
5675:                                         1985 vp. -      KK n:o 259                                         5
5676: 
5677: 
5678: 
5679: 
5680:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
5681: 
5682:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            skulle tillåta invånarna att bo kvar i fastigheten
5683: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          under grundreparationen elier som skulie
5684: den 4 juni 1985 tili vederbörande medlem av             förutsätta att lägenheten lämnas för bara en
5685: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       vecka eller en månad, varvid reparationerna skul-
5686: dagsledamot Peltola m.fl. undertecknade spörs-          le kunna utföras t.ex. i en trappa i sänder under
5687: mål nr 259:                                             invånarnas semester. Med tiden torde dylika
5688:                                                         reparationsmetoder tas i bruk även i Finland.
5689:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Tilis vidare har en grundreparation, för att den
5690:         för att trygga hyresgästernas rätt tili bo-     överhuvud skall vara möjlig, nästan alitid
5691:         stad i hus som grundrepareras?                  förutsatt att alla lägenheter töms. Lägenheterna
5692:                                                         har under nästan hela tiden för reparationen varit
5693:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         obeboeliga.
5694: anföra följande:                                            1 den nuvarande hyreslagen nämns inte grund-
5695:    Regeringens proposition med förslag tili revi-       reparation som s.k. effektiv uppsägningsgrund,
5696: dering av hyreslagstiftningen (RP nr 12711984           dvs. en grund, på viiken hyresgästen måste
5697: rd.) är som bäst under behandling i riksdagen.          överlämna lägenheten tili hyresvärdens förfogan-
5698: När propositionen utarbetades var det bland             de, trots att hyresgästen fortfarande vill hålla den
5699: annat frågan om att på ett effektivare sätt än          i sin besittning. 1 praktiken har dock grundrepa-
5700: förut säkra hyresgästernas besittningsrätt, t.ex.       ration uttryckligen ansetts som en orsak som kan
5701: genom att erbjuda hyresgästen en skälig bostad          jämställas med nämnda orsaker elier som annan
5702: under tiden för grundreparationen. Också hyres-         särskilt vägande orsak, som enligt 37 § 2 punkten
5703: förhållandena skulie ha fortsatt om hyresgästen         hyreslagen ger hyresvärden rätt att uppsäga hy-
5704: så hade önskat och hyresgästen skulie sålunda ha        resgästen. Detta skulle fortfarande vara möjligt
5705: kunnat återvända till sin lägenhet efter grundre-       enligt den nya hyreslag som behandlas av riks-
5706: parationen. Denna möjlighet utreddes grundligt          dagen. Uppsägningens verkan skulle således fort-
5707: under beredningsarbetet. 1 utarbetandet deltog          farande avgöras från fall tili fali och skulie bero
5708: Vuokralaisten Keskusliitto, Suomen Kiinteistö-          på grundreparationens omfattning och den tek-
5709: liitto, Finlands Fackförbunds Centralorganisation       nik och de metoder som står tili förfogande.
5710: FFC och Arbetsgivarnas i Finland Centralförbund             Största delen av det byggnadsbestånd som är i
5711: AFC.                                                    behov av grundreparation finns i de största
5712:    Då den del av landets bostadsbestånd som             städerna. Här finns också den största bristen på
5713: byggdes på 1950-talet och tili vissa delar också de     hyresbostäder i förhållande tili efterfrågan. Trots
5714: byggnader som uppfördes på 1960-talet börjar            att anvisande av en reservbostad under tiden för
5715: vara i behov av grundreparation, måste grundre-         grundreparationen kan anses som ett skäligt krav
5716: parationsverksamheten också stödas. Om grund-           från den enskilde hyresgästens synpunkt sett,
5717: reparationerna inte utförs i tid, kan husen tili sist   finns det inte på särskilt många orter möjligheter
5718: inte repareras utan måste rivas. Reparationskost-       tili detta på grund av bristen på lämpliga reserv-
5719: naderna skulie bli mycket höga, högre än kost-          bostäder. Av denna orsak intogs inte någon
5720: naderna för nyproduktion. 1 alimänhet är en             skyldighet att anvisa reservbostad i förslaget tili
5721: grundreparation som utförs i tid klart förmånli-        ny hyreslag. Stadgandet skulie förbli "en död
5722: gare än rivning av en gamma! byggnad och                bokstav'' på grund av bristen på realistiska realise-
5723: uppförande av en ny.                                    ringsmöjligheter och bli ett hinder för genomfö-
5724:     Grundreparationstekniken och organiserandet         randet av grundreparationer.
5725: av grundreparationerna har i Finland och framför            Vad som ovan sagts betyder dock inte att man
5726: alit i vissa andra europeiska Iänder varit förmål       inte med alla ruedel skall sträva efter sådana
5727: för kraftig utveckling. Tilis vidare har man i          former av grundreparation som möjliggör att
5728: Finland inte utvecklat reparationsmetoder som           hyresförhållanden består och under tiden för
5729: 6                                        1985 vp. -       KK n:o 259
5730: 
5731: grundreparationen erbjuder hyresgästerna en skä-              Särskild uppmärksamhet måste fästas även vid
5732: lig bostad.                                               kostnadernas skäliga nivå. 1 15 § 1 mom. förord-
5733:    Staten stöder grundreparationer både genom             ningen om grundförbättring av bostäder
5734: att bevilja lån och genom att utdela räntestöd för        förutsätts att det sammanlagda beloppet av bygg-
5735: lån som upptagits för grundreparation. 1 detta            nadernas pris och grundförbättringskostnaderna
5736: sammanhang har man försökt påverka beaktan-               skall vara skäligt jämfört med motsvarande bygg-
5737: det av invånarnas ställning både under tiden för          nadskostnads-, kvalitets- · och utrustningsnivå
5738: reparationen och efter att den slutförts. Bostads-        inom den av staten bostadsbelånade nyproduk-
5739: styrelsen har sålunda i sina anvisningar (Anvis-          tionen. Bostadsstyrelsen har haft som utgångs-
5740: ningar för invånarval i hyreshus, Bostadsstyrel-          punkt att grundförbättringsprojektens kost-
5741: sens instruktionsbok D2.1, mars 1985, s. 23-24)           nadsnivå får vara högst 75 % av anskaffnings-
5742: utgått från att gällande hyresförhållanden bibe-          kostnaderna för motsvarande nyproduktion.
5743: hålls och att invånaren har möjlighet att återvän-        Kostnadsnivån påverkas naturligtvis även av det i
5744: da till sin bostad om den finns kvar efter                vilket skick byggnaden är då grundreparationen
5745: grundreparationen, annars till en som närmast             inleds. Ju sämre skick, desto mera omfattande
5746: motsvarar denna. Det har ansetts möjligt att i            och dyrare blir reparationen.
5747: grundförbättringsfall avvika från de uppställda               Man kan även främja genomförandet av
5748: kraven på hushållets inkomster, förmögenhet och           grundreparationen och bevarandet av en skälig
5749: personantal, om den bostad som anvisas är högst           kostnadsnivå efter grundreparationen genom att
5750: lika stor eller av motsvarande typ som den som            påverka finansieringen av grundreparationen.
5751: hushållet har haft i den byggnad som grundför-                Det har varit möjligt att få bostadslån för
5752: bättras. Likaså kan kommunen med stöd av                  grundreparation av hyreshus från och med år
5753: 15 e § lagen om bostadsproduktion tillåta att             1973. För de lån som beviljats för anskaffning av
5754: personer som på grund av grundförbättring                 hyreshus har man kunnat få räntestöd från och
5755: tvingats lämna sin bostad, tillfälligt får använda        med år 1981. Från och med början av mars
5756: aravahyresbostäder, fastän de inte uppfyller de           innevarande år kan man få räntestöd även för
5757: krav som uppställts för personer som får bo i             grundreparation av hyreshus. Räntestöd kan allt-
5758: aravahyresbostäder. Härvid förutsätts dock att            jämt fås även för anskaffning och uppförande av
5759: användningen är tillfällig och att det tillfälliga        hyreshus. Kretsen av dem som kan få räntestöd
5760: arrangemanget inte väsentligt påverkar andra              har även utvidgats. Räntestöd kan nu ges kom-
5761: bostadsbehövandes möjligheter att erhålla bo-             muner, kommunalförbund, i 6 § 1 mom. lagen
5762: stad.                                                     om bostadsproduktion avsedda samfund som
5763:    1 de grundförbättringar av hyreshus som staten         bedriver uthyrning av bostäder på sociala
5764: beviljat lån för har man använt olika lösningar. 1        grunder, samfund som bedriver försäkringsverk-
5765: vissa fall har byggnaden tömts i sin helhet och           samhet samt aktiebolag som är i kommunalför-
5766: hyresgästerna sagts upp. Kommunen har härvid              ~unds eller ovan nämnt samfunds faktiska ägo.
5767: anvisat dem en annan hyresbostad och oftast har           Aven samfund som upprätthåller bostäder för
5768: de också beretts tillfälle att flytta tillbaka till den   specialgrupper kan få räntestöd. Räntestödslån
5769: grundförbättrade bostaden. Beroende på grund-             för grundreparation av hyresbostad kan beviljas
5770: förbättringsåtgärdens art har arbetena ibland             även annat än ovan nämnt samfund.
5771: kunnat organiseras även så, att endast en del av              Lagen om grundförbättring av bostäder ut-
5772: lägenheterna har tömts medan invånarna tillfäl-           sträcktes från och med ingången av mars detta år
5773: ligt flyttat in i lägenheter som stått tomma från         till att gälla hela landet. Dessförinnan hade
5774: förut. 1 detta fall har hyresförhållandet kunnat          experiment med grundförbättring av bostäder
5775: fortgå utan avbrott. 1 många fall har det inte alls       gjorts redan från och med år 1979 på områden
5776: varit nödvändigt att tömma bostäderna, utan               som godkänts av statsrådet. Vid ingången av
5777: invånarna har t.ex. beretts kok- och tvättmöjlig-         mars blev det möjligt att även få lån för förbätt-
5778: heter i andra utrymmen. Kommunens aktivitet               ring av boendemiljön. Det finns såväl kortfristiga
5779: har haft central betydelse då det gällt att trygga        som långfristiga grundförbättringslån. Vartdera
5780: hyresgästernas ställning. 1 och med att grundför-         slaget av lån har en räntenivå som är fördelakti-
5781: bättringstekniken utvecklas och förbättringsarbe-         gare än den ailmänna räntenivån.
5782: tena kan utföras snabbare kommer även pro-                   1 sin proposition med förslag till revidering av
5783: blemen till följd av invånarnas förflyttning att          hyreslagstiftningen har regeringen fäst särskild
5784: minska.                                                   uppmärksamhet vid möjligheten att även fram-
5785:                                     1985 vp. -     KK n:o 259                                   7
5786: 
5787: gent använda det redan existerande hyresbostads-   med minsta möjliga störningar i hyresgästernas
5788: beståndet som hyresbostäder.                       boende, med skäliga kostnader och så att det
5789:    Målsättningen för regeringens verksamhet är     lönar sig att hyra ut bostäderna även efter
5790: att grundreparationerna skall kunna genomföras     grundreparationen.
5791: 
5792:     Helsingfors den 2 oktober 1985
5793: 
5794:                                                                      Miljöminister Matti Ahde
5795:                                                  1985 vp.
5796: 
5797: Kirjallinen kysymys n:o 260
5798: 
5799: 
5800: 
5801: 
5802:                                     Kortesalmi: Vesioikeusasiain käsittelyn nopeuttamiseksi tarvittavista
5803:                                       toimenpiteistä Iijoki-vesistön alueella
5804: 
5805: 
5806:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5807: 
5808:    Vesioikeusasiain käsittelyn hitaus on ollut          määräisten istutusten tuottamasta tuloksesta ja
5809: esillä lehdistössä sekä kansalaisten keskusteluissa     saavat korvaukset jo aiheutuneista vahingoista
5810: eri puolilla Suomea viime aikoina. Iijoen vesistö-      aikaisintaan 10-20 vuoden kuluttua.
5811: alueen asukkaat ovat myös saaneet oppia kanta-             Iijoen vesistöalueelle on ollut vahvistettuna
5812: pään kautta asian ratkaisun saamisen hitauden           ainakin kahdeksan lauttaussääntöä. Vanhin voi-
5813: sekä oman vaikuttamisen mahdottomuuden                  massa oleva lauttaussääntö on vahvistettu Iijoen
5814: as1an lupakäsittelyssä ja viranomaisissa.               yläosalle vuonna 1927 ja tuorein Iijoen alaosalle
5815:    Iijoen vesistöalueen alaosalle Pohjolan Voima        1953. Näissä lauttaussäännöissä mainittujen uit-
5816: Oy on rakentanut viisi voimalaitosta 1960-luvul-        toväylän kuntoonpanotöiden toteuttamisen lisäk-
5817: la. Lupahakemus ensimmäisen voimalaitoksen,             si ovat metsähallitus ja Iijoen uittoyhdistys to-
5818: Pahkakosken, rakentamiseksi on jätetty vesistö-         teuttaneet pääasiassa 1950-luvulla usean kymme-
5819: toimikunnalle 1950-luvun lopulla. Lupa rakenta-         nen uittopadon rakentamisen sekä yli miljoona
5820: miseen myönnettiin 1961. Viidennen voimalai-            m 3 käsittävät ruoppaukset ilman asiaankuuluvia
5821: toksen, Raasakan, lupahakemus on jätetty Poh-           vesioikeuden lupia. Metsähallitus on kuitenkin
5822: jois-Suomen vesioikeudelle 1967 ja lupa rakenta-        pannut vireille hakemuksia uittosääntöjen muut-
5823: miseen myönnettiin 1969. Muiden voimalaitos-            tamiseksi Livojoen yläosalla ja Mäntyjoella jo
5824: ten kuin Raasakan lupakäsittelyn osalta asian           vuonna 1938, Iijoen yläosalla vuonna 1940 sekä
5825: ratkaisu kesti kokonaisuudessaan 20-25 vuotta.          Näljängän vesistössä 1960. Iijoen alaosan uitto-
5826: Lopullisesti rakentamisasia ratkaistiin korkeim-        säännön muuttamisasian voimalaitosten rakenta-
5827: man hallinto-oikeuden päätöksellä 23. 10.1980           misen muuttaneelia uoman osalla ovat panneet
5828: voimalaitoksen rakentamisen seurauksena hei-            vireille Pohjolan Voima Oy ja metsähallitus yh-
5829: kentyneiden kalakantojen hoitovelvoitteesta sekä        teisesti vuonna 1974. Eduskunnan oikeusasiamie-
5830: vesiylioikeuden päätöksellä 6.4.1984 kalatalous-        helle tehdyn kantelun seurauksena (oikeusasia-
5831: vahinkojen korvaamiseksi. Raasakan voimalaitok-         miehen päätös 1975) vesihallitus pani vireille
5832: sen rakentamisesta aiheutuneet vahingonkorvaukset       1977 Loukusanjoen uittosäännön muutoshake-
5833: ovat edelleen vesiylioikeuden ratkaistavana.            muksen ja 1980 Kostonjoen uittosäännön muu-
5834:    Iijoen vesistöalueen yläosille on vesihallituksen    toshakemuksen. Edelleen on hakemusten valmis-
5835: 1960-luvun alussa vireille panemina hakemusasi-         telu kesken mm. Livojoen, Siuruanjoen, Kouvan-
5836: oina myönnetty luvat 1960-luvun puolivälissä            joen, Pärjänjoen, Hirvasjoen ja eräiden pienem-
5837: Koston- ym. järvien sekä Irni- ym. järvien sään-        pien purovesistöjen uittosääntöjen muuttamiseksi
5838: nöstelyyn sekä sitä varten tarpeellisten rakentei-      tai kumoamiseksi.
5839: den ja laitteiden tekemiseen. Asian käsittely on           Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi on
5840: kuitenkin edelleen kesken säännöstelyjen heiken-        vesihallituksessa valmistellussa 25.4.1985 päivä-
5841: tämien kalakantojen hoidon sekä kalatalousva-           tyssä vastauksessaan Liisa Kulhian ym. kansan-
5842: hinkojen korvaamisen osalta. Lupapäätöksissä            edustajien tekemään eduskuntakyselyyn esittä-
5843: asian selvittämiseen oli varattu kolmen vuoden          nyt, ettei vanhojen keskeneräisten katselmustoi-
5844: määräaika. Selvitykset on toimitettu vasta 1983         mitusten suuri määrä ole niin huolestuttava kuin
5845: vesioikeuteen, jolloin katselmustoimitusten lop-        miltä se vesihallituksen pitämien tilastojen perus-
5846: puunsaattaminen voitiin käynnistää. Mikäli asian        teella näyttää. Vastauksessa esitetyt perustelut
5847: käsittely etenee entisellä tavalla, on odotettavissa,   sovellettuna Iijoen vesistöalueella olevien vesistö-
5848: että vahingonkärsijät pääsevät nauttimaan täysi-        hankkeiden käsittelystä saatuihin kokemuksiin
5849: 
5850: 428500773K
5851: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 260
5852: 
5853: ovat herättäneet Iijoen varren asukkaissa seuraa-       että tuomwtstuimen lainvoimaisella päätöksellä
5854: vanlaisia kysymyksiä:                                   viranomaiselle määrätyt velvoitteet on täytettävä
5855:    1. Onko myös Iijoen vesistössä jo 1930-luvulta       joutuisasti ja asetettuja määräaikoja noudattaen.
5856: vireillä olleen 15 eri vesirakennushankkeen kat-           Kuka ottaa vastatakseen jo aikaisemmin tapah-
5857: selmusten ja asian päätökseen saattamisen kesto-        tuneista virkamiesten tekemistä virheistä? Yksi-
5858: aikaa 20-50 vuotta pidettävä kohtuullisena?             tyisissä firmoissa virheen tehneet olisi jo paljon
5859:    2. Onko myös Iijoen vesistössä vireillä olleista     nopeammin pieneromistäkin virheistä erotettu,
5860: katselmuksista suurin osa sellaisia, joita ei ole       mutta näyttää siltä, että koko virkakoneisto pyr-
5861: tarkoitettukaan saattaa loppuun, mutta joita pi-        kii vain peittelemään ja vähättelemään tapahtu-
5862: detään varmuuden vuoksi vireillä?                       neita virheitä, viivytyksiä ja laiminlyöntejä. Onko
5863:    3. Onko myös Iijoen vesistössä vireillä olleista     vahingonteon kohteeksi joutuneen hallintoala-
5864: katselmuksista osa sellaisia, että hakijan intressis-   maisen yksin vastuu siitä, että asian käsittely
5865: sä on ollut toimituksen pitkittäminen? Pisimmän         kestää vuosikymmeniä?
5866: ajan ovat olleet ratkaisematta metsähallituksen            Iijoen vesistöalueen asukkaita kauhistuttaa mi-
5867: vireille panemat toimitukset.                           nisteri Yläjärven vastauksessa esittämät keinot
5868:    4. Voidaanko todella                                 asian käsittelyn nopeuttamiseksi. Näiden avulla
5869:    - automaattisen tekstinkäsittelyn käyttöön-          nopeimmillaankin saadaan kaikki Iijoella 20-50
5870: otolla                                                  vuotta vireillä olleet asiat ratkaistuksi 10-20
5871:    - maanmittauslaitoksen         asiantuntemuksen      vuodessa, jolloin taas ehtii uusi sukupolvi asian-
5872: hyväksikäytöllä                                         omaisia päätöksiä odottamaan. Olisikin kai koh-
5873:                                                         tuullinen vaatimus, että vanhojen asioiden hoita-
5874:    - vesioikeuksien ja katselmustoimitusta suo-
5875: rittavien toimitusmiesten yhteistoiminnalla ja          miseen tilapäisesti sijoitetaan niin paljon voima-
5876: menettelytapojen kehittämisellä ja täsmentämi-          varoja, että asiat saavat lopullisen ratkaisunsa
5877: sellä                                                   1-2 vuodessa viimeistään tämän 1980-vuosi-
5878:                                                         kymmenen kuluessa.
5879:    - katselmuskustannusten perimisjärjestelmän
5880:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5881: yksinkertaistamisella ja selkiinnyttämisellä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5882: nopeasti vaikuttaa siihen, että myös tällä hetkellä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5883: kauan vireillä olevat keskeneräiset asiat saadaan
5884:                                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5885: pikaisesti päätökseen?
5886:    5. Halutaanko työvoimapulaan vedoten osoit-                     Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
5887: taa vesirakennushankkeissa vallitsevan oikeus-                  miin Iijoen vesistöalueella vesihallinnon
5888: lupajärjestelmän heikkous ja valmistella siten                  ja metsähallinnon voimavarojen ohjaami-
5889: hallinnolliseen lupajärjestelmään siirtymistä?                  seksi suunnitteluun ja katselmustoimi-
5890:    Eduskunnan oikeusasiamies on tehtyjen kante-                 tuksiin siten, että asiakirjojen valmistelu
5891: tujen seurauksena antanut päätökset vuonna                      keskeneräisiltä osin saadaan mahdollisim-
5892: 1975, 1977 ja 1981 ja kiirehtinyt mm. Iijoella                  man nopeasti, mieluimmin vuoden ku-
5893: vireillä olleiden asioiden päätökseen saantia ja                luessa, vesioikeuskäsittelyyn, sekä
5894: tehnyt esityksiä mm. asioiden käsittelyjärjestyk-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin järjes-
5895: seen ja henkilökunnan lisäämiseksi katselmustoi-                tääkseen riittävät määrärahat vesioikeuk-
5896: mituksiin ja vesituomioistuimiin. Näin on vä-                   siin ja vesiylioikeuteen tarpeellisten lisä-
5897: häistä parannusta keskeneräisten asioiden käsitte-              henkilöiden palkkaamiseen, jotta 1930-
5898: lyssä saatukin aikaiseksi. Kuitenkaan kuluneiden                1960-luvuilla ilman lupaa toteutetuista
5899: kymmenen vuoden aikana ei ole saatu kuin                        tai vireille pannuista asioista saataisiin
5900: murto-osa jo ennen oikeusasiamiehen asiaan                      lopulliset päätökset valmiiksi viimeistään
5901: puuttumista kymmeniä vuosia ratkaisematta ol-                   1980-luvulla, sekä
5902: leita asioita päätökseen.                                          aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että
5903:    Oikeuskansleri on päätöksessään vuonna 1984                  vesihallitus peruuttaisi vuosikymmeniä
5904: todennut erään 1960-luvulla vireille pannun                     vireillä olleiden tarpeettomien vesiraken-
5905: hankkeen lupakäsittelyn kestäneen kohtuutto-                    nushankkeiden lupahakemukset Iijoki-
5906: man kauan ja vastaisen varalle huomauttanut,                    vesistön alueella?
5907: 
5908:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985
5909:                                            J. Juhani Kortesalmi
5910:                                      1985 vp. -      KK n:o 260                                       3
5911: 
5912: 
5913: 
5914: 
5915:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5916: 
5917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       luvat on 1960-luvulla myönnetty, on kalakanto-
5918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jen hoidon ja kalatalousvahinkojen osalta aika-
5919: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-     naan edistynyt hitaasti ja on sen vuoksi vesioikeu-
5920: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      dessa vielä katselmusvaiheessa. Asiasta on kuiten-
5921: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. Ju-    kin 5.6.1985 annettu oikeuskanslerin päätös,
5922: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta        jossa on todettu mm., että vesioikeuden määrää-
5923: kysymyksestä n:o 260:                                 män selvitystyön viivästyminen on johtunut osak-
5924:                                                       si viranomaisista, osaksi heistä riippumattomista
5925:             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- . syistä. Tältä osin asia eteneekin nykyisellään
5926:         miin Iijoen vesistöalueella vesihallinnon tyydyttävästi.
5927:          ja metsähallinnon voimavarojen ohjaami-
5928:                                                          Mitä sitten tulee Iijoen vesistöalueen uittoväy-
5929:         seksi suunnitteluun ja katselmustoimi-
5930:                                                       lähankkeisiin, niin näiden hankkeitten tilaa ja
5931:          tuksiin siten, että asiakirjojen valmistelu
5932:                                                       vaiheita on varsin laajalti käsitelty tehdyn kysy-
5933:          keskeneräisiltä osin saadaan mahdollisim-
5934:                                                       myksen perusteluissa. Hankkeita on ennen vesi-
5935:          man nopeasti, mieluimmin vuoden ku-
5936:                                                       hallituksen perustamista toteutettu ilman asian-
5937:          luessa, vesioikeuskäsittelyyn, sekä
5938:                                                       mukaisia lupia ja lupakysymysten hoito on jälki-
5939:             aikooko Hallitus ryhtyä toimiin järjes- käteen ollut vaikeaa ja aikaa viepää. Tähän asiaan
5940:          tääkseen riittävät määrärahat vesioikeuk- on puuttunut myös eduskunnan oikeusasiamies
5941:          siin ja vesiylioikeuteen tarpeellisten lisä- antamissaan päätöksissä. Eräisiin kysymyksessä
5942:          henkilöiden palkkaamiseen, jotta 1930- tarkoitetuista uittohankkeista on jo saatu lainvoi-
5943:          1960-luvuilla ilman lupaa toteutetuista mainen päätös, korvausasioita lukuun ottamatta.
5944:          tai vireille pannuista asioista saataisiin Tällaisia hankkeita ovat Iijoen alaosan, Livojoen
5945:          lopulliset päätökset valmiiksi viimeistään yläosan ja Mäntyjoen sekä Loukusanjoen uitto-
5946:          1980-luvulla, sekä                           sääntöjen muuttamishankkeet. Lisäksi Iijoen ylä-
5947:             aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että osaa koskevaan uittoväylähankkeeseen on saatu
5948:          vesihallitus peruuttaisi vuosikymmeniä vuonna 1984 vielä lainvoimaa vailla oleva vesi-
5949:          vireillä olleiden tarpeettomien vesiraken- oikeuden päätös. Eräät hankkeista sen sijaan ovat
5950:          nushankkeiden lupahakemukset Iijoki- tällä hetkellä vesioikeuskäsittelyssä, joko siten,
5951:          vesistön alueella?                           että katselmustoimitus on meneillään, tai siten,
5952:                                                       että katselmustoimitus on suoritettu, mutta vesi-
5953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- oikeuden päätöstä ei ole toistaiseksi annettu.
5954: ti seuraavaa:                                         Osassa uittosääntöjen kumoamishankkeista suun-
5955:    Iijoen vesistöalueella on ollut ja on yhä vireillä nitelmat taas ovat keskeneräisiä eikä niitä ole
5956: useita laajoja vesioikeusasioita. Asiat ovat koske- vielä voitu saattaa vesioikeuskäsittelyyn.
5957: neet lähinnä voimalaitosten rakentamishankkei-           Iijoen vesistöalueen uittosääntöjen muuttamis-
5958: ta, järvien säännöstelyhankkeita ja uittosääntöjen ja kumoamishankkeita on hoidettu osaksi metsä-
5959: muuttamis- ja kumoamishankkeita. Hankkeiden hallituksen, osaksi vesihallituksen toimesta. Vii-
5960: vesilain mukainen lupakäsittely on eräiltä osin me aikoina on keskusvirastojen välillä käyty neu-
5961: viivästynyt huomattavasti mm. hankkeiden luku- votteluja, joissa on pyrkimyksenä ollut mm.
5962: määrän ja laajuuden sekä asioiden ja niiden hankkeiden loppuun saattamisen nopeutta-
5963: käsittelyn monitahoisuuden vuoksi.                    minen.
5964:    Mitä tulee voimalaitosten rakentamishankkei-          Iijoen vesistöaluetta koskevien katselmustoimi-
5965: siin, niin Iijokeen rakennettujen viiden voimalai- tusten nopeuttamisen osalta viittaan myös vas-
5966: toksen lupa-asiain käsittely on kaikilta osiltaan taukseeni, jonka olen 25.4.1985 antanut kansan-
5967: eri oikeusasteissa lähes loppuun suoritettu. Jär- edustaja L. Kulhian ym. kirjalliseen kysymykseen
5968: vien säännöstelyhankkeiden lupa-asioiden jatko- n:o 127. Kysymys koski vesilain mukaisten kat-
5969: käsittely, sen jälkeen kun varsinaiset säännöstely- selmustoimitusten nopeuttamista maassamme
5970: 4                                       1985 vp. -       KK n:o 260
5971: 
5972: yleensä. Ottaen huomioon, että olen antanut               1980-luvun ajan olleet eräänä painopistealueena
5973: vastaukseni siihen verraten hiljattain, niin maini-       asianomaisella hallinnonalalla. Tuomioistuinten
5974: tussa vastauksessani esittämäni näkökohdat kat-           henkilöstöresursseja on lisätty, oikeudenkäynti-
5975: selmustoimitusten nopeuttamisesta soveltuvat              menettelyä uudistettu ja työmenetelmiä kehitet-
5976: periaatteessa myös Iijoen vesistöalueella vireillä        ty. Vesioikeuksissa henkilöstöä on lisätty siten,
5977: oleviin ja siellä vireille tuleviin vesioikeudellisiin    että kun henkilöstömäärä oli vuonna 1980 yh-
5978: katselmustoimituksiin. Sanotussa vastauksessani           teensä 48, oli se vuonna 1985 yhteensä 64
5979: katselmustoimitusten nopeuttamisesta esittämie-           henkeä. Henkilöstömäärää on tarkoitus edelleen
5980: ni näkökohtien keskinäinen painottuminen tule-            lisätä vesioikeuksissa vuonna 1985. Oikeuden-
5981: vaisuudessa nimenomaan Iijoen vesistöalueella             käyntimenettelyn osalta voidaan todeta, että hal-
5982: riippuu mm. siitä, kuinka vastauksessani todetut          litus on vuonna 1984 antanut eduskunnalle esi-
5983: ja paljolti vielä keskeneräiset katselmustoimitus-        tyksen vesilain muuttamisesta, joka voimaan tul-
5984: ten parannus- ja kehittämistoimenpiteet vastai-           lessaan nopeuttaa vesiasioiden käsittelyä, kun
5985: suudessa etenevät.                                        nykyisestä kaksijakoisesta muutoksenhakujärjes-
5986:    Edellä mainitussa aikaisemmassa vastauksessani         telmästä luovutaan. Työmenetelmien sekä vesi-
5987: totesin myös, että tällä hetkellä on yli 10 vuotta        hallituksen ja vesioikeuksien yhteistoiminnan
5988: vanhoja katselmustoimituksia maassamme vireillä           parantamiseksi on vuonna 1984 käynnistetty
5989: vielä 12 kpl. Todettakoon, että näistä ainoastaan         tietojenkäsittelyn kehittämishanke, joka tähtää
5990: yksi on Iijoen vesistöalueella. Kyseinen hanke            erityisesti atk-teknologian hyväksikäyttämiseen
5991: koskee Näljängän vesistön uittoväylän lopputar-           katselmusmenettelyyn joutuvissa suurissa hake-
5992: kastusta ja täydentävää uittoväyläkatselmusta, ja         musasioissa.
5993: se on ollut vesioikeudessa vireillä metsähallituk-
5994: sen hakemuksesta. Hankkeen katselmuskokouk-                  Edellä selostettujen ja osin jo toteutettujen
5995: set on äskettäin pidetty, ja toimitusmiesten lau-         tehostamistoimenpiteiden seuraukset ovat jo osin
5996: sunto valmistunee syksyn kuluessa. Tietysti tä-           nähtävissä vesioikeuksien toiminnassa ja vesilain
5997: mänkin hankkeen käsittely tulee eri oikeusasteis-         mukaisten asioiden käsittelyn nopeutumisessa.
5998: sa joiltakin osin kestämään vielä pitkään kun             Toimenpiteet tulevat nopeuttamaan vesioikeus-
5999: ottaa huomioon, että hankkeessa on 1 365 asian-           asioiden käsittelyä myös Iijoen vesistön alueella.
6000: osaista ja asiakirjakansioita 25 kpl.                     Vireillä olevien tehostamistoimenpiteiden vaiku-
6001:    Mitä sitten tulee vesituomioistuinten toimin-          tukset ovat kuitenkin nähtävissä vasta 1980-luvun
6002: nan tehostamiseen, vesituomioistuimet ovat                jälkipuoliskolla.
6003: 
6004:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
6005: 
6006:                                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
6007:                                       1985 vp. -      KK n:o 260                                        5
6008: 
6009: 
6010: 
6011: 
6012:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
6013: 
6014:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          verk som har byggts i Ijo älv tili alla delar i det
6015: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        närmaste slutförd i de olika rättsinstanserna. Den
6016: den 4 juni 1985 tili vederbörande medlem av           fortsatta behandlingen av tilistånden för projek-
6017: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ten med reglering av sjöarna har, sedan de
6018: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade            egentliga regleringstilistånden beviljades på
6019: spörsmål nr 260:                                      1960-talet, framskridit långsamt beträffande vår-
6020:                                                       den av fiskbestånden och de fiskeriekonomiska
6021:           Har Regeringen för avsikt att skynd-        skadorna och är därför ännu i syneförrättnings-
6022:        samt vidta åtgärder för styrning av resur-     skede i vattendomstolen. Justitiekanslern avkun-
6023:        serna för vattenförvaltningen och skogs-       nade likväl 5.6.1985 ett beslut, i vilket bl.a.
6024:        förvaltningen inom Ijo älvs vattendrags-       konstateras, att dröjsmålet i det av vattendomsto-
6025:        område tili planering och syneförrätt-         len förordnade utredningsarbetet tili en del har
6026:        ningar så, att beredningen av handlingar-      berott på myndigheterna och tili en del på
6027:        na tili de delar de inte är färdiga så snart   sådana omständigheter som de inte kan påverka.
6028:        som möjligt, helst inom ett år, kan            Tili dessa delar fortskrider saken i detta nu
6029:        påbörjas i vattendomstolen, samt               tillfredställande.
6030:           har Regeringen för avsikt att vidta
6031:        åtgärder för att ordna med tillräckliga           När det gäller projekten för flottningsleder
6032:        anslag för avlönande av de personer som        inom Ijo älvs vattendragsområde, har dessa pro-
6033:                                                       jekts tillstånd och de skeden de har genomgått
6034:        ytterligare behövs vid vattendomstolarna
6035:                                                       behandlats synnerligen utförligt i motiveringen
6036:        och vattenöverdomstolen för att slutliga
6037:        beslut senast på 1980-talet skall kunna        tili spörsmålet. Projekten förverkligades utan ve-
6038:        fattas i de ärenden som på 1930-1960           derbörliga tillstånd innan vattenstyrelsen inrätta-
6039:        -talet utan tillstånd drevs igenom eller       des, och handläggningen av tillståndsärendena i
6040:        anhängiggjordes, samt                          efterhand har varit besvärlig och tidskrävande.
6041:                                                       Även riksdagens justitieombudsman har i sina
6042:           har Regeringen för avsikt att vidta         beslut befattat sig med saken. Om vissa av de i
6043:        åtgärder för att vattenstyrelsen skall åter-   spörsmålet avsedda flottningsprojekten har redan
6044:        kalla de ansökningar om tilistånd för          utfärdats beslut, som har vunnit laga kraft,
6045:        onödiga vattenbyggnadsprojekt inom Ijo         bortsett från ersättningsärendena. Sådana projekt
6046:        älvs vattendragsområde, som varit an-          är projekten angående ändring av flottningsstad-
6047:        hängiga i flera årtionden?                     gan för nedre del en av Ijo älv, övre delen av
6048:                                                       Livojoki älv och älvarna Mäntyjoki samt Louku-
6049:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sanjoki. Dessutom har för projektet om en flott-
6050: anföra följande:                                      ningsled för övre delen av ljo älv år 1984 erhållits
6051:     Flera omfattande vattenrättsmål har varit och     vattendomstolens beslut, vilket ännu inte har
6052: är fortfarande anhängiga inom ljo älvs vatten-        vunnit laga kraft. En del av projekten är dock för
6053: dragsområde. Målen har närmast gällt projekt          närvarande uppe tili behandling i vattendomsto-
6054: som berör byggande av kraftverk, reglering av         len, antingen så, att syneförrättning pågår eller
6055: sjöar och ändringar och upphävanden av flott-         så, att syneförrättning redan har hållits, men
6056: ningsstadganden. Behandlingen av ansökningar-         vattendomstolen har än så länge inte avkunnat
6057: na för projekten i enlighet med vattenlagen har       något beslut. För en del av projekten om upphä-
6058: tili vissa delar betydligt fördröjts bl.a. på grund   vanden i flottningsstadgandena är planeringen
6059: av de många och omfattande projekten samt för         ännu inte slutförd. De har därför ännu inte
6060: att handläggningen av målen på grund av deras         kunnat behandlas i vattendomstolen.
6061: komplicerade natur har varit problematisk.                Projekten om ändringar och upphävanden i
6062:     I fråga om projekten för kraftverksbyggen är      flottningsstadgan för Ijo älvs vattendragsområde
6063: behandlingen av ansökningarna för de fem kraft-       har dels behandlats av forststyrelsen, dels av
6064: 6                                     1985 vp. -       KK n:o 260
6065: 
6066: vattenstyrelsen. På den senaste tiden har de            lingen av även detta projekt i de olika rättsin-
6067: centrala ämbetsverken förhandlat om bl.a. möj-          stanserna att till vissa delar ta lång tid i anspråk
6068: ligheterna att påskynda slutförandet av projek-         då man beaktar att projektet berör 1 365 parter
6069: ten.                                                    och 25 st. akter.
6070:    Beträffande påskyndandet av syneförrättning-            Vad sedan gäller effektiveringen av vatten-
6071: arna för ljo älvs vattendragsområde hänvisar jag        domstolarnas verksamhet, så har det under 1980-
6072: även tili mitt svar av 25.4.1985 på riksdagsman         talet lagts stor vikt vid vattendomstolarna inom
6073: L. Kulhias m.fl. skriftliga spörsmål nr 127.            vederbörande förvaltningsområde. Doinstolarnas
6074: Spörsmålet gällde påskyndandet av syneförrätt-          personalresurser har ökats, rättegångsförfarandet
6075: ningar i enlighet med vattenlagen i allmänhet i         har förnyats och arbetsmetoderna har utvecklats.
6076: vårt land. Då man beaktar att det är relativt           Vid vattendomstolarna har personalen ökats, så
6077: nyligen som jag har svarat på detta spörsmål,           att medan antalet anställda år 1980 var samman-
6078: lämpar sig dc: synpunkter om påskyndande av             lagt 48, var det år 1985 sammanlagt 64 personer.
6079: syneförrättningarna som jag framförde i nämnda          Avsikten är att ytterligare utöka antalet anställda
6080: svar i princip även .för de vattenrättsliga syneför-    vid vattendomstolarna år 1985. För rättegångsför-
6081: rättningar som är anhängiga eller kommer att            farandets del kan det konstateras att regeringen
6082: göras anhängiga inom ljo älvs v:i.ttendragsområ-        år 1984 avlät en proposition med förslag till
6083: de. Hur de synpunkter om påskyndande av                 ändring av vattenlagen tili riksdagen, som då den
6084: syneförrättningarna som jag framförde i ovan            träder i kraft kommer att påskynda handlägg-
6085: nämnda spörsmålssvar i framtiden kommer att             ningen av vattenmålen, då det nuvarande syste-
6086: avvägas mot varandra speciellt i fråga om ljo älvs      met med ändringssökande i två steg frångås. För
6087: vattendragsområde beror bl.a. på hur de åtgärder        förbättrande av arbetsmetoderna samt av samar-
6088: för förbättrande och utvecklande av syneförrätt-        betet mellan vattenstyrelsen och vattendomsto-
6089: ningarna vilka nämns i mitt spörsmålssvar och           larna inleddes år 1984 ett projekt för utvecklande
6090: vilka till en stor del ännu inte är slutförda i         av databehandlingen, vars syfte speciellt är att
6091: framtiden kommer att urvecklas.                         utnyttja adb-teknologi i stora ansökningsmål,
6092:    1 det ovan nämnda spörsmålssvaret påpekade           som leder tili syneförrättning.
6093: jag också att 12 st. över 10 år gamla syneförrätt-         Resultaten av de ovan nämnda åtgärderna för
6094: ningar för nätvarande är anhängiga i vårt land.         effektivering, vilka delvis redan har vidtagits, kan
6095: Det kan noteras att endast en av dessa utförs           redan skönjas i vattendomstolarnas verksamhet
6096: inom Ijo älvs vattendragsområde. Det ifrågava-          och de märks även genom att handläggningen av
6097: rande projektet gäller slutsynen och den kom-           målen i enlighet med vattenlagen har blivit
6098: pletterande flottledssynen i fråga om flottleden i      snabbare. Åtgärderna kommer att påskynda
6099: Näljänkä vattendrag och det har anhängiggjorts          handläggningen av vattenmålen även inom Ijo
6100: på ansökan av forststyrelsen. Projektets synesam-       älvs vattendragsområde. Verkningarna av de åt-
6101: m:i.nträden har nyligen hållits och förrättnings-       gärder för effektivering som är anhängiga kom-
6102: männens utlåtande torde komma att färdigställas         mer dock att kunna ses först under den senare
6103: under höstens lopp. Givetvis kommer behand-             hälften av 1980-talet.
6104: 
6105:      Helsingfors den 26 september 1985
6106: 
6107:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
6108:                                                 1985 vp.
6109: 
6110: Skriftligt spörsmål nr 261
6111: 
6112: 
6113:                                    Westerlund m.fl.: Om den onödiga tmporten av livsmedel och
6114:                                      foderprodukter
6115: 
6116: 
6117:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6118: 
6119:    Produktionsbalanserande åtgärder av olika slag      verkat av vallgräs som mycket väl kunde odlas i
6120: har inom lantbrukssektorn under de senaste ti-         hemlandet.
6121: derna börjat tillämpas i en allt större utsträck-         1 trakter med utpräglad spannmålsodling utgör
6122: ning. Under dessa betingelser har man även rätt        vallgräset ett välbehövligt inslag i växtföljden och
6123: att kräva att varje onödig import av livsmedels-       det kreaturslösa jordbruket har kunnat tillgodo-
6124: produkter och fodermedel undviks. Alit forts~tt­       göra sig detta växelbruk genom att odla vallväx-
6125: ningsvis förekommer dessvärre en betydande tm-         ter som råvara för industrin.
6126: port av just livsmedel och foderprodukter som             Den inhemska produktioneo av vallgräs som
6127: bidrar tili att minska produktionsbetingelserna        råvara för foderindustrin kunde utvidgas eller
6128: för vån eget lantbruk och som sålunda på intet         åtminstone bibehållas på nuvarande nivå, trots
6129: sätt kan försvaras. Det vore skäl för regeringen att   vikande foderanvändning, blott man gick in för
6130: i skyndsam ordning genomföra en noggrann               att produktioneo i sin helhet skulie ske i hemlan-
6131: undersökning kring denna import och sedan              det.
6132: omedelbart vidta de restriktioner som krävs i             En annan åtgärd som även vore ägnad att
6133: syfte att trygga vår inhemska produktionspoten-        aktivera produktioneo av inhemskt äggvitefoder
6134: tial inom lantbruket.                                  vore att fastställa riktpris även för foderärter. En
6135:    Att i dessa sammanhang hänvisa tili handels-        dylik åtgärcl skulle med största sannolikhet med-
6136: och marknadspolitiska avtal som ett hinder för         föra ett ytterligare minskat importbehov av ägg-
6137: införandet av enskilda restriktioner s.s. bland        vitefoder.
6138: annat genom förändrade importtuliar o.s.v. ut-            Flere exempel på åtgärder kunde nämnas som
6139: gör ingen hålibar motivation. Rätt lå?-gtgåend~        klart vore ägnade att stärka och trygga vår egen
6140: restriktioner och bestämmelser av ohka slag 1          inhemska lantbruksproduktion.
6141: syfte att skydda den egna lantbruksproduktionen           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6142: tillämpas även i de flesta övriga västeuropeiska       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6143: Iänder med en viss överproduktion av lantbruks-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
6144: produkter.                                             följande spörsmål:
6145:     Under den senaste tiden har bl.a. odlingen av
6146: vallgräs som råmaterial for grönmjöl för foderin-                 Är Regeringen medveten om att det
6147: dustrin kraftigt minskat i vårt land. Företagen                fortfarande förekommer en onödig och
6148: som tillverkar grönmjöl har praktiskt taget upp-               omotiverad import av livsmedel och fo-
6149: hört att uppgöra odlingskontrakt med jord-                     derprodukter, och om så är faliet,
6150: brukarna. 1 detta avseende går det inte enbart att                vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
6151: hänvisa tili att användningen av köpta foderme-                elier ämnar den vidta för att eliminera
6152: del kraftigt har nedgått, då man samtidigt im-                 bl.a. i spörsmålet påtalade följdverk-
6153: porterar tili landet ca 5 milj. kg grönmjöl till-              ningar för vår egen lantbruksproduktion?
6154: 
6155:      Helsingfors den 4 juni 1985
6156: 
6157:          Henrik Westerlund          Håkan Malm                          Marjatta Väänänen
6158:                    Paavo Vesterinen                             Juhani Tuomaala
6159: 
6160: 
6161: 
6162: 
6163: 4285007007
6164: 2                                        1985 vp. -      KK n:o 261
6165: 
6166: Kirjallinen kysymys n:o 261                                                                     Suomennos
6167: 
6168: 
6169: 
6170: 
6171:                                      Westerlund ym.: Elintarvikkeiden ja rehutuotteiden tarpeettomasta
6172:                                        tuonnista
6173: 
6174: 
6175:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6176: 
6177:    Viime aikoina on yhä enenevässä määrin alettu            Seuduilla, joille viljan viljely on tyypillistä,
6178: toteuttaa erilaisia tuotantoa tasaavia toimenpitei-      nurmiruohon viljely on tarpeellinen vuoroviljelyn
6179: tä maatalouden piirissä. Nykyisten edellytysten          kannalta ja karjaton maatalous onkin voinut
6180: vallitessa on myös oikeus vaatia kaiken tarpeetto-       käyttää hyväkseen tätä vuoroviljelyä viljelemällä
6181: man elintarvikkeiden ja rehutuotteiden tuonnin           nurmikasveja teollisuuden raaka-aineeksi.
6182: välttämistä. Valitettavasti tuodaan edelleen huo-           Kotimaisen, teollisuuden raaka-aineeksi tuo-
6183: mattavia määriä elintarvikkeita ja rehutuotteita,        tettavan nurmiruohon tuotantoa voitaisiin lisätä
6184: mistä on seurauksena oman maamme maatalou-               tai se voitaisiin pysyttää ainakin nykyisellään
6185: den tuotantoedellytysten heikentyminen. Tätä ei          rehun käytön vähentymisestä huolimatta, jos
6186: voida mitenkään puolustaa. Hallituksen olisi syy-        tuotanto tapahtuisi kokonaan kotimaassa.
6187: tä kiireellisesti ja huolellisesti tutkia tätä tuontia
6188: ja sen jälkeen välittömästi ryhtyä rajoittaviin             Toinen kotimaisen valkuaisrehun tuotantoa li-
6189: toimenpiteisiin kotimaisen maanviljelyn tuotan-          säävä tekijä olisi ohjehinnan määrääminen myös
6190: non turvaamiseksi.                                       rehuherneille. Tällainen toimenpide mitä toden-
6191:                                                          näköisimmin vähentäisi edelleen valkuaisrehun
6192:    Tässä yhteydessä ei ole perusteltua viitata           tuontitarvetta.
6193: kauppa- ja markkinapoliittisiin sopimuksiin, jot-
6194: ka olisivat sellaisten yksittäisten rajoitusten kuten       Voitaisiin mainita useita esimerkkejä siitä, mi-
6195: tuontitullien jne. esteenä. Melko pitkälle mene-         ten kotimaista maataloutta olisi mahdollista vah-
6196: viä erilaisia rajoituksia ja määräyksiä oman maa-        vistaa ja tukea.
6197: taloustuotannon        suojelemiseksi      sovelletaan      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6198: useimmissa Länsi-Euroopan maissa, joissa on              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6199: maatalouden liikatuotantoa.                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6200:    Viime aikoina on mm. rehuteollisuuden viher-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6201: jauheen raaka-aineena käytetyn nurmiruohon vil-
6202: jely vähentynyt voimakkaasti maassamme. Viher-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että tar-
6203: jauhetta valmistavat yritykset ovat käytännöllises-             peetonta ja perusteetonta elintarvikkei-
6204: ti katsoen lakanneet tekemästä viljelysopimuksia                den ja rehutuotteiden tuontia tapahtuu
6205: maanviljelijöiden kanssa. Tässä ei voida viitata                edelleen, ja
6206: pelkästään siihen, että ostorehujen käyttö on                      mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
6207: vähentynyt voimakkaasti, koska samanaikaisesti                  tynyt tai aikoo ryhtyä poistaakseen mm.
6208: tuodaan maahan n. 5 milj. kg nurmiruohosta                      tässä kysymyksessä esitetyt omalle maata-
6209: valmistettua viherjauhetta. Nurmiruohoa voitai-                 loustuotannollemme siitä aiheutuneet
6210: siin varsin hyvin viljellä maassamme.                           seuraukset?
6211: 
6212:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985
6213: 
6214:           Henrik Westerlund          Håkan Malm                           Marjatta Väänänen
6215:                     Paavo Vesterinen                              Juhani Tuomaala
6216:                                        1985 vp. -      KK n:o 261                                                                              3
6217: 
6218: 
6219: 
6220: 
6221:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6222: 
6223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         si laskettuna maatalouskäyttöön on ollut seuraa-
6224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          va:
6225: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-
6226: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       V.   1980   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   78 000 tonnia
6227: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Wes-       V.   1981   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   57 000
6228: terlundin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 261:      V.   1982   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   77 000
6229:                                                        V.   1983   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   56 000
6230:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että tar-     V.   1984   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   58 000
6231:        peetonta ja perusteetonta elintarvikkei-
6232:        den ja rehutuotteiden tuontia tapahtuu             Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti saadaan
6233:        edelleen, ja                                    kuluvan vuoden syyskuuhun asti tuoda enintään
6234:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       65 000 tonnia öljykasvinsiemeniä.
6235:        tynyt tai aikoo ryhtyä poistaakseen mm.            Maatalous- ja elintarvikkeiden määrällisten
6236:        tässä kysymyksessä esitetyt omalle maata-       tuontirajoitusten täytäntöönpanosta huolehtii li-
6237:        loustuotannollemme siitä aiheutuneet            senssivirasto. Lisenssiviraston johtokunta pyytää
6238:        seuraukset?                                     tarvittaessa lausuntoja maa- ja metsätalousminis-
6239:                                                        teriöitä hakemuksia käsitellessään.
6240:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Kysymyksessä tarkoitetut, tullitariffinimikkee-
6241: ti seuraavaa:                                          seen 23.07 kuuluvat rehutuotteet kuuluvat yksit-
6242:    Suomeen tuodaan suhteellisen vähän sellaisia        täislisensioinnin piiriin ja siinä on eriteltynä:
6243: elintarvikkeita, joiden osalta on myös kotimaista         - Pikkueläinten valmiit, kiintiönalaiset rehut
6244: tuotantoa. Kulutus- ja makutottumusten muut-           koirille, kissoille ym.;
6245: tumisen johdosta on kuitenkin ollut havaittavissa         - Rehuvitamiinit; tuontilisenssejä myönne-
6246: kasvua eräiden jalostettujen elintarvikkeiden          tään rehutehtaille tarpeen mukaan;
6247: tuonnissa.                                                - Muut rehutuotteet; tähän ryhmään kuulu-
6248:    Rehuraaka-aineiksi Suomeen tuodaan eniten           vat erilaiset valkuaisrehut ym., joiden tuontili-
6249: kalajauhoa ja soijaa. Näitä raaka-aineita, samoin      senssihakemukset käsitellään lisenssiviraston joh-
6250: kuin vähäisempiä määriä muita rehuja, tuodaan          tokunnassa tapauskohtaisesti.
6251: rehuteollisuuden käyttöön, koska kotimaisista             Huolimatta siitä, että erilaisin toimenpitein on
6252: raaka-aineista ei saada valmistetuksi riittävän val-   pyritty kehittämään kotimaista maataloutta, Suo-
6253: kuaispitoisia ja valkuaissisällöltään tarkoituksen-    men maataloustuotannon omavaraisuusaste vaih-
6254: mukaisia rehuja. Viime vuosina Suomeen ei ole          telee tuoteryhmittäin. Eräissä maataloustuotteissa
6255: tuotu viherjauhoa, mutta kylläkin heinäjauhoa.         omavaraisuus on edelleen huomattavan korkea.
6256:    Toisin kuin teollisuustuotteet, suurin osa tuo-     Suomen riippuvaisuus maataloustuotteiden ja
6257: tavista maataloustuotteista kuuluu määrällisten        elintarvikkeiden ulkomaankaupasta on myös
6258: tuontirajoitusten piiriin. Valtioneuvosto vahvis-      nähtävissä maataloustuotannon satovaihtelujen ja
6259: taa vuosittain öljyväkirehujen tuontiohjelman          tarjonnan vakauttamistavoitteiden valossa. Halli-
6260: kasviperäisen valkuaisen tuonnin ja käytön osal-       tus tulee jatkossakin seuraamaan maataloustuot-
6261: ta. Soijan ja muiden kasviperäisten raaka-ainei-       teiden ulkomaankaupan kehitystä ja kiinnittä-
6262: den tuonti on katsottu tarpeelliseksi rehuseosten      mään edelleen huomiota kotimaisen tuotannon
6263: laatutason ylläpitämiseksi. Soijan tuonti rouheek-     kehittämiseen.
6264: 
6265:      Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1985
6266: 
6267:                                                                                                                        Ministeri jermu Laine
6268: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 261
6269: 
6270: 
6271: 
6272: 
6273:                                  Till Riksdagens Herr Talman
6274: 
6275:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            år 1980 .............     78 000 ton
6276: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           år 1981 .............     57 000
6277: av den 4 juni 1985 till vederbörande medlem av          år 1982 .............     77 000
6278: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift      år 1983 .............     56 000
6279: av följande av riksdagsman Westerlund m.fl.             år 1984 .............     58 000
6280: undertecknade spörsmål nr 261:
6281:            Är Regeringen medveten om att det               Enligt statsrådets beslut får man fram tili
6282:         fortfarande förekommer en onödig och            september i år importera högst 65 000 ton frön
6283:         omotiverad import av livsmedel och fo-          av oljeväxter.
6284:         derprodukter, och om så är fallet,                 Handläggningen av kvantitativa importbe-
6285:            vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       gränsningar av lantbruksprodukter och livsmedel
6286:         eller ämnar den vidta för att eliminera         ankommer på licensverket. Licensverkets direk-
6287:         bl. å. i spörsmålet påtalade följdverk-         tion ber vid behov om utlåtande av jord- och
6288:         ningar för vår egen lantbruksproduktion?        skogsbruksministeriet när den handlägger licens-
6289:                                                         ansökningar.
6290:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra          I spörsmålet avsett foder i tulltariffens position
6291: följande:                                               23.07 omfattas av licensiering och i den särskiljs
6292:    Till Finland importeras relativt litet sådana        följande fodermedel:
6293: livsmedel som produceras även i hemlandet. På              - Kvoterade färdiga fodermedel för smådjur
6294: grund av ändrade konsumtions- och smakvanor             såsom hundar, katter osv.;
6295: har man dock kunnat notera en ökad import av
6296:                                                            - Fodervitaminer; importlicenser beviljas fo-
6297: vissa förädlade livsmedel.
6298:                                                         detfabriker enligt behov;
6299:    Som foderråvara importerar vi mest fiskmjöl
6300: och soja. Dessa råvaror ävensom mindre mängder             - Övriga foderprodukter; tili denna grupp
6301: av andra fodermedel importeras till foderindu-          hör olika sorter av proteinfoder osv. Ansökningar
6302: strin, eftersom av inhemska råvaror kan inte            om importlicenser behandlas fall för fall av
6303: produceras tillräckligt proteinrika och till sitt       licensverkets direktion.
6304: proteininnehåll ändamålsenliga fodermedel. Un-             Oberoende av att man i Finland med olika
6305: der senare år har till Finland inte importerats         medel strävat att utveckla den inhemska lant-
6306: grönmjöl, men hömjöl har dock importerats.              bruksproduktionen, varierar den inhemska själv-
6307:    Största delen av lantbruksprodukter som im-          försörjningsgraden produktvis inom lantbruks-
6308: porteras till Finland omfattas av kvantitativa          produktionen i Finland. I fråga om vissa lant-
6309: importbegränsningar, vilket är inte fallet i fråga      bruksprodukter har Finland fortfarande en
6310: om industrivaror. Statsrådet fastställer årligen        mycket hög självförsörjningsgrad. Finlands be-
6311: programmet för import av oljekraftfoder som             roende av utrikeshandeln med lantbruksproduk-
6312: gäller import och användning av protein av              ter och livsmedel bör också ses i ljuset av
6313: vegetabiliskt ursprung. Importen av soja och            variationerna med skörden inom lantbruket och
6314: andra råämnen av vegetabiliskt ursprung har             målen att balansera utbudet. Regeringen kom-
6315: ansetts behövlig för att en tillräcklig kvalitetsnivå   mer även i fortsättningen att följa utvecklingen
6316: för foderblandningar kan upprätthållas. Import          inom utrikeshandeln med lantbruksprodukter
6317: av soja för lantbruksändamål har utvecklats som         och därvid speciellt fästa uppmärksamhet vid
6318: följer:                                                 diversifieringen av den inhemska produktionen.
6319: 
6320:      Helsingfors den 8 augusti 1985
6321: 
6322:                                                                                   Minister jermu Laine
6323:                                               1985 vp.
6324: 
6325: Skriftligt spörsmål nr 262
6326: 
6327: 
6328: 
6329: 
6330:                                  Stenbäck m.fl.: Om smidigare passkontroll för nordiska med-
6331:                                      borgare
6332: 
6333: 
6334:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
6335: 
6336:    För nordiska medborgare råder passfrihet vid     medborgare. Detta innebär, att man vid behov
6337: resor mellan de nordiska länderna. Utomnordiska     då pian från andra nordiska Iänder landat, skulle
6338: medborgare är skyldiga att uppvisa pass då de       öppna en särskild linje för nordiska medborgare,
6339: överskrider gränsen mellan nordiska Iänder. När     som inte skulle behöva passera och köa för den
6340: det gäller båttrafiken är passkontrollen smidigt    normala passkontrollen. Detta skulle underlätta
6341: ordnad i samband med tullklareringen.               arbetet för passkontrollanterna, som skulle ha
6342:    Emellertid är passkontrollen på Helsingfors      bättre tid att granska pass, och samtidigt göra det
6343: Vanda flygfält något annorlunda ordnad. Där         snabbare och smidigare för nordiska och inhem-
6344: skall alla, som anländer med pian från utlandet     ska resenärer att passera passkontrollen.
6345: genomgå samma passkontroll, oberoende av ur-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6346: sprungsland. Det händer t.o.m. att resenärer på     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6347: rent inhemska rutter måste gå igenom passkon-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6348: trollen, t.ex. från Mariehamn och Åbo, när          följande spörsmål:
6349: planet de anländer med kommer från utlandet                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
6350: men har mellanlandat på inhemskt flygfält.                 för att göra det smidigare för nordiska
6351:    För att göra behandlingen smidigare borde               medborgare att passera passkontrollen åt-
6352: passkontrollen rationaliseras så, att det skulle           minstone vid Helsingfors Vanda flygsta-
6353: finnas en speciell passkontrollpunkt för nordiska          tion?
6354: 
6355:     Helsingfors den 4 juni 1985
6356: 
6357:          Pär Stenbäck                  Erkki Liikanen                  Kalle Könkkölä
6358:          Elsi Hetemäki-Olander         Terho Pursiainen                Georg C. Ehrnrooth
6359:          Esko Aho                      Heikki Riihijärvi               Gunnar Jansson
6360:                                        Esko Almgren
6361: 
6362: 
6363: 
6364: 
6365: 428500753X
6366: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 262
6367: 
6368: Kirjallinen kysymys n:o 262                                                                   Suomennos
6369: 
6370: 
6371: 
6372: 
6373:                                   Stenbäck ym.: Pohjoismaiden kansalaisten nykyistä joustavammasta
6374:                                      passintarkastuksesta
6375: 
6376: 
6377:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6378: 
6379:    Pohjoismaiden kansalaisilla on passivapaus hei-    sintarkastuspaikka. Tämä merkitsee sitä, että toi-
6380: dän matkustaessaan pohjoismaiden välillä. Mui-        sista pohjoismaista saapuneiden koneiden laskeu-
6381: den maiden kansalaisten tulee esittää passi hei-      duttua tarvittaessa avattaisiin erityinen linja poh-
6382: dän ylittäessään pohjoismaiden välisen rajan.         joismaiden kansalaisille, joiden ei tarvitsisi käydä
6383: Laivaliikenteessä passintarkastus on järjestetty      eikä jonottaa tavallisessa passintarkaS'tuksessa. Tä-
6384: joustavasti tulliselvityksen yhteydessä.              mä helpottaisi passintarkastajien työtä ja heillä
6385:    Passintarkastus on kuitenkin järjestetty hieman    olisi enemmän aikaa passien tarkastamiseen, mi-
6386: toisella tavalla Helsinki-Vantaan lentokentällä.      kä samalla tekisi pohjoismaisten ja kotimaisten
6387: Siellä täytyy kaikkien ulkomailta koneella saapu-     matkustajien passintarkastuksen ohittamisen no-
6388: vien käydä samassa passintarkastuksessa alkuperä-     peammaksi ja joustavammaksi.
6389: maastaan riippumatta. Sattuu jopa niin, että             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6390: puhtaasti kotimaisten reittien matkustajien täy-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6391: tyy käydä passintarkastuksessa tullessaan esim.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6392: Maarianhaminasta tai Turusta silloin, kun heidän      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6393: käyttämänsä kone saapuu ulkomailta, mutta on
6394: tehnyt välilaskun kotimaiselle lentokentälle.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6395:    Menettelyn tekemiseksi joustavammaksi pas-                 ryhtyä pohjoismaiden kansalaisten passin-
6396: sintarkastus tulisi ratianalisoida siten, että poh-           tarkastuksen tekemiseksi joustavammaksi
6397: joismaiden kansalaisia varten olisi erityinen pas-            ainakin Helsinki-Vantaan lentoasemalla?
6398: 
6399:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985
6400: 
6401:          Pär Stenbäck                    Erkki Liikanen                  Kalle Könkkölä
6402:          Elsi Hetemäki-Olander           Terho Pursiainen                Georg C. Ehrnrooth
6403:          Esko Aho                        Heikki Riihijärvi               Gunnar Jansson
6404:                                          Esko Almgren
6405:                                       1985 vp. -      KK n:o 262                                       3
6406: 
6407: 
6408: 
6409: 
6410:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6411: 
6412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       joutunut maahantulotarkastukseen pohjoismais-
6413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sa, kuten edellä mainittu. sopimus edellyttää.
6414: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-
6415: ne n:o 1126 ohella lähettänyt valtioneuvoston            Maahantuloon liittyvässä passintarkastuksessa
6416:                                                       passintarkastajan on maahantuloedellytysten sel-
6417: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     vittämiseksi puhuteltava jokaista matkustajaa ja
6418: taja Stenbäckin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o    suoritettava passintarkastus riippumatta hänen
6419: 262, jossa tiedustellaan:
6420:                                                       kansalaisuudestaan.
6421:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaan lii-
6422:        ryhtyäpohjoismaidenkansalaisten passin-        kenne on nykyisin erittäin vilkas. Jopa viiden eri
6423:        tarkastuksen tekemiseksi joustavammaksi        koneen matkustajat saattavat saapua passintarkas-
6424:        ainakin Helsinki-Vantaan lentoasemalla?        tukseen lähes samanaikaisesti. Passintarkastuksen
6425:                                                       toimitilat mahdollistavat tilat kuudelle passintar-
6426:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kastuspisteelle, mutta nykyisten henkilöresurssien
6427: ti seuraavaa:                                         puitteissa niistä pyritään käyttämään parhaim-
6428:    Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä teh-        millaankin enintään neljää passintarkastuspistettä
6429: dyssä sopimuksessa passintarkastuksen poistami-       kerrallaan. Koska etukäteen ei voida tietää, kuin-
6430: sesta pohjoismaiden välisillä rajoilla on sopimus-    ka paljon pohjoismaiden kansalaisia kulloinkin
6431: valtioita sitova määräys siitä, että jokaisen sopi-   saapuu maahan, heitä varten mahdollisesti
6432: musvaltion on toimitettava passintarkastus poh-       varattava passintarkastuspiste jouduttaisiin joka
6433: joismaisilla ulkorajoillaan maahan saapuvien          tapauksessa pitämään miehitettynä. Riippuen tä-
6434: henkilöiden osalta. Tämän vuoksi myös pohjois-        hän pisteeseen saapuvien henkilöiden lukumää-
6435: maiden kansalaisille on suoritettava passintarkas-    rästä joootusaika saattaisi muodostua lyhyem-
6436: tus, kun he saapuvat Suomeen pohjoismaiden            mäksi tai pitemmäksi kuin muissa passintarkas-
6437: ulkopuolelta. Lentomatkustaja voi saapua Suo-         tuspisteissä. Tällainen järjestely aiheuttaisi vuo-
6438: meen ns. transit-mahdollisuutta käyttäen myös         rostaan päinvastaisen ongelman kuin mitä nyt
6439: muiden pohjoismaiden kautta tullessaan tänne          esitetyssä kirjallisessa kysymyksessä on esiin tuo-
6440: pohjoismaiden ulkopuolelta. Tällöin hän ei ole        tu.
6441: 
6442:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1985
6443: 
6444:                                                                Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
6445: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 262
6446: 
6447: 
6448: 
6449: 
6450:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6451: 
6452:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           via andra nordiska länder då han kommer hit
6453: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        från ett icke-nordiskt land. I det fallet har han
6454: 1126 av den :4 juni 1985 till vederbörande            inte genomgått inresekontroll i de nordiska län-
6455: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    derna, såsom den ovan nämnda överenskommel-
6456: av riksdagsman Stenbäck m.fl. undertecknade           sen förutsätter.
6457: spörsmål nr 262:                                          Vid den passkontroll som företas då: resenärer
6458:                                                       anländer till landet skall passkontrollören, i syfte
6459:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       att utreda förutsättningarna för inresa, tilitala
6460:        för att göra det smidigare för nordiska        varje resenär och företa passkontroll oberoende av
6461:        medborgare att passera passkontrollen åt-      i vilket land resenären är medborgare.
6462:        minstone vid Helsingfors Vanda flyg-               Utrikestrafiken på Helsingfors-Vanda flygsta-
6463:        station?                                       tion är numera mycket livlig. Passagerare t.o.m.
6464:                                                       från fem olika plan kan komma till passkomrol-
6465:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     len nästan samtidigt. Passkomrollens lokaliteter
6466: anföra följande:                                      ger rum för sex passkontrollpunkter, men inom
6467:     I överenskommelsen mellan Finland och de          ramen för de nuvarande personalresurserna är
6468: övriga nordiska länderna om upphävande av             målet att t.o.m. i bästa fall använda högst fyra
6469: passkontrollen vid de internordiska gränserna         passkomrollpunkter på en gång. Eftersom man
6470: ingår en bestämmelse om att envar av de               inte på förhand kan veta hur många nordiska
6471: fördragsslutande staterna skall företa passkontroll   medborgare som vid varje tillfälle anländer till
6472: vid sina nordiska yttergränser i fråga om personer    landet, borde en evemuell passkomrollpunkt
6473: som anländer till landet. Denna bestämmelse är        avsedd enbart för dem hållas bemannad hela
6474: bindande för de fördragsslutande staterna. På         tiden. Beroende på antalet personer som kommer
6475: grund härav måste passkontroll företas även i         till denna punkt kan väntetiden bli kortare eller
6476: fråga om nordiska medborgare då de anländer           längre än vid de övriga passkomrollpunkterna.
6477: till Finland från något icke-nordiskt land. En        Ett dylikt arrangemang skulle i sin tur medföra
6478: flygpassagerare kan anlända till Finland med          ett omvänt problem i jämförelse med det som nu
6479: utnyttjande av den s.k. transit-möjligheten även      anförts i spörsmålet.
6480: 
6481:     Helsingfors den 18 september 1985
6482: 
6483:                                                                    Inrikesminister Kaisa Raatikainen
6484:                                                 1985 vp.
6485: 
6486: Skriftligt spörsmål nr 263
6487: 
6488: 
6489: 
6490: 
6491:                                   Jansson: Om minskad import av fisk
6492: 
6493: 
6494:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6495: 
6496:    Det sannolikt största problemet idag för fisket     fiskarnas krav och önskemål tiliräckligt vid de
6497: i Finland utgörs av biliigimporten av fisk. Det        s.k. GA TT-förhandlingarna. Flere jordbrukspro-
6498: förefalier som om Finland används som dum-             dukter däremot åtnjuter importskydd med hän-
6499: pingsområde för norsk och isländsk sej, när            syn tili denna närings specielia betingelser i det
6500: denna inte går åt på den amerikanska och               nordligt belägna Finland. Emeliertid kan fiskets
6501: europeiska marknaden.                                  betingelser i svårighetsgrad mycket väl jämstälias
6502:    Ar 1984 importerades sålunda över 10 000 ton        med jordbrukets.
6503: färsk fisk tili ett värde av drygt 116 miljoner           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
6504: mark motsvarande en ökning med 9 % jämfört             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6505: med år 1983.                                          .ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
6506:                                                        följande spörsmål:
6507:    Importen av fisk tili Finland falier under två
6508: olika system. Dels finns det fiskarter (t.ex. sik,               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
6509: lax) för vilka det krävs importlicens, medan                  för att fiskarbefolkningens verksamhets-
6510: andra fiskarter (t.ex. strömming) regleras av Fin-            förutsättningar inte helt skali slås ut av
6511: lands handelsavtal, s.k. GA TT-avtal. Den im-                 billigimporten av fisk, och
6512: portlicensbelagda fisken kan kontrolleras. Licen-                hur ämnar Regeringen förfara för att
6513: ser beviljas för närvarande endast under sådana               minska fiskimporten inom närmaste
6514: tider när de inhemska fiskfångsterna inte räcker              framtid, samt
6515: tili. Däremot medför den fisk, som falier under                  på vilket annat sätt avser Regeringen
6516: handelsavtalen, problem. Fiskimporten är här fri              trygga att även fiskarbetfolkningens rim-
6517: och fiskets organisationer har inga möjligheter att           liga krav och intressen blir tillgodosedda
6518: påverka denna import. Inte heller hörsammas                   inför förestående GATT-förhanlingar?
6519: 
6520:      Helsingfors den 4 juni 1985
6521: 
6522:                                            Gunnar Jansson
6523: 
6524: 
6525: 
6526: 
6527: 1285006952
6528: 2                                       1985 vp. -- RJC n:o 263
6529: 
6530: Kirjallinen kysymys n:o 263                                                                  SuomennoJ
6531: 
6532: 
6533: 
6534: 
6535:                                     Jansson: Kalan tuonnin vähentämisestä
6536: 
6537: 
6538:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6539: 
6540:    Suomen kalastuksen todennäköisesti suurin            GATT-neuvotteluissa ei myöskään noudateta riit·
6541: pulma on tällä hetkellä kalan halpatuonti. Näyt-        tävästi kalastajien vaatimuksia ja toivomuksia
6542: tää siltä, että Suomea käytetään norjalaisen ja         Sitä vastoin useat maataloustuotteet nauttivai
6543: islantilaisen sein polkumyyntialueena, koska se ei      tuontisuojaa, mikä johtuu maatalouden erikoisis·
6544: mene kaupaksi amerikkalaisilla eikä eurooppalai-        ta edellytyksistä Suomen pohjoisen sijainnir
6545: silla markkinoilla.                                     vuoksi. Kalastuksen edellytyksiä voidaan kuiten
6546:    Vuonna 1984 tuotiin siten yli 10 000 tonnia          kin pitää vaikeusasteeltaan hyvinkin maatalou·
6547: tuoretta kalaa, jonka arvo oli yli 116 miljoonaa        den edellytysten veroisina.
6548: markkaa, mikä vastasi 9 % :n lisäystä vuoteen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes
6549: 1983 verrattuna.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun
6550:                                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenet
6551:    Kalan tuonti Suomeen tapahtuu kahden eri             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6552: järjestelmän mukaisesti. Toisaalta on kalalajeja
6553: (esim. siika, lohi), joita varten tarvitaan tuontili-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko<
6554: senssi, kun taas toisten kalalajien (esim. silakan)            ryhtyä, ettei kalan halpatuonti kokonaar
6555: tuontia säännellään Suomen kauppasopimuksen,                   tuhoa kalastajaväestön toimintaedellytyk
6556: ns. GATT-sopimuksen puitteissa. Lisenssillä ta-                siä, ja
6557: pahtuvaa kalan tuontia voidaan valvoa. Lisenssejä                 kuinka Hallitus aikoo menetellä kalat
6558: myönnetään nykyisin vain sellaisina aikoina, jol-              tuonnin vähentämiseksi lähitulevaisuu
6559: loin kotimaiset kalansaaliit eivät riitä. Pulmia               dessa, sekä
6560: aiheuttaa sitä vastoin sopimuksiin sisältyvän                     millä tavoin Hallitus aikoo turvata sen
6561: kalan tuonti. Näissä puitteissa kalan tuonti on                että myös kalastajaväestön kohtuullise
6562: vapaata, eikä kalastajien järjestöillä ole mitään              vaatimukset ja edut otetaan huomioot
6563: mahdollisuuksia vaikuttaa tähän tuontiin. Ns.                  tulevissa GATT -neuvotteluissa?
6564: 
6565:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985
6566: 
6567:                                              Gunnar Jansson
6568:                                      1985 vp. -      KK n:o 263                                        3
6569: 
6570: 
6571: 
6572: 
6573:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6574: 
6575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              V. 1980        127 684 tonnia
6576: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               V. 1981        130 030
6577: olette 4 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-           v. 1982        166 391
6578: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-            v. 1983        158 072
6579: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Jans-           V. 1984        154 945
6580: sonin kirjallisesta kysymyksestä n:o 263:
6581:                                                        Samanaikaisesti kalajauhon tuonti on kuiten-
6582:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kin hieman vähentynyt:
6583:        ryhtyä, ettei kalan halpatuonti kokonaan
6584:        tuhoa kalastajaväestön toimintaedellytyk-            V. 1980        89 992 tonnia
6585:        siä, ja                                              V. 1981        88 807
6586:           kuinka Hallitus aikoo menetellä kalan             V. 1982        96 677
6587:        tuonnin vähentämiseksi lähitulevaisuu-               v. 1983        91 461
6588:        dessa, sekä                                          V. 1984        86 415
6589:           millä tavoin Hallitus aikoo turvata sen,
6590:        että myös kalastajaväestön kohtuulliset         Ulkomaankaupan kannalta voidaan myönteise-
6591:        vaatimukset ja edut otetaan huomioon          nä piirteenä pitää kalan viennin kehitystä. Kalan
6592:        tulevissa GATT-neuvotteluissa?                (ml. äyriäisten) vienti on kehittynyt seuraavasti:
6593: 
6594:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     V.   1980    1 817 tonnia     10 336 000 mk
6595: ti seuraavaa:                                        V.   1981    3 862            13 297 000 "
6596:                                                      V.   1982    3 624            18 951 000 "
6597:    Suomeen tuodun kalan tuontimäärät ovat vii-       V.   1983    7 508            37 502 000 "
6598: meisten viiden vuoden aikana pysyneet samalla        V.   1984    7 927            62 261 000 "
6599: tasolla, minkä seuraava taulukko osoittaa:
6600:                                                         Edellä esitettyjen lukujen perusteella saadaan
6601: V. 1980      9 777 tonnia     83 513 000 mk          viime vuoden viennin keskihinnaksi 7,85 mk/kg.
6602: V. 1981      9 722            91 007 000 "              Kalan tuontia Suomeen säädellään erilaisin
6603: v. 1982     10 578           112 326 000 "           toimenpitein, varsinkin tulleilla ja määrällisillä
6604: V. 1983      9 728           111 228 000 "           tuontirajoituksilla. Kaloihin ja kalatuotteisiin
6605: V. 1984     10 575           116 463 000 "           kohdistuvien tullien määrä vaihtelee jonkin ver-
6606:                                                      ran. Myös EFTA-maista tapahtuvan tuonnin yh-
6607:                                                      teydessä peritään yleistä tullia esimerkiksi tuo-
6608:    Edellä esitettyjen tuonttmaanen ja -hintojen      reen, jäähdytetyn tai jäädytetyn lohen, siian,
6609: perusteella saadaan viime vuoden kalantuonnin        silakan ja kilohailin tuonnissa.
6610: keskihinnaksi n. 11,00 mk 1kg.                          Tuontilisensioinnin alaisten kalojen lisensiointi
6611:    Kalaa tuodaan maahamme eniten EFTA-mais-          tapahtuu vuosittain vahvistettavien valuuttamää-
6612: ta, joiden osuus koko kalantuonnista vuonna          räisten globaalikiintiöiden puitteissa. Runsaasta
6613: 1984 oli melkein 80 prosenttia. EFTA-maista          kotimaisesta lohisaaliista johtuen lohen tuontia ei
6614: tapahtuvasta kalan tuonnista Norjan osuus oli        ole viime vuosina sallittu lukuun ottamatta vä-
6615: vuonna 1984 peräti 95 prosenttia, Ruotsin 2          häistä tuontia Lapin matkailualan yrityksille.
6616: prosenttia ja Islannin 3 prosenttia. EEC-maista      Muun kalan kuin lohen osalta on yleensä alku-
6617: tuotiin Suomeen kalan kokonaistuonnista vuon-        vuodesta 3-4 kuukauden ajan myönnetty maa-
6618: na 1984 8 prosenttia ja Kanadasta 11 prosenttia.     hantuojille tuontilisenssejä ilman rajoittavia eh-
6619:    Suomeen        ei-ihmisravinnoksi   tuotavien     toja. Loppuvuoden osalta on viime vuosina ollut
6620: kalanjätteiden tuonti on tällä vuosikymmenellä       tuontilisensioinnissa rajoituksia, joiden perusteel-
6621: kasvanut seuraavasti:                                la on ollut mahdollista tuoda vain pakastettua
6622: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 263
6623: 
6624: isoa siikaa, puna-ahventa, ankeriasta ja makrillia    eikä tullittomaan tuontiin yleensä voida puuttua
6625: savustarnoiden raaka-aineeksi. Koko vuoden kiin-      muillakaan rajoitustoimenpiteillä.
6626: tiö on ollut noin 1 000 tonnia kalaa. Myös tuore,
6627:                                                         Hallitus seuraa jatkuvasti Suomen kalatalou-
6628: jäädytetty, suolattu tai suolavedessä oleva silakka   den kehitystä ja kauppa- ja teollisuusministeriö
6629: on tuontilisensioinnin alaista. Turskakalojen ja
6630:                                                       on jo toukokuussa 1985 asettanut kalateollisuus-
6631: silakkafileen tuonti on lisenssivapaata. Kalamark-
6632:                                                       toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää
6633: kinatoimikunta, jossa myös kalastajajärjestöt ovat
6634:                                                       kalanjalostuksen pitkän aikavälin tuotantoedelly-
6635: edustettuina, antaa lisenssivirastolle suosituksia
6636:                                                       tykset Suomessa kiinnittäen erityistä huomiota
6637: kalan lisensioinnista sekä lisensioinnin määrästä,
6638:                                                       tuonnin taholta tulevaan kilpailuun sekä tehdä
6639: laadusta ja ajankohdasta.
6640:                                                       ehdotukset sellaisiksi valtion toimenpiteiksi, joil-
6641:    Kalan ja kalavalmisteiden tuonti Suomeen on
6642:                                                       la voidaan turvata kotimaisen kalanjalostuksen
6643: viime vuosina pysynyt määrällisesti lähes muuttu-
6644:                                                       suotuisa kehitys.
6645: mattomana. Myös tuonnin keskihinta on noussut
6646: suhteessa tuontimääriin. Kalojen vienti, joka            Seuraavalla GATT -neuvottelukierroksella, jon-
6647: tuontimääriin nähden on vähäistä, on kehittynyt       ka käynnistämisestä ei vielä ole tehty päätöstä,
6648: positiivisesti tällä vuosikymmenellä. Tässä tilan-    tullaan toimimaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino-
6649: teessa kalojen ja kalavalmisteiden kotimaiseen        elämän ja sen järjestöjen kanssa. GATT-järjestön
6650: kysyntään ja kulutustottumuksiin tulisi vaikuttaa     piirissä laaditut selvitykset ja järjestön asiakirja-
6651: kansainväliset sitoumukset huomioon ottaen.           aineisto toimitetaan jo nykyisellään muun muas-
6652: Kuten aikaisemmin esitettiin, noin 80 prosenttia      sa Kalatalouden keskusliitolle silloin, kun niissä
6653: Suomeen tuotavasta kalasta tulee EFTA-maista.         esiintyy kalojen kauppaan ja kalastukseen liitty-
6654: Tuonti on siten EFTA-sopimuksen säätelemää,           viä kysymyksiä.
6655: 
6656:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1985
6657: 
6658:                                                                                 Ministeri jermu Laine
6659:                                       1985 vp. -     KK n:o 263                                        5
6660: 
6661: 
6662: 
6663: 
6664:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6665: 
6666:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               år 1980         127 684 ton
6667: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse              år 1981         130 030
6668: av den 4 juni 1985 tili vederbörande medlem av             år 1982         166 391
6669: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift         år 1983         158 072
6670: av följande av riksdagsman Jansson underteckna-            år 1984         154 945
6671: de spörsmål nr 263:
6672:                                                        Samtidigt har dock importen av fiskmjöl
6673:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      minskat något:
6674:        för att fiskarbefolkningens verksamhets-
6675:        förutsättningar inte helt skall slås ut av          år 1980         89 992 ton
6676:        biliigimporten av fisk, och                         år 1981         88 807
6677:           hur ämnar Regeringen förfara för att             år 1982         96 677
6678:        minska fiskimporten inom närmaste                   år 1983         91 461
6679:        framtid, samt                                       år 1984         86 415
6680:           på vilket annat sätt avser Regeringen
6681:        trygga att även fiskarbefolkningens rimli-       Med tanke på vår utrikeshandel har utveck-
6682:        ga krav och intressen blir tiligodosedda      lingen av fiskexporten varit positiv. Exporten av
6683:        inför förestående GATT-förhandlingar?         fisk (inkl. kräftdjur) har utvecklats enligt följan-
6684:                                                      de:
6685:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra
6686: följande:                                            år 1980      1 817 ton        10 336 000 mk
6687:                                                      år 1981      3 862            13 297 000
6688:    Importen av fisk tili Finland har under de        år 1982      3 624            18 951 000
6689: senaste fem åren legat på ungefär samma nivå,        år 1983      7 508            37 502 000
6690: vilket framgår av nedanstående tabeli:               år 1984                       62 261 000
6691:                                                                   7 927
6692: år 1980      9 777 ton        83 513 000 mk
6693:                                                          På basis av ovanstående siffror blir medelpriset
6694: år 1981      9 722            91 007 000
6695:                                                      för förra årets export från Finland 7,85 mk/kg.
6696: år 1982     10 578           112 326 000
6697:                                                          Fiskimporten tili Finland regleras genom olika
6698: år 1983      9 728           111 228 000
6699:                                                      åtgärder, främst tullar och kvantitativa restriktio-
6700: år 1984     10 575           116 463 000
6701:                                                      ner. Tulisatserna på fisk och fiskprodukter vari-
6702:                                                      erar något. Även vid import från EFTA-länderna
6703:    På basis av ovanstående importvolymer och         uppbärs en allmän tuli, t.ex. vid import av färsk,
6704: importpriser blir medelpriset för förra årets        kyld eller fryst lax, sik, strömming och vassbuk.
6705: fiskimport ca 11,00 mk/kg.                               Licensiering av fisk, som är underkastad kvan-
6706:    Den största delen av fiskimporten kommer          titiva restriktioner, sker inom ramen för global-
6707: från EFTA-länderna, vilkas andel av den totala       kvoter i valutabelopp, vilka faststälis årligen. På
6708: fiskimporten uppgick tili närmare 80 procent år      grund av den rika laxfångsten i Finland har man
6709: 1984. Av fiskimporten från EFTA-länderna hade        inte under de senaste åren tillåtit laximport,
6710: Norge år 1984 en dominerande andel på 95             bortsett från en mindre mängd tili företagen
6711: procent, Sveriges andel var 2 proce~t och Islands    inom turistbranschen i Lappland. I fråga om
6712: 3 procent. EG-ländernas andel av Fmlands totala      annan fisk än lax har man i regel i början av året
6713: fiskimport år 1984 var 8 procent och Kanadas 11      under 3-4 månaders tid beviljat importörerna
6714: procent.                                             importlicenser utan begränsande vilikor. Under
6715:    Vår import av fiskavfall, som är otjänligt tili   slutet av året har det under de senaste åren
6716: människoföda, har ökat under detta årtionde          tillämpats begränsningar i fråga om importlicen-
6717: enligt följande:                                     ser, och det har endast varit möjligt att importera
6718: 6                                     1985 vp. -     KK n:o 263
6719: 
6720: djupfryst stor sik, kungsfisk, ål och makrill som    länderna. Importen regleras sålunda av EFTA-
6721: råvara tili rökerierna. Kvoten för hela året har     avtalet och i regel kan man inte begränsa den
6722: legat på ungefär 1 000 ton fisk. Även importerad     tulifria importen genom andra åtgärder.
6723: färsk, fryst och saltad strömming samt Strömming
6724:                                                         Regeringen följer kontinuerligt utvecklingen
6725: i saltlake är licensbelagd. Importen av torskfisk
6726:                                                      inom fiskerihushåliningen i Finland och handels-
6727: och filerad strömming är inte licensbelagd. Fisk-
6728: marknadskommissionen, där även fiskarnas orga-       och industriministeriet har redan i maj 1985
6729: nisationer är representerade, ger licensverket re-   tilisatt en fiskindustrikommission med uppdrag
6730: kommendationer om licensiering av fisk samt om       att utreda produktionsförutsättningarna för fisk-
6731:                                                      förädlingen i Finland på lång sikt samt fästa
6732: mängden och kvaliteten ävensom om tidpunkten
6733:                                                      särskild vikt vid den konkurrens som importen
6734: för importlicensiering.
6735:    Importen av fisk och fiskberedningar tili Fin-    innebär samt lägga fram förslag tili sådana åtgär-
6736:                                                      der från statens sida genom vilka en gynnsam
6737: land har under senare år varit nästan oförändrad i
6738:                                                      utveckling för den inhemska fiskförädlingen kan
6739: fråga om volymen. Även medelpriset för impor-
6740:                                                      tryggas.
6741: ten har stigit i förhåliande tili importvolymen.
6742: Exporten av fisk, som är ringa i förhåliande tili       Inför nästa GATI-förhandlingsrunda, om vars
6743: importvolymen, har utvecklats positivt under         inledande inte ännu beslutats, förutses ett nära
6744: detta årtionde. 1 denna situation borde man          samarbete med näringslivet och dess organisatio-
6745: inom ramen för våra internationelia avtalsförplik-   ner. De utredningar som utarbetats inom organi-
6746: telser försöka påverka den inhemska efterfrågan      sationen GATI och dess övriga bakgrundsmate-
6747: på fisk och fiskberedningar samt konsumtionsva-      rial tilistälis redan i detta nu bl.a. Centralförbun-
6748: norna. Som tidigare nämndes kommer ca 80             det för fiskerihushålining, ifali i dem behandlas
6749: procent av den importerade fisken från EFTA-         frågor angående fiske elier handel med fisk.
6750: 
6751:     Helsingfors den 22 juli 1985
6752: 
6753:                                                                                Minister jermu Laine
6754:                                               1985 vp.
6755: 
6756: Skriftligt spörsmål nr 264
6757: 
6758: 
6759: 
6760: 
6761:                                   Rehn: Om de privata familjedagvårdarnas vårdkostnader
6762: 
6763: 
6764:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6765: 
6766:    De privata familjedagvårdarna gör i dag en        tillgång till både lekotek, skrivor och kassetter,
6767: stor insats i vårt samhälle med en låg lön för ett   och dessutom delar kommunen ut åt dessa både
6768: ansvarsfullt arbete. Den ersättning familjedagvår-   lek- och ritmaterial gratis.
6769: daren får har en avdragsrätt i beskattningen             De privata familjedagvårdarnas juridiska, soci-
6770: enligt normer fastställda av skattestyrelsen, upp-   ala och lönepolitiska ställning jämfört med de
6771: gående i detta nu tiU mk 350/mån eller mk            kommunalt anställda familjedagvårdarna är i dag
6772: 15 ,90 1dag och per barn. 1 denna summa inräk-       mycket osäker.
6773: nas kostnaderna för mat, slitage av bostad,              Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
6774: hemlösöre och inredning, tvättmedel och lek-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6775: saker.                                               ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
6776:    Det ovan nämnda avdraget täcker inte de           följande spörsmål:
6777: verkliga kostnaderna, varför en noggrann under-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
6778: sökning av den faktiska situationen vore synnerli-          för att de privata familjedagvårdarnas
6779: gen nödvändig.                                              verkliga vårdkostnader för dagbarnen ut-
6780:    Kostnaderna för t.ex. lekmaterial kunde famil-           reds, och för att skatteavdragssystemet
6781: jedagvårdaren få avdra i sin skattedeklaration              kunde utvecklas så att t.ex. kostnaderna
6782: mot kvitto upp tiU ett visst maximibelopp. Den              för lekmaterial kunde avdras tili ett visst
6783: kommunala familjedagvårdaren har ju de facto                belopp i skattedeklarationen?
6784: 
6785:      Helsingfors den 5 juni 1985
6786: 
6787:                                            Elisabeth Rehn
6788: 
6789: 
6790: 
6791: 
6792: 4285007638
6793: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 264
6794: 
6795: Kirjallinen kysymys n:o 264                                                                   Suomennos
6796: 
6797: 
6798: 
6799: 
6800:                                     Rehn: Yksityisille perhepäivähoitajille hoidosta aiheutuvista kustan-
6801:                                       nuksista
6802: 
6803: 
6804:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6805: 
6806:    Yksityiset perhepäivähoitajat antavat tällä het-       Yksityisten perhepäivähoitajien oikeudellinen,
6807: kellä merkittävän panoksen yhteiskunnassamme            sosiaalinen ja palkkapoliittinen asema verrattuna
6808: saaden vastuunalaisesta työstään alhaisen palkan.       kunnan palveluksessa olevien perhepäivähoitajien
6809: Perhepäivähoitajan korvauksesta saadaan verohal-        asemaan on tällä hetkellä varsin epävarma.
6810: lituksen vahvistamien ohjeiden mukaan vähentää
6811: 350 mk kuukaudessa eli 15,90 mk päivässä lasta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6812: kohden. Tähän summaan sisältyvät kustannukset           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6813: ruoasta, asunnon, koti-irtaimiston ja sisustuksen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6814: kulumisesta, pesuaineista ja leikkikaluista.            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6815:    Edellä mainittu vähennys ei kata todellisia
6816: kustannuksia, minkä johdosta todellisen tilan-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6817: teen huolellinen tutkiminen olisi erittäin tärkeätä.           ryhtyä päivähoidossa olevien lasten yksi-
6818:    Perhepäivähoitaja voisi vähentää veroilmoituk-              tyisille perhepäivähoitajille aiheuttamien
6819: sessaan esim. leikkiin käytetyn materiaalin osto-              todellisten kustannusten selvittämiseksi ja
6820: kuittien perusteella tiettyyn enimmäismäärään                  verovähennysjärjestelmän kehittämiseksi
6821: saakka. Kunnallisilla perhepäivähoitajilla on itse             siten, että esimerkiksi leikkeihin käytetyn
6822: asiassa käytettävissään lelusto, äänilevyjä ja kaset-          materiaalin kustannukset voitaisiin tiet-
6823: teja, minkä lisäksi kunta jakaa heille ilmaiseksi              tyyn määrään saakka vähentää veroilmoi-
6824: sekä leikki- että piirustusmateriaalin.                        tuksessa?
6825: 
6826:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1985
6827: 
6828:                                               Elisabeth Rehn
6829:                                       1985 vp. -      KK n:o 264                                         3
6830: 
6831: 
6832: 
6833: 
6834:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6835: 
6836:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       tusta koskevassa ohjeessa (8.11.1984/10859/311
6837: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         84) hoitovähennyksen määräksi lasta kohden on
6838: olette 5 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-     suositeltu 350 mk kuukaudessa. Tämä määrä
6839: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      edellyttää kokopäivähoitoa. Vähennyksen mää-
6840: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Elisa-    rään on katsottava sisältyvän huoneiston käytöstä
6841: beth Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       aiheutuneet kulut, kodin inaimiston ja sisustuk-
6842: myksestä n:o 264:                                     sen kulumisesta aiheutuneet menot, pesuaineet,
6843:                                                       käyttöesineiden kuten leikkikalujen kulumisesta
6844:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        aiheutuneet menot sekä ruokakustannukset. Näi-
6845:        ryhtyä päivähoidossa olevien lasten yksi-      hin määriin ei sisälly sellaisia poikkeuksellisia
6846:        tyisille perhepäivähoitajille aiheuttamien     menoeriä kuin leikkikoulumaksuja tai jäsenmak-
6847:        todellisten kustannusten selvittämiseksi ja    suja.
6848:        verovähennysjärjestelmän kehittämiseksi           Verohallituksen yhtenäistäruisohjeen mukai-
6849:        siten, että esimerkiksi leikkeihin käytetyn    nen hoitokuluvähennys on laskettu Suomen Kau-
6850:        materiaalin kustannukset voitaisiin tiet-      punkiliiton, Suomen Kunnallisliiton ja Finlands
6851:        tyyn määrään saakka vähentää veroilmoi-        Svenska Kommunförbundin 23.9.1983 ja
6852:        tuksessa?                                      3.9.1984 antamissa kunnallisen perhepäivähoi-
6853:                                                       don kustannuskorvausta koskevissa yleiskirjeissä
6854:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      olleiden suositusten perusteella. Kunnallisia per-
6855: ti seuraavaa:                                         hepäivähoitajia koskevan kustannusselvityksen on
6856:    Tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n mukaan         katsottu soveltuvan myös yksityisten perhepäivä-
6857: verovelvollisella on oikeus tulostaan vähentää        hoitajien keskimääräisten hoitokulujen määrittä-
6858: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet     misen pohjaksi, koska olosuhteet kunnallisessa ja
6859: menot. Palkansaajilla tulonhankkimiskulut voi-        yksityisessä päivähoidossa vastannevat keskimää-
6860: daan vähentää siltä osin kuin ne ylittävät tulo- ja   rin toisiaan.
6861: varallisuusverolain 28 §:ssä säädetyn tulonhank-         Jos yksityisellä perhepäivähoitajalla on sellaisia
6862: kimisvähennyksen enimmäismäärän, joka vuo-            kustannuksia, jotka eivät sisälly verohallituksen
6863: delta 1985 toimitettavassa verotuksessa on 1 400      yhtenäistäruisohjeen mukaisen vähennyksen pe-
6864: markkaa. Yksityisiä perhepäivähoitajia tulon-         rusteisiin tai jos kustannukset muutoin nousevat
6865: hankkiruisvähennys ei yleensä koske, koska heitä      lasta kohden yli suositelluu vähennyksen määrän,
6866: pidetään useimmissa tapauksissa itsenäisinä yrittä-   hän voi vähentää todelliset esim. erityismateriaa-
6867: jinä.                                                 lin tai lelujen hankkimisesta aiheutuneet kulut
6868:    Yksityisten perhepäivähoitajien tulonhankki-       täysimääräisesti. Tulonhankkimiskulujen vähen-
6869: ruiskulujen vähennysoikeutta ei ole verotussään-      nysoikeus edellyttää kuitenkin tällöin tositteelli-
6870: nöksissä millään tavoin rajoitettu, vaan kustan-      sen selvityksen esittämistä kustannusten määräs-
6871: nukset voidaan vähentää täysimääräisesti esitetyn     tä. Lisäksi edellytetään selvitystä siitä, että kulut
6872: selvityksen perusteella. Koska lastenhoidosta ai-     johtuvat hoitotyöstä eivätkä ole perhepäivähoita-
6873: heutuneet menot ovat kuitenkin luonteeltaan           jan tai hänen perheensä elantokustannuksia.
6874: normaalien elantomenojen kaltaisia, niiden tosit-        Kysyjän ehdottama järjestelmä, jossa esimer-
6875: teellinen selvittäminen ja erottaminen päivähoi-      kiksi leikkeihin käytetyn materiaalin kustannuk-
6876: tajan ja hänen perheensä omista elantomenoista        set voitaisiin vähentää vain osittain, merkitsisi
6877: on käytännössä hankalaa. Tämän vuoksi verohal-        nykyisen periaatteessa täysimääräisen tulonhank-
6878: litus on vuosittain antanut asiaa koskevan yhte-      kimiskulujen vähennysoikeuden supistumista.
6879: näistämisohjeen, jonka mukaan yksityisten per-        Tämän kaltainen uudistus olisi verovelvollisten
6880: hepäivähoitajien hoitomenot voidaan muun sel-         kannalta huononnus nykyiseen järjestelmään ver-
6881: vityksen puuttuessa vähentää. Vuoden 1984 Vero-       rattuna.
6882:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
6883: 
6884:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
6885: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 264
6886: 
6887: 
6888: 
6889: 
6890:                                Till Riksdagens Herr Talman
6891: 
6892:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Detta belopp förutsätter heldagsvård. I beloppet
6893: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       bör anses ingå kostnader för användningen av
6894: den 5 juni 1985 till vederbörande medlem av          bostaden, utgifter för slitage på hemmets lösöre
6895: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    och inredning, tvättmedel, utgifter för slitage på
6896: dagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade             bruksföremål såsom leksaker samt kostnaderna
6897: spörsmål nr 264:                                     för mat. I dessa belopp ingår inte sådana excep-
6898:                                                      tionella utgiftsposter som lekskoleavgifter eller
6899:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      medlemsavgifter.
6900:        för att de privata familjedagvårdarnas
6901:        verkliga vårdkostnader för dagbarnen ut-         Det avdrag för vårdkostnader som rekommen-
6902:        reds, och för att skatteavdragssystemet       deras i skattestyrelsens anvisningar har räknats ut
6903:        kunde utvecklas så att t.ex. kostnaderna      på basen av de rekommendationer för kost-
6904:        för lekmaterial kunde avdras till ett visst   nadsersättning vid kommunal familjedagvård vil-
6905:        belopp i skattedeklarationen?                 ka givits i Finlands Stadsförbunds, Suomen Kun-
6906:                                                      nallisliittos och Finlands Svenska Kommunför-
6907:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     bunds cirkulär 23.9.1983 och 3.9.1984. Kost-
6908: anföra följande:                                     nadsutredningen som gällde kommunala familje-
6909:                                                      dagvårdare har ansetts vara tillämplig även såsom
6910:    Enligt 25 § lagen om skatt på inkomst och         grund för fastställande av de privata familjedag-
6911: förmögenhet har den skattskyldige rätt att från      vårdarnas genomsnittliga vårdkostnader, efter-
6912: sin inkomst avdra utgifterna för inkomstens          som förhållandena i den kommunala och den
6913: förvärvande och bibehållande. Då det gäller          privata dagvården i genomsnitt torde motsvara
6914: löntagare kan kostnaderna för inkomstens förvär-     varandra.
6915: vande avdras till den del de överstiger det i 28 §
6916: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet               Om en privat familjedagvårdare har sådana
6917: stadgade maximiavdraget för inkomstens förvär-       kostnader som inte beaktats i grunderna för det
6918: vande, vilket vid beskattningen för år 1985 är       avdrag som avses i skattestyrelsens anvisningar
6919: 1 400 mark. Avdraget för inkomstens förvärvan-       eller om kostnaderna per barn annars överstiger
6920: de gäller i allmänhet inte privata familjedagvår-    det rekommenderade avdragets belopp, kan dag-
6921: dare, eftersom de i de flesta fall anses som         vårdaren göra avdrag till fullt belopp för kost-
6922: självständiga företagare.                            nader för anskaffande av t.ex. specialmaterial
6923:    De privata familjedagvårdarnas rätt att avdra     eller leksaker. Rätten att göra avdrag för kost-
6924: kostnader för inkomstens förvärvande har inte på     nader för inkomstens förvärvande förutsätter
6925: något sätt begränsats genom beskattningsstad-        emellertid att verifikat över kostnadernas storlek
6926: ganden, utan kostnaderna kan avdras till fullt       företes. Vidare förutsätts en utredning om att
6927: belopp på basen av utredning. Eftersom kost-         kostnaderna hänför sig till dagvården, dvs. att de
6928: naderna för vård av barn till sin natur liknar       inte utgör levnadskostnader för dagvårdaren eller
6929: normala levnadskostnader, är det i praktiken         dennes familj.
6930: svårt att verifiera. dem och avskilja dem från          Det system som spörsmålsställaren föreslagit,
6931: dagvårdarens och dennes familjs egna lev-            enligt vilket t.ex. kostnader för lekmaterial skulle
6932: nadskostnader. Skattestyrelsen har därför i saken    kunna avdras endast delvis, skulle innebära en
6933: årligen utfärdat anvisningar för förenhetligande,    inskränkning av det nuvarande systemet, enligt
6934: vilka anger hur de privata dagvårdarnas vård-        vilket avdrag för kostnader för inkomstens förvär-
6935: utgifter skall avdras då annan utredning saknas. I   vande i princip får göras till fullt belopp. En
6936: anvisningarna för 1984 års beskattning               dylik reform skulle innebära en försämring för
6937: (8.11.1984/10859/31/84) rekommenderas vård-          den skattskyldige jämfört med det nuvarande
6938: avdraget per barn utgöra 350 mk per månad.           systemet.
6939:     Helsingfors den 24 september 1985
6940: 
6941:                                                                           Minister Pekka Vennamo
6942:                                                 1985 vp.
6943: 
6944: Kirjallinen kysymys n:o 265
6945: 
6946: 
6947: 
6948: 
6949:                                    H. Kemppainen: Hevosten käytön jatkamisesta Kainuun Prikaatissa
6950: 
6951: 
6952:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6953: 
6954:    Julkisuuteen on tullut tietoja, joiden mukaan       n. 15 ratsastusseuran hevosta, joista ratsastusseura
6955: puolustuslaitos vähentäisi hevosten käyttöä. Tiet-     maksaa 9 mk hoitomaksua päivää kohti.
6956: tävästi on kaavailtu hevosten keskittämistä Niini-        Hevosenpidon lopettamista ei voida perustella
6957: salon varuskuntaan ja niistä luopumista muilla         myöskään taloudellisilla seikoilla. Yhden hevosen
6958: varuskun tapaikkakunnilla.                             ylläpidon lasketaan maksavan 13 mk päivässä. Jos
6959:     Puolustusvoimain tehtävänä on turvallisuu-         hevosenpito lopetetaan, loppuvat myös tulot ul-
6960: temme takaaminen kriisiaikoina. Viime sodissa          kopuolisten hevosten hoitamisesta.
6961: hevosella oli korvaamaton merkitys puolustusvoi-          Kainuun Prikaatissa on lisäksi juuri peruskor-
6962: main toiminnalle ja myös huoliolle koko maassa.        jattu talli, jossa on asianmukaiset tilat 30 hevo-
6963: Kun emme voi tällä hetkellä täysin määritellä          selle. Jos juuri tallikäyttöön rakennettuja tiloja
6964: millaista kriisitilannetta varten on valmistaudut-     ruvettaisiin muuttamaan muuhun käyttöön, tuli-
6965: tava, ei hyödyllisiä kokemuksia pitäisi unohtaa.       si se kohtuuttoman kalliiksi.
6966: Vaikka teknologinen kehitys onkin ollut huimaa,           Hevosilla on puolustusvoimille myös merkittä-
6967: emme voi olla varmoja, toimiiko huipputekniik-         vä PR-arvo, jonka merkitys vastaisuudessa kau-
6968: ka erilaisissa mahdollisissa kriisitilanteissa ja      punkimaisen asumisen myötä vain kasvaa. Varus-
6969: kuinka kauan. Perinteisiä keinoja ei pitäisi täysin    kunnan hevosista on ollut sekä hyötyä että huvia
6970: unohtaa. Hevonen osoittautuu edelleen käyttö-          esimerkiksi koululaisille ja lapsille. Kehitysvam-
6971: kelpoiseksi esimerkiksi sissitoiminnassa. Hevonen      maisten tutustuttaminen hevosiin on ollut jopa
6972: on käyttövarma kaikissa olosuhteissa, eikä sen         kuntouttavaa toimintaa. Maatalousoppilaitoksen
6973: käyttö ole riippuvainen huoltoyhteyksistä ja           opiskelijoille hevosista on ollut koulutuksellista
6974: esim. ulkomaisen polttoaineen saannista.               käyttöä.
6975:     On myös muita syitä, jotka puhuvat puolus-            Hevosten keskittämistä pelkästään Niinisaloon
6976: tusvoimien hevosen käytön vähentämistä ja lo-          on tiettävästi perusteltu sillä, että hevosten käyt-
6977: pettamista vastaan. Hevostalous ja hevosenpito         tö puolustusvoimissa siellä tehostuisi ja niiden
6978: ovat yleisesti elpymässä hevosten rajun vähenemi-      asema paranisi. Näin ei kuitenkaan tulisi tapah-
6979: sen ja pitkään jatkuneen laman jälkeen. Ravi- ja       tumaan.
6980:  ratsukäytön lisäksi myös muu hevosen hyötykäyt-          Niinisalossa ei tällä hetkellä ole suurille hevos-
6981:  tö on ainakin jollakin tavalla elpymässä, ja tätä     määrille asianmukaisia tiloja. Lisäksi niille tuskin
6982:  kehitystä tulisi myös tukea. Varusmiespalvelu-        löytyy siellä mielekästä ja jatkuvaa käyttöä. Täl-
6983:  aikainen hevosten käyttö voisi olla tärkeänä kou-     löin niiden suorituskyky ja kunto ei säily parhaa-
6984:  lutusjaksona. Viime vuosina halukkuus suorittaa       na mahdollisena. Sen sijaan hevosenpidon jatka-
6985:  varusmiesaikana osa palveluksesta ajomiehenä          minen useammissa varuskunnissa pienemmissä
6986:  talleilla on lisääntynyt. Vapaaehtoisia on aina       ryhmissä takaa niiden mielekkään käytön. Val-
6987:  löytynyt enemmän kuin ajomiehiksi on voitu            mius hevosten käsittelyyn ja hyötykäyttöön kehit-
6988:  sijoittaa. Ajomiehenä palvelu ei ole myöskään         tyy useammille varusmiespalvelun suorittaneille.
6989:  ollut este muuhun koulutukseen osallistumiselle       Lisäksi hevosten kunto, työkyky ja maastotottu-
6990:  ja muiden sotilastaitojen oppimiselle. Ajomiehe-      mus säilyvät, kun niillä on jatkuvasti asianmu-
6991:  nä palvelleet ovat ilmeisesti kautta linjan selvin-   kaista käyttöä. Keskittämällä hevoset pelkästään
6992:  neet keskimääräisesti tai jopa keskimääräistä pa-     yhteen varuskuntaan ajaudumme varmuudella
6993:  remmin koulutusvaatimuksista.                         tilanteeseen, jolloin puolustusvoimissa hevosella
6994:     Kainuun Prikaatissa on tällä hetkellä kymmen-      on pelkästään museoarvo. Sen sijaan säilyttämällä
6995:  kunta prikaatin omaa hevosta. Lisäksi pidetään        hevosenpito eri varuskunnissa niiden mielekästä
6996: 
6997:  428500711K
6998: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 265
6999: 
7000: hyötykäyttöä voidaan jatkaa ja säilyttää jatkuva,               Aikooko Hallitus turvata hevosten käy-
7001: ainakin jonkinasteinen valmius myös kriisitilan-             tön edelleen jatkamisen Kainuun Prikaa-
7002: teita varten. Nykyisissä yksiköissä myös hevospal-           tissa ja muissa tarkoitukseen soveltuvissa
7003: velu on säilynyt varusmiehille mielekkäänä.                  varuskunnissa niin, että valmius hevosen
7004:    Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-         käyttöön kriisiaikoina säilyy, ja että sa-
7005: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              malla edistetään yleisesti hevosen käyttöä
7006: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            ja että näin myös säilytetään hevosten
7007: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                          PR-merkitys puolustusvoimille?
7008: 
7009:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1985
7010: 
7011:                                           Hannu Kemppainen
7012:                                      1985 vp. -     KK n:o 265                                          3
7013: 
7014: 
7015: 
7016: 
7017:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7018: 
7019:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taus- ja sotaharjoituksissa eri puolilla maata sekä
7020: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hevosten käytön kokeilu- ja tutkimustoimintaan.
7021: olette 5 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-      Saman päätöksen mukaan lisätään Kadettikou-
7022: ne n:o 1139 ohella toimittanut valtioneuvoston      lun ratsuhevosten määrää, jolloin sinne on siirret-
7023: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   tävä myös lisää eläinhuoltohenkilöstöä lakkautet-
7024: taja Hannu Kemppaisen näin kuuluvasta kirjalli-     tavista hevososastoista.
7025: sesta kysymyksestä n:o 265:                            Mainittu päätös on johdonmukainen seuraus
7026:                                                     siitä, että puolustusvoimien tarpeisiin hevoskou-
7027:           Aikooko Hallitus turvata hevosten käy-    lutettavien asevelvollisten määrä on vähentynyt ja
7028:        tön edelleen jatkamisen Kainuun Prikaa-      pienten hevososastojen ylläpito sekä hajautetun
7029:        tissa ja muissa tarkoitukseen soveltuvissa   henkilöstön käyttö ei ole sopusoinnussa puolus-
7030:        varuskunnissa niin, että valmius hevosen     tusvoimien voimavarojen kanssa. Pienet hevos-
7031:        käyttöön kriisiaikoina säilyy, ja että sa-   osastot ovat myös kärsineet vähäisestä koulutus-
7032:        malla edistetään yleisesti hevosen käyttöä   käytöstä, koska joukkue-komppaniaharjoituksissa
7033:        ja että näin myös säilytetään hevosten       ei käytetä hevosta. Hevoskoulutuksen keskittyessä
7034:        PR-merkitys puolustusvoimille?               yhteen joukko-osastoon todentuntuiset harjoitte-
7035:                                                     lutilanteet moninkertaistuvat ja tehostuvat.
7036:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Puolustusvoimat tulee rekrytoimaan ajomie-
7037: ti seuraavaa:                                       hensä koko valtakunnan alueelta. Eläinhuolto-
7038:    Ottaen huomioon puolustusvoimien viime           aliupseerien, ts. kengitysseppien, määrä säilyy
7039: vuosina tarkistetut sodan ja rauhan aikaiset he-    lähes entisellään palvellen näin erinomaisella ta-
7040: vosten käyttötarpeet sekä puolustusvoimien käy-     valla valtakunnan hevosurheilun ja hevostalou-
7041: tettävissä olevat voimavarat on pääesikunta         den tarpeita. Ratsastusurheilun sekä nykyaikaisen
7042: 26.11.1984 tehnyt päätöksen, jonka mukaan           5-ottelun kannalta oma merkityksensä on myös
7043: muun muassa Kainuun Prikaatin hevososasto           Kadettikoulun ratsumäärän lisäämisellä ja ratsas-
7044: lakkautetaan ja puolustusvoimien vetohevoskan-      tuskoulutuksen tehostamisella.
7045: nan ylläpito keskitetään Eläinlääkintäkouluun          Edellä sanotun perusteella puolustusministeriö
7046: Niinisaloon supistaen samalla vetohevosten koko-    katsoo, että puolustusvoimien hevosten keskittä-
7047: naismäärää.                                         misellä saavutetaan nykyistä parempi tulos kou-
7048:    Tämä järjestely antaa tarvittavat mahdollisuu-   lutuksellisesti ja taloudellisesti. Samalla järjestely
7049: det eläinlääkintähenkilöstön tarkoituksenmukai-     ottaa huomioon, että valmius hevosten käyttöön
7050: seen sijoittamiseen ja kouluttamiseen, hevosten     kriisiaikoina säilyy ja edistetään yleisesti hevosten
7051: käytön ja hoidon kouluttamiseen varusmiehille ja    käyttöä ja säilytetään myös hevosten PR-merkitys
7052: reserviläisille, kuormastaryhmien käyttöön ker-     puolustusvoimilla.
7053: 
7054:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1985
7055: 
7056:                                                             Puolustusministeri Vezkko Pihlajamäki
7057: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 265
7058: 
7059: 
7060: 
7061: 
7062:                                Till Riksdagens Herr Talman
7063: 
7064:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt samma beslut utökas antalet ridhästar
7065: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       vid Kadettskolan, varvid till skolan överförs per-
7066: 1139 av den 5 juni 1985 till vederbörande            sonai från de enheter som indras.
7067: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande
7068: av riksdagsman Hannu Kemppainen underteck-              Ifrågavarande beslut är en logisk följd av att
7069: nade spörsmål nr 265:                                mängden värnpliktiga som utbildas för vård och
7070:                                                      användning av hästar för försvarsmaktens behov
7071:           Ämnar Regeringen trygga den fortsatta      har minskat och av att upprätthållandet av små
7072:        användningen av hästar vid Kainuun Pri-       enheter och användringen av decentraliserad per-
7073:        kaati och vid andra garnisoner som läm-       sonai inte överensstämmer med försvarsmaktens
7074:        par sig för ändamålet så, att beredskapen     resurser. De små enheterna för vård och använd-
7075:        för användande av hästar i kristider består   ning av hästar har även lidit av den ringa
7076:        och så att användningen av hästar i           användningen av hästar i utbildningen, eftersom
7077:        allmänhet främjas och hästarnas PR-bety-      hästar inte används i pluton-kompaniövningarna.
7078:        delse för fösvarsmakten bevaras?              Då utbildningen i användningen av hästar kon-
7079:                                                      centreras till en truppavdelning mångfaldigas och
7080:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      intensifieras de realistiska övningstillfällena.
7081: anföra följande:
7082:                                                         Försvarsmakten kommer att rekrytera körkarlar
7083:    Med beaktande av behovet av användningen          från hela landet. Antalet djurvårdsunderofficera-
7084: av hästar under krigs- och fredstid, vilket juste-   re d.v.s. hovsmeder förblir nästan detsamma och
7085: rats under de senaste åren, samt de resurser som     betjänar sålunda på ett utomordentligt sätt häst-
7086: står till försvarsmaktens förfogande har Huvud-      sportens och hästhushållningens behov inom lan-
7087: staben 26.11.1984 fattat ett beslut, enligt vilket   det. Med tanke på ridsporten och den moderna
7088: enheten för vård och användning av hästar vid        femkampen har det antalet ridhästar vid Kadett-
7089: Kainuun Prikaati indras och underhållet av           skolan och effektiveringen av ridundervisningen
7090: försvarsmaktens bestånd av draghästar koncentre-     sin egen betydelse.
7091: ras till Veterinärskolan i Niinisalo, varvid drag-
7092: hästarnas sammanlagda antal minskas.                    På basis av det ovan anförda anser försvars-
7093:    Detta arrangemang ger erforderliga möjlighe-      ministeriet att ett bättre resultat, både undervis-
7094: ter för en ändamålsenlig utplacering och utbild-     ningsmässigt och ekonomiskt sett, uppnås genom
7095: ning av personalen inom veterinärmedicin, för        en koncentrering av försvarsmaktens hästar. Sam-
7096: utbildning av beväringar och reservister i vård      tidigt beaktas vid arrangemanget, att beredska-
7097: och användning av hästar, användningen av            pen för användande av hästar i kristider består
7098: anspannsgrupper vid repetitions- och krigsöv-        och hästens användning allmänt främjas och att
7099: ningar i olika delar av landet samt användning av    även hästarnas pr-betydelse för försvarsmakten
7100: hästar i försöks- och forskningsverksamhet.          bevaras.
7101: 
7102:     Helsingfors den 30 augusti 1985
7103: 
7104:                                                                Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
7105:                                               1985 vp.
7106: 
7107: Kirjallinen kysymys n:o 266
7108: 
7109: 
7110: 
7111: 
7112:                                  Holvitie ym.: Poliisin matkamäärärahojen niukkuudesta
7113: 
7114: 
7115:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7116: 
7117:    Valtion virkamiesten matkustussäännön mu-           Perinteisistä matkamenoista on jo käytetty
7118: kaisesti poliisihenkilöstölle maksettavien matka-   noin 40 % ja rahat riittänevät lokakuuhun saak-
7119: menojen suuruus oli vuoden 1984 tilinpäätökses-     ka. Eräissä yksittäisissä poliisipiireissä määrärahat
7120: sä 15 408 084 markkaa eli noin 11 prosenttia        loppuivat jo kesäkuussa.
7121: suurempi kuin vuoden 1983 vastaavat kustan-            Määrärahan riittämättömyys on aiheuttanut
7122: nukset. Vuodelle 1985 varattu kiinteä määräraha     mm. sen, että poliisimiehiä on jouduttu yhteis-
7123: on 18 170 000 markkaa. Tästä summasta on            toiminta-alueilla määräämään päivärahojen sääs-
7124: vähennettäväulosotto-ja haastemiestoimen palk-      tämiseksi yksin partiointi- ja hälytystehtäviin,
7125: kausjärjestelmän 1. 5.1985 voimaan tulleen uu-      jotta määrärahoja säästyisi. Koska määräraha
7126: distuksen johdosta uusina erillisinä matkaruenoi-   muutettiin vuoden 1985 valtion tulo- ja menoar-
7127: na yhteensä 4,4 miljoonaa markkaa, joten perin-     viossa kiinteäksi, ei asianomaisella ministeriöllä
7128: teisiin matkamenoihin jää 13 770 000 markkaa.       ole mahdollisuutta antaa lupaa määrärahan ylit-
7129: Tämä on 1 638 084 markkaa vähemmän kuin             tämiseen.
7130: vuoden 1984 tilinpäätös.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7131:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7132:    Valtion virkamiesten matkustussäännön mu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7133: kaisia valtion päivärahoja ja hotellikorvauksia     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7134: korotettiin 1. 3.198 5 lukien noin 8 % , mikä
7135: aiheuttaa noin 1,3 miljoonan markan lisätarpeen               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7136: vuoteen 1984 verrattuna. Jos toiminnan taso                 ryhtyä, jotta kansalaisten turvallisuus ja
7137: säilytetään vuonna 1985 ennallaan, tulisi matka-            poliisin työturvallisuus eivät heikkenisi
7138: menoihin saada yhteensä 3 miljoonan markan                  matkustusmäärärahan riittämättömyyden
7139: oikaisu.                                                    johdosta?
7140: 
7141:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1985
7142: 
7143:                      Tapio Holvitie                          Timo Kietäväinen
7144:                      Mikko Rönnholm                          Niilo Koskenniemi
7145: 
7146: 
7147: 
7148: 
7149:  428500814W
7150: 2                                     1985 vp. -     KK. n:o 266
7151: 
7152: 
7153: 
7154: 
7155:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7156: 
7157:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      osoitettiin ETYK:in 10-vuotisjuhlakokouksen ai-
7158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        heuttamien lisääntyvien poliisitehtävien vuoksi
7159: olette 6 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-    poliisin matkamäärärahoihin 1 630 000 markkaa.
7160: ne n:o 1140 ohella toimittanut valtioneuvoston          Tämän vuoden aikana järjestettäväksi suunni-
7161: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tellusta koulutuksesta on osaa myöhennetty ja
7162: taja Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjalli-   näin on matkamäärärahan käyttöä voitu jonkin
7163: sesta kysymyksestä n:o 266:                          verran rajoittaa. Tästä ja muista jo toteutetuista
7164:                                                      määrärahan käytön tarkistustoimenpiteistä huoli-
7165:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        matta poliisin matkamäärärahan lisätarve loppu-
7166:        ryhtyä, jotta kansalaisten turvallisuus ja    vuodelle 1985 on sisäasiainministeriön poliisi-
7167:        poliisin työturvallisuus eivät heikkenisi     osaston laskelmien mukaan 1 560 000 markkaa,
7168:        matkustusmäärärahan riittämättömyyden         mitä määrää osasto ehdottaa otettavaksi seuraa-
7169:        johdosta?                                     vaan lisämenoarvioon.
7170:                                                         Sisäasiainministeriö on kirjeellään 21.11.1984,
7171:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     jossa on ilmoitettu lääninhallituksille vuoden
7172: ti seuraavaa:                                        1985 alustava määrärahojen jako, kehottanut
7173:    Vuoden 1985 varsinaisessa tulo- ja menoarvios-    lääninhallituksia jättämään osan määrärahasta ja-
7174: sa on poliisitoimen muihin kulutusmenoihin           kamatta toiminnassa esiin tulevien yllättävien
7175: varattu 57 722 000 markkaa. Määrä on 1 865 000       tilanteiden aiheuttaman lisätarpeen varalle. Hä-
7176: markkaa pienempi kuin sisäasiainministeriön esi-     lytystehtäviin varautumisesta 31.10.1983 anne-
7177: tys. Tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole määrära-   tussa ministeriön kirjeessä on lääninhallituksia
7178: han käyttösuunnitelmaa alamomenteittain. Eri-        kehotettu antamaan sellaiset ohjeet, ettei vaaral-
7179: tyismenoarviossa on määrärahasta merkitty            lisia hälytystehtäviä jouduta suorittamaan yksin.
7180: 18 170 000 markkaa matkustussäännön mukai-           Hälytystehtävät tullaan aina suorittamaan ensisi-
7181: siin matkakustannusten korvauksiin ja päivära-       jaisina eikä poliisin toimintaa määrärahojen
7182: hoihin. Sisäasiainministeriön esityksen mukainen     niukkuuden vuoksi muutoinkaan muuteta tai
7183: matkamäärärahan tarve oli 19 850 000 markkaa.        supisteta siten, että kansalaisten tai poliisin oman
7184: Vuoden 1985 ensimmäisessä lisämenoarviossa           henkilöstön turvallisuus sen vuoksi vaarantuisi.
7185: 
7186:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985
7187: 
7188:                                                               Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
7189:                                        1985 vp. -      KK n:o 266                                       3
7190: 
7191: 
7192: 
7193: 
7194:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7195: 
7196:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           polisen på grund av de ökade polisuppgifterna i
7197: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         samband med KSSE-tioårsjubileet.
7198: den 6 juni 1985 tili vederbörande medlem av               En del av den utbildning som planerats för
7199: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      detta år har senarelagts och sålunda har använd-
7200: dagsman Tapio Holvitie m.fl. undertecknade             ningen av anslagen för resor i viss mån kunnat
7201: spörsmål nr 266:                                       begränsas. Trots denna åtgärd och andra redan
7202:                                                        gjorda ingrepp i användningen av anslagen upp-
7203:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        går poliseos merbehov av reseanslag för resten av
7204:        för att medborgarnas säkerhet och poli-         år 1985 enligt inrikesministeriets polisavdelnings
7205:        seos skydd i arbetet inte skall försämras       beräkningar tili 1 560 000 mk. Avdelningen
7206:        tili följd av otillräckliga anslag för resor?   föreslår att denna summa tas med i följande
7207:                                                        tiliäggsbudget.
7208:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lnrikesministeriet har i sitt brev 21. 11.1984,
7209: anföra följande:                                       där länsstyrelserna har informerats om den preli-
7210:                                                        minära fördelningen av anslag år 1985, uppma-
7211:   1 det egentliga statsförslaget för år 1985 har       nat länsstyrelserna att lämna en del av anslaget
7212: 57 722 000 mk reserverats för polisväsendets övri-     outdelat, för den händelse att merbehov, förorsa-
7213: ga konsumtionsutgifter. Anslaget är 1 865 000          kade av överraskande situationer i verksamheten,
7214: mk mindre än inrikesministeriets förslag. 1 stats-     skulie uppstå. 1 ministeriets brev 31.10.1983 om
7215: verkspropositionen ingår inte någon dispositions-      utryckningsberedskap har länsstyrelserna uppma-
7216: plan indelad i undermoment för anslaget. 1             nats ge sådana anvisningar, att ingen skall nöd-
7217: specialbudgeten har 18 170 000 mk av anslaget          gas utföra farliga utryckningsuppdrag ensam.
7218: reserverats för resekostnadsersättningar och dag-      Utryckningsuppdrag kommer alltid att priorite-
7219: traktamenten enligt resereglementet. Enligt inri-      ras, och poliseos verksamhet kommer inte helier
7220: kesministeriets förslag var behovet av reseanslag      eljest att, på grund av knappa anslag, ändras
7221: 19 850 000 mk. 1 den första tiliäggsbudgeten för       elier inskränkas så, att medborgarnas eller poli-
7222: år 1985 anvisades 1 630 000 mk i reseanslag tili       seos egen personals säkerhet äventyras.
7223: 
7224:      Helsingfors den 4 oktober 1985
7225: 
7226:                                                                     lnrikesminister Kaisa Raatikainen
7227:                                                 1985 vp.
7228: 
7229: Kirjallinen kysymys n:o 267
7230: 
7231: 
7232: 
7233: 
7234:                                    H. Kemppainen: Syrjäseutulisän maksamisesta myös muille kuntien
7235:                                       työntekijöille kuin viranhaitijoille
7236: 
7237: 
7238:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7239: 
7240:    Maassamme maksetaan valtion ja kuntien              täysin pysyväisluontoista. Samassa työpaikassa voi
7241: työntekijöille syrjäseutulisää, joka voi olla kaik-    lisäksi samaa työtä tehdä erilaisen palkkauksen
7242: kein syrjäisimmissä kunnissa 28 % työntekijän          saava henkilö. Työntekijälle on vaikea perustella,
7243: palkasta. Perusteena syrjäseutulisän maksamiselle      miksi samanlaisesta työstä ja sama ammattipäte-
7244: on työpaikan sijainti harvaan asutulla, syrjäisellä,   vyys omaten voi saada erilaista palkkaa.
7245: valtakunnan rajaan idässä tai pohjoisessa rajoittu-       Muutamissa kunnissa kunnanvaltuustot ovat
7246: valla tai kylmällä alueella taikka meren saaristos-    päättäneet maksaa omalla kustannuksellaan syrjä-
7247: sa. Syrjäseutulisän olemassaoloa voi pitää varsin      seutulisää myös toimenhaltijoille. Tätä kuntien
7248: perusteltuna hankalampien elinolosuhteiden sekä        palkkamenoa ei kuitenkaan ole katsottu valtion-
7249: niukempien palvelujen takia. Syrjäseutulisä on         apuun oikeuttavaksi. Kuntien virka- ja työehto-
7250: myös houkutin työntekijöille, jotta nämä parem-        sopimusneuvottelujen yhteydessä ja muulloinkin
7251: min hakeutuisivat työhön myös syrjäisille seu-
7252:                                                        kyseinen palkkaongelma on tuotu esille. Työ-
7253: duille. Tällainen palkanlisä on aiheellinen.           markkinaosapuolilta ei ole kuitenkaan löytynyt
7254: Muun muassa Neuvostoliitossa palkkaporrastus           riittävää halua ongelman korjaamiseksi.
7255: on meidän syrjäseutulisäämme verrattuna paljon
7256: jyrkempi syrjäisten alueiden hyväksi. Syrjäseutu-         Kunnat, joissa kyseinen ongelma tulee räi-
7257: lisän maksamisesta valtion virkamiehille sääde-        keimpänä esille, ovat säännönmukaisesti köyhiä,
7258: tään asetuksella (19.1.1962/56). Valtion palve-        korkean veroäyrin kuntia kehitysalueella, jossa on
7259: luksessa syrjäseutulisää maksetaan peruspalkkais-      myös korkeat työttömyysluvut. Ei voida pitää
7260: ten viranhaltijoiden lisäksi myös toimenhaltijoil-     mitenkään oikeudenmukaisena, että tällaiset
7261: Ie, ylimääräisen toimen haltijoille, tilapäisille      kunnat, joiden voimavarat verrattuna Suomen
7262: toimihenkilöille, viransijaisille sekä myös työhar-    kuntien keskimääräisiin voimavaroibio ovat to-
7263: joittelussa oleville.                                  della niukat, korjaisivat tämän työmarkkinaosa-
7264:                                                        puolten unohtaman epäkohdan. Näissä kunnissa
7265:    Kuntien työntekijöiden syrjäseutulisästä on
7266:                                                        niukoille verovaroille löytyy menoja jo pakollisis-
7267: sovittu virkaehtosopimuksessa, mikä noudattaa
7268:                                                        ta, Iakisääteisistä toiminnoista. Nämä kunnat
7269: valtiolla olevaa käytäntöä. Sen sijaan viranhalti-
7270:                                                        sijoittavat myös työllisyyden hoitoon suhteellises-
7271: joiden lisäksi kunnan muille työntekijöille, esi-
7272:                                                        ti monikymmenkertaisesti sen määrän, mitä vau-
7273: merkiksi työsopimussuhteisille ja toimenhaitijoil-
7274:                                                        raammat Etelä-Suomen suuret kaupungit.
7275: le syrjäseutulisää ei makseta. Tällaista käytäntöä
7276: ei voi pitää oikeudenmukaisena.                           Kunnallisen palkkasopimusjärjestelmän jäyk-
7277:    Kuntien palveluksessa olevien työntekijöiden        kyyden erääksi ratkaisuksi on ehdotettu sopimus-
7278: eriarvoisuutta lisää vielä se, että eri kunnissa       oikeuden siirtämistä aiemmalle tasolle, jopa kun-
7279:                                                        tiin. Mikäli syrjäseutulisä myös muille kuin viran-
7280: vaihtelee käytäntö, mitä tehtäviä hoidetaan vi-
7281: ranhaltijoiden ja mitä muussa työsuhteessa ole-        haitijoille saataisiin valtionapuun oikeuttavaksi,
7282: vien toimesta. Kun nykyisin uusien virkojen            toisi se ongelmaan huomattavaa helpotusta.
7283: perustamisessa kuntiin noudatetaan valtion ta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7284: lousarviossa määriteltyä virkakiintiötä, eivät kun-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7285: nat ole voineet muuttaa toimia viroiksi, vaikka        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7286: muilla kuin viranhaltijoilla teetettävä työ on         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7287: 
7288:  428500716R
7289: 2                                  1985 vp. -- KJ( n:o 267
7290: 
7291:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         kuntien omalla päätöksellä maksama syr-
7292:       siin, jotta syrjäseutulisää maksettaisiin       jäseutulisä näille työntekijöille tulisi val-
7293:       kunnissa myös muille työntekijöille kuin        tionapuun oikeutetuksi menoksi?
7294:       virkasopimussuhteessa oleville ja että
7295: 
7296:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1985
7297: 
7298:                                       Hannu Kemppainen
7299:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 267                                           3
7300: 
7301: 
7302: 
7303: 
7304:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7305: 
7306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        voteltaessa uusista kuntia ja kuntainliittoja koske-
7307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vista työehtosopimuksista. Tässä yhteydessä on
7308: olette 6 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-      kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimistossa
7309: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       myös laskettu kustannukset, jotka syntyisivät syr-
7310: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Han-       jäseutulisän maksamista työsuhteiselle henkilö-
7311: nu Kemppaisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        kunnalle koskevien määräysten ottamisesta työ-
7312: symyksestä n:o 267:                                    ehtosopimuksiin. Tässä yhteydessä ovat sekä kun-
7313:                                                        nallisen sopimusvaltuuskunnan neuvottelijat että
7314:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         työntekijäjärjestöjen edustajat voineet todeta, et-
7315:        siin, jotta syrjäseutulisää maksettaisiin       tä syntyvät kustannukset olisivat määrältään sitä
7316:        kunnissa myös muille työntekijöille kuin        luokkaa, ettei tällaisten määräysten ottaminen
7317:        virkasopimussuhteessa oleville ja että          kustannussyistäkään olisi mahdollista käytettävis-
7318:        kuntien omalla päätöksellä maksama syr-         sä olleiden ns. tekstimuutoksiin varattujen mää-
7319:        jäseutulisä näille työntekijöille tulisi val-   rärahojen puitteissa. Esimerkiksi 28.2.1983 tasos-
7320:        tionapuun oikeutetuksi menoksi?                 sa laskettuna syrjäseutulisän maksamista koske-
7321:                                                        vien määräysten ottaminen kuntien ja kuntain-
7322:   Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:           liittojen kuukausipaikkaisia työntekijöitä koske-
7323:    Kunnallisista työehtosopimuksista 6 päivänä         vaan työehtosopimukseen olisi merkinnyt run-
7324: marraskuuta 1970 annetun lain (670/70) 1 §:n           saan 0,6 % :n kustannusvaikutusta laskettuna ko-
7325: mukaan työehtosopimuksen kunnan ja kuntain-            ko kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa ole-
7326: liiton puolesta tekee kunnallinen sopimus-             vien kuukausipaikkaisten työntekijöiden em.
7327: valtuuskunta, johon sovelletaan, mitä työehtoso-       ajankohtana lasketusta palkkasummasta. Teksti-
7328: pimuslaissa on säädetty työnantajasta tai rekiste-     muutoksiin on säännönmukaisesti ollut käytettä-
7329: röidystä työnantajain yhdistyksestä. Työehtosopi-      vissä noin 0,1 % :n suuruusluokkaa oleva määrä.
7330: mus on sopimus jonka yksi tai useampi työnanta-        Vain poikkeuksellisesti tekstimuutoksiin on ollut
7331: ja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee     käytettävissä noin 0,2 Ofo :n suuruusluokkaa oleva
7332: yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin          maara. Syrjäseutulisän maksamista koskevien
7333: yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksis-      määräysten ottaminen työehtosopimuksiin ei ole
7334: sa tai työsuhteessa muuten on noudatettava.            käytettävissä olevien rahamäärien puitteissa ollut
7335: Työehtosopimuksen tekeminen ja sen ehdot ovat          mahdollista tinkimättä esimerkiksi yleiskorotusta-
7336: mainittujen sopimusosapuolten sopimusvapau-            sosta.
7337: den piiriin kuuluva asia.                                 Syrjäseutulisää koskevien määräysten ottami-
7338:     Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja   nen työehtosopimuksiin olisi automaattisesti
7339: -avustuksista annetun lain (35/73) 15 §:n 2 mo-        merkinnyt valtionapukustannusten nousua suh-
7340: mentin mukaan valtionosuus suoritetaan niiden          teellisesti suuremmalla määrällä, sillä kustannus-
7341: palkkausten ja muiden etujen osalta, joista on         vaikutuksia kunnallisen sopimusvaltuuskunnan
7342: voimassa tai noudatettavana virkaehto- tai työeh-      toimistossa laskettaessa on kunnille syntyviä uusia
7343: tosopimus, sen mukaisiin menoihin, kuin tämä           kustannuksia vähentävänä otettu huomioon ne
7344: sopimus edellyttää, sikäli kuin eduskunnan palk-       kunnat, joissa kunnan asianomaisen viranomai-
7345: kavaltuuskunta on hyväksynyt sopimuksen val-           sen päätöksellä työehtosopimustason ylittäen on
7346: tionosuuden suorittamisen perusteeksi tai, jos         jo otettu käyttöön syrjaseutulisän maksaminen
7347: sopimus ei vaadi palkkavaltuuskunnan hyväksy-          työsuhteiselle henkilökunnalle. Myöskään val-
7348: mistä, valtion asianomainen viranomainen on            tionapuviranomaisten taholta ei ole myönteisesti
7349: sopimuksen sanotussa tarkoituksessa hyväksynyt.        suhtauduttu tätä suuruusluokkaa olevien uusia
7350:     Syrjäseutulisän maksaminen kuntien ja kun-         kustannuksia merkitsevien sopimusmääräysten
7351: tainliittojen palveluksessa olevalle työsuhteiselle    ottamiseen työehtosopimukseen. Syrjäseutulisän
7352: henkilökunnalle on säännöllisesti ollut esillä neu-    yleisellä käyttöönotolla kaikkia kuntien ja kun-
7353: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 267
7354: 
7355: tainliittojen palveluksessa olevia työntekijöitä     keviin työehtosopimuksiin ei ole ollut mahdollis-
7356: koskevana olisi ilmeisesti heijastusvaikutuksia      ta käytettävissä olevien varojen vuoksi, valtion-
7357: myös työmarkkinakentässä yleisemminkin.              apusyistä ja määräysten mahdollisesti yksityiselle
7358:    Syrjäseutulisää koskevien määräysten ottami-      sektorille aiheuttamien heijastusvaikutuksien
7359: nen kuntien ja kuntainliittojen työntekijöitä kos-   vuoksi.
7360: 
7361:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1985
7362: 
7363:                                                               Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
7364:                                         1985 vp. -      KK n:o 267                                         5
7365: 
7366: 
7367: 
7368: 
7369:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
7370: 
7371:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            upp tili behandling då förhandlingar har förts
7372: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          om nya arbetskoliektivavtal för kommunerna och
7373: den 6 juni 1985 tili vederbörande medlem av             kommunalförbunden. I detta sammanhang har
7374: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       man på den kommunala avtalsdelegationens byrå
7375: dagsman Hannu Kemppainen undertecknade                  även beräknat storleken av de kostnader som
7376: spörsmål nr 267:                                        skulie uppstå om bestämmelser angående betal-
7377:                                                         ning av fjärrortstiliägg tili personalen i arbetsför-
7378:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        håliande togs in i arbetskoliektivavtalen. I detta
7379:         sikt att vidta för att fjärrortstillägg skall   sammanhang har såväl den kommunala avtalsde-
7380:         betalas även tili andra arbetstagare i kom-     legationens förhandlare som foreträdarna för ar-
7381:         munerna än de som är anställda i tjäns-         betstagarorganisationerna kunnat konstatera att
7382:         teavtalsförhåliande och för att det fjärr-      de kostnader som skulie uppstå är i den storleks-
7383:         ortstiliägg som kommunerna genom sitt           klassen att det inte heller av kostnadsskäl är
7384:         eget beslut betalar tili dessa arbetstagare     möjligt att inom ramen för det anslag som står
7385:         skali bli en tili statsunderstöd berättigad     tili förfogande för s.k. textändringar ta in sådana
7386:         utgift?                                         bestämmelser. T.ex. beräknat enligt nivån per
7387:                                                         28.2.1983 skulie införande av bestämmelser om
7388:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betalning av fjärrortstillägg i arbetskoliektivavta-
7389: anföra följande:                                        let för kommunernas och kommunalförbundens
7390:    Enligt 1 § lagen den 6 november 1970 om              anställda med månadslön ha inneburit en kost-
7391: kommunala arbetskoliektivavtal (670/70) ingås           nadsinverkan av drygt 0,6 % av den totala löne-
7392: arbetskoliektivavtal på kommuns och kommu-              summan för kommunernas och kommunalför-
7393: nalförbunds vägnar av kommunala avtalsdelega-           bundens månadsanstälida arbetstagare för ovan
7394: tionen, på viiken tillämpas vad i lagen om              nämnda tidpunkt. Ett belopp i storleksklassen
7395: arbetskoliektivavtal är stadgat om arbetsgivare         0,1 % har regelmässigt stått tili förfogande för
7396: elier registrerad arbetsgivarförening. Koliektivav-     textändringar. Endast i undantagsfall har detta
7397: talet är ett avtal, som av en elier flere arbetsgiva-   belopp varit i storleksklassen 0,2 %. Det har inte
7398: re elier registrerade föreningar av arbetsgivare        varit möjligt att inom ramen för den penning-
7399: sluts med en elier flere registrerade föreningar av     summa som står tili förfogande ta in bestämmel-
7400: arbetstagare om vilikor, som skali lända tili           ser om betalning av fjärrortstillägg i arbetskollek-
7401: efterrättelse vid arbetsavtal och villkoren i fråga     tivavtalen utan att pruta på t.ex. den allmänna
7402: om detta äger de nämnda avtalsparterna avtalsfri-       höjningsnivån.
7403: het.                                                       Införandet av bestämmelser om fjärrortstillägg
7404:    Enligt 15 § 2 mom. lagen om statsandelar och         i arbetskollektivavtalen skulie automatiskt ha
7405: -understöd åt kommuner och kommunalförbund              inneburit en proportionelit större höjning av
7406: (35/73) erläggs statsandel i fråga om de avlö-          kostnaderna för statsunderstöd, emedan man, då
7407: ningar och övriga förmåner, beträffande vilka           kostnadsverkningarna beräknades vid den kom-
7408: tjänste- elier arbetskoliektivavtal är gäliande elier   munala avtalsdelegationens byrå, som avdrag
7409: skall tillämpas på sådana utgifter som detta avtal      från de nya kostnader som skulie komma att
7410: förutsätter, i den mån riksdagens lönedelegation        åsamkas kommunerna beaktade de kommuner
7411: godkänt avtalet såsom grund för erläggande av           där man genom beslut av kommunens vederbö-
7412: statsmedel elier, om avtalet inte kräver lönedele-      rande myndighet redan betalar fjärrortstiliägg tili
7413: gationens godkännande, vederbörande statsmyn-           personalen i arbetsförhållande. Statsunderstöds-
7414: dighet i sagda avsikt godkänt avtalet.                  myndigheterna har inte heller förhållit sig posi-
7415:    Frågan om betalning av fjärrortstiliägg tili         tivt tili att det i arbetskoliektivavtalet tas in
7416: kommunernas och kommunalförbundens perso-               avtalsbestämmelser, som medför nya kostnader i
7417: nai i arbetsförhåliande har regelbundet tagits          en sådan storleksklass. Om fjärrortstiliägget ali-
7418: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 267
7419: 
7420: mänt togs i bruk så att det skulle gälla kommu-        kommunernas och kommunalförbundens arbets-
7421: nernas och kommunalförbundens alla arbetsta-           tagare med hänsyn till de medel som står till
7422: gare, skulle verkningarna av detta uppenbarligen       förfogande och av orsaker i anslutning tili stats-
7423: synas även mera allmänt på arbetsmarknadsfäl-          understöden samt på grund av de verkningar som
7424: tet.                                                   bestämmelserna eventuellt skulle få på den priva-
7425:    Det har inte varit möjligt att ta in bestämmel-     ta sektorn.
7426: ser om fjärrortstillägg i arbetskollektivavtalen för
7427: 
7428:      Helsingfors den 26 augusti 1985
7429: 
7430:                                                                     Inrikesminister Kaisa Raatikainen
7431:                                                    1985 vp.
7432: 
7433: Kirjallinen kysymys n:o 268
7434: 
7435: 
7436: 
7437: 
7438:                                      Paakkinen: Maksunoman hoidon antamisesta Morbus Hailey-Hailey
7439:                                         ihottumasairautta sairastaville
7440: 
7441: 
7442:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7443: 
7444:    Maassamme esiintyy harvinaista Morbus Hai-             tulehtuvien kohtien vuoksi antibioottien käyt-
7445: ley-Hailey ihottumaa muutamia kymmeniä ta-                töön joudutaan tämän tästä turvautumaan, nou-
7446: pauksia. Sairaus on parantumaton ja potilaalle            sevat potilaan sairauskustannukset vuosittain
7447: hyvin hankala. Sairauden hoitoon on pyritty               kohtuuttoman korkeiksi ja ylittävät lähes joka
7448: kehittämään erilaisia menetelmiä, mutta toistai-          vuosi verotuksessa vähennettäväksi sallitun mää-
7449: seksi lääketiede on ollut voimaton. Taudin hoita-         rän tuhansilla markoilla. Näin parantumaton
7450: minen vaatii jatkuvaa lääkitystä.                         sairaus aiheuttaa kantajalleen kipujen, tuskien ja
7451:    Harvinainen ja perinnöllinen Morbus Hailey-            työkyvyttömyyden lisäksi suuret ylimääräiset me-
7452: Hailey ihottuma aiheuttaa potilaalle herkästi             not.
7453: ihon rikkoutumista ja rakkulanmuodostumista                  Huolimatta siitä, että kyseessä oleva vaikea
7454: eri puolilla kehoa. Tavallisimmin ihottumaa               ihottumasairaus tunnustetaan lääkäreidenkin toi-
7455: esiintyy taipeissa, niskassa, kyynärpäissä ja polvis-     mesta parantumattomaksi, koko eliniän jatku-
7456: sa. Tulehdukset rikkanaisilla ihon alueilla ovat          vaksi ja aina hoitoa tarvitsevaksi, ei lääkkeitä ole
7457: erittäin vaikeasti vältettävissä varsinkin, kun ihot-     sijoitettu kokonaan korvattavien lääkkeiden jouk-
7458: tumaa saattaa esiintyä laajoilla alueilla. Ihottuma       koon.
7459: on tavallisesti niin vaikea, että sitä sairastava ei
7460: kykene olemaan työssä.                                      Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
7461:     Eräillä tautia sairastaviUa potilailla on jatkuvas-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7462: ti visvaavia ja märkivi{ ihottumakohtia, kuten            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7463: kainaloita tai kyynärtaipeita, hoidettu ihonsiir-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7464: roilla. Nämä eivät aina ble onnistuneet. Siirretyn
7465: ihoalueen reunalle on helposti ilmaantunut uusia                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7466: rakkuloita. Leikkaukset ovat aiheuttaneet poti-                  ryhtyä paraotumattoman Morbus Hailey-
7467: laalle suuria kustannuksia.                                      Hailey ihottumasairauden hoidoh ja lää-
7468:     Kyseisen ihottumasairauden päivittäinenkin                   kityksen luokittelemiseksi niin, että poti-
7469:                           .
7470:  lääkitys on varsin kallista..,  Kun lisäksi herkästi            las saa ne maksuttomasti?
7471: 
7472:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985
7473:                           J.t'_
7474: 
7475:                                            Saara-Maria Paakkinen
7476: 
7477: 
7478: 
7479: 
7480:  4285007018
7481: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 268
7482: 
7483: 
7484: 
7485: 
7486:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7487: 
7488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        laajaksi eikä varsinkaan sisällyttää siihen harvinai-
7489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sia sairauksia, joista tosin voi aiheutua suuria
7490: olette 7 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-      lääkekustannuksia.
7491: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-
7492:                                                           Kysymyksessä mainittu Morbus Hailey-Hailey
7493: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Paak-
7494:                                                        on juuri tällainen erittäin harvinainen sairaus.
7495: kisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä
7496:                                                        Sen esiintymisestä ei ole käytettävissä yksityiskoh-
7497: n:o 268:
7498:                                                        taisia tilastoja, mutta lääkintöhallituksen asian-
7499:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuntijoiden arvioiden mukaan maassamme on
7500:         ryhtyä parantumattoman Morbus Hailey-          muutama yksittäinen suku, jossa tätä perinnöllis-
7501:         Hailey ihottumasairauden hoidon ja lää-        tä sairautta esiintyy. Potilaiden määrä nousee
7502:         kityksen luokittelemiseksi niin, että poti-    arvioiden mukaan muutamaan kymmeneen ja
7503:         las saa ne maksuttomasti?                      sairauden vaikeata muotoa, jota kysymyksessä
7504:                                                        korostetaan, potee arvion mukaan alle kymme-
7505:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nen henkilöä. Hailey-Hailey-potilaat tulevat toi-
7506: ti seuraavaa:                                          meen varsin hyvin avohoidossa ja ovat yleensä
7507:                                                        työkykyisiä edellytyksellä, etteivät joudu teke-
7508:    Sairausvakuutuslain 9 §:n mukaan, sellaisena
7509:                                                        mään työtä jossa hikoillaan.
7510: kuin se on 14.6.1985 annetussa laissa, korvataan
7511: vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon käy-           Tarkoituksena ei ole ollut sisällyttää Morbus
7512: tettävät lääkkeet joko kokonaan tai 90-prosentti-      Hailey-Haileyä niihin vaikeisiin ja pitkäaikaisiin
7513: sesti sen mukaan kuin valtioneuvoston päätöksel-       sairauksiin, joiden hoitoon käytettävät lääkkeet
7514: lä määrätään. Korvaustasoa määrättäessä otetaan        korvataan joko kokonaan tai 90-prosenttisesti.
7515: huomioon sairauden laatu sekä lääkkeen tarpeel-        Tällaisia harvinaisia sairauksia potevien vakuutet-
7516: lisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston päätök-      tujen tilanteen helpottamiseksi on alussa mainit-
7517: sellä määrätään, mitä on pidettävä vaikeana ja         tuun sairausvakuutuslain uuteen 9 §:ään sisälly-
7518: pitkäaikaisena sairautena. Uutta säännöstä koske-      tetty säännös, jonka mukaan, jos vakuutetun
7519: vassa hallituksen esityksessä todettiin, että säätä-   saman kalenterivuoden aikana osittain korvatuis-
7520: mällä uusi 90 prosentin korvausluokka ja otta-         ta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja pe-
7521: malla sen piiriin eräitä yleisiä sairauksia voidaan    rusvoiteista korvaamatta jääneiden kustannusten
7522: merkittävästi parantaa useiden sellaisten vakuu-       yhteismäärä ylittää 1 750 markkaa, yli menevä
7523: tettujen asemaa, joilla vuotuiset lääkekustannuk-      määrä korvataan kokonaan. Mainittu rajamäärä
7524: set ovat suuret, mutta ettei kuitenkaan ole tar-       vastaa vuoden 1983 indeksiä. Kuluvana vuonna
7525: koituksenmukaista eikä käytännössä edes mah-           se olisi 2 080 markkaa. Uusi säännös tulee voi-
7526: dollista säätää 90 prosentin korvausluokkaa kovin      maan ensi vuoden alusta.
7527: 
7528:      Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1985
7529: 
7530:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuusk.osk.z~ Vik.atmaa
7531:                                       1985 vp. -      KK n:o 268                                       3
7532: 
7533: 
7534: 
7535: 
7536:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7537: 
7538:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         häri uppta sällsynta sjukdomar, även om de kan
7539: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ge upphov tili kännbara läkemedelskostnader.
7540: den 7 juni 1985 tili vederbörande medlem av              Den i spörsmålet nämnda sjukdomen, Morbus
7541: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Hailey-Hailey, är en dylik mycket sällsynt sjuk-
7542: dagsman Paakkinen undertecknade spörsmål nr           dom. Detaljerad statistik över sjukdomens före-
7543: 268:                                                  komst finns inte att tillgå, men sakkunniga vid
7544:                                                       medicinalstyrelsen uppskattar att det i vårt land
7545:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       finns några enstaka släkter, i vilka denna ärftliga
7546:        sikt att vidta för att den obotliga hud-       sjukdom förekommer. Enligt uppskattning upp-
7547:        sjukdomen Morbus Hailey-Hailey skall           går antalet patienter tili något tiotal och det
7548:        klassificeras så att vården och medicine-      beräknas att färre än tio personer lider av den
7549:        ringen blir avgiftsfria för patienten?         svåra formen av sjukdomen, viiken betonas i
7550:                                                       spörsmålet. Hailey-Hailey-patienterna klarar sig
7551:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      synnerligen väl i öppen vård och är i allmänhet
7552: anföra följande:                                      arbetsföra, under förutsättning att de inte behö-
7553:    Enligt 9 § sjukförsäkringslagen, sådan den ly-     ver utföra svettigt arbete.
7554: der i lag av 14.6.1985, ersätts läkemedel, som           Avsikten har inte varit att ta med Morbus
7555: används vid svår och långvarig sjukdom, an-           Hailey-Hailey bland de svåra och långvariga sjuk-
7556: tingen helt och håliet elier tili 90 procent enligt   domar där de läkemedel som vården förutsätter
7557: vad som bestäms genom statsrådets beslut. Då          ersätts antingen helt och hållet eller till 90
7558: ersättningsnivån bestäms, skall man beakta sjuk-      procent. För att underlätta situationen för sådana
7559: domens art samt i viiken mån läkemedlet är            försäkrade som lider av dylika sällsynta sjukdo-
7560: nödvändigt och ekonomiskt fördelaktigt. Statsrå-      mar har i den nya 9 § sjukförsäkringslagen, som
7561: det skall i sitt beslut bestämma vad som skall        nämndes tidigare, intagits ett stadgande, enligt
7562: anses såsom svår och långvarig sjukdom. 1 rege-       vilket den försäkrade, om det sammanlagda be-
7563: ringens proposition angående det nya stadgandet       loppet av de icke ersatta kostnader som han
7564: konstaterades att man genom att införa en ny 90       under ett kalenderår haft för sådana läkemedel
7565: procents ersättningsklass, som omfattar vissa all-    och kliniska preparat samt sådan salvbas som
7566: männa sjukdomar, når en avsevärd förbättring i        ersätts delvis överstiger 1 750 mark, erhåller full
7567: situationen för ett stort antal försäkrade med        ersättning för det överskjutande beloppet.
7568: höga årliga läkemedelskostnader, men att det          Nämnda belopp motsvarar index för år 1983.
7569: dock inte är ändamålsenligt eller i praktiken ens     Under innevarande år skulle det vara 2 080
7570: möjligt att införa en mycket omfattande 90            mark. Ett nytt stadgande träder i kraft vid
7571: procents ersättningsklass och i synnerhet inte att    ingången av nästa år.
7572: 
7573:      Helsingfors den 20 augusti 1985
7574: 
7575:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7576:                                               1985 vp.
7577: 
7578: Kirjallinen kysymys n:o 269
7579: 
7580: 
7581: 
7582: 
7583:                                   Kortesalmi: Kirjastoautojen hankkimisesta Oulun läänin kuntiin
7584: 
7585: 
7586:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7587: 
7588:    Suomen nykyinen kirjastoautoverkko syntyi         peellisuus on kiistaton, mutta valtionosuutta
7589: 1970-luvun alkupuolella sattumanvaraisesti. Val-     hankintaan ei saada.
7590: tionosuutta kirjastoautojen hankintaan myönnet-         Urajärven kunnanhallituksen mielestä nykyi-
7591: tiin tällöin nykyistä runsaammin. Tästä johtuen      nen kirjastoautoverkko tulisi saattaa paremmin
7592: yleensä kunnan oma halukkuus kirjastoauton           vastaamaan todellisia tarpeita. Valtiovallan tulisi
7593: hankintaan ratkaisi myös valtion rahoituksen         myötävaikuttaa siihen, että sellaiset harvaan asu-
7594: myöntämisen. Monet vauraat tiheään asutut kun-       tut kunnat, joissa ei kirjastoautoa ole, kykenisivät
7595: nat hankkivat auton, kun taas usea köyhempi          sen hankkimaan. Ainoa näkyvissä oleva keino
7596: harvaan asuttu kunta katsoi tuossa vaiheessa,        lienee tällä hetkellä kirjastoautoihin osoitettujen
7597: ettei kirjastoauton hankkiminen ollut välttämä-      määrärahojen tuntuva lisääminen taikka se, että
7598: töntä.                                               kirjastoautojen uushankintaan osoitetaan valtion
7599:    Viime vuosina valtion kirjastoautoihin osoitta-   talousarviossa erillinen määräraha.
7600: mat määrärahat ovat menneet vanhojen autojen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7601: uusimiseen. Esimerkiksi Oulun läänissä on vuon-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7602: na 1977 myönnetty viimeksi valtionosuutta kir-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7603: jastoauton hankkimiseen sellaiselle kunnalle, jo-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7604: ka hankkii ensimmäistä autoaan. Valtion määrä-
7605: rahojen niukkuudesta johtuen ovat Urajärven                    Aikooko Hallitus osoittaa valtion vuo-
7606: kaltaiset pinta-alaltaan laajat kunnat toivotto-             den 1986 tulo- ja menoarvioon kohtuulli-
7607: massa asemassa ensimmäisen kirjastoauton hank-               sen erillisen määrärahan kirjastoautojen
7608: kimisen suhteen. Kirjastoauton hankkimisen tar-              hankintaan     pinta-alaltaan   laajoihin
7609:                                                              Oulun läänin kuntiin?
7610:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985
7611: 
7612:                                         ]. Juhani Kortesalmi
7613: 
7614: 
7615: 
7616: 
7617:  428500723Y
7618: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 269
7619: 
7620: 
7621: 
7622: 
7623:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7624: 
7625:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuoden 1984 alusta valtionosuuslakia muutet-
7626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tiin niin, että kirjastoauton hankintakustannus-
7627: olette 7 päivänä kesäkuuta 1985 toimittanut          ten valtionosuus määräytyy saman asteikon mu-
7628: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     kaan kuin rakentamiskustannustenkin valtion-
7629: nöksen kansanedustaja Kortesalmen näin kuulu-        osuus. Siten valtion tuki painottuu aikaisempaa
7630: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 269:            enemmän köyhiin, harvaan asuttuihin kuntiin.
7631:                                                      Nykyinen lainsäädäntö ei myöskään aseta esteitä
7632:          Aikooko Hallitus osoittaa valtion vuo-      saman kirjastoauton käyttämiselle useamman
7633:        den 1986 tulo- ja menoarvioon kohtuulli-      kunnan alueella. Autojen käyttöä on voitu ja
7634:        sen erillisen määrärahan kirjastoautojen      voidaan edelleenkin jossain määrin tehostaa kun-
7635:        hankintaan     pinta-alaltaan   laajoihin     tien vhteistoiminnalla. Esimerkiksi Oulun läänis-
7636:        Oulun läänin kuntiin?                         sä e~äät kirjastoauton hankintaa suunnittelevat
7637:                                                      kunnat, muun muassa Utajärvi, ovat suunnitel-
7638:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        leet auton käytön yhdessä naapurikunnan tai
7639: seuraavaa:                                           -kuntien kanssa. Lääninhallituksessa Utajärvi on
7640:                                                      asetettu kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäiseksi
7641:    1970-luvun alkupuolen runsaat kirjastoauto-       niistä Oulun läänin kunnista, joissa kirjastoautoa
7642: hankinnat aiheuttavat nyt poikkeuksellisen suur-     ei ennestään ole.
7643: ta autojen uusimistarvetta. Sen vuoksi kirjastoau-      Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena erillistä
7644: tokantaa ei viime vuosina ole voitu paljonkaan       määrärahaa Oulun lääniin hankittavia kirjastoau-
7645: lisätä, vaikka tarkoitukseen osoitettua määrärahaa   toja varten. Saatavissa olevat varat on syytä antaa
7646: on tuntuvasti korotettu. Tästä johtuu, että käy-     valtionosuusviranomaisen,          kouluhallituksen,
7647: tössä on vanhoja ja huonokuntoisia autoja. Val-      käyttöön, jotta ne voidaan joustavasti käyttää
7648: tion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985 olevan 7    koko maa huomioon ottaen kiireellisimpään tar-
7649: milj. markan määrärahan perusteella on voitu         peeseen. Valtionosuuspäätöksiä tehdessään kou-
7650: myöntää kirjastoauton hankkiruislupa 17 kunnal-      luhallitus tutkii, milloin on mahdollista rahoittaa
7651: le, joista kolme on Oulun läänissä. Kaikki luvat     ensimmäisen kirjastoauton hankintoja kuntiin,
7652: koskevat vanhan auton uusimista.                     joissa auto on erityisen tarpeellinen.
7653: 
7654:     Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
7655: 
7656:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
7657:                                        1985 vp. -      KK n:o 269                                       3
7658: 
7659: 
7660: 
7661: 
7662:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7663: 
7664:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att statsandelen för anskaffningskostnaderna för
7665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          biblioteksbilar bestäms enligt samma skala som
7666: av den 7 juni 1985 tili vederbörande medlem av         statsandelen för byggnadskostnaderna. Således
7667: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   får fattiga, glesbyggda kommuner nuförtiden
7668: man Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 269:          mera statsunderstöd än förut. Gällande lagstift-
7669:                                                        ning ställer inte heller hinder för att samma
7670:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         biblioteksbil används inom området för flera
7671:         att ett skäligt särskilt anslag i statsför-    kommuner. Bilarnas användning har kunnat och
7672:         slaget för 1986 skall anvisas för anskaff-     kommer även i fortsättningen att kunna effekti-
7673:         ning av biblioteksbilar för Uleåborgs          veras genom kommunernas samarbete. Vissa
7674:         kommuner med stor areal?                       kommuner i Uleåborgs Iän, som t.ex. Utajärvi
7675:                                                        har planerat att använda bilen gemensamt med
7676:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       grannkommunen eller -kommunerna. Vid läns-
7677: framföra följande:                                     styrelsen har man ställt Utajärvi som första i
7678:   Många anskaffningar av biblioteksbilar i bör-        skyndsamhetsordning när de gäller de kommuner
7679: jan av 1970-talet förorsakar nu expectionellt stort    som inte har biblioteksbil.
7680: behov av art bilarna skall förnvas. Därför har det        Regeringen anser att det inte är ändamålsen-
7681: inte under de senaste åren virit möjligt att öka       ligt att anvisa ett särskilt anslag för anskaffning
7682: antalet biblioteksbilar fastän det tili ändamålet      av biblioteksbilar i Uleåborgs Iän. De tillbudsstå-
7683: avsedda anslaget avsevärt ökats. Härav följer att      ende medlen bör ställas tili statsandelsmyndighe-
7684: gamla bilar som är i dåligt skick är i bruk. På        tens, dvs. skolstyrelsens förfogande för att de
7685: basen av det anslag om 7 milj. mark som                smidigt skall kunna användas för det mest
7686: upptagits i statsförslaget för 1986 har det varit      brådskande behovet med tanke på hela landet.
7687: möjligt att bevilja 17 kommuner tillstånd att          Då skolstyrelsen fattar beslut om statsandelar
7688: anskaffa en biblioteksbil. Tre av kommunerna är        övervägar den, när det är möjligt att finansiera
7689: belägna i Uleåborgs Iän. Alla tillstånd gäller att     anskafiningar av en första biblioteksbil i de
7690: skaffa en ny bil i stället för den gamla.              kommuner där det finns särskilt stort behov av
7691:    Från början av 1984 ändras statsandelslagen så,     en bil.
7692: 
7693:      Helsingfors den 10 september 1985
7694: 
7695:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
7696:                                                 1985 vp.
7697: 
7698: Kirjallinen kysymys n:o 270
7699: 
7700: 
7701: 
7702: 
7703:                                    Kortesalmi: Ns. Lapin lain ulottamisesta koskemaan myös Taival-
7704:                                      kosken kuntaa
7705: 
7706: 
7707:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7708: 
7709:    Eduskunta on antanut 30.12.1982 lain Lapin         jolloin saataisiin hyödyllistä työtä pitäjän työttö-
7710: vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta. Lain        mille sekä samalla myös hieman korvausta Etelä-
7711: 1 §:ssä todetaan, että Lapin läänissä ja              Suomea heikompiin kantohintoihin.
7712: Kuusamon kunnassa vuosina 1982 - 1995 toteu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7713: tetaan metsätalouden alueellista suunnittelua         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7714: sekä edistetään vajaatuottoisten alueiden metsit-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7715: tämistä, joka käsittää metsän viljelyn ja uuden       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7716: kasvun turvaamisen.
7717:                                                                 Tietääkö Hallitus, että Lapin läänin ja
7718:    Taivalkosken kunnanhallituksen mielestä myös               Kuusamon naapurissa Taivalkoskella on
7719: Taivalkoski olisi sisällytettävä lain piiriin. Olo-           suuri työttömyys ja myös paljon vajaa-
7720: suhteet Taivalkoskella ovat moniin Lapin kuntiin              tuottoisia metsiä, ja
7721: ja Kuusamoon verrattavat. Tuki lisäisi Taivalkos-               aikooko Hallitus näistä sytsta ryhtyä
7722: ken työmahdollisuuksia.                                       toimiin Lapin ja Kuusamon vajaatuottois-
7723:    Olisi todella välttämätöntä ja oikeudenmukais-             ten metsien uudistamista koskevan ns.
7724: ta, että ns. Lapin laki ulotettaisiin koskemaan               Lapin lain ulottamiseksi koskemaan myös
7725: myös Kuusamon naapuripitäjää Taivalkoskea,                    Taivalkosken pitäjää?
7726: 
7727:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985
7728: 
7729:                                          ]. Juhani Kortesalmi
7730: 
7731: 
7732: 
7733: 
7734: 4285007915
7735: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 270
7736: 
7737: 
7738: 
7739: 
7740:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7741: 
7742:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nollinen valmius ja toiminta on kokonaisuudes-
7743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          saan käynnistynyt. Lain vaikutukset ovat nähtä-
7744: olette kirjeellänne 7 päivänä kesäkuuta 1985           vissä jo siten, että metsätalouden alueellinen
7745: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        suunnittelu on huomattavasti tehostunut. Näi-
7746: vastattavaksi kansanedustaja J. Juhani Kortesal-       den suunnitelmien ja Lapin lain mukaisen met-
7747: men seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen       sittämistuen avulla on metsien uudistamistoimin-
7748: n:o 270:                                               ta lisääntynyt ja suuntautunut entistä enemmän
7749:                                                        aukeille tai vain vähän hakkuutuloja antaville
7750:           Tietääkö Hallitus, että Lapin läänin ja      vajaatuottoisille alueille. Alueellinen suunnittelu
7751:         Kuusamon naapurissa Taivalkoskella on          on antanut paremman pohjan myös muiden
7752:         suuri työttömyys ja myös paljon vajaa-         metsänhoidollisten toimenpiteiden suunnittelul-
7753:         tuottoisia metsiä, ja                          le ja toteuttamiselle.
7754:            aikooko Hallitus näistä syistä ryhtyä          Hallitus on tietoinen siitä, että osittain kysei-
7755:         toimiin Lapin ja Kuusamon vajaatuottois-       sen lain vaikutuksesta Lapin ja sen eteläpuoleisen
7756:         ten metsien uudistamista koskevan ns.          alueen väliset erot metsien vajaatuottoisuudessa,
7757:         Lapin lain ulottamiseksi koskemaan myös        alueellisen suunnittelun peittävyydessä ja työlli-
7758:         Taivalkosken pitäjää?                          syydessä ovat tasoittumassa. Kunnittain tarkastel-
7759:                                                        len tilanne näyttää eräissä Lapin kunnissa eräitä
7760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          eteläpuoleisia kuntia paremmalta.
7761: seuraavaa:                                                Kysymys koskee erityisesti Taivalkosken kun-
7762:    Laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnosta-       nan ottamista Lapin lain piiriin kunnan suuren
7763: misesta (1057/82) tuli voimaan 31.12.1982. Lain        työttömyyden ja metsien vajaatuottoisuuden vä-
7764: mukaan toteutetaan Lapin läänissä ja Kuusamon          hentämiseksi. Hallituksen tarkoituksena on sel-
7765: kunnassa vuosina 1982-1995 metsätalouden               vittää Lapin lain soveltamisalueen laajentamis-
7766: alueellista suunnittelua ja edistetään vajaatilot-     mahdollisuuksia ja -tarvetta myös muiden kuin
7767: toisten alueiden metsittämistä metsänviljelyllä ja     Taivalkosken kunnan osalta ottaen samalla tar-
7768: siihen liittyvillä uuden kasvun turvaamistoimen-       kasteltavaksi, mitä vaihtoehtoisia mahdollisuuk-
7769: piteillä. Toimenpiteet rahoitetaan kokonaan val-       sia on käytettävissä tilanteen korjaamiseksi esi-
7770: tion tulo- ja menoarvioon vuosittain otettavilla       merkiksi metsänparannuslain ja työttömyyden
7771: metsänparannusvaroilla.                                lieventämiseen liittyvistä metsänhoidollisista töis-
7772:    Lain säätämisen ja rajauksen perusteluina oli-      tä 28.6.1985 annetun asetuksen (538/85) sekä
7773: vat Lapin yksityismetsien vajaatuottoisten alojen      erityisalueita koskevien säädösten perusteella.
7774: suuri määrä, metsätaloussuunnitelmien pieni               Työttömyysaste on Kainuussa keskimäärin hie-
7775: peittävyys sekä haja-asutusalueiden väestön vä-        man korkeampi kuin Lapissa, Pohjois-Pohjan-
7776: häiset sivuansiomahdollisuudet ja heikko työlli-       maalla sen sijaan selvästi näitä alempi. Pohjois-
7777: syystilanne, jota perustettavat varsin laajat suoje-   Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisissa ja itäisissä
7778: lualueet olivat edelleen heikentämässä. Lailla         kunnissa on työttömyys yleisesti suurempaa kuin
7779: pyrittiin myös saamaan aikaan valtion vajaatuot-       Lapin puoleisissa naapurikunnissa. Vaikka työlli-
7780: toisten metsien tehostettua kunnostamista vastaa-      syystilanne on Taivalkoskella jossain määrin pa-
7781: vaa toimintaa Lapin alueen yksityismetsissä. Lain      rantunut, on se edelleenkin selvästi heikompi
7782: alueelliseen rajaamiseen Lapin ja Koillis-Suomen       kuin naapurikunnissa Posiolla ja Kuusamossa.
7783: piirimetsälautakuntien toimialueille vaikuttavat       Myös Suomussalmella ja Kuhmossa on työttö-
7784: myös lain täytäntöönpanoon liittyvät hallinnolli-      myysaste ollut samaa tasoa kuin Taivalkoskella.
7785: set syyt.                                                 Metsätalouden alueellinen suunnittelu yksityis-
7786:    Lain ollessa voimassa nyt kolmatta vuottaan         metsissä kuuluu piirimetsälautakuntien tehtä-
7787: sen toimeenpanossa on kyseisissä piirimetsälauta-      viin, joka rahoitetaan valtion varoin. Lapin lakiin
7788: kunnissa saavutettu tarvittava tekninen ja hallin-     perustuvista suunnitelmista voi maanomistaja
7789:                                          1985 vp. -      KK n:o 270                                       3
7790: 
7791: saada tilaansa koskevat tiedot ilmaiseksi. Muualla       Suomen alueella 23,6 % sekä Lapin lain alueella
7792: maassa maanomistajalta peritään näistä tiedoista         keskimäärin 22,8 %. Pohjois-Pohjanmaalla vas-
7793: 10-15 markkaa hehtaarilta. Alueellisesti vaih-           taava osuus oli 12,9 % ja Kainuussa 10,3 % .
7794: dellen on tilakohtaisia tietoja pyydetty 60-80           Vajaatuottoisuudeltaan pahimpia kuntia ovat
7795: prosentilta alueellisten suunnitelmien alasta.           Kuusamo (29,3 %), Taivalkoski (25,1 %) sekä
7796: Erillisiä tilakohtaisia suunnitelmia on viime vuo-       Ii jokisuun kunnat (22 ,2 % ). Koko maan metsä-
7797: sina tehty lähinnä yhteismetsille, seurakunnille ja      maan alasta oli 13,2 % vajaatuottoista.
7798: kunnille.                                                    Vajaatuottoisuudessa on Pohjois-Suomessa
7799:    Tällä hetkellä on yksityismetsien alueellisten        määrän ohella myös rakenteellista eroa siten, että
7800: suunnitelmien peittävyys koko maassa noin 55 %           Lapin lain alueella on vajaatuottoisista runsaasti
7801: ja Pohjois-Suomen piirimetsälautakunnista Lapis-         puolet metsänuudistamistoimenpitdtä vaativia.
7802: sa 40 %, Koillis-Suomessa 45 %, Pohjois-Poh-             Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vajaatuottoi-
7803: janmaalla 30 % ja Kainuussa 53 % .                       suutta esiintyy sen sijaan runsaimmin taimisto- ja
7804:    Alueellisten suunnitelmien peittävyydessä on          kasvatusvaiheen metsiköissä, joiden tarvitsemat
7805: kuntien välillä huomattavia eroja johtuen lähin-         hoitotoimenpiteet eivät sisälly Lapin lakiin.
7806: nä siitä, että suunnittelun täysimittaiseen käyn-            Vajaatuottoisten alueiden metsittämistä tue-
7807: nistämiseen yhtäaikaisesti kaikissa kunnissa ei ole      taan Lapin lain ohella myös metsänparannusva-
7808: ollut riittäviä voimavaroja. Suunnittelun määrään        roin. Lapin lain alueella toteutetaan kuluvana
7809: vaikuttavat voimavarojen ohella myös alueellisesti       vuonna metsityksiä metsänparannuslain mukaan
7810: erilainen metsäomistusrakenne ja metsänomista-           edelleenkin enemmän kuin Lapin lain mukaan.
7811: jien kiinnostus suunnittelua kohtaan.                        Laajentamalla Lapin vajaatuottoisten metsien
7812:    Alueellisten suunnitelmien osuus yksityismet-         kunnostamisesta annetun lain soveltamisaluetta
7813: sien alasta on Suomussalmella ja Yli-Iissä selvästi      Kainuun tai Pohjois-Pohjanmaan alueille näiden
7814: pienempi, mutta Kuivaniemellä, Pudasjärvellä ja          alueiden vajaatuottoisten metsien kunnostami-
7815: Taivalkoskella sen sijaan samaa tasoa kuin Lapin         nen saattaisi jossain määrin nopeutua. Lain pääl-
7816: lain piirissä olevissa naapurikunnissa.                  lekkäisyydestä metsänparannuslain kanssa kuiten-
7817:    Metsätalouden alueellista suunnittelua on te-         kin johtuu, että vaikutukset jäisivät varsin pie-
7818: hostettu ja sitä on tarkoitus edelleenkin tehostaa       niksi, sillä vuositasolla laki voisi korvata. maan-
7819: koko maassa, muutoinkin kuin Lapin lain turvin.          omistajan omaa rahoitusta tai metsänparannus-
7820: Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja menoarvi-        lainaa koko Kainuun alueella noin 0,5 miljoonaa
7821: oksi vuodelle 1986 sisältyy 10 uuden toimihenki-         markkaa ja Pohjois-Pohjanmaan alueella noin 1,0
7822: lön paikkaaminen metsätalouden alueellista               miljoonaa markkaa, kun pohjana käytetään
7823: suunnittelua varren. Nämä toimihenkilöt on tar-          töiden nykyistä laajuutta. Yksittäisten kuntien
7824: koitus sijoittaa ensisijaisesti niihin kuntiin, joissa   kohdalla olisi kyse 50 000-200 000 markan vuo-
7825: metsätalouden alueellisen suunnittelun tehosta-          tuisesta rahoitustuen lisäyksestä.
7826: miseen on todettu tarvetta.                                  Edellä lausutun perusteella hallitus tulee sel-
7827:    Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamises-         vittämään mahdollisuudet ja tarpeet laajentaa
7828: ta annetun lain säätämisen keskeisin lähtökohta          Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta
7829: on ollut Lapin yksityismetsien muuta maata hei-          annetun lain soveltamisaluetta ottaen samalla
7830: kompi metsänhoidollinen tila. Tilanne ei tässä           tarkasteltavaksi, miten metsien vajaatuottoisuutta
7831: suhteessa ole oleellisesti muuttunut. Lappiin            ja työttömyyttä voitaisiin Taivalkosken sekä Poh-
7832: vuonna 1984 päättyneen valtakunnan metsien               jois-Pohjanmaan ja Kainuun muissakin vaikeim-
7833: VII inventoinnin osittain vielä julkaisemattomien        missa kunnissa vähentää tehostamalla ja laajenta-
7834:  tulosten mukaan oli vajaatuottoisten metsien            malla metsänparannus- ja työllisyysvaroilla sekä
7835: osuus yksityismetsien metsämaalla Lapin piiri-           erityisaluelain perusteella rahoitettavia metsäta-
7836: metsälautakunnan alueella 22,2 % ja Koillis-             louden ja muita haja-asutusalueiden toimintoja.
7837: 
7838:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1985
7839: 
7840:                                                            Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
7841: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 270
7842: 
7843: 
7844: 
7845: 
7846:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7847: 
7848:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           landslagen gälier avgränsades tili Lapplands och
7849: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nordöstra Finlands distriktsskogsnämnders verk-
7850: den 7 juni 1985 tili vederbörande medlem av            samhetsområde.
7851: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Då lagen nu har varit i kraft i över rvå år har
7852: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade             man i ifrågavarande distriktsskogsnämnder upp-
7853: spörsmål nr 270:                                       nått erforderlig teknisk och administrativ färdig-
7854:                                                        het beträffande verkstäliigheten, och verksam-
7855:           Är Regeringen medveten om att det i          heten har startat i sin helhet. Lagens verkningar
7856:         grannskapet av Lapplands Iän och Kuusa-        syns redan nu i form av att områdesplaneringen
7857:         mo i Taivalkoski råder stor arbetslöshet       av skogsbruket märkbart har effektiverats. Tack
7858:         och finns många underproduktiva skogar,        vare denna planering och det beskogningsstöd
7859:         och
7860:                                                        som beviljas på basis av Lapplandslagen har
7861:           ämnar Regeringen av dessa orsaker vid-       förnyandet av skogarna ökat och alit mer inriktats
7862:         ta åtgärder för att utsträcka den s.k.         på underproduktiva områden som ger små hyg-
7863:         Lapplandslagen som gälier förnyande av         gesinkomster eller på öppna områden. Den re-
7864:         underproduktiva skogar i Lappland och          gionala planeringen har gett en bättre grund för
7865:         Kuusamo tili att gälia även Taivalkoski        planering och förverkligande av även andra åtgär-
7866:         socken?                                        der inom skogsvården.
7867:                                                           Regeringen är medveten om att skilinaderna
7868:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        melian Lappland och områdena söder om Lapp-
7869: anföra följande:                                       land i fråga om skogarnas underproduktion, den
7870:    Lagen om iståndsättning av underproduktiva          regionala planeringens täckning och sysselsätt-
7871: skogar i Lappland (1057/82) trädde i kraft             ningen hålier på att utjämnas delvis tack vare
7872: 31.12. 1982. Enligt lagen genomförs i Lapplands        ifrågavarande lag. Då man granskar läget kom-
7873: Iän och Kuusamo kommun under åren 1982--               munvis är situationen i vissa av Lapplands kom-
7874: 1995 en områdesplanering för skogsbruket och           muner bättre än i vissa sydligare kommuner.
7875: främjas beskogning av underproduktiva områden             Spörsmålet gäller särskilt frågan om att inbe-
7876: med skogsodling och därtili anslutna åtgärder för      gripa Taivalkoski kommun i Lapplandslagen för
7877: tryggande av återväxten. Åtgärderna finansieras        att minska den stora arbetslösheten och andelen
7878: helt med skogsförbättringsmedel som årligen            underproduktiva skogar i kommunen. Rege-
7879: upptas i statsförslaget.                               ringen har för avsikt att utreda möjligheterna tili
7880:    Motiveringen tili att lagen stiftades och att det   och behovet av att utvidga tiliämpningsområdet
7881: geografiska tiliämpningsområdet begränsades var        även för andra kommuners än Taivalkoskis del.
7882: att arealen underproduktiva enskilda skogar i          Samtidigt ämnar man undersöka om det finns
7883: Lappland var stor, skogshushåliningsplanerna           alternativa möjligheter att förbättra situationen
7884: täckte endast en liten del av arealen och att          t.ex. med stöd av skogsförbättringslagen och
7885: befolkningen inom glesbygdsområdena hade               förordningen av 28.6.1985 om skogsvårdsarbeten
7886: obetydliga möjligheter tili biinkomster samt att       i anslutning tili lindrandet av arbetslösheten
7887: sysselsättningsläget var dåligt. Mao höli också på     (538/85) samt stadgandena som gäller special-
7888: att bilda tämligen omfattande skyddsområden,           områden.
7889: vilket ytterligare bidrog tili att försämra syssel-       Arbetslöshetsgraden är i genomsnitt en aning
7890: sättningsläget. Genom lagen försökte man också         högre i Kajanaland än i Lappland. I norra
7891: skapa en verksamhet, motsvarande den effektive-        Österbotten är den däremot betydligt lägre än i
7892: rade iståndsättningen av statens skogar, i enskil-     dessa båda områden. Arbetslösheten är i allmän-
7893: da skogar i Lappland. Det fanns även administra-       het större i norra Österbottens och Kajanalands
7894: tiva orsaker i anslutning tili verkstäliigheten av     norra och Östra kommuner än i grannkommuner-
7895: lagen som bidrog tili att det område där Lapp-         na i Lappland. Trots att sysselsättningen i Taival-
7896:                                          1985 vp. -      KK n:o 270                                     5
7897: 
7898: koski i viss mån har förbättrats är den fortfarande      opublicerade resultaten av den VII riksskogstaxe-
7899: betydligt sämre än i grannkommunerna Posio               ringen, som avslutades i Lappland år 1984, var
7900: och Kuusamo. Också i Suomussalmi och Kuhmo               22,2 % av de enskilda skogarnas skogsmark inom
7901: har sysselsättningen håliit sig på ungefär samma         Lapplands distriktsskogsnämnds område under-
7902: nivå som i Taivalkoski.                                  produktiva och inom nordöstra Finlands område
7903:    Områdesplaneringen av skogsbruket i enskilda          23,6 % samt inom det område där Lapplandsla-
7904: skogar hör tili distriktsskogsnämndernas uppgif-         gen gälier i medeltal 22,8 %. I norra Osterbot-
7905: ter och finansieras med statens medel. Jordägaren        ten var motsvarande andel 12,9 % och i Kajana-
7906: kan få uppgifterna· i den pian som baserar sig på        land 10,3 %. De mest underproduktiva kommu-
7907: Lapplandslagen gratis tili den del som gäller hans       nerna är Kuusamo (29,3 % ), Taivalkoski
7908: lägenhet. I övriga delar av landet uppbärs av            (25,1 %) samt kommunerna vid Ijo älvs myn-
7909: jordägarna en avgift om 10-15 mk per hektar              ning (22,2 % ). Av hela landets skogsmark var
7910: för dessa uppgifter. Uppgifter som gälier lägen-         13,2 % underproduktiv.
7911: heten har begärts tili 60-80 % av områdespla-               Förutom en kvantitativ skilinad i underpro-
7912: nernas areal beroende på område. Separata pla-           duktiviteten i norra Finland finns det också en
7913: ner för lägenheter har under de senaste åren             struktureli skilinad i det avseendet att av de
7914: uppgjorts närmast för samfällda skogar, försam-          underproduktiva skogarna i området där Lapp-
7915: lingar och kommuner.                                     landslagen gälier drygt hälften är sådana som
7916:    För närvarande täcker områdesplanerna för             kräver förnyelseåtgärder. I norra Österbotten och
7917: enskilda skogar i hela landet ca 55 % och då det         i Kajanaland är det främst plantbestånden och
7918: gäller distriktsskogsnämnderna i norra Finland, i        galiringsbestånden som är underproduktiva och i
7919: Lappland 40 %, i nordöstra Finland 45 %, i               Lapplandslagen finns inga stadganden om vård
7920: norra Österbotten 30 % och i Kajanaland 53 %.            av dessa.
7921:    I fråga om områdesplanernas täckning finns               Beskogning av underproduktiva områden un-
7922: det stora skillnader mellan kommunerna främst            derstöds inte bara på basis av Lapplandslagen
7923: på grund av att det inte har funnits tillräckliga        utan också med skogsförbättringsmedel. På om-
7924: resurser för att starta planeringen i fuli skala         rådet som berörs av Lapplandslagen sker under
7925: samtidigt i alla kommuner. Planeringens omfatt-          innevarande år fortfarande mera beskogning med
7926: ning beror inte bara på resurserna utan också på         stöd av skogsförbättringslagen än med stöd av
7927: att ägarstrukturen och skogsägarnas intresse för         Lapplandslagen.
7928: planeringen är olika i olika områden.                       Om tillämpningsområdet för lagen om istånd-
7929:    Områdesplanernas andel av de enskilda sko-            sättning av underproduktiva skogar i Lappland
7930: garnas areal är betydligt mindre i Suomussalmi           skulie utvidgas tili att gälla områdena i Kajana-
7931: och Över-Ii än i grannkommunerna som berörs              land ellet norra Österbotten är det möjligt att
7932: av Lapplandslagen medan andelen i Kuivaniemi,            iståndsättningen av underproduktiva skogar på
7933: Pudasjärvi och Taivalkoski däremot är på samma           dessa områden skulle ske något snabbare än för
7934: nivå som i grannkommunerna där Lapplands-                närvarande. På grund av att denna lag och lagen
7935: lagen gälier.                                            om skogsförbättring sammanfaller med varandra
7936:     Områdesplaneringen av skogsbruket har effek-         skulle verkningarna dock bli tämligen obetydli-
7937: tiverats och avsikten är att fortsätta att effektivera   ga, ty årligen kunde lagen ersätta jordägarnas
7938: planeringen i hela landet också med andra medel          egen finansiering eller skogsförbättringslånen på
7939: än Lapplandslagen. I statsförslaget för år 1986          hela Kajanalands område med ca 0,5 miljoner
7940: föreslås avlönande av 10 nya funktionärer för            mk, och på norra Österbottens område med ca
7941: områdesplanering av skogsbruket. Avsikten är att         0, 1 miljoner mk, då arbetenas nuvarande omfatt-
7942: placera de här funktionärerna främst i sådana            ning tas som grund. I fråga om enskilda kommu-
7943: kommuner där man har konstaterat att områ-               ner skulie det gälia en årlig ökning av finansie-
7944: desplaneringen av skogsbruket borde effektive-           ringsstödet med 50 000-200 000 mk.
7945: ras.                                                        På basen av det ovan sagda kommer rege-
7946:     Den centrala utgångspunkten för stadgandet           ringen att utreda möjligheterna tili och behovet
7947:  av lagen om iståndsättning av underproduktiva           av att utvidga tillämpningsområdet för lagen om
7948: skogar i Lappland har varit att skogsvårdssituatio-      iståndsättning av underproduktiva skogar i Lapp-
7949:  nen är sämre för enskilda skogar i Lappland än i        land. Samtidigt ämnar regeringen ta upp frågan
7950:  övriga landet. I det avseendet har situationen          om hur man kan minska skogarnas underproduk-
7951:  inte nämnvärt förändrats. Enligt de delvis ännu         tion och arbetslösheten i Taivalkoski kommun
7952: 6                                   1985 vp. -- ~ n:o 270
7953: 
7954: samt i de kommuner i norra Österbotten och i       dena som finansieras med skogsförbättrings- och
7955: Kajanaland där situationen är svår, genom att      sysselsättningsmedel samt med stöd av special-
7956: effektivera och utvidga sådan skogsbruksverksam-   områdeslagen.
7957: het samt annan verksamhet inom glesbygdsområ-
7958: 
7959:     Helsingfors den 2 oktober 1985
7960: 
7961:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
7962:                                               1985 vp.
7963: 
7964: Kirjallinen kysymys n:o 271
7965: 
7966: 
7967: 
7968: 
7969:                                   Kortesalmi: Kalatalouskoulun perustamisesta Taivalkosken Ohta-
7970:                                     ojalle
7971: 
7972: 
7973:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7974: 
7975:    Oulun lääninhallitus on esittänyt keskiasteen     peruskoululta vapautuneet hyväkuntoiset ala-
7976: koulunuudistuksen toimeenpanosuunnitelmassa          asteen tilat käyttöön.
7977: Pohjois-Suomen . keskuskalanviljelylaitoksen yh-        Kun suunnitellut laitokset on sijoitettu vain
7978: teyteen Ohtaojalle rakennettavaksi kalataloudelli-   Etelä-Suomeen, kun kalatalouden aloituspaikoik-
7979: sen koulutusyksikön 12 oppilaspaikalla. Ammat-       si esitetään koko maassa vuoteen 1988 mennessä
7980: tikasvatushallituksen suunnitelmassa peruslinjo-     vain 84 aloituspaikkaa ja kun kalatalouden mer-
7981: jen ja opintolinjojen mitoittamisesta antamassa      kitys on kasvamassa koko maassa, on perusteltua
7982: mietinnössä 28.2.1980 todetaan, että Paraisten       saada lisäksi koulutuspaikkoja varsinkin Pohjois-
7983: lisäksi toinen kalatalousoppilaitos esitetään pe-    Suomen tarvetta varten, joten perustamissuun-
7984: rustettavaksi Mikkelin lääniin, ja lisäksi mietin-   nittelua on tehostettava.
7985: nossa lausutaan: '' Ammattikasvatusneuvoston            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7986: maatalousopetuksen jaosto on esittänyt, että         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7987: Pohjois-Suomea tulisi harkita peruslinjojen aloi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7988: tuspaikkojen sijaintipaikkana.''                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7989:    Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitos Tai-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kalata-
7990: valkosken Ohtaojalla voi tarjota monia myöntei-             louskoulun perustamiseksi Pohjois-Suo-
7991: siä edellytyksiä ja pohjan koululle. Taivalkosken           men keskuskalanviljelylaitoksen yhtey-
7992: kunta tarjoaa noin 7 kilometrin päässä laitoksesta          teen Taivalkosken Ohtaojalle?
7993: 
7994:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985
7995: 
7996:                                         ]. Juhani Kortesalmi
7997: 
7998: 
7999: 
8000: 
8001: 428500722X
8002: 2                                                           1985 vp. -          KK n:o 271
8003: 
8004: 
8005: 
8006: 
8007:                                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8008: 
8009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa                                 oppilasmäärää ei ole voitu nostaa lähellekään
8010: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                   oppilaitoskohtaistamispäätöksen edellyttämää ta-
8011: olette 7 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kirjeen-                               soa. Viime vuonna koulun oppilasmäärä oli noin
8012: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-                                60, kun määrällinen tavoite on vahvistettu
8013: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J. Ju-                              192:ksi. Tilanne on kuitenkin nopeasti parane-
8014: hani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta                                  massa, sillä Valtion kalatalousoppilaitos on kulu-
8015: kysymyksestä n:o 271:                                                           van kesän aikana saanut käyttöönsä uudet toimi-
8016:                                                                                 tilat. Tämä tekee oppilasmäärän lisäämisen mah-
8017:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kalata-                              dolliseksi tavoitteiden mukaiseksi jo lähitulevai-
8018:         louskoulun perustamiseksi Pohjois-Suo-                                  suudessa.
8019:         men keskuskalanviljelylaitoksen yhtey-
8020:         teen Taivalkosken Ohtaojalle?                                              Enonkosken kalatalousoppilaitos rakennetta-
8021:                                                                                 neen vuosina 1988-90 työllisyyden hoitoon tar-
8022:   Vastauksena kysymykseen esitär.. kunnioittaen                                 koitetuilla varoilla. Tämän jälkeen kalatalouden
8023: seuraavaa:                                                                      peruslinjan oppilasmäärä vastaa peruslinjalle vah-
8024:                                                                                 vistettua kokonaismitoitusta.
8025:   Ammattikasvatushallituksen 17.2.1983 vahvis-
8026: tamien pitemmän aikavälin oppilaitoskohtaisten                                     Valtion kalatalousoppilaitoksesta tähän men-
8027: määrällisten tavoitteiden mukaan kalatalouden                                   nessä valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin koulu-
8028: peruslinjalla on vuonna 1988 108 aloituspaikkaa                                 tustaan vastaaviin tehtäviin. Kun peruslinjalta
8029: seuraavasti:                                                                    valmistuvien lukumäärä kasvaa lähitulevaisuudes-
8030:                                                                                 sa, tulee tilanne työmarkkinoilla muuttumaan.
8031:       suomenkielinen koulutus                                                   Eräiden arvioiden mukaan kalatalouskoulutuksen
8032:       kouluaste............................                                76   saaneita tulee 1990-luvulla valmistumaan enem-
8033:       opistoaste............................                               16   män kuin ala pystyy työllistämään. Opetusviran-
8034:       ruotsinkielinen koulutus                                                  omaisten käsityksen mukaan kalatalouden perus-
8035:       kouluaste . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    12   linjan mitoitus vastaa kuitenkin työelämän tar-
8036:       opistoaste . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    4   peita tulevaisuudessakin. Peruslinjan mitoituksen
8037:                                                                                 tarkistaminen uusia aloituspaikkoja perustamalla
8038:    Koulutusasteen aloituspaikat on jaettu Paraisil-                             ei tällä hetkellä siten ole opetusministeriön käsi-
8039: la toimivan Valtion kalatalousoppilaitoksen ja                                  tyksen mukaan perusteltua. Tästä syystä ei myös-
8040: Enonkeskelle perustettavan kalatalousoppilaitok-                                kään uuden kalatalousoppilaitoksen perustami-
8041: sen kesken siten, että ensin mainitussa on 60                                   nen Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen
8042: aloituspaikkaa ja jälkimmäisessä 28 aloituspaik-                                yhteyteen Taivalkosken Ohtaojalle ole tarkoituk-
8043: kaa. Kaikki opistoasteen koulutus tapahtuu Val-                                 senmukaista. Koska kalataloudella on tärkeä
8044: tion kalatalousoppilaitoksessa. Näin ollen kaikki                               merkityksensä Pohjois-Suomen elinkeinoelämässä
8045: kalatalouden peruslinjan vahvistetut aloituspai-                                ja kun ammatissa toimivat kalastajat sekä
8046: kat on jaettu kahden edellä mainitun oppilaitok-                                kalanviljelijät ovat pääsääntöisesti vailla ammatil-
8047: sen kesken.                                                                     lista peruskoulutusta, on tarpeen järjestää näille
8048:    Valtion kalatalousoppilaitoksen toimintaa on                                 soveltuvaa kurssikoulutusta. Tähän tarkoitukseen
8049: viime vuosina haitannut merkittävästi asianmu-                                  Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitos soveltuu
8050: kaisten toimitilojen puute. Tästä johtuen koulun                                hyvin.
8051: 
8052:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
8053: 
8054:                                                                                               Opetusministeri Kaarina Suonio
8055:                                                             1985 vp. -- ~ n:o 271                                                 3
8056: 
8057: 
8058: 
8059: 
8060:                                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
8061: 
8062:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                                    det ens närmelsevis motsvarar den nivå som avses
8063: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                                   i beslutet om fastställandet av antalet elever vid
8064: av den 7 juni 1985 tili vederbörande medlem av                                  läroanstalten. 1 fjol hade skolan 60 elever, medan
8065: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-                            det kvantitativa målet hade fastställts tili 192
8066: man J. Juhani Kortesalmi undertecknade spörs-                                   elever. Situationen håller dock på att snart för-
8067: mål nr 271:                                                                     bättras eftersom Statens fiskeriläroanstalt under
8068:                                                                                 innevarande sommar fått nya utrymmen tili sitt
8069:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för                                  förfogande. Detta möjliggör ökningen av antalet
8070:         att en fiskeriläroanstalt skall inrättas i                              elever enligt målen redan inom en nära framtid.
8071:         anslutning tili Pohjois-Suomen keskuska-
8072:         lanviljelylaitos benämnda anstalt i Ohta-                                 Fiskeriläroanstalten i Enontekis torde byggas
8073:         oja i Taivalkoski?                                                      under åren 1988--1990 med de medel som är
8074:                                                                                 avsedda för skötseln av sysselsättningen. Därefter
8075:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt                                motsvarar antalet elever på grundlinjen för fiskeri
8076: framföra följande:                                                              den totala dimensionering som fastställts för
8077:                                                                                 grundlinjen.
8078:    Enligt de kvantitativa mål på lång sikt vid
8079: varje läroanstalt som yrkesutbildningsstyrelsen                                     De elever som hittills blivit utexaminerade vid
8080: fastställt 17.2.1983 kommer antalet nybörjar-                                   Statens fiskeriläroanstalt har placerat sig väl i de
8081: platser på grundlinjen för fiskeri år 1988 att vara                             uppgifter som motsvarar deras utbildning. Då
8082: 108 platser. Platserna fördelar sig på följande                                 antalet elever som genomgått grundlinjen kom-
8083: sätt:                                                                           mer att bli större, kommer situationen att
8084:                                                                                 förändra sig på arbetsmarknaden. Enligt vissa
8085:       finskspråkig utbildning                                                   uppskattningar kommer antalet elever som fått
8086:       skolnivå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   76   utbildning i fiskeri på 1990-talet att vara större
8087:       institutnivå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     16   än vad det finns arbete inom branschen. Enligt
8088:       svenskspråkig utbildning                                                  undervisningsmyndigheternas uppfattning kom-
8089:       skolnivå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   12   mer dimensioneringen av grundlinjen för fiskeri
8090:       institutnivå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      4   att motsvara arbetslivets behov även i framtiden.
8091:                                                                                 Undervisningsministeriet anser att det inte för
8092:    Nybörjarplatserna på skolnivå har fördelats                                  tillfället är motiverat att justera dimensione-
8093: mellan Statens fiskeriläroanstalt i Pargas och den                              ringen av grundlinjen genom att inrätta nya
8094: fiskeriläroanstalt som skall inrättas i Enontekis så                            nybörjarplatser. Därför är det inte heller motive-
8095: att antalet nybörjarplatser vid förstnämnda läro-                               rat att i anslutning tili Pohjois-Suomen keskuska-
8096: anstalt är 60 platser och vid sistnämnda 28                                     lanviljelyslaitos benämnda anstalt inrätta en ny
8097: platser. Ali undervisning på institutnivå ges vid                               fiskeriläroanstalt i Ohtaoja i Taivalkoski. Efter-
8098: Statens fiskeriläroanstalt. Således har alla fast-                              som fiskeriet spelar en betydande roll inom norra
8099: ställda nybörjarplatser på grundlinjen för fiskeri                              Finlands näringsliv och eftersom de fiskare samt
8100: fördelats mellan de två ovan nämnda läroanstal-                                 fiskodlare som utövar detta yrke tili största delen
8101: terna.                                                                          saknar en yrkesinriktad utbildning är det påkallat
8102:    Bristen på ändamålsenliga utrymmen har un-                                   att anordna för dem sådan utbildning i form av
8103: der de senaste åren avsevärt försvårat verksam-                                 kurser som är lämplig för dem. Pohjois-Suomen
8104: heten vid Statens fiskeriläroanstalt. Därför har                                keskuskalanviljelylaitos lämpar sig mycket väl för
8105: det inte varit möjligt att öka antalet elever så att                            detta ändamål.
8106: 
8107:      Helsingfors den 10 september 1985
8108: 
8109:                                                                                        Undervisningsminister Kaarina Suonio
8110:                             j
8111:                         j
8112:                         j
8113:                     j
8114:                     j
8115:                 j
8116:                 j
8117:             j
8118:             j
8119:         j
8120:         j
8121:     j
8122:     j
8123: j
8124: j
8125:                                                1985 vp.
8126: 
8127: Kirjallinen kysymys n:o 272
8128: 
8129: 
8130: 
8131: 
8132:                                   Kortesalmi: Sanomalehtien jakamisesta päivittäin myös maaseudulla
8133: 
8134: 
8135:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8136: 
8137:    Kun nyky-yhteiskunnassa maamme väestökes-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8138: kuksissa sanomalehdet kannetaan kansalaisille jo-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8139: kaisena viikonpäivänä, laajalla maaseudullamme       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8140: sitä vastoin, esim. Pudasjärven kunnassa Oulun       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8141: läänissä, lehdet jaetaan vain viitenä päivänä vii-
8142: kossa. Näin ollen kansalaiset ovat selvästi eri-               Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli-
8143: arvoisessa asemassa tiedonsaannin ja tiedonkulun            tus aikoo ryhtyä, jotta myös maamme
8144: nopeuden osalta. Tähän epäkohtaan olisi saatava             laajalla maaseudulla sanomalehdet voitai-
8145: korjaus.                                                    siin jakaa kansalaisille jokaisena viikon-
8146:                                                             päivänä?
8147: 
8148:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985
8149: 
8150:                                         ]. Juhani Kortesalmi
8151: 
8152: 
8153: 
8154: 
8155: 4285007273
8156: 2                                      1985 vp. -- KJC n:o 272
8157: 
8158: 
8159: 
8160: 
8161:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8162: 
8163:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kustannusvastaavuuteen perustuvia uusia varhais-
8164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jakeluja ja viikonloppujakelu ja erityisesti Pohjois-
8165: olette kesäkuun 11 päivänä 1985 päivätyn kir-          ja Itä-Suomessa. Posti- ja telelaitoksen lauantai-
8166: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ja sunnuntaijakeluissa jaettiin viime vuonna kaik-
8167: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].      kiaan noin 39,7 miljoonaa sanomalehteä, näistä
8168: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       suurin osa maaseudulla. Sanomalehtien jakelu-
8169: kysymyksestä n:o 272:                                  palvelun tasoa myös maaseudulla voidaankin
8170:                                                        näin ollen pitää kohtalaisen hyvänä.
8171:            Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli-
8172:         tus aikoo ryhtyä, jotta myös maamme               Asetuksella säädetty sanomalehtien kuljetus-
8173:         laajalla maaseudulla sanomalehdet voitai-      maksu, joka lehdistön yleisen kuljetustuen an-
8174:         siin jakaa kansalaisille jokaisena viikon-     siosta on sanomalehtien julkaisijoille erittäin
8175:         päivänä?                                       edullinen, riittää peruspalvelun eli 5-päiväisen
8176:                                                        jakelun ylläpitämiseen. Peruspalvelun täydentä-
8177:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       minen lauantai- ja sunnuntaijakeluilla katsotaan
8178: ti seuraavaa:                                          lisäpalveluksi, josta sanomalehdiltä laskutetaan
8179:                                                        erillisjakelumaksut.
8180:    Sanomalehtien tilaajien palvelu on Suomessa
8181:                                                           Posti- ja telelaitoksella on mahdollisuus viikon-
8182: erittäin korkeatasoista. Sanomalehdistä noin
8183:                                                        loppujakelujen laajentamiseen myös maaseudulla
8184: 60 % toimitetaan lukijoilleen varhaisjakeluna
8185:                                                        niille uusille alueille, joille sanomalehdet ovat
8186: kaikkina ilmestymispäivinä. Varhaisjakeluista
8187:                                                        halukkaita sellaisen palvelun saamaan ja kustan-
8188: noin neljä viidesosaa on sanomalehtien omia ja         tamaan. Posti- ja telelaitoksen sanomalehtijake-
8189: noin yksi viidesosa postin hoitamia. Varhaisjake-
8190:                                                        lujen laajentamista harvaan asutulla maaseudulla
8191: lut kattavat kaupunkialueiden lisäksi myös huo-
8192:                                                        rajoittaa kuitenkin se, että pienistä lehtimääristä
8193: mattavan määrän kuntakeskuksia ja kylätaajamia.
8194:                                                        ja pitkistä välimatkoista johtuen jakelun yksikkö-
8195:    Varhaisjakelualueiden ulkopuolella pääasial-        kustannukset muodostuvat suuremmiksi kuin
8196: linen sanomalehtien jakelukanava on normaali
8197:                                                        lehtien omissa jakeluissa kaupunkialueilla. Sano-
8198: postin päiväjakelu. Kun valtioneuvosto teki
8199:                                                        malehdistö ei ole kiinnostunut järjestämään maa-
8200: 10.4.1974 päätöksen postin lauantaipalvelujen
8201:                                                        seudulle yhtä hyvää jakelupalvelua kuin kaupun-
8202: rajoittamisesta, se edellytti, että sanomalehtien
8203:                                                        keihin, koska se lisäisi huomattavasti jakelukus-
8204: jakelusta huolehditaan entiseen tapaan. Näin on
8205:                                                        tannuksia, mutta ei lisäisi vastaavasti lehtien
8206: myös tehty. Maaseudun lauantaijakelut on pysy-
8207:                                                        levikkiä eikä ilmoitustuloja.
8208: tetty entisessä laajuudessaan, vaikka ne ovat pos-
8209: tin sanomalehdistölle järjestämistä erityispalve-         Seitsemänpäiväisen sanomalehtijakelua järjes-
8210: luista tappiollisimmat.                                täminen kaikkialle maaseudulle valtion kustan-
8211:    Lauantaijakelut aiheuttivat viime vuonna noin       nuksella edellyttäisi valtion sanomalehdistölle an-
8212: 32 miljoonan markan rasituksen valtiontaloudel-        tamaan tukeen usean kymmenen, ehkä usean
8213: le; tästä noin 20 miljoonaa markkaa oli lauantai-      sadan miljoonan markan lisäystä. Valtion lehdis-
8214: jakeluihin ohjautuvaa lehdistön yleistä kuljetus-      tötukea pohtii parhaillaan parlamentaarinen leh-
8215: tukea ja noin 12 miljoonaa markkaa posti- ja           distökomitea.
8216: telelaitokselle tämän palvelun tuottamisesta ai-          Kysymyksen perustelujen mukaan Oulun lää-
8217: heutuvaa tappiota.                                     nin Pudasjärven kunnassa lehdet jaettaisiin vain
8218:    Maaseudun jakelupalvelujen tasoa on viime           viitenä päivänä viikossa. Posti- ja telelaitoksen
8219: vuosina määrätietoisesti parannettu. Päiväjakelua      laskutustietojen mukaan Pudasjärven posti-
8220: aluetta on laajennettu ja se kattaa nykyisin lähes     alueella on viime vuonna jaettu lauantai- ja
8221: kaikki postinsaajat ns. yksittäistalouksia lukuun      aattopäivinä yli 121 000 sanomalehteä ja sun-
8222: ottamatta. Lisäksi posti- ja telelaitos on järjestä-   nuntai- ja pyhäpäivinä noin 78 000 lehteä, joten
8223: nyt lehtien kanssa tehtyihin jakelusopimuksiin ja      kysymyksen perustelut ovat tältä osin virheellisiä.
8224: 
8225:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1985
8226: 
8227:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
8228:                                        1985 vp. -      KK n:o 272                                         3
8229: 
8230: 
8231: 
8232: 
8233:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8234: 
8235:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           veckoslutsutdelningar, vilka baserar sig på utdel-
8236: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningsavtal som ingåtts med tidningarna, och på
8237: den 11 juni 1985 till vederbörande medlem av           kostnadsansvarighet.
8238: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Post- och televerkets lördags- och söndagsut-
8239: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade             delningar omfattade senaste år sammanlagt ca
8240: spörsmål nr 272:                                       39,7 milj. tidningar, merparten av dessa på
8241:                                                        landsbygden. Servicenivån i fråga om tidningsut-
8242:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        delning kan alltså anses vara tämligen hög även
8243:         och när, för att tidningarna även på den       på landsbygden.
8244:         vidsträckta landsbygden i vårt land skall
8245:         kunna distribueras till medborgarna varje         Den genom förordning stadgade befordrings-
8246:         dag i veckan?                                  avgiften för tidningar, som till följd av ett
8247:                                                        allmänt transportstöd till tidningspressen är syn-
8248:                                                        nerligen fördelaktig för tidningsförläggarna,
8249:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        räcker till basservice, dvs. till att upprätthålla en
8250: anföra följande:                                       fem dagars utdelning. Att komplettera basservi-
8251:    Den service som tidningsprenumeranterna får i       cen med lördags- och söndagsutdelningar anses
8252: Finland är mycket god. Ca 60 % av tidningarna          vara tilläggsservice, för viiken tidningarna debite-
8253: distribueras till läsarna under samtliga utgiv-        ras en särutdelningsavgift.
8254: ningsdagar i form av tidigutdelning. Ca 41 5 av           Post- och televerket har möjlighet att utvidga
8255: tidigutdelningarna sköts av tidningarna själva         veckoslutsutdelningarna även på landsbygden till
8256: och ca 115 av posten. Tidigutdelningarna täcker        att omfatta sådana nya områden, inom vilka
8257: utöver stadsområden även ett betydligt antal           tidningarna vill få och bekosta denna service.
8258: kommuncentra och bytätorter.                           Post- och televerkets möjlighet till utvidgade
8259:    Utanför områden med tidigutdelning är den           tidningsutdelningar på den glest befolkade
8260: huvudsakliga distributionskanalen för tidningar-       landsbygden begränsas dock av att utdelnings-
8261: na postens normala dagsutdelning. Då statsrådet        kostnaderna per enhet på grund av de långa
8262: 10.4.1974 fattade ett beslut om en begränsning         avstånden och ett ringa antal tidningar blir större
8263: av postens lördagsservice, förutsatte det att tid-     än i fråga om tidningarnas egna utdelningar
8264: ningsutdelningen sköts som tidigare. Så har även       inom stadsområden. Tidningspressen är inte in-
8265: skett. Lördagsutdelningarna har på landsbygden         tresserad av att på landsbygden ordna en lika god
8266: bibehållits i tidigare utsträckning, trots att dessa   utdelningsservice som i städerna, då detta skulle
8267: uppvisar den största förlusten i fråga om den          medföra starkt höjda utdelningskostnader, men
8268: specialservice som posten erbjuder tidnings-           däremot inte ökad tidningsdistribution eller öka-
8269: pressen.                                               de annonseringsintäkter.
8270:    Lördagsutdelningarna belastade statshushåll-           En förutsättning för en sju dagars tidningsut-
8271: ningen senaste år med ca 32 milj.mk; av detta          delning överallt på landsbygden på statens be-
8272: utgick ca 20 milj.mk i allmänt transportstöd till      kostnad innebär en ökning av statsstödet till
8273: tidningspressen för lördagsutdelningarna och ca        tidningspressen med flera tiotals, eller renrav
8274: 12 milj.mk till post- och televerket för produk-       hundratals miljoner mark. Statsstödet till tid-
8275: tioneo av denna service.                               ningspressen dryftas för närvarande i parlamenra-
8276:    Under de senaste åren har utdelningsservicen        riska presskommitten.
8277: på landsbygden målmedvetet förbättrats. Områ-             Enligt motiveringen för spörsmålet skulle tid-
8278: det för dagsutdelning har urvidgats och täcker för     ningarna i Pudasjärvi kommun i Uleåborgs län
8279: närvarande så gott som samtliga postmottagare,         distribueras endast fem dagar i veckan. Enligt
8280: med undantag av s.k. enskilda hushåll. Dess-           post- och televerkets faktureringsuppgifter har
8281: utom har post- och televerket särskilt i norra och     det inom Pudasjärvi postområde senaste år distri-
8282: östra Finland ordnat nya tidigutdelningar och          buerats över 121 000 tidningar under lördagar
8283: 4                                  1985 vp. -     KK n:o 272
8284: 
8285: och dagarna för helg samt ca 78 000 tidningar     na i motiveringen för spörsmålet tili denna del är
8286: under söndagar och helgdagar, varför uppgifter-   felaktiga.
8287: 
8288:     Helsingfors den 9 september 1985
8289: 
8290:                                                                   Trafikminister Matti Luttinen
8291:                                                  1985 vp.
8292: 
8293: Kirjallinen kysymys n:o 273
8294: 
8295: 
8296: 
8297: 
8298:                                    Hilpelä ym.: Kirjastojen palvelutason turvaamisesta
8299: 
8300: 
8301:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8302: 
8303:    Toukokuussa 1985 vietti Suomen Kirjastoseura           3. Sisäasiainministeriön esitys kuntien valtion-
8304: 75-vuotisjuhliaan. Kuluneiden vuosikymmenien           apujärjestelmän uudistamisesta 1985.
8305: aikana on rakennettu Suomen joka kuntaan ulot-            Näiden mietintöjen pohjalta on lainvalmiste-
8306: tuva korkeatasoinen kirjastolaitos. Jotta tällä saa-   lutyö parhaillaan käynnissä ja on pelättävissä,
8307: vutetulla tasolla pysyttäisiin, on kirjastojen pys-    että mahdollisten uusien lakien myötä kirjastojen
8308: tyttävä ylläpitämään monipuoliset palvelut.            palvelumahdollisuudet huononevat, mikä ei voi
8309:    Kirjastojen petuspalveluna on lainaustoiminta,      olla vaikuttamatta maamme koko sivistystasoon.
8310: jonka tulee voida jatkua maksuttomana. Käsikir-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8311: jasto- ja lehtilukusalitoiminta saavuttavat myös       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8312: laajat joukot. Kun kirjojen hinnat ovat voimak-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8313: kaasti nousseet, ei kirjastojen määrärahoja val-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8314: tionapuosuuksissa tule supistaa, muuten kirjava-
8315: likoiman Jaajana pitäminen ja uutuuksien han-                    Aikooko Hallitus tulossa olevalla lain-
8316: kinta vaikeutuvat. Kirjoilta tulisi myös poistaa              säädännöllä varmistaa, että
8317: liikevaihtovero.                                                 - kirjastojen kirjalainaus-, käsikir-
8318:    Kunnankirjasto on sivistysvaltiossa perustieto-            jasto- ja lukusalitoiminta säilytetään edel-
8319: pankki, jonka palveluita käyttävät ja tarvitsevat             leen maksuttomana,
8320: kaikki ikäryhmät, sosiaaliryhmät ja harrastajaryh-                -- laitoskirjastojen asemaa ei heiken-
8321: mät. Siksi kirjastojen tulee voida säilyttää oma              netä,
8322: erikoisasemansa kulttuurin laajapohjaisena perus-                - kirjastolautakunnat säilytetään,
8323: palveluna.                                                       - suunniteltua 20 % :n supistusta kir-
8324:    Kirjastoväen keskuudessa tunnetaan huolestu-               jastojen valtionapuosuuksissa ei toteute-
8325: neisuutta kolmen äskettäin julkaistun kirjastoalaa            ta,
8326: koskevan mietinnön tai muistion johdosta, jotka                  - jos kuntien päätäntävaltaa valtion-
8327: ovat seuraavat:                                               apujen kohdentamisessa lisätään, niin
8328:     1. Yleisten kirjastojen säädöstoimikunnan mie-            kunnankirjastot säilytetään edelleen osa-
8329: tintö 30.4.1984                                               na kunnan sivistys- ja opetustointa, jol-
8330:     2. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen valtion-                loin kirjasto saa asiantuntevimman kohte-
8331: osuustyöryhmän muistio vuodelta 1984                          lun?
8332: 
8333:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985
8334: 
8335:          Liisa Hilpelä                    Pirjo Rusanen                   Eeva Turunen
8336:          Lea Kärhä                        Kaarina Dromberg                Matti Lahtinen
8337:                                           Päivi Varpasuo
8338: 
8339: 
8340: 
8341: 
8342: 428500721W
8343: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 273
8344: 
8345: 
8346: 
8347: 
8348:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8349: 
8350:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kirjanlainaus-, käsikirjasto- ja lukusalitoiminta
8351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tulevat säilymään maksuttomina eikä tarkoitukse-
8352: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 toimittanut          na ole muutenkaan säätää yleisille kirjastoille
8353: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-      käyttömaksu ja.
8354: nöksen kansanedustaja Hilpelän ym. näin kuulu-
8355: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 27 3:               Kuntien yleisten kirjastojen hallinnolliseen
8356:                                                       asemaan ei aiota ehdottaa suuria muutoksia.
8357:            Aikooko Hallitus tulossa olevalla lain-    Kunnilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus har-
8358:        säädännöllä varmistaa, että                    kintansa mukaan järkeistää hallintoaan. Varsin-
8359:            - kirjastojen kirjalainaus-, käsikir-      kaan pienissä kunnissa ei aina ole tarkoituksen-
8360:        jasto- ja lukusalitoiminta säilvtetään edel-   mukaista ylläpitää erillisiä lautakuntia kovin pie-
8361:        leen maksuttomana,                             niä laitoksia varten. Kunnalla tulee olla mahdol-
8362:           - laitoskirjastojen asemaa ei heiken-       lisuus harkita, onko erillistä kirjastolautakuntaa
8363:        netä,                                          pidettävä tarpeellisena vai voidaanko se yhdistää
8364:            - kirjastolautakunnat säilytetään,         johonkin muuhun lautakuntaan, joka tällöin
8365:           - suunniteltua 20 % :n supistusta kir-      toimii myös kirjastolautakuntana.
8366:        jastojen valtionapuosuuksissa ei toteute-
8367:        ta,                                               Valtionosuuslakiin ei tässä yhteydessä aiota
8368:            - jos kuntien päätäntävaltaa valtion-      esittää käyttökustannusten valtionosuuden muu-
8369:        apujen kohdentamisessa lisätään, niin          toksia. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen valtion-
8370:        kunnankirjastot säilytetään edelleen osa-      osuuksien yhtenäistämistä valmistellaan. Kysy-
8371:        na kunnan sivistys- ja opetustointa, jol-      mykseen tulevia vaihtoehtoja on useita, mutta
8372:        loin kirjasto saa asiantuntevimman kohte-      hallitus tai opetusministeriö eivät ole vielä otta-
8373:        lun?                                           neet niihin kantaa. Samassa yhteydessä tullaan
8374:                                                       ratkaisemaan kysymys laitoskirjastotoiminnan
8375:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         valtionosuudesta. Yleisenä kehittämistavoitteena
8376: seuraavaa:                                            on yhtenäistää ja yksinkertaistaa valtionosuuden
8377:   Hallituksen tarkoituksena on antaa eduskun-         perusteita ja valtionapuasiain hallintoa. Opetus-
8378: nalle esitys uudeksi kirjastolaiksi syysistuntokau-   ministeriö pyrkii asian valmistelussa huolehti-
8379: den alussa. Lakiesitys sisältää kirjastotoimintaa     maan siitä, että valtion ja kuntien välisillä talou-
8380: ohjaavat säännökset ajanmukaistettuina. Tavoit-       dellisilla järjestelyillä ei vaaranneta minkään uu-
8381: teena on turvata yleisen kirjastotoiminnan häiriö-    distuksen piiriin kuuluvan toiminnan nykyistä
8382: tön jatkuvuus ja ajan tarpeita vastaava kehitys.      tasoa.
8383: 
8384:     Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
8385: 
8386:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
8387:                                        1985 vp. -      KK n:o 273                                       3
8388: 
8389: 
8390: 
8391: 
8392:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8393: 
8394:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utan störningar och att utvecklingen motsvarar
8395: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tidens krav.
8396: av den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av           Utlåningen av böcker, verksamheten på refe-
8397: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   rensbibliotek och i lässalar kommer att förbli
8398: man Hilpelä m.fl. undertecknade spörsmål nr            avgiftsfri och man har inte för avsikt att ens
8399: 273:                                                   annars stadga användningsavgifter för allmänna
8400:                                                        bibliotek.
8401:            Ämnar Regeringen genom den nya                 Inga stora ändringar kommer att föreslås när
8402:         lagstiftningen säkerstälia att                 det gälier den förvaltningsmässiga ställning som
8403:            - utlåningar av böcker på bibliotek,        de kommunala, alimänna biblioteken intar.
8404:         verksamheten på referensbibliotek och i        Kommunerna bör dock ha möjlighet att enligt
8405:         lässalar också i fortsättningen förblir av-    egen prövning rationalisera förvaltningen. I små
8406:         giftsfri,                                      kommuner är det ofta inte ändamålsenligt att
8407:            - anstaltsbibliotekens stälining inte       upprätthålla särskilda nämnder för små anstalter.
8408:         blir sämre,                                    Kommunen bör ha möjlighet att överväva om
8409:            - biblioteksnämnderna bibehålis,            man bör anse att en särskild biblioteksnämnd är
8410:            - den planerade inskränkningen om           erforderlig elier om det är möjligt att förena
8411:         20 % i fråga om statsandelar för biblio-       nämnden med någon annan nämnd som härvid
8412:         tek inte genomförs,                            även fungerar såsom biblioteksnämnd.
8413:            - såvida kommunernas beslutande-               Avsikten är inte att i detta sammanhang
8414:         rätt när det gäller att inrikta statsandelar   föreslå att statsandelen för driftskostnader skall
8415:         på bibliotek ökas så bevaras de kommu-         ändras. Förenhetligandet av statsandelarna för
8416:         nala biblioteken som en del av bildnings-      kultur- och fritidsverksamheten bereds som bäst.
8417:         och undervisningsverksamheten, varvid          Flera alternativ kan komma i fråga, men rege-
8418:         biblioteken behandlas på det mest sak-         ringen eller undervisningsministeriet har ännu
8419:         kunniga sättet?                                inte tagit ställning därtill. I detta sammanhang
8420:                                                        kommer man även att avgöra frågan om statsan-
8421:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       delen för anstaltsbibliotek. Såsom alimänt mål
8422: framföra följande:                                     har man att förenhetliga och förenkla grunderna
8423:    Regeringen har för avsikt att avlåta tili riks-     för statsandelar. Vid beredningen av ärendet
8424: dagen ett förslag tili ny bibliotekslag i början av    strävar undervisningsministeriet tili att sörja för
8425: höstsessionen. Lagförslaget innehålier i ajourfört     att de ekonomiska arrangemangen melian staten
8426: skick de stadganden som styr biblioteksverksam-        och kommunen inte äventyrar den nuvarande
8427: heten. Såsom mål har man att säkerstälia att den       nivån hos de aktiviteter som omfattas av refor-
8428: allmänna biblioteksverksamheten kan fortsätta          men.
8429: 
8430:      Helsingfors den 10 september 1985
8431: 
8432:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
8433:                                                1985 vp.
8434: 
8435: Kirjallinen kysymys n:o 274
8436: 
8437: 
8438: 
8439: 
8440:                                    Kokko ym.: Verosäännösten muuttamisesta pappilarakennusten
8441:                                      säilyttämiseksi
8442: 
8443: 
8444:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8445: 
8446:    Pappiloibio nykyisin sovellettava korkea luon-        Jo vuonna 1983 on vanhan palkkauslain nojal-
8447: taisverotus on johtanut siihen, että monet pappi-     la käsitelty 167 seurakuntien virka-asuntoja kos-
8448: lat ovat tyhjillään. Näin verotukselliset syyt ovat   kevaa asiaa. Seurakunnan vapautusanomukseen
8449: osaltaan heikentämässä seurakunnallista yhteyttä.     ylläpitää viranhaltijan virka-asuntoa suostuttiin
8450: Kun seurakunnat ovat rakentaneet virka-asunto-        29 kirkkoherran, 31 kappalaisen ja 33 kanttorin
8451: ja eikä niissä verotuksen vuoksi ole asukkaita, on    osalta.
8452: tämä seurakunnille myös taloudellinen ongelma.           Kanttorin virkojen uudelleenjärjestelyjen joh-
8453:                                                       dosta on käsitelty uudelleen 57 anomusta vapau-
8454:    Evankelis-luterilaisen kirkon uusi palkkauslaki    tua virka-asunnon ylläpitämisestä. Anomuksista
8455: tuli voimaan vuoden 1984 alussa. Lain 13 §:n 2        13 koski ylimmän asteen tutkintoa edellyttävää
8456: momentin mukaan kirkkohallitus voi tuomioka-          virkaa ja 24 keskiasteen tutkintoa edellyttävää
8457: pitulin esityksestä vapauttaa seurakunnan tai seu-    virkaa. Kaikkiin suostuttiin.
8458: rakuntayhtymän ylläpitämästä yksittäisen seura-          Opetusministeriössä on kiinnitetty huomiota
8459: kunnan viranhaltijalle palkkauslaissa tarkoitettuja   siihen, että pappilat olennaisena osana suoma-
8460: luontaisetuja. Lain 14 §:n 2 momentin mukaan          laista kulttuurimaisemaa ovat häviämässä. Seura-
8461: kirkkohallitus voi seurakunnan suostumuksella         kuntien viran- ja toimenhaltijat ovat muuttamas-
8462: vapauttaa kirkkoherran, kappalaisen ja kanttorin      sa kerrostaloihin ja rivitaloihin ympäri taajamia.
8463: tämän velvollisuudesta virassaoloaikanaan asua        Ministeriön toimesta on myös selvitelty verotuk-
8464: virka-asunnossa, milloin siihen on painavia syitä.    sellisia ja käytännön syitä, joita pappiloiden säi-
8465:                                                       lyttämiseen liittyy.
8466:    Seurakuntien virka-asuntoja koskevia asioita on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8467: käsitelty kaikkiaan 133. Palkkauslain 13 §:n mu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8468: kaiseen anomukseen on suostuttu 10 kirkkoher-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8469: ran, 24 kappalaisen, 1 virallisen apulaisen, 4        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8470: lehtorin, 8 diakonian viranhaltijan ja 22 kantto-
8471: rin osalta. Palkkauslain 14 §:n mukaiseen ano-                 Mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin
8472: mukseen taas on suostuttu 23 kirkkoherran, 11                Hallitus aikoo ryhtyä, jotta suomalaiseen
8473: kappalaisen ja 14 kanttorin osalta. Anomus on                kulttuurimaisemaan olennaisesti kuulu-
8474: hylätty 2 kirkkoherran, 5 kappalaisen ja 7 kantto-           vat arvokkaat pappilarakennukset voi-
8475: rin osalta.                                                  daan säilyttää?
8476: 
8477:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985
8478: 
8479:          Heikki Kokko                   Seppo Pelttari                  Juhani Alaranta
8480:          Matti Maijala                  Jukka Vihriälä                  Aapo Saari
8481:                                         Pirkko Ikonen
8482: 
8483: 
8484: 
8485: 
8486: 4285007882
8487: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 274
8488: 
8489: 
8490: 
8491: 
8492:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8493: 
8494:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Päätöksen mukaan asuntoedun raha-arvoa arvi-
8495: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oitaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset
8496: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-        asuinhuoneet ja verovelvollisen tai hänen per-
8497: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      heensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten
8498: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sauna, uima-allas ja askartelutilat. Pelkästään
8499: Heikki Kokon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        edustuskäytössä olevia tiloja ei näin ollen oteta
8500: kysymyksestä n:o 274:                                 huomioon asuntoedun arvoa määrättäessä. Vero-
8501:                                                       velvollisen on kuitenkin esitettävä selvitys siitä,
8502:          Mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin       että mainitun kaltaiset tilat eivät ole osaksikaan
8503:        Hallitus aikoo ryhtyä, jotta suomalaiseen      perheen asumiskäytössä.
8504:        kulttuurimaisemaan olennaisesti kuulu-            Verohallituksen päätöksen 2 §:n mukaan vero-
8505:        vat arvokkaat pappilarakennukset voi-          lautakunnat voivat kunkin kunnan vuokratasosta
8506:        daan säilyttää?                                riippuen korottaa tai alentaa asuntoedun arvoja
8507:                                                       enintään 20 prosentilla. Lisäksi arvoja voidaan
8508:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      alentaa tai korottaa kunkin asunnon osalta erik-
8509: ti seuraavaa:                                         seen enintään 30 prosentilla asunnon laatu- ja
8510:    Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden pappilara-   varustetason perusteella.
8511: kennusten säilyttämismahdollisuuksiin on viime           Luontoisetujen laskentaperusteita koskevan
8512: vuosina kiinnitetty enenevässä määrin huomiota.       päätöksen lisäksi verohallitus on viime vuosina
8513: Asiaa on selvitetty muun muassa vuonna 1981           antanut suuria vanhoja luontoisetuasuntoja kos-
8514: opetusministeriölle luovutetussa pappilatyöryh-       kevan yhtenäistämisohjeen. Ohjeen mukaan en-
8515: män mietinnössä, jossa asuntoedun verotusta           nen vuotta 1960 valmistuneesta suuresta asun-
8516: pidettiin yhtenä syynä siihen, että vanhat pappi-     nosta, jollaisesta esimerkkinä mainitaan juuri
8517: larakennukset ovat joutumassa pois niiden alku-       seurakuntien virka-asunnot, laskettavan asunto-
8518: peräisestä käytöstä. Tähän tilanteeseen johtanei-     edun arvo voidaan muun selvityksen puuttuessa
8519: na muina syinä mainittiin muun muassa asunto-         alentaa 130 neliömetriä ylittävältä osalta 50 pro-
8520: jen soveltumattomuus nykyajan vaatimukset täyt-       sentilla. Selvityksen perusteella arvoa voidaan
8521: tävään asumiskäyttöön sekä papiston yhteiskun-        alentaa enemmänkin. Sen sijaan alennusta ei tule
8522: nallisessa asemassa ja työn luonteessa tapahtuneet    ohjeen mukaan myöntää, jos asunnon laatu- ja
8523: muutokset.                                            varustetaso ylittää keskimääräisen tason tai jos
8524:    Luontoisetujen verotusta koskeva pääsääntö si-     asuntoa ei ole verovelvollisen olosuhteisiin näh-
8525: sältyy tulo- ja varallisuusverolain 20 §:n 6 koh-     den pidettävä liian suurena.
8526: taan. Sen mukaan veronalaista tuloa on muun              Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
8527: ohessa asunto- ja muu luontoisetu, jonka verovel-     verotuskäytännössä otetaan jo nykyisinkin huo-
8528: vollinen on saanut vastikkeena työstä, tehtävästä     mioon suurten virka-asuntojen haltijoiden erityis-
8529: tai palveluksesta arvioituna käypään arvoon sen       asema. Suunta on viime vuosina ollut verovel-
8530: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää.            vollisten kannalta lievenevä, mitä osoittaa sekin,
8531:    Verohallituksen edellä mainitun lainkohdan         että vähimmäispinta-ala on joitakin vuosia sitten
8532: nojalla antamassa päätöksessä vuodelta 1984 toi-      alennettu 150 neliömetristä 130 neliömetriin. Jos
8533: mitettavassa verotuksessa noudatettavista luontois-   nykyiset asuntoedun verotuksen lievennykset
8534: etujen laskentaperusteista (825/85) on määritel-      osoittautuvat vastaisuudessa riittämättömiksi, on
8535: ty asuntoedun arvot neliömetriä kohden kuukau-        mahdollista kehittää ohjeita edelleen, jotta
8536: dessa asunnon iän mukaan porrastettuina. Arvoi-       muussa kuin asumiskäytössä olevat tilat eivät
8537: hin vaikuttaa lisäksi se, kuuluuko asuntoetuun        tulisi verotuksen piiriin.
8538: lämmitys ja sähkönkäyttöoikeus, sekä se, onko            Verotus ei saa olla syy, joka johtaa pappiloiden
8539: kysymyksessä keskuslämmitys- vai uunilämmitys-        ja seurakuntien virka-asuntojen käyttötarkoituk-
8540: asunto.                                               sen muuttumiseen. Syntyneen ja yhä pahentuvan
8541:                                       1985 vp. -      KK n:o 274                                     3
8542: 
8543: epäkohdan korjaamiseksi olisi harkittava, voitai-        Opetusministeriön pappilatyöryhmä mietin-
8544: siinko kirkon palkkauslain alaisia viranhaltijoita,   nössään vuonna 1982 toteaa selvitysten perusteel-
8545: joita sitoo velvollisuus asua virka-asunnossaan,      la, että luontoisetuasunnon verotuksen lieventä-
8546: siirtyä verottamaan luontoisetuasunnoistaan kes-      minen on varmin keino säilyttää pappilat niiden
8547: kimääräistä asunnon yhtiövastiketta vastaavasta       alkuperäisessä käytössä.
8548: verotusarvosta. Tämä verotuksen perusta vastaisi
8549: asunnon käyttömenoja.
8550: 
8551:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1985
8552: 
8553:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
8554: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 274
8555: 
8556: 
8557: 
8558: 
8559:                                 Till Riksdagens Herr Talman
8560: 
8561:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bostaden har cenrraluppvärmning elier ugnsupp-
8562: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         värmning.
8563: den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av              Enligt beslutet inräknas i bostadens areal vid
8564: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      värdering av bostadsförmånens penningvärde de
8565: dagsman Heikki Kokko m.fl. undertecknade               egentliga boningsrummen och de bygg-
8566: spörsmål nr 274:                                       nadsutrymmen som ansluter sig tili den skattskyl-
8567:                                                        diges elier hans familjs boende, såsom bastu,
8568:           Vilka beskattningsmässiga åtgärder           simbassäng och hobbyrum. Utrymmen som ute-
8569:         ämnar Regeringen vidta för att de värde-       slutande är i representationsbruk beaktas sålunda
8570:         fulia prästgårdsbyggnader, som utgör en        inte då värdet av bostadsförmån bestäms. Den
8571:         väsentlig del av det finländska kultur-        skattskyldige skali dock förete utredning över att
8572:         landskapet, skali kunna bevaras?               utrymmen av dylikt slag inte ens delvis används
8573:                                                        för bostadsändamål av familjen.
8574:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Enligt 2 § i skattestyrelsens beslut kan dock
8575: anföra följande:                                       skattenämnderna beroende på hyresnivån i ve-
8576:                                                        derbörande kommun höja elier sänka värdena av
8577:    Under de senaste åren har alit större uppmärk-      bostadsförmån med högst 20 %. Dessutom kan
8578: samhet fästs vid möjligheterna att bevara de           värdena särskilt för varje bostad sänkas elier höjas
8579: kulturhistoriskt värdefulia prästgårdsbyggnader-       med högst 30 % på basen av bostadens kvalitets-
8580: na. Saken har bl.a. utretts i det betänkande som       elier utrustningsnivå.
8581: prästgårdsarbetsgruppen avgav tili undervisnings-         Utöver beslutet rörande grunderna för beräk-
8582: ministeriet år 1981. I detta betänkande ansågs         ning av naturaförmåner har skattestyrelsen under
8583: beskattningen av bostadsförmån vara en orsak tili      de senaste åren utfärdat anvisningar för förenhet-
8584: att de gamla prästgårdarna inte längre används         ligande av beskattningen av stora gamla natura-
8585: för sitt ursprungliga ändamål. Såsom andra orsa-       förmånsbostäder. Enligt anvisningarna kan vär-
8586: ker som lett tili denna situation nämndes bl.a.        det av bostadsförmånen i fråga om stora bostäder
8587: att bostäderna inte uppfylier nutida krav på           som blivit färdiga före år 1960 - som exempel
8588: boendestandard samt de förändringar som inträf-        nämns just församlingarnas tjänstebostäder- tili
8589: fat i prästernas samhälieliga stälining och arbetets   den del bostadens areal överstiger 130 m 2 sänkas
8590: natur.                                                 med 50 %, om annan utredning saknas. På
8591:    Huvudregeln rörande beskattning av natura-          basen av utredning kan värdet sänkas ännu mera.
8592: förmåner ingår i 20 § 6 punkten lagen om skatt         Däremot skali enligt anvisningarna sänkning inre
8593: på inkomst och förmögenhet. Enligt detta lag-          beviljas, om bostadens kvalitets- elier utrust-
8594: rum är skattepliktig inkomst bl.a. bostads- och        ningsnivå överstiger genomsnittlig nivå elier om
8595: annan naturaförmån, som den skattskyldige er-          bostaden med beaktande av den skattskyldiges
8596: håliit såsom vederlag för arbete, uppdrag elier        förhålianden inte bör anses vara för stor.
8597: tjänst, uppskattad tili dess gängse värde i enlig-        Med stöd av vad ovan anförts kan det konstate-
8598: het med vad skattestyrelsen närmare bestämmer;         ras, att man i beskattningspraxis redan nu beak-
8599:    I skattestyrelsens beslut om de grunder som         tar den särstälining som gälier för innehavare av
8600: skali iakttas vid beräkningen av naturaförmå-          stora tjänstebostäder. Utvecklingen har under de
8601: ner vid beskattningen för år 1984 {825/85),            senaste åren, från de skattskyldigas synpunkt
8602: vilket beslut utfärdats med stöd av ovan nämnda        sett, gått mot en lindring, vilket bl.a. utvisas av
8603: lagrum, är värdena av bostadsförmån faststälida        att den i anvisningarna angivna minimiyta som
8604: per kvadratmeter och månad samt graderade              berättigar tili sänkning av beskattningsvärdet för
8605: enligt bostadens ålder. Värdena är dessutom            några år sedan har sänkts från 150 tili 130 m 2 •
8606: beroende av om uppvärmning och rätt att använ-         Om de nuvarande lindringarna vid beskattning
8607: da elström hör tili bostadsförmånen samt om            av bostadsförmån visar sig otiliräckliga, är det
8608:                                        1985 vp. -      KK n:o 274                                       5
8609: 
8610: möjligt att ytterligare utveckla anvisningarna så,     beskattningen av deras naturaförmånsbostäder
8611: att andra utrymmen än sådana som är i bostads-         använda ett beskattningsvärde som motsvarar det
8612: bruk inte skall omfattas av beskattningen.             genomsnittliga bolagsvederlaget för bostäder.
8613:    Beskattningen får inte leda tili att prästgårdar-   Denna beskattningsgrund skulle motsvara drifts-
8614: na och församlingarnas tjänstebostäder tas i an-       utgifterna för bostaden.
8615: nat bruk. För att rätta tili det missförhållande          Undervisningsministeriets      prästgårdsarbets-
8616: som uppstått och alltmer förvärras borde man           grupp konstaterar på grundval av utredningar i
8617: övetväga huruvida det beträffande de tjänstein-        sitt betänkande år 1982 att en lindrad beskatt-
8618: nehavare som omfattas av kyrkans lönelag och           ning av naturaförmånsbostäder är det säkraste
8619: som är bundna av skyldigheten att bo i sin             sättet att bevara prästgårdarna i deras ursprungli-
8620: tjänstebostad, vore möjligt att övergå tili att vid    ga bruk.
8621: 
8622:      Helsingfors den 30 september 1985
8623: 
8624:                                                                             Minister Pekka Vennamo
8625:                                                 1985 vp.
8626: 
8627: Kirjallinen kysymys n:o 275
8628: 
8629: 
8630: 
8631: 
8632:                                    Kortesalmi: Pinta-alalisän saannm turvaamisesta pien- ja perhevil-
8633:                                      jelmille
8634: 
8635: 
8636:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8637: 
8638:    Maamme pienviljelijät ovat syrjityssä asemassa      ta esimerkiksi navetan eikä asunnon rakentamista
8639: mm. pinta-alalisien osalta. Eräs esimerkki tästä       varten. Kuitenkin maamme laajalla maaseudulla
8640: on tila Pudasjärveltä. Tilan pinta-ala on 5, 5         juuri pienet perheviljelmät eli pientilalliset muo-
8641: hehtaaria, karjaa tilalla on kuusi lehmää, tila ei     dostavat asujaimiston perusrungon. Myös halli-
8642: saa pinta-alalisää. Tämä johtuu siitä, että tilan      tusohjelmassa on luvattu kiinnittää maatalous-
8643: emännällä on tuloa 40 000 äyriä maataloudesta          politiikan harjoittamisessa erityistä huomiota
8644: ja isännällä taas on sivutuloa putkiasenrajan an-      pien- ja perheviljelmien aseman nostamiseen.
8645: sioista 30 000 äyriä. Kun äyrimäärä nousee näin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8646: korkealle, pinta-alalisää ei saa, koska aviopuoli-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8647: soiden tulot lasketaan yhteen. Toisaalta samassa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8648: pitäjässä ja muuallakin suuret viljelijät pystyvät     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8649: koneinvestointien avulla saamaan äyrikertymän
8650: niin alas, että tulot jäävät alle 40 000 äyrin,                  Aikooko Hallitus maamme laajan maa-
8651: jolloin tällaiset hyvinvoivat tilalliset saavat noin          seudun elinkelpoisuuden lisäämiseksi
8652: 10 000 markkaa vuodessa verotonta tuloa pinta-                ryhtyä toimiin pinta-alalisien saantiohjei-
8653: alalisänä. Pudasjärvellä Oulun läänissä on paljon             den muuttamiseksi siten, että myös pien-
8654: samanlaisia tiloja. Tällaisen tilan asema on huo-             ja perheviljelmille turvattaisiin välttämä-
8655: no siinäkin suhteessa, että se ei saa lainaa pankis-          tön pinta-alalisän saanti?
8656: 
8657:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985
8658: 
8659:                                          J. Juhani Kortesalmi
8660: 
8661: 
8662: 
8663: 
8664: 428500710)
8665: 2                                         1985 vp. -- ~ n:o 275
8666: 
8667: 
8668: 
8669: 
8670:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8671: 
8672:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                ryhtyä toimiin pinta-alalisien saantiohjei-
8673: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 den muuttamiseksi siten, että myös pien-
8674: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-                ja perheviljelmille turvattaisiin välttämä-
8675: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-              tön pinta-alalisän saanti?
8676: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
8677: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
8678: myksestä n:o 275:                                     ti seuraavaa:
8679:                                                          Pinta-alalisää saa suunnilleen puolet maamme
8680:           Aikooko Hallitus maamme laajan maa-         viljelijöistä. Viitenä viimeksi kuluneena vuotena
8681:         seudun elinkelpoisuuden lisäämiseksi          pinta-alalisää on maksettu seuraavasti:
8682:             Vuosi        Pinta-alalisää           Saajien             Keskim. saajaa
8683:                          maksettu yht.            luku                kohti
8684:             1980         328,0 milj. mk            119 900            2 755 mk
8685:             1981         404,7                     117 100            3 447
8686:             1982         463,2                     117 300            4 090
8687:             1983         515,4                     113 200            4 600
8688:             1984         560,2                     106 700            5 224    (enn. tieto)
8689: 
8690:    Tänä aikana pinta-alalisän saajien lukumäärä       ta 50 000 markkaan. Mikäli viljelijäpuolisoiden
8691: on vähentynyt yli 13 000. Sen sijaan pinta-alali-     verotettavat tulot ovat tätä korkeammat, makse-
8692: sää saavien suhteellinen osuus on kasvanut, sillä     taan pinta-alalisä vähennettynä. Verotettavien tu-
8693: tilojen lukumäärä on vähentynyt tätä nopeam-          lojen kokonaismäärän noustessa yli 79 000 mark-
8694: min. Tärkeimmät pinta-alalisän saantia rajoitta-      kaa, ei pinta-alalisää enää makseta.
8695: vat seikat ovat asumisvelvoitteen lisäksi tilan
8696:                                                          Mikäli pinta-alalisän saantia rajoittavaa tulora-
8697: peltoala sekä viljelijän ja hänen puolisonsa kun-
8698:                                                       jaa korotettaisiin enemmän kuin viljelijäin tulot
8699: nallisverotuksessa verotettavat tulot.
8700:                                                       keskimäärin ovat nousseet, merkitsisi se saajien
8701:    Viljelijän omistama tai hallitsema peltoala,
8702:                                                       määrän lisääntymistä ja saajaa kohti tulevan
8703: jota suuremmalle tilalle pinta-alalisää ei makseta,
8704:                                                       pinta-alalisän olennaista pienentymistä. Tukeen
8705: on Etelä-Suomen alueella 18 ha, Keski-Suomen
8706:                                                       käytettävä rahamäärä on maataloustulolaissa
8707: alueella 20 ha, Pohjois-Suomen alueen etelävyö-
8708:                                                       määritelty. Maataloustuloratkaisuissa pinta-alali-
8709: hykkeellä 25 ha, sekä keski- ja pohjoisvyöhyk-
8710:                                                       siin ja aluetukeen Osoitettavan tuen yhteismäärä
8711: keellä 30 ha. Tällä on rajattu suuremmat tilat
8712:                                                       muuttuu samassa suhteessa kuin tavoitehintoja
8713: pinta-alalisän saajien joukosta pois.
8714:                                                       keskimäärin muutetaan (Laki maataloustulolain
8715:    Pinta-alalisän saantia rajaavia tulorajoja on
8716:                                                       muuttamisesta 444/84).
8717: pinta-alalisästä vuosittain tehdyllä valtioneuvos-
8718: ton päätöksellä korotettu vähintään niin paljon          Pinta-alalisällä eli viljelmäkoon mukaan mak-
8719: kuin 2--30 peltohehtaarin tiloilla viljelijäpuoli-    settavalla hintapoliittisella tuella pyritään tasoit-
8720: soiden verotettavien tulojen kokonaismäärän on        tamaan tilan peltoalasta, viljelijäperheen tuloista
8721: viimeksi toimitetun kunnallisverotuksen mukaan        sekä tilan sijainnista johtuvia maatalouden sisäi-
8722: todettu keskimäärin nousseen. Esim. viimeksi          siä tuloeroja. Jotta tuki vastaisi tarkoitustaan,
8723: tehdyssä pinta-alalisää koskevassa valtioneuvoston    hallitus ei voi huomattavasti korottaa pinta-alali-
8724: päätöksessä {281185) tulorajoja on nostettu noin      sän saantiin oikeuttavaa tulorajaa, koska se joh-
8725: 20 %. Niinpä täysimääräisen pinta-alalisän saan-      taisi tuen saajien määrän kasvamiseen ja tilaa
8726: tia edellyttävä tuloraja korotettiin 41 500 markas-   kohti tulevan tuen vähenemiseen.
8727: 
8728:     Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1985
8729: 
8730:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
8731:                                          1985 vp. -     KK n:o 275                                           3
8732: 
8733: 
8734:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
8735: 
8736:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                        erhållande av arealtillägg så, att det blir
8737: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av                      säkerställt att också småbruk och familje-
8738: den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av                        jordbruk erhåller det nödvändiga areal-
8739: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-                   tillägget?
8740: dagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål nr
8741: 275:                                                        Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8742:                                                           anföra följande:
8743:            Ämnar Regeringen för att öka livskraf-           Cirka hälften av vårt lands odlare erhåller
8744:          ten hos vår omfattande landsbygd vidta           arealtillägg. Under de fem senaste åren har
8745:          åtgärder för att ändra anvisningarna för         arealtillägg erlagts som följer:
8746: 
8747:              Ar          Utbetalat arealtillägg       Antal odlare som        Medeltal per odlare som
8748:                          sammanlagt                   erhåller arealtillägg   erhåller arealtillägg
8749:              1980        328,0 milj. mk               119 900                 2 755 mk
8750:              1981        404,7                        117 100                 3 447
8751:              1982        463,2                        117 300                 4 090
8752:              1983        515,4                        113 200                 4 600
8753:              1984        560,2                        106 700                 5 224    (förhandsuppgift)
8754: 
8755:     Under denna tidsperiod har det antal odlare           odlarparets beskattningsbara inkomst är högre,
8756: som erhåller arealtillägg minskat med över                betalas ett reducerat arealtillägg. Då det totala
8757: 13 000. Däremot har den relativa andelen odlare           beloppet av den beskattningsbara inkomsten
8758: som erhåller tillägg ökat, därför att antalet bruk-       överstiger 79 000 mark betalas arealtillägg inte
8759: ningsenheter har minskat snabbare än antalet              längre.
8760: odlare. De viktigaste faktorerna som begränsar                Om den inkomstgräns som begränsar erhållan-
8761: möjligheterna att erhålla arealtillägg är, vid sidan      det av arealtillägg höjs mera än odlarnas in-
8762: av kravet på att vederbörande bor på bruknings-           komster i medeltal har stigit innebär det att
8763: enheten, brukningsenhetens åkerareal samt den             antalet odlare, som erhåller tillägg, ökar och det
8764: beskattningsbara inkomst som odlaren och hans             arealtillagg som tillkommer envar odlare sjunker
8765: maka har i kommunalbeskattningen.                         väsentligt. Det penningbelopp som används för
8766:     Den övre gränsen för åkerareal på bruknings-          tillägget definieras i lantbruksinkomstlagen. 1
8767: enhet, som odlaren äger eller besitter och för            uppgörelserna om lantbruksinkomsten ändras
8768: viiken han kan erhålla arealtillägg, är i södra           arealtillägget och det regionalpolitiska stödet så-
8769: Finland 18 ha, i mellersta Finland 20 ha, i södra         lunda, att stödets sammanlagda belopp ändras i
8770: delen av norra Finland 25 ha samt i mellersta och         samma förhållande som riktpriserna i medeltal
8771: norra delen av norra Finland 30 ha. Härmed har            (Lagen om ändring av lantbruksinkomstlagen
8772: större brukningsenheter uteslutits från möjlighe-         444/84).
8773: ten att erhålla arealtillägg.                                Avsikten med arealtillägget, dvs. med det
8774:     lnkomstgränserna för erhållande av arealtillägg       prispolitiska stödet enligt brukningsenhetens
8775: har genom årliga statsrådsbeslut höjts minst lika         storlek, är att utjämna sådana inkomstskillnader
8776: mycket som den totala beskattningsbara inkomst-           inom lantbruket som beror på brukningsenhe-
8777: en för odlarpar på brukningsenheter om 2-30               tens åkerareal, odlarfamiljens inkomster samt
8778: åkerhektar i medeltal har stigit i den senast             brukningsenhetens läge. För att stödet skall bibe-
8779: förrättade kommunalbeskattningen. T.ex. i det             hålla sin funktion kan regeringen inte i betydan-
8780: senaste statsrådsbeslutet om arealtillägg (281185)        de mån höja den inkomstgräns som begränsar
8781: har inkomstgränserna höjts med cirka 20 %.                erhållandet av arealtillägg, eftersom det skulle
8782:  Sålunda höjdes inkomstgränsen för fullt areal-           leda tili att ett ökat antal odlare erhåller stöd och
8783:  tillägg från 41 500 mark tili 50 000 mark. Om            stödet per brukningsenhet minskar.
8784: 
8785:        Helsingfors den 23 juli 1985
8786: 
8787:                                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
8788:                                                  1985 vp.
8789: 
8790: Kirjallinen kysymys n:o 276
8791: 
8792: 
8793: 
8794: 
8795:                                     Impiö: Jäidenlähdön tuhojen estämisestä Tornionjoen ja Ounasjoen
8796:                                       jokilaaksoissa
8797: 
8798: 
8799:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8800: 
8801:    Viime vuosina on koettu Tornionlaaksossa pe-         joen sivujokiin. Samalla on todettava, että vesi-
8802: räkkäisiä rajuja jäidenlähtöjä. Merkittäviä vahin-      asiain viranomaiset eivät kiellä uittotammien
8803: koja on koitunut sekä asuinrakennuksille että           merkitystä tulvavesien torjunnassa. Paikallinen
8804: vapaa-ajan asunnoille ja muille rakennelmille.          väestö ei kuitenkaan pidä siitä, että paetaan
8805: Kevään 1985 aikana on yritetty ennakolta ehkäis-        rajajokikomission selän taakse sillä perusteella,
8806: tä tuhoja mm. hiekoittamalla sellaisia joen koh-        että asia rajajoessa kuuluu komissiolle. Onhan
8807: tia, joiden aikaisemman sulamisen on arveltu            toki rajajokikomissio rajanaapureina olevien mai-
8808: vähentävän jäänlähtö- ja tulvatuhoja. Tuhoilta ei       den hallitusten ja parlamenttien päätösten alai-
8809: ole kuitenkaan vältytty. On merkille pantavaa,          nen. On kysymys vielä enemmästä kuin yhden
8810: että pahimmin kärsineet kohteet ovat sellaisia,         valtakunnan raja-alueen ihmisistä. Vastuu on
8811: joissa muutoin viime vuosina ei ole koettu kaik-        kahden maan hallituksella, joten vastuun puolit-
8812: kein pahimpia tuhoja. Tällaisia ovat esimerkiksi        tamisen asemasta se pikemminkin on kerrottava
8813: Tornion Ylivojakkala ja Ylitornion Kaulinranta.         kahdella.
8814:    Tornionlaakson väestön keskuudessa on alettu             Vastuukysymykset ovat nousemassa tulvien ja
8815: verrattain voimakkaasti arvella, että avohakkuut        tuhojen osalta uudella tavalla esille. Tornion
8816: ja metsäojitukset ovat muuttaneet luonnon tasa-         Ylivojakkalan kohdalla ei hiekoitettu jäitä, mikä
8817: painoa. Samalla on viitattu viime vuosien               olisi heikentänyt jääpeitettä ja alentanut tulvan
8818: kokemuksiin. Ratkaisevaa ei ole ollut se, onko          vaaraa. Lapin vesipiiri julkisuudessa esiintyneiden
8819: edeltävä talvi ollut runsasluminen tai ei, kevät        tietojen mukaan oli katsonut hiekoituksen voivan
8820: lämmin tai viileä. Oleellista on se, että tulvavesi     aiheuttaa vaaran Tornion ja Haaparannan kau-
8821: on lähtenyt liikkeelle lyhyen ajan sisällä ja ai-       punkikeskuksille, jos jäät olisivat lähteneet hie-
8822: heuttanut jäiden avulla tuhoja. Merkille panta-         koituksen vuoksi aikaisemmin liikkeelle ja ruuh-
8823: vaa on myös, että ns. toinen tulva, joka on             kautuneet jokisuulla kiintojään reunaan. Tornion
8824: aiemmin ajoittunut kesäkuulle myöhemmin, ns.            kaupunki ei myöskään tiettävästi ollut halukas
8825: juhannustulva, on käynyt viimeisten kymmenen            lähtemään hiekoittamaan puheena olevaa Ylivo-
8826: vuoden aikana vähäisemmäksi. Monena vuonna              jakkalan jokialuetta siksi, että vastuu näin ollen
8827: sitä ei ole esiintynyt lainkaan.                        olisi siirtynyt Tornion kaupungille. On luonnol-
8828:    Väite, että metsäojitukset ja avohakkuut ovat        lista, että Ylivojakkalassa vahinkoja kärsineet
8829: merkittävänä osasyynä rajuun jäidenpurkautumi-          ovat lain mukaan oikeutettuja saamaan tulvista
8830: seen, saa väestön kyselemään, eikö juuri nyt olisi      aiheutuneista tuhoista korvauksen. Sama koskee
8831: otettava vanhoja hyväksi koettuja neuvoja avuksi.       luonnollisesti muitakin vahingon kärsijöitä asui-
8832: Ennen oli patoja, joilla vettä varastoitiin, tam-       vatpa he Ylitornion Kaulinrannassa tai muualla
8833: mettiin. Vaikka sivujokia on entisöity uiton jäljil-    Tornionlaaksossa. Parhaillaan käynnissä olevat
8834: tä, on muutamia patoamismahdollisuuksia jäljel-         vahinkojen arvioinnit tulevat osoittamaan, ettei
8835: lä, jotta tulvavesiä voitaisiin ainakin eräissä sivu-   ole tänäkään keväänä kysymys pienistä korvaus-
8836: joissa varastoida. Julkisuudessa on Lapin vesipii-      summista.
8837: rin taholla ajatus torjuttu mm. sillä perusteella,         Edellä todettu antaa aiheen vakavasti olettaa,
8838: että patoaminen aiheuttaa vahinkoja patojen ylä-        että tulevina vuosina tulee jatkumaan viime vuo-
8839: puolisilla alueilla. Tämä on loogista, koska met-       sien tapaan poikkeuksellinen jäänlähtö ja siihen
8840: säojat ovat sivujokien varsilla ja tuovat valuma-       liittyen vahinkoja ei voida välttää. Mielestäni
8841: alueen vedet nopeasti ja yhtäaikaisesti Tornion-        tässä vaiheessa on ryhdyttävä selvittämään niitä
8842: 
8843: 428500816Y
8844: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 276
8845: 
8846: sytta, jotka johtavat Tornionlaakson asukkaiden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8847: keskuudessa kevät toisensa jälkeen asumisen jqki-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8848: varsilla epävarmuuden tilaan. On myös selvitettä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8849: vä etukäteisvarotoimenpiteiden vastuukysymyk-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8850: set, kuten Tornion Ylivojakkalan tapaus osoittaa.
8851: Mikäli selvityksissä saadaan poikkeuksellisten                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8852: jäänlähtötapausten syyt selville, on valtiovallan           ryhtyä Tornion- ja Ounasjokilaaksojen
8853: mielestäni niistä vedettävä johtopäätökset ja ryh-          viime vuosien poikkeuksellisen jäidenläh-
8854: dyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin. Se minkä            dön syiden selvittämiseksi, sekä
8855: edellä on todettu koskevan Tornionlaaksoa, kos-                aikooko Hallitus suunnitella nykyistä
8856: kee myös Ounasjokilaaksoa, vaikka tämän vuo-                tehokkaammat turvatoimenpiteet eten-
8857: den kevään tuhot eivät samalla tavalla kosketta-            kin, jos syynä rajuihin jäidenlähtöihin
8858: neetkaan Ounasjokivarren asutusta.                          ovat osaltaan metsäojitukset sekä metsä-
8859:                                                             hakkuut?
8860: 
8861:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985
8862: 
8863:                                              Lauri Impiö
8864:                                      1985 vp. -     KK n:o 276                                      3
8865: 
8866: 
8867: 
8868: 
8869:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8870: 
8871:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      keten Turtolan ja Aavasaksan väliselle alueelle
8872: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sekä Kukkolankosken alapuolelle.
8873: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-        Vesientutkimuslaitoksen hydrologian toimisto
8874: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   suorittaa mm. vedenkorkeuksien, virtaamien sekä
8875: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    vesistöjen lämpötilojen ja jäätymisilmiöiden tut-
8876: Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä  kimusta maassamme. Hydrologian toimiston ha-
8877: n:o 276:                                           vaintojen mukaan Tornionjoen pahoihin jääpa-
8878:                                                    toihin keväällä 1985 on ollut pääsyynä sekä
8879:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo paksuudeltaan että rakenteeltaan poikkeukselliset
8880:         ryhtyä Tornion- ja Ounasjokilaaksojen jäät, mihin ilmiöön liittyi tavallista epäedulli-
8881:         viime vuosien poikkeuksellisen jäidenläh- sempi jäänlähtöä edeltävä ja jäänlähdön aikainen
8882:         dön syiden selvittämiseksi, sekä           sää. Tällaisen sään voidaan arvioida toistuvan
8883:            aikooko Hallitus suunnitella nykyistä noin kerran 10 vuodessa. Hydrologian toimisto
8884:         tehokkaammat turvatoimenpiteet eten- on lisäksi arvioinut, että vuoden 1985 jäiden
8885:         kin, jos syynä rajuihin jäidenlähtöihin paksuus oli selvästi harvinaisempi kuin kerran 20
8886:         ovat osaltaan metsäojitukset sekä metsä- vuodessa esiintyvä. Näin paksujen jäiden ja epä-
8887:         hakkuut?                                   edullisen jäänlähtöajan sään yhdistelmän täytyy
8888:                                                    siten esiintyä myös selvästi harvemmin kuin ker-
8889:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- ran 20 vuodessa.
8890: ti seuraavaa:                                         Suomen ja Ruotsin viranomaiset neuvottelivat
8891:    Kahtena viime keväänä Tornionjokilaaksossa 25.3.1985 Övertorneålla ja 1.4.1985 Haaparan-
8892: on ollut jääpatojen aiheuttamia, tavallista suu- nassa odotettavissa olevan vaikean jäänlähdön
8893: rempia tulvia, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoja johdosta. Edellisen kevään kokemuksiin perus-
8894: jokivarren asutukselle. Keväällä 1984 jäänlähtö tuen sovittiin yhteistoiminnasta tulvan aikana
8895: alkoi Pajalan-Kolarin alueelta poikkeuksellisen syntyvien vaaratilanteiden hoitamiseksi. Haapa-
8896: lämpimän ja sateisen sääjakson aiheuttamana rannassa hyväksyttiin molempien maiden vastuu-
8897: jäiden ollessa vielä paksuja. Jäänlähtö eteni por- henkilöiden toimesta Lapin vesipiirin vesitoimis-
8898: taittain alaspäin aiheuttaen voimakkaan veden- ton laatima hiekoitussuunnitelma.
8899: nousun jääpatojen yläpuolella. Pahimmat vahin-        Hiekoituksia jääpatojen ehkäisemiseksi on La-
8900: got sattuivat Pellon kunnan alueella. Sään viile- pin joissa tehty Lapin vesipiirin vesitoimiston
8901: neminen ja sulamisen hidastuminen pelasti joki- toimesta vuodesta 1971 lähtien. Ruotsissa ei ole
8902: varten alaosan pahemmilta vahingoilta. Ounasjo- · vesipiirin vesitoimistoa vastaavaa organisaatiota ja
8903: kilaaksossa jäänlähtö alkoi myös keskijuoksulta ja siellä jääpatojen sekä tulvien torjunta kuuluu
8904: aiheutti edetessään vahinkoja kuten Tornionjoel- paloviranomaisille. Kevään 1985 hiekoitukset
8905: lakin.                                             tehtiin niissä paikoissa, joihin aikaisempien
8906:    Viime talvi oli koko maassa harvinaisen kylmä, kokemusten perusteella jääpatoja oli odotettavis-
8907: ja sen seurauksena jokien jäänpaksuudet olivat sa. Ruotsin ja Suomen viranomaisten neuvotte-
8908: poikkeuksellisen suuria. Tornionjoen alajuoksulla luissa todettiin esityksiä Tornionjoen hiekoitus-
8909: oli jäänpaksuus suurin mitä siellä on koskaan kohteista tulleen niin runsaasti, että kaikkien
8910: mitattu, vaihdellen 90-120 cm:n välillä. Tämän toteuttaminen vaatisi lähes koko joen hiekoitta-
8911: lisäksi oli koskien alapuolelle muodostunut su- mista.
8912: pon ja paanteen yhteisvaikutuksesta 150-200           Kokemus on osoittanut, että hiekoituksilla ei
8913: cm paksuja jääalueita. Tällainen oli muun muas- ole jääpatojen torjunnassa läheskään aina toivot-
8914: sa Kukkolankosken alapuolella Ylivojakkalassa. tua vaikutusta. Jään sulamisen nopeuttaminen
8915: Jäänlähtö alkoi, kuten edellisenäkin vuonna, hiekoituksella onnistuu vain silloin, kun sääolo-
8916: Pellon ja Kolarin väliseltä jokiosuudelta. Pahim- suhteet ovat otolliset. Tästä on olemassa useita
8917:  mat jääpadot muodostuivat edelliskeväästä poi- selvityksiä, muun muassa TVH:n tutkimukset jo
8918: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 276
8919: 
8920: vuosina 1967-68. Useasti hiekoituksilla ei ole            Jääpatojen ja niiden aiheuttamien tulvien tor-
8921: todettu olevan mitään vaikutusta.                      junnassa Lapin vesipiirin vesitoimisto soveltaa
8922:     Pellon kirkonkylän kohdalla Tornionjoella jäät     viidentoista vuoden kokemustaan aiheutuvien va-
8923: purkaantuivat keväällä 1985 ensiksi hiekoittama-       hinkojen minimoimiseksi. Kun tulvatorjunnassa
8924: tonta Suomen puoleista väylää ja vasta sitten          on kysymys luonnonvoimien ohjailusta, on tehtä-
8925: erittäin hyvin hiekoitettua Ruotsin puoleista väy-     vä vaativa muun muassa siitä syystä, ettei esimer-
8926: lää. Vastaavalla tavalla kävi Ounasjoen Iisinkisu-     kiksi sääennusteissa voida vielä varmuudella to-
8927: vannolla vuonna 1984. Hiekoittamaton suvanto           deta edes seuraavan vuorokauden säätä. Sitä
8928: laukesi ensimmäisenä ja päästi jäät ruuhkautu-         vastoin yhteistoiminta Suomen ja Ruotsin viran-
8929: maan alapuolisen Tapionkylän ja Sinetän kohdal-        omaisten välillä on käynnistynyt ja se etenee niin
8930: le.                                                    hydrologian kuin pelastus- ja torjuntatoiminnan-
8931:                                                        kin alalla myönteisesti.
8932:     Vaikka hiekoitus ei olekaan mikään ehdotto-
8933:                                                            Ihmisen toimenpiteet Tornionjoen ja Ounas-
8934: man luotettava keino jääpatojen ehkäisyssä, ovat
8935:                                                        joen sekä niitten sivuväylien varsilla ovat vaikut-
8936: kaikki muut keinot kuitenkin osoittautuneet sii-
8937:                                                        taneet ja vaikuttavat edelleen jonkin verran tul-
8938: nä määrin epäluotettaviksi, että hiekoitusta voi-
8939:                                                        van suuruuteen ja ajankohtaan. Avohakkuut ja
8940: daan tällä hetkellä pitää selvästi soveliaimpana
8941:                                                        ojitukset ovat voineet nopeuttaa ja suurentaa
8942: menetelmänä tässä suhteessa. Koska senkin
8943:                                                        tulvahuippua. Vastaavasti 1930-luvulta 1960-
8944: vaikutus on aina epävarmaa, joudutaan myös
8945:                                                        luvun lopulle jatkunut purouittojen aiheuttama
8946: hiekoituskohteiden valinnassa käyttämään tark-
8947:                                                        veden varastointi on taas pienentänyt kevättul-
8948: kaa harkintaa, jotta hiekoituksista kulloinkin voi-
8949:                                                        vaa. Tuona ajanjaksona on rakentaminen päässyt
8950: taisiin hyvällä syyllä odottaa olevan vastaavaa
8951:                                                        ulottumaan varsin lähelle vesistöjen tulvakor-
8952: hyötyä.
8953:                                                        keuksia. Tästä aiheutuu nyt vahinkoalttiutta uu-
8954:     Kysymyksen perusteluissa mainittu Tornion          sille asuinrakennuksille ja kesämökeille. Vanhat
8955: Vojakkalan kohta jätettiin esillä olevassa tapauk-     rakennukset eivät sen sijaan ole vaara-alueella.
8956: sessa vaatimuksista huolimatta hiekoittamatta,         Uittojen lakattua uittosäännöt on kumottu ja
8957: koska aluetta ei oltu koskaan aikaisemminkaan          niiden perusteella rakennetut uittopadot purettu
8958: hiekoitettu ja koska muutoinkin tiedettiin, että       sekä joet entisöity. Muutamalla jäljellä olevalla
8959: Vojakkalan kohdalla hiekoitus ei voi ratkaisevasti     uittopadolla ei voida mitenkään vaikuttaa kevät-
8960: vaikuttaa poikkeuksellisen vahvaan jäähän. Muil-       tulvan suuruuteen.
8961: la näkökohdilla ei ollut oleellista merkitystä pää-        Mitä tulee nimenomaan metsäojitusten ja met-
8962: tökseen jättää ko. alue hiekoittamatta. Tiedettiin     sähakkuiden osuuteen jäidenlähdössä, voidaan
8963: edelleen, että kaikkien esitettyjen kohteiden hie-     yleisesti todeta, että metsäojitusten ja avohakkui-
8964: koittaminen olisi johtanut jokisuulla tilantee-        den aiheuttamien virtaamalisäysten selvittäminen
8965: seen, jota ei olisi pystytty hallitsemaan. Ylivojak-   on erittäin vaikeaa. Metsäojitusten tulvia lisääviä
8966: kalan kohdalla ei nyt voitu vahingoilta välttyä,       vaikutuksia on tutkittu maassamme jo vuosikym-
8967: mutta tehdyillä toimenpiteillä ei millään kohdal-      menien ajan. Tutkimus on ollut luonteeltaan
8968: la pahennettu alapuolisia tulvatilanteita.             lähinnä perustutkimusta, joka jatkuu edelleen.
8969:     Toimialueensa tulvien torjunnassa Lapin vesi-      Mitään yleispäteviä vastauksia asiaan liittyen ei
8970: piirin vesitoimisto on ottanut sille kuuluvan          sen nojalla voida tässä vaiheessa antaa, ei valta-
8971: vastuun kaikista suorittamistaan toimenpiteistä ja     kunnallisesti eikä paikalliskohtaisestikaan. Myös
8972: tekemistään ratkaisuista. Vesiviranomaisten teh-       avohakkuiden erilaisia vesistövaikutuksia on tut-
8973: tävät tulvien ja jääpatojen torjunnassa on määri-      kittu ns. Nurmesprojektin yhteydessä. Projekti
8974: telty lainsäädännössä. Rajajokikomissiolle ei kuu-     käynnistyi vuonna 1978 ja tähän mennessä saatu-
8975: lu vesirakennustöiden ja tulvatorjunnan suunnit-       jen tutkimustulosten mukaan avohakkuiden ei
8976: telu tai toteutus miltään osin eikä missään muo-       toistaiseksi voida todeta aiheuttaneen merkittäviä
8977: dossa.                                                 muutoksia valumaoloihin maassamme.
8978: 
8979:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1985
8980: 
8981:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
8982:                                       1985 vp. -      KK n:o 276                                      5
8983: 
8984: 
8985: 
8986: 
8987:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
8988: 
8989:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Kolari. De värsta isanhopningarna bildades, i
8990: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        olikhet med vad som skedde föregående vår, på
8991: den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av          området mellan Turtola och Aavasaksa samt
8992: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     nedanför Kukkolankoski.
8993: dagsman Impiö ställda spörsmål nr 276:                   Vattenforskningsinstitutets hydrologiska byrå
8994:                                                       företar undersökningar, som gäller bl.a. vatten-
8995:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
8996:                                                       stånd och strömning samt vattendragens tempe-
8997:        i syfte att utreda orsakerna tili de senaste
8998:                                                       ratur och tillfrysningsfenomen i vårt land. Enligt
8999:        årens exceptionella islossning i Torneda-
9000:        len och Ounasjokidalen, samt                   iakttagelser, som har gjorts av hydrologiska by-
9001:                                                       rån, var huvudorsaken tili de svåra isanhopning-
9002:           ämnar Regeringen planera effektivare        arna i Torne älv på våren 1985 de såväl tili
9003:        skyddsåtgärder än för närvarande, särskilt     tjockleken som strukturen exceptionella isarna,
9004:        om orsaken tili de våldsamma islossning-       och tili detta fenomen anslöt sig ytterligare det
9005:        arna delvis står att söka i skogsdikningen     ovanligt ogynnsamma vädret före och under
9006:        samt skogsavverkningen?                        islossningen. Ett sådant väder kan beräknas åter-
9007:                                                       komma ungefär en gång på 10 år. Hydrologiska
9008:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       byrån har därjämte uppskattat att tjockleken hos
9009: anföra följande:                                      isarna år 1985 var uppenbart ovanligare än vad
9010:    Under de två senaste vårarna har i Tornedalen      som förekommer en gång på 20 år. Kombinatio-
9011: förekommit av isanhopningar förorsakade, ovan-        nen av så pass tjocka isar och oförmånligt väder
9012: ligt stora översvämningar, som har medfört ska-       under islossningstiden måste sålunda också kun-
9013: dor för bosättningen på älvstranden. På våren         na antas förekomma betydligt mera sällan än en
9014: 1984 började islossningen inom Pajala-Kolari-         gång på 20 år.
9015: området som en följd av en osedvanligt varm och          De finska och svenska myndigheterna rådgjor-
9016: regning väderleksperiod, medan isarna fortfaran-      de 25.3.1985 i Övertorneå och 1.4.1985 i Hapa-
9017: de var tjocka. Islossningen framskred stegvis         randa med anledning av den förväntade svåra
9018: neråt längs älven och gav upphov tili kraftig         islossningen. Utgående från erfarenheterna från
9019: höjning av vattenståndet ovanför isanhopningar-       föregående vår avtalades om samarbete i fråga
9020: na. De svåraste skadorna drabbade Pello kom-          om skötseln av risksituationer under översväm-
9021: muns område. Den omständigheten att vädret            ningstiden. I Haparanda godkändes genom
9022: blev kallare och smältningen långsammare rädda-       försorg av de ansva~iga personeroa från bägge
9023: de stränderna vid älvens nedre lopp från värre        länderna en av vattenbyrån vid Lapplands vatten-
9024: skador. I Ounasjokidalen började islossningen         distrikt utarbetad pian för sandning.
9025: också vid älvens mellersta lopp och förorsakade          Sandning i syfte att förebygga uppkomsten av
9026: under det den framskred skador på samma sätt          isanhopningar har sedan år 1971 genom försorg
9027: som längs Torne älv.                                  av vattenbyrån vid Lapplands vattendistrikt före-
9028:    Senaste vinter var sällsynt kall i hela landet,    tagits i Lapplands älvar. I Sverige existerar inte
9029: och som följd därav blev isen ovanligt tjock i        någon organisation, som skulle motsvara vatten-
9030: älvarna. Vid Torne älvs nedre lopp var isens          distriktets vattenbyrå, och där ankommer be-
9031: tjocklek den största som någonsin har uppmätts        kämpningen av isanhopningar och översväm-
9032: där. Den varierade mellan 90 och 120 cm.              ningar på brandmyndigheterna. Sandningen vå-
9033: Härutöver hade nedanför forsarna som gemen-           ren 1985 gjordes på de platser där isanhopningar
9034: sam verkan av issörja och isbildning uppstått         på basen av tidigare erfarenheter kunde väntas.
9035:  150-200 cm tjocka isområden. Ett sådant före-        Vid förhandlingarna mellan de svenska och de
9036: kom bl.a. nedanför Kukkolankoski fors i Ylivo-        finländska myndigheterna konstaterades att
9037: jakkala. Islossningen började, såsom också före-      framställningar om punkter vid Torne älv, där
9038: gående år, vid älvavsnittet mellan Pello och          sandning borde företas, hade inkommit i sådan
9039: 6                                         1985 vp. -       KK n:o 276
9040: 
9041: mängd, att förverkligandet av alla förslag skulle          och avgöranden som den har fattat. Vattenmyn-
9042: ha krävt att praktiskt taget hela älven hade               digheternas uppgifter i anslutning till bekämp-
9043: sandats.                                                   ningen av översvämningar och isanhopningar är
9044:    Erfarenheten har visat att sandningen långt             definierade i lag. Planering och förverkligande av
9045: ifrån alltid har önskad effekt då det gäller att           vattenbyggnadsarbeten och bekämpning av över-
9046: bekämpa isanhopningar. Det låter sig endast                svämning ankommer sålunda inte till någon del
9047: göra att påskynda smältningen av isen genom                eller i någon form på gränsälvskommissionen.
9048: sandning i sådana fall då väderleksförhållandena              Vid bekämpningen av isanhopningar och av de
9049: är gynnsamma. Det finns ett flertal utredningar            översvämningar dessa medför tillämpar vattenby-
9050: om detta, bl.a. väg- och vattenbyggnadsstyrel-             rån vid Lapplands vattendistrikt sina erfarenheter
9051: sens undersökningar redan åren 1967-68. Det                sedan femton år för att minimera de skador som
9052: har ofta konstaterats att sandningen inte har haft         uppstår. Då det, när det gäller bekämpning av
9053: någon verkan.                                              översvämningar, är fråga om att reglera natur-
9054:    På den plats där Pello kyrkby är belägen vid            krafter, är uppgiften krävande bl.a. av den
9055: Torne älv vidtog islossningen på våren 1985 först          orsaken att det t.ex. vid väderleksprognoser ännu
9056: via den osandade finska farleden och började               inte är möjligt att ens med säkerhet förutspå
9057: först därefter via den synnerligen välsandade              vädret under följande dygn. Däremot har samar-
9058: farleden på den svenska sidan. Förloppet var               betet mellan myndigheterna i Finland och Sveri-
9059: detsamma vid Iisinkilugnet i Ounasjoki år 1984.            ge kommit i gång och det framskrider såväl på
9060: Det osandade lugnet gick först upp och isen                det hydrologiska området som i fråga om rädd-
9061: därifrån stockade sig vid de nedanför belägna              nings- och bekämpningsarbete på ett positivt
9062: TaP.ionkylä och Sinettä.                                   sätt.
9063:    Aven om sandning inte är ett fullt tillförlitligt          Människans ingrepp vid stränderna av Torne
9064: sätt att förebygga uppkomsten av isanhopningar,            älv och Ounasjoki samt deras bileder har inverkat
9065: har alla andra sätt likväl visat sig vara otillförlitli-   och inverkar alltjämt i någon mån på översväm-
9066: ga till den grad att sandningen för närvarande             ningens tidpunkt och på dess storlek. Kalhugg-
9067: kan anses vara den uppenbart mest lämpliga                 ning och utdikning har kunnat påskynda och
9068: metoden i detta avseende. Eftersom även in-                förstora översvämningstoppen. På motsvarande
9069: verkan av sandning alltid är osäker, är det                sätt har den magasinering av vatten som är en
9070: nödvändigt att företa en noggrann prövning                 följd av den från 1930-talet till slutet av 1960-
9071: också då det gäller föremålen för sandning, för            talet pågående bäckflottningen minskat vårflö-
9072: att sandningen i varje enskilt fall med gott skäl          det. Under den ovan nämnda tidsperioden har
9073: kan förväntas medföra motsvarande nytta.                   byggandet utsträckts till områden som är belägna
9074:    Vojakkala vid Torneå, som nämns i spörsmå-              rätt nära vattendragens översvämningshöjder.
9075: lets motivering, lämnades i föreliggande fall trots        Därav följer att nya bostadsbyggnader och som-
9076: framställda krav osandat, eftersom området inte            marstugor är utsatta för risken att bli skadade.
9077: heller tidigare sandats och eftersom det också             De gamla byggnaderna befinner sig däremot inte
9078: annars var känt att sandning av den ifrågavaran-           inom riskzonen. Då flottningarna upphört har
9079: de punkten inte i avgörande .grad kan påverka              flottningsstadgandena upphävts och de på
9080: den exceptionellt tjocka isen. Ovriga synpunkter           grundvalen av dem uppförda spardammarna ri-
9081: hade inte väsentlig betydelse för beslutet att             vits och älvarna återställts i sitt forna skick. Med
9082: lämna det ifrågavarande området osandat. Det               hjälp av de fåtaliga återstående spardammarna är
9083: var vidare känt att sandning av alla föreslagna            det på intet sätt möjligt att påverka vårflödets
9084: punkter skulle ha lett till en situation vid älv-          storlek.
9085: mynningen, som skulle ha varit omöjlig att                    Vad beträffar just skogsdikningens och kalhyg-
9086: behärska. Vid Ylivojakka kunde skadorna nu inte            genas andel i islossningen kan allmänt konstate-
9087: undvikas, men de vidtagna åtgärderna försvårade            ras att det är synnerligen svårt att utreda storle-
9088: inte på någon punkt de längre ner vid älven                ken hos den av skogsdikning och kalhygge
9089: uppkomna översvämningssituationerna.                       förorsakade ökade vattenföringen. Den ökning av
9090:    Då det gäller bekämpningen av översvämning-             översvämningsbenägenheten som skogsdikningen
9091: arna på de områden som hör till verksamhets-               medför har undersökts i vårt land redan under
9092: området för vattenbyrån i Lapplands vattendis-             flera tiotals år. Undersökningen har till sin natur
9093: trikt har byrån tagit det på den ankommande                närmast varit grundforskning, som alltjämt fort-
9094: ansvaret för alla åtgärder som den har vidtagit            går. Några generella svar i anslutning till frågan
9095:                                    1985 vp. -    KK n:o 276                                     7
9096: 
9097: kan inte i detta skede ges med stöd av ovan      igångsattes år 1978 och enligt de undersöknings-
9098: nämnda forskning, vare sig på riksplanet eller   resultat som hittills erhållits har man ännu inte
9099: lokalt. Också kalhuggningens olika slag av in-   kunnat konstatera att kalhuggningen skulle ha
9100: verkan på vattendragen har undersökts i sam-     medfört betydande förändringar i avrinningsför-
9101: band med det s.k. Nurmes-projektet. Projektet    hållandena i vårt land.
9102: 
9103:     Helsingfors den 7 oktober 1985
9104: 
9105:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
9106:                                                1985 vp.
9107: 
9108: Kirjallinen kysymys n:o 277
9109: 
9110: 
9111: 
9112: 
9113:                                   Paakkinen: Sivutoimisten vakuutusasiamiesten eläketurvan järjestä-
9114:                                      misestä
9115: 
9116: 
9117:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9118: 
9119:    Maassamme on suuri joukko sellaisia vakuutus-        Vakuutusyhtiöiden mielestä sivutoimiset va-
9120: hankintaa sivutoimenaan suorittavia vakuutus-        kuutusasiamiehet ovat itsenäisiä yrittäjiä, joiden
9121: asiamiehiä, joiden tulee olla vakuutusalalla työs-   tulee vakuuttautua YEL-järjestelmään tai hakea
9122: kentelyn osalta eläkevakuutettuja johonkin elä-      vapautus Eläketurvakeskukselta eläkevakuutuk-
9123: kelaitokseen. Vakuutushankkijan työn luonteesta      sen ottamisesta.
9124: johtuen on pitkään ollut erimielisyyttä elä-            Lainsäädännön tulkinnanvaraisuus ja väljyys
9125: kevakuutuksesta. Vakuutusasiamiesten mielestä        tällä kohdalla aiheuttaa näiden työntekijöiden
9126: työnantajayhtiön tulee järjestää sivutoimisten va-   eläketurvan heikkenemistä.
9127: kuutusasiamiesten eläketurva TEL-järjestelmän           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9128: kautta. Vakuutusasiamiesten .ja yhden heitä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9129: edustavan järjestön, Asiamiesyhdistyksen, mieles-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9130: tä asiamiehet tekevät työtään vakuutusyhtiön         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9131: johdon ja valvonnan alaisena. Asiamiesten lähin
9132: esimies on vakuutustarkastaja, joka ohjaa asia-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9133: miesten työtä ja vastaa ensi kädessä siitä toimin-          ryhtyä sivutoimisten vakuutusasiamiesten
9134: nasta, jota yhtiön sivutoiminen asiamies tekee.             eläketurvan järjestämiseksi TEL-järjestel-
9135: Näin ollen he kuuluvat TEL-järjestelmän alaisuu-            män kautta ja kyseisten eläkesäännösten
9136: teen.                                                       selkiyttämiseksi niin, että epäselvyydet
9137:                                                             poistuvat?
9138: 
9139:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985
9140: 
9141:                                        Saara-Maria Paakkinen
9142: 
9143: 
9144: 
9145: 
9146: 4285006974
9147: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 277
9148: 
9149: 
9150: 
9151: 
9152:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9153: 
9154:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuutusoikeuden ratkaistavana. Nykyisin asia-
9155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        miessopimuksissa on sellainen ehto, että sivutoi-
9156: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-       misen vakuutusasiamiehen työstään saama vasti-
9157: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ke muodostuu provisiopalkasta. Eläketurvakeskus
9158: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ja vakuutusoikeus ovat ratkaisuissaan katsoneet,
9159: Saara-Maria Paakkisen näin kuuluvasta kirjallises-   että vastikkeen määräytyminen prosenttiosuutena
9160: ta kysymyksestä n:o 277:                             myynnin arvosta viittaa vahvasti yrittäjyyteen.
9161:                                                      Jotta pelkkää provisiopalkkaa ansaitseva vakuu-
9162:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tusasiamies voisi kuulua työntekijäin eläkelain
9163:        ryhtyä sivutoimisten vakuutusasiamiesten      piiriin, edellytetään, että hän olisi työntekijäin
9164:        eläketurvan järjestämiseksi TEL-järjestel-    eläkelaissa tarkoitetulla tavalla työnantajan joh-
9165:        män kautta ja kyseisten eläkesäännösten       don ja valvonnan alainen. Edellä mainittujen
9166:        selkiyttämiseksi niin, että epäselvyydet      ratkaisujen valossa sivutoiminen vakuutusasia-
9167:        poistuvat?                                    mies ei toimi työnteettäjän johdon ja valvonnan
9168:                                                      alaisena. Nykyisen soveltamiskäytännön puitteis-
9169:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sa ei ole epäselvyyttä provisiopalkkaisten vakuu-
9170: ti seuraavaa:                                        tusasiamiesten eläkejärjestelyn suhteen. Heitä on
9171:    Työntekijäin eläkelain (395 161) soveltamisen     pidettävä yksiselitteisesti yrittäjinä ja heihin on
9172: edellytyksenä on työsuhteen olemassaolo. Työ-        sovellettava siten yrittäjien eläkelakia.
9173: suhteen tunnusmerkkejä ovat työn tekeminen
9174: toisen lukuun vastiketta vastaan työnteettäjän          Sivutoimiset vakuutusasiamiehet ovat edellä
9175: johdon ja valvonnan alaisena.                        esitetyn mukaisesti jo nyt eläketurvan piirissä.
9176:    Kysymys sivutoimisten vakuutusasiamiesten         Sen vuoksi ei ole petusteltua ryhtyä toimenpitei-
9177: eläketurvan järjestämisestä on ollut usein Elä-      siin nykyisen vakiintuneen käytännön muuttami-
9178: keturvakeskuksen ja muutoksenhaun johdosta va-       seksi.
9179: 
9180:     Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1985
9181: 
9182:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
9183:                                       1985 vp. -      KK n:o 277                                      3
9184: 
9185: 
9186: 
9187: 
9188:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9189: 
9190:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avtalen en klausul, som säger att det vederlag
9191: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        försäkringsombud med uppgiften som bisyssla
9192: den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av          får för sitt arbete utgörs av provisionslön. Pen-
9193: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     sionsskyddscentralen och försäkringsdomstolen
9194: dagsledamot Saara-Maria Paakkinen underteck-          har i sina avgöranden ansett att det faktum att
9195: nade spörsmål nr 277:                                 vederlaget bestäms som en procentueli andel av
9196:                                                       försäljningens värde starkt pekar på företagsam-
9197:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       het. För att ett försäkringsombud, som erhåller
9198:        för att pensionsskyddet för försäkrings-       enbart provisionslön, skall kunna omfattas av
9199:        ombud med uppgiften som bisyssla skali         lagen om pension för arbetstagare förutsätts att
9200:        ordnas via APL-systemet och för att ifrå-      han på det sätt som avses i lagen om pension för
9201:        gavarande      pensionsstadganden      skall   arbetstagare står under arbetsgivarens ledning
9202:        förtydligas så att oklarheterna försvinner?    och uppsikt. Mot bakgrunden av ovan nämnda
9203:                                                       avgöranden står försäkringsombud med uppgif-
9204:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ten som bisyssla inte under arbetsgivarens led-
9205: anföra följande:                                      ning och uppsikt. Inom ramen för nuvarande
9206:    Förutsättningen för att lagen om pension för       tillämpningspraxis förekommer ingen oklarhet
9207: arbetstagare (395/61) skall kunna tiliämpas är att    beträffande pensionsarrangemanget för försäk-
9208: ett arbetsförhåliande existerar. Ett arbetsförhål-    ringsombud med provisionslön. De skall entydigt
9209: lande kännetecknas av att arbetet utförs för          anses som företagare och för dem gäller sålunda
9210: någon annans räkning mot vederlag under ar-           lagen om pension för företagare.
9211: betsgivarens ledning och uppsikt.                        Försäkringsombud med uppgiften som bisyssla
9212:    Frågan om hur pensionsskyddet för försäk-          omfattas enligt det ovan anförda redan nu av
9213: ringsombud med uppgiften som bisyssla skali           pensionsskydd. Av denna anledning är det inte
9214: ordnas har ofta fått avgöras av Pensionsskydds-       motiverat att vidta åtgärder för att ändra den nu
9215: centralen samt av försäkringsdomstolen tili följd     vedertagna kutymen.
9216: av ändringssökande. Numera innehålier ombuds-
9217: 
9218:      Helsingfors den 22 juli 1985
9219: 
9220:                                                                             Minister Matti Puhakka
9221:                                                   1985 vp.
9222: 
9223: Skriftligt spörsmål nr 278
9224: 
9225: 
9226: 
9227: 
9228:                                     Rehn m.fl.: Om eftersläpningen         sjukförsäkringstaxorna
9229: 
9230: 
9231:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
9232: 
9233:    Undertecknade vili fästa social- och hälsovårds-        Tili undersökningskostnaderna tilikommer of-
9234: ministeriets uppmärksamhet på den eftersläp-            tast gynekologarvode, som enligt sjukförsäkrings-
9235: ning som råder när det gäller sjukförsäkringstax-       lagen skall ersättas tili 60 % . 1 dagens läge är ett
9236: orna.                                                   gynekologarvode i alimänhet 160 mk. Det av
9237:    Enligt sjukförsäkringslagen skali 75 % av kost-      social- och hälsovårdsministeriet faststälida hög-
9238: naderna vid undersökning och vård ersättas,             sta belopp man godkänner för specialistarvoden
9239: förutom en självriskandel på 20 mk. Dock är det         är 55,50 mk och ersättningen blir med andra ord
9240: inte 75 % av de verkliga kostnaderna som er-            33,30 mk. I verkligheten alitså ingalunda 60 %
9241: sätts, utan ett högsta belopp för vad kostnaderna       av kostnaderna utan endast ca 21 %.
9242: anses få vara faststälis av social- och hälsovårdsmi-
9243: nisteriet och konfirmeras av Folkpensionsan-               Med hänvisning tili ovanstående och tili vad i
9244: staltens styrelse.                                      riksdagsordningens 37 § 1 mom. stadgas fram-
9245:                                                         stälier undertecknade tili vederbörande medlem
9246:    Nyligen har det blivit möjligt för barnaföder-
9247:                                                         av statsrådet följande spörsmål:
9248: skor att privat låta ta fostervattenprov. För kvin-
9249: nor över 38 år sker denna provtagning på samhäl-
9250: lets bekostnad. Redan då kvinnan fylit 35 år                       Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
9251: anses dock risken för missbildningar hos barnet                 för att 75 % av de verkliga kostnaderna
9252: öka kraftigt. 1 ett aktuellt fali kostade undersök-             vid fostervattenprov skulie ersättas, och
9253: ningen för en 37-årig kvinna 4 494 mk. På denna                 att åldersgränsen för kvinnor med rätt tili
9254: summa får hon 1 044 mk, d.v.s. mindre än                        gratis fostervattenprov skulie sänkas från
9255: 25 %, tilihaka från sjukförsäkringsbyrån.                       38 år tili 35 år?
9256: 
9257:      Helsingfors den 11 juni 1985
9258: 
9259:          Elisabeth Rehn                   ) u tta Zilliacus              Håkan Nordman
9260:                     Ole Norrback                                 Gunnar ) ansson
9261: 
9262: 
9263: 
9264: 
9265: 4285007029
9266: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 278
9267: 
9268: Kirjallinen kysymys n:o 278                                                                   Suomennos
9269: 
9270: 
9271: 
9272: 
9273:                                     Rehn ym.: Sairausvakuutuskorvausperusteiden jälkeenjääneisyydestä
9274: 
9275: 
9276:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9277: 
9278:    Allekirjoittaneet haluavat kiinnittää sosiaali- ja   sairausvakuutustoimistosta 1 044 mk, ts. vähem-
9279: terveysministeriön huomiota sairausvakuutus-            män kuin 25 %.
9280: maksujen korvausperusteiden jälkeenjääneisyy-              Tutkimuskustannusten lisäksi tulee useimmi-
9281: teen.                                                   ten gynekologin palkkio, josta sairausvakuutus-
9282:                                                         lain nojalla korvataan 60 %. Gynekologin palk-
9283:    Sairausvakuutuslain nojalla korvataan 75 %           kio on tällä hetkellä yleensä 160 mk. Sosiaali- ja
9284: tutkimus- ja hoitokustannuksista 20 markan              terveysministeriön vahvistama ja hyväksymä eri-
9285: omavastuuosuutta lukuun ottamatta. Todellisista         koislääkärin palkkio on 55,50 mk, joten korvauk-
9286: kuluista ei kuitenkaan korvata 75 % :a, vaan            sen määrä on toisin sanoen 33,30 mk. Tämä ei
9287: sosiaali- ja terveysministeriö määrää kustannusten      todellisuudessa suinkaan ole 60 % :a kustannuk-
9288: enimmäismääräksi katsottavan summan, minkä              sista vaan ainoastaan n. 21 %.
9289: jälkeen Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9290: sen.                                                    tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
9291:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9292:    Viime aikoina on synnyttäjien ollut mahdollis-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9293: ta otattaa lapsivesinäyte yksityisesti. Yli 38 vuotta
9294: täyttäneiden naisten kohdalla tämä tapahtuu                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9295: yhteiskunnan kustannuksella. Jo naisen täytettyä               ryhtyä, jotta 75 % lapsivesinäytteen otta-
9296: 35 vuotta katsotaan lapsen epämuodostumisvaa-                  misen todellisista kustannuksista korvat-
9297: ran kasvavan voimakkaasti. Eräässä todellisessa                taisiin ja jotta ilmaisen lapsivesinäytteen
9298: tapauksessa 37-vuotiaan naisen tutkimus maksoi                 ottamiseen oikeutettujen naisten ikäraja
9299: 4 494 mk. Tästä summasta hän saa takaisin                      alennettaisiin 38 vuodesta 35 vuoteen.
9300: 
9301:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985
9302: 
9303:          Elisabeth Rehn                   Jutta Zilliacus                Håkan Nordman
9304:                     Ole Norrback                                 Gunnar Jansson
9305:                                        1985 vp. -      KK n:o 278                                        3
9306: 
9307: 
9308: 
9309: 
9310:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9311: 
9312:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         ammin ja tehokkaammin ottaa sairausvakuutuk-
9313: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sessa huomioon. Asialla on merkitystä myös val-
9314: olette 11 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-         tion talouden kannalta. Viime vuonna sairausva-
9315: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kuutuksen korvaukset lääkärinpalkkioista sekä
9316: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tutkimus- ja hoitokuluista olivat yhteensä 312
9317: Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         miljoonaa markkaa.
9318: myksestä n:o 278:                                         Lapsivesitutkimuksella on mahdollista löytää
9319:                                                        raskauden vielä jatkuessa ne sikiöt, jotka synnyt-
9320:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9321:                                                        tyään olisivat perimänsä puolesta epämuodostu-
9322:         ryhtyä, jotta 75 % lapsivesinäytteen otta-
9323:                                                        neita. Riski synnyttää epämuodostunut lapsi li-
9324:         misen todellisista kustannuksista korvat-
9325:                                                        sääntyy vähitellen synnyttäjän iän noustessa yli
9326:         taisiin ja jotta ilmaisen lapsivesinäytteen
9327:                                                        30 vuoden. Se on suuruusluokkaa 1 % 37-38
9328:         ottamiseen oikeutettujen naisten ikäraja
9329:                                                        vuoden iässä. Tämä riski on arvioitu siksi rajaksi,
9330:         alennettaisiin 38 vuodesta 35 vuoteen?
9331:                                                        jonka jälkeen on katsottu tarpeelliseksi suorittaa
9332:                                                        raskaana olevalle äidille lapsivesitutkimus ..
9333:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
9334:                                                            Lapsivesitutkimuksia tehtiin vuoden 1984 lo-
9335: ti seuraavaa:
9336:                                                        pussa Helsingin, Oulun, Kuopion ja Tampereen
9337:    Sairausvakuutuslain 7 ja 8 §:n mukaan lääkä-        yliopistollisissa keskussairaaloissa ja tämän vuo-
9338: rin perimästä palkkiosta korvataan vakuutetulle        den helmikuussa toiminta aloitettiin myös Turun
9339: 60 % ja lääkärin määräämästä tutkimuksesta ja          yliopistollisessa keskussairaalassa. Näytteiden tut-
9340: hoidosta johtuvista kustannuksista, sikäli kuin ne     kimista suoritetaan Helsingin ja Oulun yliopistol-
9341: ylittävät omavastuumäärän 75 %. Jos kuitenkin          lisissa keskussairaaloissa. Muissa yliopistollisissa
9342: peritty lääkärinpalkkio tai maksetut tutkimus- ja      keskussairaaloissa toiminta on vasta näytteiden
9343: hoitokustannukset ylittävät noudatettavaksi mää-       ottamisen asteella. Vuonna 1983 tehtiin 1 313
9344: rätyn taksan, lasketaan korvaus taksan mukaisen        lapsivesitutkimusta ja vuonna 1984 2 110. Vii-
9345: määrän perusteella. Korvaustaksoja varten sosi-        meksi mainittu tutkimusmäärä alkaa kattaa tällä
9346: aali- ja terveysministeriö määrää sairausvakuutus-     hetkellä voimassa olevan tavoitteen, kaikki 38
9347: lain 13 §:n mukaan perusteet, joiden puitteissa        vuotta täyttäneet synnyttäjät. Jos tutkimukset
9348: Kansaneläkelaitos vahvistaa kulloinkin noudatet-       ulotettaisiin koskemaan myös kaikki 35-37-vuo-
9349: tavat taksat.                                          tiaat naiset, olisi tämänhetkistä tutkimusten
9350:    Sairausvakuutusta suunniteltaessa oli tarkoi-       määrää nostettava 2,5-3-kertaiseksi nykyises-
9351: tuksena, että taksat vastaisivat yleisesti perittyjä   tään. Lääkintöhallituksen käsityksen mukaan nä-
9352: palkkioita ja maksuja, ja sairausvakuutusasetuk-       mä ikäryhmät kattavaan seulontatutkimukseen ei
9353: sen 4 §:ssä olikin tätä koskeva nimenomainen           tällä hetkellä olevan tiedon perusteella ole aihet-
9354: määräys. Asetusta muutettiin kuitenkin vuonna          ta. Lapsivesitutkimus on suhteutettava toimenpi-
9355: 1972. Voimassa olevan sairausvakuutusasetuksen         teen aiheuttamaan riskiin ja toisaalta odottavan
9356: 4 §:n 3 momentin mukaan taksojen perusteita            äidin iän mukana kasvavaan sikiön kehityshäiriö-
9357: määrättäessä ja taksoja vahvistettaessa on otettava    riskiin. Lapsivesitutkimusta tullaankin meillä te-
9358: huomioon tutkimus- tai hoitotoimenpiteen laatu         kemään lääketieteellisen harkinnan perusteella
9359: sekä sen vaatima työ ja aiheuttama kustannus.          seulontaikää nuoremmissa ikäryhmissä ja siten
9360:    Käytäntö on johtanut siihen, että taksat ovat       sovelletaan tätä tutkimusmenetelmää valinnanva-
9361: jääneet jälkeen yleisestä palkka- ja hintakehityk-     raisena ja täydentävänä muiden sikiövaurioiden
9362: sestä. Nykytilannetta ei voida pitää tyydyttävänä      selvittämistä koskevien tutkimusten rinnalla.
9363: ja parhaillaan tutkitaankin sosiaali- ja terveysmi-       Sikiöiden kromosomidiagnostiikassa on jo nyt
9364: nisteriössä Kansaneläkelaitoksen valmisteleroaa        tapahtunut kehitystä, joka on otettava huomioon
9365: suunnitelmaa, josta seuraisi, että palkkioissa ja      jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa. Käyttöön on
9366: maksuissa tapahtuvat muutokset voitaisiin nope-        jo otettu lapsivesitutkimuksia korvaava istukkabi-
9367: 4                                   1985 vp. -     KK n:o 278
9368: 
9369: opsioiden ottaminen. Menetelmä mahdollistaa        tuntijoiden käsityksen mukaan vielä ole riittävästi
9370: diagnoosin tekemisen aikaisemmassa raskauden       tietoa siitä, kuinka nuorelle synnyttäjälle kromo-
9371: vaiheessa kuin lapsivesitutkimus ja on hoitotoi-   somimääritys on tarkoituksenmukaista tehdä.
9372: menpiteiden kannalta edullisempi. Sitä paitsi on      Synnynnäisten epämuodostumien ehkäisemi-
9373: muistettava, että lapsivesitutkimusten rinnalla    seksi on maassamme aloitettu vihurirokkoroko-
9374: käytetään epämuodostumadiagnostiikassa myös        tukset, selvitetty sikiövaurioita aiheuttavien lää-
9375: ultraäänitutkimuksia.                              keaineiden käytön vähentämiseen liittyviä keino-
9376:    Lapsivesitutkimusten nykykäytännön muutta-      ja ja harjoitettu määrätietoista perinnöllisyysneu-
9377: mista vastaan puhuu myös se seikka, ettei asian-   vontaa.
9378: 
9379:     Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1985
9380: 
9381:                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
9382:                                        1985 vp. -      KK n:o 278                                       5
9383: 
9384: 
9385: 
9386: 
9387:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9388: 
9389:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bli möjligt att i sjukförsäkringen snabbare och
9390: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         effektivare kunna beakta ändringar i arvoden och
9391: den 11 juni 1985 tili vederbörande medlem av           avgifter. Frågan är av betydelse även med tanke
9392: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      på statshushållningen. Senaste år ersatte sjukför-
9393: dagsledamot Rehn m.fl. undertecknade spörsmål          säkringen läkararvoden samt avgifter för under-
9394: nr 278:                                                sökning och hehandling tili ett belopp av sam-
9395:                                                        manlagt 312 milj. mk.
9396:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
9397:        för att 75 % av de verkliga kostnaderna            Genom fostervattenprov är det möjligt att
9398:        vid fostervattenprov skulle ersättas, och       under pågående graviditet få fram sådana foster
9399:        att åldersgränsen för kvinnor med rätt tili     som på grund av sina arvsanlag blir missbildade
9400:        gratis fostervattenprov skulle sänkas från      vid födseln. Risken att få ett missbildat barn ökar
9401:        38 år tili 3 5 år?                              småningom då barnaföderskan har fyllt 30 år.
9402:                                                        Risken utgör 1 % i åldern 37-38 år. Denna risk
9403:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        har bedömts vara den gräns efter viiken man
9404: anföra följande:                                       anser det nödvändigt att utföra fostervattenprov
9405:                                                        på gravida kvinnor.
9406:    Enligt 7 och 8 §§ sjukförsäkringslagen ersätts
9407: läkararvoden med 60 % till den försäkrade och             1 slutet av år 1984 gjordes fostervattenprov vid
9408: kostnaderna för av läkare föreskriven undersök-        universitetscentralsjukhusen i Helsingfors, Uleå-
9409: ning eller behandling med 75 %, tili den del de        borg, Kuopio och Tammerfors och i februari
9410: överskrider självriskandelen. Om emellertid lä-        detta år inleddes verksamheten även vid Åbo
9411: kararvodet eller kostnaderna för undersökning          universitetscentralsjukhus. Undersökning av prov
9412: och behandling överstiger tili efterrättelse fast-     utförs vid universitetscentralsjukhusen i Helsing-
9413: ställd taxa, beräknas ersättningen på basis av         fors och Uleåborg. Vid övriga universitetscen-
9414: taxan. Grunderna för ersättningstaxorna bestäms        tralsjukhus utförs tills vidare endast provtag-
9415: enligt 13 § sjukförsäkringslagen av social- och        ningar. År 1983 utfördes 1 313 fostervattenprov
9416: hälsovårdsministeriet. Folkpensionsanstalten fast-     och år 1984 var antalet 2 110. Den senast nämn-
9417: ställer inom ramen för dessa grunder de taxor          da undersökningssiffran börjar närma sig det mål
9418: som skall iakttas.                                     som gäller för närvarande alla barnaföderskor
9419:    Då sjukförsäkringen planerades var avsikten att     som fyllt 38 år. Om undersökningen skulle
9420: taxorna skulle motsvara de arvoden och avgifter        utsträckas tili att även omfatta kvinnor i åldern
9421: som allmänt är i bruk och följaktligen fanns i 4 §     35-37 år, borde antalet undersökningar bli
9422: sjukförsäkringsförordningen en bestämmelse,            2,5-3 gånger större än för närvarande.
9423: som uttryckligen gällde detta. Förordningen änd-          Enligt medicinalstyrelsens uppfattning ger den
9424: rades emellertid år 1972. Enligt gällande 4 § 3        kunskap vi har i dag inte skäl för en sållningsun-
9425: mom. sjukförsäkringsförordningen skall vid be-         dersökning, som täcker dessa åldersgrupper. Ett
9426: stämmandet av grunderna för taxorna och vid            fostervattenprov bör relateras tili den risk åtgär-
9427: fastställandet av taxorna avseende fästas vid un-      den innebär och tili risken för utvecklingsstör-
9428: dersökningens eller vårdåtgärdens art samt det         ningar hos fostret. Den sistnämnda risken ökar
9429: arbete den kräver och de kostnader den föranle-        med stigande ålder hos modern. Hos oss kommer
9430: der.                                                   man att utföra fostervattenprov enligt medicinsk
9431:    1 praktiken har det dock blivit så, att taxorna     prövning i åldersgrupper som är yngre än de som
9432: släpar efter den allmänna löne- och prisurveck-        är föremål för en sållningsundersökning. På detta
9433: lingen. Nuläget kan inte anses tillfredsställande      sätt kommer denna undersökningsmetod att
9434: och för tillfället granskas vid social- och hälso-     tillämpas såsom ett alternativ och ett komple-
9435: vårdsministeriet en pian i saken, som har beretts      ment vid sidan av andra undersökningar för
9436: vid folkpensionsanstalten .. Enligt planen skall det   utredande av fosterskador.
9437: 6                                       1985 vp. -      KK n:o 278
9438: 
9439:    Redan nu har en utveckling ägt rum i foster-            Mot en ändring av gällande praxis i fråga om
9440: kromosomdiagnostiken och detta bör beaktas vid          fostervattenprov talar även det faktum att man
9441: planeringen av åtgärder i framtiden. Man har            enligt expertisens uppfattning ännu inte tillräck-
9442: redan börjat använda placentabiopsi i stället för       ligt väl känner till vilket sätt som är ändamålsen-
9443: fostervattenprov. Metoden gör det möjligt att           ligt när det gäller en kromosombestämning i
9444: fastställa diagnos i ett tidigare skede av gravidite-   fråga om unga gravida kvinnor.
9445: ten än vid fostervattenprov, och den är förmånli-          För förhindrande av medfödda missbildningar
9446: gare med tanke på vårdåtgärderna. Dessutom bör          har man i vårt land inlett vaccinering mot röda
9447: man komma ihåg att missbildningsdiagnostiken            hund, utrett metoder för minskande av använd-
9448: förutom fostervattenprov även använder sig av           ningen av läkemedel, som medför fosterskador,
9449: ultraljudsundersökningar.                               s~mt bedrivit målmedveten ärftlighetsrådgiv-
9450:                                                         mng.
9451: 
9452:      Helsingfors den 20 augusti 1985
9453: 
9454:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
9455:                                                  1985 vp.
9456: 
9457: Kirjallinen kysymys n:o 279
9458: 
9459: 
9460: 
9461: 
9462:                                    Rönnholm: Autoliikenteen työaikatoimikunnan ehdotusten toteut-
9463:                                      tamisesta
9464: 
9465: 
9466:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9467: 
9468:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama autolii-   kuljetuksissa, sekä Euroopan taloudellisen neuvos-
9469: kenteen työaikatoimikunta (komiteanmietintö            ton (ECE) AETR-sopimus, joka säätelee ajoaikoja
9470: 1983:92) on ehdottanut muutoksia palkattujen           kansainvälisessä kuljetuksessa. AETR-sopimuksen
9471: kuljettajien työaikasäännöksiin. Olennaisinta eh-      ovat ratifioineet kaikki Euroopan markkina-
9472: dotuksessa on, että 11 tunnin (poikkeustapauk-         talousmaat lukuun ottamatta Suomea ja Sveitsiä.
9473: sissa 13 tunnin) enimmäistyöajasta siirryttäisiin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9474: säännölliseen päivittäiseen 10 tunnin työaikaan.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9475: Laadittu ehdotus merkitsisi myös sitä, että auton-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9476: kuljettajat pääsisivät samankaltaisen työaikalain      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9477: piiriin, kuin muutkin palkansaajat ovat. Ehdo-
9478: tuksen hyväksyminen mahdollistaisi osaltaan                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9479: myös sen, että Suomessakin voitaisiin ratifioida              siin joilla autoliikenteen työaikatoimi-
9480: kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus                kunnan ehdotus autonkuljettajien työ-
9481: n:o 15 3, joka koskee työ- ja lepoaikoja maantie-             ajasta voitaisiin toteuttaa?
9482: 
9483:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1985
9484: 
9485:                                             Mikko Rönnholm
9486: 
9487: 
9488: 
9489: 
9490: 428500689V
9491: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 279
9492: 
9493: 
9494: 
9495: 
9496:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9497: 
9498:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          voston (ECE) ulkomaanliikenteen työ- ja lepoai-
9499: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koja koskevaan AETR-sopimukseen. Mainitun
9500: olette 12 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-         toimikunnan selvitystyön piiriin kuuluivat myös
9501: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ajopiinurin käyttöä koskevat asiat. Toimikunnan
9502: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        mietinnön (komiteanmietintö 1983 :92) ja siitä
9503: Rönnholmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         saatujen lausuntojen pohjalta liikenneministeriö
9504: myksestä n:o 279:                                      on 7.2.1985 asettanut työryhmän, jonka tehtävä-
9505:                                                        nä on laatia 31.8.1985 mennessä luonnos halli-
9506:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tuksen esitykseksi laiksi kuljettajien ajo- ja lepo-
9507:         siin, joilla autoliikenteen työaikatoimi-      ajoista sekä ajopiinurin käyttöpakosta kuorma- ja
9508:         kunnan ehdotus autonkuljettajien työ-          linja-autoliikenteessä.
9509:         ajasta voitaisiin toteuttaa?
9510:                                                           Toimikunnan ehdotukset, jotka koskevat au-
9511:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tonkuljettajien työaikaa koskevan työaikalainsää-
9512: ti seuraavaa:                                          dännön muuttamista, ovat valmisteltavina so-
9513:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 17. 6. 1982   siaali- ja terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveys-
9514: autoliikenteen työaikatoimikunnan, jonka tehtä-        ministeriön tarkoituksena on selvittää yhdessä
9515: vänä oli kartoittaa työaikalain maantieliikennettä     asianomaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa
9516: koskevien säännösten soveltamisesta ja täytän-         mahdollisuudet uudistaa autonkuljettajien työ-
9517: töönpanosta saadut kokemukset. Lisäksi toimi-          aikaa koskeva lainsäädäntö, vaikka mietinnöstä
9518: kunnan tuli selvittää kansainvälisen työjärjestön      annetut lausunnot edustivat varsin voimakkaasti
9519: ILO:n autonkuljettajien työ- ja lepoaikoja koske-      keskenään vastakkaisia näkemyksiä. Liikenne-
9520: van yleissopimuksen n:o 153 ratifiointiedellytyk-      ministeriössä tapahtuva ajopiinurin käyttöpakkoa
9521: siä ja sopimukseen liittyvän suosituksen n:o 161       koskeva selvittely- ja valmistelutyö tukee osaltaan
9522: periaatteiden toteuttamista sekä selvittää mah-        sosiaali- ja terveysministeriön työaikalainsäädän-
9523: dollisuudet liittyä Euroopan taloudellisen neu-        nön uudistamisen valmistelua.
9524: 
9525:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1985
9526: 
9527:                                                 Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
9528:                                        1985 vp. -- RJ( n:o 279                                         3
9529: 
9530: 
9531: 
9532: 
9533:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9534: 
9535:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som gäller utrikestrafikens arbets- och vilotider
9536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         och som ingåtts inom ramen för FN:s ekono-
9537: den 12 juni 1985 tili vederbörande medlem av           miska kommission för Europa (ECE). I den ovan
9538: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      nämnda kommissionens utredningsarbete ingick
9539: dagsman Rönnholm undertecknade spörsmål                också ärenden som gälide användningen av färd-
9540: nr 279:                                                skrivare. På basen av kommissionens betänkande
9541:                                                        (kommittebetänkande 1983:92) och utlåtandena
9542:           Ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-         därom tilisatte trafikministeriet 7. 2.1985 en ar-
9543:        der som leder tili att det förslag som          betsgrupp med uppgift att tili 31.8.1985 utarbe-
9544:        Biltrafikens arbetstidskommission fram-         ta ett utkast tili en regeringsproposition med
9545:        stälit beträffande chaufförernas arbetstid      förslag tili lag om chaufförers kör- och vilotider
9546:        skulie kunna förverkligas?                      samt användningstvång beträffande färdskrivare
9547:                                                        inom lastbils- och busstrafiken.
9548:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Kommissionens förslag, som gälier ändring av
9549: anföra följande:                                       arbetstidslagstiftningen i fråga om chaufförer, är
9550:    Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte         under beredning i social- och hälsovårdsministe-
9551: 17.6.1982 Biltrafikens arbetstidskommission,           riet. Social- och hälsovårdsministeriet har för
9552: som hade tili uppgift att kartlägga erfarenheterna     avsikt att tilisammans med vederbörande arbets-
9553: av tiliämpningen och verkstäliigheten av arbets-       marknadsorganisationer utreda möjligheterna att
9554: tidslagens stadganden i landsvägstrafiken. Kom-        reformera lagstiftningen om chaufförers arbets-
9555: missionen skulie därjämte utreda förutsättningar-      tid, trots att utlåtandena om betänkandet före-
9556: na för ratificering av internationella arbetsorgani-   trädde sinsemellan rätt starkt avvikande synpunk-
9557: sationen ILO:s konvention nr 153 om chaufförers        ter. Det utrednings- och beredningsarbete gäl-
9558: arbets- och vilotider och förverkligandet av prin-     lande användningstvång i fråga om färdskrivare
9559: ciperna i den tili konventionen anslutna rekom-        som pågår i trafikministeriet stöder för sin del
9560: mendationen nr 161 samt utreda möjligheterna           social- och hälsovårdsministeriets beredning av en
9561: för en anslutning tili AETR-överenskommelsen,          reform av arbetstidslagstiftningen.
9562: 
9563:      Helsingfors den 11 juli 1985
9564: 
9565:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
9566:                                                  1985 vp.
9567: 
9568: Kirjallinen kysymys n:o 280
9569: 
9570: 
9571: 
9572: 
9573:                                     Koskenniemi: Ajopiirturien käytön määräämisestä pakolliseksi
9574:                                       ammattimaisessa liikenteessä
9575: 
9576: 
9577:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9578: 
9579:    Kaikissa vuoden 1978 jälkeen ammattimaiseen          määrän uusia vakansseja, ei valvonnan p1ta1s1
9580: liikenteeseen rekisteröidyissä autoissa paitsi lähi-    lisätä poliisin työtä. Esimerkiksi Ruotsissa saadut
9581: ja paikallisliikenteen linja-autoissa on ajopiirturi.   kokemukset poliisivalvonnasta ja sen vaikutuksis-
9582: Ajopiinurin avulla monet työnantajat seuraavat          ta ajoaikasäädösten noudattamiseen ovat pelkäs-
9583: kuljettajan työskentelyä ja työaikaa ja käyttävät       tään myönteiset.
9584: myös piirturin antamia tuloksia palkanlaskennan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9585: perusteena. Ajopiirturi on myös sopiva väline           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9586: ajoaikasäädösten noudattamisen seurantaan.              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9587:    Vuonna 1978 antoi mietintönsä työryhmä jossa         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9588: sekä autoliikenteen työnantajien että työntekijöi-
9589: den edustajat hyväksyivät ajopiirturien käyttö-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9590: pakon. Myös autoliikenteen työaikatoimikunta                   siin, joilla ajopiirturien käyttö määrätään
9591: (komiteanmietintö 1983:92) on ehdottanut ajo-                  pakolliseksi ammattimaisessa liikenteessä
9592: piirturien käyttöpakkoa sekä valvonnan antamista               ja niiden valvonta sekä käytön että työ-
9593: poliisille. Kun poliisi on saamassa huomattavan                aikasäädösten osalta annetaan poliisille?
9594: 
9595:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1985
9596: 
9597:                                             Niilo Koskenniemi
9598: 
9599: 
9600: 
9601: 
9602: 428500765A
9603: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 280
9604: 
9605: 
9606: 
9607: 
9608:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9609: 
9610:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      ja siitä saatujen lausuntojen perusteella luonnos
9611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hallituksen esitykseksi laiksi kuljettajien ajo- ja
9612: olette 12 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-      lepoajoista sekä ajopiinurin käyttöpakosta
9613: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kuorma- ja linja-autoliikenteessä. Työryhmän tu-
9614: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     lee kiinnittää erityistä huomiota lakiesityksen
9615: Koskenniemen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    vaikutuksiin liikenneturvallisuuteen ja kuljetus-
9616: myksestä n:o 280:                                   kustannuksiin.
9617:                                                        Liikenneministeriön asettaman työryhmän teh-
9618:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      tävänä ei suoranaisesti ole ottaa kantaa työaika-
9619:        siin, joilla ajopiinurien käyttö määrätään   säädöksiin tai niiden valvontaan. Ajo- ja lepo-
9620:        pakolliseksi ammattimaisessa liikenteessä    aikojen säännöstäminen tulisi koskemaan myös
9621:        ja niiden valvonta sekä käytön että työ-     muita kuin työaikasäädösten piirissä olevia kul-
9622:        aikasäädösten osalta annetaan poliisille?    jettajia. Ajopiinurin käyttöpakon toteuttaminen
9623:                                                     antaisi kuitenkin paremmat edellytykset myös
9624:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    työaikojen valvomiseen. Jos ajopiirturin käyttö-
9625: ti seuraavaa:                                       pakko toteutuu tullee valvontavastuun antami-
9626:                                                     nen poliisille ajankohtaiseksi.
9627:    Liikenneministeriö asetti 7 päivänä helmikuuta      Liikenneministeriön työryhmä saanee työnsä
9628: 1985 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia auto-     valmiiksi kuluvana syksynä. Eduskunnan käsitel-
9629: liikenteen työaikatoimikunnan mietinnössä (ko-      täväksi työryhmän lakiehdotus tullaan antamaan
9630: miteanmietintö 1983:92) esitetyn lakiehdotuksen     mahdollisimman pian sen jälkeen.
9631: 
9632:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
9633: 
9634:                                                                  Liikenneministeri Mattz" Luttinen
9635:                                        1985 vp. -     KK n:o 280                                       3
9636: 
9637: 
9638: 
9639: 
9640:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9641: 
9642:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utkast tili en regeringsproposidon med förslag tili
9643: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lag om kör- och vilotider för förare samt obliga-
9644: den 12 juni 1985 tili vederbörande medlem av          torisk användning av färdskrivare i lastbils- och
9645: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     busstrafiken. Arbetsgruppen skall fästa särskild
9646: dagsman Koskenniemi undertecknade spörsmål            uppmärksamhet vid lagförslagets inverkan på
9647: nr 280:                                               trafiksäkerheten och transportkostnaderna.
9648:                                                          Tili den av trafikministeriet tillsatta arbets-
9649:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder som         gruppens uppgifter hör inte att direkt ta ställ-
9650:        leder tili att användningen av färdskrivare    ning tili arbetstidslagstiftningen eller över-
9651:        i den yrkesmässiga trafiken blir obligato-     vakningen av denna. Regleringen av kör- och
9652:        risk och att övervakningen av dessa både       vilotiderna skulle gälla även sådana förare som
9653:        vad beträffar användningen och arbets-         inte omfattas av arbetstidslagstiftningen. Inför-
9654:        tidsstadgandena överlåts på polisen?           andet av obligatorisk användning av färdskrivare
9655:                                                       skulle likväl skapa större förutsättningar även för
9656:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      övervakning av arbetstiderna. Om användningen
9657: anföra följande:                                      av färdskrivare blir obligatorisk torde det bli
9658:   Trafikministeriet tillsatte den 7 februari 1985     aktuellt att polisen åtar sig ansvaret för över-
9659: en arbetsgrupp, vars uppgift är att på basis av det   vakningen.
9660: lagförslag som presenterats i ett betänkande av          Trafikministeriets arbetsgrupp torde slutföra
9661: biltrafikens arbetstidskommission (kommittebe-        sitt arbete under innevarande höst. Arbetsgrup-
9662: tänkande 1983:92) och de utlåtanden som givits        pens lagförslag kommer att avlåtas tili riksdagen
9663: med anledning av detta lagförslag göra upp ett        för behandling så fort som möjligt efter detta.
9664: 
9665:      Helsingfors den 26 september 1985
9666: 
9667:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
9668:                                                    1985 vp.
9669: 
9670: Kirjallinen kysymys n:o 281
9671: 
9672: 
9673: 
9674: 
9675:                                      Kortesalmi: Asepalveluksesta kotiutettujen varusmiesten käyttäy-
9676:                                        tymisestä
9677: 
9678: 
9679:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9680: 
9681:    Perjantaina 7.6.1985 kotiutetut varusmiehet            kasvatus ei asevelvollisiin tehoa, olisi syytä ryhtyä
9682: käyttäytyivät päivällä Oulun rautatieasemalta             muihin toimiin. Eräs keino voisi olla sotaväen
9683: lähteneessä junassa niin levottomasti ja sikamai-         rangaistussäännösten ulottaminen kotiuruspäi-
9684: sesti, että junan konduktööri katsoi parhaaksi            vään ja sitä seuraavaan yhteen tai kahteen lisäpäi-
9685: kutsua sotilaspartion tilannetta rauhoittamaan.           vään. Näin varusmiehet olisivat vielä pari päivää
9686: Juna pääsi tämän välikohtauksen vuoksi lähte-             siviiliin pääsyn jälkeen ankaramman rangaistus-
9687: mään 58 minuuttia myöhässä.                               uhan alaisia.
9688:    Valtionrautateiden Oulun liikennealueen pääl-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9689: likön sijainen Olavi Kahlos on kertonut junan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9690: olleen konduktöörin ilmoituksen mukaan täynnä             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9691: humalaisia kotiutettuja sotilaita, jotka olivat           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9692: päässeet siviiliin Sodankylän ja Oulun varuskun-                     Mihin erityisiin toimiin Hallitus aikoo
9693: nista. Kahlos ei kertomansa mukaan muista, että                   ryhtyä varuskunnista kotiutettujen varus-
9694: vastaavaa olisi koskaan aiemmin sattunut.                         miesten hillitsemiseksi ja heidän alkoho-
9695:    Humalassa rähinöivät vasta asepalveluksesta                    linkäyttönsä estämiseksi, jotta vastaisuu-
9696: vapautetut nuoret miehet ovat häpeäksi Suomen                     dessa voitaisiin välttää se tilanne, joka
9697: armeijalle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja                sattui Oulun rautatieasemalla 7 .6.1985,
9698: sen nuorisolle. Armeijan tulisi olla miesten kou-                 jolloin kotiutetrujen humalaisten varus-
9699: lu, mutta tämä tapaus ainakin mitä selvimmin                      miesten rähinöinnin ja huonon käytöksen
9700: osoittaa, että tapakasvatus on jäänyt armeijassa                  johdosta asianomainen juna pääsi lähte-
9701: puutteelliseksi ja vaille riittäviä tuloksia. Jos tapa-           maan 58 minuuttia myöhässä?
9702: 
9703:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1985
9704: 
9705:                                             J. Juhani Konesalmi
9706: 
9707: 
9708: 
9709: 
9710:  4295007121
9711: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 281
9712: 
9713: 
9714: 
9715: 
9716:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9717: 
9718:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jossa hän on palvellut. Tämän säännöksen, joka
9719: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vastaa aiemmin noudatettua sotaväen rikoslain
9720: olette 12 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-          soveltamissäännöstä, mukaan asevelvollinen ei
9721: jeenne n:o 1207 ohella toimittanut valtioneuvos-        siis enää kotiuttamisen jälkeen ole sotilaallisen
9722: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kurinpitovallan alainen.
9723: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta             Vaikka sotilasviranomaisilla ei siviiliin siirtynei-
9724: kirjallisesta kysymyksestä n:o 281:                     siin asevelvollisiin nähden olekaan enää erityistä
9725:            Mihin erityisiin toimiin Hallitus aikoo      järjestyksenpitovelvollisuutta tai -valtaa, on kui-
9726:         ryhtyä varuskunnista kotiutettujen varus-       tenkin tapana ollut asettaa kotiuttamispäivänä
9727:         miesten hillitsemiseksi ja heidän alko-         enimmin kotiuttamiskuljetuksia suorittaviin ju-
9728:         holinkäyttönsä estämiseksi, jotta vastai-       niin asianomaisten siviiliviranomaisten pyynnöstä
9729:         suudessa voitaisiin välttää se tilanne, joka    sotilasjärjestyspartioita toimimaan junailijan tai
9730:         sattui Oulun rautatieasemalla 7. 6.198 5,       poliisin virka-apuna yleistä järjestystä ylläpidettä-
9731:         jolloin kotiutettujen humalaisten varus-        essä. Myös eduskuntakysymyksessä tarkoitetussa
9732:         miesten rähinöinnin ja huonon käytöksen         tapauksessa oli junaan ollut määrä asettaa juna-
9733:         johdosta asianomainen juna pääsi lähte-         partio, mutta yhteensattumien ja laiminlyöntien
9734:         mään 58 minuuttia myöhässä?                     seurauksena näin ei ollutkaan tapahtunut, mikä
9735:                                                         sitten johti junan lähdön viivästymiseen, kunnes
9736:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Valtionrautateiden edustajien vaatima junapartio
9737: ti seuraavaa:                                           saatiin paikalle.
9738:    Kotiuttaminen on tunnetusti varusmiesten                 Saatujen selvitysten perusteella on ilmennyt,
9739: keskuudessa suuresti odotettu tapahtuma, johon          että junapartion asettamisen laiminlyöminen on
9740: saattaa tästä syystä liittyä huomiota herättävää ja     po. tapauksessa ollut seurausta monien yhteen-
9741: häiritsevääkin käyttäytymistä. Puolustusvoimat          sattumien summasta. Puolustusministeriön mie-
9742: pyrkii edesauttamaan hyvien tapojen ja käyttäy-         lestä ei ole tarvetta sen johdosta ryhtyä enää
9743: tymisen noudattamista tapakasvatuksella sekä va-        enempiin toimenpiteisiin, kun asiaan on jo asi-
9744: rusmiesten valvonnalla. Tässä tarkoituksessa on         anomaisessa joukko-osastossa kiinnitetty huomio-
9745: myös annettu ja annetaan virka-apua järjestykses-       ta ja kun Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta
9746: tä vastaaville siviiliviranomaisille sitä pyydettäes-   on antanut tarvittavat lisäohjeet järjestyksen val-
9747: sä. Yleisesti ottaen nykyisin käytetyt keinot ja        vontaan liittyvästä järjestys- ja junapartiotoimin-
9748: menetelmät ovat osoittautuneet järjestyksen yllä-       nasta.
9749: pidossa riittäviksi.                                        Puolustusministeriö ei pidä myöskään tarpeel-
9750:    Tammikuun 1 päivänä 1984 voimaan tulleen             lisena viime vuoden alusta voimaan saatetun
9751: sotilasrikoksia koskevien rangaistussäännösten so-      sotilasrangaistussäännösten soveltamisalan muut-
9752: veltamisalasta annetun asetuksen ( 16.12.19831          tamista. Nykyiset säännökset viranomaisten toi-
9753: 963) mukaan asevelvollisuuslain nojalla palveluk-       mivallasta ja sen jakautumisesta yleisen järjestyk-
9754: sessa oleva sotilas on sotilasrangaistussäännösten      sen ylläpitämiseksi ovat, kun otetaan huomioon
9755: alainen siihen saakka, kun hänet on palveluksen         myös laki järjestyksen pitämisestä joukkoliiken-
9756: päättymisen tai keskeyttämisen takia kotiutettu         teessä, eduskuntakysymyksessä esitetyn kaltaisia
9757: ja hän on poistunut siitä joukosta tai paikasta,        tapauksia silmällä pitäen asianmukaiset.
9758: 
9759:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 198 5
9760: 
9761:                                                                 Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
9762:                                       1985 vp. -      KK n:o 281                                        3
9763: 
9764: 
9765: 
9766: 
9767:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9768: 
9769:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rar stadgandet om tillämpande av strafflagen för
9770: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           krigsmakten, lyder värnpliktig inte längre efter
9771: nr 1207 av den 12 juni 1985 tili vederbörande         hemförlovningen under stadgandena om militär
9772: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    disciplin.
9773: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-            Fastän militärmyndigheterna inte längre har
9774: nade spörsmål nr 281:                                 någon skyldighet eller makt att upprätthålla
9775:                                                       ordning bland värnpliktiga som återgått tili det
9776:           Vilka speciella åtgärder ämnar Rege-        civila, har det ändå varit brukligt att på civilmyn-
9777:        ringen vidta i syfte att lugna ner be-         digheternas begäran utplacera militära ordnings-
9778:        väringar som hemförlovats från garniso-        patrulier i de tåg som sköter merparten av
9779:        nerna och förhindra deras alkoholbruk så       transporteroa under hemförlovningsdagen för att
9780:        att det i framtiden är möjligt att undvika     dessa skali kunna utgöra hjälp för konduktören
9781:        händelser som den som inträffade vid           eller polisen vid upprätthåliande av ordning.
9782:        järnvägsstationen i Uleåborg den 7 juni        Ä ven i det fali som avses i spörsmålet var avsikten
9783:        1985, varvid ifrågavarande tåg kom iväg        att utplacera en tågpatruli, men denna uteblev
9784:        58 minuter försenat på grund av att            på grund av en rad sammanträffanden och
9785:        herusade beväringar förde oljud och upp-       försummelser, vilket sedan ledde tili att tågets
9786:        förde sig dåligt?                              avgång blev fördröjd tili dess att den tågpatrull
9787:                                                       som representanterna för Statsjärnvägarna krävde
9788:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      anlänt.
9789: anföra följande:                                          På basen av de utredningar som erhåliits har
9790:     Bland beväringarna är hemförlovningen som         det framgått att underlåtenheten att tillsätta en
9791: bekant en emotsedd tilidragelse, tili viiken av       tågpatruli i det fali som avses är en summa av
9792: denna orsak kan ansluta sig uppseendeväckande         många sammanträffanden. Försvarsministeriet
9793: och även störande uppförande. Försvarsmakten          anser inte att det föreligger något behov av att
9794: försöker främja iakttagandet av god ton och gott      vidta närmare åtgärder, eftersom saken redan
9795: uppförande genom umgängesfostran och över-            observerats i ifrågavarande truppförband och då
9796: vakning av beväringarna. I denna avsikt har           staben inom Norra Finlands militärlän har utfär-
9797: tjänstehjälp givits och kommer på begäran att ges     dat erforderliga anvisningar beträffande ord-
9798: tili civila myndigheter som ansvarar för ordning.     nings- och tågpatrullverksamhet som ansluter sig
9799: 1 alimänhet har de medel och metoder som              tili upprätthållande av ordning.
9800: används för närvarande visat sig vara tiliräckliga       Försvarsministeriet anser det inte heller nöd-
9801: vid upprätthåliandet av ordning.                      vändigt att ändra tiliämpningsområdet för de
9802:     Enligt förordningen om tiliämpningsområdet        militära straffstadgandena som trädde i kraft vid
9803: för stadgandena angående straff för militära brott    ingången av föregående år. De nuvarande stad-
9804: (16.12.1983/963) som trädde i kraft den 1 janu-       gandena om myndigheternas befogenheter och
9805: ari 1984 lyder en soldat under de militära            fördelningen av dem vid upprätthållandet av
9806: straffstadgandena tilis han på grund av att tjänst-   ordning är med beaktande av lagen om upprätt-
9807: göringen upphör elier avbryts har hemförlovats        håliande av ordning i koliektivtrafik sakenliga
9808: och lämnat den trupp eller den plats där han har      även med tanke på händelser liknande den som
9809: tjänstgjort. Enligt detta stadgande, som motsva-      avses i spörsmålet.
9810: 
9811:      Helsingfors den 30 augusti 1985
9812: 
9813:                                                                 Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
9814:                                                1985 vp.
9815: 
9816: Kirjallinen kysymys n:o 282
9817: 
9818: 
9819: 
9820: 
9821:                                    Roos ym.: Sosiaaliturvamaksujen määräytymisperusteiden muutta-
9822:                                       misesta
9823: 
9824: 
9825:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9826: 
9827:    Kankaanpään Työväenyhdistys r.y. teki Suo-         maksun lisäksi työntekijän eläkemaksu, tyotto-
9828: men Sosialidemokraattinen Puolue r. p: n Lahden       myysvakuu tusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu
9829: puoluekokoukselle 6.-10.6.1984 aloitteen, jossa       ja ammattiosaston jäsenmaksu, josta osa menee
9830: se esitti, että puoluekokous tekisi periaatepäätök-   työttömyysturvan rahoitukseen. Palkkaan sidotut
9831: sen sosiaaliturvamaksujen keräämisen muuttami-        maksuperusteet tekevät yhä edullisemmaksi eri-
9832: sesta siten, että se                                  laisten toimintojen siirtämisen koneelle. Teolli-
9833:    - suosii aktiivista teollisuuspolitiikkaa uusien   suusrobotit valtaavat työpaikkojamme ja vastaa-
9834: työpaikkojen luomiseksi                               vasti koneiden aikaansaama tuotanto ei kerrytä
9835:    - ottaa huomioon kansantalouden mahdolli-          sosiaaliturvamme rahoitusta.
9836: suudet arvioitaessa työn ja pääoman panoksia             Tähän ongelmaan on puuttunut myös sosiaali·
9837: lähitulevaisuuden teollisuusinvestoinneissa           hallituksen pääjohtaja Vappu Taipale puhues-
9838:    - painottaa erityisesti aloja, joilla kilpailu-    saan Jyväskylässä 1.6.1985. Hän totesi mm., että
9839: kyvyn säilyttäminen ja parantaminen on työlli-        jos ihmistyö on kallista, on pantava koneetkin
9840: syyden kannalta välttämätöntä                         verolle. Hän mainitsi, että esimerkiksi Japanissa
9841:                                                       robotit maksavat sosiaaliturvaa.
9842:    - suosii työvoimavaltaista teollisuutta.
9843:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9844:     Puoluekokous päätti todeta, että työvoiman        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9845: käyttöä on suosittava myös veropolitiikan kei-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9846: noin. Tämän vuoksi palkkaperusteisia sosiaalitur-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9847: vamaksuja on siirrettävä muulla tavoin rahoitet-
9848:  tavaksi. Näillä sanoilla puoluekokous yhtyi aloit-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9849:  teeseen.                                                    ryhtyä sosiaaliturvamaksujen keräämiseksi
9850:     Suomessa on runsaasti työvoimaveroja. Palkka-            niiltä, jotka nyt korvaavat ihmistyövoi-
9851:  perusteisesti kannetaan työnantajan sosiaaliturva-          maa koneilla?
9852: 
9853:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1985
9854: 
9855:          Timo Roos                       Pertti Paasio                  Jukka Mikkola
9856:          Reijo Lindroos                  Antti Kalliomäki                Tuulikki Hämäläinen
9857:          Tuula Paavilainen               Mikko Rönnholm                  Anna-Liisa Piipari
9858:          Martti Lähdesmäki               Pekka Myllyniemi                Saara-Maria Paakkinen
9859:          Marja-Liisa Tykkyläinen         Pentti Lahti-Nuuttila           Pirjo Ala-Kapee
9860:          Jouko Skinnari                  Lea Savolainen                  Riitta Järvisalo-Kanerva
9861:          Liisa Jaakonsaari               Matti Kuusio                   Juhani Surakka
9862:          Matti Louekoski                 Kari Rajamäki                  Jussi Ranta
9863:          Risto Ahonen                    Arja Alho                       Aarno von Bel!
9864:          Olli Helminen                   Seppo Tikka                     Markus Aaltonen
9865:                      Erkki Liikanen                              Mikko Elo
9866: 
9867: 
9868: 
9869: 
9870:  i28500837M
9871: 2                                      1985 vp. -- NJ( n:o 282
9872: 
9873: 
9874: 
9875: 
9876:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9877: 
9878:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         sosiaaliturvamaksun koko tuotosta vuosittain 2--
9879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          3 %.
9880: olette 13 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-             Työnantajan sairausvakuutusmaksu on peritty
9881: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       prosenttiosuutena ennakkoperinnän alaisen pal-
9882: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kan määrästä ilman porrastusta.
9883: Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta              Vuodesta 1982 lukien yksityisen ja julkisen
9884: kysymyksestä n:o 282:                                  sektorin sosiaaliturvamaksut on eriytetty siten,
9885:                                                        että julkisten työnantajien maksurasitus on ollut
9886:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        keskimäärin suurempi kuin yksityisillä työnanta-
9887:         ryhtyä sosiaaliturvamaksujen keräämiseksi      jilla.
9888:         niiltä, jotka nyt korvaavat ihmistyövoi-           Työnantajan      lapsilisämaksua     e1    peritä
9889:         maa koneilla?                                  1.11.1985 lukien.
9890:                                                            Työnantajan palkkaperusteisten sosiaaliturva-
9891:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       maksujen korvaamista muulla perusteella kannet-
9892: ti seuraavaa:                                          tavilla rahoitustavoilla selvitettiin viimeksi laa-
9893:                                                        jemmin sosiaaliturvamaksutoimikunta 1982: n
9894:    Työnantajan sosiaaliturvamaksuun sisältyvä          toimesta (komiteanmietintö 1983:13). Vaihtoeh-
9895: kansaneläkemaksu on peritty vuodesta 1973 lu-          toisina rahoitustapoina toimikunta selvitti jalos-
9896: kien porrastettuna työnantajan säännönmukais-          tusarvoon perustuvaa maksua, vakuutetun mak-
9897: ten poistojen ja palkkasumman perusteella. Ku-         sua, liikevaihtoon perustuvaa maksua ja valmiste-
9898: luvana vuonna perustason mukainen kansanelä-           veroa. Toimikunta päätyi mietinnössään totea-
9899: kemaksu on 4,20 % ennakkoperinnän alaisen              maan, että tarkastelluista rahoitusvaihtoehdoista
9900: palkan määrästä. Työnantajan kansaneläkemaksu          liikevaihtoon perustuva maksu vaikuttaisi myön-
9901: on kuitenkin edellistä korkeampi, jos kysymyk-         teisimmin taloudelliseen aktiviteettiin ja työlli-
9902: sessä on liiketoimintaa harjoittava, valtionvero-      syyteen. Suotuisat vaikutukset olisivat kuitenkin
9903: tuksessa verovelvollinen työnantaja, jonka vii-        riippuvaisia liikevaihtoveropohjasta ja siitä miten
9904: meksi toimitettua verotusta varten antamassa           järjestelystä aiheutuvaa hinta-palkkakytkennän
9905: veroilmoituksessa ilmoittamien kuluvan käyttö-         kautta muodostuvaa inflaatiosysäystä onnistutaan
9906: omaisuuden hankintamenoista tekemien sään-             vaimentamaan. Näin ollen mahdollisen asteittain
9907: nönmukaisten poistojen määrä on ollut vähin-           tapahtuvan siirtymisen liikevaihtoveron suuntaan
9908: tään 10 ja enintään 30 % hänen samana vero-            tulee liittyä muihin tulonjakoon vaikuttaviin rat-
9909: vuotena maksamiensa palkkojen määrästä. Kan-           kaisuihin.
9910: saneläkemaksun suuruus on tällöin 5,15 %. Jos              Suorittaessaan laskelmia vaihtoehtoisten rahoi-
9911: poistojen määrä ylittää 30 % maksettujen palk-         tusjärjestelyjen vaikutuksista kokonaistuotantoon
9912: kojen määrästä, maksun suuruus on kuluvana             ja työllisyyteen toimikunta totesi, että rahoitus-
9913: vuonna 5, 70 %. Porrastusta sovelletaan vain sil-      rakenteen muuttaminen tyovoiman käyttöä suo-
9914: loin, kun poistojen määrä ylittää 200 000 mark-        sivaksi alentamalla työvoimakustannuksia ja siir-
9915: kaa. Poistoraja oli aluksi 50 000 markkaa ja           tämällä kustannusrasitusta investointien hintaan
9916: korotettiin 200 000 markkaan vuonna 1982.              aiheuttaisi pikemminkin kielteisiä seurausvaiku-
9917:    Porrastuksen tarkoituksena on ollut se, että        tuksia pitemmällä aikavälillä. Mahdolliset myön-
9918: pääomavaltaisilta yrityksiltä kerättäisiin makset-     teiset vaikutukset työllisyyteen olisivat lyhytaikai-
9919: tuihin palkkoihin nähden suhteellisesti korkeam-       sia. Kokonaistalouden kannalta myönteisimmät
9920: pi maksu kuin työvoimavaltaisilta yrityksiltä. Por-    tulokset liittyivät selvästi sellaisiin vaihtoehtoi-
9921: rastuksella on myös pyritty tasaamaan toisaalta        hin, joissa työnantajien välitöntä maksurasitusta
9922: suurten ja toisaalta pienten ja keskisuurten yritys-   kevennetään.
9923: ten maksaman sosiaaliturvamaksun suhteellista             Toimikunta selvitti myös mahdollisuuksia pie-
9924: osuutta yritysten kuluista. Noudatettu porrastus       niä yrityksiä suosivan sosiaaliturvamaksusta tehtä-
9925: on kuitenkin varsin lievä. Porrastuksen osuus on       vän perusvähennysjärjestelmän käyttöönottami-
9926:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 282                                        3
9927: 
9928: seksi. Lähinnä hallinnollisten ongelmien vuoksi      etuuksien rahoitus tulee hoitaa palkkaperusteisil-
9929: toimikunta ei kuitenkaan pitänyt järjestelmää        la vakuutusmaksuilla.
9930: toteuttamiskelpoisena.                                  Ottaen huomioon työnantajan sosiaaliturva-
9931:                                                      maksun tuottovaatimukset ja verotuksen raken-
9932:    Komiteanmietinnöstä annetuissa lausunnoissa       teen muut kehittämiskohteet hallitus on esittänyt
9933: yhdyttiin pääsääntöisesti toimikunnan suosituk-      valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon liit-
9934: seen korvata asteittain työnantajan palkkapetus-     tyen työnantajan kansaneläke- ja sairausvakuu-
9935: teisia sosiaaliturvamaksuja liikevaihtoon petustu-   tusmaksut perittäviksi rakenteeltaan muuttamat-
9936: villa maksuilla. Kannanotot olivat kuitenkin         tomina. Hallitus asettaa kuitenkin toimikunnan,
9937: luonteeltaan periaatteellisia, eikä toimikuntakaan   jonka tehtävanä on pikaisesti selvittää ja tehdä
9938: ollut tehnyt yksityiskohtaista ehdotusta tarvitta-   ehdotus työnantajan työttömyysvakuutusmaksu-
9939: vista käytännön toimenpiteistä. Useat lausunnon-     järjestelmän uudistamisesta niin, että järjestelmä
9940: antajista korostivat kuitenkin sosiaalivakuutuksen   suosisi työvoimavaltaista yritystoimintaa. Halli-
9941: keskeistä periaatetta, jonka mukaan työsuhtee-       tuksen tavoitteena on saada uudistus voimaan
9942: seen perustuvien ja ansioon suhteutettujen           vuoden 1987 alusta.
9943: 
9944:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985
9945: 
9946:                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
9947: 4                                     1985 vp. -- KJ( n:o 282
9948: 
9949: 
9950: 
9951: 
9952:                                 Till Riksdagens Herr Talman
9953: 
9954:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ens andel av socialskyddsavgiftens totala avkast-
9955: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ning utgör årligen 2--3 o/o.
9956: den 13 juni 1985 tili vederbörande medlem av             Arbetsgivarens sjukförsäkringsavgift har upp-
9957: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     burits såsom procentandel av det lönebelopp som
9958: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs-          är underkastat förskottsuppbörd, utan någon
9959: mål nr 282:                                           differentiering.
9960:                                                          Sedan år 1982 är den privata och offentliga
9961:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sektorns socialskyddsavgifter differentierade, så
9962:        för att uppbära socialskyddsavgifter av        att betalningarna i genomsnitt belastar de offent-
9963:        dem som för närvarande ersätter mänsk-         liga arbetsgivarna mera än de privata.
9964:        lig arbetskraft med maskiner?
9965:                                                          Arbetsgivarens barnbidragsavgift uppbärs inte
9966:                                                       räknat från 1. 11.198 5.
9967:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Möjligheten att ersätta arbetsgivarens löneba-
9968: anföra följande:                                      serade socialskyddsavgifter med sådana former av
9969:                                                       finansiering som uppbärs på annan grund utred-
9970:    Den i arbetsgivarens socialskyddsavgift ingå-      des senast utförligare genom försorg av kommis-
9971: ende folkpensionsavgiften har sedan år 1973           sionen 1982 för frågor om socialskyddsavgifterna
9972: uppburits differentierad på basen av arbetsgiva-      (kommittebetänkande 1983: 13 ). Såsom alternati-
9973: rens regelmässiga avskrivningar och av lönebelop-     va finansieringssätt utredde kommissionen en på
9974: pet. Innevarande år utgör folkpensionsavgiften        förädlingsvärde baserad avgift, den försäkrades
9975: på grundnivå 4,20 % av det lönebelopp som är          premie, en på omsättning baserad avgift och
9976: underkastat förskottsuppbörd. Arbetsgivarens          accis. Kommissionen kom i sitt betänkande tili
9977: folkpensionsavgift är dock högre än den förra,        att bland de undersökta finansieringsalternativen
9978: om det är fråga om en affärsidkande, vid statsbe-     skulie en på omsättning baserad avgift ha den
9979: skattningen skattskyldig arbetsgivare, som i skat-    positivaste inverkan på den ekonomiska aktivite-
9980: tedeklarationen för senast verkstälida beskattning    ten och sysselsättningen. De gynnsamma verk-
9981: gjort på anskaffningsutgifterna för förslitning       ningarna skulle dock komma att bli bero av
9982: underkastade anläggningstiligångar, har uppgett       omsättningsskattegrunden och av i viiken mån
9983: minst 10 och högst 30 % av det belopp som han         man lyckas dämpa den inflationsimpuls som
9984: under samma skatteår har utbetalat i löner.           förorsakas av kopplingen priser-löner tili följd av
9985: Folkpensionsavgiftens storlek är i detta fali         arrangemanget. En eventuell övergång steg för
9986: 5,15 % . Överskrider beloppet av avskrivningarna      steg i riktning mot omsättningsskatten bör alltså
9987: 30 o/o av det belopp som har betalats i löner, är     förknippas med andra lösningar, som inverkar på
9988: avgiftens storlek innevarande år 5, 70 %. Diffe-      inkomstfördelningen.
9989: rentieringen tiliämpas endast då beloppet av             I sina beräkningar beträffande verkningarna av
9990: avskrivningarna överskrider 200 000 mk. Gränsen       alternativa finansieringsarrangemang på totalpro-
9991: för avskrivningarna var tili en början 50 000 mk      duktionen och sysselsättningen konstaterade
9992: men höjdes år 1982 tili 200 000 mk.                   kommissionen att en ändring av finansierings-
9993:    Avsikten med differentieringen har varit att av    strukturen därhän att den gynnar användningen
9994: kapitalintensiva företag uppbära en i relation tili   av arbetskraft genom en sänkning av arbetskrafts-
9995: de betalade lönerna högre avgift än av arbets-        kostnaderna och en överföring av kostnadstrycket
9996: kraftsintensiva företag. Genom differentiering        på investeringspriserna skulle snarare medföra
9997: har man även försökt utjämna socialskyddsavgif-       negativa följdverkningar på längre sikt. De even-
9998: tens relativa andel av företagens utgifter melian å   tuella positiva verkningarna på sysselsättningen
9999: ena sidan stora och å andra sidan små och             skulle vara kortvariga. Med beaktande av de
10000: medelstora företag. Den tiliämpade differentie-       totalekonomiska synpunkterna vore de positivaste
10001: ringen är dock tämligen lindrig. Differentiering-     resultaten tydligt förknippade med sådana alter-
10002:                                      1985 vp. -     KK n:o 282                                          5
10003: 
10004: nativ, i vilka arbetsgivarens direkta betalnings-   baserar sig på arbetsförhållande och står i relation
10005: börda lättas.                                       tili förtjänsten bör skötas med hjälp av lönebase-
10006:    Korumissioneo utredde även möjligheterna att     rade försäkringsavgifter.
10007: införa ett system med grundavdrag från soci-
10008: alskyddsavgiften, vilket skulle gynna de små            Med beaktande av de krav som stälis på
10009: företagen. Främst på grund av administrativa        intäkterna av arbetsgivarens socialskyddsavgift
10010: problem ansåg korumissioneo dock att ett sådant     och av övriga utvecklingsobjekt, som hänför sig
10011: system inte kan förverkligas.                       tili skattestrukturen, har regeringen i anslutning
10012:    I de utlåtanden som har avgetts om kommitte·     tili statsförslaget för år 1986 föreslagit att arbets-
10013: betänkandet understöddes i regel kommissionens      givarens folkpensions- och sjukförsäkringsavgifter
10014: rekommendation om att gradvis ersätta arbetsgi-     skall uppbäras oförändrade i strukturellt avseen-
10015: varens lönebaserade socialskyddsavgifter med av-    de. Regeringen kommer dock att tilisätta en
10016: gifter, baserade på omsätrningen. Ställningsta-     kommission, som får tili uppgift att snarast
10017: gandena var dock av principiell narur, korumis-     utreda frågan om en revidering av systemet med
10018: sioneo hade inte heller framlagt något detaljerat   arbetsgivarens arbetslöshetsförsäkringspremie, så
10019: förslag om nödvändiga praktiska åtgärder. Ett       att systemet skulie gynna den arbetskraftsintensi-
10020: flertal av dem som hade avgett utlåtanden fram-     va företagsverksamheten, och framlägga förslag i
10021: höll dock socialförsäkringens centrala princip,     saken. Regeringen avser att revideringen skali
10022: enligt viiken finansieringen av de förmåner som     träda i kraft vid ingången av år 1987.
10023: 
10024:       Helsingfors den 8 oktober 1985
10025: 
10026:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
10027:                j
10028:               j
10029:              j
10030:             j
10031:            j
10032:           j
10033:          j
10034:         j
10035:        j
10036:       j
10037:      j
10038:     j
10039:    j
10040:   j
10041:  j
10042: j
10043:                                                1985 vp.
10044: 
10045: Kirjallinen .kysymys n:o 283
10046: 
10047: 
10048: 
10049: 
10050:                                    Alho: Israelin etujen valvomisesta luopumisesta
10051: 
10052: 
10053:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10054: 
10055:    Suomen ulkopolitiikassa on hyvin johdonmu-         vaikutusvallastaan huolimatta ole tehnyt nopeasti
10056: kaisesti ja yksiselitteisesti Lähi-idän kysymysten    voitavaansa suomalaisvankien vapauttamiseksi.
10057: osalta noudatettu aktiivista ja rauhantahtoista          Suomen hallitus valvoo sellaisissa maissa kuten
10058: puolueettomuuspolitiikkaa. Suomi on sitoutunut        Nigeriassa, jossa Israelilla ei ole omaa edustustoa,
10059: Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvos-        Israelin etuja. Kun Israel menettelyllään Etelä-
10060: ton päätöksiin 242/67 ja 338/73. Suhteessa pa-        Libanonin suomalaissotilaiden vangitsemisen yh-
10061: lestiinalaisiin Suomi on niin ikään noudattanut       teydessä on asettanut kyseenalaiseksi Suomen
10062: varovaista keskitien linjaa. Palestiinalaisten va-    ulkopolitiikan puolueettomuuden ja kyvyn toi-
10063: pautusjärjestöä PLO:ta on pidetty yhtenä merkit-      mia rauhanturvaamisjoukoissa, tulisi Suomen
10064: tävänä palestiinalaisia edustav~a järjestönä.         hallituksen myös tältä pohjalta tarkastella mah-
10065:    Viime päivien tapahtumat antavat olettaa, että     dollisuuksia valvoa Israelin etuja muissa maissa.
10066: Israelin tarkoituksena on muuttaa Etelä-Libano-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10067: nin turvallisuuspoliittista tilannetta itselleen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10068: edullisemmaksi. Tarkoitus on nostaa SLA sopi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10069: musosapuoleksi ja näin kiristää YK:ta. Samalla        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10070: on aiheutunut tilanne, jossa YK:n asemaa on
10071: vakavalla tavalla järkytetty ja asetettu turvalli-               Millä perustein on aikanaan ryhdytty
10072: suutta valvovien YK-joukkojen - mukaan lu-                    valvomaan Israelin etua maissa, joissa
10073: kien suomalaiset YK-joukot - puolueettomuus                   Israelilla itsellään ei ole edustustoa, ja
10074: kyseenalaiseksi.                                                 milloin tästä tehtävästä aiotaan irtisa-
10075:    Voidaan pitää todennäköisenä, että suomalais-              noutua, johon vuoden 1985 touko-kesä-
10076: ten YK-sotilaiden vangitseminen ei tapahtunut                 kuun tapahtumat antavat selvän perus-
10077: Israelin tietämättä. Israel ei määräysvallastaan ja           teen?
10078: 
10079:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985
10080: 
10081:                                                Arja Alho
10082: 
10083: 
10084: 
10085: 
10086:  4285006941
10087: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 283
10088: 
10089: 
10090: 
10091: 
10092:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10093: 
10094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         '' lähettäjävaltio voi siirtää vastaanottajavaltion
10095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hyväksymälle kolmannelle valtiolle etujensa ja
10096: olette 1. heinäkuuta 1985 päivätyn kirjeenne           kansalaistensa etujen valvonnan''.
10097: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle          Suojeluvaltion valinnassa käytettävä kansainvä-
10098: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Arja Alhon       lispoliittinen arvosteluperuste on neutraalisuus
10099: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o         konfliktin osapuoliin nähden. Suojeluvaltio toi-
10100: 283:                                                   mii yleensä varsin rajoitetuissa puitteissa ja lähin-
10101:             Millä perustein on aikanaan ryhdytty       nä konsuliasioiden parissa; se toimii välittäjänä ja
10102:          valvomaan Israelin etua maissa, joissa        passiivisena edunvalvojana.
10103:          Israelilla itsellään ei ole edustustoa, ja        Suojeluvaltiopyyntöön suostuminen on nor-
10104:             milloin tästä tehtävästä aiotaan irtisa-   maali diplomaattinen käytäntö. Toimiminen toi-
10105:          noutua, johon vuoden 1985 touko-kesä-         sen valtion edunvalvojana kolmannessa maassa
10106:          kuun tapahtumat antavat selvän perus-         on sopusoinnussa edellä mainitun kansainvälis-
10107:          teen?                                         poliittisen käytännön kanssa. Suomi toimii Neu-
10108:                                                        vostoliiton suojeluvaltiona Israelissa ja Israelin
10109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       suojeluvaltiona Nigeriassa. Mainittakoon, että
10110: ti seuraavaa:                                          esimerkiksi Ruotsi toimii Israelin suojeluvaltiona
10111:   Diplomaattisia suhteita säätelevä Wienin kon-        Tansaniassa.
10112: ventio vuodelta 1961 kodifioi ulkomaisten etujen           Mitä tulee viimeaikaisiin tapahtumiin Libano-
10113: edustuksen kolmannen valtion kautta. Mainitun          nissa, ne eivät anna aihetta toimenpiteisiin käsil-
10114: yleissopimuksen artiklan 45 (kohta c) mukaan           lä olevassa asiassa.
10115: 
10116:        Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1985
10117: 
10118:                                                                   Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
10119:                                       1985 vp. -      KK n:o 283                                         3
10120: 
10121: 
10122: 
10123: 
10124:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10125: 
10126:    I det syfte 37 § 1. mom. riksdagsordningen         sina intressen och skyddet av sina medborgare åt
10127: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tredje stat, som godtages av den mottagande
10128: den 1 juli 1985 tili vederbörande medlem av           staten".
10129: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Den internationelipolitiska bedömningsgrund
10130: dagsledamot Arja Alho undertecknade spörsmål          som bör användas vid valet av skyddsmakt är
10131: nr 283:                                               neutralitet i förhåliande tili parterna i konflikten.
10132:           På vilka grunder började vi i ,tiden        Skyddsmakten verkar i allmänhet inom mycket
10133:        bevaka Israels intressen i Iänder där Israel   snäva ramar och handhar närmast konsulära ären-
10134:        inte har någon egen beskickning och när        den; den verkar som förmedlare och passiv beva-
10135:        ämnar vi avsäga oss denna uppgift, vilket      kare av intressen.
10136:        händelserna i maj-juni 1985 ger en klar           Att bifalla en begäran att verka som skydds-
10137:        anledning tili?                                makt är normal diplomatisk praxis. Att bevaka
10138:                                                       en annan stats intressen i tredje land harmonierar
10139:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       med ovan nämnda internationelipolitiska praxis.
10140: anföra följande:                                      Finland är skyddsmakt för Sovjetunionen i Israel
10141:   Wienkonventionen av år 1961 om diplomatis-          och för Israel i Nigeria. Nämnas kan att Sverige
10142: ka förbindelser kodifierar representationen av        t.ex. är Israels skyddsmakt i Tanzania.
10143: utländska intressen via tredje stat. Enligt artikel      Vad beträffar den senaste tidens händelser i
10144: 45 punkt c i den nämnda konventionen "äger            Libanon föranleder de inga åtgärder i föreliggan-
10145: den sändande staten anförtro tilivaratagandet av      de ärende.
10146: 
10147:      Helsingfors den 18 juli 1985
10148: 
10149:                                                                      Utrikesminister Paavo Väyrynen
10150:                                                1985 vp.
10151: 
10152: Kirjallinen kysymys n:o 284
10153: 
10154: 
10155: 
10156: 
10157:                                   Rajamäki: Mielenterveystyön ja kansanterveystyön käyttökustannus-
10158:                                      luonteisten hankkeiden toteuttamisesta yhteishankkeina
10159: 
10160: 
10161:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10162: 
10163:    Yhtenäisen valtionosuus- ja suunnittelujärjes-     valiokunta kiinnitti huomiota useisiin kysymyk-
10164: telmän tavoitteena oli luoda maahan joustava          siin. Mietinnössä todettiin mm.: " .... edellytys-
10165: sosiaali- ja terveydenhuollon koko tehtäväkoko-       ten luominen mielenterveystyön ja kansan-
10166: naisuutta palveleva järjestelmä. Samalla kun val-     terveystyön hankkeiden yhteistoteutukselle erilli-
10167: takunnalliset suunnitelmat korostavat eri toimin-     sestä suunnittelusta huolimatta, jolloin muun
10168: tojen yhteistyön ja vuorovaikutuksen tärkeyttä,       muassa käyttökustannusluonteiset hankkeet tulee
10169: vaikeuttaa suunnittelujärjestelmä käytännössä sen     voida toteuttaa yhteishankkeena ilman perusta-
10170: toteuttamista. Erityisiä ongelmia ilmenee silloin,    miskustannuskäsittel yä.''
10171: kun kaksi käyttökustannusluonteista eli alle 10,7        Palvelujen tarkoituksenmukaisuuden eikä val-
10172: milj. markan hanketta pyritään taloudellisuuden       tiontaloudenkaan kannalta ei voi olla perustel-
10173: sekä toiminnan tarkoituksenmukaisuuden vuoksi         tua, että lääninhallituksissa sekä palveluista vas-
10174: vhdistämään. Tavanomaisen läänikohtaisen käsit-       taavissa kuntayksiköissä joudutaan miettimään
10175: telyn sijasta vaaramuu yhteistoteutus, jos yhteis-    asian hoitamiseksi jopa kiinteistöosakeyhtiöiden
10176: kustannukset ratkaisevat käsittelyjärjestyksen.       perustamista ja ongelman kiertämistä eri tavoin.
10177:  Kustannukset yhdessä nimittäin usein ylittävät          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
10178:  perustamiskustannushankkeen rajan. Tilanne vai-      väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kun-
10179:  keuttaa mm. mielenterveystyön sekä kansan-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10180:  terveystyön mutta yhtä lailla mm. sairaanhoidon      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10181:  ;ekä avohoidon mielekkäiden ja toimintojen
10182:  päällekkäisyyttä välttävien yhteishankkeiden to-                Mihin nopeisiin toimenpiteisiin Halli-
10183:  teutusta.                                                    tus aikoo ryhtyä, jotta mielenterveystyön
10184:                                                               ja kansanterveystyön käyttökustannus-
10185:   Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös edus-                  luonteiset hankkeet voidaan toteuttaa ta-
10186: mnnan perustuslakivaliokunta käsitellessään                   loudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yh-
10187: ~duskunnan     oikeusasiamiehen totmmnastaan                  teishankkeina ilman, että tämä estetään
10188: monna 1983 antamaa kertomusta (PeVM n:o                       mahdollisella yhteiskustannusten aiheut-
10189: L/85 vp. ). Mielisairaanhoidon tilaa käsitellessään           tamaila perustamiskustannuskäsittelyllä?
10190: 
10191:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985
10192: 
10193:                                             Kari Rajamäki
10194: 
10195: 
10196: 
10197: 
10198:  i28500703A
10199: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 284
10200: 
10201: 
10202: 
10203: 
10204:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10205: 
10206:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         suuden, jossa on kuitenkin selvitettävä eri toi-
10207: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mintojen ja toteuttajien osuudet hankkeesta.
10208: olette 14 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-         Jokaisen kunnan ja kuntainliiton on erikseen
10209: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tehtävä päätös hankkeen alistamisesta valtion
10210: omaiselle jäsenelle jäljennöken kansanedustaja         viranomaisen hyväksyttäväksi. Valtion viranomai-
10211: Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        nen antaa kaikille hankkeessa mukana oleville
10212: sestä n:o 284:                                         kunnille ja kuntainliitoille erikseen asiaa koskevat
10213:                                                        päätökset.''
10214:             Mihin nopeisiin toimenpiteisiin Halli-        Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan ra-
10215:          tus aikoo ryhtyä, jotta mielenterveystyön     kennushankkeiden fyysinen sijoittaminen samaan
10216:          ja kansanterveystyön käyttökustannus-         yhteyteen mahdollisuuksien mukaan on toimin-
10217:          luonteiset hankkeet voidaan toteuttaa ta-     nallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Sosiaali- ja
10218:          loudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yh-   terveydenhuollon rakennushankkeiden käsittely
10219:          teishankkeina ilman, että tämä estetään       valtion viranomaisissa on erilainen riippuen siitä,
10220:          mahdollisella yhteiskustannusten aiheut-      onko kyseessä käyttökustannus- vai perustamis-
10221:          tamaila perustamiskustannuskäsittelyllä?      kustannushanke. Hankkeen luonteen määrää sen
10222:                                                        kustannusarvio. Jos hankkeesta aiheutuvat kus-
10223:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tannukset ovat yli 10,5 milj. markkaa, sitä käsi-
10224: ti seuraavaa:                                          tellään perustamiskustannushankkeena. Kustan-
10225:     Sosiaali-   ja   terveysm1msteno   on   antanut    nusten jäädessä alle 10,5 milj. markan hanketta
10226: 21.12.1983 ohjeet kunnille ja kuntainliitoille         käsitellään käyttökustannushankkeena.
10227: sosiaali- ja terveydenhuollon perustamiskustan-           Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
10228: nushankkeita koskevista asiakirjoista. Näissä oh-      kaan nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon
10229: jeissa todetaan muun muassa:                           suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä sinänsä ei
10230:    ''Jos useita SVOL:n piiriin kuuluvia toimintoja     aseta esteitä kuntien esittämien hankkeiden to-
10231: varten toteutetaan yhteishanke, valtakunnallisissa     teuttamiselle taloudellisesti ja tarkoituksenmu-
10232: suunnitelmissa määriteltyä perustamiskustannus-        kaisesti. Kuntien esittämien rakennushankkeiden
10233: hankkeiden markkarajaa sovelletaan koko hank-          toteuttamisen ajankohta riippuu kuitenkin siitä,
10234: keeseen. Näin myös silloin, kun kyseessä on            kuinka paljon po. tarkoitukseen on kulloinkin
10235: usean kunnan tai kuntainliiton yhteishanke.            osoitettavissa voimavaroja, mikä ratkaistaan vuo-
10236: Hankkeen asiakirjat muodostavat yhden kokonai-         sittain tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä.
10237: 
10238:       Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1985
10239: 
10240:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10241:                                       1985 vp. -     KK n:o 284                                        3
10242: 
10243: 
10244: 
10245: 
10246:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10247: 
10248:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gör en helhet, där dock de olika funktionernas
10249: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       och parternas andelar i projektet skall utredas.
10250: den 14 juni 1985 tili vederbörande medlem av         Varje kommun och kommunalförbund skall skilt
10251: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    fatta beslut om att underställa en statlig myndig-
10252: dagsman Rajamäki undertecknade spörsmål nr           het projektet för godkännande. Den statliga
10253: 284:                                                 myndigheten utfärdar beslut i ärendet skilt åt
10254:                                                      alla de kommuner och kommunalförbund som
10255:           Vilka snabba åtgärder ämnar Rege-          deltar i projektet.
10256:        ringen vidta för att projekt av driftskost-      Att rent fysiskt i mån av möjlighet placera
10257:        nadsnatur inom det mentalhygieniska ar-       byggnadsprojekten inom social- och hälsovårdens
10258:        betet och hälsovårdsarbetet skall kunna       förvaltningsområde i ett sammanhang är motive-
10259:        göras på ett ekonomiskt och ändamålsen-       rat såväl i funktionellt som ekonomiskt hänseen-
10260:        ligt sätt i form av gemensamma projekt,       de. De statliga myndigheterna behandlar social-
10261:        utan att detta förhindras genom att kost-     och hälsovårdens byggnadsprojekt olika, beroen-
10262:        naderna eventuellt behandlas som an-          de på om frågan gäller ett driftskostnads- eller ett
10263:        läggningskostnader på grund av att kost-      anläggningskostnadsprojekt. Projektets natur be-
10264:        naderna är gemensamma?                        stäms av kostnadsförslaget. Är kostnaderna för
10265:                                                      projektet över 10,5 milj. mk behandlas det såsom
10266:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ett anläggnir.:J.gskostnadsprojekt. Stannar kost-
10267: mföra följande:                                      naderna under 10,5 milj. mk behandlas projektet
10268:    Social-   och     hälsovårdsministeriet    gav    såsom ett driftskostnadsprojekt.
10269: 21.12.1983 kommunerna och kommunalförbun-               Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
10270: :len anvisningar om handlingar rörande anlägg-       fattning utgör inte det nuvarande systemet för
10271: lingskostnadsprojekt. 1 dessa anvisningar konsta-    planering av och statsandelar för social- och
10272: :eras bl.a.:                                         hälsovården i sig något hinder för att de projekt
10273:    Om ett gemensamt projekt för flera olika          som kommunerna föreslår skall kunna genom-
10274: unktioner, som faller inom ramen för plane-          föras på ett ekonomiskt och ändamålsenligt sätt.
10275: ings- och statsandelslagen, genomförs, tillämpas     Den tidpunkt då de av kommunerna föreslagna
10276: :Ien markbeloppgräns för anläggningskostnads-        byggnadsprojekten kan förverkligas är dock be-
10277: )tojekt som angivits i de riksomfattande planer-     roende av vilka resurser som vid varje tidpunkt
10278: la på hela projektet. Så förfars även i fråga om     kan anvisas för ifrågavarande ändamål. Detta
10279: )fojekt som är gemensamma för flera kommuner         avgörs i sin tur årligen i samband med behand-
10280: :ller kommunalförbund. Projekthandlingarna ut-       lingen av statsförslaget.
10281: 
10282:     Helsingfors den 19 augusti 1985
10283: 
10284:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
10285:                                                 1985 vp.
10286: 
10287: Skriftligt spörsmål nr 285
10288: 
10289: 
10290: 
10291: 
10292:                                    Stenbäck m.fl.: Om makars önskemål om att mantalsskrivas i olika
10293:                                       kommuner
10294: 
10295: 
10296:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10297: 
10298:    Den alit snabbare samhälisutvecklingen under       samma hemmet är där resten av familjen bor. Så
10299: de senaste 30-40 åren har lett tili att befolk-       behöver dock ingaluoda vara faliet, utan det kan
10300: ningsrörelserna elier flyttning från en ort tili en   finnas skäl som gör, att ena maken stannar kvar
10301: annan har blivit alimännare. Likaså har det i         och inte flyttar med resten av familjen. En
10302: många fali lett tili att makar och andra familje-     tvångsförflyttning av mantalsskrivningsort i såda-
10303: medlemmar har varit bosatta i olika kommuner.         na fali måste anses strida mot andan i RF 7 §,
10304: Emeliertid har det från mantalsskrivningsmyn-         även om det inte strider mot dess bokstav.
10305: digheternas sida fortsättningsvis funnits en aktiv        Med tanke på att det inte kan anses finnas
10306: strävan att hänföra makar tili samma bostads-         sådana starka samhälisintressen som talar för
10307: kommun och mantalsskrivningskommun. I vissa           tvångsförflyttning av mantalsskrivningskommun,
10308: fali har detta lett tili svårigheter för endera       i synnerhet om personen under en lång period
10309: maken, dvs. den som mot sin vilja blivit flyttad      varit bosatt i samma kommun, borde större vikt
10310: från en mantalsskrivningskommun tili en annan.        tilimätas vederbörande persons egna önskemål.
10311: Orsakerna tili att makar bosatt sig i olika kom-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
10312: muner kan vara många, men oftast är de av             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10313: sådan privat natur, som myndigheterna rimligen        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
10314: inte kan ha varken rätt elier intresse av att         följande spörsmål:
10315: ingripa i.
10316:    Dessutom finns det exempel på sådana fali,                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10317: där ena makan tilisammans med barn är bosatt                 för att större hänsyn skali kunna tas tili
10318: på en ort, och den andra maken ensam bor kvar i              makars önskemål om att mantalsskrivas i
10319: en kommun, som han/hon varit mantalsskriven i                olika kommuner, i synnerhet om en
10320: hela sitt liv, men myndigheterna har tvångsför-              tvångsförflyttning innebär att en lång-
10321: flyttat personens mantalsskrivningskommun mot                varig vistelse i en kommun avbryts?
10322: personens vilja med motiveringen att det gemen-
10323:      Helsingfors den 13 juni 1985
10324: 
10325:                       Pär Stenbäck                             Ole Norrback
10326:                       Håkan Nordman                            Ole Wasz-Höckert
10327:                                             Elisabeth Rehn
10328: 
10329: 
10330: 
10331: 
10332: 4285008170
10333: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 285
10334: 
10335: Kirjallinen kysymys n:o 285                                                                  Suomennos
10336: 
10337: 
10338: 
10339: 
10340:                                   Stenbäck ym.: Aviopuolisoiden toivomuksesta olla henkikirjoilla eri
10341:                                      kunnissa
10342: 
10343: 
10344:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10345: 
10346:    Viimeisten 30--40 vuoden aikana tapahtunut         olla, vaan voi olla syitä, joiden johdosta toinen
10347: yhä nopeampi yhteiskuntakehitys on johtanut           puolisoista jää entiselle paikkakunnalleen eikä
10348: siihen, että väestön liikkuminen tai muutto paik-     muuta muun perheen mukana. Tämänlaatuisen
10349: kakunnalta toiselle on tullut yleisemmäksi. Tämä      henkikirjoituspaikan pakkomuuttamisen täytyy
10350: on monessa tapauksessa johtanut siihen, että          tällaisissa tapauksissa olla ristiriidassa hallitus-
10351: aviopuolisot ja muut perheenjäsenet ovat asuneet      muodon 7 §:n hengen, joskaan ei kirjaimen
10352: eri kunnissa. Henkikirjoitusviranomaiset ovat         kanssa.
10353: kuitenkin jatkuvasti aktiivisesti pyrkineet kirjaa-      Otettaessa huomioon, ettei voida katsoa olevan
10354: maan aviopuolisot samaan asuinkuntaan ja hen-         niin vahvoja yhteiskunnan etuja, jotka puoltaisi-
10355: kikirjoituskuntaan. Eräissä tapauksissa tämä on       vat henkikirjoituskunnan muuttamista, erityisesti
10356: aiheuttanut vaikeuksia toiselle aviopuolisolle, ts.   jos henkilö on kauan asunut samassa kunnassa,
10357: sille, joka vastoin tahtoaan on siirretty henkikir-   tulisi antaa enemmän painoa kyseisen henkilön
10358: joituskunnasta toiseen. Syyt siihen, että avio-       omille toivomuksille.
10359: puolisot asuvat eri kunnissa, voivat olla monet,
10360:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10361: mutta usein ne ovat siinä määrin henkilökohtai-
10362:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10363: set, ettei viranomaisilla kohtuudella ole oikeutta    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10364: tai aihetta puuttua niihin.                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10365:    Sitä paitsi on esimerkkejä tapauksista, joissa
10366: toinen aviopuoliso ja lapset asuvat tietyllä paik-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10367: kakunnalla ja toinen aviopuoliso asuu yksin kun-              ryhtyä, jotta aviopuolisoiden toivomukset
10368: nassa, jossa hän on ollut henkikirjoitettuna koko             tulla henkikirjoitetuiksi eri kuntiin otet-
10369: elämänsä ajan, mutta viranomaiset ovat muutta-                taisiin huomioon nykyistä enemmän
10370: neet hänen henkikirjoituskuntansa vastoin hänen               etenkin, kun pakkomuutto merkitsee pit-
10371: tahtoaan perustellen tätä sillä, että yhteinen koti           käaikaisen samassa kunnassa asumisen
10372: on siellä, missä muu perhe asuu. Näin ei tarvitse             keskeytymistä?
10373: 
10374:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1985
10375: 
10376:                       Pär Stenbäck                             Ole Norrback
10377:                       Håkan Nordman                            Ole Wasz-Höckert
10378:                                             Elisabeth Rehn
10379:                                         1985 vp. -      KK n:o 285                                         3
10380: 
10381: 
10382: 
10383: 
10384:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10385: 
10386:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nonaloilla tehtäviin kotipaikkapäätöksiin, esimer-
10387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kiksi verotuksessa ja kunnallishallinnossa. Väes-
10388: olette 13 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-          tökirjanpidon päätöksillä on kuitenkin tosiasial-
10389: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        lista merkitystä varsinkin niillä hallinnonaloilla,
10390: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         joissa päätöksenteko tapahtuu massahallintome-
10391: Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        nettelynä automaattista tietojenkäsittelyä hyväk-
10392: kysymyksesta n:o 285:                                   sikäyttäen. Tämän johdosta on välttämätöntä,
10393:                                                         että henkilön kotipaikan määrää viranomainen
10394:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        soveltamalla lainsäädännön asianomaisia sään-
10395:         ryhtyä, jotta aviopuolisoiden toivomukset       nöksiä. Ellei näin olisi, voitaisiin kotipaikkaa
10396:         tulla henkikirjoitetuiksi eri kuntiin otet-     koskevilla spekulaatioilla aiheuttaa vääristymiä
10397:         ta.tsHn huomioon nykyistä enemmän               toisaalta kuntien verotulojen ja toisaalta kuntien
10398:         etenkin, kun pakkomuutto merkitsee              menojen, esimerkiksi vanhustenhuollosta aiheu-
10399:         pitkäaikaisen samassa kunnassa asumisen         tuvien menojen, väliseen suhteeseen. Lisäksi
10400:         keskeytymistä?                                  kunnan henkikirjoitettujen asukkaiden luku on
10401:                                                         myös eräänä perusteena useita valtiolta kunnille
10402:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        maksettavia avustuksia määrättäessä. Henkilön
10403: ti seuraavaa:                                           omille henkikirjoituspaikkaa koskeville toivo-
10404:    Väestökirjoihin merkitään henkilön kulloinen-        muksille ei näin ollen voida antaa asiassa merki-
10405: kin kotipaikka sekä tammikuun 1 päivän olosuh-          tystä.
10406: teiden mukainen kotipaikka eli henkikirjoitus-             Hallitus antoi vuoden 1972 valtiopäivillä edus-
10407: paikka. Kotipaikka ja henkikirjoituspaikka rat-         kunnalle esityksen väestökirjalain 9 §:n 1 mo-
10408: kaistaan samojen väestökirjalain 9 ja 10 §:n ai-        mentin muuttamiseksi. Syynä tähän oli se, että
10409: neellisoikeudellisten säännösten mukaan, jotka          tuolloin pelättiin edellä mainittua säännöstä tul-
10410: koskevat kotipaikan määräytymistä. Kotipaikkaa          kittavan niin ahtaasti, että aviopuolisoilla saattai-
10411: koskeva päätös tehdään siinä tilanteessa, jolloin       si olla eri kotipaikka vain silloin, kun he asuvat
10412: henkilö on tehnyt muuttoilmoituksen. Rekisteri-         välien rikkoutumisen vuoksi erillään. Esitys kui-
10413: toimiston tekemään kotipaikkapäätökseen saa ha-         tenkin peruutettiin sen jälkeen kun korkein hal-
10414: kea muutosta vain asianomainen henkilö. Henki-          linto-oikeus oli antanut ensimmäiset päätöksen-
10415: kirjoitus toimitetaan vuosittain. Henkikirjoitus-       sä, joissa väestökirjalain 9 §:n 1 momenttia sovel-
10416: paikkaa koskevasta ratkaisusta voi asianomaisen         lettiin. Päätöksistä voitiin todeta, että säännöstä
10417: henkilön lisäksi valittaa se kunta, jonka etua asia     ei tulkittu niin ahtaasti kuin hallituksen esitystä
10418: saattaa koskea.                                         annettaessa oli otaksuttu.
10419:    Kotipaikkaan ja henkikirjoituspaikkaan liittyy
10420: useita oikeusvaikutuksia. Monet etuudet, esimer-           Nykyisin väestökirjalain 9 §:n 1 momentin
10421: kiksi terveyspalvelut ja sairaanhoitopalvelut, ovat     tulkinnassa tuskin on enää tässä suhteessa epäsel-
10422: tarjolla ensisijaisesti niille henkilöille, joilla on   vyyttä. Niissä tapauksissa, joissa henkilöllä on
10423: kunnassa kotipaikka. Vastaavasti useat velvolli-        asunto useassa kunnassa, katsotaan hänellä pää-
10424: suudet, kuten velvollisuus maksaa kunnallisveroa        sääntöisesti olevan varsinainen asunto ja koti
10425: henkilökohtaisista tuloista, kohdistuvat kotikun-       siellä, missä hänellä on aviopuolisonsa ja lastensa
10426: taan. Verotuslain (482/58) 34 §:n 4 momentin            kanssa yhteinen koti. Kuitenkin, jos yhteistä
10427: mukaan verovelvollisen henkilön kotikunnaksi            kotia ei ole, tai jos aviopuolisoiden asunnot ovat
10428: katsotaan se kunta, missä hänet verovuoden alus-        tässä suhteessa samanarvoiset, aviopuolisoiden
10429: sa on ollut henkikirjoitettava.                         kotipaikka määräytyy pääasiallisen oleskelun pe-
10430:    Väestökirjanpidossa tehtävillä päätöksillä hen-      rusteella. Yhteinen asunto on ensisijainen, mutta
10431: kilön kotipaikasta ja henkikirjoituspaikasta ei         ei välttämätön peruste aviopuolisoiden kotipai-
10432: tosin ole sitovia oikeusvaikutuksia muilla hallin-      kan määräämisessä.
10433: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 285
10434: 
10435:   Rekisteritoimistoissa tehdään kotipaikkapää-        useimpia kotipaikkapäätöksiä tehtäessä paastaan
10436: töksiä vuosittain niin runsaasti, ettei kutakin       oikeaan lopputulokseen ilman lääninoikeudelle
10437: tapausta voida selvittää kovin yksityiskohtaisesti.   tehtävän alistuksen tai valituksen käyttöä.
10438: Tämän vuoksi on välttämätöntä, että lainsäädän-         Edellä esitetyn perusteella katson, ettei as1a
10439: nössä on ilmaistu ne perusteet, joita noudattaen      anna puoleltani aihetta toimenpiteisiin.
10440: 
10441:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985
10442: 
10443:                                                                Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
10444:                                       1985 vp. -- RJC n:o 285                                          5
10445: 
10446: 
10447: 
10448: 
10449:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10450: 
10451:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kommunalförvaltningen. De beslut som fattas
10452: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vid folkbokföringen har likväl faktisk betydelse
10453: den 13 juni 1985 till vederbörande medlem av          speciellt inom de förvaltningsområden där be-
10454: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     slutsfattandet sker genom ett likformigt förfaran-
10455: dagsman Pär Stenbäck m.fl. undertecknade              de i stor skala med utnyttjande av ADB. Av
10456: spörsmål nr 285:                                      denna anledning är det nödvändigt att myndig-
10457:                                                       heterna fastställer en persons hemort genom
10458:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tillämpning av behöriga stadganden i lagstift-
10459:        för att större hänsyn skall kunna tas till     ningen. Om så inte vore fallet, kunde genom
10460:        makars önskemål om att mantalsskrivas i        spekulationer angående hemorten snedvridningar
10461:        olika kommuner, i synnerhet om en              uppstå i förhållandet mellan å ena sidan kommu-
10462:        tvångsförflyttning innebär att en långva-      nernas intäkter av beskattningen och å andra
10463:        rig vistelse i en kommun avbryts?              sidan kommunernas utgifter, t.ex. de utgifter
10464:                                                       som åldringsvården föranleder. Dessutom utgör
10465:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       antalet mantalsskrivna personer i en kommun en
10466: anföra följande:                                      av grunderna vid fastställandet av många av de
10467:    I befolkningsböckerna antecknas den hemort         statsunderstöd som betalas till kommunerna. En
10468: en person för tillfället har samt hans hemort         persons egna önskemål beträffande mantalsskriv-
10469: enligt förhållandena den 1 januari, dvs. mantals-     ningsorten kan sålunda inte tillmätas betydelse i
10470: skrivningsorten. Hemorten och mantalsskriv-           sammanhanget.
10471: ningsorten fastställs enligt samma materiellträtts-      Regeringen avlät under 1972 års riksdag en
10472: liga stadganden i 9 och 10 §§ i lagen om              proposition till riksdagen med förslag till ändring
10473: befolkningsböcker som gäller för fastställande av     av 9 § 1 mom. lagen om befolkningsböcker.
10474: hemort. Hemorten bestäms på basen av den              Otsaken till detta var att det då befarades att
10475: flyttningsanmälan som personen gjort. I register-     ovan nämnda stadgande skulle toikas så snävt,
10476: byråns beslut om hemort får ändring sökas en-         att makar kunde ha olika hemort endast i sådana
10477: dast av vederbörande person. Mantalsskrivning         fall då de på grund av osämja bor åtskilda.
10478: förrättas årligen. Rätt att anföra besvär över        Propositionen återtogs likväl sedan högsta
10479: beslut om mantalsskrivningsort har förutom ve-        fårvaltningsdomstolen hade avkunnat de första
10480: derbörande person även den koinmun vars intres-       besluten där 9 § 1 mom. lagen om befolknings-
10481: se mantalsskrivningen kan beröra.                     böcker tillämpades. På grundval av besluten kan
10482:    Hemorten och mantalsskrivningsorten har            konstateras att stadgandet inte har tolkats så
10483: många rättsverkningar. Många förmåner, t.ex.          snävt som det befarades då regeringspropositio-
10484: hälso- och sjukvårdsservicen får i första hand        nen avläts.
10485: utnyttjas av sådana personer som har sin hemort i        Numera råder det knappast några oklarheter
10486: kommunen. På samma sätt hänför sig många              härvidlag angående tolkningen av 9 § 1 mom.
10487: skyldigheter till hemkommunen, såsom skyldig-         lagen om befolkningsböcker. I sådana fall då en
10488: heten att betala kommunalskatt på den person-         person har sin bostad i flere kommuner anses det
10489: liga inkomsten. Enligt 34 § 4 mom. beskatt-           i regel att hans egentliga bostad och hem är där
10490: ningslagen (4821 58) betraktas som skattskyldig       han tillsammans med maka och barn har ett
10491: persons hemkommun den kommun där han i                gemensamt hem. Om ett gemensamt hem likväl
10492: början av skatteåret hade bort mantalsskrivas.        inte finns eller om makarnas bostäder i detta
10493:    De beslut som vid folkbokföringen fattas om        avseende är likvärdiga, bestäms makarnas hemort
10494: en persons hemort och mantalsskrivningsort har        på basen av den huvudsakliga vistelsen.
10495: visserligen inga bindande rättsverkningar för de         Den gemensamma bostaden utgör den primä-
10496:  beslut om hemort som fattas på de övriga             ra grunden vid fastställandet av makarnas bern-
10497: förvaltningsområdena, t.ex. beskattningen och         on, men den utgör ingen ovillkorlig grund.
10498: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 285
10499: 
10500:    Vid registerbyrån fattas årligen beslut angåen-    lösningar vid fattandet av beslut om personers
10501: de hemort i så stor omfattning att de enskilda        hemort, utan att man behöver underställa ären-
10502: fallen inte i detalj kan utredas. Av denna orsak är   det länsrätt eller tillgripa besvär. Med stöd av vad
10503: det nödvändigt att i lagstiftningen anges de          ovan anförts anser jag att ärendet inte föranleder
10504: grunder som i de flesta fallen leder till riktiga     några åtgärder från min sida.
10505: 
10506:     Helsingfors den 8 oktober 1985
10507: 
10508:                                                                    Inrikesminister Kaisa Raatikainen
10509:                                                 1985 vp.
10510: 
10511: Kirjallinen kysymys n:o 286
10512: 
10513: 
10514: 
10515: 
10516:                                    Rantanen ym.: Taudinmäärityksen poistamisesta työnantajalle me-
10517:                                      nevästä lääkärintodistuksesta
10518: 
10519: 
10520:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10521: 
10522:    Lääkintöhallitus on yleiskirjeellään n:o 1673/      esteitä palkan maksamiseen sairasloman ajalta.
10523: 24.1.1979 määrännyt muun ohella, että työnan-          Diagnoosi tai siihen verrattavissa olevat merkin-
10524: tajalta haettavaa sairaslomaa varten annettavan        nät on jätettävä pois paitsi niissä tapauksissa,
10525: lääkärintodistuksen tulee sisältää potilaan henki-     joissa potilas todistettavasti itse muuta on pyytä-
10526: lötiedot, sairasloman pituus, diagnoosi tai siinä      nyt."
10527: tapauksessa, että potilas erityisesti pyytää diag-        Sen sijaan että lääkintöhallitus olisi tämän
10528: noosin jätettäväksi mainitsematta, ilmoitus siitä,     hyvin perustellun kirjeen johdosta ohjeitaan
10529: että sairauden tai vamman laadun perusteella ei        muuttanut, se on 14.12.1983 kirjeellään n:o
10530: ole säädettyjä esteitä palkan maksamiseen sairas-      1835/02/83 (osastopäällikkö Paula Kukkonen ja
10531: loman ajalta, sekä potilaan henkilöllisyyden var-      lääkintölakimies Harri Skog) korostanut taudin-
10532: mistamiseksi hänen nimikirjoituksensa.                 määrityksen lääkärintodistukseen merkitsemistä,
10533:     Kohta tämän yleiskirjeen mentyä lääkäreille        jota salassapitovelvollisuuden kannalta on käsitel-
10534: kirjoitti Valkeakosken aluesairaalan kl. naisten-      ty vielä siten, että on todettu lääkärintodistus
10535: tautien erikoislääkäri Mats Lenck lääkintöhalli-       luovutettavaksi työntekijälle 1potilaalle, jonka
10536: tukselle kirjeen (12.4.1979), jossa Lenck kiinnitti    tehtävänä on todistuksen edelleen toimittaminen
10537: lääkintöhallituksen huomiota yleiskirjeen puhee-       työnantajalle. Tähän viitaten lääkintöhallitus sa-
10538: na olevaan kohtaan ja totesi, että ohje johtaa         notussa kirjeessään katsoo, ettei terveydenhuol-
10539: hyvien tapojen ja eettisten periaatteiden vastai-      lon ammattihenkilö riko salassapitovelvollisuut-
10540: seen toimintaan, koska potilas lääkärintodistuk-       taan, koska hän antaa todistuksen potilaalleen
10541: sen kirjoitustavasta johtuen joutuu kertomaan          eikä suoraan potilaan työnantajalle.
10542: sairautensa laadun työnantajalle, vaikka se ei ole        Lääkintöhallituksen menettely tuntuu käsittä-
10543: sairausajan palkan maksamisen edellytys. Lenckin       mättömältä ja täysin tarpeettomalta, kun otetaan
10544: kirjeen mukaan potilaat ovat usein niin jännitty-      huomioon, ettei sairausajan palkan maksaminen
10545: neitä, etteivät huomaa tai uskalla puuttua lääkä-      ole sidottu diagnoosiin vaan työntekijän sairau-
10546: rintodistuksen kirjoitustapaan, minkä vuoksi           teen yleensä. Näin ollen työnantajalla ei ole
10547: useimmiten ne sisältävät diagnoosin. Kun lääkä-        mitään tarvetta saada tietää potilaan sairautta.
10548:  rintodistukset työnantajan käytössä joutuvat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10549: usein sellaisten henkilöiden käsiteltäväksi, joilla    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10550: ei ole salassapitovelvollisuutta, potilaan sairautta   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10551:  koskevat tiedot saattavat joutua sivullisten tie-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10552:  toon, ja myös työnantajan käyttäytymiseen työn-
10553:  tekijäänsä kohtaan saattaa vaikuttaa tieto työnte-              Mihin työntekijöiden oikeusturvaa pa-
10554:  kijän sairauden laadusta. Lenck ehdotti, että                rantaviin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10555:  lääkintöhallitus muuttaisi sanotun kirjeensä oh-             ryhtyä taudinmäärityksen poistamiseksi
10556:  jetta seuraavasti: "Ilmoitus siitä, että sairauden           työnantajalle menevästä lääkärintodistuk-
10557:  tai vamman laadun perusteella ei ole säädettyjä              sesta?
10558: 
10559:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985
10560: 
10561:          Jorma Rantanen                   Timo Roos                       Marja-Liisa Tykkyläinen
10562:          Kerttu Törnqvist                 Reijo Lindroos                  Pekka Myllyniemi
10563: 
10564: 428500704B
10565: 2                        1985 vp. -   KK n:o 286
10566: 
10567:     Anna-Liisa Piipari    Pentti Lahti-Nuuttila    Paula Eenilä
10568:     Liisa Jaakonsaari     Jussi Ranta              Jouko Skinnari
10569:     Arja Alho             Tuulikki Hämäläinen      Timo Laaksonen
10570:     Risto Ahonen          Pekka Leppänen           Martti Lähdesmäki
10571:     Antti Kalliomäki      Seppo Tikka              Kari Rajamäki
10572:     Pertti Hietala        Peter Muurman            Pirjo Ala-Kapee
10573:     Pekka Starast         Paavo Lipponen           Kalle Könkkölä
10574:     Ville Komsi           Mats Nyby                Reino Paasilinna
10575:                                        1985 vp. -     KK n:o 286                                        3
10576: 
10577: 
10578: 
10579: 
10580:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10581: 
10582:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        laisten terveydentilasta. Tämä tieto saadaan pää-
10583: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sääntöisesti lääkärintodistuksista ja -lausunnoista.
10584: olette 14 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-           Hallitus pitää tärkeänä, että työnantaja saa
10585: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      harkitessaan mm. sairausloman ajalta maksetta-
10586: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vaa palkkaa riittävästi tietoja asianmukaisen rat-
10587: Rantasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      kaisunsa tekemiseksi. Riittämättömät tiedot saat-
10588: myksestä n:o 286:                                     tavat aiheuttaa väärinkäsityksiä työnantajan ta-
10589:                                                       holta, ja työntekijä saattaa jopa menettää tällöin
10590:           Mihin työntekijöiden oikeusturvaa pa-       hänelle kuuluvan edun. Tämän vuoksi on pidet-
10591:        rantaviin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tävä työntekijän edun mukaisena taudinmääri-
10592:        ryhtyä taudinmäärityksen poistamiseksi         tyksen merkitsemistä lääkärintodistukseen. Lää-
10593:        työnantajalle menevästä lääkärintodistuk-      kärin tulee vähänkin epäselvissä tapauksissa sel-
10594:        sesta?                                         vittää asia potilaalleen, joka voi tämän jälkeen
10595:                                                       punnita itse taudinmäärityksen todistukseen
10596:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      merkitsemisen etuja ja haittoja. Luonnollisesti
10597: ti seuraavaa:                                         lääkärin tulee tässäkin noudattaa potilaansa tah-
10598:    Lääkintöhallitus on 24.3.1982 antanut ohjekir-     toa.
10599: jeessään lääkäreille yleiset ohjeet lääkärintodis-       Edellä mainittuun viitaten hallitus ei pidä
10600: tuksista ja -lausunnoista. Kuten tässä ohjekirjees-   asianmukaisena muuttaa nykyistä käytäntöä ja
10601: sä on mainittu, edellyttävät tuomioistuinten,         lääkintöhallituksen asiasta antamia ohjeita. Halli-
10602: viranomaisten ja muiden päätöksentekijäin rat-        tus pitää tärkeänä, että lääkintöhallitus edelleen
10603: kaisut yhä useammin lääketieteelliseen asiantun-      sopivissa yhteyksissä korostaa lääkärin potilaal-
10604: temukseen perustuvaa tietoa yksityisten kansa-        leen tilanteesta antaman informaation tärkeyttä.
10605: 
10606:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1985
10607: 
10608:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10609: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 286
10610: 
10611: 
10612: 
10613: 
10614:                                Till Riksdagens Herr Talman
10615: 
10616:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Regeringen anser det viktigt att arbetsgivaren,
10617: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       då han t.ex. skall pröva frågan om erläggande av
10618: den 14 juni 1985 till vederbörande medlem av         lön under sjukledighet, får tillräckliga uppgifter
10619: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    för ett riktigt beslut. Otillräckliga uppgifter kan
10620: dagsman Rantanen m.fl. undertecknade spörs-          föranleda missförstånd på arbetsgivarhåll och det
10621: mål nr 286:                                          kan t.o.m. leda till att arbetstagaren förlorar en
10622:                                                      förmån, som han är berättigad till. Av denna
10623:           Vilka åtgärder för ett förbättrat rätts-   anledning bör det anses ligga i arbetstagarens
10624:        skydd för arbetstagare har Regeringen för     intresse att diagnosen antecknas på läkarintyget.
10625:        avsikt att vidta, så att antecknandet av      Läkaren bör i alla de fall, som är det minsta
10626:        diagnos slopas på det läkarintyg som          oklara, utreda saken för sin patient, som därefter
10627:        skickas tili arbetsgivaren?                   själv kan överväga fördelarna och nackdelarna av
10628:                                                      att diagnosen antecknas i läkarintyget. Naturligt-
10629:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     vis skall läkaren även i denna fråga följa sin
10630: anföra följande:                            ·        patients önskan.
10631:    Medicinalstyrelsen gav i ett cirkulär 24.3.1982      Med hänvisning till det som redan nämndes,
10632: läkarna allmänna anvisningar om läkarintyg och       anser regeringen det inte vara påkallat att ändra
10633: -utlåtanden. Såsom det nämndes i ifrågavarande       rådande praxis eller de anvisningar medicinalsty-
10634: cirkulär, förutsätter avgöranden av domstolar,       relsen har utfärdat i ärendet. Regeringen anser
10635: myndigheter och andra beslutsfattare allt oftare     det viktigt att medicinalstyrelsen alltjämt i lämp-
10636: sådana uppgifter om enskilda medborgares hälso-      liga sammanhang betonar vikten av den informa-
10637: tillstånd som baserar sig på medicinsk sakkun-       tion om saken som läkaren ger sin patient.
10638: skap. Dylika uppgifter erhålls i regel genom
10639: läkarintyg och -utlåtanden.
10640: 
10641:     Helsingfors den 19 augusti 198 5
10642: 
10643:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10644:                                                     1985 vp.
10645: 
10646: Kirjallinen kysymys n:o 287
10647: 
10648: 
10649: 
10650: 
10651:                                       Stenbäck ym.: Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta
10652:                                          0, 7 % :iin BKT:sta
10653: 
10654: 
10655:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10656: 
10657:    Suomen ulkopoliittisen uskottavuuden ja kan-            hin kuuluvien ohjelmamaiden kanssa tulisi lisätä.
10658: sainvälisillä foorumeilla tehtyjen sitoumusten             Lisääntyvä monenvälinen apu tulisi enenevässä
10659: kannalta on välttämätöntä, että kehitysyhteis-             määrin ohjata YK-järjestelmän kautta, erityisesti
10660: työmäärärahamme nostetaan 0, 7 % :iin BKT:sta.             UNICEFille, UNDP:lle sekä IFAD:lle.
10661:    Toivomme, että Hallitus mahdollisimman                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10662: pian antaa tämänsisältöisen lakiehdotuksen edus-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10663: kunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10664:    Lakiehdotuksen turvaama tasainen kasvuvauhti            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10665: mahdollistaa kehitysyhteistyön nykyistä parem-
10666: man suunnitelmallisuuden. • Kehitysyhteistyön                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10667: laadun parantamiseksi on myös tärkeää, että                       ryhtyä, jotta kehitysyhteistyötä koskeva
10668: eduskunnalle annetaan vuosittain kertomus kehi-                   lakiehdotus annettaisiin eduskunnalle
10669: tysyhteistyöstä.                                                  mahdollisimman pian, ja ellei tämä ole
10670:    Laadun turvaamiseksi tulisi kahdenvälinen                      mahdollista,
10671: apumme keskittää hankkeisiin, jotka edistävät                        miten Hallitus aikoo turvata sen, että
10672: kehitysmaiden väestön omaehtoista kehitystä ja                    kehitysyhteistyömäärärahamme nousevat
10673: lisäävät sosiaalista, taloudellista ja poliittista tasa-          0, 7 % :iin BKT:sta vuoteen 1989 men-
10674: arvoa. Kehitysyhteistyötä erityisesti SADCC-mai-                  nessä?
10675: 
10676:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985
10677: 
10678:           Pär Stenbäck                Esko Aho                               Risto Ahonen
10679:           Aimo Ajo                    Pirjo Ala-Kapee                        Arja Alho
10680:           Esko Almgren                Ulla-Leena Alppi                       Sirkka-Liisa Anttila
10681:           Liisa Arranz                Heli Astala                            Aarno von Bell
10682:           Kaj Bärlund                 Kaarina Dromberg                       Paula Eenilä
10683:           Vieno Eklund                Mikko Elo                              Katri-Helena Eskelinen
10684:           Tarja Halonen               Esko Helle                             Olli Helminen
10685:           Pertti Hietala              Liisa Hilpelä                          Inger Hirvelä
10686:           Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen                    Pirkko Ikonen
10687:           Lauri Impiö                 Tytti Isohookana-Asunmaa               Liisa Jaakonsaari
10688:           Gunnar Jansson              Mikko Jokela·                          Aila Jokinen
10689:           Anna-Liisa Jokinen          Riitta Jouppila                        Anssi Joutsenlahti
10690:           Heikki Järvenpää            Riitta Järvisalo-Kanerva               Antti Kalliomäki
10691:           Ilkka Kanerva               Matti Kautto                           Arvo Kemppainen
10692:           Hannu Kemppainen            Timo Kietäväinen                       Sakari Knuuttila
10693:           Juho Koivisto               Heikki Kokko                           Ville Komsi
10694:           Niilo Koskenniemi           Helvi Koskinen                         Liisa Kulhia
10695:           Mikko Kuoppa                Lea Kärhä                              Kalle Könkkölä
10696:           Timo Laaksonen              Pentti Lahti-Nuuttila                  Ensio Laine
10697:           Ritva Laurila               Ulla Lehtinen                          Pekka Leppänen
10698: 
10699: 4285006930
10700: 2                               1985 vp. -   KK n:o 287
10701: 
10702:     Reijo Lindroos                  Heimo Linna                   Martti Lähdesmäki
10703:     Matti Maijala                   Håkan Malm                    Mauno Manninen
10704:     Olavi Martikainen               Kalevi Mattila               Jukka Mikkola
10705:     Erkki Moisander                 Impi Muroma                   Peter Muurman
10706:     Pekka Myllyniemi                Lea Mäkipää                   Lauha Männistö
10707:     Einari Nieminen                 Håkan Nordman                 Ole Norrback
10708:     Mats Nyby                       Saara-Maria Paakkinen         Reino Paasilinna
10709:     Tuula Paavilainen               Mauri Pekkarinen              Kati Peltola
10710:     Seppo Pelttari                  Helena Pesola                 Tuulikki Petäjäniemi
10711:     Sirpa Pietikäinen               Anna-Liisa Piipari            Toivo T. Pohjala
10712:     Hannele Pokka                   Pentti Poutaneo               Terho Pursiainen
10713:     Kari Rajamäki                   Maija Rajantie               Jussi Ranta
10714:     Jorma Rantanen                  Elisabeth Rehn                Heikki Riihijärvi
10715:     Olavi Ronkainen                 Timo Roos                     Irma Rosnell
10716:     Pirjo Rusanen                   Aapo Saari                    Veikko Saarto
10717:     Marja-Liisa Salminen            Pertti Salolainen             Lea Savolainen
10718:     Jouko Skinnari                  Pentti Skön                   Pekka Starast
10719:     Marjatta Stenius-Kaukonen Juhani Surakka                      Lea Sutinen
10720:     Vappu Säilynoja                Jouni J. Särkijärvi            Sten Söderström
10721:     Hannu Tenhiälä                  Esko-Juhani Tennilä           Seppo Tikka
10722:     Jouko Tuovinen                  Pirkko Turpeinen              Eeva Turunen
10723:     Marja-Liisa Tykkyläinen         Kerttu Törnqvist              Riitta Uosukainen
10724:     Ole Wasz-Höckert                Paavo Vesterinen              Henrik Westerlund
10725:     Jukka Vihriälä                 Juhani Vähäkangas              Marjatta Väänänen
10726:                     Jutta Zilliacus                 Ben Zyskowicz
10727:                                      1985 vp. -     KK n:o 287                                       3
10728: 
10729: 
10730: 
10731: 
10732:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10733: 
10734:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä kos-
10735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kevan lain säätäminen on ollut harkittavana poh-
10736: olette 14 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-      dittaessa menettelytapoja 0, 7 prosentin brutto-
10737: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kansantuoteosuuden saavuttamiseksi. Lakiesitys
10738: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ei kuitenkaan ole enää ajankohtainen, kun halli-
10739: Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    tus teki 4. 7.1985 hallitusohjelmaan ja vuoden
10740: kysymyksestä n:o 287:                               1985 tulo- ja menoarvion yleisperusteluihin viita-
10741:                                                     ten periaatepäätöksen, jossa kehitysyhteistyömää-
10742:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rärahojen suunnitelmallisen ja tehokkaan käytön
10743:        ryhtyä, jotta kehitysyhteistyötä koskeva     varmistamiseksi ja Suomen kansainvälisten sitou-
10744:        lakiehdotus annettaisiin eduskunnalle        musten täyttämiseksi päätettiin lisätä kehitysyh-
10745:        mahdollisimman pian, ja ellei tämä ole       teistyömäärärahoja tulo- ja menoarvioesityksissä
10746:        mahdollista,                                 vuodelle 1986 0,47 prosenttiin ja vuodelle 1987
10747:           miten Hallitus aikoo turvata sen, että    0,55 prosenttiin bruttokansantuotteesta, jolloin
10748:        kehitysyhteistyömäärärahamme nousevat        julkisen kehitysavun osuus tasaisesti nousee siten,
10749:        0, 7 % :iin BKT:sta vuoteen 1989 men-        että 0, 7 prosentin tavoite saavutetaan vuonna
10750:        nessä?                                       1989. Periaatepäätöksen perusteluissa arvioidaan,
10751:                                                     että vuoden 1985 hinnoin ja olettaen bruttokan-
10752:                                                     santuotteen kasvavan kolmella prosentilla vuo-
10753:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    dessa kehitysyhteistyövarat olisivat vuonna 1986
10754: ti seuraavaa:                                       1 618 mmk ja vuonna 1987 1 949 mmk.
10755:    Suomen hallitus on useaan otteeseen sitoutu-        Periaatepäätös vahvistaa täten Suomen sitou-
10756: nut YK:ssa julkiselle kehitysavulle asetetun 0,7    muksen saavuttaa julkiselle kehitysavulle asetettu
10757: prosentin bruttokansantuoteosuuden tavoitteen       kansainvälinen tavoite vuonna 1989.
10758: saavuttamiseen 1980-luvun loppuun mennessä.            Eduskunta lausui 9.11.1984 ulkoasiainvalio-
10759: Tämä tavoite on kirjattu myös hallitusohjelmaan.    kunnan esityksestä toivomuksen, että hallitus
10760: Vuoden 1985 tulo- ja menoarvion yleisperuste-       ryhtyisi toimenpiteisiin kehitysyhteistyötä koske-
10761: luissa hallitus on todennut, että se tulee tämän    van kertomuksen antamiseksi vuosittain edus-
10762: vaalikauden kahdessa jäljellä olevassa tulo- ja     kunnalle. Lakiesitys, jonka mukaan hallitus an-
10763: menoarvioesityksessä lisäämään kehitysyhteis-       taisi kunakin vuonna eduskunnalle kertomuksen
10764: työmäärärahoja siten, että 0, 7 prosentin tavoit-   edellisenä kalenterivuonna harjoitetusta kehitys-
10765: teen saavuttaminen on mahdollista. Myös edus-       yhteistyöstä, annettiin eduskunnalle 12.7.198 5.
10766: kunnassa on useissa kannanotoissa edellytetty,      Kertomusmenettelyn tarkoituksena on parantaa
10767: että kansainvälinen tavoite saavutetaan suunni-     eduskunnan seuranta- ja vaikutusmahdollisuuk-
10768: tellulla tavalla.                                   sia kehitysyhteistyössä.
10769: 
10770:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1985
10771: 
10772:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
10773: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 287
10774: 
10775: 
10776: 
10777: 
10778:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10779: 
10780:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tonationalproduktandelen. Ett lagförslag är dock
10781: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         inte längre aktuelit, eftersom regeringen
10782: den 14 juni 1985 tili vederbörande medlem av           4. 7.1985 fattade ett principbeslut, med hänvis-
10783: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ning tili regeringsprogrammet och de allmänna
10784: dagsman Pär Stenbäck m.fl. stälida skriftliga          motiveringarna för 1985 års budget, där man
10785: spörsmål nr 287:                                       beslöt att öka utvecklingssamarbetsanslagen i
10786:                                                        1986 års budget tili 0,47 procent och i 1987 års
10787:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       budget tili 0, 55 procent av bruttonationalpro-
10788:         för att ett lagförslag om utvecklingssam-      dukten, varvid det offentliga utvecklingsbistån-
10789:         arbetet skulie ges tili riksdagen så snart     det stiger jämnt så att 0,7 procents målet uppnås
10790:         som möjligt, och om detta inte är möj-         år 1989. 1 och med beslutet kan Finland uppfylia
10791:         ligt,                                          sina internationella utfästelser samtidigt som en
10792:            hur avser Regeringen säkra det att vårt     planenlig och effektiv användning av utveck-
10793:         utvecklingssamarbetsanslag stiger tili         lingssamarbetsanslagen kan säkras. 1 motive-
10794:         0, 7 % av BNP tili år 1989?                    ringen tili principbeslutet uppskattas att utveck-
10795:                                                        lingssamarbetsanslaget i 1985 års priser och med
10796:     Som svar på detta spörsmål får jag högakt-         en antagen tre procents växt i bruttonationalpro-
10797: ningsfulit anföra följande:                            dukten år 1986 skulie uppgå tili 1618 mmk och
10798:    Finlands regering har flera gånger förbundit        år 1987 tili 1949 mmk.
10799: sig att uppfylia det av FN uppstälida målet för
10800:                                                           Principbeslutet befäster härmed Finlands
10801: det offentliga utvecklingsbiståndet, 0, 7 % av
10802:                                                        förbindelse att uppnå det uppstälida målet för
10803: bruttonationalprodukten, innan utgången av
10804:                                                        det offentliga utvecklingsbiståndet år 1989.
10805: 1980-talet. Detta mål har nu även inskrivits i
10806: regeringsprogrammet. 1 de allmänna motivering-            Riksdagen uttryckte 9.11.1984 om utrikesut-
10807: arna för 1985 års budget har regeringen konsta-        skottets förslag önskemålet, att regeringen skulie
10808: terat, att den i de under valperioden återstående      vidta åtgärder för att avge en berättelse om
10809: två budgeterna kommer att öka utvecklingssam-          utvecklingssamarbetet årligen tili riksdagen. Ett
10810: arbetsanslagen så, att det är möjligt att uppnå        lagförslag, enligt vilket regeringen årligen skall
10811: 0, 7 procents målet. Ä ven i riksdagen har det i       avge en berättelse tili riksdagen om det utövade
10812: flera stäliningstaganden förutsatts att det interna-   utvecklingssamarbetet under det föregående ka-
10813: tionelia målet uppnås på det uppstälida sättet.        lenderåret, gavs tili riksdagen 12.7.1985. Avsik-
10814:     Stiftande av en lag om ökning av utvecklings-      ten med berättelsefötfarandet är att förbättra
10815: samarbetsanslagen har övervägts när man dryftat        riksdagens möjligheter att följa och inverka på
10816: tillvägagångssätt för att uppnå 0, 7 procents brut-    utvecklingssamarbetet.
10817: 
10818:      Helsingfors den 24 juli 1985
10819: 
10820:                                                                      Utrikesminister Paavo Väyrynen
10821:                                                  1985 vp.
10822: 
10823: Kirjallinen kysymys n:o 288
10824: 
10825: 
10826: 
10827: 
10828:                                     Bärlund ym.: Porvoonjoen veden laadun parantamisesta
10829: 
10830: 
10831:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10832: 
10833:    Porvoonjoki on Vantaanjoen ohella kulttuuri-            Ei ole tyydyttävää, että alueen tärkein virkistys-
10834: ja virkistysarvoltaan Uudenmaan tärkein joki.           väylä on näin häilyvässä hygieenisessä tilassa.
10835: Tavallisen kuntalaisen virkistäytymisen kannalta        Alueen asukkaat eivät voi suunnitella virkistäyty-
10836: ehkä tärkein ympäristöarvo tällä hetkellä on joen       mistään Porvoonjoen veden laadun varaan. Sää-
10837: veden laatu. Siitä on aikaisempina vuosina taitet-      olosuhteista riippuen joki voi olla juuri ja juuri
10838: tu peistä lähinnä asutuskeskusten jätevesien puh-       osin uimakelpoinen, tai sitten se on täysin käyt-
10839: distuksen tehostamiseksi. 1970-luvulla ja tämän         tökelvoton uimatarkoituksiin.
10840: vuosikymmenen alkuvuosina suoritettiin joen                Ympäristöministeriössä on valmistunut mietin-
10841: varrella olevissa taajamissa merkittäviä puhdistus-     tö haja-asutuksen vesistökuormituksen ongelmis-
10842: laitosinvestointeja, joiden vaikutuksesta erityisesti   ta. Olisi luonnollista, että Porvoonjoki, ottaen
10843: joen kemiallinen tila parani. Taajamien jätevesi-       huomioon sen suuren virkistysmerki.tyksen usean
10844: kuormitusta pyritään vähitellen jatkossakin vä-         kunnan asukkaille, voisi toimia mietinnön jatko-
10845: hentämään, mutta perustyö on tältä osin tehty.          toimenpiteiden eräänä kokeilukohteena. Onhan
10846: Yleisesti ottaen veden laatu on kohentunut.             jo nyt viranomaisten tiedossa, että joen veden
10847:    Vuodesta 1982 lähtien Porvoonjoen puhdistus          bakteeripitoisuudet yleensä nousevat siitä, että
10848: on täyttänyt vesiviranomaisten normit. Jokeen ei        haja-asutusalueiden peltojen pintabakteereja
10849: mene taajamista puhdistamattomia likavesiä.             huuhtoutuu esimerkiksi sadeveden myötä ojien
10850: Maatalous on kuitenkin vieläkin merkittävä saas-        ja purojen kautta jokeen.
10851: tuttaja. Karjasuojista ja kiinteistöistä johtavat          Nyt tarvittavaan tempaukseen ei vaadita suuria
10852: melkein poikkeuksetta putket jokeen. Lannoit-           yksittäisiä investointeja taikka uhrauksia. Kyse on
10853: teet rehevöittävät ja hygieniahaitat ovat suuret.       lähinnä sitä, että asukkaat, myös loma-asukkaat,
10854:                                                         kiinnittävät huomiota omaan perhekohtaiseen
10855:    Porvoonjoessa on latvavesiltä saakka hygieeni-
10856: siä ongelmia. Porvoonjoki virtaa yhden Suomen           ympäristöönsä tavalla, joka ottaa huomioon sen
10857: viljellyimmän seudun läpi. Myös karjatalous ja          laajemmatkin vaikutukset. Erityistä painoa on
10858: muu hajakuormitus on voimakasta.                        annettava niille toimille, jotka vähentävät maata-
10859:                                                         louden aiheuttamaa bakteerikuormitusta. Navet-
10860:    Porvoonjoen veden hygieeninen laatu on vaih-         tojen ja sikaloiden jätevedet sekä pelloilta huuh-
10861: dellut vuosien mittaan, sääoloista riippuen. Bak-       toutuvat lannoitteet ja torjunta-aineet on ohjat-
10862: teeri- ja streptokokkipitoisuudet ovat kuitenkin        tava siten, että ne mahdollisimman vähäisessä
10863: jatkuvasti olleet huolestuttavan korkealla tasolla.     määrin voivat ajautua Porvoonjokeen.
10864: Esimerkiksi kesällä 1983 Porvoonjoen vesi oli              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10865:  Askolasta etelään mentäessä, Askolan kirkonky-         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
10866: län ja Vakkolan mittauspisteet mukaan lukien,           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10867: lähes kauttaaltaan uimakelvotonta. Suotuisampa-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10868: na kesänä 1984 veden hygieeninen laatu oli
10869:  parantunut sikäli, että veden laatu oli uimakel-                 Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10870: poisuudeltaan välttävä suurimmassa osassa tätä                  Porvoonjoen veden saattamiseksi jälleen
10871:  jokialuetta.                                                   uimakelpoiseksi?
10872: 
10873:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
10874: 
10875:              Kaj Bärlund                     Matti Louekoski                 Antti Kalliomäki
10876:              Pekka Myllyniemi                Kaarina Dromberg                Elisabeth Rehn
10877:                         Peter Muurman                               Pirjo Ala-Kapee
10878: 
10879: 4285008203
10880: 2                                    1985 vp. -- RJ( n:o 288
10881: 
10882: 
10883: 
10884: 
10885:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10886: 
10887:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kin, joen hygieeninen tila on sen sijaan parantu-
10888: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nut. Bakteeripitoisuuksien perusteella vesi sovel-
10889: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-      tui välttävästi uimiseen Luhdanojassa, Palojoessa,
10890: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    Orimattilan alapuolella Askolaan asti ja Vähäjo-
10891: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     essa. Porvoonjoen alajuoksu Vähäjoen liittymän
10892: Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   jälkeen oli touko--kesäkuun 1985 mittaustulos-
10893: myksestä n:o 288:                                   ten perusteella hyvää uimavettä.
10894:                                                        Nykyisissä vesioikeuden jätevesien johtamislu-
10895:          Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä   vissa on edellytetty, että jätevedet on tarvittaessa
10896:        Porvoonjoen veden saattamiseksi jälleen      tehtävä terveydelle vaarattomiksi. Käytännössä
10897:        uimakelpoiseksi?                             tämä tarkoittaa klooridesinfiointia. Jätevesien jat-
10898:                                                     kuvasta tai kesäaikaisesta desinfiointivaatimukses-
10899:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    ta on viime aikoina luovuttu, koska se ei
10900: ti seuraavaa:                                       kokemusten perusteella ole varma menetelmä.
10901:    Yhdyskuntien viemärilaitosten jätevesien puh-    Lisäksi kloorin käytöstä saattaa syntyä haitallisia
10902: distus täyttää tämänhetkiset vaatimukset. Vaati-    yhdisteitä.
10903: muksia ajanmukaistetaan aina johtamislupia uu-         Vesistöön joutuvista suolistobakteereista tulee
10904: sittaessa. Tänä vuonna Nastolan kunta on saanut     osa jäteveden puhdistamoilta ja osa hajakuormi-
10905: uuden luvan jätevesien johtamiseen Porvoonjo-       tuksesta. Puhdistamoiden kautta tulevia määriä
10906: keen. Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan           voidaan helposti tarkkailla, mutta hajakuormi-
10907: Salpakankaan alueen jätevesien johtamista koske-    tuksen osalta tehtävä on huomattavasti vaikeam-
10908: vat uudet lupahakemukset ovat myös parhaillaan      pi. Pienten kuormittajien aiheuttamaa ongelmaa
10909: käsiteltävinä. Kun keskitetty jätevesikuormitus     on tarkasteltu muun muassa maatilatalouden
10910: vähenee puhdistuksen tehostamisen myötä, haja-      vesiensuojelutoimikunnan mietinnössä (Komi-
10911: kuormituksen merkitys tulee entistä määrääväm-      teanmietintö 1983:66), jossa on esitetty keinoja
10912: mäksi vesistön veden laadulle.                      hajakuormituksen vähentämiseksi.
10913:    Jätevesien johtamislupiin sisältyvien vesistön      Porvoonjoki virtaa saviperäisessä maassa. Tä-
10914: velvoitetarkkaitujen mukaan Porvoonjoen veden       män vuoksi sen vesi on sameaa, mikä ei silti
10915: laadun hygieeninen tila vaihtelee voimakkaasti      tarkoita, että joki olisi luonnostaan huono. Ny-
10916: eri vuosina ja vuodenaikoina sekä myös eri pai-     kyistä veden heikohkoa laatua voidaan todennä-
10917: koissa. Vuosien 1978--1982 bakteeripitoisuuk-       köisesti parantaa. Tämä edellyttää eri kuormitus-
10918: sien keskiarvo täytti tyydyttävän uimaveden laa-    lähteiden tarkkaa selvittämistä sekä toimenpiteitä
10919: tuvaatimukset Lahden purkupaikan yläpuolisella      kuormituksen vähentämiseksi. Ympäristöminis-
10920: ja PukkiJan purkupaikan alapuolisella jokiosuu-     teriö pitää tarpeellisena tällaisen toimenpide-
10921: della. Suolistobakteeripitoisuudet, joiden avulla   suunnitelman laatimista. Suunnitelma tulisi laa-
10922: uimaveden laatua mitataan, ovat kohonneet           tia yhteistyössä vesiviranomaisten ja kuntien kes-
10923: 1980-luvun alussa kaikkialla Porvoonjoessa. Ku-     ken. Porvoonjoki on suoritettavista vesiensuojelu-
10924: luvan vuoden helmi--kesäkuun mittaustulosten        toimenpiteistä huolimatta edelleen melko voi-
10925: perusteella Hollolan jätevesien purkupaikan ala-    makkaan kuormituksen alainen. Tämän vuoksi
10926: puolisen alueen tila on ollut huono. Lahden         koko jokialueen saattaminen uimakelpoiseksi vie-
10927: alapuolisella alueella, kuten koko alajuoksulla-    nee vielä suhteellisen pitkän ajan.
10928: 
10929:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985
10930: 
10931:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
10932:                                        1985 vp. -       KK n:o 288                                        3
10933: 
10934: 
10935: 
10936: 
10937:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
10938: 
10939:    I det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen
10940:                                0                        man fastslå att vattnet någorlunda lämpar sig för
10941: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          badande i Luhdanoja, Palojoki, nedanom Ori-
10942: den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av            mattila ända till Askola och i Vähäjokio Mätresul-
10943: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       taten i maj-juni år 1985 anger att Borgå å väl
10944: dagsman Bärlund moflo undertecknade spörsmål            lämpade sig för badande nedanom den plats där
10945: nr 288:                                                 Vähäjoki ansluter sig till huvudfårano
10946:                                                            I de nuvarande avledningstillstånden för av-
10947:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        loppsvatten, som vattendomstolen har beviljat,
10948:         för renande av vattnet i Borgå å så, att        har det förutsatts att avloppsvattnen vid behov
10949:         man igen kan bada i ån?                         skall renas så att de inte medför fara för hälsano I
10950:                                                         praktiken betyder detta klordesinfekteringo Nu-
10951:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mera har man avstått från kravet på avloppsvatt-
10952: anföra följande:                                        nens fortgående desinfektering eller desinfekte-
10953:    Reningen av avloppsvatten i samhällenas av-          ring sommartid, då erfarenheten visat att det inte
10954: loppsverk uppfyller de nuvarande kraveno Då             är en säker metodo Dessutom kan användningen
10955: avledningstillstånden förnyas moderniseras alltid       a~ klor leda till uppkomsten av skadliga före-
10956: kraveno I år har Nastola kommun erhållit ett nytt       nmgaro
10957: tillstånd att avleda avloppsvatten i Borgå åo              Av de tarmbakterier som hamnar i vattendra-
10958: Också de nya ansökningar om tillstånd som               gen härrör sig en del från reningsverken för
10959: Lahtis stad och Hollola kommun har inlämnat             avloppsvatten och en del från den spridda belast-
10960: beträffande avledning av avloppsvatten från Sal-        ningeno De mängder som kommer via renings-
10961: pakangas område behandlas som bästo Då                  verken kan med lätthet kontrolleras, men upp-
10962: den koncentrerade avloppsvattenbelastningen             giften är betydligt svårare för de mängder som
10963: minskar i och med att reningen effektiveras, blir       når vattnen via den spridda belastningen De   0
10964: 
10965: 
10966: 
10967: 
10968: den spridda belastningens betydelse allt större         problem, som små belastare förorsakar, har
10969: med tanke på vattendragens vattenkvaliteto              granskats bl.ao i betänkandet av kommissionen
10970:     Enligt de vattenkontroller, som åläggs den som      för vattenvård inom gårdsbruket (Kommittebe-
10971: erhåller tillstånd till avledande av avloppsvatten,     tänkande 1983:66), där det föreslagits medel för
10972: varierar vattenkvaliteten i Borgå å vad hygienen        minskande av den spridda belastningeno
10973: beträffar starkt mellan olika år och årstider, samt        Borgå å rinner i lerhaltig jordo Därför är dess
10974: också mellan olika platsero Bakteriehalternas me-       vatten grumligt, vilket dock inte betyder att ån
10975: deltal åren 1978-1982 visade att badvattnets            av naturen vore dålig Det är sannolikt möjligt
10976:                                                                                0
10977: 
10978: 
10979: 
10980: 
10981: kvalitet var tillfredsställande på åavsnittet ovan-     att förbättra vattnets nuvarande tämligen dåliga
10982: för platsen där Lahtis avloppsvatten släpps ut och      kvaliteto Detta förutsätter att man noga reder ut
10983: nedanför platsen där Pukkilas avloppsvatten             vad som belastar vattendraget och vidtar åtgärder
10984:  släpps uto Tarmbakteriehalten, med vars hjälp          för att minska belastningeno Miljöministeriet an-
10985:  badvattenkvaliteten mäts, har stigit i början på       ser att en åtgärdsplan för det här bör uppgöraso
10986:  1980-talet överallt i Borgå åo Mätresultaten för       Pianeo borde göras upp i samarbete mellan
10987:  februari-juni innevarande år för området               vattenmyndigheterna och kommunernao Trots de
10988:  nedanom den plats där Hollola avloppsvatten            vattenvårdsåtgärder som har vidtagits är Borgå å
10989:  släpps ut visar att situationen där har varit dåligo   fortfarande utsatt för en rätt kraftig belastning  0
10990: 
10991: 
10992: 
10993: 
10994:  Däremot har det hygieniska tillståndet förbättrats     På basen av detta torde det ännu ta relativt lång
10995:  på områdena nedanom Lahtis, liksom på hela åns         tid innan hela området kan fås i sådant skick att
10996:  nedre loppo På basen av bakteriehalterna kan           det duger för badande      0
10997: 
10998: 
10999: 
11000: 
11001:      Helsingfors den 9 oktober 1985
11002: 
11003:                                                                              Miljöminister Matti Ahde
11004:                                                  1985 vp.
11005: 
11006: Kirjallinen kysymys n:o 289
11007: 
11008: 
11009: 
11010: 
11011:                                     Kortesalmi: Rintamaveteraanioikeuksien myöntämisestä sotavankina
11012:                                       olleelle siviiliväestölle
11013: 
11014: 
11015:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11016: 
11017:    Talvisodan aikana 1939-1940 joutui Karjalas-         syytään sotavankeuteen sen vuoksi, että näiden
11018: sa ns. Hyrsylän mutkan siviiliväestöä sekä eräiden      alueiden evakuointimääräystä viivyteltiin.
11019: muidenkin alueiden siviilejä olemaan sotavan-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11020: keudessa Neuvostoliitossa pitkähkön ajan. Nämä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11021: Hyrsylän mutkan ja eräiden muidenkin alueitten          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11022: siviilivangit eivät ole saaneet valtiolta tiettävästi   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11023: mitään korvausta.
11024:                                                                   Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
11025:                                                                miin ilmaisten kuntoutustarkastusten sekä
11026:   Olisi kohtuullista, että nämä sotavankeudesta                rintamaveteraanitunnuksen myöntämi-
11027: kärsineet hyväksyttäisiin ilmaiseksi ainakin kun-              seksi niille siviileille, jotka ns. Hyrsylän
11028: toutustarkastukseen ja että heille myönnettäisiin              mutkassa ja muuallakin rajaseudulla jou-
11029: samanlainen rintamaveteraanitunnus kuin sota-                  tuivat kuljetetuiksi sotavankeuteen Neu-
11030: vangeille. Nämä siviilithän joutuivat ilman omaa               vostoliiton puolelle talvisodan aikana?
11031: 
11032:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
11033: 
11034:                                           J. Juhani Kortesalmi
11035: 
11036: 
11037: 
11038: 
11039: 4285007317
11040: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 289
11041: 
11042: 
11043: 
11044: 
11045:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11046: 
11047:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         miehille myönnettävän rintamasotilastunnuksen
11048: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja naisille myönnettävän rintamapalvelustunnuk-
11049: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-        sen avulla. Sotaan osallistumista on tulkittu san-
11050: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      gen ahtaasti. Tästä on ollut seurauksena, että
11051: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].     rintamaveteraaneja koskevien etuuksien ulkopuo-
11052: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta      lelle on jäänyt myös sellaisia henkilöitä, jotka
11053: kysymyksestä n:o 289:                                 ovat erilaisten työtehtäviensä johdosta joutuneet
11054:                                                       työskentelemään rintamaolosuhteissa. Tällaisia
11055:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      henkilöitä ovat työvelvolliset, jotka ovat palvel-
11056:        miin ilmaisten kuntoutustarkastusten sekä      leet linnoitusrakennustehtävissä, valtionrautatei-
11057:        rintamaveteraanitunnuksen myöntaml-            den palveluksessa olleet veturinkuljettajat, vies-
11058:        seksi niille siviileille, jotka ns. Hyrsylän   tintätehtävissä posti- ja lennätinlaitoksen palve-
11059:        mutkassa ja muuallakin rajaseudulla jou-       luksessa olleet ja osa kauppalaivaston henkilöstös-
11060:        tuivat kuljetetuiksi sotavankeuteen Neu-       tä. On luonnollista, että osa siviiliväestöstä on
11061:        vostoliiton puolelle talvisodan aikana?        joutunut melkein samanlaisiin kokemuksiin
11062:                                                       pommuusten,         evakuoinnin,    ruokatarpeiden
11063:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti     säännöstelyn ym. seikkojen johdosta kuin sotiin
11064: seuraavaa:                                            osallistuneet rintamaveteraanit. Se seikka, miten
11065:    Kysymys sen henkilöpiirin määrittelemisestä,       näitä kärsimyksiä mitataan tasapuolisesti, on hy-
11066: joka tavalla tai toisella on joutunut osallistumaan   vin vaikea ratkaista.
11067: vuosien 1939-1945 sotiin tai joutunut kärsi-
11068: mään niistä aiheutuvien olosuhteiden johdosta            Tällä hetkellä lähiajan tavoitteena on saada
11069: on erittäin laajakantoinen. Sen vuoksi sosiaalitur-   hoidetuksi niiden henkilöiden erityistarpeet so-
11070: vajärjestelmää on rakennettu sellaisista lähtökoh-    siaaliturvan osalta, jotka ovat välittömästi sotaan
11071: dista, että ensin on huolehdittu niiden henkilöi-     osallistuneet. Heitä ovat lähinnä työvelvollisina
11072: den erityistarpeista, jotka ovat vammautuneet         linnoitusrakentajina palvelleet. Asiaa selvitetään
11073: rintamaolosuhteissa. Sen jälkeen on annettu eri-      parhaillaan puolustusministeriön kanssa. Muiden
11074: tyistä sosiaaliturvaa muille sotaan osallistuneille   osalta asia on edelleen vireillä sosiaali- ja terveys-
11075: henkilöille. Sotaan osallistuminen on määritelty      ministeriössä.
11076: 
11077:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1985
11078: 
11079:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11080:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 289                                       3
11081: 
11082: 
11083: 
11084: 
11085:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11086: 
11087:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         deltagande i krig har man utgått från fronrman-
11088: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       natecknet för män och fronttjänsttecknet för
11089: den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av         kvinnor. Deltagande i krig har tolkats mycket
11090: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    snävt. Som en följd av detta har även personer
11091: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade           som på grund av olika slags arbetsuppgifter
11092: spörsmål nr 289:                                     tvingats arbeta under frontliknande förhållanden
11093:                                                      blivit utan de förmåner som tillkommer fronr-
11094:           Har Regeringen för avsikt att skynd-       veteraner. Sådana personer är de arbetspliktiga,
11095:        samt vidta åtgärder för att de civilperso-    som tjänstgjorde vid byggandet av fästningsverk,
11096:        ner, som under vinterkriget transportera-     lokförare vid statsjärnvägarna, personer som
11097:        des från den s.k. Hyrsylä-kröken och från     tjänstgjorde vid post- och telegrafverket och en
11098:        övriga gränstrakter till krigsfångenskap i    del av handelsflottans personal. Det är naturligt
11099:        Sovjetunionen beviljas kostnadsfri rehabi-    att en del av civilbefolkningen på grund av
11100:        literingsundersökning samt fronrmanna-        bombning, evakuering, ransonering av matvaror
11101:        tecken?                                       m.m. haft liknande erfarenheter som de frontve-
11102:                                                      teraner som deltog i kriget. Frågan om hur man
11103:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     skall kunna mäta dessa lidanden på ett rättvist
11104: anföra följande:                                     sätt är mycket svårlöst.
11105:    Fastställandet av den grupp personer, vilka på
11106: ett eller annat sätt deltog i krigen under åren         För närvarande är målet att inom den närmaste
11107: 1939--1945 eller åsamkades lidande av de för-        framtiden se till att de personer som direkt
11108: hållanden som rådde under dessa krig, är en          deltog i kriget får sina speciella behov tillgod-
11109: mycket vidlyftig uppgift. Av denna anledning         osedda vad gäller socialskyddet. Sådana personer
11110: har socialskyddssystemet byggts upp på sådan         är närmast de arbetspliktiga som tjänstgjorde vid
11111: basis, att man först tillgodosett de personers       byggandet av fästningsverk. Ärendet utreds som
11112: speciella behov, som har skadats vid fronten.        bäst i samarbete med försvarsministeriet. För de
11113: Därefter har övriga personer som deltog i kriget     övrigas del behandlas ärendet ännu vid social-
11114: getts speciellt socialskydd. Vid fastställandet av   och hälsovårdsministeriet.
11115: 
11116:      Helsingfors den 12 september 1985
11117: 
11118:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
11119:                                                   1985 vp.
11120: 
11121: Kirjallinen kysymys n:o 290
11122: 
11123: 
11124: 
11125: 
11126:                                      Stenius-Kaukonen ym.: Vähimmäistoimeentuloon riittävän tulon
11127:                                         turvaamisesta työttömille
11128: 
11129: 
11130:                                Eduskunnan Berra Puhemiehelle
11131: 
11132:     Työttömyysturvalain mukaisen peruspäivära-              Käytännössä yksinäinen työtön on aina oikeu-
11133: han määrä on 70 markkaa päivältä eli keskimää-           tettu toimentulotukeen. Kun peruspäivärahasta
11134: rin 1 505 mk/kk. Yksinäiselle henkilölle jää tästä       on tehty ennakonpidätys, hän voi osapuilleen
11135: veronpidätyksen jälkeen 1 120 mk/kk käteen.              saman summan saada toimeentulotukena sosiaa-
11136:     Sosiaalihuoltolain mukaisen toimeentulotuen          litoimistosta. Pelkistettynä kysymys on rahan siir-
11137: perusosan suuruus on yksinäiselle henkilölle en-         tämisestä taskusta toiseen. Tilanne on usein vas-
11138: simmäisessä kuntaryhmässä vähintään 872 mk/kk            taava perheellisilläkin työttömillä, erityisesti ela-
11139: ja toisessa kuntaryhmässä 835 mk/kk. Perusosan           tusvelvollisilla. Peruspäivärahan alhainen taso ja
11140: lisäksi otetaan erikseen huomioon muun muassa            verollepano on johtanut vain byrokratian lisään-
11141: asumismenot, terveydenhuoltomenot, vaateme-              tymiseen, mikä ei vastaa työttömän sen parem-
11142: not, tv-, puhelin- ja sanomalehtikulut sekä har-         min kuin yhteiskunnankaan etua.
11143: kinnan mukaan muut erityisolosuhteista johtuvat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11144: menot. Näihin työttömälle jää perusosan ylittävä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11145:  ::~sa eli 248 mk/kk tai 285 mk/kk.                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11146:                                                          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11147:      Valtiovarainministeriön selvityksessä arvioitiin,
11148:  ~ttä toimeentulotuki turvasi yksinäiselle henkilöl-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11149:  le 1 500 mk:n kuukausitulon vuonna 1984. Tä-                    ryhtyä vähintään vähimmäistoimeentu-
11150:  mä on siis alaraja, jolla yksinäisen henkilön                   loon välttämättömäksi katsotuo tulon
11151:  ~atsotaan voivan tulla toimeen. Tänä vuonna                     turvaamiseksi verottomana työttömälle
11152:  ~narkkamäärä on jonkin verran korkeampi.                        työttömyysturvajärjestelmän kautta?
11153: 
11154:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
11155: 
11156:           Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine               Inger Hirvelä
11157:           Pekka Leppänen            Heli Astala               Kalle Könkkölä
11158:           Ulla-Leena Alppi          Matti Kautto              Sten Söderström
11159:           Esko-Juhani Tennilä       Mikko Kuoppa              Marja-Liisa Salminen
11160:                     Arvo Kemppainen              Vappu Säilynoja
11161: 
11162: 
11163: 
11164: 
11165:  l28500714N
11166: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 290
11167: 
11168: 
11169: 
11170: 
11171:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11172: 
11173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        peruspäivärahan suuruisesta perusosasta lisättynä
11174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ansio-osalla.
11175: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-           Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan toimeentu-
11176: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on
11177: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista
11178: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kirjallises-     toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnal-
11179: ta kysymyksestä n:o 290:                              laan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen
11180:                                                       nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla
11181:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on näin
11182:        ryhtyä vähintään vähimmäistoimeentu-           ollen viimesijainen tukimuoto, joka ottaa huo-
11183:        loon välttämättömäksi katsotun tulon           mioon yksilöllisesti vaihtelevat tuen tarpeet. Il-
11184:        turvaamiseksi verottomana työttömälle          meistä on, että tällaista yksilöllisiin tarpeisiin
11185:        työttömyysturvajärjestelmän kautta?            kohdistuvaa tukimuotoa tarvitaan aina riippu-
11186:                                                       matta siitä, miten ensisijaisia toimeentulojärjes-
11187:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      telmiä pystytään kehittämään. Toimeentulotuki-
11188: ti seuraavaa:                                         järjestelmän tavoitteena on taata yksilöllisen tar-
11189:                                                       peen mukainen toimeentulon taso. Tätä tavoitet-
11190:    Työttömien toimeentuloturvaa koskeva koko-         ta ei voida täysin kattavasti toteuttaa työttömyys-
11191: naisuudistus toteutettiin kuluvan vuoden alusta       turvassa.
11192: lukien. Uudistuksella työttömyysturvaetuuksia            Työttömyysvakuutuksen perusturvan ja toi-
11193: korotettiin ja etuudet saatettiin veronalaisiksi.     meentulotuen periaatteita ei voida yhdistää il-
11194: Veronalaiseksi saattaminen mahdollisti työttö-        man, että tästä aiheutuisi työttömyysturvajärjes-
11195: myysturvan oikeansuuruisen mitoituksen työan-         telmän keskeisten periaatteiden muuttumista.
11196: sioihin nähden. Työttömyysturvauudistus oli jat-      Periaatteiden tarkistus johtaisi merkittäviin muu-
11197: koa niille sosiaaliturvaa koskeville muutoksille,     toksiin muun muassa työttömyysturvan tasossa.
11198: jotka toteutettiin sairausvakuutus-, tapaturmava-     verotuksessa ja rahoituksessa.
11199: kuutus- ja liikennevakuutuslainsäädäntöä uudis-          Työttömyysturvajärjestelmän uudistus oli erit·
11200: tettaessa vuoden 1982 alusta.                         täin vaikea ja poikkeuksellisen pitkäaikainen ver·
11201:    Vakuutus- ja toimeentulojärjestelmät on luotu      rattuna sosiaalivakuutuksen muiden osa-alueider
11202: erityyppisiä riskitilanteita varten. Työttömyystur-   uudistukseen. Tämän vuoksi ennen uuden työt·
11203: valain 2 §:n mukaan työttömän työnhakijan toi-        tömyysturvajärjestelmän toteutumisesta saatavi:
11204: meentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä ai-         käytännön kokemuksia ja eduskunnan edellyttä
11205: heutuvien taloudellisten menetysten korvaami-         mästä seurannasta saatavia tuloksia ei ole riittävii
11206: seksi tai lieventämiseksi maksetaan työttömälle       perusteita ryhtyä työttömyysturvajärjestelmät
11207: peruspäivärahaa (perusturva) tai ansioon suhteu-      keskeisten periaatteiden tarkistamiseen. Luonnol
11208: tettua päivärahaa (ansioturva). Perusturva muo-       lisesti hallitus jatkuvasti muutenkin seuraa työt
11209: dostuu tasasuuruisesta tarveharkintaisesta perus-     tömyysturvauudistuksen toteutumista ja ryhty~
11210: päivärahasta mahdollisine lapsikorotuksineen.         tarvittaessa toimenpiteisiin. Parhaillaan hallituk
11211: Perusturvan tavoitteena on taata turvan piiriin       sen asettamassa toimikunnassa selvitetään mah
11212: kuuluvalle sekä hänen huollettavanaan oleville        dollisuuksia työttömyysturvan tarveharkinnan as
11213: riittävä vähimmäistoimeentulo. Perusturvan saa-       teittaiseen lieventämiseen, millä parannetaat
11214: minen ei kuitenkaan saa muodostua työhön tai          pienituloisten ja perheellisten toimeentuloturvaa
11215: koulutukseen hakeutumista rajoittavaksi tekijäk-      Asiaa selvittävän toimikunnan määräaika päätty:
11216: si. Ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu           vuoden 1985 lopussa.
11217: 
11218:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1985
11219: 
11220:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
11221:                                        1985 vp. -      KK n:o 290                                      3
11222: 
11223: 
11224: 
11225:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11226: 
11227:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt 30 § socialvårdslagen är den som är i
11228: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         behov av stöd och inte kan få sin utkomst genom
11229: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av           förvärvsarbete eller verksamhet som företagare,
11230: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      genom andra inkomster eller tillgångar eller
11231: dagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. undeneck-           genom omvårdnad från sådan persons sida som
11232: nade spörsmål nr 290:                                  är försörjningspliktig gentemot honom eller på
11233:                                                        annat sätt, berättigad tili utkomststöd. Utkomst-
11234:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        stödet är således den sista stödformen, som tar i
11235:        för att inom systemet med utkomstskydd          beaktande individuellt varietande behov av stöd.
11236:        för arbetslösa trygga åtminstone en sådan       Det är uppenbart att man alltid kommer att
11237:        skattefri inkomst som motsvarar den mi-         behöva en dylik stödform som tar i beaktande
11238:        nimiutkomst som är nödvändig för ar-            individuella behov oberoende av hur de primära
11239:        betslösa?                                       utkomstsystem kommer att utvecklas. Utkomst-
11240:                                                        stödssystemet strävar efter att trygga en sådan
11241:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utkomstnivå som motsvarar individuella behov.
11242: mföra följande:                                        Detta mål kan inte helt uppnås inom utkomst-
11243:     1 början av detta år genomfördes en totalrevi-     skyddet för arbetslösa.
11244: :iering av utkomstskyddet för arbetslösa. Med             Principerna för      arbetslöshetsförsäkringens
11245: :evideringen höjdes arbetslöshetsförmånernas ni-       grundskydd och för utkomststödet kan inte för-
11246: rå och samtidigt blev förmånerna skattepliktiga.       enas utan att de centrala principerna för systemet
11247: 3-enom att göra förmånerna skattepliktiga blev         med utkomstskydd för arbetslösa ändras. En
11248: iet möjligt att anpassa utkomstskyddet i för-          justering av principerna skulle leda tili stora
11249: lållande tili fönjänsten. Revideringen av ut-          förändringar bl.a. i nivån för och beskattningen
11250: wmstskyddet var en fonsättning på de ändringar         och finansieringen av utkomstskyddet för arbets-
11251:  tv socialskyddet som genomfördes i samband            lösa.
11252:  ned revideringen av sjukförsäkrings-, olycksfalls-
11253:  ursäkrings- och trafikförsäkringslagstiftningen          Revideringen av systemet med utkomstskydd
11254:  rid ingången av år 1982.                              för arbetslösa var mycket svår och tog ovanligt
11255:      Försäkrings- och utkomstskyddssystemen har        lång tid jämfön med revideringen av övriga
11256:  kapats för olika risksituationer. Enligt 2 § lagen    delområden inom socialförsäkringen. Därför är
11257:  >m utkomstskydd för arbetslösa betalas i syfte att    det skäl att inte justera de centrala principerna
11258:   rygga arbetslös arbetssökandes utkomst och att       för systemet med utkomstskydd för arbetslösa
11259:  :rsätta eller lindra de ekonomiska förlusterna av     innan man har fått praktisk erfarenhet av
11260:   Lrbetslöshet grunddagpenning (grundskydd) eller      förverkligandet av det nya systemet för utkomst-
11261:   lagpenning avvägd enligt fönjänsten (fönjänst-       skydd för arbetslösa och resultatet av den upp-
11262:   kydd). Grundskyddet utgörs av en jämnstor            följning som riksdagen förutsätter. Regeringen
11263:   ~runddagpenning som är behovsprövad samt             följer naturligtvis även annars kontinuerligt
11264:   :ventuella barnförhöjningar. Syftet med grund-       förverkligandet av revideringen av systemet med
11265:   kyddet är att garantera den som berörs av            utkomstskydd för arbetslösa och vidtar vid behov
11266:   kyddet och dem som han har att försörja en           åtgärder. En kommitte som tillsatts av regeringen
11267:   illräcklig minimiutkomst. Grundskyddet får           utreder som bäst möjligheterna för en gradvis
11268:   lock inre bli en begränsande faktor när det gäller   lindring av behovsprövningen vid beviljande av
11269:   .tt söka sig tili arbete eller utbildning. Enligt    utkomstskydd för arbetslösa med vilket man
11270:   ortjänst avvägd dagpenning består av en grund-       skulle förbättra utkomstskyddet för mindre be-
11271:    lel som motsvarar grunddagpenningen och en          medlade och för personer med familj. Kommit-
11272:    örtjänstdel.                                        tens mandattid löper ut vid utgången av år 1985.
11273: 
11274:       Helsingfors den 31 augusti 1985
11275: 
11276:                                                                             Minister Matti Puhakka
11277:                         j
11278:                     j
11279:                     j
11280:                 j
11281:                 j
11282:             j
11283:             j
11284:         j
11285:         j
11286:     j
11287:     j
11288: j
11289: j
11290:                                                 1985 vp.
11291: 
11292: Kirjallinen kysymys n:o     291
11293: 
11294: 
11295: 
11296: 
11297:                                    Tennilä ym.: Rovaniemen ammatillisen kurssikeskuksen lämpökes-
11298:                                      kuksen sijoituspaikasta
11299: 
11300: 
11301:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11302: 
11303:    Rakennushallitus on hakenut lupaa petustaa          ryhtyi etsimään lämpökeskukselle uutta ja pa-
11304: Rovaniemen ammatillisen kurssikeskuksen käyt-          rempaa sijoituspaikkaa. Sellainen löytyiJänkätien
11305: töön lämpökeskus osoitteeseen Jänkätie 1 Viirin-       teollisuusalueen puoleisesta osasta. Myös Rova-
11306: kankaan kaupunginosaan.                                niemen ammatillinen kurssikeskus on ollut tyyty-
11307:    Lämpökeskuksen teho on 2 900 kW ja poltto-          väinen tähän uuteen sijoituspaikkaan.
11308: aineena käytetään palaturvetta, haketta ja kevyt-
11309:                                                           Rakennushallitus ei kuitenkaan ole suostunut
11310: öljyä. Lämpökeskus polttoainevarastoineen tulee
11311:                                                        ottamaan huomioon Viirinkankaan alueen asuk-
11312: omakotialueen välittömään läheisyyteen, lähim-
11313:                                                        kaiden ja Rovaniemen kaupungin kantaa vaan
11314: piin taloihin on matkaa vain kolmisenkymmentä
11315:                                                        aikoo edelleenkin sijoittaa lämpökeskuksen
11316: metriä.
11317:                                                        asuma-alueen välittömään läheisyyteen.
11318:    Lämpökeskuksen petustaminen on herättänyt
11319: viirinkankaalaisissa suurta huolestuneisuutta ja          Siksi esitämmekin edellä olevaan ja valtiopäi-
11320: katselmustilaisuudessa kaikki läsnäolleet vastusti-    väjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten val-
11321: vat rakentamista jyrkästi. Perusteluina oli se, että   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11322: sekä lämpökeskus että polttoainevarastot, ennen        seuraavan kysymyksen:
11323: kaikkea turve, tulevat aiheuttamaan saastumista
11324: alueella, tonttien arvot tulevat laskemaan ja en-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11325: nen kaikkea alueen asumisviihtyvyys tulee huo-                ryhtyä, että Rovaniemen ammatillisen
11326: nonemaan oleellises.ti.                                       kurssikeskuksen lämpökeskuksen sijoitta-
11327:    Viirinkankaan a.l~en asukkaiden yksimielisen               mispäätöstä tehtäessä otetaan huomioon
11328: kannan tultua selViksi Rovaniemen kaupunki                    Viirinkankaan alueen asukkaiden kanta?
11329: 
11330:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
11331: 
11332:          Esko-Juhani Tennilä                 Aimo Ajo                    Hannele Pokka
11333: 
11334: 
11335: 
11336: 
11337: 4285007190
11338: 2                                   1985 vp. -- KJ( n:o     291
11339: 
11340: 
11341: 
11342: 
11343:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11344: 
11345:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Rakennushallitus haki rakennuslupaa hank-
11346: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keelle 3.11.1983. Rakennuslupakäsittelyyn liitty-
11347: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 toimittanut        ncestä terveyslautakunnan päätöksestä tehtiin
11348: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    17.1.1984 valitus, jonka ratkaisua rakennushalli-
11349: nöksen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän          tus jäi odottamaan.
11350: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä          Rovaniemen kaupunki tiedusteli 7.3.1984,
11351: n:o 291:                                            voisiko rakennushallitus harkita lämpökeskuksen
11352:                                                     sijoittamista uudelle, tarkoitusta varten asema-
11353:          Mihin toimenpaetsHn Hallitus aikoo         kaavoitettavalle tontille. Rakennushallitus totesi
11354:        ryhtyä, että Rovaniemen ammatillisen         4.4.1984 tämän teknisesti mahdolliseksi, mikäli
11355:        kurssikeskuksen lämpökeskuksen sijoitta-     kaupunki vastaisi syntyvistä lisäkustannuksista.
11356:        mispäätöstä tehtäessä otetaan huomioon           Edellä mainitun asukkaiden tekemän valituk-
11357:        Viirinkankaan alueen asukkaiden kanta?       sen korkein hallinto-oikeus käsitteli ja hylkäsi
11358:                                                     10.5.1985.
11359:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Kaupungin ilmoitettua kirjeellään 14.6.1985,
11360: seuraavaa:                                          että ympäristöministeriö on vahvistanut em. ase-
11361:                                                     makaavamuutoksen uudelle rakennuspaikalle ja
11362:    Opetusministeriö siirsi Rovaniemen ammatilli-    että kaupunki rakentaa kustannuksellaan lisäka-
11363: sen kurssikeskuksen opetuslämpökeskuksen ra-        navistot, ryhtyi rakennushallitus yhteistyössä kau-
11364: kennuttamisen valtiovarainministeriön alaisen ra-   pungin kanssa toimenpiteisiin suunnitelmien tar-
11365: kennushallituksen tehtäväksi 2.4 .1981. Tällöin     kistamiseksi ja rakennusluvan saamiseksi uudelle
11366: oli suunnittelu Keski-Lapin ammattikoulun kun-      sijoituspaikalle.
11367: tainliiton toimesta edennyt luonnosvaiheeseen ja        Lämpökeskuksen sijoitusratkaisu on siten to-
11368: rakennuspaikka valittu. Perustaruissuunnitelmas-    teutumassa Rovaniemen kaupungin 7. 3.1984
11369: sa rakentamista varten osoitetulta kurssikeskuk-    esittämän ja rakennushallituksen esitykseen
11370: sen tontilta ei voitu osoittaa rakennuspaikan       4.4.1984 ottaman myönteisen kannan mukaises-
11371: ahtauden: takia muuta rakennuspaikkaa.              ti.
11372: 
11373:     Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1985
11374: 
11375:                                                                Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
11376:                                      1985 vp. -- KJ( n:o     291                                     3
11377: 
11378: 
11379: 
11380: 
11381:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11382: 
11383:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Byggnadsstyrelsen anhöll om byggnadslov för
11384: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       projektet 3 .11. 1983. Angående hälsovårdsnämn-
11385: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av         dens beslut vid behandlingen av anhållan om
11386: statsrådet översänt avskrift: av följande av riks-   byggnadslov anfördes 17 .1. 1984 ett besvär, vars
11387: dagsman Esko-Juhani Tennilä m.fl. underteckna-       avgörande byggnadsstyrelsen beslöt sig att vänta.
11388: de spörsmål nr 291:                                      Rovaniemi stad riktade 7. 3. 1984 en förfrågan
11389:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tili byggnadsstyrelsen, om denna kunde överväga
11390:        för att man då man beslutar om place-         att placera värmecentralen på en ny tomt, som
11391:        ringen av värmecentralen för Rovaniemen       skulle planläggas för ändamålet. Byggnadsstyrel-
11392:        ammatillinen kurssikeskus benämnda            sen konstaterade 4.4.1984, att detta var tekniskt
11393:        kurscentral beaktar åsikterna bland invå-     möjligt, ifall staden svarade för de extra kost-
11394:        narna i området Viirikangas?                  nader som härvid skulle uppstå.
11395:                                                        Högsta förvaltningsdomstolen behandlade
11396:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ovan nämnda besvär, som hade anförts av invå-
11397: anföra följande:                                     narna, och förkastade det 10.5.1985.
11398:    Undervisningsministeriet överförde 2. 4.1981
11399:                                                         Sedan staden i ett brev 14.6.1985 hade med-
11400: byggandet av en undervisningsvärmecentral vid
11401:                                                      delat att miljöministeriet har fastställt ovan
11402: Rovaniemen ammatillinen kurssikeskus be-
11403:                                                      nämnda stadsplaneändring för den nya bygg-
11404: nämnda kurscentral tili byggnadsstyrelsen, som
11405:                                                      nadsplatsen, och att staden bygger tilläggskana-
11406: underlyder finansministeriet. Härvid hade plane-
11407:                                                      lerna på egen bekostnad, vidtog byggnadsstyrel-
11408: ringen genom försorg av kommunalförbundet för
11409:                                                      sen i samarbete med staden åtgärder för justering
11410: Keski-Lapin ammattikoulu framskridigt så långt,
11411:                                                      av planerna och erhållande av byggnadslov för
11412: att det förelåg ett utkast och platsen för bygget
11413:                                                      den nya byggnadsplatsen.
11414: hade valts. Eftersom den byggnadsplats på kurs-
11415: centralens tomt som hade angetts i anlägg-              Placeringen av värmecentralen förverkligas så-
11416: ningsplanen var för liten, kunde ingen annan         ledes enligt Rovaniemi stads förslag 7. 3. 1984,
11417: byggnadsplats anvisas.                               vilket byggnadsstyrelsen biföll 4.4.1984.
11418: 
11419:      Helsingfors den 9 september 1985
11420: 
11421:                                                                       Finansminister Ahti Pekkala
11422:                                                1985 vp.
11423: 
11424: 
11425: Skriftligt spörsmål nr 292
11426: 
11427: 
11428: 
11429: 
11430:                                    Nordman m.fl.: Om otillräckligt anslag för utrustning av central-
11431:                                       fiskehamnar
11432: 
11433: 
11434:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11435: 
11436:    Urvecklande av fiskerihushållningen har bety-      föreslogs i ett kommittebetänkande år 1976. De
11437: dande nationalekonomiska fördelar. Det handlar        årliga anslagen i statsbudgeten har inte räckt tili
11438: om att trygga fiskarbefolkningens utkomst och         på långt när: i år uppgick ansökningarna om
11439: om att skapa nya arbetsplatser i handel och           bidrag tili ca 3 miljoner mark, medan anslaget är
11440: förädlingsindustri, att balansera importen av fisk    0,9 miljoner mark.
11441: och fiskprodukter och att öka konsumtionen av            Fiskhanteringen kommer allt mera i förgrun-
11442: inhemsk fisk som en del av egen livsmedelsför-        den och bl.a. Kvarken-rådet och Österbottens
11443: sörjning. Särskilt betydelsefull är fiskets omfatt-   Fiskarförbund har låtit uppgöra ett program för
11444: ning och inriktning för skärgården och kustom-        hur hamnar i Vasa läns kustområde bör utrustas
11445: rådena.                                               med ismaskiner och containers.
11446:    En viktig förutsättning för ett lönsamt fiske är
11447:                                                          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11448: en utvecklad hantering av fångsten. Fisken är
11449:                                                       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11450: känslig för lagring och bör för den skuli hanteras
11451:                                                       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
11452: väl i alla skeden: vid mottagning, förädling och
11453:                                                       följande spörsmål:
11454: förmedling. Eftersom fisk och fiskprodukter kon-
11455: kurrerar med andra livsmedel kräver konsumen-
11456:                                                                 Är Regeringen medveten om hur otill-
11457: ten god kvalitet. En ökad förädling, som bör
11458:                                                              räckligt anslaget för bidrag tili utrustning
11459: stimuleras, innebär i regel en längre hanterings-
11460:                                                              av centralfiskehamnar, mom. 31.27 .40,
11461: och lagringstid och förutsätter en utbyggd is-
11462:                                                              är, och
11463: ningskapacitet i hamnarna. I förordningen om
11464: hantering av färsk fisk stadgas bl.a. om isning                 är Regeringen beredd att bidra tili en
11465: och kylning som förutsätts.                                  bättre fiskhantering genom att höja an-
11466:    Centralhamnar har inte byggts elier utrustats             slaget, mom. 31.27.40?
11467: med ismaskiner o.a.dyl. i den utsträckning som
11468: 
11469:      Helsingfors den 18 juni 1985
11470: 
11471:                       Håkan Nordman                            Mats Nyby
11472:                       Håkan Malm                               Elisabeth Rehn
11473:                       Boris Renlund                            Ole Norrback
11474:                       Gunnar Jansson                           Sten Söderström
11475: 
11476: 
11477: 
11478: 
11479: 4285007284
11480: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 292
11481: 
11482: Kirjallinen kysymys n:o 292                                                                Suomennos
11483: 
11484: 
11485: 
11486: 
11487:                                   Nordman ym.: Keskuskalasatamien varusteita varten myönnettyjen
11488:                                     määrärahojen riittämättömyydestä
11489: 
11490: 
11491:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11492: 
11493:    Kalatalouden kehittäminen merkitsee huomat-        1976 komiteanmietinnössä on ehdotettu. Vuosit-
11494: tavaa kansantaloudellista hyötyä. Kyse on kalas-      taiset valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät
11495: tajaväestön toimeentulon turvaamisesta ja uusien      määrärahat eivät ole olleet läheskään riittävät:
11496: kaupan ja kalanjalostusteollisuuden työpaikkojen      Tänä vuonna oli avustushakemusten kokonais-
11497: luomisesta, kalan ja kalajalosteiden tuonnin tasa-    määrä n. 3 miljoonaa markkaa määrärahan olles-
11498: painottamisesta sekä kotimaisen kalan kulutuk-        sa 0,9 miljoonaa markkaa.
11499: sen lisäämisestä osana omaa elintarvikehuoltoam-
11500:                                                          Kalan käsittely tulee yhä tärkeämmäksi mm.
11501: me. Erityisen tärkeä on kalastuksen laajuus ja
11502:                                                       Merenkurkun alueella, ja Pohjanmaan Kalastus-
11503: laatu saaristolle ja rannikkoalueille.
11504:                                                       yhdistys on teettänyt ohjelman siitä, miten Vaa-
11505:    Kannattavan kalastuksen tärkeä edellytys on        san läänin rannikkoalueen satamat tulee varustaa
11506: saaliin asianmukainen käsittely. Kala ei kestä        jääkonein ja säilytystiloin.
11507: varastointia ja sitä on sen tähden käsiteltävä
11508: hyvin joka vaiheessa: vastaanotettaessa, jalostet-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11509: taessa ja välitettäessä. Koska kala ja kalatuotteet   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11510: kilpailevat muiden elintarvikkeiden kanssa, ku-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11511: luttaja vaatii hyvää laatua. Jalostuksen lisäämi-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11512: nen, jota tulee edistää, merkitsee säännöllisesti
11513: pitempää käsittely- ja varastointiaikaa ja edellyt-             Onko Hallitus tietoinen siitä, miten
11514: tää satamien jäähdytyskapasiteetin lisäämistä.               riittämätön keskuskalasatamien varusteita
11515: Tuoreen kalan käsittelystä annetussa asetuksessa             varten momentille 31.27.40 otettu mää-
11516: säädetään mm. kalan jäittämisestä ja jäähdyttä-              räraha on, ja
11517: misestä.                                                       onko Hallitus valmis edistämään
11518:    Keskussatamia ei ole rakennettu eikä varustet-            kalankäsittelyn parantamista korottamalla
11519: tu jääkoneilla jne. siinä määrin kuin vuoden                 momentin 31.27.40 määrärahaa?
11520: 
11521:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
11522: 
11523:                       Håkan Nordman                            Mats Nyby
11524:                       Håkan Malm                               Elisabeth Rehn
11525:                       Boris Renlund                            Ole Norrback
11526:                       Gunnar Jansson                           Sten Söderström
11527:                                        1985 vp. -- EJ( n:o 292                                         3
11528: 
11529: 
11530: 
11531: 
11532:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11533: 
11534:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       miseen ja niiden tarvitsemien rakenteiden teke-
11535: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        miseen. Loput 1,5 milj. mk on käytetty lähinnä
11536: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-       kunnallistekniikkaan eli sähköistämiseen ja ma-
11537: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kean veden saantiin.
11538: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Viime aikoina tehdyt tieteelliset tutkimukset
11539: H. Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       ovat osoittaneet, että kalan hyvän laadun säilyttä-
11540: kysymyksestä n:o 292:                                miseksi ovat ratkaisevia oikeat toimenpiteet välit-
11541:             Onko Hallitus tietoinen siitä, miten     tömästi pyynnin jälkeen. Tämän tiedon yleisty-
11542:                                                      minen ja kalan nykyiset jäittämismääräykset vaa-
11543:          riittämätön keskuskalasatamien varusteita
11544:                                                      tivat uusia investointeja kalasatamiin. Esim. vuo-
11545:          varten momentille 31.27.40 otettu mää-
11546:                                                      den 1985 avustushakemusten kohteista oli rahal-
11547:          räraha on, ja
11548:                                                      lisesti 98 % saaliiden alkukäsittelyyn vaikuttavia.
11549:             onko Hallitus valmis edistämään
11550:          kalankäsittelyn parantamista korottamalla      Kotimaisen kalan käyttö on ollut lievässä nou-
11551:          momentin 31.27.40 määrärahaa?               sussa ja ammattikalastajien määrän lasku on
11552:                                                      pysähtynyt. Lisäksi ammattimainen kalastus on
11553:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sisävesillä elpymässä. Tähän kehitykseen ovat
11554: ti seuraavaa:                                        ratkaisevasti vaikuttaneet valtion rakentamat
11555:                                                      uudet kalasatamat ja avustuksilla tuettu satamien
11556:   Vuosina 1980--1985 keskuskalasatamien ra-          jatkokehittäminen. Erittäin merkittävää on yleis-
11557: kentamisen valtionapu ja anomusten määrä on          tyvä kalan käsittely heti satamassa niin, että tuore
11558: ollut seuraava:                                      kala säilyy myyntikelpoisena 1--2 viikkoa. Ennen
11559:                                                      kala oli saatava kuluttajalle vuorokaudessa.
11560:            Valtionapumääräraha      Hakemuksia
11561:                                                         Kalan esikäsittely heti satamassa luo merkittä-
11562: 1980           800 000 mk          2 210 000 mk      västi uusia työpaikkoja; jo nyt ainakin välillisesti
11563: 1981           900 000 mk          2 317 000 mk      useita satoja.
11564: 1982         1 000 000 mk          1 490 000 mk         Hallitusohjelman tavoitteiston kohdassa "Maa-
11565: 1983         1 000 000 mk          2 039 000 mk      ja metsätalouspolitiikka/Kalastus" sanotaan seu-
11566: 1984           950 000 mk          1 238 000 mk      raavaa: ''Kehitetään kalataloutta ja kalatalouden
11567: 1985           900 000 mk          2 297 000 mk      hallintoa. Selvitysten jälkeen luodaan kalastus-
11568: Yht.         5 550 000 mk         12 268 000 mk      tulojärjestelmä, jonka tavoitteena on ammattika-
11569:                                                      lastajien toimeentulon turvaaminen, kalan hinta-
11570:    Valtion avustusta myönnetään kunnille ja          tason vakaannuttaminen sekä kalavarojen kestävä
11571: kalanjalostusalan yrityksille. Vuonna 1984 avus-     hyväksikäyttö. Laaditaan toimenpideohjelma si-
11572: tusta myönnettiin vain kunnille, mistä johtuu        sävesien kalataloudelliseksi elvyttämiseksi.''
11573: ko. vuoden ,pieni anomusten määrä.                      Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
11574:    Avustuksen määrä on enintään 50 % (erityis-       avustustarvetta keskuskalasatamissa ilmeisesti on
11575: tapauksissa 75 %) hyväksyttävistä kustannuksis-      enemmän kuin mihin tarkoitukseen varatut mää-
11576: ta. Esim. vuoden 1985 hankkeiden kustannus-          rärahat ovat antaneet mahdollisuuksia. Tulevien
11577: arvio on 5,3 milj. mk.                               vuosien määrärahat ratkeavat valtion tulo- ja
11578:    1980-luvun avustuksista kunnat ovat saaneet       menoarvioita valmisteltaessa ja niistä eduskun-
11579: 4,9 milj. mk ja yritykset 0,65 milj. mk.             nassa päätettäessä. Viime kädessä eduskunta val-
11580:    Avustuksista 2,5 milj. mk on käytetty kalan       tion tulo- ja menoarviosta päättäessään ratkaisee
11581: vastaanotto- ja käsittelytilojen rakentamiseen ja    kuinka paljon määrärahoja on käytettävissä kes-
11582: 1,5 milj. mk jäätehtaiden ja -koneiden hankki-       kuskalasatamien avustamiseen.
11583: 
11584:        Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1985
11585: 
11586:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
11587: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 292
11588: 
11589: 
11590: 
11591: 
11592:                                  Till Riksdagens Herr Talman
11593: 
11594:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rande av erforderliga konstruktioner för dessa.
11595: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        De återstående 1, 5 milj. mk har använts närmast
11596: den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av          för kommunalteknik, dvs. elektrifiering och söt-
11597: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     vattentillgång.
11598: dagsman H. Nordman m.fl. ställda spörsmål                 Vetenskapliga undersökningar på sista tiden
11599: nr 292:                                               har utvisat, att de rätta åtgärderna omedelbart
11600:                                                       efter fångsten är av avgörande betydelse för
11601:           Är Regeringen medveten om hur otill-
11602:                                                       bevarandet av fiskens goda kvalitet. Den allt
11603:        räckligt anslaget för bidrag till utrustning
11604:        av centralfiskehamnar, mom 31.27 .40,          allmännare verskapen härom samt de nuvarande
11605:                                                       bestämmelserna om isning av fisken kräver nya
11606:        är, och
11607:                                                       investeringar i fiskehamnarna. Exempelvis av
11608:           är Regeringen beredd att bidra till en
11609:                                                       föremålen för 1985 års understödsansökningar
11610:        bättre fiskhantering genom att höja an-
11611:                                                       var penningmässigt 98 % sådana som inverkar på
11612:        slaget, mom. 31.27.40?
11613:                                                       förhanteringen av fångsten.
11614:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Användningen av inhemsk fisk har ökat något
11615: anföra följande:                                      och nedgången i antalet yrkesfiskare har avstan-
11616:                                                       nat. Därtill håller det yrkesmässiga fiskeriet i
11617:   Under åren 1980--1985 har statsbidragets be-        insjövattnen på att stimuleras. Denna utveckling
11618: lopp och antalet ansökningar varit följande:          har i avgörande mån påverkats av de av staten
11619:                                                       byggda nya fiskehamnarna och de genom bidrag
11620:                 Statsbidragsanslag   Ansökningar      understödda fortsatta utvecklandet av hamnarna.
11621: 1980              800 000 mk         2 210 000 mk     Av synnerligen stor betydelse är den allt allmän-
11622: 1981              900 000 mk         2 317 000 mk     nare hanteringen av fisken genast i hamnen så,
11623: 1982            1 000 000 mk         1 490 000 mk     att den färska fisken håller sig i försäljningsdug-
11624: 1983            1 000 000 mk         2 039 000 mk     ligt skick 1--2 veckor. Tidigare måste fisken fås
11625: 1984              950 000 mk         1 238 000 mk     till konsumenten inom förloppet av ett dygn.
11626: 1985              900 000 mk         2 297 000 mk         Förhanteringen av fisken genast i hamnen
11627: Sammanlagt      5 550 000 mk 12 268 000 mk            skapar en betydande mängd nya arbetsplatser;
11628:                                                       redan nu åtminstone indirekt flera hundra.
11629:   Statsunderstöd beviljas kommuner och företag            1 regeringens program under punkten ''Jord-
11630: inom fiskförädlingsbranschen. År 1984 beviljades      och skogsbrukspolitiken/Fiske'' sägs följande:
11631: endast kommuner understöd, vilket berodde på          ''Fiskerihushållningen och dess förvaltning skall
11632: det ringa antalet ansökningar under året.             utvecklas. Efter det utredningar gjorts skall ett
11633:   Understödets belopp uppgår till högst 50 % (i       inkomstsystem för fisket skapas och målsätt-
11634: specialfall 75 %) av de godtagbara kostnaderna.       ningen för detta är en tryggad utkomst för
11635: T.ex. för 1985 års projekt uppgår kostnadsförsla-     yrkesfiskarna, en stabil prisnivå för fisk samt ett
11636: gen till 5,3 milj. mk.                                varaktigt utnyttjande av fisktillgångarna. Ett åt-
11637:   Av understöden på 1980-talet har kommuner-          gärdsprogram skall uppgöras för att stimulera
11638: na erhållit 4,9 milj. mk och företagen 0,65 milj.     insjöarnas fiskerihushållning.''
11639: mk.                                                       På basis av det ovan anförda kan man konsta-
11640:   Av understöden har 2,5 milj. mk använts för         tera, att det uppenbarligen föreligger ett större
11641: byggande av utrymmen för mottagande och               behov av understöd för de centrala fiskehamnar-
11642: hantering av fisk och 1, 5 milj. mk för anskaff-      na än vad de för ändamålet reserverade anslagen
11643: ning av isfabriker och -maskiner samt för uppfö-      gett möjligheter till. Anslagen under de kom-
11644:                                    1985 vp. -- KJ< n:o 292                                       5
11645: 
11646: mande åren avgörs vid beredningen av statsför-   om statsförslaget avgör hur stora anslag som står
11647: slaget och då riksdagen fattar beslut härom. I   tili förfogande för understödjande av de centrala
11648: sista hand är det riksdagen som vid beslutande   fiskehamnarna.
11649: 
11650:     Helsingfors den 27 augusti 1985
11651: 
11652:                                                                  Trafikminister Matti Luttinen
11653:                                                  1985 vp.
11654: 
11655: Skriftligt spörsmål nr 293
11656: 
11657: 
11658: 
11659: 
11660:                                    Nordman m.fl.: Om koncentrering av utbildning tili Räddningsför-
11661:                                        valtningens utbildningscentral
11662: 
11663: 
11664:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11665: 
11666:    Enligt den riksomfattande generalplanen för         skolningen kunde med fördel ske med hjälp av
11667: organiserandet och utvecklandet av brand- och          en eller flera skolningscentraler på annat håli,
11668: räddningsväsendet skall utbildningskapaciteten         ehuru under Räddningsförvaltningscentralens
11669: byggas ut avsevärt. Avsikten är att i samband          ledning.
11670: med mellanstadiereformen utveckla utbildningen            En utlokaliserad skolning skulie underlätta
11671: för brand- och räddningsväsendet tili samma nivå       rekryteringen av elever och personal, erbjuda
11672: som gäller för andra motsvarande tekniska områ-        utbildning under andra förhålianden, ha positiva
11673: den. Ett primärt mål är att kunna erbjuda alla         regionala verkningar för brand- och räddnings-
11674: blivande brandmän en 19 veckors grundutbild-           väsendet och den allmänna utvecklingen och
11675: ning. Men det handlar inte bara om utbildning          kunde underlätta skötseln av den svenska utbild-
11676: av ny personal, utan även om kompletterings-           ningen på området.
11677: och fortbildningsskolning av verksam personal.            Riktlinjerna för utbyggnaden av utbildningen
11678: Därtill ställer den nya lagstiftningen för civil-      inom brand- och räddningsväsendet slås förmod-
11679: tjänstgöring krav på nya utbildningsarrangemang        ligen fast i anslutning tili statsförslaget för år
11680: inom brand- och räddningsväsendet, liksom den          1986.
11681: planerade nya lagstiftningen för befolkningsskyd-
11682: det väntas göra. 1 dessa sammanhang bör de                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11683: svenskspråkigas behov beaktas.                         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11684:                                                        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
11685:    Enligt generalplanen skall utbildningen kon-        följande spörsmål:
11686: centreras tili Räddningsförvaltningens utbild-
11687: ningscentral, dvs. tili Statens brandinstitut i Esbo             Har Regeringen för avsikt att koncen-
11688: och Statens befolkningsskyddsskola i Lojo. Man                trera ali utbildning tili Räddningsförvalt-
11689: kan på goda grunder ifrågasätta ändamålsenlig-                ningens utbildningscentral, eller är Rege-
11690: heten av en sådan koncentration av utbildningen               ringen beredd att utreda grundande av
11691: med tanke på det behov som ständigt kommer                    en eller flera kompletterande skolnings-
11692: att finnas runt omkring i landet. Mycket av                   centraler?
11693: 
11694:      Helsingfors den 18 juni 1985
11695: 
11696:          Håkan Nordman                    Mauri Pekkarinen              Gunnar ] ansson
11697:          Håkan Malm                       Boris Renlund                 Mats Nyby
11698:                   Ole Norrback                                  Sten Söderström
11699: 
11700: 
11701: 
11702: 
11703: 4285007680
11704: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 293
11705: 
11706: Kirjallinen kysymys n:o 293                                                                  Suomennos
11707: 
11708: 
11709: 
11710: 
11711:                                   Nordman ym.: Koulutuksen keskittämisestä Pelastushallinnon
11712:                                     koulutuskeskukseen
11713: 
11714: 
11715:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11716: 
11717:    Koko maan käsittävän palo- ja pelastustoimen       Suuri osa koulutuksesta voisi hyvin tapahtua
11718: järjestämisen yleissuunnitelman mukaan tullaan        muualla sijaitsevassa tai useammissa koulutuskes-
11719: koulutuskapasiteettia huomattavasti laajenta-         kuksissa, vaikka ne olisivat Pelastushallintokes-
11720: maan. Tarkoituksena on keskiasteen uudistami-         kuksen johdon alaisia.
11721: sen yhteydessä kehittää palo- ja pelastustoimen          Hajasijoitettu koulutus helpottaisi oppilaiden
11722: koulutusta muiden vastaavien teknisten alojen         ja henkilökunnan saantia, tarjoaisi koulutusta
11723: tasolle. Ensisijaisena päämääränä on tarjota kai-     toisenlaisissa olosuhteissa; sillä olisi myönteinen
11724: kille tuleville palomiehille 19 viikon peruskoulu-    alueellinen vaikutus palo- ja pelastustoimeen
11725: tus. Kysymys ei kuitenkaan ole ainoastaan uuden       sekä yleiseen kehitykseen ja se saattaisi helpottaa
11726: henkilökunnan kouluttamisesta, vaan myös toi-         alan ruotsin kielellä tapahtuvan koulutuksen hoi-
11727: mivan henkilökunnan täydennys- ja jatkokoulu-         tamista.
11728: tuksesta. Tämän lisäksi asettaa uusi siviilipalve-       Palo- ja pelastustoimen laajentamisen suunta-
11729: luslainsäädäntö uudenlaisia vaatimuksia palo- ja      viivat tullaan luultavasti vahvistamaan vuoden
11730: pelastustoimen alan koulutuksen järjestämiselle;      1986 tulo- ja menoarvion yhteydessä.
11731: saman odotetaan koskevan uutta suunnitteilla
11732:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11733: olevaa väestönsuojelulainsäädäntöä. Näiden jär-
11734:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11735: jestelyjen yhteydessä tulee ruotsinkielisten tar-
11736:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11737: peet ottaa huomioon.
11738:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11739:    Yleissuunnitelman mukaan keskitetään koulu-
11740: tus Pelastushallinnon koulutuskeskukseen, ts.                    Onko Hallituksen tarkoituksena keskit-
11741: valtion Espoossa sijaitsevaan palo-opistoon ja val-           tää kaikki koulutus Pelastushallinnon
11742: tion Lohjalla sijaitsevaan väestönsuojelukouluun.             koulutuskeskukseen, vai onko Hallitus
11743: Voidaan hyvällä syyllä asettaa kyseenalaiseksi täl-           valmis tutkimaan yhden tai useamman
11744: lainen koulutuksen keskittäminen, kun otetaan                 täydentävän koulutuskeskuksen perusta-
11745: huomioon koko maan käsittävä jatkuva tarve.                   mismahdollisuuksia?
11746: 
11747:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
11748: 
11749:          Håkan Nordman                   Mauri Pekkarinen              Gunnar Jansson
11750:          Håkan Malm                      Boris Renlund                 Mats Nyby
11751:                   Ole Norrback                                 Sten Söderström
11752:                                        1985 vp. -      KK n:o 293                                        3
11753: 
11754: 
11755: 
11756: 
11757:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11758: 
11759:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         voitaisiin muutoinkin kehittää tarvetta vastaavas-
11760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ti, tulisi perustaa 390 uutta oppilaspaikkaa.
11761: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-            Sisäasiainministeriössä on tehty selvitys uusien
11762: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       oppilaspaikkojen sijoitusvaihtoehdoista.
11763: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Johtohenkilöstön koulutuksen lisätilojen tarve
11764: Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            on tyydytettävissä tarkoituksenmukaisimmin Jaa~
11765: kysymyksestä n:o 293:                                  jentamalla Valtion palo-opistoa 40 oppilaspaikal-
11766:                                                        la. Palomieskoulutuksessa ja väestonsuojelun
11767:           Onko Hallituksen tarkoituksena keskit-       miehistökoulutuksessa tarvittavat oppilaspaikat
11768:        tää kaikki koulutus Pelastushallinnon           ovat parhaiten toteutettavissa rakentamalla 3 50
11769:        koulutuskeskukseen, vai onko Hallitus           uutta oppilaspaikkaa Valtion väestönsuojelukou-
11770:        valmis tutkimaan yhden tai useamman             lun yhteyteen.
11771:        täydentävän koulutuskeskuksen petusta-             Palomieskoulutuksen ja väestönsuojelun mie-
11772:        mismahdollisuuksia?                             histökoulutuksen erottaminen omaksi kokonai-
11773:                                                        suudeksi ja tähän koulutukseen tarvittavien 350
11774:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       oppilaspaikan sijoittaminen jollekin muulle paikc
11775: ti seuraavaa:                                          kakunnalle kuin Lohjalie voisi olla myös mahdol-
11776:                                                        lista, mikäli tästä aiheutuvat epäsuorat, esimer-
11777:    Espoossa sijaitsevassa Valtion palo-opistossa on    kiksi aluepoliittiset ja työllisyyspoliittiset edut
11778: 100 oppilaspaikkaa ja Lohjalla Valtion väes-           korvaisivat toiminnan hajauttamisesta aiheutuvat
11779: tönsuojelukoulussa on noin 50 oppilaspaikkaa.          perustamis- ja käyttökustannusten lisäykset.
11780: Vakinaisten oppilaspaikkojen riittämättömyyden            Sen sijaan useamman kuin yhden erillisen
11781: vuoksi on jouduttu turvautumaan erilaisiin tila-       koulutusyksikön perustaminen ei ole tarkoituk-
11782: päisjärjestelyihin. Palo-opisto järjestää vuosittain   senmukaista. Ratkaisu tulisi perustamis- ja käyt-
11783: 3-4 palomieskurssia opiston ulkopuolella eri           tökustannuksiltaan erittäin kalliiksi. Koulutus-
11784: kuntien palolaitoksilla vuokratuissa tiloissa käyt-    yksiköiden liian pieni koko vaikeuttaisi myös
11785: täen palolaitosten henkilökuntaa tuntiopettajina.      monin tavoin opetuksen järjestelyjä. Muun mu-
11786: Palomieskurssien ensiavun ja sairaankuljetuksen        assa alan ruotsinkielisen opetuksen kehittämiseen
11787: opetus järjestetään eri puolilla maata sairaan-        on suurella koulutusyksiköllä paremmat mahdol-
11788: hoito-oppilaitoksissa. Väestönsuojelukoulun noin       lisuudet kuin pienellä koulutusyksiköllä, jolla on
11789: kahdeksastakymmenestä vuosittaisesta kurssista         vähän opetushenkilöstöä.
11790: viidesosa järjestetään muilla paikkakunnilla kuin         Vaikka pääosa koulutuksesta on tarkoitus kes-
11791: Lohjalla. Nämä tilapäisjärjestelyt vastaavat noin      kittää Pelastushallinnon koulutuskeskuksen vaki-
11792: 140 oppilaspaikkaa.                                    naisille oppilaspaikoille, erilaisia lyhyehköjä täy-
11793:   Jotta eri puolilla maata tilapäisjärjestelyin to-    dennys- ja muita koulutustilaisuuksia järjestettäi-
11794: teutettu koulutus voitaisiin keskittää vakinaiseen     siin jatkossakin muilla paikkakunnilla silloin kun
11795: oppilaitokseen ja jotta pelastusalan koulutusta        se olisi tarkoituksenmukaista ja edullista.
11796: 
11797:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
11798: 
11799:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
11800: 4                                        1985 vp. -       KK n:o 293
11801: 
11802: 
11803: 
11804: 
11805:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
11806: 
11807:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Vid inrikesministeriet har alternativen för pla-
11808: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         cering av de nya elevplatserna utretts.
11809: av den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av              Behovet av tilläggsutrymmen för utbildning av
11810: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         personalen inom ledningen kan lämpligast till-
11811: dagsman Nordman m.fl. undertecknade spörs-                fredsställas genom en utvidgning av Statens
11812: mål nr 293:                                               brandinstitut med 40 elevplatser. 1 utbildningen
11813:            Har Regeringen för avsikt att koncen-          av brandmän och manskap inom befolknings-
11814:         trera all utbildning till Räddningsförvalt-       skyddet kan de erforderliga elevplatserna bäst
11815:         ningens utbildningscentral, eller är Rege-        erhållas genom att 350 nya elevplatser inrättas i
11816:         ringen beredd att utreda grundande av             samband med Statens befolkningsskyddsskola.
11817:         en eller flera kompletterande skolnings-             Det vore även möjligt att avskilja utbildningen
11818:         centraler?                                        av brandmän och utbildningen av manskap inom
11819:                                                           befolkningsskyddet till en skild helhet och att
11820:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          placera de 350 elevplatser som är nödvändiga
11821: anföra följande:                                          härför på annan ort än i Lojo, om de indirekta,
11822:                                                           t.ex. region- och arbetskraftspolitiska fördelar
11823:    Vid Statens brandinstitut i Esbo finns 100             som föranleds av detta ersätter den ökning av
11824: elevplatser och vid Statens befolkningsskyddssko-         anläggnings- och driftskostnader som föranleds
11825: la i Lojo 50 elevplatser. På grund av det otillräck-      av decentraliseringen av verksamheten.
11826: liga antalet ordinarie elevplatser har olika tillfälli-
11827: ga arrangemang tillgripits. Brandinstitutet ord-             Däremot är det inte ändamålsenligt att inrätta
11828: nar årligen 3-4 brandmanskurser utanför det               mer än en avskild utbildningsenhet. En sådan
11829: egentliga instirutet i utrymmen som hyrts av              lösning skulle med avseende på grundläggnings-
11830: brandverket i olika kommuner, varvid personalen           och driftskostanderna bli ytterst kostsam. Utbild-
11831: vid brandverket har använts som timlärare.                ningsenheternas ringa storlek skulle även på
11832: Brandmanskursernas undervisning i första hjälp            många sätt försvåra arrangemanget av undervis-
11833: och sjuktransport ordnas vid sjukvårdsläroinrätt-         ningen. Bland annat har en större utbildnings-
11834: ningar i olika delar av landet. Av befolknings-           enhet större möjlighet att utveckla den svensk-
11835: skyddsskolans ca åttio årliga kurser arrangeras en        språkiga undervisningen inom området än en
11836: femtedel på andra orter än i Lojo. Dessa tillfälli-       liten utbildningsenhet, där den personai som
11837: ga arrangemang motsvarar ca 140 elevplatser.              sköter undervisningen är liten.
11838:    För att den utbildning som med tillfälliga                Även om huvuddelen av undervisningen är
11839: arrangemang genomförts på olika håll i landet             tänkt att koncentreras till de ordinarie elevplat-
11840: skall kunna koncentreras till en ordinarie läroin-        serna inom Räddningsförvaltningens utbildnings-
11841: rättning och för att utbildningen i räddnings-            central, kommer olika, korta fortbildnings- och
11842: branschen även i övrigt skall kunna utvecklas i           utbildningstillfällen även i fortsättningen att ord-
11843: enlighet med behovet, bör 390 nya elevplatser             nas på andra orter då det är ändamålsenligt och
11844: inrättas.                                                 förmånligt.
11845: 
11846:      Helsingfors den 27 september 1985
11847: 
11848:                                                                        lnrikesminister Kaisa Raatikainen
11849:                                                  1985 vp.
11850: 
11851: Kirjallinen kysymys n:o 294
11852: 
11853: 
11854: 
11855: 
11856:                                     Dromberg ym.: Valtion osallistumisesta Keski-Uudenmaan merivie-
11857:                                       märin rakentamisen loppuunsaattamiseksi
11858: 
11859: 
11860:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11861: 
11862:    Keski-Uudenmaan kunnat, Järvenpää, Kerava,           miljoonaa markkaa. Vuonna 1985 valmistuvan
11863: Tuusula ja Vantaa ovat vuodesta 1976 lähtien            osuuden kustannusarvio on 25 miljoonaa mark-
11864: osallistuneet maamme laajimman vesiensuojelu-           kaa, josta valtion osuus on 2 miljoonaa markkaa.
11865: hankkeen Keski-Uudenmaan meriviemärin ra-               Rakentamatta olevan kalliotunnelin osan kustan-
11866: kentamiseen. Keski-Uudenmaan meriviemäri toi-           nusarvio on 21 miljoonaa markkaa.
11867: mii seudullisena siirtoviemärinä, jonka kautta             Ympäristöministeriön 3.11.1983          asettama
11868: johdetaan Vantaanjoen vesistöalueelta suurin osa        Vantaanjoen virkistyskäytön kehittämistä selvittä-
11869: alueella syntyvistä jätevesistä.                        nyt Vantaanjoki-toimikunta on mietinnössään
11870:    Meriviemärin rakentajana toimii Keski-Uuden-         korostanut meriviemärin rakennustöiden lop-
11871: maan vesiensuojelun kuntainliitto. Meriviemäriä         puunsaattamisen tärkeyttä aikataulun mukaisesti
11872: on jo otettu osittain käyttöön ja sen on maara          ja esittänyt, että valtio osallistuisi meriviemärin
11873: valmistua kokonaisuudessaan vuoden 1986 lop-            rakentamiseen vuonna 1986 8 miljoonalla mar-
11874: puun mennessä.                                          kalla.
11875:    Vuosien 1985-86 aikana on tarkoitus raken-              Keski-Uudenmaan kunnat ovat koko merivie-
11876: taa meriviemärin viimeisenä osuutena kalliotun-         märin rakentamisen aikana edellyttäneet, että
11877: neli, jonka valmistuessa viemärin vedenjohtamis-        valtio omalta osaltaan tukee hanketta alkuperäi-
11878: kyky paranee olennaisesti. Tähän saakka joudu-          sen suunnitelman mukaisesti. Mikäli valtio ei
11879: taan jätevesiä johtamaan vanhoissa putkiviemä-          osallistu meriviemärin rakentamiseen vuonna
11880: reissä, joiden ahtauden vuoksi puhdistamattomia         1986, tulee hankkeen valmistuminen todennä-
11881: jätevesiä joutuu ajoittain vesistöön.                   köisesti edelleen viivästymään ja näin osaltaan
11882:     Keski-Uudenmaan kunnat päätyivät merivie-           hidastamaan Vantaanjoen virkistyskäytön kehit-
11883: märin rakentamiseen valtion vesiviranomaisten           tämistä koskevien suunnitelmien toteuttamista.
11884: suosituksesta, vaikka se muodostuukin kustan-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11885: nuksiltaan noin 30 prosenttia kalliimmaksi kuin         tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
11886: erilliset kunta- ja taajamakohtaiset puhdistamot.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11887: Tällöin edellytettiin kuitenkin, että valtio osallis-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11888: tuisi kustannuksiin koko hankkeen rakentamisen
11889:  ajan. Valtion osallistuminen onkin ollut perustel-                Onko    Hallitus    omalta    osaltaan
11890:  tua hankkeen huomattavan seudullisen merkityk-                 varautunut tukemaan Vantaanjoen virkis-
11891: sen ja tavanomaista korkeampien kustannusten                    tyskäytön kehittämistä koskevien suunni-
11892: vuoksi.                                                         telmien toteuttamista, ja
11893:     Meriviemärin rakentamiseen oli vuoden 1984                     aikooko Hallitus turvata Keski-Uuden-
11894:  loppuun mennessä käytetty yhteensä 103,5 mil-                  maan meriviemärihankkeen alkuperäisen
11895:  joonaa markkaa, josta valtion osuus on ollut 10,5              aikataulun mukaisen valmistumisen?
11896: 
11897:        Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
11898: 
11899:           Kaarina Dromberg                 Tauno Valo                      Pekka Myllyniemi
11900:           Pirjo Ala-Kapee                  Pertti Salolainen               Elisabeth Rehn
11901:           Liisa Arranz                     Ritva Laurila                   Veikko Saarto
11902:           Peter Muurman                    Antti Kalliomäki                Marjatta Väänänen
11903:           Martti Tiuri                     Tarja Halonen                   Elsi Hetemäki-Olander
11904: 4285008214
11905: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 294
11906: 
11907: 
11908: 
11909: 
11910:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11911: 
11912:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:o 1 momentissa        van vuoden aikana Helsingin kaupungin tarkoi-
11913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksena on rakentaa kalaporras Vantaanjoen
11914: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-       alimpaan koskeen. Lisäksi kesällä 1985 Helsingin
11915: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vesipiirin vesitoimisto on tutkinut Vantaanjoen
11916: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      vesistössä kaikkiaan 11 koskea kalatalouden edis-
11917: Drombergio ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         tämisen ja virkistyskäytön hankesuunnittelua var-
11918: kysymyksestä o:o 294:                                ten. Vesi-, kalatalous- ja museoviraoomaiset, asi-
11919:                                                      anomaiset kunnat sekä Helsingin seutukaavaliitto
11920:           Onko    Hallitus    omalta    osaltaan     laativat yhteistyössä Vantaanjoen koski-ioven-
11921:        varautunut tukemaan Vaotaanjoen virkis-       toiotia tavoitteena koskien mahdollisimman no-
11922:        tyskäytön kehittämistä koskevien suunni-      pea kunnostaminen.
11923:        telmien toteuttamista, ja
11924:           aikooko Hallitus turvata Keski-Uuden-         Vaotaanjoen vesistön virkistyskäytön kehittä-
11925:        maan meriviemärihankkeen alkuperäisen         misen työnjakoa on selvitetty Vantaanjokitoimi-
11926:        aikataulun mukaisen valmistumisen?            kunnan 30.4.1985 valmistuneessa mietinnössä
11927:                                                      (Komiteanmietintö 1985:31 ).
11928:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Valtio on osallistunut Keski-Uudenmaan meri-
11929: ti seuraavaa:                                        viemärihankkeeseen vuosina 1975-84 myöntä-
11930:                                                      mällä vesiensuojeluavustuksia 4 milj. markkaa
11931:    Vaotaanjoen virkistyskäytön kehittämistä kos-
11932:                                                      sekä myöntämällä valtion vesihuoltotyön yhtey-
11933: keva suunnitelmien toteuttaminen on hyvin
11934:                                                      dessä työmäärärahoja 8,5 milj. markkaa. Lisäksi
11935: ajankohtainen yhteistyöalue valtion, asianomais-
11936: ten kuntien ja muiden yhteisöjen kesken. Vao-        hankkeeseen on myönnetty korkotukilainaa noin
11937: taanjoen vesistöhän sijaitsee maan tiheimmin         17,5 milj. markkaa. Kuluvan vuoden tulo- ja
11938:                                                      menoarviossa on meriviemärio osahankkeeseen
11939: asutussa osassa ja siihen on tehty mittavia inves-
11940:                                                      välillä Koivuhaka-Pihlajamäki varattu 2 milj.
11941: tointeja veden laadun parantamiseksi. Kiireelli-
11942: simpiä yhteistyökohteita ovat Vaotaanjoen tär-       markkaa.
11943: keimpien koskiosuuksien ja tärkeimmän sivuhaa-           Meriviemärihankkeen viimeistä osuutta Koivu-
11944: ran, Keravanjoen kunnostaminen. Keravanjoen          haka-Pihlajamäki toteutetaan parhaillaan. Kai-
11945: kuooostamistoimeopiteet ovat edenneet jo varsin      kissa käynnissä olevissa urakoissa on sovittu ra-
11946: pitkälle. Keravanjokea koskevaan suunnitelmaan       kenousaikataulusta, joten hankkeen loppuun-
11947: sisältyy muun muassa seuraavia kuonostustoi-         saattaminen on louhiotojeo ja muun varsinaisen
11948: meopiteitä, kuten allastuksia, uimarantojen pa-      tunnelirakentamisen puolesta turvattu. Pihlaja-
11949: rannuksia, lisäveden johtamista Päijäone-tunoe-      mäen pumppaamoo rakentamisesta ei toistaiseksi
11950: lista sekä asutuksen tulvansuojeluun liittyvä pie-   ole sovittu. Jotta koko meriviemärihanke valmis-
11951: nehkö perkaus. Vesihallintoa koskevassa toi-         tuisi aikataulun mukaisesti, olisi pumppaamoo
11952: minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1986-        rakentaminen aloitettava ensi vuoden alkuun
11953: 1989 on valtion osuudeksi tähän kunnostustyö-        mennessä.
11954: hön ehdotettu 6 milj. markkaa. Kuntien keski-            Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa
11955: näisen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi on val-      on momentilla 35.25. 77 (Vesiensuojelutyöt)
11956: tion osallistuminen hankkeeseen hyvin tärkeätä.      varattu 2 milj. markkaa meriviemärio osahanket-
11957:    Vaotaanjoen vesistön virkistyskäytön kehittä-     ta välillä Koivuhaka-Pihlajamäki koskevaan val-
11958: mistä kalataloudellisin kunnostustoimenpitein on     tion vesihuoltotyöhöo. Momentio lisäperustelu-
11959: valtion puolelta tuettu jo usean vuoden ajan         jen mukaan osahankkeen kustannusarvio on 50
11960: jatkuneen vaelluskalakantojen viihtymiseen ja li-    milj. markkaa, jota valtio avustaa 2 milj. markal-
11961: sääntymiseen liittyvio tutkimuksin. Vielä kulu-      la.
11962: 
11963:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985
11964: 
11965:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
11966:                                      1985 vp. -      KK n:o 294                                      3
11967: 
11968: 
11969: 
11970: 
11971:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11972: 
11973:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bygga en fisktrappa i den fors som ligger närmast
11974: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       Vanda ås utlopp. Dessutom har Helsingfors vat-
11975: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av         tendistrikts vattenbyrå sommaren 1985 undersökt
11976: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    totalt 11 stycken forsar i Vanda å med tanke på
11977: dagsledamot Dromberg m.fl. undertecknade             att främja fiskeriet och rekreationsanvändningens
11978: spörsmål nr 294:                                     projektplanering. Vatten-, fiskeri- och musei-
11979:                                                      myndigheterna, vederbörande kommuner samt
11980:           Har Regeringen för egen del berett sig     Helsingfors regionplansförbund sammanställer
11981:        på att stödja förverkligandet av de planer    som ett samarbetsprojekt en inventering av Van-
11982:        som gäller utvecklandet av rekreationsan-     da ås forsar med målsättningen att få en så snabb
11983:        vändningen av Vanda å, och                    iståndsättning av forsarna som möjligt.
11984:           ämnar Regeringen säkerställa att Mel-
11985:        lersta Nylands havsavloppsledningspro-           Arbetsfördelningen vid utvecklandet av rekrea-
11986:        jekt blir färdigt i enlighet med den          tionsanvändningen av Vanda å och anslutande
11987:        ursprungliga tidtabellen?                     vattendrag har utretts i betänkandet av korumis-
11988:                                                      sioneo för Vanda å, som blivit färdigt den
11989:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      30.4.1985 (Kommittebetänkande 1985:31).
11990: anföra följande:                                        Staten har deltagit i Mellersta Nylands havsav-
11991:                                                      loppsledningsprojekt åren 1975-1984 genom att
11992:    Förverkligandet av pianeroa för att utveckla
11993:                                                      bevilja 4 miljoner mark i vattenvårdsbidrag samt
11994: rekreationsanvändningen av Vanda å är ett syn-
11995:                                                      genom att bevilja arbetsanslag på 8,5 miljoner
11996: nerligen aktuellt samarbetsområde för staten,
11997:                                                      mark i samband med statens vatten- och avlopps-
11998: vederbörande kommuner och övriga samfund.
11999:                                                      arbeten. Dessutom har för projektet beviljats
12000: Vanda å ligger ju i den tätast befolkade delen av
12001:                                                      17,5 miljoner mark som räntestödslån. I inneva-
12002: landet och omfawl.nde investeringar har gjorts
12003:                                                      rande års statsförslag har för havsavloppsledning-
12004: för att förbättra vattnets kvalitet. Tili de mest
12005:                                                      ens delprojekt mellan Björkhagen och Rönnbacka
12006: brådskande samarbetsprojekten hör iståndsätt-
12007:                                                      reserverats 2 miljoner mark.
12008: ningen av de viktigaste forsarna i Vanda å och
12009: dess viktigaste bifåra, Kervo å. Med iståndsätt-        Det sista avsnittet av havsavloppsledningspro-
12010: ningen av Kervo å har man kommit mycket              jektet från Björkhagen tili Rönnbacka förverkli-
12011: långt. Pianeo för iståndsättningen av Kervo å        gas som bäst. Vid alla pågående ackordarbeten
12012: innehåller bl.a. åtgärder som går ut på byggande     har man kommit överens om byggnadstidtabel-
12013: av bassänger, förbättring av simstränder, ledning    len, varför man har tryggat projektets slutförande
12014: av tilläggsvatten från Päijänne-tunneln samt en      när det gäller sprängning och annat egentligt
12015: mindre rensning för att skydda bosättningen mot      tunnelbygge. Man har inte ännu kommit överens
12016: översvämningar. I verksamhets- och ekonomipla-       om byggandet av Rönnbacka pumpverk. För att
12017: nen för vattenförvaltningen för åren 1986-89         hela havsavloppsledningsprojektet skulle bli fär-
12018: har man som statens andel i detta iståndsätt-        digt enligt tidtabellen borde byggandet av
12019: ningsarbete föreslagit 6 miljoner mark. För att få   pumpverket inledas före utgången av år 1985.
12020: tili stånd samarbete mellan korumuneroa är sta-         I innevarande års statsförslag har under mo-
12021: tens medverkan i projektet mycket viktigt.           ment 35.25.77 (Vattenvårdsarbeten) reserverats 2
12022:     Ett utvecklande av rekreationsanvändningen av    miljoner mark för statens vatten- och avloppsar-
12023: Vanda å genom iståndsättningsåtgärder i anslut-      beten i havsavloppsledningens delprojekt mellan
12024: ning tili fisket har av staten stötts genom under-   Björkhagen och Rönnbacka. Enligt tilläggsmoti-
12025: sökningar av vandringsfiskbeståndets trivsel och     veringarna för momentet är kostnadsförslaget för
12026: förökning, som pågått under flera års tid. Ännu      delprojektet 50 miljoner mark, som staten stöder
12027: innevarande år har Helsingfors stad för avsikt att   med 2 miljoner mark.
12028:      Helsingfors den 9 oktober 1985
12029: 
12030:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
12031:                   j
12032:                  j
12033:                 j
12034:                j
12035:               j
12036:              j
12037:             j
12038:            j
12039:           j
12040:          j
12041:         j
12042:        j
12043:       j
12044:      j
12045:     j
12046:    j
12047:   j
12048:  j
12049: j
12050:                                                  1985 vp.
12051: 
12052: Kirjallinen kysymys n:o 295
12053: 
12054: 
12055: 
12056: 
12057:                                     Kortesalmi: Kaukopuhelumaksujen alentamisesta
12058: 
12059: 
12060:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12061: 
12062:    "Kaukopuhelujen hinnassa on roima ylihinta           sama olisi uudistettava muutaman vuoden kulut-
12063: piiloveroa." Näin toteaa Oulun Puhelin Oy:n             tua. Posti keräsi ylijäämää pelkällä kaukopuhelu-
12064: toimitusjohtaja Sakari Nevalainen sanomalehti           toimella vuonna 1984 peräti 1,1 miljardia mark-
12065: Kalevalle 26.1.1985 antamassaan haastattelussa.         kaa eli 1 100 000 000 markkaa.
12066:    ''Kun Oulussa asuva äiti soittaa tyttärensä
12067:                                                            Kaukopuhelujen ylihinta eli ankara piilovero
12068: perheelle Helsinkiin, joutuu hän maksamaan
12069:                                                         on erityisen raskas Pohjois-Suomen ja muiden
12070: tästä puhelusta nelinkertaisen hinnan kustannuk-
12071:                                                         syrjäseutujen yritystoiminnalle, joka joutuu pitä-
12072: siin nähden'', toteaa toimitusjohtaja Nevalainen
12073:                                                         mään yhteyksiä runsaasti Helsinkiin ja muualle-
12074: ja jatkaa, "ja mitäpä tällainen muuta on kuin
12075:                                                         kin kauas. Alussa mainittu toimitusjohtaja Neva-
12076: piiloveroa, jolla kerätään ylimääräistä tuloa valti-
12077:                                                         laisen toteamus osoittaa tietysti myös sen, että
12078: olle. Se on myös osoitus negatiivisesta aluepolitii-
12079:                                                         myös yksityisille perheille tällainen kaukopuhelu-
12080: kasta. Näyttää siltä, että posti- ja telelaitos perii
12081:                                                         jen piilovero on aivan kohtuuton. Oikeaa puhe-
12082: kaukopuhelujen roimalla ylihinnoittelulla enem-
12083:                                                         lintaksapolitiikkaa onkin se, että puhelupalvelut
12084: män ylijäämää kuin Alko konsanaan. Ja asioista
12085:                                                         on tarjottava mahdollisimman halvalla eli niin,
12086: ei puhuta reilusti", Nevalainen jatkaa.
12087:                                                         että maksut kattavat kustannukset. Tiedon kulku
12088:    Oulun Puhelin Oy:n alueella on keskimääräi-          ei saa olla verotuksen kohteena.
12089: nen puhelinlasku tilaajaa kohden vuodessa 2 000
12090: markkaa. Tästä summasta peritään Nevalaisen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12091: mukaan kaukopuhelujen ylihintaa 750 markkaa.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12092:    Posti- ja telehallitus on äskettäin luvannut,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12093: että kaukopuhelumaksuihin tulisi viiden vuoden          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12094: aikana alennusta 10 prosenttia vuodessa. Tätä
12095: toimitusjohtaja Nevalainen pitää kuitenkin vain                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
12096: pelkkänä kosmeettisena eleenä. On epäselvää,                   miin kaukopuhelujen kohtuuttoman yli-
12097: otettaisiinko tuossa prosenttilaskussa edes inflaa-            hinnan eli piiloveron poistamiseksi huo-
12098: tiota huomioon.                                                mattavasti tehokkaammalla tavalla kuin
12099:    Toimitusjohtaja Nevalaisen mielestä kaukopu-                mitä posti- ja telehallitus on äsken esittä-
12100: helumaksut olisi alennettava heti puoleen ja                   nyt?
12101: 
12102:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
12103: 
12104:                                           ]. Juhani Kortesalmi
12105: 
12106: 
12107: 
12108: 
12109: 4285006996
12110: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 295
12111: 
12112: 
12113: 
12114: 
12115:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12116: 
12117:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         noin 150 milj. mk. Lisäksi on muistettava, että
12118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alennus vähentää myös liikevaihtoveron tuottoa
12119: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-         lähes 30 milj. mk. Yhteensä alennus siis vähen-
12120: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tää ensi vuonna valtiolle kertyviä tuloja noin 180
12121: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.     milj. mk.
12122: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta
12123: kysymyksestä n:o 295:                                     Suurempaan kaukopuhelumaksujen alennuk-
12124:                                                        seen kuin 10 % ei ole syytä kerralla ryhtyä, koska
12125:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-       tämä jo näkyisi valtion muiden maksujen tai
12126:         miin kaukopuhelujen kohtuuttoman yli-          verojen korotustarpeena. Toisaalta suurempi
12127:         hinnan eli piiloveron poistamiseksi huo-       alennus lisäisi kaukopuhelinliikennettä kerralla
12128:         mattavasti tehokkaammalla tavalla kuin         liikaa, koska puhelinverkkojen laajennushank-
12129:         mitä posti- ja telehallitus on äsken esittä-   keet on mitoitettu tasaisempaa kasvua silmällä
12130:         nyt?                                           pitäen.
12131: 
12132:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Jotta entinen palvelutaso säilyisi, täytyisi mää-
12133: ti seuraavaa:                                          rärahoja lisätä sekä kauko- että verkkoryhmäver-
12134:                                                        kon laajennuksiin. Myös toimilupapuhelinlaitok-
12135:    Vaitioneuvosto teki 21.3. 1985 periaatepäätök-      set joutuisivat investoimaan verkkoryhmäverk-
12136: sen      kaukopuhelumaksujen          alentamisesta    konsa laajennuksiin, ja tästä aiheutuisi painetta
12137: 1.11.1985 alkaen noin 10 %:lla. Käytännössä            paikallispuhelumaksujen korottamiseen.
12138: tämä merkitsee sitä, että asetuksella vahvistetta-
12139: vat kaukopuhelumaksut halpenevat nimellisesti             Kuten edellä olevasta käy ilmi, hallitus on
12140: keskimäärin noin 10 % . Mikäli ensi vuodelle           toteuttamassa erittäin tuntuvan tariffialennuk-
12141: tavoitteeksi asetettu 4 % :n inflaatiovauhti toteu-    sen, joka parantaa nimenomaan kysymyksessäkin
12142: tuu, kaukopuhelumaksut tulevat ensi vuoden             mainittujen Pohjois-Suomen ja muiden syrjäseu-
12143: aikana halpenemaan reaalisesti 13,5 % .                tujen sekä kotitalouksien tietoliikennepalveluja.
12144:    Alennuksen on arvioitu vähentävän posti- ja         Pitemmälle meneviä toimenpiteitä ei näin ollen
12145: telelaitoksen kaukopuhelutuloja vuonna 1986            ainakaan nyt ole katsottu tarpeellisiksi.
12146: 
12147:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1985
12148: 
12149:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
12150:                                        1985 vp. -      KK n:o 295                                      3
12151: 
12152: 
12153: 
12154: 
12155:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12156: 
12157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           minskar omsättningsskatteintäkterna med närma-
12158: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         re 30 milj. mk. Sammanlagt innebär således
12159: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av           nedsättningen en minskning av statens inkomster
12160: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      med ca 180 milj. mk.
12161: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade                Det är inte skäl att med en gång införa en
12162: spörsmål nr 295:                                       större nedsättning än 10 Ofo av avgifterna för
12163:            Ämnar Regeringen i brådskande ord-          fjärrsamtal, eftersom detta skulie komma tili
12164:         ning vidta åtgärder för eliminering av det     synes i form av ett behov att höja statens övriga
12165:         oskäliga överpriset på fjärrsamtal, dvs.       avgifter elier skatter. Dessutom skulie en större
12166:         dold skatt på dessa samtal, på ett betyd-      nedsättning öka fjärrsamtalstrafiken för mycket
12167:         ligt effektivare sätt än post- och telesty-    på en gång, eftersom utbyggnaden av telefonnä-
12168:         rdsen nyligen har föreslagit?                  ten har dimensionerats med tanke på en jämnare
12169:                                                        utveckling.
12170:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          För att setvicenivån skali kunna bibehålias
12171: anföra följande:                                       borde anslagen för utbyggnad av säväl fjärr- som
12172:    Statsrådet fattade 21.3 .198) ett principbeslut     lokalnäten ökas. Även telefoninrättningar med
12173: om sänkning av avgifterna för fjärrsamtal med ca       koncession skulie bli tvungna att investera i en
12174: 10 %, räknat från 1.11.198). 1 praktiken inne-         utbyggnad av näten i sina nätgrupper, och detta
12175: bär detta att avgifterna för fjärrsamtal, som          skulie leda tili ett tryck i riktning mot höjda
12176: faststälis genom förordning, nominellt sjunker         avgifter för lokalsamtal.
12177: med i medeltal ca 10 Ofo. Om inflationstakten             Såsom framgår av det ovan sagda håller rege-
12178: nästa år kan hålias vid det uppställda målet 4 Ofo ,   ringen på att genomföra en synnerligen kännbar
12179: blir realsänkningen av avgifterna för fjärrsamtal      tariffnedsättning, något som förbättrar telekom-
12180: 13,) Ofo.                                              munikationerna uttryckligen i norra Finland,
12181:    Det har beräknats att nedsättningen av avgift-      som nämns i spörsmålet, och även i andra
12182: erna minskar post- och televerkets inkomster av        avlägsna trakter samt för hushållen. Mera omfat-
12183: fjärrsamtal med ca 1)0 milj. mk år 1986. Det bör       tande åtgärder har sålunda inte ansetts nödvändi-
12184: dessutom ihågkommas att sänkningen även                ga, åtminstone inte i detta skede.
12185: 
12186:      Helsingfors den 29 juli 198)
12187: 
12188:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
12189: 1
12190: 1
12191:  1
12192:  1
12193:   1
12194:   1
12195:    1
12196:    1
12197:     1
12198:     1
12199:      1
12200:      1
12201:       1
12202:       1
12203:        1
12204:        1
12205:         1
12206:         1
12207:          1
12208:          1
12209:           1
12210:           1
12211:            1
12212:            1
12213:             1
12214:             1
12215:              1
12216:              1
12217:               1
12218:                                                  1985 vp.
12219: 
12220: Kirjallinen kysymys n:o 296
12221: 
12222: 
12223: 
12224: 
12225:                                     E. Laine ym.: Fosforipäästöjen syiden selvittämisestä Uudenkaupun-
12226:                                        gin vesialueelia
12227: 
12228: 
12229:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12230: 
12231:    Lounaissaaristossa Uudenkaupungin vesialueil-        turvaiSI näin ei vain ympanstoa, vaan myös
12232: la tehdyissä tutkimuksissa on paljastunut jättiläis-    lannoiteteollisuuden työpaikat tuotannon voides-
12233: näisiä fosforipitoisuuksia. Luonnontilaiset arvot       sa jatkua. Ehkä muitakin kipsikasan hyötykäyttö-
12234: ln ylitetty jopa kaksituhatkertaisesti. Jäljet johta-   tapoja saattaisi löytyä.
12235: tat Kemiran tehtaiden jätekipsikasaan, josta fos-          On lähdettävä siitä, että erityisesti valtion
12236: fori tutkijoiden mukaan on päässyt vesistöön.           yhtiöllä Kemiraila on erityisvelvollisuus huolehtia
12237:    Kemiran lannoitetehtailla Uudessakaupungissa         fosforipäästöjen mereen ja muuhun vesistöön
12238: ;yntyy kipsijätettä. Sitä varastoidaan valtavana        joutumisen estämisestä.
12239: morena ja päästöjen pitäisi ehkäistyä tietyn oja-          Esillä olevaa ongelmaa ratkaistaessa on ensin-
12240: iärjestelyn avulla. Kipsivuoren painon kasvaessa        näkin muistettava, että fosforipäästöt aiheuttavat
12241: ln kuitenkin todennäköistä, että massa painaa           erittäin laajaulotteisia vahinkoja Uudenkaupun-
12242: fosforia pengetten alta vesistöön.                      gin kauneudestaankin ainutlaatuiselle saaristolle.
12243:    Viime maaliskuun lopussa Uudenkaupungin              Asialla on luonnollisesti myös valtakunnallista
12244: ;isäsaariston fosforin kokonaismäärä arvioitiin         laajuutta jo senkin vuoksi, että kyseessä on suuri
12245: 350 % edellistalvea suuremmaksi. Helmikuusta            valtionyhtiö Kemira, jonka toiminnasta tutkijoi-
12246: naaliskuuhun fosforia on tullut vielä lisää 600         denkin piirissä on esitetty epäilyjä. Jopa työpaik-
12247: k:ilon vuorokausivauhtia. Putsaaren aukolla ja          kojen jatkuvuus saatetaan asettaa kyseenalaiseksi
12248: Vaakuassa taivien 1980-84 keskiarvot on ylitetty        ellei suojeluasioita hoideta kuntoon.
12249: )0-prosenttisesti maaliskuussa.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12250:    Edellä kerrottu Kemiran kipsikasa on ongel-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12251: nan ydin, niin vuotojen osalta kuin maisemalli-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12252: ;estikin. Mihin kipsi pannaan kun nykyinen              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12253: :>aikka täyttyy? Kyse on pitkällä tähtäyksellä
12254: ~oko kipsijätettä tuottavan tuotannon elinehdois-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12255: :a.                                                            ryhtyä Uudenkaupungin vesialueelia ta-
12256:    Kaikella kohtuudella on edellytettävä, että                 pahtuneiden fosforipäästöjen syiden ja
12257: Kemira esittää tyydyttävän varastoitavan kipsin                vastuun selvittämiseksi perusteellisesti ja
12258: lyötykäyttösuunnitelman sekä selvityksen kipsi-                vastaavien vahinkojen estämiseksi vastai-
12259: (asan fosforipäästöjen estämisestä. Pelkät liiketa-            suudessa mm. kuntatasolla päätettävien
12260: .oudelliset syyt eivät saa olla esteenä näiden                 jätehuoltosuunnitelmien tehostamisella
12261: ;uunnitelmien vaatimiselle.                                    niin, että niiden perusteella voidaan aset-
12262:     Kemiran Siilinjärven tehtailla jätekipsistä teh-           taa täsmällisiä velvoitteita yrityksille, joi-
12263: iään Saastamoinen Oy:n toimesta puuvahvisteis-                 den tuotannossa fosforia tai muita haital-
12264: :a rakennuslevyä, jolle on povattu hyviä markki-               lisia aineita kertyy ja niiden luontoon
12265: loita. Miksi ei vastaavaa menettelyä voitaisi käyt-            pääsy on pelättävissä, ja
12266: :ää Uudessakaupungissa? Se toisi työpaikkoja                      Uudenkaupungin Kemiran jätekipsin
12267: .isää, ratkaisisi oleellisesti kipsivuoriongelmaa ja           hyötykäytön selvittämisen edistämiseksi?
12268: 
12269:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
12270: 
12271:          Ensio Laine                      Anna-Liisa Jokinen               Heli Astala
12272: 1285008192
12273: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 296
12274: 
12275: 
12276: 
12277: 
12278:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12279: 
12280:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          den keskiarvona. Tähän kuormitusarvoon etvat
12281: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sisälly yhtiön kipsijätealtaasta ja satama-altaasta
12282: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-          tulevat kuormitukset. Lupapäätöksen mukaan lu-
12283: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        van saajan on rajoitettava päästöt näistä kuormi-
12284: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tuslähteistä mahdollisimman vähäisiksi.
12285: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Vesiviranomaiset ja Kemira Oy ovat selvittä-
12286: myksestä n:o 296:                                       neet fosforipäästöjen syitä. Päästöt ovat peräisin
12287:                                                         pääasiassa fosforihapon valmistuksessa syntyvän
12288:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          kipsin varastointialueelta. Alue on erotettu me-
12289:        ryhtyä Uudenkaupungin vesialueelia ta-           restä pengerpadolla. Todennäköisesti padon läpi
12290:        pahtuneiden fosforipäästöjen syiden ja           suotautuu fosforipitoista vettä mereen. Vuonna
12291:        vastuun selvittämiseksi perusteellisesti ja      1982 tehdyn arvion mukaan jätekipsialueelle on
12292:        vastaavien vahinkojen estämiseksi vastai-        kuljetettu noin 8 000 tonnia liukoista fosforia,
12293:        suudessa mm. kuntatasolla päätettävien           josta osa on jo kulkeutunut mereen. Kipsialueen
12294:        jätehuoltosuunnitelmien tehostamisella           kasvu on rajattu lupaehdoissa niin, että nykyisin
12295:        niin, että niiden perusteella voidaan aset-      tuotantomäärin voidaan kipsiä kasata noin neljä
12296:        taa täsmällisiä velvoitteita yrityksille, joi-   vuotta.
12297:        den tuotannossa fosforia tai muita haital-
12298:        lisia aineita kertyy ja niiden luontoon             Fosforipäästöjen estämiseksi on jätekipsialueel-
12299:        pääsy on pelättävissä, ja                        le rakennettu merta vasten pato ja eristysoja
12300:                                                         kipsikasan ja padon välille sekä pumpattu fosfori-
12301:           Uudenkaupungin Kemiran jätekipsin
12302:                                                         pitoista vettä kalkkikäsittelyyn ja sisäiseen kier-
12303:        hyötykäytön selvittämisen edistämiseksi?
12304:                                                         toon. Patoa on myös tiivistetty. Kesällä 1985
12305:                                                         Kemira Oy on aloittanut fosforipäästöjen vähen-
12306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tämiseksi eristysojan siirtämisen noin 3 metriä
12307: ti seuraavaa:                                           kipsikasaan päin sekä asentanut pumppaamon
12308:    Uudenkaupungin merialueen tarkkailussa on            putkistoineen kipsikasassa olevan syvänteen tyh-
12309: todettu, että maaliskuussa 1985 veden fosforipi-        jentämiseksi kiertovesialtaaseen.
12310: toisuudet sisäsaaristossa olivat keskimäärin kym-          Jätehuoltolain 21 §:n nojalla jätehuoltoviran-
12311: menkertaiset luonnontilaan verrattuina. Suurin          omainen, asian laadun mukaan joko lääninhalli-
12312: pitoisuus (noin kaksituhatkertainen) todettiin          tus tai kunta voi jätehuoltosuunnitelman hyväk-
12313: Hangonsaaren eteläpuolella olevassa syvänteessä.        syessään asettaa sen toteuttamiselle muun muassa
12314: Toukokuussa veden fosforipitoisuus merialueella         ympäristönsuojelun ja jätteiden hyödyntämisen
12315: oli 4-5 kertaa luonnontilaista suurempi. Kesä-          kannalta tarpeellisia ehtoja. Sisäasiainministeriön
12316: heinäkuussa suoritettujen tutkimusten mukaan            päätöksessä (577/79) on määrätty tapaukset, jois-
12317: runsaasti fosforia sisältäneet vedet olivat kulkeu-     sa jätehuoltosuunnitelma tulee esittää lääninhal-
12318: tuneet alueelta pois. Viileät ja tuuliset säät          lituksen hyväksyttäväksi. Päätöksellä ohjataan ni-
12319: touko-kesäkuun vaihteessa olivat edistäneet ve-         menomaan ympäristönsuojelun kannalta vaati-
12320: sien vaihtumista ja fosforiarvojen palautumista         vimmat tapaukset lääninhallituksen käsittelyyn.
12321: alueen nykyiselle normaalitasolle, joka on kaksin-      Tämä koskee muun muassa Kemira Oy:n Uuden-
12322: kertainen luonnontilaan verrattuna.                     kaupungin tehdasta.
12323:    Merialueella havaitut korkeat fosforipitoisuu-          Jätehuoltosuunnitelmien käsittelyssä ja niiden
12324: det johtuvat Kemira Oy:n tuotantolaitoksista.           toteuttamisen kannalta tarpeellisten ehtojen aset-
12325: Tehtaiden jätevedet johdetaan puheena olevalle          tamisessa on esiintynyt vakavia puutteita erityi-
12326: merialueelle. Vesioikeuden myöntämän lupapää-           sesti kunnan tasolla. Kunnissa tämä johtuu jäte-
12327: töksen mukaan mereen johdettavien jätevesien            huoltoviranomaisten henkilöstön vähyydestä ja
12328: fosforikuormitus on enintään 25 kg fosforia vuo-        osin myös asiantuntemuksen puutteesta. Läänin-
12329: rokaudessa kolmen perättäisen kalenterikuukau-          hallituksissa keskeisin ongelma on ollut jätehuol-
12330:                                       1985 vp. -      KK n:o 296                                          3
12331: 
12332: tosuunnitelmien käsittelyn pitkä viipyminen.          vuosina nostettavissa noin 10 % :iin. Suurempaa
12333: Myös tämä aiheutuu pääasiassa henkilöstön vä-         lisäystä on Kemira Oy:ltä saadun tiedon mukaan
12334: hyydestä, mutta osittain myös kehnosti laadiruis-     estämässä Suomeen tuodun luonnonkipsin sekä
12335: ta teollisuuden jätehuoltosuunnitelmista.             muiden kilpailevien raaka-aineiden edullisuus.
12336:    Hallitus on pyrkinyt parantamaan asian tilaa       Turun ja Porin lääninhallituksen kuluvan vuoden
12337: muun muassa ympäristöministeriön antamin, jä-         syyskuussa antamassa päätöksessä Kemira Oy:n
12338: tehuoltolain toimeenpanoa koskevin ohjein sekä        Uudenkaupungin tehtaiden jätehuoltosuunnitel-
12339: kouluttamalla läänien ja kuntien jätehuoltoviran-     masta asetettiin ehtoja, jotka koskevat selvitys- ja
12340: omaisten henkilöstöä. Nämä toimet sekä vuoden         toimenpidevelvoitteita muun muassa jätekipsin
12341: 1986 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ehdo-      hyödyntämisen edelleen edistämiseksi, varastoita-
12342: tettavat voimavaralisäykset {22 uutta virkaa) jäte-   van jätekipsin fosforipitoisuuden alentamiseksi
12343: huollon ja ilmansuojelun valvontatehtäviin ovat       sekä kipsikasasta aiheutuvien ympäristöhaittojen
12344: parantaneet ja parantavat tilannetta erityisesti      (muun muassa fosforipäästö jne.) vähentämisek-
12345: lääninhallituksissa. Kohta eduskunnalle annetta-      si. Lisäksi yhtiölle asetettiin velvoite laatia keski-
12346: van, ympäristönsuojelun kunnallishallintoa kos-       pitkän ajanjakson suunnitelma koko kipsialueen
12347: kevan hallituksen esityksen mukaisesti kuntiin        hoidosta.
12348: perustettavat lakisääteiset ympäristölautakunnat
12349: luonevat paremmat edellytykset muun muassa               Hallitus seuraa viranomaisten tutkimuksia Uu-
12350: jätehuoltosuunnitelmien asianmukaiselle käsitte-      denkaupungin vesialueelia tapahtuneiden fosfo-
12351: lylle. Kuntien ympäristönsuojeluvirkojen palk-        ripäästöjen syiden ja vastuun selvittämiseksi. Hal-
12352: kaukseen on myös tarkoitus maksaa valtionosuut-       litus katsoo, että kipsin varastoalueelta mereen
12353: ta.                                                   joutuvien fosforipäästöjen kulkeutumisen selvit-
12354:     Ympäristöministeriössä vuonna 1985 valmistu-      tämistä on vielä jatkettava. Tutkimusten perus-
12355: neen jätteiden hyötykäyttöselvityksen mukaan jä-      teella ryhdytään asian vaatimiin toimiin, elleivät
12356: tekipsin hyödyntämisaste on viime vuosina ollut       jo käynnissä olevat kuormituksen vähentämistoi-
12357: vain noin 1 % lannoiteteollisuudessa vuosittain       met osoittaudu riittäviksi. Lisäksi hallitus katsoo,
12358: muodostuvan jätekipsin määrästä. Tutkimus- ja         että jätekipsin hyödyntämisselvityksiä on jatket-
12359: kehitystyön tuloksena hyödyntämisaste on lähi-        tava.
12360: 
12361:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985
12362: 
12363:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
12364: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 296
12365: 
12366: 
12367: 
12368: 
12369:                                Till Riksdagens Herr Talman
12370: 
12371:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avloppsvatten som leds i havet högst 25 kg fosfor
12372: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        per dygn i medeltal av tre på varandra följande
12373: den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av          kalendermånader. 1 detta värde ingår inte den
12374: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     belastning som härrör från bolagets bassäng för
12375: dagsman E. Laine m. fl. undertecknade spörsmål        fosforgips och från hamnbassängen. Enligt till-
12376: nr 296:                                               ståndsutslaget skall den som . erhåller tillstånd
12377:                                                       begränsa utsläppen från dessa källor så att de blir
12378:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       så små som möjligt.
12379:        för att grundligt utreda orsakerna till och
12380:                                                           Vattenmyndigheterna och Kemira Oy har ut-
12381:        ansvaret för fosforutsläppen på Nystads        rett orsakerna till fosforutsläppen. Utsläppen här-
12382:        vattenområde och för att förhindra att         rör i huvudsak från det område där man lagrar
12383:        motsvarande olyckor inträffar i framtiden      gips som uppstår vid tillverkningen av fosforsyra.
12384:        bl.a. genom att effektivera de avfallshan-
12385:                                                       Området är avskilt från havet med en damm.
12386:        teringsplaner om vilka beslut fattas på        Det är sannolikt att fosforhaltigt vatten tränger
12387:        kommunal nivå så, att det på basen av
12388:                                                       genom dammen i havet. Enligt en beräkning
12389:        dem vore möjligt att ange exakta förplik-
12390:                                                       som gjordes år 1982 har ca 8 000 ton löslig fosfor
12391:        telser för företag i vilkas produktion fos-
12392:                                                       transporterats till området, och en del därav har
12393:        for eller andra skadliga ämnen uppkom-         redan runnit ut i havet. 1 villkoren för beviljande
12394:        mer och där skäl föreligger att frukta att     av tillstånd har gipsområdets tillväxt avgränsats
12395:        de hamnar i naturen, och
12396:                                                       så, att det med nuvarande produktionsmängder
12397:           för att främja utredningen av möjlig-       är möjligt att lagra upp gips i ca fyra år.
12398:        heterna att utnyttja det fosforgips som
12399:                                                           För att förhindra fosforutsläpp har man på
12400:        uppstår vid Kemira i Nystad?
12401:                                                       fosforgipsområdet byggt en damm mot havet,
12402:                                                       samt isoleringsplan mellan gipshögen och dam-
12403:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       men. Man har också pumpat fosforhaltigt vatten
12404: anföra följande:                                      till kalkbehandling och tili. det interna cirkula-
12405:    Vid kontroll av fosforhalten på havsområdet        tionssystemet. Dammen har också tätats. Som-
12406: vid Nystad har det konstaterats att fosforhalten i    maren 1985 har Kemira Oy, för att minska
12407: innerskärgården i mars 1985 var i medeltal tio        fosforutsläppen, börjat flytta isoleringsplanen ca
12408: gånger så hög som i naturtillstånd. Den högsta        3 m närmare gipshögen. Bolaget har också instal-
12409: halten (ca tvåtusen gånger den naturliga) konsta-     lerat ett pumpverk jämte röranläggningar för att
12410: terades i en djupgrav söder om Hangonsaari. 1         tömma den fördjupning som finns i gipshögen i
12411: maj var fosforhalten på havsområdet 4-5 gånger        cirkulationsvatten bassängen.
12412: större än halten i naturtillstånd. Enligt undersök-       Med stöd av 21 § lagen om avfallshantering
12413: ningar som gjordes i juni-juli hade de starkt         kan avfallshanteringsmyndighet - beroende på
12414: fosforhaltiga vattnen drivits bort från området.      sakens natur antingen länsstyrelse eller kommun
12415: Det kyliga och blåsiga vädret i månadsskiftet         - vid godkännande av avfallshanteringsplan
12416: maj-juni hade främjat vattnets cirkulation och        uppställa bl.a. med hänsyn till miljövården och
12417: bidragit till att fosforvärdet hade återgått till     avfallets utnyttjande erforderliga villkor för pla-
12418: områdets nuvarande normalnivå, som innebär en         nens genomförande.
12419: dubbelt så stor fosforhalt som halten i naturtill-       1 inrikesministeriets beslut (577/79) har be-
12420: stånd.                                                stämts de fall, där avfallshanteringsplan skall
12421:    De höga fosforhaltena på havsområdet beror         föreläggas länsstyrelsen för godkännande. Ge-
12422: på Kemira Oy:s produktionsanläggningar. Fabri-        nom beslutet styrs uttryckligen de fall som är
12423: kernas avloppsvatten leds till ifrågavarande havs-    mest krävande med tanke på miljövården till
12424: område. Enligt det tillståndsutslag som vatten-       behandling vid länsstyrelsen. Detta gäller bl.a.
12425: domstolen har givit är fosforbelastningen av det      Kemira Oy:s fabrik i Nystad.
12426:                                       1985 vp. -      KK n:o 296
12427: 
12428:    Särskilt på kommunal nivå har det förekommit          Enligt den utredning om utnyttjande av avfali
12429: allvarliga brister vid behandlingen av avfalishan-    som år 1985 färdigstälides vid miljöministeriet
12430: teringsplaner och uppstäliandet av de erforderli-     utnyttjas bara ca 1 o/o av det fosforgips som
12431: ga vilikoren för planernas genomförande. 1 kom-       årligen bildas inom gödselmedelsindustrin.
12432: munerna beror detta på att avfallshanterings-            Som ett resultat av forsknings- och utvecklings-
12433: myndigheternas personai är så liten, och tili en      arbetet kan utnyttjandet under de närmaste åren
12434: del också på bristande sakkunskap. Länsstyrelser-     ökas tili 10 % . En större ökning hindras enligt
12435: nas centrala problem har varit att behandlingen       uppgift från Kemira Oy av att det naturgips som
12436: av avfalishanteringsplanerna drar kraftigt ut på      importeras tili Finland samt andra konkurrerande
12437: tiden. Också detta beror i huvudsak på perso-         råvaror är så förmånliga. 1 det beslut som länssty-
12438: nalbrist, men tili en del också på dåligt uppgjor-    relsen i Åbo och Björneborgs Iän i september
12439: da avfalishanteringsplaner för industrin.             innevarande år utfärdade om avfalishanterings-
12440:    Regeringen har försökt förbättra situationen       planen för Kemira Oy:s fabriker i Nystad stälides
12441: bl.a. med direktiv om avfalishanteringslagens         villkor, som gälier bl.a. förpliktelser att utreda
12442: tillämpning, som miljöministeriet har utfärdat,       och vidta åtgärder för att främja fosforgipsets
12443: samt genom att utbilda avfallshanteringsmyndig-       utnyttjande, sänka det lagrade fosforgipsets fos-
12444: heternas personai i länen och kommunerna.             forhalt samt minska de miljöskador (bl.a. fosfor-
12445: Dessa åtgärder samt de resursökningar som i           utsläpp) som gipshögen föranleder. Vidare ålades
12446: propositionen angående statsförslaget för år 1986     bolaget att uppgöra en pian på medellång sikt
12447: föreslås för övervakningsuppgifter inom avfalis-      för skötseln av hela gipsområdet.
12448: hantering och luftvård (22 nya tjänster) har             Regeringen följer med myndigheternas under-
12449: förbättrat och förbättrar situationen särskilt vid    sökningar för utredning av orsakerna tili och
12450: länsstyrelserna. De lagstadgade miljönämnder          ansvaret för fosforutsläppen på Nystads vatten-
12451: som inrättas i kommunerna i enlighet med den          område. Regeringen anser att man bör fortsätta
12452: regeringsproposition med förslag tilllag om mil-      utredningen av hur fosforutsläppen har hamnat
12453: jövårdens kommunala förvaltning som inom kort         från gipslagerområdet i havet. På basen av utred-
12454: avlåts tili riksdagen torde skapa bättre förutsätt-   ningarna vidtas erforderliga åtgärder om inte de
12455: ningar bl.a. för en vederbörlig behandling av         åtgärder som redan har inletts för att minska
12456: avfallshanteringsplanerna. Avsikten är också att      belastningen visar sig tillräckliga. Vidare anser
12457: erlägga starsandel för avlöningen av kommuner-        regeringen att utredningen av möjligheterna att
12458: nas miljövårdstjänster.                               utnyttja fosforgipset bör fortsätta.
12459: 
12460:      Helsingfors den 9 oktober 1985
12461: 
12462:                                                                            Miljöminis!~r Matti Ahde
12463:                                                  1985 vp.
12464: 
12465: Kirjallinen kysymys n:o 297
12466: 
12467: 
12468: 
12469: 
12470:                                     Tenhiälä: Työsuojelun parantamisesta Lepaan koulutilan viljankui-
12471:                                       vaamassa
12472: 
12473: 
12474:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12475: 
12476:    Viime vuosina on työsuojeluun kiinnitetty li-        loiakio esittävät. Muun muassa Lepaan kouluti-
12477: sääntyvää huomiota. Tämä on hyvä. Työsuojelu-           lan viljankuivaamoon ovat työsuojeluviranomai-
12478: toimintojen kenttä on valtava. Aina on uusia            set kiinnittäneet useasti huomiota. Viljankuivaa-
12479: haasteita edessä. Myös eri elinkeinohaarojen tuo-       massa on todettu olevan monia sellaisia puuttei-
12480: mat ongelmat ovat hyvin yksilöllisiä. Maa- ja           ta, jotka pitäisi nopeasti korjata ilmeisten työsuo-
12481: metsätalouden työsuojelu edellyttää hyvää pereh-        jeluvaarojen mutta myös palonarkuuden tähden.
12482: tyneisyyttä tälle alalle sekä sen erikoisratkaisujen    Tähän mennessä Lepaan koulutilan viljankuivaa-
12483: tuntemusta. Erityisen merkittävää on, että työ-         maa varten ei ole osoitettu riittäviä määrärahoja
12484: suojelutoimenpiteet on mallikelpoisesti ja oikein       jotta työturvallisuustoimenpiteet voitaisiin to-
12485: hoidettu oppilaitoksissa. Maa- ja metsätalouden         teuttaa.
12486: työsuojeluviranomaiset ovat kiinnittäneet erityis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12487: tä huomiota maa- ja metsätalouden oppilaitosten         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12488: ja koulutilojen työs.uojelunäkökohtiin. On tärke-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12489: ää, että oppilaitoksissa opiskelevat saavat riittävät   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12490: tiedot työsuojelusta ja työturvallisuudesta niin
12491: rakennusten kuin koneidenkin osalta. Tästä syys-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12492: tä on välttämätöntä, että oppilaitosten työsuoje-               ryhtyä, jotta Lepaan koulutilan viljankui-
12493: lullisiin näkökohtiin kiinnitetään entistä enem-                vaamosta tulisi työturvallisuuden kannal-
12494: män huomiota ja otetaan vakavasti ne toimen-                    ta sellainen kuin voimassa olevat säädök-
12495: pide-esitykset, joita työsuojeluviranomaiset kul-               set edellyttävät?
12496: 
12497:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
12498: 
12499:                                              Hannu Tenhiälä
12500: 
12501: 
12502: 
12503: 
12504: 428500720V
12505: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 297
12506: 
12507: 
12508: 
12509: 
12510:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12511: 
12512:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        toimenpiteistä, joilla voidaan parantaa kuivurin
12513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työturvallisuutta.
12514: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-
12515:                                                          Ammattikasvatushallituksesta saadun tiedon
12516: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
12517:                                                       mukaan koulutilalla on ryhdytty toimenpiteisiin
12518: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
12519:                                                       putoamisvaaran ehkäisemiseksi kuivaamolaitok-
12520: Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta
12521:                                                       sessa sekä aloitettu varapoistumistien rakentami-
12522: kysymyksestä n:o 297:                                 nen. Nämä parannukset saadaan valmiiksi alka-
12523:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vaan kuivauskauteen mennessä.
12524:        ryhtyä, jotta Lepaan koulutilan viljankui-        Lepaan koulutilan kuivuri on sijoitettu vuonna
12525:        vaamosta tulisi työturvallisuuden kannal-      1972 vanhaan viljamakasiiniin, joka on suojeltava
12526:        ta sellainen kuin voimassa olevat säädök-      rakennus. Suojeluvelvoite on hankaloittanut ra-
12527:        set edellyttävät?                              kennuksen käytön kannalta tarkoituksenmukaista
12528:                                                       peruskorjausta jo silloin, kun siihen on sijoitettu
12529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kuivurin laitteisto. Tästä syystä Lepaan kouluti-
12530: seuraavaa:                                            lalle suunnitellaankin uutta kuivurilaitosta, joka
12531:   Etelä-Suomen metsä- ja maatalouden työsuoje-        paremmin vastaisi koulutilan tarpeita ja joka
12532: lupiirin työläistarkastaja on tehnyt 16.5.1985        myös täyttäisi kaikki työturvallisuudelle asetetta-
12533: Lepaan koulutilan kuivurissa tarkastuksen. Tar-       vat vaatimukset. Kuivurio rakennushankkeen to-
12534: kastuspöytäkirjan tultua tiedoksi ammattikasva-       teuttamiseen on varauduttu opetusministeriön
12535: tushallitukseen, maa- ja metsätalousopetuksen         hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa
12536: osasto lähetti 4.6.1985 päivätyllä kirjeellä ohjeet   vuosien 1987--89 aikana.
12537: 
12538:     Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
12539: 
12540:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
12541:                                        1985 vp. -      KK n:o 297                                     3
12542: 
12543: 
12544: 
12545: 
12546:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12547: 
12548:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med vilka man kan förbättra torkapparatens
12549: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          arbetarskydd.
12550: av den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av           Enligt uppgift från yrkesutbildningsstyrelsen
12551: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   har man på skolan vidtagit åtgärder för att
12552: man Hannu Tenhiälä undertecknade spörsmål nr           förhindra fallolyckor i torkapparaten samt har
12553: 297:                                                   man börjat bygga en reservutgång. Dessa förbätt-
12554:                                                        ringar blir färdiga före innevarande torkningssä-
12555:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       song.
12556:         för att spannmålstorken på Lepaa lant-            Torken vid Lepaa lantbruksskola har år 1972
12557:         bruksskola med hänsyn tili arbetarskyd-        placerats i ett gammalt spannmålsmagasin som är
12558:         det bör vara sådan som gällande stadgan-       en byggnad som bör skyddas. Skyddskraven på
12559:         den förutsätter?                               byggnaden har med hänsyn tili byggnadens an-
12560:                                                        vändning försvårat en ändamålsenlig grundrepa-
12561:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ration av byggnaden redan då torkanläggningen
12562: framföra följande:                                     har placerats där. Av detta skäl planerar man en
12563:    Arbetsinpektören för det arbetarskyddsdistrikt      ny torkanläggning för Lepaa lantbruksskola som
12564: som omfattar Södra Finlands skogs- och jordbruk        bättre skall motsvara skolans behov och som även
12565: har den 16.5.1985 besiktigat torken på Lepaa           skall uppfylla alla de krav som bör ställas på
12566: lantbruksskola. Sedan besiktningsprotokollet           arbetarskyddet.
12567: kommit tili yrkesutbildningstyrelsens kännedom            I undervisningsministeriets verksamhets- och
12568: sände avdelningen för undervisning i jord- och         ekonomipian inom förvaltningen har man utgått
12569: skogsbruk tili vederbörande anstalter i ett brev av    från att byggnadsprojektet för torknirättningen
12570: den 4.6.1985 anvisningar angående de åtgärder          skall kunna genomföras under åren 1987-89.
12571: 
12572:      Helsingfors den 10 september 1985
12573: 
12574:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
12575:                                                 1985 vp.
12576: 
12577: Skriftligt spörsmål nr 298
12578: 
12579: 
12580: 
12581: 
12582:                                    Wasz-Höckert: Om justering av lönenivån för professorerna vid de
12583:                                      s.k. kulturhögskolorna
12584: 
12585: 
12586:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12587: 
12588:   Professorsförbundet fäste i fjol uppmärksam-         hög nivå. Lönenivån borde med det snaraste
12589: het vid universitetsprofessorernas internationellt     justeras uppåt, så att den motsvarar lönenivån för
12590: sett låga lönenivå. Detta ledde tili en mindre         universitetsprofessorerna.
12591: justering och universitetsprofessorernas löner lig-       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
12592: ger för närvarande i löneklass A 27.                   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12593:                                                        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
12594:    Ur kulturpolitisk synvinkel bör regeringen fäs-     följande spörsmål:
12595: ta uppmärksamhet vid de så kallade kultur-
12596: högskolorna (Sibeliusakademin, Konstindustriel-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
12597: la högskolan och Teaterhögskolan), där professo-              för att justera lönenivån för professorerna.
12598: rernas löner ligger på en ännu lägre nivå, dvs. S             vid de s.k. kulturhögskolorna, så att de
12599: 26, A 26. Detta är ett faktum, som inte bidrar                motsvarar nivån för universitetsprofesso-
12600: tili att kvarhålla undervisningen på en tillräckligt          rerna?
12601: 
12602:      Helsingfors den 18 juni 1985
12603: 
12604:                                            Ole Wasz-Höcken
12605: 
12606: 
12607: 
12608: 
12609: 4285007561
12610: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 298
12611: 
12612: Kirjallinen kysymys n:o 298                                                                 Suomennos
12613: 
12614: 
12615: 
12616: 
12617:                                   Wasz-Höckert: Ns. kulttuurikorkeakoulujen professorien palkkata-
12618:                                     son tarkistamisesta
12619: 
12620: 
12621:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12622: 
12623:    Professoriliitto kiinnitti viime vuonna huomio-    Palkkatasoa olisi mitä pikimmin tarkistettava
12624: ta yliopiston professorien kansainvälisesti katsoen   ylöspäin niin, että se vastaa yliopiston professo-
12625: alhaiseen palkkatasoon. Tämä johti pieneen tar-       reiden palkkatasoa.
12626: kistukseen ja yliopiston professoreiden palkat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12627: ovat nyt palkkaluokan A 27 mukaiset.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten"esitän kun-
12628:    Kulttuuripoliittisesta näkökulmasta katsoen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12629: hallituksen tulee kiinnittää huomiota ns. kult-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12630: tuurikorkeakouluihin (Sibelius-akatemiaan, Tai-
12631: deteolliseen korkeakouluun ja Teatterikorkeakou-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12632: luun), joiden professoreiden palkat ovat vielä               ryhtyä ns. kulttuurikorkeakoulujen pro-
12633: alemmalla tasolla eli palkkaluokkien S 26, A 26              fessoreiden palkkatason kohottamiseksi
12634: mukaiset. Tämä on tosiasia, joka ei ole omiaan               niin, että se vastaa yliopiston professorei-
12635: pysyttämään opetusta riittävän korkealla tasolla.            den palkkatasoa?
12636: 
12637:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
12638: 
12639:                                           Ole Wasz-Höckert
12640:                                       1985 vp. -      KK n:o 298                                        3
12641: 
12642: 
12643: 
12644: 
12645:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12646: 
12647:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kulttuurikorkeakoulujen professorien mm
12648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuin myös muiden valtion virkamiesten palk-
12649: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-        kauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista so-
12650: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vitaan virkaehtosopimuksin. Edellisillä neuvotte-
12651: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       lukierroksilla ovat yliopistojen ja korkeakoulujen
12652: Ole Wasz-Höckertin näin kuuluvasta kirjallisesta      professorien palkkausta ja muita palvelussuhteen
12653: kysymyksestä n:o 298:                                 ehtoja koskevat kysymykset olleet neuvottelujen
12654:                                                       kohteena. Syntyneet virkaehtosopimukset, joissa
12655:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ns. kulttuurikorkeakoulujen professorit ovat tois-
12656:        ryhtyä ns. kulttuurikorkeakoulujen pro-        taiseksi joutuneet tiedekorkeakoulujen professo-
12657:        fessoreiden palkkatason kohottamiseksi         reista poikkeavaan asemaan, ovat olleet professo-
12658:        niin, että se vastaa yliopiston professorei-   reita edustavan keskusjärjestön hyväksymät.
12659:        den palkkatasoa?                               Kulttuurikorkeakoulujen professoreiden palkka-
12660:                                                       tason korottamisessa on näin ollen kysymys pal-
12661:                                                       velussuhteen ehtoihin liittyvistä asioista, jotka
12662:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         voivat tulla esille vain virkamiesjärjestöjen kanssa
12663: seuraavaa:                                            käytävän neuvottelukierroksen yhteydessä.
12664: 
12665:     Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
12666: 
12667:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
12668: 4                                    1985 vp. -      KK n:o 298
12669: 
12670: 
12671: 
12672: 
12673:                                Till Riksdagens Herr Talman
12674: 
12675:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tjänstemän samt övriga anställningsvillkor juste-
12676: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ras genom tjänstekollektivavtal. Under tidigare
12677: den 18 juni 1985 till vederbörande medlem av         förhandlingsomgångar har frågorna om universi-
12678: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    tets- och högskoleprofessorernas avlöning samt
12679: dagsman Ole Wasz-Höckert undertecknade               övriga anställningsvillkor varit föremål för
12680: skriftliga spörsmål nr 298:                          förhandlingar. De existerande tjänstekollektivav-
12681:                                                      tal i vilka professorerna vid de s.k. kulturhögsko-
12682:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      lorna tillsvidare har råkat i en annan ställning än
12683:        för att justera lönenivån för professorerna   professorerna vid vetenskapshögskolorna, har va-
12684:        vid .de s.k. kulturhögskolorna, så att de     rit godkända av den centralorganisation som
12685:        motsvarar nivån för universitetsprofesso-     företräder professorerna. En höjning av lönenivån
12686:        rerna?                                        för kulturhögskolornas professorer är sålunda en
12687:                                                      fråga om ärenden som hör samman med anställ-
12688:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningsvillkoren. Dessa kan endast upptas till be-
12689: anföra följande:                                     handling i samband med en förhandlingsomgång
12690:   Den avlöning som utgår till professorerna vid      med tjänstemannaorganisationerna.
12691: kulturhögskolorna liksom även till övriga stats-
12692: 
12693:     Helsingfors den 24 september 1985
12694: 
12695:                                                                           Minister Pekka Vennamo
12696:                                               1985 vp.
12697: 
12698: Skriftligt spörsmål nr 299
12699: 
12700: 
12701: 
12702: 
12703:                                  Jansson: Om tryggad ekonomisk ställning för yrkesfiskarna
12704: 
12705: 
12706:                                Till Riksdagens Herr Talman
12707: 
12708:    I regeringsprograrnmet för Kalevi Sorsas nuva-    ringen borde därför skrida från ord till handling
12709: rande IV regering utlovas ett fiskeriinkomstsys-     också beträffande fiskeriinkomstfrågorna.
12710: tem, som avser att stabilisera yrkesfiskarnas eko-      Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
12711: nomiska ställning. Den riksdag som valdes år         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12712: 1983 har nu verkat mera än halva mandatperio-        ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
12713: den. Lika länge har regeringen suttit. Emellertid    följande spörsmål:
12714: har regeringen inte ännu lämnat en proposition
12715: till riksdagen i ovan nämnt avseende.                          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
12716:                                                             för att trygga yrkesfiskarnas ekonomiska
12717:    Det är ett känt faktum att landets yrkesfiskan-          ställning såsom regeringsprograrnmet
12718: de befolkning kämpar för sin utkomst mot en                 förutsätter och
12719: mångfald svårigheter. Sarntidigt kringskärs verk-              när avser Regeringen att föreslå inför-
12720: sarnhetsförutsättningarna allt mera. Bristen på             ande av ett helt nytt fiskeriinkomstsys-
12721: stabilitet i ekonomin är sålunda uppenbar. Rege-            tem?
12722: 
12723:     Helsingfors den 18 juni 1985
12724: 
12725:                                            Gunnar Jansson
12726: 
12727: 
12728: 
12729: 
12730:  428500713M
12731: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 299
12732: 
12733: Kirjallinen kysymys n:o 299                                                                  Suomennos
12734: 
12735: 
12736: 
12737: 
12738:                                    Jansson: Ammattikalastajien taloudellisen aseman turvaamisesta
12739: 
12740: 
12741:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12742: 
12743:    Sorsan nykyisen neljännen hallituksen hallitus-     koihin myös kalastuksen tulokysymysten kohdal-
12744: ohjelmaan sisältyy kalastustulojärjestelmä, jonka      la.
12745: tarkoituksena on vakauttaa ammattikalastajien              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12746: taloudellinen asema. Vuonna 1983 valittu edus-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12747: kunta on nyt toiminut yli puolet toimikaudes-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12748: taan. Hallitus on istunut yhtä pitkän ajan. Halli-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12749: tus ei kuitenkaan ole vielä antanut edellä tarkoi-
12750: tettua lakiesitystä.                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12751:    On tunnettu tosiasia, että maamme kalastaja-                ryhtyä ammattikalastajien taloudellisen
12752: väestö kamppailee toimeentulonsa vuoksi mo-                    aseman turvaamiseksi hallitusohjelman
12753: nenlaisten vaikeuksien kanssa. Samalla rajoite-                edellyttämällä tavalla ja
12754: taan toimintamahdollisuuksia yhä enemmän. Ta-                    milloin Hallitus aikoo ehdottaa koko-
12755: louden epävakaisuus on näin ollen ilmeinen.                    naan uuden kalastustulojärjestelmän käy-
12756: Hallituksen tulisi tästä syystä siirtyä sanoista te-           täntöön ottamista?
12757: 
12758:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
12759: 
12760:                                              Gunnar Jansson
12761:                                       1985 vp. -      KK n:o 299                                        3
12762: 
12763: 
12764: 
12765: 
12766:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12767: 
12768:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pääministeri Kalevi Sorsan 4. hallituksen ohjel-
12769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         massa olevan kalastusta koskevan kohdan, jossa
12770: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-        edellytetään luotavaksi kalastustulojärjestelmä.
12771: jeenne n:o 1275 ohella toimittanut valtioneuvos-         Kalansaaliin hintatuesta annetun lain nojalla
12772: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     on asetettu kalastuksen hintatukineuvottelukunta
12773: edustaja Janssonin näin kuuluvasta kirjallisesta      uudeksi toimikaudeksi vuoden 1985 alusta al-
12774: kysymyksestä n:o 299:                                 kaen. Maa- ja metsätalousministeriö on 4 päivänä
12775:                                                       maaliskuuta 1985 päivätyllä kirjeellään mainitul-
12776:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         le neuvottelukunnalle antanut sen tehtäväksi val-
12777:        ryhtyä ammattikalastajien taloudellisen        mistella kalastustulotoimikunnan mietinnössä
12778:        aseman turvaamiseksi hallitusohjelman          esitetyn kalastustulojärjestelmän toteuttamista
12779:        edellyttämällä tavalla ja                      ottaen huomioon mietinnöstä annetut lausun-
12780:          milloin Hallitus aikoo ehdottaa koko-        not. Neuvottelukunta on sisällyttänyt työsuunni-
12781:        naan uuden kalastustulojärjestelmän käy-       telmaansa syksyksi 1985 uuden kalastustulojärjes-
12782:        täntöön ottamista?                             telmän valmistelun. Ohjelmaan sisältyy täydentä-
12783:                                                       vä lausuntomenettely jo aikaisemmin suoritetun
12784:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lisäksi, minkä yhteydessä saatiin eräitä tärkeiksi
12785: ti seuraavaa:                                         katsottavia lausuntoja. Lausuntomenettelyä ei
12786:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti 22 päivänä    saada kattavaksi ennen kuin mietinnön ruotsin-
12787: syyskuuta 1982 toimikunnan, jonka tehtäväksi          nos on käytettävissä. Käännöstyö on vireillä ja se
12788: annettiin tarkistaa nykyistä kalastustulojärjestel-   voitaneen saattaa päätökseen kuluvan vuoden
12789: mää erityisesti kalansaaliin hintatuesta annetun      alkusyksyn aikana.
12790: lain (621175) pohjalta ja tehdä tarpeellisiksi           Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, kirjalli-
12791: katsomansa muutosesitykset valtiontaloudelliset       sessa kysymyksessä tarkoitetun uudistuksen val-
12792: näkökohdat huomioon ottaen. Toimikunta on 31          mistelu on vireillä ja se on tarkoitus hoitaa asian
12793: päivänä joulukuuta 1983 valmistuneessa mietin-        vaatimalla huolellisuudella sekä saattaa päätök-
12794: nössään (komiteanmietintö 1983:80) ilmoittanut,       seen mahdollisimman pian. Valtioneuvosto ottaa
12795: että se työskentelyssään on ottanut huomioon          sen jälkeen asian käsiteltäväkseen.
12796: 
12797:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1985
12798: 
12799:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
12800: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 299
12801: 
12802: 
12803: 
12804: 
12805:                                Till Riksdagens Herr Talman
12806: 
12807:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ringsprogram, vari det förutsätts att det skall
12808: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         utarbetas ett system för fiskeinkomsten.
12809: nr 1275 av den 18 juni 1985 till vederbörande
12810:                                                          Med stöd av lagen om prisstöd för fiskfångst
12811: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande
12812:                                                       har delegationen för fiskets prisstöd tillsatts för
12813: av riksdagsman ] ansson undertecknade skriftliga
12814:                                                       en ny mandatperiod från början av år 1985. Jord-
12815: spörsmål nr 299:
12816:                                                       och skogsbruksministeriet har medels brev av den
12817:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       4 mars 1985 till nämnda delegation lämnat
12818:        för att trygga yrkesfiskarnas ekonomiska       denna i uppdrag att bereda införandet av det
12819:        ställning såsom regeringsprogrammet            system för fiskeinkomst som föreslagits i betän-
12820:        förutsätter och                                kandet avgivet av kommissionen för fiskeinkom-
12821:           när avser Regeringen att föreslå inför-     sten så, att de över betänkandet lämnade utlå-
12822:        ande av ett helt nytt fiskeriinkomstsys-       tandena beaktas. Delegationen har i sitt arbets-
12823:        tem?                                           program för hösten 1985 innefattat beredningen
12824:                                                       av det nya systemet för fiskeinkomsten. 1 pro-
12825:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      grammet ingår en kompletterande remissbehand-
12826: anföra följande:                                      ling utöver den som redan genomförts och som
12827:                                                       gav tili resultat några utlåtanden som bör anses
12828:    Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den
12829:                                                       viktiga. Remissförfarandet blir inte täckande in-
12830: 22 september 1982 en kommission som erhöll i          nan översättningen av betänkandet föreligger
12831: uppdrag att justera det nuvarande systemet för
12832:                                                       färdig. Översättningsarbetet pågår och torde
12833: fiskeinkomst särskilt på basen av lagen om pris-
12834:                                                       kunna slutföras under förhösten innevarande år.
12835: stöd för fiskfångst (621175) och att avlämna
12836: nödigbefunna ändringsförslag med beaktande av           Såsom av det ovan anförda framgår är bered-
12837: statsfinansiella synpunkter. Kommissionen har i       ningen av den i spörsmålet avsedda reformen på
12838: sitt den 31 december 1983 färdigställda betän-        gång och är avsedd att utföras med den omsorg
12839: kande (kommittebetänkande 1983:80) anmält,            som saken kräver samt att slutföras så snart som
12840: att den under sitt arbete beaktat punkten röran-      möjligt. Statsrådet kommer därefter att för sin
12841: de fiske i statsminister Kalevi Sorsas fjärde rege-   del uppta ärendet till behandling.
12842: 
12843:      Helsingfors den 27 augusti 1985
12844: 
12845:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
12846:                                                 1985 vp.
12847: 
12848: 
12849: Kirjallinen kysymys n:o 300
12850: 
12851: 
12852: 
12853: 
12854:                                    Skinnari: Poronhoitolain ja sen nojalla annettujen säännösten
12855:                                       noudattamisen valvonnan tehostamisesta
12856: 
12857: 
12858:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12859: 
12860:    Porojen aiheuttamat vahingot ovat pitkään          aikaan, kun lait muille ihmisille vain kiristyvät?"
12861: olleet ongelmana Lapissa. Aiheellisesti kysytään,     kysyvät Lompolon kylän asukkaat Pohjolan Sano-
12862: eikö käytännössä poronhoitolaki ulotukaan jokai-      mat ·lehdessä 23.3.1985 artikkelissa "Porot saa-
12863: seen Lapin kylään. Näin kysyttiin allekirjoitta-      neet Lompolon kylän sotajalalle. Tokat tallovat
12864: neelta esimerkiksi viime huhtikuussa Kittilässä       taimikot ja jäkäliköt''. Myös Lapin Kansassa on
12865: Lompolon kylässä. Lompolon kylän asukkaat ovat        käyty vilkasta keskustelua porojen aiheuttamista
12866: kääntyneet vuosikymmenien aikana eri viran-           vahingoista ja siitä, mikä on monenkin porotilan
12867: omaisten, mm. oikeuskanslerin puoleen. Tulok-         tulevaisuus. Ongelmana on mm. ravinnon saanti.
12868: set ovat olleet hyvin laihat.                            Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
12869:    Eräänä käytännön ongelmana on jopa koettu          uudeksi poronhoitolaiksi. Lakiehdotus perustuu
12870: se, että poronhoitolakia siihen liittyvine säännök-   samoille periaatteille kuin voimassa oleva laki.
12871: sineen on Lapissa niukasti saatavissa. Asukkaat       Uusikaan laki ei sinänsä pysty muuttamaan tilan-
12872: väittävät jopa viranomaisilla olevan vaikeuksia       netta Lapissa, ellei poronhoitolain ja siihen liitty-
12873: kysyttäessä löytää vuodelta 1948 annettua poron-      vien säännösten käytännön soveltamista valvota.
12874: hoitolakia myöhemmin tehtyine muutoksineen.           Hallituksen on tehostettava valvontaansa Lapissa.
12875: Kansalaisten oikeusturvan kannalta tällainen ti-      Tätä vaatii Lapin asukkaitten oikeusturva. Maal-
12876: lanne on kestämätön.                                  lemme tärkeän poronhoitoelinkeinon ylläpito ja
12877:    Porojen määrän kasvaessa Lapissa ongelmat          kehittäminen on nivellettävissä näihin tavoittei-
12878: ovat vastaavasti lisääntyneet. Asukkaiden kiukus-     hin. Maan hallituksella viranomaisineen on mo-
12879: tumisen aiheina ovat olleet mm. liikenneonnet-        nia keinoja poistaa ongelmat, kunhan tahtoa
12880: tomuudet, jäkäläansioiden menetys ja metsän-          vain löytyy.
12881: uudistamisen toivottomuus nykyisessä tilanteessa.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12882: Tämän on väitetty vaikuttavan mm. nuorempien          tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12883: haluun jatkaa vanhempiensa tilan pitoa. Poron-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12884: omistajia syytetään mitä erilaisimmista tempauk-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12885: sista, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoa maan-
12886: omistajille. "Lapissa asuu toki paljon muitakin                  Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
12887: kuin poronomistajia'', sanovat monet lappilaiset.             litus aikoo ryhtyä Lapissa poronhoitolain
12888: Asukkaat vaativat lakien ja siihen liittyvien mui-            ja siihen liittyvien säännösten valvonnan
12889: den säännösten noudattamista. ''Kuinka joku                   tehostamiseksi sekä porojen aiheuttamien
12890: ammattikunta voi olla lakien yläpuolella samaan               vahinkojen vähentämiseksi?
12891: 
12892:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
12893: 
12894:                                             Jouko Skinnari
12895: 
12896: 
12897: 
12898: 
12899: 428500688U
12900: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 300
12901: 
12902: 
12903: 
12904: 
12905:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12906: 
12907:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Poronhoitoa säätelee nykyisin vuonna 1948
12908: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        annettu poronhoitolaki (444/48), jota on tarkis-
12909: olette kesäkuun 18 päivänä 1985 päivätyn kir-        tettu vuonna 1968. Olosuhteet poronhoidossa
12910: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ovat tämän jälkeen niin oleellisesti muuttuneet ja
12911: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      nykyiset säännökset vanhentuneet, että hallitus
12912: Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     on antanut eduskunnalle esityksen poronhoito-
12913: sestä n:o 300:                                       lain uudistamiseksi. Esityksen tarkoituksena on
12914:                                                      mm. uusia porojen aiheuttamien vahinkojen es-
12915:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   tämistä ja korvaamista koskevat säännökset sekä
12916:        litus aikoo ryhtyä Lapissa poronhoitolain     näin poistaa tai ainakin vähentää kysymyksessä
12917:        ja siihen liittyvien säännösten valvonnan     mainittuja epäkohtia.
12918:        tehostamiseksi sekä porojen aiheuttamien
12919:        vahinkojen vähentämiseksi?
12920:                                                         Lain ajanmukaistaminen ja täydentäminen tu-
12921:                                                      levat osaltaan helpottamaan sen valvontaa. Muu-
12922:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toin ei lain valvonnassa ole suunnitteilla muutok-
12923: vasti seuraavaa:                                     Sia.
12924: 
12925: 
12926:     Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1985
12927: 
12928:                                                                              Ministeri Ahti Pekkala
12929:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 300                                          3
12930: 
12931: 
12932: 
12933: 
12934:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12935: 
12936:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Renskötseln regleras för närvarande av lagen år
12937: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        1948 om renskötsel, viiken reviderats år 1968.
12938: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av          Omständigheterna kring renskötseln har seder-
12939: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     mera förändrats och de nuvarande stadgandena
12940: dagsman Skinnari undenecknade spörsmål                föråldrats i den mån att regeringen har avgivit en
12941: nr 300:                                               proposition tili riksdagen om ändring av lagen
12942:                                                       om renskötsel. Avsikten med propositionen är
12943:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         bl.a. att förnya stadgandena om förhindrande av
12944:        geringen vidta fcir effektivering av tillsy-   och ersättningarna för de skador som renarna
12945:        nen över lagen om renskötsel och de            förorsakar samt att sålunda avlägsna eller åtmins-
12946:        stadganden som ansluter sig dänill och         tone minska de olägenheter som nämns i spörs-
12947:        för minskande av de skador som renarna         målet.
12948:        förorsakar i Lappland?                            Moderniseringen och kompletteringen av lagen
12949:                                                       kommer tili en del att underlätta tillsynen. 1
12950:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       övrigt finns inga ändringsplaner beräffande tilisy-
12951: anföra följande:                                      nen över lagens efterlevnad.
12952:     Helsingfors den 10 juni 1985
12953: 
12954:                                                                               Minister Ahti Pekkala
12955: 1
12956: 1
12957: 
12958: 
12959:     1
12960:     1
12961: 
12962: 
12963:         1
12964:         1
12965: 
12966: 
12967:             1
12968:             1
12969: 
12970: 
12971:                 1
12972:                 1
12973: 
12974: 
12975:                     1
12976:                     1
12977:                         1
12978:                         1
12979: 
12980: 
12981:                             1
12982:                             1
12983: 
12984: 
12985:                                 1
12986:                                                  1985 vp.
12987: 
12988: :irjallinen kysymys n:o 301
12989: 
12990: 
12991: 
12992: 
12993:                                    Antt~a ym.:   Seurakuntien nuoriso-ohjaajien päivärahojen verotta-
12994:                                      misesta.
12995: 
12996:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12997: 
12998:  Viime aikoina hyvin paljon julkisuudes~akin          arvioitaessa leiripäivärahan veronalaisuutta, kun
12999: ;iintyneiden tietojen mukaan viranhaltijoiden         otetaan huomioon nimenomaan leiriohjaajan
13000: äivärahojen verotuskäytännössä on kirjavuutta.        työn luonne. Viranhaltijoiden tasavertainen koh-
13001: .ärimmilleen asia kiristyi tie- ja vesirakennuslai-   telu vaatii, ettei päivärahan veronalaisuutta kyt-
13002: >ksen rakennusmestarien kohdalla.                     ketä tiettyyn kilometrimäärään, ja se tulisi mak-
13003:   Hyvin paljon ongelmia on aiheuttanut mm.            saa verovapaasti, kunhan vain sopimusten edel-
13004: :urakuntien palveluksessa olevien nuoriso-ohjaa-      lyttämät muut perusteet leiripäivärahan maksa-
13005: en päivärahojen maksaminen ja verottaminen.           miselle ovat olemassa.
13006: rykyisin omaksutun käytännön mukaan verova-              Kirkon yleisen virkaehtosopimuksen mukaan
13007: aan päivärahan maksamisen edellytyksenä on            leiripäiväraha poikkeaa suuruudeltaan ja perus-
13008: 1m., että erityinen työntekemispaikka on yli 15       teiltaan ns. normaaleista virkamatkoista suoritet-
13009: m:n päässä verovelvollisen varsinaisesta työpai-      tavasta päivärahasta ja se suoritetaan kaikilta
13010: asta. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se,         leirimatkoilta riippumatta leiripaikan etäisyydes-
13011: :tä leiripaikkojen etäisyys nuorisotyönohjaajan       tä, virkapaikasta tai viranhaltijan asunnosta.
13012: trsinaisesta työpaikasta vaihtelee hyvin suuresti.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13013: ·uoriso-ohjaajan työ leirillä on kuitenkin täysi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13014: äiväistä ja ympärivuorokautista riippumatta sii-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13015: ., miten kaukana leiripaikka sijaitsee hänen          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13016: trsinaisesta työpaikastaan. Yöpyminen leirikes-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13017: lksessa kuuluu myös leiriohjaajan velvollisuuk-              ryhtyä seurakuntien palveluksessa oleville
13018: tn.                                                          nuoriso-ohjaajille ja vastaaville kirkon
13019:  Leirityöjaksot eivät missään tilanteessa voi olla           yleisen virkaehtosopimuksen mukaan
13020: ysihoitopäiviä nuorisotyöntekijälle: 7-14-vuo-               maksettavan päivärahan saamiseksi koko-
13021: aiden viihtyvyydestä, hyvinvoinnista ja turvalli-            naan verovapaaksi ottaen huomioon sen,
13022: mdesta vastaaminen 24 tuntia vuorokaudessa ei                että verotuskäytännön mukaista 15 km:n
13023: e täysihoitoa työstä vastuunsa kantavalle ohjaa-             vaatimusta leiripaikan ja vakinaisen työ-
13024: lle. Leirijaksolla tulee myöskin ylimääräisiä kus-           paikan välillä ei ole kirkon yleisessä virka-
13025: nnuksia, esim. puhelut kotiin, lasten päivähoi-              ehtosopimuksessa, sekä
13026: >kUstannukset nousevat johtuen siitä, että toi-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13027: ~n vanhemmista on yhtäjaksoisesti koko vuoro-                ryhtyä muutenkin hyvin sekavan päivära-
13028: tuden, jopa useampia vuorokausia poissa kotoa.               hakäytännön selventämiseksi kansalaisten
13029: erotuskäytännön mukaisella 15 km:n rajalla ei                yhdenverraisuuden ja oikeusturvan vaati-
13030: is näin ollen saisi olla ratkaisevaa merkitystä              muksia vastaavaksi?
13031: 
13032:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
13033: 
13034:          Sirkka-Liisa Anttila           Pirkko Ikonen                   Pentti Skön
13035: 
13036: 
13037: 
13038: 
13039: !85007572
13040: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 301
13041: 
13042: 
13043: 
13044: 
13045:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13046: 
13047:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        matkakustannusten korvaamista koskevat työ- t;
13048: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies.          virkaehtosopimuksissa olevat määräykset.
13049: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-            Verohallituksen päätös sisältää yksityiskohtais(
13050: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       määräykset matkakustannuskorvausten verov<
13051: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        paude~ta. Muilla kuin päätöksessä mainituill
13052: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    perusteilla maksetut korvaukset ovat saajansa V(
13053: sesta kysymyksestä n:o 301:                            ronalaista tuloa. Verohallitus on viimeksi antam
13054:                                                        kustannuspäätöksensä 1 päivänä maaliskuut
13055:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13056:                                                        1985 (221185). Sen mukaan päivärahan verov<
13057:        ryhtyä seurakuntien palveluksessa oleville
13058:                                                        pauden edellytyksenä on muun ohessa, että er
13059:        nuoriso-ohjaajille ja vastaaville kirkon
13060:                                                        tyinen työntekemispaikka on yli 15 kilometri
13061:        yleisen virkaehtosopimuksen mukaan
13062:                                                        etäisyydellä verovelvollisen varsinaisesta työpa
13063:        maksettavan päivärahan saamiseksi koko-
13064:                                                        kasta tai asunnosta, ja jos työmatka tehdää
13065:        naan verovapaaksi ottaen huomioon sen,
13066:                                                        toisen kunnan alueelle, yli 5 kilometrin etäisn
13067:        että verotuskäytännön mukaista 15 km: n
13068:                                                        dellä kunnan rajasta. Verohallituksen päätöksee
13069:        vaatimusta leiripaikan ja vakinaisen työ-
13070:                                                        sisältyvä määräys työmatkan vähimmäispituude:
13071:        paikan välillä ei ole kirkon yleisessä virka-
13072:                                                        ta perustuu valtion virkamiesten matkakustar
13073:        ehtosopimuksessa, sekä
13074:                                                        nusten korvaamisesta tehdyn virkaehtosopimu1
13075:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sen määräyksiin. Määräys on saanut nykyise
13076:        ryhtyä muutenkin hyvin sekavan päivära-         sisältönsä päivärahatoimikunnan mietinnön p(
13077:        hakäytännön selventämiseksi kansalaisten        rusteella (Komiteanmietintö 1976:69). Säännöst
13078:        yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan vaati-        laadittaessa on lain edellyttämällä tavalla pyritt
13079:        muksia vastaavaksi?                             ottamaan huomioon valtakunnallisesti edusn
13080:                                                        viropien työ- ja virkaehtosopimusten määräykse
13081:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Sopimuksen edustavuus riippuu esimerkiksi se
13082: ti seuraavaa:                                          soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukt
13083:    Työmatkasta maksettujen matkakustannuskor-          määrästä.
13084: vausten verovapaudesta säädetään tulo- ja varalli-        Työmatkan vähimmäispituutta koskeva mäi
13085: suusverolain (1043/74) 22 §:n 1 momentin 8             räys perustuu ajatukselle, että lyhyemmästä ma
13086: kohdassa ja 2 momentissa. Säännösten mukaan            kasta ei aiheudu yleensä sen enempää kustannul
13087: veronalaiseksi tuloksi ei katsota sen mukaan kuin      sia, kuin jos työntekijä tulisi tavanomaiselle tyi:
13088: verohallitus vuosittain tarkemmin määrää muun          paikalleen. Ne työmatkan aiheuttamat kustar
13089: ohessa työnantajan määräyksestä tehdystä virka-        nukset, joita työnantaja ei voi päätöksen nojall
13090: tai työmatkasta saatua matkustamiskustannusten         verovapaasti korvata, voidaan kuitenkin verotul
13091: korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittu-      sessa vähentää tulonhankkimiskuluina tulo- j
13092: miskorvausta, yömatkarahaa ja muun nimisenä            varallisuusverolain asiaa koskevien säännöste
13093: hyvityksenä suoritettua matkakustannusten kor-         mukaisesti. Vähennyskelpoisia kustannuksia ov;
13094: vausta. Verohallitus vahvistaa verosta vapaaksi        esimerkiksi kysymyksen perusteluissa esitetyt 1
13095: katsotravien matkakustannusten korvausperusteet        sääntyneet ruokailu- ja vaatehuoltomenot tai ill(
13096: ja määrät valtion kulloinkin suorittamia matka-        not yhteydenpidosta kotiin. Vähennys myönnc
13097: kustannusten korvauksia vastaaviksi kuitenkin          tään verotuksessa luotettavan selvityksen peru:
13098: niin, että jos edustaviromiksi katsotravien valta-     teella.
13099: kunnallisten työ- tai virkaehtosopimuksien mu-            Matkakustannuskorvausten verotuskohtelu o
13100: kaan suoritetaan matkakustannusten korvausta           ollut jossain määrin epäyhtenäistä. Verotuskä]
13101: olennaisesti muulla perusteella kuin valtio kul-       täntö on kuitenkin viime vuosina oikeuskäytät
13102: loinkin matkakustannusten korvausta suorittaa,         nön vakiintuessa selkiintynyt. Eräänä syynä or
13103: verohallituksen tulee ottaa huomioon tällaiset         gelmiin on se, että korvausten maksuperustec
13104:                                         1985 vp. -      KK n:o 301                                       3
13105: 
13106: ovat joskus työ- tai virkaehtosopimuksissa, kuten       täytä sille määrättyjä edellytyksiä. Kuten yleensä
13107: kirkon yleisessä virkaehtosopimuksessa, toisenlai-      tulon on myös kustannuskorvausten verovapau-
13108: set kuin voimassa olevissa säännöksissä. Työnan-        desta säädettävä lailla eikä siitä voida sopia
13109: tajan ja työntekijän kesken voidaan lisäksi sopia       työnantajan ja työntekijäin välisissä sopimuksissa.
13110: kustannusten korvaamisesta mitä erilaisimmin ta-        Jos kirkon virkaehtosopimukseen sisältyvistä kus-
13111: voin. Työntekijäosapuoli mieltää korvausnimik-          tannusten korvausperusteista neuvoteltaessa ei
13112: keillä maksetut suoritukset usein verovapaiksi,         voida ottaa huomioon voimassa olevaan lakiin ja
13113: vaikka voimassa olevaan lainsäädäntöön perustu-         verohallituksen kustannuspäätökseen sisältyviä
13114: via edellytyksiä ei olisikaan. Jopa saman työnan-       verovapauden edellytyksiä työmatkan vähimmäis-
13115: tajan palveluksessa oleville voidaan korvauksia         pituuden tai päivärahan määrän osalta, on erityi-
13116: suorittaa erilaisin perustein, mikä on omiaan           sistä kustannuksista mahdollisuus esittää selvitys
13117: hämärtämään käsitystä verovapaista korvauspe-           veroilmoituksessa, ja vähentää kulut tulonhank-
13118: rusteista. Jos työnantajat eivät epäselvissä tapauk-    kimiskuluina verotuksessa.
13119: sissa käytä verolainsäädännön suomaa mahdolli-
13120: suutta ennakkotiedon pyytämiseen, saattaa myös             Kustannuskorvausten verotuskohtelua ja oi-
13121: esimerkiksi enoakanpidätysten laiminlyönti antaa        keuskäytännön muodostumista seurataan vero-
13122: työntekijälle väärän kuvan korvausten verotus-          hallinnossa erittäin tarkoin. Verohallituksen kus-
13123: kohtelusta.                                             tannuspäätöksessä lakisääteisesti huomioon otet-
13124:    Kustannuskorvausten verotuskohtelu muodos-           tavat edustavimmat työehtosopimukset antavat
13125: tuu kysymyksen perustelujen mukaan ongelmal-            mahdollisuuden myös yleisimpien työalakohtais-
13126: liseksi kirkon työntekijöille silloin, kun verohalli-   ten erityisvaatimusten huomioon ottamiseen.
13127: tuksen kustannuspäätöksessä määrätty edusta-            Kustannuskorvausten maksuperusteiden samoin
13128: viropien työehtosopimusten määräyksiin sidottu          kuin korvausmäärien ajan kuluessa tapahtuva
13129: työmatkan vähimmäispituutta koskeva edellytys           muuttuminen tulee samalla otetuksi huomioon
13130: ei täyty. Riippumatta työehtojen sisällöstä näin        siltä osin, kuin se näissä työehtosopimuksissa
13131: käy myös muilla aloilla, jos työmatkan käsite ei        ilmenee.
13132: 
13133:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
13134: 
13135:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
13136: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 301
13137: 
13138: 
13139: 
13140: 
13141:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13142: 
13143:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stämmelser om ersättande av resekosrnadsersätt-
13144: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningar som ingår i sådana arbets- eller tjänstekol-
13145: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av          lektivavtal.
13146: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Skattestyrelsens beslut innefattar detaljerade
13147: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under-         bestämmelser om skattefriheten för resekostnads-
13148: tecknade spörsmål nr 301:                             ersättningar. Ersättningar, som betalas på andra
13149:                                                       än i beslutet nämnda grunder, är skattepliktig
13150:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
13151:                                                       inkomst för mottagaren. Skattestyrelsen utfärda-
13152:        i syfte att åstadkomma en total skattefri-
13153:                                                       de senast den 1 mars 1985 ett beslut om kost-
13154:        het för det dagtraktamente som i enlig-
13155:                                                       nader (221185 ). Enligt beslutet är förutsätt-
13156:        het med kyrkans allmänna tjänstekollek-
13157:                                                       ningen för att dagtraktamentet skall vara skatte-
13158:        tivavtal betalas tili ungdomsledare och
13159:                                                       fritt bl.a. den, att den särskilda platsen för
13160:        andra, som innehar anställningar av mot-
13161:                                                       arbetets urförande ligger på ett längre avstånd än
13162:        svarande slag hos församlingarna, med
13163:                                                       15 kilometer från den skattskyldiges egentliga
13164:        beaktande av att kravet på ett avstånd om
13165:                                                       arbetsplats eller bostad eller, om arbetsresan
13166:        15 km mellan lägerplatsen och den ordi-
13167:                                                       företas på en annan kommuns område, på ett
13168:        narie arbetsplatsen inte förekommer i
13169:                                                       längre avstånd än 5 kilometer från kommungrän-
13170:        kyrkans allmänna tjänstekollektivavtal,
13171:                                                       sen. Den bestämmelse om arbetsresans minimi-
13172:        samt
13173:                                                       längd som ingår i skattestyrelsens beslut baserar
13174:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sig på bestämmelserna om ersättande av resekost-
13175:        i syfte att precisera den mycket brokiga       nader i tjänstekollektivavtalet för statstjänste-
13176:        praxis som förekommer i fråga om dag-          män. Bestämmelsen har erhållit sin nuvarande
13177:        traktamenten så, att den motsvarar med-        form på basen av dagtraktamenteskommissionens
13178:        borgarnas krav på jämställdhet och rätts-      betänkande (Kommittebetänkande 1976:69).
13179:        skydd?                                         Vid utarbetandet av bestämmelsen har hänsyn
13180:                                                       tagits tili de mest representativa riksomfattande
13181:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       arbets- och tjänstekollektivavtalen. Svaret på frå-
13182: anföra följande:                                      gan i viiken grad avtalet är representativt beror
13183:    Om skattefrihet för resekostnadsersättningar,      exempelvis på det antal arbetstagare som avtalet
13184: som har betalats för arbetsresa, stadgas i 22 § 1     tillämpas på.
13185: mom. 8 punkten och 2 mom. lagen om skatt på              Bestämmelsen om arbetsresans minimilängd
13186: inkomst och förmögenhet (1043/74). Enligt stad-       baserar sig på tanken att en kortare resa i .regel
13187: gandena anses såsom skattepliktig inkomst i           inte föranleder desto större kostnader än om
13188: enlighet med vad skattestyrelsen årligen närmare      arbetstagaren reser tili sin vanliga arbetsplats. De
13189: bestämmer inte resekostnadsersättning, dagtrak-       kostnader som föranleds av arbetsresan och som
13190: tamente, måltidsersättning, logiersättning, över-     arbetsgivaren enligt beslutet inte kan ersätta
13191: nattningspenning och såsom gottgörelse under          skattefritt kan vid beskattningen ändå i enlighet
13192: annat namn erlagd resekostnadsersättning. Skat-       med stadgandena i lagen om skatt på inkomst
13193: testyrelsen fastställer grunderna för och st6rleken   och förmögenhet avdras såsom kostnader för
13194: av de resekostnadsersättningar som staten erläg-      inkomstens förvärvande. Avdragsgilla kostnader
13195: ger vid ifrågavarande tidpunkt, dock så, att om       är bland andra de i spörsmålets motivering
13196: resekostnadsersättningar enligt de riksomfattande     avsedda kostnaderna för måltider, klädvård och
13197: arbets- eller tjänstekollektivavtal som bör anses     upprätthållande av kontakten med hemmet. Av-
13198: såsom mest representativa erläggs enligt en vä-       draget beviljas i beskatrningen på basen av
13199: sentligt annan grund än den enligt viiken staten      tillförlitlig utredning.
13200: vid ifrågavarande tidpunkt erlägger resekostnads-        Beskattningen av resekostnadsersättningarna
13201: ersättning, skall skattestyrelsen beakta de be-       har i viss mån varit inkonsekvent. Beskattnings-
13202:                                         1985 vp. -      KK n:o 301                                        5
13203: 
13204: praxis har dock under de senaste åren förtydligats      korens innehåll är detta fallet även i andra
13205: i och med att rättspraxis på området har stabilise-     branscher, om arbetsresan inte uppfyller de krav
13206: rats. En orsak tili problemen är att grunderna för      som ställs på den. Liksom i regel i fråga om
13207: erläggande av ersättningarna i en del .arbets- eller    skattefrihet för inkomst bör även angående
13208: tjänstekollektivavtal, t.ex. i kyrkans tjänstekollek-   skattefrihet för kostnadsersättningar stadgas i lag.
13209: tivavtal, är annorlunda än i de gällande stadgan-       Därom kan inte överenskommas genom avtal
13210: dena. Arbetsgivaren och arbetstagaren ~an därtill       mellan arbetsgivaren och arbetstagaren. Om det
13211: komma överens om ersättning av kostnaderna på           vid förhandlingarna om grunderna för kost-
13212: de mest varierande sätt. Arbetstagarparten upp-         nadsersättning i kyrkans tjänstekollektivavtal inte
13213: fattar ofta betalningar, som går under namnet           kan tas hänsyn tili de förutsättningar för skatte-
13214: ersättning, såsom skattefria, även om det i gäl-        frihet beträffande arbetsresans minimilängd eller
13215: lande lagstif.tning inte finns några förutsättningar    dagtraktamentets belopp som finns angivna i
13216: för detta. Aven arbetstagare i tjänst hos samma         gällande lag och i skattestyrelsens beslut, kan
13217: arbetsgivare kan erhålla ersättning på olika            utredning om särskilda kostnader framläggas i
13218: grunder, vilket är ägnat att fördunkla uppfatt-         skattedeklarationen och kostnaderna avdras i
13219: ningen om grunderna för skattefria ersättningar.        form av löneinkomstavdrag vid beskattningen.
13220: Om arbetsgivarna i oklara fall inte unyttjar den           Inom skatteförvaltningen följer man mycket
13221: möjlighet som skattelagstiftningen ger tili             noga den behandling som kostnadsersättningarna
13222: förhandsuppgifter, kan t.ex. en försummelse av          får vid beskattningen och likaså utformningen av
13223: förskottsinnehållningen ge arbetstagaren en fel-        rättspraxis på området. De mest representativa
13224: aktig bild av beskattningen av ersättningarna.          kollektivavtalen, som enligt lag bör beaktas i
13225:    Beskattningen av kostnadsersättningar blir i         skattestyrelsens beslut angående kostnader, ger
13226: enlighet med motiveringen för spörsmålet pro-           även en möjlighet att beakta speciella krav inom
13227: blematisk då den i skattestyrelsens beslut om           olika branscher. De ändringar som med tiden
13228: kostnaderna stipulerade förutsättningen i fråga         sker i fråga om grunderna för betalningen av
13229: om arbetsresans minimilängd som är bunden vid           kostnadsersättningar och beträffande ersätt-
13230: bestämmelserna i de mest representativa kollek-         ningarnas belopp beaktas tillika i den mån de
13231: tivavtalen inte uppfylls. Oberoende av arbetsvill-      framgår av kollektivavtalen.
13232: 
13233:      Helsingfors den 24 september 1985
13234: 
13235:                                                                              Minister Pekka Vennamo
13236:                                                  1985 vp.
13237: 
13238:  Kirjallinen kysymys n:o 302
13239: 
13240: 
13241: 
13242: 
13243:                                     Elo: Ammattimaisen autoliikenteen kuljettajien työajan valvonnasta
13244: 
13245: 
13246:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13247: 
13248:      Liikenneturvan teettämän tutkimuksen mu-           sessa ajossa, ellei hänelle varata vähintään 30
13249:   kaan yli puolet ammattiautoilijoista on nukahta-      minuutin lepoaikaa. Milloin työaikalaki sallii sen
13250:   nut ajaessaan autoa. Väsymys, uneliaisuus ja          alaiselle kuljettajalle pitemmän työajan, saadaan
13251:   nukahtaminen on ryhmänä suurempi onnetto-             vastaavaa työaikaa samoin edellytyksin soveltaa
13252:   muuksien syy kuin alkoholi.                           myös tässä tarkoitettuun kuljettajaan. ''
13253:      Ammattimaisen autoliikenteen palkattujen              Liikennelupien valvonta kuuluu poliisille.
13254:   kuljettajien työaikaa valvotaan ensisijaisesti työ-   Käytännössä valvonta ei ole kuitenkaan toiminut.
13255:   ehtosopimuksin sekä työsuojeluviranomaisten           Tämän on todennut myös Autoliikenteen työai-
13256:   tarkastuksin. Omistajakuljettajien työaikaa ei val-   katoimikunta mietinnössään (komiteanmietintö
13257:   vo käytännössä kukaan. Ammattimaisesta ajo-           1983:92 sivu 5). Myöskään liikenneministeriö ei
13258:   neuvoliikenteestä annetun asetuksen mukaan lii-       ole pyrkinyt tehostamaan valvontaa.
13259:   kenteen harjoittajalla tulee olla liikenneministe-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13260:   riön myöntämä lupa (AMA 2 §). Lupaehtojen 9.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13261:   kohdan mukaan: "Muun kuin työaikalain tar-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13262:   koittaman kuljettajan työaika 24 perättäisenä         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13263:   tuotina ei saa ylittää 12 tuntia, jolloin työajaksi
13264: · luetaan sekä varsinainen ajoaika että se aika,                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13265:   jonka kuljettaja käyttää auton hoitoon, tavaran              siin, joiden perusteella liikennelupaehto-
13266:   lastaamiseen ja purkamiseen, niin myös sellainen             jen 9. kohdan valvonta, mikä koskee
13267:   lepoaika, joka on 30 minuuttia lyhyempi. Kuljet-             ammattimaisen autoliikenteen kuljetta-
13268:   taja ei saa olla kuusi tuntia enempää yhtämittai-            jien työaikaa, saatetaan asianmukaiseksi?
13269: 
13270:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
13271: 
13272:                                                 Mikko Elo
13273: 
13274: 
13275: 
13276: 
13277:   428500813V
13278: 2                                        1985 vp. -       KK n:o 302
13279: 
13280: 
13281: 
13282: 
13283:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13284: 
13285:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             muksen mukaan kuljettajan fyysinen tai psyykki-
13286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             nen kunto on ollut liikennevahingon taustasyynä
13287: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-            noin 11 % :ssa kuorma-autojen onnettomuuksis-
13288: jeenne n:o 1278 ohella lähettänyt valtioneuvos-           ta, mutta henkilö- ja pakettiautojen onnetto-
13289: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-         muuksissa 30 % :ssa.
13290: jennöksen kansanedustaja Mikko Elon kirjallises-             Suorittaessaan liikennevalvontaa poliisi tark-
13291: ta kysymyksestä n:o 302, jossa tiedustellaan:             kailee aina myös kuljettajan kuntoa. Kuljettajan
13292:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           veren alkoholipitoisuus voidaan todeta Alcolme-
13293:         siin, joiden perusteella liikennelupaehto-        ter-laitteella ja selvittää luotettavasti verikokeella.
13294:         jen 9. kohdan valvonta, mikä koskee               Sen toteaminen, milloin kuljettajalta väsymyksen
13295:         ammattimaisen autoliikenteen kuljetta-            vuoksi puuttuvat edellytykset ajoneuvon kuljetta-
13296:         jien työaikaa, saatetaan asianmukaiseksi?         miseen, on hyvin vaikeaa.
13297:                                                              Ammattimaista liikennettä koskevaan asetuk-
13298:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          seen ja liikennelupiin otettuihin ehtoihin sisältyy
13299: ti seuraavaa:                                             lukuisia luvansaajan toimintaa rajoittavia mää-
13300:                                                           räyksiä. Ammattimaisen liikenteen valvonnassa
13301:    Tieliikennelain 63 §:n mukaan ajoneuvoa ei
13302:                                                           poliisi joutuu keskittymään niihin seikkoihin,
13303: saa kuljettaa henkilö, jolta sairauden tai väsy-
13304:                                                           joiden osalta kielletyn toiminnan rajaus on riittä-
13305: myksen vuoksi tahi muusta vastaavasta syystä
13306:                                                           vän selvä ja säännösten tai määräysten vastainen
13307: puuttuvat siihen tarpeelliset edellytykset. Kiellon
13308:                                                           menettely voidaan todeta luotettavasti poliisin
13309: vastaisesti ajoneuvoa kuljettanut henkilö voidaan
13310:                                                           käytettävissä olevin keinoin. Koska Suomessa ei
13311: tuomita rangaistukseen liikenteen vaarantamises-
13312:                                                           ole säädetty ajopiinurin käyttöpakkoa eivätkä ns.
13313: ta tai törkeästä liikenteen vaarantamisesta.
13314:                                                           omistajakuljettajat ole velvollisia pitämään ajo-
13315:    Työaikalaki sisältää säännökset työsuhteessa
13316:                                                           päiväkirjaa, on poliisilla varsin vähäiset mahdolli-
13317: olevien moottoriajoneuvon kuljettajien työ- ja
13318:                                                           suudet puuttua työaikaa tai ajoaikaa koskevien
13319: lepoajoista. Työaikasäännösten noudattamisen
13320:                                                           liikennelupaehtojen mahdollisiin rikkomuksiin.
13321: valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille.
13322:    Omaa autoaan ajavien ammattiautoilijoiden                  Autoliikenteen työaikatoimikunnan mietin-
13323: työ- ja lepoajoista ei ole annettu säännöksiä.            töön (komiteanmietintö 1983:92) sisältyi ehdotus
13324:    Liikenneministeriön ajopiirturista antaman             säännöksiksi, jotka veivoittaisivat sekä työsuhtees-
13325: päätöksen mukaan on 1. 5.1978 jälkeen uutena              sa olevat kuljettajat että omistajakuljettajat nou-
13326: käyttöönoteruissa kuorma- ja linja-autoissa, lu-          dattamaan määrättyjä ajo- ja lepoaikoja. Mietin-
13327: kuun ottamatta yksinomaan ammattimaiseen                  nössä ehdotettiin myös ajopiirturin käytön säätä-
13328: paikallis- ja lähiliikenteeseen käytettyä linja-          mistä pakolliseksi kuorma- ja linja-autoliikentees-
13329: autoa, oltava ajopiirturi. Ajopiinurin käyttöön           sä. Tiettävästi liikenneministeriön asettama työ-
13330: velvoittavaa säännöstä ei ole.                            ryhmä selvittää parhaillaan ehdotuksen toteutta-
13331:    Ammattimaisen liikenteen valvonta kuuluu               mismahdollisuuksia.
13332: poliisille. Poliisi suorittaa valvontaa sekä erillisten       Poliisi valvoo voimavarojensa rajoissa kaikkea
13333: valvontaiskujen että yleisen liikennevalvonnan            liikennettä. Tehokas valvonta on mahdollista
13334: muodossa. Poliisi pyrkii suuntaamaan valvontaa            ainoastaan silloin kun säännösten alaista toimin-
13335: erityisesti niihin seikkoihin, jotka kokemuksen           taa harjoittavalle on asetettu selkeät velvoitteet,
13336: tai tutkimusten mukaan vakavimmin vaarantavat             joiden noudattamatta jättäminen voidaan polii-
13337: liikenneturvallisuutta. Valtion teknillisen tutki-        sin käytettävissä olevin keinoin luotettavasti tode-
13338: muskeskuksen vuonna 1984 julkaiseman tutki-               ta.
13339: 
13340:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985
13341: 
13342: 
13343:                                                                     Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
13344:                                         1985 vp. -      KK n:o 302                                           3
13345: 
13346: 
13347: 
13348:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
13349: 
13350:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             varit orsak tili trafikolyckan i 11 % av olycksfal-
13351: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          len med lastbil, medan siffran för person- och
13352: 1278 av den 18 juni 1985 tili vederbörande              paketbilarnas del är 30 %      0
13353: 
13354: 
13355: 
13356: 
13357: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande         Vid trafikövervakningen kontrolierar polisen
13358: av riksdagsman Mikko Elo undertecknade spörs-           även alltid förarens tilistånd, Alkoholhalten i
13359: mål nr 302:                                             blodet hos föraren kan konstateras med en Alcol-
13360:            Har Regeringen för avsikt att vidta          meterapparat och tiliförlitligt faststälias genom
13361:         åtgärder för att få tili stånd en ändamåls-     blodprov Det är mycket svårt att bestämma när
13362:                                                                  0
13363: 
13364: 
13365: 
13366: 
13367:         enlig övervakning av punkt 9 i trafiktili-      föraren på grund av trötthet saknar förutsätt-
13368:         ståndsvilikoren, viiken gälier arbetstiden      ningar att framföra fordon.
13369:         för förare i yrkesmässig motorfordonstra-          1 de villkor som finns i förordningen om
13370:         fik?                                            yrkesmässig motorfordonstrafik och i trafiktili-
13371:                                                         stånden ingår ett stort antal bestämmelser, vilka
13372:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         begränsar verksamheten för den som har erhåliit
13373: anföra följande:                                        trafiktillståndo Vid övervakningen av den yrkes-
13374:                                                         mässiga trafiken är polisen tvungen att koncen-
13375:    Enligt 63 § vägtrafiklagen får fordon inte
13376:                                                         trera sig på de fali där den förbjudna verksam-
13377: framföras av person, som på grund av sjukdom
13378:                                                         heten är tillräckligt klart avgränsad och där ett
13379: elier trötthet elier av annan motsvarande orsak
13380:                                                         förfarande, som strider mot stadgandena elier
13381: saknar nödiga förutsättningar härföro En person,
13382:                                                         bestämmelserna, tiliförlitligt kan konstateras
13383: som trots förbudet framfört fordon, kan dömas
13384:                                                         med de metoder som står tili polisens förfogan-
13385: tili straff för äventyrande av trafiksäkerheten elier
13386:                                                         deo Eftersom det i Finland inte stadgas om
13387: grovt äventyrande av trafiksäkerheteno
13388:                                                         användningstvång för färdskrivare och eftersom
13389:    1 arbetstidslagen ingår stadganden om kör- och
13390:                                                         de yrkeschaufförer, som kör sin egen bil, inte är
13391: vilotider för motorfordonsförare i arbetsförhålian-
13392:                                                         skyldiga att föra körjournal är polisens möjlighe-
13393: deo Övervakningen av efterlevnaden av stadgan-
13394:                                                         ter att ingripa vid brott mot de trafiktilistånds-
13395: dena om arbetstid ankommer på arbetarskydds-
13396:                                                         villkor som berör arbetstid eller körtid mycket
13397: myndigheternao
13398:                                                         begränsade   0
13399: 
13400: 
13401:     Inga stadganden har givits om kör- och viloti-
13402: der för yrkeschauffören, som kör med egen bil.             1 biltrafikens arbetstidskommissions betänkan-
13403:     Enligt trafikministeriets beslut om färdskrivare    de (kommittebetänkande 1983:92) ingår förslag
13404: skali i lastbilar och bussar, vilka som nya tagits i    tili stadganden, som skulie förpliktiga såväl
13405: bruk efter 1.501978, med undantag av buss som           förare i arbetsförhåliande som yrkeschaufförer,
13406: används uteslutande i yrkesmässig loka!- elier          som kör sin egen bil, att iaktta bestämda kör-
13407: närtrafik, finnas en färdskrivareo Något stadgan-       och vilotider. 1 betänkandet föreslås även att det
13408: de som förpliktigar tili att använda färdskrivaren      skulie stadgas om obligatorisk användning av
13409: finns inteo                                             färdskrivare i lastbils- och busstrafiken. Veterli-
13410:     Övervakningen av den yrkesmässiga trafiken          gen utreder en av trafikministeriet tilisatt arbets-
13411: ankommer på poliseno Polisen utför över-                grupp som bäst möjligheterna att genomföra
13412: vakningen både i form av särskilda kontroliaktio-       förslageto
13413: ner och som allmän trafikövervakning. Polisen               Polisen övervakar ali trafik inom ramen för
13414: försöker specielit inrikta övervakningen på sådana      sina resurser En effektiv övervakning är möjlig
13415:                                                                          0
13416: 
13417: 
13418: 
13419: 
13420: faktorer som man på basen av erfarenhet elier           endast då den som utför sådan verksamhet som
13421: undersökningar vet att alivarligt äventyrar trafik-     det stadgas om i lag har getts klara skyldigheter
13422: säkerheteno Enligt en undersökning, som år 1984         och då underlåtenhet att iaktta dessa skyldigheter
13423: publicerades av Statens tekniska forskningscen-         tillförlitligt kan konstateras med de metoder som
13424:  tral, har förarens fysiska och psykiska tilistånd      står tili polisens förfogandeo
13425: 
13426:      Helsingfors den 4 oktober 1985
13427: 
13428:                                                                          Inrikesminister Kaisa Raatikainen
13429:             1
13430:             1
13431: 
13432: 
13433:         1
13434:         1
13435: 
13436: 
13437: 
13438: 
13439:     1
13440:     1
13441: 
13442: 
13443: 1
13444: 1
13445:                                                 1985 vp.
13446: 
13447: Kirjallinen kysymys n:o 303
13448: 
13449: 
13450: 
13451: 
13452:                                    lmpiö ym.: Käytettyjen kuorma-autojen Ja traktorien viennistä
13453:                                      kehitysapuna
13454: 
13455: 
13456:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13457: 
13458:    40 vuotta sitten Suomi pyysi saksalaissodan         mys on myös sekä työllisyyteen että teolliseen
13459: jälkeen ulkomaista apua pohjoisille alueilleen.        kannattavuuteen liittyvistä asioista.
13460: Noin vuotta myöhemmin toteutettiin miljoonien             Tähän mennessä kehitysapuna ei ole viety
13461: USA:n dollarien määräinen ns. UNRRAn avustus           merkittäviä määriä kuorma-auto- tai traktorika-
13462: (UNITED NATIONS RELIEF AND REHABILI-                   lustoa. Eräissä suomalaisissa rakennusprojekteissa
13463: TATION ADMINISTRATION). Se sisälsi elin-               ulkomailla on käytetty kotimaasta myytyjä
13464: tarvikkeita, lääkkeitä, lannoitteita, traktoreita ja   kuorma-autoja. Kehitysapuviennin ongelmana
13465: 101 kuorma-autoa. Siinä tilanteessa käytetyt ja        suomalaisten käytettyjen autojen ja traktoreiden
13466: kunnostetut ajoneuvot osoittautuivat jälleenra-        osalta on epäilemättä vaihtokoneiden hintataso,
13467: kennusvaiheessa verranomaksi avuksi ja nopeutti-       joka lähentelee eräissä tapauksissa kehitysmaiden
13468: vat selviämistä pahimmista sodan tuhoista. UN-         näkökulmasta uuden koneen hintaa. Kehitysa-
13469: RRAn apu eri puolilla maailmaa tuotti samanlai-        vusta pääsääntöisesti vastaavan valtiovallan tulisi
13470: sia tuloksia.                                          mielestäni käynnistää selvitystyö esimerkiksi Sisu-
13471:     Suomen kehitysapu kohdemaissa on jatkuvasti        Auto Oy:n, Valmet Oy:n ja kehitystyöstä vastaa-
13472: kasvanut. Eräissä tapauksissa kehitysapumme on         vien viranomaisten kesken mahdollisten esteiden
13473: mennyt kohteisiin, joissa tilanne on muistuttanut      pois raivaamiseksi. Käsityksemme mukaan kehi-
13474: Pohjois-Suomen ns. saksalaisvaiheen jälkeistä ti-      tysavun luonteeseen voi hyvin kuulua ehdotto-
13475: lannetta.                                              masti kunnollisen käytetyn ajoneuvokaluston
13476:     Kehitysapumme luonteesta keskustellaan jat-        vienti. Se palvelisi kotimaista työllisyyttä sekä
13477: kuvasti. Toimenpiteitä mielestämme voitaisiin          kehitysmaiden korjaamotoiminnan kehittämistä
13478: laajentaa koskemaan hyväkuntoista, käytettyä           ja alan ammatti-ihmisten koulutusta. Mielestäm-
13479: kuorma-auto- ja traktorikalustoa. Saman tien           me Suomen valtio voisi tehdä asiaa koskevia
13480: voitaisiin kehittää kohdemaissa konekorjaamoita        hankintasopimuksia kotimaisten yritysten kuten
13481: sekä henkilökunnan koulutusta. Runsaiden tuo-          esimerkkeinä mainittujen Sisu-Auto Oy:n ja Val-
13482:  temerkkien aiheuttamien vaikeuksien vuoksi voi-       met Oy:n kanssa. Valtio ostaisi määrätyn ohjel-
13483:  taisiin keskittyä suomalaisii~ Sisu ja Valmet tuot-   man puitteissa takuukunnostettua ajokalaustoa
13484:  teisiin.                                              kehitysapuna vietäväksi niihin kohdemaihin,
13485:                                                        joissa mainitun tyyppistä kehitysapua voitaisiin
13486:     Saamiemme tietojen mukaan esimerkiksi Val-
13487:                                                        ottaa vastaan.
13488:  metilla on vaihtokoneita 50-60 miljoonan mar-
13489:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13490:  kan arvosta varastossa. Lukumääräisesti se merkit-
13491:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13492:  see noin 3 000-4 000 traktoria. Valmet-trakto-
13493:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13494:  reiden osuus on noin 25 %. Sisu-Auto Oy:llä on
13495:  koko maassa arviolta noin 40 miljoonan markan         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13496:  arvoinen käytettyjen kuorma-autojen varasto,                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13497:  määrältään 5 50 kpl. Kaikkiaan eri varastoissa ja             siin käytetyn ja takuutuotteeksi kunnos-
13498:  myyjillä on useita tuhansia ns. vaihtokoneita.                tetun suomalaisen kuorma-auto- ja trak-
13499:     Viime aikoina on paljon puhuttu käytetyn                   torikaluston hankkimiseksi vietäväksi
13500:  ajokaluston varastoista. Ne ovat merkittävä tulp-             kohdemaihin, joissa puheena oleva kalus-
13501:  pa uuden kotimaisen kaluston markkinoille. Tätä               to voidaan ottaa vastaan Suomen valtion
13502:  ongelmaa lisää maahan vuosittain käytettyinä                  kehitysapuna, ja jos näköpiirissä on estei-
13503:  tuotujen satojen kuorma-autojen määrä. Kysy-                  tä,
13504: 
13505: 428500692Y
13506: 2                                   1985 vp. -     KK n:o 303
13507: 
13508:         aikooko Hallitus ryhtyä selvitystyöhön,          ta vastaavat viranomaiset ja mahdollises
13509:       johon osallistuvat asianomaisen teollisen          poliittiset päättäjät?
13510:       tahon edustus ja valtiovallan kehitysavus-
13511: 
13512:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
13513: 
13514:        Lauri Impiö                    Mikko Jokela                Aimo Ajo
13515:        Ulla Puolanne                  Matti Viljanen              Olavi Ronkainen
13516:                    Sakari Valli                            Tauno Valo
13517:                                        1985 vp. -      KK n:o 303                                       3
13518: 
13519: 
13520: 
13521: 
13522:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13523: 
13524:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         maiset eivät pidä niitä enstSIJaisma rajoitetun
13525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          määrärahakehyksen puitteissa.
13526: olette 18 päivänä kesäkuuta 1985 päivätyn kir-            Kehitysmaat ovat haluttomia vastaanottamaan
13527: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       käytettyä kalustoa, koska sen käyttöennuste on
13528: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        huonompi kuin vastaavien uusien koneiden. Ke-
13529: Lauri Impiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         hitysmaihin on kerääntynyt huoltovaikeuksien
13530: kysymyksestä n:o 303:                                  johdosta jo nyt verrattain tunsaasti kunnostuksen
13531:                                                        tarpeessa olevaa kalustoa. Useat kehitysmaat ovat
13532:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13533:                                                        jopa lainsäädännöllisin toimin rajoittaneet käyte-
13534:        siin käytetyn ja takuutuotteeksi kunnos-
13535:                                                        tyn kaluston maahantuontia. Kehitysmaissa on
13536:        tetun suomalaisen kuorma-auto- ja trak-
13537:                                                        jonkin verran itsenäistä tai "joint-venture"
13538:        torikaluston hankkimiseksi vietäväksi
13539:                                                        -tyyppistä työkoneteollisuutta, jonka toimintaa
13540:        kohdemaihin, joissa puheena oleva kalus-
13541:                                                        paikallinen hallitus haluaa työllisyys- ja markki-
13542:        to voidaan ottaa vastaan Suomen valtion
13543:                                                        nointipoliittisista syistä tukea. Esimerkkinä voi-
13544:        kehitysapuna, ja jos näköpiirissä on estei-
13545:                                                        daan mainita Tansaniassa Valmet-traktoreita ko-
13546:        tä,
13547:                                                        koonpaneva Trama-traktoritehdas.
13548:            aikooko Hallitus ryhtyä selvitystyöhön,
13549:        johon osallistuvat asianomaisen teollisen          Kehitysmaihin vietäville käytetyille koneille
13550:        tahon edustus ja valtiovallan kehitysavus-      tulisi joka tapauksessa suorittaa petuskunnostuk-
13551:        ta vastaavat viranomaiset ja mahdollisesti      sen lisäksi käyttöolosuhteiden edellyttämät ra-
13552:        poliittiset päättäjät?                          kennemuutokset, jotka nostaisivat kustannuksia.
13553:                                                        Rakennemuutokset tulevat halvemmiksi, mikäli
13554:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ne toteutetaan jo uusien koneiden sarjavalmis-
13555: ti seuraavaa:                                          tuksen yhteydessä.
13556:    Hallitus lähtee siitä, että myös käytetyn              Suomessa käytetyt työkoneet ovat varsin kallii-
13557: kuorma-auto- ja traktorikaluston mahdolliset toi-      ta. Rahdin osuus, joka on noin 20 % uuden
13558: mitukset kehitysapuna tulee toteuttaa maamme           koneen hinnasta, johtaa tilanteeseen, jossa käy-
13559: kehitysyhteistyöpoliittisten periaatteiden mukai-      tettyjen koneiden hinta muodostuu uuteen ka-
13560: sesti. Päätökset tehdään näin ollen ensisijaisesti     lustoon verrattuna kohtuuttoman korkeaksi.
13561: vastaanottajamaiden kehityspoliittisten tavoittei-        Uutenakin toimitetun suomalaisen kaluston
13562: den ja tarpeiden pohjalta.                             huollon järjestäminen ja varaosien erillistoimi-
13563:    Ulkoasiainministeriö on hyödyntänyt käytetty-       tukset ovat osoittautuneet vaativiksi tehtäviksi
13564: jä koneita ja laitteita kehitysyhteistyöhankkeissa     kehitysmaaolosuhteissa. Käytettyjen ja muutama-
13565: silloin, kun tätä on pidetty tarkoituksenmukaise-      na kappaleena ehkä laajaHekin alueelle sijoitettu-
13566: na. Käytännössä käytettyjen työkoneiden toimit-        jen koneiden huollon järjestäminen olisi käytän-
13567: taminen kehitysmaihin osana kehitysyhteis-             nössä vieläkin vaikeampaa.
13568: työhankkeita on jäänyt vähäiseksi seuraavista syis-       Edellä mainittujen syiden perusteella hallitus
13569: tä:                                                    katsoo, että maamme virallisessa kehitysyhteis-
13570:     Kehitysyhteistyökohteista sovitaan vastaanotta-    työssä ei toistaiseksi ole mahdollisuuksia olennai-
13571: jamaiden kanssa vuosittaisissa ohjelmaneuvotte-        sesti edistää käytettyjen kuorma-autojen ja trak-
13572: luissa tietyn määrärahakehyksen puitteissa keskit-     toreiden tai muun käytetyn kaluston vientiä
13573: tyen vastaanottajan tärkeysjärjestyksessä etusijalla   kehitysapuna. Hallitus ei pidä tarpeellisena ryh-
13574: oleviin hankkeisiin. Suuressa osassa toteutettavis-    tyä asiassa erityiseen selvitystyöhön. Ulkoasiain-
13575: ta projekteista ei lainkaan tarvita kysymyksessä       ministeriö on kuitenkin tiedostanut käytetyn ka-
13576: tarkoitettua kuljetus- tai työkalustoa. Käytettyjen    luston arvon ja ministeriön kehitysyhteistyöosas-
13577:  työkoneiden vientiin keskittyvien erillisprojektien   ton vastaisessakin toiminnassa tullaan hankekoh-
13578:  käynnistämiseen ei juurikaan ole mahdollisuuk-        taisesti harkitsemaan käytetyn kaluston toimitta-
13579: sia, sillä avunsaajahallitusten suunnitteluvirano-     misen tarkoituksenmukaisuutta.
13580:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1985
13581: 
13582:                                                                  Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
13583: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 303
13584: 
13585: 
13586: 
13587: 
13588:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13589: 
13590:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mottagarregeringarnas       planeringsmyndigheter
13591: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         betraktar dem inte som en prioritet inom den
13592: den 18 juni 1985 tili vederbörande medlem av           begränsade anslagsramen.
13593: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Utvecklingsländerna är oviliiga att motta be-
13594: dagsman Lauri Impiö m.fl. stälida skriftliga           gagnad materiel för att den förutspådda använd-
13595: spörsmål nr 303:                                       ningstiden för den är kortare än för motsvarande
13596:                                                        nya maskiner. På grund av underhålissvårigheter
13597:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          har det redan nu i utvecklingsländerna samlats
13598:        att anskaffa begagnade och tili garantiva-      rätt stora mängder materiel som är i behov av
13599:        ra iståndsatta finska lastbilar och traktorer   iståndsättning. Många utvecklingsländer har
13600:        för leverans tili mottagarländer, där ifrå-     t.o.m. med lagstiftningsåtgärder begränsat inför-
13601:        gavarande materiel kan mottagas som             seln av begagnad materiel. I utvecklingsländerna
13602:        finska statens utvecklingsbistånd, och om
13603:                                                        finns det i någon mån en självständig elier av
13604:        hinder förutses,                                "joint-venture" typ varande arbetsmaskinindus-
13605:           ämnar Regeringen sätta igång med ett         tri, vars verksamhet den lokala regeringen vili
13606:        utredningsarbete, i vilket representanter       stöda av sysselsättnings- och marknadsföringspo-
13607:        för vederbörande industrier och de myn-         litiska skäl. Som exempel kan nämnas Trama-
13608:        digheter som ansvarar för statsmaktens          traktorfabriken i Tanzania, som monterar Val-
13609:        utvecklingsbistånd och potentielia politis-     met-traktorer.
13610:        ka beslutsfattare deltar?                           De begagnade maskiner som skali levereras tili
13611:                                                        utvecklingsländerna borde i varje fali förutom att
13612:   Som svar på spörsmålet framför jag högakt-           iståndsättas också bli föremål för de förändringar
13613: ningsfulit följande:                                   i konstruktioner som användningsförhåliandena
13614:    Regeringen utgår ifrån att även eventuelia          förutsätter och som skulie höja kostnaderna.
13615: leveranser av begagnade lastbilar och traktorer        Konstruktionsförändringar blir biliigare om de
13616: som utvecklingsbistånd bör ske i enlighet med          förverkligas redan i samband med serietillverk-
13617: vårt lands utvecklingssamarbetspolitiska princi-       ningen av nya maskiner.
13618: per. Besluten görs sålunda i första hand på basen          I Finland är begagnade arbetsmaskiner synner-
13619: av mottagarländernas utvecklingspolitiska mål          ligen dyra. Fraktens andel, som är ca 20 % av en
13620: och behov.                                             ny maskins pris, leder tili en situation där de
13621:    Utrikesministeriet har utnyttjat begagnade ma-      begagnade maskinernas pris blir oskäligt högt i
13622: skiner och apparater i utvecklingssamarbets-           jämförelse med ny materiel.
13623: projekt då när detta har ansetts vara ändamålsen-          Redan ordnandet av underhåli och separata
13624: ligt. I praktiken har leveransen av begagnade          leveranser av reservdelar för finskt materiel som
13625: arbetsmaskiner tili utvecklingsländerna som en         levererats som ny har visat sig vara krävande
13626: del av utvecklingssamarbetsprojekt förblivit be-       uppgifter i de förhålianden som råder i utveck-
13627: gränsad av följande orsaker:                           lingsländerna. Att ordna med underhåll för be-
13628:    Man kommer överens om utvecklingssamar-             gagnade maskiner som levererats i några exem-
13629: betsprojekten inom en given anslagsram vid             plar tili ett vidsträckt område vore i praktiken
13630: årliga programförhandlingar med mottagarlän-           ännu svårare.
13631: derna och koncentrerar sig på de projekt som               På grund av ovan nämnda orsaker anser rege-
13632: mottagaren stälier främst i prioritetsordningen. I     ringen att det inom vårt lands officielia utveck-
13633: en stor del av de projekt som fötverkligas behövs      lingssamarbete inte tillsvidare finns möjligheter
13634: inte alis det slags transport- elier arbetsmateriel    att väsentligt befrämja leveransen av begagnade
13635: som avses i spörsmålet. Det finns få möjligheter       lastbilar och traktorer elier annan begagnad ma-
13636: att sätta igång projekt som skulie koncentrera sig     teriel som utvecklingsbistånd. Regeringen anser
13637: på leverans av begagnade arbetsmaskiner, ty            inte att det är skäl att igångsätta ett specielit
13638:                                     1985 vp. -     KK n:o 303                                    5
13639: 
13640: utredningsarbete rörande den här saken. Utrikes-   för utvecklingssamarbete kommer också i sin
13641: ministeriet är dock medvetet om att begagnad       fortsatta verksamhet att överväga huruvida leve-
13642: materiel är värdefull och ministeriets avdelning   rans av begagnad materiel vore ändamålsenlig.
13643: 
13644:     Helsingfors den 23 juli 1985
13645: 
13646:                                                                 Utrikesminister Paavo Väyrynen
13647:                                                 1985 vp.
13648: 
13649: Kirjallinen kysymys n:o 304
13650: 
13651: 
13652: 
13653: 
13654:                                    Surakka ym.: Lievestuoreen liukosellutuotannon lopettamisesta
13655: 
13656: 
13657:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13658: 
13659:    Lievestuoreen liukosellutehtaan toiminnan lo-          Työntekijöiden näkemys Lievestuoreen liuko-
13660: pettaminen ja lähes parinsadan ihmisen joutumi-        sellutehtaan toiminnan jatkamisedellytyksistä pe-
13661: nen työttömäksi on herättänyt viime aikoina            rustuu Jaakko Pöyry Oy:n viime keväänä teke-
13662: laajalti huomiota. Tässä yhteydessä valtiovallan ja    miin vaihtoehtoislaskelmiin, jotka osoittivat, että
13663: erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriön toi-      verraten pienin lisäinvestoinnein voitaisiin kan-
13664: minta on aiheuttanut työntekijöiden keskuudessa        nattavasti turvata tehtaan tuotannon jatkuminen
13665: arvostelua, joka pohjautuu siihen, että valtio         ja siten myös paikkakunnan työllisyys.
13666: yhtenä suurimmista Keski-Suomen Selluloosa                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13667: Oy:n konkurssipesän velkojista ei ole käyttänyt        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13668: mahdollisuuksiaan työpaikkojen turvaamiseksi           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13669: paikkakunnalla.                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13670:    Eivät työntekijät eikä yleinen mielipide ole                  Mihin ja milloin laadittuun kauppa- ja
13671: voineet hyväksyä sitä, että valtiovalta passiivisena          teollisuusministeriön omaan virkamiessel-
13672: syrjästäkatsojana suostuu ratkaisuun, jonka tulok-            vitykseen perustuu ministeriön omaksu-
13673: sena tehtaan puukiintiö jaetaan kahden suuryri-               ma julkisuudessa esitetty kielteinen näke-
13674: tyksen kesken työntekijöiden työllistämisestä piit-           mys Lievestuoreen liukosellutuotannon
13675: taamatta. Kysymyksiä aiheuttaa myös kotimaisen                jatkamisedellytyksistä,
13676: liukosellutuotannon huomattava supistuminen,                     minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
13677: joka johtaa huomattavaan tuontiriippuvuuteen                  on ryhtynyt liukosellutuonnin lopettami-
13678: näiden erikoismassojen osalta. Valtionyhtiö                   seksi Etelä-Afrikasta sekä
13679: Kemiran lisääntyvä liukosellun tuonti Etelä-Afri-                minkälaisiin konkreettisiin toimenpi-
13680: kasta voitaisiin helposti korvata Lievestuoreen               teisiin on ryhdytty Lievestuoreen erittäin
13681: tuotannolla. Tällaisiin teollisuus- ja työllisyyspo-          heikon työllisyystilanteen kohentamiseksi
13682: liittisesti myönteisiin toimiin kauppa- ja teolli-            ja korvaavien työpaikkojen luomiseksi ta-
13683: suusministeriö ei ole kuitenkaan toistaiseksi ryh-            vanomaisten alue- ja työllisyyspoliittisten
13684: tynyt.                                                        keinojen lisäksi?
13685:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
13686: 
13687:       Juhani Surakka                     Jorma Rantanen                 Sakari Knuuttila
13688:       Pekka Leppänen                     Risto Ahonen                   Mauri Pekkarinen
13689:                     Reijo Lindroos                              Tuula Paavilainen
13690: 
13691: 
13692: 
13693: 
13694: 4285008513
13695: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 304
13696: 
13697: 
13698: 
13699: 
13700:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13701: 
13702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valossa. Asia on pohdittava laajemmalta pohjal-
13703: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta.
13704: olette 10 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-            Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 6.8.1985
13705: jeenne n:o 1312 ohella toimittanut valtioneuvos-      työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää edelly-
13706: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tykset luoda uusia korvaavia työpaikkoja Lieves-
13707: edustaja Surakan ym. näin kuuluvasta kirjallises-     tuoreen alueelle Keski-Suomen Selluloosa Oy:n
13708: ta kysymyksestä n:o 304:                              toiminnan lopettamisen yhteydessä työpaikkansa
13709:                                                       menettäville.
13710:           Mihin ja milloin laadittuun kauppa- ja
13711:        teollisuusministeriön omaan virkamiessel-         Työryhmän työn kuluessa 5.9.1985 Keski-Suo-
13712:        vitykseen perustuu ministeriön omaksu-         men Selluloosa Oy:n konkurssipesä myi ~ehdas­
13713:        ma julkisuudessa esitetty kielteinen näke-     kiinteistöt Oy Metsä-Botnia Ab:lle ja Rauma-
13714:        mys Lievestuoreen liukosellutuotannon          Repola Oy:lle. Tässä uudessa tilanteessa Paperi-
13715:        jatkamisedellytyksistä,                        liitto pyysi neuvotteluja kauppa- ja teollisuusmi-
13716:                                                       nisteriön ja uusien omistajien kanssa. Näissä
13717:           minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
13718:        on ryhtynyt liukosellutuonnin lopettami-       neuvotteluissa nousi keskeiseksi kysymykseksi
13719:                                                       tehtaan toiminnan väliaikainen jatkaminen
13720:        seksi Etelä-Afrikasta sekä
13721:                                                       1.6.1987 saakka ilman uusia ympäristönsuoje-
13722:           minkälaisiin konkreettisiin toimenpi-       luinvestointeja. Uusien omistajien toimesta laa-
13723:        teisiin on ryhdytty Lievestuoreen erittäin     dittu selvitys toiminnan väliaikaisesta jatkamises-
13724:        heikon työllisyystilanteen kohentamiseksi      ta osoitti kuitenkin, että toiminta olisi selvästi
13725:        ja korvaavien työpaikkojen luomiseksi ta-      tappiollista. Väliaikaisesta toiminnasta aiheutu-
13726:        vanomaisten alue- ja työllisyyspoliittisten    vat tappiot arvioitiin laskentaperusteista riippuen
13727:        keinojen lisäksi?                              20-40 miljoonaksi markaksi vuositasolla. On
13728:                                                       selvää, että valtiokaan ei voi mennä näin merkit-
13729:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tävien tappioiden takuumieheksi. Tehtaan toi-
13730: seuraavaa:                                            minnan väliaikaisessa jatkamisessa ongelman oli-
13731:    Kauppa- ja teollisuusministeriö oli ryhtynyt jo    sivat muodostaneet lisäksi pätevän johdon saami-
13732: keväällä selvittämään omalta osaltaan IPahdollisia    nen tehtaalle, raaka-aineiden saanti, markkinoin-
13733: toimenpiteitä Keski-Suomen Selluloosa Oy:n            tiongelmat tehtaan tilapäisestä toiminnasta joh-
13734: konkurssin johdosta. Ministeriö joutui tällöin        tuen sekä rahoituksen turvaaminen.
13735: useiden eri selvitysten pohjalta jo varhaisessa          Käydyt neuvottelut eivät ole olleet täysin tu-
13736: vaiheessa toteamaan, että tehtaan toiminnan jat-      loksettomia. Neuvotteluissa sovitun mukaisesti
13737: kaminen ei olisi kannattavaa ja että sellaista        Lievestuore-työryhmää täydennettiin paikallisen
13738: vakavasti otettavaa yritystä tai useamman yrityk-     ammattiosaston edustajalla. Samoin kauppa- ja
13739: sen ryhmittymää, joka olisi valmis jatkamaan          teollisuusministeriön esitettyä, että olisi vähin-
13740: toimintaa, ei löytynyt. Mikäli halukkaita olisi       tään kohtuullista, että uudet omistajat osallistui-
13741: ilmaantunut, olisi se ollut samalla merkki uskosta    sivat aktiivisesti korvaavien työpaikkojen aikaan-
13742: kannattavaan toimintaan. Tällaisessa tilanteessa      saamiseen, on mainittua työryhmää täydennetty
13743: olisi kauppa- ja teollisuusministeriökin saattanut    uusien omistajien edustajalla. Lisäksi uusien
13744: olla osaltaan valmis esittämään tukitoimien jatka-    omistajien edustaja on nimetty Lievestuoreen
13745: mista.                                                Teollisuuskylä Oy:n hallitukseen, millä järjeste-
13746:    Etelä-Afrikka-kysymyksen osalta hallituksen        lyllä pyritään takaamaan paikan päällä tapahtuva
13747: tarkoituksena on toimia siten, että Lievestuoreen     yhteistyö.
13748: pois jäävää liukoselluloosatuotantoa ei korvata          Lievestuore-työryhmän       määräaika     päättyi
13749: lisääntyvällä tuonnilla Etelä-Afrikasta. Muutoin      15.10.1985. Mietinnössään työryhmä on esittä-
13750: Etelä-Afrikka-kysymyksen osalta on todettava, et-     nyt, että Lievestuoreen alueella, joka 1. 5.1985
13751: tä sitä ei voida ratkaista tämän yksittäistapauksen   lähtien on nimetty erityisalueeksi, tullaan käyttä-
13752:                                       1985 vp. -       KK n:o 304                                           3
13753: 
13754: maan meneillään olevassa sopeutumisvaiheessa            mainittakoon Lievestuoreella sijaitsevan asevarik-
13755: poikkeuksellisin soveltamispetustein alue-, työlli-     ko 4:n laajennus- ja peruskorjaustyöt. Lisäksi
13756: syys- ja koulutuspoliittisia toimenpiteitä, joilla      työryhmä on esittänyt, että neuvottelut Lieves-
13757: voidaan synnyttää uusia korvaavia työpaikkoja tai       tuoreelle sijoittuvista yksittäisistä yrityshankkeista
13758: ohjata työttömiä uusiin työpaikkoihin. Työryhmä         voidaan hoitaa Lievestuore-projektiorganisaation
13759: ehdottaa edelleen, että työllisyyden hoitoon osoi-      toimesta tukeutuen rahoituksessa käytettävissä
13760: tetuilla varoilla rahoitettaisiin vuoden 1986 aika-     oleviin tukimuotoihin sekä teollisuuspiirin neu-
13761: na eräitä yksittäisiä hankkeita, joista suurimpana      vontapalveluihin.
13762: 
13763:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1985
13764: 
13765:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
13766: 4                                     1985 vp. -    KK n:o 304
13767: 
13768: 
13769: 
13770: 
13771:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
13772: 
13773:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lösas i ljuset av detta enstaka fall. Saken måste
13774: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        dryftas på bredare basis.
13775: nr 1312 av den 10 septem ber 198 5 tili vederbö-        Handels- och industriministeriet tillsatte
13776: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar     6.8.1985 en arbetsgrupp, vars uppgift är att
13777: översänt avskrift av följande av riksdagsman Su-     utreda förutsättningarna för nya ersättande ar-
13778: rakka m.fl. undertecknade spörsmål nr 304:           betsplatser i Lievestuore med omgivningar för
13779:                                                      dem som mister sina arbetsplatser i samband
13780:             Viiken är den tjänstemannautredning med att verksamheten vid Keski-Suomen Sellu-
13781:          som gjorts vid handels- och industri- loosa Oy läggs ned.
13782:          ministeriet och på viiken ministeriets i       Medan arbetsgruppens arbete pågick sålde
13783:          offentligheten framförda negativa syn i Keski-Suomen Selluloosa Oy:s konkursbo fa-
13784:          fråga om möjligheterna att fortsätta pro-
13785:                                                      briksfastigheterna 5. 9. 198 5 tili Oy Metsä-Botnia
13786:          duktioneo av dissolvingmassa i Lieves- ·
13787:                                                      Ab och Rauma-Repola Oy. I denna nya situation
13788:          tuore grundar sig och när har en sådan
13789:                                                      bad förbundet Paperiliitto om överläggningar
13790:          utredning ·gjorts,
13791:                                                      med handels- och industriministeriet och de nya
13792:             vilka åtgärder har Regeringen vidtagit ägarna. I dessa förhandlingar blev den centrala
13793:          för att stoppa importen av dissolvingmas- frågan en temporär fortsättning av fabrikens
13794:          sa från Sydafrika, samt                     verksamhet tili 1.6.1987 utan nya miljövårdsin-
13795:             vilka konkreta åtgärder utöver vanliga vesteringar. Den utredning som på uppdrag av
13796:          regional- och sysselsättningspolitiska åt- de nya ägarna gjordes om fortsatt temporär
13797:          gärder har vidtagits i syfte att förbättra verksamhet visade dock, att verksamheten skulle
13798:          den mycket svåra sysselsättningssituatio- gå med klar förlust. Förlusterna av en temporär
13799:          nen i Lievestuore och skapa ersättande verksamhet beräknades tili 20-40 milj. mk i
13800:          ar betsp latser?                            året beroende på beräkningsgrunderna. Det är
13801:                                                      klart, att inte heller staten kan ställa sig som
13802:    Som svar på spörsmålet far jag vördsamt anföra borgesman bakom en så betydande förlust. Om
13803: följande:                                            fabriken hade fortsatt sin verksamhet temporärt
13804:                                                      skulle det dessutom ha uppstått problem med att
13805:    Handels- och industriministeriet hade för sin få en kompetent fabriksledning, att erhålla råva-
13806: del redan på våren börjat utreda vilka åtgärder ror, att sköta marknadsföringen samt att säker-
13807: som möjligen kunde vidtas med anledning av ställa finansieringen.
13808: Keski-Suomen Selluloosa Oy:s konkurs. Härvid            De förhandlingar som förts har dook inte varit
13809: var ministeriet redan i ett tidigt skede tvunget att alldeles resultatlösa. I enlighet med vad som
13810: konstatera att det inte fanns något seriöst företag överenskommits vid diskussionerna utökades Lie-
13811: eller grupp av företag som skulle ha varit villig vestuore-arbetsgruppen med en representant för
13812: att fortsätta verksamheten. Om det hade funnits den lokala fackavdelningen. Likaså har nämnda
13813: imresserade hade det samtidigt varit ett teeken arbetsgrupp utökats med en representant för de
13814: på att man trodde på en lönsam verksamhet. I en nya ägarna, efter att handels- och industriminis-
13815: sådan situation hade även handels- och industri- teriet påpekat att det vore minst sagt skäligt att
13816: ministeriet för sin del varit redo att föreslå de nya ägarna aktivt deltar i att få tili stånd
13817: fortsatta stödåtgärder.                              ersättande arbetsplatser. Likaså har en represen-
13818:    När det gäller Sydafrikaproblemet är regering- tant för de nya ägarna invalts i styrelsen för
13819: ens avsikt att gå tili väga så att det bortfall av Lievestuoreen Teollisuuskylä Oy. Genom detta
13820: dissolvingmassa som uppstår på grund av ned- arrangemang försöker man garanrera att samar-
13821: lagd produktion i Lievestuore inte ersätts med en bete äger rum på ort och ställe.
13822: ökad import från Sydafrika. I övrigt skall om           Tiden för Lievestuore-arbetsgruppen gick ut
13823: Sydafrikaproblemet konstateras att det inte kan 15.10.1985. I sitt betänkande har arbetsgruppen
13824:                                       1985 vp. -       KK n:o 304                                     5
13825: 
13826: föreslagit att i Lievestuore, som sedan 1. 5.198 5     av vilka som störst kan nämnas utvidningen och
13827: utsetts till specialområde, kommer man att i           ombyggnaden av vapendepå 4 i Lievestuore.
13828: detta anpassningsskede med avvikande grunder           Arbetsgruppen har ytterligare föreslagit att
13829: tillämpa alla regionalpolitiska samt sysselsätt-       förhandlingar om enstaka företagsprojekt som
13830: nings- och utbildningspolitiska åtgärder, genom        skall placeras i Lievestuore kan skötas inom
13831: vilka nya ersättande arbetsplatser kan åstadkom-       ramen för Lievestuore-projektorganisationen ge-
13832: mas eller arbetslösa anvisas nya arbetsplatser.        nom att man i fråga om finansieringen stödjer sig
13833: Arbetsgruppen föreslår vidare att med de medel         på de stödformer som står tili förfogande och
13834: som anvisats för skötseln av sysselsättningen skall    utnyttjar industridistriktets rådgivningsservice.
13835: under år 1986 finansieras vissa enstaka projekt,
13836: 
13837:      Helsingfors den 16 oktober 1985
13838: 
13839:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
13840:                                                1985 vp.
13841: 
13842: Skriftligt spörsmål nr 305
13843: 
13844: 
13845: 
13846: 
13847:                                   Nyby m.fl.: Om post- och televerkets övernattningsstuga i Kors-
13848:                                      holm
13849: 
13850: 
13851:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
13852: 
13853:    Inkommande sommar kommer post- och tele-          veckosluten och sannolikt under vardagar året
13854: verket att uppföra en telemast i Björköby, Kors-     tunt. Ifall att stugan kommer att utnyttjas på
13855: holm. Masten skall fungera som en reservled för      detta sätt strider användningen klart mot bygg-
13856: telefonförbindelserna mellan Finland och Sverige     nadslovet, eftersom området är skyddat från
13857: men den kommer också att fungera som station         fritidsbebyggelse.
13858: för sjöradionätet och mobiltelefonnätet.                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
13859:    Sommaren 1985 byggde post- och televerket         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13860: med · anledning av telemasten en övernattnings-      ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
13861: stuga med tolv bäddar för reparatörerna. Bo-         följande spörsmål:
13862: stadsytan är 85 kvm. Teleroasten och stugan                    Är Regeringen medveten om post- och
13863: ligger delvis på ett s.k. landskapsskyddsområde.            televerkets planer angående använd-
13864: Björköbyborna själva har varit med om att göra              ningen av verkets övernattningsstuga i
13865: upp planen. Ingen får bygga sommarvillor eller              Korsholm, och
13866: fritidsstugor på området.                                      vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
13867:    Enligt post- och televerkets planer kommer               för att personalens rekreation skall kunna
13868: stugan i första hand att användas för reparatörer-          tryggas på sätt som ime strider mot
13869: nas övernattningar men i andra hand skall den               byggnadstillståndet och lckalbefolkning-
13870: användas för personalens rekreation. De anställda           ens uppfattning om hur statlig myndig-
13871: och deras familjer skall få hyra stugan unJer               het bör uppträda?
13872: 
13873:     Helsingfors den 10 september 1985
13874: 
13875:          Mats Nyby                      Markus Aaltonen                Kari Urpilainen
13876: 
13877: 
13878: 
13879: 
13880: 428500828B
13881: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 305
13882: 
13883: Kirjallinen kysymys n:o 305                                                                     Suomennos
13884: 
13885: 
13886: 
13887: 
13888:                                   Nyby ym.: Posti-      ja   telelaitoksen     taukotuvasta    Mustasaaren
13889:                                     kunnassa
13890: 
13891: 
13892:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13893: 
13894:    Ensi kesänä aikoo posti- ja telelaitos pystyttää   viikonloppuisin ja todennäköisesti myös arkisin
13895: telemaston Björköbyn kylään Mustasaaren kun-          vuoden ympäri. Mikäli tupaa tullaan käyttämään
13896: nassa. Masto toimisi varaväylänä Suomen ja            tällä tavoin, on käyttö selvästi rakennusluvan
13897: Ruotsin välisissä puhelinyhteyksissä, mutta myös      vastaista, sillä alue on suojattu vapaa-ajan raken-
13898: rannikkoradioverkon ja autopuhelinverkon ase-         tamiselta.
13899: mana.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13900:    Kesällä 1985 rakensi posti- ja telelaitos tele-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13901: maston vuoksi kahdentoista makuusijan taukotu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13902: van asentajia varten. Tuvan asuinpinta~ala on 85      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13903: neliömetriä. Telemasto ja tupa ovat osittain ns.                 Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele-
13904: seudullisella suojelualueella. Björköbyn kunnan               laitdksen suunnitelmista Mustasaaren
13905: asukkaat ovat itse olleet mukana suunnitelman                 kuntaan rakennetun taukotuvan ·käytön
13906: laatimisessa. Kukaan ei saa rakentaa kesähuviloi-             suhteen, ja
13907: ta tai vapaa-ajan asuntoja alueelle.                             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13908:    Posti- ja telelaitoksen suunnitelmien mukaan               ryhtyä, jotta henkilöstön virkistäytyminen
13909: tullaan tupaa käyttämään ensi sijassa asentajien              voidaan turvata tavalla, joka ei ole ristirii-
13910: yöpymiseen, mutta toissijaisesti sitä käytettäisiin           dassa rakennusluvan ja paikallisen väes-
13911: henkilökunnan virkistykseen. Henkilöstöön kuu-                tön valtion viranomaiselle asettamien
13912: luvat ja näiden perheet saisivat vuokrata tupaa               käyttäytymisodotusten kanssa?
13913: 
13914:     Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
13915: 
13916:          Mats Nyby                       Markus Aaltonen                     Kari Urpilainen
13917:                                           1985 vp. -       KK n:o 305                                         3
13918: 
13919: 
13920: 
13921: 
13922:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13923: 
13924:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              lisäksi otettu huomioon useampien työkuntien
13925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              satunnainen yöpymistarve.
13926: olette 10 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-                Majoitusrakennusten sijoittelun peruslähtö-
13927: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           kohtana pidetään tärkeimpien teleyhteyksien jat-
13928: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            kuvuuden turvaamista, teletyökuntien työkoh-
13929: Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-           teen etäisyyttä asemapaikasta, kulkuyhteyksiä,
13930: sestä n:o 305:                                             muita majoittumismahdollisuuksia, työkohteen
13931:                                                            pitkäaikaisuutta, tulevaa käyttöä ajatellen työ-
13932:              Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele-
13933:                                                            kohteessa töiden toistuvuutta, huolto- ja korjaus-
13934:           laitoksen suunnitelmista Mustasaaren
13935:                                                            töiden ajankäyttöä sekä suoritettavien asennus- ja
13936:           kuntaan rakennetun taukotuvan käytön
13937:                                                            korjaustöiden erityisvaatimuksia.
13938:           suhteen, ja
13939:              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13940:           ryhtyä, jotta henkilöstön virkistäytyminen
13941:           voidaan turvata tavalla, joka ei ole ristirii-   Majoitusrakennusten käyttö virkistystarkoituksiin
13942:           dassa rakennusluvan ja paikallisen väes-
13943:           tön valtion viranomaiselle asettamien               Posti- ja telehallitus antoi kuluvana vuonna
13944:           käyttäytymisodotusten kanssa?                    ohjeet majoitusrakennusten käytöstä henkilöstön
13945:                                                            virkistystarkoituksiin. Ohjeiden mukaan laitok-
13946:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           sen majoitusrakennuksia voidaan varata henkilös-
13947: ti seuraavaa:                                              tön virkistystarkoituksiin lähinnä kesäviikonvaih-
13948:                                                            teiden ajaksi, mikäli asianomainen telepiiri on
13949:   Posti- ja telelaitokse(l majoitusrakennusten ra-         tehnyt päätöksen virkistyskäyttöön ottamisesta.
13950: kentamisen ja käytön ~leiset periaatteet.                  Työ- ja virkakäyttö on kuitenkin aina ennen
13951:                                                            virkistyskäyttöä esim. siten, että vaikka rakennus
13952:                                                            olisi varattu virkistyskäyttöön tulee sieltä poistua,
13953: Yleistä                                                    jos ilmenee samanaikaista työkäyttöä.
13954: 
13955:    Posti- ja telehallitu,s w;etti vuonna 1981 työryh-
13956: män, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus laitoksen          Virkistyskäyttömaksut
13957: majailu- ja lepotilojecg. yleisohjeeksi. Työryhmän
13958: vuonna 1982 luovutt~an ohjeen yleislinjana on
13959:                                                               Tällä hetkellä esim. Rovaniemen telepiirin alu-
13960: käytetty 1.10.1981 qijd.istettua valtioneuvoston
13961:                                                            eella olevasta Utsjoen majoitusrakennuksesta pe-
13962: päätöstä valtion työt:Q.~iden huollosta. Ohjeessa
13963:                                                            ritään yöpymismaksuna 65 mk.
13964: on täsmennetty vähinunäisvaatimukset niille ma-
13965: jailu-, lepo- ja tauk~iloille, jotka laitos osoittaa          Utsjoen majoitusrakennus on tehty vastaavilla
13966: varsinaisen asemapai~nsa ulkopuolella työsken-             piirustuksilla kuin Björköbyn.
13967: televille tai yöpyvillc; työntekijöille.
13968:    Edelleen posti- ja ~elehallitus nimitti vuonna
13969: 1983 teknisen työryhr!nän, jonka tehtävänä oli             Björköbyn majoitusrakennus
13970: suunnitella majoitus.r.~,kennustyyppipiirustukset
13971: laitoksen tarpeita var~.                                     Toistakymmentä vuotta vireillä olleen Meren-
13972:    Tämän työryhmän työskentelyn lähtökohdaksi              kurkun ylittävän linkkiyhteyden rakentamiseksi
13973: otettiin em. valtionetJ;'lOston päätös ja posti- ja        posti- ja telelaitos osti vuonna 1984 17 500 m 2
13974: telehallituksen majaih,ltyöryhmän laatima ohje.            suuruisen rakennuspaikan linkkimastoa, linkki-
13975:    Majoitusrakennuks~ tyyppirakennuksen hen-               asemaa ja majoitusrakennusta varten. Rakennus-
13976: kilömääräksi otettiin teletyökunnan tyypillinen            paikan koon määräsi lähinnä rakennettavan 110
13977: työvahvuus, kuusi hwilöä. Suunnittelussa on                metriä korkean maston harusten tarvitsema tila.
13978: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 305
13979: 
13980:    Vaasan telepiirikonttori sai Mustasaaren kun-    aikaavieviä, vaatien mm. säiden aiheuttamia
13981: nalta rakennusluvan majoitusrakennukselle, link-    odottamisia ja jaksotuksia. Etäisyys asemapaikasta
13982: kiasemarakennukselle ja 110 metrin Iinkkimastol-    Vaasasta on n. 45 km, mikä vastaa lossiyhteyden
13983: Ie vuonna 1984. Luvat on myönnetty ehdoitta.        huomioonottaen 60 km.
13984: Mustasaaren kunnasta saatujen tietojen mukaan
13985:                                                        Majoitus- ja huoltorakennuksen käyttämisestä
13986: rakennuspaikka on osayleiskaavassa merkitty alu-
13987:                                                     valtiovarainministeriön kirjeen P 5873/7.6.84 ja
13988: eelle, jolle huvilarakentaminen ei ole sallittua.
13989:                                                     posti- ja telehallituksen kirjeen IV stt 488/32185
13990: Muita päätöksiä alueen suojelemisesta ei ole
13991:                                                     27.2.85 tarkoittamaan henkilökunnan virkistys-
13992: tehty.                               .
13993:                                                     tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä.
13994:    Majoitus- ja huoltorakennus rakennettiin tyyp-
13995: pipiirustusten mukaan linkkireitin asennus-,           Mikäli Björköbyn majoitusrakennusta harki-
13996: huolto- ja viankorjaustarkoituksiin. Linkkimas-     taan tulevaisuudessa käytettäväksi työkäytön li-
13997: ton, antennien ja laitteiden asennustyö sitoo       säksi myös henkilökunnan virkistystarkoitukseen,
13998: useita työkuntia noin vuoden ajaksi työkohtee-      selvitetään asia ensin Mustasaaren kunnan raken-
13999: seen. Mastotyöt ovat luonteeltaan raskaita ja       nusvalvontaviranomaisten kanssa. ,
14000: 
14001:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985
14002: 
14003:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
14004:                                       1985 vp. -     KK n:o ·305                                         5
14005: 
14006: 
14007: 
14008: 
14009:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14010: 
14011:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Som personantal för typhuset för överriattning
14012: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       valdes den arbetsstyrka som är typisk för telear-
14013: den 10 september 1985 tili vederbörande med-         betslagen, sex personer. 1 planeringen har man
14014: Iem av statsrådet översänr avskrift av följande av   också beaktat tillfälliga övernattriingsbehov för
14015: riksdagsman Nyby m.fl. undertecknade spörsmål        flere arbetslag.
14016: nr 305:                                                 Utgångspunkter för placeringen av övernatt-
14017:                                                      ningsstugorna har varit tryggandet av de viktigas-
14018:            Är Regeringen medveten om post- och       te teleförbindelserna, avståndet från den fasta
14019:         televerkets planer arigående använd-         förläggningsorten tili telearbetslagens arbetsplats,
14020:         ningen av verkets övernattningsstuga i       kommunikationerna, andra inkvarteringsmöjlig-
14021:         Korsholm, och                                heter, hur långvarigt arbetet är, i framtiden
14022:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     evenruellt återkommande _arbeten på arbetsplat-
14023:         för att personalens rekreadon skall kunna    sen, tidsåtgången för service- och reparations-
14024:         tryggas på ett sätt som inte strider mot     arbeten samt de specialkrav som monterings- och
14025:         byggnadstillståndet och lokalbefolkning-     reparationsarbetena ställer.
14026:         ens uppfattning om hur statlig myndig-
14027:         het bör uppträda?
14028:                                                      Användningen av övernattningsstugorna för
14029:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      rekreationsändamål
14030: anföra följande:
14031:   De allmänna principerna för uppförande och            Post- och telestyrelsen har i år utfärdat direktiv
14032: användning av post- och televerkets övernatt-        om användningen av övernattningsstugorna för
14033: ningstugor.                                          personalens rekreation. Enligt direktiven kan
14034:                                                      övernattningsstugor reserveras för personalen för
14035:                                                      rekreationsändamål närmast under sommarvecko-
14036: .1.1/mänt                                            sluten, ifall respektive teledistrikt har fattat be-
14037:                                                      slut om att ta dem i användningen för rekrea-
14038:    Post- och telestyrelsen tillsatte år 1981 en      tion. Användningen för arbete och i tjänsten går
14039: arbetsgrupp med uppdraget att utarbeta allmän-       dock alltid före användningen för rekreation t.ex.
14040: na direktiv för de utrymmen verket har för           så, att ävenom man har reserverat stugan för
14041: övernattning och vila. Den allmänna Iinjen i de      rekreation skall man Iämna den, om den samti-
14042: direktiv som arbetsgruppen år 1982 överlämna-        digt behövs för arbete.
14043: de, bygger på det förnyade statsrådsbeslutet av
14044: 1.10.1981 angående statens arbetsplatsvård. 1
14045: direktiven har man preciserat minimikraven för       Avgifter vid rekreationsanvändning
14046: de övernattnings-, vilo- och rastutrymmen, som
14047: av verket anvisas arbetstagare, som arbetar eller      För närvarande uppbärs t.ex. för Utsjoki över-
14048: övernattar annanstans än på sin fasta förlägg-       nattningsstuga i Rovaniemi teledistrikt en över-
14049: ningsort.                                            nattningsavgift om 65 mk. Övernattningsstugan i
14050:    Vidare utnämnde post- och telestyrelsen år        Utsjoki har uppförts enligt samma ritningar som
14051: 1983 en teknisk arbetsgrupp med uppdrag att          den i Björköby.
14052: planera typritningar för övernattningsstugor för
14053: verkets behov.
14054:    Tili utgångspunkt för arbetet i denna arberts-    Övernattningsstugan i Björköby
14055: grupp togs det ovanstående statsrådsbeslutet och
14056: de av post- och telestyrelsens raststugearbets-        För byggande av den Iänkförbindelse över
14057: grupp utarbetade direktiven.                         Kvarken som har varit aktuell i över tio år
14058: 6                                    1985 vp. -     KK. n:o 305
14059: 
14060: inköpte post- och televerket år 1984 en bygg-       antennerna och anläggningarna binder flere ar-
14061: nadsplats om 17 500 m 2 för länkmasten, länksta-    betslag vid arbetsplatsen för ca ett år. Arbetena
14062: tionen och en övernattningsstuga. Byggnadsplat-     med masten är tili sin natur tunga och tidskrä-
14063: sens storlek bestämdes närmast av det utrymme       vande och bl.a. vädret kan förorsaka väntetider
14064: som behövdes för stagen tili den 110 meter höga     och arbete i perioder. Avståndet från förlägg-
14065: masten.                                             ningsorten i Vasa är ca 4 5 km, vilket med
14066:    Vasa teledistriktskontor fick år 1984 av Kors-   beaktande av färjförbindelsen motsvarar 60 km.
14067: holms kommun byggnadstillstånd för övernatt-
14068:                                                        Angående den i finansministeriets brev P
14069: ningsstugan, länkstationshuset och den 110 me-
14070:                                                     5873/7.6.84 och post- och telestyrelsens brev IV
14071: ter höga länkmasten. Tillstånden har beviljats
14072:                                                     stt 488/32/85 27.2.85 avsedda användningen av
14073: utan villkor. Enligt uppgifter från Korsholms
14074:                                                     övernattnings- och servicebyggnaden för persona-
14075: kommun är byggnadsområdet i delgeneralplanen        lens rekreation har beslut inte fattats.
14076: utmä{kt som ett område på vilket villabebyggelse
14077: inte är tillåten. Andra beslut om skyddande av        Om man i framtiden överväger att utom för
14078: området har inte fattats.                           arbete också använda övernattningsstugan vid
14079:    Övernattnings- och servicebyggnaden byggdes      Björköby för rekreationsändamål för personalen,
14080: enligt typritningarna, för att användas för mon-    kommer saken först att utredas med bygg-
14081: terings-, service- och reparationsändamål för       nadstillsynsmyndigheterna i Korsholms kom-
14082: länkrutten. Monteringsarbetena för länkmasten,      mun.
14083: 
14084:     Helsingfors den 8 oktober 1985
14085: 
14086:                                                                     Trafikminister Matti Luttinen
14087:                                              1985 vp.
14088: 
14089: Skriftligt spörsmål nr 306
14090: 
14091: 
14092: 
14093: 
14094:                                  Nyby m.fl.: Om behandlingen av föråldrade vattenrättsliga ansök-
14095:                                    ningar
14096: 
14097: 
14098:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14099: 
14100:    1 juni 1985 gav Västra Finlands vattendomstol    detta fall förflöt ett decennium melian syneför-
14101: tillstånd för rensning av 3 km älvfåra i Esse å     rättningarna och vattendomstolens utslag. Under
14102: nedanför Värnå fors kraftverk. Åtgärden är ett      en så lång tidsrymd har människornas syn på
14103: led i rensningsplanen från 1959. Kostnaderna för    miljön förändrats på ett radikalt sätt. 1 dag
14104: rensningen beräknas uppgå tili omkring 2, 5         betonar allt flera rekreationsvärdena i våra vat-
14105: miljoner mark och ge vinst efter 10-20 år.          tendrag.
14106: Ansökan för denna rensning inlämnades i sep-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
14107: tember 1975.                                        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14108:     Då syneförrättningarna genomfördes i mitten     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
14109: av 70-talet var det inte många som hade några       följande spörsmål:
14110: invändningar mot rensningen. 1 dag har besvär                 Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
14111: inlämnats tili högsta förvaltningsdomstolen.               att vattenrättsliga ansökningar som över-
14112:   Forsrensningen är ett exempel på hur älvut-              stiger en viss ålder antingen förfaller elier
14113: byggnader utförs på basen av föråldrade beslut. 1          förs tili ny syneförrättning?
14114: 
14115:     Helsingfors den 10 september 1985
14116: 
14117:          Mats Nyby                     Markus Aaltonen                Kari Urpilainen
14118: 
14119: 
14120: 
14121: 
14122: 4285008225
14123: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 306
14124: 
14125: Kirjallinen kysymys n:o 306                                                                    Suomennos
14126: 
14127: 
14128: 
14129: 
14130:                                     Nyby ym.: Vanhojen vesioikeudellisten hakemusten käsittelystä
14131: 
14132: 
14133:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14134: 
14135:   Kesäkuussa 1985 myönsi Länsi-Suomen vesioi-           päätösten perusteella. Käsillä olevassa tapaukses-
14136: keus luvan Ähtävänjoen uoman perkaukseen kol-           sa kului vuosikymmen katselmustoimitusten ja
14137: men kilometrin matkalta Värnå-kosken voimalai-          vesioikeuden päätöksen välillä. Niin pitkän ajan
14138: toksen alapuolella. Toimenpide on osa vuodelta          kuluessa on ihmisten suhtautuminen ympäris-
14139: 1959 olevaa perkaussuunnitelmaa. Perkauksen             töön muuttunut radikaalisti. Nykyisin painotta-
14140: kustannusten lasketaan kohoavan noin 2,5 mil-           vat yhä useammat vesistöjemme virkistysarvoja.
14141: joonaan markkaan, ja sen arvioidaan tuottavan
14142:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14143: voittoa 10-20 vuoden kuluttua. Hakemus kysei-
14144:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14145: sen perkauksen toimittamiseksi jätettiin syys-
14146:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14147: kuussa 1975.
14148:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14149:   Kun katselmustoimitukset toteutettiin 1970-
14150: luvun puolivälissä, vain harvoilla oli vastaväitteitä             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14151: perkausta kohtaan. Nyt on asiasta valitettu kor-               siin, jotta tietyn ikärajan ylittävät vesioi-
14152: keimmalle hallinto-oikeudelle.                                 keudelliset hakemukset joko raukeaisivat
14153:   Koskien perkaus on esimerkki siitä, kuinka                   tai ne palautettaisiin uuteen katselmus-
14154: jokien rakentamista toteutetaan vanhentuneiden                 toimitukseen?
14155: 
14156:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
14157: 
14158:           Mats Nyby                        Markus Aaltonen                Kari Urpilainen
14159:                                        1985 vp. -      KK n:o 306                                          3
14160: 
14161: 
14162: 
14163: 
14164:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14165: 
14166:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa       hakemusasioiden käsittelyssä. Oikeusministeriös-
14167: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sä suunniteltujen ja suunniteltavien keinojen
14168: olette 10 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-         tarkoituksena on tehostaa vesiasioiden käsittelyä
14169: jeenne n:o 1315 ohella toimittanut valtioneuvos-       siten, että asiaruuhkien purkamisen lisäksi asioi-
14170: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      den käsittelyaikaa voitaisiin lyhentää niiden laa-
14171: edustaja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjal-        dusta ja laajuudesta riippumatta.
14172: lisesta kysymyksestä n:o 306:                             Vesilain (264/61) 16 luvun 18 §:n mukaan
14173:                                                        vesioikeus voi palauttaa asian toimitusmiehille
14174:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         uutta tai täydentävää katselmustoimitusta varten.
14175:        siin, jotta tietyn ikärajan ylittävät vesioi-   Jos hakemuksen käsittely eri syistä viipyy pitkään,
14176:        keudelliset hakemukset joko raukeaisivat        luvanhakijat yleensä käytännössä itse tarkistavat
14177:        tai ne palautettaisiin uuteen katselmus-        hakemuksensa sisällön ja vesioikeus määrää tar-
14178:        toimitukseen?                                   kistetun hakemuksen käsiteltäväksi uudessa kat-
14179:                                                        selmustoimituksessa. Näin menetellään erityisesti
14180:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       silloin kun viranomainen esiintyy luvan hakijana.
14181: ti seuraavaa:                                             Vesioikeuden päätöksenteon perustana olevien
14182:    Kysymyksessä puututaan pitkään viipyneiden          selvitysten edellytetään olevan ajanmukaisia. Esi-
14183: vesioikeudellisten hakemusten käsittelyyn. Oi-         merkiksi kysymyksessä viitatussa tapauksessa vesi-
14184: keusministeriön hallinnonalalla on 1980-luvun          oikeus on päätöksellään palauttanut asian täy-
14185: aikana kiinnitetty erityistä huomiota vesiasioiden     dentävään katselmustoimitukseen, jossa on selvi-
14186: käsittelyä joudutravien toimenpiteiden suunnit-        tettävä, mitä kalatalousvahinkoa yritys on aiheut-
14187: teluun ja toteuttamiseen. Vesiasioiden käsittely-      tanut ja tulee aiheuttamaan. Katselmustoimituk-
14188: aikaa koskevan selvityksen mukaan vesioikeudet         sessa on lisäksi tehtävä ehdotus kalastukselle
14189: suoriutuvat kahdesta kolmasosasta hakemusasioi-        mahdollisesti aiheutuvan vahingon estämiseksi.
14190: ta alle vuodessa. Ongelmallisiksi on havaittu          Edelleen samassa päätöksessä, joka ei vielä ole
14191: laajat vesistön säännöstely-, voimalaitoksen ra-       lainvoimainen, lupa on määrätty määräaikaiseksi
14192: kentamis- ja jäteveden johtamisasiat, joissa pide-     eli päättymään vuoden 1993 lopussa.
14193: tään katselmustoimitus.                                   Kiinnitän vielä huomiota siihen, että edellä
14194:    Vesioikeuksien henkilöstöä on lisätty siten,        mainitussa vesilain muuttamista tarkoittavassa la-
14195: että henkilöstön määrä on kuluvaan vuoteen             kiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi vesilain
14196: mennessä noussut 64 viran- ja toimenhaltijaan.         18 luvun 11 §:ää siten, että katselmustoimituk-
14197: Henkilöstön määrä oli vuonna 1980 48 viran- ja         sen toimitusmiesten lausunnosta muistutuksen
14198: toimenhaltijaa. Oikeudenkäyntimenettelyn jou-          tai vaatimuksen määräaikana esittämättä jättänyt
14199: duttamiseksi eduskunnalle annetussa vesilain           ei menettäisi puhevaltaa asiassa, jos olosuhteet
14200: muuttamiseen tähtäävässä esityksessä (HE n:o           asian vireillä ollessa ovat olennaisesti muuttu-
14201: 266/1984 vp.) on ehdotettu vesilain muutoksen-         neet.
14202: hakujärjestelmän kehittämistä siten, että nykyi-          Ottaen huomioon edellä mainitut toimenpi-
14203: sestä kaksijakoisesta muutoksenhakujärjestelmäs-       teet ja suunnitelmat vesiasioiden käsittelyn tehos-
14204: tä luovutaan. Oikeusministeriö on lisäksi asetta-      tamiseksi hallitus ei tässä vaiheessa katso tarkoi-
14205: nut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdo-          tuksenmukaiseksi ryhtyä sellaisiin toimenpitei-
14206:  tuksia katselmustoimitusten nopeuttamiseksi.          siin, että tietyn ikärajan ylittävät vesioikeudelliset
14207: Vuonna 1984 käynnistettiin puolestaan hanke,           hakemukset joko raukeaisivat tai ne palautettai-
14208:  joka tähtää atk-teknologian hyväksikäyttämiseen       siin uuteen katselmustoimitukseen.
14209: 
14210:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985
14211: 
14212:                                                                     Oikeusministeri Christoffer Taxell
14213: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 306
14214: 
14215: 
14216: 
14217: 
14218:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
14219: 
14220:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             lingen av vattenmål så att målanhopningen vid
14221: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          vattendomstolarna elimineras och målens be-
14222: 1315 av den 10 september 1985 tili vederbörande         handlingstid oberoende av deras art och omfatt-
14223: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      ning skall kunna förkortas.
14224: av riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade               Enligt 16 kap. 18 § vattenlagen (264/61) kan
14225: spörsmål nr 306:                                        vattendomstolen återförvisa saken tili förrätt-
14226:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ningsmännen för ny eller kompletterande syne-
14227:         att vattenrättsliga ansökningar som över-       förrättning. Om behandlingen av ansökan av
14228:         stiger en viss ålder anringen förfaller eller   någon anledning dröjer länge, görs det i prakti-
14229:         förs tili ny syneförrättning?                   ken ofta så att de som ansöker om tillstånd själva
14230:                                                         ändrar innehållet i sin ansökan och vattendom-
14231:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           stolen förordnar att den ändrade ansökningen
14232: anföra följande:                                        skall behandlas vid en ny syneförrättning. Detta
14233:                                                         förfaringssätt förekommer särskilt då en myndig-
14234:    1 spörsmålet berörs frågan om behandlingen av        het ansöker om ett tillstånd.
14235: vattenrättsliga ansökningar som har dröjt länge.
14236:                                                             Det förutsätts att de utredningsar som läggs
14237: lnom justitieministeriets förvaltningsområde har
14238:                                                         tili grund för beslutsfattandet i vattendomstolen
14239: under 1980-talet fästs särskild vikt vid planering
14240:                                                         är a jour. Tili exempel i det fall som det hänvisas
14241: och urveckling av åtgärder som försnabbar be-
14242:                                                         tili i spörsmålet har vattendomstolen återförvisat
14243: handlingen av vattenmål. Enligt en utredning
14244:                                                         saken tili en kompletterande syneförrättning, vid
14245: rörande vattenmålens behandlingstid klarar vat-
14246:                                                         viiken skall utredas vilka skador på fiskenäringen
14247: tendomstolarna av två tredjedelar av ansöknings-
14248:                                                         företaget har förorsakat och kommer att förorsa-
14249: ärendena på mindre än ett år. Omfattande
14250:                                                         ka. Vid syneförrättningen skall ytterligare göras
14251: regleringar av vattendrag, ärenden rörande byg-
14252:                                                         förslag för att förhindra evenruella skador för
14253: gande av kraftverk och ledande av avloppsvatten,
14254:                                                         fiskeriet. Vidare förordnas i samma avgörande,
14255: i vilka ärenden syn förrättas, har konstaterats vara
14256:                                                         som ännu inte har vunnit laga kraft, att tillstån-
14257: problematiska.
14258:                                                         det gäller för viss tid och utgår vid utgången av
14259:    Personalen vid vattendomstolarna har ökats
14260:                                                         år 1993.
14261: sålunda att den under loppet av detta år har
14262: stigit tili 64 innehavare av tjänster eller befatt-        Jag fäster vidare uppmärksamhet vid att det i
14263: ningar. Personalen uppgick år 1980 tili 48 tjäns-       ovan nämnda proposition med förslag tilllag om
14264: teinnehavare och befattningshavare. 1 den propo-        ändring av vattenlagen föreslås att 18 kap. 11 §
14265: sition med förslag tilllag om ändring av vattenla-      vattenlagen ändras så att den som har underlåtit
14266: gen (RP nr 266/1984 rd.) som tar sikte på att           att inom utsatt tid göra anmärkning eller yrkan-
14267: försnabba rättegångsförfarandet föreslås det att        de med anledning av förrättningsmännens utlå-
14268: vattenlagens fullföljdssystem skall utvecklas så att    tande inte skall ha förlorat talerätt i saken om
14269: det nuvarande tvådelade fullföljdssystemet från-        omständigheterna under den tid ärendet varit
14270: gås. Vidare har justitieministeriet tillsatt en ar-     anhängigt väsentligt förändrats.
14271: betsgrupp, vars uppgift är att komma med                   Med beaktande av ovan nämnda åtgärder och
14272: förslag om hur syneförrättningarna skulle kunna         planer för effektivering av behandling av vatten-
14273: försnabbas. År 1984 inleddes ett projekt som tar        mål anser regeringen inte i detta skede det vara
14274: sikte på att adb-teknologi skall kunna användas         ändamålsenligt att vidta sådana åtgärder att vat-
14275: vid behandlingen av ansökningsärenden. Avsik-           tenrättsliga ansökningar som överstiger en viss
14276: ten med de åtgärder som planerats och planeras          ålder antingen förfaller eller återförvisas tili ny
14277: vid justitieministeriet är att effektivera behand-      syneförrättning.
14278: 
14279:      Helsingfors den 9 oktober 1985
14280: 
14281:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
14282:                                                 1985 vp.
14283: 
14284: Kirjallinen kysymys n:o 307
14285: 
14286: 
14287: 
14288: 
14289:                                    Alho: Rintamaveteraanien tarvitsemien kuntoutuspalvelujen järjes-
14290:                                       tämisestä
14291: 
14292: 
14293:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14294: 
14295:    Lääkintöhallitus on 27.12.1984 päivätyssä kir-         Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja asioiden
14296: jeessään kehottanut terveyskeskuksia ylläpitäviä       käsittely on jo aiemmin siirretty lääninhallituksil-
14297: kuntia ja kuntainliittoja ryhtymään toimenpitei-       le. Kun nyt aivan oikein on ryhdytty maksamaan
14298: siin rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestämi-       korvauksia avohoidosta, tapausten käsittely ja-
14299: seksi ja kuntoutukseen valitsemiseksi. Kuntoutus       kautuu epätasaisesti eri lääninhallituksille. Uu-
14300: voidaan järjestää laitos- tai avohoitona. Lääkintö-    denmaan lääniin ohjautuu noin 30 prosenttia
14301: hallituksen kirjeen liitteenä on mainittu ne lai-      koko maan rintamaveteraanien kuntoutuksen
14302: tos- ja avohuollon kuntoutuksen toimipisteet,          korvausten käsittelystä ilman, että lääninhallituk-
14303: joihin rintamaveteraani voidaan lähettää.              selle on osoitettu lisääntyviä tehtäviä varten lisä-
14304:    Lääkintöhallituksen ohjeissa herättää kummas-       voimavaroja.
14305: tusta se, että luetellut hoitolaitokset ovat kaikki       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14306: yksityisiä. Kansanterveystyön kuntoutuksen riit-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14307: tämättömät voimavarat ovat toki tiedossa. Nyt          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14308: esitetty kategorinen rintamaveteraanien kuntou-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14309: tusjärjestely on hyvin toimivien ja kuntoutusta
14310: kehittävien terveyskeskusten ja ennen muuta rin-                 Miten Hallitus perustelee kansan-
14311: tamaveteraanien kannalta omituinen. Mikäli                    terveystyön ja hallituksen terveyspoliitti-
14312: paikkakunnalla ei ole yksityistä fysikaalista hoitoa          sen selonteon kanssa ristiriitaista kannan-
14313: antavaa yksikköä, terveyskeskus ei omassa kun-                ottoansa järjestää rintamaveteraanien
14314: nassa voi veteraanille avohuollon kuntoutusta                 kuntoutus yksityisissä hoitolaitoksissa ja
14315: järjestää, vaan rintamaveteraani on pakotettu                    aiotaanko antaa uudet ohjeet terveys-
14316: matkustamaan hoitoa saamaan sellaiselle paikka-               keskusten sisällyttämiseksi kuntoutuspal-
14317: kunnalle, jossa yksityisiä laitoksia on.                      veluja tarjoavien luetteloon sekä
14318:                                                                  osoitetaanko Uudenmaan lääniin ao.
14319:                                                               tarkoitukseen tarvittavia lisävoimavaroja?
14320: 
14321:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1985
14322: 
14323:                                                 Arja Alho
14324: 
14325: 
14326: 
14327: 
14328: 4285008491
14329: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 307
14330: 
14331: 
14332: 
14333: 
14334:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14335: 
14336:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          (1984:26) todennut, että lääkintävoimistelijoista
14337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on koko valtakunnassa suhteellisesti suurin puu-
14338: olette 10 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-         te. Lokakuussa vuonna 1984 oli 19,6 % viroista
14339: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ilman hoitajaa, lisäksi oli ns. epäpätevän hoita-
14340: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        mana 13,3 %. Tilanne ei ole tämän jälkeen
14341: Arja Alhon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      helpottunut. Suhteessa kunnallisten virkojen
14342: sestä n:o 307:                                         määrään lääkintävoimistelijoita koulutetaan kui-
14343:                                                        tenkin kaikkein eniten ja koko ammattiryhmä on
14344:            Miten Hallitus perustelee kansan-           kasvanut nopeasti. Työryhmän raportissa tarkas-
14345:         terveystyön ja hallituksen terveyspoliitti-    tettujen ammattiryhmien koulutustuotqsta on
14346:         sen selonteon kanssa ristiriitaista kannan-    lääkintävoimistelijoiden osuus 6,2 %, kun hei-
14347:         ottoansa järjestää rintamaveteraanien          dän osuutensa viroista on noin 2,8 %. Koulute-
14348:         kuntoutus yksityisissä hoitolaitoksissa ja     tut lääkintävoimistelija! sijoittuvat yksityisiin lai-
14349:            aiotaanko antaa uudet ohjeet terveys-       toksiin yhä useammin. Keskushallinnossa ollaan
14350:         keskusten sisällyttämiseksi kuntou tuspal-     tästä tietoisia ja asiantilan korjaamiseen tähtäävät
14351:         veluja tarjoavien luetteloon sekä              toimenpiteet ovat valmisteilla.
14352:            osoitetaanko Uudenmaan lääniin ao.              Kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 1 momentin
14353:         tarkoitukseen tarvittavia lisävoimavaroja?     2 kohdan mukaisesti palvelut tulee kunnan asuk-
14354:                                                        kailleen järjestää, ja tämä mahdollisuus on rinta-
14355:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       maveteraaneilla myös aina käytettävissään.. On
14356: ti seuraavaa:                                          kuitenkin todettava, että 1.1.1984 alkaen ter-
14357:    Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun           veyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysi-
14358: lain (60/83) 2 §:n 2 momentin mukaisesti kun-          kaalisesta hoidosta peritään potilaalta 10 markkaa
14359: toutus annetaan erikseen hyväksytyssä sairaan-         kerralta.
14360: hoito- tai muussa tutkimus- ja hoitolaitoksessa            Kun avokuntoutusta antamaan hyväksyttyjen
14361: siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.      laitosten määrä on suuri (yli 800) ja vuonna 1985
14362: Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa sanotaan, et-   avokuntoutusta saavien rintamaveteraanien luku-
14363: tä "kysymykseen tulisi siten yksityisistä sairaan-     määrä on suhteellisen pieni (noin 3 000), on
14364: hoito- ja tutkimuslaitoksista annetussa laissa         rintamaveteraanien määrä laitosta kohden avo-
14365: (426/64) tarkoitetun luvan saaneet lääkinnällistä      kuntoutuksessa varsin pieni (keskimäärin alle 4),
14366: kuntoutusta antavat laitokset''.                       joten asialla ei laitosten kohdalla ole taloudellista
14367:    Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun           merkitystä.
14368: asetuksen (119/83) 4 §:n 1 momentin mukaisesti             Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun
14369: vastaavan lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut          lain mukaisen toiminnan aloittaminen terveys-
14370: laitokset hyväksyy lääkintöhallitus. Tämä asetuk-      keskuksissa edellyttäisi rintamaveteraanien kun-
14371: sen kohta on tulkittu siten, että lääkintöhallituk-    toutuksesta annettuun lakiin tehtävää lisäystä
14372: sen tulee erikseen hyväksyä tehtävään soveltuvat       siten, että kunta voisi veloittaa kuntoutuksesta
14373: sairaanhoito- tai muut tutkimus- ja hoitolaitok-       todellisten kustannusten mukaisesti. Tällaista
14374: set. Näin on lääkintöhallitus asiasta antamissa        muutosta ei olla sosiaali- ja terveysministeriössä
14375: ohjeissaan (ohjekirje n:o 211985 rintamaveteraa-       valmistelemassa.
14376: nien kuntoutuksen järjestäminen vuonna 1985,              Lääninhallituksille on aiheutunut runsaasti
14377: 27.3.1985 DN:o 883/02/85; täydennetty ohjeilla         työtä erityisesti rintamaveteraanikuntoutukseen
14378: 28.6.1985) tehnyt.                                     liittyvien matkakustannusten korvaamisesta. So-
14379:    Terveyskeskusten työvoimatilanne on nimen-          siaali- ja terveysministeriön johdolla käydyissä
14380: omaan lääkintävoimistelijoitten osalta hankala.        neuvotteluissa, joihin ovat osallistuneet myös
14381: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tervey-       kunnalliset keskusjärjestöt, Kansaneläkelaitos,
14382: denhuollon työvoimatyöryhmä on muistiossaan            lääkintöhallitus sekä valtion tapaturmavirasto, on
14383:                                       1985 vp. -     KK n:o 307                                       3
14384: 
14385: alustavasti sovittu, että rintamaveteraanien kun-    saneläkelaitoksen paikallistoimistoille ja kunnille
14386: toutuksen hallinnon siirtyessä tapaturmavirastol-    ja kuntainliitoille. Tältä osin ei siten tarvita
14387: le samalla tähän liittyvä maksuliikenne siirretään   lisävoimavaroja lääninhallituksiin.
14388: pois lääninhallituksilta tapaturmavirastolle, Kan-
14389: 
14390:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985
14391: 
14392:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
14393: 4                                     1985 vp. -- ~ n:o 307
14394: 
14395: 
14396: 
14397: 
14398:                                Till Riksdagens Herr Talman
14399: 
14400:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        DNr 883102185; kompletterat genom instruktio-
14401: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ner 28.6.1985).
14402: den 10 september 1985 till vederbörande med-            Arbetskraftssituationen vid hälsovårdcentraler-
14403: lem av statsrådet översänt avksrift av följande av   na är särskilt då det gäller fysioterapeuterna svår.
14404: riksdagsledamot Arja Alho ställda spörsmål nr        Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta
14405: 307:                                                 arbetsgruppen för hälsovårdens arbetskraft har i
14406:           Hur motiverar Regeringen sitt med          sin promemoria (1984:26) konstaterat, att bristen
14407:        avseende dels på folkhälsoarbetet, dels på    på fysioterapeuter är den relativt sett största i
14408:        regeringens hälsovårdspolitiska redogörel-    hela landet. I oktober 1984 saknade 19,6 % av
14409:        se motsägelsefulla ställningstagande i frå-   t)ansterna innehavare och därjämte sköttes
14410:        ga om anordnande av frontveteranernas         13,3 % av s.k. inkompetent arbetskraft. Situa-
14411:        rehabilitering vid privata vårdinrätt-        tionen har sedan dess inte underlättats. I för-
14412:        ningar, och                                   hållande till antalet korumunala tjänster utbildas
14413:                                                      likväl mest fysioterapeuter och hela yrkesgruppen
14414:           finns det planer på att meddela nya        har vuxit snabbt. När det gäller antalet utbildade
14415:        anvisningar om införande av hälsovårds-       inom de yrkesgrupper som granskades i arbets-
14416:        centralerna i förteckningen över inrätt-      gruppens rapport utgör fysioterapeuternas andel
14417:        ningar som tillhandahåller rehabilitering,    6,2 %, medan deras andel av tjänsterna utgör ca
14418:        samt                                          2,8 %. De utbildade fysioterapeuterna placerar
14419:           kommer erforderliga tilläggsresurser att   sig allt oftare inom privata inrättningar. Inom
14420:        anvisas Nylands län för ovan nämnda           centralförvaltningen är man medveten om detta
14421:        ändamål?                                      och åtgärder, som siktar till att korrigera sakför-
14422:                                                      hållandet är under beredning.
14423:   Såsom svar detta spörsmål får jag vördsamt            I enlighet med 14 § 1 mom. 2 punkten
14424: anföra följande:                                     folkhälsolagen (66/72) åligger det kommunen att
14425:                                                      ordna service på sjukvårdens område för invånar-
14426:    I enlighet med 2 § 2 mom. lagen om rehabili-      na och denna möjlighet står också alltid till
14427: tering av frontveteraner (60/83) ges rehabilite-     frontveteranernas förfogande. Det bör likväl kon-
14428: ring i särskilt godkända sjukvårdsanstalter eller    stateras att från och med 1.1.1984 uppbärs av
14429: andra undersöknings- eller vårdanstalter, på det     patienten 10 mk per gång för individuell fysika-
14430: sätt som närmare stadgas genom förordning. I         lisk vård, som ges vid hälsovårdscentralerna.
14431: lagens detaljerade motivering sägs, att anstalter
14432: som ger medicinsk rehabilitering och som inne-          Då antalet godkända inrättningar, där rehabi-
14433: har i lagen om privata sjukvårds- och undersök-      litering i öppen vård kan erhållas, är stort (över
14434: ningsagstalter (426164) avsett tillstånd sålunda     800) och antalet frontvereraner, som år 1985
14435: kan komma i fråga.                                   erhåller sådan rehabilitering är relativt litet (ca
14436:    I enlighet med 4 § 1 mom. förordningen om         3 000), är antalet frontveteraner per inrättning i
14437: rehabilitering av frontveteraner ( 119183) god-      rehabilitering i öppen vård rätt litet (i medeltal
14438: känns de i 2 § 2 mom. motsvarande lag avsedda        under 4). Saken har därför inte någon ekonomisk
14439: anstalterna av medicinalstyrelsen. Denna punkt i     betydelse för inrättningarna.
14440: förordningen har tålkats så, att medicinalstyrel-      Ett inledande av den i lagen om rehabilitering
14441: sen särskilt för sig skall godkänna de sjukvårds-    av frontveteraner avsedda verksamheten vid
14442: eller andra undersöknings- och vårdinrättningar      hälsovårdscentralerna skulle innebära att till lag-
14443: som är lämpliga för uppgiften. Detta har medici-     en om rehabilitering av frontveteraner borde
14444: nalstyrelsen gjort i sina anvisningar om saken       fogas ett tillägg, så att korumuneroa kunde
14445: (instruktionsbrev nr 211985 anordnande av front-     debitera för rehabiliteringen i enlighet med de
14446: veteranernas rehabilitering år 1985, 27.3.1985       faktiska kostnaderna. Någon sådan ändring
14447:                                        1985 vp. -      KK n:o 307                                         5
14448: 
14449: förbereds inte vid social- och hälsovårdsministe-      har förberedelsevis överenskommits om, att då
14450: riet.                                                  förvaltningen av rehabiliteringen för frontvetera-
14451:    Länsstyrelserna har åsamkats en mängd arbete i      ner överförs tili olycksfalisverket, överförs samti-
14452: synnerhet på grund av ersättningarna för rese-         digt den härtili anslutna betalningsrörelsen från
14453: kostnader i samband med rehabiliteringen av            länsstyrelserna tili olycksfalisverket och tili Folk-
14454: frontveteraner. Vid förhandlingar som har förts        pensionsanstaltens lokalbyråer samt tili kommu-
14455: under ledning av social- och hälsovårdsministe-        nerna och kommunalförbunden. Tili denna del
14456: riet och i vilka också de kommunala centralorga-       behövs sålunda inte några ökade resurser vid
14457: nisationerna, Folkpensionsanstalten, medicinal-        länsstyrelserna.
14458: styrelsen samt statens olycksfalisverk har deltagit,
14459: 
14460:      Helsingfors den 15 oktober 1985
14461: 
14462:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
14463: 1
14464: 1
14465:  1
14466:  1
14467:   1
14468:   1
14469:    1
14470:    1
14471:     1
14472:     1
14473:      1
14474:      1
14475:       1
14476:       1
14477:        1
14478:        1
14479:         1
14480:         1
14481:          1
14482:                                                1985 vp.
14483: 
14484: Skriftligt spörsmål nr 308
14485: 
14486: 
14487: 
14488: 
14489:                                   Norrback: Om kontroll av oiika mätapparater
14490: 
14491: 
14492:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
14493: 
14494:    I Iagen om måttenheter och justering av mät-      eller av annan orsak, kan det ibland vara svårt att
14495: ningsredskap (21916 5) och förordningen om           få felet korrigerat och överdebitering nedsatt.
14496: :lessa ( 312 16 5) stadgas om bestämmelser för          Den nya tekniken kommer att förse oss med
14497: kontroll av vikter, vågar, mätkärl av oiika siag;    nya, företrädesvis elektroniska, mätapparater av
14498: t.o.m. potatiskappar är underkastade kontroil.       olika slag.
14499: Avsikten är att skydda konsumenten mot att det          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
14500: i ett köp ingår felaktiga mängder varor. Samhäi-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14501: let kontrollerar att de mätningsinstrument som       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
14502: mvänds är korrekta.                                  följande spörsmål:
14503:    Det finns emellertid sådana mätare, som kon-
14504: mmenterna i sitt dagiiga Iiv är beroende av, och               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
14505: mm inte är underkastade Iikadan kontroil. Det är            för att medborgarna skall kunna Iita på
14506: fråga om mätare av förbrukning av elström och               de mätapparater, som nu faller utanför
14507: ~atten samt teiefonimpuisräknare. För den                   lagen om måttenheter och justering av
14508: ~nskiida konsumenten är det närmast omöjligt                mätningsredskap, samt,
14509: 1tt kontrollera riktigheten i de debiteringar, som             hur ämnar Regeringen förfara för att
14510: ~örs på basen av dessa mätare. Om fel uppstår på            den nya teknikens mätapparater kontrol-
14511: mätare och feldebitering sker som en följd därav            leras?
14512: 
14513:     Helsingfors den 11 september 1985
14514: 
14515:                                             Ole Norrback
14516: 
14517: 
14518: 
14519: 
14520: [285008524
14521: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 308
14522: 
14523: Kirjallinen kysymys n:o 308                                                                  Suomennos
14524: 
14525: 
14526: 
14527: 
14528:                                    Norrback: Erilaisten mittausvälineiden valvonnasta
14529: 
14530: 
14531:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14532: 
14533:    Laissa mittayksiköistä ja mittaaruisvälineiden      rauksena tapahtuu virheellistä laskutusta, voi
14534: vakaamisesta (21916 5) sekä vastaavassa asetukses-     toisinaan olla vaikea saada virhe korjatuksi ja
14535: sa (312 165) säädetään määräyksistä punnusten,         liikaveloitus alennetuksi.
14536: vaakojen, erilaisten mitta-astioiden jne. tarkas-         Uusi tekniikka tuo mukanaan monenlaisia uu-
14537: tuksesta; jopa perunakapat ovat valvonnan alai-        sia, pääasiassa elektronisia mittausvälineitä.
14538: sia. Tarkoituksena on kuluttajan suojaaminen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14539: siltä, että kauppaan sisältyisi virheellinen tavara-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14540: määrä. Yhteiskunta valvoo, että käytettävät mit-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14541: tausvälineet ovat oikeita.                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14542:    On kuitenkin sellaisia mittausvälineitä, joista
14543: kuluttajat jokapäiväisessä elämässään ovat riippu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14544: vaisia ja joihin ei kohdistu samanlaista valvontaa.           ryhtyä, jotta kansalaiset voisivat luottaa
14545: Kyseessä ovat sähkövirran ja veden kulutuksen                 sellaisiin mittausvälineisiin, JOita laki
14546: mittarit sekä puhelinsykäysten laskijat. Yksityisen           mittayksiköistä ja mittaamisvälineistä ei
14547: kuluttajan on lähes mahdotonta tarkastaa näihin               nykyisin koske, sekä
14548: mittausvälineisiin perustuvia veloituksia. Mikäli                miten Hallitus aikoo toteuttaa uuden
14549: syystä tai toisesta mittarissa on vika ja sen seu-            tekniikan mittausvälineiden valvonnan?
14550: 
14551:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1985
14552: 
14553:                                               Ole Norrback
14554:                                         1985 vp. -     KK n:o 308                                       3
14555: 
14556: 
14557: 
14558: 
14559:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14560: 
14561:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tauspalvelutoimintaa sekä yleensä metrologiaa
14562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koskevien kysymysten käsittelyä varten on vuo-
14563: olette 11 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-         desta 1978 lukien toiminut neuvoa-antavana toi-
14564: jeenne n:o 1316 ohella toimittanut valtioneuvos-       mielimenä metrologian neuvottelukunta. Vuon-
14565: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      na 1982 neuvottelukuntaan perustettiin erityises-
14566: edustaja Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjalli-      ti vakaustoimen kehittämistehtäviä varten va-
14567: sesta kysymyksestä n:o 308:                            kausjaosto.
14568:                                                           Kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut tietoi-
14569:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nen vakaustoimen kehittämistarpeista. Teknilli-
14570:           ryhtyä, jotta kansalaiset voisivat luottaa   sen tarkastuskeskuksen asettaman vakaustyöryh-
14571:           sellaisiin mittausvälineisiin, joita laki    män tammikuussa 1982 tarkastuskeskukselle luo-
14572:           mittayksiköistä ja mittaamisvälineistä ei    vuttamassa muistiossa on käsitelty vakaustoimen
14573:           nykyisin koske, sekä                         rajojen täsmentämistä sekä nykyisen vakaustoi-
14574:              miten Hallitus aikoo toteuttaa uuden      men työskentelymenetelmien kehittämismahdol-
14575:           tekniikan mittausvälineiden valvonnan?       lisuuksia myös silmällä pitäen tarkastustoimen
14576:                                                        laajentamista koskemaan vesi-, energia- ja kaasu-
14577:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     mittareita. Työryhmä on katsonut suunnittele-
14578: tl   seuraavaa:                                        miensa muutosten vaativan mittayksiköistä ja
14579:    Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaa-       mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain-
14580: misesta annetun lain (219/65) mukaan yleisessä         säädännön perusteellista uudistamista.
14581: kaupassa ja liikkeessä, yleisellä myyntipaikalla ja       Metrologian neuvottelukunta on eräiden val-
14582: julkisessa toiminnassa on mittaaminen, joka on         mistavien selvittelytehtävien tultua suoritetuiksi
14583: perusteena taloudellisen edun määräämiselle mi-        saanut tehtäväkse~n laatia ehdotuksen uudeksi
14584: tan mukaan, toimitettava käyttäen vaattuja mit-        metrologialaiksi. Neuvottelukunnassa ollaan par-
14585: taamisvälineitä ja eräissä tapauksissa virallisesti    haillaan käynnistämässä erityisen lakityöryhmän
14586: merkittyjä kuljetusastioita. Lain mukaan ei kui-       työtä. Työryhmän tehtävänä tulee olemaan
14587: tenkaan tarvitse vaata ajan eikä sähkö- tai valo-      muun muassa:
14588: suureiden mittaamiseen käytettyjä välineitä. Va-          - vakaustarpeen selvittely ja vakauksen koh-
14589: kaamattomien mittaamisvälineiden käyttämisestä         dealueen määrittely,
14590: eräissä tapauksissa annetun asetuksen ( 313 16 5)         - vakauksen keinovalikoiman määrittely ta-
14591: mukaan voidaan myös käyttää muun muassa                voitteena toiminnan rationalisointi ja valvonnan
14592: vakaamattomia vesi- ja kaasumittareita sekä            tehostaminen, ja
14593: vuokra-autojen taksa- ja matkamittareita. Lisäksi         - vastuukysymysten määrittely vakaustoimin-
14594: viranomaiset voivat toimituksissaan käyttää va-        nassa.
14595: kaamattomia mittaamisvälineitä, mikäli ne ovat            Vakaustyöryhmän muistiossa käsitelty vesi-,
14596: vakaus- tai muun viranomaisen tarkastamia. Nes-        energia- ja kaasumittareiden vakaustoiminnan
14597: teen paljous saadaan asetuksen mukaan myös             aloittaminen on edennyt jo verraten pitkälle.
14598: määrätä tavanomaista muotoa ja kokoa olevien           Teknillisen tarkastuskeskuksen ja metrologian
14599: pullojen ilmoitetun tilavuuden mukaan.                 neuvottelukunnan asettamat työryhmät ovat sel-
14600:    Vakaustoimen ja yleensä mittauspalvelutoi-          vitelleet energian ja veden mittaamisen nykyti-
14601: minnan kehittäminen sekä uuden tekniikan mit-          lannetta ja mittareiden vakaustarvetta. Työryh-
14602: tausvälineiden vaivonnalle asettamien vaatimus-        mien laatimat ehdotukset ovat pääpiirteittäin
14603: ten huomioon ottaminen kuuluu kauppa- ja               seuraavat:
14604: teollisuusministeriön hallinnonalan tehtäviin.            Sähköenergiamittarit:
14605: Näiden tehtävien edellyttämät käytännön toi-              - Sähkötarkastuskeskus toimii sähköenergia-
14606: menpiteet kuuluvat ministeriön alaiselle teknilli-     mittareiden valtakunnallisena tarkastusorganisaa-
14607: selle tarkastuskeskukselle. Vakaustointa ja mit-       tiona. Sähkötarkastuskeskuksen ilmoituksen mu-
14608: 4                                     1985 vp. -- KJ( n:o 308
14609: 
14610: kaan sen suorittamaan sähköenergiamittareiden           maara1sen toimen perustamista teknilliseen tar-
14611: tyyppitarkastukseen kuuluu nykyään myös mitta-          kastuskeskukseen näitä tehtäviä varten sekä 1,2
14612: reiden mittausteknisen tarkkuuden toteaminen.           miljoonan markan määrärahaa tarkastuslaitteis-
14613:    Huomattava on, että kauppa- ja teollisuusmi-         ton hankkimista varten. Ylitarkastajan virka on
14614: nisteriön vahvistamien yleisten sähkön toimitus-        saatu vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa.
14615: ehtojen mukaan tavallisen pienjännitekuluttajan            Erityisesti uuden tekniikan aiheuttamista vaati-
14616: on mahdollista tarkistuttaa sähkömittauslaitteen-       muksista mittausvälineiden vaivonnalle on todet-
14617: sa Sähkötarkastuskeskuksessa tai osapuolten hy-         tava, että metrologian neuvottelukunta on vast-
14618: väksymän muun tarkastajan toimesta.                     ikään luovuttanut ministeriölle varsin tärkeäksi
14619:    Lämpöenergia- ja vesimittarit:                       katsottavan selvityksen kansallisen mittauspaikka-
14620:    -- Teknillinen tarkastuskeskus toimii lämpö-         järjestelmän kehittämisestä. Selvityksessä on otet-
14621: energia- ja vesimittareiden tarkastusviranomaise-       tu huomioon uuden teknologian kansalliselle
14622: na.                                                     mittauspaikkajärjestelmälle aiheuttamat mittaus-
14623:    -- Toiminta aloitetaan tyyppitarkastuksella,         ja vakauslaitetarpeet sekä niiden aiheuttamat
14624: mutta laajennetaan tarpeen vaatiessa kattamaan          perustamis- ja käyttökustannukset. Selvityksen
14625: myös ensivakaukset.                                     perusteella on ilmeistä, että maassamme on syytä
14626:    -- Käytönaikaiset tarkastukset suoritetaan ku-       varautua varsin merkittäviin sijoituksiin mittaus-
14627: ten tähänkin saakka lämpö- ja vesilaitosten sekä        tekniikan alalla lähimpien viiden vuoden aikana.
14628: laitteita valmistavien yritysten suorittamin kalib-     Todettakoon, että jo ensi vuoden valtion tulo- ja
14629: roinnein. Järjestelyä pyritään kehittämään vapaa-       menoarvioesitykseen on sisällytetty uusi 400 000
14630: ehtoisin valtuutusjärjestelyin. Riitatapauksissa        markan määräraha kansallisten mittauspaikkojen
14631: teknillinen tarkastuskeskus voi toimia puolueet-        toiminnan kehittämiseen.
14632: tomana tarkastusviranomaisena.                             Edellä mainituilla perusteilla voidaan todeta,
14633:    -- Tilavuuden mittausten oikeellisuuden var-         että hallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin sel-
14634: mistamiseksi ja kalibrointitoiminnan luotetta-          laisten mittaamisvälineiden, joita laki mittayksi-
14635: vuuden parantamiseksi teknilliseen tarkastuskes-        köistä ja mittaamisvälineistä ei nykyisin koske,
14636: kukseen perustetaan tilavuuden kansallinen mit-         saattamiseksi vakaustoimen piiriin. Hallitus on
14637: tauspaikka.                                             ottanut huomioon myös uuden tekniikan mit-
14638:    Lämpöenergia- ja vesimittareiden tyyppitarkas-       tausvälineiden vaivonnalle asettamat vaatimukset
14639: tustoiminnan aloittaminen edellyttää yhden yli-         samoin kuin sen tarjoamat uudet mahdollisuudet
14640: tarkastajan viran ja yhden apulaistarkastajan yli-      mittaamisvälineiden valvonnassa.
14641: 
14642:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985
14643: 
14644:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
14645:                                          1985 vp. -- RJ( n:o 308                                          5
14646: 
14647: 
14648: 
14649: 
14650:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
14651: 
14652:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              ning av frågor angående justeringsväsendet, mät-
14653: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            ningsserviceverksamheten och metrologin i ali-
14654: nr 1316 av den 11 september 1985 tili vederbö-           mänhet har sedan 1978 som rådgivande organ
14655: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar         funnits en delegation för metrologi. År 1982
14656: översänt avskrift av följande av riksdagsman Ole         bildades inom delegationen en särskild justering-
14657: Norrback undertecknade spörsmål nr 308:                  senhet för utvecklandet av justeringsväsendet.
14658:                                                             Handels- och industriministeriet har känt tili
14659:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         behovet att utveckla justeringsväsendet. I den
14660:         för att medborgarna skali kunna Iita på          promemoria som den av tekniska kontrolicen-
14661:         de mätapparater, som nu falier utanför           tralen tilisatta arbetsgruppen för justeringsfrågor
14662:         lagen om måttenheter och justering av            lämnade tili kontrollcentralen i januari 1982 har
14663:         mätningsredskap, samt                            behandlats specificeringen av gränserna för juste-
14664:            hur ämnar Regeringen förfara för att          ringsväsendet samt möjligheterna att utveckla
14665:         den nya teknikens mätapparater kontrol-          arbetsmetoderna inom justeringsväsendet även
14666:         leras?                                           med tanke på utvidgningen av kontrollverksam-
14667:                                                          heten att omfatta vatten-, energi- och gasmätare.
14668:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra        Arbetsgruppen har ansett att de planerade änd-
14669: följande:                                                ringarna förutsätter en genomgående revidering
14670:    Enligt lagen om måttenheter och justering av          av lagstiftningen om måttenheter och justering
14671: mätningsredskap (219/65) skall mätning, som              av mätningsredskap.
14672: utgör grund för bestämmande av ekonomisk                    Delegationen för metrologi har sedan vissa
14673: fördel efter mått, i alimän handel och rörelse, på       förberedande utredningsuppgifter utförts fått i
14674: allmän försäljningsplats och i offentlig verksam-        uppdrag att utarbeta ett förslag tili en ny metro-
14675: het utföras med justerade mätningsredskap och i          logilag. Delegationen är i färd att inleda en
14676: vissa fali med officiellt märkta transportkärl.          särskild lagarbetsgrupps arbete. Arbetsgruppen
14677: Enligt lagen behöver mätningsredskap för mät-            kommer bl.a. att ha tili uppgift:
14678: ning av tid eller elektriska storheter elier ljusstor-      -- att utreda justeringsbehovet och definiera
14679: heter inte justeras. Enligt förordningen om an-          målområdet för justeringen,
14680: vändande av ojusterade mätningsredskap i vissa              -- att definiera medelurval för justeringen i
14681: fall ( 313 16 5) kan bl. a. ojusterade vatten- och       syfte att rationalisera verksamheten och effektive-
14682: gasmätare samt taxametrar och vägmätare i taxi-          ra övervakningen och
14683: bilar också användas. Dessutom kan myndighe-                -- att definiera ansvarsfrågorna i justerings-
14684: terna i sina mätningsförrättningar använda ojus-         verksamheten.
14685: terade mätningsredskap, om dessa har granskats              Man har kommit relativt långt när det gälier
14686: av justeringsmyndighet elier annan myndighet.            inledandet av justeringen av vatten-, energi- och
14687: Mängden av vätska i en flaska av sedvanlig form          gasmätare, vilket har tagits upp i justeringsar-
14688: och storlek får enligt förordningen bestämmas            betsgruppens promemoria. De arbetsgrupper
14689: enligt flaskans uppgivna storlek.                        som tekniska kontrolicentralen ooh delegationen
14690:     Utvecklandet av justeringsväsendet och mät-          för metrologi tilisatt har utrett den nuvarande
14691: ningssetviceverksamheten över huvud taget samt           situationen inom energi- och vattenmätningen
14692: beaktandet av de krav som den nya tekniken               samt behovet att justera mätare. Arbetsgruppens
14693: stälier på övetvakningen av mätningsredskap är           förslag ser i huvuddrag ut på följande sätt.
14694: uppgifter som hör tili handels- och industri-               Mätare för mätning av elektrisk energi:
14695:  ministeriets förvaltningsområde. De praktiska åt-          -- Elinspektionscentralen verkar som besikt-
14696: gärder som handhavandet av dessa uppgifter               ningsorganisation på riksplan för mätare för mät-
14697: förutsätter ankommer på tekniska kontrollcent-           ning av elektrisk energi. Enligt uppgift av Elin-
14698:  ralen som lyder under ministeriet. För handlägg-        spektionscentralen omfattar typbesiktning av mä-
14699: 6                                      1985 vp. -- KJ( n:o 308
14700: 
14701: tare för mätning av elektrisk energi i dag även         centralen för dessa uppgifter samt ett anslag på
14702: fastställande av mätarnas mätningstekniska nog-         1,2 miljoner mark för anskaffning av kontrollut-
14703: grannhet.                                               rustning. Överinspektörstjänsten har ordnats ge-
14704:    Det bör läggas märke till att enligt de allmän-      nom statsförslaget 1985.
14705: na elleveransvillkor som handels- ooh industri-
14706:                                                            Särskilt beträffande de krav som den nya
14707: ministeriet fastställt har en vanlig lågspännings-
14708:                                                         tekniken ställer på övervakningen av mätnings-
14709: konsument möjlighet att låta Elinspektionscen-
14710:                                                         redskap måste konstateras, att delegationen för
14711: tralen eller annan besiktningsman som parterna
14712:                                                         metrologi har helt nyligen överlämnat till han-
14713: godkänt kontrollera sin anordning för mätning
14714:                                                         dels- och industriministeriet en utredning, som
14715: av elektricitet.
14716:                                                         bör anses vara mycket viktig, om utvecklandet av
14717:    Värmeenergi- ooh vattenmätare:
14718:                                                         riksmätplatsorganisationen. I utredningen har
14719:    -- Tekniska kontrollcentralen fungerar som
14720:                                                         beaktats behovet av mätnings- och justerings-
14721: besiktningsmyndighet för värmeenergi- ooh vat-
14722:                                                         anordningar som den nya tekniken ställer på
14723: tenmätare.
14724:                                                         riksmätplatsorganisationen samt kostnaderna för
14725:    -- Verksamheten inleds med typ besiktning,
14726:                                                         inrättande och bruk av dessa. På basen av
14727: men kan urvidgas att vid behov täcka även
14728:                                                         utredningen är det uppenbart, att vi har skäl att
14729: förstagångsjusteringar.
14730:                                                         bereda oss i vårt land för rätt så betydande
14731:    -- Besiktningar under användningstiden sker
14732:                                                         investeringar i mätningstekniken under de när-
14733: som hittills genom kalibrering som utförs av
14734:                                                         maste fem åren. Det må konstateras att det redan
14735: värme- och vattenverk samt av företag som till-
14736:                                                         ingår i propositionen angående statsförslaget för
14737: verkar anordningar. Avsikten är att arrange-
14738:                                                         nästa år ett nytt anslag på 400 000 mark för
14739:  manget utvecklas inom ramen för frivilliga auk-
14740:                                                         utvecklandet av riksmätplatsernas verksamhet.
14741:  torisationer. I tvistefrågor kan tekniska kontroll-
14742:  centralen fungera som opartisk kontrollmyndig-            Med stöd av vad ovan anförts kan det konstate-
14743:  het.                                                   ras att regeringen har redan vidtagit åtgärder för
14744:    -- För att säkerställa att rymdmätningar är          att sådana mätningsredskap som lagen om måt-
14745: riktiga och för att förbättra tillförlitligheten i      tenheter och justering av mätningsredskap för
14746: kalibreringen inrättas vid tekniska kontrollcen-        närvarande inte gäller skall ingå i justeringsväsen-
14747: tralen en riksmätplats för enheten rymd.                det. Regeringen har också beaktat de krav som
14748:    Inledandet av typbesiktning av värmeenergi-          den nya tekniken ställer på övervakningen av
14749: och vattenmätare förutsätter att en överinspek-         mätningsredskap ävensom de nya möjligheter
14750: törstjänst och en extraordinarie biträdande in-         som den erbjuder för övervakningen av mät-
14751: spektörsbefattning inrättas vid tekniska kontroll-      ningsredskap.
14752: 
14753:      Helsingfors den 15 oktober 1985
14754: 
14755:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
14756:                                                 1985 vp.
14757: 
14758: Kirjallinen kysymys n:o 309
14759: 
14760: 
14761: 
14762: 
14763:                                      E. Laine ym.: Valmiussuunnittelun perusteista
14764: 
14765: 
14766:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14767: 
14768:    Maanpuolustus-lehden numerossa 38/85 jul-              Vuoden 1984 lopulla hallitus ilmoitti ns. val-
14769: kaistun puolustusneuvoston sihteeristössä toimi-       tiosääntöpaketin yhteydessä antavansa valmius-
14770: van henkilön lausunnon mukaan "niillä aloilla,         lainsäädäntöä koskevat lakiesitykset eduskunnan
14771: joilla valmiuslainsäädäntö on puutteellista, ylei-     käsittelyyn. Tämänkin valossa on todella hälyttä-
14772: seksi suunnitteluperusteeksi on hyväksytty se,         vää, että valmiussuunnittelun perustaksi on jo
14773: että käytetään apuna parlamentaarisen valmius-         nyt käytännössä otettu parlamentaarisessa val-
14774: lainsäädäntökomitean (komiteanmietintö 60:79)          miuslainsäädäntökomiteassa vakavia erimielisyyk-
14775: säädösehdotuksia''.                                    siä aiheuttaneet esitykset.
14776:    Edellä esitetty lausunto todistaa, että valmius-       Ottaen huomioon myöskin sen, että valmius-
14777: suunnittelun perustana käytetään vuoden 1979           suunnitelmien perustana on aikaisempaa laajem-
14778: kriisilakisuunnitelmia, vaikka niitä ei ole lainta-    pi ja epämääräisempi poikkeustilan määritelmä,
14779: soisina hyväksytty. On olemassa vain erimielisen       jota käytettäisiin perusteluna kansalaisten oi-
14780: komitean esityksiä, joihin kommunistit jättivät        keuksien rajoittamiseen, tulisi hallituksen viipy-
14781: eriävän mielipiteen komiteassa. Eriävän mielipi-       mättä purkaa ja keskeyttää käynnissä oleva val-
14782: teen perusteluna oli se, että komitean esitykset       miussuunnittelu.
14783: sisältävät ankaria kansalaisoikeuksien rajoittamis-
14784: valtuuksia.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14785:    Mainitut rajoitukset koskivat kansalaisten de-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14786: mokraattisia lakko- ym. oikeuksia. Eduskunnan          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14787: oikeuksia rajoitettaisiin siirtämällä sille kuuluvia   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14788: valtuuksia hallitukselle ja presidentille. Kunnal-
14789: lista demokratiaa ja itsehallintoa rajoitettaisiin.              Onko Hallitus tietoinen, että vuoden
14790: Vaaleja voitaisiin siirtää. Sensuuri astuisi voimaan          1979 parlamentaarisen valmiuslainsää-
14791: ja Pariisin rauhansopimuksen velvoitteet eivät                däntökomitean      lakiehdotuksia,     joita
14792: olisi enää voimassa.                                          eduskunta ei ole käsitellyt ja hyväksynyt,
14793:    Eduskunnalle ja kansalaisille on annettava sel-            sovelletaan eri hallintoalojen yksityiskoh-
14794: vitys siitä, kenen luvalla ja millä perusteella               taisessa valmiussuunnittelussa, ja jos on,
14795: puolustusviranomaiset käyttävät yksityiskohtaisen                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14796: valmiussuunnittelun perusteena ns. kassakaappi-               ryhtyä em. ehdotuksiin pohjautuvan kan-
14797: lakeja, joita ei ole koskaan eduskunnalle edes                salaisoikeuksien rajoittamiseen suuntau-
14798: esitetty puhumattakaan niiden käsittelystä ja hy-             tuvan valmiussuunnittelun purkamiseksi
14799: väksymisestä.                                                 ja keskeyttämiseksi välittömästi?
14800: 
14801:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1985
14802: 
14803: 
14804:                       Ensio Laine                               Marja-Liisa Salminen
14805:                       Kati Peltola                              Seppo Toiviainen
14806: 
14807: 
14808: 
14809: 
14810: 4285008535
14811: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 309
14812: 
14813: 
14814: 
14815: 
14816:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14817: 
14818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yleisesti ja eri aloilla tarvitaan ottaen lisäksi
14819: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         huomioon sekä maanpuolustusvalmiuden että
14820: olette 12 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-        kansanvaltaisten toimintojen turvaamisen vaati-
14821: jeenne n:o 1317 ohella toimittanut valtioneuvos-      mukset, ja tekemään tämän selvityksen pohjalta
14822: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ehdotuksensa valmiuslainsäädännön kehittämi-
14823: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kir-       seksi.
14824: jallisesta kysymyksestä n:o 309:                         Komitea totesi vuonna 1979 jättämässään mie-
14825:                                                       tinnössä, että tarkasteltu valmiuslainsäädäntö on
14826:           Onko Hallitus tietoinen, että vuoden        eri toimialoilla hyvin eritasoista ja puutteellista.
14827:        1979 parlamentaarisen valmiuslainsää-          Pahimmat epäkohdat ilmenevät sotatilaa lievem-
14828:        däntökomitean      lakiehdotuksia,     JOlta   piä poikkeusoloja sääntelevässä lainsäädännössä.
14829:        eduskunta ei ole käsitellyt ja hyväksynyt,     Komitean säädösehdotukset koskevatkin juuri
14830:        sovelletaan eri hallintoalojen yksityiskoh-    näitä tilanteita. Säädösehdotuksiin sisältyvät vi-
14831:        taisessa valmiussuunnittelussa, ja jos on,     ranomaisten erityistoimivaltuudet eivät, toisin
14832:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kuin kysymyksen perusteluosassa on todettu, kos-
14833:        ryhtyä em. ehdotuksiin pohjautuvan kan-        kisi kansalaisten lakko-oikeutta eivätkä sensuuria.
14834:        salaisoikeuksien rajoittamiseen suuntau-       Niillä ei luonnollisesti voi myöskään olla tarkoi-
14835:        tuvan valmiussuunnittelun purkamiseksi         tus eikä mahdollisuuskaan syrjäyttää Pariisin rau-
14836:        ja keskeyttämiseksi välittömästi?              hansopimuksen velvoitteita.
14837:                                                          Komitean ehdottamassa ns. puitelaissa nimen-
14838:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      omaan säädettäisiin, ettei kyseisellä lainsäädän-
14839: ti seuraavaa:                                         nöllä rajoitettaisi kansalaisten sananvapautta, yh-
14840:    Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteiden         distymisvapautta eikä kokoontumisvapautta.
14841: mukaisesti valtiollisen itsenäisyytemme säilyttä-     Säännösehdotuksen mukaan kansalaisten perus-
14842: minen ja kansalaisten elinmahdollisuudet tulee        oikeuksia saisi muutoinkin rajoittaa ainoastaan
14843: turvata kaikissa oloissa. Tämä merkitsee paitsi       siinä määrin kuin tilanteen hallitseminen sitä
14844: valtakunnan alueellisen koskemattomuuden ja           välttämättä edellyttää.
14845: itsenäisyyden turvaamista myös väestön ja omai-          Parlamentaarisen      valmiuslainsäädäntökomi-
14846: suuden suojaamista, kansalaisten toimeentulon ja      tean esittämän lakikokonaisuuden pohjana on
14847: maan talouselämän turvaamista sekä Suomen             käytetty eri hallinnonaloilla suoritettuja aikai-
14848: oikeusjärjestyksen ja kansalaisten perusoikeuksien    sempia valmistelutöitä. Poikkeusolojen valmius-
14849: ylläpitämistä kaikissa olosuhteissa. Jokaisen hal-    suunnittelun tärkeimpiä tehtäviä on selvittää,
14850: linnonalan ja sillä toimivan viranomaisen on          mitä lainsäädännöllisiä puutteita asianomaisen
14851: siten pystyttävä hoitamaan sille kuuluvat tehtävät    viranomaisen toimialalla on sekä ryhtyä tarvitta-
14852: yhtä hyvin normaaleissa kuin poikkeuksellisissa-      vien uusien säädösehdotusten laatimiseen. Val-
14853: kin olosuhteissa.                                     miussuunnittelu tarjoaakio erinomaisen kentän
14854:    Poikkeusolojen varalta tapahtuvaa valmistelu-      valmiuslainsäädännön tarpeen määrittelylle sekä
14855: toimintaa kutsutaan varautumiseksi. Se sisältää       sisällön valmistelulle ja testaukselle. Samalla tä-
14856: varsinaisten valmiussuunnitelmien laatimisen          mä luonnollisesti edistää ja parantaa lainvalmis-
14857: ohella niihin perustuvat käytännön etukäteisjär-      telutyötä kokonaisuudessaankin.
14858: jestelyt. Tällaisia ovat muun muassa tarvittavat         Valmiussuunnitelmat ja niiden sisältämät
14859: materiaalihankinnat, henkilöstön varaaminen ja        poikkeusolojen toimenpiteet perustuvat voimassa
14860: kouluttaminen sekä muu toimintavalmiuden yl-          olevaan lainsäädäntöön. Ongelmia ei synny aloil-
14861: läpitäminen.                                          la, joilla jo on suunnittelussakin käytettävänä
14862:    Valtioneuvosto asetti vuonna 1977 parlamen-        kattavaa ja ajanmukaista lainsäädäntöä. Koska
14863: taarisen komitean selvittämään, mitä valmius-         valmiuslainsäädännölliset puutteet, jopa aukot,
14864: lainsäädäntöä poikkeuksellisten olojen varalta        ovat hyvin monella alalla erittäin huomattavia ja
14865:                                       1985 vp. -     KK n:o 309                                      3
14866: 
14867: mn käytettävissä on parlamentaarisen komitean           Kuten edellä esitetystä ilmenee, olisi erittam
14868: ralmistelemat säädösehdotukset, on pidetty tar-      tärkeää, että parlamentaarisen valmiuslainsää-
14869: mituksenmukaisena, että näitä ehdotuksia on          däntökomitean säädösehdotukset voitaisiin saat-
14870: {äytetty apuna suunnittelussa ja harjoituksissa.     taa mitä pikimmin eduskunnan käsiteltäviksi,
14871:   Erityisesti on kuitenkin vielä korostettava, jo    jolloin niiden tarpeeseen ja sisältöön voitaisiin
14872: ralmiussuunnitelmien toimivuudenkin kannalta,        ottaa myös eduskunnan piirissä yksityiskohtaisesti
14873: ~tteivät suunnitelmat voi perustua sellaisen lain-   kantaa.
14874: ;äädännön varaan, jota ei ole saatettu voimaan.
14875: 
14876:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1985
14877: 
14878:                                                             Puolustusministeri Vezkko Pihlajamäki
14879: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 309
14880: 
14881: 
14882: 
14883: 
14884:                                 Till Riksdagens Herr Talman
14885: 
14886:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Statsrådet tillsatte år 1977 en parlamentarisl
14887: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         kommitte med uppgift att utreda, hurudan be
14888: 1317 av den 12 september 1985 till vederbörande        redskapslagstiftning som erfordras generellt ocl
14889: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     på olika områden med tanke på undantagsförhål
14890: av riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade         landen med beaktande även av de krav son
14891: spörsmål nr 309:                                       försvarsberedskapens och de demokratiska funk
14892:                                                        tionernas tryggande uppställer samt på basis a
14893:           Är Regeringen medveten om att de             denna utredning framställa förslag om utbyggan
14894:        lagförslag som framlagts av 1979 års par-       de av beredskapslagstiftningen.
14895:        lamentariska kommitte för beredskaps-              Kommitten konstaterade i sitt år 1979 avgivn
14896:        lagstiftning och som inte har behandlats        utlåtande, att beredskapslagstiftningen som vari
14897:        och antagits av riksdagen, tillämpas vid        föremål för en genomgång är mycket oenhetli
14898:        detaljerad beredskapsplanering inom de          och bristfällig inom de olika verksamhetsområde
14899:        olika förvaltningsområdena, och om så är        na. De svåraste missförhållandena förekommer
14900:        fallet,                                         den lagstiftning som reglerar lindrigare undan
14901:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tagstillstånd än krigstillstånd. Kommittens fö1
14902:        för att den på ovan nämnda förslag              slag till stadganden gäller uttryckligen dess
14903:        baserade beredskapsplanering som är in-         situationer. Myndigheternas specialbefogenhete
14904:        riktad på en inskränkning av medborgar-         som ingår i författningsförslagen skulle inte,
14905:        rättigheterna, omedelbart skall kunna           motsatts till vad som konstaterats i motiveringe
14906:        upplösas och avbrytas?                          för spörsmålet, gälla medborgarnas rätt till strej
14907:                                                        och inte heller censur. Avsikten och möjlighete
14908:                                                        med dessa kan givetvis inte vara att åsidosätt
14909:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
14910:                                                        förpliktelserna i fredsfördraget i Paris.
14911: anföra följande:
14912:                                                           I den av kommitten föreslagna s.k. ramlage
14913:    I enlighet med Finlands säkerhetspolitik bör        skulle det uttryckligen stadgas, att medborgarm
14914: bibehållandet av vår politiska självständighet och     yttrandefrihet, föreningsfrihet och församlingsfr
14915: medborgarnas existensmöjligheter tryggas i samt-       het inte skall inskränkas genom ifrågavarand
14916: liga förhållanden. Detta innebär att såväl rikets      lagstiftning. Enligt förslaget skall medborgarm
14917: territoriella integritet och självständighet tryggas   grundrättigheter få inskränkas endast i den må
14918: som att även befolkningen och egendomen skyd-          detta ovillkorligen förutsätts för att man ska
14919: das, medborgarnas utkomst och landets närings-         kunna behärska situationen.
14920: liv tryggas samt att Finlands rättsordning och            Som grund för det av parlamentariska korr
14921: medborgarnas grundrättigheter upprätthålls i           mitten för beredskapslagstiftning framlagda la!
14922: samtliga förhållanden. Varje förvaltningsområde        komplexet har använts tidigare beredningsarbc
14923: och den myndighet som är verksam inom områ-            ten från olika förvaltningsområden. En av d
14924: det skall alltså vara i stånd att sköta de egna        centralaste uppgifterna inom beredskapsplanc
14925: uppgifterna såväl i normala som i undantagsför-        ringen inför undantagstillstånd är att utred:
14926: hållanden.                                             vilka som bristerna i lagstiftningen inom vede1
14927:    Beredskapsverksamhet inför undantagsförhål-         börande myndighets verksamhetsområde är sarr
14928: landen kaUas förberedelse. Förutom uppgörandet         att börja utarbeta erforderliga nya förslag ti
14929: av egentliga beredskapsplaner omfattar verksam-        författningar. Beredskapsplaneringen utgör e
14930: heten praktiska förhandsarrangemang som base-          utomordentligt fält för definieringen av behovc
14931: rar sig på dessa planer. Detta innebär bl.a. att       av beredskapslagstiftningen samt för berec
14932: erforderlig materiel anskaffas, personai reserveras    ningen av dess innehåll och testning. Samtidi!
14933: och utbildas och att aktionsberedskapen i övrigt       främjar och förbättrar detta givetvis lagstif
14934: upprätthålls.                                          ningsarbetet i dess helhet.
14935:                                     1985 vp. -     KK n:o 309
14936: 
14937:   Beredskapsplanerna och de åtgärder inför un-        Det skall dock särskilt betonas, inte minst med
14938: famagstillstånd som ingår i dessa baserar sig på   avseende på att beredskapsplanerna skali fung-
14939: ~äliande lagstiftning. Problem uppstår inte på     era, att planerna inte kan basera sig på sådan
14940: >mråden inom vilka det redan finns täckande        lagstiftning som inte har bringats i kraft.
14941: >ch aktuell lagstiftning som kan tiliämpas även       Såsom det framgår av det ovan anförda, är det
14942: nom planeringen. Emedan bristerna och rentav       synnerligen viktigt att parlamentariska kommit-
14943: uckorna i beredskapslagstiftningen inom rätt       tens för beredskapslagstiftning stadgeförslag med
14944: nånga områden är synnerligen märkbara och då       det snaraste skali kunna behandlas av riksdagen,
14945: fet finns tillgång tili författningsförslag som    varvid det är möjligt att även riksdagen i detalj
14946: Jeretts av parlamentariska kommitten, har det      kan ta ställning tili behovet av och innehåliet i
14947: msetts vara motiverat att dessa förslag har an-    dessa.
14948: ränts som hjälpmedel inom planeringen och vid
14949: jvningarna.
14950: 
14951:     Helsingfors den 17 oktober 1985
14952: 
14953:                                                              Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
14954: 1
14955: 1
14956: 1
14957:     1
14958:     1
14959:     1
14960:         1
14961:         1
14962:         1
14963:             1
14964:             1
14965:             1
14966:                 1
14967:                 1
14968:                 1
14969:                     1
14970:                     1
14971:                     1
14972:                         1
14973:                         1
14974:                                                 1985 vp.
14975: 
14976: Kirjallinen kysymys n:o 310
14977: 
14978: 
14979: 
14980: 
14981:                                    Vainio: Kalkkisten lossin aikataulun mukaisen liikennekokeilun
14982:                                       lopettamisesta Asikkalassa
14983: 
14984: 
14985:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14986: 
14987:    Tie- ja vesirakennushallituksen päätöksen mu-       samalla se näin vähentää myös yhteiskunnan
14988: kaan TVL:n Hämeen piiri järjesti Kalkkisten            verotuloja.
14989: lossin aikataulun mukaisen liikennekokeilun.              Asikkalan kunnanhallituskin on vedonnut
14990: Kokeilun on todettu aiheuttavan Asikkalassa ja         TVH:een, jotta se luopuisi Kalkkisten lossin
14991: erityisesti Kalkkisten seudulla huomattavaa hait-      aikataulukokeilusta mahdollisimman pian.
14992: taa elinkeinoelämälle ja maataloudelle.                   Hallituksen täytyy välittömästi pyytää tie- ja
14993:    Kokeiluun siirtymisen johdosta on päivittäis-       vesirakennushallitusta ja TVL:n Hämeen piiriä
14994: tavaran myynti huomattavasti laskenut ja ostos-        lopettamaan aikataulukokeilu ja palauttamaan
14995: matkailu on suuntautunut kuntakeskukseen ja            tilanne entiselleen. Ei voi olla oikein, että valtio
14996: Lahteen. Tällainen kehitys saattaa johtaa siihen,      kerää polttoaine-, diesel-, auto- sekä monia mui-
14997: ettei Kalkkisten kylässä pystytä pitämään enää         ta veroja ja veronluontoisia maksuja muka liiken-
14998: yllä sitä palvelukykyistä päivittäistavarakauppaa,     teen ylläpitämiseksi ja hoitamiseksi ja kuitenkin
14999: mikä sillä tällä hetkellä vielä on.                    antaa vain murto-osan keräämistään rahoista lii-
15000:    Ammattiautoilijat joutuvat myös raskaasti kär-      kenteelle teiden ja liikenteen hoidon kannalta
15001: simään lossin aikataulun mukaiseen liikennöin-         tärkeisiin kohteisiin.
15002: tiin siirtymisestä. Kokeilu aiheuttaa ammatti-            Olisi vähintäänkin kohtuullista, että hallitus
15003: autoilijoille mm. 2-3 tunnin odotusaikoja päi-         puuttuisi välittömästi asiaan ja antaisi määräyk-
15004: vittäin, mikä saattaa merkitä jopa 10 000 mark-        sen TVH:lle lopettaa kokeilu välittömästi, tode-
15005: kojen tulonmenetyksiä vuosittain.                      ten sen aiheuttaneen kohtuuttomia haittoja
15006:    Aikataulukokeilu ja siihen mahdollisesti koko-      muutenkin syrjäseudun asukkaille, elinkeinoelä-
15007: naan siirtyminen aiheuttavat liikenneturvallisuu-      mälle ja liikenteelle.
15008: den heikkenemistä alueella. Tiukasta aikataulus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15009: ta johtuva kiire aiheuttaa vaaratilanteita ja toden-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15010: näköisesti myös onnettomuuksia enemmän kuin            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15011: aikaisemmin.                                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15012:    Maatalon osalta ongelmaksi saattaa tulla se,                   Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
15013: että mm. eläinlääkäripalvelut heikkenevät, eläin-              toimiin, jotta tie- ja vesirakennushallituk-
15014: lääkäri ei ole enää niin nopeasti saatavilla kuin              sen ja TVL:n Hämeen piirin toteuttama
15015:  aikaisemmin ja tämä aiheuttaa maatalon pitäjille              Kalkkisten lossin aikataulun mukainen
15016: myös taloudellisia menetyksiä.                                 liikennekokeilu lopetetaan mahdollisim-
15017:    Lossin aikataulun mukaiseen liikenteeseen siir-             man pian ja ettei kokeilusta tehdä pysy-
15018:  tymisestä aiheutunut kulujen säästö ei riitä katta-           vää käytäntöä, koska kokeilu aiheuttaa
15019:  maan kuin murto-osan niistä menetyksistä, joita               huomattavaa haittaa alueen elinkeinoelä-
15020:  kokeilusta yrityksille ja yksityisille aiheutuu ja            mälle ja maataloudelle?
15021: 
15022:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1985
15023: 
15024:                                               Mikko Vainio
15025: 
15026: 
15027: 
15028: 
15029: 4285008181
15030: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 310
15031: 
15032: 
15033: 
15034: 
15035:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15036: 
15037:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                huomattavaa haittaa alueen elinkeinoelä-
15038: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 mälle ja maataloudelle?
15039: olette 11 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-
15040: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
15041: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ti seuraavaa:
15042: Mikko Vainion näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Liikenneministeriö ei aio eikä sen ole tarpeen-
15043: myksestä n:o 310:                                     kaan ryhtyä kysymyksessä tarkoitettuihin toimiin,
15044:                                                       koska Kalkkisten lossin aikataulukokeilu lopetet-
15045:                                                       tiin tie- ja vesirakennushallituksen päätöksellä jo
15046:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti      2.9.1985 lukien eli yhdeksän päivää ennen alussa
15047:        toimiin, jotta tie- ja vesirakennushallituk-   mainitun kirjallisen kysymyksen päiväystä. Tie- ja
15048:        sen ja TVL:n Hämeen piirin toteuttama          vesirakennushallituksen päätös perustuu liiken-
15049:        Kalkkisten lossin aikataulun mukainen          neministeriön ja tie- ja vesirakennushallituksen
15050:        liikennekokeilu lopetetaan mahdollisim-        välisiin neuvotteluihin, joissa liikenneministeriö
15051:        man pian ja ettei kokeilusta tehdä pysy-       esitti tie- ja vesirakennushallitukselle kokeilun
15052:        vää käytäntöä, koska kokeilu aiheuttaa         lopettamista.
15053: 
15054:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
15055: 
15056:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
15057:                                       1985 vp. -     KK n:o 310                                         3
15058: 
15059: 
15060: 
15061: 
15062:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15063: 
15064:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen
15065: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av
15066: den 11 september 1985 tili vederbörande med-           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
15067: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   anföra följande:
15068: riksdagsman Mikko Vainio undertecknade spörs-
15069: mål nr 310:                                             Trafikministeriet har inte för avsikt att vidta de
15070:                                                      i spörsmålet avsedda åtgärderna, och det är inte
15071:          Har Regeringen för avsikt att skynd-        heller nödvändigt, eftersom experimentet med
15072:        samt vidta åtgärder för att det trafikexpe-   tidtabell för färjan i Kalkis upphörde genom
15073:        riment med tidtabell för färjan i Kalkis,     beslut av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen redan
15074:        som väg- och vattenbyggnadsstyrelsen          räknat från 2.9.1985, dvs. nio dagar före date-
15075:        och väg- och vattenbyggnadsverket utför i     ringen av ovan nämnda spörsmål. Väg- och
15076:        Tavastehus distrikt, så snart som möjligt     vattenbyggnadsverkets beslut baserar sig på
15077:        skall upphöra och att experimentet inte       förhandlingar mellan trafikministeriet och väg-
15078:        blir varaktigt, eftersom det medför           och vattenbyggnadsstyrelsen, under vilka trafik-
15079:        många olägenheter för näringslivet och        ministeriet föreslog att väg- och vattenbyggnads-
15080:        lantbruket på området?                        styrelsen skulle upphöra med experimentet.
15081: 
15082:      Helsingfors den 25 september 1985
15083: 
15084:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
15085:                                                    1985 vp.
15086: 
15087: Kirjallinen kysymys n:o 311
15088: 
15089: 
15090: 
15091: 
15092:                                     Linna: Maidon tuotantokiintiön määrästä sukupolvenvaihdosta-
15093:                                        pauksissa
15094: 
15095: 
15096:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15097: 
15098:     Maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä anne-     kiintiöstä jatkajalle. Tätä periaatetta tukevat sel-
15099: tun lain (570/84) mukainen tuotantokiintiö tar-         västi HE:n n:o 37 yksityiskohtaiset perustelut
15100: koittaa maidontuottajan tammikuun 1 päivän ja           maidon tuotantokiintiöistä, jossa 3 §:n tulkinnan
15101: sitä seuraavan joulukuun 31 päivän välisenä aika-       ensimmäinen kappale kuuluu seuraavasti: ''Mai-
15102: na meijeriin toimittamaa maitoa. Lain voimassa-         dontuotannon kausivaihtelu ja maidon lisähin-
15103: oloajaksi tuli vuosi 1985, koska laki säädettiin        nan laskentakausi huomioon ottaen ehdotetaan,
15104: kalenterivuotta koskevana verolakina.                   että tuotantokiintiö koskee syyskuun 1 päivän ja
15105:     Sellaisissa tapauksissa, joissa maidontuotantoti-   sitä seuraavan elokuun 31 päivän välisenä aikana
15106: loilla tapahtuu sukupolvenvaihdos kesken vuotta,        meijeriin toimitettua maitoa.''
15107: ei tuotantokiintiön jakaminen entisen ja uuden             Kun eduskunta muutti lain yksivuotiseksi ve-
15108: maidontuottajan kesken ole tapahtunut lain tar-         rolaiksi, ei sillä mitätöity sitä näkökohtaa, että
15109: koittamalla tavalla, ainakaan kaikissa ratkaisuissa.    maidontuotannon kausivaihtelu otetaan huo-
15110:     Esimerkki: Maatalouspiirin maataloustoimisto        mioon, kun maidon tuotantokiintiö jaetaan su-
15111: hyväksyi esimerkkitilan vuotuiseksi tuotantokiin-       kupolvenvaihdostapauksissa luopujan ja jatkajan
15112: tiöksi vuonna 1985 102 231 litraa. Tilalla tapah-       kesken.
15113: tui sukupolvenvaihdos niin, että entinen omista-           On syytä selventää vielä, mihin tällainen epä-
15114: ja tuotti maitoa tammi-helmikuun ajan ja hä-            oikeudenmukaisuus esimerkkitapauksessa olevan
15115: nen poikansa on jatkanut sen jälkeen maidontuo-         maidontuottajan osalta johtaa, ellei virhettä kor-
15116: tantoa tilalla. Maatalouspiirin maataloustoimisto       jata. Kun elämme jo loppuvuotta, täytyy mai-
15117: hyväksyi pojan osuudeksi maidon tuotantokiinti-         dontuottajan hävittää 2-3 lehmää, että tuotettu
15118: östä 85 706 litraa 1.3. alkaen vuoden 1985 lop-         maitomäärä jäisi 6 102 litraa hyväksytyn kiintiön
15119: puun.                                                   alapuolelle. Jos hän tuottaa kuitenkin tilalle
15120:     Asianomaisen osuusmelJenn tilityslaskelma           hyväksytyn kiintiön 102 231 litraa täyteen, johtaa
15121: osoittaa kuitenkin, että isän ollessa tilan omistaja    se siihen, että häneltä peritään kiintiön ylitykses-
15122: tuotettiin maitoa meijeriin tammi-helmikuussa           tä 6 102 litrasta a 1,60 markkaa eli yhteensä
15123:  vain 10 423 litraa. Nyt on käymässä niin, että         9 763 markkaa sakkoa. Tämä ei ole ollut maidon
15124:  tällä esimerkkitilalla on maidon tuotantokiintiö       väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain tar-
15125: sukupolvenvaihdoksesta johtuen 6 102 litraa pie-        koitus.
15126:  nempi kuin miksi se on hyväksytty. Laskuvirhe             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15127:  johtuu siitä, että maatalouspiirien maatalous-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15128:  toimistot ovat käyttäneet keskiarvolukuja ja tä-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15129:  män vuoksi alkuvuodesta sukupolvenvaihdoksen           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15130:  suorittaneet maidontuotantotilat kärsivät selvää
15131:  vääryyttä, koska normaaleista kausivaihteluista                   Onko Hallitus tietoinen, että maidon
15132:  johtuen tammi-helmikuussa maidontuotanto                       väliaikaisista tuotantokiintiöistä annettua
15133:  on alhaisimmillaan.                                            lakia (570/84) maatalouspiirien maata-
15134:     Käsitykseni mukaan tällainen keskiarvolukui-                loustoimistot tulkitsevat niin, että eräissä
15135:  hin perustuva kiintiöjako on vastoin lain henkeä,              sukupolvenvaihdostapauksissa tilalla ei
15136:  sillä maatalouspiirien maataloustoimistojen on                 hyväksytä tuotettavaksi sitä maitomäärää,
15137:  hyvin yksinkertaista pyytää meijeriitä täsmällinen             miksi vuotuinen tuotantokiintiö on vah-
15138:  maitomäärä luopujan osalta ja hyväksyä loppuosa                vistettu, ja jos on,
15139: 
15140:  4285008546
15141: 2                                 1985 vp. -     KK n:o 311
15142: 
15143:         tuleeko Hallitus kiireellisesti toimi-         don väliaikaisista tuotantokiintiöistä an-
15144:       maan niin, että maatalouspiirien maata-          netun lain (570/84) tarkoituksen mukai-
15145:       loustoimistojen ratkaisut korjataan mai-         siksi?
15146: 
15147:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1985
15148: 
15149:                                          Heimo Linna
15150:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 311                                         3
15151: 
15152: 
15153: 
15154: 
15155:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15156: 
15157:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kyseisen säännöksen mukaan tuotannon aloitta-
15158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         misvuoden kiintiönä pidetään aloittamisajankoh-
15159: olette 13 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-        tana vuodesta jäljellä olevien päivien lukumäärää
15160: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vastaavaa osuutta vuotuisesta kiintiöstä. Kysyjän
15161: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mainitsemassa esimerkkitapauksessa on maata-
15162: Heimo Linnan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      louspiirin maataloustoimisto näin ollen vahvista-
15163: myksestä n:o 311:                                     nut tilan uuden omistajan tuotantokiintiön tuo-
15164:                                                       tantokiintiölain edellyttämällä tavalla.
15165:           Onko Hallitus tietoinen, että maidon           Edellä mainittu säännös voi johtaa, kuten
15166:        väliaikaisista tuotantokiintiöistä annettua    kysyjä on todennut, eräissä kiintiön siirtotapauk-
15167:        lakia (570/84) maatalouspiirien maata-         sissa siihen, että omistajanvaihdoksen tapahtues-
15168:        loustoimistot tulkitsevat niin, että eräissä   sa kesken vuotta uuden omistajan kiintiö ilman
15169:        sukupolvenvaihdostapauksissa tilalla ei        tuotannon supistamistoimenpiteitä ylittyisi, vaik-
15170:        hyväksytä tuotettavaksi sitä maitomäärää,      ka tilan koko vuoden maidontuotanto jäisikin
15171:        miksi vuotuinen tuotantokiintiö on vah-        alle vuotuisen kiintiön. Ylitys riippuu kausivaih-
15172:        vistettu, ja jos on,                           telun suutuudesta ja omistajanvaihdoksen ajan-
15173:           tuleeko Hallitus kiireellisesti toimi-      kohdasta. Toisaalta on myös huomattava, että
15174:        maan niin, että maatalouspiirien maata-        kyseinen säännös voi johtaa päinvastaiseenkin
15175:        loustoimistojen ratkaisut korjataan mai-       tilanteeseen eli jossain määrin suuremman tuo-
15176:        don väliaikaisista tuotantokiintiöistä an-     tantokiintiön saamiseen sukupolvenvaihdostilan-
15177:        netun lain (570/84) tarkoituksen mukai-        teessa kuin ilman sitä. Näin voi tapahtua, jos
15178:        siksi?                                         tilan aikaisemman omistajan alkuvuoden tuotan-
15179:                                                       to on ollut korkea ja omistajanvaihdos tapahtuu
15180:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        loppuvuodesta.
15181: seuraavaa:                                               Hallitus tulee tuotantokiintiöjärjestelmän jat-
15182:    Maidon tuotantokiintiö vahvistetaan erikseen       kamista koskevassa esityksessään ehdottamaan
15183: jokaiselle maidontuottajalle, joka tuottaa tai ryh-   edellä mainitun 3 §:n muuttamista siten, että
15184: tyy tuottamaan maitoa meijeriin. Kiintiö koskee       siirrettäessä tuotantokiintiötä omistajanvaihdok-
15185: kalenterivuoden aikana meijeriin toimitettua          sen perusteella kesken vuotta määrätään kiintiö-
15186: maitoa. Jos maidontuottaja aloittaa maidontuo-        maksun suorittamisvelvollisuus tuottajan vuotui-
15187: tannon sukupolvenvaihdoksen tai muun syyn             sen kiintiön ja tilan koko vuotuisen maidontuo-
15188: vuoksi kesken vuotta, on hänen kiintiönsä vahvis-     tannon perusteella. Hallitus tulee myös harkitse-
15189: tettava maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä     maan, olisiko kyseinen muutos saatettava koske-
15190: annetun lain (570/84) 3 §:ssä säädetyllä tavalla.     maan jo kuluvan vuoden maidontuotantoa.
15191: 
15192:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1985
15193: 
15194:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
15195: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 311
15196: 
15197: 
15198: 
15199: 
15200:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15201: 
15202:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som motsvarar det antal dagar som återstår av
15203: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        året. 1 det fall som spörsmålsställaren nämner
15204: den 13 september 1985 till vederbörande med-          som exempel har lantbruksdistriktets lantbruks-
15205: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    byrå således fastställt produktionskvoten för lä-
15206: riksdagsman Heimo Linna undertecknade spörs-          genhetens nya ägare på det sätt som förutsätts i
15207: mål nr 311:                                           lagen om produktionskvoter.
15208:           Är Regeringen medveten om att lant-            Det ovan nämnda stadgandet kan, såsom
15209:        bruksdistriktens lantbruksbyråer tolkar        spörsmålsställaren har konstaterat, i vissa fall då
15210:        lagen om temporära produktionskvoter           kvoten överförs leda till att den nya ägarens kvot
15211:        för mjölk (570/84) så, att det i vissa         skulle överskridas om åtgärder i syfte att inskrän-
15212:        generationsväxlingsfall inte godkänns att      ka produktioneo inte vidtas då ägarbytet sker
15213:        på lägenheten produceras den mjölk-            mitt under året, trots att lägenhetens mjölkpro-
15214:        mängd som hae fastställts som årlig pro-       duktion under hela året stannar under årskvoten.
15215:        duktionskvot, och om så är fallet,             Överskridningen beror på hur stor säsongfluktu-
15216:           kommer Regeringen att skyndsamt             ationen är och på tidpunkten för ägarbytet. A
15217:        medverka till att lantbruksdistriktens         andra sidan bör man också lägga märke till att
15218:        lantbruksbyråers avgöranden korrigeras i       ifrågavarande stadgande kan leda till en direkt
15219:        överensstämmelse med avsikten i lagen          motsatt situation, d.v.s. att man vid en genera-
15220:        om temporära produktionskvoter för             tionsväxling erhåller en något större produk-
15221:        mjölk (570/84)?                                tionskvot än om någon sådan inte har ägt rum.
15222:                                                       Detta kan inträffa om produktioneo under den
15223:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förre ägaren har varit hög i början av året och
15224: anföra följande:                                      ägarbytet inträffar i slutet av året.
15225:    En produktionskvot för mjölk fastställs särskilt      Regeringen kommer i sin proposition med
15226: för varje mjölkproducent, som producerar eller        förslag om en fortsättning av systemet med
15227: börjar producera mjölk till något mejeri. Kvoten      produktionskvoter att föreslå att ovan nämnda
15228: avser den mjölk som levereras till mejeriet under     3 § ändras så, att då produktionskvoten på grund
15229: ett kalenderår. Om mjölkproducenten inleder           av ägarbyte överförs mitt under året fastställs
15230: mjölkproduktionen mitt under året på grund av         skyldigheten att erlägga kvotavgift på grundval
15231: generationsväxling eller någon annan orsak, skall     av producentens årskvot och lägenhetens hela
15232: hans kvot fastställas på det sätt som stadgas i 3 §   årliga mjölkproduktion. Regeringen kommer
15233: lagen om temporära produktionskvoter för mjölk        också att överväga, huruvida ifrågavarande änd-
15234: (57 0 /84). Enligt ifrågavarande stadgaride anses     ring borde beröra mjölkproduktionen redan un-
15235: begynnelseårets kvot vara den andel av årskvoten      der innevarande år.
15236: 
15237:     Helsingfors den 17 oktober 1985
15238: 
15239:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
15240:                                                1985 vp.
15241: 
15242: Kirjallinen kysymys n:o 312
15243: 
15244: 
15245: 
15246: 
15247:                                   Peltola: Valinnaisaineiden aseman turvaamisesta tuntikehysjärjestel-
15248:                                      mässä
15249: 
15250: 
15251:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15252: 
15253:   Uusien koululakien mukainen tuntikehysjär-          niin hankalasti lukujärjestykseen, että oppilaat
15254: jestelmä on tarkoitettu lisäämään koulujen mah-       eivät valitsisi tätä ainetta.
15255: dollisuuksia suunnitella opetusta oppilaiden tar-        Uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetus
15256: peiden mukaisesti. Kouluille varatut tuntimäärät      pitäisi saattaa vapaaehtoiseksi oppilaille. Niin
15257: ovat kuitenkin usein riittämättömiä. Varsinkin        kauan kuin opetus on pakollista, elämänkatso-
15258: lukiossa mutta myös peruskoulussa on jouduttu         mustiedon opetukseen on varattava tunnit erik-
15259: joko vähentämään valinnan mahdollisuuksia tai         seen niin, että ne eivät vaaranna muun valionai-
15260: käyttämään kunnan omaa rahoitusta esimerkiksi         sen opetuksen järjestämistä niissä kouluissa, jois-
15261: vieraiden kielten opetusohjelman toteuttami-          sa tähän aineeseen osallistuu vähän oppilaita.
15262: seen.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15263:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15264:    Oman lisänsä niukkuuden ongelmiin tuo elä-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15265: mänkatsomustieto, jota monissa kouluissa opis-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15266: kelee vain muutama oppilas. Näille oppilaille on
15267: lain mukaan järjestettävä opetusta ja tunnit ote-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15268: taan yleisestä tuntivarastosta. Joissain kouluissa            ryhtyä, jotta koulut saavat riittävästi tun-
15269: oppilaita painostetaan valitsemaan uskonnon                   teja peruskoulun ja lukion valinnaisainei-
15270: opetus, jotta vähiä tunteja ei tarvitsisi jakaa               den opetuksen turvaamiseen, ja
15271: elämänkatsomustiedon opettamiseen. Painostus                     miten Hallitus turvaa elämänkatsomus-
15272: voi olla suoraa kehottamista vähäisiin tuntiresurs-           tiedon opetuksen niin ettei se vaaranna
15273: seihin vedoten tai siten, että tunnit sijoitetaan             muiden valinnaisaineiden opetusta?
15274: 
15275:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1985
15276: 
15277:                                               Kati Peltola
15278: 
15279: 
15280: 
15281: 
15282: 4285008790
15283: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 312
15284: 
15285: 
15286: 
15287: 
15288:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15289: 
15290:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        sistä luopumista ja tuntikehysjärjestelmän käyt-
15291: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         töönottoa. Eräs tuntijärjestelmän periaatteista on
15292: olette kirjeellänne 13 päivänä syyskuuta 1985         se, että koululle annetaan mahdollisuus käyttää
15293: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       enemmän opetustunteja kuin mitä oppilaiden
15294: vastattavaksi kansanedustaja Kati Peltolan teke-      viikkotuntimäärät edellyttävät. Tällöin koulu voi
15295: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 312:         jakaa haluamissaan aineissa ja haluamillaan tun-
15296:                                                       neilla ryhmän pienempänä opetettaviksi opetus-
15297:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ryhmiksi. Lisäksi tunteja voidaan siirtää vuosiluo-
15298:        ryhtyä, jotta koulut saavat riittävästi tun-   kalta toiselle opettajavoimien, tilojen, oppilas-
15299:        teja peruskoulun ja lukion valinnaisainei-     määrien ja käytettävien opetusmenetelmien kan-
15300:        den opetuksen turvaamiseen, ja                 nalta tarkoituksenmukaisesti. Näin ollen järjes-
15301:           miten Hallitus turvaa elämänkatsomus-       telmä tarjoaa kouluissa varsin suuret mahdolli-
15302:        tiedon opetuksen niin ettei se vaaranna        suudet sellaisiin opetusjärjestelyihin, jotka edistä-
15303:        muiden valinnaisaineiden opetusta?             vät eri aineiden opetuksen järjestämistä kouluyk-
15304:                                                       sikkökohtaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
15305:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Koulun oppilasmäärästä johtuen eräissä kou-
15306: seuraavaa:                                            luissa tuntikehys on suurempi kuin edellisenä
15307:    Uudessa koululainsäädännössä (lait 476/83 ja       lukuvuonna toteutettu opetus, kun taas joissakin
15308: 477183) on aiempaa yksityiskohtaisemmin määri-        kouluissa voimavarat ovat vähentyneet. Tämän
15309: telty koulun kasvatuksen ja opetuksen sisällöt        johdosta osa tuntikehyksestä on asetuksella sää-
15310: sekä toiminnan perusteet. Asetetut tavoitteet         detty koululautakunnan käyttöön, jotta koulu-
15311: ohjaavat myös opetussuunnitelmien sisällön ke-        lautakunta voisi tasata tuntikehystä tarpeen mu-
15312: hittämistä.                                           kaan eri koulujen kesken. Tämä koululautakun-
15313:    Koulun kehittämisen kannalta on pidetty suo-       nan käytössä oleva tuntimäärä on tarkoitettu
15314: tavana, että opetussuunnitelmissa otetaan nykyis-     paitsi edellä mainitun epäkohdan poistamiseen
15315: tä paremmin huomioon kuntien erityisolot, sa-         myös käytettäväksi kielenopetuksen ja erilaisten
15316: moin oppilaiden erilaiset taipumukset ja harras-      valintojen toteuttamiseen. Sitä voidaan käyttää
15317: tukset. Opetussuunnitelmien erilaistamista on         myös uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetta-
15318: pidetty suotavana koulu- ja kuntaidentiteetin         miseen.
15319: vahvistamiseksi sekä koulun oma-aloitteisen ke-          Kouluhallitus on vahvistanut sekä peruskoulul-
15320: hittämistyön kannustamiseksi. Nämä vaatimuk-          le että lukiolle elämänkatsomustiedon oppimää-
15321: set on jo otettu huomioon opetussuunnitelman          rät ja opetuksen aloittamisesta on annettu ohjeet.
15322: rakennetta koskevissa säännöksissä. Myös valtio-      Tuntikehysjärjestelmän toteuttamisessa ja elä-
15323: neuvoston päätöksessä (8.2.1985) peruskoulun ja       mänkatsomustiedon opetuksen järjestämisessä on
15324: lukion tuntijaosta yleisperusteluineen on kiinni-     kysymys uudenlaisesta menettelystä. Tämän
15325: tetty huomiota mahdollisuuteen painottaa kou-         vuoksi opetusviranomaisten tehtävänä on kerätä
15326: lun opetussuunnitelmaa oppilaiden erilaisten tai-     kuluvan lukuvuoden aikana hallituksen käyttöön
15327: pumusten ja harrastusten mukaisesti.                  tuntikehyksen käytöstä saatavat kokemukset.
15328:    Edellä todetun lisäksi on huomattava, että uusi    Vasta sen jälkeen voidaan arvioida järjestelmän
15329: koululainsäädäntö merkitsee ryhmäjakosäännök-         kehittämistarvetta.
15330: 
15331:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
15332: 
15333:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
15334:                                       19a5 vp. -      KK n:o 312                                       3
15335: 
15336: 
15337: 
15338: 
15339:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15340: 
15341:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stadgandena om gruppindelning och tar i bruk
15342: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av        ett timresurssystem. En av principerna i timre-
15343: den 13 september 1985 tili vederbörande med-          surssystemet är att skolan ges möjlighet att an-
15344: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    vända flera undervisningstimmar än vad elever-
15345: riksdagsledamot Kati Peltola undertecknade            nas veckotimantal förutsätter. Skolan kan alitså i
15346: spörsmål nr 312:                                      de ämnen och under de timmar den önskar dela
15347:                                                       en grupp för undervisning i mindre grupper.
15348:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Dessutom kan timmar överföras från en årsklass
15349:        ta, för att skolorna skali få tiliräckligt     tili en annan på det sätt som är ändamålsenligt
15350:        med timmar för att trygga undervis-            med hänsyn tililärarkrafter, lokaliteter, elevantai
15351:        ningen i grundskolans och gymnasiets           och de undervisningsmetoder man använder.
15352:        valfria ämnen, och                             Sålunda erbjuder systemet våra skolor tämligen
15353:           på vilket sätt tryggar Regeringen un-       stora möjligheter tili sådana undervisningsar-
15354:        dervisningen i livsåskådningskunskap, så
15355:                                                       rangemang som främjar ordnandet av undervis-
15356:        att den inte äventyrar undervisningen i        ningen i olika ämnen så som det är mest
15357:        övriga vaifria ämnen?                          ändamålsenligt i varje enskild skolenhet.
15358:                                                           Beroende på skolans elevantai är timresursen i
15359:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vissa skolor större än den undervisning som gavs
15360: anföra följande:                                      föregående läsår, medan resurserna i andra skolor
15361:    I den nya skoliagstiftningen (lagarna 476/83       har blivit mindre. Av denna anledning har
15362: och 477/83) har målen för skolans fostran defi-       genom förordning stadgats att en del av timre-
15363: nierats mera detaijerat än tidigare. Det är i         sursen skail disponeras av skolnämnden, som då
15364: enlighet med denna målsättning som innehållet i       kan jämna ut fördelningen av timresursen enligt
15365: skolans fostran och undervisning samt grunderna       behovet i olika skolor. Utom för avlägsnande av
15366: för verksamheten bestäms. De uppställda målen         det nämnda missförhåliandet är denna timresurs
15367: styr också utvecklandet av innehållet i läroplaner-   som står tili skolnämndens förfogande avsedd
15368: na.                                                   också för genomförande av språkundervisning
15369:    Med tanke på utvecklandet av skolan har det        och olika slag av vai. Den kan också användas för
15370: ansetts önskvärt att man i läroplanerna bättre än     undervisning i religion och livsåskådningskun-
15371: nu beaktar kommunernas specielia förhållanden         skap.
15372: liksom elevernas olika anslag och intressen. En           Skolstyrelsen har fastställt lärokursen i livs-
15373: differentiering av läroplanerna har ansetts önsk-     åskådningskunskap både för grundskolan och
15374: värd för att förstärka skolans och kommunens          gymnasiet och anvisningar har getts om inledan-
15375: identitet och sporra det självständiga utvecklings-   de av undervisningen. Vid genomförandet av
15376: arbetet i skolan. Dessa krav har redan beaktats i     timresurssystemet och organiserandet av under-
15377: stadgandena om läroplanens struktur. Också i          visningen i livsåskådningskunskap är det fråga
15378: statsrådets beslut (8.2.1985) om timfördelningen      om ett tämligen nytt förfarande. Därför är det
15379: i grundskola och gymnasium och dess ailmänna          undervisningsmyndigheternas uppgift att under
15380: motivering har man beaktat möjligheterna att          det pågående läsåret samla in de erfarenheter
15381: utforma skolans läroplan så att elevernas olika       man får av timresursanvändningen och ställa
15382: anlag och intressen betonas.                          dem tili regeringens förfogande. Först därefter
15383:    Utöver det ovan sagda bör observeras att den       kan man bedöma behovet att utveckla detta
15384: nya skoliagstiftningen innebär att man slopar         system.
15385: 
15386:      Helsingfors den 18 oktober 1985
15387: 
15388:                                                              U ndervisningsminister Kaarina Suonio
15389:                                                   1985 vp.
15390: 
15391: Kirjallinen kysymys n:o 313
15392: 
15393: 
15394: 
15395: 
15396:                                      Salminen ym.: Koulun rauhankasvatustehtävän toteuttamisesta
15397: 
15398: 
15399:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15400: 
15401:    Käsitellessään uusien koululakien kasvatusta-         kerran elokuvissa samalla viikolla. Matkalippuja
15402: voitteita eduskunta korosti koulun rauhankasva-          esitykseen menoa varten ei koulu järjestänyt,
15403: tustehtävää. Rauhankasvatuksen toteuttaminen             mutta matkajärjestelyt vastasivat muutoin yleistä
15404: käytännössä on varsin vaativa tehtävä koko kou-          käytäntöä.
15405: lulaitokselle ja vaatii aktiivisuutta ja aloitteelli-       Kouluvirastossa opettaja Paasirovaa odotti yllä-
15406: suutta erityisesti opettajilta. Opettajat tarvitsevat    tys. Rehtori oli ilmoittanut virastoon eräiden
15407: kaiken mahdollisen tuen,               ohjauksen ja      vanhempien valittaneen elokuvaretken järjeste-
15408: kannustuksen rauhankasvatuksen toteu ttamises-           lyistä ja siitä, että vanhemmat olivat joutuneet
15409: sa.                                                      kustantamaan matkat.
15410:     Espoon Revontulen koulun kolmen opettajan               Opettajat Paasirova, Luukkainen ja Elovaara
15411: kokemukset kahdelta viime vuodelta osoittavat,           vaativat opettajainkokouksen koollekutsumista
15412: millaisiin vaikeuksiin aioitteellisesti rauhankasva-     näiden epäselvyyksien selvittämiseksi. Opettajala-
15413: tusta edistämään pyrkivät opettajat voivat tänä-         kon vuoksi kokouspyyntö uusittiin toukokuun
15414: kin päivänä koululaitoksessamme joutua.                  alussa. Samanaikaisesti oli joukko vanhempia
15415:     Tapahtumat alkoivat loppuvuodesta 1983, jol-         kääntynyt koululautakunnan puoleen pyytäen
15416: loin opettaja Irma Elovaaran oppilaiden suuritöi-        puuttumaan näiden kolmen opettajan työskente-
15417: nen rauhanaiheinen kuvakollaasi poistettiin kou-         lyyn. Kantelukirjeen liitteenä oli laaja allekirjoit-
15418: lun seinältä opettajalta lupaa kysymättä hänen           tamaton syytekirjelmä. Tässä kirjelmässä syytet-
15419: sairaslomapäivänään. Työ oli tarkoitus muuntaa           tiin opettajia vasemmistopropagandasta. Opetta-
15420: jouluaiheiseksi. Poisrevitty työ korvattiin tehdas-      ja Luukkaisen väitettiin pitäneen oppilaille kuu-
15421: valmisteisin tontuin.                                    lusteluja vasemmistoaatteistaan. Opettaja Elovaa-
15422:     Opettaja Elovaara, yhdessä opettaja Unto             ran väitettiin opettaneen työväenlauluja itsenäi-
15423: Luukkaisen ja Tuomo Paasirovan kanssa, vaati             syysjuhliin.     Opettajien    väitettiin    istuvan
15424: opettajien kokouksen koollekutsumista käsittele-         Maamme-laulua laulettaessa. Väitettiin sodan ja
15425: mään kollaasin poistamista. Asiaa ei kuitenkaan          rauhan opetuksen herättävän lapsissa ahdistusta.
15426: koskaan opettajainkokouksessa selvitetty.                   Opettajat torjuivat syytökset kohta kohdalta
15427:    Joulukuussa 1983 Espoon kulttuurilautakunta           täysin mielikuvituksellisina. Vasemmisto-oppien
15428: lähetti koululle esitteen maaliskuussa 1984 järjes-      kuulustelulla ilmeisesti tarkoitettiin pistokoetta
15429: tettävästä lasten elokuvaviikosta Neuvostoliiton         maantiedon kappaleesta, yhteenveto kehitysmais-
15430: kulttuuri- ja tiedekeskuksessa. Viikon järjestäjinä      ta. Opettaja Elovaaran opettama työväenlaulu oli
15431: olivat     Elokuva-     ja    televisiokasvatuskeskus    Merja Hurrin kokoamasta rauhanlaulukirjasta
15432: (ETKK), Suomi-Neuvostoliitto-Seura, Kosmos-              Anttiroikon Synnyinmaan rakentajat. Jne.
15433: filmi ja NL:n kulttuuri- ja tiedekeskus. Rehtori            Opettajille tuli lausuntopyyntö syytekirjelmän
15434: esitteli asian opettajille ja kysyi asiasta kiinnostu-   johdosta kesäloman aikana. Koululautakunnan
15435: neita. Opettajat Elovaara, Luukkainen ja Paasiro-        suomenkielisessä osastossa oli heinäkuun viimei-
15436: va ilmoittivat olevansa kiinnostuneita ja rehtori        senä päivänä esillä opettajien Paasirova, Luukkai-
15437: pyysi Paasirovaa järjestämään näytösajat haluk-          nen ja Elovaara siirtäminen toisiin kouluihin.
15438: kaille luokille.                                         Asia jäi pöydälle, mutta opettaja Paasirovalle
15439:     Elokuvaretki toteutettiin 12.3.1984. Tuolloin        ilmoitettiin siirron jo tapahtuneen. Opettajat
15440: esitetty filmi oli kuitenkin toinen kuin mistä           saattoivat asian julkisuuteen, mikä ilmeisesti vai-
15441: opettaja Paasirova oli luokalleen etukäteen puhu-        kutti siihen, että koululautakunta päätti, ettei
15442: nut ja tästä syystä päätettiin vielä käydä toisen        siirtoa suoriteta.
15443: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 313
15444: 
15445:    Myöhemmin syksyllä koululautakunnan osasto          sä ja yleensä rauhankasvatuksen periaatteissa.
15446: päätti aiemmin selostetun vanhempien syytekir-         Todettakoon, että opettaja Paasirova on Espoon
15447: jelmän perusteella äänin 7-4 huomauttaa opet-          kouluissa hyvin toteutetun Namibia-kampanjan
15448: tajia elokuvaviikon matkajärjestelyistä. Vaikka        johtoryhmässä. Koululautakunnan suomenkieli-
15449: huomautus muodollisesti kohdistuikin matkajär-         nen osasto päätti 30.7.1985 siirtää opettajat Elo-
15450: jestelyihin voidaan sitä tausta huomioon ottaen        vaaran ja Paasirovan.
15451: pitää kannanottona kyseisten opettajien toimin-          Asiasta on valitettu ja käsittely on kesken.
15452: taa vastaan yleensä ja myös kannanottona käytän-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15453: nön rauhankasvatuksen toteuttamista vastaan.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15454:    Huolimatta mm. kaupunginvaltuuston kyselyn          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15455: perusteella suorittamassa asian käsittelyssä opet-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15456: tajien aioitteellisuudelle rauhankasvatuksessa an-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15457: tamasta tuesta jatkui kyseisten opettajien painos-            ryhtyä, jottei Espoon Revontulen koulun
15458: taminen.                                                      kolmen opettajan kokema painostus
15459:    Rehtorin kirjeen perusteella koululautakunta               aloitteellisuuden vuoksi rauhankasvatuk-
15460: käsitteli opettajien siirtoa toisiin kouluihin. Kir-          sen toteuttamisessa toistu muualla, ja
15461: jelmässä vedottiin toisten opettajien tuotemaan                 miten Hallitus muutoin aikoo edistää
15462: ahdistukseen, yhteistyön mahdottomuuteen ja                   koulun rauhankasvatustehtävän onnistu-
15463: mm. erimielisyyksiin Namibia-juhlan järjestelyis-             mista?
15464: 
15465:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1985
15466: 
15467: 
15468:                       Marja-Liisa Salminen                      Ulla-Leena Alppi
15469:                       Marjatta Stenius-Kaukonen                 Saara-Maria Paakkinen
15470:                                        1985 vp. -      KK n:o 313                                       3
15471: 
15472: 
15473: 
15474: 
15475:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15476: 
15477:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         ta tulee järjestää siten, että se antaa oppilaalle
15478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kansainvälisen yhteistyön ja rauhan edistämisen
15479: olette kirjeellänne 16 päivänä syyskuuta 1985          kannalta tarpeellisia valmiuksia. Vastaavat tavoit-
15480: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        teet on sisällytetty myös lukiolakiin (477/83 ).
15481: vastattavaksi kansanedustaja Salmisen ym. teke-           Lainsäätäjän ilmaisemat kasvatustavoitteet ovat
15482: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 313:          koulun toimintaa ohjaavia toimintaperiaatteita,
15483:                                                        jotka tulee ottaa huomioon eri aineiden kasvatus-
15484:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          ja opetustilanteissa sekä koulun muussa toimin-
15485:        ryhtyä, jottei Espoon Revontulen koulun         nassa.
15486:        kolmen opettajan kokema painostus
15487:        aloitteellisuuden vuoksi rauhankasvatuk-           Peruskoululain 30 §:n mukaisesti kouluhallitus
15488:                                                        on antanut kunnan opetussuunnitelman laadin-
15489:        sen toteuttamisessa toistu muualla, ja
15490:                                                        taa ja oppiaineiden opetusta koskevat yleiset
15491:          miten Hallitus muutoin aikoo edistää
15492:                                                        ohjeet sekä päättänyt valtakunnallisista oppimää-
15493:        koulun rauhankasvatustehtävän onnistu-
15494:                                                        ristä. Siinä yhteydessä on kiinnitetty huomiota
15495:        mista?                                          myös siihen, että rauhan- ja kansainvälisyyskasva-
15496:                                                        tus sisältyy eri oppiaineiden valtakunnallisiin op-
15497:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          pimääriin. Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen
15498: seuraavaa:                                             yleisen käsitteen määrittelyn ja tavoitteiden sekä
15499:     Peruskoulun ja lukion opetustoimintaan on          keskeisten toteuttamisperiaatteiden selvittämisen
15500: 1970-luvulta lähtien sisällytetty kansainvälisyys-     lisäksi kunkin yksittäisen oppiaineen yhteydessä
15501: ja rauhankasvatusta. Unescon suosituksen mukai-        selvitetään oppiaineen tehtävä rauhan- ja kan-
15502: sesti käsitteet kansainvälinen ymmärtämys, yh-         sainvälisyyskasvatuksen kokonaisuudessa.
15503: teistyö ja rauha muodostavat kokonaisuuden,               Kunnan tehtävänä on laatia opetussuunnitel-
15504: josta on käytetty nimitystä kansainvälisyyskasva-      ma, jossa lainsäädännössä esitetyt tavoitteet ja
15505: tus.                                                   kouluhallituksen ohjeet opetussuunnitelman pe-
15506:     Kouluhallituksen vahvistamissa peruskoulun ja      rusteista viedään käytäntöön.
15507: lukion eri oppiaineiden, etenkin historian ja             Rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen käytän-
15508: yhteiskuntaopin, maantiedon, vieraiden kielten         nön toteutumista voidaan tehostaa ja seurata
15509: ja äidinkielen oppimäärien laadinnassa on otettu       oppimateriaalien hyväksymismenettelyn yhtey-
15510: huomioon        myös     kansainvälisyyskasvatuksen    dessä. Hyväksyessään oppikirjoja kouluhallitus on
15511: osuus. Lisäksi peruskouluissa ja lukioissa on jär-     edellyttänyt, että oppikirjat tarjoavat aineistoa
15512: jestetty varsinkin YK-päivän yhteydessä kansain-       myös rauhan- ja kansainvälisyyskasvatuksen to-
15513: välisyyskasvatuksen ja aseidenriisuntakasvatuksen      teuttamiselle. Lisäksi hallitus pitää välttämättö-
15514: tapahtumia. Oppilaat ovat vuosittain osallistu-        mänä, että tähän tärkeään asiaan kiinnitetään
15515: neet päivätyökeräyksiin humanitaarisen avun            edelleen huomiota opettajien peruskoulutuksen
15516: hankkimiseksi sekä kotimaahan että kehitysmai-         ja täydennyskoulutuksen yhteydessä.
15517: hin. Kansainvälisyyskasvatusteema on ollut mu-            Lainsäädännön, kirjoitettujen opetussuunnitel-
15518: kana myös opettajien täydennyskoulutuksessa.           mien ja oppimateriaalien sisältämien tavoitteiden
15519: Suomen YK-liitto ja Suomen YK:n Lastenapu              toteutuminen käytännön koulutyössä edellyttää
15520: UNICEFF ovat toimittaneet kouluihin rauhan- ja         kuitenkin, että koulun johtokunta, rehtori tai
15521: kansainvälisyyskasvatuksen tarvitsemaa oppimate-       johtaja ja opettajakunta tiedostavat rauhankasva-
15522: riaalia.                                               tuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen tärkeyden.
15523:     Uuden peruskoululain (476/83) 2 §:n mukai-         Ottaen huomioon asian luonteen, on luonnollis-
15524: sesti peruskoulun tulee kasvattaa oppilaansa yh-       ta ja ymmärrettävää, että opettajien tiedollisessa
15525:  teistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi ihmiseksi ja   ja aseoteeilisessa valmiudessa toteuttaa rauhan-
15526:  yhteiskunnan jäseneksi. Tämän lisäksi laissa on       kasvatusta on eroja. Hallitus pitää tärkeänä, että
15527:  todettu, että peruskoulun opetus ja muu toimin-       rauhankasvatukseen erityistä kiinnostusta tuote-
15528: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 313
15529: 
15530: vien opettajien aktiivisuutta ja osaamista käyte-   kuin erilaisten koulu- ja kuntakohtaisten tapah-
15531: tään hyväksi niin kunnallisessa opetussuunnitel-    tumien suunnittelussa ja toteutuksessa.
15532: matyössä, koulun työsuunnitelman laadinnassa
15533: 
15534:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
15535: 
15536:                                                                  Opetusministeri Kaarina Suonio
15537:                                          1985 vp. -      KK n:o 313                                        5
15538: 
15539: 
15540: 
15541: 
15542:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
15543: 
15544:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             med samarbetsförmåga och fredsvilja. Därjämte
15545: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           har i lagen konstaterats, att grundskolans under-
15546: den 16 september 1985 tili vederbörande med-             visning och övriga verksamhet bör inriktas på att
15547: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av       ge eleverna sådana färdigheter som erfordras för
15548: riksdagsledamot Salminen m.fl. undertecknade             att främja det internationella samarbetet och
15549: spörsmål nr 313:                                         freden. Motsvarande mål ingår bl.a. också i
15550:                                                          gymnasielagen (477 /83).
15551:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            De mål för uppfostran som lagstiftaren har
15552:         för att den påtryckning som har riktats          gett uttryck for är verksamhetsprinciper som styr
15553:         mot tre lärare vid Revontulen koulu be-          skolans arbete och de bör beaktas i samband med
15554:         nämnda skola i Esbo på grund av deras            de olika ämnenas situation inom uppfostran och
15555:         initiativrikedom då det har gälit att            undervisning samt i skolans övriga verksamhet.
15556:         förverkliga fredsfostran inte skall uppre-
15557:         pas på andra håll, och                              1 enlighet med 30 § grundskolelagen har skol-
15558:                                                          styrelsen meddelat allmänna anvisningar om
15559:            hur tänker Regeringen eljest främja
15560:                                                          uppgörande av kommunal läroplan och om un-
15561:         genomförandet av sin fredsfostrande              dervisningen i de ämnen i vilka undervisas i
15562:         uppgift?
15563:                                                          grundskolan samt beslutat om de lärokurser som
15564:                                                          gälier för hela landet. 1 detta sammanhang har
15565:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         uppmärksamhet fästs också vid den omständig-
15566: anföra följande:                                         heten, att fredsfostran och fostran tili internatio-
15567:    1 grundskolans och gymnasiets undervisning            nalism ingår i sådana lärokurser i olika läroäm-
15568: har sedan början av 1970-talet ingått fostran tili       nen som gälier för hela riket. Utöver att de
15569: internationalism och fredsfostran. 1 enlighet med        allmänna begreppen fredsfostran och fostran tili
15570: UNESCOs rekommendation bildar begreppen                  internationalism definieras och målen samt de
15571: internationell förståelse, samarbete och fred en         centrala principerna för förverkligande av målen
15572: helhet, som har benämnts fostran tili internatio-        utreds, klargörs också i samband med varje
15573: nalism.                                                  enskilt läroämne dess uppgift inom den helhet
15574:    Vid utarbetandet av lärokurserna i de av skol-        som fredsfostran och fostran tili internationalism
15575: styrelsen faststälida olika läroämnena vid grund-        utgör.
15576: skolan och gymnasiet, särskilt historia och sam-            Det ankommer på varje kommun att utarbeta
15577: hälislära, geografi, främmande språk och moders-         en läroplan, där de i lagstiftningen anförda
15578: målet har också fostran tili internationalism be-        målen och skolstyrelsens anvisningar om grunder-
15579: aktats. Därjämte har i grundskolorna och gymna-          na för läroplanen omgestaltas i praktiskt arbete.
15580: sierna, särskilt i samband med FN-dagen, anord-             Förverkligandet i praktiken av fredsfostran och
15581: nats aktiviteter i anslutning tili fostran tili inter-   fostran tili internationalism kan effektiveras och
15582: nationalism och nedrustning. Eleverna har årli-          följas upp i samband med förfarandet för god-
15583: gen deltagit i dagsverksinsamlingar i syfte att          kännande av läromedlen. Då skolstyrelsen god-
15584: insamla medel för humanitär hjälp såväl inom             känner läroböcker förutsätter den samtidigt att
15585: landet som i utvecklingsländerna. Temat fostran          läroböckerna erbjuder material också för förverk-
15586: tili internationalism har funnits med också inom         ligande av fredsfostran och fostran tili internatio-
15587: lärarnas fortbildning. Finlands FN :s barnhjälp          nalism. Därjämte anser regeringen det vara nöd-
15588: UNICEF i Finland har tilistälit skolorna lärome-         vändigt att uppmärksamhet alltjämt fästs vid
15589: del, som behövs för fredsfostran och fostran tili        detta viktiga ämne i samband med lärarnas
15590: in ternationalism.                                       grundutbildning och fortbildning.
15591:     1 enlighet med 2 § i den nya grundskolelagen            Förverkligandet i det praktiska skolarbetet av
15592: (476/83) har grundskolan som mål att fostra sina         de mål som lagstiftningen, de skrivna läroplaner-
15593: elever tili människor och samhälismedlemmar              na och läromedlen innehåller förutsätter likväl
15594: 6                                     1985 vp. -     KK n:o 313
15595: 
15596: att skolans direktion, rektor eller föreståndare     tigt att de lärares aktivitet och kunnande som är
15597: och lärarkår erkänner betydelsen av fredsfostran     särskilt intresserade av fredsfostran utnyttjas såväl
15598: och fostran tili internationalism. Med beaktande     i det kommunala arbetet på läroplaner och vid
15599: av frågans natur är det naturligt och förståeligt    uppgörandet av skolans arbetsplan som vid pla-
15600: att det föreligger skillnader i lärarnas förmåga     neringen och förverkligandet av olika slag av
15601: vad kunskaper och attityder beträffar att förverk-   aktiviteter, som äger rum vid olika skolor och i
15602: liga fredsfostran. Regeringen anser det vara vik-    olika kommuner.
15603: 
15604:     Helsingfors den 18 oktober 1985
15605: 
15606:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
15607:                                                1985 vp.
15608: 
15609: :irjallinen kysymys n:o 314
15610: 
15611: 
15612: 
15613: 
15614:                                   Lahti-Nuuttila: Radio- Ja televisio-ohjelmien arkistoinnin kehittä-
15615:                                     misestä
15616: 
15617: 
15618:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15619: 
15620:   Hallitus on tänä vuonna myöntänyt toimiluvat        avoimia yleisölle, eikä varmaankaan ole odotetta-
15621: 3 yksityiselle paikallisradioasemalle. Julkisuu-      vissa, että Yleisradio ryhtyisi huolehtimaan pai-
15622: essa on esitetty paikallisradiosta tulevan merkit-    kallisradio- ja kaapelitelevisio-ohjelmien arkis-
15623: ivä paikallisen kulttuuritoiminnan muoto. Hal-        toinnista. Vaikka uudet viestintäyritykset epäile-
15624: tus on myös saanut valmiiksi kaapelitelevisiota       mättä jossakin määrin itsekin arkistoivat omia
15625: oskevan lakiesityksen, jossa edellytetään kaapeli-    ohjelmiaan, on olemassavaara, että suomalaisen
15626: ~levisiossa esitettävän myös kotimaista ohjelmaa.     paikallisradion ja kaapelitelevision alkuvuosien
15627: ~ummankin uuden tiedotusvälineen voidaan              ohjelmisto suurelta osin katoaa.
15628: lettaa tuottavan sellaista ohjelmistoa, joka tulisi      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15629: l.ilyttää myös tulevaisuutta varten samalla tavoin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15630: uin kotimaiset painotuotteet, äänitteet ja eloku-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15631: at.                                                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15632:   Suomessa ei kuitenkaan ole mitään julkista
15633: rkistoa, jonka tehtävänä olisi radio- ja televisio-             Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
15634: hjelmien arkistoiminen. Radio- ja televisio-                 että historiallisesti merkittävät radio- ja
15635: hjelmien arkistoimisesta on tähän mennessä                   televisio-ohjelmat, mukaan luettuna pai-
15636: uolehtinut vain Oy Yleisradio Ab itse. Vaikka                kallisradio- ja kaapelitelevisio-ohjelmat,
15637: illä tavoin onkin pääosin turvattu yhtiön omien              arkistoidaan tutkijoiden ja muiden tarvit-
15638: hjelmien säilyminen, nämä arkistot eivät ole                 sijoiden käyttöön?
15639: 
15640:     Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1985
15641: 
15642:                                          Pentti Lahti-Nuuttila
15643: 
15644: 
15645: 
15646: 
15647: 285008920
15648: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 314
15649: 
15650: 
15651: 
15652: 
15653:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15654: 
15655:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Elokuvien arkistoinnista annettu laki tuli voi
15656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maan vuoden 1984 lokakuun alussa. Kansan
15657: olette 17 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-         edustaja Lahti-Nuuttilan kysymyksessä esitety
15658: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kannalta on aiheellista huomata, että varsinaiste
15659: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        teatterielokuvien ohella laki elokuvien arkistoin
15660: Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      nista säätää talletusvelvollisuuden myös kotima1
15661: symyksestä n:o 314:                                    sen tuottajan valmistamille televisioelokuville
15662:                                                        Lain säännökset koskevat myös kaapelitelevisi
15663:            Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       oyhtiöiden ohjelmistoa. Voidaan siten todet~
15664:         että historiallisesti merkittävät radio- ja    että kysymyksessä esitetty ongelma on lainsä~
15665:         televisio-ohjelmat, mukaan luettuna pai-       dännöllisesti tältä osin jo riittävästi järjestetty.
15666:         kallisradio- ja kaapelitelevisio-ohjelmat,        Voidaan perustellusti todeta, että painotuo1
15667:         arkistoidaan tutkijoiden ja muiden tarvit-     teiden ja monennettujen ääni- sekä kuvatallen
15668:         sijoiden käyttöön?                             teiden, elokuvien ja julkishallinnon asiakirjoje
15669:                                                        osalta kulttuuriperintömme säilyttäminen tieteel
15670:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Iisen tutkimuksen tarpeisiin on säädöstasolla val
15671: seuraavaa:                                             sin hyvin ja uudenaikaisesti järjestetty ja ett
15672:                                                        uudistustoiminta tällä alueella on ollut kuluvall
15673:    Henkisen kulttuuriperinnön säilyttämistä tie-       vuosikymmenellä varsin nopeatahtista. Uusie
15674: teellisen tutkimuksen sekä muihin tarpeisiin on        säädösten tavoitteiden toteutumista haittaa ku1
15675: maassamme viime vuosien aikana kehitetty huo-          tenkin vakavasti voimavarojen vähäisyys niiss
15676: mattavan voimakkaasti muun muassa toteutta-            virastoissa ja laitoksissa, jotka hoitavat lainsä~
15677: malla eräitä tähän tähtääviä keskeisiä lainsäädän-     dännön mukaisia aineiston tallennus- ja käyt
15678: töhankkeita. Tässä yhteydessä voidaan näistä           töönasettamistehtäviä. Kynnykseksi muodostuva
15679: mainita seuraavat:                                     kaapelitelevisiotoiminnan laajentuessa erityises:
15680:    Vuoden 1981 alussa tuli voimaan uusi vapaa-         arkiston resurssit, joihin jo eduskunnan sivisty!
15681: kappalelaki, jossa säädetään monennettujen pai-        valiokunta kesäkuussa 1984 kiinnitti vakava
15682: notuotteiden sekä eräiden niihin verrattavien          huomiota.
15683: tallenteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden luo-          Edellä sanottuun verraten on sitä vastoin p
15684: vuttamisesta eräiden kirjastojen säilytettäväksi.      dettävä vakavana puutteena sitä, että ääniradic
15685: Vapaakappalelain vaikutusten seurannan yhtey-          toiminnan osalta ei ohjelmistoaineiston arkistoir
15686: dessä on voitu havaita, että kyseinen lainsäädäntö     tia ole säädöksin järjestetty enempää yleisrad
15687: sinällään täyttää sille asetettavat vaatimukset,       oyhtiön kuin paikallisradioiden osalta. Voimm
15688: mutta uudesta lainsäädännöstä johtuen vapaa-           tosin todeta, että Oy Yleisradio Ab itse huoleht
15689: kappalekirjastojen tehtävät ovat lisääntyneet huo-     verraten hyvin oman aineistoosa tallettamisest~
15690: mattavasti suhteessa niiden voimavaroihin.             Nyt tulisi harkita, olisiko pyrittävä valtakunnall
15691:   Julkisten viranomaisten asiakirjojen ja niihin       sesti keskitettyyn radio- ja televisio-ohjelmie
15692: verrattavien tallenteiden arkistointia säätelevä ar-   arkistointiin. Ilmeistä on, että ainakin arvok
15693: kistolaki sen nojalla annettuine muine säädöksi-       kaimman aineiston osalta näin tulisi menetell~
15694: neen tuli voimaan vuoden 1983 alussa. Tämä                Kun otetaan huomioon, että vapaakappalelai.
15695: lainsäädäntö tulee mitä ilmeisemmin kohotta-           la on esimerkiksi säädetty varsin vähäarvoisenki
15696: maan huomattavasti julkisen hallinnon kirjallisen      aineiston tallentamisesta useampikertaisesti, o
15697: perinnön tallettamisen tasoa. Huomattavaa on,          pidettävä epäkohtana sitä, ettei samanlaista ve
15698: että arkistolain mukaan myös muut kuin paperi-         vollisuutta ole asetettu kulttuurisesti usein hu<
15699: pohjaiset tallenteet, esim. atk-aineistot, tulivat     mattavasti suurempaa merkitystä omaaville radic
15700: yhtenäisten säilytys- ja seulontamenettelyjen alai-    ohjelmille. Tähän viitaten totean, että opetusm
15701: siksi.                                                 nisteriö tulee ryhtymään tarpeellisiin toimiin se
15702:                                       1985 vp. -     KK n:o 314                                       3
15703: 
15704: vittääkseen radio-ohjelmien arkistoimitarpeen ja     tamme. Historiallisesti, dokumentaarisesti ja tai-
15705: mahdolliset vaihtoehtoiset menettelytavat, joilla    teellisesti arvokkaiden ohjelmien säilyttäminen
15706: voidaan turvata tämän ainesosan säilyminen tule-     tulevaisuutta varten on oltava yhtä itsestään sel-
15707: vaisuuden tarpeita varten.                           vänä tavoitteena kuin kirjallisen kulttuuriomai-
15708:    Radio- ja televisio-ohjelmistot ovat kiistatta    suuden säilyttäminen kirjasto- ja arkistolaitokses-
15709: tärkeä osa yhteistä kansallista kulttuuriomaisuut-   samme.
15710: 
15711:     Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1985
15712: 
15713:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
15714: 4                                        1985 vp. -       KK n:o 314
15715: 
15716: 
15717: 
15718: 
15719:                                   Till Riksdagens Herr Talman
15720: 
15721:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               konstatera, att filmarkiveringslagen stadgas utom
15722: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             om skyldigheten av att förvara teaterfilmer även
15723: av den 17 september 1985 till vederbörande                om skyldigheten av att förvara rv-filmer som
15724: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande         framställts av inhemska producenter. Stadgande-
15725: av riksdagsman Lahti-Nuuttila undertecknade               na i lagen gäller även kabeltelevisionens pro-
15726: spörsmål nr 314:                                          gram. Således kan man konstatera att det i
15727:                                                           spörsmålet anförda problemet redan har lösts på
15728:            På vilket sätt ämnar Regeringen sörja          ett tillfredsställande sätt lagstiftningsvägen.
15729:         för att historiskt betydelsefulla radio- och         Man kan dock konstatera att bevarandet av
15730:         tv-program, lokal- och kabeltelevisions-          vårt kulturarv med hänsyn tili tryckalster och
15731:         program inberäknade, skall arkiveras för          duplicerade ljud- och bildupptagningar samt
15732:         att ställas till forskarnas och andra intres-     med hänsyn till filmer och handlingar inom den
15733:         serades förfogande?                               offentliga förvaltningen genom stadganden har
15734:                                                           ombesörjts rätt väl och modernt, när det gäller
15735:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          behov inom den vetenskapliga forskningen.
15736: framföra följande:                                        Förnyelserna inom området har under föregående
15737:    Under de senaste åren har man i vårt land              decennium genomförts i mycket snabb takt.
15738: mycket kraftigt främjat bevarandet av vår andliga         Ringa resurser vid de ämbetsverk och inrättningar
15739: kulturtradition både för vetenskaplig forskning           där man handhar uppgifter i anslutning till
15740: och för andra behov genom att vidta vissa                 förvaring och ibruktagande av materialet gör det
15741: centrala lagstiftningsåtgärder i detta syfte. 1 detta     dock mycket svårare att nå de mål som uppställts
15742: sammanhang kan följande åtgärder nämnas:                  i de nya stadgandena.
15743:    En ny lag om friexemplar trädde i kraft från              En tröskelfråga utgör framför allt arkivets re-
15744: början av år 1981. 1 lagen stadgas om överläm-            surser vid vilka riksdagens kulrurutskott fäste
15745: nande av duplicerade tryckalster, samt om vissa           särskild uppmärksamhet redan år 1984.
15746: med dem jämförbara upptagningar och av ljud-                 1 jämförelse med det föregående är det dock
15747: och bildupptagningar för arkivering vid vissa             en allvarlig brist att man inte gett stadganden
15748: bibliotek. Vid uppföljningen av lagens verk-              om arkivering av programmaterialet när det gäl-
15749: ningar har man kunnat konstatera att ifrågava-            ler rundradioverksamhet, varken för rundra-
15750: rande lagstiftning i och för sig uppfyller de krav        diobolagets eller för den lokala rundradioverk-
15751: som ställs på den men till följd av den nya               samhetens del.
15752: lagstiftningen har friexemplarbibliotekens upp-              Visserligen kan man konstatera att Oy Yleisra-
15753: gifter blivit betydligt fler i förhållande till biblio-   dio Ab sörjer själv rätt bra för förvarandet av sitt
15754: tekens resurser.                                          eget materia!. Nu borde man överväga om det
15755:    Arkivlagen som innehåller stadganden om ar-            vore skäl att sträva till en centraliserad arkivering
15756: kivering av officiella myndigheters handlingar            av radio- och televisionsprogram. Det är uppen-
15757: liksom de andra stadganden som utfärdats med              bart att så borde ske åtminstone beträffande det
15758: stöd därav, trädde i kraft från början av 1983.           värdefullare materialet.
15759: Denna lagstiftning kommer uppenbart att höja                 Då man beaktar att i friexemplarlagen stadgas
15760: nivån när det gäller bevarandet av skriftliga             om ett mångfaldigt bevarande av t.o.m. rätt
15761: traditioner inom den offentliga förvaltningen.            anspråkslöst materia! är det en olägenhet att man
15762: Det är att märka att även papperskopior, t.ex.            inte utfärdat bestämmelser om en Iikadan skyl-
15763: ADB-material blev underställda gemensamma                 dighet när det gäller sådana radioprogram som
15764: förvarings- och utgallringsförfaranden.                   kulturellt sett ofta är av mycket större betydelse.
15765:    Filmarkiveringslagen trädde i kraft från början        Med hänsyn härtill vill jag konstatera att under-
15766: av oktober 1984. På basen av vad riksdagsman              visningsministeriet kommer att vidta erforderliga
15767: Lahti-Nuuttila framfört i spörsmålet bör man              åtgärder för att utreda behovet av arkiveringen av
15768:                                       1985 vp. -     KK n:o 314                                     5
15769: 
15770: radioprogram och av eventuella, alternativa          varandet av historiskt-, dokumentärt- och konst-
15771: förfaringssätt med vilka det är möjligt att säker-   närligt värdefulla program för framtiden bör vara
15772: ställa att detta materia! kan bevaras med tanke      ett lika självklart mål som uppbevarandet av den
15773: på de framtida behoven.                              litterära kulturegendomen i våra biblioteks- och
15774:    Radio- och televisionsprogrammen är utan tvi-     arkivinstitutioner.
15775: vel en viktig del av vår kulturegendom. Uppbe-
15776: 
15777:     Helsingfors den 23 oktober 1985
15778: 
15779:                                                                       Minister Gustav Björkstrand
15780:                                               1985 vp.
15781: 
15782: Skriftligt spörsmål nr 315
15783: 
15784: 
15785: 
15786: 
15787:                                   Westerlund m.fl.: Om åtgärder för att öka spannmålsexporten
15788: 
15789: 
15790:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15791: 
15792:    Beslut om export av spannmålsöverskott som        året 1985186 inte upplagras, utan exporten bör
15793: härrör sig från skördeåret 19841 8 5 har fattats i   omedelbart inledas. Redan med tanke på export-
15794: regeringen under augusti. Då även skörden un-        kapaciteten är det nödvändigt att exporten inleds
15795: der innevarande höst ger ett överskott av foder-     under hösten för att överskottet skali hinna
15796: säd, som uppskattats tili ca 700-800 milj. kg,       skeppas ut före det nya skördeåret.
15797: borde en betydande export av den nya skörden            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
15798: inledas under hösten 1985. Skyndsamma åtgär-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15799: der är dessutom nödiga för att underlätta finan-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
15800: sieringen av statens spannmålsförråd. Statens        följande spörsmål:
15801: spannmålsförråds lager var vid ingången av skör-
15802: deåret 1985/86 sammanlagt 1 124 milj. kg eller                 Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
15803: 100 milj. kg större än ett år tidigare. Den                 för att möjliggöra en export av minst 300
15804: betydande ökningen av kornarealen leder tili ett            milj. kg av överskottet av den nya skör-
15805: överskott av korn som preliminärt har beräknats             den under hösten, samt
15806: tili ca 550 milj. kg medan överskottet av havre                vilka åtgärder avser Regeringen vidta
15807: torde stanna på ungefär fjolårsnivå.                        för att underlätta statens spannmålsförråd
15808:                                                             att finansiera inköpen av höstens spann-
15809:   Med beaktande av statens spannmålsförråds                 målsöverskott i enlighet med de uppgif-
15810: svåra finansieringsläge och begränsade lagerut-             ter som förrådet åläggs i lag om statens
15811: rymmen (1 300 milj. kg), kan överskottet skörde-            spannmålsförråd?
15812: 
15813:      Helsingfors den 17 september 1985
15814: 
15815:       Henrik Westerlund             Håkan Malm                       Einari Nieminen
15816:                    Toivo T. Pohjala                          Juho Koivisto
15817: 
15818: 
15819: 
15820: 
15821:  4285008568
15822: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 315
15823: 
15824: Kirjallinen kysymys n:o 315                                                                Suomennos
15825: 
15826: 
15827: 
15828: 
15829:                                   Westerlund ym.: Toimenpiteistä viljan v1ennm lisäämiseksi
15830: 
15831: 
15832:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15833: 
15834:    Hallitus on elokuussa tehnyt päätöksen sato-      varastoida, vaan on välittömästi ryhdyttävä vien-
15835: vuodelta 1984/8 5 olevan viljaylijäämän viennis-     tiin. Jo vientikapasiteettia ajatellen on välttämä-
15836: tä. Kun myös kuluvan syksyn sato johtaa rehuvil-     töntä, että vientiin ryhdytään syksyn aikana, jotta
15837: jan ylijäämään, jonka määräksi arvioidaan noin       ylijäämä voitaisiin laivata ulkomaille ennen uutta
15838: 700-800 miljoonaa kiloa, tulisi uutta satoa          satovuotta.
15839: ryhtyä syksyn 1985 aikana huomattavasti vie-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15840: mään. Pikaiset toimenpiteet ovat lisäksi tarpeen     tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
15841: valtion viljavaraston rahoitusaseman helpottami-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15842: seksi. Valtion viljavaraston varastot olivat sato-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15843: vuoden 1985/86 alussa yhteensä 1 124 miljoonaa
15844: kiloa eli 100 miljoonaa kiloa enemmän kuin                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15845: vuotta aikaisemmin. Ohran viljelyalan merkittävä             ryhtyä vähintään 300 miljoonan uuden
15846: kasvu johtaa ohraylijäämään, jonka suuruudeksi               sadon viljakilon viennin mahdollistami-
15847: on alustavasti arvioitu noin 550 miljonaa kiloa,             seksi kuluvana syksynä, sekä
15848: kun taas kauraylijäämä jäänee suunnilleen edelli-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15849: sen vuoden tasolle.                                          ryhtyä helpottaakseen valtion viljavaras-
15850:                                                              ton mahdollisuuksia rahoittaa syksyn vil-
15851:   Ottaen huomioon valtion viljavaraston vaikean              jaylijäämän ostaminen valtion viljavaras-
15852: rahoitusaseman ja rajalliset varastotilat (1 300             tosta annetun lain asettamien velvoittei-
15853: milj. kg), ei satovuoden 1985/86 ylijäämää voida             den mukaisesti?
15854: 
15855:     Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1985
15856: 
15857:       Henrik Westerlund             Håkan Malm                        Einari Nieminen
15858:                    Toivo T. Pohjala                           Juho Koivisto
15859:                                       1985 vp. -     KK n:o 315                                        3
15860: 
15861: 
15862: 
15863: 
15864:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15865: 
15866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taan myytävän viljan hinnan alentamiseen ja 970
15867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        milj. mk vientiin. Rehuviljaa voitaisiin viedä 750
15868: olette 17 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-       milj. kiloa, josta 108 milj. kiloa olisi vuoden
15869: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     1986 sadon mahdollista ylijäämää.
15870: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Viljan markkinakatsaustyöryhmän viimeisen
15871: Henrik Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjal-      arvion mukaan kuluvan vuoden sadon rehuvilja-
15872: lisesta kysymyksestä n:o 315:                        ylijäämä on noin 720 milj. kiloa. Tulo- ja
15873:                                                      menoarvioon ehdotetuilla varoilla ylijäämä voi-
15874:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       daan markkinoida satovuoden aikana ja voita-
15875:        ryhtyä vähintään 300 miljoonan uuden          neen lisäksi supistaa valtion viljavaraston varasto-
15876:        sadon viljakilon viennin mahdollistami-       ja, jotka satovuoden alkaessa olivat poikkeukselli-
15877:        seksi kuluvana syksynä, sekä                  sen suuret. Kuluvan syksyn aikana viljavaraston
15878:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       arvioidaan ostavan viljaylijäämästä noin 100 milj.
15879:        ryhtyä helpottaakseen valtion viljavaras-     kiloa sekä lisäksi siementen raakaeriä ja maatiloil-
15880:        ton mahdollisuuksia rahoittaa syksyn vil-     le varastoitua varmuusvarastoviljaa noin 40 milj.
15881:        jaylijäämän ostaminen valtion viljavaras-     kiloa.
15882:        tosta annetun lain asettamien velvoittei-        Kuluvana syksynä viljan tarjonta on ollut ta-
15883:        den mukaisesti?                               vanomaista vähäisempää ja viljelijät pyrkivät il-
15884:                                                      meisesti markkinoimaan pääosan myytävästä vil-
15885:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       jasta vuoden 1986 alkupuolella. Tästä syystä
15886: seuraavaa:                                           edellä todetut toimenpiteet ovat ilmeisesti riittä-
15887:    Kuluvan syksyn aikana hallitus on tehnyt rehu-    viä kuluvan vuoden viljakaupan sujumisen kan-
15888: viljan vientipäätöksiä yhteensä 250 milj. kilosta.   nalta. Ensi vuoden alussa viljavaraston ostomah-
15889: Tästä noin 100 milj. kiloa oli vuoden 1984 sadon     dollisuudet paranevat viennin johdosta. Hallitus
15890: ylijäämää. Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle    seuraa viljavaraston rahoitustilanteen kehittymis-
15891: 1986 hallitus esittää, että viljan vientitukeen      tä sekä ryhtyy tarvittaessa lisätoimenpiteisiin vil-
15892: varattaisiin 1 120 milj. mk, josta 150 milj. mk      jan markkinoinnin sujumiseksi mahdollisimman
15893: käytettäisiin kotimaahan maailmanmarkkinahin-        joustavasti.
15894: 
15895:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1985
15896: 
15897:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
15898: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 315
15899: 
15900: 
15901: 
15902: 
15903:                                Till Riksdagens Herr Talman
15904: 
15905:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ras till en mängd av 750 milj. kg, varav 108 milj.
15906: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kg utgör ett eventuellt överskott av 1986 års
15907: den 17 september 1985 till vederbörande med-          skörd.
15908: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av       Enligt arbetsgruppens för utarbetande av en
15909: riksdagsman Henrik Westerlund m.fl. underteck-        översikt av spannmålsmarknaden senaste beräk-
15910: nade spörsmål nr 315 :                                ningar är överskottet av foderspannmål i inneva-
15911:                                                       rande års skörd ca 720 milj. kg. Med de medel
15912:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       som föreslås i statsverkspropositionen kan över-
15913:        för att möjliggöra en export av minst 300      skottet marknadsföras under skördeåret och det
15914:        milj. kg av överskottet av den nya skör-       torde även vara möjligt att minska statens spann-
15915:        den under hösten, samt                         målsförråds lager, som i början av skördeåret var
15916:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta       exceptionellt stora. Under innevarande höst be-
15917:        för att underlätta statens spannmålsförråd     räknas spannmålsförrådet köpa ca 100 milj. kg av
15918:        att finansiera inköpen av höstens spann-       spannmålsöverskottet samt dessutom råpartier av
15919:        målsöverskott i enlighet med de uppgif-        frö och på gårdsbruken i säkerhetsupplag lagrad
15920:        ter som förrådet åläggs i lag om statens       spannmål till en mängd av ca 40 milj. kg.
15921:        spannmålsförråd?                                  Under innevarande höst har spannmålsutbudet
15922:                                                       varit mindre än vanligt och odlarna försöker
15923:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppenbarligen att i början av år 1986 marknads-
15924: anföra följande:                                      föra huvudparten av det spannmål som skall
15925:   Under innevarande höst har regeringen fattat        säljas. Av denna orsak är de ovan nämnda
15926: beslut om export av sammanlagt 250 milj. kg           åtgärderna av allt att döma tillräckliga för att
15927: foderspannmål. Av denna mängd utgör ca 100            handeln med spannmål skall kunna fungera
15928: milj. kg överskott av 1984 års skörd. I statsverks-   under innevarande år. I början av nästa år ökar
15929: propositionen för år 1986 föreslår regeringen att     spannmålsförrådets köpmöjligheter till följd av
15930: det för exportstöd för spannmål skall reserveras      exporten. Regeringen följer med hur spannmåls-
15931: 1 120 milj. mk, varav 150 milj. mk skall använ-       förrådets finanssieringsläge utvecklas och kom-
15932: das för sänkning av priset på spannmål som i          mer vid behov att vidta ytterligare åtgärder i syfte
15933: hemlandet säljs till världsmarknadspris och 970       att få marknadsföringen av spannmål att fungera
15934: milj. mk för export. Foderspannmål kan exporte-       så smidigt som möjligt.
15935: 
15936:      Helsingfors den 17 oktober 1985
15937: 
15938:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
15939:                                                 1985 vp.
15940: 
15941: Kirjallinen kysymys n:o 316
15942: 
15943: 
15944: 
15945: 
15946:                                    Jouppila ym.: Vesistöihin kohdistuvan kokonaiskuormituksen tutki-
15947:                                       misesta
15948: 
15949: 
15950:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15951: 
15952:    Kalanviljely on nuori elinkeinon ala, jonka         suntoihin nojautuen antaneet päätöksiä, joilla on
15953: kokonaistuotanto oli vuonna 1983 noin 203 milj.        kavennettu kalanviljelyn toimintaedellytyksiä.
15954: mk. Se työllisti myös suoranaisesti noin 1 000         Nämä päätökset eivät ole pohjautuneet eksaktei-
15955: henkeä. Alalla olisi Suomessa luontaiset kehitys-      hin numerotietoihin siitä, mitä todellisia fosfori-
15956: mahdollisuudet. Se voisi hyödyntää merkittävän         määriä ja vaikutuksia kalanviljelylaitokset aiheut-
15957: luonnonrikkautemme, vesistöt, tuottavaan ja            tavat vesistöissä, vaan numerotietoihin perustu-
15958: työllistävään käyttöön. Kalanviljely on keskitty-      mattomiin yleisiin lausuntoihin.
15959: nyt pääasiassa kehitysalueille, joilla se onkin           Jotta kalanviljelylaitoksiin nyt useilta tahoilta
15960: nähtävä kehittämiskelpoisena yritysmuotona, jo-        kohdistetusta epäluulosta vesistökuormitusten
15961: ka toisi kaivattuja uusia työpaikkoja ja elämänus-     suhteen voidaan vapautua ja jotta lupahakemus-
15962: koa näille syrjäseuduille. Tämä kehittämistyö          ten yhteydessä päätökset voisivat perustua eksak-
15963: tarvitsee kuitenkin eri osapuolten niin poliittisten   tiin tutkitruun tietoon olisi pikaisesti tutkittava
15964: päättäjien kuin myös julkisen arvostuksen tuen.        vesistöihin kohdistuva kokonaiskuormitus haja-
15965:    Kalanviljelyn vesistökuormituskysymykset ovat       kuormitus mukaan lukien sekä se-, millä tavoin
15966: viime vuosina olleet kohtuuttomasti esillä maam-       eri kuormitusmuodot vaikuttavat vesistöissä.
15967: me tiedotusvälineissä suhteessa elinkeinon osuu-          Samalla olisi selvitettävä, mikä on vesistön
15968: teen vesistöjen kokonaiskuormituksesta. Miltei         optimifosforipitoisuus eri käyttömuotoja ajatellen
15969: ainoa vesistöön vaikuttava tekijä kalanviljelyssä      sekä se seikka, onko fosforikuormitus karujen
15970: on kalanviljelylaitosten poistoveden kohonnut          vesistöjen käyttöä ajatellen myönteinen vai kiel-
15971: fosforipitoisuus. Sen sijaan esim. biologinen ha-      teinen asia.
15972: penkulutus, joka on merkittävä puunjalostusteol-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15973: lisuuden kohdalla, on kalanviljelyssä lähes ole-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15974: maton. Kalanviljelylaitoksen poistovedet eivät si-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15975: sällä myöskään myrkyllisiä aineita, raskasmetalle-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15976: ja yms. Kalanviljelyn osuus ihmisten (teollisuus,                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15977: taajamat, haja-asutus ja maa- ja metsätalous)                  ryhtyä vesistöihin kohdistuvan kokonais-
15978: vesistöihin aiheuttamasta fosforikuormituksesta                kuormituksen tutkimiseksi hajakuormitus
15979: on tarkemmin tiedossa ja se on vain noin 1, 3 % .              mukaan lukien niin, että selvitetään eri
15980:    Tiedossa on myös, että viime aikoina oikeusas-              kuormitusmuotojen ja myös kalanviljely-
15981:  teet ovat pääasiassa vesihallituksen antamiin lau-            laitosten osuus tästä kuormituksesta?
15982: 
15983:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1985
15984: 
15985:          Riitta Jouppila                  Heikki Kokko                    Seppo Pelttari
15986:          Pentti Skön                      Sakari Valli                    Lea Mäkipää
15987:          Sirpa Pietikäinen                Helvi Koskinen                  Väinö Raudaskoski
15988:          Vieno Eklund                     Helge Saarikoski                Martti Ratu
15989:          Kimmo Sasi                       Ulla Lehtinen                   Ben Zyskowicz
15990:          Timo Roos                        Esko Aho                        Kari Rajamäki
15991:          Riitta Uosukainen                Pekka Myllyniemi                Päivi Varpasuo
15992:          Jouni J. Särkijärvi              Helena Pesola                   Pentti Lahti-Nuuttila
15993: 
15994: 428500878Y
15995: 2                              1985 vp. -   KK n:o 316
15996: 
15997:     Aila Jokinen                Juhani Surakka           Kaarina Dromberg
15998:     Pertti Hietala              Liisa Hilpelä            Mikko Vainio
15999:     Pirjo Rusanen               Pentti Poutaneo          Martti Tiuri
16000:     Tapio Holvitie              Eeva Turunen             Tauno Valo
16001:     Esko Almgren                Impi Muroma              Jouko Skinnari
16002:     Tytti Isohookana-Asunmaa    Juhani Alaranta          Toivo T. Pohjala
16003:     J. Juhani Kortesalmi        Ilkka Suominen           Eva-Riitta Siitonen
16004:                                 Georg C. Ehrnrooth
16005:                                         1985 vp. -      KK n:o 316                                         3
16006: 
16007: 
16008: 
16009: 
16010:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16011: 
16012:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa         johdettiin vesistöihin vuonna 1983 yhteensä run-
16013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sas 530 tonnia fosforia (puhdistusteho 87 % ),
16014: olette 17 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-          runsas 12 300 tonnia typpeä (puhdistusteho
16015: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        38 %) sekä runsas 18 300 tonnin happea kulut-
16016: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tava kuormitus (puhdistusteho 83 % ). Teolli-
16017: Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       suutta koskeva tilasto on vuodelta 1982. Sen
16018: myksestä n:o 316:                                       mukaan teollisuus johti vesistöihin mainittuna
16019:                                                         vuonna yhteensä 644 tonnia fosforia, 6 703 ton-
16020:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nia typpeä ja 233 143 tonnin happea kuluttavan
16021:         ryhtyä vesistöihin kohdistuvan kokonais-        kuormituksen.
16022:         kuormituksen tutkimiseksi hajakuormitus
16023:         mukaan lukien niin, että selvitetään eri           Hajakuormitus, jolla tarkoitetaan ns. luonnon-
16024:         kuormitusmuotojen ja myös kalanviljely-         huuhtoutumaa ja ihmisen aiheuttamaa ei-piste-
16025:         laitosten osuus tästä kuormituksesta?           mäistä vesistöjen kuormitusta yhteensä, on huo-
16026:                                                         mattavasti vaikeammin määritettävissä, mutta lu-
16027:                                                         kuisten muualla Pohjoismaissa sekä Suomessa
16028:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tehtyjen tieteellisten tutkimusten perusteella sen
16029: ti seuraavaa:                                           suuruusluokka maassamme tunnetaan myös tyy-
16030:     Voimassa oleva vesilaki on peräisin vuodelta        dyttävästi. Vesistöjemme rehevöitymisen kannal-
16031: 1962. Välittömästi lain voimaantulon jälkeen            ta haitallisinta fosforia kertyy hajakuormituksesta
16032: perustettiin maahamme silloisen maataloushalli-         n. 2 500 tonnia vuodessa. Se on siis näin ilmais-
16033: tuksen alaiseen piiriorganisaatioon vesitutkimus-       tuna edellä mainittuihin nähden selvästi suurin
16034: laboratoriot. Näiden toimintaa ohjasi keskusvi-         fosforin kuormituslähde. Hajakuormituksen mer-
16035: rastoon kuuluva vesiensuojelutoimisto tutkimus-         kittävin osatekijä ovat pellot (fosforikuorma n.
16036: laboratorioineen. Tämä organisaatio liitettiin          1 400 tonnia vuodessa), joilta syntyvä vesistöjen
16037: 1. 7.1970 perustettuun vesihallitukseen, missä si-      kuormitus on suurimmillaan kevättulvien aikaan.
16038: tä on tulo- ja menoarvion sallimissa rajoissa           Tuolloin vesistöt samalla huuhtoutuvat runsaiden
16039: kehitetty.                                              vesimäärien vuoksi, joten hajakuormituksen ai-
16040:     Kun voimaan tullut vesilaki sisältää selväpiir-     heuttamat haitat ovat selvästi pienempiä kuin
16041: teisen lupa- ja ilmoitusjärjestelmän, joka koskee       mitä sen lukuarvot antavat aihetta olettaa. Toi-
16042: kaikkea vesiä ja vesistöjä muuttavaa toimintaa          nen osasyy on se, että suuressa osassa hajakuormi-
16043: maassamme, tämän järjestelmän puitteissa on             tusta fosfori on maahiukkasiin sitoutuneena ja
16044: mm. kertynyt jo runsaan 20 vuoden ajan tietoa           vesistöjen kannalta ns. inaktiivisessa muodossa.
16045: kaikista maamme yli 200 asukkaan viemäriver-            Kun hajakuormitus leviää ja siten laimenee kaut-
16046: kostoista ja samoin kaikista yksittäisistä eri alojen   taaltaan vesistöissä, siitä ei yleensä synny saman-
16047: teollisuuslaitoksista. Myös sikalat ja sittemmin        laisia selviä haitta-alueita kuin pistemäisestä
16048: mm. rurkistarhat sekä kalanviljely- ja kalankasva-      kuormituksesta.
16049: tuslaitokset on liitetty samaan järjestelmään.             Kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus tun-
16050:     Lupa- ja ilmoitusjärjestelmän puitteissa valvo-     netaan myös melko hyvin Suomessa. Se voidaan
16051:  taan säännöllisesti kaikkien sen piiriin kuuluvien     sekä laskea että osoittaa laajan tutkimusmateriaa-
16052:  jätevesimääriä ja jäteveden laatua. Kysymyksessä       lin perusteella. Tämä kuormitus on kasvanut
16053: on pitkälle kehitetty asiantuntijatyö, missä Suo-       vuosi vuodelta jatkuvasti kalankasvatuksen voi-
16054:  mi on kansainvälisesti korkealla tasolla.              makkaan laajentumisen myötä. Vuoden 1982
16055:     Kertyneen laajan vesistö- ja jätevesitutkimus-      fosforikuormitus oli n. 90 tonnia. Ravinteiden
16056:  työn perusteella maassamme tunnetaan vesistöi-         kokonaismäärät eivät kuitenkaan kuvaa ongelmaa
16057:  hin kohdistuva kokonaisravinnekuormitus, jota          vaan se, mihin ja miten niitä johdetaan.
16058:  kysymyksen tarkoittamat typpi ja fosfori ovat,         Kalanviljely ja kalankasvatus tarvitsevat huomat-
16059:  verraten tarkoin - samoin myös kysymykseen             tavan suuret määrät puhdasta vettä, minkä vuok-
16060:  sisältyvä biologinen hapenkulutus. Taajamista          si sisävesilaitokset ovat sijoittuneet vielä puhtaana
16061: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 316
16062: 
16063: säilyneille vesialueille. Niiden jätteet kuormitta-    työllisyyttä silmällä pitäen. Sen aiheuttamat ve-
16064: vat siten parhaita vesistöjämme. Merialueella toi-     siensuojeluongelmat ovat kuitenkin kiistaton to-
16065: minnan laajentuminen on ollut erityisen vilkasta       siasia, joten koko alan kehittymisen kannalta
16066: ja siellä se on keskittynyt Saaristomerelle, joka      ennen kaikkea kalankasvattajien ja -viljelijöiden
16067: sokkeloisena on merellä huonoiten kuormitusta          tulisi paneutua järjestelmällisesti ja keskitetysti
16068: sietävää aluetta. Haitat ovat aiheuttaneet erittäin    näiden kysymysten ratkaisemiseen.
16069: voimakkaita reaktioita ympäri Suomea,kaikkialla,
16070: missä kalanviljely on liian laajaa jätteitä vastaan-      Mikään vesiä kuormittava toiminta ei voi saada
16071: ottavan vesistön sietoon nähden. Siinä jätteet         etuoikeutta ympäristön pilaamiseen. Vesistöjen
16072: kohdistuvat vesistöön pistemäisenä kuormana,           erilaisten kuormitusongelmien ratkaisukeinot
16073: joten syntyy selvä haitta-alue.                        tunnetaan ja niiden käyttöönottoa vaaditaan
16074:    Kalanviljely ja kalankasvatus -- oikein mitoi-      vastedes yhä tiukemmin. Vesistöjen kuormitus-
16075: tettuna ja oikein sijoitettuna --, saattavat olla      tutkimuksia ja vesistöjen tilan seurantaa jatke-
16076: merkittävä yritysmuoto mm. kehitysalueiden             taan ja kehitetään.
16077: 
16078:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
16079: 
16080:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
16081:                                       1985 vp. -     KK n:o 316                                      5
16082: 
16083: 
16084: 
16085: 
16086:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16087: 
16088:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            På grund av det omfattande vattendrags- och
16089: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       avloppsvattenforskningsarbete som samlats i vårt
16090: den 17 september 1985 tili vederbörande med-         land känner man tili den totala närsaltbelast-
16091: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   ningen på vattendragen rätt noggrannt, som
16092: riksdagsledamot Jouppila m.fl. undertecknade         kväve och fosfor utgör och som avses i spörsmålet
16093: spörsmål nr 316:                                     - likaså den biologiska syreförbrukningen, som
16094:                                                      ingår i spörsmålet. Ar 1983 leddes från tätorterna
16095:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tili vattendragen sammanlagt drygt 530 ton fos-
16096:        för att den totala belastning som vatten-     for (reningens effekt 87 % ), drygt 12 300 ton
16097:        dragen utsätts för, den spridda belast-       kväve (reningseffekten 38 %) samt en drygt
16098:        ningen inberäknad, skall bli undersökt,       18 300 tons syreförbrukande belastning (renings-
16099:        så att de olika belastningsformernas och      effekten 83 % ). De statistiska uppgifterna om
16100:        även fiskodlingsanstalternas andel av         industrin är från år 1982. Enligt dessa ledde
16101:        denna belastning utreds?                      industrin till vattendragen under nämnda år
16102:                                                      totalt 694 ton fosfor, 6703 ton kväve och en
16103:                                                      233 143 tons syreförbrukande belastning.
16104:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16105: anföra följande:                                         Spridd belastning, som avser summan av s.k.
16106:                                                      naturlig avrinning och icke punktvis före-
16107:    Den gäliande vattenlagen härstammar från år       kommande belastning av vattendragen, som
16108: 1962. Omedelbart efter lagens ikraftträdande         förorsakas av människan, är betydligt svårare att
16109: grundades i vårt land vattenforskningslaborato·      definiera, men på grundvalen av talrika ve-
16110: rier inom den distriktsorganisation som under-       tenskapliga undersökningar annanstans i Norden
16111: lydde den dåvarande lantbruksstyrelsen. Verk-        och i Finland finns det tilifredsställande uppgif-
16112: samheten vid dessa laboratorier leddes av vatten-    ter i vårt land om storleksklassen härvidlag. Den
16113: vårdsbyrån inom detta centrala ämbetsverk och        av fosfor förorsakade spridda belastning som med
16114: av de forskningslaboratorier som hörde tili byrån.   tanke på eutrofieringen av våra vattendrag är
16115: Denna organisation anslöts tili vattenstyrelsen,     skadligast omfattar ca 2 500 ton per år. Det är
16116: som inrättades 1. 7.1970, och har där utvecklats     alltså på det här sättet uttryckt jämfört med de
16117: inom ramen för statsförslaget.                       foregående klart den största kälian tili fosforbe-
16118:    Då vattenlagen, som trätt i kraft, innehåller     lastningen. Den spridda belastningens mest bety-
16119: ett klart utformat tilistånds- och anmälningssys-    dande delfaktor är åkrarna (fosforbelastning ca
16120: tem, som gälier ali sådan verksamhet i vårt land     1400 ton/år), som under översvämningarna på
16121: genom viiken vattnen och vattendragen                våren belastar vattendragen mest. Då blir vatten-
16122: förändras, har inom ramen för detta system           dragen samtidigt spolade p.g.a. de rikliga vatten-
16123: redan under drygt 20 år bl.a. samlats uppgifter      mängderna, varför det förfång den spridda be-
16124: om vårt lands samtliga avloppsnät med över 200       lastningen förorsakar är klart mindre än vad dess
16125: anslutna invånare och likaså om samtliga enskil-     talvärden låter påskina. En annan delförklaring
16126: da industrianläggningar inom olika områden.          är, att i en stor del av den spridda belastningen
16127: Även svingårdarna och senare bl.a. pälsdjursfar-     är fosforn bunden i jordpartiklar och med tanke
16128: merna samt fiskodlings- och fiskuppfödningsan-       på vattendragen i s.k. inaktiv form. Då den
16129: stalterna har anslutits tili samma system.           spridda belastningen utbreder sig och därmed
16130:    Inom ramen för tilistånds- och anmälningssys-     överhuvudtaget späds ut i vattendragen, bildar
16131: temet övervakas regelbundet avloppsvattenmäng-       den i regel inte liknande tydliga influensområ-
16132:  derna och avloppsvattenkvaliteten för alla, som     den som vid punktvis förekommande belastning.
16133: hör tili systemet. Det är ett långt utvecklat            Den belastning som fiskuppfödningen medför
16134: specialistarbete, där Finland internationelit sett   är även rätt välkänd i Finland. Den kan såväl
16135:  befinner sig på hög nivå.                           uträknas som påvisas på grundvalen av omfattan-
16136: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 316
16137: 
16138: de forskningsmaterial. Denna belastning har ökat       avfallet mot vattendraget som punktvis belast-
16139: för varje år i takt med fiskuppfödningens starka       ning, vatför ett tydligt influensområde uppstår.
16140: utbredning. År 1982 var fosforbelastningen ca 90          Fiskodling och fiskuppfödning - i rätt pro-
16141: ton. De totala mängderna närsalter ger dock            portion och med riktig placering - kan vara en
16142: ingen klar bild av problemet utan i stället visar      betydande företagsform bl.a. med tanke på ut-
16143: de vart och hur de leds. För fiskodling och            vecklingsområdenas sysselsättning. De vatten-
16144: fiskuppfödning behövs stora mängder rent vat-          vårdsproblem, som de förorsakar, är dock ett
16145: ten, varför insjövattensanstalterna har placerats i    obestridligt faktum, varför framför allt fiskupp-
16146: sådana vattenområden som ännu bevarats rena.           födarna och -odlarna med tanke på branschens
16147: Avfallet från dem belastar sålunda våra bästa          utveckling borde systematiskt och koncentrerat
16148: vattendrag. Inom havsområdena har verksam-             sätta sig in i hur dessa frågor kan lösas.
16149: heten brett ut sig särskilt livligt och här har den       Ingen verksamhet, som belastar vattnen, kan
16150: koncentrerats till Skärgårdshavet, som är labyrin-     få företräde då det gäller risk för miljöförorening.
16151: tiskt och därmed tål belastning sämst bland våra       Metoder att lösa olika problem i anslutning till
16152: havsområden. Förfånget har förorsakat mycket           vattendragens belastning är kända och det ställs
16153: starka reaktioner överallt i Finland, där fiskod-      framdeles allt hårdare krav på att dessa metoder
16154: lingen är alltför omfattande i relation till vad det   skall tas i bruk. Undersökningarna av vattendra-
16155: mottagande vattendraget kan tåla. Där riktar sig       gens belastning och uppföljningen av tillståndet i
16156:                                                        vattendragen pågår och utvecklas.
16157: 
16158:      Helsingfors den 18 oktober 1985
16159: 
16160:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
16161:                                               1985 vp.
16162: 
16163: Kirjallinen kysymys n:o 317
16164: 
16165: 
16166: 
16167: 
16168:                                   Jouppila ym.: Pysyvän kalanviljelyn neuvottelukunnan perustami-
16169:                                      sesta
16170: 
16171: 
16172:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16173: 
16174:    Kalanviljely on nuorena elinkeinon alana muo-     edullisimmat. Tässä kehittämistyössä tarvitaan
16175: dostunut merkittäväksi kalatalouden osa-alueeksi     myös valtiovallan tuki.
16176: sekä kalakantojen hoitoon liittyvien arvokalapoi-       Suomen Lohenkasvattajain liiton aloitteesta on
16177: kasten tuottajana että myös ruokakalan tuottaja-     vuoden 1983 alussa Keran osarahoituksen turvin
16178: na. Kalanviljelyn tuotannon arvo oli vuonna          tehty selvitys ''Suomen kalanviljelyn nykytilasta
16179: 1983 yhteensä 203 milj. mk. Samana vuonna            ja ehdotuksia sen kehittämiseksi''. Tämä raportti
16180: koko kalansaaliin arvo Suomessa, mukaan lukien       on luovutettu maa- ja metsätalousministeri Toivo
16181: virkistyskalastuksen arvo, oli 420 milj. mk.         Yläjärvelle 10.8.1983. Selvityksen toimenpide-
16182:    Kalanviljelylaitoksia oli Suomessa vuonna 1983    osassa esitetään mm. perustettavaksi pysyvää
16183: noin 400 kpl. Kalanviljelyelinkeino on Suomessa      kalanviljelyn kehittämisen neuvottelukuntaa, jos-
16184: keskittynyt Sisä- ja Pohjois-Suomen kuntiin ja       sa olisi edustettuna valtiovalta, kalanviljelijät itse
16185: saaristoalueille. Näillä alueilla sillä on jo nyt    sekä koulutus, tutkimus, tuotekehittely, markki-
16186: huomattava työllistämisvaikutus. Tällä hetkellä      nointi ja talouselämä. Neuvottelukunnan tehtä-
16187: ala työllistää suoranaisesti noin 1 000 henkeä.      vänä olisi tukea kalanviljelyä nimenomaan tuot-
16188:                                                      tavana kehitysalueiden yritysmuotona ja elinkei-
16189:    Kalanviljely on kansainvälisesti voimakkaassa     nona.
16190: kehitysvaiheessa. Myös Suomessa on vastaava ke-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16191: hitystyö välttämätöntä alan kansainvälisen kilpai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16192: lukyvyn turvaamiseksi, kalanviljelylaitosten toi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16193: mintaedellytysten parantamiseksi ja tätä kautta      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16194: luotavien uusien työpaikkojen luomiseksi. Ky-
16195: seessä on elinkeino, joka luontaisesti soveltuu                Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli-
16196: merkittävän luonnonrikkautemme, vesistöjen,                  tus aikoo ryhtyä kalanviljelyn toiminta-
16197: hyödyntämiseen. Alan kehittäminen ja tätä kaut-              edellytysten parantamiseksi, sen kilpailu-
16198: ta uuden yritystoiminnan luominen koituisi eten-             kyvyn turvaamiseksi ja edellä mainitun
16199: kin syrjäseutujen hyväksi, sillä näillä alueilla             kalanviljelyalan kehittämisen neuvottelu-
16200: mahdollisuudet kalanviljelyyn ovat luontaisesti              kunnan perustamiseksi?
16201: 
16202:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1985
16203: 
16204:          Riitta Jouppila                Heikki Kokko                     Kari Rajamäki
16205:          Pentti Skön                    Seppo Pelttari                   Lea Mäkipää
16206:          Sakari Valli                   Helvi Koskinen                   Sirpa Pietikäinen
16207:          Vieno Eklund                   Väinö Raudaskoski                Martti Ratu
16208:          Helge Saarikoski               Ulla Lehtinen                    Kimmo Sasi
16209:          Timo Roos                      Ben Zyskowicz                    Mauri Pekkarinen
16210:          Helena Pesola                  Pekka Myllyniemi                 Aila Jokinen
16211:          Jouni J. Särkijärvi            Kaarina Dromberg                 Pentti Lahti-Nuuttila
16212:          Liisa Hilpelä                  Juhani Surakka                   Pirjo Rusanen
16213:          Pertti Hietala                 Martti Tiuri                     Mikko Vainio
16214:          Esko Aho                       Pentti Poutanen                  Jouko Skinnari
16215:          Tapio Holvitie                 Anna-Kaarina Louvo               Tauno Valo
16216: 
16217: 428500847Y
16218: 2                              1985 vp. -   KK n:o 317
16219: 
16220:     Eeva Turunen                 Impi Muroma             Päivi Varpasuo
16221:     Tytti Isohookana-Asunmaa     Riitta Uosukainen       Toivo T. Pohjala
16222:     Juhani Alaranta              Ilkka Suominen          J. Juhani Konesalmi
16223:     Georg C. Ehrnrooth           Eva-Riitta Siitonen     Henrik Westerlund
16224:                                  Esko Almgren
16225:                                      1985 vp. -     KK n:o 317                                        3
16226: 
16227: 
16228: 
16229: 
16230:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16231: 
16232:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
16233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti seuraavaa:
16234: olette 17 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-
16235: jeenne n:o 1382 ohella toimittanut valtioneuvos-       Maa- ja metsätalousministeriössä on parhail-
16236: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   laan vireillä hanke toimikunnan asettamisesta
16237: edustaja Jouppilan ym. kirjallisesta kysymyksestä   laatimaan pitkän aikavälin kalatalouspoliittista
16238: n:o 317:                                            ohjelmaa. Suunnitellun toimikunnan tulisi tehdä
16239:                                                     ehdotuksensa mm. kalatalouden eri osa-alueiden
16240:          Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli-    kehittämistarpeista ottamalla huomioon myös
16241:        tus aikoo ryhtyä kalanviljelyn toiminta-     näiden väliset monet vuorovaikutussuhteet.
16242:        edellytysten parantamiseksi, sen kilpailu-      Kun kalatalouden kehittämistarpeita edellä sa-
16243:        kyvyn turvaamiseksi ja edellä mainitun       notun perusteella tulee tarkastella kokonaisuute-
16244:        kalanviljelyalan kehittämisen neuvottelu-    na, erillisen neuvottelukunnan asettaminen vain
16245:        kunnan perustamiseksi?                       sen yhtä osa-aluetta varten ei ole tarkoituksen-
16246:                                                     mukaista.
16247: 
16248:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985
16249: 
16250:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yliijlirvi
16251: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 317
16252: 
16253: 
16254: 
16255: 
16256:                                Till Riksdagens Herr Talman
16257: 
16258:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16259: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       anföra följande:
16260: 1382 av den 17 september 1985 till vederbörande
16261: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       Som bäst är ett projekt för tillsättande av en
16262:                                                      kommission, som skall utarbeta ett fiskeripoli-
16263: av riksdagsman Jouppila m.fl. undenecknade
16264: spörsmål nr 317:                                     tiskt program på lång sikt, anhängigt vid jord-
16265:                                                      och skogsbruksministeriet. Avsikten är att den
16266:                                                      planerade kommissionen skall avge sitt förslag
16267:           Vilka: åtgärder ämnar Regeringen vidta     bl.a. om behovet att utveckla de olika delområ-
16268:        för att förutsättningarna för fiskodlingen    dena inom fiskerihushållningen med hänsyn
16269:        skall förbättras och dess konkurrenskraft     även tili de många formerna av växelverkan
16270:        tryggas samt för att den ovan nämnda          mellan dessa.
16271:        delegationen för utvecklande av fiskod-           Eftersom behovet av utveckling inom fiskeri-
16272:        lingsbranschen skall tillsättas och när äm-   hushållningen på basen av det ovan sagda skall
16273:        nar Regeringen vidta dessa åtgärder?          ses som en helhet, är det inte ändamålsenligt att
16274:                                                      tillsätta en särskild delegation för endast ett av
16275:                                                      dess delområden.
16276: 
16277:     Helsingfors den 15 oktober 1985
16278: 
16279:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
16280:                                                 1985 vp.
16281: 
16282: Kirjallinen kysymys n:o 318
16283: 
16284: 
16285: 
16286: 
16287:                                    Aaltonen: Yhdistyslain uudistamisesta
16288: 
16289: 
16290:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16291: 
16292:    Yhdistyslakikomitean mietintö luovutettiin oi-         - yhdistysten rekisteröintiä,
16293: keusministerille 17 päivänä tammikuuta 1984.              - suhteellisen vaalitavan toteutumista yhdis-
16294: Tuolloin ministeri Taxell lupasi nopeata käsitte-      tyksissä,
16295: lyä hallituksessa uudelle yhdistyslaille.
16296:                                                           - pogiäärrestyksen toteutumista, jos yhdistys
16297:    Yhdistyslakikomiteassa olivat edustettuina
16298:                                                        haluaa tähän siirtyä, sekä
16299: useat ministeriöt, lähes kaikki puolueet, keskeiset
16300: työmarkkinajärjestöt sekä urheilun keskusliitot eli       - yhdistysrekisteritoimiston ruuhkatilannetta.
16301: maamme kaikki huomattavimmat järjestöt. Ko-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16302: mitea oli kannanotoissaan yksimielinen.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16303:    Yleisesti tiedetään, että voimassa oleva vuonna     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16304: 1919 säädetty yhdistyslaki ei enää vastaa yhdistys-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16305: ten sääntötarpeita ja päätöksentekomuotoja. Jos
16306: yhdistyslakikomitean esitykset toteutuisivat, mer-               Aikooko Hallitus kiirehtiä to1m1a yh-
16307: kitsisi se sitä, että laki helpottaisi oleellisesti:          distyslainsäädännön uudistamiseksi?
16308: 
16309:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
16310: 
16311:                                             Markus Aaltonen
16312: 
16313: 
16314: 
16315: 
16316: 4285008889
16317: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 318
16318: 
16319: 
16320: 
16321: 
16322:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16323: 
16324:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        konaisuudistusta. Mietinnössä annetuissa lausun-
16325: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        noissa ehdotukseen on yleensä suhtauduttu
16326: olette 26 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-       myönteisesti. Hallituksen esitys yhdistyslain uu-
16327: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     distamisesta tullaan laatimaan komitean ehdo-
16328: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tuksen pohjalta.
16329: Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-      Oikeusministeriössä on paraikaa vireillä useita
16330: tä n:o 318:                                          laajahkoja yhteisöoikeuden uudistushankkeita.
16331:                                                      Ministeriössä on juuri valmistunut ehdotus halli-
16332:          Aikooko Hallitus kiirehtiä toimia yh-       tuksen esitykseksi laiksi avoimesta yhtiöstä ja
16333:        distyslainsäädännön uudistamiseksi?           kommandiittiyhtiöstä, josta on pyydetty laintar-
16334:                                                      kastuskunnan lausunto. Tämän jälkeen ministeri-
16335:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     össä on ryhdytty valmistelemaan yhdistyslain uu-
16336: ti seuraavaa:                                        distamista koskevaa ehdotusta. Oikeusministe-
16337:    Yhdistyslakikomitea ehdotti vuoden 1984 alus-     riön tavoitteena on, että hallituksen esitys asiasta
16338: sa valmistuneessa mietinnössään yhdistyslain ko-     voitaisiin antaa tälle eduskunnalle.
16339: 
16340:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1985
16341: 
16342:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
16343:                                       1985 vp. -     KK n:o 318                                        3
16344: 
16345: 
16346: 
16347: 
16348:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16349: 
16350:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förhåliit sig positivt tili betänkandet. Regering-
16351: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ens proposition med förslag tili revision av lagen
16352: den 26 september 1985 tili vederbörande med-         om föreningar kommer att beredas utgående från
16353: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   kommittens förslag.
16354: riksdagsman Aaltonen undertecknade spörsmål             Vid justitieministeriet pågår för närvarande
16355: nr 318:                                              beredningen av flera omfattande associations-
16356:                                                      rättsliga reformprojekt. Ett förslag tili proposi-
16357:           Ämnar Regeringen påskynda revide-          tion med förslag tili lag om öppna bolag och
16358:        ringen av föreningslagen?                     kommanditbolag har nyligen färdigstälits vid
16359:                                                      justitieministeriet. Utlåtande om förslaget har
16360:   Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt        begärts av laggranskningsrådet. Efter detta be-
16361: anföra följande:                                     redningsarbete har man vid justitieministeriet
16362:   Kommitten för revision av lagen om före-           börjat bereda ett förslag tili revidering av lagen
16363: ningar föreslog i sitt betänkande som avläts i       om föreningar. Justitieministeriets mål är att
16364: början av år 1984 en totalrevision av lagen om       regeringen skali kunna avlåta en proposition i
16365: föreningar. Remissinstanserna har i allmänhet        ärendet tili denna riksdag.
16366: 
16367:      Helsingfors den 16 oktober 1985
16368: 
16369:                                                                   Justitieminister Chnstoffer Taxell
16370:                                                1985 vp.
16371: 
16372: Kirjallinen kysymys n:o 319
16373: 
16374: 
16375: 
16376: 
16377:                                    Ehrnrooth ym.: Teurashevosten maahantuonnin edellytyksistä
16378: 
16379: 
16380:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16381: 
16382:    Tämän kuun alussa toi Panaman lipun alla           maan ennen kuin muiden kuljettaminen Turun
16383: kulkeva alus Paraisille 206 hevosta Neuvostolii-      Vientiteurastamolle aloitettiin. Vielä tämän ky~y­
16384: tosta (Liettuasta). Viranomaiset eivät olleet voi-    myksen tekopäivänä on osa hevosista kohtaloaan
16385: neet varautua hevosten vastaanottamiseen siten        odottamassa.
16386: kuin eläinsuojelulliset vaatimukset olisivat edel-       Laajoissa piireissä on edellä selostettu tapaus
16387: lyttäneet, koska ko. kauppasopimuksen tehnyt          kuohuttanut mieliä. Kysytään aiheellisesti, onko
16388: Kinstorg Oy ei ollut saanut lisenssivirastolta        ylipäätään tarvetta tuoda hevosia, siis eläviä he-
16389: tuontilisenssiä eikä yrityksen toimitusjohtaja Har-   vosia eikä hevosenlihaa, teuraiksi maahamme.
16390: ri Koivunen Ylöjärveltä ollut anonut maa- ja          Onko sellaiselle yrittäjälle annettava hevosten
16391: metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolta sil-    tuonnille maa- ja metsätalousministeriön eläin-
16392: tä edellytettävää lupaa 30-40 hevosta suurem-         lääkintöosaston enempää kuin lisenssiviraston-
16393: malle määrälle.                                       kaan myöntämää lupaa, joka ei aikaisemmassa
16394:                                                       toiminnassaan ole osoittanut täyttävänsä sellaisia
16395:    Kun hevosia kuljettaneen laivan päällikkö kiel-    vaatimuksia, jotka on asetettava ko. alalla toimi-
16396: täytyi viemästä ne Suomesta, oli ne jätettävä         valle. Kinstorg Oy:n toimitusjohtaja on päinvas-
16397: Paraisten satama-alueelle tuontilisenssin puuttu-     toin osoittanut, ettei hän ole piitannut eettisistä
16398: essa ja karanteenimääräyksiä noudattaen. On           vaatimuksista tai muista eläinsuojelullisista näkö-
16399: selvää, että ne tilat, joihin yllättävän hyvässä      kohdista.
16400: kunnossa olleet, osittain nuoret hevoset siirret-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16401: tiin, eivät täyttäneet eläinsuojelun kannalta al-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16402: keellisiakaan vaatimuksia. Teurashevosiksi tuskin     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16403: kasvatetut mutta Suomeen teurashevosiksi tuo-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16404: dut eläimet joutuivat olemaan sellaisessa suojas-
16405: sa, osa niistä kaksi viikkoa, josta puuttuivat                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tule-
16406: tuulilta suojaavat päädyt ja jonka lattia oli se-            vaisuudessa ei myönnettäisi lupaa teuras-
16407: menttiä. Hoidosta ei ollut puhettakaan, mutta                hevosten tuonnille maahamme ainakaan
16408: välttämättömän ruokinnan ja juottamisen hoiti                sellaiselle yrittäjälle ja sellaisissa olosuh-
16409: kaksi nuotta poikaa. Kymmenkunta hevosta jou-                teissa, jotka eivät täytä eläinsuojelullisia
16410: duttiin läänineläinlääkärin määräyksestä lopetta-            vaatimuksia?
16411: 
16412:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1985
16413: 
16414:          Georg C. Ehrnrooth             Paavo Vesterinen         Heikki Järvenpää
16415:          Riitta Jouppila                Henrik Westerlund        Håkan Malm
16416:          Liisa Kulhia                   Tarja Halonen            Saara-Maria Paakkinen
16417:          Tuulikki Hämäläinen            Juhani Tuomaala          Helge Saarikoski
16418:          Lea Kärhä                      Elisabeth Rehn           Impi Muroma
16419:          Ulla Lehtinen                  Urho Pohto               Liisa Arranz
16420:          Kati Peltola                   Antti Kalliomäki         Esko Helle
16421:          Aapo Saari                     Kalle Könkkölä           Pentti Skön
16422:                       Pettti Salolainen                   Tauno Valo
16423: 
16424: 
16425: 
16426:  428500894F
16427: 2                                        1985 vp. -      KK n:o 319
16428: 
16429: 
16430: 
16431: 
16432:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16433: 
16434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tolta eläinsuojeluasioita hoitava ylitarkastaja, joka
16435: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tarkasti laivan sen ollessa purkamattomana sata-
16436: olette 20 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-           massa. Eläinten kunto ja olosuhteet todettiin
16437: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         varsin tyydyttäviksi. Koska lihahevosia varten ei
16438: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          ollut lisenssiä, ei hevosia asianomaisten viran-
16439: Georg C. Ehrnroothin ym. näin kuuluvasta kir-            omaisten toimesta annettu purkaa Paraisten sata-
16440: jallisesta kysymyksestä n:o 319:                         maan. Tämän jälkeen laivan kapteeni ilmoitti
16441:                                                          eläinlääkintöosaston ylitarkastajalle, ettei hän
16442:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tule-        suostu poistumaan satamasta eläimet mukanaan.
16443:         vaisuudessa ei myönnettäisi lupaa teuras-        Kieltäytymisen johdosta määrättiin eläimet pu-
16444:         hevosten tuonnille maahamme ainakaan             rettavaksi laivasta eläinsuojelullisin perustein.
16445:         sellaiselle yrittäjälle ja sellaisissa olosuh-
16446:         teissa, jotka eivät täytä eläinsuojelullisia         Hevoset vietiin laivasta suoraan tilaviin, katok-
16447:         vaatimuksia?                                     sellisiin suojiin, jotka olivat eläinsuojelulliselta
16448:                                                          kannalta sopivia eläinten lyhytaikaiseen säilytyk-
16449:                                                          seen. Tästä järjestelystä ei myöskään syntynyt
16450:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            tautien leviämisvaaraa. Eläimille hankittiin välit-
16451: seuraavaa:                                               tömästi hoitajat sekä riittävästi rehua. Vettä he-
16452:    Kinstorg Oy 1Harri Koivunen on anonut                 vosilla oli koko säilytyksen ajan tarpeeksi saatavil-
16453: 22.7.1985 päivätyllä kirjeellään maa- ja metsäta-        la. Eläinten hoitoon osallistui kyseisenä aikana
16454: lousministeriön eläinlääkintöosastolta lupaa tuo-        pääasiassa kuusi täysikasvuista henkilöä. Eläimiä
16455: da maahan lihahevosia. Hakemuksessa toivottiin           valvoi päivittäin paikallinen eläinlääkäri, joka sai
16456: luvan myöntämistä 800 hevoselle vuoden 1985              apua tehtävissään sekä läänineläinlääkäriltä että
16457: aikana. Lihahevosia oli hakemuksen mukaan tar-           poliisilta.
16458: koitus tuoda Suomeen 40 eläintä viikoittain si-              Eläimillä oli katosten sijainnin johdosta koko
16459: ten, että tuonti olisi alkanut elokuun 12-20             ajan hyvä tuulensuoja" ja aina sateeton, kuiva alue
16460: päivänä. Eläinlääkintöosaston saatua pyytämänsä          katosten alla. Hevosilla oli myös hyvä maa-alusta
16461: kirjalliset lausunnot, jotka olivat puoltavia, haki-     niiden sijoituspaikassa ja tarpeellinen määrä kui-
16462: jalle myönnettiin 26.8.1985 hevosten maahan              vikkeita. Eläimiä valvottiin koko säilytyksen ajan
16463: tuonnista annetun lain (328/ 38), eläintautien           kaikkina vuorokauden aikoina.
16464: leviämisen ehkäisemisestä ulkomaisen tuonnin
16465: yhteydessä annetun asetuksen (884/75) ja maa-                Eläinten haltijalle annettiin mahdollisuus toi-
16466: ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston            mittaa eläimet elävinä pois maasta, mutta koska
16467: päätöksen eläintautien leviämisen ehkäisemisestä         se ei onnistunut, antoi maa- ja metsätalousminis-
16468: maahantuonnin yhteydessä (46181) nojalla lupa             teriön eläinlääkintöosasto 10.9.1985 kehotuksen
16469: tuoda maahan 210 lihahevosta ehdolla, että he-           ryhtyä toimenpiteisiin eläinsuojelullisten epäkoh-
16470: voset kuljetetaan suoraan teurastamolle.                  tien syntymisen ehkäisemiseksi. Eläimiä ryhdyt-
16471:                                                           tiin tämän johdosta teurastamaan Suomessa.
16472:    Hakijalle ilmoitettiin, että edellä mainitun
16473:                                                          Osan teurastuksesta järjesti eläinlääkintöosasto.
16474: luvan lisäksi tuontia varten tarvitaan lisenssi.
16475: Lisenssiviraston johtokunta hylkäsi kokouksessaan            Viimeiset eläimet kuljetettiin pois alueelta
16476: 5.9.1985 tuontilisenssihakemuksen. Myös uusin-           30.9. 198 5. Missään vaiheessa ei eläinten hoidos-
16477: tahakemus hylättiin 13.9.1985.                           sa, käsittelyssä eikä kuljetuksessa ole katsottu
16478:    Paraisten satamaan saapui 6.9.1985 Panaman            esiintyneen merkittäviä eläinsuojelullisia epäkoh-
16479: lipun alla purjehtiva laiva, jossa oli 210 Neuvos-       tia.
16480: toliitosta lastattua hevosta. Satamaan lähetettiin           Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-
16481: maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosas-        osaston tehtävänä on myöntää toimialaansa kuu-
16482:                                     1985 vp. -     KK n:o 319                                       3
16483: 
16484: luvat maahantuontiluvat ottaen huomioon ennen       räysten noudattamista elävien eläinten tuonnin
16485: kaikkea tautien leviämisvaaran. Eläinlääkintö-      yhteydessä.
16486: osasto valvoo myös mahdollisuuksiensa mukaan          Nykyisen lihamarkkinatilanteen vallitessa ei li-
16487: kansallisten ja kansainvälisten eläinsuojelumää-    hahevosten tuonti ole perusteltua.
16488: 
16489:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985
16490: 
16491:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
16492: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 319
16493: 
16494: 
16495: 
16496: 
16497:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16498: 
16499:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           överinspektör, som handhar djurskyddsfrågor,
16500: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         och denne inspekterade fartyget i hamnen innan
16501: den 20 september 1985 till vederbörande med-           lasten hade lossats. Djurens kondition och för-
16502: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av     hållanden konstaterades vara rätt tillfredsställan-
16503: riksdagsman Georg C. Ehrnrooth m.fl. under-            de. Eftersom licens för slakthästar inte hade
16504: tecknade spörsmål nr 3 19:                             utfärdats, tillät vederbörande myndigheter inte
16505:                                                        att hästarna lossades i Pargas hamn. Därefter
16506:           Vad ämnar Regeringen göra för att            meddelade fartygets kapten veterinäravdelning-
16507:        tillstånd inte i framtiden skall beviljas för   ens inspektör, att han inte gick med på att lämna
16508:        import av slakthästar till vårt land, åt-       hamnen med djuren ombord. På grund av kapte-
16509:        minstone inte då det är fråga om en             nens vägran bestämdes att djuren skulle föras i
16510:        sådan företagare och sådana förhållan-          land från fartyget med hänsyn till djurskyddet.
16511:        den, som inte uppfyller de krav som
16512:        djurskyddet ställer?                               Hästarna fördes från fartyget direkt till rymli-
16513:                                                        ga, takförsedda utrymmen, som från djur-
16514:                                                        skyddssynpunkt sett var lämpliga för en kortvarig
16515:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förvaring av djuren. Detta arrangemang medför-
16516: anföra följande:                                       de inte heller risk för spridning av sjukdomar.
16517:    Kinstorg Oy 1Harri Koivunen anhöll genom ett        Skötare och foder i tillräcklig mängd anskaffades
16518: brev daterat 22.7.1985 hos jord- och skogsbruks-       omedelbart för djuren. Hästarna hade under hela
16519: ministeriets veterinäravdelning om tillstånd att       förvaringstiden tillgång också till vatten i tillräck-
16520: införa slakthästar till landet. 1 ansökan fram-        lig mängd. 1 djurens skötsel deltog under den
16521: fördes önskemål om beviljande av tillstånd för         ifrågavarande tiden huvudsakligen sex vuxna per-
16522: 800 hästar under år 1985. Avsikten var enligt          soner. Djuren övervakades dagligen av en lokal
16523: ansökan att införa 40 slakthästar per vecka till       veterinär, som bistods i uppgiften såväl av länsve-
16524: Finland så, att införseln skulle ha vidtagit 12-20     terinären som av polisen.
16525: augusti. Sedan veterinäravdelningen hade erhål-           På grund av skyddstakens läge hade djuren
16526: lit de skriftliga utlåtanden som den hade inbe-        hela tiden skydd för vinden och alltid ett regn-
16527: gärt och då importen förordades i utlåtandena,         fritt, torrt område under taken. Hästarna hade
16528: beviljades sökanden 26.8.1985 med stöd av lagen        också ett tillfredsställande jordunderlag på
16529: om införsel av hästar (328/ 38), förordningen om       förvaringsplatsen och strö i tillräcklig mängd.
16530: förhindrande av djursjukdomars spridning i sam-        Djuren övervakades under hela förvaringstiden
16531: band med import (884/75) och jord- och skogs-          under alla tider av dygnet.
16532: bruksministeriets veterinäravdelnings beslut om
16533: förhindrande av djursjukdomars spridning i sam-           Djurens innehavare gavs en möjlighet att
16534: band med import (46/81) tillstånd att införa 210       transportera bort djuren levande från landet,
16535: slakthästar till landet under villkor att hästarna     men då detta inte lyckades, anmodade jord- och
16536: transporteras direkt till slakteriet. Sökanden un-     skogsbruksministeriets veterinäravdelning 10.9.
16537: derrättades om att för införseln utöver det ovan       1985 vederbörande myndighet att vidta åtgärder
16538: nämnda tillståndet behövs licens. Licensverkets        i syfte att förhindra uppkomsten av olägenheter
16539: direktion förkastade vid sitt sammanträde              med tanke på djurskyddet. Slakt av djuren
16540: 5.9.1985 ansökan om importlicens. Också en             inleddes därför i Finland. En del av slakten
16541: förnyad ansökan förkastades 13.9.198 5.                anordnades av veterinäravdelningen.
16542:    Till hamnen i Pargas anlände 6.9.1985 ett             De sista djuren transporterades bort från områ-
16543: fartyg som seglade under Panamas flagga och            det 30.9.198 5. Det har inte i något skede av
16544: som hade en last av 210 i Sovjetunionen inlasta-       skötseln, behandlingen eller transporten av dju-
16545: de hästar. Till hamnen sändes från jord- och           ren ansetts ha förekommit betydande missförhål-
16546: skogsbruksministeriets veterinäravdelning en           landen med tanke på djurskyddet.
16547:                                       1985 vp. -      KK n:o 319                                     5
16548: 
16549:   Jord- och skogsbruksministeriets veterinärav-       de nationella och internationella djurskyddsbe-
16550: delning har tili uppgift att bevilja de importtill-   stämmelserna i samband med införseln av levan-
16551: stånd som hör tili dess verksamhetsområde, med        de djur.
16552: beaktande framför allt av risken för spridning av        Med tanke på den förhärskande situationen på
16553: sjukdomar. Veterinäravdelningen övervakar också       köttmarknaden är en import av slakthästar inte
16554: i enlighet med sina möjligheter iakttagandet av       motiverad.
16555: 
16556:      Helsingfors den 22 oktober 1985
16557: 
16558:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
16559:                      j
16560:                     j
16561:                    j
16562:                   j
16563:                  j
16564:                 j
16565:                j
16566:               j
16567:              j
16568:             j
16569:            j
16570:           j
16571:          j
16572:         j
16573:        j
16574:       j
16575:      j
16576:     j
16577:    j
16578:   j
16579:  j
16580: j
16581:                                                1985 vp.
16582: 
16583: Kirjallinen kysymys n:o 320
16584: 
16585: 
16586: 
16587: 
16588:                                     Aaltonen: Koulunkäyntiavustajien määrän lisäämisestä
16589: 
16590: 
16591:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16592: 
16593:    Uuden koululain myötä muun ohella kehitys-            Nyt koululakien voimaan tultua on kuitenkin
16594: vammaisten opetuksen järjestäminen siirtyi kun-       voitu havaita, että kouluhallitus ei ole myöntänyt
16595: nan koululaitoksen ylläpidettäväksi, kun se aikai-    oppilaskohtaiseen käyttömenoon oikeuttavana
16596: semmin esim. Seinäjoella oli Etelä- ja Keski-Poh-     koulunkäyntiavustajan virkoja tai toimia. Esimer-
16597: janmaan erityishuoltopiirin kuntainliiton vas-        kiksi Seinäjoella haettiin seitsemää koulunkäynti-
16598: tuulla.                                               avustajaa valtionapuun oikeuttavaksi menoksi ja
16599:                                                       kouluhallitus on myöntänyt nyt vain viisi kou-
16600:    Kouluhallitus on antanut asiasta ohjeensa jo
16601: 2. 5.1983 yleiskirjeellään, jossa muun ohella tode-   lunkäyntiavustajaa. Lisäksi on todettava, että syk-
16602:                                                       syllä koulujen alettua voitiin todeta, että fyysises-
16603: taan, että
16604:                                                       ti ja henkisesti huonon oppilasaineksen johdosta
16605:    '' peruskoululain voimaantullessa siirtyy aiem-    tarvittaisiin kaupungin koululaitoksessa yhdeksän
16606: min harjaantumiskouluissa sosiaaliviranomaisten       koulunkäyntiavustajaa.
16607: toimesta annettu opetus opetuksen sisältöä ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16608: menetelmiä muuttamatta kunnan peruskouluun            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16609: osaksi sen erityisopetusta.''                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16610:    Kehitysvammaisten opetuksessa yhden oleelli-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16611: sen osan koulunkäynnistä raamittaa koulunkäyn-                   Onko Hallitus tietoinen, että perus-
16612: tiavustajat. Seinäjoen esimerkkitapauksessa har-              koulu ei voi toteutua suunnitellulla taval-
16613: jaantumiskoulussa Eskoon keskuslaitoksen alai-                la, jos perusteluissa mainittuihin koulun-
16614: suudessa on ollut kolme koulunkäyntiavustajaa.                käyntiavustajien virkoihin ei saada riittä-
16615:   Koulunkäyntiavustajia on tarvittu edellisen                 västi valtion määrärahoja, ja
16616: ohella myös kuulovammaisten koulussa ja Upan                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16617: koulussa (CP-vammaisten koulu). ·                             ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
16618: 
16619:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1985
16620: 
16621:                                            Markus Aaltonen
16622: 
16623: 
16624: 
16625: 
16626: 4285009291
16627: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 320
16628: 
16629: 
16630: 
16631: 
16632:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16633: 
16634:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tajien palkkausmenojen valtionosuusmomentille.
16635: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Valtion vuoden 1986 menoarvioesitykseen on
16636: olette 20 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-        tähän tarkoitukseen esitetty 8 906 000 mk, mi-
16637: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      hin sisältyy koulunkäyntiavustajien lukumäärän
16638: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       lisäämistä.
16639: Markus Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        Tehtyjen selvitysten perusteella voidaan arvioi-
16640: symyksestä n:o 320:                                   da, että ennen peruskoululain voimaantuloa pe-
16641:           Onko Hallitus tietoinen, että perus-        ruskoulussa, harjaantumiskouluissa ja sairaala-
16642:        koulu ei voi toteutua suunnitellulla taval-    kouluissa toimivien koulunkäyntiavustajien ja
16643:        la, jos perusteluissa mainittuihin koulun-     heihin verrattavien kokonaistyöpanos vastasi n.
16644:        käyntiavustajien virkoihin ei saada riittä-    460 päätoimisen koulunkäyntiavustajan työpa-
16645:        västi valtion määrärahoja, ja                  nosta lukuvuodessa. Edellä mainittujen 460 pää-
16646:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        toimisiksi muunnettujen koulunkäyntiavustajien
16647:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?               työpanoksen voidaan arvioida jakautuvan seuraa-
16648:                                                       vasti:
16649:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
16650: ti seuraavaa:                                           1. kuntakohtaiset avustajat . . . . . . . . . . . . .   150
16651:                                                         2. koulu- ja luokkakohtaiset avustajat . . .            200
16652:    Peruskoululain (476/83} 51 §:n mukaan vai-
16653: keasti vammaisia oppilaita vanen koulussa voi           3. oppilaskohtaiset avustajat . . . . . . . . . . . .   110
16654: kouluhallituksen luvalla ja opetusministeriön
16655: määräämin perustein olla koulunkäyntiavustaja.           Koulunkäyntiavustajien sisällyttäminen val-
16656: Pykälä lisättiin lakiin sivistysvaliokunnan ehdo-     tionosuuteen joudutaan porrastamaan siten, että
16657: tuksesta, joten tästä aiheutuviin lisämenoihin ei     päätoimisiksi viroiksi tai toimiksi muunnettuina
16658: oltu etukäteen varauduttu.                            koulunkäyntiavustajia vuonna 1985 olisi 360,
16659:    Ennen peruskoululain voimaantuloa valtio           seuraavana vuonna 410 sekä kolmivuotiskauden
16660: osallistui koulunkäyntiavustajien palkkaukseen        viimeisenä vuonna (1987} 460. Oppilaskohtaisia
16661: invaliidihuoltolain, sosiaali- ja terveyshuollon      vaikeasti vammaisten oppilaiden tarvitsemia kou-
16662: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain       lunkäyntiavustajia on ylimenokautena edelleen
16663: sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun       voitava palkata myös invaliidihuoltolain ja kehi-
16664: lain nojalla. Lisäksi koulunkäyntiavustajia palkat-   tysvammaisten erityishuollosta annetun lain no-
16665: tiin työllistämismäärärahoilla. Valtion vuoden        jalla.
16666: 198 5 ensimmäisessä lisämenoarviossa siirrettiin         Opetusministeriö pyrkii tarkasti seuraamaan
16667: koulunkäyntiavustajien valtionosuuteen tarvitta-      vaikeavammaisten oppilaiden opetukseen tarkoi-
16668: via määrärahoja sosiaali- ja terveysministeriön       tettujen koulunkäyntiavustajien tarvetta sekä
16669: sekä työvoimaministeriön hallinnonaloilta ope-        esittämään tarpeellisen määrärahan varaamista
16670: tushallintoon.                                        koulunkäyntiavustajien palkkausmenoihin myön-
16671:    Edellä mainitut siirrot mukaan luettuina otet-     nettävään valtionosuuteen, jotta vaikeavammais-
16672: tiin valtion vuoden 1985 ensimmäiseen lisämeno-       ten oppilaiden koulutuksellinen tasa-arvo pysty-
16673: arvioon n. 4,45 milj. markkaa koulunkäyntiavus-       tään saavuttamaan.
16674: 
16675:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1985
16676: 
16677:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
16678:                                       1985 vp. -     KK n:o 320                                                3
16679: 
16680: 
16681: 
16682: 
16683:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
16684: 
16685:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          4,45 milj. mark under det moment som innehål-
16686: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ler avlöningsutgifter för skolgångsbiträden. Det
16687: av den 20 september 1985 tili vederbörande           har föreslagits att ett belopp om 8 906 000 mark
16688: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande    skall ingå i statsverkspropositionen för år 1986 för
16689: av riksdagsman Markus Aaltonen undertecknade         detta ändamål. 1 beloppet ingår en ökning av
16690: spörsmål nr 320:                                     antalet skolgångsbiträden.
16691:                                                         På basen av gjorda undersökningar kan man
16692:           Är Regeringen medveten om att              uppskatta att innan grundskolelagen trädde i
16693:        grundskolan inte kan genomföras på det        kraft motsvarade de skolgångsbiträdens arbetsin-
16694:        planerade sättet om tillräckliga statsun-     sats som var verksamma i grundskolor, tränings-
16695:        derstöd inte beviljas för de i motive-        skolor och sjukhusskolor eller med dem jämför-
16696:        ringen nämnda tjänsterna som skolbiträ-       bara personers arbetsinsats ca 460 heltidsanställda
16697:        de, och                                       skolgångsbiträdens arbetsinsats per läsår. De
16698:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ovan nämnda 460 tili heldagstjänster omvandla-
16699:        för att korrigera detta missförhållande?      de tjänster som skolgångsbiträde fördelas huvud-
16700:                                                      sakligen på följande sätt:
16701:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16702: framföra följande:                                     1. biträden som betjänar kommun . . . . . .           150
16703:    Enligt 51 § grundskolelagen (476/83) kan det        2. biträden som betjänar skola och klass .            200
16704: i skolan med tillstånd av skolstyrelsen och på         3. biträden som betjänar elev . . . . . . . . . . .   110
16705: grunder som undervisningsministeriet bestämmer
16706: finnas skolgångsbiträden i skolan för svårt handi-      Statsandel för skolgångsbiträden bör avtrappas
16707: kappade elever. Paragrafen fogades tili lagen på     så att antalet tjänster som skolgångsbiträden
16708: förslag av kulturutskottet. Således hade man inte    omvandlade tili ordinarie tjänster eller befatt-
16709: på förhand berett sig på de tilläggsutgifter som     ningar skall vara 360 tjänster under 1985. År
16710: detta medfört.                                       1986 skall antalet vara 410 och under treårsperio-
16711:    lnnan grundskolelagen trädde i kraft deltog       dens sista år (1987) skall antalet vara 460 tjänster.
16712: staten i skolgångsbiträdenas avlöning med stöd       Med stöd av lagen om invalidvård samt lagen om
16713: av lagen om invalidvård, lagen om planering av       specialomsorger om utvecklingsstörda bör man
16714: och statsandel för social- och hälsovården samt      även under övergångsperioden kunna avlöna så-
16715: lagen angående specialomsorger om utvecklings-       dana skolgångsbiträden som svårt handikappade
16716: störda. Dessutom avlönades skolgångsbiträden         elever behöver.
16717: med sysselsättningsmedel. 1 statens första              Undervisningsministeriet strävar tili att nog-
16718: tilläggsbudget för år 1985 överfördes de anslag      grant beakta behovet av skolgångsbiträden som
16719: som var erforderliga för statsandel för skolgångs-   är erforderliga för svårt handikappade elever vid
16720: biträden från social- och hälsovårdsministeriets     undervisningen samt föreslå att ett erforderligt
16721: samt arbetskraftsministeriets förvaltningsområ-      anslag skali ingå i den statsandel som skali
16722: den tili förvaltningen inom undervisningen.          reserveras för avlöningsutgifter för skolgångsbi-
16723:    Ovan nämnda överföringar inberäknade upp-         träden för att svårt handikappade elever kan få
16724: togs i statens första tilläggsbudget ett belopp om   en Iikadan utbildning som andra elever.
16725: 
16726:      Helsingfors den 31 oktober 1985
16727: 
16728:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
16729:                                                1985 vp.
16730: 
16731: Grjallinen kysymys n:o 321
16732: 
16733: 
16734: 
16735: 
16736:                                   Tennilä: Työntekijöiden eläkeiän korottamissuunnitelmista Outo-
16737:                                     kumpu Oy:ssä
16738: 
16739: 
16740:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16741: 
16742:   Outokumpu Oy:ssä on käytössä palvelusvuosi-         kaikissa yrityksissä, virastoissa ja laitoksissa alen-
16743: ärjestelmä, joka mahdollistaa työntekijöiden siir-    taa SS vuoteen raskaissa ja kuluttavissa töissä.
16744: ymisen eläkkeelle 2S vuotta yrityksessä työsken-         Outokumpu Oy:n eläkekiistassa on kyse suu-
16745: leltyään. Outokumpu Oy:n johto on kuitenkin           resta asiasta. Siksi hallituksen on siihen puututta-
16746: uuntautunut huonontamaan työntekijöiden elä-          va. Hallituksen tulee omalta osaltaan ryhtyä
16747: ~e-etuuksia.                                          toimiin, joilla eläkeiän nostaminen Outokumpu
16748:   Työntekijöiden ilmoitus joukkotoimista lakkoa       Oy:ssä tulee pysyvästi torjutuksi.
16749: nyöten esti Outokumpu Oy:n johtoa muutta-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16750: nasta välittömästi yhtiön eläkesäätiöiden elä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16751: :esääntöä. Neuvotteluille on varattu aikaa kolme      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16752: uotta. Tänä aikana eläkesääntöä ei voi muuttaa.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16753:   Työntekijöiden huolenaiheena on se, että kol-
16754: nen vuoden kuluttua Outokumpu Oy:n johto                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16755: jaa läpi eläkesäätiöiden eläkesäännön huononta-               ryhtyä estääkseen eläkeiän korottamisen
16756: nisen ja eläkeikä nousee. Tällainen ratkaisu olisi            valtionyhtiö Outokumpu Oy:ssä myös
16757: äysin takaperoista kehitystä, sillä eläkeikä tulisi           vuoden 1988 jälkeen?
16758: 
16759:     Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 198S
16760: 
16761:                                          Esko-Juhani Tennilä
16762: 
16763: 
16764: 
16765: 
16766:  28500925F
16767: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 321
16768: 
16769: 
16770: 
16771: 
16772:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16773: 
16774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuus ei ole ollut riittävä eläkejärjestelmän kustan·
16775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tamiseen.
16776: olette 23 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-          Yhtiön lisäeläke-edut aiheuttavat tällä hetkellä
16777: jeenne n:o 1492 ohella toimittanut valtioneuvos-     noin 70 miljoonan markan ylimääräiset elä·
16778: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    kemenot vuodessa valtakunnalliseen tasoon ver·
16779: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta        rattuna. Selvitysten mukaan nämä menot nouse-
16780: kirjallisesta kysymyksestä n:o 321:                  vat parinkymmenen vuoden kuluttua nykyrahas·
16781:                                                      sa noin 200 miljoonaan markkaan vuodessa.
16782:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16783:                                                      Lisäeläkemenot ovat tällä hetkellä n. 9 % pal·
16784:        ryhtyä estääkseen eläkeiän korottamisen
16785:                                                      koista, mutta kohoavat enimmillään jop~
16786:        valtionyhtiö Outokumpu Oy:ssä myös
16787:                                                      20 % :iin palkoista. Yhtiön kokonaiseläkemenot,
16788:        vuoden 1988 jälkeen?                          ottaen huomioon myös lakisääteiset eläkkeet,
16789:                                                      ovat nyt noin 18 % ja nousevat parinkymmenen
16790:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        vuoden kuluttua lähes 50 % :iin palkoista. Elä-
16791: seuraavaa:                                           keläisten määrä tulee kasvamaan erittäin suurek·
16792:                                                      si. Noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua elä·
16793:     Outokumpu Oy:n antamien selvitysten mu-          keläisten määrä nousee lähes 8 OOO:een, jolloin
16794: kaan yhtiön eläketurva hoidetaan Outokumpu           eläkeläisten määrä olisi yhtä suuri kuin työss~
16795: Oy:n Toimihenkilöiden Eläkesäätiössä ja Outo-        olevien määrä.
16796: kumpu Oy:n Työntekijäin Eläkesäätiössä. Elä-
16797: keturva sisältää työntekijäin eläkelain (TEL) mu-        Muista teollisuusyrityksistä poikkeavat elä·
16798: kaisen perusturvan lisäksi vapaaehtoisen rekiste-    kekustannukset nostavat yhtiön työvoimakustan·
16799: röimättömän lisäeläketurvan. Eläkejärjestelyt kos-   nuksia ja heikentävät yhtiön kannattavuutta j~
16800: kevat kaikkia henkilöstöryhmiä.                      kilpailukykyä. Toiminnan kehittämiseen, inves·
16801:                                                      toimeihin ja uusien työpaikkojen luontiin sa-
16802:     Lisäeläketurva käsittää lakisääteistä korkeam-
16803:                                                      moin kuin nykyisten työpaikkojen turvaamiseen
16804: man eläkkeen tason ja lisäksi oikeuden jäädä
16805:                                                      tarvittavat varat menevät yhtiön mukaan suurelt~
16806: vanhuuseläkkeelle huomattavasti lakisääteistä 65
16807:                                                      osin eläkkeiden maksuun. Tällaiseen kehitykseer
16808: vuoden eläkeikää aikaisemmin. Tietyillä edelly-
16809:                                                      liittyy hyvin suuri riski yhtiön tulevaisuuder
16810: tyksillä esimerkiksi maanalaista kaivostyötä teke-   toimintaedellytysten kannalta.
16811: vät voivat jäädä eläkkeelle jo 47 vuoden iässä
16812: saaden eläkkeenä 50 prosenttia eläkkeen perus-           Kuluvan vuoden keväällä ja kesällä informoi·
16813: teena olevasta palkasta. Alin ikä päästä täydelle    tiin yhtiön hallintoelimiä ja henkilökuntaa pit·
16814: vanhuuseläkkeelle, joka on 60 % eläkkeen perus-      kän aikavälin eläkemenojen ja eläkevastuun kehi-
16815: teena olevasta palkasta, on yleensä 57 vuotta,       tysennusteista. Samalla yhtiön johto on todennu1
16816: mutta kaivosmiehellä 52 vuotta.                      kehityksen niin huolestuttavaksi, että uhkaavan
16817:    Eläkejärjestelmän antamaa mahdollisuutta jää-     eläkekustannuskriisin välttämiseksi on ryhdyttäv~
16818: dä vanhuuseläkkeelle varsin nuorena käytetään        toimenpiteisiin eläkemenojen sopeuttamiseks:
16819: yhtiön mukaan hyväksi huomattavasti laajemmin        yhtiön taloudellista kantokykyä vastaaviksi.
16820: kuin aikanaan eläkesääntöjä laadittaessa ennakoi-       Eräänä mahdollisena toimenpiteenä yhtiör
16821: tiin. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisen      johdon taholta esitettiin eläkesääntöjen muutta·
16822: ikä on yhtiössä noin 55 vuotta eli 10 vuotta         mista pääperiaatteiltaan seuraavasti:
16823: alhaisempi kuin lakisääteisessä eläkejärjestelmäs-       - kukin yhtiön palveluksessa nykyisin olev~
16824: sä.                                                  säilyttäisi sen osan oikeudesta alennettuun elä·
16825:    Vuoden 1984 lopussa yhtiön eläkevastuu eli        keikään, joka hänelle olisi sääntömuutoksen voi·
16826: vastuu vastaisista eläkemenoista oli 2,1 miljardia   maantulemiseen mennessä jo kertynyt; tämär
16827: markkaa, josta yhtiö on tuloksellaan kyennyt         jälkeen tätä ylimääräistä etua ei enää kertyis
16828: kattamaan vain noin puolet. Yhtiön kannatta-         lisää; ja
16829:                                        1985 vp. -       KK n:o 321                                         3
16830: 
16831:    - uusille, vastaisuudessa yhtiön palvelukseen        yhtiön välillä selvittelyn kohteena. Selvitystyön
16832: tuleville henkilöille järjestettävä eläketurva olisi    avulla pyritään löytämään ratkaisu, miten yhtiötä
16833: pääosin lakisääteisen järjestelmän mukainen.            uhkaava eläkekustannusten aiheuttama kriisi voi-
16834:    Tieto suunnitelmista eläkesääntöjen muutta-          daan välttää.
16835: miseksi johti henkilöstön taholta työtaistelu-             Mitä tulee eläkesäätiöiden sääntöjen mahdolli-
16836: uhkaan viime syyskuun puolivälissä. Valtakun-           sen muutoksen tekniseen toteutukseen, asian
16837: nansovittelijan välityksellä asian jatkokäsittelystä    lopullinen ratkaiseminen kuuluu sosiaali- ja ter-
16838: päästiin kuitenkin yhteisymmärrykseen.                  veysministeriölle. Mikäli muutosta koskeva hake-
16839:    Hyväksytyn sovintoesityksen mukaan selvityk-         mus aikanaan tehdään, sosiaali- ja terveysminis-
16840: siä ja neuvotteluja jatketaan yhtiön nykyisen           teriö tutkii, onko etuuksien muutoksille olemassa
16841: henkilökunnan eläkeasian ratkaisemiseksi yhtiön         eläkesäätiölain 18 §:n ja 19 §:n mukaiset perus-
16842: ja sen henkilöstöryhmien kesken. Tähän on               teet. Tätä varten tarvitaan selvitykset eläkesäätiön
16843: varattu aikaa elokuun 1988 loppuun saakka, jona         ja työnantajan taloudellisesta tilanteesta sekä
16844: aikana ei nykyistä henkilökuntaa koskevia elä-          työnantajan mahdollisuuksista ylläpitää nykyisen
16845: kesääntöjä yksipuolisesti muuteta.                      suuruisia tai muutettuja etuja pitkällä aikavälillä.
16846:    Uuden henkilökunnan osalta eläketurva järjes-        Koska näille selvityksille on annettu aikaa vuo-
16847: tetään vast' edes yhtiössä normaalin TEL-tason          den 1988 elokuuhun saakka, tässä vaiheessa ei
16848: mukaiseksi kuitenkin siten, että maanalaisen kai-       ole aiheellista ryhtyä hallituksen taholta min-
16849: vostyön erikoisolosuhteet tullaan eläke-eduissa         käänlaisiin toimenpiteisiin. Tehtävien selvitysten
16850: ottamaan huomioon.                                      perusteella sosiaali- ja terveysministeriö ratkaissee
16851:    Edellä todetun mukaisesti yhtiön eläkeasia on        aikanaan eläkesäätiön sääntöjen mahdolliset
16852: tehdyn sopimuksen perusteella henkilökunnan ja          muutoshakemukset.
16853: 
16854:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1985
16855: 
16856:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
16857: 4                                     1985 vp. -- KJ( n:o 321
16858: 
16859: 
16860: 
16861: 
16862:                                Till Riksdagens Herr Talman
16863: 
16864:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           till 2,1 miljarder mark, av viiken summa bolaget
16865: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         kunnat genom sitt resultat täcka endast ungefär
16866: nr 1492 av den 23 september 1985 till vederbö-        hälften. Bolagets lönsamhet har inte varit till-
16867: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar      räcklig för att finansiera pensionssystemet.
16868: översänt avskrift av följande av riksdagsman              Bolagets tilläggspensionsförmåner förorsakar
16869: Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr         för närvarande extra pensionsutgifter på ca 70
16870: 321:                                                  miljoner mark per år jämfört med riksnivån.
16871:                                                       Enligt utredningarna stiger dessa utgifter om ett
16872:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       tjugotal år till ca 200 miljoner mark per år, mätt
16873:        sikt att vidta för att hindra höjandet av      i dagens penningvärde. Tilläggspensionsutgifter-
16874:        pensionsåldern i statsbolaget Outokumpu        na utgör för närvarande ca 9 % av lönerna, men
16875:        Oy även efter år 1988?                         uppgår som högst t.o.m. till 20 % av lönerna.
16876:                                                       Bolagets totala pensionsutgifter, lagstadgade
16877:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     pensioner medräknade, utgör för närvarande
16878: följande:                                             18 % och stiger om ett tjugotal år till närmare
16879:     Enligt Outokumpu Oy:s utredningar sköts           50 % av lönerna. Antalet pensionärer kommer
16880: pensionsskydd som bolaget erbjuder av Pensions-       att bli mycket stort. Om ca tjugo år uppgår
16881: stiftelsen för Outokumpu Oy:s Funktionärer            antalet pensionärer till närmare 8000, varvid
16882: (Outokumpu Oy:n Toimihenkilöiden Eläkesää-            antalet pensionärer är lika stort som antalet
16883: tiö) och Pensionsstiftelsen för Outokumpu Oy:s        anställda.
16884: Arbetstagare (Outokumpu Oy:n Työntekijäin                 Pensionskostnaderna, som avviker från de
16885: Eläkesäätiö). Utöver det i lagen om pension för       andra industriföretagens pensionskostnader, hö-
16886: arbetstagare (APL) stadgade grundskyddet inne-        jer bolagets arbetskraftskostnader och försämrar
16887: håller pensionsskyddet ett frivilligt oregistrerat    bolagets lönsamhet och konkurrensförmåga. De
16888: tilläggspensionsskydd.     Pensionsarrangemangen      medel som behövs för investeringar, för att
16889: gäller alla personalgrupper.                          urveckla verksamheten och att skapa nya arbets-
16890:     Tilläggspensionsskyddet innehåller en pen-        platser ävensom för att trygga de nuvarande
16891: sionsnivå som är högre än den lagstadgade nivån       arbetsplatserna går enligt bolaget till stora delar
16892: och dessutom rätt att bli ålderspensionerad be-       för utbetalning av pensionerna. En sådan utveck-
16893: tydligt tidigare än vid 65 års ålder, viiken pen-     ling är förknippad med mycket stora risker med
16894: sionsålder stadgas i lag. Under vissa förutsätt-      tanke på bolagets framtida verksamhetsförutsätt-
16895: ningar kan de som arbetar under jord i gruva bli      ningar.
16896: pensionerade redan vid 47 års ålder, och de får           På våren och sommaren informerades bolagets
16897: då i pension 50 procent av den pensionsgrundade       förvaltningsorgan och personai om prognoserna
16898: lönen. Den lägsta åldern för att få full ålderspen-   för pensionsutgifterna och pensionsansvaret på
16899: sion, som är 60 % av den pensionsgrundande            lång sikt. Samtidigt har bolagets ledning konsta-
16900: lönen, är i regel 57 år, men 52 år för gruvarbeta-    terat att utvecklingen är så oroväckande att i syfte
16901: re.                                                   att undvika en hotande kris i pensionskostnader-
16902:     Möjligheten i pensionssystemet att bli ålders-    na skall åtgärder vidtas för att anpassa pensions-
16903: pensionerad som mycket ung utnyttjas i betydligt      utgifterna att matsvara bolagets ekonomiska bär-
16904: större omfattning än vad man på sin tid antog         förmåga.
16905: när pensionsreglerna utarbetades. Den genom-              Som en möjlig åtgärd föreslog bolagets led-
16906: snittliga åldern för ålderspensionering i bolaget     ning en ändring av pensionsreglerna huvudsakli-
16907: är ca 55 år, dvs. 10 år mindre än i det lagstadga-    gen enligt följande:
16908: de pensionssystemet.                                     -- var och en som är för närvarande anställd i
16909:    1 slutet av 1984 uppgick bolagets pensionsan-      bolaget skall bibehålla den del av rätten till sänkt
16910: svar, dvs. ansvaret för framtida pensionsutgifter,    pensionsålder som han intjänat tills de ändrade
16911:                                      1985 vp. -      KK n:o 321                                       5
16912: 
16913: reglerna träder i kraft; därefter skulie man inte       1 enlighet med vad ovan anförts är bolagets
16914: ytterligare intjäna denna extra förmån; och          pensionsfråga på basis av avtalet föremål för
16915:    - det pensionsskydd som skall ordnas för de       utredning mellan personalen och bolaget. Ge-
16916: nya som i framtiden kommer i bolagets tjänst         nom utredningsarbetet försöker man hitta en
16917: skall huvudsakligen motsvara det lagstadgade         lösning, hur den pensionskostnadskris som hotar
16918: systemet.                                            bolaget kan undvikas.
16919:    Uppgifter om planerna för en ändring av              När det gälier det tekniska genomförandet av
16920: pensionsreglerna ledde tili hot om arbetskonflikt    ändringen av pensionsstiftelsernas regler ankom-
16921: från personalens sida i mitten av september. Med     mer det slutliga avgörandet på social- och hälso-
16922: hjälp av riksförlikningsmannens insatser nåddes      vårdsministeriet. Om ansökan om ändring på sin
16923: dock samförstånd om den fortsatta behandlingen       tid görs, kommer social- och hälsovårdsministe-
16924: av frågan.                                           riet att pröva om det finns grunder enligt 18 och
16925:    Enligt det godkända förlikningsförslaget kom-     19 §§ lagen om pensionsstiftelser för ändring av
16926: mer utredningar och förhandlingar att fortgå         förmånerna. 1 detta syfte behövs utreningar av
16927: melian bolaget och dess personalgrupper i syfte      pensionsstiftelsens och arbetsgivarens ekonomiska
16928: att lösa pensionfrågan för bolagets nuvarande        situation samt om arbetsgivarens möjligheter att
16929: personal. Tid har reserverats fram tili slutet av    upprätthålia förmåner motsvarande dagens situa-
16930: augusti 1988. Under denna tid kommer pen-            tion elier ändrade förmåner på lång sikt. Efter-
16931: sionsreglerna för den nuvarande personalen inte      som tiden för dessa utredningar utgår i augusti
16932: att ändras ensidigt.                                 1988, finns det inte någon anledning att vidta
16933:    1 fråga om ny personai kommer pensionsskyd-       åtgärder från regeringens sida i det här skedet. På
16934: det i bolaget framöver att ordnas i enlighet med     basis av utredningarna kommer social- och hälso-
16935: normal APL-nivå, dock så att särförhållanden för     vårdsministeriet i sinom tid att avgöra eventuella
16936: gruvarbete under jord kommer att beaktas i           ansökningar om ändring av pensionsstiftelsernas
16937: pensionsförmånerna.                                  regler.
16938: 
16939:      Helsingfors den 30 oktober 1985
16940: 
16941:                                                     Handels- och industriminister Seppo Lindblom
16942:                                                 1985 vp.
16943: 
16944: Kirjallinen kysymys n:o 322
16945: 
16946: 
16947: 
16948: 
16949:                                    P. Leppänen: Viitasaaren suojatilojen käyttötarkoituksesta
16950: 
16951: 
16952:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16953: 
16954:    Viitasaaren Hakovuoreen on rakenteilla valtion      varikko siirry kokonaisuudessaan Ilmajoelta Viita-
16955: toimesta kalliosuojatiloja, jotka on tarkoitettu       saarelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että Hakovuo-
16956: kansanterveyslaboratorion toiminnan turvaami-          ren kalliosuojan käyttö kokonaisuudessaan selvi-
16957: seksi poikkeuksellisissa oloissa. Kalliosuojatilojen   tetään valtion toimesta. Kysymykseen tulevat
16958: rakentamista varten on puolustusministeriön toi-       lääkintävarikon tai sen osatoimintojen siirtämi-
16959: mesta pakkolunastettu noin 115 ha:n suuruinen          nen Viitasaarelle, kansanterveyslaboratorion ja
16960: alue. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on               valtion eläinlääketieteellisen laitoksen toiminnot
16961: 77 000 000 markkaa ja hyötypinta-alaa 15 000           poikkeuksellisissa oloissa, säteilyturvallisuuslai-
16962: m 2 • Tarkoitukseen on myönnetty tähän mennessä        toksen osatoiminnat ja muut mahdolliset toimin-
16963: kaiken kaikkiaan 43 000 000 markkaa. Raken-            nat.
16964: nustyöt ovat nyt keskeytyksissä, mutta niitä jatke-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16965: taan tänä vuonna ja hanke valmistuu kokonai-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16966: suudessaan vuonna 1987.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16967:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16968:    Tarkoitus on ollut, että Hakovuoren alueelle
16969: siirretään myös nykyisin Ilmajoella toimiva lää-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16970: kintävarikko. Edelleen tarkoituksena on ollut,                ryhtyä, jotta Viitasaaren Hakovuoreen ra-
16971: että lääkintävarikko käyttäisi myös kalliosuojati-            kennettava suojatila saataisiin yhteiskun-
16972: loja hyväkseen. Nyt näyttää siltä, ettei lääkintä-            nan kannalta hyödylliseen käyttöön?
16973: 
16974:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1985
16975: 
16976:                                             Pekka Leppänen
16977: 
16978: 
16979: 
16980: 
16981:   428500891C
16982: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 322
16983: 
16984: 
16985: 
16986: 
16987:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16988: 
16989:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        terveysministeriön sekä puolustusministeriön yh-
16990: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teiseen käyttöön tarkoitetut suojatilat.
16991: olette 24 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-
16992:                                                          Viime keväänä kansanedustaja Helena Pesolan
16993: jeenne n:o 1493 ohella toimittanut valtioneuvos-
16994:                                                       kirjalliseen, samaa asiaa koskevaan kysymykseen
16995: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
16996:                                                       antamassani vastauksessa totesin, että suojatilojen
16997: edustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kirjalli-
16998:                                                       normaaliajan käyttäjäksi tulee puolustusministe-
16999: sesta kysymyksestä n:o 322:
17000:                                                       riö. Sen hallintaan tuleviin tiloihin sijoitetaan
17001:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       varastoitavaa materiaalia, mm. lääkintävarikolta.
17002:          ryhtyä, jotta Viitasaaren Hakovuoreen ra-    Itse varikkoa ei Ilmajoelta siirretä.
17003:          kennettava suojatila saataisiin yhteiskun-      Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä
17004:          nan kannalta hyödylliseen käyttöön?          parhaillaan suunnittelutyö yhdessä suojan tule-
17005:                                                       vien käyttäjien kanssa poikkeusolojen varautu-
17006:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      misselvityksen ja -suunnitelman osalta, jolloin
17007: ti seuraavaa:                                         tarkoituksena on ennen kaikkea saada rakennet-
17008:                                                       tavat tilat yhteiskunnan kannalta asianmukaiseen
17009:     Viitasaaren kuntaan on rakenteilla sosiaali- ja   käyttöön.
17010: 
17011:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1985
17012: 
17013:                                                              Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
17014:                                       1985 vp. -     KK n:o 322                                       3
17015: 
17016: 
17017: 
17018: 
17019:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17020: 
17021:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mensamt av social- och hälsovårdsministeriet
17022: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       samt försvarsministeriet.
17023: 1493 av den 24 september 1985 tili vederbörande         1 mitt svar senaste vår på riksdagsman Helena
17024: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   Pesolas spörsmål angående samma sak nämnde
17025: av riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade          jag att försvarsministeriet kommer att använda
17026: spörsmål nr 322:                                     skyddsutrymmet under normala förhållanden. 1
17027:                                                      de utrymmen som ministeriet kommer att
17028:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       förfoga över placeras materia! som skall upplag-
17029:        för att det skyddsutrymme som byggs i         ras, bl.a. från Sanitetsdepån. Själva depån flyttas
17030:        Hakovuori i Viitasaari kommun skall           inte från Ilmajoki.
17031:        kunna användas på ett från samhällets            Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds
17032:        synpunkt sett nyttigt sätt?                   och planeras som bäst beredskapen för undan-
17033:                                                      tagsförhållanden i samarbete med dem som kom-
17034:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      mer att använda skyddsutrymmet, varvid man
17035: anföra följande:                                     framför allt strävar tili att utrymmena skall
17036:   1 Viitasaari kommun byggs som bäst ett             kunna användas på ett för samhället ändamålsen-
17037: skyddsutrymme, som är avsett att användas ge-        ligt sätt.
17038: 
17039:      Helsingfors den 24 oktober 1985
17040: 
17041:                                                                Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
17042: 1
17043: 1
17044:  1
17045:  1
17046:   1
17047:   1
17048:    1
17049:    1
17050:     1
17051:     1
17052:      1
17053:      1
17054:       1
17055:       1
17056:        1
17057:        1
17058:         1
17059:         1
17060:          1
17061:          1
17062:           1
17063:           1
17064:            1
17065:                                               1985 vp.
17066: 
17067: Kirjallinen kysymys n:o 323
17068: 
17069: 
17070: 
17071: 
17072:                                   Pohjanoksa ym.: Väliaikaisen ammatillisen peruskoulutuksen kalus-
17073:                                     ton omistussuhteista
17074: 
17075: 
17076:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17077: 
17078:    Väliaikaisesta ammatillisesta peruskoulutukses-   velvollisuutta ei kuitenkaan syntyne esimerkiksi
17079: ta on säädetty eräiden ammatillisten oppilaitos-     sen takia, että väliaikainen koulutus vakinaiste-
17080: ten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korko-   taan.
17081: tukilainoista annettuun lakiin (1075 175) väliai-        Edellä todetusta huolimatta ammattikasvatus-
17082: kaisesti lisätyssä 49 a §:ssä (409/79). Säännöksen   hallitus on muun muassa 15.4.1985 päivätyllä
17083: mukaan oppilaitoksen ylläpitäjä saa yksinomaan       kirjeellä n:o 11610185 1 antanut ohjeita, joiden
17084: väliaikaisesta koulutuksesta aiheutuviin kustan-     mukaan oppilaitoksen ylläpitäjä ei omistaisikaan
17085: nuksiin varat valtionosuutena.                       väliaikaista koulutusta varten hankkimaansa ka-
17086:    Väliaikaista koulutusta varten hankittujen ko-    lustoa. Muutoin ohjeita esimerkiksi jo kertaalleen
17087: neiden ja laitteiden omistussuhteista ei ole an-     ostetun kaluston lunastamisesta ei voitane tulki-
17088: nettu vakinaisesta koulutuksesta poikkeavia sään-    ta.
17089: nöksiä. Eräistä ammatillisen koulutuksen väliai-         Edellä todetun perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17090: kaisista järjestelyistä annetun valtioneuvoston      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
17091: päätöksen (434/79) 9 §:n nojalla omistussuhtei-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17092: siin sovelletaan täten, mitä asianomaisesta oppi-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17093: laitoksesta on säädetty tai määrätty.
17094:    Omaisuuksien omistussuhteiden "ei voitane                   Onko Hallitus tietoinen ammattikasva-
17095: katsoa riippuvan siitä, onko hankinta pohjautu-             tushallituksen pyrkimyksistä muuttaa yk-
17096: nut alunperin vakinaisen vai väliaikaisen koulu-            sipuolisesti ammatillisten oppilaitosten
17097: tuksen tarpeisiin. Ammattikasvatushallitukselle             kaluston omistussuhteita ja
17098: ei ole myöskään erikseen annettu valtuutusta                   pitääkö Hallitus koulutuksen vakinais-
17099: muuttaa omistussuhteita.                                    tamista toiminnan lopettamisena ja
17100:    Väliaikaisen koulutuksen päättymiseen liittyen              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17101: oppilaitoksen ylläpitäjällä saattaa olla valtion-           ryhtyä, jotta oppilaitosten ylläpitäjien
17102: osuuslain (1075/75) 41 §:n nojalla velvollisuus             mahdolliset taloudelliset menetykset kor-
17103: palauttaa saamaansa valtionosuutta. Palauttamis-            vataan?
17104: 
17105:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
17106: 
17107:          Aino Pohjanoksa               Päivi Varpasuo                   Sirpa Pietikäinen
17108:          Liisa Hilpelä                 Eeva Turunen                     Kaarina Dromberg
17109:          Pirjo Rusanen                 Martti Tiuri                     Lea Kärhä
17110:                      Eva-Riitta Siitonen            Sakari Valli
17111: 
17112: 
17113: 
17114: 
17115: 428500930M
17116: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 323
17117: 
17118: 
17119: 
17120: 
17121:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17122: 
17123:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tyksin saa varat yksinomaan tästä koulutuksesta
17124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          aiheutuviin menoihin. Kustannusten suorittami-
17125: olette 25 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-         sen edellytyksenä on lisäksi valtionosuuslain
17126: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       (1075/75) 9 §:ssä mainittujen tarpeellisuutta,
17127: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        hankinnan kotimaisuutta jne. tarkoittavien ehto-
17128: Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjalli-         jen huomioon ottaminen.
17129: sesta kysymyksestä n:o 323:                               Vakinaisessa ammatillisessa peruskoulu tukses-
17130:            Onko Hallitus tietoinen ammattikasva-       sa, jossa valtionosuus on vähemmän kuin 100 %
17131:         tushallituksen pyrkimyksistä muuttaa yk-       suoritetuista hankinnoista, oppilaitoksen omista-
17132:         sipuolisesti ammatillisten oppilaitosten       ja tulee käytännössä hankintaobjektin omistajaksi
17133:         kaluston omistussuhteita ja                    ja haltijaksi kun hankintavuoden tiliselvitys on
17134:            pitääkö Hallitus koulutuksen vakinais-      vahvistettu.
17135:         tamista toiminnan lopettamisena ja                Väliaikaisessa ammatillisessa peruskoulutukses-
17136:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sa, jossa valtionosuus on 100 %, oppilaitos hank-
17137:         ryhtyä, jotta oppilaitosten ylläpitäjien       kii saamansa luvan mukaisesti valtion varoilla
17138:         mahdolliset taloudelliset menetykset kor-      käyttöönsä omaisuutta, johon se saa hallintaoi-
17139:         vataan?                                        keuden väliaikaisten opintolinjojen toiminnan
17140:                                                        ajaksi. Esimerkiksi moottoriajoneuvojen rekisteri-
17141:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          otteisiin merkitään omistajaksi Suomen valtio ja
17142: seuraavaa:                                             haltijaksi ao. oppilaitos. Väliaikaisen koulutuk-
17143:                                                        sen varoin hankitut koneet, laitteet ja opetusväli-
17144:    Väliaikaista ammatillista peruskoulutusta on        neet on merkittävä erikseen ja niistä on pidettävä
17145: vuodesta 1976 lukien järjestetty valtion, kuntien,     erillistä kirjanpitoa.
17146: kuntainliittojen ja yksityisten yhteisöjen omista-
17147: missa ammattikasvatushallituksen valvonnan alai-          Väliaikaisen koulutuksen opintolinjan päätty-
17148: sissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuosien          essä valtio omistajana siirtää kalustonsa muun
17149: 1976-1985 välisenä aikana näihin oppilaitoksiin        uutena aloittavan tai puutteellisesti varustettuna
17150: on perustettu yhteensä 94 300 aloituspaikkaa.          jatkavan väliaikaisen opintolinjan käyttöön. Esi-
17151: Kuluvana vuonna tulo- ja menoarvion perustelu-         merkiksi opintolinjan lakattua tarpeettomaksi
17152: jen mukaan väliaikaisessa koulutuksessa on aloi-       käyneitä oppilasasuntolaparakkeja on vuosittain
17153: tuspaikkoja 8 500 ja oppilaita kaikkiaan noin          siirretty useita toisille paikkakunnille uuden väli-
17154: 12 500.                                                aikaisen koulutuksen aloittamisen mahdollista-
17155:    Väliaikaisella ammatillisella koulutuksella on      miseksi. Kaluston uudelleensijoittamisvaikeuksia
17156: voitu nopeasti ja tehokkaasti lisätä nuorisolle        ei väliaikaisen koulutuksen laajetessa yleensä ole
17157: tarjottavia ammatillisia koulutuspaikkoja. Koulu-      ollut.
17158: tuspisteitä on voitu perustaa myös sellaisille paik-       Mikäli oppilaitoksen omistaja kaluston siirtoon
17159: kakunnille, joissa vastaavaa koulutusta ei aikai-      liittyvien ongelmien johdosta on ilmaissut halun-
17160: semmin ole ollut. Huomattava osa perustetuista         sa lunastaa valtion kalustoa on pyyntöön yleensä
17161: koulutuspisteistä on myöhemmin vakinaistettu ja        suostuttu. Minkäänlaista lunastusvelvoitetta ei
17162: niitä tullaan edelleen vakinaistamaan.                 oppilaitoksella ole, toisaalta ei myöskään lunas-
17163:    Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen rahoi-        tusoikeutta. Joustavan poistomenettelyn takia lu-
17164: tus perustuu valtion oppilaitosten osalta asetuk-      nastus on oppilaitokselle edullinen tapa täyden-
17165: seen (325 166; 412 /79), metsäoppilaitosten osalta     tää vakinaisen koulutuksen määrärahalla hankit-
17166: lakiin (280/76; 410/79), invalidien ammatillis-        tavaa kalustoa. Lunastushintana oppilaitos suorit-
17167: ten oppilaitosten osalta lakiin (411/79) sekä          taa halutessaan pelkästään väliaikaisen koulutuk-
17168: kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten osalta       sen kalustohankintoihin oppilaitoksen käyttöön
17169: lakiin (1075/75), jonka 49 a §:n (279/76; 409/         osoitetun valtion määrärahan ja vakinaiseen kou-
17170: 79) mukaan oppilaitoksen omistaja tietyin edelly-      lutukseen muutoin myönnettävän valtionosuu-
17171:                                        1985 vp. -      KK n:o 323                                          3
17172: 
17173: den välisen erotuksen vähennettynä vielä vuotui-       erilliset säädökset ja alemmanasteiset määräykset,
17174: silla poistoilla ja mahdollisilla kertapoistoilla.     ammattikasvatushallitus pitää väliaikaista koulu-
17175:     Kirjallisessa kysymyksessä annetaan ymmärtää,      tusta omana toimintana lain ( 10 751 75) 41 §: n
17176: että oppilaitokset velvoitettaisiin ''jo kertaalleen   tarkoittamassa mielessä. Koulutuksen vakinaista-
17177: ostetun" kaluston lunastamiseen. Tämän johdos-         minen merkitsee siten väliaikaisen koulutuksen
17178: ta voi todeta, että oppilaitos on ostanut käyt-        toiminnan lopettamista.
17179: töönsä valtion lukuun omaisuutta, jonka hankin-
17180:                                                           Kirjallisessa kysymyksessä tiedusteliaan myös
17181: takustannukset valtio on yksin maksanut. Valtio
17182: omistajana siirtää kalustonsa oppilaitokselta kun      toimenpiteitä oppilaitosten ylläpitäjien mahdol-
17183:                                                        listen taloudellisten menetysten korvaamiseksi.
17184: väliaikainen koulutus on päättynyt. Oppilaitok-
17185:                                                        Taloudellisia menetyksiä ei synny. Vakinaisen
17186: sen aloitteesta voidaan kuitenkin myös käyttää
17187: toissijaisena mahdollisuutena lunastusmenette-         koulutuksen omarahoitusosuuden maksamisen
17188:                                                        asemesta väliaikaista ammatillista peruskoulutus-
17189: lyä.                                                   ta järjestävä oppilaitos saa merkittävää taloudel-
17190:     Ammattikasvatushallituksella ei ole pyrkimyk-
17191:                                                        lista etua sillä, että käyttömenoihin luettavat
17192: siä eikä toimivaltaa muuttaa yksipuolisesti valtion
17193:                                                        opetusvälineet, tarvikkeet, raaka-aineet, työkalut
17194: kaluston omistussuhteita. Oppilaitoksen hallin-
17195:                                                        jne. eivät kuulu AKH:n yleiskirjeessä 11610/85 I
17196: taan luovutetun kaluston omistuksen siirtäminen
17197:                                                        tarkoitetun siirto-, lunastus- ja poistomenettelyn
17198: oppilaitoksen omistajalle voi sen sijaan tapahtua
17199:                                                        piiriin. Huomattavaa taloudellista etua saavat
17200: valtion hankinnoista annettujen säädösten ja val-
17201:                                                        myös ne oppilaitokset, jotka voivat käyttää mo-
17202: tiovarainministeriön antamien ohjeiden ja mää-
17203:                                                        mentin 29.86.21.2 määrärahaa majoitus- ja ope-
17204: räysten mukaisesti.
17205:                                                        tustilojen rakentamiseksi ilman omaa rahoitus-
17206:     Valtionosuuslain (1075/75) 1 §:n 2 momentin        osuutta sijoitusmenoihin. Kaluston investointi-
17207: mukaan tässä laissa tarkoitettuihin valtionosuuk-      menoja ei omistajalla taas voi lainkaan olla, kun
17208: siin ja -avustuksiin ei sovelleta kuntien ja kun-      yllä todetun mukaisesti kalusto hankitaan valtion
17209: tainliittojen vattionosuuksista ja -avustuksista an-   laskuun väliaikaisten opintolinjojen toiminnan
17210: nettua lakia (35/73). Valtionosuuslain (1075/75)       aikana käytettäväksi. Halutessaan oppilaitos voi
17211: 41 §:n 1 ja 3 momentin nojalla laitoksen tai osan      lisäksi edellä selostetulla tavalla saada taloudellis-
17212:  siitä saama valtionosuus, joka kokonaan tai osit-     ta etua kaluston edullisen lunastusmenettelyn
17213:  tain siirtyy käytettäväksi saman omistajan ylläpi-    ansiosta.
17214:  tämään toiseen toimintaan, on palautettava valti-
17215:  olle, jollei valtioneuvosto toisin päätä.                 Ammattikasvatushallitus on antanut kirjeel-
17216:     Valtioneuvoston päätöksellä (434/79) eräistä       lään n:o 11610/85, 14.5.1985 ohjeet kunnallisil-
17217:  ammatillisen peruskoulutuksen väliaikaisista jär-     le ja yksityisille oppilaitoksille väliaikaisen amma-
17218:  jestelyistä kuten ei myöskään valtionosuuslain        tillisen koulutuksen määrärahoin hankitusta ka-
17219:  (1075/75) 49 a §:ssä ole mainintaa valtion-           lustosta. Ohjeiden tarkoituksena on ollut selkeyt-
17220:  osuuslain 41 §:n soveltamatta jättämisestä.           tää väliaikaisen peruskoulutuksen hankintoihin
17221:     Kun väliaikaisesta ammatillisesta koulutuksesta    liittyviä menettelytapoja, eikä suinkaan muuttaa
17222:  on annettu vakinaisesta koulutuksesta poikkeavat      omistussuhteita.
17223: 
17224:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1985
17225: 
17226:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
17227: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 323
17228: 
17229: 
17230: 
17231: 
17232:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
17233: 
17234:   1 det syf~e 37 § 1 mom. riksdagsordningen               När det gäller forstläroanstalter tillämpas lagen
17235: anger har Nt, Herr Talman, med Eder skrivelse          (280/76 ändro 410/79), beträffande finansie-
17236: av den 25 september 1985 till vederbörande             ringen av yrkesläroanstalter för invalider tilläm-
17237: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande      pas lagen (411/79) samt i fråga om kommunala
17238: av riksdagsman Aino Pohjanoksa m.flo under-            och privata läroanstalter tillämpas lagen (1075/
17239: tecknade spörsmål nr 323:                              75)0
17240:             Är Regeringen medveten om att yrkes-          Enligt 49 a § lagen om statsandelar och
17241:          utbildningsstyrelsen strävar till att ensi-   -understöd samt räntestödslån åt vissa läroanstal-
17242:          digt ändra ägandeförhållanden när det         ter {1075/75, ändr. 279/76; 409/79) erhåller
17243:          gäller inventarier vid yrkesinriktade läro-   ägaren tili läroanstalten under vissa förutsätt-
17244:          anstalter, och                                ningar medel enbart för de av denna utbildning
17245:             anser Regeringen att ordinarie utbild-     föranledda utgifternao Förutsättning för erläg-
17246:          ning innebär att verksamheten upphör          gande av statsandel för kostnaderna är dessutom
17247:          samt                                          att de villkor som avses i 9 § statsandelslagen och
17248:                                                        som går ut på att kostnaderna är av nöden,
17249:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
17250:                                                        anskaffning av inhemsk produktion etc. iakttas!
17251:          för att läroanstalternas upprätthållare
17252:          skall ersättas för eventuella ekonomiska         lnom den ordinarie yrkesinriktade utbild-
17253:          förluster?                                    ningen där statsandelen är mindre än 100 % av
17254:                                                        anskaffningarna, blir ägaren till läroanstalten
17255:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       även ägare till och innehavare av anskaffningsob-
17256: framföra följande:                                     jektet sedan kontoutredningen för hela anskaff-
17257:                                                        ningsåret fastställtso
17258:    Sedan år 1976 har temporär yrkesinriktad ut-
17259:                                                           lnom den temporära yrkesinriktade utbildning
17260: bildning anordnats vid sådana yrkesinriktade lä-
17261:                                                        där statsandelen utgör 100 %, anskaffar läroan-
17262: roanstalter som ägs av staten, kommun, kommu-
17263:                                                        stalten egendom till sitt förfogande med statens
17264: nalförbund och privata samfund och som lyder
17265:                                                        me del sedan den fått tillstånd härför Läroanstal-
17266: under yrkesutbildningsstyrelseno Under åren
17267:                                                                                               0
17268: 
17269: 
17270: 
17271: 
17272:                                                        ten beviljas besittningsrätt till denna egendom
17273: 1976-1_985 har soammanlagt 94 300 nybörjar-
17274:                                                        för en så lång tid som undervisning ges på
17275: plat~er otnrättats vtd dessa läroanstalter Enligt
17276:                                                        temporära studielinjero Toexo i motorfordonens
17277:                                            0
17278: 
17279: 
17280: 
17281: 
17282: ~ottvenng~rna 1 statsförslaget är antalet nybör-
17283:                  0
17284: 
17285: 
17286: 
17287: 
17288:                                                        registerutdrag anges finska staten som ägare och
17289: jarplatser mom den temporära utbildningen
17290: 8 500 platser under innevarande åro Antalet
17291:                                                        respektive läroanstalt anges som innehavareo De
17292:                                                        apparater, anläggningar och läromedel, som an-
17293: elever är sammanlagt ca 12 500 elever.
17294:                                                        skaffas med de medel som är avsedda för den
17295:    Genom temporär yrkesinriktad utbildning har         temporära utbildningen, bör upptas och bokföras
17296: det varit möjligt att snabbt och effektivt öka
17297:                                                        separat.
17298: aJ?-talet utbildningsplatser inom yrkesutbild-
17299: mngen för unga personero Det har varit möjligt            Då undervisningen på studielinjer inom den
17300: att grunda utbildningsställen även på sådana           temporära utbildningen upphör överför staten
17301: orter där man inte tidigare gett motsvarande           som ägare sina inventarier till att användas på en
17302: utbildning. En betydande del av dessa nya ut-          ny, temporär studielinje eller på en linje som vill
17303: bildningsställen har senare ombildats till ordina-     fortsätta sin verksamhet och som har bristfällig
17304: rie och de kommer även i fortsättningen att            apparatur till sitt förfogandeo
17305: ombildas till ordinarie ställeno                          Då toexo verksamheten på en studielinje upp-
17306:  0
17307:    1 fråga om statliga läroanstalter bygger finan-
17308:      0
17309:                                                        hört har man årligen överfört toexo flera elev-
17310: stenngen av den temporära yrkesinriktade utbild-       hemsbaracker som inte mera behövs, till nya
17311: ningen på förordningen (325/76; ändro 412/             orter för att en ny temporär utbildning skall
17312: 79)0                                                   kunna inledas.
17313:                                         1985 vp. -      KK n:o 323                                        5
17314: 
17315:     På basis av den utvidgade temporära utbild-         samma ägare skali återbetalas tili staten, såvida
17316: ningen har det vanligen inte varit svårt att            statsrådet inte fattar ett annorlunda beslut.
17317: omplacera inventarierna. Om ägaren tili läroan-              Varken statsrådets beslut om vissa temporära
17318: stalten har uttryckt vilja för att inlösa tili staten    arrangemang för den fackliga grundutbildningen
17319: hörande inventarier på basis av problem i anslut-       elier 49 a § statsandelslagen (1075/75) innehåller
17320: ning tili överföringen av inventarier har man i         ett omnämnande att 41 § statsandelslagen inte
17321: allmänhet bifallit begäran. Läroanstalten har            tillämpats.
17322: ingen skyldighet att inlösa inventarier. Å andra             Då å ena sidan stadganden och å andra sidan
17323: sidan har den inre heller rätt att inlösa inventa-       bestämmelser av lägre ordning om temporär
17324: rier. På basis av ett smidigt avskrivningsförfaran-      yrkesutbildning avviker från bestämmelserna om
17325: de är det vanligen fördelaktigt för läroanstalten        ordinarie utbildning, anser yrkesutbildningssty-
17326: att inlösa ifrågavarande inventarier och på detta       relsen att temporär utbildning utgör egen verk-
17327: sätt komplettera antalet inventarier som anskaffas      samhetsform i det syfte som avses i 41 § statsan-
17328: med det anslag som är avsett för anskaffning av          delslagen (1075/75). Om utbildningen ombildas
17329: inventarier för den ordinarie utbildningen. Om           tili ordinarie upphör således den temporära ut-
17330: läroanstalten vill inlösa inventarierna, erlägger        bildningen.
17331: den i inlösningspris endast skillnaden mellan det            I det skriftliga spörsmålet frågar riksdagsman
17332: statliga anslag som är avsett för läroanstalten för      Aino Pohjanoksa även vilka åtgärder man kom-
17333: anskaffning av inventarier för den temporära            mer att vidta för att läroanstalternas upprätthål-
17334: utbildningen och den statsandel som annars               lare ersätts för eventuelia ekonomiska förluster.
17335: beviljas för den ordinarie utbildningen. Från            Inga ekonomiska förluster kommer att uppstå. I
17336: denna skillnad avdras ännu årliga avskrivningar         stäliet för utbetalningen av självfinansieringsan-
17337: och eventuella engångsavskrivningar.                     delen i fråga om ordinarie utbildning, får den
17338:     I det skriftliga spörsmålet låter riksdagsman        läroanstalt som anordnar temporär yrkesinriktad
17339: Aino Pohjanoksa förstå att läroanstalterna              utbildning betydande ekonomiska fördelar där-
17340: förpliktas att inlösa inventarier vilka redan en        igenom att de läromedel, materia!, redskap etc.
17341: gång köpts. På basis därav kan man konstatera           som beräknas ingå i driftskostnaderna inte om-
17342: att läroanstalten för statens räkning köpt egen-        fattas av det förfaringssätt i fråga om överföring,
17343: dom tili sitt förfogande för viiken staten har          inlösen och avskrivning, som avses i yrkesutbild-
17344:  betalat anläggningskostnaderna. Staten överför          ningsstyrelsens cirkulär 11160 18 5. Ä ven de läro-
17345: som ägare sina inventarier från läroanstalten            anstalter som kan använda anslaget under mo-
17346: sedan den temporära utbildningen upphört. På            mentet 29.86.21.2 för byggande av inkvarte-
17347: läroanstaltens initiativ kan man dock som ett           rings- och undervisningsutrymmen utan någon
17348: annat alternativ använda inlösningsförfarandet.         egen finansiering av utgifterna för inventarier
17349:                                                         kan dra betydande ekonomiska fördelar härav.
17350:     Yrkesutbildningsstyrelsen strävar inte tili och
17351:                                                         Däremot kan ägaren inte alis ha investeringsut-
17352: har inre heller befogenhet att ensidigt ändra
17353:                                                         gifter för inventarier, då invenrarierna i enlighet
17354: ägandeförhållanden när det gälier statens inven-
17355:                                                         med vad som ovan anförts anskaffas för statens
17356: tarier. Överföringen tili läroanstaltens ägare av
17357:                                                         räkning för att användas så länge som undervis-
17358: äganderätten tili de inventarier som överlåtits tili
17359:                                                         ning ges på temporära studielinjer. Om läroan-
17360: läroanstalten kan däremot ske i enlighet med
17361:                                                         stalten så vili, kan den dessutom på sätt som
17362:  stadgandena om statliga anskaffningar elier de
17363:                                                         ovan anförts få ekonomisk fördel tack vare det
17364:  anvisningar och direktiv som finansministeriet
17365:                                                         förmånliga inlösningsförfarandet.
17366:  urfärdat.
17367:                                                             Yrkesutbildningsstyrelsen har genom sitt brev
17368:     Lagen om statsandelar och -understöd åt kom-        av 14.5.1985 nr 11610/ 85 givit kommunerna
17369:  muner och kommunalförbund (35/73) tillämpas            och de privata läroanstalterna anvisningar angå-
17370:  dock inte enligt 1 § 2 mom. statsandelslagen på        ende de inventarier som anskaffats med de anslag
17371:  de statsandelar och -understöd som avses i denna       som är avsedda för inventarier för den temporära
17372:  lag.                                                   yrkesinriktade utbildningen. Avsikten med anvis-
17373:      Starsandel som läroanstalt elier en del därav      ningarna är att göra förfaringssätten i anslutning
17374:  med stöd av 41 § 3 mom. statsandelslagen               tili anskaffningar för den temporära grundutbild-
17375:  (1075/75) fått, och som helt elier delvis överförts    ningen klarare och ingaluoda att ändra ägande-
17376:  tili någon annan verksamhet som upprätthålis av        förhållanden.
17377:     Helsingfors den 31 oktober 1985
17378: 
17379:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
17380: 1
17381: 1
17382:  1
17383:   1
17384:   1
17385:    1
17386:    1
17387:     1
17388:      1
17389:      1
17390:       1
17391:       1
17392:        1
17393:         1
17394:         1
17395:          1
17396:           1
17397:           1
17398:            1
17399:             1
17400:             1
17401:              1
17402:              1
17403:               1
17404:                1
17405:                1
17406:                 1
17407:                 1
17408:                  1
17409:                                               1985 vp.
17410: 
17411: Kirjallinen kysymys n:o 324
17412: 
17413: 
17414: 
17415: 
17416:                                   Varpasuo ym.: Muutoksenhakumahdollisuudesta ammattikasvatus-
17417:                                     hallinnossa
17418: 
17419: 
17420:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17421: 
17422:    Eduskunnan oikeusasiamies on vuoden 1984          pitäjää sitova määräys. Sillä perusteella, että
17423: toiminnastaan laatimassa kertomuksessa sivuilla      lääninhallituksen päätös ei ole lopullinen, lää-
17424: 164 ja 165 kiinnittänyt huomiota ammattikasva-       ninhallituksen päätökseen ei tule ammattikasva-
17425: tushallituksen toiminnassa ilmenneisiin epäkoh-      tushallituksen ohjeen mukaan liittää valitusosoi-
17426: tiin. Tällaisia oli ilmennyt muun muassa hallin-     tusta eikä siitä voi tehdä valitusta.
17427: topäätöksiin liittyvien muutoksenhakua koske-           Korkein hallinto-oikeus on muun muassa pää-
17428: vien valitusosoitusten ja kieltojen merkitsemises-   töksellään n:o 5189/65/84 kumonnut lääninhal-
17429: sä.                                                  lituksen ja edelleen kouluhallituksen päätöksen,
17430:     Ammattikasvatushallitus on antanut muun          jotka oli tehty edellä mainitun kehittämisohjel-
17431: muassa 3. 5.1985 päivätyllä kirjeellä ohjeita lää-   ma-asetuksen 4 §:n nojalla.
17432: ninhallituksille kolmannen kehittämisohjelman           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17433: 1986-88 oppilaitoskohtaisten tavoitteiden hy-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17434: väksymistä varten. Näiden ohjeiden yhtenä liit-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17435: teenä on muistio oppilaitoskohtaisia aloituspaik-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17436: katavoitteita koskevan lääninhallituksen päätök-               Onko Hallitus tietoinen, että koulu-
17437: sen valituskelpoisuudesta. Muistio on päivätty              hallitus ja ammattikasvatushallitus sovel-
17438: 2.5.1985 ja siinä on kirjainyhdistelmät MP/MV/              tavat samaa säännöstä päätösten valitus-
17439: AH.                                                         kelpoisuuden kannalta eri tavoin,
17440:     Mainitun muistion mukaan lääninhallituksen                voiko hallintopäätös olla Hallituksen
17441: kehittämisohjelmasta annetun asetuksen (543/                mielestä sitova, mutta ei lopullinen, ja
17442: 80, muutos 931182) 4 §:n 2 momentin nojalla                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17443: tekemä oppilaitoskohtainen päätös ei ole lopulli-           ryhtyä, jotta oikeusturvaa lisättäisiin am-
17444: nen, mutta kuitenkin samalla oppilaitoksen yllä-            mattikasvatushallinnossa?
17445: 
17446:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1985
17447: 
17448:          Päivi Varpasuo             Eeva Turunen                       Liisa Hilpelä
17449:          Aino Pohjanoksa            Sakari Valli                       Tapio Holvitie
17450:                      Kaarina Dromberg                         Pirjo Rusanen
17451: 
17452: 
17453: 
17454: 
17455: 428500931N
17456: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 324
17457: 
17458: 
17459: 
17460: 
17461:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17462: 
17463:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mien yleisten perusteiden mukaisesti myöntänyt
17464: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         luvan lukion alimman luokan rinnakkaisluokan
17465: olette 25 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-        ylläpitämiseen. Lukion osalta sama viranomainen
17466: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      siten sekä hyväksyy oppilaitoskohtaiset tavoitteet
17467: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       että myöntää luvan alimman luokan rinnakkais-
17468: Päivi Varpasuon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     luokan ylläpitämiseen. Uusissa säännöksissä ei ole
17469: kysymyksestä n:o 324:                                 asetettu lääninhallituksen lupaa edellytykseksi ai-
17470:                                                       noastaan lukion rinnakkaisluokkaan kohdistuvan
17471:           Onko Hallitus tietoinen, että koulu-        valtionavun maksamiselle. Elokuun 1 päivänä
17472:        hallitus ja ammattikasvatushallitus sovel-     1985 voimaan tulleella asetuksen muutoksella
17473:        tavat samaa säännöstä päätösten valitus-       (723/84) lisättiin kunnan peruskoulun, lukion ja
17474:        kelpoisuuden kannalta eri tavoin,              yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista
17475:          voiko hallintopäätös olla Hallituksen        sekä lainoista annettuun asetukseen (1118/78)
17476:        mielestä sitova, mutta ei lopullinen, ja       uusi 5 c §, jonka 3 momentissa lukion alimman
17477:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vuosiluokan valtionosuuden ja -avustuksen saa-
17478:        ryhtyä, jotta oikeusturvaa lisättäisiin am-    misen nimenomaiseksi ehdoksi on asetettu, että
17479:        mattikasvatushallinnossa?                      lääninhallitus on keskiasteen koulutuksen kehit-
17480:                                                       tämisohjelmasta annetun asetuksen 4 §:n mukai-
17481:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sesti hyväksynyt perusopetusryhmän muodosta-
17482: ti seuraavaa:                                         misen. Lukion osalta lääninhallituksen tekemä
17483:                                                       oppilaitoskohtaisia tavoitteita koskeva päätös on
17484:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmasta       katsottava lopulliseksi.
17485: annetun asetuksen (543/80) 4 §:n 2 momentin
17486: mukaan, sellaisena kuin se on muutettuna 14              Sen sijaan ammatillisia oppilaitoksia koskevissa
17487: päivänä joulukuuta 1982 annetussa asetuksessa         oppilaitosmuotokohtaisissa säännöksissä, kuten
17488: (931/82), lääninhallitus hyväksyy kehittämisoh-       esimerkiksi ammattioppilaitoksista annetun ase-
17489: jelman nojalla alueellaan järjestettävän lukiokou-    tuksen (3 159) 29 §:ssä ja kauppaoppilaitoksista
17490: lutuksen ja ammattikasvatushallituksen antamien       annetun asetuksen (339/71) 42 §:ssä, on erikseen
17491: tarkempien ohjeiden mukaisesti ammatillisen           säännökset oppilaitosten toiminnan laajentami-
17492: koulutuksen oppilaitoskohtaiset tavoitteet, keski-    sesta. Toimivalta näissä kysymyksissä on yleensä
17493: asteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain        ammattikasvatushallituksella tai valtioneuvos-
17494: toimeenpanon edellyttämät oppilaitoskohtaiset         tolla. Tämä päätöksenteko edellyttää aina oppi-
17495: järjestelyt sekä oppilaitosten yhteistoimintaa kos-   laitoksen omistajayhteisön hakemusta. Päätösten
17496: kevat oppilaitoskohtaiset määräykset.                 olemassaolo on eräiden ammatillisten oppilaitos-
17497:    Heinäkuun 1985 loppuun voimassa olleen             ten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korko-
17498: kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista annetun   tukilainoista annetun lain (1075/75) 3 §:ssä ase-
17499: asetuksen (444/70) 44 §:n 3 momentin mukaan,          tettu valtionosuuden ja -avustuksen myöntämi-
17500: sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä           sen edellytykseksi. Tämän vuoksi on katsottu,
17501: huhtikuuta 1977 annetussa asetuksessa (326/77),       ettei ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtai-
17502: edellytyksenä lukion rinnakkaisluokkaan kohdis-       sia tavoitteita koskeva lääninhallituksen päätös
17503: tuvan valtionavun maksamiselle on, että piirihal-     voi olla muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
17504: lintoviranomainen on opetusministeriön päättä-        tun lain (154/50) 3 §:n 1 momentin tarkoittama
17505:                                      1985 vp. -     KK n:o 324                                    3
17506: 
17507: toimenpide, jolla asia on lopullisesti ratkaistu.   tuu. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön
17508: Ko. päätös on katsottu hallintoviranomaisen an-     kokonaisuudistusta valmistelemaan asetettiin 21
17509: tamaksi sitovaksi määräykseksi.                     päivänä kesäkuuta 1984 ammatillisen koulutuk-
17510:    Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta       sen säädöstoimikunta, jonka työn osana käsitel-
17511: koskevat säädökset poikkeavat siis toisistaan ja    lään myös päätöksentekomenettelyä, ammatilli-
17512: siten myös koulutuksen laajentamista koskeva        sen koulutuksen aloituspaikkojen määrää ja ja-
17513: päätöksentekojärjestys on erilainen, mistä kysy-    kautumista.
17514: myksessä tarkoitettu menettelyn erilaisuus joh-
17515: 
17516:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 198 5
17517: 
17518:                                                                  Opetusministeri Kaan'na Suonio
17519: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 324
17520: 
17521: 
17522: 
17523: 
17524:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17525: 
17526:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           känna målen för varje gymnasium och att bevilja
17527: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tilistånd för upprätthåliande av paralleliklass i
17528: av den 25 september 1985 till vederbörande            lägsta klassen i gymnasiet. I de nya stadgandena
17529: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     har man inte utgått från att utbetalning av
17530: av riksdagsman Päivi Varpasuo m.fl. underteck-        statsunderstöd för enbart paralieliklass i gymna-
17531: nade spörsmål nr 324:                                 siet förutsätter länsstyrelsens tilistånd. Genom
17532:                                                       den ändring av förordningen 723/84, som trädde
17533:           Är Regeringen medveten om att skol-         i kraft den 1 augusti 1985, fogades en ny 5 c §
17534:        styrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen        tili förordningen om statsandelar och -understöd
17535:        tillämpar samma stadgande på olika sätt        samt lån åt kommunala grundskolor, gymnasier
17536:        ifråga om möjligheten att anföra besvär        och alimänna bibliotek ( 1118/7 8). Enligt 5 c § 3
17537:        över beslut,                                   mom. nämnda förordning stadgas det uttryckli-
17538:           anser Regeringen att ett förvaltnings-      gen, att för att statsandel för basgrupp i gymna-
17539:        beslut kan vara bindande men inte slut-        siets lägsta årskurs skali beviljas förutsätts ytterli-
17540:        giltigt, och                                   gare att länsstyrelsen i enlighet med 4 § förord-
17541:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningen om program för utvecklandet av utbild-
17542:        för att rättsskyddet skall kunna ökas inom     ningen på melianstadiet har godkänt bildandet
17543:        förvaltningen av yrkesutbildningen?            av basgruppen.
17544:                                                           För gymnasiets vidkommande bör man anse
17545:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att det beslut som länsstyrelsen fattat om målen
17546: framföra följande:                                    för varje läroanstalt är slutgiltigt.
17547:    Enligt 4 § 2 mom. förordningen om program              De stadganden som gälier olika typer av yrkes-
17548: för utvecklandet av utbildningen på mellansta-        läroanstalter som t.ex. 29 § förordningen om
17549: diet, sådant det lyder ändrat genom förordning        yrkesundervisningsanstalter (3 159) och 42 §
17550: av den 14 december 1982 (931182), godkänner           förordningen om handelsläroverk (339/71) inne-
17551: länsstyrelsen med stöd av utvecklingsprogrammet       hålier däremot särskilda bestämmelser 0m ut-
17552: särskilt för varje läroanstalt målen för den gym-     vidgning av verksamheten vid varje läroanstalt.
17553: nasieutbildning och i enlighet med de närmare         Handhavandet av dessa ärenden hör i alimänhet
17554: anvisningar som yrkesutbildningsstyrelsen med-        till yrkesutbildningsstyrelsens eller statsrådets be-
17555: delar, den yrkesutbildning som ordnas inom dess       fogenheter. Detta beslutsfattande förutsätter
17556: område, de arrangemang som verkställigheten av        alltid en ansökan från ägarsamfundet. Förutsätt-
17557: lagen om utvecklande av utbildningen på mel-          ning för beviljande av statsandel och -understöd
17558: lanstadiet förutsätter för varje läroanstalts del     är enligt 3 § lagen om statsandelar och -under-
17559: samt de bestämmelser beträffande varje läroan-        stöd samt räntestödslån åt vissa yrkesläroanstalter
17560: stalt som rör samarbetet mellan läroanstalterna.      (1075/75) att det finns beslut härom. Därför har
17561:    Enligt 44 § 3 mom. förordningen om kommu-          man ansett att det länsstyrelsens beslut som
17562: nala och privata läroverk (444/70), som var           gäller målen för varje läroanstalt inom yrkesut-
17563: gällande tili slutet av juli 1985 och sådant det      bildningen inte kan vara sådan åtgärd som avses i
17564: lyder ändrat genom förordning av den 15 april         3 § 1 mom. lagen om ändringssökande i förvalt-
17565: 1977 (326/ 77), förutsätter utbetalning av stats-     ningsärenden (154/ 50) med stöd av vilket saken
17566: understöd för paralleliklass i gymnasiet, att dis-    kan anses vara slutgiltigt avgjord. Man har ansett
17567: triktsförvaltningsmyndigheten i enlighet med de       att ifrågavarande beslut är en bindande bestäm-
17568: alimänna grunder, varom undervisningsminis-           melse som förvaltningsmyndigheterna givit.
17569: teriet fattat beslut, har beviljat tilistånd för          De stadganden som gälier utbildning vid gym-
17570: upprätthåliande av paralieliklass tili lägsta klas-   nasiet och utbildning vid yrkesläroanstalter avvi-
17571: sen i gymnasiet. I fråga om gymnasiet ankommer        ker således från varandra. Därför är även den
17572: det således på samma myndighet att både god-          ordning som tillämpas vid fattande av beslut om
17573:                                       1985 vp. -- RJC n:o 324                                     5
17574: 
17575: urvidgning av utbildningen olika, och därav          utbildningen. En del av arbetet går ut på att
17576: föranleds den olikhet i förfarandet som avges i      man även behandlar förfarandet vid beslutsfat-
17577: spörsmålet. Den 21 juni 1984 tillsattes kommis-      tandet. Vidare behandlar man antalet nybörjar-
17578: sionen för stadganden om yrkesutbildning med         platser inom yrkesutbildningen samt deras
17579: uppgift att bereda en total lagstiftning om yrkes-   fördelning mellan olika läroanstalter.
17580: 
17581:      Helsingfors den 31 oktober 1985
17582: 
17583:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
17584: 1
17585: 
17586: 1
17587: 
17588: 1
17589: 
17590:     1
17591: 
17592:     1
17593: 
17594:     1
17595: 
17596:         1
17597: 
17598:         1
17599: 
17600:         1
17601: 
17602:             1
17603: 
17604:             1
17605: 
17606:             1
17607: 
17608:                 1
17609: 
17610:                 1
17611: 
17612:                 1
17613: 
17614:                     1
17615: 
17616:                     1
17617: 
17618:                     1
17619: 
17620:                         1
17621:                                                 1985 vp.
17622: 
17623: Kirjallinen kysymys n:o 325
17624: 
17625: 
17626: 
17627: 
17628:                                    Dromberg ym.: Kuulovammaisten televisiopalveluiden parantami-
17629:                                      sesta
17630: 
17631: 
17632:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17633: 
17634:    Maassamme on noin 300 000 kuulovammaista,             Lisäksi ohjelmien toteutuksessa tulisi parantaa
17635: joista noin 5 000 on viittomakieltä käyttäviä          kuulutusten ja puheosuuksien kuuluvuutta ja
17636: kuuroja ja noin 3 000 aikuisena kuuroutuneita.         taustaäänet saada vähemmän häiritseviksi, mikä
17637: Tähän lukuun sisältyvät myös ns. vanhuuden             parantaisi huonokuuloisten mahdollisuuksia seu-
17638: huonokuuloiset, joiden määrä tulee kasvamaan           rata ohjelmia.
17639: väestön ikärakenteen muutoksen myötä. Kuulon-             Ohjelmatekstityksen kehittäminen ei myös-
17640: huoltoliiton 12 000 jäsenen keski-ikä on jo nyt        kään saa tapahtua viitottujen ohjelmien kustan-
17641: 64 vuotta.                                             nuksella, vaan rinnan tekstityksen kanssa on
17642:                                                        kehitettävä viitottuja ohjelmia viittomakieltä
17643:    Koska kuulovammaiset eivät pysty kuuntele-          käyttäville kuuroille, joille suomi 1ruotsi on vieras
17644: maan radiota, on televisio heille tärkeä tiedon-       kieli.
17645: saantiväline. Tosin he voivat seurata täysipainoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17646: ;esti vain tekstitettyjä ohjelmia. Tällä hetkellä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17647: heitä varten tekstitetään vain yksi ohjelma viikos-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17648: >a. Suomenruotsalaisia ohjelmia ei ruotsinkielisil-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17649: le kuulovammaisille tekstitetä lainkaan. Tilan-
17650: aetta ei voida pitää tyydyttävänä siihen nähden,                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17651: että kuulovammaiset maksavat saman lupamak-                    ryhtyä riittävien resurssien takaamiseksi
17652: mn kuin muutkin voimatta kuitenkaan hyödyn-                    tekstitelevisiolle
17653: tää kaikkia television tarjoamia palveluja.                       - vähintään yhden suomenkielisen
17654:                                                                ohjelman tekstittämiseen päivässä,
17655:    Se seikka, että lähes ainoat jatkuvasti tekstite-              - sähkeuutisten jatkuvaan ja säännöl-
17656: :yt ohjelmat ovat ulkomaisia sarjoja ja asiaohjel-             liseen tekstittämiseen molemmilla koti-
17657: nia, on johtanut siihen, että esimerkiksi nuorilla             maisilla kielillä,
17658: mulovammaisilla on paremmat tiedot muiden                         -    viittomakielisen viikkokatsauksen
17659: naiden kuin oman maansa kulttuurista ja olois-                 tekstittämiseen myös ruotsin kielellä,
17660: :a. On siis kohtuullista vaatia, että kuulovam-                         suomenruotsalaisten ohjelmien
17661: naisia ja huonokuuloisia varten tekstitetään koti-             tekstittämiseen ruotsinkielisiä kuulovam-
17662: naiset uutis- ja asiaohjelmat, yhteiskunnalliset               maisia varten ja
17663: )hjelmat, urheilu- ja viihdeohjelmat sekä koti-                   - merkittävien urheiluohjelmien pi-
17664:  naiset elokuvat.                                              katekstittämiseen?
17665: 
17666:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1985
17667: 
17668:          Kaarina Dromberg                 Kari Rajamäki                   Jouni ]. Särkijärvi
17669:          Georg C. Ehrnrooth               Reijo Lindroos                  Aapo Saari
17670:          Anna-Liisa Jokinen               Sirpa Pietikäinen               Vappu Säilynoja
17671:          Martti Tiuri                     Mauri Miettinen                 Timo Roos
17672:          Aimo Ajo                         Tapio Holvitie                  Pirjo Rusanen
17673:          Liisa Hilpelä                    Ritva Laurila                   Aila Jokinen
17674:          Eeva Turunen                     Ben Zyskowicz                   Helge Saarikoski
17675:          Ole Wasz-Höckert                 Kimmo Sasi                      Hannele Pokka
17676: 
17677:  428500924E
17678: 2                            1985 vp. -   KK n:o 325
17679: 
17680:     Elisabeth Rehn            Pertti Salolainen          Olavi Ronkainen
17681:     Matti Viljanen            Tauno Valo                 Toivo T. Pohjala
17682:     Esko Almgren              Iiro Viinanen              Päivi Varpasuo
17683:     Lea Kärhä                 Aino Pohjanoksa            Sakari Valli
17684:     Timo Kietäväinen          Kalle Könkkölä             Pentti Lahti-Nuuttila
17685:     Saara Mikkola             Sampsa Aaltio              Reino Paasilinna
17686:     Inger Hirvelä             Anna-Kaarina Louvo         Pekka Myllyniemi
17687:     Katri-Helena Eskelinen    Lea Sutinen                Ulla Puolanne
17688:     Heikki Järvenpää          Helena Pesola              Arja Alho
17689:     Riitta Jouppila           Antti Kalliomäki           Reino Jyrkilä
17690:     Hannu Kemppainen          Tytti Isohookana-Asunmaa   Ulla Lehtinen
17691:     Pentti Skön               Liisa Kulhia               Heikki Kokko
17692:     Impi Muroma               Jukka Vihriälä             Seppo Pelttari
17693:     Martti Ratu               Helvi Koskinen             Pentti Kettunen
17694:     Aarno von Bell            Pirjo Ala-Kapee            Peter Muurman
17695:     Tarja Halonen             Eva-Riitta Siitonen        Liisa Arranz
17696:     Matti Lahtinen            Pirkko Valtonen            Lea Mäkipää
17697:     Ole Norrback              Ilkka Kanerva              Mauri Pekkarinen
17698:     Liisa Jaakonsaari         Vieno Eklund               Jouko Skinnari
17699:     Paula Eenilä              Martti Lähdesmäki          Jussi Ranta
17700:     Erkki Moisander           Heikki Riihijärvi          Saara-Maria Paakkinen
17701:     Juho Koivisto             Pähr-Einar Hellström       Riitta Uosukainen
17702:     Marja-Liisa Salminen      Mikko Kuoppa               Marjatta Stenius-Kaukonen
17703:     Kerttu Törnqvist          Håkan Malm                 Paavo Vesterinen
17704:     Sirkka-Liisa Anttila      Pertti Hietala             Einari Nieminen
17705:     Jorma Rantanen            Lauri Impiö                Esko Helle
17706:                               Seppo Tikka
17707:                                        1985 vp. -      KK n:o 325                                         3
17708: 
17709: 
17710: 
17711: 
17712:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17713: 
17714:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         juuri vaikeimmin kuulovammaisille, jotka eivät
17715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          voi hyötyä teksti-tv:n palveluista tai kuulovam-
17716: olette 26 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-         maisille tekstitetyistä ohjelmista. Vaikeavammais-
17717: jeenne n:o 1546 ohella toimittanut valtioneuvos-       ten lisäksi myös muut kuulovammaiset voivat
17718: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tietenkin edelleen seurata ohjelmaa.
17719: edustaja Drombergin ym. näin kuuluvasta kirjal-           3. TV 1 tuottaa jo nyt yhden myös kuulovam-
17720: lisesta kysymyksestä n:o 325:                          maisille lapsille suunnatun lastenohjelman vii-
17721:                                                        koittain (sadut kerrotaan myös viittomalla). Tätä
17722:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17723:                                                        käytäntöä jatketaan. Lisäksi useat muut pikkulas-
17724:         ryhtyä riittävien resurssien takaamiseksi
17725:                                                        ten ohjelmat soveltuvat myös kuulovammaisille,
17726:         tekstitelevisiolle                             koska nämä ohjelmat sisältävät vain vähän puhet-
17727:            - vähintään yhden suomenkielisen            ta. Lukemaan pystyvät kuulovammaiset lapset
17728:         ohjelman tekstittämiseen päivässä,             voivat luonnollisesti seurata myös ulkomaisia tai
17729:            - sähkeuutisten jatkuvaan ja säännöl-       tekstitettyjä kotimaisia lastenohjelmia.
17730:         liseen tekstittämiseen molemmilla koti-
17731:                                                           4. Suuri osa syntymäkuuroista ja lähes kaikki
17732:         maisilla kielillä,
17733:                                                        kuuroutuneet pystyvät käyttämään hyväksi teksti-
17734:            -    viittomakielisen viikkokatsauksen
17735:                                                        tv:n tarjoamaa palvelua. Teksti-tv:n uutis- ja
17736:         tekstittämiseen myös ruotsin kielellä,
17737:                                                        palvelusivuja on nykyisin keskimäärin 250, mutta
17738:                   suomenruotsalaisten ohjelmien        määrää on tarkoitus lisätä tulevan 5-vuotiskauden
17739:         tekstittämiseen ruotsinkielisiä kuulovam-      loppuun mennessä 500:aan. Uutis- ja palvelusi-
17740:         maisia varten ja
17741:                                                        vuja tehdään sekä suomeksi että ruotsiksi. Niitä
17742:            - merkittävien urheiluohjelmien pi-         kuulovammaisia varten, jotka pystyvät lukemaan,
17743:         katekstittämiseen?                             mutta joiden sana- ja käsitevarasto on suppea,
17744:                                                        teksti-tv tekstittää suomenkielisiä ohjelmia 1-2
17745:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ohjelmaa viikossa. Tekstitettyjen ohjelmien mää-
17746: ti seuraavaa:                                          rää lisätään lähivuosina yhteen ohjelmaan päiväs-
17747:    Oy Yleisradio Ab:n hallitus on antanut selvi-       sä. Pyrkimyksenä on mm. ryhtyä säännöllisesti
17748: tyksen mahdollisuuksista kehittää kuurojen tv-         pikatekstittämään tärkeimpiä urheilutapahtumia.
17749: palveluja.                                                5. Eräs mahdollisuus kuurojen uutispalvelujen
17750:    Selvityksessä todetaan seuraavaa:                   kehittämiseksi olisi tuottaa heille suunnattuja
17751:    ''Perusedellytykset kuurojen tv-palvelujen ke-      tekstitettyjä tai viittomakielisiä erikoisuutislähe-
17752: hittämiseksi ovat olemassa. Osa kehittämistoi-         tyksiä esim. päivittäin klo 17.5 5 lähetettävien
17753: menpiteistä voidaan toteuttaa nykyresurssien osa-      sähkeuutisten pohjalta. Tämän toteuttaminen
17754: na tv-yksiköiden normaalia ohjelmatoiminnan            edellyttää kuitenkin lisäselvityksiä mm. television
17755: kehittämistä.                                          lähetyskaavioidea ja tarvittavien lisäresurssien
17756:    Osa toimenpiteistä edellyttää lisäresurssien saa-   osalta.
17757: mista ja suunnittelua ja voidaan toteuttaa pitem-         6. TV 1 tutkii mahdollisuutta keskittää kuulo-
17758: mällä aikavälillä.                                     vammaisten palvelun koordinoiminen yhdelle
17759:    Seuraavassa on esitetty jo päätetyt tai suunnit-    henkilölle, jolloin voitaisiin olla varmoja siitä,
17760: teilla olevat kehittämistoimenpiteet:                  että kuulovammaisille suunnattu palvelu tapah-
17761:    1. TV 1:n toimittamaa kuulovammaisten oh-           tuisi koordinoidusti ja palvelusta tiedotettaisiin
17762: jelmasarjaa ''Viikkokatsaus'' pidennetään tule-        myös asianmukaisesti.
17763: valla budjettikaudella 10 minuutista 20 minuut-           7. Kuulovammaiset voisivat olla, sikäli kuin
17764: tiin.                                                  talouskysymykset saadaan ratkaistuksi, tallenne-
17765:    2. TV 1 jatkaa kuulovammaisille suunnatun           palvelun eräs kohderyhmä. Olemassa oleva ohjel-
17766: ohjelmasarjan ''Kädet kertovat'' tuottamista.          misto esiteitäisiin tällöin vuosittain kuuroille joko
17767: Ohjelmasarjaa uudistetaan siten, että osien mää-       heidän normaaleja tiedotuskanaviaan apuna
17768: rää lisätään ja ohjelma kohdistetaan selkeämmin        käyttäen tai suunnitteilla olevan kuurojen vi-
17769: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 325
17770: 
17771: deokirjaston     välityksellä (Komiteanmietintö         ten aloittaminen, mihin antaa mahdollisuuden
17772: 1984:31).                                               mm. ruotsinkielisten teksti-tv-sivujen lisääntymi-
17773:    Tämän toteuttaminen edellyttäisi paitsi päte-        nen.''
17774: vän tekstitysvoiman hankkimista (freelance-teks-           Lisäksi liikenneministeriön alaisuudessa on toi-
17775: tittäjiä), myös oman tekstigeneraattorin saamista       minut aisti- ja muiden vammaisten tiedonsaan-
17776: taliennepalvelun käyttöön. Se pienehkö määrä            nin tehostamista tutkinut virkamiestyöryhmä, jo-
17777: ohjelmia, joka on olemassa, toisaalta kuulovam-         ka antaa liikenneministeriölle työnsä loppurapor-
17778: maisia varten tekstitetyt kuvanauhat ja toisaalta       tin kuluvan vuoden lokakuun aikana. Työryhmä
17779: muut viiuomakieliset ohjelmat, voidaan kohta-           on selvittänyt kokonaisvaltaisesti myös kuurojen
17780: laisen nopeasti saada käyttöön kohtuullisin, lä-        tiedonsaannin parantamista. Paitsi televisiopalve-
17781: hinnä teknisin kustannuksin.                            lujen kehittämistä kirjallisessa kysymyksessä mai-
17782:    Taliennepalvelun valikoiman varustaminen             nitrujen seikkojen osalta, työryhmä tekee ehdo-
17783: kuuroja varten joko erityistekstityksellä tai viitto-   tuksia muun muassa kaapelitelevision, tekstipu-
17784: makielellä on kallista ja sen vuoksi ennen kaikkea      helimen ja näköpuhelimen mahdollisuuksien hy-
17785: kustannuskysymys.                                       väksikäytöstä kuulovammaisten tiedonsaannin te-
17786:    8. Ruotsinkielinen ohjelmayksikkö on varautu-        hostamiseksi.
17787: nut kuuroille suunnattujen ohjelmien lisäämi-              Liikenneministeriö tutkii työryhmän raportin
17788: seen toimintakaudesta 1986/87 lähtien sen jäl-          pohjalta eri vammaisryhmien tiedonsaannin pa-
17789: keen, kun yksikkö on saanut käyttöönsä sille            rantamisen edellyttämät resurssitarpeet sekä sel-
17790: valtiovallan määrärahoihin osoitetut lisäresurssit.     vittää rahoitusmahdollisuudet ja eri toimenpitei-
17791: Suunnitteilla on lisätä lapsille suunnattuja teksti-    den kiireellisyysjärjestyksen, jolloin myös kirjalli-
17792: tettyjä ja viittomakielisiä ohjelmia sekä lisätä        sessa kysymyksessä esitettyjen televisiopalvelujen
17793: jumalanpalvelusten välittämistä viittomakielellä.       parantamisen osalta tehdään päätökset ja tarpeel-
17794: Suunnitteilla on myös tekstitettyjen uutislähetys-      lisiksi katsottavat määrärahaesitykset.
17795: 
17796:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1985
17797: 
17798:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
17799:                                        1985 vp. -      KK n:o 325                                       5
17800: 
17801: 
17802: 
17803: 
17804:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17805: 
17806:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            gramserien förnyas så, att nya delar görs och
17807: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         programmet inriktas klarare just på gravt hör-
17808: 1546 av den 26 september 1985 tili vederbörande        selskadade, som inte kan utnyttja text-TV:s servi-
17809: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     ce eller de program som textats för hörselskada-
17810: av riksdagsman Dromberg m.fl. undenecknade             de . Förutom de gravt hörselskadade kan natur-
17811: spörsmål nr 325:                                       ligtvis även de övriga hörselskadade fortfarande
17812:                                                        följa med programmen.
17813:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
17814:        för att text-TV skall garanteras tillräckliga      3. TV 1 producerar redan nu varje vecka ett
17815:        resurser                                        barnprogram, som är avsett också för hörelskada-
17816:           - för textning av minst ett finsksprå-       de barn (sagorna berättas även med teckenspråk).
17817:        kigt program per dag,                           Detta kommer man att fortsätta med. Dessutom
17818:           - för fonlöpande och regelbunden             lämpar sig flera andra småbarnsprogram även för
17819:        textning av telegramnyheterna på bägge          hörselskadade, eftersom dessa program innehåller
17820:        inhemska språken,                               endast litet tal. De hörselskadade barn som kan
17821:           - för textning av veckoöversikten på         läsa kan naturligtvis även titta på utländska eller
17822:        teckenspråk även tili svenska,                  textade inhemska barnprogram.
17823:           - för textning av finlandssvenska pro-          4. En stor del av dem som har fötts döva och så
17824:        gram för svenskspråkiga hörselskadade           gott som alla som har blivit döva senare i livet
17825:        och                                             kan använda sig av den service som text-TV
17826:           - för direktkommentering i text-TV           erbjuder. Text-TV har för närvarande i medeltal
17827:        av viktiga idrottsprogram?                      250 sidor med nyheter och tjänster, och avsikten
17828:                                                        är att öka sidoantalet till 500 före utgången av
17829:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       den pågående 5-årsperioden. Sidorna med nyhe-
17830: anföra följande:                                       ter och tjänster görs på såväl finska som svenska.
17831:                                                        För de hörselskadade som kan läsa, men vilkas
17832:    Styrelsen för Oy Yleisradio Ab har framlagt en      ord- och begreppsförråd är begränsat, textas i
17833: utredning beträffandc möjligheterna att utveckla       text-TV 1-2 finskspråkiga program i veckan.
17834: TV-servicen för döva.                                  Mängden textade program kommer under de
17835:    1 utredningen konstateras följande:                 närmaste åren att ökas till ett program om
17836:     ''De grundläggande förutsättningarna för ut-       dagen. Avsikten är att regelbundet börja förse de
17837: vecklande av TV-servicen för döva är uppfyllda.        viktigaste idrottshändelserna med direktkom-
17838: En del av åtgärderna för utvecklandet kan ge-          mentering för text-TV.
17839: nomföras med nuvarande resurser som en del av
17840: den normala urvecklingen av TV-enheternas pro-            5. En möjlighet att utveckla nyhetsservicen för
17841: gramverksarnhet. En del av åtgärderna kräver           de döva vore att t.ex. på basen av de telegramny-
17842: tilläggsresurser och planering och kan genom-          heter som sänds dagligen kl. 17. 55 producera
17843: föras på längre sikt.                                  textade eller till teckenspråk tolkade specialny-
17844:     1 det följande presenteras de utvecklingsåtgär-    hetssändningar för dem. För att detta skall kunna
17845: der som redan har beslutats eller håller på att        göras krävs emellenid ytterligare utredningar
17846: planeras:                                              bl.a. om televisionens sändningsscheman och om
17847:     1. Den av TV 1 producerade programserien för       nödiga tilläggsresurser.
17848: hörselskadade, "Viikkokatsaus" ( = "Veckoöver-            6. TV 1 undersöker möjligheterna att koncen-
17849: sikt' '), förlängs under den kommande budgetpe-        trera koordineringen av servicen för hörselskada-
17850: rioden från 10 tili 20 minuter.                        de till en person. Härvid kunde man vara säker
17851:     2. TV 1 fonsätter att producera den för            på att servicen för hörselskadade blir väl samord-
17852: hörselskadade avsedda programserien "Kädet             nad och att tillbörlig information även ges om
17853: kertovat" ( = "Händerna berättar"). Pro-               den.
17854: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 325
17855: 
17856:    7. De hörselskadade kunde utgöra en mål-           tjänster på teckenspråk. Det finns även planer på
17857: grupp för kassettjänsten, om de ekonomiska            att inleda sändning av textade nyhetsprogram,
17858: frågorna härvidlag kan lösas. De program som          vilket möjliggörs bl.a. av det ökade antalet
17859: finns kunde då årligen visas för de döva, an-         text-TV-sidor på svenska."
17860: tingen genom att man skulle använda sig av               Dessutom har en trafikministeriet underställd
17861: deras normala informationskanaler eller genom         tjänstemannaarbetsgrupp undersökt hur syn- el-
17862: förmedling via det planerade videobiblioteket för     ler hörselskadade personer och övriga handikap-
17863: döva (Kommittebetänkande 1984:31).                    pade kunde beredas bättre möjligheter att till-
17864:    Genomförandet av dessa åtgärder förutsätter        godogöra sig information. Arbetsgruppen kom-
17865: dels att kompetenta textare (freelance-textare)       mer att avge sin slutrapport till trafikministeriet
17866: anställs, dels att kassettjänsten får en egen text-   före utgången av oktober innevarande år. Arbets-
17867: generator till sitt förfogande.                       gruppen har även utrett hur hela utbudet av
17868:    De få program som finns, å ena sidari vi-          information för de döva i helhet kunde förbätt-
17869: deoband som har textats för hörselskadade, å          ras. Förutom om urvecklandet av televisionsservi-
17870: andra sidan övriga program på teckenspråk, kan        cen till de delar som nämns i spörsmålet fram-
17871: relativt snabbt tas i användning till rimliga,        lägger arbetsgruppen förslag om hur bl.a. kabel-
17872: närmast tekniska kostnader.                           television, texttelefon och bildtelefon kan använ-
17873:    Att förse kassettjänstens program antingen         das för att förbättra tillgången på information för
17874: med specialtextning eller med teckenspråk för de      de hörselskadade.
17875: döva är dyrt och därför framför allt en kost-            Trafikministeriet undersöker på basen av ar-
17876: nadsfråga.                                            betsgruppens rapport behovet av resurser för en
17877:    8. Den svenskspråkiga programenheten har           förbättring av tillgången på information för de
17878: berett sig att öka antalet program för döva           olika grupperna av handikappade samt utreder
17879: fr.o.m. verksamhetsperioden 1986/87, sedan den        finansieringsmöjligheterna och hur brådskande
17880: har erhållit de tilläggsresurser som har anvisats     de olika åtgärderna är. Härvid träffas även beslut
17881: den i form av statliga anslag. Man planerar att       om förbättrande av televisionsservicen till de
17882: öka antalet textade eller till teckenspråk tolkade    delar som nämns i spörsmålet och de framställ-
17883: program för barn samt förmedlingen av guds-           ningar om anslag som då är nödvändiga.
17884: 
17885:     Helsingfors den 30 oktober 1985
17886: 
17887:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
17888:                                                  1985 vp.
17889: 
17890: Kirjallinen kysymys n:o 326
17891: 
17892: 
17893: 
17894: 
17895:                                     S. Mikkola: Ammattikoulukuntainliittojen säilyttämisestä ja talou-
17896:                                        den turvaamisesta
17897: 
17898: 
17899:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17900: 
17901:    Ammatillisten oppilaitosten uusi rahoituslaki        vastuu rahoituksen järjestämisestä siirtyy alkuvai-
17902: tulee voimaan vuoden 1986 alussa. Sen seurauk-          heessa kokonaan oppilaitoksen ylläpitäjälle, mikä
17903: sena oppilaan kotikunnan maksuosuus kunnan              kuntainliitossa merkitsee lisärasitusta pelkästään
17904: tai kuntainliiton ylläpitämän yleisen ammatti-          jäsenkunnille.
17905: koulun kustannuksiin ei määräydy enää todellis-            Opetusministeriö asetti vuoden 1984 kesällä
17906: ten vaan valtionosuuteen oikeuttavien käyttökus-        ammatillisten oppilaitosten säädöstoimikunnan,
17907: tannusten perusteella. Kun viimeksi mainitut            joka esitti loppukeväästä 1985 valmistuneessa
17908: muodostavat vain osan välttämättämistä tai muu-         mietinnössään luopumista kuntien velvollisuu-
17909: toin tarpeellisista kustannuksista, yleisiä ammat-      desta perustaa yleisiä ammattikouluja tai varata
17910: tikouluja ylläpitävien kuntien kustannusvastuu          niistä oppilaspaikkoja. Esitys mahdollistaisi
17911: lisääntyy. Kuntainliitoissa muutos lisää jäsenkun-      muun muassa sen, että kunnat luopuisivat yleisiä
17912: tien kustannuksia.                                      ammattikouluja ylläpitävien kuntainliittojen jä-
17913:    Uuden rahoituslain mukaan oppilaan kotikun-          senyydestä. Kun kuntainliiton jäsenkunnan ta-
17914: nalla ei ole velvollisuutta suorittaa kuntien ja        loudellinen rasitus on muodostumassa muita
17915: kuntainliittojen ylläpitämien ammatillisten oppi-       kuntia olennaisesti suuremmaksi, tällainen tilan-
17916: laitosten osalta maksuosuuksiin ennakoita. Val-         ne on myös käytännössä uhkaamassa. Joka ta-
17917: tion ja yksityisten oppilaitosten osalta korvauksia     pauksessa ammattikoulukuntainliitoissa on näh-
17918: tai niiden ennakoita on maksettava jo toiminta-         tävissä jo nyt se, että kuntainliiton jäsenkunnat
17919: vuoden aikana. Tilanne koetaan epäoikeuden-             suhtautuvat aikaisempaa pidättyvämmin uudis-
17920: mukaiseksi erityisesti kuntainliitoissa, sillä niissä   ja lisärakentamiseen sekä muihin koulutuksen
17921: jäsenkunnat joutuvat rahoittamaan myös muiden           kehi ttämishankkeisiin.
17922: kuntien maksuosuuksia jopa usean vuoden ajak-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17923: Sl.                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17924:    Vuoden 1985 alusta lukien ammattillisten op-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17925: pilaitosten rakentamisessa on otettu käyttöön ns.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17926: jälkirahoitteinen valtionrahoitus. Tämän voidaan
17927: arvioida vastaavan noin 80 % rakentamisaikaises-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17928: ta rahoituksesta siksi, että maksatus alkaa yleensä            ryhtyä ammattikoulukuntainliittojen jä-
17929: parin vuoden viiveellä ja valtion maksama korko                senkuntien aseman· turvaamiseksi ja näi-
17930: on käypää korkoa selvästi alhaisempi. Lisäksi                  den kuntainliittojen säilyttämiseksi?
17931: 
17932:       Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
17933: 
17934:                                               Saara Mikkola
17935: 
17936: 
17937: 
17938: 
17939:  428500932P
17940: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 326
17941: 
17942: 
17943: 
17944: 
17945:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17946: 
17947:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        vatushallituksen päätös valtionosuudesta lain
17948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         5 §:n mukaisiin kustannuksiin on tehty eli yleen-
17949: olette 27 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-        sä toimintavuotta seuraavan tai sitä seuraavan
17950: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vuoden aikana. Ammattikasvatushallitus ilmoit-
17951: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       taa mainitun päätöksen yhteydessä oppilaitoksel-
17952: Saara Mikkolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    le perusteet, joiden mukaan kotikunnan maksu-
17953: myksestä n:o 326:                                     osuus määräytyy.
17954:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Lain 24 §:n 3 momentin siirtymäsäännös huo-
17955:        ryhtyä ammattikoulukuntainliittojen jä-        mioon ottaen vuosina 1986-88 ainoastaan lain
17956:        senkuntien aseman turvaamiseksi ja näi-        5 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut muut
17957:        den kuntainliittojen säilyttämiseksi?          oppilaitoksen käyttömenot määräytyvät lasken-
17958:                                                       nallisten perusteiden mukaisesti. Näiden oppilas-
17959:                                                       ta kohti laskettujen perusteiden tulee vastata
17960:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         todennäköisiä keskimääräisiä kustannuksia. Li-
17961: seuraavaa:                                            säksi laissa on tarkistamismenettelystä säännök-
17962:    Ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta an-      set. Sen mukaan jos kustannukset ovat oleellisesti
17963: nettu laki (494/83) ja siihen liittyvä lainsäädäntö   muuttuneet siitä, minkä perusteella oppilas-
17964: tulevat voimaan vuoden 1986 alusta. Rahoitusla-       kohtaiset markkamäärät on vahvistettu, valtio-
17965: ki koskee lain soveltamisalaan kuuluvien valtion,     neuvosto päättää niiden määrän tarkistamisesta.
17966: kuntien, kuntainliittojen ja yksityisten yhteisöjen   Näin ollen lain tarkoituksena ei ole lisätä oppilai-
17967: omistamien ammatillisten oppilaitosten rahoitus-      tosten omistajien rasitusta kuntainliittojen oppi-
17968: ta. Rahoituslailla on yhtenäistetty ammatillisten     laitoksissa maksuosuuden maksamismenettelyn
17969: oppilaitosten valtionosuuksia ja -avustuksia kos-     osalta. Lain 15 §:n 2 momentin mukaan kunnat
17970: kevat perusteet siten, että valtionosuudet ja         voivat itse sopia edellä mainittujen maksuosuuk-
17971: -avustukset on porrastettu kaikkien oppilaitos-       sien ennakoiden maksamisesta. Tästä sopimisen
17972: muotojen osalta kuntien kantokykyluokituksen          on katsottu lakia säädettäessä kuuluvan kuntien
17973: mukaisesti. Valtionosuuksien määräytymisessä on       itsensä päätettäviin asioihin. Lakia säädettäessä
17974: otettu käyttöön laskennallisia perusteita. Oppi-      on oletettu, että ennakon maksamisesta sovitaan
17975: laiden kotikunnille on asetettu lakisääteinen vel-    ja että sitä maksetaan jo toimintavuoden aikana.
17976: vollisuus osallistua ammatillista peruskoulutusta     Myöskään nykyisin ammattioppilaitoksista anne-
17977: antavien oppilaitosten kustannuksiin.                 tun lain (184/58) 20 a §:ssä ei ole säännöstä
17978:    Ammatillista peruskoulutusta antavissa kun-        ennakon maksamisesta yleisen ammattikoulun
17979: nallisissa oppilaitoksissa valtionosuuteen oikeut-    oppilaasta. Mikäli ennakoiden maksamisesta so-
17980: tavat käyttökustannukset määräytyvät rahoitus-        piminen osoittautuu ongelmalliseksi siten, että
17981: lain 5 ja 6 §:n mukaan. Kunnalliselle oppilaitok-     sillä on oleellista vaikutusta oppilaitosten talou-
17982: selle suoritettavasta oppilaan kotikunnan mak-        delliseen asemaan ja kuntien edustajat katsovat,
17983: suosuudesta on säännökset lain 15 §:ssä. Sen          että ennakon maksaminen tulisi olla pakollista,
17984: mukaan oppilaan kotikunta suorittaa kunnallisen       hallitus tullee selvittämään säännöksen tarkista-
17985: oppilaitoksen ylläpitäjälle maksuosuuden, jonka       mista tältä osin.
17986: oppilasta kohden lasketun määrän ammattikasva-           Valtionosuuden suorittaminen ammatillisten
17987: tushallitus määrää kuntien kantokykyluokituksen       oppilaitosten rakentamisesta johtuviin perusta-
17988: huomioon ottaen. Maksuosuus määräytyy oppi-           miskustannuksiin käyttämällä ns. jälkirahoitusta,
17989: laitoksen lain 5 §:ssä tarkoitetuista valtionosuu-    josta on säädetty rahoituslain 2 §:n 2 momentin
17990: teen oikeuttavista, oppilasta kohti laskemista        9 kohdassa, edellyttää aina oppilaitoksen ylläpi-
17991: käyttökustannuksista, joista vähennetään ensin        täjän suostumusta. Samanaikaisesti on käytettä-
17992: valtionosuudet ja tulot. Siten maksuosuus voi-        vissä ns. suora rahoitusmuoto, josta on säädetty
17993: daan lopullisesti määrätä vasta kun ammattikas-       rahoituslain 4 §:ssä. Päätös siitä kumpaa rahoi-
17994:                                        1985 vp. -      KK n:o 326                                         3
17995: 
17996: tusmuotoa kulloinkin käytetään, ratkaistaan            suunnittelujärjestelmän vuoksi ei enää ole tarkoi-
17997: edellä sanotun mukaisesti yksittäistapauksittain       tuksenmukaista asettaa kunnille lakisääteisiä vel-
17998: ottaen lisäksi huomioon valtion vuotuisen tulo-        vollisuuksia ammattikoulutuksen ylläpitämiseen.
17999: ja menoarvion asiaa koskevat perustelut.               Mm. oppilaitoskohtaistamispäätösten tekemisessä
18000:    Ammattioppilaitoksista annetun lain 6 ja            olisi ongelmallista noudattaa nykyistä oppilas-
18001: 7 §:n mukaan kunnille on asetettu velvollisuus         paikkavarausjärjestelmää. Kuntakohtaisista oppi-
18002: yleisten ammattikoulujen perustamiseen ja yllä-        laspaikkakiintiöistä luopuminen olisi mietinnön
18003: pitämiseen. Minkään muun ammatillisen oppi-            mukaan omiaan myös helpottamaan oppilas-
18004: laitosmuodon kohdalla ei vastaavaa perustamis-         valintoja.
18005: velvollisuutta ole asetettu. Kokonaisuutena kun-          Kehityssuunta kaiken kaikkiaan näyttää siltä,
18006: nat ovat verraten runsaasti ylittäneet ammattiop-      että kunnat ja kuntainliitot tulevaisuudessa ny-
18007: pilaitoksista annetussa laissa säädetyn oppilas-       kyistä enemmän tulevat kiinnostumaan ammatil-
18008: paikkojen vähimmäismäärän.                             lisen koulutuksen järjestämisestä. Tähän viittaa-
18009:    Kysymyksessä mainitussa ammatillisen koulu-         vat myös uusien oppilaitosten perustaminen kun-
18010: tuksen säädöstoimikunnan 1 osamietinnössä (Ko-         nallisina samoin kuin lukuisat omistajanvaihdok-
18011: miteanmietintö 1985: 21) ehdotuksessa laiksi am-       set.
18012: matillisista oppilaitoksista on lähdetty siitä, että      Mainitun toimikunnan mietinnön pohjalta
18013: keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetussa       säädösvalmistelua jatketaan paraikaa opetusmi-
18014: laissa (474/78) tarkoitetun ammattikoulutuksen         nisteriössä eikä hallitus ole vielä käsitellyt asiaa.
18015: 
18016:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1985
18017: 
18018:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
18019: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 326
18020: 
18021: 
18022: 
18023: 
18024:                                 Till Riksdagens Herr Talman
18025: 
18026:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            varvid statsandelar och inkomster först avdra
18027: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          Således kan betalningsandelen slutgiltigt faststil
18028: av den 27 september 1985 till vederbörande             las först sedan yrkesutbildningsstyrelsen fatt
18029: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande      beslut om statsandelen för de kostnader so.
18030: av riksdagsman Saara Mikkola undertecknade             avses i lagens 5 §, dvs. under året efter verksan
18031: spörsmål nr 326:                                       hetsåret eller under därpåföljande år. 1 sambar
18032:                                                        med nämnda beslut meddelar yrkesutbil•
18033:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningsstyrelsen läroanstalten de grunder enli
18034:         för att de kommuners ställning som är          vilka hemkommunens betalningsandel bestä~
18035:         medlemmar i de kommunalförbund som
18036:         upprätthåller yrkesläroanstalter skall kun-       Med beaktande av övergångsstadgandet i la,
18037:         na säkerställas och att dessa kommu-           ens 24 § 3 mom. bestäms under 1986--88 enba
18038:         nalförbund kan fortbestå?                      de övriga driftskostnader för läroanstalten so
18039:                                                        avses i 5 § 1 mom. 5 punkten nämnda lag enli
18040:                                                        kalkylerade grunder. Dessa grunder som berä
18041:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nats per elev bör motsvara genomsnittliga sann
18042: framföra följande:                                     lika kostnader. Dessutom innehåller lagen sta•
18043:    Lagen om finansiering av yrkesläroanstalter         ganden om justeringsförfarandet. Enligt förfara:
18044: (494/83) och den lagstiftning som ansluter sig         det beslutar statsrådet om justering av belopp<
18045: därtill träder i kraft från början av år 1986.         om kostnaderna i väsentlig mån har förändrat!
18046: Finansieringslagen gäller finansieringen av de         förhållande till de kostnader, enligt vilka drift
18047: yrkesläroanstalter som ägs av staten, kommu-           utgifternas belopp per elev har fastställts. Såled
18048: nalförbund och privata samfund och som hör till        är avsikten med lagen att ingaluoda öka dc
18049: lagens tillämpningsområde. Med stöd av finan-          ekonomiska bördan för upprätthållare av <
18050: sieringslagen har grunderna för statsandelar och       läroanstalter som ägs av kommunalförbund n
18051: -understöd till yrkesläroanstalter förenhetligats så   det gäller betalningsförfarandet i fråga om bw
18052: att statsandelar och -understöd avtrappas i fråga      ningsandelen. Enligt lagens 15 § 2 mom. k;
18053: om alla läroanstaltstyper i enlighet med kommu-        kommunerna själva ingå avtal om utgivande
18054: nens bärkraftsklassificering. Vid fastställande av     förskott på betalningsandelar. Då lagen stift~
18055: statsandelar har man infört kalkylerade grunder.       har man ansett att avtal härom hör till <
18056: Elevernas hemkommuner har genom lag förplik-           angelägenheter som kommunerna själva mås
18057: tigats att delta i de kostnader som den grundläg-      besluta. Då lagen stiftats har man utgått från ~
18058: gande utbildningen vid yrkesläroanstalterna            man överenskommer om utgivande av förskc
18059: medför.                                                och att det utges redan under verksamhetsåret.
18060:    Vid de kommunala läroanstalter där man ger          20 a § lagen om yrkesundervisningsläroanstalt
18061: grundläggande yrkesutbildning fastställs de till       (184/58) ingår inte heller något stadgande o
18062: statsandel berättigande driftskostnaderna enligt 5     utgivande av förskott för elev vid yrkesläroar
18063: och 6 §§ i finansieringslagen. Lagens 15 § inne-       talt. Om ingående av avtal om utgivande
18064: håller stadganden om den betalningsandel som           förskott visar sig att bli problematiskt därigeno
18065: elevs hemkommun bör utge till kommunal läro-           att det inverkar väsentligt på elevernas ekon
18066: anstalt. Enligt paragrafen utger elevs hemkom-         miska ställning och representanterna för komm
18067: mun till upprätthållare av kommunal läroanstalt        nerna anser att utgivandet av förskott borde va
18068: en betalningsandel, vars per elev beräknade be-        obligatoriskt, kommer regeringen att utreda jt
18069: lopp yrkesutbildningsstyrelsen bestämmer med           teringen av stadgandet till denna del.
18070: beaktande av kommunernas bärkraftsklassifice-             Utbetalningen av statsandelar för de anläg
18071: ring. Betalningsandelen bestäms i enlighet med         ningskostnader som byggande av yrkesläroanst;
18072: de i lagens 5 § avsedda driftskostnader per elev       ter medför genom användningen s.k. betalnin!
18073: som berättigar läroanstalten till statsandel, och      efterskott, varom stadgas i 2 § 2 mom. 9 pun
18074:                                         1985 vp. -      KK n:o 326                                      5
18075: 
18076: ten finansieringslagen, förutsätter alltid, att läro-   med hänsyn till det system för planering av
18077: anstaltens upprätthållare bifallit härtill. Samti-      utbildningen som avses i lagen om utvecklande
18078: digt kan man använda s.k. direktfinansiering            av utbildningen på mellanstadiet (474/78) inte
18079: varom stadgas i finansieringslagens 4 §. Beslutet       är ändamålsenligt att ålägga kommunerna lag-
18080: om viiken finansieringsform som används avgörs          stadgade förpliktelser att upprätthålla yrkesut-
18081: i enskilda fall utom i enlighet med vad ovan            bildning. Det vore bl.a. problematiskt att tilläm-
18082: sagts även med beaktande av de grunder som              pa det nuvarande förfaringssättet i fråga om
18083: berör ärendet i fråga och som upptas i statsför-        reservering av elevplatser vid fattande av beslut
18084: slaget.                                                 om fördelningen av statsandelar mellan olika
18085:    Enligt 6 och 7 §§ lagen om yrkesundervis-            läroanstalter. Om man avstår från elevplatskvoter
18086: ningsanstalter förpliktigas kommunerna att              i varje kommun skulle detta enligt kommissio-
18087: grunda och upprätthålla allmänna yrkesskolor. I         nens betänkande innebära att antagningen av
18088: fråga om andra yrkesläroanstalter finns det inga        elever till yrkesläroanstalter skulle bli lättare.
18089: stadganden om dylik förpliktelse. Kommunerna               Det förefaller således som om trenden skulle
18090: har i allmänhet i relativt hög grad överskridit         utveckla sig så att kommuner och kommunalför-
18091: minimiantalet elevplatser vid yrkesläroanstalterna      bund mera än hittills kommer att intressera sig
18092: varom stadgas i lagen om yrkesundervisningsan-          för att anordna yrkesutbildning. Detta påvisar
18093: stalter.                                                även att de nya läroanstalter som grundats är
18094:    I det förslag till lag om yrkesläroanstalter som     kommunala och att flera ombyten av ägare skett.
18095: ingår i det första delbetänkandet avgivet av               På basen av nämnda kommissions betänkande
18096: kommissionen för stadganden om yrkesutbild-             pågår arbetet med att bereda stadganden vid
18097: ning (Kommittebetänkande 1985: 21) och som              undervisningsministeriet. Regeringen har ännu
18098: avses i spörsmålet har man utgått från att det          inte behandlat ärendet.
18099: 
18100:      Helsingfors den 1 november 1985
18101: 
18102:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
18103:                                                  1985 vp.
18104: 
18105: Kirjallinen kysymys n:o 327
18106: 
18107: 
18108: 
18109: 
18110:                                     Mattila ym.: Omaa työtään tekevien Ja yrittäjien työsuojelun
18111:                                       parantamisesta
18112: 
18113: 
18114:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18115: 
18116:    Laissa työsuojelun hallinnosta (57 41 72) työsuo-    pääosa toimintakapasiteetista on aina suuntautu-
18117: jeluhallinnon tehtäväksi on määritelty mm. työ-         nut ns. työsuhteisten suuntaan, joten maatalou-
18118: suojelun kehittäminen ja valvonta. Lain 3 §:n           den ja yleensäkin omaa työtään tekevien hyväksi
18119: mukaan työsuojeluhallinnon tulee erityisesti:           on panostettu varsin vähän suhteessa työntekijä-
18120:                                                         määrään.
18121:    5) antaa ohjeita, neuvoja ja koulutusta työsuo-         Kun laki työsuojelun hallinnosta edellyttää
18122: jelukysymyksissä omaa työtään tekeville sekä            yhteistyötä työsuojeluhallinnon ja eri yhteisöjen
18123: suunnitella ja kehittää heille tarpeellista työsuo-     välillä, on tämä käytännön työsuojelutyössä mer-
18124: jelua;                                                  kinnyt jopa päävastuun siirtymistä hallinnoita
18125:                                                         järjestöille. Omaa työtään tekevien järjestöt puo-
18126:    7) olla yhteistyössä työsuojelun ja siihen liitty-   lestaan eivät ole olleet kovin aktiivisia työsuojelu-
18127: villä aloilla toimivien viranomaisten, laitosten ja     toiminnassaan. Näin huomattava osa työssä ole-
18128: yhteisöjen kanssa.                                      vasta väestöstä on jäänyt esimerkiksi työsuojelu-
18129:                                                         koulutuksen ja -tiedotuksen ulkopuolelle. Mer-
18130:    Lain hengen mukaisesti työsuojeluhallintoa
18131:                                                         kittävää helpotusta tilanteeseen ei ole tuonut
18132: veivoitetaan toimimaan tasapuolisesti kaikkia           valtion tulo- ja menoarviossa oleva määräraha (v.
18133: työssä käyviä ryhmiä kohtaan. Työsuojelun kehit-        1984 250 000 mk) omaa työtään tekevien ja
18134: tämisvelvoite on kiistatta työsuojeluhallinnolla.       pienyrittäjien järjestöille käytettäväksi työsuojelu-
18135: Sen tulee hyvässä yhteistyössä toteuttaa lain 3 §:n     koulutukseen.
18136: kaikkia tehtäväkokonaisuuksia koko työelämän
18137:                                                            Perusteluja omaa työtään tekevien työsuojelun
18138: alueella. Vastuu tästä kuuluu viime kädessä työ-
18139:                                                         laiminlyönnille ei valtiovallan puolelta ole esitet-
18140: suojeluhallinnolle eikä se voi siirtää sitä ulkopuo-
18141:                                                         ty. Jo olemassa olevien resurssien uudelleen
18142: lisille.
18143:                                                         suuntaamisella saavutettaisiin merkittäviä tulok-
18144:    Työsuojeluhallinnossa metsä- ja maatalouden          sia ilman, että työsuhteisten työsuojelutyön tasoa
18145: työsuojelun kehittämisestä ja valvonnasta vastaa        nykyisestään jouduttaisiin laskemaan. Tämä edel-
18146: työsuojeluhallituksen metsä- ja maataloustoimis-        lyttäisi kuitenkin myös työsuojeluhallinnoita uu-
18147: to ja kolme ko. alojen työsuojelupiiriä. Nimen-
18148:                                                         denlaisen ajattelutavan omaksumista nykyisen,
18149: omaan metsä- ja maatalouden puolella omaa               omaa työtään tekevien työsuojelulle välinpitä-
18150: työtään tekevät on pyritty myös työsuojeluhallin-       mättömän asenteen sijaan.
18151: nossa pitämään mukana; kaikista maataloudessa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18152: työskentelevistä n. 95 % onkin omaa työtään             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18153: tekeviä yrittäjiä. Muilla toimialoilla työsuojelu-
18154:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18155: toiminta yrittäjiin päin on ollut varsin vähäistä.      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18156:    Työsuojelun kokonaismenot ovat vuositasolla
18157: lähes 60 milj. mk. Tästä työsuojeluhallituksen                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18158: metsä- ja maataloustoimiston sekä kolmen työ-                   siin työsuojelun hallinnosta annetun lain
18159: suojelupiirin osuus on noin 3,5 %. Osuutta                      mukaisesti omaa työtään tekevien ja yrit-
18160: muusta hallinnon toiminnasta on vaikea arvioi-                  täjien työsuojelun saattamiseksi samalle
18161: da. Työsuojeluhallituksen yleisen linjan mukaan                 tasolle työsuhteisten kanssa?
18162: 
18163: 
18164: 
18165: 
18166: 428500926H
18167: 2                                1985 vp. -   KK n:o 327
18168: 
18169:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18170: 
18171:         Kalevi Mattila              Hannele Pokka          Juhani Alaranta
18172:         Marjatta Väänänen           Väinö Raudaskoski      Hannu Kemppainen
18173:         Aapo Saari                  Timo Kietäväinen       Paavo Vesterinen
18174:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 327                                            3
18175: 
18176: 
18177: 
18178: 
18179:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18180: 
18181:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          turvallisuuskysymyksistä. Nämä säädökset ovat
18182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yhtäältä yrittäjiä velvoittavia, mutta toisaalta tar-
18183: olette 27 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-         koitetut myös heidän suojakseen. Koneiden kes-
18184: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kitettyä valvontaa on työsuojeluhallitus hoitanut
18185: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        perustamisestaan lähtien. Terveydelle vaarallisten
18186: Kalevi Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      aineiden merkintäjärjestelmä (TVATM) tuli voi-
18187: kysymyksestä n:o 327:                                  maan v. 1978. Maa- ja metsätaloudessa toimivien
18188:                                                        yrittäjien kannalta huomionarvoinen on myös
18189:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          1.3.1984 voimaan tullut torjunta-ainelain muu-
18190:        siin työsuojelun hallinnosta annetun lain       tos (159/84), jolla työsuojeluhallitus määrättiin
18191:        mukaisesti omaa työtään tekevien ja yrit-       osallistumaan torjunta-aineiden ennakkotarkas-
18192:        täjien työsuojelun saattamiseksi samalle        tukseen ja arvioimaan aineiden mahdolliset hait-
18193:        tasolle työsuhteisten kanssa?                   tavaikutukset sekä suojautumisohjeet aineiden
18194:                                                        käyttäjien kannalta ennen myyntiluvan myöntä-
18195:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mistä tai uudistamista.
18196: ti seuraavaa:                                             Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on työ-
18197:    Laki työsuojeluhallinnosta (57 41 72) sisältää      turvallisuuslain muutosesitys (HE n:o 8111985
18198: yleisohjeen siitä, että työsuojeluhallinnon tulee      vp. ), jossa lain soveltamisalaa ehdotetaan laajen-
18199: kehittää työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä   nettavaksi tietyin rajoituksin myös yrittäjien per-
18200: valvoa työsuojelua koskevien säännösten ja mää-        heenjäseniin. Lakiesityksen perustelujen mukaan
18201: räysten noudattamista. Lain kolmannessa pykä-          tämä tarkoittaisi lähinnä opastuksen ja ohjauksen
18202: lässä on säädetty tarkemmin hallinnon tehtävät.        antamisvelvollisuutta.
18203: Lain 3 §:n 5 kohta velvoittaa työsuojeluhallintoa         Koska työsuojelulainsäädäntö varsin yksityis-
18204: antamaan ohjeita, neuvoja ja koulutusta työsuo-        kohtaisesti määrittää, millä tavoin työsuojelutoi-
18205: jelukysymyksissä myös omaa työtään tekeville           mintaa on hoidettava työnantajien ja työntekijöi-
18206: sekä suunnittelemaan ja kehittämään heille tar-        den osalta, mutta omaa työtään tekevien kohdal-
18207: peellista työsuojelua. Saman pykälän 6 kohta           la viranomaistoimintaa sitovia säännöksiä on hy-
18208: velvoittaa työsuojeluhallintoa harjoittamaan kiin-     vin vähän, on luonnollista, että selvästi laissa
18209: teää yhteistoimintaa työnantajain ja työntekijäin      määritetyt tehtävät on käytettävissä olevien re-
18210: järjestöjen kanssa työsuojelun alalla ja edelleen 7    surssien puitteissa jouduttu asettamaan etusijalle.
18211: kohta olemaan yhteistyössä työsuojelun ja siihen       Työsuojelun tasoa laki ei yrittäjien osalta määrit-
18212: liittyvillä aloilla toimivien viranomaisten, laitos-   tele.
18213: ten ja yhteisöjen kanssa.                                 Yrittäjistä ja muista omaa työtään tekevistä
18214:     Työsuojelun valvontalaki (131173) ei koske         suurin osa toimii maa- ja metsätaloudessa. Maa-
18215: omaa työtään tekeviä ja yrittäjiä. Tältä osin omaa     taloudessa työskentelevistä on omaa työtään teke-
18216: työtään tekevät henkilöt ovat eri asemassa työ-        viä yli 95 % ja metsätaloudessa vastaavasti 30--
18217: suhteessa oleviin nähden. Tämä tarkoittaa mm.          40 % . Koko työssä olevasta väestöstä tämä vastaa
18218: sitä, että omaa työtään tekevien henkilöiden           yli 11 % . Työsuojeluhallinnossa alan työsuojelun
18219: työpaikkoihin ei kohdistu samanlaisia veivoittavia     kehittämisestä ja valvonnasta vastaa metsä- ja
18220: säädöksiä kuin työsuhteisten työpaikkoihin.            maataloustoimisto ja kolme kyseisten alojen työ-
18221:     Työsuojelun aineellista sisältöä ajatellen kes-    suojelupiiriä. Näillä toimialoilla työsuojeluorga-
18222: keinen laki on työturvallisuuslaki (299/58), jonka     nisaation toiminta on painottunut metsätöihin,
18223: sisällöstä lähinnä 40--43 §:n säädökset koskevat       joita tehdään valtaosaltaan palkatulla työvoimal-
18224: myös sellaisia yrittäjiä, tavarantoimittajia ja maa-   la, sekä sellaisten maatilojen työsuojeluvalvon-
18225:  nomistajia, jotka eivät ole työnantajia. Näissä       taan, jotka käyttävät palkattua työvoimaa.
18226:  pykälissä säädetään mm. koneiden ja laitteiden           Koska näillä toimialoilla on huomattavan pal-
18227:  sekä terveydelle vaarallisten aineiden luovuttami-    jon vaarallisiksi katsottavia töitä, viranomaiset
18228:  seen sekä soranottopaikkojen hoitoon liittyvistä      ovat myös pitäneet varsin tiivistä yhteyttä alan
18229: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 327
18230: 
18231: yrittäjä- ja neuvontajärjestöihin sekä ammattikas-     den kartoitus, jonka pohjalta etsltaan ratkaisu-
18232: vatusviranomaisiin, joiden kanssa on pyritty sopi-     malleja työolojen epäkohtien korjaamiseksi. Ko-
18233: maan työsuojelun painopistealueista ja toiminta-       netöiden ohella maatalousrakennukset tulevat
18234: tavoista. Käytännössä tilakohtaisen työsuojelun        saamaan entistä suuremman huomion. Työtur-
18235: edistäminen maa- ja metsätaloudessa kuuluu ensi        vallisuuslain muutosesitys merkitsee lisääntyvää
18236: sijassa alan neuvontajärjestöille. Tilakohtaisia       vastuuta työolosuhteiden turvallisuudesta raken-
18237: käyntejä työsuojeluhallinnon tarkastajat ovat teh-     nusten suunnittelijoille ja viranomaisille vastaa-
18238: neet lähinnä vain silloin, kun tarkastajan tietoon     vasti koulutus- ja neuvontatehtävien lisääntymis-
18239: on tullut kuolemaan johtanut tai muutoin vaka-         tä.
18240: va työtapaturma, jollaisista on mahdollisuuksien          Uusimman tutkimustiedon valossa hälyttävim-
18241: mukaan laadittu selostus tapaturmantorjunta-           piä lukuja on tuotu esiin työperäisten sairauksien
18242: työssä käytettäväksi tausta-aineistoksi. Käytettä-     osalta. Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tutki-
18243: vissä olleilla resursseilla tämäkään toiminta ei ole   musten mukaan viljelijäväestön hengityselinten
18244: voinut olla järjestelmällistä. Tapaturmien tutkin-     kunto ikäryhmittäin katsottuna vastaa 10-15
18245: nan tehostaminen olisikin yksi kiireellisimpiä         vuotta vanhemman väestön normaalitasoa. Vuo-
18246: kehittämiskohteita, jossa yhteistyö erityisesti työ-   sittain ilmenevien uusien hengityselinsairauksien
18247: suojeluhallinnon ja Maatalousyrittäjäin Eläkelai-      määrä viljelijäväestön piirissä on näiden tutki-
18248: toksen kesken olisi toivottavaa. Työsuhteessa sat-     musten mukaan laskettava pikemmin tuhansissa
18249: tuneet katastrofiluonteiset ja nyttemmin myös          kuin sadoissa. Tavallisimmat taudit ovat krooni-
18250: kuolemaan johtaneet työtapaturmat tutkitaan            nen bronkiitti, astma ja homepölykeuhko. Käyn-
18251: perusteellisesti Tapaturmavakuutuslaitosten Lii-       nistymässä oleva maatalousyrittäjien työterveys-
18252: ton perustaman tutkijalautakunnan toimesta.            huolto on keskeisellä sijalla niiden torjunnassa.
18253:    Viljelijäväestöä tilakohtaisesti koskevissa työ-
18254:                                                           Tekninen kehitys, mm. uusien työmenetel-
18255: suojeluasioissa on viime vuosina tapahtunut
18256:                                                        mien, koneiden ja kemikaalien käyttöönotto, on
18257: myönteistäkin kehitystä. Erityisesti on syytä mai-
18258:                                                        maataloudessakin niin nopeaa, että hallinto- ja
18259: nita 1. 7.1982 voimaan rullut maatalousyrittäjien
18260:                                                        tutkimustehtävissä toimivien virkamiesten on vai-
18261: tapaturmavakuutuslaki ja tämän vuoden aikana
18262:                                                        keata kaikilta osin pysyä ajan tasalla. Jotta työstä
18263: laajemmin käynnistyvä työterveyshuoltojärjestel-
18264:                                                        aiheutuviin riskeihin ja niiden torjuntaan voitai-
18265: mä. Erilaisten tiedotteiden ja esitteiden jakelua
18266:                                                        siin ennalta varautua tutkimuksen ja hallinnon
18267: työsuojeluhallinnon toimesta on harjoitettu alus-
18268:                                                        taholla, täydennys- ja jatkokoulutuksen tehosta-
18269: ta alkaen. Maatalousyrittäjiin kohdistuva tiedotus
18270:                                                        minen on joka tapauksessa välttämätöntä.
18271: on tehostunut sen jälkeen, kun Maatalousyrittä-
18272: jäin Eläkelaitos on aloittanut oman esitetuotan-           Muiden kuin maa- ja metsätaloudessa toimi-
18273: tonsa.                                                 vien yrittäjien osalta työsuojelun kehittäminen
18274:    Vaitioneuvoston 12.4.1984 vahvistamassa val-        on jäänyt vähäisemmäksi kuin maa- ja metsäta-
18275: takunnallisessa työympäristöohjelmassa maa- ja         lousyrittäjien kohdalla. Kuitenkin työsuojeluhal-
18276: metsätalous on luettu tapaturma-alttiisiin aloi-       lituksen valmistama tiedote- ja esitemateriaali
18277: hin, joilla tapaturmien määrää erityisesti pyritään    soveltuu suurelta osin sellaisenaan myös yrittäjien
18278: vähentämään. Työsuojeluhallituksessa valmistel-        käyttöön. Puutteena ovatkin lähinnä riittämättö-
18279: laan tästä parhaillaan yksityiskohtaista toimenpi-     mät määrärahat, joita lisäämällä olisi mahdollista
18280: deohjelmaa, joka valmistunee ensi vuodeksi.            sekä tuottaa erityisesti omaa työtään tekeville
18281:    Metsätalouden puolella työsuojeluhallituksessa      tarkoitettua tietoa että myös entistä tehokkaam-
18282: on jo aloitettu hanke yksityismetsätalouteen koh-      min levittää sitä.
18283: distuvan työsuojelutoiminnan kehittämiseksi, jol-         Yhteenvetona voidaan todeta, että omaa työ-
18284: la pyritään työntekijäin ohella erityisesti kohotta-   tään tekevien työsuojelua koskevia merkittäviä
18285: maan hankintatyötä tekevien työsuojelutietämys-        kehityshankkeita on vireillä ja että sosiaali- ja
18286: tä, edistämään suojainten ja varusteiden käyttöä       terveysministeriö ja työsuojeluhallitus tulevat yh-
18287: sekä turvallisia työmenetelmiä. Maatalouden            teistyössä edelleen kehittämään omaa työtään
18288: puolella on laadittu systemaattinen vaaratekijöi-      tekevien työsuojelua.
18289: 
18290:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1985
18291: 
18292:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
18293:                                       1985 vp.   -    KK n:o 327                                          5
18294: 
18295: 
18296: 
18297: 
18298:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18299: 
18300:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         törer och markägare, som inte är arbetsgivare. I
18301: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dessa paragrafer stadgas bl.a. om säkerhetsfrågor
18302: den 27 september 1985 tili vederbörande med-          i anslutning tili överlåtelse av maskiner och
18303: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    anordningar samt hälsofarliga ämnen samt sköt-
18304: riksdagsman Kalevi Mattila m.fl. undertecknade        seln av grustäkter. A ena sidan förpliktar dessa
18305: spörsmål nr 327:                                      stadganden företagarna, men å andra sidan är de
18306:                                                       även avsedda att skydda dem. Arbetarskyddssty-
18307:           Ämnar Regeringen vidta åtgäder för          relsen har under hela den tid den existerat haft
18308:        att i enlighet med lagen om arbe-              hand om en koncentrerad övervakning av maski-
18309:        tarskyddsförvaltningen i arbetarskydds-        ner. Ett identifikations- och märkningssystem för
18310:        hänseende jämstälia dem som utför eget         hälsofarliga ämnen (TVATM) trädde i kraft år
18311:        arbete samt företagarna med personer i         1978. Beaktansvärd med tanke på företagare
18312:        arbetsförhåliande?                             inom jord- och skogsbruket är även den lag om
18313:                                                       ändring av lagen om bekämpningsmedel ( 159/
18314:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       84) som trädde i kraft 1.3.1984 och genom
18315: anföra följande:                                      viiken arbetarskyddsstyrelsen ålades att före be-
18316:    Lagen om arbetarskyddsförvaltningen (57 4/72)      viljandet elier förnyandet av tilistånd delta i en
18317: innehålier alimänna direktiv om att arbe-             förhandskontroll av bekämpningsmedel och be-
18318: tarskyddsförvaltningen bör utveckla säkerheten        döma ämnenas eventuelia menliga verkningar
18319: och sundheten i arbetet samt övervaka efterlevna-     samt granska skyddsanvisningarna med hänsyn
18320: den av stadganden och bestämmelser om arbe-           tili dem som använder dessa ämnen.
18321: tarskyddet. I lagens 3 § har det stadgats närmare        Riksdagen håller på att behandla en proposi-
18322: om förvaltningsuppgifterna. Lagens 3 § 5 punkt        tion som gälier en ändring av lagen om skydd i
18323: förpliktar arbetarskyddsförvaltningen att ge an-      arbete (RP nr 81/1985 rd.), i viiken lagens
18324: visningar, råd och utbildning i arbetarskyddsfrå-     tillämpningsområde föreslås utvidgat tili att med
18325: gor även för dem som utför eget arbete samt att       vissa begränsningar även gälla företagares famil-
18326: planera och utveckla det för dem nödiga arbe-         jemedlemmar. Enligt motiveringen får lagpropo-
18327: tarskyddet. Punkt 6 i samma paragraf förpliktar       sitionen innebär detta främst skyldighet att ge
18328: arbetarskyddsförvaltningen att inom arbetarskyd-      handledning och undervisning.
18329: det bedriva intimt samarbete med arbetsgivar-            Arbetarskyddslagstiftningen faststälier rätt de-
18330: och arbetstagarorganisationerna och punkt 7 yt-       taljerat, på vilket sätt arbetarskyddet skall skötas i
18331: terligare att samarbeta med myndigheter, inrätt-      fråga om arbetsgivare och arbetstagare, men
18332: ningar och samfund, som verkar inom arbe-             innehålier endast ett fåtal stadganden som bin-
18333: tarskyddet och tili detta anslutna områden.           der myndigheternas verksamhet då det gäller
18334:    Lagen om tilisynen över arbetarskyddet ( 1311      personer som utför eget arbete. Därför är det
18335: 73) gäller inte dem som utför eget arbete och         naturligt att man inom ramen för disponibla
18336: inte helier företagarna. Tili denna del är personer   resurser varit tvungen att prioritera de uppgifter
18337: som urför eget arbete inte jämställda med perso-      som tydligt har faststälits i lagen. Arbetarskyd-
18338:  ner i arbetsförhåliande. Detta innebär bl.a. att     dets nivå har inte faststälits i lagen för företagar-
18339: på de arbetsplatser där personer utför eget arbete    nas del.
18340: inte tillämpas likadana förpliktande stadganden          Flertalet företagare och andra personer som
18341: som på arbetsplatser med anstälida i arbetsförhål-    utför eget arbete är verksamma inom jord- och
18342:  lande.                                               skogsbruket. Personet som inom lantbruket utför
18343:    En central lag med tanke på arbetarskyddets        eget arbete utgör drygt 95 % och inom skogsbru-
18344:  materiella innehåll är lagen om skydd i arbete       ket på motsvarande sätt 30-40 %. Detta mot-
18345:  (299/58), i viiken stadgandena främst i 40-          svarar drygt 11 % av hela den arbetande befolk-
18346:  43 §§ gälier även sådana företagare, varuleveran-    ningen. Ioom arbetarskyddsförvaltningen svarar
18347: 6                                     1985 vp. -- KJ< n:o 327
18348: 
18349: skogs- och jordbruksbyrån och tre arbetarskydds-     bruksföretagarna har effektiverats efter det att
18350: distrikt inom ifrågavarande branscher för utveck-    Lantbrukarnas Pensionsanstalt inledde en egen
18351: landet och övervakningen av arbetarskyddet           produktion av broschyrer.
18352: inom området. Inom dessa verksamhetsområden             1 det av statsrådet 12.4.1984 fastställda riksom-
18353: ligger tyngdpunkten hos arbetarskyddsorganisa-       fattande arbetsmiljöprogrammet har jord- och
18354: tionens verksamhet på skogsarbeten, som till         skogsbruket räknats som en av de riskfyllda
18355: övervägande del utförs med hjälp av avlönad          branscher, inom vilka antalet olycksfall särskilt är
18356: arbetskraft, samt på övervakningen av arbe-          avsett att minskas. 1 arbetarskyddsstyrelsen be-
18357: tarskyddet på sådana gårdsbruksenheter som an-       reds för närvarande angående detta ett detaljerat
18358: litar avlönad arbetskraft.                           åtgärdsprogram som torde bli färdigt till nästa år.
18359:    Emedan det inom dessa verksamhetsområden             1 fråga om skogsbruket har det i arbetarskydds-
18360: finns avsevärt mycket arbeten som anses vara
18361:                                                      styrelsen redan inletts ett projekt som går ut på
18362: farliga, har myndigheterna upprätthållit intim
18363:                                                      att utveckla arbetarskyddet inom privatskogsbru-
18364: kontakt med företagar- och informationsorgani-
18365:                                                      ket, och som syftar till att öka kännedomen om
18366: sationerna inom området samt med yrkesutbild-        arbetarskyddet såväl hos arbetstagarna som sär-
18367: ningsmyndigheterna, med vilka man har efter-         skilt hos dem som utför leveransarbete, att främ-
18368: strävat en överenskommelse om de områden
18369:                                                      ja användningen av skyddsanordningar och ut-
18370: inom arbetarskyddet, på vilka tyngdpunkten bör       rustning samt riskfria arbetsmetoder. För lant-
18371: läggas, och om arbetarskyddets verksamhets-          brukets del har det utarbetats en systematisk
18372: metoder. 1 praktiken är det i första hand infor-     kartläggning av riskfaktorerna som utgör grun-
18373: mationsorganisationerna inom branschen som
18374:                                                      den då lösningsmodeller söks för avhjälpande av
18375: inom jord- och skogsbruket skall ansvara för
18376:                                                      missförhållanden. Vid sidan av maskinarbeten
18377: främjandet av arbetarskyddet på varje enskild
18378:                                                      kommer allt större uppmärksamhet att ägnas
18379: gårdsbruksenhet. lnspektörerna inom arbe-
18380:                                                      lantbruksbyggnaderna. Propositionen med för-
18381: tarskyddsförvaltningen har besökt enskilda gårds-
18382:                                                      slag till ändring av lagen om skydd i arbete
18383: bruksenheter endast då det till inspektörens kän-
18384:                                                      innebär för dem som planerar byggnader ett ökat
18385: nedom har kommit ett olycksfall i arbete som har     ansvar för riskfria arbetsförhållanden och samti-
18386: lett till döden eller som annars varit allvarligt.   digt ökade utbildnings- och informationsuppgif-
18387: Över dessa har i mån av möjlighet utarbetats en      ter för myndigheterna.
18388: redogörelse att användas som bakgrundsmaterial
18389: vid förebyggandet av olycksfall. Med de resurser        lnom den nyaste forskningen har de mest
18390: som funnits att tillgå har inte heller denna         alarmerande siffrorna gällt sjukdomar som
18391: verksamhet kunnat skötas systematiskt. Ett av de     förorsakats av arbete. Enligt undersökningar vid
18392: mest brådskande urvecklingsprojekten, där ett        institutets för arbetshygien Kuopio regionsinsti-
18393: samarbete särskilt mellan arbetarskyddsförvalt-      tut motsvarar andningsorganens kondition hos
18394: ningen och Lantbrukarnas Pensionsanstalt vore        odlarbefolkningen i. olika åldersgrupper normal-
18395: önskvärt, går ut på att effektivera undersök-        läget hos en 10--15 år äldre befolkning. Enligt
18396: ningen av olycksfall. Olycksfall i arbete med        dessa undersökningar kan antalet nya sjukdomar
18397: katastrofala följder som har skett i arbetsförhål-   i andningorganen hos odlarbefolkningen räknas
18398: lande och numera även sådana som har lett till       snarare i tusental än i hundratal per år. De
18399: döden undersöks grundligt på åtgärd av en            vanligaste sjukdomarna är kronisk bronkit, astma
18400: undersökningskommission som har tillsatts av         och tröskarskuka. Lantbruksföretagarnas företags-
18401: Olycksfallsförsäkringsanstalternas Förbund.          hälsovård vars verksamhet håller på att inledas
18402:    Under de senaste åren har det skett även          har en central ställning vid bekämpningen av
18403: positiv utveckling i de arbetarskyddsärenden som     dessa.
18404: gäller lantbrukarbefolkningen på enskilda gårds-        Den tekniska utvecklingen, bl.a. införandet av
18405: bruksenheter. Det finns särskilt skäl att nämna      nya arbetsmetoder, maskiner och kemikalier har
18406: lagen om olycksfallsförsäkring för lantbruksföre-    även inom lantbruket skett så snabbt att de
18407: tagare, som trädde i kraft 1. 7 .1982, och det       tjänstemän som sköter förvaltnings- och forsk-
18408: företagshälsovårdssystem som under innevarande       ningsuppgifter inte tili alla delar har kunnat följa
18409: år skall införas i allt större utsträckning. Arbe-   med utvecklingen. Det är i alla fall nödvändigt
18410: tarskyddsförvaltningen har från första början        att effektivera den kompletterande och fortsatta
18411: skött om utdelningen av olika slags informations-    utbildningen, för att det. inom forskningen och
18412: blad och broschyrer. lnformationen till lant-        förvaltningen skall vara möjligt att på förhand
18413:                                        1985 vp. -     KK n:o 327                                       7
18414: 
18415: gardera sig mot riskerna av arbetet och bekämp-       det möjligt både att publicera information av-
18416: ningen av dessa.                                      sedd särskilt för personer som utför eget arbete
18417:    1 fråga om andra företagare än de som arbetar      och att sprida den allt effektivare.
18418: inom jord- och skogsbruket har arbetarskyddet            Sammandragsvis kan det konstateras att det
18419: inte utvecklats så långt som fallet är beträffande    finns ett flertal anhängiga utvecklingsp~ojekt som
18420: jord- och skogsbruksföretagarna. Arbetarskydds-       gäller arbetarskydd för dem som utför eget arbete
18421: styrelsens informations- och broschyrmaterial         och att social- och hälsovårdsministeriet och arbe-
18422: lämpar sig dock som sådant tili en stor del även      tarskyddsstyrelsen i samarbete kommer att vida-
18423: för företagarna. Det som fattas är främst tillräck-   reutveckla arbetarskyddet för dem som utför eget
18424: liga anslag. En ökning av anslagen skulle göra        arbete.
18425: 
18426:      Helsingfors den 30 oktober 1985
18427: 
18428:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
18429:                                                   1985 vp.
18430: 
18431: Kirjallinen kysymys n:o 328
18432: 
18433: 
18434: 
18435: 
18436:                                     H. Kemppainen ym.: Kehitysaluerahaston toimintaedellytysten
18437:                                        turvaamisesta
18438: 
18439: 
18440:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18441: 
18442:     Kehitysaluerahastosta on olemassaolonsa aika-        ovat lähes KERA:n lainanantovalruuksien luok-
18443: na kehittynyt luotettava kehitysalueiden pienen          kaa. Toiminta-alueena INRA:lla on koko maa ja
18444: ja keskisuuren yritystoiminnan rahoituslaitos. Sen       se osallistuu myös merkittävässä määrin PKT-yri-
18445: lisäksi se antaa yrittäjille myös hyvin tarpeelliseksi   tysten rahoittamiseen.
18446: koettuja asiantuntija- ja kehittämispalveluja. Ke-          Investointirahasto pystyy mm. edellä kerrotuis-
18447: hitysalueiden yritystoiminnan edistäminen edel-          ta syistä sekä myös valtion mittavasta satsaukses-
18448: lyttää huomattavaa riskirahoitusta KERA:lta.             ta sen rahoitukseen antamaan edullisempia laino-
18449:     Aluepoliittisesti KERA on täyttänyt tehtävänsä       ja kuin KERA. Vuoden 1984 loppuun mennessä
18450: varsin tyydyttävästi. Sen avulla ja tuella on luotu      valtio on antanut INRA:n käyttöön 645 milj.
18451: runsaasti pysyviä työpaikkoja, mikä on hillinnyt         mk, kun KERA:n osakepääoma on 285 milj. mk.
18452: muuttoa kehitysalueilta etelän väestökeskuksiin.         INRA:n luottojen keskikorko on ollut hieman
18453: Tämä on ollut koko kansantalouden kannalta               päälle 10 % (10, 1-10,2 % ). KERA:n keskikor-
18454: tärkeää. Sitä kautta koko maan luonnonvaroja ja          ko on taas ollut prosenttiyksikon korkeampi.
18455: muita voimavaroja on voitu käyttää tarkoituksen-         Myös INRA:n myöntämien lainojen takaisinmak-
18456: mukaisesti hyväksi. On estetty liian voimakas            suaika on ollut lyhyempi.
18457: ruuhkautuminen, mikä taas olisi aiheuttanut                 Kun julkisen vallan toimenpitein on lähdetty
18458: kohtuuttomia lisäkustannuksia ruuhka-alueilla.           tasoittamaan alueellisessa rahoitushuollossa esiin-
18459:     Kehitysaluerahasto on merkittävin alueellisen        tyneitä puutteita kehitysalueilla, ei voida pitää
18460: rahapolitiikan toteuttaja, ja tämän tehtävän hoi-        oikeana, että julkisen vallan toimenpitein tätä
18461: tamisessa sen mahdollisuudet tulee myös jatkossa         tasapainoa horjutetaan päinvastaiseen suuntaan.
18462: turvata. Tasa-arvoisemman alueellisen rahapoli-             Kehitysaluerahastolta on edellytetty, että siitä
18463: tiikan toteuttaminen muilla keinoin on osoittau-         aluepoliittisten tehtävien ohella kehittyy normaa-
18464: tunut vaikeaksi. KERA:n mahdollisuudet tasoit-           leilla rahoitusmarkkinoilla hyvin toimiva pankki-
18465: taa rahoituspalveluja kehitysalueilla paremmin           laitos. Sen takia Kehitysaluerahasto ottaa lainara-
18466: muuta maata vastaaviksi eivät toteudu itsestaan.         haa yleisiltä rahoitusmarkkinoilta, jopa ulkomail-
18467:     KERA:n perustamisen jälkeen luotiin julkisen         ta. KERA:n aluepoliittisten tavoitteiden toteutu-
18468: vallan toimesta valtion investointirahasto (IN-          minen ei jatkossa toteudu kunnolla ilman erityis-
18469: RA). Sen ei ole kuitenkaan tarvinnut kamppailla          toimia. On esitetty, että KERA saisi valtiolta
18470:  toimintamahdollisuuksistaan samalla tavoin kuin         rahoitusmarkkinoilta ottamilleen lainoille korko-
18471:  Kehitysaluerahaston. Sen ei ole tarvinnut sijoit-       tukea, jolla voitaisiin helpottaa KERA:n rahoi-
18472:  taa sisäisen toimintansa rakentamiseen juuri ol-        tusmahdollisuuksia. Jo yksin se, että KERA ei
18473:  lenkaan. Luotonantoon liittyvät asiat hoidetaan         pysty antamaan lainoja samoin ehdoin kuin in-
18474:  Postipankissa. Kirjanpidosta, taloudellisen ase-        vestointirahasto, osoittaa erityistoimenpiteiden
18475:  man ja maksuliikenteen seurannasta vastaa val-          kipeän tarpeen.
18476:  tiovarainministeriön valvonnan alaisena valtio-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18477:  konttori                                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18478:     Investointirahastosta on muodostunut merkit-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18479:  tävä rahoituslaitos, jonka myöntämisvaltuudet           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18480: 
18481: 428500936U
18482: 2                                   1985 vp. -     KK n:o 328
18483: 
18484:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            toimirahaston harjoittaman lainapolitii-
18485:       siin, jotta KERA:n mahdollisuudet to-              kan tasoista rahoitustoimintaa tulevaisuu-
18486:       teuttaa kehitysalueilla esimerkiksi inves-         dessa turvataan?
18487: 
18488:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1985
18489: 
18490:        Hannu Kemppainen               Marja-Liisa Tykkyläinen      Aarno von Bell
18491:        Heikki Mustonen                Pirkko Ikonen                Mikko Jokela
18492:        Jukka Vihriälä                 Sakari Valli                 Lea Sutinen
18493:        Seppo Pelttari                 Aapo Saari                   Hannele Pokka
18494:        Reino Karpola                  Mauno Manninen               Pentti Kettunen
18495:                                       Olavi Martikainen
18496:                                        1985 vp. -     KK n:o 328                                        3
18497: 
18498: 
18499: 
18500: 
18501:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18502: 
18503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valtio antaa Kehitysaluerahasto Oy:lle vuosittain
18504: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      huomattavan suuren halpakorkoisen pitkäaikai-
18505: mies, 27 päivänä syyskuuta 1985 päivätyn kir-         sen lainan. Kuluvana vuonna valtio antoi Kehi-
18506: jeenne n:o 1583 ohella toimittanut valtioneuvos-      tysaluerahasto Oy:lle lainana 125 milj. mk ja
18507: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy
18508: edustaja H. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta            vastaavaa lainaa 168 milj. markkaa. Valtion anta-
18509: kirjallisesta kysymyksestä n:o 328:                   mien lainojen maksamaton pääoma vuoden 1984
18510:                                                       lopussa oli 795,2 milj. mk. Näin ollen on
18511:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        oikeampaa verrata investointirahastoon siirrettyä
18512:        siin, jotta KERA:n mahdollisuudet to-          valtion varojen määrää, yhteensä 645 milj. mk,
18513:        teuttaa kehitysalueilla esimerkiksi inves-     valtion merkitsemän Kehitysaluerahasto Oy:n
18514:        tointirahaston harjoittaman lainapolitii-      osakepääoman ja valtion varoista Kehitys-
18515:        kan tasoista rahoitustoimintaa tulevaisuu-     aluerahasto Oy:lle annettujen lainojen yhteis-
18516:        dessa turvataan?                               määrään, joka vuoden 1984 lopussa oli 1 080,2
18517:                                                       milj. mk.
18518:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Investointirahaston lainanantoon liittyvät asiat
18519: ti seuraavaa:                                         hoitaa Postipankki. Kun tämä tapahtuu Posti-
18520:    Kysymyksen perusteluissa on korostettu Kehi-       pankin oman lainanantotoiminnan yhteydessä,
18521: tysaluerahasto Oy:n merkittävää asemaa tasapai-       on selvää, että investointirahaston laina-asioiden
18522: noisen alueellisen kehityksen edistäjänä. Toisaal-    hoidosta pankille aiheutuvat kustannukset, jotka
18523: ta valtion investointirahaston on katsottu voivan     korvataan Postipankille rahaston varoista, jäävät
18524: antaa edullisempia lainoja kuin Kehitys-              huomattavasti pienemmiksi kuin jos investointi-
18525: aluerahasto Oy:n muun muassa valtion toimen-          rahaston olisi ollut luotava oma organisaatio
18526: piteistä johtuen.                                     toimintaansa varten.
18527:    Kehitysaluerahasto Oy ja investointirahasto so-        Valtioneuvoston päätöksen mukaan investoin-
18528: veltavat luototuksessaan erilaisia rahoitusehtoja.    tirahaston varoista myönnetystä lainasta peritään
18529: Näiden eroa kuvaa se, että turvaavalla vakuudella     saman suuruinen korko kuin Postipankin vastaa-
18530: myönnetyn markkamääräisen lainan peruskorko           vanlaisiin tarkoituksiin myöntämista pitkäaikai-
18531: on Kehitysaluerahasto Oy:llä 10,5 o/o ja inves-       sista lainoista. Investointirahaston lainoista peri-
18532: tointirahastolla 10,0 o/o. Toisaalta viime vuoden     tään siten käypä antolainauskorko. Valtion inves-
18533: tietojen mukaan oli Kehitysaluerahasto Oy:n lai-      tointirahastosta annetussa laissa annettua oikeut-
18534: nojen keskimääräinen laina-aika 8,3 vuotta, kun       ta myöntää laina käypää korkoa alemmalla korol-
18535: se oli investointirahastolla 7,1 vuotta. Siten in-    la, milloin valtioneuvosto katsoo jonkin tuotan-
18536: vestointirahaston sinänsä alhaisemman korkota-        nonalan tai määrätyllä alueella olevien yritysten
18537: son merkitystä asiakasyritysten kannalta vähentää     tukemiseen olevan erityistä syytä, ei ole käytän-
18538: jossain määrin lyhyempi laina-aika. Rahoituseh-       nössä koskaan sovellettu.
18539: doissa olevat erot eivät ole toistaiseksi aiheutta-       Kehitysaluerahasto Oy:n taholta on huomau-
18540: neet merkittävää lainahakemusten siirtymää Ke-        tettu siitä, että mikäli yhtiö vastaisuudessa jou-
18541: hitysaluerahasto Oy:ltä investointirahastolle. Li-    tuu merkittävämmässä määrin hankkimaan ra-
18542: säksi on syytä huomata, että Kehitysaluerahasto       hoitustaan yksityisiltä rahamarkkinoilta, vaikeut-
18543: Oy kykenee antamaan yrityksille erilaisia neuvon-     taa näillä vallitseva korkotaso rahaston mahdolli-
18544: tapalveluja, kun taas investointirahastolla ei ole    suuksia lainojen myöntämiseen yrityksille nykyi-
18545: sitä varten organisaatiota.                           sillä periaatteilla. Kehitysaluerahasto Oy on esit-
18546:    Kyselyssä todetaan, että valtio on antanut         tänyt tiettyjä valtion toimenpiteitä tämän johdos-
18547: vuoden 1984 loppuun mennessä investointirahas-        ta.
18548: ton käyttöön 645 milj. mk, kun Kehitys-                  Kun Kehitysaluerahasto Oy:n ja valtion inves-
18549: aluerahasto Oy:n osakepääoma on 285 milj. mk.         tointirahaston toimintatavat ja rahoitusehdot ei-
18550: Tämä vertailu ei anna asiasta oikeata kuvaa, sillä    vät ole suoraan verrattavissa ja kun kummallakin
18551: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 328
18552: 
18553: laitoksella on omat tehtävänsä, ei tässä vaiheessa     hitysaluerahasto Oy:n että valtion investointira-
18554: näytä olevan tarvetta ryhtyä erityisiin toimenpi-      haston sijoitussuunnitelman sekä toteuttaa tarvit-
18555: teisiin. Hallitus kuitenkin seuraa tilannetta          taessa asian edellyttämät toimet.
18556: muun muassa vahvistaessaan vuosittain sekä Ke-
18557: 
18558:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1985
18559: 
18560:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
18561:                                       1985 vp. -     KK n:o 328                                        5
18562: 
18563: 
18564: 
18565: 
18566:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18567: 
18568:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I spörsmålet konstateras att staten har tili
18569: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        utgången av år 1984 lämnat 645 miljoner mark
18570: nr 1583 av den 27 september 1985 tili vederbö-       tili investeringsfonden att disponeras, medan
18571: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar     Utvecklingsområdesfondens kapital uppgår tili
18572: översänt avskrift av följande av riksdagsman H.      285 milj. mark. Denna jämförelse ger inte någon
18573: Kemppainen m.fl. undertecknade spörsmål nr           riktig bild av saken, eftersom staten årligen ger
18574: 328:                                                 Utvecklingsområdesfonden Ab ett långvarigt lån
18575:                                                      av betydande storlek med låg ränta. I år gav
18576:           Har Regeringen för avsikt att vidta        staten Utvecklingsområdesfonden Ab 125 milj.
18577:        åtgärder för att Utvecklingsområdesfon-       mark i lån och i propositionen angående statsför-
18578:        dens möjligheter att inom utvecklings-        slaget för år 1986 ingår 168 milj. mark i motsva-
18579:        områden bedriva en finansieringsverk-         rande lån. Det obetalda kapitalet för statens lån
18580:        samhet som ligger t.ex. i nivå med den        uppgick i slutet av år 1984 tili 795,2 milj. mark.
18581:        lånepolitik som investeringsfonden bedri-     Det är sålunda mera rättvist att jämföra beloppet
18582:        ver garanteras i framtiden?                   av de statliga medel som överförts tili investe-
18583:                                                      ringsfonden, sammanlagt 645 milj. mark, med
18584:                                                      det sammanlagda beloppet av Utvecklingsområ-
18585:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra    desfonden Ab:s aktiekapital som staten tecknat
18586: följande:                                            och de lån som av statens medel beviljats Utveck-
18587:    I motiveringen tili spörsmålet har betonats       lingsområdesfonden Ab, vilket i slutet av år 1984
18588: Utvecklingsområdesfonden Ab:s betydande roli i       uppgick tili 1 080,2 milj. mark.
18589: främjandet av en balanserad regional utveckling.        Ärenden i anslutning tili investeringsfondens
18590: A andra sidan har man ansett att statens investe-    långivning sköts av Postbanken. När detta sker i
18591: ringsfond kunnat bevilja förmånligare lån än         samband med Postbankens egen långivning, är
18592: Utvecklingsområdesfonden Ab beroende bl.a. på        det klart att kostnaderna för skötseln av investe-
18593: statens åtgärder.                                    ringsfondens låneärenden, som ersatts Postban-
18594:    Utvecklingsområdesfonden Ab och investe-          ken av fondens medel, blir betydligt mindre än
18595: ringsfonden tillämpar olika finansieringsvilikor i   om investeringsfonden behövt skapa en egen
18596: kreditgivningen. Skilinaden kan beskrivas med        organisation för sin verksamhet.
18597: att grundräntan för lån i markbelopp som bevil-
18598:                                                         Enligt statsrådets beslut uppbärs för lån som
18599: jats med tryggande säkerhet är 10,5 % hos            beviljats av investeringsfondens medel lika stor
18600: Utvecklingsområdesfonden Ab och 10,0 % hos
18601:                                                      ränta som för långvariga lån som Postbanken
18602: investeringsfonden. Enligt uppgifter från förra
18603:                                                      beviljat för motsvarande ändamål. För investe-
18604: året var å andra sidan den genomsnittliga låneti-
18605:                                                      ringsfondens lån uppbärs alltså en gängse ränta
18606: den för Utvecklingsområdesfonden Ab:s lån 8,3
18607:                                                      för bostadslån. Den i lagen om statens investe-
18608: år, medan den var 7, 1 år för investeringsfondens
18609:                                                      ringsfond stadgade rätten att bevilja lån med
18610: lån. Sålunda minskas betydelsen av den i och för
18611:                                                      ränta som är lägre än gängse ränta, då statsrådet
18612: sig lägre räntenivå som investeringsfonden erbju-
18613:                                                      anser att det finns särskilda skäl att stödja någon
18614: der sina kunder av en lånetid som är i någon
18615:                                                      produktionsbransch elier något företag inom ett
18616: mån kortare. Skilinaderna i finansieringsvilikoren
18617:                                                      visst område, har aldrig tillämpats i praktiken.
18618: har hittilis inte medfört någon större övergång av
18619: låneansökningar från Utvecklingsområdesfonden           Från Utvecklingsområdesfonden Ab:s sida har
18620: Ab tili investeringsfonden. Dessutom bör beaktas     gjorts gällande att om bolaget i framtiden måste
18621: att Utvecklingsdområdesfonden Ab har olika råd-      i betydande mån anskaffa finansiering från den
18622: givningstjänster som· den kan erbjuda tili före-     privata penningmarknaden, försvårar räntenivån
18623: tagen, medan investeringsfonden saknar organi-       på denna marknad fondens möjligheter att bevil-
18624: sation för detta ändamål.                            ja företag lån med de nuvarande principerna.
18625: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 328
18626: 
18627: Utvecklingsområdesfonden Ab har därför före-           åtgärder. Regeringen följer dock utvecklingen
18628: slagit vissa åtgärder från statens sida.               bl.a. då den årligen fastställer finansieringspla-
18629:    Eftersom Utvecklingsområdesfonden Ab:s och          nen för både Utvecklingsområdesfonden Ab och
18630: statens investeringsfonds verksamhetssätt och fi-      statens investeringsfond samt vid behov vidtar de
18631: nansieringsvillkor inte kan jämföras direkt, finns     åtgärder som behövs.
18632: det inte behov att i det här skedet vidta särskilda
18633: 
18634:     Helsingfors den 30 oktober 1985
18635: 
18636:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
18637:                                                1985 vp.
18638: 
18639: Kirjallinen kysymys n:o 329
18640: 
18641: 
18642: 
18643: 
18644:                                   Skinnari: Suomen Ovi Oy:n Lahden ovitehtaan työntekijöiden
18645:                                      työllisyyden turvaamisesta
18646: 
18647: 
18648:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18649: 
18650:    Suomen Ovi Oy on päättänyt lopettaa Lahden        teeseen ja kuultava henkilöstön edustajia. Olisi
18651: ovitehtaan ja irtisanoa tehtaan noin 120 henkeä      selvitettävä, löytyykö vielä edellytyksiä jollain
18652: käsittävän henkilökunnan muutamaa poikkeusta         tavoin jatkaa Lahden ovitehtaan toimintaa. Selvi-
18653: lukuun ottamatta. Henkilöstö ei ole hyväksynyt       tettävä myös olisi, onko nyt työttömyysuhan
18654: yhtiön esittämiä perusteluja tuotannon lopetta-      alaisena olevalle henkilöstölle löydettävissä muita
18655: miseksi. Päinvastoin henkilöstön edustajat ovat      vastaavia tehtäviä.
18656: ilmoittaneet ryhtyvänsä kaikkiin toimenpiteisiin,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18657: joihin heillä lakien ja sopimusten mukaan on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18658: mahdollisuus.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18659:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18660:   Valtioneuvoston pitää ryhtyä Suomen Ovi
18661: Oy:n Lahden tehtaan osalta kaikkiin mahdollisiin               Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-
18662: toimenpiteisiin. Yhteistyössä yhtiön kanssa olisi           litus ryhtyy Suomen Ovi Oy:n Lahden
18663: yritettävä selvittää, onko löydettävissä keinoja            ovitehtaan irtisanomisten perusteiden ja
18664: henkilöstön työllistämiseksi. Esimerkiksi Helsin-           oikeutuksen selvittämiseksi, irtisanomis-
18665: gin yliopiston Lahden täydennys- ja koulutuskes-            ten estämiseksi ja Lahden ovitehtaan hen-
18666: kuksen kanssa on aikaisemminkin Lahden seu-                 kilöstön työllisyyden turvaamiseksi yhteis-
18667: dulla hoidettu vaikeita työllisyystilanteita. Maan          työssä alan elinkeinon ja henkilöstöjärjes-
18668: hallituksen olisi välittömästi perehdyttävä tilan-          töjen edustajien kanssa?
18669: 
18670:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1985
18671: 
18672:                                            Jouko Skinnari
18673: 
18674: 
18675: 
18676: 
18677: 4285009410
18678: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 329
18679: 
18680: 
18681: 
18682: 
18683:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18684: 
18685:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      irtisanomisperusteiden laillisuutta. Toimet irtisa-
18686: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nottujen työllisyyden turvaamiseksi jäävät siten
18687: olette 3 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen-    yleisten työvoimapoliittisten keinojen varaan.
18688: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     Asianomainen työvoimatoimisto onkin jo ryhty-
18689: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Jouko    nyt selvittämään työntekijöiden mahdollisuudet
18690: Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     uudelleen- ja täydennyskoulutukseen sekä kar-
18691: sestä n:o 329:                                       toittamaan heidän mahdollisuuksiaan sijoittua
18692:                                                      muualle töihin. Lisäksi on käynnistetty neuvotte-
18693:           Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-     lut mahdollisuudesta aloittaa yritystoiminta
18694:        litus ryhtyy Suomen Ovi Oy:n Lahden           muutoin tyhjiksi jäävissä toimitiloissa. Työnteki-
18695:        ovitehtaan irtisanomisten perusteiden ja      jöille on lisäksi annettu julkista tietoa toimeentu-
18696:        oikeutuksen selvittämiseksi, irtisanomis-     lotorvasta mahdollisen työttömyyden ajalta.
18697:        ten estämiseksi ja Lahden ovitehtaan hen-
18698:        kilöstön työllisyyden turvaamiseksi yhteis-      Vaikkei mahdollisuutta irtisanomisperusteiden
18699:        työssä alan elinkeinon ja henkilöstöjärjes-   laillisuuden tarkasteluun olekaan, selvää kuiten-
18700:        töjen edustajien kanssa?                      kin on, että tapahtumien kulku ja siihen johta-
18701:                                                      neet syyt on selvitettävä tilanteessa, johon ulko-
18702:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     maisessa omistuksessa oleva yhtiö on ryhtynyt
18703: ti seuraavaa:                                        saavutettuaan ensin markkinajohtajan aseman
18704:    Hallituksella ei ole voimassa olevan oikeuden     ovi tuotannossa.
18705: mukaan mahdollisuutta selvittää työntekijöiden
18706: 
18707:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1985
18708: 
18709:                                                                 Työvoimaministeri Urpo Leppänen
18710:                                      1985 vp. -     KK n:o 329                                      3
18711: 
18712: 
18713: 
18714: 
18715:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18716: 
18717:    I det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen         lighet som tillämpats på arbetstagare. Alitså blir
18718: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       åtgärderna för tryggande av de uppsagdas syssel-
18719: av den 3 oktober 1985 tili vederbörande medlem      sättning beroende av de allmänna arbetskraftspo-
18720: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av   litiska metoderna. Vederbörande arbetskraftsbyrå
18721: följande, av riksdagsman Jouko Skinnari stälida     har därför redan tagit itu med att reda ut
18722: skriftliga spörsmål nr 329:                         arbetstagarnas möjligheter tili omskolning och
18723:                                                     vidareutbildning samt att kartlägga deras möjlig-
18724:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-       heter att placera sig i arbete på annat håll. Man
18725:        geringen vidta för att utreda grunderna      har vidare påbörjat underhandlingarna om en
18726:        för och berättigandet av Suomen Ovi          möjlighet att inleda företagsverksamhet i lokali-
18727:        Oy:s Lahtis dörrfabriks uppsägningar, för    teter som annars skulie bli tomma. Dessutom har
18728:        att hindra uppsägningarna och för att i      arbetstagarna getts offentlig information om ut-
18729:        samarbete med representanter för nä-         komstskyddet under eventueli arbetslöshetstid.
18730:        ringsgrens- och personalorganisationerna
18731:        inom branschen trygga sysselsättningen           Även om det inte finns möjlighet tili en
18732:        för Lahtis dörrfabriks personal?             granskning av uppsägningsgrundernas laglighet,
18733:                                                     är det dock klart, att händelsernas gång och de
18734:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt    orsaker som ligger bakom bör klarläggas i den
18735:                                                     situation som ett bolag i utländsk ägo, efter att
18736: följande:
18737:                                                     först ha nått ledande marknadsstälining i dörr-
18738:    Regeringen har inte enligt gällande rätt möj-    produktionen, åstadkommit.
18739: lighet att utreda de uppsägningsgrunders lag-
18740: 
18741:     Helsingfors den 6 november 1985
18742: 
18743:                                                              Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
18744: 1
18745: 1
18746:  1
18747:  1
18748:   1
18749:   1
18750:    1
18751:    1
18752:     1
18753:     1
18754:      1
18755:      1
18756:       1
18757:       1
18758:        1
18759:        1
18760:         1
18761:         1
18762:                                                1985 vp.
18763: 
18764: Kirjallinen kysymys n:o 330
18765: 
18766: 
18767: 
18768: 
18769:                                    Tenhiälä: Posti- ja telepalvelujen parantamisesta Hämeenlinnassa
18770: 
18771: 
18772:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18773: 
18774:    Posti- ja telelaitoksen tehtävänä on turvata tä-   näitä ei voida laskea suoraan rahassa, kuten se,
18775: män alan palvelut koko maassa. Palvelun pitäisi       että joku käy varmistamassa tai hakemassa puhe-
18776: tapahtua myös eri viikonpäivinä. Kuitenkin, jos       linnumeroa telepisteen puhelinluetteloista jne.
18777: Hämeenlinnasta yrittää viikonloppuisin saada pi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18778: kakirjeen hoidetuksi, saattaa pikakirje olla posti-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18779: laatikossa ja matkalla 3-4 päivää. Viikonloppui-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18780: sin ei Hämeenlinnassa postilaatikoita tyhjennetä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18781: eikä postia pidetä auki.
18782:                                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18783:   Myös Hämeenlinnan telepiste on sunnuntaisin                ryhtyä, jotta posti- ja telepalveluita voi-
18784: suljettu. Tämä vaikeuttaa niiden palveluiden                 taisiin Hämeenlinnassa käyttää myös vii-
18785: saantia, jotka telepisteen pitäisi antaa. Kaikkea            konloppuisin?
18786: 
18787:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1985
18788: 
18789:                                            Hannu Tenhiälä
18790: 
18791: 
18792: 
18793: 
18794: 428500933R
18795: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 330
18796: 
18797: 
18798: 
18799: 
18800:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18801: 
18802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pikamaksulla varustettuja kirjelaatikoihin kerty-
18803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           neitä kirjeitä, jotka eräillä paikkakunnilla myös
18804: olette 3 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen-       jaetaan viikonloppuna. Joillakin paikkakunnilla
18805: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        on lisäksi erityisiä pikalähetysten jättöpisteitä,
18806: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Han-        joihin lähetykset voi jättää iltaisin ja viikonlop-
18807: nu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        puisin.
18808: myksestä n:o 330:                                          Helsingin postipiirikonttorista hankitun selvi-
18809:                                                         tyksen mukaan postikonttori Hämeenlinna lO:n
18810:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kirjelaatikkoon on nyt asetettu tarra, jonka mu-
18811:         ryhtyä, jotta posti- ja telepalveluita voi-     kaan pikakirjeet voidaan jättää tuohon kirjelaa-
18812:         taisiin Hämeenlinnassa käyttää myös vii-        tikkoon iltaisin ja viikonloppuisin klo 21 asti.
18813:         konloppuisin?                                   Tästä pikakirjeiden jättöpisteestä on lisäksi lähiai-
18814:                                                         koina tarkoitus ilmoittaa kaikissa Hämeenlinnan
18815:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kaupungin alueella olevissa kirjelaatikoissa. Pika-
18816: ti seuraavaa:                                           kirjeiden jättöpisteen toiminta on Hämeenlinnas-
18817:     Posti- ja telelaitos on viime vuosina joutunut      sa postikonttorin ilmoituksen mukaan sujunut
18818: toteuttamaan postitoimen hoidossa säästötoimen-         moitteettomasti ja tieto sen olemassaolosta on
18819: piteitä voidakseen tarjota kansalaisille postipalve-    hyvin levinnyt asiakkaiden keskuuteen.
18820: luja kohtuullisin kustannuksin. Valitettavasti             Myös posti- ja telelaitoksen teletoimen yleisö-
18821: säästötoimenpiteiden eräänä osana on ollut toi-         palvelupaikkojen lukumäärä ja aukioloajat perus-
18822: mipaikkojen aukioloaikojen lyhentäminen tai             tuvat tarjottavien palvelujen kysyntään. Viime
18823: toimipaikkojen pitäminen suljettuina sellaisina         vuosina on yleisöpalvelupaikoissa keskeisten pal-
18824: aikoina, jolloin niiden käyttö on ollut hyvin           velujen kysyntä tasaisesti vähentynyt. Asemapu-
18825: vähäistä.                                               helupalvelua korvaavat lisääntyneet kotipuheli-
18826:     Posti- ja telelaitoksessa 1.3.1984 toteutetun       met ja rahapuhelinkioskit. Lisäksi baareissa,
18827: kirjelähetysten luokitusuudistuksen yhteydessä          huoltoasemilla, linja-auto- ja rautatieasemilla sekä
18828: asetettiin postin kulkunopeustavoitteet, joiden         muissa vastaavissa tiloissa asiakkaiden käytössä on
18829: mukaan työpäivinä eli maanantain ja perjantain          rahapuhelimia. Puhelinnumerotiedusteluja voi
18830: välisenä aikana postitettu 1-luokan kirje on peril-     suorittaa em. puhelimista myös sunnuntaisin.
18831: lä seuraavana työpäivänä. Lauantaina ja sunnun-         Sähkeliikenne on supistunut ja samalla sen mer-
18832: taina postitettu kirje on siten tavoitteen mukaan       kitys yhteiskunnallisesti tärkeänä tietoliikenne-
18833: perillä tiistaina. Tavoitteen asettamisella pyrittiin   palveluna on vähentynyt. Asiakkaat jättävät suu-
18834: mm. välttämään kallista viikonlopputyöskentelyä.        rimman osan sähkeistä puhelimitse toimipaikkoi-
18835: Kun viikonlopun postimäärät liikepostin puut-           hin lähetettäviksi, joten sähkeliikenteen välittö-
18836: tumisen vuoksi ovat vähäiset, on tarvittavat pos-       män asiakaspalvelun tarve on erittäin pientä.
18837: tin käsittelytoiminnot korkeiden kustannusten              Telepalvelujen kysyntä ja asiakaskäyntien mää-
18838: takia mahdollista hoitaa vain päivystysluonteises-      rä Hämeenlinnan telepalvelussa on sunnuntaisin
18839: ti.                                                     ollut siinä määrin vahäistä, että taloudelliset syyt
18840:     Posti- ja telehallitus on antanut postipiireille    sekä palvelujen suhteellisen vähäinen yhteiskun-
18841: ohjeet, joiden mukaan viikonloppuisin käytössä          nallinen merkitys huomioon ottaen posti- ja
18842: olevien käsittelyresurssien puitteissa voidaan tyh-     telelaitos on katsonut tarkoituksenmukaiseksi pi-
18843: jentää tärkeimmät kirjelaatikot. Käytännössä            tää Hämeenlinnan telepalvelu sunnuntaisin sul-
18844: suurimmilla paikkakunnilla on kirjelaatikko tai         jettuna. Hämeenlinnalaisilla on käytettävissään
18845: -laatikoita, jotka tyhjennetään myös viikonlop-         riittävästi rahapuhelimia, joiden voidaan katsoa
18846: puisin ja joihin jätetty posti lähetetään edelleen      kohtuullisella tasolla korvaavan viikonloppuisin
18847: viikonlopun kuljetuksissa. Tämä koskee myös             Hämeenlinnan telepalvelun tarjoamat palvelut.
18848: 
18849:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1985
18850: 
18851:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
18852:                                        1985 vp. -      KK n:o 330                                        3
18853: 
18854: 
18855: 
18856: 
18857:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18858: 
18859:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           orter finns dessutom särskilda avlämningsstälien
18860: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         for expressförsändelser, där försändelserna kan
18861: den 3 oktober 1985 tili vederbörande medlem av         läggas under kväliar och veckoslut.
18862: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Enligt en utredning, som har inhämtats från
18863: dagsman Hannu Tenhiälä undertecknade spörs-            Helsingfors postdistriktskontor, har på brevlådan
18864: mål nr 330:                                            i postkontoret Tavastehus 10 nu fästs ett klister-
18865:                                                        märke, som upplyser om att expressbrev kan
18866:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        läggas i brevlådan under kvällar och veckoslut
18867:        för att man i Tavastehus skall kunna            fram tili kl. 21. Avsikten är dessutom att inom
18868:        utnyttja post- och teletjänsterna även un-      den närmaste framtiden meddela om detta av-
18869:        der veckosluten?                                lämningsstälie för expressbrev på alla brevlådor
18870:                                                        på Tavastehus stads område. Avlämningsstället
18871:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för expressförsändelser har enligt uppgift från
18872: anföra följande:                                       Tavastehus postkontor fungerat oklanderligt och
18873:    Post- och televerket har under de senaste åren      vetskapen om att det finns har spritt sig väl
18874: tvingats genomföra sparåtgärder inom postfunk-         bland kunderna.
18875: tioneo för att kunna erbjuda medborgarna post-            Även antalet kundtjänstställen inom post- och
18876: service tili rimliga kostnader. Tyvärr har en del av   televerkets telefunktion och öppethåliningstider-
18877: dessa sparåtgärder inneburit att anstalternas öp-      na för dessa grundar sig på efterfrågan på de
18878: pethåliningstider har förkortats elier att anstal-     tjänster som erbjuds. Under de senaste åren har
18879: terna har håliits stängda under sådana tider då        efterfrågan på de centrala tjänster som kund-
18880: deras tjänster har utnyttjats i mycket liten ut-       tjänststäliena erbjuder minskat i jämn takt. Det
18881: sträckning.                                            ökade antalet telefoner i hemmen och mynttele-
18882:    1 samband med att nyklassningen av brevför-         fonkiosker ersätter stationstelefonservicen. Dess-
18883: sändelser genomfördes inom post- och televerket        utom står mynttelefoner tili kundernas förfogan-
18884: 1. 3. 1984 sattes som mål för postföringen att 1       de i barer, på servicestationer, på buss- och
18885: klass brev, som har postats på en arbetsdag, dvs.      järnvägsstationer samt på övriga motsvarande
18886: melian måndag och fredag, skali vara framme            ställen. Telefonnummerförfrågningar kan göras
18887: följande arbetsdag. Således skali ett brev, som        med de ovan nämnda telefonerna även på sönda-
18888: har postats på en lördag elier söndag, vara            gar. Telegramtrafiken har minskat och samtidigt
18889: framme på tisdag. Syftet med denna målsättning         har dess betydelse som en viktig form av tele-
18890: var bl.a. att undvika dyrt veckoslutsarbete. Efter-    kommunikationsservice i samhäliet avtagit. Den
18891: som mängden post under veckosluten är liten            största delen av telegrammen från kunderna
18892: p.g.a. att ingen företagspost finns, är behandling     sänds per telefon tili de olika postanstalterna.
18893: av posten på grund av de höga kostnaderna              Det direkta behovet av kundtjänst inom tele-
18894: möjlig endast genom jourverksamhet.                    gramtrafiken är därför mycket litet.
18895:    Enligt de direktiv som post- och telestyrelsen         Under söndagarna har efterfrågan på teletjäns-
18896: har gett postdistrikten kan de viktigaste              ter varit så liten och kundbesöken så få hos
18897: brevlådorna tömmas inom ramen för de resurser           teletjänsten i Tavastehus att post- och televerket,
18898: för postbehandling som står tili buds under            med hänsyn tili ekonomiska faktorer och tili den
18899: veckosluten. 1 praktiken finns på de större oner-      relativt ringa betydelse som denna service har,
18900:  na en elier flera brevlådor, vilka töms även på       har ansett det vara ändamålsenligt att hålla
18901:  veckosluten. Den post som har lagts i dessa           teletjänsten i staden stängd på söndagar. Tili
18902:  brevlådor befordras under veckosluten. Detta          Tavastehusbornas förfogande står ett tiliräckligt
18903:  gäller även brevförsändelser med expressporto,        antal mynttelefoner, vilka kan anses utgöra en
18904:  som har samlats i brevlådan och vilka på vissa        fuligod ersättning för den service som teletjäns-
18905:  orter även utdelas under veckosluten. På en del       ten i Tavastehus erbjuder.
18906: 
18907:    Helsingfors den 29 oktober 1985
18908: 
18909:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
18910:                                                    1985 vp.
18911: 
18912: Kirjallinen kysymys n:o 331
18913: 
18914: 
18915: 
18916: 
18917:                                      Petäjäniemi ym.: Julkisen sektorin eläkkeen !aukeamisesta yksilölli-
18918:                                         selle varhaiseläkkeelle siirtymisen yhteydessä
18919: 
18920: 
18921:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18922: 
18923:     Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmässä tulee      yksityisellä sektorilla myönnetaan yksilöllinen
18924: ensi vuoden alussa voimaan yksilöllinen varhais-          varhaiseläke. Työkyvyttömyyden jakamattomuu-
18925: eläke, joka voidaan myöntää 55 vuotta täyttä-             den periaate kuitenkin edellyttäisi vapaakirjan
18926: neelle vakuutetulle. Yksilöllinen varhaiseläke on         !aukeamista, kun yksilöllinen varhaiseläke on
18927: asiallisesti työkyvyttömyyseläkkeen lievennetty           lievennetty työkyvyttömyyseläke. Sen lisäksi va-
18928: muoto, jossa eläkkeen myöntämiseen vaikuttavat            paakirjan laukeamattomuus vaikuttaa olennaises-
18929: k:eskeisesti sosiaalis-taloudelliset tekijät. Työelä-     ti hakijan eläketurvaan. Kahdessa aivan saman-
18930: leejärjestelmässä vallitsee sekä yksityisellä että jul-   laisessa tapauksessa, joista toinen on ollut yksin-
18931: Kisella sektorilla työkyvyttömyyden jakamatto-            omaan yksityisen sektorin työsuhteessa ja toinen
18932: muuden periaate. Tämän mukaisesti henkilö,                osittain yksityisen ja osittain julkisen sektorin,
18933: ioka arvioidaan työkyvyttömäksi yksityisellä sek-         eläkkeen suuruus muodostuisi aivan erilaiseksi,
18934: torilla, on työkyvytön myös julkisella sektorilla ja      vaikka työssäolaajan kesto, ansiotaso ja tervey-
18935: päinvastoin. Tämän mukaisesti työkyvytön hen-             dentila olisivat samanlaiset kummallakin. Tämän
18936: {ilö on oikeutettu saamaan työkyvyttömyyseläk-            epäkohdan poistaminen olisi suoritettava nopeas-
18937: ceen sekä siltä sektorilta, jolta hän siirtyy eläk-       ti ja erillään julkishallinnon eläkeikäkomitean
18938: ceelle, että myös siltä sektorilta, jolla hän on          työstä, koska asia liittyy yksityisen sektorin jous-
18939:  rikaisemmin työskennellyt ja saanut nk. vapaa-           tavan      eläkeikäjärjestelmän      voimaantuloon
18940:  cirjan eläkeoikeudesta.                                  1.1.1986.
18941:    Julkisen sektorin eläkejärjestelmässä ei vielä ole       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18942:  oteutettu joustavaa eläkeikäjärjestelmää, vaan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18943:  .itä tutkitaan parhaillaan. Näin ollen julkisella        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18944:  ektorilla ei vielä ole joustavaa eläkeikää eikä          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18945:  rksilöllistä varhaiseläkettä. Tästä erillinen kysy-
18946:  nys on kuitenkin julkisen sektorin vapaakirjaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18947:  >erustuva !aukeaminen sen johdosta, että yksityi-                ryhtyä, että 1.1.1986 jälkeen yksityisen
18948:   ellä sektorilla myönnetään eläkkeenhakijalle                    työnantajan palveluksesta yksilölliselle
18949:  rksilöllinen varhaiseläke.                                       varhaiseläkkeelle jäävä työntekijä saisi sa-
18950:     Nykyisten lainsäännösten perusteella ei julki-                manaikaisesti myös kunnan tai valtion
18951:   en sektorin vapaakirja laukea eläkkeeksi, kun                   palveluksesta kertyneen eläkkeen?
18952: 
18953:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985
18954: 
18955:           Tuulikki Petäjäniemi              Boris Renlund                    Aapo Saari
18956:           Riitta Järvisalo-Kanerva          Esko Almgren                     Juhani Tuomaala
18957:           Einari Nieminen                   Aarno von Bell                   Aila Jokinen
18958:           Ben Zyskowicz                     Helena Pesola                    Saara Mikkola
18959:           Anna-Kaarina Louvo                Paavo Lipponen                   Reijo Lindroos
18960:           Seppo Pelttari                    Risto Ahonen                     Martti Ratu
18961:           Heikki Riihijärvi                 Inger Hirvelä                    Kati Peltola
18962:                                             Timo Laaksonen
18963: 
18964: 
18965:  !8500962N
18966: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 331
18967: 
18968: 
18969: 
18970: 
18971:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18972: 
18973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dösmuutoksista. Komitean tulee saada työns:
18974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          päätökseen vuoden 1986 loppuun mennessä.
18975: olette 4 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen-         Hallituksen esityksessä yksityistä sektoria kos
18976: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       kevaksi joustavaksi eläkeikäjärjestelmäksi on sii
18977: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Tuu-       varsin selkeästi todettu, että esitys ei tässä vai
18978: likki Petäjäniemen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       heessa koske julkisia eläkejärjestelmiä, vaan ett
18979: sesta kysymyksestä n:o 331:                            joustavan eläkeikäjärjestelmän toteuttamismah
18980:                                                        dollisuudet julkisten eläkejärjestelmien osalta sel
18981:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vitetään erikseen.
18982:         ryhtyä, että 1.1.1986 jälkeen yksityisen
18983:                                                           Yksilöllinen varhaiseläke ja varhennettu van
18984:         työnantajan palveluksesta yksilölliselle       huuseläke ovat nimenomaan joustavaan eläkeikä
18985:         varhaiseläkkeelle jäävä työntekijä saisi sa-   järjestelmään kuuluvia uusia eläkemuotoja. Kw
18986:         manaikaisesti myös kunnan tai valtion
18987:                                                        joustavaa eläkeikäjärjestelmää ei vielä ole toteu
18988:         palveluksesta kertyneen eläkkeen?
18989:                                                        tettu valtion eläkejärjestelmässä, on selvää, ett
18990:                                                        valtion eläkejärjestelmän piirissä ansaittuun eläk
18991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          keeseen (oli kysymyksessä edelleen valtion palve
18992: seuraavaa:                                             luksessa oleva tai siitä jo eronnut henkilö) ei vc
18993:                                                        liittyä joustavaan eläkeikäjärjestelmään kuuluvi
18994:    Ensi vuoden alusta tulee yksityisellä sektorilla    uusia eläkemuotoja.
18995: voimaan ns. joustava eläkeikäjärjestelmä, joka
18996:                                                            Hallituksen esitys joustavaksi eläkeikäjärjestel
18997: ensivaiheessa koostuu yksilöllisestä varhaiseläk-
18998: keestä ja varhennetusta vanhuuseläkkeestä.             mäksi yksityiselle sektorille on mielestäni laadittl
18999:                                                        tältä pohjalta. Nyt esille otettu ongelma ei sii
19000:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle työnteki-     johdu esim. hallituksen esitystä valmisteltaess
19001: jäin eläkelain, kansaneläkelain ja eräiden niihin      tapahtuneesta virheestä vaan yksinkertaisesti sii
19002: liittyvien lakien mukaista joustavaa eläkeikäjär-      tä, että joustavaa eläkeikäjärjestelmää ei ole to
19003: jestelyä koskeviksi laeiksi (HE n: o 8 51 198 5 vp.)   teutettu julkisella sektorilla samanaikaisesti yksi
19004: on lausuttu mm:                                        tyisen sektorin kanssa.
19005:     ''Nyt annettava esitysehdotus sisältää muutos-        Eduskuntakysymyksen perusteluissa on esitet
19006: ehdotukset yksityisen työeläkejärjestelmän työelä-     ty, että työeläkejärjestelmässä vallitsee sekä yksi
19007: kelakeihin ja niihin liittyen myös kansaneläke-        tyisellä sektorilla että julkisella sektorilla työ
19008: järjestelmän mukaisiin eläkelakeihin ... Hallitus      kyvyttömyyden jakamattomuuden periaate. D
19009: tulee erikseen selvittämään myös joustavan elä-        män mukaisesti henkilö, joka arvioidaan työky
19010: keikäjärjestelmän toteuttamismahdollisuudet val-       vyttömäksi yksityisellä sektorilla, on työkyvytö
19011: tion ja kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Tä-    myös julkisella sektorilla ja päinvastoin. Tämä
19012: tä tarkoitusta varten on asetettu komitea, jonka       mukaisesti työkyvytön henkilö on oikeutettu sa~
19013: tulee saada työnsä päätökseen vuoden 1986 lop-         maan työkyvyttömyyseläkkeen sekä siltä sektori]
19014: puun mennessä.''                                       ta, jolta hän siirtyy eläkkeelle, että myös silt~
19015:    Valtioneuvosto asetti ko. komitean 3.1.1985.        jolla hän on aikaisemmin työskennellyt ja saanu
19016: Komitean tehtäväksi annettiin selvittää, miten         nk. vapaakirjan eläkeoikeudesta. Edellä esitett
19017: valtion, kunnan ja muihin julkisiin eläkejärjestel-    pitää vain osittain paikkansa. Jos esim. valtio
19018: miin on mahdollista sisällyttää vastaavat jousta-      eläkejärjestelmä myöntää työkyvyttömyyseläli
19019: van eläkkeelle siirtymisen mahdollistavat elä-         keen ja asianomainen on ollut ennen valtio
19020: kemuodot, jotka toteutetaan yksityisissä työeläke-     palvelukseen tuloaan yksityisen sektorin palv(
19021: järjestelmissä sekä tästä johtuvat julkisen sektorin   luksessa, hänellä ei ole oikeutta työkyvyttömyy~
19022: eläkkeellesiittymisjärjestelmän     muutostarpeet.     eläkkeeseen yksityisen sektorin nk. vapaakirja
19023: Komitean tulee selvitystyönsä perusteella ja ot-       eläkeoikeudesta. Voidaan myös todeta, että esirr
19024: taen huomioon valintaoikeuden järjestäminen            osatyökyvyttömyyseläke toteutettiin valtion eH
19025: laatia ehdotus tarvittavista toimenpiteistä ja sää-    kejärjestelmän osalta useita vuosia myöhemmi
19026:                                          1985 vp. -       KK n:o 331                                           3
19027: 
19028: kuin yksityisellä sektorilla. Jos asianomaiselle          turvan mukainen eläke. Siitä, että joustavaa
19029: myönnettiin yksityisen sektorin osatyökyvyttö-            eläkejärjestelmää ei toteutettu samanaikaises-
19030: myyseläke, hän ei voinut saada valtion eläkejär-          ti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, seuraa
19031: jestelmän piirissä ansaitsemastaan eläkeoikeudes-         siis välttämättä erinäinen määrä epäkohtia ja on-
19032: ta osatyökyvyttömyyseläkettä, kun valtion elä-            gelmia. Näiden poistaminen on mahdollista vain
19033: kejärjestelmä ei tällaista eläkemuotoa tuntenut.          toteuttamalla joustava eläkeikäjärjestelmä myös
19034:    Eduskuntakysymyksen perusteluissa on myös              julkisella sektorilla. Jos pyritään poistamaan vain
19035: esitetty, että vapaakirjan laukeamattomuus vai-           yksittäisiä epäkohtia, samalla aiheutetaan toden-
19036: kuttaa olennaisesti hakijan eläketurvaan. Kahdes-         näköisesti uusia epäkohtia.
19037: sa aivan samanlaisessa tapauksessa, joista toinen            Joustavan eläkeikäjärjestelmän toteuttaminen
19038: on ollut yksinomaan yksityisen sektorin työsuh-           valtion eläkejärjestelmän osalta on valtion elä-
19039: teessa ja toinen osittain yksityisen ja osittain          keikäjärjestelmää koskeva tärkein ja kiireeliisin
19040: julkisen sektorin, eläkkeen suuruus muodostuisi           tehtävä. Tämä tehtävä on parhaillaan komitean
19041: aivan erilaiseksi, vaikka työssäolon kesto, ansiota-      suoritettavana. Komitea asetettiin kuluvan vuo-
19042: so ja terveydentila olisivat samanlaiset. Tämä            den tammikuussa. Ratkaisun tekemistä varten
19043: pitää paikkansa jopa niin, että jälkimmäisessä            tarvittava selvitystyö on yksityistä sektoria koske-
19044: tapauksessa, jolloin hän on ollut viimeksi julki-         van valmistelun yhteydessä suurimmalta osin teh-
19045: sen sektorin piirissä, hän ei voi saada lainkaan          ty. Jäljellä on enemmänkin ratkaisun tekemisen
19046: eläkettä edes yksityisen sektorin piirissä ansaitse-      vaikeus, joka ei muutu helpommaksi yksinomaan
19047: mastaan vapaakirjasta.                                    ajan kulumisella. Komitean työtä voitaisiin mie-
19048:    Joustavan eläkeikäjärjestelmän voimaantuloon           lestäni kiirehtiä siten, että komitealle annettua
19049: yksityisellä sektorilla (ja myös julkisella sektorilla)   määräaikaa lyhennettäisiin. Tulenkin ehdotta-
19050: liittyvät epäkohdat olisi voitu välttää, jos joustava     maan, että komitean tulisi saada työnsä päätök-
19051: eläkeikäjärjestelmä olisi toteutettu samanaikaises-       seen tulevan huhtikuun tai toukokuun loppuun
19052: ti sekä yksityisellä sektorilla että julkisella sekto-    mennessä, jolloin komitean ehdotus tulisi silloin
19053: rilla, kuten mm. valtiovarainministeriön taholta          sisältämään myös esillä olevan ongelman ratkaise-
19054: esitettiin. Nyt ihmiset ovat eläketurvansa osalta         misen. Samalla tulen kuitenkin antamaan selvi-
19055: täysin erilaisessa asemassa siitä riippuen, minkä         tettäväksi sen, voitaisiinko menetellä siten, että
19056: eläkesektorin piirissä eläkeoikeus on ansaittu.           asia annettaisiin valtiovarainministeriön valmis-
19057: Erityisen ongelmallista tilanne on mm. sellaisten         teltavaksi erikseen komitean ulkopuolella. Selvi-
19058: valtionapulaitosten piirissä, joissa peruseläketurva      tystyön olisi kuitenkin tapahduttava yhteistoi-
19059: on järjestetty TEL:n säännösten mukaisesti ja             minnassa kunnallisen sektorin ja virkamiesjärjes-
19060: lisäeläketurva valtion eläketurvan mukaisesti. Pe-        töjen kanssa. Voin tehdä ratkaisuehdotuksia kui-
19061: ruseläketurvan osalta on mahdollisuus saada yksi-         tenkin vain yhden sektorin, valtion osalta. Kun-
19062: löllistä varhaiseläkettä tai varhennettua vanhuus-        nallisen sektorin osalta asian käsittely kuuluu
19063: eläkettä, samalla kuitenkin menetetään lisäeläke-         Kunnalliselle eläkelaitokselle.
19064: 
19065:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985
19066: 
19067:                                                                                 Ministeri Pekka Vennamo
19068: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 331
19069: 
19070: 
19071: 
19072: 
19073:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19074: 
19075:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           härav. Kommitten skall på basen av sitt utred-
19076: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningsarbete och med beaktande av hur rätten att
19077: den 4 oktober 1985 till vederbörande medlem av         välja pensionsform kan anordnas uppgöra förslag
19078: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      till erforderliga åtgärder och ändringar av stad-
19079: dagsledamot Tuulikki Petäjäniemi m.fl. under-          ganden. Kommitten skall slutföra sitt arbete före
19080: tecknade spörsmål nr 331:                              utgången av år 1986.
19081:                                                            I regeringens proposition med förslag till lagar
19082:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        om ett flexibelt pensionsålderssystem för den
19083:        för att arbetstagare, som efter 1.1.1986
19084:                                                        privata sektorn har det således klart framhållits
19085:        blir pensionerade med individuell ålders-
19086:                                                        att propositionen i detta skede inte gäller offent-
19087:        pension från anställning hos en privat
19088:                                                        liga pensionssystem, utan att möjligheterna att
19089:        arbetsgivare, samtidigt skulle erhålla ock-
19090:                                                        inom de offentliga pensionssystemen genomföra
19091:        så den pension som har influtit av an-
19092:                                                        ett flexibelt pensionsålderssystem kommer att
19093:        ställning hos kommun eller stat?
19094:                                                        utredas särskilt för sig.
19095:                                                            Den individuella förtidspensionen och den
19096:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
19097:                                                        förtida ålderspensionen är nya pensionsformer,
19098: anföra följande:
19099:                                                        som uttryckligen hör ihop med det flexibla
19100:    Vid ingången av nästa år införs ett s.k. flexi-     pensionsålderssystemet. Emedan det flexibla
19101: belt pensionsålderssystem inom den privata sek-        pensionsålderssystemet ännu inte har förverkli-
19102: torn. Systemet består i inledningsskedet av indi-      gats inom statens pensionssystem är det klart att
19103: viduell fönidspension och förtida ålderspension.       till sådan pension som har förtjänats inom sist-
19104:    I regeringens proposition med förslag till lagar    nämnda system (det må gälla en person som
19105: om ett flexibelt pensionsåldersarrangemang i en-       alltjämt är anställd hos staten eller en som redan
19106: lighet med lagen om pension för arbetstagare,          har tagit avsked från sådan anställning) inte kan
19107: folkpensionslagen samt vissa andra lagar, som har      höra sådana nya pensionsformer som hör till det
19108: samband med dem (prop. 8511985 rd. ), sägs             flexibla pensionsålderssystemet. Enligt min upp-
19109: bl.a.:                                                 fattning har regeringens proposition med förslag
19110:    ''Den proposition som nu avlåts innehåller          tilllagar om ett flexibelt pensionsålderssystem för
19111: förslag till ändringar i det privata arbetspensions-   den privata sektorn uppgjorts på denna grund.
19112: systemets arbetspensionslagar och i samband där-       Det problem som nu har tagits upp beror således
19113: med också i lagarna enligt folkpensionssyste-          inte t.ex. på att något fel skulle ha begåtts vid
19114: met... Regeringen kommer separat att utreda            beredningen av regeringens proposition, utan
19115: möjligheterna att införa ett flexibelt pensionsål-     helt enkelt på att det flexibla pensionsålderssyste-
19116: derssystem i det statliga och kommunala pen-           met inte har införts samtidigt inom den offentli-
19117: sionssystemet. I detta syfte har det tillsatts en      ga och den privata sektorn.
19118: kommitte som skall slutföra sitt arbete före               I spörsmålets motivering sägs att en princip om
19119: utgången av år 1986."                                  att arbetsoförmågan är odelbar gäller såväl inom
19120:    Statsrådet tillsatte ifrågavarande kommitte         den privata som inom den offentliga sektorn. I
19121: 3.1.198 5. Kommitten gavs i uppdrag att utreda         enlighet härmed är en person, som bedöms som
19122: hur det är möjligt att inom det statliga och det       arbetsoförmögen inom den privata sektorn, ar-
19123: kommunala pensionssystemet och övriga offentli-        betsoförmögen också inom den offentliga sektorn
19124: ga pensionssystem innefatta pensionsformer, som        och rvärtom. I enlighet härmed har en arbets-
19125: möjliggör flexibel pensionering och som motsva-        oförmögen person rätt till invalidpension såväl
19126: rar dem som verkställs inom de privata arbets-         från den sektor från viiken han går i pension som
19127: pensionssystemen. Vidare skall kommitten utre-         från den sektor där han tidigare har arbetat och
19128: da de behov av att ändra systemen för pensione-        från viiken han har erhållit ett s.k. fribrev, som
19129: ring på den offentliga sektorn som föranleds           anger hans rätt till pension. Det ovan anförda
19130:                                        1985 vp. -      KK n:o 331                                         5
19131: 
19132: stämmer endast delvis. Om t.ex. invalidpension         anordnats i enlighet med stadgandena i APL och
19133: beviljas inom det statliga pensionssystemet och        tilläggspensionsskyddet i enlighet med statens
19134: vederbörande, innan han blev anstälid hos sta-         pensionsskydd. 1 fråga om grundpensionsskyddet
19135: ten, har varit anstälid inom den privata sektorn,      finns möjligheten att erhålla individueli förtids-
19136: harhan inte rätt tili invalidpension, som grundar      pension elier förtida ålderspension. Samtidigt
19137: sig på pensionsrätt enligt s.k. fribrev från den       mister man dock sin pension enligt tilläggs-
19138: privata sektorn. Det kan också konstateras att         pensionsskyddet. Av det faktum att det flexibla
19139: t.ex. delinvalidpensionen infördes flera år senare     pensionsålderssystemet inte infördes samtidigt
19140: inom statens pensionssystem än inom den privata        inom den offentliga och den privata sektorn
19141: sektorn. Om vederbörande beviijades delinvalid-        följer således nödvändigtvis en mängd missför-
19142: pension inom den privata sektorn kunde han             hållanden och problem. Dessa kan avlägsnas
19143: inte, på grund av den pensionsrätt som han hade        endast genom att det flexibla pensionsålderssys-
19144: förtjäuat inom statens pensionssystem, erhålia         temet införs också inom den offentliga sektorn.
19145: delinvalidpension, emedan statens pensionssys-         Om man enbart eftersträvar att avlägsna enskilda
19146: tem inte kände en dylik pensionsform.                  missförhållanden förorsakar man sannolikt samti-
19147:    1 spörsmålets motivering sägs också att faktum      digt nya sådana.
19148: huruvida den tidpunkt, från och med viiken                 Ett införande av ett flexibelt pensionsålderssys-
19149: fribrevet berättigar tili betalning av pension har     tem för de statliga pensionernas del är den
19150: nåtts elier ej påverkar pensionsrätten i väsentlig     viktigaste och mest brådskande uppgiften när det
19151: utsträckning. 1 två alideles likadana fall, av vilka   gäller statens pensionsålderssystem. Denna upp-
19152: det ena gälier en person som har varit anstälid        gift åligger för ögonblicket en kommitte, som
19153: enbart inom den privata sektorn och det andra          tillsattes i januari innevarande år. Det utred-
19154: en person som har varit anställd delvis inom den       ningsarbete som ett avgörande fordrar har tili
19155: privata och delvis inom den offentliga sektorn,        stora delar gjorts i samband med den beredning
19156: skulle pensionens belopp då bli helt olika fastän      som gällde den privata sektorn. Det är snarare
19157: den tid under viiken personeroa har arbetat och        svårigheten i att fatta ett avgörande som återstår,
19158: likaså förtjänstnivån och hälsotiliståndet vore        och denna svårighet blir inte mindre enbart
19159: identiska i de två fallen. Detta stämmer, t.o.m. i     genom att man låter tiden gå.
19160: den utsträckningen att i det senare fallet, där det        Enligt min uppfattning kunde kommittens
19161: också gäller att personeo senast har varit anställd    arbete påskyndas så att den tid som är utsatt för
19162: inom den offentliga sektorn, han inte kan få           detta förkortas. 1 enlighet härmed kommer jag
19163: pension ens enligt det fribrev som han har             att föreslå att kommitten borde slutföra sitt
19164: förtjänat inom den privata sektorn.                    arbete före utgången av april eller maj nästa år.
19165:    Missförhållandena i anslutning tili det flexibla    Kommittens förslag borde då också innehålla en
19166: pensionssystemets införande inom den privata           lösning på det problem som nu föreligger. Sam-
19167: (och även inom den offentliga) sektorn hade            tidigt kommer jag dock att låta utreda huruvida
19168: kunnat undvikas, om systemet hade genomförts           det vore möjligt att låta finansministeriet bereda
19169: ~amtidigt både inom den privata och inom den           ärendet separat, utanför kommitten. Utrednings-
19170: offentliga sektorn, såsom det föreslogs bl.a. från     arbetet borde emellertid genomföras i samarbete
19171: finansministeriets sida. Nu är människor i helt        med den kommunala sektorn och tjänstemanna-
19172: olika stälining visavi sitt pensionsskydd beroende     organisationerna. Jag kan dock framlägga förslag
19173: på inom viiken pensionssektor pensionsrätten har       tili avgörande endast för en sektor, den statliga.
19174: förtjänats. Situationen är särskilt problematisk       För den kommunala sektorns del ankommer
19175:  bl.a. i fråga om sådana institutioner som åtnjuter    ärendets behandling på Kommunala pensionsan-
19176: statsunderstöd och där grundpensionsskyddet har        stalten.
19177: 
19178:      Helsingfors den 7 november 1985
19179: 
19180:                                                                              Minister Pekka Vennamo
19181:                                                  1985 vp.
19182: 
19183: Kirjallinen kysymys n:o 332
19184: 
19185: 
19186: 
19187: 
19188:                                     Kärhä ym.: Eläinkoetestausten merkitsemisestä kosmeettisiin ainei-
19189:                                       siin
19190: 
19191: 
19192:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19193: 
19194:    Suomessa käytetään vuosittain noin 500 000           teen testauksessa käytetty eläin- vat muita
19195: koe-eläintä tieteellisiin ja teollisuustarkoituksiin.   kokeita.
19196: Useimmat näistä kokeista ovat täysin merkityk-             Kuluvan vuoden toukokuussa Ruotsin valtio-
19197: settömiä ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kan-         päivillä tehtiin päätös, joka edellyttää kosmeettis-
19198: nalta ja niitä tehdään lähinnä kaupallisin ja           ten ja muiden vastaavien tuotteiden varustamista
19199: byrokraattisin perustein. Kosmeettisten aineiden        merkinnällä, joka ilmaisee, onko ne testattu
19200: testaukset muodostavat yhden suuren ryhmän              eläinkokeilla vai ei. Samansisältöisiä toivomuksia
19201: turhista ja tuskallisista eläinkokeista. Tämänkal-      on meillä Suomessakin esitetty usean vuoden
19202: taiset kokeet saattavat olla suorastaan vahingolli-     aJan.
19203: sia aineiden käyttäjille, sillä monet eläinkokein          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19204: testatut aineet ovat aiheuttaneet lopullisille käyt-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19205: täjilleen eli ihmisille ikäviä ja vakavia sivuvaiku-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19206: tuksia. Eläinkokeiden avulla luodaan kuluttajien        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19207: keskuuteen väärää turvallisuuden tunnetta, sillä
19208: viime kädessä eri aineiden vaikutukset näkyvät                     Katsooko Hallitus, että Suomessa olisi
19209: vasta ihmisessä itsessään.                                      mahdollista ja tarpeen antaa määräyksiä
19210:    Eläinkoekysymys on yksi aikamme vakavim-                     tuotteisiin tehtävistä merkinnöistä, jotka
19211: mista moraalisista ongelmista ja monet yksityiset               ilmaisevat onko tuotteen testauksessa
19212: ihmiset haluaisivat olla myötävaikuttamatta tur-                käytetty eläinkokeita, ja
19213: hiin eläinkokeisiin. Tavaroita ostaessaan ihmiset                  onko Hallituksen taholta aiottu ryhtyä
19214: eivät kuitenkaan voi kontrolloida sitä, onko tuot-              toimenpiteisiin asiassa?
19215: 
19216:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985
19217: 
19218:                    Lea Kärhä               Sirpa Pietikäinen               Georg C. Ehrnrooth
19219: 
19220: 
19221: 
19222: 
19223: 428500928K
19224: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 332
19225: 
19226: 
19227: 
19228: 
19229:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19230: 
19231:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        markkinoilla on tuskin yhtään kosmeettista val-
19232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mistetta, jonka jotakin aineosaa ei olisi lääkekäyt-
19233: olette 4 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen-     töä varten tutkittu eläinkokein (esim. alkoholi,
19234: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      lanoliini ja sen johdannaiset, kookosrasva ja sen
19235: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kär-      johdannaiset,      säilöntäaineet,     emulgaattorit,
19236: hän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-     pinta-aktiiviset aineet, hajusteet ym. hyvin ylei-
19237: tä n:o 332:                                           set aineosat). Siksi kosmeettisten valmisteiden
19238:                                                       jako valmisteisiin, jotka on tutkittu eläinkokein,
19239:           Katsooko Hallitus, että Suomessa olisi      ja valmisteisiin, joita ei ole tutkittu, voisi käytän-
19240:        mahdollista ja tarpeen antaa määräyksiä        nössä muodostua mielivaltaiseksi. Tällaisen asian
19241:        tuotteisiin tehtävistä merkinnöistä, jotka     valvonta olisi erittäin vaikeaa ja saattaisi johtaa
19242:        ilmaisevat onko tuotteen testauksessa          väärinkäytöksiin.
19243:        käytetty eläinkokeita, ja                         On täysin mahdollista, että testaamattomissa
19244:           onko Hallituksen taholta aiottu ryhtyä      valmisteissa on esimerkiksi syöpävaarallisia tai
19245:        toimenpiteisiin asiassa?                       allergiaa aiheuttavia aineita. Testaamattomao ai-
19246:                                                       neen käyttö merkitsee kontrolloimatoota ihmis-
19247:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         koetta, jossa saattaa kestää 15-20 vuotta ennen
19248: seuraavaa:                                            kuin esimerkiksi syöpää aiheuttava vaikutus pal-
19249:    Kosmeettisten valmisteiden testauksia eläinko-     jastuu. Eläinkokeita pyritään välttämään, jos se
19250: kein ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan tehty   suinkin on mahdollista. Eläinkokeista on varsin
19251: Suomessa, kahden viimeisen vuoden aikana vain         yksityiskohtaiset säännökset eläinsuojelulaissa
19252: kerran, sekin viranomaisen vaatimuksesta. Kos-        (91/71) ja -asetuksessa (333/71) sekä asetuksessa
19253: meettisilta valmisteilta ei myöskään edellytetä       eläinten käyttämisestä tieteellisissä kokeissa (334/
19254: Suomessa ennakkotarkastusta. Euroopan suurim-         71). Syöpävaarallisuuden toteamiseksi ei kuiten-
19255: missa koe-eläinten käyttäjämaissa kosmeettisten       kaan toistaiseksi ole eläinkokeita korvaavaa tutki-
19256: valmisteiden testaus koe-eläimillä on myös vä-        musmenetelmää käytettävissä.
19257: häistä, mm. Englannissa 0,45 % kaikista eläinko-         Ruotsin valtiopäivillä 9 päivänä toukokuuta
19258: keista.                                               1985 hyväksyttyjen, kosmeettisilla valmisteilla ja
19259:    Kosmeettisten valmisteiden valmistusaineisiin      niiden raaka-aineilla suoritettujen eläinkokeiden
19260: kuuluu kemikaaleja ja raaka-aineita, joita käyte-     merkitsemistä koskevien aloitteiden jatkokäsitte-
19261: tään myös lääkkeisiin. Lääkkeiden turvallisuus        lyä seurataan kiinteästi Suomen viranomaisten
19262: tulee apteekkitavaralain 10 a §:n mukaan tutkia,      taholta ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään,
19263: ennen kuin niille voidaan myöntää myyntilupa.         jos kysymyksessä tarkoitettujen merkintäsäännös-
19264: Tämä tarkoittaa sitä, että lääkkeiden lähes kaikki    ten kautta kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia
19265: aineosat on tutkittu eläinkokein. Tästä johtuen       voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla lisätä.
19266: 
19267:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1985
19268: 
19269:                                                                                 Ministeri jermu Laine
19270:                                      1985 vp. -     KK n:o 332                                     3
19271: 
19272: 
19273: 
19274: 
19275:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19276: 
19277:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ståndsdelar inte hade blivit undersökt för läke-
19278: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       medelsbruk genom djurförsök (t.ex. alkohol,
19279: av den 4 oktober 1985 tili vederbörande medlem      lanolin och dess derivat, kokosfett och dess
19280: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-    derivat, konserveringsmedel, emulgatorer, ytakti-
19281: skrift av följande av riksdagsman Kärhä m.fl.       va medel, parfymer samt andra mycket allmänna
19282: undertecknade spörsmål nr 332:                      beståndsdelar). Därför kunde en fördelning av
19283:                                                     kosmetiska preparat tili preparat som undersökts
19284:          Anser Regeringen att det är möjligt        genom djurförsök och tili preparat som inte
19285:        och av behovet påkallat att i Finland        undersökts i praktiken bli godtycklig. Över-
19286:        utfärda bestämmelser om sådana anteck-       vakningen skulle bli mycket svår att genomföra
19287:        ningar på produkter som anger om test-       och det kunde leda tili missbruk.
19288:        ning av en produkt har skett genom              Det är fullt möjligt att preparat som inte
19289:        djurförsök och                               testats kan t.ex. innehålla cancerframkallande
19290:          har Regeringen för avsikt att vidta        ämnen eller ämnen som kan förorsaka allergi.
19291:        åtgärder i ärendet?                          Användning av ett ämne som inte har testats
19292:                                                     innebär ett okontrollerat försök med människor,
19293:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra   och det kan ta 15-20 år innan den cancerfram-
19294: följande:                                           kallande verkningen kommer fram. Man försöker
19295:    Testning av kosmetiska preparat har praktiskt    undvika djurförsök, om det bara är möjligt. Det
19296: taget inte alls skett i Finland. Under de två       finns mycket detaljerade stadganden om djurför-
19297: senaste åren har testning skett endast en gång,     sök i djurskyddslagen (91/71) och i djurskydds-
19298: och det skedde på begäran av myndighet. Det         förordningen (333/71) samt i förordningen om
19299: krävs inte heller någon förhandskontroll av kos-    användning av djur vid vetenskapliga experiment
19300: metiska preparat i Finland. Testning av kosmetis-   (334/71). För konstaterande av cancerframkallan-
19301: ka preparat genom försöksdjur i de europeiska       de verkningar finns det dock inte för närvarande
19302: Iänder som använder mest försöksdjur sker också     någon undersökningsmetod som kunde ersätta
19303: i liten skala, bl.a. i England 0,45 % av alla       djurförsöken.
19304: djurförsök.                                            Myndigheterna i Finland följer med den fort-
19305:    Ingredienserna i kosmetiska preparat består av   satta behandlingen av de motioner som Sveriges
19306: kemikalier och råämnen, vilka används även i        riksdag godkände den 9 maj 1985 beträffande
19307: läkemedel. Innan tillstånd tili försäljning av      märkning av kosmetiska preparat som testats på
19308: läkemedel kan ges, bör det enligt 10 a § apoteks-   djur ävensom djurtester som skett med råämnen
19309: varulagen undersökas att dessa inte är farliga.     för dessa preparat. Man vidtar nödvändiga åtgär-
19310: Detta innebär att nästan alla beståndsdelar i       der, om man genom de i spörsmålet avsedda
19311: läkemedel har undersökts genom testning på          stadgandena om märkning kan öka konsumen-
19312: djur. Därför finns det knappast något kosmetiskt    ternas möjligheter tili inflytande på ett ända-
19313: preparat på marknaden, där någon av dess be-        målsenligt sätt.
19314: 
19315:     Helsingfors den 1 november 1985
19316: 
19317:                                                                             Minister jermu Laine
19318:                                               1985 vp.
19319: 
19320: Kirjallinen kysymys n:o 333
19321: 
19322: 
19323: 
19324: 
19325:                                   Kärhä: Maanhankintaoikeuslain tarpeellisuudesta
19326: 
19327: 
19328:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19329: 
19330:    Kun laki oikeudesta hankkia maa- ja metsäta-      tivät peltoa 193 hehtaaria. Kielteiset päätökset
19331: lousmaata säädettiin seitsemän vuotta sitten, oli    koskivat edelleen useimmiten kauppoja, joissa
19332: lain tarkoituksena ehkäistä maa- ja metsätalous-     ostajana oli yhtiö.
19333: maan siirtymistä pois viljelijäväestöltä.               Edellä kerrotuista tiedoista voidaan päätellä,
19334:    Viime vuosien aikana maatalouden liikatuo-        että sanottu laki tuotti valtavan byrokratian,
19335: tanto on Suomessa noussut yhä polttavammaksi.        mutta lopullisia kieltopäätöksiä kaupoille annet-
19336: Maatalouden liikatuotannosta johtuva markki-         tiin vähän. Onkin vakavasti mietittävä, onko
19337: nointi on vuosi vuodelta yhä vaikeampaa ja tulee     syytä ylläpitää tämänkaltaista järjestelmää ja vas-
19338: Suomelle entistä kalliimmaksi. Onkin ajankysy-       taako sen aikaansaama tulos sitä työmäärää, joka
19339: mys kuinka kauan Suomi pystyy viemään tuottei-       asian hyväksi tehdään.
19340: taan ulkomaille edes raskaiden subventioiden            Maatalousväestön keskuudessa tunnetaan laa-
19341: avulla. Viimeksi on mm. GATI:in maatalous-           jalti tyytymättömyyttä edellä kerrottua lakia koh-
19342: osaston päällikkö Jean-Marc Lucg varoittanut         taan. Se koetaan kahlehtivana, rajoittavana,
19343: Suomea maatalouden ylituotannosta ja kehotta-        maanomistajan oikeuksia loukkaavana ja maan
19344: nut Suomea vakavasti vähentämään maatalouden         arvoa alentavana.
19345: tuotantoa. Näin ollen maanhankintaoikeuslain            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19346: tarkoitukselta on osittain pudonnut pohja pois.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19347:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19348:    Viime vuonna saapui maataloustoimistoihin yli     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19349: 50 000 maanhankintaoikeuslain mukaista ilmoi-
19350: tusta ja lähes 1 000 ennakkotietohakemusta.                    Katsooko Hallitus, että laki oikeudesta
19351: Noin 85 prosenttia hakemuksista koski kauppoja,             hankkia maa- ja metsätalousmaata on
19352: jotka eivät tarvinneet lupaa. Luvanvaraisista kau-          edelleen ajankohtainen, vai
19353: poista annettiin liki 6 000 myönteistä päätöstä.               onko Hallituksella suunnitelmia kumo-
19354: Kielteinen päätös annettiin 61 kaupalle ja 82               ta sanottu laki tai supistaa sen sovellutus-
19355: ennakkotietohakemukselle. Yhteensä nämä käsit-              alaa?
19356: 
19357:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985
19358: 
19359:                                              Lea Kärhä
19360: 
19361: 
19362: 
19363: 
19364: 428500963P
19365: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 333
19366: 
19367: 
19368: 
19369: 
19370:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19371: 
19372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       tarkoituksiin. Maanhankintaoikeuslailla korvat-
19373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tiin puutavarayhtiöiden maanhankinnan rajoitta-
19374: olette 4 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen-     mista koskeva vuonna 1915 annettu asetus, joka
19375: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      ei ollut enää nykyolosuhteisiin soveltuva. Maan-
19376: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Lea       hankintaoikeuslaki liittyy läheisesti maatilalain
19377: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     tavoitteiden toteuttamiseen, ja maanhankintalu-
19378: n:o 333:                                              van epäämisen eräänä edellytyksenä on, että maa
19379:                                                       on sopivasti käytettävissä maatilalain mukaan
19380:           Katsooko Hallitus, että laki oikeudesta     tilakoon suurentamiseen.
19381:        hankkia maa- ja metsätalousmaata on               Maatilahallitus antoi vuonna 1984 kielteisen
19382:        edelleen ajankohtainen, vai                    päätöksen 61 kaupalle ja 82 ennakkotietohake-
19383:           onko Hallituksella suunnitelmia kumo-       mukselle. Nämä käsittivät ynteensä 5 228 heh-
19384:        ta sanottu laki tai supistaa sen sovellutus-   taaria maata, josta peltoa oli 193 hehtaaria,
19385:        alaa?                                          kuten kysymyksen perusteluissakin on todettu.
19386:                                                       Kielteisten päätösten määrä on viime vuosina
19387:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        pysynyt lähes samana. Vaikka tämä määrä on
19388: seuraavaa:                                            suhteellisen pieni, on todettava, että lain ennak-
19389:    Lain oikeudesta hankkia maa- ja metsätalous-       koehkäisevä vaikutus vähentää sellaisia kauppoja,
19390: maata eli ns. maanhankintaoikeuslain säätämisen       joissa maanhankintalupa evättäisiin.
19391: tarkoituksena oli ehkäistä maatilatalouteen sovel-       Hallituksen käsityksen mukaan laki on edel-
19392: tuvan maan siirtyminen kiinteistökauppojen            leen ajankohtainen. Lain kumoamiseen tai sovel-
19393: kautta pois viljelijäväestöitä käytettäväksi muihin   tamisalan supistamiseen ei ole perusteltua aihetta.
19394: 
19395:     Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1985
19396: 
19397:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
19398:                                      1985 vp. -     KK n:o 333                                      3
19399: 
19400: 
19401: 
19402: 
19403:                               Till Riksdagens Herr Talman
19404: 
19405:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rörande inskränkningar i trävarubolagens mark-
19406: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      förvärv, som inte längre var tiliämplig på moder-
19407: den 4 oktober 1985 tili vederbörande medlem av      na förhålianden. Lagen om rätt att förvärva jord-
19408: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   och skogsbruksmark ansluter sig nära tili förverk-
19409: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål        ligandet av målsättningarna i lagen om gårds-
19410: nr 333:                                             bruksenheter och en orsak tili att markförvärvs-
19411:                                                     tilistånd kan förvägras är att jorden lämpligen
19412:           Anser Regeringen att lagen om rätt att    kan användas för förstoring av lägenheter enligt
19413:        förvärva jord- och skogsbruksmark fortfa-    lagen om gårdsbruksenheter.
19414:        rande är aktueli, elier                         Jordbruksstyrelsen gav år 1984 nekande besked
19415:           har Regeringen planer på att upphäva      beträffande 61 köp och 82 förhandsansökningar.
19416:        sagda lag elier inskränka dess tiliämp-      Dessa gälide sammanlagt 5 228 hektar mark,
19417:        ningsområde?                                 varav 193 hektar åker, vilket också konstaterats i
19418:                                                     motiveringen tili spörsmålet. Antalet avslag har
19419:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    under de senaste åren förblivit så gott som
19420: anföra följande:                                    konstant. Trots att detta är en rätt liten mängd
19421:    Avsikten med stiftandet av lagen om rätt att     kan det konstateras att lagens förebyggande in-
19422: förvärva jord- och skogsbruksmark var att för-      verkan minskar sådana affärer där markförvärvs-
19423: hindra att mark, som lämpar sig för gårdsbruk,      tilistånd skulie förvägras.
19424: via fastighetsaffärer skulie frånhändas odlarbe-       Enligt regeringens uppfattning är lagen fortfa-
19425: folkningen och börja användas för andra ända-       rande aktuell. Det finns ingen motiverad anled-
19426: mål. Genom lagen om rätt att förvärva jord- och     ning tili att upphäva lagen elier inskränka dess
19427: skogsbruksmark ersattes förordningen från 1915      tillämpningsområde.
19428: 
19429:      Helsingfors den 5 november 1985
19430: 
19431:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
19432:                                               1985 vp.
19433: 
19434: Kirjallinen kysymys n:o 334
19435: 
19436: 
19437: 
19438: 
19439:                                  Hämäläinen: Junien ahtaudesta pääradan työmatkaliikenteessä
19440: 
19441: 
19442:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19443:                                           .
19444:    Pääradan varren kunnista käy päivittäin Hel-     ta pääradan varrelta. Vajaan tunninkin työmatka
19445: singin seudulla työssä suuri joukko ihmisiä. Yk-    seisten on erittäin rasittava ja saattaa lisätä pai-
19446: sistään Hyvinkään kaupungista on arvioitu päivit-   neita yksityisauton käyttämiseen jo ennestäänkin
19447: täin käyvän työssä Helsingin seudulla tuhansia      ruuhkaisilla ja huonokuntoisilla pääkaupunkiseu-
19448: ihmisiä. Pääradan varren eteläisemmissä kunnissa    dun teillä.
19449: työpaikkaomavaraisuus on Hyvinkäätä alhaisempi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19450: ja monen työssäkäynti niistäkin suuntautuu pää-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19451: kaupunkiseudulle. Pääradan työssäkäyntiliiken-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19452: teessä käytetään pääasiassa sähköjunaliikennettä,   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19453: esimerkiksi Hyvinkääitä H- ja R-junia. Viime
19454: aikoina on sinänsä joustavaa ja miellyttävää säh-              Onko Hallitus tietoinen junien ahtau-
19455: kojunaliikennettä entistä enemmän haitannut                 ?esta pääradan työmatkaliikenteessä, ja
19456: ahtaus. Istumapaikat saattavat työmatkajunissa              JOS on,
19457: loppua kesken jo Hyvinkäällä, jonka jälkeen                    mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
19458: junaan nousee vielä runsaasti matkustajia muual-            korjaamiseksi?
19459: 
19460:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1985
19461: 
19462:                                        Tuulikki Hämäläinen
19463: 
19464: 
19465: 
19466: 
19467: 4285009345
19468: 2                                    1985 vp. -- KJ( n:o 334
19469: 
19470: 
19471: 
19472: 
19473:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19474: 
19475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kohdistuu pääosin juuri ruuhkaliikenteeseen, ei
19476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rautatiehallitus katso olevan edellytyksiä irrottaa
19477: olette 4 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen-   investointivarojaan Helsingin lähiliikenteen kun-
19478: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-    tien välisen ja osaksi myös sisäisen liikenteen
19479: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Tuu-    hoitamisen vaatimaan kasvuun, elleivät kunnat
19480: likki Hämäläisen näin kuuluvasta kirjallisesta      osallistu investointi- ja liikenteenhoidon kustan-
19481: kysymyksestä n:o 334:                               nuksiin. Tämä periaate on hyväksytty myös rau-
19482:                                                     tateiden Helsingin lähiliikenteen kehittämistä ja
19483:           Onko Hallitus tietoinen junien ahtau-     kustannusjakoa selvittäneen ns. RAILI-työryh-
19484:        desta pääradan työmatkaliikenteessä, ja      män mietinnössä (v. 1980).
19485:        jos on,
19486:           mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan         Todettakoon, ettei suurten asutuskeskusten lä-
19487:        korjaamiseksi?                               hiliikennettä juuri kustannussyistä hoideta mis-
19488:                                                     sään sellaisella periaatteella, että kaikille voidaan
19489:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    taata istumapaikka. Valtionrautateiden käyttämä
19490: ti seuraavaa:                                       kalustokin on suunniteltu siten, että osa matkus-
19491:                                                     tajista joutuu seisomaan. Kysymys on kuitenkin
19492:    Helsingin lähiliikenteen hoitoon päiväaikana
19493:                                                     yleensä lyhyistä matkoista.
19494: sitoutuva kalustomäärä on noin 40 sähkömootto-
19495: rijunayksikköä. Voimakkaiden aamu- ja iltaruuh-       Rautatiehallitus ei pidä nykyistä tilannetta mi-
19496: kahuippujen vuoksi on koko kalustotarve kuiten-     tenkään kohtuuttoman hälyttävänä ja katsoo lä-
19497: kin 100 sähköjunayksikköä, joiden lisäksi liiken-   hivuosien kasvunkin olevan mahdollista hoitaa
19498: ne vaatii neljä veturijunaa. Kun liikenteen kasvu   eräin kalustojärjestelyin.
19499: 
19500:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1985
19501: 
19502:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
19503:                                       1985 vp. -      KK n:o 334                                       3
19504: 
19505: 
19506: 
19507: 
19508:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19509: 
19510:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förutsättningar att lösgöra sina investeringsmedel
19511: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        för den tillväxt som trafiken melian de kommu-
19512: den 4 oktober 1985 tili vederbörande medlem av        ner som berörs av Helsingfors närtrafik och delvis
19513: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     också skötseln av den interria trafiken kräver,
19514: dagsledamot Tuulikki Hämäläinen stälida spörs-        såvida inte kommunerna deltar i kostnaderna för
19515: mål nr 334:                                           skötseln av investeringarna och trafiken. Denna
19516:                                                       princip har godkänts också i betänkandet från
19517:           Är Regeringen medveten om trängseln         den arbetsgrupp som har utrett utvecklandet av
19518:        i tågen på stambanan inom den trafik           och kostnadsfördelningen inom närtrafiken per
19519:        som gälier arbetsresor, och om så är           järnväg i Helsingforsdistriktet (år 1980).
19520:        fallet,
19521:           vad ämnar Regeringen göra i syfte att          Det kan konstateras att närtrafiken inom stora
19522:        avhjälpa situationen?                          bosättningscentra just av kostnadsorsaker knap-
19523:                                                       past någonstans sköts enligt den principen att var
19524:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      och en kan garanteras en sittplats. Också den
19525: anföra följande:                                      materiel som Statsjärnvägarna använder är plane-
19526:                                                       rad så, att en del av passagerarna blir tvungna att
19527:    Den materiel som är bunden vid skötseln av
19528:                                                       stå. Det är likväl i alimänhet fråga om korta
19529: närtrafiken inom Helsingforsdistriktet under dag-
19530:                                                       resor.
19531: tid utgörs av ca 40 elmotortågsenheter. På grund
19532: av de stora rusningstopparna morgon och kväll            Statsjärnvägarna finner inte den nuvarande
19533: uppgår hela materielbehovet likväl tili 100 el-       situationen på något sätt oskäligt alarmerande
19534: tågsenheter, varutöver trafiken kräver fyra loktåg.   och anser att också de närmaste årens tiliväxt kan
19535: Då trafikens tiliväxt i huvudsak berör just rus-      skötas med vissa arrangemang beträffande mate-
19536: ningstrafiken, anser sig järnvägsstyrelsen inte ha    rielen.
19537: 
19538:      Helsingfors den 29 oktober 1985
19539: 
19540:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
19541:                           J
19542:                          J
19543:                         J
19544:                        J
19545:                       J
19546:                      J
19547:                     J
19548:                    J
19549:                   J
19550:                  J
19551:                 J
19552:                J
19553:               J
19554:              J
19555:             J
19556:            J
19557:           J
19558:          J
19559:         J
19560:        J
19561:       J
19562:      J
19563:     J
19564:    J
19565:   J
19566:  J
19567: J
19568:                                               1985 vp.
19569: 
19570: Kirjallinen kysymys n:o 335
19571: 
19572: 
19573: 
19574: 
19575:                                   Piipari ym.: Merenkulun toimintaedellytysten parantamisesta
19576: 
19577: 
19578:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19579: 
19580:    Kansainvälisen ja samalla myös suomalaisen        aluksen siinäminen ulkomaisen tytäryhtiön omis-
19581: kauppamerenkulun ensisijaisena ongelmana on          tukseen tulisi hyväksyä yleensä vain silloin, kun
19582: tonniston runsaasta ylitarjonnasta johtuva alhai-    ulkomaan lipun alla tapahtuva toiminta tukee
19583: nen rahdin taso. Tämä on johtanut hallitsemat-       varustamon muuta, Suomen lipun alla tapahtu-
19584: tomaan kilpailutilanteeseen, jota on pyritty rat-    vaa toimintaa ja alusta tullaan käyttämään pää-
19585: kaisemaan mm. siirtämällä jo noin 15 suomalais-      sääntöisesti kolmansien maiden välisessä liiken-
19586: ta alusta mukavuuslipun alle.                        teessä (cross trade)". Edelleen ohjelmassa esitet-
19587:     Kuluvan vuoden keväällä oli eduskunnan käsi-     tiin kielteinen kanta mukavuuslippujärjestelmäs-
19588: teltävänä merilain 1 §:n muutos, jonka tarkoi-       tä.
19589: tuksena oli edesauttaa suomalaisen aluksen mer-          Suomen Pankki on viime aikoina ryhtynyt
19590: kitsemistä vieraan maan alusrekisteriin.             antamaan lupia alusten ulosliputtamiseen ilman,
19591:     Käsitellessään asiaa asetti mm. lakivaliokunta   että asiasta on sen laajemmin keskusteltu. Lupa-
19592: 10. tammikuuta antamassaan mietinnössä erit-         menettelyssä Suomen Pankki ei ole noudattanut
19593: täin tarkat edellytykset siirron hyväksymiselle.     merenkulkupoliittisessa ohjelmassa hyväksyttyjä
19594: Sekä hallituksen esityksessä että valiokunnan        periaatteita. Tästä esimerkkinä voidaan todeta
19595: mietinnössä edellytettiin, että rekisteröintilupa    mm. Jussi Ketola & Co Ky:n alusten ulosliputta-
19596: myönnetään vain erityisen painavista syistä yksit-   minen. Yhtiön neljästä aluksesta ms Finnwhale
19597: täistapauksissa ja ettei lupaa myönnetä alusten      ja ms Finnfalcon myytiin yhtiön Cayman-saarille
19598: siinämiseksi ns. mukavuuslippumaihin.                perustarnalle tytäryhtiölle, kun lähes samanaikai-
19599:     Edelleen valiokunta piti suotavana, että lupa    sesti yhtiön kaksi muuta alusta, ms Finnbeaver ja
19600: annetaan vain määräaikaisena ja ainoastaan Nor-      ms Finnfury riisuttiin pois liikenteestä.
19601: jan, Ruotsin ja Tanskan alusrekistereihin. Samoin       Huomionarvoista on, että edellä kuvaillun kal-
19602: valiokunnassa katsottiin, että lupa-anomuksia        taisesta ulosliputtamisesta on seurauksena pää-
19603: harkittaessa asiasta tulee hankkia alan työmarkki-   oman vienti Suomen kansantalouden ulkopuolel-
19604: najärjestöjen sekä merenkulun neuvottelukunnan       le. Lisäksi merimiehet jäävät ilman palkkaa ja
19605: lausunto.                                            valtiovalta sekä kunnat menettävät merimiesten
19606:     Samanlaista erityiselimen lausuntomenettelyä     ja yhtiöiden vero- ym. maksut. Todettakoon
19607: on esittänyt jo aiemmin Suomen merenkulkua ja        vielä, että tonniston ylitarjonta ei poistu alusten
19608: mukavuuslippua käsitellyt komitea (Komi-             lippuja vaihtamalla.
19609: teanmietintö 1977:73).                                  Lippusiirtojen toteuttaminen tarkoittaa alkua
19610:     Merilain 1 §:n muutos käsitteli muodollisesti    suomalaisesta merenkulusta luopumiselle. Kysyä
19611: kuitenkin vain suomalaisiksi katsottavien alusten    myös pitää, onko jäänyt arvioimatta yli kolmen
19612: merkitsemistä vieraan maan alusrekisteriin. Pää-     miljardin markan nettorahtitulojen menetyksen
19613: oman ulosvientiin perustuvan aluksen myymisen        merkitys vaihtotaseelle ja koko kansantaloudelle.
19614: ulkomaille perustetun tytäryhtiön nimiin on Suo-     Suomalaisten alusten hallinnon siirtyminen ulko-
19615:  men Pankki puolestaan katsonut valuuttalainsää-     maalaisille ei voi olla vaikuttamatta suomalaisen
19616:  dännön nojalla kuuluvan yksinomaiseen toimi-        merenkulun toimintaedellytyksiin.
19617:  valtaansa.                                              Merenkulkujärjestöt, Suomen Merimies-Unio-
19618:     Merenkulun neuvottelukunta, jossa mm. Suo-       ni - Finlands Sjömans-Union r.y., Suomen
19619:  men Pankilla on edustus, on 13. helmikuuta          Laivanpäällystöliitto - Finlands Skeppsbefälsför-
19620:  1984 hyväksymässään merenkulkupoliittisessa oh-     bund r.y., Suomen Konepäällystöliitto - Fin-
19621:  jelmassa todennut: "Suomen lipun alla olevan        lands Maskinbefälsförbund r.y. sekä Suomen Ra-
19622: 
19623: 4285009753
19624: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 335
19625: 
19626: diosähköttäjäliitto r. y. ovat huolestuneina tästä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19627: kehityksestä esittäneet, että valtiovalta ryhtyisi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19628: kiireellisesti toimenpiteisiin, joilla lippusiirtoky-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19629: symykset saatetaan merenkulun neuvottelukun-            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19630: nan käsiteltäväksi. Lisäksi he ovat esittäneet, että
19631: Suomen Pankki keskeyttäisi lupamenettelynsä,                      Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
19632: kunnes valtiovalta, Suomen Pankki ja työmarkki-                litus on ryhtynyt suomalaisen merenku-
19633: najärjestöt ovat sopineet uudesta menettelystä.                lun toimintaedellytysten parantamiseksi?
19634: 
19635:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985
19636: 
19637:          Anna-Liisa Piipari               Pirkko Valtonen                 Pertti Hietala
19638:          Kerttu Törnqvist                 Kari Rajamäki                   Reino Paasilinna
19639:          Pirjo Ala-Kapee                  Gunnar Jansson                  Juhani Surakka
19640:          Pekka Starast                    Pentti Lahti-Nuuttila           Peter Muurman
19641:          Olli Helminen                    Mikko Rönnholm                  Håkan Malm
19642:          Saara-Maria Paakkinen            Seppo Tikka                     Tuulikki Hämäläinen
19643:          Antti Kalliomäki                 Martti Lähdesmäki               Risto Ahonen
19644:          Liisa Jaakonsaari                Kari Urpilainen                 Irma Rosnell
19645:          Lea Savolainen                   Mats Nyby                       Paula Eenilä
19646:          Jorma Rantanen                   Matti Kuusio                    Riitta Järvisalo-Kanerva
19647:          Timo Roos                        Tuula Paavilainen               Pekka Myllyniemi
19648:          Jouko Skinnari                   Jukka Mikkola                   Tarja Halonen
19649:                                          1985 vp. -      KK n:o 335                                          3
19650: 
19651: 
19652: 
19653: 
19654:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19655: 
19656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          merenkulkua Suomen lipun alla. Valtioneuvos-
19657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            ton asettama merenkulun neuvottelukunta esitti
19658: olette 8 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen-        yksimielisesti hyväksymässään merenkulkupoliit-
19659: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         tisessa ohjelmassa keväällä 1984, että Suomen
19660: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Piipa-       lipun alla olevan aluksen siirtäminen ulkomaisen
19661: rin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 335:              tytäryhtiön omistukseen tulisi hyväksyä yleensä
19662:                                                          vain silloin, kun ulkomaan lipun alla tapahtuva
19663:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-      toiminta tukee varustamon muuta, Suomen li-
19664:         litus on ryhtynyt suomalaisen merenku-           pun alla tapahtuvaa toimintaa ja alusta tullaan
19665:         lun toimintaedellyty$ten parantamiseksi?         käyttämään pääasiallisesti kolmansien maiden vä-
19666:                                                          lisessä liikenteessä (cross-trade). Sen sijaan ohjel-
19667:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         massa ei ole otettu kantaa mukavuuslippujärjes-
19668: ti seuraavaa:                                            telmään sinänsä.
19669:     Suomen kauppalaivasto on viimeksi kulunei-               Kuten kysymyksessäkin todetaan, kaikissa lip-
19670: den 3-4 vuoden aikana pienentynyt vetoisuu-              pusiirtotapauksissa ei ole voitu noudattaa meren-
19671: deltaan yli 30 %. Osa aluksista on myyty koko-           kulkupoliittisessa ohjelmassa esitettyä periaatetta.
19672: naan pois, mutta varsinkin viime vuoden lopulla          Suomen Pankki, joka perustaa päätöksensä va-
19673: ja tämän vuoden aikana yhteensä noin 15 suoma-           luuttalakiin, joutuu tarkastelemaan lippusiirtoky-
19674: laista alusta on siirretty ns. mukavuuslippumai-         symystä lähinnä valuuttapoliittisten ja liiketalou-
19675: hin. Kaikki tapahtuneet siirrot perustuvat Suo-          dellisten näkökohtien kannalta. Mukavuuslippu-
19676: men Pankin antamaan lupaan pääoman maasta                jen alle siirretyt alukset ovat kolmansien maiden
19677: viennille ja ulkomaisen tytäryhtiön perustamisel-        välisessä liikenteessä toimivia aluksia, jotka jou-
19678: le.                                                      tuvat kilpailemaan halvempien lippujen, kuten
19679:     Kuluvan vuoden keväällä hyväksytty merilain          juuri mukavuuslippujen, alla toimivien alusten
19680: 1 §:n muutos tarjoaa periaatteessa rinnakkaisen          kanssa. Riittämättömästä tahtitasosta johtuen
19681: mahdollisuuden suomalaisen aluksen merkitse-             suomalaisten cross-trade-alusten tulot eivät ole
19682: miseksi ulkomaiseen alusrekisteriin. Merilain            kaikissa tapauksissa riittäneet edes alusten käyttö-
19683: 1 §:n nojalla ei kuitenkaan ole siirretty yhtään         kustannusten kattamiseen. Vaihtoehdoksi lippu-
19684: suomalaista alusta mukavuuslippumaihin. Kuten            siirrolle on tällöin jäänyt lähinnä aluksen pois-
19685: kysymyksessäkin todetaan, merilain 1 §:n muu-            myynti, mitä merenkulkumme tulevaisuuden
19686: toksen yhteydessä edellytettiin, että lupa suoma-        toimintaedellytyksiä ajatellen voidaan pitää
19687: laisen aluksen siirtämiseksi ulkomaiseen alusre-         useimmissa tapauksissa lippusiirtoakin huonom-
19688: kisteriin voidaan myöntää vain erityisen painavis-       pana ratkaisuna.
19689: ta syistä yksittäistapauksissa ja ettei lupaa myön-         Kauppa- ja teollisuusministeriö on ollut yhtey-
19690: netä alusten siirtämiseksi ns. mukavuuslippu-            dessä Suomen Pankkiin tarkoituksenaan luoda
19691: maihin. Samoin edellytettiin, että lupa merenku-         Suomen Pankin ja kauppa- ja teollisuusministe-
19692: lun edistämiseen perustuvilla syillä voidaan             riön välille sellainen järjestely, joka mahdollistaisi
19693: myöntää vain määräaikaisena ja ainoastaan Nor-           sen, että lippusiirtoja koskevissa kysymyksissä
19694: jan, Ruotsin ja Tanskan alusrekistereihin tapah-         voitaisiin valuuttapoliittisten näkökohtien ohella
19695: tuviin lippusiirtoihin. Toistaiseksi merilain 1 §:n      kiinnittää huomiota myös merenkulkupoliittisiin
19696: muutosta on sovellettu vain yhden kerran, jolloin        näkökohtiin. Ongelmana ovat kuitenkin olleet
19697: ruotsalaisen varustamon suomalaisen tytäryhtiön          valuuttalakiin sisältyvät salassapitomääräykset.
19698: omistama matkustaja-autolautta merkittiin Ruot-          Hallitus ei kuitenkaan näe periaatteellisia esteitä
19699: sin alusrekisteriin.                                     sille, että mahdolliset lippusiirtokysymykset käsi-
19700:     Hallitus pitää valitettavana sitä, että jo noin 15   teltäisiin valmistelevasti valtioneuvoston piirissä,
19701: suomalaista alusta on siirretty mukavuuslippu-           esimerkiksi merenkulun neuvottelukunnan aset-
19702: maihin. Suomessa on perinteisesti harjoitettu            tamassa elimessä. Eräänä vaihtoehtona saattaisi
19703: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 335
19704: 
19705: tulla kysymykseen myös Ruotsin mallin mukaisen           Mikäli kuitenkin osoittautuisi, että huolestut-
19706: erillisen ulosliputuksen luvanvaraisuutta koske-      tavasti kiihtynyttä kehitystä suomalaisten alusten
19707: van lain valmisteleminen.                             ulosliputtamiseksi ei saada pysähtymään, niin
19708:    Pitemmän tähtäimen tavoitteeksi tulee kuiten-      hallitus pitää erityisen toivottavana, että lippu-
19709: kin asettaa sellaisten ratkaisujen löytäminen, että   siirrot voitaisiin toteuttaa siten, että alusten tarjo-
19710: Suomen kauppalaivaston toimintaedellytykset           amat työpaikat säilyisivät suomalaisilla merenkul-
19711: Suomen lipun alla voidaan turvata ja pysäyttää        kijoilla. Meneillään oleva ahvenanmaalaisen va-
19712: kauppalaivaston huolestuttavan nopea pienene-         rustamon hanke siirtää kolme säiliöalusta Baha-
19713: minen. Suomalaisten varustamojen tulisi myös          man lipun alle ja säilyttää samalla edelleen
19714: voida uusia tonnistoaan muillakin kuin matkus-        suomalainen miehistö aluksilla saattaisi tarjota eri
19715: taja-autolauttasektorilla. Valtion vuoden 1986        osapuolia tyydyttävän ratkaisumallin. Myös Ruot-
19716: tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy eräitä varus-   sissa varustamot ja työntekijäpuoli ovat sopineet
19717: tamoiden alushankintojen rahoitusta helpottavia       keskenään tämäntyyppisestä ratkaisusta siirrettä-
19718: lakiesityksiä (laki kotimaasta tapahtuvaan aluksen    essä ruotsalaisia aluksia halvempien lippujen alle.
19719: hankintaan myönnettävistä korkotukilainoista ja
19720: laki laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yri-        Edellä olevan perusteella hallitus toteaa ryhty-
19721: tyksille myönnettävistä valtion takauksista anne-     neensä muun muassa vuoden 1986 varsinaisen
19722: tun lain muuttamisesta). Suomalaisen pienton-         tulo- ja menoarvion sekä vuoden 1985 II lisäme-
19723: niston toimintaedellytysten turvaamiseksi Suo-        noarvion yhteydessä useisiin toimenpiteisiin Suo-
19724: men lipun alla hallitus on esittänyt määräaikaista    men lipun alla tapahtuvan merenkulun toiminta-
19725: valtion tukea. Hallitus on myös esittänyt uuden       edellytysten parantamiseksi. Hallituksen toimen-
19726: merenkulun veronhuojennuslain voimaansaatta-          piteiden ohella tarvitaan kuitenkin työmarkkina-
19727: mista vuoden 1986 alusta lukien.                      osapuolten välisiä sopimuksia sellaisen kustan-
19728:    Hallitus kuitenkin korostaa, että Suomen me-       nustason turvaamiseksi, että suomalaisten alusten
19729: renkulun toimintaedellytyksiä ei voida turvata        kannattava toiminta kansainvälisessä merenkulus-
19730: yksinomaan rahoitukseen ja verotukseen liittyvil-     sa voidaan turvata. Kansainvälisen merenkulun
19731: lä toimenpiteillä, kuten ei myöskään suorilla         tervehtyminen ja rahtitason palautuminen koh-
19732: avustuksilla. Valtiovallan toimenpiteiden lisäksi     tuulliselle tasolle edellyttää myös maailmanlaa-
19733: työmarkkinaosapuolten tulee voida sopia keske-        juisia toimenpiteitä merenkulun kysyntä- ja tar-
19734: nään sellaisista miehitys- ym. ratkaisuista, joilla   jontatilanteen tasapainottamiseksi. Hallitus on
19735: Suomen kauppalaivaston toiminta saadaan kan-          omalta osaltaan valmis myös jatkossa ryhtymään
19736: nattavaksi vallitsevaan rahtitasoon nähden. Aivan     sellaisiin suomalaista merenkulkua turvaaviin toi-
19737: erityisesti tämä koskee kolmansien maiden välillä     menpiteisiin, joiden avulla pyritään saamaan
19738: harjoitettavaa merenkulkua, sillä ei ole yhteis-      suomalaisten varustamoiden toimintaedellytykset
19739: kunnallisesti perusteltua, että valtio myöntäisi      ulkomaisia kilpailijoita vastaavalle tasolle sekä
19740: suoraa valtion tukea tämänkaltaiselle yritystoi-      suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja työ-
19741: minnalle.                                             olosuhteet turvattua.
19742: 
19743:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985
19744: 
19745:                                                                                  Ministeri jermu Laine
19746:                                         1985 vp. -       KK n:o 335                                        5
19747: 
19748: 
19749: 
19750: 
19751:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
19752: 
19753:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              nelit idkats sjöfart under finsk flagg. Den av
19754: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            statsrådet tillsatta sjöfartsdelegationen föreslog
19755: av den 8 oktober 1985 tili vederbörande medlem           våren 1984 i det sjöfartspolitiska programmet,
19756: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-         som den antog enhälligt, att överföring av fartyg
19757: skrift av följande av riksdagsman Piipari m.fl.          under finsk flagg i utländskt dotterbolags ägo
19758: undertecknade spörsmål nr 335:                           borde i alimänhet godkännas endast när verk-
19759:                                                          samheten under utländsk flagg stöder rederiets
19760:            Vilka brådskande åtgärder har Rege-           övriga verksamhet under finsk flagg och fartyget
19761:         ringen vidtagit för att förbättra verksam-       huvudsakligen kommer att användas i trafik
19762:         hetsförutsättningarna för den finländska         melian tredje Iänder (cross-trade). 1 programmet
19763:         sjöfarten?                                       togs däremot inte ställning tili bekvämlighets-
19764:                                                          flaggsystemet som sådant.
19765:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra
19766: följande:                                                   Såsom även i spörsmålet konstateras har den i
19767:                                                          det sjöfartspolitiska programmet uttalade prin-
19768:    Finlands handelsflotta har under senaste 3-4          cipen inte kunnat följas vid alla flaggöverfö-
19769: år minskat över 30 % tili sin dräktighet. En del         ringar. Finlands Bank, som fattar beslut med
19770: av fartygen har helt och håliet sålts, men särskilt i    stöd av valutalagen, måste betrakta flaggöverfö-
19771: slutet av förra året och i början av innevarande år      ringarna närmast ur valutapolitiska och företags-
19772: har sammanlagt ca 15 finländska fartyg överförts         ekonomiska synpunkter. Fartyg som överförts
19773: tili s.k. bekvämlighetsflaggländer. Samtliga över-       under bekvämlighetsflagg är fartyg i trafik mel-
19774: föringar baserar sig på Finlands Banks tilistånd         lan tredje Iänder som måste konkurrera med
19775: att föra ut kapital och grunda utländskt dotter-         fartyg under biliigare flagg, såsom bekvämlig-
19776: bolag.                                                   hetsflagg. På grund av en otiliräcklig fraktnivå
19777:     Ändringen i 1 § sjölagen som godkändes i             har de finländska cross-trade-fartygens inkomster
19778: våras erbjuder i princip en paralleli möjlighet att      inte ens i varje fali räckt tili att täcka fartygets
19779: införa ett finländskt fartyg i utländskt fartygsre-      driftskostnader. Som alternativ för flaggöverfö-
19780: gister. Med stöd av 1 § sjölagen har dock inga           ring har därvid närmast blivit att sälja fartyget,
19781: finländska fartyg överförts tili bekvämlighets-          vilket med tanke på framtida verksarnhetsförut-
19782: flaggländer. Som i spörsmålet konstetaras                sättningar för vår sjöfart kan i flesta fali anses
19783: förutsattes i samband med ändringen av 1 §               som en ännu sämre lösning än flaggöverföringen.
19784: sjölagen att tilistånd tili överföring av ett fin-
19785: ländskt fartyg tili utländskt fartygsregister kan           Handels- och industriministeriet har varit i
19786: beviljas endast av mycket vägande skäl i enskilda        kontakt med Finlands Bank i avsikt att melian
19787: fall och att tilistånd inte beviljas för överföring av   Finlands Bank och handels- och industriministe-
19788: fartyg tili s.k. bekvämlighetsflaggländer. Likaså        riet skapa ett sådant arrangemang som möjliggör
19789: förutsattes, att tillstånd tili flaggöverföringar        att i frågor angående flaggöverföringar kunde vid
19790: med skäl för främjande av sjöfarten kan beviljas         sidan av valutapolitiska synpunkter uppmärksam-
19791: endast för viss tid och tili överföringar som sker       het fästas även vid sjöfartspolitiska synpunkter.
19792: tili Danmarks, Norges och Sveriges fartygsregis-         Problematiska har dock varit de sekretessbestäm-
19793: ter. Tilis vidare har ändringen av 1 § sjölagen          melser som ingår i valutalagen. Regeringen anser
19794: tiliämpats bara en enda gång, varvid en passage-         att det inte finns något principielit hinder för att
19795: rarbilfärja som ägdes av ett svenskt rederis fin-        eventuelia flaggöverföringar skali genomgå en
19796: ländska dotterbolag infördes i Sveriges fartygsre-       beredande behandling inom statsrådet, t.ex. i ett
19797:  gister.                                                 organ som tilisatts av sjöfartsdelegationen. Som
19798:     Regeringen anser att det är beklagligt, att ca       ett alternativ kunde beredande av en särskild lag
19799:  15 finländska fartyg har redan överförts tili           angående tilistånd för utflaggning i enlighet med
19800:  bekvämlighetsflaggländer. 1 Finland har traditio-       Sveriges modeli komma i fråga.
19801: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 335
19802: 
19803:    Som mål på lång sikt skall dock ställas att         dock att det är mycket önskvärt, att flaggöverfö-
19804: sådana lösningar hittas som kan trygga verksam-        ringarna kunde genomföras så att finländska
19805: hetsförutsättningarna för Finlands handelsflotta       sjöfarare kunde behålla de arbetsplatser som
19806: under finsk flagg och en oroväckande snabb             finns på fartygen. Det pågående projektet, där
19807: minskning av handelsflottan kan stoppas. De            ett åländskt rederi överför tre tankfartyg under
19808: finländska rederierna borde kunna förnya sitt          bahamansk flagg och behåller samtidigt fin-
19809: tonnage även på andra sektorer än passagerar-bil-      ländsk besättning ombord på fartygen, kan vara
19810: färjasektorn. 1 propositionen angående statsför-       en lösningsmodell som tillfredsställer båda par-
19811: slaget för år 1986 ingår vissa lagförslag som          terna. Också i Sverige har rederierna och arbets-
19812: underlättar finansieringen av fartygsanskaff-          tagarna kommit överens om en lösning av denna
19813: ningar (lag om räntestödslån för fartygsanskaff-       typ när svenska fartyg överförs under billigare
19814: ningar från hemlandet och lag om ändring av            flagg.
19815: lagen om statsgarantier för företag som idkar
19816: rederirörelse). 1 syfte att trygga verksamhetsförut-      Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
19817: sättningarna för finländskt småtonnage under           regeringen att den vidtagit i samband med det
19818: finsk flagg har regeringen föreslagit statsstöd        egentliga statsförslaget för år 1986 och den andra
19819: under viss tid. Regeringen har också föreslagit att    tilläggsbudgeten för år 1985 flera åtgärder för att
19820: en ny lag om skattelättnader för sjöfarten skall       förbättra förutsättningarna för sjöfart under finsk
19821: träda i kraft från början av 1986.                     flagg. Utöver regeringens åtgärder behövs dock
19822:    Regeringen understryker dock att verksamhets-       avtal mellan arbetsmarknadsparterna för att tryg-
19823: förutsättningarna för Finlands sjöfart inte kan        ga en sådan kostnadsnivå att en lönsam verksam-
19824: tryggas enbart med åtgärder som ansluter sig till      het för finländska fartyg i den internationella
19825: finansieringen och beskattningen, inte heller          sjöfarten kan tryggas. En sanering av den interna-
19826: med direkta bidrag. Utöver statsmaktens åtgärder       tionella sjöfarten och att fraktnivån åter kommer
19827: skall arbetsmarknadsparterna komma överens             på en rimlig nivå förutsätter även världsomfat-
19828: bl. a. om sådana bemanningslösningar och andra         tande åtgärder i syfte att balansera efterfrågan
19829: lösningar som gör Finlands handelsflotta lönsam        och utbudet inom sjöfarten. Regeringen är för
19830: i förhållande till den gällande fraktnivån. Detta      sin del redo att även i fortsättningen för att
19831: gäller särskilt sjöfarten mellan tredje länder. Det    trygga den finländska sjöfarten vidta sådana
19832: är ju inte samhälleligt motiverat att staten skulle    åtgärder med vilka man försöker få de finländska
19833: bevilja direkt stöd för sådan affärsverksamhet.        rederiernas verksamhetsförutsättningar på samma
19834:    Om det dock skulle visa sig att den oroväckan-      nivå som utländska konkurrenter har samt trygga
19835: de accelererande utvecklingen att flagga ut fin-       sysselsättningen och arbetsförhållandena för de
19836: ländska fartyg inte kan stoppas, anser regeringen      finländska sjöfararna.
19837: 
19838:      Helsingfors den 8 november 1985
19839: 
19840:                                                                                 Minister jermu Laine
19841:                                               1985 vp.
19842: 
19843: Kirjallinen kysymys n:o 336
19844: 
19845: 
19846: 
19847: 
19848:                                   Säilynoja ym.: Avioliitonomaisissa oloissa elävien perhe-eläketurvan
19849:                                      järjestämisestä
19850: 
19851: 
19852:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19853: 
19854:    Perhe-eläketurvan kehittämisen lähtökohdista      siin niin ''lesken'' kuin lastenkin kohdalla. Tämä
19855: ja vaihtoehdoista on äskettäin valmistunut komi-     seikka olisi korjattava perhe-eläkelainsäädäntöä
19856: teanmietintö (1985:37). Mietinnössä on pyritty       kehitettäessä. Myös kansaneläkelaissa, rintamaso-
19857: kartoittamaan ne keskeiset tekijät, jotka mahdol-    tilaseläkelaissa ja eläkkeensaajien asumistukilaissa
19858: listaisivat perhe-eläketurvan kehittämisen vastaa-   on avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henki-
19859: maan nykyistä paremmin perheiden muuttuneita         löt rinnastettu puolisoihin.
19860: olosuhteita. Eläkkeen saamiseen oikeutettujen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19861: henkilöiden piiriä käsitellessään komitea ei kui-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19862: tenkaan ole kiinnittänyt riittävästi huomiota        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19863: erääseen perheiden rakennetta koskevaan kehitys-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19864: piirteeseen, nimittäin yleistyneeseen avoliitossa
19865: elämiseen. Avoliitossa elävien henkilöiden jäämi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19866: nen perhe-eläketurvan ulkopuolelle on johtanut               ryhtyä avioliitonomaisissa oloissa elävien
19867: monessa tapauksessa kohtuuttomiin seuraamuk-                 henkilöiden ja heidän perheidensä perhe-
19868:                                                              eläketurvan järjestämiseksi?
19869: 
19870:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1985
19871: 
19872:                      Vappu Säilynoja                          Inger Hirvelä
19873:                      Pekka Leppänen                           Marjatta Stenius-Kaukonen
19874:                                              Ensio Laine
19875: 
19876: 
19877: 
19878: 
19879: 428500967U
19880: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 336
19881: 
19882: 
19883: 
19884: 
19885:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19886: 
19887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ole vielä esittänyt yksityiskohtaista ehdotusta
19888: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perhe-eläketurvan vastaiseksi järjestämiseksi. Ko-
19889: olette 8 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen-    mitea jatkaa edelleen työtään ja sille asetettu
19890: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     määräaika päättyy 30.4.1986.
19891: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Vap-
19892:                                                         Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt
19893: pu Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
19894:                                                      15.11.1985 mennessä lausunnot mainitusta
19895: kysymyksestä n:o 336:                                perhe-eläkekomitean osamteunnosta. Lausun-
19896:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       noista toivotaan muun ohella käyvän ilmi lausun-
19897:        ryhtyä avioliitonomaisissa oloissa elävien    nonantajan käsitys perhe-eläketurvan keskeisim-
19898:        henkilöiden ja heidän perheidensä perhe-      pien periaatteiden ja tavoitteiden tärkeysjärjes-
19899:        eläketurvan järjestämiseksi?                  tyksestä. Lausunnoissa kantaa otettaviin kysymyk-
19900:                                                      siin kuuluu luonnollisesti myös avioliitonomaisis-
19901:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sa oloissa elävien henkilöiden perhe-eläketurva.
19902: ti seuraavaa:                                           Ministeriö tulee lausuntokierroksen perusteella
19903:    Kysymyksessä mainittu komiteanmietintö on         täsmentämään komitean jatkotyön toimeksian-
19904: perhe-eläkekomitean osamietintö, joka on val-        toa, jolloin joudutaan harkitsemaan, onko koko-
19905: mistunut 28.6.1985. Osamietinnössä on esitetty       naisuudistuksen viipymisen varalta tarpeen to-
19906: perhe-eläketurvan tavoitteet sekä selvitetty usei-   teuttaa joitakin perhe-eläketurvan erillisuudis-
19907: den vaihtoehtoisten uudistusmallien vaikutuksia      tuksia jo ennen kokonaisuudistuksen valmistu-
19908: eri perheiden toimeentuloturvaan. Komitea ei         mista.
19909: 
19910:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1985
19911: 
19912:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
19913:                                       1985 vp. -      KK n:o 336                                         3
19914: 
19915: 
19916: 
19917: 
19918:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19919: 
19920:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sionsskyddet i framtiden skall ordnas. Kommit-
19921: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ten fortsätter sitt arbete och den tidsfrist som den
19922: den 8 oktober 1985 tili vederbörande medlem av        har blivit beviljad går ut 30.4.1986.
19923: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
19924:                                                          Social- och hälsovårdsministeriet har begärt
19925: dagsledamot Vappu Säilynoja m.fl. underteckna-        utlåtanden om familjepensionsskommittens ovan
19926: de spörsmål nr 336:                                   nämnda delbetänkande före              15.11.1985.
19927:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Förhoppningsvis kommer det av utlåtandena
19928:        för att ordna med familjepensionsskydd         bl.a. att framgå vilka åsikter remissinstanserna
19929:        för personer, som lever i äktenskapslik-       har om familjepensionsskyddets mest centrala
19930:        nande förhållanden, och deras familjer?        principer och målsättningarnas viktighetsord-
19931:                                                       ning. Tili de frågor som det skall tas ställning tili
19932:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      i utlåtandena hör naturligtvis även familjepen-
19933: anföra följande:                                      sionsskyddet för personer som lever i äktenskaps-
19934:                                                       liknande förhållanden.
19935:    Det kommittebetänkande som nämns i spörs-
19936: målet är familjepensionskommittens delbetän-             Ministeriet kommer att på grundval av utlåtan-
19937: kande, vilket förelåg 28.6.1985. 1 delbetänkan-       dena precisera kommittens fortsatta uppdrag.
19938: det presenteras målen för familjepensionsskyddet      Härvid måste det även övervägas, huruvida det,
19939: samt utreds hur flera alternativa modeller för        såvida en totalreform dröjer, kommer att bli
19940: revidering påverkar utkomstskyddet för olika          nödvändigt att genomföra vissa fristående
19941: slags familjer. Kommitten har ännu inte presen-       förnyelsen av familjepensionsskyddet redan in-
19942: terat något detaljerat förslag tili hur familjepen-   nan totalrevisionen blir färdig.
19943: 
19944:      Helsingfors den 11 november 1985
19945: 
19946:                                                                               Minister Matti Puhakka
19947:                                               1985 vp.
19948: 
19949: Skriftligt spörsmål nr 337
19950: 
19951: 
19952: 
19953: 
19954:                                   Malm m.fl.: Om semesterpenning tili alla därtili berättigade
19955:                                     småföretagare
19956: 
19957: 
19958:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19959: 
19960:    När lagen om beviljande av semesterpenning           Detta har skapat missnöje bland företagarna.
19961: för småföretagare stiftades var avsikten att ägare   Det har också blivit en ohållbar situation för
19962: av mindre företag, främst enmansföretag, skulle      semesternämnderna eftersom de varit tvungna att
19963: ges ekonomiska förutsättningar att utnyttja en       gallra bland berättigade företag. 1 de 14 under-
19964: årssemester. Tili dessa hör traditionella småin-     sökta kommunerna inlämnades år 1984 1933
19965: dustrier, växthusodlare, mindre pälsfarmare osv.     ansökningar. Av dessa beviljades 1630 semester-
19966:    Det mål som uppställdes när lagen stiftades       penning. Av de förkastade 303 ansökningarna
19967: har inte kunnat uppnås långt beroende på att         förkastades 200 på grund av för knappa anslag.
19968: medel för ändamålet inte beviljats i tillräcklig     Det är en situation som inte kan accepteras.
19969: omfattning. Resultatet av en undersökning som           1 tilläggsanslag borde beviljas ca 15 % :s
19970: utförts av Österbottens Företagarförening i 14       förhöjning för att alla berättigade skall kunna
19971: kommuner visar att det anslag som beviljats          beviljas semesterpenning. 1 1986 års budgetför-
19972: under de senaste åren för erläggande av semester-    slag föreslås en höjning på enbart ca 5 % .
19973: penning åt småföretagare varit alltför knappt           Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
19974: tilltaget. Semesternämnderna har varje år förkas-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19975: tat 16-18 % av ansökningarna. 10-13 % av             ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19976: ansökningarna har förkastats på grund av för litet   följande spörsmål:
19977: anslag. Detta har man varit tvungen att göra
19978: trots att sökandena uppfyllt de krav lagen ställer             Vilka årgärder avser Regeringen vidta
19979: för beviljande av semesterpenning.                          för att samtliga berättigade småföretagare
19980:                                                             skall kunna erhålla den s.k. semesterpen-
19981:                                                             ningen?
19982:      Helsingfors den 9 oktober 1985
19983: 
19984:                      Håkan Malm                               Håkan Nordman
19985:                      Boris Renlund                            Ole Norrback
19986: 
19987: 
19988: 
19989: 
19990: 428500927]
19991: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 337
19992: 
19993: Kirjallinen kysymys n:o 337                                                                   Suomennos
19994: 
19995: 
19996: 
19997: 
19998:                                     Malm ym.: Vuosilomarahan myöntämisestä kaikille tuen edellytyk-
19999:                                       set täyttäville pienyrittäjille
20000: 
20001: 
20002:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20003: 
20004:    Kun laki pienyrittäjän vuosilomarahasta sää-         mättömäksi myös lomalautakunnille, koska nii-
20005: dettiin, oli tarkoituksena että pienyrittäjille, ensi   den on ollut pakko erotella tukeen oikeutettuja
20006: sijassa yksinyrittäjille annettaisiin taloudelliset     yrityksiä. Tutkituissa 14 kunnassa jätettiin vuon-
20007: edellytykset vuosiloman pitämiseen. Mainittuihin        na 1984 kaikkiaan 1933 hakemusta. Niiden joh-
20008: yrittäjiin kuuluu perinteisiä pieniä teollisuusyri-     dosta lomarahaa myönnettiin 1630 hakijalle. Hy-
20009: tyksiä, kasvihuoneviljelijöitä, pienturkistarhaajia     lätyistä 303 hakemuksesta 200 hylättiin määrära-
20010: jne.                                                    han riittämättömyyden perusteella. Tällaista ti-
20011:    Lakia säädettäessä asetettu tavoite ei ole toteu-    lannetta ei voida hyväksyä. Lisämäärärahana tuli-
20012: tunut, johtuen pitkälti siitä, ettei tarkoitukseen      si myöntää noin 15 %:n korotus, jotta kaikille
20013: ole myönnetty tarpeeksi määrärahoja. Pohjan-            tukeen oikeutetuille voitaisiin myöntää lomara-
20014: maan yrittäjäyhdistyksen 14 kunnassa tekemän            haa. Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi-
20015: tutkimuksen mukaan pienyrittäjien vuosilomara-          tyksessä ehdotetaan vain 5 % :n korotusta.
20016: han maksamiseen viime vuosina varatut määrära-
20017: hat ovat olleen aivan liian niukkoja. Lomalauta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20018: kunnat ovat joka vuosi hylänneet 16-18 %                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20019: hakemuksista. Hakemuksista 10-13 % on hy-               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20020: lätty määrärahan riittämättömyyden vuoksi. Näin         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20021: on ollut pakko menetellä, vaikka hakijat ovat
20022: täyttäneet lain asettamat edellytykset vuosiloma-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20023: rahan myöntämiselle.                                           ryhtyä, jotta kaikki tukeen oikeutetut
20024:    Tilanne on aiheuttanut tyytymättömyyttä yrit-               pienyrittäjät myös saisivat niin sanotun
20025: täjien keskuudessa. Se on muodostunut kestä-                   vuosilomarahan?
20026: 
20027:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985
20028: 
20029:                        Håkan Malm                                Håkan Nordman
20030:                        Boris Renlund                             Ole Norrback
20031:                                      1985 vp. -      KK n:o 337                                         3
20032: 
20033: 
20034: 
20035: 
20036:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20037: 
20038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hakeneiden siihen oikeutettujen pienyrittäjien
20039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määrä on niin suuri, ettei tarkoitukseen osoitet-
20040: olette 9 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen-    tujen varojen rajoissa ole mahdollisuutta suorit-
20041: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     taa vuosilomarahaa kaikille hakijoille.
20042: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Håkan       Lomakaudella 1984/1985 vuosilomarahaa haki
20043: Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       23 947 pienyrittäjää. Näistä lomarahaan oikeu-
20044: myksestä n:o 337:                                    tettuja oli 20 985. Vuosilomaraha voitiin kuiten-
20045:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa
20046:        ryhtyä, jotta kaikki tukeen oikeutetut        myöntää 19 351 pienyrittäjälle, joten määrärahan
20047:        pienyrittäjät myös saisivat niin sanotun      loppumisen vuoksi lomaraha jouduttiin epää-
20048:        vuosilomarahan?                               mään 1 634 siihen muutoin oikeutetuilta.
20049:                                                         Tällä hetkellä ei vielä ole käytettävissä tarkkoja
20050:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tietoja mahdollisesta lomarahan saannin ulko-
20051: ti seuraavaa:                                        puolelle jäävien pienyrittäjien lukumäärästä,
20052:                                                      mutta ennakkotiedot viittaavat siihen, että näi-
20053:    Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain
20054:                                                      den yrittäjien lukumäärä kuluvalla lomakaudella
20055: (408/77) 3 §:n mukaan pienyrittäjä on pykälässä
20056: mainituin edellytyksin oikeutettu valtion tulo- ja   tulee ilmeisestikin jossain määrin olemaan suu-
20057: menoarvion rajoissa vuosilomarahaan. Valtion         rempi edelliseen lomakauteen verrattuna.
20058: tulo- ja menoarviossa on pienyrittäjien vuosilo-        Sosiaali- ja terveysministeriön asettama yrittä-
20059: marahatoimintaan vuosittain varattu siirromäärä-     jien sosiaaliturvatoimikunta on mietinnössään
20060: raha, joka on tarkoitettu budjettivuoden huhti-      (komiteanmietintö 1984:41) käsitellyt myös pien-
20061: kuun alusta alkavan ja seuraavan vuoden maalis-      yrittäjien vuosilomarahatoiminnassa ilmenneitä
20062: kuun lopussa päättyvän lomakauden toimintaan.        ongelmia.
20063: Pienyrittäjälomalaissa on myös säännös (4 §:n 1         Mahdolliset jatkotoimenpiteet toimikunnan
20064: momentti) yrittäjien etusijajärjestykseen asetta-    ehdotuksista ovat ministeriössä parhaillaan selvi-
20065: misesta niissä tapauksissa, joissa vuosilomarahaa    teltävinä.
20066: 
20067:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1985
20068: 
20069:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20070: 4                                   1985 vp. -      KK n:o 337
20071: 
20072: 
20073: 
20074: 
20075:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20076: 
20077:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       därom, är så ston att det inom ramen för de för
20078: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ändamålet anvisade medlen inte är möjligt att
20079: av den 9 oktober 1985 till vederbörande medlem      erlägga semesterpenning tili samtliga sökande.
20080: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Under semesterperioden 1984/1985 ansökte
20081: riksdagsman Håkan Malm m.fl. undenecknade           23 947 småföretagare om semesterpenning. Av
20082: spörsmål nr 337:                                    dessa var 20 985 berättigade tili semesterpen-
20083:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta     ning. lnom ramen för tillbudsstående anslag
20084:        för att samtliga berättigade småföretagare   kunde semesterpenning emellenid beviljas en-
20085:        skall kunna erhålla den s.k. semesterpen-    dast 19 351 småföretagare, och sålunda måste
20086:        ningen?                                      man, på grund av att anslaget tog slut, avslå
20087:                                                     ansökan om semesterpenning i fråga om 1 654
20088:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    sökande som hade varit berättigade dänill.
20089: anföra följande:                                       För ögonblicket föreligger inte exakta uppgif-
20090:                                                     ter om det antal småföretagare som eventuellt
20091:    Enligt 3 § lagen om semesterpenning för små-     inte kommer att arhålla semesterpenning. De
20092: företagare (408/77) äger småföretagare rätt till    prelirninära uppgifterna tyder dock på att antalet
20093: semesterpenning inom ramen för statsförslaget
20094:                                                     under pågående semesterperiod uppenbarligen
20095: under de förutsättningar som nämns i paragra-
20096:                                                     kommer att stiga något i jämförelse med före-
20097: fen. 1 statsförslaget har årligen upptagits ett
20098:                                                     gående semesterperiod.
20099: reservationsanslag för småföretagares semester-
20100: penning. Anslaget är avsett att användas för den       Företagarnas socialskyddskommission, som so-
20101: semesterperiod som börjar vid ingången av april     cial- och hälsovårdsministeriet har tillsatt, har i
20102: under budgetåret och slutar vid utgången av         sitt betänkande (kommittebetänkande 1984:41)
20103: mars följande år. 1 lagen om semesterpenning för    också behandlat de problem som har uppkommit
20104: småföretagare ingår också ett stadgande (4 § 1      beträffande småföretagarnas semesterpenning.
20105: mom.) om vilka företagare som skall ges före-          Som bäst utreder man vid ministeriet vilka
20106: träde i de fall där antalet tili semesterpenning    eventuella fonsatta åtgärder som kommissionens
20107: berättigade småföretagare, som har ansökt           förslag ger anledning till.
20108: 
20109:     Helsingfors den 1 november 1985
20110: 
20111:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
20112:                                               1985 vp.
20113: 
20114: Kirjallinen kysymys n:o 338
20115: 
20116: 
20117: 
20118: 
20119:                                    E. Laine ym.: Metsänhakkuusuunnitelmista Nötön pääsaarella
20120:                                       Saaristomeren kansallispuiston alueella
20121: 
20122: 
20123:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20124: 
20125:    Vastoin ympäristöministeriön taholta aikaisem-   viime tammikuussa antamassaan vastauksessa mi-
20126: min annettuja lausuntoja ja lupauksia ovat eräät    nisteri Matti Ahde ilmoitti ympäristöministeriön
20127: ympäristöministeriön virkamiehet aivan viime        valmistelevan ostotarjousta ko. alueiden ostami-
20128: päivinä julkisuuteen antamissaan lausunnoissa       seksi Saaristomeren kansallispuiston tarpeita var-
20129: pitäneet mahdollisena metsänhakkuiden suoritta-     ten. Samoin ministeri ilmoitti käytävän neuvotte-
20130: mista Nötön pääsaarella. Viime mainitut lausun-     luja ainakin suojelun kannalta keskeisimpien alu-
20131: not ovat aiheuttaneet hämmästystä niin aktiivis-    eiden jättämisestä hakkaamatta ja liittämisestä
20132: ten luonnonsuojelijoiden kuin asiasta kiinnostu-    kansallispuistoon.
20133: neiden kansalaisten keskuudessa. Muodostaabao          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20134: Nötön pääsaari erään keskeisimmän alueen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20135: Saaristomeren kansallispuistoa, jonka muodosta-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20136: mista koskevan lain eduskunta hyväksyi useita       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20137: vuosia sitten.
20138:    Rauma-Repola on tehnyt 13 maanomistajan                   Aikooko Hallitus sallia Saaristomeren
20139: kanssa hakkuukaupat, jotka antaisivat mahdolli-            kansallispuiston ydinalueella Nötön pää-
20140: suuden hakata metsää Nötön 11 saarella yhteensä            saarella ja sen lähisaarilla toimeenpanta-
20141: yli 200 hehtaarin alueelta. Eduskuntakyselyyn              vaksi suunnitellut metsänhakkuut?
20142: 
20143:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1985
20144: 
20145:                      Ensio Laine                             Paula Eenilä
20146: 
20147: 
20148: 
20149: 
20150: i28500991L
20151: 2                                      1985 vp. -- KJC n:o 338
20152: 
20153: 
20154: 
20155: 
20156:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20157: 
20158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ritettavista hakkuista. Hakkuut kohdistuisivai
20159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sekä Nötön pääsaareen että pääsaaren läheisyy-
20160: olette 9 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjeen-      dessä oleviin muihin saariin. Hakattava puumää-
20161: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       rä on noin 15 000 m 3 ja leimauksia saarissa on
20162: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja E.         tehty yli 200 hehtaarin pinta-alalla. Tehtyjen
20163: Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        sopimusten mukaan hakkuut on suoritettava
20164: myksestä n:o 338:                                      vuoden 1986 loppuun mennessä. Rauma-Repo-
20165:                                                        lan tarkoituksena oli aloittaa hakkuut jo kuluvan
20166:           Aikooko Hallitus sallia Saaristomeren        vuoden alkupuolella, mutta ympäristöministe-
20167:         kansallispuiston ydinalueella Nötön pää-       riön ja yhtiön välisissä neuvotteluissa voitiin sopia
20168:         saarella ja sen lähisaarilla toimeenpanta-     hakkuiden lykkäämisestä. Tällä hetkellä sanotut
20169:         vaksi suunnitellut metsänhakkuut?              hakkuut on tarkoitus aloittaa kevättalvella vuon-
20170:                                                        na 1986.
20171:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
20172: ti seuraavaa:                                             Ympäristöministeriö on neuvotellut myös Nö-
20173:    Eduskunnan hyväksymän Saaristomeren kan-            tön maanomistajien kanssa alueiden mahdollises-
20174: sallispuistoalueen rajauksen sisäpuolella olevien      ta ostamisesta valtiolle. Neuvottelut eivät ole
20175: maa-alueiden pinta-ala on yli 10 000 hehtaaria.        toistaiseksi johtaneet tuloksiin. Samanaikaisesti
20176: Tästä on valtioneuvoston 24.2.1985 tekemän pe-         on Turun ja Porin lääninhallitus selvittänyt,
20177: riaatepäätöksen mukaisesti tarkoitus hankkia val-      mitkä leimikkoalueet tulisi jättää kokonaan hak-
20178: tiolle noin 3 000 hehtaarin suuruiset maa-alueet.      kuiden ulkopuolelle. Tämäkin selvitystyö on vie-
20179: Valtion omistuksessa on periaatepäätöksen mu-          lä jossain määrin kesken. Tilanteen selvittämisek-
20180: kaisesta pinta-alasta tällä hetkellä noin puolet.      si on ympäristöministeriöön palkattu kuluvan
20181: Kaikki alueet on tähän mennessä saatu ostetuksi        marraskuun alusta myös henkilö, jonka tehtävänä
20182: vapaaehtoisin kaupoin. Alueiden hankintaa peri-        on suunnitella puistoalueen yksityiskohtaista hoi-
20183: aatepäätöksen toteuttamiseksi jatketaan.               toa ja käyttöä muun ohella Nötön saariryhmään
20184:    Saaristomeren kansallispuistoalueen rajaus          kuuluvien alueiden osalta. Tämän lisäksi on
20185: poikkeaa muiden kansallispuistojen vastaavista         ministeriöön 11. 11. 198 5 alkaen palkattu määrä-
20186: rajauksista kuitenkin siten, ettei kaikkia tämän       ajaksi henkilö jonka tehtävänä on nimenomaises-
20187: rajauksen sisäpuolella olevia alueita ole tarkoitus-   ti Nötön maanomistajien kanssa neuvotella rat-
20188: kaan hankkia valtiolle. Toiminta kohdistuukin          kaisusta, jolla sekä luonnonsuojelun tavoitteet
20189: sekä suojelun että puiston hoidon ja käytön            että maanomistajien edut voitaisiin riittävässä
20190: kannalta kaikkein arvokkaimpien ja tärkeimpien         määrin turvata.
20191: alueiden hankintaan. Hankintatoiminnan perus-
20192: tana ovat lukuisat alueelta tehdyt asiaa koskevat         Ympäristöministeriön tavoitteena onkin sekä
20193: selvitykset. Yksittäiset aluehankinnat ratkaistaan     Nötön maanomistajien että Rauma-Repolan
20194: kuitenkin aina tapauskohtaisesti.                      kanssa käytävin neuvotteluin ratkaista asia siten,
20195:    Nötön saariryhmä sijaitsee koko kansallispuis-      että suunnitellut hakkuut eivät kohdistuisi pää-
20196: toalueen keskeisimmällä paikalla. Eräät näistä         saaren luonnonsuojelun kannalta arvokkaisiin
20197: saarista ovat myös luonnonsuojelun kannalta tär-       metsiin. Valtio onkin valmis ostamaan ne luon-
20198: keimpiä puistoalueen saaria. Varsinkin Nötön           nonsuojelutarkoituksiin vapaaehtoisin kaupoin.
20199: pääsaaren läheisyydessä olevat eräät lähes asu-        Asia ratkennee lopullisesti ensi vuoden alkupuo-
20200: mattomat saaret vanhoine metsineen ovat kasvis-        lella. Tarvittaessa voidaan luonnonsuojelun ta-
20201: ton ja eläimistön suojelun kannalta erityisen          voitteiden turvaamiseksi käyttää myös luonnon-
20202: merkittäviä.                                           suojelulainsäädännön mukaisia muita keinoja.
20203:    Rauma-Repola osakeyhtiö on tehnyt Nötön             Niiden mahdollinen käyttö ratkaistaan aina ta-
20204: maanomistajien kanssa sopimuksen alueella Suo-         pauskohtaisesti.
20205:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985
20206: 
20207:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
20208:                                       1985 vp. -      KK n:o 338                                         3
20209: 
20210: 
20211: 
20212:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20213: 
20214:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Avverkningen avser både Nötö huvudö och de
20215: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         övriga holmarna i närheten av huvudön. Avverk-
20216: den 9 oktober 1985 tili vederbörande medlem av         ningen omfattar ca 15 000 m 3 virke och de
20217: ;tatsrådet översänt avskrift av följande av riks-      områden där skog har stämplats omfattar över
20218: dagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörsmål          200 hektar. Enligt de ingångna avtalen bör
20219: nr 338:                                                avverkningen vara slutförd före utgången av år
20220:                                                       .1986. Rauma-Repola ämnade inleda avverk-
20221:          Ämnar Regeringen tillåta den planera-         ningen redan under förra hälften av innevarande
20222:        de skogsavverkningen inom Skärgårdsha-          år,. men i underhandlingarna mellan miljöminis-
20223:        vets nationalparks kärnområde på Nötö           tenet och bolaget kunde man enas om framskjut-
20224:        huvudö samt närliggande holmar?                 ning av avverkningen. För närvarande är avsikten
20225:                                                        att ifrågavarande avverkning skali sättas i gång på
20226:  Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vårvintern 1986.
20227: mföra följande:                                            Miljöministeriet har underhandlat även med
20228:    Markområden som är belägna inom den av              markägarna på Nötö om eventuellt köpande av
20229: riksdagen godkända avgränsningen för Skärgårds-        områden tili staten. Underhandlingarna har åt-
20230: bavets nationalpark omfattar totalt över 10 000        minstone tillsvidare v~rit resultatlösa. Samtidigt
20231: bektar. Enligt statsrådets principbeslut av den        har länsstyrelsen i Aho och Björneborgs Iän
20232: 24.2.1984 är avsikten att ca 3 000 hektar härav        utrett, inom vilka stämplingsområden man borde
20233: rörvärvas av staten. För närvarande är ungefär         helt låta bli att avverka skog. Inte heller är detta
20234: llälften av den i principbeslutet angivna arealen i    utredningsarbete ännu helt slutfört. För att un-
20235: ;tatens ägo. Hittills har samtliga områden kunnat      derlätta situationen har miljöministeriet fr.o.m.
20236: rörvärvas genom frivilliga köp. Förvärvet av om-       början av innev:uande november anställt en per-
20237: råden skali fortsättas i syfte att genomföra prin-     son, vars uppg1fter består i att i detalj planera
20238: :ipbeslutet.                                           vården och utnyttjandet av parkområdet bl.a. i
20239:     Avgränsningen av Skärgårdshavets national-         fråga om Nötö ögrupp. Ytterligare har ministe-
20240: Jark avviker emellertid från motsvarande av-           riet fr.o.m. den 11.11.1985 för en viss tid
20241: ~ränsningar av andra nationalparker så, att avsik-     anställt en person, vems särskilda uppgift är att
20242: :en är ingalunda att samtliga områden inom             förhandla med markägarna på Nötö om en
20243: fenna avgränsning skali förvärvas av staten.           lösning, som skulle säkra både naturvårdens och
20244: Förvärvet skulie gälia de områden som med tanke        markägarnas intressen.
20245:  Jå både naturskyddet och vården och utnyttjan-            Miljöministeriet ämnar genom underhand-
20246: :let av parken är värdefulla och viktiga. Grunden      lingar med markägarna och Rauma-Repola lösa
20247:  ~ör förvärvet utgörs av de talrika utredningar som    situationen så, att den planerade avverkningen
20248:  ~jorts på området angående denna sak. Anskaff-        endast :kulle gälla sådan skog på Nötö huvudö,
20249:  lingen av de enskilda områdena avgörs dock            som fran naturskyddssynpunkt sett är mindre
20250:  tlitid fall för fall.                                 värdefull. På de övriga holmarna inom området
20251:     Nötö ögrupp är belägen på det mest centrala        borde således avverkning inte ske alls. Staten är
20252:  )mrådet av hela nationalparken. Några av dessa        redo at~ ~~pa dem för naturskyddsändamål ge-
20253:  )ar är även med hänsyn tili naturvården de            no~ fn~dhga köp. Saken blir slutligt avgjord
20254:  riktigaste av parkområdets öar. I synnerhet några     trohgen 1 början av nästa år. Vid behov kan även
20255:  1ästan obebodda holmar med sina gamla skogar i        naturskyddslagstiftningens andra medel användas
20256:  1ärheten av Nötö huvudö är mycket betydande           för att garantera naturvårdens målsättningar.
20257:  ned tanke på växt- och djurskyddet.                   Eventueli användning av dessa medel avgörs
20258:     Rauma-Repola Oy har ingått avtal med mark-         ali tid från fall tili fall.
20259:  igarna på Nötö om avverkningar på området.
20260:     Helsingfors den 14 november 1985
20261: 
20262:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
20263:                                               1985 vp.
20264: 
20265: 
20266: Kirjallinen kysymys n:o 339
20267: 
20268: 
20269: 
20270: 
20271:                                   Peltola ym.: Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen seutulipusta
20272: 
20273: 
20274:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20275: 
20276:    Pääkaupunkiseudun erityisongelmia käsitellyt      Tämä on täysin vastoin ministerityöryhmän esi-
20277: ninisterityöryhmä esitti, että seudun joukkolii-     tyksiä ja valtioneuvoston periaatepäätöstä, jonka
20278: centeen toimintaedellytyksiä parannetaan mm.         mukaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen
20279: ;opimalla Valtion rautateiden osallistumisesta       valtiolta saamaa tukea tulisi nostaa.
20280: wko seudun kattavaan taksa- ja lippujärjestel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20281: nään. YTV on käynyt jo kuukausia neuvotteluja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20282: vR:n kanssa seutulipusta. Sopimukseen ei ole         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20283: >äästy, koska VR vaatii kuntien kustannusosuu-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20284: len tuntuvaa korottamista.
20285:    Nyt voimassa olevissa yhteislippujärjestelmissä             Miten on mahdollista, että Valtionrau-
20286: mnta korvaa VR:lle ne lipputulot, jotka VR                  tatiet toimii valtioneuvoston omaksuman
20287:  nenettää yhteislipun käytön vuoksi. Tätä peri-             kannan vastaisesti pääkaupunkiseudun
20288:  Latetta YTV ja seudun kunnat pitävät edelleen              seutulipun kustannuksia koskevissa neu-
20289:  ,ikeudenmukaisena. VR on kuitenkin vaatinut,               votteluissa, ja
20290:  :ttä kunnat maksavat VR:lle pääkaupunkiseudun                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20291:  autatieliikenteen kaikki kustannukset mukaan               ryhtyä, jotta pääkaupunkiseudulle saa-
20292:  ukien VR:n yleiskustannukset.                              daan nopeasti aikaan päätös yhtenäisestä
20293:    Jos VR:n vaatimukseen suostutaan, kunnat                 seutulipusta, joka kelpaa myös valtion-
20294:  outuisivat maksamaan tuntuvasti nykyistä suu-              rautateillä, siten että kunnat korvaavat
20295:  emman osan rautatieliikenteen kustannuksista.              VR:lle sen menettämät lipputulot?
20296:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1985
20297: 
20298:          Kati Peltola                   Ulla-Leena Alppi               Inger Hirvelä
20299:          Seppo Toiviainen               Marja-Liisa Salminen           Esko-Juhani Tennilä
20300:          Anna-Liisa Jokinen             Vappu Säilynoja                Mikko Kuoppa
20301:          Timo Laaksonen                 Matti Kautto                   Pekka Leppänen
20302:                       Irma Rosnell                             Esko Helle
20303: 
20304: 
20305: 
20306: 
20307:   285009819
20308: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 339
20309: 
20310: 
20311: 
20312: 
20313:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20314: 
20315:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       misesta koko seudun kattavaan taksa- ja lippujär
20316: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jestelmään ... ". Valtionrautateiden ja pääkau
20317: olette 10 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-      punkiseudun yhteistyövaltuuskunnan edustaja
20318: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ovat kuluvan vuoden aikana käyneet neuvotteluj:
20319: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     mm. seutulipun kelpoisuudesta rautateillä seki
20320: Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     siitä Valtionrautateille maksettavasta korvaukses
20321: kysymyksestä n:o 339:                               ta. Rautatiehallituksessa, liikenneministeriössä j:
20322:                                                     valtiovarainministeriössä on sisäisesti käsitelty nii
20323:           Miten on mahdollista, että Valtionrau-    tä periaatteita, jotka valtion puolelta voisivat oll:
20324:        tatiet toimii valtioneuvoston omaksuman      YTV:n ja Valtionrautateiden sopimuksen lähtö
20325:        kannan vastaisesti pääkaupunkiseudun         kohtina.
20326:        seutulipun kustannuksia koskevissa neu-
20327:        votteluissa, ja                                 Korvauskysymys on ongelmallinen erityisest
20328:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sen vuoksi, että rautateiden Helsingin lähiliiken
20329:        ryhtyä, jotta pääkaupunkiseudulle saa-       ne on nykyisellään tappiollista ja Valtionrautatei
20330:        daan nopeasti aikaan päätös yhtenäisestä     le on asetettu tavoite parantaa merkittävästi tu
20331:        seutulipusta, joka kelpaa myös valtion-      lostaan. Kun YTV ja YTV -alueen kunnat ova
20332:        rautateillä, siten että kunnat korvaavat     valmiita maksamaan alueen linja-autoyrittäjille
20333:        VR:lle sen menettämät lipputulot?            näiltä ostettavista linja-autoliikenteen palveluist:
20334:                                                     täyden korvauksen, on voitava harkita samat
20335:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    periaatteen soveltamista myös rautatieliikentee
20336: ti seuraavaa:                                       seen silloin kun liikenteen tarjonnan määrittelee
20337:                                                     YTV.
20338:     Valtioneuvoston 11.7.1985 tekemässä peri-
20339: aatepäätöksessä pääkaupunkiseudun erityisongel-       Valtionrautateiden ja YTV:n väliset neuvotte
20340: mien toimenpideohjelmaksi todetaan mm., että        lut ovat tällä hetkellä kesken, mutta päämääräni
20341: '' joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä paranne-   on, että asiassa päästään sopimukseen hyvissi
20342: taan mm. sopimaila Valtionrautateiden osallistu-    ajoin ennen seutulipun käyttöönottoa.
20343: 
20344:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985
20345: 
20346:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
20347:                                      1985 vp. -      KK n:o 339                                       3
20348: 
20349: 
20350: 
20351: 
20352:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20353: 
20354:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        träffas om att Statsjärnvägarna deltar i det system
20355: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       för taxor och biljetter som omfattar hela regio-
20356: den 10 oktober 1985 tili vederbörande medlem         nen". Företrädare för Statsjärnvägarna och hu-
20357: av statsrådet översänt avskrift av följande av       vudstadsregionens samarbetsdelegation har under
20358: riksdagsledamot Kati Peltola m.fl. underteckna-      innevarande år förhandlat om bl.a. regionbiljet-
20359: :le spörsmål nr 339:                                 tens giltighet på järnvägarna samt om den ersätt-
20360:                                                      ning som skall betalas tili Statsjärnvägarna för
20361:           Hur är det möjligt att Statsjärnvägarna    denna biljett. Vid järnvägsstyrelsen, trafikrninis-
20362:        i förhandlingarna om kostnaderna för en       teriet och finansministeriet har man internt dis-
20363:        regionbiljett för huvudstadsregionen          kuterat de principer som, från statsmaktens sida
20364:        handlar i strid med den ståndpunkt som        sett, kunde utgöra utgångspunkten för ett avtal
20365:        statsrådet har intagit, och                   melian SAD och Statsjärnvägarna.
20366:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Ersättningsfrågan är problematisk specielit på
20367:        för att man inom huvudstadsregionen så        grund av att Statsjärnvägarnas närtrafik i Hel-
20368:        snart som möjligt skali få tili stånd ett     singfors i detta nu går med förlust. En betydande
20369:        beslut om en enhetlig regionbiljett, som      förbättring av resultatet har därför uppstälits som
20370:        gäller även hos statsjärnvägarna, så att      mål för Statsjärnvägarna. Då SAD och kommu-
20371:        kommunerna ersätter Statsjärnvägarna för      nerna inom SAD:s område är redo att betala fuli
20372:        förlorade bil jettintäkter?                   ersättning tili bussföretagen för de tjänster inom
20373:                                                      busstrafiken som köps av dem, bör man kunna
20374:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      överväga att tillämpa samma principer även på
20375: mföra följande:                                      järnvägstrafiken då utbudet av trafik bestäms av
20376:   1 det principbeslut som statsrådet fattade         SAD.
20377: .1. 7.1985 beträffande program för åtgärder rö-         Förhandlingarna melian Statsjärnvägarna och
20378: ande särproblemen inom huvudstadsregionen            SAD ligger för tilifäliet nere, men målet är att
20379: :onstaterades bl.a. att "förutsättningarna för       beslut fattas i ärendet i god tid innan regionbil-
20380: :ollektivtrafiken förbättras bl.a. genom att avtal   jetten tas i bruk.
20381: 
20382:     Helsingfors den 12 november 1985
20383: 
20384:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
20385:                             j
20386:                             j
20387:                         j
20388:                         j
20389:                     j
20390:                     j
20391:                 j
20392:                 j
20393:             j
20394:             j
20395:         j
20396:         j
20397:     j
20398:     j
20399: j
20400: j
20401:                                                   1985 vp.
20402: 
20403: Kirjallinen kysymys n:o      340
20404: 
20405: 
20406: 
20407: 
20408:                                      Paavilainen: Tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamisesta
20409: 
20410: 
20411:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20412: 
20413:    Kansalaisten oikeuksien toteutuminen riippuu             Kolme lautamiestä ei ole todenmukainen pro-
20414: viime kädessä oikeuslaitoksen toiminnasta. Erityi-       jisoituma tuomioistuimen alueen väestöstä.
20415: sesti tuomioistuinten toiminnalla on suuri merki-           Kaksikielisillä paikkakunnilla ei vähemmistö-
20416: tys, sillä niillä on valta ratkaista oikeusriidat.       kieliryhmän edustus aina toteudu.
20417: Tuomioistuinten merkitystä on lisännyt lakien               Sekä naisten että miesten edellytetään tasapuo-
20418: määrän kasvu, lakien tulkinnanvaraisuus sekä             lisesti osallistuvan lautamiestehtäviin. Naisten li-
20419: tuomioistuimelle jätetty useinkin laaja harkinta-        sääntynyt aktiivisuus osallistua ja helpompi saata-
20420: valta. Myös ylimpien tuomioistuinten kehittymi-          vuus sekä tuomarikunnan eri syistä tapahtuva
20421: nen ennakkopäätöstuomioistuimiksi korostaa               naisistuminen voivat johtaa helposti siihen, että
20422: tuomioistuinten vaikutusvaltaa.                          kolmen maallikon joukossa ei ole yhtään miestä,
20423:    Vaikutusmahdollisuuksien kasvu koskee sekä            puheenjohtaja ja mahdollinen memorialisti ovat
20424: ylimmän että keskiasteen tuomioistuimia, esi-            naisia ja syytetyt melkein sataprosenttisesti mie-
20425: merkiksi hovioikeuksia. Oikeudenkäytön yhte-             hiä. Tämä epätasapaino saattaa tuomioiden asial-
20426: näisyyden turvaamiseksi on sen vuoksi ryhdyttävä         lisuudesta huolimatta johtaa turhiin valituksiin.
20427: tarvittaessa toimiin hovioikeuksien kehittämiseksi          Politiikka ei ole mukana alioikeuksien istun-
20428: tavalla, joka vastaa niiden korostunutta asemaa          noissa, mutta tuntuisi kohtuuttomalta, jos joilla-
20429: viimeasteen muutoksenhakuelimenä.                        kin paikkakunnilla kolmen lautamiehen jouk-
20430:     Kansalaisilla on oikeus vaatia oman asiansa          koon ei mahtuisi kuin yhden ryhmän edustajia.
20431: käsittelyä ja ratkaisemista lakien mukaisesti, asi-      Vuoden 1984 kunnallisvaalien "värikartta" antaa
20432: allisin perustein ja nopeasti. Heillä on myös            selvän aiheen tähän epäilykseen.
20433: oikeus vaatia, että tuomioistuimet tarkoin toteut-          Nuori henkilö läpäisee hyvin harvoin puoluei-
20434: tavat kansaa edustavan eduskunnan säätämien              den seulan lautamiehiä valittaessa alaikärajan
20435: lakien oikeata tarkoitusta. Tältä pohjalta on har-       ollessa 25 vuotta, ja tämä koskee nykyistä 7
20436: kittava tuomioistuinten kokoonpanoa, menette-            maallikon kokoonpanoa. Kolmen lautamiehen
20437: lytapoja ja vastuuta.                                    joukkoon lienee nuoren mahdoton päästä.
20438:     Sekä yleisten että erityistuomioistuinten nimi-         Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
20439:  tysmenettely ja luottamusmiesten osuus on kaut-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20440: taaltaan järjestettävä siten, että päätöksenteko         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20441: tapahtuu monipuolisen asiantuntemuksen poh-              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20442:  jalta ja erilaiset yhteiskunnalliset arvostukset huo-              Miten Hallitus aikoo turvata tuomiois-
20443: mioon ottaen.                                                    tuinten riippumattomuuden ja luotta-
20444:     Tuomioistuinten riippumattomuutta yksittäis-                 muksen niiden päätöksentekoon odotet-
20445:  tä asiaa käsiteltäessä on varjeltava.                           tavissa olevan yleisten alioikeuksien yhte-
20446:     Alioikeudet tulee yhtenäistää siten, että niissä             näistämistä koskevan lainsäädännön uu-
20447:  kaikissa on myös luottamushenkilöiden edustus.                  distamisessa?
20448: 
20449:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1985
20450: 
20451:                                              Tuula Paavilainen
20452: 
20453: 
20454: 
20455: 
20456: 428500940Y
20457: 2                                    1985 vp. -       KK n:o    340
20458: 
20459: 
20460: 
20461: 
20462:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20463: 
20464:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mat kansalaispiirit kiinnostuisivat lautamiestehtä-
20465: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vistä ja voisivat myös käytännössä osallistua tuo-
20466: olette 10 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kirjel-      mioistuimen toimintaan lautamiehinä, esimer-
20467: männe ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kiksi siten, että lautamies osallistuisi istuntoon
20468: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        nykyistä harvemmin. Tavoitteena on, että lauta-
20469: Tuula Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta        miehiksi valittaisiin nykyistä paremmin väestön
20470: kysymyksestä n:o 340:                                  elinkeino- ja ikäjakaumaa vastaavia henkilöitä,
20471:                                                        jolloin myös nuorempien ikäluokkien edustus
20472:           Miten Hallitus aikoo turvata tuomiois-       ilmeisesti nykyisestä lisääntyisi.
20473:        tuinten riippumattomuuden ja luotta-
20474:        muksen niiden päätöksentekoon odotet-               Kulloinkin istunnossa käräjäoikeuden kokoon-
20475:        tavissa olevan yleisten alioikeuksien yhte-     panoon kuuluvien lautamiesten ei kuitenkaan
20476:        näistämistä koskevan lainsäädännön uu-          välttämättä tarvitse muodostaa tasapuolista läpi-
20477:        distamisessa?                                   leikkausta toiminta-alueen elinkeino- tai ikära-
20478:                                                        kenteesta tai poliittisesta jakaumasta. Yhteiskun-
20479:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       taelämän monimutkaistuessa ja moniarvoisuuden
20480: ti seuraavaa:                                          lisääntyessä käy yhä vaikeammaksi muodostaa
20481:                                                        luottamusmieskokoonpanoja, jotka muodostaisi-
20482:    Kesäkuun 18 päivänä 1985 valmistuneen alioi-        vat kaikissa suhteissa edustavan otoksen tuomio-
20483: keusuudistustyöryhmän ehdotuksen mukaan kih-           punn väestosta. Lautamiesten osallistumisen
20484: lakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet yhtenäis-        merkitys tuomioistuimen toiminnan kannalta on
20485: tettäisiin käräjäoikeuksiksi. Käräjäoikeuden pe-       ennen muuta siinä vuoropuhelussa, joka syntyy
20486: ruskokoonpanon muodostaisi ehdotuksen mu-              lainoppineen puheenjohtajan ja lautamiesten vä-
20487: kaan lainoppinut tuomari puheenjohtajana ja            lillä. Riittävän monipuolisten näkemysten esille
20488: kolme lautamiestä. Ehdotuksesta on pyydetty            tulemisen turvaamiseksi riittää oikeusministeriön
20489: lausunnot 27 viranomaiselta, tuomioistuimelta ja       mielestä se, että käräjäoikeuden kokoonpanoon
20490: järjestöitä sekä korkeimmalta oikeudelta. Lausun-      kuuluu kolme lautamiestä.
20491: tojen saamisen jälkeen ehdotuksen valmistelua
20492: jatketaan ministeriössä virkatyönä ennen lopulli-         Tavoitteena on myös pidettävä, että kaikki tai
20493: sen ehdotuksen antamista.                              ainakin mahdollisimman monet tuomioistuimen
20494:    Kysymyksessä kiinnitetään lähinnä huomiota          jäsenistä itsenäisesti pystyvät seuraamaan asian
20495: siihen, miten lautamiesten osallistuminen yhte-        käsittelyä, riippumatta siitä, kummalla kotimai-
20496: näisen alioikeuden toimintaan järjestetään. Kysy-      sella kielellä asiaa käsitellään. Kun alioikeuksien
20497: myksessä esitetään, että kolme lautamiestä ei ole      yhtenäistämiseen liittyvässä oikeudenkäynti-
20498: todenmukainen projisoituma tuomioistuimen              menettelyn uudistamisessa pyritään siihen, että
20499: alueen väestöstä.                                      kaikki asiat tulevat tuomioistuimen käsiteltäviksi
20500:    Oikeusministeriössä suoritetun tutkimuksen          nykyistä paremmin valmistettuina, ja käsittelyssä
20501: mukaan nykyisten kihlakuntien lautakunnat ei-          käytettävä kieli on siten pääsääntöisesti etukäteen
20502: vät koostumukseltaan vastaa tuomioistuimen toi-        tiedossa, kaksikielisillä paikkakunnilla olisi ehdo-
20503: minta-alueen väestön rakennetta. Lautakunnissa         tetussa järjestelmässä nykyistä helpompaa muo-
20504: ovat aliedustettuina ns. aktiiviväestöön kuuluvat      dostaa sellaisia tuomioistuimen kokoonpanoja,
20505: henkilöt sekä yliedustettuina maanviljelijät ja        joissa edellä mainittu tavoite toteutuu.
20506: iäkkäät ihmiset. Tämä johtuu osittain myös siitä,         Tuomioistuimen kokoonpanon tulisi myös su-
20507: että kaikilla väestönosilla ei ole samanlaisia mah-    kupuolijakaumaltaan olla tasapuolinen. Istunto-
20508: dollisuuksia osallistua nykymuotoiseen lautakun-       kohtaisia kokoonpanoja muodostettaessa tämä
20509: tatyöskentelyyn.                                       tavoite voitaneen myös käytännössä saavuttaa.
20510:    Alioikeuksien luottamusmiesjäsenten tehtävä         On myös todettava, että rikosasiassa syytetyn
20511: pyritään muodostamaan sellaiseksi, että laajem-        lisäksi asianosaisena on asianomistaja ja että tuo-
20512:                                    1985 vp. -      KK n:o   340                                        3
20513: 
20514: mioistuimen kokoonpanoa ei tule arvioida aino-      sen mukaan valittaisiin istuntoibio sattumanva-
20515: astaan yhden asianosaistahon kannalta.              raisesti.
20516:    Lautamiehet, sen enempää kuin muutkaan
20517: tuomioistuimen jäsenet, eivät edusta mitään ryh-       Alioikeusuudistus ei käsitykseni mukaan mil-
20518: mää toimiessaan tuomioistuimen jäseninä. Mah-       lään tavoin horjuta tuomioistuinten riippumatto-
20519: dollisimman monipuolisen istuntokohtaisen ko-       muutta. Uudistuksen tavoitteena on päinvastoin
20520: koonpanon aikaansaamiseksi ja sen turvaamisek-      parantaa kansalaisten oikeusturvaa ja lisätä tuo-
20521: si, etteivät lautamiehet myöskään koe edustavan-    mioistuinten toimintaa kohtaan tunnettua luot-
20522: sa mitään erityistä ryhmää, lautamiehet ehdotuk-    tamusta.
20523: 
20524:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985
20525: 
20526:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
20527: 4                                    1985 vp. -- KJ( n:o      340
20528: 
20529: 
20530: 
20531: 
20532:                                Till Riksdagens Herr Talman
20533: 
20534:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nämndemannauppgifter och även i praktiken
20535: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kunna delta i domstolarnas verksamhet som
20536: av den 10 oktober 1985 till vederbörande med-        nämndemän. Detta kunde uppnås till exempel
20537: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   genom att nämndemännen skulle delta i sam-
20538: riksdagsman Tuula Paavilainen undertecknade          manträdena mera sällan än de gör nu. Dessutom
20539: spörsmål nr 340:                                     är det meningen att de personer som väljs till
20540:                                                      nämndemän i högre grad än vad som nu är fallet
20541:           Hur ämnar Regeringen garantera dom-        skall rnotsvara befolkningens närings- och ålders-
20542:        stolarnas oavhängighet och bevarandet av      fördelning, varvid även de yngre åldersklasserna
20543:        fönroendet för deras utslag i den före-       sannolikt skulle bli bättre representerade.
20544:        stående lagstiftningsreformen rörande
20545:        förenhetligande av allmänna underrätter?          Det är dock inte nödvändigt att nämndemän-
20546:                                                      nen i tingsrätten vid varje enskilt sammanträde
20547:                                                      utgör ett rätrvist tvärsnitt av närings- och ålders-
20548:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         strukturen eller den politiska fördelningen inom
20549: följande:                                            verksamhetsområdet. Det allt mera invecklade
20550:    Enligt det förslag som arbetsgruppen för ge-      samhällsiivet och den ökade pluralismen gör det
20551: nomförande av underrättsreformen framlade den        allt svårare att åstadkomma sådana förtroende-
20552: 18 juni 1985 skall häradsrätterna och rådstuvurät-   mannasammansättningar som i alla avseenden
20553: terna göras om till enhetliga tingsrätter. Basen i   skulle utgöra en representativ bild av domkret-
20554: en tingsrätt skall enligt förslaget utgöras av en    sens befolkning. För domstolens verksamhet är
20555: lagfaren domare, som verkar som ordförande,          det framför allt den dialog som uppkommer
20556: och tre nämndemän. Utlåtanden om förslaget           mellan den lagfarne ordföranden och nämnde-
20557: har begärts av 27 myndigheter, domstolar och         männen som är av betydelse. Justitieministeriet
20558: organisationer samt av högsta domstolen. Efter       anser att tre nämndemän i tingsrätternas sam-
20559: det utlåtandena inkommit, fortsätter bered-          mansättning räcker för att garantera att tillräck-
20560: ningen av förslaget i form av ett tjänsteåliggande   ligt mångsidiga synpunkter skall förses fram.
20561: på ministeriet, innan det slutgiltiga förslaget          Ett ytterligare mål som har uppställts är att alla
20562: avges.                                               eller åtminstone så många som möjligt av dom-
20563:    I spörsmålet fästs uppmärksamhet närmast vid      stolsmedlemmarna självständigt skall kunna följa
20564: hur nämndemännens deltagande i en enhetlig           med handlingen av ett ärende, oberoende av på
20565: underrätts verksamhet skall organiseras. Enligt      vilketdera inhemska språket behandlingen äger
20566: spörsmålet reflekteras befolkningen inom dom-        rum. Då reformen av rättegångsförfarandet, som
20567: stolens område inte korrekt av tre nämndemän.        sammanhänger med förenhetligandet av under-
20568:    En undersökning som utförts på justitieminis-     rätterna, syftar till att alla ärenden skall vara
20569: teriet ger vid handen att nämnderna inom de          bättre beredda än för närvarande när de kommer
20570: nuvarande häradsrätterna inte till sin samman-       till domstolsbehandling och man sålunda i regel
20571: sättning motsvarar befolkningsstrukturen inom        vet vilket språk som skall användas vid behand-
20572: domstolens verksamhetsområde. Den s.k. aktiva        lingen, skulle det föreslagna systemet göra det
20573: befolkningen är underrepresenterad och jord-         lättare än nu att på tvåspråkiga orter bilda sådana
20574: brukarna och de äldre människorna överrepresen-      sammansättningar där det ovan nämnda målet
20575: terade i nämnderna. Detta beror även delvis på       skulle uppnås.
20576: att alla befolkningsgrupper inte har samma möj-         Även i fråga om könsfördelningen borde dom-
20577: ligheter att deltai nämndearbetet i dess nuvaran-    stolens sammansättning vara rättvis. Då samman-
20578: de form.                                             sättningen fastställs särskilt för vart och ett sam-
20579:    Avsikten är att göra underrätternas fönroende-    manträde, kan detta troligen uppnås även i
20580: mannamedlemmars arbete sådant att vidare             praktiken. Man bör även beakta att inte bara den
20581: medborgarkretsar skulle bli intresserade av          anklagade utan även sakägaren är part i ett
20582:                                     1985 vp. -      KK n:o   340                                         5
20583: 
20584: brottmål och att domstolens sammansättning           sig representera någon särskild grupp, skall
20585: inte skall bedömas enbart ur den ena partens         nämndemännen enligt förslaget väljas slumpmäs-
20586: synpunkt.                                            sigt.
20587:    Nämndemännen, likasom övriga domstols-
20588: medlemmar, representerar ingen särskild grupp          Jag anser att underrättsreformen inte på något
20589: då de sitter som domstolsmedlemmar. För att          sätt undergräver domstolarnas oavhängighet. Syf-
20590: varje sammanträde skall kunna få till stånd en så    tet med reformen är tvärtom att förbättra med-
20591: mångsidig sammansättning som möjligt och för         borgarnas rättsskydd och öka förtroendet för
20592: att se till att inte nämndemannen heller känner      domstolarnas verksamhet.
20593: 
20594:     Helsingfors den 25 oktober 1985
20595: 
20596:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
20597:                                                 1985 vp.
20598: 
20599: Skriftligt spörsmål nr 341
20600: 
20601: 
20602: 
20603: 
20604:                                    Jansson m.fl.: Om dem som blir lidande på grund av den nordiska
20605:                                       konventionen om social trygghet
20606: 
20607: 
20608:                                 Till Riksdagens Herr Talman
20609: 
20610:    Den nordiska konventionen om social trygghet        död arbetade på svenskt fartyg och i Sverige
20611: syftar till att ge medborgare i de nordiska länder-    avslås motsvarande ansökan därför att de efterle-
20612: na social trygghet i princip utan avseende vid var     vande inte vid dödsfallet var bosatta i Sverige.
20613: man är bosatt eller i vilket nordiskt land man är         Resultatet är en följd av tillämpningen av
20614: medborgare. Konventionen har fördelar, men             bestämmelserna i den nordiska konventionen om
20615: också nackdelar - i vissa fall uppenbara orättvisa     social trygghet, ett resultat som konventionen
20616: följder.                                               egentligen är avsedd att förhindra.
20617:    Ett allvarligt missförhållande råder i fråga om        Hänvisande till det ovan anforda får vi i den
20618: rätten att erhålla familjepension eller änkepen-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20619: sion i form av folkpension. Det finns exempel på       ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
20620: situationer där personer helt och hållet blir utan     följande spörsmål:
20621: familjepension till följd av bestämmelserna i                    Anser Regeringen det vara rimligt att
20622: trygghetskonventionen, situationer där både Fin-              tillämpningen av den nordiska konven-
20623: land och Sverige med åberopande av samma                      tionen om social trygghet berövar med-
20624: konvention svär sig fria från ansvar för efterlevan-          borgare i Finland förmåner som kunde
20625: de änka och omyndiga barn.                                    medges ifall konventionen inte fanns,
20626:    Situationen är följande: under konventionens               och
20627: giltighetstid avlider en i Finland bosatt sjöman                 anser Regeringen att bestämmelserna i
20628: under den tid han är anställd på ett fartyg som               statsrådets beslut angående undantag
20629: bär svensk flagg. Sjömanneo efterlämnar änka                  från stadgarna i folkpensionslagen och
20630: och omyndiga barn, vilka alla bor i det gemen-                familjepensionslagen som föranleds av
20631: samma hemmet i Finland.                                       den nordiska konventionen om social
20632:    Ansökan om familjepension avslås i Finland                 trygghet (1077/81) borde tillämpas i fall
20633: med motiveringen att förmånslåtaren före sin                  som det ovan relaterade?
20634: 
20635:      Helsingfors den 11 oktober 1985
20636: 
20637:          Gunnar Jansson                Jutta Zilliacus                    Håkan Malm
20638:                           Boris Renlund                       Mats Nyby
20639: 
20640: 
20641: 
20642: 
20643:  428500968V
20644: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 341
20645: 
20646: Kirjallinen kysymys n:o 341                                                                   Suomennos
20647: 
20648: 
20649: 
20650: 
20651:                                    Jansson ym.: Pohjoismaiseen sosiaaliturvasopimukseen liittyvistä
20652:                                       väliinputoajaongelmista
20653: 
20654: 
20655:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20656: 
20657:    Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus pyrkii an-       työskenteli ruotsalaisessa aluksessa. Ruotsissa vas-
20658: tamaan pohjoismaiden kansalaisille sosiaaliturvan      taava hakemus hylätään siksi, etteivät jälkeen-
20659: periaatteessa siitä riippumatta, missä henkilö         jääneet omaiset kuolemantapauksen sattuessa
20660: asuu ja minkä pohjoismaan kansalainen hän on.          asuneet Ruotsissa.
20661: Sopimuksella on etuja, mutta myös haittoja -              Lopputulos on seuraus pohjoismaisen sosiaali-
20662: tietyissä tapauksissa ilmeisen epäoikeudenmukai-       turvasopimuksen määräysten soveltamisesta, kui-
20663: sia seurauksia.                                        tenkin sellainen lopputulos, jonka syntyminen
20664:    Vakava epäkohta koskee oikeutta saada perhe-        sopimuksen pitäisi estää.
20665: eläkettä tai leskeneläkettä kansaneläkkeenä. On           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20666: esimerkkejä tilanteista, joissa henkilöt ovat jää-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20667: neet kokonaan ilman perhe-eläkettä seurauksena         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20668: sosiaaliturvasopimuksen määräyksistä, tilanteita,      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20669: joissa sekä Suomi että Ruotsi samaan sopimuk-                     Pitääkö Hallitus kohtuullisena, että
20670: seen vedoten vapauttavat itsensä vastuusta jäl-                pohjoismaisen      sosiaaliturvasopimuksen
20671: keenjääneen puolison ja alaikäisten lasten suh-                soveltaminen aiheuttaa tilanteita, joissa
20672: teen.                                                          Suomen kansalainen menettää etuuksia,
20673:    Tilanne on seuraavanlainen: sopimuksen voi-                 joita hän saisi ellei sopimusta olisi, ja
20674: massa ollessa kuolee Suomessa asuva merimies                      katsooko Hallitus, että edellä seloste-
20675: aikana, jolloin hän on Ruotsin lipun alla purjeh-              tuissa tapauksissa tulisi soveltaa määräyk-
20676: tivan laivan palveluksessa. Merimieheltä jää leski             siä, jotka sisältyvät valtioneuvoston pää-
20677: ja alaikäisiä lapsia, jotka kaikki asuvat yhteisessä           tökseen pohjoismaisesta sosiaaliturvasopi-
20678: kodissa Suomessa.                                              muksesta johtuvista poikkeuksista kan-
20679:    Perhe-eläkehakemus hylätään Suomessa sillä                  saneläkelain ja perhe-eläkelain säännök-
20680: perusteella, että edunjättäjä ennen kuolemaansa                siin (1077 /81)?
20681: 
20682:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985
20683: 
20684:          Gunnar Jansson                Jutta Zilliacus                    Håkan Malm
20685:                           Boris Renlund                       Mats Nyby
20686:                                       1985 vp. -      KK n:o 341                                      3
20687: 
20688: 
20689: 
20690: 
20691:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20692: 
20693:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Perhe-eläkelain 1 §:n mukaan edellytyksenä
20694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         perhe-eläkkeen saamiselle on, että edunjättäjä
20695: olette 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        kuollessaan asui Suomessa. Jollei edunjättäjä ole
20696: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Suomen kansalainen, vaaditaan saman lainkoh-
20697: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       dan mukaan, että hän oli asunut Suomessa
20698: Gunnar Janssonin ym. näin kuuluvasta kirjallises-     viimeiset viisi vuotta ennen kuolemaansa. Edun-
20699: ta kysymyksestä n:o 341:                              saajan, lesken ja lapsen, asumisesta Suomessa
20700:                                                       perhe-eläkelaki sisältää säännöksen vain sen
20701:           Pitääkö Hallitus kohtuullisena, että        varalta, että perhe-eläkettä tulisi maksettavaksi
20702:        pohjoismaisen      sosiaaliturvasopimuksen     Suomeen asumaan muuttaneen henkilön jäl-
20703:        soveltaminen aiheuttaa tilanteita, joissa      keen. Tässä tapauksessa vaaditaan lain 4 §:n
20704:        Suomen kansalainen menettää etuuksia,          mukaan, että myös edunsaaja on muuttanut
20705:        joita hän saisi ellei sopimusta olisi, ja      Suomeen asumaan ennen edunjättäjän kuole-
20706:           katsooko Hallitus, että edellä seloste-     maa.
20707:        tuissa tapauksissa tulisi soveltaa määräyk-
20708:        siä, jotka sisältyvät valtioneuvoston pää-        Edellä selostetuista säännöksistä ja sopimus-
20709:        tökseen pohjoismaisesta sosiaaliturvasopi-     määräyksistä seuraa, että jos suomalainen meri-
20710:        muksesta johtuvista poikkeuksista kan-         mies palvelee muun pohjoismaan lippua käyttä-
20711:        saneläkelain ja perhe-eläkelain säännök-       vällä aluksella, hänen katsotaan asuvan tässä
20712:        siin (1077/81)?                                toisessa pohjoismaassa, ja jos hän tällöin kuolee,
20713:                                                       Suomen perhe-eläkelain mukaan ei makseta
20714:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      perhe-eläkettä hänen jälkeensä.
20715: ti seuraavaa:
20716:                                                          Ruotsin lainsäädäntö edellyttää peruseläkkeenä
20717:    Pohjoismaisella sosiaaliturvasopimuksella on       maksettavan      perhe-eläkkeen     myöntämiseksi
20718: ennen kaikkea pyritty turvaamaan sopimuksen           muulle kuin Ruotsin kansalaiselle, joko että
20719: kattamien sosiaaliturvaetuuksien säilyminen hen-      edunjättäjä oli asunut Ruotsissa tietyn odotusajan
20720: kilön muuttaessa pohjoismaasta toiseen. Näitä         välittömästi ennen kuolemaansa ja edunsaaja asui
20721: määräyksiä laadittaessa on ollut tärkeätä saada       Ruotsissa edunjättäjän kuollessa, tai että edun-
20722: aikaan selviä sääntöjä siitä, missä maassa henki-     saaja on asunut Ruotsissa tietyn odotusajan ja
20723: lön kulloinkin katsotaan asuvan. Tässä tarkoituk-     joko edunsaaja tai edunjättäjä asui Ruotsissa
20724: sessa on muun muassa otettu sopimuksen 6              kuolemantapauksen sattuessa. Kun esimerkkita-
20725: artiklan 2 kohtaan määräys, jonka mukaan poh-         pauksessa perhe ei asunut Ruotsissa miehen kuol-
20726: joismaan lippua käyttävällä aluksella palvelevan      lessa eikä myöhemminkään ole muuttanut sinne,
20727: pohjoismaan kansalaisen katsotaan asuvan siinä        ei sieltäkään voida myöntää perhe-eläkettä.
20728: maassa, jonka lippua alus käyttää. Tämä määräys
20729: on tärkeä muun muassa sairaus-, kansaneläke- ja          Kysymyksessä on ilmeinen puute, joka on
20730: työeläkevakuutusta silmällä pitäen. Perhe-eläk-       korjattava. Ei ole selvää, tulisiko pohjoismaista
20731: keeseen määräyksellä on kuitenkin havaittu ole-       sosiaaliturvasopimusta muuttaa vai voidaanko
20732: van eräissä tapauksissa kielteisiä vaikutuksia, mi-   asia hoitaa perhe-eläkelakia muuttamalla. On
20733: kä ilmenee myös kysymyksessä esitetystä esimer-       myös harkittava erityismääräyksen sisällyttämistä
20734: kistä. Kun merimiehen katsotaan asuvan siinä          kysymyksessä mainittuun valtioneuvoston pää-
20735: pohjoismaassa, jonka lippua alus käyttää, saattaa     tökseen pohjoismaisesta sosiaaliturvasopimukses-
20736: siitä seurata, että merimiehen katsotaan asuvan       ta johtuvista poikkeuksista kansaneläkelain ja
20737: eri maassa kuin hänen perheensä, vaikka hänellä       perhe-eläkelain säännöksiin. Asiaa tutkitaan par-
20738: ja hänen perheellään on yhteinen koti.                haillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
20739:       Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1985
20740: 
20741:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20742: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 341
20743: 
20744: 
20745: 
20746: 
20747:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
20748: 
20749:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            annat land än hans familj, trots att han och hans
20750: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          familj har ett gemensamt hem.
20751: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem               Enligt familjepensionslagens 1 § förutsätter
20752: av statsrådet översänt avskrift av följande av          erhåliandet av familjepension att förmånslåtaren
20753: riksdagsman Gunnar Jansson m.fl. underteckna-           vid sitt frånfälle var bosatt i Finland. Om
20754: de spörsmål nr 341:                                     förmånslåtaren inte är finsk medborgare, krävs
20755:                                                         det enligt samma lagrum att han bott i Finland
20756:            Anser Regeringen det vara rimligt att        de sista fem åren före sin död. Beträffande
20757:         tillämpningen av den nordiska konven-           förmånstagarens, dvs. änkans och barnens bosätt-
20758:         tionen om social trygghet berövar med-          ning i Finland stadgas i familjepensionslagen
20759:         borgare i Finland förmåner som kunde            endast om familjepension, som utgår för perso-
20760:         medges ifall konventionen inte fanns,           ner som har flyttat tili Finland. 1 detta fall krävs
20761:         och                                             enligt lagens 4 § att även förmånstagaren har
20762:            anser Regeringen att bestämmelserna i        bosatt sig i Finland före förmånslåtarens död.
20763:         statsrådets beslut angående undantag               Av de ovan nämnda stadgandena och konven-
20764:         från stadgarna i folkpensionslagen och          tionsbestämmelserna följer att om en finländsk
20765:         familjepensionslagen som föranleds av           sjöman är anställd på ett fartyg, som för ett
20766:         den nordiska konventionen om social             annat nordiskt lands flagga, anses han vara bosatt
20767:         trygghet (1077 /81) borde tillämpas i fall      i detta andra nordiska land, och om han härvid
20768:         som det ovan relaterade?                        dör, betalas enligt finsk familjepensionslag ingen
20769:                                                         familjepension efter honom.
20770:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 den svenska lagstiftningen förutsätts för be-
20771: anföra följande:                                        viljande av familjepension, som utbetalas i form
20772:                                                         av grundpension tili annan än svensk medborga-
20773:    Den nordiska konventionen om social trygghet         re, antingen att förmånslåtaren har bott i Sverige
20774: avser att trygga de sociala förmåner som konven-        under en viss väntetid omedelbart före sin död
20775: tionen omfattar framför allt för personer som           och att förmånstagaren var bosatt i Sverige då
20776: flyttar från ett nordiskt land tili ett annat. Vid      förmånslåtaren dog eller att förmånslåtaren har
20777: uppgörandet av dessa bestämmelser var det vik-          bott i Sverige en viss väntetid och antingen
20778: tigt att få tili stånd klara regler för i vilket land   förmånstagaren eller förmånslåtaren var bosatt i
20779: en person vid varje tillfälie skall anses vara          Sverige vid tidpunkten för frånfället. Eftersom
20780: bosatt. 1 detta syfte har bl.a. i artikel 6 punkt 2     familjen i exempelfallet inte bodde i Sverige vid
20781: tagits in en bestämmelse enligt viiken en nord-         mannens död och inte heller senare har flyttat
20782: isk medborgare som är anställd ombord på ett            dit, kan inte helier där beviljas familjepension.
20783: fartyg som för ett nordiskt lands flagga skali             Det är här fråga om en uppenbar brist, som
20784: anses vara bosatt i det land vars flagga fartyget       måste avhjälpas. Det är inte klart huruvida den
20785: för. Denna bestämmelse är viktig bl.a. med              nordiska konventionen om social trygghet borde
20786: tanke på sjukförsäkringen, folkpensionsförsäk-          ändras elier om saken kan ordnas genom ändring
20787: ringen och arbetspensionsförsäkringen. Man har          av familjepensionslagen. Man måste också över-
20788: emeliertid funnit att bestämmelsen i vissa fali har     väga intagande av en specialbestämmelse i det i
20789: negativa påföljder för familjepensionen, vilket         spörsmålet nämnda statsrådsbeslutet om undan-
20790: även det i spörsmålet anförda fallet är ett exem-       tag från stadgarna i folkpensionslagen och famil-
20791: pel på. Då en sjöman anses vara bosatt i det            jepensionslagen, som föranleds av den nordiska
20792: nordiska land, vars flagga fartyget för, kan detta      konventionen om social trygghet. Ärendet utreds
20793: föra med sig att sjömannen anses vara bosatt i ett      som bäst i social- och hälsovårdsministeriet.
20794: 
20795:     Helsingfors den 1 november 1985
20796: 
20797:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
20798:                                                  1985 vp.
20799: 
20800: Kirjallinen kysymys n:o 342
20801: 
20802: 
20803: 
20804: 
20805:                                    Ann~~Liisa Jokinen ym.: Tupakkalain säännösten rikkomisesta tele-
20806:                                       VISiossa
20807: 
20808: 
20809:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20810: 
20811:    Viime aikoina on lakien määräysten ja periaat-      oleva lainsäädäntö tarkoittaa tällaisten tapausten
20812: teiden rikkominen tullut yhä yleisemmäksi julki-       estämistä.
20813: sissa tiedotusvälineissä. Television ohjelmissa ri-       Suuren yleisön keskuudessa on seurattu vaka-
20814: kotaan jopa päivittäin esim. tupakkalain mää-          van huolestuneina sitä piittaamattomuutta, joka
20815: räyksiä ja mitätöidään tällä tavoin virallisten        vallitsee yleisen tiedotusvälineen ja kansan tv-
20816: terveysviranomaisten yritykset tupakan polton vä-      maksuillaan ylläpitämän laitoksen suhtautumi-
20817: hentämiseksi erityisesti lasten ja nuonen keskuu-      sessa lain velvoituksiin.
20818: dessa.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20819:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20820:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20821:    Vaikka todellista tietoa tupakan polton aiheut-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20822: tamista terveysvaaroista on jo olemassa varsin
20823: runsaasti, jää se kuitenkin tupakkaa mainostavan                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20824: käytännön varjoon. Niin erilaiset televisiossa esi-           ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen joh-
20825: tettävät elokuvat kuin muukin viihdeohjelma                   dosta, että television ohjelmissa sytyte-
20826: kansainvälisistä omiin kotimaisiin ohjelmiin tuo              tään ja poltetaan toistuvasti tupakkaa ja
20827: tupakanpolton jatkuvasti kuvaruutuihin. Mikä                  näin rikotaan niitä periaatteita, jotka
20828: pahinta, myös aivan nuonen henkilöiden esiinty-               kuuluvat kansalaisten ja erityisesti lasten
20829: essä televisiossa heidän sallitaan sytyttää ja polt-          terveisiin elämäntapoihin yllyttämällä
20830: taa tupakkaa esityksen aikana vaikka voimassa                 heitä tupakanpolttajiksi?
20831: 
20832:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985
20833: 
20834:          Anna-Liisa Jokinen               Pekka Leppänen                 Timo Laaksonen
20835:          Ensio Laine                      Osmo Vepsäläinen               Marjatta Stenius-Kaukonen
20836:          Juhani Vähäkangas                Irma Rosnell                   Mikko Kuoppa
20837:          Vappu Säilynoja                  Marja-Liisa Salminen           Esko Helle
20838: 
20839: 
20840: 
20841: 
20842: 428500987F
20843: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 342
20844: 
20845: 
20846: 
20847: 
20848:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20849: 
20850:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Tupakoinnin rajoitusperiaatteesta on pyritty ja
20851: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     pyritään jatkuvasti pitämään tiukasti kiinni mm.
20852: mies, 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn .kir-       ajankohtaisohjelmissa, asiaohjelmissa, keskuste-
20853: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston as1ar;t·   luissa yms. ohjelmissa, joissa tupakointi ei liity
20854: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansaned_u~taJ.a    ao. roolihenkilön esiintymiseen. Sen sijaan oste-
20855: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kltjalh-      tuista ohjelmista ei luonnollisestikaan voida jäl-
20856: sesta kysymyksestä n:o 342:                          keenpäin poistaa tupakointikuvaa. Tupakoinnin
20857:                                                      rajoittamisessa saattaa esiintyä ongelmia esim.
20858:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       keskusteluohjelmissa ja myös dokumenttityyppi-
20859:        ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen joh-      sissä ohjelmissa, joissa esiintyjien luontevuus
20860:        dosta, että television ohjelmissa sytyte-     saattaa kärsiä jyrkästä tupakointikiellosta. Tä-
20861:        tään ja poltetaan toistuvasti tupakkaa ja     mänkin tyyppisissä ohjelmissa on Oy Yleisradio
20862:        näin rikotaan niitä periaatteita, jotka       Ab:n palveluksessa olevien henkilöiden samoin
20863:        kuuluvat kansalaisten ja erityisesti lasten   kuin ammattiesiintyjien tupakointi kielletty.
20864:        ja nuorten terveisiin elämäntapoihin yl-         Toisaalta on todettava, että katsojalle ei aina
20865:        lyttämällä heitä tupakanpolttajiksi?          ole itsestään selvää, milloin esiintyjä jossakin
20866:                                                      tv-ohjelmassa esiintyy nimenomaan roolihahmos-
20867:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sa eikä omana itsenään.
20868: ti seuraavaa:                                           Yleisradio tulee vastaisuudessakin tähdentä-
20869:    Tv-ohjelmayksiköiden kokouksissa on toistu-       mään sitä, että tupakointia tulee välttää televi-
20870: vasti kiinnitetty huomiota tupakoimiseen tv-         sion ohjelmissa. On kuitenkin todettava, ettei
20871: ohjelmissa ja tähdennetty, että tupakointia tv-      tupakkalakia suoranaisesti voida soveltaa televi-
20872: ohjelmissa on vältettävä.                            sion yhteydessä tapahtuvaan tupakointiin.
20873: 
20874:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985
20875: 
20876:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
20877:                                    1985 vp. -     KK n:o 342                                        3
20878: 
20879: 
20880: 
20881: 
20882:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20883: 
20884:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      av tobaksrökning i bl. a. aktualitetsprogrammen,
20885: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av    faktaprogrammen, diskussioner o.d. program, i
20886: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem      vilka rökningen inte hör till respektive rollper-
20887: av statsrådet översänt avskrift av följande av    sons framträdande. Det är dock naturligt att man
20888: riksdagsledamot Anna-LiisaJokinen m.fl. under-    däremot inte ur köpta program i efterhand kan
20889: tecknade spörsmål nr 342:                         avlägsna en bild, där någon röker. Begräns-
20890:                                                   ningen av tobaksrökning kan vara problematisk
20891:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta   t.ex. i diskussionsprogram och även i program av
20892:        med anledning av det oroväckande för-      dokumentär art, där de framträdande personer-
20893:        håliandet, att man i televisionsprogram-   nas otvungenhet kan bli lidande av ett strikt
20894:        men återkommande tänder och röker to-      rökförbud. Även i denna typ av program före-
20895:        bak och sålunda bryter mot de principer    ligger dock rökförbud för personer anställda vid
20896:        som hör tili medborgarnas och särskilt     Oy Yleisradio Ab, samt för professionella uppträ-
20897:        barnens och ungdomarnas sunda levnads-     dande.
20898:        vanor och därigenom uppmuntrar dem
20899:        att bli rökare?                               Å andra sidan bör man konstatera att det inte
20900:                                                   alltid är självklart för tittaren huruvida en person
20901:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt   i ett tv-program uppträder i en roligestalt eller i
20902: anföra följande:                                  egen person.
20903:   Vid tv-programenheternas möten har man             Rundradion kommer även i fortsättningen att
20904: upprepade gånger fäst uppmärksamhet vid to-       framhäva att tobaksrökning bör undvikas i televi-
20905: baksrökningen i tv-program och poängterat att     sionsprogrammen. Det bör dock konstateras att
20906: tobaksrökning i tv-program bör undvikas.          lagen om tobaksrökning inte omedelban är
20907:   Man har strävat och strävar alltjämt tili att   tillämplig på rökning som sker i samband med
20908: hålia strängt fast vid principen om begränsning   television en.
20909: 
20910:     Helsingfors den 8 november 1985
20911: 
20912:                                                                    Trafikminister Matti Luttinen
20913:                                                1985 vp.
20914: 
20915: Kirjallinen kysymys n:o 343
20916: 
20917: 
20918: 
20919: 
20920:                                    Anna-Liisa Jokinen: Lesken eläketurvan parantamisesta
20921: 
20922: 
20923:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20924: 
20925:    Suomalaisen eläkejärjestelmän epäkohtiin on        rin lapsista on tässä vaiheessa ylittänyt määrätyn
20926: toistuvasti kiinnitetty huomiota, mutta korjauk-      ikärajan, jää leski ilman eläketurvaa, vaikka hä-
20927: set viipyvät. Kiireellisiä muutoksia kaivattaisiin    nen miehensä on maksanut vuosikymmenien
20928: useisiin lakien heikkouksiin. Toisaalta jopa varsin   ajan yrittäjäeläkettä tulojensa mukaan. Tällaisten
20929: hyvätuloiset saavat nykyisten lakiemme perusteel-     epäkohtien ilmetessä pitäisi olla mahdollisuus
20930: la nostaa huomattavia eläkkeitä, vaikka heillä on     sellaiseen tarvehankintaan, että vaimo ei jää
20931: suuretkin palkkatulot ja muitakin tuloja.             täysin turvaa vaille. Nykyisen työllisyystilanteen
20932:                                                       lisätessä epävarmuutta ja turvattomuutta tulisi
20933:   Erityisen heikkoon asemaan jää esimerkiksi          asiaan saada nopeasti korjaus.
20934: yksityisen yrittäjän leski miehen kuoltua. Jos           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20935: vaimo on ollut avioliittoon mennessään vasta 17-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20936: vuotias ja kolmannen lapsen syntymän jälkeen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20937: vasta täyttänyt 20 vuotta eikä miehensä kuollessa     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20938: ole vielä täyttänyt 40 vuotta, jää hän turvaa
20939: vaille. Kun avioliitto on kestänyt 22 vuotta ja                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20940: vaimo tehnyt työtään kodin piirissä perheen                  ryhtyä sellaisten epäkohtien poistamiseksi
20941: hyväksi, eikä hänellä näin ollen ole ammattia                eläketurvaa säätelevästä lainsäädännöstä,
20942: eikä työkokemusta, ei hänellä ole juuri mahdolli-            jotka jättävät perheen huoltajan kuollessa
20943: muksia päästä enää työelämän piiriin. Kun nuo-               jälkeen jääneen puolison turvaa vaille?
20944: 
20945:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985
20946: 
20947:                                           Anna-Liisa Jokinen
20948: 
20949: 
20950: 
20951: 
20952:  i28500969W
20953: 2                                         1985 vp. -       KK n:o 343
20954: 
20955: 
20956: 
20957: 
20958:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20959: 
20960:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              teita. Tutkimustulokset huomioon ottaen komi-
20961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              tean on selvitettävä nykyisen perhe-eläkejärjestel-
20962: olette 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-             män tarkoituksenmukaisuus ja laadittava ehdotus
20963: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           perhe-eläkkeen tasoksi ja jakautumiseksi eri
20964: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            edunsaajien kesken.
20965: Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta
20966:                                                               Komitea on 28.6.1985 saanut valmiiksi osa-
20967: kysymyksestä n:o 343:                                      mietinnön perhe-eläketurvasta (Komiteanmietin-
20968:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            tö 1985:37). Tässä osamietinnössä komitea on
20969:         ryhtyä sellaisten epäkohtien poistamiseksi         esittänyt perhe-eläketurvan tavoitteet sekä selvit-
20970:         eläketurvaa säätelevästä lainsäädännöstä,          tänyt useiden vaihtoehtoisten uudistusmallien
20971:         jotka jättävät perheen huoltajan kuollessa         vaikutuksia eri perheiden toimeentuloturvaan ja
20972:         jälkeen jääneen puolison turvaa vaille?            eläketurvan kustannuksiin.
20973:                                                               Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt mie-
20974:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           tinnöstä lausunnot 15.11.1985 mennessä. Minis-
20975: ti seuraavaa:                                              teriö tulee lausuntokierroksen perusteella täs-
20976:    Valtioneuvosto asetti keväällä 1983 komitean            mentämään komitean jatkotyön toimeksiantoa,
20977: selvittämään perhe-eläkkeen saajien toimeentulo-           jolloin myös joudutaan harkitsemaan, onko ko-
20978: turvan ja kulutuksen rakennetta eri kokoisissa, eri        konaisuudistuksen viipymisen varalta tarpeen to-
20979: ikäisissä ja erilaisissa oloissa elävissä perheissä sekä   teuttaa joitakin perhe-eläketurvan erillisuudis-
20980: miten toisen tai kummankin perheenhuoltajan                tuksia jo ennen kokonaisuudistuksen valmistu-
20981: kuolema on muuttanut edellä mainittuja raken-              mista.
20982: 
20983:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1985
20984: 
20985:                                                                                  Ministeri Matti Puhakka
20986:                                       1985 vp. -     KK n:o 343                                      3
20987: 
20988: 
20989: 
20990: 
20991:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20992: 
20993:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ten skali med hänsyn tili undersökningsresultaten
20994: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       utreda det nuvarande familjepensionssystemets
20995: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem         ändamålsenlighet och göra upp förslag beträffan-
20996: av statsrådet översänt avskrift av följande av       de familjepensionens nivå och fördelning melian
20997: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen underteck-        de olika förmånstagarna.
20998: nade spörsmål nr 343:
20999:                                                         Kommitten framlade 28.6.1985 ett delbetän-
21000:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     kande om familjepensionsskyddet (Kommittebe-
21001:         för att avhjälpa sådana missförhålianden i   tänkande 1985:37). 1 detta delbetänkande pre-
21002:          den lagstiftning som reglerar pensions-     senterar kommitten målen för familjepensions-
21003:         skyddet som leder tili att den efterlevan-   skyddet samt utreder hur flera alternativa model-
21004:          de maken blir utan skydd då familjeför-     ler tili revisioner påverkat utkomstskyddet för
21005:          sörjaren dör?                               olika slags familjer och viiken verkan de får på
21006:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     kostnaderna för pensionsskyddet.
21007: mföra följande:                                         Social- och hälsovårdsministeriet har begärt
21008:    Statsrådet tilisatte våren 1983 en kommitt€,      utlåtanden om betänkandet före 15.1.1985. Mi-
21009: ;om fick i uppdrag att utreda utkomstskyddets        nisteriet kommer att på basen av utlåtandena
21010: Kh konsumtionens struktur hos dem som erhål-         precisera kommittens fortsatta uppdrag. Härvid
21011:  er familjepension och att härvid ta hänsyn tili     blir det även påkallat att överväga, huruvida det,
21012: :amiljernas storlek och åldersstruktur samt de       såvida en totalreform dröjer, kommer att bli
21013: :Orhålianden som familjen lever i och hur famil-     nödvändigt att genomföra vissa fristående
21014:  eförsörjarens elier familjeförsörjarnas död har     förnyelser av familjepensionsskyddet redan innan
21015: indrat de ovan nämnda strukturerna. Kommit-          totalrevisionen blir färdig.
21016: 
21017:     Helsingfors den 11 november 1985
21018: 
21019:                                                                            Minister Matti Puhakka
21020:                                               1985 vp.
21021: 
21022: Kirjallinen kysymys n:o 344
21023: 
21024: 
21025: 
21026: 
21027:                                   Kortesalmi: Valtiontalouden tarkastusviraston henkilökunnan lisää-
21028:                                     misestä talousrikollisuuden estämiseksi
21029: 
21030: 
21031:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21032: 
21033:    Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja      Niskasen oma asenne, koska hän näyttää nosta-
21034: Esko Niskanen on antanut Turun Päivälehdelle         van kädet ylös eli antauruvan talousrikollisuuden
21035: hälyttävän lausunnon tarkastusviraston kyvyistä      edessä. Näin ei suinkaan tarvitse eikä saakaan
21036: hoitaa sille kuuluvia tehtäviä.                      olla. Rikollisuuden edessä ei rule antautua. Sen
21037:    Pääjohtaja Niskanen toteaa, että valtiontalou-    vuoksi valtiontalouden tarkastusviraston henki-
21038: den tarkastusvirasto on kansainvälisen mittapuun     löstövahvuutta on tuntuvasti lisättävä. Samoin on
21039: mukaan pieni laitos: tarkastustöissä on 83 henki-    lisättävä poliisin talousrikosten tutkintavoimia,
21040: löä, kun heitä esimerkiksi Norjassa on 430 ja        vaikka niihin SMP:n ansiosta onkin saatu vahven-
21041: Tanskassa 360 henkeä.                                nusta SMP:n hallituksessa olon aikana.
21042:    Valtiontalouden tarkastustoiminnan lisäksi vi-       Koska muutenkin talousrikosten laatu ja laa-
21043: rastoa työllistävät mm. talousrikokset ja ns. sub-   juus muuttuvat jatkuvasti, on välttämätöntä, että
21044: ventiorikollisuus. Tämä rikollisuuden muoto on       niiden tutkimiseen ja ehkäisyyn lisätään tuntu-
21045: Niskasen mukaan EEC-maissa jo vitsaus ja on          vasti voimavaroja.
21046: myös tullut Suomeen - kuten pääjohtaja Niska-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21047: nen toteaa: "jäädäkseen".                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21048:    Subventiorikollisuus tapahtuu siten, että Suo-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21049: meen tuodaan ulkomailta lihajätteitä ja toimite-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21050: taan ne saman tien 'lihajalosteiden' nimikkeellä               Tietääkö Hallitus, että ns. subventiori-
21051: eräisiin maihin, joissa ne viedään suoraa päätä             kollisuudessa Suomessa liikkuvat jopa
21052: kaatopaikalle. Viejä saattaa saada Suomessa val-            miljoonien markkojen summat valtionta-
21053: tion subventiorahat eli vientipalkkiot.                     louden tappioksi, ja
21054:    Pääjohtaja Niskanen toteaa, että subventiori-               aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
21055: kollisuudessa liikkuu "iso raha". Kysymyksessä              miin näiden tappioiden ja vuotojen eh-
21056: ovat Niskasen mukaan "aina miljoonien saaliit".             käisemiseksi lisäämällä tuntuvasti valtion-
21057:    Pääjohtaja Niskasen haastattelun asiasisältö on          talouden tarkastusviraston tutkimus-
21058: hyvin hälyttävä. Sen lisäksi huolestuttaa myös              henkilökuntaa?
21059: 
21060:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985
21061: 
21062:                                        ]. Juhani Kortesalmi
21063: 
21064: 
21065: 
21066: 
21067: 428500990K
21068: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 344
21069: 
21070: 
21071: 
21072: 
21073:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21074: 
21075:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta-
21076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         edellytyksiä on pyritty parantamaan lisäämällä
21077: olette 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        henkilöstöä, tarkistamaila palkkausrakennetta ja
21078: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kehittämällä toimintaa muutoinkin. Tarkastusvi-
21079: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.    raston henkilöstömäärä oli tulo- ja menoarvion
21080: Juhani Kortesalmen kirjallisesta kysymyksestä n:o     mukaan esimerkiksi vuonna 1980 yhteensä 73 ja
21081: 344, jossa tiedustellaan:                             vuonna 1985 vastaavasti 84. Talousrikosten tut-
21082:                                                       kinnan tehostamiseksi perustettiin virastoon
21083:            Tietääkö Hallitus, että ns. subventiori-   vuonna 1984 erityinen virka-aputoimisto poliisil-
21084:         kollisuudessa Suomessa liikkuvat jopa         le annettavaa virka-apua varten. Vuoden 1986
21085:         miljoonien markkojen summat valtionta-        tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetaan viras-
21086:         louden tappioksi, ja                          toon perustettavaksi kaksi uutta tarkastajan vir-
21087:            aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     kaa.
21088:         miin näiden tappioiden ja vuotojen eh-           Tarkastusviraston asettaman tiliviraston talou-
21089:         käisemiseksi lisäämällä tuntuvasti valtion-   denhoidon tarkastuksen kehittämistyöryhmän
21090:         talouden tarkastusviraston tutkimus-          23.8.1985 päivätyssä muistiossa on selvitetty
21091:         henkilökuntaa?                                mahdollisuuksia, miten esimerkiksi tarkastuksen
21092:                                                       kohdealuetta tarkentamalla, tarkastusmenetelmiä
21093:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         ja -listoja kehittämällä sekä raportointia yksinker-
21094: seuraavaa:                                            taistamaila voitaisiin tiliviraston taloudenhoidon
21095:    Ns. subventio- eli avustusrikollisuus kuuluu       tarkastuksia kehittää. Työryhmän ehdotusten to-
21096: osana taloudelliseen rikollisuuteen. Sen ilmene-      teutuminen merkinnee olennaista tarkastusviras-
21097: miseen ja torjuntaan on viime vuosina kiinnitetty     ton työvoiman säästöä tilivirastojen tarkastuksessa
21098: lisääntyvää huomiota. Käsitykset toiminnan laa-       ja samalla mahdollistaa voimavarojen suuntaami-
21099: juudesta ja taloudellisesta merkityksestä vaihtele-   sen nykyistä enemmän mm. valtionaputarkasruk-
21100: vat varsin paljon eikä asian arvioiminen ole kovin    seen.
21101: luotettavasti tehtävissäkään. Ilmitulleidenkin ta-       Talousrikosten tutkintaa varten on esimerkiksi
21102: pausten osalta kokonaiskuvan saaminen on vai-         keskusrikospoliisiin perustettu viime vuosina lu-
21103: keaa, koska ne jakaantuvat useille hallinnon ja       kuisia uusia virkoja. Uudet tutkijat on sijoitettu
21104: elinkeinoelämän aloille eikä tilastoista ole saata-   erityiseen talousrikosyksikköön, jossa toimii tällä
21105: vissa tietoa, joka koskisi nimenomaan näitä ri-       hetkellä noin 20 talousrikoksiin erikoistunutta
21106: koksia. Julkiseen valtaan kohdistuvista rikoksista    tutkijaa. Lisäksi on keskusrikospoliisin lääninosas-
21107: taloudellisesti merkittävimmät ovat verorikokset.     toissa Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväsky-
21108: Huomioon ottaen siirtomenojen suuren osuuden          lässä ekonomikoulutuksen saanut rikostarkastaja
21109: valtion menoista, erilaisten tukijärjestelmien lu-    talousrikoksia tutkimassa ja poliisin muutkin yk-
21110: kumäärän ja laajuuden sekä todetut väärinkäy-         siköt ovat suunnanneet tutkijavoimia enenevässä
21111: tökset voidaan olettaa, että myös subventiorikol-     määrin tähän tarkoitukseen. Myös vero- ja tulli-
21112: lisuudessa on kysymys huomattavista valtionta-        hallinnossa on tutkimus- ja tarkastushenkilöstöä
21113: loudellisista arvoista.                               lisätty ja pyritty suuntaamaan resursseja muu-
21114:    Hallitus on tiedostanut tilanteen ja käynnistä-    toinkin tarkastustehtäviin. Vireillä on myös
21115: nyt sekä jo osin toteuttanutkin erityisesti talou-    hankkeita viranomaisten tiedonsaannin paranta-
21116: dellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmän mie-       miseksi.
21117: tinnössä (Oikeusministeriön lainvalmisteluosas-          Tutkinta- ja valvontaviranomaisten resurssiti-
21118: ton julkaisu 6/1983) tehtyjen ehdotusten pohjal-      lanteen parantamiseksi on kaiken kaikkiaan to-
21119: ta useita toimenpiteitä taloudellisen rikollisuu-     teutettu varsin runsaasti toimenpiteitä ja huo-
21120: den selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi. Näistä toi-    miota on suunnattu myös muihin lähinnä tutkin-
21121: menpiteistä todettakoon mm. seuraavaa.                nan ja valvonnan tehokkuuteen vaikuttaviin seik-
21122:                                         1985 vp. -      KK n:o 344                                        3
21123: 
21124: koihin. Erityisen tarpeellista on, että omalla          paitsi menettelytavoista myös hallinnollisessa jär-
21125: toimialallaan taloudellista rikollisuutta tutkivat ja   jestyksessä toteutettavista seuraamuksista väärin-
21126: toimintaa valvovat viranomaiset vaihtavat riittä-       käytösten ja olosuhteiden muutosten varalta.
21127: västi tutkiotatuloksena saamaansa tietoa ja toimi-         Virastojen ja laitosten sisäisen tarkastuksen
21128: vat muutoinkin tarvittaessa yhteistyössä. Tutki-        kehittämistä selvitetään valtiovarainministeriössä
21129: muskapasiteettia on myös välttämätöntä suunna-          tilisäännösten tarkistamistoimikunnan mietinnös-
21130: ta taloudelliselta merkitykseltään ja tutkinnan         sä (Komiteanmietintö 198 5: 13) tehtyjen ehdo-
21131: onnistumisen ja kiireellisyyden kannalta tärkei-        tusten pohjalta.
21132: siin kohteisiin. Viranomaisyhteistyön kehittämi-           Oikeusministeriössä on vireillä osana rikoslain
21133: seksi oikeusministeriö onkin asettanut marras-          kokonaisuudistuksen ensimmäistä vaihetta talou-
21134: kuussa 1983 pysyvän yhteistoimintaryhmän, jon-          dellisia rikoksia koskevien säännösten uudistami-
21135: ka toimintaan osallistuvat kaikki keskeiset tut-        nen. Tarkoituksena on mm. selventää ja tarkistaa
21136: kija- ja valvontaviranomaiset.                          näiden rikosten käsitteitä ja tunnusmerkistöä
21137:    Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhail-     sekä säätää rikosten seuraamukset sellaisiksi, että
21138: laan ministeriön asettaman kahden työryhmän             ne olisivat kaikilta osin oikeassa suhteessa tekojen
21139: muistion pohjalta esitystä yksityissektorin valti-      vaarallisuuteen ja niillä tavoiteltuun taloudelli-
21140: onapuja koskevaksi yleislaiksi. Siinä säädettäisiin     seen hyötyyn.
21141: 
21142:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1985
21143: 
21144:                                                                     Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
21145: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 344
21146: 
21147: 
21148: 
21149: 
21150:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21151: 
21152:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ekonomisk brottslighet (Lag beredningsavdelning-
21153: anger hae Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ens vid justitieministeriet publikation 6/1983).
21154: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem
21155: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Man har försökt förbättra verksamhetsbetingel-
21156: riksdagsman J. Juhani Konesalmi undertecknade         serna för statens revisionsverk genom att öka dess
21157: spörsmål nr 344:                                      personal, genom att se över avlöningsstrukturen
21158:                                                       samt genom att även i övrigt utveckla verksam-
21159:           Är Regeringen medveten om att den           heten. Enligt statsförslaget uppgick revisionsver-
21160:        s.k. subventionsbrottsligheten i Finland       kets personai t.ex. år 1980 tili sammanlagt 73
21161:        omfattae miljontals mark tili förlust för      personer, och år 1985 var antalet 84. För att
21162:        statshushåliningen, och                        effektivera undersökningen av ekonomiska brott
21163:                                                       grundades år 1984 en särskild handräckningsby-
21164:           ämnar Regeringen i brådskande ord-          rå, som verkar vid revisionsverket och hae tili
21165:        ning vidta åtgärder för att förebygga          uppgift att ge polisen handräckning. I budget-
21166:        dessa förluster och detta spili genom att      propositionen för år 1986 föreslås att två nya
21167:        märkban öka undersökningspersonalen            inspektörstjänster inrättas vid revisionsverket.
21168:        inom statens revisionsverk?
21169:                                                          Revisionsverket hae tilisatt en arbetsgrupp med
21170:                                                       uppgift att utveckla granskningen av redovis-
21171:   Såsom svae på detta spörsmål får jag vördsamt       ningsverkens hushålining. I arbetsgruppens pro-
21172: anföra följande:                                      memoria, daterad 23.8.1985 hae klarlagts hur
21173:    Den s.k. subventions- elier bidragsbrottslighe-    granskningen av redovisningsverkens hushållning
21174: ten utgör en del av den ekonomiska brottslighe-       skulie kunna utvecklas t.ex. genom att föremålet
21175: ten. Under de senaste åren har man i stigande         för granskningen preciseras, granskningsmetoder-
21176: grad fäst uppmärksamhet vid dess förekomst och        na och granskningslistorna utvecklas samt genom
21177: dess bekämpning. Uppfattningarna om verksam-          att rapporteringen förenklas. Förverkligandet av
21178: hetens omfattning och ekonomiska betydelse            arbetsgruppens förslag torde innebära en avse-
21179: varierar mycket, och det är inte helier möjligt att   värd besparing av revisionsverkets aebetskraft vid
21180: helt tillförlitligt bedöma situationen. Det är svån   granskningen av redovisningsverken och samti-
21181: att få någon helhetsbild ens av de fall som           digt möjliggöra en ökad resursallokering för t.ex.
21182: uppdagats, emedan dessa fördelar sig på flera         granskningen av statsbidrag.
21183: sektorer inom förvaltningen och näringslivet, och        Under de senaste åren hae ett stort antal nya
21184: emedan det inte finns statistiska uppgifter, som      tjänster inrättats inom t.ex. centralkriminalpoli-
21185: uttryckligen skulie gälla dessa brott. De ekono-      sen. De nya inspektörerna hae placerats i en
21186: miskt mest betydande brotten, som riktae sig          särskild enhet för ekonomiska brott, där ca 20
21187: mot de makthavande i samhäliet, utgörs av             inspektörer, som har specialiserat sig på ekono-
21188: skattebrott. Med beaktande av överföringsutgif-       misk brottslighet, för tilifäliet verkar. Vid envar
21189: ternas andel av statens utgifter, antalet och         av centralkriminalpolisens länsavdelningar i Åbo,
21190: omfånget av olika bidragssystem samt med tanke        Tammerfors, Uleåborg och Jyväskylä finns dess-
21191: på de uppdagade falien av missbruk kan man            utom en kriminalinspektör med ekonomutbild-
21192: anta att det även inom subventionsbrottsligheten      ning med uppgift att undersöka ekonomiska
21193: är fråga om betydande statsfinansielia värden.        brott. Även de övriga enheterna inom polisväsen-
21194:    Regeringen är medveten om situationen och          det hae i allt högre grad avdelat resurser för detta
21195: hae börjat vidta och hae delvis även slutfört ett     ändamål i form av undersökningspersonal. Även
21196: antal åtgärder för att utreda och förebygga eko-      inom skatte- och tuliförvaltningen hae man ökat
21197: nomisk brottslighet. Åtgärderna bygger tili stor      undersöknings- och granskningspersonalen samt
21198: del på de förslag som har framlagts i ett betän-      även i övrigt försökt koncentrera resurserna på
21199: kande, avgivet av arbetsgruppen för utredning av      granskningsuppgifter. Planer för förbättring av
21200:                                       1985 vp. -     KK n:o 344                                        5
21201: 
21202: myndigheternas möjligheter att få information är     närvarande vid detta ministerium en proposition
21203: också aktuelia.                                      med förslag tili en allmän lag om statsbidrag tili
21204:    Alit som allt har en hei del åtgärder vidtagits   den privata sektorn. Förutom stadganden om
21205: för att förbättra undersöknings- och kontrolimyn-    förfarande skulie lagen även omfatta regler om
21206: digheternas resurser. Samtidigt har uppmärksam-      följderna av ändrade förhålianden, samt stadgan-
21207: heten även riktats mot andra faktorer, som           den om påföljder, som kan införas i administra-
21208: närmast inverkar på undersökningens och kon-         tiv ordning vid missbruk eller ändrade förhållan-
21209: troliens effektivitet. Det är särskilt viktigt att   den.
21210: myndigheter, som undersöker ekonomisk brotts-           Möjligheterna att utveckla ämbetsverkens och
21211: lighet och övervakar verksamheten inom sin egen      inrättningarnas interna revision utreds vid finans-
21212: sektor, i tillräcklig grad utbyter uppgifter om      ministeriet på basen av de förslag som har
21213: resultatet av sina undersökningar och även i         framlagts i betänkandet från kommissionen för
21214: övrigt samarbetar vid behov. Det är även nöd-        översyn av redovisningsstadgandena (Kommitte-
21215: vändigt att inrikta undersökninskapacitet på eko-    betänkande 1985:13).
21216: nomiskt betydande fall samt på sådant, som är av        Vid justitieministeriet pågår en revision av
21217: vikt med tanke på undersökningens framgång           stadgandena om ekonomisk brottslighet. Arbetet
21218: och brådskande karaktär. För att utveckla samar-     ingår i första skedet av en totalreform av straffla-
21219: betet mellan myndigheterna tilisatte justitiemi-     gen. Avsikten är bl.a. att klargöra och se över
21220: nisteriet i november 1983 en permanent samar-        begreppen och rekvisiten för dessa brott, samt att
21221: betsgrupp, i vars verksarnhet alla centrala under-   föreskriva sådana brottspåföljder, som tili alla
21222: söknings- och kontrolimyndigheter deltar.            delar skulie stå i rätt proportion tili handlingar-
21223:    Med två av finansministeriet tilisatta arbets-    nas farlighet och tili den ekonomiska nytta som
21224: gruppers promemorior som grund bereds för            därmed har eftersträvats.
21225: 
21226:      Helsingfors den 15 november 1985
21227: 
21228:                                                                        Finansminister Ahti Pekkala
21229:                                                  1985 vp.
21230: 
21231: Kirjallinen kysymys n:o 345
21232: 
21233: 
21234: 
21235: 
21236:                                    Anttila ym.: Valtionavun myöntämisestä maataloussihteerien palk-
21237:                                       kaukseen
21238: 
21239: 
21240:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21241: 
21242:    Valtionavun suorittaminen vuoden 1977 jäl-         ovat palkanneet maataloussihteerin kunnan omin
21243: keen otettujen uusien maataloussihteereiden           varoin. Mm. Kalvolan kunta kuuluu neljänteen
21244: palkkaukseen on ollut sidottuna valtion tulo- ja      kantokykyluokkaan ja on asukasluvultaan n.
21245: menoarvion rajoihin. Tätä tarkoittava lakiesitys      3 500 asukkaan kunta.
21246: on ollut voimassa ja sitä on vuosittain jatkettu.        Maidon kaksihintajärjestelmä, kananmunien
21247: Vuoden 1986 valtion tulo- ja menoarvioesitykses-      kiintiöjärjestelmät, maataloustuotannon erilaiset
21248: sä ehdotetaan yhden uuden henkilön hyväksy-           bonusjärjestelmät, tuotannonmuutossopimukset
21249: mistä valtionavun piiriin vuonna 1986. Maatila-       ym. ovat jatkuvasti lisäämässä kunnan maatalous-
21250: hallitus on pitänyt kuitenkin tärkeänä, että valti-   lautakunnan ja sitä kautta maataloussihteerien
21251: onavun piiriin hyväksyttäisiin vähintään neljä        tehtäväkenttää. Tätä taustaa vasten olisi täysin
21252: uutta maataloussihteerin virkaa. Tällä hetkellä       perusteltua, että valtio lisätessään kuntien maata-
21253: ilman maataloussihteeriä meillä on 38 kuntaa.         louslautakunnille erittäin voimakkaasti uusia teh-
21254: Lisäksi 17 kuntaa on palkannut maataloussihtee-       täviä, myös osallistuisi kaikkien palkattujen maa-
21255: rin valtionavun ulkopuolella. Vuonna 1985             taloussihteereiden palkkaukseen valtionavun
21256: myönnettiin valtionapu kolmelle uudelle maata-        muodossa.
21257: loussihteerille. Tällöin valtionapuvirkaa haki yh-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21258: teensä 25 kuntaa. Meillä on tällä hetkellä 17         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21259: sellaista kuntaa, jotka ovat joutuneet kunnan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21260: omin varoin palkkaamaan maataloussihteerin            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21261: maatalouslautakunnan lisääntyvien tehtävien
21262: johdosta. Monet näistä kunnista ovat kaiken                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21263: lisäksi hyvin maatalousvaltaisia ja vähävaraisia.            ryhtyä tällä hetkellä valtionavun ulko-
21264:                                                              puolella palkattujen 17 maataloussihtee-
21265:   Hämeen läänissä mm. Kalvolan, Kuhmalah-                    rin saamiseksi valtionavun piiriin vuonna
21266: den ja Sahalahden kunnat ovat sellaisia, jotka               1986?
21267: 
21268:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985
21269: 
21270:          Sirkka-Liisa Anttila            Tytti Isohookana-Asunmaa        Lea Mäkipää
21271: 
21272: 
21273: 
21274: 
21275: 4285010118
21276: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 345
21277: 
21278: 
21279: 
21280: 
21281:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21282: 
21283:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §:n 1 momentissa        on antanut eduskunnalle esityksen (HE n:o 1471
21284: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         1985 vp.) lain voimassaoloajan jatkamisesta edel-
21285: olette 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        leen vuosina 1986 ja 1987. Lain voimassaolon
21286: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      aikana on valtion tulo- ja menoarvioissa vuosina
21287: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       1982-1985 osoitettu varat yhteensä neljäntoista
21288: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-   uuden maataloussihteerin valtionosuutta varten.
21289: sesta kysymyksestä n:o 345:
21290:                                                          Tällä hetkellä on 343 kunnalla valtionavun
21291:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        piiriin kuuluva päävirkainen maataloussihteeri ja
21292:        ryhtyä tällä hetkellä valtionavun ulko-        26 kunnalla sivuvirkainen maataloussihteeri. Ku-
21293:        puolella palkattujen 17 maataloussihtee-       ten kysymyksen perusteluissa on todettu, on tällä
21294:        rin saamiseksi valtionavun piiriin vuonna      hetkellä 17 kuntaa palkannut valtionavun ulko-
21295:        1986?                                          puolella maataloussihteerin. Ilman maatalous-
21296:                                                       sihteeriä on 38 kuntaa.
21297:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Hallitus on esittänyt, että vuoden 1986 valtion
21298: seuraavaa:                                            tulo- ja menoarviossa osoitettaisiin varat yhden
21299:    Valtionosuus maatalouslautakuntien menoihin        uuden maataloussihteerin valtionosuutta varten.
21300: suoritetaan maatalouslautakunnista annetun lain       Hallitus tulee kuitenkin jatkossa harkitsemaan
21301: (87 /71) nojalla. Valtionavun piiriin kuuluvan        huomioon ottaen maataloussihteerien yhä lisään-
21302: henkilöstön kasvun rajoittamiseksi lisättiin sanot-   tyvät tehtävät ja maataloussihteerien tärkeän
21303: tuun lakiin väliaikaisesti säännös, jonka mukaan      merkityksen maataloushallinnon tehtävien to-
21304: valtionosuutta 31.12.1976 jälkeen otettujen uu-       teuttamisessa, voidaanko valtionavun piirissä ole-
21305: sien maataloussihteereiden osalta voidaan suorit-     vien maataloussihteereiden lukumäärää lisätä
21306: taa vain valtion tulo- ja menoarvion rajoissa.        niin, että mahdollisimman moni valtionavun
21307: Rajoituslakia on sovellettu vuodesta 1977 alkaen      ulkopuolella palkatuista henkilöistä tulisi valtion-
21308: ja se on voimassa vuoden 1985 loppuun. Hallitus       avun piiriin.
21309: 
21310:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985
21311: 
21312:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
21313:                                       1985 vp. -      KK n:o 345                                         3
21314: 
21315: 
21316: 
21317: 
21318:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21319: 
21320:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          proposition tili riksdagen (RP nr 14711985 rd.)
21321: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        med förslag om att lagens giltighetstid skali
21322: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem          förlängas tili åren 1986 och 1987. Under den tid
21323: av statsrådet översänt avskrift av följande av        som lagen varit i kraft har i statsförslagen för åren
21324: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under-     1982-1985 anvisats statsandelsmedel för sam-
21325: tecknade spörsmål nr 345:                             manlagt fjorton nya lantbrukssekreterare.
21326:                                                          För närvarande har 343 kommuner lantbruks-
21327:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sekreterare i huvudtjänst och 26 kommuner lant-
21328:        för att det år 1986 skalia beviljas statsbi-   brukssekreterare i bitjänst för vilka statsbidrag
21329:        drag för de 17 lantbrukssekreterare som        beviljas. Såsom konstaterats i motiveringen tili
21330:        för närvarande avlönas utan statsbidrag?       spörsmålet avlönar för närvarande 17 kommuner
21331:                                                       lantbrukssekreterare utan att få statsbidrag. Lant-
21332:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      brukssekreterare saknas i 38 kommuner.
21333: anföra följande:                                         Regeringen har föreslagit att medel för statsan-
21334:    Statsandel för lantbruksnämndernas utgifter        del för en ny lantbrukssekreterare anvisas i stats-
21335: erläggs med stöd av lagen om lantbruksnämnder         förslaget för år 1986. Med beaktande av att
21336: (87 /71). För att begränsa ökningen i den perso-      lantbrukssekreterarnas uppgifter ökat alitmer och
21337: nai som omfattas av statsbidrag har tili lagen        lantbrukssekreterarnas stora betydelse vid fullgö-
21338: fogats ett temporärt stadgande, enligt vilket         randet av lantbruksförvaltningens åligganden
21339: statsandel för nya lantbrukssekreterare som an-       kommer regeringen i fortsättningen likväl att
21340: stälits efter 31.12 .197 6 kan erläggas endast inom   överväga om antalet lantbrukssekreterare som
21341: ramen för statsförslaget. Lagen angående tempo-       omfattas av statsbidrag kunde utökas så, att
21342: rär ändring av lagen om lantbruksnämnder har          statsbidrag skulie beviljas för så många som
21343: tiliämpats fr.o.m. år 1977 och gälier tili ut-        möjligt av de personer som nu avlönas utan
21344: gången av år 1985. Regeringen har avlåtit en          statsbidrag.
21345: 
21346:      Helsingfors den 8 november 1985
21347: 
21348:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
21349:                           j
21350:                          j
21351:                         j
21352:                        j
21353:                       j
21354:                      j
21355:                     j
21356:                    j
21357:                   j
21358:                  j
21359:                 j
21360:                j
21361:               j
21362:              j
21363:             j
21364:            j
21365:           j
21366:          j
21367:         j
21368:        j
21369:       j
21370:      j
21371:     j
21372:    j
21373:   j
21374:  j
21375: j
21376:                                                 1985 vp.
21377: 
21378: Kirjallinen kysymys n:o 346
21379: 
21380: 
21381: 
21382: 
21383:                                    Tuomaala ym.: Yrittäjänsuojalain säätämisestä huoltoasema-alaa
21384:                                      varten
21385: 
21386: 
21387:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21388: 
21389:    Huoltoasema-alan problematiikka on laaja ja         vat aikalausekkeet, lakkaamisen vaikutukset,
21390: vaikeaselkoinen. Siksi sen yksityiskohtainen hah-      mahdolliset edestakaisinvuokraussysteemit ja yh-
21391: mottaminen on erittäin vaikeata. Sama vaikeus          deltäostovelvoitteen laajuus. Miltei kaikki artik-
21392: kohtaa joka kerta bensiinikauppiasta, dealeria,        kelithan on sidotty öljy-yhtiöön hankintalähtee-
21393: kun hän koettaa taistella oikeuksistaan tuomiois-      nä, samoin ostojen taloudelliset ehdot. Näissä
21394: tuimessa.                                              suhteissa ei ole mikään muuttunut rakenteellises-
21395:    Muun muassa Suomen Bensiinikauppiaiden              ti. Systeemi on edelleen sama.
21396: Liitto on useiden vuosien ajan esittänyt vaati-           Sen sijaan pienimerkityksisiä ehtoja, joiden
21397: muksia siitä, että huoltoasema-alaa varten olisi       vaikutus on rajallinen, on muuteltu sanamuodol-
21398: saatava aikaan erityinen yrittäjänsuojalaki. Perus-    taan toisiksi eräissä kohdin. Näillä muutoksilla ei
21399: teluna tälle tarpeelle on tuotu esille useitakin       kuitenkaan ole oleellista merkitystä.
21400: yleisiä, käytännön luoman sopimusjärjestelmän             Tilanne on siis varsin pitkälle sama kuin mistä
21401: rakenteellisia syitä.                                  aikoinaan aloitettiin. Ote on oikeastaan tiuken-
21402:    On puhuttu dealerin alisteisesta asemasta, siitä    tunut, kun öljy-yhtiöt ovat ainakin osittain siirty-
21403: kuinka ns. omistajadealerit sitoutuvat pitkiin         neet ns. komissiojärjestelmään vuokradealerisuh-
21404: sopimusaikoihin voimatta saada sopimusajan ku-         teissa (polttonesteet myydään komissiona). Muu-
21405: luessa muutoksia ehtoihinsa tai oikeutta purkaa        tos ei sinänsä merkitse paljon, mutta samassa
21406: sopimusta asiantilan niin vaatiessa.                   yhteydessä on painostettu vuokradealereita
21407:    On todettu, että kysymys on itse asiassa sitou-     muuttamaan taloudellisia ehtojaan oleellisesti
21408: tumisesta yhdeltäostovelvoitteeseen, mikä mer-         huonommiksi. Kysymys on ollut lähinnä dealerin
21409: kitsee, että öljy-yhtiö pystyy jo pelkällä passiivi-   tuloksen leikkaamisesta. Myös muutoin on koro-
21410: suudenaan estämään taloudellisten toimintaedel-        tettu vuokria tai pienennetty myyntimarginaalia.
21411: lytysten parantumisen. Toisaalta on osoitettu,            Omistaja- ja vuokradealereiden intressit ovat
21412: kuinka ns. vuokradealerit ovat kyvyttömiä estä-        käänteiset toisiinsa verrattuna. Omistajadealerien
21413: mään toistuvat muutosvaatimukset, mikäli deale-        intressissä olisi oleellisesti lyhentää sopimusaikoja
21414: rilla menee kohtalaisesti tai usein huonostikin.       ja kaventaa yhdeltäostovelvoitteen artikkelikoh-
21415:     Muutokset, joihin öljy-yhtiö on oikeutettu         teista aluetta. Vain näin päästäisiin siihen, että
21416: vuokradealerisopimuksissa, koskevat taloudellis-       dealerit voisivat toimia yrittäjänvapauden puit-
21417: ten ehtojen kiristämistä. Oikeus muutoksiin pe-        teissa ja toistuvasti neuvotella taloudellisista eh-
21418: rustuu vuokradealerisopimusten lyhyisiin irtisa-       doistaan.
21419: nomisaikoihin. Lisäksi sopimukset varaavat oi-            On myös katsottu, että sopimuksen lakatessa
21420: keuden muutoksiin jopa yksipuolisesti.                 tulisi kaikkien erilaisten systeemien (edestakaisin-
21421:     Öljy-yhtiöitä on useita, ja niillä on jokaisella   vuokraukset) lakata ja dealerin saada oikeus lu-
21422: oma dealeripolitiikkansa. Dealerikunta on saanut       nastaa itselleen etenkin maanalaiset säiliöt, jotka
21423: mukaansa lakimiehen vain yhden öljy-yhtiön             öljy-yhtiö tyrkyttää dealerille sitoakseen tämän
21424: kanssa käytyihin neuvotteluihin. Muutoin sopi-         itseensä tiukemmin. Toisin sanoen suhteellisen
21425: mustekstien muutokset ovat tapahtuneet yksi-           vähäisin säännöksin olisi yrittäjänvapaus taatta-
21426: puolisesti ilman varsinaisia neuvotteluja.             vissa kohtuullisena omistajadealereille. Aikalau-
21427:     Sopimusjärjestelmässä on yhteistoiminnan toi-      seke on tällöin oleellinen seikka.
21428: mivuuden kannalta eriasteisia ehtoja. On ratkai-          Vuokradealerin puolella taas on intressinä es-
21429: sevan tärkeitä rakenteellisia ehtoja, joihin kuulu-    tää liian helppo irtisanominen, joka merkitsee
21430: 
21431: 4285009775
21432: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 346
21433: 
21434: etenkin ikääntyneelle dealerille mutta myös                Siten ainoaksi mahdollisuudeksi jää saada ai-
21435: muille työpaikan menetystä, taloudellisia vaurioi-      kaan erityislaki nimenomaan tälle alalle. Ajatus
21436: ta tavaravaraston r.ealisaatiossa ja kalustosta eroon   siitä, että tehtäisiin yrittäjänsuojan yleislaki, on
21437: pääsemiseksi. Perheen toimeentulo ja helposti           kuolleena syntynyt, koska sen tekeminen on
21438: koko perusvarallisuus vaarantuu.                        loogisesti mahdotonta käytännössä. Pienyrittäjien
21439:    Samanaikaisesti olisi vuokradealerin intressissä     kestosopimusten probleemat ovat niin erilaisia,
21440: tarpeen estää sellaiset talmidellisten ehtojen an-      että yleissäännöin ei voida useampia aloja yhdellä
21441: karoitumiset, jotka eivät perustu sopimusta teh-        kertaa hallita. Huoltoasema-ala on käsittääksem-
21442: täessä olleiden toimintaolosuhteiden muutoksiin         me eräällä tapaa ääri-ilmiö. Siksi sen tulisi saada
21443: ja pelkästään niihin. Muutoin muuttaa öljy-yhtiö        erityislaki, jossa kajottaisiin edellä ratkaistaviksi
21444: ehtoja niin päättäessään itse haluamallaan taval-       todettuihin asioihin.
21445: la. Yhdeltäostovelvoitetta olisi vuokradealerin            Ongelma ei ole yksinomaan suomalainen.
21446: osalta vaikeampi supistaa, koska öljy-yhtiö omis-       Tanskassa on hiljattain säädetty laki, joka tulee
21447: taa kauppapaikan.                                       voimaan 1.1.1986. Se koskee vain omistajadeale-
21448:    Tässäkin olisi mahdollista suhteellisen suppein      reita. Lailla on säännelty nimenomaan aikalause-
21449: normein - puuttumalla nimenomaan sopimuk-               ke, joka onkin tärkein. Samoin on säädetty
21450: sen voimassaoloaikaan (sen keston takaamiseksi)         kaikkien sopimusten lakkaaminen yhtäaikaa.
21451: ja taloudellisten ehtojen säilymiseen - saada           Lailla on kajottu myös yhdeltäostovelvoitteen
21452: aikaan kohtuullinen turva.                              laajuuteen; sitä on supistettu.
21453:    Tilanne on tänään se, että dealeri on lain
21454: puuttuessa vailla asianmukaista turvaa. Eri öljy-          Suomessa tarvittaisiin samantapainen laki. Syyt
21455: yhtiöt hoitavat dealerit kunkin yksittäin. Valistus     ovat samat kuin Tanskassakin. Alaa koskevaa
21456: ei asianomaista tavoita. Systeemin rakenne on           yksityiskohtaista lainsäädäntöä löytyy myös mm.
21457: niin vaikeatajuinen, että dealerikunta ei kykene        Englannista (5 vuoden katto), Irlannista ja
21458: yleensä hahmottamaan sitä, mikä on vialla.              USA:sta. Niissä on varsin pitkälle meneviä yksi-
21459:                                                         tyiskohtaisia säädöksiä.
21460:    Oikeustoimilain 36 §:n mukainen mahdolli-
21461: nen suoja voi tulla kyseeseen vasta ankaran               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21462: oikeustaistelun jälkeen jälkikäteen. Sen merkitys-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21463: tä on mahdoton tietää silloin, kun ratkaisevat          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21464: askeleet otetaan. Öljy-yhtiöt ovat ilmoittaneet,        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen;
21465: että asian antaminen Keskuskauppakamarin sopi-
21466: muslautakunnan ratkaistavaksi merkitsee samaa                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21467: kuin prosessi, eikä se ole sallittua dealerille                 tyhtyä erityisen yrittäjänsuojalain säätä-
21468: sopimuksen ollessa voimassa.                                    miseksi huoltoasema-alaa varten?
21469: 
21470:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1985
21471: 
21472:          Juhani Tuomaala                  Esko Almgren                     Tapio Holvitie
21473:          Einari Nieminen                  Aarno von Bell                   Elisabeth Rehn
21474:          J. Juhani Kortesalmi             Håkan Malm                       Pentti Skön
21475:          Hannu Tenhiälä                   Väinö Raudaskoski                Riitta Järvisalo-Kanerva
21476:          Markus Aaltonen                  Olli Helminen                    Aimo Ajo
21477:          Anna-Liisa Jokinen               Ensio Laine                      Helvi Koskinen
21478:          Anssi Joutsenlahti               Pentti Kettunen                  Kerttu Törnqvist
21479:          Lea Mäkipää                      Tauno Valo                       Riitta Uosukainen
21480:          Juhani Alaranta                  Esko Aho                         Seppo Tikka
21481:          Mauno Manninen                   Matti Maijala                    Kalevi Mattila
21482:          Lauri Impiö                      Lea Savolainen                   Timo Kietäväinen
21483:          Sampsa Aaltio                    Niilo Koskenniemi                Mikko Vainio
21484:          Reino Jyrkilä                    Jukka Vihriälä                   Katri-Helena Eskelinen
21485:          Reino Karpola                    Lea Sutinen                      Heimo Linna
21486:          Pähr-Einar Hellström             Reijo Lindroos                   Marjatta Väänänen
21487:          Pekka Leppänen                   Matti Lahtinen                   Urho Pohto
21488:                            1985 vp. -   KK n:o 346                          3
21489: 
21490: Matti Kuusio                 Paula Eenilä            Pirjo Ala-Kapee
21491: Pentti Lahti-Nuuttila        Saara-Maria Paakkinen   Anna-Liisa Piipari
21492: Kari Urpilainen              Risto Ahonen            Pirkko Ikonen
21493: Hannu Kemppainen             Iiro Viinanen           Juho Koivisto
21494: Liisa Arranz                 Ulla-Leena Alppi        Esko-Juhani Tennilä
21495: Heli Astala                  Timo Laaksonen          Mats Nyby
21496: Risto Ahonen                 Tuulikki Hämäläinen     Pekka Myllyniemi
21497: Kari Rajamäki                Ulla Lehtinen           Kaarina Dromberg
21498: Eva-Riitta Siitonen          Impi Muroma             Eeva Turunen
21499: Heikki Järvenpää             Heikki Riihijärvi       Liisa Hilpelä
21500: Taisto Tähkämaa              Heikki Perho            Mauri Miettinen
21501: Boris Renlund                Paavo Vesterinen        Sirkka-Liisa Anttila
21502: Martti Ratu                  Reino Paasilinna        Aapo Saari
21503: Päivi Varpasuo               Martti Tiuri            Saara Mikkola
21504: Helena Pesola                Ulla Puolanne           Pirjo Rusanen
21505: Tytti Isohookana-Asunmaa     Ben Zyskowicz           Toivo T. Pohjala
21506: Mauri Pekkarinen             Maija Rajantie          Heikki Mustonen
21507: Juhani Vähäkangas            Inger Hirvelä           Kaj Bärlund
21508: Liisa Jaakonsaari            Antti Kalliomäki        Paavo Lipponen
21509: Jussi Ranta                  Liisa Kulhia            Jorma Rantanen
21510: 4                                       1985 vp. -       KK n:o 346
21511: 
21512: 
21513: 
21514: 
21515:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21516: 
21517:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           kehittämiseksi kohtuullisemmiksi elinkeinoelä-
21518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            män sisäisin toimenpitein on olemassa.
21519: olette 11 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-              Loppuraporttinsa lisäksi työryhmä jätti raport-
21520: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tiin liittyvän erillisen muistion. Loppuraportissa
21521: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          ja mainitussa muistiossa todettiin mm.:
21522: Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-             - että po. sopimusehtojen suhteen on elin-
21523: symyksestä n:o 346:                                      keinoelämän eri aloilla ja erityisesti öljyalalla
21524:                                                          tapahtunut huomattavaa myönteistä kehitystä,
21525:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo               - ettei sopimusehtoihin nykyään enää sisälly
21526:         ryhtyä erityisen yrittäjänsuojalain säätä-       sellaisia kohtia, jotka luonteensa puolesta edellyt-
21527:         miseksi huoltoasema-alaa varten?                 täisivät lainsäädäntöä, vaan että kaikki muistiossa
21528:                                                          kuvatut pienyrittäjien asemaan liittyvät ongelmat
21529:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ovat sellaisia, että ne voidaan ratkaista sopimus-
21530:                                                          ehtojen tarkistuksella, jollaisia on vireillä monella
21531: ti seuraavaa:
21532:                                                          alalla, sekä
21533:    Öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden väliset             - että suurin osa pienyrittäjien ongelmista
21534: suhteet ovat olleet kauppa- ja teollisuusministe-        liittyy yleisiin taloudellisiin tekijöihin ja toimin-
21535: riön loppuvuodesta 1982 asettaman yrittäjänsuo-          nan taloudellisiin edellytyksiin, jotka eivät ole
21536: jan seurantatyöryhmän eräänä tutkimuskohteena.           korjattavissa sopimussuhteita koskevalla lainsää-
21537: Seurantatyöryhmä esitti öljyalaa koskevassa eri-         dännöllä.
21538: tyisselvityksessään joukon yksittäisiä, vakiosopi-           Näin ollen työryhmän mielestä oli ennenai-
21539: muksia koskevia toimenpidesuosituksia, jotka             kaista ryhtyä valmistelemaan lainsäädäntöä en-
21540: työryhmän mielestä tuli ottaa öljyalan vakioehto-        nen kuin nähdään, miten sopimusehdot kehitty-
21541: jen vastaisessa tarkistustyössä huomioon. Näitä          vät.
21542: olivat mm. yhteistoimintasopimusten voimassa-                Kysymyksen perusteluissa on todettu, että
21543: oloaikaa ja irtisanomista sekä osapuolten keski-         huoltoasemakauppiaita koskevassa sopimusjärjes-
21544: näisiä lojaliteettivelvoitteita koskevat ehdot. Öl-      telmässä keskeisissä kysymyksissä mikään ei olisi
21545: jyalan Keskusliitto ilmoitti kauppa- ja teollisuus-      rakenteellisesti muuttunut ja että tilanne olisi
21546: ministeriölle antamassaan lausunnossa, että seu-         varsin pitkälle sama kuin mistä aikoinaan aloitet-
21547: rantatyöryhmän suosittamat muutokset sopimus-            tiin. Öljyalan Keskusliitto on kuitenkin ministe-
21548: ehtoihin ovat suurimmalta osaltaan sellaisinaan          riölle toimittamassaan lausunnossa ilmoittanut,
21549: tarkoituksenmukaisia ja toteutettavissa. Keskus-         että vuonna 1984 annettujen muutossuositusten
21550: liitto laati suositusten pohjalta yhteistoimintaso-      mukaiset tarkistukset on toteutettu kaikissa sen
21551: pimusten eräiden vakioehtojen tarkistamista tar-         huoltoasematoimintaa harjoittavissa jäsenyhtiöis-
21552: koittavan muistion, joka saatettiin jäsenyhtiöiden       sä. Vakiosopimusten tarkistaminen on kohdistu-
21553: tietoon suosituksin, että tarkistukset tulisi toteut-    nut mm. seuraaviin keskeisiin lausekkeisiin:
21554: taa kiireellisessä järjestyksessä. Öljyalan Keskuslii-       - yhteistoimintasopimuksen kattavuus ja tar-
21555: ton huoltoasematoimintaa harjoittavat jäsenyh-           koitus
21556: tiöt puolestaan ilmoittivat tulevansa ensi tilassa           - liiketoiminnan luonne
21557: tarkistamaan omat yhteistoimintasopimusten va-               - tuotteiden hankinta ja toimitusesteen vai-
21558: kiolausekkeet ottaen tällöin huomioon uudet              kutus
21559: periaatteet ja suositukset.                                  - sopimuksen voimassaoloaika, irtisanomi-
21560:    Yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä jätti marras-        nen ja päättyminen
21561: kuussa 1984 loppuraporttinsa kauppa- ja teolli-                 sopimuksen purkaminen
21562: suusministeriölle. Työryhmän mielestä ministeri-                käyttökorvauksen tarkistamisedellytykset
21563: ölle tullut palaute työryhmän laatimiin erillissel-             sopimuksen siirto
21564: vityksiin sopimusehtojen muutossuosituksineen                    sopimuksen päättyminen eläkeiän saavutta-
21565: viittasi siihen, että valmiutta sopimusehtojen           misen myötä
21566:                                       1985 vp.        KK n:o 346                                       5
21567: 
21568:         riitojen ratkaiseminen ja oikeuspaikka        mukaan tällainen sopimus tehdään yleisimmin
21569:         sopimuksiin liittyvät vuokrausjärjestelyt,    viideksi vuodeksi. Tällöin molemminpuolinen
21570: erityisehdot sopimuksen irtisanomiseksi (ns.          irtisanomisaika on 6 kuukautta. Ensimmäisen
21571: omistajakauppiaan taholta)                            sopimuskauden kuluttua sopimus jatkuu nor-
21572:     - vahingonkorvaukset sekä saatavien eräänty-      maalisti kolmivuotiskausittain. Sopimuksen oltua
21573: minen sopimuksen päättyessä                           voimassa 10 vuotta liikkeenharjoittaja on kuiten-
21574:     - kaluston lunastusvelvoite sopimuksen päät-      kin milloin tahansa oikeutettu irtisanomaan sopi-
21575: tyessä.                                               muksen yleensä 1-2 vuoden kuluttua irtisano-
21576:     Tehtyjen tarkistusten perusteella huoltoasema-    misesta.
21577: kauppiaiden aseman po. sopimussuhteissa voi-             Ostovelvoite nykyisissä sopimuksissa on rajattu
21578: daan olennaisesti katsoa kohentuneen. Uudet           koskemaan vain ao. öljy-yhtiön omia öljytuottei-
21579: sopimusehdot on neuvoteltu öljy-yhtiöiden ja ao.      ta sekä muita yhtiökohtaisia merkkituotteita.
21580: kaupparyhmittymää edustavien kauppiasyhdis-           Muiden tuotteiden osalta kauppiaan osto-oikeut-
21581: tysten välisissä neuvotteluissa. Finnoil Oy:n pii-    ta ei uusissa sopimuksissa ole rajattu enemmälti
21582: rissä neuvottelut on kuitenkin, erityisen kaup-       kuin että hänen tulee käyttää yhtiötä tai sen
21583: piasyhdistyksen puuttuessa, käyty suoraan ao.         osoittamaa yritystä hankintalähteenä, mikäli ao.
21584: kauppiaiden kanssa. Esimerkiksi Oy Esso Ab:n ja       myyjän toimitusehdot ovat valtakunnallisesti kil-
21585: Esso Dealer ry:n välillä neuvottelut uusista sopi-    pailukykyiset. Ostosidonnaisuutta on siten 1980-
21586: muksista päättyivät kesäkuussa 1985, jolloin yh-      luvulla rajoitettu.
21587: tiö ja Esso Dealer ry:n hallitus hyväksyivät uudet       Uusittujen sopimusten puitteissa öljy-yhtiö on
21588: erilliset vakiosopimusehdot ns. vuokra- ja omista-    kauppiaan luopuessa huoltoasematoiminnasta
21589: jakauppiaita varten. Yhtiö ja dealeryhdistyksen       velvollinen kauppiaan niin halutessa ostamaan
21590: hallitus laativat uusista sopimusehdoista yhteisen    käyttökelpoiset, huoltoaseman toiminnalle tar-
21591: tiedotteen, jossa todettiin molempien osapuolten      koituksenmukaiset laitteet ja kaluston sekä asia-
21592: olevan tyytyväisiä neuvotteluissa saavutettuun yh-    kaskannan tarpeet ja aseman liikevaihdon huo-
21593: teiseen ratkaisuun.                                   mioon ottaen myyntikelpoisen, öljy-yhtiöltä tai
21594:     Kysymyksen perusteluissa esitettyjen näkökoh-     sen osoittamista hankintalähteistä ostetun
21595: tien osalta todettakoon lisäksi seuraavaa:            varaston. Kauppahinta määräytyy käyvän arvon
21596:     Sopimusaikoja on viime vuosina yleisesti vuok-    mukaan. Omistajakauppiaalla on puolestaan so-
21597: rakauppiaiden osalta pidennetty - useimmissa          pimuksen lakatessa useimmissa tapauksissa oi-
21598: yhtiöissä vuokrakauppiassopimus jatkuu vuoden         keus lunastaa itselleen maanalaiset säiliöt putkis-
21599: kestävän koeajan jälkeen kolme vuotta kerral-         toineen sekä mittarijalustat.
21600: laan. Toisaalta on vuokra- ja omistajakauppiasso-        On luonnollista, että olosuhteiden muuttuessa
21601: pimusten kestoaikoja lähennetty toisiinsa viimek-     myös taloudelliset ehdot, esimerkiksi alennusten
21602: si mainittujen sopimuskautta vastaavasti lyhen-       suuruus tai käyttökorvauksen määrä saattavat
21603:  täen. Omistajakauppiassopimukset tehdään ny-         vuosien kuluessa muuttua. Yhtiön puolelta to-
21604: kyään yleisimmin aluksi viideksi vuodeksi, sopi-      teutettavien muutosten edellytykset ja määrä on
21605: muksen jatkuessa tämän jälkeen yleensä joko           kuitenkin sopimuksessa tarkoin rajattu. On myös
21606:  kolmi- tai viisivuotiskausittain.                    huomattava, että huoltoasemakauppiaan mah-
21607:      Öljy-yhtiön oikeus sopimuksen irtisanomiseen     dollisuudet vaikuttaa taloudellisiin kysymyksiin
21608:  on uusissa sopimuksissa rajattu tapauksiin, joissa   ovat olennaisesti muuttuneet, kun kauppiaat
21609:  irtisanomiseen on pätevä syy. Vuokrakauppias on      nykyään - hintasäännöstelyn tältä osin päätyttyä
21610:  sen sijaan oikeutettu kesken sopimuskauttakin        kesällä 1984 - voivat itse määritellä oman
21611:  irtisanomaan sopimuksen päättymään 3 kuukau-         marginaaliosa paitsi palvelujen ja tarvikkeiden
21612:  den irtisanomisajalla, mikäli katsoo edellytyksen-   osalta myös moottoripolttonesteiden kaupassa.
21613:  sä menestyksekkäälle huoltoasematoiminnalle             Komissiovarastojen käyttöönotto liittyy huolto-
21614:  olennaisessa määrin puuttuvan. Myös irtisano-        asemakauppiaiden kesästä 1984 lukien Suomen
21615:  misaikaa koskevia lausekkeita on viime vuosina       Bensiinikauppiaiden Liiton suositusten pohjalta
21616:  tarkistettu. Niinpä vuokrakauppiaita koskevissa      toteuttamaan kaneUinomaiseen moottoripoltto-
21617:  sopimuksissa irtisanomisaika yhtiön taholta on 6     nesteiden hinnoittelupolitiikkaan. Huoltamoyrit-
21618:  kuukautta, mutta kauppiaan toimesta tapahtu-         täjien ryhtyminen kaneUinomaiseen hinnoitte-
21619:  van irtisanomisen yhteydessä vain 3 kuukautta.       luun asetti öljyn markkinointiyhtiöt keskenään
21620:      Omistajakauppiassopimusten osalta esimerkik-     eriarvoiseen asemaan, koska yhden kotimaisen
21621:  si Oy Esso Ab:n uusien vakioehtosopimusten           markkinointiyhtiön huoltamoverkko on pääasia!-
21622: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 346
21623: 
21624: lisesti yhtiön omassa hallinnassa palkattujen esi-     käsiteltäväksi tai oikeustoimilain 36 §:ään vedo-
21625: miesten hoitamana. Tässä tilanteessa muut mark-        ten tuomioistuimen käsiteltäväksi.
21626: kinointiyhJi(k- joutuivat harkitsemaan ja eräät           Erityisen huoltoasemakauppiassopimuksiin vai-
21627: osittain toteuttamaankin yhteistoimintasopimuk-        kuttavan lainsäädännön tarpeellisuutta meillä
21628: sia, joiden nojalla moottoripolttonesteet myy-         harkittaessa on otettava huomioon edellä selos-
21629: dään kaupintasopimu]<sella eli ns. komissiokaup-       tettu, alalla tapahtunut kehitys. Samalla on huo-
21630: pana huoltoaseman muun toiminnan tapahtuessa           mattava, että lakiin otettavin yksityiskohtaisin
21631: yrittäjän omaan lukuun. Vaikuttava tekijä kau-         säännöksin tapahtuva sääntely olisi omiaan jäy-
21632: pintasopimusten syntymiselle on lisäksi ollut          kistämään sopimussuhteita ja saattaisi aiheuttaa
21633: huoltoasematoiminnan edellyttämän yrittäjän            haittoja molemmille osapuolille. Jos laki muo-
21634: pääomatarpeen helpottaminen, koska pohtones-           dostuisi öljy-yhtiöiden kannalta kohtuuttoman
21635: tevarastot nykyisin sitov:j.t runsaasti pääomaa.       yksipuoliseksi, todennäköinen vaihtoehto saattai-
21636:                                                        si olla yhtiön huoltoasemien ottaminen omaan
21637:   Kaupintasopimukset ovat ainakin toistaiseksi
21638:                                                        hallintaan sitä mukaa kuin sopimukset erääntyvät
21639: harvinaisia (huoltoasematoiminnassa kahdessa
21640:                                                        uusittaviksi.
21641: yhtiössä ja dieselöljyn myynnissä lisäksi yhdessä
21642:                                                           Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee edelleen
21643: yhtiössä) ja niitä on käytännössä tehty vain yrittä-
21644:                                                        jatkamaan yhteydenpitoa eri osapuoliin öljyalan
21645: jänvaihdosten yhteydessä. Huoltoasemakauppiai-
21646:                                                        sopimuskäytännön seuraamiseksi ja sopimusehto-
21647: ta ei ole voimassa olevan sopimuksen puitteissa
21648:                                                        jen tarkistamiseksi mahdollisia uusia tarpeita vas-
21649: painostettu siirtymään komissiojärjestelmään.
21650:                                                        taaviksi. Seurantansa tulosten perusteella minis-
21651:   Kauppiaalla on sopimussuhteen kestäessä              teriö tulee myöhemmin uudelleen arvioimaan
21652: mahdollisuus saattaa mahdollinen sopimusriitao-        yrittäjänsuojasäännöstön kehittämisen tarpeelli-
21653: sa Keskuskauppakamarin sopimuslautakunnan              suutta.
21654: 
21655:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta :1985
21656:                                        i
21657: 
21658: 
21659:                                                                                 Ministeri jermu Laine
21660:                                       1985 vp. -      KK n:o 346                                      7
21661: 
21662: 
21663: 
21664: 
21665:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21666: 
21667:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dationer tili förändringar av avtalsvillkor tydde
21668: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        på att det finns en beredskap att göra avtalsvill-
21669: den 11 oktober 1985 tili vederbörande medlem          koren skäligare genom näringslivets interna åt-
21670: av statsrådet översänt avskrift av följande av        gärder.
21671: riksdagsman Tuomaala m.fl. undertecknade                 1 anslutning tili sin slutrapport inlämnade
21672: spörsmål nr 346:                                      arbetsgruppen en särskild promemoria. 1 slutrap-
21673:                                                       porten och i nämnda promemoria konstaterades
21674:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       bl.a.
21675:        för stiftandet av en särskild lag om före-
21676:        tagarskydd för servicestationsbranschen?          - att det inom näringslivets olika sektorer
21677:                                                       och i synnerhet inom oljebranschen skett en
21678:                                                       avsevärd positiv utveckling beträffande ifrågava-
21679:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt       rande avtalsvillkor,
21680: anföra följande:
21681:                                                          - att avtalsvillkoren inte längre innehåller
21682:    Den av handels- och industriministeriet i slutet   sådana punkter, som på grund av sin karaktär
21683: av år 1982 tilisatta uppföljningsarbetsgruppen för    skulle förutsätta lagstiftning, utan att alla de i
21684: företagarskydd har bl.a. utrett oljebolagens och      promemorian beskrivna problemen som ansluter
21685: bensinhandlarnas inbördes relationer. 1 sin speci-    sig tili småföretagarnas situation kan lösas genom
21686: alutredning beträffande oljebranschen framlade        en sådan revidering av avtalsvilikoren som pågår
21687: uppföljningsarbetsgruppen en del sådana indivi-       inom ett flertal branscher, samt
21688: duella åtgärdsrekommendationer för standardav-           - att största delen av småföretagarnas pro-
21689: tal som enligt arbetsgruppens uppfattning borde       blem hänför sig tili ekonomiska faktorer och
21690: beaktas vid en kommande revidering av oljebran-       verksamhetens ekonomiska förutsättningar, vilka
21691: schens standardvillkor. Rekommendationerna            inte kan åtgärdas genom lagstiftning om avtals-
21692: gällde bl.a. samarbetsavtalens giltighetstider och    förhållanden.
21693: uppsägning samt parternas inbördes lojalitets-           Arbetsgruppen anser det således vara förhastat
21694: förpliktelser. 1 sitt utlåtande tili handels- och     att börja förbereda en lagstiftning innan man ser
21695: industriministeriet meddelade Oljebranschens          hur avtalsvillkoren utvecklas.
21696: Centralförbund att uppföljningsarbetsgruppens            1 spörsmålets motivering konstateras att de
21697: rekommendationer beträffande förändringar i av-       centrala frågorna i det avtalssystem som gäller
21698: talsvilikoren tili största delen var ändamålsenliga   servicestationsinnehavare inte undergått några
21699: och realiserbara som sådana. På basis av rekom-       strukturella förändringar, och att situationen i
21700: mendationerna gjorde centralförbundet upp en          stort sett motsvarar den man på sin tid utgick
21701: promemoria angående revideringen av vissa stan-
21702:                                                       ifrån. 1 sitt utlåtande tili ministeriet har Olje-
21703: dardvillkor. Promemorian tillställdes medlems-        branschens Centralförbund dock meddelat att
21704: bolagen med en rekommendation om att revide-          alla de medlemsbolag som idkar servicestations-
21705: ringarna borde genomföras i brådskande ord-           verksamhet genomfört revideringar i enlighet
21706: ning. Oljebranschens Centralförbunds medlems-         med de år 1984 givna ändringsrekommendatio-
21707: bolag som idkar servicestationsverksamhet med-
21708:                                                       nerna. Revideringen av standardavtalen gäller
21709: delade å sin sida att de med det snaraste skulle      bl.a. följande centrala klausuler:
21710: revidera standardklausulerna i sina egna samar-
21711: betsavtal och därvid beakta de nya principerna           - samarbetsavtalets räckvidd och syfte
21712: och rekommendationerna.                                  - affärsverksamhetens art
21713:     1 november 1984 inlämnade uppföljningsar-            - produktanskaffning och inverkan av leve-
21714: betsgruppen för företagarskydd sin slutrapport        ransförhinder
21715: tili handels- och industriministeriet. Arbetsgrup-       - avtalets giltighetstid, uppsägning och upp-
21716: pen ansåg att den respons ministeriet fått på         hörande
21717: arbetsgruppens särutredningar med rekommen-              - hävning av avtalet
21718: 8                                       1985 vp. -      KK n:o 346
21719: 
21720:     - förutsättningar för revidering av brukser-        reviderats under de senaste åren. 1 avtal som
21721: sättningarna                                            berör icke-självägande handlare är uppsägningsti-
21722:     - överlåtelse av avtal                              den för bolagets vidkommande 6 månader, me-
21723:     - upphörande av avtal tili följd av uppnådd         dan den för bensinhandlarens vidkommande är
21724: pensionsålder                                           endast 3 månader. Enligt t.ex. Oy Esso Ab:s nya
21725:     - lösning av tvister och rättsforum                 standardavtal ingås avtal med självägande hand-
21726:     - tili avtalen hänförliga hyresarrangemang,         lare i allmänhet för fem år. 1 dessa fall är den
21727: specialvilikor för uppsägning av avtalet (från          ömsesidiga uppsägningstiden 6 månader. Efter
21728: sådan företagares sida som är ägare)                    den första avtalsperiodens utgång fortgår avtalet
21729:     - skadeersättningar samt fordringars förfal-        normalt i tre års perioder. När avtalet varit i kraft
21730: lande tili betalning vid avtalets upphörande            10 år har affärsidkaren dock rätt att uppsäga
21731:     - inlösning av inventarier vid avtalets upphö-      avtalet när som helst, i alimänhet så att avtalet
21732: rande.                                                  upphör 1-2 år efter uppsägningen.
21733:    Servicestationsföretagarnas situation kan anses          1 de nya avtalen har köpförpliktelsen begrän-
21734: ha förbättrats avsevärt genom de revideringar           sats till att endast omfatta respektive oljebolags
21735: som gjorts. De nya avtalsvillkoren är ett resultat      egna oljeprodukter och andra märkesprodukter
21736: av förhandlingar melian oljebolagen och dealer-         som hänför sig till bolaget. Beträffande övriga
21737: föreningarna som representerar respektive han-          produkter har handlarens köprätt i de nya avta-
21738: delsgrupperingar. lnom Finnoil Oy:s krets har           len endast begränsats sålunda, att han bör använ-
21739: förhandlingarna dock i avsaknad av en särskild          da bolaget eller av bolaget anvisat företag som
21740: dealerförening förts direkt med respektive ben-         inköpskälla, om ifrågavarande försäljares leve-
21741: sinhandlare. Förhandlingarna mellan Oy Esso Ab          ransvillkor är nationelit konkurrenskraftiga. På
21742: och Esso Dealer ry beträffande de nya avtalen           1980-talet har köpbundenheten således begrän-
21743: avslutades i juni 1985, då bolaget och Esso             sats.
21744: Dealer ry:s styrelse godkände nya, separata stan-           När handlaren avstår från servicestationsverk-
21745: dardavtalsvillkor för s.k. självägande och icke-        samheten och om han så önskar är oljebolaget
21746: självägande företagare. Bolaget och dealerföre-         inom ramen för de reviderade avtalen skyldigt att
21747: ningens styrelse tillkännagav med anledning av          köpa brukbara anordningar och inventarier som
21748: de nya avtalsvillkoren att båda parter var tillfreds    lämpar sig för servicestationsverksamheten samt
21749: med den gemensamma lösning som uppnåtts                 sådant lager, som inköpts från oljebolaget eller
21750: genom förhandlingarna.                                  från av detta anvisad inköpskälla, och som med
21751:    Beträffande de synpunkter som framlagts i            beaktande av kundkretsens behov och stationens
21752: spörsmålets motiveringar kan ytterligare konsta-        omsättning är säljbart. Köpesumman bestäms
21753: teras följande:                                         enligt gängse värde. Självägande bensinhandlare
21754:    Under de senaste åren har avtalstiderna all-         har å sin sida i allmänhet rätt att vid avtalets
21755: mänt förlängts för icke-självägande bensinhand-         upphörande inlösa underjordiska cisterner med
21756: lare - i de flesta bolag fortlöper hyresavtalet i       rörnät samt mätarsocklar.
21757: tre år åt gången efter en ett års pvövotid. Å               Det är naturligt att ändrade förhålianden un-
21758: andra sidan har avtalsperioden för självägande          der årens lopp kan medföra förändringar i de
21759: handlare i motsvarande grad förkortats, och där-        ekonomiska villkoren. Rabatternas eller brukser-
21760: igenom har båda avtalstypernas giltighetstider i        sättningens storlek kan t.ex. förändras under
21761: viss mån förenhetligats. Avtal med bensinhand-          årens lopp. Förutsättningarna för och omfånget
21762: lare som själv äger fastigheten görs numera oftast      av de ändringar som bolaget kan genomföra är
21763: till en början för fem år. Därefter fortgår avtalet i   dock noggrant begränsade i avtalet. Det bör även
21764: allmänhet i antingen tre- eller femårs perioder.        noteras att handlarens möjligheter att inverka på
21765:    1 de nya avtalen har oljebolagens rätt att           de ekonomiska faktorerna avsevärt förändrats,
21766: uppsäga avtalet begränsats tili sådana fall, där        emedan bensinhandlarna numera sedan prisreg-
21767: giltig grund för uppsägningen föreligger. En            leringen upphört att gälla från och med somma-
21768: icke-självägande handlare har däremot rätt att          ren 1984 själva kan fastställa sin egen marginal
21769: uppsäga avtalet även under avtalsperiodens lopp         såväl för service och förnödenheter som vid
21770: med 3 månaders uppsägningstid, om han anser             försäljning av motorbränsle.
21771: sig i väsentlig grad sakna förutsättningar för             lbruktagandet av kommissionslager hänför sig
21772: framgångsrik servicestationsverksamhet. Klau-           till den kartelimässiga prispolitik beträffande
21773: sulerna beträffande uppsägningstider har också          motorbränsle som sedan sommaren 1984 tilläm-
21774:                                       1985 vp. -     KK n:o 346                                       9
21775: 
21776: pats på basis av Finlands Bensinhandlarförbunds         Under pågående avtalsförhållande har handla-
21777: rekommendationo Genom att företagarna inom           ren möjlighet att underställa sina eventuella
21778: servicestationsbranschen började tiliämpa en kar-    avtalstvister tili prövning vid Centralhandelskarn-
21779: tellmässig prissättning försattes de bolag som       marens avtalsnämnd eller tili behandling i dom-
21780: marknadsför olja i sinsemellan olikvärdig ställ-     stol med hänvisning tili rättshandlingslagens
21781: ning, emedan ett visst inhemskt marknadsfö-          36 §o
21782: ringsbolags servicestationsnät huvudsakligen är i
21783: bolagets egen besittning och sköts av avlönade          När behovet av en särskild lagstiftning som
21784: föreståndareo Övriga marknadsföringsbolag blev       inverkar på servicestationsavtalen övervägs, bör
21785: därför tvungna att överväga och i vissa fall även    man beakta den ovan relaterade utveckling som
21786: delvis förverkliga sarnarbetsavtal, på basen av      skett inom branscheno Sarntidigt bör man notera,
21787: vilka motorbränsle säljs genom soko kommissions-     att en reglering genom detaljerade stadganden i
21788: handel, medan servicestationens övriga verksarn-     lag skulle kunna göra avtalsförhållandena mera
21789: het sker för företagarens egen räkning Kommis-
21790:                                        0
21791:                                                      fastlåsta och medföra olägenheter för båda par-
21792: sionsavtalens tillkomst har även betingats av        tero Om lagen ur oljebolagens synvinkel skulle
21793: behovet att underlätta det kapitalbehov som          bli oskäligt ensidig, vore det sannolika alternati-
21794: servicestationsverksarnheten ger upphov tili,        vet eventuellt att bolaget skulle ta servicestatio-
21795: emedan bränslelagren binder mycket kapital nu-       nerna i sin egen besittning allt efter som avtalen
21796: förtideno                                            förfaller i stället för att förnya avtaleno
21797:    Kommissionsavtal är åtminstone tillsvidare           Handels- och industriministeriet kommer fort-
21798: sällsynta (inom servicestationsverksarnheten i två   sättningsvis att upprätthålla kontakt med olika
21799: bolag och inom försäljningen av dieselolja dess-     parter för att följa med avtalspraxis inom olje-
21800: utom i ett bolag) och i praktiken har sådana         branschen och för att revidera avtalsvilikoren så
21801: endast ingåtts i sarnband med företagarbyteo         att de motsvarar eventuella nya behov På basis
21802:                                                                                              0
21803: 
21804: 
21805: 
21806: 
21807: Man har inte inom rarnen för gällande avtal          av resultaten av sitt uppföljningsarbete kommer
21808: försökt förmå bensinhandlarna att övergå tili ett    ministeriet senare att på nytt bedöma behovet att
21809: kommissionssystemo                                   utveckla företagarskyddsstadgandenao
21810: 
21811:      Helsingfors den 8 november 1985
21812: 
21813:                                                                               Minister jermu Laine
21814: 
21815: 
21816: 
21817: 
21818: 2 4285009775
21819:                                                 1985 vp.
21820: 
21821: Kirjallinen kysymys n:o    347
21822: 
21823: 
21824: 
21825: 
21826:                                    Laaksonen ym.: Työttömyyskorvausten maksatuksessa olevien epä-
21827:                                       kohtien poistamisesta
21828: 
21829: 
21830:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21831: 
21832:   Vuoden 1985 alusta voimaan tulleessa työttö-        työttömät joutuvat edelleenkin odottamaan päi-
21833: myysturvalaissa on hyvin monia puutteita ja           värahojen maksatusta pitkiäkin aikoja.
21834: heikkouksia. Useat ammattiliittojen työttömyys-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21835: kassat ovat kokeneet suuria vaikeuksia työttö-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21836: myysturvalain toimeenpanossa. Näin on asianlai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21837: ta osa-aikatyössä ja varsinkin lyhennettyä työpäi-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21838: vää tekevien kohdalla, joiden päivärahaoikeuden
21839: määrittely on tuottanut vaikeuksia.                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21840:                                                              ryhtyä työttömyysturvalain monien epä-
21841:    Työvoimatoimistojen ja työttömyyskassojen vä-             kohtien korjaamiseksi ja ansioperusteisen
21842: linen yhteistyö ei toimi tyydyttävästi, mistä on             työttömyysturvan ns. 100 päivän rajan
21843: ollut seurauksena kassojen toiminnan vaikeutu-               poistamiseksi, ja
21844: mista ja ennen muuta maksatukset työttömille                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
21845: ovat viivästyneet kohtuuttomasti. Suurta tyyty-              työttömyyspäivärahan perusosan korotta-
21846: mättömyyttä on herättänyt lisääntynyt paperisota             miseksi ja maksatusperusteiden yksinker-
21847: ja ristiriitaiset tulkinnat, mikä osittain johtunee          taistamiseksi niin, että ne kaikissa ta-
21848: riittävän selkeiden sovellutusohjeiden puuttumi-             pauksissa maksetaan viivytyksittä työttö-
21849: sesta. On kohtuutonta, että useissa tapauksissa              mille?
21850: 
21851:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985
21852: 
21853:          Timo Laaksonen                  Osmo Vepsäläinen               Esko Helle
21854:          Juhani Vähäkangas               Heli Astala                    Inger Hirvelä
21855:          Arvo Kemppainen                 Mikko Kuoppa                   Esko-] uhani Tennilä
21856:          Vappu Säilynoja                 Marjatta Stenius-Kaukonen      Niilo Koskenniemi
21857:          Ensio Laine                     Lauha Männistö                 Irma Rosnell
21858:          Ulla-Leena Alppi                Marja-Liisa Salminen           Terho Pursiainen
21859:          Matti Kautto                    Kari Rajamäki                  Kati Peltola
21860:                                          Pekka Leppänen
21861: 
21862: 
21863: 
21864: 
21865: 428501018E
21866: 2                                    1985 vp. -       KK n:o   347
21867: 
21868: 
21869: 
21870: 
21871:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21872: 
21873:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         sa maksuaikataulussa eräitä poikkeustapauksia lu-
21874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kuun ottamatta. Maksuaikaa arvioitaessa on otet-
21875: olette 15 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-         tava huomioon, että asetuksen mukaan työttö-
21876: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       myyspäiväraha osa-aika- ja sivutyötapauksissa voi-
21877: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        daan maksaa vain kerran kuukaudessa jälkikä-
21878: Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      teen.
21879: myksestä n:o 347:                                         Työttömyysturvauudistuksen yhteydessä siirret-
21880:                                                        tiin työttömyysturvan työvoimapolitiikkaan liitty-
21881:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vien asioiden ylin johto, valvonta ja kehittämi-
21882:        ryhtyä työttömyysturvalain monien epä-          nen työvoimaministeriön hallinnonalalle. Työttö-
21883:        kohtien korjaamiseksi ja ansiopetusteisen       myysturvan toimeentuloturvaan liittyvien asioi-
21884:        työttömyysturvan ns. 100 päivän rajan           den johto, valvonta ja kehittäminen kuuluu
21885:        poistamiseksi, ja                               sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja ter-
21886:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      veysministeriö antoi työttömyysturvan voimaan-
21887:        työttömyyspäivärahan perusosan korotta-         tuloa koskevat ohjeet toimeentuloturvan osalta
21888:        miseksi ja maksatusperusteiden yksinker-        hyvissä ajoin ennen työttömyysturvauudistuksen
21889:        taistamiseksi niin, että ne kaikissa ta-        voimaantuloa eli 15 päivänä marraskuuta 1984.
21890:        pauksissa maksetaan viivytyksittä työttö-       Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö on
21891:        mille?                                          kuluvan vuoden alkupuolella täydentänyt ohjeita
21892:                                                        työttömyysturvan keskeisistä kohdista kuten esi-
21893:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       merkiksi palkan määrittelystä ja osa-aikatyötä
21894: ti seuraavaa:                                          koskevista asioista.
21895:    Vuoden 1985 alusta voimaan tulleen työttö-             Työttömyysturvalain 25 §:n mukaan, jos maan
21896: myysturvauudistuksen keskeisten säädösten anta-        yleinen palkkataso olennaisesti muuttuu, asetuk-
21897: misen ja voimaantulon välinen aika jäi varsin          sella on tarkistettava lain 14 §:n 3 ja 4 momentis-
21898: lyhyeksi, koska etuuksien parannukset haluttiin        sa, 21 §:n 2 momentissa sekä 22 ja 24 §:ssä
21899: saada mahdollisimman nopeasti voimaan uudis-           säädetyt markkamäärät palkkatason muutosta
21900: tuksen ollessa jo muutenkin lykkääntynyt. Näin         vastaavassa suhteessa.
21901: ollen uuden työttömyysturvajärjestelmän toi-              Koska laissa tarkoitettua palkkatason muutosta
21902: meenpanon valmisteluun jäi hyvin lyhyt aika.           voidaan seurata toteutuneella palkkatason muu-
21903: Tämän vuoksi työttömyyspäivärahojen maksami-           toksella ja koska inflaation odotetaan hidastuvan
21904: sen alkuvaiheessa tapahtui viivästymistä, mutta        noin 4 prosenttiin vuodessa, työttömyysturvalais-
21905: tilanne korjaantui yleisesti ottaen nopeasti. Työt-    sa tarkoitettuja markkamääriä tullaan tarkista-
21906: tömyyskassoissa alkuajan ruuhkautumisen ai-            maan vuosittain palkkatasossa edellisenä kalente-
21907: heuttivat etuuksien parannukseen liittyneet tek-       rivuotena todetun muutoksen suhteessa, mikäli
21908: niset seikat kuten päivärahojen suhteuttaminen         muutos on ollut olennainen. Jotta korotukset
21909: työttömän työssäoloaikaiseen ansiotasoon, työttö-      eivät kasaantuisi, olennainen on tässä yhteydessä
21910: myyspäivärahojen veronalaiseksi saattamiseen ja        tulkittava lievästi. Sopivana on pidettävä palkka-
21911: maksatuksen nopeuttamiseen liittynyt päiväraho-        tason 5 prosentin nousua.
21912: jen maksatuksen siirtäminen atk:lle. Työttömyys-          Hallitus tekee vuoden 1986 aikana lain edellyt-
21913: kassoibio tulleet päivärahahakemukset olivat           tämät tarkistukset etuuksien tasoon.
21914: aluksi puutteellisia erityisesti ansiotasotietojen        Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii parhaillaan
21915: osalta, jolloin jouduttiin sekä jäseniltä itseltään    eri osapuolten kanssa työttömyysturvalainsäädän-
21916: että heidän työnantajiltaan pyytämään lisäselvi-       nön muutostarpeita. Tämän lisäksi työttömyys-
21917: tyksiä.                                                turvan tarveharkintatoimikunnassa selvitetään
21918:    Sosiaali- ja terveysministeriön työttömyyskas-      työttömyysturvan tarveharkinnan tatpeellisuus ja
21919: sailta saaman tiedon mukaan tämänhetkiset päi-         kehittämistarpeet. Toimikunnan määräaika päät-
21920: värahahakemukset ovat kahden viikon mukaises-          tyy vuoden 1985 lopussa.
21921:                                      1985 vp. -      KK n:o   347                                     3
21922: 
21923:    Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityksiin     tarveharkinnan vaikutuksia, osa-aikaisten työnte-
21924: työttömyysturvaa koskeviksi laeiksi edellytettiin,    kijöiden työttömyysturvaa sekä koko työttömyys-
21925: että hallitus kahden vuoden kuluessa lakien voi-      turvan ja sen hallinnon kustannuksia. Lisäksi
21926: maantulosta antaa selonteon niiden sosiaali- ja       hallituksen tulee antaa lakien tarkoituksen toteu-
21927: työvoimapoliittisista vaikutuksista sekä toimeen-     tumisen kannalta tarpeelliset muutosehdotukset.
21928: panosta. Selonteossa edellytetään selvitettävän
21929: 
21930:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985
21931: 
21932:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
21933: 4                                     1985 vp. -       KK n:o    347
21934: 
21935: 
21936: 
21937: 
21938:                                 Till Riksdagens Herr Talman
21939: 
21940:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            medlemmarna själva och deras arbetsgivare om
21941: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ytterligare u tredning.
21942: den 15 oktober 1985 till vederbörande medlem               Enligt utgifter som social- och- hälsovårdsmi-
21943: av statsrådet översänt avskrift av följande av          nisteriet fått från arbetslöshetskassorna följer an-
21944: riksdagsman Laaksonen m.fl. undertecknade               sökningarna om dagpenning nu ett två veckors
21945: spörsmål nr 34 7:                                       utbetalningsschema med undantag av några spe-
21946:                                                         cialfall. Då man bedömer betalningstiden bör
21947:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        man ta i beaktande att arbetslöshetsdagpen-
21948:         för att avlägsna de många missförhållan-        ningen i deltids- och bisysslefall enligt förord-
21949:         dena i lagen om utkomstskydd för arbets-        ningen betalas endast en gång per månad i
21950:         lösa och för att slopa den s.k. 700 dagars      efterskott.
21951:         gränsen för det utkomstskydd som avvägs            I samband med reformen av utkomstskydd för
21952:         enligt förtjänst, och                           arbetslösa överfördes den högsta ledningen över-
21953:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          vakningen och utvecklandet av utkomstskyddets
21954:         att    höja arbetslöshetsdagpenningens          arbetskraftspolitiska frågor på arbetskraftsminis-
21955:         grunddel och för att förenkla betalnings-       teriet. Ledningen, övervakningen och utvecklan-
21956:         grunderna så att de alltid betalas utan         det av frågor som gäller själva utkomstskyddet
21957:         dröjsmål till de arbetslösa?                    hör till social- och hälsovårdsministeriet. Social-
21958:                                                         och hälsovårdsministeriet gav direktiv om ut-
21959:                                                         komstskyddets ikraftträdande i god tid innan
21960:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         reformen av utkomstskyddet för arbetslösa trädde
21961: anföra följande:                                        i kraft, dvs. den 15 november 1984. Efter detta
21962:     Tidsperioden från det att de centrala föreskrif-    har social- och hälsovårdsministeriet i början av
21963: terna i reformen av utkomstskyddet för arbets-          innevarande år kompletterat de direktiv som
21964: lösa, som trädde i kraft vid ingången av år 1985,       gäller centrala delar av utkomstskyddet för ar-
21965: utfärdades tills det att de trädde i kraft blev         betslösa, såsom t.ex. definiering av lön samt
21966: mycket kort, emedan man ville att förmånsför-           frågor som gäller deltidsarbete.
21967: bättringarna skulle träda i kraft så fort som              Om den allmänna lönenivån i landet väsent-
21968: möjligt då reformen redan för övrigt hade blivit        ligt förändras, skall enligt 25 § i lagen om
21969: fördröjd. Sålunda blev det mycket kort tid över         utkomstskydd för arbetslösa de i 14 § 3 och 4
21970: till att förbereda tillämpningen av det nya ut-         mom., 21 § 2 mom. samt 22 och 24 §§ stadgade
21971: komstskyddssystemet. Därför fördröjdes utbetal-         markbeloppen genom förordning justeras högst i
21972: ningen av arbetslöshetsdagpenningen i början,           motsvarighet till förändringen i lönenivån.
21973: men situationen förbättrades på det hela taget             Eftersom man kan följa med den i lagen
21974: snabbt. Anhopningen av ansökningar i arbetslös-         avsedda förändringen i lönenivån med hjälp av
21975: hetskassorna under den första tiden förorsakades        de förändringar som skett i lönenivån och efter-
21976: av tekniska faktorer som var förknippade med            som inflationen beräknas gå ned till 4 procent
21977: förmånsförbättringarna, såsom avvägningen av            per år, kommer de markbelopp som avses i lagen
21978: dagpenningen enligt den förtjänstnivå som den           om utkomstskydd för arbetslösa att justeras årli-
21979: arbetslöse hade då han eller hon arbetade, be-          gen i enlighet med den förändring som inträffat i
21980: skattningen av arbetslöshetsdagpenningen och            lönenivån under föregående kalenderår om
21981: överföringen av dagpenningens utbetalning till          förändringen har varit väsentlig. För att förhöj-
21982: adb i avsikt att göra den snabbare. De ansök-           ningarna inte skall anhopas måste ordet "väsent-
21983: ningar om dagpenning som inlämnades till ar-            lig" i detta sammanhang toikas milt. En 5
21984: betslöshetskassorna var i början bristfälliga, i        procents höjning av lönenivån kan anses lämplig.
21985: synnerhet beträffande uppgifter om förtjänstni-            Regeringen skall år 1986 justera förmånernas
21986: vån, och man var då tvungen att be både                 nivå på det sätt som förutsetts av lagen.
21987:                                    1985 vp. -      KK n:o    347                                      5
21988: 
21989:    Social- och hälsovårdsministeriet undersöker     lösa förutsattes att regeringen sedan två år förflu-
21990: som bäst tillsammans med olika parter behoven       tit från lagarnas ikraftträdande avger en redogö-
21991: av förändringar i lagstiftningen om utkomst-        relse för deras social- och arbetskraftspolitiska
21992: skydd för arbetslösa. 1 kommissionen för behovs-    verkningar samt verkställighet. Det förutsätts att
21993: prövning i anslutning tili arbetslösas utkomst-     redogörelsen klargör för behovsprövningens verk-
21994: skydd utreds dessutom nödvändigheten av och         ningar, utkomstskyddet för deltidsanstälida ar-
21995: behoven att utveckla behovsprövningen av ut-        betstagare och för arbetslösa och för kostnader för
21996: komstskyddet för arbetslösa. Kommissionens          hela utkomstskyddet samt dess förvaltning. Dess-
21997: tidsfrist utlöper i slutet av detta år.             utom bör regeringen avlåta propositioner angå-
21998:    1 riksdagens svar på regeringens proposition     ende sådana ändringar som behövs med tanke på
21999: med förslag tili lag om utkomstskydd för arbets-    lagarnas syfte.
22000: 
22001:     Helsingfors den 14 november 1985
22002: 
22003:                                                                            Minister Matti Puhakka
22004:                         1
22005:                     1
22006:                     1
22007:                 1
22008:                 1
22009:             1
22010:             1
22011:         1
22012:         1
22013:     1
22014:     1
22015: 1
22016: 1
22017:                                                1985 vp.
22018: 
22019: Kirjallinen kysymys n:o 348
22020: 
22021: 
22022: 
22023: 
22024:                                   Kortesalmi ym.: Kansaneläkkeen lapsikorotuksen ikärajan nostami-
22025:                                     sesta
22026: 
22027: 
22028:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22029: 
22030:    Työeläkettä saavan ja kansaneläkettä saavan        täisi olla samassa tasossa kuin työeläkkeensaajan
22031: lapsikorotuksen ikäraja on erilainen. Työeläkelain    lapsikorotus eli että sekin tulisi nostaa 18 ikävuo-
22032: mukaan ''jos vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työt-      teen.
22033: tömyyseläkkeensaaja on syntynyt ennen vuotta             Kun lapsikorotuksen ikärajan korotus kansan-
22034: 1939 ja jos hänellä tai hänen puolisollaan on         eläkkeensaajille koskisi saatujen tietojen mukaan
22035: sellainen 18 vuotta nuorempi lapsi, jolla eläk-       vain varsin suppeaa osaa väestöstä, ikärajan koro-
22036: keensaajan jälkeen olisi oikeus perhe-eläkkee-        tuksen valtiontaloudellinen merkitys olisi varsin
22037: seen, lisätään eläkkeeseen lapsikorotus'', kun        vähäinen.
22038: taas kansaneläkettä saavan ''lapsikorotus makse-
22039:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22040: taan eläkkeen saajalle, jolla on huollettavana alle
22041:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22042: 16-vuotiaita lapsia''. Siis työeläkettä saavalle      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22043: maksetaan lapsikorotusta lapsesta 18 ikävuoteen       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22044: saakka, kun taas kansaneläkettä saavalle makse-
22045: taan lapsikorotusta lapsesta vain 16 ikävuoteen                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan-
22046: saakka.                                                       saneläkkeen lapsikorotuksen ikärajan nos-
22047:    Tällainen eritasaisuus on herättänyt eläkkeen-             tamiseksi 16 vuodesta 18 vuoteen eli
22048: saajissa ihmetystä, jopa paheksuntaa. Niinpä vaa-             samalle tasolle kuin on työeläkkeensaajan
22049: ditaankin, että kansaneläkkeen lapsikorotus pi-               lapsikorotus?
22050:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 198 5
22051: 
22052:                      ]. Juhani Konesalmi                       Pentti Skön
22053: 
22054: 
22055: 
22056: 
22057: 4285010221
22058: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 348
22059: 
22060: 
22061: 
22062: 
22063:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22064: 
22065:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         ta, ei sinänsä välttämättä merkitse stta, että
22066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kansaneläkelakia olisi muutettava samansuuntai-
22067: olette 15 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-         seksi. Työeläkejärjestelmässä lapsikorotuksen
22068: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       myöntäminen on hiljalleen poistumassa eläke-
22069: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.     etuuksista. Lapsikorotusta eivät eläkkeeseensä saa
22070: Juhani Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       vakuutetut, jotka ovat syntyneet 1.1.1939 jäl-
22071: sesta kysymyksestä n:o 348:                            keen. Tätä vanhemmilla ikäluokilla lapsikorotus
22072:                                                        on ollut takaamassa eläketurvan riittävyyttä. Eri-
22073:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan-        tyistä tarvetta siihen ei enää nuoremmilla ikäluo-
22074:         saneläkkeen lapsikorotuksen ikärajan nos-      killa ole.
22075:         tamiseksi 16 vuodesta 18 vuoteen eli              Sosiaalivakuutusjärjestelmässä lapsen käsitteen
22076:         samalle tasolle kuin on työeläkkeensaajan      ikärajat vaihtelevat melkoisesti. Asiaa selvitettiin
22077:         lapsikorotus?                                  siinä yhteydessä kun kartoitettiin lapsilisäjärjes-
22078:                                                        telmän muuttamistarvetta siten, että lapsilisää
22079:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       voitaisiin maksaa sen vuosineljänneksen lop-
22080: ti seuraavaa:                                          puun, jona lapsi täyttää 17 vuotta. Asiasta on
22081:    Kansaneläkelain 29 §:n mukaan, jos eläkkeen-        annettu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi
22082: saajana on huolehdittavana 16 vuotta nuorempi          lapsilisälain muuttamisesta. Muihin välittömiin
22083: lapsi, eläkkeeseen maksetaan lapsikorotus. Erää-       toimiin ei ryhdytty.
22084: nä perusteena mainitun ikärajan valinnalle on             Lapsen ikärajan määrittely on sidoksissa hyvin
22085: ollut kansaneläkelain säännös, jonka mukaan 16         moneen asiaan verotuksesta ja työttömyysturvasta
22086: vuotta täyttänyt henkilö voi saada jo itse työky-      aina opintotukeen saakka. Lapsen ikärajan käsi-
22087: vyttömyyseläkettä. Myös kansaneläkelaitoksen           tettä selvitetään parhaillaan myös perhe-eläkeko-
22088: hoitama lapsen hoitotukijärjestelmä ja yleinen         miteassa, jonka työlle asetettu määräaika päättyy
22089: perhe-eläkejärjestelmä pitää lapsena henkilöä, jo-     30.4.1986. Ennen huolellista selvitystä ongelman
22090: ka on 16 vuotta nuorempi.                              kokonaisuudesta on syytä pidättäytyä yksittäisrat-
22091:    Se seikka, että työeläkejärjestelmässä lapsikoro-   kaisuista kansaneläkejärjestelmän muuttamisen
22092: tuksen ikärajana lapsen osalta pidetään 18 vuot-       suhteen.
22093: 
22094:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1985
22095: 
22096:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
22097:                                       1985 vp. -      KK n:o 348                                        3
22098: 
22099: 
22100: 
22101: 
22102:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22103: 
22104:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nödvändigtvis att folkpensionslagen borde ändras
22105: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        i motsvarande riktning. Inom arbetspensionssys-
22106: den 15 oktober 1985 tili vederbörande medlem          temet försvinner beviljandet av barntillägg små-
22107: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ningom från pensionsförmånerna. Personet föd-
22108: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi m.fl. under-         da efter 1.1.1939 får inte barntillägg tili sin
22109: tecknade spörsmål nr 348:                             pension. Barntillägget har funnits för att tillför-
22110:                                                       säkra äldre åldersklasser ett tillräckligt pensions-
22111:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         skydd. Yngre åldersgrupper har inte längre något
22112:        att höja åldersgränsen för folkpensionens      särskilt behov av detta.
22113:        barntillägg från 16 år tili 18 år, dvs. tili      Inom socialförsäkringssystemet varierar ålders-
22114:        samma nivå som arbetspensionstagares           gränserna för begreppet barn avsevärt. Frågan var
22115:        nuvarande barntillägg?                         föremål för utredning i samband med kartlägg-
22116:                                                       ningen av behovet av att ändra barnbidragssyste-
22117:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      met, så att barnbidrag skulie betalas tili ut-
22118: anföra följande:                                      gången av det kvartal under vilket barnet fyller
22119:    Enligt folkpensionslagens 29 § utgår pen-          17 år. Rgeringen har avlåtit en proposition tili
22120: sionen med ett barntillägg, om pensionstagaren        riksdagen med förslag tili lag om ändring av
22121: drar försorg om barn, som inte har fyllt 16 år. Ett   lagen om barnbidrag. Några andra direkta åtgär-
22122: av motiven för att denna åldersgräns valts har        der har inte vidtagits.
22123: varit ett stadgande i folkpensionslagen, enligt          Faststäliandet av åldersgränsen för barn är
22124: vilket en person, som fyllt 1~. år, redan själv kan   förknippad med många faktorer, allt från be-
22125: erhålla invaliditetspension. Aven i det vårdbi-       skattning och arbetslöshetsskydd tili studiestöd.
22126: dragssystem för barn som handhas av folkpen-          För tillfället är åldersgränsen för begreppet barn
22127: sionsanstalten samt inom det allmänna familje-        under utredning även i familjepensionskommit-
22128: pensionssystemet betraktas personer, som ej har       ten. Den tidsfrist som har utsatts för kommit-
22129: fyllt 16 år, som barn.                                tens arbete utgår 30.4.1986. Det är skäl att
22130:    Det faktum att åldersgränsen för barnets vid-      avhålia sig från fristående lösningar beträffande
22131: kommande är 18 år när det gälier arbetspensions-      ändring av folkpensionssystemet innan hela pro-
22132: systemets barntillägg innebär inte i och för sig      blemet noggrant har utretts.
22133: 
22134:      Helsingfors den 13 november 1985
22135: 
22136:                                                                               Minister Matti Puhakka
22137:                                                1985 vp.
22138: 
22139: Kirjallinen kysymys n:o 349
22140: 
22141: 
22142: 
22143: 
22144:                                    Saarikoski ym.: Autoveron palautuksesta invalideille
22145: 
22146: 
22147:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22148: 
22149:    Invalidien käyttöön tulevista henkilöautoista      vähemmän yhteiskunnalle aiheutuu kustannuksia
22150: maksetusta autoverosta saavat palautusta invali-      pitemmällä aikavälillä kuntoutuksen tai sairaala-
22151: dit, joiden haitta-aste on vähintään laissa maini-    hoidon muodossa. Invalidiautotoimikunta esitti
22152: tun vähimmäisprosentin suuruinen. Edellytykse-        mteunnossaan        (Komiteanmietintö       1983:31)
22153: nä auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain         haitta-asteen määrittelyn muutosta ja siten sään-
22154: 17 §:n mukaan on, että ellei ko. henkilö ole          nöksen soveltamisedellytysten tarkempaa rajaus-
22155: työssä, hänen tulee olla 80 % :n invalidi. Vam-       ta.
22156: man tulee lisäksi olla pysyvä ja aiheutua liikunta-       Haitta-asteluokitus ei vastaa nykyisin muualla
22157: tai näkövammasta. Autoveron suuruus on nykyi-         lainsäädännössä omaksuttuja luokitteluperustei-
22158: sin sitä luokkaa, että palautus useimmiten koskee     ta. Epäkohdaksi on osoittautunut myös se, että
22159: vain osaa maksetusta autoverosta.                     oikeuskäytännön vakiintuessa esiintyy tapauksia,
22160:    Käytännössä on invalideille myönnetyissä ve-       joissa aikaisemmin veronpalautusta saanut vam-
22161: ronpalautuksissa esiintynyt epäselvyyksiä. Eräissä    mainen ei sitä uudesta autostaan ole saanut,
22162: tapauksissa ei piiritullikamari ole ottanut huo-      vaikka invaliditeetti on säilynyt samana.
22163: mioon asianomaista hoitavan lääkärin lausuntoa            Edellä esitetyn perusteella tulisikin mielestäm-
22164: haitta-asteesta vaan epäävä päätös on tehty sellai-   me harkita koko autoveron palautukseen oikeut-
22165: sen lääkärin todistuksen perusteella, joka ei ole     tavan haitta-asteprosentin alentamista. Pitem-
22166: potilasta koskaan henkilökohtaisesti tutkinut.        mällä aikavälillä asiaa tarkasteltaessa tulisi ilmei-
22167: Päätöksenteko on liian kaavamaista. Koska lii-        sesti yhteiskunnalle halvemmaksi alentaa palau-
22168: kuntavammaisilla voi olla vammansa lääketieteel-      tukseen oikeuttavaa haitta-asteprosenttia.
22169: lisen määrittelyn lisäksi myös muita liikuntaky-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22170: kyyn tosiasiallisesti vaikuttavia tekijöitä, tulisi   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22171: mielestäni kaikki asianomaisen liikuntakykyyn         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22172: vaikuttavat seikat ottaa huomioon. Myös hoita-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22173: van lääkärin lausunnon tulee olla ratkaisun pe-
22174: rustana. Koko autoveron palautuksen tarkoitus-                   Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
22175: han on edesauttaa invalidin liikkumismahdolli-                teisiin invalidien autoveron palautuksessa
22176: suuksia ja tarkoituksena tulee olla myös yhteis-              esiintyvien epäkohtien poistamiseksi saat-
22177: kunnallinen näkökulma siinä mielessä, että me-                tamalla autoveronpalautus oikeuden-
22178: nettelyllä on myös ennakkoehkäisevä vaikutus.                 mukaiseksi ja invalidien tosiasiallisen lii-
22179: Mitä "paremmassa" kunnossa henkilö pysyy sitä                 kuntakyvyn huomioon ottavaksi?
22180: 
22181:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985
22182: 
22183:                       Helge Saarikoski                         Elisabeth Rehn
22184: 
22185: 
22186: 
22187: 
22188: 4285009808
22189: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 349
22190: 
22191: 
22192: 
22193: 
22194:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22195: 
22196:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       tännössä noin 90 prosenttia kaikista invalidipa-
22197: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lautushakemuksista. Piiritullikamarin päätöksistä
22198: olette 15 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        voidaan tarvittaessa hakea muutosta tullihallituk-
22199: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      selta. Kotimaisia autoja koskevat palautushake-
22200: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mukset käsitellään Turun liikevaihtoverotoimis-
22201: Helge Saarikosken ym. näin kuuluvasta kirjalli-       tossa, jonka päätöksistä tehdyt valitukset ratkai-
22202: sesta kysymyksestä n:o 349:                           see liikevaihtovero-oikeus. Viimeisenä muutok-
22203:                                                       senhakuasteena on kummassakin tapauksessa
22204:            Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-    korkein hallinto-oikeus.
22205:         teisiin invalidien autoveron palautuksessa
22206:                                                          Esimerkiksi vuonna 1984 palautuksen hakijoita
22207:         esiintyvien epäkohtien poistamiseksi saat-
22208:                                                       oli kaikkiaan 5 022 henkilöä. Näistä oli ennakko-
22209:         tamalla autoveronpalautus oikeuden-
22210:                                                       tietoa koskevia noin 2 800 henkilöä. Palautus
22211:         mukaiseksi ja invalidin tosiasiallisen lii-
22212:                                                       myönnettiin 3 3 55 tapauksessa, eli noin 66 pro-
22213:         kuntakyvyn huomioon ottavaksi?
22214:                                                       sentille kaikista hakijoista. Ennakkotietoa koske-
22215:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vista hakemuksista hylättiin noin 37 prosenttia ja
22216: ti seuraavaa:                                         muista hakemuksista noin 24 prosenttia. Vuonna
22217:     Vammaisen henkilön käyttöön tulevasta autos-      1984 tehtiin tullihallitukselle ja liikevaihtovero-
22218: ta suoritettavaa autoveronpalautusta koskevat         oikeudelle yhteensä 663 valitusta, joista noin 20
22219: säännökset sisältyvät auto- ja moottoripyöräveros-    prosenttia johti veronpalautuksen myöntämiseen.
22220: ta annetun lain 17 §:ään. Tämän lainkohdan            Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tuli samana
22221: mukaan palautetaan autoveroa uudesta invalidin        vuonna vireille 172 invalidipalautusta koskevaa
22222: henkilökohtaiseen käyttöön tulevasta henkilöau-       valitusasiaa. Korkeimman hallinto-oikeuden käy-
22223: tosta, jonka omistajaksi tai haltijaksi on merkitty   tännöstä voidaan todeta, että valitus johtaa pää-
22224: sellainen invalidi, jonka liikunta- tai näkövam-      töksen muuttumiseen lähinnä vain tapauksissa,
22225: masta aiheutuVa pysyvä haitta-aste on vähintään       joissa vasta tässä vaiheessa esitetään asiaan vaikut-
22226: 80 prosenttia. Palautukseen on oikeutettu myös        tavaa uutta näyttöä.
22227: sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on          Veronpalautusten yhteismäärä oli vuonna 1984
22228: vähintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta       noin 59,3 miljoonaa markkaa. Keskimääräinen
22229: on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmis-       autoveronpalautus oli noin 17 800 markkaa.
22230: tumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamisek-          Kun invalidien autoveronpalautusjärjestelmää
22231: si olennaisen tarpeellinen. Näissä tapauksissa pa-    tarkastellaan hallinnollisesta näkökulmasta, sen
22232: lautetaan koko autovero laissa säädettyyn enim-       voidaan todeta nykyisin toimivan tyydyttävästi.
22233: mäismäärään asti, joka vuoden 1986 alusta on          Ottaen huomioon, että kysymys on suhteellisen
22234: 21 900 markkaa ja automaattivaihteisen auton          suuresta etuudesta, jonka myöntämisperusteet
22235: ollessa invalidille välttämätön 28 900 markkaa.       riippuvat niinkin vaikeasti selvitettävistä seikoista
22236:    Jos auto on invalidin toimen, työn tai ammat-      kuin auton käyttäjän invaliditeetista ja auton
22237: tiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun        käytön olennaisesta tarpeellisuudesta laissa sää-
22238: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen invalidille,     dettyihin tarkoituksiin, edellä esityt tiedot mer-
22239: jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen       kitsevät sitä, että viranomaiset ovat pystyneet jo
22240: puuttumisen takia siten alentunut, että hänen         ensimmäisessä käsittelyvaihessa soveltamaan asi-
22241: pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 prosent-       anomaisia säännöksiä pääpiirteissään samalla ta-
22242: tia, autoverosta voidaan myöntää 60 prosentin         voin kuin valitusasteetkin niitä soveltavat. Auto-
22243: suuruinen osittaispalautus. Palautuksen enim-         verolain 17 §:n soveltamiskäytäntöä voidaan pi-
22244: mäismääräksi on näissä tapauksissa säädetty           tää vakiintuneena.
22245: 14 300 markkaa.                                          Oikeusvarmuus ja veronpalautusten hakijoiden
22246:    Kun kysymyksessä on veronalaisena maahan-          tasapuolinen kohtelu ovat eräitä veronpalautus-
22247: tuotu auto, veronpalautusasian käsittelee Helsin-     menettelylle asetettavia keskeisiä vaatimuksia.
22248: gin piiritullikamari. Tämän käsiteltävänä on käy-     Kun käytäntöä on pyritty yhtenäistämään, on
22249:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 349                                          3
22250: 
22251: esiintynyt myös kysymyksen perusteluosassa mai-       seen autoverolain 17 § :n säännökseen. Säännös
22252: nittuja tapauksia, joissa aiemmin veronpalautusta     ehdotettiin lainsäädäntöteknisesti uusittavaksi ja
22253: saanut vammainen ei sitä enää uudesta autosta         kirjoitettavaksi siten, että säännöksessä mainitut
22254: ole saanutkaan. Vaikka käytännön yhtenäistämi-        haitta-asteen määrät vastaisivat lääkintöhallituk-
22255: seen ei ilman tätä ole voitu päästä, tästä on         sen vahvistamia nykyisiä perusteita. Tämän lisäk-
22256: saattanut aiheutua yksittäisissä tapauksissa koh-     si toimikunta ehdotti harkinnanvaraisen veronpa-
22257: tuunomiakin tilanteita. Joissakin rajatapauksissa     lautusmenettelyn laajentamista olennaisesti ny-
22258: syntynyttä kohtuuttomuutta on voitu lieventää         kyiseen soveltamiskäytäntöön verrattuna. Toimi-
22259: myöntämällä veronpalautus harkinnanvaraisena          kunta esitti arvionaan, että noin puolet kaikista
22260: autoverolain 18 §:n nojalla, joskin käytäntö tätä-    palautuksen saajista tulisi harkinnanvaraisen pa-
22261: kin säännöstä sovellettaessa on ollut suhteellisen    lautusmenettelyn piiriin. Toimikunnan ehdotuk-
22262: ankara.                                               seen liittyi myös veronpalautuksen kuoleentumis-
22263:    Vaikka autoverolain invalidipalautusmenette-       ajan pidentäminen nykyisestä kolmesta vuodesta
22264: lyä koskevia säännöksiä on puhtaasti hallinnolli-     neljään vuoteen.
22265: sesta näkökulmasta tarkasteltuna voitu soveltaa          Toimikunnan ehdotusta ei ole kuitenkaan kat-
22266: suhteellisen tyydyttävästi, näihin säännöksiin toki   sottu voitavan toteuttaa. Erityisesti tämä on joh-
22267: voidaan kohdistaa myös arvostelua. Tämä koskee        tunut siitä, ettei sellaista ratkaisua, joka olisi
22268: ennen kaikkea sitä, kohdentuuko autoveronpa-          merkinnyt harkinnanvaraisen palautusmenettelyn
22269: lautus niille vammaisille, jotka eniten ovat yh-      olennaista laajentamista, ole voitu pitää autoa
22270: teiskunnan auton hankintaan antaman tuen tar-         tarvitsevien vammaisten tasapuolisen kohtelun
22271: peessa. Erityisesti tällöin on kysymys sellaisista    kannalta tyydyttävänä. Ratkaisua, joka riittävästi
22272: vammaisista, joilla ei ole varsinaista liikuntaeli-   turvaisi menettelyn oikeusvarmuuden säilymisen,
22273: men vammasta aiheutuvaa haitta-astetta, mutta         ei ole muutoinkaan voitu esittää. Tästä syystä
22274: joiden liikuntakyky tosiasiallisesti kuitenkin on     invalidipalautusmenettelyä on jouduttu ainakin
22275: invaliditeetin vuoksi alentunut. Samalla kun pa-      toistaiseksi kehittämään vain korottamalla palau-
22276: lautusmenettelyä tulisi voida kehittää tässä suh-     tuksen määriä. Tällä tavoin onkin voitu huoleh-
22277: teessa nykyistä oikeudenmukaisemmaksi, olisi          tia siitä, että palautuksen enimmäismäärä kuiten-
22278: palautuksen hakijoiden keskinäisen tasapuolisen       kin on edelleen jonkin verran suurempi kuin
22279: kohtelun vaatimus voitava säilyttää vähintään jo      invalidien keskimäärin hankkimien autojen auto-
22280: nykyisin saavutetulla tasolla. Menettelyä ei myös-    vero. Kuten edellä on todettu, nykyisten sään-
22281: kään saisi nykyisestä monimutkaistaa. Veronpa-        nösten sallimassa laajuudessa palautusjärjestelmä
22282: lautuksen hakijoilta ei esimerkiksi voida edellyt-    toimii käytännön vakiinnuttua sittenkin kohtuul-
22283: tää nykyistä laajempien lääkärinselvitysten hank-     lisen hyvin. Valtiovarainministeriössä on selvitel-
22284: kimista. Toisaalta myöskään valtiontaloudellisia      tävänä, millä tavoin invalidien autoveronpalau-
22285: vaikutuksia ei voida kokonaan jättää syrjään inva-    tusperusteita voitaisiin laajentaa oikeudenmukai-
22286: lidien autoveronpalautusmenettelyä kehitettäes-       sesti niihin vammaisiin, jotka eivät auton käytön
22287: sä.                                                   välttämättömyydestä huolimatta tätä etua nykyi-
22288:     Valtiovarainministeriössä on selvitettävänä mi-   sin voi saada. Keskeisenä ongelmana on, miten
22289:  ten autoverolain invalidipalautussäännöksiä voi-     palautusperusteita voitaisiin kehittää tarkoituk-
22290:  taisiin kehittää. Perustan tälle työlle muodostaa    senmukaisesti ja varmistaa samalla riittävän lää-
22291:  invalidiautotoimikunnan mietintö 26 päivältä         ketieteellisen asiantuntemuksen huomioon otta-
22292:  huhtikuuta 1983 (Komiteanmietintö 1983:31).          minen invalidien autoveronpalautushakemuksia
22293:  Toimikunta ehdotti, että palautusmenenettely         käsiteltäessä. Asian valmistelua jatketaan edel-
22294:  edelleen perustuisi sisällöltään nykyisen laajui-    leen valtiovarainministeriössä.
22295: 
22296:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985
22297: 
22298:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
22299: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 349
22300: 
22301: 
22302: 
22303: 
22304:                                  Till Riksdagens Herr Talman
22305: 
22306:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Då det är fråga om en bil viiken såsom
22307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          skattepliktig införts i landet, handläggs skatte-
22308: den 15 oktober 1985 till vederbörande medlem            återbäringsfrågan av Helsingfors distriktstullkam-
22309: av statsrådet översänt avskrift av följande av          mare. lfrågavarande tullkammare handlägger i
22310: riksdagsman Helge Saarikoski m.fl. underteckna-         praktiken ca 90 % av alla ansökningar om inva-
22311: de spörsmål nr 349:                                     lidåterbäring. Ändring i distriktstullkammarens
22312:                                                         beslut kan vid behov sökas hos tullstyrelsen.
22313:            När ämnar Regeringen vidta åtgärder i        Återbäringsansökningar som gäller inhemska bi-
22314:         syfte att eliminera de missförhållanden         lar behandlas vid Abo omsättningsskattebyrå,
22315:         som förekommer i samband med återbä-            och besvären över dess beslut avgörs av omsätt-
22316:         ringen av invalidernas bilskatt genom att       ningsskatterätten. Den sista besvärsinstansen är i
22317:         göra återbäringen av bilskatten rättvis och     vartdera fallet högsta förvaltningsdomstolen.
22318:         sådan att den beaktar invalidernas faktis-
22319:                                                            T.ex. år 1982 var antalet personer som ansökte
22320:         ka rörelseförmåga?                              om återbäring sammanlagt 5 022. 1 fråga om ca
22321:                                                         2 800 av dem var det fråga om förhandsbesked.
22322:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Aterbäring beviljades i 3 355 fall, dvs. ca 66 %
22323: anföra följande:                                        av alla sökande. Av de ansökningar som gällde
22324:    Stadgandena om den återbäring av bilskatt            förhandsbesked förkastades ca 37 % och av de
22325: som skall erläggas för en bil som kommer att            övriga ansökningarna ca 24 %. Ar 1984 anfördes
22326: användas av en handikappad person ingår i 17 §          hos tullstyrelsen och omsättningsskatterätten
22327: lagen om bii- och motorcykelskatt. Enligt detta         sammanlagt 663 besvär, av viika ca 20 % ledde
22328: lagrum återbetalas bilskatt för sådan ny personbil      till beviljande av skatteåterbäring. 1 högsta
22329: som kommer att befinna sig i en invalids person-        förvaltningsdomstolen anhängiggjordes samma år
22330: liga användning och beträffande viiken som              172 besvärsärenden som gällde invalidåterbäring.
22331: ägare eller innehavare registrerats invalid, vars av    På basis av högsta förvaltningsdomstolens praxis
22332: rörelse- eller synskada förorsakade varaktiga inva-     kan konstateras, att besvären leder tili ändring av
22333: liditet är minst 80 % . Berättigad till återbäring      beslutet närmast endast i de fall, då ny bevisning
22334: är också invalid vars varaktiga invaliditetsgrad        som inverkar på ärendet anförs först i detta
22335: utgör minst 60 % och för viiken anskaffningen           skede.
22336: av bii fyller ett väsentligt behov för att han skall        Det sammanlagda beloppet av skatteåterbä-
22337: kunna handha sin befattning eller sköta sitt            ringarna uppgick år 1984 tili ca 59,3 milj. mk.
22338: arbete eller sina yrkesutbildningsstudier. 1 dessa      Den genomsnittliga bilskatteåterbäringen var ca
22339: fall återbetalas hela bilskatten upp till ett i lagen   17 800 mk.
22340: stadgat maximibelopp, vilket från och med bör-              Då systemet för återbäring av invalidernas
22341: jan av år 1986 är 21 900 mk och, då en bil med          bilskatt granskas ur förvaltningssynpunkt, kan
22342: automatväxel är nödvändig för invaliden, 28 900         det konstateras fungera tillfredsställande för när-
22343: mk.                                                     varande. Med beaktande av att det är fråga om
22344:    Om bilen fyller ett väsentligt behov för invali-     en relativt sett stor förmån, i fråga om viiken
22345: den för att han skall kunna handha sin befatt-          grunderna för beviljandet beror på såpass svår-
22346: ning eller sköta sitt arbete eller sina yrkesutbild-    utredbara omständigheter som bilens användares
22347: ningsstudier och om invalidens rörelseförmåga på        invaliditet och nödvändigheten av att använda
22348: grund av att han saknar det ena eller båda benen        bilen för de i lagen stadgade ändamålen, innebär
22349: är så nedsatt, att hans varaktiga invaliditetsgrad      de ovan anförda uppgifterna, att myndigheterna
22350: är minst 40 % , kan en partiell återbäring på           redan i det första behandlingsskedet har kunnat
22351: 60 % av bilskatten beviljas. Maximibeloppet av          tillämpa ifrågavarande stadganden på ett sätt
22352: återbäringen har i dessa fall fastställts till 14 300   som i huvuddrag är detsamma som i besvärsin-
22353: mk.                                                     stanserna. Tillämpningspraxis i fråga om 17 §
22354:                                         1985 vp. -- KJ( n:o 349                                            5
22355: 
22356: lagen om bil- och motorcykelskatt kan också             alitjämt vad innehållet beträffar bör grunda sig
22357: anses vara vedertagen.                                  på stadgandet i 17 § lagen om bil- och motorcy-
22358:     Rättssäkerheten och en jämlik behandling av         kelskatt i lagrummets nuvarande omfattning.
22359: dem som ansöker om skatteåterbäring är några av         Enligt förslaget skall stadgandet förnyas i lagstift-
22360: de centrala krav som kan ställas på skatteåterbä-       ningstekniskt avseende och formuleras så, att de i
22361: ringsförfarandet. Då man strävat efter att fören-       stadgandet nämnda invaliditetsgraderna motsva-
22362: hetliga praxis, har det också förekommit sådana         rar de av medicinalstyrelsen faststälida nuvarande
22363: i spörsmålets motiveringsdel nämnda fali, i vilka       grunderna. Därutöver föreslog kommissionen en
22364: en handikappad person som tidigare erhåliit             i jämförelse med nuvarande tiliämpningspraxis
22365: skatteåterbäring inte längre erhåliit sådan för sin     väsentlig utvidgning av det på prövning baserade
22366: nya bil. Fastän ett förenhetligande av praxis inte      skatteåterbäringsförfarandet. Enligt kommissio-
22367: härförutan har kunnat uppnås, har detta i enskil-       nens uppskattning skulie ca hälften av dem som
22368: da fali kunnat medföra också oskäliga situa-            erhåller återbäring komma att omfattas av det på
22369: tioner. I vissa gränsfali uppkommen oskälighet          prövning baserade återbäringsförfarandet. Kom-
22370: har kunnat lindras genom att med stöd av 18 §           missionen föreslog också att den tid inom viiken
22371: lagen om bil- och motorcykelskatt bevilja skatte-       skatteåterbäringen beaktas om invaliden säljer sin
22372: återbäring enligt prövning, även om praxis vid          bil förlängs från nuvarande 3 tili 4 år.
22373: tiliämpandet också av detta stadgande varit rätt           Det har likväl inte ansetts vara möjligt att
22374: sträng.                                                 förverkliga kommissionens förslag. Detta har sär-
22375:     Trots att återbäringsstadganden i lagen om bil-     skilt berott på, att en lösning som skulle innebä-
22376:  och motorcykelskatt sett från en rent förvalt-         ra en väsentlig utvidgning av ett återbäringsförfa-
22377:  ningsmässig synpunkt har kunnat tiliämpas rätt         rande som baserar sig på prövning inte har
22378:  tilifredsstäliande, kan emeliertid också kritik rik-   kunnat anses vara tillfredsstäliande med tanke på
22379:  tas mot dessa stadganden. Detta gälier framför         en jämlik behandling av de invalider som är i
22380:  alit frågan huruvida bilskatteåterbäringen kom-        behov av en bil. En lösning som i tiliräckligt hög
22381:  mer att gälia de handikappade som mest är i            grad skulie trygga bevarandet av rättssäkerheten i
22382:  behov av det stöd samhäliet ger för anskaffning        förfarandet har inte heller eljest kunnat fram-
22383:  av bil. Det är härvid särskilt fråga om sådana         läggas. Av denna anledning har invalidåterbä-
22384:  handikappade vilkas invaliditetsgrad inte beror        ringssystemet åtminstone tilisvidare utvecklats
22385:  på skador i rörelseorganen, men vilkas rörelseför-     endast genom förhöjning av återbäringens be-
22386:  måga de facto likväl minskat på grund av invali-       lopp. På detta sätt har man också kunnat se tili,
22387:  diteten. Samtidigt som återbäringssystemet bor-        att återbäringens maximibelopp likväl alitjämt är
22388:  de kunna utvecklas så att det blir mer rättvist än     något större än det genomsnittliga beloppet av
22389:  för närvarande i detta avseende, borde kravet på       bilskatten för de bilar som anskaffas av invalider.
22390:  en inbördes jämlik behandling av dem som               Såsom ovan konstaterats fungerar återbäringssys-
22391:  ansöker om återbäring kunna bibehålias på en           temet i den omfattning de nuvarande stadgande-
22392:  nivå som åtminstone motsvarar den hittilis upp-        na tillåter och efter det praxis blivit vedertagen
22393:  nådda. Förfarandet får inte helier göras mera          trots allt relativt väl. Vid finansministeriet utreds
22394:  komplicerat än för närvarande. Av dem som              för närvarande på vilket sätt grunderna för invali-
22395:  ansöker om skatteåterbäring kan man t.ex. inte         dernas bilskatteåterbäring skali kunna utvidgas
22396:  förutsätta att de skaffar mera omfattande medi-        på ett rättvist sätt tili att omfatta sådana handi-
22397:  cinska utredningar än för närvarande. Å andra          kappade som, trots att användningen av bil är en
22398:  sidan kan man inte helier helt åsidosätta de           nödvändighet, inte för närvarande kan erhålia
22399:  statsekonomiska verkningarna då invalidernas           denna förmån. Det centrala problemet är frågan
22400:   bilskatteåterbäringsförfarande utvecklas.             om det sätt på vilket grunderna för återbäringen
22401:      Vid finansministeriet utreds för närvarande        skali kunna utvecklas ändamålsenligt och hur
22402:  frågan om hur stadgandena om invalidåterbäring         beaktandet av en tiliräcklig medicinsk sakkun-
22403:   i lagen om bil- och motorcykelskatt kan utveck-       skap samtidigt skall kunna säkras vid behand-
22404:   las. Grunden för detta arbete utgörs av betän-        lingen av ansökningarna om bilskatteåterbäring.
22405:   kandet av invalidbilkommissionen av den 26            Ärendets beredning fortgår alltjämt vid finans-
22406:   april 1983 (kommittebetänkande 1983:31).              ministeriet.
22407:   Kommissionen föreslog att återbäringssystemet
22408: 
22409:      Helsingfors den 12 november 1985
22410: 
22411:                                                                               Minister Pekka Vennamo
22412:                                                 1985 vp.
22413: 
22414: Kirjallinen kysymys n:o 350
22415: 
22416: 
22417: 
22418: 
22419:                                    E. Laine ym.: Omistusoikeuden keskittymisestä erityisesti liikepan-
22420:                                       keille ja vakuutuslaitoksille
22421: 
22422: 
22423:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22424: 
22425:    Suomessa on teollisuus erittäin keskittynyt.       vakuutusyhtiöitten kanssa kiinteitä finanssiryh-
22426: Tilastokeskus on laskenut, että vuonna 1980           miä. SYP:n finanssiryhmään kuuluvat Fennia ja
22427: omisti Suomen 30 suurinta yritysryhmää peräti         Teollisuusvakuutus sekä eläkevakuutusyhtiö Elä-
22428: 69 % koko teollisuuden tuotantovalineistä eli         ke-Varma. KOP:n finanssiryhmään kuuluvat Va-
22429: käyttöomaisuudesta. Tällä hetkellä prosentti-         hinkovakuutusyhtiö Pohjola sekä Henkivakuutus-
22430: osuus on varmasti jo tätäkin enemmän. Suurteol-       yhtiö Suomi-Salama, joka omistaa Pohjolasta yli
22431: lisuus on erittäin pääomavaltaista, sillä nämä        40 %. Vielä siihen kuuluu Eläkevakuutusyhtiö
22432: samat yhtiöt työllistävät koko teollisuuden työ-      Ilmarinen. Näitten SYP:n ja KOP:n vakuutus-
22433: voimasta vain vajaat 40 % . Pääomavaltainen           yhtiöitten osuus kaikista vakuutusmarkkinoista
22434: suurteollisuus vie suurimman osan koko Suomen         on yli puolet. 5) SYP:n ja KOP:n ryhmän pankit
22435: viennistä ja hankkii näin enimmän osan Suo-           ja vakuutuslaitokset käyttävät paitsi rahanlai-
22436: meen saatavista ulkomaan valuutoista. Esimer-         naukseen myös omistamiseen liittyvää valtaa.
22437: kiksi v. 1982 vei 10 suurinta vientiyhtiötä 41 %      Länsi-Euroopassa on kyllä tavallista, että luotto-
22438: Suomen koko viennistä, 20 suurinta vei 62 % ja        ja eläkelaitokset ovat myös omistajia, mutta ei
22439: 30 suurinta 74 % Suomen koko viennistä.               ole tavallista, että ne omistavat toisia yhtiöitä
22440:    Määräysvalta suomalaisissa suuryrityksissä on      niin monia ja niin suurin osuuksin kuin Suomes-
22441: yhä enemmän siirtymässä pankkien ja vakuutus-         sa. Sitä paitsi on luotto- ja eläkelaitosten osak-
22442: yhtiöiden käsiin. Esimerkiksi suomalaisten pörssi-    keenomistus jatkuvasti vain kasvamassa. 6)
22443: yhtiöiden 12,7 miljardin markan osakepääomasta        Useimpien suomalaisten suuryhtiöitten yh-
22444: pankkien ja vakuutusyhtiöiden osuus on noussut        tiökokouksissa äänten enemmistö on niillä, joit-
22445: yli 20 % :n. Näkyvimmin määräysvaltaansa on           ten pitäisi olla vain rahan lainaajia, mutta jotka
22446: viime aikoina käyttänyt Kansallis-Osake-Pankki,       ovatkin sen lisäksi myös omistajia. Jos äänten
22447: jonka sormenjäljet ovat nähtävissä niin Lievestuo-    enemmistö ei ole suoraan näiden luotto- ja
22448: reen sellutehtaan lakkauttamisessa kuin Rauma-        eläkelaitosten edustajilla, se on niillä pankkien
22449: Repolan lukuisissa irtisanomisissakin.                palveluksessa olevilla henkilöillä, jotka yh-
22450:                                                       tiökokouksessa edustavat erilaisia säätiöitä tai
22451:    Kirjassaan "Ken on maassa rikkahin" Esko           yhdistyksiä. Monet säätiöt ja yhdistykset taas ovat
22452: Seppänen ja Hannu Taanila osoittavat suomalai-        antaneet omistamiensa osakkeitten hoidon ja
22453: sen rahanlainauksen ominaispiirteet, joita ovat:      osakkeisiinsa liittyvän vallankäyttämisen pank-
22454: 1) Suomessa on kapitalistisen maailman keskitty-      kien haltuun.
22455: nein liikepankkijärjestelmä. Suomessa on vain
22456: kaksi suurta liikepankkia: SYP ja KOP. 2) Suo-           1980-luvun alkuvuodet ovat olleet liikepan-
22457: messa on kapitalistisen maailman keskittyneim-        keille parempia aikoja kuin ehkä mitkään muut
22458: piin kuuluva vakuutuslaitosjärjestelmä. Se on         ajat pankkien historiassa. Esimerkiksi vuonna
22459: rahastoiva ja siinä hoitavat yksityiset yhtiöt myös   1982 suuret liikepankit ja vakuutusyhtiöt tuotti-
22460: lakisääteiset vakuutukset. 3) Suomessa on ainut-      vat ennätykselliset voitot. Suomen Yhdyspankki
22461: laatuinen, lakisääteinen yksityisten yhtiöitten       tuotti todellista voittoa noin 300 miljoonaa
22462: hallussa oleva työeläkevakuutusjärjestelmä. Siinä     markkaa. Kansallis-Osake-Pankki teki huonom-
22463: lainananto perustuu enemmältä osalta automaat-        man tuloksen. Sen todellinen voitto oli pankin
22464: tiseen takauslainaukseen. Loppujenkin eläkeluot-      oman ilmoituksen mukaan 218 miljoonaa mark-
22465: tojen lainaksiannosta päättävät aina yksityiset       kaa. Helsingin Osakepankki, joka ei ole suuren
22466: yhtiöt. 4) Suomessa pankit muodostavat yhdessä        suuri pankki, tuotti todellista voittoa 40 miljoo-
22467: 428501029U
22468: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 350
22469: 
22470: naa markkaa. Yhdessä nämä kolme liikepankkia             Suomen suurimmat osakkeenomistajat KOP ja
22471: tuottivat todellista voittoa enemmän kuin koko        SYP eläkesäätiöineen omistavat yhtiöiden osak-
22472: Suomen metsäteollisuus yhteensä.                      keita yhteensä 950 miljoonan markan arvosta.
22473:    Myös vakuutusyhtiöitten yhteenlasketut voitot      Viime aikoina määräysvaltaa ja osakkeita on kui-
22474: olivat v. 1982 suuremmat kuin Suomen koko             tenkin ostanut eniten Säästöpankkien Keskusosa-
22475: metsäteollisuuden yhteenlasketut voitot. Häm-         kepankki SKOP, joka on tällä hetkellä mm.
22476: mästyttävällä tavalla vakuutusyhtiöitten voitot       Tampellan ja Schaumanin suurin omistaja. Nä-
22477: kasvavat ihan ilmaisestikin. Kun yhteiskunnassa       kyvimmin valtaansa käyttää Kansallis-Osake-
22478: esimerkiksi päätettiin panna sosiaalietuudet ve-      Pankki, jonka sormenjäljet näkyvät pyrkimyksissä
22479: rolle, vakuutusyhtiöt saivat ruveta keräämään         Suomen metsäteollisuuden uudelleen järjestämi-
22480: vakuutuksen ottajilta yli 300 miljoonaa markkaa       seksi.
22481: enemmän rahaa kuin verottomien sosiaalietui-             Hallitus on omalla politiikallaan ja mm. uu-
22482: suuksien aikana. Kun vakuutusyhtiöt sijoittavat       simmalla budjettiesityksellään edesauttanut va-
22483: nämä rahat omaan lukuunsa, kasvatti se tietysti       kuutuslaitosten, pankkiyhtiöiden ja muiden
22484: niitten voittoja, ja vakuutusyhtiöitten etu oli       pörssiosakkeiden aseman vahvistumista. Esimer-
22485: tässä tapauksessa erilainen kuin niitten kymme-       kiksi budjetin julkistamisen jälkeen pörssikurssit
22486: nientuhansien eläkeläisten etu, joitten eläke tässä   nousivat voimakkaasti.
22487: yhteydessä tuli pienemmäksi.                             Demokraattisen kehityksen, kansantalouden ja
22488:    Viime aikoina ovat voimakkaammin omistus-          yhteiskunnan kokonaisetujen kannalta olisi vält-
22489: taan lisänneet vakuutusyhtiöt, joiden sijoitus-       tämätöntä pankkien ja vakuutuslaitosten hallin-
22490: omaisuus oli viime vuoden lopussa 52 miljardia        non demokratisoiminen esimerkiksi siirtämällä
22491: markkaa eli yli puolet valtion ensi vuoden budje-     pankit ja vakuutuslaitokset yhteiskunnan haltuun
22492: tin loppusummasta.                                    eli valtiollistamaHa ne.
22493:    Vakuutusyhtiöt omistavat tällä hetkellä suoma-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22494: laisista pörssiyhtiöistä jo noin 15 %. Esimerkiksi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22495: suurin vakuutusyhtiö, KOP:n finanssiryhmään           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22496: kuuluva Pohjola, on Kajaani Oy:n, Yhtyneiden          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22497: Paperitehtaiden, Otavan ja Rauma-Repolan suu-
22498: rin omistaja. Toiseksi suurin vakuuttaja, SYP-                  Katsooko Hallitus demokratian,
22499: ryhmään kuuluva Eläke-Varma Teollisuusvakuu-                 maamme kansantalouden ja yhteiskun-
22500: tuksen ja Yrittäjien Fennian yhdessä muodosta-               nan kokonaisetujen mukaiseksi omistuk-
22501: ma ryhmä, omistaa enemmistön Kymi-Strömber-                  sen keskittymisen yhä harvalukuisemmal-
22502: gin, Lohjan, Serlachiuksen, Suomen Sokerin,                  le omistajaryhmälle maassamme ja erityi-
22503: Tamfeltin ja Tamron osakkeista.                              sesti suurille liikepankeille ja vakuutus-
22504:    Pankkien ja vakuutusyhtiöiden todellista vai-             laitoksille, ja
22505: kutusvaltaa on vaikea mitata, sillä yhtiöt omista-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22506: vat toisiaan ristiin. Esimerkiksi KOP omistaa                ryhtyä yhteiskunnan vaikutusvallan lisää-
22507: 7,9 % vakuutusyhtiö Pohjolan osakkeista ja Poh-              miseksi pankkien ja vakuutuslaitosten
22508: jola omistaa 6,6 % KOP:n osakepääomasta.                     hallinnassa?
22509: 
22510:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985
22511: 
22512:                   Ensio Laine                                     Heli Astala
22513:                   Esko-Juhani Tennilä                             Marja-Liisa Salminen
22514:                                            Sten Söderström
22515:                                       1985 vp. -     KK n:o 350                                        3
22516: 
22517: 
22518: 
22519: 
22520:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22521: 
22522:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omistusyhteisön osake- tai osuuspääomasta (LPL
22523: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        26 §:n 1 mom.).
22524: olette 15 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-          Edellä mainituista pääsäännöistä on pankkila-
22525: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     eissa säädetty eräitä poikkeuksia. Tällä hetkellä ei
22526: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kuitenkaan yksikään pankki omista suoraan tai
22527: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   omistusyhteisön välityksellä minkään pankkitoi-
22528: myksestä n:o 350:                                    mintaan kuulumatonta elinkeinoa harjoittavan
22529:                                                      yhteisön osakkeita tai osuuksia 20 prosenttia
22530:           Katsooko Hallitus demokratian,             enempää, eikä millään pankilla myöskään ole
22531:        maamme kansantalouden ja yhteiskun-           mainittua prosenttimäärää suurempaa tähän
22532:        nan kokonaisetujen mukaiseksi omistuk-        omistukseen perustuvaa vaikutusvaltaa yhdessä-
22533:        sen keskittymisen yhä harvalukuisemmal-       kään tällaisessa yhteisössä.
22534:        le omistajaryhmälle maassamme ja erityi-         Lisäksi liikepankkilaki sisältää säännöksen, joka
22535:        sesti suurille liikepankeille ja vakuutus-    rajoittaa pankkien sijoitukset edellä tarkoitettui-
22536:        laitoksille, ja                               hin osakkeisiin tai osuuksiin enintään 10 prosent-
22537:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tiin omasta pääomasta (LPL 22 §:n 3 mom.).
22538:        ryhtyä yhteiskunnan vaikutusvallan lisää-     Tämä säännös on kuitenkin säädetty riskinoton
22539:        miseksi pankkien ja vakuutuslaitosten         välttämiseksi eikä sillä tavoitella vaikutusvallan
22540:        hallinnassa?                                  rajoittamista. Viime aikoina useat pankit ovat
22541:                                                      lähestyneet mainittua 10 prosentin rajaa, mutta
22542:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tällöin ei ole ollut kysymys pankkien vaikutusval-
22543: ti seuraavaa:                                        lan käyttämisestä vaan niiden lisääntyneestä
22544:                                                      osanotosta arvopaperi- ja niin sanottuun OTe-
22545:    Pankkilaeissa on varsin yksityiskohtaiset sään-   kauppaan sekä osallistumisesta osakeyhtiöiden
22546: nökset siitä, kuinka suuren osuuden pankit saa-      arvopaperiemissioihin. Toisaalta voidaan todeta,
22547: vat enintään omistaa pankkitoimintaan kuulu-         että yritysten rahoitushallinnon kehittyminen ja
22548: mattomia elinkeinoja harjoittavissa yhteisöissä.     niiden lisääntynyt kustannustietoisuus on viime
22549: Voimassa olevan liikepankkilain mukaan liike-        aikoina vähentänyt niiden riippuvuutta pelkäs-
22550: pankki saa omistaa osakkeita tai osuuksia edellä     tään yhdestä rahoittajapankista. Myös ulkomais-
22551: sanotun laisessa yhteisössä enintään määrän, joka    ten pankkien tulo maahan on lisännyt pankkien
22552: on 20 prosenttia yhteisön koko osake- tai osuus-     välistä kilpailua.
22553: pääomasta ja kaikkien osakkeiden tai osuuksien          Valtioneuvosto on helmikuussa 1984 asettanut
22554: äänimäärästä. Erityinen kassa, säätiö tai muu        komitean, jonka tehtävänä on selvittää talletus-
22555: laitos, jonka tarkoituksena on eläkkeiden tai        pankkien - liike-, säästö- ja osuuspankkien -
22556: avustusten maksaminen pankin toimihenkilöille        sekä Postipankin harjoittamaa pankkitoimintaa
22557: tai heidän omaisilleen, luetaan pankkiin kuulu-      koskevien säännösten uudistamista ja yhtenäistä-
22558: vaksi tätä suhdelukua laskettaessa (LPL 22 §:n 2     mistä. Pankkitoimintakomitean työlle asetettu
22559: mom.). Vastaava säännös on myös voimassa ole-        määräaika päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hal-
22560: vissa säästöpankki- ja osuuspankkilaeissa.           litus tulee myöhemmin harkitsemaan komitean
22561:    Mikäli liikepankki omistaa osakkeita tai osuuk-   mietinnön pohjalta valmisteltavien lainmuutos-
22562: sia omistusyhteisössä, jonka tarkoituksena on        ehdotusten tarpeellisuutta.
22563: edellä tarkoitettujen osakkeiden tai osuuksien          Mitä tulee kysymyksen perusteluissa mainit-
22564: omistaminen, on mainittua 20 prosentin suhde-        tuun suomalaisten liikepankkien kannattavuu-
22565: lukua laskettaessa näiden omistusyhteisöjen          teen, voidaan todeta, että ne muun muassa
22566: omistamat osakkeet ja osuudet luettava pankin        OECD:ssä tehtyjen vertailujen mukaan ovat kan-
22567: omistamiksi samassa suhteessa kuin pankin omis-      nattavuudeltaan lähellä kansainvälistä keskitasoa.
22568: tamat omistusyhteisön osakkeet tai osuudet ovat      Vertailu esimerkiksi metsäteollisuuteen ei anna
22569: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 350
22570: 
22571: tässä suhteessa oikeaa kuvaa siitäkään syystä, että    mk. Vakuutusyhtiöiden uusista sijoituksista
22572: metsäteollisuuden kannattavuus oli vertailuvuon-       suuntautui osakkeisiin noin 430 milj. mk, mikä
22573: na 1982 yleisesti ottaen riittämätön.                  on 5,3 prosenttia vakuutusyhtiöiden kaikista uu-
22574:    Vakuutusyhtiölain mukaan vakuutusyhtiö ei           sista sijoituksista ja 17 prosenttia pörssin osake-
22575: voi ilman sosiaali- ja terveysministeriön suostu-      vaihdosta. Huomattava osa vakuutusyhtiöiden
22576: musta omistaa yli 50 prosenttia osakkeista sellai-     uusista osakesijoituksista on peräisin vuoden
22577: sessa osakeyhtiössä eikä sillä saa olla vastaavaa      1984 aikana toimeenpannuista osakeanneista,
22578: määräämisvaltaa sellaisessa muussa yrityksessä,        joissa vakuutusyhtiöt yleensä merkitsivät uusia
22579: joka harjoittaa muuta liikettä kuin vakuutus-          osakkeita aikaisempien omistusosuuksiensa suh-
22580: liikettä, jollei sen toimintaa voida pitää vakuu-      teessa.
22581: tusliikkeeseen liittyvänä ja tämän kannalta tar-
22582:                                                           Sosiaalivakuutusetuuksien verollepanon joh-
22583: koituksenmukaisena tai jollei se ole asunto- tai       dosta aiheutuneista vakuutusmaksujen nousuista
22584: kiinteistöyritys (VYL 3 §:n 2 mom.). Vuoden
22585:                                                        on todettava, että jo lain mukaan on selvää, että
22586: 1983 lopussa ainoastaan neljässä pörssiyhtiössä
22587:                                                        lakisääteisen vakuutuksen vakuutusmaksut on so-
22588: yksittäisen vakuutuskonsernin omistus ylitti 20
22589:                                                        peutettava korvausmenoon ja korvausmenon
22590: prosentin rajan. Vakuutusyhtiöiden enimmäis-
22591:                                                        noustessa vakuutusmaksutkin nousevat. Sosiaali-
22592: omistusosuuteen liittyvät kysymykset ovat par-
22593:                                                        ja terveysministeriö vahvistaa lakisääteisissä va-
22594: haillaan tutkittavina sosiaali- ja terveysministeri-
22595:                                                        kuutuksissa vakuutusmaksut niin, että ne riittä-
22596: össä.                                                  vät korvauksiin ja hoitokuluihin. Vahvistamisen
22597:    Vuoden 1983 lopussa vakuutusyhtiöiden yh-
22598:                                                        yhteydessä otetaan huomioon edellisinä vuosina
22599: teenlaskettu osake- ja osuusomistus oli 1,5 mrd.
22600:                                                        mahdollisesti syntyneet ylitteet tai alitteet sekä
22601: mk, josta henki- ja eläkevakuutusyhtiöiden osuus
22602:                                                        sijoitettavissa oleville varoille saatu korkotuotto.
22603: on noin 500 milj. mk ja vahinkovakuutusyhtiöi-
22604:                                                        Tästä johtuen sosiaalivakuutusetuuksien veron-
22605: den noin 1 mrd. mk. Osakeomistus on 3,3
22606:                                                        alaistamisesta ei ole seurannut vakuutusyhtiöiden
22607: prosenttia vakuutusyhtiöiden kaikista sijoituksis-
22608:                                                        voittojen kasvamista.
22609: ta. Tähän lukuun sisältyvät vakuutusyhtiöiden
22610: omistamat toisten vakuutusyhtiöiden osakkeet ja          Julkisen vallan vaikutusvalta rahoituslaitoksiin
22611: takuuosuudet sekä omistukset yhtiöissä, joiden         - sekä pankkeihin että vakuutuslaitoksiin - on
22612: toiminta läheisesti liittyy vakuutusliikkeen har-      lähinnä välillinen mutta silti nykyäänkin varsin
22613: joittamiseen. Niiden osuus ei kuitenkaan ole           huomattava, eikä välitöntä tarvetta vaikutusval-
22614: kovin suuri. Kaiken kaikkiaan vakuutusyhtiöiden        lan lisäämiseen ole. Suomen Pankin rahapoliitti-
22615: osuus pörssinoteerattujen osakeyhtiöiden yhteen-       nen valvonta on vuodesta 1983 lähtien eneneväs-
22616: lasketusta kirjanpidollisesta osakepääomasta,          sä määrin perustunut korkoihin, ja tätä kautta on
22617: noin 10 mrd. mk, on noin 15 prosenttia. Mark-          varmistettu rahoituksen suuntautuminen mah-
22618: kina-arvoon lasketusta osakepääomasta, noin 30         dollisimman tuottaviin kohteisiin. Suomen Pan-
22619: mrd. mk, osuus on alle 5 prosenttia. Mainitta-         kin rahapolitiikka on myös lisännyt kilpailua
22620: koon, että tärkeimpien valtionyhtiöiden omat           rahalaitosryhmien välillä, mikä osaltaan pitkällä
22621: pääomat ja varaukset olivat vuonna 1984 yhteen-        aikavälillä eliminoi ylivoittoja. Yrityskohtaiset
22622: sä noin 15 mrd. mk.                                    päätökset tehdään Suomen talousjärjestelmässä
22623:    Helsingin arvopapenporssin kokonaisvaihto           kuitenkin ao. yrityksissä. Yritysten kannattava
22624: vuonna 1984 oli noin 7,5 mrd. mk, josta osakkei-       toiminta on pitkällä aikavälillä koko yhteiskun-
22625: den ja merkintäoikeuksien osuus oli 2,5 mrd.           nan etu.
22626: 
22627:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1985
22628: 
22629:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
22630:                                       1985 vp. -      KK n:o 350                                       5
22631: 
22632: 
22633: 
22634: 
22635:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22636: 
22637:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Vissa undanrag från ovan nämnda huvudregler
22638: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        är stadgade i banklagarna. För närvarande äger
22639: den 15 oktober 1985 tili vederbörande medlem          likväl inte en enda bank direkt eller via holding-
22640: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sammanslutning mer än 20 % av aktierna ellet
22641: riksdagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörs-       andelarna i sammanslutningar som idkar nä-
22642: mål nr 350:                                           ringar vilka inte hänför sig tili bankverksamhet,
22643:                                                       inte heller utövar någon bank i en enda sådan
22644:           Anset Regeringen det vara förenligt         sammanslutning på dylikt ägande grundat infly-
22645:        med demokratin, landets samhällsekono-         tande som skulle överstiga ovan nämnda procent-
22646:        mi och samhällets helhetsintressen att         tal.
22647:        ägandet koncentreras tili allt färre grup-
22648:                                                          1 lagen om affärsbanker ingår dessutom ett
22649:        per av ägare i landet och särskilt tili de
22650:                                                       stadgande som begränsar bankernas placeringar i
22651:        stora affärsbankerna och försäkringsan-
22652:                                                       sådana aktier eller andelar som ovan avses tili
22653:        stalterna, och
22654:                                                       högst 10 % av det egna kapitalet (L om affärs-
22655:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       banker 22 § 3 mom. ). Detta stadgande har likväl
22656:        i syfte att öka samhällets inflytande i        givits i syfte att undvika risktagande och med
22657:        fråga om bankers och försäkringsanstal-        stöd av det eftersträvas inte en begränsning av
22658:        ters innehav av egendom?                       inflytande. Under de senaste tiderna har många
22659:                                                       banker närmat sig ifrågavarande 10-procents-
22660:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       gräns, men härvid har det inte varit fråga om
22661: anföra följande:                                      utövande av bankernas inflytande utan endast
22662:    1 banklagarna finns rätt detaljerade stadgan-      om deras ökade deltagande i värdepappers- och
22663: den om hur stor andel bankerna högst får äga i        den s.k. OTC-handeln samt om deras deltagande
22664: sammanslutningar som idkar näringar vilka inte        i aktiebolagens värdepappersemissioner. Å andra
22665: hänfor sig tili bankverksamheten. Enligt gällande     sidan kan det konstateras att urvecklandet av
22666: lag om affärsbanker får en affärsbank äga aktier      företagens finansieringsförvaltning och deras öka-
22667: eller andelar i ovan nämnda slag av sammanslut-       de kostnadsmedvetande under de senaste tiderna
22668: ningar högst tili ett belopp som utgör 20 % av        minskat deras beroende av finansiering från en
22669: sammanslutningens hela aktie- eller andelskapi-       enda bank. Också de utländska bankernas etable-
22670: tal och av röstetalet av alla aktier eller andelar.   ring i landet har ökat konkurrensen mellan
22671: Särskild kassa, stiftelse eller annan anstalt för     bankerna.
22672: utbetalning av pensioner eller understöd tili            Statsrådet tillsatte i februari 1984 en kommitte
22673: funktionärer i banken eller deras anhöriga anses      med uppgift att utreda en reformering och ett
22674: tillhöra banken vid beräknandet av sagda rela-        förenhetligande av stadgandena gällande den
22675: tionstal (L om affärsbanker 22 § 2 mom.). Mot-        bankverksamhet som bedrivs av depositionsban-
22676: svarande stadganden ingår också i gällande lagar      kerna - affärs-, spar- och andelsbankerna -
22677: om sparbanker och andelsbanker.                       samt av ·Postbanken. Den tid som utsattes för
22678:    Äger affärsbank aktier eller andelar i holding-    bankverksamhetskommitten utgår i slutet av in-
22679: sammanslutning, som har tili ändamål att äga          nevarande år. Regeringen kommer senare att
22680: ovan avsedda aktier eller andelar, skall vid beräk-   överväga behovet av förslag tili lagändringar som
22681: nandet av det ovan nämnda relationstalet på           skall beredas på basis av kommittens betänkan-
22682: 20 % dessa holdingsammanslutningar tillhöriga         de.
22683: aktier och andelar anses tillhöra banken i det           Vad beträffar den i spörsmålets motivering
22684: förhållande, vari banken tillhöriga aktier eller      nämnda frågan om de finska affårsbankernas
22685: andelar i sammanslutningen står i sammanslut-         lönsamhet kan det konstateras att ifrågavarande
22686: ningens aktie- eller andelskapital (L om affärs-      banker bl.a. enligt jämförelser som gjorts inom
22687:  banker 26 § 1 mom.).                                 OECD vad lönsamheten beträffar befinner sig i
22688: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 350
22689: 
22690: det närmaste på internationell genomsnittsnivå.       des ca 430 milj. mk i aktier, vilket är 5,3 % av
22691: En jämförelse med t.ex. skogsindustrin ger i          försäkringsbolagens alla nya investeringar och
22692: detta avseende inte heller en riktig bild av den      17 % av börsens aktieomsättning. En betydande
22693: anledningen att skogsindustrins lönsamhet jäm-        del av försäkringsbolagens nya aktieinvesteringar
22694: förelseåret 1982 allmänt taget var otillräcklig.      härstammar från de aktieemissioner som verk-
22695:    Enligt lagen om försäkringsbolag får försäk-       ställdes år 1984 och i vilka försäkringsbolagen i
22696: ringsbolag inte utan social- och hälsovårdsminis-     allmänhet tecknade nya aktier i förhållande till
22697: teriets samtycke inneha mer än 50 % av aktierna       sina tidigare andelar.
22698: i sådant aktiebolag eller motsvarande bestäm-             Beträffande de höjningar av försäkringspremi-
22699: manderätt i sådant annat företag som bedriver         erna som skedde som en följd av att socialförsäk-
22700: annan rörelse än försäkringsrörelse, om inte dess     ringsförmånerna blev skattepliktiga kan konstate-
22701: verksamhet kan anses ansluta sig till försäkrings-    ras, att det redan enligt lagen är klart att
22702: rörelsen och vara för denna ändamålsenlig eller       försäkringspremierna för lagstadgad försäkring
22703: det utgör bostads- eller fastighetsföretag (L om      bör anpassas till utgifterna för ersättningar och
22704: forsäkringsbolag 3 § 2 mom.). 1 slutet av år 1983     då dessa utgifter stiger, stiger också försäkrings-
22705: översteg en enskild försäkringskoncerns ägande        premierna. Social- och hälsovårdsministeriet fast-
22706: endast inom fyra börsföretag 20-procentsgränsen.      ställer i fråga om de lagstadgade försäkringarna
22707: Frågorna gällande den största andel försäkrings-      försäkringspremierna så att de räcker till för
22708: bolagen får äga undersöks för närvarande vid          ersättningar och driftskostnader. 1 samband med
22709: social- och hälsovårdsministeriet.                    fastställandet beaktas under föregående år even-
22710:    1 slutet av år 1983 ägde försäkringsbolagen        tuellt uppkomna överskott eller underskott samt
22711: aktier och andelar till ett sammanräknat belopp       den ränteintäkt som erhållits av medel som
22712: av 1,5 mrd. mk, varav liv- och pensionsförsäk-        kunnat investeras. Som följd härav har införan-
22713: ringsbolagens andel var ca 500 milj. mk och           det av skatteplikt för socialförsäkringsförmånerna
22714: skadeförsäkringsbolagens ca 1 mrd. mk. Aktierna       inte medfört ökande vinster för försäkringsbola-
22715: utgjorde 3,3 % av försäkringsbolagens alla inves-     gen.
22716: teringar. 1 detta procenttal ingår de aktier som          Den offentliga maktens inflytande över finan-
22717: försäkringsbolagen äger i andra försäkringsbolag      sieringsinrättningar        såväl bankerna som
22718: och garantiandelar samt andelar i bolag, vilkas       försäkringsanstalterna - är närmast indirekt men
22719: verksamhet nära ansluter sig till bedrivandet av      likväl också för närvarande rätt betydande, och
22720: försäkringsrörelse. Deras andel är likväl inte sär-   något direkt behov av ökat inflytande föreligger
22721: skilt stor. lnalles är försäkringsbolagens andel av   inte. Den av Finlands Bank utövade finanspoli-
22722: de börsnoterade aktiebolagens sammanräknade           tiska kontrollen har från och med år 1983 i allt
22723: bokföringsmässiga aktiekapital, vilket uppgår till    högre grad grundat sig på räntorna, och härige-
22724: ca 10 mrd. mk, ca 15 %. Av det på basis av            nom har finansieringens inriktning på möjligast
22725: marknadsvärdet beräknade aktiekapitalet, vilket       produktiva mål säkrats. Finlands Banks finanspo-
22726: uppgår till ca 10 mrd. mk, är andelen under           litik har också ökat konkurrensen mellan grup-
22727: 5 %. Det kan nämnas att de viktigaste statsbola-      perna av penninginrättningar, vilket för sin del
22728: gens egna kapital och reserveringar år 1984           på lång sikt eliminerar överstora vinster. De
22729: uppgick till sammanlagt ca 15 mrd. mk.                beslut som gäller enskilda företag fattas inom
22730:    Totalomsättningen vid Helsingfors fondbörs år      Finlands ekonomiska system likväl vid ifrågava-
22731: 1984 uppgick till ca 7, 5 mrd. mk, varav aktiernas    rande företag. Lönsamhet när det gäller före-
22732: och teckningsrätternas andel var 2, 5 mrd. mk.        tagens verksamhet ligger på lång sikt i hela
22733: Av försäkringsbolagens nya investeringar placera-     samhällets intresse.
22734: 
22735:     Helsingfors den 20 november 1985
22736: 
22737:                                                                            Minister Pekka Vennamo
22738:                                                1985 vp.
22739: 
22740: Kirjallinen kysymys n:o 351
22741: 
22742: 
22743: 
22744: 
22745:                                   Könkkölä: Koulunkäyntiavustajien määrästä ja heidän koulutukses-
22746:                                     taan
22747: 
22748: 
22749:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22750: 
22751:   1. Taustaa                                             Päivähoidon osalta ei ole annettu minkäänlai-
22752:                                                       sia ohjeita. Käytännössä tämä toiminta on kui-
22753:    Koulussa voi olla vaikeasti vammaisia oppilaita    tenkin useassa tapauksessa juuri koulunkäynti-
22754: varten koulunkäyntiavustajia. Opetusministeriö        avustajien vastuulla.
22755: määrää koulunkäyntiavustajien palkkaamisen pe-
22756: rusteet (OPM 824/29/85) ja kouluhallitus (yleis-
22757: kirje Y 27185) antaa siihen luvan (peruskoululaki       3. Koulunkäyntiavustajan työsuhde
22758: 1 §).
22759:    Koulunkäyntiavustajia voidaan ottaa sellaisia        Koulunkäyntiavustaja voidaan palkata kuntaa,
22760: vaikeavammaisia oppilaita varten, jotka eivät voi     koulua, erityisluokkaa tai yhtä tai useampaa
22761: käydä koulua ilman koulunkäyntiavustajien pal-        vaikeavammaista oppilasta varten. Hänen tehtä-
22762: veluja tai joiden koulunkäynti ilman niitä tuottaa    vänsä voi olla päätoiminen, sivutoiminen tai
22763: kohtuuttomia vaikeuksia (OPM:n päätös 1 §).           määrättyjä tehtäviä koskeva (OPM).
22764:    Koulunkäyntiavustajalla tulee olla kussakin ta-
22765: pauksessa riittäväksi katsottava kyky ja taito teh-      Peruskouluopetuksen osalta kunnat saavat
22766: tävänsä suorittamiseen (OPM:n päätos).                koulunkäyntiavustajatoimintaan valtionapuosuu-
22767:                                                       den kuntien 1 kantokykyluokituksen mukaan.
22768:   2. Koulunkäyntiavustajan tehtävät                   Tänä syksynä kunnat hakivat valtionosuutta 735
22769:                                                       koulunkäyntiavustajan palkkausta varten. Val-
22770:    Koulunkäyntiavustajan tehtävät jakaantuvat         tionosuus voitiin myöntää vain 377 avustajan
22771: toimintaan koulussaoloaikana ja oppilaiden en-        palkkaukseen ja näillekin vain 9, 5 kuukauden
22772: nen koulupäivää ja sen jälkeen tarvitsemaan           ajaksi. Usean avustajan kohdalla tämä merkitsee
22773: hoitoon osallistumiseen.                              lomautusta koulujen lomien ajaksi. Joissakin
22774:    Koulunkäyntiavustajan tehtävänä on - tarvit-       kunnissa koulunkäyntiavustajien toimia on pe-
22775: taessa - avustaa oppilaita koulunkäyntiin välit-      rustettu koulu- ja sosiaalitoimen yhteisiksi siten,
22776: tömästi liittyvissä tilanteissa koulumatka mukaan     että kustannuksista koulutoimi vastaa 60 % ja
22777: lukien. Tässä yhteydessä hän osallistuu opettajan     sosiaalitoimi 40 %. Näin on taattu avustajille
22778: ohella vaikeasti vammaisen oppilaan kasvatuk-         kokopäiväiset ja ympäri vuoden kestävät työsuh-
22779: seen, ohjaukseen ja opetukseen koulussa.              teet.
22780: 
22781: 
22782: 
22783: 
22784: 428501052K
22785: 2                                        1985 vp. -      KK n:o 351
22786: 
22787:     4. Koulunkäyntiavustajien koulutus
22788:   Tähänastinen koulutus selviää oheisesta taulu-
22789: kosta
22790: 
22791: Järjestäjä                                               Pituus              Aika             Osanottajamäärä
22792: Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun ammatilliset             136-160 t           1979-85                260
22793: kurssikeskukset ................................ .       (n. 1 kk)
22794: Jatkokoulutus Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun            136 t               1980                    40
22795: ammatillisissa kurssikeskuksissa ................ .      (n. 1 kk)           1985                    30
22796: Oppisopimuskoulutus päiväkotiapulaiskoulutuk-            tietop. 420 t       1980                     6
22797: sen yhteydessä; Espoo, Turun kuulovammaisten             tyÖ 2 V
22798: ammattikoulussa .............................. .
22799: Heinolan kurssikeskus ......................... .        3 pv             1981                       25
22800:                                                          3 pv             1984                       16
22801: Jyväskylän näkövammaisten koulun integraatio             matkaopettajien työhön liittyen             25
22802: opettajien antama ohjaus ...................... .        alkaen 1981
22803: Turun kesäyliopisto ............................ .       5 pv             1982-83                    30
22804: Lapin kansankorkeakoulu ...................... .         5 pv             1983-84                    30
22805: Karjaan kurssikeskus (ruots.) ................... .      136 t               1984                    16
22806:  Mikkelin ammatillinen kurssikeskus ............ .       480 t               1985
22807:                                                          (5 kk)
22808: 
22809:    Koulu- ja sosiaalihallituksen kehitysvammais-           Vammaisten koulunkäyntiavustajille on saata-
22810: ten yhteistyöryhmä on esittänyt koulutuksen jär-         va toimiehdot, jotka takaavat ympärivuotisen
22811: jestämisvaihtoehtoja sekä lyhyellä että pitkällä         työsuhteen.
22812: aikavälillä (tämä olisi vuoden 1988 jälkeen).
22813:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22814: Kaikki esitetyt ratkaisut vaativat melkoisia resurs-
22815:                                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22816: seja ja ponnisteluja.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22817:    Tässä vaiheessa saattaisi olla realistista käynnis-
22818:                                                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22819: tää oppisopimuskoulutus lyhyellä aikavälillä vuo-
22820: teen 1990 saakka, jonka jälkeen keskiasteen sosi-
22821: aalialan linjoista voisi löytyä sopivia linjoja kou-                 Millä toimenpiteillä Hallitus turvaa
22822: lutusammateiksi eri tavoin vammaisten koulun-                     sen, että kaikki ne lapset ja nuoret, jotka
22823: käyntiavustajan työammattiin.                                     tarvitsevat koulunkäyntiavustajaa, saavat
22824:                                                                   avustajan,
22825:     5. Kehittämistarpeita                                            miten Hallitus on turvannut mahdolli-
22826:                                                                   suuden peruskoulun suorittamiseen niille
22827:    Valtionhallinnon - ministeriöiden ja keskus-
22828:                                                                   lapsille ja nuorille, joiden kotikunnille ei
22829: virastojen - olisi yhteistyössä kunnallisten kes-
22830:                                                                   yhteensä 358 tapauksessa myönnetty val-
22831: kusjärjestöjen ja alan järjestöjen kanssa laadittava
22832:                                                                   tionosuutta koulunkäyntiavustajan palk-
22833: suositukset koulunkäyntiavustajien tehtävistä ot-
22834:                                                                   kaamiseen, ja
22835: taen huomioon erilaiset tehtävät koulussa eri
22836: asteilla ja päiväkodissa sekä eri tavoin vammaiset                  mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
22837: nuoret ja lapset. Samoin tulisi laatia suositukset                jotta vammaisten koulunkäyntiavustajien
22838: mahdollisuuksista perustaa koulu- ja sosiaalitoi-                 koulutus saataisiin järjestettyä kunnolla
22839: men yhteisiä toimia ympärivuotisiksi.                             ottaen huomioon niin koulun ja päiväko-
22840:    Väliaikainen lyhyen aikavälin koulunkäynti-                    dit kuin eri tavoin vammaiset lapset ja
22841: avustajakoulutus on aloitettava nykyistä pidem-                   nuoret sekä koulunkäyntiavustajat työn-
22842: pänä nopeasti.                                                    tekijäryhmänä?
22843: 
22844:        Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1985
22845: 
22846:                                                Kalle Könkkölä
22847:                                        1985 vp. -      KK n:o 351                                        3
22848: 
22849: 
22850: 
22851: 
22852:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22853: 
22854:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          koulun käyttömenojen momentille koulunkäyn-
22855: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tiavustajien palkkausmenojen valtionosuutta var-
22856: )lette 15 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-         ten. Koska tämä lisämääräraha on osoittautunut
22857: eenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        liian pieneksi, on sosiaaliviranomaisten kanssa
22858: )maiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sovittu siitä, että vaikeasti vammaisten oppilai-
22859: <alle Könkkölän näin kuuluvasta kirjallisesta          den tarvitsemien koulunkäyntiavustajien palk-
22860: cysymyksestä n:o 351:                                  kauksen valtionosuutta edelleen voidaan myön-
22861:                                                        tää invaliidihuoltolain, sosiaali- ja terveyshuollon
22862:           Millä toimenpiteillä Hallitus turvaa         suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
22863:        sen, että kaikki ne lapset ja nuoret, jotka     sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun
22864:        tarvitsevat koulunkäyntiavustajaa, saavat       lain nojalla. Sosiaalihallitus on kuntien kysyessä
22865:        avustajan,                                      asiasta ilmoittanut tämän. Täten voidaan turvata
22866:           miten Hallitus on turvannut mahdolli-        se, että kaikki ne lapset ja nuoret, jotka tarvitse-
22867:        suuden peruskoulun suorittamiseen niille        vat koulunkäyntiavustajaa, saavat avustajan ja
22868:        lapsille ja nuorille, joiden kotikunnille ei    että myös niille 358 tapaukselle, joille ei voitu
22869:        yhteensä 358 tapauksessa myönnetty val-         myöntää valtionosuutta peruskoulua koskevien
22870:        tionosuutta koulunkäyntiavustajan palk-         säännösten nojalla, taataan valtionosuus. Tässä
22871:        kaamiseen, ja                                   yhteydessä on todettava, että yllä mainittuun
22872:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,       lukuun sisältyy n. 50 hakemusta, jotka koskivat
22873:        jotta vammaisten koulunkäyntiavustajien         muita kuin peruskoululain 51 § :ssä tarkoitettuja
22874:        koulutus saataisiin järjestettyä kunnolla       avustajia. Kouluhallitus on puolestaan kirjeessä
22875:        ottaen huomioon niin koulun ja päiväko-         n:o Y 2711985 suositellut, että kunnat ottaisivat
22876:        dit kuin eri tavoin vammaiset lapset ja         vammaisten avustajia siten, että sama henkilö
22877:        nuoret sekä koulunkäyntiavustajat työn-         huolehtisi sekä koulunkäyntiavustajan että ilta-
22878:        tekijäryhmänä?                                  päivähoidossa tai oppilaan kotona tarvittavan
22879:                                                        avustajan tehtävistä. Näin kunnat paremmin voi-
22880:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sivat perustaa vaikeavammaisten oppilaiden tar-
22881: :i seuraavaa:                                          vitsemia päätoimisia avustajan virkoja.
22882:    Peruskoululain (476/83) 51 §, jonka mukaan             Mitä vaikeasti vammaisten oppilaiden koulun-
22883: raikeasti vammaisia oppilaita varten koulussa voi      käyntiavustajien koulutukseen tulee, opetusmi-
22884: wuluhallituksen luvalla ja opetusministeriön           nisteriö pitää tärkeänä, että tähänastista koulu-
22885: nääräämin perustein olla koulunkäyntiavustaja,         tusta jatketaan ja tehostetaan, kunnes sosiaalialan
22886: isättiin lakiin eduskunnan sivistysvaliokunnan         peruslinjalla tapahtuva opetus on käynnistynyt.
22887: :hdotuksesta. Sen vuoksi tämän henkilöstöryh-          Tältä peruslinjalta voidaan tulevaisuudessa löytää
22888: nän palkkauksesta aiheutuviin menoihin ei ollut        koulunkäyntiavustajan ja vammaisavustajan teh-
22889: :tukäteen varauduttu.                                  täviin soveltuvia koulutusammatteja.
22890:    Koulunkäyntiavustajien tarve on osoittautunut          Opetusministeriö tulee tarkasti seuraamaan
22891: :uuremmaksi kuin opetusministeriön asian selvit-       vaikeavammaisten oppilaiden opetukseen tarkoi-
22892: :ämiseksi asettamassa työryhmässä oli voitu arvi-      tettujen koulunkäyntiavustajien tarpeen kehitystä
22893:  >ida. Valtion vuoden 1985 ensimmäisessä lisäme-       sekä     esittämään     tarpeellisen     määrärahan
22894:  loarviossa siirrettiin koulunkäyntiavustajien palk-   varaamista koulunkäyntiavustajien palkkaukseen
22895:  •auksen valtionosuuteen tarvittavia määrärahoja       myönnettävään valtionosuuteen. Tärkeätä on
22896:  :osiaali- ja terveysministeriön sekä työvoimami-      myös, että niin laajasti kuin mahdollista voidaan
22897:  listeriön hallinnonaloilta opetushallintoon ja li-    perustaa koulutoimen ja sosiaalitoimen yhteisiä
22898:  :ättiin määrärahoja peruskoulun käyttömenojen         päätoimisia vammaisten lasten ja nuorten avusta-
22899:  nomentille. Täten saatiin ensimmäiseen lisäme-        jien toimia tai virkoja sekä selkiinnyttää vam-
22900:  lOarvioon yhteensä n. 4,45 milj. markkaa perus-       maisavustajien toimenkuvaa.
22901:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1985
22902: 
22903:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
22904: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 351
22905: 
22906: 
22907: 
22908: 
22909:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22910: 
22911:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fick man i den första tiliäggsbudgeten ett belopp
22912: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         om ca 4,45 miljoner mark under det moment
22913: av den 15 oktober 1985 tili vederbörande med-         som innehåller driftskostnader för grundskolan
22914: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     för den statsandel som är avsedd för avlönings-
22915: riksdagsman Kalle Könkkölä undertecknade              kostnader för skolgångsbiträden. Eftersom detta
22916: spörsmål nr 351:                                      tilläggsanslag visat sig vara för litet har man med
22917:                                                       socialmyndigheterna kommit överens om att det
22918:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       fortfarande är möjligt att med stöd av lagen om
22919:        för att säkerstälia att alla de barn och       invalidvård, lagen om planering av och statsandel
22920:        unga som behöver ett skolgångsbiträde          för social- och hälsovården samt lagen angående
22921:        har tiligång tili en sådan person,             specialomsorger om urvecklingsstörda bevilja
22922:           på vilket sätt har Regeringen säkerstälit   statsandel för avlöning av skolgångsbiträden för
22923:        möjligheten för de barn och unga att           svårt handikappade barn. Skolstyrelsen har med-
22924:        genomgå grundskolan vilkas hemkom-             delat detta, då kommunerna förfrågat sig härom.
22925:        muner i sammanlagt 358 fali inte bevil-        Således är det möjligt att säkerställa att alla de
22926:        jats statsandel för avlöningen av ett skol-    barn och unga som behöver ett skolgångsbiträde,
22927:        gångsbiträde, och                              har tiligång tili en sådan person och att även i
22928:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       fråga om de nämnda 358 fall, för vilka det inte
22929:        för att utbildningen av skolgångsbiträden      var möjligt att med stöd av stadganden om
22930:        för handikappade barn skali kunna ord-         grundskolan bevilja statsandel, kan beviljas stats-
22931:        nas på ett tilifredsstäliande sätt med         understöd. 1 detta sammanhang bör man konsta-
22932:        hänsyn tili både skolor och daghem samt        tera att ca 50 ansökningar ingår i ovan nämnda
22933:        de barn och unga som lider av olika slags      antal vilka gäller andra skolgångsbiträden än de
22934:        handikapp och skolgångsbiträden som en         som avses i 51 § grundskolelagen. Skolstyrelsen
22935:        grupp av arbetstagare?                         rekommenderade i sitt brev nr Y 27./1985 att
22936:                                                       kommunerna skall anställa skolgångsbiträden för
22937:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      handikappade så att samma person skall sköta de
22938: framföra följande:                                    uppgifter som ankommer både på skolgångsbi-
22939:                                                       träde och på det biträde som handhar eftermid-
22940:    På förslag av riksdagens kulturutskott fogades     dagsvården eller den vård som sker hemma hos
22941: 51 § tili grundskolelagen (476/83). Enligt para-      eleven. På detta sätt kunde kommunerna bättre
22942: grafen kan det i skolan med tilistånd av skolsty-     inrätta sådana heltidstjänster som de svårt handi-
22943: relsen och på grunder som undervisningsminis-
22944:                                                       kappade eleveroa behöver.
22945: teriet bestämmer finnas skolgångsbiträden för
22946: svårt handikappade barn. Därför hade man inte             När det gäller utbildning av skolgångsbiträden
22947: på förhand kunnat bereda sig på de utgifter som       för svårt handikappade barn, anser · undervis-
22948: avlöningen av denna personai medfört.                 ningsministeriet det vara viktigt att den hittiUs-
22949:    Behovet av skolgångsbiträden har visat sig vara    varande utbildningen kommer att fortsättas och
22950: större än vad den av undervisningsministeriet         effektiveras tills undervisningen på grundlinjen
22951: tillsatta arbetsgruppen som hade i uppgift att        inom socialbranschen inletts. På denna utbild-
22952: utreda ärendet i fråga kunde beräkna. 1 statens       ningslinje är det möjligt att utbilda studerande
22953: första tiliäggsbudget för år 1985 överfördes de       tili sådana utbildningsyrken som lämpar sig för
22954: anslag som var erforderliga för statsandelen för      de uppgifter som ankommer på skplgångsbiträ-
22955: skolgångsbiträden från social- och hälsovårdsmi-      den och biträden för handikappade barn.
22956: nisteriets samt arbetskraftsministeriets förvalt-         Undervisningsministeriet kommer noggrant att
22957: ningsområden tili förvaltningen inom undervis-        beakta hur behovet av skolgångsbiträden vid
22958: ningen. Anslagen för driftskostnaderna för            undervisningen för svårt handikappade barn ut-
22959: grundskolan ökades under momentet. Således            vecklas samt föreslå att ett erforderligt anslag
22960:                                       1985 vp. -     KK n:o 351
22961: 
22962: kall reserveras för den starsandel som är avsedd     inrätta gemensamma heltidstjänster eller -befatt-
22963: or avlöningen av skolgångsbiträden. Det är även      ningar som skolgångsbiträden för handikappade
22964: •iktigt att man inom skol- och socialväsendet i en   barn och unga samt göra befattningsbeskrivning-
22965: å omfattande utsträckning som möjligt kan            arna för biträden för handikappade barn klarare.
22966: 
22967:     Helsingfors den 18 november 1985
22968: 
22969:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
22970:                         j
22971: 
22972:                         j
22973: 
22974:                     j
22975: 
22976:                     j
22977: 
22978:                 j
22979: 
22980:                 j
22981: 
22982:             j
22983: 
22984:             j
22985: 
22986:         j
22987: 
22988:         j
22989: 
22990:     j
22991: 
22992:     j
22993: 
22994: j
22995: 
22996: j
22997:                                                  1985 vp.
22998: 
22999: Kirjallinen kysymys n:o 352
23000: 
23001: 
23002: 
23003: 
23004:                                     Pokka ym.: Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen ja työsuh-
23005:                                       deturvan parantamisesta
23006: 
23007: 
23008:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23009: 
23010:    Perhepäivähoito osana lasten päivähoitoa kuu-        vattu, perhepäivähoitoon liittyy sellaisia entyts-
23011: luu yhteiskunnan lapsiperheille tarjoamiin sosiaa-      piineitä ja epävarmuustekijöitä, jotka aiheuttavat
23012: lipalveluihin. Kunnallinen perhepäivähoito on           sen, että perhepäivähoitajien työsuhdeturva on
23013: lasten päivähoitolain voimassaoloaikana kaksi-          heikko. Päivähoitotilanne saattaa vuosittain suu-
23014: kymmenkertaistunut.                                     resti vaihdella, ainakin hoidon tarpeessa olevien
23015:     Yksityinen perhepäivähoito on ollut pitkään         lasten ikärakenteen suhteen. Vanhempien mah-
23016: yleinen perhepäivähoitomuoto. Kunnallinen per-          dollisuudet tai halukkuus pitää lapsi kotona
23017: hepäivähoito on laajentunut lasten päivähoito-          vuosilomien tai muun tilapäisen syyn takia ai-
23018: lain (36/7 3) perusteella sekä korvaamalla yksityis-    heuttavat perhepäivähoitajille vajaatyöllisyyttä ja
23019: tä perhepäivähoitoa että tuomalla mukaan uusia          siten myös perhepäivähoitajan palkan pienene-
23020: hoitajia. Kunnallisia perhepäivähoitajia on noin        misen. Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehto-
23021: puolet päivähoidon koko henkilökunnasta. Vaik-          ja olisikin kehitettävä niin, että haitajasta riippu-
23022: ka perhepäivähoito tapahtuu hoitajan omassa             mattomista syistä aiheutuva vajaatyöllisyys ei hei-
23023: kodissa se on yhteiskunnan sosiaalipalvelun to-         kentäisi perhepäivähoitajan olosuhteita.
23024: teuttamista.                                               Myös hoitokustannusten korvauksessa tulisi ol-
23025:     Perhepäivähoitoa on kehitetty sekä määrällises-     la yhtenäiset perusteet. Palkkausjärjestelmästä tu-
23026: ti että laadullisesti. Perhepäivähoitoon liittyy kui-   lisi kokonaisuudessaan poistaa niitä tekijöitä,
23027: tenkin ongelmia, jotka estävät sen kehittämistä.        jotka vaikeuttavat perhepäivähoidon tarkoituk-
23028:                                                         senmukaista järjestämistä.
23029:     Perhepäivähoitajan ammatin erityispiirteenä
23030:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23031: on se, että työ tapahtuu omassa kodissa. Perhe-
23032:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23033: päivähoitajan koti muuttuu siten kunnalliseksi
23034:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23035: päivähoitopaikaksi. Perhepäivähoitajan työ saat-
23036:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23037:  taa muodostua hyvin pitkäksi, koska lasten keski-
23038:  määräinen hoitoaika on noin 10 tuntia ja kaikki                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23039: saman ryhmän lapset eivät tule ja lähde hoidosta                ryhtyä perhepäivähoitajien palvelussuh-
23040: samanaikaisesti.                                                teen ehtojen ja työsuhdeturvan paranta-
23041:     Vaikka perhepäivähoitajan työsuhdeturva on                  miseksi sekä perhepäivähoidon kehittä-
23042:  lailla ja työehtosopimuksilla pääsääntöisesti tur-             miseksi?
23043: 
23044:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1985
23045: 
23046:           Hannele Pokka                    Tuulikki Hämäläinen             Liisa Hilpelä
23047:           Sirkka-Liisa Anttila             Impi Muroma                     Lea Kärhä
23048: 
23049: 
23050: 
23051: 
23052: 428501021K
23053: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 352
23054: 
23055: 
23056: 
23057: 
23058:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23059: 
23060:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuoden vaihteessa sopineet perhepäi~ähoitajien
23061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kokonaispalkkauskokeilun toteuttamisesta Es-
23062: olette 16 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-       poossa. Kokeilu perustuu erilliseen työehtosopi-
23063: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mukseen ja se päättyy vuoden 1986 helmikuun
23064: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      loppuun mennessä. Kun nykyinen sopimuskausi
23065: Pokan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     päättyy silloin, noussee asia keskeisenä esille
23066: sestä n:o 352:                                       tulevissa perhepäivähoitajia koskevissa palkkaus-
23067:                                                      neuvotteluissa.
23068:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Perhepäivähoitajille suoritettavan kustannus-
23069:        ryhtyä perhepäivähoitajien palvelussuh-       korvauksen määrästä ja tarkistamisesta sovitaan
23070:        teen ehtojen ja työsuhdeturvan paranta-       niin ikään työehtosopimusneuvotteluissa kunnal-
23071:        miseksi sekä perhepäivähoidon kehittä-        lisen sopimusvaltuuskunnan ja työntekijäjärjestö-
23072:        miseksi?                                      jen kesken. Perhepäivähoitajia koskevan työehto-
23073:                                                      sopimuksen mukaan kunnallisille perhepäivähoi-
23074:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        tajille korvataan hoidosta aiheutuneet välittömät
23075: seuraavaa:                                           kustannukset kulloinkin voimassa olevan kunnal-
23076:    Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot pe-     lisen perhepäivähoidon kustannuskorvausta kos-
23077: rustuvat perhepäivähoitajien työehtosopimuk-         kevan suosituksen mukaan. Kunnalliset keskus-
23078: seen. Palkkausjärjestelmä, joka huomioi ainoas-      järjestöt ovat antaneet viimeksi 26.9.1985 yleis-
23079: taan lasten päivittäisen hoitoajan ja lasten luku-   kirjeen kustannuskorvauksista. Kunnallinen sopi-
23080: määrän, merkitsee sekä ansioiden määrän että         musvaltuuskunta, kuntien keskusjärjestöt ja
23081: työn jatkuvuuden kannalta epävarmuutta. Perhe-       työntekijäjärjestöt selvittelevät parhaillaan työ-
23082: päivähoitajan työn kokonaisuus ei tule huomioi-      ryhmässä kustannuskorvausten perusteita. Työ-
23083: tua nykyisessä palkkausjärjestelmässä. Työhön        ryhmän määräaika päättyy vuoden 1985 lopussa.
23084: keskeisesti kuuluvat alueet, kuten toiminnan            Kunnallisten perhepäivähoitajien työajasta on
23085: suunnittelu, yhteistyö lasten vanhempien ja per-     sovittu työehtosopimuksessa. Kunnalliset perhe-
23086: hepäivähoidon ohjaajan kanssa, erityistä hoitoa ja   päivähoitajat kuten monet muutkin henkilöstö-
23087: kasvatusta tarvitsevien lasten hoitosuunnitelmien    ryhmät jäävät työaikalain soveltamisen ulkopuo-
23088: laadintaan osallistuminen sekä perhepäivähoita-      lelle, koska työaikalakia ei sovelleta työhön, jota
23089: jien työkokouksiin osallistuminen tapahtuvat         työntekijä tekee kotonaan.
23090: hoitoajan ulkopuolella eivätkä siis oikeuta nyky-       Perhepäivähoitoa on kehitetty järjestelmällises-
23091: ään vielä palkkaukseen. Myös lasten vanhemmat        ti lasten päivähoidosta annetun lain voimaantu-
23092: kokevat epäoikeudenmukaiseksi sen, että lasten       lon jälkeen. Tällä hetkellä perhepäivähoidossa on
23093: poissaolo heikentää perhepäivähoitajien ansiota-     lähes 70 000 lasta.
23094: soa.                                                    Useat sosiaalihallituksen työryhmät ovat selvit-
23095:    Myös kunnan kannalta perhepäivähoitajien          täneet ja kehittäneet perhepäivähoitoa. Sosiaali-
23096: palkkausjärjestelmää voidaan pitää epätarkoituk-     hallituksen julkaisujen avulla on ohjattu muun
23097: senmukaisena, koska monimutkainen laskenta-          muassa perhepäivähoitajien koulutusta. Viimeksi
23098: järjestelmä on työläs ja tulee kalliiksi.            on selvitelty sosiaalihallituksen työryhmissä lap-
23099:    Vuonna 1981 kokeiltiin perhepäivähoitajien        sen kotona annettavaa perhepäivähoitoa ja perhe-
23100: kuukausipalkkajärjestelmää. Kokeiluun osallistui     päivähoidon henkilöstön täydennyskoulutuksen
23101: noin 20 eri kokoista kuntaa. Kuukausipalkkajär-      kehittämistä. Lisäksi vuonna 1984 sosiaali- ja
23102: jestelmän todettiin tuolloin kuitenkin olevan        terveysministeriön asettama työryhmä on selvittä-
23103: perhepäivähoitajille       epäoikeudenmukainen.      nyt perhepäivähoidon kehittämisen edellytyksiä.
23104: Kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta saadun             Paitsi työryhmien avulla on perhepäivähoidon
23105: tiedon mukaan kunnallinen sopimusvaltuuskun-         kehittämiseksi toiminut useita sosiaalihallituksen
23106: ta ja asianomaiset työntekijäjärjestöt ovat viime    hyväksymiä kokeiluja. Vuosina 1973-1983, jol-
23107:                                       1985 vp. -     KK n:o 352                                     3
23108: 
23109: loin lasten päivähoidosta annetun lain perusteella   synyt sekä perhepäivähoitajan että perhepäivä-
23110: oli kokeiluille mahdollista myöntää 10 prosentti-    hoidon ohjaajan täydennyskoulutuksen ohjeeili-
23111: yksiköllä lisättyä valtionosuutta, kokeiltiin muun   set opetussuunnitelmat vuonna 198 5.
23112: muassa lasten ilta- ja yöhoitoa, kolmiperhehoi-         Perhepäivähoitoa on pyritty kehittämään myös
23113: toa, perhepäivähoidon ohjaustoimintojen kehit-       lisäämällä perhepäivähoitajien ohjausta ja tukea.
23114: tämistä ja tehostettua perhepäivähoitoa.             Tähän on pyritty vähentämällä perhepäivähoita-
23115:    Kuluvan vuoden elokuun alusta lähtien perhe-      jien lukumäärää yhtä ohjaajaa kohti. Nykyisin
23116: päivähoitajan peruskurssin pituudeksi on vahvis-     päätoiminen perhepäivähoidon ohjaajan virka
23117: tettu 250 tuntia, minkä lisäksi vaaditaan 16         voidaan perustaa, kun ohjattavia perheitä on
23118: tunnin ensiapukurssin suorittaminen. Uudella         vähintään 35 ja enintään 55. Tavoitteena on, että
23119: kurssilla korvataan entinen 15 0 tunnin kurssi,      päätoiminen perhepäivähoidon ohjaajan virka
23120: joka on kunnallisen työehtosopimuksen mukaan         voitaisiin perustaa, kun ohjattavien perheiden
23121: oikeuttanut perhepäivähoitajan korkeampaan           määrä on vähintään 25 ja enintään 35.
23122: palkkaukseen. Niin ikään on kiinnitetty huomio-         Perhepäivähoitajien työ on vastuullista. Tämän
23123: ta perhepäivähoitoa koskevan täydennyskoulu-         vuoksi pyritään vaikuttamaan perhepäivähoitajan
23124: tuksen järjestämiseen. Sosiaalihallitus on hyväk-    työolosuhteiden ja koulutuksen kehittämiseen.
23125: 
23126:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 198 5
23127: 
23128:                                                                           Ministeri Matti Puhakka
23129: 4                                    1985 vp. -      KK n:o 352
23130: 
23131: 
23132: 
23133: 
23134:                                Till Riksdagens Herr Talman
23135: 
23136:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och det fortgår till slutet av februari 1986. Den
23137: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       nu gällande avtalsperioden upphör då, och frå-
23138: den 16 oktober 1985 till vederbörande medlem         gan torde bli en av de centrala i familjedagvår-
23139: av statsrådet översänt avskrift av följande av       darnas kommande löneförhandlingar.
23140: riksdagsman Pokka m.fl. undertecknade spörs-            Beloppet och justeringen av den kostnadser-
23141: mål nr 352:                                          sättning som utbetalas åt familjedagvårdarna
23142:                                                      fastställs likaså vid kollektivavtalsförhandlingarna
23143:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      mellan kommunala avtalsdelegationen och ar-
23144:        för att förbättra familjedagvårdarnas an-     betstagarorganisationerna. Enligt familjedagvår-
23145:        ställningsskydd och de villkor som gäller     darnas kollektivavtal får kommunala familjedag-
23146:        deras anställningsförhållande samt för att    vårdare ersättning för direkta vårdkostnader en-
23147:        utveckla familjedagvården?                    ligt den rekommendation som vid ifrågavarande
23148:                                                      tidpunkt gäller ersättandet av kostnaderna för
23149:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      den kommunala familjedagvården. De kommu-
23150: anföra följande:                                     nala centralorganisationernas senaste cirkulär om
23151:     Villkoren som gäller familjedagvårdarnas an-     kostnadsersättningarna är daterat 26.9. 198 5.
23152: ställningsförhållande baserar sig på familjedag-     Kommunala avtalsdelegationen, kommunernas
23153: vårdarnas kollektivavtal. Avlöningssystemet som      centralorganisationer och arbetstagarorganisatio-
23154: endast beaktar barnens dagliga vårdtid och anta-     nerna utreder som bäst i en arbetsgrupp grunder-
23155: let barn, medför osäkerhet både beträffande          na för kostnadsersättningen. Arbetsgruppens
23156: förtjänstbeloppet och arbetets kontinuitet. Det      tidsfrist går ut vid slutet av år 198 5.
23157: nuvarande avlöningssystemet tar inte i beaktande        De kommunala familjedagvårdarnas arbetstid
23158: familjedagvårdarnas totala arbete. Aktiviteter       är fastställd i kollektivavtalet. De kommunala
23159: som utgör en central del av deras arbete, såsom      familjedagvårdarna, liksom också många andra
23160: verksamhetsplaneringen, samarbetet med bar-          personalgrupper, står utanför arbetstidslagen
23161: nens föräldrar och med ledaren av familjedagvår-     emedan arbetstidslagen inte tillämpas på arbete
23162: den, deltagandet i planeringen av vården av barn     som arbetstagaren utför i sitt hem.
23163: som behöver speciell vård och fostran samt delta-       Familjedagvården har utvecklats systematiskt
23164: gandet i familjedagvårdarnas arbetsmöten, sker       efter det att lagen om barndagvård trädde i kraft.
23165: utom vårdtiden och berättigar således ännu inte      1 dag sköts närmare 70 000 barn av familjedag-
23166: till lön. Också barnens föräldrar anser att det är   vårdare.
23167: orättvist att barnens frånvaro sänker familjedag-       Flera arbetsgrupper under socialstyrelsen har
23168: vårdarnas förtjänstnivå.                             utrett och utvecklat familjedagvården. Med hjälp
23169:     Också ur kommunens synpunkt kan familje-         av socialstyrelsens publikationer har bl.a. familje-
23170: dagvårdarnas avlöningssystem anses oändamåls-        dagvårdarnas utbildning styrts. Senast har social-
23171: enligt emedan det invecklade löneberäkningssys-      styrelsens arbetsgrupper utrett frågan om familje-
23172: temet är arbetsamt och blir dyrt.                    dagvård i barnets hem och utvecklandet av
23173:     Ar 1981 pågick ett försök med månadslön för      familjedagvårdspersonalens fortbildning. Dess-
23174: familjedagvårdare. I försöket deltog ca 20 olika     utom har en av social- och hälsovårdsministeriet
23175: stora kommuner. Man konstaterade emellertid då       tillsatt arbetsgrupp år 1984 utrett förutsättning-
23176: att månadslönesystemet inte var rättvist mot         arna för familjedagvårdens utvecklande.
23177: familjedagvårdarna. Enligt uppgifter från kom-          Utöver att med arbetsgruppernas hjälp utveck-
23178: munala avtalsdelegationen har avtalsdelegationen     la familjedagvården har man genomfört flera av
23179: och berörda arbetstagarorganisationer vid senaste    socialstyrelsen godkända försök. Under åren
23180: årsskifte avtalat om att i Esbo genomföra ett        1973-1983, då det enligt lagen om barndagvård
23181: försök med totallön för familjedagvårdare.           var möjligt att för försöksverksamhet bevilja en
23182: Försöket baserar sig på ett separat kollektivavtal   statsandel som var förhöjd med 10 procentenhe-
23183:                                        1985 vp. -      KK n:o 352                                      5
23184: 
23185: ter, experimenterade man bl.a. med kvälls- och            Man har också strävat efter att utveckla famil-
23186: nattvård, trefamiljevård, utvecklandet av familje-     jedagvården genom att öka familjedagvårdarnas
23187: dagvårdens handledning och intensiv familjedag-        handledning och stöd. Detta har man försökt
23188: vård.                                                  göra genom att minska antalet familjedagvårdare
23189:    Från början av augusti innevarande år har           som lyder under en ledare. Nu kan en heltids-
23190: längden av familjedagvårdarnas grundkurs fast-         tjänst för ledare av familjedagvården inrättas när
23191: ställts tili 250 timmar, vartili dessutom fordras en   det finns minst 35 och högst 55 familjer att
23192: 16 timmars förstahjälpkurs. Den nya kursen             övervaka. Målet är att en heltidstjänst för ledare
23193: ersätter den förra 150 timmars kursen som enligt       av familjedagvården skulle kunna inrättas när det
23194: det kommunala arbetskollektivavtalet gav famil-        finns minst 25 och högst 35 familjer att övervaka.
23195: jedagvårdaren rätt tili högre lön. Likaså har man
23196: fäst uppmärksamhet vid anordnandet av fortbild-          Familjedagvårdarna har ett ansvarsfullt arbete.
23197: ning för familjedagvårdarna. Socialstyrelsen har       Därför strävar man efter att påverka utvecklandet
23198: godkänt de normativa läroplanerna för fortbild-        av familjedagvårdarnas årbetsförhållanden och
23199: ningen av både familjedagvårdare och ledare av         utbildning.
23200: familjedagvården år 1985.
23201: 
23202:      Helsingfors den 15 november 198 5
23203: 
23204:                                                                              Minister Matti Puhakka
23205:                                                       1985 vp.
23206: 
23207: Kirjallinen kysymys n:o 353
23208: 
23209: 
23210: 
23211: 
23212:                                        Vähäkangas ym.: Rakennuslautakunnan jäsenen mahdollisuudesta
23213:                                          valittaa rakennuslautakunnan päätöksestä
23214: 
23215: 
23216:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23217: 
23218:    Rakennuslain uudistaminen on ollut vireillä jo            olevan lainkin edellyttämänä poikkeuksellisen
23219: jonkin aikaa. Siinä yhteydessä joudutaan varmas-             hyvä lain ja asioiden tuntemus.
23220: ti harkitsemaan uudestaan myös muutoksenha-                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23221: kua koskevat kysymykset mukaan lukien se, ke-                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23222: nellä kulloinkin olisi siihen oikeus. Pyrkimättä             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23223: aiheetta laajentamaan muutoksenhakumahdolli-                 senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23224: suuksia tulisi silti harkita mahdollisuutta, että
23225: rakennuslautakunnan jäsenille annettaisiin joko                        Aikooko Hallitus rakennuslain laajem-
23226: rajoittamaton tai sopivalla tavalla rajattu mahdol-                 man uudistamisen yhteydessä tai jo sitä
23227: lisuus muutoksenhakuun rakennuslautakunnan                          aiemmin ehdottaa rakennuslakia muutet-
23228: päätöksistä. Uskott~vaa on •. että. tällä. ol.~si__ pik~m­          tavaksi siten, että rakennuslautakunnan
23229: minkin rakennuslato tarkottuksta edtstava vatku-                    päätöksistä voisi valittaa rakennuslauta-
23230: tus kuin että se esimerkiksi johtaisi tarpeettorniin                kunnan jäsen, vaikka hän ei muutoin
23231: tai perusteettorniin muutoksenhakuihin semmin-                      täyttäisi voimassa olevan rakennuslain
23232: kin, kun lautakunnan jäsenillä on katsottava                        mukaisen valitusoikeuden edellytyksiä?
23233: 
23234:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
23235: 
23236:                          Juhani Vähäkangas                           Juhani Alaranta
23237: 
23238: 
23239: 
23240: 
23241:  4285010650
23242: 2                                   1985 vp. -     KK n:o 353
23243: 
23244: 
23245: 
23246: 
23247:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23248: 
23249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
23250: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ti seuraavaa:
23251: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        Rakennuslautakunnan päätöksestä valittamista
23252: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
23253:                                                    koskevia säännöksiä on tarkistettu vuosina 1973
23254: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    ja 1977 (588/73 ja 580/77). Syinä ovat olleet
23255: Juhani Vähäkankaan ym. näin kuuluvasta kirjal-     lähinnä muunkin maanomistajan kuin naapurin
23256: lisesta kysymyksestä n:o 353:                      oikeusturva ja kaupunkikuntien ja muiden kun-
23257:           Aikooko Hallitus rakennuslain laajem-    tien asiaa koskevien säännösten yhtenäistäminen.
23258:        man uudistamisen yhteydessä tai jo sitä        Rakennuslautakunnan jäsenen oikeus hakea
23259:        aiemmin ehdottaa rakennuslakia muutet-      muutosta lautakunnan päätökseen ei sovi hallin-
23260:        tavaksi siten, että rakennuslautakunnan     tojärjestelmämme periaatteisiin, eikä tällaista
23261:        päätöksistä voisi valittaa rakennuslauta-   lainmuutosta ole harkittu. Siihen ei myöskään
23262:        kunnan jäsen, vaikka hän ei muutoin         kunnan etujen valvomiseksi ole aihetta, koska
23263:        täyttäisi voimassa olevan rakennuslain      kunnalla on oikeus hakea muutosta rakennuslau-
23264:        mukaisen valitusoikeuden edelly.tyksiä?     takunnan päätöksiin.
23265: 
23266:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
23267: 
23268:                                                                 Ympäristöministeri Matti Ahde
23269:                                      1985 vp. -- KJC n:o 353                                        3
23270: 
23271: 
23272: 
23273: 
23274:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23275: 
23276:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
23277: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av        anföra följande:
23278: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem            Stadgandena om besvär över byggnadsnämn-
23279: av statsrådet översänt avskrift av följande av       dens beslut har justerats åren 1973 och 1977
23280: riksdagsmanJuhani Vähäkangas m.fl. underteck-        (588/73 och 580/77). Orsaken härtill har när-
23281: nade spörsmål nr 353:                                mast varit rättsskyddet för andra markägare än
23282:                                                      grannar och förenhetligandet av de stadganden
23283:           Ämnar Regeringen i samband med             som härvidlag gäller å ena sidan stadskommuner
23284:        den mera omfattande revideringen av           och å andra sidan övriga kommuner.
23285:        byggnadslagen eller redan dessförinnan           Att en medlem av byggnadsnämnden skulle
23286:        föreslå en ändring av byggnadslagen, så       ha rätt att söka ändring i nämndens beslut
23287:        att också medlem i byggnadsnämnden            överensstämmer inte med principerna för vårt
23288:        kunde anföra besvär mot byggnadsnämn-         förvaltningssystem, och någon sådan lagändring
23289:        dens beslut fastän han i övrigt inte skulle   har inte övervägts. Inte heller ger ett bevakande
23290:        uppfylla förutsättningarna för besvärsrätt    av kommunens intressen anledning tili en sådan
23291:        enligt byggnadslagen?                         ändring, eftersom kommun har rätt att söka
23292:                                                      ändring i byggnadsnämndens beslut.
23293: 
23294:     Helsingfors den 22 november 1985
23295: 
23296:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
23297: 1
23298: 1
23299:  1
23300:  1
23301:   1
23302:   1
23303:    1
23304:    1
23305:     1
23306:     1
23307:      1
23308:      1
23309:       1
23310:       1
23311:        1
23312:        1
23313:         1
23314:         1
23315:          1
23316:          1
23317:           1
23318:           1
23319:            1
23320:            1
23321:             1
23322:             1
23323:              1
23324:              1
23325:                                                   1985 vp.
23326: 
23327: Skriftligt spörsmål nr 354
23328: 
23329: 
23330: 
23331: 
23332:                                      Nyby m.fl.: Om bättre möjligheter att fullgöra värnplikten som
23333:                                        frivillig
23334: 
23335: 
23336:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23337: 
23338:    De ynglingar som genomgått tre~rig utbild:            huruvida de tar emot den, ofta vid en tidpunkt
23339: ning på mellanstadiet, t.ex. gymnastet, fyller 1         då militärtjänstgöringen ännu är öppen.
23340: allmänhet 19 år det år de dimitteras. I normala             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
23341: fall kaUas de tili uppbåd under hösten för att           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23342: inleda sin militärtjänstgöring under därpå följan-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
23343: de kalenderår. För dem som önskar avtjäna sin            följande spörsmål:
23344: värnplikt innan de fortsätter studiern~ uppst~r
23345: ofta svårigheter. Osäkerheten om huruvtda de far                  Har Regeringen för avsikt att utöka
23346: avtjäna sin värnplikt som frivilli~a leder tili a~t de          antalet platser för dem som önskar avtjä-
23347: inte vet om de skall söka studteplats eller mte.                na sin värnplikt som frivilliga eller på
23348: Ifall att de får en sådan måste de bekräfta                     annat sätt underlätta deras situation?
23349: 
23350:      Helsingfors den 17 oktober 1985
23351: 
23352:           Mats Nyby                        Markus Aaltonen                 Kaj Bärlund
23353: 
23354: 
23355: 
23356: 
23357: 428501075A
23358: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 354
23359: 
23360: Kirjallinen kysymys n:o 354                                                                Suomennos
23361: 
23362: 
23363: 
23364: 
23365:                                   Nyby ym.: Asevelvollisuuden vapaaehtoisena suorittamisen helpot-
23366:                                     tamisesta
23367: 
23368: 
23369:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23370: 
23371:    Kolmivuotisen keskiasteen koulutuksen, esi-       vai ei. Mikäli he sellaisen saavat, täytyy heidän
23372: merkiksi lukion, läpikäyneet nuoret täyttävät        vahvistaa ottavatko he paikan vastaan, mikä
23373: yleensä 19 vuotta sinä vuonna, jona he saavat        usein olisi tehtävä ajankohtana, jolloin asepalve-
23374: päästötodistuksen. Tavallisesti heidät pyydetään     lukysymys vielä on avoinna.
23375: kutsunteihin saman vuoden syksyllä, jotta he            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23376: voisivat suorittaa asepalveluksensa seuraavana ka-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23377: lenterivuotena. Niille, jotka toivoisivat voivansa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23378: suorittaa asevelvollisuuden ennen kuin he jatka-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23379: vat opintojaan, aiheutuu usein vaikeuksia. Epä-
23380: varmuus siitä, saavatko he suorittaa asevelvolli-              Aikooko Hallitus lisätä vapaaehtoisena
23381: suutensa vapaaehtoisena johtaa siihen, etteivät             asevelvollisuutensa suorittamaan halua-
23382: he tiedä tulisiko heidän hakea opiskelupaikkaa              vien paikkoja tai muulla tavoin helpottaa
23383:                                                             heidän asemaansa?
23384: 
23385:     Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1985
23386: 
23387:          Mats Nyby                      Markus Aaltonen                Kaj Bärlund
23388:                                      1985 vp. -- KJ( n:o 354                                        3
23389: 
23390: 
23391: 
23392: 
23393:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23394: 
23395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ikäluokkien pienentyessä ja uusien lykkäysten
23396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrän viime vuosina vähentyessä jää nykyisin
23397: olette 17 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-      aikaisempaa vähemmän vapaaehtoispaikkoja.
23398: jeenne n:o 1807 ohella toimittanut valtioneuvos-       Kun puolustusvoimille lailla asetettujen val-
23399: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   miudellisten ja koulutuksellisten tehtävien hoita-
23400: edustaja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjal-     minen edellyttää varusmiesmäärien pysymistä
23401: lisesta kysymyksestä n:o 354:                       vuosittain mahdollisimman tasaisena, ei vapaaeh-
23402:                                                     toisten määrän lisääminen nykyisestään ole suota-
23403:           Aikooko Hallitus lisätä vapaaehtoisena    vaa, koska se aiheuttaisi tulevien yhä pienenevien
23404:        asevelvollisuutensa suorittamaan halua-      vuosiluokkien "kuluttamista" etukäteen.
23405:        vien paikkoja tai muulla tavoin helpottaa       Puolustusministeriö toteaa, että väestöennus-
23406:        heidän asemaansa?                            teista, keskiasteen koulutusnäkökohdasta ja puo-
23407:                                                     lustusvoimien tarpeesta johtuen on valmisteltava-
23408:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    na lainmuutos, jonka tarkoituksena on alentaa
23409: ti seuraavaa:                                       palvelukseenastumisikärajaa yhdellä vuodella
23410:    Varusmiespalvelukseen otettavien asevelvollis-   vuosikymmenen vaihteessa. Tämä uudistus ly-
23411: ten vuotuinen määrä on mitoitettu kulloistakin      hentäisi ammattiopintonsa ja lukion päättävien
23412: ikäluokkaa vastaavaksi. Tämän arvion pohjalta       asevelvollisten nykyisin vallitsevaa odotusaikaa
23413: tapahtuu myös vuosittainen budjetointi. Kun osa     ennen asevelvollisuuden säännönmukaista suorit-
23414: ikäluokasta saa anomuksestaan lykkäystä, voidaan    tamista. Samalla tarve vapaaehtoispaikkoihin täl-
23415: palvelukseen ottaa vastaava määrä vapaaehtoisia.    tä osin pienentyisi.
23416: 
23417:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
23418: 
23419:                                                            Puolustusministeri Vetkko Pihlajamäki
23420: 4                                     1985 vp. -- KJ( n:o 354
23421: 
23422: 
23423: 
23424: 
23425:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23426: 
23427:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nya uppskov under de senaste åren har minskat
23428: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       blir det numera färre platser över för friviliiga.
23429: den 17 oktober 1985 tili vederbörande medlem
23430:                                                         Eftersom skötseln av de beredskaps- och ut-
23431: av statsrådet översänt avskrift av följande av
23432:                                                      bildningsuppgifter som genom lag är ålagda
23433: riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade            försvarsmakten förutsätter att anralet beväringar
23434: spörsmål nr 354:                                     är ungefär detsamma från år tili år är det inte
23435:          Har Regeringen för avsikt att utöka         önskvärt att öka anralet friviliiga utöver det
23436:        antalet platser för dem som önskar avtjä-     nuvarande, emedan det medför att de komman-
23437:        na sin värnplikt som friviliiga elier på      de åldersklasserna, som blir allt mindre, ''förbru-
23438:        annat sätt underlätta deras situation?        kas" i förväg.
23439:                                                         Försvarsministeriet konstaterar att en lag-
23440:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ändring är under beredning tili följd av befolk-
23441: anföra följande:                                     ningsprognoserna, den förändrade utbildningen
23442:                                                      på melianstadiet och försvarsmaktens behov. Syf-
23443:    Antalet värnpliktiga som årligen inkalias har     tet med ändringen är att sänka inryckningsåldern
23444: anpassats så att det motsvarar åldersgruppens        med ett år vid övergången tili 90-talet. Reformen
23445: storlek. Den årliga budgeteringen sker också på      skulle förkorta den nuvarande väntetiden för
23446: basis av samma uppgifter. Då en del av de            värnpliktiga melian avslutad yrkesskola elier
23447: värnpliktiga får uppskov på anhålian kan i stäliet   gymnasium och avtjänandet av värnplikten. På så
23448: motsvarande antal friviliiga intas.                  sätt skulie även behovet av platser för friviliiga
23449:    Då åldersklasserna blir mindre och då anralet     minska.
23450: 
23451:     Helsingfors den 22 november 1985
23452: 
23453:                                                                Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
23454:                                               1985 vp.
23455: 
23456: Kirjallinen kysymys n:o 355
23457: 
23458: 
23459: 
23460: 
23461:                                   Alaranta ym.: Hevoskasvatuksen tukemiseen tarkoitettujen avustus-
23462:                                      ten maksamisesta
23463: 
23464: 
23465:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23466: 
23467:    Valtion varoista voidaan tulo- ja menoarvion      kaan on koettu tärkeäksi hevosten laadun paran-
23468: rajoissa myöntää avustusta hevosjalostustoimin-      tamiseksi.
23469: nan sekä hevostalouden tukemista ja edistämistä         Hevostalouden tukeminen on tärkeää paitsi
23470: varten. Varoja käytetään asetuksen (768/73) mu-      maatalouspolitiikan myös työvoimapolitiikan
23471: kaisesti muun muassa hevoskasvatuksen tukemi-        vuoksi. Asialla on merkitystä myös maatilamat-
23472: seen sekä hevoskannan ylläpitoon. Tukimuodoik-       kailun kannalta.
23473: si on määritelty esimerkiksi kantakirjaan otettu-       Kotimaisen poni- ja hevoskannan lisäämisellä
23474: jen hevosten palkinnot, kasvattajapalkinnot ja       on myös kansantaloudellinen merkitys tuontia
23475: varsarahat.                                          korvaavana toimena. Vuonna 1984 Suomeen tuo-
23476:    Ratsujalostusliitto ry. anoi vuonna 1983 synty-   tiin yhteensä 930 hevosta 19,5 milj. markan
23477: neiden varsojen kasvattajille valtionapua yhteensä   arvosta, kun samana vuonna vietiin vain 4 5
23478: 538 600 markkaa. Maatilahallitus myönsi siitä        hevosta 4,4 miljoonan markan arvosta.
23479: ensimmäisessä jakoerässä 376 000 markkaa ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23480: toisessa 80 100 markkaa. Varsojen kasvattajilla on   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23481: edelleen saamatta vuoden 1983 vatsarahoja yh-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23482: teensä 82 500 markkaa. Vuoden 1984 varsarahoja       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23483: on anottu yhteensä 712 500 markkaa, mistä mää-
23484: rästä valtio on tilittänyt vasta 210 000 markkaa.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23485: Kasvatustukea on usealta vuodelta saamatta yh-              ryhtyä maksamatta jääneiden ratsuhevos-
23486: teensä yli 600 000 markkaa ja kantakirjahevosten            ten ja ponien varsarahojen, kantakirjapal-
23487: palkintoja vuosilta 1982, 1983 ja 1984 yhteensä             kintojen sekä kasvatustuen maksamiseksi
23488: yli 350 000 markkaa.                                        niiden saamiseen oikeutetuille kansalai-
23489:    Esimerkiksi varsarahat ovat mahdollistaneet              sille ja heille asetuksen perusteella kuulu-
23490: sen, että ponien ja hevosten kasvatus on lisäänty-          vien etujen turvaamiseksi, sekä
23491: nyt. Maaseudulla siitä on tullut monelle tilalle                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
23492: sopiva sivuelinkeino, kun maataloustuotannon                lämminveriratsujen ja ponien varsaraho-
23493: rajoitustoimet ovat kaventaneet tilojen elinmah-            jen erottamiseksi lämminveristen ravihe-
23494: dollisuuksia. Vatsarahan porrastus laadun mu-               vosten varsarahoista?
23495: 
23496:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
23497: 
23498:                      Juhani Alaranta                          Heikki Riihijärvi
23499:                      Timo Kietäväinen                         Väinö Raudaskoski
23500: 
23501: 
23502: 
23503: 
23504: 428501063X
23505: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 355
23506: 
23507: 
23508: 
23509: 
23510:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23511: 
23512:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         81), jonka mukaan voittoihin tuli sisällyttää ve-
23513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          donlyönnin toimeenpanijan arpajaisverolain mu-
23514: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-         kaan suoritettava arpajaisvero, sekä tämän seu-
23515: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       rauksesta vähentynyt vedonlyönti aiheuttivat sen,
23516: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        että kyseisen vedonlyönnin valtionosuus, joka
23517: Juhani Alarannan ym. näin kuuluvasta kirjallises-      vuonna 1981 oli 41,5 milj. mk, aleni vuoteen
23518: ta kysymyksestä n:o 355:                               1982 19,7 milj. mk:aan sekä oli vuonna 1983
23519:                                                        22,7 milj. mk ja vuonna 1984 25,6 milj. mk.
23520:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23521:        ryhtyä maksamatta jääneiden ratsuhevos-           Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt
23522:        ten ja ponien varsarahojen, kantakirjapal-      em. varoista Ratsujalostusliitto ry:lle valtionapua
23523:        kintojen sekä kasvatustuen maksamiseksi         lämminveristen ratsuhevosten ja ponien varsara-
23524:        niiden saamiseen oikeutetuille kansalai-        hoihin vuonna 1983 syntyneiden varsojen osalta
23525:        sille ja heille asetuksen perusteella kuulu-    yhteensä 456 100 mk. Varojen vähyys on kuiten-
23526:        vien etujen turvaamiseksi, sekä                 kin aiheuttanut sen, että vastattavana olevassa
23527:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      kysymyksessä tarkoitettuja kasvatustukia ja pal-
23528:        lämminveriratsujen ja ponien varsaraho-         kintoja vuosilta 1982-1984 ja varsarahojen
23529:        jen erottamiseksi lämminveristen ravihe-        puuttuvia eriä vuosilta 1983 ja 1984 ei ole voitu
23530:        vosten varsarahoista?                           tähän mennessä enemmälti myöntää. Kun kulu-
23531:                                                        van vuoden vedonlyönnin valtionosuuden kerty-
23532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          mien lopullinen määrä on tiedossa, tullaan kui-
23533: seuraavaa:                                             tenkin selvittämään mahdollisuudet valtionavus-
23534:    Valtionavusta hevosjalostuksen ja hevosurhei-       tuksen myöntämiseen myös edellä tarkoitettujen
23535: lun edistämiseen annetun asetuksen (768/73)            kohteiden osalta.
23536: mukaan voidaan valtion varoista myöntää avus-
23537: tusta hevostalousjärjestöjen toiminnan tukemi-            Edelleen kysyjä tiedustelee mahdollisuuksia
23538: seen, raviratojen rakentamiseen ja varustamiseen,      lämminveriratsujen ja ponien varsarahojen erot-
23539: hevoskasvatuksen tehostamiseen sekä hevoskan-          tamiseksi lämminveristen ravihevosten varsara-
23540: nan ylläpitoon. Asetuksen mukaan kyseessä on           hoista. Jo nykyisinkin myönnetään lämminveri-
23541: valtion tulo- ja menoarvion rajoissa myönnettävä       ratsujen ja ponien varsarahat erillään lämminve-
23542: harkinnanvarainen valtionapu. Se jaetaan nykyi-        risten ravihevosten varsarahoista. Sen sijaan val-
23543: sin kokonaisuudessaan niistä varoista, jotka kerty-    tion tulo- ja menoarviossa on momentilla
23544: vät valtion osuutena hevoskilpailujen yhteydessä       30.30.45 (Hevostalouden edistäminen vedon-
23545: järjestetystä vedonlyönnistä. Tuen saajina ovat        lyönnistä hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla)
23546: hevosjalostus- ja raviurheilualalla toimivat järjes-   osoitettu erikseen määrärahat suomenhevosten
23547: töt. Lisäksi maksetaan sanotuista varoista myös        varsarahoihin sekä muihin varsarahoihin. Hallitus
23548: valtion hevosjalostuslaitoksen menot.                  ei pidä tarkoituksenmukaisena tämän yksityis-
23549:    Vedonlyönnin toimeenpanemisesta hevoskil-           kohtaisempaa jakoa varsarahojen määrärahoissa
23550: pailuissa annetun asetuksen 5 §:n muutos (955/         tulo- ja menoarviossa.
23551: 
23552:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1985
23553: 
23554:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
23555:                                       1985 vp. -- KJ< n:o 355                                            3
23556: 
23557: 
23558: 
23559: 
23560:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23561: 
23562:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i vinsterna skali ingå lotteriskatt som anordnaren
23563: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        av vadhåliningen erlägger enligt lotteriskattela-
23564: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem          gen, samt en minskad vadhålining tili följd av
23565: av statsrådet översänt avskrift av följande av        detta medförde att statsandelen av sagda vadhåli-
23566: riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. underteckna-        ning, som år 1981 var 41,) milj. mk, fram tili år
23567: de spörsmål nr 3)):                                   1982 hade sjunkit till19,7 milj. mk samt år 1983
23568:                                                       utgjorde 22,7 milj. mk och år 1984 25,6 milj.
23569:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       mk.
23570:        för att innestående fölpengar, stam-
23571:        bokspris samt uppfödningsstöd för rid-            Jord- och skogsbruksministeriet har av ovan
23572:        hästar och ponnyer skall kunna utbetalas       nämnda medel beviljat Ridhästavelsförbundet rf.
23573:        åt därtili berättigade medborgare och för      sammanlagt 456 100 mk i statsunderstöd tili
23574:        att de förmåner som tilikommer dem på          fölpengar för varmblodsridhästar och ponnyer för
23575:        grund av förordning skali kunna tryggas,       de år 1983 födda fölens del. Bristande medel har
23576:        samt                                           dock varit orsaken tili att det hittilis inte i någon
23577:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syfte     nämnvärd utsträckning har varit möjligt att he-
23578:        att fölpengarna för varmblodsridhästar         vilja de uppfödningsstöd och belöningar för åren
23579:        och ponnyer skall kunna avskiljas från         1982--1984 samt de innestående rater av föl-
23580:        fölpengarna för travhästar?                    pengarna för åren 1983 och 1984 som avses i det
23581:                                                       ifrågavarande spörsmålet. Sedan uppgifter erhål-
23582:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lits om det slutliga beloppet av de statsandelar
23583: anföra följande:                                      som influtit vid vadhålining under innevarande
23584:    Enligt förordningen om statsunderstöd tili         år kommer det dock att utredas vilka möjlighe-
23585: främjande av hästförädling och hästsport (768/        terna är att bevilja statsunderstöd även för ovan
23586: 73) kan av statens medel beviljas understöd för       avsedda objekt.
23587: stödjandet av hästhushåliningsorganisationernas
23588: verksamhet, anläggandet och utrustandet av trav-         Frågestäliaren önskar vidare veta om möjlighe-
23589: banor, effektiveringen av hästuppfödning samt         terna att avskilja fölpengarna för varmblodsrid-
23590: för upprätthåliandet av hästbeståndet. Enligt         hästar och ponnyer från fölpengarna för varm-
23591: förordningen är det fråga om ett statsunderstöd       blodstravare. Redan för närvarande beviljas föl-
23592: enligt prövning som beviljas inom ramen för           pengarna för varmblodsridhästar och ponnyer
23593: statsförslaget. Det utdelas för närvarande i sin      samt fölpengarna för varmblodstravare skilt för
23594: helhet av de medel vilka inflyter som statens         sig. Däremot har det i statsförslaget under mo-
23595: andel av vadhåliningen i samband med hästtäv-         ment 30.30.4) (Hästskötselns främjande med
23596: lingar. Stödet utgår tili de organisationer som är    medel som inflyter genom vadhålining vid trav-
23597: verksamma inom hästförädlings- och travsports-        tävlingar) särskilt anslagits medel tili fölpengar
23598: branschen. Av sagda medel utbetalas dessutom          för finska hästar samt tili övriga fölpengar. Rege-
23599: statens hästförädlingsanstalts utgifter.              ringen anser det inte vara motiverat att mera
23600:    En ändring av ) § förordningen om vadhåli-         detaljerat än hittills fördela anslagen för fölpeng-
23601: ning vid hästtävlingar (95) /81), enligt viiken det   arna i statsförslaget.
23602: 
23603:      Helsingfors den 21 november 1985
23604: 
23605:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
23606:                                                1985 vp.
23607: 
23608: Kirjallinen kysymys n:o 356
23609: 
23610: 
23611: 
23612: 
23613:                                    Alaranta ym.: Poliisin tointen lisäämisestä Raahen-Pyhäjoen yh-
23614:                                       teistoiminta-alueella
23615: 
23616: 
23617:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23618: 
23619:    Poliisivahvuus oli vuonna 1983 Suomessa 1,49       luku Oulussa oli 45 ja Kajaanissa 44. Kaikkiaan
23620: poliisia 1 000 asukasta kohti. Vuonna 1984 tämä       rikoksia, liikennerikoksia lukuun ottamatta, Raa-
23621: vahvuus Oulun läänissä oli 1, 51 ja Raahen-           hessa oli 1 096 vuonna 1980, 1 219 vuonna
23622: Pyhäjoen poliisipiireissä 1,06 poliisia. Samana       1981, 1 247 vuonna 1982 ja 1 272 vuonna 1983
23623: aikana esimerkiksi Kajaanin-Paltamon alueella         eli kasvu on jatkunut.
23624: oli 1,19 poliisia tuhatta asukasta kohti.                Raahen poliisilaitoksen rikososastolla on 10
23625:    Toukokuussa tehdyn selvityksen mukaan Raa-         po~iisimiestä, joista yksi on jatkuvasti työvuorosta
23626: hen poliisilaitoksen ja Pyhäjoen nimismiespiirin      poissa.
23627: alueella oli yhtä järjestyspoliisimiestä kohti las-      Eduskunnan käsittelyssä oleva esitutkintapa-
23628: kettuna kolmen viikon jaksolla yhteensä 12 häly-      ketti tulee hallituksen esityksen mukaisena toteu-
23629: tystehtävää. Oulun poliisilaitoksen ja Oulun ni-      tuessaan lisäämään sekä teknistä että taktista
23630: mismiespiirin alueella vastaava luku oli 9,6, Ka-     poliisin työvoiman tarvetta, koska joudutaan en-
23631: jaanissa 6,8 ja Ylivieskan yhteistoiminta-alueella    tistä lyhyemmässä ajassa selvittämään rikoksia ja
23632: 4,9 hälytystehtävää.                                  vangitsemisen edellytyksiä.
23633:    Raahen poliisilaitos päivystää myös Ruukin            Koska Raahen alueen rikoksissa on alkoholilla
23634: nimismiespiirin aluetta eli Ruukin ja Rantsilan       suuri osuus, poliisi pitäisi tärkeänä ennalta ehkäi-
23635: kuntia. Päivystysaikana on yhden poliisipartion       sevää toimintaansa, mihin ei kuitenkaan voima-
23636: varassa alue, jonka laajuus on 100 x 100 kilomet-     varojen vähyyden vuoksi ole mahdollisuuksia.
23637: riä. Pahimpina aikoina saattaa olla yhtaikaa 2-3         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23638: hälytystä, jolloin joudutaan asettamaan poliisin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23639: tehtäviä tärkeysjärjestykseen tai kutsumaan mie-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23640: hiä töihin vapaa-ajallaan.                            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23641:    Raahen kaupungin kasvukipuihin ovat kuulu-
23642: neet myös kasvavat rikostilastot. Kun vuonna                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23643: 1983 koko Oulun läänissä tehtiin 10 000 asukasta              siin poliisin toimen lisäämiseksi Raa-
23644: kohti 313 omaisuusrikosta, Raahessa vastaava                  hen-Pyhäjoen yhteistoiminta-alueella,
23645: luku oli 493 rikosta. Henkeen ja terveyteen                   sekä
23646: kohdistuneita rikoksia oli koko läänissä 10 000                  aikooko Hallitus palauttaa liikkuvan
23647: asukasta kohti 3 5 ja Raahessa 49, kun vastaava               poliisin partion Raahen alueelle?
23648: 
23649:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
23650: 
23651:                      Juhani Alaranta                           Juhani Vähäkangas
23652: 
23653: 
23654: 
23655: 
23656:  428501061V
23657: 2                                       1985 vp. -- ~ n:o 356
23658: 
23659: 
23660: 
23661: 
23662:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23663: 
23664:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Yhteistoiminta Ruukin nimismiespiirin kanssa
23665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rajoittuu pääasiassa hälytysten välittämiseen ja
23666: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-          poliisipartio Raahesta on joutunut lähtemään
23667: jeenne n:o 1766 ohella toimittanut valtioneuvos-        Ruukin piirin alueelle vain muutamia kertoja
23668: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuodessa. Ruukin piirissä on oma partiomiehitys
23669: edustaja Juhani Alarannan ym. näin kuuluvasta           vilkkaina aikoina. Ruukin piiri on lisäksi puoles-
23670: kirjallisesta kysymyksestä n:o 356:                     taan avustanut Raahea sijoittamalla oman mie-
23671:                                                         hensä ajoittain Raahen työvuoroihin.
23672:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23673:         siin poliisin tointen lisäämiseksi Raa-            Raahen--Pyhäjoen alue tarvitsisi lisää poliisin
23674:         hen--Pyhäjoen yhteistoiminta-alueella,          toimia, vaikkakaan henkilöstövajaus ei siellä ole
23675:         sekä                                            Oulun läänin vaikein.
23676:            aikooko Hallitus palauttaa liikkuvan
23677:         poliisin partion Raahen alueelle?                  Oulun läänin poliisin toiminta- ja taloussuun-
23678:                                                         nitelmassa vuosille 1986--90 on esitetty kolmen
23679:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        uuden toimen perustamista Raaheen, minkä li-
23680: ti seuraavaa:                                           säksi sinne sijoitettaisiin myös esitutkintauudis-
23681:                                                         tuksen myötä perustettavia toimia. Tointen siir-
23682:    Poliisivahvuus Oulun läänissä on 1 000 asukas-       rolla piiristä toiseen ei tilannetta sen sijaan voida
23683: ta kohti 1, 15 poliisimiestä. Poliisilaitoksissa vah-   parantaa.
23684: vuus on keskimäärin 1,44 ja nimismiespiireissä
23685: 0,99. Raahen kaupungissa luku on 1,43.                     Liikkuvalla poliisilla on Oulun läänissä läänin-
23686:    Raahen poliisilaitos ja sen ympärillä oleva          osaston lisäksi kolme komennuskuntaa, jotka
23687: Pyhäjoen, Pattijoen ja Siikajoen kunnat käsittävä       sijaitsevat    Kajaanissa,     Haapajärvellä     ja
23688: Pyhäjoen nimismiespiiri muodostavat poliisiteh-         Kuusamossa. Partioinnin muun muassa Oulun ja
23689: tävien osalta täydellisen yhteistoiminta-alueen.        Raahen välisellä osuudella valtatiellä n:o 8 hoitaa
23690: Henkilöstö on yhteisellä työvuorolistalla ja pii-       Ouluun sijoitettu lääninosasto. Erillisen komen-
23691: reillä on yhteiset järjestys- ja rikospoliisiyksiköt.   nuskunnan perustaminen Raaheen, joka· on 80
23692: Poliisin toiminnan painopiste on selvästi Raahen        kilometrin päässä Oulusta, ei ole tarkoituksen-
23693: kaupungissa ja siihen rajoittuvassa Pattijoen kun-      mukaista eikä käytettävissä olevien henkilöstö- ja
23694: nassa.                                                  kalustomäärien puolesta mahdollistakaan.
23695: 
23696:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 198 5
23697: 
23698:                                                                   Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
23699:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 356                                           3
23700: 
23701: 
23702: 
23703: 
23704:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23705: 
23706:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Samarbetet med Ruukki länsmansdistrikt be-
23707: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         gränsar sig huvudsakligen tili alarmförmedling
23708: 1766 av den 18 oktober 1985 tili vederbörande          och endast några gånger per år har en polispa-
23709: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     truli från Brahestad varit tvungen att rycka ut tili
23710: av riksdagsman Juhani Alaranta m.fl. underteck-        Ruukki distriktsområde. Ruukki distrikt har eget
23711: nade spörsmål nr 356:                                  patrulimanskap i bråda tider. Ruukki distrikt har
23712:                                                        dessutom för sin del hjälpt Brahestad genom att
23713:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          tidvis placera sin egen man i arbetsskift i Brahe-
23714:        att öka antalet polisbefattningar inom          stad.
23715:        Brahestad--Pyhäjoki    samarbetsområde
23716:        samt                                               Brahestad--Pyhäjoki-området skulie behöva
23717:           ämnar Regeringen återinföra rörliga          flera polisbefattningar fastän personalbristen där
23718:        poliseos patrulienhet i Brahestadsområ-         inte är den svåraste i Uleåborgs Iän.
23719:        det?
23720:                                                          I poliseos verksamhets- och ekonomipian för
23721:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Uleåborgs Iän för åren 1986--1990 föreslås att
23722: anföra följande:                                       Brahestad får tre nya befattningar. Dessutom
23723:                                                        skulie befattningar, som föranleds av förunder-
23724:    Polisstyrkan i Uleåborgs Iän är 1, 15 poliser per   sökningsreformen, inrättas där. Genom att flytta
23725: 1 000 invånare. Polisinrättningarnas numerär är i      befattningar från ett distrikt tili ett annat kan
23726: medeltal 1,44 och länsmansdistriktens 0,99. I          man däremot inte förbättra situationen.
23727: Brahestad är siffran 1,43.
23728:    Polisinrättningen i Brahestad bildar tilisam-          Förutom länsavdelningen har rörliga polisen i
23729: mans med omkringliggande Pyhäjoki länsmans-            Uleåborgs Iän dessutom tre kommandon, som är
23730: :listrikt, som omfattar kommunerna Pyhäjoki,           förlagda i Kajana, Haapajärvi och Kuusamo.
23731: Pattijoki och Siikajoki, ett fuliständigt samarbets-   Patrulieringen på bl.a. sträckan melian Uleåborg
23732: )mråde när det gälier polisuppdrag. Personalen         och Brahestad på riksväg 8 sköts av länsavdel-
23733: 1ar gemensam arbetsskiftslista och distrikten har      ningen i Uleåborg. Det är inte ändamålsenligt
23734: ;emensamma ordnings- och kriminalpolisenhe-            att inrätta ett fristående kommando i Brahestad,
23735: :er. Tyngdpunkten för poliseos verksamhet ligger       som ligger 80 km från Uleåborg, och det är inte
23736: 1elt tydligt i staden Brahestad och i den därtill      heller möjligt med de personal- och materielre-
23737: ;ränsande kommunen Pattijoki.                          surser som står tili buds.
23738: 
23739:      Helsingfors den 21 november 1985
23740: 
23741:                                                                     Inrikesminister Kaisa Raatikainen
23742:                                               1985 vp.
23743: 
23744: Kirjallinen kysymys n:o 357
23745: 
23746: 
23747: 
23748: 
23749:                                   Elo ym.: Satakunnan työvoimapiirin perustamisesta
23750: 
23751: 
23752:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23753: 
23754:    Satakunta kuuluu lähes kokonaisuudessaan          kunnan työvoimapiirin perustamisen tarpeesta.
23755: vaikeaan työttömyysalueeseen. Niinpä esimerkik-      Lupauksista huolimatta hallitus ei kuitenkaan ole
23756: si Porin talousalue on kärsinyt joukkotyöttömyy-     ryhtynyt toimenpiteisiin Satakunnan työvoima-
23757: destä 1970-luvun lopulta lähtien. Tämän vuoden       piirin aikaansaamiseksi.
23758: aikana Porin työvoimatoimiston alueella on jat-         Vuoden 1986 tulo- ja menoarvion perusteluissa
23759: kuvasti ollut yli 10 prosentin työttömyys.           hallitus toteaa yllättäen ryhtyvänsä toimenpitei-
23760:    Tämän lisäksi Rauman talousalue että Pohjois-     siin, joilla "hallinnollisten aluejakojen yhtenäis-
23761: Satakunta ovat joutuneet suurtyöttömyyden pu-        tämiseksi muutetaan Etelä-Suomen työvoimapii-
23762: ristukseen. Niinpä esimerkiksi Rauman kaupun-        rien rajat lääninrajoja vastaaviksi''. Hallituksen
23763: gissa työttömyysluvut ovat olleet noin 8 prosent-    ehdotus tuntuu sitäkin ihmeellisemmältä, koska
23764: tia keskimäärin ja Pohjois-Satakunnan monissa        samanaikaisesti on käynnissä valmistelutyö kol-
23765: kunnissa työttömyys on noussut yli 10 prosent-       men uuden läänin perustamiseksi. Tuntuu käsit-
23766: tiin.                                                tämättömältä, että uusien työvoimapiirien rajat
23767:                                                      muutettaisiin, ennen kuin uusien läänien perus-
23768:    Edellä kerrotusta huolimatta valtiovalta ei ole   taminen on lopullisesti ratkaistu hallituksessa ja
23769: ryhtynyt mihinkään erityistoimenpiteisiin ns.        eduskunnassa.
23770: Rinteen mallia lukuun ottamatta Satakunnan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23771: osalta. Pitkäaikaistyöttömyys on suuri ongelma       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23772: luonnollisesti niille henkilöille, jotka joutuvat    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23773: sen henkilökohtaisesti kokemaan. Pitkäaikaistyöt-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23774: tömyyden torjumisen lisäksi olisi kuitenkin ryh-
23775: dyttävä entistä tehokkaampiin toimenpiteisiin                  Onko Hallitus tietoinen Satakunnan
23776: Satakunnan talousalueen elvyttämiseksi ja työ-              talousalueen vaikeasta työllisyystilantees-
23777: paikkojen lisäämiseksi. Eräänä toimenpiteenä Sa-            ta, ja jos on,
23778: takunnan työvoimahallinnon tehostamiseksi on                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23779: nähty oman Satakunnan työvoimapiirin perusta-               ryhtyä alueen työttömyyden lievittämi-
23780: minen. Jo joitakin vuosia sitten hallitus lupasi            seksi ja Satakunnan työvoimapiirin perus-
23781:  budjettiesityksessään suorittaa selvityksen Sata-          tamiseksi?
23782: 
23783:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
23784: 
23785:                      Mikko Elo                                Timo Laaksonen
23786:                      Anssi Joutsenlahti                       Pirkko Valtonen
23787:                                            Timo Roos
23788: 
23789: 
23790: 
23791: 
23792: 428501046C
23793: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 357
23794: 
23795: 
23796: 
23797: 
23798:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23799: 
23800:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työllistämistukeen varattu 70 milj. markkaa, josta
23801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suurin osa ohjataan Tampereen työvoimapiirin
23802: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-       alueelle.
23803: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Työvoimaministeriön mielestä yksi keino pa-
23804: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      rantaa Satakunnan työllisyystilannetta on perus-
23805: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         taa Satakuntaan oma työvoimapiiri. Porin työvoi-
23806: kysymyksestä n:o 357:                                mapiirin perustamista koskeva selvitys valmistui
23807:                                                      työvoimaministeriössä jo vuonna 1981. Työlli-
23808:           Onko Hallitus tietoinen Satakunnan         syystilanteen parantamisen, määrärahojen käytön
23809:        talousalueen vaikeasta työllisyystilantees-   ohjaamisen lisäksi, välttämätön edellytys on yh-
23810:        ta, ja jos on,                                teistyön tiivistäminen työvoimaviranomaisten ja
23811:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuntien sekä yrittäjien välillä. Tampereen työvoi-
23812:        ryhtyä alueen työttömyyden lievittämi-        mapiiri on jo nyt verraten suuri, joten yhteyden-
23813:        seksi ja Satakunnan työvoimapiirin perus-     pito Satakunnan yksittäisiin kuntiin ja yrittäjiin
23814:        tamiseksi?                                    on Tampereelta käsin hankalaa. Lisäksi on huo-
23815:                                                      mattava, että työvoimaviranomaisten yhteistyö-
23816:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kumppaneita ovat mm. lääninhallitukset, maa-
23817: ti seuraavaa:                                        kunta- ja seutukaavaliitot sekä muut viranomai-
23818:    Työvoimahallinnon väliportaan pahin epäkoh-       set. Kun työvoimapiiriin kuuluu alueita kahdesta
23819: ta on aluejako Tampereen ja Turun työvoimapii-       eri läänistä, kuten Tampereella, yhteistyö eri
23820: rien kesken. Ongelmana on Tampereen työvoi-          viranomaisten ja yhteisöjen kanssa muodostuu
23821: mapiirin laaja alue, jolla on kolme verraten         työläämmäksi kuin yhteistyö yhden läänin viran-
23822: itsenäistä talousaluetta: Pirkanmaa, Satakunta ja    omaisten kanssa. Niinpä työvoimaministeriö on-
23823: Kanta-Häme. Näistä Satakunnan alue on työlli-        kin esittänyt omissa tulo- ja menoarvioesityksis-
23824: syyspoliittinen ongelma-alue, jonka työttömyys-      sään Porin työvoimapiirin perustamista jo aikai-
23825: aste on korkeampi kuin Tampereen työvoimapii-        semmin kuin valtionhallinnossa tehdään päätök-
23826: rin tai koko maan. Kuluvan vuoden syyskuun           set uusien läänien perustamisesta.
23827: lopussa Pohjois-Satakunnan työttömyysaste oli           Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk-
23828: 8,0 %, Kanta-Hämeen 4,0 % ja Pirkanmaan              sessä todetaan, että hallinnollisten aluejakojen
23829: 5,8 %. Vastaavana aikana koko Tampereen työ-         yhtenäistämiseksi Helsingin, Turun, Tampereen
23830: voimapiirin työttömyysaste oli 6,5 % ja koko         ja Kouvolan työvoimapiirien rajat muutetaan
23831: maan 5, 1 % . Porin työvoimatoimiston alueella       läänin rajoja vastaaviksi. Ministeriön mielestä on
23832: työttömyysaste oli 11,0 % ja vastaava luku Rau-      tarpeen muuttaa työvoimapiirien rajat vastaa-
23833: man työvoimatoimiston alueella oli 8,4 %. Mo-        maan läänin rajoja. Perusteluina ministeriö viit-
23834: lemmat luvut ovat suurempia kuin koko maan           taa edellä esitettyyn yhteistyön vaikeuteen, kun
23835: tai Tampereen työvoimapiirin.                        yhteistyökumppaneita on useammasta kuin yh-
23836:    Satakunnan alueen työllisyystilannetta on py-     destä läänistä.
23837: ritty parantamaan ohjaamalla sinne varoja suh-          Työvoimaministeriö tulee esittämään, että
23838: teellisesti enemmän kuin muualle Tampereen           Porin työvoimapiirin perustaminen otettaisiin
23839: työvoimapiirin alueella. Pitkäaikaistyöttömien       vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitykseen, jol-
23840: työllistämistukea kokeillaan Satakunnan lisäksi      loin Turun ja Porin läänissä toimisi 2 työvoima-
23841: myös muualla maassa. Ensi vuoden valtion tulo-       piiriä samalla tavalla kuin nyt Oulun läänissä
23842: ja menoarvioesityksessä on pitkäaikaistyöttömien     Oulun ja Kajaanin työvoimapiirit.
23843: 
23844:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
23845: 
23846:                                                                 Työvoimaministeri Urpo Leppänen
23847:                                        1985 vp. -       KK n:o 357                                          3
23848: 
23849: 
23850:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
23851: 
23852:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             milj. mark, varav största delen riktas tili Tam-
23853: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            merfors arbetskraftsdikstrikt.
23854: av den 18 oktober 1985 tili vederbörande med-               Som en metod för förbättrande av sysselsätt-
23855: lem av statsrådet för besvarande översänt avskrift       ningsläget inom Satakunta anser arbetskraftsmi-
23856: av följande av riksdagsman Mikko Elo m.fl.               nisteriet inrättande av ett eget arbetskraftsdistrikt
23857: stälida skriftliga spörsmål nr 3 57:                     i Satakunta. Vid arbetskraftsministeriet färdig-
23858:                                                          ställdes redan år 1981 en utredning om inrättan-
23859:            Är Regeringen medveten om det svåra           de av ett nytt Björneborgs arbetskraftsdistrikt. En
23860:         sysselsättningsläget inom Satakunta eko-         förbättring av sysselsättningsläget förutsätter
23861:         nomiska region, och om detta är fallet,          nödvändigtvis, förutom dirigering av anslagsan-
23862:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         vändningen, en intensifiering av samarbetet mel-
23863:         för Iindrande av arbetslösheten i regionen       Ian arbetskraftsmyndigheter, kommuner och
23864:         och för inrättande av ett arbetskraftsdis-       företagare. Tammerfors arbetskraftsdistrikt är re-
23865:         trikt i Satakunta?                               dan nu relativt stort, och därför är det besvärligt
23866:                                                          att från Tammerfors hålia kontakt med enskilda
23867:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt         kommuner och företagare inom Satakunta. Man
23868: följande:                                                bör vidare märka att arbetskraftsmyndigheterna
23869:    1 fråga om arbetskraftsförvaltningens melianin-       har som samarbetsparter bl.a. länsstyrelser,
23870: stans gälier det värsta missförhåliandet distrikts-      Iandskaps- och regionplaneförbund samt andra
23871: indelningen melian Tammerfors och Åbo arbets-            myndigheter. Då ett arbetskraftsdistrikt, som i
23872: kraftsdistrikt. Problemet är att Tammerfors ar-          faliet Tammerfors, omfattar delar av två skilda
23873: betskraftsdistrikt omfattar ett stort område med         Iän, blir samarbetet med olika myndigheter och
23874: tre relativt självständiga ekonomiska regioner:          samfund besvärligare än om det är fråga om
23875: Birkaland, Satakunta och Kanta-Häme (centrala            samarbete med myndigheter i ett enda Iän.
23876: Tavastland). Av dessa utgör Satakunta ett syssel-        Arbetskraftsministeriet har därför i sina egna
23877: sättningspolitiskt problemområde, där arbetslös-         budgetförslag föreslagit ett inrättande av Björne-
23878: hetsgraden är högre än Tammerfors arbetskrafts-          borgs arbetskraftsdistrikt redan innan det inom
23879: distrikts och hela Iandets motsvarande siffra. 1         statsförvaltningen fattas beslut om inrättande av
23880: slutet av september i år var arbetslöshetsgraden         nya Iän.
23881: för norra Satakunta 8,0 %, medan den för                    1 statsförslaget för år 1986 konstateras dett att
23882: Kanta-Häme var 4,0 % och för Birkaland 5,8 %.            gränserna för Helsingfors, Åbo, Tammerfors och
23883: Vid motsvarande tidpunkt hade hela Tammerfors            Kouvola arbetskraftsdistrikt ändras så att de mot-
23884: arbetskraftsdistrikt en arbetslöshetsgrad på 6, 5 %      svarar länsgränserna, detta för att förenhetliga
23885: och hela Iandet 5, 1 % . Arbetslöshetsgraden             den administrativa distriktsindelningen. Arbets-
23886: inom Björneborgs arbetskraftsbyrås område var            kraftsministeriet anser att en sådan ändring av
23887: 11,0 % och inom Raumo arbetskraftsbyrås områ-            arbetskraftsdistriktsgränserna behövs. Som moti-
23888: de 8,4 %. Båda dessa siffror är högre än motsva-         vering hänvisar ministeriet tili det ovan nämnda
23889: rande siffror för hela Iandet resp. Tammerfors           försvårade samarbetet som beror på att samar-
23890: arbetskraftsdistrikt.                                    betsparterna kommer från flera Iän i stäliet för
23891:    Man har försökt förbättra sysselsättningsläget i      ett Iän.
23892: Satakunta området genom att dirigera dit relativt           Arbetskraftsministeriet kommer att föreslå att i
23893: sett större medel än tili de övriga delarna av           statsförslaget för år 1987 upptas inrättande av
23894: Tammerfors arbetskraftsdistrikt. Experimentet            Björneborgs arbetskraftsdistrikt varvid Åbo- och
23895: med sysselsättningsstöd för Iångtidsarbetslösa är        Björneborgs Iän skulie få två arbetskraftsdistrikt
23896: i bruk förutom i Satakunta även i andra delar av         på samma sätt som det redan nu inom Uleåborgs
23897: landet. 1 statsförslaget för nästa år har för syssel-    Iän finns Uleåborgs och Kajana arbetskraftsdis-
23898: sättningsstöd för Iångtidsarbetslösa reserverats 70      trikt.
23899:     Helsingfors den 22 november 1985
23900: 
23901:                                                                   Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
23902:                                                 1985 vp.
23903: 
23904: Kirjallinen kysymys n:o 358
23905: 
23906: 
23907: 
23908: 
23909:                                    Astala ym.: Mustalaisväestölle tarkoitetun koulutuskeskuksen perus-
23910:                                       tamisesta
23911: 
23912: 
23913:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23914: 
23915:    Mustalaisväestön elinolosuhteita on viime ai-       mioon mustalaiskulttuurin mahdolliset entyis-
23916: koina tarkasteltu monesta eri näkökulmasta.            piirteet. Koulutuskeskus voisi toimia esimerkiksi
23917:    Ruotsalais-suomalainen mustalaisseminaari on        Helsingissä. Koulutusta voitaisiin järjestää kui-
23918: syyskuussa 1985 pohtinut mustalaisten yhteis-          tenkin myös muualla maassa. Keskus voisi toimia
23919: kunnallisia ongelmia, muuttoliikettä, koulutusta       itsenäisenä yksikkönä ammattikasvatushallituksen
23920: ja kulttuuria.                                         alaisuudessa.
23921:    Mustalaisväestön koulutus vaatii pikaisia toi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23922: mia, sillä suuri osa mustalaisväestöstä ei ole         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23923: saanut tarpeellista yleissivistävää eikä ammatillis-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23924: ta koulutusta. Mustalaisista on edelleen osa luku-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23925: taidottomia.                                                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23926:    Suomen Mustalaisyhdistys on tehnyt aloitteen               siin mustalaisväestölle tarkoitetun amma-
23927: erityisen mustalaisille tarkoitetun ammatillisen              tillisen koulutuskeskuksen perustamisek-
23928: koulutuskeskuksen perustamisesta Helsinkiin.                  si, jossa otetaan huomioon myös musta-
23929: Koulutuskeskuksessa tulisi antaa myös mustalais-              laiskielen ja -kulttuurin opetus sekä mus-
23930: kielen ja -kulttuurin opetusta sekä ottaa huo-                talaiskulttuurin erityispiirteet?
23931: 
23932:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
23933: 
23934:          Heli Astala                      Ulla-Leena Alppi               Esko Helle
23935: 
23936: 
23937: 
23938: 
23939: 428501062W
23940: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 358
23941: 
23942: 
23943: 
23944: 
23945:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23946: 
23947:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomen Mustalaisyhdistys ry. on tehnyt ope-
23948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tusministeriölle 26.9.198 5 esityksen mustalaisvä-
23949: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-      estön ammatillisen koulutuskeskuksen perusta-
23950: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    misesta. Koulutuskeskuksen tarkoituksena olisi
23951: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     antaa koulutusta mustalaisväestön elinkeinoelä-
23952: Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      män tarpeita varten huomioon ottaen perinteiset
23953: kysymyksestä n:o 358:                               ja uudet elinkeinot sekä perinteisen mustalais-
23954:                                                     kulttuurin kehittämisen ja säilyttämisen. Koulu-
23955:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      tuskeskus olisi ehdotuksen mukaan valtion oppi-
23956:        siin mustalaisväestölle tarkoitetun amma-    laitos.
23957:        tillisen koulutuskeskuksen perustamisek-        Mustalaisyhdistyksen esitykseen sisältyy myös
23958:        si, jossa otetaan huomioon myös musta-       ehdotukset laiksi ja asetukseksi koulutuskeskuk-
23959:        laiskielen ja -kulttuurin opetus sekä mus-   sesta.
23960:        talaiskulttuurin erityispiirteet?               Opetusministeriö on pyytänyt yhdistyksen eh-
23961:                                                     dotuksesta ammattikasvatushallituksen lausun-
23962:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       non. Ministeriön tarkoituksena on asettaa asian
23963: seuraavaa:                                          jatkovalmistelua varten työryhmä.
23964: 
23965:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
23966: 
23967:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
23968:                                      1985 vp. -     KK n:o 358                                     3
23969: 
23970: 
23971: 
23972: 
23973:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23974: 
23975:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        framlagt förslag om inrättande av en yrkesin-
23976: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       riktad kurscentral för zigenare Avsikten med
23977:                                                                                     0
23978: 
23979: 
23980: 
23981: 
23982: av den 18 oktober 1985 tili vederbörande med-       kurscentralen är att ge näringslivsutbildning för
23983: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av   zigenarbefolkningen med hänsyn tili dess tradi-
23984: riksdagsman Heli Astala moflo undertecknade         tionella och nya näringar samt tili utvecklande
23985: spörsmål nr 358:                                    och bevarande av den traditionella zigenarkultu-
23986:                                                     reno Enligt förslagen skall utbildningscentralen
23987:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       bli en statlig läroanstalto
23988:        att en yrkesinriktad kurscentral för zige-
23989:        narbefolkningen skall kunna grundas där         1 zigenarföreningens förslag ingår även propo-
23990:        även undervisningen i zigenarspråket och     sitioner med förslag tili lag och förordning om
23991:        i zigenarnas kultur samt särdragen inom      kulturcentraleno
23992:        zigenarkulturen skall beaktas?
23993:                                                        Undervisningsministeriet har på föreningens
23994:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    förslag inbegärt yrkesutbildningsstyrelsens utlå-
23995: framföra följande:                                  tande häromo Ministeriet avser att tillsätta en
23996:    Suomen Mustalaisyhdistys ry benämnda före-
23997:                                0                    arbetsgrupp för den fortsatta behandlingen av
23998: ning har 26o9o1985 för undervisningsministeriet     ärendeto
23999: 
24000:     Helsingfors den 22 november 1985
24001: 
24002:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
24003:                                               1985 vp.
24004: 
24005: ~irjallinen   kysymys n:o 359
24006: 
24007: 
24008: 
24009: 
24010:                                   Kärhä: Aravaomistusasuntojen käyttö- ja luovutusrajoitusten lieven-
24011:                                     tämisestä
24012: 
24013: 
24014:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24015: 
24016:    Omistusasunnon hankintaan asuntotuotanto-         On käynyt niin, että ne asunnon tarvitsijat, jotka
24017: aio nojalla myönnettävien lainojen lainaehtoja       kipeimmin olisivat aravan tarpeessa jatkavat edel-
24018: m muutettu vuodesta toiseen ja usein asunnon-        leen asumista epätyydyttävissä olosuhteissa.
24019: arvitsijan kannalta huonompaan suuntaan.                Tilastojen mukaan maassamme on vielä yli
24020: \rava-asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksia ki-   300 000 puutteellisesti varustetussa asunnossa
24021: istettiin tuntuvasti mm. vuoden 1980 alussa          asuvaa henkilöä. Ahtaasti asuu lähes 500 000
24022: ·oimaan tulleella lainmuutoksella. Tuolloin ara-     henkilöä ja asunnottomana on 11 000 henkilöä.
24023: ·avuokratalojen rajoitukset pitenivät omistusara-    Nämä luvut osoittavat, että myös omistusasumi-
24024: ·ien kohdalla yleensä 27 vuoteen. Lisäksi säädet-    sessa on vielä huomattavaa valtion tuen tarvetta.
24025: iin, että lainansaaja ei vapaudu rajoituksista       Luvuista voidaan myös päätellä, että omistusara-
24026: ·nnen edellä mainittua määräaikaa muutoin            vahakemusten määrän jyrkkä väheneminen ei ole
24027: :uin valtioneuvoston luvalla. Lainan ennenaikai-     merkki siitä, että omistusasumisessa ei enää olisi
24028: ten tai säännönmukainen laina-ajan puitteissa        aravalainan tarvetta. Syntynyt tilanne on aiheu-
24029: apahtuva takaisinmaksu ei myöskään vapauta           tunut yksinomaan omistusaravien rajoitusten
24030: ajoituksista.                                        tiukkuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta.
24031:    Kokemus on viimeisten viiden vuoden kulues-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24032:  a osoittanut, että omistusasuntojen uudet rajoi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24033:  ukset ovat kohtuuttomia. Käyttö- ja luovutusra-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24034:  )itukset koetaan nykyisellään epäoikeudenmu-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24035:   aisen ankariksi ottaen huomioon, että lainoitus-
24036:  ·suus on samanaikaisesti pienentynyt.                         Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24037:    Edellä    mamttuista     aravaomistusasuntojen           siin asuntotuotantolain nojalla lainoitet-
24038:   äyttö- ja luovurusrajoitusten tiukentamisista ja          tujen omistusasuntojen (omakotitalojen)
24039:  1inaehtojen huonontumisista on ollut seuraukse-            käyttö- ja luovutusrajoitusten lieventämi-
24040:  .a asuntopoliittisesti vahingollisia vaikutuksia,          seksi tai muihin toimenpiteisiin, joilla
24041:  )ita ei kenties osattu asuntotuotantolakia muu-            omistusaravan hankkiminen tehdään
24042:  ~ttaessa ennakoida. Seurauksena on ollut omis-             asunnontarvitsijalle kohtuulliseksi ja mie-
24043:   Lisaravan hakijoiden määrän tuntuva pudotus.              lekkääksi vaihtoehdoksi?
24044: 
24045:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
24046: 
24047:                                               Lea Kärhä
24048: 
24049: 
24050: 
24051: 
24052:  285010661
24053: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 359
24054: 
24055: 
24056: 
24057: 
24058:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24059: 
24060:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           rauksena valtion lainoitusosuuden pieneneminer
24061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ja vastaavasti pankkirahoitusosuuden kasvami
24062: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-          nen, mikä on johtanut suurempiin pääomame
24063: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        noihin. Toisena ilmeisenä syynä kiinnostavuuder
24064: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         vähenemiseen on ollut se, että asuntoa edelleer
24065: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       luovutettaessa todelliset hankintakustannukse
24066: n:o 359:                                                eivät kaikki ole aina mahtuneet lain mukaiseer
24067:                                                         enimmäishintaan. Tämä on usein johtunut siitä
24068:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         että hanke on toteutettu laatu- ja varustetasol
24069:         siin asuntotuotantolain nojalla lainoitet-      taan parempana kuin mitä hankinta-arvoa vah
24070:         tujen omistusasuntojen (omakotitalojen)         vistettaessa oli suunniteltu.
24071:         käyttö- ja luovutusrajoitusten lieventämi-
24072:         seksi tai muihin toimenpiteisiin, joilla           Viime vuodenvaihteessa kaksi ympäristöminis
24073:         omistusaravan hankkiminen tehdään               teriön asettamaa työryhmää jätti selvityksensi
24074:         asunnon tarvitsijalle kohtuulliseksi ja         hakemusten vähenemiseen johtaneista syistä j~
24075:         mielekkääksi vaihtoehdoksi?                     ehdotuksensa siitä mihin toimenpiteisiin vähene
24076:                                                         misen johdosta olisi syytä ryhtyä. Näiden selvitys
24077:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ten perusteella omakotitalojen lainoitusarvoja or
24078: ti seuraavaa:                                           kuluvan vuoden asuntolainojen myöntämisval·
24079:                                                         tuuden käyttösuunnitelmassa korotettu 22 pro·
24080:    Nykyinen aravalainajärjestelmä on ollut voi-         senttia. Samojen selvitysten perusteella asunto·
24081: massa maaliskuun alusta 1982. Sen mukaisesti            hallitus on viime toukokuussa antanut ohjee1
24082: aravalainan korko ja lyhennysehdot vahvistetaan         vahvistettujen hankinta-arvojen tarkistamisest~
24083: asetuksella. Näitä ehtoja ei ole uuden järjestel-       siten, että enimmäishinta entistä paremmin vas·
24084: män voimassa ollessa vielä muutettu.                    taisi asunnon todellista arvoa. Näillä toimenpi·
24085:    Ennen nykyistä lainoitusjärjestelmää aravalai-       teillä on voitu lieventää niitä epäkohtia, jotk~
24086: nan korko määräytyi lain nojalla ja lyhennyseh-         osaltaan ovat ilmeisesti olleet syynä kiinnostukser
24087: dot asuntohallituksen päätöksen mukaisesti.             vähenemiseen.
24088: Vanhojen aravalainojen lyhennysehtoja ei ole
24089: lainan myöntämisen jälkeen muutettu. Sen si-               Aravaomistusasuntojen käyttö- ja luovutusra·
24090: jaan lainojen korkoja on asumiskustannusten ta-         joitusten toimivuus ja rajoitusten erilaiset vaiku·
24091: saamiseksi eri aikoina valmistuneissa asunnoissa        tukset ovat olleet asuntotuotantolainsäädännör
24092: lakiin sisältyvän valtuuden nojalla valtioneuvos-       kokonaisuudistuksen valmistelussa selvitettävinä.
24093: ton päätöksellä nostettu. Korot voidaan nostaa          Hallitus on ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk-
24094: enintään samaan tarkoitukseen myönnetyistä lai-         sessä todennut, että sen tarkoituksena on koko·
24095: noista yleisesti perittävän koron suuruisiksi.          naisuudistuksen yhteydessä esittää valtion lainoit·
24096:    Oman asunnon hankintaan myönnettyjen ara-            tamien omistusasuntojen luovutusrajoitusten Iie·
24097: valainojen korko- ja lyhennysehdot ovat edelleen        ventämistä. Parhaillaan selvitetään mm., tulisikc
24098: lainansaajalle huomattavan edullisia. Näin ollen        rajoitusten voimassaoloaikaa lyhentää, tulisikc
24099: lainaehtojen muutokset tuskin ovat olleet, toisin       rajoituksista voida vapautua ennenaikaisesti ja
24100: kuin kysymyksen perusteluissa on arveltu, syynä         miten mahdollisesti tuolloin valtiolle takaisin
24101: omistusaravalainojen kiinnostavuuden vähenemi-          maksettava hyöty tulisi laskea.
24102: seen. Aravalainaa oman asunnon hankkimista                Jos asuntotuotantolainsäädännön kokonaisuu-
24103: varten on kuitenkin viime vuosina haettu huo-           distus käyttö- ja luovutusrajoitusten tarkistami-
24104: mattavasti aikaisempaa vähemmän. Eräänä syynä           seen liittymättämistä syistä lykkäämyy suunnitel-
24105: lainahakemusten vähenemiseen on ilmeisesti ol-          lusta aikataulusta, hallitus harkitsee rajoituksia
24106: lut lainoituksessa käytetyt liian alhaiset lainoitus-   koskevien tarkistusten toteuttamista erillisellä
24107: arvot. Alhaisista lainoitusarvoista on ollut seu-       asuntotuotantolain muutoksella.
24108: 
24109:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
24110: 
24111:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
24112:                                       1985 vp. -      KK n:o 359                                         3
24113: 
24114: 
24115: 
24116: 
24117:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
24118: 
24119:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          antas i motiveringen för spörsmälet. Likväl har
24120: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        det under de senaste åren ansökts om betydligt
24121: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem          färre aravaiän för anskaffning av egen bostad än
24122: av statsrädet översänt avskrift av följande av        tidigare. En orsak tili det minskade antalet
24123: riksdagsman Kärhä undertecknade spörsmål nr           låneansökningar är uppenbarligen det alitför låga
24124: 359:                                                  beläningsvärdet vid beläningen. Som en följd av
24125:                                                       det läga beläningsvärdet har statens läneandel
24126:           Ämnar Regeringen vidta ätgärder för         minskat och bankernas finansieringsandel i stället
24127:        att lindra nyttjande- och överlätelsebe-       ökat, vilket har lett tili större kapitalutgifter. En
24128:        gränsningarna för ägarbostäder (egoa-          annan uppenbar orsak tili det minskade intresset
24129:        hemshus) som belänats med stöd av lag-         är att de verkliga anskaffningskostnaderna vid
24130:        en om bostadsproduktion, elier för att         överlätelse av bostaden inte alitid har rymts med
24131:        anskaffandet av aravabelänade ägarbostä-       i det lagstadgade maximala försäljningspriset.
24132:        der skali bli ett rimligt och vettigt alter-   Detta har i mänga fall berott pä att projektet har
24133:        nativ för dem som behöver bostad?              genomförts med högre kvalitets- och utrustnings-
24134:                                                       nivä än vad som planerats vid faststäliandet av
24135:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       anskaffningsvärdet.
24136: anföra följande:
24137:                                                          Vid senaste ärsskifte framlade tvä av miljömi-
24138:    Det nuvarande aravalänesystemet har varit i        nisteriet tilisatta arbetsgrupper utredningar över
24139: kraft sedan ingängen av mars 1982. Enligt detta       de orsaker som har lett tili att antalet ansök-
24140: ;ystem faststälis ränte- och amorteringsvillkoren     ningar har minskat och förslag tili ätgärder som
24141: ~ör aravaiän genom förordning. Dessa villkor har      borde vidtas med anledning av denna minsk-
24142: :ote ändrats under den tid det nya systemet har       ning. Pä basis av dessa utredningar har belä-
24143: varit i kraft.                                        ningsvärdet för egnahemshus i dispositionspla-
24144:    Innan det nya länesystemet trädde i kraft          nen för innevarande ärs bevillningsfullmakter för
24145: ~astställdes räntan pä aravaiän med stöd av lag       bostadslän höjts med 22 procent. Pä grundval av
24146: >ch amorteringsvillkoren i enlighet med bostads-      samma utredningar gav bostadsstyrelsen i maj
24147: ;tyrelsens beslut.                                    direktiv för justeringen av de faststälida anskaff-
24148:    Amorteringsvillkoren för gamla aravaiän har        ningspriserna, sä att det maximala priset bättre
24149:  nte ändrats efter det att lånet beviljats. Däremot   än tidigare skall motsvara bostadens verkliga
24150:  1ar räntorna pä länen, för utjämnande av boen-       värde. Genom dessa ätgärder har de missförhäl-
24151:  lekostnaderna för bostäder som färdigstälits vid     landen som uppenbarligen varit orsak tili det
24152:  >lika tidpunkter, höjts genom statsrädets beslut     minskade intresset kunnat avhjälpas.
24153:  ned stöd av den fullmakt som finns i lagen.             Ändamälsenligheten hos begränsningarna i
24154:    Räntorna kan höjas högst sä att de motsvarar       fräga om nyttjande och överlätelse av aravabelä-
24155:  Ien gängse ränta som uppbärs pä Iän som              nade ägarbostäder och verkningarna av dessa har
24156:  >eviljats för samma ändamäl.                         utretts vid beredningen av totalrevideringen av
24157:    Ränte- och amorteringsvilikoren för aravaiän       den lagstiftning som gälier bostadsproduktionen.
24158:  om beviljats för anskaffning av egen bostad är       I statsförslaget för nästa år konstaterar regeringen
24159:  ortfarande synnerligen förmänliga för läntaga-       att den har för avsikt att i samband med totalre-
24160:  en. Sälunda har ändringen av länevillkoren           videringen föreslä en lindring av begränsningarna
24161:   nappast varit orsaken tili det minskade intresset   för överlåtelse av statsbelänade ägarbostäder.
24162:  ör aravaiän för ägarbostäder, tvärt emot vad som     Som bäst utreds bl. a. huruvida giltighetstiden
24163: 4                                   1985 vp. -     KK n:o 359
24164: 
24165: för begränsningarna skall förkortas, huruvida      produktion av skäl som inte hänför sig tili
24166: man i förtid skall kunna befrias från begräns-     justeringen av begränsningarna i fråga om nytt-
24167: ningarna, och hur den nytta som då eventuellt      jande och överlåtelse förskjuts, överväger rege-
24168: skall återbetalas till staten skall beräknas.      ringe~ att justera begränsningarna genom en
24169:    Om den planerade tidtabellen för totalrevide-   separat ändring av lagen om bostadsproduktion.
24170: ringen av den lagstiftning som gäller bostads-
24171: 
24172:     Helsingfors den 22 november 1985
24173: 
24174:                                                                       Miljöminister Matti Ahde
24175:                                                1985 vp.
24176: 
24177: Kirjallinen kysymys n:o 360
24178: 
24179: 
24180: 
24181: 
24182:                                   Kärhä: Valtionrautateiden tappiollisten rataosuuksien aiheuttamien
24183:                                     kustannusten kattamismenettelystä
24184: 
24185: 
24186:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24187: 
24188:    Esille tulleessa tapauksessa Valtionrautatiet on      Herättääkin ihmetystä, onko Valtionrautateillä
24189: suunnitellessaan joukkoliikenteen jatkumista tie-     oikeus periä radanvarsikaupungeilta ja kunnilta
24190: tyllä rataosuudella ilmoittanut radanvarsikaupun-     edellä kerrotuolaista maksua, joka muistuttaa
24191: gille, että puheena oleva liikenne tullaan lopetta-   lähinnä jonkinlaista veroa. Jos kysymyksessä olisi
24192: maan, ellei kaupungin taholta suostuta maksa-         tietyn kaupungin kanssa tehty sopimus uuden
24193: maan rataosuudella syntyvää tappiota Valtionrau-      radan rakentamisesta, tilanne olisi toisin. Nyt
24194: tateille.                                             esille tulleessa tapauksessa on kuitenkin kysymys
24195:    Valtionrautatiet on vaatinut puheena olevan        vanhoista rataosuuksista, joiden joukkoliikenteen
24196: kunnan maksamaan Valtionrautateille korvausta         Valtionrautatiet on tähän saakka hoitanut ja
24197: jokaiselta tavoiteliikennemäärän alietavalta ton-     jonka liikenteen olemassaolon varaan kaupun-
24198: nilta tietyn markkamäärän per tonni tai maksa-        kien nykyisyys ja tulevaisuus perustuu. Todelli-
24199: maan Valtionrautateille seuraavan viiden vuoden       suudessa kaupungit joutuvat valinnan eteen ti-
24200: ajan kiinteän vuosikorvauksen, jolloin Valtion-       lanteessa, jossa niillä itse asiassa ei ole valinnan-
24201: rautatiet sitoutuu takaamaan .liikenteen jatkumi-     mahdollisuutta.
24202: sen kysymyksessä olevalla rataosalla vähintään           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24203: viideksi vuodeksi.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24204:    Erään tällaisen tarjouksen kohteeksi joutunut      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24205: kaupunki on satamakaupunki, jonka kohdalla on         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24206: kysymys kaupungin ja asukkaiden toimeentulon
24207: kannalta elintärkeästä liikennemuodosta. Kau-                   Katsooko Hallitus, että Valtionrauta-
24208: pungilla tuskin on muuta mahdollisuutta kuin                 teillä on voimassa olevien lain ja muiden
24209: suostua rautateiden esityksiin.                              säädöksien nojalla oikeus siirtää jonkin
24210:    Hoitaessaan julkisen joukkoliikenteen palve-              tappiollisen rataosuuden kustannuksia
24211: luksia sekä henkilö- että tavaraliikenteessä koko            kaupunkien maksettavaksi perusteluissa
24212: maassa Valtionrautatiet on julkinen palvelulaitos.           esitetyllä tavalla, ja myönteisessä tapauk-
24213: Sillä on oikeus Valtionrautateiden talouden ja               sessa,
24214: hoidon yleisistä perusteista annetun lain nojalla               ovatko puheena olevat toimenpiteet
24215: saada tuloja, jotka kertyvät kuljetus- ym. mak-              kohdistuneet       alueellisesti  oikeuden-
24216: suista. Syntynyttä tappiota sillä on mahdollisuus            mukaisesti eri puolilla Suomea oleviin
24217: korvata valtion vuotuisesta tulo- ja menoarvioon             radanvarsikaupunkeihin?
24218: otetusta määrärahasta.
24219:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
24220: 
24221:                                               Lea Kärhä
24222: 
24223: 
24224: 
24225: 
24226: 4285010096
24227: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 360
24228: 
24229: 
24230: 
24231: 
24232:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24233: 
24234:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Kysymyksen perusteluissa esiintyvä nimeltä
24235: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mainitsematon satamakaupunki lienee Porvoo.
24236: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-          Porvooseen johtavan Kerava-Porvoo-radan lop-
24237: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        puosa Olli-Porvoo (n. 17 km) sisältyi neljäntenä
24238: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         rataosana mainittuun rautatiehallituksen lakkaut-
24239: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       tamispäätökseen. Päätöksen mukaisesti liikenne
24240: sestä n:o 360:                                          oli määrä lopettaa vuoden 1986 alusta lukien,
24241:                                                         ellei liikenne vuoden 1985 aikana ole olennaisesti
24242:            Katsooko Hallitus, että Valtionrauta-        noussut vuoden 1984 tasosta. Lopettamispäätös
24243:         teillä on voimassa olevien lain ja muiden       ei koskenut autoilla hoidettavia transpoint-kulje-
24244:         säädöksien nojalla oikeus siirtää jonkin        tuksia. Henkilöliikenne rataosalla Kerava-Por-
24245:         tappiollisen rataosuuden kustannuksia           voo on päättynyt vuonna 1981.
24246:         kaupunkien maksettavaksi perusteluissa
24247:                                                            Kun kuluvan vuoden kesällä alkoi olla ilmeis-
24248:         esitetyllä tavalla, ja myönteisessä tapauk-
24249:                                                         tä, ettei liikennemäärissä tule tapahtumaan sel-
24250:         sessa,
24251:                                                         laista kehitystä, mitä rautatiehallitus oli päätök-
24252:            ovatko puheena olevat toimenpiteet           sessään edellyttänyt, käynnistettiin neuvottelut
24253:         kohdistuneet       alueellisesti  oikeuden-     Helsingin rautatiepiirin ja Porvoon kaupungin
24254:         mukaisesti eri puolilla Suomea oleviin          edustajien kesken liikenteen jatkamisen tarpeelli-
24255:         radanvarsikaupunkeihin?                         suudesta. Radan perusparantaminen maksaisi n.
24256:                                                         7 milj. markkaa ja rataosan pitäminen liikennöi-
24257:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tävässä kunnossa nykyisiä liikennemääriä varten.
24258: ti seuraavaa:                                           vaatii välittömästi parantamistöitä, joiden kus-
24259:    Valtion tulo- ja menoarvioiden käsittelyn yh-        tannukset ovat n. 700 000 mk.
24260: teydessä on eduskunta useaan otteeseen edellyt-            Käydyissä neuvotteluissa Porvoon kaupungin
24261: tänyt Valtionrautateiden taloudellisen tuloksen         edustajat korostivat, että junakuljetusmahdolli-
24262: parantamista, määritellen v. 1982 konkreettisen         suuden varmistaminen on Porvoon seudun teolli-
24263: tulostavoitteen seuraavalle kymmenvuotiskaudel-         suudelle ja kaupalle niin merkittävä asia, että
24264: le. Annetun tulostavoitteen saavuttamiseksi ryh-        kaupunki pitää perusteltuna rataosan kunnossa-
24265: dyttiin Valtionrautateiden toiminnan kaikilla           pitokustannuksiin osallistumista. Toisaalta Valti-
24266: sektoreilla etsimään niitä keinoja, joilla asetetut     onrautateiden puolesta on ilmoitettu, että aino-
24267: tulokset saavutetaan.                                   astaan tällä tavalla oli rataosan perusparantami-
24268:    Osana tätä prosessia päätettiin selvittää mm.        nen taloudellisesti mahdollista liikennemäärien
24269: eri rataosien liikenteenhoidon ja radan kunnossa-       vähäisyydestä huolimatta.
24270: pidon aiheuttamia kustannuksia sekä liikenteen             Porvoon kaupunginhallitus on yksimielisesti
24271: tuottoja. Perusteellisten selvitysten ja eri osapuol-   hyväksynyt neuvottelujen perusteella laaditun so-
24272: ten kanssa käytyjen, mm. liikenteen lisäämistä          pimusehdotuksen, joka tekee mahdolliseksi
24273: koskevien neuvottelujen jälkeen rautatiehallitus        Olli-Porvoo-rataosan perusparantamisen vuo-
24274: 13.11.1984 päätti toimivaltansa puitteissa lopet-       den 1986 aikana siten, että liikenteenhoitoa
24275: taa yleisen liikenteen neljällä vähäliikenteisellä ja   voidaan jatkaa ainakin vuoden 1990 loppuun
24276: huonokuntoisella rataosalla. Näistä on kahdelta         saakka.
24277: rataosalta liikenne tähän mennessä lopetettu.              Sopimuksen sisällön osalta todetaan, että sel-
24278:    Lakkauttamispäätökseen sisältyneen Härmä-            laiselta vuodelta, jonka aikana liikennemäärä
24279: Ylihärmä-radan liikenteen jatkamisesta Ylihär-          saavuttaa 30 000 tonnin yhteismäärän, jäävät
24280: män kunnan teollisuusraiteena on tehty Ylihär-          kaikki kunnossapitokustannukset Valtionrautatei-
24281: män kunnan ja rautatiehallituksen välillä raideso-      den kannettaviksi. Sen sijaan Porvoon kaupunki
24282: pimus, jossa on sovittu radan kunnossapitokus-          maksaa Valtionrautateille tietyn summan jokai-
24283: tannusten jaosta.                                       selta sellaiselta tonnilta, joka jää puuttumaan
24284:                                        1985 vp. -      KK n:o 360                                      3
24285: 
24286: tavoitteeksi asetetusta 30 000 tonnin vuotuisesta      sen rataosan kustannuksia kaupungin maksetta-
24287: kuljetusmäärästä.     Kaupungin     maksettavaksi      vaksi.
24288: mahdollisesti tulevan korvauksen enimmäismää-
24289: räksi on kuitenkin määritelty 200 000 markkaa/            Sopimuksessa, jossa Valtionrautateiden, kulje-
24290: VUOSI.                                                 tuspalvelujen käyttäjän ja asianomaisen kunnan
24291:    Edellä olevan perusteella rautatiehallitus to-      kesken on sovittu radan kunnossapitokustannus-
24292: teaa, ettei esillä olevassa tapauksessa ole kysymys    ten jakamisesta, ei ole mitään uutta. Tällaisia
24293: siitä, että Valtionrautatiet olisi perimässä hoita-    sopimuksia rautatiehallitus on tehnyt vuosikausia
24294: mastaan liikenteestä kaupungilta tai kunnalta          hieman eri sisältöisinä teollisuus-, satama- ja
24295: joitakin ylimääräisiä maksuja, veroista puhumat-       pistoraiteiden liikennöinnistä. Tavanomaista on
24296: takaan. Kysymys ei ole myöskään siitä, että            myös, että näissä sopimuksissa kustannusten jako
24297: Valtionrautatiet olisi siirtämässä jonkin tappiolli-   on riippuvainen kuljetusmääristä.
24298: 
24299:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985
24300: 
24301:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
24302: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 360
24303: 
24304: 
24305: 
24306: 
24307:                                Till Riksdagens Herr Talman
24308: 
24309:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Den hamnstad, som omtalas i spörsmålets
24310: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        motivering utan att dess namn nämns, torde vara
24311: den 18 oktoher 1985 till vederhörande medlem          Borgå. Det sista avsnittet av hanan mellan Kervo
24312: av statsrådet översänt avskrift av följande av        och Borgå, dvs. Olli-Borgå (ca 17 km) ingick
24313: riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörs-        som fjärde hanavsnitt i järnvägsstyrelsens ned-
24314: mål nr 360:                                           läggningsheslut. Enligt beslutet skulle trafiken
24315:                                                       nedläggas vid ingången av år 1986, om trafiken
24316:           Anser Regeringen att Statsjärnvägarna       inte under loppet av år 1985 visar en avsevärd
24317:        enligt gällande lagar och övriga stadgan-      ökning i jämförelse med situationen år 1984.
24318:        den har rätt att i motiveringen framlagt       Nedläggningsheslutet gällde inte s.k. transpoint-
24319:        sätt överföra en förlusthringande han-         transporter med hil. Persontrafiken på hanavsnit-
24320:        sträckas kostnader på städerna, och i          tet Kervo-Borgå lades ned år 1981.
24321:        jakande fall,
24322:                                                           När det i somras hörjade vara uppenhart att
24323:           har dessa kostnader på ett regionalt        trafikmängden inte skulle utvecklas på det sätt
24324:        rättvist sätt överförts på de städer, som i    som järnvägsstyrelsen hade förutsatt i sitt heslut,
24325:        olika delar av Finland är helägna längs        inleddes förhandlingar mellan företrädare för
24326:        hanorna?                                       Helsingfors järnvägsdistrikt och Borgå stad he-
24327:                                                       träffande hehovet av fortsatt trafik. En grundför-
24328:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hättring av hanan skulle kosta ca 7 milj.mark,
24329: anföra följande:                                      och för att hålla hanavsnittet i trafikerhart skick
24330:    I samhand med hehandlingarna av statsför-          för nuvarande trafikmängder krävs omedelhart
24331: slagen har riksdagen ofta förutsatt en förhättring    förhättringsarheten, vilkas kostnader uppgår till
24332: av Statsjärnvägarnas ekonomiska resultat, och         ca 700 000 mark.
24333: fastslog därför år 1982 ett konkret resultatmål för       Under förhandlingarna framhöll företrädarna
24334: följande tioårsperiod. För att uppnå det givna        för Borgå stad att möjligheterna till tågtranspor-
24335: resultatmålet vidtog man inom Statsjärnvägarnas       ter är så viktiga för Borgånejdens handel och
24336: samtliga verksamhetssektorer åtgärder för att fin-    industri, att staden anser det vara motiverat att
24337: na de medel, med vilka de fastslagna resultaten       delta i hanavsnittets underhållskostnader. Å
24338: kan nås.                                              andra sidan har Statsjärnvägarna meddelat att
24339:    Som ett led i denna process heslöts att hl. a.     det endast på detta sätt var ekonomiskt möjligt
24340: kostnaderna för tågdrift och hanunderhåll samt        att grundförhättra hanavsnittet trots den ringa
24341: trafikens avkastning för de olika hanavsnittens       trafikmängden.
24342: del skulle utredas.                                      Borgå stadsstyrelse har enhälligt godkänt det
24343:    Efter noggranna utredningar och överlägg-          avtalsförslag som uppgjordes på hasen av
24344: ningar med olika parter om hl.a. en ökning av         förhandlingarna och som gör det möjligt att
24345: trafiken, heslöt järnvägsstyrelsen 13.11.1984 att     under loppet av år 1986 grundförhättra hanav-
24346: inom ramen för sin hefogenhet lägga ned den           snittet Olli-Borgå. Genom grundförhättringar-
24347: allmänna trafiken på fyra svagt trafikerade ha-       na hlir det möjligt att trafikera hanan åtminstone
24348: navsnitt som är i dåligt skick. Trafiken på två av    till slutet av år 1990.
24349: dessa hanavsnitt har redan lagts ned.                     Beträffande avtalets innehåll konstateras att
24350:    Mellan Ylihärmä kommun och järnvägsstyrel-         sådana år, under vilka trafikmängden totalt upp-
24351: sen har ett banavtal uppgjorts heträffande hanan      går tili 30 000 ton, svarar Statsjärnvägarna för
24352: mellan Härmä och Ylihärmä, som ingick i ned-          alla underhållskostnader. Däremot erlägger Bor-
24353: läggningsheslutet. Enligt avtalet skall hanan tra-    gå stad en viss summa tili Statsjärnvägarna för
24354: fikeras som Ylihärmä kommuns industrihana,            varje ton, med vilket den som mål uppsatta
24355: och i avtalet har även fördelningen av hanans         årliga transportmängden på 30 000 ton under-
24356: underhållskostnader fastslagits.                      skrids. Maximiheloppet för den ersättning som
24357:                                         1985 vp. -      KK n:o 360                                      5
24358: 
24359: staden eventuellt bör erlägga är dock fastslaget           Avtalet, i vilket Statsjärnvägarna, den som
24360: tili 200 000 mark per år.                               utnyttjar transporttjänsterna och vederbörande
24361:     På basen av det som ovan framförts konstaterar      kommun har överenskommit om en fördelning
24362: järnvägsstyrelsen att det i föreliggande fall inte är   av banans underhållskostnader, innehåller ingen-
24363: fråga om att Statsjärnvägarna för den trafik de         ting nytt. I åratal har järnvägsstyrelsen gjort
24364: ombesörjer skulle avkräva städerna eller kommu-         liknande avtal, med något varierande innehåll,
24365: nerna några extra avgifter, för att inte tala om        beträffande trafikeringen av industri-, hamn- och
24366: skatter. Det är inte heller fråga om att Statsjärn-     stickspår. Det är också kutym att kostnadsfördel-
24367: vägarna skulle överföra någon förlustbringande          ningen enligt dessa avtal är beroende av frakt-
24368: bansträckas kostnader på staden.                        mängderna.
24369: 
24370:      Helsingfors den 14 november 1985
24371: 
24372:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
24373: 1
24374: 1
24375:     1
24376:     1
24377: 
24378: 
24379: 
24380: 
24381:         1
24382:         1
24383:             1
24384:             1
24385: 
24386: 
24387: 
24388: 
24389:                 1
24390:                 1
24391:                     1
24392:                     1
24393: 
24394: 
24395: 
24396: 
24397:                         1
24398:                         1
24399:                             1
24400:                             1
24401:                                                1985 vp.
24402: 
24403: Kirjallinen kysymys n:o 361
24404: 
24405: 
24406: 
24407: 
24408:                                    Anna-Liisa Jokinen ym.: Toimenpiteistä aravavuokrien kohoamisen
24409:                                      takia
24410: 
24411: 
24412:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24413: 
24414:    Sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteet ovat           Niin kauan kuin sosiaalista asuntotuotantoa
24415: muuttuneet täysin päinvastaisiksi kuin mikä on        pidetään hallituksen rahastuksen kohteena, tilan-
24416: ollut tämän asuntotuotannon päätavoite. Tämä          ne jatkuvasti vaikeutuu. Tällaiselle suuntaukselle
24417: tosiasia näyttää jääneen hallitukselta täysin huo-    on saatava nopeasti piste ja ryhdyttävä toteutta-
24418: maamatta, sillä hallituksen esityksen n:o 183         maan tämän asuntotuotannon alkuperäistä tar-
24419: käsittelyn yhteydessä on käynyt selväksi, että        koitusta, eli auttamaan varattomien perheiden
24420: tilanne on todella vakava. Valitettavasti tilannet-   asunnonsaantia. Tämä asumisen muoto ei voi
24421: ta ei enää korjata vähäisillä merkityksettömiksi      olla voiton tavoittelun kohde, jollaiseksi se viime
24422: jäävillä yrityksillä, vaan kaivataan sellaisia toi-   vuosina on muodostunut.
24423: menpiteitä, jotka muuttavat nykyisen suuntauk-
24424:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24425: sen. Pankkien äskeinen koron korotus puolestaan
24426:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24427: tulee vaikeuttamaan tilannetta entisestään. Val-
24428:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24429: tion sosiaalisella lainoituksella tukemien vuokra-
24430:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24431: talojen vuokrat ovat kohtuuttoman korkeita, mis-
24432: tä syystä vuokrarästit ovat jatkuvasti kasvaneet.
24433: Vuoden 1985 kesäkuun lopussa oli yhteensä 147                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24434: vuokratalolainassa rästejä. Erääntyneiden erien              ryhtyä sen vakavan ja suorastaan uhkaa-
24435: määrä oli tällöin yhteensä jo 4,1 miljoonaa                  van tilanteen johdosta, joka aravavuokra-
24436: markkaa, joista korkojen osuus 2,5 miljoonaa                 talojen vuokrien kohoamisen johdosta on
24437: markkaa. Rästissä olevat vuokraerät kasvavat jat-            johtanut tämän sosiaalisen asuntotuotan-
24438: kuvasti ja vanhimmat rästit ovat jo 3-4 vuoden               non periaatteiden täydelliseen vesittymi-
24439: ikäisiä.                                                     seen ja näissä asuvien perheiden velkaan-
24440:                                                              tumiseen?
24441: 
24442:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
24443: 
24444:          Anna-Liisa Jokinen          Ensio Laine                      Marja-Liisa Salminen
24445:          Heli Astala                 Esko Helle                       Matti Kautto
24446:          Osmo Vepsäläinen            Mikko Kuoppa                     Seppo Toiviainen
24447:                      Juhani Vähäkangas                         Lauha Männistö
24448: 
24449: 
24450: 
24451: 
24452: 4285010672
24453: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 361
24454: 
24455: 
24456: 
24457: 
24458:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24459: 
24460:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          aravavuokrahuoneistoista on taloissa, joiden
24461: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuokra ylittää (ylitys keskimäärin 1,57 mk/m 2 /
24462: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-         kk) asumistukea myönnettäessä hyväksyttävän
24463: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       enimmäisvuokratason. Asunnoista 4 prosenttia
24464: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        on taloissa, joiden vahvistettu vuokra ylittää
24465: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       enimmäisvuokratason enemmän kuin 3 mk/ m 2 1
24466: sesta kysymyksestä n:o 361:                            kk. Huomattava enemmistö (73 prosenttia) ara-
24467:                                                        vavuokra-asunnoista sijaitsee taloissa, joiden vah-
24468:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vistettu keskivuokra alittaa (alitus keskimäärin
24469:         ryhtyä sen vakavan ja suorastaan uhkaa-        2,46 mk/ m 21kk) asumistuen enimmäisvuokrata-
24470:         van tilanteen johdosta, joka aravavuokra-      son.
24471:         talojen vuokrien kohoamisen johdosta on
24472:         johtanut tämän sosiaalisen asuntotuotan-          Kohtuullisen vuokratason ylitykset keskittyvät
24473:         non periaatteiden täydelliseen vesittymi-      pääosin 1970-luvulla lainoitettuihin vuokrataloi-
24474:         seen ja näissä asuvien perheiden velkaan-      hin ja pieniin kuntiin rakennettuihin vuokrata-
24475:         tumiseen?                                      loihin, joissa kohtuullisia vuokria koskevan ns.
24476:                                                        tasoyleisohjeen mukaiset vuokrat ovat alhaisem-
24477:                                                        mat. Vuokratalojen pääomakulujen ratkaiseva
24478:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       muutos tehtiin vuonna 1971, jolloin aravalainan
24479: ti seuraavaa:                                          laina-aikaa lyhenneniin 45 vuodesta 25 vuoteen.
24480:    Asuntotuotantolain (247 166) 15 j §:n (muut.        Ns. uudessa lainoitusjärjestelmässä eli 1. 3.1982
24481: 504/ 80) mukaan asuntolainoitettujen vuokra- ja        jälkeen lainoitetuissa aravavuokrataloissa asunto-
24482: asunto-osuuskuntatalojen asuinhuoneistoista pe-        lainan korko- ja lyhennysmaksut painottuvat
24483: rittävä vuokra ei saa olla asuntohallituksen mää-      enemmän myöhemmille lainavuosille, mikä osal-
24484: räämien perusteiden mukaista kohtuullista vuok-        taan vaikuttaa ensimmäisten vuosien asumiskus-
24485: raa korkeampi. Vuokrien tarkistaminen tapahtuu         tannuksia alentavasti. Korkeat pääomamenot ei-
24486: vuosittain määräaikana asuntohallituksen vahvis-       vät kuitenkaan kokonaan selitä vuokrien korkeut-
24487: taman lomakkeen mukaisella hakemuksella.               ta. Pienissä kunnissa on enemmän kohtuullisen
24488:    Kunnan on vahvistettava asuinhuoneistojen           vuokratason ylittäviä asuntoja mm. siksi, että
24489: keskimääräinen enimmäisneliövuokra nk. oma-            niissä myös talot ovat keskimääräistä pienempiä
24490: kustannusperiaatetta noudattaen siten, että            ja sen vuoksi kallishoitoisempia. Kalliit hoitokus-
24491: vuokratalon alkuperäisestä rahoituksesta aiheutu-      tannukset voivat johtua rakennuksen sijainnista,
24492: vat pääomamenot sekä hyväksyttävät hoitomenot          suunnittelun ja rakennustyön laadusta sekä myös
24493: katetaan asukkailta perittävillä vuokrilla sekä        puutteellisesta ammattitaidosta. Myös vuokra-
24494: kiinteistön muilla tuotoilla.                          asuntojen kysynnän vähäisyys voi eräillä paikka-
24495:    Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on todet-      kunnilla aiheuttaa asuntojen pitempiaikaista tyh-
24496: tu, että yhteensä 147 aravavuokratalossa on            jil~äänoloa ja sen seurauksena vuokrien kohoa-
24497: erääntyneitä asuntolainan korkoja ja/ tai lyhen-       mista.
24498: nyksiä, jotka ovat maksamatta. Todettakoon, että          Nykyinen vuokrien määritysjärjestelmä on ol-
24499: näistä taloista noin 60:llä on pysyviä taloudellisia   lut voimassa vuoden 1981 alusta lähtien. Sitä
24500: vaikeuksia. Tällaisten talojen lukumäärä ei ole        ennen ei ollut määräaikaista ja määrämuotoista
24501: kuitenkaan olennaisesti lisääntynyt.                   vuokrien tarkistamista, mistä johtuen osa vuokra-
24502:    Kysymyksen perusteluissa myös todetaan val-         taloista saattoi jättää tarkistamisen tekemättä
24503: tion lainoittamien vuokratalojen vuokrien olevan       kustannusten noususta huolimatta ja saada tap-
24504: kohtuuttoman korkeita. Maaliskuun 1 päivänä            piota usealta vuodelta. Näitä vanhoja tappioita ei
24505: 1985 alkaneelle vuokranperintäkaudelle vahvis-         ole pystytty myöhemminkään, mm. korotuska-
24506: tettujen vuokrien perusteella laadittu tilasto         toista ja vuokrien jaksotussäännöistä johtuen pe-
24507: osoittaa, että yhteensä 27 prosenttia tavallisista     rimään takaisin.
24508:                                          1985 vp. -      KK n:o 361                                       3
24509: 
24510:    Eräänä keinona aravavuokrien alentamiseksi on         tuu vuokratalon ilmoituksen perusteella ja perus-
24511: käytetty aravalainojen koron väliaikaista alenta-        tuu pääomakustannusten korkeuteen. Ilmoituk-
24512: mista. Lain nojalla on vuositasolla alennettu            seen perustuva järjestelmä antaa mahdollisuuden
24513: aravalainojen korkoa 1-3 prosenttiyksikköä               vuokratalon hallinnon ja talouden nykyistä pitkä-
24514: laina-ajan alussa, jolloin on voitu pitää ensim-         jänteisemmälle suunnittelulle. Ehdotuksen mu-
24515: mäisten vuosien asumiskustannukset kohtuullisi-          kaisen järjestelyn on arvioitu vähentävän valtion
24516: na. Eduskunnan käsiteltävänä olevan lakiesityk-          tuloja vuonna 1986 yhteensä 38 miljoonaa mark-
24517: sen mukainen koronalennus alentaa vuokria                kaa.
24518: vuonna 1986 keskimäärin 1,09 mk/m 2 /kk. Sen                Hoitomenojen osalta on katsottu perustelluksi,
24519: valtiontaloudellinen vaikutus on n. 29 miljoonaa         että vastuu niiden kohtuullisina pitämisestä on
24520: markkaa.                                                 myös vuokratalon omistajilla yhteistyössä asuk-
24521:     Korkeita vuokria voidaan lisäksi alentaa asun-       kaiden kanssa. Ehdotetulla uudella lykkäysjärjes-
24522: tolainan korkojen ja lyhennysten lykkäyksillä sekä       telmällä vuokratalo voi osittain hoitaa aikaisem-
24523: avustuksilla ensisijaislainojen korkojen maksuun.        min aiheutuneita taloudellisia vaikeuksia, koska
24524: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä vii-           korkojen ja lyhennysten lykkääminen alentaa
24525: meksimainittu on muutettu avustuksiksi talou-            vastaavasti vuokria.
24526: dellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille. Ensi-
24527:                                                             Asumismenojen alentamiseksi myönnetaan
24528: sijaislainojen korkoavustusta sai vuonna 1985
24529:                                                          pienituloisille henkilöille ja perheille asumistu-
24530: yhteensä 135 vuokrataloa. Avustukset alensivat
24531:                                                          kea. Asumistukea myönnetään vuokran osalle,
24532: vuokria keskimäärin 1,49 mk/ m 2 1kk. Kuluvana
24533:                                                          joka ei ylitä valtioneuvoston päätöksellä hyväksyt-
24534: vuonna samoin kuin ensi vuonna tarkoitukseen
24535:                                                          tävää enimmäisvuokratasoa. Asuntohallituksen
24536: on käytettävissä 5 miljoonaa markkaa.
24537:                                                          laatimien asumistukitilastojen mukaan asumistu-
24538:     Aravalainojen lykkäyksiä ja avustuksia on
24539:                                                          kea saa vuonna 1985 yhteensä noin 49 000 arava-
24540: myönnetty aravavuokrien alentamiseksi siltä osin
24541:                                                          vuokrahuoneistossa asuvaa asuntokuntaa, joista
24542: kuin ne ylittävät valtioneuvoston antaman taso-
24543:                                                          28 prosenttia maksaa enimmäisvuokratason ylit-
24544:  yleisohjeen mukaisen tason. Vuonna 1985 lyk-
24545:                                                          tävää vuokraa.
24546: käystä myönnettiin kaikkiaan 501 vuokratalolle.
24547: Lykkäysten keskimääräinen vuokria alentava vai-             Aravavuokrien korkeuteen vaikuttavista sei-
24548: kutus oli 1,41 mk/m 2 /kk. Lykkäysten enimmäis-          koista saadaan tarkempi selvitys asuntohallituk-
24549:  aika on kaksi vuotta, jolloin tulevat maksettaviksi     sen asettaman työryhmän selvitysten jälkeen ke-
24550: sekä lykätyt että normaalit maksuerät. Lykkäystä         vään 1986 kuluessa. Asumismenojen kohtuulli-
24551: saaneista vuokrataloista suurelle osalle on lykkäys      suutta koskevia tavoitteita tullaan asettamaan
24552:  myönnetty useana vuotena peräkkäin, koska ai-           myös asunto-olojen kehittämisohjelmassa, joka
24553:  kaisemmin lykättyjen erien erääntyminen mak-            ensi kerran laaditaan seuraavia viittä vuotta var-
24554:  settavaksi on aiheuttanut vuokrankorotuspainet-         ten vuoden 1986 kevään kuluessa. Eduskunta on
24555:  ta.                                                     nimittäin hyväksynyt lokakuussa lain asunto-olo-
24556:     Vuoden 198 valtion tulo- ja menoarviossa on          jen kehittämisestä. Se tullee voimaan ensi vuo-
24557:  valtuus vuosina 1974-1978 lainoitettujen vuok-          den alusta. Lakiin on sisällytetty perustavoitteet
24558:  ratalojen lainaehtojen muuttamiseksi asuntotuo-         asunto-olojen kehittämiselle. Yksi kolmesta laissa
24559:  tantoasetuksen 28 §:n 1 momentin (205/82) lai-          ilmaistavasta perustavoitteesta on, että asumis-
24560:  naehtojen mukaisiksi. Valtuutta voitiin käyttää         menot ovat kohtuulliset suhteessa ruokakunnan
24561:  22 vuokratalon lainaehtojen muuttamiseen. Vuo-          kokoon ja käytettävissä oleviin tuloihin sekä mui-
24562:  den 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen ei sisälly        hin välttämättömiin kulutusmenoihin. Lain mu-
24563:  vaimutta lainaehtojen muuttamiseen, koska mai-          kaan valtioneuvoston vahvistaman asunto-olojen
24564:  nitun tulo- ja menoarvioesityksen valmistelussa         kehittämisohjelman tulee sisältää tukitoimenpi-
24565:  katsottiin, ettei ns. uusi lainoitusjärjestelmä ole     teiden määräytymisperusteena käytettävät asu-
24566:  enää välttämättä hyvä ratkaisu 1970-luvulla ra-         mismeno-osuuksien tavoitteet. Ne voitaisiin il-
24567:  kennettujen vuokratalojen pääomaongelmien rat-          maista esim. prosentteina käytettävissä olevista
24568:  kaisemiseksi. Siksi päädyttiin antamaan hallituk-       tuloista.
24569:  sen esitys laiksi mm. aravalainojen korko- ja              Asunto-olojen kehittämisohjelmassa vahvistet-
24570:  lyhennysmaksujen lykkäämisen järjestämisestä            tavista asumismeno-osuuksien tavoitteista johdet-
24571:  (HE n:o 18311985 vp.)                                   taisiin asumistuen määräytymisperusteet, asunto-
24572:      Hallituksen lakiesitys sisältää lykkäysjärjestel-   lainojen tulorajat, aravavuokra-asuntojen jakope-
24573:  män muuttamisen siten että lykkääminen tapah-           rusteet ja muut vastaavat tuen määräytymisperus-
24574: 4                                     1985 vp. -- ~ n:o 361
24575: 
24576: teet. Ne olisivat myös, muun ohella, perusteena      si ehdotettavien määrärahojen suuruutta lasketta-
24577: vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon otettavak-   essa.
24578: 
24579:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
24580: 
24581:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
24582:                                        1985 vp. -     KK n:o 361
24583: 
24584: 
24585: 
24586: 
24587:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24588: 
24589:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lägenheterna finns i hus där hyran överstiger
24590: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        (den överstigande delen i genomsnitt 1,57 mk/
24591: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem          m 2 /månad) den maximala hyresnivå som god-
24592: av statsrådet översänt avskrift av följande av        känns vid beviljandet av bostadsbidrag. Av bo-
24593: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen m.fl. under-       städerna finns 4 procent i hus där den fastställda
24594: tecknade spörsmål nr 361:                             hyran översti~er den maximala hyresnivån med
24595:                                                       över 3 mk/m /månad. Det övervägande flertalet
24596:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      (73 procent) av aravahyresbostäderna finns i hus
24597:        på grund av det alivarliga och rentav          där den faststälida genomsnittshyran understiger
24598:        hotfulia läge, som med anledning av            (den understigande del en i genomsnitt 2,46
24599:        hyresstegringen i aravahyreshusen har lett     mk/m 2 /månad) den maximala hyresnivån för
24600:        tili att principerna för denna sociala bo-     bostadsbidraget.
24601:        stadsproduktion helt har urvattnats och
24602:        att i dessa hus boende familjer har blivit        En skälig hyresnivå överskrids huvudsakligen i
24603:        skuldsatta?                                    hyreshus, för vilka lån beviljades på 1970-talet,
24604:                                                       och i hyreshus, som uppförts i små kommuner
24605:                                                       och i vilka de hyror som motsvarar den alimänna
24606:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       anvisningen om skälig hyresnivå är lägre. En
24607: anföra följande:                                      avgörande ändring i fråga om hyreshusens kapi-
24608:    Enligt 15 j § lagen om bostadsproduktion           talkostnader gjordes år 1971, då lånetiden för
24609: (247 /66, ändr. 504/80) får hyra, som uppbärs         aravalån förkortades från 45 år tili 25 år. I det
24610: för bostadslägenhet i hyres- och bostadsandels-       s.k. nya belåningssystemet, dvs. i aravahyreshus
24611: lagshus med bostadslån, inte vara högre än            vilka har beviljats lån efter 1.3.1982, ligger
24612: skälig, enligt av bostadsstyrelsen fastställda        tyngdpunkten för bostadslånets räme- och amor-
24613: grunder utgående hyra. Hyrorna justeras årligen       teringsbetalningar på de senare låneåren, vilket i
24614: på utsatt tid genom ansökan på en av bostads-         sin tur bidrar tili att boendekostnaderna under
24615: styrelsen faststälid blankett.                        de första åren blir lägre.
24616:    Kommunen skali bestämma en genomsnittlig              De höga kapitalkostnaderna är dock inte hela
24617: maximihyra per kvadratmeter för bostadslägen-         förklaringen tili att hyrorna är höga. I små
24618: heterna genom att iaktta den s.k. självkostnads-      kommuner finns det ett större antal bostäder
24619: principen så, att de kapitalkostnader som förorsa-    med en hyresnivå som överstiger den skäliga,
24620: kas av den ursprungliga finansieringen av hyres-      bl.a. därför att även husen i genomsnitt är
24621: huset samt de godtagbara underhåliskostnaderna        mindre och alitså dyrare att underhålia. De dyra
24622: kan täckas med hyror, som uppbärs hos invånar-        underhåliskostnaderna kan bero på byggnadens
24623: na, samt med andra intäkter från fastigheten.         läge, planeringens och byggnadsarbetets kvalitet
24624:    I motiveringen för det skriftliga spörsmålet har   samt även på bristande fackkunskap. På vissa
24625: påvisats att det i sammanlagt 147 aravahyreshus       orter kan även en obetydlig efterfrågan på bostä-
24626: förekommer obetalda räntor och/eller amorte-          der leda tili att bostäderna står tomma under en
24627: ringar på bostadslån, som har förfaliit tili betal-   längre tid med en hyresstegring som följd.
24628: ning. Det kan konstateras att ca 60 av dessa hus         Det nuvarande systemet för faststäliandet av
24629: har bestående ekonomiska svårigheter. Antalet         hyror har varit i kraft sedan ingången av år 1981.
24630: hus av denna typ har dock inte väsentligt ökat.       Före denna tidpunkt fanns det inte någon tids-
24631:    I motiveringen tili spörsmålet konstateras också   bestämd och formbunden justering av hyrorna.
24632: att hyrorna i hyreshus med statslån är oskäligt       En del av hyreshusen kunde därför, trots kost-
24633: höga. Den statistik som har uppgjorts på basen        nadsstegringen, lämna hyran ojusterad och upp-
24634: av hyror som faststälits för den hyresuppbördspe-     visa förlust under flera års tid. Dessa gamla
24635: riod som började den 1 mars 1985 visar, att           förluster har inte heller senare kunnat återindri-
24636: sammanlagt 27 procent av de vanliga aravahyres-       vas bl.a. med anledning av att bestämmelser har
24637: 6                                      1985 vp. -- KJ( n:o 361
24638: 
24639: införts om högsta tiliåtna höjningar och p.g.a.        talet. Därför beslöts det att tili riksdagen avlåta
24640: reglerna om periodisering.                             en regeringsproposition med förslag tili lag om
24641:    En av de metoder som har använts för att            temporära arrangemang för sänkning av räntan
24642: sänka aravahyrorna har varit att räntan på arava-      samt för anstånd med amorteringar och räntor på
24643: lånen temporärt har sänkts. Med stöd av lag har        vissa bostadslån (RP 183/1985 rd); bl.a. gälier
24644: räntan på aravalån på årsnivå sänkts med 1--3          detta aravalån.
24645: procentenheter i början av lånetiden, så att               Regeringens lagförslag innehålier en ändring
24646: boendekostnaderna under de första åren har             av uppskovssystemet så, att uppskovet sker på
24647: kunnat hålias skäliga. Den räntesänkning som           basen av hyreshusets anmälan och baserar sig på
24648: ingår i den lagproposition som för närvarande          höga kapitalkostnader. Ett på anmälan baserat
24649: behandlas av riksdagen medför år 1986 en sänk-         system gör det möjligt att planera hyreshusets
24650: ning av hyrorna med i genomsnitt 1,09 mk/m 2 /         förvaltning och ekonomi på längre sikt än hit-
24651: månad. Dess verkan på statshushåliningen är ca         tilis. Det föreslagna arrangemanget beräknas
24652: 29 milj. mk.                                           minska statens inkomster år 1986 med samman-
24653:     Dessutom kan höga hyror sänkas genom upp-          lagt 38 milj. mk.
24654: skov med betalningen av räntor och amorteringar            Beträffande underhåliskostnaderna har det an-
24655: på bostadslån samt med understöd för betal-            setts vara motiverat att även hyreshusets ägare i
24656: ningen av räntorna på primärlån. I statsverkspro-      samverkan med invånarna skali ansvara för att
24657: positionen för nästa år har de sistnämnda ändrats      dessa kostnader kan hålias på skälig nivå. Med
24658: tili understöd tili hyreshus i ekonomiska svårig-      hjälp av det föreslagna nya uppskovssystemet kan
24659: heter. Ränteunderstöd tili primärlån betalades år      ett hyreshus delvis sköta de tidigare ekonomiska
24660: 1985 tili sammanlagt 135 hyreshus. Dessa under-        svårigheterna, då uppskovet med räntor och
24661: stöd sänkte hyrorna med i genomsnitt 1 ,49             amorteringar medför sänkta hyror.
24662: mk/ m 2 / månad. Under innevarande år och likaså           För att boendekostnaderna skali nedbringas
24663: för nästa år har för ändamålet reserverats 5 milj.     beviljas personer och familjer med små inkomster
24664: mk.                                                    bostadsbidrag. Bostadsbidrag beviljas tili dendel
24665:    Uppskov med och understöd tili aravalån har i       av hyran som inte överstiger den enligt statsrå-
24666: syfte att sänka aravahyrorna beviljats tili de delar   dets beslut godtagbara maximala hyresnivån.
24667: dessa överstiger den nivå som anges i statsråde.ts     Enligt bostadsstyrelsens statistiska uppgifter om
24668: allmänna anvisningar om skälig hyresnivå. Ar           bostadsbidragen utgår bostadsbidrag år 1985 tili
24669: 1985 beviljades uppskov åt sammanlagt 501              sammanlagt ca 49 000 hushåli, av vilka 28 pro-
24670: hyreshus. Tili följd av uppskoven var den genom-       cent betalar en hyra som överstiger den maximala
24671: snittliga hyressänkningen 1,41 mk/m 2 /månad.          hyresnivån.
24672: Maximitiden för uppskoven är två år och sedan              En närmare utredning om de omständigheter
24673: förfalier såväl de uppskjutna som de normala           som medverkar tili att aravahyrorna är höga
24674: raterna tili betalning. Av de hyreshus som bevil-      kommer att föreligga på våren 1986 sedan en av
24675: jats uppskov har flertalet fått uppskovet beviljat     bostadsstyrelsen tilisatt arbetsgrupp har utrett
24676: under flera år i följd. Orsaken härtili är att de      ärendet. Det kommer även att uppstälias mål,
24677: rater för vilka uppskov tidigare har beviljats har     som gälier skäliga boendekostnader, i det pro-
24678: förfaliit tili betalning. Följden har blivit att       gram för utvecklande av bostadsförhåliandena
24679: hyrorna behöver höjas.                                 som för första gången skali uppgöras under våren
24680:     I statsförslaget för år 1985 ingår en fulimakt     1986. Riksdagen antog nämligen i oktober en lag
24681: att ändra lånevillkoren för hyreshus, som har          om utvecklande av bostadsförhåliandena. Den
24682: beviljats lån under åren 1974--1978, så att de         torde träda i kraft vid ingången av nästa år. I
24683: motsvarar lånevillkoren i 28 § 1 mom. förord-          lagen ingår grundläggande mål för utvecklandet
24684: ningen om bostadsproduktion. Fullmakten kun-           av bostadsförhåliandena. Ett av de tre i lagen
24685: de användas tili att ändra lånevilikoren för 22        nämnda primära målen är att boendeutgifterna
24686: hyreshus. I statsverkspropositionen för år 1986        skali stå i skälig relation tili matlagets storlek och
24687: ingår inte någon fullmakt att ändra några låne-        de disponibla inkomsterna samt övriga nödvändi-
24688: vilikor. I samband med beredningen av nämnda           ga konsumtionsutgifter. Enligt lagen skali det av
24689: statsverksproposition ansågs det nämligen att ett      statsrådet fastställda utvecklingsprogrammet för
24690: s.k. nytt belåningssystem inte längre nödvändigt-      bostadsförhåliandena innehålia de mål för boen-
24691: vis är någon lämplig metod att lösa kapitalpro-        deutgiftsandelarna som används som grund för
24692: blemen för hyreshus, som har uppförts på 1970-         bestämmandet av stödåtgärderna. Dessa kunde
24693:                                     1985 vp. -     KK n:o 361                                     7
24694: 
24695: anges exempelvis i procent av de disponibla        das från de mål i fråga om boendeutgiftsandelar-
24696: inkomsterna.                                       na som fastställs i programmet för utvecklande av
24697:    Grunderna för bostadsbidraget, inkomstgrän-     bostadsförhållandena. Dessa grunder skulle bl.a.
24698: serna för bostadslån, grunderna för fördelningen   också utgöra basen för beräkningen av storleken
24699: av aravahyresbostäder och andra motsvarande        hos de anslag som årligen föreslås bli upptagna i
24700: grunder för bestämmandet av stödet skulle härle-   statsförslaget.
24701: 
24702:     Helsingfors den 22 november 1985
24703: 
24704:                                                                        Miljöminister Matti Ahde
24705:                          j
24706:                         j
24707:                        j
24708:                       j
24709:                      j
24710:                     j
24711:                    j
24712:                   j
24713:                  j
24714:                 j
24715:                j
24716:               j
24717:              j
24718:             j
24719:            j
24720:           j
24721:          j
24722:         j
24723:        j
24724:       j
24725:      j
24726:     j
24727:    j
24728:   j
24729:  j
24730: j
24731:                                                  1985 vp.
24732: 
24733: Skriftligt spörsmål nr 362
24734: 
24735: 
24736: 
24737: 
24738:                                     Norrback: Om bristerna i servicen på svenska inom skatteförvalt-
24739:                                       ningen
24740: 
24741: 
24742:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
24743: 
24744:    Av central betydelse ur rättsskyddsynpunkt är        denna enkla reform skulle utanför kommunen
24745: att medborgarna bemöts på ett jämlikt sätt av           boende skattskyldigas språkkod bli riktig och den
24746: myndigheterna.                                          skattskyldigas modersmål skulie användas när
24747:    Det är synnerligen viktigt att medborgarna kan       skattebyråerna sänder ut t.ex. tomtvärdesuppgif-
24748: erhålla korrekta uppgifter så snabbt som möjligt        ter tili fastighetsägare, som är bosatta utanför
24749: bl.a. från skattemyndigheterna. I ett tidigare          kommunen.
24750: skriftligt spörsmål rörande ojämlik språklig be-           Ett liknande missförhåliande som kunde lösas
24751: handling vid beskattningen (158/84) berördes            på motsvarande sätt med språkkod är, att svensk-
24752: den problematiken. I sitt svar konstaterade mi-         språkig skattskyldig som är bosatt i en finsksprå-
24753: nistern att språkservicen med en viss eftersläp-        kig kommun får deklarationsblanketter och skat-
24754: ning är bra på svenska. Som reaktion på spörsmå-        teanvisningar på finska. I synnerhet i sådana
24755: let har emeliertid ett antal brister framkommit,        finskspråkiga kommuner där det finns en bety-
24756: vilka borde vara möjliga att rätta tili.                dande svenskspråkig minoritet som t.ex. i Jy-
24757:    Ett rationelit arbete på svensk- och tvåspråkiga     väskylä, Tammerfors, Björneborg och Uleåborg
24758: skattebyråer förutsätter att handböckerna för           vore det viktigt att ordna om att de svenskspråki-
24759: skatteberedare samtidigt finns på båda språk och        ga får skattedeklarationshandlingarna på sitt mo-
24760: att anvisningar för databehandlingen på båda            dersmål.
24761: språken finns tillhands när skatteberedningsarbe-          Vidare har noterats datateknikens genombrott
24762: tet borde begynna.                                      inom skatteförvaltningen. Eftersom stora föränd-
24763:    Som positivt kan noteras att i beskattnings-         ringar kan förväntas inom de närmaste åren har
24764: registret över skattskyldiga införs enligt givna        det också efterlysts kurser och information på
24765: direktiv en språkkod för svenskspråkig, vilket gör      svenska angående databehandling inom skatte-
24766: att misstag i informationshänseende sälian sker         förvaltningen.
24767: vid kontakt tili skattskyldiga med hemon i                 Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
24768: beskattningskommunen. Kontrollen av språkko-            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24769: den har emellertid försvårats beträffande utsock-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
24770: nes skattskyldiga efter det att deklarationsplikten     följande spörsmål:
24771: begränsades för t.ex. bostadsfastigheter och tom-
24772: ter. En utveckling i rätt riktning skulle bl.a.                   Är Regeringen medveten om bristerna
24773: fordra, att de utsocknes skattskyldigas språkkod               i fråga om servicen på svenska inom
24774: automatiskt överförs från hemortens personregis-               skatteförvaltningen, och
24775: ter tili fastighetsortens personregister eller alter-             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
24776: nativt från mantalsskrivningsregistret. Genom                  för att avlägsna dessa brister?
24777: 
24778:      Helsingfors den 18 oktober 1985
24779: 
24780:                                                Ole Norrback
24781: 
24782: 
24783: 
24784: 
24785: 428501050H
24786: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 362
24787: 
24788: Kirjallinen kysymys n:o 362                                                                   Suomennos
24789: 
24790: 
24791: 
24792: 
24793:                                    Norrback: Puutteista verohallinnon ruotsinkielisissä palveluissa
24794: 
24795: 
24796:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24797: 
24798:    Sillä, että viranomaiset kohtelevat kansalaisia     henkikirjoitusrekisteristä kiinteistön sijaintipaik-
24799: yhdenvenaisesti, on oikeusturvanäkökohdista tar-       kakunnan henkilörekisteriin. Tämän yksinkertai-
24800: kastellen keskeinen merkitys.                          sen uudistuksen kautta kunnan ulkopuolella asu-
24801:    Erityisen tärkeää on, että kansalaiset voivat       vien verovelvollisten kielikoodi saataisiin oikeak-
24802: niin nopeasti kuin mahdollista saada oikeita           si, ja verotoimistot käyttäisivät verovelvollisen
24803: tietoja esimerkiksi veroviranomaisilta. Eräässä ai-    äidinkieltä lähettäessään esimerkiksi tontinarvo-
24804: kaisemmassa eriarvoista kielellistä kohtelua vero-     tietoja kunnan ulkopuolella asuville kiinteistön-
24805: tuksessa koskeneessa kirjallisessa kysymyksessä        omistajille.
24806: (158/1984 vp.) kosketeltiin tätä ongelmakoko-             Samantapainen epäkohta, joka voitaisiin rat-
24807: naisuutta. Vastauksessaan ministeri katsoi, että       kaista vastaavalla tavalla kielikoodin avulla on,
24808: kielellinen palvelu on tietyllä viiveellä hyvä myös    että suomenkielisessä kunnassa asuva ruotsinkieli-
24809: ruotsinkielisenä. Kyselyn seurauksena on kuiten-       nen verovelvollinen saa veroilmoituslomakkeet ja
24810: kin rullut esiin joukko puutteita, jotka pitäisi       verotusta koskevat ohjeet suomenkielisinä. Var-
24811: olla mahdollista korjata.                              sinkin sellaisissa suomenkielisissä kunnissa, joissa
24812:                                                        on merkittävä ruotsinkielinen vähemmistö, kuten
24813:    Ruotsin- ja kaksikielisten verotoimistojen jär-
24814:                                                        esimerkiksi Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja
24815: kevä työskentely edellyttää, että verovalmistelijoi-
24816:                                                        Oulussa, olisi tärkeää saada aikaan sellainen
24817: den käsikirjat ovat samanaikaisesti olemassa mo-
24818: lemmilla kielillä ja että tietojenkäsittelyä koske-    muutos, että ruotsinkieliset saavat veroilmoitus-
24819:                                                        asiakirjat omalla äidinkielellään.
24820: vat ohjeet ovat molemmilla kielillä saatavissa,
24821:                                                           Lisäksi on todettu tietotekniikan läpimurto
24822: kun verovalmistelun pitäisi alkaa.
24823:                                                        verohallinnossa. Koska lähivuosina voidaan odot-
24824:    Myönteisenä voidaan todeta, että verovelvolli-      taa suuria muutoksia, on peräänkuulutettu myös
24825: sia koskeviin verotustiedostoihin sisällytetään an-    tietojenkäsittelyä verohallinnossa koskevia ruot-
24826: nettujen ohjeiden mukaisesti kielikoodi osoitta-       sinkielisiä kursseja ja tietoja.
24827: maan ruotsinkielisyyttä, minkä vuoksi vain har-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24828: voin tapahruu virheitä yhteydenotoissa verovel-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24829: vollisiin, joilla on kotipaikka verotuskunnassa.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24830: Kielikoodin tarkistaminen on kuitenkin vaikeu-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24831: tunut, kun ilmoittamisvelvollisuutta rajoitettiin
24832: esimerkiksi asuinkiinteistöjen ja tonttien osalta.                Onko Hallitus tietoinen verohallinnon
24833: Oikeansuuntainen kehitys vaatisi muun muassa,                  ruotsinkielisissä palveluissa olevista puut-
24834: että ulkopaikkakuntalaisten verovelvollisten kieli-            teista, ja
24835: koodit automaattisesti siirrettäisiin kotipaikka-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24836: kunnan henkilörekisteristä tai vaihtoehtoisesti                ryhtyä näiden puutteiden poistamiseksi?
24837: 
24838:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
24839: 
24840:                                               Ole Norrback
24841:                                        1985 vp. -      KK n:o 362                                               3
24842: 
24843: 
24844: 
24845: 
24846:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24847: 
24848:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuosina 1983-1985 käsikirjat valmistuivat
24849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          seuraavasti:
24850: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-
24851: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Maatilatalouden
24852:                                                         verotuksen käsikirja suomenkielinen   ruotsinkielinen
24853: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
24854: Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-            1983               28.3.            24.5.
24855: myksestä n:o 362:                                             1984                2.3.            11.5.
24856:                                                               1985               14.3.            29.5.
24857:           Onko Hallitus tietoinen verohallinnon
24858:        ruotsinkielisissä palveluissa olevista puut-     Henkilöverotuksen
24859:                                                             käsikirja       suomenkielinen    ruotsinkielinen
24860:        teista, ja
24861:                                                               1983               26.4.            21.6.
24862:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24863:                                                               1984                5.4.            20.6.
24864:         ryhtyä näiden puutteiden poistamiseksi?
24865:                                                               1985               12.4.             9.7.
24866: 
24867:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Verovalmistelun tietojenkäsittelyä koskevat oh-
24868: ti seuraavaa:                                          jeet annetaan pääosaltaan Välittömän verotuksen
24869:                                                        tekniikan käsikirjassa (Verohallituksen julkaisu
24870:   Verohallitus on asian johdosta antamassaan           36), joka on käännetty myös ruotsin kielelle.
24871: lausunnossa antanut valtiovarainministeriölle          Ruotsinkielistä käsikirjaa pidetään jatkuvasti
24872: seuraavan selvityksen.                                 ajantasalla samoin kuin suomenkielistä käsikirjaa.
24873:    Verohallitus toimittaa vuosittain muun muassa       Ohjeiden käännöstyö aiheuttaa usein noin kol-
24874:                                                        men viikon viiveen.
24875: henkilö- ja varallisuusverotusta sekä verotusme-
24876: nettelyä koskevan käsikirjan (Verohallituksen jul-        Kun käsikirjojen valmistamiseen samanaikai-
24877: kaisu 310), maatilatalouden verotuksen käsikirjan      sesti verovalmistelun kanssa ei käytännössä ole
24878: (Verohallituksen julkaisu 267) sekä ylläpitää          mahdollisuuksia, ilmoitetaan kuitenkin tärkeim-
24879: liike- ja ammattitulon verotuksen käsikirjaa (Ve-      mät lainsäädännössä tapahtuneet ja muut vero-
24880: rohallituksen julkaisu 51). Vuosittain painatetaan     tukseen vaikuttavat muutokset verotoiroistoille
24881: verotuksen toimittamista varten henkilöverotuk-        erillisillä ohjeilla sekä suomen että ruotsin kielel-
24882: sen ja maatilatalouden verotuksen käsikirjat. Kä-      lä niin ajoissa kuin se käytännössä on mahdollis-
24883: sikirjat ovat sisällöltään laajoja ja niiden painos-   ta. On syytä korostaa, että käsikirjojen valmistu-
24884: määrät suuria. Niiden toimittaminen ja painami-        misen viivästymisestä ei tämän vuoksi ole vero-
24885: nen eri työvaiheineen vie runsaasti aikaa, minkä       tuksen toimittamiselle sellaista haittaa, että se
24886: vuoksi ne valmistuvat suomenkielisinäkin vasta         vaarantaisi verovelvollisen oikeusturvaa tai estäisi
24887: verovalmistelutyön aloittamisen jälkeen. Henki-        tai vaikeuttaisi verotuksen määräaikaista toimitta-
24888: löverotuksen käsikirja on käsikirjoista sisällöltään   mista, etenkin kun verotus yleensä toimitetaan
24889: ja painosmäärältään laajin sekä toimitustyöltään       pääosin niiden perusteiden mukaan, joista on
24890: vaativin. Ruotsinkielisen painoksen toimittamista      annettu ohjeet jo edellisten vuosien käsikirjoissa.
24891: ei voida aloittaa ennen kuin suomenkielinen               Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityk-
24892: painos on lähes valmis. Ruotsinkielisen käsikirjan     seen sisältyy ehdotus työsuhdepalkkojen lisäämi-
24893: toimittamisen viivästyminen johtuu myös siitä,         sestä toisen kielenkääntäjän palkkaamiseksi vero-
24894: että sen toimittamisessa kaikki työvaiheet ovat        hallintoon.
24895: hitaampia kuin vastaavat suomenkielisen. Käsi-            Noin 270 000 ruotsinkielisellä verovelvollisella
24896: kirja sisältää myös muun muassa runsaasti oikeus-      on kielitunnus verotuksen rekistereissä. Kielitun-
24897: tapauksia, joista on olemassa vain suomenkieliset      nukset on saatu pääosaltaan väestön keskusrekis-
24898: selostukset ja joiden kääntäminen edellyttää eri-      teristä Väestörekisterikeskukselta, ja niitä pide-
24899: tyisasiantuntemusta.                                   tään jatkuvasti ajan tasalla konekielisillä tiedon-
24900: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 362
24901: 
24902: siirroilla Väestörekisterikeskukselta. Konekielinen   esitäyttö tietokoneella laajenee ja tietokoneajot
24903: tiedonsiirto koskee myös ulkopaikkakuntalaisia.       siirtyvät Valtion tietokonekeskuksesta lääninvero-
24904: Kielitunnuksissa esiintyvät puutteet kiinteistön      virastoihin 1980-luvun lopulla. Kysymykseen tu-
24905: sijaintikunnissa poistuvat 2-3 seuraavan vuoden       levat veropiirit saavat tällöin tarvitsemansa muut
24906: aikana, kun verotuksen henkilörekisterit uudiste-     ruotsinkieliset verolomakkeet ja ohjeet Valtion
24907: taan.                                                 painatuskeskuksesta.
24908:    Mitä tulee veroilmoituslomakkeiden ja verotus-        Tietojenkäsittelyä verohallinnossa koskevien
24909: ta koskevien ohjeiden toimittamiseen ruotsinkie-      ruotsinkielisten kurssien osalta voidaan todeta,
24910: lisille verovelvollisille suomenkielisissä veropii-   että verohallinnon tietojenkäsittelyn kehittämi-
24911: reissä voidaan todeta, että veroilmoituslomakkei-     seen liittyvää koulutusta laajennetaan vuonna
24912: den toimittaminen verovelvollisille ruotsinkielisi-   1986, jolloin otetaan huomioon myös ruotsinkie-
24913: nä korjaantuu ainakin osittain, kun lomakkeiden       listen kurssien tarve.
24914: 
24915:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1985
24916: 
24917:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
24918:                                         1985 vp. -       KK n:o 362                                           5
24919: 
24920: 
24921: 
24922: 
24923:                                  Tili Riksdagens Hett Talman
24924: 
24925:    1 det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen               Under åren 1983-1985 fätdigställdes hand-
24926: anget har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           böckerna som följer:
24927: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem
24928: av statsrådet översänt avskrift av följande av             Handbok i gårds-
24929:                                                            bruksbeskattning   finskspråkig    svenskspråkig
24930: riksdagsman Ole Norrback undenecknade spörs-
24931: mål nr 362:                                                     1983              28.3.           24.5.
24932:                                                                 1984               2.3.           11.5.
24933:            Är Regeringen medveten om bristerna                  1985              14.3.           29.5.
24934:         i ftåga om servicen på svenska inom
24935:         skatteförvaltningen, och                          Handbok i person-
24936:                                                              beskattning       finskspråkig   svenskspråkig
24937:            vilka åtgärder ämnat Regetingen vidta
24938:         för att avlägsna dessa brister?                         1983              26.4.           21.6.
24939:                                                                 1984               5.4.           20.6.
24940:                                                                 1985              12.4.            9.7.
24941:   Såsom svat på detta spörsmål fåt jag vötdsamt
24942: anföta följande:                                            Anvisningarna om databehandling inom skat-
24943:    Med anledning av spötsmålet hat skattestyrel-         tebetedningen ges huvudsakligen i handboken
24944: sen i sitt utlåtande tili finansministeriet presente-    Tekniken föt den direkta beskattningen (SKAT-
24945: tat följande utredning.                                  TESPUB 36), som således även hat översatts tili
24946:    Skattestyrelsen get årligen ut bl.a. en handbok       svenska. Både den svenska och den finska hand-
24947: i beskattning av person och förmögenhet samt             boken hålls ständigt a jour. Övetsättningen av
24948: om      beskattningsförfatandet (SKATTESPUB              anvisningarna vållar ofta ett ca tte veckots dröjs-
24949: 310), en handbok i gåtdsbruksbeskattning
24950:                                                          mål.
24951: (SKATTESPUB 267) samt kompletterat den                      EI?edan det inte i praktiken är möjligt att
24952: finsksptåkiga upplagan av handboken i beskatt-           fätdrgställa handböckerna innan skattebeted-
24953: ning av rörelse- och yrkesinkomst (SKATTESPUB            ningen har slutförts fåt skattebyråerna dock i så
24954: 51). Föt verkställandet av beskattningen trycks          god tid som möjligt uppgifter om de viktigaste
24955: handböckerna i petsonbeskattning och i gårds-            förändringar som hat skett inom lagstiftningen
24956: bruksbeskattning årligen. Handböckerna har ett           och om övriga förändringat, som invetkar på
24957: digen innehåll och upplagorna är stora. Redige-          beskattningen. Dessa uppgiftet ges genom sät-
24958: ringen och tryckningen inklusive alla arbetsske-         skilda anvisningat, som avfattas både på finska
24959: den tat lång tid i ansptåk, vilket medför att de         och på svenska. Det är skäl att poängtera att det
24960: inte ens i finskspråkig version blit färdiga inna.J:J.   faktum att handböckerna blir färdigställda sent
24961: skattebetedningsarbetet inleds. Handboken i              inte medför sådana olägenheter att detta skulle
24962: petsonbeskattning är den mest omfattande både            vare sig äventyta den skattskyldiges rättsskydd
24963: vad innehållet och vad upplagan beträffar, och           ellet göra det svårare ellet omöjligt att genomföra
24964: den ktäver även mest redigeringsarbete. Den              beskattningen inom utsatt tid, i synnethet då
24965: svenskspråkiga upplagans tedigering kan inte             beskattningen i allmänhet sket på basen av
24966: påbörjas innan den finska upplagan ät nästan             anvisningar som tedan finnside handböcker som
24967: fårdig. Den svenskspråkiga handbokens redige-            har getts ut under tidigare år.
24968: ting fötdröjs även av att alla atbetsskeden vid             1 statsverksptopositionen föt år 1986 föreslås
24969:  tedigetingen tat längre tid i ansptåk än då det         ett tillägg tili löner i arbetsföthållande för avlö-
24970:  gäller den finsksptåkiga handboken. Handbokem           nande av en andra translator vid skatteförvalt-
24971:  innehåller även ett stott antal tättsfall, övet vilka   ningen.
24972:  det endast finns finskspråkiga refetat, och övet-          Ca 270 000 svenskspråkiga skattskyldiga har en
24973: sättningen av rättsfallen ktävet speciell sakkun-        sptåkkod i beskattningsregistret. Språkkoden har
24974:  skap.                                                   huvudsakligen överfötts från centrala befolk-
24975: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 362
24976: 
24977: ningsregistret, dvs. från Befolkningregistercentra-   ga skattskyldigas möjligheter att få deklarations-
24978: len, och koderna hålls ständigt a jour genom          blanketter på svenska åtminstone delvis kommer
24979: dataöverföring från Befolkningsregistercentralen.     att förbättras när systemet med datorstyrd
24980: Dataöverföringen gäller även utsocknes skattskyl-     förhandsifyllning av blanketterna utvidgas och
24981: diga. De brister som förekommer beträffande           datorkörningarna i slutet av 1980-talet flyttas
24982: språkkoderna på de orter där fastigheterna är         från Statens datamaskincentral till länsskattever-
24983: belägna elimineras under loppet av de 2-3             ken.
24984: kommande åren, när personregistren för beskatt-          Beträffande kurser på svenska i databehand-
24985: ningen revideras.                                     ling inom skatteförvaltningen kan poängteras att
24986:   Beträffande tillställandet av deklarationsblan-     den utbildning som skattestyrelsen ordnar i an-
24987: ketter och skatteanvisningar till svenskspråkiga      slutning till utvecklandet av databehandling
24988: skattskyldiga, bosatta inom finskspråkiga skatte-     kommer att utvidgas år 1986. Därvid beaktas
24989: distrikt, kan man konstatera att de svenskspråki-     även behovet av kurser på svenska.
24990: 
24991:     Helsingfors den 19 november 1985
24992: 
24993:                                                                            Minister Pekka Vennamo
24994:                                                  1985 vp.
24995: 
24996: Kirjallinen kysymys n:o 363
24997: 
24998: 
24999: 
25000: 
25001:                                     Turunen: Pienkoneiden liikevaihtoveron poistamisesta
25002: 
25003: 
25004:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25005: 
25006:    Alle 1 600 kg painavat moottorilentokoneet           merkiksi lennonopetusta museokoneilla. Pienko-
25007: saatettiin liikevaihtoveron piiriin vuoden 1978         neiden keski-ikä kasvaa vuodella joka vuosi, sillä
25008: alussa. Sekä Ilmailuliiton että ilmailuhallituksen      uusia koneita ei ole viimeisten vuosien aikana
25009: taholta vastustettiin näiden koneiden saattamista       juuri lainkaan hankittu maahan.
25010: liikevaihtoverollisiksi, koska arvioitiin jo vuonna        On huomattava, että jo sinänsä positiiviseksi
25011: 1974 alkaneen yleisilmailun taantuman kiihtyvän         toiminnaksi katsottavan koulutus- ja harrastustoi-
25012: yhä nousevien kustannusten vuoksi. Myös katsot-         minnan lisäksi pienkoneita käytetään myös yleis-
25013: tiin, että verotusperusteissa se käsitys, että alle     hyödyllisiin lentotehtäviin. Ilmailuliiton kerho-
25014: 1 600-kiloiset lentokoneet olisivat pääasiassa yksi-    jen koneet lentävät mm. metsäpalolentoja, jotka
25015: tyisessä huvikäytössä, on väärä. Näitä koneita          tehdään vapaaehtoisvoimin, ja lentokoneiden
25016: käytetään pääasiassa koulutuksessa sekä monissa         käytöstä laskutetaan vain omakustannushinta.
25017: hyötylentotehtävissä ja vain hyvin vähän puhtaas-       Tällä toiminnalla on saavutettu yhteiskunnalle
25018: sa yksityiskäytössä. Esitetyt perustellut vastustavat   huomattavia säästöjä, paitsi itse metsäpalojen val-
25019: käsitykset eivät saaneet ymmärtämystä osakseen,         vontatoiminnasta, niin myös siitä aiheutuvista
25020: vaan sama virheellinen käsitys pienkoneiden             kustannuksista. Jos valtio itse huolehtisi näistä
25021: käyttötarkoituksesta toistui vähän myöhemmin            lennoista, olisivat kustannukset huomattavasti
25022: tulliverolainuudistuksen yhteydessä yleisilmailul-      korkeammat.
25023: le vahingollisin seurauksin.
25024:                                                            Ilmailukerhot pystyvät jatkossa kuitenkin tar-
25025:    Siviili-ilmailun peruslupakirja on yksityislentä-    joamaan mm. näitä palvelulentoja yhteiskunnalle
25026: jän lupakirja. Tämä lupakirja on myös pohjana           vain mikäli kerhojen yleiset toimintaedellytykset
25027: jatkokoulutuksessa ammattilentäjäksi. Vuonna            voidaan turvata. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että
25028:  197 3 myönnettiin Suomessa 570 uutta yksityis-         kun nykyiset koneet on käytetty loppuun eikä
25029: lentäjälupakirjaa ja vuonna 1982 uusia lupakirjo-       uusia pystytä hankkimaan, ei toimintaa pystytä
25030: ja myönnettiin enää 168. Nyt lupakirjojen määrä         tehokkaasti jatkamaan.
25031: on hienoisessa nousussa opettajakoulutuksen pa-            Huomattavana toimintaedellytyksiä patantava-
25032: rantuessa. Myönnettyjen uusien yksityislentäjien        na toimenpiteenä ilmailupiireissä nähdään liike-
25033: lupakirjojen määrät kuvaavat kuitenkin hyvin            vaihtoveron poistaminen alle 1 600-kiloisilta leu-
25034: lentokoulutuksen ja lentotoiminnan aktiviteetin         tokoneilta ja niiden huollolta ja varaosilta jne.
25035: suuntausta. Ne kuvaavat myös selvästi yleisilmai-       Tätä veroa on valtiolle sen voimassaoloaikana
25036: lun taantuman suuruutta.                                kertynyt aivan mitätön summa verrattuna siihen
25037:    Pääasiallinen syy taantumaan on liikevaihtove-       suureen vahinkoon, mitä sillä on ilmailutoimin-
25038: rolain muutos, jolloin koneiden hankintahinnat          nalle jo aikaansaatu ja mitä jatkossa tullaan
25039: sekä huoltojen ja korjausten hinnat kohosivat           aikaansaamaan.
25040: lähes 20 prosenttia. Kun lisäksi lentokoneiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25041: hinnat pääasiallisessa valmistajamaassa USA:ssa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25042: ovat kohonneet, ja dollarin arvo on viime vuosina       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25043: noussut ennätyksellisen korkeaksi, ei suomalaisil-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25044: la ole varaa uusien lentokoneiden hankkimiseen.
25045: Tämä puolestaan on aiheuttanut sen, että kevei-                   Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh-
25046: den yksimoottoristen lentokoneiden keski-ikä oli               dista, joita alle 1 600-kiloisten moottori-
25047: vuoden 1984 alussa peräti 17,9 vuotta. Joudu-                  lentokoneiden liikevaihtoverollisuus on
25048: taan kysymään, harjoitetaanko tässä maassa esi-                aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan, ja
25049: 
25050: 4285009797
25051: 2                                 1985 vp. -   KK n:o 363
25052: 
25053:         mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo          sekä niiden suorittaman palvelutoimin-
25054:       ryhtyä ilmailukerhojen lennonopetuksen          nan turvaamiseksi?
25055: 
25056:     Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1985
25057: 
25058:                                        Eeva Turunen
25059:                                       1985 vp. -- EJ( n:o 363                                          3
25060: 
25061: 
25062: 
25063: 
25064:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25065: 
25066:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        tulta lentopainoltaan alle 1 600 kilon moottori-
25067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lentokoneet. Tämä merkitsee sitä, että verollisiksi
25068: olette 18 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        käytännössä tulivat alle nelipaikkaiset pienlento-
25069: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      koneet. Tätä suuremmat lentokoneet sekä purje-
25070: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       lentokoneet ja helikopterit ovat edelleenkin ve-
25071: Eeva Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      rottomia. Muutosta perusteltiin sillä, ettei huvi-
25072: myksestä n:o 363:                                     tai urheilukäyttöön tarkoitettujen pääasiallisesti
25073:                                                       ulkomailta tuotavien lentokoneiden verottomuus
25074:           Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh-      ollut tarkoituksenmukaista.
25075:        dista, joita alle 1 600-kiloisten moottori-
25076:                                                          Lentopainoltaan alle 1 600 kilon pienkoneita
25077:        lentokoneiden liikevaihtoverollisuus on
25078:                                                       Suomessa on nykyisin 382 kappaletta, tätä suu-
25079:        aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan, ja
25080:                                                       rempia lentokoneita 134 ja helikoptereita 39
25081:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kappaletta. Pienkoneiden kokonaislukumäärä on
25082:        ryhtyä ilmailukerhojen lennonopetuksen         pysynyt lähes samana runsaat kymmenen vuotta.
25083:        sekä niiden suorittaman palvelutoimin-         Koneiden keski-ikä on samana aikana kaksinker-
25084:        nan turvaamiseksi?                             taistunut sen ollessa nykyisin noin 15 vuotta.
25085:                                                       Koneiden keski-ikään voidaan arvioida vaikutta-
25086:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      van korottavasti keskeisenä tekijänä uusien konei-
25087: ti seuraavaa:                                         den hinnan, josta liikevaihtovero muodostaa vain
25088:    Suomen liikevaihtoverojärjestelmä perustuu         osan. Hankintakohteina käytännössä tulevat ky-
25089: siihen, että liikevaihtoverotus on luonteeltaan       symykseen vain amerikkalaisvalmisteiset pienlen-
25090: yleinen ja taloudellisilta vaikutuksiltaan tasapuo-   tokoneet. Valuuttakurssisyistä niiden hinnat ovat
25091: linen. Tämä on mahdollista vain, jos verotuksen       kohonneet ilman liikevaihtoveroakin sellaiselle
25092: soveltamisala ulottuu mahdollisimman laajalle.        tasolle, että ostohalukkuus on vähäistä. Edelleen
25093: Nykyistä liikevaihtoverolakia säädettäessä yhtenä     yhden konekannan määrään ja ikään vaikuttavan
25094: pääperiaatteena pidettiinkin, että verotuksen tu-     tekijän voidaan arvioida myös olevan vuodesta
25095: lee kohdistua kaikkiin tavaroihin ja että verote-     1974 ns. energiakriisin seurauksena olennaisesti
25096: tuksi tulee tavaran käyttötarkoituksesta ja jakelu-   kohonnut polttoaineen hinta. Kun koneiden ra-
25097: tiestä riippumatta koko se hinta, jonka tavaran       kenteelliseen kestoon nähden käyttötunteja ker-
25098: lopullinen käyttäjä joutuu siitä maksamaan.           tyy entistä vähemmän, muodostuu vastaavasti
25099: Poikkeuksia edellä mainitusta periaatteesta on        koneiden keski-ikä aikaisempaa suuremmaksi.
25100: katsottu voitavan tehdä vain erittäin painavista         Lentokoneiden asianmukaisesta lentokelpoi-
25101: syistä. Tämän vuoksi liikevaihtoverolaissa oleva      suudesta on säädetty ilmailulaissa. Uudet pien-
25102: verovapaiden tavaroiden luettelo on suppea ja         lentokoneet ovat luonnollisesti käyttöominai-
25103: tarkasti harkittu.                                    suuksiltaan, rakenteeltaan ja kunnoltaan ikäänty-
25104:    Vesialusten ohessa myös kaikki lentokoneet ja      nyttä kalustoa parempia. Lentokelpoisuuden
25105: muut ilma-alukset sisältyivät liikevaihtoverolaissa   edellytyksenä on kuitenkin katsastusten toimitta-
25106: olevaan verottomien tavaroiden luetteloon liike-      minen. Siten koneiden keski-iän noususta huoli-
25107: vaihtoverolain tullessa voimaan vuonna 1964.          matta ne ovat jatkuvasti ilmailuun turvallisesti
25108: Verottomuutta perusteltiin lähinnä sillä, että        käytettävissä.
25109: suurten kansainväliseen liikenteeseen käytettä-          Pienlentokoneiden verollisuus onkin liikevaih-
25110: vien alusten säätäminen verolliseksi saattaisi ai-    toverojärjestelmämme edellä selvitettyjen perus-
25111: heuttaa niiden rekisteröimistä muissa maissa sekä     teiden mukaista eikä erityisen painavaa syytä
25112: etenkin niiden korjaustöiden siirtämistä muualla      sille, miksi juuri pienlentokoneiden tulisi olla
25113: suoritettavaksi.                                      verovapaita tavaroita, ole olemassa. Se, että pien-
25114:    Vuoden 1977 alusta lähtien verovapaiden tava-      lentokoneita käytetään huvi- tai urheilukäytön
25115: roiden luettelosta poistettiin suurimmalta salli-     lisäksi moniin hyödyllisiin ja tarpeellisiin tehtä-
25116: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 363
25117: 
25118: viin, ei voi olla verovapauden myöntämisen pe-          puolestaan taas aiheuttaa uusia vaatimuksia ja
25119: ruste. Muistakin hyödyllisistä tavaroista, kuten        uusia rajanveto-ongelmia. Niin ikään edellä mai-
25120: esimerkiksi henkilö-, kuorma- ja pakettiautoista,       nitun kaltaisiin perusteisiin nojautuen myös lii-
25121: traktoreista, työvälineistä ja -koneista on suoritet-   kevaihtoverolainsäädännön tarkistamistoimikunta
25122: tava vero, koska liikevaihtoverotus periaatteessa       (Komiteanmietintö 1983:87) on katsonut, ettei
25123: kohdistuu ja sen tuleekin kohdistua kaikkiin            pienkoneita tule lisätä takaisin verovapaiden ta-
25124: tavaroihin.                                             varoiden luetteloon.
25125:    Yksityiskohtaisen verovapaiden tavaroiden lu-           Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen ilmailu-
25126: ettelon laatimisesta voidaan vielä yleisesti todeta,    kerhojen lennonopetuksen ja niiden suorittaman
25127: että se vain harvoin johtaa kaikkia tyydyttävään        palvelutoiminnan turvaamista kysymyksessä tar-
25128: tulokseen. Luetteloa on vaikea laatia sellaiseksi,      koitettujen liikevaihtoverotoimenpiteiden avulla
25129: että kaikki samankaltaiset tai vastaavat hyödyk-        ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Soveliaim-
25130: keet olisivat verotuksellisesti samanarvoisessa ase-    min se tapahtuu muita kuin verotuksellisia kei-
25131: massa. Jos luetteloon lisätään uusia tavaroita, se      noja käyttämällä.
25132: 
25133:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985
25134: 
25135:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
25136:                                        1985 vp. -      KK n:o 363                                        5
25137: 
25138: 
25139: 
25140: 
25141:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25142: 
25143:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           derstiger 1 600 kg, från förteckningen över skat-
25144: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tefria varor. Detta innebär att småflygplan med
25145: den 18 oktober 1985 tili vederbörande medlem           färre än fyra platser i praktigen blev beskatt-
25146: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ningsbara. Flygplan som är större än dessa samt
25147: riksdagsledamot Eeva Turunen undertecknade             segelflygplan och helikoptrar är alltjämt skatte-
25148: spörsmål nr 363:                                       fria. Ändringen motiverades med att det inte är
25149:                                                        ändamålsenligt att bevilja skattefrihet för flyg-
25150:           Är Regeringen medveten om de olä-            plan som är avsedda för nöjes- elier sponbruk
25151:        genheter som omsättningsskatten på mo-          och som huvudsakligen imponeras från utlandet.
25152:        torflygplan under 1 600 kg har medfört
25153:                                                           1 Finland finns för närvarande 382 småflyg-
25154:        och kommer att medföra, och
25155:                                                        plan, vilkas flygvikt understiger 1 600 kg, 134
25156:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        flygplan, som är större än det, och 39 helikopt-
25157:        i syfte att trygga flygklubbarnas flygun-       rar. Totalantalet småflygplan hae varit i stott sett
25158:        dervisning och den service som de tili-         detsamma under drygt tio år. Planens genom-
25159:        handahåller?                                    snittsålder hae under samma tid fördubblats och
25160:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        är för närvarande ca 15 år. En central faktor, som
25161: anföra följande:                                       kan antas bidra tili att höja planens genomsnitts-
25162:    Omsättningsskattesystemet i Finland grundar         ålder, är priset på nya pian, varav omsättnings-
25163: sig på att omsättningsskatten tili sin natur är        skatten utgör endast en del. 1 praktiken är det
25164: allmän och i fråga om sina ekonomiska verk-            endast i Amerika tillverkade småflygplan som
25165: ningar jämlik. Detta är möjligt endast om be-          kommer i fråga när det gäller nyanskaffning. Av
25166: skattningens tillämpningsområde är så vittomfat-       skäl som hör ihop med valutakurserna har deras
25167: tande som möjligt. Då den nuvarande lagen              pris också förutom omsättningsskatten stigit tili
25168: angående omsättningsskatt stiftades ansågs en          en sådan nivå att köpviljan är liten. En faktor
25169: huvudprincip vara att beskattningen skall gälia        som ytterligare inverkar på maskinbeståndets
25170: alla varor och att hela det pris som varans slutliga   storlek och ålder kan tänkas vara priset på
25171: användare kommer att betala för varan skall            bränsle, som har stigit avsevärt tili följd av den
25172: beskattas oavsett varans användningsändamål och        s.k. energikrisen år 1974. Då antalet timmar
25173: distributionsvägar. Undantag från de ovan              planen används i förhållande tili deras hållbarhet
25174: nämnda principerna har ansetts vara möjliga            vad konstruktioneo beträffar blir allt mindre, blir
25175: endast av synnerligen vägande skäl. Av den             planens genomsnittsålder i motsvarande grad
25176: anledningen är föneckningen över skattefria            högre än förr.
25177: varor i lagen angående omsättningsskatt begrän-           Angående flygplanens behöriga luftvärdighet
25178: sad och noga övervägd.                                 är stadgat i luftfanslagen. Nya småflygplan är
25179:    Förutom vattenfarkoster upptogs också alla          naturligt nog i fråga om sina användningsegen-
25180: flygplan och andra luftfanyg i den föneckning          skaper, sin konstruktion och sitt skick bättre än
25181: över skattefria varor som ingick i lagen angående      de äldre planen. Förutsättningen för luftvärdig-
25182: omsättningsskatt då lagen trädde i kraft år 1964.      het är likväl att planet har besiktigats. Oavsett
25183: Skattefriheten motiverades närmast med att den         planens höjda medelålder kan de sålunda allt-
25184: omständigheten att stora luftfanyg som används         jämt tryggt användas för luftfan.
25185: för internationeli trafik skulie vara skattepliktiga      Beskattningen av småflygplan överensstämmer
25186: kunde leda tili att sådana luftfartyg skulie kom-      också med de grunder för vån omsättnings-
25187: ma att registreras i andra Iänder samt framför allt    skattesystem för vilka ovan har redogjons. Det
25188: att reparationsarbetena på dem skulie komma att        föreligger inte några särskilt vägande skäl tili att
25189: utföras annorstädes.                                   just småflygplanen borde utgöra skattefria varor.
25190:    Från och med ingången av år 1977 avlägsnades        Den omständigheten att småflygplanen förutom
25191: motorflygplan, vilkas högsta tillåtna flygvikt un-     för nöjes- eller sponbruk används också för
25192: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 363
25193: 
25194: många nyttiga och viktiga uppgifter kan inte           förteckningen, medför detta å sin sida nya krav
25195: utgöra grunden för beviljande av skattefrihet.         och nya problem i fråga om gränsdragningen.
25196: Också för andra viktiga varor, såsom t.ex. per-        Likaså ansåg också kommissionen för justering av
25197: son-, last- och paketbilar, traktorer, arbets-         lagstiftningen angående omsättningsskatt (Kom-
25198: redskap- och maskiner måste skatt betalas, efter-      mittebetänkande 1983:87) med stöd av grunder
25199: som omsättningsbeskattningen i princip gäller,         av ovan nämnt skäl att småflygplanen inte bör
25200: och också bör gälla, alla varor.                       återinföras i förteckningen över skattefria varor.
25201:    Angående uppgörandet av den detaljerade
25202: förteckningen över skattefria varor kan ytterligare       Med beaktande av de ovan anförda omständig-
25203: allmänt konstateras att det endast sällan kan leda     heterna kan det inte anses vara ändamålsenligt
25204: till ett resultat som tillfredsställer alla. Det är    att med hjälp av de i spörsmålet åsyftade omsätt-
25205: svårt att utarbeta förteckningen så att alla nyttig-   ningsskatteåtgärderna trygga flygklubbarnas flyg-
25206: heter, som är av samma slag eller likvärdiga,          undervisning och den serviceverksamhet som
25207: skulle befinna sig i en likvärdig ställning i          klubbarna tillhandahåller. Lämpligast sker detta
25208: beskattningshänseende. Om nya varor fogas till         med hjälp av andra medel än beskattningen.
25209: 
25210:      Helsingfors den 12 november 1985
25211: 
25212:                                                                             Minister Pekka Vennamo
25213:                                                 1985 vp.
25214: 
25215: Kirjallinen kysymys n:o 364
25216: 
25217: 
25218: 
25219: 
25220:                                   Junnila: Etelä-Afrikan kanssa käytävää kauppaa vastaan tarkoitetuis-
25221:                                      ta painostustoimista maamme satamissa
25222: 
25223: 
25224:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25225: 
25226:    Ammattiyhdistysliike, joka viime vuosina on        markkinoita, joiden takaisinvaltaaminen tulee ai-
25227: lyhytnäköisellä palkka- ja työehtosopimuspolitii-     kanaan olemaan vaivalloisen työn takana.
25228: kallaan miltei tuhonnut erään perinteisen suoma-         Mutta kysymys ei ole vain niistä ilmeisistä
25229: laisen elinkeinonhaaran eli suomalaisen meren-        taloudellisista haitoista, joita ammattiyhdistys-
25230: kulun, näyttää nyt käynnistäneen yhtä lyhyt-          liikkeen harkitsemattomasti käynnistämä boikot-
25231: näköisen hyökkäyksen maamme metsäteollisuut-          titoiminta maalle aiheuttaa. Kysymys on myös
25232: ta vastaan. Tähän hyökkäykseen liittyy muiden         siitä, että näin menetellessään ammattiyhdistys-
25233: toimenpiteiden rinnalla metsäteollisuuden eräille     liike sekaantuu mielivaltaisesti maamme ulko-
25234: markkina-alueille suuntautuneiden vientitoimi-        maankauppapolitiikkaan, joka puolestaan on tär-
25235: tusten mielivaltainen keskeyttäminen.                 keä osa maamme ulkopolitiikkaa. Joudutaan ai-
25236:    Vedoten solidaarisuuteen rotusorrosta kärsivää     van kestämättömään tilanteeseen, jos ulkopolitii-
25237: Etelä-Afrikan mustaa väestöä kohtaan ja siihen,       kan hoito luisuu valtiovallan käsistä aivan muita
25238: että Etelä-Afrikan hallitus on painostettava talou-   tarkoitusperiä varten syntyneille ammattiyhdis-
25239: dellisin pakottein luopumaan apartheid-politii-       tyksille.
25240: kastaan, suomalainen ammattiyhdistysliike on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25241: ryhtynyt maamme satamissa voimassa olevien            tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25242: työehtosopimusten vastaisiin boikottitoimenpi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25243: teisiin keskeyttääkseen suomalaisen teollisuuden      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25244: vientitoimitukset Etelä-Afrikan markkinoille.
25245: Viimeaikaisten, sinänsä erittäin valitettavien ro-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25246: tulevottomuuksien varjolla maassamme nostatet-               ammattiyhdistysliikkeen satamissamme
25247: tu moralisoiva hysteria on siten johtamassa                  käynnistämät, voimassa olevien työehto-
25248: maamme kannalta ilmeisen huolestuttaviin seu-                sopimusten vastaiset boikottitoimenpiteet
25249: raamuksiin. Etelä-Afrikan hallituksen politiik-              maamme Etelä-Afrikan kauppaa vastaan
25250: kaan näillä boikottitoimenpiteillä ei todennäköi-            aiheuttavat vientiteollisuudellemme va-
25251: sesti tule olemaan minkäänlaista vaikutusta.                 kavia taloudellisia haittoja ja merkitsevät
25252: Mutta sen sijaan niillä aiheutetaan selvää kon-              samalla ulkomaankauppapoliittisten ja
25253: kreettista vahinkoa maamme teollisuudelle, lä-               ulkopoliittisten ratkaisujen luisumista
25254: hinnä metsäteollisuudelle, varsinkin kun nämä                valtiovallalta ammattiyhdistysliikkeen kä-
25255: toimenpiteet on käynnistetty ajankohtana, jol-               siin, sekä
25256: loin metsäteollisuus on muista syistä johtuen                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25257: ajautumassa kasvaviin menekki- ja kannattavuus-              ryhtyä, jotta tällainen selvästi maan etu-
25258: vaikeuksiin. Näiden toimenpiteiden vuoksi me-                jen vastainen vahingonteko saataisiin vii-
25259: netetään vuosikymmenien työllä avattuja vienti-              pymättä päättymään?
25260: 
25261:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985
25262: 
25263:                                              Tuure Junnila
25264: 
25265: 
25266: 
25267: 
25268: 4285011059
25269: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 364
25270: 
25271: 
25272: 
25273: 
25274:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25275: 
25276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myksiä saada aikaan Etelä-Afrikkaa vastaan koh-
25277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         distuvia laaja-alaisia turvallisuusneuvoston hyväk-
25278: olette 31 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        symiä pakotteita. Näiden puuttuessa Suomi ja
25279: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      muut pohjoismaat ovat kuitenkin katsoneet voi-
25280: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vansa yhdistää omat toimenpiteensä ja ovat pää-
25281: Tuure Junnilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    tyneet yhteisen ohjelman laatimiseen, jonka poh-
25282: myksestä n:o 364:                                     joismaiden ulkoministerit hyväksyivät vuonna
25283:                                                       1978. Ohjelmaa on toteutettu aktiivisesti lukui-
25284:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         sin eri tavoin. Pohjoismaat ovat nyt tutkineet
25285:        ammattiyhdistysliikkeen satamissamme           toimintaohjelman tehostamiseen liittyviä kysy-
25286:        käynnistämät, voimassa olevien työehto-        myksiä ja hyväksyneet lokakuussa 1985 aikaisem-
25287:        sopimusten vastaiset boikottitoimenpiteet      paa laajemman toimintaohjelman.
25288:        maamme Etelä-Afrikan kauppaa vastaan              Koska toimintaohjelma sisältää eräitä toimen-
25289:        aiheuttavat vientiteollisuudellemme va-        piteitä, joiden täytäntöönpano Suomen osalta
25290:        kavia taloudellisia haittoja ja merkitsevät    edellyttää lainsäädäntömme täydentämistä, halli-
25291:        samalla ulkomaankauppapoliittisten ja          tus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi
25292:        ulkopoliittisten ratkaisujen luisumista        eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toimenpi-
25293:        valtiovallalta ammattiyhdistysliikkeen kä-     teistä. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi Etelä-
25294:        siin, sekä                                     Afrikkaan kohdistettavina toimina lainojen ja
25295:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        takausten antamisen, laina-konsortioihin osallis-
25296:        ryhtyä, jotta tällainen selvästi maan etu-     tumisen sekä uusien patenttien ja valmistusoi-
25297:        jen vastainen vahingonteko saataisiin vii-     keuksien myynnin kieltäminen. Sijoitusten ja
25298:        pymättä päättymään?                            leasing-toiminnan kieltämisestä on tarkoitus an-
25299:                                                       taa asetus. Lisäksi lakiin esitetään otettavaksi
25300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      valtuutus säätää asetuksella myös tarvittaessa uu-
25301: ti seuraavaa:                                         sista Etelä-Afrikan vastaisista toimenpiteistä. Lain
25302:    Suomen kanta Etelä-Afrikan harjoittamaan ro-       antamaa valtuutta voitaisiin käyttää sillä ehdolla,
25303: tuerottelupolitiikkaan on yksiselitteisen kieltei-    että YK:n turvallisuusneuvosto on antanut toi-
25304: nen, mikä on tuotu esiin mm. vuosittain YK:n          menpiteistä suosituksen ja että toimenpiteet eivät
25305: yleiskokouksessa, useissa eri yhteyksissä eduskun-    ole Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitus-
25306: nassa sekä hallituksen taholta annetuissa julkisis-   ten vastaisia.
25307: sa lausunnoissa. Näissä puheenvuoroissa on to-           Jo voimassa olevan lainsäädännön perusteella
25308: dettu, että Suomi tuomitsee kaiken rotuun, us-        on asetusteitse pantu täytäntöön turvallisuusneu-
25309: kontoon tai ihonväriin perustuvan syrjinnän ja        voston velvoittava päätös aseidenvientikiellosta
25310: erottelun sekä Etelä-Afrikan laittoman hallinnon      Etelä-Afrikkaan sekä valtioneuvoston päätöksellä
25311: Namibiassa. Tuomitsemme Etelä-Afrikan harjoit-        suositus Etelä-Afrikassa valmistettujen aseiden
25312: taman apartheid-politiikan, koska se on täysin        maahantuonnin kieltämisestä.
25313: vastakkainen pohjoismaisen oikeus-, tasa-arvoi-          Pohjoismaiden yhteisen toimintaohjelman
25314: suus- ja ihmisarvokäsityksen kanssa. Apartheid-       puitteissa hallitus on lisäksi ryhtynyt tai ryhtyy
25315: politiikka on systemaattisin ja syvällisin ihmisoi-   toimenpiteisiin, jotka koskevat ydinteknologian
25316: keuksien loukkaus maailmassa. Se on ristiriidassa     laitteiden osto- ja myyntikieltoa, sotilas- ja polii-
25317: YK:n peruskirjan ja yleismaailmallisen ihmisoi-       sikäyttöisten tietokonelaitteiden vientikieltoa,
25318: keuksien julistuksen periaatteiden kanssa.            eteläafrikkalaisten kultarahojen, kriigerrandien
25319:   Tämän periaatteellisen linjan pohjalle raken-       tuontikieltoa, julkisten hankintojen estämistä,
25320: tuu Suomen politiikka suhteessa Etelä-Afrikkaan.      kaupanedistämistoiminnan kieltoa, urheilu-,
25321: Suomi on toiminut läheisessä yhteistyössä mui-        kulttuuri-, tiede- ja teknologiasuhteiden rajoitta-
25322: den pohjoismaiden kanssa mm. tukemalla pyrki-         mista, viisumimääräysten tiukentamista, huma-
25323:                                        1985 vp. -     KK n:o 364                                       3
25324: 
25325: nitaarisen avun ja taloudellisen tuen lisäämistä      nostettavissa luopumaan rotusortopolitiikastaan.
25326: apartheidia vastustaville järjestöille ja ns.         Päinvastoin voidaan todeta, että esim. Suomen
25327: SADCC-maille. Lisäksi hallitus on käynyt neu-         paperinviejien pahimmat kilpailijat Etelä-Afrikan
25328: votteluja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa          markkinoilla ovat eteläafrikkalaiset valmistajat,
25329: tuonnin ja viennin rajoittamiseksi Etelä-Afrikan      jotka odottavat mahdollisuutta täyttää suomalai-
25330: osalta.                                               silta jäävän markkinaosuuden. Tämä olisi mie-
25331:    Suomen ja muiden pohjoismaiden yhteinen            leen myös muiden maiden tuottajille. Hallitus
25332: toimintaohjelma on toimitettu Etelä-Afrikan hal-      katsoo, että painostustoimien tulisikin olla mah-
25333: litukselle, YK:n pääsihteerille ja Euroopan ta-       dollisimman yleisesti toteutettuja, kattavia ja
25334: lousyhteisön puheenjohtajalle. Se merkitsee sel-      tehokkaita, jotta niillä olisi tavoiteltu vaikutus
25335: vää ilmoitusta siitä, että kaikki pohjoismaat tuo-    Etelä-Afrikkaan. Tämänkin vuoksi Suomi on toi-
25336: mitsevat apartheid-järjestelmän ja että pohjois-      minut ja toimii pohjoismaisissa puitteissa ja edel-
25337: maat tulevat vähentämään taloudellisia ja muita       lyttää myös YK:n turvallisuusneuvoston myötä-
25338: suhteitaan Etelä-Afrikan kanssa.                      vaikutusta. Ylipäänsäkin vain kansainvälisesti yh-
25339:    Hallitus on siten niin hyvin YK:ssa, yhdessä       teensovitetuilla hallitusten toimenpiteillä on kat-
25340: pohjoismaiden kanssa kuin kotimaassakin joh-          sottava olevan takanaan riittävää painoarvoa.
25341: donmukaisesti ja selvästi ottanut kantaa Etelä-
25342: Afrikan apartheid-politiikkaa vastaan ja toiminut         Kysymyksen kohteena olevat ammattiyhdistys-
25343: sen mukaisesti vaikuttaakseen rotusyrjinnän pois-     liikkeen päätökset on tehty niiden omasta toi-
25344: tamiseksi ja Namibian laittoman hallinnon lopet-      mesta eikä niistä ole hallituksen kanssa neuvotel-
25345: tamiseksi.                                            tu. Mitä tulee boikottitoimenpiteiden työehtoso-
25346:    Hallitus toteaa, että sen ajamat päämäärät,        pimusten vastaisuuteen hallitus toteaa, että työ-
25347: mitä tulee apartheid-järjestelmän vastustami-         tuomioistuimen asiana on työtuomioistuimesta
25348: seen, ovat samanlaiset kuin ammattiyhdistysliik-      annetun lain (646/74) mukaan käsitellä ja rat-
25349: keellä. Suomi ei kuitenkaan, kuten eivät muut-        kaista erikoistuomioistuimena se, onko jokin työ-
25350: kaan pohjoismaat, ole varsinaisesti katkaissut        taistelutoimenpide työehtosopimuksen vastainen.
25351: kauppasuhteitaan Etelä-Afrikan kanssa, vaikka         Samaten työtuomioistuimen tehtäviin kuuluu
25352: joistakin rajoitustoimista on voitu kyllä sopia.      määrätä työehtosopimuksen vastaisen menettelyn
25353:  Suomen tai edes kaikkien pohjoismaiden kaupal-       seuraamus. Kanteen työehtosopimusta koskevassa
25354: la ei ole sen mittaista merkitystä Etelä-Afrikalle,   riita-asiassa voi panna vireille työehtosopimuk-
25355: että sen katkaisemisella Etelä-Afrikka olisi pai-     seen osallinen yhdistys tai työnantaja.
25356: 
25357:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1985
25358: 
25359:                                                                                Ministeri jermu Laine
25360: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 364
25361: 
25362: 
25363: 
25364: 
25365:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25366: 
25367:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         na att få tili stånd omfattande, av säkerhetsrådet
25368: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       godkända sanktioner. På grund av avsaknaden av
25369: den 31 oktober 1985 tili vederbörande medlem         sådana sanktioner har Finland och de övriga
25370: av statsrådet översänt avskrift av följande av       nordiska länderna likväl ansett sig kunna förena
25371: riksdagsman Tuure Junnila stälida skriftliga         sina åtgärder, vilket har resulterat i uppgörandet
25372: spörsmål nr 364:                                     av ett gemensarnt prograrn som de nordiska
25373:                                                      ländernas utrikesministrar godkände 1978. Detta
25374:           Är Regeringen medveten om att de av        program har aktivt tiliämpats på ett flertal olika
25375:        fackföreningsrörelsen inledda bojkottåt-      sätt. De nordiska länderna har nu undersökt
25376:        gärderna i hamnarna, vilka riktar sig mot     frågor som hänför sig tili effektiveringen av detta
25377:        vårt lands handel med Sydafrika, strider      handlingsprogram, och de godkände i oktober
25378:        mot de gäliande koliektivavtalen och tili-    1985 ett handlingsprogram som är mera omfat-
25379:        fogar vår exportindustri alivarliga ekono-    tande än tidigare.
25380:        miska skador, samtidigt som de innebär           Eftersom vissa av åtgärderna i handlingspro-
25381:        att de utrikeshandelspolitiska och utrikes-   grammet för Finlands del kräver komplettering
25382:        politiska avgörandena överförs från stats-    av lagstiftningen, har regeringen avlåtit en pro-
25383:        makten tili fackföreningsrörelsen; samt       position tili riksdagen med förslag tili lag om
25384:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      vissa åtgärder som riktar sig mot Sydafrika. 1
25385:        för att genast få ett slut på en dylik        lagen skulie enligt förslaget ingå bl.a. förbud
25386:        skadegörelse som klart står i strid med       mot beviljande av lån och garantier, deltagande i
25387:        vårt lands intressen?                         lånekonsortier samt försäljning av nya patent och
25388:                                                      tiliverkningsrättigheter. Avsikten är att en
25389:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förordning skali utfärdas om förbud mot investe-
25390: anföra följande:                                     ringar och leasingverksamhet. Dessutom föreslås
25391:    Finland har intagit en entydigt negativ stånd-    att en fulimakt att vid behov genom förordning
25392: punkt tili den rasåtskilinadspolitik som bedrivs i   stadga om nya åtgärder mot Sydafrika skali ingå i
25393: Sydafrika, vilket framförts bl.a. årligen i FN:s     lagen.
25394: generalförsamling, i ett flertal olika sammanhang       Fulimakten i lagen skulie kunna användas på
25395: i riksdagen samt i de offentliga utlåtanden som      vilikor att FN:s säkerhetsråd har rekommenderat
25396: regeringen avgivit. 1 dessa sammanhang har det       åtgärderna och att dessa inte strider mot Finlands
25397: konstaterats att Finland fördömer ali diskrimine-    internationeliträttsliga förpliktelser.
25398: ring och segregation som grundar sig på ras,            På basis av redan gäliande lagstiftning har
25399: religion och hudfärg samt Sydafrikas illegitima      bringats i kraft genom förordning ett förpliktan-
25400: förvaltning av Namibien. Vi fördömer den apart-      de beslut av säkerhetsrådet om förbud mot
25401: heidpolitik som bedrivs i Sydafrika, eftersom den    vapenexport tili Sydafrika samt genom statsråds-
25402: står helt i strid med den rättsuppfattning och       beslut en rekommendation om förbud mot im-
25403: den syn på jämlikhet och människovärde som är        port av vapen som tillverkats i Sydafrika.
25404: rådande i Norden. Apartheidpolitiken är den             Ioom ramen för de nordiska ländernas gemen-
25405: mest systematiska och genomgripande formen av        samma handlingsprograrn har regerinnen dess-
25406: brott mot de mänskliga rättigheterna på vår jord.    utom vidtagit, elier kommer att vidta, åtgärder
25407: Den strider mot FN -stadgan och mot principerna      som gäller förbud mot köp och försäljning av
25408: i den alimänna deklarationen om de mänskliga         anordningar inom kärnteknologin, mot expon av
25409: rättigheterna.                                       datoranläggningar som är avsedda för militärt
25410:    Finlands politik i förhåliande tili Sydafrika     och polisbruk och mot import av det sydafrikan-
25411: bygger på denna principielia linje. Finland har      ska guldmyntet, kriigerranden, förhindrande av
25412: verkat i nära samarbete med de övriga nordiska       offentliga upphandlingar, förbud mot handels-
25413: länderna, bl.a. genom att understöda strävande-      främjande verksamhet, begränsning av sport-,
25414:                                        1985 vp. -      KK n:o 364                                        5
25415: 
25416: kultur-, vetenskaps- och teknologiutbytet, skärp-      Sydafrika att man genom att stoppa den skulle
25417: ning av visumbestämmelserna, ökad humanitär            kunna tvinga Sydafrika att upphöra med sin
25418: hjälp och ökat ekonomiskt stöd tili de organisa-       rasåtskillnadspolitik. Tvärtom kan det konstateras
25419: tioner som motarbetar apartheid och tili de s.k.       att de finländska pappersexportörernas hårdaste
25420: SADCC-länderna. Regeringen har dessutom                konkurrenter på den sydafrikanska marknaden är
25421: förhandlat med näringslivets organisationer angå-      de sydafrikanska tillverkarna, som väntar på en
25422: ende begränsning av imponen från och exponeo           möjlighet att överta den marknadsandel som
25423: tili Sydafrika.                                        Finland förlorar. Även producenter i andra Iän-
25424:     Det för Finland och de övriga nordiska länder-     der vore tillfreds med en dylik utveckling. Rege-
25425: na gemensamma handlingsprogrammet har del-             ringen anser att påtryckningsåtgärderna därför
25426: givits regeringen i Sydafrika, FV:s generalsekrete-    bör vara så allmänt tillämpade, täckande och
25427: rare och ordföranden för den Europeiska Gemen-         effektiva som möjligt för att ha önskad inverkan
25428: skapen. Detta innebär ett klart meddelande om          på Sydafrika. Bl.a. av denna orsak har Finland
25429: att alla de nordiska länderna fördömer apartheid-      verkat, och verkar fortfarande, inom en nordisk
25430: systemet och att de kommer att minska sina             ram och förutsätter även medverkan av FN:s
25431: ekonomiska och övriga förbindelser med Sydafri-        säkerhetsråd. Överhuvudtaget kan endast inter-
25432: ka.                                                    nationellt samordnade regeringsåtgärder anses ha
25433:     Regeringen har sålunda både i FN, tillsam-         tillräcklig tyngd bakom sig.
25434: mans med de övriga nordiska länderna, och i det            De beslut som spörsmålet riktar sig mot har
25435: egna landet konsekvent och klart tagit ställning       fattats av fackföreningsrörelsen, och inga
25436: mot apartheidpolitiken i Sydafrika och handlat i       förhandlingar har förts med regeringen om dem.
25437: enlighet med detta för att få ett slut på rasdiskri-   Vad gäller frågan om huruvida bojkottåtgärderna
25438: mineringen och den illegitima förvaltningen av         strider mot kollektivavtalen konstaterar rege-
25439: Namibien.                                              ringen att det enligt lagen om arbetsdomstolen
25440:     Regeringen konstaterar att de mål den arbetar      (646/74) ankommer på arbetsdomstolen att i
25441: för då det gäller att motarbeta apartheidsystemet      egenskap av specialdomstol handlägga och avgöra
25442: är desamma som hos fackföreningsrörelsen. 1            huruvida en stridsåtgärd strider mot kollektivav-
25443:  likhet med de övriga nordiska länderna har            talet. Likaså är det arbetsdomstolens uppgift att
25444: Finland dock inte i egentlig mening avbrutit sina      besluta om påföljden av ett förfarande som
25445: handelsförbindelser med Sydafrika, fastän man          strider mot kollektivavtalet. Talan i tvistemål
25446:  kunnat överenskomma om några begränsningsåt-          som angår kollektivavtal kan anhängiggöras av i
25447:  gärder. Varken Finlands eller samtliga de nordis-     kollektivavtalet delaktig förening eller arbetsgiva-
25448:  ka ländernas handel har en så stor betydelse för      re.
25449: 
25450:      Helsingfors den 27 november 1985
25451: 
25452:                                                                                  Minister jermu Laine
25453:                                               1985 vp.
25454: 
25455: Kirjallinen kysymys n:o 365
25456: 
25457: 
25458: 
25459: 
25460:                                  Jouppila ym.: Sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkärien virkojen
25461:                                     lisäämisestä
25462: 
25463: 
25464:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25465: 
25466:    Uusien syöpätapausten määrä on lisääntymäs-       olevien sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkä-
25467: sä. Vuonna 1962 oli syöpään sairastuneiden mää-      rien tarve kasvaa huomattavasti. Jo tällä hetkellä
25468: rä 11 444, vuonna 1982 17 380 ja sen lasketaan       Suomessa on kansainvälisesti katsottuna syöpälää-
25469: olevan valtioneuvoston asettaman syöpäkomitean       käreistä huomattava vajaus. Lääkintöhallituksen
25470: mietinnön mukaan 15 vuoden kuluttua 24 000.          syöpäsuunnitteluryhmän laskelmien mukaan
25471:    Syöpäpotilaiden hoidon tulokset ovat jatkuvas-    meillä pitäisi olla sädehoidon ja syöpätautien
25472: ti parantuneet. Edistyneestä varhaistoteamisesta     alalla 110 erikoislääkärin virkaa. Kuitenkin näitä
25473: ja hoidon kehittymisestä sekä kasvavasta sairastu-   virkoja oli vuoden 1984 lopussa yhteensä vain 64
25474: vien luvusta johtuu, että keskuudessamme elä-        eli noin puolet lasketusta tarpeesta.
25475: vien syöpään jossain elämänsä vaiheessa sairastu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25476: neiden luku nousee nykyisestä 90 OOO:sta ainakin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25477: 180 OOO:een vuoteen 2000 mennessä. Nämä              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25478: kaikki potilaat tarvitsevat jatkuvaa kontrollia      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25479: mahdollisen uusiutumisen varhaiseksi totea-
25480: miseksi ja hoitamiseksi.                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25481:    Edellä esitettyjen lukujen valossa on ilmeistä,          ryhtyä syöpätautien ja sädehoidon eri-
25482: että syöpäsairauden hoidossa keskeisessä asemassa           koislääkärien virkojen lisäämiseksi?
25483: 
25484:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985
25485: 
25486:          Riitta Jouppila                Timo Kietäväinen               Arja Alho
25487:          Helena Pesola                  Aila Jokinen                   Reijo Lindroos
25488:          Jukka Vihriälä                 Ritva Laurila                  Ulla Lehtinen
25489: 
25490: 
25491: 
25492: 
25493: 428501028T
25494: 2                                     1985 vp. -- RJC n:o 365
25495: 
25496: 
25497: 
25498: 
25499:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25500: 
25501:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         200 000 asukasta kohden. Työryhmä arv101 tä-
25502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mänhetkiseksi lääkärivajaukseksi 17, siten että
25503: olette 22 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        hematologiaan tarvittaisiin lisää viisi erikoislääkä-
25504: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      rin virkaa ja vastaavasti sädehoitoyksikköjen sy-
25505: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tostaattihoitoihin 12 lääkärin virkaa. Lisäksi työ-
25506: Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     ryhmä arvioi henkilöstön mitoitussuhteeksi 1:2: 1
25507: myksestä n:o 365:                                     (lääkäri-sairaanhoitaja-muu henkilöstö). Lääkin-
25508:                                                       töhallitus on toimittanut kyseisen mietinnön kes-
25509:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kussairaalakuntainliittojen tiedoksi.
25510:        ryhtyä syöpätautien ja sädehoidon eri-
25511:        koislääkärien virkojen lisäämiseksi?              Terveydenhuollon järjestämistä koskevassa val-
25512:                                                       takunnallisessa suunnitelmassa annetaan ne uu-
25513:    Vastauksena kysvmykseen esitän kunnioittavas-      det voimavarat, jotka vuosittain on käytettävissä
25514: ti seuraavaa:                                         erikoissairaanhoidon palvelujen tehostamiseksi.
25515:                                                       Vuonna 1986 kuntainliitot voivat perustaa yh-
25516:    Erikoissairaanhoidon alueellisista suunnitelmis-
25517:                                                       teensä 90 erikoislääkärin virkaa ja koko suunnit-
25518: ta laadituo yhteenvedon mukaan on sairaaloissa
25519:                                                       telukaudella 1986--1990 yhteensä 455 erikoislää-
25520: vuonna 1985 syöpätautien ja sädehoidon erikois-
25521:                                                       kärin virkaa. Lääkintöhallitus jakaa kyseiset virat
25522: lääkärin virkoja 38 ja apulaislääkärin virkoja 21.
25523:                                                       vahvistamisohjeessaan läänikohtaisesti ja läänin-
25524: Suunnitelmissa on esitetty vuosina 1986--1988
25525:                                                       hallitukset edelleen vahvistavat erikoissairaanhoi-
25526: perustettavaksi neljä uutta tämän alan erikoislää-
25527: kärin virkaa.                                         don alueelliset suunnitelmat.
25528:    Lääkintöhallitus asetti 19.1.1983 työryhmän,          Lääkintöhallitus on kiinnittänyt huomiota
25529: jonka tehtävänä oli muun muassa selvittää syto-       uusien syöpätapausten lukumäärän nopeaan li-
25530: staattihoidon edellyttämä voimavaratarve. Mie-        sääntymiseen sekä syövänhoidon tehostumisen
25531: tinnössään työryhmä kiinnitti huomiota siihen,        aiheuttamaan virkatarpeeseen, ja asia on saatettu
25532: että vuosittain ilmaautuvien uusien syöpätapaus-      keskussairaalakuntainliittojen tietoon lääkintö-
25533: ten lukumäärä nousee noin 20 OOO:een vuoteen          hallituksen työryhmämietinnön muodossa. Kes-
25534: 2000 mennessä. Tuolloin olisi vuosittain noin         kussairaalapiirien kuntainliittojen asiana on ke-
25535: 250 potilasta/100 000 asukasta sytostaattihoidos-     hittää ja tehostaa syöpätautien hoitoa alueellaan
25536: sa. Ottaen huomioon sytostaattihoidon sisältö ja      valtakunnallisessa suunnitelmassa esitetyt tavoit-
25537: toteutus tarvitaan toimintaan yksi erikoislääkäri     teet ja voimavarat huomioon ottaen.
25538: 
25539:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1985
25540: 
25541:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vtkatmaa
25542:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 365                                           3
25543: 
25544: 
25545: 
25546: 
25547:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25548: 
25549:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gruppen uppskattade det rådande behovet tili 17
25550: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         läkare så, att det skulle behövas 5 specialisttjäns-
25551: den 22 oktober 1985 tili vederbörande medlem           ter tili inom hematologin samt 12 läkartjänster
25552: av statsrådet översänt avskrift av följande av         för cytostatbehandlingen vid strålbehandlingsen-
25553: riksdagsledamot Jouppila m.fl. undertecknade           heterna. Dessutom uppskattade arbetsgruppen
25554: spörsmål nr 365:                                       personalens proportionsförhållande tili 1:2: 1 (lä-
25555:                                                        kare-sjukskötare-övrig personal). Medicinalstyrel-
25556:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        sen har tillställt centralsjukhuskommunalförbun-
25557:        för att öka antalet tjänster för specialister   den betänkandet.
25558:        i cancersjukdomar och strålbehandling?             I den riksomfattande planen för ordnande av
25559:                                                        hälsovården anges de nya resurser som årligen
25560:    Såsom svar på detta spörsmål får jag anföra         står tili förfogande för effektivering av special-
25561: följande:                                              sjukvårdsservicen. År 1986 kan kommunalför-
25562:    Enligt ett sammandrag av de regionala planer-       bunden inrätta sammanlagt 90 specialisttjänster
25563: na för specialsjukvården har sjukhusen år 1985         och under hela planeperioden 1986--1990 sam-
25564: 38 tjänster för specialister i cancersjukdomar och     manlagt 4 55 specialisttjänster. Medicinalstyrelsen
25565: strålbehandling samt 21 assistentläkartjänster         fördelar tjänsterna länsvis i sina fastställelsedi-
25566: inom det berörda området. I planerna föreslås att      rektiv, och länsstyrelserna fastställer de regionala
25567: fyra nya tjänster för specialister på området skall    planerna för specialsjukvården.
25568: inrättas under åren 1986--1988.                           Medicinalstyrelsen har fäst uppmärksamhet vid
25569:    Medicinalstyrelsen tillsatte 19.1.1983 en ar-       den snabba ökningen i antalet nya cancerfall
25570: betsgrupp, vars uppgift bl.a. var att utreda hur       samt vid den behov av tjänster som effektive-
25571: stort resursbehov cytostatbehandlingen förutsät-       ringen av cancerbehandlingen har framkallat.
25572: ter. I sitt betänkande fäste arbetsgruppen upp-        Centralsjukhuskommunalförbunden har fått kän-
25573: märksamhet vid att antalet årligen upptäckta nya       nedom om saken i form av det betänkande som
25574: cancerfall fram tili år 2000 kommer att stiga tili     medicinalstyrelsens arbetsgrupp avgivit. Det är
25575: ca 20 000. Då skulle årligen ca 250 patienter/         kommunalförbundens för centralsjukhusdistrik-
25576: 100 000 invånare få cytostatbehandling. Av cy-         ten angelägenhet att utveckla och effektivera
25577: tostatbehandlingens innehåll och det sätt på           behandlingen av cancersjukdomar inom sitt om-
25578: vilket den ges följer att det för denna verksamhet     råde med beaktande av de målsättningar och de
25579: behövs en specialist/200 000 invånare. Arbets-         resurser som ingår i den riksomfattande planen.
25580: 
25581:      Helsingfors den 20 november 1985
25582: 
25583:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
25584:                                               1985 vp.
25585: 
25586: Kirjallinen kysymys n:o 366
25587: 
25588: 
25589: 
25590: 
25591:                                  Jouppila ym.: Sepelvaltimo-ohitusleikkausten määrän lisäämisestä
25592: 
25593: 
25594:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25595: 
25596:    Sepelvaltimotauti on maassamme työikäisen            Sepelvaltimo-ohitusleikkausta odottaa meillä
25597: väestön, etenkin miesten eräs suurimpia työky-       vuosittain yli 2 000 potilasta. Nykyisellä kapasi-
25598: vyttömyyden tai äkkikuoleman aiheuttajia. Tä-        teetilla pystytään näistä leikkaamaan vuosittain
25599: män taudin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty vii-      vain 600-700. Niinpä yliopistollisille keskussai-
25600: me aikoina vakavaa huomiota. Se ei kuitenkaan        raaloille, joissa näitä leikkauksia suoritetaan, olisi
25601: auta jo tautiin sairastuneita, vaan heille paras     tarpeen luoda lisäresursseja tähän tarkoitukseen.
25602: hoitomenetelmä on sepelvaltimo-ohitusleikkaus.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25603: Sen avulla valtaosa voidaan palauttaa työelämään     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25604: sekä toipumaan muutenkin sairaudestaan, joka         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25605: muussa tapauksessa on omiaan sekä henkisesti         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25606: että fyysisesti invalidisoimaan parhaassa työiässä
25607: olevia.                                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25608:                                                              ryhtyä sepelvaltimo-ohitusleikkausten mää-
25609:                                                              rän pikaiseksi lisäämiseksi?
25610: 
25611:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985
25612: 
25613:          Riitta Jouppila                Timo Kietäväinen                 Reijo Lindroos
25614:          Helena Pesola                  Ritva Laurila                    Ulla Lehtinen
25615:          Jukka Vihriälä                 Arja Alho                        Aila Jokinen
25616: 
25617: 
25618: 
25619: 
25620: 4285010275
25621: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 366
25622: 
25623: 
25624: 
25625: 
25626:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25627: 
25628:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Yliopistollisilta keskussairaaloilta keväällä 1985
25629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saadun selvityksen mukaan nykyisillä ja vuodelle
25630: olette 22 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-      1986 luvatuilla voimavaroilla koko maassa voi-
25631: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    daan suorittaa vuosittain noin 1 500 avosydän-
25632: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     leikkausta, joista sepelvaltimo-ohitusleikkausten
25633: Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   osuus on noin 800 leikkausta.
25634: myksestä n:o 366:                                      Erikoissairaanhoidon palveluja on voitu lisätä
25635:                                                     vuosittain terveydenhuollon järjestämistä koske-
25636:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vassa valtakunnallisessa suunnitelmassa toimin-
25637:        ryhtyä sepelvaltimo-ohitusleikkausten mää-   taan osoitettujen uusien voimavarojen rajoissa.
25638:        rän pikaiseksi lisäämiseksi?                 Valtakunnallisessa suunnitelmassa on lisäksi mää-
25639:                                                     ritelty tarkemmin voimavarojen alueellisen jakau-
25640:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    tuman perusteet.
25641: ti seuraavaa:                                          Eräänä perusteena henkilöstön lisäykselle tode-
25642:    Arvio sepelvaltimo-ohitusleikkausten tarpeesta   taan erityisesti yliopistollisten keskussairaaloiden
25643: on nopeasti kasvanut viime vuosina. Tämänhet-       koko vastuualueelle kohdistuva vaativan erityis-
25644: kisen käsityksen mukaan arvioidaan tarvittavan      tason sairaanhoito. Tämän mukaisesti lääkintö-
25645: vuosittain 300 ohitusleikkausta 1 000 000 asukas-   hallitus on ohjannut avosydänkirurgiaan vuonna
25646: ta kohden. Kuitenkin on esitetty suurempiakin       1985 18 virkaa ja vuonna 1986 22 virkaa. Kaik-
25647: arvioita. Maassamme tämä merkinnee noin             kiaan on avosydänkirurgiaan vuosiksi 1986-
25648: 1 500-2 000 ohitusleikkauksen vuosittaista tar-     1989 osoitettu yhteensä 97 virkaa. Leikkaustoi-
25649: vetta.                                              minnan lisäämisen aikatauluun ja mitoitukseen
25650:    Sydänleikkausrekisterin yhteenvedon mukaan       vaikuttavat virkojen lisäämisen ohella riittävästi
25651: Suomessa tehtiin vuonna 1984 552 ohitusleik-        koulutetun henkilöstön saatavuus sekä leikkaus-
25652: kausta ja leikkausten määrä kasvoi 19 % edelli-     osastojen ja teho-osastojen kapasiteetin lisäämistä
25653: sestä vuodesta.                                     rajoittavat tekijät.
25654: 
25655:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1985
25656: 
25657:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
25658:                                       1985 vp. -      KK n:o 366                                        3
25659: 
25660: 
25661: 
25662: 
25663:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25664: 
25665:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de och de för år 1986 utlovade resurserna i hela
25666: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        landet årligen utföra ca 1 500 öppna hjärtopera-
25667: den 22 oktober 1985 tili vederbörande medlem          tioner, av vilka ca 800 är by-pass-operationer.
25668: av statsrådet översänt avskrift av följande av
25669: riksdagsledamot Jouppila m.fl. undertecknade             Specialsjukvårdsservicen har årligen kunnat
25670: spörsmål nr 366:                                      förbättras i den utsträckning de nya resurser, som
25671:                                                       finns anvisade för verksamheten i den riksomfat-
25672:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tande planen för ordnande av hälsovården, har
25673:        för att snabbt öka antalet by-pass-opera-      gjort det möjligt. I den riksomfattande planen är
25674:        tioner?                                        dessutom grunderna för resursernas regionala
25675:                                                       fördelning närmare definierade.
25676:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
25677: anföra följande:                                         Det konstateras att särskilt universitetscentral-
25678:    Det uppskattade behovet av by-pass-operatio-       sjukhusens krävande sjukvård på specialnivå
25679: ner har ökat snabbt under de senaste åren. För        inom hela deras ansvarsområde utgör ett skäl tili
25680: tilifället uppskattas behovet tili 300 by-pass-ope-   att öka personalen. 1 enlighet härmed har medi-
25681: rationer per 1 000 000 invånare och år. Större        cinalstyrelsen anvisat öppethjärtkirurgin 18 tjäns-
25682: siffror har emeliertid också framförts. 1 vårt land   ter år 1985 och 22 tjänster år 1986. Sammanlagt
25683: innebär detta ett behov av ca 1 500-2 000             har öppethjärtkirurgin anvisats 97 tjänster under
25684: by-pass-operationer årligen.                          perioden 1986-1989. Tidsschemat för och stor-
25685:    Ur ett sammandrag av hjärtoperationsregistret      leken av en ökning i operationsverksamheten
25686: framgår att det utfördes 522 by-pass-operationer      påverkas inte bara av att antalet tjänster ökas
25687: år 1984 och att antalet operationer ökade med         utan också av tiligången på personai med tiliräck-
25688: 19 % jämfört med år 1983.                             lig utbildning samt av faktorer som begränsar en
25689:     Enligt en utredning från universitetscentral-     kapacitetsökning vid operationsavdelningarna
25690: sjukhusen våren 1985 kan man med de nuvaran-          och intensivvårdsavdelningarna.
25691: 
25692:      Helsingfors den 20 november 1985
25693: 
25694:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
25695:                                               1985 vp.
25696: 
25697: Kirjallinen kysymys n:o 367
25698: 
25699: 
25700: 
25701: 
25702:                                  Elo ym: Siikaisten -    Ala-Honkajoen tien rakentamisesta
25703: 
25704: 
25705:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25706: 
25707:   Kankaanpää muodostaa Pohjois-Satakunnan           heen aikana, mutta olisi tärkeä myös elinkeino-
25708: hallinnollisen keskuksen. Myös Siikaisten kun-      elämän kannalta pitkällä tähtäimellä. Siksi työlli-
25709: nasta käydään säännöllisesti asioimassa Kankaan-    syysvarojen käyttö varsinaisten budjettivarojen
25710: päässä. Tämän vuoksi tieyhteys Siikaisista Kan-     ohella olisi mielestämme perusteltua.
25711: kaanpäähän on ensiarvoisen tärkeä. Niinpä tieyh-       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n
25712: teyden Siikainen - Pyntäinen - Sammi -              1 momenttiin viitaten esitämme valtioneuvoston
25713: Ala-Honkajoki rakentamista ja perusparantamista     asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
25714: on odotettu jo useiden vuosien ajan. Tieosuuden     symyksen:
25715: korjaaminen auttaisi myös Partekin Otamon kai-
25716: voksille suuntautuvia kuljetuksia.                             Onko Hallitus tietoinen tieosuuden
25717:                                                             Siikainen - Pyntäinen - Sammi -
25718:   Pohjois-Satakunta on tunnetusti ollut vaikeata            Ala-Honkajoki huonosta kunnosta ja sen
25719: työllisyysaluetta. Tämän vuoksi tieosuuden                  aiheuttamasta haitasta, ja jos on,
25720: Siikainen- Pyntäinen- Sammi- Ala-Honka-                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25721: joki pikainen rakentaminen olisi välttämätöntä.             ryhtyä mainitun tieosuuden pikaiseksi ra-
25722: Se helpottaisi alueen työllisyyttä rakentamisvai-           kentamiseksi?
25723: 
25724:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985
25725: 
25726:          Mikko Elo                     Matti Kuusio                    Pirkko Valtonen
25727:          Timo Laaksonen                Anssi Joutsenlahti              Timo Roos
25728: 
25729: 
25730: 
25731: 
25732: 428501092V
25733: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 367
25734: 
25735: 
25736: 
25737: 
25738:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25739: 
25740:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kunnan raja on valmistunut kunnossapito-organi-
25741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saation varatyönä tänä vuonna.
25742: olette 22 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-         Tienpidon toimenpideohjelmassa on Siikaisten
25743: jeenne n:o 1818 ohella toimittanut valtioneuvos-    kevyen liikenteen väylät ja tien oikaisu kaava-alu-
25744: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   eella ajoitettu vuosiksi 1987-1988. Siikaisten-
25745: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     Pyntäisen osuus on ajoitettu toteutettavaksi välit-
25746: kysymyksestä n:o 367:                               tömästi edellisen jälkeen eli vuosina 1988-1989
25747:                                                     samanaikaisesti Pyntäinen - Kankaanpään raja
25748:           Onko Hallitus tietoinen tieosuuden        -hankkeen kanssa. Koko pituudeltaan parannus-
25749:        Siikainen - Pyntäinen - Sammi -              työ on siis valmis vuonna 1989.
25750:        Ala-Honkajoki huonosta kunnosta ja sen          Kysymyksen perusteluissa on ehdotettu työlli-
25751:        aiheuttamasta haitasta, ja jos on,           syysvarojen käyttöä parannustyön nopeuttamisek-
25752:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      si. Vuoden 1986 työllisyysohjelmaesityksen lähtö-
25753:        ryhtyä mainitun tieosuuden pikaiseksi ra-    kohtana on ollut alueellisten työllisyyserojen ta-
25754:        kentamiseksi?                                soittaminen. Uudet työllisyyskohteet ovat työvoi-
25755:                                                     maministeriön ohjeiden mukaisesti alueilla, joi-
25756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    den työttömyysprosentti oli kesällä 1985 yli
25757: ti seuraavaa:                                       10 %. Siikaisten työttömyysprosentti on ollut
25758:    Tie- ja vesirakennushallitus on tietoinen tie-   alle 10 %. Tie- ja vesirakennuslaitos on kuiten-
25759: osuuden Siikainen - Pyntäinen - Sammi -             kin valmis aloittamaan tienparannustyöt suunni-
25760: Ala-Honkajoki kunnosta ja liikennöitävyydestä.      teltua aikaisemmin, mikäli työvoimaviranomaiset
25761: Tämän vuoksi tien parantamiseksi on laadittu        pitävät sitä tarpeellisena ja osoittavat hankkeelle
25762: asianmukaiset suunnitelmat.                         riittävät määrärahat. Tämä ratkaistaan valtioneu-
25763:    Parannustöistä on jo osa toteutettukin. Maan-    vostossa vuoden 1986 työllisyystyöohjelmaa vah-
25764: tien n:o 2703 osuus Ala-Honkajoki - Siikaisten      vistettaessa.
25765: 
25766:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985
25767: 
25768:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
25769:                                       1985 vp. -     KK n:o 367                                        3
25770: 
25771: 
25772: 
25773: 
25774:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
25775: 
25776:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I väghållningens åtgärdsprogram är en anlägg-
25777: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ning av leder för lätt trafik i Siikainen och en
25778: 1818 av den 22 oktober 1985 tili vederbörande        uträtning av vägen inom planläggningsområdet
25779: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   tidsbestämda tili åren 1987-1988. Fullföljandet
25780: av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörs-        av sträckan Siikainen - Pyntäinen står i tur
25781: mål nr 367:                                          omedelbart därefter, dvs. under åren 1988-
25782:                                                      1989, samtidigt med sträckan Pyntäinen - grän-
25783:           Är Regeringen medveten om att väg-         sen mot Kankaanpää. Förbättringsarbetet kom-
25784:        sträckan Siikainen - Pyntäinen - Sam-         mer alitså att i hela sin omfattning vara färdigt år
25785:        mi - Ala-Honkajoki är i dåligt skick och      1989.
25786:        om de olägenheter detta medför, och om           Det föreslås i spörsmålets motivering att man
25787:        så är fallet,                                 kunde använda sysselsättningsmedel för detta
25788:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ändamål och på så sätt påskynda förbättringsar-
25789:        för att snabbt få vägsträckan byggd?          betet. Utgångspunkten för 1986 års förslag tili
25790:                                                      sysselsättningsarbetsprogram har varit en avsikt
25791:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     att utjämna de regionala skillnaderna i sysselsätt-
25792: anföra följande:                                     ningsnivån. Enligt arbetskraftsministeriets direk-
25793:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen är medveten      tiv är de nya sysselsättningsarbetena avsedda för
25794: om hurudana skicket och trafikdugligheten hos        områden där arbetslöshetsprocenten sommaren
25795: vägsträckan Siikainen - Pyntäinen - Sammi -          1985 var över 10 %. Arbetslöshetsprocenten i
25796: Ala-Honkajoki är. Därför har nödvändiga planer       Siikainen har varit under 10 %. Väg- och vatten-
25797: gjorts upp för en förbättring av vägen.              byggnadsverket är emeliertid berett att påbörja
25798:    En del av förbättringsarbetet är redan utförd.    vägförbättringsarbetet tidigare än planerat, ifall
25799: På landsväg 2703 har sträckan melian Ala-Hon-        arbetskraftsmyndigheterna anser det nödvändigt
25800: kajoki och gränsen mot Siikainens kommun bli-        och anvisar tiliräckligt stora anslag för ändamålet.
25801: vit färdig i år som ett reservarbete, anordnat av    Detta avgörs då sysselsättningsarbetsprogrammet
25802: underhållsorganisationen.                            för år 1986 fastställs av statsrådet.
25803: 
25804:      Helsingfors den 14 november 1985
25805: 
25806:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
25807:                                                  1985 vp.
25808: 
25809: Kirjallinen kysymys n:o 368
25810: 
25811: 
25812: 
25813: 
25814:                                     Saarikoski ym.: Työvoimaministeriön Pohjan Saha Oy:lle myöntä-
25815:                                        mästä työllistämisavustuksesta
25816: 
25817: 
25818:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25819: 
25820:      Työvoimaministeriön virkamiehet, osastopääl-       lainvoimainen päätös. Kyseinen takaisin perittävä
25821: likkö Heikki Salovaara esittelijänä sekä asiaa          summa on tällä hetkellä korkoineen yli 10 mil-
25822: virkavastuulla esittäneinä ja valmistelevina virka-     joonaa markkaa.
25823: miehinä hallitusneuvos Matti Ilonen ja toimisto-           Takaisinperintäpäätös aiheuttanee vielä suuria
25824: päällikkö Eero Lyytikäinen, ovat marraskuun 16          vahingonkorvausvaatimuksia virheelliseen takai-
25825: päivänä 1981 työvoimaministeri Jouko Kajanojan          sinperintäpäätökseen osallistuneilta työvoimami-
25826: tekemällä päätöksellä perineet Pohjan Saha              nisteriön virkamiehiltä ja valtiolta, asiassa aiheet-
25827: Oy:ltä takaisin työllistämisavustusta 4,9 miljoo-       tomasti syytetyiksi joutuneilta työvoimaministe-
25828: naa markkaa, ja siitä kertyneitä korkoja yhteis-        riön toimistopäällikkö Pertti Ojalalta, hallitussih-
25829: määräitään 5 839 634 markkaa, jonka summan              teeri Erkki Karjalaiselta sekä Pohjan Saha Oy:n
25830: Pohjan Saha Oy on maksanut takaisin 2.12 .1981.         silloiselta toimitusjohtaja Pertti Korppoolta ja
25831:      Työllistämisavustuksen takaisinperintä aiheutti    varatuomari Kimmo Loimulta sekä Pohjan Saha
25832: 235 henkilön työsopimussuhteen irtisanomisen ja         Oy:n silloisilta osakkeenomistajilta Eero ja Jorma
25833: työttömyyskortistoon joutumisen, joka maksoi            Korppoolta.
25834: osastopäällikkö Hannu Ettalan 13.10.1982 anta-             Helsingin hovioikeuden päätökset n:o 1568 ja
25835: man ja 22.4.1985 Helsingin hovioikeudessa valal-        1369 (13.6.1985) ovat osoittaneet työvoimami-
25836: la vahvistaman todistajakertomuksen mukaan              nisteriön työllistämisavustuksen takaisinperintä-
25837: valtiolle 4,5 miljoonaa markkaa vuodessa, ja kun        toimenpiteen virheelliseksi.
25838: työllistämisaikaa oli vielä 2,5 vuotta jäljellä, tuli      Näin ollen ne, jotka ovat työllistämisavustuk-
25839: koko toimenpiteen aiheuttama vahinko valtiolle          sen anoneet ja myöntäneet, ovat menetelleet
25840: maksamaan 11 250 000 markkaa.                           oikein. Pertti Korppoon ja Kimmo Loimun koh-
25841:       Työllistämisavustuksen takaisinperintä on ai-     dalta Helsingin hovioikeuden päätös on lainvoi-
25842: heuttanut laajat oikeudenkäynnit työvoimaminis-         mainen ja Pertti Ojalan ja Erkki Karjalaisen
25843:  teriön toimistopäällikkö Pertti Ojalaa ja hallitus-    kohdalta juttu jatkunee korkeimmassa oikeudes-
25844: sihteeri Erkki Karjalaista sekä Pohjan Saha Oy:n        sa, mutta heidän 2,5 vuotta jatkunut virastapi-
25845:  silloista toimitusjohtajaa Pertti Korppoota ja         dättämisensä, joka on petuutettu 1.7.1985, on
25846:  varatuomari Kimmo Loimua vastaan, aiheuttaen           aiheuttanut merkittävät kulut valtiolle, joka jou-
25847:  heille kullekin oikeudenkäyntikuluja satojatu-         tuu maksamaan Ojalalle ja Karjalaiselle virastapi-
25848:  hansia markkoja. Myös valtiolle oikeudenkäynnit        dätysajalta täyden palkan. Lisäksi viransijaisista
25849:  ovat aiheuttaneet kuluja.                              on syntynyt 2,5 vuoden ajalta suuret ylimääräiset
25850:       Pohjan Saha Oy on työllistämiskorvauksen ta-      palkkakulut valtiolle.
25851:   kaisinmaksupäätöksen yhteydessä varannut halli-          On myös huomattava, että työllistämisavustuk-
25852:   tuksensa päätöksessä, kirjeessään ja maksukuitis-     sen myönsi 30.5.1979 valtioneuvoston raha-asi-
25853:   ;aan 2.12.1981 takaisinperintäoikeuden, tode-         ainvaliokunta, johon kuuluivat puheenjohtajana
25854:   :en, että yhtiö on täyttänyt työllistämisvelvoit-     pääministeri Koivisto sekä jäseninä ministerit
25855:   :eensa eikä 16.11.1981 kirjeessä väitettyä ereh-      Saarto, Työläjärvi, Pekkala ja Stenbäck. Lisäksi
25856:   fyttämistä ole tapahtunut, kuten asian tutkineet      paikallaolo- ja puhevalta oli ministeri Uusitalolla.
25857:   raratuomarit Antti Seikku ja Tauno Palotie olivat     Puheena olevan asian on esitellyt työvoimaminis-
25858:    'irjallisesti vahvistaneet. Tätä rahamäärää on nyt   teri Arvo Aalto. Edellä mainitun päätöksen ehto-
25859:    'ohjan Saha Oy perimässä työvoimaministeriöitä       ja muutti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta
25860:     akaisin, kun asiasta on Helsingin hovioikeuden      30.8.1979 silloisella kokoonpanollaan. Helsingin
25861: 
25862:  i28501045B
25863: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 368
25864: 
25865: raastuvanoikeuden päätös toteaa, että avustus-         mahdollisesti muut asian valmisteluun osallistu-
25866: päätöksestä vastaavat valtioneuvoston raha-asiain-     neet virkavastuulla toimineet henkilöt näyttäisi-
25867: valiokunnan edellä mainitut jäsenet ja ministeri       vät syyllistyneen hallitusmuodon 93 §:n ja rikos-
25868: Aalto ministerivastuulain perusteella.                 lain 40 luvun tarkoittamiin rikkomuksiin.
25869:     Toimistopäällikkö Eero Lyytikäinen on minis-          Lisäksi Arvo Aalto on ministerikautensa jälkei-
25870: teri Jouko Kajanojan määräyksestä tiedustellut         sillä lausunnoilla edistänyt toimenpiteitä, jotka
25871: oikeuskanslerinvirastolta menettelytapaa, johon        ovat johtaneet edellä mainittuun virheelliseen
25872: oikeuskansleri on vastannut 22.5.1981, määräten        menettel yyn.
25873: Pohjan Saha Oy:n työllistämisavustuksen muu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25874: tokset valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25875: käsiteltäviksi. Kuitenkin heti tämän jälkeen on        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25876: SKP:n edustajakokouksessa, kuten asiakirjoista         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25877: näkyy, käynnistetty toimenpiteet, joiden seu-
25878:                                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25879: rauksena työvoimaministeri Jouko Kajanoja ta-
25880:                                                               ryhtyä Pohjan Saha Oy:ltä virheellisesti
25881: hallisesti vastoin oikeuskanslerin kirjallista pää-
25882:                                                               takaisin perityn työllistämisavustuksen ta-
25883: töstä 16.11.1981 yksin kumosi valtioneuvoston
25884:                                                               kaisinperinnässä mahdollisesti virheelli-
25885: raha-asiainvaliokunnan päätöksen, aiheuttaen
25886:                                                               sesti menetelleiden virkamiesten ja mui-
25887: edellä mainitut vahingot valtiolle ja asianomaisil-
25888:                                                               denkin saattamiseksi vastuuseen toimen-
25889: le.
25890:                                                               piteistään ja valtiolle aiheuttamistaan va-
25891:     Työvoimaministeri Jouko Kajanoja näyttäisi                hingoista, ja
25892: tässä asiassa syyllistyneen ministerivastuulain tar-             miten Hallitus aikoo pikaisesti korvata
25893: koittamaan rikkomukseen.                                      syyttömästi syytteeseen joutuneille ja
25894:     Työvoimaministeriön virkamiehet osastopääl-               Pohjan Saha Oy:lle sekä sen silloisille
25895: likkö Heikki Salovaara, hallitusneuvos Matti Ilo-             osakkeenomistajille virheellisestä menet-
25896: nen ja toimistopäällikkö Eero Lyytikäinen sekä                telystä aiheutetut kulut ja vahingot?
25897: 
25898:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1985
25899: 
25900:                       Helge Saarikoski                          Kimmo Sasi
25901:                                      1985 vp. -      KK n:o 368                                     3
25902: 
25903: 
25904: 
25905: 
25906:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25907: 
25908:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                  miten Hallitus aikoo pikaisesti korvata
25909: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               syyttömästi syytteeseen joutuneille ja
25910: olette 22 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-              Pohjan Saha Oy:lle sekä sen silloisille
25911: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            osakkeenomistajille virheellisestä menet-
25912: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             telystä aiheutetut kulut ja vahingot?
25913: Helge Saarikosken ym. näin kuuluvasta kirjalli-
25914: sesta kysymyksestä n:o 368:
25915:                                                         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
25916:                                                      ti seuraavaa:
25917:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25918:        ryhtyä Pohjan Saha Oy:ltä virheellisesti         Työvoimaministeriö ei katso kysymyksen anta-
25919:        takaisin perityn työllistämisavustuksen ta-   van aihetta muuhun kuin toteamukseen, että
25920:        kaisinperinnässä mahdollisesti virheelli-     Pohjan Saha Oy:n työllistämisavustusasia on vi-
25921:        sesti menetelleiden virkamiesten ja mui-      reillä korkeimmassa oikeudessa ja eduskunnan
25922:        denkin saattamiseksi vastuuseen toimen-       oikeusasiamies on saanut työvoimaministeriön
25923:        piteistään ja valtiolle aiheuttamistaan va-   kannanoton edustaja Saarikosken asiaa koskevan
25924:        hingoista, ja                                 kantelun johdosta.
25925: 
25926:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1985
25927: 
25928:                                                                Työvoimaministeri Urpo Leppänen
25929: 4                                    1985 vp. -      KK n:o 368
25930: 
25931: 
25932: 
25933: 
25934:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25935: 
25936:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                    på vilket sätt ämnar Regeringen skynd-
25937: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse               samt ersätta dem som oskyldigt ställts
25938: av den 22 oktober 1985 tili vederbörande med-                under åtal samt Pohjan Saha Oy och dess
25939: lem av statsrådet för besvarande översänt avskrift           dåvarande aktieägare för de kostnader
25940: av följande av riksdagsman Helge Saarikoski                  och skador de förorsakats av det felaktiga
25941: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 368:                    förfarandet?
25942: 
25943:                                                         Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt
25944:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      följande:
25945:        för att de tjänstemän och andra som              Arbetskraftsministeriet anser att spörsmålet in-
25946:        möjligen förfarit felaktigt vid återindriv-   te föranleder några åtgärder samt konstaterar att
25947:        ningen av de sysselsättningsunderstöd,        Pohjan Saha Oy:s sysselsättningsunderstödsären-
25948:        vilka återkrävts av Pohjan Saha Oy på         de är anhängigt vid högsta domstolen och att
25949:        felaktiga grunder, skall ställas tili svars   riksdagens justitieombudsman har erhållit arbets-
25950:        för de åtgärder de vidtagit och de skador     kraftsministeriets ställningstagande tili det klago-
25951:        de åsamkat staten, samt                       mål riksdagsman Saarikoski anfört i ärendet.
25952: 
25953:     Helsingfors den 21 november 1985
25954: 
25955:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppå·nen
25956:                                                    1985 vp.
25957: 
25958: Kirjallinen kysymys n:o 369
25959: 
25960: 
25961: 
25962: 
25963:                                      Turunen: Ylimääräisten lehtimieseläkkeiden myöntämisestä
25964: 
25965: 
25966:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25967: 
25968:    Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1986 on            Ylimääräisten lehtimieseläkkeiden myöntämis-
25969: esitetty, että sekä taiteilija- että ylimääräisen sano-   kriteereinä ovat sekä sosiaaliset syyt että journalis-
25970: malehtimieseläkkeen saajien lukumäärää pudote-            tiset ammattiansiot. Lisäksi pyydetään lausunnot
25971: taan. Uusia sanomalehtimieseläkkeen saajia tulisi         Suomen Sanomalehtimiesten Liitolta ja Päätoi-
25972: esityksen mukaan olemaan ensi vuonna enää 15,             mittajien Yhdistykseltä. Opetusministerillä tun-
25973: kun tänä vuonna myönnettiin vielä 22 ylimää-              tuu kuitenkin olevan epäselvyyttä siitä, mitä
25974: räistä sanomalehtimieseläkettä.                           journalistinen ammattiansio tarkoittaa, koskapa
25975:    Perusteluksi esitetään, että myönnettävien uu-         lehtimieseläkkeitä on myönnetty myös muille
25976: sien ylimääräisten eläkkeiden määrää voidaan              kuin puhtaasti journalisteille, esimerkiksi poliitti-
25977: vähentää johruen ns. freelancer-eläkejärjestelmän         sille toimitsijoille.
25978: voimaan saattamisesta vuoden 1986 alusta sekä
25979: yleisestä työeläkejärjestelmän mukaisen toimeen-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25980: tuloturvan kehittymisestä.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25981:                                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25982:    Väliinputoajia on kuitenkin enemmän, kuin
25983:                                                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25984: tulo- ja menoarvioesityksessä arvellaan eläkkeiden
25985: tarvitsijoita olevan, eikä esim. freelancer-eläkejär-
25986: jestelmä kata aukkoa kokonaan. Tosiasia lienee                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25987: myös se, että ylimääräisiä lehtimieseläkkeitä on                  ryhtyä, että ylimääräisen lehtimieseläk-
25988: myönnetty sellaisillekin, joilla on jo eläketurva.                keen saajien lukumäärää voitaisiin nostaa
25989: Uusien eläkkeiden saajien lukumäärän pudotta-                     tarvetta vastaavaksi ja että eläkkeen
25990: minen ei voi eikä saa olla se toimenpide, jolla                   myöntämisperusteena käytettäisiin ensisi-
25991: myöntämisessä tapahtuneet virheet yritetään oi-                   jaisesti todellista journalistista ammatti-
25992: kaista.                                                           taitoa?
25993: 
25994:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1985
25995: 
25996:                                                 Eeva Turunen
25997: 
25998: 
25999: 
26000: 
26001: 428501060U
26002: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 369
26003: 
26004: 
26005: 
26006:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26007: 
26008:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kaikki ammatinharjoittajat kuuluvat lakisää-
26009: mainitussa tarkoituksessa, Te Herra Puhemies,         teisten ansioeläkejärjestelmien purun. Vielä
26010: olette 23 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        1960- ja 1970-luvuilla oli ryhmiä, joiden elä-
26011: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      keturva lähinnä lakisääteisten ansioeläkejärjestel-
26012: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mien lyhyestä vaikutusajasta johtuen ei ollut
26013: Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-     tyydyttävällä tavalla järjestetty. 1980-luvulle tul-
26014: tä n:o 369:                                           taessa tilanne on kuitenkin tältä osin korjaantu-
26015:                                                       nut.
26016:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Eläketurvan ulkopuolella ovat yhteiskunnassa
26017:        ryhtyä, että ylimääräisten lehtimieseläk-      enää harvat. Sellaisia ammatikseen sanomalehti-
26018:        keen saajien lukumäärää voitaisiin nostaa      työtä tekeviä henkilöitä, joiden työpanos jäisi
26019:        tarvetta vastaavaksi ja että eläkkeen          kokonaan eläketurvan ulkopuolelle, lienee niin-
26020:        myöntämisperusteena käytettäisiin ensisi-      ikään harvassa. Kaikilla ns. vapailla taiteilijoilla
26021:        jaisesti todellista journalistista ammatti-    ja sanomalehtimiehillä on vuodesta 1970 ollut
26022:        taitoa?                                        mahdollisuus liittyä yrittäjien eläketurvan (YEL)
26023:                                                       piiriin. Tulevaisuudessa ns. freelance-eläkejärjes-
26024:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      telmällä parannetaan eräiden esiintyvien taiteili-
26025: ti seuraavaa:                                         joiden ja toimittajien eläketurvaa. Viime vuosina
26026:    Ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä an-       voimakkaasti kehittynyt kansaeläkejärjestelmä on
26027: netun valtioneuvoston päätöksen (3 7/77, muut.        myös ratkaisevasti parantanut yleistä eläketurvaa,
26028: 218/83) mukaan sanomalehtimieseläkkeenä an-           erityisesti niiden osalta, joiden muu eläketurva
26029: nettavia ylimääräisiä eläkkeitä voidaan myöntää       jää vähäiseksi.
26030: valtion tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan           Eläketurvan yleiseen kehittymiseen nähden sel-
26031: rajoissa. Eläkkeen myöntää opetusministeriö.          laiset erilliset eläkejärjestelmät kuten ylimääräiset
26032: Hallituksen esityksessä eduskunnalle vuoden           sanomalehtimieseläkkeet korostavat tarpeetto-
26033: 1986 tulo- ja menoarvioksi on 28.07.06 (Ylimää-       masti eri ammattiryhmien eläketurvan eroavai-
26034: räiset eläkkeet/!. Ennen myönnetyt ylimääräiset       suuksia. Tämä ei ole eläkepolitiikan tavoitteiden
26035: eläkkeet) momentilla osoitettu määräraha enin-        mukaista.
26036: tään 15 uutta sanomalehtimieseläkettä varten.            Koska sanomalehtimieseläkkeiden tarve yleisen
26037: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on myön-         eläketurvan parantumisen johdosta on vähenty-
26038: nettävien eläkkeiden lukumäärä 22. Lukumäärän         nyt, on perusteltua, että eläkkeiden määrää ny-
26039: vähentämisen perusteista hallituksen esityksessä      kyisestään vähennetään seitsemällä, niin kuin
26040: todetaan: "Myönnettävien uusien eläkkeiden            hallitus on esittänyt.
26041: määrää voidaan vähentää johtuen ns. free-lancer          Kysymyksessä on myös viitattu siihen, että
26042: -eläkejärjestelmän voimaansaattamisesta vuoden        sanomalehtimieseläkkeitä olisi myönnetty muilla-
26043: 1986 alusta sekä yleisestä työeläkejärjestelmän       kin kuin journalistisilla perusteilla, esimerkiksi
26044: mukaisen toimeentuloturvan kehittymisestä.''          poliittisten ansioiden perusteella. Olen pyytänyt
26045:    Eläke myönnetään valtioneuvoston päätöksen         opetusministeriitä selvitystä sanomalehtimies-
26046: mukaan sanomalehtimiehelle tunnustukseksi hä-         eläkkeiden myöntämisperusteista. Opetusminis-
26047: nen ansiokkaasta toiminnastaan sanomalehtimie-        teriön mukaan sanomalehtimieseläkkeen myön-
26048: henä. Eläkkeen myöntämistä harkittaessa on            tämisperusteena ovat aina ensisijaisesti sanoma-
26049: otettava huomioon hakijan varallisuusasema ja         lehtimiesansiot. Lisäksi edellytetään eläketurvan
26050: hänen toimeentulomahdollisuutensa'. Hakemuk-          tarvetta. Koska hakijoiden lukumäärä vuosittain
26051: sista opetusministeriö hankkii Päätoimittajain        on huomattavan suuri ja myönnettävien eläkkei-
26052: Yhdistys ry:n ja Suomen Sanomalehtimiesten            den lukumäärä vähäinen, eivät kaikki hakijat voi
26053: Liitto ry:n lausunnon.                                eläkettä saada.
26054: 
26055:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1985
26056: 
26057:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
26058:                                         1985 vp. -     KK n:o 369                                        3
26059: 
26060: 
26061: 
26062: 
26063:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
26064: 
26065:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              De lagstadgade förtjänstP.ensionssystemen om-
26066: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         fattar alla yrkesutövare. Annu på 1960- och
26067: den 23 oktober 1985 tili vederbörande medlem           1970-talet fanns det grupper, vilkas pensions-
26068: av statsrådet översänt avskrift av följande av         skydd inte var ordnat på ett tillfredsställande
26069: riksdagsman Turunen undertecknade spörsmål nr          sätt, närmast på grund av de lagstadgade
26070: 369:                                                   förtjänstpensionssystemens korta verkningstid.
26071:                                                        Under 1980-talet har situationen i detta avseende
26072:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      emellertid förbättrats.
26073:          för att antalet personer som erhåller extra      Numera står endast få personer i samhället
26074:          journalistpension skall kunna ökas så att     utanför pensionsskyddet. Sådana såsom journalis-
26075:          det motsvarar behovet och för att faktisk     ter verksamma personer, vilkas arbetsinsats helt
26076:          journalistisk yrkeskunskap i första hand      blir obeaktad med tanke på pensionsskyddet,
26077:          skall utgöra grund för beviljandet av         torde det inte heller finnas många av. Alla s.k.
26078:          pension?                                      fria konstnärer och journalister har sedan år 1970
26079:                                                        möjlighet att ansluta sig tili pensionsskyddet för
26080:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        företagare (FöPL). I framtiden kommer pensions-
26081: anföra följande:                                       skyddet för vissa utövande konstnärer och för
26082:                                                        journalisterna att förbättras genom det s.k. free-
26083:    Enligt statsrådets beslut om extra journalist-      lancepensionssystemet.       Folkpensionssystemet,
26084: pension {37 /77, ändr. 218/83) kan extra pen-          som under de senaste åren utvecklats kraftigt, har
26085: sion, viiken erläggs såsom journalistpension, be-      också avsevärt forbättrat det allmänna pensions-
26086: viljas inom ramen för i statsförslaget för detta       skyddet, speciellt för sådana personer vilkas övri-
26087: syfte upptaget anslag. Pension beviljas av under-      ga pensionsskydd är litet.
26088: visningsministeriet. I regeringens proposition tili        Sett mot bakgrunden av den allmänna utveck-
26089: riksdagen angående statsförslaget för år 1986          Iingen inom pensionsskyddet betonar sådana se-
26090: upptas under momentet 28.07.06 (Extra pensio-          parata pensionssystem som de extra journalist-
26091: ner/1. Tidigare beviljade extra pensioner) anslag      pensionerna onödigt starkt skillnaderna i pen-
26092: för högst 15 nya journalistpensioner. Antalet          sionsskydd för olika yrkesgrupper. Detta överens-
26093: pensioner som kan beviljas enligt statsförslaget       stämmer inte med målen för pensionspolitiken.
26094: för innevarande år är 22. I regeringens proposi-          Eftersom behovet av journalistpensioner har
26095: tion motiveras minskningen av antalet på följan-       minskat på grund av att det allmänna pensions-
26096: de sätt: '' Antalet extra pensioner som beviljas       systemet har förbättrats, är det motiverat att
26097: kan minskas bl.a. på grund av pensionsskyddet          antalet pensioner minskas med sju i enlighet
26098: för s.k. freelance-arbetare, som bringas i kraft       med var regeringen föreslagit.
26099: räknat från ingången av 1986, samt på grund av            I spörsmålet hänvisas även tili att journalist-
26100: den allmänna utvecklingen inom utkomstskyddet          pensioner skulle ha beviljats på andra än journa-
26101: i enlighet med arbetspensionssystemet.''               listiska grunder, t.ex. på basen av politiska
26102:    Enligt statsrådets beslut beviljas pension såsom    förtjänster. Jag har bett undervisningsministeriet
26103: erkänsla för förtjänstfull verksamhet som journa-      om en redogörelse för grunderna för beviljande
26104: list. När frågan om beviljandet av pension över-       av journalistpension. Enligt undervisningsminis-
26105: vägs skall hänsyn tas tili sökandens förmögen-         teriet är grunderna för beviljande av journalist-
26106: hetsförhållanden samt tili hans utkomstmöjlighe-       pension alltid i första hand en persons förtjänster
26107: ter. Undervisningsministeriet inhämtar av Päätoi-      som journalist. Dessutom förutsätts att han är i
26108: mittajien yhdistys - Chefredaktörernas förening        behov av pensionsskydd. Eftersom antalet sökan-
26109: r.y. och Suomen sanomalehtimiesten liitto -            de årligen är anmärkningsvärt stort och antalet
26110: Finlands journalistforbund r. y. utlåtanden om         pensioner som beviljas litet, kan alla sökande
26111: ansökningarna.                                         inte erhålla pension.
26112:        Helsingfors den 20 november 1985
26113: 
26114:                                                                             Minister Pekka Vennamo
26115:                                                1985 vp.
26116: 
26117: Kirjallinen kysymys n:o 370
26118: 
26119: 
26120: 
26121: 
26122:                                    Skön: Eläkeläisten verotuksen keventämisestä
26123: 
26124: 
26125:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26126: 
26127:    Edellinen eduskunta päättäessään kansaneläke-      nyt kunnallisverotuksen invalidivähennyksen
26128: uudistuksen II A -vaiheen toteuttamisesta ai-         epäkohta tosin korjattiin. Muilta osin verorasitus
26129: heutti eläkeläisille huomattavaa verorasituksen       jäi eläkeläisten taakaksi, ellei hallitus anna pian
26130: kasvua. Eduskuntavaalien läheisyys aiheutti pa-       toivottua korjausesitystään, josta on sovittu nel-
26131: niikkia puolueissa ja kaikissa niissä kansanedus-     jän hallituspuolueen yhteisessä hallitusohjelmas-
26132: tajissa, jotka äänestivät eläkeläisille kohtalok-     sa. Eläkeläisten tuloja alennettiin myös poista-
26133: kaaksi käyneen kansaneläkeuudistuksen II A -vai-      malla toinen indeksitarkistus, joten ei liene ko-
26134: heen puolesta. Vaalien alla väitettiin, että edus-    vinkaan suuri ihme, jos eläkeläiset ovat päättä-
26135: kunnalle tapahtui inhimillinen erehdys ja elä-        neet perustaa oman puolueen.
26136: keläisiin kohdistuva virheellinen verotus oikais-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26137: taan välittömästi seuraavan hallituksen ja edus-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26138: kunnan toimesta.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26139:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26140:    Pääministeri Kalevi Sorsan IV hallituksen oh-
26141: jelmaan sisällytettiin kohta, joka kuuluu seuraa-               Aikooko Hallitus ryhtyä viivyttelemättä
26142: vasti: Hallitus antaa heti tarvittavien selvitysten          toimenpiteisiin, joilla oikaistaan eläkeläi-
26143: valmistuttua esityksen kansaneläkeuudistuksen                siin kohdistunut virheellinen verorasituk-
26144: II A -vaiheen toteuttamisesta aiheutuneiden epä-             sen kasvu, jonka aiheutti kansaneläke-
26145: kohtien korjaamiseksi pieniä ns. vanhoja työeläk-            uudistuksen II A -vaiheen hyväksymisestä
26146: keitä saaville. Eläkeuudistuksen yhteydessä synty-           johtuvat epäkohdat?
26147: 
26148:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1985
26149: 
26150:                                               Pentti Skön
26151: 
26152: 
26153: 
26154: 
26155: 428501087P
26156: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 370
26157: 
26158: 
26159: 
26160: 
26161:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26162: 
26163:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         osan korotus vuoden 1984 alusta lukien. Lisäosan
26164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         korotusta ei kuitenkaan maksettu niille eläkkeen-
26165: olette 23 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        saajille, joilla vähimmäisehtojen mukaisen van-
26166: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      han työeläkkeen lisäksi on merkittävästi muuta
26167: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       lisäosaan vaikuttavaa tuloa.
26168: Pentti Skönin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Hallituksen esityksen antamista edeltäneiden
26169: myksestä n:o 370:                                     selvitysten yhteydessä tutkittiin vaihtoehtoja to-
26170:                                                       teuttaa vanhaa työeläkettä saavien aseman paran-
26171:           Aikooko Hallitus ryhtyä viivyttelemättä     tamista verotusta muuttamalla. Näiden selvitys-
26172:        toimenpiteisiin, joilla oikaistaan eläkeläi-   ten pohjalta päädyttiin kuitenkin esittämään kor-
26173:        siin kohdistunut virheellinen verorasituk-     jaustoimenpiteet eläkelainsäädännön avulla. Hal-
26174:        sen kasvu, jonka aiheutti kansaneläke-         litus perusteli esityksessään menettelyä todeten,
26175:        uudistuksen II A -vaiheen hyväksymisestä       että vanhaa työeläkettä saavien nettotulon alene-
26176:        johtuvat epäkohdat?                            roa voitaisiin poistaa säätämällä vanhaa tukiosaa
26177:                                                       vastaava osuus kansaneläkkeen lisäosasta verova-
26178:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      paaksi tuloksi. Tämä kuitenkin monimutkaistaisi
26179: ti seuraavaa:                                         verolainsäädäntöä ja hankaloittaisi verotuksen to-
26180:    Hallitusohjelmaan sisältyy kohta, jonka mu-        teuttamista. Sosiaalivakuutus- ja verolainsäädän-
26181: kaan hallitus antaa heti tarvittavien selvitysten     nön välisessä tehtäväjaossa on viime vuosina ollut
26182: valmistuttua esityksen kansaneläkeuudistuksen II      tavoitteena päästä eroon verotusta vaikeuttavista,
26183: A -vaiheen toteuttamisesta aiheutuneiden epä-         sosiaalisin perustein myönnettävistä vähennyksis-
26184: kohtien korjaamiseksi pieniä ns. vanhoja työeläk-     tä. Pyrkimyksenä on ollut, että vastaavat etuudet
26185: keitä saaville. Hallitus antoikin 7.10.1983 esityk-   maksetaan suorana tukena sosiaalivakuutuksesta.
26186: sen (HE n:o 142/1983 vp.), jossa ehdotettiin          Näistä syistä ei ole tarkoituksenmukaista toteut-
26187: parannettavaksi vanhaa työeläkettä saavien ase-       taa vanhaa työeläkettä saavien aseman korjausta
26188: maa muuttamalla säännöksiä, jotka koskevat täl-       muuttamalla verolainsäädäntöä.
26189: laisen eläkkeen tuloksi lukemista kansaneläkkeen         Verojärjestelmän kannalta vuonna 1983 saavu-
26190: lisäosassa. Eduskunta päätti esityksen mukaisesta     tettu tilanne on sikäli perusteltu ja säilyttämisen
26191: lainmuutoksesta 22 päivänä joulukuuta 1983            arvoinen, että vanhaa ja uutta työeläkettä saavat
26192: (1053/83). Muutoksen seurauksena lähes kaikille       maksavat yhtenäistämisen seurauksena saman-
26193: vanhaa työeläkettä saaville, jotka jäivät ilman       suuruisesta kokonaiseläkkeestä yhtä paljon veroa.
26194: kansaneläkeuudistuksen vuoden 1983 alusta voi-           Edellä esitetyn perusteella todetaan, että halli-
26195: maan tulleen II A -vaiheen lisäosan tasokorotusta     tus on jo toteuttanut ohjelmassaan luvatut toi-
26196: ja joiden verotus kiristyi eläkkeiden verotusuudis-   menpiteet eläkkeiden verotuksesta johtuneiden
26197: tuksen yhteydessä, maksettiin ylimääräinen lisä-      epäkohtien poistamiseksi.
26198: 
26199:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
26200: 
26201:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
26202:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 370                                         3
26203: 
26204: 
26205: 
26206: 
26207:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26208: 
26209:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skärptes i samband med reformen av pensions-
26210: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        beskattningen, en extra höjning av tilläggsdelen,
26211: den 23 oktober 1985 tili vederbörande medlem          räknat från början av år 1984. Pensionstagare,
26212: av statsrådet översänt avskrift av följande av        som erhåller gamma! arbetspension enligt mini-
26213: riksdagsman Pentti Skön undertecknade spörsmål        mivillkoren och därutöver har ansenliga övriga
26214: nr 370:                                               inkomster, som inverkar på tilläggsdelen, fick
26215:                                                       dock inte denna höjning av tilläggsdelen.
26216:           Ämnar Regeringen ofördröjligen vidta
26217:        åtgärder för att rätta tili den felaktiga         I samband med de utredningar som föregick
26218:        ökning av pensionärernas skattebörda,          regeringspropositionen undersöktes möjligheter-
26219:        som föranleddes av de missförhålianden         na att förbättra situationen för mottagare av
26220:        som har uppkommit tili följd av att            gamma! arbetspension genom ändrad beskatt-
26221:        folkpensionsreformens skede II A god-          ning. På basen av dessa utredningar beslöt man
26222:        kändes?                                        dock föreslå att rättelsen skulle ske genom en
26223:                                                       ändring av pensionslagstiftningen. I propositio-
26224:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      nen motiverade regeringen förfarandet med att
26225: anföra följande:                                      nedsättningen på nettoinkomsten för personer
26226:                                                       med gamma! arbetspension kunde elimineras
26227:    Enligt en punkt i regeringsprogrammet skali
26228:                                                       genom att fastställa en andel av folkpensionens
26229: regeringen omedelbart när nödiga utredningar
26230:                                                       tilläggsdel, motsvarande den gamla understöds-
26231: har färdigställts avlåta en proposition om korrige-
26232:                                                       delen, som skattefri inkomst. Detta skulle dock
26233: ring av de missförhålianden som uppkommit tili
26234:                                                       göra skattelagstiftningen mera invecklad och
26235: följd av att folkpensionsreformens skede II A
26236:                                                       försvåra skatteuppbörden. En strävan i uppgifts-
26237: förverkligades och som drabbar personer som
26238:                                                       fördelningen mellan socialförsäkrings- och skatte-
26239: erhåller små s.k. gamla arbetspensioner. Rege-
26240:                                                       lagstiftningen har under de senare åren varit att
26241: ringen avlät 7.10.1983 en proposition (RP nr
26242:                                                       komma ifrån avdrag, som försvårar beskattningen
26243: 142, 1983 rd.) med förslag om förbättring av
26244:                                                       och som beviljas på sociala grunder. Man har
26245: situationen för personer som erhåller gamma!          strävat tili att sådana förmåner skall betalas som
26246: arbetspension. Förbättringen skulle ske genom
26247:                                                       direkt stöd från socialförsäkringen. Av dessa
26248: en ändring av de stadganden enligt vilka sådan
26249:                                                       orsaker är det inte ändamålsenligt att förbättra
26250: pension beaktas som inkomst då folkpensionens
26251:                                                       situationen för mottagare av gamma! arbetspen-
26252: tilläggsdel fastställs. I enlighet med propositio-
26253:                                                       sion genom ändrad skattelagstiftning.
26254: nen godkände riksdagen en ändring av lagen den
26255: 22 december 1983 (1053/83). Tili följd av änd-           Ur skattesystemets synvinkel är den situationen
26256: r;ngen beviljades nästan alla de mottagare av         som uppnåddes 1983 motiverad och värd att
26257: gamma! arbetspension, som inte fick den nivå-         bevaras. Som en följd av förenhetligandet erläg-
26258: höjning av tilläggsdelen som verkställdes när         ger nämligen personer med gammal arbetspen-
26259: folkpensionsreformens skede II A trädde i kraft       sion och personer med ny arbetspension lika
26260: från början av år 1983 och vilkas beskattning         mycket skatt för lika stor totalpension.
26261: 
26262:      Helsingfors den 22 november 1985
26263: 
26264:                                                                            Minister Pekka Vennamo
26265:                                                 1985 vp.
26266: 
26267: Kirjallinen kysymys n:o 371
26268: 
26269: 
26270: 
26271: 
26272:                                    Vihriälä: Kotihoidontuen verottamisesta
26273: 
26274: 
26275:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26276: 
26277:    Espoon kaupunki on maksanut kotihoidontu-              Lasten vanhemmat eivät ole voineet olla tietoi-
26278: kea, joka on katsottu aiemmin saajilleen verotto-      sia uudesta verotustulkinnasta tehdessään valin-
26279: maksi tuloksi. Tukea on maksettu sosiaalihuolto-       taa eri hoitomuotojen välillä. Tukea on markki-
26280: lain perustein tarveharkintaisesti. Sitä on makset-    noitu verottomana tarveharkintaisena kotihoi-
26281: tu noin viidellesadalle espoolaisperheelle.            dontukena. Yllättävä verotuspäätös vaikeuttaa
26282:    Uudenmaan lääninverovirasto on 4.9.1985 te-         tuntuvasti kyseessä olevien perheiden asemaa.
26283: kemässään päätöksessä katsonut Espoon kaupun-             Espoon tapauksella on laajempaa merkitystä
26284: gin maksamaa kotihoidontuen veronalaiseksi tu-         ennakkopäätöksenä. Asian periaatteellisen merki-
26285: loksi. Lääninverovirasto katsoo, että tuki on tar-     tyksen huomioiden ei ole tarkoituksenmukaista,
26286: koitettu päivähoidon vaihtoehdoksi ja perhekus-        että tällainen ratkaisu jää pelkästään veroviran-
26287: tannusten tasaukseksi. Sen mielestä kyseinen tuki      omaisten tulkinnoista riippuvaiseksi. Tulosidon-
26288: ei ole rinnastettavissa toimeentulotukeen.             naisen ja tarveharkintaisen kotihoidontuen mää-
26289:                                                        rääminen veronalaiseksi tuloksi on myös sosiaali-
26290:    Asiasta antamassaan lausunnossa sosiaalihalli-      selta kannalta epäoikeudenmukainen ratkaisu.
26291: tus on lähtenyt siitä, että tuki ei ole saajalleen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26292: veronalaista tuloa. Sosiaalihallituksen mielestä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26293: Espoon kaupungin suorittama kotihoidontuki ei          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26294: ole rinnastettavissa lasten kotihoidon tuesta an-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26295: netun lain perusteella suoritettavaan tukeen.
26296: Tuen myöntämisen edellytyksenä ovat toisaalta                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26297: lastensuojelulliset syyt ja toisaalta perheen talou-           siin kuntien maksamaa tulosidonnaisen
26298: dellinen tilanne. Tuen saannin edellytykset tar-               ja    tarveharkintaisen  kotihoidontuen
26299: kistetaan joka neljäs kuukausi.                                muuttamiseksi saajalleen verottomaksi?
26300: 
26301:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1985
26302: 
26303:                                              ] ukka Vihriälä
26304: 
26305: 
26306: 
26307: 
26308: 428501088R
26309: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 371
26310: 
26311: 
26312: 
26313: 
26314:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26315: 
26316:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Sosiaalietuuksien verotuksessa noudatetun lin-
26317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jan mukaisesti myös uusi, lasten kotihoidon tues-
26318: olette 24 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-         ta 11 päivänä tammikuuta 1985 annettuun lakiin
26319: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ( 241 8 5) perustuva lasten kotihoidontuki on ve-
26320: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ronalaista tuloa. Nykyistä kotihoidontukea edel-
26321: Jukka Vihriälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    täneen järjestelmän mukainen tuki on sitä vas-
26322: myksestä n:o 371:                                      toin poikkeuslailla säädetty verovapaaksi. Tämä
26323:                                                        verovapaus on kuitenkin soveltamisalaltaan sup-
26324:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       pea ja koskee vain valtioneuvoston kotihoidon-
26325:          siin kuntien maksaman tulosidonnaisen         tuen perusteista antaman päätöksen ( 13 51 80)
26326:          ja    tarveharkintaisen  kotihoidontuen       mukaisin perustein maksettuja tukia. Muut vas-
26327:          muuttamiseksi saajalleen verottomaksi?        taavat tukimuodot, kuten vanhusten ja vammais-
26328:                                                        ten kotihoidontuki ovat alusta alkaen olleet vero-
26329:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     nalaisia. Poikkeuksena on ainoastaan kansanelä-
26330: ti   seuraavaa:                                        kelaitoksen maksama lapsen hoitotuki, joka voi-
26331:                                                        daan myöntää vaikeavammaisen lapsen hoidosta
26332:    Tulo- ja varallisuusverolaissa omaksutun laajan     aiheutuneiden erityiskulujen kattamiseen. Tämä
26333: tulokäsitteen mukaan kaikki ne tulot, joita ei ole     tukimuoto on säädetty erikseen verovapaaksi
26334: erikseen säädetty verovapaiksi, ovat veronalaisia.     tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 22
26335: Tulojen mahdollisimman laaja veronalaisuus on          kohdassa.
26336: verovelvollisten tasapuolisen verotuskohtelun             Veronalaisia ovat myös kysymyksessä tarkoite-
26337: vuoksi perusteltua. Tavoitteena on järjestelmä,        tut kuntien omista varoistaan muille kuin lasten
26338: jossa verorasitus määräytyisi ensisijaisesti tulojen   kotihoidon tuesta annetun lain mukaiseen tu-
26339: määrän eikä niiden laadun perusteella. Tätä            keen oikeutetuille maksamat tarveharkintaiset ja
26340: tavoitetta tukee muun muassa viime vuosina             tulosidonnaiset kotihoidontuet.
26341: toteutettu kansaneläke-, sosiaalietuus- ja työttö-         Vaikka tarveharkintaiset ja tulosidonnaiset las-
26342: myysturvajärjestelmien uudistus, jonka osana           ten kotihoidontuet eroavatkin perusteiltaan jon-
26343: näiden järjestelmien mukaiset edut on säädetty         kin verran lakisääteisestä kotihoidontuesta, nii-
26344: veronalaisiksi tuloiksi. Veronalaisuus on tehnyt       den säätämistä verovapaaksi ei voida pitää vero-
26345: sekä taloudellisesti että tulonjakopoliittisesti       velvollisten yhdenvertaisuuden kannalta perustel-
26346: mahdolliseksi näiden tulonsiirtojärjestelmien ke-      tuna tilanteessa, jossa muut vastaavat edut ovat
26347: hittämisen kansalaisten tarpeita paremmin vas-         veronalaisia. Tämän vuoksi hallituksen tarkoituk-
26348: taaviksi. Esimerkiksi tarveharkintaa ja tulosidon-     sena ei ole antaa esitystä verolainsäädännön
26349: naisuutta on voitu vähentää, koska tukimuotojen        muuttamisesta tältä osin.
26350: oikeudenmukainen kohdistuminen voidaan to-                 Mikäli taas kunnat haluavat estää esimerkiksi
26351: teuttaa verojärjestelmän avulla. Pienituloiset ja      kunnallisveron vaikutuksen kotihoidontukien
26352: tulottomat, jotka tavallisesti ovat eniten tuen        määriin, voivat ne luonnollisesti korottaa maksa-
26353: tarpeessa, saavat veronalaisista tukimuodoista         miaan tukia niistä maksettavaksi koituvan kun-
26354: suhteellisesti suuremman hyödyn kuin suurempi-         nallisveron määrällä, jolloin tilanne ei verotuksen
26355: tuloiset, joiden tuen tarvekin on todennäköisesti      johdosta muutu sen enempää kunnan kuin tuen
26356: vähäisempi.                                            saajankaan osalta.
26357: 
26358:        Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985
26359: 
26360:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
26361:                                          1985 vp. -- RJ< n:o 371                                        3
26362: 
26363: 
26364: 
26365: 
26366:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
26367: 
26368:    I det syfte 3 7 § l mom. riksdagsordningen            barn i hemmet (24/85) skattepliktig inkomst.
26369: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           Det stöd som betalas på basen av det system som
26370: den 24 oktober 1985 tili vederbörande medlem             föregick det nuvarande stödet för vård i hemmet
26371: av statsrådet översänt avskrift av följande av           har däremot genom en undantagslag gjorts skat-
26372: riksdagsman Jukka Vihriälä undertecknade spörs-          tefritt. Tiliämpningsområdet för denna skattefri-
26373: mål nr 371:                                              het är dock snävt, och skattefriheten gälier bara
26374:                                                          sådant stöd som beviljas på grunder som har
26375:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           fastställts genom statsrådets beslut (135/80) om
26376:         att göra det korumunala inkomstbundna            grunderna för beviljande av stöd får vård av barn
26377:         och enligt behovsprövning betalbara stö-         i hemmet. Övriga motsvarande stödformer, så-
26378:         det för vård i hemmet skattefritt för            som stöd för vård i hemmet av åldringar och
26379:         mottagaren?                                      handikappade, har ända från början varit skatte-
26380:                                                          pliktiga. Undantag utgörs endast av vårdbidrag,
26381:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som betalas av folkpensionsanstalten och som
26382: anföra följande:                                         kan beviljas för att täcka specialkostnader
26383:    Enligt inkomst- och förmögenhetsskattelagens          föranledda av vården av svårt handikappat barn.
26384: vida inkomstbegrepp är alla inkomster, som inte          Denna form av stöd har separat gjorts skattefri
26385: särskilt föreskrivits vara skattefria, skattepliktiga.   genom ett stadgande i inkomst- och förmögen-
26386: Med tanke på de skattskyldigas jämställdhet vid          hetsskattelagen 22 § 1 mom. 22 punkten.
26387: beskattningen är det befogat att skatteplikten är           Även de i spörsmålet avsedda inkomstbundna
26388: så omfattande som möjligt. Målet är ett system,          hemvårdsstöden, som enligt behovsprövning be-
26389: där skattebördan i första hand fastställs på basen       talas av kommunernas egna medel tili personer
26390: av inkomsternas storlek och inte på grundval av          som inte är berättigade tili det stöd som avses i
26391: deras art. Denna målsättning stöds bl.a. av              lagen om stöd för vård av barn i hemmet, utgör
26392: folkpensions-, socialförmåns- och arbetslös-             skattepliktig inkomst.
26393: hetsskyddsreformerna, vid vilka det har föreskri-
26394: vits att de förmåner som ingår i dessa system skall         Fastän grunderna för de inkomstbundna och
26395: utgöra skattepliktig inkomst. Detta har gjort det        enligt behovsprövning betalbara stöden för vård
26396: både ekonomiskt och inkomstfördelningspolitiskt          av barn i hemmet i någon mån skiljer sig från
26397: möjligt att utveckla dessa inkomstöverföringssys-        grunderna för det lagstadgade hemvårdsstödet,
26398: tem i sådan riktning, att de bättre motsvarar            kan det med hänsyn tili de skattskyldigas jäm-
26399: medborgarnas behov.                                      ställdhet vid beskattningen inte vara motiverat
26400:     Behovsprövningen och inkomstbundenheten              att göra de förstnämnda stödformerna skattefria i
26401: har t.ex. kunnat minskas, emedan skattesystemet          en situation där övriga motsvarande förmåner är
26402: möjliggör en rättvis fördelning av de olika stöd-        skattepliktiga. Därför har regeringen inte för
26403: formerna. Personer med små eller inga inkomst-           avsikt att avlåta någon proposition om ändring av
26404: er, som vanligen har det största behovet av stöd,        skattelagstiftningen i detta hänseende.
26405: får proportionellt större nytta av de skattepliktiga        Om kommunerna däremot vili förhindra att
26406: stödformerna än personer med högre inkomster,            t.ex. kommunalskatten inverkar på hemvårdsstö-
26407: vilkas behov av stöd dessutom sannolikt är mind-         dens belopp, kan kommunerna naturligtvis öka
26408:  re.                                                     dessa stöd med ett belopp som motsvarar den
26409:      I enlighet med den linje som har följts vid         kommunalskatt hemvårdsstöden betingar, varvid
26410:  beskattningen av sociala förmåner utgör även det        beskattningen inte förändrar situationen vare sig
26411:  nya stödet för vård i hemmet, som bygger på             för kommunens eller för den tili stöd berättigade
26412:  lagen den 11 januari 1985 om stöd för vård av           personens vidkommande.
26413:       Helsingfors den 26 november 1985
26414: 
26415:                                                                              Minister Pekka Vennamo
26416:                                                                                                                 j
26417:                                                                                                             j
26418:                                                                                                         j
26419:                                                                                                     j
26420:                                                                                                 j
26421:                                                                                             j
26422:                                                                                         j
26423:                                                                                     j
26424:                                                                                 j
26425:                                                                             j
26426:                                                                         j
26427:                                                                     j
26428:                                                                 j
26429:                                                             j
26430:                                                         j
26431:                                                     j
26432:                                                 j
26433:                                             j
26434:                                         j
26435:                                     j
26436:                                 j
26437:                             j
26438:                         j
26439:                     j
26440:                 j
26441:             j
26442:         j
26443:     j
26444: j
26445:                                              1985 vp.
26446: 
26447: Kirjallinen kysymys n:o 372
26448: 
26449: 
26450: 
26451: 
26452:                                  Wasz-Höckert ym.: Monivammaisten lasten kuntoutuksen tehosta-
26453:                                    misesta
26454: 
26455: 
26456:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26457: 
26458:    Kuulonhuoltoliiton kuntoutuskoti antaa so-       tumisvalmennuksen turvin mahdollistetaan eri-
26459: peutumisvalmennusta suomenkielisille, ruotsin-      tyisryhmien aikaansaaminen.
26460: kielisille ja viittomakielisille perheille.            Lisäksi JarJestetaan sopeutumisvalmennusta
26461:                                                     seuraaville kouluikäisten lasten ryhmille: koulun-
26462:    Alle kouluikäisten lasten sopeutumisvalmen-      käyntinsä aloittaville, erityiskoulua käyville kuu-
26463: nusta voivat saada seuraavat ryhmät: kuurot ja      lovammaisille, huonokuutoisille integroiduille ja
26464: huonokuuloiset lapset ja heidän perheensä, kuu-     oireyhtymäisille koululaisille ja nuorille. Oireyh-
26465: lomonivammaiset lapset ja heidän perheensä/         tymäiset tarvitsevat vuosittain kontaktin omaan
26466: hoitajansa. Kuulomonivammaisilla lapsilla on        ryhmäänsä, koska ovat omalla paikkakunnanaan
26467: kuulovammansa lisäksi yksi tai usein useampia       ja usein kuulovammaisten koulussakin ainoita
26468: lisävammoja, kuten näkövammaa, liikuntavam-         itsensä lailla vammaisia.
26469: maa, neurologista vammaa, häiriintyneisyyttä,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26470: pitkäaikaissairautta. Osa kuulomonivammaisista      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26471: lapsista kuuluu eri oireyhtymiin, kuten Usher,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26472: OHAHA, Waardenburg, Treacher-Collins, Klip-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26473: pel-Feil, Mannosidosis, lktyoosi ym. Lapsen
26474: oman identiteetin ja vanhemmille välitettävän                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26475: tiedon ja tuen vuoksi on tärkeää, että perheet             ryhtyä monivammaisten lasten kuntou-
26476: saavat omaan ryhmäänsä kuuluvien kanssa sopeu-             tuksen turvaamiseksi, varsinkin yksikieli-
26477: tumisvalmennusta. Nämä lapset asuvat hajalla               sesti ruotsinkielisten ahvenanmaalaisten
26478: Suomessa ja valtakunnallisesti järjestetyn sopeu-          lasten?
26479: 
26480:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985
26481: 
26482:          Ole Wasz-Höckert            Hannu Kemppainen         Martti Lähdesmäki
26483:                    Pähr-Einar Hellström               Gunnar Jansson
26484: 
26485: 
26486: 
26487: 
26488:  4285010895
26489: 2                                      1985 vp. -- FUK n:o 372
26490: 
26491: 
26492: 
26493: 
26494:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26495: 
26496:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         ten, monivammaisten ja pieniin vammaisryhmiin
26497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kuuluvien lääkinnällisen kuntoutuksen tarve tu-
26498: olette 25 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-         lee tyydyttää. Palveluja järjestettäessä kiinnite-
26499: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tään erityistä huomiota siihen, että potilaalla on
26500: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        mahdollisuus käyttää äidinkieltään. Hallituksen
26501: Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       terveyspoliittisessa    selonteossa   eduskunnalle
26502: kysymyksestä n:o 372:                                  26.3.1985 sanotaan mm., että ruotsinkielistä
26503:                                                        väestöä palvelevien erikoissairaanhoitolaitosten
26504:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kohdalla toteutetaan tarpeelliset erityisjärjestelyt
26505:        ryhtyä monivammaisten lasten kuntou-            uudistuksia suunniteltaessa.
26506:        tuksen turvaamiseksi, varsinkin yksikieli-         Sosiaalihallituksella on sopeutumisvalmennuk-
26507:        sesti ruotsinkielisten ahvenanmaalaisten        sen kehittämistä varten asetettu työryhmä, jonka
26508:        lasten?                                         määräaika päättyy 28.2.1986. Ko. työryhmän
26509:                                                        tehtävänä on mm. selvittää puutteellisuudet mo-
26510:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nivammaisten lasten sopeutumisvalmennuksessa.
26511: ti seuraavaa:                                          Lääkintöhallituksessa ollaan valmistelemassa työ-
26512:     Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja      ryhmän asettamista kuntoutusohjauksen sisällön
26513: valtionosuus -uudistuksen (SVOL) yhteydessä lää-       selvittämiseksi.
26514: kinnällinen kuntoutus siirtyi pääosiltaan tervey-         Monivammaisten lasten kuntoutuksen vaikeu-
26515: denhuollon vastuulle. SVOL:n mukaan kunnat ja          tumiseen SVOL-uudistuksen jälkeen on tervey-
26516: kuntainliitot voivat hankkia palveluja valtakun-       denhuollossa kiinnitetty huomiota. Hallinnolliset
26517: nallisilta ja muilta yksityisiltä palvelujen tuotta-   järjestelyt ovat selkeät ja lääkinnällisen kuntou-
26518: jilta siltä osin kuin julkinen terveydenhuolto ei      tuksen sisältö on asetuksessa määritelty. Edellä
26519: pysty näitä palveluja tuottamaan.                      mainittujen sopeutumisvalmennusta ja kuntou-
26520:    Valtakunnallisissa suunnitelmissa sosiaalihuol-     tusohjausta koskevien työtyhmien selvitykset an-
26521: lon ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina        t~vat tarkempaa tietoa ongelmien ratkaisemisek-
26522: 1986-1990 todetaan mm., että vaikeavammais-            SI.
26523: 
26524: 
26525:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985
26526: 
26527:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
26528:                                      1985 vp. -- KJ( n:o 372                                           3
26529: 
26530: 
26531: 
26532: 
26533:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26534: 
26535:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        kappgrupper bör tilifredsstälias. Då service orga-
26536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       niseras fästs särskild uppmärksamhet vid patien-
26537: den 25 oktober 1985 tili vederbörande medlem         tens möjligheter att använda sitt modersmål. I
26538: av statsrådet översänt avskrift av följande av       regeringens hälsopolitiska redogörelse tili riks-
26539: riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. stälida spörsmål      dagen 26.3.1985 sägs bl.a., att då det gälier
26540: nr 372:                                              specialsjukvårdsinrättningar som betjänar den
26541:                                                      svenskspråkiga befolkningen vidtas erforderliga
26542:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      specialarrangemang vid planeringen av reformer-
26543:        i syfte att trygga de multihandikappade       na.
26544:        barnens rehabilitering, särskilt då det
26545:        gälier de enspråkigt svenska åländska bar-       Vid socialstyrelsen har för urvecklande av an-
26546:        nen?                                          passningsträningen tilisatts en arbetsgrupp vars
26547:                                                      arbete skali vara färdigt 28. 2. 1986. Ifrågavarande
26548:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      arbetsgrupp har tili uppgift bl.a. att utreda
26549: anföra följande:                                     bristerna i de multihandikappade barnens an-
26550:                                                      passningsträning. Vid medicinalstyrelsen för-
26551:    I samband med den reform som gälide plane-
26552:                                                      bereds som bäst tillsättandet av en arbetsgrupp
26553: ring av och statsandel för social- och hälsovården
26554:                                                      med uppgift att utreda innehåliet i rehabilite-
26555: (L om planering av och statsandel för hälsovår-
26556:                                                      ringsha·,'.dledningen.
26557: den) överfördes den medicinska rehabiliteringen
26558: i huvuddrag tili hälsovården. Enligt den ovan           M?.'1 har inom hälsovården fäst uppmärksam-
26559: nämnda lagen kan kommunerna och kommu-               het vid den försvårade situationen när det gäller
26560: nalförbunden anskaffa service från riksomfattan-     rehabiliteringen av multihandikappade barn ef-
26561: de och andra privata serviceproducenter tili den     ter social- och hälsovårdens planerings- och stats-
26562: del den offentliga hälsovården inte förmår pro-      andelsreform. De administrativa arrangemangen
26563: ducera dessa tjänster.                               är klara och tydliga och den medicinska rehabili-
26564:    I de riksomfattande planerna för anordnandet      teringens innehåli är definierat i förordning.
26565: av socialvården och hälsovården åren 1986--1990      Utredningarna av de ovan nämnda arbetsgrup-
26566: konstateras bl.a., att behovet av medicinsk reha-    perna för anpassningsträning och rehabiliterings-
26567: bilitering för svårt handikappade, multihandi-       handledning tilihandahålier närmare uppgifter
26568: kappade och personer som hör tili mindre handi-      för lösning av problemen.
26569: 
26570:     Helsingfors den 26 november 1985
26571: 
26572:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
26573:                                                1985 vp.
26574: 
26575: Kirjallinen kysymys n:o 373
26576: 
26577: 
26578: 
26579: 
26580:                                    Kalliomäki ym.: Paristojen ja akkujen keräämisen Ja käsittelyn
26581:                                      järjestämisestä
26582: 
26583: 
26584:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26585: 
26586:    Maassamme käytetään kasvavassa ja monipuo-         sia. Yleisesti tunnettuja ovat myös elohopean
26587: listuvassa mitassa paristoja, jotka sisältävät sekä   vaaratekijät ihmiselle. Aine rikastuu ravintoket-
26588: ihmiselle että ympäröivälle luonnolle vaarallisia     jussa samalla tavalla kuin kadmiumkin.
26589: raskasmetalleja. Tällä hetkellä luokitellaan vaa-        Edellä kuvattujen raskasmetallien muodostama
26590: rallisiksi ainakin alkali-, hopeaoksidi- ja eloho-    ja paristojen sekä akkujen kautta leviävä ympä-
26591: peaparistot sekä nikkeli-kadmiumakut.                 ristö- ja terveysriski on ratkaistavissa pysyvän
26592:    Kadmium on elimistöön kertyvä raskasmetalli,       tiedotus- ja keräystoiminnan kautta.
26593: joka rikastuu luonnossa. Paristojen lisäksi sitä         Tähän mennessä ovat sen suuntaiset toimet
26594: vapautuu luontoon teollisuuden, energiantuo-          olleet suhteellisen vajavaisia ja sattumanvaraisia.
26595: tannon ja lannoitteiden välityksellä. Paristojen      Käytännössä merkittävimmät suoritukset ovat il-
26596: osuus tässä ongelmassa on huomattava, sillä elo-      meisesti jääneet yksittäisten luonnonsuojelujär-
26597: hopean kokonaispäästöistä arvioidaan kolman-          jestöjen ja esimerkiksi valokuvausliikkeiden aloit-
26598: neksen olevan lähtöisin paristoista ja kadmium-       teellisuuden varaan. Kuitenkin kyseessä on on-
26599: päästöistä tiedetään noin puolet tulevat paristois-   gelma, jonka ratkaisemisen voidaan katsoa kuu-
26600: ta ja akuista. Kun muistaa paristojen pienen          luvan koko yhteiskunnalle ja tällöin ensi sijassa
26601: yksikkökoon, voi ymmärtää ongelman suuruu-            valtiovallalle.
26602: den, sillä jo vuonna 1982 maahamme tuodut                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26603: paristot ja akut sisälsivät elohopeaa noin 3, 5       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26604: tonnia ja kadmiumia 7-8 tonnia.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26605:    Tällä hetkellä päätyy valtaosa loppuun käyte-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26606: tyistä paristoista kaatopaikalle, jolloin niistä
26607: muodostuu jatkuva uhka ympäristölle. Merkittä-                   Onko Hallitus tietoinen vaarallisia ras-
26608: vän osan vaarallisista paristoista voidaan pelätä             kasmetalleja sisältävien paristojen ja ak-
26609: kulkeutuvan poisheittämisten seurauksena myös                 kujen muodostamasta uhasta ihmiselle ja
26610: suoraan ihmisten elinympäristöön.                             hänen elinympäristölleen, ja
26611:     Ihmisen elimistöön kulkeutunut kadmium                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26612: poistuu sieltä erittäin hitaasti muodostaen pitkä-            ryhtyä kyseisen uhan poistamiseksi ja eri-
26613: aikaisen vaaratekijän terveydelle, sillä hyvin pie-           tyisesti ongelmallisten pattereiden kerää-
26614: netkin määrät kadmiumia ovat ihmiselle vaaralli-              misen ja käsittelyn järjestämiseksi?
26615: 
26616:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985
26617: 
26618:          Antti Kalliomäki                Timo Roos                     Tuulikki Hämäläinen
26619:          Reijo Lindroos                  Kari Urpilainen               Risto Ahonen
26620:          Jouko Skinnari                  Anna-Liisa Piipari            Saara-Maria Paakkinen
26621:                     Jussi Ranta                                Jorma Rantanen
26622: 
26623: 
26624: 
26625: 
26626: 428501116M
26627: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 373
26628: 
26629: 
26630: 
26631: 
26632:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26633: 
26634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jen keräyksen järjestämiseen olleet yhdyskunta-
26635: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jätteen poltosta syntyvat raskasmetallipäästöt.
26636: olette 25 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-         Suomessa on vain yksi yhdyskuntajätettä suureh-
26637: jeenne n:o 1832 ohella lähettänyt valtioneuvos-        kossa määrin polttava laitos. Kehitys viittaa sii-
26638: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      hen, että nikkeli-kadmium-akkuja sisältävien
26639: jennöksen kansanedustaja Antti Kalliomäen ym.          laitteiden määrä lisääntyy vastaisuudessa huomat-
26640: kirjallisesta kysymyksestä n:o 373, jossa tiedustel-   tavasti. Tähän kehitykseen on tarpeen varautua,
26641: laan:                                                  jottei raskasmetallikuormitus vastedes kasvaisi.
26642:                                                           Raskasmetalliparistoja ovat Suomessa kerän-
26643:            Onko Hallitus tietoinen vaarallisia ras-
26644:                                                        neet vähäisessä määrin mm. eräät erityisliikkeet.
26645:         kasmetalleja sisältävien paristojen ja ak-     Muissa maissa saatujen kokemusten perusteella
26646:         kujen muodostamasta uhasta ihmiselle ja        riippuu keräämisen tehokkuus paljolti siitä, mi-
26647:         hänen elinympäristölleen, ja
26648:                                                        ten vaivattomasti kuluttaja voi toimittaa käytetyt
26649:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        paristot keräyspaikkaan. Jotta kuluttaja ja
26650:         ryhtyä kyseisen uhan poistamiseksi ja eri-     paristojen kerääjät tietäisivät, mitkä paristot on
26651:         tyisesti ongelmallisten pattereiden kerää-     tarpeen toimittaa erityiskäsittelyyn, olisi paristot
26652:         misen ja käsittelyn järjestämiseksi?           myös merkittävä.
26653:                                                           Voimassa olevan lain mukaan kuuluu raskas-
26654:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          metalleja sisältävien paristojätteen ja akkujätteen
26655: seuraavaa:                                             käsittelyn järjestäminen kunnalle, jos jätteet syn-
26656:    Raskasmetallien, erityisesti elohopean ja kad-      tyvät asuinkiinteistöllä. Muilla kiinteistöillä syn-
26657: miumin esiintymistä ympäristössä ja ravinnossa         tyvien käytettyjen paristojen käsittelyn järjestämi-
26658: on Suomessa, kuten muissakin maissa, tutkittu          nen kuuluu kiinteistönhaltijalle, ja toiminnan
26659: viime vuosina. Myrkkyasiain neuvottelukunta on         valvonta kunnalle. Kuluttaja voi nykyisin toimit-
26660: mietinnössään (Komiteanmietintö 1982:41) sel-          taa paristoosa jätehuoltolain edellyttämään vas-
26661: vittänyt erityisesti kadmiumkuormitusta. Kaato-        taanottopaikkaan, mutta näitä on toistaiseksi
26662: paikkojen raskasmetallikuormitusta selvitetään         riittämättömästi ja ne sijaitsevat usein kaatopai-
26663: parhaillaan kahdessa tutkimuksessa. Raskasmetal-       kan yhteydessä etäällä taajamista. Ympäristömi-
26664: liparistojen määrää, keräämistä ja käsittelyä on       nisteriö on keväällä 1985 antamissaan ongelma-
26665: tutkittu ympäristöministeriön rahoittamassa sel-       jätteiden keräilyä, kuljetusta ja käsittelyä koske-
26666: vityksessä (Raskasmetalliparistot; Ympäristön- ja      vissa ohjeissa kehottanut kuntia järjestämään
26667: luonnonsuojeluosaston julkaisu A: 9; Ympäristö-        muun muassa raskasmetalleja sisältävien paristo-
26668: ministeriö; Helsinki 1984).                            jen keräyksen sopimaila tästä asianomaisten liik-
26669:    Tehdyt selvitykset osoittavat, että käytetyt        keenharjoittajien kanssa. Mainituissa ohjeissa ke-
26670: paristot ja akut voivat aiheuttaa huomattavan          hotetaan kuntia yleisesti tehostamaan ongelma-
26671: lisän ympäristön raskasmetallikuormitukseen. Jos       jätteiden keräilyn ja käsittelyn valvontaa. Kerät-
26672: kaikki paristojen sisältämät raskasmetallit joutui-    tyjen paristojen asianmukainen käsittely on tullut
26673: sivat ympäristöön, esimerkiksi kaatopaikoille, se      mahdolliseksi Ekokem Oy Ab:n ongelmajätelai-
26674: merkitsisi, että kadmiumia tulisi ympäristöön          toksen aloitettua toimintansa vuonna 1984.
26675: vuosittain noin 7--8 tonnia ja elohopeaa noin             Eduskunnan kevätistuntokaudella on tarkoitus
26676: 3,8 tonnia. Missä määrin nämä aineet kulkeutu-         antaa hallituksen esitys jätehuoltolain muuttami-
26677: vat kaatopaikalta ympäristöön ja ihmiseen, on          sesta. Lain muutoksella parannettaisiin mahdolli-
26678: epäselvää. Aineiden haitallisuuden takia pyritään      suuksia järjestää käytettyjen paristojen ja akkujen
26679: raskasmetallia sisältävät paristot ja muut esineet     kerääminen. Tämä toteutettaisiin säätämällä val-
26680: kuitenkin mahdollisimman suuressa määrin otta-         tioneuvostolle oikeus antaa tällaisen ongelmajät-
26681: maan talteen ennen niiden joutumista muun              teen merkitsemistä koskevia määräyksiä sekä
26682: jätteen joukkoon. Keski-Euroopan maissa ja             määrätä tuotteen palautusmaksusta ja tuotteen
26683: muun muassa Ruotsissa ovat tärkein syy paristo-        käytön rajoittamisesta tai kieltämisestä.
26684:                                      1985 vp. -     KK n:o 373                                       3
26685: 
26686:    Raskasmetalliparistojen ja akkujen kerääminen    vista paristoista vastaa kiinteistönhaltija. Edellä
26687: pyritään hoitamaan osana yleistä ongelmajäte-       mainitulla lainmuutoksella pyritään lisäksi sii-
26688: huoltoa, jonka järjestäminen on kiireellinen teh-   hen, että myös paristojen ja akkujen maahantuo-
26689: tävä ja johon ympäristöhallinnon voimavaroja on     jat, valmistajat ja kauppa omalta osaltaan vastai-
26690: suunnattava. Pääasiallinen vastuu kotitalouksista   sivat toiminnassaan syntyvien ongelmajätteiden
26691: peräisin olevien käytettyjen paristojen keräämi-    asianmukaisen keräilyn ja käsittelyn järjestämises-
26692: sessä on kunnilla, ja muualla käytöstä poistetta-   tä.
26693: 
26694:     Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1985
26695: 
26696:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
26697: 4                                    1985 vp. -- KJC n:o 373
26698: 
26699: 
26700: 
26701: 
26702:                                Till Riksdagens Herr Talman
26703: 
26704:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avfall. 1 de centraleuropeiska länderna och bl.a. i
26705: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       Sverige har den främsta orsaken till att man
26706: 1832 av den 25 oktober 1985 till vederbörande        organiserat insamlingen av batterier varit att
26707: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   tungmetaller frigörs vid förbränning av kommu-
26708: av riksdagsman Antti Kalliomäki m.fl. under-         nalt avfall. 1 Finland finns det endast en anlägg-
26709: tecknade spörsmål nr 373:                            ning där kommunalt avfall förbränns i större
26710:                                                      utsträckning. Utvecklingen tyder på att mängden
26711:           Är Regeringen medveten om den risk         av anordningar med nickel-kadmium-ackumula-
26712:        batterier och ackumulatorer som innehål-      torer framdeles kommer att öka avsevärt. Det är
26713:        ler farliga tungmetaller utgör för män-       mycket viktigt att man är beredd på denna
26714:        niskan och hennes omgivning, och              utvekling, så att inte tungmetallbelastningen
26715:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ökar i framtiden.
26716:        för att avlägsna denna risk och speciellt
26717:        för att organisera insamlingen och be-           1 Finland har bl.a. några specialaffärer samlat
26718:        handlingen av tungmetallbatterier?            in tungmetallbatterier i mindre utsträckning.
26719:                                                      Erfarenheterna från andra länder visar, att insam-
26720:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lingsresultatet i hög grad beror på hur mycket
26721: anföra följande:                                     besvär konsumenten har av att föra de begagnade
26722:                                                      batterierna till insamlingsplatsen. För att konsu-
26723:    Förekomsten av tungmetaller, speciellt kvick-     menten och batteriinsamlarna skall veta vilka
26724: silver och kadmium, i omgivningen och födan          batterier som kräver speciell behandling, borde
26725: har under de senaste åren undersökts i Finland       batterierna också förses med beteckning.
26726: liksom också i andra länder. Rådgivande delega-
26727: tionen för giftärenden har i sitt Kadmiumbetän-          Om kasserade batterier och ackumulatorer,
26728: kande (Kommittebetänkande 1952:41) utrett            som innehåller tungmetaller, utgör avfall från
26729: speciellt kadmiumbelastningen. I två undersök-       bostadsfastighet skall enligt gällande lag kommu-
26730: ningar utreds som bäst tungmetallbelastningen        nen anordna behandlingen av dem. Om de
26731: från avstjälpningsplatserna. 1 en utredning, som     begagnade harterieroa utgör avfall från annan
26732: miljöministeriet har finansierat, har man under-     fastighet skall fastighetsinnehavaren anordna be-
26733: sökt hur mycket tungmetallbatterier det finns        handlingen av dem och kommunen handha
26734: samt insamlingen och behandlingen av dem             övervakningen. 1 dag kan konsumenten föra
26735: (Raskasmetalliparistot; Miljö- och naturskyddsav-    batterierna till en sådan mottagningsplats, som
26736: delningens publikation A:9; Miljöministeriet;        avses i lagen om avfallshantering, men det finns
26737: Helsingfors 1984).                                   tillsvidare inte tillräckligt många sådana. De
26738:    Utredningarna visar att begagnade batterier       ligger dessutom ofta långt borta från tätorterna i
26739: och ackumulatorer kan förorsaka en betydlig          samband med avstjälpningsplatserna. 1 de direk-
26740: ökning av omgivningens tungmetallbelastning.         tiv, som miljöministeriet utfärdade våren 1985
26741: Om alla de tungmetaller, som batterierna inne-       och som gäller insamling, transport och behand-
26742: håller, hamnade t.ex. på avstjälpningsplatserna      ling av problemavfall, uppmanas kommunerna
26743: skulle det betyda att ca 7--8 ton kadmium och        att avtala med vederbörande affärsidkare om
26744: ca 3,8 ton kvicksilver årligen spreds ut i omgiv-    bl.a. insamlingen av batterier, som innehåller
26745: ningen. I vilken utsträckning dessa ämnen spri-      tungmetaller. 1 direktiven uppmanas kommuner-
26746: der sig från en avstjälpningsplats till omgiv-       na allmänt att skärpa övervakningen av problem-
26747: ningen och människan är oklart. På grund av den      avfallsinsamlingen och problemavfallsbehand-
26748: risk dessa ämnen utgör, försöker man emellertid i    lingen. Det har blivit möjligt att behandla in-
26749: så stor utsträckning som möjligt ta till vara        samlade batterier på lämpligt sätt efter det att
26750: batterier och andra föremål, som innehåller          Ekokem Oy Ab:s problemavfallsanläggning in-
26751: tungmetaller, innan de hamnar bland annat            ledde sin verksamhet år 1984.
26752:                                        1985 vp. -- RJC n:o 373                                        5
26753: 
26754:    Avsikten är att en regeringsproposition med         metaller som en del av den allmänna problemav-
26755: förslag till lag om ändring av lagen om avfalls-       fallshanteringen. Organiserandet av den sist-
26756: hantering skall avlåtas till riksdagen under vårses-   nämnda är en brådskande uppgift som miljöför-
26757: sionen. Lagändringen skulle förbättra möjlighe-        valtningens resurser bör inriktas på. Det huvud-
26758: terna att anordna insamlingen av begagnade             sakliga ansvaret för insamlingen av begagnade
26759: batterier och ackumulatorer. Detta skulle              batterier från hushåll ankommer på kommuner-
26760: förverkligas genom att ge statsrådet lagstadgad        na. 1 övrigt svarar fastighetsinnehavaren för in-
26761: rätt att utfärda föreskrifter om nödvändiga be-        samlingen. Med lagändringen eftersträvas dess-
26762: teckningar på sådant problemavfall samt att            utom att också de som importerar, tillverkar och
26763: fastställa återlämningsavgift för produkt och be-      säljer batterier och ackumulatorer för sin del
26764: gränsningar eller förbud för användningen av           skulle ansvara för organiserandet av insamlingen
26765: produkten.                                             och behandlingen av det problemavfall som
26766:    Avsikten är att sköta insamlingen av sådana         uppkommit till följd av deras verksamhet.
26767: batterier och ackumulatorer som innehåller tung-
26768: 
26769:      Helsingfors den 28 november 1985
26770: 
26771:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
26772:                                                    1985 vp.
26773: 
26774: Kirjallinen kysymys n:o 374
26775: 
26776: 
26777: 
26778: 
26779:                                      Paasilinna ym.: Edellytysten luomisesta tietoliikenteen tasapuoli-
26780:                                         suuden turvaamiseksi
26781: 
26782: 
26783:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26784: 
26785:    Suomessa toimii 58 yksityistä puhelinlaitosta,         toksen tulojen ja samaten valtion tulojen voima-
26786: joilla on alueillaan puhelinliikenteen hoidon mo-         kas väheneminen. Siten joudutaan joko nosta-
26787: nopoli, ja posti- ja telelaitos, jolla on monopoli        maan syrjäseutujen puhelinmaksuja tai korotta-
26788: kaukopuhelinliikenteessä, omalla alueellaan pai-          maan veroja. Pitkällä tähtäyksellä kyse on telelii-
26789: kallispuhelinliikenteessä ja lennätinliikenteessä         kenteen hoitamisesta siten, että se johtaa toimin-
26790: (Laki lennätinlaitteista 150/1919, Keisarillinen          nan keskittymiseen Etelä-Suomen asutuskeskuk-
26791: julistus telefonijohdoista 23.12.1886).                   siin erityisesti niillä aloilla, joissa tietoliikenteen
26792:    Nyt ovat suurimmat puhelinlaitokset, liike-            osuus on suuri. Aluepoliittisesti on kyse periaat-
26793: pankit, vakuutuslaitokset ja sanomalehdet lähte-          teellisesti erittäin merkittävästä asiasta. Lisäksi
26794: neet lohkomaan kansallisen posti- ja telelaitoksen        yleisen avoimen verkon tasapuolisen kehittämi-
26795: yhtäläistä palveluasemaa perustamalla Oy Datatie          sen jatkuvuus vaarantuu.
26796: Ab:n, jonka tarkoitus on "kuoria kerma" eli                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26797: hoitaa suurten kaupunkien välinen dataliikenne.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26798: Tämä liikenne on järjestetty tähän saakka joko            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26799: erillisen valtakunnallisen dataverkon tai puhelin-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26800: verkon välityksellä. Nämä eri verkot käyttävät
26801: samaa perusverkkoa.                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26802:    Datatien ansiosta muuttuu perinteinen telelii-                 ryhtyä tietoliikenteen hoidon tasapuoli-
26803: kenteen hoitojärjestelmä. Mainitun yrityksen toi-                 seksi turvaamiseksi huomioon ottaen
26804: minta perustuu kyseenalaiseen tulkintaan puhe-                    mm. alue- ja tariffipoliittiset näkökoh-
26805: lin- ja lennätinlaista. Siitä seuraa posti- ja telelai-           dat?
26806: 
26807:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985
26808: 
26809:           Reino Paasilinna                  Jussi Ranta                       Marja-Liisa Tykkyläinen
26810:           Esko Aho                          Heikki Riihijärvi                 Pekka Leppänen
26811: 
26812: 
26813: 
26814: 
26815: 4285010107
26816: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 374
26817: 
26818: 
26819: 
26820: 
26821:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26822: 
26823:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 .§: n 1 momentissa       heiteltävänä, vaan sitä on kehitettävä lähtien
26824: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      yhteiskunnallisista tarpeista.
26825: mies, lähettänyt 25 päivänä lokakuuta 1985 päi-          Liikenneministeriö on pyrkinyt johdonmukai-
26826: vätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-         sesti siihen, että teletariffit asetettaisiin mahdolli-
26827: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       simman yhdenmukaisiksi koko maassa. Tavoit-
26828: Reino Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kirjallises-    teena on ollut alueellinen yhdenvertaisuus samal-
26829: ta kysymyksestä n:o 374:                              la kun käyttäjät on pyritty asettamaan tasa-arvoi-
26830:                                                       seen asemaan paikallisista teknisistä eroista huoli-
26831:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        matta. Televerkkohan ei ole yksi yhtenäinen
26832:        ryhtyä tietoliikenteen hoidon tasapuoli-       kokonaisuus, vaan se on toteutettu eri paikoissa
26833:        seksi turvaamiseksi huomioon ottaen            eri aikoina, mistä syystä käytetty tekniikka ja sen
26834:        mm. alue- ja tariffipoliittiset näkökoh-       taloudellisuus vaihtelevat huomattavasti paikasta
26835:        dat?                                           riippuen.
26836:                                                          Nyt syntyneen kilpailun seurausta on, että
26837:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      posti- ja telelaitoksella ei ole kaikilta osin mah-
26838: ti seuraavaa:                                         dollisuutta pitää yllä käyttäjien yhdenvertaisuut-
26839:    Liikenneministeriö on seurannut t:).rkoin Oy       ta. Mikäli kilpailu leviää hyvin laajalle, se vaikut-
26840: Datatie Ab:n toimintaa ja saanut selvityksiä kil-     taa myös posti- ja telelaitoksen toiminnan tulok-
26841: pailevan teletoiminnan mahdollisista vaikutuksis-     seen ja sen seurauksena nykyinen tariffitulojen
26842: ta.                                                   tasausajattelu tulee mahdottomaksi. Tämä saat-
26843:    Liikenneministeriö pyrkii uudistamaan pahoin       taisi merkitä maan harvaan asuttujen alueiden
26844: vanhentunutta telelainsäädäntöä ja saamaan uu-        tariffitason nousua moninkertaiseksi. Ainoa tapa,
26845: det lait eduskunnan käsiteltäviksi mahdollisim-       jolla posti- ja telelaitos voi pyrkiä turvaamaan
26846: man pian. Valmisteilla olevien lakien myötä           valtakunnallisen koordinaation ja tasapainoisen
26847: mahdollisuudet kehittää telepalvelujen kokonais-      kehityksen, on pyrkiä pysyttelemään mukana
26848: tarjontaa, lisätä eri osapuolten yhteistyötä ja       palvelujen tarjonnassa. Tämä taas edellyttää kil-
26849: hallita teletoiminnassa harjoitettavan kilpailun      pailuun osallistumista.
26850: muotoja ja laajuutta lisääntyvät ja paranevat.           Posti- ja telelaitoksen aikomuksena on kilpailla
26851: Uuden telelainsäädännön pikainen käsittely edel-      palvelutarjonnasta alentamalla kilpailun alaisia
26852: lyttää kuitenkin poliittista yksimielisyyttä ja sy-   tariffeja niillä alueilla, missä on ehditty rakentaa
26853: välle käyvää ymmärtämystä siitä, että teleliikenne    verkkoa uudella ja halvemmalla tekniikalla. Tä-
26854: on eräs nykyaikaisen yhteiskunnan ehdottoman          mä merkitsee alueellisen eriarvoisuuden lisäänty-
26855: välttämättömistä perusrakenteista aivan samoin        mistä. Tarkoituksena on soveltaa tariffialennuksia
26856: kuin tieverkkokin. Tällainen yhteiskunnan perus-      yhä laajenevalla alueella sitä mukaa, kuin uusi
26857: rakenne ei voi olla pelkästään markkinavoimien        tekniikka tulee käyttöön.
26858: 
26859:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985
26860: 
26861:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
26862:                                        1985 vp. -      KK n:o 374                                          3
26863: 
26864: 
26865: 
26866: 
26867:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26868: 
26869:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           la marknadskrafter, utan måste utvecklas utgåen-
26870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         de från samhällets behov.
26871: den 25 oktober 1985 tili vederbörande medlem               Trafikministeriet har konsekvent gått in för att
26872: av statsrådet översänt avskrift av följande av         teletarifferna skall vara så enhetliga som möjligt i
26873: riksdagsman Reino Paasilinna m.fl. underteckna-        hela landet. Målet har varit regional jämlikhet
26874: de spörsmål nr 374:                                    samtidigt som man strävat tili jämbördighet
26875:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        konsumenterna emellan trots lokalt före-
26876:        för att på ett objektivt sätt trygga skötseln   kommande tekniska differenser. Telenätet är ju
26877:        av telekommunikationen med beaktande            inte en enda enhetlig helhet, utan har på olika
26878:        bl.a. av regional- och tariffpolitiska          orter förverkligats under skilda tider, varför den
26879:        aspekter?                                       teknik som använts och dess lönsamhet varierar
26880:                                                        betydligt beroende på plats.
26881:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Följden av den konkurrens som nu har upp-
26882: anföra följande:                                       stått är att post- och televerket inte tili alla delar
26883:    Trafikministeriet har noga följt med Oy Data-       har möjlighet att upprätthålla jämlikhet melian
26884: tie Ab:s verksamhet och fått utredningar om den        konsumenterna. Skulie konkurrensen få en
26885: konkurrerande telefunktionens eventuelia verk-         mycket stor spridning, kommer den att inverka
26886: ningar.                                                även på resultatet av post- och televerkets verk-
26887:    Trafikministeriet försöker förnya den starkt        samhet, vilket i sin tur innebär att det inte är
26888: föråldrade telelagstiftningen och så fort som          möjligt att hålia fast vid utjämningstanken då
26889: möjligt bringa nya lagar tili behandling i riks-       det gälier tariffinkomsterna. Detta kunde leda
26890: dagen. Genom de lagar som för närvarande               tili en mångfaldig höjning av tariffnivån i gles-
26891: bereds kommer det att finnas ökade och bättre          bygderna. Det enda sättet för post- och tele-
26892: möjligheter att utveckla det totala utbudet av         verket att kunna trygga en riksomfattande koor-
26893: teletjänster, att öka samarbetet mellan olika          dinering och en jämn utveckling är att vara med i
26894: intressenter och att övervaka formen och omfatt-       serviceutbudet. Detta innebär i sin tur att vara
26895: ningen av konkurrensen inom telefunktionen. En         med i konkurrensen.
26896: förutsättning för en snabb behandling av den               Post- och televerket har för avsikt att delta i
26897: nya telelagstiftningen är dock att det råder poli-     serviceutbudskonkurrensen genom att sänka de
26898: tisk enighet om och djupgående förståelse för att      berörda tarifferna inom sådana områden där
26899: telekommunikationen är en av de absolut nöd-           nätet har hunnit byggas ut med hjälp av en ny
26900: vändigaste komponenterna i det moderna sam-            och biliigare teknik. Detta innebär ökad regional
26901: hällets grundstruktur, på samma sätt som vägnä-        olikvärdighet. Avsikten är att tiliämpa sänkta
26902: tet. En sådan komponent i samhäliets grund-            tar{ffer inom ett alit större område i takt med
26903: struktur får inte vara beroende enbart av nyckful-     den nya teknikens införande.
26904: 
26905:      Helsingfors den 12 november 1985
26906: 
26907:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
26908:                                               1985 vp.
26909: 
26910: Kirjallinen kysymys n:o 375
26911: 
26912: 
26913: 
26914: 
26915:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Lomarahan maksamatta jättämisestä lakossa
26916:                                      olon takia
26917: 
26918: 
26919:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26920: 
26921:   Kun lomaltapaluuraha aikoinaan saatiin työeh-      tunut välittömästi lakon yhteyteen. Suojelutyötä
26922: tosopimuksiin, asetettiin sen ehdoksi paluu sa-      tehneiden osalta asia viedään uuteen työtuomio-
26923: man työnantajan palvelukseen loman jälkeen.          istuinkäsittelyyn. Tässä yhteydessä yritetään saada
26924: Myöhemmin lomaltapaluuraha on muutettu lo-           korjausta myös niiden kohdalla, jotka joutuivat
26925: marahaksi eikä sen saamisella ole enää edellä        jäämään lakosta suoraan lomalle työnantajan
26926: mainittua ehtoa. 1VK-V:n työehtosopimukseen          määräyksestä.
26927: on kuitenkin jäänyt maininta: '' Lomarahaa ei           Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa keskus-
26928: suoriteta viranhaltijalle, joka välittömästi ennen   sairaalassa työtuomioistuimen päätös on johtanut
26929: loman alkamista tai välittömästi sen päätyttyä on    takaisinperimään tämän vuoden lomarahojen
26930: ollut virantoimituksesta poissa luvattomasti tai     maksun yhteydessä. Kysymys on tuhansista mar-
26931: ilman pätevää syytä tai jättää irtisanomisajan       koista. Työnantajan joustamattoman menettelyn
26932: noudattamatta."                                      vuoksi jokainen takaisinperinnän kohteeksi jou-
26933:    Kunnallinen sopimusvaltuuskunta tulkitsi so-      tunut joutuu vielä erikseen hakemaan oikaisua
26934: pimusta terveydenhuoltoalan lakon johdosta en-       vuoden 1983 verotukseen saadakseen takaisin
26935: simmäistä kertaa siten, että lakko on sopimuksen     silloin maksetusta lomarahasta perityn veron.
26936: tarkoittama luvaton poissaolo virantoimituksesta        Ammattiliiton jäsenet ovat tehneet myös kan-
26937: ja kehotti työnantajia jättämään maksamatta lo-      teluja oikeuskanslerille.
26938: marahat vuodelta 1983.                                  Työnantajapuoli on käyttänyt hyväkseen myös
26939:    Osa työnantajista noudatti KSV:n vaatimusta.      työehtosopimusten tulkintaetuoikeutta ja perinyt
26940: Osa taas maksoi lomarahat, koska oli vakuuttu-       lomarahat takaisin niiltäkin, joiden osalta asian
26941: nut, että työtuomioistuin antaa sitä edellyttävän    käsittely on vielä kesken.
26942: päätöksen. Asian käsittely kesti työtuomioistui-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26943: messa yli vuoden. Päätös oli työntekijäpuolelle      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26944: tyrmistyttävä. Työtuomioistuin tulkitsi laillisen,   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26945: kaikkien pelisääntöjen mukaan järjestetyn lakon      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26946: luvattomaksi poissaoloksi virantoimituksesta,
26947: minkä vuoksi työnantajan ei tarvitse maksaa                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26948: lomarahaa.                                                  ryhtyä, että työehtosopimusten tulkinnal-
26949:    KSV tulkitsee annettua päätöstä vielä siten,             la ei voida kaikkien säännösten mukaan
26950: että lakonalaisissa työpisteissä suojelutyötä teh-          toteutetun lakon johdosta evätä lomara-
26951: neiltäkin pidätetään lomaraha, jos loma on sijoit-          hoja?
26952: 
26953:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985
26954: 
26955:          Marjatta Stenius-Kaukonen      Sten Söderström                 Pirkko Turpeinen-Kajanoja
26956:          Mikko Kuoppa                   Ulla-Leena Alppi                Vappu Säilynoja
26957:          Marja-Liisa Salminen           Riitta Uosukainen               Anna-Kaarina Louvo
26958:          Ulla Lehtinen                  Kalle Könkkölä                  Impi Muroma
26959:          Anna-Liisa Piipari             Reijo Lindroos                  Arja Alho
26960:          Liisa Kulhia                   Pentti Skön                     Paula Eenilä
26961:          Lauha Männistö                 Lea Sutinen                     Liisa Hilpelä
26962: 
26963: 42850108IH
26964: 2                                    1985 vp. -- EJC n:o 375
26965: 
26966: 
26967: 
26968: 
26969:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26970: 
26971:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ri 1 momentissa      ole mahdollisuutta puuttua tuomioistuinten pää-
26972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       töksiin.
26973: olette 25 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-          Toisaalta lomarahasta on määrätty työ- ja vir-
26974: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kaehtosopimuksilla ja näiden muuttaminen ja
26975: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     täsmentäminen taas kuuluu työmarkkinaosapuo-
26976: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kirjallises-   lille.
26977: ta kysymyksestä n:o 375:                                Mitä sen sijaan tulee mahdolliseen työehtoso-
26978:                                                     pimuslain muuttamiseen, niin valtioneuvosto oli
26979:           Mihin toimenpiteisiin .Halli.tus. aikoo   vuoden 1984 tulopoliittiseen· kokonaisratkaisuun
26980:        ryhtyä, että työehtosopimusten tulkinnal-    liittyen 29.03.1984 asettanut komitean, jonka
26981:        la ei voida kaikkien säännösten mukaan       tehtävänä oli selvittää työehtOsopimuslain (436/
26982:        toteutetun lakon johdosta evätä lomara-      46) ja työriitojen sovittelusta annetun lain {4201
26983:        hoja?                                        62) sekä periaatteelliset ettii. tekniset muutostar-
26984:                                                     peet. Tämä nk. työriitakomitea luovutti mietin-
26985:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    tönsä 30.09.1985 (komiteanmietintö 1985:40).
26986: ti seuraavaa:                             ·         Mietinnöstä on hankittu julkisen sektorin työn-
26987:    Kysymyksessä tarkoitettu työehtosopimuksen       antajien ja oikeusministeriön sekä valtiovarainmi-
26988: tulkintakysymys on ollut työtuomioistuimen toi-·    nisteriön lausunnot.
26989: mivaltaan kuuluvana sen tutkittavana ja ratkais-        Komitean työn yhteydessä esillä olleet ns.
26990: tavana. Tuomioistuinten valtiosääntöön perustu-     työmarkkinain pelisääntökysymykset ovat tällä
26991: van riippumattomuuden vuoksi hallituksella ei       hetkellä erityisen selvitysmiehen tutkittavina.
26992: 
26993:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
26994: 
26995:                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
26996:                                      1985 vp. -     KK n:o 375                                        3
26997: 
26998: 
26999: 
27000: 
27001:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27002: 
27003:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Å andra sidan ingår bestämmelser om semes-
27004: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      terpenning i arbets- och tjänstekollektivavtal, och
27005: den 25 oktober 1985 tili vederbörande medlem        ändringar eller preciseringar av dessa avtal hör å
27006: av statsrådet översänt avskrift av följande av      sin sida tili arbetsmarknadsparternas kompetens.
27007: riksdagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. under-
27008: tecknade spörsmål nr 375:                              Beträffande en eventuell ändring av lagen om
27009:                                                     kollektivavtal kan konstateras att statsrådet i
27010:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     samband med den inkomstpolitiska helhetslös-
27011:        för att semesterpenning inte genom tolk-     ningen år 1984 tillsatte en kommitte 29.03.1984,
27012:        ning av kollektivavtal skall kunna förväg-   vars uppgift var att utreda behovet av både
27013:        ras på grund av strejk som genomförts i      principiella och tekniska ändringar i lagen om
27014:        enlighet med alla stadganden och be-         kollektivavtal (436/46) samt i lagen om medling
27015:        stämmelser?                                  i arbetstvister (420/62). Denna s.k. arbetstvist-
27016:                                                     kommitte gav sitt betänkande 30.09.1985 (kom-
27017:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     mittebetänkande 1984:40). Man har införskaffat
27018: anföra följande:                                    utlåtanden om betänkandet av arbetsgivarna
27019:                                                     inom den offentliga sektorn samt av justitiemi-
27020:    Arbetsdomstolen har i egenskap av behörig        nisteriet och finansministeriet.
27021: myndighet prövat och avgjort den i spörsmålet
27022: avsedda frågan angående tolkningen av kollektiv-      Frågan om arbetsmarknadens s.k. spelregler,
27023: avtal. På grund av domstolarnas författningsenli-   som varit aktuella i samband med kommittens
27024: ga oavhängighet har regeringen ingen möjlighet      arbete, utreds för närvarande av en särskild
27025: att ta ställning tili domstolarnas beslut.          utredningsman.
27026: 
27027:     Helsingfors den 22 november 1985
27028: 
27029:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
27030:                                                  1985 vp.
27031: 
27032: Kirjallinen kysymys n:o 376
27033: 
27034: 
27035: 
27036: 
27037:                                     Kärhä ym.: Alkoholin aiheuttamien haittojen rajoittamisesta
27038: 
27039: 
27040:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27041: 
27042:     Alkoholilain ja keskioluesta annetun lain           nilleen ennallaan ja alkoholin suurkuluttajien
27043: (4621 68) mukaan alkoholiasioita hoidettaessa ja        ryhmä on noin 300 000.
27044: järjestettäessä on pyrittävä siihen, että alkoholista
27045: aiheutuvat haitat ja vauriot muodostuvat mah-              Alkoholipoliittisten viisivuotissuunnitelmien
27046: dollisimman vähäisiksi. Alkoholipolitiikan kei-         puuttuessa Oy Alko Ab on julkistanut suunnitel-
27047: noina lain määräämiin tavoitteisiin pyrittäessä         man noin tuhannen uuden ravintolan avaamisek-
27048: mainitaan tavallisesti hintapolitiikka, jakelujär-      si vuoteen 2000 mennessä. Alkon suunnitelmien
27049: jestelmän rajoitukset, valvonta ja valistus. Hinta-     mukaan yrittäjille tarjotaan seuraavan kymmenen
27050: politiikka on todettu varsin nopeavaikutteiseksi        vuoden aikana mahdollisuus 500 uuden ravinto-
27051: ja tehokkaaksi keinoksi rajoittaa alkoholin kulu-       lan perustamiseen. Tämä vaihtoehto mahdollis-
27052: tusta. Oy Alko Ab:n luvalla on korotettu annis-         taisi ravintolan perustamisen vuoteen 2000 men-
27053: kelun reaalihintoja vuodesta 1969 alkaen 29             nessä tällä haavaa ravintolattorniin kuntiin. Näitä
27054: prosenttia, mutta vähittäismyynnin reaalihinnat         on noin 100. Väestöpohjaltaan edellistä suurem-
27055: ovat samana aikana alentuneet 3 prosenttia.             piin kuntiin anniskeluoikeuksia annettaisiin vuo-
27056: Anniskelun osuus ravintoloiden kokonaismyyn-            situhannen loppuun mennessä 350 uudelle yrit-
27057: nistä on viime vuosina ollut keskimäärin 56             täjälle ja kaupunkeihin uusia oikeuksia myönnet-
27058: prosenttia.                                             täisiin reilut 200. Näiden lisäksi Helsinki, Tam-
27059:                                                         pere ja Turku saisivat kukin vuosittain viisi uutta
27060:     Viime vuoden päättyessä oli voimassa yhteensä       ravintolaa. Matkailupaikkoihin uusia anniske-
27061: 1 587 anniskeluoikeutta. Anniskeluravintoloissa         luoikeuksia jäisi vajaat sata.
27062:  )Ii vuoden 1984 aikana keskimäärin 331 600
27063:  :tSiakaspaikkaa. Alkoholimyymälöitä oli viime              Koska alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot
27064:  moden lopussa 211. Uusia anniskeluoikeuksia            ovat suorassa suhteessa kulutettuun alkoholimää-
27065:  myönnettiin viime vuonna 55 ja ennakkopäätök-          rään, tulee kaikkia alkoholipoliittisia keinoja
27066:  ;iä anniskeluoikeuksien antamisesta hankkeen           edelleen tiukasti käyttää haittojen ja vaurioiden
27067:  ralmistuttua Oy Alko Ab antoi 16. Oy Alko Ab           minimoimiseksi. Siksi uusien ravintoloiden esite-
27068:  lmoittaa myöntäneensä anniskeluoikeuksia hyvin         tyn laajuinen lisäys toimii rajoittavaa alkoholipo-
27069:  ·ajoitetusti viime vuosina.                            litiikkaa vastaan. Samalla se kertoo Oy Alko
27070:     Anniskelurikkomusten aiheuttamien toimen-           Ab:n halusta laajentaa anniskelumahdollisuuksia
27071:  )iteiden määrä oli viime vuonna 139. Vähittäis-        kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta vuoteen 2000
27072:  nyynnin valvontaa on suoritettu Alkon henkilö-         mennessä. Esitetyn suunnitelman mukaan oi-
27073:  mnnan toimesta annettujen ohjeiden puitteissa.         keuksia myönnettäisiin pääasiassa pienille ravin-
27074:                                                         toloille, jotka sitten vähitellen voisivat luvan
27075:     Oy Alko Ab:n toimesta on harjoitettu viime          saatuaan lisätä asiakaspaikkoja sen hetkisestä.
27076:  ruosina suoraa Alkon asiakkaisiin liittyvää valis-     Esityksessä kiinnitetään huomiota nykyisen annis-
27077:  :ustoimintaa ja yhteistyössä eri kansalaisjärjestö-    keluverkoston toimintaedellytysten turvaamispyr-
27078:   en ja viranomaisten kanssa valistus on ulotettu       kimykseen ja viitataan vallitsevaan alkoholipoliit-
27079:   wskemaan miltei kaikkia kansalaisia. Hintapoli-
27080:                                                         tiseen ilmastoon, joka tullee rajoittamaan ehdo-
27081:  :iikka, jakelujärjestelmän rajoitukset, valvonta ja
27082:                                                         tuksen toteuttamista.
27083:   ralistus ovat yhdessä yleisen asennemuutoksen
27084:   canssa vaikuttaneet siihen, että raittiiden osuus        Esitetty suunnitelma osoittaa entistä tärkeäm-
27085:   uomatapatutkimusten mukaan on erityisesti             mäksi alkoholipoliittisten viisivuotissuunnitel-
27086:   morten ja vanhemman ikäluokan parissa lisään-         mien laatimisen ja hyväksymisen kansanvaltaisten
27087:   ynyt. Naisten alkoholinkäyttö on pysynyt suun-        elinten toimesta.
27088: 
27089: 428501106A
27090: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 376
27091: 
27092:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoö
27093: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              ryhtyä, ettei suunnitelmaa esitetyssä laa-
27094: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          juudessa toteuteta sekä että alkoholipo-
27095: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 liittiset viisivuotissuunnitelmat saadaan
27096:                                                           Oy Alko Ab:n toimintaa ohjaavaksi asia-
27097:                                                           kiri aksi , ja
27098:          Onko Hallitus tietoinen Oy Alko Ab:n                 miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
27099:        suunnitelmista laajentaa anniskeluoi-              että alkoholin käyttö ja siitä aiheutuvat
27100:        keuksia vuoteen 2000 mennessä n. 1 000             haitat ja vauriot muodostuvat nykyistä
27101:        uudella anniskelupaikalla, ja jos on,              vähäisemmiksi?
27102: 
27103:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1985
27104:                      Lea Kärhä                             Juhani Alaranta
27105:                      Sakari Knuuttila                      Ensio Laine
27106:                      Paula Eenilä                          Hannele Pokka
27107:                      Heikki Kokko                          Impi Muroma
27108:                                         1985 vp. -- RJ( n:o 376                                         3
27109: 
27110: 
27111: 
27112: 
27113:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27114: 
27115:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vuonna alkoholiyhtiön hallintoneuvoston hyväk-
27116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           symät anniskeluoikeuksien myöntämisperiaat-
27117: olette 25 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-          teet.
27118: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Oy Alko Ab:n lausunnon mukaan kumman-
27119: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kaan vaihtoehdon valintaan ei ole otettu kantaa
27120: Lea Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            yhtiön päättävissä elimissä eikä Oy Alko Ab näin
27121: kysymyksestä n:o 376:                                   ollen ole vahvistanut suunnitelmaa laajentaa an-
27122:                                                         niskeluoikeuksia vuoteen 2000 mennessä noin
27123:            Onko Hallitus tietoinen Oy Alko Ab:n
27124:                                                         1 000 uudella anniskelupaikalla. Saadussa lau-
27125:         suunnitelmista laajentaa anniskeluoi-
27126:                                                         sunnossa todetaan, että edellä mainitut hahmo-
27127:         keuksia vuoteen 2000 mennessä n. 1 000
27128:                                                         telmat ovat arvioita, jotka perustuvat olettamuk-
27129:         uudella anniskelupaikalla, ja jos on,           seen, että alkoholiyhtiön hallintoneuvosto jatkai-
27130:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         si anniskeluoikeuksien myöntämispolitiikassa vii-
27131:         ryhtyä, ettei suunnitelmaa esitetyssä laa-      me vuosina noudatettua linjaa.
27132:         juudessa toteuteta sekä että alkoholipo-
27133:         liittiset viisivuotissuunnitelmat saadaan          Parlamentaarinen alkoholikomitea ehdotti
27134:                                                         mietinnössään (1978:33) alkoholipoliittisen viisi-
27135:         Oy Alko Ab:n toimintaa ohjaavaksi asia-
27136:         kirjaksi, ja                                    vuotissuunnitelman käyttöönottoa. Ehdotetussa
27137:                                                         suunnitelmassa olisi vahvistettu Oy Alko Ab:n
27138:            miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,        toiminnan puitteet. Mietinnöstä antamassaan
27139:         että alkoholin käyttö ja siitä aiheutuvat       lausunnossa alkoholiyhtiön hallintoneuvosto kat-
27140:         haitat ja vauriot muodostuvat nykyistä          soi, ettei se voinut yhtyä komitean käsitykseen,
27141:         vähäisemmiksi?                                  jonka mukaan olisi tarpeellista ja tarkoituksen-
27142:                                                         mukaista lisätä sosiaali- ja terveysministeriön
27143:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        osuutta alkoholipoliittisen yleissuunnitelman
27144: ti seuraavaa:                                           avulla. Komitean ehdotus ei ole sittemmin johta-
27145:    Alkoholilainsäädännön nojalla alkoholiyhtiön         nut lainsäädännöllisiin muutoksiin eikä se myös-
27146: hallintoneuvoston tehtävänä on vahvistaa annis-         kään sisälly hallituksen 30 päivänä marraskuuta
27147: keluoikeuksien myöntämisessä noudatettavat              1984 eduskunnalle antamaan esitykseen alkoholi-
27148: yleiset ohjeet ja periaatteet. Samoin anniskeluoi-      lainsäädännön muuttamisesta.
27149: keuksien myöntäminen kuuluu Oy Alko Ab:n                   Vuodesta 1975 alkanut alkoholijuomien kulu-
27150: tehtäviin, joka harkitsee myös anniskelun tar-          tuksen tasaantumisvaihe on jatkunut viime vuosi-
27151: peen. Alkoholijuomien anniskelua saa kuitenkin          na. Kuitenkin kulutus saavutti viime vuonna
27152: harjoittaa vain sellaisessa kunnassa, jossa kunnan-     huippunsa ollen 100 prosentin alkoholina asukas-
27153: valtuusto on siihen antanut suostumuksen.               ta kohti laskettuna 6,49 litraa. Keskeisinä alko-
27154:    Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kirjal-   holin kulutusta hillitsevinä keinoina on edelleen
27155: lisen kysymyksen johdosta Oy Alko Ab:ltä lau-           pidettävä tehokasta hintapolitiikkaa, pidättyvää
27156: sunnon siltä osin, kuin asia koskee yhtiön toimi-       linjaa jakelutoiminnassa sekä myös asennekasva-
27157: alaa. Lausunnon mukaan kysymyksen pohjana               tusta.
27158: olevat luvut perustuvat alkoholiyhtiössä laadittui-        Alkoholihaittojen kehityksessä ei ole kokonai-
27159: hin arvioihin majoitus- ja ravitsemiselinkeinon         suuden huomioon ottaen tapahtunut merkittäviä
27160: määrällisestä kasvusta kymmenen vuoden tähtäi-          muutoksia viime vuosina. Tiedot alkoholihaitois-
27161: mellä ja vuosituhannen loppuun saakka. Varovai-         ta perustuvat eri viranomaisten toimesta kerättä-
27162: semman arvion mukaan anniskeluravintoloiden             viin tilastoihin, eivätkä ne aina anna kattavaa
27163: nettolisäys olisi vuosittain noin kaksi prosenttia,     kuvaa kaikista alkoholin käyttöön liittyvistä hai-
27164: kun taas liberaalimman vaihtoehdon mukaan               toista. Epäkohdan poistamiseksi sosiaali- ja ter-
27165: anniskeluoikeuksia myönnettäisiin kolmen pro-           veysministeriön 3 päivänä tammikuuta 1985 aset-
27166: sentin vuosivauhtia. Kummatkin vaihtoehdot              tamassa työryhmässä valmistellaan parhaillaan
27167: ovat vuositasolla varovaisempia kuin kuluvana           entistä kattavampaa alkoholihaittojen seuranta-
27168: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 376
27169: 
27170: järjestelmää. Tämä antaisi mahdollisuuden epä-      huomiota alkoholin saatavuudessa tapahtuviin
27171: kohtien ilmetessä puuttua niihin nykyistä nope-     muutoksiin. Jos alkoholioloissa ilmenee merkittä-
27172: ammm.                                               viä muutoksia, hallitus pyrkii nopeasti vaikutta-
27173:    Hallitus tulee kiinteästi seuraamaan alkoholi-   maan alkoholin kulutukseen ja siitä aiheutuviin
27174: poliittista tilannetta kiinnittäen muun ohella      haittoihin.
27175: 
27176:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985
27177: 
27178:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
27179:                                        1985 vp. -      KK n:o 376                                       5
27180: 
27181: 
27182: 
27183: 
27184:                                 Tilf Riksdagens Herr Talman
27185: 
27186:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Bägge alteniativen rö~' sig på en lägre års.nivå än
27187: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         vad som förutsätts av deprinciper för beviljande
27188: den 25 oktober 1985 tili vederbörande medlem           av utskänkningsrättigheter som under innevaran-
27189: av statsrådet översänt avskrift av följande av         de år har godkänts av alkoholbolagets förvalt-
27190: riksdagsledamot Lea Kärhä m.fl. undertecknade          ningsråd.
27191: spörsmål nr 376:                                           Enligt utlåtandet från Oy Alko Ab har de
27192:                                                        beslutande organen i bolaget inte tagit stälining
27193:           Är Regeringen medveten om Oy Alko            tili någotdera alternativet, och Oy Alko Ab har
27194:        Ab:s planer på att utvidga utskänknings-        således inte fastställt planen på att öka utskänk-
27195:        rättigheterna tili ca 1 000 nya utskänk-        ningsrättigheterna genom att öka antalet ut-
27196:        ningsstälien före år 2000, och                  skänkningsställen med ca 1 000 före år 2000. I
27197:           vilka åtgärder ämnar Regeringen i så         utlåtandet konstateras att de ovan nämnda pla-
27198:        fali vidta för att planerna inte skali ge-      nerna är uppskattningar, som grundar sig på
27199:        nomföras i en sådan omfattning samt för         antagandet att alkoholbolagets förvaltningsråd i
27200:        att den alkoholpolitiska femårsplanen           sin politik för beviljande av utskänkningsrättig-
27201:        skali fås att bli en handling som styr Oy       heter kommer att följa samma linje som under
27202:        Alko Ab:s verksamhet, och                       de senaste åren.
27203:           på vilket sätt ämnar Regeringen tillse           Den parlamentariska alkoholkommitten före-
27204:        att användningen av alkohoi och de olä-         slog i sitt betänkande (1978:33) att en alko-
27205:        genheter och skadeverkningar den                holpolitisk femårsplan skall införas. I den före-
27206:        förorsakar skall minska?                        slagna planen skulie ramen för Oy Alko Ab:s
27207:                                                        verksamhet fastställas. Alkoholbolagets förvalt-
27208:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsråd ansåg i det utlåtande som det avgav om
27209: anföra följande:                                       betänkandet att det inte kunde dela kommittens
27210:    Alkoholbolagets förvaltningsråd faststälier med     uppfattning, enligt viiken det är nödvändigt och
27211: stöd av alkoholiagstiftningen de alimänna anvis-       ändamålsenligt att öka social- och hälsovårdsmi-
27212: ningarna och principerna för beviljandet av ut-        nisteriets medverkan genom en allmän alko-
27213: skänkningsrättigheter. Beviljandet av utskänk-         holpolitisk plan. Kommittens förslag har seder-
27214: ningsrättigheterna hör likaså tili Oy Alko Ab:s        mera inte förorsakat några ändringar i lagstift-
27215: uppgifter. Bolaget bedömer även behovet av             ningen, och det ingår inte heller i den proposi-
27216: utskänkning. Utskänkning av alkoholdrycker får         tion om ändringar av alkoholiagstiftningen som
27217: likväl förekomma endast i sådana kommuner där          regeringen avlät tili riksdagen den 30 november
27218: kommunfulimäktige har gett sitt samtycke tili          1984.
27219: detta.                                                     Den utjämning av alkoholkonsumtionen som
27220:    Social- och hälsovårdsministeriet har med an-       har skett sedan 1975 har fortsatt under de senaste
27221: ledning av spörsmålet inbegärt utlåtande från Oy       åren. Konsumtionen nådde likväl toppen senaste
27222: Alko Ab tili de delar ärendet berör bolagets           år, då den var 6,49 liter 100-procentig alkohoi
27223: verksamhet. Enligt detta utlåtande baserar sig         per invånare. En effektiv prispolitik, en återhåll-
27224: siffrorna i spörsmålet på alkoholbolagets upp-         sam linje vid distributionen samt även en attityd-
27225: skattningar beträffande tiliväxten inom härbärge-      fostran kan fortfarande anses vara de centrala
27226: rings- och förplägnadsnäringen under de närmas-        medlen för att hålla alkoholkonsumtionen nere.
27227: te tio åren och fram tili slutet av detta årtusende.       Då man beaktar helheten har under de senaste
27228: Enligt en försiktigare uppskattning blir nettoök-      åren inga större förändringar skett beträffande
27229: ningen av antalet utskänkningsrestauranger san-        utvecklingen av alkoholens skadeverkningar.
27230: nolikt ca rvå procent per år, medan utskänk-           Uppgifterna om dessa skadeverkningar baserar
27231: ningsrättigheter enligt ett liberalare alternativ      sig på statistik, som insamlas genom försorg av
27232: kan beviljas med en takt av tre procent per år.        olika myndigheter. De ger inte heller alltid
27233: 6                                     1985 vp. -     KK n:o 376
27234: 
27235: någon fullständig bild av alla de skadeverkningar       Regeringen kommer att noga följa det alko-
27236: som hänför sig till alkoholbruket. För att avhjäl-   holpolitiska läget, bl.a. genom att fästa upp-
27237: pa detta missförhållande bereder en av social-       märksamhet vid förändringar i tillgången på
27238: och hälsovårdsministeriet den 3 januari 1985         alkohol. Om stora förändringar i alkoholläget
27239: tillsatt arbetsgrupp som bäst ett mera övergripan-   inträffar, kommer regeringen att snabbt försöka
27240: de system för observation av alkoholens skade-       påverka konsumtionen av alkohoi och de skador
27241: verkningar. Detta ger möjlighet att snabbare         denna förorsakar.
27242: ingripa då missförhållanden upptäcks.
27243: 
27244:     Helsingfors den 26 november 1985
27245: 
27246:                                                                             Minister Matti Puhakka
27247:                                                 1985 vp.
27248: 
27249: Kirjallinen kysymys n:o 377
27250: 
27251: 
27252: 
27253: 
27254:                                    Kärhä: Ammattikasvatushallituksen alaisten valtionapulaitosten
27255:                                       eläkejärjestelmien yhdenmukaistamisesta
27256: 
27257: 
27258:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27259: 
27260:    Ammattikasvatushallituksen alaisena toimii          sittelyssä parhaillaan olevan hallituksen esityksen
27261: useita kurssikeskuksia ja muita valtionapuun oi-       n:o 74 eli työllisyyskoulutuslain muutoksen yh-
27262: keuttavia opetuslaitoksia. Nimenomaan ammatil-         teydessä, mutta hallitus ei antanutkaan eduskun-
27263: listen kurssikeskusten opettajien ja muun henki-       nalle puheena olevaa lakiesitystä niin laajana
27264: lökunnan taholta on kiinnitetty huomiota elä-          kuin lain valmistelussa oli tarkoitettu. Näin eläk-
27265: kejärjestelmien erilaisuuteen. Vaikka eri kurssi-      keiden yhdenmukaistamista koskeva pykälä puto-
27266: keskusten henkilökunta saa palkkansa satapro-          si pois hallituksen esityksestä.
27267: senttisesti valtiolta, ovat heidän eläkejärjestel-        Edellä mainitut eläkkeiden erilaisuudet samaa
27268: mänsä ja sen mukaisesti myöskin eläke-etunsa           työtä tekevien ja valtiolta palkkaa saavien kohdal-
27269: erilaiset.                                             la ovat herättäneet ymmärrettävää tyytymättö-
27270:    Eräissä tapauksissa kurssikeskusten opettajat ja    myyttä. Asiaan olisi saatava nopeasti selvyys,
27271: toimihenkilöt kuuluvat TEL-eläkejärjestelmään,         koska eläkkeelle siirtyminen tulee ammattikasva-
27272: jolloin heidän eläkeprosenttinsa vaihtelee 40 pro-     tushallituksen alaisissa ammattikurssikeskuksissa
27273: sentin molemmin puolin. Eräät kuuluvat kunnal-         lähivuosina lisääntymään monesta syystä, esimer-
27274: lisen eläkejärjestelmän piiriin ja tiettävästi osa     kiksi joustavan eläkeikäjärjestelmän johdosta.
27275: kurssikeskusten henkilökunnasta on valtion elä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27276: kejärjestelmän piirissä, jolloin eläkeprosentti on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27277: korkeampi. Tämän lisäksi eläkkeiden suuruutta          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27278: sotkevat erilaiset lisäeläkesopimukset. Suomesta       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27279: löytyy kurssikeskuksia, joissa henkilökunta tekee                Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-
27280: saman katon alla samaa työtä, toiset valtionavun              tionapua nauttivien ammatillisten kurssi-
27281: turvin ja toiset eivät. Sen henkilökunnan, jonka              keskusten henkilökunnan eläkejärjestel-
27282: palkka maksetaan valtionapujen kautta, eläketur-              missä vallitsee monenlaista kirjavuutta,
27283: va saattaa jäädä pienemmäksi kuin sellaisten                  mikä johtaa samaa työtä tekevien ja sa-
27284: henkilöiden, joiden palkkaan ei saada valtion-                mansuuruista palkkaa nauttivien kohdal-
27285: apua ja joiden kohtuulliset eläke-edut on turvat-             la eri suuruisiin eläkkeisiin, ja
27286: tu lisäeläkesopimusten kautta.                                   millaisia suunnitelmia Hallituksella on
27287:    Eräiden valtionapulaitosten palveluksessa ole-             ammattikasvatushallituksen alaisten am-
27288: vien henkilöiden eläketurvaa oli tiettävästi tarkoi-          matillisten kurssikeskusten henkilökun-
27289: tus parantaa ja yhdenmukaistaa eduskunnan kä-                 nan eläkkeiden yhdenmukaistamiseksi?
27290: 
27291:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1985
27292: 
27293:                                                Lea Kärhä
27294: 
27295: 
27296: 
27297: 
27298: 428501141E
27299: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 377
27300: 
27301: 
27302: 
27303: 
27304:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27305: 
27306:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         keturvan järjestämisestä aiheutuviin kustannuk-
27307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          siin. Lisäksi edellytetään, että laitoksen oikeus
27308: olette 29 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-         saada valtionapua perustuu ennen VAL-lain voi-
27309: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       maantuloa 1.1.1970 annettuun lakiin tai asetuk-
27310: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        seen.
27311: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          VAL-laissa siis edellytetään, että valtionapulai-
27312: sestä n:o 377:                                         toksella on oikeus saada valtionapua laissa tai
27313:                                                        asetuksessa määrättyyn suhteelliseen osaan elä-
27314:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-
27315:                                                        keturvan järjestämisestä aiheutuvista kustannuk-
27316:         tionapua nauttivien ammatillisten kurssi-      sista. Tämän perusteella voidaan mm. määrittää
27317:         keskusten henkilökunnan eläkejärjestel-        se, missä suhteessa valtionapulaitoksen tulee itse
27318:         missä vallitsee monenlaista kirjavuutta,       osallistua eläketurvan järjestämisestä aiheutuviin
27319:         mikä johtaa samaa työtä tekevien ja sa-
27320:                                                        kustannuksiin. VAL-lain periaatteisiin kuuluu,
27321:         mansuuruista palkkaa nauttivien kohdal-
27322:                                                        että eläkkeet maksetaan kokonaan valtion varois-
27323:         la eri suuruisiin eläkkeisiin, ja
27324:                                                        ta, mutta valtionapulaitokset osallistuvat elä-
27325:            millaisia suunnitelmia Hallituksella on     kekustannuksiin valtionapulain tai -asetuksen
27326:         ammattikasvatushallituksen alaisten am-        osoittamassa suhteessa. Eläkekustannusosuuden
27327:         matillisten kurssikeskusten henkilökun-        valtionapulaitokset maksavat käytännössä siten,
27328:         nan eläkkeiden yhdenmukaistamiseksi?           että valtionapulaitokselle muutoin palkkaukseen
27329:                                                        tulevasta valtionavusta vähennetään määrä, joka
27330:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          vastaa VAL-laissa säädetyn kustannusosuuspro-
27331: seuraavaa:                                             sentin osoittamaa osaa laitoksen lakisääteisen val-
27332:    Työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa ( 31/      tionavun piiriin kuuluvan henkilökunnan palk-
27333: 76) tarkoitettuja ammatillisia kurssikeskuksia on      kioista. VAL-lain 6 §:n mukaan kustannuspro-
27334: yhteensä 43. Niistä 31 on kunnan tai kuntainlii-       sentti on neljännes ( 1/4) siitä prosenttimäärästä,
27335: ton ja 12 yksityisen yhteisön omistamaa. Maini-        jonka mukaan valtionapulaitos asianomaisen val-
27336: tun lain mukaan ammatillisessa kurssikeskuksessa       tionapulain tai -asetuksen nojalla itse olisi osallis-
27337: on työsopimussuhteisia opettajia ja muuta henki-       tunut eläketurvan järjestämisestä aiheutuviin
27338: lökuntaa. Valtion korvaukseen (100 prosenttia)         kustannuksiin.
27339: oikeuttavina hyväksyttävinä kustannuksina pide-            Näin ollen yksityisissä ammatillisissa kurssikes-
27340: tään muun muassa menoja, jotka aiheutuvat              kuksissa henkilöstön eläkkeiden määräytymis-
27341: eläkkeistä ja maksuista eläkelaitoksille.              perusteena on työntekijäin eläkelaki. Kunnallisis-
27342:    Pääsäännön mukaan valtion palveluksessa ole-        sa ammatillisissa kurssikeskuksissa henkilöstön oi-
27343: va henkilöstö kuuluu valtion eläketurvan piiriin       keus eläketurvaan määräytyy taasen kunnallisten
27344: (valtion eläkelaki 280/66), kunnallisessa palve-       viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaan.
27345: luksessa oleva henkilöstö kunnallisen eläketurvan      Eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä
27346: piiriin (kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin   annettua lakia ei siis sovelleta yksityisiin amma-
27347: eläkelaki 202/64) ja yksityisten laitosten tai yh-     tillisiin kurssikeskuksiin, koska ne eivät ole VAL-
27348: teisöjen palveluksessa oleva henkilöstö työnteki-      laissa tarkoitettuja valtionapulaitoksia.
27349: jäin eläkelain (395/61) eli TEL:n piiriin. Tämän          Edellä esitetyn perusteella eläkemaksut on am-
27350: lisäksi on eräistä valtion varoista suoritettavista    matillisissa kurssikeskuksissa hyväksytty valtion
27351: eläkkeistä annetun lain (382/69) eli ns. VAL-lain      korvaukseen oikeuttavina joko työntekijäin elä-
27352: nojalla oikeus valtion varoista suoritettavaan elä-    kelain tai kunnallisten viranhaltijain ja työnteki-
27353: keturvaan sellaisen yksityisen valtionapulaitoksen     jäin eläkelain mukaisina.
27354: palveluksessa olevalla henkilöstöllä, jonka osalta        Yleisenä periaatteena on, että valtion korvaus
27355: laitoksella on oikeus saada valtionapua laissa tai     määräytyy kuitenkin enintään sellaisten kustan-
27356: asetuksessa määrättyyn suhteelliseen osaan elä-        nusten perusteella, jotka aiheutuvat valtion vir-
27357:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 377                                          3
27358: 
27359: kamiesten etuja vastaavien etujen järjestämisestä     sitä mukaa kuin ne erääntyvät maksettaviksi tahi
27360: ko. henkilöstölle.                                    siten, että lisäedut järjestetään TEL:n 11 §:n
27361:    Kuten edellä on todettu, muiden kuin VAL:n         mukaisella rekisteröidyllä lisäetuvakuutuksella.
27362: piiriin taikka suoraan valtion varoista suoritetta-   Lisäeläketurvaan ei kaikilta osin kuitenkaan voi
27363: van eläketurvan piiriin kuuluvien yksityisten val-    saada valtionapua.
27364: tionapulaitosten henkilökunnan yleinen ansioelä-         Valtionapulaitosten eläkejärjestelyt ovat par-
27365: keturva perustuu työntekijäin eläkelakiin, joka       haillaan selviteltävinä mm. valtion eläkeasiain
27366: tarjoaa lakisääteisen vähimmäisturvan. Valtion-       neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan selvitys-
27367: apulaitos voi järjestää henkilökuunalleen myös        ten valmistuttua hallituksella on paremmat edel-
27368: TEL:n vähimmäiseläketurvaa paremman elä-              lytykset harkita onko tarvetta ryhtyä erillistoi-
27369: keturvan. Käytännössä lisäeläketurva voidaan to-      menpiteisiin kirjallisessa kysymyksessä tarkoitet-
27370: teuttaa joko siten, että valtionapulaitos suorittaa   tujen eräiden kurssikeskusten henkilöstöä koske-
27371: itse eläkesääntönsä mukaisesti eläkkeiden lisäosat    vien ongelmieQ ratkaisemiseksi.
27372: 
27373:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1985
27374: 
27375:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
27376: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 377
27377: 
27378: 
27379: 
27380: 
27381:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27382: 
27383:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att få statsunderstöd för en i lag elier förordning
27384: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         föreskriven proportioneli del av kostnaderna för
27385: av den 29 oktober 1985 tili vederbörande med-         anordnandet av pensionsskyddet. Härutöver
27386: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   förutsätter man att institutionens rätt tili stats-
27387: riksdagsman Lea Kärhä undertecknade spörsmål          understöd bygger på den lag elier förordning av
27388: nr 377:                                               den 1 januari 1970 som givits innan StuPL-lagen
27389:                                                       trä tt i kraft .
27390:           Är Regeringen medveten om att pen-
27391:                                                          I StuPL-lagen förutsätter man således, att stats-
27392:        sionssystemen för personalen vid de yr-
27393:                                                       understödd institution har rätt att erhålia stats-
27394:        keskurscentraler som beviljas statsunder-
27395:                                                       understöd för den proportionelia del varom be-
27396:        stöd är ytterst heterogena. Detta leder tili
27397:                                                       stäms genom lag elier förordning för de kost-
27398:        att de som gör likadant arbete och får
27399:                                                       nader som anordnandet av pensionsskyddet
27400:        samma lön erhålier pensioner av olika
27401:                                                       föranleder.
27402:        storlek, och
27403:                                                          På basen av detta kan man bl. a. faststälia, i
27404:           vilka planer har Regeringen för att
27405:                                                       viiken proportion statsunderstödd institution
27406:        pensionerna för personalen vid de yr-
27407:                                                       själv bör delta i de kostnader som anordnandet
27408:        keskurscentraler som lyder under yrkes-
27409:                                                       av pensionsskyddet föranleder. I StuPL-lagens
27410:        utbildningsstyrelsen skali kunna före-
27411:                                                       principer ingår att pensionerna betalas helt av
27412:        nhetligas?
27413:                                                       statsmedel men att statsunderstödda institutioner
27414:                                                       deltar i pensionskostnaderna i den proportion
27415:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      varom stadgas i statsunderstödslagen elier
27416: framföra följande:                                    -förordningen. Statsunderstödda institutioner be-
27417:    Antalet yrkeskurscentraler som avses i lagen       talar i praktiken andelen av pensionskostnaderna
27418: om sysselsättningsfrämjande utbildning (31 176),      så att från det statsunderstöd för löner som eljest
27419: är sammanlagt 43. Av dessa centraler ägs 31 av        tilikommer anstalter av detta slag avdras ett
27420: kommuner elier kommunalförbund och 12 av              belopp, som motsvarar den del av lönerna tili
27421: privata samfund. Enligt nämnda lag finns lärare i     den av det lagstadgade statsunderstödet berörda
27422: arbetsavtalsförhåliande och annan personai vid        personalen som anges av den procent av kost-
27423: yrkeskurscentraler.                                   naderna varom stadgas i StuPL-lagen. Enligt 6 §
27424:    Som godtagbara tili statsandel (100 %) berät-      StuPL utgör den procentuelia kostnadsandelen
27425: tigande kostnader anses bl.a. de utgifter som         en fjärdedel av den procentsats enligt viiken
27426: föranleds av pensioner och avgifter tili pensions-    statsunderstödd institution med stöd av lag elier
27427: anstalter.                                            förordning själv skulie ha deltagit i kostnaderna
27428:    Enligt huvudregeln tiliämpas statens pensions-     för anordnandet av pensionsskyddet.
27429: skydd (lagen om statens pensioner 280/ 88) på            Således är lagen om pension för arbetstagare
27430: den personai som är anstälid hos staten, det          bestämningsgrunden för pensioner då det gälier
27431: kommunala pensionsskyddet (lagen om pension           personai vid yrkeskurscentraler. Vid kommunala
27432: hos kommunala tjänsteinnehavare och arbetsta-         yrkeskurscentraler bestäms personalens rätt tili
27433: gare 202164) på den personai som är anstälid hos      pensionsskydd i enlighet med lagen om pension
27434: kommun och lagen om pension för arbetstagare          för kommunala tjänsteinnehavare och arbetsta-
27435: (395/61), dvs. APL, på den personai som är            gare. Lagen om vissa pensioner som skall betalas
27436: anstälid hos privata inrättningar elier samfund.      av statsmedel tillämpas således inte på privata
27437: Dessutom skali enligt lagen om vissa pensioner        yrkeskurscentraler eftersom de inte är sådana
27438: som skali betalas av statsmedel (382 169), den        statsunderstödda institutioner som avses i StuPL-
27439: s.k. StuPL-lagen, rätt tili pensionsskydd tilikom-    lagen.
27440: ma sådan personai vid privat institution med             På basen av det förut anförda har pensionsav-
27441: statsunderstöd, för viiken institutionen har rätt     gifterna vid yrkeskurscentraler godkänts som be-
27442:                                      1985 vp. -- KJ( n:o 377                                          5
27443: 
27444: rättigande tili statsandel, antingen i enlighet     än det minimipensionsskydd som avses i APL. I
27445: med lagen om pension för arbetstagare eller         praktiken kan tilläggsförmånerna förverkligas så
27446: lagen om pension för kommunala tjänsteinneha-       att statsunderstödda institutioner själva i enlighet
27447: vare och arbetstagare. Den allmänna principen är    med sin pensionsstadga betalar pensionernas
27448: att ersättningen från staten dock högst bestäms     tilläggsdelar allteftersom de förfaller tili betal-
27449: på basen av de kostnader som anordnande av          ning eller så att tilläggsförmånerna anordnas
27450: sådana förmåner för ifrågavarande personai          genom en registrerad tilläggspensionsförsäkring
27451: föranleder som motsvarar förmåner för statliga      enligt 11 § APL. Det är dock inte möjligt att tili
27452: tjänstemän.                                         alla delar få statsunderstöd för tilläggspensions-
27453:    Såsom man ovan har konstaterat utgör lagen       skyddet.
27454: om pension för arbetstagare ett allmänt förtjäns-      Bl.a. statens delegation för pensionsärenden
27455: tepensionsskydd för personalen vid privata stats-   utreder som bäst pensionsarrangemangen vid
27456: understödda institutioner på viiken man tilläm-     statsunderstödda institutioner. Sedan delegatio-
27457: par andra lagar än StuPL eller det pensionsskydd    nens utredningar blivit färdiga har regeringen
27458: som skall betalas av statsmedel. Härigenom er-      bättre förutsättningar att dryfta om det föreligger
27459: bjuds ett lagstadgat minimiskydd för nämnda         behov att vidta särskilda åtgärder för att de i
27460: arbetstagare. Statsunderstödda institutioner kan    spörsmålet avsedda problem som gäller personai
27461: för sin personai ordna ett bättre pensionsskydd     vid vissa kurscentraler skall kunna lösas.
27462: 
27463:     Helsingfors den 2 december 1985
27464: 
27465:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
27466:                                                 1985 vp.
27467: 
27468: Kirjallinen kysymys n:o 378
27469: 
27470: 
27471: 
27472: 
27473:                                    Hämäläinen: Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen vaikutuksesta
27474:                                      kunnallisen työn kilpailuedellytyksiin
27475: 
27476: 
27477:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27478: 
27479:    Julkisuudessa on herättänyt laajaa huomiota            Kunnallisen työn kustannuksia arvtoltaessa
27480: Hyvinkään aluesairaalan siivousta koskeva kiista.      kiinnittyy kuitenkin huomio sosiaaliturvamaksui-
27481: KTV:hen järjestäytyneet sairaala-apulaiset ovat        hin, jotka kunnallisella työnantajalla ovat yksi-
27482: lakon avulla vaatineet työsuhteensa kunnallista-       tyistä työnantajaa korkeammat. On syytä epäillä,
27483: mista. Aluesairaalan siivoustyöt on tähän asti         että tämä seikka on omiaan lisäämään jatkossa
27484: tehnyt yksityinen siivousalan yritys, jonka palve-     paineita yksityistämiseen ja toisaalta torjumaan
27485: luksessa sairaala-apulaiset ovat. Sairaala-apulaiset   ne pyrkimykset, joita nyt yksityisessä työsuhteessa
27486: ovat kokeneet työsuhteensa epävarmaksi, koska          olevilla on työsuhdeturvansa parantamiseksi.
27487: siivoustyön teettämisestä sovitaan aika ajoin erik-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27488: seen tarjouskilpailun perusteella. Lisäksi he ovat     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27489: kokeneet olevansa eriarvoisessa asemassa, koska        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27490: muun aluesairaalassa toimivan henkilökunnan            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27491: työnantaja on aluesairaalan kuntainliitto. Työrii-
27492: dan osapuolet eivät myöskään ole päässeet yksi-                  Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
27493: mielisyyteen siitä, mitkä siivoustyön kustannuk-              yksityistämispaineisiin kunnallisella sek-
27494: set eri vaihtoehdoissa - kunnallisena tai yksityi-            torilla, ja mitä se aikoo tehdä, ettei
27495: senä työnä - olisivat.                                        kunnallisia töitä perusteettomasti asetet-
27496:                                                               taisi kustannusvertailussa yksityistä epä-
27497:                                                               edullisempaan asemaan?
27498: 
27499:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1985
27500: 
27501:                                          Tuulikki Hämäläinen
27502: 
27503: 
27504: 
27505: 
27506: 428501142F
27507: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 378
27508: 
27509: 
27510: 
27511: 
27512:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27513: 
27514:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tu, että kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyden-
27515: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         huollon hoitamalla toiminnan itse tai sopimuksin
27516: olette 30 päivänä lokakuuta 1985 päivätyn kir-        yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kans-
27517: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sa tai olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa
27518: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kuntainliitossa tai hankkimalla palveluja valtiol-
27519: Tuulikki Hämäläisen näin kuuluvasta kirjallisesta     ta, toiselta kunnalta, kuntainliitolta tai muulta
27520: kysymyksestä n:o 378:                                 julkiselta tahi yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
27521:                                                       Kunta voi hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon
27522:             Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota       palveluita niiden tuottajien kanssa tekemiensä
27523:          yksityistämispaineisiin kunnallisella sek-   sopimusten nojalla. Palveluilla tarkoitetaan täl-
27524:          torilla, ja mitä se aikoo tehdä, ettei       löin loppusuoritteen luonteisia palveluita, kuten
27525:          kunnallisia töitä perusteettomasti asetet-   lasten päiväkoti-, vanhainkoti- ja sairaalapalvelui-
27526:          taisi kustannusvertailussa yksityistä epä-   ta, joten lakia ei sovelleta vain röntgenpalveluja,
27527:          edullisempaan asemaan?                       siivous-, pesula-, huolto- taikka tietojenkäsittely-
27528:                                                       palveluja tai muita vastaavia palveluja tuottaviin
27529:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:        toimintayksiköihin. Lainsäädännön mukaan kun-
27530:    Koska kuntien hallinto perustuu kansalaisten       nilla on siis vastuu palvelujen järjestämisestä,
27531: itsehallintoon, kunnallishallinnon kehittäminen       mutta kunnille on jätetty omaa päätäntävaltaa
27532: tapahtuu kuntien oman päätöksenteon nojalla.          palvelujen tuotannon organisoinnissa.
27533: Kunnallishallintoon voidaan kuitenkin vaikuttaa
27534: lainsäädännön kautta. Kunnallishallintoa koske-          Valtioneuvoston ja kuntien keskusjärjestöjen
27535: vaa kehittelytyötä suorittavat myös kuntien yh-       välisin sopimuksin on pyritty pitämään valtion ja
27536: teistoimintaa varten perustetut kunnalliset kes-      kuntien välinen kustannusten jako vakaana. Tä-
27537: kusjärjestöt. Kunnat hyödyntävät merkittävässä        män periaatteen mukaisesti on työttömyystur-
27538: määrin oman hallintonsa ja palvelutoimintansa         vauudistuksen seurauksena kuntien ja seurakun-
27539: järjestämisessä keskusjärjestöjen asiantuntemusta.    tien uudistuksesta saarnat ylimääräiset verotulot
27540:    Hallinnon palvelukykyä pyritään parantamaan        tarkoitus palauttaa työttömyysturvan rahoituk-
27541: sekä yksinkertaistamallalainsäädäntöä että muut-      seen, mikä on toteutettu perimällä julkiselta
27542: tamalla toimintatapoja joustavammiksi. Kunnal-        sektorilta korotettua työnantajan maksua. Tämän
27543: lisella alalla on tehty rationalisointiyhteistyötä    mukaisesti on myös valtion tulo- ja menoarvioesi-
27544: koskeva suositussopimus 9 päivänä marraskuuta         tyksessä vuodeksi 1986 esitetty, että kuntien ja
27545: 1976. Koska sopimus on oikeudelliselta luonteel-      seurakuntien työnantajina maksama sosiaaliturva-
27546: taan suositus, se edellyttää kunkin kunnan ja         maksu olisi 2,00 prosenttiyksikköä korkeampi
27547: kuntainliiton osalta nimenomaista päätöstä suosi-     kuin muiden julkisyhteisöjen. Julkisoikeudellisen
27548: tuksen mukaisen toiminnan toteuttamisesta kun-        työnantajan kansaneläkemaksu olisi 5,95 % kui-
27549: nassa. Voitaneen todeta, että rationalisointitoi-     tenkin siten, että valtiolta ja sen laitokselta,
27550: minta kunnallishallinnossa on valtakunnallisesti      Ahvenanmaan maakunnalta ja kunnalliselta lii-
27551: ja paikallisesti ja jopa muihin työmarkkinasekto-     kelaitokselta maksua perittäisiin 4,95 %. Julkis-
27552: reihin verrattuna monipuolista. Kehittämishank-       oikeudellisen työnantajan sairausvakuutusmaksu
27553: keista voidaan esimerkkinä mainita Kaupunkilii-       olisi 3,45 %; valtion ja sen laitoksen sekä mui-
27554: ton organisoima kaupunkipalvelututkimus, jonka        den edellä samassa yhteydessä mainittujen työn-
27555: tavoitteena on kulloinkin oikean palveluvarus-        antajien maksun ollessa 2,45 %. Vuonna 1986
27556: tuksen suunnittelu sekä tehokas kehittämistyö ja      yksityisen yritystoiminnan piiriin kuuluvalta
27557: kunnallinen päätöksenteko.                            työnantajalta perittäisiin kansaneläkemaksua yri-
27558:    Sosiaali- ja terveydenhuollossa vastikään toteu-   tyksen pääomavaltaisuudesta riippuen joko 4,45,
27559: tetun suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän        5,40 tai 5,95 %. Yksityisen työnantajan sairaus-
27560: uudistuksen yhteydessä on lainsäädännössä todet-      vakuutusmaksun suuruus olisi 1,45 %.
27561:                                        1985 vp. -      KK n:o 378                                        3
27562: 
27563:    Koska edellä mainitut lakiin perustuvat sosiaa-     kuntainliiton hallinnossa kustannus on todelli-
27564: liturvakustannukset ovat julkisella sektorilla edel-   nen ja lopullisesti kuntainliiton kannalta sille
27565: lä selostetulla tavalla korkeampia, näitä kustan-      jäävä rasitus. Laskentatoimi on kuitenkin kunnal-
27566: nustekijöitä ei kustannuksia laskettaessa tieten-      lishallinnossa niin kehittynyttä, ettei voitane kat-
27567: kään voida ottaa huomioon muun määräisinä.             soa olevan sellaista vaaraa, että kustannusvertailu
27568: Toisaalta peruskunnan osalta lienee yksinkertaista     mainitusta syystä voisi kuntainliittohallinnossa-
27569: osoittaa kustannusvertailussa tämä lisärasitus, jol-   kaan jäädä riitaiseksi tai tulkinnanvaraiseksi.
27570: la palautetaan ylimääräisiä verotuloja. Sen sijaan
27571: 
27572:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1985
27573: 
27574:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatzkainen
27575: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 378
27576: 
27577: 
27578: 
27579: 
27580:                               Till Riksdagens Herr Talman
27581: 
27582:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        möjliggöra en planering av den för respektive
27583: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ändamål bästa serviceutrustningen samt till att
27584: den 30 oktober 1985 till vederbörande medlem        åstadkomma ett effektivt utvecklingsarbete och
27585: av statsrådet översänt avskrift av följande av      kommunalt beslutsfattande.
27586: riksdagsledamot Tuulikki Hämäläinen under-              I samband med den revidering av planerings-
27587: tecknade spörsmål nr 378:                           och statsandelssystemet som nyligen genomförts
27588:           Har Regeringen uppmärksammat pri-         inom social- och hälsovården har kommunerna
27589:        vatiseringstrycket inom den kommunala        enligt lag givits möjlighet att anordna social- och
27590:        sektorn och vilka åtgärder ämnar den         hälsovården genom att sköta verksamheten själv
27591:        vidta för att kommunala arbeten ime          eller på grundval av avtal tillsammans med
27592:        utan grund vid kostnadsjämförelse skall      annan kommun eller andra kommuner, eller
27593:        försättas i en ogynnsammare position än      genom att vara medlem i ett kommunalförbund
27594:        privata arbeten?                             som sköter verksamheten, eller genom att anskaf-
27595:                                                     fa service från staten, annan kommun, kommu-
27596:                                                     nalförbund eller annan offentlig eller privat ser-
27597:   Såsom svar på detta spörsmål far jag vördsamt     viceproducent. Kommunerna kan anskaffa social-
27598: anföra följande:                                    och hälsovårdsservice på grundval av avtal som de
27599:    Emedan kommunernas förvaltning är grundad        ingått med serviceproducenrerna. Med service
27600: på medborgerlig självstyrelse, utvecklas kommu-     avses härvid sådan service som har karaktär av
27601: nalförvaltningen på basen av kommunernas eget       slutprestation, såsom barndagvårds-, åldrings-
27602: beslutsfattande. Man kan dock påverka kommu-        hems- och sjukhusservice, vilket innebär att lagen
27603: nalförvaltningen genom lagstiftningsåtgärder.       ime enbart tillämpas på sådana funktionella
27604: Även kommunernas centralorganisationer, vilka       enheter som producerar röntgen-, städ- eller
27605: skapats för samarbete mellan kommunerna, be-        tvätteriservice, service för fastigheter, databe-
27606: driver verksamhet som syftar till att utveckla      handlingsservice eller annan motsvarande service.
27607: kommunalförvaltningen. Vid organiseringen av        Enligt lag åligger det således kommunerna att
27608: sin egen förvaltning och service utnyttjar kom-     tillse att service anordnas, men kommunerna har
27609: munerna i stor utsträckning cemralorganisatio-      härvid rätt att själva avgöra hur serviceproduktio-
27610: nernas sakkunskap.                                  nen skall organiseras.
27611:    Man försöker förbättra förvaltningssektorns          Medelst avtal mellan statsrådet och kommu-
27612: möjligheter att erbjuda service både genom att      nernas centralorganisationer har man försökt hål-
27613: förenkla lagstiftningen och genom att göra meto-    la kostnadsfördelningen mellan staten och kom-
27614: derna smidigare. Inom den kommunala sektorn         munerna stabil. I enlighet med denna princip är
27615: har ett rationaliseringsrekommendationsavtal slu-   det meningen att det överskott av skatteintäkter,
27616: tits den 9 november 1976. Emedan avtalet juri-      som till följd av arbetslöshetsskyddsreformen till-
27617: diskt sett är en rekommendation, förutsätts ut-     faller kommunerna och församlingarna, återbör-
27618: tryckligt beslut av vederbörande kommuner och       das till finansieringen av arbetslöshetsskyddet. Så
27619: kommunalförbund innan ett sådant samarbete          har skett genom att den offentliga sektorn på-
27620: som rekommendationen avser kan äga rum. Det         lagts förhöjd arbetsgivaravgift. I enlighet med
27621: torde kunna noteras, att rationaliseringsverksam-   detta ingår även i statsverkspropositionen beträf-
27622: heten inom kommunalförvaltningen ter sig            fande år 1986 ett förslag om att de socialskydds-
27623: mångsidig både på riksplanet och i lokalt hänse-    avgifter, som kommunerna och församlingarna i
27624: ende, samt t.o.m. vid en jämförelse med situa-      egenskap av arbetsgivare erlägger, skulle vara
27625: tionen inom andra arbetsmarknadssektorer. Av        2,00 procentenheter högre än motsvarande av-
27626: utvecklingsprojekten kan som exempel nämnas         gifter som erläggs av andra offentligrättsliga
27627: den undersökning rörande städernas service som      samfund. Offentligrättsliga arbetsgivares folk-
27628: görs av Stadsförbundet och som syftar till att      pensionsavgift skulle vara 5,95 %, dock så, att
27629:                                       1985 vp. -     KK n:o 378                                       5
27630: 
27631: staten och dess inrätttningar, landskapet Åland      inom den offentliga sektorn, kan dessa utgifts-
27632: samt de korumunala affärsverken skulle påläggas      poster naturligtvis inte vid kostnadsberäkningen
27633: en avgift om 4,95. Offentligrättsliga arbetsgiva-    upptas till andra belopp. Å andra sidan torde det
27634: res sjukförsäkringsavgift skulle vara 3,45 %, me-    när det gäller en primärkommun vara lätt att vid
27635: dan staten och dess inrättningar samt andra          kostnadsjämförelse påvisa denna tilläggsbörda,
27636: sådana arbetsgivare som ovan nämnts i samband        genom vilken extra skatteintäkter restitueras. I
27637: med dem skulle erlägga en avgift om 2,4 5 % . År     ett kommunalförbunds förvaltning är kostnaden
27638: 1986 skulle den folkpensionsavgift, som påläggs      däremot reell och belastar slutgiltigt kommu-
27639: arbetsgivare som bedriver privat företagsverksam-    nalförbundet. Räkenskapsväsendet inom kom-
27640: het, beroende på företagets kapitalintensitet vara   munalförvaltningen är dock så välutvecklat, att
27641: antingen 4,45, 5,40 eller 5,95 %. Sjukförsäk-        det inte torde kunna anses föreligga någon fara
27642: ringsavgiften för privat arbetsgivare skulle vara    för att kostnadsjämförelsen av nämnda skäl ens
27643: 1,45 %.                                              inom kommunalförbundsförvaltningen skulle
27644:    Emedan de i det föregående nämnda lagstad-        kunna förbli stridig eller lämna rum för tolkning.
27645: gade socialskyddskostnaderna således är högre
27646: 
27647:     Helsingfors den 2 december 1985
27648: 
27649:                                                                   Inrikesminister Kaisa Raatikainen
27650:                       j
27651:                      j
27652:                     j
27653:                    j
27654:                   j
27655:                  j
27656:                 j
27657:                j
27658:               j
27659:              j
27660:             j
27661:            j
27662:           j
27663:          j
27664:         j
27665:        j
27666:       j
27667:      j
27668:     j
27669:    j
27670:   j
27671:  j
27672: j
27673:                                                1985 vp.
27674: 
27675: Kirjallinen kysymys n:o 379
27676: 
27677: 
27678: 
27679: 
27680:                                   Skön: Kansaneläkkeen perusosan maksamisesta varhaiseläkkeelle
27681:                                      siirtyville rintamaveteraaneille
27682: 
27683: 
27684:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27685: 
27686:   Julkisen sektorin eläkkeitä saavat tai varhais-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27687: eläkkeelle siirtyvät rintamaveteraanit ovat tyyty-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27688: mättömiä siihen, että varhaiseläkettä määrättäes-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27689: sä vähennetään päältä kasaneläkkeen perusosan        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27690: suuruinen summa, eli n. 320 markkaa. Tämä osa
27691: maksetaan vasta, kun asianomainen on saavutta-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27692: nut normaalin eläkeiän, eli 63 vuotta. Rintamali-            siin, joilla turvataan rintamaveteraaneille
27693: sä (nykyisin 149 markkaa) tulee 65 vuotta täyttä-            varhaiseläkkeelle siirtyvien kansaneläk-
27694: neille. Eläke maksetaan täten kolmen vuoden                  keen perusosan maksatus siitä päivästä
27695: ajalta pienennettynä kansaneläkkeen perusosalla.             lähtien, kun henkilölle on varhaiseläke
27696:                                                              myönnetty, samoin kuin rintamalisän
27697:                                                              maksatus ennen 65 vuoden täyttymistä?
27698: 
27699:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1985
27700: 
27701:                                              Pentti Skön
27702: 
27703: 
27704: 
27705: 
27706: 4285012020
27707: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 379
27708: 
27709: 
27710: 
27711: 
27712:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27713: 
27714:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kansaneläkkeeseen maksettavan rintamalisän yh-
27715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teismäärää.
27716: olette 5 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-          Rintamasotilaseläke säilyi edelleen sellaisena
27717: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      eläketulona, josta ei mene veroa. Käytännössä
27718: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       uudistuksella pyrittiin siihen, että pientä varhais-
27719: Pentti Skönin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     eläkettä saavalla rintamaveteraanilla on saman-
27720: myksestä n:o 379:                                     suuruinen eläketulo kuin silloin, jos hän olisi
27721:                                                       kansaneläkkeellä ja saisi pientä työeläkettä.
27722:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Jos rintamaveteraanien varhaiseläkelain mu-
27723:        siin, joilla turvataan rintamaveteraaneille    kaista eläkettä saavan veteraanin terveydentila
27724:        varhaiseläkkeelle siirtyvien kansaneläk-       heikkenee, hän voi saada varhaiseläkkeen lisäksi
27725:        keen perusosan maksatus siitä päivästä         kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläket-
27726:        lähtien, kun henkilölle on varhaiseläke        tä, jossa yhteydessä hänelle aletaan maksaa myös
27727:        myönnetty, samoin kuin rintamalisän            rintamalisää.
27728:        maksatus ennen 65 vuoden täyttymistä?             Rintamaveteraanien ikärakenteen huomioon
27729:                                                       ottaen ilmeisin eläketurvan parantamisen tarve
27730:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      on niillä ikäluokilla, jotka kuuluvat vanhuuselä-
27731: ti seuraavaa:                                         kejärjestelmän piiriin. Hehän tosiasiallisesti jou-
27732:                                                       tuivat kärsimään rintamaolosuhteista eniten, ja
27733:    Rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukainen       tästä syystä heidän työeläketurvansakin on yleen-
27734: eläke on tarkoitettu 65 vuotta nuoremmille,           sä alhainen. Vaikka kansaneläkejärjestelmän ko-
27735: työelämässä mukana oleville rintamaveteraaneil-       konaisuudistuksella on pystytty parantamaan rat-
27736: le, jotka eivät saa työeläkelakien tai kansaneläke-   kaisevasti näidenkin henkilöiden eläketurvan ta-
27737: lain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai muuta        soa, on heidän erityisturvansa parantamiseen vie-
27738: eläkettä. Rintamaveteraanien varhaiseläkelain         lä syytä kiinnittää huomiota. Rintamaveteraani-
27739: mukainen eläke on samansuuruinen kuin se              asiain neuvottelukunnassa on valmistunut ehdo-
27740: työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke,          tus rintamalisän porrastamiseksi rintamaveteraa-
27741: jonka rintamaveteraani olisi saanut, jos hän var-     nin taloudelliset olot huomioon ottavaksi. Valti-
27742: haiseläkkeen alkamishetkellä olisi tullut työkyvyt-   ontaloudelliset syyt ovat olleet kuitenkin vielä
27743: tömäksi.                                              esteenä tämän uudistuksen toteuttamiselle.
27744:    Rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukaista          Rintamalisän irrottaminen kansaneläkkeestä
27745: eläkettä saava rintamaveteraani voi tämän eläk-       merkitsee sen periaatteellisen tunnustuksen
27746: keen lisäksi saada kansaneläkelaitoksen maksa-        unohtamista, jolla haluttiin tasapuolisesti hyvit-
27747: maa rintamasotilaseläkettä. Keväällä 1985 tämän       tää rintamallaolo rintamaveteraaneille. Kehittä-
27748: tarveharkintaisen rintamasotilaseläkkeen määrää       mällä rintamalisää vanhusväestön eläketurvaa pa-
27749: muutettiin siten, että täysi rintamasotilaseläke      rantavaksi saadaan etuudet ohjatuiksi rintama-
27750: vastaa kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan sekä      oloista eniten kärsineille veteraaneille.
27751: 
27752:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985
27753: 
27754:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
27755:                                      1985 vp. -     KK n:o 379                                        3
27756: 
27757: 
27758: 
27759: 
27760:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27761: 
27762:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Frontmannapensionen bibehölis alitjämt som
27763: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      en pensionsinkomst, för viiken skatt inte utgår.
27764: den 5 november 1985 tili vederbörande medlem        Avsikten med reformen var i praktiken att en
27765: av statsrådet översänt avskrift av följande, av     frontveteran, som erhålier en liten förtidspen-
27766: riksdagsman Pentti Skön undertecknade spörsmål      sion, skall ha en pensionsinkomst som är lika stor
27767: nr 379:                                             som om han finge dels folkpension, delsen liten
27768:                                                     arbetspension.
27769:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-       Om en försämring av hälsotillståndet inträffar
27770:        te att tillförsäkra frontveteranerna utbe-   när det gälier en frontveteran, som erhåller
27771:        talning av folkpensionens basdel, som        pension enligt lagen om förtidspension för front-
27772:        tillkommer personer vilka förtidspensio-     veteraner, kan han utöver förtidspensionen få
27773:        neras, från och med den dag vederböran-      invaliditetspension i enlighet med folkpensions-
27774:        de har beviljats förtidspension liksom       lagen. 1 samband härmed vidtar också utbetal-
27775:        även utbetalning av fronttillägg innan       ningen av fronttillägg tili ifrågavarande person.
27776:        vederbörande har uppnått 65 års ålder?          Med beaktande av frontveteranernas ålders-
27777:                                                     struktur föreligger det mest uppenbara behovet
27778:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    att förbättra pensionsskyddet i de åldersklasser
27779: anföra följande:                                    som omfattas av ålderspensionssystemet. Det var
27780:    Den pension som avses i lagen om förtidspen-     ju dessa grupper som kom att lida mest av
27781: sion för frontmannaveteraner är avsedd för front-   förhållandena vid fronten och av denna anled-
27782: veteraner, som ännu inte har fyllt 65 år, som är    ning är också deras arbetspensionsskydd i allmän-
27783: med i arbetslivet och som inte erhåller i arbets-   het svagt. Även om det genom totalreformen av
27784: pensionslagarna angiven invalidpension, i folk-     folkpensionssystemet varit möjligt att i avgörande
27785: pensionslagen angiven invaliditetspension eller     grad förbättra nivån också hos dessa personers
27786: annan pension. Den i lagen om förtidspension        pensionsskydd, är det ännu skäl att fästa upp-
27787: för frontveteraner angivna pensionen är lika stor   märksamhet vid förbättrandet av deras särskilda
27788: som den i arbetspensionslagarna angivna invalid-    skydd. Delegationen för frontveteranfrågor har
27789: pension som frontveteranen skulie ha fått, om       utarbetat ett förslag tili indelning av fronttilläg-
27790: han hade blivit arbetsoförmögen vid den tid-        get i nivåer med beaktande av varje frontveterans
27791: punkt då utbetalningen av förtidspensionen vid-     ekonomiska förhålianden. Statsfinansielia orsaker
27792: tar.                                                har likväl tilisvidare hindrat genomförandet av
27793:    Frontveteran, som erhålier i lagen om förtids-   denna reform.
27794: pension för frontveteraner angiven pension, kan        Om fronttillägget lösgörs från folkpensionen
27795: utöver denna pension få av folkpensionsanstalten    innebär detta att man glömmer bort den princi-
27796: utbetalad frontmannapension. På våren 1985          pielia erkänsla genom viiken man på ett rättvist
27797: ändrades beloppet av denna behovsprövning un-       sätt har velat gottgöra frontveteranerna för tiden
27798: derkastade frontmannapension så, att fuli front-    vid fronten. Genom att fronttillägget utvecklas så
27799: mannapension motsvarar det sammanlagda be-          att det förbättrar åldringarnas pensionsskydd kan
27800: loppet av folkpensionens grunddel och tiliäggs-     förmånerna inriktas på de veteraner som har fått
27801: del samt fronttillägget tili folkpensionen.         lida mest av förhållandena vid fronten.
27802: 
27803:      Helsingfors den 10 december 1985
27804: 
27805:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
27806:                                                   1985 vp.
27807: 
27808: Kirjallinen kysymys n:o 380
27809: 
27810: 
27811: 
27812: 
27813:                                      Tenhiälä: Yritysten tasetietojen saatavuuden parantamisesta
27814: 
27815: 
27816:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27817: 
27818:    Osakeyhtiölain (734/78) 14 §:n mukaan jäl-            juuri merkitystä. Kuitenkin kaikki lähetetyt tie-
27819: jennökset tili~päätöksestä on. ti.etyn J?ää~äaja~        dot mikrofilmataan virastossa.
27820: kuluessa toimitettava patenttl- Ja reklstenhallt-           Julkisuudessa on Keskuskauppakamarin edus-
27821: tukselle. Tilinpäätöksen tulee sisältää tuloslaskd-      taja esittänyt useita ratkaisuvaihtoehtoja, joiden
27822: ma, tase ja toimintakertomus. Samanlainen sään-          avulla tasetietojen julkisuutta olisi mahdollisuus
27823: nös sisältyy myös osuuskuntalakiin (247 154).            parantaa. Yksi esitetty ratkaisumalli olisi se, että
27824: Säännösten tarkoitus on toteuttaa yritysten tase-        lailla velvoitettaisiin yritykset itse antamaan tase-
27825: tietojen julkisuusperiaatetta. Huolimatta siitä,         tiedot kaikille niitä haluaville tiettyä maksua
27826: että patentti- ja rekisterihallituksella on mahdol-      vastaan. Valtiolle tämä olisi nykytilannetta huo-
27827: lisuus tehostaa tietojen luovuttamista uhkasakol-        mattavasti halvempi vaihtoehto, kun keskusviras-
27828: la, eivät kaikki yritykset lähetä näitä tietojaan        ton tietojen keruusta ja tietojen luovutuksesta
27829: virastossa pidettävään taserekisteriin. On esitetty      olisi mahdollista luopua. Tämä ratkaisu toisi
27830: arvioita, että vain neljännes noin 80 000 lähettä-       siten valtiolle huomattavia säästöjä.
27831: misvelvollisesta lähettää tiedot. Patentti- ja rekis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27832: terihallituksen niukkojen henkilöstövoimavarojen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27833: vuoksi ei ehdottoman tarkkaa valvontaa ole mah-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27834: dollista ylläpitää.                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27835:    Lakien edellyttämä tasetietojen julkisuus ja
27836: saatavuus ei siten toimi asianmukaisesti. Toinen                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yritys-
27837: tosiasia on luonnollisesti siinä, että monienkaan                ten tasetietojen saatavuuden parantami-
27838: rekisteriin tietonsa lähettävien yritysten taseista ei           seksi siten, että yritykset velvoitettaisiin
27839: ulkopuolisten tahoilta juurikaan olla kiinnostu-                 suoraan antamaan tasetiedot ulkopuolisil-
27840: neita eikä tasetietojen lähettämisellä siten ole                 le tiettyä korvausta vastaan?
27841: 
27842:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1985
27843: 
27844:                                               Hannu Tenhiälä
27845: 
27846: 
27847: 
27848: 
27849: i28501126Y
27850: 2                                        1985 vp. -- KJ< n:o 380
27851: 
27852: 
27853: 
27854: 
27855:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27856: 
27857:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mismenettelyyn. Käytännössä järjestelmä on kui-
27858: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tenkin todettu eräissä suhteissa vähemmän tyy-
27859: olette 5 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-          dyttäväksi. Ilmeinen epäkohta on se, ettei nykyi-
27860: jeenne n:o 1898 ohella lähettänyt valtioneuvos-          sin voimavaroin pystytä tehokkaasti valvomaan ja
27861: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tehostamaan lain velvoitteiden noudattamista.
27862: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-            Näin ollen kaupparekisterin hallussa olevissa u-
27863: jallisesta kysymyksestä n:o 380:                         linpäätöstiedoissa on huomattavia puutteita.
27864:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yritys-          Kuluvan vuoden aikana on harkittu valmiste-
27865:         ten tasetietojen saatavuuden parantami-          luelimen asettamista julkistamissäännösten tar·
27866:         seksi siten, että yritykset velvoitettaisiin     kistamista varten. Jotta kaikki keinot tilinpäätös-
27867:         suoraan antamaan tasetiedot ulkopuolisil-        tietojen julkistamisen epäkohtien poistamiseksi,
27868:         le tiettyä korvausta vastaan?                    keskitettyä julkisuutta puoltavien tavoitteiden
27869:                                                          kärsimättä, tulisivat harkittaviksi, on kuitenkin
27870:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          ennen mahdollisen säädösvalmistelutyön käyn-
27871: seuraavaa:                                               nistämistä päätetty ryhtyä julkistamiskäytännön
27872:     Osakeyhtiölainsäädännön kokonaisuudistuk-            selvittämiseen. Tässä patentti- ja rekisterihalli-
27873: sessa pyrittiin osakeyhtiöistä saatavien tietojen        tuksessa jo käynnissä olevassa selvitystyössä tutki-
27874: lisäämiseen ja julkaisemiseen. Osakeyhtiölain 11         taan muun muassa, minkälaisiin yrityksiin tieto-
27875: luvun 14 §:ään sisältyvä velvollisuus toimittaa          jensaantioikeus tällä hetkellä kohdistuu sekä mit-
27876: julkiselle rekisteriviranomaiselle jäljennökset ti-      kä tahot käyttävät tietojensaantioikeutta hyväk-
27877: linpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta on         seen ja missä määrin. Vasta näiden selvitysten
27878: tärkeä osa tätä julkisuutta. Keskittämällä tiedosto      valmistuttua on mahdollista ratkaista, mihin toi-
27879: yhdelle viranomaiselle pyrittiin sekä tiedonanta-        menpiteisiin on ryhdyttävä julkisuusperiaatteen
27880: jille että tietoa tarvitseville vaivattomaan julkista-   toteuttamiseksi tyydyttävästi.
27881: 
27882:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1985
27883: 
27884:                                                                      Oikeusministeri Chnstoffer Taxell
27885:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 380                                            3
27886: 
27887: 
27888: 
27889: 
27890:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27891: 
27892:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har systemet emellertid visat sig mindre tillfreds-
27893: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ställande i vissa avseenden. Det är en uppenbar
27894: av den 5 november 1985 nr 1898 tili vederböran-       olägenhet att man inte med nuvarande resurser
27895: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          effektivt kan övervaka och effektivera lagens
27896: följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä under-         efterlevnad. De bokslutsuppgifter, som finns att
27897: tecknade spörsmål nr 380:                             tillgå vid handelsregistret, är således mycket
27898:                                                       ofullständiga.
27899:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
27900:        att förbättra tillgången tili uppgifter i         Under innevarande år har man övervägt att
27901:        företagens balansräkningar så att före-        tillsätta ett beredningsorgan för att revidera stad-
27902:        tagen skulle förpliktas att lämna uppgif-      gandena om offentliggörande. För att man skall
27903:        terna direkt tili utomstående mot en viss      kunna överväga alla tillbudsstående medel för att
27904:        ersättning?                                    avlägsna missförhållandena i samband med of-
27905:                                                       fentliggörande av bokslutsuppgifter så att inte de
27906:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     målsättningar som talar för en centraliserad of-
27907: följande:                                             fentlighet samtidigt blir lidande, har man emel-
27908:    Vid totalrevisionen av aktiebolagslagstift-        lertid beslutat utreda hur offentliggörandet fun-
27909: ningen strävade man tili att öka och offentliggöra    gerar i praktiken innan beredningsarbetet even-
27910: informationen om aktiebolagen. En viktig del av       tuellt vidtar. I detta utredningsarbete, som redan
27911: denna offentlighet utgör skyldigheten att tillstäl-   påbörjats vid patent- och registerstyrelsen, utreds
27912: la den offentliga registermyndigheten kopior av       bland annat hurudana bolag som för tillfället
27913: bokslut och revisionsberättelser, varom stadgas i     berörs av rätten att erhålla uppgifter samt vilka
27914: 11 kap. 14 § lagen om aktiebolag. Genom att           kretsar som utnyttjar denna rätt och i viiken
27915: koncentrera informationen tili en enda myndig-        utsträckning detta sker. Först när dessa utred-
27916: het ville man göra förfarandet så enkelt som          ningar är färdiga kan man avgöra vilka åtgärder
27917: möjligt såväl för dem som lämnar uppgifter som        som bör vidtas för att genomföra offentlighets-
27918: för dem som behöver uppgifterna. I praktiken          principen på ett tillfredsställande sätt.
27919: 
27920:      Helsinfors den 2 december 1985
27921: 
27922:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
27923:                                               1985 vp.
27924: 
27925: Kirjallinen kysymys n:o 381
27926: 
27927: 
27928: 
27929: 
27930:                                   Kietäväinen ym.: Kuntien kantokykyluokituksen oikeudenmukai-
27931:                                      suudesta
27932: 
27933: 
27934:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27935: 
27936:    Sisäasiainministeri teki äskettäin päätöksen      alentaminen olisi voitu lain tasaussäännön nojalla
27937: kuntien kantokykyluokkiin jakamisesta ensi           suorittaa, mikäli Vantaan luokkaa olisi korotettu.
27938: vuonna. Ministeri teki ratkaisun kantokykyluoki-     Luokan alentaminen olisi ollut näiden kuntien
27939: tustoimikunnan esityksen pohjalta sitä muutta-       osalta enemmän kuin tarpeen. Yleisillä rahoitus-
27940: matta. Toimikunnan esitys syntyi äänestyksen         avustuksilla ei voida korjata kantokykyluokituk-
27941: jälkeen, mikä on poikkeuksellista.                   sessa suoritettuja epäkohtia, koska varatut määrä-
27942:    Vantaan kantokykyluokan säilyttäminen ennal-      rahat ovat riittämättömät.
27943: laan siitä huolimatta, että kantokykyluokituslais-      Ensi vuoden kantokykyluokituksen merkitys
27944: sa mainittujen perusteiden mukaan luokan ko-         lain uskottavuuden kannalta on erityisen suuri,
27945: rottaminen olisi ollut perusteltua, on vähentänyt    koska kyseessä on lain soveltaminen ensimmäistä
27946: uuden kantokykyluokituslain uskottavuutta.           kertaa.
27947: Vantaan luokan muutos olisi ollut perusteltua           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27948: mm. kantokykyluokitustoimikunnan vähemmis-           tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27949: tön mukaan.                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27950:    Vantaan luokan säilyttäminen ennallaan on         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27951: koettu epäoikeudenmukaisena erityisesti Mikke-
27952: lin, Seinäjoen ja Tornion kaupungeissa, joiden                 Katsooko Hallitus, että ensi vuoden
27953: osalta luokan korottaminen oli tosin perusteltua,           kuntien kantokykyluokitus on sopusoin-
27954: mutta joiden osalta korotusperusteet olivat usei-           nussa kantokykyluokituslain säädösten ja
27955: den asiantuntijoiden mukaan selvästi Vantaan                lain hengen kanssa, ja
27956: korotusperusteita vähäisempiä.                                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27957:    Toisaalta ratkaisu koetaan epäoikeudenmukai-             ryhtyä turvatakseen kantokykyluokitus-
27958: sena niissä noin 20 kunnassa, joiden luokan                 lain uskottavuuden tulevina vuosina?
27959: 
27960:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1985
27961: 
27962:          Timo Kietäväinen               Heikki Kokko                 Jukka Vihriälä
27963:          Pentti Skön                    Osmo Vepsäläinen              Esko Helle
27964:          Hannu Kemppainen               Seppo Pelttari                Esko Almgren
27965:          Esko Aho                       Reino Jyrkilä                 Pirjo Rusanen
27966:          Aapo Saari                     Pertti Hietala                Paavo Vesterinen
27967:          Juhani Tuomaala                Hannu Tenhiälä                Väinö Raudaskoski
27968:                      Pentti Poutanen                          Mauri Pekkarinen
27969: 
27970: 
27971: 
27972: 
27973:  428501237]
27974: 2                                     1985 vp. -- KJC n:o 381
27975: 
27976: 
27977: 
27978: 
27979:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27980: 
27981:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         takohtaisia epäkohtia ja päästä nykyistä oikeu-
27982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         denmukaisempaan luokitukseen.
27983: olette 5 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-          Tämän mukaisesti on vuoden 1986 Iuokitusta
27984: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      toimitettaessa tulkittu laissa olevia luokkien
27985: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       muutosten perusteita verraten ahtaasti ja pyritty
27986: Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     ensi vaiheessa korjaamaan vain kaikkein selvim-
27987: symyksestä n:o 381:                                   min väärissä luokissa olevien kuntien luokat lä-
27988:                                                       hemmäksi oikeata. Näin on menetelty senkin
27989:           Katsooko Hallitus, että ensi vuoden         vuoksi, että uutta lakia on sovellettu vasta ensim-
27990:        kuntien kantokykyluokitus on sopusoin-         mäistä kertaa vahvistettaessa vuoden 1986 luoki-
27991:        nussa kantokykyluokituslain säädösten ja       tusta.
27992:        lain hengen kanssa, ja
27993:                                                          Luokkien muutosten aiheuttamien merkittä-
27994:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27995:                                                       vien kunnallistaloudellisten vaikutusten vuoksi ei
27996:        ryhtyä turvatakseen kantokykyluokitus-
27997:                                                       ole pidetty edes mahdollisena korjata kerralla
27998:        lain uskottavuuden tulevina vuosina?
27999:                                                       kaikkia luokituksessa vielä ehkä olevia vinoutu-
28000:                                                       mia. Näitä on tosin viime vuosien luokituksissa
28001:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      onnistuttu jo varsin pitkälti korjaamaan. Toisaal-
28002: ti seuraavaa:                                         ta käsitykset siitä, mikä olisi kunkin kunnan
28003:    Sisäasiainministeriö vahvisti 30.10.1985 kun-      oikea kantokykyluokka, vaihtelevat huomattavas-
28004: tien kantokykyluokituksen vuodelle 1986. Tuol-        tikin.
28005: loin sovellettiin ensimmäistä kertaa uutta lakia         Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty käsitys,
28006: kuntien kantokykyluokituksesta (6491 8 5).            jonka mukaan vuoden 1986 Iuokitusta vahvistet-
28007:    Uuden lain mukaan luokitusjäqestelmä on            taessa olisi Vantaan kantokykyluokka tullut nos-
28008: luonteeltaan pysyvä, nyt myös harkintaperustei-       taa, varsinkin kun erityisesti Mikkelin, Savonlin-
28009: den osalta. Luokkien muutokset tehdään lain           nan ja Tornion kaupunkien luokkia nostettiin ja
28010: mukaan harkinnan perusteella. Harkinta perus-         toisaalta senkin vuoksi, että näin olisi voitu
28011: tuu tekijöille, joilla on yleisesti totuttu mittaa-   alentaa usean muun kunnan luokkaa.
28012: maan kuntien taloutta. Ne ovat olennaisemmilta           Tältä osin on todettava ensiksikin, että kunnan
28013: osiltaan samankaltaisia kuin viime vuosien luoki-     luokkaa ei lain mukaan ole ehdottomasti lasket-
28014: tuksissa käytetyt harkintaperusteet. Ensisijaisena    tava tai korotettava, vaikka sille olisi olemassa
28015: harkintaperusteena on kunnan asukasta kohti           laissa säädetyt edellytykset. Tämä johtuu, paitsi
28016: laskettu veroäyrimäärä verrattuna saman kantoky-      järjestelmän harkinnanvaraisesta luonteesta ja
28017: kyluokan muiden kuntien ja kantokykyluokkaa           pyrkimyksistä estää liian lukuisat vuotuiset luok-
28018: lähinnä ylemmän tai alemman kunnan vastaa-            kien muutokset, myös laissa olevasta alennetta-
28019: vaan veroäyrimäärään. Luokituksen valmistelee         vien ja korotettavien kuntien välisestä tasapaino-
28020: uudenkin lain mukaan kantokykyluokitustoimi-          säännöstä.
28021: kunta ja sen vahvistaa sisäasiainministeriö.             Kuten jo edellä mainittiin, on lain mukaan
28022:    Lain perustavoitteena on ollut, mikä on todet-     ensisijaisena harkintaperusteena käytettävä kun-
28023: tu myös hallituksen esityksen perusteluissa, siir-    nan veroäyrimäärää asukasta kohti. Edellä maini-
28024: tää kunta pois sellaisesta luokasta, johon se ei      tuissa kaupungeissa tämä poikkeama asianomai-
28025: kunnan taloudellista kantokykyä mittaavien teki-      sen kaupungin kantokykyluokan keskiarvosta oli
28026: jöiden perusteella ja verrattuna muihin saman         käytettävissä olleiden viimeisten eli vuoden 1984
28027: kantokykyluokan kuntiin selvästi kuulu. Näin on       verotustietojen mukaan Vantaalla + 4 292, Tor-
28028: katsottu voitavan parhaiten menetellä järjestel-      niossa + 3 327, Mikkelissä + 4 485 ja Seinäjoella
28029: mässä, joka perustuu kokonaisuudessaan harkin-         + 3 115 äyriä. Näiden lukujen perusteella ei
28030: taan. Uuden lain myötä on katsottu olevan             kuitenkaan voida tehdä suoria johtopäätöksiä
28031: mahdollista joustavasti, asteittain ja vähitellen     näiden kaupunkien luokkien korotustarpeista,
28032: korjata nykyisessä luokituksessa vielä olevia kun-    sillä kaikki mainitut kaupungit kuuluvat eri kan-
28033:                                        1985 vp. -      KK n:o 381                                       3
28034: 
28035: tokykyluokkiin eivätkä kantokykyluokkien keski-        kunnan enemmistö on katsonut, että Tornion,
28036: arvot kasva tasavälisesti luokasta toiseen, vaan       Mikkelin ja Seinäjoen osalta on ollut olemassa
28037: näiden erot vaihtelevat huomattavastikin. Kun-         Vantaata vahvempia luokan korottamista puolta-
28038: nan luokan muutostarpeen arviointi on lain mu-         via tekijöita.
28039: kaan kuitenkin suoritettava tekemällä vertailuja          Siltä osin kuin kirjallisessa kysymyksessä on
28040: lähinnä asianomaisen kantokykyluokan ja sitä           katsottu, että Vantaan luokkaa nostamalla olisi
28041: lähinnä ylemmän ja alemman luokan keskiarvoi-          ollut mahdollista laskea usean muun kunnan
28042: hin.                                                   luokkaa, on todettava, ettei alennettavien ja
28043:    On huomattava myös, että vaikka kunnan              korotettavien kuntien välisen tasapainosäännök-
28044: verotulot asukasta kohti onkin lain mukaan ensi-       sen vuoksi voida suoraan verrata mahdollisesti
28045: sijainen luokan muuttamisen peruste, on laissa         alennettavien ja toisaalta koeotettavien kuntien
28046: lueteltu lukuisia muitakin kysymykseen tulevia         harkintatekijöiden voimakkuusastetta keskenään.
28047: harkintaperusteita. Laissa olevaa harkintatekijöi-     Käytännössä on jouduttu sanotun säännön sekä
28048: den luetteloa ei sitä paitsi ole tarkoitettu kunnal-   korotettavien kuntien koon vuoksi menettele-
28049: lishallinnon monimuotoisuuden ja olosuhteiden          maan niin, että ensin on päätetty siitä, minkä
28050: suuren kirjavuuden vuoksi edes tyhjentäväksi.          kuntien luokkaa voidaan korottaa, ja vasta sen
28051: Vuoden 1986 Iuokitusta kantokykyluokitustoimi-         jälkeen on voitu päättää alennettavista kunnista
28052: kunnassa valmisteltaessa koottiin toimikunnan          sen mukaan, kun luokkien alentamiselle on ollut
28053: toimesta luokituksen pohjaksi kaikkiaan 26 eri-        olemassa laissa säädettyjä perusteita.
28054: laista kunnan taloudellista kantokykyä mittaavaa          Edellä mainittujen kuntakohtaisten arvioiden
28055: tekijää. Arvio kunnan luokan alentamisen tai           ohella kirjallisessa kysymyksessä on kiinnitetty
28056: korottamisen edellytyksistä ja niiden voimakkuu-       huomiota myös siihen, että kantokykyluokitus-
28057: desta on tehtävä kaikkien kunnan taloudellista         toimikunnan ehdotus on syntynyt äänestyksen
28058: kantokykyä mittaavien tekijöiden kokonaisarvion        jälkeen. Tältä osin on todettava, että kantokyky-
28059: perusteella. Luokitusta toimitettaessa on katsot-      luokitustoimikunnassa on useimpina luokitus-
28060: tu, ettei kunnan luokkaa voida muuttaa vain            vuosina ollut erilaisia näkemyksiä eri kuntien
28061: yhden harkintatekijän, esimerkiksi asukasta kohti      luokkien alennus- ja korotusedellytysten olemas-
28062: laskettavan veroäyrimäärän perusteella, vaan sen       saolosta. Sitä, että vuoden 1986 luokitus syntyi
28063: lisäksi tulee olla olemassa muitakin kunnan luo-       äänestyksen jälkeen, ei sen vuoksi eikä luokituk-
28064: kan alentamista tai korottamista puoltavia teki-       sen toimittamiseen liittyvien luokituksen luon-
28065: jöitä.                                                 teesta johtuvien vaikeuksienkaan vuoksi ole pi-
28066:    Edellä mainittujen kaupunkien osalta olivat         dettävä mitenkään poikkeuksellisena.
28067: vuoden 1986 luokituksessa asukasta kohti lasket-          Kantokykyluokitustoimikunta on asiantuntija-
28068: tavan veroäyrimäärän jälkeen merkittävimpiä            elin, jossa on edustettuna erittäin monipuolinen
28069: harkintatekijöitä kunnan taloudelle terveyden-         useimmat kunnallishallinnon ja -talouden lohkot
28070: huollon, sosiaalitoimen ja sivistystoimen käyttö-      kattava erityisasiantuntemus. Toimikunnassa ovat
28071: menoista aiheutuva keskimääräisestä poikkeava          edustettuina sisäasiainministeriö, valtiovarainmi-
28072: rasitus sekä kunnan keskimääräisestä poikkeava         nisteriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysmi-
28073: rahoitusasema. Torniossa ja Seinäjoella tervey-        nisteriö, Tilastokeskus sekä kuntien keskusjärjes-
28074: denhuollon, sosiaalitoimen ja sivistystoimen           töt. Sisäasiainministeriö on vahvistaessaan kanto-
28075: käyttömenoista aiheutuva rasitus on huomatta-          kykyluokitusta eri vuosina vahvistanut ne useim-
28076: vasti asianomaisen kantokykyluokan ja koko             miten sellaisina kuin kantokykyluokitustoimi-
28077: maan keskiarvoa pienempi. Mikkelissä vastaava          kunta on ehdottanut. Tälläkään kertaa ei ole
28078: rasitus on jonkin verran alempi kuin maassa            ollut olemassa erityisiä syitä, joiden vuoksi sisä-
28079: keskimäärin. Vantaalla taas se on osapuilleen          asiainministeriön olisi ollut perusteltua poiketa
28080: asianomaisen kantokykyluokan ja koko maan              toimikunnan ehdotuksesta.
28081: keskiarvoa vastaava. Mikkelissä ja Seinäjoella taas       Edellä olevan perusteella on katsottava ensi
28082: on kaupungin rahoitusasema huomattavasti pa-           vuoden kantokykyluokituksen valmistelun ja vah-
28083: rempi kuin muilla saman kantokykyluokan kun-           vistamisen tapahtuneen asianmukaisesti kuntien
28084: nilla keskimäärin. Vantaalla rahoitusasema vastaa      taloudellista kantokykyä mittaavien eri tekijöiden
28085:  osapuilleen luokan keskimäärää.                       perusteella suoritettujen kuntakohtaisten koko-
28086:    Edellä mainittujen ja muiden kunnan talou-          naisarvioiden pohjalta ja olevan sopusoinnussa
28087: dellista kantokykyä mittaavien tekijöiden koko-        kantokykyluokituslain säännösten ja hengen
28088:  naisarvion perusteella kantokykyluokitustoimi-        kanssa.
28089:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985
28090: 
28091:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
28092: 4                                       1985 vp. -- KJ( n:o 381
28093: 
28094: 
28095: 
28096: 
28097:                                  Till Riksdagens Herr Talman
28098: 
28099:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tillvägagångssättet då det är fråga om ett system
28100: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          som helt baserar sig på prövning. Med hjälp av
28101: den 5 november 1985 till vederbörande medlem            den nya lagen har det ansetts vara möjligt att på
28102: av statsrådet översänt avskrift av följande av          ett smidigt sätt gradvis och så småningom avhjäl-
28103: riksdagsman Kietäväinen m.fl. undertecknade             pa de missförhållanden som förekommer i den
28104: spörsmål nr 381:                                        nuvarande klassificeringen av en del kommuner
28105:                                                         och att få till stånd en mera rättvis klassificering.
28106:            Anser Regeringen att bärkraftsklassifi-          I enlighet med detta har man vid klassifice-
28107:         ceringen av kommunerna för nästa år är i        ringen för år 1986 tolkat de grunder för änd-
28108:         överensstämmelse med stadgandena i lag-         ringar av klasserna som finns i lagen relativt snäv
28109:         en om bärkraftsklassificering och med           och till att börja med försökt rätta till endast de
28110:         andan i lagen, och                              fall där det är mest uppenbart att en kommun
28111:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        placerats i fel klass. Mao har gått tillväga på detta
28112:         för att trygga bärkraftsklassificeringsla-      sätt även av den anledningen att den nya lagen
28113:         gens trovärdighet under de kommande             tilllämpades för första gången vid fastställandet
28114:         åren?                                           av klassificeringen för år 1986.
28115:                                                             På grund av den stora inverkan som ändring-
28116:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arna av klasserna har på kommunernas ekonomi
28117: anföra följande:                                        har det inte ens ansetts vara möjligt att på en
28118:     Inrikesministeriet fastställde 30.10.1985 bär-      gång rätta till alla de oegentligheter som eventu-
28119: kraftsklassificeringen av kommunerna för år             ellt ännu förekommer i klassificeringen. Vid de
28120: 1986. Då tillämpades för första gången den nya          senaste årens klassificeringar har man visserligen
28121: lagen om bärkraftsklassificering av kommunerna          relativt långt lyckats rätta till dessa. Å andra
28122: (649/85).                                               sidan varierar uppfattningarna om vilka de rikti-
28123:     Enligt den nya lagen är klassificeringssystemet     ga bärkraftsklasserna för kommunerna är t.o.m. i
28124: till sin natur bestående. Detta gäller numera           mycket hög grand.
28125: även grunderna för prövning. Ändringar av klas-             I spörsmålet framförs den uppfattningen att
28126: serna görs enligt lagen på basis av prövning.           bärkraftsklassen för Vanda borde ha höjts vid
28127: Prövningen grundar sig på faktorer med vilka            fastställandet av klassificeringen för år 1986,
28128: kommunernas ekonomi i allmänhet har mätts.              främst för att klasserna för städerna S:t Michel,
28129: De är till väsentliga delar desamma som de              Nyslott och Torneå höjdes, men också för att
28130: grunder för prövning som tillämpats vid klassifi-       flera andra kommuners klass i och med detta
28131: ceringen de senaste åren. Främst beaktas antalet        skulle ha kunnat sänkas.
28132: skattören per invånare i kommunen jämfört med              Vad gäller detta bör det först konstateras att
28133: motsvarande antal skattören i de andra kommu-           den nya lagen inte absolut kräver att en kom-
28134: nerna i bärkraftsklassen och i kommunerna i den         muns klass höjs eller sänks trots att lagstadgade
28135: klass som är närmast lägre eller högre. Klassifice-     förutsättningar för detta skulle finnas. Detta
28136: ringen bereds även enligt den nya lagen av en           beror förutom på att systemet baserar sig på
28137: bärkraftsklassificeringskommission, och den fast-       prövning och på en strävan efter att förhindra att
28138: ställs av inrikesministeriet.                           alltför många ändringar görs per år beträffande
28139:     Syftet med lagen har främst varit att flytta bort   klasserna, även på det i lagen ingående stadgan-
28140: kommuner från sådana klasser dit de klart inte          det om balans mellan de kommuner som höjs
28141: hör på basis av de faktorer som mäter deras             och de som sänks.
28142: ekonomiska bärkraft och jämfört med andra                   Såsom ovan redan nämnts skall enligt lagen
28143: kommuner i samma bärkraftsklass. Detta konsta-          antalet skattören per invånare i kommunen utgö-
28144: terades även i motiveringen för regeringens pro-        ra den främsta grunden vid prövningen. I de
28145: position. Det har ansetts att detta är det bästa        ovan nämnda städerna var avvikelsen från bär-
28146:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 381                                           5
28147: 
28148: kraftsklassen för ifrågavarande stad i medeltal        än i landet i genomsnitt, och i Vanda motsvarar
28149: enligt de senaste tillgängliga uppgifterna från        den ungefär medeltalet för ifrågavarande bär-
28150: beskattningen, dvs. från år 1984, för Vanda            kraftsklass och för hela landet. Finansieringsläget
28151:  + 4 292, för Torneå + 3 327, för S:t Michel           för städerna S:t Michel och Seinäjoki åter är
28152:  + 4 485 och för Seinäjoki + 3 115 öre. Utgående       betydligt bättre än genomsnittet för de övriga
28153: från dessa siffror kan emellertid inga direkta         kommunerna i samma bärkraftsklass. Finansie-
28154: slutsatser dras om behovet av höjning av dessa         ringsläget i Vanda motsvarar i stort sett genom-
28155: städers klasser, eftersom alla de ovan nämnda          snittet för klassen.
28156: städerna hör tili olika bärkraftsklasser. Medelta-        Vid en bedömning där alla de ovan nämnda
28157: len för bärkraftsklasserna ökar nämligen inte med      faktorerna och övriga faktorer som mäter kom-
28158: jämna intervaller från en klass tili en annan, utan    munernas ekonomiska bärkraft beaktades ansåg
28159: skillnaderna mellan klasserna kan variera betyd-       majoriteten av bärkraftsklassificeringskommissio-
28160: ligt. Enligt lagen skall emellertid bedömningen        nens medlemmar att det för Torneås, S:t Michels
28161: av behovet av ändring av en kommuns klass ske          och Seinäjokis del fanns faktorer som talade
28162: närmast genom jämförelse av medeltalen för den         starkare för en höjning av klassen än vad fallet
28163: ifrågavarande bärkraftsklassen med medeltalen          var med Vanda.
28164: för den klass som är närmast lägre eller högre.           I spörsmålet framförs även den åsikten att en
28165:    Det bör även noteras att i lagen uppräknas          höjning av Vandas klass skulle ha möjliggjort en
28166: åtskilliga tänkbara grunder för prövning trots att     sänkning av åtskilliga andra kommuners klasser.
28167: en ändring av klassen enligt lagen främst görs på      Här bör det konstateras att styrkegraden hos de
28168: basis av en kommuns skatteintäkter per invånare.       faktorer som beaktas vid prövning i de kommu-
28169: Den förteckning över faktorer som beaktas vid          ner som eventuellt skall sänkas eller höjas inte
28170: prövningen är på grund av den komplexa kom-            direkt kan jämföras med varandra på grund av
28171: munalförvaltningen och de varierande om-               stadgandet om balans mellan de kommuner som
28172: ständigheterna för övrigt inte ens avsedd att vara     sänks och de som höjs. I praktiken har man på
28173: fullständig. Vid beredningen av klassificeringen       grund av detta stadgande och på grund av
28174: för år 1986 i bärkraftsklassificeringskommissionen     storleken av de kommuner vilkas klass har höjts
28175: baserades klassificeringen på åtgärd av kommis-        tvingats gå tillväga på så sätt att man först har
28176: sionen på totalt 26 olika faktorer som mäter           beslutat om vilka kommuner som kan höjas.
28177: kommunens ekonomiska bärkraft. Vid bedöm-              Först efter detta har man kunnat besluta om
28178: ningen av förutsättningarna för sänkning eller         sänkning, såvida lagstadgade grunder för sänk-
28179: höjning av en kommuns klass och av hur starka          ning av klasserna har funnits.
28180: dessa förutsättningar är, skall alla de faktorer som      Förutom vid de ovan nämnda bedömningarna
28181: mäter en kommuns ekonomiska bärkraft beaktas.          av kommunerna fästs i spörsmålet uppmärksam-
28182: Vid verkställandet av klassificeringen har det         het vid att bärkraftsklassificeringskommissionens
28183: ansetts att en kommuns klass inte kan ändras på        förslag har kommit tili efter omröstning. Här bör
28184: basis av endast en av dessa faktorer, t.ex. antalet    det konstateras att åsikterna hos medlemmarna i
28185: skattören per invånare, utan att det dessutom          bärkraftsklassificeringskommissionen under de
28186: skall finnas andra faktorer som talar för sänkning     flesta åren har gått isär beträffande förutsättning-
28187: eller höjning av kommunens klass.                      arna för sänkning och höjning av olika kommu-
28188:    För de ovan nämnda städernas del var de             ners klasser. De faktum att klassificeringen för år
28189: viktigaste faktorerna vid klassificeringen för år      1986 kom tili efter omröstning skall därför inte
28190:  1986, efter det beräknade antalet skattören per       anses vara något exceptionellt. För denna upp-
28191: invånare i kommunen, att belastningen av en            fattning talar även de svårigheter vid verkställan-
28192: kommuns ekonomi avvek från genomsnittet på             ~et av klassificeringen som beror på klassifice-
28193: grund av driftsutgifterna för hälsovården, social-     nngens natur.
28194: väsendet och bildningsväsendet samt att kommu-            Bärkraftsklassificeringskommissionen är ett
28195:  nernas finansieringsläge avvek från genomsnittet      sakkunnigorgan, vars medlemmar besitter en
28196: för kommunerna. I Torneå och Seinäjoki är den          mycket mångsidig och speciell sakkännedom som
28197:  belastning som driftsutgifterna för hälsovården,      täcker de flesta sektorerna inom kommunalför-
28198:  socialväsendet och bildningsväsendet förorsakar       valtningen och -hushållningen. I kommissionen
28199:  betydligt mindre än medeltalet för den ifrågava-      finns inrikesministeriet, finansministeriet, under-
28200:  rande bärkraftsklassen och för hela landet. I S:t     visningsministeriet, social- och hälsovårdsministe-
28201:  Michel är motsvarande belastning något mindre         riet, statistikcentralen samt de kommunala cen-
28202: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 381
28203: 
28204: tralorganisationerna representerade. Då inrikes-       beredd och fastställd på ett behörigt sätt, utgåen-
28205: ministeriet under olika år har fastställt bärkrafts-   de från den helhetsbedömning av kommunerna
28206: klassificeringen har denna oftast varit i enlighet     som gjorts på grundval av de olika faktorerna
28207: med bärkraftsklassificeringskommissionens för-         som mäter kommunernas ekonomiska bärkraft.
28208: slag. lnte heller denna gång har inrikesministe-       Likaså skall den kunna anses vara i överensstäm-
28209: riet sett några särskilda skäl att avvika från         melse med stadgandena i bärkraftsklassificerings-
28210: kommissionens förslag.                                 lagen och med andan i lagen.
28211:    På basis av vad ovan sagts skall bärkrafts-
28212: klassificeringen för nästa år kunna anses ha blivit
28213: 
28214:      Helsingfors den 12 december 1985
28215: 
28216:                                                                     Inrikesminister Kaisa Raatikainen
28217:                                                   1985 vp.
28218: 
28219: Kirjallinen kysymys n:o 382
28220: 
28221: 
28222: 
28223: 
28224:                                     Eklund ym.: Avoimen korkeakoulun opiskelijavalintojen perusteista
28225: 
28226: 
28227:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28228: 
28229:    Avoimen korkeakoulun toimikunta on määri-                 4. Yliopiston omaa henkilöstöä on hakenut 9
28230: tellyt käsitteen "avoin korkeakoulu" seuraavasti:        henkilöä. Heidät on syytä ottaa kiintiöiden ulko-
28231:    Avoin korkeakoulu on koulutuksellista tasa-           puolella.
28232: arvoa edistämään tarkoitettu opintojärjestelmä,              5. Suuren hakijaryhmän muodostavat erilaisis-
28233: joka korkeakoulujen ja eri aikuisoppilaitosten           sa toimistotehtävissä toimivat sekä eräät akatee-
28234: yhteistyöhön perustuen tarjoaa tavoitteellisten          misen tutkinnon suorittaneet, joiden perusteluis-
28235: korkeakouluasteen opintojen mahdollisuuden               ta ilmenee, että usean koulutustarve olisi enem-
28236: valmiutensa eri tavoin hankkineille aikuisille si-       mänkin atk:n sovellutusten ja käytännön hyväksi-
28237: ten, että opiskelupaikka ja -aika sekä opetusme-         käytön alueella kuin approbatur-arvosanan suo-
28238: netelmät sopeutetaan aikuisväestön opintoedelly-         rittamisessa.
28239: tyksiin (Komiteanmietintö 1981:36 21).                      6. Omaksi ryhmäkseen on katsottu liike-elä-
28240:    Avoimen korkeakoulun opetus järjestetään             män palveluksessa olevat, joiden osalta on läh-
28241: yleensä iltaisin ja viikonloppuisin siten, että opis-    detty siitä, että työnantajilla on mahdollisuus
28242: kelu on mahdollista työn ohella.                        maksaa koulutuksesta.
28243:    Ongelmaksi on muodostunut se, että yhtenäi-              7. Viimeisen ryhmän muodostavat alle 25-vuo-
28244: siä avoimen korkeakoulun opiskelijavalinnan pe-         tiaat, joihin on rinnastettu osa 1950-luvun lopul-
28245: rusteita ei ole olemassa eikä pyrkijän oikeusturvaa     la syntyneistä.
28246: ole muutoinkaan järjestetty. Opiskelijavalinnan             Ryhmittely kuvaa prioriteettijärjestystä, jonka
28247: perusteita ei julkisteta ennen valintaa eikä valin-     mukaan opinto-oikeudet esitetään hyväksyttäväk-
28248: nan jälkeen. Muutoksenhakumahdollisuutta                si. Hyväksyttäväksi esitetyt sijoittuvat ryhmiin
28249: opiskelijavalintaan tyytymättömille ei myöskään          1-4.
28250: ole järjestetty.                                            Valituiksi tulivat myös ryhmät 1-4.
28251:    Esimerkkinä olkoon Tampereen yliopiston täy-             Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskes-
28252: dennyskoulutuskeskuksen avoimen korkeakou-              kuksen avoimen korkeakouluopetuksen tietojen-
28253: luopetuksen tietojenkäsittelyopin opiskelijavalin-      käsittelyopin valintaperusteena on käytetty am-
28254: ta 30.8.1985. Perusteluissa sanotaan seuraavasti:       mattiryhmiä. Opiskelijavalinnan peruste on täy-
28255:                                                         sin vastoin avoimen korkeakoulun ideaa, joka
28256:    Suuren hakijamäärän vuoksi (179) valinta on
28257:                                                         lähtee yksilötasolta. Avoimen korkeakoulun toi-
28258: ongelmallinen. Se on suoritettu seuraavin perus-
28259:                                                         mikunnan mietinnössä sanotaan, että
28260: tein:
28261:                                                             avoimen korkeakoulun ulkopuolelle jää toimi-
28262:    1. Opettajat muodostavat suuren hakijaryh-           kunnan rajauksessa määrätyille kohderyhmille
28263: män. Heidän ottamisensa on perusteltua kouluis-         suunniteltu, tiettyyn tutkintoon tai ammattiin
28264: sa vallitsevan atk-taitoisten opettajien suuren tar-    sidottu täydennyskoulutus (Komiteanmietintö
28265: peen vuoksi.                                            1981:11).
28266:    2. Toiseen ryhmään on esitetty valtion ja                Valintaperuste lisää koulutuksellista eriarvoi-
28267: kunnan henkilöstöä, jonka pääsy muualla järjes-         suutta, koska valituiksi tulivat ensi sijalla jo
28268: tettävään ja yleensä kalliiseen koulutukseen on         tutkinnon suorittaneet eli opettajat ja hylätyiksi
28269: monasti mahdotonta.                                     heikomman koulutuksen saaneet eli toimisto-
28270:    3. Osa hakijoista on suorittanut TYT:ssa tai         työntekijät ja muut palveluammateissa työskente-
28271: kesäyliopistoissa tietojenkäsittelyopin opintoko-       levät.
28272: konaisuuden jaksoja. Opintojen loppuunsaatta-               Opettajilla on joko koulutuksensa tai työaikan-
28273: minen on heidän kohdallaan perusteltua.                 sa perusteella mahdollisuus hankkia vastaavaa
28274: 
28275: 4285012330
28276: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 382
28277: 
28278: koulutusta saman yliopiston täydennyskoulutus-            Koska tietojenkäsittelyopin opetuksen järjestä-
28279: kurssilla, ylimääräisenä tai jatko-opiskelijana tie-   minen on kallista verrattuna muuhun opetuk-
28280: dekunnassa sekä kesäyliopistoissa. Koska koulu-        seen, kuluttaa se avoimen korkeakoulun käyttöön
28281: laitoksessa muutokset ovat tapahtuneet nopeassa        myönnettyjä määrärahoja suhteettomasti ja vä-
28282: tahdissa, on olemassa vaara, että opettajat täyttä-    hentää muuta opetusta. Esimerkiksi syksyllä 1984
28283: vät avoimen korkeakoulun opiskelijapaikat.             alkaneessa julkishallinoon aineopinnoissa ei vielä
28284:    Sen sijaan useille nyt hylätyiksi tulleille avoin   lukuvuonna 1985-86 järjestetä luentoja lop-
28285: korkeakoulu on ainoa tie korkeakoulutasoisen           puun. Opetuksen pitkittymisestä seuraa, että
28286: opetuksen saamiseen.                                   kolmatta koulutustietä korkeakouluun pyrkivän
28287:                                                        60 opintoviikon kerääminen hidastuu.
28288:    Erityisesti on huomattava, että toimistoheoki-
28289: löstölle ja muille suoritetason työntekijöille opis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28290: kelu avoimessa korkeakoulussa merkitsee paljon         tyksen 37 §:o 1 momenttiio viitaten esitämme
28291: enemmän kuin pelkän arvosanan suorittamista.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28292: Koulutuksen puutteessa hän on joutunut tehtä-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28293: vään, joka ei vastaa hänen kykyjään. Opiskelun
28294: avulla hän pääsee toteuttamaan inhimillistä kas-                 Onko Hallitus tietoineo avoimen kor-
28295: vuaao, johon voimavarat hän ammentaa omista                   keakoulun opiskelijavalinnan perusteiden
28296: piilevistä kyvyistään.                                        puutteesta sekä siitä aiheutuvista ongel-
28297:    Kohdissa kaksi ja kuusi on valintaperusteina               mista, ja
28298: käytetty taloudellisia tekijöitä. Jo esitettyioäkio              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28299: ne ovat totuudenvastaisia ja sopimattomia toimi-              ryhtyä, jotta opiskelijavalinta avoimessa
28300: maan avoimen korkeakoulun opiskelijavalinnan                  korkeakoulussa tulisi sen hengen mukai-
28301: perusteina.                                                   seksi?
28302: 
28303:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1985
28304: 
28305:                       Vieno Eklund                              Heikki Riihijärvi
28306:                                        1985 vp. -     KK n:o 382                                         3
28307: 
28308: 
28309: 
28310: 
28311:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28312: 
28313:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           siinä mielessä kuin kysymyksessä on tätä käsitettä
28314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           käytetty.
28315: olette 5 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-            Avoin korkeakouluopetus on määritelty ope-
28316: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tusministeriön korkeakouluille 30. 5 .1984 anta-
28317: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         missa avoimen korkeakouluopetuksen järjestä-
28318: Vieno Eklundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        mistä koskevissa ohjeissa seuraavasti: "Avoimella
28319: kysymyksestä n:o 382:                                   korkeakouluopetuksella tarkoitetaan korkeakou-
28320:                                                         lujen opetussuunnitelmiensa mukaisesti järjestä-
28321:            Onko Hallitus tietoinen avoimen kor-        mää opetusta, joka on tarkoitettu pääasiassa
28322:         keakoulun opiskelijavalinnan perusteiden       korkeakoulututkintoa suorittamattomalle aikuis-
28323:         puutteesta sekä siitä aiheutuvista ongel-      väestölle täydennyskoulutukseksi tai väljätavoit-
28324:         mista, ja                                      teiseksi sivistysharrastukseksi". Avoimen korkea-
28325:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kouluopetuksen tavoitteet määräytyvät pitkälti
28326:         ryhtyä, jotta opiskelijavalinta avoimessa      opiskelijan tavoitteista lähtien: sama opetus voi
28327:         korkeakoulussa tulisi sen hengen mukai-        palvella useampia eri tarkoitusperiä.
28328:         seksi?                                             Avoimeen korkeakouluopetukseen ei toimin-
28329:                                                        nan nykyisin voimavaroin voida soveltaa täysin
28330:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       avointa opiskelijavalintaa. Toisaalta avoimesta
28331: ti seuraavaa:                                          korkeakouluopetuksesta ei haluta muodostaa
28332:                                                        kiertotietä korkeakouluopintoihin niille, jotka ei-
28333:     Avoimella korkeakouluopetuksella on maas-          vät ole menestyneet korkeakoulujen normaalissa
28334: samme pitkät perinteet kesäyliopistotoiminnan,         opiskelijavalinnassa. Tästä syystä useimmat kor-
28335: korkeakoulujen erillisten arvosanojen suoritusjär-     keakoulut noudattavat jokseenkin tiukasti 25
28336: jestelmän ja Studia Generalia -yleisöluentojen         vuoden ikärajaa, joka on katsottu aikuisuuden
28337: muodossa. Avoimen korkeakouluopetuksen sys-            rajaksi. Poikkeuksia on tehty mm. tapauksissa,
28338: temaattinen kehittämis- ja kokeilutoiminta alkoi       joissa opiskelija on voinut osoittaa toimivansa
28339: 1970-luvun alussa. Avointa korkeakouluopetusta        vakiintuneesti työelämässä, eräopetuksen osalta
28340: sisältyy korkeakoulujen täydennyskoulutuskes-         sekä eräissä muissa tapauksissa. Kesäyliopistoissa
28341: kusten, kesäyliopistojen sekä kansalais- ja työ-      ei ikärajaa sovelleta.
28342: väenopistojen opetusohjelmiin. Korkeakoulut               Ongelmia avoimen korkeakouluopetuksen va-
28343: vastaavat opetuksen sisällöstä ja opetuksen tasos-    linnoissa syntyy silloin, kun hakijoita on enem-
28344: ta.                                                   män kuin koulutuspaikkoja. Tällöin korkeakou-
28345:     Avoin korkeakouluopetus on varsin moniai-         lut ovat käyttäneet eri menetelmiä valinnan suo-
28346: neksista niin opetuksen sisältöjen, organisointita-   rittamiseksi, esimerkiksi ilmoittautumisjärjestys-
28347: pojen kuin rahoituksenkin suhteen. Toiminnan          tä, opiskelijoiden arvioitua kykyä selvitä ko. kurs-
28348: kehityksen eri vaiheet näkyvät avoimen korkea-        sista, ikää ja opiskelijan täydennyskoulutustarvet-
28349: kouluopetuksen käsitteen muotoutumisessa:             ta. Opiskelijoiden valinnasta päättäminen kuu-
28350: 1970-luvun alussa puhuttiin avoimesta yliopistos-     luu korkeakoulujen toimivaltaan.
28351: ta, keskeiset toimikuntamietinnöt 1976 ja 1981            Korkeakoulujen opiskelijavalinnan kehittämi-
28352: käyttävät käsitettä avoin korkeakoulu, ja viimei-     seksi opetusministeriö on asettanut 15.11.1984
28353: simmät suunnitteluasiakirjat nojautuvat avoimen       korkeakoulujen        opiskelijavalintatoimikunnan,
28354: korkeakouluopetuksen käsitteeseen. Käytännössä        jonka eräänä tehtävänä on laatia ehdotus avoi-
28355: on kysymys lähinnä korkeakoulujen opetusohjel-        men korkeakouluopetuksen opiskelijavalinnoista.
28356: miin sisältyvien erillisten opintokokonaisuuksien     Toimikunnan määräaika päättyy 31. 12 .198 5.
28357: suorittamismahdollisuudesta, joka useinkaan ei            Kansanedustaja Eklundin ym. kysymyksessä on
28358: ole avoin kaikkien ajateltavissa olevien kriteerien   käytetty esimerkkinä erästä Tampereen yliopiston
28359: suhteen. Suomessa ei ole avointa korkeakoulua         täydennyskoulutuskeskuksen atk-opetuksen opis-
28360: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 382
28361: 
28362: kelijavalintatilannetta. Kyseisessä tapauksessa     on käynnistetty opetusministeriön tätä tarkoitus-
28363: painotettiin opetuksen täydennyskoulutusluon-       ta varten myöntämän määrärahan turvin.
28364: teisuutta, opiskelijoiden ikää ja arvioitua kykyä      Edellä sanottuun viitaten voin todeta, että
28365: menestyä suhteellisen vaativassa opetuksessa.       opetusministeriö on tietoinen avoimen korkea-
28366: Kaikkia hakijoita ei voitu ottaa tälle kurssille    kouluopetuksen valintaongelmista ja on ryhtynyt
28367: lähinnä tilojen ja määrärahojen niukkuuden          toimenpiteisiin valintaperusteiden kehittämisek-
28368: vuoksi. Tampereen yliopistossa tullaan atk-ope-     si. Avoimen korkeakouluopetuksen pääongelma
28369: tusta järjestämään jatkossakin myös avoimena        on voimavarojen (mm. opettajavoimien ja määrä-
28370: korkeakouluopetuksena, ja uuden, aikuisopiske-      rahojen) niukkuus, minkä vuoksi opiskelijamää-
28371: lijoille paremmin soveltuvan kurssin suunnittelu    riä joudutaan rajoittamaan.
28372: 
28373:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985
28374: 
28375:                                                                      Ministeri Gustav Björkstrand
28376:                                      1985 vp. -     KK n:o 382                                        5
28377: 
28378: 
28379: 
28380: 
28381:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28382: 
28383:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        öppen. I Finland har vi ingen öppen högskola i
28384: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       den mening som begreppet avser i spörsmålet.
28385: av den 5 november 1985 tili vederbörande med-           Begreppet öppen högskoleundervisning har
28386: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av   definierats i de anvisningar angående anordnan-
28387: riksdagsman Vieno Eklund m.fl. undertecknade        de av öppen högskoleundervisning som undervis-
28388: spörsmål nr 382:                                    ningsministeriet 30. 5.1984 gett tili högskolorna
28389:                                                     och som lyder: Med öppen högskoleundervisning
28390:           Är Regeringen medveten om avsakna-        avses den undervisning som högskolorna i enlig-
28391:        den av grunder för vai av studerande för     het med sina undervisningsplaner anordnar. Un-
28392:        öppna högskolestudier samt om pro-           dervisningen är huvudsakligen avsedd att ge den
28393:        blemen i anslutning härtill och              vuxna befolkning, som inte avlagt högskoleexa-
28394:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     men, en fortbildning eller ett kulturintresse med
28395:        för att elevantagningen tili öppna hög-      odefinierade mål. Målen för den öppna högsko-
28396:        skolestudier skall motsvara den öppna        leundervisningen definieras långt utgående från
28397:        högskolans ide?                              studerandens mål: samma undervisning kan be-
28398:                                                     tjäna flera olika ändamål.
28399:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Med verksamhetens nuvarande resurser är det
28400: framföra följande:                                  inte möjligt att helt tillämpa ett öppet elevurval
28401:                                                     då man antar studerande tili öppna högskolestu-
28402:    Den öppna högskoleundervisningen har långa       dier. Å andra sidan vill man inte att den öppna
28403: traditioner i vårt land. Undervisningen har haft    högskoleundervisningen blir en omväg för hög-
28404: formen av sommaruniversitet, möjligheten att        skolestudier för dem som inte haft framgång vid
28405: avlägga separata vitsord vid högskolor samt Stu-    högskolornas normala vai av elever. Dätför
28406: dia-Generalia föreläsningar som är avsedda för      tillämpar de flesta högskolor ganska strikt en
28407: allmänheten. En systematisk utvecklings- och        åldersgräns av 25 år som har ansetts utgöra
28408: försöksverksamhet vid öppna högskolor inleddes i    gränsen för vuxenhet. Man har gjort undantag
28409: början av 1970-talet. Oppen högskoleundervis-       bl.a. i de fall, där studeranden har kunnat visa
28410: ning ingår i undervisningsprogrammet vid hög-       att han stadigvarande förvärvsarbetar, då det
28411: skolornas fortbildningscentraler, sommaruniversi-   varit fråga om fjärrstudier samt i vissa andra fall.
28412: teten samt vid medborgar- och arbetarinstituten.    För sommaruniversitetens del tillämpar man
28413: Högskolorna bär ansvaret för undervisningens        ingen åldersgräns.
28414: innehåll samt för dess nivå.                            Det uppstår problem vid vai av studerande för
28415:    Den öppna högskoleundervisningen är ytterst      öppna högskolestudier då antalet sökande är
28416: mångfasetterad då det gäller undervisningens        större än de tillgängliga utbildningsplatserna.
28417: innehåll, organisationssätt och finansiering. De    Härvid har högskolorna tiliämpat olika metoder
28418: olika skedena i verksamheten avspeglas i hur        för vai av elever t.ex. beroende på inskrivnings-
28419: begreppet öppen högskoleundervisning har tagit      ordningen, elevernas beräknade förmåga att klara
28420: form. 1 början av 1970-talet talade man om          av nämnda kurs, ålder och studerandens behov
28421: öppet universitet, i de centrala kommittebetän-     av fortbildning. Beslut om antagning av elever
28422: kanden, som avgavs 1976 och 1981 användes           tili studier hör tili högskolornas befogenhet.
28423: begreppet öppen högskola och de senaste plane-         Undervisningsministeriet tillsatte 15 .11.1984
28424: ringshandlingarna stöder sig på begreppet öppen     en elevurvalskommission för högskolorna med
28425: högskoleundervisning. 1 praktiken är det närmast    uppgift att utveckla högskolornas vai av stude-
28426: fråga om möjligheten att genomföra sådana sär-      randen. En av kommissionens uppgifter är att
28427: skilda studiehelheter, som ingår i högskolornas     utarbeta ett förslag tili vai av studeranden för
28428: undervisningsprogram. Med tanke på alla tänk-       öppna högskolestudier. Kommissionens mandat
28429: bara kriterier är möjligheten dock ofta inte        utgår den 31.12.1985.
28430: 6                                    1985 vp. -     KK n:o 382
28431: 
28432:    Riksdagsman Eklund m.fl. har i sitt spörsmål     pen högskoleundervisning. Med stöd av ett an-
28433: gett ett exempel på elevval som tillämpats då       slag som undervisningsministeriet beviljat för
28434: man antagit studerande till studier i ADB vid       ändamålet har man inlett planerna på en ny kurs
28435: fortbildningscentralen vid Tammerfors universi-     som bättre lämpar sig för vuxna studeranden.
28436: tet. I ifrågavarande fall betonades undervisning-      På basen av det förut sagda kan jag konstatera
28437: ens karaktär av fortbildning, studerandens ålder    att undervisningsministeriet är medvetet om pro-
28438: och deras beräknade förmåga att avancera vid en     blemen i anslutning till val av studerande för
28439: relativt krävande undervisning. Det var inte möj-   öppna högskolestudier och har vidtagit åtgärder
28440: ligt att anta alla studerande till denna kurs       för att grunderna för val av studerande skall
28441: närmast beroende på att det inte fanns tillräck-    kunna utvecklas. Det största problemet i fråga
28442: ligt med utrymme och anslag. Man kommer             om öppen högskoleundervisning är att det råder
28443: också i fortsättningen att anordna undervisning i   brist på resurser, t.ex. lärare och anslag, varför
28444: ADB vid Tammerfors universitet även som öp-         antalet studerande måste inskränkas.
28445: 
28446:     Helsingfors den 10 december 1985
28447: 
28448:                                                                       Minister Gustav Björkstrand
28449:                                                 1985 vp.
28450: 
28451: Kirjallinen kysymys n:o 383
28452: 
28453: 
28454: 
28455: 
28456:                                  Almgren: Sähkölämmityksen         vaikutuksista   maamme      energia-
28457:                                     talouteen
28458: 
28459: 
28460:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28461: 
28462:   Voimassa olevassa energiapoliittisessa ohjel-      pasiteetin optimaalinen rakenne. Erityisesti selvi-
28463: massa vuodelta 1983 esitetään laskelmia sähkön       tetään tällöin sähkölämmityksen merkitys sähkö-
28464: kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Tarvearviossa     huollon rakennekehityksen ja koko energiatalou-
28465: päädytään sellaiseen olettamukseen, että sähkön      den kannalta."
28466: kulutus kasvaisi vuoden 1981 41 TWh:sta noin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes·
28467: 64 TWh:iin vuonna 1995. Sähkön kulutusarvio          tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28468: perustuu oletukseen, jonka mukaan Suomen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28469: vuotuinen talouskasvu olisi samalla aikavälillä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28470: n. 3 %.
28471:   Energiapoliittisessa    ohjelmassa vertaillaan              Mitä Hallitus on tehnyt selvittääkseen
28472: ydinvoimalan ja kivihiilivoimalan rakentamisai-             sähkölämmityksen merkityksen sähkö-
28473: koja ja todetaan mm. seuraavaa: ''Ennen lopulli-            huollon rakennekehityksessä ja koko
28474: sen ratkaisun tekoa selvitetään vielä sähkön ky-            energiatalouden kannalta, ja vaatiiko pel-
28475: synnän kehitys ja sen jakautuminen eri kulutus-             kästään lisääntynyt sähkölämmitys tur-
28476: sektoreihin sekä sitä vastaava sähkön tuotantoka-           vautumista uuteen ydinvoimalaan?
28477: 
28478:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1985
28479: 
28480:                                            Esko Almgren
28481: 
28482: 
28483: 
28484: 
28485: 4285011270
28486: 2                                      1985 vp. -- FJ( n:o 383
28487: 
28488: 
28489: 
28490: 
28491:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28492: 
28493:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ten lämmitys (ei julkaistu).
28494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               -- Lämmitysvoiman tuotannon laajentamis-
28495: olette 6 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-          mahdollisuuksia (energiaosaston julkaisu B:48).
28496: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Myös monet muut selvitykset ovat tuottaneet
28497: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          lisätietoa. Lisäksi ministeriössä on seurattu tiiviis-
28498: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         ti lämmitystapavalintoja ja rakennusten korjaus-
28499: sestä n:o 383:                                           toimintaa.
28500:          Mitä Hallitus on tehnyt selvittääkseen             Edellä esitetyt selvitykset kattavat useimmiten
28501:        sähkölämmityksen merkityksen sähkö-               laajoja energiataloudellisia kokonaisuuksia, kuten
28502:        huollon rakennekehityksessä ja koko               esimerkiksi tariffikysymykset, sähköhuoltoratkai-
28503:        energiatalouden kannalta, ja vaatiiko pel-        sut yleensä, sähkön säästö jne. Näiden avulla
28504:        kästään lisääntynyt sähkölämmitys tur-            voidaan paremmin muodostaa kokonaisnäkemys
28505:        vautumista uuteen ydinvoimalaan?                  energiatalouden tilasta ja tarpeista. Ministeriö
28506:                                                          pyrkii tuottamaan aihepiiriin kuuluvista selvityk-
28507:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            sistä kokoavan raportin, kun kaikki osaselvitykset
28508: seuraavaa:                                               ovat käytössä.
28509:    Päävastuu valtioneuvoston vuonna 1983 hyväk-             Kysymyksen jälkiosassa tuodaan esille mahdol-
28510: symän energiapoliittisen ohjelman toimenpitei-           linen kytkentä sähkölämmityksen ja ydinvoiman
28511: den toteutuksesta ja niiden seurannasta kuuluu           rakentamistarpeen välillä. Välitöntä kytkentää
28512: kauppa- ja teollisuusministeriölle. Ministeriössä        näiden asioiden välillä ei ole, sillä sähkön käyttö
28513: kartoitettiinkin aikoinaan ohjelmaan sisältyvän          lämmitykseen ei edellytä minkään tietyn sähkön-
28514: selvitysvelvoitteen johdosta, mitä selvityksiä kysy-     tuotantotavan yksinomaista rakentamista. Muun
28515: myksen alkuosan aihepiiristä eli sähkölämmityk-          muassa      kauppa-      ja    teollisuusministeriön
28516: sen merkityksestä oli tehty aiemmin ja mitä              31.10.1985 päivätyssä 1990-luvun sähköhuolto-
28517: selvityksiä tulisi tehdä. Sen perusteella käynnis-       ratkaisuja käsittelevässä muistiossa esitetään tuo-
28518: tettiin joukko tutkimuksia, joiden tavoitteena oli       tantopakettia, joka on ydinvoiman, hiilivoiman,
28519: tuottaa tietoa sähkölämmitykseen liittyvistä avoi-       vesivoiman, sähkön tuonnin ja turvevoiman yh-
28520: mista kysymyksistä. Tutkimukset on lueteltu seu-         distelmä. On selvää, että nopea lämmityssähkön
28521: raavassa:                                                kulutuksen lisäys aikaistaa 1990-luvun sähkö-
28522:    -- Lämmityssähkön        kysyntä     1980--2000       huoltoratkaisujen tarvetta. Lisäksi tuotantokus-
28523: (energiaosaston julkaisu B: 34).                         tannuksiltaan edullinen sähköntuotantotapa pa-
28524:    -- Kuluttajien aiheuttamat kustannukset säh-          rantaa entisestään myös sähkölämmityksen kil-
28525: köhuoltojärjestelmässä (ei vielä julkaistu).             pailukykyä. Näihin kysymyksiin on ministeriö
28526:    -- Selvitys sähkön kulutuksen ohjausmahdol-           etsimässä ratkaisua mainitun muistion mukaisesti.
28527: lisuuksista ja kuormituskäyristä (kesken).                  Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
28528:    -- Kaukolämpötoiminnan kehittymiseen vai-             kauppa- ja teollisuusministeriö on pyrkinyt täyt-
28529: kuttav?:t tekijät (ei vielä julkaistu).                  tämään sen selvitysvelvoitteen, jonka valtioneu-
28530:    -- Oljyn ja sähkön vuorottaiskäyttö (energia-         vosto on hyväksymässään energiapoliittisessa oh-
28531: osaston julkaisu 0:64).                                  jelmassa asettanut.
28532:    -- Lämmitysmuodon valintaperusteet (VTT:n                Edelleen voidaan todeta, että sähkölämmitys-
28533: julkaisu 99 ja julkaisematon päivittävä muistio).        kehitys vaikuttaa sähköhuoltoratkaisujen ajoituk-
28534:    -- Sähkön säästömahdollisuudet rakennuksis-           seen. Sähkölämmityksen eteneminen ei kuiten-
28535: sa (ei vielä julkaistu).                                 kaan sido 1990-luvun ratkaisuja jonkin tietyn
28536:        Energiahuolto poikkeusoloissa, rakennus-          voimalaitostyypin valintaan.
28537: 
28538:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1985
28539:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
28540:                                       1985 vp. -     KK n:o 383                                          3
28541: 
28542: 
28543: 
28544: 
28545:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
28546: 
28547:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         och en uppdaterad promemoria som inte publi-
28548: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        cerats).
28549: av den 6 november 1985 tili vederbörande med-            - Elbesparingsmöjligheterna           byggnader
28550: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt     (har inte publicerats ännu).
28551: avskrift av följande av riksdagsman Almgren              - Energiförsörjning i undantagsförhållanden,
28552: undertecknade spörsmål nr 383:                       uppvärmning av byggnader (har inte publice-
28553:                                                      rats).
28554:           Vad har Regeringen gjort för att utreda
28555:        eluppvärmningens betydelse för elförsörj-         - Om möjligheterna att utbygga värmekraf-
28556:        ningens strukturella utveckling och för       ten (energiavdelningens publikation B:48, finns
28557:        hela energihushållningen, och ställer en-     endast på finska).
28558:        bart den ökade eluppvärmningen krav på            Även många andra utredningar har gett ytter-
28559:        att vi skall skaffa oss ett nytt kärnkraft-   ligare information. Dessutom har ministeriet
28560:        verk?                                         följt noga med frågor i anslutning tili valet av
28561:                                                      uppvärmningssätt och reparationsverksamhet av
28562:                                                      byggnader.
28563:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra
28564: följande:                                                Ovan nämnda utredningar täcker oftast omfat-
28565:                                                      tande energiekonomiska helheter, såsom tariffrå-
28566:    Huvudansvaret för genomförande och uppfölj-       gor, energiförsörjningslösningar i allmänhet, el-
28567: ning av åtgärderna i energipolitiska programmet,     besparing osv. Med hjälp av dessa kan man
28568: som statsrådet godkände år 1983, ankommer på         bättre få en helhetsuppfattning om situationen
28569: handels- och industriministeriet. Vid ministeriet    och behoven inom energihushållningen. Ministe-
28570: kartlades på sin tid med anledning av den            riet avser att utarbeta en sammanfattande rap-
28571: utredningsplikt som ingick i programmet vilka        port av utredningarna inom detta område sedan
28572: utredningar som hade gjorts tidigare och vilka       alla delutredningar är tillgängliga.
28573: utredningar som borde göras av de frågor som             I den senare delen av spörsmålet berörs ett
28574: togs upp i första delen av spörsmålet, dvs.          eventuellt samband med eluppvärmningen och
28575: eluppvärmningens betydelse. På basis av detta        behovet att bygga kärnkraft. Ett direkt samband
28576: startades ett antal undersökningar i syfte att ge    mellan dessa frågor finns ju inte, eftersom an-
28577: information om öppna frågor i anslutning tili        vändningen av elektriciteten för uppvärmning
28578: eluppvärmningen. Undersökningarna har upp-           förusätter inte att man enbart bygger elproduk-
28579: räknats nedan:                                       tionssätt av ett visst slag. I handels- och industri-
28580:    - Efterfrågan på uppvärmningsel 1980-             ministeriets promemoria av 31.10. 198 5 angående
28581: 2000 (energiavdelningens publikationsserie B:34,     1990-talets elförsörjningslösningar föreslås ett
28582: finns endast på finska).                             produktionspaket bestående av en kombination
28583:    - Kostoader som konsumenterna förorsakar          av kärnkraft, kolkraft, vattenkraft, elimport och
28584: elförsörjningssystemet (har inte publicerats än-     torvkraft. Det är klart att en snabb ökning av
28585: nu).                                                 uppvärmningsel framkallar ett behov av snabba
28586:    - Utredning av elkonsumtionens styrnings-         lösningar inför 1990-talets elförsörjning. Dess-
28587: möjligheter och belastningskurvor (ej färdig).       utom förbättrar ett elproduktionssystem som är
28588:    - Faktorer som påverkar utvecklingen av           tili sina kostnader förmånligt ytterligare elupp-
28589: fjärrvärmeverksamheten (har inte publicerats än-     värmningens konkurrensförmåga. Ministeriet sö-
28590: nu).                                                 ker lösningar i dessa frågor i enlighet med
28591:    - Varvad användning av olja och el (energi-       riktlinjerna i den nämnda promemorian.
28592: avdelningens publikationsserie D:64, finns en-           Med stöd av vad ovan anförts kan konstateras
28593: dast på finska).                                     att handels- och industriministeriet har försökt
28594:    - Urvalskriterier för uppvärmningsform (Sta-      uppfylla det utredningsmål som statsrådet har
28595: tens tekniska forskningscentrals publikation 99      ställt i det godkända energipolitiska pro-
28596: 4                                    1985 vp. -- KJ( n:o 383
28597: 
28598: grammet. Vidare kan konstateras att utveck-          ningslösningar. Eluppvärmningens framgång
28599: lingen inom eluppvärmningen har betydelse för i      binder dock inte 1990-talets lösningar vid valet
28600: viiken takt vi kommer att behöva olika elförsörj-    av kraftverk av en viss typ.
28601: 
28602:     Helsingfors den 2 december 1985
28603: 
28604:                                                     Handels- och industriminister Seppo Lindblom
28605:                                                 1985 vp.
28606: 
28607: Kirjallinen kysymys n:o 384
28608: 
28609: 
28610: 
28611: 
28612:                                    Alho: Kunnallisen työllistämistukimenettelyn kehittämisestä
28613: 
28614: 
28615:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28616: 
28617:    Kunnallisesta työllistämistuesta annetun ase-          Tältä osin voidaan kysyä miksei kunnallisesta
28618: tuksen (1092/81) mukaan työttömien henkilöi-          työllistämistuesta annettuja säännöksiä voida
28619: den työllistämiseksi voidaan kunnille, kuntainlii-    muuttaa siten, että tuki tulisi suoraan sellaisille
28620: toille ja muille julkisoikeudellisille yhteisöille    yhdistyksille, joiden toimintaan tuki voidaan
28621: osoittaa valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvän      kunnan välityksellä ohjata.
28622: määrärahan rajoissa työllistämistukea henkilöstön         Lehtitietojen mukaan valtiontalouden tarkas-
28623: palkkaamiseksi.                                       tusvirasto on tutkinut kuntien työllistämistukeen
28624:                                                       liittyvää käytäntöä ja havainnut siinä monia epä-
28625:   Asetuksen soveltamisesta annetussa työvoima-        kohtia ja suorastaan lainvastaista menettelyä. On
28626: ministeriön päätöksessä 29.3.1985 (yleiskirje n:o     havaittu, että kunnat ovat teettäneet omia vaki-
28627: 6 ABC) on korostettu, että työntekijöiden, joi-       naisia tehtäviään työllistämistuen avulla. On
28628: den palkkaukseen kunnalle on myönnetty työllis-       myös havaittu, että työntekijöitä on välitetty
28629: tämistukea, tulee olla aina työsuhteessa kuntaan.     yksityisille työnantajille tavalla, joka ei vastaa
28630: Ministeriön päätökseen viitaten Helsingin kau-        tuen alkuperäistä tarkoitusta eikä voimassa olevaa
28631: pungin henkilöstöasiainkeskus on antanut              asetusta. Lisäksi kunnat ovat keinotelleet saadak-
28632: 10.9.1985 tiedoksiannon, jonka mukaan esimer-         seen lisätukea näistä varoista.
28633: kiksi Helsingin kaupunkilähetys, Mirjaruin päivä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28634: koti, Kivelän ja Hesperian sairaaloiden päiväkoti-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28635: yhdistys r.y. ja Elävän Musiikin yhdistys r.y.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28636: voivat saada työllistämistukea vain, jos vastaavaa    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28637: toimialuetta hoitava kaupungin virasto suostuu
28638: palkkaamaan yhteisöön työllistettävät henkilöt ja              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28639: edelleen perimään näiltä yhteisöiltä työllistämis-           ryhtyä kunnallisen työllistämistuen käyt-
28640: kustannusten ja työllistämistuen välisen erotuk-             tämisessä havaittujen epäkohtien korjaa-
28641: sen.                                                         miseksi, ja
28642:                                                                aikooko Hallitus yksinkertaistaa työllis-
28643:   Järjestely vaikuttaa mutkikkaalta· ja on ilmei-            tämistukimenettelyä siten, että myös
28644: sesti niin byrokraattinen, että se sinällään estää           muut kuin julkisoikeudelliset yhteisöt
28645: olemassa olevien työllistämisvarojen käyttämisen             voisivat suoraan saada käyttöönsä näitä
28646: sellaisiin tilapäisiin tehtäviin, joita esimerkiksi          varoja työllistääkseen mielekkäällä tavalla
28647: edellä mainittujen yhteisöjen piirissä olisi.                nuoria?
28648: 
28649:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1985
28650: 
28651:                                                Arja Alho
28652: 
28653: 
28654: 
28655: 
28656: 428501155W
28657: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 384
28658: 
28659: 
28660: 
28661: 
28662:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28663: 
28664:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kuluvan vuoden ensimmäisen lisämenoarvion
28665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sekä vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksen
28666: olette 6 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-      perusteluissa on maininta, jonka mukaan kun-
28667: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     nallisen työllistämistuen soveltamisalaa laajenne-
28668: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      taan siten, että myös asetuksessa määriteltäville
28669: Arja Alhon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    sivistys- ja sosiaalialan vapaata kansalaistoimintaa
28670: sestä n:o 384:                                       harjoittaville yhteisöille voidaan myöntää kunnal-
28671:                                                      lista työllistämistukea niiden palkatessa palveluk-
28672:          Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo        seensa työttömiä henkilöitä. Tätä asetuksenmuu-
28673:        ryhtyä kunnallisen työllistämistuen käyt-     tosta valmistellaan parhaillaan työvoimaministe-
28674:        tämisessä havaittujen epäkohtien korjaa-      riössä.
28675:        miseksi, ja                                      Kunnalliseen työllistämistukeen viime aikoina
28676:          aikooko Hallitus yksinkertaistaa työllis-   kohdistettu arvostelu ei niinkään koske itse järjes-
28677:        tämistukimenettelyä siten, että myös          telmää vaan työllistämistukisäännösten käytän-
28678:        muut kuin julkisoikeudelliset yhteisöt        töön soveltamista. Tältä osin työvoimaministeriö
28679:        voisivat suoraan saada käyttöönsä näitä       on parhaillaan tekemässä selvitystä asiassa. Selvi-
28680:        varoja työllistääkseen mielekkäällä tavalla   tyksen valmistuttua tullaan päättämään, mihin
28681:        nuoria?                                       toimenpiteisiin asiassa on syytä ryhtyä. Nyt tie-
28682:                                                      dossa olevien seikkojen perusteella näyttää siltä,
28683:                                                      että neuvonta-, ohjaus- ja valvontatoimintaa tul-
28684:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     laan työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnossa
28685: ti seuraavaa:                                        tehostamaan.
28686: 
28687:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1985
28688: 
28689:                                                                 Työvoimaministeri Urpo Leppänen
28690:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 384                                         3
28691: 
28692: 
28693: 
28694: 
28695:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28696: 
28697:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ett omnämnande, enligt vilket tillämpningsom-
28698: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         rådet för det kommunala sysselsättningsstödet
28699: av den 6 november 1985 tili vederbörande med-         kommer att utvidgas så att kommunalt sysselsätt-
28700: lem av statsrådet för besvarande översänt avskrift    ningsstöd också skall kunna beviljas för anställan-
28701: av följande, av riksdagsledamot Arja Alho ställda     de av arbetslösa personer i tjänst hos sådana i
28702: skriftliga spörsmål nr 384:                           förordning definierade samfund som bedriver fri
28703:                                                       medborgarverksamhet inom bildning och på det
28704:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kulturella området. En sådan förordningsändring
28705:        för att avhjälpa de olägenheter som kom-       håller som bäst på att beredas vid arbetskrafts-
28706:        mit fram i användningen av kommunalt           ministeriet.
28707:        sysselsättningsstöd, samt                         Den kritik som på den senaste tiden riktats
28708:           ämnar Regeringen förenkla förfarandet       mot det kommunala sysselsättningsstödet gäller
28709:        vid beviljande av stödet så, att dessa         inte så mycket själva stödsystemet som tillämp-
28710:        medel kunde anvisas direkt åt även andra       ningen av stödstadgandena i praktiken. Tili den-
28711:        än offentligrättsliga samfund för att de       na del utreds saken som bäst vid arbetskraftsmi-
28712:        skall kunna bereda meningsfull sysselsätt-     nisteriet. När denna utredning blivit färdig kom-
28713:        ning åt unga?                                  mer man att fatta beslut om vilka åtgärder som
28714:                                                       skall vidtas i saken. Med stöd av de fakta som nu
28715:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt      föreligger ser det ut att innebära en effektivering
28716: följande:                                             av rådgivnings-, styrnings- och övervakningsarbe-
28717:    I motiveringen tili innevarande års första         tet inom distrikts- och lokalförvaltningen av
28718: tiliäggsbudget och statsförslaget för år 1986 finns   arbetskraftsärenden.
28719: 
28720:      Helsingfors den 5 december 1985
28721: 
28722:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
28723:                                                   1985 vp.
28724: 
28725: Kirjallinen kysymys n:o 385
28726: 
28727: 
28728: 
28729: 
28730:                                      Almgren: Erään raittiita elämäntapoja suosittavan lehden kirjoituk-
28731:                                        sen sisällöstä
28732: 
28733: 
28734:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28735: 
28736:    Turun ja Porin läänin Raittiustyöntekijät r. y.       teen. Joillakin paikkakunnilla jakelu tapahtui
28737: on kustantanut Vieteri-nimisen lehden vuonna             kuitenkin peruskouluikäisille, jopa ala-asteella
28738: 1985. Sen painos on 92 500 kpl. Toimituksena             oleville.
28739: mainitaan Turun ja Porin lääninhallituksen sosi-            Valtio myöntää raittiustyötä varten määräraho-
28740: aali- ja terveysosasto.                                  ja. Raittiustyön tarkoituksena on edistää alkoho-
28741:    Lehdessä on pääkirjoituspaikalla raittiuspoliit-      lista vapaan elämäntavan yleistymistä ja sitä, että
28742: tisesti aivan oikein suuntautunut kirjoitus, jossa       erityisesti lapsille ja nuorille opetetaan hyviä ja
28743: erityisesti nuoria kehotetaan myönteisiin ja rait-       lähimmäisensä oikealla tavalla huomioon ottavia
28744: tiisiin elämäntapoihin. Kirjoituksessa painote-          elämäntapoja.
28745: taan puhtautta, oikeita ihmissuhteita ja pidättäy-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28746: tymistä alkoholista ja tupakasta.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28747:    Saman lehden keskiaukeama ei kuitenkaan käy           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28748: yksiin oikean raittiusvalistuksen kanssa. Raittiu-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28749: teen kuuluu myös henkinen raittius. Laajassa
28750: kirjoituksessa ''Pimpparautarallissa on tunnel-                    Pitääkö Hallitus oikeana sitä tapaa,
28751: maa'' viljellään kirosanoja ja ruokottomuuksia,                 jolla Vieteri-lehti pyrkii suosittamaan jo-
28752: jotka heijastavat vääriä asenteita ja tyyliä, jolla             ka suhteessa raittiita elämäntapoja lapsil-
28753: pyritään tekemään vaikutus nuorisoon hyvin ky-                  le ja nuorille, kun se laajassa kirjoitukses-
28754: seenalaisella tavalla. Kirjoitus on jyrkässä ristirii-          saan viljelee pääasiassa kirosanoja ja ri-
28755: dassa henkiseen raittiuteen pyrkivän elämänasen-                vouksia, ja
28756: teen kanssa.                                                       onko tällainen raittiustyöhön tarkoitet-
28757:    Tiedossa on, että esim. Porin koululautakun-                 tujen määrärahojen käyttö Hallituksen ja
28758: nan ylimmän luottamusjohdon toimesta estettiin                  koko yhteiskunnan tarkoittamaa raittius-
28759: Vieteri-lehden levittäminen koululaisten keskuu-                työtä?
28760: 
28761:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985
28762: 
28763:                                                Esko Almgren
28764: 
28765: 
28766: 
28767: 
28768: 4285011945
28769: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 385
28770: 
28771: 
28772: 
28773: 
28774:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28775: 
28776:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kuluneen syksyn aikana on Turun ja Porin
28777: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          läänin Raittiustyöntekijät ry:n toimesta julkaistu
28778: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-        sanotussa läänissä kysymyksessä oleva Vieteri
28779: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       -niminen lehti. Turun ja Porin lääninhallituksen
28780: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lausunnon mukaan lääninhallituksen yhteistyö
28781: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       Turun ja Porin läänin Raittiustyöntekijät ry:n
28782: symyksestä n:o 385:                                    kanssa on käsittänyt muun muassa koulutustoi-
28783:                                                        mintaa, joka on kohdennettu raittiuslautakun-
28784:           Pitääkö Hallitus oikeana sitä tapaa,         tien jäseniin, raittius- ja kansanterveysjärjestöjen
28785:        jolla Vieteri-lehti pyrkii suosittamaan jo-     toimihenkilöihin sekä raittiustoimen viranhalti-
28786:        ka suhteessa raittiita elämäntapoja lapsil-     joihin. Vastaavaa toimintaa sanottu lääninhalli-
28787:        le ja nuorille, kun se laajassa kirjoitukses-   tus on järjestänyt yhteistyössä myös sosiaali- ja
28788:        saan viljelee pääasiassa kirosanoja ja ri-      terveysalan henkilöstön piirissä toimivien järjestö-
28789:        vouksia, ja                                     jen kanssa. Nyt kysymyksessä olevan lehden toi-
28790:           onko tällainen raittiustyöhön tarkoitet-     mittamiseen lääninhallitus ei kuitenkaan ole
28791:        tujen määrärahojen käyttö Hallituksen ja        osallistunut.
28792:        koko yhteiskunnan tarkoittamaa raittius-
28793:        työtä?                                             Mitä tulee kysymyksessä olevan lehden sisäl-
28794:                                                        töön, sosiaali- ja terveysministeriö toteaa asiasta
28795:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       saamiensa selvitysten. jälkeen, että kyseessä on
28796: ti seuraavaa:                                          ollut nuorten nuorille julkaisema lehti, joka on
28797:                                                        pyrkinyt kertomaan nuorisoa kiinnostavista asi-
28798:    Raittiustyölain (828/82) 1 §:n mukaan rait-         oista. Se, että lehden eräs -- tosin laaja --
28799: tiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset         kirjoitus railakkuudessaan ja rohkeassa kielenkäy-
28800: terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttä-     tössään ylittää tällaiselle julkaisulle asetettavat
28801: mään päihteiden ja tupakan käyttöä. Saman lain         sovinnaiset rajat, ei tee koko julkaisua tarkoituk-
28802: 3 §:n 1 momentin nojalla raittiustyön yleinen          seen soveltumattomaksi. Kun asiaan on kiinnitet-
28803: johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja          ty laajalti huomiota, se estää osaltaan varmasti
28804: terveysministeriölle ja sen alaisina lääninhallituk-   jatkossa vastaavanlaisten "työtapaturmien" syn-
28805: sille. Raittiustyöasetuksen (233/83) 15 §:n mu-        tymisen.
28806: kaan lääninhallituksen tehtävänä on muun ohella
28807: yhteensovittaa eri tahoilla tehtävää raittiustyötä       Siltä osin kuin kysymys on valtion varojen
28808: sekä toimia yhteistyössä eri viranomaisten ja yh-      käyttämisestä Vieteri-lehden julkaisemisesta ai-
28809: teisöjen kanssa raittiustyötä koskevissa asioissa,     heutuneisiin kustannuksiin, tullaan asia käsittele-
28810: samoin lääninhallitus toimii raittiustyölain 9 §: n    mään Turun ja Porin lääninhallituksessa asian-
28811: 1 momentin mukaan valtionosuusviranomaisena            omaisten kuntien valtionosuusselvitysten yhtey-
28812: raittiustyölain mukaisissa valtionosuusasioissa.       dessä.
28813: 
28814:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985
28815: 
28816:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
28817:                                       1985 vp. -     KK n:o 385                                       3
28818: 
28819: 
28820: 
28821: 
28822:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28823: 
28824:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Under den gångna hösten har föreningen för
28825: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       nykterhetsarbetare i Åbo och Björneborgs Iän,
28826: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem         Turun ja Porin läänin Raittiustyöntekijät ry., i
28827: av statsrådet översänt avskrift av följande av       nämnda Iän gett ut ifrågavarande tidskrift, som
28828: riksdagsman Esko Almgren undertecknade spörs-        qeter Vieteri. Enligt utlåtande av länsstyrelsen i
28829: mål nr 385:                                          Abo och Björneborgs Iän har länsstyrelsens sam-
28830:                                                      arbete med Turun ja Porin läänin Raittiustyönte-
28831:           Anser Regeringen det sätt, på vilket       kijät ry. bl.a. omfattat undervisningsverksamhet,
28832:        tidskriften Vieteri försöker rekommende-      som riktat sig tili nykterhetsnämndernas med-
28833:        ra i varje avseende suoda levnadsvanor för    lemmar, tili nykterhets- och folkhälsoorganisatio-
28834:        barn och ungdom, vara rätt och riktigt,       nernas funktionärer samt tili tjänstemän inom
28835:        när den i en omfattande artikel huvud-        nykterhetsväsendet. Ifrågavarande länsstyrelse har
28836:        sakligen använder svordomar och oan-          även organiserat motsvarande verksamhet i sam-
28837:        ständigheter och                              arbete med organisationer som verkar bland
28838:           utgör ett dylikt utnyttjande av anslag,    social- och hälsovårdssektorns personal. Länssty-
28839:        avsedda för nykterhetsarbete, sådan verk-     relsen har dock inte deltagit i utgivningen av den
28840:        samhet, som Regeringen och hela sam-          nu aktuelia tidskriften.
28841:        hället avser med nykterhetsarbete?               Vad innehåliet i nämnda tidskrift beträffar,
28842:                                                      konstaterar social- och hälsovårdsministeriet efter
28843:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     erhålien utredning i ärendet, att det har varit
28844: anföra följande:                                     fråga om en tidskrift som utgetts av ungdomar
28845:    Enligt 1 § lagen om nykterhetsarbete (828/82)     för ungdomar, och som har försökt behandla
28846: är syftet med nykterhetsarbetet att vänja medbor-    ämnen som intresserar ungdomen. Det faktum,
28847: garna vid suoda levnadsvanor genom att vägleda       att en - visserligen omfattande - artikel i sin
28848: dem så att de undviker rusmedel och tobak.           uppsluppenhet och sitt djärva språkbruk överskri-
28849: Enligt 3 § 1 mom. samma lag ankommer den             der de konventionelia gränser som bör stälias för
28850: allmänna ledningen, styrningen och över-             en dylik publikation, gör inte hela tidskriften
28851: vakningen av nykterhetsarbetet på social- och        olämplig för sitt ändamål. Den stora uppmärk-
28852: hälsovårdsministeriet och under dess tillsyn på      samhet som ägnats ärendet kommer säkert att
28853: länsstyrelserna. Enligt 15 § förordningen om         medverka tili att i fortsättningen förhindra dylika
28854: nykterhetsarbete (233/83) skalilänsstyrelsen bl.a.   "olycksfali i arbetet".
28855: koordinera nykterhetsarbete, som utförs på olika        Tili den del det är fråga om användning av
28856: håll, samt samarbeta med olika myndigheter och       statens medel för tidskriften Vieteris utgivnings-
28857: samfund i ärenden som gälier nykterhetsarbete.       kostnader, kommer ärendet att behandlas i läns-
28858: Dessutom är länsstyrelsen behörig myndighet i        styrelsen i Åbo och Björneborgs Iän när frågan
28859: ärenden som gälier i lagen om nykterhetsarbete       om vederbörande kommuners statsandelar ut-
28860: avsedda statsandelar.                                reds.
28861: 
28862:      Helsingfors den 10 december 1985
28863: 
28864:                                                                             Minister Matti Puhakka
28865:                                                  1985 vp.
28866: 
28867: Kirjallinen kysymys n:o 386
28868: 
28869: 
28870: 
28871: 
28872:                                     Skön: Invalidivähennyksen palauttamisesta kunnallisverotukseen
28873: 
28874: 
28875:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28876: 
28877:    Edellinen eduskunta ja hallitus sääti lain, jolla      Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
28878: poistettiin invaliditeettivähennysoikeus kunnal-        tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28879: lisverotuksessa. Nyt istuva eduskunta palautti          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28880: invaliditeettivähennyksen niille invalideille, joilla   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28881: oli invaliditeetti v. 1982, mutta jätti lain ulko-
28882: puolelle vuoden 1982 jälkeen invalideiksi tulleet
28883: eläkeläiset. Mielestäni lain tulisi kohdella tasa-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28884: puolisesti kaikkia kansalaisia ja petustuslain mu-             siin, joilla myönnettäisiin vuoden 1982
28885: kaan tämäntapainen asia tulisi oikaista viipymät-              jälkeen eläkkeelle siirtyneille invalidivä-
28886: tä. Hallitus on luvannut oikaista edellisen edus-              hennysoikeus kunnallisverotuksessa niin
28887: kunnan eläkeläisiin kohdistamat verotukselliset                kuin ennen vuotta 1982 eläkkeelle siirty-
28888: epäkohdat, joten asiasta hallitus ei liene erimieli-           neet tai invaliditeetin omaavat henkilöt
28889: nen.                                                           saavat?
28890: 
28891:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985
28892: 
28893:                                                Pentti Skön
28894: 
28895: 
28896: 
28897: 
28898: 428501181R
28899: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 386
28900: 
28901: 
28902: 
28903: 
28904:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28905: 
28906:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suuruuden vuoksi olleet oikeutettuja eläketulovä-
28907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hennykseen. Menetys oli enimmillään runsaat
28908: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-       500 markkaa vuodessa ja runsaat 40 markkaa
28909: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kuukaudessa. Tämän vuoksi kunnallisverotuksen
28910: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       invalidivähennyksen myöntämisperusteita muu-
28911: Pentti Skönin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     tettiin 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla
28912: myksestä n:o 386:                                     lailla (1097 /83) väliaikaisesti siten, että ne eläk-
28913:                                                       keensaajat, jotka olivat ennen eläkkeiden vero-
28914:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tuksen uudistamista eli ennen vuotta 1983 olleet
28915:         siin, joilla myönnettäisiin vuoden 1982       oikeutettuja invalidivähennykseen, säilyttävät tä-
28916:         jälkeen eläkkeelle siirtyneille invalidivä-   män edun myös vuosilta 1984-1987 toimitetta-
28917:         hennysoikeus kunnallisverotuksessa niin       vissa verotuksissa. Näidenkin verovelvollisten
28918:         kuin ennen vuotta 1982 eläkkeelle siirty-     mahdollisuus tehdä vähennys pelkkien eläketulo-
28919:         neet tai invaliditeetin omaavat henkilöt      jen perusteella poistuu voimassa olevan lain mu-
28920:         saavat?                                       kaan vuoden 1988 alusta lukien.
28921:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Edellä mainitun väliaikaisen muutoksen tar-
28922: ti seuraavaa:                                         koituksena oli turvata siirtymäkauden ajaksi saa-
28923:    Vuoden 1983 alusta lukien voimaan tulleen          vutettu etu eli oikeus kunnallisverotuksen invali-
28924: kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheen yhteydessä       divähennykseen siihen aiemmin oikeutetuille ve-
28925: eläketulojen verotuskohtelu yhtenäistettiin muun      rovelvollisille. Muutos toteutettiin osana niistä
28926: muassa säätämällä kansaneläkkeet pääsääntöisesti      kysymyksen perusteluissakin mainituista hallituk-
28927: veronalaisiksi. Uudistuksen yhteydessä tulo- ja       sen lupaamista toimenpiteistä, joiden tarkoituk-
28928: varallisuusverolakiin otettiin myös säännökset        sena oli poistaa eläkkeensaajien verotukseen kan-
28929: valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähen-       saneläkeuudistuksen yhteydessä jääneet epäkoh-
28930: nyksistä, joiden tarkoituksena on turvata pelkän      dat. Kansaneläkeuudistuksen ja siihen liittyvien
28931: kansaneläkkeen tai muun sen suuruisen elä-            verotusratkaisujen vaikutuksia selvitettiin myös
28932: ketulon verottomuus ja lisäksi yleisesti lieventää    Kansaneläke- ja eläkeverouudistuksen seuranta-
28933: pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien verotusta.   toimikunnassa, jonka ensimmäisessä osamietin-
28934: Samalla vähennysjärjestelmää yksinkertaistettiin      nössä (komiteanmietintö 1983:61) käsiteltiin eri
28935: siten, että kunnallisverotuksessa aiemmin myön-       vaihtoehtoja kunnallisverotuksen invalidivähen-
28936: netystä vanhuusvähennyksestä luovuttiin ja inva-      nyksen myöntämisperusteiden rajoittamiseen liit-
28937: lidivähennys rajoitettiin koskemaan vain muuta        tyvien epäkohtien poistamiseksi. Yhtenä ratkai-
28938: ansiotuloa kuin eläketuloa. Aiemmat vähennyk-         suvaihtoehtona toimikunta toi esille sittemmin
28939: set otettiin kuitenkin huomioon kunnallisvero-        toteutetun kunnallisverotuksen invalidivähen-
28940: tuksessa eläketulovähennyksen määrää mitoitet-        nyksen osittaisen palauttamisen myös eläketulos-
28941: taessa.                                               ta tehtäväksi. Toimikunta piti kuitenkin verotus-
28942:    Koska eläketulovähennys pienenee tulojen kas-      ratkaisuja parempana suorien tulonsiirtojen, ku-
28943: vaessa siten, ettei sitä enää myönnetä niille,        ten niin kutsutun vammaiskorvausjärjestelmän,
28944: joiden kokonaistulot ylittävät tietyn, esimerkiksi    kehittämistä. Jatkossa tämän tyyppistä tukimuo-
28945: vuonna 1985 tapauksesta riippuen noin 38 000-         tojen kehittämistä olisikin pidettävä ensisijaisena
28946: 45 000 markan määrän, kunnallisverotuksen in-         keinona lisätä tukea invaliditeetin perusteella sitä
28947: validivähennyksen poistaminen kiristi lievästi nii-   tarvitseville. Sitä vastoin tässä vaiheessa ei liene
28948: den invalidivähennykseen aiemmin oikeutettujen        riittäviä perusteita uusiin asiaa koskeviin vero-
28949: eläkkeensaajien verotusta, jotka eivät tulojensa      lainsäädännön muutoksiin.
28950: 
28951:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1985
28952: 
28953:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
28954:                                        1985 vp. -      KK n:o 386                                      3
28955: 
28956: 
28957: 
28958: 
28959:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28960: 
28961:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förlusten drygt 500 mark per år och drygt 40
28962: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         mark i månaden. Därför ändrades grunderna för
28963: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem           beviljandet av invalidavdrag vid kommu-
28964: av statsrådet översänt avskrift av följande av         nalbeskattningen temporärt genom en lag av den
28965: riksdagsman Pentti Skön undertecknade spörsmål         29 december 1983 (1097 /83) så, att de pensions-
28966: nr 386:                                                tagare som före pensionsbeskattningsreformen,
28967:                                                        dvs. före år 1983, hade varit berättigade tili
28968:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          invalidavdrag. får behålia den förmån också vid
28969:        att ge personer, som har pensionerats           beskattningen för åren 1984-1987. Möjligheten
28970:        efter år 1982, rätt tili invalidavdrag vid      att göra avdrag enbart på grundval av pensionsin-
28971:        kommunalbeskattningen så som personer           komst slopas enligt gäliande lag också för dessa
28972:        som har pensionerats före år 1982, elier        skattskyldigas del från och med ingången av år
28973:        personer med en viss invaliditetsgrad har?       1988.
28974:                                                           Avsikten med denna temporära ändring var att
28975:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       under övergångsperioden trygga en redan erhål-
28976: anföra följande:                                       len förmån, dvs. rätten tili invalidavdrag vid
28977:    1 samband med del II A av folkpensionsrefor-        kommunalbeskattningen, för sådana skattskyl-
28978: men, som trädde i kraft vid början av år 1983,         diga som tidigare hade varit berättigade härtill.
28979: samordnades beskattningen av pensionsinkomst-          Ändringen genomfördes som en del av de åtgär-
28980: erna bl.a. med hjälp av stadgandet om att              der som nämns också i spörsmålsmotiveringen
28981: folkpensionerna i regel är skattepliktig inkomst. 1    och som regeringen hade utlovat för att avlägsna
28982: samband med reformen inrogs också i lagen om           de missförhållanden som i samband med folk-
28983: skatt på inkomst och förmögenhet stadganden            pensionsreformen hade kvarstått i pensionstagar-
28984: om pensionsinkomstavdrag vid stats- och kom-           nas beskattning. Följderna av folkpensionsrefor-
28985: munalbeskattningen. Avsikten med dem är att            men och därtili hörande beskattningsavgöranden
28986: trygga en ren folkpensions elier annan lika stor       utreddes också av Kommissionen för uppföljande
28987: pensionsinkomsts skattefrihet och dessutom att         av folkpensions- och pensionsbeskattningsrefor-
28988: överhuvudtaget mildra beskattningen av pen-            men, som i sitt första delbetänkande (komittebe-
28989: sionstagare med liten elier medelstor inkomst.         tänkande 1983:61) behandlade olika alternativ,
28990: Samtidigt förenklades avdragssystemet genom att        genom vilka de missförhållanden som uppstod
28991: det ålderdomsavdrag som tidigare har beviljats         då grunderna för beviljandet av invalidavdrag vid
28992: vid kommunalbeskattningen avskaffades och in-          kommunalbeskattningen begränsades, kunde un-
28993: validavdraget begränsades, så att det får avdras       danröjas. Som en alternativ lösning, viiken sena-
28994: endast från annan förvärvsinkomst men inte från        re genomfördes, framförde kommissionen tanken
28995: pensionsinkomst. Detidigare avdragen beaktades         att invalidavdraget vid kommunalbeskattningen
28996: emeliertid då beloppet för pensionsinkomstav-          delvis skulle återinföras och få avdras också från
28997: draget vid kommunalbeskattningen fastställdes.         pensionsinkomsten. Kommissionen ansåg emel-
28998:    Pensionsinkomstavdraget minskar då inkomst-         lertid att ett utvecklande av direkta inkomstöver-
28999: erna ökar, så att det inte längre beviljas personer,   föringar, såsom det s.k. handikappersättningssys-
29000: vilkas totala inkomst överstiger ett visst belopp,     temet, är bättre än lösningar som gäller beskatt-
29001: t.ex. år 1985 ca 38 000-45 000 mark beroende           ningen. 1 fortsättningen borde också utvecklan-
29002: på omständigheterna. Då invalidavdraget vid            det av liknande understödsformer anses som det
29003: kommunalbeskattningen slopades, skärptes där-          främsta sättet att öka understödet tili personer,
29004: för beskattningen lindrigt för de pensionstagare       som på grund av invaliditet behöver det. Där-
29005: vilka tidigare hade varit berättigade tili invalid-    emot torde det inte i detta skede för denna frågas
29006: avdrag men inte tili pensionsinkomstavdrag på          del finnas tillräckliga skäl tili nya ändringar i
29007: grund av inkomstens storlek. Som störst var            skattelagstiftningen.
29008: 
29009:     Helsingfors den 5 december 1985
29010: 
29011:                                                                            Minister Pekka Vennamo
29012:                                                   1985 vp.
29013: 
29014: Kirjallinen kysymys n:o 387
29015: 
29016: 
29017: 
29018: 
29019:                                     Männistö: Postiautoliikenteen palvelujen turvaamisesta haja-asutus-
29020:                                        alueilla
29021: 
29022: 
29023:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29024: 
29025:    Posti- ja telehallitus on jatkuvasti postiautolii-      Tämä reitti kulkee syrjäkylien kautta ja on
29026: kennettä koskevilla ratkaisuillaan vaarantanut ke-      erittäin tarpeellinen ja sopiva esimerkki Kuopios-
29027: hitysalueiden syrJaseutujen liikennepalveluja.          ta Helsinkiin kello 17.30 lähtevällä Savonialla
29028: Postiautolinjavuoroja on luovutettu yksityisille        matkustettaessa. Lammasahossa on myös posti-
29029: liikennöitsijöille ja vuoroja lakkautettu ilman että    asema numero 1. Vuoro on ainoa linja-autovuoro
29030: yksityinenkään tulisi tilalle. Viime mainituissa        sunnuntaisin välillä Rautavaara-Palonurmi-
29031: ratkaisuissa on ainoa julkisten joukkoliikenne-         Lastukoski ja Nilsiästä Siilinjärvelle nykyistä reit-
29032: muotojen käyttömahdollisuus pakkotoimin riis-           tiä.
29033: tetty maaseudun syrjäkylien asukkailta, ja aino-            Nyt tämä linja numero 555 on määrätty
29034: aksi matkustusmahdollisuudeksi on jäänyt kallis          10.11.1985 alkaen kulkemaan reittiä: Rautavaara
29035: taksikyyti. On nimittäin huomattava, ettei lähes-       kk - Alaluosta-Säyneinen-Viitaniemi-Juan-
29036: kään kaikilla syrjäseutujen asukkailla ole omaa         koski-Muuruvesi-Pieksänkoski - Pajulahti-
29037: autoa, eivätkä kaikki voi ajaa autoa. Tosiasia on       Siilinjärvi-Kuopio. Lähtöaika olisi Rautavaaralta
29038: myös, että postiauto on usein ainoa julkisen            kello 15.25 ja saapuminen Kuopioon kello
29039: liikenteen muoto viikonloppuisin. On myös otet-          19.05. Tällöin olisi Helsinkiin markustavan odo-
29040: tava huomioon, että nämä syrjäseudut ovat jo             tettava yöpikajunia Kuopiossa, koska Savonia
29041: ennen liikenteen lopettamista menettäneet kaik-          ennen pikajunien lähtöä on jo Helsingissä. Näin
29042: ki muut palvelut, jotka nyt joudutaan hakemaan           syntyy matkustajille nurinkurinen tilanne, joka
29043: kuntakeskuksista.                                       vaikeuttaa matkustamista ja lisää kustannuksia.
29044:    Yksityisten liikennöitsijöiden vastaavat ratkai-
29045: sut ovat asia erikseen, mutta kun on kysymys               Viime mainitulle uudelle reitille voitaisiin
29046: valtion laitoksesta, joka vuosittain tuottaa huo-       asettaa toinen postiauto, mutta nykyinen linja
29047: mattavaa ylijäämää, ei voi päätyä muuhun kuin           numero 555 on ehdottomasti säilytettävä.
29048: siihen johtopäätökseen, että posti- ja telehalli-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29049: tuksen korkein johto toimii postiautoliikennettä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29050: vaarantavalla politiikallaan tarpeettomasti vastoin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29051: syrjäseutujen etua.                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29052:    Jälleen on vuorossa yhden postiautolinjan ny-
29053: kyisen reitin lakkauttaminen ja tässä tapauksessa                  Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele-
29054: vuoron siirtäminen uudelle linjalle.                            hallituksen maaseudun syrjäkyliä vastaan
29055:    Postiautovuoro numero 55 5 liikennöi väliä                   harjoittamasta postiautovuotojen lakkaut-
29056: Rautavaara-Kuopio. Lähtö Rautavaaralta on                       tamispolitiikasta, ja jos on,
29057: kello 12.35 ja saapuminen Kuopioon kello                           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29058:  15.5 5. Reitti kulkee seuraavien kylien kautta:                ryhtyä postiautoliikenteen tarjoamien
29059: Rautavaara kk - Harsonmäki-Kangaslahti-                         matkustusmahdollisuuksien turvaamisek-
29060: Palonurmi-Lastukoski-Nilsiä kk -              Lehto-            si mm. siten, että postiautolinja numero
29061: mäki-Lammasaho-Koivumäki-Kolmisoppi-                            555 (Rautavaara-Kuopio) säilytetään ny-
29062:  Pöljä-Valtatie 5 - Siilinjärvi-Kuopio.                         kyisellä reitillä?
29063: 
29064:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985
29065: 
29066:                                             Lauha Männistö
29067: 428501238K
29068: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 387
29069: 
29070: 
29071: 
29072: 
29073:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29074: 
29075:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         niillä alueilla, joilla linja-autoliikenteen tarjo-
29076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         amat palvelut ylittävät kysynnän. Samalla linjoja
29077: olette marraskuun 7 päivänä 1985 päivätyn kir-        on pyritty, varsinkin syrjäseuduilla, entistä enem-
29078: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      män hyödyntämään postinkuljetuksissa. Toimen-
29079: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       piteillä onkin saavutettu merkittäviä kustannus-
29080: Lauha Männistön näin kuuluvasta kirjallisesta         säästöjä, mikä on tehnyt mahdolliseksi turvata
29081: kysymyksestä n:o 387:                                 postin linja-autoliikenteen jatkuvuus niillä alueil-
29082:                                                       la ja tieosilla, joilla ko. liikenteellä on matkusta-
29083:           Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele-     jien ja postiliikenteen kannalta merkitystä.
29084:        hallituksen maaseudun syrjäkyliä vastaan
29085:        harjoittamasta postiautovuorojen lakkaut-         Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä
29086:        tamispolitiikasta, ja jos on,                  annetun asetuksen 10 §:n 3 momentin mukaises-
29087:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ti linjaliikenne voidaan supistaa, jos liikenne ei
29088:        ryhtyä postiautoliikenteen tarjoamien          ole tarpeellinen tai jos luvanhaltijalla ei ole sen
29089:        matkustusmahdollisuuksien turvaamisek-         koko ammattimaisen liikenteen harjoittamista
29090:        si mm. siten, että postiautolinja numero       koskevan toiminnan rajoissa mahdollisuuksia hoi-
29091:        555 (Rautavaara-Kuopio) säilytetään ny-        taa luvan tarkoittamaa liikennettä taikka jos
29092:        kyisellä reitillä?                             lopetettava liikenne tulee tarkoituksenmukaisesti
29093:                                                       korvatuksi muilla liikennejärjestelyillä.
29094:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Sillä reitin osuudella, jolla liikennettä on pos-
29095: seuraavaa:                                            tiautolinjalla 55 5 supistettu, matkustajamäärät
29096:    Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne on      ovat olleet niin vähäiset - keskikuorma alle
29097: pitkään ollut tappiollista toimintaa, mihin seik-     kuusi matkustajaa - että liikennettä ei ole voitu
29098: kaan mm. valtiontilintarkastajat ovat viime vuo-      pitää yleisen edun kannalta tarpeellisena.
29099: sina toistuvasti kiinnittäneet huomiota sekä ke-         Kuopion ja Rautavaaran välisen linjan reitti-
29100: hottaneet posti- ja telehallitusta ryhtymään toi-     muutoksella on voitu turvata ko. linjan liiken-
29101: menpiteisiin kannattamauoman linja-autoliiken-        nöinti siltä osin kuin sillä on joukkoliikenteellistä
29102: teen karsimiseksi. Tämän vuoksi posti- ja telehal-    merkitystä. Uudella järjestelyllä on luotu nopea
29103: lituksessa on laadittu linja-autoliikenteen kehit-    päivävuoro Kuopiosta Nilsiään. Lisäksi vuoro hoi-
29104: tämissuunnitelma liikenteen tervehdyttämiseksi        taa koululaiskuljetukset Nilsiästä Palonurmelle ja
29105: ja taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi pit-      Rautavaarasta Kariin. Matkustajalaskentojen pe-
29106: källä aikavälillä. Suunnitelmia taloudellisen tasa-   rusteella vuoroa ei ole käytetty Savonia-yhteyte-
29107: painon saavuttamiseksi ei ole mahdollista perus-      nä, sillä Siilinjärveä pohjoisempaa kyytiin tulleet
29108: taa liikennetulojen lisääntymiseen, sillä maan        matkustajat eivät ole matkustaneet Kuopioon
29109: linja-autoliikenteessa matkustajamäärät ovat vä-      asti. Postiliikenteen kannalta reittimuutos on
29110: hentyneet vuosittain n. 5 %. Näin ollen liiken-       myöhäisemmän Kuopioon saapumisen johdosta
29111: teestä aiheutuvia kustannuksia on pyritty vähen-      mahdollistanut Juankosken alueen lähtevän pos-
29112: tämään ensi sijassa reitti- ja aikataulumuutoksilla   tin ehtimisen Kuopiosta edelleen jatkokuljetuk-
29113: sekä karsimalla tappiollisimpia linja-autovuoroja     sun.
29114: 
29115:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985
29116: 
29117:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
29118:                                        1985 vp. -     KK n:o 387                                          3
29119: 
29120: 
29121: 
29122: 
29123:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29124: 
29125:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tidigt har man, särskilt i avsides belägna trakter, i
29126: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        alit högre grad försökt utnyttja bussturerna för
29127: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem          posttransporten. Åtgärderna har också lett tili
29128: av statsrådet översänt avskrift av följande av        betydande kostnadsinbesparingar, vilket gjort det
29129: riksdagsledamot Lauha Männistö undertecknade          möjligt att trygga kontinuiteten i postens buss-
29130: spörsmål nr 387:                                      trafik på de områden och vägavsnitt där den
29131:                                                       ifrågavarande trafiken är av betydelse med tanke
29132:           Är Regeringen medveten om den poli-         på passagerarna och posttrafiken.
29133:        tik post- och telestyrelsen bedriver gent-
29134:        emot de avsides belägna byarna på lands-           Enligt 10 § 3 mom. förordningen om yrkes-
29135:        orten och som går ut på indragning av          mässig fordonstrafik kan linjetrafik inskränkas,
29136:        postbussturer, och, om så är faliet,           om trafiken inte är nödvändig elier om det inte
29137:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       är möjligt för tiliståndshavaren att, inom ramen
29138:        i syfte att trygga de resemöjligheter som      för lönsamheten hos hela den verksamhet han
29139:        postbusstrafiken erbjuder bl. a. så, att       bedriver för att upprätthålia yrkesmässig trafik,
29140:        postbusslinjen nr 55 5 (Rautavaara-Kuo-        sköta den trafik som avses i tiliståndet, elier om
29141:        pio) bibehålis på den nuvarande rutten?        den trafik som skali upphöra kommer att ända-
29142:                                                       målsenligt ersättas med andra trafikarrangemang.
29143:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          På det ruttavsnitt där trafiken med postbuss
29144: anföra följande:                                      55 5 har inskränkts har passageraranralet varit så
29145:    Post- och televerkets busstrafik har en längre     litet - i medeltal under 6 passagerare per tur -
29146: tid varit förlustbringande. Vid detta faktum har      att trafiken inte kunnat anses vara nödvändig
29147: bl.a. statsrevisorerna under de senaste åren vid      med tanke på det alimänna intresset.
29148: upprepade tilifälien fäst uppmärksamhet och de            Genom ändringen av rutten på linjen melian
29149: har uppmanat post- och telestyrelsen att vidta        Kuopio och Rautavaara har det varit möjligt att
29150: åtgärder i syfte att galira ut olönsam busstrafik.    trygga upprätthåliandet av trafiken på den ifrå-
29151: Av den anledningen har vid post- och telestyrel-      gavarande linjen tili den del detta är av betydelse
29152: sen utarbetats en pian för utvecklande av busstra-    med tanke på koliektivtrafiken. Detnya arrange-
29153: fiken i syfte att sanera trafiken och få tili stånd   manget erbjuder en snabb dagstur från Kuopio
29154: ekonomisk balans på lång sikt. De planer som          tili Nilsiä. Därjämte omhänderhar turen skol-
29155: avser att skapa ekonomisk balans har inte kunnat      transporterna från Nilsiä tili Palonurmi och från
29156: grundas på en ökning av intäkterna av trafiken,       Rautavaara tili Kari. Enligt vad passagerarstatisti-
29157: av den anledningen att antalet passagerare inom       ken visar har turen inte använts som Savonia-för-
29158: busstrafiken i vårt land årligen har minskat med      bindelse, då passagerare, som har stigit ombord
29159: ca 5 %. Sålunda har man i första hand försökt         längre norrut än i Siilinjärvi, inte har rest ända
29160: minska de av trafiken föranledda kostnaderna          fram tili Kuopio. Med tanke på posttrafiken har
29161: genom att ändra rutter och tidtabelier samt           ruttändringen på grund av den senare ankomsten
29162: genom att galira ut de mest förlustbringande          tili Kuopio gjort det möjligt för den post som
29163: bussturerna på de områden där utbudet på              sänds från Juankoskiområdet att hinna med i
29164: busstrafikens tjänster överstiger efterfrågan. Sam-   vidaretransporterna från Kuopio.
29165: 
29166:      Helsingfors den 12 december 1985
29167: 
29168:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
29169: 1
29170: 1
29171:  1
29172:  1
29173:   1
29174:   1
29175:    1
29176:    1
29177:     1
29178:     1
29179:      1
29180:      1
29181:       1
29182:       1
29183:        1
29184:        1
29185:         1
29186:         1
29187:          1
29188:          1
29189:           1
29190:           1
29191:            1
29192:            1
29193:             1
29194:             1
29195:              1
29196:              1
29197:               1
29198:                                                   1985 vp.
29199: 
29200: Kirjallinen kysymys n:o 388
29201: 
29202: 
29203: 
29204: 
29205:                                      Mattila: Sivutoimisten potmestarien lakkaotuspalkkaa koskevien
29206:                                        asioiden käsittelystä sisäasiainministeriössä
29207: 
29208: 
29209:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29210: 
29211:    Maistraattien ja kaupunkien ulosottolaitoksen         ottamaan tarjotun tehtävän, sen sijaan yhdeksän
29212: siirtämisestä valtion haltuun ja järjestysoikeuk-        lakkaotuspalkalla olevaa sivutoimista potmestaria
29213: sien lakkauttamisesta annetun lain (344/76) no-          kieltäytyi vastaanottamasta tarjottua tehtävää.
29214: jalla lakkautettiin järjestysoikeudet v. 1978. Lak-         Lakkautuspalkkalain (182/31) 5 §:n mukaan
29215: kauttamisen johdosta asetettiin v. 1981 tehdyillä        lakkaotuspalkalla oleva on velvollinen valtiolta
29216: päätöksillä 65 sivutoimista järjestysoikeuksien          vastaanottamaan hänelle soveltuvan peruspalk-
29217: potmestaria ja neuvosmiestä takautuvasti lakkau-         kaisen viran tai toimen taikka, ellei sitä hänen
29218: tuspalkalle korkeimman hallinto-oikeuden kat-            taloudellisiin oloihinsa nähden ole pidettävä
29219: sottua, ettei viran sivutoimisuus ollut esteenä          kohtuuttomana, hänelle soveltuvan muun viran
29220: lakkaotuspaikalle asettamiselle (KHO 1980 II 8).         tai toimen. Jollei lakkaotuspalkalla oleva ole
29221:    Valtiovarainministeriön toimesta suoritettiin v.      suostunut vastaanottamaan hänelle tarjottua vir-
29222: 1982 laaja selvitystoiminta lakkautuspalkalle ase-       kaa tai tointa, on valtioneuvoston, asianomaista
29223: tettujen virkamiesten uudelleen sijoittamisen te-        kuultuaan, määrättävä, onko hänen se vastaan-
29224: hostamiseksi. Tässä yhteydessä virastoilta ja lai-       otettava.
29225: toksilta tiedusteltiin, oliko niillä tarvetta sellais-      Huolimatta siitä, että säännökset ovat siten
29226: ten tehtävien perustamiseen, joihin voitaisiin           varsin selkeitä, ovat valtion omien viranomaisten
29227: sijoittaa entisiä järjestysoikeuksien sivutoimisia       toiminnat joskus hyvin hitaita lakkaotuspalkkoja
29228: viranhaltijoita sekä muita lakkaotuspalkalla ole-        koskevissa kysymyksissä. Asioiden hidas käsittely
29229: via virkamiehiä. Samalla virastoja ja laitoksia          on valitettavaa lakkaotuspalkkaa saavien viran-
29230: kehotettiin ao. ministeriön välityksellä tekemään        haltijoiden oikeusturvan kannalta. Asioiden hi-
29231: esitykset mahdollisten tarpeellisten tehtävien pe-       das käsittely aiheuttaa myös valtiolle tarpeetto-
29232: rustamiseksi. Selvitystyön tuloksena ilmeni muun         mia menoja. Esimerkiksi em. yhdeksän sivutoi-
29233: ohessa, että lääninoikeuksissa on juttujen ruuh-         mista potmestaria saa jatkuvasti yli 1 000 mk:n
29234: kautumisen takia lisätyövoiman tarvetta tehtävis-        lakkaotuspalkkaa huolimatta siitä, että he ovat
29235: sä, joihin voitaisiin sijoittaa järjestysoikeuksien      kieltäytyneet vastaanottamasta heille tarjottuja
29236: viranhaitijoista ne, jotka ovat saaneet juridisen        esittelijän toimia. Lakkautuspalkkaoikeutensa he
29237: koulutuksen. Näitä olivat järjestysoikeuksien pot-       menettävät vasta sitten, kun valtioneuvosto on
29238:  mestarit. Järjestysoikeuksien potmestareiden uu-        velvoittanut heidät ottamaan vastaan tarjotut
29239:  delleen sijoittaminen oli erityisen tarpeellista        tehtävät ja he ovat niistä kieltäytyneet.
29240:  myös sen vuoksi, että heidän lakkaotuspalkkansa            Lääninhallituksissa on herättänyt huomiota se,
29241:  määrä lakkaotetun viran sivutoimisuudesta huoli-        että em. sivutoimisten potmestarien lakkaotus-
29242:  matta on melko suuri, keskimäärin 1 150-1 200           palkka-asioita koskevat päätökset ovat edenneet
29243:  mk kk:ssa. Sivutoimisten neuvosmiesten lakkao-          valtionhallinnossa tavattoman hitaasti. Esimer-
29244:  tuspalkan keskimääräinen suuruus on huomatta-           kiksi erään lääninhallituksen osalta voidaan esit-
29245:  vasti pienempi, 250-300 mk kk:ssa.                      tää seuraava tapaus. Valtiovarainministeriö antoi
29246:   Lääninhallitukset tarjosivat vuoden 1983 lop-          lääninhallituksille 8.12.1983 ohjekirjeen, jossa
29247: pupuolella valtiovarainministeriön kehotuksesta          annettiin ohjeita järjestysoikeuksien sivutoimis-
29248: kaikkiaan 12 :lle järjestysoikeuden entiselle por-       ten viranhaltijoiden uudelleen sijoittamisesta.
29249: mestarille lääninhallituksiin määrärahan turvin          Kirjeen mukaan järjestysoikeuksien potmestareita
29250: perustettavia sivutoimisia tilapäisiä esittelijän        olisi käytettävä lääninoikeuksien resurssivajausta
29251: tehtäviä. Asianomaisista kolme suostui vastaan-          täytettäessä, koska lääninoikeuksissa juttujen
29252: 
29253:  428501239L
29254: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 388
29255: 
29256: ruuhkaantumisen vuoksi oli erityisesti esittelijäi-    ministeriö liitti asiakirjoihin valmiit luonnokset
29257: den lisätarvetta. Kirjeen perusteella lääninhalli-     päätös- ja esittelyasiakirjoiksi. Tämän jälkeen
29258: tus 28.12.1983 tiedusteli erään kaupungin järjes-      sisäasiainministeriö 24. 5. 198 5 varasi kieltäytyjille
29259: tysoikeuden lakkautuspalkalle asetetulta pormes-       tilaisuuden tulla asian johdosta kuulluiksi. Aikaa
29260: tarilta, olisiko hän halukas vastaanottamaan lää-      vastineen antamiseen annettiin 30 päivää. Vuo-
29261: ninhallituksen sivutoimisen esittelijän tilapäisen     den 1985 marraskuun alkuun mennessä ei sisäasi-
29262: tehtävän. Mainittu henkilö ilmoitti kirjeellään        ainministeriö ollut vielä esitellyt asiaa valtioneu-
29263: 9.1.1984, ettei hänen kirjeessä tarkemmin esitet-      vostolle.
29264: tyjen perustelujen vuoksi ollut mahdollista ottaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29265: vastaan mainittua esittelijäntointa. Tämän jäl-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29266: keen lääninhallitus lähetti 10.2.1984 kieltäyty-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29267: mistä koskevan kirjeen valtiovarainministeriölle       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29268: toimenpiteitä varten. Valtiovarainministeriö siirsi
29269: asian 16.8.1984 sisäasiainministeriölle, koska ao.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29270: henkilöt olivat sisäasiainministeriön lakkautus-               ryhtyä sivutoimisten pormestarien lak-
29271: palkalle asettamia. Siirtäessään asian valtiovarain-           kautuspalkkaa koskevan päätöksenteon
29272:                                                                kiireh timiseksi?
29273: 
29274:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985
29275: 
29276:                                               Kalevi Mattila
29277:                                        1985 vp. -      KK n:o 388                                           3
29278: 
29279: 
29280: 
29281: 
29282:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29283: 
29284:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lään päätöksillä 65 sivutoimista järjestysoikeuden
29285: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          potmestaria ja neuvosmiestä takautuvasti lakkau-
29286: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-        tuspalkalle.
29287: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Lääninhallitukset tarjosivat vuonna 1983 12:lle
29288: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        järjestysoikeuden entiselle pormestarille sivutoi-
29289: Mattilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-     misia tilapäisiä esittelijän tehtäviä lääninhallituk-
29290: tä n:o 388:                                            sissa. Tuolloin yhdeksän lakkautuspalkalla olevaa
29291:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sivutoimista potmestaria kieltäytyi vastaanotta-
29292:        ryhtyä sivutoimisten potmestarien lak-          masta heille tarjottuja tehtäviä lääninhallituksis-
29293:        kautuspalkkaa koskevan päätöksenteon            sa. Kieltäytyjien osalta asia siirrettiin valtiovarain-
29294:        kiireh timiseksi?                               ministeriölle. Valtiovarainministeriö puolestaan
29295:                                                        siirsi asian käsittelyn sisäasiainministeriölle, joka
29296:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       oli asettanut kyseiset henkilöt lakkautuspalkalle.
29297: ti seuraavaa:                                             Sisäasiainministeriö on lakkautuspalkkalain
29298:     Kaupunkien järjestysoikeudet lakkautettiin         {182/31) 5 §:n mukaan varannut 24.5.1985 lä-
29299: rnaistraattien ja kaupungin ulosottolaitoksen siir-    hettämillään kirjeillä niille lakkautuspalkalla ole-
29300: :ämisestä valtion haltuun ja järjestysoikeuksien       ville, jotka eivät ole suostuneet heille tarjottuja
29301: ,akkauttamisesta annetulla lailla (954 177)            tehtäviä vastaanottamaan, tilaisuuden tulla kuul-
29302: L.4.1978 lukien.                                       luksi.
29303:     Sisäasiainministeriö asetti vuonna 1978 teke-         Sisäasiainministeriössä on laadittu yhdistelmä
29304: nillään päätöksillä lakkautuspalkalle päätoimiset      toimitetuista vastineista ja sivutoimisten potmes-
29305: rirkojen hoitajat. Sen sijaan ministeriö ei tässä      tareiden lakkautuspalkkaa koskeva asia tullaan
29306: rhteydessä asettanut lakkautuspalkalle järjestysoi-    lähiviikkoina esittelemään valtioneuvostolle, jon-
29307: ceuksien sivutoimisia potmestareita tai jäseniä.       ka tehtävänä on lakkautuspalkkalain 5 §:n mu-
29308:     Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei sivutoimi-   kaan määrätä, onko kyseisten henkilöiden vas-
29309:  ;uus ollut lakkautuspalkalle asettamisen este ja      taanotettava heille tarjotut sivutoimiset tilapäiset
29310:  ;isäasiainministeriö asetti vuonna 1981 tekemil-      esittelijän tehtävät lääninhallituksissa.
29311: 
29312:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
29313: 
29314:                                                                  Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
29315: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 388
29316: 
29317: 
29318: 
29319: 
29320:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29321: 
29322:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Länsstyrelserna erbjöd år 1983 åt 12 före dett
29323: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       borgmästare vid ordningsrätterna tjänster soi
29324: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem         tilifäliiga föredragande i bisyssla vid länsstyrelse
29325: av statsrådet översänt avskrift av följande av       na. 1 det skedet vägrade nio borgmästare
29326: riksdagsman Mattila undertecknade spörsmål nr        bisyssla på indragningsstat att ta emot de uppgi:
29327: 388:                                                 ter som erbjöds dem vid länsstyrelserna. För den
29328:                                                      del överfördes ärendet tili finansministeriet. F
29329:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nansministeriet överförde å sin sida behanc
29330:        för att påskynda beslutet om lön på           lingen av ärendet tili inrikesministeriet, soi
29331:        indragningsstat tili borgmästare i bisyss-    hade uppfört ifrågavarande personer på indra!
29332:        la?                                           ningsstat.
29333:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lnrikesministeriet har i enlighet med stadgar
29334: anföra följande:                                     dena i 5 § lagen om de rättigheter och skyldight
29335:                                                      ter, som tilikomma innehavare av tjänst ellt
29336:    Städernas ordningsrätter indrogs, räknat från     befattning, viiken indrages ( 182/31), med si1
29337: 1.4.1978, genom lagen om överföring av magi-
29338:                                                      brev av den 24. 5. 198 5 berett dem som är uppfö,
29339: straterna och städernas exekutionsverk tili staten   da på indragningsstat och som inte har accepten
29340: och om indragning av.ordningsrätterna (954/77).      de tjänster som erbjudits dem tilifälie att b
29341:    Genom sina beslut år 1978 uppförde inrikes-       hörda i saken.
29342: ministeriet tjänsteinnehavare i huvudsyssla på
29343: indragningsstat. Däremot uppförde inte ministe-         Ett sammandrag av de besvärsskrifter som hl
29344: riet i detta sammanhang ordningsrätternas borg-      insänts har uppgjorts vid inrikesministeriet oc
29345: mästare eller medlemmar i bisyssla på indrag-        ärendet angående lön på indragningsstat ti
29346: ningsstat.                                           borgmästare i bisyssla kommer under de närma:
29347:    Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att bisyss-    te veckorna att föredras för statsrådet. Enli!
29348: lan inte utgjorde något hinder för uppförande på     stadgandena i 5 § lagen om indragningsstat ska
29349: indragningsstat och år 1981 uppförde inrikesmi-      statsrådet bestämma om vederbörande är skyld
29350: nisteriet genom sina beslut 65 borgmästare och       ga att motta de tjänster som tilifäliiga fön
29351: rådmän i bisyssla vid ordningsrätterna retroaktivt   dragande i bisyssla vid länsstyrelserna som hf
29352: på indragningsstat.                                  erbjudits dem.
29353: 
29354:     Helsingfors den 13 december 1985
29355: 
29356:                                                                   lnrikesminister Kaisa Raatikainen
29357:                                                 1985 vp.
29358: 
29359: Kirjallinen kysymys n:o 389
29360: 
29361: 
29362: 
29363: 
29364:                                    H. Kemppainen ym.: Osa-aikatyötä tekevien työttömyysturvan
29365:                                      parantamisesta
29366: 
29367: 
29368:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29369: 
29370: 
29371:    Ns. Pekkas-ratkaisun yhteydessä sovittiin työt-     työtä on suurempi kuin mitä sellaista tyota on
29372: tömyysturvan uudistamisesta. Eduskunnalle jäi          tarjolla. Uudistettu työttömyysturvalaki mahdol-
29373: vain rajoitetut mahdollisuudet korjata esityksessä     listaa sovitetun työttömyyspäivärahan maksami-
29374: olleita puutteita. Puutteiksi lakiin jäi erityisesti   sen työntekijälle, joka tekee osa-aikatyötä. Päivä-
29375: osa-aikatyötä tekevien tai sellaista työtä hakevien    rahan suuruus tällaisissa tapauksissa määräytyy
29376: asema sekä myös tarveharkinnan vähentävä vai-          siten, että 75 % osa-aikatyön palkasta ja sovitet-
29377: kutus peruspäivärahaan. Näihin epäkohtiin mm.          tu päiväraha yhteensä on niin suuri kuin henki-
29378: eduskunnan sosiaalivaliokunta lakiesitystä käsitel-    lön oikeus päivärahaan, mikäli hän olisi ollut
29379: lessään edellytti kiinnitettävän erityistä huomiota    kokonaan työtön. Tämä järjestely onkin osoittau-
29380: ja edellytti lakiin tehtävän valmistelun jälkeen       tunut hyvin tarkoituksenmukaiseksi. Monille
29381: näitä ongelmia poisravia korjauksia ja parannuk-       työntekijöille se loisi tarkoituksenmukaisen tavan
29382: sia. Peruspäivärahan varaan jäävien asema ei           sovittaa yhteen työelämän ja esimerkiksi perheen
29383: parantunut samalla tavoin kuin ansioon suhteu-         tarpeet tietyissä elämänvaiheissa sopivasti. Sovi-
29384: tettua päivärahaa saavien.                             tettua työttömyyspäivärahaa maksetaan kuitenkin
29385:    Tarveharkinnan laskeminen ja selvitysten            enintään vain sen ajan, kun 75 täyden työttö-
29386: hankkiminen sitä varten ja osa-aikatyötä tekevien      myyspäivärahan suuruinen määrä tulee täyteen.
29387: työttömyysturvan järjestäminen on myös aiheut-
29388: tanut runsaasti hallinnollisia ongelmia. Säännös-         Maksukauden loppuminen tällaisissa tapauk-
29389: ten monimutkainen soveltaminen on tiennyt              sissa on erittäin epäoikeudenmukainen työnteki-
29390: KELA:n toimistoissa runsaasti ylimääräistä työtä       jän ja epätarkoituksenmukainen osa-aikatyötä
29391: ja on näin ruuhkauttanut ja viivästyttänyt kor-        tarjoavan työnantajan kannalta. Esimerkiksi
29392: vauksen maksamista. Jo siltäkin osin säädökset         muutamia viikkotunteja viikossa opettava tunti-
29393: tulisi saattaa joustaviksi.                            opettaja joutuu työttömyyskorvauksen loppumi-
29394:                                                        sen takia lopettamaan työnsä, vaikka se olisi
29395:    Hallinnollisia ongelmia vakavammiksi on kui-        kuinka tarkoituksenmukaista sekä oppilaitoksen
29396: tenkin katsottava sekä tarveharkinnan että osa-        että opettajan itsensä kannalta. Jotta henkilö
29397: aikatyötä tekevien työttömyysturvan puutteiden         voisi taas tehdä osa-aikatyötä ja saada sen lisäksi
29398: vaikutukset työttömien toimeentuloon. Tarvehar-        sovitettua päivärahaa uudelleen, hänen on oltava
29399: kinta vähentää lähes kokonaan vain naisten työt-       kokoaikatyössä sitä ennen vähintään kuusi kuu-
29400: tömyysturvan tasoa ja on näin sukupuolten tasa-        kautta. Tällainen järjestely ei useinkaan ole edes
29401: arvoisuuden kannalta hyvin arveluttava. Tarve-         mahdollista eikä ole myöskään tarkoituksenmu-
29402: harkinta kohtelee KELA:n keräämien tietojen            kaista. Vastaavia esimerkkejä löytyy lähes kaikilta
29403: mukaan työttömiä myös alueellisesti eriarvoisesti.     työaloilta.
29404: Tarveharkinta on vähentänyt työttömyysturvan
29405: tasoa enemmän kehitysalueilla Pohjois- ja Itä-            Edellä olevan perusteell~ ja .Yaltiopäi~äjärjes­
29406: Suomessa.                                              tyksen 37 §:n 1 momenttlln vntaten esitämme
29407:    Tutkimuksilla on selvitetty, että ihmisten ha-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29408: lukkuus tehdä lyhennettyä työaikaa ja osa-aika-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29409: 
29410: 428501157Y
29411: 2                                   1985 vp. -- RJ( n:o 389
29412: 
29413:          Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti        saavien asemaa parannetaan Ja päivä-
29414:       työttömyysturvalain uudistamiseen siten,         rahan myöntämismenettelyn monimut-
29415:       että osa-aikatyötä ja lyhennettyä työaikaa       kaisuutta yksinkertaistetaan?
29416:       tekevien sekä tarveharkintaista päivärahaa
29417: 
29418:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 198)
29419: 
29420:         Hannu Kemppainen           Tytti lsohookana-Asunmaa Sirkka-Liisa Anttila
29421:         Seppo Pelttari             Jukka Vihriälä             Juhani Tuomaala
29422:         Mauno Manninen             Väinö Raudaskoski           Esko Aho
29423:                    Juhani Alaranta                     Mauri Pekkarinen
29424:                                      1985 vp. -     KK n:o 389                                        3
29425: 
29426: 
29427: 
29428: 
29429:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29430: 
29431:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityksiin
29432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työttömyysturvaa koskeviksi laeiksi edellytettiin,
29433: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-     että hallitus kahden vuoden kuluessa lakien voi-
29434: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    maantulosta antaa selonteon niiden sosiaali- ja
29435: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     työvoimapoliittisista vaikutuksista sekä toimeen-
29436: H. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     panosta. Selonteossa edellytetään selvitettävän
29437: kysymyksestä n:o 389:                               tarveharkinnan vaikutuksia, osa-aikaisten työn-
29438:                                                     tekijöiden työttömyysturvaa sekä koko työttö-
29439:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti    myysturvan ja sen hallinnon kustannuksia. Lisäk-
29440:        työttömyysturvalain uudistamiseen siten,     si hallituksen tulee antaa lakien tarkoituksen
29441:        että osa-aikatyötä ja lyhennettyä työaikaa   toteutumisen kannalta tarpeelliset muutosehdo-
29442:        tekevien sekä tarveharkintaista päivärahaa   tukset.
29443:        saavien asemaa parannetaan ja päivära-          Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii parhaillaan
29444:        han myöntämismenettelyn monimutkai-          eri osapuolten kanssa työttömyysturvalainsäädän-
29445:        suutta yksinkertaistetaan?                   nön muutostarpeita. Tämän lisäksi työttömyys-
29446:                                                     turvan tarveharkintatoimikunnassa selvitetään
29447:                                                     työttömyysturvan tarveharkinnan tarpeellisuus ja
29448:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       kehittämistarpeet. Toimikunnan määräaika päät-
29449: seuraavaa:                                          tyy vuoden 1985 lopussa.
29450: 
29451:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1985
29452: 
29453:                                                                           Ministeri Matti Puhakka
29454: 4                                    1985 vp. -- ~ n:o 389
29455: 
29456: 
29457: 
29458: 
29459:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29460: 
29461:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lösa förutsattes att regeringen sedan två år förflu-
29462: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tit från lagarnas ikraftträdande avger en redogö-
29463: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem        relse för deras social- och arbetskraftspolitiska
29464: av statsrådet översänt avskrift av följande av      verkningar samt verkstäliighet. Det förutsätts att
29465: riksdagsman H. Kemppainen m.fl. underteckna-        redogörelsen klargör för behovsprövningens verk-
29466: de spörsmål nr 389:                                 ningar, utkomstskyddet för deltidsanställda ar-
29467:                                                     betstagare och för arbetslösa och för kostnaderna
29468:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta åt-      för hela utkomstskyddet samt dess förvaltning.
29469:        gärder för förnyande av lagen om ut-         Dessutom bör regeringen avlåta propositioner
29470:        komstskydd för arbetslösa så att situa-      angående sådana ändringar som behövs med
29471:        tionen förbättras för deltidsarbetande och   tanke på lagarnas syfte.
29472:        sådana som har förkortad arbetstid samt
29473:        sådana som erhåller behovsprövad dag-
29474:        penning och för att det invecklade              Social- och hälsovårdsministeriet undersöker
29475:        förfarandet vid beviljande av dagpenning     som bäst tilisammans med olika parter behoven
29476:        skali förenklas?                             av förändringar i lagstiftningen om utkomst-
29477:                                                     skydd för arbetslösa. 1 kommissionen för behovs-
29478:                                                     prövning i anslutning tili arbetslösas utkomst-
29479:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
29480:                                                     skydd utreds dessutom nödvändigheten av och
29481: anföra följande:
29482:                                                     behoven att utveckla behovsprövningen av ut-
29483:  1 riksdagens svar på regeringens proposition       komstskyddet för arbetslösa. Kommissionens
29484: med förslag tili lag om utkomstskydd för arbets-    tidsfrist utlöper i slutet av detta år.
29485: 
29486:     Helsingfors den 29 november 1985
29487: 
29488:                                                                            Minister Matti Puhakka
29489:                                                 1985 vp.
29490: 
29491: Skriftligt spörsmål nr 390
29492: 
29493: 
29494: 
29495: 
29496:                                    Renlund m.fl.: Om höjning av de tvåspråkiga kommunernas
29497:                                      statsandelar för bibliotek
29498: 
29499: 
29500:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29501: 
29502:    Ett faktum är att bibliotek som skali betjäna          - inre arbete
29503: en tvåspråkig publik har avsevärt högre kostnader         Materialanskaffningsrutinerna, klassificerings-
29504: än bibliotek som betjänar en enspråkig kund-           och katalogiseringsarbete måste utföras i bibliote-
29505: krets. Detta hänger samman med att de två-             ket. Den katalogiseringsservice som Kirjastopal-
29506: språkiga biblioteken måste köpa in samma               velu - Biblioteksservice i samarbete med Hel-
29507: böcker på två språk, och där den svenskspråkiga        singfors stadsbibliotek utarbetat, gäller främst
29508: litteraturen relativt sett är dyrare eftersom den      finskt materia!. Den svenska katalogiseringsservi-
29509: tili stor del utgörs av importerade böcker. För att    cen är otiliräcklig.
29510: belysa problematiken skali här nedan redogöras            - information: intern och extern
29511: närmare för ett typfali inom de tvåspråkiga               Biblioteket bör sköta den externa informatio-
29512: biblioteken.                                           nen lika aktivt på båda språken. Skyltar måste
29513:     De faktorer som för närvarande inverkar på         specialbeställas. Informationsblad och annonser
29514: statsandelsstorleken är: totala antalet invånare,      om lediganslagna tjänster och evenemang i bib-
29515: antalet svenskspråkiga invånare och befolknings-       lioteket bör delges alimänheten på båda språken.
29516: tätheten på orten samt bärkraftsklass.                    - utvidgad verksamhet
29517:     Enligt gäliande lag om statsandelar åt alimän-        Sagostunder, författarbesök och uppsökande
29518: na bibliotek för driftskostnader erhålier bibliote-    verksamhet bör anordnas för båda språkgrupper-
29519: ket för de utgifter skolstyrelsen godkänner som        na. På enspråkiga orter räcker det med hälften
29520: bidragsgilla 112,30 mk per innevånare och därut-       mindre program.
29521: över 8,50 mk per svensk invånare i bärkraftsklass         - personai
29522: ). Statsandelsprocenten är 70. Orten är helt              Tvåspråkigheten medför mera arbete för perso-
29523: tvåspråkig. Statsandelen för tvåspråkigheten står      nalen (inre arbete: materialanskaffningar, klassi-
29524: inte i relation tili de merkostnader som den           ficering, katalogisering, översättningar mm.)
29525: tvåspråkiga biblioteksservicen medför för en så-          - bibliotekslokal
29526: dan ort som har stora och jämnstarka språk-               För svenskspråkigt och finskspråkigt materia!
29527: grupper.                                               på utlåningsavdelningarna behövs skilda utrym-
29528:     Tvåspråkighet: faktorer som inverkar på mer-       men. Detsamma gälier magasinutrymmena.
29529: kostnader                                                 - biblioteksautomation
29530:     - biblioteksmaterial, d.v.s. böcker, tid-             För närvarande utarbetas på riksnivå ett finskt
29531: ningar, tidskrifter och audiovisuelit materia!         ämnesordsregister. För tvåspråkiga och enspråki-
29532:     Tili biblioteket anskaffas en stor del riksdags-   ga svenska orter behövs ett svenskt ämnesordsre-
29533: tryck och andra officielia publikationer, alimän       gister.
29534: litteratur, översätrningslitteratur på både svenska       Av tradition har biblioteket spelat en viktig
29535: och finska. Det bör nämnas att tili enspråkiga         roli för folkbildningen. Bibliotekets betydelse har
29536: finska orter anskaffas ifrågavarande litteratur hu-    ökat och idag har biblioteket en central ställning
29537: vudsakligen på finska och tili enspråkiga svenska      i vårt bildnings- och informationssamhälie. Bib-
29538: orter huvudsakligen på svenska. När anslaget för       lioteksservice är liksom undervisning, hälsovård
29539: materialanskaffningar skali fördelas melian de         och socialvård en samhälielig basservice. Målet
29540: båda språkgrupperna på en tvåspråkig ort, blir         bör vara att så långt som möjligt jämstälia
29541: det svenska och finska beståndet magrare än på         medborgarna i fråga om tillgången tili kunskap
29542: en ort där man bara har ett officielit språk.          och information, oberoende av ekonomiska, so-
29543: 
29544: 428501250Y
29545: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 390
29546: 
29547: ciala, geografiska eller språkliga förhållanden.       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
29548: Biblioteksservicen på tvåspråkiga orter är dyrare   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29549: än på enspråkiga orter. Tvåspråkigheten är en       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
29550: rikedom och biblioteken bör bevaka både det         följande spörsmål:
29551: svenska och det finska kulturområdets bildnings-
29552: och informationsservice.
29553:                                                               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
29554:    Såsom av det ovan anförda framgår, visar                för att höja tvåspråkiga kommuners stats-
29555: typexemplet med all önskvärd tydlighet att de              andelar för biblioteken så att dessa inte
29556: bibliotek som verkar på landets båda språk har             drabbas av merkostnader och så att nivån
29557: en hei del speciella problem som kräver större             på biblioteksservicen i dessa kommuner
29558: resurser att klara av än andra bibliotek.                  blir jämställd med övriga kommuner?
29559: 
29560:     Helsingfors den 7 november 1985
29561: 
29562:          Boris Renlund                 Elisabeth Rehn                 Håkan Nordman
29563:          Gunnar Jansson                Håkan Malm                     Jutta Zilliacus
29564:          Henrik Westerlund             Ole Norrback                   Ole Wasz-Höckert
29565:                                         1985 vp. -      KK n:o 390                                          3
29566: 
29567: Kirjallinen kysymys n:o 390                                                                      Suomennos
29568: 
29569: 
29570: 
29571: 
29572:                                     Renlund ym.: Kaksikielisten kuntien kirjastojen valtionosuuksien
29573:                                       korottamisesta
29574: 
29575: 
29576:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29577: 
29578:    On tos1as1a, että kaksikielistä yleisöä palvele-     kuin paikkakunnalla, jossa on vain yksi virallinen
29579: vien kirjastojen kustannukset ovat selvästi korke-      kieli.
29580: ammat kuin yksikielistä asiakaskuntaa palvele-                 sisäinen työ
29581: vien kirjastojen. Tämä liittyy siihen, että kaksi-         Aineiston hankintarutiinit, luokittelu- ja luet-
29582: kielisten kirjastojen täytyy hankkia samat kirjat       teloimityö täytyy hoitaa kirjastossa. Kirjastopal-
29583: kahdella kielellä, sekä siihen, että ruotsinkielinen    velun (Biblioteksservice) yhdessä Helsingin kau-
29584: kirjallisuus on suhteellisesti ottaen kalliimpaa,       punginkirjaston kanssa hoitama luetteloimipalve-
29585: koska se suurelta osin tuodaan ulkomailta. On-          lu koskee lähinnä suomenkielistä aineistoa. Ruot-
29586: gelmien valottamiseksi selostetaan alempana tyy-        sinkielinen luetteloimipalvelu on riittämätön.
29587: pillinen tilanne kaksikielisissä kirjastoissa.             - tiedotus: sisäinen ja ulkoinen
29588:    Tekijät, jotka nykyisin vaikuttavat valtionosuu-        Kirjaston tulee hoitaa ulkoinen tiedotustoi-
29589: den suuruuteen ovat asukkaiden kokonaismäärä,           mintansa yhtä aktiivisesti molemmilla kielillä.
29590: ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärä, paikka-          Kylteistä on tehtävä erikoistilaukset. Tiedotusleh-
29591: kunnan asukastiheys sekä kantokykyluokka.               tiset ja ilmoitukset avoimista viroista sekä tapah-
29592:    Yleisten kirjastojen käyttökustannusten val-         tumista kirjastossa on saatava yleisön tietoon
29593:                                                         molemmilla kielillä.
29594: tionosuuksia koskevan voimassa olevan lain mu-
29595: kaan kirjastot saavat kouluhallituksen hyväksy-            - laajennettu toiminta
29596: miin avustuskelpoisiin kuluihin 112,30 markkaa             Satutunteja, kirjailijavierailuja ja hakeutuvaa
29597: asukasta kohti ja lisäksi 8,50 markkaa ruotsinkie-      toimintaa tulee järjestää molemmille kieliryhmil-
29598: listä asukasta kohti viidennessä kantokykyluokas-       le. Yksikielisillä paikkakunnilla riittää puolet
29599: sa. Valtionosuusprosentti on 70. Paikkakunta on         pienempi ohjelma.
29600: täysin kaksikielinen. Kaksikielisyydestä johtuva           - henkilökunta
29601: valtionosuus ei ole suhteessa kaksikielisten kirjas-       Kaksikielisyys aiheuttaa lisää työtä henkilökun-
29602: topalvelujen aiheuttamiin lisäkustannuksiin sel-        nalle (sisäinen työ: aineiston hankinta, luokitte-
29603: laisella paikkakunnalla, jossa kieliryhmät ovat         lu, luettelointi, kääntäminen ym.).
29604: suuria ja samanvahvuisia.                                  - kirjastotilat
29605:    Kaksikielisyys: tekijöitä jotka vaikuttavat lisä-       Lainausosastojen ruotsinkieliselle ja suomen-
29606: kustannuksiin                                           kieliselle aineistolle tarvitaan erilliset tilat. Sama
29607:                                                         koskee aikakauslehtitiloja.
29608:    - kirjastoaineisto, toisin sanoen kirjat, leh-          - kirjastoautomaatio
29609: det, aikakauslehdet ja audiovisuaalinen aineisto.          Parhaillaan valmistellaan valtakunnallisesti
29610:    Kirjastoihin hankitaan suuri määrä valtiopäivä-      suomenkielistä asiasanarekisteriä. Kaksikielisiä ja
29611: asiakirjoja ja muita virallisjulkaisuja, yleistä kir-   yksikielisesti ruotsinkielisiä paikkakuntia varten
29612: jallisuutta ja sekä suomen- että ruotsinkielistä        tarvitaan ruotsinkielinen asiasanarekisteri.
29613: käännöskirjallisuutta. Mainittakoon, että yksikie-         Perinteisesti on kirjastoilla ollut tärkeä osuus
29614: lisille suomalaisille paikkakunnille kyseinen kir-      kansansivistystyössä. Kirjastojen merkitys on kas-
29615: jallisuus hankitaan pääasiassa suomenkielisenä ja       vanut, ja nykyisessä koulutus- ja informaatioyh-
29616: yksikielisille ruotsinkielisille paikkakunnille pää-    teiskunnassamme kirjastoilla on keskeinen ase-
29617: asiassa ruotsinkielisenä. Kun aineiston hankinta-       ma. Kirjastopalvelut ovat opetuksen, terveyden-
29618: määräraha on kaksikielisellä paikkakunnalla jaet-       huollon ja sosiaalihuollon tavoin yhteiskunnalli-
29619: tava kahden kieliryhmän kesken, jää sekä suo-           sia peruspalveluja. Tavoitteena tulee olla, että
29620: men- että ruotsinkielinen osuus pienemmäksi             kansalaiset tulevat niin pitkälle kuin mahdollista
29621: 4                                         1985 vp. -      KK n:o 390
29622: 
29623: tasavertaiseen asemaan tiedon ja informaation             edellyttävät ratkaistuiksi tullakseen suurempia re-
29624: saatavuuden suhteen riippumatta taloudellisista,          sursseja -kuin muut kirjastot.
29625: sosiaalisista, maantieteellisistä tai kielellisistä te-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29626: kijöistä.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29627:    Kirjastopalvelut ovat kaksikielisillä paikkakun-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29628: nilla kalliimpia kuin yksikielisillä. Kaksikielisyys      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29629: on rikkaus, ja kirjastojen tulee huolehtia kulttuu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29630: rialan sekä ruotsin- että suomenkielisistä sivistys-             ryhtyä, jotta kaksikielisten kuntien kirjas-
29631: ja informaatiopalveluista.                                       toille saamia valtionosuuksia korotettai-
29632:    Kuten edellä esitetystä ilmenee, osoittaa tyy-                siin siten, etteivät lisäkustannukset rasit-
29633: pillinen esimerkki kaikella toivottavalla selkey-                taisi kyseisiä kuntia, ja siten, että kirjasto-
29634: dellä, että maan molemmilla kielillä toimivilla                  palvelujen taso näissä kunnissa saadaan
29635: kirjastoilla on koko joukko erityisongelmia, jotka               yhdenvertaiseksi muiden kuntien kanssa?
29636: 
29637:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985
29638: 
29639:           Boris Renlund                     Elisabeth Rehn                   Håkan Nordman
29640:           Gunnar Jansson                    Håkan Malm                      J u tta Zilliacus
29641:           Henrik Westerlund                 Ole Norrback                    Ole Wasz-Höckert
29642:                                         1985 vp. -       KK n:o 390
29643: 
29644: 
29645: 
29646: 
29647:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29648: 
29649:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            nössä kahden ominaisuuden avulla: väentiheyden
29650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            ja kielisuhteiden. Kumpikin tekijä vaikuttaa jon-
29651: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-          kin verran kirjastotoiminnan kustannuksiin. Kie-
29652: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         liolojen kustannusvaikutuksen suuruutta ei ole
29653: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          onnistuttu täsmentämään. Siitä on voitu esittää
29654: Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        karkeita arvioita. Kuntien kirjastomenot vaihtele-
29655: myksestä n:o 390:                                        vat varsin paljon ja epäjohdonmukaisesti. Koko-
29656:                                                          naismenojen vaihtelu on niin suuri, että se
29657:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           peittää kielioloista johtuvan vaihtelun.
29658:        ryhtyä, jotta kaksikielisten kuntien kirjas-         Kun kaksikielisyys ja jossain määrin myös ruot-
29659:        toille saamia valtionosuuksia korotettai-         sinkielisyys kuitenkin kiistatta lisäävät kirjastome-
29660:        siin siten, etteivät lisäkustannukset rasit-      noja syistä, joita kysymyksen perusteluissa on
29661:        taisi kyseisiä kuntia, ja siten, että kirjasto-   eritelty, ruotsin- ja kaksikielisten kuntien kirjas-
29662:        palvelujen taso näissä kunnissa saadaan           tomenot on vahvistettu jonkin verran suurem-
29663:        yhdenvertaiseksi muiden kuntien kanssa?           miksi kuin suomenkielisten kuntien. Korotus
29664:                                                          riippuu ruotsinkielisten asukkaiden lukumääräs-
29665:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           tä. Korotuksen suuruus on kuitenkin vain arvion-
29666: seuraavaa:                                               varainen. Kun tätä ruotsinkielisyyslisää on useana
29667:    Peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston val-         vuonna korotettu vain kustannustason nousua
29668: tionosuuslain (1112/78) mukaan kirjastomenojen           mutta ei toiminnan laajentumista vastaavasti,
29669: valtionosuus määrätään kokonaan asukasluvun              opetusministeriön tarkoituksena on, ennen kuin
29670: mukaan keskimääräisten menojen perusteella,              vuoden 1987 asukaskohtaiset kirjastomenot vah-
29671: jotka valtioneuvosto vahvistaa erityyppisiä kuntia       vistetaan, selvittää ruotsinkielisyyslisän korotus-
29672: varten. Kuntatyyppejä on muodostettu käytän-             tarvetta.
29673: 
29674:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
29675: 
29676:                                                                        Opetusministeri Kaarina Suonio
29677: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 390
29678: 
29679: 
29680: 
29681: 
29682:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29683: 
29684:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          språkförhållandena. Båda faktorerna påverkar på
29685: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         något sätt biblioteksväsendets kostnader. Hittills
29686: av den 7 november 1985 tili vederbörande med-         har man inte lyckats precisera storleken av den
29687: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     kostnadsverkan som föranleds av språkförhållan-
29688: riksdagsman Renlund m.fl. undertecknade spörs-        dena. Grova uppskattningar har dock varit möjli-
29689: mål nr 390:                                           ga. Bibliotekskostnaderna i kommuner varierar
29690:                                                       rätt kraftigt. Då det gäller totala utgifter kan
29691:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       variationen vara så stor att den täcker variationen
29692:        för att höja tvåspråkiga kommuners stats-      förorsakad av språkförhållandena.
29693:        andelar för biblioteken så att dessa inte         Då tvåspråkigheten och i någon mån även
29694:        drabbas av merkostnader och så att nivån       svenskspråkigheten dock obestridligen ökar bib-
29695:        på biblioteksservicen i dessa kommuner         liotekskostnaderna av de skäl som specificerats i
29696:        blir jämställd med övriga kommuner?            spörsmålet har bibliotekskostnaderna i de svensk-
29697:                                                       språkiga och i de tvåspråkiga kommunerna fast-
29698:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ställts som något högre än i de finskspråkiga
29699: framföra följande:                                    kommunerna. Höjningen beror på antalet
29700:   Enligt lagen om statsandelar och -understöd         svenskspråkiga invånare. Höjningens storlek
29701: samt lån åt kommunala grundskolor, gymnasier          grundar sig dock endast på uppskattning. Då
29702: och allmänna bibliotek (1112/78) fastställs stats-    detta tillägg beroende på svenskspråkigheten un-
29703: andelen för bibliotekskostnader på basen av de        der flera år höjts så att det endast motsvarar
29704: genomsnittliga utgifter per invånare vilka statsrå-   kostnadsnivån men inte den utvidgade verksam-
29705: det fastställer för kommuner av olika typ. Olika      heten, avser undervisningsministeriet att utreda
29706: kommuntyper har i praktiken närmast bestämts          frågan om behovet av att höja svenskspråkighets-
29707: på basen av två kriterier: befolkningstätheten och    tillägget.
29708: 
29709:      Helsingfors den 13 december 1985
29710: 
29711:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
29712:                                                1985 vp.
29713: 
29714: Skrifdigt spörsmål nr 391
29715: 
29716: 
29717: 
29718: 
29719:                                    Nyby m.fl.: Om smygreklam för öl och tobak
29720: 
29721: 
29722:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29723: 
29724:    Alkoholreklam har begränsats i Finland vid ett     som smygreklam för starköl. På samma sätt är det
29725: flertal tilifälien. De äldsta direktiven härstammar   möjligt att via märkesannonsering göra reklam
29726: från år 1930. 1 riksdagen godkändes 1972 ett          för cigarretter.
29727: betänkande där man föreslog att reklam för               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
29728: alkohoi helt bör förbjudas. Från 1.3.1977             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29729: förbjöds alkoholreklam. Tobaksreklam förbjöds i       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
29730: och med att tobakslagen trädde i kraft 1. 3.1977.     följande spörsmål:
29731: Då alkoholreklamen förbjöds gav social- och
29732: hälsovårdsministeriet direktiv tili Oy Alko Ab:s                Anser Regeringen att det bedrivs smyg-
29733: förvaltningsråd om godkänd reklam. Redan då                  reklam för öl och tobak, och om så är
29734: stod det klart att bestämmelserna kunde kring-               fallet,
29735: gås. Problemen är välkända: Varje öl i III- och                 ämnar Regeringen vidta åtgärder för
29736: IV-klasserna har en motsvarighet i 1-klassen.                att begränsa möjligheterna tili smygrek-
29737: Reklam för 1-öl kan på goda grunder uppfattas                lam?
29738: 
29739:      Helsingfors den 7 november 1985
29740: 
29741:                       Mats Nyby                                Kaj Bärlund
29742: 
29743: 
29744: 
29745: 
29746: 4285011956
29747: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 391
29748: 
29749: Kirjallinen kysymys n:o 391                                                                 Suomennos
29750: 
29751: 
29752: 
29753: 
29754:                                    Nyby ym.: Oluen ja tupakan piilomainonnasta
29755: 
29756: 
29757:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29758: 
29759:    Alkoholimainontaa on maassamme raJOitettu          daan hyvin perustein pitää vahvan oluen piilo-
29760: eri yhteyksissä. Vanhimmat säännökset ovat vuo-       mainontana. Samoin on mahdollista tuotemerk-
29761: delta 1930. Eduskunta hyväksyi vuonna 1972            kimainonnan kautta harjoittaa tupakan mainon-
29762: mietinnön, jossa ehdotettiin alkoholimainonnan        taa.
29763: kieltämistä kokonaan. Maaliskuun 1 päivästä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29764: 1977 lukien alkoholimainonta kiellettiin. Tupak-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29765: kamainonta tuli kielletyksi tupakkalain voimaan-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29766: tulolla 1. 3.1977. Kun alkoholimainonta kiellet-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29767: tiin, antoi sosiaali- ja terveysministeriö Oy Alko
29768: Ab:n hallintoneuvostolle ohjeet hyväksyttävästä                 Katsooko Hallitus, että maassamme
29769: mainonnasta. Jo tuolloin oli selvää, että määräyk-           harjoitetaan oluen ja tupakan piilomai-
29770: siä voitaisiin kiertää. Ongelmat ovat hyvin tiedos-          nontaa, ja jos katsoo,
29771: sa: Jokaista Ill- ja IV-luokan olutta vastaa !-luo-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
29772: kan olutmerkki. !-luokan oluen mainontaa voi-                piilomainonnan mahdollisuuksien rajoit-
29773:                                                              tamiseksi?
29774: 
29775:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1985
29776: 
29777:                       Mats Nyby                                Kaj Bärlund
29778:                                        1985 vp. -- ~ n:o 391                                             3
29779: 
29780: 
29781: 
29782: 
29783:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29784: 
29785:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         huomioon edellä mainitun työryhmän ehdotus
29786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          !-oluen tuotekuvan muuttamisesta ja suggeroi-
29787: olette 7 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-        vien elementtien karsimisesta kysymyksessä ole-
29788: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       van juoman mainonnassa. Edellä mainitun sopi-
29789: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        muksen tarkoituksena oli nimenomaan poistaa
29790: Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           !-oluen mainonnasta vahvojen oluiden piilomai-
29791: kysymyksestä n:o 391:                                  nonnan luonne muuttamalla !-oluen tuotekuvaa
29792:                                                        aikaisempaa selvemmin III ja IV veroluokan
29793:           Katsooko Hallitus, että maassamme            oluista poikkeavaksi. Sopimus edellytti muun
29794:        harjoitetaan oluen ja tupakan piilomai-         ohella, että 1-oluen etiketteihin lisätään sanat
29795:        nontaa, ja jos katsoo,                          "mieto olut" ja mainoksista karsitaan lauseet,
29796:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      joita oli aikaisemmin käytetty "vahvojen" olui-
29797:        piilomainonnan mahdollisuuksien rajoit-         den mainonnassa. Mainoksissa tulee veroluokka-
29798:        tamiseksi?                                      merkinnän I ja sanojen "mieto olut" olla myös
29799:                                                        kooltaan suhteessa muuhun mainoksen sisältöön
29800:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ja tulla selvästi näkyviin taustasta.
29801: ti seuraavaa:
29802:                                                           Kirjallisen kysymyksen johdosta antamassaan
29803:    Vuonna 1977 tuli voimaan alkoholimainontaa          lausunnossa Oy Alko Ab ilmoittaa !-oluen mai-
29804: rajoittava säännöstö. Se kieltää pääsääntöisesti       nontaa seuratessaan kiinnittävänsä jatkuvasti
29805: kuluttajiin kohdistuvan alkoholijuomien mai-           huomiota siihen, että edellä mainitussa sopimuk-
29806: nonnan ja muun myynninedistämistoiminnan               sessa edellytettyjä ohjeita noudatetaan. Mainok-
29807: sekä näiden toimintojen liittämisen muiden tuot-       sista on käytävä selvästi ilmi se, että kysymyksessä
29808: teiden tai palvelujen mainontaan tahi myynnin-         on mieto I veroluokan olut. Kysymyksessä on
29809: edistämistoimintaan. Samanaikaisesti edellä mai-       tällöin alkoholilainsäädännön ulkopuolelle jäävä
29810: nitun säännöstön kanssa sosiaali- ja terveysminis-     ja virvoitusjuomalainsäädännön piiriin kuuluva
29811: teriö antoi Oy Alko Ab:n hallintoneuvostolle           tuote, jonka mainontaan ei voida soveltaa alko-
29812: yleiset ohjeet alkoholimainonnan seurannasta.          holimainontakieltoa siten kuin III ja IV veroluo-
29813:    Ohjeissaan ministeriö edellytti, että mainontaa     kan oluihin.
29814: ja muuta myynninedistämistoimintaa koskevan
29815: kiellon noudattamista valvottaessa on pyrittävä            Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi
29816: seuraamaan muun ohessa, ettei kiellettyä toimin-       annettu laki, joka tuli voimaan samanaikaisesti
29817: taa suoriteta esimerkiksi suoran mainonnan tai         alkoholimainonnan rajoittamista koskevien sään-
29818: teksti- taikka muun piilomainonnan avulla. Yh-         nösten kanssa, kieltää tupakan, tupakkatuotteen
29819: tiön hallintoneuvoston antamiin mainontaa kos-         ja -jäljitelmän sekä tupakointivälineen mainon-
29820: keviin ohjeisiin otettiin muun muassa kysymyk-         nan ja muun myynninedistämistoiminnan. Edel-
29821: sessä olevan I veroluokan oluen mainontaa koske-       leen samassa laissa kielletään edellä mainittujen
29822: va kohta, jossa todetaan, että mainostettaessa         tuotteiden kytkeminen muiden tuotteiden myyn-
29823: edellä mainittua juomaa tulee selvästi käydä           tiin ja luovutukseen. Tupakka-a~etukseen vuonna
29824: ilmi, ettei kysymyksessä ole alkoholilain tai keski-   1982 tehdyn tarkennuksen mukaisesti on mai-
29825: oluesta annetun lain alainen alkoholijuoma.            nonnaksi katsottu sellainen tupakan, tupakka-
29826:    Miedon I veroluokan oluen mainontakysymys           tuotteen, tupakkajäljitelmän tai tupakointiväli-
29827: on ollut esillä myös aikaisemmin. Vuonna 1982          neen valmistukseen, maahantuontiin tai myyn-
29828: Alkoholimainontasäännöstön tarkistamisryhmä            tiin osallistuvien itse harjoittama, kustantama tai
29829: esitti kannanottonsa sanotun oluen mainonnasta         tukema ilmoittelu tai muu viestintä, jonka tar-
29830: (STM 1982: 12.2.). Sittemmin sosiaali- ja ter-         koituksena on saada aikaan tai edistää edellä
29831: veysministeriön aloitteesta tehtiin Oy Alko Ab:n       mainittujen tuotteiden menekkiä liiketoiminnas-
29832: ja panimoiden välillä sopimus, jossa otettiin          sa.
29833: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 391
29834: 
29835:    Tupakkalaki ja sen nojalla annetut säännökset    kilpailuissa. Suomen lainsäädäntö ei pysty tällais-
29836: ovat tähän saakka kohtuullisen hyvin estäneet       ta välittömästi kieltämään. Lääkintöhallitus tutkii
29837: tupakkatuotteiden mainonnan. Lääkintöhallituk-      kuitenkin parhaillaan, onko tupakkateollisuus
29838: sen lausunnon mukaan ongelmia on pienessä           syyllistynyt mainontakiellon rikkomiseen rahoit-
29839: määrin ollut joidenkin tupakkatuotteiden kanssa     tamalla tällaista tiedonvälitystä. Edelleen lääkin-
29840: samannimisten tuotteiden mainonnassa, mutta         töhallitus pyrkii yhdessä WHO:n ja muiden
29841: niitä on pidettävä pienehköinä. Merkittävämpää      kansainvälisten järjestöjen kanssa saamaan aikaan
29842: on ollut tupakkateollisuuden harjoittama yritys-    kansainvälisiä toimenpiteitä tupakkamainonnan
29843: kuvamainonta, joka on helposti samastettavissa      lopettamiseksi.
29844: tupakkamainonnaksi. Lääkintöhallitus on anta-
29845: nut vuonna 1982 ohjeet siitä, mitä elementtejä        Tupakkatuotteiden osalta ei vallitse samanlais-
29846: tupakkatehtaiden yrityskuvamainonnassa ei saa       ta tilannetta kuin oluen kohdalla, jossa lainsää-
29847: esiintyä.                                           däntö sallii alkoholilainsäädännön piiriin kuulu-
29848:    Viime vuosina keskeisimmäksi mainontaa kos-      mattoman mutta muuten samantyyppisen tuot-
29849: kevaksi ongelmaksi on muodostunut tupakka-          teen mainostamisen. Mikäli l-oluen mainontaan
29850: tuotteiden mainonta kansainvälisissä Suomeen        halutaan puuttua, vaatii se laajempaa lainsäädän-
29851: tiedotusvälineiden kautta välitettävissä urheilu-   nöllistä tarkastelua.
29852: 
29853:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985
29854: 
29855:                                                                           Ministeri Matti Puhakka
29856:                                         1985 vp. -- KJ( n:o 391                                            5
29857: 
29858: 
29859: 
29860: 
29861:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
29862: 
29863:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ministeriet ingicks sedermera melian Oy Alko Ab
29864: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          och bryggerierna ett avtal, i vilket ovan nämnda
29865: den 7 november 1985 tili vederbörande medlem            arbetsgrupps förslag om att ändra produktima-
29866: av statsrådet översänt avskrift av följande av          gen för I öl och att eliminera suggererande
29867: riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade               element i reklamen för ifrågavarande dryck har
29868: spörsmål nr 391:                                        beaktats. Avsikten med ovan nämnda avtal var
29869:                                                         uttryckligen att i reklamen för 1 öl eliminera
29870:            Anser Regeringen att det bedrivs smyg-       karaktären av smygreklam för starköl genom att
29871:         reklam för öl och tobak, och om så är           ändra produktimagen för 1 öl så att den tydligare
29872:         faliet,                                         än hittilis avviker från öl av accisklasserna III och
29873:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          IV. Avtalet förutsatte bl.a., att det tili etiketter-
29874:         att begränsa möjligheterna tili smygrek-        na tili I öl fogas orden "lättöl" och att i
29875:         lam?                                            reklamen utelämnas sådana uttryck som tidigare
29876:                                                         hade använts i reklamen för "starka" ölsorter. 1
29877:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         reklamen skali accisklassen I och orden "lättöl"
29878: anföra följande:                                        stå i proportion tili reklamens övriga innehåli och
29879:    Stadganden som begränsar alkoholreklamen             vara klart synliga mot bakgrunden.
29880: trädde i kraft år 1977. Dessa förbjuder i regel            I sitt utlåtande med anledning av det skriftliga
29881: reklam för alkoholdrycker och annan försäljnings-       spörsmålet har Oy Alko Ab meddelat, att bola-
29882: främjande verksamhet som inriktar sig på konsu-         get vid övervakningen av reklamen för 1 öl
29883: menterna samt anslutandet av dessa funktioner           kontinuerligt fäster uppmärksamhet vid att an-
29884: tili reklam elier försäljningsfrämjande verksamhet      visningarna i ovan nämnda avtal iakttas. Av
29885: för andra produkter elier tjänster. Samtidigt med       reklamen skali klart framgå, att det är fråga om
29886: ovan nämnda stadganden utfärdade social- och            lättöl av accisklass 1. Då är det alltså fråga om en
29887: hälsovårdsministeriet för Oy Alko Ab:s förvalt-         produkt som inte berörs av alkoholiagstiftningen
29888: ningsråd alimänna anvisningar om uppföljningen          utan falier inom ramen för läskedryckslagstift-
29889: av alkoholreklamen.                                     ningen. Förbudet mot reklam för alkohoi kan
29890:     I sina anvisningar förutsatte ministeriet att       alitså inte tiliämpas på denna produkt på samma
29891: man vid tilisynen av efterlevnaden av förbudet          sätt som på öl av accisklasserna III och IV.
29892: mot reklam och annan försäljningsfrämjande
29893: bl.a. skali försöka övervaka att den förbjudna             Den lag som har givits om åtgärder för in-
29894: verksamheten inte sker exempelvis genom direkt          skränkande av tobaksrökning och som trädde i
29895: reklam elier med hjälp av text- elier annan             kraft samtidigt som stadgandena om begränsan-
29896: smygreklam. 1 de direktiv beträffande reklamen          det av alkoholreklamen, förbjuder reklam och
29897: som utfärdats av bolagets förvaltningsråd har det       annan försäljningsfrämjande verksamhet beträf-
29898: bl.a. intagits en punkt som gälier reklamen för         fande tobak, tobaksprodukt och -imitation samt
29899: ifrågavarande öl av accisklass I där det konstateras    rökdon. Vidare är det i samma lag förbjudet att
29900: att det då reklam görs för nämnda dryck klart           anknyta dessa tili reklamen för och överlåtelse av
29901: skali framgå att det inte är fråga om alkoholdryck      övriga produkter. I enlighet med den precisering
29902: som berörs av alkoholiagen elier lagen om mel-          som år 1982 gjordes i tobaksförordningen avses
29903: lanöl.                                                  med reklam sådan annonsering elier annan infor-
29904:     Frågan om reklamen för lättöl av accisklass I       mation, som de i tiliverkningen, importen elier
29905: har behandlats även tidigare. Ar 1982 framlade          försäljningen av tobak, tobaksprodukt, tobaks-
29906: gruppen för justering av stadgandena och be-            imitation elier rökdon deltagande själva utövar,
29907: stämmelserna om alkoholreklamen (SHM 1982:              bekostar elier understöder i syfte att framkalia
29908:  12.2) sitt stäliningstagande i fråga om reklamen       elier främja åtgången av ovan nämnda produkter
29909: för sagda öl. På initiativ av social- och hälsovårds-   i affärsverksamhet.
29910: 6                                     1985 vp. -     KK n:o 391
29911: 
29912:    Tobakslagen och de stadganden som utfärdats       tili Finland. Finlands lagstiftning kan inte direkt
29913: med stöd av denna har hittills relativt bra          förbjuda detta. Medicinalstyrelsen undersöker
29914: förhindrat reklamen för tobaksprodukter. Enligt      dock för närvarande, om tobaksindustrin genom
29915: medicinalstyrelsens utlåtande har det i någon        att finansiera sådan information har gjort sig
29916: mån förekommit problem i samband med rekla-          skyldig tili överträdelse av förbudet mot reklam.
29917: men för produkter med samma namn som på              Vidare försöker medicinalstyrelsen i samverkaa
29918: vissa tobaksprodukter, men dessa kan betraktas       med WHO och andra internationelia organisatio-
29919: som rätt obetydliga. Av större vikt har varit den    ner samtidigt åstadkomma internationelia åtgär-
29920: reklam för företagsimage som bedrivits av tobaks-    der i syfte att stoppa reklamen för tobak.
29921: industrin och som lätt kan likställas med tobaks-
29922: reklam. Medicinalstyrelsen utfärdade år 1982           I fråga om tobaksprodukter är situationen inte
29923: anvisningar om vilka element som inte skali få       densamma som i fråga om öl, emedan lagstift-
29924: förekomma i tobaksfabrikernas reklam för före-       ningen i det senare faliet tillåter reklam för
29925: tagsimage.                                           produkt som inte berörs av alkoholiagstiftningen
29926:    Under de senaste åren har det centralaste         men som i övrigt är av samma typ som denna.
29927: problemet beträffande reklam blivit reklamen för     Om det anses vara nödvändigt att vidta åtgärder
29928: tobaksprodukter vid de internationelia idrottstäv-   beträffande reklamen för I öl, erfordras det en
29929: lingar som via kommunikationsmedel förmedlas         mera omfattande översyn av lagstiftningen.
29930: 
29931:     Helsingfors den 10 december 1985
29932: 
29933:                                                                             Minister Matti Puhakka
29934:                                                1985 vp.
29935: 
29936: Kirjallinen kysymys n:o 392
29937: 
29938: 
29939: 
29940: 
29941:                                   Salminen ym.: Henkilökunnan kouluttamisesta päivähoidon kasva-
29942:                                      tustavoitteiden toteuttamiseksi
29943: 
29944: 
29945:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29946: 
29947:    Lasten päivähoidon tarpeen tyydyttäminen             Sosiaali- ja terveysministeriön 30.11.1984 teke-
29948: edellyttää ennen muuta kunnallisten päiväkoti-       män päätöksen mukaan niihin päiväkodin hoito-
29949: paikkojen nopeaa lisäämistä. Tämä puolestaan         ja kasvatustehtäviin, joissa edellytetään lastenhoi-
29950: edellyttää koulutetun henkilökunnan lisäämistä.      tajan koulutusta, hyväksytään ammattikasvatus-
29951: Päivähoidon sisällöllinen kehittäminen edellyttää    hallituksen hyväksymän opetussuunnitelman
29952: myös henkilökunnan koulutuksen tason nosta-          mukainen päiväkotiapulaisen koulutus edellyt-
29953: mista. Päivähoidon tarjonnan lisääminen ei saa       täen, että henkilö on sen lisäksi toiminut vähin-
29954: tapahtua hoidon ja kasvatuksen tasosta tinkien.      tään kolme vuotta päiväkodissa lapsiryhmän
29955: Varhaislapsuuden vuodet ovat ratkaisevan tärkei-     hoito- ja kasvatustehtävissä. Tätä päätöstä sosiaa-
29956: tä ihmisen kehityksen kannalta. Päivähoidon jär-     lihallitus on tarkentanut yleiskirjeellään A 31
29957: jestämisen taso ilmentää yhteiskunnan tuntemaa       1985 (20.3.1985). Yleiskirjeessä todetaan, että
29958: vastuuta pienimpien jäsentensä kasvun ja kehi-       päiväkotiapulaisen koulutuksen saaneen henkilön
29959: tyksen edellytyksistä ja vastuuta yleensä tulevai-   työkokemuksella tarkoitetaan lähinnä a) ennen
29960: suudesta.                                            vuotta 1981 perustetuissa, ns. vanhan henkilöstö-
29961:   Päiväkotitoiminnassa on tapahtumassa muu-          rakenteen mukaisissa päiväkodeissa lapsiryhmissä
29962: toksia; henkilörakennetta on uusittu, ja henkilö-    päiväkotiapulaisena toimimista tai b) lastenhoita-
29963: kunnan koulutus on varsin voimakkaan muutok-         jan tai lastentarhanopettajan tehtävässä toimimis-
29964: sen alaisena.                                        ta. Vuodesta 198llähtien ei ole ollut mahdollista
29965:                                                      perustaa lapsiryhmissä toimivien päiväkotiapu-
29966:    Myönteistä on koulutetun henkilökunnan            laisten virkoja. Sosiaalihallitus edellyttää edelleen
29967: määrän lisääntyminen lapsiryhmissä, lastentar-       yleiskirjeessään, että kolmen vuoden työkokemus
29968: hanopettajien tulo myös alle kolmevuotiaitten        koostuu vähintään kolmen kuukauden jaksoista
29969: osastoille, lastentarhanopettajien koulutuksen pi-   ja että ainakin osa kokemuksesta lapsiryhmissä on
29970: dentäminen kolmevuotiseksi ja lastenhoitajien        saatu koulutuksen jälkeen. Täydennyskoulutusta
29971: tuleva koulutuksen pidentäminen kahteen ja           henkilökunnalle, jotka edellä todetuilla perus-
29972: puoleen vuoteen.                                     teilla ovat oikeutettuja toimimaan lastenhoitajan
29973:    Ongelmia puolestaan on aiheuttanut henkilö-       tehtävissä, voivat järjestää kunnat ja opetusvira-
29974: kuntarakenteen muutoksen toteuttaminen ennen         nomaiset.
29975: kuin koulutuksen osalta tarvittava uudistus on          Ilman koulutusta päiväkotiapulaisen tehtävissä
29976: toteutettu. Ongelmia aiheuttavat niinikään avus-     olevien osalta sosiaalihallitus pyrkii yleiskirjeensä
29977: tavan henkilökunnan vähäisyys ja epäselvät toi-      mukaan vaikuttamaan pätevöittämiskoulutuksen
29978: menkuvat. Kielteistä on myöskin, ettei lastentar-    käynnistämiseen yhdessä opetusviranomaisten
29979: hanopettajan koulutuksen saattamisessa muuhun        kanssa.
29980: opettajankoulutukseen rinnastettavaksi koulutuk-        Lastenhoitajan tehtäviin voi näiden ratkaisujen
29981: seksi ole edetty, joskin pyrkimyksistä lakkauttaa    jälkeen saavuttaa kelpoisuuden erittäin vähäisellä
29982: ''kokeiluluontoinen'' koulutus korkeakouluissa       koulutuksella, mikä vaarantaa päivähoidon kas-
29983: on ilmeisesti ainakin toistaiseksi luovuttu.         vatustavoitteiden toteuttamista.
29984:   Eniten hämmennystä ja epävarmuutta päivä-             Myös varsinainen lastenhoitajakoulutus on
29985: hoidon henkilökunnan piirissä on aiheuttanut         muuttumassa ja jakautumassa kahtia keskiasteen
29986: sekava tilanne lastenhoitajakoulutuksen ja lasten-   koulutusuudistuksen myötä. Terveydenhuollon
29987: hoitajan viran kelpoisuusehtojen suhteen.            koulutuslinjan rinnalle on tulossa sosiaalihuollon
29988: 
29989: 4285011967
29990: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 392
29991: 
29992: peruslinjaan liittyvä päivähoitajakoulutus, jonka       Keskeisintä on tietenkin sellainen koulutuksen
29993: aloituspaikkamäärä olisi huomattavasti perinteis-     kehittäminen, joka parhaiten soveltuu päivähoi-
29994: tä koulutuslinjaa suurempi.                           don vastuulliseen kasvatustehtävään.
29995:    Nykyisiin lastenhoitajan tehtäviin on lähivuosi-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29996: na tulossa erittäin kirjavan koulutustaustan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29997: omaavaa henkilökuntaa, mikä on omiaan aiheut-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29998: tamaan ongelmia niin virkojen täyttämisessä kuin      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29999: päiväkodin työyhteisön sisälläkin. Varsin vaihto-
30000: ehdoton pätevöitymismahdollisuus päiväkotiapu-                  Millä tavoin Hallitus aikoo toteuttaa
30001: laisille ei puolestaan ota huomioon nykyisten                päivähoidon kasvatustavoitteita päivähoi-
30002: toimenkuvien kirjavuutta. Vaihtoehdon voisi tar-             don henkilökunnan koulutuksen kehittä-
30003: jota myös kouluttaminen päiväkotia laajemmin                 misen ja virkojen kelpoisuusehtojen kaut-
30004: laitoshuollon tehtäviin, mikä ainakin joissain               ta ja estää ongelmien syntymistä samoja
30005: tapauksissa olisi myös lähempänä nykyistä tehtä-             tehtäviä hoiravien erilaisesta koulutus-
30006: väkenttää.                                                   taustasta johtuen?
30007: 
30008:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985
30009: 
30010:                       Marja-Liisa Salminen                     Marjatta Stenius-Kaukonen
30011:                                        1985 vp. -     KK n:o 392                                        3
30012: 
30013: 
30014: 
30015: 
30016:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30017: 
30018:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rattuna terveydenhuollon lastenhoitajakoulutuk-
30019: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seen voidaan päivähoitajan koulutuksessa keskit-
30020: olette 8 päivänä marraskuuta 1985 kirjatun kir-       tyä lapsen kasvua ja kehitystä sekä sen edistämis-
30021: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tä koskeviin oppisisältöihin.
30022: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Sosiaalikasvattajan koulutusta, joka antaa kel-
30023: Salmisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      poisuuden paitsi päivähoidon myös lastensuoje-
30024: myksestä n:o 392:                                     lulaitosten tehtäviin, tarvittaisiin määrällisesti
30025:           Millä tavoin Hallitus aikoo toteuttaa       enemmän kuin aiemmin on arvioitu.
30026:        päivähoidon kasvatustavoitteita päivähoi-         Lastentarhanopettajien 3 vuoden pituista kou-
30027:        don henkilökunnan koulutuksen kehittä-         lutusta järjestetään lastentarhanopettajaopistoissa
30028:        misen ja virkojen kelpoisuusehtojen kaut-      ja saman opetussuunnitelman mukaisena koulu-
30029:        ta ja estää ongelmien syntymistä samoja        tuksena edelleen väliaikaisesti korkeakouluissa.
30030:        tehtäviä hoiravien erilaisesta koulutus-          Varhaiskasvatuksen alueella suoritettavan kas-
30031:        taustasta johtuen?                             vatustieteiden kandidaatin tutkintoon johtavan
30032:                                                       koulutuksen suunnitelmat ovat valmiina. Koulu-
30033:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tuksen aloittamisesta ei vielä ole tehty päätöksiä.
30034: seuraavaa:                                            Päivähoidon kehittämiselle tämä korkea-asteen
30035:                                                       tutkinto olisi merkittävä uudistus, sillä näin vah-
30036:    Päiväkodin hoito- ja kasvatustehtäviin tarkoi-
30037:                                                       vistetaan tuntuvasti varhaiskasvatuksen tutkimus-
30038: tettua koulutusta ovat tällä hetkellä lastentarhan-   työn edellytyksiä.
30039: opettajan, lastenhoitajan ja sosiaalikasvattajan
30040: koulutukset. Uusittu sosiaalikasvattajan koulutus        Päiväkodin hoito- ja kasvatustehtäviin on kel-
30041: alkaa vuonna 1988 osana sosiaalialan keskiasteen      poinen lastentarhanopettajan ja sosiaalikasvatta-
30042: koulutusta.                                           jan lisäksi lastenhoitaja. Päivähoitajan koulutus
30043:    Valtioneuvosto vahvistaessaan keskiasteen kou-     tulee tulevaisuudessa olemaan pääasiallinen kou-
30044: lutuksen kolmannen kehittämisohjelman kevääl-         lutus nykyisiin lastenhoitajien tehtäviin. Sosiaali-
30045: lä 1985 katsoi, että päivähoidon tehtäviin tarvi-     ja terveysministeriön päätöksen (838/84) nojalla
30046: taan oma, päivähoidon tarpeiden pohjalle raken-       on lastenhoitajan tehtäviin päiväkodissa kelpoi-
30047: nettu koulutusammatti, päivähoitaja. Se tulee         nen myös päiväkotiapulaisen koulutuksen (pituu-
30048: antamaan kelpoisuuden päiväkotien lastenhoita-        deltaan 1 100 tuntia) saanut henkilö, jolla on
30049: jan tehtäviin.                                        vähintään kolmen vuoden kokemus päiväkodin
30050:    Päivähoitajan koulutus alkaa varsinaisesti         hoito- ja kasvatustehtävissä. Samoin on lastenhoi-
30051: vuonna 1988 sosiaalialan peruslinjan osana. Päi-      tajien tehtäviin kelpoinen Ruotsissa 2-vuotisen
30052: vähoitajaa, samoin kuin terveydenhuollon vas-         lastenhoitajakoulutuksen saanut henkilö sekä ke-
30053: taavan koulutusammatin, lastenhoitajan, koulu-        hitysvammaisten lasten erityisryhmässä myös va-
30054: tus on tuolloin pituudeltaan 2,5 vuotta, ylioppi-     jaamielishoitaja.
30055: laspohjaisena 1, 5 vuotta. Opetusministeriön työ-        Valtioneuvoston 1.2.1979 tekemässä lasten
30056: ryhmä on syksyllä 1985 arvioinut vuosittain tar-      päivähoidon henkilöstön koulutuksen kehittä-
30057: vittavan 1 200 päivähoitajan koulutuksen aloitus-     mistä koskevassa periaatepäätöksessä todetaan,
30058: paikkaa. Päivähoitajan koulutus aloitetaan kui-       että päiväkotiapulaisen koulutuksen saaneille ja
30059: tenkin jo syksyllä 1986 1-vuotisena koulutuksena.     myös muille päiväkotiapulaisen tehtävissä toimi-
30060: Tätä pääasiassa väliaikaisen koulutuksen rahoi-       neille järjestetään mahdollisuus edetä lastenhoi-
30061: tuksella toteutettavaa koulutusta järjestetään pää-   tajan tutkintoon siten, että päiväkotiapulaisen
30062: asiassa alueilla, joissa työvoiman tarve on suurin,   koulutuksessa suoritetut opinnot ja päiväkotiapu-
30063: muun muassa pääkaupunkiseudulla.                      laisen tehtävissä saavutettu kokemus otetaan
30064:    Päivähoitajakoulutuksen aikaansaamista voi-        huomioon koulutusaikaa lyhentävänä tekijänä.
30065: daan pitää merkittävänä edistyksenä päivähoidon          Päiväkotiapulaisen koulutuksen saaneUla hen-
30066: kasvatustavoitteiden toteutumisen kannalta. Ver-      kilöillä on vuodesta 1984 lähtien ollut mahdolli-
30067: 4                                        1985 vp. -      KK n:o 392
30068: 
30069: suus pätevöityä lastenhoitajiksi 680 tunnin pitui-       opetusviranomaiset ovat pyrkineet yhteistyössä
30070: sella pätevöitymiskurssilla.                             arvioimaan työvoimatarvetta ja lisäämään koulu-
30071:     Kouluttamattomien, päiväkotiryhmissä toimi-          tusta esimerkiksi suunnittelemalla päivähoitajan
30072: vien päiväkotiapulaisten pätevöitymiskoulutuk-           1-vuotista koulutusta väliaikaisen koulutuksen
30073: sesta ei ole vielä tehty mitään päätöksiä. Sosiaali-     rahoituksen turvin.
30074: hallituksen työryhmä on laatinut ehdotuksen                 Niiden koulutettujen päiväkotiapulaisten, joil-
30075: pätevöitymiskoulutuksesta !-vuotisen lastenhoi-          la on vähintään kolmen vuoden työkokemus
30076: tajakoulutuksen tasoon. Ehdotuksen mukaan                päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävissä, tekemi-
30077: koulutuksen pituus on 1 240 tuntia eli noin yksi         nen kelpoisiksi päiväkodin lastenhoitajan tehtä-
30078: lukuvuosi.                                               viin on osaltaan helpottanut työvoimapulaa ja
30079:     Kun päivähoidon tehtäviin on nyt laadittu            turvannut kasvatustavoitteiden kannalta tärkeän
30080: oma päivähoitajan koulutusammatti, pyrkivät so-          ihmissuhteen jatkumisen monelle päiväkotiapu-
30081: siaali- ja opetusviranomaiset selvittämään koulut-       laiselle.
30082: tamattomien päiväkotiapulaisten mahdollisuuk-               Ammatillinen peruskoulutus ei yksinään riitä
30083: sia pätevöityä päivähoitajiksi.                          antamaan työntekijälle valmiuksia vastata päivä-
30084:     Edellä esitetyn perusteella ei voida yhtyä kirjal-   hoidolle asetettaviin uusiin haasteisiin ja muuttu-
30085: lisessa kysymyksessä esitettyyn näkemykseen siitä,       viin tehtäviin. Tarvitaan jatkuvasti täydennyskou-
30086: että lastenhoitajan tehtäviin voi muun muassa            lutusta ja toimipaikkakoulutusta uuden tiedon
30087: pätevöitymiskoulutuksen avulla saada kelpoisuu-          hankkimiseksi ja koko päiväkodin sekä päivähoi-
30088: den erittäin vähäisellä koulutuksella.                   don ja kotien yhteisen kasvatustyön kehittämi-
30089:     Päivähoidon hoito- ja kasvatustehtävissä toimii      seksi.
30090: erilaisen koulutuksen saaneita henkilöitä, pää-
30091: asiassa lastentarhanopettajia, sosiaalikasvattajia,         Sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnat täydennys-
30092: lastenhoitajia ja päiväkotiapulaisia. Lähivuosina        kouluttamaan sosiaalihuollon ammatillinen hen-
30093: tulee näihin tehtäviin myös päivähoitajia.               kilöstönsä sosiaalihallituksen hyväksymän koulu-
30094:     Erilainen ammatillinen peruskoulutus voi olla        tuksen mukaisesti vähintään kerran viidessä vuo-
30095: kitkaa synnyttävää, mutta se voi olla myös kasva-        dessa. Sosiaalihallitus on laatinut opetusviran-
30096: tustyötä rikastuttavaa, jos työyhteisössä osataan        omaisten ja kuntien käytettäväksi täydennyskou-
30097: arvostaa toisten ammattitaitoa ja persoonallisuut-       lutuksen ohjeeilisia opetussuunnitelmia. Sosiaali-
30098: ta sekä tehdä hedelmällistä yhteistyötä ja antaa         hallituksen ehdotus päiväkotien hoito- ja kasva-
30099: siten malli lapsille aikuisten yhteistyöstä. Päivä-      tustehtävissä toimivien koulutettujen päiväkoti-
30100: hoidon kasvatustavoitteita ja niiden toteutumista        apulaisten täydennyskoulutukseksi on neljän vii-
30101: käytännön työssä on jatkuvasti seurattava ja arvi-       kon laajuinen. Lähinnä päiväkodin lastenhoitajil-
30102: oitava osana päiväkodin normaalia päivittäistä           le tarkoitetun täydennyskoulutuksen opetussuun-
30103: työtä. Sosiaalihallitus on kuluvana vuonna käyn-         nitelmaluonnos on laajuudeltaan 1-2 viikkoa.
30104: nistänyt tutkimusprojektin, joka selvittää laajasti         Täydennyskoulutuksen kehittämiseksi ovat
30105: päivähoidon kasvatustavoitteiden toteutumista.           kuntien keskusjärjestöt sosiaalihallituksen kanssa
30106:     Päiväkotien henkilöstö on suhteellisen nuorta,       yhteistyössä järjestäneet päivähoidon henkilöstöl-
30107: naisvaltaista ja matalapalkkaista. Näistä syistä         le kouluttajakoulutusta. Koko lasten päivähoidon
30108: henkilökunnan vaihtuvuus ja tilapäiset poissaolot        täydennyskoulutusta suunnittelee ja koordinoi
30109: muun muassa vanhempainloman takia ovat suh-              sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä.
30110: teellisen runsaita.                                         Paitsi ammattikoulutus, sen alueellinen laa-
30111:     Koska lasten päivähoito on laajentunut hyvin         juus ja koulutuksen sisältö, kelpoisuusehdot, täy-
30112: nopeasti, ei koulutusjärjestelmä ole pystynyt            dennys- ja toimipaikkakoulutus, vaikuttaa päivä-
30113: tuottamaan riittävästi koulutettua työvoimaa.            hoidon kasvatustavoitteiden toteutumiseen olen-
30114: Koulutetusta henkilökunnasta on jatkuvasti pu-           naisesti myös päivähoidon henkilöstön määrä
30115: laa, joka korostuu erityisesti pääkaupunkiseudul-        suhteessa lasten määrään sekä lapsiryhmän koko
30116: la.                                                      ja rakenne. Lapsiryhmän koko vaikuttaa siihen,
30117:     Päivähoidon kasvatustavoitteiden toteuttami-         miten lapsen kehityksen yksilölliset tarpeet voi-
30118: seksi on tärkeää, että toiminnasta vastaa pätevä ja      daan ottaa huomioon ja tukea monipuolisesti
30119: suhteellisen pysyvä henkilökunta. Sosiaali- ja           lapsen kehitystä.
30120: 
30121:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985
30122: 
30123:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
30124:                                      1985 vp. -      KK n:o 392                                      5
30125: 
30126: 
30127: 
30128: 
30129:                                Tili Riksdagens Herr Talman
30130: 
30131:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         medel för temporär utbildning, orgamseras
30132: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       främst inom sådana regioner, där behovet av
30133: den 8 november 1985 tili vederbörande medlem         arbetskraft är störst, bl.a. inom huvudstadsregio-
30134: av statsrådet översänt avskrift av följande av       nen.
30135: riksdagsledamot Salminen m.fl. undertecknade            Det faktum att dagvårdarutbildningen inleds
30136: spörsmål nr 392:                                     kan ses som ett betydande framsteg med hänsyn
30137:                                                      tili de målsättningar som har uppstälits för
30138:           På vilket sätt ämnar Regeringen uppnå      dagvårdens uppfostrande funktion. 1 dagvårdar-
30139:        de målsättningar som har uppstälits för       utbildningen kan man i större grad än vid
30140:        dagvårdens fostrande funktion genom att       utbildningen av barnskötare inom sjukvården
30141:        utveckla utbildningen av dagvårdsperso-       koncentrera sig på lärostoff, som berör barnets
30142:        nal och genom behörighetsvilikoren för        uppväxt och utveckling och främjandet av dessa.
30143:        tjänster, och hur ämnar Regeringen hin-
30144:        dra att problem uppstår på grund av att          Socialpedagogutbildning, som ger behörighet
30145:        personer, som handhar samma uppgifter,        både för uppgifter inom dagvården och för
30146:                                                      uppgifter inom barnskyddsanstalter, skulie behö-
30147:        har olika utbildningsbakgrund?
30148:                                                      vas i större omfattning än man tidigare har
30149:                                                      uppskattat.
30150:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Den treåriga utbildningen av barnträdgårdslä-
30151: anföra följande:                                     rare anordnas i barnträdgårdslärarinstitut och
30152:    Den utbildning som är avsedd för barnavårds-      meddelas i enlighet med samma läroplan även
30153: och uppfostringsuppgifter vid daghem för barn        temporärt vid högskolor.
30154: utgörs för närvarande av barnträdgårdslärar-,            Planerna för den utbildning inom småbarnspe-
30155: barnskötar- och socialpedagogutbildningen. Den       dagogiken, som leder tili pedagogie kandidatexa-
30156: förnyade utbildningen för socialpedagoger inleds     men, är färdiga. Beslut om inledande av utbild-
30157: år 1988 som en del av utbildningen på melian-        ningen har ännu inte fattats. Denna examen på
30158: stadiet för det sociala området.                     högskolenivå skulie innebära en betydande re-
30159:    Statsrådet ansåg, när det på våren 1985 fast-     form med tanke på utvecklandet av dagvården,
30160: stälide den tredje utvecklingsprogrammet för         emedan forskningsbetingelserna inom småbarns-
30161: utbildningen på melianstadiet, att uppgifterna       pedagogiken därigenom skulie förbättras avse-
30162: inom dagvården kräver ett eget utbildningsyrke,      värt.
30163: dagvårdaryrket, uppbyggt enligt dagvårdens be-          Förutom barnträdgårdslärare och socialpedago-
30164: hov. Detta utbildningsyrke kommer att ge behö-       ger är även barnskötare kompetenta att handha
30165: righet för uppgifter som handhas av barnskötare i    barnvårds- och uppfostringsuppgifter vid dag-
30166: daghem för barn.                                     hem för barn. Barndagvårdarutbildningen kom-
30167:    Utbildningen av dagvårdare inleds egentligen      mer i framtiden att utgöra den huvudsakliga
30168: år 1988 som en del av grundlinjen för det sociala    utbildningen för de nuvarande barnskötaruppgif-
30169: området. Oagvårdarutbildningen och utbild-           terna. I enlighet med social- och hälsovårdsminis-
30170: ningen för sjukvårdssektorns motsvarande utbild-     teriets beslut (838/84) är även person, som
30171: ningsyrke, barnskötarutbildningen, tar då 2,5 år     erhållit daghemsbiträdesutbildning (1 100 tim-
30172: i anspråk, och den på studentexamen baserade         mar) och som under minst tre år har varit
30173: utbildningen räcker 1,5 år. En arbetsgrupp inom      verksam vid daghem i vård- och uppfostrings-
30174: undervisningsministeriet beräknade på hösten         uppgifter, behörig att handha barnskötaruppgif-
30175:  1985 att det årligen behövs 1 200 nybörjarplatser   ter. Den som i Sverige har erhåliit 2-årig utbild-
30176: för blivande dagvårdare, som inleder sina stu-       ning för banskötare är också behörig att handha
30177: dier. En 1-årig utbildning av dagvårdare inleds      barnskötaruppgifter, såsom även vårdare av psy-
30178: dock redan på hösten 1986. Denna utbildnings-        kiskt efterblivna, då vårdaren verkar i special-
30179: verksamhet, som huvudsakligen finansieras med        grupp för utvecklingsstörda barn.
30180: 6                                    1985 vp. -      KK n:o 392
30181: 
30182:    I statsrådets principbeslut 1.2.1979 om utveck-   na för dagvårdens uppfostrande funktion förverk-
30183: landet av utbildningen av personai för barndag-      ligas.
30184: vården konstateras, att personer med daghemsbi-         Daghemmens personai är relativt ung, kvinno-
30185: trädesutbildning och även andra personer, som        dominerad och Iågaviönad. Av dessa orsaker är
30186: handhaft barnhemsbiträdesuppgifter, skall bere-      omsättningen på personai rätt stor, och tillfällig
30187: das möjlighet att avlägga barnskötarexamen ge-       frånvaro på grund av bl.a. föräidraiedighet är
30188: nom att studier, som har bedrivits inom ramen        ganska allmän.
30189: för daghemsbiträdesutbildningen, samt erfaren-          Emedan dagvården för barn har utvidgats
30190: het av daghemsbiträdesuppgifter därvid beaktas       mycket snabbt, har utbildningssystemet inte
30191: och förkortar utbildningstiden.                      kunnat producera utbildad arbetskraft i tillräck-
30192:    Från och med år 1984 har personer med             Iigt antal. Det är ständigt brist på utbiidad
30193: daghemsbiträdesexamen haft möjlighet att skaffa      personal, och bristen accentueras särskilt i huvud-
30194: sig barnskötarkompetens genom en 680 timmars         stadsregionen.
30195: behörighetskurs.                                        För att dagvårdens uppfostringsmålsättningar
30196:    Än så länge har inga beslut fattats om behörig-   skall nås är det viktigt att en kompetent och
30197: hetsexamen för outbildade daghemsbiträden,           relativt bestående personai svarar för verksam-
30198: som verkar inom daghemsgrupper. En arbets-           heten. Social- och undervisningsmyndigheterna
30199: grupp inom sociaistyrelsen har utarbetat ett för-    har tillsammans försökt uppskatta arbetskraftsbe-
30200: siag tili en behörighetsexamen, som motsvarar en     hovet och öka utbildningen bl.a. genom att
30201: 1-årig barnskötarutbiidning. Eniigt förslaget        planera den 1-åriga utbildningen för dagvårdare
30202: skulle utbildningens Iängd vara 1 240 timmar,        så, att den finansieras med de medel som har
30203: dvs. ca ett studieår.                                avsetts för temporär utbildning.
30204:    När ett eget utbiidningsyrke för dagvårdare nu       Emedan de utbildade daghemsbiträden som
30205: har skapats för handhavande av uppgifter inom        har minst 3 års arbetserfarenhet vid daghem i
30206: dagvården, försöker sociai- och undervisnings-       vård- och uppfostringsuppgifter har blivit kom-
30207: myndigheterna utreda möjiigheterna för outbil-       petenta för sådana uppgifter som handhas av
30208: dade daghemsbiträden att föra sig behöriga för       barnskötare vid daghem, har bristen på arbets-
30209: dagvårdaryrket.                                      kraft minskat. Den förvärvade behörigheten har
30210:    På basen av det ovan anförda kan man inte         tillika för många daghemsbiträdens del tryggat
30211: förena sig om den i spörsmålet framförda upp-        den ur uppfostringssynpunkt viktiga kontinuite-
30212: fattningen, att man, bl.a. genom behörighetsex-      ten i de mänskliga kontakterna.
30213: amen, med mycket ringa utbiidning kan få                Den yrkesinriktade grundutbildningen räcker
30214: kompetens för barnskötaruppgifter.                   inte ensam tili för att ge arbetstagaren den
30215:    Personer med oiika utbildningsbakgrund            färdighet som krävs för att man skall kunna sv~ra
30216: handhar barnavårds- och uppfostringsuppgifter        på de nya utmaningar och uppgifter som dagvår-
30217: inom dagvården. Det är främst fråga om barn-         den ställs inför. För att man skall kunna inhämta
30218: trädgårdsiärare, sociaipedagoger och daghemsbi-      nya kunskaper och kunna utveckla hela daghem-
30219: träden. lnom de närmaste åren kommer det även        met och dagvårdarens och hemmens gemensam-
30220: att finnas dagvårdare för dessa uppgifter.           ma uppfostringsarbete behövs ständig fortbild-
30221:    Oiikheter i yrkesinriktad grundutbiidning kan     ning och utbildning på arbetsplatserna.
30222: vara friktionsskapande, men oiikheterna kan             Socialvårdslagen förpliktar kommunerna att
30223: även berika uppfostringsarbetet, om man inom         minst en gång vart femte år fortbilda sin yrkes-
30224: arbetsgemenskapen kan uppskatta andras yr-           personal inom socialvården genom sådan utbild-
30225: kesskickiighet och personiighet samt samarbeta       ning som socialstyrelsen har godkänt. Socialsty-
30226: fruktbart och sålunda ge barnen en modell för        relsen har för undervisningsmyndigheternas och
30227: samarbete mellan vuxna. Som ett Ied i daghem-        kommunernas räkning uppgjort riktgivande un-
30228: mens normaia dagiiga verksamhet bör man stän-        dervisningsplaner för fortbildning. Socialstyreisen
30229: digt föija och bedöma de måisättningar som har       har föreslagit att fortbildningen av daghemsbiträ-
30230: uppstäilts för dagvårdens uppfostrande funktion      den, som är verksamma vid daghem i vård- och
30231: samt ge akt på hur dessa måisättningar uppnås i      uppfostringsuppgifter, skulle omfatta fyra
30232: det praktiska arbetet. Socialstyrelsen har under     veckor. Utkastet tili den läroplan som närmast
30233: innevarande år påbörjat ett undersökningspro-        berör fortbildning av barnskötare vid daghem
30234: jekt, som på bred bas utreder hur måisättningar-     omfattar 1-2 veckor.
30235:                                      1985 vp. -      KK n:o 392                                      7
30236: 
30237:    För att utveckla fortbildningsverksamheten har     ningen, dess regionala omfattning och undervis-
30238: kommunernas centralorganisationer tillsammans         ningens innehåll, av behörighetsvillkoren, fort-
30239: med socialstyrelsen anordnat utbildarskolning för     bildningen och utbildningen på arbetsplatserna,
30240: dagvårdspersonal. En arbetsgrupp, tillsatt av so-     dels av daghemspersonalens storlek i förhållande
30241: cial- och hälsovårdsministeriet, planerar och ko-     tili barnens antal och barngruppens storlek och
30242: ordinerar hela fortbildningen inom dagvården          struktur. Barngruppens storlek inverkar på hur
30243: för barn.                                             barnets utveckling och individuella behov kan
30244:    Möjligheterna att uppnå dagvårdens uppfo-          beaktas och hur barnets utveckling kan stödas på
30245: stringsmålsättningar påverkas dels av yrkesutbild-    ett mångsidigt sätt.
30246: 
30247:     Helsingfors den 10 december 1985
30248: 
30249:                                                                             Minister Matti Puhakka
30250:               j
30251:              j
30252:             j
30253:            j
30254:           j
30255:          j
30256:         j
30257:        j
30258:       j
30259:      j
30260:     j
30261:    j
30262:   j
30263:  j
30264: j
30265:                                                 1985 vp.
30266: 
30267: Kirjallinen kysymys n:o 393
30268: 
30269: 
30270: 
30271: 
30272:                                    Alppi ym.: Rotusortoa koskevan tiedon asiallisuudesta koulujen
30273:                                      oppikirjoissa
30274: 
30275: 
30276:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30277: 
30278:   Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien          Afrikan bantustaneja! Useissa oppikirjoissa apart-
30279: yleismaailmallisen     julistuksen    hyväksyneissä   heidin perusperiaatteita, kuten bantustanpolitii-
30280: maissa tulisi yhteiskunnan koululaitoksen kasva-      kan perimmäistä tarkoitusta, ei tuoda esille riittä-
30281: tuksen perustua ihmisoikeuksien julistukseen.         vän selkeästi, vaan keskitytään sen näkyvimmän
30282: Jotta ihmisoikeudet tulisivat konkreettiseksi asi-    osan, ns. ''pikkuapartheidin'' kuvailuun. Etelä-
30283: aksi, tulisi opetuksessa tarkastella havainnollisin   Afrikan laiton Namibian miehitys, suhteet naa-
30284: esimerkein niitä tilanteita, joissa ihmisiltä puut-   purimaihin ja strateginen merkitys on joissakin
30285: tuu perusoikeuksia tai heidän keskeisiä ihmisoi-      teoksissa esitetty vaillinaisesti. Kaikki peruskou-
30286: keuksiaan loukataan. Nämä näkökohdat eivät            lun maantiedon ja historian oppikirjat eivät edes
30287: toteudu kaikilta osin oppikirjoissa, jotka koulu-     tunne Namibiaa. Talousboikottitoimenpiteistä,
30288: hallitus on hyväksynyt koulujen oppimateriaalik-      mikäli aihetta on käsitelty, annetaan liian toivo-
30289: Sl.                                                   ton ja samalla virheellinen kuva. Myös vapautus-
30290:    Etelä-Afrikkaa käsitellään peruskoulun maan-       liikkeiden esittelyssä on suuresti toivomisen
30291: tiedon, historian ja uskonnon sekä lukion histo-      varaa. SWAPOn asemaa Namibian kansan aino-
30292: rian ja uskonnon oppikirjoissa. Peruskoulussa         ana YK:n hyväksymänä virallisena edustajana ei
30293: aine tulee esille maantiedossa 6. ja historiassa      mainita.
30294: (nykyhistoria) 8. luokalla. Uskonnossa sitä voi-         Yleisesti ottaen uskonnon oppikirjoissa rotu-
30295: daan käsitellä 5., 6. ja 9. luokalla. Lukiossa        sorto on käsitelty kaikkein puutteellisimmin. Sii-
30296: Etelä-Afrikka kuuluu 2. luokan opetusohjel-           hen ei riittävästi ole kiinnitetty huomiota edes
30297: maan. Kun samat vuosikurssit sisältävät niin          ihmisoikeuskysymysten kohdalla. Läheskään aina
30298: paljon muutakin opetettavaa, ei yksittäisiin valti-   rotusorron käsittelyn yhteydessä Etelä-Afrikkaa ei
30299: oihin tutustumiseen jää paljon aikaa.                 mainita lainkaan nimeltä, vaan asiaa käsitellään
30300:    Valtavan tietomäärän mahduttaminen samoi-          aivan yleisesti. Huolestuttavinta on se, että Suo-
30301: hin kansiin aiheuttaa sen, että oppikirjojen sa-      men valtion virallisesti tuomitsema rotusorto tuo-
30302: nonta on kovin pelkistettyä ja suuret asiakokonai-    mitaan oppikirjoissa vain harvoin. Yleensä rotu-
30303: suudet joudutaan käsittelemään varsinkin perus-       sortoon suhtaudutaan neutraalisti. Myöskään
30304: koulussa vain muutamin lausein. Tämän vuoksi          Etelä-Afrikan laitonta Namibian miehitystä ei
30305: olisi tärkeää esittää oleellisin. Esille tuotujen     tuoda esille, vaikka Namibia koskettaa hyvin
30306: asioiden valinnasta riippuu, minkä kuvan oppilas      läheltä myös Suomen kirkkoa. Onhan Ambomaa
30307: saa aiheesta. Samasta syystä tekstin sananvalinta     Suomen vanhin lähetyskenttä, ja yhteistoiminta
30308: on hyvin tärkeää. Tiiviissä tekstissä nämä seikat     jatkuu edelleen.
30309: saattavat synnyttää vääristyneitä kuvia, vaikkei
30310: suoranaisia virheellisiä tietoja esiintyisikään -        Koska oppikirjojen teksti on useimmiten vain
30311: pelkkä rotuerottelutermi tarkemmin sitä kom-          toteavaa, analysointi ja syiden pohtiminen jäävät
30312: mentoimatta ei tuo esille apartheidin todellista      opettajan tehtäväksi. Opettajan varassa on, min-
30313: luonnetta!                                            kälainen kuva oppilaalle välittyy käsiteltävästä
30314:                                                       asiasta. Tämän vuoksi tulee kiinnittää huomiota
30315:    Aivan selviä vääriä tietoja oppikirjoista löytyy   myös opettajien koulutukseen entistä enemmän
30316: vain vähän, mutta näitäkin on. Esimerkiksi erääs-     ja samoin opetusohjeisiin.
30317: sä maantiedon kirjassa on Afrikan valtioluette-
30318: loon otettu ilman mitään kommentteja myös               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30319: Bophuthatswana ja Transkei, jotka ovat Etelä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30320: 
30321: 4285012510
30322: 2                                   1985 vp. -- FJ( n:o 393
30323: 
30324: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-        annetaan kaikilta osin totuudenmukai-
30325: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               nen kuva Etelä-Afrikasta ja että opetus-
30326:                                                         materiaalin sisältö ei miltään osin ole
30327:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           ristiriidassa Suomen virallisen rotusorto-
30328:        ryhtyä turvatakseen sen, että kouluissa          politiikan vastaisen linjan kanssa?
30329: 
30330:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985
30331: 
30332:         Ulla-Leena Alppi              Vappu Säilynoja             Irma Rosnell
30333:         Esko Helle                    Marja-Liisa Salminen        Seppo Toiviainen
30334:         Pirkko Turpeinen-Kajanoja     Hannele Pokka               Mikko Kuoppa
30335:         Anna-Liisa Jokinen            Niilo Koskenniemi           Kaj Bärlund
30336:         Heikki Mustonen               Mauri Pekkarinen            Jussi Ranta
30337:         Timo Roos                     Reijo Lindroos              Esko Aho
30338:         Liisa Kulhia                  Pentti Skön                 Matti Kautto
30339:         Timo Laaksonen                Kati Peltola                Osmo Vepsäläinen
30340:         Ensio Laine                   Juhani Vähäkangas           Lauha Männistö
30341:         Pekka Leppänen                Marjatta Stenius-Kaukonen   Erkki Moisander
30342:         Tarja Halonen                 Sirpa Pietikäinen           Paula Eenilä
30343:         Riitta Järvisalo-Kanerva      Pirkko Valtonen             Kari Urpilainen
30344:         Arja Alho                     Risto Ahonen                Ilkka Kanerva
30345:         Veikko Saarto                 Liisa Arranz                Pekka Myllyniemi
30346:         Vieno Eklund                  Reino Paasilinna            Ole Wasz-Höckert
30347:         Juhani Surakka                Jorma Rantanen              Inger Hirvelä
30348:         Antti Kalliomäki              Tuulikki Hämäläinen
30349:                                        1985 vp. -- RJ( n:o 393                                            3
30350: 
30351: 
30352: 
30353: 
30354:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30355: 
30356:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         kohtia, jotka aiheuttavat erilaisia mielipiteitä,
30357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tulkintoja ja teosten esitystavan arvostelua. Tar-
30358: olette kirjeellänne 8 päivänä marraskuuta 1985         peellisiksi katsotut muutokset tehdään teosten
30359: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        uusien painosten käsikirjoitukseen.
30360: vastattavaksi kansanedustaja Alpin ym. tekemän            Oppikirjojen sisällön pitämistä ajan tasalla vai-
30361: seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 393:              keuttaa materiaalin pitkä valmistusaika. Oppikir-
30362:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jan kehittäminen ideasta valmiiksi tuotteeksi vie
30363:         ryhtyä turvatakseen sen, että kouluissa        usean vuoden. Käytössä olevaa oppimateriaalia
30364:         annetaan kaikilta osin totuudenmukai-          tulisi kuitenkin opetuksessa täydentää saatavissa
30365:         nen kuva Etelä-Afrikasta ja että opetus-       olevalla ajankohtaisella aineistolla.
30366:         materiaalin sisältö ei miltään osin ole           Eri järjestöt ja liitot, muun muassa Suomen
30367:         ristiriidassa Suomen virallisen rotusorto-     YK-liitto, Suomen UNICEF-yhdistys ja UNESCO
30368:         politiikan vastaisen linjan kanssa?            julkaisevat oheismateriaaliksi soveltuvaa aineis-
30369:                                                        toa. Näitä oheismateriaaleja kouluhallitus suosit-
30370:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         telee ja lähettää koulujen käyttöön. Kouluhalli-
30371: seuraavaa:                                             tus on myös suosittanut peruskoulujen yläasteille
30372:    Kouluhallitus hyväksyy peruskouluasetuksen          ja lukioille, että ne tilaisivat kouluille sanomaleh-
30373: (718/84) 26 §:n mukaisesti uudet oppikirjat,           tiä opetuskäyttöön ja oppilaiden harrastustoimin-
30374: kokeilupainokset ja eräät muut opetuksessa käy-        nan tukemiseen. Tilaukseen tulee sisällyttää yksi
30375: tettävät kirjat. Ennen kuin kirja hyväksytään, sen     kutakin eduskunnassa edustettuna olevaa poliit-
30376: sisällöstä ja soveltuvuudesta koulukäyttöön han-       tista puoluetta kannattava valtakunnallinen tai
30377: kitaan asiantuntijalausunnot. Lausunnonantajina        alueellinen sanomalehti sekä yksi riippumaton
30378: toimivat opettajat sekä opettajankoulutuslaitok-       päivälehti ja paikallislehti.
30379: sissa ja yliopistojen ainelaitoksissa työskentelevät      Opetusministeriö toimittaa kysymyksessä esite-
30380: eri oppiaineiden asiantuntijat. Lausuntojen poh-       tyt huomautukset kouluhallituksen käyttöön.
30381: jalta tehdään käsikirjoituksiin tarvittavat muu-       Hallitus pitää tärkeänä, että opetuksen sisältö ei
30382: tokset. Hyväksyttyihin oppikirjoihin saattaa hy-       miltään osin ole ristiriidassa Suomen virallisen
30383: väksyvistä lausunnoista huolimatta jäädä sellaisia     rotusortopolitiikan vastaisen linjan kanssa.
30384: 
30385:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
30386: 
30387:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
30388: 4                                    1985 vp. -- ~ n:o 393
30389: 
30390: 
30391: 
30392: 
30393:                               Till Riksdagens Herr Talman
30394: 
30395:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som föranleder olika åsikter, tolkningar och kritik
30396: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       av framställningssätt. De ändringar som man
30397: av den 8 november 1985 till vederbörande med-       ansett vara erforderliga gör man i manuskripten
30398: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av   till böckernas nya upplagor.
30399: riksdagsman Alppi m.fl. undertecknade spörsmål          Den långa tiden för beredning av materialet
30400: nr 393:                                             försvårar ajourhållandet av läroböckernas inne-
30401:                                                     håll. Utvecklandet av en lärobok från en ide till
30402:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     en färdig produkt kräver flera år. Det läromate-
30403:        för att säkerställa att man i skolorna ger   rial som används, borde dock kompletteras med
30404:        en till alla delar sanningsenlig bild av     det aktuella materia! som står till buds.
30405:        Sydafrika och att studiematerialets inne-        Olika organisationer och föreningar, bl.a. Fin-
30406:        håll inte i något avseende står i konflikt   lands FN-förbund, Finlands UNICEF-förening
30407:        med de linjer som tillämpas i fråga om       och UNESCO publicerar sådant materia! som
30408:        Finlands officiella politik mot apartheid?   lämpar sig för bredvidläsningen. Skolstyrelsen
30409:                                                     rekommenderar detta bredvidläsningsmaterial
30410:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    och ställer det till skolornas förfogande. Skolsty-
30411: framföra följande:                                  relsen har även rekommenderat att grundskolor-
30412:    I enlighet med 26 § grundskoleförordningen       nas högstadier och gymnasier skall prenumerera
30413: (718/84) godkänner skolstyrelsen nya läroböcker,    på tidningar som skall användas vid undervis-
30414: försöksupplagor och vissa andra böcker som an-      ningen och stöda elevernas hobbyverksamhet.
30415: vänds vid undervisningen. Innan boken god-          Prenumerationerna bör innehålla en sådan riks-
30416: känns, inbegär man sakkunnigutlåtanden om           eller lokaltidning som stöder vart och ett av de
30417: bokens innehåll och om dess lämplighet för          politiska partierna i riksdagen samt en oberoende
30418: undervisningen i skolor. Utlåtanden ges av lärare   dags- och lokaltidning.
30419: samt av sådana sakkunniga i olika ämnen som             Undervisningsministeriet ställer de i spörsmå-
30420: arbetar vid universitetens institutioner och vid    let framförda anmärkningarna till skolstyrelsens
30421: lärarutbildningsenheter. På basen av dessa utlå-    förfogande. Regeringen anser detvara viktigt att
30422: tanden gör man erforderliga ändringar i ma-         undervisningens innehåll inte i något avseende
30423: nuskripten. Trots tillstyrkande utlåtanden kan de   står i konflikt med de linjer som tillämpas i fråga
30424: godkända läroböckerna innehålla sådana avsnitt      om Finlands officiella politik mot apartheid.
30425: 
30426:     Helsingfors den 13 december 1985
30427: 
30428:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
30429: Kirjallinen kysymys n :o 394
30430: 
30431: 
30432: 
30433: 
30434:                                     Lahtinen ym.: Opetuslupien myöntämisestä ajokorttia varten
30435: 
30436: 
30437:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30438: 
30439:    Eduskunta päätti tieliikennelaista päättäessään      korkealle, on tärkeää, että kaikki kuljettajakoulu-
30440: mm., että ajokorttia varten tapahtuva ajo-opetus        tus olisi mahdollisimman yhdenmukaista.
30441: annetaan autokoulussa ja että poliisi voi oikeut-          Yhtenäiseen koulutukseen päästään vain saat-
30442: taa piirissään asuvan ajokortin haltijan antamaan       tamalla kaikki kuljettajakoulutus yhtenäiseen val-
30443: määrätylle henkilölle opetusta ajokortin saami-         vontaan. Nykyisen käytännön mukaan katsastus-
30444: seksi.                                                  miehet valvovat yksityiskohtaisesti kaikkea auto-
30445:    Ajokorttiasetuksen 12 §:n 6 kohdassa sano-           kouluissa annettavaa kuljettajakoulutusta. Auto-
30446: taan, että opetusluvalla opetettaessa on nouda-         koulun on oppilaan varmistamalla oppituntikuit-
30447: tettava, mitä autokouluopetuksesta on määrätty.         tauksella pidettävä kirjaa jokaisesta luennosta ja
30448:    Eduskunta katsoi päättäessään tieliikennelais-       ajoharjoittelutunnista.
30449: ta, että sen tavoitteena on liikenneturvallisuuden         Kuten edellä on mainittu, Keski-Suomen lää-
30450: paraneminen. Siksi se kiinnitti huomiota myös           nissä jopa joka kolmas uuden henkilöautokortin
30451: uusien kuljettajien koulutukseen ja otti lakiin         suorittaja saa opetuksensa opetusluvan avulla.
30452: pääsääntöisen pykälän, jonka mukaan kuljettaja-         Mikään viranomainen ei valvo yksityisen opetuk-
30453: koulutus annetaan katsastusmiesten valvonnassa          sen varassa annettua opetusta, eikä sitä varten ole
30454: autokouluissa. Koska maan harvaan asutuissa             vahvistettu minkäänlaista koulutusohjelmaa tai
30455: osissa saattaa kuitenkin esiintyä sellaisia ajokortin   suunnitelmaa. Pääsääntöisesti opetusluvan saaja
30456: tarvitsijoita, joilla voi olla autokoulumatkojen        yhdellä nimikirjoituksellaan todistaa antaneensa
30457: pituuden vuoksi erityisiä vaikeuksia osallistua         samantasoisen ja -sisältöisen kuljettajaopetuksen
30458: autokouluopetukseen, otettiin lakiin pykälä ope-        kuin valvotun autokoulun on annettava.
30459: tus- ja harjoitusluvista. Pääsääntönä on kuitenkin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30460: pidettävä, että opetuslupa on eräänlainen poik-         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
30461: keuslupa. Lakia säätäessään eduskunta oli sitä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30462: mieltä, että opetuslupia koskevien säännösten           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30463: säilyttäminen on tärkeää erityisesti sen vuoksi,
30464: että ajokortti voitaisiin kohtuullisin kustannuksin                Onko Hallitus tietoinen siitä, että lä-
30465: ja ponnistuksin suorittaa sellaisilla alueilla, missä           hes joka kymmenes, eräillä paikkakunnil-
30466: kuljettajaopetusta ei ole muilla tavoin järjestetty.            la joka kolmas ajokortin saaja saa opetuk-
30467:    Viime vuosina on kuitenkin havaittu, että                    sensa ilman viranomaisten valvontaa,
30468: esim. eräissä Keski-Suomen läänin poliisipiireissä                 että opetuksen sisältö ja tavoitteet ovat
30469: ovat opetuslupien määrät kivunneet jopa yli                     sattumanvaraisia ja vain opetuksenanta-
30470: kolmannekseen vastaavista autokoulujen oppilas-                 jan omaan tietomäärään perustuvia ja
30471: määristä, vaikka kaikilla näillä paikkakunnilla on                 että mikään viranomainen ei valvo tätä
30472: tarjolla hyvätasoista autokouluopetusta. Koska                  liikenneturvallisuuteen vaikuttavaa kul-
30473: eduskunta on ollut sitä mieltä, että kuljettaja-                jettajaopetusta, ja jos on,
30474: koulutuksen pitää tapahtua viranomaisten val-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30475: vonnassa ja että sen tavoitteet on asetettava                   ryhtyä epäkohdan poistamiseksi?
30476:        Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985
30477: 
30478:               Matti Lahtinen               Helena Pesola                     Pentti Skön
30479:               Martti Ratu                  Tauno Valo                        Helge Saarikoski
30480:               Pekka Leppänen               Matti Viljanen                    Iiro Viinanen
30481:                           Heikki Järvenpää                           Paavo Vesterinen
30482: 4285012532
30483: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 394
30484: 
30485: 
30486: 
30487: 
30488:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30489: 
30490:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kin johtuu, ettei opetusta voida kaikilta osin
30491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         valvoa samalla tavalla kuin autokouluissa annet-
30492: olette 8 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-       tavaa kuljettajaopetusta. Valvonta kohdistuu en-
30493: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sisijaisesti luvanhakijaan, opetusajoneuvoon ja
30494: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       opetuksen tulosten mittaamiseen kuljettajantut-
30495: Lahtisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      kinnossa.
30496: myksestä n:o 394:
30497:                                                          Opetusluvan myöntämistä harkittaessa tulee
30498:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että lä-     opettajan soveltuvuus selvitettäväksi. Opettajan
30499:        hes joka kymmenes, eräillä paikkakunnil-       on täytettävä säädetyt mm. ajokokemusta ja
30500:        la joka kolmas ajokortin saaja saa opetuk-     liikennesääntöjen tuntemusta koskevat vaatimuk-
30501:        sensa ilman viranomaisten valvontaa,           set. Nimenomaisten vaatimusten lisäksi lupa-
30502:           että opetuksen sisältö ja tavoitteet ovat   viranomainen voi ottaa huomioon myös muut
30503:        sattumanvaraisia ja vain opetuksenanta-        opettajan soveltuvuuteen vaikuttavat tekijät. En-
30504:        jan omaan tietomäärään perustuvia ja           nen luvan myöntämistä opettajan on pääsääntöi-
30505:           että mikään viranomainen ei valvo tätä      sesti suoritettava kuljettajantutkinnon teoriakoe
30506:        liikenneturvallisuuteen vaikuttavaa kul-       uudelleen, sillä hänen on esitettävä todistus uu-
30507:        jettajaopetusta, ja jos on,                    desta teoriakokeen suorittamisesta, ellei poliisi
30508:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        erityisistä syistä pidä sitä tarpeettomana. Opetuk-
30509:        ryhtyä epäkohdan poistamiseksi?                seen käytettävän ajoneuvon tulee soveltuvin osin,
30510:                                                       mm. ajoneuvon rakenteen ja opettajan erillisen
30511:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      jarrulaitteen osalta, täyttää kouluautoille asetetut
30512: ti seuraavaa:                                         vaatimukset. Ajoneuvon soveltuvuus tutkitaan
30513:                                                       etukäteen, sillä ennen luvan myöntämistä katsas-
30514:    Tieliikennelakia käsitellessään eduskunta kat-
30515:                                                       tusmiehen on hyväksyttävä ajoneuvo opetustar-
30516: soi, että opetuslupien myöntämisen yleiset perus-
30517:                                                       koitukseen. Opetuksen sisältöä, sen suunnitel-
30518: teet olisi tyhjentävästi lueteltava laissa, mistä
30519:                                                       mallisuutta tai tavoitteellisuutta ei sinänsä valvo-
30520: johtuen se kohotti asetuksessa olleet myöntämis-
30521:                                                       ta. Opettajan on säädetty opetus annettuaan
30522: perusteet sellaisenaan lain tasolle. Eduskunta
30523:                                                       tehtävä siitä merkintä poliisin antamaan opetus-
30524: sisällytti tällöin myöntämisperusteisiin perheenjä-
30525:                                                       lupaan. Viime kädessä opetuksen valvonta toteu-
30526: senyysvaihtoehdon, jonka perusteella suurin osa
30527:                                                       tuu kuljettajantutkinnossa.
30528: opetusluvista myönnetään.
30529:    Laissa luetellaan ne edellytykset, joiden tulee       Liikenneministeriö katsoo, että opetuslupajär-
30530: täyttyä, jotta opetusluvan myöntäminen olisi          jestelmä tulee vastaisuudessakin säilyttää toissijai-
30531: mahdollista. Viime kädessä harkintavalta opetus-      sena kuljettajakoulutusmuotona mm. niiden ti-
30532: luvan myöntämisestä jätettiin kuitenkin lupa-         lanteiden varalta, ettei kuljettajaopetusta ole
30533: viranomaiselle eli poliisille.                        muuten järjestetty tai ettei sitä kyetä järjestä-
30534:    Säännösten mukaan kuljettajaopetus annetaan        mään tarkoituksenmukaisesti, esim. joissakin
30535: pääsääntöisesti autokouluissa, ja opetusluvalla       vammaistapauksissa. Kuljettajaopetuksen uudis-
30536: annettavassa opetuksessa on soveltuvin kohdin         tamista koskevan valmistelutyön yhteydessä selvi-
30537: noudatettava, mitä autokouluopetuksesta on sää-       tetään mahdollisuudet tehostaa myös yksityisope-
30538: detty. Opetuslupajärjestelmän luonteesta kuiten-      tusluvalla annettavan opetuksen valvontaa.
30539: 
30540:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985
30541: 
30542:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
30543:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 394                                           3
30544: 
30545: 
30546: 
30547: 
30548:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
30549: 
30550:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         temets natur är det dock inte möjligt att tili alla
30551: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        delar övervaka undervisningen på samma sätt
30552: den 8 november 1985 tili vederbörande medlem          som förarutbildningen i bilskolorna. Över-
30553: av statsrådet översänt avskrift av följande av        vakningen gäller främst tillståndssökanden, un-
30554: riksdagsman Lahtinen m.fl. undertecknade spörs-       dervisningsfordonet och bedömningen av under-
30555: mål nr 394:                                           visningsresultaten vid förarexamen.
30556:           Är Regeringen medveten om att i det            Då beviljandet av undervisningstillstånd prö-
30557:        närmaste var tionde, på vissa orter var        vas bör lärarens lämplighet utredas. Läraren skall
30558:        tredje person, som erhåller körkort, får       uppfylla stadgade villkor beträffande bl.a. kör-
30559:        sin undervisning utan myndigheternas           praktik och kunskap i trafikreglerna. Utöver
30560:        övervakning,                                   dessa uttryckliga krav kan tillståndsmyndigheten
30561:           att undervisningens innehåll ocn mål        beakta även andra faktorer som inverkar på
30562:        är slumpartade och grundar sig endast på       lärarens lämplighet. Innan tillståndet beviljas
30563:        kunskapsnivån hos den som undervisar,          skall läraren i regel på nytt avlägga teoriprovet
30564:        och                                            för förarexamen. Han skall nämligen förete ett
30565:           att ingen myndighet övervakar denna         intyg över att han har avlagt ett nytt teoriprov,
30566:        förarutbildning, som påverkar trafiksä-        om inte polisen av särskilda skäl anser detta vara
30567:        kerheten, och om så är fallet,                 överflödigt. Fordon, som används vid underVis-
30568:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ning, bör i tillämpliga delar, bl.a. i fråga om sin
30569:        för att avhjälpa detta missförhållande?        konstruktion och för läraren avsedd särskild
30570:                                                       bromsanordning, uppfylla de villkor som ställs
30571:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      på skolbilar. Fordonets lämplighet testas på
30572: anföra följande:                                      förhand. Besiktningsman skall nämligen godkän-
30573:                                                       na fordonet för undervisningsändamål innan till-
30574:    Då riksdagen behandlade vägtrafiklagen ansåg
30575:                                                       ståndet beviljas. Själva undervisningens innehåll,
30576: den att de allmänna grunderna för beviljandet av
30577:                                                       planmässighet och målsättning övervakas inte.
30578: undervisningstillstånd utförligt skall uppräknas i
30579:                                                       Läraren är förpliktad att efter avslutad undervis-
30580: lagen. Den upphöjde därför de bevillningsgrun-
30581:                                                       ning införa anteckning om denna i det undervis-
30582: der som tidigare hade funnits upptagna i förord-
30583:                                                       ningstillstånd som han har erhållit av polisen. I
30584: ning direkt tili lagens nivå. Riksdagen intog i
30585:                                                       sista hand sker övervakningen av undervisningen
30586: bevillningsgrunderna samtidigt familjemedlems-
30587:                                                       i samband med förarexamen.
30588: alternativet, på basen av vilket flertalet ubder-
30589: visningstillstånd bevil jas.                             Trafikministeriet anser att systemet med un-
30590:    I lagen uppräknas de förutsättningar som bör       dervisningstillstånd även i framtiden bör bibehål-
30591: uppfyllas för att undervisningstillstånd skall kun-   las som en andra form av förarutbildning, bl.a.
30592: na beviljas. I sista hand överläts dock prövnings-    med tanke på sådana situationer att förarutbild-
30593: rätten beträffande beviljandet av undervisnings-      ning inte har ordnats på annat sätt eller att sådan
30594: tillstånd åt tillståndsmyndigheten, dvs. tili poli-   inte kan ordnas på ett ändamålsenligt sätt, t.ex. i
30595: sen.                                                  vissa fall av invaliditet. I samband med bered-
30596:    Enligt stadgandena sker förarutbildningen i        ningen beträffande revideringen av förarutbild-
30597: regel i bilskolor, och vid undervisning, som sker     ning kommer det att utredas, vilka möjligheter
30598: med undervisningstillstånd, skall i tillämpliga       det finns att effektivera övervakningen även i
30599: delar iakttas det som är stadgat om undervisning      fråga om den undervisning som sker på grundval
30600: i bilskola. På grund av undervisningstillståndssys-   av tillstånd tili privat undervisning.
30601:      Helsingfors den 12 december 1985
30602: 
30603:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
30604:                                                   1985 vp.
30605: 
30606: Kirjallinen kysymys n:o 395
30607: 
30608: 
30609: 
30610: 
30611:                                      Tuomaala ym.: Ns. vaelluskalateiden rakentamisesta Ähtävänjoen
30612:                                        voimalaitosten yhteyteen
30613: 
30614: 
30615:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30616: 
30617:    Vaasan läänin parhaina vaelluskalapaikkoina           ville voimalaitoksille ole määrätty kalojen istutus-
30618: on tähän saakka pidetty Lapväärtinjokea ja Lesti-        velvoitteen ohella myös kalojen ohikulkuteiden
30619: jokea. Niiden ohella kuitenkin ainakin Lappajär-         rakentamista.
30620: vestä ja Evijärvestä Pietarsaaren seutuville mereen         Ähtävänjoen vesistön varrella toimivat 18 ka-
30621: laskeva Ähtävänjoki on joki, joka voi tarjota            lastusseuraa ovat esittäneet maa- ja metsätalous-
30622: vaelluskaloille luontaisen vaelluspaikan.                ministeriölle, että Ähtävänjoen voimalaitoksiin
30623:    Ähtävänjokeen on istutettu mm. taimenia.              rakennettaisiin kalateitä vaelluskaloja varten.
30624: Asiantuntijoiden mukaan istutukset ovat onnis-              Nykytekniikalla niiden rakentaminen olisi vai-
30625: tuneet hyvin, ja vaelluskalat ovat lisääntyneet          vatonta ja kustannuksiltaan varsin kohtuullista.
30626: joessa myös luontaisesti.                                Viimeksi mainittuja voitaisiin säästää silläkin ta-
30627:    Ähtävänjoki tarjoaa vaelluskalojen kannalta           valla, että käytettäisiin hyväksi jokivarten asuk-
30628:                                                          kaiden ja kalastusseurojen tarjoamaa talkootyötä.
30629: asiantuntijoiden mukaan etuna mm. hyvän ve-
30630: den laadun, tasaisen virtaaman ja sopivan maa-           Myös voimalaitosten taholla on ilmennyt myön-
30631:                                                          teistä kiinnostusta asian hoitamiseen.
30632: perän. Lisäksi hyvänä puolena ovat har.pea ve-
30633: teen ympäri vuoden tuovat koskijaksot. Ahtävän-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30634: joen vesi on niin hyvälaatuista, että siinä viihty-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30635: vät jopa harvinaiset ja vaativat jokihelmisimpu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30636:                                                          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30637: kat.
30638:    Asiantuntijoiden käsityksen mukaan on tehty                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30639: virhe, kun sanottuun jokeen ei ole aikanaan                      ryhtyä ns. vaelluskalateiden rakentami-
30640: edellytetty kalateiden rakentamista. Ihmetystä on                seksi Ähtävänjoen voimalaitosten yhtey-
30641: aiheuttanut laajasti se, ettei joen varrella sijaitse-           teen?
30642: 
30643:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1985
30644: 
30645:          Juhani Tuomaala                   Helge Saarikoski              Boris Renlund
30646:                    Urho Pohto                                     Mats Nyby
30647: 
30648: 
30649: 
30650: 
30651: 4285011978
30652: 2                                      1985 vp. -- KJC n:o 395
30653: 
30654: 
30655: 
30656: 
30657:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30658: 
30659:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Maa- ja metsätalousministeriön asettama vael-
30660: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          luskalakantojen elvyttämistyöryhmä niin ikään
30661: olette 8 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn kir-        katsoi 24.5 .198 5 päivätyssä mietinnössään, ettei
30662: jeenne n:o 1962 ohella toimittanut valtioneuvos-       Ähtävänjoen kalataloudellisilla kunnostustoi-
30663: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      menpiteillä ole välitöntä kiirettä, vaan niiden
30664: edustaja Tuomaalan ym. kirjallisesta kysymykses-       mahdollinen tarve tulee harkita myöhemmin.
30665: tä n:o 395:                                               Koska kalateistä -- erityisesti kalaportaista --
30666:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        on saatu maassamme aiemmin huonoja
30667:         ryhtyä ns. vaelluskalateiden rakentami-        kokemuksia, on mahdollisten uusien kalatie-
30668:         seksi Ähtävänjoen voimalaitosten yhtey-        hankkeiden toteuttamista varten käynnistetty laa-
30669:         teen?                                          jahko kalateiden toimivuuteen liittyvä tutkimus-
30670:                                                        toiminta. Vaikka tutkimuksista saadut kokemuk-
30671:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       set ovat olleet myönteisiä, ei kalateiden laajamit-
30672: ti seuraavan:                                          taista rakentamista ole syytä aloittaa, vaan ensin
30673:                                                        tulee keskittyä niihin kiireellisimpiin tapauksiin,
30674:    Ähtävänjoki on suurelta osin rakennettu voi-        joista todennäköisesti saadaan parhaat tulokset.
30675: matalouden tarpeisiin. Evijärven ja meren välisel-
30676: lä jokiosalla on 7 voimalaitosta. Lisäksi joessa          Lisäksi on huomattava, että kalatalousviran-
30677: toteutetaan vuorokausisäännöstelyä, ja joki laskee     omainen on viime aikoina pyrkinyt muuttamaan
30678: merestä makeavesialtaaksi padotmun Luodonjär-          myös Ähtävänjoen voimalaitosten vanhat, tä-
30679: veen.                                                  mänhetkisessä tilanteessa epätarkoituksenmukai-
30680:    Ähtävänjoen merelliset vaelluskalakannat on         siksi osoittautuneet kalatievelvoitteet joen luon-
30681: menetetty rakentamisen seurauksena, joten vael-        nontilaiseen vaelluskalatuottoon perustuviksi is-
30682: luskalojen nousumahdollisuuksien turvaamisella         tutusvelvoitteiksi.
30683: ei ole mahdollista enää pelastaa Ähtävänjoen              Edellä todetun perusteella kalateiden rakenta-
30684: vaelluskalakantoja, vaan kalatiet palvelisivat lä-     minen Ähtävänjoen voimalaitosten yhteyteen ei
30685: hinnä perinteisen jokikalastuksen säilyttämistä.       ole tällä hetkellä tarkoituksenmukaista. Kalarei-
30686: Jokeen olisi ehkä mahdollista kotiuttaa uusia,         den mahdollinen tarve tulee harkita myöhemmin
30687: ainakin osaksi luontaisesti lisääntyviä vaelluskala-   uudelleen muualta saatujen kokemusten perus-
30688: kantoja, mutta tämä edellyttää lisätutkimuksia.        teella.
30689: 
30690:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1985
30691: 
30692:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
30693:                                       1985 vp. -- ~ n:o 395                                             3
30694: 
30695: 
30696: 
30697: 
30698:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
30699: 
30700:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Den av jord- och skogsbruksministeriet tilisatta
30701: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        arbetsgruppen för återupplivande av beståndet av
30702: 1962 av den 8 november 1985 tili vederbörande         vandringsfisk ansåg likaså i sitt betänkande, date-
30703: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    rat 24. 5 .198 5, att åtgärderna för iståndsättande
30704: av riksdagsman Tuomaala m.fl. undertecknade           av Esse å i fiskeriekonomiskt hänseende inte är
30705: spörsmål nr 395:                                      direkt brådskande, utan att det senare skali
30706:                                                       utredas huruvida de överhuvudtaget behövs.
30707:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Eftersom vi i vårt land tidigare har haft dåliga
30708:        för att s.k. fiskvägar för vandringsfisk       erfarenheter av fiskvägarna -- specielit då fisk-
30709:        skali byggas i anslutning tili kraftverken i   trapporna -- har en relativt omfattande forsk-
30710:        Esse å?                                        ning beträffande fiskvägarnas ändamålsenlighet
30711:                                                       inletts med tanke på ett genomförande av even-
30712:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tuella nya fiskvägsprojekt. Trots att resultaten av
30713: anföra följande:                                      undersökningarna har varit positiva finns det
30714:    Esse å har tili stora delar byggts ut med tanke    inga skäl tili att inleda något omfattande byg-
30715: på energihushåliningens behov. På sträckan mel-       gande av fiskvägar, utan man bör först koncen-
30716: lan sjön Evijärvi och havet finns det 7 kraftverk.    trera sig på de mest brådskande falien som
30717: Dessutom dygnsregleras ån, och den mynnar ut i        sannolikt ger de bästa resultaten.
30718: sötvattensbassängen Larsmosjön som genom                 Det bör dessutom noteras att fiskerimyndighe-
30719: fördämningar har avskilts från havet.                 terna på den senaste tiden också har försökt
30720:    Beståndet av vandringsfisk från havet i Esse å     ändra kraftverkens i Esse å gamla förpliktelser
30721: har gått förlorat som en följd av att ån har byggts   beträffande fiskvägar, vilka i dagens läge har
30722: ut. Det är därför inte längre möjligt att genom       visat sig vara oändamålsenliga, tili sådan skyldig-
30723: att trygga fiskens möjligheter att stiga upp i ån     het att plantera fisk som baseras på åns van-
30724: rädda beståndet av vandringsfisk i denna. Fiskvä-     dringsfiskproduktion i naturtiliståndet.
30725: garna skulie närmast trygga bevarandet av det            På basen av vad ovan nämnts är det inte i
30726: traditionelia fisket i ån. Det skulie eventuellt      detta nu ändamålsenligt att bygga fiskvägar i
30727: vara möjligt att plantera in ett nytt bestånd av      anslutning tili kraftverken i Esse å. Ett eventuelit
30728: vandringsfisk, som åtminstone tili en del förökar     behov av fiskvägar bör i ett senare skede på nytt
30729: sig på naturlig väg, men detta kräver ytterligare     övervägas på grundval av erfarenheter som har
30730: utredningar.                                          fåtts på annat håll.
30731: 
30732:      Helsingfors den 5 december 1985
30733: 
30734:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
30735:                                                 1985 vp.
30736: 
30737: Kirjallinen kysymys n:o 396
30738: 
30739: 
30740: 
30741: 
30742:                                    Rantanen: Päivärahojen ja matkakustannusten korvausten verotta-
30743:                                      misesta
30744: 
30745: 
30746:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30747: 
30748:     Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 kohdan       tettuja päivärahan ja muun matkakustannusten
30749: mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katsota sen mu-       korvauksen perusteita ja määriä.
30750: {aan kuin verohallitus vuosittain tarkemmin               Tie- ja vesirakennuslaitos noudattaa valtion
30751: määrää työnantajan määräyksestä tehdystä virka-        virka- ja työehtosopimusten määräyksiä maksaes-
30752: :ai työmatkasta saatua matkustamiskustannusten         saan päivärahoja ja matkakustannusten korvauk-
30753: wrvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittu-       sia. Myös nämä korvaukset on tarkoitettu todelli-
30754: niskorvausta, yömatkarahaa ja muun nimisenä            sina kulukorvauksina verovapaiksi.
30755: 1yvityksenä suoritettua matkakustannusten kor-            Verohallinto on kuitenkin käynnistänyt vero-
30756: rausta niin myös ulkomaille työnantajan mää-           vuodelta 1984 tarkastustoimet ja koonnut sopi-
30757: :äyksestä tehdystä virka- tai työmatkasta saatua       musten mukaisesti verovapaina maksetuista
30758: rastaavaa korvausta, kuitenkin niin, että työnan-      päivä- ja matkarahoista tiedot, ja työntekijöitä on
30759: :ajan määräyksestä riippumatta katsotaan aloilla,      ryhdytty niistä verottamaan.
30760:  oilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnus-
30761:                                                           Tällaista käytäntöä on hämmästelty tie- ja
30762:  >maisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan
30763:                                                        vesirakennuslaitoksen henkilökunnan piirissä ja
30764: 1sein vaihtamaan, päivittäisistä asunnon ja erityi-
30765:                                                        sitä on pidetty virheellisenä menettelynä. Jos
30766:  en työntekemispaikan välisistä matkoista saadus-
30767:                                                        valtio sopimusosapuolena sopii työehtosopimuk-
30768:  a korvauksesta verovapaaksi tuloksi vain matkus-
30769:                                                        sessa päivärahoista ja matkakorvauksista siten,
30770:  amiskustannuksista saatu korvaus (510/77). Ve-
30771:                                                        että osapuolet tarkoittavat niiden olevan verova-
30772:  ohallituksen päätöksessä (268/84) on 1.3.1984         paita, ei valtio sopijapuolena toisella organisaati-
30773:  Llkaen sovelletut verohallituksen edellä tarkoite-
30774:                                                        onaan voi ryhtyä tätä sopimusta rikkomaan väit-
30775:  ut ohjeet. Vastaavat ohjeet on annettu vuosit-
30776:                                                        tämällä, että nämä korvaukset ovatkin veronalai-
30777:  ain aikaisemminkin.                                   sia. Kun kaiken lisäksi kumpikin asia, valtion
30778:     Verohallituksen ohjeessa on todettu, minkä         palkkausasioiden hoitaminen ja valtion veroasioi-
30779:  uuruiset päivärahat ja matkakustannusten kor-         den hoitaminen, kuuluu valtiovarainministeriön
30780:  ·aukset ovat verovapaita. Verohallituksen päätös      toimialaan ja samalle ministerille, on täysin sopi-
30781:  10udattaa valtion virkaehtosopimuskäytäntöä.          matonta menetellä edellä kerrotulla tavalla.
30782:     Ilmiselvästi ajatuksena on ollut, että verova-        On korostettava sitä seikkaa, ettei julkisen
30783:  laaksi voidaan aina katsoa se päiväraha ja kulu-      sektorin työehtosopimuksiin, ainakaan silloin
30784:  :orvaus, jonka valtio maksaa virkamiehilleen ja       kun sopijaosapuolena on valtio itse, voida olettaa
30785:  yöntekijöilleen. Oletetaan, että siinä sopimuk-       pujahtelevan piiloteltuja palkankorotuksia, joita
30786:  essa ei ole verotuksen välttämiseksi siirretty pal-   veroviranomaisten tulisi esille kaivaa ja panna
30787:  .ankorotuksia verovapaisiin korvauksiin.              verolle. Jos tässä suhteessa valtio kuitenkin kat-
30788:     Valtion maksamien korvausten verovapautta          soo, että tie- ja vesirakennuslaitoksen puitteissa ei
30789:   ,idetään niin itsestään selvänä, että sanotussa      sellaisia korvattavia kuluja ja päivärahan maksu-
30790:   erohallituksen päätöksessä ja vastaavissa aikai-     perusteita synny, kuin mitä näillä asioilla perin-
30791:   emmissa päätöksissä on todettu, ettei valtion tai    teisesti on tarkoitettu, asiaa olisi tullut selvittää
30792:   en laitoksen, kunnan, kuntainliiton tai kirkon       siinä järjestyksessä, että se olisi asianmukaisesti
30793:   arvitse merkitä matkakustannusten korvauksena        neuvotteluissa otettu esille ja otettu huomioon
30794:   1aksettua hyvitystä verokirjaan tai ennakonpidä-     palkkauksen kokonaisj ärj estelyssä.
30795:   fStodistukseen, mikäli hyvitysmaksu perusteei-          Puheena olevaa verotuksesta johtuvaa ongel-
30796:   aan ja suuruudeltaan vastaa päätöksessä vahvis-      maa on selvittänyt valtiovarainministeriön asetta-
30797:  !85011825
30798: 2                                       1985 vp. -- RJ( n:o 396
30799: 
30800: ma ns. TVH:n osapäivärahatyöryhmä, joka antoi           olisi ollut perusteltua varsinkin, kun ehdotus
30801: muistionsa 30.9.1985 (1985:VM 28).                      tarkoittaa saavutettujen etujen kaventamista.
30802:    Työryhmän työn lähtökohdan muodosti valta-              Työryhmä ei ole ottanut kantaa myöskään jo
30803: kunnansovittelijan myötävaikutuksella aikaan-           tehtyihin maksuunpanoihin, eivätkä sen ehdo-
30804: saatu sovintoehdotus, jonka mukaan tie- ja vesi-        tukset toteutuessaankaan vaikuta tähän ongel-
30805: rakennuslaitoksen palveluksessa pysyvästi matka-        maan kuin enintään vuodelta 1985 toimitettavas-
30806: olosuhteissa työskenteleville osapäivärahaa saa-        ta verotuksesta lukien.
30807: neille virkamiehille ryhdytään valtiovarainminis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30808: teriön päätöksellä maksamaan osapäivärahan ase-         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30809: mesta 1.6.1985 lukien 28,50 markan ateriakor-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30810: vausta ja 21,50 markan erityiskulukorvausta.            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30811:    Työryhmä lienee katsonut nämäkin korvaukset
30812: verollisiksi. Työryhmän oma ehdotus lienee, että                  Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
30813: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8               litus aikoo ryhtyä poistaakseen ne epäoi-
30814: kohtaa muutettaisiin siten, että säännökseen li-               keudenmukaisina pidetyt verojen mak-
30815: sättäisiin määräys ateriakorvauksen verottomuu-                suunpanot, jotka perustuvat valtion
30816: desta, jos työntekijällä ei ole tilaisuutta varsinai-          virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti
30817: seen työnantajan järjestämään työpaikkatuokai-                 maksettujen päivärahojen ja matkakus-
30818: luun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välit-            tannusten korvausten verottamiseen, ja
30819: tömässä läheisyydessä. Työryhmä ei ole ottanut                    miten Hallitus aikoo vastaisuudessa
30820: kantaa siihen, miten asia vaikuttaa työ- ja virka-             turvata sopimuksissaan verovapaiksi tar-
30821: ehtosopimuksiin, vaikka se toimeksiannon tarkoi-               koitettujen korvausten säilymisen verova-
30822: tus ja työryhmän kokoonpano huomioon ottaen                    paina?
30823: 
30824:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985
30825: 
30826:                                              Jorma Rantanen
30827:                                         1985 vp. -- KJC n:o 396                                            3
30828: 
30829: 
30830: 
30831: 
30832:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30833: 
30834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tannusten korvausten perusteet ja määrät valtion
30835: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kulloinkin suorittamia matkakustannusten kor-
30836: olette 12 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn            vauksia vastaaviksi, mutta kuitenkin siten, että
30837: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           huomioon otetaan edustavimmiksi katsotravien
30838: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      valtakunnallisten työ- tai virkaehtosopimusten
30839: taja Jorma Rantasen näin kuuluvasta kirjallisesta      mukaan olennaisesti muulla perusteella suoritet-
30840: kysymyksestä n:o 396:                                  tavat korvaukset.
30841:             Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-      Verohallituksen päätöksen 2 §: n 1 momentin
30842:          litus aikoo ryhtyä poistaakseen ne epäoi-     mukaan matkakustannusten korvausten verova-
30843:          keudenmukaisina pidetyt verojen mak-          pauden edellytyksenä on, että työmatka on tehty
30844:          suunpanot, jotka perustuvat valtion           työnantajan määräyksestä tilapäisesti erityiselle
30845:          virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti        työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulko-
30846:          maksettujen päivärahojen ja matkakus-         puolelle. Verohallituksen ohjeiden mukaan työ-
30847:          tannusten korvausten verottamiseen, ja        matka voidaan katsoa työnantajan määräyksestä
30848:             miten Hallitus aikoo vastaisuudessa        tehdyksi, jos työnantaja on työkomennuksella,
30849:          turvata sopimuksissaan verovapaiksi tar-      määräyksellä, työalueen määrittelyllä tai muulla
30850:          koitettujen korvausten säilymisen verova-     tavalla määrännyt työntekijän työn suorittamista
30851:          paina?                                        varten tilapäisesti matkustamaan erityiseen työn-
30852:                                                        tekemispaikkaan. Myös kutsua suorittamaan
30853:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     määrätty työ, tehtävä tai luottamustoimi voidaan
30854:                                                        pitää määräyksenä.
30855: ti   seuraavaa:
30856:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin         Jos verovelvollisilla työn luonteen vuoksi ei ole
30857: 8 kohdan mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katso-       varsinaista työpaikkaa, pidetään työmatkana
30858: ta sen mukaan kuin verohallitus vuosittain tar-        myös työnantajan määräyksestä asunnoita erityi-
30859: kemmin määrää työnantajan määräyksestä teh-            selle työntekemispaikalle työn suorittamiseksi ti-
30860: dystä virka- tai työmatkasta saatua matkustaruis-      lapäisesti tehtyä matkaa. Varsinaisen työpaikan
30861: kustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakor-         puuttuminen voi johtua työn liikkuvuudesta tai
30862: vausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja          työn lyhytaikaisuudesta työkohteessa. Näitä aloja
30863: muun nimisenä hyvityksenä suoritettua matka-           ovat esimerkiksi rakennus- ja metsäala. Korkeim-
30864: kustannusten korvausta niin myös ulkomaille            man hallinto-oikeuden vuonna 1982 antaman
30865: työnantajan määräyksestä tehdystä virka- tai työ-      päätöksen (KHO 30.12.1982, taltio 6071) mu-
30866: matkasta saatua vastaavaa korvausta, kuitenkin         kaan tie- ja vesirakennuslaitoksen rakennusmesta-
30867: niin, että työnantajan määräyksestä riippumatta        ri oli työskennellyt tällaisella erityisalalla. Näillä
30868: katsotaan aloilla, joilla erityistä työntekemispaik-   aloilla päivittäisistä asunnon ja erityisen työnte-
30869: kaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden         kemispaikan välisistä matkoista saadut matkusta-
30870: vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisistä      ruiskustannusten korvaukset ovat verovapaita sil-
30871: asunnon ja erityisen työtekemispaikan välisistä        loinkin, kun matka on tehty ilman työnantajan
30872: matkoista saadusta korvauksesta verovapaaksi tu-       määräystä. Muut päivittäisestä työmatkasta saa-
30873: loksi vain matkustaruiskustannuksista saatu kor-       dut matkakustannusten korvaukset, esimerkiksi
30874: vaus.                                                  päiväraha ja ateriakorvaus, ovat näillä aloilla
30875:                                                        veronalaisia siinäkin tapauksessa, että matka on
30876:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 2 momentin
30877:                                                        tehty työnantajan määräyksestä.
30878: mukaan korvaus, joka on suoritettu muilla kuin
30879: verohallituksen päätöksessä mainituilla perusteil-       Jos työmatka on tehty työnantajan määräykses-
30880: la, on päätöksestä poikkeavalta osalta saajan          tä ja verovelvollinen on yöpynyt matkalla, matka
30881: veronalaista palkkatuloa. Verohallituksen tulee        oikeuttaa myös erityisaloilla päivärahaan ja mui-
30882: vahvistaa verosta vapaaksi katsotravien matkakus-      hin päätöksen mukaisiin korvauksiin.
30883: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 396
30884: 
30885:    Valtioon virkasuhteessa olevalle henkilölle kor-   tuksen ohjeiden mukaisina verosta vapaina kulu-
30886: vataan virkamatkasta aiheutuneet kustannukset         korvauksina. Suoritettuun verotarkastukseen tai
30887: niiden perusteiden mukaan, jotka ovat valtion         sen tulosten perusteella toimitettuihin verotuk-
30888: virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta          siin hallitus ei voi puuttua. Verovelvollisilla on
30889: tehdyssä virkaehtosopimuksessa. Sopimuksen            käytettävänään tavanomaiset muutoksenhakukei-
30890: 1 §:n mukaan matkakustannusten korvauksena            not.
30891: suoritetaan valtion virkamiehille virkamatkasta          Valtiovarainministeriön työryhmä, joka jätti
30892: matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa,        muistionsa 30 päivänä syyskuuta 1985, asetettiin,
30893: ateriakorvausta, majoittumiskorvausta ja yömat-       koska keväällä 1985 aloitettu ennakontarkastus ja
30894: karahaa.                                              odotettavissa olevat verotustoimenpiteet häiritsi-
30895:    Sopimuksen 3 §:ssä virkamatka on määritelty        vät työrauhaa tie- ja vesirakennuslaitoksessa. Työ-
30896: matkaksi, jonka virkamies tekee määräyksestä          ryhmän toimeksiantona oli tehdä ehdotus lain-
30897: virkatehtävien hoitamista varten virkapaikan tai      säädännön muuttamiseksi siten, että muutos voi-
30898: virantoimituspaikan     ulkopuolelle.    Sopimus-     taisiin toteuttaa jo vuoden 1985 verotuksessa.
30899: määräysten mukaan virkamatka ei ole kysymyk-          Työryhmä päätyi ehdottamaan tulo- ja varalli-
30900: sessä, jos matkaa ei ole tehty määräyksestä.          suusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohdan muut-
30901: Valtion virkamiesten matkakustannusten korvaa-        tamista siten, että erityisillä aloilla, joilla työnte-
30902: mista koskevan päätöksen soveltamisohjeiden           kijällä työn liikkuvuuden vuoksi ei ole varsinaista
30903: mukaan määräys virkamatkan tekemiseen voi             työpaikkaa, voitaisiin päivittäisten kodin ja erityi-
30904: perustua esimiehen erikseen antamaan kehotuk-         sen työntekemispaikan välisten matkakustannus-
30905: seen, noudatettavaan työjärjestykseen, johtosään-     korvausten lisäksi suorittaa eräin edellytyksin
30906: töön tai muuhun pysyväismääräykseen. Virka-           myös verosta vapaa ateriakorvaus.
30907: matkana voidaan pitää vain matkaa, jonka varsi-
30908: naisena tarkoituksena on virkatehtävien hoito.           Työryhmä katsoi, että lainmuutos ei voi vero-
30909:    Valtioneuvoston vuonna 1972 antama päätös          velvollisten tasapuolisen kohtelun periaatetta
30910: valtion työntekijöiden matkakustannusten kor-         loukkaamatta koskea vain pientä ryhmää, kuten
30911: vaamisesta koskee työ- tai oppisopimussuhteessa       tie- ja vesirakennuslaitosta tai yleensä esimerkiksi
30912: valtioon olevia työntekijöitä ja toimihenkilöitä.     valtion työntekijöitä, ja teki sen vuoksi ehdotuk-
30913: Päätöksen 1 §:n mukaan matkakustannuksina pi-         sen, joka koskee kaikkia ns. erityisalojen työnte-
30914: detään niitä ylimääräisiä menoja, joita asian-        kijöitä. Työryhmä edellytti lisäksi, että osa ongel-
30915: omaisella on ollut matkan johdosta.                   mista voitaisiin selvittää tie- ja vesirakennuslai-
30916:    Päätöksen 3 §:n 1 momentin mukaan päätök-          toksen ja verohallituksen välisin neuvotteluin
30917: sen mukaisia maksuperusteita sovelletaan vain         sekä ottamalla laitoksen erityisolosuhteet tarkem-
30918: silloin, jos työntekijä tai toimihenkilö työnjoh-     min huomioon verohallituksen ohjeita laadittaes-
30919: don määräyksestä tilapäisesti matkustaa asuin- ja     sa. Työryhmä totesi myös, että kaikissa epäselvis-
30920: työpaikkansa ulkopuolelle tai, kun matka aiheu-       sä tapauksissa on sekä työnantajan että työnteki-
30921: tuu pysyväksi tarkoitetusta työnjohdon määrää-        jän käytettävissä ennakkoperintälain 17 §:n nm-
30922: mästä siirrosta uudelle sijoituspaikkakunnalle.       kainen ennakkopäätösmenettely.
30923:    Tie- ja vesirakennuslaitoksessa maksetaan eri-        Muistiosta annetuissa lausunnoissa pidetään
30924: laisia kustannuskorvauksia vuosittain palkan li-      työryhmän lainmuutosehdotusta heijastusvaiku-
30925: säksi noin 100 miljoonaa markkaa. Suurin osa          tuksiltaan laajana. Ehdotusta on monissa lausun-
30926: korvauksista on maksettu sellaisin perustein, että    noissa pidetty myös yksipuolisena, joten muutos-
30927: ne on verotuksessa katsottu verosta vapaiksi kus-     ehdotus ja ongelman ratkaiseminen vaatii jatko-
30928: tannuskorvauksiksi. Kysymyksessä epäoikeuden-         valmistelua, johon valtiovarainministeriössä on
30929: mukaisiksi mainitut maksuunpanot, joihin liitty-      ryhdytty. Nyt tai vastaisuudessakaan valtio ei
30930: viä ongelmia on selvittänyt jo kaksi valtiovarain-    kuitenkaan voi työmarkkinaosapuolena sopia kor-
30931: ministeriön asettamaa työryhmää, koskevat tie- ja     vausten verovapaudesta tai edellyttää niitä sellai-
30932: vesirakennuslaitoksen noin 13 000 työntekijästä       sina maksettaviksi. Tulon verovapaudesta on sää-
30933: ainostaan muutamaa sataa henkilöä. Suoritetussa       dettävä lailla, jos nykyisistä säädöksistä poike-
30934: ennakontarkastuksessa vuodelta 1984 on todettu,       taan. Kysymys työryhmän selvitykseen perustu-
30935: ettei näiden henkilöiden saamia kustannuskor-         vasta lain muuttamisesta on tarkoitus tuoda halli-
30936: vauksia voida pitää lain säännösten ja verohalli-     tuksen käsiteltäväksi lähiviikkoina.
30937:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985
30938: 
30939:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
30940:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 396                                              5
30941: 
30942: 
30943: 
30944: 
30945:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
30946: 
30947:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för och storleken av de resekostnadsersättningar
30948: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         som skali betraktas som skattefria, så att de
30949: den 12 november 1985 tili vederbörande medlem          motsvarar de resekostnadsersättningar staten vid
30950: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ifrågavarande tidpunkt erlägger, likväl så att
30951: riksdagsman Jorma Rantanen undertecknade               hänsyn tas tili de ersättningar enligt de riksom-
30952: spörsmål nr 396:                                       fattande arbets- och tjänstekoliektivavtal som bör
30953:                                                        ans~s såsom mest representativa och som erläggs
30954:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          enltgt väsentligt annan grund.
30955:        geringen vidta för att slopa de såsom
30956:        orättvisa betraktade skattedebiteringar            Enligt 2 § 1 mom. skattestyrelsens beslut är en
30957:        som baserar sig på beskattningen av dag-        förutsätrning för resekostnadsersättningarnas
30958:        traktamenten och resekostnadsersätt-            skattefrihet att arbetsresan på order av arbetsgiva-
30959:        ningar, vilka har betalats i enlighet med       re tilifäliigt har företagits tili särskild plats, där
30960:        statens tjänste- och arbetskoliektivavtal,      arbetet utförs och som ligger utanför den egentli-
30961:        och                                             ga arbetsplatsen. Enligt skattestyrelsens direktiv
30962:           hur tänker Regeringen i framtiden ge-        kan arbetsresa anses såsom resa, som skattskyldig
30963:        nom sina avtal säketstälia att de ersätt-       företar på order av arbetsgivare, om arbetsgivaren
30964:        ningar som är avsedda att vara skattefria       genom arbetskommendering, förordnande, defi-
30965:        förblir skattefria?                             niering av arbetsplatsen elier på annat sätt har
30966:                                                        förordnat arbetstagare att för utförande av arbe-
30967:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tet tilifällig!. resa tili särskild plats för arbetets
30968:                                                        utförande. Aven kalielse att utföra särskilt arbe-
30969: anföra följande:
30970:                                                        te, förtroendeuppdrag elier särskild uppgift kan
30971:    Enligt 22 § 1 mom. 8 punkten lagen om skatt         anses såsom order.
30972: på inkomst och förmögenhet anses inte såsom
30973: skattepliktig inkomst i enlighet med vad skatte-          Har. skattskyldig på grund av arbetets art ingen
30974: styrelsen årligen närmare bestämmer resekost-          egenthg arbetsplats, anses såsom arbetsresa resa,
30975: nadsersätrning, dagtraktamente, måltidsersätt-         som skattskyldig på order av arbetsgivare företar i
30976: ning, logiersättning, övernattningspenning och         arbetet från sin bostad tili särskild plats för
30977: såsom gottgörelse under annat namn erlagd rese-        arbetets utförande. Avsaknad av egentlig arbets-
30978: kosrnadsersättning för tjänste- elier arbetsresa       plats kan bero på att arbetet är rörligt elier att
30979: som företagits på arbetsgivares order, liksom även     arbetet på det stälie där det utförs är kortvarigt.
30980: motsvarande ersättning för tjänste- eller arbets-      Sådana branscher är t.ex. byggnads- och skogs-
30981: resa som gjorts utomlands på arbetsgivarens or-        branschen. Enligt högsta fötvaltningsdomstolens
30982: der, likväl så, att oberoende av arbetsgivares         beslut år 1982 (HFD 30.12.1982, liggare 6071)
30983: order inom sådana branscher, där arbetstagaren         hade en byggmästare vid väg- och vattenbygg-
30984: tili följd av att det för branschen karakteristiska    nadsverket arbetat inom en sådan specialbransch.
30985: arbetet är av kortvarig natur ofta måste utföra sitt   Inom sådana branscher är resekostnadsersättning-
30986: arbete på olika ställen, av ersättning, som erhål-     arna för dagliga resor melian bostad och särskild
30987: lits för dagliga resor mellan bostaden och särskilt    plats för arbetets utförande skattefria även då
30988:                                                        ~esorna har företagits utan arbetsgivares order.
30989: arbetsstälie, endast resekostnadsersättningen an-
30990: ses vara skattefri inkomst.                            Övriga resekostnadsersättningar för dagliga ar-
30991:                                                        betsresor, t.ex. dagtraktamente och måltidsersätt-
30992:     Enligt 22 § 2 mom. lagen om skatt på inkomst
30993:                                                        ning, är skattepliktiga även om resan har före-
30994: och förmögenhet är ersättning, som har erlagts
30995:                                                        tagits på order av arbetsgivaren.
30996: på andra grunder än de som nämns i skattestyrel-
30997: sens beslut, skattepliktig löneinkomst för motta-         Om arbetsresan har företagits på arbetsgivarens
30998: garen beträffande den del som avviker från             order och den skattskyldige har övernattat berät-
30999: beslutet. Skattestyrelsen skall faststälia grunderna   tigar resan även inom specialbranscher tili dag-
31000: 6                                       1985 vp. -- NJC n:o 396
31001: 
31002: traktamente och andra ersättningar i enlighet           inte ingripa i skattegranskningen eller i den
31003: med beslutet.                                           beskattning som verkställts på basen av gransk-
31004:    Till person i statens tjänst ersätts kostnader,      ningen. De skattskyldiga kan söka ändring på
31005: som har föranletts av tjänsteresa, enligt de            sedvanligt sätt.
31006: grunder som ingår i tjänstekollektivavtalet angå-          Finansministeriets arbetsgrupp, som avgav sitt
31007: ende ersättande av statstjänstemäns resekost-           betänkande den 30 september 1985, tillsattes då
31008: nader. Enligt avtalets 1 § erläggs till statstjänste-   den förhandsgranskning som inleddes våren 1985
31009: man i resekostnadsersättning för tjänsteresa färd-      och de skatteåtgärder som var att vänta störde
31010: kostnadsersättning, dagtraktamente, måltidser-          arbetsron vid väg- och vattenbyggnadsverket.
31011: sättning, logiersättning och nattresepengar.            Arbetsgruppen hade i uppgift att utarbeta ett
31012:     1 avtalets 3 § har såsom tjänsteresa definierats    förslag till ändring av lagstiftningen, så att änd-
31013: resa, som tjänsteman företar enligt förordnande         ringen kunde verkställas redan vid beskattningen
31014: för att bestrida tjänstegöromål utom tjänstestället     år 1985. Arbetsgruppen föreslog att 22 § 1 mom.
31015: eller tjänstegöringsstället. Enligt avtalsbestäm-       8 punkten i lagen om skatt på inkomst och
31016: melserna anses resa, som inte har företagits på         förmögenhet ändras, så att man inom special-
31017: förordnande, inte som tjänsteresa. Enligt direkti-      branscher, där arbetstagaren på grund av arbetets
31018: ven för tillämpning av beslutet om ersättande av        rörlighet inte har någon egentlig arbetsplats,
31019: statstjänstemäns resekostnader kan förordnande          utöver de resekostnadsersättningar som beviljas
31020: om tjänsteresa basera sig på särskild uppmaning         för dagliga resor mellan bostaden och särskilt
31021: från förman, på arbetsordning som bör iakttagas         arbetsställe under vissa förutsättningar även beta-
31022: eller på instruktion eller annan permanent be-          lar en skattefri måltidsersättning.
31023: stämmelse. Såsom tjänsteresa kan anses endast               Arbetsgruppen ansåg att lagändringen inte
31024: resa vars egentliga syfte är att bestrida tjänstegö-    utan att kränka principen om jämlik behandling
31025: romål.                                                  av skattskyldiga kan gälla endast en liten grupp,
31026:     Statsrådets beslut år 1972 om resekostnadser-       som t.ex. väg- och vattenbyggnadsverket eller
31027: sättning till statens arbetstagare gäller statens       överhuvudtaget t.ex. statens arbetstagare, och
31028: arbetstagare och funktionärer i arbets- eller lö-       lade därför fram ett förslag, som gäller alla
31029: neavtalsförhållande. Enligt beslutets 1 § anses         arbetstagare inom s.k. specialbranscher. Dess-
31030: som resekostnader de extra utgifter som vederbö-        utom förutsatte arbetsgruppen att en del av
31031: rande har haft med anledning av resa.                   problemen kan lösas genom förhandlingar mel-
31032:     Enligt beslutets 3 § 1 mom. tillämpas i beslu-      lan väg- och vattenbyggnadsverket och skattesty-
31033: tet fastställda betalningsgrunder endast i fall då      relsen samt genom att noggrannare hänsyn tas
31034: arbetstagare eller funktionär på förordnande av         till de speciella förhållandena inom verket när
31035: arbetsledningen tillfälligt reser utanför den plats     skattestyrelsens direktiv utarbetas. Arbetsgrup-
31036: där han bor eller arbetar eller då resan orsakas av     pen konstaterade också att både arbetsgivare och
31037: sådan flyttning på arbetsledningens förordnande         arbetstagare i alla oklara fall kan tillämpa det
31038: till ny förläggningsort som är avsedd att bli           förfarande med förhandsbeslut som finns reglerat
31039: bestående.                                              i 17 § lagen om förskottsuppbörd.
31040:     Väg- och vattenbyggnadsverket betalar årligen           1 utlåtandena om arbetsgruppens promemoria
31041: utöver löner ca 100 miljoner mk i olika kostnads-       konstateras att en ändring av lagen enligt för-
31042: ersättningar. Största delen av ersättningarna har       slaget skulle ha långt gående verkningar. Många
31043: betalats på sådana grunder att de vid beskatt-          utlåtanden har även ansett förslaget vara ensi-
31044: ningen har ansetts som skattefria kostnadsersätt-       digt. En lösning av problemet kräver fördenskull
31045: ningar. Frågan om de i spörsmålet nämnda                fortsatt beredning. Denna har redan inletts vid
31046: orättvisa skattedebiteringarna har redan behand-        finansministeriet. Som arbetsmarknadspart kan
31047: lats av två arbetsgrupper, som tillsatts av finans-     staten dock varken nu eller i framtiden avtala om
31048: ministeriet. Problemet gäller endast ett hundra-        att ersättningarna skall vara skattefria eller
31049: tal av väg- och vattenbyggnadsverkets ca 13 000         förutsätta att de betalas skattefritt. Om man
31050: arbetstagare. Vid förhandsgranskningen år 1984          avviker från nuvarande stadganden skall om
31051: konstaterades att de kostnadsersättningar som           skattefri inkomst stadgas genom lag. Avsikten är
31052: dessa personer får inte kan ses som sådana              att inom de närmaste veckorna hänskjuta frågan
31053: skattefria kostnadsersättningar som åsyftas i lagen     om en lagändring, som baserar sig på arbetsgrup-
31054: och i skattestyrelsens direktiv. Regeringen kan         pens utredning, till behandling inom regeringen.
31055:      Helsingfors den 10 december 1985
31056: 
31057:                                                                               Minister Pekka Vennamo
31058:                                                 1985 vp.
31059: 
31060: Kirjallinen kysymys n:o 397
31061: 
31062: 
31063: 
31064: 
31065:                                    Pelttari ym.: Työllisyyden turvaamisesta Torniossa Röyttän sahan
31066:                                       toiminnan lopettamisen jälkeen
31067: 
31068: 
31069:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31070: 
31071:    Rauma-Repola on 8.11.1985 ilmoittanut lak-          nion kaupunki on kuluvana vuonna menettänyt
31072: kauttavansa Lahden ja Tornion Röyttän sahat.           myös kantokykyluokituksen korotuksessa noin 6
31073: Päätös merkitsee 570 sahojen ja metsäosastojen         milj. mk. Nämä seikat aiheuttavat yhdessä kau-
31074: työntekijän sekä toimihenkilön työpaikan mene-         pungille erittäin vaikean tilanteen.
31075: tystä. Tornion Röyttän sahalla työskentelee 158 ja        Tilanteen tekee vaikeasti käsitettäväksi myös se
31076: metsäosaston Rovaniemen hankinta-alueella 70           julkisuuteen saatettu tieto, jonka mukaan Röyt-
31077: työntekijää, jotka Tornion pakkausosaston 20           tän sahan toiminta olisi ollut kannattavaa viime
31078: työntekijää lukuun ottamatta menettävät työ-           vuosina. Sahaa on jatkuvasti uudistettu niin, että
31079: paikkansa. Tornion Röyttän sahan työntekijä-           sitä pidetään yhtenä tehokkaimmista ja uudenai-
31080: määrä oli vielä muutama vuosi sitten yli 200           kaisimmista Rauma-Repolan sahoista.
31081: työntekijää.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31082:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31083:   Sahaustoiminnan lopettaminen Röyttässä on            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31084: kaupungille erittäin vakava asia. Se merkitsee         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31085: noin 5 % :n vähennystä kaupungin teollisiin työ-
31086: paikkoihin. Samalla se merkitsee Tornion Röyt-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31087: tän sataman toiminnan huomattavaa supistumis-                 ryhtyä Röyttän sahan lakkauttamisen Tor-
31088: ta ja seurannaisvaikutukset kokonaisuudessaan                 nion kaupungissa aiheuttaman vaikean
31089: ovat koko kaupungille mittavat. Kaupungin työt-               työllisyystilanteen helpottamiseksi ja kor-
31090: tömyysaste on viime vuosina ollut keskimäärin                 vaavien työpaikkojen luomiseksi, ja
31091: 12 %. Kaupungin toimenpitein kunnallisella                       onko Hallitus valmis tässä tarkoitukses-
31092: työllistämistuella on lisäksi työllistetty yli 3 % ,          sa nimeämään Tornion kaupungin tasa-
31093: joten todellinen työttömyysaste on ollut yli                  painoisen alueellisen kehityksen edistä-
31094: 15 %. Nyt tehty lakkauttamispäätös nostaa työt-               misestä annetun lain 8 §:n tarkoittamaksi
31095: tömyysastetta noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Tor-               erityisalueeksi?
31096: 
31097:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985
31098: 
31099:          Seppo Pelttari                   Mikko Jokela                    Niilo Koskenniemi
31100:          Hannele Pokka                    Esko-Juhani Tennilä             Lauri Impiö
31101:                                           Aimo Ajo
31102: 
31103: 
31104: 
31105: 
31106: 4285012598
31107: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 397
31108: 
31109: 
31110: 
31111: 
31112:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31113: 
31114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        20 henkilöä. Työntekijöiden ikärakenne huo-
31115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mioon ottaen ei välittömästi työttömyyseläkkeen
31116: olette 12 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn           alaikärajaehdon täyttäviä työntekijöitä sahalla
31117: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          enää ole.
31118: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        Nyt käytettävissä olevien tietojen mukaan
31119: taja Seppo Pelttarin ym. näin kuuluvasta kirjalli-    Röyttän sahalla tulee jatkamaan toimintaansa
31120: sesta kysymyksestä n:o 397:                           yksikkö, joka valmistaa Outokumpu Oy:n teh-
31121:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taalle pakkausalustoja. Yksikössä työskentelee ny-
31122:        ryhtyä Röyttän sahan lakkauttamisen Tor-       kyisin 20 työntekijää. Rauma-Repola Oy on tar-
31123:        nion kaupungissa aiheuttaman vaikean           jonnut 30:lle Röyttän sahan työntekijälle mah-
31124:        työllisyystilanteen helpottamiseksi ja kor-    dollisuuden siirtyä työhön yhtiön Mustinniemen
31125:        vaavien työpaikkojen luomiseksi, ja            sahalle.
31126:           onko Hallitus valmis tässä tarkoitukses-       Paikallisten työvoimaviranomaisten tietojen
31127:        sa nimeämään Tornion kaupungin tasa-           mukaan vielä ei yhtään työntekijää ole irtisanot-
31128:        painoisen alueellisen kehityksen edistä-       tu. Tornion työvoimatoimiston arvion mukaan
31129:        misestä annetun lain 8 §:n tarkoittamaksi      sahan toiminnan todennäköinen päättymisajan-
31130:        erityisalueeksi?                               kohta on vuoden 1986 helmikuun loppu.
31131:                                                          Työvoimaviranomaiset seuraavat tilannetta ja
31132:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      valmistelevat toimenpiteitä työttömiksi jäävien
31133: ti seuraavaa:                                         henkilöiden auttamiseksi. Ensisijaisena vaihtoeh-
31134:    Nykyinen saha Tornion Röyttän niemeen on           tona on työttömien ohjaaminen avoimille työ-
31135: petustettu vuonna 1951. Rauma-Repolan omis-           markkinoille. Ellei tämä ole suoraan mahdollista,
31136: tukseen se on siirtynyt vuonna 1962. Vuonna           tulevat seuraavaksi harkittaviksi erilaiset koulu-
31137: 1973 saharakennus koneistoineen tuhoutui tuli-        tusvaihtoehdot. Kolmantena vaihtoehtona tulee
31138: palossa. Palon jälkeen rakennettiin uusi tuotan-      kysymykseen eri työllistämistoimenpiteiden te-
31139: torakennus, johon asennettiin yksi käytetty ja        hostettu käyttäminen Tornion alueella. Myös
31140: yksi uusi raami. Yleisesti ottaen sahan laitteistoa   tähän työvoimaviranomaiset tulevat varautu-
31141: voidaan pitää teknisesti hyvätasoisena. Sahalla on    maan.
31142: työssä yhteensä 151 työntekijää, joiden keski-ikä        Aluepoliittisen luokituksen muutosehdotukset
31143: on 40 vuotta. Naispuolisia työntekijöistä on 35       valmistellaan sisäasiainministeriössä. Kun asia ai-
31144: henkilöä. Kuluvan vuoden tammikuusta alkaen           kanaan tulee käsiteltäväksi aluepoliittisessa mi-
31145: työntekijöistä on ollut lomautettuina 20-110          nisterivaliokunnassa ja valtioneuvostossa, tullaan
31146: henkilöä.                                             luonnollisesti myös työvoimapoliittiset näkökoh-
31147:    Sahalta on viime kuukausina siirtynyt työhön       dat ottamaan huomioon siten kuin aluepoliitti-
31148: muualle noin 30 henkilöä ja työttömyyseläkkeelle      nen lainsäädäntö edellyttää.
31149: 
31150:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985
31151: 
31152:                                                                  Työvoimaministeri Urpo Leppänen
31153:                                       1985 vp. -      KK n:o 397                                        3
31154: 
31155: 
31156: 
31157: 
31158:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
31159: 
31160:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Arbetstagarnas åldersstruktur visar att sådana
31161: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         arbetstagare som omedelbart uppfylier kravet på
31162: av den 12 november 1985 tili vederbörande             minimiåldersgränsen för arbetslöshetspension in-
31163: medlem av statsrådet för besvarande översänt          te längre finns på sågen.
31164: avskrift av följande av riksdagsman Seppo Pelttari        Enligt föreliggande uppgifter kommer verk-
31165: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 397:             samheten i den enhet på Röyttän saha som
31166:                                                       tillverkar lastningspaliar åt Outokumpu Oy att
31167:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       fortsätta. Enheten ger för tilifaliet arbete åt 20
31168:        i syfte att underlätta det svåra sysselsätt-   personer. Rauma-Repola Oy har erbjudit 30 av
31169:        ningsläget i Torneå stad som förorsakas        de anstälida vid Röyttän saha en möjlighet att
31170:        av upphörandet av verksamheten vid             övergå tili arbete i bolagets Mustinniemen saha.
31171:        Röyttän saha och för skapande av ersät-            Enligt uppgifter från de lokala arbetskrafts-
31172:        tande arbetsplatser, samt                      myndigheterna har ännu inte en enda arbetsta-
31173:           är Regeringen beredd på att med den-        gare uppsagts. Enligt Torneå arbetskraftsbyrås
31174:        na avsikt utse Torneå stad tili sådant         beräkning kommer den sanoolika tidpunkten för
31175:        specialområde som avses i 8 § lagen om         upphörande av sågens verksamhet att vara slutet
31176:        främjande av en balanserad regional ut-        av februari 1986.
31177:        veckling?                                          Arbetskraftsmyndigheterna bevakar situa-
31178:                                                       tionen och förbereder åtgärder med syfte att
31179:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt      hjälpa de personer som blir arbetslösa. Det
31180: följande:                                             alternativ som kommer i fråga i första hand är att
31181:    Den nuvarande sågen på Röyttän niemi i             anvisa de arbetslösa tili den öppna arbetsmarkna-
31182: Torneå är grundad år 1951. pen övergick tili          den. Om detta inte är möjligt direkt, bör man i
31183: Rauma-Repolas ägo år 1962. Ar 1973 förstördes         andra hand överväga olika utbildningsåtgärder.
31184: sågbyggnaden med maskineriet av en eldsvåda.          Det tredje alternativet som kommer i fråga är en
31185: Efter branden uppfördes en ny produktionsbygg-        effektiverad användning av olika sysselsättnings-
31186: nad med en begagnad och en ny ram. Generellt          åtgärder i Torneåregionen. Även för detta kom-
31187: sett kan sågverkets apparatur anses vara av god       mer arbetskraftsmyndigheterna att förbereda sig.
31188: teknisk standard. Sågen sysselsätter sammanlagt           Ändringsförslagen i fråga om den regionalpoli-
31189: 151 arbetstagare, vilkas medelålder är 40 år. Av      tiska klassificeringen förbereds vid inrikesministe-
31190: de anstälida är 35 kvinnor. Sedan innevarande         riet. Då ärendet i sinom tid kommer upp tili
31191: års januari har 20-110 arbetstagare varit permit-     behandling i det regionalpolitiska minister-
31192: terade.                                               utskottet och i statsrådet, kommer också de
31193:    Under de senaste månaderna har omkrig 30 av        arbetskraftspolitiska synpunkterna naturligtvis att
31194: de anstälida i sågen övergått tili annat arbete och   beaktas på det sätt som den regionalpolitiska
31195: 20 personer avgått med arbetslöshetspension.          lagstiftningen förutsätter.
31196: 
31197:      Helsingfors den 17 december 1985
31198: 
31199:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
31200:                                                1985 vp.
31201: 
31202: Kirjallinen kysymys n:o 398
31203: 
31204: 
31205: 
31206: 
31207:                                    Anttila ym.: Tarpeellisten opetusvälineiden saamisesta Ypäjän
31208:                                      maatalousoppilaitokseen
31209: 
31210: 
31211:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31212: 
31213:    Ypäjällä Valtion hevosjalostuslaitoksen yhtey-     1 044 600 mk. Ratsastusopetukseen on esitetty
31214: dessä toimii Ypäjän maatalousoppilaitos, johon        kahdeksan opetusratsua a 30 000 mk, yhteensä
31215: kuuluvat yksivuotiset hevostalous- ja maatalous-      240 000 mk ja kahdeksan opetusratsua a 50 000
31216: seppäkoulut. Hevostalouskoulusta on valmistu-         mk, yhteensä 400 000 mk. Kun tähän määrään
31217: nut tähän mennessä 660 ja maatalousseppäkou-          lisätään tarvittavat varusteet, on kokonaismäärä-
31218: lusta 896 henkilöä. Hevosjalostuslaitos ja Ypäjän     rahan tarve 827 040 mk.
31219: maatalousoppilaitos toimivat vuosina 19 37-              Hallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi
31220: 1971 maataloushallituksen, hevosjalostuslaitos        vuodelle 1986 ei sisällä Ypäjän maatalousoppilai-
31221: 1.3. 1971 alkaen maatilahallituksen sekä maata-       toksen esittämiä työnopetuksessa välttämättömiä
31222: lousoppilaitos samasta päivämäärästä ammatti-         välineitä, kuten hevosia ja hevosten opetuksessa
31223: kasvatushallituksen alaisena. Keskiasteen kou-        tarvittavia välineitä. Valtion hevosjalostuslaitok-
31224: lunuudistuksen myötä hevostenhoitajakoulutus          sen käytössä olevat hevoset pääosiltaan tarvitaan
31225: muuttuu kaksivuotiseksi vuodesta 1985 alkaen ja       nimenomaan laitoksen omaan toimintaan, hevos-
31226: oppilaitoksessa aloitetaan vuonna 1986 yksivuoti-     ten kasvatukseen, jalostukseen ja siitokseen.
31227: nen hevostenvalmentajajatkokoulutus. Maata-           Opetustarkoitukseen tarkoitetuista hevosista on
31228: lousseppäkoulu muuttuu viljelijä-koneenkorjaa-        Ypäjän maatalousoppilaitoksessa todella suuri
31229: jalinjaan perustuvaksi yksivuotiseksi maatalous-      puute.
31230: koneasentajalinjaksi. Oppilasvahvuus on 72 ja            Tätä taustaa vasten tuntuukin melkein mah-
31231: uudistuksen toteuduttua 80. Säännöllisesti järjes-    dottomalta aloittaa Ypäjän maatalousoppilaitok-
31232: tettävistä lyhytkursseista mainittakoon eläinlääke-   sessa hevostenhoitajakoulutusta ja hevostenval-
31233: tieteen ja maatalous-metsätieteiden opiskelijoille    mentajakoulutusta koulutuksessa tarvittavien tär-
31234: ja 4H-järjestöjen neuvojille järjestetyt hevosta-     keimpien opetusvälineiden puuttuessa.
31235: louskurssit. Kummankin laitoksen toimintaa oh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31236: jaa ja valvoo johtokunta.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31237:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31238:   Ypäjän maatalousoppilaitoksen kohdalla on-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31239: gelmaksi on kuitenkin muodostumassa uuden
31240: koulutuksen mukanaan tuomat resurssitarpeet.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31241: Ypäjän maatalousoppilaitos on tulo- ja menoar-               ryhtyä Ypäjän maatalousoppilaitokselle
31242: vioehdotuksessaan vuodelle 1986 esittänyt mm.                välttämättömien opetusvälineiden turvaa-
31243: seuraavaa: Hevosten valmentajalinjalle kahdek-               miseksi, jotta oppilaitoksessa voitaisiin
31244: san taviopetushevosta a 20 000 mk, yhteensä                  aloittaa hevostenhoitajakoulutus ja hevos-
31245: 160 000 mk. Kahdeksan taviopetushevosta a                    tenvalmentajakoulutus      suunnitelmien
31246: 40 000 mk, yhteensä 320 000 mk. Tämän lisäksi                mukaisesti ottaen huomioon sen, että
31247: tulevat valmennusrattaat, kilparattaat ym. tarvik-           ilman opetusvälineitä opetustoimintaa on
31248: keet, mistä johtuen kokonaismäärärahatarve on                mahdotonta suorittaa?
31249: 
31250:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985
31251: 
31252:          Sirkka-Liisa Anttila            Paavo Vesterinen               Juhani Tuomaala
31253: 
31254: 
31255: 
31256:  4285012521
31257: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 398
31258: 
31259: 
31260: 
31261: 
31262:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31263: 
31264:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tajakoulutus toteutettu Valtion hevosjalostuslai-
31265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toksen hevosilla. Hevosjalostuslaitos ei kuiten-
31266: olette 12 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn          kaan kokeilu- ym. syistä ole antanut lämminveri-
31267: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hevosia oppilaiden käyttöön. Jotta hevostenhoita-
31268: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    jan sekä ravivalmentaja-ratsuttajan koulutus vas-
31269: taja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta       taisi työelämän vaatimuksia, tulee koulutusta
31270: kirjallisesta kysymyksestä n:o 398:                  saada myös lämminverihevosilla.
31271:                                                         Ypäjän maatalousoppilaitoksen on siis hankit-
31272:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tava käyttöönsä omia ravi- ja ratsastusopetukseen
31273:        ryhtyä Ypäjän maatalousoppilaitokselle        soveltuvia hevosia. Samoin on oppilaitoksen han-
31274:        välttämättömien opetusvälineiden turvaa-      kittava lisää valmennusrattaita, kilparattaita ym.
31275:        miseksi, jotta oppilaitoksessa voitaisiin     kalustoa.
31276:        aloittaa hevostenhoitajakoulutus ja hevos-       Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
31277:        tenvalmentajakoulutus      suunnitelmien      vioksi vuodelle 1986 on momentille 29.60.29
31278:        mukaisesti ottaen huomioon sen, että          (Muut kulutusmenot) varattu valtion maatalous-
31279:        ilman opetusvälineitä opetustoimintaa on      oppilaitosten käyttöön 29 000 000 markan mää-
31280:        mahdotonta suorittaa?                         räraha. Tätä määrärahaa voidaan käyttää ammat-
31281:                                                      tikasvatushallituksen harkinnan mukaan tarvitta-
31282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        vien hevosten hankkimiseksi Ypäjän maatalous-
31283: seuraavaa:                                           oppilaitokseen. Samoin tulo- ja menoarvioesityk-
31284:   Ypäjän maatalousoppilaitos sijaitsee maatila-      sessä vuodelle 1986 on momentille 29.60. 70
31285: hallituksen hallinnassa olevan Valtion hevosjalos-   (Kaluston hankkiminen) varattu 5 000 000 mar-
31286: tuslaitoksen yhteydessä. Jalostuslaitokselle val-    kan määräraha valtion maatalousoppilaitosten
31287: mistuu uusi talli, johon on varattu tilat maata-     käyttöön. Tätä määrärahaa voidaan käyttää kilpa-
31288: lousoppilaitoksen 32 hevoselle. Aikaisemmin          rattaiden ym. kaluston hankkimiseen Ypäjän
31289: Ypäjän maatalousoppilaitoksessa on hevostenhoi-      maatalousoppilaitokseen.
31290: 
31291:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
31292: 
31293:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
31294:                                       1985 vp. -- KJ< n:o 398                                          3
31295: 
31296: 
31297: 
31298: 
31299:                                Tili Riksdagens Herr Talman
31300: 
31301:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           anstalts hästar. Hästavelsanstalten har dock inte
31302: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ställt varmblodshästarna tili elevernas förfogande
31303: av den 12 november 1985 tili vederbörande             av experiment och andra orsaker. För att utbild-
31304: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande     ningen för hästskötare och travtränare-ridmäst~re
31305: av riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under-      skali motsvara arbetslivets krav bör utbildning
31306: tecknade spörsmål nr 398:                             även ges med varmblodshästar.
31307:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Ypäjä lantbruksläroanstalt bör således anskaffa
31308:        för att de för Ypäjä lantbruksläroanstalt      egna hästar tili sitt förfogande som lämpar sig för
31309:        erforderliga läromedlen skali kunna tryg-      trav- och ridundervisning. Ävenså bör läroanstal-
31310:        gas så att det skali bli möjligt att inleda    ten anskaffa mera träningssulkyer, tävlingssulkyer
31311:        undervisning för hästskötare och hästträ-      m.fl. inventarier.
31312:        nare i enlighet med planerna och med              I regeringens proposition angående statsför-
31313:        hänsyn tili att det inte är möjligt att ge     slaget för 1986 har ett anslag om 29 000 000
31314:        undervisning utan de erforderliga läro-        mark upptagits under momentet 29.60.29 i stats-
31315:        medlen?                                        verkspropositionen för 1986 (Övriga konsum-
31316:                                                       tionsutgifter) för de statliga lantbruksläroanstal-
31317:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      terna. Enligt yrkesutbildningsstyrelsens prövning
31318: framföra följande:                                    kan detta anslag användas för anskaffning av de
31319:    Ypäjä lantbruksläroanstalt verkar i anslutning     erforderliga hästarna vid Ypäjä lantbruksläroan-
31320: tili Statens hästavelsanstalt som ägs av jordbruks-   stalt. I statsverkspropositionen för 1986 har även-
31321: >tyrelsen. För hästavelsanstalten byggs som bäst      så ett anslag om 5 000 000 mark upptagits under
31322: ett nytt stall där man har reserverat utrymmen        momentet 29.60. 70 (Anskaffning av inventarier)
31323: för jordbruksläroanstaltens 32 hästar. Tidigare       för statens lantbruksläroanstalter. Detta anslag
31324: bar man gett undervisning för hästskötare vid         kan användas för anskaffning av tävlingssulkyer
31325: Ypäjä lantbruksläroanstalt med Statens hästavels-     m.fl. vid Ypäjä lantbruksläroanstalt.
31326: 
31327:      Helsingfors den 13 december 1985
31328: 
31329:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
31330: 1
31331: 
31332: 1
31333: 
31334: 1
31335: 
31336:     1
31337: 
31338:     1
31339: 
31340:     1
31341: 
31342:         1
31343: 
31344:         1
31345: 
31346:         1
31347: 
31348:             1
31349: 
31350:             1
31351: 
31352:             1
31353: 
31354:                 1
31355: 
31356:                 1
31357: 
31358:                 1
31359: 
31360:                     1
31361: 
31362:                     1
31363:                                                1985 vp.
31364: 
31365: Kirjallinen kysymys n:o 399
31366: 
31367: 
31368: 
31369: 
31370:                                   Skinnari: Työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta Rauma-Repola
31371:                                      Oy:n Lahden sahan toiminnan lopettamisen jälkeen
31372: 
31373: 
31374:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31375: 
31376:    Rauma-Repolan tarkoituksena on lopettaa Lah-      maita. Lahden sahan työntekijöitten katkeruus
31377: den sahan toiminta. Lahdessa Rauma-Repolan           on aivan oikeutettua. Yrityksen johdossa tapah-
31378: päätös merkitsisi työttömyyttä yli 340 hengelle.     tuneet epäonnistumiset tulevat perusteettomasti
31379: Lahden sahalla on ollut runsaat 250 työntekijää      henkilöstön kannettavaksi. Tilanne vaatii mm.
31380: ja sahan yhteydessä toimivalla metsäosastolla n.     hallituksen kiireellisiä toimenpiteitä.
31381: 90. Rauma-Repolan päätös merkitsee Lahden              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31382: vanhimman teollisuuslaitoksen ja Suomen van-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31383: himman alkuperäisellä paikallaan olevan sahan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31384: toiminnan päättymistä 116 vuoden jälkeen. Myös       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31385: sahateollisuuden koulutus Lahden alueella jou-
31386: tuu uuden tilanteen eteen.                                     Mihin tehokkaisiin toimenpttetsun
31387:                                                             Hallitus ryhtyy Rauma-Repolan Lahden
31388:    Rauma-Repolan Lahden sahan lopettamisaiko-               sahan lopettamispäätöksen estämiseksi
31389: mukset eivät ole ainoa isku maamme sahateolli-              sekä
31390: suudelle. Maan hallituksella yhdessä elinkeino-                Lahden vanhimman teollisuuslaitoksen
31391: elämän kanssa pitäisi olla kestävä linja tilanteen          ja Suomen vanhimman edelleen alkupe-
31392: hoitamiseksi. Esimerkiksi Lahden sahan osalta               räisellä paikallaan toimivan sahan henki-
31393: Rauma-Repolan toimenpide vaikuttaa vastuutto-               löstön työllisyyden turvaamiseksi?
31394: 
31395:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1985
31396: 
31397:                                            Jouko Skinnari
31398: 
31399: 
31400: 
31401: 
31402: 4285012609
31403: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 399
31404: 
31405: 
31406: 
31407: 
31408:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31409: 
31410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koko toimintansa tai tietyn toimintayksikkönsä
31411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lopettamisesta. Niin ikään olen jo aikaisemmin
31412: olette 12 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn          todennut, että saha-alan nykyinen tilanne edel-
31413: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lyttää, että hallitus keskuudessaan selvittää ne
31414: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    mahdolliset toimenpiteet, joihin valtiovallalla on
31415: taja Jouko Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta   mahdollisuuksia ryhtyä. Paikalliset työvoimavi-
31416: kysymyksestä n:o 399:                                ranomaiset ovat neuvotelleet syntyvästä tilantees-
31417:                                                      ta muun muassa yrityksen edustajien kanssa.
31418:           Mihin tehokkaisiin toimenpttetsun             Lahdessa joudutaan pääsääntöisesti käyttämään
31419:        Hallitus ryhtyy Rauma-Repolan Lahden          työvoimaviranomaisten normaaleja toimenpitei-
31420:        sahan lopettamispäätöksen estämiseksi         tä. Tällöin tulee kysymykseen työttömien työnha-
31421:        sekä                                          kijoiden ohjaaminen ensisijaisesti avoimille työ-
31422:           Lahden vanhimman teollisuuslaitoksen       markkinoille. Ellei avoimilta työmarkkinoilta löy-
31423:        ja Suomen vanhimman edelleen alkupe-          dy sopivia työpaikkoja, tulevat kysymykseen eri-
31424:        räisellä paikallaan toimivan sahan henki-     laiset koulutusvaihtoehdot, joihin esimerkiksi
31425:        löstön työllisyyden turvaamiseksi?            Lahdessa on hyvät mahdollisuudet.
31426:                                                         Selvää on myös, että Lahden tapauksessa valtio
31427:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ja kaupunki pyrkivät neuvottelemalla etsimään
31428: ti seuraavaa:                                        myönteisiä ratkaisuja syntyvien työllisyyshäiriöi-
31429:    Kuten jo aikaisemmin olen useassa yhteydessä      den korjaamiseksi. Tällöin tulevat yhtenä vaihto-
31430: todennut, ei hallituksella ole mahdollisuutta es-    ehtona merkittäviksi myös työllisyyden hoidon
31431: tää yksityistä yritystä tekemästä päätöstä joko      erityistoimenpiteet.
31432: 
31433:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985
31434: 
31435:                                                                 Työvoimaministeri Urpo Leppånen
31436:                                      1985 vp. -     KK n:o 399                                       3
31437: 
31438: 
31439: 
31440: 
31441:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31442: 
31443:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hetsenhet. Likaså har jag sagt förut att sågbran-
31444: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       schens nuvarande situation förutsätter att rege-
31445: av den 12 november 1985 tili vederbörande           ringen utreder i sin krets vilka åtgärder statsmak-
31446: medlem av statsrådet för besvarande översänt        ten har möjlighet att vidta. De lokala arbets-
31447: avskrift av följande av riksdagsmanJouko Skinna-    kraftsmyndigheterna har diskuterat den uppkom-
31448: ri ställda skriftliga spörsmål nr 399:              mande situationen med bland annat företagets
31449:                                                     representanter.
31450:           Vilka effektiva åtgärder vidtar Rege-        I Lahtis måste man huvudsakligen ty sig tili de
31451:        ringen för hindrande av ett nedlägg-         normala åtgärder som arbetskraftsmyndigheterna
31452:        ningsbeslut angående verksamheten i          förfogar över. 1 första hand kommer härvid i
31453:        Rauma-Repolas såg Lahtis samt                fråga anvisandet av arbetslösa arbetssökande tili
31454:           för tryggande av sysselsättningen för     den öppna arbetsmarknaden. Om lämpliga ar-
31455:        personalen vid Lahtis äldsta industriföre-   betsplatser inte kan anvisas på den öppna arbets-
31456:        tag som samtidigt är Finlands äldsta,        marknaden, blir det aktuellt med olika utbild-
31457:        fortfarande verksamma såg?                   ningsalternativ, som det i exempelfallet Lahtis
31458:                                                     finns goda möjligheter tili.
31459:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt       Klart är också att staten och staden i det
31460: följande:                                           aktuella fallet försöker förhandla fram positiva
31461:    Som jag redan tidigare konstaterat i olika       lösningar för upphjälpande av uppkommande
31462: sammanhang har regeringen inga möjligheter att      sysselsättningsstörningar. Som ett betydande al-
31463: hindra ett privat företag från att nedlägga an-     ternativ framstår härvid också specialåtgärder för
31464: tingen hela sin verksamhet eller en viss verksam-   skötseln av sysselsättningen.
31465: 
31466:     Helsingfors den 17 december 1985
31467: 
31468:                                                              Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
31469:                                                 1985 vp.
31470: 
31471: Kirjallinen kysymys n:o 400
31472: 
31473: 
31474: 
31475: 
31476:                                    Vihriälä: Metsänparannustöiden tarkastustoiminnan kehittämisestä
31477: 
31478: 
31479:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31480: 
31481:    Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkistanut     aihetta epäillä, että valtiontalouden tarkastusvi-
31482: kertomuksensa metsähallituksen vuosien 1982-           raston kertomuksesta ilmenevät päätelmät ovat
31483: 83 taloudenhoidosta. Kertomuksessa on pääpai-          virheelliset eivätkä saa käytännön töiden toteut-
31484: no yksityismetsissä tehtyjen metsänparannuslain        tajien (kentän) ymmärrystä osakseen.
31485: mukaisten metsänviljely- ja taimikonhoitotöiden           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31486: toteuttamisessa.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31487:    Kertomuksessa esitetyt johtopäätökset perustu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31488: vat huomattavalta osalta metsähallituksen teke-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31489: miin maastotarkastuksiin. Mm. Pohjanmaalla
31490: niiden metsänhoitoyhdistysten ja maanomistajien                  Onko Hallitus tietoinen metsänparan-
31491: tahoilla, joiden toteuttamiin metsänparannus-                 nustöiden tarkastajien ja kentän erilaisista
31492: hankkeisiin tällaisia tarkastuksia on kohdistunut,            käsityksistä tarkastustulosten suhteen, ja
31493: on ilmennyt epäilyksiä tarkastusmenetelmien tar-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31494: koituksenmukaisuutta kohtaan. Tarkastustilai-                 ryhtyä, jotta metsänparannustöiden tar-
31495: suuksissa on ollut töiden suorittajan ja tarkasta-            kastustoiminta olisi tarkoituksenmukaista
31496: jan välillä selviä erimielisyyksiä mittaustuloksista          ottaen huomioon ne käytännön olosuh-
31497: ja jopa metsänparannustöiden toteuttamisesta                  teet, joissa metsänparannustöitä joudu-
31498: annettujen ohjeiden tulkinnasta. Tästä syystä on              taan toteuttamaan?
31499: 
31500:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985
31501: 
31502:                                              Jukka Vihriälä
31503: 
31504: 
31505: 
31506: 
31507: 260002K
31508: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 400
31509: 
31510: 
31511: 
31512: 
31513:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31514: 
31515:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lysuunnitelmien laadinnan ja toteutuksen tasosta
31516: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         liian yksipuolisesti kielteisen käsityksen. Kenttä-
31517: olette 14 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn           tarkastuksissa käytetyt mittausmenetelmät ovat
31518: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sinänsä käyttökelpoisia tarkoitukseen, mutta
31519: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     poikkeavat menetelmistä, joita metsänparannus-
31520: taja Vihriälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    töitä suunniteltaessa on käytännössä mahdollista
31521: myksestä n:o 400:                                     soveltaa. Erilaiset käsitykset tarkoituksenmukai-
31522:                                                       sista tarkastusmenetelmistä johtuvat osittain tästä
31523:           Onko Hallitus tietoinen metsänparan-        seikasta. Lisäksi on tarkastusmittausten tuloksista
31524:        nustöiden tarkastajien ja kentän erilaisista   vedetty liian yksioikoisia johtopäätöksiä.
31525:        käsityksistä tarkastustulosten suhteen, ja
31526:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus-
31527:        ryhtyä, jotta metsänparannustöiden tar-        neuvoston tehtyä 10.10.1985 päätöksensä em.
31528:        kastustoiminta olisi tarkoituksenmukaista      tarkastuskertomuksesta on maa- ja metsätalous-
31529:        ottaen huomioon ne käytännön olosuh-           ministeriön johdolla käyty neuvotteluja niiden
31530:        teet, joissa metsänparannustöitä joudu-        selvitysten tekemisestä, joita tarkastuskertomuk-
31531:        taan toteuttamaan?                             sessa on metsähallitukselta edellytetty. Neuvotte-
31532:                                                       luissa on päädytty ratkaisuun, että metsähallitus
31533:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         antaa vuosia 1982-1983 koskevat jälkiselvitykset
31534: seuraavaa:                                            keskus- ja piirimetsälautakuntien tehtäväksi met-
31535:                                                       sähallituksen ja keskusmetsälautakuntien yhtei-
31536:    Metsänparannuslain taytantoonpanon yleinen
31537:                                                       sesti sopimia tarkastusmenetelmiä käyttäen. Sa-
31538: johto ja valvonta kuuluu metsähallitukselle. Sen
31539:                                                       moin on vuonna 1986 metsänparannustöiden
31540: toimesta suoritetut otamaan perustuvat taimi-
31541:                                                       valvontaan liittyvät metsähallituksen tarkastukset
31542: konhoito- ja metsänviljelytöiden tarkastukset
31543:                                                       tarkoitus toteuttaa metsähallituksen ja keskus-
31544: kuuluvat osana tähän tehtävään. Tarkastusten
31545:                                                       metsälautakuntien yhdessä laatiman suunnitel-
31546: tarkoituksena on ollut saada kuva pääasiassa
31547:                                                       man mukaisesti.
31548: piirimetsälautakuntien vastuulla ja valvonnassa
31549: toteutettujen metsänparannustöiden tasosta. Val-         Hallitus antoi 29.11.1985 eduskunnalle esityk-
31550: tiontalouden tarkastusviraston kertomukseen           sen metsänparannuslaiksi. Esityksen mukaan eri
31551: metsähallituksen vuosien 1982-1983 talouden-          organisaatioiden tehtävät metsänparannustöiden
31552: hoidosta sisältyvät päätelmät metsänparannustöi-      ohjauksessa, valvonnassa ja yksittäisiä hankkeita
31553: den suorittamisen tasosta perustuvat osaltaan         koskevassa päätöksenteossa muuttuivat nykyises-
31554: metsähallituksen luovuttamaan aineistoon.             tään. Tämän johdosta maa- ja metsätalousminis-
31555:    Mainitusta tarkastuskertomuksesta annetuissa       teriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
31556: lausunnoissa on tuotu esille epäilyjä siitä, että     laatia ehdotus metsänparannustoimintaa koske-
31557: tarkastusten tuloksista esitetyt kannanotot ja        viksi ohjeiksi sekä tehdä ehdotuksia menettelyta-
31558: yleistykset antavat taimikonhoito- ja metsänvilje-    pojen selventämiseksi ja kehittämiseksi.
31559: 
31560:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985
31561: 
31562:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
31563:                                      1985 vp. -     KK n:o 400                                          3
31564: 
31565: 
31566: 
31567: 
31568:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31569: 
31570:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utarbetandet och förverkligandet av planerna för
31571: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      plantvård och skogsodling. De mätningsmetoder
31572: den 14 november 1985 tili vederbörande medlem       som använts i granskningarna på fältet är som
31573: av statsrådet översänt avskrift av följande av      sådana användbara för ändamålet, men avviker
31574: riksdagsman Vihriälä undertecknade spörsmål nr      däremot från de metoder som är möjliga att
31575: 400:                                                tiliämpa i praktiken vid planeringen av skogsför-
31576:                                                     bättringsarbetena. De varierande uppfattningar-
31577:          Är Regeringen medveten om de varie-        na om ändamålsenliga granskningsmetoder beror
31578:        rande uppfattningar som företräds av in-     delvis på denna omständighet. Därjämte har
31579:        spektörerna för skogsförbättringsarbetet     slutsatserna beträffande resultaten av gransk-
31580:        och av fältet vad beträffar resultaten av    ningsmätningarna förenklats för mycket.
31581:        granskningarna,                                  Efter det statens revisionsverks revisionsråd
31582:          och vilka åtgärder ämnar Regeringen        10.10.1985 fattade sitt beslut om den ovan
31583:        vidta för att den granskningsverksamhet      nämnda granskningsberättelsen har under led-
31584:        som gälier skogsförbättringsarbetena skali   ning av jord- och skogsbruksministeriet förts
31585:        vara ändamålsenlig med beaktande av de       förhandlingar om de utredningar som i gransk-
31586:        praktiska förhålianden under vilka skogs-    ningsberättelsen förutsatts av forststyrelsen. Vid
31587:        förbättringsarbetena förverkligas?           förhandlingarna har man överenskommit om en
31588:                                                     lösning enligt viiken forststyrelsen ger central-
31589:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     och distriktsskogsnämnderna i uppgift att i efter-
31590: anföra följande:                                    hand företa utredningarna rorande åren 1982-
31591:    Den högsta ledningen av och tilisynen över       1983, varvid sådana granskningsmetoder som
31592: verkstäliigheten av skogsförbättringslagen an-      forststyrelsen och centralskogsnämnderna gemen-
31593: kommer på forststyrelsen. De på åtgärd av forst-    samt beslutat om skali användas. Likaså skali
31594: styrelsen företagna och på stickprov baserade       forststyrelsens granskningar i anslutning tili tilisy-
31595: granskningarna av arbete som gälier plantvård       nen över skogsförbättringsarbetena år 1986 ge-
31596: och skogsodling utgör en del av denna uppgift.      nomföras i enlighet med en av forststyrelsen och
31597: Avsikten med granskningarna har varit att få en     centralskogsnämnderna gemensamt uppgjord
31598: bild av nivån på de skogsförbättringsarbeten som    pian.
31599: huvudsakligen utförts på distriktsskogsnämnder-         Regeringen avlät 29.11.1985 en proposition
31600: nas ansvar och under deras tilisyn. De i statens    tili riksdagen med förslag tili skogsförbättrings-
31601: revisionsverks berättelse om forststyrelsens hus-   lag. Enligt propositionen ändras de olika organi-
31602: hålining åren 1982-1983 ingående slutsatserna       sationernas uppgifter vad beträffar fattandet av
31603: om nivån på skogsförbättringsarbetena grundar       beslut om ledningen av och tilisynen över skogs-
31604: sig för sin del på materia! som överlåtits av       förbättringsarbetena samt de enskilda projekten.
31605: forststyrelsen.                                     Med anledning härav har jord- och skogsbruks-
31606:    I utlåtandena om den ovan nämnda gransk-         ministeriet tilisatt en arbetsgrupp som har tili
31607: ningsberättelsen har anförts farhågor om att de     uppgift att uppgöra förslag tili anvisningar för
31608: stäliningstaganden och generaliseringar som         skogsförbättringsverksamheten samt att göra för-
31609: framstälits beträffande granskningarnas resultat    slag i syfte att förtydliga och utveckla förfarings-
31610: ger en alitför ensidigt negativ bild av nivån på    sätten.
31611: 
31612:     Helsingfors den 20 december 1985
31613: 
31614:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
31615:                                                1985 vp.
31616: 
31617: Kirjallinen kysymys n:o 401
31618: 
31619: 
31620: 
31621: 
31622:                                   Skinnari ym.: Perhepäivähoitajien palkkauksessa, verotuksessa ja
31623:                                      työajoissa olevien epäkohtien korjaamisesta
31624: 
31625: 
31626:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31627: 
31628:    Perhepäivähoitajien työhön liittyy monia on-      tapahtua, vaan äitiys- ja sairausajan palkkaperus-
31629: gelmia, joihin maan hallituksen tulisi puuttua.      teena tulisi olla hoitolasten vakituinen lukumää-
31630:    Lasten osa-aikainen hoito on lisääntynyt, min-    rä.
31631: kä johdosta hoitajien ansiotaso on alentunut.            Perhepäivähoitajat tulisi saattaa työaikalain
31632: Tämän välttämiseksi olisi saatava hoitajakohtai-     piiriin. Maasta löytyy esimerkkejä hoitajista, joi-
31633: nen takuupalkka.                                     den työ saattaa alkaa esim. klo 6.15 ja päättyä
31634:    Verotukseen sisältyy monia epäkohtia. Myös        klo 21.00 myös lauantaipäivät mukaan lukien.
31635: perhepäivähoitajien olisi saatava palkkatulovä-      Tähän perhepäivähoitaja voidaan pakottaa mm.
31636: hennystä. Kunta maksaa nykyisin riittämätöntä        asettamalla hänet työhönottotilanteessa ota tai
31637: kulukorvausta, jonka pitäisi kattaa ruuan lisäksi    jätä -asemaan.
31638: myös huoneisto-, askartelu-, vaate- yms. kulut.         Kunnallisia perhepäivähoitajia maassamme on
31639: Kun verotuksessa nämä katsotaan ansiotuloksi ja      jo pitkälti yli 20 000. Perhepäivähoitajien monet
31640: verottaja suorittaa samansuuruisen vähennyksen,      järjestöt, esimerkiksi tänä vuonna Lahdesta, ovat
31641: niin perhepäivähoitajat jäävät vaille varsinaista    kiinnittäneet näihin epäkohtiin huomiota.
31642: palkkatulovähennystä. Tästä syystä monet ovat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31643: joutuneet maksamaan jälkiveroja.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31644:    Äitiys- ja sairausajan palkkaukseen vaikuttaa     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31645: tilapäinen muutos hoitolasten lukumäärässä koh-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31646: tuuttomasti. Jos esimerkiksi kaksipäiväisen sai-
31647: rauden vuoksi tai ennen äitiysloman alkua lapsi                Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
31648: jää pois hoidosta, hänen tilalleen on vaikea saada          tus ryhtyy perhepäivähoitajien palkkauk-
31649: uutta lasta ja näin myös palkkausperusteet muut-            sen, verotuksen ja työaikakysymyksissä
31650: tuvat. Perhepäivähoitajien mielestä ei näin saisi           olevien epäkohtien korjaamiseksi?
31651: 
31652:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1985
31653: 
31654:          Jouko Skinnari                 Kerttu Törnqvist               Kari Rajamäki
31655:          Sakari Knuuttila               Mikko Elo                      Pirkko Valtonen
31656:          Markus Aaltonen                Maija Rajantie                 Matti Kuusio
31657:          Liisa Jaakonsaari              Timo Roos                      Martti Lähdesmäki
31658:          Pekka Myllyniemi               Aarno von Bell                 Reijo Lindroos
31659:          Kari Urpilainen                Kaj Bärlund                    Mats Nyby
31660:          Antti Kalliomäki               Jussi Ranta                    Jukka Mikkola
31661: 
31662: 
31663: 
31664: 
31665: 428501265E
31666: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 401
31667: 
31668: 
31669: 
31670: 
31671:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31672: 
31673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       mista. Tässä ohjeessa todetaan, että mikäli lasten
31674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lukumäärää kuitenkin vähennetään ennen sai-
31675: olette 14 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn           raus- tai synnytysloman alkamista nimenomaan
31676: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          siitä syystä, että perhepäivähoitaja on jäämässä
31677: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sairaus- tai synnytyslomalle, ei tällaisia muutoksia
31678: taja Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      lasten lukumäärässä oteta huomioon sairaus- tai
31679: kysymyksestä n:o 401:                                 äitiyslomapalkassa. Edellytyksenä on tällöin kui-
31680:                                                       tenkin, että lapsi on jäänyt pois hoidosta enin-
31681:            Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     tään kahta kuukautta ennen sairaus- tai synnytys-
31682:         tus ryhtyy perhepäivähoitajien palkkauk-      loman alkamista.
31683:         sen, verotuksen ja työaikakysymyksissä           Mitä sitten tulee perhepäivähoitajien verotus-
31684:         olevien epäkohtien korjaamiseksi?             kysymyksiin, voidaan todeta valtiovarainministe-
31685:                                                       riön vero-osastolta saadun lausunnon mukaan,
31686:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         että tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n mukaan
31687: seuraavaa:                                            verovelvollisella on oikeus tulostaan vähentää
31688:    Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot pe-      tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat
31689: rustuvat perhepäivähoitajien työehtosopimuk-          menot jäljempänä laissa säädetyin poikkeuksin.
31690: seen. Palkkausjärjestelmä, joka huomioi ainoas-          Palkkatulosta vähennettäviä tulonhankkimis-
31691: taan lasten päivittäisen hoitoajan ja lasten luku-    kuluja koskee 28 §:n erityissäännös tulonhankki-
31692: määrän, merkitsee sekä ansioiden määrän että          misvähennyksestä, jota myös kysymyksessä lienee
31693: työn jatkuvuuden kannalta epävarmuutta. Myös-         palkkatulovähennyksellä tarkoitettu. Vähennys
31694: kään perhepäivähoitajan työn kokonaisuus ei tule      on vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa
31695: huomioitua nykyisessä palkkausjärjestelmässä riit-    350 markkaa lisättynä 4 prosentilla palkkatulon
31696: tävässä määrin. Kunnilla on ollut kuitenkin mah-      määrästä, ei kuitenkaan enempää kuin 1 400
31697: dollisuus osallistua myös perhepäivähoitajien         markkaa tai palkkatulon määrä. Vuodelta 1986
31698: kuukausipalkkajärjestelmän kokeiluun vuonna           toimitettavaa verotusta varten vähennyksen
31699: 1981. Kokeiluun osallistui noin 20 eri kokoista       enimmäismäärä on esitetty korotettavaksi 1 600
31700: kuntaa. Kokeilu ei tuottanut kuitenkaan tulok-        markkaan. Tulonhankkimisvähennys voi siis kos-
31701: seksi kuukausipalkkajärjestelmää, sillä tämän to-     kea vain palkansaajia, jollaisina toimivia perhe-
31702: dettiin olevan epäoikeudenmukainen perhepäi-          päivähoitajia myös kysymyksessä on tarkoitettu.
31703: vähoitajille. Kuukausipalkkakokeilua on kuiten-          Tulonhankkimisvähennyksen lisäksi palkansaa-
31704: kin päätetty jatkaa ja siitä on annettu erillinen     ja voi vähentää työmarkkinajärjestöjen jäsenmak-
31705: työehtosopimus. Perhepäivähoitajien kokonais-         sut ja työttömyyskassamaksut erikseen sekä muut
31706: palkkauskokeilua toteutetaan Espoossa tämän pe-       tulonhankkimiskulut siltä osin kuin niiden määrä
31707: rusteella ja kokeilu päättyy vuoden 1986 helmi-       ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän. Tu-
31708: kuun loppuun mennessä. Kun nykyinen sopi-             lonhankkimisvähennys on näin ollen ensisijainen
31709: muskausi päättyy silloin, noussee asia esille tule-   palkansaajille myönnettävistä luonnollisista vä-
31710: vissa perhepäivähoitajia koskevissa palkkausneu-      hennyksistä. Sen tarkoituksena on päästä eroon
31711: votteluissa.                                          pieniä tulonhankkimiskuluja koskevista vähen-
31712:    Perhepäivähoitajien äitiys- ja sairausajan palk-   nysvaatimuksista ja tällä tavoin yksinkertaistaa
31713: kaukseen on annettu ohjeet perhepäivähoitajien        verotusta.
31714: työehtosopimuksessa. Kunnallinen sopimus-                Jos työnantaja on korvannut työntekijälle työs-
31715: valtuuskunta on yleiskirjeellään helmikuussa          tä aiheutuneita kustannuksia, nämä korvaukset
31716: 1985 lähettänyt kunnan- ja liittohallituksille tie-   ovat periaatteessa veronalaisia sikäli kuin niitä
31717: doksi soveltamisohjeet perhepäivähoitajan sai-        voidaan pitää rulo- ja varallisuusverolain 19 §:ssä
31718: raus- ja synnytysloma-ajan palkan määräytymises-      tarkoitettuina tuloina. Verovapaiksi on säädetty
31719: tä tapauksissa, jolloin hoitolasten lukumäärä on      tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 ja 9 kohdissa
31720: vähentynyt ennen sairaus- tai äitiysloman aika-       eräin edellytyksin vain tietyt matkustamiseen tai
31721:                                        1985 vp. -      KK n:o 401                                         3
31722: 
31723: vieraalla paikkakunnalla oleskeluun liittyvät päi-     ole rajoitettu. Samoin ylityörajoitukset puuttu-
31724: värahat ja muut korvaukset. Tulokäsitteen ulko-        vat. Työehtosopimuksin työaika on kuitenkin
31725: puolelle jäävinä verovapaiksi on myös katsottu         rajoitettu 90 tuntiin kahdessa viikossa ja kuuden
31726: eräät muut kustannusten korvaukset. Näitä ovat         viikon tasoitusjaksossa.
31727: esimerkiksi korvaukset selkeisiin tositteisiin pe-        Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
31728: rustuvista työväline- tai materiaalikuluista, joiden   r.y. ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Kes-
31729: suorittamisessa työntekijä on tavallaan toiminut       kusliitto TVK r.y. esittivät 17.2.1984 sosiaali- ja
31730: vain työnantajan välikappaleena. Verotuksen ta-        terveysministeriölle, että ministeriö ryhtyisi välit-
31731: sapuolisuuden vuoksi on kuitenkin johdonmu-            tömästi toimenpiteisiin työaikalain muuttamisek-
31732: kaisinta, että tulon hankkimisesta aiheutuneiden       si niin, että sen piiriin tulevat kotipalvelutoimin-
31733: kustannusten peittämiseksi annetut korvaukset          ta, jolla tarkoitettiin kodinhoitajia ja kotiavusta-
31734: luetaan pääsääntöisesti veronalaiseen tuloon, jos-     jia, perhepäivähoitajat, talonmiehet ja kirkon
31735: ta kukin verovelvollinen voi vähentää tulonhank-       viranhaltijat.
31736: kimisvähennyksen ja sen ylittävät luonnolliset
31737: vähennykset.                                              Neuvoteltuaan mainitun aloitteen johdosta
31738:    Valtiovarainministeriön vero-osastolta saadun       8. 3.198 5 asianomaisten työmarkkinaosapuolten
31739: lausunnon mukaan verovapaiden kulukorvausten           kanssa sosiaali- ja terveysministeriö asetti
31740: piiri on edellä esitetyistä syistä syytä säilyttää     5.6.1985 työryhmän, jonka tehtävänä on
31741: mahdollisimman rajoitettuna. Tämän vuoksi la-          31. 5.1986 mennessä selvittää mahdollisuudet
31742: kia ei ole aihetta muuttaa siten, että nykyinen        saattaa evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijat
31743: tulkinta väljenisi. On myös huomattava, ettei          työaikalain soveltamispiiriin sekä tehdä selvitys-
31744: kulukorvausten katsominen veronalaisiksi millään       tensä perusteella mahdolliset ehdotuksensa tar-
31745: tavoin rajoita todellisten tulonhankkimiskulujen       vittaviksi lainsäädäntötoimenpiteiksi. Muiden
31746: täysimääräistä vähennyskelpoisuutta.                   edellä mainitussa esityksessä tarkoitettujen ryh-
31747:    Työaikalakia (604/ 46) ei sovelleta työhön, jota    mien, kuten perhepäivähoitajien, työaikakysy-
31748: työntekijä tekee kotonaan. Tämän vuoksi koto-          mystä selvitellään sosiaali- ja terveysministeriössä.
31749: naan työskentelevät perhepäivähoitajat ovat työ-          Perhepäivähoitajien työ on vastuullista ja siksi
31750: aikalain soveltamisalan ulkopuolella. Tällaisten       on pyrittävä vaikuttamaan perhepäivähoitajien
31751: työntekijöiden päivittäistä enimmäistyöaikaa ei        työolosuhteiden ja koulutuksen kehittämiseen.
31752: 
31753:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985
31754: 
31755:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
31756: 4                                      1985 vp. -- ~ n:o 401
31757: 
31758: 
31759: 
31760: 
31761:                                 Till Riksdagens Herr Talman
31762: 
31763:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           barnens antal minskas innan sjuk- eller mo-
31764: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         derskapsledigheten börjar uttryckligen därför att
31765: den 14 november 1985 till vederbörande medlem          familjedagvårdaren kommer att få sjuk- eller
31766: av statsrådet översänt avskrift av följande av         moderskapsledighet skall dylika förändringar i
31767: riksdagsman Skinnari m.fl. undertecknade spörs-        antalet barn inte beaktas när det gäller lönen
31768: mål nr 401:                                            under     sjuk-     eller    moderskapsledigheten.
31769:                                                        Förutsättningen härför är dock att vården av
31770:            Vilka brådskande åtgärder vidtar Rege-      barnet har upphört högst två månader innan
31771:         ringen för att rätta till olägenheterna i      sjuk- eller moderskapsledigheten har börjat.
31772:         fråga om familjedagvårdarnas avlöning,            Angående beskattningen av familjedagvårdare
31773:         beskattning och arbetstider?                   kan enligt ett utlåtande från finansministeriets
31774:                                                        skatteavdelning fastslås att enligt 25 § lagen om
31775:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skatt på inkomst och förmögenhet har skattskyl-
31776: anföra följande:                                       dig rätt att från sin inkomst avdra utgifterna för
31777:     Familjedagvårdarnas anställningsvillkor baserar    inkomstens fötvärvande och bibehållande, med
31778: sig på arbetskollektivavtalet för familjedagvårda-     de undantag som är stadgade nedan i lagen.
31779: re. Ett avlöningssystem, som beaktar endast den           Om kostnader för inkomstens förvärvande,
31780: tid som dagligen används för barnskötseln och          som får avdras från löneinkomsten, vilket torde
31781: barnens amal, medför osäkerhet både i fråga om         avses i spörsmålet med ordet löneinkomstavdrag,
31782: inkomsternas storlek och arbetets kontinuitet. 1       stadgas särskilt i 28 §. Vid 1985 års beskattning
31783: det nuvarande avlöningssystemet beaktas inte           är avdraget 350 mk ökat med 4 procent av
31784: heller familjedagvårdarnas arbete som helhet i         löneinkomstens belopp, dock inte mera än 1 200
31785: tillräckligt hög grad. Kommunerna hade dock år         mk och högst löneinkomstens belopp. Med tanke
31786: 1981 också en möjlighet att delta i försöket med       på beskattningen för år 1986 föreslås avdragets
31787: månadslönesystem för familjedagvårdare. 1              maximibelopp höjt till 1 600 mk. Avdraget för
31788: försöket deltog ca 20 kommuner av olika storlek.       inkomstens förvärvande kan således endast kom-
31789: Det ledde dock inte till något månadslönesystem        ma i fråga för lönetagare vilket också avses med
31790: då man konstaterade att ett sådant skulle ha varit     familjedagvårdare i spörsmålet.
31791: orättvist för familjedagvårdarna. Man har dock            Utöver avdraget för inkomstens förvärvande
31792: beslutat att fortsätta försöket med månadslön och      kanlöntagareavdramedlemsavgiftertillarbetsmark-
31793: ett särskilt arbetskollektivavtal härom har ingåtts.   nadsorganisationer och avgifter till arbetslös-
31794: På basis av detta pågår i Esbo ett försök med          hetskassa särskilt för sig samt övriga kostnader för
31795: totalavlöning av familjedagvårdare fram till ut-       inkomstens förvärvande till den del de överstiger
31796: gången av februari 1986. Då går den nuvarande          beloppet för avdraget för inkomstens förvärvan-
31797: avtalsperioden till ända och frågan torde tas upp      de. Avdraget för inkomstens förvärvande är såle-
31798: i de kommande löneförhandlingarna för familje-         des det naturliga avdrag som i första hand
31799: dagvårdarna.                                           beviljas löntagarna. Syftet med avdraget är att
31800:    1 arbetskollektivavtalet för familjedagvårdare      komma ifrån kraven på avdrag för mindre kost-
31801: finns direktiv för avlöning av familjedagvårdare       nader för inkomstens förvärvande och på detta
31802: under moderskaps- och sjukledighet. Kommu-             sätt förenkla beskattningen.
31803: nala avtalsdelegationen tillkännagav i februari           Om arbetsgivaren har ersatt arbetstagaren för
31804: 1985 med ett cirkulär till kommun- och                 kostnader, som föranleds av arbetet, är dessa
31805: förbundsstyrelserna tillämpningsdirektiv för fast-     ersättningar i princip skattepliktiga, såvida de
31806: ställandet av familjedagvårdares lön under sjuk-       kan anses som sådana inkomster som avses i 19 §
31807: och moderskapsledighet i de fall då antalet barn       lagen om skatt på inkomst och förmögenhet.
31808: har minskat innan sjuk- eller moderskapsledighe-       Enligt 22 § 8 och 9 punkterna lagen om skatt på
31809: ten började. 1 direktiven understryks att om           inkomst och förmögenhet är under vissa
31810:                                       1985 vp. -     KK n:o 401                                      5
31811: 
31812: förutsättningar endast v1ssa dagpenningar och        är inte begränsad för sådana arbetstagare. Det
31813: andra ersättningar för kostnader för resor och       finns inte helier några gränser för övenidsarbete.
31814: vistelse på främmande ort inte skattepliktig in-     Genom arbetskoliektivavtal är arbetstiden dock
31815: komst. Likaså har vissa andra kostnadsersätt-        begränsad tili 90 timmar på två veckor och under
31816: ningar lämnats utanför inkomstbegreppet och          en sex veckors utjämningsperiod.
31817: ansetts såsom inte skattepliktiga. Dylika är t.ex.      Finlands Fackförbunds Centralorganisation
31818: ersättningar, som baserar sig på tydliga verifikat   FFC r.f. och Tjänstemannaorganisationernas
31819: över kostnader för arbetsredskap eller materiel      Centralförbund TOC r.f. föreslog 17.2.1984 för
31820: och vid vilkas betalning arbetstagaren har fung-     social- och hälsovårdsministeriet att ministeriet
31821: erat endast som melianhand för arbetsgivaren.        omedelbart skulie vidta åtgärder för att ändra
31822: Det är dock det mest följdriktiga med tanke på       arbetstidslagen så att den skulie inbegripa hem-
31823: jämlikheten vid beskattningen att de ersättningar    vårdsverksamhet, varmed avsågs uppgifter som
31824: som ges för att täcka kostnaderna för inkomstens     sköts av hemvårdare och hemhjälpare, familje-
31825: förvärvande i princip anses som skattepliktig        dagvårdare, gårdskarlar och kyrkans tjänsteinne-
31826: inkomst, varifrån respektive skattskyldig kan av-    havare.
31827: dra avdraget för inkomstens förvärvande och de
31828: naturliga avdrag som överstiger detta.                  Efter att 8.3.1985 ha förhandlat med berörda
31829:    Enligt ett utlåtande från finansministeriets      arbetsmarknadspaner med anledning av initiati-
31830: skatteavdelning är det skäl att av ovan nämnda       vet tilisatte social- och hälsovårdsministeriet
31831: anledningar begränsa antalet skattefria ersätt-      5.6.1985 en arbetsgrupp, vars uppgift är att före
31832: ningar för driftskostnader så mycket som möjligt.    31.5.1986 utreda möjligheterna att utsträcka ar-
31833: På grund härav finns det ingen orsak att ändra       betstidslagens tillämpningsområde tili att beröra
31834: lagen så att nuvarande tolkning vidgas. Det bör      tjänsteinnehavare inom den evangelisk-lutherska
31835: även observeras att det faktum att kostnadsersätt-   kyrkan samt att på basen av sina utredningar
31836: ningarna inte anses som skattepliktiga inte på       inkomma med eventuelia förslag tili behövliga
31837: något sätt begränsar rätten att avdra kostnaderna    lagstiftningsåtgärder. 1 fråga om övriga grupper,
31838: för inkomstens förvärvande tili deras fulla be-      som avses i ovan nämnda förslag, t.ex. familje-
31839: lopp.                                                dagvårdare, utreds arbetstidsfrågan vid social-
31840:    Arbetstidslagen (6041 46) tiliämpas inte på       och hälsovårdsministeriet.
31841: arbete som arbetstagare utför hemma. Därför             Familjedagvårdarnas arbete är ansvarsfulit och
31842:  berörs inte familjedagvårdare, som arbetar hem-     därför bör man försöka påverka utvecklandet av
31843: ma, av nämnda lag. Den maximala arbetstiden          deras arbetsförhålianden och utbildning.
31844: 
31845:      Helsingfors den 17 december 1985
31846: 
31847:                                                                            Minister Matti Puhakka
31848:                                                           1985 vp.
31849: 
31850: Kirjallinen kysymys n:o 402
31851: 
31852: 
31853: 
31854:                                            Könkkölä: Vammaisten oikeusturvan parantamisesta
31855: 
31856: 
31857:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31858: 
31859:    Oikeusturvasta vammaishuollossa                                  2. Yleinen vammaishuolto muusta sosiaali-
31860:    1. Vammaishuolto on osa sosiaalihuoltoa. 1 Sen                huollosta (vaivaishuolto, köyhäinhuolto) erillise-
31861: tehtävänä on ammatillisen, sosiaalisen ja lääkin-                nä osanaan sai maassamme alkunsa vasta viime
31862: nällisen kuntoutuksen keinoin vähentää, ehkäistä                 sotien jälkeen. Tuolloin sotavammaisten akuutin
31863: ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja.                    huollon tultua järjestetyksi säädettiin siviili-inva-
31864: Vammaishuollon tarkoituksena ei näin ollen ole                   lidien huoltoa varten IHL (907 146). Päätösvalta
31865: suoran taloudellisen tuen antaminen vammaiselle                  invalidihuollon myöntämisestä kuului lain alku-
31866: - tätä varten on omat järjestelmänsä sosiaaliva-                 peräisen sanamuodon mukaan sosiaaliministeriöl-
31867: kuutuksen ja -avustuksen sektoreilla, kuten inva-                le, eikä lakiin sisältynyt säännöstä muutoksenha-
31868: lidiraha-, kansaneläke- ja työeläkejärjestelmät.                 kuoikeudesta. Valitusoikeuden puuttuminen
31869: Niiden tehtävänä on mm. taata kansalaiselle                      pantiin merkille IHL:n eduskuntakäsittelyn aika-
31870: perusturvallisuus työkyvyttömyyden varalta ja                    na tlöväenasiainvaliokunnassa, joka mietinnös-
31871: kompensoida vammaisuuden aiheuttamia erityis-                    sään lausui asiasta mm. seuraavaa:
31872: kustannuksia.                                                       "Valiokunta puolestaan olisi tosin mielellään
31873:    Vammaishuolto on terminä vähitellen syrjäyt-                  nähnyt, että lakiehdotuksessa varatun mahdolli-
31874: tämässä aiemmin käytössä olleen- ja toistaiseksi                 suuden sijasta, jonka toteutuminen on riippuvai-
31875: vieläkin legaaliterminä olevan - invalidihuollon                 nen valtion tulo- ja menoarvioon varatun määrä-
31876: käsitteen. Sanaa invalidi ei nykyään vähetä vain                 rahan suuruudesta, olisi määrätyt edellytykset
31877: sen vierasperäisyyden takia, vaan ehkä myös siksi,               täyttäville invaliideille ollut säädettävä valitusme-
31878: että siihen ehkä nähdään sisältyvän jonkinlainen                 nettelyllä turvattu oikeus saada lakiehdotuksessa
31879: arvolataus kelvollisen (validin) vastakohdasta.                  tarkoitettua invaliidihuoltoa, mutta kun valio-
31880:    Vammaishuolto on jaoteltavissa useilla eri ta-                kunnan saamien tietojen mukaan hallituksen
31881: voin. Edellä mainittujen erilaisten kuntoutusta-                 varovaan kannanottoon tässä suhteessa on ollut
31882: pojen lisäksi voidaan tehdä jako fyysisesti vam-                 vaikuttamassa valtion vaikea rahataloudellinen
31883: maisten ja kehitysvammaisten huollon välillä;                    tila sekä - sotainvaliidien vastaavanlaisen eri-
31884: yleensä vammaishuollosta puhuttaessa tarkoite-                   koishuollon vielä jatkuessa - hoito- ja kuntou-
31885: taan kuitenkin juuri fyysisesti vammaisten huol-                 tuspaikkojen ja -voimien niukkuus, valiokunta
31886: toa. Myös moniin eri järjestelmiin pirstoutunut                  kuitenkin katsoo voivansa puoltaa hallituksen
31887: sosiaalilainsäädäntömme on aiheuttanut lakipe-                   esityksen hyväksymistä.''
31888: rusteiden jaon lähinnä tapaturma- ja liikenneva-                    3. Vuoden 1951 alusta lukien voimaan tullut
31889: kuutuslainsäädäntöön perustuvaan, tässä yksityi-                 HValL ulotti muutoksenhakuoikeuden myös in-
31890: soikeudelliseksi kutsuttavaan, ja muille kuin eril-              validihuoltoon. Kuten tunnettua, laki asettaa
31891: lisen vakuutusturvan piiriin tulleille vammaisille               legaalipresumtioksi hallinnossa yleisen muutok-
31892: tarkoitettuun yleiseen, julkisoikeudelliseen vam-                senhakuoikeuden lukuunottamatta tapauksia,
31893: maishuoltoon. Oman erityisryhmänsä muodostaa                     joissa se erikseen on joko kielletty tai rajoitettu.
31894: vielä sotavammahuolto.                                           IHL:ssa tällaisia valituskieltoja tai -rajoituksia ei
31895:    Tässä kirjoituksessani rajoitun yksinomaan kä-                kuitenkaan ollut3•
31896: sittelemään yleistä, julkisoikeudellista (fyysisesti
31897:                                                                  2
31898: vammautuneisiin kohdistuvaa) vammaishuoltoa                        Työväenasiainvaliokunnan mietintö 35 (HE 62/1946
31899: ja sen oikeusturvajärjestelyiden kehitystä.                        vp.)
31900:                                                                  3
31901:                                                                    Ylipäätään ensimmäinen valitusoikeutta koskeva sään-
31902:                                                                    nös IHL:iin säädettiin vasta vuonna 1968 annetussa
31903:                                                                    30 a §:ssä (398/68), joka 2 momentteineen (1041/74)
31904: 1
31905:     Käsitteistä sosiaalihuolto, sosiaaliavustus ja sosiaaliva-     sisältää vain kunnan muutoksenhakuoikeutta eräiltä osin
31906:     kuutus ks. esim. Waris, 161.                                   rajoittavan valituskiellon.
31907: 
31908: 428501273P
31909: 2                                              1985 vp. -- KJ( n:o 402
31910: 
31911:    HValL:n voimaantulon jälkeiseltä ajalta voi-                  nusta järjestävän koulun tai muun laitoksen tai
31912: daan tässä yhteydessä esittää seuraavat kaksi en-                invalidihuoltokurssin johtajan päättämään mo-
31913: nakkotapausta, joista ensimmäisesssä KHO otti                    mentissa tarkoitetun invalidihuollon myöntämi-
31914: kantaa invalidihuoltopäätöksen oikeusvoimaisuu-                  sestä. Kaksi vuotta myöhemmin laajennettiin
31915: teen ja jälkimmäisessä kunnan (erityisesti aloit-                27 § 1 momentissa tarkoitettujen potentiaalisten
31916: teentekijänä olleen kunnallisen viranomaisen) va-                päätöksentekijäin piiriä edelleen. Uudemmassa
31917: litusoikeuteen. Jälkimmäinen tapaus omalta osal-                 muodossaan 27 § 1 momentin ( 1005 17 3) nojalla
31918: taan kuvastaa hallintolainkäytön (ja hallinnon)                  voitiin STM:n toimesta ja sen määräämillä eh-
31919: ns. heikkoa kaksiasianosaissuhdetta. 4                           doilla oikeuttaa sosiaalilautakunta, sairaalan, sai-
31920:    KHO 2.12.1952 taltio 5925. Se seikka, että                    raalan erikoisosaston ja muun sairaanhoitolaitok-
31921: sosiaaliministeriö lainvoiman saaneella päätöksel-               sen johtava lääkäri tai ylilääkäri päättämään lää-
31922: lään oli hylännyt invalidihuoltoa koskevan hake-                 kintähuollon antamisesta sekä SH:n valvonnan
31923: muksen, ei estänyt sosiaaliministeriötä ottamasta                alaisen invalidien erityishuoltolaitoksen johtaja
31924: tutkittavakseen samaa asiaa tarkoittavaa uutta                   muunkin invalidihuollon antamisesta.
31925: hakemusta, jossa oli vedottu muuttuneisiin olo-                     Kaikille päätöksenteko-oikeutta anoneille sosi-
31926: suhteisiin.                                                      aalilautakunnille myönsi STM po. oikeuden laa-
31927:    KHO 25.2.1953 taltio 902. Sosiaalilautakun-                   juudeltaan ja sisällöltään samanlaisena.' Vain 12
31928: nalla, joka oli sosiaaliministeriölle tehnyt esityk-             pientä kuntaa ei tällaista anomusta ollut tehnyt
31929: sen IHL:ssa tarkoitetun invalidihuollon myöntä-                  lainkaan, ja näiden osalta tapahtui päätöksenteko
31930: misestä eräälle henkilölle, ei ollut oikeutta valit-             keskitetysti SH:ssa6 . Lääkinnällisten erityishuolto-
31931: taa ministeriön päätöksestä.                                     laitosten ja sairaanhoitolaitosten johtavien lääkä-
31932:    4. Sosiaalihuollon keskushallinnon uudelleen-                 rien jne. päätöksentekokompetenssin laajuus ja
31933: organisoinnin yhteydessä vuonna 1968 siirtyi in-                 laatu jäi puolestaan riippumaan ao. laitoksen
31934: validihuollon yksittäistapauksellinen päätöksen-                 erityisalasta ja siitä, minkälaista oikeutta oli ha-
31935: tekokompetenssi vasta perustetulle keskusviras-                  ettu. 7
31936: tolle, SH:lle (SosHallitusL 2 § 2 mom.). Muutok-                    SH:n invalidihuoltona annettavaa yksilöllistä
31937: senhakuoikeuden osalta ei uudistuksella ollut                    lääkintähuoltoa koskevassa, nyttemmin jo kumo-
31938: erityisempää merkitystä, sillä HValL:n mukainen                  tussa yleiskirjeessä (n:o A 12/1981/va) on liittee-
31939: (yksiasteinen) valitustie KHO:een säilyi ennal-                  nä STM:n päätös (kirje) lääkintähuoltoa koskevan
31940: laan. Samoihin aikoihin alkoivat kuitenkin pai-                  päätöksenteon siirtämisestä Merimaskun kunnan
31941: neet päätösvallan siirtämiseksi vieläkin aiemmalle               sosiaalilautakunnalle esimerkkinä mm1stenon
31942: viranomaistaholle käydä voimakkaammiksi -- yk-                   tulkintakäytännöstä IHL 27 § 1 momenttia sovel-
31943: sittäistä kansalaista koskevien huoltopäätösten te-              lettaessa. 8 Päätöksessä on asetettu paitsi esim.
31944: keminen valtion keskushallinnossa kun tuntui                     myönnettävien etuuksien hintaan kohdistuvia ra-
31945: tarpeettomalta ja epätarkoituksenmukaiselta.                     joituksia myös seuraavat ehdot tällaisen siirretyn
31946: Niinpä 1970-luvun alussa vammaishuollon kehi-                    päätosvallan nojalla tehtäviin päätöksiin sovellet-
31947: tyslinjaksi muodostuikin päätösvallan siirtäminen                tavasta muutoksenhausta: 9
31948: ("delegoiminen") alemmaksi, lähemmäksi huol-                        1) Mikäli asianomainen on tyytymätön päätök-
31949: lon kohteena olevaa kansalaista.                                 seen, on hänellä oikeus saada asia sosiaalihalli-
31950:    5. Jo IHL:n alkuperäiseen sanamuotoon sisältyi                tuksen ratkaistavaksi, mikäli hän 14 päivän kulu-
31951: säännös (27 §), jonka nojalla sosiaaliministeriö                 essa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii il-
31952: LKH:ta kuultuaan saattoi määräämillään ehdoilla                  moittamalla tyytymättömyytensä joko päätöksen
31953: oikeuttaa sairaalan, sairaalan erikoisosaston ja                 tekijälle tai sosiaalilautakunnalle.
31954: muun sairaanhoitolaitoksen johtavan lääkärin                       Jos tyytymättömyys on ilmoitettu päätöksen
31955: päättämään lääkintähuollon antamisesta. Vuo-                     tekijälle, tulee sen viipymättä ja viimeistään 30
31956: den 1972 alusta lukien lisättiin IHL 27 §:ään                    5
31957: uusi 2 momentti (739/71), jonka nojalla STM                        SH:n yleiskirje n:o A 12/1981/va, 9.
31958:                                                                  6
31959:                                                                    Tällaisenkin kunnan asukas saattoi toki saada päätöksen
31960: saattoi määräämillään ehdoilla oikeuttaa kun-
31961:                                                                    invalidihuollosta myös IHL 27 §:ssä tarkoitetusta sairaa-
31962: touttamishoitoa, sopeutumisvalmennusta, pohja-                     lasta tms. laitoksesta.
31963: koulutusta, ammattikoulutusta ja työhönvalmen-                   7
31964:                                                                    Em. yleiskirje, 9 ja 117 ss.
31965:                                                                  8
31966:                                                                    Em. yleiskirje, 114 ss.
31967:                                                                  9
31968:                                                                    vrt. STMA 37 § 5 kohta, jonka mukaan STM:n sosiaali-
31969: 4
31970:     Vrt. esim. Vilkkonen 1976, 35 ss. Puheena olevassa             huolto-osaston osastopäällikkö ratkaisee (oikeammin:
31971:     oikeustapauksessa tosin valitus tehtiin "toisen asianosai-     ratkaisi) IHL 27 §:ssä tarkoitetun oikeuttamisen päättä-
31972:     sen" eduksi.                                                   mään invalidihuollon antamisesta.
31973:                                         1985 vp. -      KK n:o 402                                                  3
31974: 
31975: päivän kuluessa tyytymättömyyden ilmoittamis-              Tämän alistusvalitukseksi kutsumani oikeus-
31976: päivästä siirtää asia sosiaalihallituksen 'ratkaista-   turvakeinon kautta saatu SH:n päätös oli puoles-
31977: vaksi.                                                  taan luonnollisesti valituskelpoinen ja siihen so-
31978:    Jos tyytymättömyys on ilmoitettu sosiaalilauta-      vellettiin yleistä HValL:n mukaista 30 päivän
31979: kunnalle, joka ei ole päätöksentekijä, tulee sosi-      valitusaikaa.
31980: aalilautakunnan samalla tavoin saattaa asia sosi-          Termiä alistusvalitus ei havaitakseni muualla
31981: aalihallituksen tietoon. Päätöksen antamisen yh-        ole po. oikeusturvakeinosta käytetty. Niinpä
31982: teydessä on asianomaiselle ilmoitettava mahdolli-       esim.     hallinnon     oikeusturvakomitea (KM
31983: suudesta saattaa asia sosiaalihallituksen ratkaista-     1981:64) mietintönsä liitteessä 3. 2. "Kysely kes-
31984: vaksi,                                                  kusvirastolainkäytöstä" käyttää siitä kankeahkoa
31985:    2) päätös annetaan 3 kappaleena, joista I            nimitystä "asian saattaminen SH: n ratkaistavaksi
31986: kappale jää sosiaalilautakunnalle, II kappale an-       Invalidihuoltol:n mukaisen lääkintähuollon osal-
31987: netaan hakijalle ja III kappale lähetetään sosiaali-    ta''. Merkille pantavaa myös on, että komitean
31988: hallitukselle,                                          po. selvityksen jaottelussa se on sijoitettu ryh-
31989:     3) invalidihuollon myöntämisessä ja korvaus-        mään ''muut lainkäyttöön rinnastettavat asiat'',
31990: ten hakemisessa ja tilittämisessä on noudatettava       siis eräänlaiseen sui generis -ryhmään. Tällaisia
31991: invaliidihuoltolain ja -asetuksen sekä asiaa koske-     alistusvalituksia tai "asian saattamisia" on selvi-
31992: vien valtioneuvoston päätöksien säännöksiä ynnä         tyksen mukaan vuosittain esiintynyt 450-500
31993: sosiaalihallituksen antamia ohjeita ja toiminta on      kappaletta. Vastaavasti komitean mietinnön liit-
31994: muutoinkin oltava sosiaalihallituksen valvonnan         teessä 3.3. "Tutkimus KHO:n ratkaisemista asi-
31995: alainen.                                                oista vuonna 1978" (s. 17) todetaan KHO:n
31996:    Kun ehtojen 1-kohdassa tarkoitettu "asian            mainittuna vuonna ratkaisseen 15 8 invalidiraha-
31997: siirtäminen SH:n ratkaistavaksi'' ei tapahtunut         ja 156 invalidihuoltoasiaa. Jälkimmäisten osalta
31998: automaattisesti, vaan hakijan vaatimuksesta, voi-       ei ollut lisäksi eritelty esim. sitä, kuinka moni
31999: taneen sitä luonnehtia Merikosken käyttämän             niistä koski lääkintähuoltoa.
32000: terminologian mukaisesti alistusvalitukseksi. 10           Tässä yhteydessä ansaitsee tulla mainituksi
32001: Jonkinlaista - tosin kaukaisempaa - "sukulai-           myös eräs seikka, johon päätösvallan siirtämisen
32002: suutta'' tällä oikeusturvakeinolla on myös oikai-       yhteydessä ei liene huomiota lainkaan kiinnitet-
32003: suvaatimusmenettelylle ja virkamiehen tekemän           ty, mutta joka olisi aktualisoitunut päätösvallan
32004: päätöksen siirtämiselle viranomaisen käsiteltä-         kulloisenkin käyttäjän vastuuta in casu arvioitaes-
32005: väksi. 11 Hakijan tyytymättömyyden ilmaisun ei          sa. Kyse on siitä, että IHL 27 §:n tarkoittaman
32006: tämänkaltaisessa menettelyssä tarvinne tulla eri-       siirretyn päätösvallan käyttäjä ei kaikissa tapauk-
32007: tyisemmän tarkkaan yksilöidyksi - ei ainakaan           sissa ollut virkamies edes tuon käsitteen laajim-
32008: HValL 9 a §:n mukaisesti. 12                            massa mahdollisessa merkityksessä.
32009:    Vaikka STM:n päätökseen sisältyvien oikeus-             6. Vammaishuoltoa koskevassa tai sitä sivua-
32010: turvaa koskevien ehtojen mallina olisikin käytetty      vassa lainvalmistelussa ja muussakin oikeuspoliit-
32011: toisinaan lainsäädännössä esiintyvää ''virkamie-        tisessa debatissa on yksittäistapauksellisen päätös-
32012: hen päätöksen siirtämistä viranomaisen käsiteltä-       vallan siirtäminen alaspäin ollut toistuvasti esillä
32013: väksi'', on ministeriö kiistatta menetellyt lainvas-    ja yhtä lailla toistuvasti sitä on kannatettu.
32014: taisesti typistäessään yleisen 30 päivän valitusajan       Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeussuojakomi-
32015: näin matalalla ("säädös-" )tasolla 14 päiväksi.         tea lähti kannanotossaan 48 siitä, että invalidi-
32016:     Kysymys muutoksenhakuoikeudesta säädettä-           huollon myöntämisen ratkaisevin komponentti ei
32017: essä noudatettavasta säädöstasosta on eräitä ker-       ehkä niinkään olisi oikeudellinen, vaan päällim-
32018:  toja ollut mm. eduskunnan perustuslakivalio-           mäiseksi tässä mielessä nousisi tarpeen ja tarkoi-
32019: kunnassa esillä. HValL 4 §:n sanamuodon valossa         tuksenmukaisuuden arviointi. 14 Tähän liittyen
32020:  muutoksenhausta säätäminen voisi tapahtua vä-          komitea tuli siihen johtopäätökseen, että
32021: hintään asetuksen tasolla, vaikka senkin riittävyys     (jatko )valitusoikeus KHO:een voitaisiin kieltää
32022:  on toisinaan - aiheellisestikin - asetettu ky-         niiden invalidihuoltoasioiden osalta, joissa ensi-
32023:  seenalaiseksi. 13                                      asteen päätösvalta kuuluu SH:ta aiemmalle vi-
32024: 10
32025:    Merikoski, 205 ss. ja 227 ss.                        14
32026:                                                              KM 1979:59, 160. Huomattakoon, ettei tällainen tar-
32027: 11
32028:    vrt. KM 1981:64, 183-186.                                 koituksenmukaisuuden arviointi voine olla sid, mitä
32029: 12
32030:    vrt. KM 1979:59, 38 ss.                                   hallinto-oikeudessa yleensä tarkoimksenmukaisuushar-
32031: 13
32032:    Ks. lähemmin esim. KM 1981:64, 217-220. Vrt.              kinnalla tarkoitetaan, vaan eräänlaista lääketieteellis-
32033:    esim. Andersson, 134 ss. ja Hallberg, 98-116.             sosiaalisesti "sidottua" harkintaa.
32034: 4                                       1985 vp. -       KK n:o 402
32035: 
32036: ranomaiselle ja joissa SH siis oli (ainakin tosiasial-   ta hallinnon oikeusturvakomitea katsoo päätök-
32037: lisena) valitusviranomaisena. Komitea perustelee         sen siirtämisen viranomaisen käsiteltäväksi. 18
32038: kantaansa tässä yhteydessä myös sillä, että tuol-           7. Vuoden 1984 alusta lukien tuli voimaan
32039: loin muutoinkin tuen myöntämistä koskevissa              sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus- ja
32040: asiaryhmissä oli käytössä (yleensä) vain yksiastei-      suunnittelujärjestelmän kokonaisuudessaan uu-
32041: nen valitusjärjestelmä. 15 Kannanotossaan 40 käsi-       distanut ja yhdenmukaistanut ns. VALTAVA-
32042: tellessään kysymystä siitä, mille viranomaiselle         lainsäädäntö, jonka ydinosan muodostaa SVOL.
32043: invalidihuolto- ja invalidirahajärjestelmien käy-        Uuden järjestelmän hienosäätö edellytti myös
32044: tännön hallinto (ja päätöksenteko) olisi tarkoi-         muutoksia 32 muuhun lakiin (L:t 678-709/82).
32045: tuksenmukaisinta uskoa, komitea päätyy seuraa-           Asiallisesti yhteydessä VALTAVA-lainsäädäntöön
32046: vanlaisiin arvioihin: 16 Kannanoton a-osassa koros-      on myös SosHuoltoL. 19
32047: tetaan tarvetta siirtää yksittäistä kansalaista kos-        VALTAVA on luonteeltaan taloudellis-hallin-
32048: kevien päätösten teko niin lähelle kansalaista           nollinen uudistus, jonka tarkoituksena on yhte-
32049: kuin mahdollista. Tällöin kuitenkin olisi otettava       näistää sosiaali- ja terveyshallinnon aiemmin var-
32050: huomioon kunkin erillisen asiaryhmän erityispiir-        sin hajanainen valtionosuusjärjestelmä ja antaa
32051: teet, kuten esim. lääketieteellisen asiantunte-          paremmat mahdollisuudet hallinnonalan koko-
32052: muksen tarve ja vaatimus yhtenäisestä lain sovel-        naisvaltaiselle suunnittelulle eriasteisten alueellis-
32053: tamisesta.                                               ten suunnitelmien puitteissa. VALTAVA ei siis
32054:    Kannanoton c-osassa huomautetaan, että inva-          sinänsä puuttunut minkään sosiaali- ja tervey-
32055: lidihuoltona voidaan myöntää kovin erilaisia ja          denhallinnon erillisen toiminnon materiaaliseen
32056: -hintaisia etuuksia. Komitean mielestä olisikin          puoleen, mutta erityisesti vammaishuollon osalta
32057: perusteltua lisätä nimenomaan vähempimerki-              siltä osattiin laajalti odottaa myös materiaaliseen
32058: tyksisten etuuksien myöntämistä SH:ta alemmal-           tasoon ulottuvia vaikutuksia. Tämä johtui siitä,
32059: la asteella. Kannanoton d-osassa taas kiinnitetään       että vammaishuollon kustannusten tultua aiem-
32060: huomiota siihen, että pysyvän työkyvyttömyyden           min kustannetuiksi käytännöllisesti katsoen ko-
32061: estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi       konaan valtion varoista oli uudistuksen jälkeen
32062: voidaan lääkintähuoltoa, koulutusta ja työhuol-          tyytyminen kunnan kantokykyluokasta riippu-
32063: toa myöntää myös KEL:n nojalla. Mietinnössä              vaan, SVOL 16 §:ssä säädettyyn valtionosuuspro-
32064: katsottiin tähän liittyen aiheelliseksi selvittää,       senttiin muiden kustannusten (noin 112-213
32065: olisiko IHL:ssa tarkoitettujen etuuksien myöntä-         kokonaiskustannuksista) jäädessä kunnan makset-
32066: mistä koskeva päätösvalta mahdollista siirtää Ke-        taviksi.      VALTAVA-pakettia           säädettäessä
32067: lalle.                                                   varauduttiin siihen, että päätösvalta kaiken inva-
32068:     Hallinnon oikeusturvakomitea yhtyy sosiaali-         lidihuollon osalta tulisi kuulumaan kunnan sosi-
32069: ja terveydenhuollon oikeussuojakomitean kan-             aalilautakunnalle. 20
32070: taan päätösvallan siirtämisen tarpeellisuudesta. 17         VALTAVA-paketin eduskuntakäsittelyn aikana
32071: Samalla se kuitenkin painottaa selvemmin asian           sosiaalivaliokunta katsoi, ettei kuitenkaan ollut
32072: kääntöpuolta: yhtenäisen soveltamiskäytännön             tarkoituksenmukaista poistaa sairaanhoitolaitos-
32073: vaatimusta.                                              ten johtaville lääkäreille tai ylilääkäreille annet-
32074:     Komitea esittää myös nimenomaisesti siirretyn        tua oikeutta päättää lääkintähuollon antamisesta
32075:  (" delegoidun") päätösvallan edelleen "delegoi-         potilaille, jollei jokin kunta sitä omien asukkait-
32076: mista" viranhaltijalle, mikä lienee kuitenkin ta-         tensa osalta nimenomaisesti halua. Sosiaalivalio-
32077: pahtunut ''itsestään'', sillä edellä referoidussa        kunnan mietinnön (ks. SoVM 13/1982 vp., 7.)
32078: STM:n päätösvallan siirtämisen "mallipäätökses-
32079: sä" tuollainenkin tilanne oli säännelty. Muutok-          18
32080:                                                              Päätöksen siinämisestä viranomaisen käsiteltäväksi to-
32081: senhaun sijasta sopivimmaksi päätöksen korjaus-              detaan toisaalla mietinnössä, KM 1981:64, 186, ettei se
32082: keinoksi viranhaltijalle siirretyn päätösvallan osal-        ole muutoksenhakua eikä itseoikaisua, vaan että kysy-
32083:                                                              mys on oikeastaan meillä uudesta hallinnon sisäisestä
32084:                                                              hierarkkisesta oikaisusta, joka kuitenkin rinnastuu oikai-
32085:                                                              suvaatimusmenettelyyn sikäli, että menettely on pakol-
32086:                                                              linen ennen muutoksenhakua.
32087:                                                           19
32088:                                                              Ks. lähemmin HE:t 101 ja 102/1981 vp. VALTAVAsta
32089: n vrt. KM 1979:59, 41; komitean kannanotto 6                 yleisesti, ks. esim Kärkkäisen ja Tainion anikkelit.
32090: 16                                                        20
32091:    KM 1979:59, 147 SS.                                       vn. SosHuoltoL 6 §, vn. myös perustelut IHL 24 ja
32092: 17
32093:    KM 1981:64, 152                                           26 §:n kumoamiseksi, HE 10111981 vp., 58.
32094:                                        1985 vp. -      KK n:o 402                                       5
32095: 
32096: mukaisesti säädettiinkin tätä tarkoittava säännös      muutostöiden kustantamisesta (938/83), VNp
32097: IHL:n muuttamisesta annetun lain (704/82) voi-         invaliidihuollon antamisesta eräille jatkuvaa sai-
32098: maantulosäännöksen 4 momenttiin. Voimaan               rautta poteville invaliideille annetun valtioneu-
32099: tuo säännös ei kuitenkaan ehtinyt tulla koskaan,       voston päätöksen 1 ja 3 §:n muuttamisesta (939/
32100: sillä seuraavassa käsiteltäväksi otettavan lääkin-     83) ja VNp invaliidihuoltolain täytäntöönpanosta
32101: nällisen kuntoutuksen uudistuksen yhteydessä           annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamises-
32102: säädetyn IHL:n muuttamisesta annetun L:n               ta (940/83). Lisäksi tarkempia määräyksiä sisältyy
32103: (675/83) voimaantulosäännöksen 2 momentti              SH:n 14.3.1984 antamaan yleiskirjeeseen n:o
32104: kumosi sen. Episodi itsessään kertonee jotain          A4/ 1984/va "Invalidihuolto 1.1.1984 alkaen".
32105: lainvalmistelun suunnitelmallisuudesta.                   b) Lääkinnällisenä kuntoutuksena kunnallisen
32106:      Siirtymävaiheen vastuusuhteiden selkeyttämi-      terveydenhuollon vastuualueelle siirtyneiden
32107: seksi säädettiin IHL:n muuttamisesta annetun           etuuksien osalta; Yleissairaala-A:n ja Kansan-
32108: lain (704/82) voimaantulosäännöksen 3 momen-           terveysA:n muutokset (854 ja 855/83) sekä
32109: tissa seuraavasti: "Kunnan on annettava invalii-       LKH:n 30.11.1983 antama yleiskirje n:o 1823
32110: dille ne muut kuin 2 momentissa tarkoitetut            ''Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen''.
32111: etuudet, joiden antamisesta on päätetty ennen          Lisäksi keskussairaalat ovat antaneet omiin piirei-
32112: tämän lain voimaantuloa. Sosiaalihallituksen on        hinsä tarkempia ohjeita.
32113: huolehdittava siitä, että kunnat saavat riittävät         Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintojen siir-
32114: tiedot etuuksien antamiseksi aiemmin tehtyjen          tämistä terveydenhuollon vastuualueelle esitti jo
32115: päätösten nojalla. Tämän lain voimaan tullessa         aiemmin kuntoutuspalvelujärjestelmän kehittä-
32116: vireillä olevat hakemukset käsitellään ja ratkais-     mistoimikunta (KM 1979:9). Erityisesti "vam-
32117: taan aikaisemmin voimassaolleiden säännösten           maisvälineiden'' osalta toimikunta edellytti, että
32118: mukaisesti.''                                          terveydenhuoltojärjestelmä saisi myönnettävistä
32119:      8. Erityisesti vammaisjärjestöjen taholla tun-    välineistä selkeät ohjeet LKH:lta ja että tämä
32120: nettu huoli vammaishuollon niin määrällisen            valvoisi toiminnan yhdenmukaisuutta ja annettu-
32121: kuin laadullisenkin tason uhkaavasta laskusta          jen ohjeiden noudattamista muutoinkin. 21 Itse
32122: VALTAVA-uudistuksen jälkeen tarttui ilmeisesti         asiassa lääkinnällisen kuntoutuksen osalta toteu-
32123:  myös lainvalmistelusta vastuussa oleviin, sillä       tettu uudistus perustuu hyvin pitkälle kuntou-
32124:  STM asetti vammaishuoltolakitoimikunnan kii-          tuspalvelu järjestelmän    kehittämistoimikunnan
32125:  reellä valmistelemaan lääkintähuollon (lääkinnäl-     asettamille periaatteille - ainoastaan LKH:n
32126:  lisen kuntoutuksen) pääosan siirtämistä sosiaalivi-   antamien ohjeiden seikkaperäisyys on ilmeisesti
32127:  ranomaisilta kunnallisen terveydenhuollon vas-        jäänyt kauaksi siitä, mitä toimikunta edellytti.
32128:  tuulle. Tällaista sääntelyä tarkoittavan osamietin-      Ilman lääkinnällisen kuntoutuksen siirtämistä
32129:  tönsä (KM 1983:29) toimikunta antoikin maalis-        terveydenhuollon toiminnoksi olisi sitä koskeva
32130:  kuulla 1983. Uudistus esitettiin toteutettavaksi      päätöksenteko yksittäistapauksissa muun IHL:ssa
32131: muutoksin IHL:iin, YleissairaalaL:iin, Kansan-         tarkoitetun huollon tapaan kuulunut SosHuoltoL
32132:  terveysL:iin ja SairVakL:iin. Pian tämän jälkeen      6 §:n nojalla sosiaalilautakunnalle. Kun kuiten-
32133:  annettiin mietinnön kanssa likipitäen identtinen      kin on kyseessä terveyden- ja sairaanhoitoon
32134:  hallituksen esitys (HE 12/1983 vp.) ja nopean         kuuluva toiminto(kokonaisuus), olisi tästä kah-
32135:  eduskuntakäsittelyn jälkeen lait (673-676/83)         tiajakoisuudesta lakiehdotuksen perustelujen22
32136:  vahvistettiin elokuulla 1983 seuraavan vuoden         mukaan joutuneet kärsimään kuntoutuksen to-
32137:  alusta voimaantuleviksi.                              teuttaminen ja sen oikea ajoitus. Tuollaisia on-
32138:      Tässä yhteydessä ei liene tarkoituksenmukaista    gelmia ei kuitenkaan tietääkseni ilmennyt, kun
32139:  ryhtyä tarkemmin selostamaan lääkinnällisen           sosiaalilautakunnat siirretyn päätösvallan aikoina
32140:  kuntoutuksen uudistuksen materiaalista ulottu-        tekivät päätöksiä aivan samoista etuuksista. SH:n
32141:  vuutta. HE:n perustelujen ohella asia selviää         teematiedotteessa ''Ajankohtaista vammaishuol-
32142:  sittemmin annetusta alemmanasteisesta säänte-         losta"23 on päinvastoin korostettu, että päätös-
32143:  lystä. Tyydynkin tässä vain viittaamaan seuraaviin    vallan siirtäminen on laajentanut etuuksien saa-
32144:  säädöksiin ja ohjeisiin:                              jien piiriä ja nopeuttanut toimintaa entisestään,
32145:      a) IHL:iin jääneiden etuuksien osalta IHL:n
32146:  voimassa olevan sanamuodon ohella; VNp inva-           21
32147:                                                              KM 1979:9, 171.
32148:   liidihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettujen avustusten,    22
32149:                                                              HE 12/1983 vp., 1.
32150:                                                         23
32151:   välineiden ja laitteiden antamisesta sekä asunnon          SH:n teematiedote 111983
32152: 6                                          1985 vp. -      KK n:o 402
32153: 
32154: natn erityisesti "delegoinnin" vuonna 1981 ta-             hinnä lääkärin suosituksesta ja ilman varallisuus-
32155: pahtuneen sisällöllisen laajentamisen jälkeen.             harkintaa, joten kokonaisuudessaan valitusoikeu-
32156:    Uskonkin lääkinnällistä kuntoutusta koskevan            den poistuminen ei aiheuttane ongelmia.''
32157: lainsäädännön todellisen ration jääneen peruste-              Lainvalmistelijain kannanotto tuntuu varsin
32158: luissa julkilausumatta. Uudistuksen tarve perus-           oudolta, varsinkin, kun ei YleissairaalaL:iin,
32159: tui nähdäkseni pääasiassa siihen, että sosiaalilau-        KansanterveysL:iin eikä mihinkään muuhunkaan
32160: takuntien pelättiin uudessa tilanteessa suhtautu-          lakiin ole sisällytetty lääkinnällistä kuntoutusta
32161: van lääkintähuoltohakemuksiin varsin tiukalla              koskevaa valituskieltoa. HValL:n mukainen hal-
32162: linjalla, sillä ne tekisivät päätöksensä päinvastoin       linto-oikeudellisen muutoksenhaun legaalipre-
32163: - kuin siirretyn päätösvallan aikoina - huomat-            sumtiohan on, että valitusoikeus on olemassa
32164: tavalta osin kunnan varoista.                              aina, kun sitä nimenomaisesti ei ole kielletty. 27
32165:    Toisaalta aivan sama ongelma on nähtävissä                 Kannanotossa voidaan mielestäni tarkoittaa
32166: terveydenhuoltojärjestelmän ollessa päätöksente-           vain kahta perustetta valitusoikeuden puuttumi-
32167: kijänä, semminkin kun juuri terveydenhuolto                selle. Ensimmäinen niistä olisi se, ettei tervey-
32168: VALTAVA-lainsäädännöllä toteutetussa valtion-              denhuollon alalla ylipäätään voisi käyttää varsi-
32169: osuuksien tasauksessa oli menettävänä osapuole-            naisia muutoksenhakukeinoja. Toinen mahdolli-
32170: na. Useissa keskussairaaloiden piireilleen anta-           nen argumentti olisi, että lääkinnällisen kuntou-
32171: missa ohjeissa lääkinnällisen kuntoutuksen to-             tuksen myöntämistä tai epäämistä tarkoittava
32172: teuttamisesta onkin nimenomaisesti korostettu              päätöksenteko ei olisi luonteeltaan hallintotoi-
32173: ao. määrärahojen säästeliästä käyttöä. 24 Tilanne          mintaa (hallintotoimi), vaan tosiasiallista toimin-
32174: on varsin ongelmallinen: yhtäällä on viranomai-            taa, kuten esim. leikkaus tai röntgentutkimus.
32175: sen velvollisuus lakisääteisen tehtävänsä toteutta-        Kumpikaan mainituista vaihtoehdoista ei mieles-
32176: misen ja kansalaisen oikeus saada laissa tarkoitet-        täni ole oikeudellisesti perusteltavissa. Argumen-
32177: tuja palveluja, toisaalla vastakkaiseen suuntaan           tit kannanottoni tueksi esitän seuraavassa.
32178: vaikuttamassa kunnallistalouddliset realiteetit.              Laajalle varsinkin maallikoiden keskuudessa
32179: Lakia joka tapauksessa on noudatettava.                    tuntuu levinneen käsitys, ettei terveydenhuollon
32180:    9. Kansalaisen oikeusturva lääkinnällisen kun-          alalla voitaisi hallinto- tai kunnallisvalitusta käyt-
32181: toutuksen päätöksenteon suhteen on jäänyt hyvin            tää. Ainoaksi hallinto-oikeudelliseksi oikeustur-
32182: puutteelliseksi, sillä lainvalmistelussa omaksut-          vakeinoksi mielletään tällöin hallintokantelu.
32183: tiin kanta, jonka mukaan muutosta po. päätök-              Asiantilan katsotaan johtuvan erityisten valitus-
32184: sistä ei lainkaan voisi hakea valittamalla. 25             säännösten ja -viranomaisten puuttumisesta. Sel-
32185: Ainoaksi oikeusturvakeinoksi jäisi näin ollen hal-         vää kuitenkin pitäisi olla, että erityisten valitus-
32186: lintokantelu/6 joka käytännössä tehtäisiin                 säännösten ja viranomaisten puuttuessa joltakin
32187: LKH:lle.                                                   hallinnonalalta on turvauduttava yleisiin sään-
32188:    Uuden lainsäädännön perusteluissa27 todetaan            nöksiin ja viranomaisiin. Samalla kannalla on
32189: asiasta seuraavasti:                                       myös terveydenhuollon oikeussuojatoimikunta28 ,
32190:    ''Eräänlaisena heikennyksenä vammaisen hen-             joka selittäen samalla syyn terveydenhuollon alal-
32191: kilön kannalta voidaan uudistusta pitää siinä              la tehtyjen valitusten harvinaisuuteen toteaa seu-
32192: mielessä, ettei henkilöllä olisi enää mahdollisuut-        raavaa: ''Valituksesta määrämuotoisena muutok-
32193: ta valittamalla hakea muutosta lääkinnällisen              senhakukeinona on säädetty erikseen. Terveyden-
32194: kuntoutuksen epäämiseen siten, kuin invalidi-              huollossa valitus on mahdollinen mm. vastentah-
32195: huollossa nykyisin. Terveydenhoitoviranomaisen             toisista toimenpiteistä. Kunnallis- ja hallintovali-
32196: menettelystä olisi kuitenkin mahdollisuus kan-             tusta ei liene juuri käytetty hoitoon pääsyä koske-
32197: nella samalla tavoin kuin muustakin terveyden-             vissa asioissa, koska ne vievät runsaasti aikaa ja
32198: hoitotoimenpiteestä. Lääkinnällisen kuntoutuk-             ovat siten hankalia hoitoon haluavan potilaan
32199: sen antaminen tulisi kuitenkin tapahtumaan lä-             kannalta.''
32200:                                                               Hallintotoimen erottelu tosiasiallisista toimista
32201: 24
32202:    esim. HYKS:n 17.1.1984 annettu yleiskirje 4/B lääkin-   on kansalaisen oikeusturvan kannalta erityisen
32203:    nällisen kuntoutuksen järjestämisestä, 5.               tärkeää, sillä vain ensiksi mainitut ovat valitus-
32204: 25
32205:    KM 1983:29, 12ja HE 12/1983 vp., 6 ss.                  kelpoisia. 29 Hallintotoimen käsitteeseen kuuluvat
32206: 26
32207:    Yleistutkimuksen hallintokantelusta on tehnyt Rosas.
32208:    Erityisesti LKH:lle tehtävistä hallintokameluista ks.   Viikkosen mukaan seuraavat tunnusmerkit: se on
32209:    csim. Rosas, mm. 184, Viikkonen 1976, 44 ss., Hall-
32210:                                                            28
32211:    berg, 65.                                                    KM 1982:65, 48 SS.
32212: 27                                                         29
32213:    HV:•JL 4 §:n sanamuoto, vrt. KunL 1.39 §.                    Vrt. esim. KM 1982:65, 49 ja Andersson, 9 ss.
32214:                                        1985 vp. -       KK n:o 402                                        7
32215: 
32216: 
32217: viranomaisen suorittama, konkreettinen ja yksi-         pyytäessä kirjallista paatosta. Valitusmenettelyn
32218: puolinen toimi, jonka kohde on viranomais-              osalta tulevat sovellettaviksi KunL:n muutoksen-
32219: koneiston ulkopuolella ja jolla on välittömiä           hakua koskevat säännökset (KunL 139-144 §).
32220: toimen sisällön mukaisia oikeusvaikutuksia. 30             Lääkinnällisen kuntoutuksen terveydenhuol-
32221: Tällaisia hallintotoimia voidaan tehdä - ja teh-        toon siirtämistä tarkoittavan HE:n (HE 1211983
32222: dään - myös terveydenhuollossa, vaikka valtaosa         vp.) eduskuntakäsittelyn aikana ei talousvalio-
32223: alan toiminnasta onkin luonteeltaan tosiasiallista.     kunnassa (TaVM 3/1983 vp.) eikä lakiehdotusten
32224: Edellä siteeratussa kannanotossaan terveyden-           täysistuntokäsittelyjen aikana ilmaistu oikeudelli-
32225: huollon oikeussuojatoimikunta piti valituskelpoi-       sia epäilyksiä HE:n valitusoikeuden poistumista
32226: sena - ja siis hallintotoimena - mm. päätöstä           koskevaan kannanottoon nähden, vaikka muu-
32227: potilaan hoitoon ottamisesta. Siihen nähden lää-        toksenhakuoikeuden puuttumista sinänsä useissa
32228: kinnällisen kuntoutuksen myöntäminen potilaal-          puheenvuoroissa pidettiinkin heikennyksenä.
32229: le on selvästi analoginen.                              Toisin tässä suhteessa olisi saattanut käydä, jos
32230:    Tehdessään päätöstä lääkinnällisen kuntoutuk-        ed. Könkkölän ehdotus lakiehdotusten lähettä-
32231: sen myöntämisestä viranomainen antaa konkree-           misestä sosiaalivaliokuntaan valmistelevasti käsi-
32232: tissa yksittäistapauksessa tahdonilmaisun, jolla se     teltäväksi olisi hyväksytty. Mainittu ehdotus kui-
32233: sitoutuu suorittamaan kansalaiselle annettavasta        tenkin raukesi kannattamattomana. Lakiehdotus-
32234: kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset. Päätös          ten toisessa käsittelyssä ed. Rajantie lausui mm.
32235: koskee kansalaisen oikeutta, sillä on hänelle ta-       seuraavaa (eduskunnan pöytäkirjat I, 1983 vp.,
32236: loudellista merkitystä. Toisaalta kansalaiselle it-     452): " ... Vaikka valiokunta (siis talousvalio-
32237: selleen - hänen henkilöönsä kohdistuen - ei             kunta; kirj. huom.) onkin katsonut, että invali-
32238: tässä yhteydessä tehdä mitään (tosiasiallista) toin-    dien tosiasiallinen oikeusturva tulee uudessa jär-
32239: ta.                                                     jestelmässä olemaan parempi kuin jos lääkinnälli-
32240:     Oikeastaan lääkinnällisen kuntoutuksen pää-         sen kuntoutuksen antamisesta päättäisi kunnan
32241: töksenteon hallintotoimenomaisuuden osoittami-          sosiaalilautakunta, merkitsee uudistus myös sitä,
32242: seksi ei edes tarvita seikkaperäisiä argumentteja       ettei invalidilla enää ole mahdollisuutta hakea
32243: hallintotoimen käsitekomponenttien olemassa-            valittamalla muutosta lääkintähuollon antamista
32244: olosta, sillä on muistettava, että ennen VAL-           tai epäämistä koskevaan päätökseen.
32245: TAVA-uudistusta aivan samoista asioista päätti-            Vaikka varsinaisten muutoksenhakukeinojen
32246: vät SH ja siirretyn toimivallan käyttäjät ja tuol-      käyttö onkin terveydenhuoliolle vierasta, on tie-
32247: loin valitusoikeuden olemassaolosta ei syntynyt         tyllä tavalla epäilyttävää, jos hallinnollisten jär-
32248: vähäisintäkään epäilystä. Voidaankin sanoa, että        jestelyjen seurauksena kansalaisen muutoksenha-
32249: KHO:n käsiteltyä vuosien saatossa sadoittain in-        kuoikeus kapenee ... ' '
32250: validihuoltoasioissa tehtyjä valituksia, joista huo-       Ed. Rajantien lausunnossa ilmenee nähdäkseni
32251: mattava osa koski nimenomaan lääkintähuoltoa,           edellä käsitelty oletus, ettei terveydenhuollon
32252: meillä on todella runsaasti prejudikaatteja myös        alalla ylipäätään voitaisi varsinaisia hallinto-
32253: lääkinnällisen kuntoutuksen päätöksenteon hal-          oikeudellisia muutoksenhakukeinoja käyttää.
32254: lintotoimenomaisuudesta ja samalla siis valitus-           Sittemmin on varovaisia kannanottoja jossain
32255: kelpoisuudesta. Onhan jo a priori mahdotonta            määrin rajoitetun KunL:n mukaisen valitusoikeu-
32256:  ajatella, että pelkästään siirtämällä päätöksen-       den olemassaolosta esitetty, mutta havaitakseni
32257:  teko-oikeus jossain asiaryhmässä viranomaiselta        vain kahdesti. Ensimmäisessä niistä LKH:n suun-
32258:  toiselle samalla muutettaisiin tuon päätöksenteon      nittelija Vappu Karjalainen Sosiaaliturva-lehden
32259:  luonne hallinnollisesta (hallinto-oikeudellisesta,     (n:o 711984, 329) haastattelussa toteaa seuraa-
32260:  hallintotoimenluonteisesta) tosiasialliseksi.          vaa: ''Kunnallista valitusoikeutta käyttäessään
32261:     Kun edellä esitettyjen perusteiden nojalla pi-      potilas valittaa ensin terveyslautakunnalle tai sen
32262:  dän lääkinnällistä kuntoutusta koskevaa päätök-        jaostolle, ja mikäli ei ole tyytyväinen näiden
32263:  sentekoa valituskelpoisena hallintotoimena, kat-       päätöksiin, lääninoikeudelle." Myöhemmin hän
32264:  son samalla, että päätös siitä tulisi antaa asian-     jatkaa: "Osajako näiden valitusmuotojen välillä
32265:  omaiselle kansalaiselle kirjallisena ja valitusosoi-   olisi seuraava: Jos lääkinnällisen kuntoutuksen
32266:  tuksella varustettuna. Joka tapauksessa näin olisi     sisältö ei vastaa potilaan odotuksia, hän voi
32267:  HValL 12 §:n nojalla meneteltävä kansalaisen           kannella lääkintöhallitukseen. Näin esimerkiksi
32268:                                                         silloin kun hän ei saa lääkäriltä tarvitsemaansa
32269:                                                         apuvälinettä tai hoitolähetettä. Kunnallista vali-
32270: 30
32271:      Vilkkonen 1970, 69.                                tusoikeutta taas voisi käyttää silloin, kun esim.
32272: 8                                               1985 vp. -       KK n:o 402
32273: 
32274: joidenkin laskujen maksamisessa on tulkinnan                        KHO 11.11.1980 taltio 5540. Vuosikirjassa
32275: varaa.''                                                         KHO 1980 A II 77. Kunta oli velvollinen pitä-
32276:     Samansuuntaisen varovaisen kannanoton tekee                  mään huolta koulutapaturman vaatimasta ham-
32277: Ruonala kirjoituksessaan ''Lääkinnällinen kun-                   paiden lopullisesta hoidosta siten, että se voitiin
32278: toutus''. Ruonalalta saamani tiedon mukaan nä-                   asianmukaisesti suorittaa. Vaatimus kunnan vei-
32279: kemys on peräisin kunnalliselta keskusjärjestöta-                voittamisesta vastaamaan oppilaan hammashoi-
32280: holta, siis asian toiselta intressiosapuolelta!                  dosta oli LO:ssa käsiteltävä eräiden hallintoriita-
32281:     10. Kun lääkinnällinen kuntoutus on kunnan                   asiain oikeuspaikasta annetun lain mukaisena
32282: (vastaavasti kuntainliiton) lakisääteinen tehtävä,               hallintoriitana eikä kaupunginhallituksen pää-
32283: perustavat sitä koskevat YleissairaalaL:n ja Kan-                töksestä tehtynä valituksena.
32284: santerveysL:n säännökset kunnalle (vast. kuntain-                   Hallintoriita-asiainmenettelyyn turvautuminen
32285: liitolle) samalla julkisoikeudellisen suoritusvelvol-            olisi erityisen käyttökelpoinen oikeusturvakeino,
32286: lisuuden. Näin ollen näyttäisi olevan mahdollista                jos hallintolainkäytössäkin katsottaisiin, ettei lää-
32287: myös saattaa kunnan veivoittamista lääkinnälli-                  kinnällistä kuntoutusta koskevasta päätöksestä
32288: sestä kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten                    voida valittaa. Mikäli taas - kuten edellä olen
32289: suorittamiseen tarkoittava asia hallintoriita-asiana             edellyttänyt - valitusoikeus on olemassa, ei
32290: vireille alueellisesti toimivaltaisessa LO:ssa (HRii-            hallintoriita-asiainmenettely ole käytettävissä
32291: taL 1 §, LOL 2 § 1 mom. 4 kohta ja 2 § 2                         eräänlaisena valituksen vaihtoehtona. Vain niissä
32292: mom. ). 31 Hallintoriita-asia saatetaan vireille ha-             tapauksissa, joissa valituksen tekeminen erityisis-
32293: kemuksella (HRiitaL 2 §).                                        tä syistä ei olisi mahdollista, olisi tilaisuus hallin-
32294:     Hallintoriita-asiat kuuluvat alkuperäiseen hal-              toriita-asiainmenettelyyn turvautumiseen. Rajan-
32295: lintolainkäyttöön. Niissä on legaalimääritelmän                  käynti näiden tapausten välillä on hyvin vaikeaa
32296: mukaan (HRiitaL 1 § ja LOL 2 § 2 mom.) kyse                      ja joka tapauksessa se jäisi hallintolainkäyttäjän
32297: siitä, että hallintolainkäyttöviranomaiselta (LO)                - viime kädessä KHO:n - suoritettavaksi.
32298: haetaan muutoin kuin valitustietä ratkaisua asi-                    11. Yhteenvetävästi voidaan todeta, että oi-
32299: anosaisten väliseen, perusteeltaan julkisoikeudel-               keusturvajärjestelyt vammaishuollossa ennen
32300: liseen riitaan. Menettelyyn voitaisiin lääkinnälli-              VALTAVA-uudistusta olivat ainakin pääpiirteis-
32301: sen kuntoutuksen osalta nähdäkseni turvautua                     sään selkeät. Siirretyn päätösvallan nojalla tehdyt
32302: esim. silloin, kun vammainen henkilö on tervey-                  päätökset "saatettiin" SH:n käsiteltäviksi, jonka
32303: denhuoltoviranomaisen kieltäydyttyä maksusi-                     päätöksistä taas voitiin valittaa KO:een. Vuoden
32304: toumusta antamasta joutunut itse omin varoin                     1984 alusta voimaan tulleiden uudistusten jäl-
32305: kustantamaan tarvitsemansa, lääkinnällisen kun-                  keen tilanne on puolestaan hyvin sekava ja vai-
32306: toutuksen piiriin kuuluvan apuvälineen.                          keaselkoinen. Käytännössä jopa alaa tuntevien
32307:    Läpikäymistäni FINLEX-rekisterissä olleista                   juristien on ollut mahdotonta antaa yksiselitteisiä
32308: 115:stä KHO:n hallintoriitoja koskevasta ennak-                  vastauksia oikeusturvaa koskeviin kysymyksiin.
32309: kotapauksesta seuraavat kaksi ovat mielestäni                    Seuraavassa selostetaan tätä kirjoitettaessa (so.
32310: analogiset nyt käsillä olevan tilanteen kanssa.                  helmikuun alulla 1985) vallinnutta kokonaisti-
32311:    KHO 22.9.1972 taltio 3517. 32 Hiirilavantau-                  lannetta. Uusien lainkäyttöpäätösten myötä saa-
32312: tiin sairastuneet lapset oli hoidettu kotihoidossa.              taneen tarkempaa tietoa siitä, mille urille oikeus-
32313: Terveydenhoitolautakunnan kieltäydyttyä suorit-                  turvajärjestelyt tulevat vakiintumaan.
32314: tamasta lasten holhoojan vaatimaa lasten hoidos-                    IHL:n piiriin jääneitä etuuksia koskevista pää-
32315: ta aiheutuneiden kustannusten korvausta holhoo-                  töksistä haetaan muutosta valittamalla SosHuol-
32316: ja vaati LH:lta, että kunta velvoitettaisiin suorit-             toL 7 luvun säännösten mukaisesti. Laintulkinta-
32317: tamaan hänelle puheena olevat kustannukset.                      käytäntö ei tältä osin ole kuitenkaan ollut aivan
32318: Kun hakemus perustui siihen, että kunta oli                      yhdenmukainen, sillä Vaasan LO on eräissä vii-
32319: terveydenhoitolain 41 ja 42 §:n säännösten joh-                  meaikaisissa ratkaisuissaan palauttanut invalidi-
32320: dosta velvollinen korvaamaan edellä mainitut                     huoltoasioita poistaen niistä SosHuoltoL:n mu-
32321: kustannukset, oli asia käsiteltävä hallintoriita-asi-            kaista muutoksenhakumenettelyä tarkoittavan
32322: ana LO:ssa.                                                      valitusosoituksen, koska LO:n näkemyksen mu-
32323:                                                                  kaan niistä on muutosta haettava KunL:n valitus-
32324: 31                                                               säännösten nojalla. Toisaalta lienee epävarmuut-
32325:      Yleisesti hallintoriita-asioista ks. esim Viikkoneo 1973,
32326:      212 SS.                                                     ta syntynyt siitä, koskeeko SosHuoltoL 49 § 1
32327: 32
32328:      Tapauksen on esitellyt myös Vilkkonen; ks. Vilkkonen        momentin säännös, jonka mukaan mm. sosiaali-
32329:      1973, 191.                                                  pa~velujen myöntämistä (tai epäämistä) koskevis-
32330:                                         1985 vp. -       KK n:o 402                                         9
32331: 
32332: ta LO:n päätöksistä ei saa valittaa KHO:een,             leen kantelijalle ole mitään välitöntä merkitystä.
32333: myös invalidihuoltopäätöksiä.                            Aiemmin esittämieni perusteluiden nojalla kat-
32334:     Vammaishuoltolakitoimikunnan II mietinnös-           son kuitenkin, että lääkinnällisen kuntoutuksen
32335: sä, jossa esitetään IHL korvattavaksi uudella vam-       myöntämistä tai epäämistä tarkoittavista päätök-
32336: maishuoltolailla, ehdotetaan tulevan lain 14 § 1         sistä voidaan ilman asiallisia rajoituksia valittaa
32337: momenttiin säännöstä, jonka mukaan lain nojal-           KunL:n muutoksenhakusäännösten mukaisesti,
32338: la tehtyihin päätöksiin haetaan muutosta Sos-            ellei sitten hallintolainkäytössä omaksuta kantaa,
32339: HuoltoL 46 § 1 momentin mukaisesti. Lakiluon-            jonka mukaan kunnan tai kuntainliiton (julkisoi-
32340: noksen 14 § 2 momentin säännös puolestaan                keudellisen) maksuvelvollisuuden vahvistamiseksi
32341: kieltäisi valituksen teon KHO:een niistä LO:n            joissain tapauksissa on sovellettava hallintoriita-
32342: päätöksistä, jotka koskevat lain tarkoittamia pal-       asiainmenettelyä.
32343: veluja ja taloudellista tukea. Voitaneen olettaa,           Aiemmin IHL:n mukaisena lääkintähuoltona
32344: että myös komitea ehdottaessaan erillistä jatkova-       korvattujen, nyttemmin lääkinnälliseen kuntou-
32345: lituskieltosäännöstä vammaishuoltoasioiden osal-         tukseen siirtyneiden apuvälineiden ja muiden
32346: ta katsoo, ettei SosHuoltoL 49 § 1 momentin              vastaavien laitteiden hankkimiseen ja ylläpitoon
32347: säännös ulotu IHL:n (ja tulevan vammaishuolto-           tarpeellisten matkakustannusten korvaaminen ta-
32348: lain) nojalla tehtyihin päätöksiin. Toisaalta komi-      pahtuu vuoden 1984 alusta lukien SairVakL:n
32349: tea ei millään tavoin perustele kantaansa siitä,         nojalla (10 § 4 mom., vrt. 5 § 4 mom.). Näiden
32350: miksi vammaishuoltoasioissa ei ole tarvetta saada        kustannusten korvaamisesta tehtyihin päätöksiin
32351: myös KHO:n ratkaisuja. 33                                haetaan muutosta SairVakL 5 luvun säännösten
32352:     Mielestäni jatkovalitusmahdollisuus KHO:een          nojalla.
32353: vammaishuoltoasioissa tulisi säilyttää. Vuosien             Kaiken kaikkiaan oikeusturvajärjestelyt ja
32354: saatossa on KHO:n mittavalla invalidihuoltoasi-          -säännökset muodostavat tapahtuneiden uudis-
32355: oiden ratkaisukäytännöllä ollut huomattava lain          tusten jälkeen varsinaisen viidakon. Tavallisen
32356:  soveltamista ohjaava merkitys mm. materiaalisten        vammaisen kansalaisen on todella vaikeaa saada
32357: lainsäännösten asiallisen ulottuvuuden ja erias-         tästä kaikesta mitään selkoa. Oikeusturvan toteu-
32358:  teisten säädösten ja ohjeiden osin ristiriitaisten-     tuminen edellyttäisi kuitenkin selkeätä ja sisäises-
32359:  kin säännösten tulkinnassa. Toteutettujen uudis-        ti ristiriidatoma muutoksenhakumenettelyä.
32360:  tusten jälkeen jatkovalitus KHO:een olisi tärkeä        Vammaishuollon oikeusturvajärjestelyjen valmis-
32361:  oikeusturvan tae myös sikäli, että lääninoikeuk-        telun ei todellakaan voida katsoa edes tyydyttä-
32362:  sien tulkintakäytäntö saattaa muodostua osin            västi vastaavan niitä vaatimuksia, joita lainval-
32363:  erilaiseksi - näinhän on havaittu jo käyneen            mistelulle on asetettava.
32364:  muutoksenhaun säädösperustan osalta. Yhtenäi-              12. Erityisesti vaikeasti vammautuneiden kan-
32365:  nen laintulkinta edellyttää ainakin yhtä koko           salaisten oikeusturvan täyden toteutumisen kan-
32366:  valtakunnan alueella toimivaltaista valitusvirano-      nalta ei kuitenkaan riitä vain se, että valitustie on
32367:  maista.                                                 muodollisoikeudellisesti avoinna. Vaikea vamma
32368:     Kunnallisen terveydenhuoltojärjestelmän vas-         johtaa usein vaikeuksiin tiedon saannissa, viran-
32369:  tuualueelle siirtyneen lääkinnällisen kuntoutuk-        omaisissa asioimisessa, asiain vireillepanossa,
32370:  sen osalta taas ei "virallisen" kannan mukaan           kuulluksi tulemisessa jne. Kaikki tämä koskee
32371:  valitusmahdollisuutta enää olisi, ellei sitten rajoi-   tietysti paitsi vammaishuoltoa myös kaikkea
32372:  tetusti esim. jo tehtyjen myönteisten päätösten         muuta hallintoa, jonka kanssa vammainen kansa-
32373:  pohjalta maksatuksessa syntyneiden epäselvyyk-          lainen joutuu oikeuksiensa saamiseksi tai muun
32374:  sien osalta. Pääsääntöisesti siis ainoaksi oikeustur-   syyn vuoksi tekemisiin. Vaikeasti vammaisen asi-
32375:  vakeinoksi virheellisiä päätöksiä vastaan jäisi         akkaan kohtaamisessa ja kohtelemisessa on viran-
32376:  LKH:lle osoitettava hallintokantelu. Tätä kautta        omaisen tai yksittäisen viranhaltijan usein ''veny-
32377:  ei kuitenkaan muutosta päätökseen suoranaisesti         tettävä'' HMenL:ssakin jo nyttemmin mainittua
32378:  saada, vaan mahdollisesti pitkäänkin kestävän           hallinnon palveluperiaatetta äärimmilleen. Tätä
32379:  kantelun käsittelyn jälkeen asia voitaisiin vain        toisaalta edellyttää myös kansalaisten (materiaali-
32380:   uudestaan panna vireille kielteisen päätöksen          sesti) yhdenvertaisen kohtelun vaatimus.
32381:   aiemmin jo antaneessa viranomaisessa.                     Puheena olevaan ongelmaan on huomiotaan
32382:     LKH:n mahdollisilla huomautuksilla ja                kiinnittänyt Hallintomenettely ja vammaiset -toi-
32383:  kurinpito- tms. toimenpiteillä ei myöskään itsel-       mikunta mietinnössään (KM 1984:45). Erityisesti
32384:  33 Vrt.   KM 1984:14, 76ja 83.                          oikeusturvanäkökohtien osalta toimikunta on
32385: 
32386:  2 428501273P
32387: 10                                      1985 vp. -      KK n:o 402
32388: 
32389: päätynyt esittämään34 asiakasneuvonnan kehittä-            KM 1971:A25. Sosiaalihuollon periaatekomi-
32390: mistä vammaisten kannalta, viranomaisen taholta         tean mietintö 1.
32391: tapahtuvaa vammaisen avustajan tai asiamiehen              KM 1979:9. Kuntoutuspalvelujärjestelmän ke-
32392: erityisen korostettua valvontaa (vrt. HMenL 6 §),       hittämistoimikunnan mietintö.
32393: kommunikaatiovammaisten            erityisvaikeuksiin      KM 1979:59. Sosiaali- ja terveyshallinnon oi-
32394: kiinnitettäväksi erityistä huomiota kuulemisme-         keussuojakomitean mietintö.
32395: nettelyssä ja myös kehitysvammaisen henkilön               KM 1981:64. Hallinnon oikeusturvakomitean
32396: erityisongelmien korostettua huomioon ottamis-          mietintö.
32397: ta. Lisäksi toimikunta esittää vammaisasiamiesjär-         KM 1982:35. Kansainvälisen Vammaisten
32398: jestelmän alkuun panemista kokeiluluonteisesti          Vuoden 1981 Suomen komitean mietintö.
32399: vammaisjärjestöjen toimesta ja yleisen, vammais-           KM 1982:65. Terveydenhuollon oikeussuoja-
32400: ten erityistarpeita virastojen asiakaspalvelussa kä-    toimikunnan mietintö II. Ehdotus laiksi potilaan
32401: sittelevän ohjekirjeen laatimista (STM:n toimes-        oikeuksista.
32402: ta). Toimikunnan ehdotukset ovat ilman muuta               KM 1983:29. Vammaishuoltolakitoimikunnan
32403: tarpeen vaatimia ja joka suhteessa kannatettavia.       osamietintö.
32404:    13. Vammaishuollolla on yhteiskunnassa tär-             KM 1984: 14. Vammaishuoltolakitoimikunnan
32405: keä tehtävä tien tasoittamisessa vammautuneiden         mietintö II.
32406: kansalaisten aktivoimiseksi yhteiskunnan täysi-            KM 1984:45. Hallintomenettely ja vammaiset
32407: painoisiksi jäseniksi ja vammaisuudesta aiheutu-        -toimikunnan mietintö.
32408: neiden erityisrasitusten vähentämiseksi. Jotta tä-
32409: mä tehtävä tulisi myös täytetyksi, tulee vammais-          Kärkkäinen, Reijo: Sosiaali- ja terveydenhuol-
32410: huollon oikeusturvajärjestelyjen olla asianmukai-       lon VALTAVA-projekti. Oikeus 1980.
32411: sella tasolla. On syytä huomauttaa vanhasta to-            Långvik, Berndt: Vammaishuolto ja Valtava.
32412: tuudesta: pelkällä varsinaisten, repressiivisten oi-    Sosiaaliturva 1983, 27-29. Lääkintöhallituksen
32413: keusturvakeinojen olemassaololla on voimakas            yleiskirje no 1823 ''Lääkinnällisen kuntoutuksen
32414: virheellisten hallintopäätösten syntyä ehkäisevä,       järjestäminen". Helsinki 30.1.1983.
32415: preventiivinen vaikutus. Tietoisuus eventuaalises-         Merikoski, V.: Hallinto-oikeuden oikeussuoja-
32416: ta valituksesta saa ratkaisijan harkitsemaan pää-       järjestelmä. Toinen, uusittu painos. Vammala
32417: töstään vakaammin ja myös perustelemaan sen             1968.
32418: seikkaperäisemmin. Erityisesti vaikeasti vammau-           Rosas, Allan: Förvaltningsklagan. Åbo 1980.
32419: tuneitten kansalaisten oikeusturvan kannalta on            Ruonala, Vilho: Lääkinnällinen kuntoutus.
32420: yhtä lailla tärkeää muistaa, ettei painoa tule          Eripainos IT Invalidityön numerosta 9/1984.
32421: panna pelkästään riittävien oikeusturvakeinojen            Sosiaalihallituksen yleiskirje n:o A 12/1981/va
32422: muodolliseen olemassaoloon, vaan myös oikeus-           "lnvalidihuoltona annettava yksilöllinen lääkin-
32423: turvan sisältöön. Tämä edellyttää hallinnoita           tähuolto". Helsinki 8.1.1982.
32424: joustavuutta ja palvelualttiutta.                          Sosiaalihallituksen yleiskirje n:o A4/ 1984/va
32425:                                                         "Invalidihuolto 1.1.1984 alkaen". Helsinki
32426:    Kirjallisuutta                                       14.3.1984.
32427:    Ajankohtaista vammaishuollosta. Sosiaalihalli-          Tainio, Esko: VALTAVA-uudistus korjaa valti-
32428: tuksen teematiedote 111983.                             onavun ristiriitaisuuksia. Helsingin Sanomat,
32429:    Andersson, Edward: Överklagberhet och be-            Alakerta 26.9.1981.
32430: svärsrätt i förvaltningsrätten. Omtryck, Helsing-          Tainio, Esko: VALTAVA-uudistuksen talou-
32431: fors - Vammala 1970. (Aiemmin julkaistu:                delliset perusteet. Suomen Kunnat 20/1982,
32432: Helsingfors 1964)                                       12-14.
32433:    Hallberg, Pekka: Hallinto-oikeudellisen vali-           Vilkkonen, Eero: Hallintotoimen mitättömyy-
32434: tuksen käyttöalasta. Vammala 1978.                      destä. Vammala 1970.
32435:                                                            Vilkkonen, Eero: Hallintolainkäytön alasta.
32436:   Komiteanmietinnöt:                                    Tutkimus hallintolainkäytön suhteesta yleiseen
32437:   KM 1946: 5. lnvaliidihuoltokomitean mietintö          lainkäyttöön, ulosottomenettelyyn ja hallintome-
32438: N:o 1.                                                  nettelyyn. Vammala 1973.
32439:   KM 1966:A8. Kuntoutuskomitean mietintö.                  Vilkkonen, Eero: Hallintolainkäyttö 1. Helsin-
32440:                                                         ki 1976.
32441:                                                            Waris, Heikki: Suomalaisen yhteiskunnan sosi-
32442: 34
32443:      KM 1984:45, 38-41.                                 aalipolitiikka. 6. p., Porvoo 1978.
32444:                                       1985 vp. -      KK n:o 402                                       11
32445: 
32446: Lyhenteet                                             SoVM = sosiaalivaliokunnan mietintö, STM =
32447: A = asetus, HE = hallituksen esitys, HMenL =          sosiaali- ja terveysministeriö, STMA = asetus
32448: hallintomenettelylaki 6.8.1982/598, HPurkuL =         sosiaali- ja terveysministeriöstä 20.2.19811151,
32449: laki ylimääräisestä muutoksenhausta hallintoasi-      SVOL = laki sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
32450: oissa 1.4.1966/200, HRiitaL = laki eräiden hal-       nittelusta ja valtionosuudesta 17.9.19821677,
32451: lintoriita-asiain oikeuspaikasta 3.12 .. 1954/446,    TaVM = talousvaliokunnan mietintö, VNp =
32452: HValL = laki muutoksenhausta hallintoasioissa         valtioneuvoston päätös, vp.            valtiopäivät,
32453: 24.3.1950/154, IHL              invaliidihuoltolaki   Yleissairaala-A = asetus kunnallisista yleissairaa-
32454: 30.12.1946/907, KansanterveysA             kansan-    loista 13.1.196719, YleissairaalaL = laki kunnal-
32455: terveysasetus 10.3.1972/205, KansanterveysL =         lisista yleissairaaloista 29.10.19651561.
32456: kansanterveyslaki 28.1.1972166, KEL = kansan-
32457: eläkelaki 8.6.1956/347, Kela = kansaneläke-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32458: laitos, KHO = korkein hallinto-oikeus, Kor-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
32459: keimman hallinto-oikeuden vuosikirja, KM =             tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32460: komiteanmietintö,      KunL           kunnallislaki    seuraavan kysymyksen:
32461: 10.12.1976/953, L = laki, LKH = lääkintöhalli-
32462: tus, LO = lääninoikeus, LOL = lääninoikeuslaki                   Miten Hallitus aikoo huolehtia vam-
32463: 31.12.1974/1021, SairVakL = sairausvakuutusla-                maisten oikeusturvasta, ja
32464: ki 4. 7.19631364, SH = sosiaalihallitus, SosHalli-               mihin lainsäädännöllisiin toimiin Hal-
32465: tusL = laki sosiaalihallituksesta 12.1.1968/24,               litus ryhtyy vammaisten oikeusturvan sel-
32466: SosHuoltoL = sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710,                kiyttämiseksi ja parantamiseksi?
32467: 
32468:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1985
32469: 
32470:                                             Kalle Könkkölä
32471: 12                                     1985 vp. -      KK n:o 402
32472: 
32473: 
32474: 
32475: 
32476:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32477: 
32478:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hoitavan lääkärin ratkaisut ovat kuitenkin ns.
32479: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tosiasiallisia toimia kuten kaikki muutkin hoi-
32480: olette 15 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn            toon liittyvät ratkaisut eikä näistä voi saada
32481: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           suoraan valituskelpoista ratkaisua. Lääkinnällinen
32482: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      kuntoutus ei poikkea siten muusta hoidosta, että
32483: taja Könkkölän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     tällaista valitusmahdollisuutta voitaisiin tältä osin
32484: myksestä n:o 402:                                      ottaa käyttöön. Toisaalta on otettava huomioon,
32485:                                                        että aikaisemmin kun lääkinnällistä kuntoutusta
32486:            Miten Hallitus aikoo huolehtia vam-         koskeva asia ratkaistiin sosiaalilautakunnassa lää-
32487:         maisten oikeusturvasta, ja                     kärin lausunnon perusteella, ei lääkärin lausunto
32488:            mihin lainsäädännöllisiin toimiin Hal-      ollut valituskelpoinen päätös, joten tältä osin
32489:         litus ryhtyy vammaisten oikeusturvan sel-      tilanne on pysynyt ennallaan.
32490:         kiyttämiseksi ja parantamiseksi?                  Mikäli vammainen on kuitenkin tyytymätön
32491:                                                        tehtyyn ratkaisuun, on hänellä mahdollisuus
32492:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      saattaa asia häntä hoitaneen lääkärin esimiehen
32493: ti seuraavaa:                                          tietoon ja ratkaistavaksi ja edelleen kunnanhalli-
32494:     Kysymyksessä on käsitelty perusteellisesti vam-    tuksen tai kuntainliiton osalta liittohallituksen
32495: maisen henkilön muutoksenhakumahdollisuuksia           ratkaistavaksi. Mainitun kunnallisen elimen teke-
32496: ja -menettelyä toisaalta lääkinnällistä kuntoutus-     mästä päätöksestä voidaan sitten valittaa edelleen
32497: ta koskevien asioiden osalta niiden siirryttyä         aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.
32498: 1.1.1984 lukien sosiaalihuollosta terveydenhuol-          Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
32499: toon sekä toisaalta invalidihuollon osalta samoin      vammaisella on edelleenkin käytettävissään vali-
32500: 1.1.1984 lukien, jolloin invalidihuollosta tuli        tustie hoitoaan koskevissa asioissa, vaikka valitus-
32501: kokonaisuudessaan kunnallista toimintaa.               tie onkin toinen kuin aikaisemmin, jolloin lää-
32502:     Arvioitaessa vammaisen asemaa ja oikeusturvaa      kinnällistä kuntoutusta koskevista ratkaisuista va-
32503: hänen hakiessaan erilaisia vammaishuollon palve-       litettiin hallintovalituksin ensin sosiaalihallituk-
32504: luja voidaan todeta, että asia ei ole riippuvainen     seen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
32505: yksinomaan jälkikäteisten oikeusturvakeinojen          Tältä osin vammaisen oikeusturva ei liene hei-
32506: olemassaolosta, vaan asiaan vaikuttavat kaikki         kentynyt VALTAVA-uudistuksen yhteydessä. Mi-
32507: vammaisen asemaan liittyvät seikat. Olennainen         käli arvioidaan päätöksentekoa lääkinnällisessä
32508: tekijä on se, että ensimmäisessä päätöksentekoas-      kuntoutuksessa, on nykyisin entistä paremmat
32509: teessa saadaan vammaisen henkilön kannalta oi-         takeet oikeiden ratkaisujen saamiseksi jo ensim-
32510: keat päätökset.                                        mäisellä päätöksentekoasteella eli oikeusturva on
32511:     Lääkinnällisen kuntoutuksen osalta voidaan to-     tältä osin parantunut.
32512: deta, että kun nykyisin lääkinnällistä kuntoutusta        Arvioitaessa oikeusturvaa muiden jälkikäteis-
32513: ja siihen liittyviä apuvälineitä koskevia ratkaisuja   ten oikeusturvakeinojen valossa, niin voidaan
32514: tehdään, tekee ne vammaista hoitava lääkäri,           todeta, että edelleenkin ovat käytettävissä hallin-
32515: joka hoitosuhteen aikana on voinut saada par-          tokantelu virkamiehen virheellisen menettelyn
32516: haan käsityksen vammaisen sairaudesta ja siihen        johdosta sekä mahdollisuus vahingonkorvauskan-
32517: liittyvistä muista seikoista. Hoidon aikana lääkäri    teeseen, mikäli virheellinen menettely on aiheut-
32518: on myös jatkuvasti saanut suoraan vammaiselta          tanut vammaiselle vahinkoa. Tältä osin ei ole
32519: tämän näkemyksiä hoidon ja kuntoutuksen tar-           tapahtunut muutosta ja oikeusturvan voidaan
32520: peesta ja sisällöstä. Näin ollen kun asian ratkaisu    tältä osin katsoa säilyneen ennallaan.
32521: on siinynyt asioista parhaiten tietävälle henkilöl-       Yhteenvetona voidaan todeta, että vammaisen
32522: le, vammaisen lääkärille, on tämä merkittävä           oikeusturvan ei voida katsoa heikentyneen lää-
32523: parannus vammaisen oikeusturvaan. Vammaista            kinnällistä kuntoutusta koskevien asioiden siirryt-
32524:                                       1985 vp. -      KK n:o 402                                        13
32525: 
32526: tyä terveydenhuollon viranomaisten hoidettavak-        telystä sosiaalihallituksella ei ole tietoa. Yhden-
32527: si. Vammaisen ollessa tyytymätön esimerkiksi           mukaisen käytännön luomiseksi sosiaalihallituk-
32528: lääkinnällisen kuntoutuksen saamiseen on hänen         sella on suunnitteilla työkokous lääninoikeuksien
32529: käytössään edelleenkin samat jälkikäteiset oikeus-     kanssa.
32530: suojakeinot kuin ennenkin, tosin valitustien ol-          Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan parhail-
32531: lessa hieman toinen.                                   laan viimeistelemässä hallituksen esitystä vam-
32532:    Invalidihuollon osalta voidaan todeta, että in-     maishuoltolaiksi, jolla on tarkoitus kumota ny-
32533: validihuoltoa koskevaan päätökseen haetaan             kyinen invaliidihuoltolaki. Muutoksenhakua kos-
32534: muutosta sosiaalihuoltolain 7 luvussa esitetyllä       kevien epäselvyyksien estämiseksi lakiin on tar-
32535: tavalla eli päätökseen tyytymättömällä on oikeus       koitus sisällyttää muutoksenhakua koskevat yksi-
32536: saattaa sosiaalilautakunnan alaisen viranhaltijan      tyiskohtaiset säännökset. Tältä osin ministeriö
32537: tekemä päätös sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi       pitää tavoitteena sitä, että vammaishuollossa olisi
32538: ja lautakunnan tekemä päätös edelleen lääninoi-        pääsääntöisesti sama muutoksenhakumenettely
32539: keuden ratkaistavaksi. Lääninoikeuksilla on tois-      kuin muussakin sosiaalihuollossa eli päätöksistä
32540: taiseksi ollut erilaista tulkintaa siitä, voidaanko    voidaan valittaa lääninoikeuteen, mutta ei sen
32541: invalidihuoltoa koskevasta asiasta valittaa kor-       pidemmälle. Kuitenkin ministeriön mielestä la-
32542: keimpaan hallinto-oikeuteen. Sosiaalihallituksen       kiin tulisi sisällyttää myös sellainen säännös,
32543: hankkimien tietojen mukaan kolme lääninoi-             jonka mukaan ns. prejudikaattitapauksissa olisi
32544: keutta antaa valitusosoituksen, neljä lääninoi-        muutoksenhakumahdollisuus myös korkeimpaan
32545: keutta epää sen sosiaalihuoltolain 49 §:n 1 mo-        hallinto-oikeuteen.
32546: mentin nojalla ja kolmen lääninoikeuden menet-
32547: 
32548:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985
32549: 
32550:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
32551: 14                                      1985 vp. -      KK n:o 402
32552: 
32553: 
32554: 
32555: 
32556:                                   Till Riksdagens Herr Talman
32557: 
32558:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            av vård och rehabilitering. När uppgiften att
32559: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          fatta beslut i ärendet sålunda har överförts på
32560: den 15 november 1985 till vederbörande medlem           denperson som bäst känner till saken, d.v.s. den
32561: av statsrådet översänt avskrift av följande av          handikappades läkare, innebär detta en betydan-
32562: riksdagsman Könkkölä undertecknade spörsmål             de förbättring av den handikappades rättsskydd.
32563: nr 402:                                                 De avgöranden som fattas av den vårdande
32564:                                                         läkaren är dock s.k. faktiska åtgärder. Så är även
32565:              Hur ämnar Regeringen värna om de           fallet med alla övriga avgöranden som hänför sig
32566:           handikappades rättsskydd, och                 till vården. Beträffande alla dessa kan inga såda-
32567:              vilka lagstiftningsåtgärder ämnar Rege-    na avgöranden fattas som direkt kan överklagas.
32568:           ringen vidta för att klarlägga och förbätt-   Den medicinska rehabiliteringen skiljer sig inte
32569:           ra de handikappades rättsskydd?               från övrig vård på sådant sätt, att en dylik
32570:                                                         besvärsmöjlighet kunde införas. Å andra sidan
32571:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bör man beakta att när ett ärende som gällde
32572: anföra följande:                                        medicinsk rehabilitering förr avgjordes vid social-
32573:    Handikappade personers möjligheter att söka          nämnden på basen av läkarens utlåtande, utgjor-
32574: ändring och förfarandet vid ändringssökande,            de läkarutlåtandet inte ett sådant beslut över
32575: dels i ärenden som gäller medicinsk rehabilite-         vilket besvär kunde anföras. Härvidlag är situa-
32576: ring, sedan behandlingen av dessa ärenden               tionen således oförändrad.
32577: 1.1.1984 överförts från socialvårdssektorn till häl-        Om den handikappade är missnöjd med avgö-
32578: sovårdssektorn, dels i fråga om möjligheterna att       randet, kan han informera den vårdande läkarens
32579: söka ändring och förfarandet vid ändringssökan-         förman och av honom få ett beslut i ärendet,
32580: det i ärenden som gäller invalidvården, sedan           som kan föras vidare till kommunstyrelsen eller
32581: invalidvården i sin helhet blev kommunal verk-          till förbundsstyrelsen när det gäller beslut av
32582: samhet 1.1.1984, har utförligt behandlats i             kommunalförbund. Beslut som har fattats av
32583: spörsmålet.                                             detta kommunala organ kan sedan överklagas
32584:    Vid bedömningen av de handikappades situa-           vidare ända till högsta förvaltningsdomstolen.
32585: tion och rättsskydd vid anskaffandet av olika               På basen av det ovan anförda konstateras att
32586: former av hälsovårdsservice kan noteras, att frå-       besvärsvägar fortfarande står öppna för de handi-
32587: gan inte är beroende enbart av existensen av            kappade i ärenden som gäller deras vård, även
32588: repressiva rättsskyddsmedel, utan att alla faktorer     om besvärsvägen dock är en annan än förr.
32589: som berör den handikappades situation spelar in.        Tidigare anfördes besvär i ärenden som gällde
32590: Den avgörande faktorn är frågan om hur de rätta         medicinsk rehabilitering först i form av förvalt-
32591: besluten uppnås i första beslutande instans.            ningsbesvär hos socialstyrelsen och sedan vidare i
32592:    Beträffande den medicinska rehabiliteringen          högsta förvaltningsdomstolen. Härvidlag torde
32593: kan konstateras, att beslut som gäller medicinsk        den handikappades rättsskydd inte ha försämrats
32594: rehabilitering och därtill anknutna hjälpmedel          genom VALTAVA-reformen. Vid en bedömning
32595: nuförtiden görs av den läkare som sköter den            av beslutsfattandet inom den medicinska rehabi-
32596: handikappade och som under den tid vårdförhål-          literingen kan noteras att det nu finns större
32597: landet varat har kunnat få den bästa uppfatt-           garantier än tidigare för att rätta lösningar skall
32598: ningen om den handikappades sjukdom och om              kunna nås redan i första beslutande instans.
32599: övriga frågor som sammanhänger med sjukdo-              Rättsskyddet har således förbättrats härvidlag.
32600: men. Under vårdtiden har läkaren även fortlö-               Vid en bedömning av rättsskyddet i jämförelse
32601: pande direkt av den handikappade fått del av            med övriga repressiva rättsmedel kan konstateras
32602: hans synpunkter beträffande behovet och arten           att förvaltningsklagan med anledning av tjänste-
32603:                                         1985 vp. -       KK n:o 402                                         15
32604: 
32605: mans felaktiga förfarande fortfarande står tili           gäller invalidvård, kan överklagas hos högsta
32606: buds och likaså möjligheten tili skadeståndstalan,        förvaltningsdomstolen. Enligt uppgifter som har
32607: om det felaktiga fötfarandet har förorsakat den           insamlats av socialstyrelsen ger tre länsrätter be-
32608: handikappade skada. Härvidlag har ingen                   svärsundervisning, fyra länsrätter underlåter med
32609: förändring skett. 1 detta fali kan således rätts-         stöd av 49 § 1 mom. socialvårdslagen att göra
32610: skyddet anses ha förblivit oförändrat.                    detta och socialstyrelsen saknar uppgifter om
32611:    Sammanfattningsvis kan konstateras, att den            praxis i tre länsrätter. Socialstyrelsen planerar ett
32612: handikappades rättsskydd inte kan anses ha                arbetssammanträde med länsrätterna i syfte att
32613: försvagats när behandlingen av ärenden, som               skapa en enhetlig praxis.
32614: gälier medicinsk rehabilitering, överflyttats tili           Ioom social- och hälsovårdsministeriet färdig-
32615: hälsovårdsmyndigheterna. Om en handikappad                ställs för närvarande regeringens förslag tili en
32616: är missnöjd t.ex. med möjligheterna att erhålia           handikappvårdslag som skall ersätta lagen om
32617: medicinsk rehabilitering, har han fortfarande             invalidvård. Det är meningen att lagen skall
32618: möjligheter att utnyttja samma repressiva rätts-          innehålla detaljerade stadganden om änd-
32619: medel som förut, även om besvärsvägen dock                ringssökande för att uppkomst av oklarheter
32620: delvis är en annan.                                       beträffande rättsmedlen skall kunna förhindras.
32621:    Beträffande invalidvården kan konstateras att          Härvid är ministeriets målsättning att huvudsak-
32622: ändring av beslut som gäller invalidvård söks på          ligen samma fötfarande vid ändringssökandet
32623: det sätt som anges i socialvårdslagens 7 kapitel.         skall gälia vid invalidvård som vid den övriga
32624: Det innebär att den som är missnöjd med                   socialvården, dvs. att besvär över utslag eller
32625: beslutet har rätt att få beslut, vilket har fattats av    beslut kan anföras i länsrätten, men inte i högre
32626: en tjänsteinnehavare som är underställd social-           instans. Ministeriet anser dock att lagen borde
32627: nämnden, upptaget tili behandling i socialnämn-           innehålla ett stadgande enligt vilket det i s.k.
32628: den. 1 socialnämndens beslut får ändring sökas            prejudikatfali vore möjligt att söka ändring även
32629: hos länsrätten. Länsrätterna har hittilis tiliämpat       hos högsta förvaltningsdomstolen.
32630: olika tolkningar om huruvida beslut i ärende som
32631: 
32632:       Helsingfors den 20 december 1985
32633: 
32634:                                                                                    Minister Matti Puhakka
32635:         1
32636:         1
32637: 
32638: 
32639: 
32640: 
32641:     1
32642:     1
32643: 
32644: 
32645: 
32646: 
32647: 1
32648:                                                 1985 vp.
32649: 
32650: Kirjallinen kysymys n:o 403
32651: 
32652: 
32653: 
32654: 
32655:                                    Säilynoja ym.: Maidon tuotantokiintiöiden viljelijöille aiheuttamis-
32656:                                        ta vaikeuksista
32657: 
32658: 
32659:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32660: 
32661:    Eri puolilta maata tulleiden tietojen mukaan       mäluku on alhainen ja JOissa monista sytsta
32662: joukko maidontuottajia on joutunut pahoihin           johtuen ei ole taloudellista jouston varaa, kun
32663: taloudellisiin vaikeuksiin maidon kaksihintajär-      kuitenkin vuoden vaihteessa on maksettava kor-
32664: jestelmän vuoksi. Joillakin tiloilla kiintiömaksu     koja, osamaksuja, veroja ym.
32665: uhkaa viedä jopa puolen vuoden maitotilit loka-
32666: kuusta eteenpäin. Sakkomaksuja on ryhdytty               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32667: täystehoisesti perimään ennen kuin viranomaiset       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32668: ovat ehtineet määrätä kaikille lopulliset kiintiöt.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32669: Takautuva perintä on tietojen mukaan alkanut          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32670: lokakuun alusta myös niiltä, jotka odottavat
32671: lopullista maatilahallituksen tai korkeimman hal-
32672:                                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
32673: linto-oikeuden päätöstä tuotantokiintiöistä.                 hädänalaiseen asemaan maidon tuotanto-
32674:   Syntynyt tilanne on muodostunut kestämättö-                kiintiöiden täyttymisen vuoksi joutunei-
32675: mäksi varsinkin pienillä tiloilla, joissa myös leh-          den viljelijöiden tilanteen pelastamiseksi?
32676: 
32677:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1985
32678: 
32679:          Vappu Säilynoja                 Osmo Vepsäläinen               Juhani Vähäkangas
32680: 
32681: 
32682: 
32683: 
32684: 428501263C
32685: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 403
32686: 
32687: 
32688: 
32689: 
32690:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32691: 
32692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voitu hakemuksesta vahvistaa peruskauden mai-
32693: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tomäärää suurempi kiintiö.
32694: olette 1) päivänä marraskuuta 1985 päivätyn             Tuotantokiintiölain 14 §:n perusteella valtio-
32695: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         neuvosto on päättänyt tuotantokiintiöiden tarkis-
32696: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tamisesta tämän vuoden osalta (Vnp 366/85).
32697: taja Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    Päätöksen mukaan voidaan myöntää lisäkiintiöitä
32698: kysymyksestä n: o 40 3:                              niille tuottajille, joiden vakiintuneeksi katsottava
32699:                                                      lypsylehmien lukumäärä ennen tuotantokiintiö-
32700:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      lain voimaantuloa olisi edellyttänyt suurempia
32701:        hädänalaiseen asemaan maidon tuotanto-        tuotantokiintiöitä, kuin mitkä heille lain mukaan
32702:        kiintiöiden täyttymisen vuoksi joutunei-      on kaavamaisesti vahvistettu. Alun perin tuotan-
32703:        den viljelijöiden tilanteen pelastamiseksi?   tokiimiöiden tarkistuksia voitiin tehdä 50 miljoo-
32704:                                                      nan litran puitteissa. Joulukuun 5 päivänä teke-
32705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        mällään päätöksellä (Vnp 927 /85) valtioneuvosto
32706: seuraavaa:                                           kuitenkin korotti lisäkiintiöiden enimmäismää-
32707:                                                      rän 55 miljoonaan litraan. Samalla päätöstä
32708:    Maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun     muutettiin siten, että erityisen painavista syistä
32709: lain (569/84) 5 §:n mukaan maidon kiintiömak-        voidaan kiintiötä korottaa, kun korottamista on
32710: sua on suoritettava kunkin maidontuottajan osal-     kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen pidettävä
32711: ta sen maitolitramäärän perusteella, jolla meije-    tarpeellisena. Tätä ns. kohtuusharkintaa voidaan
32712: riin toimitettavan maidon määrä tammikuun 1          soveltaa noin 10 miljoonan litran puitteissa. Tällä
32713: päivän ja sitä seuraavan joulukuun 31 päivän         muutoksella voidaan korjata ne pahimmat koh-
32714: välisenä aikana käsittävänä maksukautena ylittää     tuuttomuudet, joissa kiintiöt johtaisivat taloudel-
32715: maidontuottajan tuotantokiintiön mukaisen mai-       lisesti kestämättömään tilanteeseen.
32716: tolitramäärän. Maidon tuotantokiintiöt on vah-          Tänä vuonna ei ole tarkoitus enää tehdä muita
32717: vistettu maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä   muutoksia kaksihintajärjestelmän toimeenpa-
32718: annetun lain (570/84) perusteella. Pääsääntöises-    noon. Ne tuottajat, joiden lopullinen kiintiö
32719: ti tuotantokiintiöksi on vahvistettu ns. peruskau-   ylittyy, joutuvat maksamaan kiintiömaksua 1,60
32720: den maitomäärä. Eräissä tapauksissa on lisäksi       mk litralta kiintiön ylittävän tuotannon osalta.
32721: 
32722:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985
32723: 
32724:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Ylä_iärvi
32725:                                      1985 vp. -- RJ( n:o 403                                        3
32726: 
32727: 
32728: 
32729: 
32730:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32731: 
32732:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I enlighet med 14 § i produktionskvotslagen
32733: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      har statsrådet beslutat om justeringen av produk-
32734: den 15 november 1985 tili vederbörande medlem       tionskvoterna för detta år (Srb 366/85 ). Enligt
32735: av statsrådet översänt avskrift av följande av      beslutet kan tiliäggskvoter beviljas sådana produ-
32736: riksdagsman Säilynoja m.fl. undertecknade           center vilkas vedertagna antal mjölkkor före pro-
32737: spörsmål nr 403:                                    duktionskvotslagens ikraftträdande hade förutsatt
32738:                                                     större produktionskvoter än vad som enligt lagen
32739:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     schematiskt har faststälits för dem. Ursprungli-
32740:        för att rädda situationen för de odlare      gen kunde justeringen av produktionskvoterna
32741:        som har råkat i nödläge på grund av att      göras inom ramen för en mängd om 50 miljoner
32742:        de har uppnått de produktionskvoter för      liter. I beslutet av den 4 december (Srb 927185)
32743:        mjölk vilka faststälits för dem?             höjde statsrådet emeliertid tiliäggskvoternas
32744:                                                     maximibelopp tili 55 miljoner liter. Samtidigt
32745:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    ändrades beslutet så, att kvoten kan höjas då
32746: anföra följande:                                    särskilt vägande skäl för detta föreligger och
32747:    Enligt 5 § lagen om temporär kvotavgift för      höjningen med beaktande av skälighetshänsyn
32748: mjölk (569/84) skall kvotavgift för mjölk för       bör anses vara nödvändig. Denna s.k. skälighets-
32749: varje mjölkproducent erläggas enligt det antal      prövning kan tiliämpas inom ramen för en
32750: mjölkliter, med vilket den mängd mjölk som          mängd om ca 10 miljoner liter. Med hjälp av
32751: levereras tili mejeri under avgiftsperioden, som    denna ändring kan de svåraste oskäligheterna, då
32752: utgörs av tiden melian den 1 januari och följande   kvoterna leder tili en ekonomiskt ohålibar situa-
32753: 31 december, överstiger mjölkproducentens           tion, avhjälpas.
32754: mjölkmängd i liter enligt produktionskvoten.
32755: Produktionskvoterna för mjölk har faststälits en-      Avsikten är att det inte under detta år görs
32756: ligt lagen om temporära produktionskvoter för       några flera ändringar i fråga om verkställandet av
32757: mjölk (570/84). I regel har den s.k. basperiodens   tvåprissystemet. De producenter vilkas mjölk-
32758: mjölkmängd faststälits som produktionskvot. I       mängd överstiger den slutgiltiga kvoten måste
32759: vissa fall har dessutom på ansökan en större kvot   erlägga en kvotavgift på 1,60 mk per liter för den
32760: än basperiodens mjölkmängd kunnat faststälias.      del av produktioneo som överstiger kvoten.
32761: 
32762:     Helsingfors den 12 december 1985
32763: 
32764:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
32765:                                                  1985 vp.
32766: 
32767: Kirjallinen kysymys n:o 404
32768: 
32769: 
32770: 
32771: 
32772:                                     Ratu: Kalastuselinkeinon tukemisen lisäämisestä
32773: 
32774: 
32775:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32776: 
32777:    Kotimaisen kalan saalis ei lukuun ottamatta          Suomessa ovat suhteellisen vaatimattomat. Var-
32778: silakan kausiluontoista ylituotantoa yleisesti ot-      sinkin Norjassa elinkeino nauttii huomattavaa
32779: taen riitä tyydyttämään kysyntää. Tästä johtuu,         tukea tarkoituksena kalantuotannon lisääminen
32780: että kalasäilykkeiden lisäksi on kysyntä jouduttu       ja kalatuotteisiin perustuvan teollisuuden pysyt-
32781: tyydyttämään pakastetun, suolatun ja tuoreen            täminen kilpailukykyisenä. Myös Tanskan ja
32782: kalan tuonnilla. Kaikesta kalatuotteiden tuonnis-       Ruotsin soveltamaa runsasta lainoitusapua on
32783: ta tapahtuu nykyisin valtaosa EFTA-alueelta,            pidettävä eräänlaisena tukipolitiikkana. Tämä
32784: suurelta osin Pohjoismaista.                            kaikki lisää epäsuhdetta Suomen ja muiden Poh-
32785:    Muiden Pohjoismaiden kalatalouteen verrattu-         joismaiden kalatalouden välillä. Meillä ei ole
32786: na on asemamme sikäli poikkeava, että kalatuot-         myöskään samalla tavalla mahdollisuuksia kalas-
32787: teiden vientikauppa - lukuun ottamatta rapuja           tuksen laajentamiseen kaukaisemmilla merialu-
32788: yhä vähemmässä määrin - on toistaiseksi pysy-           eilla kuin naapureillamme. Toisaalta sielläkin
32789: nyt vaatimattomalla tasolla. Tämä merkitsee sitä,       kalastuksen laajentamisen esteeksi ovat nousseet
32790: että yhteisen vientikaupan kehittämisestä kol-          saaliskiintiöt.
32791: mansiin maihin ei ole ainakaan toistaiseksi hyö-           Muun Suomen kalataloudella on jonkinlaista
32792: tyä.                                                    vaikutusta Lapin kalatalouteen. Erityisesti ete-
32793:    Suomen asema on epäedullinen myös siksi,             lämpää kulkeutuu pohjoiseen pienemmin tuo-
32794: että ammattimaisen pyynnin kohteeksi soveltuvia         tantokustannuksin tuotetut kalat ja ulkomailta
32795: kalalajeja on vähän. Kun ammattikalastus pakos-         tuotu kala.
32796: takin keskittyy silakkaan ja loheen, vaikuttavat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32797: näihin lajeihin kohdistuvat taloudellisesti epä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32798: edulliset muutokset suoranaisesti kalastajaväes-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32799: tömme toimeentuloon. Myös Itämeren kalastuk-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32800: sesta sovitut kalalajikohtaiset kiintiöt estävät ny-
32801: kyään yhä suuremmassa määrin lisäämästä saalis-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä tukeakseen
32802: ta. Tästä syystä olisi tärkeätä suojata kalataloudel-          kalastuselinkeinoa edes samassa määrin
32803: lemme tärkeiden lajien kohdalla tuotantoa.                     kuin muissa Pohjoismaissa, jotta kalasta-
32804:    Muihin maihin verrattuna valtiovallan kalas-                javäestömme toimeentulo voitaisiin tule-
32805: tuselinkeinoon kohdistamat tukitoimenpiteet                    vaisuudessakin turvata?
32806: 
32807:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1985
32808: 
32809:                                                 Martti Ratu
32810: 
32811: 
32812: 
32813: 
32814: 4285012640
32815: 2                                     1985 vp. -- RJC n:o 404
32816: 
32817: 
32818: 
32819: 
32820:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32821: 
32822:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      että niitä voidaan soveltaa käytäntöön. Hintatu-
32823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kineuvottelukunta ei tässä vaiheessa ole katsonut
32824: olette 15 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn          mahdolliseksi esittää aikataulua sille annetun
32825: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tehtävän valmistumisesta. Sen esitykset tulevat
32826: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    kuitenkin koskemaan nimenomaan kalastajaväes-
32827: taja Radun näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    tön toimeentulon vakaannuttamista.
32828: sestä n:o 404:                                          Lisäksi voidaan todeta, että kauppa- ja teolli-
32829:           Mitä Hallitus aikoo tehdä tukeakseen       suusministeriön asettama kalateollisuustoimikun-
32830:        kalastuselinkeinoa edes samassa määrin        ta jättää vielä tämän vuoden puolella mietintön-
32831:        kuin muissa Pohjoismaissa, jotta kalasta-     sä, jossa esitetään toimenpiteitä kotimaista kalaa
32832:        javäestömme toimeentulo voitaisiin tule-      jalostavan teollisuuden kilpailukyvyn parantami-
32833:        vaisuudessakin turvata?                       seksi.
32834:                                                         On ilmeistä, että tässä mainittujen toimikun-
32835:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tien ehdotukset sisältävät esityksiä toimenpiteis-
32836: ti seuraavaa:                                        tä, joilla kalastuselinkeinomme eri osa-alueita
32837:    Kalastustulotoimikunta on mtetmnossaan            voidaan tarkoituksenmukaisesti tukea.
32838: (1983:80) tehnyt ehdotuksia kalastustulojärjestel-      Edellä olevan perusteella katson, että hallitus
32839: män kehittämiseksi. Kalastuksen hintatukineu-        on ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden avulla kalas-
32840: vottelukunta on saanut tehtäväkseen valmistella      tajaväestömme toimeentulo tulevaisuudessakin
32841: edelleen kalastustulotoimikunnan esityksiä niin,     voidaan turvata.
32842: 
32843:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985
32844: 
32845:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
32846:                                       1985 vp. -      KK n:o 404                                      3
32847: 
32848: 
32849: 
32850: 
32851:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
32852: 
32853:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tillämpas i praktiken. Delegationen för fiskets
32854: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         prisstöd har inte i detta skede ansett det möjligt
32855: av den 15 november 1985 tili vederbörande             att framlägga tidtabell för slutförande av det
32856: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    uppdrag som lämnats åt delegationen. Dess
32857: av riksdagsman Ratu undertecknade skriftliga          förslag kommer dock uttryckligen att gälla stabi-
32858: spörsmål nr 404:                                      lisering av fiskarbefolkningens utkomst. Dess-
32859:                                                       utom kan konstateras, att den av handels- och
32860:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       industriministeriet tillsatta korumissioneo för
32861:        för att stöda fiskerinäringen åtminstone i     fiskindustrin ännu under innevarande år kommer
32862:        samma omfattning som sker i de övriga          att avlämna sitt betänkande, vilket kommer att
32863:        nordiska länderna i syfte att vår fiskarbe-    innefatta förslag tili förbättrande av konkurren-
32864:        folknings utkomst skall kunna tryggas          skraften hos industrin som förädlar inhemsk fisk.
32865:        också i framtiden?
32866:                                                          Uppenbart är att de här nämnda kommissio-
32867:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      nernas förslag innefattar framställningar om åt-
32868: anföra följande:                                      gärder genom vilka man på ett ändamålsenligt
32869:                                                       sätt kan stöda vår fiskerinärings olika delområ-
32870:    Kommissionen för fiskeinkomsten har i sitt
32871:                                                       den.
32872: betänkande (1983:80) framfört förslag tili ut-
32873: vecklande av fiskeinkomstsystemet. Delegationen          På basen av det nyss anförda anser jag att
32874: för fiskets prisstöd har fått i uppdrag att vidare-   regeringen har vidtagit åtgärder med hjälp av
32875: bereda de förslag som avlämnades av korumissio-       vilka vår fiskarbefolknings utkomst kan tryggas
32876: neo för fiskeinkomsten så, att förslagen kan          också i framtiden.
32877: 
32878:      Helsingfors den 12 december 1985
32879: 
32880:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
32881:                                                1985 vp.
32882: 
32883: Skriftligt spörsmål nr 405
32884: 
32885: 
32886: 
32887: 
32888:                                    Norrback: Om stationering av en sjöräddningshelikopter i Vasa
32889: 
32890: 
32891:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
32892: 
32893:    Årligen företas ett stort antal spaningspådrag     försvunna småbåtar. 1 Vasa-området finns det
32894: efter försvunna båtar, både nöjes- och fiskebåtar.    inte tillgång tili sjöräddningsutrustad helikopter,
32895: Sådana händelser, där mänskor råkat i sjönöd          och även spaningsmöjligheterna är begränsade.
32896: elier råkat ut för haverier av olika slag, är         Med tanke på såväl den livliga småbåtstrafiken
32897: synnerligen påfl:estande för dem, som är försvun-     som på det faktum, att en livlig bilfärjetrafik
32898: na, men också för de anhöriga. Därför är det          liksom trafik med lastfartyg förekommer i områ-
32899: viktigt, att vår beredskap för sjöräddningsinsatser   det vore det väsentligt med tillgång tili sjörädd-
32900: är så god som möjligt. Det överlägset effektivaste    ningshelikopter liksom även bättre spaningsresur-
32901: spanings- och räddningsinstrumentet vid sjöspa-       ser, vilka även skulle vara nödvändiga t.ex. vid
32902: ning är helikopter. Särskilt vid sjöspaning är        oljeolyckor med utsläpp som följd.
32903: emeliertid kraven på helikopterns egenskaper och         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32904: utrustning extra höga. 1 vårt land finns endast ett   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32905: fåtal räddningshelikoptrar, som är utrustade för      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
32906: sjöräddning. Deras placering är dock sådan, att       följande spörsmål:
32907: de inte täcker hela vårt långa kustområde och
32908: vårt omfattande insjöområde.                                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
32909:    Ett av de områden som är mycket livligt                   för att förbättra sjöräddningsmöjligheter-
32910: trafikerat av småbåtar är Kvarkenområdet med                 na i Kvarkenområdet genom att i Vasa så
32911: dess svårnavigerade vatten. Årligen inträffar i              snart som möjligt stationera en sjörädd-
32912: detta område ett flertal incidenter med bl.a.                ningshelikopter av medeltung typ?
32913: 
32914:      Helsingfors den 19 november 1985
32915: 
32916:                                              Ole Norrback
32917: 
32918: 
32919: 
32920: 
32921: 428501276T
32922: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 405
32923: 
32924: Kirjallinen kysymys n:o 405                                                                   Suomennos
32925: 
32926: 
32927: 
32928: 
32929:                                    Norrback: Meripelastushelikopterin sijoittamisesta Vaasaan
32930: 
32931: 
32932:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32933: 
32934:    Vuosittain suoritetaan suuri määrä kadonnei-        ta tapauksia, joissa muun muassa katoaa pienve-
32935: den sekä huvi- että kalastusalusten etsintöjä.         neitä. Vaasan alueella ei ole käytettävissä meripe-
32936: Tapahtumat, joissa ihmisiä on joutunut merihä-         lastukseen varustettua helikopteria, ja myös et-
32937: tään tai erilaisiin onnettomuuksiin, ovat erityisen    sintämahdollisuudet ovat rajoitetut. Ajatellen
32938: raskaita kateissa oleville, mutta myös näiden          sekä vilkasta pienveneliikennettä että sitä tosi-
32939: omaisille. Siksi on tärkeää, että valmiutemme          seikkaa, että autolauttaliikenne samoin kuin rah-
32940: meripelastustoimenpiteisiin on niin hyvä kuin          tilaivaliikenne on vilkasta alueella, olisi meripe-
32941: mahdollista.                                           lastushelikopterin saatavuus olennainen asia, sa-
32942:    Ylivoimaisesti tehokkain etsintä- ja pelastusvä-    moin kuin myös parempien etsintävoimavarojen,
32943: line merellä suoritettavissa etsinnöissä on heli-      jotka olisivat välttämättömiä myös esimerkiksi
32944: kopteri. Etenkin merietsinnöissä ovat helikopte-       öljyvahingoissa, joista on seurannut päästöjä.
32945: rin ominaisuuksille ja varustukselle asetettavat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32946: vaatimukset kuitenkin äärimmäisen korkeita.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32947: Maassamme on vain harvoja meripelastukseen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32948: varustettuja pelastushelikoptereita. Niiden sijoi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32949: tuspaikat ovat sellaiset, että ne eivät kata koko                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32950: pitkää rannikkoaluettamme ja laajaa sisävesialu-               ryhtyä parantaakseen meripelastustoimin-
32951: ettamme.                                                       nan edellytyksiä Merenkurkun alueella
32952:    Eräs pienveneiden vilkkaasti liikennöimä alue               siten, että Vaasaan sijoitetaan niin pian
32953: on Merenkurkun alue, jonka vedet ovat vaikeasti                kuin mahdollista keskiraskas meripelas-
32954: navigoitavia. Vuosittain sattuu tällä alueella usei-           tushelikopteri?
32955: 
32956:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1985
32957: 
32958:                                               Ole Norrback
32959:                                         1985 vp. -      KK n:o 405                                          3
32960: 
32961: 
32962: 
32963: 
32964:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32965: 
32966:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          kun Mi-8 helikopterit on käytetty peruskorjaus-
32967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jaksoosa loppuun saakka, jolloin ne luovutetaan
32968: olette 19 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn             puolustusvoimille.
32969: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-         Rajavartiolaitokselle on hankittu kuluvan vuo-
32970: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Norr-         den marraskuussa yksi kevyt kaksimoottorineo
32971: backin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       Agusta Bell 412 -tyyppinen helikopteri, ja toinen
32972: n:o 405:                                                tällainen helikopteri on tilattu. Keskiraskaiden
32973:                                                         helikopterien hankinnan valmistelu on kesken ja
32974:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         näyttää siltä, ettei kuluvan vuoden tulo- ja me-
32975:         ryhtyä parantaakseen meripelastustoimin-        noarviossa mom. 26.90. 70 olevaa tilausvaltuutta
32976:         nan edellytyksiä Merenkurkun alueella           voida tänä vuonna tältä osin käyttää sopivien
32977:         siten, että Vaasaan sijoitetaan niin pian       helikoptereiden valmistajien kanssa käytävien
32978:         kuin mahdollista keskiraskas meripelas-         kauppaneuvottelujen ollessa vielä kesken erityi-
32979:         tushelikopteri?                                 sesti hintakysymysten vuoksi. Joka tapauksessa
32980:                                                         rajavartiolaitoksella on tarkoitus hankkia ainakin
32981:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kaksi uuden tyyppistä keskiraskasta helikopteria
32982: ti seuraavaa:            l                              niin, että ne saataisiin vuosina 1987 ja 1988
32983:    Rajavartiolaitoksen meripelastuspalvelujärjeste-     käyttöön.
32984: lyt nojautuvat ministeri Eino Uusitalon johdolla           Näillä näkymillä hankittavat keskiraskaat heli-
32985: meripelastuspalvelun kehittämistä selvitelleen          kopterit sijoitetaan Turkuun Vartiolentueeseen
32986: ministeriryhmän kannanottoihin 21.3.1980. Näi-          korvaamaan vuosina 1986-1987 käytöstä pois-
32987: den kannanottojen mukaisesti rajavartiolaitoksel-       tettavat Mi-8 helikopterit alussa mainitun minis-
32988: le hankittiin kolme Mi-8 tyyppistä keskiraskasta        teriryhmän kannanottojen mukaisesti. Tässä yh-
32989: helikopteria, jotka on sijoitettu Turkuun vuonna        teydessä on vielä aihetta todeta, ettei keskiraskas-
32990: 1984 valmistuneeseen Vartiolentueen tukikoh-            ta helikopterikalustoa voida käyttää hajautetusti,
32991: taan.                                                   vaan 2-4 konetta käsittävä yksikkö on pidettävä
32992:    Edellä mainitun ministeriryhmän kannanot-            niin miehitys- kuin huoltosyistäkin koossa.
32993: toihin sisältyy mm. lausuma siitä, että pelastus-          Tänä vuonna hankittu Agusta Bell 412 heli-
32994: helikopterikysymystä tutkitaan edelleen Mi-8 ka-        kopteri on sijoitettu Turkuun. Hankittavana ole-
32995: lustosta saatavien lisäkokemusten sekä muiden           va toinen helikopteri tullaan sijoittamaan Helsin-
32996: selvitysten valossa, ja mikäli osoittautuu tarpeelli-   kiin, kun tarvittavat koulutus- ja tekniset valmis-
32997: seksi hankkia muun tyyppistä meripelastustarkoi-        telut on suoritettu.
32998: tuksiin suunniteltua helikopterikalustoa rajavar-          Kolmannen, aikanaan hankittavan Agusta Bell
32999: tiolaitokselle, sen Mi-8 kalusto siirtyy puolustus-     412 helikopterin eräänä sijoituspaikkana voidaan
33000: voimille.                                               pitää Vaasaa helikopteritoimikunnan suosituksen
33001:    Sisäasiainministeriön asettama Helikopteritoi-       mukaisesti. Tämä kuitenkin edellyttäisi lentävän
33002: mikunta -83 -niminen toimikunta ehdotti mie-            ja teknisen henkilöstön sekä tukeutumisjärjestely-
33003: tinnössään (Komiteanmietintö 1984:15), että ra-         jen lisäystä Vaasassa.
33004: javartiolaitoksen tällä hetkellä merilentotoimin-          Edellä olevan nojalla on todettava, että rajavar-
33005: taan käytetyt kevyet, yksimoottoriset helikopterit      tiolaitoksella ei ole tarkoitus sijoittaa keskiraskas-
33006: korvataan kolmella kevyellä kaksimoottorisella          ta helikopterikalustoa Vaasaan ja ettei lähitule-
33007: helikopterilla ja keskiraskaat Mi-8 helikopterit        vaisuudessa näytä myöskään mahdolliselta sijoit-
33008: meripelastustoimintaan suunnitelluilla kolmella         taa Vaasaan kevyttä kaksimoottorista helikopteri-
33009: keskiraskaalla, kaikissa sääoloissa lentämään so-       kalustoa, vaikkakin käyttötarvetta olisi myös tällä
33010: veltuvilla helikoptereilla välittömästi sen jälkeen,    Suomen rannikon alueella.
33011:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985
33012: 
33013:                                                                   Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
33014: 4                                     1985 vp. -- F3( n:o 405
33015: 
33016: 
33017:                                Tili Riksdagens Herr Talman
33018: 
33019:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 november innevarande år anskaffades till
33020: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gränsbevakningsväsendet en lätt tvåmotorig heli-
33021: den 19 november 1985 till vederbörande medlem         kopter av typ Agusta Bell 412 och en annan av
33022: av statsrådet översänt avskrift av följande av        samma typ har beställts. Beredningen av anskaff-
33023: riksdagsman Norrback undertecknade spörsmål           ningen av medeltunga helikoptrar har inte slut-
33024: nr 405:                                               förts och det förefaller som om den i statsför-
33025:                                                       slaget för innevarande år under moment
33026:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       26.90. 70 upptagna beställningsfullmakten i år
33027:        för att förbättra sjöräddningsmöjligheter-     inte kan användas till denna del, emedan han-
33028:        na i Kvarkenområdet genom att i Vasa så        delsunderhandlingarna med tillverkare av lämpli-
33029:        snart som möjligt stationera en sjörädd-       ga helikoptrar ännu inte har slutförts främst på
33030:        ningshelikopter av medeltung typ?              grund av prisfrågan. Gränsbevakningsväsendet
33031:                                                       har i alla fall för avsikt att anskaffa åtminstone
33032:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       två medeltunga helikoptrar av ny typ, så att de
33033: anföra följande:                                      kan tas i bruk under åren 1987 och 1988.
33034:    De arrangemang som gäller gränsbevaknings-
33035:                                                          De medeltunga helikoptrar som, enligt vad
33036: väsendets sjöräddningstjänst baserar sig på ställ-
33037:                                                       man nu kan se, kommer att anskaffas skall
33038: ningstaganden i den ministergrupp som
33039:                                                       stationeras i Åbo vid flygbevakningsgruppen för
33040: 21.3.. 1980 under minister Eino Uusitalos ledning
33041:                                                       att i enlighet med ministergruppens ställningsta-
33042: utredde utvecklandet av sjöräddningstjänsten. 1
33043:                                                       gande ersätta helikoptrarna av typ Mi-8 vilka
33044: enlighet med dessa ställningstaganden anskaffa-
33045:                                                       kommer att tas ur bruk under åren 1986--1987.
33046: des till gränsbevakningsväsendet tre medeltunga
33047:                                                       1 detta sammanhang är det ännu skäl att konsta-
33048: helikoptrar av typ Mi-8, som stationerades i Åbo
33049:                                                       tera, att den medeltunga helikoptermaterielen
33050: vid flygbevakningsgruppens bas som blev färdig
33051:                                                       inte kan användas decentraliserat, utan att enhe-
33052: år 1984.
33053:                                                       ten som omfattar 2--4 helikoptrar måste hållas
33054:    1 den ovan nämnda ministergruppens ställ-
33055:                                                       samman såväl av bemannings- som av under-
33056: ningstaganden ingår bl.a. ett yttrande om att
33057:                                                       hållsskäl.
33058: frågan om räddningshelikoptrar skall undersökas
33059: vidare utgående från ytterligare erfarenheter av         Den helikopter av typ Agusta Bell 412 som
33060: Mi-8 materielen samt andra utredningar, och           anskaffats i år har stationerats i Åbo. Den andra
33061: skulle det visa sig nödvändigt att till gränsbevak-   helikoptern som kommer att anskaffas skall sta-
33062: ningsväsendet anskaffa annan typ av helikopter-       tioneras i Helsingfors, sedan erforderliga utbild-
33063: materiel som konstruerats för sjöräddningsända-       nings- och tekniska förberedelser gjorts.
33064: mål, kommer gränsbevakningsväsendets Mi-8
33065:                                                          En eventuell stationeringsort för en tredje
33066: materiel att övertas av försvarsmakten.
33067:                                                       helikopter av typen Agusta Bell 412 som senare
33068:    En av inrikesministeriet tillsatt kommission,
33069:                                                       anskaffas kunde i enlighet med helikopterkom-
33070: Helikopterkommissionen -83, föreslog i sitt be-
33071:                                                       missionens rekommendation vara Vasa. Detta
33072: tänkande (kommittebetänkande 1984:15), att de
33073:                                                       förutsätter dock att flygpersonalen och den tek-
33074: lätta, enmotoriga helikoptrar som av gränsbevak-
33075:                                                       niska personalen samt arrangemangen i fråga om
33076: ningsväsendet för nätvarande används i den ma-
33077:                                                       basen ökas.
33078: rina flygverksamheten, skall ersättas med tre lätta
33079: tvåmotoriga helikoptrar, och de medeltunga heli-         Med stöd av det ovan anförda kan det konsta-
33080: koptrarna av typ Mi-8 med tre för sjöräddnings-       teras, att gränsbevakningsväsendet inte har för
33081: tjänsten konstruerade medeltunga helikoptrar,         avsikt att stationera någon medeltung helikopter-
33082: som är lämpade för flygning i samtliga väderleks-     materiel i Vasa och att det inte heller i en nära
33083: förhållanden. Detta sker omedelbart efter det att     framtid förefaller sannolikt att lätt tvåmotorig
33084: helikoptrarna av typ Mi-8 har utnyttjats till         helikoptermateriel stationeras i Vasa, trots att ett
33085: utgången av grundreparationsperioden, då de           sådant behov även finns på denna del av Fin-
33086: överlåts till försvarsmakten.                         lands kust.
33087:      Helsingfors den 20 december 1985
33088: 
33089:                                                                    lnrikesminister Kaisa Raatikainen
33090:                                                1985 vp.
33091: 
33092: Kirjallinen kysymys n:o 406
33093: 
33094: 
33095: 
33096: 
33097:                                   Elo ym.: Satakunnan talousalueen kehittämiseksi tarvittavista toi-
33098:                                      menpiteistä
33099: 
33100: 
33101:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33102: 
33103:    Satakunnan talousalue on joutunut viime vuo-       määrä oli 23 970 ja koko maassa keskimäärin
33104: sien aikana ennennäkemättömän suuriin vai-            25 670.
33105: keuksiin. Maakunnan kehitys on jäänyt jälkeen            Myös väestön koulutustaso on selvästi maan
33106: maan keskimääräisestä kehityksestä millä tahansa      keskitasoa alhaisempi. Tutkinnon suorittaneita
33107: tunnusluvuilla mitattuna. Erityisen suureksi on-      yli 15 vuotta täyttäneistä on Satakunnassa selvästi
33108: gelmaksi on muodostunut Satakunnan kuntien            vähemmän kuin koko maassa. Ero kasvaa koulu-
33109: työttömyys.                                           tusasteen korkeuden mukaan. Esimerkiksi tohto-
33110:                                                       rin- ja lisensiaattitutkinnon suorittaneita on koko
33111:    Satakunnan työpaikkojen lukumäärä on laske-
33112:                                                       maassa yli neljä kertaa enemmän kuin Satakun-
33113: nut vuodesta 1975 yli 6 200. Jalostuksen työpai-
33114:                                                       nassa yli 15-vuotiaasta väestöstä, ja myös kandi-
33115: kat vähenivät 7 050:llä ja alkutuotannon 3 990
33116:                                                       daattitutkinnon suorittaneita on maan koko väes-
33117: työpaikalla. Palvelutyöpaikkojen lukumäärä kas-
33118:                                                       tössä suhteellisesti lähes kaksi kertaa enemmän
33119: voi sen sijaan 4 820. Valtioneuvoston hyväksymä
33120: työpaikkasuunnite ei toteudu Satakunnan osalta        kuin Satakunnassa.
33121: nykyisellä kehitysvauhdilla. Mainittakoon lisäksi,       Yleisten teiden ja siltojen rakentamiseen sekä
33122: että pelkästään vuosina 1981-83 poistui Porista       parantamiseen käytettävät määrärahat ovat viime
33123: 2 600 ja Raumalta 1 115 teollista työpaikkaa.         vuosina Satakunnassa kasvaneet reaalisesti. Tästä
33124:                                                       huolimatta Satakunta ei ole saanut lähimainkaan
33125:    Kehityksen seurauksena Satakunnan muutto-          autokanta- ja liikennesuoriteosuuttaan vastaavia
33126: liike on ollut viime vuosina tappiollista, minkä      määrärahoja. Autokantaosuudella mitattuna Sa-
33127: johdosta myös maakunnan väestön kasvu on              takunnan olisi pitänyt saada 200 milj. markkaa
33128: oleellisesti hidastunut. Näin ollen ei ole ihme,      enemmän tiemäärärahoja viimeisten seitsemän
33129: etteivät valtioneuvoston hyväksymät työpaikkojen      vuoden aikana, kuin mitä on toteutunut.
33130: väestösuunnitteet ole toteutuneet Satakunnassa.          Tapahtuneeseen kehitykseen on vaikutettu
33131: Tutun ja Porin lääninhallituksen seurantaselvi-       harjoitetulla aluepolitiikalla sekä valtion määrära-
33132: tyksen mukaan koko läänin väestösuunnite toteu-       hojen ja investointien suuntaamisella. Näissä
33133: tui vuosina 1982-83 erittäin hyvin. Varsinais-        suhteissa Satakuntaa ei ole kohdeltu tasapuolises-
33134: Suomen suunnite ylittyi 1 200 hengellä, mutta         ti eikä oikeudenmukaisesti. Myöskään lähitule-
33135: Satakunnan alittui 1 100 hengellä. Läänin työ-        vaisuuden näkymät eivät ole yhtään entisiä pa-
33136: paikkasuunnite totutui paljon huonommin, sillä        remmat. Täten esimerkiksi valtion investointi-
33137: suunnitteesta jäätiin jälkeen 6 300 työpaikkaa,       suunnitelmien mukaan Satakunnan osuus koko
33138: josta Satakunnan osuus oli yksin jo runsaat 4 600     Turun ja Porin läänistä on laskenut jatkuvasti, ja
33139: työpaikkaa. Tällä hetkellä Satakunnan kuntien         viimeisen eli vuoden 1985 investointisuunnitel-
33140: keskimääräiset työttömyysluvut ovat 3-4 pro-          man mukaan Satakunnan alijäämä olisi väestöön
33141: senttia korkeammat kuin maassa keskimäärin.           suhteutettuna 750 milj. markkaa. Asukasta koh-
33142:    Satakunnan väestön tulotaso on selvästi alhai-     den investointimenot olisivat 3 309 markkaa Sa-
33143: sempi kuin koko maassa keskimäärin. Kaiken            takunnassa, mutta sen sijaan koko Turun ja Porin
33144: lisäksi tulotasoero on kasvanut jatkuvasti Sata-      läänissä 6 316 markkaa asukasta kohden.
33145: kunnan tappioksi. Vuonna 1984 kertyi satakun-            Satakunnan poliittiset piirijärjestöt, Satakun-
33146: talaisille veroäyrejä palkka- ja muista henkilökoh-   nan maakuntaliitto ja Satakunnan seutukaavaliit-
33147: taisista tuloista asukasta kohden 22 780 äyriä.       to ovat yksimielisesti vaatineet Satakunnan oi-
33148: Koko Turun ja Porin läänissä vastaava veroäyri-       keudenmukaisempaa käsittelyä valtion rahojen
33149: 260022H
33150: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 406
33151: 
33152: jaossa. Edellytyksenä Satakunnan talousalueen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33153: kehittämiselle on nähty oman läänin ja piirihal-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33154: lintoviranomaisten saaminen sekä korkeakoulun           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33155: perustaminen maakuntaan. Valitettavasti on lää-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33156: niratkaisua jatkuvasti siirretty vuodesta toiseen, ja
33157: erityisesti vallinnut epätietoisuus on vaivannut                   Onko Hallitus tietoinen Satakunnan
33158: suunniteltujen läänien rajakuntia. Kaiken kehit-                talousalueen syrjimisestä valtion rahojen
33159: tämistoiminnan edellytyksenä onkin, että uusien                 jaossa ja tästä johtuvista ongelmista, ja
33160:                                                                 JOS on,
33161: läänien perustaminen ratkaistaan mahdollisim-
33162: man nopeasti ja täten luodaan edellytykset Sata-                   mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-
33163: kunnan talousalueen itsenäiselle kehittymiselle.                tus aikoo ryhtyä Satakunnan talousalueen
33164:                                                                 ongelmien lievittämiseksi?
33165: 
33166:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1985
33167: 
33168:          Mikko Elo                         Timo Laaksonen                 Pirkko Valtonen
33169:          Matti Kuusio                      Anssi Joutsenlahti             Timo Roos
33170:                                            Antti Kalliomäki
33171:                                       1985 vp. -     KK n:o 406                                        3
33172: 
33173: 
33174: 
33175: 
33176:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33177: 
33178:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       korkeimpia. Työllisyyspoliittisena toimenpiteenä
33179: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käynnistyi pitkäaikaistyöttömien työllistämisko-
33180: olette 19 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn          keilu eli suoran työllistämisen tukemiskokeilu
33181: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ensimmäisenä Porin, Harjavallan ja Merikarvian
33182: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    työvoimatoimistojen alueella syksyllä 1983. Tä-
33183: taja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    män jälkeen kokeiluun on otettu mukaan mm.
33184: myksestä n:o 406:                                    Kankaanpään ja Parkanon työvoimatoimistojen
33185:                                                      alueet. Varsinkin Harjavallan ja Merikarvian työ-
33186:           Onko Hallitus tietoinen Satakunnan         voimatoimistojen alueilla pitkäaikaistyöttömien
33187:        talousalueen syrjimisestä valtion rahojen     määrä on onnistuttu vähentämään alle puoleen
33188:        jaossa ja tästä johtuvista ongelmista, ja     kokeilua edeltävältä tasolta. Porissa pitkäaikais-
33189:        jos on,                                       työttömien määrä ja osuus kaikista työttömistä ei
33190:           mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-    ole olennaisesti vähentynyt, koska uusien pitkäai-
33191:        tus aikoo ryhtyä Satakunnan talousalueen      kaistyöttömien määrä on koko ajan lisääntynyt
33192:        ongelmien lievittämiseksi?                    puolivuosittain 450-SOO:lla. Työvoimahallinnon
33193:                                                      normaaleja toimenpiteitä on pyritty tehostamaan
33194:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     Satakunnan vaikeilla työttömyysalueilla.
33195: ti seuraavaa:                                           Satakunnan kehittämisen kannalta strategisista
33196:    Satakunnan talousalueen muuttotappio on vii-      hankkeista on valtion investoinnein tuettu mer-
33197: me vuosina ollut ennakoitua suurempi, vuosit-        kittävästi mm. Tahkoluodon syväsataman väylän
33198: tain noin 700-900 henkilöä eli 0,3-0,4 %             rakentamista ja Porin-Lielahden radan peruspa-
33199: väestöstä. Siitä huolimatta Satakunnan väkiluvus-    rantamista. Porin syväsataman rakentamista on
33200: sa on ollut pientä kasvua edullisen ikärakenteen     lisäksi tuettu korkotukilainalla. Useita Satakun-
33201: seurauksena. Satakunnan väkiluvun lievälle kas-      nan tiehankkeita on käynnistynyt tai käynnisty-
33202: vulle näyttäisi olevan edellytyksiä myös 1980-       mässä valtion määrärahoin. Lähivuosina aloitetta-
33203: luvun        jälkipuoliskolla.    Valtioneuvoston    neen eteläisessä Suomessa ja myös Satakunnassa
33204: 18.11.1982 hyväksymä väestö- ja työpaikkasuun-       keskiasteen koulu-uudistukseen liittyviä oppilai-
33205: nite ei kuitenkaan ole Satakunnan osalta toteutu-    tosrakentamishankkeita.
33206: nut, vaan Satakunnan väkiluku on tällä hetkellä         Osa Pohjois- ja Koillis-Satakunnasta kuuluu
33207: noin 2 000 henkilöä pienempi kuin suunnitteen        aluepoliittisen aluejaon mukaan 111 perusvyöhyk-
33208: mukainen 250 500. Parhaillaan ollaan valtakun-       keeseen. Näissä kunnissa voidaan myöntää tuo-
33209: nallista väestö- ja työpaikkasuunnitetta tarkista-   tantotukilain 53 3181 mukaisia aluepoliittisia
33210: massa. Valtioneuvosto päättänee lääneittäisistä      avustuksia ja Kehitysaluerahasto Oy:n lainoja.
33211: suunniteluvuista vuoden 1986 alussa.                 Merikarvian ja Siikaisten kunnat on lisäksi mää-
33212:    Keskeisimpänä Satakunnan ongelmana ja osa-        rätty tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä-
33213: syynä suhteellisen voimakkaaseen muuttotap-          misestä annetun lain 532181 perusteella erityis-
33214: pioon voidaan pitää työttömyyttä, joka Satakun-      alueiksi. Aluepoliittisena toimenpiteenä käynnis-
33215: nassa on ollut jonkin verran koko maan keski-        tyi vuonna 1984 Porin ja Kotkan kaupungeissa
33216: määräistä suurempaa. Tosin Satakunnan talous-        ns. aloittavan yritystoiminnan tukikokeilu. Sen
33217: alueen sisällä on kunnittaista vaihtelua työttö-     perusteella aloittavat tuotannolliset yritykset voi-
33218: myysasteissa. Vaikein työttömyystilanne on ollut     vat Porissa saada avustusta 30 % palkkojen ja
33219: perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla Porin seu-    välillisten työvoimakustannusten yhteismäärästä,
33220: dulla ja Raumalla, joilla teollisuuden rakenne-      kuitenkin enintään 100 000 markkaa yritystä
33221: muutoksen seurauksena varsinkin suurteollisuus       kohden. Tällä tukikokeilulla on Porissa vaikutet-
33222: on vähentänyt työpaikkojaan. Satakunnan usean        tu tähän mennessä 58 uuden yrityksen ja arviolta
33223: teollistuneen kunnan työttömyysaste vuosina          150 tuotannollisen työpaikan syntymiseen.
33224:  1984 ja 1985 on ollut eteläisen Suomen (aluepo-        Parhaillaan käsitellään aluepolitiikan uudista-
33225: liittisen aluejaon mukaan IV perusvyöhykkeen)        mista sisäasiainministeriön asettamassa aluepoli-
33226: 4                                     1985 vp. ~ KK n:o 406
33227: 
33228: tiikkatoimikunnassa. Siinä yhteydessä arvioidaan      Pirkanmaan ja Kainuun läänien muodostaminen
33229: mm. aluepoliittisten toimenpiteiden tarvetta          niin, että uusi läänijako tulisi voimaan 1.1.1988.
33230: teollisuuden rakennemuutoksesta kärsivien paik-       Uusien läänien lääninhallitukset esitettäisiin pe-
33231: kakuntien osalta sekä yliopistojen, korkeakou-        rustettavaksi vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa.
33232: lujen ja keskiasteen oppilaitosten kehittämistä       Päätökset läänin- ja piirihallintoviranomaisten
33233: osana aluepolitiikkaa.                                perustamisesta uusiin lääneihin tai niiden erotta-
33234:    Alue- j;:t ympäristöpoliittinen ministerivalio-    misen jälkeen jääviin kantalääneihin sekä kysees-
33235: kunta päätti 17.12.1985 kantanaan uusien lää-         sä olevien läänien ja piirihallintoviranomaisten
33236: nien perustamisesta, että hallitus antaisi välittö-   rajojen yhtenäistämisestä tehtäisiin erillisten sel-
33237: mästi eduskunnalle esityksen laiksi läänijaosta.      vitysten pohjalta myöhemmin.
33238: Esitykseen sisällytettäisiin uusien Satakunnan,
33239: 
33240:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985
33241: 
33242:                                                                              Ministeri Toivo Yläjärvi
33243:                                       1985 vp. -      KK n:o 406                                       5
33244: 
33245: 
33246: 
33247: 
33248:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33249: 
33250:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ringar. Under åren 1984 och 1985 har en stor del
33251: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        av Satakuntas industrialiserade kommuner uppvi-
33252: den 19 november 1985 tili vederbörande medlem         sat den högsta arbetslöshetsnivån i södra Finland
33253: av statsrådet översänt avskrift av följande av        (baszon IV i den regionalpolitiska regionindel-
33254: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål          ningen).
33255: nr 406:
33256:                                                          Som sysselsättningspolitisk åtgärd påbörjades
33257:              Ar Regeringen medveten om att Sata-      år 1983 en försökssysselsättning av långtidsarbets-
33258:           kunta ekonomiska region diskrimineras       lösa, dvs. ett försök med direkt stöd för anställ-
33259:           när statens pengar utdelas, samt om de      ning. Försökssysselsättningen började först inom
33260:           problem som därav förorsakas, och om så     de områden som hör tili Björneborgs, Harjavaltas
33261:           är fallet,                                  och Sastmolas arbetskraftsbyråer. Därefter har
33262:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    försöksverksamheten utvidgats och omfattar nu
33263:           för att minska problemen inom Satakun-      bl.a. de områden som hör tili Kankaanpääs och
33264:           ta ekonomiska region?                       Parkanos arbetskraftsbyråer. 1 synnerhet i de
33265:                                                       områden som hör tili Harjavaltas och Sastmolas
33266:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       arbetskraftsbyråer har man lyckats minska antalet
33267:                                                       långtidsarbetslösa med hälften jämfört med si-
33268: anföra följande:
33269:                                                       tuationen före stödförsöken. 1 Björneborg har
33270:    Flyttningsförlusten inom Satakunta ekono-          antalet långtidsarbetslösa och dessas andel av alla
33271: miska region har under de senaste åren varit          arbetslösa inte minskat i väsentlig grad, emedan
33272: större än väntat, årligen ca 700-900 personer         antalet nya långtidsarbetslösa hela tiden ökat
33273: ellet 0,3-0,4 % av befolkningen. På grund av          med 450-500 personer per halvår. Inom de
33274: en gynnsam åldersstruktur har befolkningen trots      svåra arbetslöshetsområdena i Satakunta har man
33275: detta ökat något i Satakunta. Det förefaller          velat effektivera de åtgärder, som normalt vidtas
33276: finnas förutsättningar för en lindrig befolknings-    av arbetskraftsförvaltningen.
33277: ökning även under den senare hälften av 1980-
33278: talet. Det av statsrådet 18.11.1982 godkända             Farleden i Tahkoluoto djuphamn och grund-
33279: befolknings- och arbetsplatsplaneringstalet har       förbättringen av Björneborg-Lielax-banan har
33280: dock inte förverkligats när det gäller Satakunta.     strategisk betydelse när det gäller att utveckla
33281: Planeringstalet för Satakunta var 250 000 invåna-     Satakunta. Dessa projekt har kraftigt understötts
33282: re, men den nuvarande befolkningsmängden är           genom statliga investeringar. Byggandet av Björ-
33283: ca 2000 personer mindre. Det riksomfattande           neborgs djuphamn har dessutom understötts
33284: befolknings- och arbetsplaneringstalet revideras      med räntestödslån. Många vägprojekt har påbör-
33285: för närvarande. 1 början av år 1986 torde statsrå-    jats ellet påbörjas i Satakunta med statens anslag.
33286: det fatta beslut om de enskilda länens plane-         1 anslutning tili mellanstadiereformen börjar
33287: ringstal.                                             man sannolikt under de närmaste åren bygga
33288:                                                       läroinrättningar i södra Finland och även i Sata-
33289:    Arbetslösheten, som i Satakunta har varit nå-
33290:                                                       kunta.
33291: got högre än den genomsnittliga arbetslösheten i
33292: hela landet, kan anses utgöra det mest centrala           En del av norra och nordvästra Satakunta hör
33293: problemet i Satakunta och vara en delorsak tili       enligt den regionalpolitiska regionindelningen
33294: den relativt höga flyttningsförlusten. Arbetslös-     tili baszon III. 1 dessa kommuner kan sådana
33295: hetsgraden varierar visserligen i de olika kommu-     understöd som avses i lagen om regionalt stöd-
33296: nerna inom Satakunta ekonomiska region. Svå-          jande av produktionsverksamheten 533/81 samt
33297: rast har arbetslösheten varit på de traditionella     lån från Utvecklingsområdesfonden beviljas. På
33298: industriorterna i Björneborgsregionen och i Rau-      basen av lagen om främjande av en balanserad
33299: mo, där särskilt storindustrin minskat sina arbets-   regional utveckling 532/81 har dessuton kommu-
33300: platser på grund av industrins strukturföränd-        nerna Sastmola och Siikais blivit specialområden.
33301: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 406
33302: 
33303:    Som regionalpolitisk åtgärd inleddes år 1984 i      mellanstadiet som en del av regionalpolitiken
33304: städerna Björneborg och Kotka s.k. försök med          behandlas även i sammanhanget.
33305: stöd för nyetablerad företagsverksamhet. Genom            Regional- och miljöpolitiska ministerutskottet
33306: stödförsöket kan nyetablerade produktionsidkan-        beslöt 17 .12. 198 5 att regeringen omedel bart
33307: de företag i Björneborg få understöd som mot-          skall avlåta en proposition till riksdagen med
33308: svarar 30 % av totalkostnaden för löner och            förslag till lag om länsindelningen. I propositio-
33309: indirekta arbetskraftskostnader, dock högst            nen kommer att föreslås att länen Satakunta,
33310: 100 000 mark per företag. Med denna stödverk-          Birkaland och Kajanaland bildas så, att den nya
33311: samhet har man hittills påverkat uppkomsten av         länsindelningen träder i kraft 1.1. 1988. I stats-
33312: 58 nya företag och uppskattningsvis 150 atbets-        förslaget för år 1987 kommer att föreslås grun-
33313: platser inom produktionsverksamhet.                    dande av länsstyrelser för de nya länen. På basis
33314:    Den av inrikesministeriet tillsatta regionalpoli-   av särskild utredning fattas senare beslut om
33315: tiska kommissionen behandlar för närvarande en         grundandet av läns- och distriktsförvaltnings-
33316: revidering av regionalpolitiken. I det samma-          myndigheter i de nya länen eller i de stamlän
33317: hanget behandlas bl.a. behovet av regionalpoli-        från vilka de nya länen avskiljts, samt om sam-
33318: tiska åtgärder på de orter som lider av industrins     ordning av gränserna för ifrågavarande län och
33319: strukturförändringar. Frågan om att utveckla uni-      distriktsförvaltningsmyndigheternas verksamhets-
33320: versiteten, högskolorna och läroinrättningarna på      områden.
33321: 
33322:      Helsingfors den 19 december 1985
33323: 
33324:                                                                               Minister Toivo Yläjärvi
33325:                                                1985 vp.
33326: 
33327: Kirjallinen kysymys n:o 407
33328: 
33329: 
33330: 
33331: 
33332:                                    Anttila ym.: Kansalais- ja työväenopistojen opettajien matkakor-
33333:                                      vausten verottamisesta
33334: 
33335: 
33336:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33337: 
33338:    Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien    kaikkiin kansalaisopistoihin ja työväenopistoihin
33339: matkakustannukset ovat eräin poikkeuksin veron-      on ministeriöstä toimitettu ohjekirje, jossa näistä
33340: alaista tuloa. Tähän asti matkakorvaukset on         työmatkakustannuksista kerrotaan, tosin hyvin
33341: laskettu eduksi eikä tuloksi, eikä niitä ole myös-   vaikeasti tulkittavalla tavalla.
33342: kään verotettu. Äärimmillään verotuskäytäntö            Suomen kansalais- ja työväenopistoissa on n.
33343: johtaa jopa opistopiirien. lakkauttamisee?-, kun     20 000 tuntiopettajaa ja heistä matkakorvauksen
33344: yllättäen veromätkäytykstä saava opettaJakunta       saajia n. 10 000.
33345: lyö hanskansa tiskiin. Kiristynyt käytäntö ko~t­
33346:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33347: telee ennen kaikkea haja-asutusalueen kansalats-
33348:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33349: ja työväenopistotoimin_taa: Tämä ver~vyy~ti ~?­      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33350: saanut alkunsa kansalats- Ja työväenoptStoJen ln-
33351:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33352: ton kääntyessä veroministeri Pekka Vennamon
33353: puoleen asian selvittämiseksi. Myöskin kaksi lää-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33354: ninoikeutta on antanut ennakkopäätöksen mat-                ryhtyä kansalais- ja työväenopistojen
33355: kojen verollepanosta. Kansalais- ja työväenopisto-          opettajille maksettavien matkakorvausten
33356: jen liitto on vaatinut matkakorvausten_ verot~o­            saattamiseksi verovapaiksi, jotta jatkossa
33357: muutta perusteluna mm. se, että tunttopet~aJat              voidaan turvata myöskin kansalais- ja työ-
33358: eivät tee tavallista virkamiestyötä, vaan hetdän            väenopistojen toiminta haja-asutusalueil-
33359: iltatyönsä on poikkeavaa. Tuntiopettajia on myös            la, joissa toiminta tämän uuden käytän-
33360: kaiken kaikkiaan vaikea pestata. Tänä syksynä               nön takia saattaa vakavasti vaarantua?
33361: 
33362:     Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
33363: 
33364:          Sirkka-Liisa Anttila           Pirkko Ikonen                   Marjatta Väänänen
33365: 
33366: 
33367: 
33368: 
33369: 428501267H
33370: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 407
33371: 
33372: 
33373: 
33374: 
33375:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33376: 
33377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        ti muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat-
33378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kakustannusten korvausta suorittaa, verohallituk-
33379: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn            sen tulee ottaa huomioon tällaiset matkakustan-
33380: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           nusten korvaamista koskevat työ- tai virkaehtoso-
33381: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      pimuksissa olevat määräykset.
33382: taja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta            Verohallituksen kustannuspäätöksen mukaises-
33383: kirjallisesta kysymyksestä n:o 407:                    ti perusteiltaan ja määriltään maksetut korvauk-
33384:                                                        set eivät ole veronalaista tuloa. Sen sijaan kor-
33385:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33386:                                                        vaus, joka on suoritettu muilla perusteilla tai
33387:         ryhtyä kansalais- ja työväenopistojen
33388:                                                        määrältään suurempana, on päätöksestä poikkea-
33389:         opettajille maksettavien matkakorvausten
33390:                                                        valta osaltaan saajan veronalaista tuloa.
33391:         saattamiseksi verovapaiksi, jotta jatkossa
33392:         voidaan turvata myöskin kansalais- ja työ-        Matkakustannuskorvausten verovapautta rat-
33393:         väenopistojen toiminta haja-asutusalueil-      kaistaessa on keskeinen merkitys tilapäisen työ-
33394:         la, joissa toiminta tämän uuden käytän-        matkan määritelmällä. Verohallituksen kustan-
33395:         nön takia saattaa vakavasti vaarantua?         nuspäätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan työ-
33396:                                                        matka on matka, jonka työntekijä tekee työnan-
33397:                                                        tajan määräyksestä tilapäisesti varsinaisen työ-
33398:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       paikkansa ulkopuolelle erityiseen työntekemis-
33399: ti seuraavaa:                                          paikkaan työhön kuuluvien tehtävien suorittami-
33400:    Työ- tai virkamatkasta maksettujen matkakus-        seksi. Varsinainen työpaikka on paikka, jossa
33401: tannuskorvausten verovapaudesta säädetään tulo-        palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkan-
33402: ja varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1 mo-          saajana työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa,
33403: mentin 8 kohdassa ja 2 momentissa. Veronalai-          jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään var-
33404: seksi tuloksi ei katsota sen mukaan kuin verohal-      sinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee
33405: litus vuosittain tarkemmin määrää työnantajan          työmääräykset, säilyttää työvälineitä tai -aineita,
33406: määräyksestä tehdystä virka- tai työmatkasta saa-      tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa
33407: tua matkustamiskustannusten korvausta, päivära-        paikkaa. Tällaisesta varsinaisesta työpaikasta
33408: haa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yö-        työnantajan määräyksestä muualle työn tekemi-
33409: matkarahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suo-           seksi suoritetun tilapäisen työmatkan aiheutta-
33410: ritettua matkakustannusten korvausta niin myös         mat kustannukset voidaan suorittaa palkansaajal-
33411: ulkomaille työnantajan määräyksestä tehdystä           le verosta vapaina kustannuskorvauksina. Ylei-
33412: virka- tai työmatkasta saatua vastaavaa korvausta,     simmin tällöin suoritetaan työmatkasta johtuvat
33413: kuitenkin niin, että työnantajan määräyksestä          matkustamiskustannukset sekä muiden menojen
33414: huolimatta katsotaan aloilla, joilla erityistä työn-   kattamiseksi päiväraha. Jos työntekijä yöpyy työ-
33415: tekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhyt-        matkalla, suoritetaan myös majoittumiskustan-
33416: aikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan,         nuksista korvaus.
33417: päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispai-       Kun palkansaaja työskentelee varsinaisella työ-
33418: kan välisistä matkoista saadusta korvauksesta ve-      paikallaan, esimerkiksi kansalaisopiston opettaja
33419: rovapaaksi tuloksi vain matkustamiskustannuksis-       vakinaisessa työskentelypaikassaan, ei päivittäis-
33420: ta saatu korvaus.                                      ten tai muutoin säännöllisesti toistuvien asunnon
33421:    Verohallitus vahvistaa verosta vapaaksi katsot-     ja työpaikan välisten työmatkojen aiheuttamia
33422: tavien matkakustannusten korvausperusteet ja           kustannuksia voida verosta vapaina suorituksina
33423: määrät valtion kulloinkin suorittamia matkakus-        korvata. Jos korvausta kuitenkin on maksettu,
33424: tannusten korvauksia vastaaviksi, kuitenkin niin,      kuten eräistä lääninoikeuksien päätöksistä ilme-
33425: että jos edustaviromiksi katsottavien valtakunnal-     nee, on se saajansa veronalaista palkkatuloa.
33426: listen työ- tai virkaehtosopimuksien mukaan suo-       Matkakustannukset vähennetään kuitenkin vero-
33427: ritetaan matkakustannusten korvausta olennaises-       tuksessa tavanomaiseen tapaan joko tulo- ja va-
33428:                                       1985 vp. -- RJC n:o 407                                            3
33429: 
33430: rallisuusverolain 26 §:n 5 kohdan nojalla asun-       voidaan päivittäiset asunnon· ja työskentelypaikan
33431: non ja työpaikan välisinä matkakuluina 15 000         välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset kor-
33432: markan enimmäismäärään saakka tai sivutoimes-         vata verosta vapaina matkustamiskustannusten
33433: ta saatuun palkkatuloon kohdistuvina tulonhank-       korvauksina. Ennakonpidätysvelvollisuutta sil-
33434: kimiskuluina tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n      mällä pitäen voidaan ennakkoratkaisua pyytää
33435: mukaisesti.                                           asianomaiselta lääninverovirastolta.
33436:    Voimassa olevat säännökset ja verohallituksen
33437:                                                          Verohallitus ottaa lakisääteisesti huomioon
33438: kustannuspäätös ovat olleet samansisältöiset jo
33439:                                                       edustavimmat työehtosopimukset kustannuspää-
33440: 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Kansalais- ja
33441:                                                       töstä laadittaessa. Yleisimmät työehdot tulevat
33442: työväenopistojen opettajien saamien kustannus-
33443:                                                       näin huomioon otetuiksi. Työnantajan ja työnte-
33444: korvausten verotuksessa tapahtuneet muutokset
33445:                                                       kijäin välisiä erityisiä sopimuksia ei voida verotus-
33446: eivät näin ollen johdu lainsäädännön tai ohjei-
33447:                                                       ta kohtuuttomasti monimutkaistamatta sisällyt-
33448: den muuttumisesta, vaan siitä, että vastoin vero-
33449:                                                       tää kaikkia verovelvollisia koskeviin säännöksiin.
33450: hallituksen ohjeita suoritetut korvaukset ovat
33451:                                                       Myös verovelvollisten tasapuolisen kohtelun vaa-
33452: vasta vuoden 1985 aikana tulleet yleisemmin
33453:                                                       timus estää eri ammattiryhmien ongelmien rat-
33454: verohallinnon tietoon. Osa tapauksista on ilmen-
33455:                                                       kaisemisen vain verolainsäädäntöä muuttamalla.
33456: nyt siten, että on pyydetty ennakonpidätysvelvol-
33457:                                                       Työehdoista ja palkkausperusteista neuvoteltaessa
33458: lisuutta koskevaa ennakkoratkaisua. Joitakin kor-
33459:                                                       olisi tarkoituksenmukaista ottaa huomioon voi-
33460: vauskysymyksiä on ratkaistu myös lääninoikeu-
33461:                                                       massa oleva lainsäädäntö ja verohallituksen mää-
33462: dessa. Verolautakuntien tekemien päätösten
33463:                                                       räykset ja sovittaa korvausperusteet niiden mu-
33464: puuttuminen on ilmeisesti aiheutunut puutteel-
33465:                                                       kaisiksi.
33466: lisista verokirjamerkinnöistä. Julkisyhteisöillä,
33467: kuten kunnalla, ei ole velvollisuutta merkitä            Verohallinnossa kiinnitetään vastaisuudessa
33468: verohallituksen kustannuspäätöksen mukaisia           huomiota siihen, että kansalais- ja työväenopisto-
33469: korvauksia verokirjoihin, joten päätöksestä poik-     jen opettajakunnan saamien kustannuskorvaus-
33470: keavasti maksetut korvaukset ovat saattaneet jää-     ten verotuskohtelu yhtenäistyy. Samalla pyritään
33471: dä tulematta verotusta toimittavien tietoon.          siihen, että jo ennakonpidätys vastaa lopullista
33472:     Maan pohjoisemmissa osissa osa kansalais- ja      verotusta. Lainsäädännön muuttaminen siten,
33473: työväenopistojen opettajista saattaa työskennellä     että kansalais- ja työväenopistojen opettajat saisi-
33474: sellaisissa olosuhteissa, että jo mainitun tulo- ja   vat kustannuskorvausten suhteen samoissa olo-
33475: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohdan        suhteissa työskenteleviä muita verovelvollisia lie-
33476: loppuosaa voitaneen soveltaa. Tällöin opettajaa       vemmän verotuskohtelun ei voi tulla kysymyk-
33477: ei ole sijoitettu tiettyyn työkohteeseen, josta       seen, eikä kustannuskorvausten verosta vapautta-
33478: muodostuisi hänelle varsinainen työpaikka. Kun        minen muutoinkaan voi olla työsopimuksen te-
33479: työskennellään työpaikkaa jatkuvasti vaihtaen,        kemiseen liittyvä neuvottelukysymys.
33480: 
33481:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985
33482: 
33483:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
33484: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 407
33485: 
33486: 
33487: 
33488: 
33489:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33490: 
33491:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           representativa erläggs enligt en väsentligt annan
33492: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         grund än den enligt viiken staten vid ifrågavaran-
33493: den 22 november 1985 till vederbörande medlem          de tidpunkt erlägger resekostnadsersättning skat-
33494: av statsrådet översänt avskrift av följande av         testyrelsen skall beakta sådana i arbets- eller
33495: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under-      tjänstekollektivavtal ingående bestämmelser om
33496: tecknade spörsmål nr 407:                              resekostnadsersättningar.
33497:                                                           De ersättningar som har erlagts i enlighet med
33498:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
33499:                                                        skattestyrelsens beslut om grunderna för och
33500:         för att de reseersättningar som erläggs till
33501:                                                        storleken av resekostnadsersättningar betraktas
33502:         lärare vid medborgar- och arbetarinstitut
33503:                                                        inte som skattepliktig inkomst. Om ersättning
33504:         skall bli betraktade såsom skattefria, så
33505:                                                        däremot har erlagts enligt andra grunder eller tili
33506:         att medborgar- och arbetarinstitutens
33507:                                                        ett större belopp utgör den del som avviker från
33508:         verksamhet i fortsättningen tryggas också
33509:                                                        beslutet skattepliktig inkomst för mottagaren.
33510:         i glesbygderna, där verksamheten på
33511:         grund av denna nya praxis allvarligt kan          När det avgörs vilka resekostnadsersättningar
33512:         äventyras?                                     som skali betraktas såsom skattefria spelar defini-
33513:                                                        tionen av begreppet "tillfäliig arbetsresa" en
33514:                                                        central roll. Enligt 2 § 1 mom. i skattestyrelsens
33515:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        beslut om resekostnadsersättningar är arbetsresa
33516: anföra följande:                                       en resa, som arbetstagare på order av arbetsgivare
33517:     1 22 § 1 mom. 8 punkten och 2 mom. i lagen         för utförande av tili arbetet hörande uppgifter
33518: om skatt på inkomst och förmögenhet (1043/74)          tillfälligt företar till särskild plats för arbetets
33519: stadgas om skattefria resekostnadsersättningar,        utförande utanför den egentliga arbetsplatsen.
33520: vilka erläggs för arbets- eller tjänsteresa. Såsom     Med egentlig arbetsplats avses plats, där löntaga-
33521: skattepliktig inkomst anses inte i enlighet med        ren arbetar stadigvarande. Har löntagare på
33522: vad skattestyrelsen årligen närmare bestämmer          grund av arbetets rörlighet ingen sådan plats, där
33523: resekostnadsersättning, dagtraktamente, måltids-       han stadigvarande arbetar, anses såsom egentlig
33524: ersättning, logiersättning, övernattningspenning       arbetsplats den plats där han avhämtar arbetsor-
33525: och såsom gottgörelse under annat namn erlagd          der, förvarar arbetsredskap och arbetsmaterial,
33526: resekostnadsersättning för tjänste- eller arbets-      eller annan i fråga om arbetets utförande motsva-
33527: resa, som företagits på arbetsgivares order, liksom    rande plats. Kostnaderna för tillfällig arbetsresa
33528: även motsvarande ersättning för tjänste- eller         på order av arbetsgivare från sådan egentlig
33529: arbetsresa som gjorts utomlands på arbetsgivares       arbetsplats tili en annan plats för utförande av
33530: order, likväl så, att oberoende av arbetsgivares       arbetet kan erläggas till löntagaren såsom skatte-
33531: order inom sådana branscher, där arbetstagaren         fria kostnadsersättningar. För att täcka resekost-
33532: till följd av att det för branschen karakteristiska    naderna och andra utgifter, som arbetsresan
33533: arbetet är av kortvarig natur ofta måste utföra sitt   medför, erläggs härvid vanligen ett dagtrakta-
33534: arbete på olika ställen, av ersättning, som erhål-     mente. Om arbetstagaren övernattar under ar-
33535: lits för dagliga resor mellan bostaden och särskilt    betsresan erläggs också ersättning för logikostna-
33536: arbetsställe, endast resekostnadsersättningen an-      derna.
33537: ses vara skattefri inkomst.                               När en löntagare arbetar på sin egentliga
33538:     Skattestyrelsen fastställer grunderna för och      arbetsplats, t.ex. när en lärare vid ett medborgar-
33539: storleken av de resekostnadsersättningar som skall     institut arbetar på den egentliga platsen för
33540: betraktas som skattefria så att de motsvarar de        arbetets utförande, kan inte kostnaderna för
33541: resekostnadsersättningar staten vid ifrågavarande      dagliga eller annars regelbundet återkommande
33542: tidpunkt erlägger, likväl så, att om resekostnads-     arbetsresor mellan bostaden och arbetsplatsen
33543: ersättning enligt de riksomfattande arbets- och        erläggas såsom skattefria ersättningar. Om ersätt-
33544: tjänstekollektivavtal som bör anses såsom mest         ning ändå har erlagts, såsom framgår av vissa
33545:                                        1985 vp. -      KK n:o 407                                      5
33546: 
33547: länsrättsbeslut, utgör den en del av mottagarens       arbetsställe, som skulle utgöra den egentliga
33548: skattepliktiga löneinkomst. Resekostnaderna av-        arbetsplatsen. Då arbetet ständigt måste utföras
33549: dras emellertid vid beskattningen på vanligt sätt,     på olika ställen kan kostnaderna för de dagliga
33550: antingen enligt 26 § 5 punkten i lagen om skatt        resorna mellan bostaden och platsen för arbetets
33551: på inkomst och förmögenhet såsom kostnader för         utförande ersättas såsom skattefria resekostnads-
33552: resor mellan bostaden och arbetsplatsen tili ett       ersättningar. Vad förskottsinnehållningsskyldig-
33553: belopp av högst 15 000 mark eller enligt 2 5 § i       heten beträffar kan förhandsbeslut utverkas hos
33554: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet              vederbörande länsskatteverk.
33555: såsom utgifter för inkomstens förvärvande från            Skattestyrelsen beaktar enligt lag de mest re-
33556: löneinkomsten för bisyssla.                            presentativa arbetskollektivavtalen då beslutet
33557:     Gällande stadganden och skattestyrelsens be-       om resekostnadsersättningarna avfattas. De all-
33558: slut om resekostnadsersättningarna har haft sam-       mänt förhärskande arbetsvillkoren blir på detta
33559: ma innehåll ända sedan slutet av 1970-talet. De        sätt tagna i betraktande. Speciella avtal mellan
33560: ändringar som har skett vid beskattningen av           arbetsgivare och arbetstagare kan inte utan att
33561: kostnadsersättningar tili lärare vid medborgar-        beskattningen blir omåttligt invecklad ingå i
33562: och arbetarinstitut beror sålunda inte på att          stadganden som gäller alla skattskyldiga. Kravet
33563: lagstiftningen eller direktiven har ändrats utan       på lika behandling av de skattskyldiga hindrar
33564: på att skatteförvaltningen först år 1985 mera          också att olika yrkesgruppers problem löses en-
33565: allmänt har fått vetskap om de ersättningar som        dast genom ändringar i skattelagstiftningen. Vid
33566: har erlagts i strid mot skattestyrelsens direktiv.     förhandlingar om arbetsvillkoren och avlönings-
33567: En del av fallen har kommit fram då det har            grunderna vore det ändamålsenligt att beakta
33568: anhållits om förhandsbeslut i fråga om förskotts-      gällande lagstiftning och skattestyrelsens beslut
33569: innehållningsskyldighet. Några ersättningsfrågor       och att avpassa grunderna för ersättningarna efter
33570: har också avgjorts i länsrätterna. Avsaknaden av       dem.
33571: beslut i skattenämnderna har tydligen berott på           Inom skatteförvaltningen kommer uppmärk-
33572:  bristfälliga skatteboksanteckningar. Offentliga       samheten framdeles att fästas vid att beskattning-
33573: samfund, såsom kommun, är inte skyldiga att            en av de ersättningar som medborgar- och ar-
33574: anteckna ersättningar, som grundar sig på skat-        betarinstitutens lärarkår erhåller samordnas.
33575:  testyrelsens beslut om resekostnadsersättningar, i    Samtidigt är avsikten den att redan förskottsinne-
33576: skatteböckerna. Ersättningar, som har erlagts på       hållningen skall matsvara den slutgiltiga beskatt-
33577: ett från beslutet avvikande sätt, har därför kun-      ningen. En ändring av lagstiftningen, så att
33578:  nat undgå att komma tili skattemyndigheternas         beskattningen av kostnadsersättningarna skulle
33579:  kännedom.                                             vara lindrigare för medborgar- och arbetarinsti-
33580:     1 landets nordligare delar arbetar en del av       tutens lärare än för andra skattskyldiga, som
33581:  medborgar- och arbetarinstitutens lärare eventu-      arbetar under samma förhållanden, kan inte
33582:  ellt under sådana förhållanden att slutet av den      komma i fråga. Kostnadsersättningarnas skatte-
33583:  redan nämnda 22 § 1 mom. 8 punkten i lagen            frihet kan inte heller i övrigt utgöra en förhand-
33584:  om skatt på inkomst och förmögenhet kan               lingsfråga som hör samman med uppgörandet av
33585:  tillämpas. Läraren är då inte placerad på ett visst   arbetsavtal.
33586: 
33587:      Helsingfors den 19 december 1985
33588: 
33589:                                                                             Minister Pekka Vennamo
33590: 1
33591: 1
33592:  1
33593:  1
33594:   1
33595:   1
33596:    1
33597:    1
33598:     1
33599:     1
33600:      1
33601:      1
33602:       1
33603:       1
33604:        1
33605:        1
33606:         1
33607:         1
33608:          1
33609:          1
33610:           1
33611:           1
33612:                                                1985 vp.
33613: 
33614: Kirjallinen kysymys n:o 408
33615: 
33616: 
33617: 
33618: 
33619:                                   Roos ym.: Verovelvollisen muussa pohjoismaassa ansaitseman tulon
33620:                                      verottamisen yksinkertaistamisesta
33621: 
33622: 
33623:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33624: 
33625:    Pohjoismaiden välisen verosopimuksen mu-          vät viranomaiset voi näitä tietoja keskenään selvi-
33626: kaan muun muassa yksityisestä palveluksesta saa-     tellä. Heillä olisi tieto menettelyistä ja riittävä
33627: tu palkka voidaan verottaa työntekovaltiossa. Täl-   kielitaito asioiden hoitamiseksi eri maiden viran-
33628: löin tulo verotetaan Suomessa tavalliseen tapaan,    omaisten kanssa. Ei luulisi olevan kovin vaikeata
33629: ja toisessa sopimusvaltiossa maksettu vero vähen-    lähettää ulkomaan viranomaiselle kyselyä verosta
33630: netään Suomessa maksetusta verosta. Hyvittämi-       silloin, kun sen todistelusta nyt lähetetään keho-
33631: nen tapahtuu verovelvollisen esittämän tositteen     tus verovelvolliselle. Verovelvollisen verolippu ja
33632: nojalla.                                             maksuerät voitaisiin silloin määrätä alun perin
33633:    Verolippu toisesta pohjoismaasta on yleensä       oikeina, eikä hänen tarvitsisi ihmetellä suuria,
33634: mahdollista saada vasta loppuvuodesta, jolloin       moninkertaisia veroja ja niiden poistamiseksi teh-
33635: verot on jo pantu maksuun Suomessa. Koska            täviä hallintotoimia.
33636: lopullisen veron 1. erä erääntyy jo joulukuussa,
33637: verovelvolliselle tulee kohtuuton maksuvelvolli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33638: suus verosta, jota hänen ei lopulta kuitenkaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33639: tarvitse maksaa, Laiha on se lohdutus, että vero-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33640: toimistolta on ehkä kesällä tullut kehotus ulko-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33641: maanveron osoittamiseen, jos ulkomaalta ei kui-
33642: tenkaan saa ennen verotuksen päättymistä todis-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33643: tusta. Paljon ei ilahduta sekään, että Suomessa             ryhtyä verohyvitysmenettelyn muuttami-
33644: maksuunpannusta verosta voi anoa lykkäystä lää-             seksi siten, että asiassa tarpeelliset selvit-
33645: ninverovirastolta siihen saakka kunnes ulkomaan-            telyt tehdään mahdollisimman suurelta
33646: vero selviää.                                               osin viran puolesta, jolloin verovelvolliset
33647:    Henkilön, joka usein on vailla tietoja kaikista          saisivat verotuksen päätyttyä oikeamääräi-
33648: näistä menettelyistä, on vaikea käsittää, miksei-           siä veroja osoittavat veroliput?
33649: 
33650:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
33651: 
33652:                      Timo Roos                                Reijo Lindroos
33653:                      Jorma Rantanen                           Matti Kuusio
33654:                                             Risto Ahonen
33655: 
33656: 
33657: 
33658: 
33659: 428501262B
33660: 2                                      1985 vp. -       KK n:o 408
33661: 
33662: 
33663: 
33664: 
33665:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33666: 
33667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 tnoment!ssa         massa. On vaikea ajatella, että julkinen viran·
33668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           omainen ryhtyisi verovelvollisen asiamiehenä sel·
33669: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn             vittämään veronhyvityksen myöntämisen edelly·
33670: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tyksiä viran puolesta eli siis virkavastuulla. Viran·
33671: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       omainen joutuisi ilmeisesti kuitenkin k_äytän~ös·
33672: taja Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     sä monesti myös pyytämään verovelvolliselta hsä·
33673: myksestä n:o 408:                                       tietoja ja -selvityksiä ennen kuin yhteydenottc
33674:                                                         ulkomaan viranomaiseen olisi mahdollinen. To·
33675:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          dennäköisesti tällainen menettely olisi huomatta·
33676:        ryhtyä verohyvitysmenettelyn muuttami-           vasti hitaampi kuin jos verovelvollinen itse, jolh
33677:        seksi siten, että asiassa tarpeelliset selvit-   täytyy voida olettaa olevan riittävä tieto ulko·
33678:        telyt tehdään mahdollisimman suur:Ita            maantulostaan, verotuspaikastaan ulkomailla j~
33679:        osin viran puolesta, jolloin verovelvolliset     muista asiaan vaikuttavista seikoista, hankkii tar·
33680:        saisivat verotuksen päätyttyä oikeamääräi-       vittavan selvityksen suoraan ulkomaiselta viran·
33681:        siä veroja osoittavat veroliput?                 omaiselta. Tässä yhteydessä on myös otettav~
33682:                                                         huomioon, että veronhyvitys annetaan vain mak
33683:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        setun veron perusteella. Maksuunpantua veroa
33684: ti seuraavaa:                                           jota ei ole vielä maksettu, ei siis hyvitetä. Kur
33685:                                                         ulkomailla tehdystä työstä saadun palkkatulor
33686:    Työskentely ulkomailla aiheuttaa työntekijälle       perusteella verotetaan sekä asianomaisessa vie·
33687: tavallisesti tarvetta asioida myös työskentelyval-      raassa valtiossa että Suomessa, eikä verovelvolli·
33688: tion viranomaisissa. Henkilön, joka Suomesta            neo ole voinut esittää selvitystä veronhyvitykser
33689: hakeutuu työhön esimerkiksi toiseen Pohjoism_a~­        myöntämisen edellytyksistä ennen säännönmu·
33690: han on varauduttava siihen, että hänen aswi-            kaisen verotuksen päättymistä, verovelvolliselle
33691: den~a hoito usein on hankalampaa ja mutkik-             käyttökelpoinen tapa välttää veronmaksu. Suo·
33692: kaampaa kuin jos hän työskentelisi kotimaassa.          messa kunnes veronhyvitystä koskeva asia or
33693: Myöskään verotuksessa ei voida kokonaan välttyä         ratkaistu, on, että hän hakee lääninverovirastolt:
33694: erityisongelmilta, kun hen~il? sam~naika!~e-~ti         veron suorittamiseen lykkäystä. Tällaisen lyk
33695: joutuu eri valtioiden veroJäqestelmien purun            käyksen myöntämisestä nyt esillä olevassa tapauk
33696: saman tulon osalta. Tämän seurauksena olevan            sessa verohallitus on antanut lääninverovirastoillc
33697: kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttä-       tarkemmat ohjeet. Näiden ohjeiden mukaan riit
33698: miseksi valtiot tekevät keskenään sopimuksia, ns.       tää lykkäyksen edellytykseksi, että verovelvol~iner
33699: verosopimuksia, joihin sisältyy mm. syntyneen           tekee todennäköiseksi, että hänellä on otkeu
33700: kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskevia         veronhyvitykseen. Tällöin veronhyvitys myönne
33701: määräyksiä. Tällainen sopimus on voimassa myös          tään vakuutta vaatimatta ja ilman korkoa. Käy
33702: Pohjoismaiden välillä (SopS 74/83). Jos Suomes-         tännössä lääninverovirastot ovat muutoinkin suh
33703: sa asuvalla henkilöllä on tuloa, josta sopimuksen       tautuneet suopeasti verovelvollisten tekemiin lyk
33704: mukaan voidaan verottaa myös toisessa sopimus-          käystä koskeviin hakemuksiin nyt puheena olevis
33705: valtiossa, Suomessa on tälle henkilölle veroa           sa tapauksissa. Lykkäyksen hakemista varten Hei
33706: määrättäessä myönnettävä sopimuksen 25 artik-           singin seudun verovirastot ovat ottaneet käyttöör
33707: lan 2 kappaleen mukainen veronhyvitys, eli Suo-         lomakkeen, jota on saatavana näistä verovirastois
33708: messa on vähennettävä tämän henkilön Suomen             ta, jotka myös tarvittaessa antav:~:t lomakkeer
33709: tuloverosta samasta tulosta toisessa sopimusvalti-      käyttämistä koskevia neuvoja. Tällöm lykkäykset
33710: ossa maksettua tuloveroa vastaava määrä. Koska          hakeminen on erityisen vaivatonta.
33711: kysymyksessä on verove_lvolliselle. myö~net~ävä
33712: erityinen etu, hänen on Itse hankittava. Ja e~Itet­        Sitä mukaa kuin tapaukset, joissa veronhyvi
33713: tävä se selvitys, joka on tarpeen sen osotttamtsek-     ryksen myöntäminen tulee kysymykseen, ova
33714: si, että edun myöntämisen edellytykset ovat ole-        lisääntyneet, myös hyvitysmenettelyä on kehitet
33715:                                      1985 vp. -- KJ( n:o 408                                    3
33716: 
33717: ty. Samalla verovelvollisiin kohdistuvaa ohjausta   epäkohdat voidaan korjata muulla tavoin kuin
33718: on lisätty. Näistä syistä veronhyvitystä myönnet-   että ryhdytään kansanedustaja Roosin ym. kysy-
33719: täessä koskevassa menettelyssä ehkä vielä olevat    myksessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
33720: 
33721:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985
33722: 
33723:                                                                       Ministeri Pekka Vennamo
33724: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 408
33725: 
33726: 
33727: 
33728: 
33729:                                Till Riksdagens Herr Talman
33730: 
33731:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fram den utredning som behövs för att visa att
33732: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förutsättningar för medgivande av förmånen
33733: den 22 november 1985 till vederbörande medlem         föreligger. Det är svån att tänka sig att en
33734: av statsrådet översänt avskrift av följande av        offentlig myndighet skulle åta sig att som den
33735: riksdagsman Roos m.fl. undenecknade spörsmål          skattskyldiges ombud utreda förutsättningarna
33736: nr 408:                                               för att medge skatteavräkning på tjänstens väg-
33737:                                                       nar, dvs. alltså under tjänsteansvar. Myndigheten
33738:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       skulle uppenbarligen emellertid i praktiken
33739:        för att ändra skatteavräkningsförfarandet      mången gång också bli tvungen att be den
33740:        sålunda, att de utredningar som är nöd-        skattskyldige om tilläggsuppgifter och -utredning
33741:        vändiga för ärendets behandling i så stor      innan det vore möjligt att kontakta utländsk
33742:        utsträckning som möjligt görs på tjäns-        myndighet. Ett sådant förfarande skulle med
33743:        tens vägnar, varvid de skattskyldiga efter     sannolikhet vara betydligt långsammare än om
33744:        beskattningens slutförande skulle erhålla      den skattskyldige själv, som man bör kunna
33745:        debetsedlar på rätt skattebelopp?              förutsätta ha tillräckliga uppgifter om sin ut-
33746:                                                       landsinkomst, sin beskattningsort utomlands och
33747:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       övriga på ärendet inverkande omständigheter,
33748: anföra följande:                                      införskaffar den nödvändiga utredningen direkt
33749:                                                       från den utländska myndigheten. 1 detta sam-
33750:    Anställning utomlands medför för arbetsta-         manhang bör också beaktas att skatteavräkning
33751: garen vanligen behov att vara i kontakt med           medges endast på grundval av betald skatt.
33752: myndigheter också i arbetsstaten. En person som       Debiterad skatt, som inte ännu har betalats,
33753: från Finland beger sig till exempelvis ett annat      avräknas således inte. 1 fall då löneinkomst som
33754: nordiskt land för att söka anställning där bör        förvärvats på grund av arbete som utförts i
33755: förbereda sig på att det ofta är svårare och mer      utlandet beskattas både i den främmande staten i
33756: komplicerat för honom att sköta sina angelägen-       fråga och i Finland, och den skattskyldige inte
33757: heter än om han arbetade i hemlandet. lnte            har kunnat förebringa utredning om förutsätt-
33758: heller vid beskattningen kan man helt undgå           ningarna för medgivande av skatteavräkning före
33759: specialproblem, då på en person samtidigt             slutförandet av den ordinarie beskattningen, är
33760: tillämpas skattesystemet i olika stater i fråga om    ett för den skattskyldige användban sätt att
33761: samma inkomst. För att undvika att detta leder        undvika skattebetalning i Finland till dess skat-
33762: till internationell dubbelbeskattning ingår stater-   teavräkningsärendet har avgjorts, att han hos
33763: na sinsemellan avtal, s.k. dubbelbeskattningsav-      länsskatteverket söker anstånd med betalning av
33764: tal, i vilka ingår bl.a. bestämmelser om att          skatten. Skattestyrelsen har utfärdat närmare an-
33765: undanröja dubbelbeskattning som uppkommit.            visningar åt länsskatteverken om beviljande av
33766: Ett sådant avtal är i kraft också mellan de           sådant anstånd i förevatande fall. Enligt dessa
33767: nordiska länderna (FördrS 74/83). Om person           anvisningar är det till fyllest som förutsättning
33768: med hemvist i Finland har inkomst, som enligt         för anstånd, att den skattskyldige gör sannolikt
33769: avtalet får beskattas också i en annan avtalsslu-     att han har rätt till skatteavräkning. Härvid
33770: tande stat, skall i Finland vid fastställandet av     medges anstånd utan att säkerhet krävs och utan
33771: denna persons skatt medges skatteavräkning en-        ränta. 1 praktiken har länsskatteverken också i
33772: ligt artikel 25 stycke 2 i avtalet, dvs. i Finland    övrigt förhållit sig välvilligt till ansökningar om
33773: skall från denna persons finska inkomstskatt dras     anstånd som skattskyldiga har gjon i förevarande
33774: av ett belopp motsvarande den inkomstskatt som        fall. Skatteverken i Helsingforsregionen har tagit
33775: betalats i den andra avtalsslutande staten. Efter-    i bruk en blankett för ansökan om anstånd.
33776: som fråga är om en särskild förmån som medges         Blanketten kan rekvireras hos dessa skatteverk
33777: skattskyldig, bör han själv införskaffa och lägga     som också vid behov ger råd om användningen
33778:                                        1985 vp. -      KK n:o 408                                      5
33779: 
33780: av blanketten. Härvid är det speciellt lätt att söka   dessa orsaker är det möjligt att de missförhållan-
33781: anstånd.                                               den som möjligen ännu förekommer vid
33782:    1 samma mån som antalet fall, där fråga är om       förfarandet för medgivande av skatteavräkning
33783: att medge skatteavräkning, har ökat, har också         kan avhjälpas på annat sätt än genom att sådana
33784: avräkningsförfarandet utvecklats. Samtidigt har        åtgärder vidtas som avses i det av riksdagsman
33785: handledningen av de skattskyldiga utökats. Av          Roos m.fl. ställda spörsmålet.
33786: 
33787:      Helsingfors den 17 december 1985
33788: 
33789:                                                                            Minister Pekka Vennamo
33790:                                                1985 vp.
33791: 
33792: Kirjallinen kysymys n:o 409
33793: 
33794: 
33795: 
33796: 
33797:                                   Astala: TVL:n toteuttamasta tiestön talvikunnossapidon alueura-
33798:                                      koinoista
33799: 
33800: 
33801:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33802: 
33803:    Tie- ja vesirakennuslaitos aikoo edelleen lisätä      Tielaitoksen politiikka tänä päivänä on kun-
33804: töiden yksityistämistä ja tuoda sitä voimakkaasti     nossapitotason nostaminen pääteillä ja laskemi-
33805: myös tiestön talvikunnossapitoon.                     nen alempiluokkaisilla teillä. Kyseinen politiikka
33806:    Tänä vuonna on toteutettu ns. KOREMI-suun-         ei saisi johtaa kunnossapitotason laskemiseen
33807: nitelma ( = TVL:n konekalustoresurssien mitoi-        alempiluokkaisilla teillä, sillä tienkäyttäjän tur-
33808: tussuunnitelma), joka on merkinnyt konekalus-         vallisuus on tällöin myös vaarassa laskea. Tien-
33809: ton ja henkilökunnan huomattavaa supistamista.        käyttäjän turvallisuus on erittäin tärkeä peruste,
33810: Supistustoimia aiotaan vielä tätäkin enemmän          kun tiestön kunnossapidosta huolehditaan ja
33811: käytännössä toteuttaa. Uutuutena on käyttöön-         päätetään. Tämän vuoksi olisi tielaitoksen lisättä-
33812: otettu ns. alueurakointi. Tiemestaripiirin yhtenäi-   vä omaa koulutettua ja kokenutta henkilöstöä
33813: siä alueita, etupäässä tieverkon syrjäisimpiä tai     eikä ohjata töitä ulkopuolisille alueurakoinoin
33814: vaikeimpia osia annetaan kyseisen tieverkon talvi-    muodossa.
33815: kunnossapidon osalta urakalla yksityiselle.              On huolehdittava myös siitä, että TVL:n kone-
33816:    TVL:n Turun piirissä solmittiin marraskuussa       kalustokantaa lisätään ja taataan kullekin koneel-
33817: 1985 ensimmäinen tätä luokkaa oleva alueura-          le käyttäjä. On kysymys myös merkittävästä työl-
33818: kointisopimus alkavaksi 1. 12. 198 5. Se on voi-      lisyyteen liittyvästä kysymyksestä.
33819: massa neljä kuukautta. Urakoitsija on ilmoitta-
33820: nut hoitavansa tehtävän yhdellä kuorma-autolla.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33821: Urakoitava alue on Turun kaupungissa sijaitseva       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33822: Hirvensalon-Kakskerran alue. On kysymys noin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33823: 60 kilometrin mittaisesta tieosuudesta. Alueella      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33824: on mm. vilkas joukkoliikenne. Urakoitsija on
33825: valittu tarjouskilpailun perusteella. On kuitenkin              Onko Hallitus tietoinen, että tie- ja
33826: otettava huomioon, että kyseinen tarjous sisältää            vesirakennuslaitos on voimistanut yksi-
33827: ilmeisesti vain liukkauden torjunnan ja lumen                tyistämislinjaansa mm. toteuttamalla
33828: poiston (auraus, hiekoitus, suolaus). Urakoioriin            tieston talvikunnossapidon alueurakoioria
33829: ei kuulu höyläystä eikä muita talvikunnossapi-               yksityisillä yrittäjillä, ja
33830: toon liittyviä tehtäviä.                                        aiotaanko tienkäyttäjien turvallisuutta
33831:    TVL:n oman henkilöstön kokemus, ammatti-                  parantaa käyttämällä ja lisäämällä TVL:n
33832: taito ja kaluston tarkoituksenmukaisuus ovat                 omaa kokenutta, ammattitaitoista henki-
33833: myös merkittäviä tekijöitä, kun tien käyttäjän               lökuntaa ja tarkoituksenmukaista kalus-
33834: turvallisuus halutaan taata.                                 toa?
33835: 
33836:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
33837: 
33838:                                               Heli Astala
33839: 
33840: 
33841: 
33842: 
33843: 4285012701
33844: 2                                       1985 vp. -- KJ( n:o 409
33845: 
33846: 
33847: 
33848: 
33849:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33850: 
33851:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          kien kaluston kuljetusmatkojen aiheuttamat
33852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           aika- ja kustannusmenetykset.
33853: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn                Alueurakointi eroaa aikaisemmista vieraan ka-
33854: kirjeenne n:o 2108 ohella toimittanut valtioneu-        luston käyttömuodoista lähinnä sopimusteknises-
33855: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       ti. Kuljetusten ja aurauksen suorittaminen va-
33856: sanedustaja Heli Astalan näin kuuluvasta kirjalli-      paan hintakilpailun pohjalta alueurakoinoin
33857: sesta kysymyksestä n:o 409:                             puitteissa on kokeilua ja asiasta on sovittu mm.
33858:                                                         Suomen Kuorma-autoliitto ry:n kanssa. Ulko-
33859:            Onko Hallitus tietoinen, että tie- ja        puolista kalustoa on jo käytetty aikaisemminkin
33860:         vesirakennuslaitos on voimistanut yksi-         aurauksessa esim. kuormitushuippujen tasaami-
33861:         tyistämislinjaansa mm. toteuttamalla            seksi. Hinnoittelu on tuolloin perustunut sovit-
33862:         tiestön talvikunnossapidon alueurakoioria       tuihin auraustaksoihin eikä urakkatarjousmenet-
33863:         yksityisillä yrittäjillä, ja                    telyyn. Kysymyksessä mainittu urakkamenettely
33864:            aiotaanko tienkäyttäjien turvallisuutta      mahdollistaa tämän kaluston entistä tarkoituk-
33865:         parantaa käyttämällä ja lisäämällä tie- ja      senmukaisemman hyväksikäytön ja on tie- ja
33866:         vesirakennuslaitoksen omaa kokenutta,           vesirakennushallituksen urakoinoista antamien
33867:         ammattitaitoista henkilökuntaa ja tarkoi-       ohjeiden, laitoksen rakennuttamispolitiikan sekä
33868:         tuksenmukaista kalustoa?                        resurssipolitiikan mukaista.
33869:                                                            Tehokkuuden lisääminen erilaisia työmuotoja
33870:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        hyväksikäyttäen ei missään suhteessa ole ristirii-
33871: ti seuraavaa:                                           dassa tienkäyttäjien turvallisuuden kanssa. Päin-
33872:    Tielaitoksen on huolehdittava teiden kunnos-         vastoin kaluston saaminen riittävän nopeasti syr-
33873: sapidosta taloudellisesti ja tehokkaasti. Taloudel-     jäisellekin eli alempiasteiselle tieverkon osalle
33874: lisuuden samoin kuin hoidon laatutasonkin suh-          edesauttaa riittävän hoitotason ylläpitämistä vai-
33875: teen laitoksella on tavoitteensa tämän toteutta-        keissakin sääolosuhteissa.
33876: miseksi.                                                   Edellä olevaan viitaten hallitus toteaa, että tie-
33877:    Töiden tarkoituksenmukainen toteuttaminen            ja vesirakennuslaitos ei ole toteuttanut kunnossa-
33878: edellyttää kussakin tilanteessa kokonaisuuden           pidon alueurakoioria yksityisillä yrittäjillä, vaan
33879: kannalta taloudellisimman ja tienpidon kannalta         kysymys on kokeilusta, jolla pyritään selvittä-
33880: tehokkaimman toteutustavan käyttöönottoa. Var-          mään tehokkaimmat ja taloudellisimmat menet-
33881: sinkin kysyjän mainitsemissa, tieverkon "syrjäi-        telytavat yleisten teiden kunnossapidossa. Mitä
33882: sissä'' osissa tai hoitoalueen tieverkon kannalta       tulee tie- ja vesirakennuslaitoksen oman henkilö-
33883: rajatuilla, yhtenäisillä alueilla (esim. vesistön ta-   kunnan ja tarkoituksenmukaisen kaluston käyttä-
33884: kana) on vieraan kaluston käyttö osoittautunut          miseen ja lisäämiseen, niin se toteutuu eduskun-
33885: kannattavaksi, koska tällä vältetään tiemestaripii-     nan myöntämien tie- ja kalustomäärärahojen
33886: no tukikohdista syrjäiselle alueelle tulevien pit-      puitteissa.
33887: 
33888:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985
33889: 
33890:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
33891:                                         1985 vp. -      KK n:o 409                                        3
33892: 
33893: 
33894: 
33895: 
33896:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
33897: 
33898:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Regional     entreprenadverksamhet        avviker
33899: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          främst avtalstekniskt från tidigare sätt att använ-
33900: 2108 av den 22 november 1985 tili vederbörande          da främmande materiel. Transporter och plog-
33901: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      ning, som sker på basen av fri priskonkurrens och
33902: av riksdagsledamot Heli Astala undertecknade            inom ramen för regional entreprenadverksamhet,
33903: spörsmål nr 409:                                        är försöksverksamhet och härom har överenskom-
33904:                                                         mits bl.a. med förbundet Suomen Kuorma-auto-
33905:            Är Regeringen medveten om att väg-           liitto ry. Materiel, som tilihör utomstående, har
33906:         och vattenbyggnadsverket har skärpt sin         redan tidigare använts vid plogning exempelvis
33907:         privatiseringslinje bl.a. genom att låta de     för att utjämna belastningstopparna. Prissätt-
33908:         regionala entreprenadarbetena för vägnä-        ningen har även då grundat sig på överenskomna
33909:         tets vinterunderhåll utföras av privata         plogningstaxor i stället för på entreprenadan-
33910:         företagare,                                     budsförfarande. Det i spörsmålet nämnda en-
33911:            och kommer vägtrafikanternas säkerhet        treprenadförfarandet gör det möjligt att använda
33912:         att förbättras genom att väg- och vatten-       denna materiel på ett ändamålsenligare sätt än
33913:         byggnadsverkets egen rutinerade, yr-            tidigare och överensstämmer med väg- och vat-
33914:         keskunniga personai och ändamålsenliga          tenbyggnadsstyrelsens anvisningar om entrepre-
33915:         materiel anlitas och ökas?                      nader, inrättningens byggnadspolitik samt resurs-
33916:                                                         politik.
33917:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
33918: anföra följande:                                           Att öka effektiviteten genom olika arbetssätt
33919:    Vägverket bör på ett ekonomiskt och effektivt        står inte i något avseende i konflikt med vägtrafi-
33920: sätt sköta om vägunderhållet. För att uppnå             kanternas säkerhet. Att tiliräckligt snabbt få
33921: detta har verket en målsättning, som gäller både        materielen förflyttad även tili en avlägsen sträcka
33922: lönsamheten och underhållets kvalitativa nivå.          av vägnätet, dvs. som är av lägre rang, bidrar tili
33923:    En förutsättning för att arbetet i varje situation   att en tillräcklig underhålisnivå kan upprätthållas
33924: skall kunna utföras på ett ändamålsenligt sätt är       även i svåra väderleksförhålianden.
33925: att man inför ett sådant arbetsförfarande som
33926: med tanke på helheten är det mest ekonomiska               Med hänvisning tili det ovan anförda konsta-
33927: och med tanke på vägunderhåliet det mest                terar regeringen, att väg- och vattenbyggnadsver-
33928: effektiva. Särskilt på de av frågestäliaren om-         ket inte har låtit privata företagare sköta den
33929: nämnda '' avlägsna'' vägsträckorna elier inom           regionala entreprenadverksamheten i fråga om
33930: enhetliga, med avseende på underhålisområdets           underhållet, utan att det har varit fråga om ett
33931: vägnät avgränsade områden (t.ex. bortom vatten-         experiment. Avsikten med detta har varit att
33932: drag) har det visat sig vara fördelaktigt att           försöka utreda de effektivaste och mest ekono-
33933: använda främmande materiel. De tids- och kost-          miska metoderna för underhåli av alimänna vä-
33934: nadsförluster som förorsakas av långa transport-        gar. Beträffande väg- och vattenbyggnadsverkets
33935: sträckor för materiel, som från vägmästardistrik-       egen personai och en ändamålsenlig materiel sker
33936: tets vägstationer förflyttas tili ett avlägset områ-    användningen och ökningen inom ramen för de
33937: de, kan nämligen därigenom elimineras.                  av riksdagen beviljade väg- och materielanslagen.
33938: 
33939:      Helsingfors den 12 december 1985
33940: 
33941:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
33942:                                                 1985 vp.
33943: 
33944: Kirjallinen kysymys n:o 410
33945: 
33946: 
33947: 
33948: 
33949:                                    Helle: Hammashuoltouudistukseen liittyvistä ohjeista ja opiskelija-
33950:                                    hammashuollon maksuista
33951: 
33952: 
33953:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33954: 
33955:     Eduskunta käsitteli viime keväänä kansan-             Nyt kuitenkin lääkintöhallituksen ohjekirje to-
33956: terveyslain ja sairausvakuutuslain muutoksia, joi-     teaa: "Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiltä 17
33957: den tarkoituksena oli hammashuollon kytkemi-           vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta peritään maksu-
33958: nen sairausvakuutusjärjestelmään. Totesin tuol-        asetuksen mukaiset maksut ja korvaukset. Jos
33959: loin, että on hyvin luultavaa, että vuoden vaih-       opiskelija kuitenkin käy hoidossa kotipaikkakun-
33960: teessa hammashuoltohenkilöstö on vaikeassa ti-         tansa terveyskeskuksessa, hampaiston tutkimus ja
33961: lanteessa, koska lainmuutoksen edellyttämät oh-        ehkäisevä hoito ovat maksuttornia ja muun hoi-
33962: jeet ovat tulleet vastikään tai ovat vielä tulemat-    don maksuja alennetaan 40 % :lla.''
33963: ta.                                                       Tuo tulkinta merkitsee, että ulkokuntalaisten
33964:     Tilanne näyttää tällä hetkellä todella hälyyttä-   opiskelijoiden hammashuolto opiskelupaikka-
33965: vältä. Lääkintöhallitus on saanut puserretuksi         kunnalla tehdään mahdottomaksi, koska se olisi
33966: jonkinlaiset yleisohjeet, joita ei kuitenkaan ole      heidän osaltaan muita ikäisiään huomattavasti
33967: vielä lähetetty asianomaisille. Kansaneläkelaitok-     kalliimpaa.
33968: sen ohjeistoista ei ole tietoakaan. Aikaa vuoden          Lain käsittelyssä tällainen maksutulkinta ei
33969: vaihteeseen on runsas kuukausi, josta osan vie         tullut esiin.
33970: joulukausi. Uudistuksen käytännön toteuttajat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33971: saattavat joutua turhan vuoksi asiakkaiden             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33972:  "vihan" kohteeksi samaan tapaan kuin kuluvan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33973: vuoden alussa tapahtui työttömyyskorvauslain           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33974: muuttuessa. On vielä huomattava, että jopa
33975:                                                                  Onko Hallitus tietoinen hammashuol-
33976: virallisten tiedottajien kautta on hammashuol-
33977:                                                               touudistuksen käytännön ohjeiden viiväs-
33978: touudistuksen maksuista annettu virheellistä tie-
33979:                                                               tymisestä ja lääkintöhallituksen ohjekir-
33980: toa, joten yleisön odotuksen saattavat olla suu-              jeen maksutulkinnoista ja aiotaanko tule-
33981: remmat kuin mitä todellisuus tuokaan.                         vissa uudistuksissa kiinnittää enemmän
33982:     Ohjeitten toteuttaminen käytäntöön edellyt-               huomiota siirtymäkauden joustavaan to-
33983:  täisi myös alueellista ja paikallista koulutusta,            teutukseen, ja
33984: mutta siihen ei jää aikaa lainkaan.                              onko lääkintöhallituksen ohjekirjeen
33985:     Kansanterveyslaki edellyttää, että kunnan tu-             tulkinta opiskelijahammashuollon muita
33986:  lee järjestää kansanterveysasetuksen (205 172)               nuoria kalliimmista maksuista oikea, jär-
33987:  7 a § :ssä mainittujen oppilaitosten opiskelijoiden          kevä ja kansanterveyslain hengen mukai-
33988:  hammashuolto näiden kotipaikasta riippumatta.                nen?
33989: 
33990:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
33991: 
33992:                                                Esko Helle
33993: 
33994: 
33995: 
33996: 
33997: 428501274R
33998: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 410
33999: 
34000: 
34001: 
34002: 
34003:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34004: 
34005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nossa lokakuun 9 päivänä 1985. Koska ohjeitten
34006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         painattaminen vie toista kuukautta lääkintöhalli-
34007: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn           tus toimitti ohjeiston valokopiona terveyskeskus-
34008: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ten vastaaville hammaslääkäreille. Painatustyön
34009: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     valmistuttua lääkintöhallitus postittaa ohjeen ter-
34010: taja Helteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      veyskeskusta ylläpitäville kunnille ja kuntainlii-
34011: myksestä n:o 410:                                     toille sekä kaikille hammaslääkäreille. Ohjekir-
34012:                                                       jeen arvioidaan olevan jakelussa ennen vuoden-
34013:           Onko Hallitus tietoinen hammashuol-         vaihdetta, jolloin uudistus tulee voimaan.
34014:        touudistuksen käytännön ohjeiden viiväs-          Koska ohjeiden anto oli sidoksissa valtakunnal-
34015:        tymisestä ja lääkintöhallituksen ohjekir-      liseen suunnitelmaan, ei lääkintöhallituksella ol-
34016:        jeen maksutulkinnoista ja aiotaanko tule-      lut edellytyksiä ohjeitten antoon aikaisemmin.
34017:        vissa uudistuksissa kiinnittää enemmän            Kansanterveyslain voimaanpanosta annetun
34018:        huomiota siirtymäkauden joustavaan to-         lain (67/72) muuttamisesta annetun lain peruste-
34019:        teutukseen, ja                                 luissa ei ole eroteltu kunnan alueella sijaitsevien
34020:           onko lääkintöhallituksen ohjekirjeen        oppilaitosten vieraspaikkakuntalaisia opiskelijoita
34021:        tulkinta opiskelijahammashuollon muita         niistä, jotka asuvat kotikunnassaan. Voimaanpa-
34022:        nuoria kalliimmista maksuista oikea, jär-      nalain muutoksella ei ole ollut tarkoitus poistaa
34023:        kevä ja kansanterveyslain hengen mukai-        kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 6 kohdan
34024:        nen?                                           velvoitetta.
34025:                                                          Lääkintöhallituksen ohjekirjeeseen n:o 6/85
34026:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      "Ohjeet vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden
34027: ti seuraavaa:                                         järjestelmällisestä hammashuollosta'' sisältyvä
34028:    Valtioneuvosto hyväksyi syyskuun 18 päivänä        tulkinta merkitsisi sitä, että kansanterveyslain
34029: 1985 valtakunnalliset suunnitelmat sosiaalihuol-      voimaanpanosta annetun lain 3 §:n ja mainit-
34030: lon ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina       tuun pykälään tehdyn muutoksen (719/85) mu-
34031: 1986-1990. Suunnitelmissa edellytettiin (kohta        kaan kokonaan ja osaksi maksuton hampaiden
34032: 2. 3.1) lääkintöhallituksen antavan ohjeet vuonna     tutkimus ja hoito koskee vain kunnan asukkaita.
34033: 1961 syntyneiden ja sitä nuorempien järjestel-           Sosiaali- ja terveysministeriö tulee pikaisesti
34034: mällisen hammashuollon toteuttamisesta. Kysei-        selvittämään mainitun ohjekirjeen ·ja lainsäädän-
34035: set ohjeet vahvistettiin lääkintöhallituksen istun-   nön välillä mahdollisesti olevan ristiriidan.
34036: 
34037:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985
34038: 
34039:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
34040:                                       1985 vp. -      KK n:o 410                                       3
34041: 
34042: 
34043: 
34044: 
34045:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34046: 
34047:    1 det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen           sände medicinalstyrelsen fotostatkopior av in-
34048: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        struktioneroa tili hälsovårdcentralernas ansvariga
34049: den 22 november 1985 tili vederbörande medlem         tandläkare. När tryckningsarbetet är slutfört
34050: av statsrådet översänt avskrift av följande av        postar medicinalstyrelsen instruktioneroa tili de
34051: riksdagsman Helle undertecknade spörsmål nr           kommuner och kommunalförbund som upprätt-
34052: 410:                                                  håller hälsovårdscentraler samt tili alla tandläka-
34053:                                                       re. Instruktionsbrevet beräknas vara i distribution
34054:           Är Regeringen medveten om att de            före årsskiftet, då reformen träder i kraft.
34055:        praktiska instruktioneroa angående tand-          Emedan utfärdandet av instruktioneroa var
34056:        vårdsreformen har blivit försenade och         förknippat med den riksomfattande planen, ha-
34057:        om de tolkningar beträffande avgifter          de medicinalstyrelsen inte förutsättningar att ge
34058:        som framgår av medicinalstyrelsens in-         instruktioner tidigare.
34059:        struktionsbrev, och ämnar Regeringen vid          I motiveringaroa tili lagen om ändring av
34060:        de kommande reformeroa fästa större            lagen angående införande av folkhälsolagen har
34061:        uppmärksamhet vid en flexibel över-            ingen åtskillnad gjorts mellan utsocknes stude-
34062:        gångsperiod samt                               rande vid inom kommunens område belägna
34063:           är den tolkning som framgår av medi-        läroinrättningar och sådana studerande som bor i
34064:        cinalstyrelsens instruktionsbrev och enligt    sin hemkommun.
34065:        viiken avgifteroa för studerandenas tand-         Det har inte varit avsikten att genom änd-
34066:        vård är högre än de avgifter som uppbärs       ringen av lagen om införande av folkhälsolagen
34067:        av övriga ungdomar riktig, förouftig och       avskaffa den förpliktelse som stadgas i 14 § 1
34068:        förenlig med folkhälsolagens anda?             mom. 6 p. folkhälsolagen.
34069:                                                          T olkningen i medicinalstyrelsens instruktions-
34070:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       brev nr 6/85 med rubriken "Anvisningar om
34071: anföra följande:                                      systematisk tandvård för personer, som är födda
34072:    Statsrådet godkände den 18 september 1985          år 1961 eller därefter" skulle innebära att sådan
34073: de riksomfattande pianeroa för organisering av        helt eller delvis avgiftsfri tandundersökning och
34074: socialvården och hälsovården under åren 1986-         tandvård som avses i 3 § lagen angående införan-
34075: 1990. I pianeroa förutsattes (punkt 2.3.1.), att      de av folkhälsolagen samt i denna paragraf
34076: medicinalstyrelsen ger instruktioner för förverkli-   företagna ändringar (719/85) endast skulle kom-
34077: gandet av en systematisk tandvård för personer        ma kommuninvånare tili del.
34078: födda år 1961 och senare. Dessa instruktioner            Social- och hälsovårdsministeriet kommer i
34079: fastställdes vid medicinalstyrelsens sammanträde      brådskande ordning att utreda om en motstridig-
34080: den 9 oktober 1985. Emedan tryckningen av             het eventuellt föreligger mellan instruktionsbre-
34081: instruktioneroa tar över en månad i anspråk,          vet och lagstiftningen.
34082: 
34083:      Helsingfors den 19 december 1985
34084: 
34085:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
34086:                                                1985 vp.
34087: 
34088: Kirjallinen kysymys n:o 411
34089: 
34090: 
34091:                                   Lindroos ym.: Työmatkakulujen vähennyskelpoisen määrän ylärajan
34092:                                      poistamisesta
34093: 
34094: 
34095:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34096: 
34097:    Hyvänkin työllisyyden vallitessa osa työssä käy-   nasta. Verovuodelta 1984 tOimitetussa verotuk-
34098: vistä ihmisistä joutuu suoriutumaan jopa koh-         sessa vähennyskelpoiset määrät olivat 85 ja 100
34099: tuuttoman pitkistä työmatkoista. Työllisyyden         penniä kilometriltä. Kilometriä kohti laskettu
34100: heiketessä on yleistä, että työmatkat entisestään-    vähennyskelpoinen määrä on siten kuluneina
34101: kin pidentyvät. Joudutaan hakeutumaan työhön          vuosina noussut alarajan kohdalla 55 % ja ylära-
34102: yhä kauemmaksi omasta asuinpaikasta.                  jan kohdalla 33 %, vähennyskelpoisen markka-
34103:    Erityisesti tämä koskee sellaisia ammatteja,       määräisen ylärajan pysyessä koko ajan samana.
34104: joissa kausi- ja suhdannevaihtelut ovat voimak-          Matkakustannusten vähennyskelpoisen enim-
34105: kaita. Muun muassa rakennus- ja metsäalan työt        mäismäärän pitäminen ennallaan näkyy myös
34106: ovat tällaisia.                                       siinä, miten enimmäismäärän saajien lukumäärä
34107:    Julkisten liikennepalvelujen usein puuttuessa      on kehittynyt näinä vuosina. Kun vuodelta 1981
34108: tuhannet ihmiset joutuvat käyttämään pitkillä         toimitetussa verotuksessa 15 000 markan matka-
34109: työmatkoillaan omaa autoa. On tiedossa, että          kuluvähennyksen sai 2 589 verovelvollista, niin
34110: tällaista työmatka-ajoa saattaa kertyä vuodessa       vuodelta 1984 toimitetussa verotuksessa vähen-
34111: useita kymmeniätuhansia kilometrejä henkilöä          nyksen enimmäismäärän sai 12 194 verovelvollis-
34112: kohti.                                                ta. Se merkitsee sitä, että yli 12 000 kansalaista
34113:                                                       on joutunut työmatkakulujen vähennyskelpoi-
34114:    Tulo- ja varallisuusverolaissa määritellyt tulon
34115:                                                       suuden suhteen siihen, ettei niitä oteta täysimää-
34116: veronalaisuutta ja menon vähennyskelpoisuutta         räisesti huomioon veronmaksukykyä alentavana
34117: koskevat ohjeet tähtäävät siihen, että vero mää-      tekijänä.
34118: räytyisi henkilön veronmaksukyvyn mukaan. Sen
34119:                                                          Edellä kuvattua kehitystä ei voida pitää hyväk-
34120: vuoksi siellä säädetään mm. oikeudesta tehdä
34121:                                                       syttävänä ottaen huomioon, että maassa vallitsee
34122: vähennyksiä tulonhankkimiskulujen johdosta.
34123:                                                       laajaa työttömyyttä ja samanaikaisesti on olemas-
34124: Muutamien vuosien ajan on ollut mahdollista
34125:                                                       sa alueellisesti vapaita työpaikkoja, joita ei voida
34126: vähentää verotuksessa työmatkakulut todellisten
34127:                                                       täyttää esimerkiksi puuttuvien asuntojen vuoksi.
34128: kulujen mukaisina. Voimassa olevan tulo- ja           Eikö olisi yhteiskunnan kannalta edullisempaa,
34129: varallisuusverolain 26 §:n 5 kohdan mukaan tu-
34130:                                                       että vapaat työpaikat täytettäisiin vaikkapa etääl-
34131:  lon hankkimisesta johtuneina menoina vähenne-
34132:                                                       täkin tulevilla henkilöillä. Nämä hakeutujat säi-
34133:  tään matkakustannukset asunnosta työpaikkaan         lyttäisivät kuitenkin entisen asumisyhteisönsä,
34134:  ja takaisin halvinta kulkuneuvoa käyttäen, kui-      josta olisi omat etunsa monessakin suhteessa.
34135:  tenkin enintään 15 000 markkaa (19.12.1980/          Verovähennyksen karsimispolitiikka johtaa päin-
34136:  845). Tätä lakia on noudatettu vuodelta 1981         vastaiseen ohjausvaikutukseen.
34137:  toimitetusta verotuksesta alkaen.
34138:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34139:     Työmatkakulun vähennyskelpoisen maaran            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34140: enimmäismäärää on pidetty paikallaan, vaikka          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34141: työmatkakustannukset ovat koko ajan lisäänty-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34142:  neet ja myöskin työmatkat ovat saattaneet lisään-
34143:  tyä, kun on jouduttu hakemaan työtä yhä kau-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34144: empaa. Verohallituksen yhtenäistämisohjeen mu-                ryhtyä tulo- ja varallisuusverolain muut-
34145:  kaisesti oman auton kuluina sai vähentää vuodel-             tamiseksi siten, että työmatkakulujen vä-
34146:  ta 1981 toimitetussa verotuksessa 55, 65 tai 75              hennyskelpoisen määrän yläraja poiste-
34147:  penniä kilometriltä riippuen auton hankintahin-              taan?
34148: 
34149:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
34150: 
34151:           Reijo Lindroos                 Kari Rajamäki                   Kerttu Törnqvist
34152:           Risto Ahonen                   Aarno von Bell                  Jorma Rantanen
34153:                                          Timo Roos
34154: 428501268]
34155: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 411
34156: 
34157: 
34158: 
34159: 
34160:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34161: 
34162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lituksen esityksessä tulo- ja varallisuusverolain
34163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         muuttamiseksi vuodelle 1981 perusteltiin 15 000
34164: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn           markan ylärajan säätämistä verotuksen yksinker-
34165: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          taistamisnäkökohdilla ja oikeusturvaongelmaksi-
34166: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kin kehittyneen verovalitusruuhkan helpottami-
34167: taja Reijo Lindroosin ym. näin kuuluvasta kirjal-     sella.
34168: lisesta kysymyksestä n:o 411:                            Kun tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 mo-
34169:                                                       mentin 5 kohtaa ensimmäisen kerran sovellettiin
34170:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nykyisessä muodossaan vuodelta 1981 toimitetus-
34171:        ryhtyä tulo- ja varallisuusverolain muut-      sa verotuksessa, enimmäismääräisen vähennyksen
34172:        tamiseksi siten, että työmatkakulujen vä-      sai 2 589 verovelvollista. Vuodelta 1984 toimite-
34173:        hennyskelpoisen määrän yläraja poiste-         tussa verotuksessa enimmäismääräisen työmatka-
34174:        taan?                                          kustannusvähennyksen saajia oli verohallituksen
34175:                                                       tilaston mukaan 12 194, kuten kysymyksen pe-
34176:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      rusteluissakin on todettu.
34177: ti seuraavaa:                                            Vähennysoikeuden rajoittaminen on vastannut
34178:    Tulo- ja varallisuusverolakia edeltäneessä tulo-   tarkoitustaan eli vähentänyt ylisuuria vähennys-
34179: ja omaisuusverolaissa työmatkakustannusten vä-        vaatimuksia ja siten osaltaan yksinkertaistanut
34180: hentämisoikeudelle oli asetettu 1 200 markan          verotusmenettelyä. Enimmäismäärän pitäminen
34181: yläraja. Taustalla oli ajatus, jonka mukaan tietyn    ennallaan vuosilta 1981--198 5 toimitettavissa ve-
34182: kohtuulliseksi katsotuo määrän ylittävältä osalta     rotuksissa on vaikuttanut edelleen samaan suun-
34183: työmatkakuluja ei enää voida pitää tulonhankki-       taan. Koska niiden verovelvollisten lukumäärä,
34184: mismenoina, vaan ne ovat elantomenoja, joiden         joiden matkakulut ovat ylittäneet lain sailiman
34185: määrään verovelvollinen voi vaikuttaa muun mu-        ylärajan, on kuitenkin parin viime vuoden aikana
34186: assa asuinpaikan valinnalla. Kun tulo- ja varalli-    merkittävästi lisääntynyt, tämän kehityksen hi-
34187: suusverolaki (1043/74) vuonna 1975 tuli voi-          dastamista on pidetty tarpeellisena. Tämän vuok-
34188: maan, työmatkakustannusten vähentämisoikeus           si hallitus on esittänyt vuoden 1986 tulo- ja
34189: oli kuitenkin määrältään rajoittamaton sekä si-       menoarvion yhteydessä antamassaan tulo- ja
34190: dottu vain halvimman kulkuneuvon käyttövaati-         varallisuusverolain muutosesityksessä (HE n:o
34191: mukseen. Vähennysoikeuden markkamääräisen             11511985 vp.) matkakustannusvähennyksen ylä-
34192: rajan puuttuminen johti vähitellen huomattavan        rajan nostamista 16 000 markkaan. Tämän on
34193: suurten vähennysvaatimusten määrän kasvuun.           arvioitu merkitsevän sitä, että enimmäismääräi-
34194: Näiden selvittäminen aiheutti kohtuuttomasti          sen matkakuluvähennyksen tehneiden verovelvol-
34195: verotustyötä ja verovalituksia. Suuret vähennys-      listen lukumäärä tulee vuonna 1986 olemaan
34196: vaatimukset koskivat yleensä oman auton arvioi-       suunnilleen sama kuin vuonna 1985. Verotuksen
34197: tuja käyttökustannuksia, joiden osalta vähennys       monimutkaistumisen estämiseksi vähennyksen
34198: usein muodostui todellisia asunnon ja työpaikan       enimmäismäärän esitettyä suurempaa tarkistusta
34199: välisiä matkakustannuksia suuremmaksi. Koska          ei pidetty tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena.
34200: hankalien ja paljon selvitystyötä vaativien tapaus-   Tilannetta kuitenkin seurataan tarkoin, ja lisätoi-
34201: ten lukumäärä ei viiden seuraavan vuoden aikana       menpiteisiin ryhdytään, jos tarkistetunkaan vä-
34202: tasaantunut, työmatkakustannusten vähennysoi-         hennysoikeuden ei enää voida katsoa ottavan
34203: keutta katsottiin välttämättömäksi rajoittaa. Hal-    todellisia kustannuksia riittävästi huomioon.
34204: 
34205:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985
34206: 
34207:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
34208:                                       1985 vp. -      KK n:o 411                                        3
34209: 
34210: 
34211: 
34212: 
34213:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34214: 
34215:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förmögenhet för år 1981 motiverades faststälian-
34216: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        det av en övre gräns om 15 000 mk med syn-
34217: den 22 november 1985 tili vederbörande medlem         punkter på förenklad beskattning och en möjlig-
34218: av statsrådet översänt avskrift av följande av        het att underlätta den anhopning av skattebesvär
34219: riksdagsman Reijo Lindroos m .fl. undertecknade       som blivit ett problem med avseende på rätts-
34220: spörsmål nr 411:                                      skyddet.
34221:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Då 26 § 1 mom. 5 punkten lagen om skatt på
34222:        för att lagen om skatt på inkomst och          inkomst och förmögenhet för första gången
34223:        förmögenhet skali kunna ändras så, att         tiliämpades i dess nuvarande lydelse vid beskatt-
34224:        den övre gränsen för det avdragbara be-        ningen för år 1981, berördes 2 589 skattskyldiga
34225:        loppet av arbetsresekostnaderna slopas?        av det maximala avdraget. Vid beskattningen för
34226:                                                       år 1984 var antalet skattskyldiga som berördes av
34227:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      det maximala arbetsresekostnadsavdraget enligt
34228: anföra följande:                                      skattestyrelsens statistiska uppgifter 12 194, så-
34229:                                                       som även konstaterats i motiveringen för spörs-
34230:    I lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt
34231:                                                       målet.
34232: som gälide före lagen om skatt på inkomst och
34233: förmögenhet hade den övre gränsen för rätten tili        En begränsning av rätten tili avdrag har mat-
34234: avdrag för arbetsresekostnaderna fastställts tili     svarat sitt syfte, dvs. den har åstadkommit en
34235: 1 200 mk. Innebörden i detta var att arbetsrese-      minskning av överstora krav på avdrag och på
34236: kostnaderna inte längre kan anses vara utgifter       detta sätt bidragit tili att förenkla beskattnings-
34237: för inkomstens förvärvande, om de överstiger ett      förfarandet. Vid beskattningen för åren 1981-
34238: visst belopp som kan betraktas som skäligt, utan      1985 har detmaximala beloppet bibehåliits oför-
34239: att det i sådant fali är fråga om levnadskostnader,   ändrat och detta har haft motsvarande verkan.
34240: som den skattskyldiga kan påverka bl.a. genom         Emedan antalet skattskyldiga, vilkas resekost-
34241: vai av boningsort. Då lagen om skatt på inkomst       nader har överstigit den i lagen stadgade övre
34242: och förmögenhet (1043/74) år 1975 trädde i            gränsen, under de två senaste åren markant har
34243: kraft var rätten tili avdrag för arbetsresekostna-    ökat, har det ansetts vara nödvändigt att bromsa
34244: derna dock tili beloppet obegränsad samt endast       upp denna utveckling. Därför har regeringen i
34245: bunden vid kravet på anlitande av biliigaste          sin proposition i anslutning tili statsförslaget för
34246: fortskaffningsmedel. Emedan det inte hade fast-       år 1986 med förslag tililag om ändring av lagen
34247: ställts någon i mark angiven gräns för avdragsrät-    om skatt på inkomst och förmögenhet (RP nr
34248: ten, ledde detta efter hand tili en ökning av         115/1985 rd.) föreslagit, att den övre gränsen för
34249: kraven på betydande avdrag. Utredandet av dessa       resekostnadsavdraget skali höjas tili 16 000 mk.
34250: krav ledde tili en oskälig mängd skattearbete och     Detta har antagits innebära, att antalet skattskyl-
34251: skattebesvär. De höga avdragskraven gälide i          diga som gjort maximiavdrag för resekostnaderna
34252: regel uppskattade driftskostnader för egen bil, i     under år 1986 i stort kommer att motsvara
34253: fråga om vilka avdraget ofta blev större än de        antalet år 1985. I syfte att undvika att beskatt-
34254: verkliga resekostnaderna mellan bostaden och          ningen kompliceras har det inte ansetts vara
34255: arbetsplatsen. Emedan antalet besvärliga fali som     motiverat att i detta skede genomföra någon
34256: krävde ingående utredning under de fem följan-        större justering av avdragsbeloppet än vad som
34257: de åren inte stabiliserades, ansågs det nödvändigt    föreslagits. Läget är dock under uppsikt och
34258: att begränsa rätten tili avdrag för arbetsresekost-   ytterligare åtgärder kommer att vidtas om det
34259:  naderna. I regeringens proposition som gälide en     kan anses, att inte helier den justerade avdrags-
34260: ändring av lagen om skatt på inkomst och              rätten längre motsvarar de faktiska kostnaderna.
34261: 
34262:      Helsingfors den 19 december 1985
34263: 
34264:                                                                            Minister Pekka Vennamo
34265:                                                 1985 vp.
34266: 
34267: Kirjallinen kysymys n:o 412
34268: 
34269: 
34270: 
34271: 
34272:                                    Söderström ym.: Suomen ja Korean tasavallan kaupasta
34273: 
34274: 
34275:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34276: 
34277:    Suomi suhtautuu Korean niemimaan kahteen            teistyö on jäässä. On ihmetyttävää, että Suomi
34278: valtioon hyvinkin eri tavalla. Diplomaattinen          on näin voimakkaasti ollut lisäämässä kaupante-
34279: yhteystaso on erilainen. Korkeampitasoinen yh-         koa maan kanssa, jossa lähinnä toimii fasistinen
34280: teys on tällä hetkellä solmittu Korean tasaval-        oikeistodiktatuuri. Ylioppilaita suljetaan vanki-
34281: taan. Tämän lisäksi kaupanteossa on nähtävissä         loihin. Mielipidevankien määrä on nousemassa
34282: selvä painotus Korean tasavaltaan.                     kymmeniintuhansiin. Taloudellinen yhteistyö on
34283:    Viime vuonna Suomen viennin arvo Korean             osa poliittista yhteistyötä. Suomen lisätessä näin
34284: tasavaltaan oli 340,6 miljoonaa markkaa eli 71         voimakkaasti taloudellista yhteistyötä Korean ta-
34285: prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.           savaltaan se myöskin käytännössä merkitsee sitä,
34286: Tuonnin arvo oli viime vuonna 295 miljoonaa            että Suomi on suhtautumassa myöskin ystävälli-
34287: markkaa eli 10 prosenttia edellisvuotista suurem-      sesti maan hallitukseen ja sen harjoittamaan
34288: pi. Tämän vuoden tammi-heinäkuun tuonnin               politiikkaan. Toiseksi on myöskin nähtävissä, että
34289: arvo oli 169 miljoonaa markkaa ja viennin arvo         suhtautuminen KDKT:aan ensisijaisesti on po-
34290: 238 miljoonaa markkaa. Tuonti oli arviolta 2 ja        liittisista lähtökohdista lähtevä, niin diplomaatti-
34291: vienti 11 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa      tason alhaisuus kuin myöskin haluttomuus aloit-
34292: suurempi.                                              taa taloudellinen yhteistyö KDKT:n kanssa.
34293:    Ylivoimaisesti suurin tavararyhmä Suomen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34294: viennissä Korean tasavaltaan ovat valmistamatto-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34295: mat turkisnahat. Niiden viennin arvo oli viime         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34296: vuonna 162 miljoonaa markkaa eli lähes puolet          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34297: koko viennin arvosta. Valmistettuja turkisnahko-
34298: ja vietiin 20 miljoonan markan arvosta. Toiseksi                  Mitä Hallitus aikoo tehdä taloudellisen
34299: suurin tavararyhmä viennissä olivat koneet ja                  yhteistyön kasvun jäädyttämiseksi oikeis-
34300: laitteet, joiden viennin arvo oli 64 miljoonaa                 todikatatuurin hallitseman Korean tasa-
34301: markkaa. Tuonnissa taasen Korean tasavallasta                  vallan kanssa ja diplomaattisen tason yh-
34302: ovat hallitsevassa asemassa olleet tekstiilit, vaat-           denmukaistamiseksi Korean tasavallan ja
34303: teet ja jalkineet, jotka viime vuonna kattoivat                Korean demokraattisen kansantasavallan
34304: 2/3 koko tuonnista.                                            (KDKT) kanssa, sekä
34305:    Korean      demokraattisen    kansantasavallan                 mitä Hallitus aikoo tehdä kauppasuh-
34306: (KDKT) suhteen tällä hetkellä taloudellinen yh-                teiden kehittämiseksi KDKT:n kanssa?
34307: 
34308:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
34309: 
34310:          Sten Söderström                  Seppo Toiviainen                Matti Kautto
34311:          Osmo Vepsäläinen                 Lauha Männistö                  Ensio Laine
34312:                                           Anna-Liisa Jokinen
34313: 
34314: 
34315: 
34316: 
34317:  428501277U
34318: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 412
34319: 
34320: 
34321: 
34322: 
34323:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34324: 
34325:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aloja ovat mm. energia, laivanrakennus, paperi-
34326: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teollisuus, kaivostoiminta sekä elektroniikka. Ta-
34327: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn           loudellista kanssakäymistä Korean tasavallan
34328: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kanssa ei ole tarkoitus rajoittaa tai jäädyttää.
34329: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        Kauppavaihto Suomen ja KDKT:n välillä on
34330: taja Söderströmin ym. näin kuuluvasta kirjallises-    pysynyt vaatimattomana. Vuonna 1984 Suomen
34331: ta kysymyksestä n:o 412:                              viennin arvo KDKT:aan oli 14 000 mk ja vastaa-
34332:                                                       va tuonnin arvo 102 000 mk. Yhtenä keskeisenä
34333:           Mitä Hallitus aikoo tehdä taloudellisen     syynä kauppavaihtomme vaatimattomaan kehi-
34334:        yhteistyön kasvun jäädyttämiseksi oikeis-      tykseen voidaan pitää vuonna 1972 allekirjoite-
34335:        todiktatuurin hallitseman Korean tasaval-      tusta paperikoneiden toimitussopimuksesta syn-
34336:        lan kanssa ja diplomaattisen tason yhden-      tyneen velkaongelman ratkaisun lykkääntymistä
34337:        mukaistamiseksi Korean tasavallan ja Ko-       yli sovittujen määräaikojen. Maksamattomien
34338:        rean demokraattisen kansantasavallan           velkojen johdosta Vientitakuulaitos ei voi toistai-
34339:        (KDKT:n) kanssa, sekä                          seksi myöntää takuita KDKT:aan, mikä puoles-
34340:           mitä Hallitus aikoo tehdä kauppasuh-        taan vähentää suomalaisten yritysten mahdolli-
34341:        teiden kehittämiseksi KDKT:n kanssa?           suuksia ja mielenkiintoa KDKT:n markkinoita
34342:                                                       kohtaan. Velkaongelman ratkaisusta on Suomen
34343:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      viranomaisten ja KDKT:n edustajien välillä py-
34344: ti seuraavaa:                                         ritty useaan otteeseen lopulliseen ja sitovaan
34345:    Suomi tunnusti samanaikaisesti 13 .4 .197 3 sekä   neuvotteluratkaisuun. Tällä hetkellä kaupallisten
34346: Korean demokraattisen tasavallan että Korean          suhteiden edelleen kehittyminen on ennen muu-
34347: tasavallan. Diplomaattisuhteet kummankin val-         ta riippuvainen KDKT:n toimenpiteistä em. ky-
34348: tion kanssa solmittiin suurlähettilästasolla pian     symyksen ratkaisemiseksi.
34349: tämän jälkeen kesällä 1973: KDKT:n kanssa                Tällä hetkellä Suomen edustautuminen Ko-
34350: 1.6.1973 ja Korean tasavallan kanssa 24.8.1973.       rean demokraattisessa kansantasavallassa hoide-
34351: Suomen perussuhtautuminen Korean niemimaan            taan siten, että Pjongjangissa on kaupallisen
34352: kahteen valtioon on siis yhdenmukainen.               sihteerin johtama suurlähetystön kaupallinen
34353:    Suhteiden painottuminen kummankin Korean           osasto ja suurlähettiläs on akkreditoitu Pekingistä
34354: valtion kohdalla taloudelliselle alalle ilmenee       käsin. Todettakoon, että Pohjoismaista Suomen
34355: mm. siitä, että jo ennen valtiollista tunnustamis-    lisäksi vain Ruotsilla on Pjongjangissa vastaavan-
34356: ta sekä KDKT että Korean tasavalta olivat perus-      lainen edustusto suurlähettilään ollessa niin
34357: taneet kaupalliset erityisedustustot Suomeen.         ikään sivuakkreditoitu Pjongjangiin Pekingistä
34358: Suomi puolestaan perusti suurlähetystön kaupal-       käsin.
34359: lisen osaston Pjongjangiin vuonna 1974 ja                Suomen ja Korean tasavallan kauppasuhteiden
34360: Söuliin vuonna 1977. Suomen diplomaattisen            merkittävän kasvun johdosta Suomi on kuluvan
34361: edustautumisen taso käytännössä heijasti siis jo      syksyn aikana perustanut Söuliin suurlähettilään
34362: tuolloin maittemme välisen kaupankäynnin keskei-      johtaman toimipisteen. Diplomaattisen tason
34363: syyttä lähtökohtanaan molemminpuoliset edut.          muutoksesta KDKT:aan verrattuna ei ole kysy-
34364:    Korean tasavalta on tätä nykyä Japanin jälkeen     mys.
34365: Suomen toiseksi merkittävin kauppakumppani               Lähtökohtana Suomen edustautumiselle on
34366: Kaakkois-Aasiassa. Vuodesta 1977 lukien kaup-         maamme kansallisten etujen kaikinpuolinen
34367: pavaihdon arvo on kasvanut yli viisinkertaiseksi      edistäminen. Erityisesti kaupallis-taloudellisten
34368: Suomen viennin oltua vuonna 1984 Korean tasa-         suhteiden kehittäminen on Suomen edustustojen
34369: valtaan 340 milj. mk ja tuonnin vastaavasti 295       keskeisiä tehtäviä. Edustautumistaan Pjongjan-
34370: milj. mk. Traditionaalisen kauppavaihdon ohella       gissa Suomi tulee arvioimaan ennen muuta tältä
34371: teknis-taloudellinen yhteistyö on kehittynyt mo-      pohjalta. Tällä hetkellä kauppavaihtoa ei käytän-
34372: nimuotoiseksi. Yhteistyön kannalta kiinnostavia       nöllisesti katsoen ole lainkaan. KDKT:n Suomel-
34373:                                    1985 vp. -    KK n:o 412                                     3
34374: 
34375: le aiheuttaman velkaongelman sopimuksen mu-      hallitus tulee osaltaan vastaisuudessakin pyrki-
34376: kainen hoitaminen on keskeinen edellytys kaup-   mään siihen, että kauppavaihto voisi myös
34377: pasuhteidemme uudelleen elpymiselle. Suomen      KDKT:n kanssa ripeästi kasvaa ja monipuolistua.
34378: 
34379:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985
34380: 
34381:                                                                         Ministeri jermu Laine
34382: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 412
34383: 
34384: 
34385: 
34386: 
34387:                               Till Riksdagens Herr Talman
34388: 
34389:    I det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen      traditionella handelsutbytet har ett mångsidigt
34390: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      teknisk-ekonomiskt samarbete utvecklats. Områ-
34391: den 22 november 1985 till vederbörande medlem       den av intresse med tanke på samarbetet är bl. a.
34392: av statsrådet översänt avskrift av följande av      energi, skeppsbyggnad, pappersindustri, gruv-
34393: riksdagsman Söderström m.fl. undertecknade          drift och elektronik. Avsikten är inte att begränsa
34394: spörsmål nr 412:                                    eller frysa de ekonomiska förbindelserna med
34395:                                                     Republiken Korea.
34396:           Vad ämnar Regeringen göra för att            Handelsutbytet mellan Finland och Demokra-
34397:        frysa tillväxten av det ekonomiska samar-    tiska folkrepubliken Korea har hållit sig på
34398:        betet med Republiken Korea, som styrs        anspråkslös nivå. År 1984 var värdet av den
34399:        av en högerdiktatur, och för att förenhet-   finska exporten 14 000 mk och av importen
34400:        liga den diplomatiska nivån i fråga om       102 000 mk. Såsom en central orsak till den
34401:        Republiken Korea och Demokratiska
34402:                                                     anspråkslösa utvecklingen av vårt handelsutbyte
34403:        folkrepubliken Korea samt
34404:                                                     kan anses, att det skuldproblem som uppstått i
34405:           vad ämnar Regeringen göra för att         samband med ett år 1972 undertecknat leverans-
34406:        utveckla handelsförbindelserna med De-       avtal rörande pappersmaskiner inte lösts inom de
34407:        mokratiska folkrepubliken Korea?             avtalade fristerna. På grund av de obetalda
34408:                                                     skulderna kan Exportgarantianstalten tillsvidare
34409:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     inte bevilja Demokratiska folkrepubliken Korea
34410: anföra följande:                                    garantier, vilket också minskar de finska före-
34411:    Finland erkände 13 .4. 197 3 samtidigt både      tagens möjligheter och deras intresse för markna-
34412: Demokratiska folkrepubliken Korea och Republi-      den i detta land. Finska myndigheter och ko-
34413: ken Korea. Diplomatiska förbindelser knöts med      reanska representanter har i flera omgångar
34414: vardera staten på ambassadörsnivå snart därefter    förhandlat om en slutgiltig och bindande lösning
34415: under sommaren 1973: med Demokratiska folk-         på skuldproblemet. För närvarande är vidareut-
34416: republiken Korea 1.6.1973 och med Republiken        vecklandet av handelsförbindelserna framför allt
34417: Korea 24.8.1973. Sålunda är Finlands grundläg-      beroende av koreanska åtgärder för lösande av
34418: gande hållning till de två staterna på Koreahal-    denna fråga.
34419: vön enhetlig.                                          Numera sköts Finlands representation i Demo-
34420:    Att tyngdpunkten i relationerna med vardera      kratiska folkrepubliken Korea så, att det i Pyong-
34421: koreanska staten ligger på det ekonomiska planet    yang finns en ambassads handelsavdelning, som
34422: framgår bl.a. av att redan innan staterna erkänts   förestås av en handelssekreterare, och ambassadö-
34423: hade båda staterna grundat kommersiella special-    ren är ackrediterad från Peking. Det kan konsta-
34424: beskickningar i Finland. Finland grundade för       teras att av de nordiska länderna har förutom
34425: sin del en ambassads handelsavdelning i Pyong-      Finland bara Sverige en motsvarande beskickning
34426: yang år 1974 och i Söul år 1977. Nivån på           i Pyongyang och att även den svenska ambassa-
34427: Finlands diplomatiska representation återspegla-    dören är sidoackrediterad från Peking.
34428: de sålunda i praktiken redan då den centrala           På grund av den betydande ökningen av
34429: ställning som ett på ömsesidiga intressen baserat   handelsförbindelserna mellan Finland och Re-
34430: handelsutbyte har i relationerna mellan våra        publiken Korea har Finland denna höst i Söul
34431: länder.                                             inrättat ett förrättningsställe som förestås av en
34432:    Republiken Korea är numera efter Japan Fin-      ambassadör. Det är inte fråga om någon föränd-
34433: lands viktigaste handelspartner i sydöstra Asien.   ring av den diplomatiska nivån i jämförelse med
34434: Sedan år 1977 har värdet av handelsutbytet mer      Demokratiska folkrepubliken Korea.
34435: än femfaldigats så, att år 1984 var den finska         Utgångspunkten för Finlands representation är
34436: exporten till Republiken Korea 340 milj. mk och     främjande av alla aspekter av landets nationella
34437: importen därifrån 295 milj. mk. Vid sidan av det    intressen. I synnerhet utvecklandet av de han-
34438:                                      1985 vp. -- HJ( n:o 412                                        5
34439: 
34440: delsekonomiska förbindelserna är en central upp-    tiska folkrepubliken Korea enligt avtal sköter det
34441: gift för de finska beskickningarna. Sin represen-   skuldproblem som den förorsakat Finland. Det
34442: tation i Pyongyang kommer Finland att bedöma        kommer även framdeles att vara Finlands rege-
34443: framför allt på denna grund. För närvarande         rings strävan att handelsutbytet också med De-
34444: förekommer praktiskt taget inget handelsutbyte      mokratiska folkrepubliken Korea skall kunna öka
34445: alls. Den centrala förutsättningen för återuppli-   snabbt och bli mångsidigare.
34446: vande av handelsförbindelserna är att Demokra-
34447: 
34448:     Helsingfors den 20 december 1985
34449: 
34450:                                                                              Minister jermu Laine
34451:                                                                                  j
34452:                                                                              j
34453:                                                                          j
34454:                                                                      j
34455:                                                                      j
34456:                                                                  j
34457:                                                              j
34458:                                                          j
34459:                                                      j
34460:                                                      j
34461:                                                  j
34462:                                              j
34463:                                          j
34464:                                      j
34465:                                  j
34466:                              j
34467:                          j
34468:                      j
34469:                  j
34470:              j
34471:          j
34472:      j
34473:     j
34474: j
34475:                                                 1985 vp.
34476: 
34477: Kirjallinen kysymys n:o 413
34478: 
34479: 
34480: 
34481: 
34482:                                    Kulhia: Sairausvakuutuskorvauksen maksamisesta allergisten lasten
34483:                                      vanhemmille ulkomailla tapahtuvasta kuntoutuksesta
34484: 
34485: 
34486:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34487: 
34488:    Vuonna 1982 sairausvakuutuslakiin lisätyllä         hoitoon ja kuntoutukseen. Osallistumisen tar-
34489: 76 b §:llä säädettiin Kansaneläkelaitoksen tehtä-      peellisuutta arvioiva lääkäri puolestaan on valtio-
34490: väksi tukea vanhempien osallistumista sairaan          neuvoston päätöksen edessä taipuvainen harkitse-
34491: lapsen hoitoon ja kuntoutukseen. Tarkemmat             maan asiaa pelkästään käytännöllisten seikkojen
34492: säännökset annettiin valtioneuvoston päätöksellä,      valossa. Kuitenkin tiedetään, että joissakin sai-
34493: jota on täydennetty viimeksi vuoden 1985 alussa.       raan lapsen hoitotapauksissa vanhempien osallis-
34494: Voimassa olevan päätöksen (130/85) mukaan              tuminen voi osoittautua tarpeelliseksi, kun asiaa
34495: lääkärin määräykseen perustuvaa vanhempien             tarkastellaan perinteistä hoito-oppia kokonaisval-
34496: osallistumista vaikeasti sairaan lapsen hoitoon tai    taisemmasta näkökulmasta.
34497: kuntoutukseen tuetaan ansionmenetyskorvauk-
34498: sin. Avustusta voi saada myös henkilö, jolla ei ole       Toinen valtioneuvoston päätökseen sisältyvä
34499: ansiotyötä, jos hänelle on aiheutunut osallistumi-     rajoitus on sairaan lapsen hoidon ja kuntootuk-
34500: sesta merkittäviä kuluja.                              sen sitominen sairaalalaitokseen. Vuoden 1985
34501:                                                        päätökseen lisättiin uutena hoitomuotona koti-
34502:    Avustukseen oikeuttavia sairauksia ovat pää-        hoito, mutta sekin on määritelty sairaalahoidon
34503: töksen mukaan vaikeat kasvaimet, sydänviat, ta-        jälkeiseksi kotihoidoksi. Vuonna 1982 hyväksy-
34504: paturmat, palovammat, sokeritauti, psykiatriset
34505:                                                        tyssä laissa tai sen perusteluissa ei ole tällaista
34506: sairaudet ja muut vaikeusasteeltaan näihin verrat-     kytkentää sairaalalaitokseen. Tilanne on ongel-
34507: tavat sairaudet. Myös vammaisille annettava hoi-       mallinen niiden henkilöiden kohdalla, jotka osal-
34508: to ja kuntootus kuuluu järjestelmän piiriin.           listuvat esimerkiksi potilasyhdistyksen järjestä-
34509:    Avustuksiin oli varattu valtion vuoden 1984         mään kuntoutukseen, mikäli näillä järjestöillä ei
34510: tulo- ja menoarviossa 13 miljoonaa markkaa,            ole sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
34511: josta jäi käyttämättä runsaat 11 miljoonaa mark-       valtionosuuksista annetun lain mukaista sopi-
34512: kaa. Näin ollen vuoden 1985 tulo- ja menoar-           musta kunnallisen sairaalan kanssa.
34513: vioon hyväksyttiin '' arviointiperusteiden muuttu-
34514: misen johdosta'' enää 4 miljoonaa markkaa ja             Eräs tällainen väliinputoava, vaihtoehtoinen
34515: vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen halli-        kuntootusmuoto on allergisten lasten ulkomailla
34516: tus on varannut vain 0,1 miljoonaa markkaa.            tapahtuva lääkinnällinen kuntootus ja sopeutus-
34517:    Avustusjärjestelmä ei näytä toimivan eduskun-       valmennus. Toimeenpanijana on ollut Länsi-
34518: nan vuonna 1982 ilmaiseman tahdon mukaisesti.          Uudenmaan allergiayhdistys. Vastaavana lääkäri-
34519: Tämä on seurausta avustusjärjestelmästä kansalai-      nä on toiminut Jorvin sairaalan allergologi.
34520: sille jaetun informaation riittämättömyydestä ja          Osallistumalla ulkomailla järjestettyyn kuntou-
34521: valtioneuvoston päätöksen avustusehdoista.             tukseen allergian kannalta kriittisimpänä vuo-
34522:    Eduskunnan vuonna 1982 hyväksymässä sai-            denaikana lapset välttyvät sairaalakierteeltä ja
34523: rausvakuutuslain 76 b §:ssä säädetään "sairaan         yhteiskunta puolestaan välttyy kymmenien tu-
34524: lapsen" hoito- ja kuntoutusavustuksesta. Valtio-       hansien markkojen sairaanhoitokustannuksilta.
34525: neuvosto on kuitenkin omalla päätöksellään ra-         Länsi-Uudenmaan allergiayhdistyksen järjestämä
34526: jannut avustukseen oikeuttavat hoitotapaukset          kuntootus on osoittautunut ylivoimaiseksi perin-
34527:  "vaikeasti sairaisiin lapsiin". Tällainen rajaus ei   teiseen kuntoutukseen ja sairaalahoitoon verrat-
34528: saa tukea edes lakiesityksen perustelutekstistä.       tuna. Yhteenvetona kahden vuoden kokemuksis-
34529:    Valtioneuvoston päätöksellä ei kannusteta van-      ta vastaava lääkäri kirjoitti lausunnossaan
34530: hempia yleisemmin osallistumaan sairaan lapsen         19.4.1985 seuraavaa:
34531: 
34532: 260012U
34533: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 413
34534: 
34535:    ''Kun allergiset lapset välttyvät koivun siite-         Allergisten lasten vanhemmat eivät saa kun-
34536: pölyn altistuksesta keväällä, ja yhtä aikaa fyysises-   toutusmatkoihin osallistumisen ajalta sairaus-
34537: ti kuntoutetaan, johtaa tämä siihen, että kesän         vakuutuslain 76 b §:n mukaista avustusta, vaikka
34538: vointi on ollut huomattavasti parempi sekä vielä        se heille lain sanamuodon ja lain perusteluissa
34539: koko talvi tai koko loppuvuosi on sujunut huo-          ilmaistun periaatteen mukaan kuuluisikin. Kiel-
34540: mattavasti vähemmällä sairastamisella. Lapset           teinen kanta on vahvistettu viimeksi Kansanelä-
34541: ovat tarvinneet huomattavasti vähemmän sairaa-          kelaitoksen Etelä-Suomen aluetoimiston sosiaali-
34542: lahoitoa ja huomattavasti vähemmän sairaalan            lääketieteellisen toimiston kirjeellä 27.6.1985.
34543: päivystysluonteista poliklinikan käyttöä. Tämä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34544: hyvä tulos on ollut pitkäaikainen, yli vuoden           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34545: kestävä. Arvelen nyt kahden vuoden jälkeen, että        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34546: positiivinen hoitotulos kestää monta vuotta. Tä-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34547: mä pitkäaikainen hyvä saavutus johtunee myös
34548: siitä, että tämän tyyppisen ulkomaanmatkan ai-                   Onko Hallitus valmis uudistamaan sai-
34549: kana ryhmä työskentelee tiiviisti ja opetussaavu-              raan lapsen hoito- ja kuntoutusavustuk-
34550: tus on erittäin hyvä. Lapset oppivat tautinsa                  sesta annettuja säännöksiä siten, että lää-
34551: luonteen ja hoitokeinot. Ennen kaikkea vanhem-                 kärin määräämä vanhempien osallistumi-
34552: mat oppivat sekä teoriassa että käytännössä ast-               nen allergisten lasten ulkomailla tapahtu-
34553: mataudin kuntoutus- ja hoitoperiaatteita ja jat-               vaan ja sairaalalaitoksesta sekä kaupallis-
34554: kavat sopivan motivoinoin jälkeen matkalta pa-                 ten palveluiden tuottajista riippumatta-
34555: lattuaan tätä hoitotyötä.''                                    maan, potilasyhdistyksen järjestämään
34556:                                                                kuntoutukseen tulisi sairausvakuutuslain
34557:                                                                76 b §:n tarkoittaman avustuksen piiriin?
34558: 
34559:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1985
34560: 
34561:                                                 Liisa Kulhia
34562:                                       1985 vp. -- RJC n:o 413                                             3
34563: 
34564: 
34565: 
34566: 
34567:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34568: 
34569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mm. sairaaloihin ja terveyskeskuksiin sekä alan
34570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         järjestöille.
34571: olette 22 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn              Alusta lähtien valtioneuvoston päätös on kos-
34572: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kenut myös niitä vanhempia, jotka ovat lääkärin
34573: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     määräyksestä osallistuneet vaikeasti vammaiselle
34574: taja Kulhian näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      lapselleen annettavaan kuntoutushoitoon tai
34575: myksestä n:o 413:                                     sopeutumisvalmennukseen, joka järjestetään pää-
34576:                                                       töksessä mainittujen lakien nojalla. Näissä ta-
34577:           Onko Hallitus valmis uudistamaan sai-
34578:                                                       pauksissa hoito- ja kuntoutusavustuksen myöntä-
34579:        raan lapsen hoito- ja kuntoutusavustuk-
34580:                                                       minen ei edellytä aikaisempaa sairaalahoitoa.
34581:        sesta annettuja säännöksiä siten, että lää-    Myös potilasyhdistysten järjestämille kuntoutus-
34582:        kärin määräämä vanhempien osallistumi-         kursseille osallistuville vanhemmille on voitu suo-
34583:        nen allergisten lasten ulkomailla tapahtu-
34584:                                                       rittaa avustusta edellyttäen, että kuntootuskurssi
34585:        vaan ja sairaalalaitoksesta sekä kaupallis-    on sisältynyt valtioneuvoston päätöksessä mainit-
34586:        ten palveluiden tuottajista riippumatto-       tujen lakien nojalla rahoitettuun kuntoutukseen.
34587:        maan, potilasyhdistyksen järjestämään
34588:        kuntoutukseen tulisi sairausvakuutuslain          Nyt esitetyssä kysymyksessä on kiinnitetty eri-
34589:        76 b §:n tarkoittaman avustuksen piiriin?      tyisesti huomiota vanhempien osallistumiseen
34590:                                                       allergisten lasten ulkomailla tapahtuvaan, poti-
34591:                                                       lasyhdistyksen järjestämään kuntoutukseen sekä
34592:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      hoito- ja kuntoutusavustuksen myöntämiseen
34593: ti seuraavaa:                                         näissä tapauksissa.
34594:    Valtioneuvoston päätöksessä vaikeasti sairaan         Todettakoon myös, että ulkomailla järjestet-
34595: lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettä-        tyyn vaikeasti vammaisen lapsensa kuntoutuk-
34596: västä avustuksesta (130/85) on avustuksen myön-       seen Osallistuvalle vanhemmalle voidaan suorittaa
34597: täminen rajattu koskemaan vain vaikeasti sairaan      hoito- ja kuntoutusavustusta, mikäli se on järjes-
34598: lapsen hoitoa ja kuntoutusta. Vaikeina pidettävät     tetty valtioneuvoston päätöksessä mainittujen la-
34599: sairaudet on erikseen mainittu tässä valtioneuvos-    kien perusteella. Jotta avustusta voitaisiin suorit-
34600: ton päätöksessä, minkä lisäksi avustusta voidaan      taa muissa kuin edellä esitetyissä tapauksissa,
34601: myöntää päätöksessä mainittuihin sairauksiin vai-     tulisi sanottu kuntoutus sisällyttää kuntootuslain-
34602: keusasteeltaan verrattavien sairauksien vuoksi.       säädännön piiriin tai muuttaa valtioneuvoston
34603:    Hoito- ja kuntoutusavustuksen suorittaminen        päätöstä siten, että ulkomailla vaikeasti sairaalle
34604: sai alkunsa vaikeasti sairaiden, erityisesti syöpää   lapselle järjestettyyn kuntoutukseen osallistuvalle
34605: sairastavien lasten vanhempien osallistumisesta       vanhemmalle voidaan nykyistä laajemmin myön-
34606: lapsensa sairaanhoitoon sairaalassa. Myöhemmin        tää hoito- ja kuntoutusavustusta.
34607: valtioneuvoston päätöstä on muutettu koske-              Kansaneläkelaitos seuraa avustushakemusten
34608: maan myös poliklinikalla annettua hoitoa ja           käsittelyssä esille tulevia tapauksia ja niissä ilme-
34609: kotihoitoa. Myös muita avustuksen myöntämis-          neviä ongelmia sekä tulee tekemään niiden poh-
34610: perusteita on tarkistettu.                            jalta sosiaali- ja terveysministeriölle esityksiä val-
34611:    Tiedotusta on jatkuvasti pyritty lisäämään         tioneuvoston päätöksen tarkistamiseksi.
34612: 
34613:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1985
34614: 
34615:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
34616: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 413
34617: 
34618: 
34619: 
34620: 
34621:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34622: 
34623:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Statsrådets beslut har ända från början även
34624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gälit föräldrar, som i enlighet med läkares före-
34625: den 22 november 1985 tili vederbörande medlem          skrifter har deltagit i sådan rehabiliteringsvård
34626: av statsrådet översänt avskrift av följande av         elier anpassningsträning av sitt svårt handikappa-
34627: riksdagsledamot Kulhia undenecknade spörsmål           de barn som har ordnats med stöd av de i
34628: nr 413:                                                beslutet nämnda lagarna. 1 dessa fali förutsätter
34629:                                                        inte beviljandet av understöd för vård och reha-
34630:            Är Regeringen redo att förnya stadgan-      bilitering någon tidigare sjukhusvård. Understöd
34631:         dena om understöd för vård och rehabili-       har kunnat erläggas även tili föräldrar, vilka
34632:         tering av sjuka barn, så att föräldrar, som    deltar i en rehabiliteringskurs, som ordnas av en
34633:         i enlighet med läkares föreskrifter deltar i   patientförening, förutsatt att rehabiliteringskur-
34634:         sitt aliergiska barns rehabilitering utom-     sen har ingått i den rehabilitering som finansieras
34635:         lands, då denna rehabilitering har ord-        med stöd av de lagar som nämns i statsrådets
34636:         nats av en patientförening och är obe-         beslut.
34637:         roende av sjukhus och producenter av
34638:         kommersielia tjänster, skali beviljas i          1 det nu framförda spörsmålet fästs särskild
34639:         76 b § i sjukförsäkringslagen avsett           uppmärksamhet vid föräldrarnas deltagande i
34640:         understöd?                                     sådan rehabilitering av aliergiskt barn utom-
34641:                                                        lands, som ordnas av någon patientförening,
34642:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       samt vid beviljande av understöd i dessa fali.
34643: anföra följande:
34644:                                                           Det bör även understrykas att understöd för
34645:    1 statsrådets beslut om beviljande av understöd     vård ooh rehabilitering kan erläggas tili en
34646: för vård och rehabilitering av svån sjukt barn         förälder, som deltar i rehabilitering av sitt svårt
34647: (130/85) begränsas beviljandet av understöd en-        handikappade barn utomlands, om rehabilite-
34648: bart tili vård och rehabilitering av svårt sjuka       ringen har ordnats på basis av de lagar som
34649: barn. De sjukdomar som anses vara svåra nämns          nämns i statsrådets beslut. För att understöd skali
34650: särskilt i statsrådsbeslutet. Understöd kan dess-      kunna erläggas i andra än de ovan nämnda fallen
34651: utom beviljas för andra sjukdomar, som i fråga         borde rehabiliteringen tas in i rehabiliteringslag-
34652: om svårighetsgrad kan jämföras med de i beslutet       stiftningen elier statsrådets beslut ändras, så att
34653: närnnda sjukdomarna.                                   en förälder, som deltar i rehabilitering av sitt
34654:    Erläggandet av understöd för vård och rehabi-       svårt sjuka barn utomlands, kan beviljas under-
34655: litering började med att föräldrar tili svårt sjuka,   stöd för vård och rehabilitering i större utsträck-
34656: specielit cancersjuka, barn började delta i vården     ning än hittills.
34657: av sina barn på sjukhus. Senare har statsrådets
34658: beslut ändrats, så att det även gälier vård vid          Folkpensionsanstalten följer de fali som kom-
34659: poliklinik och hemvård. Även de övriga grunder-        mer fram vid behandlingen av ansökningarna om
34660: na för beviljande av understöd har justerats.          understöd och de problem som yppar sig i
34661:    Bemödanden har fortgående gjorts att öka            samband med dessa. Anstalten kommer att på
34662: informationen bl.a. vid sjukhusen och hälsocen-        basis av dem förelägga social- och hälsovårds-
34663: tralerna samt hos organisationerna inom bran-          ministeriet förslag tili justering av statsrådets
34664: schen.                                                 beslut.
34665: 
34666:      Helsingfors den 31 december 1985
34667: 
34668:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
34669:                                                 1985 vp.
34670: 
34671: Kirjallinen kysymys n:o 414
34672: 
34673: 
34674: 
34675: 
34676:                                    Toiviainen: Tyhjinä olevien asuntojen pakkovuokraamisesta
34677: 
34678: 
34679:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34680: 
34681:    Suomessa vallitsee tuntuva asuntopula, eten-        kohdalla tilanne on väliaikainen, mutta suurta
34682: kin vuokra-asuntojen puute on jatkuvasti lisään-       osaa asunnoista pidetään jatkuvasti tyhjinä puh-
34683: tynyt. Asuntopulaan liittyvät välittömästi asumis-     taasti keinottelullisista syistä.
34684: kustannukset, jotka ovat kohonneet aivan koh-             Eräissä maissa, kuten Saksan Iiittotasavallassa
34685: tuuttomiksi.                                           ja Tanskassa, on käytössä lainsäädäntö, jonka
34686:    Asuntopula on erityisen tuntuva Helsingissä ja      perusteella tyhjät asunnot on annettava vuokralle
34687: pääkaupunkiseudulla. Yksinomaan Helsingissä            tietyn kohtuullisen ajan kuluttua. Samantyyppi-
34688: kaupungin vuokra-asuntoa jonottaa yli 5 000            nen käytäntö olisi tarpeen Suomessakin.
34689: ihmistä; on myös huomattava, etteivät monet               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34690: edes ilmoittaudu hakijoiksi, koska he pitävät          tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34691: mahdollisuuksiaan toivottomina. Lisäksi Helsin-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34692: gissä on selvitysten mukaan lähes 90 000 ahtaasti      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34693: ja puutteellisesti asuvaa sekä täysin asuntoa vailla
34694: olevaa.                                                           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34695:    Kuitenkin samanaikaisesti maassamme on tu-                  siin sellaisen lain aikaansaamiseksi, jolla
34696: hansia tyhjinä pidettäviä asuntoja. Yksinomaan                 määrättäisiin tyhjinä pidettävät asunnot
34697: Helsingissä on tyhjiä tai vailla vakinaista asukasta           tietyn ajan kuluessa vuokrattaviksi kun-
34698: olevia asuntoja jopa 14 000 kappaletta. Osan                   nallisia vuokra-asuntoja jonottaville?
34699: 
34700:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985
34701: 
34702:                                             Seppo Toiviainen
34703: 
34704: 
34705: 
34706: 
34707: 2600031
34708: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 414
34709: 
34710: 
34711: 
34712: 
34713:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34714: 
34715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        viimeksi kuluneelta vuodelta tehty erillinen selvi-
34716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tys tyhjinä olevista aravavuokra-asunnoista. Sa-
34717: olette 26 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn           manlainen selvitys on tekeillä myös tältä vuodel-
34718: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ta. Näiden selvitysten mukaan yli kuusi kuukaut-
34719: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ta tyhjinä olleita aravavuokra-asuntoja oli vuosit-
34720: taja Toiviaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   tain 700-800. Suurin osa näistä on sellaisia
34721: myksestä n:o 414:                                     työsuhdeasuntoja, joissa asukkaiden vaihtumisen
34722:                                                       yhteydessä asunto on tyhjänä normaalia pitem-
34723:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       män ajan, mutta tyhjänä oloa ei yleensä kestä
34724:         siin sellaisen lain aikaansaamiseksi, jolla   vuotta pitempään. Osa työnantajien ja kuntien-
34725:         määrättäisiin tyhjinä pidettävät asunnot      kin omistamista aravavuokra-asunnoista on sijain-
34726:         tietyn ajan kuluessa vuokrattaviksi kun-      niltaan, kokonsa vuoksi tai muusta syystä sellai-
34727:         nallisia vuokra-asuntoja jonottaville?        sia, joihin paikkakunnalla vallitseva kysyntä ei
34728:                                                       kohdistu.
34729:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Asuntorakentamisen seurannassa selvitetään
34730: ti seuraavaa:                                         myös vuosittain tyhjänä olevien uusien asuntojen
34731:    Tämän vuoden alkupuolella valmistuneen sel-        määrää. Tällä hetkellä rakennuttajien ja rakenta-
34732: vityksen mukaan maamme asuntovarauma oli              jien hallussa arvellaan olevan 4 000-5 000 tyh-
34733: vuonna 1980 yhteensä noin 67 000 asuntoa.             jää uutta asuntoa. Vallitsevassa taloudellisessa
34734: Tähän lukuun sisältyvät tyhjien asuntojen lisäksi     tilanteessa uusien asuntojen tyhjilläänoloaika py-
34735: myös tilapäisesti asutut asunnot, kuten esim.         ritään ennen kaikkea korkean rcaalikoron vuoksi
34736: muulla paikkakunnalla henkikirjoitettujen opis-       rakennuttajien ja rakentajien toimesta saamaan
34737: kelijoiden käytössä olevat asunnot. Tyhjistäkin       mahdollisimman lyhyeksi.
34738: asunnoista suurin osa oli vain lyhytaikaisesti tyh-      Olemassa olevan asuntokannan käyttöön voi-
34739: jänä asukkaiden vaihtumisen, asukkaan sairau-         daan vaikuttaa mm. korkotasolla ja verotukselli-
34740: den tai laitoshoidon tms. syyn takia. Ns. tehokas     silla toimenpiteillä. Korkean rcaalikorkotason
34741: asuntovarauma eli välittömästi asuinkäyttöön saa-     vallitessa yritysten ja yhteisöjen ei kannata pitää
34742: tavissa olevia myytäviä tai vuokrattavia tyhjiä       omistamaansa asuntokantaa tyhjillään. Asuntotu-
34743: asuntoja oli em. luvusta vain noin 10 000 asun-       lon verotuksella puolestaan vaikutetaan siten,
34744: toa eli alle 1 % asuntokannasta.                      ettei yksityisten henkilöiden kannata pitää omis-
34745:    Asuntomarkkinoiden joustavuus edellyttää, et-      tamiaan asuntoja tyhjillään.
34746: tä tehokkaan asuntovarauman suuruus on riittä-           Viime sotien aikaisissa ja niiden jälkeisissä
34747: vä. Selvityksen mukainen vajaan 1 % :n suurui-        poikkeuksellisissa oloissa oli voimassa sellainen
34748: nen asuntovarauma on nykyisissä oloissamme            asuntokannan säännöstely, jossa viranomaisilla
34749: niukka, etenkin kun se suurelta osin sijaitsee        oli valtuudet sijoittaa asunnon tarvitsijoita ensisi-
34750: alueilla, joilla kysyntä on keskimääräistä vähäi-     jaisesti yritysten ja yhteisöjen omistamiin tyhjil-
34751: sempää.                                               lään oleviin asunnoksi soveltuviin tiloihin, mutta
34752:    Helsingin kaupunki on tehnyt oman selvityk-        myös yksityisten henkilöiden omistamiin tyhjil-
34753: sensä asuntovaraumasta vuoden 1983 tilanteesta.       lään oleviin ja jopa väljästi asuttuihin asuntoihin.
34754: Sen mukaan tyhjillään olevia asuntoja oli 3 700,      Tällainen säännöstely perustui määräaikaisiksi
34755: mistä noin 3 000 on myynnin, vuokrauksen tai          säädettyihin poikkeuslakeihin eikä edellytyksiä
34756: muuton vuoksi vailla asukasta ja noin 700 muun        tällaisiin poikkeuslakeihin ole nykyoloissa. Käy-
34757: syyn takia. Helsingin kaupungin selvityksen mu-       tettävissä olevat keinot ovat talous- ja veropoliit-
34758: kaiset luvut ovat näin ollen selvästi kysymyksessä    tisia, kuten edellä on jo esitettykin, Sitä paitsi
34759: esitettyä määrää pienempiä.                           eräillä paikkakunnilla, mm. pääkaupunkiseudul-
34760:    Aravavuokra-asuntojen käyttöön kohdistuvaan        la, vallitseva asuntopula ei johdu olemassa olevan
34761: asuntohallituksen valvontaan liittyen on kahdelta     asuntokannan vajaakäytöstä.
34762:     Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1985
34763: 
34764:                                                                         Ympäristöministeri Matti Ahde
34765:                                        1985 vp. -- RJC n:o 414                                           3
34766: 
34767: 
34768: 
34769: 
34770:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34771: 
34772:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           aravahyresbostäder. Utredningen gäller de två
34773: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         senare åren. En liknande utredning görs även för
34774: den 26 november 1985 tili vederbörande medlem          innevarande år. Enligt dessa utredningar stod ca
34775: av statsrådet översänt avskrift av följande av         700--800 aravahyresbostäder årligen toroma un-
34776: riksdagsman Toiviainen undertecknade spörsmål          der en tid som överskred sex månader. Största
34777: nr 414:                                                delen av dessa bostäder är bostäder i anslutning
34778:                                                        tili arbetsförhållande, och dessa står toroma läng-
34779:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         re än vanligt när invånarna byts, dock inte i
34780:         stiftandet av en sådan lag, som skulie         allmänhet längre än ett år. En del av de aravahy-
34781:         faststälia att bostäder, som står tomma,       resbostäder som ägs av arbetsgivare elier kommu-
34782:         efter viss tid bör uthyras tili personer,      ner hae ett sådant läge eller sådan storlek eller är
34783:         som köar för kommunala hyresbostäder?          av annan orsak sådana, att den efterfrågan som
34784:                                                        finns på orten inte berör dem.
34785:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
34786: anföra följande:                                          Vid uppföljningen av bostadsbyggandet utreds
34787:                                                        även årligen antalet nya bostäder som står tom-
34788:     En utredning, som färdigstälides i början av       ma. För närvarande har byggherrarna och byggar-
34789: detta år, visar att landets bostadsreserv år 1980      na enligt uppskattning ca 4 000--5 000 toroma
34790: var sammanlagt ca 67 000 bostäder. Förutom             bostäder i sin besittning. 1 det nuvarande ekono-
34791: toroma bostäder innebär denna siffra även tilifäl-     miska läget vili byggherrarna och byggarna,
34792: ligt bebodda bostäder, såsom t.ex. bostäder be-        framför allt på grund av den höga realräntan,
34793: bodda av studerande som är mantalskrivna på            gärna att den tid nya bostäder står toroma blir så
34794: annan ort. Även av de toroma bostäderna stod           kort som möjligt.
34795: största delen endast kortvarigt toroma på grund
34796: av att invånarna byttes, p.g.a. invånarens sjuk-          Man kan påverka användningen av det befint-
34797: dom elier anstaltvård, elier av annan dylik orsak.     liga bostadsbeståndet bl.a. genom räntenivån
34798: Den s.k. effektiva bostadsreserven, dvs. toroma        och genom beskattningsåtgärder. När realränte-
34799: bostäder som skali säljas elier uthyras och således    nivån är hög är det olönsamt för bolag och
34800: direkt kan tas i bruk för boende, utgjorde endast      samfund att låta sitt bostadsbestånd stå tomt.
34801: ca 10 000 bostäder av ovan nämnda siffra, dvs.         Beskattningen av bostadsinkomster gör det å sin
34802: under 1 % av bostadsbeståndet.                         sida olönsamt för privatpersoner att låta sina
34803:     Bostadsmarknadens flexibilitet förutsätter att     bostäder stå tomma.
34804: den effektiva bostadsreserven är tiliräckligt stor.       Under de exceptionelia förhålianden, som råd-
34805: Den vid utredningen framkomna bostadsreserven          de under de senaste krigen och efter dem, var en
34806: om knapp 1 % är i våra nuvarande förhålianden          bostadsreglering i kraft. Den gav myndigheterna
34807: liten, i synnerhet på grund av att den tili stor del   fulimakt att placera bostadslösa personer i främst
34808: är belägen på sådana områden, där efterfrågan          sådana utrymmen som ägdes av bolag och av
34809:  ligger under genomsnittet.                            samfund och lämpade sig som bostäder men
34810:     Helsingfors stad har gjort en egen utredning       även i toroma bostäder, som ägdes av privatper-
34811:  om bostadsreservsituationen år 1983. Enligt ut-       soner, och t.o.m. i bostäder, som med hänsyn tili
34812:  redningen stod 3 700 bostäder tomma, och av           sin storlek hade få invånare. Denna reglering
34813:  dessa var ca 3 000 utan invånare på grund av          byggde på temporära undantagslagar och under
34814:  försäljning, uthyrning elier flyttning, och ca 700    de nuvarande förhåliandena finns det inga
34815:  stod toroma av andra skäl. Siffrorna enligt Hel-      förutsättningar för dylika undantagslagar. De tili
34816:  singfors stads utredning är sålunda klart under       buds stående medlen är ekonomisk- och skatte-
34817:  det i spörsmålet angivna antalet.                     politiska, såsom ovan anföns. Dessutom beror
34818:     1 anslutning tili den övervakning bostadsstyrel-   den bostadsbrist som råder på vissa orter, bl.a.
34819:  sen underkastar aravahyresbostädernas använd-         inom huvudstadsregionen, inte på ett ineffektivt
34820: ning har en separat utredning gjorts om toroma         utnyttjande av det befintliga bostadsbeståndet.
34821: 
34822:      Helsingfors den 31 december 1985
34823: 
34824:                                                                             Miliöminister Matti Ahde
34825:                                                  1985 vp.
34826: 
34827: Kirjallinen kysymys n:o 415
34828: 
34829: 
34830: 
34831: 
34832:                                    Eenilä: Koko isyysloman myöntämisestä yhdellä kertaa
34833: 
34834: 
34835:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34836: 
34837:    Sairausvakuutuslain säännökset isyyslomasta         si sekin näissä tapauksissa perustellulta perhepoli-
34838: ovat liian tiukat. Ne pakottavat pitämään isyyslo-     tiikalta.
34839: man kahdessa erässä, eikä poikkeuksia myönnetä.           Jotta lainmuutos ehtisi avuksi eräälle tammi-
34840: !syysloma tulisi kuitenkin voida myöntää yhte-         kuussa 1986 synnyttävälle vammaiselle äidille,
34841: näisenä ja vaikkapa sen aikaakin normaalista           muutos olisi tehtävä kiireisesti.
34842: pidentäen ainakin silloin, kun synnyttäjä on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34843: vammainen eikä voi itse hoitaa lastaan.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34844:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34845:   Jos isä käy työssä, josta palaa päivittäin kotiin,   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34846: selvitään päivisin kodinhoitajan avulla, mutta jos
34847: isän työpaikka on laiva, joka ei palaakaan päivit-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että yksi-
34848: täin kotisatamaan, tulisi isyysloma voida myöntää             mittainen isyysloma olisi välttämättö-
34849: yhtenäisenä alkaen siitä, kun äiti ja lapsi palaavat          mään tarpeeseen jonkun vammaisen syn-
34850: kotiin synnytyslaitokselta. Tällaisia tapauksia ei            nyttäjän perheessä, ja
34851: ole otettu huomioon isyyslomaa koskevia sään-                    aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
34852: nöksiä säädettäessä. Kun isyysloma olisi aivan                tämän mahdollistavan sairausvakuutus-
34853: erityisen kipeään tarpeeseen nimenomaan näissä                lain muutosehdotuksen niin pikaisesti,
34854: harvinaisissa tapauksissa, olisikin lakia muutetta-           että muutos voisi tulla voimaan jo vuo-
34855: va. Isyysloman pidentäminen normaalista tuntui-               den 1986 alusta?
34856: 
34857:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985
34858: 
34859:                                               Paula Eenilä
34860: 
34861: 
34862: 
34863: 
34864: 260013V
34865: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 415
34866: 
34867: 
34868: 
34869: 
34870:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34871: 
34872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keuksetta ylimääräisiä järjestelyjä perheen tavan-
34873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         omaiseen elämään. Luonnolliselta tuntuva apu
34874: olette 26 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn           perheen hoidossa olisi se, että perheen isällä olisi
34875: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mahdollisuus tässä yhteydessä jäädä pois töistä.
34876: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     Vaikkei perheessä olisikaan ennestään lapsia, lo-
34877: taja Eenilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      man myöntäminen isälle lapsen syntymän joh-
34878: myksestä n:o 415:                                     dosta tukisi kuitenkin isän ja lapsen välisen
34879:                                                       suhteen myönteistä kehitystä ja korostaisi isän
34880:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että yksi-   merkitystä yleensäkin lasten hoidossa ja kasvatuk-
34881:        mittainen isyysloma olisi välttämättö-         sessa. "
34882:        mään tarpeeseen jonkun vammaisen syn-
34883:        nyttäjän perheessä, ja                            Tällöin pidettiin siis 12 arkipäivän aikaa riittä-
34884:           aikooko Hallitus antaa eduskunnalle         vänä loma-aikana isälle. Myöhemmin on isyyslo-
34885:        tämän mahdollistavan sairausvakuutus-          man pitoajankohtaa lapsen syntymän yhteydessä
34886:        lain muutosehdotuksen niin pikaisesti,         väljennetty ja isän oikeutta vanhempainlomaan
34887:        että muutos voisi tulla voimaan jo vuo-        lisätty. Etuutta voidaan maksaa isälle lisää vasta
34888:        den 1986 alusta?                               sen jälkeen, kun äitiysrahaa on maksettu äidille
34889:                                                       100 arkipäivältä. Tällä on tarkoitettu varmistaa,
34890:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      etteivät äidit palaisi työhön liian aikaisin synny-
34891: ti seuraavaa:                                         tyksen jälkeen.
34892:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi sai-      Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole
34893: rausvakuutuslain muuttamisesta (HE n:o 2071           tullut, että käytännössä olisi esiintynyt erityistä
34894: 1977 vp.) esitettiin äitiysrahan maksamista lapsen    tarvetta edellä mainitun 12 päivän isyysloman
34895: isälle 12 arkipäivältä välittömästi lapsen synty-     ajan pidentämiseksi. Toisaalta tähän ei näyttäisi
34896: män jälkeen. Tätä perusteltiin muun muassa            myöskään olevan ehdotonta estettä, mikäli siihen
34897: seuraavasti: ''Lapsen syntymä aiheuttaa poik-         ilmenee yleisempää tarvetta.
34898: 
34899:     Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1985
34900: 
34901:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
34902:                                      1985 vp. -     KK n:o 415                                         3
34903: 
34904: 
34905: 
34906: 
34907:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
34908: 
34909:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vid skötseln av familjen som skulle te sig natur-
34910: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      lig, vore att familjefadern skulle ha möjlighet att
34911: den 26 november 1985 tili vederbörande medlem       i detta sammanhang stanna hemma från arbetet.
34912: av statsrådet översänt avskrift av följande av      Oaktat familjen inte har barn från förut, skulle
34913: riksdagsledamot Eenilä undertecknade spörsmål       beviljandet av ledighet tili fadern på grund av
34914: nr 415:                                             barnets födelse likväl stöda en positiv utveckling
34915:                                                     av förhållandet mellan fadern och barnet, och
34916:           Är Regeringen medveten om att en          skulle även i allmänhet betona faderns betydelse
34917:        handikappad barnaföderskas familj är i       i vårdnaden och uppfostran av barn.''
34918:        absolut behov av sammanhängande fa-
34919:        derskapsledighet, och                           Mao ansåg alltså att 12' vardagar var en tillräck-
34920:           ämnar Regeringen avlåta en proposi-       ligt lång ledighet för fadern. Senare har bestäm-
34921:        tion tili riksdagen med förslag tili änd-    melserna angående tidpunkten för faderskapsle-
34922:        ring av sjukförsäkringslagen som möjlig-     digheten i samband med barnets födelse luckrats
34923:        gör detta så snart att ändringen kan träda   upp och faderns rätt tili föräldraledighet utökats.
34924:        i kraft redan vid ingången av år 1986?       Ytterligare förmån kan utgå tili fadern först efter
34925:                                                     att moderskapspenning betalats tili modern för
34926:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    100 vardagar. Avsikten med detta är att säkerstäl-
34927: anföra följande:                                    la att mödrarna inte återvänder tili arbetet alltför
34928:                                                     tidigt efter nedkomsten.
34929:    I regeringens proposition tili riksdagen med
34930: förslag tili lag om ändring av sjukförsäkrings-        Tili social- och hälsovårdsministeriets känne-
34931: lagen (RP nr 20711977 rd.) föreslogs att mo-        dom har inte kommit att det i praktiken skulle
34932: derskapspenning skall utgå tili barnets fader för   finnas ett specieltt stort behov att förlänga den
34933: 12 vardagar omedelbart efter barnets födelse.       ovan nämnda faderskapsledigheten på 12 dagar.
34934: Detta motiverades bl.a. på följande sätt: "Ett      Å andra sidan torde inget absolut hinder för
34935: barns födelse föranleder utan undantag speciella    detta föreligga, om ett mera allmänt behov
34936: arrangemang i familjens vedertagna Iiv. En hjälp    framkommer.
34937: 
34938:     Helsingfors den 31 december 1985
34939: 
34940:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
34941: 1
34942: 
34943: 1
34944: 
34945: 
34946: 
34947: 
34948:     1
34949: 
34950:     1
34951:                                                    1985 vp.
34952: 
34953: Kirjallinen kysymys n:o 416
34954: 
34955: 
34956: 
34957: 
34958:                                      E. Laine ym.: Työllisyyden parantamisesta Turun työvoimapiirin
34959:                                         alueella
34960: 
34961: 
34962:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34963: 
34964:     Turun työvoimapiirin työvoimatoimistoissa asi-          Työttömyys uhkaa voimakkaasti kasvaa talvi-
34965: oi viime lokakuun aikana yli 25 300 työnhakijaa.         kuukausien aikana. Siihen viittaavat, paitsi koko
34966: Tämä oli yli 4 000 henkilöä enemmän kuin                 maan työttömyyslukujen kasvu, myös suurimit-
34967: edellisen vuoden lokakuussa. Samaan aikaan oli           taiset pakkolomautukset ja ennakkoilmoitukset
34968: avoimien työpaikkojen määrä vähentynyt. Työt-            uusista lomautuksista lähiviikkojen aikana Lou-
34969: tömien työnhakijoiden määrän kasvu ja avoimien           nais-Suomen laivatelakoilla. Uudenkaupungin
34970: työpaikkojen väheneminen viimevuotiseen vas-             Rauma-Repolan telakalla on kymmeniä työnteki-
34971: taavaan ajankohtaan verrattuna ovat merkkejä             jöitä jo pakko1omautettu ja lähiaikoina ilmoite-
34972: työllisyystilanteen vaikeutumisesta ja jo kesällä        taan pakkolomautettujen määrän nousevan 200
34973: tapahtuneen laskusuunnan jatkumisesta Turun              työntekijään. Viime päivinä on annettu Wärtsi-
34974: työvoimapiirin alueella.                                 län Turun telakalla ennakkoilmoitus, jonka mu-
34975:     Viime lokakuun lopussa työttömiä työnhakijoi-        kaan lähiviikkoina pakkolomautetaan yli 400
34976: ta oli Turun työvoimapiirissä 12 284. Viime vuo-         työntekijää ja 50 toimihenkilöä. Työttömien
34977: :l.en vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömiä        määrän kasvu loppuvuodesta ja ilmoitukset uu-
34978: :>Ii nyt 1 540 enemmän. Suurin osa työvoimapii-          sista pakkolomautuksista merkitsevät työttömyy-
34979: rin työttömyyden kasvusta on tapahtunut Turun            den huomattavaa lisääntymistä Turun talous-
34980: talousalueella. Yksinomaan Turun työvoimatoi-            alueella ja Turun työvoimapiirin alueella. Tämän
34981: miston alueella oli nyt 1 000 työtöntä enemmän.          johdosta valtiovallan tehtävänä on ryhtyä toimen-
34982:                                                          piteisiin työttömyyslukujen kasvun estämiseksi ja
34983:     Työttömyyden ammattirakenteessa jatkuu en-           työllisyystilanteen parantamiseksi.
34984: :inen kehityssuunta. Työttömyys on lisääntynyt
34985:  ~niten toimihenkilöiden keskuudessa. Lokakuus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34986:  ;a toimihenkilöiden työttömyys oli edelliseen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34987:   okakuuhun verrattuna kasvanut 440 henkilöllä.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34988:  \1yös ammattia vailla olevien työttömyys oli kas-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34989:  ranut lähes 300 henkilöllä. Nuorisotyöttömien
34990:  näärä on kesästä lähtien ollut viime vuoden                      Onko Hallitus tietoinen työttömyyden
34991:  rastaavan luvun yläpuolella, mikä kertoo myös                  suurimittaisesta lisääntymisestä Turun ta-
34992:  rleisen työllisyystilanteen huononemisesta. Lisäk-             lousalueella mm. metallin pakkolomau-
34993:  ;i on todettava, että erilaisilla palkkaperusteisilla          tusten seurauksena, ja jos on,
34994:  :yöllisyystoimenpiteillä Turun työvoimapiirissä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34995:   yöllistettiin viime lokakuussa lähes 500 työtöntä             ryhtyä työllisyystilanteen parantamiseksi
34996:   rähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa.                    Turun työvoimapiirin alueella?
34997: 
34998:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1985
34999: 
35000:            Ensio Laine                     Heli Astala                     Anna-Liisa Jokinen
35001: 
35002: 
35003: 
35004: 
35005:  !60001]
35006: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 416
35007: 
35008: 
35009: 
35010: 
35011:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35012: 
35013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tusta yrittäjätoimintaan sekä edesauttamalla alu-
35014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eellisten tai kuntien työllisyys- ja elinkeinopoliit·
35015: olette 26 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn           tisten hankkeiden toteutumista.
35016: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Toisena yleisimmin työvoimahallinnolle kuu-
35017: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     luvana tehtävänä on nähty yksittäisten ihmisten
35018: taja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tilapäisen ja välittömän työnsaannin turvaami-
35019: sesta kysymyksestä n:o 416:                           nen. Tätä tehtävää on suoritettu ns. työllisyyden
35020:          Onko Hallitus tietoinen työttömyyden         hoidon erityistoimenpiteiden avulla eduskunnan
35021:        suurimittaisesta lisääntymisestä Turun ta-     toimintaan myöntämän määrärahan puitteissa.
35022:        lousalueella mm. metallin pakkolomau-             Edellä mainituilla linjoilla ja eduskunnan vuo-
35023:        tusten seurauksena, ja jos on,                 deksi 1986 antamien määrärahojen puitteissa
35024:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         työvoimahallinnon on tarkoitus jatkaa toimin-
35025:        ryhtyä työllisyystilanteen parantamiseksi      taansa. Hallituksen budjettiesityksen perustelu-
35026:        Turun työvoimapiirin alueella?                 jen mukaan työllisyydenhoitotoimenpiteiden pai-
35027:                                                       nopisteryhminä säilyvät nuoret, pitkäaikaistyöttö-
35028:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      mät ja työrajoitteiset henkilöt.
35029: ti seuraavaa:                                            Lisäksi hallitus laatii erityisohjelmat vaikeim-
35030:                                                       milla työttömyysalueilla luotavista uusista työpai-
35031:    Työvoimahallinnon kaikilla tasoilla on huoles-
35032:                                                       koista sekä pitkäaikaistyöttömien, työrajoitteisten
35033: tuneena seurattu työttömyyden lisääntymistä niin
35034:                                                       ja nuorten työttömyyden alentamisesta. Pyrki-
35035: valtakunnan kuin eri työvoimapiirienkin osalta.
35036:                                                       myksenä on, että näiden erityisohjelmien toi-
35037: Huomiotta ei ole myöskään jäänyt Turun työvoi-
35038:                                                       menpiteillä saadaan katkaistua pitkäaikaistyöttö-
35039: mapiirin ja Turun talousalueen työttömyyden
35040:                                                       myys ja rajoitettua nuorten ja työrajoitteisten
35041: kasvu.
35042:                                                       työttömyyden kesto enintään 3 kuukauteen.
35043:    Työvoimahallinto näkee selvästi sen, ettei se
35044: yksin voi pysäyttää työttömyyden lisääntymistä.          Edustaja E. Laineen kysymyksessään mainitse-
35045: Eduskunnan tahdon mukaisesti työvoimaministe-         miin pakkolomautuksiin työvoimahallinnolla on
35046: riö on jatkuvasti korostanut osavastuun ottoa         ollut vaihtoehtona työllisyyskoulutuksen järjestä-
35047: työllisyyden hoidosta kaikessa julkisessa päätök-     minen. Työvoimaministeriö ei kuitenkaan voi
35048: senteossa.                                            pakottaa työnantajia ja työntekijöitä osallistu-
35049:    Tämän hallituksen aikana on myös muualla           maan työllisyyskoulutusjärjestelyihin.
35050: kuin työvoimahallinnossa pyritty kannustamaan            Kun valtioneuvosto jakaa työvoimaministeriön
35051: yritystoimintaa, tukemaan paikallista elinkeino-      pääluokan työllisyydenhoidon määrärahat vuo-
35052: toimintaa ja aikaansaamaan alueellisia työllisyys-    den 1986 tulo- ja menoarvion vahvistamisen
35053: poliittisia elinkeinoprojekteja. Sanalla sanoen: on   jälkeen, otetaan näiden työllisyysmäärärahojen
35054: pyritty aktivoimaan paikallisia voimia työllisyy-     puitteissa huomioon niin paljon kuin mahdollis-
35055: den hoitoon.                                          ta Turun työvoimapiirin vaikeutunut työllisyysti-
35056:    Työvoimahallinto on omalta osaltaan pyrkinyt       lanne.
35057: edesauttamaan pysyvien työpaikkojen syntymistä           Työllisyyden hoitoon tarkoitettujen määrära-
35058: pitemmällä aikavälillä mm. ns. työttömien start-      hojen niukkuus vuoden 1986 tulo- ja menoar-
35059: tirahakokeilulla (jonka ansiosta esim. Turun työ-     viossa vaikeuttaa kuitenkin myös Turun työvoi-
35060: voimapiirin alueella on vuodessa ''synnytetty''       m~piirin alueella avoimen työttömyyden alenta-
35061: 160 uutta yritystä), suuntaamalla työllisyyskoulu-    mista.
35062: 
35063:     Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1985
35064: 
35065:                                                                  Työvoimaministeri Urpo Leppänen
35066:                                        1985 vp. -     KK n:o 416                                       3
35067: 
35068: 
35069: 
35070: 
35071:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
35072: 
35073:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kommunala sysselsättnings- och näringspolitiska
35074: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         projekt.
35075: av den 26 november 1985 tili vederbörande                En annan uppgift som allmänt anses höra tili
35076: medlem av statsrådet för besvarande översänt          arbetskraftsförvaltningen är att omedelbart ga-
35077: avskrift av följande av riksdagsman Ensio Laine       rantera den enskilda människan tlllfälligt arbete.
35078: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 416:             Denna uppgift har skötts med hjälp av s.k.
35079:                                                       specialåtgärder för skötseln av sysselsättningen,
35080:           Är Regeringen medveten om den om-           vilka finansieras inom ramen för det anslag som
35081:        fattande ökningen av arbetslösheten            riksdagen beviljat för ändamålet.
35082:        inom Åboregionen bl.a. tili följd av per-         Arbetskraftsförvaltningen har för avsikt att
35083:        mitteringar inom metallbranschen, och          fortsätta sin verksamhet enligt ovan nämnda
35084:        om detta är fallet,                            principer och inom ramen för de anslag som
35085:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       riksdagen beviljat för år 1986. Enligt motive-
35086:        för att förbättra sysselsättningssituationen   ringen tili regeringens budgetförslag kvarstår de
35087:        inom Åbo arbetskraftsdistrikts område?         unga, de långtidsarbetslösa och de arbetshandi-
35088:                                                       kappade som centrala målgrupper i fråga om
35089:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt      åtgärder för skötseln av sysselsättningen.
35090: följande:                                                Dessutom gör regeringen upp specialprogram
35091:    På arbetskraftsförvaltningens alla nivåer har      för skapande av nya arbetsplatser inom de svåras-
35092: man med oro följt med den tilltagande arbetslös-      te arbetslöshetsområdena samt för sänkande av
35093: heten såväl i hela landet som de olika arbets-        arbetslösheten bland långtidsarbetslösa, arbets-
35094: kraftsdistrikten. Inte heller den ökade arbetslös-    handikappade och ungdomar. Avsikten är att
35095: heten inom Åbo arbetskraftsdistrikt och Åbo           med hjälp av dessa åtgärder i anslutning tili
35096: ekonomiska region har lämnats obeaktad.               specialprogrammen kunna bryta långtidsarbets-
35097:    Arbetskraftsförvaltningen är fullt på det klara    lösheten och begränsa arbetslöshetsperioden för
35098: med att den inte ensam förmår stoppa ökningen         unga och arbetshandikappade tili högst 3 måna-
35099: av antalet arbetslösa. Enligt riksdagens vilja har    der.
35100: arbetskraftsförvaltningen fortlöpande framhållit         Alternativet tili de permitteringar som riks-
35101: att man vid fattande av alla offentliga beslut        dagsman Ensio Laine nämner i sitt spörsmål har
35102: också skall beakta ansvaret för skötseln av syssel-   för arbetskraftsförvaltningen varit att arrangera
35103: sättningen.                                           sysselsättningsutbildning. Arbetskraftsministeriet
35104:    Under den nuvarande regeringens tid har man        kan dock inte tvinga arbetsgivare och arbetsta-
35105: även på annat håll än inom arbetskraftsförvalt-       gare att delta i de här sysselsättningsutbildnings-
35106: ningen försökt sporra företagsverksamheten, stö-      arrangemangen.
35107: da den lokala näringsverksamheten och få tili            När statsrådet, sedan budgetförslaget för år
35108: stånd regionala sysselsättningspolitiska närings-     1986 blivit fastställt, fördelar de anslag som
35109: projekt. Kort sagt: man har försökt aktivera          reserveras för skötseln av sysselsättningen under
35110: lokala krafter för skötseln av sysselsättningen.      arbetskraftsförvaltningens huvudtitel, kommer
35111:    Arbetskraftsförvaltningen har för egen del         man inom ramen för dessa sysselsättningsanslag
35112: försökt medverka tili uppkomsten av bestående         så mycket det är möjligt att beakta det försämra-
35113: arbetsplatser på längre sikt bl.a. med hjälp av       de sysselsättningsläget inom Åbo arbetskraftsdist-
35114: försöket med s.k. startpenning för arbetslösa         rikt.
35115: (tack vare vilket det tili exempel inom Åbo              De knappa anslag som i statsförslaget för år
35116: arbetskraftsdistrikts område årligen har skapats      1986 reserverats för skötseln av sysselsättningen
35117:  160 nya företag), genom att rikta in den syssel-     försvårar dock en minsk'}ing av den öppna ar-
35118: sättningsfrämjande utbildningen på företagsverk-      betslösheten även inom Abo arbetskraftsdistrikts
35119: samhet samt genom att främja regionala och            område.
35120:     Helsingfors den 30 december 1985
35121: 
35122:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
35123:                                                  1985 vp.
35124: 
35125: Kirjallinen kysymys n:o 417
35126: 
35127: 
35128: 
35129: 
35130:                                     Salolainen ym.: Koskien suojelun tehostamiseksi tarpeellisten esitys-
35131:                                        ten antamisesta
35132: 
35133: 
35134:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35135: 
35136:    Ympäristöministeriö on kesällä 1985 valmistel-       töistä tai vesistön osista on välttämätöntä ainakin
35137: lut esityksen koskiensuojelulaiksi, jonka avulla on     seuraavista syistä:
35138: tarkoitus suojella rakentamiselta luonnonsuoje-            - Hallituksen esitys vesilain muuttamiseksi
35139: lullisesti tärkeimmät, vielä vapaana virtaavat kos-     (HE n:o 266/1984 vp.) edellyttää lain 2 luvun 5
35140: ket ja vesistöt. Ympäristöministeriön esityksessä       pykälän 2 momentissa säädöksiä siitä, mitkä
35141: on yhteensä 53 kohdetta, yhteiseltä energiamää-         vesistöt tulisi ainakin suojella voimalaitosten ra-
35142: rältään noin 350-500 megawattia riippuen siitä,         kentamiselta ( = luetteloa suojeltavista kohteis-
35143: lasketaanko myös alle 0, 5 megawatin kosket.            ta). Näin ollen muunlaiset ehdotukset koskien-
35144: Tämä vastaa noin 40 prosenttia vielä rakentamat-        suojelulain sisällöksi olisivat ristiriidassa tämän
35145: tomasta, teknisesti rakennuskelpoisesta vesivoi-        eduskuntaan jo annetun esityksen kanssa.
35146: masta, kun Ounasjoen ja Vuotoksen alueita ei               - Asiaa ei voi ratkaista jättämällä suojeltavien
35147: lasketa mukaan. Suurin osa, noin 213 Suomen             kohteiden määrittely valtioneuvoston peri-
35148: koskivoimasta on jo rakennettu.                         aatepäätöksen varaan, sillä päätöksen pysyvyydes-
35149:    Jäljellä olevat ja suurelta osin ympäristöminis-     tä ei ole varmoja takeita eikä se myöskään sido
35150: teriön esitykseen sisältyvät, vielä vapaana virtaa-     vesioikeuksia. Näin epävarmuus jokirannoilla jat-
35151: vat kosket ja vesistöt ovat luonnonsuojelulliselta      kuisi, mikä haittaisi mm. elinkeinojen harjoitta-
35152: arvoltaan korvaamattomia. Ne ovat viimeinen             mista ja niiden jatkosuunnittelua.
35153: jäänne Suomen aikoinaan ainutlaatuisesta koski-            - Jatkuva tapauskohtainen harkinta valtio-
35154: luonnosta ja lisäksi monien uhanalaisten tai har-       neuvoston periaatepäätöksen piirissä olevien ve-
35155: vinaisten eläin- ja kasvilajien ainoa mahdollinen       sistöjen suojelusta johtaisi sekä koskien omista-
35156: elinympäristö. Vapaiden koskien kalastuksellinen        jien että jokivarsien asukkaiden oikeusturvan
35157: ja matkailullinen sekä tätä kautta työllistävä          kannalta mielivaltaiseen tilanteeseen, kun har-
35158: merkitys on myös selvästi korostumassa.                 kinta suojelun tarpeesta ei perustuisi yhtenäi-
35159:    Koskiensuojelulain saamisella eduskunnan kä-         seen, samoista lähtökohdista tehtyyn säännök-
35160: siteltäväksi on erittäin kiire, sillä suunnitelmat      seen.
35161: monien ympäristöministeriön lakiehdotuksessa                   Yksittäisten vesistöjen suojelua koskevien
35162: mainittujen suojelukohteiden rakentamiseksi             asioiden jatkuva käsittely valtioneuvostossa ja
35163: ovat jo pitkällä. Esimerkiksi tärkeimpiin suojelu-      eduskunnassa jatkaisi kiistoja lähes loputtomiin
35164: kohteisiin kuuluvien Lieksanjoen alaosan kos-           ja haittaisi molempien työskentelyä. Eduskunnan
35165: kien, Huopanankosken ja Kymijoen koskien ra-            päätöksentekotapa ja aikataulu ei myöskään so-
35166: kennuslupa-anomukset ovat jo vesioikeuskäsitte-         vellu nopeiden, "paniikinomaisten" päätösten
35167: lyssä. Mikäli näille ja monille muille tärkeille        tekemiseen, sitä mukaa kuin suojeluvesistöille
35168: suojeluvesistöille myönnetään rakennuslupa, uh-         haettaisiin rakennuslupia. Hankkeiden etenemi-
35169: kaa niitä putoaminen pois koskiensuojelulakiesi-        sen valvominen olisi sitä paitsi työlästä ja veisi
35170:  tyksen kohteiden joukosta. Koska kyse on kuu-          turhaan muutenkin vähäisiä ympäristönsuojelu-
35171:  kausista, olisi lakiesitys saatava eduskuntaan jo      hallinnon resursseja.
35172:  tämän syksyn aikana. Näin sen käsittely voitaisiin        - Periaatteessa ei voida varmuudella nimetä
35173:  alkaa heti kevätistuntokauden alussa.                  sellaisia suojelun arvoisia vesistojä, joita rakenta-
35174:     Koskiensuojelulain kiireellinen säätäminen si-      minen ei missään olosuhteissa uhkaisi. Näin
35175:  ten, että siinä säädetään sekä suojelun toteutta-      ollen kaikista suojelun kannalta arvokkaista vesis-
35176:  mistavasta ja korvauksista että suojeltavista vesis-   töistä olisi tehtävä samanaikainen suojelupäätös,
35177: 
35178: 4285012565
35179: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 417
35180: 
35181: vaikka rakentamisuhkaa (ts. lupahakemusta vesi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35182: oikeudessa) ei olisikaan tällä hetkellä vireillä.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35183:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
35184:    - Valtioneuvoston periaatepäätökseen perus-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35185: tuva ja tapauskohtaista, jatkuvaa harkintaa ai-
35186: heuttava päätös olisi väärä myös sikäli, ettei sillä             Onko Hallitus tietoinen koskiensuoje-
35187: saavutettaisi juuri minkäänlaista säästöä koskien-            lulain kiireellisyydestä ja tarpeesta säätää
35188: suojelun kokonaiskustannuksissa. Ympäristömi-                 laki vesilain 2 luvun 5 pykälän muutok-
35189: nisteriön esityksen suurimmat ja tärkeimmät                   seen perustuen, ja jos on,
35190: kohteet (Iijoki, Lieksanjoki, Kymijoki, Lestijoki
35191: jne.) ovat joka tapauksessa välittömän rakennus-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35192: uhan alaisia, joten pienempien kohteiden kor-                 ryhtyä saattaakseen lakiesityksen edus-
35193: vaaminen muodostaisi kuitenkin vain pienen                    kunnan käsiteltäväksi jo kuluvan syysis-
35194: osan kokonaiskuluista.                                        tuntokauden aikana?
35195: 
35196:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1985
35197: 
35198: 
35199:          Pertti Salolainen               Markus Aaltonen                 Reino Paasilinna
35200:          Liisa Kulhia                    Mats Nyby                       Juhani Surakka
35201:          Kerttu Törnqvist                Riitta Järvisalo-Kanerva        Liisa Jaakonsaari
35202:          Erkki Moisander                 Lea Savolainen                  Sirpa Pietikäinen
35203:          Anna-Liisa Piipari              Lea Kärhä                       Pekka Starast
35204:          Eeva Turunen                    Saara-Maria Paakkinen           Päivi Varpasuo
35205:          Antti Kalliomäki                Liisa Hilpelä                   Reijo Lindroos
35206:          Matti Lahtinen                  Pekka Myllyniemi                Pirjo Rusanen
35207:          Pirkko Valtonen                 Jouni ]. Särkijärvi             Olli Helminen
35208:          Kaarina Dromberg                Arja Alho                       Riitta Jouppila
35209:          Paavo Lipponen                  Kimmo Sasi                      Jukka Mikkola
35210:          Eva-Riitta Siitonen             Kari Rajamäki                   Saara Mikkola
35211:          Risto Ahonen                    Ilkka Kanerva                   Aarno von Bell
35212:          Riitta Uosukainen               Tuulikki Hämäläinen             Ilkka Suominen
35213:          Kaj Bärlund                     Mauno Manninen                  Tarja Halonen
35214:          Mauri Pekkarinen                Pertti Hietala                  Esko Aho
35215:          Pirjo Ala-Kapee                 Pirkko Ikonen                   Peter Muurman
35216:          Katri-Helena Eskelinen          Paula Eenilä                    Hannele Pokka
35217:          Aimo Ajo                        Marjatta Väänänen               Seppo Tikka
35218:          Juhani Tuomaala                 Matti Kuusio                    Hannu Tenhiälä
35219:          Mikko Rönnholm                  Marja-Liisa Salminen            Kari Urpilainen
35220:          Esko Helle                      Jorma Rantanen                  Heli Astala
35221:          Jussi Ranta                     Arvo Kemppainen                 Pentti Lahti-Nuuttila
35222:          Matti Kautto                    Timo Roos                       Sten Söderström
35223:           Martti Lähdesmäki              Timo Laaksonen                  Jouko Tuovinen
35224:          Pekka Leppänen                  Maija Rajantie                  Mikko Kuoppa
35225:          Esko-Juhani Tennilä             Mikko Vainio                    Lauha Männistö
35226:          Vieno Eklund                    Irma Rosnell                    Ulla Lehtinen
35227:          Ulla-Leena Alppi                Pentti Skön                     Vappu Säilynoja
35228:          Lea Mäkipää                     Osmo Vepsäläinen                Martti Ratu
35229:          Seppo Toiviainen                Heikki Riihijärvi               Kati Peltola
35230:          Helvi Koskinen                  Pirkko Turpeinen-Kajanoja       Reino Jyrkilä
35231:          Inger Hirvelä                   Pentti Kettunen                 Heikki Mustonen
35232:          Liisa Arranz                    Marjatta Stenius-Kaukonen       Anssi Joutsenlahti
35233:          Veikko Saarto                   Elisabeth Rehn                  Ensio Laine
35234:          Håkan Nordman                   Niilo Koskenniemi               Ole Wasz-Höckert
35235:          Anna-Liisa Jokinen              Jutta Zilliacus                 ]. Juhani Kortesalmi
35236:          Ville Komsi                     Veikko Vennamo                  Kalle Könkkölä
35237:                                         1985 vp. -- FUK n:o 417                                            3
35238: 
35239: 
35240: 
35241: 
35242:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35243: 
35244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          luvun 5 §:ssä tarkoitettuja huomattavia ja laajalle
35245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön
35246: olette 27 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn             luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toimin-
35247: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            nassa.
35248: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-           Koskiensuojelulaki sisältäisi lisäksi säännökset
35249: taja Pertti Salolaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    vesivoiman omistajille ja käyttöoikeuden haiti-
35250: sesta kysymyksestä n:o 417:                             joille suoritettavan korvauksen perusteista ja kor-
35251:                                                         vausmenettelystä.
35252:            Onko Hallitus tietoinen koskiensuoje-            Ehdotus liittyy eduskunnalle vuonna 1984 an-
35253:         lulain kiireellisyydestä ja tarpeesta säätää    nettuun hallituksen esitykseen laiksi vesilain
35254:         laki vesilain 2 luvun 5 pykälän muutok-         muuttamisesta (HE n:o 266/1984 vp.). Ehdotuk-
35255:         seen perustuen, ja jos on,                      sessa lähdetään siitä, että koskiensuojelulaki sisäl-
35256:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         täisi vesilain muutosehdotuksen 2 luvun 5 §:n 2
35257:         ryhtyä saattaakseen lakiesityksen edus-         momentissa tarkoitetut säännökset. Ehdotuksen
35258:         kunnan käsiteltäväksi jo kuluvan syysis-        mukaan uuden voimalaitoksen rakentamisen olisi
35259:         tuntokauden aikana?                             katsottava aiheuttavan vesilain 2 luvun 5 §:n 1
35260:                                                         momentissa tarkoitettuja vahingollisia muutoksia
35261:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja
35262: ti seuraavaa:                                           sen toiminnassa, ainakin ehdotuksessa mainituis-
35263:    Ympäristöministeriössä on valmisteltu ehdotus        sa vesistöissä ja vesistön osissa. Ainakaan näihin
35264: hallituksen esitykseksi koskiensuojelulaiksi. Eh-       vesistöihin ei siten saisi enää myöntää lupaa
35265: dotuksen mukaan luvan myöntäminen uuden                 uuden voimalaitoksen rakentamiseen.
35266: voimalaitoksen rakentamiseen kiellettäisiin yh-             Ympäristöministeriössä valmisteltua ehdotusta
35267: teensä 53 vesistössä tai vesistön osassa. Valintape-    koskiensuojelulaiksi käsiteltiin hallituksen ilta-
35268: rusteina on tällöin käytetty vesistöjen virtavesi-      koulussa 2.10.1985, minkä jälkeen asia on ollut
35269: luonnon luonnontilaisuutta, edustavuutta, uhan-         valmisteltavana hallituksen alue- ja ympäristöpo-
35270: alaisuutta ja harvinaisuutta sekä tieteellistä, kala-   liittisessa ministerivaliokunnassa. Esitysehdotus
35271: taloudellista, virkistyskäytöllistä ja maisemallista    koskiensuojelulaiksi on tarkoitus saattaa hallituk-
35272: merkitystä. Ehdotus muodostaa kokonaisuuden,            sen käsiteltäväksi vielä vuoden 1985 aikana. Ta-
35273: jolla on virtaavien vesien suojelun kannalta valta-     voitteena on, että hallituksen esitys voitaisiin
35274: kunnallinen merkitys. Kaikkien ehdotettujen             antaa eduskunnalle mahdollisimman pikaisesti ja
35275: suojelukohteiden osalta uuden voimalaitoksen            niin, että sen käsittely eduskunnassa voisi alkaa
35276: rakentamisesta aiheutuisi uudistettavan vesilain 2      kevätistuntokaudella 1986.
35277: 
35278:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
35279: 
35280:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
35281: 4                                     1985 vp. -- KJC n:o 417
35282: 
35283: 
35284: 
35285: 
35286:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
35287: 
35288:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          na skadliga förändringar i omgivningens natur-
35289: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förhållanden eller i vattennaturen och dess funk-
35290: den 27 november 1985 tili vederbörande medlem         tion som åsyftas i 2 kap. 5 § i den som bäst
35291: av statsrådet översänt avskrift av följande av        revision underkastade vattenlagen.
35292: riksdagsledamot Pertti Salolainen m.fl. under-           I forsskyddslagen skulle ytterligare upptas stad-
35293: tecknade spörsmål nr 417:                             ganden om grunderna för den ersättning som
35294:           Är Regeringen medveten om fors-             skali betalas tili ägare av vattenkraft och inneha-
35295:        skyddslagens brådskande natur och om           vare av nyttjanderätt tili vattenkraft och om
35296:        behovet att stifta en lag på grund av          ersättningsförfarandet.
35297:        ändringen av vattenlagens 2 kap. 5 §,             Propositionen ansluter sig tili regeringens pro-
35298:        och i så fali,                                 position av år 1984 med förslag tili lag om
35299:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ändring av vattenlagen (RP nr 266/1984 rd.). I
35300:        i syfte att förelägga riksdagen tili behand-   propositionen utgår man ifrån att i forsskyddsla-
35301:        ling lagförslaget redan under innevarande      gen ingår de i förslaget tili ändring av 2 kap. 5 §
35302:        höstsession?                                   2 mom. avsedda stadgandena. Enligt propositio-
35303:                                                       nen skali byggande av nytt kraftverk anses orsaka
35304:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       i 2 kap. 5 § 1 mom. vattenlagen avsedda skadliga
35305: anföra följande:                                      förändringar i omgivningens naturförhålianden
35306:    Vid miljöministeriet har utarbetats regeringens    elier i vattennaturen och dess funktion åtminsto-
35307: proposition med förslag tili forsskyddslag. Enligt    ne i de vattendrag eller delar av vattendrag som
35308: propositionen skulle beviljande av tillstånd att      anges i propositionen. Åtminstone i fråga om
35309: bygga nytt kraftverk förbjudas i sammanlagt 53        dessa vattendrag skulie tilistånd tili byggande av
35310: vattendrag elier delar av vattendrag. Vid valet av    ett nytt kraftverk inte längre få meddelas.
35311: vattendrag har hänsyn tagits tili naturtiliståndet       Den vid miljöministeriet utarbetade proposi-
35312: hos den landskapsnatur med strömmande vatten          tionen med förslag tili forsskyddslag behandlades
35313: som vattendragen företräder, i viiken mån vat-        vid regeringens aftonskola den 2. 10.198 5, varef-
35314: tendragen är representativa, hotade och sällsynta     ter ärendet beretts regeringens regional- och
35315: samt deras vetenskapliga och fiskeriekonomiska        miljöpolitiskt ministerutskott. Avsikten är att
35316: betydelse ävensom deras betydelse för rekrea-         förslaget tili proposition om forsskyddslag skali
35317: tionsbruk och landskapsmässigt. Förslaget utgör       förelägga regeringen ännu under år 1985. Me-
35318: en helhet med riksomfattande betydelse för skyd-      ningen är att regeringens proposition skulle kun-
35319: det av rinnande vatten.                               na ges tili riksdagen så snart som möjligt och så
35320:    På alla de platser som föreslås bli skyddade       att riksdagsbehandligen kunde påbörja under
35321: skulle byggandet av nytt kraftverk medföra såda-      vårsessionen 1986.
35322: 
35323:     Helsingfors den 13 december 1985
35324: 
35325:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
35326:                                                   1985 vp.
35327: 
35328: Kirjallinen kysymys n:o 418
35329: 
35330: 
35331: 
35332:                                     Pohjanoksa ym.: Ammatillisen peruskoulutuksen kaluston omistus-
35333:                                       suhteista
35334: 
35335: 
35336:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35337: 
35338:    Opetusministeri      Kaarina     Suonio      esttu   oppilaitoksen ylläpitäjä on velvollinen palautta-
35339: 31.10. 198 5 vastauksen kirjalliseen kysymykseen        maan saamaansa valtionosuutta silloin, kun kou-
35340: n:o 323/1985 vp.                                        lutus vakinaistetaan. Valtionosuuslain 47 §:n
35341:    Vastauksen mukaan vakinaisessa ammatillisessa        mukaan palautettavaksi vahvistettu määrä saa-
35342: peruskoulutuksessa oppilaitoksen omistajasta tu-        daan periä myöhemmistä oppilaitoksen ylläpitä-
35343: lee hankkimansa kaluston omistaja vasta, kun            jälle kysymyksessä olevasta hankkeesta tai toimin-
35344: hankintavuoden tiliselvitys on vahvistettu. Tämä-       nasta aiheutuviin kustannuksiin suoritettavista
35345: kin omistusoikeus on vastauksen mukaan mah-             valtionosuuden eristä.
35346: dollista lähinnä vain siksi, että valtionosuuspro-         Väliaikaisen koulutuksen osalta mammua
35347: sentti on pienempi kuin 100.                            kuittausmenettelyä on mahdollista soveltaa vain
35348:    Eräiden ammatillisten oppilaitosten valtion-         muuhun väliaikaiseen koulutukseen, jos sitä pi-
35349: osuuksista ja -avustuksista sekä korkotukilainoista     detään vakinaisesta koulutuksesta erillisenä toi-
35350: annetun lain (1075/75) 2 §:n mukaan valtion-            mintana. Ammattikasvatushallitus on tiettävästi
35351: osuutena pidetään valtion varoista oppilaitoksen        kuitenkin kuitannut väliaikaisen koulutuksen si-
35352: ylläpitäjälle sen hoidettavana olevasta tehtävästä      nänsä kyseenalaisia saataviaan vakinaisen koulu-
35353: aiheutuvista kustannuksista lain nojalla suoritet-      tuksen valtionosuuden ennakoista. Samalla oppi-
35354: tavaa osuutta. Tämä edellyttää kalustohankinto-         laitoksen ylläpitäjälle aiheutuu myös taloudellisia
35355: jen osalta sitä, että oppilaitoksen ylläpitäjä hank-    menetyksiä muun muassa korkotappioiden muo-
35356: kii kaluston ja saa aiheutuneisiin hankintakustan-      dossa, mitä opetusministerin vastauksessa ei pi-
35357: nuksiin valtion varoja. Valtion varojen määrä           detty mahdollisena.
35358: riippuu valtionosuusprosentista. Sen sijaan kor-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35359: keakaan valtionosuusprosentti ei muuta sitä tosi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35360: asiaa, että kaluston omistussuhde on oppilaitok-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
35361: sen ylläpitäjän ja kaluston myyjän välinen asia.        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35362:    Ammattikasvatushallitus on edellä todetusta                    Millä perusteella Hallitus katsoo oppi-
35363: huolimatta katsonut oppilaitoksen ylläpitäjän                  laitoksen ylläpitäjän hankkiman kaluston
35364: väliaikaista koulutusta varten hankkiman kalus-                omistussuhteiden      riippuvan     valtion-
35365: ton olevan valtion omaisuutta. Se on tältä poh-                osuusprosentin suuruudesta,
35366: jalta antanut ohjeita muun muassa moottoriajo-                    miksi Hallitus katsoo hankintojen
35367: neuvojen rekisteröinnistä ja kaluston siirtämisestä            omistusoikeuden       riippuvan     valtion-
35368: sekä lunastamisesta. Näillä virheelliseen lähtö-               osuustiliselvityksen vahvistamisesta,
35369: kohtaan nojaavilla näkökohdilla ei voi omistus-                   pitääkö Hallitus vakinaista ja väliaikais-
35370: suhteita perustella, kuten opetusministerin vas-               ta ammatillista peruskoulutusta samana
35371: tauksessa on tehty. Lisäksi esimerkiksi moottori-              tai eri toimintana sen mukaan, mikä on
35372: ajoneuvojen rekisteröinnin osalta esitetty näke-               kulloinkin valtion kannalta taloudellisin
35373: mys ei anna kaikilta osin oikeaa kuvaa nykytilan-              vaihtoehto, ja
35374: teesta.                                                           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35375:    Annetun vastauksen mukaan väliaikaista kou-                 ryhtyä, jotta oppilaitosten ylläpitäjien
35376: lutusta pidetään omana toimintana valtion-                     korkotappiot ja muut taloudelliset mene-
35377: osuuslain (1075/75) 41 §:ää sovellettaessa. Täten              tykset korvataan?
35378:    Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1985
35379: 
35380:                     Aino Pohjanoksa                            Päivi Varpasuo
35381: 260018D
35382: 2                                       1985 vp. -- KJ( n:o 418
35383: 
35384: 
35385: 
35386: 
35387:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35388: 
35389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         tapauksissa. Oppilaitoksen ylläpitäjän omistusoi-
35390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           keus ei ole myöskään riippuvainen kalustoon
35391: olette 29 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn             myönnettävästä valtionosuusprosentista. Poik-
35392: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            keuksen muodostavat kuitenkin ne väliaikaisen
35393: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       koulutuksen varoin hankitut koneet ja laitteet,
35394: taja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kir-          jotka hankitaan valtion lukuun ja jotka annetaan
35395: jallisesta kysymyksestä n:o 418:                        oppilaitoksen käyttöön väliaikaisen koulutuksen
35396:                                                         ajaksi. Vastauksessani kirjalliseen kysymykseen
35397:            Millä perusteella Hallitus katsoo oppi-      n:o 323 pyrkimys em. asian yksinkenaiseen esit-
35398:         laitoksen ylläpitäjän hankkiman kaluston        tämiseen on valitettavasti johtanut epätarkkaan
35399:         omistussuhteiden      riippuvan valtion-        ilmaisuun.
35400:         osuusprosentin suuruudesta,                        Nykyinen väliaikaista ammatillista peruskoulu-
35401:            miksi Hallitus katsoo hankintojen            tusta koskeva lainsäädäntö on väliaikainen ja on
35402:         omistusoikeuden       riippuvan     valtion-    voimassa vuoden 1985 loppuun. Vuoden 1986
35403:         osuustiliselvityksen vahvistamisesta,           alusta lainsäädäntö tulee pysyväksi, kun väliaikai-
35404:            pitääkö Hallitus vakinaista ja väliaikais-   sen koulutuksen valtionosuutta koskevat säädök-
35405:         ta ammatillista peruskoulutusta samana          set sisältyvät ammatillisten oppilaitosten rahoi-
35406:         tai eri toimintana sen mukaan, mikä on          tuksesta annetun lain (494/83) 13 §:ään. Rahoi-
35407:         kulloinkin valtion kannalta taloudellisin       tuslain valtionosuutta koskevat menettelysään-
35408:         vaihtoehto, ja                                  nökset sisältyvät kuntien ja kuntainliittojen val-
35409:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tionosuuksista ja -avustuksista annettuun lakiin.
35410:         ryhtyä, jotta oppilaitosten ylläpitäjien        Näin ollen sekä nykyisin voimassa olevassa eräi-
35411:         korkotappiot ja muut taloudelliset mene-        den ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista
35412:         tykset korvataan?                               ja -avustuksista sekä korkotukilainoista annetussa
35413:                                                         laissa ( 107 51 7 5) että uudessa rahoituslaissa on
35414:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          yhdenmukaiset valtionosuuden palauttamista
35415: seuraavaa:                                              koskevat säännökset. Valtionosuuden palautta-
35416:    Vakinaisessa ja väliaikaisessa ammatillisessa pe-    misvelvollisuus ei ole riippuvainen valtion-
35417: ruskoulutuksessa kunnallisen ja yksityisen amma-        osuusprosentista. Palauttamisvelvollisuus koskee
35418: tillisen oppilaitoksen ylläpitäjä toimittaa ammat-      siten vastaisuudessakin sekä vakinaista että väliai-
35419: tikasvatushallitukselle vuosittain käyttökustan-        kaista koulutusta. Koska väliaikaisesta ammatilli-
35420: nusten valtionosuutta koskevan tiliselvityksen.         sesta koulutuksesta on annettu vakinaisesta kou-
35421: Tiliselvityksen perusteella suoritetaan oppilaitok-     lutuksesta poikkeavat erilliset säädökset ja alem-
35422: sen ylläpitäjälle lopullinen valtionosuus. Tiliselvi-   manasteiset määräykset, voidaan väliaikaista kou-
35423: tyksen vahvistamisesta ei riipu tiliselvitykseen        lutusta pitää omana toimintana silloin, kun so-
35424: sisältyvien käyttökustannuksina pidettävien ka-         velletaan valtionosuuden palauttamista koskevia
35425: lustohankintojen omistusoikeus, vaan niihin lo-         säännöksiä. Koulutuksen vakinaistaminen mer-
35426: pullisesti suoritettavan valtionosuuden määrä.          kitsee siten väliaikaisen koulutuksen toiminnan
35427: Oppilaitoksen ylläpitäjä omistaa edellä tarkoite-       lopettamista.
35428: tun kaluston yleisten esineoikeudellisten säännös-         Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen järjestä-
35429: ten mukaisesti, mutta omistamiseen liittyvät val-       misestä ei oppilaitoksen ylläpitäjälle synny talou-
35430: tionosuussäädöksiin sisältyvät erityiset velvoitteet,   dellisia menetyksiä, koska käyttökustannuksiin
35431: kuten valtionosuuden palauttamisvelvoite eräissä        suoritetaan 100 prosentin valtionosuus.
35432: 
35433:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1986
35434: 
35435:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
35436:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 418                                          3
35437: 
35438: 
35439: 
35440: 
35441:                                 Till Riksdagens Herr Talman
35442: 
35443:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-             sig tili äganderätten, som t.ex. skyldigheten att i
35444: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder             vissa fall återbetala statsandelen. Läroanstaltens
35445: skrivelse av den 29 november 1985 tili vederbö-        upprätthållares äganderätt beror inte heller på
35446: rande medlem av statsrådet avsänt en avskrift av       den statsandelsprocent som beviljas för inventa-
35447: följande av riksdagsman Aino Pohjanoksa m.fl.          rier. Den apparatur och de anläggningar som
35448: undertecknade spörsmål nr 418:                         anskaffats med ruedel för den temporära utbild-
35449:                                                        ningen på statens räkning och som ställs tili
35450:           På vilket sätt anser Regeringen att          läroanstaltens förfogande för den tid då man ger
35451:        ägandeförhållandena i fråga om de in-           temporär utbildning utgör dock ett undantag. 1
35452:        ventarier som läroanstaltens upprätthålla-      mitt svar på det skriftliga spörsmålet nr 323 har
35453:        re anskaffat, beror på statsandelsprocen-       mitt försök att förklara ärendet så enkelt som
35454:        ten,                                            möjligt tyvärr lett tili en inexakt formulering.
35455:           varför anser Regeringen att äganderät-          Den nutida lagstiftningen om temporär yrkes-
35456:        ten i fråga om inventarier beror på fast-       inriktad utbildning är temporär och gäller tili
35457:        ställande av redovisningen för statsande-       slutet av år 1985. Från början av år 1986 blir
35458:        len,                                            lagstiftningen ordinarie, då stadgandena om
35459:           anser Regeringen, att ordinarie eller        statsandelen för temporär utbildning ingår i 13 §
35460:        temporär yrkesinriktad grundutbildning          lagen om finansieringen av yrkesläroanstalter
35461:        är samma eller olika verksamhet beroen-         (494/83 ). De förfaringsstadganden som gäller
35462:        de på vilket alternativ som för statens del     statsandelen i finansieringslagen ingår i lagen om
35463:        vid varje tidpunkt är lönsammast, och           statsandelar och -understöd åt kommuner och
35464:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        kommunalförbund. Således innehåller den nu
35465:        för att läroanstalternas upprätthållare er-     gällande lagen om statsandelar och -understöd
35466:        sätts för ränteförluster och även andra         samt räntestödslån åt vissa yrkesläroanstalter
35467:        ekonomiska förlustet?                           (1075/75) samt den nya finansieringslagen en-
35468:                                                        hetliga stadganden om återbetalningen av stats-
35469:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       andelen. Skyldigheten att återbetala statsandelen
35470: framföra följande:                                     beror inte på statsandelsprocenten. Skyldigheten
35471:    Då det gäller ordinarie eller temporär yrkesin-     att återbetala beloppet gäller således även i
35472: riktad grundutbildning, tillställer de korumunala      framtiden både ordinarie och temporär utbild-
35473: elier privata läroanstalternas upprätthåliare årli-    ning. Eftersom särskilda stadganden och bestäm-
35474: gen yrkesutbildningsstyrelsen en redovisning för       melser av lägre ordning har utfärdats om den
35475: den statsandel som hänför sig tili driftskostnader-    temporära yrkesinriktade utbildningen som avvi-
35476: na. På basen av redovisningen betalar man den          ker från den ordinarie utbildningen, kan man
35477: slutgiltiga statsandelen tililäroanstaltens upprätt-   anse, att den temporära utbildningen utgör sin
35478: håliare. Äganderätten tili de anskaffade inventa-      egen verksamhet, då man tillämpar de stadgan-
35479: rier som bör betraktas som driftskostnader och         den som gäller återbetalning av statsandelen.
35480: som ingår i redovisningen beror inte på faststäl-      Om utbildningen blir ordinarie, innebär detta,
35481: landet av redovisningen, utan på beloppet av           att den temporära utbildningen upphör.
35482: den statsandel som slutgiltigt betalas för dem.           Anordnandet av den temporära yrkesinriktade
35483: Läroanstaltens upprätthållare äger ovan nämnda         utbildningen medför inte ekonomiska förluster
35484: inventarier i enlighet med de alimänna bestäm-         för läroanstaltens upprätthållare, eftersom en
35485: melserna om sakrätt, men de särskilda förpliktel-      100-procentig ersättning i statsandel betalas för
35486: ser som ingår i statsandelsstadganden, ansluter        driftskostnaderna.
35487: 
35488:      Helsingfors den 2 januari 1986
35489:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
35490:                                                 1985 vp.
35491: 
35492: Kirjallinen kysymys n:o 419
35493: 
35494: 
35495: 
35496: 
35497:                                    Pohjanoksa ym.: Kansalais- ja työväenopistojen opettajien matka-
35498:                                      kustannusten verottamisesta
35499: 
35500: 
35501:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35502: 
35503:    Verohallitus on antanut ohjeet kansalais- ja        kopuolelle erityiseen työntekemispaikkaan työ-
35504: työväenopistojen opettajien matkakorvausten ve-        hön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi.'' Sekä
35505: rottamisesta. Matkakorvaus on ennen tulkittu           lisäksi: ''Tilapäisen työmatkan aiheuttamat kaik-
35506: :natkaeduksi, korvaukseksi todellisista kustan-        ki kustannukset voidaan verovapaasti korvata.''
35507: luksista. Nyt siitä on tehty näille opettajille        Ja edelleen: "Opettajakuntaan kuulunee kuiten-
35508: rerotettava palkka. Näin on menetelty mm.              kin myös niitä opettajia, joilla ei ole vakituista
35509: Hämeen ja Mikkelin läänien lääninoikeuksissa.          työskentelykoulua. Työn luonteeseen kuuluu täl-
35510:     Verohallituksen ohje (3.5.1985) on varsin seka-    löin jatkuva kiertäminen opetuspaikasta toiseen,
35511: ra, ja näin kansalais- ja työväenopistojen rehtorit    esimerkiksi eri iltoina eri puolille kuntaa tai
35512: )Vat joutuneet pyytämään lisäselvityksiä lääninoi-     saman illan aikana eri kouluihin. Tällöin verova-
35513: ceuksilta.                                             paasti voidaan korvata päivittäiset asunnon ja
35514:     Pääasiallinen vaikeus johtuu siitä, että samaan    työmatkan väliset matkakustannukset kuten edel-
35515: )pettajaan saatetaan kohdistaa kahdenlaista tul-       lä mainituilla erityisaloilla. Näissä erityisolosuh-
35516: dntaa, koska sivutoimisella tuntiopettajalla voi       teissa työskentelevä opettaja ei voi saada tilapäi-
35517: )lla sekä tilapäisiä työmatkoja, jotka ovat verova-    sen työmatkan perusteella maksettavia muita ve-
35518:  nita, että jatkuvasti yhteen kohteeseen suunnat-      rovapaita korvauksia, esimerkiksi päivärahaa, ku-
35519: :ua vaihtelevaa työtoimintaa, josta kulut ovat         ten sellainen henkilö, jolla on vakituinen työ-
35520:  rerollisia. Se joukko opettajista, joka ei kuulu      paikka.
35521:  nihinkään verohallituksen ohjeen luokkaan,               Kansalais- ja työväenopistojen opettajakuntaan
35522:  cääntyy lääninveroviraston puoleen saadakseen         kuuluu todennäköisesti lisäksi henkilöitä, jotka
35523:  :nnakkotiedon pidätysvelvollisuudesta.                työskentelevät olosuhteissa, joista on vaikea pää-
35524:     Kansalais- ja työväenopistojen työ on epäsään-     tellä, kumpaan ryhmään he kuuluvat. Epäselvissä
35525:  töllistä kurssitoimintaa, jossa opettaja saattaa      korvaustapauksissa voi työnantaja tai palkansaaja
35526:  outua matkustamaan pitkiäkin matkoja. Jos nä-         pyytää asianomaiselta lääninverovirastolta ennak-
35527:  nä verovapaina kustannuskorvauksina pidetyt           koperintälain 17 §:n mukaista ennakkotietoa pi-
35528:  natkakorvaukset tulkitaan nyt veronalaiseksi tu-      dätysvelvollisuudesta. Ennakkotieto osoittaa sa-
35529:  oksi, saa opettaja melkoisen jälkiveron esim.         malla, onko kysymyksessä verovapaa vai veron-
35530:  >ohjoisissa osissa maatamme. Näin myös kansa-         alainen kustannuskorvaus. ''
35531:  ais- ja työväenopistojen työ vaikeutuu varsinkin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35532:   yrjäseuduilla ja taajamissakin, sillä opettajista    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35533:   uuri osa, noin 10 000, on tuntiopettajia.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
35534:     Valtiovarainministeriön vero-osaston kirjeessä     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35535:   3.9.1985) Kansalais- ja työväenopistojen liitolle
35536:   odetaan: "Matkakustannuskorvausten verova-                      Miten Hallitus aikoo menetellä, että
35537:   lautta ratkaistaessa on keskeinen merkitys tila-             verohallituksen ohjeita selkeytetään, ja
35538:   läisen työmatkan määritelmällä. Kustannuspää-                   että kansalais- ja työväenopistojen tun-
35539:   öksen 2 §:n 1 momentin mukaan työmatka on                    tiopettajien matkakustannukset makset-
35540:   natka, jonka työntekijä tekee työnantajan mää-               taisiin verovapaina kustannuskorvauksi-
35541:   äyksestä tilapäisesti varsinaisen työpaikkansa ul-           na?
35542: 
35543:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1985
35544: 
35545:  i28501269K
35546: 2                              1985 vp. -   KK n:o 419
35547: 
35548: 
35549:     Aino Pohjanoksa                Lea Kärhä                 Eeva Turunen
35550:     Päivi Varpasuo                 Liisa Hilpelä             Matti Lahtinen
35551:     Kaarina Dromberg               Pirjo Rusanen             Tapio Holvitie
35552:     Martti Tiuri                   Saara Mikkola             Eva-Riitta Siitonen
35553:     Sakari Valli                   Olavi Ronkainen           Impi Muroma
35554:                  Sirpa Pietikäinen                   Heli Astala
35555:                                         1985 vp. -      KK n:o 419                                       3
35556: 
35557: 
35558: 
35559: 
35560:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35561: 
35562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nusten korvaamista koskevat työ- tai virkaehtoso-
35563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           pimuksissa olevat määräykset.
35564: olette 29 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn                Verohallituksen kustannuspäätöksen mukaises-
35565: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            ti perusteiltaan ja määriltään maksetut korvauk-
35566: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       set eivät ole veronalaista tuloa. Sen sijaan kor-
35567: taja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kir-          vaus, joka on suoritettu muilla perusteilla tai
35568: jallisesta kysymyksestä n:o 419:                        määrältään suurempana, on päätöksestä poikkea-
35569:                                                         valta osaltaan saajan veronalaista tuloa.
35570:              Miten Hallitus aikoo menetellä, että
35571:           verohallituksen ohjeita selkeytetään, ja         Matkakustannuskorvausten verovapautta rat-
35572:              että kansalais- ja työväenopistojen tun-   kaistaessa on keskeinen merkitys tilapäisen työ-
35573:           tiopettajien matkakustannukset makset-        matkan määritelmällä. Verohallituksen kustan-
35574:           taisiin verovapaina kustannuskorvauksi-       nuspäätöksen 2 §:n 1 momentin mukaan työ-
35575:           na?                                           matka on matka, jonka työntekijä tekee työnan-
35576:                                                         tajan määräyksestä tilapäisesti varsinaisen työ-
35577:                                                         paikkansa ulkopuolelle erityiseen työntekemis-
35578:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      paikkaan työhön kuuluvien tehtävien suorittami-
35579: ti   seuraavaa:                                         seksi. Varsinainen työpaikka on paikka, jossa
35580:    Työ- tai virkamatkasta maksettujen matkakus-         palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkan-
35581: tannuskorvausten verovapaudesta säädetään tulo-         saajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa,
35582: ja varallisuusverolain (1043/74) 22 §:n 1 mo-           jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään var-
35583: mentin 8 kohdassa ja 2 momentissa. Veronalai-           sinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee
35584: seksi tuloksi ei katsota, sen mukaan kuin verohal-      työmääräykset, säilyttää työvälineitä tai -aineita,
35585: litus vuosittain tarkemmin määrää, työnantajan          tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa
35586: määräyksestä tehdystä virka- tai työmatkasta saa-       paikkaa. Tällaisesta varsinaisesta työpaikasta
35587: tua matkustamiskustannusten korvausta, päivära-         työnantajan määräyksestä muualle työn tekemi-
35588: haa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yö-         seksi suoritetun tilapäisen työmatkan aiheutta-
35589: matkarahaa ja muun nimisenä hyvityksenä suori-          mat kustannukset voidaan suorittaa palkansaajal-
35590: tettua matkakustannusten korvausta, niin myös           le verosta vapaina kustannuskorvauksina. Ylei-
35591: ulkomaille työnantajan määräyksestä tehdystä            simmin tällöin suoritetaan työmatkasta johtuvat
35592: virka- tai työmatkasta saatua vastaavaa korvausta,      matkustamiskustannukset sekä muiden menojen
35593: kuitenkin niin, että työnantajan määräyksestä           kattamiseksi päiväraha. Jos työntekijä yöpyy työ-
35594: huolimatta katsotaan aloilla, joilla erityistä työn-    matkalla, suoritetaan myös majoittumiskustan-
35595: tekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhyt-         nuksista korvaus.
35596: aikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan,             Kun palkansaaja työskentelee varsinaisella työ-
35597: päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispai-     paikallaan, esimerkiksi kansalaisopiston opettaja
35598: kan välisistä matkoista saadusta korvauksesta kat-      vakinaisessa työskentelypaikassaan, ei päivittäis-
35599: sotaan verovapaaksi tuloksi vain matkustamiskus-        ten tai muutoin säännöllisesti toistuvien asunnon
35600: tannuksista saatu korvaus.                              ja työpaikan välisten työmatkojen aiheuttamia
35601:    Verohallitus vahvistaa verosta vapaaksi katsot-      kustannuksia voida verosta vapaina suorituksina
35602: tavien matkakustannusten korvausperusteet ja            korvata. Jos korvausta kuitenkin on maksettu,
35603: määrät valtion kulloinkin suorittamia matkakus-         kuten eräistä lääninoikeuksien päätöksistä ilme-
35604: tannusten korvauksia vastaaviksi, kuitenkin niin,       nee, on se saajansa veronalaista palkkatuloa.
35605: että jos edustaviromiksi katsottavien valtakunnal-      Matkakustannukset vähennetään kuitenkin vero-
35606: listen työ- tai virkaehtosopimuksien mukaan suo-        tuksessa tavanomaiseen tapaan joko tulo- ja
35607: ritetaan matkakustannusten korvausta olennaises-        varallisuusverolain 26 §:n 5 kohdan nojalla asun-
35608: ti muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat-       non ja työpaikan välisinä matkakuluina 15 000
35609: kakustannusten korvausta suorittaa, verohallituk-       markan enimmäismäärään saakka tai sivutoimes-
35610: sen tulee ottaa huomioon tällaiset matkakustan-         ta saatuun palkkatuloon kohdistuvina tulonhank-
35611: 4                                     1985 vp. -- KJ( n:o 419
35612: 
35613: kimiskuluina tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n      vata verosta vapaina matkustamiskustannusten
35614: mukaisesti.                                           korvauksina. Ennakkonpidätysvelvollisuutta sil-
35615:    Voimassa olevat säännökset ja verohallituksen      mällä pitäen voidaan ennakkoratkaisua pyytää
35616: kustannuspäätös ovat olleet samansisältöiset jo       asianomaiselta lääninverovirastolta.
35617: 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Kansalais- ja
35618:                                                          Verohallitus ottaa lakisääteisesti huomioon
35619: työväenopistojen opettajien saamien kustannus-
35620:                                                       edustavimmat työehtosopimukset kustannuspää-
35621: korvausten verotuksessa tapahtuneet muutokset
35622:                                                       töstä laadittaessa. Yleisimmät työehdot tulevat
35623: eivät näin ollen johdu lainsäädännön tai ohjei-
35624:                                                       näin huomioon otetuiksi. Työnantajan ja työnte-
35625: den muuttumisesta, vaan siitä, että vastoin vero-
35626:                                                       kijäin välisiä erityisiä sopimuksia ei voida verotus-
35627: hallituksen ohjeita suoritetut korvaukset ovat
35628:                                                       ta kohtuuttomasti monimutkaistamatta sisällyt-
35629: vasta vuoden 1985 aikana tulleet yleisemmin
35630:                                                       tää kaikkia verovelvollisia koskeviin säännöksiin.
35631: verohallinnon tietoon. Osa tapauksista on ilmen-
35632:                                                       Myös verovelvollisten tasapuolisen kohtelun vaa-
35633: nyt siten, että on pyydetty ennakonpidätysvelvol-
35634:                                                       timus estää eri ammattiryhmien ongelmien rat-
35635: lisuutta koskevaa ennakkoratkaisua. Joitakin kor-
35636:                                                       kaisemisen vain verolainsäädäntöä muuttamalla.
35637: vauskysymyksiä on ratkaistu myös lääninoi-
35638:                                                       Työehdoista ja palkkausperusteista neuvoteltaessa
35639: keudessa. Verolautakuntien tekemien päätösten
35640:                                                       olisi tarkoituksenmukaista ottaa huomioon voi-
35641: puuttuminen on ilmeisesti aiheutunut puutteel-
35642:                                                       massa oleva lainsäädäntö ja verohallituksen mää-
35643: lisista verokirjamerkinnöistä. Julkisyhteisöillä,
35644:                                                       räykset, ja sovittaa korvausperusteet niiden mu-
35645: kuten kunnalla, ei ole velvollisuutta merkitä
35646:                                                       kaisiksi.
35647: verohallituksen kustannuspäätöksen mukaisia
35648: korvauksia verokirjoihin, joten päätöksestä poik-         Verohallinnossa kiinnitetään vastaisuudessa
35649: keavasti maksetut korvaukset ovat saattaneet jää-     huomiota siihen, että kansalais- ja työväenopisto-
35650: dä tulematta verotusta toimittavien tietoon.          jen opettajakunnan saamien kustannuskorvaus-
35651:    Maan pohjoisemmissa osissa osa kansalais- ja       ten verotuskohtelu yhtenäistyy. Samalla pyritään
35652: työväenopistojen opettajista saattaa työskennellä     siihen, että jo ennakonpidätys vastaa lopullista
35653: sellaisissa olosuhteissa, että jo mainitun tulo- ja   verotusta. Lainsäädännön muuttaminen siten, et-
35654: varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 8 kohdan        tä kansalais- ja työväenopistojen opettajat saisivat
35655: loppuosaa voitaneen soveltaa. Tällöin opettajaa       kustannuskorvausten suhteen samoissa olosuh-
35656: ei ole sijoitettu tiettyyn työkohteeseen, josta       teissa työskenteleviä muita verovelvollisia lievem-
35657: muodostuisi hänelle varsinainen työpaikka. Kun        män verotuskohtelun, ei voi tulla kysymykseen,
35658: työskennellään työpaikkaa jatkuvasti vaihtaen,        eikä kustannuskorvausten verosta vapauttaminen
35659: voidaan päivittäiset asunnon ja työskentelypaikan     muutoinkaan voi olla työsopimuksen tekemiseen
35660: välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset kor-     liittyvä neuvottelukysymys.
35661: 
35662:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985
35663: 
35664:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
35665:                                         1985 vp. -- KJC n:o 419                                           5
35666: 
35667: 
35668: 
35669: 
35670:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
35671: 
35672:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de tidpunkt erlägger resekostnadsersättning skat-
35673: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          testyrelsen skali beakta sådana i arbets- elier
35674: den 29 november 1985 tili vederbörande medlem           tjänstekoliektivavtal ingående bestämmelser om
35675: av statsrådet översänt avskrift av följande av          resekostnadsersättningar.
35676: riksdagsledamot Aino Pohjanoksa m.fl. under-                De ersättningar som har erlagts i enlighet med
35677: tecknade spörsmål nr 419:                               skattestyrelsens beslut om grunderna för och
35678:                                                         storleken av resekostnadsersättningar betraktas
35679:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
35680:                                                         inte som skattepliktig inkomst. Om ersättning
35681:        för att få skattestyrelsens direktiv förtydli-
35682:                                                         däremot har erlagts enligt andra grunder elier tili
35683:        gade, och
35684:                                                         ett större belopp utgör den del som avviker från
35685:           för att medborgar- och arbetarinsti-          beslutet skattepliktig inkomst för mottagaren.
35686:        tutens timlärares resekostnader skall kun-
35687:        na betalas såsom skattefria kostnadsersätt-          När det avgörs vilka resekostnadsersättningar
35688:        ningar?                                          som skali betraktas såsom skattefria spelar defini-
35689:                                                         tionen av begreppet ''tilifäliig arbetsresa'' en
35690:                                                         central roll. Enligt 2 § 1 mom. i skattestyrelsens
35691:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         beslut om resekostnadsersättningar är arbetsresa
35692: anföra följande:                                        en resa, som arbetstagare på order av arbetsgivare
35693:    1 22 § 1 mom. 8 punkten och 2 mom. i lagen           för utförande av tili arbetet hörande uppgifter
35694: om skatt på inkomst och förmögenhet {1043/74)           tilifäliigt företar tili särskild plats för arbetets
35695: stadgas om skattefria resekostnadsersättningar,         utförande utanför den egentliga arbetsplatsen.
35696: vilka erläggs för arbets- eller tjänsteresa. Såsom      Med egentlig arbetsplats avses plats, där löntaga-
35697: skattepliktig inkomst anses inte i enlighet med         ren arbetar stadigvarande. Har löntagare på
35698: vad skattestyrelsen årligen närmare bestämmer           grund av arbetets rörlighet ingen sådan plats, där
35699: resekostnadsersättning, dagtraktamente, måltids-        han stadigvarande arbetar, anses såsom egentlig
35700: ersättning, logiersättning, övernattningspenning        arbetsplats den plats där han avhämtar arbetsor-
35701: och såsom gottgörelse under annat namn erlagd           der, förvarar arbetsredskap och arbetsmaterial,
35702: resekostnadsersättning för tjänste- elier arbets-       elier annan i fråga om arbetets utförande motsva-
35703: resa, som företagits på arbetsgivares order, liksom     rande plats. Kostnaderna för tilifäliig arbetsresa
35704: även motsvarande ersättning för tjänste- elier          på order av arbetsgivare från sådan egentlig
35705: arbetsresa som gjorts utomlands på arbetsgivares        arbetsplats tili en annan plats för utförande av
35706: order, likväl så, att oberoende av arbetsgivares        arbetet kan erläggas tili löntagaren såsom skatte-
35707: order inom sådana branscher, där arbetstagaren          fria kostnadsersättningar. För att täcka resekost-
35708: tili följd av att det för branschen karakteristiska     naderna och andra utgifter, som arbetsresan
35709: arbetet är av kortvarig natur ofta måste utföra sitt    medför, erläggs härvid vanli'gen ett dagtrakta-
35710: arbete på olika stälien, av ersättning, som erhål-      mente. Om arbetstagaren övernattar under ar-
35711: lits för dagliga resor melian bostaden och särskilt     betsresan erläggs också ersättni:ng för logikostna-
35712: arbetsstälie, endast resekostnadsersättningen an-       derna.
35713: ses vara skattefri inkomst.                                När en löntagare arbetar på sin egentliga
35714:     Skattestyrelsen faststälier grunderna för och       arbetsplats, t.ex. när en lärare vid ett medborgar-
35715: storleken av de resekostnadsersättningar som skali      institut arbetar på den egentliga platsen för
35716: betraktas som skattefria så att de motsvarar de         arbetets utförande, kan inte kostnaderna för
35717: resekostnadsersättningar staten vid ifrågavarande       dagliga elier annars regelbundet återkommande
35718: tidpunkt erlägger, likväl så, att om resekostnads-      arbetsresor mellan bostaden och arbetsplatsen
35719: ersättning enligt de riksomfattande arbets- och         erläggas såsom skattefria ersättningar. Om ersätt-
35720: tjänstekoliektivavtal som bör anses såsom mest          ning ändå har erlagts, såsom framgår av vissa
35721: representativa erläggs enligt en väsentligt annan       länsrättsbeslut, utgör den en del av mottagarens
35722: grund än den enligt viiken staten vid ifrågavaran-      skattepliktiga löneinkomst. Resekostnaderna av-
35723: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 419
35724: 
35725: dras emellertid vid beskattningen på vanligt sätt,    arbetsplatsen. Då arbetet ständigt måste utföras
35726: antingen enligt 26 § 5 punkten i lagen om skatt       på olika ställen kan kostnaderna för de dagliga
35727: på inkomst och förmögenhet såsom kostnader för        resorna mellan bostaden och platsen för arbetets
35728: resor mellan bostaden och arbetsplatsen till ett      utförande ersättas såsom skattefria resekostnads-
35729: belopp av högst 15 000 mark eller enligt 25 § i       ersättningar. Vad förskottsinnehållningsskyldig-
35730: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet             heten beträffar kan förhandsbeslut utverkas hos
35731: såsom utgifter för inkomstens förvärvande från        vederbörande länsskatteverk.
35732: löneinkomsten för bisyssla.                              Skattestyrelsen beaktar enligt lag de mest re-
35733:    Gällande stadganden och skattestyrelsens be-       presentativa arbetskollektivavtalen då beslutet
35734: slut om resekostnadsersättningarna har haft sam-      om resekostnadsersättningarna avfattas. De all-
35735: ma innehåll ända sedan slutet av 1970-talet. De       mänt förhärskande arbetsvillkoren blir på detta
35736: ändringar som har skett vid beskattningen av          sätt tagna i betraktande. Speciella avtal mellan
35737: kostnadsersättningar till lärare vid medborgar-       arbetsgivare och arbetstagare kan inte utan att
35738: och arbetarinstitut beror sålunda inte på att         beskattningen blir omåttligt invecklad ingå i
35739: lagstiftningen eller direktiven har ändrats utan      stadganden som gäller alla skattskyldiga. Kravet
35740: på att skatteförvaltningen först år 1985 mera         på lika behandling av de skattskyldiga hindrar
35741: allmänt har fått vetskap om de ersättningar som       också att olika yrkesgruppers problem löses en-
35742: har erlagts i strid mot skattestyrelsens direktiv.    dast genom ändringar i skattelagstiftningen. Vid
35743: En del av fallen har kommit fram då det har           förhandlingar om arbetsvillkoren och avlönings-
35744: anhållits om förhandsbeslut i fråga om förskotts-     grunderna vore det ändamålsenligt att beakta
35745: innehållningsskyldighet. Några ersättningsfrågor      gällande lagstiftning och skattestyrelsens beslut
35746: har också avgjorts i länsrätterna. Avsaknaden av      och att avpassa grunderna för ersättningarna efter
35747: beslut i skattenämnderna har tydligen berott på       dem.
35748: bristfälliga skatteboksanteckningar. Offentliga          Inom skatteförvaltningen kommer uppmärk-
35749: samfund, såsom kommun, är inte skyldiga att           samheten framdeles att fästas vid att beskattning-
35750: anteckna ersättningar, som grundar sig på skat-       en av de ersättningar som medborgar- och ar-
35751: testyrelsens beslut om resekostnadsersättningar, i    betarinstitutens lärarkår erhåller samordnas.
35752: skatteböckerna. Ersättningar, som har erlagts på      Samtidigt är avsikten den att redan förskottsinne-
35753: ett från beslutet avvikande sätt, har därför kun-     hållningen skall motsvara den slutgiltiga beskatt-
35754: nat undgå att komma till skattemyndigheternas         ningen. En ändring av lagstiftningen, så att
35755: kännedom.                                             beskattningen av kostnadsersättningarna skulle
35756:    1 landets nordligare delar arbetar en del av       vara lindrigare för medborgar- och arbetarinsti-
35757: medborgar- och arbetarinstitutens lärare eventu-      tutens lärare än för andra skattskyldiga, som
35758: ellt under sådana förhållanden att slutet av den      arbetar under samma förhållanden, kan inte
35759: redan nämnda 22 § 1 mom. 8 punkten i lagen            komma i fråga. Kostnadsersättningarnas skatte-
35760: om skatt på inkomst och förmögenhet kan               frihet kan inte heller i övrigt utgöra en förhand-
35761: tillämpas. Läraren är då inte placerad på ett visst   lingsfråga som hör samman med uppgörandet av
35762: arbetsställe, som skulle utgöra den egentliga         arbetsavtal.
35763: 
35764:      Helsingfors den 19 december 1985
35765: 
35766:                                                                            Minister Pekka Vennamo
35767:                                               1985 vp.
35768: 
35769: Kirjallinen kysymys n:o 420
35770: 
35771: 
35772: 
35773: 
35774:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Kansanterveystyön palvelujen parantami-
35775:                                     sesta
35776: 
35777: 
35778:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35779: 
35780:    Kansanterveyslain käytännön toteutuksessa on      siin parantaa. Samaten on syytä arvostella sitä,
35781: syntynyt huolestuttava tilanne, joka ei vastaa       että hallitus eduskunnan enemmistön siunauksel-
35782: kansanterveyslain alkuperäisiä tavoitteita. Toteu-   la ensin myöntää suurille yhtiöille suuret verohel-
35783: tussuunnitelmien hidastaminen merkitsee sitä,        potukset ja sitten todetaan, ettei rahaa riittäisi-
35784: että moni joutuu turhan pitkään odottamaan           kään kansanterveyspalvelujen parantamiseen.
35785: kansanterveyslain mukaista hoitoa, ja eritoten          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35786: vanhuksille tilanne on vaikea. Yhä useammin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35787: terveyspalvelua tarvitseva pakotetaan turvautu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
35788: maan yksityisten palvelujen käyttöön, mikä           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35789: asianomaiselle käy kalliiksi. Yhteiskunnan palve-
35790: lujen ja niiden tarvitseman henkilökunnan tarve                Aikooko Hallitus luopua kansan-
35791: tuleekin poistaa. On syytä muistaa, että sairaus-           terveystyön kehityksen hidastamisesta ja
35792: vakuutusjärjestelmän kautta kanavoidaan yksityi-            nopeassa tahdissa parantaa kansanterveys-
35793: seen voitontavoitteluun perustuvaan toimintaan              työn palveluja sen sijaan, että yksityiseen
35794: valtavia summia, joilla julkisia palveluja voitai-          voitontavoitteluun perustuvan toiminnan
35795:                                                             sallittaisiin edelleen paisua?
35796: 
35797:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1985
35798: 
35799:           Anna-Liisa Jokinen         Heli Astala                     Marja-Liisa Salminen
35800:           Juhani Vähäkangas          Kati Peltola                    Ulla-Leena Alppi
35801:           Heikki Mustonen            Lauha Männistö                  Pekka Leppänen
35802:                       Arvo Kemppainen                         Mikko Kuoppa
35803: 
35804: 
35805: 
35806: 
35807: 260014X
35808: 2                                      1985 vp. -- RJC n:o 420
35809: 
35810: 
35811: 
35812: 
35813:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35814: 
35815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suurten kaupunkien peruspalveluiden paran-
35816: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tamisen tarve on otettu huomioon myös kansan-
35817: olette 29 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn          terveystyön voimavarojen alueellistamisessa. Esi-
35818: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         merkiksi Uudenmaan lääni saa vuosina 1986--
35819: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     1990 uusia virkoja noin 8,2/10 000 asukasta, kun
35820: taja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta          koko maassa uusien virkojen määrä on 6,6/
35821: kirjallisesta kysymyksestä n:o 420:                   10 000 asukasta. Kansanterveystyön merkittävistä
35822:                                                      hankkeista on tulevalla suunnitelmakaudella
35823:             Aikooko Hallitus luopua kansan- kuusi Helsingin kaupungin hankkeita, ja niiden
35824:          terveystyön kehityksen hidastamisesta ja kokonaiskustannukset ovat runsaat 200 miljoonaa
35825:          nopeassa tahdissa parantaa kansanterveys- markkaa. Nämä hankkeet kohdistuvat nimen-
35826:          työn palveluja sen sijaan, että yksityiseen omaan vanhusten terveydenhuoltoon ja avosai-
35827:          voitontavoitteluun perustuvan toiminnan raanhoitoon.
35828:          sallittaisiin edelleen paisua?                  Pääkaupunkiseudun tilanteen kohentamiseksi
35829:                                                       hallitus on esittänyt myös erityislainsäädäntöä.
35830:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Toinen ongelma kansanterveystyön toteuttami-
35831: ti seuraavaa:                                        sessa on määrättyjen henkilöstöryhmien osalta
35832:                                                      suuri virkojen täyttövajaus. Lääkärien kohdalla
35833:    Valtioneuvoston 18.9.1985 hyväksymässä val-
35834:                                                       tämä koskee erityisesti tiettyjä syrjäseutujen ter-
35835: takunnallisessa suunnitelmassa terveydenhuollon
35836:                                                      veyskeskuksia. Huonoin tilanne on Vaasan läänis-
35837: järjestämisestä vuosina 1986--1990 pysyy kehit-
35838:                                                      sä. Huonon lääkäritilanteen syitä ja ratkaisukei-
35839: tämisen painopiste kansanterveystyössä. Kansan-
35840:                                                      noja pohditaan parhaillaan sosiaali- ja terveysmi-
35841: terveystyön virat lisääntyvät 3 825 :llä suunnitel-
35842:                                                       nisteriön, lääkintöhallituksen, kunnallisen sopi-
35843: makaudella 1986--1990. Perustamiskustannus-
35844:                                                      musvaltuuskunnan ja Suomen Lääkäriliiton yh-
35845: ja käyttökustannushankkeiden aloittamisvaltuus
35846:                                                      teisessä työryhmässä.
35847: on suunnitelmakaudella yli 1 600 miljoonaa
35848: markkaa. Lisäksi voimavaralisäykset painottuvat         Lääkintävoimistelijoiden viroista noin joka kol-
35849: suunnitelmakauden ensimmäisille vuosille.            mas    on ollut ilman hoitajaa tai epäpätevän
35850:                                                      hoitajan varassa. Vaikka vuosittain valmistuvien
35851:    Kun otetaan huomioon se voimavarojen mer- lääkintävoimistelijoiden määrä on kutakuinkin
35852: kittävä kohdentaminen kansanterveystyöhön, mi-
35853:                                                      sama kuin avoinna olevien virkojen määrä, ei
35854: kä on tapahtunut maassamme vuodesta 1972
35855:                                                      lääkintävoimistelijoiden vajaus ole vähentynyt.
35856: lähtien, on todettava, että materiaaliset edelly- Eräänä syynä tähän on yksityisten fysikaalisten
35857: tykset kansanterveystyön kehittämiseksi ovat jo hoitolaitosten määrän lisääntyminen viime vuosi-
35858: nyt tyydyttävät ja tulevallakin suunnitelmakau- na. Parhaillaan selvitellään mahdollisuutta edel-
35859: della on voimavarojen lisäystä pidettävä kohtuul-
35860:                                                      lyttää vastavalmistuneilta lääkintävoimistelijailta
35861: lisen hyvänä.                                        määräaikaista palvelua kunnallisessa tehtävässä.
35862:    Ongelmallisimman alueen kansanterveystyössä Yksityisiä tutkimus- ja hoitolaitoksia koskevan
35863: muodostavat tällä hetkellä suurimmat kaupun- lainsäädännön uudistamista valmistellaan.
35864: kimme. Niissä nimenomaan kansanterveystyön              Kansanterveystyön palvelujen laadullinen pa-
35865: peruspalveluiden tarjonta on väestömäärään näh- rantaminen on jatkuvasti tarpeen. Vuoden 1985
35866: den puutteellista. Eräs syy tähän tilanteeseen on syksyllä käynnistynyt omalääkärikokeilu antanee
35867: se, että näiden kaupunkien terveyskeskusten toi- viitteitä lääkärinvastaanottojen kehittämisestä
35868: mintaan liittyy myös laajaa erikoislääkärijobtoista suurissa terveyskeskuksissa. Nämä kokemukset
35869: toimintaa ja toiminnan kehittämisessä peruspal- mahdollistavat myös siirtymisen väestövastuupe-
35870: velut eivät ole saaneet niin keskeistä asemaa kuin riaatteeseen lääkärien ja terveydenhoitajien työssä
35871: muualla maassa, missä perusterveydenhuollon ja vuoteen 1990 mennessä, mitä edellytetään uu-
35872: erikoissairaanhoidon hallinto ja suunnittelu on dessa valtakunnallisessa suunnitelmassa tervey-
35873: eriytetty.                                           denhuollon järjestämisestä.
35874: 
35875:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1986
35876: 
35877:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
35878:                                       1985 vp. -     KK n:o 420                                          3
35879: 
35880: 
35881: 
35882: 
35883:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
35884: 
35885:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Behovet att förbättra basservicen i de stora
35886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       städerna har beaktats även i samband med en
35887: den 29 november 1985 tili vederbörande medlem        regional fördelning av resurserna för folkhälsoar-
35888: av statsrådet översänt avskrift av följande av       betet. Exempelvis Nylands Iän får under åren
35889: riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen m.fl. under-      1986-1990 ca 8,2 nya tjänster per invånare,
35890: tecknade spörsmål nr 420:                            medan antalet nya tjänster i hela landet är 6,6
35891:                                                      per invånare. Av de mest betydande projekten
35892:           Ämnar Regeringen sluta att bromsa          inom folkhälsoarbetet under den kommande pla-
35893:        upp utvecklandet av folkhälsoarbetet och      neperioden har Helsingfors stad sex projekt och
35894:        i snabb takt förbättra servicen inom folk-    totalkostnaderna för dessa uppgår tili drygt 200
35895:        hälsoarbetet, i stället för att tiliåta en    milj. mk. Dessa projekt gälier främst åldringars
35896:        ytterligare tillväxt av sådan verksamhet      hälsovård och den öppna sjukvården.
35897:        som baserar sig på privat vinstbegär?            1 syfte att förbättra situationen i huvudstads-
35898:                                                      regionen har regeringen föreslagit även special-
35899:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lagstiftning.
35900: anföra följande:                                        Ett annat problem i det praktiska folkhälsoar-
35901:                                                      betet är det stora underskottet vid besättandet av
35902:    1 den av statsrådet 18.9.1985 godkända riks-      vissa personalgruppers tjänster. För läkares del
35903: omfattande pianeo för ordnande av hälsovården        gäller detta särskilt vissa hälsovårdscentraler i
35904: under åren 1986-1990 kommer tyngdpunkten             avsides belägna trakter, och situationen är svårast
35905: för utvecklandet alltjämt att gälia folkhälsoarbe-   i Vasa Iän. Orsakerna tili och metoderna att lösa
35906: tet. Under planeringsperioden 1986-1990 ökar         den svåra läkarsituationen undersöks som bäst i
35907: antalet tjänster inom folkhälsoarbetet med           en gemensam arbetsgrupp för social- och hälso-
35908: 3 825. Fulimakten att inleda anläggnings- och        vårdsministeriet, medicinalstyrelsen, kommunala
35909: driftskostnadsprojekt under planeperioden om-        avtalsdelegationen och Finlands Läkarförbund.
35910: fattar över 1 600 milj. mk. Dessutom kommer             Cirka en tredjedel av fysioterapeuttjänsterna
35911: resursökningens tyngdpunkt att ligga på plane-       har saknat tjänsteinnehavare elier har skötts av
35912: periodens första år.                                 inkompetenta tjänsteinnehavare. Trots att antalet
35913:    Då det beaktas att resurserna i vårt land sedan   årligen utexaminerade fysioterapeuter ungefär
35914: år 1972 tydligt har inriktats på folkhälsoarbetet,   motsvarar antalet vakanta tjänster, har un-
35915: kan det konstateras, att de materielia förutsätt-    derskottet av fysioterapeuter inte minskat. En av
35916: ningarna för utvecklandet av folkhälsoarbetet        orsakerna tili detta är att antalet privata fysikalis-
35917: redan nu är tillfredsstäliande och att resursök-     ka vårdinrättningar under de senaste åren har
35918: ningen även under den kommande planeperio-           ökat. För närvarande utreds möjligheten att av
35919: den kan anses vara tämligen god.                     nyutexaminerade fysioterapeuter kräva en tids-
35920:    Det mest problematiska området i fråga om         bestämd anstälining i kommunal tjänst. En revi-
35921: folkhälsoarbetet är för närvarande våra största      dering av lagstiftningen som gäller privata under-
35922: städer. 1 dessa är utbudet av främst basservice      söknings- och vårdanstalter är under beredning.
35923: inom folkhälsoarbetet bristfäliigt jämfört med          Det är alltjämt nödvändigt att förbättra kval~­
35924: befolkningsmängden. En orsak tili detta är att       teten på service inom folkhälsoarbetet. Expen-
35925: verksamheten vid hälsovårdscentralerna i dessa       mentet med egen läkare som startade år 1985 på
35926: städer omfattar även omfattande specialistledd       hösten torde ge tips om möjligheterna att utveck-
35927: verksamhet, varför basservicen vid utvecklandet      la läkarmottagningarna vid de stora hälsovårds-
35928: av verksamheten inte har fått en så central          centralerna. Dessa erfarenheter gör det även
35929: betydelse som på andra håli i landet, där förvalt-   möjligt att före utgången av år 1990 övergå tili
35930: ningen och planeringen av den grundläggande          befolkningsansvarsprincipen läkares och sjukskö-
35931: hälsovården och specialsjukvården har differen-      tares arbete. Detta förutsätts i den nya riksomfat-
35932: tierats.                                             tande pianeo för ordnande av hälsovården.
35933:      Helsingfors den 2 januari 1986
35934: 
35935:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
35936:                                                1985 vp.
35937: 
35938: Kirjallinen kysymys n:o 421
35939: 
35940: 
35941: 
35942: 
35943:                                    Anttila: Yrittäjäksi ryhtyvän työttömän avustuksen saamisen perus-
35944:                                      teista
35945: 
35946: 
35947:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35948: 
35949:    Työvoimaministeriön pääluokalta on mahdolli-       massa, että työvoimaviranomaiset tekevät päätös-
35950: suus yrittäjäksi ryhtyvän työttömän tukemisko-        tä hänen avustushakemuksestaan, vaan onkin
35951: keilun, asetus n:o 702/84, perusteella myöntää        aktiivisena ja yritteliäänä työttömänä lähtenyt
35952: sellaisille työttömille avustusta, jotka omatoimi-    valmistamaan mahdollisuuttaan ryhtyä yrittäjäk-
35953: sesti työllistävät itsensä. Tätä varten on olemassa   si. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten kaukana
35954: oma avustushakemuskaavakkeensa, jonka työtön          arkielämästä työvoimaministeriön näitä sovelta-
35955: täyttää. Useimmat työttömät kuitenkin kokevat         misohjeita ja asetuksia laativat viranhaltijat ovat.
35956: melko suuren pettymyksen, kun saavat käteensä         Työvoimaviranomaisten pitäisi avustushakemuk-
35957: työvoimapiirin päätöksen avustushakemukseensa.        sen tehnyttä työtöntä välittömästi hakemuksen
35958: Hyvin monessa tapauksessa avustushakemus hylä-        täyttämisen jälkeen informoida siitä, että hänellä
35959: tään sillä periaatteella, että päätöksentekohetkel-   ei ole oikeutta ryhtyä yrittäjäksi ennen kuin
35960: lä hakija ei enää ole ollut työtön työnhakija, vaan   päätös tästä on tehty. Tällainen vaatimus taas
35961: yritystoiminta on alkanut. Asetuksen n:o 702184       toisaalta on ristiriidassa yrittämisen perusperiaat-
35962: ensimmäisessä pykälässä edellytetään, että hakija     teiden kanssa.
35963: on työttömänä työnhakijana päätöksentekohet-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35964: kellä. Samoin edellytetään työvoimaministeriön        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35965: soveltamisohjeista annetun ministeriön suullisen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35966: tulkinnan mukaan sitä, että asianomaisen tulee        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35967: olla päätöksentekohetkellä työttömänä työnhaki-
35968: jana. Näin ollen päätöksentekohetken kannalta                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35969: katsottuna hakemuksen jättöajalla ei ole ratkaise-            ryhtyä kumotakseen asetuksen n:o 7021
35970: vaa merkitystä.                                               84 1 §:n vaatimuksen siitä, että yrittäjäk-
35971:                                                               si ryhtyvän työttömän tukemiskokeilun
35972:    Asetuksen n:o 702/84 ensimmäinen pykälä on                 avustushakemus voidaan hyväksyä ainoas-
35973: kiireisesti kumottava, koska tuntuu täysin järjet-            taan sillä edellytyksellä, että asianomai-
35974: tömältä, että henkilö, joka täyttää muuten yrittä-            nen avustuksen hakija on päätöksenteko-
35975: jäksi ryhtyvän työttömän tukemiskokeilun avus-                hetkellä työttömänä työnhakijana, koska
35976: tushakemuksessa mainitut edellytykset, saa kiel-              perusteluiksi pitää riittää se, että hän on
35977: teisen päätöksen siitä syystä, että hän ei ole                vaadittavan ajan työttömänä työnhakija-
35978: ymmärtänyt istua tumput suorana kotona odotta-                na ennen yrittäjäksi ryhtymistään?
35979: 
35980:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1985
35981: 
35982:                                           Sirkka-Liisa Anttila
35983: 
35984: 
35985: 
35986: 
35987: 260019E
35988: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 421
35989: 
35990: 
35991: 
35992: 
35993:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35994: 
35995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Työllisyysperusteisten valtionavustusten myön-
35996: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tämisessä onkin periaatteena, ettei avustusta
35997: olette 29 päivänä marraskuuta 1985 päivätyn             myönnetä sellaisiin hankkeisiin, jotka muutenkin
35998: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            toteutuisivat. Tätä periaatetta noudattamalla py-
35999: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       ritään siihen, että jokainen työllisyysmäärärahoin
36000: taja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjalli-    luotu työpaikka lisäisi työllisyyttä. Periaatetta
36001: sesta kysymyksestä n: o 421:                            sovelletaan myös yrittäjäksi ryhtyville työttömille
36002:                                                         myönnettäviin avustuksiin. Niille yrittäjille, jotka
36003:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kykenevät aloittamaan yritystoiminnan ilman
36004:         ryhtyä kumotakseen asetuksen n:o 7021           työvoimaministeriön avustusta, ei ole katsottu
36005:         84 1 §:n vaatimuksen siitä, että yrittäjäk-     tarkoituksenmukaiseksi myöntää avustusta. Käy-
36006:         si ryhtyvän työttömän tukemiskokeilun           täntö on perusteltu myös siinä mielessä, että
36007:         avustushakemus voidaan hyväksyä ainoas-         tarkoitukseen on saatu riittämättömästi määrära-
36008:         taan sillä edellytyksellä, että asianomai-      hoja suhteessa hakemusten määrään. Marraskuun
36009:         nen avustuksen hakija on päätöksenteko-         alussa, jolloin kokeilu oli ollut käynnissä tasan
36010:         hetkellä työttömänä työnhakijana, koska         vuoden, hakemuksia oli jätetty yhteensä 5 806,
36011:         perusteluiksi pitää riittää se, että hän on     joista oli käsitelty 5 4 31. Avustusta oli myönnetty
36012:         vaadittavan ajan työttömänä työnhakija-         2 335 hakijalle. Jos avustusta myönnettäisiin yri-
36013:         na ennen yrittäjäksi ryhtymistään?              tystoimintansa jo aloittaneille, jäisi osa sellaisista
36014:                                                         työttömistä vaille avustusta, jotka eivät ilman
36015:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        avustusta kykene aloittamaan yritystoimintaa.
36016: ti seuraavaa:                                           Tätä ei voi pitää työllisyyden hoidon kannalta
36017:    Työvoimahallinnon ensisijaisena tehtävänä on         tarkoituksenmukaisena.
36018: työnvälitys. Jos työnhakijaa ei voida työllistää           Työvoimaministeriö ei edellä mainittuun viita-
36019: normaalin työnvälityksen keinoin, voidaan hänen         ten ainakaan kokeilun tässä vaiheessa katso tar-
36020: työllistämisekseen käyttää työllisyyden hoidon          koituksenmukaiseksi muuttaa asetusta ja sen so-
36021: erityistoimenpiteitä, joista yksi on yrittäjäksi ryh-   veltamisesta annettuja ohjeita kysymyksessä esite-
36022: tyvälle työttömälle myönnettävä avustus.                tyllä tavalla.
36023: 
36024:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1986
36025: 
36026:                                                                     Työvoimaministeri Urpo Leppdnen
36027:                                       1985 vp. -      KK n:o 421                                       3
36028: 
36029: 
36030: 
36031: 
36032:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
36033: 
36034:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att understöd inte kan beviljas för sådana projekt
36035: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         som kan genomföras också utan stöd. Då man
36036: av den 29 november 1985 tili vederbörande             följt denna princip har man haft för avsikt att se
36037: medlem av statsrådet för besvarande översänt          tili att varje arbetsplats som skapats med hjälp av
36038: avskrift av följande av riksdagsledamot Sirkka-Lii-   sysselsättningsanslag också innebär ökad syssel-
36039: sa Anttila ställda skriftliga spörsmål nr 421:        sättning. Samma princip tiliämpas också angåen-
36040:                                                       de det stöd som beviljas åt arbetslösa som ämnar
36041:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       bli företagare. De företagare som även utan
36042:        för att upphäva kravet i 1 § förordningen      arbetskraftsministeriets understöd kan starta eget
36043:        702184 om att ansökan om stöd för              företag har man inte ansett det vara motiverat att
36044:        arbetslösa som ämnar bli företagare en-        bevilja stödet. Denna praxis kan också motiveras
36045:        dast kan godkännas under förutsättning         med att de anslag som man erhållit för ändamå-
36046:        att den som ansökt om stödet är arbetslös      let har varit otillräckliga jämfört med antalet
36047:        arbetssökande vid tidpunkten då beslutet       ansökningar. Fram tili början av november, då
36048:        om stöd fattas, då det som motivering för      försöket hade varit i bruk exakt ett år, hade det
36049:        beviljande av stöd i stället bör räcka att     lämnats in sammanlagt 5 806 ansökningar, av
36050:        sökanden, innan han inleder sin före-          vilka 5 431 hade behandlats. Vid det här laget
36051:        tagarverksamhet, under en viss tid varit       hade 2 335 sökande beviljats stöd. Om det här
36052:        arbetslös arbetssökande?                       omtalade stödet också beviljades åt dem som
36053:                                                       redan inlett företagarverksamhet, skulle en del av
36054:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt      de arbetslösa som utan detta stöd inte har
36055: följande:                                             möjlighet att starta eget, bli därutan. Detta kan
36056:    Arbetskraftsförvaltningens primära uppgift är      inte anses vara ändamålsenligt med tanke på
36057: att förmedla arbete. Om arbetssökanden inte kan       skötseln av sysselsättningen.
36058: erbjudas arbete med hjälp av arbetsförmedling-
36059: ens normala metoder, kan man för att sysselsätta
36060: honom elier henne ta tili sysselsättningsfrämjan-         Arbetskraftsministeriet kan med hänvisning
36061: de specialåtgärder, som också innefattar stöd för     tili det ovan anförda åtminstone inte i det här
36062: arbetslösa som ämnar bli företagare.                  skedet av försöket anse det vara ändamålsenligt
36063:    Vid beviljande av statsunderstöd i sysselsätt-     att ändra förordningen eller tillämpningsdirekti-
36064: ningsfrämjande syfte utgår man ju från principen      ven på det sätt som det i spörsmålet föreslås.
36065: 
36066:      Helsingfors den 3 januari 1986
36067: 
36068:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
36069:                                                1985 vp.
36070: 
36071: Skriftligt spörsmål nr 422
36072: 
36073: 
36074: 
36075: 
36076:                                    Norrback: Om förhindrad indragning av kustradiostationer
36077: 
36078: 
36079:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36080: 
36081:    Post- och televerket har planer på att minska      ter nämligen att man ringer upp ett visst telefon-
36082: antalet kustradiostationer från nuvarande 5 tili 1    nummer. Man kan t.ex. inte kommunicera med
36083: under kommande 10-årsperiod. för närvarande           NMT-telefon mellan två båtar, om man inte
36084: finns det kustradiostationer i Vasa, Mariehamn,       känner tili den andra båtens telefonnummer.
36085: Hangö, Helsingfors och Kotka. Enligt planerna         Man kan tänka sig en situation, där en båt kört
36086: skulle först Hangö och Kotka kustradiostationer       på grund och en annan båt ligger bara några
36087: stängas, senare Vasa och Mariehamn. Post- och         tiotal meter bort, men telefonkontakt via NMT-
36088: televerket motiverar sina planer med att kustra-      telefon kan inte upprättas, därför att man inte
36089: diotrafiken inte är lönsam.                           känner varandras telefonnummer. Med VHF-
36090:    Post- och televerkets indragningsplaner, som       telefon kan man direkt kommunicera med den
36091: baserar sig enbart på lönsamhetsskäl, vore emel-      andra båten utan några som helst svårigheter. I
36092: lertid katastrofala ur sjösäkerhetssynvinkel.         en nödsituation kan man också med VHF-telefon
36093:    Det finns inga möjligheter för en enda kustra-     anropa även handelsfartyg eller färjor, som råkar
36094: diostation i Helsingfors att ens behjälpligt klara    passera förbi en båt i sjönöd.
36095: uppgifterna inom sjösäkerheten. OOm man tänker           Dessutom är NMT-telefonen ca 5 gånger dyra-
36096: sig att det händer en sjöolycka i Alands eller Vasa   re än en högklassig VHF-telefon, ca 15 000-
36097: skärgård, med t.ex. personskador som följd, är        20 000 mk för NMT mot 3 500-4 000 mk för
36098: det självklart att kustradiostationerna i Marie-      VHF. Eftersom VHF-telefonsamtalen tili och från
36099: hamn respektive Vasa kan fungera som sam-             land kopplas via kustradiostationerna säger det
36100: bandscentral, eftersom personalen där har den         sig självt att dessa har en oerhört stor betydelse
36101: lokalkännedom som behövs för att dirigera und-        för småbåtarna i synnerhet ur säkerhetssynvinkel.
36102: sättningen på bästa sätt. En motsvarande funk-        En indragning av kustradiostationer måste även
36103: tion hos kustradion i Helsingfors är ytterst svår     av detta skäl avvisas.
36104: att ordna. Samma är förhållandet vid t.ex. be-           Enligt uppgift kommer den tilisana arbets-
36105: kämpning av oljeutsläpp tili havs. Redan av detta     gruppen att inom kort avge sitt utlåtande. Bäst
36106: skäl borde alla kustradiostationer bibehållas.        vore det om ministeriet omedelbart kunde med-
36107:    Kustradiostationerna har också synnerligen vik-    dela att indragningar av kustradiostationer inte
36108: tiga funktioner när det gäller småbåtstrafiken        kommer att verkställas.
36109: sommartid vid våra kuster och i våra skärgårdar.         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
36110: Kustradiostationerna förmedlar nämligen radio-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
36111: samtai från och tili småbåtar, som är utrustade       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
36112: med VHF-telefon. Post- och telestyrelsen försöker     följande spörsmål:
36113: nu marknadsföra ett annat telefonsystem, nämli-
36114: gen NMT-telefon, även för småbåtar. NMT-tele-                  Vad avser Regeringen att göra för att
36115: fonen är emellertid inte alls lika användbar som             hindra indragningen av kustradiostatio-
36116: VHF-telefonen tili sjöss. NMT-telefonen förutsät-            nerna?
36117: 
36118:      Helsingfors den 2 december 1985
36119: 
36120:                                              Ole Norrback
36121: 
36122: 
36123: 
36124:  260024)
36125: 2                                        1985 vp. -      KK n:o 422
36126: 
36127: Kirjallinen kysymys n:o 422                                                                     Suomennos
36128: 
36129: 
36130: 
36131: 
36132:                                      Norrback: Rannikkoradioasemien lakkauttamisen estäruisestä
36133: 
36134: 
36135:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36136: 
36137:    Posti- ja telelaitos suunnittelee rannikkoradio-      Iin ei kuitenkaan ole läheskään yhtä käyttökel-
36138: asemien lukumäärän vähentämistä nykyisestä vii-          poinen merellä kuin VHF-puhelin. NMT-puhe-
36139: destä yhteen tulevana kymmenvuotiskautena.               lin edellyttää nimittäin, että soitetaan tiettyyn
36140: Rannikkoradioasemia on tällä hetkellä Vaasassa,          puhelinnumeroon. Kaksi venettä ei esim. voi olla
36141: Maarianhaminassa, Hangossa, Helsingissä ja Kot-          yhteydessä toistensa kanssa NMT-puhelimella,
36142: kassa. Suunnitelmien mukaan suljettaisiin ensiksi        ellei soittaja tiedä toisen veneen puhelinnume-
36143: Hangon ja Kotkan rannikkoradioasemat, myö-               roa. Voidaan ajatella tilanne, jossa vene ajaa
36144: hemmin Vaasan ja Maarianhaminan. Posti- ja               karille ja toinen vene on vain muutaman kymme-
36145: telelaitos perustelee suunnitelmiaan sillä, että         nen metrin päässä, mutta puhelinyhteyttä ei
36146: rannikkoradioliikenne ei kannata.                        voida saada NMT-puhelimella, koska veneet ei-
36147:    Posti- ja telelaitoksen lakkauttamissuunnitel-        vät tiedä toistensa puhelinnumeroita. VHF-puhe-
36148: mat, jotka perustuvat yksinomaan kannattavuus-           limella voi olla vaikeuksitta suorassa yhteydessä
36149: syihin, olisivat kuitenkin meriturvallisuuden kan-       toiseen veneeseen. Hätätilanteessa voi VHF-
36150: nalta tuhoisia.                                          puhelimella myös kutsua kauppalaivoja tai laut-
36151:    Yhdellä Helsingissä sijaitsevalla rannikkoradio-      toja, jotka sattuvat kulkemaan merihädässä ole-
36152: asemalla ei ole mitään mahdollisuuksia edes              van veneen ohi.
36153: auttavasti selvitä meriturvallisuustehtävistä. Jos          Tämän lisäksi NMT-puhelin on noin viisi ker-
36154: ajatellaan, että Ahvenanmaan tai Vaasan                  taa kalliimpi kuin korkealuokkainen VHF-puhe-
36155: saaristossa tapahtuu merionnettomuus, josta ai-          lin, eli n. 15 000-20 000 mk VHF-puhelimen
36156: heutuu esim. henkilövahinkoja, on itsestään sel-         maksaessa 3 500-4 000 mk. Koska VHF-puhe-
36157: vää, että Maarianhaminan tai Vaasan rannikkora-          lut maalle ja maalta kytketään rannikkoradioase-
36158: dioasemat voivat toimia yhteyskeskuksina, koska          mien kautta, on itsestään selvää, että näiden
36159: sikäläisellä henkilökunnalla on tarvittava paikal-       merkitys pienveneiden kannalta etenkin turvalli-
36160: listuntemus avun ohjaamiseksi parhaalla mahdol-          suussyistä on erittäin suuri. Rannikkoradioase-
36161: lisella tavalla. Helsingin rannikkoradion vastaa-        mien lakkauttaminen on myös tästä syystä torjut-
36162: vaa toimintaa on erittäin vaikeata järjestää. Ti-        tava.
36163: lanne on sama merellä tapahtuvien öljypäästöjen             Asetettu työryhmä jättää tiettävästi lähiaikoina
36164: torjunnassa. Jo tästä syystä tulisi kaikki rannikko-     mietintönsä. Parasta olisi, jos ministeriö voisi
36165: radioasemat säilyttää.                                   välittömästi ilmoittaa, ettei rannikkoradioase-
36166:    Rannikkoradioasemilla on myös varsin tärkeitä         mien lakkauttamista tulla toteuttamaan.
36167: toimintoja, jotka koskevat kesäaikaan rannikoil-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36168: lamme ja saaristoissamme tapahtuvaa pienvene-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36169: liikennettä.     Rannikkoradioasemat        välittävät   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36170: VHF-puhelimella varustettujen pienveneiden ra-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36171: diopuheluja. Posti- ja telelaitos yrittää nyt mark-
36172: kinoida toista puhelinjärjestelmää, nimittäin                      Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
36173: NMT-puhelinta, myös pienveneille. NMT-puhe-                      rannikkoradioasemien lakkauttamisen?
36174: 
36175:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1985
36176: 
36177:                                                 Ole Norrback
36178:                                       1985 vp. -      KK n:o 422                                          3
36179: 
36180: 
36181: 
36182: 
36183:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36184: 
36185:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Käytännön meripelastustehtävät suorittaa ensiSI-
36186: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jaisesti merivartiolaitos, jolla on tarvittava kalusto
36187: olette 2 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-        ja paras asiantuntemus - myös Suomen ranni-
36188: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kon paikallisoloista. Pääosa viestiliikenteestä hoi-
36189: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       detaan tämän jälkeen suoraan pelastusyksiköiden
36190: Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    ja hädässä tai vaarassa olevan aluksen kesken.
36191: myksestä n:o 422:                                        Kaupallinen puhelu- ja sanomaliikenne laivoi-
36192:          Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen         hin on siirtynyt automaattisesti välitettyihin verk-
36193:        rannikkoradioasemien lakkauttamisen?           koihin. Näitä ovat automaattinen rannikkoradio-
36194:                                                       verkko ARRV, pohjoismainen merenkulun telek-
36195:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sijärjestelmä MARITEX, kansainvälinen satelliit-
36196: ti seuraavaa:                                         tijärjestelmä INMARSAT ja pohjoismainen mat-
36197:                                                       kapuhelinjärjestelmä NMT. Lisäksi merenkulun
36198:    Posti- ja telelaitoksesta annetun lain (61181)     yleinen rationalisointikehitys on vähentänyt aluk-
36199: mukaan posti- ja telelaitoksen tehtävänä on mm.       sien määrää. Seurauksena on ollut, että käsivälit-
36200: hoitaa valtion yleistä teletoimintaa sekä huolehtia   teinen meriradioliikenne on vuodesta 1981 jatku-
36201: sen tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä. Posti-     vasti vähentynyt.
36202: ja lennätinlaitoksen talouden hoidon yleisistä
36203: perusteista annetussa laissa (565 150) laitokselle       Posti- ja telelaitos ei suunoinele rannikkora-
36204: on myös säädetty velvoite hoitaa laitoksen talout-    dioasemien lakkauttamista. Sen sijaan meneil-
36205: ta terveiden liikeperiaatteiden mukaan laitoksen      lään on kehittämistoimia, joilla pyritään paranta-
36206: kannattavuutta ja maan yleistä etua silmällä          maan meriradioliikennettä haitavien yksiköiden
36207: pitäen. Rannikkoradioasemat ja niiden osallistu-      työnjakoa ja yhteistyön muotoja. Tarkoituksena
36208: minen merenkulun viestintäpalvelusten tuotta-         on turvata merenkulkijoille riittävän hyvä palvelu
36209: miseen on osa posti- ja telelaitoksen haitamaa        entistä pienemmin henkilökustannuksin. Merellä
36210: valtion yleistä teletoimintaa.                        oleva alus saa vastaisuudessakin vähintään samat
36211:    Meripelastuspalvelusta annetun lain (628182)       palvelut kuin nykyisin, vaikka palveluita tuottava
36212: mukaan meripelastuspalvelusta vastaa rajavartio-      henkilöstö on sijoitettu toisella tavalla. Pohjan-
36213: laitos, joka huolehtii myös meripelastuspalvelun      lahden rannikolla on jo vuosien ajan ollut käytös-
36214: suunnittelusta, johtamisesta ja valvonnasta sa-       sä vastaava järjestely, sillä Vaasassa olevan radio-
36215: moin kuin meripelastuspalveluun osallistuvien         aseman radiovirkailija hoitaa radioliikenteen ko-
36216: viranomaisten ja yhteisöjen toiminnan yhteenso-       ko rannikolla Rauman seudulta Perämeren poh-
36217: vittamisesta.                                         jukkaan. Tästä järjestelystä ei ole huonoja
36218:    Meripelastuspalvelua johtavat alueelliset meri-    kokemuksia.
36219: pelastuskeskukset, jotka ratkaisevat vaaratilan-         Suunnitelmien mukaan posti- ja telelaitos pi-
36220: teen asteen ja ilmoittavat ratkaisunsa meripelas-     tää yllä VHF-verkkoa ja kehittää sitä edelleen
36221: tustoimintaan osallistuville. Posti- ja telelaitos    mm. ottamalla käyttöön digitaalisen selektiivi-
36222: huolehtii muiden viranomaisten viestiyhteyksien       kutsun. Lisäksi posti- ja telelaitos tarjoaa meren-
36223: täydentämisestä ja hoitaa kansainvälisten hätätaa-    kulkijoille matkapuhelinverkkojensa palveluita.
36224:  juuksien päivystystä ja viestiliikennettä.           Nämä palvelut ovat perinteisiä järjestelmiä kehit-
36225:    Vaara- ja hätäliikenteessä rannikkoradioasema      tyneempiä. Esimerkiksi NMT-verkko tarjoaa ran-
36226:  ainoastaan ottaa vastaan radiolla lähetetyn hätä-    nikon läheisyydessä täysin tilaajavalintaisen auto-
36227: sanoman ja välittää tiedot meripelastuskeskuksel-     maattiyhteyden kaikkialle maailmanlaajuiseen
36228: le, joka käynnistää tarpeelliset toimenpiteet.        puhelinverkkoon.
36229: 
36230:        Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986
36231:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
36232: 4                                     1985 vp. -- KJ( n:o 422
36233: 
36234: 
36235: 
36236:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36237: 
36238:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som situationen kräver. De praktiska sjörädd-
36239: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ningsuppgifterna handhas i första hand av sjöbe-
36240: den 2 december 1985 tili vederbörande medlem         vakningsväsendet, som tili sitt förfogande har
36241: av statsrådet översänt avskrift av följande av       erforderlig materiel och den bästa sakkännedo-
36242: riksdagsman Ole Norrback underteknade spörs-         men -- också lokalkännedomen i fråga om
36243: mål nr 422:                                          Finlands kust. Därefter sköts största delen av
36244:                                                      radiokommunikationerna direkt mellan sänd-
36245:          Vad avser Regeringen att göra för att       ningsenheterna och det fartyg som befinner sig i
36246:        hindra indragningen av kustradiostatio-       nöd eller fara.
36247:        nerna?                                           Den kommersiella telefon- och teletrafiken tili
36248:                                                      fartyg har överförts tili nät med automatisk
36249:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förmedling. Dylika nät är det automatiska kust-
36250: anföra följande:                                     radionätet ARRV, det nordiska telexsystemet för
36251:    Enligt lagen om post- och televerket (61181)      sjöfarten MARITEX och det internationella satel-
36252: har post- och televerket i uppgift bl.a. att sköta   litsystemet INMARSAT samt det nordiska mobil-
36253: statens allmänna televerksamhet samt sörja för       telefonsystemet NMT. Dessutom har den allmän-
36254: ett ändamålsenligt utvecklande av den. I lagen       na rationaliseringen inom sjöfarten minskat anta-
36255: om de allmänna grunderna för post- och telegraf-     let fartyg. Följden har varit att den manuellt
36256: verkets hushållning (565 150) stadgas också att      förmedlade sjöradiotrafiken har minskat kontinu-
36257: verkets hushållning bör skötas enligt sunda af-      erligt fr.o.m. år 1981.
36258: färsprinciper med avseende fäst på verkets lön-         Post- och televerket planerar inte någon in-
36259: samhet och landets allmänna fördel. Kustradio-       skränkning av antalet kustradiostationer. Där-
36260: stationerna och deras deltagande i producerandet     emot pågår en verksamhet, genom viiken man
36261: av kommunikationstjänster inom sjöfarten är en       försöker förbättra arbetsfördelningen mellan de
36262: del av statens allmänna televerksamhet, som          enheter som handhar sjöradiotrafiken och utveck-
36263: handhas av post- och televerket.                     la samarbetsformerna så, att det skall bli möjligt
36264:    Enligt lagen om sjöräddningstjänst (6281 82)      att ge sjöfararna bättre service tili lägre person-
36265: svarar gränsbevakningsväsendet för sjöräddnings-     kostnader. Fartyg tili sjöss skall få minst samma
36266: tjänsten. Gränsbevakningsväsendet omhänderhar        tjänster som för närvarande, fastän den personai
36267: också planeringen, ledningen och övervakningen       som producerar tjänsterna är annorlunda place-
36268: av sjöräddningstjänsten ävensom koordineringen       rad. Vid Bottniska vikens kuster har ett motsva-
36269: av de i sjöräddningstjänsten deltagande myndig-      rande system redan en längre tid varit i bruk,
36270: heternas och samfundens verksamhet.                  eftersom radiotjänstemannen vid radiostationen i
36271:    Sjöräddningstjänsten leds av de lokala sjörädd-   Vasa sköter radiotrafiken längs hela kusten från
36272: ningscentralerna, som avgör graden av fara i den     Raumotrakten tili den innersta delen av Botten-
36273: uppkomna situationen och underrättar dem som         viken. Detta arrangemang har inte gett några
36274: deltar i sjöräddningen om sitt beslut. Post- och     dåliga erfarenheter.
36275: televerket ombesörjer kompletteringen av andra          Enligt planerna upprätthåller post- och tele-
36276: myndigheters kommunikationsförbindelser och          verket VHF-nätet och utvecklar det alltjämt bl. a.
36277: handhar jourtjänsten i fråga om de internatio-       genom att ta i bruk ett digitalt selektivanrop.
36278: nella nödfrekvenserna och telekommunikationer-       Dessutom erbjuder post- och televerket sjöfararna
36279: na.                                                  också tjänster inom mobiltelefonnäten. Dessa
36280:    Inom den kommunikation som äger rum vid           tjänster är längre utvecklade än de traditionella
36281: fara och i nödsituationer är kustradiostationens     systemen. T.ex. NMT-nätet erbjuder i närheten
36282: uppgift endast att ta emot det nödbudskap som        av kusten en helt på abonnentval baserad auto-
36283: har sänts via radio och förmedla uppgifterna tili    matförbindelse överallt tili det globala telefonnä-
36284: sjöräddningscentralen, som vidtar de åtgärder        tet.
36285:     Helsingfors den 7 januari 1986
36286: 
36287:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
36288:                                                  1985 vp.
36289: 
36290: Kirjallinen kysymys n:o 423
36291: 
36292: 
36293: 
36294: 
36295:                                    Kokko: Valtion laitosten maidontuotantokiintiöiden ohjaamisesta
36296:                                        nuorille viljelijöille
36297: 
36298: 
36299:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36300: 
36301:    Tämän vuoden alusta on sovellettu maidon-            ten maidontuotantoon voitava puuttua. Suurien
36302: tuotantoa rajoittamaan säädettyä maidon kaksi-          laitosten tuotantoa rajoitettaessa voitaisiin näin
36303: hintalakia. Kun maitokiintiöt vuoden lopun lä-          vapautuvat tuotantokiintiöt ohjata nuorten vilje-
36304: hestyessä täyttyvät, nousee kysymyksiä halvan           lijöiden maidontuotannon hyväksi. Nuoret vilje-
36305: maidon merkityksestä. Hankalimmassa tilantees-          lijät ovat nimittäin tilan hankkiessaan joutuneet
36306: sa uutta järjestelmää sovellettaessa ovat juuri         sisarosuuslainojen ja investointien vuoksi pahaan
36307: tilan hankkineet nuoret viljelijät, joiden maidon-      velkakierteeseen.
36308: tuotantokiintiöt määräytyvät tilan entisen tuo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36309: toksen perusteella.                                     tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36310:                                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36311:    Maakunnissa on myös pantu merkille monien            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36312: valtion laitosten suuri maidontuotanto. Esimer-
36313: kiksi Etelä-Karjalan suurin maidontuottaja on                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36314: Konnunsuon vankila. Kun perheviljelmien mai-                    ryhtyä valtion laitosten maidontuotannon
36315: dontuotantoa joudutaan kaksihintajärjestelmän                   kiintiöiden ohjaamiseksi nuorten viljeli-
36316: perusteella rajoittamaan, olisi myös valtion laitos-            jöiden tuotannon laajentamiseen?
36317: 
36318:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1985
36319: 
36320:                                               Heikki Kokko
36321: 
36322: 
36323: 
36324: 
36325: 4285012755
36326: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 423
36327: 
36328: 
36329: 
36330: 
36331:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36332: 
36333:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           teensä 500 ha peltoa, ja kotieläimistä pidetään
36334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tämän vuoden jälkeen vain hevosia ja lampaita.
36335: olette 4 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-             Valtion tilojen maataloustuotanto on asettunut
36336: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          tarkoitustaan vastaavalle tasolle. Vähäistä tuotan-
36337: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         non lisäystä on näköpiirissä vain maataloustutki-
36338: Kokon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        musta ja -opetusta palvelevien laitosten tiloilla
36339: n:o 423:                                                siinä vaiheessa, kun suunniteltujen kotieläinra-
36340:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kennusten peruskorjaus- ja laajennustyöt aika-
36341:         ryhtyä valtion laitosten maidontuotannon        naan toteutuvat.
36342:         kiintiöiden ohjaamiseksi nuorten viljeli-          Maataloustuotannon supistamiseen vuoden
36343:         jöiden tuotannon laajentamiseen?                1983-1984 tasolta ei maataloustutkimusta ja
36344:                                                         -opetusta palvelevilla tiloilla voida tutkimuksen
36345:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           ja opetuksen tasoa vaarantamatta mennä. Erityi-
36346: seuraavaa:                                              sesti maatalousoppilaitoksissa työn opetuksen
36347:                                                         merkitys on korostunut, koska oppilaat tulevat
36348:    Valtion laitosten hallinnassa oleva peltoala on
36349:                                                         kouluihin nuorempina kuin aikaisemmin. Jatku-
36350: vähän yli 8 000 ha ja edustaa vajaata 0,35 %
36351:                                                         vasti myös lisääntyy niiden oppilaiden määrä,
36352: maan viljellystä peltoalasta. Valtion laitosten ti-
36353:                                                         joilla ei kotonaan ole ollut mahdollisuutta pereh-
36354: loilla pidettyjen lypsylehmien lukumäärä on noin
36355:                                                         tyä maataloustyöhön.
36356: 1 800, joka on noin 0,3 % maan lypsylehmien
36357: kokonaismäärästä. Sianlihan ja kananmunien                 Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan vanki-
36358: tuotanto valtion tiloilla on suhteellisen vähäistä.     loiden maataloustuotannon laajuus olisi vankien
36359:    Valtion hallinnassa olevien tilojen peltoalasta      työtoiminnan kannalta säilytettävä nykyisellä ta-
36360: 4/5 palvelee maataloustutkimusta ja -opetusta.          sollaan. Myös sosiaalihallitus haluaa tässä vaihees-
36361: Näiltä tutkimuksen ja opetuksen käytössä olevilta       sa pitää laitostensa maataloustuotannon nykyises-
36362: tiloilta valtion tilojen maidontuotannosta tulee        sä laajuudessaan, joskin maatalouden merkitys
36363: noin 86 %.                                              hoidolliselta kannalta katsoen on vähenemässä.
36364:    Vankeinhoitolaitoksen ja sosiaalihallituksen         Pitemmällä tähtäimellä sekä vankiloiden että
36365: alaisilla tiloilla on vain 1/5 valtion tilojen pelto-   sosiaalihallituksen alaisten laitosten tuotantoa
36366: alasta. Valtion tilojen maidontuotannosta tulee         voidaan edelleen supistaa.
36367: 14 % vankiloiden tiloilta. Vankeinhoitolaitoksel-          Kokonaisuudessaan valtion omistamien tilojen
36368: la on peltoa yhteensä vajaat 1 200 ha ja kolmen         maataloustuotannon laajuus on sitä luokkaa, et-
36369: vankilan tilalla yhteensä noin 200 lehmää. Sosi-        tei sillä ole sanottavaa tuotantopoliittista merki-
36370: aalihallituksen alaisten laitosten tiloilla on yh-      tystä.
36371: 
36372:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985
36373: 
36374:                                                           Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
36375:                                      1985 vp. -     KK n:o 423                                     3
36376: 
36377: 
36378: 
36379: 
36380:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36381: 
36382:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        relsens förvaltning omfattar sammanlagt 500 ha
36383: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      åker, och från och med nästa år kommer det inte
36384: den 4 december 1985 tili vederbörande medlem        att finnas andra djur än hästar och får på dessa
36385: av statsrådet översänt avskrift av följande av      lägenheter.
36386: riksdagsman Kokko undertecknade spörsmål nr             Lantbruksproduktionen på statens lägenheter
36387: 423:                                                är nu på en ändamålsenlig nivå, och endast på de
36388:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     lantbrukslägenheter som tjänar lantbruksforsk-
36389:        för att omfördela kvoterna för statens       ningen och lantbruksundervisningen kan en liten
36390:        inrättningars mjölkproduktion i syfte att    produktionsökning väntas i det skedet när den
36391:        öka unga lantbrukares produktion?            planerade grundreparationen och utvidgningen
36392:                                                     av husdjursbyggnaderna i sinom tid verkstälis.
36393:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Lantbruksproduktionen på de lantgårdar som
36394: anföra följande:                                    tjänar forskning och undervisning kan inte sänkas
36395:                                                     från 1983-84 års nivå uran att forskningens och
36396:    Statens inrättningar besitter drygt 8 000 ha
36397:                                                     undervisningens nivå äventyras. I synnerhet i
36398: åkermark och står för knappa 0, 3 5 % av landets
36399:                                                     lantbruksskolorna har arbetsundervisningens be-
36400: odlade åkerareal. Det finns ca 1 800 mjölkkor på
36401:                                                     tydelse blivit alit mera framträdande, emedan
36402: statens inrättningars lantbrukslägenheter, vilket
36403:                                                     elevern~ kommer till skolorna vid yngre år än
36404: motsvarar ca 0,3 % av det totala antalet mjölk-
36405:                                                     förut. Aven antalet sådana elever som ime hem-
36406: kor i landet. Produktionen av svinkött och av
36407:                                                     ma har haft möjligheter att sätta sig in i lant-
36408: hönsägg är relativt anspråkslös på statens lant-
36409:                                                     bruksarbetet ökar hela tiden.
36410: brukslägenheter.
36411:    Av den åkermark som hör tili de lägenheter           Enligt justitieministeriet borde fängelsernas
36412: staten besitter tjänar 41 5 lantbruksforskningen    lantbruksproduktion bibehålias på nuvarande ni-
36413: och lantbruksundervisningen. Ca 86 % av den         ':.å med tanke på fångarnas arbetsverksamhet.
36414: mjölkproduktion som härstammar från statens         Aven socialstyrelsen vill i detta skede bibehålia
36415: lägenheter kommer från dessa forsknings- och        sina inrättningars lantbruksproduktion i nuvaran-
36416: undervisningsgårdar.                                de omfattning, även om lantbrukets betydelse
36417:    De lantbrukslägenheter som underlyder fång-      sett ur vårdsynvinkel håller på att minska. På
36418: vårdsverket och socialstyrelsen omfattar endast     längre sikt kan produktionen både på fängelser-
36419: 1 15 av statens lägenheters åkerareal. Av mjölk-    nas lantbrukslägenheter och de lägenheter som
36420: produktionen på statens lägenheter härstammar       underlyder socialstyrelsen ytterligare minskas.
36421: 14 % från fängelsernas lägenheter. Fångvårdsver-        Som helhet är lantbruksproduktionen på sta-
36422: ket har sammanlagt knappa 1 200 ha åker, och        tens lantbrukslägenheter av en sådan omfattning,
36423: på tre fängelsers lägenhet finns sammanlagt ca      att den inte har någon nämnvärd produktionspo-
36424: 200 kor. De lägenheter som står under socialsty-    litisk betydelse.
36425: 
36426:      Helsingfors den 20 december 1985
36427: 
36428:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
36429:                                                 1985 vp.
36430: 
36431: Kirjallinen kysymys n:o 424
36432: 
36433: 
36434: 
36435: 
36436:                                    Myllyniemi: Valtatien n:o 1 suuntavaihtoehdoista erityisesti välillä
36437:                                      Lohjanharju-Sala
36438: 
36439: 
36440:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36441: 
36442:    Helsingin ja Turun välisen valtatien n:o 1          nen Lohjanharjun ja Salon välillä näyttääkin
36443: parantamista on suunniteltu moottori- tai moot-        viivästyvän. Epävarmuus hankkeen toteuttamises-
36444: toriliikennetienä välillä Lohjanharju - Turku          ta aiheutti sen, että Lohjan kunnanvaltuusto,
36445: 1960-luvun loppupuolelta lähtien.                      käsitellessään yleiskaavan tavoitteita, poisti niistä
36446:    Moottoritien suuntavaihtoehdoksi tie- ja vesi-      moottoritievarauksen.
36447: rakennushallitus päätti vuonna 1971 Paloniemen            Kyseessä oleva hanke ja samalle alueelle sijoit-
36448: kannaksen kautta kulkevan vaihtoehdon 1. Yleis-        tuva ELSA-radan varaus varaavat suhteellisen laa-
36449: suunnitelma valmistui vuonna 1973. Vuonna              joja maa-alueita ja vaikeuttavat huomattavasti
36450: 1981 valmistui Helsingin-Turun moottoritien            maankäytön suunnittelua erityisesti Lohjan kun-
36451: Lohjan kohdalle sijoittuvan moottoriliikennetien       nan alueella. Paloniemen kannaksen kautta kul-
36452: vaihtoehtojen tarkastelu. Siinä on Hormajärven         keva moottoriväylän varaus estää Lohjan kunnan
36453: pohjoispuolelle sijoittuva vaihtoehto IV suunni-       Raution taajaman laajentamisen pohjoiseen.
36454: teltu samaan tarkkuustasoon kuin vaihtoehto 1.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36455:    Moottoritien suunnasta on eri lausuntovaiheis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36456: sa esitetty toisistaan poikkeavia lausuntoja. Toiset   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36457: lausunnonantajat ovat kannattaneet Paloniemen          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36458: kannaksen kautta kulkevaa vaihtoehtoa I, toiset                   Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, että
36459: Hormajärven pohjoispuolista vaihtoehtoa IV.                    moottoriväylän suuntavaihtoehto pikai-
36460: Lohjan kunta on järjestelmällisesti ollut viime-               sesti ratkaistaan, sekä
36461: mainitulla kannalla.                                              milloin Hallitus aikoo toteuttaa Loh-
36462:    Moottoritien rakentaminen ei ole saanut si-                 janharjun-Salan välisen moottoriväylän?
36463: jaansa valtion suunnitelmissa, ja sen toteuttami-
36464: 
36465:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1985
36466: 
36467:                                            Pekka Myllyniemi
36468: 
36469: 
36470: 
36471: 
36472: 260025K
36473: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 424
36474: 
36475: 
36476: 
36477: 
36478:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36479: 
36480:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           - Helsingin-Turun moottoritie, moottorilii-
36481: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      kennetie Lohjan kohdalla, vaihtoehtojen tarkas-
36482: mies, 4 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-         telu
36483: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         - Lohjan sisääntulotie, yleissuunnitelma.
36484: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Molemmat suunnitelmat lähetettiin lausunnol-
36485: Pekka Myllyniemen näin kuuluvasta kirjallisesta       le vuoden 1982 alkupuolella. Tie- ja vesiraken-
36486: kysymyksestä n:o 424:                                 nushallitus pyysi muiden ohella Uudenmaan lää-
36487:                                                       ninhallitusta hankkimaan Lohjan kaupunginval-
36488:           Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen, että     tuuston ja Lohjan kunnanvaltuuston lausunnot
36489:        moottoriväylän suuntavaihtoehto pikai-         kyseisistä suunnitelmista. Lausuntopyyntökirjees-
36490:        sesti ratkaistaan, sekä                        sä korostettiin, että tavoitteena on saavuttaa
36491:           milloin Hallitus aikoo toteuttaa Loh-       päätös tievarauksen sijainnille Lohjan seudulla.
36492:        janharjun-Salan välisen moottoriväylän'           Molemmista Lohjan seudun suunnitelmarapor-
36493:                                                       teista pyydetyt ulkopuoliset lausunnot on nyt-
36494:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      temmin saatu. Kannanotot moottoriväylän vaih-
36495: ti seuraavaa:                                         toehdoista I ja IV menevät kuitenkin ristiin.
36496:                                                       Lohjan seudun sisääntulotien kohdalla esimerkik-
36497:    Tie- ja vesirakennushallitus teki Helsingin-       si Lohjan kaupunki ja Uudenmaan lääninhallitus
36498: Turun moottoritietä koskevan suuntapäätöksen          pitävät lisäksi vielä muidenkin vaihtoehtojen sel-
36499: Lohjan kohdalla jo v. 1971 silloisen vertailuselvi-   vittämistä     välttämättömänä.      Moottoriväylän
36500: tyksen ja siitä saatujen lausuntojen perusteella.     suuntavaihtoehdot ja Lohjan sisääntulotien järjes-
36501: Moottoritien suunnaksi valittiin Paloniemen kan-      täminen kytkeytyvät kuitenkin toisiinsa niin, et-
36502: naksen kautta kulkeva vaihtoehto I. Koko jaksoa       tei kumpaakaan niistä voida ratkaista erikseen.
36503: Lohjanharju-Turku koskeva yhtenäinen yleis-           Suunnitteluraporttien valmistumisen jälkeen
36504: suunnitelmaraportti valmistui v. 197 3.               ( 1981) ei tie- ja vesirakennushallitus ole jatkanut
36505:    Vuoden 1973 lopulla käynnistyi Espoon-Loh-         ko. tien suunnittelua Lohjanharjun ja Muudan
36506: jan-Salon oikoradan suunnittelu. Koska rata- ja       välillä. Myöskään viime vuoden aikana ei ole
36507: moottoritielinja sijoittuivat samaan maastokäytä-     ollut resursseja suunnittelun jatkamiseen. Vuo-
36508: vään välillä Lohja-Muuria, todettiin tie- ja vesi-    den 1986 alkupuolella päätettäneen, miten Loh-
36509: rakennushallituksen ja valtionrautateiden kesken      jan seudun tiestön suunnittelua on tarkoituksen-
36510: välttämättömäksi sovittaa molemmat hankkeet           mukaista jatkaa ratkaisun saamiseksi asiassa.
36511: toisiinsa sopiviksi. V. 1979 valmistuneessa ELSA-        Kun valtatie n:o 1 Helsingistä Turkuun on
36512: radan yleissuunnitelmassa molemmat hankkeet           päätieverkkomme tärkeimpiä osuuksia, on välttä-
36513: on esitetty Paloniemen kannaksen kautta yhteen-       mätöntä, että moottoriväylävaraus säilytetään tu-
36514: sovltettuma.                                          levia tarpeita silmällä pitäen ja että varaus ote-
36515:    Lähinnä Lohjan kunta vaati, että Paloniemen        taan eriasteisissa kaavoissa huomioon. Tieviran-
36516: kannaksen kautta kulkevan vaihtoehdon I lisäksi       omaisten tavoitteena on päästä mahdollisimman
36517: tulisi vielä uudelleen, vastaavalla suunnittelu-      pian yksiselitteiseen moottoriväylän linjavarauk-
36518: tarkkuudella, suunnitella jo aiemmin hylätty          seen, jonka kaikki osapuolet voisivat hyväksyä
36519: Hormajärven pohjoispuolitse kiertävä vaihtoehto       koko tiesuunnitteluosuudella ilman vaihtoehtoja.
36520: IV. Tie- ja vesirakennushallitus käynnisti tämän         Tieosuuden Lohjanharju-Sala toteuttaminen ei
36521: vuoksi yleissuunnittelun v. 1980. Samalla suun-       sisälly vuosien 1986-90 tienpito-ohjelmiin. Sen
36522: niteltiin sisääntulotie Lohjan kaupunkiin. Suun-      toteuttamisajankohta selviää seuraavien 5-vuotis-
36523: nittelutyön tuloksia raportoitiin kahdessa rapor-     ohjelmien laatimisen yhteydessä sen jälkeen kun
36524: tissa:                                                suunnittelutilanne on lopullisesti selkiytynyt.
36525:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986
36526: 
36527:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
36528:                                       1985 vp. -      KK n:o 424                                            3
36529: 
36530: 
36531: 
36532: 
36533:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
36534: 
36535:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             - motorvägen Helsingfors-Åbo, motortra-
36536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        fikvägen vid Lojo, granskning av alternativen
36537: den 4 december 1985 tili vederbörande medlem             - infarten tili Lojo, generaiplan.
36538: av statsrådet översänt avskrift av följande av
36539:                                                          Båda pianeroa sändes på remiss under första
36540: riksdagsman Pekka Myllyniemi undertecknade
36541:                                                       hälften av år 1982. Väg- och vattenbyggnadssty-
36542: spörsmål nr 424:                                      reisen bad bl.a. länsstyrelsen i Nyiands Iän att
36543:          Ämnar Regeringen verka för att frågan        inhämta Lojo stadsfullmäktiges och Lojo kommu-
36544:        om motorledens riktning snabbt avgörs,         naifullmäktiges utlåtande om pianerna. I begä-
36545:        och                                            ran om utlåtande underströk väg- och vatten-
36546:          när ämnar Regeringen förverkliga pla-        byggnadsstyrelsen att målet är att få tili stånd ett
36547:        nerna på en motorled mellan Lojoåsen           beslut om placeringen av vägreserveringen i Lojo-
36548:        och Salo?                                      området.
36549:                                                          De utlåtanden som med anledning av båda
36550:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       rapporterna begärdes av utomstående har nu
36551: anföra följande:                                      erhållits. Ställningstaganden för alternativ I och
36552:     Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen beslöt redan     IV går dock isär. Då det gäller infarten tili Lojo
36553:                                                       anser t.ex. Lojo stad och länsstyrelsen i Nylands
36554: år 19JI om riktningen för motorvägen Helsing-
36555:                                                       Iän att det är nödvändigt att utreda även andra
36556: fors-Abo vid Lojo. Den jämförande utredning
36557:                                                       alternativ. Frågan om motorledens riktning och
36558: som då hade gjorts och utlåtandena därom låg
36559:                                                       om infarten tili Lojo hänför sig dock så pass
36560: tili grund för beslutet. I fråga om mororvägens
36561:                                                       mycket tili varandra att man inte kan avgöra
36562: riktning valdes alternativ I som går via Paloniemi
36563: näset. En enhetlig rapport öv~r utredningsplanen      någon av dem skilt för sig. Väg- och vattenbygg-
36564: för hela avsnittet Lojoåsen-Abo färdigställdes år     nadsstyrelsen har inte fortsatt planeringen av
36565:                                                       vägen mellan Lojoåsen och Muuria efter det att
36566: 1973.
36567:                                                       planeringsrapporterna färdigställdes (1981 ). Inte
36568:     I slutet av år 197 3 inleddes planeringen av
36569:                                                       heller i fjol fanns det möjligheter att fortsätta
36570: genbanan Esbo-Lojo-Salo. Eftersom banans
36571:                                                       planeringen. I början av detta år rorde man dock
36572: och mororvägens linje låg i samma terrängkorri-
36573:                                                       besiuta om på vilket sätt det är ändamålsenligt
36574: dor på sträckan Lojo-Muurla konstaterade man
36575:                                                       att fortsätta planeringen av vägnätet i Lojo-områ-
36576: vid väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och Stats-
36577:                                                       det för att få tili stånd en lösning i frågan.
36578: järnvägarna att det var nödvändigt att anpassa de
36579: båda projekten tili varandra. I den generalpian          Då huvudväg I från Helsingfors tili Åbo är ett
36580: för ELSA-banan som färdigställdes år 1979 före-       av de viktigaste avsnitten inom huvudvägnätet är
36581: slogs att både banan och motorvägen går via           det nödvändigt att bevara reserveringen för mo-
36582: Paloniemi näset.                                      rorleden med tanke på kommande behov och att
36583:     Det var främst Lojo kommun som krävde att         reserveringen beaktas i pianeroa på olika nivåer.
36584: man utöver alternativ I som går via Paloniemi         Vägmyndigheternas mål är att så snart som
36585: näset på nytt skulle ta upp tili planering alterna-   möjligt få tili stånd ett enhetligt förslag tili en
36586: tiv IV, som går norr om Hormajärvi och som            linjereservering för mororleden som alla parter
36587: redan tidigare förkastats, och planera det med        kan godkänna i fråga om hela vägsträckan.
36588: samma noggrannhet som alternativ I. Med anled-           Anläggandet av vägen Lojoåsen-Salo ingår
36589:  ning av detta påbörjade väg- och vattenbygg-         inre i väghållningsprogrammet för åren 1986-
36590: nadsstyrelsen utredningsplaneringen år 1980.          90. Frågan om tidpunkten för genomförandet av
36591: Samtidigt uppgjordes planen för infartsvägen tili     projektet klarnar först i samband med uppgöran-
36592:  Lojo stad. För planeringen redogjordes i två         det av följande femårsprogram, efter det man
36593:  rapporter:                                           fått planeringssituationen klarlagd.
36594:       Helsingfors den 7 Januan 1986
36595: 
36596:                                                                         Tr~fikministe:>r   Matti Tuttinrm
36597:                                                 1985 vp.
36598: 
36599: Skriftligt spörsmål nr 425
36600: 
36601: 
36602: 
36603: 
36604:                                   Rehn m.fl: Om befolkningsräkningsblanketter på svenska eller
36605:                                     finska enligt vederbörandes egen önskan
36606: 
36607: 
36608:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
36609: 
36610:    1 samband med den pågående befolkningsräk-         möjlighet att registrera önskat blankettspråk för
36611: 1ingen i Statistikcentralens regi har framkommit      personer, som inte har finska eller svenska som
36612: dagomål p.g.a. att personer med annat moders-         modersmål. Sålunda registreras inte påminnelser
36613: nål än ett nordiskt språk har erhållit finsk          om önskad blankett för bruk i kommande
36614: )lankett, trots att personerna i tidigare samman-     förfrågningar från myndigheternas sida.
36615: 1ang meddelat att de vill ha svensk blankett.            För att lösa problemet krävs en ändring av
36616:    Statistikcentralen har i sin undersökning utgått   förordningen om befolkningsböcker (7 och
36617: från principen att personer med svenska eller         11 §§) eller ett ministeriebeslut (inrikesministe-
36618: mnat nordiskt språk erhåller svensk blankett.         riet) som skulle stadga att personer med annat
36619: :;insk blankett skickas tili personer med finska      modersmål än finska och svenska kan uppge
36620: :ller icke-nordiskt språk som modersmål.              önskat språk för blanketter som myndigheter
36621:    Befolkningscentralen vidhåller fortgående sam-     skickar och att registermyndigheterna skulle vara
36622: na princip vid sina förfrågningar också om            tvungna att registrera och följa dessa önskemål.
36623: )foblemet diskuteras varje år mantalsskrivning           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
36624: :ker.                                                 ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
36625:    Personetna är nog registrerade enligt sitt mo-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
36626: lersmål, men problem uppstår då valet mellan          följande spörsmål:
36627: 1nsk eller svensk blankett skall ske. Registercen-
36628:  ralen har inte ansett det möjligt att trycka                  Vad avser Regeringen att göra för att
36629: >lanketterna på flera språk än finska och svenska.           garantera att alla medborgare vid bl.a.
36630:    Den nuvarande förordningen om befolknings-                befolkningsräkning får blanketter på
36631:  >öcker (198/70) ger inte registermyndigheterna              svenska eller finska enligt egen önskan?
36632: 
36633:     Helsingfors den 5 december 1985
36634: 
36635:            Elisabeth Rehn                Gunnar ] ansson                Boris Renlund
36636: 
36637: 
36638: 
36639: 
36640:  :60054Q
36641: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 425
36642: 
36643: Kirjallinen kysymys n:o 425                                                                 Suomennc
36644: 
36645: 
36646: 
36647: 
36648:                                   Rehn ym.: Väestönlaskentalomakkeiden jakamisesta asianomaise
36649:                                     toivomuksen mukaisesti ruotsin- tai suomenkielisinä
36650: 
36651: 
36652:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36653: 
36654:   Tilastokeskuksen johdolla meneillään olevan           Nykyinen väestökirja-asetus (198/70) ei ann
36655: väestönlaskennan yhteydessä on esiintynyt vali-      rekisteriviranomaisille mahdollisuutta kirjata to.
36656: tuksia sen johdosta, että henkilöt, joiden äidin-    vottua lomakkeen kieltä henkilöille, joiden ä
36657: kieli on muu kuin pohjoismainen kieli, ovat          dinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Viranomaist
36658: saaneet suomenkielisen lomakkeen, vaikka aikai-      eivät siten kirjaa toivottua lomaketta koskevi
36659: semmissa yhteyksissä ovat ilmoittaneet haluavan-     huomautuksia vastaisia kyselyitä varten.
36660: sa ruotsinkielisen lomakkeen.                           Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan väe~
36661:                                                      tökirja-asetuksen muuttamista (7 ja 11 §) t:
36662:   Tilastokeskus on selvityksessään lähtenyt peri-
36663:                                                      ministeriön (sisäasiainministeriö) päätöstä, joss
36664: aatteesta, että ruotsia tai muuta pohjoismaista      säädettäisiin tai määrättäisiin, että äidinkiele.
36665: kieltä äidinkielenään puhuvat ihmiset saavat
36666:                                                      tään muun kieliset kuin suomen- tai ruotsinkiel:
36667: ruotsinkielisen lomakkeen. Suomenkielinen lo-
36668:                                                      set ihmiset voivat ilmoittaa toivomansa kiele
36669: make lähetetään ihmisille, joiden äidinkieli on
36670:                                                      viranomaisten lähettämille lomakkeille ja ett
36671: suomi tai ei-pohjoismainen kieli.
36672:                                                      rekisteriviranomaiset olisivat velvollisia kirja~
36673:    Väestörekisterikeskus pitäytyy edelleen samassa   maan nämä toivomukset ja noudattamaan niit~
36674: periaatteessa tiedusteluissaan, vaikka ongelmasta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje~
36675: on keskusteltu joka vuosi henkikirjoitusta toimi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm
36676: tettaessa.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j~
36677:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36678:   Henkikirjoituksessa kyllä kirjataan ihmisen äi-
36679: dinkieli, mutta ongelmia syntyy valinnassa suo-                Mitä Hallitus aikoo tehdä taataksee
36680: menkielisen ja ruotsinkielisen lomakkeen välillä.            kaikille kansalaisille muun muassa väe!
36681: Väestörekisterikeskus ei ole pitänyt mahdollisena            tönlaskennassa ruotsin- tai suomenkielist
36682: painaa lomakkeita useammilla kielillä kuin suo-              lomakkeet asianomaisen oman toivomu~
36683: meksi ja ruotsiksi.                                          sen mukaisesti?
36684: 
36685:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1985
36686: 
36687:          Elisabeth Rehn                 Gunnar Jansson                  Boris Renlund
36688:                                       1985 vp. -      KK n:o 425                                       3
36689: 
36690: 
36691: 
36692: 
36693:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36694: 
36695:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Viranomaisella on hallintomenettelylain (598/
36696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         82) 22 §:n mukaisesti myös velvollisuus huoleh-
36697: olette 5 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-        tia tulkitsemisesta, mikäli asianomainen ei ym-
36698: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      märrä viranomaisen kieltä viranomaisen aloittees-
36699: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ta esille tulevassa asiassa.
36700: Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           Väestönlaskentalomakkeet painetaan erikseen
36701: myksestä n:o 425:                                     suomen- ja ruotsinkielisinä. Lomakkeet jaetaan
36702:                                                       väestön keskusrekisterin äidinkielitiedon mukaan
36703:           Mitä Hallitus aikoo tehdä taatakseen        siten, että ruotsinkieliset saavat lomakkeen oman
36704:        kaikille kansalaisille muun muassa väes-       kielisenä ja suomenkieliset sekä muun kieliset
36705:        tönlaskennassa ruotsin- tai suomenkieliset     suomenkielisenä. Tilastokeskuksen käsityksen
36706:        lomakkeet asianomaisen oman toivomuk-          mukaan tämä Tilastokeskuksen käyttämä järjes-
36707:        sen mukaisesti?                                telmä on toiminut hyvin. Vuonna 1990 toimeen-
36708:                                                       pantavassa seuraavassa väestönlaskennassa Tilas-
36709:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tokeskus ei tule ilmeisesti lainkaan keräämään
36710: ti seuraavaa:                                         tietoja suoraan väestöitä vaan ainoastaan käyttä-
36711:                                                       mään hallinnollisia ja muita aineistoja.
36712:    Suomen Hallitusmuodon 14 §:ssä suomi ja
36713:                                                          Kysymyksen perusteluissa ehdotettu säädös-
36714: ruotsi on säädetty tasavallan kansalliskieliksi.
36715:                                                       muutos, jossa säädettäisiin tai määrättäisiin, että
36716: Kielilain (148/22) 1 §:n mukaan valtion viran-
36717:                                                       äidinkieleltään muun kieliset kuin suomen- tai
36718: omaisissa on käytettävä kunkin virka-alueen sekä
36719:                                                       ruotsinkieliset henkilöt voisivat ilmoittaa toivo-
36720: asiallisten kielen mukaan maan kansalliskieltä,
36721:                                                       mansa asiointikielen viranomaisten lähettämille
36722: joko suomea tai ruotsia taikka suomea ja ruotsia
36723:                                                       lomakkeille ja että rekisteriviranomaiset olisivat
36724: niin kuin tässä laissa säädetään.
36725:                                                       velvollisia kirjaamaan nämä toivomukset ja nou-
36726:    Kielilain 2 §:n nojalla valtioneuvosto on vii-     dattamaan niitä, vaatisi asian taloudellisten ja
36727: meksi 30 päivänä joulukuuta 1982 tehnyt pää-          hallinnollisten vaikutusten yksityiskohtaista sel-
36728: töksen virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä   vittämistä. Ehdotetun ns. asiointikieltä koskevan
36729: jaotuksesta vuosina 1983-1992 (1111182).              tiedon lisääminen väestökirjanpidon nykyisiin
36730:    Kielilain soveltamisesta henkikirjoituksessa an-   tietoihin on käytännössä toteutettavissa, mutta
36731: netussa asetuksessa (85 71 46) säädetään, että Suo-   edellyttäisi kyseisen tiedon keruuta ja ylläpitoa.
36732: men kansalainen merkitään kaksikielisessä kun-        Tiedon kerääminen olisi mahdollista vain teke-
36733: nassa henkikirjaan suomen taikka ruotsin kielellä     mällä tiedustelu yli 14 000 henkilölle, joista osa
36734: sen mukaan, mikä asianomaisen kieli on. Jos siitä     ei ole Suomen kansalaisia. Uuden järjestelmän
36735: ei ole tietoa, merkitään hänet henkikirjaan kun-      luomisesta ja ylläpidosta aiheutuisi automaattisen
36736: nan enemmistön kielellä. Samoin henkikirjoite-        tietojenkäsittelyn kustannuksia, lomake- ja posti-
36737: taan ulkomaalainen.                                   mskustannuksia sekä henkilöstömenoja. Näistä
36738:    Edellä olevan mukaisesti olisi, koska mainitun     toimista aiheutuvat kustannukset voisivat muo-
36739: asetuksen säännösten alkuosa on rajoitettu koske-     dostua merkittävän suuriksi saavutettaviin paran-
36740: maan vain Suomen kansalaista, ulkomaalainen           nuksiin verrattuna. Lisäksi olisi tässä yhteydessä
36741: merkittävä henkikirjaan, riippumatta ulkomaa-         selvitettävä muutoksen vaikutukset myös väes-
36742: laisen kielestä, kunnan enemmistön kielellä, joko     tökirjatietoja hyväksikäyttävien viranomaisten
36743: suomeksi tai ruotsiksi. Käytännössä on kuitenkin      tehtävien hoitoon.
36744: toisten pohjoismaiden kansalaiset jo muutamien           Henkikirjoitusjärjestelmään suunnitteilla ole-
36745: viime vuosien ajan merkitty henkikirjaan niissä-      vat laajat muutokset edellyttävät lisäksi osaltaan
36746: kin kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistön       pidättyväistä suhtautumista ns. asiointikielen
36747: kieli on suomi, ruotsin kielellä. Tätä käytäntöä      merkitsemiseen väestökirjanpidon tietosisältöön.
36748: on pidetty tarkoituksenmukaisena ja ilmoitusvel-      Nykytilanteessa voitaisiin kuitenkin selvittää tar-
36749: vollisen kannalta palveluystävällisenä.               peet edellä mainitun kielilain soveltamisesta hen-
36750: 4                                        1985 vp. -      KK n:o 425
36751: 
36752: kikirjoituksessa annetun asetuksen tarkistamisek-        tökirja-asetukseen, jolloin erillinen asetus kieli-
36753: si. Tällöin olisi myös selvitettävä, olisivatko kysei-   lain soveltamisesta henkikirjoituksessa voitaisiin
36754: sen asetuksen säännökset sisällytettävissä väes-         kumota.
36755: 
36756:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
36757: 
36758:                                                                   Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
36759:                                       1985 vp. -      KK n:o 425                                       5
36760: 
36761: 
36762: 
36763: 
36764:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
36765: 
36766:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              En myndighet är enligt 22 § lagen om förvalt-
36767: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningsförfarande (598/ 82) också skyldig att ombe-
36768: den 5 december 1985 tili vederbörande medlem          sörja tolkning om vederbörande i ärende som blir
36769: av statsrådet översänt avskrift av följande av        anhängiggjort på initiativ av myndigheten inte
36770: riksdagsledamot Rehn m.fl. undertecknade              förstår myndighetens språk.
36771: spörsmål nr 425:                                          Folkräkningsblanketterna trycks skilt på finska
36772:                                                       och svenska. Blanketterna utdelas enligt centrala
36773:          Vad avser Regeringen att göra för att
36774:                                                       befolkningsregistrets uppgifter om modersmål så
36775:        garantera att alla medborgare vid bl.a.
36776:                                                       att svenskspråkiga personer får blanketten på sitt
36777:        befolkningsräkning får blanketter på
36778:                                                       eget språk och finskspråkiga samt personer med
36779:        svenska eller finska enligt egen önskan?
36780:                                                       annat modersmål får den på finska. Enligt statis-
36781:                                                       tikcentralens uppfattning har detta system fung-
36782:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       erat bra. Vid följande folkräkning, som verkställs
36783: anföra följande:                                      år 1990, kommer statistikcentralen uppenbarli-
36784:    1 14 § regeringsformen för Finland stadgas att     gen inte alls att samla uppgifter direkt av befolk-
36785: finska och svenska är republikens nationalspråk.      ningen utan man kommer att enbart använda
36786: Enligt 1 § språklagen (148/22) skall vid stats-       administrativt o.dyl. material.
36787: myndigheter i enlighet med varje ämbetsdistrikts          Den ändring av stadgandena som föreslagits i
36788: ävensom sakägarnas språk användas landets na-         spörsmålets motivering, dvs. ett stadgande eller
36789: tionalspråk, antingen finska eller svenska eller      en bestämmelse om att personer med annat
36790: såväl finska som svenska, på sätt i denna lag         modersmål än finska eller svenska på de blanket-
36791: stadgas.                                              ter myndigheterna skickar ut skulle kunna med-
36792:    Med stöd av 2 § språklagen har statsrådet          dela vilket betjäningsspråk de önskar och att
36793: senast den 30 december 1982 utfärdat ett beslut       registermyndigheterna skulle vara skyldiga att
36794: om den språkliga indelningen av ämbetsdistrikt        registrera och följa dessa önskemål, skulle kräva
36795: och självstyrelseområden under åren 1983-1992         en detaljerad utredning av sakens ekonomiska
36796: (1111182).                                            och administrativa verkningar. Ett tillägg av den
36797:    1 förordningen angående språklagens tillämp-       föreslagna uppgiften rörande s.k. betjäningsspråk
36798: ning vid mantalsskrivningen (857/46) stadgas,         tili folkbokföringens nuvarande uppgifter kunde
36799: att finsk medborgare i tvåspråkig kommun införs       i praktiken genomföras, men förutsätter att ifrå-
36800: i mantalslängden på finska eller sve~~ka språket i    gavarande uppgifter insamlas och hålls a jour.
36801: enlighet med vederbörandes språk. Ar detta inte       Att samla in uppgifterna skulle bara vara möjligt
36802: känt, införs han i mantalslängden på flertalets i     genom att göra en förfrågan hos över 14 000
36803: kommunen språk. På samma sätt mantalsskrivs           personer, av vilka en del inte är finska medborga-
36804: utlänningar.                                          re. Att skapa och upprätthålla det nya systemet
36805:    Då början av nämnda förordnings stadgande          skulle föranleda kostnader för automatisk databe-
36806: har begränsats tili att gälla enbart finska medbor-   handling, blanketter och postning samt personal-
36807: gare, borde enligt ovanstående en utlänning,          utgifter. De kostnader som föranleds av dessa
36808: oberoende av sitt eget språk, införas i mantals-      funktioner kunde bli anmärkningsvärt stora i
36809: längden på det språk majoriteten i kommunen           jämförelse med de uppnådda förbättringarna.
36810: talar, antingen finska eller svenska. 1 praktiken     Dessutom borde man i detta sammanhang utre-
36811: har dock medborgare från andra nordiska Iänder        da hur ändringen skulle inverka på handhavan-
36812: redan under några år införts i mantalslängden på      det av sådana myndigheters åligganden, som
36813: svenska också i de tvåspråkiga kommuner, där          använder sig av befolkningsböckernas uppgifter.
36814: majoritetens språk är finska. Detta förfarande har        De omfattande ändringar av mantalsskriv-
36815: ansetts vara ändamålsenligt och serviceinriktat för   ningssystemet som planeras för närvarande
36816: den som är skyldig att lämna uppgifter.               förutsätter dessutom att man förhåller sig åter-
36817: 6                                   1985 vp. -- ~ n:o 425
36818: 
36819: hållsamt tili att en anteckning om ett s.k.        skrivningen. Härvid borde man också utreda, om
36820: betjäningsspråk fogas tili folkbokföringens upp-   förordningens stadganden kunde ingå i förord-
36821: gifter. I nuvarande situation kunde man dock       ningen om befolkningsböcker, varvid den särskil-
36822: utreda behovet av att justera nämnda förordning    da förordningen angående språklagens tillämp-
36823: angående språklagens tillämpning vid mantals-      ning vid mantalsskrivningen kunde upphävas.
36824: 
36825:     Helsingfors den 7 februari 1986
36826: 
36827:                                                                Inrikesminister Kaisa Raatikainen
36828:                                                 1985 vp.
36829: 
36830: Skriftligt spörsmål nr 426
36831: 
36832: 
36833: 
36834: 
36835:                                    Rehn: Om lindrad beskattning av vmer
36836: 
36837: 
36838:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
36839: 
36840:    Mönstret för alkoholkonsumtionen i vårt land          Om nuvarande alkoholpolitiska prislinje visavi
36841: avviker bjärt från mönstret i andra väst-europeis-    vinerna fortsätter, är det knappast möjligt att
36842: ka länder. Hos oss är konsumtionen av starksprit      sprida en vettig vinkultur i Finland. Skulle en
36843: dominerande, medan den i de flesta andra              sådan kultur kunna bli allmänt spridd i vårt
36844: länderna i högre grad är inriktad på svagare          land, skulle säkerligen en stor del av de nu
36845: drycker, företrädesvis viner. Orsaken till detta      talrika akuta brotten under alkoholens inflytande
36846: ligger långt i beskattningen av vinerna hos oss       och andra sociala problem kunna minskas.
36847: vilket gör att viner överhuvudtaget, och kvalitets-
36848: viner i synnerhet, betingar mycket högre priser i        När regeringen avger en ny proposition om
36849: Finland än i andra Iänder. Likaså förorsakar          ändring av alkohollagen i stället för den nu
36850: alkoholbeskattningssystemet i Finland att prisre-     bortdragna, borde ovanstående synpunkter beak-
36851: lationen mellan starksprit och viner blir sådan,      tas. I synnerhet borde beskattningen av vinerna
36852: att den snarast stimulerar till konsumtion av         nivåsänkas och ändras i samma riktning som
36853: starksprit.                                           systemet verkar i Sverige, dvs. en regressiv be-
36854:                                                       skattningsskala.
36855:    En jämförelse med t.ex. Sverige, som allmänt
36856: anses ha mycket höga priser på alkoholdrycker,           Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
36857: visar att vinpriserna är avsevärt lägre i Sverige,    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
36858: men att också vinsortimentet är mycket större och     ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
36859: mångsidigare. Om man ser på utvecklingen un-          följande spörsmål:
36860: der de senaste 20 åren, hade vi i Finland ännu
36861: för 10-15 år sedan en medveten inriktning på                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
36862: "hellre vin än starkt", dvs. en prioritering av              för att lindra beskattningen av viner, i
36863: vinerna. På den tiden ansågs ALKO ha ett gott                synnerhet kvalitetsviner, och på så sätt
36864: vinsortiment och en prisnivå, som var lägre än i             förbättra möjligheterna för en bättre vin-
36865: Sverige. I dag är situationen helt omvänd.                   kultur i Finland?
36866: 
36867:      Helsingfors den 5 december 1985
36868: 
36869:                                             Elisabeth Rehn
36870: 
36871: 
36872: 
36873: 
36874: 2600261
36875: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 426
36876: 
36877: Kirjallinen kysymys n:o 426                                                                  Suomennos
36878: 
36879: 
36880: 
36881: 
36882:                                   Rehn: Viinien verotuksen lieventämisestä
36883: 
36884: 
36885:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36886: 
36887:    Suomalainen alkoholinkulutuksen malli poik-          Jos nykyinen alkoholipoliittinen hintalinja vii-
36888: keaa ratkaisevasti muiden länsieurooppalaisten        nien osalta jatkuu, on tuskin mahdollista levittää
36889: maiden kulutusmallista. Meillä on väkevän vii-        järkevää viinikulttuuria Suomessa. Mikäli sellai-
36890: nan kulutus hallitsevana, kun kulutus useimmis-       nen kulttuuri voisi levitä yleisesti maassamme,
36891: sa muissa maissa on suuremmassa määrin suun-          voitaisiin huomattava osa nykyisistä lukuisista
36892: tautunut miedompiin juomiin, ensi sijassa viinei-     alkoholin vaikutuksen alaisina tehdyistä rikoksis-
36893: hin. Syy tähän on pitkälti viinien suomalaisessa      ta sekä muista yhteiskunnallisista ongelmista
36894: verotuksessa, joka aiheuttaa että viinit ylipäänsä,   välttää.
36895: ja laatuviinit ennen kaikkea, ovat hinnaltaan            Kun hallitus antaa uuden esityksen alkoholi-
36896: huomattavasti kalliimpia Suomessa kuin muissa         lain muuttamisesta nyt peruutetun esityksen si-
36897: maissa. Myös alkoholiverotuksen järjestelmä Suo-      jaan, tulisi edellä esitetyt näkökohdat ottaa huo-
36898: messa aiheuttaa, että väkevän viinan ja viinin        mioon. Erityisesti tulisi viinien verotukseen tehdä
36899: hintasuhde muodostuu sellaiseksi, että se lähinnä     tasoalennus ja sitä tulisi muuttaa samaan suun-
36900: edistää väkevän viinan kulutusta.                     taan kuin järjestelmä toimii Ruotsissa, toisin
36901:    Vertailu esimerkiksi Ruotsiin, jossa yleisesti     sanoen regressiivisen veroasteikon suuntaan.
36902: katsotaan alkoholijuomien hintojen olevan hyvin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36903: korkeat, osoittaa, että viinien hinnat ovat merkit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36904: tävästi alemmat Ruotsissa, mutta myös että viini-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36905: valikoima siellä on huomattavasti suurempi ja         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36906: monipuolisempi. Mikäli tarkastellaan kehitystä
36907: viimeisten 20 vuoden aikana, oli Suomessa vielä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36908: 10-15 vuotta sitten tietoinen suuntaus "mie-                 ryhtyä lieventääkseen viinien, ensi sijassa
36909: luummin viinejä kuin väkeviä'', toisin sanoen                laatuviinien verotusta, ja siten edistääk-
36910: pyrkimys suosia viinejä. Tuolloin katsottiin, että           seen paremman viinikulttuurin mahdolli-
36911: Oy Alko Ab:llä oli hyvä viinivalikoima ja Ruotsia            suuksia Suomessa?
36912: alhaisempi hintataso. Nykyisin on tilanne täysin
36913: päinvastainen.
36914:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 198 5
36915: 
36916:                                             Elisabeth Rehn
36917:                                       1985 vp. -      KK n:o 426                                        3
36918: 
36919: 
36920: 
36921: 
36922:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36923: 
36924:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa          Nykyisten alkoholijuomien verotusta ja hin-
36925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         noittelua koskevien lakien puitteissa on Alkon
36926: olette 5 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-        hallintoneuvostolla mahdollisuus suhteellisen va-
36927: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      paasti säädellä asetettujen alkoholipoliittisten ta-
36928: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       voitteiden mukaan eri juomaryhmien hintasuh-
36929: Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     teita. Viimeaikaisten hinnankorotusten yhteydes-
36930: n:o 426:                                              sä on alkoholijuomien hinnankorotuksia pyritty
36931:                                                       suuntaamaan entistä selvemmin puhtaan alkoho-
36932:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lin hinnan korottamiseen. Tämä on merkinnyt
36933:        ryhtyä lieventääkseen viinien, ensi sijassa    esimerkiksi sitä, että vuoden 1986 alussa voimaan
36934:        laatuviinien verotusta, ja siten edistääk-     tulleessa hinnankorotuksessa keskihintaisten ja
36935:        seen paremman viinikulttuurin mahdolli-        kalliiden mietojen laatuviinien hintoja ei korotet-
36936:        suuksia Suomessa?                              tu lainkaan, vaan hinnankorotus kohdistettiin
36937:                                                       muihin alkoholijuomiin.
36938:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
36939: seuraavaa:                                               Myös mietojen viinien tuotevalikoimaa on li-
36940:    Verotuksellisesti vumt kuuluvat alkoholijuo-       sätty viimeaikaisten ostojen yhteydessä. Nämä
36941: maverolain piiriin kuten muutkin alkoholijuomat       uudet tuotteet sekä vanhojen tuotteiden uudet
36942: olutta lukuun ottamatta. Alkoholijuomaverolain        vuosikerrat on hinnoiteltu aikaisempaa edulli-
36943: mukaan alkoholijuomavero on 60 prosenttia al-         semmiksi.
36944: koholiyhtiölle kalenterikuukauden aikana kerty-          Näillä toimenpiteillä pyritään asteittain alko-
36945: neen vähittäismyyntiin ja anniskeluun luovutet-       holijuomien juomaryhmittäistä hinnoittelua
36946: tujen alkoholijuomien laskutuksen arvosta. Lisäk-     muuttamaan siten, että verorasitus kohdistuu
36947: si myynnin arvosta maksetaan 16 prosenttia liike-     nykyistä selvemmin puhtaaseen alkoholiin. Täl-
36948: vaihtoveroa yleisen liikevaihtoverolain mukaan.       löin esimerkiksi mietojen laatuviinien hinnat
36949: Alkoholijuomaveron ja liikevaihtoveron lisäksi        suhteessa muihin väkevämpiin alkoholijuomiin
36950: viinejä ja muita alkoholijuomia verotetaan Oy         laskevat. Näillä toimenpiteillä on toteutettu ky-
36951: Alko Ab:n ylijäämän muodossa.                         symyksessä esiteltyä rakennemuutosta, joka antaa
36952:    Alkoholijuomaverolaissa ei ole säädetty tuote-     mahdollisuuden viinikulttuurin levittämiseen
36953: kohtaista tai tuoteryhmäkohtaista veromäärää eri      Suomessa.
36954: tuotteille, vaan vero on määräprosentti myynnin
36955: kokonaisarvosta. Veron porrastaminen tuotteit-           Nykyisen alkoholijuomaverolain muuttaminen
36956: tain ei välttämättä vaikuttaisi suoranaisesti alko-   ei näin ollen ole tarpeellista kysymyksessä esitet-
36957: holijuomien hintasuhteisiin, vaan oleellinen teki-    tyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan tavoittei-
36958: jä on alkoholiyhtiön hallintoneuvoston määrää-        siin voidaan päästä nykyisenkin lainsäädännön
36959: mät alkoholijuomien hinnat.                           puitteissa.
36960: 
36961:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1986
36962: 
36963:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
36964: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 426
36965: 
36966: 
36967: 
36968: 
36969:                                Till Riksdagens Herr Talman
36970: 
36971:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         holdrycker, då de alkoholpriser som alkoholbola-
36972: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gets förvaltningsråd fastställer är den viktigaste
36973: den 5 december 1985 till vederbörande medlem         faktorn vid prissättningen.
36974: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Alkos förvaltningsråd kan inom ramen för
36975: riksdagsledamot Rehn undertecknade spörsmål          gällande lagar om beskattning och prissättning av
36976: nr 426:                                              alkoholdrycker relativt fritt reglera prisrelationer-
36977:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      na mellan olika alkoholgrupper enligt de alko-
36978:        för att lindra beskattningen av viner, i      holpolitiska mål som har uppställts. I samband
36979:        synnerhet kvalitetsviner, och på så särt      med de senaste prishöjningarna har man allt
36980:        förbättra möjligheterna för en bättre vin-    tydligare försökt inrikta höjningen av priserna på
36981:        kultur i Finland?                             alkoholdrycker på priserna för ren alkohol. Det
36982:                                                      har bl. a. inneburit att priserna på svaga kvalitets-
36983:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      viner i medelprisklass och dyra svaga kvalitetsvi-
36984: anföra följande:                                     ner inte alls höjdes då de nya priserna trädde i
36985:                                                      kraft i början av år 1986, utan prishöjningen
36986:     I fråga om beskattningen berörs vinerna, lik-    konccntrerades på andra alkoholdrycker.
36987: som övriga alkoholdrycker utom öl, av lagen om
36988:                                                          Vidare har produkturvalet i fråga om svaga
36989: skatt på alkoholdrycker. Enligt nämnda lag utgör
36990:                                                      viner ökats i samband med de senaste inköpen.
36991: skatten på alkoholdrycker 60 procent av det
36992:                                                      Prissättningen på dessa nya produkter och på nya
36993: belopp som under en kalendermånad har influtit
36994:                                                      årgångar av gamla produkter är lägre än tidigare.
36995: till alkoholbolaget vid utminutering och av fak-
36996: tureringsvärdet på alkoholdrycker, som under             Med dessa åtgärder försöker man gradvis ändra
36997: sagda tid har överlåtits till utskänkning. Dess-     prissättningen av alkoholdrycker gruppvis så att
36998: utom utgår 16 procent omsättningsskatt på            ren alkohoi beskattas högre. Härvid sjunker pri-
36999: försäljningsvärdet i enlighet med lagen om om-       serna på t.ex. svaga kvalitetsviner i förhållande
37000: sättningsskatt. Därtill beskattas viner och övriga   till andra starkare alkoholdrycker. På detta sätt
37001: alkoholdrycker även på basen Oy Alko Ab:s            har man genomfört en sådan strukturomvandling
37002: överskott.                                           som efterfrågas i spörsmålet och som skapar
37003:    Lagen om skatt på alkoholdrycker upptar inte      möjligheter för spridande av en vinkultur i
37004: några stadganden om beskattning av en viss           Finland.
37005: produkt eller grupp av produkter, utan skatten           Det är således inte nödvändigt att ändra den
37006: utgör en viss procent av försäljningens totala       gällande lagen om alkoholdrycker för att man
37007: värde. En avtrappning av beskattningen enligt        skall uppnå de mål som föreslås i spörsmålet utan
37008: produkter skulle inte nödvändigtvis inverka di-      målen kan uppnås även inom ramen för den
37009: rekt på prisrelationen mellan olika alko-            nuvarande lagstiftningen.
37010: 
37011:     Helsingfors den 9 januari 1986
37012: 
37013:                                                                            Minister Pekka Vennamo
37014:                                                 1985 vp.
37015: 
37016: Kirjallinen kysymys n:o 427
37017: 
37018: 
37019: 
37020: 
37021:                                    Varpasuo ym.: Helsingin yliopiston apteekille annetuista eduista
37022: 
37023: 
37024:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37025: 
37026:    Helsingin yliopiston apteekki on merkittävä            Eduskunnan talousvaliokunta asettui vastusta-
37027: poikkeus maamme muusta apteekkilaitoksesta,            maan hallituksen esitystä. Se katsoi, että tukku-
37028: jota ylläpitävät yksityiset apteekkarit heille myön-   liikkeiden ja lääketehtaiden verkko oli jo siinä
37029: nettyjen apteekkioikeuksien nojalla. Yliopiston        määrin laajentunut, että sairaalat voivat niistä
37030: Apteekin nykyinen asema on peräisin siitä ap-          saada haluamansa lääkkeet ilman viivytystä. Va-
37031: teekkiprivilegiosta, joka myönnettiin Helsingin        liokunnan kannan mukaan ei ollut asianmukaista
37032: yliopiston edeltäjälle, Turun akatemialle, vuonna      pyrkiä laajentamaan Helsingin yliopiston aptee-
37033: 1755. Erioikeuden myöntäminen akatemialle pe-          kin toimintamahdollisuuksia hallituksen ehdotta-
37034: rustui siihen, että akatemian apteekissa annettiin     malla tavalla, koska Yliopiston Apteekki nautti-
37035: opiskelijoille ohjausta. Tähän liittyen akatemialla    maosa verovapauden johdosta on muihin apteek-
37036: oli tarvetta ylläpitää omaa apteekkia.                 keihin nähden huomattavasti edullisemmassa
37037:                                                        asemassa. Lisäksi Helsingin yliopiston apteekki
37038:    Helsingin yliopistossa on sen apteekin toiminta     on vapautettu apteekkimaksun suorittamisesta,
37039: saanut sellaisia muotoja, jotka eivät vastaa lain-     mistä aiheutuu sanotulle apteekille huomattava
37040: kaan alkuperäistä erioikeutta. Yliopistoa koskevat     taloudellinen etu.
37041: säännökset ovat kuitenkin edelleen entisellä poh-         Eduskunta asettui kuitenkin kannattamaan
37042: jalla. Helsingin yliopistoa koskeva asetus (228/       hallituksen esitystä, mutta edellytti vastaukses-
37043: 24) nimittäin säätää 3 §:n 2 momentissa, että          saan hallituksen esitykseen, että "Hallitus ryhtyy
37044: yliopistolla on erioikeus yhden apteekin pitämi-       kiireellisesti toimenpiteisiin Yliopiston Apteekin
37045: seen Helsingin kaupungissa. Samalla kannalla oli       saattamiseksi tämän lain mukaisesta liiketoimin-
37046: myös apteekkilaitoksesta vuonna 1928 annettu           nasta verotuksen ja maksujen osalta vastaavaan
37047: laki (4/ 28). Tätä lakia kuitenkin muutettiin          asemaan kuin kaikki muut maan apteekit''.
37048: vuonna 1953 (301153) säätämällä sen 10 §:n 3
37049:                                                           Lainmuutoksen jälkeen Yliopiston Apteekki
37050: momentissa, että Helsingin yliopiston apteekilla
37051:                                                        on perustanut 16 sivuapteekkia (aik. lääkevaras-
37052: olkoon oikeus lääkintöhallituksen kussakin ta-
37053:                                                        toja). Näiden lisäksi yliopistolla on Helsingissä
37054: pauksessa antamalla luvalla pitää lääkevarastoja
37055:                                                        pääapteekki ja toimintakeskus. Yliopiston Aptee-
37056: sellaisilla paikkakunnilla, joilla on suuria sairaa-
37057:                                                        kin sivuapteekeille ei muista apteekeista poiketen
37058: loita. Muutosta tarkoittavan hallituksen lakiesi-
37059:                                                        ole määrätty sijaitsemisaluetta, joten ne on voitu
37060: tyksen perusteluissa mainittiin, että vaikka sairaa-
37061:                                                        perustaa asutuskeskusten parhaille liikepaikoille.
37062: lat vuoden 1949 apteekkitavaralain ja -asetuksen
37063: muutoksella oikeutettiin ostamaan lääkkeensä              Sivuapteekkeja Helsingin yliopiston apteekilla
37064: suoraan apteekkitavaratukkukaupoista ja lääke-         on seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki (3 ), Joen-
37065: tehtaista, on maassa edelleenkin sairaaloita, joi-     suu, Jyväskylä (2), Kemi, Kuopio, Lahti,
37066: den sijaintipaikkakunnilta apteekkitavaratukku-        Lappeenranta, Oulu, Pori, Salo, Savonlinna,
37067: kaupat ja lääketehtaat sijaitsevat varsin kaukana      Tampere ja Turku.
37068: ja jotka ostavat siksi lääkkeet lähimmästä aptee-         Muualla kuin Helsingissä to1m1v1en sivuap-
37069: kista. Tästä syystä Yliopiston Apteekin toiminta-      teekkien liikevaihto reseptuurin perusteella arvi-
37070: mahdollisuuksia tulisi lisätä, jotta se voisi perus-   oituna näyttäisi olevan yli kolminkertainen Hel-
37071:  taa lääkevarastoja perustettaviin sairaaloihin tai    singin toimipaikkojen liikevaihtoon verrattuna
37072: niiden läheisyyteen. Vielä hallitus totesi, että       (1984).
37073:  näistä lääkevarastoista tulisi myydä lääkkeitä           Yliopiston Apteekin sivuapteekit ovat keski-
37074:  myöskin yleisölle, jotta viranomaisvalvonta lääk-     kooltaan selvästi suurempia kuin muut apteekit
37075:  keiden kustannusten suhteen helpottuisi.              keskimäärin. Ne eivät olekaan verrattavissa mui-
37076: 
37077:  260034T
37078: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 427
37079: 
37080: den apteekkien sivuapteekkeihin, joiden liike-       teekkimaksua. Vaikka Yliopiston Apteekin joh-
37081: vaihto on yleensä vaatimaton. Jos yksityisen ap-     tosäännön 13 §:n mukaan apteekin tulisi suorit-
37082: teekin sivuapteekin liikevaihto nousee samoihin      taa yliopistolle apteekkimaksua vastaava suoritus,
37083: lukuihin kuin Yliopiston Apteekin sivuapteek-        ei näin kuitenkaan näytä tapahtuvan. Vuoden
37084: kien, muutetaan kyseinen sivuapteekki itsenäi-       1984 tilinpäätösasiakirjojen mukaan Yliopiston
37085: seksi apteekiksi (ks. apteekkilaitoslain 10 c §).    Apteekki näyttäisi suorittavan vain noin puolet
37086:    Kaiken kaikkiaan voi todeta, että Yliopiston      siitä maksusta, minkä muut apteekit vastaavan-
37087: Apteekin päätarkoitus on apteekkiliikkeen har-       laisesta toiminnasta suorittavat apteekkimaksua.
37088: joittaminen yleisiä liikeperiaatteita noudattaen,    Tältäkin osin Yliopiston Apteekki saa perustee-
37089: niinkuin apteekin johtosäännön 1 §:ssä sanotaan-     tonta kilpailuetua muihin apteekkeihin nähden.
37090: kin. Opetustarkoitus on tullut toissijaiseksi. Sa-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37091: notussa johtosäännössä sanotaankin, että aptee-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37092: kissa voidaan varata tilaisuus farmaseuttisen ope-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37093: tuksen antamiseen.                                   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37094:    Edellä kerrotusta seuraa, ettei ole enää perus-                Onko Hallitus tietoinen, että Helsin-
37095: teita myöntää Yliopiston Apteekille verovapauk-                gin yliopiston vero- ja apteekkimaksuva-
37096: sia. Asiaan on kiinnittänyt huomiota mm. Kun-                  paus sekä sivuapteekkien perustamisoi-
37097: nallisverotoimikunta, joka vuonna 1976 jättämäs-               keus on antanut sanotulle apteekille koh-
37098: sään mietinnössä (Komiteanmietintö 1976:91)                    tuuttoman suuren kilpailuedun maan
37099: totesi apteekin verotuksellisen erityisaseman ja               muihin apteekkeihin nähden, ja
37100: piti tarpeellisena tuon aseman muuttamista kos-                   onko Hallitus tietoinen tämän kilpailu-
37101: kevan selvityksen tekemistä. Tällaisen selvityksen             aseman aiheuttamasta vähennyksestä val-
37102: tekemiseen ei ole tiettävästi vieläkään ryhdytty.              ti?n ja kuntien verokertymään, ja jos on,
37103: Yliopiston Apteekin verovapaus koetaan epäoi-                  nun
37104: keudenmukaiseksi kunnissa, joiden verotuspohja                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37105: on muutenkin liian kapea.                                      ryhtyä Helsingin yliopiston saattamiseksi
37106:    Yliopiston Apteekki nauttii etua muihin ap-                 normaalin verotuskaytännön ja apteekki-
37107: teekkeihin nähden siinä, ettei sen tarvitse maksaa             maksun piiriin sekä sen sivuapteekkien
37108: apteekkimaksulain ( 148146) 8 §: n mukaan ap-                  toiminta-alueiden rajaamiseksi?
37109: 
37110:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985
37111: 
37112:          Päivi Varpasuo                 Ritva Laurila                    Eeva Turunen
37113:          Liisa Hilpelä                  Timo Kietäväinen                 Pirkko Ikonen
37114:                                         Sirkka-Liisa Anttila
37115:                                      1985 vp. -     KK n:o 427                                        3
37116: 
37117: 
37118: 
37119: 
37120:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37121: 
37122:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
37123: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti seuraavaa:
37124: olette 10 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-
37125: jeenne ohella toimitta~ut valtioneuvoston asia~­       Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 24.1.1984
37126: omaiselle jäsenelle jälJennöksen kansanedustaJa     toimikunnan, jonka tehtäväksi määrättiin lääke-
37127: Varpasuon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   huoltoa koskevan lainsäädännön yleinen vanhen-
37128: myksestä n:o 427:                                   tuneisuus ja hajanaisuus huomioon ottaen val-
37129:                                                     mistella ehdotus lääkehuoltoa koskevan lainsää-
37130:           Onko Hallitus tietoinen, että Helsin-     dännön yhteensovittamiseksi ja uudistamiseksi.
37131:        gin yliopiston vero- ja apteekkimaksuva-     Lääkehuoltotoimikunta luovutti mietintönsä sosi-
37132:        paus sekä sivuapteekkien perustamisoi-       aali- ja terveysministeriölle 29.3.1985 (Ehdotus
37133:        keus on antanut sanotulle apteekille koh-    lääkelaiksi, Komiteanmietintö 198 5:22). Lääke-
37134:        tuuttoman suuren kilpailuedun maan           huoltotoimikunnan lääkelakiehdotukseen sisälty-
37135:        muihin apteekkeihin nähden, ja               vät säännökset myös Helsingin yliopiston aptee-
37136:           onko Hallitus tietoinen tämän kilpailu-   kin osalta. Lääkelakia valmistellaan edelleen sosi-
37137:        aseman aiheuttamasta vähennyksestä val-      aali- ja terveysministeriössä lääkehuoltotoimikun-
37138:        tion ja kuntien verokertymään, ja jos on,    nan ehdotuksen pohjalta, ja hallitus tulee kevääl-
37139:        nun                                          lä 1986 antamaan eduskunnalle esityksen lääke-
37140:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      laiksi. Tässä yhteydessä tulee hallituksen ratkais-
37141:        ryhtyä Helsingin yliopiston saattamiseksi    tavaksi myös Helsingin yliopiston apteekkia kos-
37142:        normaalin verotuskäytännön ja apteekki-      kevien säännösehdotusten sisältö.
37143:        maksun piiriin sekä sen sivuapteekkien
37144:        toiminta-alueiden rajaamiseksi?
37145: 
37146:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1986
37147: 
37148:                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
37149: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 427
37150: 
37151: 
37152: 
37153: 
37154:                                Till Riksdagens Herr Talman
37155: 
37156:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
37157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       anföra följande:
37158: den 10 december 1985 tili vederbörande medlem
37159: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte
37160: riksdagsledamot Varpasuo m.fl. undertecknade         24.1.1984 en kommission, som fick tili uppgift
37161: spörsmål nr 427:                                     att - med beaktande av att lagstiftningen som
37162:                                                      berör läkemedelsförsörjning är alimänt föråldrad
37163:           Är Regeringen medveten om att Hel-         och splittrad - utarbeta ett förslag tili samord-
37164:        singfors universitets apoteks frihet från     ning och revidering av lagstiftningen om läkeme-
37165:        skyldigheten att erlägga skatt och apo-       delsförsörjning. Läkemedelsförsörjningskommis-
37166:        teksavgifter samt rätten att grunda filial-   sionen avgav sitt betänkande tili social- och
37167:        apotek har gett nämnda apotek oskäligt        hälsovårdsministeriet 29.3.1985. (Förslag tili lag
37168:        stora konkurrensmässiga fördelar framom       om läkemedel, Kommittebetänkande 1985:22).
37169:        övriga apotek, och                            Läkemedelsförsörjningskommissionens förslag tili
37170:           är Regeringen medveten om den              lag om läkemedel innehålier även stadganden
37171:        minskning av statens och kommunernas          om Helsingfors universitets apotek. Läkemedels-
37172:        skatteintäkter som denna konkurrensposi-      lagen bereds vidare vid social- och hälsovårdsmi-
37173:        tion förorsakar och, om så är,                nisteriet på basis av läkemedelskommissionens
37174:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      förslag, och regeringen ämnar avlåta en proposi-
37175:        för att normal beskattningspraxis och         tion tili riksdagen under våren 1986 med förslag
37176:        normal apoteksavgift även skali gälia Hel-    tili lag om läkemedel. I detta sammanhang
37177:        singfors universitet samt för att begränsa    kommer regeringen även att ta stälining tili
37178:        verksamhetsområdet för dess filialapotek?     innehåliet i de stadganden som föreslås beträf-
37179:                                                      fande Helsingfors universitets apotek.
37180: 
37181:     Helsingfors den 10 januari 1986
37182: 
37183:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
37184:                                                 1985 vp.
37185: 
37186: 
37187: Kirjallinen kysymys n:o 428
37188: 
37189: 
37190: 
37191: 
37192:                                    Elo ym.: Arantilan sillan ja Nakkilan eritasoliittymän rakentami-
37193:                                       sesta
37194: 
37195: 
37196:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37197: 
37198:    Nakkilan keskustan alue on Kokemäenjoen,            kevyen liikenteen alikulkutunneli. Valtatien n:o
37199: rautatien, valtatien ja muiden teiden jakama           2 eritasoliittymistä lähimmät ovat Ulvilassa ja
37200: siten, että keskusta-alueen laajeneminen näiden        Harjavallassa. Nakkilan kunnan kohdalla eritaso-
37201: teiden ja Kokemäenjoen poikittaissuunnassa on          liittymä sijaitsisi Harjavallasta n. 10 kilometriä
37202: jo tullut välttämättömäksi. Liikenneyhteyksien         Porin suuntaan. Liikenne valtatiellä lisääntyy
37203: parantamisessa ensisijaisena kohteena on ollut         Porin kaupunkia kohti siirryttäessä. Eri viran-
37204: Arantilan sillan uudelleenrakentaminen. Silta on       omaiset ovat useaan otteeseen vedonneet valta-
37205: entinen rautatiesilta, joka keräysvaroin siirrettiin   tien n:o 2 aiheuttamaan liikenneturvattomuu-
37206: Kokemäenjoen ylitystä varten vuonna 1938. Sen          teen. Valtatien n:o 2 keskeisin liittymä Nakkilan
37207: jälkeen silta on luovutettu TVL:n käyttöön. Ny-        kunnan alueella johtaa, paitsi Porin-Helsingin
37208: kyisiä liikenteen vaatimuksia silta ei tyydytä.        tielle ja Nakkilan kunnan keskustaan, myös ns.
37209: Ensinnäkin se on kapea, mikä rajoittaa kohtaa-         Nakkilan-Saarenmaan tielle, jolta on jatkoyh-
37210: mista sillalla, ja kohtaaminen onkin liikennemer-      teydet Raumalle, Eurajoelle, Luvialie ja Pane-
37211: kein kielletty. Liikennöitsijät ovat kieltäytyneet     lian-Kiukaisten suuntaan. Lisäksi huomattava
37212: lisäämästä linja-autovuoroja sillan kautta, jolloin    osa Nakkilan kunnan alueesta sijoittuu samalle
37213: osa linja-autovuoroista ohittaa kunnan keskustan       puolelle valtatietä. Risteysalue voidaan saattaa
37214: joen pohjoispuolella. Sillalla on sattunut liiken-     turvalliseksi vain eritasoliittymän rakentamisella.
37215: neonnettomuuksia, joista jotkut ovat olleet erit-      Myös eritasoliittymän rakentaminen Nakkilan
37216: täin vakavia. Silta palvelee sekä tavara- että         kohdalle on siirtynyt vuodesta toiseen. ·viimei-
37217: henkilöliikennettä ja on tärkeä yhteys mm. Sata-       simmän toimenpideohjelman mukaan eritasoris-
37218: linnan sairaalaan, joka on osa Satakunnan kes-         teys rakennettaisiin vuosina 1989-1990.
37219: kussairaalaa ja sijaitsee Kokemäenjoen pohjois-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37220: puolella n. 6 km sillalta Harjavallan suuntaan.        tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37221:    Vuonna 1980 tehtyyn kirjalliseen eduskuntaky-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37222: selyyn silloinen liikenneministeri vastasi, että       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37223: Arantilan sillan toteuttamisajankohta ratkaistaan
37224: laadittaessa tienpidon toimenpideohjelmaa vuo-                   Onko Hallitus tietoinen niistä haitoista
37225: sille 1982-1987. Kuitenkin viimeisimmässä Tu-                 ja vaaroista, jotka aiheutuvat Arantilan
37226: run tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toimen-              ~illasta ja Nakkilan eritasoliittymästä, ja
37227: pideohjelmassa Arantilan silta on siirretty raken-            JOS on,
37228: nettavaksi vuosina 1988-1989.                                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37229:    Valtatien n:o 2 eritasoliittymään Nakkilassa on            ryhtyä aikaistaakseen Arantilan sillan ja
37230: valmistunut vuonna 1977 ryhmittymiskaistat ja                 Nakkilan eritasoliittymän rakentamista?
37231: 
37232:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985
37233: 
37234:           Mikko Elo                       Pirkko Valtonen              Timo Laaksonen
37235:                       Timo Roos                                Jorma Rantanen
37236: 
37237: 
37238: 
37239: 
37240: 260037X
37241: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 428
37242: 
37243: 
37244: 
37245: 
37246:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37247: 
37248:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        alusrakenne osittain. Tielain edellyttämän tie-
37249: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suunnitelman ja siihen sisältyvän siltasuunnitel-
37250: olette 10 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-       man laatiminen alkaa vuoden 1986 alussa, ja se
37251: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vienee aikaa toista vuotta. Suunnitelmien puoles-
37252: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ta Arantilan silta voidaan näin ollen sisällyttää
37253: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          aikaisintaan vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi-
37254: kysymyksestä n:o 428:                                 tykseen, kuten Turun tie- ja vesirakennuspiirin
37255:                                                       tienpidon toimenpideohjelma 1985-91 edellyt-
37256:           Onko Hallitus tietoinen niistä haitoista    tääkin.
37257:        ja vaaroista, jotka aiheutuvat Arantilan          Valtatiellä n:o 2 Nakkilan kohdalla sijaitsevan
37258:        ~illasta ja Nakkilan eritasoliittymästä, ja
37259:                                                       tasoliittymän puutteista tie- ja vesirakennushalli-
37260:        Jos on,                                        tus on tietoinen niin ikään. Liittymän parantami-
37261:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        seksi eritasoliittymäksi on laadittu yleissuunnitel-
37262:        ryhtyä aikaistaakseen Arantilan sillan ja      ma. Tiesuunnitelman laatiminen on tarkoitus
37263:        Nakkilan eritasoliittymän rakentamista?        käynnistää vuoden 1987 alussa. Ottaen huo-
37264:                                                       mioon, että myös tämän suunnitelman laatimi-
37265:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      nen vie toista vuotta, hanke on mahdollista
37266: ti seuraavaa:                                         sisällyttää vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk-
37267:    Tienpitoviranomaiset ovat tietoisia niistä Aran-   seen, kuten toimenpideohjelma edellyttää.
37268: tilan siltaan liittyvistä ongelmista, joihin kysy-    Hankkeen aikaistaminen edellä esitetystä ei ole
37269: myksessä on viitattu. Alustavia tutkimuksia sillan    mahdollista eikä perusteltua ottaen huomioon
37270: parantamiseksi onkin jo tehty. Niiden perusteella     toisaalta tienpidon rahoituskehykset ja toisaalta
37271: on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan sillan           muut kiireellisemmät hankkeet Turun ja Porin
37272: päällysrakenne uusitaan kokonaisuudessaan ja          läänissä sekä muualla maassa.
37273: 
37274:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
37275: 
37276:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
37277:                                      1985 vp. -- ~ n:o 428                                           3
37278: 
37279: 
37280: 
37281: 
37282:                               Till Riksdagens Herr Taimao
37283: 
37284:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        underbyggnad delvis. Uppgörandet av den väg-
37285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      plan som förutsätts i väglagen samt därtili höran-
37286: den 10 december 1985 tili vederbörande medlem       de broplan inleds i början av år 1986 och torde
37287: av statsrådet översänt avskrift av följande av      räcka över ett år. Således kan Arantila bro för
37288: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade           planernas del tas med tidigast i statsförslaget för
37289: spörsmål nr 428:                                    år 1988, vilket också Åbo väg- och vattenbygg-
37290:                                                     nadsdistrikt förutsätter i väghåliningens åtgärds-
37291:           Är Regeringen medveten om de olä-         program för 1985--91.
37292:        genheter och faror som föranleds av
37293:        Arantila bro och bristen på en planskild        Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen är även
37294:        anslutning vid Nakkila, och om så är,        medveten om de brister som hänför sig tili
37295:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     plananslutningen vid Nakkila på huvudväg nr 2.
37296:        för att tidigarelägga byggandet av Aranti-   Man har gjort upp en utredningsplan för ändring
37297:        la bro och en planskild anslutning vid       av anslutningen tili planskild anslutning. Avsik-
37298:        Nakkila?                                     ten är att börja göra upp en vägplan i början av
37299:                                                     år 1987. Då det räcker över ett år att göra upp
37300:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    också denna pian kan projektet tas med i statsför-
37301: anföra följande:                                    slaget för år 1989, vilket åtgärdsprogrammet
37302:    De myndigheter som ansvarar för väghåll-         förutsätter. Med beaktande av å ena sidan finan-
37303: ningen är medvetna om de problem som hänför         sieringsramen för väghållningen och å andra
37304: sig tili Arantila bro och tili vilka hänvisas i     sidan övriga brådskande projekt i Åbo och Björ-
37305: spörsmålet. Mao har redan utfört preliminära        neborgs Iän samt på annat håll i Iandet, är det
37306: undersökningar i avsikt att förbättra bron. På      varken möjligt elier ändamålsenligt att inleda
37307: basis av undersökningarna har man beslutat att      ifrågavarande projekt tidigare än vad som nämnts
37308: förnya brons överbyggnad i dess helhet och brons    ovan.
37309: 
37310:     Helsingfors den 8 januari 1986
37311: 
37312:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
37313:                                                 1985 vp.
37314: 
37315: Kirjallinen kysymys n:o 429
37316: 
37317: 
37318: 
37319: 
37320:                                    Mäkipää: Kotona tapahtuvan hoitotyön palkkauskustannusten vä-
37321:                                      hentämisestä verotuksessa
37322: 
37323: 
37324:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37325: 
37326:    Maamme työllisestä työvoimasta on 47 ,4 %           muutamissa kunnissa vanhusten kotihoidon ansi-
37327: naisia, ja työikäisistä naisista 60 % käy ansiotyös-   osta, vaikka maksettu tuki onkin riittämätön
37328: sä kodin ulkopuolella. Näiden naisten lapset           kilpailukykyisten palkkojen maksamiseen. Näin
37329: tarvitsevat turvallisen päivähoidon. Kunnallinen       on vapautettu laitos- ja sairaalapaikkoja niitä
37330: päivähoito ja lasten kotihoidon tuki ovat osaltaan     todella tarvitseville huomattavasti laitospaikkoi-
37331: pyrkineet auttamaan tilannetta. Kaikki lapset          hin nähden halvemmin kuluin. Vapaaehtoiseen
37332: eivät kuitenkaan mahdu näiden järjestelmien            naapuriapuun ei voida tässä asiassa luottaa.
37333: piiriin, eikä se ole aina muutoinkaan mahdollis-          Kansalaiset ovat osoittaneet kiitettävää aktiivi-
37334: ta.                                                    suutta itse kehittäessään eri yhteyksissä kotona
37335:     Monissa lapsiperheissä kotona käyvä päivähoi-      tapahtuvaa hoitoa. Tämä on yleisesti nähty myös
37336: taja tai kotiapulainen on välttämätön edellytys        kaikkein parhaimmaksi ja ihmisläheisimmäksi
37337: äidin työssäkäynnille. Mm. seuraavat seikat teke-      hoitomuodoksi. Ennen kaikkea kotihoito on eh-
37338: vät kotitaloustyöntekijästä välttämättömän:            dottomasti halvin hoitomuoto yhteiskunnan kan-
37339:     - vanhempien poikkeavat työajat (vuorotyö,         nalta. Samalla kodit tarjoavat ilman pääomaku-
37340: iltatyö tms.)                                          luja työpaikkoja kotona hoitotyötä tekeville.
37341:     - monilapsiset perheet (lasten kuljettaminen          Vuonna 1977 annettu laki kotitaloustyönteki-
37342: päivähoitoon on tällöin kohtuuttoman rasittavaa        jän työsuhteesta (951177) määrittelee kotitalous-
37343: sekä vanhemmille että lapsille)                        työntekijän työajat ja sosiaaliturvan. Työntekijäl-
37344:     - infektioherkät ja allergiset lapset (lisäänty-   le kuuluvan palkkauksen ja sosiaaliturvan maksa-
37345: vä ryhmä)                                              minen koituu kuitenkin nykytilanteessa ilman
37346:     - haja-asutusalueilla asuvat, joilla matkat        verovähennysoikeutta työnantajaperheelle koh-
37347: päivähoitoon ovat kohtuuttoman pitkät                  tuuttoman raskaaksi. Työnantajana voi olla myös
37348:     - kielelliset vähemmistöt; lapsella tulee olla     yksinhuoltajaperhe.
37349: oikeus hoitoon omalla äidinkielellään                     Vähennysoikeuden puuttuminen on epäkohta,
37350:     - perheet, joiden tulotaso ylittää kunnallis-      joka ensinnäkin rajoittaa tämän monien mielestä
37351: ten päivähoitopaikkojen jaossa vahvistetut tulora-     parhaimman ja tarkoituksenmukaisimman hoito-
37352: jat (asuinpaikan yleinen tulotaso ja käytett~vissä     muodon käyttämistä. Paine yhteiskunnan ylläpi-
37353: olevien hoitopaikkojen lukumäärä ratkatsevat           tämiin hoitopaikkoihin on yleisesti tunnettu.
37354: useammin kuin perheen varsinaiset tulot).              Tällöin jäävät syntymättä ne työtilaisuudet, joita
37355:     Lisäksi varsin monet vanhemmat pitävät kotia       kodit tarjoaisivat työllistäessään ilman pääomaku-
37356: kaikkein parhaimpana ja luonnollisimpana hoito-        luja nykyistä paljon enemmän sekä päätoimisia
37357: paikkana lapselleen ja pyrkivät vaihtoe.~don pa-       että osa-aikaisia kotitaloustyöntekijöitä. Näiden
37358: remmuuden tähden palkkaamaan kotun hmta-               lisäksi toinen vakava ongelma on myös siinä, että
37359:  jan.                                                  verovähennysoikeuden puuttuessa ei pystytä
37360:     Edelleen kotitaloustyöntekijää tarvitaan mm.       maksamaan alalle muutoin kuuluvaa palkkata-
37361:  koululaisten iltapäivähoidon ja sairaan lapsen        soa. Kotitaloustyöntekijät jäävät verovähennysoi-
37362:  hoidon järjestämisessä.                               keuden puuttumisen vuoksi palkkauksellisesti vä-
37363:     Monet nykyisin sairaalassa hoidettavat vanhuk-     liinputoajiksi, ja tämän vuoksi heidän sosiaalitur-
37364:  set, vammaiset ja pitkäaikaissairaat tulisivat toi-   vansa kärsii. Tilanne saattaa houkutella myös
37365:  meen kotona, mikäli sopiva hoitaja olisi saatavis-    pimeisiin työsuhteisiin, jolloin saatetaan saman-
37366:  sa. Jo nyt on voitu havaita myönteisiä tuloksia       aikaisesti nostaa myös työttömyyskorvausta. Mi-
37367: 260027M
37368: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 429
37369: 
37370: käli olisi verovähennysoikeus, niin se poistaisi     dellinen näkökohta ja keino työttömyyden tor-
37371: mahdollisuuden nostaa työttömyyskorvausta pie-       JUnnassa.
37372: nen ja pimeän palkan kanssa samanaikaisesti.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37373:   Kokonaisuutena kotona tehtävän hoitotyön ve-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37374: rovähennysoikeus tuo vain myönteisiä seikkoja        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37375: sekä yhteiskunnallisesti että ennen kaikkea hoi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37376: dettavien itsensä ja heidän perheittensä kannalta.
37377: Verovähennysoikeus osaltaan saattaisi perheet sa-             Mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin
37378: manarvoiseen asemaan ja hoitomuodon valinnan-               Hallitus aikoo ryhtyä, jotta kotona tapah-
37379: vapaus kasvaisi. Kodit tarjoaisivat hoito- ja myös          tuvan hoitotyön palkka- ja sosiaaliturva-
37380: työpaikat ilman kalliita perustamis- ja ylläpito-           kulut saadaan työnantajalle verovähen-
37381: kustannuksia. Tämä olisi merkittävä kansantalou-            nyksenä huomioon otettavaksi?
37382: 
37383:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985
37384: 
37385:                                              Lea Mäkipää
37386:                                       1985 vp. -      KK n:o 429                                       3
37387: 
37388: 
37389: 
37390: 
37391:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37392: 
37393:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kun otetaan huomioon, että kotitaloustyönteki-
37394: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jän ammatin suosio on koko ajan vähenemässä.
37395: olette 10 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-       Useilla paikkakunnilla on myös käytännössä voitu
37396: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      havaita, että alan työntekijöiden kysyntä on tar-
37397: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       jontaa suurempi. Varmaa ei ole, että kotiapulai-
37398: Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      sen palkan säätäminen vähennyskelpoiseksi nos-
37399: myksestä n:o 429:                                     taisi alan arvostusta ja palkkatasoa siinä määrin,
37400:                                                       että kotitaloustyöntekijöiden määrä lisääntyisi ky-
37401:          Mihin verotuksellisiin toimenpiteisiin       syntää vastaavaksi.
37402:        Hallitus aikoo ryhtyä, jotta kotona tapah-
37403:        tuvan hoitotyön palkka- ja sosiaaliturva-         Vaikka kotitaloustyöntekijän palkkauskustan-
37404:        kulut saadaan työnantajalle verovähen-         nusten vähennyskelpoisuudelle ei siihen liittyvien
37405:        nyksenä huomioon otettavaksi?                  epäkohtien vuoksi olekaan katsottu olevan riittä-
37406:                                                       vän painavia perusteita, kotona tapahtuvaa hoi-
37407:                                                       totyötä on muutoin alettu viime vuosina yhteis-
37408:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kunnan toimin tukea erilaisten kotihoidontukien
37409: ti seuraavaa:                                         muodossa. Käyttöön on otettu muun muassa
37410:    Tulo- ja varallisuusverotuksessamme on tähän       lasten sekä vanhusten ja vammaisten kotihoidon-
37411: asti noudatettu periaatetta, jonka mukaan vähen-      tukijärjestelmät. Näiden tukimuotojen kehittä-
37412: nyskelpoisia menoja eivät ole verovelvollisen ja      mistä onkin pidettävä ensisijaisena, koska niiden
37413: hänen perheensä elantokustannukset. Yhtenä            avulla tuen tarve on helpommin tapauksittain
37414: esimerkkinä näistä laki mainitsee kotiapulaisen       arvioitavissa kuin verotuksellisin keinoin, joiden
37415: palkkamenot.                                          on verotuksen massamenettelyluonteen vuoksi
37416:    Kotona tehtävästä hoitotyöstä aiheutuvien          oltava riittävän kaavamaisia. Sinänsä lasten hoi-
37417: palkka- ja sosiaaliturvamenojen säätäminen vä-        dosta ja elatuksesta aiheutuneiden kustannusten
37418: hennyskelpoiseksi menoksi merkitsisi luopumista       huomioon ottaminen myös verotuksessa on tiet-
37419: edellä mainitusta periaatteesta, samalla kun se       tyyn määrään saakka tarkoituksenmukaista. Tä-
37420: saattaisi eri hoitomuodot keskenään eri asemaan.      mä on tunnustettu jo nykyisessä verojärjestelmäs-
37421: Lisäksi vähennysoikeudesta hyötyisivät käytännös-     sämme, jossa tällä perusteella myönnetään useita
37422: sä lähinnä hyvätuloiset perheet, koska pieni- tai     eri vähennyksiä. Näitä ovat lapsi-, huoltaja-,
37423: edes keskituloisilla perheillä ei olisi verovähen-    yksinhuoltaja-, koulutus-, lapsenhoito- ja elatus-
37424: nysoikeudesta huolimatta useinkaan mahdolli-          velvollisuusvähennykset.      Kunnallisverotuksen
37425: suuksia kotitaloustyöntekijän palkkaamiseen.          lapsivähennyksen merkitys tulee tuntuvasti kasva-
37426: Näin olisi asianlaita varsinkin, jos vähennysoikeu-   maan, sillä sitä on korotettu vuodelta 1986
37427: den toteuttaminen samalla nostaisi kotitalous-        toimitenavaa verotusta varten lähes kaksinkertai-
37428: työntekijöiden palkkatasoa, kuten esimerkiksi ky-     seksi eli 1 700 markasta 3 000 markkaan lasta
37429: symyksen perusteluissa on oletettu. Erityisen suu-    kohden. Kaikkien edellä mainittujen vähennys-
37430: ren hyödyn hyvätuloiset saisivat vähennyksestä,       ten etuna verotuksen toimittamisen kannalta on
37431: jos se tehtäisiin valtionverotuksessa tulosta. To-    selkeys ja yksinkertaisuus, koska ne voidaan teh-
37432: dellisiin kuluihin perustuva vähennys lisäisi myös    dä atk:ta hyväksi käyttäen rekisteritietojen poh-
37433: verotustyötä ja monimutkaistaisi siten verotusta.     jalta.
37434: Kun pyrkimyksenä tulee olla verojärjestelmän             Erityisesti valtionverotuksessa myönnettävän
37435: yksinkertaistaminen, mikä edellyttäisi jo olemas-     lapsenhoitovähennyksen tarkoituksena on ottaa
37436: sa olevienkin vähennysten tarkoituksenmukaista        huomioon lastenhoidosta aiheutuneet kustan-
37437: karsimista, on syytä välttää ainakin uusien vähen-    nukset niissä tapauksissa, joissa perheen ainoa
37438: nysten ottamista verolainsäädäntöön.                  huoltaja tai molemmat aviopuolisot käyvät ansio-
37439:    Kotitaloustyöntekijän palkan vähennyskelpoi-       työssä. Vähennys myönnetään alle 17-vuotiaan
37440: suuden työllistävää vaikutusta on vaikea arvioida,    lapsen elatuksen perusteella yksinhuoltajille tai
37441: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 429
37442: 
37443: puolisoista vähemmän ansainneelle. Vuodesta            Koska lapsenhoitovähennys kohdistuu entyl-
37444: 1979 alkaen vähennys on myönnetty koeotettuna       sesti korotettuna juuri niihin perheisiin, joilla
37445: alle 8-vuotiaan eli päivähoitoikäisen lapsen ela-   yleensä on kustannuksia lasten päivähoidon jär-
37446: tuksen perusteella. Korotuksen käyttöönoton pe-     jestämisestä, se tarjoaa luontevan lähtökohdan
37447: rusteena olikin juuri lastenhoitokulujen huo-       haluttaessa ottaa lastenhoitokulut nykyistä laa-
37448: mioon ottaminen. Vähennyksen tarkoituksen ko-       jemmin verotuksessa huomioon.
37449: rostamiseksi sen nimi muutettiin vuodelta 1985         Edellä esitettyjen syiden vuoksi uusien vähen-
37450: toimitettavasta verotuksesta alkaen aiemmasta       nysten säätämisen sijasta hallituksen tarkoitukse-
37451: ylimääräisestä työtulovähennyksestä lapsenhoito-    na on taloudellisten mahdollisuuksien mukaan
37452: vähennykseksi. Vuodelta 1986 toimitettavassa ve-    kehittää nykyisiä perhepoliittisia vähennyksiä,
37453: rotuksessa lapsenhoitovähennyksen maara on          kuten lapsenhoitovähennystä, edelleen siten, että
37454: 20 % ansiotulosta, kuitenkin enintään 5 300         ne ottaisivat nykyistä paremmin huomioon myös
37455: markkaa ja korotettuna enintään 6 600 markkaa.      ne perusteet, joiden vuoksi kotitaloustyöntekijän
37456:                                                     palkkausmenoja on vaadittu vähennyskelpoisiksi.
37457: 
37458:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1986
37459: 
37460:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
37461:                                        1985 vp. -      KK n:o 429                                     5
37462: 
37463: 
37464: 
37465: 
37466:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
37467: 
37468:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att uppskatta, då man beaktar att hushållsarbets-
37469: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tagarens yrke hela tiden blir allt mindre popu-
37470: den 10 december 1985 tili vederbörande medlem          lärt. På många orter har man också i praktiken
37471: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kunnat iaktta att efterfrågan på arbetstagare
37472: riksdagsledamot Lea Mäkipää undertecknade              inom detta område är strörre än utbudet. Det är
37473: spörsmål nr 429:                                       inte säkert att ett stadgande om avdragbarhet för
37474:                                                        hembiträdes lön skulle höja uppskattningen av ~
37475:            Vilka åtgärder i beskattningshänseende      området och dess lönenivå i den mån att antalet
37476:         ämnar Regeringen vidta för att löne- och       hushållsarbetstagare skulle öka så att de motsva-
37477:         socialskyddsavgifterna för vårdarbete som      rar efterfrågan.
37478:         utförs i hemmet skall kunna beaktas som
37479:         skatteavdrag för arbetsgivaren?                    Även om det inte på grund av de olägenheter
37480:                                                        som ansluter sig härtill har ansetts föreligga
37481:                                                        tillräckligt vägande skäl för att göra avlönings-
37482:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kostnaderna för hushållsardetstagare avdragbara,
37483: anföra följande:                                       har det vårdarbete som utförs i hemmet under de
37484:    Vid inkomst- och förmögenhetsbeskattningen          senaste åren understötts genom samhällets
37485: har hittills iakttagits den principen, att den         försorg i form av olika slag av stöd för vård i
37486: skanskyldiges och hans familjs levnadskostnader        hemmet. Man har bl.a. tagit i bruk system med
37487: inte utgör avdragbara utgifter. Som ett exempel        stöd för vård i hemmet av barn och åldringar
37488: på detta nämner lagen löneutgifterna för hembi-        samt handikappade. Utvecklandet av dessa stöd-
37489: träde.                                                 former bör också komma i första hand, eftersom
37490:    Ett stadgande om att löne- och socialskyddsut-      behovet av stöd med hjälp av dem lättare kan
37491: gifterna för vårdarbete som utförs i hemmet            bedömas i de enskilda fallen än genom beskatt-
37492: utgjorde avdragbara utgifter skulle innebära från-     ningen, som på grund av sin karaktär av massför-
37493: gående av ovan nämnda princip, samtidigt som           farande måste vara tillräckligt schematisk. I och
37494: det skulle försätta olika vårdformer i olika ställ-    för sig är det upp tili ett visst belopp ändamåls-
37495: ning sinsemellan. Avdragsrätten skulle därtill         enligt att kostnaderna för vård och underhåll av
37496: närmast gagna familjer med goda inkomster,             barn beaktas också vid beskattningen. Detta har
37497: eftersom familjer med små eller t.o.m. medel-          erkänts redan i vårt nuvarande beskattnings-
37498: stora inkomster oavsett rätten tili skatteavdrag       system, i vilket flera olika avdrag beviljas på
37499: ofta inte har möjligheter att avlöna en hushållsar-    denna grund. Sådana avdrag är barn-, försörjar-,
37500: betstagare. Detta vore fallet särskilt om förverkli-   ensamförsörjar-, utbildnings-, barnavårds- och
37501: gandet av avdragsrätten samtidigt skulle höja          underhållsskyldighetsavdragen. Betydelsen av
37502: hushållsarbetstagarnas lönenivå, såsom t.ex. i         kommunalbeskattningens barnavdrag kommer
37503: spörsmålets motivering har antagits. Särskilt stor     att öka kännbart, genom att det har höjts med
37504: nytta skulle höginkomsttagarna ha av avdraget,         tanke på beskattningen för år 1986 tili nästan det
37505: om det gjordes från inkomsten vid statsbeskatt-        dubbla, dvs. från 1 700 mk tili 3 000 mk per· ·
37506: ningen. Ett avdrag som baserar sig på de faktiska      barn. Fördelen med alla de ovan nämnda avdra-
37507: kostnaderna skulle också öka beskattningsarbetet       gen med tanke på verkställande av beskattningen
37508: och på så sätt komplicera beskattningen. Då            är att de är klara och enkla, eftersom de kan
37509: strävan bör vara att förenkla skattesystemet, vil-     göras med hjälp av ADB på basis av registerupp-
37510: ket redan förutsätter att existerande avdrag gall-     gifter.
37511: ras på ett ändamålsenligt sätt, är det skäl att           Särskil t när det gäller det barnavårdsavdrag
37512: undvika åtminstone införandet av nya avdrag i          som beviljas vid statsbeskattningen är avsikten att
37513: skattelagstiftningen.                                  beakta de kostnader som vården av barn medför i
37514:    Den sysselsättningsfrämjande effekten av att        de fall, att familjens ende försörjare eller bägge
37515: hushållsarbetstagares lön görs avdragbar är svår       makarna förvärvsarbetar. Avdraget bevil jas en-
37516: 6                                     1985 vp. -     KK n:o 429
37517: 
37518: samförsörjare eller den av makarna som har           förhöjt, riktar sig tili just de familjer, som i
37519: mindre inkomster på basis av underhåli av barn       alimänhet har kostnader för anordnandet av
37520: som inte fyllt 17 år. Från och med år 1979 har       barnens dagvård, erbjuder det en naturlig ut-
37521: avdraget beviljats förhöjt vid underhåll av barn     gångspunkt då man vid beskattningen önskar
37522: under 8 år, dvs. barn som är i dagvårdsåldern.       beakta kostnaderna för barnavården i större ut-
37523: Motiveringen tili ibruktagandet av förhöjningen      sträckning än för närvarande.
37524: var just beaktandet av utgifterna för barnavår-         På grund av de ovan anförda skälen har
37525: den. I syfte att understryka avsikten med avdra-      regeringen för avsikt att, i stäliet för att sradga
37526: get ändrades dess namn från och med beskatt-         om nya avdrag, i mån av ekonomiska möjligheter
37527: ningen för år 1985 tili barnavårdsavdrag från att    alitjämt utveckla de nuvarande familjepolitiska
37528: tidigare ha benämnts extra arbetsinkomstavdrag.      avdragen, såsom barnavårdsavdraget, så att de
37529: Vid beskattningen för år 1986 är barnavårdsav-        bättre än för närvarande beaktar också de om-
37530: dragets belopp 20 % av förvärvsinkomsten, likväl     ständigheter som legat tili grund för kravet på att
37531: högst 5 300 och förhöjt högst 6 600 mk.              avlöningsutgifterna för hushållsarbetstagare skali
37532:    Eftersom barnavårdsavdraget, särskilt då det är   göras avdragbara.
37533: 
37534:      Helsingfors den 9 januari 1986
37535: 
37536:                                                                            Minister Pekka Vennamo
37537:                                                 1985 vp.
37538: 
37539: Kirjallinen kysymys n:o 430
37540: 
37541: 
37542: 
37543: 
37544:                                    Hilpelä ym.: Teknillisten oppilaitosten opetuksen tason turvaami-
37545:                                       sesta
37546: 
37547: 
37548:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37549: 
37550:    Teknilliset oppilaitokset ovat luonteeltaan val-    saattaa ratkaisu aiheuttaa ennalta arvaamattomia
37551: takunnallisia ja eroavat siten keskiasteen koulu-      seurauksia esim. ulkomaisten projektien hoidos-
37552: tuksesta, joka pääasiallisesti palvelee paikallisia    sa.
37553: tarpeita. Kuitenkin niitä ollaan sijoittamassa kes-       Teknillisiä oppilaitoksia koskeva asetusluon-
37554: kiasteen koulutuksen kehittämislain periaattei-        nos, samoin kuin sen perustana oleva lakiesitys,
37555: den mukaisesti muun keskiasteen yhteyteen.             ovat herättäneet sekä teknillisten oppilaitosten
37556:    Nykyisessä muodossaan teknillisten oppilaitos-      että teollisuuden piirissä huolestuneisuutta tä-
37557: ten opetusta voidaan luonnehtia keskiasteen kou-       män koulutusalan tulevaisuudesta. On todettu,
37558: lutuksen jälkeiseksi koulutukseksi, koska insinöö-     että insinööri- ja teknikkokoulutuksen kannalta
37559: riopinnot pohjautuvat pääsääntöisesti ylioppilas-      ollaan toteuttamassa uudistusta, joka perustuu
37560: tutkintoon ja teknikkokoulutus ammattikoulun           vanhentuneisiin näkökohtiin eikä ota huomioon
37561: suorittamiseen. Kun teknillisten oppilaitosten tu-     tekniikan kehittymisen ja kansainvälisen kilpai-
37562: levaisuutta suunnitellaan, olisi tarkoituksenmu-       lun koulutukselle asettamia yhä kovenevia vaati-
37563: kaista kehittää niitä irrallaan keskiasteesta, taata   muksia.
37564: niille joustava hallinto ja mahdollisuus vastata          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37565: niihin uudistamistarpeisiin, joita tekniikan nopea     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37566: kehittyminen ja kansainvälinen kilpailutilanne         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37567: teknilliseen opetukseen kohdistavat. Teknillisten      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37568: oppilaitosten tulisi mm. kyetä tarjoamaan tilaus-,
37569: tutkimus- ja tuotekehityspalveluja alueensa yri-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37570: tyksille. On myös syytä ottaa huomioon, että                  ryhtyä, että teknillisiä oppilaitoksia kos-
37571: kaikissa muissa OECD-maissa Suomea ja Ruotsia                 kevat keskiasteen koulunuudistukseen
37572: lukuun ottamatta insinöörikoulutus kuuluu ns.                 liittyvät suunnitelmat eivät heikennä op-
37573: alempaan korkeakouluasteeseen, jonka kansain-                 pilaitosten mahdollisuuksia kouluttaa
37574: välinen luokitus on Ab. Mikäli se, vaikka vain                kansainvälisen kilpailun edellyttämät mi-
37575: hallinnollisestikin, kytketään keskiasteeseen,                tat täyttäviä insinöörejä ja teknikoita?
37576: 
37577:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1985
37578: 
37579:                       Liisa Hilpelä                             Martti Tiuri
37580: 
37581: 
37582: 
37583: 
37584: 260045H
37585: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 430
37586: 
37587: 
37588: 
37589: 
37590:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37591: 
37592:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kennusarkkitehtikoulutus luetaan korkea-asteen
37593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koulutukseen. Keskiasteen koulunuudistus ei
37594: olette 10 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-        muuta ylemmän opistoasteen asemaa tässä luoki-
37595: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tuksessa eikä muutenkaan vaikuta heikentävästi
37596: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Liisa Hilpelän      teknillisissä oppilaitoksissa annettavan koulutuk-
37597: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä         sen tasoon tai asemaan.
37598: n:o 430:                                                  Se seikka, että myös tulevaisuuden pääosa
37599:                                                        ylemmälle opistoasteelle tulevista on ylioppilaita
37600:             Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
37601:                                                        ja opistoasteella huomattava osa on suorittanut
37602:         ryhtyä, että teknillisiä oppilaitoksia kos-    ammattikoulun, ei edellytä koulutuksen määrit-
37603:         kevat keskiasteen koulunuudistukseen           telemistä "keskiasteen jälkeiseksi koulutuksek-
37604:         liittyvät suunnitelmat eivät heikennä op-      si''. Opistoasteen koulutuksesta kaikilla aloilla
37605:         pilaitosten mahdollisuuksia kouluttaa
37606:                                                        vähintään puolet tulee olemaan lukiopohjaista,
37607:         kansainvälisen kilpailun edellyttämät mi-
37608:                                                        minkä lisäksi peruskoulupohjaisessa opistoasteen
37609:         tat täyttäviä insinöörejä ja teknikoita?       koulutuksessa varataan noin 20 % aloituspaikois-
37610:                                                        ta saman alan kouluasteen tutkinnon suoritta-
37611:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          neille henkilöille. Tämä siis merkitsee sitä, että
37612: seuraavaa:                                             kaikilla koulutusaloilla opistoasteen koulutukses-
37613:    Tarkasteltaessa eri ammatillisten oppilaitosten     ta vähintään noin 60 % on kysymyksessä tarkoi-
37614: tehtäviä valtakunnallisen, alueellisen tai paikalli-   tetussa mielessä "keskiasteen jälkeistä koulutus-
37615: sen työvoimatarpeen tyydyttämisessä teknilliset        ta". Vaikka teknillisissä oppilaitoksissa osuus on
37616: oppilaitokset ovat moniin muihin oppilaitoksiin        vielä jonkin verran tätä keskimääräistä osuutta
37617: verrattuna valtakunnallisia, vaikka jotkin yleisim-    suurempi, ei se silti tee teknillisten oppilaitosten
37618: mät teknillisten oppilaitosten linjat palvelevat       asemaa tässä suhteessa olennaisesti muista opisto-
37619: samalla alueellisesti. Tässä suhteessa teknillisten    asteen koulutusta antavista ammatillisista oppi-
37620: oppilaitosten asema ei kuitenkaan ole ainutlaa-        laitoksista poikkeavaksi.
37621: tuinen, vaan myös monet muut oppilaitosmuo-               Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä
37622: dot, esimerkiksi merenkulkuoppilaitokset, ovat         teknillisissä oppilaitoksissa annettavan teknikko-
37623: valtakunnallisia, puhumattakaan siitä, että lukui-     koulutuksen pohjakoulutustaso kohoaa niin, että
37624: sissa yksittäisissä oppilaitoksissa, mukaan lukien     ylioppilaspohjaisen teknikkokoulutuksen osuus
37625: myös ammattikoulut, on valtakunnallisiksi kat-         nousee asteittain nykyisestä noin 20 o/o :sta noin
37626: sottavia opintolinjoja.                                50 o/o :iin. Insinöörikoulutuksessa nykyinen poh-
37627:    Teknilliset oppilaitokset antavat opistoasteen      jakoulutustaso säilyy entisellään siten, että yliop-
37628: ja ylemmän opistoasteen koulutusta teolli-             pilaiden ja teknikoiden osuus on noin 70 o/o.
37629: suuden, rakennustoiminnan, tietoliikenteen ja          Ylioppilaspohjainen insinöörikoulutus pitenee
37630: eräillä muilla aloilla. Vastaavaa kouluasteen kou-     nykyisestä kolmesta vuodesta kolmeen ja puoleen
37631: lutusta annetaan yleisissä ammattikouluissa.           vuoteen. Peruskoulupohjaisessa insinööri- ja tek-
37632: Koulu- ja opistoasteen koulutusta, joka kuuluu         nikkokoulutuksessa minimivaatimukseksi tulee
37633: ammattikasvatushallituksen alaisuuteen, nimite-        vuoden kestävän peruslinjan yleisjakson ja niin
37634: tään keskiasteen koulutukseksi erotukseksi kor-        ikään vuoden kestävän harjoittelun suorittami-
37635: keakouluissa annettavasta ammatillisesti eriyty-       nen, minkä lisäksi huomattava osa opiskelijoista
37636: västä koulutuksesta. Keskiasteen koulutus on siis      siirtyy teknillisiin oppilaitoksiin ammattikoulun
37637: lähinnä hallinnollinen käsite. Tästä syystä myös       kokonaan käyneinä. Teknillisillä oppilaitoksilla
37638: teknillisissä oppilaitoksissa annettava koulutus       tulee olemaan oikeus valita oppilaansa pääsyko-
37639: kuuluu keskiasteen koulutukseen. Tällä seikalla        keilla.
37640: ei kuitenkaan ole merkitystä tämän koulutuksen            Teknikko- ja insinöörikoulutuksen opetus-
37641: aseman ja tason suhteen. Esimerkiksi tilastollises-    suunnitelmat uudistetaan työelämän vaatimusten
37642: sa koulutusluokituksessa insinöörikoulutus ja ra-      mukaisesti, ja edellytetään myös, että nämä ope-
37643:                                        1985 vp. -      KK n:o 430                                         3
37644: 
37645: tussuunnitelmat jatkuvasti pidetään työelämän          Opettajien täydennyskoulutukseen on kiinnitetty
37646: kehityksen tasolla. Erityisesti painotetaan tieto-     aikaisempaa enemmän huomiota. Muun muassa
37647: tekniikan opetusta. Enenevää huomiota kiinnite-        tätä silmällä pitäen Tampereen teknilliseen oppi-
37648: tään myös kielitaitoon.                                laitokseen perustettiin opettajainkoulutusyksikkö
37649:    Valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin sisälly-      vuonna 1984.
37650: tetään liikkumavaraa ja joustoa siten, että ope-          Teknikkojen ja insinöörien ammattitaidon yl-
37651: tussuunnitelmissa pystytään ottamaan huomioon          läpitämiseksi on ryhdytty teknillisten oppilaitos-
37652: myös oppilaitoksesta tai oppilaitosta ympäröiväs-      ten kurssitoiminnan tehostamiseen. Useita kurssi-
37653: tä elinkeinoelämästä nousevat paikalliset ja alu-      toimenjohtajan toimia on jo perustettu teknilli-
37654: eelliset tarpeet.                                      siin oppilaitoksiin, ja tällä linjalla on tarkoitus
37655:    Oppilaitosten hallinnon uudistamisen yhtey-         jatkaa.
37656: dessä vahvistetaan teknillisten oppilaitosten ase-        Teknillisten oppilaitosten voimavarojen kehit-
37657: maa. Myös valtion teknillisiin oppilaitoksiin on       tämistä jatketaan yhtenä keskeisenä ammatillisen
37658: tarkoitus muodostaa oppilaitosten toiminnan            koulutuksen kehittämisen painopistealueena.
37659: johtoa ja kehittämistä varten johtokunnat. Oppi-       Kalusto- ja käyttömäärärahoja on voitu lisätä
37660: laitosten ja työelämän yhteyksien ylläpitämistä ja     olennaisesti keskimääräistä enemmän. Kun tarve
37661: kehittämistä vanen on oppilaitosten neuvottelu-        on ollut erityisesti kone- ja laitehankintamäärära-
37662: kuntainstituutiota tarkoitus niin ikään vahvistaa.     hojen kohdalla suuri, on tärkeätä huomata, että
37663:    Teknillisistä oppilaitoksista kehitetään alueen-    nämä määrärahat ovat vuodesta 1983 kuluvaan
37664: sa pkt-yrityksiä palvelevia teknologiakeskuksia,       vuoteen yli kaksinkertaistuneet. Myös opettajan-
37665: kuten hallituksen teknologiapoliittisesta selonte-     virkojen ja muun henkilökunnan virkojen kehit-
37666: osta käy ilmi. Myös tämä toimenpide palvelee           tämisessä teknilliset oppilaitokset ovat olleet pai-
37667: opetusta ja sen säilyttämistä ajan tasalla kiinteäs-   nopistealueena, ja tarkoituksena on näitä voima-
37668: sä yhteydessä elinkeinoelämän kanssa.                  varoja edelleen lisätä.
37669:    Teknikko- ja insinöörikoulutukseen kuuluvan            Edellä mainittua toimintalinjaa jatkaen sekä
37670: harjoittelun järjestämistä tehostetaan laajenta-       pitämällä teknilliset oppilaitokset ammatillisen
37671: malla harjoitteluyhdyshenkilötoimintaa teknilli-       koulutuksen kehittämisen eräänä painopistealu-
37672: sissä oppilaitoksissa ja käyttämällä hyväksi elo-      eena ja ottamalla teknillisten oppilaitosten eri-
37673: kuun alusta vuonna 1983 voimaan tulleen koulu-         tyispiirteet huomioon ammatillisia oppilaitoksia
37674: ~ssopimusjärjestelmän antamia mahdollisuuk-            koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä
37675: Sia.                                                   hallitus tulee huolehtimaan siitä, että teknillisistä
37676:    Teknillisten oppilaitosten opettajien ammatti-      oppilaitoksista valmistuu tulevaisuudessakin am-
37677: taidon kehittämiseksi on opettajille luotu mah-        mattitaidoltaan ja osaamiseltaan kansainvälisesti
37678: dollisuus siirtyä opetustyöstä pitkähköksi ajanjak-    kilpailukykyisiä insinöörejä, rakennusarkkitehtejä
37679: soksi teollisuusharjoitteluun ja -työskentelyyn.       ja teknikoita.
37680: 
37681:        Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1986
37682: 
37683:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
37684: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 430
37685: 
37686: 
37687: 
37688: 
37689:                                  Till Riksdagens Herr Talman
37690: 
37691:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             och dess nivå. 1 den statistiska utbildningsklassi-
37692: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           ficeringen anses t.ex. utbildning för ingenjörer
37693: av den 10 december 1985 till vederbörande               och byggnadsarkitekter vara utbildning på hög-
37694: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande       skolenivå. Mellanstadiereformen ändrar inte den
37695: av riksdagsman Liisa Hilpelä m.fl. undertecknade        ställning som utbildningen på högre institutnivå
37696: spörsmål nr 430:                                        intar i denna klassificering och försvagar inte
37697:                                                         heller nivån hos den utbildning som ges vid
37698:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tekniska läroanstalter eller försämrar utbild-
37699:         för att de planer som ansluter sig till         ningens ställning.
37700:         mellanstadiereformen i fråga om tekniska
37701:         läroanstalter inte försvagar läroanstal-           Den omständigheten, att största delen av de
37702:                                                         elever som även i framtiden antas för studier på
37703:         ternas möjligheter att utbilda sådana
37704:         ingenjörer och tekniker som uppfyller de        högre institutnivå, är studenter, och att en bety-
37705:         krav som den internationella konkurren-         dande del av studerandena på institutnivå har
37706:                                                         genomgått yrkesskolan förutsätter inte att utbild-
37707:         sen ställer?
37708:                                                         ningen definieras som "utbildning efter mellan-
37709:                                                         stadiet''. Minst hälften av den undervisning på
37710:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        institutnivå som ges inom alla områden kommer
37711: framföra följande:                                      att bygga på genomgått gymnasium. Härutöver
37712:    Då man betraktar de olika läroanstalternas           reserveras ca 20 o/o av nybörjarplatserna inom den
37713: uppgift då det gäller att tillfredsställa det riksom-   utbildning på institutnivå som bygger på grund-
37714: fattande, regionala eller lokala behovet av arbets-     skolan för de personer som inom samma område
37715: kraft är de tekniska läroanstalterna, jämfört med       avlagt examen på skolnivå. Detta innebär således
37716: många andra läroanstalter, riksomfattande, även         att minst 60 o/o av den utbildning inom alla
37717: om några vanligaste linjer vid tekniska läroanstal-     områden som ges på institutnivå, i det avseende
37718: ter samtidigt betjänar regionalt. 1 detta avseende      som avses i spörsmålet, är "utbildning efter
37719: är de tekniska läroanstalternas ställning dock inte     mellanstadiet''. Vid de tekniska läroanstalterna
37720: unik utan även många andra former av läroan-            är utbildningens andel något större än denna
37721: stalter, t.ex. sjöfartsläroanstalter är riksomfattan-   genomsnittliga andel. Denna omständighet
37722: de utan att tala om att ett stort antal privata         försätter dock inte de tekniska läroanstalterna i
37723: läroanstalter, yrkesskolor inberäknade, har såda-       detta avseende i en väsentligt olika ställning
37724: na studielinjer som bör anses vara riksomfattan-        jämfört med de övriga yrkesinriktade läroanstal-
37725: de.                                                     ter som ger utbildning på institutnivå.
37726:    De tekniska läroanstalterna ger undervisning            1 samband med skolreformen på mellanstadiet
37727: på institutnivå samt på högre institutnivå inom         blir nivån hos grundutbildningen för tekniker
37728: industrin, byggnadsverksamheten och datatrafi-          vid tekniska läroanstalter högre så att den tekni-
37729: ken, samt inom vissa andra områden. Motsvaran-          kerutbildnings andel som bygger på student-
37730: de utbildning på skolnivå ges vid allmänna              examen stiger gradvis från nuvarande 20 o/o till
37731: yrkesskolor. Den utbildning på skol- och institut-      50 o/o. Den nutida nivån hos grundutbildningen
37732: nivå, som lyder under yrkesutbildningsstyrelsen         för ingenjörer bibehålls oförändrad så att studen-
37733: kallas utbildning på mellanstadiet till skillnad        ternas och teknikernas andel utgör ca 70 o/o. Den
37734: från den yrkesinriktade utbildning som ges vid          utbildning för ingenjörer som bygger på student-
37735: högskolorna. Utbildningen på mellanstadiet är           examen förlängs från de nuvarande tre åren till
37736: således närmast ett förvaltningsmässigt begrepp.        tre och ett halvt år. 1 den grundutbildning för
37737: Av detta skäl hör även den utbildning som ges           ingenjörer och tekniker som bygger på grundsko-
37738: vid tekniska högskolor till utbildningen på mel-        lan blir minimikravet, att studeranden har ge-
37739: lanstadiet. Denna omständighet har dock ingen           nomgått allmänna perioden på ett år på grund-
37740: betydelse i fråga om denna utbildnings ställning        linjen och utövat praktik ett år. Härutöver inle-
37741:                                         1985 vp. -      KK n:o 430                                        5
37742: 
37743: der en betydande del av studerandena studier vid           För att lärarnas yrkeskompetens vid tekniska
37744: tekniska läroanstalter sedan de genomgått yr-           läroanstalter skall kunna utvecklas har man berett
37745: kesskolan. De tekniska läroanstalterna kommer           dern möjlighet att övergå från undervisningsarbe-
37746: att ha rätt att med inträdesförhör välja sina           tet tili att praktisera eller arbeta vid företag för
37747: studerande.                                             längre tider. Mao har fäst mera uppmärksarnhet
37748:     Läroplanerna för teknikers- och ingenjörsut-        på den kompletterande utbildningen för lärare.
37749: bildningen förnyas i enlighet med arbetslivets          Med hänsyn tili detta har man bl.a. inrättat en
37750: krav och man förutsätter också att dessa läropla-       lärarutbildningsenhet vid Tammerfors tekniska
37751: ner hela tiden bibehålls på den nivå som utveck-        läroanstalt år 1984.
37752: lingen i arbetslivet förutsätter. Särskilt betonar         För att teknikernas och ingenjörernas yr-
37753: man undervisningen i datateknik. Mao fåster             keskompetens skall kunna upprätthållas har man
37754: även mera uppmärksamhet på språkkunskaper.              börjat effektivera kursverksamheten vid tekniska
37755:     De riksomfattande läroplanerna ger utrymme          läroanstalter. Flera kursledarbefattningar har re-
37756: för flexibilitet så att det är möjligt att i läropla-   dan inrättats vid tekniska läroanstalter. Avsikten
37757: nen ta hänsyn till de lokala och regionala behov        är att fonsätta på denna linje.
37758: som näringslivet utanför läroanstalten ställer.            Utvecklandet av resurser vid tekniska läroan-
37759:     1 samband med förnyandet av förvaltningen           stalter fongår som ett av de viktigaste tyngd-
37760: vid läroanstalterna fastställs de tekniska läroan-      punktsområdena då det gäller att utveckla den
37761: stalternas ställning. Mao har för avsikt att även       yrkesinriktade utbildningen. Det har varit möj-
37762: vid statens tekniska läroanstalter inrätta direktio-    ligt att väsentligt mera än i genomsnitt öka
37763: ner med uppgift att leda och utveckla verksam-          anslagen för inventarier och drift. Då behovet
37764: heten vid läroanstalterna. Likaså har man för           varit särskilt stort i fråga om anslagen för maski-
37765: avsikt att stärka delegationsinstitutionens ställ-      ner och anläggningar är det viktigt att påpeka,
37766:  ning för att den bättre skall kunna upprätthålla       att dessa anslag har sedan år 1983 tili innevaran-
37767:  och utveckla kontakterna mellan läroanstalterna        de år mera än fördubblats. De tekniska läroan-
37768:  och arbetslivet.                                       stalterna har även utgjon tyngdpunktsområden
37769:     De tekniska läroanstalterna utvecklas så att de     då det gällt att utveckla läranjänster och tjänster
37770:  blir sådana teknologicentraler som betjänar små        för annan perso nai. Avsikten är att öka vidare
37771:  och medelstora företag i sitt område, såsom det        dessa resurser.
37772:  framgår av regeringens teknologipolitiska redogö-          Mao kommer att fonsätta med ovan nämnda
37773:  relse. Även denna åtgärd betjänar undervisning         verksamhetslinje så att de tekniska läroanstal-
37774:  och bibehåller den på aktuell nivå i samarbete         terna utgör ett av tyngdpunktsområdena då det
37775:  med näringslivet.                                      gäller att utveckla den yrkesinriktade utbild-
37776:     Anordnandet av den praktik som hör till             ningen. De tekniska läroanstalternas särdrag
37777:  tekniker- och ingenjörsutbildningen effektiveras       kornmer att beaktas i samband med förnyandet
37778:  genom att utvidga de personers uppgifter som           av lagstiftningen om yrkesinriktade läroanstalter.
37779:  handhar kontakterna inom praktikantverksarnhe-         Regeringen kommer att sörja för att de ingenjö-
37780:  ten vid tekniska läroanstalter och genom att           rer, byggnadsarkitekter och tekniker som dimit-
37781:  tillämpa de möjligheter som det system med             teras från tekniska läroanstalter även i framtiden
37782:  utbildningsavtal ger som trädde i kraft i början       tili yrkeskompetens och kunnande kan konkurre-
37783:  av augusti 1983.                                       ra internationellt sett.
37784: 
37785:      Helsingfors den 4 februari 1986
37786: 
37787:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
37788: 1
37789: 
37790: 
37791: 1
37792:                                                1985 vp.
37793: 
37794: Skrifdigt spörsmål nr 431
37795: 
37796: 
37797: 
37798: 
37799:                                    Wasz-Höckert m.fl.: Om anordnande av utlandsvård
37800: 
37801: 
37802:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
37803: 
37804:    1 vårt land drabbas alit flere människor, sär-        1 Sverige finns en utlandsvård organiserad så,
37805: skilt barn, av aliergiska sjukdomar, astma, psori-    att Svensk Utlandsvård Ab organiserar resor och
37806: asis, reumatiska sjukdomar och vissa neurologiska     vård vid olika anläggningar i dels Spanien, dels
37807: sjukdomar. Erfarenheterna visar, att för behand-      Jugoslavien. Bolaget ägs av sjukvårdsmyndighe-
37808: lingen av denna typ av sjukdomar är vistelse i ett    terna och handikapporganisationerna gemen-
37809: varmt, jämntempererat klimat med relativt jämn        samt. De "köper in" platser i anläggningarna,
37810: luftfuktighet, oerhört viktig. 1 synnerhet under      och sköter rehabiliteringen med egen personal.
37811: den svåraste tiden av året, dvs. vinterhalvåret, är   Det vore angeläget, att man i Finland skulie få
37812: det den överlägset bästa behandlingsmetoden att       motsvarande möjligheter tili utlandsvård organi-
37813: sända dessa patienter tili varma, soliga Iänder för   serad, såväl ur hälsovårdssynvinkel, som ur kost-
37814: några veckors rehabilitering. Särskilt när det         nadssynvinkel.
37815: gäller barn, ju yngre desto bättre, kan en sådan
37816: behandling vara avgörande för hela sjukdomens            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
37817: botande elier att i varje fall minimera sjukdoms-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
37818:                                                       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
37819: lidandet.
37820:                                                       följande spörsmål:
37821:    1 Finland finns inte sådan vård organiserad
37822: eller beaktad så, att de som på läkarordination                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
37823: kostar på sig sådan vård, skulie erhålia ekono-              för att ordna och underlätta utlandsvår-
37824: misk kompensation via sjukförsäkringen elier via             den för allergiker, astmatiker, psoriasis-
37825: skatteavdrag. Förutom att behandlingsmöjlighe-               sjuka, reumatiskt sjuka och vissa neurolo-
37826: terna i sydliga Iänder är effektivare än på sjukhus          giska sjukdomslidande vilka på läkarordi-
37827: i Finland, är kostnaderna ungefär 80 % lägre.                nation får sådan vård, genom att t.ex.
37828: Det innebär, att vård på sjukhus i Finland blir              upprätthålia egna anläggningar utom-
37829: ungefär 5 gånger dyrare än att ge motsvarande                lands, elier ersätta kostnader via sjukför-
37830: vård i t.ex. Spanien.                                        säkringen eller via skattelättnader?
37831: 
37832:      Helsingfors den 12 december 1985
37833: 
37834:           Ole Wasz-Höckert           Elisabeth Rehn                    Boris Renlund
37835:           Pähr-Einar Hellström       Håkan Nordman                     Hannu Kemppainen
37836:                      Martti Lähdesmäki                         Sten Söderström
37837: 
37838: 
37839: 
37840: 
37841: 260042E
37842: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 431
37843: 
37844: Kirjallinen kysymys n:o 431                                                                   Suomennos
37845: 
37846: 
37847: 
37848: 
37849:                                    Wasz-Höckert ym.: Ulkomailla tapahtuvan sairaanhoidon järjestä-
37850:                                      misestä
37851: 
37852: 
37853:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37854: 
37855:    Yhä useammat ihmiset, etenkin lapset maas-             Ruotsissa on ulkomailla tapahtuva hoito järjes-
37856: samme, kärsivät allergisista sairauksista, astmasta,   tetty siten, että Svensk Utlandsvård Ab järjestää
37857: psoriasiksesta, reumataudeista ja tietyistä neuro-     matkoja ja hoitoa erilaisissa laitoksissa osin Es-
37858: logisista sairauksista. Kokemus osoittaa, että tä-     panjassa, osin Jugoslaviassa. Yhtiön omistavat
37859: mäntapaisten sairauksien hoidossa on oleskelu          sairaanhoitoviranomaiset ja vammaisjärjestöt yh-
37860: lämpimässä, vakiolämpöisessä ilmastossa tavatto"       dessä. Ne ''ostavat sisään'' paikkoja laitoksissa ja
37861: man tärkeää. Etenkin vuoden vaikeimpana aika-          hoitavat kuntoutuksen oman henkilökuntansa
37862: na, toisin sanoen talvivuosipuoliskon aikana, on       avulla.
37863: ylivoimaisesti paras hoitomenetelmä näiden poti-         Olisi sekä terveydenhoidollisesta että kustan-
37864: laiden lähettäminen kuntoutettavaksi lämpimiin,        nusnäkökulmasta tärkeää, että myös Suomessa
37865: aurinkoisiin maihin muutamaksi viikoksi. Eten-         saataisiin järjestetyksi vastaavat mahdollisuudet
37866: kin kun on kyse lapsista, mitä nuoremmista sen         ulkomailla tapahtuvaan hoitoon.
37867: parempi, voi tällaisella hoidolla olla ratkaiseva
37868: vaikutus koko sairauden parantamisessa tai joka          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37869: tapa_uks:ss~ sairauden aiheuttamien kärsimysten        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37870: mm1mo1m1sessa.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37871:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37872:    Suomessa ei kyseistä hoitomuotoa ole järjestet-
37873: ty eikä otettu huomioon siten, että ne, jotka                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37874: lääkärin määräyksestä hankkiutuvat kyseiseen                    ryhtyä ulkomailla lääkärin määräyksestä
37875: hoitoon, saisivat taloudellista tukea sairausvakuu-             tapahtuvan allergikkojen, astmaatikko-
37876: tuksen tai verovähennysten kautta.                              jen, psoriasista sairastavien, reumasairai-
37877:    Paitsi että hoitomahdollisuudet eteläisissä                  den sekä tiettyjä neurologisia sairauksia
37878: maissa ovat tehokkaampia kuin Suomessa, ovat                  . potevien hoidon järjestämiseksi ja helpot-
37879: kustannukset noin 80 % alhaisemmat. Tämä                        tamiseksi esimerkiksi ylläpitämällä omia
37880: merkitsee, että hoito sairaalassa Suomessa tulee                laitoksia ulkomailla tai korvaamalla hoi-
37881: noin viisi kertaa kalliimmaksi kuin vastaavan                   don kustannukset sairausvakuutuksen tai
37882: hoidon antaminen esimerkiksi Espanjassa.                        verohelpotusten kautta?
37883: 
37884:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985
37885: 
37886:          Ole Wasz-Höckert           Elisabeth Rehn                      Boris Renlund
37887:          Pähr-Einar Hellström       Håkan Nordman                       Hannu Kemppainen
37888:                     Martti Lähdesmäki                           Sten Söderström
37889:                                        1985 vp. -- ~ n:o 431                                               3
37890: 
37891: 
37892: 
37893: 
37894:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37895: 
37896:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kussairaalan puoleen, jollei se itse lääketieteelli-
37897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sistä tai muista syistä pysty järjestämään tarvitta-
37898: olette 12 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-        via palveluja. Mikäli yliopistollinen keskussairaala
37899: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       potilaskohtaisessa ratkaisussaan päätyy siihen, et-
37900: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tä sairaanhoito olisi potilaalle tarpeellinen, mutta
37901: Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       sen järjestäminen kotimaassa ei ole mahdollista,
37902: kysymyksestä n:o 431:                                  on keskussairaalalla mahdollisuus harkita ko. pal-
37903:                                                        velun ostamista maan rajojen ulkopuolelta.
37904:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37905:        ryhtyä ulkomailla lääkärin määräyksestä            Kansaneläkelaitos on voinut sairausvakuutus-
37906:        tapahtuvan allergikkojen, astmaatikko-          lain (364/ 63) nojalla osallistua potilaalle aiheutu-
37907:        jen, psoriasista sairastavien, reumasairai-     neiden kustannusten korvaamiseen. Potilas on
37908:        den sekä tiettyjä neurologisia sairauksia       voinut saada sairausvakuutuslaissa tarkemmin
37909:        potevien hoidon järjestämiseksi ja helpot-      määrätyllä tavalla korvausta lääkärinpalkkio-,
37910:        tamiseksi esimerkiksi ylläpitämällä omia        hoito- ja matkakustannuksiin. Mikäli kustannuk-
37911:        laitoksia ulkomailla tai korvaamalla hoi-       set hoitotoimenpiteestä tai lääkärin tutkimukses-
37912:        don kustannukset sairausvakuutuksen tai         ta ovat aiheutuneet ulkomailla, on Kansaneläke-
37913:        verohelpotusten kautta?                         laitos pääsääntöisesti suorittanut korvaukset sa-
37914:                                                        moja periaatteita noudattaen kuin jos kustannuk-
37915:                                                        set olisivat aiheutuneet kotimaassa. Matkakustan-
37916:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nuksiin on Kansaneläkelaitos osallistunut harkin-
37917: ti seuraavaa:                                          nan mukaan tapauskohtaisesti yleensä sillä peri-
37918:    Suomessa kunnat ja kuntainliitot huolehtivat        aatteella, että matkakustannukset on korvattu
37919: lakisääteisenä tehtävänään väestön tarvitsemien        siihen laajuuteen saakka, kuin jos ne olisivat
37920: sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä. Palvelujen     syntyneet kotimaassa hoitoon ja tutkimukseen
37921: järjestämisessä noudatetaan toiminnallisen por-        liittyen. Myös sellaisten vaativien hoitojen, joita
37922: rastuksen periaatetta. Pääsääntöisesti terveyskes-     Suomessa ei ole voitu antaa, kustannusten kor-
37923: kukset vastaavat perusterveydenhuollon palve-          vaamiseen on Kansaneläkelaitos voinut osallistua
37924: luista ja sairaanhoitolaitokset erikoissairaanhoi-     edellyttäen, että yliopistollinen keskussairaala
37925: don palveluista. Vaikka erikoissairaanhoidossa         lausunnossaan on pitänyt hoitoa lääketieteellises-
37926: keskussairaaloiden toiminta pyritäänkin järjestä-      ti perusteltuna ja välttämättömänä.
37927: mään mahdollisimman pitkälle palvelujen oma-               Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
37928: varaisuuden periaatteen mukaan, ei aina ole            30.10.1985 toimikunnan, jonka tehtävänä on
37929: tarkoituksenmukaista eikä lääketieteellisesti pe-      selvittää sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauk-
37930: rusteltuakaan järjestää kaikkia palveluja jokaises-    sen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet.
37931: sa keskussairaalassa. Tämän vuoksi maa on jaettu
37932: viiteen yliopistollisen keskussairaalapiirin vastuu-      Kansaneläkelaitoksen toimesta on parhaillaan
37933: alueeseen, joissa kussakin yliopistosairaala vastaa    menossa tutkimusprojekti, jossa selvitellään hoi-
37934: vastuualueensa vaativan erityistason sairaanhoi-       totuloksia ja -kokemuksia psoriasispotilaiden il-
37935: dosta. Lääkintöhallitus voi lisäksi erikseen määri-    mastohoidosta.
37936: tellä harvempaan kuin viiteen sairaalaan keskitet-        Nykyisen lainsäädännön mukaan kunnat ja
37937: tävän sairaanhoidon. Valtioneuvoston vuosittain        kuntainliitot ovat voineet järjestää potilaan hoi-
37938: vahvistamassa valtakunnallisessa suunnitelmassa        don myös maan rajojen ulkopuolella silloin, kun
37939: terveydenhuollon järjestämisestä annetaan tar-         se on ollut lääketieteellisesti perusteltua ja välttä-
37940: kemmat ohjeet ja määräykset uusien voimavaro-          mätöntä eikä kyseistä hoitopalvelua ole voitu
37941: jen kohdentamisesta ja toiminnan järjestämisen         kotimaassa antaa. Lisäksi Kansaneläkelaitos on
37942: oleellisista muutoksista.                              osallistunut ulkomailla syntyneisiin hoitokustan-
37943:    Toiminnan porrastuksen mukaan keskussairaa-         nuksiin pääsääntöisesti samaa käytäntöä noudat-
37944: la voi kääntyä vastuualueensa yliopistollisen kes-     taen, kuin jos hoito olisi järjestetty kotimaassa.
37945: 4                                     1985 vp. -      KK. n:o 431
37946: 
37947:   Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä tarkoituk-   hoitoratkaisu tehdään, sen on tapahduttava yksi-
37948: senmukaisena, että laajojen potilasryhmien hoi-       löllisesti ja lääketieteellisesti perusteltuna.
37949: toa järjestetään ulkomailla. Silloin kun tällainen
37950: 
37951:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1986
37952: 
37953:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
37954:                                        1985 vp. -      KK n:o 431                                       5
37955: 
37956: 
37957: 
37958: 
37959:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
37960: 
37961:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tralsjukhuset inom sitt ansvarsområde, om det av
37962: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         medicinska elier av andra skäl inte självständigt
37963: den 12 december 1985 tili vederbörande medlem          kan ordna erforderlig service. Om ett universi-
37964: av statsrådet översänt avskrift av följande av         tetscentralsjukhus i sitt avgörande beträffande
37965: riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. undertecknade           någon patient kommer tili att patienten behöver
37966: spörsmål nr 431:                                       sjukvård, men att denna sjukvård inte kan ordnas
37967:                                                        i hemlandet, kan centralsjukhuset överväga möj-
37968:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ligheten att köpa ifrågavarande service utanför
37969:        för att ordna och underlätta utlandsvår-        landets gränser.
37970:        den för allergiker, astmatiker, psoriasis-
37971:        sjuka, reumatiskt sjuka och vissa neurolo-         Folkpensionsanstalten har med stöd av sjukför-
37972:        giska sjukdomslidande vilka på läkarordi-       säkringslagen (364 16 3) kunnat delta i ersättandet
37973:        nation får sådan vård, genom att t.ex.          av patientens kostnader. Patienten har på det sätt
37974:        upprätthålia egna anläggningar utom-            som närmare fastställts i sjukförsäkringslagen
37975:        lands, eller ersätta kostnader via sjukför-     kunnat få ersättning för läkararvodes-, vård- och
37976:        säkringen elier via skattelättnader?            resekostnader. Har kostnaderna för vårdåtgärd
37977:                                                        eller läkarundersökning uppstått utomlands, har
37978:                                                        Folkpensionsanstalten i regel ersatt dessa kost-
37979:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nader med iakttagande av samma principer som i
37980: anföra följande:                                       fråga om kostnader som har uppstått i hemlan-
37981:    1 Finland är kommunernas och kommunalför-           det. 1 resekostnaderna har Folkpensionsanstalten
37982: bundens lagstadgade uppgift att se tili att be-        i alimänhet deltagit enligt prövning från fall tili
37983: folkningen har tillgång tili den sjukvårdsservice      fall enligt principen att resekostnaderna ersätts i
37984: som den behöver. Då denna service ordnas               samma utsträckning som i hemlandet i anslut-
37985: tillämpas principen med differentierade funktio-       ning till vård och undersökning. Folkpensionsan-
37986: ner. Det är i huvudsak hälsovårdscentralerna som       stalten har även kunnat delta i ersättandet av
37987: svarar för servicen inom den primära hälsovården       kostnaderna för sådan krävande vård som inte
37988: och sjukvårdsanstalterna för servicen inom speci-      har kunnat ges i Finland, men under förutsätt-
37989: alsjukvården. Även om avsikten är att i så hög         ning att universitetscentralsjukhuset i sitt utlå-
37990: grad som möjligt ordna centralsjukhusens verk-         tande har ansett vården vara motiverad och
37991: samhet inom specialsjukvården enligt självförsörj-     nödvändig ur medicinsk synpunkt.
37992: ningsprincipen då det gälier service, är det inte         Social-   och     hälsovårdsministeriet   har
37993: alltid ändamålsenligt och inte heller ur medi-         30.10.1985 tillsatt en kommission med uppdrag
37994: cinsk synpunkt motiverat att ordna samtliga            att utreda behoven och möjligheterna att utveck-
37995: serviceformer vid varje centralsjukhus. För den        la sjukförsäkringens sjukvårdsersättning.
37996: skuli har landet indelats i universitetscentralsjuk-
37997: husdistrikt med fem ansvarsområden, inom vilka            På åtgärd av Folkpensionsanstalten pågår för
37998: universitetssjukhuset svarar för den krävande spe-     närvarande dessutom ett forskningsprojekt för
37999: cialsjukvården inom sitt distrikt. Medicinalstyrel-    utredning av de resultat och erfarenheter som
38000: sen kan dessutom särskilt bestämma den sjukvård        erhållits av psoriasispatienters klimatvård.
38001: som skall koncentreras på färre än fem sjukhus. 1         Enligt gäliande lagstiftning har kommunerna
38002: den riksomfattande planen för ordnande av häl-         och kommunalförbunden kunnat ordna vården
38003: sovården som årligen faststälis av statsrådet utfär-   av patienten även utanför landets gränser, då
38004: das närmare anvisningar och bestämmelser om            detta varit motiverat och nödvändigt ur medi-
38005: inriktandet av nya resurser och väsentliga föränd-     cinsk synpunkt och ifrågavarande vårdservice inte
38006: ringar i verksamheten.                                 har kunnat ges i hemlandet. Dessutom har
38007:     Enligt den differentierade verksamheten kan        Folkpensionsanstalten deltagit i de vårdkostnader
38008: ett centralsjukhus vända sig tili universitetscen-     som har uppstått utomlands. Härvid har i regel
38009: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 431
38010: 
38011: iakttagits samma praxis som beträffande vården i      grupper sker utomlands. Då ett sådant avgörande
38012: hemlandet.                                            fattas, skall detta ske individuellt och vara moti-
38013:    Social- och hälsovårdsministeriet anser det inte   verat ur medicinsk synpunkt.
38014: vara ändamålsenligt att vården av stora patient-
38015: 
38016:     Helsingfors den 20 januari 1986
38017: 
38018:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
38019:                                                1985 vp.
38020: 
38021: Kirjallinen kysymys n:o 432
38022: 
38023: 
38024: 
38025: 
38026:                                    Kietäväinen: Asunto-olojen parantamisesta Mikkelin läänissä
38027: 
38028: 
38029:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38030: 
38031:    Mikkelin läänissä asuvien asunto-olot ovat hei-    tiötä nostettiin hiukan, 4, 7 % :iin, mikä on sel-
38032: kot. Esimerkiksi Mikkelin läänin asuntojen varus-     västi kiintiöiden jaossa käytettävien laskentape-
38033: tetaso on aivan maan heikoimpia ja asumistiheys       rusteiden mukaista osuutta pienempi.
38034: on selvästi korkeampi kuin koko maassa keski-            Mikkelin läänissä tarvitaan selvää uustuotan-
38035: määrin. Heikko asuntotilanne on vaikeuttanut          toon suunnattujen määrärahojen lisäämistä, mut-
38036: huomattavasti useiden läänin kuntien kehitys-         ta sen ohella erityisen huomattavaa peruskorjaus-
38037: mahdollisuuksia, erityisesti uusien työpaikkojen      määrärahojen lisäystä.
38038: syntymistä. Heikost~ a~unt.otilanteesta oyat jou-        Mikkelin läänissä vallitsevan vaikean asunto-
38039: tuneet kärsimään enty1sest1 nuoret, lapsiperheet      ongelman poistamiseksi ja heikon asumistason
38040: ja opiskelijat sekä myös heikkotasoisissa asunnois-   kohottamiseksi on välttämätöntä, että läänin
38041: sa asuvat vanhukset. Monet kunnat ovat pyrki-         asuntolainakiintiötä     nostetta1sun   nykyisestä
38042: neet aktiivisesti omin toimenpitein helpottamaan      4, 7 % :sta. Kiintiöiden jaossa käytettävien las-
38043: asunto-ongelmaa mm. hankkimalla ns. kovan             kentaperusteiden mukaan läänin kiintiö voisi olla
38044: rahan vuokra-asuntoja, mutta tämäkään ei ole          yli 5 %.
38045: riittänyt poistamaan ongelmaa.
38046:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38047:    Aravalainoitettujen asuntojen osuus kokonais-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38048: asuntotuotannosta on laskenut Mikkelin läänissä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38049: viime vuosina. Tämä on tapahtunut siitä huoli-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38050: matta, että ns. aravaväestön osuus on läänissä
38051: selvästi maan keskiarvoa korkeampi.                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38052:    Mikkelin läänin asuntolainakiintiöksi vuodelle            ryhtyä Mikkelin läänin vaikean asuntoti-
38053: 1984 vahvistettiin 4,5 %, mikä oli asuntohalli-              lanteen korjaamiseksi ja erittäin heikon
38054: tuksen esitystä alhaisempi. Vuodelle 1985 kiin-              asumistason nostamiseksi?
38055: 
38056:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1985
38057: 
38058:                                           Timo Kietäväinen
38059: 
38060: 
38061: 
38062: 
38063: 260061A
38064: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 432
38065: 
38066: 
38067: 
38068: 
38069:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38070: 
38071:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         taan valtioneuvostossa vuoden 1986 helmi-maa
38072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          liskuun aikana.
38073: olette 12 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-           Asuntolainakiintiön ohella asuntolainamäärä
38074: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       rahojen alueelliseen jakoon vaikuttaa myö
38075: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        alueellisten kiintiöiden ulkopuolella jaettavan ns
38076: Timo Kietäväisen näin kuuluvasta kirjallisesta         erityistarvemäärärahan käyttö. Tätä määräraha:
38077: kysymyksestä n:o 432:                                  jaettaessa on pyritty ottamaan, asuntojen kysyn
38078:                                                        tätekijöiden ohella, huomioon asumistaso et
38079:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         alueilla. Tällä perusteella erityistarvemääräraha
38080:         ryhtyä Mikkelin läänin vaikean asuntoti-       on keskimääräistä enemmän suunnattu Itä- j:
38081:         lanteen korjaamiseksi ja erittäin heikon       Keski-Suomen asumistasoltaan heikoille alueille
38082:         asumistason nostamiseksi?                      mm. Mikkelin lääniin. Vuonna 1985 Mikkeli1
38083:                                                        läänin      lainoituksesta    erityistarvemäärärahaJ
38084:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          osuus oli 31 % .
38085: seuraavaa:                                                Asuntomarkkinatilanne vaihtelee nykyään ai
38086:    Valtion asuntolainojen alueelliseen jakoon liit-    kaisempaa enemmän eri läänien ja paikkakuntie1
38087: tyvät perusteet määritellään asuntotuotantolain        välillä. Vuokra-asuntojen huono saatavuus 01
38088: (247/66) 3§:ssä, jonka mukaan "päätettäessä            ongelmana monessa kunnassa ja vuokra-asunto
38089: lainojen myöntämisestä ja muista tukitoimenpi-         jen kierrossa on suuria alueittaisia eroja. Toisaalt
38090: teistä on otettava huomioon eri kunnissa ja eri        on ilmaantunut sellaisia paikkakuntia, joilla ara
38091: alueilla esiintyvä asunnontarve, jonka arvioimisen     vavuokra-asuntoja on tyhjillään. Tyhjien asunto
38092: perusteena on pidettävä asuntovajausta, asumisti-      jen käyttöön saamiseksi on kuntien toimittav
38093: heyttä, väestön määrää ja sen muutoksia, asunto-       määrätietoisesti. Kun asuntojen tyhjilleen jään
38094: jen uusimistarvetta ja muita asunnontarpeeseen         tiin on vaikuttamassa joissakin tapauksissa osal
38095: vaikuttavia tekijöitä''. Lääneittäisten ja kunnit-     taan vuokratalojen huuno sijainti, on uusie1
38096: taisten asuntolainakiintiöiden lähtökohtana on         rakentamiskohteiden sijoittamiseen kiinnitettäv
38097: asuntojen tuotantotarve, mikä koostuu väestön          aiempaa enemmän huomiota.
38098: määrän ja rakenteen sekä asumistason kehittymi-           Vaikeutena Mikkelin läänin asuntolainoj
38099: sen edellyttämästä asuntokannan lisäystarpeesta        myönnettäessä on useana vuonna ollut se, ettt
38100: ja asuntojen poistuman korvaamisesta. Asunto-          asuntopoliittisesti tarkoituksenmukaisia hake
38101: kannan alueittaisen tarpeen perustana ovat val-        muksia ole kaikista kunnista jätetty riittävästi
38102: tioneuvostossa ja väliportaanhallintotasolla pääte-    Asunto-olojen parantaminen edellyttää kuntieJ
38103: tyt väestösuunnitteet.                                 aktiivisia toimenpiteitä. Varsinkin asunnotto
38104:    Lääni- ja kuntakiintiöiden lähtökohtana on          mien ja puutteellisesti asuvien asunto-olojen ko
38105: käytetty edellä kerrotulla tavalla määriteltyjä tuo-   hentamiseen on kuntia kehotettu kiinnittämää:
38106: tantotarvelaskelmia, joiden pohjalta valtioneu-        erityistä huomiota. Ns. erityistarvemäärärahaa tu
38107: vosto on vahvistanut vuosittaisen asuntolainojen       lee suunnata kuntiin, joissa on uusien asuntoje1
38108: myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelman käsit-           tarvetta ja erityisesti kuntiin, jotka pyrkivät suun
38109: telyn yhteydessä lääneittäiset kiintiöt.               nitelmallisesti ja aktiivisesti parantamaan puU1
38110:    Kiintiölaskelmissa on otettu huomiooon aikai-       teellisesti asuvien asunto-oloja.
38111: sempaa enemmän väestön asumis- ja tulotasossa             Uustuotannon ohella asumistasoa parannetaa:
38112: sekä myös rakennuskustannuksissa olevat erot eri       myös vanhojen asuntojen perusparantamiselb
38113: alueiden välillä. Mikkelin läänin kiintiö nousi        Perusparantamiseen tarkoitettuja määrärahoja o.
38114: vuoden 1983 4,4 % :sta 4,5 % :iin vuonna 1984          tarkoitus vuosittain korottaa. Mutta myös peru!
38115: uusien laskelmien perusteella. Vuonna 1985 Mik-        parannustoiminta edellyttää kunnalta suunnitel
38116: kelin läänin kiintiöosuus nousi edelleen ja oli        mallisia toimenpiteitä. Mikkelin läänin eräiss
38117: 4, 7 %. Vuoden 1986 alueelliset kiintiöt vahviste-     kunnissa on päästy hyviin tuloksiin vanhuste
38118:                                     1985 vp. -- RJ( n:o 432                                     3
38119: 
38120: asuntoja peruskorjaamalla. Kuitenkin vain harvat   nen vuokra-asuntotuotanto edellyttää kuntien
38121: Mikkelin läänin kunnat ovat olleet aktiivisia      kasvavaa rahoituspanosta. Kunnat ovat osoitta-
38122: peruskorjaustoiminnan kehittämisessä. Tämä on      neet myös hyvin vähän huomiota tulo- ja meno-
38123: luonnollisesti vaikuttanut myös Mikkelin lääniin   arvion momentilla 35.45.63 osoitettujen vuokra-
38124: myönnettyjen peruskorjauslainojen määrään.         asuntojen hankintaan myönnettävien korkotuki-
38125:   Asuntotilanteen korjaaminen vaatii kuntien       lainojen mahdollisuuksiin.
38126: määrätietoisia toimenpiteitä. Riittävä kunnalli-
38127: 
38128:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
38129: 
38130:                                                                 Ympäristöministeri Matti Ahde
38131:  4                                       1985 vp. -      KK n:o 432
38132: 
38133: 
38134: 
38135: 
38136:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
38137: 
38138:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            na från 4,4 % år 1983 tili 4,5 % år 1984. År
38139:  anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          1985 växte kvoten ytterligare tili 4, 7 %. De
38140:  den 12 december 1985 tili vederbörande medlem           regionala kvoterna för år 1986 fastställs av statsrå-
38141:  av statsrådet översänt avskrift av följande av          det i februari-mars år 1986.
38142:  riksdagsman Timo Kietäväinen undertecknade                 Vid sidan av bostadslånekvoten inverkar även
38143:  spörsmål nr 432:                                        användningen av det s.k. anslaget för specialbe-
38144:                                                          hov, som beviljas separat från de regionala kvo-
38145:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        terna, på den regionala fördelningen av bostads-
38146:          för att rätta tili den svåra bostadssituatio-   låneanslagen. Vid beviljandet av detta anslag har
38147:          nen i S:t Michels Iän och för att höja den      man förutom efterfrågan på bostäder även
38148:          ytterst låga bostadsnivån?                      försökt beakta boendenivån inom områdena. På
38149:                                                          dessa grunder har anslag för specialbehov i högre
38150:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grad än genomsnittet styrts tili de områden i
38151:  anföra följande:                                        Östra och mellersta Finland där boendenivån är
38152:      Grunderna för den regionala fördelningen av         låg, bl.a. S:t Michels Iän. År 1985 utgjorde
38153:   statens bostadslån fastställs i 3 § lagen om           anslagen för specialbehov 31 % av lånen tili S:t
38154:   bostadsproduktion (247 166), där det stadgas:          Michels Iän.
38155:   ''Då beslut fattas om beviljande av lån och andra          Situationen på bostadsmarknaden i dag vari-
38156:   stödåtgärder, skall det i olika kommuner och           erar i högre grad än tidigare mellan de olika
38157:   inom olika områden förekommande bostads-               länen och orterna. Den knappa tillgången på
38158:   behov beaktas, vilket uppskattas med ledning av        hyresbostäder är ett problem i många kommuner
38159:   bostadsunderskottet, boendetätheten, folkmäng-         och stora regionala ~killnader finns i hyresbostä-
38160: : den och förändringarna i denna, behovet av             dernas cirkulation. A andra sidan har det visat sig
38161:   bostäders förnyande samt andra på bostadsbeho-         finnas orter där aravahyresbostäder står tomma.
38162:   vet inverkande faktorer''. Bostadslånekvoterna         Kommunerna måste göra en verkligt målmedve-
38163:   för länen och kommunerna fastställs på basis av        ten insats för att få dessa bostäder i bruk. Då
38164:   det behov av bostadsproduktion som uppstår då          hyreshusens dåliga läge i en del fall medverkar
38165:   behovet av bostäder ökar på grund av att antalet       tili att bostäderna står tomma, bör större upp-
38166:   invånare ökar och befolkningsstrukturen ändras         märksamhet ägnas frågan om lokaliseringen av
38167:   samt då en höjning av boendenivån förutsätter          de nya byggnadsprojekten.
38168:   en ökad produktion av bostäder och då bostäder             En svårighet vid beviljandet av bostadslån tili
38169:   som tas ur bruk skall ersättas med nya. Det            S:t Michels Iän har under flera års tid varit att
38170:   regionala behovet av bostäder grundar sig på de        från bostadspolitisk synpunkt sett ändamålsen-
38171:   folkplaneringstal som fastställs av statsrådet och     liga ansökningar inte har inlämnats i tillräckligt
38172:   förvaltningen på mellaninstansnivå.                    stor mängd från alla kommuner. Ett förbättrande
38173:      Utgångspunkt för läns- och kommunkvoterna           av bostadsförhållandena förutsätter aktiva åtgär-
38174:   har varit de på ovan nämnt sätt fastställda            der av kommunerna. Särskilt har kommunerna
38175:   kalkylerna över produktionsbehovet, på basis av        uppmanats att ägna uppmärksamhet åt förbätt-
38176:   vilka kalkyler statsrådet i samband med behand-        randet av bostadsförhållandena för de bostadslösa
38177:   lingen av dispositionsplanen för den årliga bevill-    och för dem som bor bristfälligt. Det s.k. an-
38178:   ningsfullmakten för bostadslån har fastställt kvo-     slaget för specialbehov bör koncentreras tili kom-
38179:   terna för länen.                                       muner där det finns behov av nya bostäder och
38180:      Vid beräkningen av kvoterna har skillnaderna i      speciellt tili kommuner som planmässigt och
38181:   befolkningens boende- och inkomstnivå inom de          aktivt går in för att förbättra boendeförhållande-
38182:   olika områderna samt i kostnaderna för byggan-         na för dem som bor bristfälligt.
38183:   det beaktats i högre grad än tidigare. Kvoten för          Vid sidan av nyproduktionen kan boendenivån
38184:   S:t Michels Iän växte på basis av de nya kalkyler-     förbättras även genom grundförbättring av gamla
38185:                                     1985 vp. -     KK n:o 432                                      5
38186: 
38187: bostäder. Avsikten är att årligen höja de ansiag   antalet tili S:t Michels Iän beviijade grundför-
38188: som är avsedda för grundförbättring. Också         bättringasiån.
38189: grundförbättringsverksamheten förutsätter dock         För att bostadsstituationen skali kunna rättas
38190: pianmässiga åtgärder från kommunens sida. 1        tili krävs det måimedvetna åtgärder av kommu-
38191: vissa kommuner i S:t Michels Iän har man           nerna. En tillräckiig kommunai hyresbostadspro-
38192: uppnått goda resultat vid grundreparation av       duktion förutsätter en allt större kommunal fi-
38193: åidringars bostäder. Det är dock få kommuner i     nansieringsinsats. Kommunerna har även visat
38194: S:t Michels Iän som aktivt har gått in för att     ett mycket ringa intresse för de möjiigheter som
38195: utveckia grundreparationsverksamheten. Detta       räntestödsiånen för anskaffande av hyresbostäder
38196: sakförhållande har naturligt nog även påverkat     under moment 35.45.63 i statsförsiaget ger.
38197: 
38198:     Helsingfors den 11 februari 1986
38199: 
38200:                                                                        Miljöminister Matti Ahde
38201:                                                 1985 vp.
38202: 
38203: Kirjallinen kysymys n:o 433
38204: 
38205: 
38206:                                    Eskelinen: Opettajalle suoritettujen ylituntipalkkioiden laskemisesta
38207:                                       eläkkeen suuruutta määrättäessä
38208: 
38209:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38210: 
38211:    Valtion eläkejärjestelmä uudistettiin 1.1.1967      1052/76). Hakemuksissaan Huttunen on esittä-
38212: lukien, jolloin mm. eläkkeen perusteena olevaa         nyt, että ylituntipalkkiot otettaisiin huomioon
38213: palkkaa koskeneet säännökset muuttuivat olen-          eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa,
38214: naisesti aikaisemmasta. Valtion eläkelain voi-         mutta valtiokonttori ei ole hakemukseen suostu-
38215: maanpanolain 2 §:n 2 momentin mukaan sään-             nut. Saamieni tietojen mukaan Huttusen eläk-
38216: nöllisenä ansiona ei pidetty korvausta edunsaajal-     keen määräämisperusteita on käsitelty myös kor-
38217: la olleista kuluista, ylityöstä eikä muusta säännöl-   keimmassa      hallinto-oikeudessa     22 . 5. 19 70,
38218: lisen työajan lisäksi tehdystä työstä.                 8.1.1975 ja 25.3.1977 valitusasiana ja 30.6.1983
38219:    Ongelmaksi on eläkkeelle siirryttäessä osoittau-    purkuasiana, lisäksi kanteluasiana eduskunnan
38220: tunut, että ovatko opettajan ylituntipalkkiot voi-     oikeusasiamiehen       kansliassa     (24.4.1975,
38221: maanpanolain 2 § :n 2 momentissa tarkoitettua          25.11.1977 ja 20.11.1984), oikeuskanslerinviras-
38222: korvausta säännöllisen työajan lisäksi tehdystä        tossa ( 11.6.197 3), valtioneuvoston kansliassa
38223: työstä vai olisiko myös ylituntipalkkiot opettajan     (17 .10.1977), tasavallan presidentin kansliassa
38224: osalta ja tuona ajankohtana otettava huomioon          (16.2.1978), kouluhallituksessa (28.11.1975)
38225: eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa.       sekä valtion työmarkkinalaitoksessa (29.11.1976
38226:    Eräs tällainen tulkintaongelma on Kuopion           ja 16.6.1978).
38227: Maljapuron koulun opettaja Aarne Huttusen                 Tätä taustaa vasten minkäänlainen muutoksen-
38228: kohdalla, joka jäi valtion virkamiesten eläkelain      haku-, kantelu- tai vastaava keino ei tässä asiassa
38229: mukaiselle vanhuuseläkkeelle 1.9.1966 lukien.          enää voine tulla kysymykseen. Kuitenkin useat
38230: Huttunen kuului palkkausjärjestelmään, ja hän          alan asiantuntijat ovat pitäneet syntynyttä loppu-
38231: oli ilmoittanut valitsevansa valtion uuden elä-        tulosta kohtuuttomana ja epäoikeudenmukaise-
38232: kelain mukaisen eläkejärjestelmän.                     na. Tästä syystä tämä asia onkin pysynyt vireillä.
38233:    Samassa yhteydessä muutettiin myös kansa-           Kun asian hoitamiseen ei enää näyttäisi olevan
38234: koulujen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeis-     mitään muita mahdollisuuksia, olen asianomai-
38235: tä annettua lakia (KansakPL). Tämän lain mu-           sen pyynnöstä päätynyt kirjallisen kysymyksen
38236: kaan opettajan viran haltija oli selkeästi velvolli-   tekemiseen. Koko asiaan liittyvän ongelmateknii-
38237: nen hoitamaan ylitunteja. KansakPL:iin oli tar-        kan esittäminen perusteluissa ei ole mahdollista,
38238: peen ottaa määräykset ylitunneista, koska opetta-      mutta uskon po. asian olevan aikaisempien käsit-
38239: janvirkoja ei voitu perustaa läheskään riittävästi     telyvaiheiden johdosta tiedossa hallinnossakin.
38240: laissa edellytetyt oppilasmäärät ja opetusvelvolli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38241: suus huomioon ottaen. Ylituntijärjestelmä muo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38242: dostui siten hyvin monissa tapauksissa vakiintu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38243: neeksi järjestelmäksi, jolla korvattiin puuttuvat      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38244: opettajanvirat. Toisaalta tavoitteena on ollut
38245: myös se, että eläkkeen perusteeksi otettava palk-                 Katsooko Hallitus, että on ollut oikein
38246: ka mahdollisimman hyvin vastaisi eläkkeelle siir-              ja kohtuullista, että opettajalle suoritet-
38247: tyvän '' aktiiviaikaista'' palkka tasoa.                       tuja ylituntipalkkioita ei ole otettu huo-
38248:    Kuten edellä todettiin, eläkkeen määräämispe-               mioon eläkkeen suuruutta määrättäessä,
38249: rusteet ovat osoittautuneet ongelmalliseksi opet-              ja olisiko perusteluissa mainitussa tapauk-
38250: taja Huttusen kohdalla, jonka eläkkeen kohdalla                sessa vielä jokin mahdollisuus mahdolli-
38251: valtiokonttorissa on tehty päätöksiä mm.                       sesti syntyneen epäoikeudenmukaisuuden
38252: 9.11.1973 (n:o 02-17597-M) ja 3.5.1976 (n:o                    korjaamiseksi?
38253: 
38254:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
38255: 
38256: 260038A
38257:                                          Katri-Helena Eskelinen
38258: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 433
38259: 
38260: 
38261: 
38262: 
38263:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38264: 
38265:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           VELVpL 2 §:n mukaan eläkkeen perusteena
38266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         olevana palkkana pidetään ennen VEL:n voi-
38267: olette 13 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-       maantuloa (1.1.1967) päättyneen palveluksen
38268: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      osalta palveluksen päättymistä välittömästi edel-
38269: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tänyttä säännöllistä työansiota. Säännöllisenä an-
38270: Eskelisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      siona ei pidetä mm. korvausta ylityöstä eikä
38271: sestä n:o 433:                                        muusta säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työs-
38272:                                                       tä.
38273:           Katsooko Hallitus, että on ollut oikein
38274:        ja kohtuullista, että opettajalle suoritet-       Opettajille ylitunneista suoritetut korvaukset,
38275:        tuja ylituntipalkkioita ei ole otettu huo-     samoin kuin mistä tahansa ylityöstä tai muusta
38276:        mioon eläkkeen suuruutta määrättäessä,         säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä suori-
38277:        ja olisiko perusteluissa mainitussa tapauk-    tetut korvaukset, eivät siten ole eläkkeen perus-
38278:        sessa vielä jokin mahdollisuus mahdolli-       teena olevaa palkkaa niissä tapauksissa, joissa
38279:        sesti syntyneen epäoikeudenmukaisuuden         palvelus on päättynyt ennen 1.1.1967. Näin oli
38280:        korjaamiseksi?                                 tilanne valtion palveluksen osalta, ja vastaava
38281:                                                       periaate ylituntien osalta sisältyi tuohon aikaan
38282:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      mm. työntekijäin eläkelakiin. Vasta 1.1.1967
38283: ti seuraavaa:                                         alkaen tuli valtiolla voimaan nykyisinkin voimas-
38284:                                                       sa oleva periaate, jonka mukaan eläkkeen perus-
38285:    Kysymyksessä on viitattu eläkelainsäädännön        teena oleva palkka määräytyy samojen perustei-
38286: tulkintaongelmaan, ja esimerkkinä on otettu en-       den mukaan kuin veron ennakkoa tai veroa
38287: tisen opettajan Aarne Huttusen tapaus.                pidätettäessä.
38288:    Huttunen, joka on syntynyt 3.1.1910, on jää-
38289: nyt ns. vanhan eläkelainsäädännön mukaiselle             Erityisesti opettaja Huttusen osalta voidaan
38290: eläkkeelle 1.9.1966. Valtion eläkelaki (280/66,       todeta, että hänen eläkeasiansa on ratkaistu lain-
38291: VEL) tuli voimaan 1.1.1967. Valtiokonttori on         voimaisesti ja että se on lisäksi ollut oikeuskansle-
38292: 9.11.197 3 tekemällään päätöksellä muuntanut          rin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittava-
38293: Huttusen eläkkeen valtion eläkelain voimaanpa-        na. Huttunen on eläkeasiassaan ollut samanlai-
38294: nolain (281/66, VELVpL) 7 §:n 3 momentin              sessa asemassa kuin kaikki muutkin, joiden val-
38295: nojalla valtion eläkelaissa ja sen voimaanpanolais-   tion palvelus on päättynyt 31.12.1962 ja
38296: sa säädetyin perustein määräytyväksi ns. uuden        31.12.1966 välisenä aikana. Tähän nähden on
38297: eläkelainsäädännön mukaiseksi ansioeläkkeeksi         katsottava, että hänen eläkeasiansa on ratkaistu
38298: 1.1.1967 lukien.                                      oikein ja kohtuullisesti. Mainittakoon vielä, että
38299:    Huttunen on ollut tyytymätön siihen, että          Huttuselle myönnetty VEL:n mukainen eläke on
38300: hänen eläkkeensä suuruutta määritettäessä ei ole      ollut suurempi kuin hänen valtion palveluksensa
38301: otettu huomioon ns. ylitunneista suoritettua kor-     päättyessä 31.8. 1966 voimassa olleen eläkelain-
38302: vausta.                                               säädännön mukaan määräytynyt eläke.
38303: 
38304:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1986
38305: 
38306:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
38307:                                       1985 vp. -- KJ< n:o 433                                         3
38308: 
38309: 
38310: 
38311: 
38312:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38313: 
38314:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt StPLinfL 2 § betraktas såsom pensions-
38315: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        grundande lön i fråga om anstälining som upp-
38316: den 13 december 1985 tili vederbörande medlem         hört innan StPL trädde i kraft (1.1.1967) den
38317: av statsrådet översänt avskrift av följande av        regelbundna förtjänst som erhållits omedelbart
38318: riksdagsledamot Eskelinen undertecknade spörs-        före anstäliningens upphörandeo Såsom regel-
38319: mål nr 433:                                           bunden förtjänst betraktas inte bl.ao ersättning
38320:                                                       för övertidsarbete eller annat utom den ordinarie
38321:          Anser Regeringen att det har varit rätt      arbetstiden utfört arbete 0
38322: 
38323: 
38324: 
38325:        och skäligt att de övertimsarvoden som
38326:        betalats tili en lärare inte har beaktats då      Ersättningar som betalats tili lärare för över-
38327:        pensionens storlek bestämdes och finns         timmar liksom även ersättningar för vilket annat
38328:        det i det fali som nämns i motiveringen        övertidsarbete elier annat utom den ordinarie
38329:        ännu någon möjlighet att avhjälpa den          arbetstiden utfört arbete som helst utgör således
38330:        orättvisa som eventuelit uppstått?             inte pensionsgrundande lön i de fall då anstäli-
38331:                                                       ningen har upphört före 1.1.1967 0 Detta var
38332:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       situationen för de statsanställdas del, och för
38333: anföra följande:                                      övertimmarnas del ingick vid ifrågavarande tid-
38334:                                                       punkt motsvarande princip i bl.ao lagen om
38335:    I spörsmålet hänvisas tili ett problem som         pension för arbetstagareo Först 1.1.1967 trädde
38336: gälier tolkningen av pensionslagstiftningen och       hos staten i kraft den nu gäliande principen
38337: som exempel nämns före detta läraren Aarne            enligt viiken den pensionsgrundande lönen be-
38338: Huttunens fall.                                       stäms på samma grunder som vid innehållande
38339:    Huttunen, som är född 3.1.1910, har avgått         av skatteförskott elier skatt.
38340: med pension 1.9.1966 i enlighet med den s.k.
38341: gamla pensionslagstiftningen. Lagen om statens           Beträffande lärare Huttunen kan konstateras
38342: pensioner (280/66, StPL) trädde i kraft 1.1.1967.     att hans pensionsärende har avgjorts i enlighet
38343: Med stöd av 7 § 3 mom. i lagen angående               med gäliande lag och att ärendet dessutom har
38344: införande av lagen om statens pensioner (2811         undersökts av justitiekanslern och riksdagens jus-
38345: 66, StPLinfL) har statskontoret med sitt beslut av    titieombudsmano Huttunen har i fråga om pen-
38346: 9.11.1973 ändrat Huttunens pension tili               sionen varit i samma stälining som alla de andra
38347: förvärvspension som bestäms i enlighet med den        vars statsanstälining upphört melian 31.12 01962
38348: s.k. nya lagstiftningen på de grunder som stadgas     och 31.12019660 Med hänsyn till detta kan kon-
38349: i lagen om statens pensioner och i lagen angåen-      stateras att Huttunens pensionsärende har av-
38350: de införande av nämnda lag, räknat från               gjorts på rätt och skäligt sätto Det kan ännu
38351: 1.1.1967.                                             nämnas att den pension som beviljats Huttunen i
38352:    Huttunen har varit missnöjd med att man vid        enlighet med StPL har varit större än den pen-
38353: bestämmande av pensionens storlek inte har            sion han hade fått om den hade bestämts i
38354: beaktat de ersättningar som betalats för soko         enlighet med den pensionslagstiftning som gäli-
38355: övertimmar.                                           de 31.801966, då hans statsanställning upphördeo
38356: 
38357:      Helsingfors den 14 januari 1986
38358: 
38359:                                                                            Minister Pekka Vennamo
38360:                 1
38361: 
38362:                 1
38363: 
38364: 
38365: 
38366: 
38367:             1
38368: 
38369:             1
38370: 
38371: 
38372: 
38373: 
38374:         1
38375: 
38376:         1
38377: 
38378: 
38379: 
38380: 
38381:     1
38382: 
38383:     1
38384: 
38385: 
38386: 
38387: 
38388: 1
38389: 
38390: 1
38391:                                                  1985 vp.
38392: 
38393: Kirjallinen kysymys n:o 434
38394: 
38395: 
38396: 
38397: 
38398:                                     Holvitie ym.: Helsingin yliopiston apteekin asemasta
38399: 
38400: 
38401:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38402: 
38403:    Helsingin yliopiston apteekki on poikkeus             edullisemmassa asemassa. Lisäksi Helsingin yli-
38404: maamme yksityisille apteekkareille myönnettä-            opiston apteekki on vapautettu apteekkimaksun
38405: viin apteekkioikeuksiin perustuvasta apteekkilai-       suorittamisesta, mistä aiheutuu sanotulle aptee-
38406: toksesta. Helsingin yliopiston apteekkioikeus pe-        kille huomattava taloudellinen etu.
38407: rustuu vuonna 1755 Turun akatemialle myönnet-               Eduskunta asettui kannattamaan hallituksen
38408: tyyn privilegioon. Privilegion perustana oli aptee-      esitystä, mutta edellytti vastauksessaan hallituk-
38409: kin antama opetus.                                      sen esitykseen, että "Hallitus ryhtyy kiireellisesti
38410:    Helsingin yliopiston apteekkioikeus on vahvis-       toimenpiteisiin Yliopiston Apteekin saattamisek-
38411: tettu apteekkilaitoslain (4/ 28) 24 §:ssä ja Helsin-     si tämän lain mukaisesta liiketoiminnasta vero-
38412: gin yliopiston säännöistä annetun asetuksen              tuksen ja maksujen osalta vastaavaan asemaan
38413: (228/24) 3 §:ssä. Näiden mukaan Helsingin yli-          kuin kaikki muut maan apteekit''.
38414: opistolla on oikeus pitää Helsingin kaupungissa             Yliopiston Apteekki on lain muutoksen jäl-
38415: yhtä apteekkia.                                          keen perustanut 16 sivuapteekkia pääapteekin ja
38416:    Vuoden 1953 (301/53) apteekkilaitoslain              toimintakeskuksen lisäksi. Sivuapteekkeja on seu-
38417: muutoksella Helsingin yliopistolle annettiin oi-        raavilla paikkakunnilla: Helsinki (3 ), Joensuu,
38418: keus pitää lääkevarastoja (nykyään sivuapteekke-        Jyväskylä (2), Kemi, Kuopio, Lahti, Lappeenran-
38419: ja) lääkintöhallituksen kussakin tapauksessa anta-       ta, Pori, Salo, Savonlinna, Tampere, Turku ja
38420: malla luvalla sellaisilla paikkakunnilla, joilla on     Oulu.
38421: suuria sairaaloita (10 § 3 mom.).                           Toisin kuin muille apteekeille, Yliopiston Ap-
38422:    Muutosta tarkoittavassa hallituksen lakiesityk-      teekin sivuapteekeille ei ole määrätty sijaitsemis-
38423: sen perusteluissa hallitus esitti, että vaikka vuo-     aluetta. Tämä on mahdollistanut sivuapteekkien
38424: den 1949 apteekkitavaralain ja -asetuksen muu-          perustamisen asutuskeskusten parhaille liikepai-
38425: toksella sairaalat oikeutettiin ostamaan lääkkeen-      koille.
38426: sä suoraan apteekkitavarakaupoista ja lääketeh-             Yliopiston Apteekki on vapautettu apteekki-
38427: taista, on maassa edelleenkin sairaaloita, joiden       maksusta (apteekkimaksulaki 148/46 8 §), ja se
38428: sijaintipaikkakunnilta apteekkitavarakaupat ja          on myös vapaa valtion-, kunnallis- ja kirkollisve-
38429: lääketehtaat sijaitsevat niin kaukana, että ne          rosta. Yliopiston Apteekin johtosäännön mukaan
38430: ostavat lääkkeensä edelleen lähimmästä apteekis-        apteekin tulisi maksaa vuosittain Helsingin yli-
38431: ta. Yliopiston Apteekin toimintamahdollisuuksia         opistolle veroja ja apteekkimaksua vastaava
38432: tulisi siksi lisätä, jotta se voisi perustaa lääkeva-   osuus.
38433: rastoja perustettaviin sairaaloihin tai niiden lähei-       Yliopiston Apteekin toimintakertomuksen
38434: syyteen.                                                mukaan sen apteekkimaksua vastaava maksu oli
38435:    Eduskunnan talousvaliokunta vastusti hallituk-       vuonna 1984 suuruudeltaan 8,0 milj. mk tulove-
38436: sen esitystä todeten, että tukkuliikkeiden verkko       roja vastaavan osuuden ollessa 6, 1 milj. mk.
38437: oli jo siinä määrin laajentunut, että sairaalat         Tämä maksuosuus on huomattavissa määrin ali-
38438: voivat niistä saada haluamansa lääkkeet ilman           mitoitettu. Yliopiston Apteekin tulisi luonnolli-
38439: viivytystä. Valiokunnan mukaan ei ollut asian-          sesti laskea apteekkimaksunsa samoin perustein
38440: mukaista pyrkiä laajentamaan Helsingin yliopis-         kuin muidenkin apteekkien, ts. laskemalla ap-
38441: ton apteekin toimintamahdollisuuksia hallituk-          teekkimaksun perustana oleva liikevaihto vähen-
38442: sen ehdottamalla tavalla, koska Yliopiston Ap-          tämällä myyntituotoista ao. vuodelta todella
38443: teekki nauttimaosa verovapauden johdosta on             maksettu liikevaihtovero. Jos liikevaihdon olete-
38444: muihin apteekkeihin nähden huomattavasti                taan jakautuvan sivuapteekkien ja pääapteekin
38445:  260035U
38446: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 434
38447: 
38448: kesken niiden reseptuurin suhteessa, saadaan           seen ja muun apteekkilaitoksen heikkenemiseen.
38449: apteekkimaksun suuruudeksi 15,6 milj. mk. Tä-          Sairaaloiden perustettua omat keskuslääkevaras-
38450: mä on miltei kaksi kertaa Yliopiston Apteekin          tot tai sairaala-apteekit ei Yliopiston Apteekkia
38451: Helsingin yliopistolle maksama osuus.                  tarvita niiden lääkehuollon turvaamiseksi. Yli-
38452:    Mikäli Yliopiston Apteekin sivuapteekit olisi-      opiston Apteekin privilegion laajennukseen joh-
38453: vat yksityisen apteekin sivuapteekkeja, olisi ne       taneet perusteet ovat siis lakanneet olemasta,
38454: muutettu itsenäisiksi apteekeiksi (apteekkilain        eikä sanottua apteekkia sen toimiessa joka suh-
38455: 10 c § sekä hallituksen muutosta tarkoittavan          teessa täysin muihin apteekkeihin rinnastettavalla
38456: lakiesityksen perustelut). On siksi kyseenalaista,     tavalla voida pitää oikeutettuna nauttimaan sa-
38457: voidaanko katsoa, että Yliopiston Apteekki voisi       notuista eduistaan.
38458: tehdä ns. sivuapteekkivähennyksen. Mikäli tätä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38459: ei tehdä, olisi apteekkimaksun suuruus nyt voi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38460: massa olevan asteikon perusteella 19,8 milj. mk.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
38461:    Apteekkimaksun voimakas alimitoitus on anta-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38462: nut Yliopiston Apteekille kohtuuttoman kilpai-                   Onko Hallitus tietoinen Helsingin yli-
38463: luedun muihin apteekkeihin nähden. Tämä kos-                  opiston apteekin vero- ja apteekkimaksu-
38464: kee välittömimmin laitosmyyntiä, mutta heijas-                vapaudesta sekä sivuapteekkien perusta-
38465: tuu ainakin pitkällä aikavälillä myös avohuollon              misoikeudesta aiheutuvasta kohtuutto-
38466: myyntiin. Yliopiston Apteekki myöntääkin lai-                 masta kilpailuedusta yksityisiin apteek-
38467: toksille alennuksia, joihin yksityisillä apteekeilla          keihin nähden sekä näiden erioikeuksien
38468: ei ole taloudellisia mahdollisuuksia lakisääteisten           aiheuttamasta vähennyksestä kuntien ve-
38469: alennusten lisäksi.                                           rokertymään, ja jos on, niin
38470:    Yliopiston Apteekkia on nykyisellään pidettä-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38471: vä yksityisten apteekkien kanssa erityisetujen tur-           ryhtyä Helsingin yliopiston apteekin saat-
38472: vin kilpailevana apteekkiketjuna. Sen toiminta                tamiseksi normaalin apteekkimaksu- ja
38473: on johtanut Yliopiston Apteekin sijaintipaikka-               verotuskäytännön piiriin sekä sen sivuap-
38474: kuntien verokertymän vähentymiseen, valtion                   teekkien perustamisoikeuksien rajoittami-
38475: apteekkimaksutulojen suhteelliseen vähenemi-                  seksi?
38476: 
38477:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
38478: 
38479:          Tapio Holvitie                   Eeva Turunen                   Lauri Impiö
38480:          Heikki Järvenpää                 Impi Muroma                    Esko Almgren
38481:          Riitta Jouppila                  Pirjo Rusanen                  Paavo Vesterinen
38482:          Liisa Kulhia                     Pentti Skön                    Pekka Myllyniemi
38483:          Mikko Elo                        Aino Pohjanoksa                Anna-Liisa Jokinen
38484:                                           Ulla-Leena Alppi
38485:                                      1985 vp. -- RJ< n:o 434                                         3
38486: 
38487: 
38488: 
38489: 
38490:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38491: 
38492:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa
38493: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,
38494:                                                        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
38495: olette 13 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-
38496:                                                     ti seuraavaa:
38497: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
38498: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 24.1.1984
38499: Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   toimikunnan, jonka tehtäväksi määrättiin lääke-
38500: myksestä n:o 434:                                   huoltoa koskevan lainsäädännön yleinen vanhen-
38501:                                                     tuneisuus ja hajanaisuus huomioon ottaen val-
38502:          Onko Hallitus tietoinen Helsingin yli-     mistella ehdotus lääkehuoltoa koskevan lainsää-
38503:        opiston apteekin vero- ja apteekkimaksu-     dännön yhteensovittamiseksi ja uudistamiseksi.
38504:        vapaudesta sekä sivuapteekkien perusta-      Lääkehuoltotoimikunta luovutti mietintönsä sosi-
38505:        misoikeudesta aiheutuvasta kohtuutto-        aali- ja terveysministeriölle 29.3.1985 (Ehdotus
38506:        masta kilpailuedusta yksityisiin apteek-     lääkelaiksi, Komiteanmietintö 1985:22). Lääke-
38507:        keihin nähden sekä näiden erioikeuksien      huoltotoimikunnan lääkelakiehdotukseen sisälty-
38508:        aiheuttamasta vähennyksestä kuntien ve-      vät säännökset myös Helsingin yliopiston aptee-
38509:        rokertymään, ja jos on, niin                 kin osalta. Lääkelakia valmistellaan edelleen sosi-
38510:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      aali- ja terveysministeriössä lääkehuoltotoimikun-
38511:        ryhtyä Helsingin yliopiston apteekin saat-   nan ehdotuksen pohjalta, ja hallitus tulee kevääl-
38512:        tamiseksi normaalin apteekkimaksu- ja        lä 1986 antamaan eduskunnalle esityksen lääke-
38513:        verotuskäytännön piiriin sekä sen sivuap-    laiksi. Tässä yhteydessä tulee hallituksen ratkais-
38514:        teekkien perustamisoikeuksien rajoittami-    tavaksi myös Helsingin yliopiston apteekkia kos-
38515:        seksi?                                       kevien säännösehdotusten sisältö.
38516: 
38517:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1986
38518: 
38519:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
38520: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 434
38521: 
38522: 
38523: 
38524: 
38525:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
38526: 
38527:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
38528: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av        anföra följande:
38529: den 13 december 1985 tili vederbörande medlem
38530: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte
38531: riksdagsman Holvitie m.fl. undertecknade spörs-      24.1.1984 en kommission, som fick tili uppgift
38532: mål nr 434:                                          att - med beaktande av att lagstiftningen som
38533:                                                      berör läkemedelsförsörjning är alimänt föråldrad
38534:           Är Regeringen medveten om. att Hel-        och splittrad - utarbeta ett förslag tili samord-
38535:        singfors universitets apoteks fnhet från      ning och revidering av lagstiftning:n. om läkem.e-
38536:        skyldighet att erlägga skatt och ai?oteks-    delsförsörjning. Läkemedelsförsöqnmgskommts-
38537:        avgifter samt rätten att grunda fihalai?o-    sionen avgav sitt betänkande tili social~ och
38538:        tek lett tili oskäliga konkurrensmässtga      hälsovårdsministeriet 29.3.1985. (Förslag ull lag
38539:        fördelar i förhåliande tili övriga apotek,    om läkemedel, Kommittebetänkande 1985:22).
38540:        samt om den minskning av kommuner-            Läkemedelsförsörjningskommissionens förslag tili
38541:        nas skatteintäkter dessa privilegier          lag om läkemedel innehåller även stadganden
38542:        förorsakar och, om så är,                     om Helsingfors universitets apotek. Läkemedel~­
38543:                                                      lagen bereds vidare vid social- och hälso~å~dsmt­
38544:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nisteriet på basis av läkemedelskommtsswne~s
38545:        för att i fråga om Helsingfors univer~itets   förslag, och regeringen ämnar avlåta en propost-
38546:        apotek tiliämpa normal b:skattmng.~­          tion tili riksdagen under våren 1986 med förslag
38547:        praxis och normal apoteksavgtft sa~t for      tili lag om läkemedel. I detta samm.anhar:g
38548:        att begränsa dess rätt att grunda fihalapo-   kommer regeringen även att ta ställnmg ull
38549:        tek?                                          innehåliet i de stadganden som föreslås beträf-
38550:                                                      fande Helsingfors universitets apotek.
38551: 
38552:     Helsingfors den 10 januari 1986
38553: 
38554:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
38555:                                              1985 vp.
38556: 
38557: Kirjallinen kysymys n:o 435
38558: 
38559: 
38560: 
38561: 
38562:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Talvilomaoikeuden toteuttamisesta LEL-
38563:                                     aloilla
38564: 
38565: 
38566:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38567: 
38568:    Vuosilomalain (272/73) 3 §:n nojalla työnteki-   Lisäksi LEL-aloilla on yleisestä käytännöstä poik-
38569: jällä on työsuhteen määrätyn keston jälkeen oi-     keavia vuosilomajärjestelyjä, mm. rakennusalan
38570: keus saada vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää     suositus useimpien työmaiden pitämisestä suljet-
38571: lomanmääräytymiskuukautta kohti. Lain 4 §:n         tuina heinäkuun ajan sekä siihen liittyvä prosent-
38572: mukaan 24 päivää ylittävä osa lomasta annetaan      tiperusteinen lomakorvaus.
38573: ns. talvilomana. Näin huomattava osa työnteki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38574: jöistä on saavuttanut oikeuden talvilomaan, jota    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38575: on sopimusteitse saatettu vielä laajentaa.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
38576:    Vuosilomalaki ei kuitenkaan tuota talvilomaoi-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38577: keutta ns. LEL-aloilla, eli lähinnä rakennus-,
38578: metsä- ja satamatöissä, joille on tunnusomaista               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
38579: työsuhteiden lyhyys. Lain mukainen lomaoikeus              tynyt talvilomaoikeuden toteuttamiseksi
38580: on sidottu työsuhteen kestoon eikä aikaan, jonka           myös ns. LEL-alojen työntekijöiden osal-
38581: työntekijä kaikkiaan on työskennellyt ko. alalla.          ta?
38582: 
38583:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
38584: 
38585:           Marjatta Stenius-Kaukonen Ulla-Leena Alppi                 Marja-Liisa Salminen
38586:           Pekka Leppänen             Mikko Kuoppa                    Heli Astala
38587:                       Timo Laaksonen                         Juhani Vähäkangas
38588: 
38589: 
38590: 
38591: 
38592: 260028N
38593: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 435
38594: 
38595: 
38596: 
38597: 
38598:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38599: 
38600:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lomalain 3 §:n 3 momenttia muutettaisiin esityk-
38601: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sen mukaan siten, että lomanmääräytymiskuu-
38602: olette 13 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-         kautena pidettäisiin paitsi sellaista kalenterikuu-
38603: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kautta, jonka aikana työntekijä on ollut työnan-
38604: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tajan työssä vähintään 14 päivänä, myös eräin
38605: Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kirjallises-       edellytyksin kalenterikuukautta, jolloin työnteki-
38606: ta kysymyksestä n:o 435:                                jä on ollut työnantajan työssä vähintään 35
38607:                                                         tuntia. Tällaisten alle 14 työpäivää työskentele-
38608:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       vien työntekijöiden vuosilomapalkka olisi vuosi-
38609:         tynyt talvilomaoikeuden toteuttamiseksi         lomalain 7 §:n uuden ehdotetun 4 momentin
38610:         myös ns. LEL-alojen työntekijöiden osal-        mukaan työsuhteen kestoaikaan suhteutettu pro-
38611:         ta?                                             senttiosuus ansaitusta palkasta. Nykyinen loma-
38612:                                                         korvaus 8, 5 prosenttia maksetusta tai maksetta-
38613:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vaksi erääntyneestä palkasta ehdotetaan korotet-
38614: ti seuraavaa:                                           tavaksi 11 prosenttiin, kun työsuhde on loma-
38615:    Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöi-    kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop-
38616: den eläkelakia (134/62) sovelletaan aloilla, joille     puun mennessä keskeytymättä jatkunut vähin-
38617: lyhytaikaiset työsuhteet ovat luonteenomaisia.          tään yhden vuoden.
38618: Tällaisia niin sanottuja LEL-aloja ovat muun               Vuosilomalaki koskee myös lyhytaikaisissa työ-
38619: muassa rakennus-, metsä- ja maatalous- sekä             suhteissa olevia työntekijöitä. Eduskunnan käsi-
38620: satamatyöt.                                             teltävänä oleva hallituksen esitys laiksi vuosilo-
38621:    Pääsääntöisesti työlainsäädäntö turvaa säädetyt      malain muuttamisesta parantaa osa-aikatyötä te-
38622: vuosiloma- ja muut vähimmäisetuudet kaikille            kevien työntekijöiden vuosilomaetuuksia ja mah-
38623: työntekijöille. Lyhytaikaisissa työsuhteissa ja eräi-   dollisuuksia pidempään lomaan myös niin sano-
38624: den osa-aikatyössä olevien työntekijöiden sosiaali-     tuilla LEL-aloilla. Näillä aloilla vaikeutena on
38625: turva on kuitenkin ollut eräiltä osin rajoittunut.      usein ollut se, ettei työsuhde samaan työnanta-
38626: Osa-aikatyön sosiaaliturvatoimikunta (komi-             jaan ole kestänyt vuosilomalaissa säädettyä yhtä
38627: teanmietintö 1983: 79) on selvittänyt mietinnös-        vuotta, joka on pidemmän lomaoikeuden eli niin
38628: sään näitä rajoituksia. Sosiaali- ja terveysministe-    sanotun talviloman edellytyksenä. Kuitenkin
38629: riö on mietinnön pohjalta valmistellut hallituk-        työntekijä on jatkuvasti samalla alalla ja saman-
38630: sen esityksen (HE n:o 1051 1985 vp.) eduskunnal-        laisissa töissä.
38631: le laiksi vuosilomalain (272 17 3) muuttamisesta.
38632: Tämän esityksen ovat keskeiset työmarkkinajär-             Työehtosopimuksin ovat näiden alojen työ-
38633: jestöt hyväksyneet. Hallituksen esitys on edus-         markkinajärjestöt pyrkineet ottamaan huomioon
38634: kunnan käsiteltävänä. Siihen liittyvä laki on           lyhyistä työsuhteista johtuvia lomaoikeuden ra-
38635: tarkoitus saattaa voimaan 1.4. 1986.                    joituksia. Esimerkiksi rakennusalan lomapalkka-
38636:    Sanotun esityksen tarkoituksena on saattaa alle      järjestelyt perustuvat järjestöjen väliseen työehto-
38637: 14 työpäivää kuukaudessa työtä tekevien työnte-         sopimukseen, jonka mukaan lomakorvauspro-
38638: kijöiden vuosilomaetuudet vastaamaan nykyistä           sentti on 13,5 % tai 18,5 %, jos työsuhde sa-
38639: paremmin 14 työpäivää tai sitä enemmän kuu-             maan työnantajaan on keskeytymättä jatkunut yli
38640: kaudessa työskentelevien työntekijöiden vuosilo-        6 kuukautta. Työhöntuloajankohdasta riippuen
38641: maetuuksia. Tässä tarkoituksessa hallitus on esit-      tuota korkeampaa prosenttia saatetaan taannehti-
38642: tänyt lomaan oikeuttavan palvelusajan määritte-         vasti maksaa jo kuutta kuukautta edeltäneeltäkin
38643: lemistä vuosilomalaissa paitsi työpäivinä myös          ajalta. Metsäalalla taas vuosilomalaissa säädettyjä
38644: työtunteina sekä lomakorvauksen nostamista 8, 5         vuosilomakorvausprosentteja suuremmat määrät
38645: prosentista 11 prosenttiin maksetuista palkoista,       kerätään erilliseen Metsäalan Lomakassaan, josta
38646: kun työsuhde on jatkunut yhden vuoden. Vuosi-           työntekijä     saa    lomapalkkansa       jäädessään
38647:                                       1985 vp. -     KK n:o 435                                      3
38648: 
38649: kesälomalle ja talvilomarahansa jäädessään talvi-    saalta asianomaiset työmarkkinajärjestöt ovat ala-
38650: lomalle.                                             kohtaiset tarpeet huomioon ottaen sopineet asias-
38651:   Kun myös niin sanotuilla LEL-aloilla työsuh-       ta. Hallituksen tarkoituksena on kuitenkin edel-
38652: teet ovat varsin yleisesti vakinaistuneet ja siten   leen tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vuosilo-
38653: myös pidentyneet, yhä useampi näiden alojen          malain soveltamisessa mahdollisesti syntyvien
38654: työntekijä on saavuttanut vuosilomalain tarkoit-     epäkohtien poistamiseksi.
38655: tamat vuosilomaetuudet kokonaisuudessaan. Toi-
38656: 
38657:     Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1986
38658: 
38659:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
38660: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 435
38661: 
38662: 
38663: 
38664: 
38665:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
38666: 
38667:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           procent till elva procent av de erlagda iönerna.
38668: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         Enligt propositionen skall 3 § 3 mom. semester-
38669: den 13 december 1985 till vederbörande medlem          lagen ändras så, att som kvalifikationsmånad
38670: av statsrådet översänt avskrift av följande av         förutom sådan kaiendermånad, under viiken ar-
38671: riksdagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. under-          betstagaren varit i arbete hos arbetsgivaren under
38672: tecknade spörsmål nr 4 35:                             en tid av minst 14 dagar, även under vissa
38673:                                                        förutsättningar anses sådan kaiendermånad, un-
38674:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      der viiken arbetstagaren arbetat sammaniagt
38675:         för att införa rätten till vintersemester      minst 35 timmar. Semesterlönen för dyiik arbets-
38676:         även för arbetstagare inom s.k. KAPL-          tagare, som arbetar mindre än 14 dagar, vore
38677:         branscher?                                     eniigt det till 7 § semesterlagen föresiagna nya 4
38678:                                                        momentet en viss, på anställningstiden beroende
38679:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        procent av den lön han intjänat under kvaiifika-
38680: anföra följande:                                       tionsåret. Den nuvarande semesterersättningen,
38681:    Lagen om pension för arbetstagare i kortvariga      åtta och en halv procent av den utbetaida eller
38682: arbetsförhållanden ( 134162) tillämpas inom så-        till betaining förfallna iönen, föresiås höjd tili 11
38683: dana branscher, där kortvariga arbetsförhållan-        procent när arbetsförhållandet före utgången av
38684: den är typiska. Bl. a. byggnads-, skogs- och           det kvaiifikationsår som föregår semesterperioden
38685: jordbruksarbete samt hamnarbete hör till dessa         har fortgått minst ett år utan avbrott.
38686: s.k. KAPL-branscher.                                       Semesterlagen gäller även arbetstagare i kort-
38687:    I regel tillförsäkras alla arbetstagare stadgade    variga arbetsförhållanden. Regeringens proposi-
38688: semester- och övriga minimiförmåner genom ar-          tion med försiag tilliag om ändring av semester-
38689: betslagstiftningen. Socialskyddet för arbetstagare     iagen, som är under behandling i riksdagen,
38690: i kortvariga arbetsförhållanden och för vissa ar-      förbättrar både deltidsarbetande arbetstagares se-
38691: betstagare i deltidsarbete har dock varit i viss       mesterförmåner och möjiigheterna att få iängre
38692: mån begränsat. Sociaiskyddskommissionen för            semester även inom de s.k. KAPL-branscherna.
38693: deltidsarbete (kommittebetänkande 1983:79) har         Inom dessa branscher har svårigheterna ofta be-
38694: i sitt betänkande utrett dessa begränsningar. På       rott på att arbetsförhållandet till samma arbetsgi-
38695: basis av betänkandet har social- och hälsovårds-       vare inte varat den tid om ett år som stadgas i
38696: ministeriet utarbetat en regeringsproposition (RP      semesterlagen och som utgör förutsättning för
38697: nr 10511985 rd.) till riksdagen med förslag till lag   iängre semester eller s.k. vintersemester. Arbets-
38698: om ändring av semesterlagen (2 72 173) och denna       tagaren arbetar iikväi inom samma bransch och
38699: proposition har godkänts av de centrala arbets-        med iikadana arbetsuppgifter.
38700: marknadsorganisationerna. Regeringens proposi-             Arbetsmarknadsorganisationerna för dessa
38701: tion behandias som bäst i riksdagen. Den före-         branscher har genom kollektivavtai försökt beak-
38702: siagna lagen är avsedd att träda i kraft 1.4.1986.     ta de begränsningar av rätten till semester som
38703:    Syftet med ovan nämnda proposition är att få        beror på arbetsförhållandenas kortvarighet. T.ex.
38704: semesterförmånerna för arbetstagare som arbetar        byggnads branschens       semesterlönearrangemang
38705: mindre än 14 dagar i månaden att bättre än för         baserar sig på kollektivavtai, eniigt viiket semes-
38706: närvarande motsvara semesterförmånerna för ar-         terersättningsprocenten är 13,5 % eller 18, 5 % ,
38707: betstagare som arbetar 14 arbetsdagar eller mer i      om arbetsförhållandet till samma arbetsgivare
38708: månaden. I detta syfte har regeringen föresiagit       fortgått oavbrutet i mer än 6 månader. Beroende
38709: att den till semester berättigande tjänstgöringsti-    på när arbetsförhållandet påbörjats kan den hög-
38710: den i semesterlagen förutom i arbetsdagar även         re procenten betaias retroaktivt även för den tid
38711: skall bestämmas i arbetstimmar samt att semes-         som föregått sex månader. Inom skogsbranschen
38712: terersättningen, då arbetsförhållandet har fort-       insamias de belopp som överstiger de i semester-
38713: gått ett år, skall höjas från åtta och en haiv         iagen fastsiagna semesterersättningsprocenterna i
38714:                                        1985 vp. -      KK n:o 435                                    5
38715: 
38716: en separat semesterkassa för skogsbranschen            nått de semesterförmåner som avses i semesterla-
38717: (Metsäalan Lomakassa), ur viiken arbetstagaren         gen. Å andra sidan har arbetsmarknadsorganisa-
38718: får sin semesterlön när han inleder sin sommarse-      tionerna ingått avtal om detta, och därvid beak-
38719: mester och sin vintersemesterlön när han inleder       tat de särskilda behoven inom respektive bran-
38720: sin vintersemester.                                    scher. Regeringen ämnar dock även i fortsätt-
38721:    Emedan arbetsförhållandena även inom de s.k.        ningen vid behov vidta åtgärder för att avlägsna
38722: KAPL-branscherna till stor del har stabiliserats       olägenheter som eventuellt uppkommer vid
38723: och således även blivit långvarigare, har allt flere   tilläm pningen av semesterlagen.
38724: av arbetstagarna inom dessa branscher helt upp-
38725: 
38726:      Helsingfors den 10 januari 1986
38727: 
38728:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
38729:                                                1985 vp.
38730: 
38731: Kirjallinen kysymys n:o 436
38732: 
38733: 
38734: 
38735: 
38736:                                    P. Leppänen ym.: Työttömyysturvan maksamisen yksinkertaistami-
38737:                                       sesta
38738: 
38739: 
38740:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38741: 
38742:    Työttömyysturvalain käytännön toteuttamises-       kaukana. Valvonnaksi pitäisi riittää sama järjes-
38743: sa vaaditaan päivärahan saajalta selvitys työttö-     telmä kuin sairausvakuutuksen päivärahan mak-
38744: myyspäivistä, mahdollisista työssäolopäivistä, sai-   satuksessa, josta on parin vuosikymmenen aikana
38745: rauspäivistä, matkallaolopäivistä yms. Mainittu       saatu erittäin myönteinen kokemus.
38746: selvitys ns. TT 2-lomakkeelle tehdään päiväkoh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38747: taisesti.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38748:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
38749:    Työttömän työssäoloa valvovat tarkkaan työvoi-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38750: maviranomaiset. Sen lisäksi päiväkohtaisen val-
38751: vonnan suorittaa työttömyyspäivärahan maksaja.                 Miten Hallitus aikoo vähentää työttö-
38752: Tällä pyritään virheelliset maksatukset estämään.            myysturvaan liittyvää virkavaltaisuutta ja
38753: Nykymuodossa järjestelmä on kuitenkin erittäin               helpottaa työttömyysturvan hakemista
38754: virkavaltainen, josta työttömän ihmisyys on hyvin            käytännössä?
38755: 
38756:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1985
38757: 
38758:           Pekka Leppänen                 Timo Laaksonen               Inger Hirvelä
38759:           Marja-Liisa Salminen           Marjatta Stenius-Kaukonen Pirkko Turpeinen-Kajanoja
38760:           Esko-Juhani Tennilä            Osmo Vepsäläinen             Mikko Kuoppa
38761:           Lauha Männistö                 Ensio Laine                 Juhani Vähäkangas
38762:           Heli Astala                    Heikki Mustonen              Sten Söderström
38763:           Vappu Säilynoja                Niilo Koskenniemi            Anna-Liisa Jokinen
38764:                       Esko Helle                             Ulla-Leena Alppi
38765: 
38766: 
38767: 
38768: 
38769: 260040C
38770: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 436
38771: 
38772: 
38773: 
38774: 
38775:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38776: 
38777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voimapoliittinen lausunto annetaan vasta sitten,
38778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kun työttömyyspäivärahan maksamiselle on tul-
38779: olette 13 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-       lut työvoimapoliittinen este. Työvoimapoliittinen
38780: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      este muodostuu esimerkiksi silloin, kun henkilö
38781: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       menee pysyväisluonteiseen, yli kuukauden kestä-
38782: P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         vään työhön, tai kun henkilö ilman pätevää syytä
38783: kysymyksestä n:o 436:                                 kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä. Työvoimavi-
38784:                                                       ranomaisella ei näin ollen ole mahdollisuutta
38785:          Miten Hallitus aikoo vähentää työttö-        ilmoittaa lyhyitä työssäoloaikoja sosiaalivakuutus-
38786:        myysturvaan liittyvää virkavaltaisuutta ja     toimikunnalle tai työttömyyskassalle. Työssäolo-
38787:        helpottaa työttömyysturvan hakemista           päivien ilmoittaminen tapahtuu työttömyyspäi-
38788:        käytännössä?                                   värahan hakemuslomakkeella. Päiväkohtainen il-
38789:                                                       moittamismenettely on tarpeen sekä valvonnan
38790:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         että työttömän oman oikeusturvan kannalta.
38791: seuraavaa:                                            Vuoden 1985 alusta voimaan tullut työttömyys-
38792:   Työttömyysturvalain 26 §:n 1 momentin mu-           turvalaki mahdollistaa työttömyyspäivärahan
38793: kaan työttömyyspäivärahaa maksettaessa työ-,          maksamisen myös osa-aikatyössä olevalle henki-
38794: omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä kunakin        lölle. Jotta päiväraha voitaisiin maksaa oikean
38795: kalenteriviikkona saa olla yhteensä enintään viisi.   suuruisena myös osalta viikkoa tai osalta päivää,
38796: Työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto antaa         tarvitaan päiväkohtaisia tietoja. Sosiaali- ja ter-
38797: työttömyysturvalain 3 §:n 3 momentin mukaan           veysministeriö seuraa työttömyysturvalain täytän-
38798: työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisista       töönpanoa, sen teknistä ja sisällöllistä toimivuut-
38799: edellytyksistä sosiaalivakuutustoimikuntaa ja         ta ja ryhtyy tarvittaessa lainsäädännön sekä alem-
38800: työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Lausunnossa       manasteisten säännösten korjaamistoimenpitei-
38801: työvoimaviranomainen ilmoittaa, onko työttö-          siin tavoitteena turvata työttömyysturvan toimi-
38802: myyspäivärahan maksamiselle työvoimapoliittista       vuus.
38803: estettä. Lausunto annetaan toistaiseksi. Uusi työ-
38804: 
38805:     Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1986
38806: 
38807:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
38808:                                       1985 vp. -- RJ< n:o 436                                        3
38809: 
38810: 
38811: 
38812: 
38813:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38814: 
38815:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         först när det har uppkommit ett arbetskraftspoli-
38816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tiskt hinder för utbetalningen av arbetslös-
38817: den 13 december 1985 tili vederbörande medlem        hetsdagpenning. Ett arbetskraftspolitiskt hinder
38818: av statsrådet översänt avskrift av följande av       uppkommer t.ex. om en person får stadigvarande
38819: riksdagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade          arbete som räcker i över en månad eller om en
38820: spörsmål nr 436:                                     person utan giltig orsak vägrar ta emot arbete
38821:                                                      som erbjuds honom. Arbetskraftsmyndigheten
38822:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      har sålunda inte möjligheter att ge socialförsäk-
38823:        för att minska byråkratin i anslutning tili   ringskommissionen eller arbetslöshetskassan upp-
38824:        utkomstskyddet för arbetslösa och i prak-     gifter om korta arbetsförhållanden. V ppgifterna
38825:        tiken underlätta ansökan om utkomst-          om antalet arbetade dagar ifylls i ansökan om
38826:        skydd för arbetslösa?                         arbetslöshetsdagpenning. Ett system med uppgif-
38827:                                                      ter som gäller varje enskild dag behövs både med
38828:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tanke på övervakningen och den arbetslöses eget
38829: anföra följande:                                     rättsskydd. Den lag om utkomstskydd för arbets-
38830:    Då arbetslöshetsdagpenning betalas får, enligt    lösa som trädde i kraft vid ingången av år 1985
38831: 26 § 1 mom. lagen om utkomstskydd för arbets-        gör det möjligt att betala arbetslöshetsdagpen-
38832: lösa, det sammanlagda antalet arbets-, självrisk-    ning också tili personer i deltidsarbete. För att
38833: och ersättningsdagar under varje kalendervecka       också storleken av den dagpenning som betalas
38834: vara högst fem. Enligt 3 § 3 mom. lagen om           för del av vecka eller del av dag skall vara den
38835: utkomstskydd för arbetslösa avger arbetskrafts-      rätta, behövs det uppgifter om varje enskild dag.
38836: kommissionerna eller arbetskraftsbyråerna om de      Social- och hälsovårdsministeriet följer verkstäl-
38837: arbetskraftspolitiska förutsättningarna för ut-      ligheten av lagen om utkomstskydd för arbetslösa
38838: komstskydd ett utlåtande, som är bindande för        och övervakar lagens funktionsduglighet i tek-
38839: respektive socialförsäkringskommission och ar-       niskt och innehållsmässigt hänseende samt vidtar
38840: betslöshetskassa. I utlåtandet meddelar arbets-      vid behov åtgärder i syfte att åstadkomma änd-
38841: kraftsmyndigheten om det föreligger arbets-          ringar i lagstiftningen och i stadgande av lägre
38842: kraftspolitiska hinder för utbetalningen av ar-      rang, för att utkomstskyddet för arbetslösa skall
38843: betslöshetsdagpenning. Utlåtandet gäller tillsvi-    fungera.
38844: dare. Ett nytt arbetskraftspolitiskt utlåtande ges
38845: 
38846:     Helsingfors den 13 januari 1986
38847: 
38848:                                                                            Minister Matti Puhakka
38849:                                                   1985 vp.
38850: 
38851: Kirjallinen kysymys n:o 437
38852: 
38853: 
38854: 
38855: 
38856:                                    Junnila: Tekijänoikeuslain säännösten tulkinnasta sananvapauden
38857:                                        kannalta
38858: 
38859: 
38860:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38861: 
38862:    Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että kustanta-         Tällainen sanan- ja tutkimuksen vapauden
38863: ja on joutunut mitätöimään makulatuuriksi jo            rajoittuminen ei olisi myöskään poliittisesti yh-
38864: painokoneessa olleen muistelmateoksen, jonka            dentekevä asia. Se saatettaisiin näet jälleen ker-
38865: entinen saksalaisdiplomaatti Hans Metzger oli           ran tulkita osoitukseksi suomettumisesta ja Suo-
38866: kirjoittanut kokemuksistaan Suomessa toisen             messa vallitsevasta itsesensuurista.
38867: maailmansodan aikana. Syynä kirjan makuloimi-              Tekijänoikeuslain 14 §:n 1 momentin mukaan
38868: seen on lehtitietojen mukaan ollut se, että kirjas-     "julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan
38869: sa on laajasti lainattu entisen tasavallan presiden-    mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyt-
38870: tin Urho Kekkosen sodan aikana käyttämällä              tämässä laajuudessa". Niin kuin edellä selostettu
38871: tunnetulla nimimerkillä julkaistuja pakinoita,          tapaus osoittaa, tämä sanamuoto antaa mahdolli-
38872: minkä menettelyn presidentti Kekkosen poika             suuksia kiistanalaisille tulkinnoille ja sitä tulisi
38873: hallitusneuvos Matti Kekkonen on katsonut -             kiireellisesti selventää.
38874: jälleen lehtitietojen mukaan - Ioukkaavan edus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38875: tamiaan tekijänoikeuksia ja samalla halventavan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38876: isänsä poliittista mainetta. Kustantaja on ottanut      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38877: huomioon nämä sille esitetyt näkökohdat ja on           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38878: sen vuoksi makuloinut puheena olevan kirjan.
38879:                                                                    Onko Hallituksen käsityksen mukaan
38880:    Hallitusneuvos Kekkosen pyrkimys niin isänsä                 tekijänoikeuslain hengen ja kirjaimen
38881: maineen kuin tekijänoikeuksienkin varjelemiseen                 mukaista se, että kustantaja joutuu teki-
38882: on sinänsä ymmärrettävä. Tällainen pyrkimys                     jänoikeuden haltijan vaatimuksesta luo-
38883: saattaa toisaalta kuitenkin johtaa muihinkin hait-              pumaan jo painettavana olleen kirjan
38884: toihin kuin vain kyseisen kirjan kirjoittajalle ja              julkaisemisesta sen vuoksi, että tuossa
38885: kustantajalle aiheutuviin haemeihin ja taloudelli-              kirjassa on runsaasti lainattu, lähde asian-
38886: siin menetyksiin. Sekä yleisen sananvapauden                    mukaisesti ilmoittaen, muualla aikanaan
38887: että tutkimuksen vapauden kannalta joudutaan                    julkaistuja kirjoituksia, sekä
38888: selvästi arveluttavaan tilanteeseen, jos tekijänoi-                onko Hallitus sitä mieltä, että nykyi-
38889: keuslakia voidaan siten tulkita, ettei tieteellisissä           nen tekijänoikeuslaki saattaa näin tulkit-
38890: tutkimuksissa tai poliittisessa muistelmakirjalli-              tuna johtaa sanan- ja tutkimuksen vapau-
38891: suudessa taikka muissa kirjallisissa tuotteissa enää            den kannalta arveluttaviin seuraamuk-
38892: voida siteerata muualla jo julkaistuja tekstejä,                siin, ja
38893: vaikka lähde olisi tekijänoikeuslain 26 §:n edel-                  tuleeko Hallitus tämän vuoksi huoleh-
38894: lyttämällä tavalla mainittukin, niin kuin nyt                   timaan siitä, että tekijänoikeuslakia muu-
38895: kysymyksessä olevassa tapauksessa on ollut asian-               tetaan siten, että tällainen tulkinta ei
38896: laita.                                                          enää ole mahdollista?
38897: 
38898:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1985
38899: 
38900:                                               Tuure Junnila
38901: 
38902: 
38903: 
38904: 
38905:  2600461
38906: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 437
38907: 
38908: 
38909: 
38910: 
38911:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38912: 
38913:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuista teoksista eli lainaus- tai siteerausoikeus.
38914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Laissa olevan perussäännöksen mukaan ''Julkiste-
38915: olette 16 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-       tusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti
38916: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laa-
38917: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       juudessa''. Sitaattia varten ei tarvitse pyytää
38918: Tuure Junnilan kirjallisesta kysymyksestä n:o         lupaa siteeratun teoksen tekijäitä eikä hänelle ole
38919: 437:                                                  myöskään tarpeen maksaa korvausta.
38920:                                                          Siteerausoikeus on kirjallisen, taiteellisen ja
38921:           Onko Hallituksen käsityksen mukaan
38922:                                                       tieteellisen kehityksen eräs välttämätön edellytys,
38923:        tekijänoikeuslain hengen ja kirjaimen
38924:                                                       jota ilman kulttuuriyhteiskunta ei voi tulla toi-
38925:        mukaista se, että kustantaja joutuu teki-      meen. Se palvelee tiedonvälitystä ja mielipitei-
38926:        jänoikeuden haltijan vaatimuksesta luo-        den muodostusta. Samalla tavoin kuin Suomen
38927:        pumaan jo painettavana olleen kirjan           tekijänoikeuslaissa, on siteerausoikeus tunnustet-
38928:        julkaisemisesta sen vuoksi, että tuossa        tu kaikissa sivistysmaissa.
38929:        kirjassa on runsaasti lainattu, lähde asian-
38930:        mukaisesti ilmoittaen, muualla aikanaan           Jotta sitaatti suojatusta teoksesta olisi sallittu,
38931:        julkaistuja kirjoituksia, sekä                 sen tulee täyttää eräät ehdot. Lainauksen tulee
38932:                                                       tapahtua ''hyvän tavan mukaisesti''; lainauksen
38933:           onko Hallitus sitä mieltä, että nykyi-
38934:                                                       tulee tapahtua lojaalissa tarkoituksessa; lainattua
38935:        nen tekijänoikeuslaki saattaa näin tulkit-     teosta ei saa asettaa väärään valoon. Siteeraus on
38936:        tuna johtaa sanan- ja tutkimuksen vapau-       sallittua, kun se tapahtuu toisen henkilön ajatus-
38937:        den kannalta arveluttaviin seuraamuk-
38938:                                                       ten esittelyn, arvostelun ja edelleen kehittämisen
38939:        siin, ja
38940:                                                       tarkoituksessa. Siteerauksen tulee olla apuna
38941:           tuleeko Hallitus tämän vuoksi huoleh-       henkisessä luomistyössä ja sitaatin tulee uudessa
38942:        timaan siitä, että tekijänoikeuslakia muu-     yhteydessään olla perusteltu.
38943:        tetaan siten, että tällainen tulkinta ei
38944:        enää ole mahdollista?                             Lainaaminen on sallittua, kun se tapahtuu
38945:                                                       "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Lain-
38946:                                                       valmistelutöissä on todettu, että sallitun lainauk-
38947:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         sen laajuudesta tuskin voitaisiinkaan antaa yleistä
38948: seuraavaa:                                            sääntöä. Kysymys on kussakin yksityistapauksessa
38949:    Tekijänoikeuslainsäädännön perusperiaattei-        ratkaistava olosuhteiden mukaan. Tällöin on
38950: den mukaan tekijällä on oikeus määrätä teoksesta      otettava huomioon lainauksen tarkoitus sekä lai-
38951: valmistamaila siitä kappaleita ja saattamalla se      natun osan ja koko teoksen laajuuden välinen
38952: yleisön saataviin. Tekijälle kuuluvien niin sanot-    suhde.
38953: tujen moraalisten oikeuksien mukaan tekijän              Sitaattia koskeva säännös Suomen tekijänoi-
38954: nimi on myös mainittava teoksen yhteydessä sillä      keuslaissa on täysin samansisältöinen Norjan,
38955: tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Teosta ei ole           Ruotsin ja Tanskan lakien vastaavien kohtien
38956: myöskään lupa muuttaa tekijän kirjallista tai         kanssa. Lait on aikanaan valmisteltu pohjoismai-
38957: taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla   sena yhteistyönä. Suomen lain siteerausoikeutta
38958: tavalla eikä sitä saa saattaa yleisön saataviin       koskeva kohta on myös tarkoin yhteensopiva
38959: sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhtey-      tekijänoikeuden alan keskeisimmän kansainväli-
38960: dessä.                                                sen yleissopimuksen, Bernin sopimuksen mää-
38961:    Tekijän oikeuksia on laissa- edellä mainittu-      räysten kanssa. Bernin sopimuksen vuoden 1971
38962: ja moraalisia oikeuksia lukuun ottamatta - ra-        tekstin 10 artiklan 1 kappale kuuluu seuraavasti:
38963: joitettu tärkeiden yhteiskunnallisten etujen ja           "1. Lainaukset yleisön saataviin laillisesti saa-
38964: painavien käytännön syiden johdosta. Eräs teki-       tetusta teoksesta mukaan lukien lehdistökatsaus-
38965: jänoikeuden rajoituksista on oikeus ottaa omaan       ten muodossa olevat lainaukset sanoma- ja aika-
38966: teokseen lainauksia toisten tekijöiden julkiste-      kauslehtikirjoituksista ovat sallittuja edellyttäen,
38967:                                        1985 vp. -      KK n:o 437                                        3
38968: 
38969: että se tehdään vain lainauksen tarkoituksen           tettyyn sitaattioikeuden ylitykseen liittyvistä asi-
38970: oikeuttamassa laajuudessa''.                           oista siten, että julkaiseminen voi häiriöttä jat-
38971:    Lainausta koskeva kohta on Suomen ja muiden         kua, erimielisyys voidaan saattaa tuomioistuimen
38972: Pohjoismaiden lisäksi samansisältöinen kymme-          tai välimiesten ratkaistavaksi. Vuoden 1985 syk-
38973: nissä muissa maissa. Sitaattisäännös on kaikkialla     systä lähtien voidaan tekijänoikeuslainsäädännön
38974: joustava normi ja sellaisena tulkinnanvarainen.        tulkintaongelmista saada myös tekijänoikeusneu-
38975: Missään se ei ole jatkuvien kiistojen kohde.           voston asiantunteva lausunto. Lokakuussa 1985
38976: Nykyisen tekijänoikeuslainsäädäntömme voimas-          asetetun neuvoston tehtävänä on antaa lausunto
38977: saoloaikana on ainoastaan yksi sallitun sitaatin       myös yksittäisistä lain soveltamiskysymyksistä.
38978: laajuutta koskeva asia ollut korkeimman oikeu-            Hallituksen tiedossa ei ole mitään sellaisia
38979: den käsiteltävänä.                                     seikkoja, jotka antaisivat aihetta tekijänoikeuslain
38980:    Tekijänoikeuden haltija ei Suomen lain mu-          siteerausta koskevan säännöksen tarkistamiseen.
38981: kaan voi kieltää lain mukaisesti tapahtuvaa sitee-     Yksiselitteisten sitaattia koskevien säännösten ot-
38982: raamista.                                              taminen lakiin nykyisen joustavan normin sijaan
38983:    Hallituksen asiana ei ole ottaa kantaa edustaja     saattaisi johtaa tiedonvälityksen, tutkimuksen ja
38984: Junnilan kysymyksessä mainittuun tapaukseen            hengenviljelyn kannalta arveluttaviin seuraamuk-
38985: sen paremmin kuin mihinkään muihinkaan yk-             siin. Myöskään sananvapauden ja tekijänoi-
38986: sittäisiin lain tulkintakysymyksiin. Mikäli jossakin   keuden välillä ei ole kysymyksessä olevassa asiassa
38987: yksittäistapauksessa osapuolet eivät voi sopia väi-    ristiriitaa.
38988: 
38989:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1986
38990: 
38991:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
38992: 4                                    1985 vp. -      KK n:o 437
38993: 
38994: 
38995: 
38996: 
38997:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
38998: 
38999:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mäns verk som offentliggjorts, dvs. citeringsrätt.
39000: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        I enlighet med det grundläggande stadgandet i
39001: av den 16 december 1985 tili vederbörande            lagen "må citat göras ur offentliggjort verk i
39002: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande    överensstämmelse med god sed i den omfattning
39003: av riksdagsman Tuure Junnila undertecknade           som betingas av ändamålet.'' Man behöver inte
39004: spörsmål nr 437:                                     be upphovsmannen tili det citerade verket om
39005:                                                      tillstånd tili att ta citat och man behöver inte
39006:           Är det enligt Regeringens uppfattning      heller betala någon ersättning tili honom.
39007:        förenligt med anda och bokstav i lagen
39008:        om upphovsrätt att förläggaren på yrkan-         Citeringsrätten utgör en av de nödvändiga
39009:        de av den som innehar upphovsrätten           grundförutsättningarna för litterär, konstnärlig
39010:        måste avstå från att offentliggöra sådana     och vetenskaplig utveckling. Ett kultursamhälle
39011:        böcker som redan tryckts, eftersom såda-      kan inte klara sig utan den. Rätten betjänar
39012:        na avsnitt citerats i boken som tidigare      informationsförmedlingen och åsiktsbildningen.
39013:        publicerats annorstädes, visserligen så att   På samma sätt som i Finlands lag om upphovsrätt
39014:        källan alltid sakligt nämnts, samt            har rätt att citera godkänts i alla de civiliserade
39015:           anser Regeringen att den nutida lagen      länderna.
39016:        om upphovsrätt, tolkad på detta sätt med         För att citat ur skyddat verk vore tiliåtet bör
39017:        hänsyn tili yttrande- och forskningsfrihe-    det uppfylla vissa villkor. Citeringen bör ske "i
39018:        ten kan ha betänkliga följder och             överensstämmelse med god sed''. Citeringen bör
39019:           ämnar Regeringen tili följd av detta       ske i ett lojalt syfte; ett citerat verk får inte
39020:        sörja för att lagen om upphovsrätt ändras     försättas i skev belysning. Citat är tillåtna, då de
39021:        så att en sådan här tolkning inte mera är     görs i syfte att framställa, kritisera och vidareut-
39022:        möjlig?                                       veckla en annan persons tankar. Citeringen bör
39023:                                                      bidra tili skapande andligt arbete och den bör i
39024:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     nya sammanhang vara motiverad.
39025: framföra följande:                                      Det är tillåtet att citera då det sker i den
39026:                                                      omfattning som "betingas av ändamålet". I
39027:    I enlighet med grundprinciperna i lagen om        lagberedningsarbeten har man konstaterat att det
39028: upphovsrätt har upphovsmannen rätt att bestäm-       knappast vore möjligt att ge allmänna bestäm-
39029: ma om verket, genom att framställa exemplar          melser om omfattningen av tillåten citering.
39030: därav och göra verket tillgängligt för allmänhe-     Frågan bör i varje enskilt fall avgöras i enlighet
39031: ten. I enlighet med de s.k. moraliska rättigheter    med förhållandena. Härvid bör man beakta än-
39032: som hör tili upphovsmannen bör även namnet på        damålet hos citatet samt förhållandet med det
39033: upphovsmannen anges i samband med verket på          citerade avsnittet och hela verket.
39034: det sätt som god sed kräver. Ett verk får inte
39035: heller ändras så att upphovsmannens litterära            Stadgandet om citat i Finlands lag om upp-
39036: eller konstnärliga anseende eller egenart kränks.    hovsrätt har ett helt likadant innehåll som mot-
39037: Verket får inte heller göras tillgängligt för all-   svarande lagrum i Norges, Sveriges och Dan-
39038: mänheten i sådan form eller sådant sammanhang        marks lagar. Lagarna har på sin tid beretts i
39039: som på angivet sätt är kränkande för upphovs-        nordiskt samarbete. Det lagrum i Finlands lag
39040: mannen.                                              som gäller citeringsrätt överensstämmer även ex-
39041:    Upphovsmannens rättigheter har i lagen -          akt med bestämmelserna i den centralaste inrer-
39042: frånsett ovan nämnda moraliska rättigheter -         nationella allmänna konventionen inom upp-
39043: inskränkts på grund av viktiga samhälleliga          hovsrätten, dvs. Bern-konventionen. Det första
39044: förmåner och vägande praktiska skäl. En av           stycket i artikeln i Bern-konventionen av år 1971
39045: inskränkningarna i lagen om upphovsrätt är rät-      lyder på följande sätt:
39046: ten att inta citat i eget verk ur andra upphovs-         (översättning)
39047:                                         1985 vp. -      KK n:o 437                                        5
39048: 
39049:    1. Citat som tagits ur offentliggjorda verk och      några andra enskilda fall som kräver tolkning av
39050: gjorts tillgängliga för allmänheten, inberäknade        lagen. Ifali parterna i något enskilt fali inte kan
39051: citat i form av pressöversikter över artiklar ur        komma överens om de ärenden som ansluter sig
39052: tidningar och tidskrifter, är tillåtna, förutsatt att   tili den påstådda överskridningen av citeringsrät-
39053: citeringen uppfyller krav på god sed och att den        ten, så att offentliggörandet av verket kan fort-
39054: sker endast i den omfattning som betingas av            sätta utan störningar, kan meningsskiljaktigheten
39055: ändamålet.                                              hänskjutas tili domstol eller skiljemän för avgö-
39056:    Det lagrum som gäller citat har utom i Fin-          rande. Sedan hösten 1985 är det även möjligt att
39057: lands och i de övriga nordiska ländernas lagstift-      erhålla sakkunnigutlåtanden av rådet för upp-
39058: ning ett likadant innehåli även inom lagstift-          hovsrätten i frågor som gäller problem i anslut-
39059: ningen i tiotals andra länder. Stadgandet om            ning tili lagstiftningen om upphovsrätt. Rådet
39060: citat är en flexibel norm överallt och som sådan        tillsattes i oktober 1985 och det har i uppgift att
39061: beror det på tolkning. Stadgandet har ingenstans        avge utlåtanden även om enskilda frågor på vilka
39062: utgjort objektet för fortsatt polemik. Under den        lagen tillämpas.
39063: tid vår nutida lagstiftning om upphovsrätten                Regeringen är inte medveten om sådana om-
39064: varit i kraft har endast ett ärende som gälit           ständigheter som skulie ge anledning tili juste-
39065: omfattningen av tillåtna citat behandlats i högsta      ring av stadgandet om citeringsrätt i lagen om
39066: domstolen.                                              upphovsrätt. Ifall man upptar ett entydigt stad-
39067:    Innehavaren av upphovsrätten kan enligt Fin-         gande om citering i lagen i stället för den flexibla
39068: lands lag inte förbjuda den citering som sker           normen kan detta ha betänkliga följder med
39069: enligt lagen.                                           hänsyn tili informationsförmedling, forskning
39070:    Det ankommer inte på Regeringen att ta               och intellektuell odling. Ifrågavarande ärende
39071: ställning tili det fali som riksdagsman Junnila         står inte heller i konflikt med yttrandefriheten
39072: nämner i sitt spörsmål liksom inte helier tili          elier upphovsrätten.
39073: 
39074:      Helsingfors den 4 februari 1986
39075: 
39076:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
39077:                                                  1985 vp.
39078: 
39079: Kirjallinen kysymys n:o 438
39080: 
39081: 
39082: 
39083: 
39084:                                    Kortesalmi: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien metsäteollisuuslaitos-
39085:                                      ten toimintaedellytysten parantamisesta
39086: 
39087: 
39088:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39089: 
39090:    Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto on huoles-        telyt, jotta kyseinen teollisuus voi harjoittaa sel-
39091: tuneena seurannut alueensa puunjalostusteolli-         laista kehittämispolitiikkaa, joka tukee työpaik-
39092: suuden tilaa ja siitä julkisuudessa käytyä keskus-     kojen säilymistä sekä tehtailla että puunkysynnän
39093: telua sekä kääntynyt asian johdosta myös Oulun         kasvun kautta myös metsissä ja johtaa jalostusas-
39094: läänin kansanedustajien puoleen.                       teen nostamiseen ja jalostuskapasiteetin lisäänty-
39095:    Maakunnan metsäteollisuuden omistussuhteet          miseen Pohjois-Pohjanmaalla.
39096: ovat johtaneet siihen, että Pohjois-Pohjanmaalla          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39097: ei ole pystytty sellaiseen teollisuuden kehittämi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39098: seen, joka maakunnan metsävarojen hyödyntämi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39099: sen, teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämisen          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39100: sekä alan työpaikkakehityksen turvaamisen kan-
39101: nalta olisi ollut välttämätöntä.                                  Aikooko Hallitus kiireesti käynnistää
39102:    ''Pohjois-Pohjanmaan koko ajan kasvavista                   yhdessä metsäteollisuuden rahoittajien
39103: metsävaroista ei saa tulla alueen ulkopuolisen                 sekä metsäteollisuusyritysten kanssa sel-
39104: teollisuuden raaka-ainereserviä'', Pohjois-Pohjan-             laiset toimenpiteet, jotka johtavat tarvit-
39105: maan maakuntaliitto toteaa.                                    taviin järjestelyihin Pohjois-Pohjanmaalla
39106:    Pohjois-Pohjanmaan metsäteollisuuden toi-                   sijaitsevien metsäteollisuuslaitosten toi-
39107: mintaedellytysten parantaminen on hoidettava                   mintaedellytysten parantamiseksi sekä
39108: poliittisten päätöstentekijöiden, rahoittajien ja              työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämisek-
39109: yritysten yhteisen kehittämistyön avulla. Tällöin              si Pohjois-Pohjanmaan metsäteollisuuden
39110: on suoritettava tarpeelliset organisatoriset järjes-           eri toimintalohkoilla?
39111: 
39112:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985
39113: 
39114:                                          ]. Juhani Kortesalmi
39115: 
39116: 
39117: 
39118: 
39119: 260036V
39120: 2                                    1985 vp. -- ~ n:o 438
39121: 
39122: 
39123: 
39124: 
39125:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39126: 
39127:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tarvittaviksi teollisuuspoliittisiksi toimiksi. Tämä
39128: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       työ on tarkoitus suorittaa nimenomaan yhteis-
39129: mies, 17 päivänä joulukuuta päivätyn kirjeenne         työssä kaikkien metsäteollisuuden sidosryhmien
39130: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle      kanssa.
39131: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kortesal-
39132:                                                           Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton liittohal-
39133: men näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä
39134:                                                        litus on päättänyt laadituttaa Pohjois-Pohjan-
39135: n:o 438:
39136:                                                        maan puuvarojen käyttöselvityksen. Selvitys kä-
39137:           Aikooko Hallitus kiireesti käynnistää        sittää alueen puuvarojen ja niiden käytön kehi-
39138:        yhdessä metsäteollisuuden rahoittajien          tystarkastelun vaihtoehtoisine toimenpide-ehdo-
39139:        sekä metsäteollisuusyritysten kanssa sel-       tuksineen. Kauppa- ja teollisuusministeriö on
39140:        laiset toimenpiteet, jotka johtavat tarvit-     myös nimennyt oman yhteyshenkilön kysymyk-
39141:        taviin järjestelyihin Pohjois-Pohjanmaalla      sessä olevan selvitystyön ohjaamiseksi ja valvomi-
39142:        sijaitsevien metsäteollisuuslaitosten toi-      seksi asetettuun, eri asiantuntija- ja intressipiirejä
39143:        mintaedellytysten parantamiseksi sekä           edustavaan toimikuntaan. Näin ollen ministeriö
39144:        työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämisek-     saa välitöntä tietoa myös Pohjois-Pohjanmaan
39145:        si Pohjois-Pohjanmaan metsäteollisuuden         metsäteollisuuden ja -talouden kehittämismah-
39146:        eri toimintalohkoilla?                          dollisuuksista.
39147:                                                           Edellä mainitut selvitystyöt on tarkoitus saada
39148:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       valmiiksi, edellinen syksyyn 1986 ja jälkimmäi-
39149: ti seuraavaa:                                          nen kesään 1986 mennessä. Muun muassa näiden
39150:   Kauppa- ja teollisuusministeriö on 3.12.1985         selvitysten tuloksista riippuvat kauppa- ja teolli-
39151: asettanut asiantuntijatyöryhmän selvittämään           suusministeriön mahdolliset toimenpiteet Poh-
39152: Suomen metsäteollisuuden nykytilaa ja tulevai-         jois-Pohjanmaalla sijaitsevien metsäteollisuuslai-
39153: suuden näkymiä sekä tekemään vaihtoehtoisia            tosten toimintaedellytysten edelleen parantami-
39154: ehdotuksia metsäteollisuuden kehittämiseksi ja         seksi.
39155: 
39156:     Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1986
39157: 
39158:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
39159:                                        1985 vp. -       KK n:o 438                                       3
39160: 
39161: 
39162: 
39163: 
39164:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
39165: 
39166:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            åtgärder. Avsikten är att detta arbete utförs i
39167: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           samverkan med alla intressentgrupper inom
39168: nr 2468 av den 17 december 1985 tili vederbö-           skogsindustrin.
39169: rande medlem av statsrådet för avgivande av svar
39170:                                                            Förbundsstyrelsen för Norra Österbottens re-
39171: översänt avskrift av följande av riksdagsman Kor-
39172:                                                         gionplaneförbund har beslutat bestälia en utred-
39173: tesalmi undertecknade spörsmål nr 438:
39174:                                                         ning av användningen av Norra Österbottens
39175:            Har Regeringen för avsikt att i              trävarutiligångar. Utredningen skali innehålia en
39176:         brådskande ordning med skogsinudstrins          granskning av utvecklingen av trävarutiligångar-
39177:         finansiärer och skogsindustriföretag vidta      na och användningen av dem med alternativa
39178:         sådana åtgärder som leder tili nödvändiga       förslag tili åtgärder. Handels- och industriminis-
39179:         arrangemang i syfte att förbättra verk-         teriet har utsett sin egen kontaktperson tili den
39180:         samhetsförutsättni~garna för skogsindu-         kommission som tilisatts för att styra och överva-
39181:         striföretag i Norra Osterbotten samt bibe-      ka arbetet och som representerar olika sakkunnig-
39182:         hålia de nuvarande arbetsplatserna och          och intressekretsar. På detta sätt får ministeriet
39183:         öka deras antal på olika skogsindustrisek-      direkt information angående skogsindustrins och
39184:         torer i Norra Österbotten?                      skogsh~~håliningens     utvecklingsmöjligheter i
39185:                                                         Norra Osterbotten.
39186:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra          Avsikten är att ovan nämnda utredningsarbe-
39187: följande:                                               ten skali vara klara år 1986; det förstnämnda tili
39188:    Handels- och industriministeriet har 3. 12 .198 5    hösten 1986 och det sistnämnda tili sommaren
39189: tilisatt en arbetsgrupp bestående av sakkunniga         1986. Handels- och industriministeriets eventuel-
39190: med uppdrag att utreda nuläget i och fram-              la åtgärder i syfte att vidareutveckla verksamhets-
39191: tidsutsikterna för Finlands skogsindustri samt          förutsä~.tningarna för skogsindustrianläggningar i
39192: lägga fram alternativa förslag tili utvecklandet av     Norra Osterbotten är beroende bl.a. av resultaten
39193: skogsindustrin och nödvändiga industripolitiska         av dessa utredningar.
39194: 
39195:      Helsingfors den 17 januari 1986
39196: 
39197:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
39198:                                              1985 vp.
39199: 
39200: J.rjallinen kysymys n:o 439
39201: 
39202: 
39203: 
39204: 
39205:                                  Kuusio: Kustannusten nousun estämisestä aravavuokra-asunnoissa
39206: 
39207: 
39208:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39209: 
39210:   Aravavuokratalojen vuokrat perustuvat nk.         kyistä pysyvämpien ratkaisujen käyttöönotto oli-
39211: makustannusperiaatteeseen, jolloin vuokratu-        sikin tarkoituksenmukaista.
39212: >illa on katettava tosiasialliset pääomamenot ja       Tällä hetkellä noin 60 OOO:n valtion lainoitta-
39213: oitomenot. Sen seurauksena vuokrat vaihtelevat      man vuokra-asunnon aravavuokra tulee ylittä-
39214: uomattavasti erityisesti pääomamenojen tason        mään vuokraohjeena olevan tasoyleisohjeen. Uu-
39215: mkaan. Joissakin tapauksissa korkeat hoitome-       det ensi vuonna voimaan tulevat tasoyleisohjeet
39216: ot kärjistävät tilannetta. Koska arav~~u?kratalo­   tulevat lisäämään aravavuokrien ja kovan rahan
39217: :n vuokrat eivät määräydy asuntopolutttsen har-     vuokrien eroa entisestään ja yhä suuremmassa
39218: innan perusteella, ne voivat ylittää ~umistu~ien    määrin aravatuotannon vuokrat ylittävät kovan
39219: 1yöntämisessä sovelletun k~htu~lltsen e~lm­         rahan vuokrien tason. Tätä kehitystä edesauttaa
39220: läistason (myös vuokratasoylelsohjeen mukaisen      valtioneuvoston päätös nostaa asuntolainojen
39221: LSon). Tällaisissa tapauksissa vuokrat muodostu-    korkoja 1.10. lukien.
39222: at kohtuuttoman korkeiksi asukkaiden tulota-
39223:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39224: )On nähden asumistuen saantimahdollisuuden
39225:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39226: uomioon ottaen, koska tuki kompensoi asumis-
39227:                                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39228: lenoja vain määräosalta .. K?rke~den vuokrien       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39229: ngelmaa, joka koskee enty1sest1 1970-luvulla
39230: tinoitettuja taloja, on pyritty keventämään lä-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
39231: innä tilapäisillä valtion lainojen ja korkojen             tynyt aravavuokra-asuntojen kasvavien
39232: rhennysten lykkäy~si~lä. Me~e~tely kuit~nkin ra.:          pääomakustannusten leikkaamiseksi ja
39233:  ttaa sekä taloyhuö1den as101den hoitoa etta               edellytysten luomiseksi vuokra-asunto-
39234: mntohallintoa ja valtion maksuliikennettä. Ny-             tuotannolle myös jatkossa?
39235: 
39236:    Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1985
39237: 
39238:                                            Matti Kuusio
39239: 
39240: 
39241: 
39242: 
39243: i0076R
39244: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 439
39245: 
39246: 
39247: 
39248: 
39249:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39250: 
39251:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         2,46 mk/m 2 /kk) asumistuen enimmäisvuokra:
39252: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         son.
39253: olette 17 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-
39254: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Kohtuullisen vuokratason ylitykset keskittYI
39255: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       pääosin 1970-luvulla lainoitettuihin vuokrata!<
39256: Matti Kuusion näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     hin ja pieniin kuntiin rakennettuihin vuokra1
39257: myksestä n:o 439:                                     loihin, joissa kohtuullisia vuokria koskevan t
39258:                                                       tasoyleisohjeen mukaiset vuokrat ovat alhaiset
39259:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       mat. Vuokratalojen pääomakulujen ratkaise
39260:        tynyt aravavuokra-asuntojen kasvavien          muutos tehtiin vuonna 1971, jolloin aravalain
39261:        pääomakustannusten leikkaamiseksi ja           laina-aika lyhennettiin 45 vuodesta 25 vuotee
39262:        edellytysten luomiseksi vuokra-asunto-         Ns. uudessa lainoitusjärjestelmässä eli 1. 3.19
39263:        tuotannolle myös jatkossa?                     jälkeen lainoitetuissa aravavuokrataloissa asunt
39264:                                                       lainan korko- ja lyhennysmaksut painottu'
39265:                                                       enemmän myöhemmille lainavuosille, mikä os:
39266:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      taan vaikuttaa ensimmäisten vuosien asumiskt
39267: ti seuraavaa:                                         tannuksia alentavasti. Korkeat pääomamenot '
39268:    Asuntotuotantolain (247 /66) 15 j §:n (muut.       vät kuitenkaan kokonaan selitä vuokrien korkel
39269: 504/80) mukaan asuntolainoitettujen vuokra- ja        ta. Pienissä kunnissa on enemmän kohtuullis'
39270: asunto-osuuskuntatalojen asuinhuoneistoista pe-       vuokratason ylittäviä asuntoja mm. siksi, et
39271: rittävä vuokra ei saa olla asuntohallituksen mää-     niissä myös talot ovat keskimääräistä pienemJ
39272: räämien perusteiden mukaista kohtuullista vuok-       ja sen vuoksi kallishoitoisempia. Kalliit hoitokt
39273: raa korkeampi. Vuokrien tarkistaminen tapahtuu        tannukset voivat johtua rakennuksen sijainnist
39274: vuosittain määräaikana asuntohallituksen vahvis-      suunnittelun ja rakennustyön laadusta sekä my
39275: taman lomakkeen mukaisella hakemuksella.              puutteellisesta ammattitaidosta. Myös vuok1
39276:                                                       asuntojen kysynnän vähäisyys voi eräillä paiH
39277:    Kunnan on vahvistettava asuinhuoneistojen          kunnilla aiheuttaa asuntojen pitempiaikaista ty
39278: keskimääräinen enimmäisneliövuokra nk. oma-
39279:                                                       jilläänoloa ja sen seurauksena vuokrien kohc
39280: kustannusperiaatetta noudattaen siten, että           mista.
39281: vuokratalon alkuperäisestä rahoituksesta aiheutu-
39282: vat pääomamenot sekä hyväksyttävät hoitomenot            Eräänä keinona aravavuokrien alentamiseksi 1
39283: katetaan asukkailta perittävillä vuokrilla sekä       käytetty aravalainojen koron väliaikaista alent
39284: kiinteistön muilla tuotoilla.                         mista. Lain nojalla on vuositasolla alennet
39285:    Kysymyksen perusteluissa myös todetaan val-        aravalainojen korkoa 1-3 prosenttiyksikk
39286: tion lainoittamien vuokratalojen vuokrien olevan      laina-ajan alussa, jolloin on voitu pitää ensir
39287: kohtuuttoman korkeita. Maaliskuun 1 päivänä           mäisten vuosien asumiskustannukset kohtuulli
39288: 1985 alkaneelle vuokranperintäkaudelle vahvis-        na. Viimeksi tässä asiassa tehdyn valtioneuvost<
39289: tettujen vuokrien perusteella laadittu tilasto        päätöksen (972 18 5) mukainen koronalenn
39290: osoittaa, että yhteensä 27 prosenttia tavallisista    alentaa vuokria vuonna 1986 keskimäärin 1, ~
39291: aravavuokrahuoneistoista on taloissa, joiden          mk/ m 2 1kk. Sen valtiontaloudellinen vaikutus <
39292: vuokra ylittää (ylitys keskimäärin 1,57 mk/m 2 /      vuonna 1986 n. 29 miljoonaa markkaa. Lisäl
39293: kk) asumistukea myönnettäessä hyväksyttävän           on huomattava, että valtioneuvoston 9.1.191
39294: enimmäisvuokratason. Asunnoista 4 prosenttia          tekemällä päätöksellä eräiden asuntolainojen
39295: on taloissa, joiden vahvistettu vuokra ylittää        perusparannuslainojen korosta (18/ 86) alenn<
39296: enimmäisvuokratason enemmän kuin 3 mk/ m 2 1          tiin aravalainojen korkoa useimmissa vuosiluok:
39297: kk. Huomattava enemmistö (73 prosenttia)              sa yksi prosenttiyksikköä. Se yhdessä Suom1
39298: aravavuokra-asunnoista sijaitsee taloissa, joiden     Pankin peruskoron alentamisen ja öljyn hinn:
39299: vahvistettu keskivuokra alittaa (alitus keskimäärin   laskun kanssa alentaa asuntohallituksen antam:
39300:                                         1985 vp. -      KK n:o 439                                      3
39301: 
39302: ohjeen mukaan vuokratalojen vuokria tänä vuon-          pitämisestä on myös vuokratalon omistajilla yh-
39303: na 0,35-0,70 mk/m 2 /kk.                                teistyössä asukkaiden kanssa. Ehdotetulla uudella
39304:    Vuodelle 1986 vahvistettuja aravavuokria, jois-      lykkäysjärjestelmällä vuokratalo voi osittain hoi-
39305: sa pääomamenovuokra on korkea voidaan alentaa           taa aikaisemmin aiheutuneita taloudellisia vai-
39306: uuden eräiden asuntolainojen koron alentamisen          keuksia, koska korkojen ja lyhennysten lykkäämi-
39307: sekä lyhennysten ja korkojen lykkääiDisen väliai-       nen alentaa vastaavasti vuokria.
39308: kaisesta järjestämisestä annetun lain (883/85)             Taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrata-
39309: perusteella lykkäämällä asuntolainojen vuonna           loille voidaan tulo- ja menoarvion (mom.
39310: 1986 erääntyvien lyhennysten tai korkojen mak-          35.45.64) mukaan myöntää avustuksia korkojen
39311: sueriä myöhemmin maksettavaksi. Lykkäämisme-            maksamiseen. Aikaisemmin avustusta on voitu
39312: nettelyä on hallinnollisesti yksinkertaistettu siten,   myöntää vain vuokratalon ensisijaislainojen ko-
39313: että lykkääminen tapahtuu vuokratalon ilmoituk-         ron maksamiseen. Vuonna 1986 sitä voidaan
39314: sen perusteella eikä asuntohallitus tee siitä erik-     myöntää kaikkien vuokrissa hyväksyttävien laino-
39315: seen päätöstä, kuten aiemmassa asuntotuotanto-          jen koron maksamiseen. Tämä laajentaa avustuk-
39316: lakiin perustuvassa lykkäysjärjestelmässä. Laissa       sen myöntämisedellytyksiä ja saattaa avustuksen
39317: on asetettu tietyt lainoitusvuosittaiset kohtuulli-     piiriin entistä useampia vuokrataloja.
39318: set pääomakustannustasot. Jos kunnan vahvista-             Aravavuokrien korkeuteen vaikuttavista teki-
39319: ma pääomamenovuokra ylittää tämän tason, voi            jöistä saadaan tarkempi selvitys kevään 1986
39320: vuokratalo lykätä asuntolainan maksueriä niin,          aikana, kun asuntohallituksen asettama asiaa sel-
39321: että vuokra alenee lähemmäksi kohtuullista ta-          vittävä työryhmä saa työnsä päätökseen. Työryh-
39322: soa. Pääomakustannustasosta riippumatta on              mä selvittää, mitä mahdollisuuksia on pysyväm-
39323: vuokratalo voinut käyttää lykkäysmahdollisuutta,        pien ratkaisujen löytämiseen asumiskustannusten
39324: jos pääomakustannusten nousu vuodesta 1985              alentamiseksi esim. lainoitusjärjestelmää tai mui-
39325: vuoteen 1986 on ylittänyt 1,20 mk/m 2 /kk.              ta vuokrien alentamiskeinoja kehittämällä.
39326:     Tehtyjen lykkäysilmoitusten perusteella voi-           Asumismenojen kohtuullisuutta koskevia ta-
39327: daan alustavasti arvioida, että lykkäystä käytti        voitteita tullaan asettamaan myös asunto-olojen
39328: noin 600 vuokrataloa ja lykkäysten vuokria alen-        kehittämisohjelmassa, joka ensi kerran laaditaan
39329: tava vaikutus on keskimäärin noin 2 mk/ m 2 1kk.        seuraaviksi viideksi vuodeksi vuoden 1986 kevään
39330:     Uutta lykkäysjärjestelmää koskeva laki on voi-      kuluessa.
39331: massa vuoden 1987 maaliskuun loppuun saakka.               Asunto-olojen kehittämisohjelmassa vahvistet-
39332:  Hallituksen esityksen perustelujen mukaan järjes-      tavista asumismeno-osuuksien tavoitteista johdet-
39333: telmää on tarkoitus jatkaa vuosittain annettavalla      taisiin asumistuen määräytymisperusteet, asunto-
39334: väliaikaisella lailla kunnes asuntotuotantolain ko-     lainojen tulorajat, aravavuokra-asuntojen jakope-
39335: konaisuudistus toteutetaan. Uuden lykkäysjärjes-        rusteet ja muut vastaavat tuen määräytymisperus-
39336:  telmän tarkoituksena on antaa mahdollisuus             teet. Ne olisivat myös, muun ohella, perusteena
39337:  vuokratalon hallinnon ja talouden pitkäjänteisel-      vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon otettavak-
39338:  le suunnittelulle. Hoitomenojen osalta on katsot-      si ehdotettavien määrärahojen suuruutta lasketta-
39339:  tu perustelluksi, että vastuu niiden kohtuullisina     essa.
39340: 
39341:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
39342: 
39343:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
39344: 4                                    1985 vp. -      KK n:o 439
39345: 
39346: 
39347: 
39348: 
39349:                                Tili Riksdagens Herr Talman
39350: 
39351:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bidrag (i medeltal 2,46 mk lägre per m 2 och
39352: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       mån.).
39353: den 17 december 1985 tili vederbörande medlem           I de fali där hyrorna översteg gränsen för vad
39354: av statsrådet översänt avskrift av följande av       som är skäligt var det i huvudsak fråga om
39355: riksdagsman Matti Kuusio undertecknade spörs-        hyreshus som beviljats lån på 1970-talet och
39356: mål nr 439:                                          hyreshus som byggts i små kommuner, där
39357:                                                      gränsen för hyran i enlighet med de alimänna
39358:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      direktiven för vad som skall anses vara skälig hyra
39359:        för att skära ned de stigande kapitalkost-    är lägre. En ändring som fick avgörande betydel-
39360:        naderna för avarahyresbostäder och för        se med tanke på kapitalkostnaderna för hyreshus
39361:        att skapa förutsättningar för hyresbo-        genomfördes år 1971, då lånetiden för aravalån
39362:        stadsproduktion även i fortsättningen?        förkortades från 45 år tili 25 år. Enligt det nya
39363:                                                      lånesystemet, dvs. för aravahyreshus som beviljats
39364:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lån efter 1.3.1982, förfalier huvuddelen av rän-
39365: anföra följande:                                     torna och amorteringarna i lånetidens slutskede,
39366:                                                      vilket i sin tur sänker boendekostnaderna för de
39367:    Enligt 15 j § (ändr. 504/80) lagen om bostads-    första åren. De höga kapitalutgifterna ger dock
39368: produktion (247 /66) får den hyra som uppbärs        ingen entydig förklaring tili varför hyrorna är
39369: för bostadslägenhet i hyres- och bostadsandels-      höga. I små kommuner finns ett större antal
39370: lagshus inte vara högre än skälig, enligt av         bostäder vilkas hyra överstiger den skäliga hyres-
39371: bostadsstyrelsen faststälida grunder utgående hy-    nivån bl.a. därför, att husen i dessa kommuner i
39372: ra. Hyrorna justeras varje år på en bestämd tid      genomsnitt är mindre och därför dyrare i drift.
39373: genom ansökan på en blankett som bostadsstyrel-      Stora driftskostnader kan bero på byggnadens
39374: sen faststälier.                                     läge, kvaliteten på planeringen och byggnadsar-
39375:    Kommunen skali faststälia den genomsnittliga      betet samt även på bristande yrkeskunskap. Även
39376: maximala hyran per kvadratmeter för bostads-         en knapp efterfrågan på hyresbostäder på en del
39377: lägenheter genom att tiliämpa den s.k. självkost-    orter kan leda tili att bostäderna står tomma
39378: nadsprinicipen så, att kapitalutgifterna för den     långa tider och hyrorna som en följd av detta
39379: ursprungliga finansieringen av hyreshuset samt       stiger.
39380: de godtagbara driftsutgifterna täcks med de hy-         Aravahyrorna har kunnat sänkas bl.a. genom
39381: ror som uppbärs av invånarna samt med fastighe-      att man temporärt sänkt räntorna på aravalån.
39382: tens övriga intäkter.                                Med stöd av lag har man, beroende på vilket år
39383:    I motiveringen för spörsmålet konstateras även    lån beviljats, kunnat sänka räntorna med 1-3
39384: att hyrorna i de statsbelånade hyreshusen är         procentenheter i början av lånetiden, så att
39385: oskäligt höga. Statistik som uppgjorts på basis av   boendekostnaderna under de första åren har
39386: de hyror som fastställts för den hyresuppbördspe-    kunnat hålias på en skälig nivå. Den senast
39387: riod som började den 1 mars 1985 visar, att          genomförda räntesänkningen i enlighet med
39388: sammanlagt 27 % av de normala aravahyresbo-          statsrådets beslut (972 185) sänker hyrorna för år
39389: städerna befinner sig i hus där hyran överstiger     1986 med i medeltal 1,09 mk/m /mån. Dess
39390: maximigränsen för beviljande av bostadsbidrag        inverkan på statsekonomin år 1986 är ca 29 milj.
39391: (med i medeltal 1,57 mk/m 2 /mån.). Av bostä-        mk. Dessutom bör man betänka, att räntorna på
39392: derna befinner sig 4 % i hus, där den faststälida    aravalån för de flesta lånen sänktes med en
39393: hyran överstiger den maximala hyresnivån med         procentenhet genom ett beslut av statsrådet
39394: mera än 3 mk/m 2 /mån. En stor majoritet             9.1.1986 om räntan på vissa bostadslån och
39395: (7 3 %) av avarahyresbostäderna befinner sig i       grundförbättringslån (18/86). Detta i kombina-
39396: hus, där den faststälida hyran i genomsnitt är       tion med Finlands Banks sänkning av grundrän-
39397: lägre än maximinivån för erhåliande av bostads-      tan och sänkningen av priset på olja kommer i
39398:                                       1985 vp. -- ~ n:o 439                                             5
39399: 
39400: enlighet med av bostadsstyrelsen utfärdade direk-     vara motiverat att ansvaret för att hyrorna hålls
39401: tiv att sänka hyrorna med 0,35--0,70 mk/m 2 /         på en skälig nivå delas av hyreshusets ägare i
39402: mån. detta år.                                        samarbete med husets invånare. Genom det nya
39403:    De aravahyror som fastställts för år 1986 kan,     arrangemang för anstånd som har föreslagits kan
39404: då den hyra som förorsakas av kapitalutgifterna       hyreshusen delvis klara av sina ekonomiska svå-
39405: är hög, sänkas på basis av lagen om temporära         righeter från tidigare, eftersom uppskjutandet av
39406: arrangemang för sänkning av räntan samt för           räntorna och amorteringarna sänker hyrorna i
39407: anstånd med amorteringar och räntor på vissa          motsvarande grad.
39408: bostadslån (883 185) genom att erläggandet av de         Hyreshus med ekonomiska svårigheter kan en-
39409: amorterings- och ränteposter som förfaller tili       ligt statsförslaget (mom. 35.45.64) beviljas un-
39410: betalning år 1986 uppskjuts. Uppskjutningsförfa-      derstöd för betalning av räntor. Tidigare har
39411: randet har förenklats i förvaltningsmässigt hänse-    understöd kunnat beviljas endast för erläggande
39412: ende så, att uppskjutningen görs på basis av          av räntor på hyreshusens primärlån. År 1986 kan
39413: anmälan från hyreshuset och inget separat beslut      det beviljas för erläggande av alla de räntor som
39414: om detta fattas av bostadsstyrelsen, vilket var       får beaktas i hyrorna. Detta ger större förutsätt-
39415: fallet i det arrangemang för anstånd som basera-      ningar för beviljande av understöd och det ger
39416: de sig på den tidigare lagen. 1 lagen fastställs de   flera hyreshus möjlighet att erhålla understöd.
39417: skäliga nivåerna för kapitalkostnaderna skilt för        Om de faktorer som inverkar på aravahyrornas
39418: varje låneår. Om den av kommunen fastställda          storlek fås en noggrannare utredning på våren
39419: kapitalutgiftshyran överstiger denna nivå, kan        1986, då den av bostadsstyrelsen tillsatta arbets-
39420: hyreshuset få anstånd med betalningsposterna för      gruppen har avslutat sitt arbete. Arbetsgruppen
39421: bostadslånet så, att hyran sänks tili en skäligare    utreder vilka möjligheterna är att finna mera
39422: nivå. Oberoende av kapitalkostnaderna har hy-         permanenta lösningar tili sänkta boendekostna-
39423: reshuset kunnat utnyttja möjligheten tili an-         der, t.ex. genom att arrangemangen för lån
39424: stånd, om stegringen i kapitalkostnaderna har         utvecklas eller andra utvägar att sänka hyrorna
39425: varit större än 1,20 mk/m 2 /mån. mellan år 1985      söks.
39426: och 1986.                                                Även i det program för utvecklande av boen-
39427:    På basis av anmälningarna om anstånd kan det       deförhållandena som på våren 1986 uppgörs för
39428: preliminärt uppskattas, att ungefär 600 hyreshus      första gången för nästa femårsperiod kommer
39429: begärde anstånd och att hyrorna på grund av           man att ha som mål att få ner kostnaderna för
39430: anstånden sjönk med i medeltal 2 mk/ m 2 1mån.        boendet tili en skälig nivå.
39431:    Lagen om det nya arrangemanget för anstånd            På basis av den målsättning beträffande boen-
39432: är i kraft tili utgangen av mars 1987. Enligt         deutgifternas andelar som kommer att fastställas
39433: motiveringen för regeringens proposition är av-       i programmet för utvecklande av boendeförhål-
39434: sikten att arrangemanget skall fortsätta genom en     landena kommer grunderna för fastställande av
39435: temporär lag, som utfärdas årligen fram tili dess     bostadsbidrag, inkomstgränserna för bostadslån,
39436: att lagen om bostadsproduktion i sin helhet           grunderna för fördelningen av aravahyresbostäder
39437: förnyas. Avsikten med det nya arrangemanget för       och övriga liknande grunder för fastställande av
39438: anstånd är att en planering på lång sikt av           understöd att bestämmas. Bl.a. på grundvalen av
39439: hyreshysens förvaltning och ekonomi skall möj-        dessa kommer även storleken av de anslag som
39440: liggöras. För driftsutgifternas del har det ansetts   föreslås bli upptagna i statsförslaget att beräknas.
39441: 
39442:      Helsingfors den 14 februari 1986
39443: 
39444:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
39445:                                                  1985 vp.
39446: 
39447: Kirjallinen kysymys n:o 440
39448: 
39449: 
39450: 
39451: 
39452:                                     Elo ym.: Luotsikutterinhoitajien palvelussuhteen ehdoista
39453: 
39454: 
39455:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39456: 
39457:    Luotsikutterinhoitajat ovat pieni, vastuunalais-     alusta alkaen heidät on sijoitettu palkkausluok-
39458: ta työtä tekevä ryhmä, joita on maassamme vain          kaan A 5.
39459: runsaat 130. Luotsikutterinhoitajilta vaaditaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39460: käytännössä huomattava pätevyys, mutta heidän           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39461: työolosuhteensa ja palkkauksensa eivät ole suh-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
39462: teessa työn asettamiin vaatimuksiin. Luotsikutte-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39463: rinhoitajien työaika on 56 tuntia viikossa. Tämän
39464: lisäksi on syytä mainita, etteivät he saa minkään-                Onko Hallitus tietoinen luotsikurterin-
39465: laista korvausta ilta- tai yötyöstä, ja viikonvaihde-          hoitajien työsuhteeseen liittyvistä epä-
39466: työstäkin maksetaan vain vaatimaton korvaus                    kohdista ja alhaisesta palkkauksesta, ja
39467: lauantaista klo 18 sunnuntaihin klo 24 asti.                   jos on,
39468: Työajan pituudesta ja työn vaatimasta käytännön                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39469: pätevyydestä huolimatta luotsikutterinhoitajien                ryhtyä luotsikutterinhoitajien työolosuh-
39470: palkkaus on matalalla tasolla, sillä vuoden 1986               teiden parantamiseksi ja palkkauksen
39471:                                                                nostamiseksi asianmukaiselle tasolle?
39472: 
39473:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1985
39474: 
39475:           Mikko Elo                       Reijo Lindroos                  Liisa Jaakonsaari
39476:           Risto Ahonen                    Jouko Skinnari                  Timo Laaksonen
39477: 
39478: 
39479: 
39480: 
39481: 260043F
39482: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 440
39483: 
39484: 
39485: 
39486: 
39487:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39488: 
39489:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Luotsikutterinhoitajien, samoin kuin muiden-
39490: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kin merenkulkulaitoksen palveluksessa olevien
39491: olette 18 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-         virkamiesten, palkkauksista ja muista palvelus-
39492: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        suhteen ehdoista sovitaan vuosittain virkaehtoso-
39493: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         pimuksin. Tällä hetkellä luotsikutterinhoitajat
39494: Mikko Elon ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o           kuuluvat A 5-A 7 palkkausluokkiin. Luotsikut-
39495: 440:                                                    terinhoitajalle, joka on palvellut yhteensä 5 vuot-
39496:                                                         ta mainitussa virassa tai jolla on alikonemestarin
39497:            Onko Hallitus tietoinen luotsikuuerin-       tai aliperämiehen pätevyys, suoritetaan palkkaus
39498:         hoitajien työsuhteeseen liittyvistä epä-        yhtä palkkausluokkaa korkeampana, kuin mitä
39499:         kohdista ja alhaisesta palkkauksesta, ja        tässä virassa muutoin suoritetaan.
39500:         jos on,                                            Palvelusvuosien ja kalliinpaikanlisän määrästä
39501:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         riippuen luotsikutterinhoitajien peruspalkka voi
39502:         ryhtyä luotsikutterinhoitajien työolosuh-       vaihdella 3 858-5 306 markan välillä kuukau-
39503:         teiden parantamiseksi ja palkkauksen            dessa. Tämän lisäksi jokaiselle luotsikutterinhoi-
39504:         nostamiseksi asianmukaiselle tasolle?           tajalle maksetaan kultakin työvuorokaudelta toi-
39505:                                                         mirahaa, jonka suuruus vaihtelee luotsiasemittain
39506:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           43 markasta 76 markkaan työvuorokaudelta. Me-
39507:    Merenkulkulaitoksen palveluksessa on 130-            renkulkuhallituksen antamien tietojen mukaan
39508: 140 luotsikutterinhoitajaa. Kaikki luotsikuuerin-       luotsikutterinhoitajien      todelliset vuosiansiot
39509: hoitajat ovat virkasuhteessa valtioon. Luotsikutte-     vuonna 1985 olivat keskimäärin hieman yli
39510: rinhoitajat työskentelevät pääosin rannikon ja          100 000 markkaa (brutto ).
39511: saariston luotsiasemilla. Saimaan syväväyläluotsi-         Luotsikutterinhoitajat ovat oikeutetut sunnun-
39512: asemilla on lisäksi joitakin luotsikutterinhoitajia.    taityökorvauksiin lauantaista kello 18.00 sunnun-
39513: Luotsikutterinhoitajan tehtävänä on ensisijaisesti      taihin kello 24.00 saakka. Sunnuntaityökorvauk-
39514: huolehtia luotsin kuljettamisesta luotsattavaan         sen suuruus on yksinkertaista tuntipalkkaa vas-
39515: alukseen ja hakea tämä luotsauksen päätyttyä            taava korvaus. Korvauksen määrä on sama kuin
39516: aluksesta takaisin luotsiasemalle. Edelleen luotsi-     valtionhallinnossa yleensä.
39517: kuuerinhoitajan tehtävänä on hoitaa luotsiase-             Vielä 1980-luvun alussa oli luotsikutterinhoita-
39518: man kuljetuskalustoa ja huolehtia luotsiaseman          jien työaika sääntelemätön. Maaliskuun 16 päivä-
39519: talonmiestehtävistä.                                    nä 1983 tehdyllä virkaehtosopimuksella toteutet-
39520:    Merenkulkuhallitus on pyrkinyt siihen, että          tiin luotsikutterinhoitajien osalta 1.10.1983 lu-
39521: luotsikutterinhoitajilla olisi kuljettajankirja A       kien työaikajärjestely, jonka mukaan luotsikutte-
39522: sekä koneenhoitajankirja A. Aluksen miehityk-           rinhoitajien työaika järjestettiin niin sanotun
39523: sestä    ja    laivahenkilökunnan       pätevyydestä    viikko työtä - viikko vapaata -työaikajärjestelyn
39524: 16.3.1984 annetun asetuksen tultua voimaan              mukaiseksi. Luotsin työaika on järjestetty samalla
39525: merenkulkuhallitus on pyrkinyt siihen, että vir-        tavalla. Järjestely tarkoittaa sitä, että luotsikutte-
39526: koihin nimitettävillä tai määrättävillä luotsikutte-    rinhoitaja on 7 vuorokautta työvuorossa, minkä
39527: rinhoitajilla olisi asetuksen tarkoittama kuljetta-     jälkeen hänelle on taattu 7 vuorokauden mittai-
39528: jankirja I tai vähintään kuljettajankirja II. Kaikil-   nen vapaavuoro. Työpäiviä luotsikutterinhoitajil-
39529: la merenkulkulaitoksen palveluksessa tällä het-         la on noin 165 kappaletta vuodessa. Mikäli
39530: kellä olevilla luotsikutterinhoitajilla ei ole edellä   luotsikutterinhoitaja poikkeuksellisesti joudutaan
39531: mainittua pätevyyttä. Todettakoon tässä yhtey-          kutsumaan vapaavuoronsa aikana työhön, makse-
39532: dessä, että kuljettajankirjat I ja II ovat miehitys-    taan hänelle virkaehtosopimuksen mukainen yli-
39533: ja pätevyysasetuksen tarkoittamista kansipäällys-       työkorvaus, jonka suuruus on yleisestikin käytössä
39534: tön pätevyyskirjoista vähiten koulutusta ja työko-      oleva säännöllisen työajan tuntipalkka 50 % :lla
39535: kemusta vaativat.                                       korotettuna.
39536:                                        1985 vp. -      KK n:o 440                                        3
39537: 
39538:    Työvuoronsa aikana luotsikutterinhoitajille on      kaansaaneet työvoimaministeriön työllisyysvaroil-
39539: järjestetty majoitustilat luotsiasemalla. Joillakin    la palkatut, niin kutsutut turvallisuusmiehet.
39540: luotsiasemilla on myös järjestetty ruokailu. Toi-         Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
39541: silla luotsiasemilla luotsikutterinhoitajat, samoin    luotsikutterinhoitajien osalta 1.10.1983 lukien
39542: kuin luotsit, valmistavat ruokansa itse. Työtehtä-     toteutettu työaikajärjestely ja sen edellyttämä
39543: vät ajoittuvat työvuoron aikana kaikkiin vuoro-        luotsikutterinhoitajien määrän lisäämistarve on
39544: kauden aikoihin. Kuitenkin tavoitteena on, että        aiheuttanut sen, että eräillä luotsiasemilla luotsi-
39545: luotsikutterinhoitajalle järjestetään kalenterivuo-    kutterinhoitajille ei ole voitu järjestää riittäviä
39546: rokausittain yksi yhdenjaksoinen, vähintään 8          lepoaikoja. Aika ajoin luotsikuttereita on myös
39547: tunnin mittainen tai enintään kahteen jaksoon          jouduttu ajamaan yhdellä miehellä, vaikka tur-
39548: jaettu, yhteensä 10 tunnin mittainen lepoaika.         vallisuusperusteet edellyttäisivät ajamista kahdel-
39549: Koska työmäärät vaihtelevat luotsiasemittain suu-      la miehellä silloin, kun luotsia viedään luotsatta-
39550: resti, myös Iepoajan määrä eri luotsiasemilla          vaan alukseen tai tuodaan aluksesta luotsiasemal-
39551: vaihtelee suuresti. Useimmilla luotsiasemilla ei       le. Nämä epäkohdat ovat poistettavissa sillä, että
39552: luotsikutterinhoitajilla jouduta teettämään yli-       luotsikutterinhoitajien lukumäärää lisätään. Tu-
39553: työtä.                                                 levissa tulo- ja menoarvioissa sekä virkajärjeste-
39554:                                                        lyillä pyritään saamaan luotsikutterinhoitajien
39555:    Merenkulkuhallitus on pyrkinyt siihen, että         määrä lähivuosina riittäväksi.
39556: luotsikuueri turvallisuussyistä on aina miehitetty        Luotsikutterinhoitajien palkkatason oikeuden-
39557: kahdella miehellä silloin, kun luotsia viedään         mukaisuutta ja oikeasuhteisuutta arvioitaessa on
39558: luotsattavaan alukseen tai tuodaan aluksesta luot-     edellä selostettujen selvitysten pohjalta otettava
39559: siasemalle. Varsinkin luotsikutterinhoitajien vuo-     huomioon kokonaisansiot, vapaa-ajat vuosittaisen
39560: silomien aikana on ollut tilanteita, jolloin luotsi-   kokonaistyöajan puitteissa ja sovellettavat päte-
39561: kutteriin ei ole ollut mahdollisuuksia sijoittaa       vyysvaatimukset. Luotsikutterinhoitajien palve-
39562: kuin yksi mies. Kun luotsikutterinhoitajien virka-     lussuhteen ehtoja koskevat muutosesitykset käsi-
39563: ehtosopimusta tehtiin vuonna 1983, lähdettiin          tellään ao. virkaehtoneuvottelujen yhteydessä sa-
39564: siitä, että seuraavien vuosien aikana luotsikutte-     massa järjestyksessä kuin yleensä virkamiesten
39565: rinhoitajien määrää on lisättävä luotsiasemilla        palkkausasiat.
39566: yhteensä runsaalla 40 virkamiehellä. Tämä oli             Lisäksi hallitus toteaa, että luotsauslaitoksen
39567: sekä merenkulkuhallituksen että luotsihenkilö-         uudistus on käynnissä asiaa selvittäneen toimi-
39568: kuntaa edustavan ammattijärjestön kanta. Koska         kunnan esitysten pohjalta siten, että uudistus
39569: uusia vakansseja ei merenkulkuhallituksen esityk-      toteutuu vuoteen 1990 mennessä. Valtion vuo-
39570: sistä huolimatta ole valtion tulo- ja menoarvioon      den 1985 tulo- ja menoarvioesityksen mukaan
39571: saatu esitetyssä määrin ja koska virkajärjestelyin-    uudistusta valmisteltaessa kiinnitetään huomiota
39572: kään ei ole kaikkia vakansseja voitu järjestää, on     saariston työllisyyteen sekä ympäristön suojelusta
39573: tästä ollut seurauksena eräillä luotsiasemilla, että   ja veneliikenteen turvallisuudesta johtuviin näkö-
39574: luotsikutterinhoitajat ajoittain joutuvat ajamaan      kohtiin. Uudistuksen yhteydessä on myös tarkoi-
39575: kutteria yksin, ilman turvallisuuden edellyttämää      tus saada luotsikutterinhoitajien määrä riittävälle
39576: apumiestä. Osittaista parannusta asiaan ovat ai-       tasolle.
39577: 
39578:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1986
39579: 
39580:                                                                                 Ministeri Jermu Laine
39581: 4                                        1985 vp. -       KK n:o 440
39582: 
39583: 
39584: 
39585: 
39586:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
39587: 
39588:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Om lotskutterskötarnas ävensom andra tjänste-
39589: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             mäns inom sjöfartsväsendet löner oeh andra vill-
39590: av den 18 deeember 1985 till vederbörande                 koren för tjänsteförhållandet avtalas årligen ge-
39591: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-          nom tjänstekollektivavtal. För närvarande är
39592: sänt avskrift av följande av riksdagsman Mikko            lotskutterskötarna plaeerade i löneklasser A ) -
39593: Elo m.fl. underteeknade spörsmål nr 440:                  A 7. Till lotskutterskötare, som har tjänstgjort
39594:                                                           sammanlagt fem år i sagda tjänst eller som har
39595:             Är Regeringen medveten om de miss-            undermaskinmästares eller understyrmans behö-
39596:         förhållanden som lotskutterskötarnas ar-          righet, betalas lönen förhöjt med en löneklass av
39597:         betsförhållanden är förknippade med oeh           vad i övrigt betalas för denna tjänst.
39598:         om lotskutterskötarnas låga löner, oeh               Beroende på antalet tjänsteår oeh dyrortstillägg
39599:         om så är fallet,                                  kan lotskutterskötarnas grundlön variera från
39600:            vilka åtgärder avser Regeringen vidta i        3 8)8 till ) 306 mark i månaden. Dessutom
39601:         syfte att förbättra arbetsförhållandena för       betalas till varje lotskutterskötare för varje arbets-
39602:         lotskutterskötare oeh höja lönerna på en          dygn en tjänstepenning som varierar beroende på
39603:         tillbörlig nivå?                                  lotsstation från 43 mark till 76 mark per arbets-
39604:                                                           dygn. Enligt sjöfartsstyrelsens uppgifter uppgiek
39605:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra         lotskutterskötarnas reella årsinkomster år 1985 till
39606: följande:                                                 i genomsnitt drygt 100 000 mark (brutto).
39607:    Sjöfartsväsendet har 130-140 lotskuttersköta-             Lotskutterskötarna har rätt till söndagsersätt-
39608: re i sin tjänst. Alla lotskutterskötare står i tjänste-   ning från kloekan 18.00 på lördag till kloekan
39609: förhållande till staten. Lotskutterskötarna arbetar       24.00 på söndag. Till sin storlek motsvarar sön-
39610: huvudsakligen på lotsstationerna vid kusten oeh i         dagsersättningen en enkel timlön. Ersättningen
39611: skärgården. Dessutom finns det några lotskut-             är lika stor som inom statsförvaltningen i allmän-
39612: terskötare på lotsstationerna vid Saimens djup-           het.
39613: led. Lotskutterskötarna har till uppgift att i första         Ännu i början av 1980-talet reglerades inte
39614: hand sköta transporten av lotsen till det fartyg          lotskutterskötarnas arbetstid. Genom tjänstekol-
39615: som skall lotsas oeh sedan hämta lotsen efter             lektivavtalet av den 16 mars 1983 genomfördes
39616: slutförd lotsning från fartyget tilihaka tilllotssta-     en reglering av lotskutterskötarnas arbetstid.
39617: tionen. Vidare ankommer det på lotskutterskö-             Lotskutterskötarnas arbetstid ordnades enligt ar-
39618: tarna att sköta lotsstationens transportmateriel          betstidsregleringen en veeka arbete - en veeka
39619: oeh gårdskarlsuppgifter.                                  ledighet. Arbetstiden för lotsarna har ordnats på
39620:    Sjöfartsstyrelsen har eftersträvat att lotskut-        motsvarande sätt. Regleringen innebär att
39621: terskötarna skall ha förarbrev A oeh maskinskö-           lotskutterskötare har sju dygns arbetsskift, varef-
39622: tarbrev A. Sedan förordningen om fartygsbeman-            ter honom har garanterats en sju dygns frivakt.
39623: ning oeh fartygspersonalens behörighet av                 Lotskutterskötare har ea 16) arbetsdagar om året.
39624: 16.3.1984 trädde i kraft har sjöfartsstyrelsen            Om man blir tvungen att kalla lotskutterskötaren
39625: eftersträvat, att lotskutterskötare som utnämns           till arbete under frivakten, betalas till honom
39626: eller förordnas till tjänsten skall ha i förord-          enligt tjänstekollektivavtalet en övertidsersätt-
39627: ningen avsett förarbrev I eller lägst förarbrev II.       ning, som motsvarar timlönen för regelbunden
39628: Alla lotskutterskötare i sjöfartsväsendets tjänst         arbetstid ökad med )0 proeent.
39629: har inte den ovan nämnda behörigheten. 1 detta                Under arbetsskiftet har för lotskutterskötarna
39630: sammanhang kan konstateras att förarbreven I              ordnats inkvartering på lotsstationen. På vissa
39631: oeh II kräver minst utbildning oeh arbetserfaren-         lotsstationer har även bespisning anordnats. På
39632: het av de i bemannings- oeh behörighetsförord-            några lotsstationer lagar lotskutterskötarna även-
39633: ningen avsedda behörighetsbreven för däeksbe-             som lotsarna själva sin mat. Arbetsuppgifterna
39634: fäl.                                                      fördelar sig under arbetsskiftet på alla tider av
39635:                                          1985 vp. -      KK n:o 440                                           5
39636: 
39637: dygnet. Målet är dock att för lotskutterskötarna         därav förutsatta behovet att öka antalet lotskut-
39638: anordnas per kalenderdygn en enhetlig vilopaus           terskötare har lett tili att det på vissa lotsstationer
39639: på minst 8 timmar eller en vilopaus på samman-           inte har gått att ordna tillräckliga vilotider för
39640: lagt 10 timmar som får vara indelad i högst två          lotskutterskötarna. Tidvis har man varit tvungen
39641: delar. Eftersom arbetsmängden varierar stort be-         att sköta transporterna med en mans bemanning,
39642: roende på lotsstation, varierar även vilotiden           även om säkerheten skulle förutsätta att transpor-
39643: avsevärt på olika lotsstationer. På de flesta lots-      terna sker med två mans bemanning, när lotsen
39644: stationerna behöver lotskutterskötarna inte utföra       transporteras tili det fartyg som skall lotsas eller
39645: övertidsarbete.                                          från fartyget tili lotsstationen. Dessa brister kan
39646:     Sjöfartsstyrelsen har eftersträvat att lotskuttern   avlägsnas genom att antalet lotskutterskötare
39647: av säkerhetsskäl alltid har en två mans beman-           ökas. I kommande statsförslag och genom tjäns-
39648: ning, när lotsen transporteras tili det fartyg som       teregleringar eftersträvas att antalet lotskutterskö-
39649: skall lotsas eller från fartyget tili lotsstationen.     tare under de närmaste åren blir tillräckligt stort.
39650: Särskilt under lotskutterskötarnas semestrar har
39651:                                                             När man bedömer om lotskutterskötarnas lö-
39652: det funnits situationer i vilka endast en man har
39653:                                                          nenivå är rättvis samt om den står i rätt propor-
39654: kunnat placeras i lotskuttern. När tjänstekollek-
39655:                                                          tion tili lönenivån i allmänhet, skall på basis av
39656: tivavtalet för lotskutterskötarna utarbetades år
39657:                                                          de ovanstående utredningar beaktas de torala
39658: 1983 utgick man ifrån att antalet lotskuttersköta-
39659:                                                          inkomsterna, fritiden inom ramen för den torala
39660: re på lotsstationer skall ökas med sammanlagt
39661:                                                          årliga arbetstiden och de behörighetskrav som
39662: drygt 40 tjänstemän under de följande åren.
39663:                                                          ställs på lotskutterskötarna. Ändringsförslag an-
39664: Denna synpunkt framfördes såväl av sjöfartssty-
39665:                                                          gående villkoren för lotskutterskötarnas tjänste-
39666: relsen som den fackorganisation som företräder
39667:                                                          förhållanden behandlas i anslutning tili ifrågava-
39668: lotsarna. Eftersom nya tjänster trots sjöfartsstyrel-
39669:                                                          rande tjänstekollektivavtalsförhandlingar i sam-
39670: sen förslag inte intagits i statsförslaget i den
39671:                                                          ma ordning som lönefrågorna för tjänstemän i
39672: omfattning som framförts och eftersom genom
39673:                                                          övrigt.
39674: tjänsteregleringar inte kunnat ordnas alla tjänster
39675: som behövs, har detta lett tili att i fråga om vissa       Regeringen konstaterar dessutom att förnyande
39676: lotsstationer måste lotskutterskötarna tidvis föra       av lotsningsväsendet pågår på basis av de förslag
39677: kutterna ensam utan den hjälpkarl som säkerhe-           som kommissionen lagt fram så att reformen
39678:  ten förutsätter. En viss förbättring har man fått       kommer att vara genomförd år 1990. Enligt
39679:  tili stånd med hjälp av s.k. säkerhetsmän som           propositionen angående statsförslaget för år 1985
39680:  avlönats med arbetskraftsministeriets sysselsätt-       beaktas vid beredningen av reformen sysselsätt-
39681:  ningsmedel.                                             ningen i skärgården samt synpunkter på miljö-
39682:      Med stöd av vad ovan anförts konstaterar            vård och sjöfartens säkerhet. Avsikten i samband
39683:  regeringen att den arbetstidsreglering för lotskut-     med reformen är även att antalet lotskuttersköta-
39684:  terskötarna som genomfördes 1.10.1983 och det           re skall höjas tili en tillräcklig nivå.
39685: 
39686:      Helsingfors den 28 januari 1986
39687: 
39688:                                                                                     Minister jermu Laine
39689: 1
39690: 1
39691:  1
39692:   1
39693:    1
39694:     1
39695:      1
39696:       1
39697:        1
39698:         1
39699:          1
39700:           1
39701:                                                 1985 vp.
39702: 
39703: Kirjallinen kysymys n:o 441
39704: 
39705: 
39706: 
39707: 
39708:                                    Elo: Kiinteillä pyydyksillä ja verkoilla kalastamisen kieltämisestä
39709:                                       Tornionjoessa ja Simojoessa
39710: 
39711: 
39712:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39713: 
39714:    Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission              Jo samassa päätöksessä komissio on vesinänyt
39715: suositusten voimaansaattamisesta annetun lain          antamansa kiellon sillä, että se voi myöntää
39716: (483/75) nojalla on annettu asetus Itämerellä          poikkeusluvan kaikille niille kalastajille, joille
39717: harjoitettavaa kalastusta koskevista säännöistä        siiankalastus on toimeentulon kannalta tärkeä.
39718: (625/75). Itämeren kalastussääntöjä muutettiin         Tornionjoen suualueella pidettävät rysät ovat
39719: lohenkalastuksen osalta 17.6.1977 annetulla ase-       siikarysiä. Lohirysiä ei suomenpuoleiselta "ko-
39720: tuksella (481177). Tällöin kiellettiin lohen pyynti    mission pätevyysalueelta'' löydy, ei myöskään
39721: ajoverkolla ja ajosiimalla kesäkuun 1 päivän alus-     Alatornion pitäjää.
39722: ta elokuun 25 päivän loppuun. Kielto koski vain           Samaan aikaan kuin merialueella on voimassa
39723: yleissopimuksen (SopS 40/74) kansainvälistä vesi-      lohen pyyntikielto, voidaan itse Tornionjoessa
39724: aluetta.                                               kalastaa lohta pato-, nuotta-, ajoverkko- (kulku-
39725:                                                        tusverkko) ja seisovilla verkoilla. Tilanne on lähes
39726:    Tämän jälkeen asetusta (625/75) on monta
39727:                                                        samanlainen Simojoen alajuoksulla, missä verk-
39728: kertaa muutettu. Nyt on voimassa asetus (433/
39729:                                                        kokalastus on yleinen kalastustapa.
39730: 85 ), jolla merilohen ja meritaimenen pyynti
39731: ajoverkolla, ajosiimalla sekä ankkuroidulla pinta-        Perämeren lohikantojen tärkeimmät syönnös-
39732: verkolla on kielletty kesäkuun 15 päivän alusta        alueet ovat Itämeressä Gotlannin ja Bornholmin
39733: syyskuun 15 päivän loppuun. Pohjanlahdella             edustalla. Kutuvaellus Pohjanlahdelle kulkee
39734: kyseinen kalastuskielto on koskenut vain Suomen        Ahvenanmaan länsipuolitse. Tämän jälkeen lo-
39735: kalastusvyöhykettä, eli ns. avomena. Muut Itä-         het seuraavat Suomen rannikkoa kotijokensa
39736: meren kalastuskomission jäsenvaltiot ovat asetta-      suulle saakka.
39737: neet vastaavan kalastuskiellon omille kalastusvyö-        Tornionjokeen ja sen suualueelle on istutettu
39738: hykkeilleen.                                           21 947 merkittyä lohiyksilöä. Näistä on saatu alle
39739:                                                        2 % :n palautus. Merkintäkokeiden antamien tu-
39740:   Itämeren kalastuskomission suomalaiset val-          losten perusteella on nähtävissä, että ''Tornion-
39741: tuuskunnan jäsenet ja komission kokouksissa mu-        joen loheen" kohdistuu suurin pyyntipaine kes-
39742: kana olleet suomalaiset lohiasiantuntijat ovat         keisellä ja eteläisellä Itämerellä, josta saatiin
39743: perustelleet ko. kalastuskieltoa sillä, että näin      71 % merkkipalautuksista. Selkämeren rannikol-
39744: turvataan viimeisillä luonnonvaraisilla lohijoilla     ta palautettiin 9 % merkeistä ja Perämereltä ja
39745: - meillä Tornionjoella ja Simojoella - luon-           Tornionjoelta yhteensä 19 %.
39746: nonvalinnan läpikäyneiden lohien säilyminen               Selkämerellä harjoitetaan varsin tehokasta ajo-
39747: mädinhankintaa ja luonnonvaraista lisääntymistä        verkko- ja ajosiimakalastusta. Tästä huolimatta
39748: varten.                                                ko. alueelta on palautettu vain 5 kalamerkkiä.
39749:    Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on          Syy tähän on selvä; Tornionjoen lohet eivät
39750: 26.4.1985 antanut päätöksen, jolla Tornionjoen         joudu Selkämerellä avomerikalastajien saaliiksi.
39751: lohi- ja taimenkannan elvyttämiseksi kalastus             Tästä huolimatta Selkämerelle on jo useam-
39752: kiinteillä pyydyksillä on kielletty ennen kesäkuun     man kerran esitetty ajosiiman käyttökieltoa, vii-
39753: 15 päivää komission pätevyysalueella Suomen            meksi tänä vuonna. Aina kiellon perusteeksi on
39754: Alatornion pitäjän merialueella. Tornionjoen ka-       esitetty Tornionjoen ja Simojoen lohen luonnon-
39755: lastusalueen kalastussäännön mukaan kiinteällä         kantojen suojaaminen.
39756: pyydyksellä tarkoitetaan paikallista rysää, siikary-      Jos Perämereen laskevien jokien luonnonvarai-
39757: sää.                                                   sia lohikantoja aiotaan todella suojata ja säilyttää,
39758: 
39759: 260041D
39760: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 441
39761: 
39762: on lohenkalastuksen säätelyn kohteeksi ensisijai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39763: sesti otettava viimeiset luonnonvaraiset lohien     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39764: kutujoet. Nyt tarkoitustaan vastaamattomien ka-
39765: lastussäännösten nojalla lohen kutujoilla harjoi-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39766: tettava pato-, nuotta- ja lohen ajoverkkopyynti            ryhtyä, että viimeisillä luonnonvaraisilla
39767: on uhkana suomenpuoleisten lohijokien luon-                lohijoilla - Tornionjoella ja Simojoella
39768: nonkantojen säilyttämiselle.                               - kiellettäisiin kiinteillä pyydyksillä ja
39769:                                                            verkoilla tapahtuva kalastus, jotta mainit-
39770:                                                            tujen jokien korvaamattoman arvokkaat
39771:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          luonnonlohikannat voitaisiin säilyttää
39772: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            kalanviljelyn tarpeisiin?
39773: 
39774:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1985
39775: 
39776:                                              Mikko Elo
39777:                                        1985 vp. -      KK n:o 441                                       3
39778: 
39779: 
39780: 
39781: 
39782:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39783: 
39784:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jien tulee voida edelleen kalastaa esim. siikaa,
39785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          haukea, madetta ja ahventa. Lohen ja taimenen
39786: olette 18 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-        pyynti on jo sinänsä kielletty, koska näiden
39787: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kalojen kalastusoikeus kuuluu valtiolle ns. regaa-
39788: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lioikeutena eikä sitä ole luovutettu vesialueiden
39789: Elon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        omistajille. Asetusta koskevassa esityksessä on sen
39790: n:o 441:                                               sijaan ehdotettu varsin pitkälle meneviä kalastus-
39791:                                                        ta koskevia rajoituksia jokeen nousseiden lohien
39792:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         suojaamiseksi. Sen mukaan näissä joissa kielle-
39793:         ryhtyä, että viimeisillä luonnonvaraisilla     tään kalastaminen kosteverkolla eli laiskalla sekä
39794:         lohijoilla - Tornionjoella ja Simojoella       verkolla tai liikkuvalla rihmapyydyksellä, jonka
39795:         - kiellettäisiin kiinteillä pyydyksillä ja     silmäkoko on suurempi kuin 110 millimetriä tai
39796:         verkoilla tapahtuva kalastus, jotta mainit-    solmuväli 55 millimetriä. Tällaisten verkkopyy-
39797:         tujen jokien korvaamattoman arvokkaat          dysten katsotaan olevan erityisen sopivia lohenka-
39798:         luonnonlohikannat voitaisiin säilyttää         lastuksessa. Muulla verkolla ja liikkuvalla rihma-
39799:         kalanviljelyn tarpeisiin?                      pyydyksellä kiellettäisiin kalastus perjantain klo
39800:                                                        18.00 ja maanantain klo 18.00 välisenä aikana.
39801:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Tämän lisäksi on tarkoitus kieltää näissä joissa
39802: ti seuraavaa:                                          kaikenlainen kalastus lohen kutuaikana, eli syys-
39803:    Suomessa ja Ruotsissa suoritettujen tutkimus-       kuun 1 päivän alusta marraskuun loppuun lu-
39804: ten ja selvitysten perusteella on käynyt ilmeiseksi,   kuun ottamatta hauen ja mateen koukkukalas-
39805: että Itämeren lohen luonnossa lisääntyvät kannat       tusta, nahkiaisen pyyntiä ja siian lippoamista.
39806: ovat jatkuvasti heikentyneet ja ovat eräissä vielä        Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, nojau-
39807: luonnontilaisissa joissa jopa uhanalaisia. Myöskin     tuen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta
39808: Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES)            saatuihin tietoihin, että em. määräykset toteutu-
39809: on todennut saman asian ja suositellut jo useana       essaan suojaavat riittävästi jokeen nousseita kutu-
39810: vuonna kalastuksen rajoittamista Itämeren kan-         lohia. Näin ollen lohen luonnossa lisääntyvät
39811: sainväliselle kalastuskomissiolle. Tästä eivät ko-     kannat voidaan ko. joissa säilyttää sekä luonnossa
39812: mission jäsenmaat ole kuitenkaan voineet sopia.        tapahtuvaa että kalanviljelyn avulla aikaansaata-
39813:    Tämän vuoksi on sekä Suomessa että Ruotsissa        vaa poikastuotantoa varten edellyttäen, että ka-
39814: pyritty säätelemään lohen kalastusta omilla lain-      lastuksen säätely voidaan riittävässä laajuudessa
39815: käyttövallan piiriin kuuluvilla vesialueilla. Vuo-     toteuttaa myös muiden pyyntimuotojen osalta.
39816: den 1985 keväällä oli tarkoitus antaa asetus, jolla    Tässä tarkoituksessa mainitussa esityksessä on
39817: olisi säädelty lohenkalastusta Pohjanlahden            avomeri-ja rannikkokalastuksen säätelyä koskevat
39818: alueella kaikissa kalastusmuodoissa, eli avomeri-,     kohdat. Asetus on tarkoitus esitellä kuluvan
39819: rannikko- ja jokikalastuksessa. Asetusta ei kuiten-    vuoden alkupuolella.
39820: kaan annettu mm. myöhäisen ajankohdan vuok-               Lohenkalastuksen säätelyä tarkoinavaa asetusta
39821: si. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmistel-     ei voida ulottaa koskemaan Tornion- ja Muo-
39822: tu uutta esitystä asetukseksi samalta pohjalta,        nionjokea, koska kalastusasioita koskeva toimival-
39823: joskin seikkaperäisemmin. Esitys valmistui viime       ta kuuluu maiden välisen sopimuksen (SopS
39824: vuoden lopulla ja sisältää jokikalastuksen säätelyä    541 71) mukaan Suomalais-ruotsalaiselle rajajoki-
39825: koskevalta osalta Simojoen ja Kiiminkijoen.            komissiolle. Huolimatta siitä, että sopimukseen
39826:    Huolimatta siitä, että nämä joet ovat viimeiset     sisältyvässä kalastussäännössä ja eräillä komission
39827: kokonaan Suomessa oleva joet, joissa Itämeren          antamilla päätöksillä on lohenkalastusta rajoitet-
39828: lohi voi vielä lisääntyä, on maa- ja metsätalous-      tu ja lohikantoja pyritty suojaamaan, on ilmeises-
39829: ministeriössä katsottu, että kaikkea verkkokalas-      ti nykytilanteessa aihetta kalastuksen säätelyn
39830: tusta ei voida kieltää. Kalastusoikeuden omista-       tehostamiseen. Tässä suhteessa maa- ja metsäta-
39831: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 441
39832: 
39833: lousministeriö tulee kiinnittämään rajajokikomis-   suojelu riittävän tehokkaaksi Tornion- ja Muoni-
39834: sion huomiota asiaan tarkoituksella saada lohen-    onjoessa.
39835: 
39836:     Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1986
39837: 
39838:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
39839:                                         1985 vp. -      KK n:o 441                                         5
39840: 
39841: 
39842: 
39843: 
39844:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
39845: 
39846:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            fortfarande kunna fiska t.ex. sik, gädda, lake och
39847: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          abborre. Fiske av lax och laxöring är redan
39848: den 18 december 1985 tili vederbörande medlem           förbjudet eftersom staten har s.k. regalrätt då det
39849: av statsrådet översänt avskrift av följande av          gälier fiske av dessa fiskar och denna rätt inte har
39850: riksdagsman Elo undertecknade spörsmål nr 441:          överlåtits åt vattenägarna. Däremot har man i
39851:                                                         förslaget tili förordning föreslagit synnerligen
39852:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        långtgående begränsningar av fisket för skyddan-
39853:         för förbjudande av fiske med förankrade         de av den lax som stiger i älven. Enligt detta
39854:         fångstredskap och nät i de sista fria           förbjuds fiske med nät som kallas kosteverkko
39855:         laxälvarna - Torne älven och Simo älven         eller laiska samt nät eller rörligt garnredskap med
39856:         - så att det oersättligt värdefulla naturli-    en maskvidd som är större än 110 mm eller ett
39857:         ga laxbeståndet i älvarna bevaras för           knutavstånd som är 55 mm. Dylika fångstred-
39858:         fiskeodlingens behov?                           skap anses vara särskilt lämpliga vid laxfiske.
39859:                                                         Fiske med andra slags nät och rörliga garnredskap
39860:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skulie vara förbjudet mellan fredag kl. 18.00 och
39861: anföra följande:                                        måndag kl. 18.00. Dessutom ämnar man förbju-
39862:                                                         da allt fiske i dessa älvar under laxens lektid, dvs.
39863:    Av de undersökningar och utredningar som
39864:                                                         från den 1 september tili slutet av november,
39865: har gjorts i Sverige och Finla~d har det tydligt
39866:                                                         med undantag av fångst av gädda och lake med
39867: framgått att de bestånd av Östersjölaxen som
39868:                                                         krokredksap, nejonögonfiske och fångst av sik
39869: förökar sig i naturen hela tiden har minskat och
39870:                                                         med håv.
39871: att de t.o.m. är hotade i vissa älvar som ännu
39872: befinner sig i naturligt tillstånd. Det samma har          Jord- och skogsbruksministeriet anser på basis
39873: även Internationella havsforskningsrådet (ICES)         av de uppgifter som ministeriet erhållit av Vilt-
39874: konstaterat och redan i många år rekommenderat          och fiskeriforskningsinstitutet att bestämmelser-
39875: Internationella fiskekommissionen för Östersjön         na, då de träder i kraft, tiliräckligt kommer att
39876: att begränsa fisket. Kommissionens medlemmar            skydda den lax som stiger i älven för att leka.
39877: har dock inte kunnat enas om detta.                     Således kan man bevara de laxbestånd som
39878:    Därför har man både i Sverige och Finland            förökar sig i naturen i älvarna för både den
39879: försökt reglera laxfisket inom de vattenområden         produktion av yngel som sker i naturen och den
39880: som berörs av ländernas egoa lagar. Avsikten var        som sker med hjälp av fiskodling. Förutsätt-
39881: att våren 1985 utfärda en forordning som skulle         ningen är att man i tillräcklig omfattning kan
39882: ha reglerat laxfisket i Bottenviken i fråga om alla     reglera fisket också då det gälier övriga former av
39883: former av fiske, dvs. fiske på öppna havet,             fångst. Därför ingår i förslaget tili förordning
39884: kustfiske och älvfiske. Förordningen gavs dock          punkter som gäller reglering av fisket på öppna
39885: aldrig bl.a. på grund av den sena tidpunkten.           havet ock kustfisket. Avsikten är att föredra
39886: Vid jord- och skogsbruksministeriet har man             förordningen i början av innevarande år.
39887: utarbetat ett nytt förslag tili förordning på sam-         Förordningen om reglering av laxfiske kan inte
39888: ma grunder, men mera detaljerat. Förslaget fär-         utsträckas att gälla Torne älv och Muonio älv
39889: digställdes i slutet av senaste år och gäller i fråga   eftersom befogenheten i fråga om fiskeriärenden
39890: om reglering av älvfisket Simo älv och Kiminge          enligt avtalet mellan Sverige och Finland
39891: älv. Trots att de här älvarna är de enda älvar som      (Fördragsserien 54/71) hör tili Finsk-svenska
39892: helt hör tili Finland och sådana där Östersjölaxen      gränsälvskommissionen. Trots att man med den
39893: ännu kan föröka sig har man vid jord- och               fiskestadga som ingår i avtalet och vissa av
39894: skogsbruksministeriet ansett att man inte kan           kommittens beslut har begränsat laxfisket och
39895: förbjuda alit nätfiske. Fiskerättsinnehavarna bör       försökt skydda laxbeståndet finns det tydligen i
39896: 6                                   1985 vp. -     KK n:o 441
39897: 
39898: den rådande situationen faktorer som ger orsak     kommissionens uppmärksamhet vid frågan och
39899: att effektivera regleringen. Med tanke på detta    försöka få till stånd ett tillräckligt effektivt skydd
39900: kommer jord- och skogsbruksministeriet att fästa   av laxen i Torne och Muonio älv.
39901: 
39902:     Helsingfors den 20 januari 1986
39903: 
39904:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
39905:                                                 1985 vp.
39906: 
39907: Kirjallinen kysymys n:o 442
39908: 
39909: 
39910: 
39911: 
39912:                                    Tiuri: Rovaniemen, Oulun ja Jyväskylän seutujen kasvun rajoittami-
39913:                                       sesta
39914: 
39915: 
39916:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39917: 
39918:    Hallitus on kesällä 1985 hyväksynyt pääkau-         noin kaksi kertaa niin nopea kuin pääkaupunki-
39919: punkiseudun erityisongelmien toimenpideohjel-          seudun.
39920: man, jonka päämääränä on seudun kasvun rajoit-            Rovaniemellä on nyt 15 % Lapin läänin asuk-
39921: taminen. Pääkaupunkiseudun on todettu ime-             kaista ja kasvu yhtä nopea kuin Oulunkin.
39922: neen elinvoimaa maakunnista ja ruuhkautuneen.             Rovaniemi, Oulu ja Jyväskylä imevät todella
39923: Uusien työpaikkojen syntymistä pääkaupunkiseu-         tehokkaasti elinvoimaa maakunnistaan. Kehitys-
39924: dulla halutaan nyt rajoittaa ja työpaikka- sekä        alueiden tyhjenemisen kannalta nämä kaupungit
39925: väestökehitystä tasapainottaa mm. siirtämällä          ovat paljon vaarallisempia kuin pääkaupunkiseu-
39926: työpaikkoja pois. Erityisesti pääkaupunkiseudun        tu, koska ne ovat paljon lähempänä kehitys-
39927: korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kehitys pyri-      alueita, eikä asuntopulaakaan ole.
39928: tään estämään ja niiden virkoja siirtämään muu-          Johdonmukaisuus edellyttää, että hallitus kiin-
39929: alle.                                                  nittää vakavaa huomiota kaikkien keskuspaikko-
39930:    Pääkaupunkiseudun lisäksi Suomessa on useita        jen epäterveeseen kasvuun. Työpaikkojen tasoit-
39931: keskuksia, jotka kasvavat jopa sitä nopeammin.         tamiseksi voitaisiin mm. siirtää sopivia tiedekun-
39932: Suomen suhteellisesti suurin keskittymä on Jyväs-      tia pois Oulun yliopistosta ja Jyväskylän yliopis-
39933: kylän seutu, ja muita ovat mm. Rovaniemi ja            tosta. Halukkaita vastaanottajia varmasti riittäisi
39934: Oulun seutu.                                           muuttotappioalueilla.
39935:    Jyväskylän seudulla asuu jo 40 % Keski-Suo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39936: men läänin asukkaista, kun siellä 30 vuotta sitten     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39937: oli vain 25 %. Alue on ilmeisesti pahoin ruuh-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39938: kautunut, kun sen ohi nyt rakennetaan moottori-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39939: tietä. Pääkaupunkiseudulla ei vastaavaa mootto-                   Aikooko Hallitus jatkaa keskittymisen
39940: ritietä vielä ole tarvittu tai ei ainakaan rakennet-          vastustamista ja laatia ohjelman ja mah-
39941: tu.                                                           dollisen lakiesityksen pääkaupunkiseu-
39942:    Oulun seudulla asui 30 vuotta sitten 12 %                  dun lisäksi myös Rovaniemen, Oulun ja
39943: läänin asukkaista, nyt jo 25 %, ja kasvu on                   Jyväskylän seutujen kasvun rajoittamisek-
39944: edelleen prosenttiyksikkö viidessä vuodessa, eli              si?
39945: 
39946:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1985
39947: 
39948:                                                Martti Tiuri
39949: 
39950: 
39951: 
39952: 
39953: 260044G
39954: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 442
39955: 
39956: 
39957: 
39958: 
39959:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39960: 
39961:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muuttoaaltoon, joka kärjistäisi alueellisia ongel-
39962: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mia ja pahentaisi myös Helsingin seudun palve-
39963: olette 18 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-       luongelmia.
39964: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Edustaja Tiuri lienee ymmärtänyt tahallaan tai
39965: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tahattomasti asian väärin verratessaan Helsingin
39966: Tiurin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     seudun kasvun rajoitustarvetta Rovaniemen,
39967: n:o 442:                                              Oulun ja Jyväskylän seutujen kasvun rajoitustar-
39968:                                                       peeseen. Korostettakoon kuitenkin, että Helsin-
39969:            Aikooko Hallitus jatkaa keskittymisen
39970:                                                       gin seudun kohdalla on kysymys toisaalta vaikeis-
39971:        vastustamista ja laatia ohjelman ja mah-
39972:                                                       ta palvelu- ja asunto-ongelmista sekä toisaalta
39973:        dollisen lakiesityksen pääkaupunkiseu-         seudun nopean kasvun aiheuttamasta tasapainot-
39974:        dun lisäksi myös Rovaniemen, Oulun ja          tomuudesta koko maan alueellisessa kehityksessä.
39975:        Jyväskylän seutujen kasvun rajoittamisek-
39976:        si?                                                Viimeksi mainitun ongelman suuruusluokka
39977:                                                       selviää edustaja Tiurinkin keskittymisindeksillä
39978:                                                       seuraavasti: Helsingin seudun osuus koko maan
39979:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      väestöstä on nykyisin 19,3 prosenttia, osuuden
39980: ti seuraavaa:                                         kasvu on ollut 6,7 prosenttiyksikköä 30 vuodessa;
39981:    Valtioneuvosto teki kesällä 1985 periaatepää-      edellä mainittujen muiden kaupunkiseutujen yh-
39982: töksen pääkaupunkiseudun erityisongelmien toi-        teenlaskettu vastaava osuus on 6,0 ja kasvu 1,8
39983: menpideohjelmaksi. Tässä ohjelmassa pyritään          prosenttiyksikköä. Helsingin seudun väkiluku on
39984: myös hillitsemään pääkaupunkiseudun työpaik-          kasvanut noin 463 000 hengellä vuodesta 1950
39985: kojen määrän nopeaa kasvua ja varsinkin ohjaa-        lähtien vastaavan kasvun ollessa em. muilla kau-
39986: maan tätä kasvua muualle maahan. Pääkaupun-           punkiseuduilla noin 133 000 henkeä. Oulun seu-
39987: kiseudun väestö- ja työpaikkatavoitteita pyritään     dulla väestön kasvuvauhti on ollut nopeampi
39988: täsmentämään edelleen lääneittäisissä väestö- ja      kuin Helsingin seudulla. Kasvu on perustunu1
39989: työpaikkasuunnitteissa, joista valtioneuvosto         Oulun seudulla kuitenkin alueen omaan runsaa-
39990: päättää vuoden 1986 helmikuussa.                      seen luonnolliseen väestönkasvuun eikä muutto-
39991:    Pääkaupunkiseutu ja siihen liittyvä laaja työs-    voittoon, kuten Helsingin seudulla.
39992: säkäyntialue, joista käytetään seuraavassa nimi-          Rovaniemen, Oulun ja Jyväskylän seutujen
39993: tystä Helsingin seutu, on 1980-luvun alkupuolis-      kasvu viimeisenä 30 vuotena ei poikkea yleisestä
39994: kolla kasvattanut työllisyyttään huomattavasti no-    aluerakenteen kehityksestä. Yleinen kehityskuva
39995: peammin kuin maan muut osat. Myös seudun              on kuitenkin muuttunut merkittävästi 1970-
39996: väestönkasvu on ollut merkittävästi nopeampaa         luvun puolivälin jälkeen. Aluerakenteen keskitty-
39997: kuin muualla Etelä-Suomessa ja kehitysalueilla.       minen läänitasolla on hidastunut merkittävästi.
39998: Tällainen kasvu jatkuessaan uhkaa johtaa vaka-        Kaupunkiseuduilla asutus ja tuotantotoiminta
39999: vaan suuralueittaiseen tasapainottomuuteen väes-      ovat laajentuneet ja hajautuneet voimakkaasti
40000: tö- ja työllisyyskehityksessä. Muun Etelä-Suomen      niiden laita-alueille. Kaupungit ovat olleet yleen-
40001: työllisyyskehitys on teollisuuden työllisyyden no-    sä muuttotappiollisia ja niitä ympäröivät kunnat
40002: pean vähenemisen takia ollut jo 1980-luvun            muuttovoittoalueita. Toisaalta myös varsinaisten
40003: alkupuoliskolla heikkoa, ja vastaava heikentymi-      maaseutukuntien väestön väheneminen on hidas-
40004: nen uhkaa nykyisin myös kehitysalueita julkisten      tunut merkittävästi muuttotappioiden supistues-
40005: palvelujen kasvun hidastumisen ja teollistumisen      sa.
40006: pysähtymisen takia.                                       Rovaniemen, Oulun ja Jyväskylän seutujen
40007:    Työllisyyden kasvun yhä voimakkaampi keskit-       väestö- ja työpaikkakasvun rajoittaminen ei ole
40008: tyminen työvoiman niukkuudesta kärsivälle Hel-        aluepoliittisten tavoitteiden kannalta tarkoituk-
40009: singin seudulle johtaisi joko työttömyyden suur-      senmukaista. Nopeasti kehittyvinä lääniensä kes-
40010: alueittaisten erojen liialliseen kasvuun tai uuteen   kusalueina ne ovat tukeneet koko läänin myön-
40011:                                     1985 vp. -    KK n:o 442                                        3
40012: 
40013: teistä kehitystä. Kasvun alueellinen hajautumi-      Aluepoliittisia tuotannollisia tukitoimia on vii-
40014: nen ja laajeneminen on ollut viime vuosina        me vuosina suunnattu erityisesti heikoimmin
40015: tunnusomaista myös näille kehitysalueiden kes-    kehittyneille kehitysalueille. Tällä toimintalinjal-
40016: kuksille.                                         la pyritään tulevaisuudessakin ehkäisemään liial-
40017:                                                   linen keskittyminen kehitysalueiden sisällä.
40018: 
40019:     Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1986
40020: 
40021:                                                                          Ministeri Toivo Yläjärvi
40022: 4                                       1985 vp. -       KK n:o 442
40023: 
40024: 
40025: 
40026: 
40027:                                  Till Riksdagens Herr Talman
40028: 
40029:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Om ökningen av sysselsättningen alit mera
40030: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           koncentreras tili Helsingforstrakten, som lider
40031: den 18 december 1985 tili vederbörande medlem            brist på arbetskraft, leder det antingen tili en
40032: av statsrådet översänt avskrift av följande av           alitför stor ökning av skilinaderna melian storom-
40033: riksdagsman Tiuri undertecknade spörsmål nr              rådena i fråga om arbetslöshet elier tili en ny
40034: 442:                                                     flyttningsrörelse, som skulie tilispetsa de regiona-
40035:                                                          la problemen och försvåra också Helsingforstrak-
40036:            Ämnar Regeringen fortsätta med att            tens serviceproblem.
40037:         motarbeta centraliseringen och utarbeta             Riksdagsman Tiuri torde med avsikt eller oav-
40038:         ett program och eventuelit en proposition        siktligt ha förstått saken fel då han jämför
40039:         med förslag tili lag om begränsning              behovet att begränsa Helsingforstraktens tiliväxt
40040:         förutom av huvudstadsregionens tillväxt          med behovet att begränsa tiliväxten av Rovanie-
40041:         också av Rovaniemi-, Uleåborgs- och Jy-          mi, Uleåborg och Jyväskylä. Det bör ändå fram-
40042:         väskyläregionens tiliväxt?                       hävas att det i Helsingforstrakten är fråga om å
40043:                                                          ena sidan svåra service- och bostadsproblem, å
40044:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          andra sidan den obalans som den snabba ök-
40045: anföra följande:                                         ningen har förorsakat i den regionala utveck-
40046:    Statsrådet godkände sommaren 1985 ett prin-           lingen i hela landet.
40047: cipbeslut om åtgärdsprogram för huvudstadsre-                Storleken av det sistnämnda problemet fram-
40048: gionens särproblem. Programmet innehålier ock-           går också av riksdagsman Tiuris centraliseringsin-
40049: så åtgärder för att hejda den snabba ökningen av         dex: Helsingforstraktens andel av landets hela
40050: antalet arbetsplatser i huvudstadsregionen och           befolkning är nu 19,3 %. Andelen har ökat med
40051: framför allt styra denna ökning tili andra delar av      6, 7 procentenheter under 30 år. Motsvarande
40052: landet. Planerna som gälier huvudstadsregionens          andel för de andra ovan nämnda städerna tili-
40053: befolkningsmängd och antal arbetsplatser preci-          sammans är 6,0 och ökningen 1,8 procentenhe-
40054: seras ytterligare i befolknings- och arbetsplatspla-     ter. Helsingforstraktens folkmängd har ökat med
40055: neringstalen för varje Iän, vilka statsrådet faststäl-   ca 463 000 personer sedan år 1950, medan den
40056: ler i februari 1986.                                     motsvarande ökningen i de andra ovan nämnda
40057:    Sysselsättningen i huvudstadsregionen och det         städerna har varit ca 133 000 personer. I Uleå-
40058: vidsträckta pendlingsområdet däromkring, i det           borgsregionen har befolkningsmängden ökat
40059: följande kaliat Helsingforstrakten, har under            snabbare än i Helsingforstrakten. Ökningen i
40060: första hälften av 1980-talet ökat avsevärt snabba-       Uleåborgsregionen har emeliertid berott på om-
40061: re än på andra håll i landet. Också traktens             rådets rikliga naturliga befolkningstiliväxt och
40062: befolkningsmängd har ökat betydligt snabbare             inte på ett flyttningsöverskott som i Helsing-
40063: än på andra stälien i södra Finland och i utveck-        forstrakten.
40064: lingsområdena. Om ökningen fortsätter i samma                Rovaniemi-, Uleåborgs- och Jyväskyläregionens
40065: takt är det fara värt att den bringar storområdena       tiliväxt under de senaste 30 åren avviker inte från
40066: obalans med tanke på befolknings- och sysselsätt-        den alimänna regionala utvecklingen. Den ali-
40067: ningsu tvecklingen.      Sysselsättningsutvecklingen     männa utvecklingsbilden har emellertid föränd-
40068: på andra håli i södra Finland har redan under            rats avsevärt sedan mitten av 1970-talet. Tenden-
40069: första hälften av 1980-talet varit långsam på            sen tili regional centralisering inom länen har
40070: grund av att sysselsättningsläget inom industrin         avtagit betydligt. I stadsregionerna har bosätt-
40071: snabbt har försämrats. Motsvarande nedgång ho-           ningen och produktionsverksamheten brett ut sig
40072: tar nu också utvecklingsområdena på grund av             och spritt sig kraftigt tili städernas utkanter.
40073: att ökningen av antalet offentliga tjänster har          Städerna har vanligen haft flyttningsunderskott
40074: blivit långsammare och industrialiseringen har           och kommunerna runt omkring dem flyttnings-
40075: avstannat.                                               överskott. Men befolkningsminskningen i de
40076:                                       1985 vp. -     KK n:o 442                                       5
40077: 
40078: egentliga landsbygdskommunerna har också bli-        och utvidgning av ökningen har under de senaste
40079: vit avsevärt långsammare då flyttningsunderskot-     åren varit kännetecknande också för dessa cen-
40080: ten har minskat.                                     trum i utvecklingsområdena.
40081:    Med beaktande av den regionalpolitiska mål-          Den regionala produktionsverksamheten har
40082: sättningen är det inte ändamålsenligt att begrän-    under de senaste åren understötts speciellt i de
40083: sa ökningen av befolkningsmängden och antalet        minst ut vecklade utvecklingsområdena. Avsikten
40084: arbetsplatser i Rovaniemi, Uleåborg och Jyväsky-     är att på detta sätt också i framtiden förhindra en
40085: lä. I egenskap av snabbt växande centrala områ-      alltför kraftig centralisering inom utvecklingsom-
40086: den i sina respektive Iän har de gett stöd åt hela   rådena.
40087: länets positiva utveckling. En regional spridning
40088: 
40089:      Helsingfors den 28 januari 1986
40090: 
40091:                                                                             Minister Toivo Yläjärvi
40092: 1
40093: 1
40094:  1
40095:  1
40096:   1
40097:   1
40098:    1
40099:    1
40100:     1
40101:     1
40102:      1
40103:      1
40104:       1
40105:       1
40106:        1
40107:        1
40108:         1
40109:         1
40110:          1
40111:          1
40112:           1
40113:           1
40114:            1
40115:            1
40116:             1
40117:             1
40118:              1
40119:              1
40120:               1
40121:                                                1985 vp.
40122: 
40123: Skriftligt spörsmål nr 443
40124: 
40125: 
40126: 
40127: 
40128:                                    Norrback m.fl.: Om åtgärder för att öka trafiksäkerheten
40129: 
40130: 
40131:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
40132: 
40133:    Det finns ingen orsak att godkänna det stora          lntimt förknippad med problematiken om
40134: antalet trafikolyckor i Finland. Trafikolyckornas     säkerhetsbälten är också frågan om barnens säker-
40135: antal och trafiksäkerheten generellt sett står i      het i bilen.
40136: relation tili de åtgärder som vidtas från statsmak-      En annan enkel och relativt billig åtgärd för en
40137: tens sida. Det är viktigt att man vidtar åtgärder     ökad trafiksäkerhet, speciellt vid dålig sikt, är ett
40138: för att utnyttja åtminstone de enkla och relativt     tillåtande av bromsljus i bakfönstret på bilen. 1
40139: billiga sätten som finns för att öka trafiksäkerhe-   dag är det förbjudet i vårt land att ha bromsljus i
40140: ten.                                                  bakfönstret på bilen. Dessa bromsljus blir dock
40141:    Säkerhetsbälten i baksätet installeras i dag i     allt vanligare utomlands. Där har man också
40142: alla bilar redan vid tillverkningsskedet, vilket är   insett deras betydelse, eftersom de klart ökar
40143: positivt. Däremot är användningen av säkerhets-       trafiksäkerheten. Vid bilexport och -import aktu-
40144: bälten i baksätet frivilligt både för barn och        aliseras problemet. Med ett ständigt ökande antal
40145: vuxna. Det finns skäl att anta att man allmänt        utländska bilar i trafiken i vårt land, ökas också
40146: inte ens är medveten om den risk det utgör att        antalet bilar med bromsljus i bakfönstret.
40147: passagerarna i baksätet inte använder säkerhets-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
40148: bälte. - 1 vägtrafL. 88 § stadgas om skyldighet       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
40149: för person i framsätet att använda bilbälte. Man      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
40150: har ytterligare ökat trycket på att använda bilbäl-   följande spörsmål:
40151: te genom en sanktion om böter. Det är ett
40152: faktum att detta frambältestvång lett tili en                    Vad avser Regeringen göra för att sti-
40153: minskning av olycksverkningarna vid trafikolyck-              mulera tili ökad användning av säkerhets-
40154: orna, vilket också de flesta insett. Användnings-             bälte också i bilarnas baksäten, samt
40155: graden av säkerhetsbälten i framsätet, både vid                  när avser Regeringen att göra det möj-
40156: stads- och landsvägstrafik, är rätt så hög i Fin-             ligt att använda bromsljus i bilarnas bak-
40157: land.                                                         fönster?
40158: 
40159:      Helsingfors den 19 december 1985
40160: 
40161:            Ole Norrback                  Håkan Malm                      Elisabeth Rehn
40162: 
40163: 
40164: 
40165: 
40166:  2600520
40167: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 443
40168: 
40169: Kirjallinen kysymys n:o 443                                                                   Suomennos
40170: 
40171: 
40172: 
40173: 
40174:                                    Norrback ym.: Toimenpiteistä liikenneturvallisuuden parantami-
40175:                                       seksi
40176: 
40177: 
40178:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40179: 
40180:    Ei ole mitään syytä hyväksyä liikenneonnetto-       gelmakentän kanssa on myös kysymys lasten
40181: muuksien suurta määrää Suomessa. Liikenneon-           turvallisuudesta autossa.
40182: nettomuuksien lukumäärä ja liikenneturvallisuus           Toinen yksinkertainen ja suhteellisen halpa
40183: yleensä ovat yhteydessä valtiovallan toimenpitei-      toimenpide liikenneturvallisuuden lisäämiseksi
40184: den kanssa. On tärkeää, että ryhdytään toimen-         etenkin huonon näkyvyyden vallitessa olisi jarru-
40185: piteisiin ainakin käytettävissä olevien yksinker-      valojen salliminen auton takaikkunalla. Nykyisin
40186: taisten ja suhteellisen halpojen liikenneturvalli-     on maassamme kiellettyä pitää jarruvaloja auton
40187: suutta lisäävien keinojen hyödyntämiseksi.             takaikkunalla. Nämä jarruvalot tulevat kuitenkin
40188:                                                        yhä yleisemmiksi ulkomailla. Siellä on myös
40189:    Takaistuimen turvavyöt asennetaan nykyisin
40190:                                                        ymmärretty niiden merkitys, koska ne selvästi
40191: kaikkiin autoihin jo valmistusvaiheessa, mikä on
40192:                                                        lisäävät liikenneturvallisuutta. Ongelma aktuali-
40193: myönteistä. Sitä vastoin turvavyön käyttö takais-
40194:                                                        soituu autojen tuonnissa ja viennissä. Ulkomais-
40195: tuimella on vapaaehtoista sekä lapsille että aikui-
40196:                                                        ten autojen lukumäärän vakaasti kasvaessa
40197: sille. On aihetta olettaa, ettei yleisesti edes olla
40198:                                                        maamme liikenteessä lisääntyy myös takaikkunal-
40199: tietoisia riskistä, joka aiheutuu siitä, etteivät
40200:                                                        la olevilla jarruvaloilla varustettujen autojen lu-
40201: takaistuimella olevat matkustajat käytä turvavyö-
40202:                                                        kumäärä.
40203: tä. - Tieliikennelain 88 §:ssä säädetään etuistui-
40204: mella olevan henkilön velvollisuudesta käyttää            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40205: turvavyötä. Painetta turvavyön käyttöön on vielä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40206: lisätty sakkorangaistuksen avulla. On tosiasia,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
40207: että etuistuimen turvavyöpakko on johtanut lii-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40208: kenneonnettomuuksissa aiheutuvien vahinkojen
40209: vähenemiseen, minkä useimmat ovat myös                            Mitä Hallitus aikoo tehdä edistääkseen
40210: myöntäneet. Turvavöiden käyttöaste on maas-                    turvavöiden käytön lisääntymistä myös
40211:                                                                autojen takaistuimella, sekä
40212: samme sekä kaupunki- että maantieliikenteessä
40213: varsin korkea.                                                    milloin Hallitus aikoo tehdä mahdolli-
40214:                                                                seksi jarruvalojen käytön autojen takaik-
40215:     Läheisessä yhteydessä turvavöihin liittyvän on-            kunalla?
40216: 
40217:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985
40218: 
40219:           Ole Norrback                    Håkan Malm                      Elisabeth Rehn
40220:                                        1985 vp. -      KK n:o 443                                           3
40221: 
40222: 
40223: 
40224: 
40225:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40226: 
40227:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          yhteispohjoismainen työryhmä, joka saa ehdo-
40228: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuksensa valmiiksi kuluvan vuoden syksynä.
40229: olette 19 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-           Suomessa käytössä olevat ajoneuvojen valo-
40230: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       säännökset pohjautuvat YK:n alaisen Euroopan
40231: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Talouskomission (ECE) alaisuudessa laadittuihin
40232: Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       yhteiseurooppalaisiin rakenne- ja varustesäännök-
40233: symyksestä n:o 443:                                    siin eli ns. E-sääntöihin. Nämä säännöt eivät
40234:                                                        vielä sisällä ylös asennettuja lisäjarruvaloja. Kui-
40235:            Mitä Hallitus aikoo tehdä edistääkseen      tenkin eräiden tarvikevalmistajien toimesta alet-
40236:         turvavöiden käytön lisääntymistä myös          tiin normaalien E-jarruvalosäännösten mukaisia
40237:         autojen takaistuimella, sekä                   jarruvalaisimia markkinoida lisätarvikkeina hen-
40238:            milloin Hallitus aikoo tehdä mahdolli-      kilöauton takaikkunalle, takana ajavan silmän-
40239:         seksi jarruvalojen käytön autojen takaik-      korkeudelle asennettaviksi. Eräät Euroopan maat
40240:         kunalla?                                       ovat tällaiset lisävarusteet virallisesti sallineet,
40241:                                                        koska niiden eräisiin Yhdysvaltalaisiin tutkimuk-
40242:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       siin vedoten on oletettu edistävän liikenneturval-
40243: ti seuraavaa:                                          lisuutta myös eurooppalaisissa olosuhteissa. Al-
40244:    Turvavyön käyttäminen on osoittautunut yh-          kuinnostuksen mentyä ohi on näiden lisäjarruva-
40245: deksi tehokkaimmista keinoista tieliikenteessä ta-     lojen käyttäjien lukumäärä edellä mainituissa
40246: pahtuvien kuolemien vähentäjänä ja loukkaantu-         maissa jyrkästi laskenut samaan tapaan kuin on
40247: misten lieventäjänä. Tämän vuoksi on puolletta-        käynyt myös erillisinä asennettujen huomiovalo-
40248: va kaikkia keinoja turvavyön käytön lisäämiseksi.      jen kohdalla Suomessa.
40249: Käyttöpakko on osoittautunut toistaiseksi ainoak-         Liikenneministeriön käsityksen mukaan lisäjar-
40250: si keinoksi, jolla suurin osa auton matkustajista ja   ruvalon käyttöönotolla saattaisi olla saavutettavis-
40251: kuljettajista on saatu jatkuvasti käyttämään tur-      sa liikenneturvallisuutta parantava vaikutus edel-
40252: vavyötä.                                               lyttäen, että
40253:    Liikenneministeriö lähetti viime lokakuussa             1) lisäjarruvaloille laadittaisiin yhtenäiset, nii-
40254: lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi         den sijoitukseen nähden sopivat valoteknilliset
40255: tieliikennelain 88 §:n muuttamiseksi. Siinä eh-        kansainväliset vaatimukset;
40256: dotettiin muun muassa turvavyön käyttöpakon               2) niiden asennuspaikasta ja kiinnitystavasta
40257: laajentamista henkilöautojen takaistuimille ja         olisi yhtenäiset kansainväliset vaatimukset;
40258: taksin matkustajille. Lausunnot saapuvat ministe-         3) tietystä ajankohdasta alkaen ne olisivat uu-
40259: riöön helmikuun alussa. Näiden lausuntojen kä-         sissa autoissa tehtaalla asennettuina pakollisina
40260: sittelyn jälkeen liikenneministeriössä päätetään       varusteina; ja
40261: esityksen aikataulusta ja yksityiskohtien lopulli-        4) niiden jälkiasennus olisi sallittu jo käytössä
40262: sesta muotoilusta.                                     oleviin autoihin edellä 1) ja 2) kohtien mukaisin
40263:    Luonnoksessa ehdotettiin turvavyön käyttöpa-        edellytyksin.
40264: kon alaikärajaksi 5 vuotta sekä että pienet lapset        Myös lisäjarruvaloja koskevia määräyksiä käsi-
40265: ja myös lyhytkasvuiset aikuiset saisivat käyttää       tellään pohjoismaisessa työryhmässä. Liikennemi-
40266: turvavyöstä pelkästään sen lantio-osaa, koska tur-     nisteriö pyrkii siihen, että tässä työryhmässä laa-
40267: vavyön puristus saattaa muutoin kohdistua kau-         dittaisiin yhteispohjoismaiset määräykset tai eh-
40268: laan tai arkojen sisäelinten kohdalle. Turvavyön       dotus lisäjarruvaloja koskevaksi uudeksi euroop-
40269: lisäksi luonnoksessa ei käsitelty muita lasten tur-    palaiseksi E-säännöksi.
40270: valaitteita, kuten ns. vauvakaukaloa, turvaistuin-        Jos yhteispohjoismaisiin ehdotuksiin ei kuiten-
40271: ta tai turvavyön ohessa käytettävää turvatyynyä.       kaan päästä tämän vuoden aikana, liikenneminis-
40272: Pienten lasten turvalaitteiden säännöstämiseen         teriö pyrkii ennen vuoden loppua saamaan Suo-
40273: liittyviä ongelmia ratkaisemaan on perustettu          meen omat määräykset lisäjarruvaloista.
40274:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1986
40275: 
40276:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
40277: 4                                      1985 vp. -- ~ n:o 443
40278: 
40279: 
40280: 
40281: 
40282:                                 Till Riksdagens Herr Talman
40283: 
40284:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lösas av en samnordisk arbetsgrupp, vars förslag
40285: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         blir färdigt hösten 1986.
40286: den 19 december 1985 till vederbörande medlem             De i Finland brukliga reglerna för fordons ljus
40287: av statsrådet översänt avskrift av följande av         baserar sig på sameuropeiska konstruktions- och
40288: riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade               utrustningsregler, utarbetade inom FN:s Ekono-
40289: spörsmål nr 443:                                       miska kommission för Europa (EEC) eller sk.
40290:                                                        E-regler. Upptill placerade tilläggsbromsljus in-
40291:            Vad avser Regeringen göra för att sti-      går tills vidare inte i dessa regler. Vissa tillverkare
40292:         mulera till ökad användning av säkerhets-      av bilutrustning har dock börjat marknadsföra
40293:         bälte också i bilarnas baksäten, samt          bromsljus motsvarande de normala E-bromsljus-
40294:            när avser Regeringen att göra det möj-      reglerna men avsedda att som tilläggsutrustning
40295:         ligt att använda bromsljus i bilarnas bak-     placeras upptill på bilars bakfönster. Vissa euro-
40296:         fönster?                                       peiska länder har officiellt tillåtit tilläggsutrust-
40297:                                                        ning av denna typ, eftersom man med hänvis-
40298:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ning till vissa undersökningar i Förenta Staterna
40299: anföra följande:                                       har antagit att de skulle främja trafiksäkerheten
40300:                                                        också i europeiska förhållanden. Efter en första
40301:     Användningen av bilbälte har visat sig vara ett    entusiasm har dock antalet användare av dessa
40302: av de effektivaste medlen att minska dödsfallen        tilläggsbromsljus starkt sjunkit på samma sätt
40303: och lindra skadorna i trafiken. Därför bör alla        som har hänt med skilt monterade varselljus i
40304: medel som syftar till att öka användningen av          Finland.
40305: bilbälte understödas. Användningstvång har hit-           Enligt trafikministeriets uppfattning kunde
40306: tills visat sig vara det enda medlet att få den        ibruktagandet av tilläggsbromsljus verka främjan-
40307: största delen av bilpassagerarna och -förarna att      de på trafiksäkerheten under förutsättning att
40308: fortgående använda bilbälte.                               1) enhetliga, med tanke på deras placering
40309:     Trafikministeriet sände i oktober 1985 ett         lämpliga ljustekniska internationella bestämmel-
40310: utkast till en regeringsproposition med förslag till   ser utarbetas för tilläggsbromsljusen;
40311: ändring av 88 § vägtrafiklagen på remiss. 1 det            2) enhetliga internationella bestämmelser utar-
40312: föreslogs bl.a. att skyldigheten att använda bil-      betas om var de skall placeras och hur de skall
40313: bälte skulle utvidgas till att gälla passagerare i     fästas;
40314: personbilarnas baksäte och passagerare i taxi.             3) de fr.o.m. en viss tidpunkt vore obligatorisk
40315: Utlåtandena kommer till ministeriet i början av        utrustning monterad på nya bilar redan på
40316: februari. Efter behandlingen av dessa utlåtanden       fabriken; och
40317: fattar trafikministeriet beslut om tidtabellen för        4) deras montering i efterhand på redan i bruk
40318: propositionen och den slutliga utformningen av         varande bilar vore tillåten under förutsättning av
40319: detaljerna.                                            vad som sagts ovan under punkterna 1 och 2.
40320:     1 utkastet föreslogs att den nedre åldersgränsen      Även bestämmelserna om tilläggsbromsljus be-
40321: i fråga om skyldigheten att använda bilbälte           handlas av en nordisk arbetsgrupp. Trafikminis-
40322: skulle vara 5 år samt att små barn och även            teriet siktar till att man i denna arbetsgrupp skall
40323: kortväxta vuxna personer skulle få använda en-         utarbeta Samnordiska bestämmelser eller ett för-
40324: bart höftdelen av bilbältet, eftersom bilbältet        slag till en ny europeisk E-regel om tilläggs-
40325: eljest kan trycka mot halsen eller känsliga inre       bromsljus.
40326: organ. Förutom bilbältet gällde utkasten inte             Om man dock inte lyckas åstadkomma Sam-
40327: andra skyddsanordningar för barn, t. ex. baby-         nordiska bestämmelser under detta år, har trafik-
40328: skydd, barnbilstolar eller bilkuddar, som används      ministeriet som mål att före utgången av året få
40329: jämte bilbälte. Problem i samband med regle-           egoa bestämmelser om tilläggsbromsljus för Fin-
40330: ringen av skyddsanordningarna för små barn skall       land.
40331: 
40332:     Helsingfors den 3 februari 1986
40333: 
40334:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
40335:                                                1985 vp.
40336: 
40337: Kirjallinen kysymys n:o 444
40338: 
40339: 
40340: 
40341: 
40342:                                   Rönnholm:        Yleisen   järjestyksen   parantamisesta   Naantalissa
40343:                                       kesäaikaan
40344: 
40345: 
40346:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40347: 
40348:    Naantali on pieni kaupunki, jolla on osin ja          Tilanteen hoitamiseksi tarvitaan poliisin toi-
40349: ajoin suurkaupungin ongelmat. Vilkas satama ja         mintamahdollisuuksien ja resurssien lisäämistä.
40350: vanha puukaupunki venesatamineen houkuttelee
40351: tuhansia ja taas tuhansia matkailijoita ja vieraita       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40352: kesäisin Naantaliin. Valitettavasti yhä enenevässä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40353: määrin tästä on aiheutunut ikäviä järjestyshäiriöi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40354: tä. Naantalilaisille tästä on kohtuutonta haittaa.     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40355:    Paikkakunnalla pelätään tilanteen riistäytyvän
40356: tulevana kesänä hallinnasta. Tämä huolestuttaa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40357: kaikkia naantalilaisia, erityisesti kuitenkin van-            ryhtyä järjestyksenpidon saattamiseksi ti-
40358: hassa kaupungissa asuvia, joille häiriöistä on                lanteen edellyttämälle tasolle Naantalissa
40359: eniten haittaa.                                               jo ensi kesänä?
40360: 
40361:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1985
40362: 
40363:                                            Mikko Rönnholm
40364: 
40365: 
40366: 
40367: 
40368: 260077S
40369: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 444
40370: 
40371: 
40372: 
40373: 
40374:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40375: 
40376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          simiehiä on 1,69 kutakin tuhatta asukasta kohti.
40377: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Varsin monissa poliisipiireissä vastaava luku on
40378: olette 19 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-         pienempi kuin yksi. Naantalin poliisilaitoksessa
40379: jeenne n:o 2491 ohella lähettänyt valtioneuvos-         on kaikkiaan 20 poliisitointa ja kaupungin väki-
40380: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-       luku on vajaat 10 000 henkeä. Naantalissa on siis
40381: jennöksen kansanedustaja Mikko Rönnholmin               2 poliisimiestä tuhatta asukasta kohti, mikä vas-
40382: kirjallisesta kysymyksestä n:o 444, jossa tiedustel-    taa melko tarkasti poliisilaitosten keskiarvolukua.
40383: laan:                                                      Naantali on suosittu matkailukaupunki, jonka
40384:                                                         vuoksi se on verraten vilkas kesäisin. Veneilijät ja
40385:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          muut matkailijat aiheuttavat melko harvoin jär-
40386:         ryhtyä järjestyksenpidon saattamiseksi ti-      jestyshäiriöitä. Sen sijaan Naantalissa vuosittain
40387:         lanteen edellyttämälle tasolle Naantalissa      heinäkuun lopulla järjestettävän Unikeon Kestin
40388:         jo ensi kesänä?                                 yhteydessä on ilmennyt lähinnä päihtyneiden
40389:                                                         aiheuttamia häiriöitä. Viime kesänä järjestyksen-
40390:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        pito tuotti poliisille ongelmia sen vuoksi, että
40391: ti seuraavaa:                                           tapahtuma sattui samaan aikaan kuin Helsingissä
40392:    Poliisi ei ole saanut viime vuosina uusia poliisi-   järjestetty huomattava kansainvälinen kokous.
40393: toimia läheskään sitä määrää, joka on perustel-            Naantalin poliisilaitos on toimintasuunnitel-
40394: lusti ehdotettu. Kipeimmin poliisihenkilöstön           missaan ottanut venesataman ja vanhan kaupun-
40395: vähäisyys tunnetaan niissä poliisipiireissä, joiden     gin alueen ongelmat huomioon ja pyrkii suun-
40396: väestömäärä on lisääntynyt merkittävästi poliisin       taamaan voimavaransa niin, että häiriökäyttäyty-
40397: henkilöstömäärän pysyessä silti lähes ennallaan.        minen saadaan vähenemään. Kesätapahtumasta
40398:    Poliisihallinnossa poliisimiesten riittävyyttä       johtuva poikkeuksellinen resurssitarve on selvitet-
40399: yleensä tarkastellaan suhteuttamalla heidän mää-        ty ja kyseisen viikonlopun ajaksi on varattu
40400: ränsä tuhatta asukasta kohti. Koko maassa polii-        arvioitua tarvetta vastaava poliisimiesvahvuus.
40401: 
40402:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
40403: 
40404:                                                                  Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
40405:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 444                                        3
40406: 
40407: 
40408: 
40409: 
40410:                                Tili Riksdagens Herr Talman
40411: 
40412:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          än ett. Vid Nådendals polisinrättning finns det
40413: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       allt som allt 20 polisbefattningar medan antalet
40414: 2491 av den 19 december 1985 tili vederbörande       invånare i staden är knappt 10 000 personer. I
40415: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   Nådendal finns det således 2 polismän per tusen
40416: av riksdagsman Mikko Rönnholm undertecknade          invånare, vilket ganska exakt motsvarar medelta-
40417: spörsmål nr 444:                                     let för polisinrättningarna.
40418:                                                         Nådendal är en populär turiststad och därför
40419:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     rätt så livlig om sommaren. Båtfolket och de
40420:        för att upprätthållandet av ordningen i       övriga turisterna stör ganska sällan ordningen.
40421:        Nådendal redan nästa sommar skall fås         Däremot har det i samband med sjusovarjippot,
40422:        tili en nivå som situationen kräver?          som ordnas i slutet av juli varje år, förekommit
40423:                                                      störningar som närmast förorsakats av herusade
40424:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     personer. Senaste sommar vållade upprätthållan-
40425: anföra följande:                                     det av ordningen polisen problem därför, att
40426:    Polisen har under de senaste åren inte närmel-    jippot inföll samtidigt som en betydande inter-
40427: sevis fått så många nya polisbefattningar som på     nationell konferens Helsingfors.
40428: goda grunder har föreslagits. Mest känner man av        Polisinrättningen i Nådendal har i sin verk-
40429: bristen på polispersonal i de polisdistrikt där      samhetsplan beaktat problem i båthamnen och i
40430: invånarantalet har ökat kraftigt medan antalet       den gamla delen av staden och försöker inrikta
40431: poliser har förblivit så gott som oförändrat.        sina resurser så, att det störande beteendet kan
40432:    Inom polisförvaltningen bedöms behovet av         fås att minska. Det exceptionella resursbehov
40433: polismän i allmänhet utgående från antalet polis-    som sommarevenemanget förorsakar har utretts,
40434: män per tusen invånare. I hela landet finns det      och för det ifrågavarande veckoslutet har en
40435: 1,69 polismän per tusen invånare. I relativt         polisstyrka som motsvarar det uppskattade beho-
40436: många polisdistrikt är motsvarande siffra mindre     vet reserverats.
40437: 
40438:      Helsingfors den 12 februari 1986
40439: 
40440:                                                                  Inrikesminister Kaisa Raatikainen
40441: 1
40442: 1
40443:                                                  1985 vp.
40444: 
40445: 
40446: Kirjallinen kysymys n:o 445
40447: 
40448: 
40449: 
40450: 
40451:                                    P. Leppänen: Rintamalla työvelvollisina olleiden mahdollisuudesta
40452:                                       päästä rintamasotilaseläkelain piiriin
40453: 
40454: 
40455:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40456: 
40457:   Vuonna 1980 tehtiin rintamapalvelustunnuk-              Eduskunnan sosiaalivaliokunta on mletmnös-
40458: sen myöntäminen naisille mahdolliseksi. Rinra-         sään n:o 20/1984 vp. todennut seuraavaa:
40459: masotilaseläkelain mukaista etuutta ei kuiten-            "Rintama-alueella palveli sotien aikana työvel-
40460: kaan vielä ole ulotettu rintama-alueella sodan         vollisia, jotka eräistä joukko-osastoihin si joitta-
40461: aikana palvelleisiin työvelvollisiin.                  mista koskevista järjestelyistä johtuen eivät voi
40462:                                                        saada rintamasotilaseläkelain mukaista eläkettä.
40463:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on m1msteri       Kun tällaisten henkilöiden asema on kuitenkin
40464: Kuuskoski-Vikatmaan 20.12.1984 kansanedusta-           rinnastettavissa lain mukaista eläkettä saavien
40465: ja P. Leppäsen suulliseen kysymykseen antaman          asemaan, valiokunta edellyttää hallituksen selvit-
40466: vastauksen mukaan selvitetty niiden henkilöiden        tävän lain soveltamisalan muuttamisen siten, että
40467: asemaa, jotka muulla tavoin kuin varsinaisiin          kaikki rintama-alueella työvelvollisina palvelleet
40468: rintamapalvelustehtäviin osallistuen joutuivat eri-    voivat saada rinramasotilaseläkelain mukaisen
40469: laisiin tehtäviin vuosien 1939-1945 sotien joh-        eläkkeen. ' '
40470: dosta. Hän totesi, että viimeksi selvittelyn koh-         Ottaen huomioon ajan, joka on kulunut mi-
40471: teena on ollut linnoitusrakentajien asema, jota        nisteri Kuuskoski- Vikatmaan vastauksesta, on
40472: tutkitaan sosiaali- ja terveysministeriön ja puolus-   katsottava, että selvitystyöhön käytetty aika si-
40473: tusministeriön yhteistyönä. Viitaten selvittelyn       nänsä on riittävä. Nyt on lähinnä kysymys siitä,
40474: keskeneräisyyteen ja taloudellisiin mahdollisuuk-      halutaanko rintamalla olleiden työvelvollisten
40475: siin ministeri ei pitänyt mahdollisena kertoa,         asemaa parantaa ja heidät tehdä tasavertaisiksi
40476: missä aikataulussa työvelvolliset voitaisiin ottaa     niiden kanssa, jotka saavat jo etuutta.
40477: rintamapalvelustunnuksen piiriin.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40478:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40479:    Pääesikunnan järjestelyosaston arvion mukaan,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40480: joka on tehty joulukuussa 1982, olisi työvelvolli-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40481: sia elossa vajaat 10 000 henkeä. Heistä ilmeisesti
40482: on osa kuitenkin sodan myöhemmässä vaiheessa                      Milloin Hallitus antaa lakiesityksen, jo-
40483: määrätty rintamajoukkoihin, joten he ovat saa-                 ka turvaa rintamalla työvclvollisina ollei-
40484: neet rintamasotilastunnuksen. Näin ollen pelkkiä               den pääsyn rintamasotilaseläkelain pii-
40485: työvelvollisia olisi tätäkin vähemmän.                         riin?
40486: 
40487:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985
40488: 
40489:                                             Pekka Leppänen
40490: 
40491: 
40492: 
40493: 
40494:  260047)
40495: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 445
40496: 
40497: 
40498: 
40499: 
40500:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40501: 
40502:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          luihin osallistuneena. Asiaa tutkitaan parhaillaan
40503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          heidän osaltaan. Sotaan osallistuneeksi ei katsota
40504: olette 20 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-        myöskään sellaista henkilöä, joka on työtehtä-
40505: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       viensä vuoksi joutunut olemaan rintamaolosuh-
40506: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        teissa. Heitä ovat veturinkuljettajat, viestintäteh-
40507: Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       tävissä, posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa
40508: symyksestä n:o 445:                                    olleet ja osa kauppalaivaston miehistöä. On myös
40509:                                                        muistettava, että osa siviiliväestöstä on joutunut
40510:            Milloin Hallitus antaa lakiesityksen, jo-   melkein samanlaisiin kokemuksiin pommitusten,
40511:         ka turvaa rintamalla työvelvollisina ollei-    evakuoinnin, ruokatarvikkeiden säännöstelyn
40512:         den pääsyn rintamasotilaseläkelain pii-        ym. seikkojen johdosta kuin sotiin osallistuneet
40513:         riin?                                          rintamaveteraanit. Se seikka, miten näitä kärsi-
40514:                                                        myksiä mitataan tasapuolisesti, on hyvin vaikea
40515:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ratkaista.
40516: ti seuraavaa:                                             Hallitus on tietoinen niistä useaan kertaan
40517:    Kysymys sen henkilöpiirin määrittelemisestä,        eduskunnassakin esitetyistä näkökohdista, joissa
40518: joka tavalla tai toisella on joutunut osallistumaan    on korostettu myös muiden kuin yleisen asevel-
40519: vuosien 1939-1945 sotiin tai joutunut kärsi-           vollisuuden perusteella vuosien 1939-1945 ta-
40520: mään niistä aiheutuvien olosuhteiden johdosta,         pahtumiin osalliseksi joutuneiden sosiaaliturvan
40521: on erittäin laajakantoinen. Sen vuoksi sosiaalitur-    merkitystä. Tässä tarkoituksessa on selvitetty työ-
40522: vajärjestelmää on rakennettu sellaisista lähtökoh-     velvollisten linnoitusrakentajien saattamista rin-
40523: dista, että ensin on huolehdittu niiden henkilöi-      tamaveteraanien erityisetuuksien piiriin. Puolus-
40524: den erityistarpeista, jotka ovat vammautuneet          tusministeriöstä saadun selvityksen mukaan on
40525: rintamaolosuhteissa. Sen jälkeen on annettu eri-       mahdollista, että tunnus linnoitusrakentajille an-
40526: tyistä sosiaaliturvaa muille sotaan osallistuneille    netaan joko Sotatieteen laitoksen tai veteraani-
40527: henkilöille. Sotaan osallistuminen on määritelty       tunnuslautakunnan toimesta. Jos Sotatieteen lai-
40528: miehille myönnettävän rintamasotilastunnuksen          tos joutuisi tunnuksia myöntämään, ehdoton
40529: ja naisille myönnettävän rintamapalvelustunnuk-        edellytys sen toiminnalle olisi lisähenkilökunnan
40530: sen avulla. Sotaan osallistumista on tulkittu san-     saaminen. Toisaalta veteraanitunnuslautakunnan
40531: gen ahtaasti. Tästä on ollut seurauksena, että         työt ovat pahasti ruuhkautuneet naisten rintama-
40532: rintamaveteraaneja koskevien etuuksien ulkopuo-        palvelustunnusten käsittelyssä.
40533: lelle on jäänyt myös sellaisia henkilöitä, jotka          Työvelvollisista linnoitusrakentajien asettami-
40534: ovat erilaisten palvelus- tai työtehtäviensä johdos-   nen etusijalle on perusteltua. Heidän osallistumi-
40535: ta joutuneet olemaan rintamaolosuhteissa. Rinta-       sensa vuosien 1939-1945 sotiin on otettu huo-
40536: maveteraanien etuuksien piiriin eivät tänä päivä-      mioon myös sotilasvammalainsäädännössä sotilas-
40537: nä pääse edes kaikki rintamapalvelusolosuhteissa       vammalain soveltamisalan laajentamisesta anne-
40538: olleet asevelvolliset. Tunnusta ei puolustusminis-     tun lain 2a §:n mukaan. Muiden työvelvollisten
40539: teriön käytännön mukaan ole myönnetty henki-           ja työtehtäviensä vuoksi sotaan osallistuneiden
40540: lölle, joka ei ole ollut rintamavastuussa olleen       sosiaaliturvaa selvitetään edelleen sosiaali- ja ter-
40541: sotatoimiyhtymän alueella sen joukoissa ja taiste-     veysministeriössä.
40542: 
40543:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1986
40544: 
40545:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
40546:                                        1985 vp. -      KK n:o 445                                        3
40547: 
40548: 
40549: 
40550: 
40551:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
40552: 
40553:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          på grund av sina arbetsuppgifter tvingades arbeta
40554: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         under frontliknande förhållanden anses ha delta-
40555: den 20 december 1985 tili vederbörande medlem          git i kriget. Sådana personer är lokförare, perso-
40556: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ner som tjänstgjorde vid post- och telegrafverket i
40557: riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade               signaluppgifter och en del av handelsflottans
40558: spörsmål nr 445:                                       personal. Man bör även komma i håg, att en del
40559:                                                        av den civila befolkningen har haft nästan sam-
40560:            När avlåter Regeringen en proposition,      ma erfarenheter som de frontveteraner som del-
40561:         som garanterar att de vilka såsom arbets-      tog i krigen, på grund av bom bning, evakuering.
40562:         pliktiga tjänstgjorde vid fronten skall om-    ransonering av matvaror o.dyl. faktorer. Frågan
40563:         fattas av lagen om frontmannapension?          om hur man skall kunna mäta dessa lidanden på
40564:                                                        ett rättvist sätt är mycket svårlöst.
40565:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Regeringen är medveten om de synpunkter
40566: anföra följande:                                       som ofta framförts i riksdagen, vilka betonar
40567:    Fastställandet av den grupp personer som på         betydelsen av socialskydd tili personer som på
40568: ett eller annat sätt deltog i krigen under åren        andra grunder än den allmänna värnplikten del-
40569: 1939-1945 eller åsamkades lidande av de för-           tog i händelserna åren 1939-1945. I detta syfte
40570: hållanden som rådde under dessa krig är en             har det utretts, huruvida de arbetspliktiga byg-
40571: mycket vidlyftig uppgift. Av denna anledning           garna av fästningsverk kunde ges samma speciella
40572: har socialskyddssystemet byggts upp på sådan           förmåner som frontveteranerna. Enligt en utred-
40573: basis, att man först tillgodosett de personers         ning från försvarsministeriet är det möjligt att ett
40574: speciella behov, som har skadats vid fronten.          teeken kommer att beviljas byggarna av fäst-
40575: Därefter har övriga personer som deltog i kriget       ningsverk på åtgärd av antingen krigsvetenskapli-
40576: getts speciellt socialskydd. Vid fastställandet av     ga institutionen eller veteranteckensnämnden.
40577: deltagande i krig har man utgått från frontman-        Om tecknet beviljas av krigsvetenskapliga institu-
40578: natecknet för män och fronttjänsttecknet för           tionen är en absolut förutsättning för dennas
40579: kvinnor. Deltagande i krig har tolkats mycket          verksamhet att den får ytterligare personal. Å
40580: snävt. Som en följd av detta har även personer         andra sidan har arbetet vid veteranteckensnämn-
40581: som på grund av olika slags arbetsuppgifter            den hopat sig i hög grad vid behandlingen av
40582: tvingats arbeta under frontliknande förhållanden       fronttjänsttecknet för kvinnor.
40583: blivit utan de förmåner som tillkommer frontve-           Det är motiverat att de arbetspliktiga byggarna
40584: teraner. I dag kommer inte ens alla de värnplikti-     av fästningsverk prioriteras. Deras deltagande i
40585: ga som tjänstgjorde under frontliknande för-           krigen under åren 1939-1945 har beaktats även
40586: hållanden i åtnjutande av dessa förmåner.              i lagstiftningen om skador som ådragits i militär-
40587:    Teeken har i enlighet med försvarsministeriets      tjänst i enlighet med 2 § i lagen angående
40588: praxis inte beviljats personer, som inte tjänstgjor-   utvidgad tillämpning av lagen om skada, ådra-
40589: de vid ett krigsoperationsförband med ansvar för       gen i militärtjänst. Socialskyddet för andra ar-
40590: ett område vid fronten och som inte deltog i de        betspliktiga och personer, som på grund av sina
40591: strider truppen utkämpade. För deras del utreds        arbetsuppgifter deltog i kriget utreds fortfarande
40592: saken som bäst. Inte heller sådana personer som        vid social- och hälsovårdsministeriet.
40593: 
40594:      Helsingfors den 31 januari 1986
40595: 
40596:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
40597:                                               1985 vp.
40598: 
40599: Kirjallinen kysymys n:o 446
40600: 
40601: 
40602: 
40603: 
40604:                                   Tuomaala ym.: Sosiaalivakuutustoimikuntien työn tehostamisesta
40605: 
40606: 
40607:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40608: 
40609:     Sairausvakuutuslain 43 §:n mukaan {2 mom.)       jakautunut kahteen jaostoon, on kerrallaan siten
40610: '' Sosiaalivakuutustoimikuntaan kuuluu Kansan-       koolla neljä jäsentä, lääkärijäsen ja kaksi esitteli-
40611: eläkelaitoksen määräämä puheenjohtaja ja kaksi       jää. Jos !-jaosto esimerkiksi hylkää päivärahan ja
40612: Kansaneläkelaitoksen asianomaista lääninhalli-       hakija valittaa, niin valitukseen voi antaa lausun-
40613: tusta kuultuaan neljäksi vuodeksi kerrallaan mää-    tonsa vain asian käsitellyt !-jaosto. Ennen kuin
40614: räämää lääkärijäsentä sekä asianomaisen, kunnal-     valitus pääsee lähtemään sosiaalivakuutuslauta-
40615: lisvaltuuston toimikaudekseen valitsemat vakuu-      kuntaan, voi kestää jopa kuukauden, ennen kuin
40616: tettujen olosuhteiden tuntemusta edustavat kah-      !-jaosto on uudelleen koolla.
40617: deksan jäsentä. - - - Sosiaalivakuutustoimi-            Sellaisessa vakuutuspiirissä, jossa on useampia
40618: kunnan puheenjohtajalla on henkilökohtainen          kuntia, vallitsee lähes sekasortoinen tilanne pyrit-
40619: varamies ja muilla jäsenillä tarpeellinen määrä      täessä pysymään selvillä jaostojen kokoonkutsu-
40620: henkilökohtaisia varamiehiä. Jaostojen puheen-       misvuoroista. Samalla se aiheuttaa turhautunei-
40621: johtajat ja näiden varamiehet toimikunta valitsee    suutta toimikunnan jäsenille kokoontumisvuoron
40622: keskuudestaan, kuitenkin niin että toimikunnan       tullessa ajankohtaiseksi suhteellisen harvoin.
40623: puheenjohtajaa ei voida valita jaoston puheen-          Jotta sosiaalivakuutustoimikuntien työ nopeu-
40624: johtajaksi eikä jäseneksi. Toimikunta ja sen jaos-   tuisi ja jotta se tulisi nykyistä jäntevämmäksi ja
40625: to on päätösvaltainen puheenjohtajan tai hänen       tehokkaammaksi sekä siten niin luottamushenki-
40626: varamiehensä ja kahden muun jäsenen ollessa          löille kuin esitteleville viranhaitijoillekin mielek-
40627: saapuvilla. Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaisemi-   käämmäksi, kyseessä oleva epäkohta pitäisi mitä
40628: nen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysy-   pikimmin korjata.
40629: myksestä, tulee lääkärijäsenen olla saapuvilla''.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40630:     Sanotun toimikunnan jako jaostoihin on koet-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40631: tu sekä Kansaneläkelaitoksen viranhaltijoiden et-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
40632: tä toimikuntatyöhön osallistuvien luottamushen-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40633: kilöiden käytännön työtä hankaloittavana.                       Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
40634:   Toimikunta on siis jakautunut kahteen jaos-                litus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sairaus-
40635: toon tai niin moneen kuin Kansaneläkelaitos                  vakuutuslain 43 §:n korjaamiseksi sosiaa-
40636: määrää (SVL 43 § 1 mom.). Jos toimikunta on                  livakuutustoimikuntien työn osalta?
40637: 
40638:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1985
40639: 
40640:                      Juhani Tuomaala                          Hannu Tenhiälä
40641: 
40642: 
40643: 
40644: 
40645: 260050M
40646: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 446
40647: 
40648: 
40649: 
40650: 
40651:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40652: 
40653:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuspiiriin kuuluu useampia kuntia, jokainen
40654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kunta valitsee omat jäsenensä toimikuntaan.
40655: olette 20 päivänä joulukuuta 1985 päivätyn kir-          Kansaneläkelaitoksen määräyksen mukaan toi-
40656: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      mikunnat voivat jakautua jaostoihin. Tämän mu-
40657: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kaisesti vuodesta 1975 lukien sosiaalivakuutustoi-
40658: Juhani Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        mikunnat ovat yleensä jakautuneet kahteen jaos-
40659: sesta kysymyksestä n:o 446:                           toon, jotka kokoontuvat vuorotellen. Molemmat
40660:                                                       jaostot käsittelevät tätä nykyä sekä eläke-, sairaus-
40661:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
40662:                                                       vakuutus- että työttömyyspäiväraha-asioita.
40663:        litus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sairaus-
40664:        vakuutuslain 43 §:n korjaamiseksi sosiaa-         Kansaneläkelaitos on tehnyt sosiaali- ja terveys-
40665:        livakuutustoimikuntien työn osalta?            ministeriölle esityksen kansaneläkelain ja sairaus-
40666:                                                       vakuutuslain muuttamiseksi sosiaalivakuutustoi-
40667:                                                       mikuntien kokoonpanosta. Sen mukaan sosiaali-
40668:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vakuutustoimikunnat säilytettäisiin edelleen jaos-
40669: ti seuraavaa:                                         toihin jakautuneena, jos vakuutuspiiriin kuuluu
40670:    Kansaneläkelaitoksen paikallishallintoa varten     kaksi tai useampia kuntia. Jokaista kuntaa edus-
40671: maa on jaettu vakuutuspiireihin, joita on 206.        taisi vähintään yksi jaosto. Lisäksi kansaneläke-
40672: Kansaneläkelain (347 156) 66 §:n ja sairausvakuu-     laitos voisi vielä tarvittaessa määrätä, että toimi-
40673: tuslain 43 §:n (364/63) mukaan jokaisessa va-         kunta voisi toimia muutoinkin jaostoihin jakau-
40674: kuutuspiirissä on sosiaalivakuutustoimikunta.         tuneena. Jaoston jäsenten lukumäärä supistettai-
40675:                                                       siin kuuteen. Heistä neljä olisi kunnanvaltuuston
40676:    Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on           nimeämää. Kunnanvaltuusto nimeäisi yhden va-
40677: kansaneläkelain 67 §:n mukaan ratkaista ne            litsemistaan jäsenistä myös puheenjohtajaksi, jol-
40678: asiat, jotka kansaneläkelaitoksen hallitus on sille   loin nykyiseen tapaan kansaneläkelaitoksen pai-
40679: siirtänyt, antaa laitokselle lausuntoja eläkettä      kallistoimiston johtaja ei olisi enää puheenjohta-
40680: koskevista muista kysymyksistä ja seurata eläk-       jana.
40681: keensaajien oloja. Toimikunta vahvistaa myös
40682: vuositulot eläkkeensaajien asumistukilain (5911          Esitys tuli sosiaali- ja terveysministeriölle sa-
40683: 78) mukaista asumistukea, rintamasotilaseläke-        maan aikaan, kun eduskunnalle oli annettu halli-
40684: lain (119/77) mukaista rintamasotilaseläkettä ja      tuksen esitys laiksi kansaneläkelain muuttamises-
40685: perhe-eläkelain (38/69) mukaista perhe-eläkkeen       ta kansaneläkelaitoksen hallinnon uudistamiseksi
40686: tulosidonnaista lisäosaa varten. Sairausvakuutus-     (HE n:o 121/1984 vp.) ja jolloin myös suunnitel-
40687: lain 46 §:n mukaan sosiaalivakuutustoimikunta         tiin työttömyysturvan peruspäivärahaa koskevien
40688: ratkaisee sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia       tehtävien antamista kansaneläkelaitoksen sosiaali-
40689: koskevat asiat, antaa kansaneläkelaitokselle lau-     vakuutustoimikunnille. Tässä tilanteessa ei väli-
40690: suntoja sairausvakuutusta koskevista kysymyksistä      tön kansaneläkelaitoksen paikallishallinnon uu-
40691: sekä suorittaa korvauksensaajien olojen tarkkai-      distus tuntunut tarkoituksenmukaiselta.
40692: lua. Työttömyysturvalain (602/84) mukaan vas-            Kansaneläkelaitoksen esitys sosiaalivakuutus-
40693: taavat tehtävät tulivat työttömyysturvalain mu-       toimikunnan tehtävien uudistamiseksi ei tuo nii-
40694: kaisen peruspäivärahan osalta sosiaalivakuutustoi-    tä parannuksia, joita kysymyksessä on haluttu
40695: mikunnan tehtäviksi.                                  nopeasti hoitaa. Kuntakohtainen jaostojako säi-
40696:    Sosiaalivakuutustoimikuntaan kuuluu yksitois-      lyisi edelleen ja työskentely olisi yhtä jaksottaista
40697: ta jäsentä. Puheenjohtajana toimii useimmiten         kuin tähänkin asti. Toisaalta sosiaalivakuutustoi-
40698: kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston johtaja.      mikuntien tehtävät huomioon ottaen, voidaan
40699: Muina jäseninä on kaksi kansaneläkelaitoksen          kysyä, pitääkö ylipäätään luopuakaan riittävän
40700: määräämää lääkäriä ja kahdeksan kunnanvaltuus-        paikallisen tuntemuksen hyväksikäytöstä sosiaali-
40701: ton valitsemaa luottamusmiesjäsentä. Jos vakuu-       vakuutusasioissa.
40702:                                       1985 vp. -     KK n:o 446                                      3
40703: 
40704:    Sosiaali- ja terveysmmlstenon käsityksen mu-      sen tekemän esityksen pohjalta, ja esitys anne-
40705: kaan on ensisijassa selvitettävä nopeat käytännön    taan välittömästi kun riittävän selkeä ehdotus on
40706: vaihtoehtoiset tavat sosiaalivakuutustoimikuntien    löydetty sosiaalivakuutustoimikuntien työn te-
40707: työn tehostamiseksi. Muutoin asiaa tutkitaan so-     hostamiseksi.
40708: siaali- ja terveysministeriössä kansaneläkelaitok-
40709: 
40710:     Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1986
40711: 
40712:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
40713: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 446
40714: 
40715: 
40716: 
40717: 
40718:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
40719: 
40720:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           föreståndaren för Folkpensionsanstaltens lokalby-
40721: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          rå. Övriga medlemmar är två av Folkpensionsan-
40722: den 20 december 1985 till vederbörande medlem           stalten förordnade läkare och åtta av kommun-
40723: av statsrådet översänt avskrift av följande av          fullmäktige utsedda medlemmar som är förtroen-
40724: riksdagsman Juhani Tuomaala m.fl. underteck-            devalda. Om försäkringsdistriktet omfattar flere
40725: nade spörsmål nr 446:                                   kommuner väljer varje kommun sina egna med-
40726:                                                         lemmar till kommissionen.
40727:            Vilka skyndsamma åtgärder har Rege-             1 enlighet med vad Folkpensionsanstalten be-
40728:         ringen vidtagit eller ämnar Regeringen
40729:                                                         stämmer kan kommissionerna vara uppdelade på
40730:         vidta i syfte att rätta 43 § sjukförsäkrings-
40731:                                                         sektioner. 1 enlighet härmed har socialförsäk-
40732:         lagen vad beträffar socialförsäkringskom-
40733:                                                         ringskommissionerna sedan år 1975 i allmänhet
40734:         missionernas ar bete?
40735:                                                         varit uppdelade på två sektioner, som samman-
40736:                                                         träder rurvis. Vardera sektionen handlägger för
40737:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         närvarande frågor gällande såväl pensions- och
40738: anföra följande:                                        sjukförsäkrings- som arbetslöshetsdagpenning.
40739:    Landet är med tanke på Folkpensionsanstaltens           Folkpensionsanstalten har gjort en framställ-
40740: lokalförvaltning indelat i försäkringsdistrikt, vilka   ning hos social- och hälsovårdsministeriet om
40741: är 206 till antalet. Enligt 66 § folkpensionslagen      ändring av folkpensionslagen och sjukförsäkrings-
40742: (347/56) och 43 § sjukförsäkringslagen (364/63)         lagen vad beträffar sammansättningen av social-
40743: finns i varje försäkringsdistrikt en socialförsäk-      försäkringskommissionerna. 1 enlighet därmed
40744: ringskommission.                                        skulle indelningen av socialförsäkringskommissio-
40745:    På socialförsäkringskommissionen ankommer            nerna i sektioner alltjämt bibehållas, om försäk-
40746: enligt 67 § folkpensionslagen att avgöra de ären-       ringsdistriktet omfattar två eller flere kommuner.
40747: den som pensionsanstaltens styrelse överfört på         Varje kommun skull~ representeras av minst en
40748: den, att till pensionsanstalten avge utlåtanden         sektion. Därjämte kunde Folkpensionsanstalten
40749: om andra frågor som rör pension och att fortgå-         vid behov ytterligare bestämma att kommissio-
40750: ende ge akt på pensionstagarnas förhållanden.           nen också eljest skall vara indelad i sektioner då
40751: Kommissionen fastställer också de årsinkomster          den utför sitt arbete. Antalet medlemmar i
40752: som läggs till grund för det i lagen om bostadsbi-      sektionen skulle inskränkas till sex. Av dessa
40753: drag för pensionstagare (591/78) angivna bo-            skulle fyra väljas av kommunfullmäktige, som
40754: stadsbidraget, den i lagen om frontmannapensio-         även skulle utse en av dem till ordförande, varvid
40755: ner (119/77) angivna frontmannapensionen och            föreståndaren för folkpensionens lokalbyrå inte
40756: den i familjepensionslagen (38/69) angivna in-          längre, så som fallet är nu, skulle vara ordföran-
40757: komstbundna tilläggsdelen till familjepensionen.        de.
40758: Enligt 46 § sjukförsäkringslagen avgör socialför-          Framställningen anlände till social- och hälso-
40759: säkringskommissionen ärenden som gäller de i            vårdsministeriet samtidigt som regeringen, i syfte
40760: sjukförsäkringslagen angivna förmånerna, avger          att ändra förvaltningen av Folkpensionsanstalten,
40761: utlåtanden till Folkpensionsanstalten i frågor an-      har avlåtit en proposition till riksdagen med
40762: gående sjukförsäkring samt utövar kontroll av           förslag till lag om ändring av folkpensionslagen
40763: ersättningstagarnas förhållanden. Enligt lagen          (RP nr 121184 rd.) Vid denna tidpunkt planera-
40764: om utkomstskydd för arbetslösa (602/84) ankom-          des också en överföring av de uppgifter som
40765: mer motsvarande uppgifter vad beträffar den i           gällde grunddagpenningen enligt utkomstskyd-
40766: lagen om utkomstskydd för arbetslösa angivna            det för arbetslösa på Folkpensionsanstaltens so-
40767: ~runddagpenningen på socialförsäkringskommis-           cialförsäkringskommissioner. 1 denna situation
40768: swnen.                                                  föreföll det inte vara ändamålsenligt att företa
40769:    Socialförsäkringskommissionen har elva med-          någon omedelbar reform av Folkpensionsan-
40770: lemmar. Som ordförande fungerar för det mesta           staltens lokalförvaltning.
40771:                                       1985 vp. -     KK n:o 446                                        5
40772: 
40773:    Folkpensionsanstaltens framställning om en           Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
40774: omorganisering av socialförsäkringskommissio-        fattning vore det påkallat att i första hand
40775: nens uppgifter medför inte de förbättringar, som     undersöka möjligheterna för snabba alternativa
40776: man i spörsmålet velat genomföra i brådskande        sätt att i praktiken effektivera socialförsäkrings-
40777: ordning Indelningen i sektioner enligt kommun
40778:         0                                            kommissionernas arbeteo Tili övriga delar under-
40779: skulle alltjämt bibehållas och arbetet skulle vara   söks saken inom social- och hälsovårdsministeriet
40780: indelat i perioder på samma sätt som hittillso       utgående från Folkpensionsanstaltens framställ-
40781: Med beaktande av socialförsäkringskommissio-         ning, och regeringen avlåter omedelbart en pro-
40782: nernas uppgifter är det å andra sidan påkallat att   position då ett tillräckligt klart förslag om effek-
40783: fråga, om det överhuvudtaget är lönt att frångå      tiverande av socialförsäkringskommissionernas ar-
40784: utnyttjandet av lokalkännedomen i socialförsäk-      bete har fåtts tili ståndo
40785: ringsfrågor 0
40786: 
40787: 
40788: 
40789: 
40790:     Helsingfors den 31 januari 1986
40791: 
40792:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
40793:                                                   1985 vp.
40794: 
40795: Kirjallinen kysymys n:o 447
40796: 
40797: 
40798: 
40799: 
40800:                                     Elo ym.: Liikenteen jatkamisesta rataosuudella Pori-Parkano
40801: 
40802: 
40803:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40804: 
40805:    Liikennöinti rataosalla Ruosniemi-Kankaan-            säksi myös radanvarsikunnat kunnallisteknisinä
40806: pää on lopetettu rautatiehallituksen päätöksen           investointeina.
40807: mukaisesti 2.6.1985 alkaen. Rataosa (47 ,5 km)              Rataosa on olennainen osa rataverkkoa. Jos osa
40808: :m osa Porin-Parkanon rataosaa (107 km), joka            siitä poistetaan, jää satamaryhmä Rauma-Män-
40809: :m toiminut kuljetus- ja varayhteytenä Satakun-          tyluoto-Tahkoluoto vain yhden raskaasti kuor-
40810: tlasta, erityisesti sen tärkeistä satamista, sisämaa-    mitetun yksiraiteisen rataosan Lielahti-Kokemä-
40811: llan.                                                    ki varaan. Tällaista tilannetta ei ole maan mui-
40812:    Lakkauttamispäätöksessä ei ole otettu huo-            den suurten satamaryhmien kohdalla. Mainitta-
40813: mioon laajempaa kokonaisuutta, ei kansan- ja             koon, että Porin syväsatamaan johtavaan Tahko-
40814: uuetaloudellisia, yhdyskuntarakenteellisia, ylei-        luodon rataan on investoitu tällä vuosikymme-
40815: ;iä liikennepoliittisia eikä aluepoliittisia perustei-   nellä kaikkiaan noin 50 milj. markkaa, mikä on
40816: ta. Päätös on nähtävissä ainoastaan niitä tiukkoja       jakautunut puoliksi VR:n ja Porin kaupungin
40817: liiketaloudellisia vaatimuksia vasten, joita valtio-     välillä. Kun Tahkoluoto on varsin todennäköises-
40818: falta on Valtionrautateiden taloudenpidolle aset-        ti kovina talvina maan pohjoisin käytössä oleva
40819: :anut.                                                   satama, muodostaa rataosa Pori-Parkano tähän
40820:                                                          satamaan johtavan suorimman ratayhteyden poh-
40821:    Radanvarsikunnista muut kuin Pori ja Noor-            joisesta.
40822: narkku kuuluvat kehitysalueiden III perusvyö-
40823: :tykkeeseen. Koko alueella työttömyys on erittäin           Eri polttoaineiden käytön turvaamisen kannal-
40824: ;uutta, verrattavissa Pohjois- ja Itä-Suomeen.           ta radalla on tärkeä merkitys. Hiilikuljetuksissa se
40825: Esimerkiksi Porissa, jossa teollisuuden rakenne-         merkitsee huomattavaa kilpailukykyä erityisesti
40826: nuutos on ollut raju, työttömyys oli vuoden              Parkanon-Seinäjoen alueelle ja myös kauemmas
40827: L985 marraskuussa 11,9 prosenttia.                       pohjoiseen. Polttoturpeen käytön mahdollinen
40828:                                                          lisääminen Porin seudulla olisi kuljetuksiltaan
40829:    Yhteiskunnan perusrakenteeseen kohdistuvat            edullisinta ko. rataa käyttäen. Yleisesti voidaan
40830: :teikentävät toimet eivät voi tällaisella alueella       todeta, että radan purkutilanteessa Valtionrauta-
40831: )lla yhteiskuntapoliittisesti perusteltuja. Riittävät    tiet menettäisi kilpailuasemansa muihin liikenne-
40832: iikenneyhteydet ovat erittäin tärkeä edellytys           muotoihin nähden ja että vaikutukset tätäkin
40833: t.lueen kehittymiselle. Alueen luonnonvarojen            kautta ovat kansantaloudellisesti epäedullisia.
40834: nahdollisimman tehokas hyödyntäminen edel-                  Kuljetusvarmuuden kannalta radan merkitys
40835:  yttää toimivia rautatiekuljetuksia. Elinkeinoelä-       on suuri erityisesti VR:lle. Porin-Kokemäen-
40836: nän sijoittumiselle hyvillä liikenneyhteyksillä on       Lielahden rataosalla on monia pehmeiköitä ja
40837: ;uuri merkitys. Täten ei tulisi hätiköiden tehdä         useita suuria siltoja. Rautatieliikenteen keskeytys-
40838: ;ellaisia päätöksiä, joilla vaaraunetaan alueen
40839:                                                          ten todennäköisyys on näin ollen tavallista suu-
40840: cehitystä pitemmällä aikavälillä ja jotka päätök-        rempi. Kriisiaikana toisen ratayhteyden merkitys
40841: ;et myös kansan- ja kuljetustaloudellisesti saatta-      satamasta sisämaahan kasvaa huomattavasti. Kun
40842: rat hieman myöhemmin osoittautua suuriksikin             nykytilanteessa ei voi riittävällä varmuudella
40843: rirheratkaisuiksi.                                       määritellä rataosuuden tulevaa käyttöä, ei myös-
40844:    Porin-Parkanon rata kulkee useiden kuntien            kään tulisi hätiköidysti ja yksinomaan Valtion-
40845: a kuntakeskusten lävitse. Kaavoituksessa teolli-         rautateiden sisäisin liiketaloudellisin kannatta-
40846: ;uustoimintojen alueet ja muutkin alueet on              vuuskriteerein ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin,
40847: :ijoitettu rata huomioon ottaen, ja rataan liittyen      että radalla ei voi liikennöidä tai että sen ottami-
40848: >Vat investointeja tehneet Valtionrautateiden Ii-        nen myöhemmin liikenteeseen tehdään liian kai-
40849: 
40850: ~60048K
40851: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 447
40852: 
40853: liiksi. Rataosuuden uusarvo eli arvo uudelleen            Edellä olevan perusteella onkin tultu johtopä~
40854: r~kennettuna on laskettu noin 200 milj. markak-        tökseen, että tulisi pikaisesti ryhtyä seuraavii
40855: sl.                                                    toimenpiteisiin:
40856:    Valtionrautateiden vähäliikenteisten ratojen           1. VR:n tulisi luopua kaikenlaisista rataosa
40857: kannattavuutta selvitellyt työryhmä arvioi liiken-     heikentämiseen ja purkamiseen tähtäävistä to.
40858: teen lakkautuksesta saatavan nettosäästön hie-         menpiteistä.
40859: man yli yhdeksi miljoonaksi markaksi. Tällöin             2. Liikenneministeriön pitäisi nimetä työryhm
40860: kustannusten säästöihin on laskettu mukaan kul-        selvittämään mahdollisuutta avata uudelleen r~
40861: jetusten uudelleenjärjestely, ja radanpidon kus-       taosa liikenteelle (työryhmä voisi koostua esirr
40862: tannussäästö on arvioitu erittäin suureksi. Edel-      liikenneministeriön, VR:n, Satakunnan seut~
40863: leen mukaan on laskettu kustannussäästö muulla         kaavaliiton sekä Porin ja Kankaanpään kaupur
40864: rataverkolla. Asiantuntijan laatimassa vaihtoehto-     gin edustajista).
40865: laskelmassa on perustellusti jätetty kuljetusten          3. Liikenneministeriön tulisi esittää budjettii
40866: uudelleenjärjestelystä aiheutuvat säästöt ja kus-      määräraha rataosan jatkuvan liikennöimisen tul
40867: tannussäästöt muulla rataverkolla pois ja arvioitu     vaamiseksi vähintään niin kauan, että Porin syv~
40868: radanpidon kustannukset toisin. Näin on päädyt-        sataman vaikutus maamme hiili- ym. kuljetu~
40869: ty siihen, että liikenteen lakkautus aiheuttaa         siin on selvinnyt ja myös siihen asti, kun parb
40870: lähes yhden miljoonan markan tappion. On               mentaarinen rautatiekomitea on saanut määritel
40871: selvää, ettei niillä liikennemäärillä, joita radalla   lyksi tähänkin asiaan vaikuttavat VR:n yhteiskun
40872: viime vuosina on ollut, kyetä kattamaan pääoma-        nalliset velvoitteet.
40873: kustannuksia. Ilman näitä rataosan liikenteen voi         4. VR velvoitettaisiin uusimaan Harjunpää
40874: sanoa olleen kattavaa. Rataosan mahdollinen tu-        alikulkusilta aikaisemmin sovitun kustannusjao
40875: leva lisäkäyttö toisi katetta myös pääomakustan-       mukaisesti (900 000 markan kokonaiskustannu~
40876: nuksille.                                              sista tulisi TVL:n osalle 700 000 mk ja VR:ll
40877:                                                        jäisi näin ollen 200 000 mk).
40878:    Porin-Parkanon radan varrella sijaitsevissa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje!
40879: kunnissa on myös näköpiirissä uusia toimintoja,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm
40880: jotka toisivat lisäkäyttöä radalle. Tällaisista mai-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j~
40881: nittakoon erityisesti äskettäin liikenteelle avattu    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40882: Tahkoluodon syväsatama, josta arvioidaan suun-
40883: tautuvan hiilikuljetuksia jopa 0,5 miljoonan ton-                 Onko Hallitus tietoinen Porin-Park~
40884: nin osalta Porin-Parkanon radalla. Erityisen                   non radan liikennöinnin lopettamisen a
40885: tärkeä Porin-Parkanon rata on Pohjois-Satakun-                 heuttamista haitoista, ja jos on,
40886: nalle, sillä esimerkiksi Kankaanpäässä on jo ole-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko
40887: massa tai on sijoittumassa yritystoimintaa, mikä               ryhtyä liikennöinnin jatkamiseksi maim
40888: kipeästi kaipaisi ko. rataosuutta.                             tulla rataosuudella?
40889: 
40890:       Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1986
40891: 
40892:          Mikko Elo                        Timo Laaksonen                  Antti Kalliomäki
40893:          Pirkko Valtonen                  Anssi Joutsenlahti              Lea Mäkipää
40894:          Einari Nieminen                  Aino Pohjanoksa                 Matti Maijala
40895:                                           Matti Kuusio
40896:                                        1985 vp. -      KK n:o 447                                         3
40897: 
40898: 
40899: 
40900: 
40901:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40902: 
40903:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Rataosa Pori-Parkano on erittäin heikkokun-
40904: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       toinen. Kuormattuja vaunuja kuljettavan tavara-
40905: mies, 2 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-          junan nopeus saa olla enintään 35 km/h. Ilman
40906: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       huomattavaa kunnostusta radalla ei aikaa myöten
40907: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        olisi ollut mahdollista kuljettaa täydessä kuor-
40908: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           massa olevia vaunuja edes tällä nopeudella. Kysy-
40909: kysymyksestä n:o 447:                                  myksen perusteluissa väitetään mm. Valtionrau-
40910:                                                        tateiden tekemissä kannattavuuslaskelmissa käy-
40911:          Onko Hallitus tietoinen Porin-Parka-          tettyä radanpidon kustannussäästöä liian suurek-
40912:        non radan liikennöinoin lopettamisen ai-        si. Mainittu kustannussäästö perustuu Tampe-
40913:        heuttamista haitoista, ja jos on,               reen rautatiepiirin kustannuslaskelmiin, joiden
40914:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         laatimisessa on käytetty hyväksi kokemusperäistä
40915:        ryhtyä liikennöinoin jatkamiseksi maini-        ja toteutunutta tietoa kustannuksista.
40916:        tulla rataosuudella?                               Parhaillaan ovat käynnissä Tampereen-Porin
40917:                                                        radan perusparannustyöt, joiden kustannukset
40918:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ovat yli 250 Mmk. Näihin töihin sisältyy toimen-
40919: ti seuraavaa:                                          piteitä, joilla rataosan liikenteenvälityskykyä lisä-
40920:    Rautatiehallitus päätti 13 .11. 1984 lopettaa       tään vastaamaan kaikkea nähtävissä olevaa liiken-
40921: 2.6.1985 lukien yleisen liikenteen Porin-Parka-        netarvetta mukaan luettuna mm. Tahkoluodon
40922: non rataosalla Ruosniemen ja Kankaanpään lii-          hiilikuljetukset. Kuljetusten keskittäminen ja
40923: kennepaikkojen väliseltä osuudelta. Päätöstä           kuljetusvirtojen yhdistäminen on rautatietalou-
40924: edelsivät useat yksityiskohtaiset selvitykset ja eri   dellisesti perusteltua samalla, kun se junatarjon-
40925: osapuolten kanssa käydyt mm. liikenteen lisää-         taa lisäten parantaa palvelutasoa. Valtionrautatiet
40926: mistä koskevat neuvottelut. Päätöksen pääasial-        ei näin ollen pidä tarkoituksenmukaisena kun-
40927: lisina perusteluina oli liikennemäärien jatkuva        nostaa ja ylläpitää samaa kuljetuskysyntää palve-
40928: väheneminen ja radan heikko kunto.                     levaa "varayhteyttä", mikäli se joutuu katta-
40929:    Käytännössä päätös merkitsi vaunukuormalii-         maan siitä aiheutuvat kustannukset. Pelkkä ra-
40930: kenteen loppumista Noormarkun ja Pomarkun              dan säilyttäminen käyttökuntoisena varayhteyte-
40931: liikennepaikoilla. Näiden asemien kuormaukset          nä merkitsisi lähes miljoonan markan lisäkustan-
40932: ovat olleet muutama sata vaunua vuodessa. Lii-         nuksia vuodessa. Ruosniemen-Kankaanpään
40933: kenteellisesti jonkin verran merkittävämpien           osuuden perusparantaminen säännöllisen liiken-
40934: Kankaanpään ja Niinisalon kuljetuksiin radan           teen edellyttämään kuntoon maksaisi nykyrahassa
40935: katkaisemisella ei ole ollut vaikutusta; liikenne      noin 40 Mmk.
40936: hoidetaan nyt, kuten aikaisemminkin, Parkanos-            Tampereen rautatiepiiri on tehnyt selvityksiä
40937: ta. Odotetut tuottojen menetykset eivät myös-          liikenteen lopettamisen vaikutuksista. Niiden
40938: kään ole toteutuneet, sillä suurin osa Noormar-        mukaan ei mitään olennaisia liikenne- eikä asia-
40939: kun ja Pomarkun kuormauksista tapahtuu nykyi-          kassuhteiden menetyksiä ole tapahtunut. Kulje-
40940: sin Porissa.                                           tukset sen sijaan on mm. liikennevirtojen yhdis-
40941:    Kyselyssä mainittuna kuljetus- ja varayhteytenä     tämisen seurauksena voitu hoitaa aikaisempaa
40942: rataosalla ei ole merkitystä. Rataosalla ollut vä-     huomattavasti taloudellisemmin. Kustannussääs-
40943: häinen kauttakulkuliikennekin siirrettiin jo lähes     töt ovat lähes 800 000 mk vuodessa. Huolimatta
40944: vuotta aikaisemmin kulkemaan Tampereen kaut-           Tampereen-Porin radan perusparannustöistä ei
40945: ta. Päinvastoin kuin kysymyksen perusteluissa          ko. radan kuljetuskapasiteetti ole läheskään täy-
40946: esitetään, suurin osa maamme satamista on              sin käytetty. Näin ollen huoli kapasiteetin riittä-
40947:  "vain yhden raskaasti kuormitetun yksiraiteisen"      vyydestä ei ole aiheellinen.
40948: radan varassa ilman varayhteyksiä. Samanlaisessa          Rautatiehallitus katsoo, ettei Ruosniemen-
40949:  asemassa on esim. koko Oulun pohjoispuoleinen         Kankaanpään rataosuuden liikenteen lopettami-
40950:  osa rataverkkoa.                                      sesta ole aiheutunut sellaista haittaa, joka antaisi
40951: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 447
40952: 
40953: aihetta muuttaa rautatiehallituksen aikaisempaa      asetti viime kesäkuussa parlamentaarisen komi-
40954: päätöstä.                                            tean, jonka tehtävänä on määritellä Valtionrauta-
40955:    Liikenneministeriö yhtyy asiassa rautatiehalli-   teiden liikennepoliittiset tehtävät ja niiden edel-
40956: tuksen käsitykseen eikä pidä tarpeellisena perus-    lyttämät toimenpiteet keskipitkällä ja pitkällä
40957: taa uutta ehdotettua työryhmää. Mikäli vähälii-      aikavälillä. Sitä varten komitean tulee erityisesti
40958: kenteisten, kannattamattomien ratojen ylläpi-        selvittää mm. ne periaatteet, joiden perusteella
40959: toon tarkoitettuja määrärahoja voidaan lisätä,       voidaan määritellä rataverkon tarkoituksenmu-
40960: pyritään ne suuntaamaan Porin-Parkanon rataa         kainen laajuus. Komitean tulee saada työnsä
40961: tärkeämmille vähäliikenteisille radoille. Lisäksi    valmiiksi marraskuun loppuun 1986 mennessä.
40962: liikenneministeriö toteaa, että valtioneuvosto
40963: 
40964:     Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1986
40965: 
40966:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
40967:                                       1985 vp. -      KK n:o 447                                        5
40968: 
40969: 
40970: 
40971: 
40972:                                Till Riksdagens Herr Taimao
40973: 
40974:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den del av hannätet som ligger norr om Uleå-
40975: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        horg.
40976: den 2 januari 1986 tili vederhörande medlem av           Bandelen Björoehorg-Parkano är i mycket
40977: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     dåligt skick. Godståg som transporterar lastade
40978: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-          vagnar får ha en hastighet av högst 35 km/h.
40979: mål nr 447:                                           Utan en grundlig iståndsättning hade det med
40980:                                                       tiden varit omöjligt att transportera fullastade
40981:           Är Regeringen medveten om de olä-           vagnar längs hanan ens med en sådan hastighet.
40982:        genheter som har förorsakats av att trafi-     1 motiveringen för spörsmålet påstås det hl. a. att
40983:        ken på hanan mellan Björoehorg och             den kostnadsinhesparing som härrör från under-
40984:        Parkano har upphört, och om så är fallet,      hållet av hanoroa och som Statsjärovägarna an-
40985:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vänt i sina lönsamhetskalkyler är för stor. Kost-
40986:        för att trafiken skall kunna fortgå på         nadsinhesparingen grundar sig på Tammerfors
40987:        denna hansträcka?                              järnvägsdistrikts kostnadsheräkningar, vilka har
40988:                                                       uppgjorts på hasis av erfarenhetsmässig kunskap
40989:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      om de verkliga kostnaderoa.
40990: anföra följande:                                         Grundreparationsarhetena på hanan Tammer-
40991:    Järovägsstyrelsen heslöt 13 .11.1984 att den       fors-Björnehorg pågår som häst och kost-
40992: allmänna trafiken mellan trafikplatseroa Ruos-        naderna för dem överstiger 250 milj. mk. Dessa
40993: niemi och Kankaanpää på handelen Björnehorg-          arheten omfattar åtgärder som ökar handelens
40994: Parkano upphör fr.o.m. 2.6.1985. Beslutet före-       kapacitet så att den motsvarar alla de trafikbehov
40995: gicks av flera detaljerade utredningar och            som nu kan tänkas, hl.a. har koltransporteroa
40996: förhandlingar med olika parter hl.a. om en            från Tahkoluoto tagits i heaktande. Ur järnvägs-
40997: ökning av trafiken. De främsta orsakeroa tili         ekonomisk synpunkt är det motiverat med en
40998: heslutet var den fortsatta minskningen av trafik-     koncentrering av transporteroa och en samman-
40999: mängderna och hanans dåliga skick.                    slagning av transportströmmarna. Samtidigt för-
41000:    1 praktiken innehar heslutet att vagnslasttrafi-   hättras servicenivån då tåguthudet ökar. Enligt
41001: ken vid trafikplatseroa Norrmark och Påmark           Statsjärnvägarna är det sålunda inte ändamålsen-
41002: upphörde. Lastningarna vid dessa stationer har        ligt att iståndsätta och upprätthålla en "reserv-
41003: uppgått tili några hundra vagnar per år. Avstäng-     förhindelse" som tillgodoser samma transporthe-
41004: ningen av hanan har inte inverkat på transporter-     hov, om Statsjärnvägarna skall stå för kost-
41005: na i Kankaanpää och Niinisalo, vilka trafikmäs-       naderna. Endast att upprätthålla hanan som en
41006: sigt har en något större hetydelse. Trafiken sköts    reservförhindelse i användhart skick skulle hetyda
41007: nu, liksom också tidigare, från Parkano. De           nästan en miljon mark i tilläggskostnader per år.
41008: väntade avkastningsförlusterna har inte heller        En grundlig förhättring av handelen Ruosnie-
41009: uppstått därför att största delen av de lastningar    mi-Kankaanpää så, att den hlev i sådant skick
41010: som tidigare skedde i Norrmark och Påmark nu          som en regelhunden trafik förutsätter, skulle i
41011: sker i Björnehorg.                                    dagens pengar kosta ca 40 milj. mk.
41012:     Som i spörsmålet nämnd transport- och reserv-        Tammerfors järovägsdistrikt har utrett vilka
41013: förhindelse har hansträckan ingen hetydelse. Den      följderna hlev då trafiken upphörde. Enligt ut-
41014: ohetydliga genomfartstrafik som förekom på            redningaroa har inga väsentliga trafik- eller
41015: hansträckan leddes redan nästan ett år tidigare       kundförhindelser gått förlorade. 1 stället har bl.a.
41016: via Tammerfors. 1 motsats till vad som framförs i     sammanslagningen av trafikströmmaroa gjort det
41017: motiveringen för spörsmålet är största delen av       möjligt att sköta transporteroa avsevärt förmånli-
41018: hamnarna i vårt land heroende av '' endast en         gare än tidigare. Kostnadsinhesparingarna upp-
41019:  tungt helastad enspårig'' hana utan reservförhin-    går tili närmare 800 000 mk per år. Trots grund-
41020: delser. Situationen är densamma för t.ex. hela        förhättringsarhetena på hanan Tammerfors-
41021: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 447
41022: 
41023: Björneborg har banans fulla transportkapacitet        samma banor kan ökas, används de för sådana
41024: inte på långt när utnyttjats. Oron för att kapaci-    svagt trafikerade banor som är viktigare än hanan
41025: teten inte räcker till är sålunda obefogad.           mellan Björneborg och Parkano. Trafikministe-
41026:   Järnvägsstyrelsen anser att fastän trafiken har     riet konstaterar ytterligare att statsrådet i juni
41027: upphört på bandelen Ruosniemi-Kankaanpää              1985 tillsatte en parlamentarisk kommitte, vars
41028: har detta inte medfört sådana olägenheter vilka       uppgift är att precisera Statsjärnvägarnas trafik-
41029: skulle ge anledning till en ändring av järnvägssty-   politiska uppgifter och de åtgärder dessa förutsät-
41030: relsens tidigare beslut.                              ter på medellång och lång sikt. För detta ända-
41031:    Trafikministeriet instämmer i järnvägsstyrel-      mål måste kommitten speciellt utreda bl.a. de
41032: sens syn på saken och anser att det inte är           principer enligt vilka bannätets ändamålsenliga
41033: nödvändigt att tillsätta en ny arbetsgrupp, såsom     utsträckning kan fastställas. Kommitten skall ha
41034: det har föreslagits. Om de anslag som är avsedda      sitt arbete slutfört före utgången av november
41035: för att upprätthålla svagt trafikerade och olön-      månad 1986.
41036: 
41037:      Helsingfors den 24 januari 1986
41038: 
41039:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
41040:                                                1985 vp.
41041: 
41042: Kirjallinen kysymys n:o 448
41043: 
41044: 
41045: 
41046: 
41047:                                   Kärhä: Eläinsuojeluun myönnettävien valtionapujen jakoperusteista
41048: 
41049: 
41050:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41051: 
41052:    Vuosittain jaetaan vapaaehtoista eläinsuojelu-     eniten valtionapua. Valtionapua eniten saava
41053: työtä tekeville yhteisöille valtionapua. Vuonna       yhdistys ei voi myöskään perustella valtionavun
41054: 1985 jakautuivat valtionavut eläinsuojeluyhdis-       suuruutta sillä, että liiton toiminta olisi aktiivi-
41055: tyksille seuraavasti:                                 sempaa kuin muiden eläinsuojelujärjestöjen.
41056:    Suurimman valtionavustuksen eli yhteensä              Kun valtionapujen jakautumisessa eri eläinsuo-
41057: 80 000 markkaa sai Suomen Eläinsuojeluyhdis-          jeluyhdistysten kesken ei oteta huomioon järjes-
41058: tys, jossa on noin 1 900 jäsentä. 20 000 markkaa      töjen suuruutta eikä niiden toiminnan vilkkaut-
41059: jaettiin Koe-eläinten Suojelu ty:lle, jolla on noin   ta, koetaan sanottu tilanne eläinsuojelutyötä te-
41060: 7 000 jäsentä ja jonka toiminta on käytännössä        kevien kansalaisten keskuudessa epäoikeudenmu-
41061: paljon aktiivisempaa kuin ensiksi mainitulla Suo-     kaisena.
41062: men Eläinsuojeluyhdistyksellä.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41063:    S3 000 markkaa myönnettiin valtakunnalliselle      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41064: Eläinsuojeluliitolle, johon kuuluu monta pientä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41065: eläinsuojeluyhdistystä ympäri Suomea. Viimeksi        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41066: mainittuun liittoon kuuluu mm. Helsingissä toi-                  Katsooko Hallitus, että olisi tarpeen
41067: miva Helsingin Eläinsuojeluyhdistys, jossa on                 tehdä muutoksia eläinsuojelutoimintaan
41068: noin 2 SOO jäsentä. Saamansa avustuksen liitto                myönnettyjen määrärahojen jakoperustei-
41069: jakaa jäsenyhdistysten kesken. Kaikkiaan tämän                siin, jotta määrärahan ohjaamisessa voi-
41070: liiton jäsenten yhteismäärä on 4 SOO henkilöä.                taisiin ottaa huomioon eri eläinsuojelu-
41071:    Edellä olevasta selvityksestä ilmenee, että jä-            järjestöjen jäsenmäärät ja niiden toimin-
41072: senmäärältään pienin eläinsuojeluyhdistys saa                 nan aktiivisuus?
41073: 
41074:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1986
41075: 
41076:                                               Lea Kärhä
41077: 
41078: 
41079: 
41080: 
41081: 260053P
41082: 2                                     1985 vp. -      .KK n:o 448
41083: 
41084: 
41085: 
41086: 
41087:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41088: 
41089:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jatkavansa samankaltaista korkeatasoista, opasta-
41090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaa tiedonvälitystä eläinsuojelun alalla.
41091: olette 2 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-           Koe-eläinten Suojelu ry:n sääntöjen 2 §:n mu-
41092: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kaan yhdistyksen tarkoituksena on toimia eläin-
41093: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kokeiden vastustamisen alueella. Yhdistyksen
41094: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     suppea vuoden 1985 toimintasuunnitelma rajaa
41095: sestä n:o 448:                                        niinikään yhteisön toiminnan tälle kapealle sek-
41096:                                                       torille eläinsuojelun kentässä. Tästä syystä kysei-
41097:           Katsooko Hallitus, että olisi tarpeen       selle yhteisölle myönnetty valtionapu on pienem-
41098:        tehdä muutoksia eläinsuojelutoimintaan         pi kuin laaja-alaisempaa toimintaa harjoittaville
41099:        myönnettyjen määrärahojen jakoperustei-        yhdistyksille annettu valtionapu. Koe-eläinten
41100:        siin, jotta määrärahan ohjaamisessa voi-       Suojelu ry:n saaman valtionavun suuruutta arvi-
41101:        taisiin ottaa huomioon eri eläinsuojelu-       oitaessa on otettava huomioon myös se, että sitä
41102:        järjestöjen jäsenmäärät ja niiden toimin-      lähellä olevan Koe-eläinten Suojelun Säätiön
41103:        nan aktiivisuus?                               kautta ohjattiin 50 000 markan suuruinen valti-
41104:                                                       onapu eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimiseen.
41105:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Valtakunnallinen Eläinsuojeluliitto ry:llä on
41106: ti seuraavaa:                                         yhteensä seitsemän paikallista jäsenyhdistystä,
41107:                                                       joita voidaan pitää varsinaisina eläinsuojeluyhdis-
41108:    Valtion vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon           tyksinä. Kolme muuta jäsenjärjestöä ovat kapea-
41109: otetusta määrärahasta, jonka myöntäminen on           alaisempia erikoisyhdistyksiä ja yksi niistä jäsen-
41110: harkinnan varassa, on jaettu valtionapua eläin-       määrältään erittäin pieni, vain alle 15 jäsentä.
41111: suojelutyöhön käyttäen perusteena valtioneuvos-       Hakemuksessa esitetty liiton tulo- ja menoarvio
41112: ton päätöksen (490/65) mukaisia valtionavus-          vuodelle 1985 oli loppusummaltaan 3 500 mark-
41113: tuksia koskevia yleismääräyksiä. Avustusten tar-      kaa, joten toiminta liiton puitteissa on ollut
41114: koituksenmukaisuutta harkittaessa on otettu           varsin pientä. Kirjallisessa kysymyksessä esitetyt
41115: huomioon ennen kaikkea hakijan toiminnan tar-         yhteisöjen jäsenmäärät poikkeavat hakemuksissa
41116: koitus, laatu ja laajuus sekä hakijan taloudellinen   mainituista jäsenten lukumääristä. Valtakunnalli-
41117: asema ja avustusten suunniteltu käyttötapa.           nen Eläinsuojeluliitt0 ry. on ilmoittanut jäsen-
41118:    Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarviossa          määräkseen noin 3 500 jäsentä. Jäsenmääriä on
41119: osoitettiin valtionapu eläinsuojelutyöhön käytet-     vaikea verrata yhteisöjen kesken, koska päällek-
41120: täväksi kokonaisuudessaan Suomen Eläinsuojelu-        käisiä jäsenyyksiä ilmeisesti esiintyy. Esimerkiksi
41121: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen. Eduskun-          Koe-eläinten Suojelu ry:n puheenjohtaja on Hel-
41122: nan päätökseen perustuva valtionavun ohjaus           singin Eläinsuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen.
41123: yhdelle yhteisölle pohjautui tuolloin Suomen             Eläinsuojelutoimintaan myönnettyjen määrära-
41124: Eläinsuojeluyhdistyksen suorittamaan laajaan va-      hojen jakoperusteet ovat olleet valtionavustuksia
41125: listustoimintaan. Tälle yhdistykselle myönnettiin     koskevien yleismääräysten mukaiset. Avustusten
41126: avustusta vuoden 1985 määrärahasta sillä perus-       tarkoituksenmukaisuutta harkittaessa tulee maa-
41127: teella, että se oli aikaisemmin tehnyt kattavaa       ja metsätalousministeriö edelleenkin ottamaan
41128: ohjaus- ja valistustyötä asiallisesti ja kiihkotto-   huomioon hakijan toiminnan tarkoituksen, laa-
41129: masti. Toimintasuunnitelmassaan yhdistys osoitti      dun ja laajuuden yhteisön jäsenmäärän ohella.
41130: 
41131:     Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1986
41132: 
41133:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
41134:                                         1985 vp. -       KK n:o 448                                        3
41135: 
41136: 
41137: 
41138: 
41139:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
41140: 
41141:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Enligt 2 § i stadgarna för Försöksdjurens Värn
41142: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           har föreningen tili uppgift att motarbeta djurex-
41143: den 2 januari 1986 tili vederbörande medlem av           periment. Föreningens kortfattade verksamhets-
41144: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        berättelse för år 198 5 avgränsar likaså föreningens
41145: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål             verksamhet tili denna smala sektor inom
41146: nr 448:                                                  djurskyddsarbetet. Av den anledningen är det
41147:                                                          statsbidrag som beviljats föreningen mindre än
41148:            Anser Regeringen att det vore påkallat        det statsbidrag som tilidelats föreningar vilka
41149:         att företa ändringar i fråga om fördel-          ägnar sig åt en mera vittomfattande verksamhet.
41150:         ningsgrunderna när det gäller de anslag          Då man bedömer storleken av statsbidraget tili
41151:         som beviljats för djurskyddsverksamhe-           Försöksdjurens Värn bör även den omständighe-
41152:         ten, för att man i fördelningen av an-           ten tas i beaktande att ett statsbidrag på 50 000
41153:         slaget skall kunna beakta de olika               mk via Försöksdjurens Värns Stiftelse, som är
41154:         djurskyddsorganisationernas medlemsan-           nära anknuten tili den ovan nämnda föreningen,
41155:         tal och graden av aktivitet i deras verk-        anvisades forskningen gällande alternativ tili
41156:         samhet?                                          djurexperiment.
41157:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Djurskyddets Riksförbund har sammanlagt sju
41158: anföra följande:                                         lokala medlemsföreningar, vilka kan betraktas
41159:                                                          som egentliga djurskyddsföreningar. Tre andra
41160:    Från det anslag i statsförslaget år 1985 som          medlemsföreningar är specialföreningar med snä-
41161: beviljas enligt prövning har statsbidrag utdelats        vare verksamhetsområden och en av dem har ett
41162: till djurskyddsarbetet, varvid grunden utgjorts av       synnerligen litet medlemsantal, d.v.s. mindre än
41163: de allmänna föreskrifterna angående statsbidrag          15. Slutsumman för förbundets i ansökan fram-
41164: och -understöd enligt statsrådets beslut (490/65).       lagda budget för år 1985 var 3 500 mk. Verksam-
41165: Då understödens ändamålsenlighet prövats har             heten inom förbundets ramar har således varit
41166: uppmärksamhet framför allt fästs vid ändamålet           rätt liten. De i spörsmålet angivna uppgifterna
41167: med samt slaget och omfattningen av sökandens            om samfundens medlemsantal avviker från de i
41168: verksamhet samt vid sökandens ekonomiska ställ-          ansökningarna      nämnda       medlemsantalen.
41169: ning och den planerade användningen av under-            Djurskyddets Riksförbund har meddelat att dess
41170: stöden.                                                  medlemsantal uppgår tili ca 3 500. Det är svårt
41171:     1 statsförslaget för år 1984 anvisades statsbidra-   att jämföra samfundens medlemsantal sinsemel-
41172: get för djurskyddsarbete i sin helhet åt Finlands        lan, eftersom överlappande medlemskap uppen-
41173: Djurskyddsförening för att användas tili stöd för        barligen förekommer. Tili exempel den person
41174: föreningens verksamhet. Den på riksdagens be-            som är ordförande för Försöksdjurens värn är
41175: slut baserade styrningen av statsbidraget tili ett       också medlem av Djurskyddsföreningens i Hel-
41176: enda samfund grundade sig då på Finlands                 singfors styrelse.
41177: Djurskyddsförenings vittomfattande upplysnings-
41178: verksamhet. Denna förening beviljades bidrag                Fördelningsgrunderna för de anslag som bevil-
41179: från anslaget för år 1985 på den grund att               jats djurskyddsverksamheten har stått i överens-
41180: föreningen tidigare på ett sakligt och sansat sätt       stämmelse med de allmänna bestämmelserna för
41181: utfört ett omfattande informations- och upplys-          statsunderstöd. Då understödens ändamålsenlig-
41182: ningsarbete. 1 sin verksamhetsplan visade för-           het övervägs, bör jord- och skogsbruksministeriet
41183: eningen att den ämnade fortsätta med samma               alltjämt förutom samfundets medlemsantal beak-
41184: slag av högklassig, vägledande informationsför-          ta avsikten med och slaget samt omfattningen av
41185: medling på djurskyddsområdet.                            den verksamhet som sökanden utövar.
41186: 
41187:      Helsingfors den 6 februari 1986
41188:                                                           Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjä1"11i
41189:                                                1985 vp.
41190: 
41191: Skriftligt spörsmål nr 449
41192: 
41193: 
41194: 
41195: 
41196:                                    Nordman m.fl.: Om utvidgad rätt att avdra resekostnader vid
41197:                                      beskattningen
41198: 
41199: 
41200:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
41201: 
41202:    Olika skatteavdrag justeras i regel i takt med     försätter ständigt arbetstagare i dylik situation.
41203: ändrat penningvärde och kostnadsutvecklingen          Alternativet är byte av boendeort eller arbetslös-
41204: för att de skall fylia sin ursprungliga uppgift som   het. Indragning av bussturer hör vidare till
41205: reglerare av beskattningen i olika avseenden.         bilden på landsbygden och i glesbygdsområden.
41206:    Ett undantag från den här regeln utgör den         I många fali fungerar användning av buss melian
41207: högsta tiliåtna avdragsrätten för resekostnader       bostaden och arbetsplatsen dåligt elier inte alis,
41208: melian bostaden och arbetsplatsen. Sedan av-          även om skattemyndigheterna vägrar att godkän-
41209: dragsrätten begränsades tili högst 15 000 mark        na kostnaderna för användning av egen bil.
41210: skatteåret 1981, för att förenkla beskattningen,          En förhöjning av avdragstaket skulie inte bidra
41211: har ingen justering skett. Sedan dess har kost-       tili omfattande överlång pendling eller drabba
41212: naderna för användning av egen bil stigit avse-       koliektivtrafiken, eftersom långa resor är både
41213: värt. Detta belyses bl.a. av att ersättningen har     tidskrävande och tröttande och hur som helst
41214: höjts från 88 tili 120 penni/ kilometer i gällande    kostar arbetstagaren mera än korta resor. För
41215: koliektivavtal.                                       arbetstagaren förblir närhet tili arbetsplatsen ett
41216:                                                       primärt intresse, som bör befrämjas i det politis-
41217:    Den begränsade avdragsrätten berör inte nå-        ka arbetet.
41218: gon stor grupp. Det stora flertalet har utkomst-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
41219: möjligheter på närmare håli elier tiligång tili       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
41220: fungerande kollektivtrafik. Men avdragstaket          ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
41221: drabbar oskäligt personer, som har lång väg tili      följande spörsmål:
41222: sin arbetsplats och som dagligen måste använda
41223: egen bil. Det finns områden där arbetslöshet och                Är Regeringen beredd att ändra viliko-
41224: ensidigt utbud tvingar arbetssökande att resa                ren för avdrag av resekostnader, så att
41225: långt för att få sådant arbete som motsvarar                 avdraget bättre än för närvarande motsva-
41226: utbildning och önskemål elier för att överhuvud-             rar de faktiska kostnaderna, bl.a. genom
41227: taget få arbete. Rationaliseringsåtgärder med in-            höjande av avdragsrätten om högst
41228: dragning och koncentration av arbetsplatser                  15 000 mark?
41229: 
41230:      Helsingfors den 3 januari 1986
41231: 
41232:           Håkan Nordman                  Håkan Malm                      Boris Renlund
41233: 
41234: 
41235: 
41236: 
41237: 260055T
41238: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 449
41239: 
41240: Kirjallinen kysymys n:o 449                                                                  Suomennos
41241: 
41242: 
41243: 
41244: 
41245:                                    Nordman ym.: Työmatkakulujen verovähennysoikeuden kehittämi-
41246:                                      sestä
41247: 
41248: 
41249:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41250: 
41251:   Erilaisia verovähennyksiä tarkistetaan yleensä       asuinpaikkakunnan vaihdos tai tyottomyys.
41252: rahanarvon muutoksen ja kustannuskehityksen            Linja-autovuorojen lakkauttaminen kuuluu myös
41253: mukaisesti, jotta ne täyttäisivät alkuperäisen teh-    kuvaan maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla.
41254: tävänsä verotuksen sääntelemiseksi eri suhteissa.      Useissa tapauksissa linja-autoyhteydet asunnon ja
41255:    Poikkeus tästä säännöstä on asunnon ja työpai-      työpaikan välillä toimivat huonosti tai eivät lain-
41256: kan välisten matkakustannusten suurin sallittu         kaan, vaikka veroviranomaiset kieltäytyvät hyväk-
41257: vähennysoikeus. Sen jälkeen, kun vähennysoi-           symästä oman auton käytöstä aiheutuvia kustan-
41258: keus verotuksen yksinkertaistaiDiseksi rajoitettiin    nuksia.
41259: verovuonna 1981 enintään 15 000 markaksi, ei              Vähennyksen katon korottaminen ei myötävai-
41260: mitään tarkistusta ole tehty. Tuona aikana ovat        kuttaisi ylipitkän työmatkaliikenteen yleistymi-
41261: oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset            seen eikä aiheuttaisi ongelmia joukkoliikenteelle,
41262: kohonneet huomattavasti. Tätä valaisee muun            sillä pitkät työmatkat ovat sekä aikaa vieviä että
41263: muassa se, että voimassa olevissa työehto- ja          rasittavia, ja ne maksavat joka tapauksessa työn-
41264: virkaehtosopimuksissa kilometrikorvauksia on ko-       tekijälle enemmän kuin lyhyet matkat. Työpai-
41265: rotettu 88 pennistä 120 penniin.                       kan läheisyys pysyy työntekijän kannalta ensisijai-
41266:    Vähennysoikeuden rajoitus ei koske suurta ryh-      sena tarpeena, jota tulee poliittisin toimin edis-
41267: mää. Suurella enemmistöllä on mahdollisuus             tää.
41268: saada toimeentulonsa lähietäisyydeltä tai käyttää         Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
41269: toimivaa joukkoliikennettä. Vähennyksen katto          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41270: kohdistuu kuitenkin kohtuuttomana henkilöi-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
41271: hin, joilla on pitkä matka työpaikkaansa ja            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41272: joiden on päivittäin käytettävä omaa autoa. On
41273: alueita, joilla työttömyys ja yksipuolinen tarjonta               Onko Hallitus valmis muuttamaan
41274: pakottavat työnhakijat matkustamaan kauas kou-                 matkakustannusten johdosta tehtävän ve-
41275: lutustaan ja toivomuksiaan vastaavan työn tai                  rovähennyksen ehtoja siten, että vähen-
41276: ylipäätään työn saamiseksi. Rationalisointitoi-                nys nykyistä paremmin vastaa todellisia
41277: menpiteet, joihin liittyy työpaikkojen lakkautta-              kustannuksia, muun muassa korottamaan
41278: mista ja keskittämistä, asettavat jatkuvasti työnte-           vähennysoikeuden 15 000 markan ylära-
41279: kijöitä tällaiseen tilanteeseen. Vaihtoehtona on               jaa?
41280: 
41281:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1986
41282: 
41283:          Håkan Nordman                    Håkan Malm                      Boris Renlund
41284:                                        1985 vp. -      KK n:o 449                                          3
41285: 
41286: 
41287: 
41288: 
41289:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41290: 
41291:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         markan ylärajan säätämistä verotuksen yksinker-
41292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          taistamisnäkökohdilla ja oikeusturvaongelmaksi-
41293: olette 3 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-         kin kehittyneen verovalitusruuhkan helpottami-
41294: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sella.
41295: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Kun tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 mo-
41296: Håkan Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjalli-          mentin 5 kohtaa ensimmäisen kerran sovellettiin
41297: sesta kysymyksestä n:o 449:                            nykyisessä muodossaan vuodelta 1981 toimitetus-
41298:                                                        sa verotuksessa, enimmäismääräisen vähennyksen
41299:           Onko Hallitus valmis muuttamaan              sai 2 589 verovelvollista. Vuodelta 1984 toimite-
41300:        matkakustannusten johdosta tehtävän ve-         tussa verotuksessa enimmäismääräisen työmatka-
41301:        rovähennyksen ehtoja siten, että vähen-         kustannusvähennyksen saajia oli verohallituksen
41302:        nys nykyistä paremmin vastaa todellisia         tilaston mukaan 12 194.
41303:        kustannuksia, muun muassa korottamaan              Vähennysoikeuden rajoittaminen on vastannut
41304:        vähennysoikeuden 15 000 markan ylära-           tarkoitustaan, eli vähentänyt ylisuuria vähennys-
41305:        jaa?                                            vaatimuksia, ja siten osaltaan yksinkertaistanut
41306:                                                        verotusmenettelyä. Enimmäismäärän pitäminen
41307:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ennallaan vuosilta 1981-1985 toimitettavissa ve-
41308: ti seuraavaa:                                          rotuksissa on vaikuttanut edelleen samaan suun-
41309:     Tulo- ja varallisuusverolakia edeltäneessä tulo-   taan. Koska niiden verovelvollisten lukumäärä,
41310: ja omaisuusverolaissa työmatkakustannusten vä-         joiden matkakulut ovat ylittäneet lain sailiman
41311: hentämisoikeudelle oli asetettu 1 200 markan           ylärajan, on kuitenkin parin viime vuoden aikana
41312: yläraja. Taustalla oli ajatus, jonka mukaan tietyn     merkittävästi lisääntynyt, tämän kehityksen hi-
41313: kohtuulliseksi katsotuo määrän ylittävältä osalta      dastamista on pidetty tarpeellisena. Tämän vuok-
41314: työmatkakuluja ei enää voida pitää tulonhankki-        si 20 päivänä joulukuuta 1985 vahvistettuun
41315: mismenoina, vaan ne ovat elantomenoja, joiden          lakiin tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
41316: määrään verovelvollinen voi vaikuttaa muun mu-         (9981 85) sisältyy matkakustannusvähennyksen
41317: assa asuinpaikan valinnalla. Kun tulo- ja varalli-     ylärajan korotus 1 000 markalla vuodelta 1986
41318: suusverolaki (1043/74) vuonna 1975 tuli voi-           toimitettavasta verotuksesta alkaen, eli 15 000
41319: maan, työmatkakustannusten vähentämisoikeus            markasta 16 000 markkaan. Tämän on arvioitu
41320: oli kuitenkin määrältään rajoittamaton sekä si-        merkitsevän sitä, että enimmäismääräisen matka-
41321: dottu vain halvimman kulkuneuvon käyttövaati-          kuluvähennyksen tehneiden verovelvollisten lu-
41322: mukseen. Vähennysoikeuden markkamääräisen              kumäärä tulee vuonna 1986 olemaan suunnilleen
41323: rajan puuttuminen johti vähitellen huomattavan         sama kuin vuonna 1985. Verotuksen monimut-
41324: suurten vähennysvaatimusten määrän kasvuun.            kaistumisen estämiseksi hallitus ei pitänyt tässä
41325: Näiden selvittäminen aiheutti kohtuuttomasti           vaiheessa tarkoituksenmukaisena ehdottaa vähen-
41326: verotustyötä ja verovalituksia. Suuret vähennys-       nyksen enimmäismäärän tätä suurempaa tarkis-
41327: vaatimukset koskivat yleensä oman auton arvioi-        tusta. Myöskään vähennyksen myöntämisedelly-
41328: tuja käyttökustannuksia, joiden osalta vähennys        tysten muuttamista esimerkiksi siten, että hal-
41329: usein muodostui todellisia asunnon ja työpaikan        vimman kulkuneuvon vaatimuksesta luovuttai-
41330: välisiä matkakustannuksia suuremmaksi. Koska           siin, ei ole katsottu aiheelliseksi, koska se johtaisi
41331: hankalien ja paljon selvitystyötä vaativien tapaus-    helposti perusteettomien vähennysvaatimusten
41332: ten lukumäärä ei viiden seuraavan vuoden aikana        määrän kasvuun. Tilannetta kuitenkin seurataan
41333:  tasaantunut, työmatkakustannusten vähennysoi-         tarkoin, ja lisätoimenpiteisiin ryhdytään, jos tar-
41334: keutta katsottiin välttämättömäksi rajoittaa. Hal-     kistetunkaan vähennysoikeuden ei enää voida
41335:  lituksen esityksessä tulo- ja varallisuusverolain     katsoa ottavan todellisia kustannuksia riittävästi
41336:  muuttamiseksi vuodelle 1981 perusteltiin 15 000       huomioon.
41337: 
41338:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1986
41339: 
41340: 
41341:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
41342: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 449
41343: 
41344: 
41345: 
41346: 
41347:                                Till Riksdagens Herr Talman
41348: 
41349:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det av en övre gräns om 15 000 mk med syn-
41350: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        punkter på förenklad beskattning och en möjlig-
41351: den 3 januari 1986 till vederbörande medlem av        het att underlätta den anhopning av skattebesvär
41352: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     som blivit ett problem med avseende på rätts-
41353: dagsman Håkan Nordman m.fl. undertecknade             skyddet.
41354: spörsmål nr 449:
41355:                                                          Då 26 § 1 mom. 5 punkten lagen om skatt på
41356:           Är Regeringen beredd att än<lra villko-     inkomst och fötmögenhet för första gången
41357:        ren för avdrag av resekostnader, så att        tillämpades i dess nuvarande lydelse vid beskatt-
41358:        avdraget bättre än för närvarande motsva-      ningen för år 1981, berördes 2 589 skattskyldiga
41359:        rar de faktiska kostnaderna, bl.a. genom       av det maximala avdraget. Vid beskattningen för
41360:        höjande av avdragsrätten om högst              år 1984 var antalet skattskyldiga som berördes av
41361:        15 000 mk?                                     det maximala arbetsresekostnadsavdraget enligt
41362:                                                       skattestyrelsens statistiska u ppgifter 12 194.
41363:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          En begränsning av rätten till avdrag har mat-
41364: anföra följande:                                      svarat sitt syfte, dvs. den har åstadkommit en
41365:    I lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt          minskning av överstora krav på avdrag och på
41366: som gällde före lagen om skatt på inkomst och         detta sätt bidragit till att förenkla beskattnings-
41367: förmögenhet hade den övre gränsen för rätten till     förfarandet. Vid beskattningen för åren 1981-
41368: avdrag för arbetsresekostnaderna fastställts till     1985 har detmaximala beloppet bibehållits oför-
41369: 1 200 mk. Innebörden i detta var, att arbetsrese-     ändrat och detta har haft motsvarande verkan.
41370: kostnaderna inte längre kan anses vara utgifter       Emedan antalet skattskyldiga, vilkas resekost-
41371: för inkomstens förvärvande, om de överstiger ett      nader har överstigit den i lagen stadgade övre
41372: visst belopp som kan betraktas som skäligt, utan      gränsen, under de två senaste åren markant har
41373: att det i sådant fall är fråga om levnadskostnader,   ökat, har det ansetts vara nödvändigt att brorosa
41374: som den skattskyldiga kan påverka bl. a. genom        upp denna utveckling. Därför ingår i den lag om
41375: val av boningsort. Då lagen om skatt på inkomst       ändring av lagen om skatt på inkomst och
41376: och förmögenhet (1043/74) år 1975 trädde i            förmögenhet (998/85) som stadfästes den 20
41377: kraft, var rätten till avdrag för arbetsresekostna-   december 1985 en höjning av den övre gränsen
41378: derna dock till beloppet obegränsad samt endast       för resekostnadsavdraget med 1 000 mk fr.o.m.
41379: bunden vid kravet på anlitande av billigaste          beskattningen för år 1986, dvs. från 15 000 mk
41380: fortskaffningsmedel. Emedan det inte hade fast-       till 16 000 mk. Detta har anragits innebära, att
41381: ställts någon i mark angiven gräns för avdragsrät-    antalet skattskyldiga som gjort maximiavdrag för
41382: ten, ledde detta efter hand till en ökning av         resekostnaderna under år 1986 i stort kommer att
41383: kraven på betydande avdrag. Utredandet av dessa       motsvara antalet år 1985. I syfte att undvika att
41384: krav ledde till en oskälig mängd skattearbete och     beskattningen kompliceras ansåg regeringen det
41385: skattebesvär. De höga avdragskraven gällde i          inte motiverat att i detta skede genomföra någon
41386: regel uppskattade driftskostnader för egen bil, i     större justering av avdragsbeloppet än vad som
41387: fråga om vilka avdraget ofta blev större än de        föreslagits. Det har inre heller ansetts vara moti-
41388: verkliga resekostnaderna mellan bostaden och          verat att ändra förutsättningarna för beviljandet
41389: arbetsplatsen. Emedan antalet besvärliga fall som     av avdrag t. ex. så, att kravet på billigaste fort-
41390: krävde ingående utredning under de fem följan-        skaffningsmedel frångås, eftersom detta lätt kan
41391: de åren inte stabiliserades, ansågs det nödvändigt    leda till att de ogrundade kraven på avdrag ökar.
41392: att begränsa rätten till avdrag för arbetsresekost-   Läget är dock under uppsikt och ytterligare
41393: naderna. I regeringens proposition som gällde en      åtgärder kommer att vidtas om det kan anses, att
41394: ändring av lagen om skatt på inkomst och              inte heller den justerade avdragsrätten längre
41395: förmögenhet för år 1981 motiverades fastställan-      motsvarar de faktiska kostnaderna.
41396:       Helsingfors den 4 februari 1986
41397:                                                                              Minister Pekka Vennamo
41398:                                                 1985 vp.
41399: 
41400: Skriftligt spörsmål nr 450
41401: 
41402: 
41403: 
41404: 
41405:                                    Nyby m.fl.: Om publicering av kollektivavtal
41406: 
41407: 
41408:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
41409: 
41410:    1 våra dagar har arbetsmarknadens kollektivav-      kommer ut på svenska. Det är att märka att
41411: tal en betydelse som i mångt och mycket påmin-         situationen i fråga om den kommunala sektorn är
41412: ner om lagstiftningens. Som känt utfärdas lagar        bättre än för den statliga.
41413: och förordningar i vårt land samtidigt på både            Det är statens arbetsmarknadsverk, d.v.s. fi-
41414: finska och svenska, vilket för den svenskspråkiga      nansministeriets löneavdelning, som utger de
41415: befolkningen är synnerligen viktigt både ur prin-      avtal och andra liknande publikationer som gäl-
41416: cipiell och praktisk synpunkt. Med tanke på den        ler den statliga sektorn. Översättningarna av
41417: centrala betydelse som arbets- och tjänstekollek-      avtalen bör verkställas av statsrådets translators-
41418: tivavtalen har för alla som deltar i arbetslivet är    byrå, som emellertid är överlupen av arbete,
41419: det därför en allvarlig brist att dessa dokument       vilket bl.a. statsrevisorerna i sin senaste berättelse
41420: ofta inte föreligger på svenska. Också i de fall där   uppmärksammat. Statrevisorerna har föreslagit
41421: texterna faktiskt utgivits på svenska har det ofta     ökade resurser för översättning inom ministerier
41422: dröjt oskäligt länge innan de förelegat.               och ämbetsverk.
41423:    När det gäller den statliga sektorn finns t.ex.        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
41424: det nu gällande tjänstekollektivavtalet inte i         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
41425: svenskspråkig version. lnte heller det funktio-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
41426: närskollektivavtal som gäller privata statsunder-      följande spörsmål:
41427: stödda institutioner finns på svenska. Detta har i
41428: talrika fall lett tili praktiska svårigheter. Mao                 Är Regeringen medveten om bristerna
41429: måste komma ihåg att avtalstexterna ofta är                    i fråga om utgivningen av kollektivavtal
41430: svårförstådda även om de föreligger på moders-                 på den statliga sektorn, och
41431: målet. Det är därför både ett rättvisekrav och en                 vilka åtgärder avser Regeringen vidta
41432: fråga om ett praktiskt behov att avtalstexterna                för att avlägsna dessa brister?
41433: 
41434:      Helsingfors den 3 januari 1986
41435: 
41436:                       Mats Nyby                                  Kaj Bärlund
41437: 
41438: 
41439: 
41440: 
41441: 260051N
41442: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 450
41443: 
41444: Kirjallinen kysymys n:o 450                                                                   Suomennos
41445: 
41446: 
41447: 
41448: 
41449:                                     Nyby ym.: Työehto- ja virkaehtosopimusten julkaisemisesta
41450: 
41451: 
41452:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41453: 
41454:    Nykyisin on työmarkkinoiden työehto- ja vir-         nön tarve vaativat, että sopimustekstit julkaistaan
41455: kaehtosopimuksilla merkitys, joka monessa suh-          ruotsiksi. Huomattakoon, että tässä kysymyksessä
41456: teessa jo pitkälti muistuttaa lainsäädännön mer-        tilanne kunnallisella sektorilla on parempi kuin
41457: kitystä. Kuten tunnettua, julkaistaan lait ja ase-      valtiollisella.
41458: tukset maassamme samanaikaisesti suomeksi ja               Valtion työmarkkinalaitos, toisin sanoen val-
41459: ruotsiksi, mikä on erityisen tärkeää sekä periaat-      tiovarainministeriön palkkaosasto, huolehtii val-
41460: teelliselta että käytännölliseltä näkökannalta          tiollisen sektorin sopimusten ja muiden vastaa-
41461: ruotsinkieliselle väestölle. Ajatellen työehto- ja      vien julkaisujen julkaisemisesta. Valtioneuvoston
41462: virkaehtosopimusten keskeistä merkitystä kaikille       kanslian käännöstoimiston olisi huolehdittava so-
41463: työelämään osallistuville on siksi vakava puute,        pimusten kääntämisestä. Käännöstoimisto on
41464: ettei näitä asiakirjoja useinkaan ole saatavissa        kuitenkin työllä ylikuormitettu, minkä muun
41465: ruotsiksi. Myös niissä tapauksissa, joissa tekstit      muassa valtiontilintarkastajat ovat todenneet vii-
41466: todella on julkaistu ruotsiksi, on usein kestänyt       meisimmässä kertomuksessaan. Valtiontilintar-
41467: kohtuuttoman kauan, ennen kuin ne ovat olleet           kastajat ovat ehdottaneet lisävoimavaroja minis-
41468: käytettävissä.                                          teriöiden ja virastojen käännöstoimintaan.
41469:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41470:    Mitä tulee valtiolliseen sektoriin, ei esimerkiksi   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41471: nyt voimassa olevaa virkaehtosopimusta ole ole-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
41472: massa ruotsinkielisenä versiona. Ei myöskään yk-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41473: sityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimusta
41474: ole olemassa ruotsiksi. Tämä on lukuisissa ta-                     Onko Hallitus tietoinen valtiollisen
41475: pauksissa johtanut käytännöllisiin vaikeuksiin.                 sektorin työehto- ja virkaehtosopimusten
41476: Tulee muistaa, että sopimustekstit ovat usein                   julkaisemisessa esiintyvistä puutteista, ja
41477: vaikeasti ymmärrettäviä jo lukijan äidinkielellä-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41478: kin. Siksi sekä oikeuden~ukaisuus että käytän-                  ryhtyä näiden puutteiden poistamiseksi?
41479: 
41480:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1986
41481: 
41482:                        Mats Nyby                                 Kaj Bärlund
41483:                                           1985 vp. -       KK n:o 450                                         3
41484: 
41485: 
41486: 
41487: 
41488:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41489: 
41490:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              seen. Käännöstyön osoittauduttua tavallista aikaa
41491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              vievämmäksi kaikki kyseessä olevat tekstit käsittä-
41492: olette 3 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-             vä ruotsinkielinen teos on nyt ilmestymässä ja
41493: jeen ohessa toimittanut valtioneuvoston asian-             tulee myyntiin maaliskuun 1986 kuluessa. Tältä
41494: omaisen jäsenen tietoon jäljennöksen kansan-               osin siis saadaan tämä huomattava puute korja-
41495: edustaja Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           tuksi. Tulevaisuudessa molemmat teokset ilmes-
41496: kysymyksestä n:o 450:                                      tyvät yhtä täydellisinä ja suunnilleen samoihin
41497:                                                            aikoihin.
41498:            Onko Hallitus tietoinen valtiollisen
41499:         sektorin työehto- ja virkaehtosopimusten              Työehtosopimukset on valtionhallinnossa sol-
41500:         julkaisemisessa esiintyvistä puutteista, ja        mittu suomenkielisinä lukuun ottamatta Åbo
41501:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Akademin sopimuksia, jotka on laadittu ruotsik-
41502:         ryhtyä näiden puutteiden poistamiseksi?            si. Sellaiset virastot ja laitokset, joiden työnteki-
41503:                                                            jöistä on merkittävä määrä ruotsinkielisiä, ovat
41504:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           kääntäneet työntekijöitään koskevat työehtosopi-
41505: ti seuraavaa:                                              muksensa myös ruotsiksi. Näitä ovat Valtion
41506:                                                            ravitsemiskeskus, Helsingin yliopisto, Teknillinen
41507:    Valtion ja yksityisten valtionapulaitosten hen-         korkeakoulu, tie- ja vesirakennuslaitos sekä posti-
41508: kilöstön palvelussuhteen ehtoja sääntelevät lain-          ja telelaitos. Valtion yleisiin työehtoihin sisälty-
41509: säädännön ohella virkaehto-, työehto-ja toimieh-           viä, muita kuin Suomen säädöskokoelmassa jul-
41510: tosopimukset sekä yksipuoliset määräykset ja oh-           kaistuja yleismääräyksiä tai -ohjeita, ei yleensä
41511: jeet.                                                      ole käännetty ruotsiksi.
41512:    Lainsäädäntö julkaistaan Suomen säädösko-
41513: koelmassa molemmilla kielillä. Sopimusten sekä                Toimiehtosopimusten osalta tuoreimpien teks-
41514: määräysten ja ohjeiden osalta ei kielilainsäädäntö         tien julkaiseminen ruotsiksi on vireillä siten, että
41515: velvoita käyttämään molempia kieliä. Kaikkia               keskeiset määräykset sisältävä yleinen toimiehto-
41516: näitä tekstejä ei ole vuosien kuluessa ruotsinnet-         sopimus on käännettävänä ja ilmestyy kevään
41517: tu. Osa niistä on puhtaasti viranomaiskäyttöön             kuluessa. Alakohtaisia toimiehtosopimusmää-
41518: tarkoitettuja, eikä saatavuus ruotsiksi ole välttä-        räyksiä ei ole tähän mennessä käännetty, eikä
41519: mätöntä. Muista, erityisesti sopimus- ja sovel-            siihen nykyisellä kääntäjäkapasiteetilla ole mah-
41520: tamisohjeteksteistä, ovat tärkeimmät olleet saata-         dollisuuksiakaan.
41521: vissa molemmilla kielillä, mutta valitettavasti               Tutkittavana on edelleen kysymys siitä, voitai-
41522: eivät kaikki. Tällä hetkellä tilanne on seuraava:          siinko näitä käännöksiä varten valtioneuvoston
41523:    Virkaehtosopimusten osalta on Valtion virka-            kansliaan tai valtiovarainministeriöön, jonka vas-
41524: ehdot -teokseen sisältyvistä keskeisistä sopimuk-          tuulla sopimusten ja ohjeiden julkaiseminen pää-
41525: sista ja ohjeista tärkeimmät yleensä julkaistu             asiallisesti on, saada lisää kääntäjäkapasiteettia.
41526:  Statens tjänstevillkor -teoksessa samoina vuosina         Tämä olisi ehdoton edellytys, mikäli halutaan
41527:  kuin Valtion virkaehdot -teoskin on ilmestynyt.           edellä mainittujen julkaisujen lisäksi käännettä-
41528: Tavoitteena on jo parin vuoden aikana ollut, että          väksi muitakin ohjeita ja määräyksiä tai joltakin
41529:  kaikki Valtion virkaehdot -teokseen sisältyvät            osin jo ohjeen antamisvaiheessa antaa se molem-
41530:  tekstit sisällytettäisiin Statens tjänstevillkor -teok-   milla kielillä.
41531: 
41532:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
41533: 
41534:                                                                                Ministeri Pekka Vennamo
41535: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 450
41536: 
41537: 
41538: 
41539: 
41540:                                Till Riksdagens Herr Talman
41541: 
41542:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vara mera tidskrävande än normalt, men en
41543: anger hae Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        svenskspråkig publikation, som omfattar alla ifrå-
41544: den 3 januari 1986 tili vederbörande medlem av        gavarande texter, är nu under utkommande och
41545: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     kommer att finnas i handeln inom mars 1986. 1
41546: dagsman Nyby m.fl. undertekcnade spörsmål nr          detta stycke blir alltså denna märkbara brist
41547: 450:                                                  avhjälpt. 1 framtiden skall båda publikationerna
41548:                                                       utkomma lika kompletta och ungefär samtidigt.
41549:           Är Regeringen medveten om bristerna
41550:        i fråga om utgivningen av kollektivavtal          Kollektivavtalen har inom statsförvaltningen
41551:        på den statliga sektorn, och                   slutits på finska, med undantag för Åbo Akade-
41552:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta       mis avtal, som har uppgjorts på svenka. Sådana
41553:        för att avlägsna dessa brister?                ämbetsverk och inrättningar som har ett betydan-
41554:                                                       de antal svenskspråkiga anställda har översatt de
41555:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kollektivavtal som rör arbetstagarna också tili
41556: anföra följande:                                      svenska. Dylika är Statens förplägnadscentral,
41557:                                                       Helsingfors universitet, Tekniska högskolan, väg-
41558:    Villkoren för personalens anställningsförhål-      och vattenbyggnadsverket samt post- och tele-
41559: lande vid statliga och privata statsunderstödda       verket. De allmänna bestämmelser eller anvis-
41560: institutioner regleras förutom av lagstiftningen      ningar som ingår i statens allmänna anställnings-
41561: även av tjänstekollektivavtal, kollektivavtal och     villkor men inte har publicerats i Finlands
41562: funktionärskollektivavtal samt av ensidiga be-        författningssamling hae i allmänhet inte översatts
41563: stämmelser och anvisningar.                           tili svenska.
41564:    Lagstiftningen publiceras på båda språken i
41565: Finlands författningssamling. Beträffande avtal           Beträffande funktionärskollektivavtalen är en
41566: samt bestämmelser och anvisningar kräver inte         publicering av de färskaste texterna på svenka
41567: språklagstiftningen att båda språken används.         aktuell såtillvida att ett allmänt funktionärskol-
41568: Under årens lopp har inte alla dessa texter           lektivavtal, som innehåller de centrala bestäm-
41569: översatts tili svenska. En del av dem är avsedda      melserna, är under översättning och utkommer
41570: enbart för myndigheternas bruk och det är inte        under våren. Bestämmelserna i funktionärskol-
41571: absolut nödvändigt att de föreligger på svenska.      lektivavtalen för de enskilda branscherna har
41572: Av övriga texter har de viktigaste, särskilt av       hittills inte blivit översatta och med nuvarande
41573: avtalen och tillämpningsanvisningarna, funnits        översättarkapacitet finns inte heller möjligheter
41574: tillgängliga på båda språken, dock tyvärr inte        därtill.
41575: alla. För närvarande är läget följande.                   Den fråga som ännu borde utredas är huruvida
41576:    Beträffande tjänstekollektivavtalen hae i all-     statsrådets kansli eller finansministeriet, som i
41577: mänhet de viktigaste av de centrala avtal och         huvudsak ansvarar för publiceringen av avtal och
41578: anvisningar som ingår i publikationen Valtion         anvisningar, kunde få större översättarkapacitet
41579: virkaehdot tagits med i publikationen Statens         för dessa översättningar. Detta vore en ovillkorlig
41580: tjänstevillkor samma år som Valtion virkaehdot        förutsättning, ifall man utöver ovan nämnda
41581: har utkommit. Målsättningen har redan under           publikationer vill få också andra anvisningar och
41582: ett par års tid varit att alla texter som ingår i     bestämmelser översatta eller tili någon del redan
41583: Valtion virkaehdot också skall publiceras i Statens   i det skede en anvisning urfärdas ge den på båda
41584: tjänstevillkor. Översättningsarbetet hae visat sig    språken.
41585: 
41586:      Helsingfors den 5 februari 1986
41587: 
41588:                                                                            Minister Pekka Vennamo
41589:                                                  1985 vp.
41590: 
41591: Kirjallinen kysymys n:o 451
41592: 
41593: 
41594: 
41595: 
41596:                                     Paakkinen ym.: Korttelipoliisitoiminnan aloittamisesta Hyryiässä
41597: 
41598: 
41599:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41600: 
41601:    Tuusulan nimismiespiiriin kuuluvat Tuusulan          arvioiden mukaan nimismiespiirin miehitys riit-
41602: kunta ja Keravan kaupunki. Toimintaa ohjataan           täisi vain Keravan hoitamiseen, voimia ei liikenisi
41603: nimismiespiirin Keravalla sijaitsevasta toimipai-       muualle. Hyrylän ohella myös Kellokosken ja
41604: kasta. Tuusulan nimismiespiiri on maan toiseksi         Jokelan poliisitoimi vaatii kehittämistä yksin-
41605: suurin. Alueella on jo tällä hetkellä yli 51 000        omaan jo siitä johtuen, että Järvenpään ja
41606: asukasta ja väestömäärän arvioidaan kasvavan.           Tuusulan nimismiespiirin yhteistoiminta näiden
41607:     Nimismiespiirin asukkaista lähes puolet asuu        alueiden poliisipalvelujen tarjonnassa on päätty-
41608: Tuusulassa, jossa on kolme toisistaan varsin etääl-     nyt. Jokelassa palvelutarpeeseen tulee lisäävästi
41609: lä sijaitsevaa taajamaa Hyrylä, Jokela ja Kellokos-     vaikuttamaan myös lääninvankilan sijoittuminen
41610: ki. Näitä ympäröivät laajat haja-asutusalueet.          paikkakunnalle, mikä tuo tullessaan huomatta-
41611: Tuusulan kunta on kehittynyt viime vuosina              vaa virka-avun tarvetta mm. vankikuljetuksissa.
41612: varsin voimakkaasti. Asukasmäärä kasvaa, yritys-           Jo vuonna 1982 on esitetty tilanteen korjaami-
41613: toiminta kehittyy ripeästi ja palvelujen taso para-     seksi kuuden lisähenkilön paikkaamista Tuusulan
41614: nee. Kasvusta suurin osa tapahtuu kunnan pää-           nimismiespiiriin pysyvän Hyrylä-painotteisen
41615: taajamassa Hyrylässä, missä asuu noin 16 000            partioimijärjestelmän toteuttamiseksi. Lisäksi on
41616: asukasta. Sekä kaupallisten että julkisten palvelu-     pidetty välttämättömänä korttelipoliisitoiminnan
41617: jen lisääntyminen tuo tullessaan esim. lähes            aloittamista Hyryiässä niin, että sen toimin voi-
41618: 10 000 m 2 uutta liiketilaa.                            taisiin alueella hoitaa laillisuuskasvatusta, opetus-
41619:     Voimakkaan kehityksen rinnalla on myös rikol-       toimintaa, päivystystä ja lähipartiointia. Tätä
41620: lisuus Tuusulan nimismiespiirissä kasvanut.             varten tarvittaisiin alkuvaiheessa yksi korttelipo-
41621: Tuusulan osuus rikosten kokonaismäärästä on             liisi tarpeellisine toimitiloineen. Myös Jokelan ja
41622: lähes puolet ja liikennerikoksista jopa 5 5-60 %.       Kellokosken palveluiden parantaminen edellyt-
41623: Tuusulantien ruuhkautuminen aiheuttaa painei-           täisi kuuden lisähenkilön paikkaamista aluevas-
41624: ta myös poliisitoimelle. Tuusulassa tapahtuvista        tuuperiaatteella toimivan oman painopistepartio-
41625: rikoksista suurin osa, noin 60-70 %, tapahtuu           toiminnan hoitamiseksi.
41626: Hyrylässä. Kuluneena syksynä on tapahtunut                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41627: poikkeuksellisen monia suuria rikoksia. Keskus-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41628: tan liikkeisiin kohdistuneet ryöstöt on tehty häi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
41629: käilemättömästi ja todennäköisesti tietoisina sii-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41630:  tä, että Kauppakujan tuntumassa ei juuri poliise-
41631: ja liiku. Myös nuoriso- ja väkivaltarikollisuuden                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41632:  selvä lisääntyminen on huolestuttavaa.                         ryhtyä korttelipoliisitoiminnan aloittami-
41633:     Tuusulan kunta on yhdessä nimismiespiirin                   seksi    Hyrylässä,     Hyrylä-painotteisen
41634:  kanssa selvittänyt poliisipalvelujen tarvetta ja pa-           partioimijärjestelmän       toteuttamiseksi
41635:  rantamismahdollisuuksia. Piirillä ei ole riittävästi           Tuusulan nimismiespiirissä ja painopiste-
41636:  voimavaroja hoitaa tyydyttävästi piirin ja ennen               partiotoiminnan hoitamiseksi aluevastuu-
41637:  muuta Hyrylän alueen poliisipalveluja. Eräiden                 periaatteella Jokelassa ja Kellokoskella?
41638: 
41639:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1986
41640: 
41641:            Saara-Maria Paakkinen       Pekka Myllyniemi                    Tuulikki Hämäläinen
41642:                        Pirjo Ala-Kapee                            Anna-Liisa Piipari
41643: 
41644:  260131B
41645: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 451
41646: 
41647: 
41648: 
41649: 
41650:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41651: 
41652:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        perustettava 14 poliisitointa hälytyspalvelujen
41653: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         saatavuuden ja kansalaisten turvallisuuden paran-
41654: olette 3 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-        tamiseksi Etelä-Suomen muuttovoittoisissa nimis-
41655: jeenne n:o 2511 ohella lähettänyt valtioneuvos-       miespiireissä. Toiveet suunnitelman toteutumi-
41656: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-     sesta tuntuvat edellä kerrotuo perusteella vähäi-
41657: jennöksen kansanedustaja Saara-Maria Paakkisen        siltä.
41658: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä           Poliisipiireille annettujen suunnitteluohjeiden
41659: n:o 451, jossa tiedustellaan:                         mukaan toimintaa on suunnattava erityisesti sel-
41660:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        laisiin kohteisiin, joissa yleisen järjestyksen ja
41661:        ryhtyä korttelipoliisitoiminnan aloittami-     turvallisuuden vaarantuminen on todennäköisin-
41662:        seksi    Hyrylässä,     Hyrylä-painotteisen    tä. Näin on Tuusulan nimismiespiirissäkin mene-
41663:        partioimijärjestelmän      toteuttamiseksi     telty. Koska muun muassa päivystys sekä päihty-
41664:        Tuusulan nimismiespiirissä ja painopiste-      neiden ja pidätettyjen säilytys hoidetaan Keraval-
41665:        partiotoiminnan hoitamiseksi aluevastuu-       la, on luonnollista, että toiminta painottuu sin-
41666:        periaatteella Jokelassa ja Kellokoskella?      ne. Myös rikostiheys on Keravalla suurempi.
41667:                                                       Poliisin tietoon vuonna 1984 tulleista piirin
41668:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      alueella tapahtuneista 2 092 omaisuusrikoksesta
41669: ti seuraavaa:                                         tehtiin Keravalla 1 349 (65 %) ja 745 (35 %)
41670:                                                       Tuusulassa. Pahoinpitelyjen kohdalla jakautuma
41671:    Tuusulan nimismiespiiriin kuuluvat Keravan         piirin kuntien kesken oli samankaltainen.
41672: kaupunki ja Tuusulan kunta ovat olleet viime          Tuusulan nimismiespiirissä on siirrytty osittain
41673: vuodet väestönlisäyksessä kärkisijoilla. Nimis-       aluepoliisitoimintaan poliisitoiminnan tehosta-
41674: miespiirin asukasluku on kymmenessä vuodessa          miseksi Kellokosken alueella.
41675: kasvanut 30 %.
41676:    Väestömäärän kasvun ohella tarvetta uusien            Hyrylän taajaman väestömäärä ja alueella il-
41677: poliisitoimen perustamiseen on aiheuttanut työ-       mennyt poliisipalvelusten tarve täyttävät hyvin
41678: ajan lyheneminen ja vuosiloman pidentymioen.          korttelipoliisitoiminnan käynnistämiselle määri-
41679:    Koko maassa on poliisimiehiä noin 1, 5 tuhatta     tellyt yleiset edellytykset. Hyrylän keskustasta
41680: asukasta kohti. Uudenmaan läänin poliisipiireissä     olisi rajatravissa selkeä toimialue, jolla korttelipo-
41681: heitä on noin 1,1 tuhatta asukasta kohti, kun         liisitoimintaa olisi mahdollista hoitaa tulokselli-
41682: Helsingin poliisilaitosta ei oteta lukuun.            sesti. Poliisin palveluja tarvitsevat Hyryiässä asu-
41683: Tuusulan nimismiespiirin poliisimiesten määrä         vat tai siellä työssä käyvät henkilöt. Tulkinnanva-
41684: on läänin alhaisimpia, vajaat 0,9 poliisimiestä       raisena voitaneen pitää sitä, sijaitseeko Hyrylä
41685: tuhatta asukasta kohti.                               etäällä poliisin palvelupisteistä, sillä matkaa sekä
41686:    Etelä-Suomen kasvukeskusten poliisivajaus on       Keravan että Järvenpään poliisiasemille on noin 6
41687: otettu huomioon poliisin toiminta- ja talous-         kilometriä.
41688: suunnitelmissa ja siihen on yritetty saada korjaus-      Helsingin seudun muuttovoittoisten nimis-
41689: ta vuotuisissa tulo- ja menoarvioehdotuksissa.        miespiirien poliisitoimintaa pyritään tehosta-
41690: Sisäasiainministeriön pääkaupunkiseudun muut-         maan nykyisin voimavaroin niin paljon kuin
41691: tovoittoisten nimismiespiirien hälytysvalmiuden       suunnittelemalla ja toimintoja painottamalla on
41692: parantamiseksi esittämistä poliisitoimista ei pe-     mahdollista. Merkittävää parannusta yleisen jär-
41693: rustettu vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa ai-        jestyksen ja turvallisuuden tasoon näissä piireissä
41694: noatakaan. Poliisitoimen toiminta- ja taloussuun-      e!kuitenkaan voida saada ilman henkilöstölisäyk-
41695: nitelmassa on todettu, että vuonna 1987 olisi         slä.
41696: 
41697:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
41698: 
41699:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
41700:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 451                                          3
41701: 
41702: 
41703: 
41704: 
41705:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
41706: 
41707:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            inrättas 14 polisbefattningar för att larmservicen
41708: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         skall kunna förbättras och medborgarnas trygghet
41709: 2511 av den 3 januari 1986 till vederbörande           säkras inom länsmansdistrikten med flyttnings-
41710: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     vinst i södra Finland. På basis av det ovan
41711: av riksdagsledamot Saara-Maria Paakkinen m.fl.         framförda verkar det finnas föga hopp om att
41712: undertecknade spörsmål nr 4 51:                        planen skall förverkligas.
41713:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Enligt de planeringsdirektiv som meddelats
41714:        för att kvarterspolisverksamheten skall         polisdistrikten skall verksamheten riktas speciellt
41715:        kunna inledas i Hyrylä och ett patrulle-        mot sådana områden där det är mest sannolikt
41716:        ringssystem inom Tusby länsmansdistrikt,        att den allmänna ordningen och säkerheten är
41717:        med tyngdpunkten i Hyrylä, skall kunna          hotad. Så har man också gjort i Tusby länsmans-
41718:        genomföras samt en koncentrering av             distrikt. Då bl.a. jourtjänsten och förvaringen av
41719:        patrulleringarna till Jokela och Kellokoski     herusade och anhållna sker i Kervo är det natur-
41720:        skall kunna skötas enligt ansvarsområ-          ligt att verksamheten koncentreras dit. Det begås
41721:        desprincipen?                                   också flera brott i Kervo. Av de 2 092 egendoms-
41722:                                                        brott som år 1984 förövades i området och som
41723:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       polisen fick vetskap om förövades 1 349 (65 %) i
41724: anföra följande:                                       Kervo och 745 (35 %) i Tusby. Misshandelsbrot-
41725:                                                        ten fördelade sig på kommunerna i distriktet på
41726:     Staden Kervo och kommunen Tusby, vilka hör         ett liknande sätt. lnom Tusby polisdistrikt har
41727: tili Tusby länsmansdistrikt, har de senaste åren       man delvis övergått tili distriktspolisverksamhet
41728: gått i täten när det gäller befolkningsökningen.       för att effektivera polisens verksamhet i Kello-
41729: lnvånarantalet i länsmansdistriktet har ökat med       koskiområdet.
41730: 30 % på tio år.
41731:     Vid sidan av befolkningsökningen har kortare          Befolkningsmängden i Hyrylä centrum och
41732: arbetstid och längre semester medfört ett ökat         behovet av polisservice på området fyller väl de
41733: behov av att inrätta nya polisbefattningar.            allmänna förutsättningarna för att kvarterspolis-
41734:     1 hela landet finns det ca 1, 5 polismän per       verksamheten kunde inledas. 1 Hyrylä centrum är
41735: tusen invånare. 1 polisdistrikten inom Nylands         det möjligt att avgränsa ett klart verksamhets-
41736: län finns det ca 1, 1 polisman per tusen invånare,     område där kvarterspolisverksamheten kunde
41737: då Helsingfors polisinrättning inte tas med i          skötas med framgång. Polisens tjänster utnyttjas
41738: beräkningen. 1 Tusby länsmansdistrikt är antalet       av de personer som bor i Hyrylä och de som
41739: polismän ett av de lägsta i länet, något mindre        arbetar där. Frågan om huruvida Hyrylä ligger
41740: än 0,9 polismän per tusen invånare.                    långt från polisens servicepunkter kan diskuteras.
41741:     Polisbristen i södra Finlands tillväxtcentra har   Både till polisstationen i Kervo och till polissta-
41742: tagits i beaktande i polisens verksamhets- och         tionen i Träskända är avståndet ca 6 kilometer.
41743: ekonomipian och man har försökt avhjälpa den-             Polisens verksamhet inom länsmansdistrikten
41744: na brist i samband med de årliga budgetförsla-         med flyttningsvinst i Helsingfors-regionen effek-
41745: gen. Av de polisbefattningar som inrikesministe-       tiveras med hjälp av existerande resurser i den
41746: riet föreslog för att förbättra larmberedskapen        mån detta är möjligt genom planering och kon-
41747: inom huvudstadsregionens länsmansdistrikt med          centrering av verksamheten. Några betydande
41748: flyttningsvinst inrättades inte en enda i statsför-    förbättringar i den allmänna ordningen och
41749: slaget för år 1986. 1 polisens verksamhets- och        tryggheten inom dessa distrikt kan emellertid
41750: ekonomipian konstateras att det år 1987 borde          inte genomföras utan en ökning av personalen.
41751: 
41752:      Helsingfors den 28 februari 1986
41753: 
41754:                                                                    lnrikesminister Kaisa Raatzkainen
41755:                                                   1985 vp.
41756: 
41757: Kirjallinen kysymys n:o 452
41758: 
41759: 
41760: 
41761: 
41762:                                      Viinanen: Uusien toimitilojen hankkimisesta Valtion askartelunoh-
41763:                                         jaajaopistolle Riihimäellä
41764: 
41765: 
41766:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41767: 
41768:   Valtion askartelunohjaajaopisto on toiminut            kyaikaisia vaatimuksia täyttäviä tiloja ole mah-
41769: Riihimäellä 1950-luvun alusta lähtien, aluksi            dollista saada.
41770: kaupungin omistaman Vesilinnan tiloissa ja nyt              Tilaratkaisua on kuitenkin viivyttänyt se, että
41771: Karan yläasteen yhteyteen saneeratuissa tiloissa.        askartelunohjaajaopisto siirtyy vuoden vaihteessa
41772:    Keskiasteen koulunuudistus aiheuttaa kuiten-          ammattikasvatushallituksen alaisuuteen, jolle ti-
41773: kin koulutusajan pidentymisen ja samalla oppi-           laongelma on täysin uusi. Näin ratkaisun teko
41774: lasmäärän kasvamisen nykyisestä 60:stä 105:een           viivästyy kuukausilla ja opiston toimintamahdol-
41775: opiskelijaan. Siksi nykyiset tilat käyvät ahtaiksi ja    lisuudet vaikeutuvat lähivuosina.
41776: Riihimäen kaupunki onkin aktiivisesti pyrkinyt              Julkisuudessa on esiintynyt tietoja ja jopa mi-
41777: löytämään asiallisen ratkaisun tilaongelmiin.            nisterin kannanotoissa viittauksia siitä, että Riihi-
41778:                                                          mäki ei välttämättä olisikaan jatkossa enää Val-
41779:    Eräs tällainen olisi nykyisen valtion virastotalon    tion askartelunohjaajaopiston sijoituspaikkakunta
41780: saneeraaminen askartelunohjaajaopiston käyt-             sen 35-vuotisesta paikkakunnalla toimimisesta
41781: töön, jos näissä tiloissa oleville poliisille ja vero-   huolimatta.
41782: toimistolle rakennettaisiin uudet ja asianmukai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41783: set tilat. Uuden poliisitalon rakentamiseksi on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41784: Riihimäen kaupunki laatinut suunnitelman ja              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41785: neuvotellut mm. rahoitusjärjestelyistä asian-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41786: omaisten viranomaisten kanssa. Rakennushanket-
41787: ta on myös läänitasolla pidetty kiireellisenä. Eri-                 Onko Hallituksen tarkoitus siirtää Val-
41788: tyisesti poliisin tilat ovat joka tapauksessa pikai-             tion askartelunohjaajaopisto pois Riihi-
41789: sen saneerauksen tarpeessa, joskaan niistä ei ny-                mäeltä?
41790: 
41791:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1986
41792: 
41793:                                                 Iiro Viinanen
41794: 
41795: 
41796: 
41797: 
41798:  260078T
41799: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 452
41800: 
41801: 
41802: 
41803: 
41804:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41805: 
41806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          4. uudisrakennushanke,
41807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            5. valtion omistaman poliisilaitoksen ja vero-
41808: olette 6 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-       toimiston tilojen siirtäminen opiston käyttöön.
41809: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Näistä vaihtoehdoista työryhmä ottaen huo-
41810: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      mioon taloudelliset ja muut käytännön realiteetit
41811: Iiro Viinasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    esittää, että ryhdyttäisiin valtion omistaman po-
41812: myksestä n:o 452:                                    liisilaitoksen ja verotoimiston tilojen perusteelli-
41813:                                                      seen saneeraukseen opiston toimitiloiksi.
41814:           Onko Hallituksen tarkoitus siirtää Val-       Riihimäen kaupunki on 9.10.1985 tehnyt esi-
41815:        tion    askartelunohjaajaopisto       pots    tyksen uuden talon rakentamiseksi poliisi- ja
41816:        Riihimäeltä?                                  verohallinnolle. Valtion virastotalosta, Temppeli-
41817:                                                      katu 8, näin vapautuvat noin 2 100 m 2 :n tilat
41818:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kunnostettaisiin opistolle. Hämeen piiriraken-
41819: ti seuraavaa:                                        nustoimisto on antamassaan lausunnossa katso-
41820:    Valtion askartelunohjaajaopisto toimii Riihi-     nut, että kysymyksessä olevat tilat sopivat opiston
41821: mäen kaupungilta vuokratuissa Karan ja Harjun-       käyttöön, jos tiloissa tehdään eräitä muutostöitä
41822: rinteen koulujen tiloissa. Opiston opetustilat       ja jos liikunta-, puutyö-, metallityö- ja ruokailu-
41823: ovat käyneet ahtaiksi. Lisäksi askartelunohjaaja-    tilat löytyvät kiinteistön läheisyydestä.
41824: koulutuksen kehittäminen keskiasteen uudistuk-          Opisto on lailla valtion askartelunohjaajaopis-
41825: sen periaatteiden mukaisesti tuo mukanaan lisäti-    tosta annetun lain muuttamisesta (866/ 85) siir-
41826: lojen tarvetta. Koulutusajan pidentymisen vuoksi     retty 1 päivästä tammikuuta 1986 lukien koulu-
41827: oppilasmäärä tulee kasvamaan 60:stä 105:een.         hallituksen alaisuudesta ammattikasvatushalli-
41828: Opetuksen uudistaminen aiheuttaa erikoistilojen      tuksen johdon ja valvonnan alaiseksi. Kouluhalli-
41829: tarvetta.                                            tuksessa laaditun opiston huonetilaohjelman
41830:    Valtion askartelunohjaajaopiston tilaongelmia     pohjalta on kokonaistilan tarpeeksi arvioitu noin
41831: selvittänyt työryhmä päätyi 6.5.1985 viiteen vaih-   2 200--2 500 m 2 • Ammattikasvatushallitus on
41832: toehtoon tilaongelmien ratkaisemiseksi Riihi-        käynnistänyt neuvottelut tilakysymyksen ratkaise-
41833: mäen kaupungissa:                                    miseksi. Hämeen lääninhallitus katsoo, että opis-
41834:    1. lisätilojen saneeraaminen Karan ja Harjun-     ton toimintaedellytykset Riihimäellä on turvatta-
41835: rinteen kouluista sekä yhteisten opetustilojen       va. Riihimäen kaupunki on kaikin tavoin halukas
41836: käyttö mainittujen koulujen kanssa,                  myötävaikuttamaan siihen, että opisto säilyy Rii-
41837:    2. toiminnan siirtäminen kokonaisuudessaan        himäellä.
41838: Harjunrinteen tiloihin sekä yhteisten opetustilo-       Opiston uusista tiloista ja niiden paikasta ei
41839: jen käyttö koulun kanssa,                            ole tehty päätöstä. Kaikkia esiin tulevia vaihtoeh-
41840:    3. opiston sijoittaminen nykyisen suojatyökes-    toja tutkitaan ja päätös tehdään kuluvan kevään
41841: kuksen tiloihin sekä lisärakennuksen rakentami-      aikana. Asian keskeneräisyyden takia hallitus ei
41842: nen keskuksen tontille,                              voi ottaa siihen tässä vaiheessa lopullista kantaa.
41843: 
41844:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1986
41845: 
41846:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
41847:                                         1985 vp. -      KK n:o 452                                         3
41848: 
41849: 
41850: 
41851: 
41852:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
41853: 
41854:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-                5. utrymmena vid det statsägda polisinstitutet
41855: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder              och den statsägda skattebyrån stälis tili institutets
41856: skrivelse av den 6 januari 1986 tili vederbörande       förfogande.
41857: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-         Med hänsyn tili ekonomiska och politiska reali-
41858: de av riksdagsman Iiro Viinanen undertecknade           teter förcslår arbetsgruppen av dessa alternativ att
41859: spörsmål nr 452:                                        grundläggande saneringsarbeten vid det statsäg-
41860:                                                         da polisinstitutet och den statsägda skattebyrån
41861:            Har Regeringen för avsikt att flytta         skall inledas för att få verksamhetsutrymmen för
41862:         Statens institut för ledare av fritidssyssel-   institu tet.
41863:         sättning bort från Riihimäki?                      Riihimäki stad har 9.10.1985 föreslagit att ett
41864:                                                         nytt hus skall byggas för polis- och skatteförvalt-
41865:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningcn. De utrymmen om 2 100 m 2 som på
41866: framföra följande:                                      detta sätt frigörs i Statens kanslihus, Tempelga-
41867:    Statens institut för ledare av fritidssysselsätt-    tan 8 skall således renoveras för institutct.
41868: ning fungerar i Karan koulu och Harjunrinteen              Distriktsbyggnadsbyrån i Tavastehus Iän har i
41869: koulu benämnda skolors utrymmen som Riihi-              sitt utlåtande ansett att de ifrågavarande utrym-
41870: mäki stad hyrt ut tili institutets förfogande.          mena passar för institutet om man utför vissa
41871: Undervisningsutrymmena vid institutet har blivit        ändringsarbeten i utrymmena och om utrymmc-
41872: trånga. Härutöver förutsätter utvecklandet av           na för idrott och motion, trä- och metallarbeten
41873: utbildningen inom fritidssysselsättningen i enlig-      samt för bespisning finns i närheten av fastighe-
41874: het med principerna om mellanstadiereformen             ten.
41875: att mera utrymmen behövs. Eftersom utbild-                 Institutet har med stöd av ändringen av lagen
41876: ningstiden blivit längre kommer antalet elever          om Statens institut för ledare av fritidssysselsätt-
41877: att öka från 60 elever tili 105 elever. Förnyandet      ning (866/85) överföns från och med dcn 1
41878: av undervisningen förorsakar att specialutrym-          januari 1986 från skolstyrelsen tili att lyda under
41879: men är erforderliga.                                    ledning och tilisyn av yrkesutbildningsstyrelsen.
41880:     Den arbetsgrupp som utrett utrymmesproblem          På basen av det utrymmesprogram vid institutet
41881: vid Statens institut för ledare av fritidssysselsätt-   som utarbetats vid skolstyrelsen har man upp-
41882: ning föreslog fem alternativ för att utrymmes-          skattat att det torala behovet av utrymmen är ca
41883: problemen i Riihimäki stad skali kunna lösas:           2 200-2 500 m 2 • Yrkesutbildningsstyrelsen har
41884:     1. sanering av tilläggsutrymmena vid Karan          inlett förhandlingar för att frågan om utrymmcn
41885: koulu och Harjunrinteen koulu samt användning           skall kunna lösas. Länsstyrelsen i Tavastehus Iän
41886: av de gemensamma undervisningsutrymmena                 anser,. att institutets verksamhetsförutsättningar i
41887: med ovan nämnda skolor,                                 Riihimäki bör tryggas. Riihimäki stad vill på alla
41888:     2. överflyttning av verksamheten i sin helhet       möjliga sätt medverka tili att institutet fortsättcr
41889: tili utrymmena vid Harjunrinteen koulu samt             sin verksamhet i Riihimäki.
41890: användning av de gemensamma utrymmena med                  Man har inte fattat beslut om institutets nya
41891: skolan,                                                 utrymmen och deras placering. Alla alternativ
41892:     3. institutets placering i utrymmena vid den        som föreslås kommer att undersökas och beslutet
41893: nuvarande centralen för skyddat arbete samt             fattas under innevarande vår. Eftersom ärendet
41894: byggande av en tillbyggnad på centralens tomt,          inte har slutbehandlats, kan regeringen inte
41895:     4. projektet för en nybyggnad,                      detta skede ta slutgiltig srällning därtill.
41896: 
41897:      Helsingfors den 13 februari 1986
41898: 
41899:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
41900:                                                   1985 vp.
41901: 
41902: 
41903: Kirjallinen kysymys n:o 453
41904: 
41905: 
41906: 
41907: 
41908:                                     Urpilainen ym.: Kuljetustukijärjestelmän kehittämisestä erityisesti
41909:                                       Perämeren alueella
41910: 
41911: 
41912:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41913: 
41914:    Kuljetustukilainsäädäntö on kokonaisuudes-           nejakautumia. Kuitenkin voimassa oleva kulje-
41915: saan osoittautunut tärkeäksi kehitysalueen teolli-      tusjärjestelmä selvästi ohjaa liikennettä Peräme-
41916: suudelle. Progressiivinen, kuljetusmatkan funk-         ren satamista Etelä-Suomen satamiin. Nykyisen
41917: tiona kasvava maakuljetustukiprosentti tuo kui-         suuruinen merikuljetustuki on osoittautunut riit-
41918: tenkin mukanaan sivuvaikutuksia, jotka eivät            tämättömäksi estämään tämän suuntaista kehi-
41919: välttämättä ole itse kuljetustukilain, tasapainoi-      tystä tehokkaasti. Toisaalta merikuljetustuen
41920: sen alueellisen kehityksen edistämistä koskevan         jyrkkä porrastus Perämeren alueen sisällä on
41921: lain eivätkä yleisen liikennepolitiikan periaattei-     omiaan aiheuttamaan keinotekoista liikenneja-
41922: den mukaisia. Liikennepolitiikassa yleisesti hy-        kamumaa Perämeren alueen satamien välillä.
41923: väksytyn tavoitteen mukaisesti tulisi suuri osa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41924: kuljetuksista hoitaa taloudellisesti edullisinta kul-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41925: jetustapaa käyttäen, mikä tässä tapauksessa tar-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
41926: koittaa laivakuljetuksiin siirtymistä mahdollisim-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41927: man lähellä sijaitsevasta satamasta.
41928:    Nykyisen kuljetustukijärjestelmän vaikutukses-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-
41929: ta markkamääräinen kuljetustuki tonnia kohden                  kyinen kuljetustukilaki sovellutuksineen
41930: on useissa tapauksissa huomattavasti suurempi                  aiheuttaa käytännössä todetun kaltaista
41931: yrityksen laivatessa tuotteensa Etelä-Suomen sata-             vääristymää, ja
41932: mien kautta kuin silloin, jos se käyttää Peräme-
41933: rellä sijaitsevaa satamaa.                                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41934:                                                                ryhtyä, että merikuljetustuki koeotettai-
41935:    Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että                   siin tasolle, joka saattaisi Perämeren
41936: esimerkiksi vuonna 1982 linjan Vaasa-Joensuu                   oman talousalueen sataman käytön kil-
41937: pohjoispuolella vientiin tuotetuista noin 2 mil-               pailukykyiseksi Etelä-Suomen satamien
41938: joonasta kuutiometristä sahatavaraa ainoastaan                 kanssa, ja
41939: noin 800 000 kuutiometriä laivattiin Perämeren
41940: satamien kautta. Siten yli miljoona kuutiometriä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41941: pelkästään sahatavaraa kuljetettiin Etelä-Suomen               ryhtyä merikuljetustuen yhtenäistämisek-
41942: satamiin. Samalla voidaan arvioida noin 200                    si Perämeren alueella, ja
41943: työpaikan siirtyneen Perämeren satamista Etelä-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41944: Suomen satamiin.                                               ryhtyä maakuljetustukeen oikeuttavan
41945:    Kuljetustuen tarkoituksena ei voine olla se,                kuljetusmatkan lyhentämiseksi Peräme-
41946: että sen avulla muutetaan satamien välisiä liiken-             ren alueella?
41947: 
41948:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1986
41949: 
41950:           Kari Urpilainen                  Mats Nyby                      Liisa Jaakonsaari
41951:           Juhani Vähäkangas                Risto Ahonen                   Aarno von Bell
41952:           Esko Aho                         Heimo Linna                    Seppo Pelttari
41953: 
41954: 
41955: 
41956: 
41957: 260060Z
41958: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 453
41959: 
41960: 
41961: 
41962: 
41963:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41964: 
41965:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ja sen pohjoispuolella olevissa satamissa kuin
41966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Merikarvian ja Kalajoen välillä olevissa satamissa.
41967: olette 6 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-             Vaikka kuljetustuen prosentuaalinen osuus
41968: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kasvaa kuljetusmatkan pituuden vuoksi, kasvavat
41969: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         myös rahtikustannukset vastaavasti. Suoritetuissa
41970: Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      selvityksissä on käynyt ilmi, että avustukset huo-
41971: myksestä n:o 453:                                       mioon ottaen kokonaisrahtikustannukset Pohjois-
41972:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-      Suomessa jalostetulle tavaralle tulevat suurem-
41973:         kyinen kuljetustukilaki sovellutuksineen        miksi, jos tuotteiden laivaus tapahtuu Etelä-Suo-
41974:         aiheuttaa käytännössä todetun kaltaista         men satamissa, kuin jos vastaavasti tavarat laiva-
41975:         vääristymää, ja                                 taan Pohjois-Suomen satamissa. Esimerkiksi Ka-
41976:                                                         jaanista Haminaan kuljetettavan sahatavarakuu-
41977:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41978:                                                         tion rahti on 27,60 markkaa, josta tukea makse-
41979:         ryhtyä, että merikuljetustuki korotettai-
41980:                                                         taan 23 % eli 6,35 markkaa. Maakuljetusten
41981:         siin tasolle, joka saattaisi Perämeren
41982:                                                         kustannus tulee siis olemaan 21,20 mk/m 3 . Vas-
41983:         oman talousalueen sataman käytön kil-
41984:         pailukykyiseksi Etelä-Suomen satamien           taavasti rahti Kajaani-Oulu on 15,80 markkaa
41985:                                                         ja avustus 15 % eli 2,37 markkaa ja maakuljetus-
41986:         kanssa, ja
41987:                                                         ten kustannus 13,43 mk/m 3 .
41988:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41989:         ryhtyä merikuljetustuen yhtenäistämisek-           Laivakuljetustuki alentaa jatkokuljetuksen kus-
41990:         si Perämeren alueella, ja                       tannuksia edelleen Perämeren pohjoisosan sata-
41991:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mien osalta noin 6-7 mk/ m 1 . Laivakuljetustuki
41992:         ryhtyä maakuljetustukeen oikeuttavan            on tarkoitettu tasoittamaan laivatahtieroja käytet-
41993:         kuljetusmatkan lyhentämiseksi Peräme-           täessä Etelä-Suomen tai Pohjanlahden satamia.
41994:         ren alueella?                                   Laivatahdit ovat riippuvaisia hyvin monista eri
41995:                                                         tekijöistä, ja ne vaihtelevat hyvinkin suuresti eri
41996:                                                         varustamojen välillä. Myös vuodenajoilla on huo-
41997:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           mattava merkitys. Vaikeiden jääolosuhteiden ai-
41998:    Kuljetustuen alueellisesta tukemisesta annetun       kana varustamoille aiheutuu lisäkustannuksia.
41999: lain 954181 perusteella maksetaan kuljetustukea         Kun suurimmilla laivaajilla rahdit perustuvat
42000: vähintään 266 kilometrin pituisista rautatie- tai       pitkäaikaisiin sopimuksiin, ei näitä kustannuksia
42001: kuorma-autokuljetuksista sekä laivalla suoritetta-      voida siirtää rahteihin. Tällöin varustamot ovat
42002: vista rannikkokuljetuksista ja ulkomaille suun-         kiinnostuneimpia eteläisten satamien käytöstä ja
42003: tautuvista vientikuljetuksista. Jos rautatie- tai       saattavat näin kääntää osan laivauksista tapahtu-
42004: kuorma-autokuljetus liittyy laivakuljetukseen,          vaksi Etelä-Suomen satamien kautta. Eri varusta-
42005: kuljetustukea maksetaan vähintään 101 kilomet-          mojen rahtihinnoittelut vaihtelevat suuresti.
42006: rin matkalta. Kuljetustuen suuruus riippuu kul-         Käytettävissä olevista kuljetuskustannustiedoista .
42007: jetettavasta matkasta vaihdellen 5 :stä 46:een pro-     on kuitenkin esimerkinomaisesti laskettu sahata-
42008: senttiin. Maakuljetustuen lisäksi maksetaan laiva-      varakuljetuksen Kajaani-Rotterdam rahtia. Las-
42009: kuljetustukea Merikarvian kunnassa tai sen poh-         kelman mukaan ylittää Kotkan kautta tapahtu-
42010: joispuolella olevista satamista alkavista laivakulje-   van kuljetuksen rahti Oulun kautta kuljetettavan
42011: tuksista. Laivakuljetustukea maksetaan myös niis-       tavaran rahdin 5 % :lla ilman kuljetustukea. Kul-
42012: tä kehitysalueilla valmistettujen tuotteiden kulje-     jetustuki (laivakuljetustuki mukaan luettuna) li-
42013: tuksista, jotka tapahtuvat Saimaan kanavan kaut-        sää eron 10 % :iin. Pohjois-Suomen talvirahtilisä
42014: ta sekä laivakuljetuksista, jotka alkavat muualla       on vajaat 4 %, jota kuitenkin harvoin joudutaan
42015: kehitysalueena tai tukialueena olevassa kunnassa        maksamaan pitkäaikaisilla sopimuksilla tapahtu-
42016: sijaitsevasta satamasta ja koskevat kunnassa val-       vissa kuljetuksissa. Tämän mukaan kuljetustuki
42017: mistettuja tuotteita. Laivakuljetustuen suuruus         ei näyttäisi ohjaavan kuljetuksia Perämereltä ete-
42018: on markkamääräinen. Se on suurempi Kalajoen             läisen Suomen satamiin.
42019:                                        1985 vp. -      KK n:o 453                                         3
42020: 
42021:    Perämeren alueella tarkoitettaneen kyselyssä         mattavan korkeiksi. Kun lisäksi kuljetustuen pro-
42022: Merenkurkun pohjoispuolella olevaa Pohjanlah-           senttimäärä alenee matkan lyhetessä, olisi muu-
42023: den osaa. Tämän mukaisesti siihen ei kuuluisi           toksesta aiheutuva hyöty yrityksille verraten vä-
42024: Vaasa satamineen. Mikäli korotettu laivakuljetus-       häinen. Tämän johdosta kuljetustukeen oikeutta-
42025: tuki ulotettaisiin koskemaan näin määriteltyä           vien kuljetusmatkojen muuttaminen ei ole ajan-
42026: aluetta, tulisivat sen piiriin kuulumaan Kokkolan       kohtaista.
42027: ja Pietarsaaren satamat. Näistä olisi vientikulje-         Aluepolitiikan tilannetta ja uudistamistarpeita
42028: tustuen osalta Ykspihlajan satama suurin. Mo-           selvittää parhaillaan sisäasiainministeriön asetta-
42029: lempien yhteinen laivakuljetustukeen oikeuttava         ma toimikunta, joka saa tehtävänsä suoritettua
42030: määrä oli v. 1985 yli 1 milj. tonnia. Jos kuljetus-     alkuvuodesta. Mietinnön valmistumisen jälkeen
42031: tuki olisi sama kuin Kalajoelta tai sitä pohjoisem-     tulee aluepolitiikan uudistamistarve harkittavaksi
42032: pana olevista satamista, tulisi tämä lisäämään          myös kuljetustuen osalta. Nykyinen laki kuljetus-
42033: määrärahan tarvetta noin 6,5 milj. markalla.            tuesta on kuitenkin voimassa vuoden 1989 lop-
42034:    Laivakuljetuksiin liittyvän kuljetustukeen oi-       puun.
42035: keuttavan maakuljetuksen vähimmäispituus on                Edellä esitettyyn viitaten hallitus ei katso tar-
42036: 101 km. Tämän muuttamiseksi ei ole esiintynyt           koituksenmukaiseksi ryhtyä tässä vaiheessa toi-
42037: kovinkaan paljon tarvetta. Sitä lyhyemmillä mat-        menpiteisiin kirjallisessa kysymyksessä mainittu-
42038: koilla maakuljetuskustannukset eivät nouse huo-         jen muutosten toteuttamiseksi.
42039: 
42040:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
42041: 
42042:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
42043: 4                                       1985 vp. -- ~ n:o 453
42044: 
42045: 
42046: 
42047: 
42048:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
42049: 
42050:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Kalajoki och norrom denna än i hamnar mellan
42051: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          Merikarvia och Kalajoki.
42052: den 6 januari 1986 tili vederbörande medlem av             Även om den procentuella andelen av trans-
42053: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift      portstödet ökar på basis av transportsträckans
42054: av följande av riksdagsman Urpilainen m.fl.             längd, ökar också fraktkostnaderna på motsvaran-
42055: undertecknade spörsmål nr 4 53:                         de sätt. Av de utredningar som gjorts har fram-
42056:            Är Regeringen medveten om att den            gått att med beaktande av stödet har de totala
42057:         gällande transportstödslagen med sina           fraktkostnaderna för varor som har förädlats i
42058:         tillämpningar förorsakar snedvridningar,        norra Finland blivit större, om varorna skeppas i
42059:         vilket konstaterats i praktiken, och            södra Finlands hamnar än om varorna skeppas i
42060:                                                         norra Finlands hamnar. Tili exempel frakten för
42061:            vilka åtgärder avser Regeringen att vid-
42062:                                                         en kubikmeter sågvaror som transporteras från
42063:         ta för att sjötransportstödet skall höjas på
42064:                                                         Kajana till Fredrikshamn är 27,60 mark och
42065:         en nivå som skulle göra den egoa ham-
42066:                                                         stödet är 23 % dvs. 6,35 mark. Kostoaden för
42067:         nen i Bottenvikens ekonomiska region
42068:                                                         landtransporten kommer således att uppgå till
42069:         konkurrenskraftig med södra Finlands
42070:                                                         21,20 mk 1m 3 . På motsvarande är frakten från
42071:         hamnar, och
42072:                                                         Kajana tili Uleåborg 15,80 mark och stödet 15 %
42073:            vilka åtgärder avser Regeringen att vid-     dvs. 2,37 mark och kostnaden för landtranspor-
42074:         ta för att enhetliga sjötransportstödet         ten 13,43 mk/m 3 .
42075:         inom Bottenvikens område samt
42076:            vilka åtgärder avser Regeringen att vid-        Fartygstransportstödet minskar ytterligare kost-
42077:         ta för att förkorta den transportsträcka        naderna för den fortsatta transporten med ca
42078:         som berättigar till landtransportstöd           6--7 mk/ m 3 för hamnarnas del i norra Bottenvi-
42079:         inom Bottenvikens område?                       ken. Fartygstransportstödet är avsett att utjämna
42080:                                                         skillnaderna för fartygsfrakter när man använder
42081:                                                         hamnarna i södra Finland eller Bottniska viken.
42082:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       Fartygsfrakterna är beroende av många olika
42083: följande:                                               faktorer och de varierar rederivis, t.o.m. mycket
42084:    Med stöd av lagen om regionalt stödjande av          betydligt. Även årstiderna spelar en betydande
42085: transporter betalas transportstöd för minst 266         roll. Svåra isförhållanden ökar rederiernas kost-
42086: kilometer långa järnvägs- eller lastbilstransporter     nader. Eftersom de största avskepparnas frakter
42087: och för kusttransporter och exporttransporter tili      baserar sig på långvariga avtal, kan ime dessa
42088: utlandet med fartyg. Om järnvägs- eller lastbils-       kostnader överföras tili frakter. Då är rederieroa
42089: transport ansluter sig tili fartygstransport, betalas   mera intresserade av att anväda hamnarna i södra
42090: transportstöd för en sträcka på minst 101 kilome-       Finland och kan sålunda styra en del av avskepp-
42091: ter. Transportstödets storlek beror på transpor-        ningar att ske via dessa hamnar. Fraktprissätt-
42092: sträckans längd och varierar mellan 5 och 46            ningen för olika rederier varierar kraftigt. Med
42093: procent. Utöver landtransportstödet betalas far-        hjälp av tillgängliga uppgifter om transportkost-
42094: tygstransportstöd för fartygstransporter som bör-       naderna har man exempelvis räknat ut frakten
42095: jar från hamnar, som är belägna i Merikarvia            för transport av sågvaror från Kajana tili Rotter-
42096: kommun eller norrom denna. Fartygstransport-            dam. Enligt uträkningen överskrider frakten för
42097: stöd betalas även för de transporter av på utveck-      transporten via Kotka med 5 % frakten för
42098: lingsområdet tillverkade produkter som sker via         transporten via Uleåborg utan transportstöd.
42099: Saima kanal samt för fartygstransporter som bör-        Transportstödet (fartygstransportstödet medräk-
42100: jat från kommun annorstädes på utvecklingsom-           nat) ökar skillnaden tili 10 %. Vinterfrakttilläg-
42101: rådet eller stödområde och som gäller i kommu-          get i norra Finland är närmare 4 %, som dock
42102: nen tillverkade produkter. Fartygstransportstödet       betalas sällan för transporter som sker inom
42103: anges i markblopp. Stödet är större i hamnar i          ramen för långvariga avtal. Mot denna bakgrund
42104:                                         1985 vp. -       KK n:o 453                                       5
42105: 
42106: verkar det att transportstödet ime styr transpor-        något större behov att ändra detta. På kortare
42107: terna från Bottenviken tili södra Finlands ham-          sträckor blir ime kostnaderna för landtransporter
42108: nar.                                                     mycket höga. När dessutom procentsatsen av
42109:    Med Bottenvikens område avses i spörsmålet            transportstödet sjunker i och med att sträckan
42110: tydligen en del av Bottniska viken norrom Kvar-          blir kortare, skulie den nytta som företag kunde
42111: ken. 1 enlighet med detta skulie området inte            få av ändringen bli relativt liten. Det är därför
42112: omfatta Vasa med sina hamnar. Om det förhöjda            inte aktuelit att ändra de transportsträckor som
42113: fartygstransportstödet skulle omfatta det ovan           berättigar tili transportstöd.
42114: definierade området, skulie stödet omfatta ham-             Läget inom och reformeringsbehovet av regio-
42115: narna i Karleby och Jakobstad. Av dessa skulle i         nalpolitiken utreds för närvarande av en kommis-
42116: fråga om exportstransportstödet Yxpila hamn              sion, som tilisatts av inrikesministeriet och som
42117: vara störst. För bådas del var den mängd som             slutför sitt arbete i början av innevarande år.
42118: berättigar tili fartygstransportstöd över 1 milj.        Sedan betänkandet är färdigt blir reformerings-
42119: ton. år 1985. Om transportstödet skulle vara lika        behovet av regionalpolitiken aktuelit även i fråga
42120: stort som från Kalajoki och hamnarna norrom              om transportstödet. Den nuvarande lagen gälier
42121: denna, skulie det öka anslagsbehovet med ca 6,4          dock tili utgången av år 1989.
42122: milj.mark.                                                  Med hänvisning tili det som ovan anförts anser
42123:    Landtransporten, som berättigat tili transport-       regeringen att det inte är ändamålsenligt att i det
42124: stöd, i anslutning tili fartygstransporter skali vara    här skedet vidta åtgärder för att genomföra de
42125: minst 101 kilometer. Det har inte förekommit             ändringar som nämnts i spörsmålet.
42126: 
42127:      Helsingfors den 7 februari 1986
42128: 
42129:                                                         Handels- och industriminister Seppo Lindblom
42130:                                                1985 vp.
42131: 
42132: Kirjallinen kysymys n:o 454
42133: 
42134: 
42135: 
42136: 
42137:                                   Hämäläinen ym.: Rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestämisestä
42138: 
42139: 
42140:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42141: 
42142:    Rintamaveteraanien kuntoutukseen on perus-        jen puutteen vuoksi kumouttamatta, ettetvat
42143: tellusti kiinnitetty huomiota, ja vuosittain on      uudet kuntoutettavat enää mahdu laitosten kiin-
42144: kuntoutukseen tarkoitettuja määrärahoja valtion      tiöihin.
42145: tulo- ja menoarviossa lisätty. Määrärahojen lisää-      Näin uhkaa veteraanien kuntoutus vaarantua
42146: misen taustalla on ollut ajatus entistä useamman     tai tavoite vesittyä paikkojen puutteen vuoksi.
42147: veteraanin saattaminen kuntoutuksen piiriin.         Näin varsinkin, kun lääkintöhallitus on aiemmin
42148: Nyt kuitenkin näyttää siltä, ettei tämä hyvä         ohjeissaan korostanut, että kuntoutuksessa on
42149: tavoite käytännössä toteudu kuntoutukseen            k.äytettävä ensisijaisesti lähimpiä kuntoutuslaitok-
42150: varattujen paikkojen vähäisyyden vuoksi. Huoles-     sta.
42151: tuttavia viestejä on jo ennättänyt kuulua kentäl-       Kuntoutusta kentällä järjestävät ovat myös
42152: tä, jossa kuntoutuksen käytännön järjestelyistä      huolissaan siitä, että vuosittain keskusvirastojen
42153: huolehditaan.                                        ohjeet tulevat tavattoman myöhään. Sen suurem-
42154:    Esim. Hyvinkään kaupungissa asuvien veteraa-      pana yllätyksenä on koettu, että jo nyt, vaikkei
42155: nien kuntoutukseen on käytetty tähän asti Siun-      keskusviraston ohjeita vielä edes ole käytössä,
42156: tion kylpylää, Haikon terveyskylpyJää ja Kiipulan    laitokset alustaviin kyselyihin vastaavat, ettei lai-
42157: kuntoutuskeskusta. Kun kuntoutuksesta huoleh-        tosten kiintiöissä ole enää uusille varauksille
42158: tivat viranomaiset ovat alustavasti tiedusrelleet    tilaa.
42159: paikkoja ko. laitoksista vuodelle 1986, on ilmen-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42160: nyt, että paikoista on suurta pulaa. Kiipulan        tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42161: kuntoutuskeskus on korjauksessa, eikä voi ottaa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
42162: vastaan hyvinkääläisiä veteraaneja. Siuntion kyl-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42163: pyiästä ja Haikon terveyskylpyiästä on vastattu,                Onko Hallitus tietoinen, että veteraa-
42164: ettei paikkoja valtion varoin kuntoutettaville ole           nien kuntoutusta varten eri laitoksille
42165: varattavissa, vaikka laitoksissa muuten olisi va-            annetut kiintiöt näyttävät ainakin pai-
42166: paata kapasiteettia.                                         koin liian pieniltä ja että myös kuntou-
42167:    Lääkintöhallitus määrää vuosittain, kuinka                tusta koskevien ohjeiden viivästyminen
42168: monta valtion varoin kuntoutettavaa kukin laitos             vuosittain aiheuttaa kuntoutuksesta vas-
42169: voi ottaa vastaan. Laitokset ovat ilmoittaneet,              taaville paikallisille viranomaisille ja vete-
42170: että viime vuonna jo oli niin moni jäänyt paikko-            raanijärjestöille ylimääräistä huolta?
42171: 
42172:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1986
42173: 
42174:                      Tuulikki Hämäläinen                      Pirjo Ala-Kapee
42175: 
42176: 
42177: 
42178: 
42179: 260058X
42180: 2                                        1985 vp. -      KK n:o 454
42181: 
42182: 
42183: 
42184: 
42185:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42186: 
42187:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tuksilta tapaturmaviraston keskitetysti hoidetta-
42188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            viksi, tullee määrärahan seuranta helpottumaan.
42189: olette 6 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-              Rintamaveteraanien laitoskuntoutusta anta-
42190: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         maan on tällä hetkellä hyväksytty 26 laitosta.
42191: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Ohjeet kuntoutukseen ohjaamisesta on vuosittain
42192: Hämäläisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         antanut lääkintöhallitus valtion tulo- ja menoar-
42193: symyksestä n:o 454:                                      vion tultua vahvistetuksi. Vuoden 1986 alussa
42194:            Onko Hallitus tietoinen, että veteraa-        ohjeet tulee antamaan tapaturmavirasto. Vuosit-
42195:         nien kuntoutusta varten eri laitoksille          taisen kuntoutuslaitosten järjestämän rintamave-
42196:         annetut kiintiöt näyttävät ainakin pai-          teraanien kuntoutuksen laajuus, niin sanottu
42197:         koin liian pieniltä ja että myös kuntou-         veteraanikiintiö, on ilmoitettu lääkintöhallituk-
42198:         tusta koskevien ohjeiden viivästyminen           sen kulloinkin antamissa ohjeissa valtion tulo- ja
42199:         vuosittain aiheuttaa kuntoutuksesta vas-         menoarviossa varatun määrärahan rajoissa sekä
42200:         taaville paikallisille viranomaisille ja vete-   sen perusteella, mitä asianomaiset laitokset itse
42201:         raanijärjestöille ylimääräistä huolta?           ovat ilmoittaneet omista mahdollisuuksistaan
42202:                                                          kuntoutuksen toteuttamiseksi. Näin on pyritty
42203:                                                          varmistamaan, että asianomaisen määrärahan
42204:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         edellyttämä kuntoutukseen pääsevien veteraanien
42205: ti seuraavaa:                                            kuntoutus on voitu järjestää. Tämä kuntoutus on
42206:    Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun             edellyttänyt vain osan asianomaisten laitosten
42207: lain (60/83) nojalla on rintamaveteraaneilla mah-        kapasiteetin käytöstä, esimerkiksi vuonna 1985
42208: dollisuus saada kuntoutusta. Kuntoutusta voi-            noin 12 % arvioiduista maksimikuntoutusvuoro-
42209: daan antaa avo- tai laitoskuntoutuksena, ja sen          kausista. Lisäksi lääkintöhallitus on joka vuoden
42210: tarkoituksena on rintamaveteraanien työ- tai toi-        syksyllä laitosten ilmoitusten perusteella muutta-
42211: mintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen.                 nut laitoskohtaisia ohjeissa mainittuja kiintiöitä
42212:    Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua            sen mukaisesti, mitä laitokset itse ovat pyytäneet
42213: lakia muutettiin 1.1.1986 lukien lailla rintama-         ja arvioineet loppuvuoden mahdollisuuksistaan
42214: veteraanien kuntoutuksesta annetun lain muutta-          hoitaa kiintiönsä edellyttämän kuntoutuksen.
42215: misesta (1114/85). Tällöin kuntoutukseen liitty-         Jotta matkakustannukset pysyisivät mahdollisim-
42216: vien ohjaus- ja osittain maksatustehtävien hoito         man pieninä ja näin lisäisivät kuntoutusmäärära-
42217: siirrettiin lääkintöhallitukselta ja lääninhallituk-     han riittävyyttä, on lääkintöhallitus ohjeissaan
42218: silta tapaturmaviraston ja kuntien terveyslauta-         lähtenyt siitä, että kuntoutus järjestettäisiin ensi-
42219: kuntien tehtäväksi. Kuntien terveyslautakunnat           sijaisesti lähimmissä kuntoutuslaitoksissa. Tämä
42220: tekevät edelleen myös päätökset kuntoutukseen            sääntö ei kuitenkaan ole ollut ehdoton, vaan siitä
42221: pääsystä. Matkakustannukset korvaa rintamavete-          on erityisistä ja ohjeissa mainituista syistä ollut
42222: raaneille kansaneläkelaitos kokonaisuudessaan.           mahdollista poiketa.
42223:    Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun                Lääkintöhallituksen vuosittain rintamaveteraa-
42224: lain nojalla aiheutuvat kuntoutuskustannukset            nien kuntoutuksen järjestämisestä annettuja oh-
42225: suoritetaan kokonaisuudessaan valtion varoista           jeita on ollut vaikea saattaa valmiiksi heti vuoden
42226: valtion vuotuiseen tulo- ja menoarvioon tarkoi-          alusta valtion tulo- ja menoarvion vahvistamisen
42227: tusta varten varatun määrärahan rajoissa. Valtion        jälkeen. Eräänä syynä ovat olleet vuosittain käy-
42228: tulo- ja menoarviossa on mainittuun kuntoutuk-           dyt hintaneuvottelut, joissa on sovittu hoitopäi-
42229: seen käytettäväksi vuonna 1986 varattu runsaat           vän hinnoista. Kuntoutus on kuitenkin jo pit-
42230: 62 miljoonaa markkaa. Kysymyksessä on kiinteä            kään toiminut vakiintuneena järjestelmänä.
42231: määräraha, joka on osaltaan edellyttänyt kuntou-         Niinpä lääkintöhallitus on viime vuosina aina
42232: tuksesta vastanneen lääkintöhallituksen taholta          alkuvuodesta ilmoittanut alustavasti kunnille
42233: määrärahan käytön tarkkaa seurantaa. Kun mak-            asianomaisen kuntoutuksen järjestämisen valmis-
42234: satustehtävät suurelta osin siirtyvät lääninhalli-       teluista siten, että veteraanit ovat voineet viimeis-
42235:                                      1985 vp. -- KJ( n:o 454                                       3
42236: 
42237: tään alkuvuodesta hakea kuntoutukseen. Kunnat       viimevuotista enemmän rintamaveteraaneja.
42238: ovat myös hyvin omaksuneet tähän liittyvän          Niinpä Siuntion kylpylä ilmoitti tänä vuonna
42239: käytännön siten, että tarkkojen ohjeiden antami-    olevansa valmis kuntouttamaan 1 500 rintamave-
42240: nen heti alkuvuodesta ei ole ollut välttämätöntä.   teraania kuntoutettujen määrän viime vuonna
42241:    Tapaturmavirasto tulee pääosin jatkamaan lää-    ollessa 1 199. Haikon terveyskylpylä on ilmoitta-
42242: kintöhallituksen luomaa käytäntöä kuntoutuk-        nut pystyvänsä kuntouttamaan tänä vuonna 640
42243: seen ohjaamisessa. Mitä tulee kysymyksessä mai-     veteraania vuonna 1985 kuntoutetun 440:n sijas-
42244: nittuihin kuntoutuslaitoksiin, Siuntion kylpy-      ta. Myös Kiipulan kuntoutuskeskus on ilmoitta-
42245: lään, Haikon terveyskylpylään ja Kiipulan kun-      nut tänä vuonna olevansa valmis kuntouttamaan
42246: toutuskeskukseen, ovat laitokset tänä vuonna        118 rintamaveteraania, kun viime vuonna kun-
42247: ilmoittaneet olevansa valmiita kuntouttamaan        toutettujen määrä oli 97.
42248: 
42249:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
42250: 
42251:                                                                          Ministeri Matti Puhakka
42252: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 454
42253: 
42254: 
42255: 
42256: 
42257:                                  Till Riksdagens Herr Talman
42258: 
42259:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            använts. När utanordningsuppgifterna till stora
42260: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          delar överförs från länsstyrelserna till att centralt
42261: den 6 januari 1986 till vederbörande medlem av          handhas av olycksfallsverket kommer det att bli
42262: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       lättare att följa med användningen av anslaget.
42263: dagsledamot Hämäläinen m.fl. undertecknade                 För närvarande finns det 26 godkända vårdan-
42264: spörsmål nr 454:                                        stalter för sådan rehabilitering av frontveteraner
42265:            Är Regeringen medveten om att de             som ges vid anstalt. Anvisningar om anvisande av
42266:         kvoter som tilldelats olika anstalter för       rehabilitering har årligen getts av medicinalsty-
42267:         rehabilitering av veteraner åtminstone på       relsen efter att statsförslaget har blivit stadfäst. 1
42268:         vissa platser förefaller att vara för små och   början av år 1986 kommer anvisningarna att ges
42269:         att också de försenade anvisningarna rö-        av olycksfallsverket. Omfattningen av den reha-
42270:         rande rehabiliteringen årligen föranleder       bilitering av frontveteraner som årligen ordnas av
42271:         extra bekymmer för de lokala myndighe-          rehabiliteringsanstalterna, den s.k. veterankvoten
42272:         ter och veteranorganisationer som ansva-        finns uppgiven i de anvisningar medicinalstyrel-
42273:         rar för rehabiliteringen?                       sen har gett i varje enskilt fall. Kvoten är
42274:                                                         beräknad inom ramen för det anslag som reserve-
42275:                                                         rats i statsförslaget samt på basis av vad anstal-
42276:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         terna själva har meddelat om sina möjligheter att
42277: anföra följande:                                        anordna rehabilitering. På detta sätt har man
42278:    Frontveteranerna har med stöd av lagen om            försökt se till att den rehabilitering som anslaget
42279: rehabilitering av frontveteraner (60/83) möjlig-        förutsätter verkligen har kunnat ordnas för de
42280: het att få rehabilitering. Rehabiliteringen kan ges     veteraner som skall få rehabilitering. Denna
42281: i form av öppen vård eller vid vårdanstalt och          rehabilitering har förutsatt användning av bara
42282: syftet med den är att främja och upprätthålla           en del av anstalternas kapacitet, t.ex. år 1985 ca
42283: frontveteranens arbets- eller funktionsförmåga.         12 % av de beräknade maximirehabiliteringsdyg-
42284:    Lagen om rehabilitering av frontveteraner änd-       nen. Varje år på hösten har medicinalstyrelsen
42285: rades räknat från 1. 1. 1986 genom lagen om             dessutom på basis av anstalternas uppgifter
42286: ändring av lagen om rehabilitering av frontvete-        ändrat de enskilda anstalternas kvoter, som
42287: raner (1114/85). Härvid överfördes anvisandet av        nämns i anvisningarna i enlighet med vad anstal-
42288: rehabilitering och delvis också utbetalningen av        terna själva har begärt och ansett om sina möjlig-
42289: ersättningar från medicinalstyrelsen och länssty-       heter att under återstoden av året handha den
42290: relserna till olycksfallsverket och kommunernas         rehabilitering som deras kvot förutsätter. För att
42291: hälsovårdsnämnder. Kommunernas hälsovårds-              resekostnaderna skall bli så låga som möjligt och
42292: nämnder fattar fortfarande även beslut om vem           rehabiliteringsanslaget sålunda räcka längre, har
42293: som skall bli delaktig av rehabilitering. Folkpen-      medicinalstyrelsen i sina anvisningar urgått ifrån
42294: sionsanstalten ersätter frontveteranerna alla rese-     att rehabiliteringen i första hand skall ordnas vid
42295: kostnader.                                              de närmaste rehabiliteringsanstalterna. Denna
42296:    Den torala summan av de rehabiliteringskost-         regel har dock inte varit absolur, uran man har av
42297: nader som föranleds med stöd av lagen om                särskilda och i anvisningarna nämnda skäl haft
42298: rehabilitering av frontveteraner erläggs av statens     möjlighet att avvika härifrån.
42299: medel inom ramen för ett anslag som för ända-              De anvisningar om ordnande av rehabilitering
42300: målet årligen reserveras i statsförslaget. År 1986      av frontveteraner som årligen givits av medicinal-
42301: har i statsförslaget reserverats drygt 62 milj. mk      styrelsen har varit svåra att få klara genast i
42302: att användas för nämnda rehabilitering. Det är          början av året efter det att statsförslaget har
42303: fråga om ett fast anslag, vilket har förutsatt att      stadfästs. En orsak har varit de årliga prisöver-
42304: medicinalstyrelsen, som ansvarar för rehabilite-        läggningarna, där man har kommit överens om
42305: ringen, noggrant har följt med hur anslaget har         vårddagspriserna. Rehabiliteringen har dock re-
42306:                                       1985 vp. -    KK n:o 454                                      5
42307: 
42308: dan länge fungerat som ett fast system. De spörsmälet, Sjundeå bad, hälsobadet i Haiko och
42309: senaste ären har medicinalstyrelsen således alltid i rehabiliteringscentret i Kiipula, har anstalterna
42310: början av året preliminärt meddelat kommuner- 'detta år meddelat sig vara beredda att rehabilite-
42311: na om förberedelserna för ordnandet av rehabili- ra flere frontveteraner än senaste år. Sälunda
42312: tering så att veteranerna senast i början av äret meddelade sig Sjundeå bad detta år vara berett
42313: har kunnat söka tili rehabiliteringen. Kommu- att rehabilitera 1 500 frontveteraner dä de reha-
42314: nerna har också pä ett bra sätt tillägnat sig biliterades antal senaste är var 1 199. Hälsobadet
42315: praxisen i anslutning härtill och det har inte varit i Haiko har meddelat att man detta är kan
42316: absolut nödvändigt att ge noggranna anvisningar rehabilitera 640 veteraner mot 440 rehabiliterade
42317: genast i början av äret.                             år 198 5. Också rehabiliteringscentret i Kiipula
42318:    Olycksfallsverket kommer i huvudsak att fort- har meddelat att man detta är är beredd att
42319: sätta med den praxis som skapats av medicinal- rehabilitera 118 frontveteraner, när antalet reha-
42320: styrelsen vid anvisandet av rehabilitering. Vad biliterade senaste är var 97.
42321: beträffar de rehabiliteringsanstalter som nämns i
42322: 
42323:     Helsingfors den 7 februari 1986
42324: 
42325:                                                                            Minister Matti Puhakka
42326:                                                 1985 vp.
42327: 
42328: Kirjallinen kysymys n:o 455
42329: 
42330: 
42331: 
42332: 
42333:                                    Moisander ym.: Vankilahenkilökunnan työturvallisuuden lisäämi-
42334:                                      sestä Kuopion lääninvankilassa
42335: 
42336: 
42337:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42338: 
42339:    Viime vuosina on maamme vankiloissa tapah-          suuksista sekä byrokratian aiheuttamista ongel-
42340: tunut useita vankilahenkilökuntaan kohdistuvia         mista ja jopa piittaamattomuudesta.
42341: pahoinpitelyjä.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42342:    Kuopion lääninvankilassa pahoinpiteli mielen-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42343: tilatutkimuksessa oleva vanki vuonna 1984 kahta        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
42344: vartijaa, ja viimeksi 31.12.1985 mielentilatutki-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42345: muksessa oleva vanki, joka uhkasi useita kertoja
42346: puukottaa henkilökuntaa ja oli jo aiemmin syk-                   Onko Hallitus tietoinen, että Kuopion
42347:                                                               lääninvankilassa henkilökunta kokee työ-
42348: syllä Sukevan keskusvankilassa puukottanut hen-
42349:                                                               turvallisuutensa vakavasti heikentyneen,
42350: genvaarallisesti yhtä ylivartijaa, puukotti kolmea            koska mielentilayksikön käynnistäiDisen
42351: vartijaa, jotka joutuivat sairaalahoitoon.
42352:                                                               yhteydessä jätettiin mielentilatutkimus-
42353:    Kuopion lääninvankilaan perustettiin vuonna                ten sopivuus Kuopion lääninvankilaan
42354: 1984 oikeuspsykiatrian mielentilatutkimusyksik-               lähes selvittämättä, ja
42355: kö. Tällöin ei kuitenkaan tapahtunut valvonta-                   onko Hallitus edelleen tietoinen siitä,
42356: henkilökunnan lisäystä, vaikka valvontatehtävät               onko Kuopion lääninvankilassa ryhdytty
42357: lisääntyivät selvästi, sillä mielentilatutkimuksessa          henkilökunnan työturvallisuutta lisääviin
42358: olevia vankeja on vankilassa viikoittain.                     toimenpiteisiin mielentilatutkimuksissa
42359:    Mielentilatutkimukseen tuodut vangit sijoite-              olleiden vankien pahoinpitelyjen, puuko-
42360: taan Kuopion lääninvankilassa muiden vankien                  tusuhkausten ja puukotusten johdosta
42361: joukkoon eikä erilliseen osastoon, kuten esim.                vuonna 1984 ja 31.12.1985, ja
42362: Helsingin keskusvankilassa tapahtuu.                             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
42363:    Vankilahenkilökunnan piirissä koetaan hyvin                siin, jotta oikeusministeriön vankein-
42364: vakavaa huolestumista työturvallisuuden heikke-               hoito-osasto kiinnittäisi riittävästi huo-
42365: nemisestä, joka on seurausta mm. henkilökun-                  miota laitosturvallisuuteen Kuopion lää-
42366: nan vajauksesta, hillitsemisvälineistön soveltu-              ninvankilassa mielentilatutkimusten aika-
42367: mattomuudesta, hälytysjärjestelmien puutteelli-               na?
42368: 
42369:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986
42370: 
42371:                       Erkki Moisander                           Ilkka Suominen
42372: 
42373: 
42374: 
42375: 
42376: 260059Y
42377: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 455
42378: 
42379: 
42380: 
42381: 
42382:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42383: 
42384:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         tulevan oikeuspsykiatrian professuurin ja Kuopi-
42385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ossa sijaitsevan oikeuspsykiatrisiin hoitotapauk-
42386: olette 7 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-         siin erikoistuneen Niuvanniemen sairaalan kanssa
42387: jeenne n:o 2534 ohella toimittanut valtioneuvos-       harjoitettava yhteistyö edistää tutkimusten luo-
42388: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tettavuutta ja nopeutta.
42389: edustaja Erkki Moisanderin ym. kirjallisesta kysy-        Mielentilatutkimusyksikön perustaminen ei ole
42390: myksestä n:o 455:                                      nostanut Kuopion lääninvankilan vankilukua.
42391:           Onko Hallitus tietoinen, että Kuopion        Kuljetustehtävien lisääntymiset on pystytty hoita-
42392:        lääninvankilassa henkilökunta kokee työ-        maan työjärjestelyillä. Valvontahenkilökunnan
42393:        turvallisuutensa vakavasti heikentyneen,        päätehtävänä ovat aina valvonta sekä valvottavien
42394:        koska mielentilayksikön käynnistäiDisen         kuljetukset.
42395:        yhteydessä jätettiin mielentilatutkimus-           Kuopion lääninvankilassa ovat vankilan johtaja
42396:        ten sopivuus Kuopion lääninvankilaan            ja ylilääkäri seuranneet yksikön toimintaa ja sen
42397:        lähes selvittämättä, ja                         vaikutusta laitokseen. Vankilassa on pidetty tie-
42398:           onko Hallitus edelleen tietoinen siitä,      dotus- ja jatkokoulutustilaisuuksia ja näiden poh-
42399:        onko Kuopion lääninvankilassa ryhdytty          jalta kehitetty vankilan ja yksikön toimintaa.
42400:        henkilökunnan työturvallisuutta lisääviin       Erityistä huomiota on kiinnitetty laitosturvalli-
42401:        toimenpiteisiin mielentilatutkimuksissa         suuteen. Vankilan johtokunta on kuluvan vuo-
42402:        olleiden vankien pahoinpitelyjen, puuko-        den tammikuussa asettanut työryhmän, jonka
42403:        tusuhkausten ja puukotusten johdosta            päätehtävänä on selvittää laitosturvallisuudessa
42404:        vuonna 1984 ja 31.12.1985, ja                   mahdollisesti esiintyviä puutteita. Työryhmä te-
42405:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         kee esityksensä johtokunnalle mahdollisten puut-
42406:        siin, jotta oikeusministeriön vankein-          teiden korjaamiseksi.
42407:        hoito-osasto kiinnittäisi riittävästi huo-         Kuopion lääninvankilassa on miespuolisella
42408:        miota laitosturvallisuuteen Kuopion lää-        työnjohtohenkilöstöllä ja valvontahenkilöstöllä
42409:        ninvankilassa mielentilatutkimusten aika-       käytössään virka-aseet. Vankilan sisätiloissa nii-
42410:        na?                                             den käyttö on kuitenkin rajoitettua. Vankilassa
42411:                                                        on käytettävissä myös kaasusumuttimia. Vanki-
42412:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         laan ollaan parhaillaan lisäksi hankkimassa turva-
42413: seuraavaa:                                             liivejä ja suojakilpiä lähinnä selleihin linnoittau-
42414:    Maamme kaikissa lääninvankiloissa säilytetään       tuneiden vankien varalta.
42415: oikeuspsykiatrista mielentilatutkimusta odottavia         Kuopion lääninvankilan iästä johtuen siellä
42416: tai tutkimuksesta palautettuja tutkintavankeja.        tarvitaan uusi hälytysjärjestelmä. Oikeusministe-
42417: Siten on luonnollista, että mielentilatutkimusyk-      riön vankeinhoito-osaston myöntämillä määrära-
42418: sikön sijoituspaikaksi tuli yksi näistä lääninvanki-   hoilla on vankilalle hankittu teknistä valvonta-
42419: loista.                                                laitteistoa. Parhaillaan on suunnitteilla sisähäly-
42420:    Kuopion lääninvankila todettiin sopivimmaksi        tysjärjestelmän uusiminen. Samalla pystytään
42421: sijoituspaikaksi useastakin syystä. Vankila on pie-    edistämään laitoksen paloturvallisuutta. Oikeus-
42422: ni. Suljetussa vankilaosassa on vain 60 vankipaik-     ministeriön vankeinhoito-osasto tulee yhdessä
42423: kaa. Pienen vankilan henkilökunta on tottunut          vankilan kanssa muutoinkin tutkimaan mahdolli-
42424: yksilölliseen vankikäsittelyyn. Sijoituspäätöstä       suudet laitosturvallisuuden jatkuvaksi edistämi-
42425: tehtäessä tiedettiin, että Kuopion yliopistoon         seksi Kuopion lääninvankilassa.
42426: 
42427:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
42428: 
42429:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
42430:                                       1985 vp. -      KK n:o 455                                         3
42431: 
42432: 
42433: 
42434: 
42435:                                Tili Riksdagens Herr Talman
42436: 
42437:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           samarbetet med den professur i rättspsykiatri som
42438: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        skali inrättas vid Kuopio universitet och med
42439: 2534 av den 7 januari 1986 tili vederbörande          Niuvanniemi sjukhus i Kuopio, där man speciali-
42440: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    serat sig på rättspsykiatriska vårdfali, skulie främ-
42441: av riksdagsman Erkki Moisander m.fl. underteck-       ja undersökningarnas pålitlighet och snabbhet.
42442: nade skriftliga spörsmål nr 4 55:                         Grundandet av sinnesundersökningsenheten
42443:                                                       har inte lett tili ökat fångantal vid länsfängelset i
42444:           Är Regeringen medveten om att perso-        Kuopio. De ökade transportuppgifterna har kun-
42445:        nalen vid länsfängelset i Kuopio upplever      nat handhas genom arbetsarrangemang. Huvud-
42446:        sitt skydd i arbetet som starkt nedsatt på     uppgiften för bevakningspersonalen är alitid be-
42447:        grund av att man i samband med att             vakning och transport av dem som skali bevakas.
42448:        sinnesundersökningsenheten inledde sin             I länsfängelset i Kuopio har fängelsets direktör
42449:        verksamhet knappast alis utredde hur           och överläkare följt med enhetens verksamhet
42450:        sinnesundersökningarna skulie lämpa sig        och dess inverkan på anstalten. I fängelset har
42451:        för länsfängelset i Kuopio, och                man arrangerat informations- och fortbildnings-
42452:           känner Regeringen tili om man vid           dagar och utgående från dessa utvecklat fängel-
42453:        länsfängelset i Kuopio skridit tili åtgärder   sets och enhetens verksamhet. Speciell uppmärk-
42454:        för att förbättra personalens skydd i arbe-    samhet har fästs vid anstaltssäkerheten. Fängel-
42455:        tet med anledning av att fångar som            sets direktion har i januari detta år tilisatt en
42456:        undergått sinnesundersökning har miss-         arbetsgrupp med huvudsaklig uppgift att utreda
42457:        handlat, hotat med knivhuggning och            eventuella brister i anstaltssäkerheten. Arbets-
42458:        knivhuggit år 1984 och 31.12.1985, samt        gruppen skall framlägga förslag för direktionen
42459:           ämnar Regeringen skrida tili åtgärder       om hur eventuelia brister skall kunna avhjälpas.
42460:        för att justitieministeriets fångvårdsavdel-       I länsfängelset i Kuopio har de manliga arbets-
42461:        ning skali fästa tiliräcklig uppmärksam-       ledarna och bevakningspersonalen tjänstevapen
42462:        het vid anstaltssäkerheten vid länsfängel-     tili sitt förfogande. I fängelsets inre utrymmen är
42463:        set i Kuopio under sinnesundersökning-         deras användning dock begränsad. I fängelset
42464:        arna?                                          finns även gasspray. Dessutom hålier man på att
42465:                                                       anskaffa skyddsvästar och sköldar tili fängelset,
42466:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          närmast med tanke på fångar som förskansar sig i
42467: följande:                                             cellerna.
42468:    I vårt lands samtliga länsfängelser förvaras           På grund av att länsfängelset i Kuopio är
42469: rannsakningsfångar som väntar på rättspsykiatrisk     gammalt behövs där ett nytt alarmsystem. Med
42470: undersökning eller som återsänts från dylik un-       medel som beviljats av justitieministeriets fång-
42471: dersökning. Det var därför naturligt att placera      vårdsavdelning har man anskaffat teknisk bevak-
42472: sinnesundersökningsenheten vid ett av dessa           ningsapparatur tili fängelset. För närvarande pla-
42473: länsfängelser.                                        nerar man att förnya det inre alarmsystemet.
42474:    Länsfängelset i Kuopio konstaterades av många      Samtidigt kan man förbättra anstaltens brand-
42475: orsaker vara den lämpligaste platsen. Fängelset är    säkerhet. Justitieministeriets fångvårdsavdelning
42476: litet. I den slutna fängelsedelen finns endast 60     kommer även i övrigt att tillsammans med fäng-
42477: fångplatser. Personalen vid ett litet fängelse är     elset undersöka möjligheterna att fortgående
42478: van vid individueli behandling av fångar. Då          fr.ämja anstaltssäkerheten i länsfängelset i Kuo-
42479: man fattade lokaliseringsbeslutet visste man att      pw.
42480: 
42481:      Helsingfors den 7 februari 1986
42482: 
42483:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
42484:                                                 1985 vp.
42485: 
42486: Skriftligt spörsmål nr 456
42487: 
42488: 
42489: 
42490: 
42491:                                    Malm m.fl.: Om åtgärder med anledning av försurningen av
42492:                                      åkermarken
42493: 
42494: 
42495:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
42496: 
42497:    Försurningsprocessen i naturen är i dag ett            Jordbrukarna själva anser atten avsevärd del av
42498: kännt faktum. Processen syns accelerera och ska-       försurningen både när det gäller åkermarken och
42499: dorna breder ut sig över större del en av vårt land.   vattendragen beror på nedfall från luften av olika
42500: Under en längre tid har skadeverkningarna un-          slag.
42501: dersökts för skogens del. Det finns ett rätt bra          I dag råder en viss osäkerhet om orsakerna till
42502: grepp om försurningens påverkan på skogens             försurningen. Beskyllningar görs utan dess större
42503: tillväxt och om konsekvenserna på längre sikt.         vetskap. Det skulle finnas orsak att utreda den
42504:     Däremot syns det som om konsekvenserna av          pågående försurningen av våra åkermarker. Det
42505: fårsurning av åkermarken skulle intressera mind-       skulle vara väsentligt att få reda på vem som
42506: re. Likaså är resurserna små när det gäller att        förorsakar vad.
42507: undersöka orsakerna tili att marken försuras rätt         Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
42508: snabbt inom vissa områden i vårt land.                 ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
42509:     För jordbrukarbefolkningen hålier den ökade        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
42510: försurningen av åkermarken på att bli ett både         följande spörsmål:
42511: odlingstekniskt och ett ekonomisk~. problem.
42512:  Ioom vidsträckta områden i bl.a. Osterbotten                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
42513: anser jordbrukarna att kalkningen ger ett dåligt              taga för att orsakerna tili försurningen av
42514:  resultat. Trots en intensiv kalkning förblir jord-           åkermarken systematiskat skall klarläggas,
42515:  ~ns ytlager mycket surt.                                     och
42516:    Jordbruket beskylis ofta för att vara orsak tili             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta-
42517:  ltt våra vattendrag försuras. Och ofta görs det              ga för att orsaker tili försurningen som
42518:  ~äliande att dagen~ odlingsmetoder skulie vara               jordbruket inte självt kan påverka skall
42519:  )rsaken tili försurmngen.                                    kunna elimineras?
42520: 
42521:      Helsingfors den 6 januari 1986
42522: 
42523:                       Håkan Malm                                Henrik Westerlund
42524: 
42525: 
42526: 
42527: 
42528:  1601062
42529: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 456
42530: 
42531: Kirjallinen kysymys n:o 456                                                                  Suomennc
42532: 
42533: 
42534: 
42535: 
42536:                                    Malm ym.: Toimenpiteistä peltomaiden happamoitumisen johdost
42537: 
42538: 
42539:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42540: 
42541:    Luonnon happamoitumisprosessi on nykyään           ymmärtää, että nykyiset viljelymenetelmät olisi
42542: tiedossa oleva tosiasia. Prosessi tuntuu kiihtyvän,   vat syy happamoitumiseen.
42543: ja vauriot leviävät suureen osaan maatamme. Jo          Maanviljelijät itse katsovat, että huomattav
42544: pitkähkön ajan on vahinkoja tutkittu metsän           osa sekä peltomaiden että vesistöjen happamoitu
42545: osalta. On olemassa melko hyvä tuntuma happa-         misesta johtuu erilaisesta ilmasta tulevasta Ias
42546: moitumisen vaikutuksista metsän kasvuun ja pit-       keumasta.
42547: kävaikutteisista seurauksista.                          Nykyään on vallalla tietty epävarmuus happa
42548:                                                       moitumisen syistä. Syytöksiä esitetään ilman se1
42549:    Sitä vastoin näyttää siltä, että maassamme         suurempia tietoja. Aihetta tutkia parhaillaan ta
42550: oltaisiin vähemmän kiinnostuneita peltomaiden         pahtuvaa peltomaidemme happamoitumista 01
42551: happamoitumisen seurauksista. Voimavarat ovat         kylliksi. Olisi tärkeää saada tietää, mikä aiheutta
42552: pieniä myös siltä osin, kuin on kysymys syiden        mitäkin.
42553: selvittämisestä siihen, että tietyillä maamme alu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes
42554: eilla maa happamoituu varsin nopeasti.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm
42555:    Peltomaiden nopeutuneesta happamoitumises-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä
42556: ta on tulossa sekä viljelytekninen että taloudelli-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42557: nen ongelma maanviljelijäväestölle. Laajoilla alu-
42558:                                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko,
42559: eilla, muun muassa Pohjanmaalla, maanviljelijät
42560:                                                               fyhtyä, jotta syyt peltojen happamoitu
42561: katsovat, että kalkitus antaa huonon tuloksen.
42562:                                                               tniseen selvitetään järjestelmällisesti, ja
42563: Voimaperäisestä kalkituksesta huolimatta maan
42564:                                                                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko1
42565: pintakerros pysyy hyvin happamana.
42566:                                                               ryhtyä, jotta syyt happamoitumiseen, jo
42567:   Maanviljelyä väitetään usein syylliseksi vesistö-           hon maanviljely itse ei voi vaikuttaa
42568: jemme happamoitumiseen, ja usein annetaan                     voitaisiin poistaa?
42569: 
42570:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1986
42571: 
42572:                       Håkan Malm                               Henrik Westerlund
42573:                                       1985 vp. -     KK n:o 456                                        3
42574: 
42575: 
42576: 
42577: 
42578:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42579: 
42580:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kg/ha kalkkikivijauhetta vuodessa. Näiden kol-
42581: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        men tekijän lisäksi voi erityisesti Pohjanmaan
42582: olette 6 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-       happamilla alunamaa-alueilla peltojen multaker-
42583: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ros happamoitua siitä syystä, että hapan pohjave-
42584: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      si pääsee alavilla, vaikeasti kuivatettavilla
42585: Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       pelloilla nousemaan lähelle maan pintaa.
42586: kysymyksestä n:o 456:                                   Ilmakehästä laskeutuvat happamat rikki- ja
42587:                                                      typpiyhdisteet eivät merkitse maataloudelle yhtä
42588:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        suurta haittaa kuin metsille ja vesistöille. Peltoja
42589:        ryhtyä, jotta syyt peltojen happamoitu-       on joka tapauksessa aika ajoin kalkittava, joten
42590:        miseen selvitetään järjestelmällisesti, ja    happamasta laskeumasta aiheutuva ylläpitokalki-
42591:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tus voidaan toteuttaa muun kalkituksen yhtey-
42592:        ryhtyä, jotta syyt happamoitumiseen, jo-      dessä, eikä se aiheuta erillistä toimenpidettä.
42593:        hon maanviljely itse ei voi vaikuttaa,        Happaman laskeuman aiheuttaman lisäkalkitus-
42594:        voitaisiin poistaa?                           tarpeen kustannus on vuodessa peltohehtaaria
42595:                                                      kohden keskimäärin suuruusluokkaa 8 mk/ha,
42596:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        eli noin 20 milj. mk Suomen koko peltoalaa
42597: seuraavaa:                                           kohden. Todettakoon vielä, että alkuaineina rik-
42598:    Peltomaiden happamoitumista ja kalkitusta on      ki ja typpi ovat hyödyllisiä kasvinravinteita.
42599: Suomessa tutkittu erityisesti Maatalouden tutki-        Peltojen kalkitus on Suomessa edistynyt varsin
42600: muskeskuksen toimesta useiden vuosikymmenien         tyydyttävästi. Kalkin käyttö on useana vuonna
42601: ajan ja tutkitaan edelleen. Tiedetään, että pelto-   ylittänyt ylläpitokalkitustarpeen. Tämän ansiosta
42602: maat pyrkivät meillä happamoitumaan entises-         peltojen happamuustila on parantunut ja keski-
42603: tään, ellei happamoitumista torjuta ns. ylläpito-    määräinen pH-luku on parissa vuosikymmenessä
42604: kalkituksella. Kalkkimäärä, joka tarvitaan säilyt-   kohonnut 5,6:sta 5,8:aan. Peltojen kalkitsemi-
42605: tämään maan pH-luku ennallaan, on keskimää-          nen on eduksi myös vesistöjen kannalta. Kalkkia
42606: rin runsaat 300 kg/ha kalkkikivijauhetta vuodes-     huuhtoutuu vesistöihin sitä enemmän, mitä run-
42607: sa. Käytännössä ylläpitokalkitus pyritään teke-      saammin maa kalkkia sisältää. Nykyinen talvikal-
42608: mään kerran 10 vuodessa, jolloin kalkkia tarvi-      kitus todennäköisesti myös osaltaan lisää kalkin
42609: taan 3-4 tonnia hehtaarille. Ylläpitokalkituksen     huuhtoutumista.
42610: lisäksi Suomessa on myös tarvetta peltojen pH-          Maataloustutkimuksen piirissä ilmakehästä las-
42611: luvun nostamiseen tähtäävään peruskalkitukseen.      keutuvia rikki- ja typpiyhdisteitä ei peltoviljelyn
42612:    Peltomaiden happamuuden aiheuttajista typ-        kannalta pidetä kovinkaan haitallisina. Sen sijaan
42613: pilannoitus on tärkein. Voidaan laskea, että yksi    tutkimustyössä on kiinnitetty kasvavaa huomiota
42614: kilo lannoitetyppeä aiheuttaa maassa happaman        ilmasta laskeutuviin muihin epäpuhtauksiin ku-
42615: reaktion, jonka neutraloimiseen tarvitaan kaksi      ten liikenteen ja teollisuuden raskasmetallipääs-
42616: kiloa kalkkikivijauhetta. Kun peltoviljelyssä käy-   töihin.
42617: tetään nykyään vuosittain väkilannoitetyppeä            Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti aloitet-
42618: keskimäärin 90 kg/ha, on vastaava ylläpitokalki-     tiin vuonna 1985 laaja tutkimusprojekti (HAP-
42619: tuksen tarve noin 180 kg/ha. Toiseksi tärkein        RO), jossa selvitetään rikki- ja typpipäästöjen
42620: happamuuden aiheuttaja on kalkin ja muiden           aiheuttamaa happamoitumiskehitystä sekä laa-
42621: kalkitsevien aineiden huuhtoutuminen maasta          jemminkin ilman epäpuhtauksiin liittyviä ongel-
42622: vesistöihin. Huuhtoutumisesta aiheutuva kalki-       mia. Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on
42623: tustarve on keskimäärin suuruusluokkaa 100 kg/       yhteensä 9,4 miljoonan markan määrärahat ym-
42624: ha vuodessa. Ilmasta laskeutuvien happamien          päristöministeriön ja maa- ja metsätalousministe-
42625: rikki- ja typpiyhdisteiden aiheuttamaksi ylläpito-   riön pääluokissa projektin rahoitukseen. Edellä
42626: kalkitustarpeeksi on laskettu keskimäärin 30-50      esitetyn perusteella näyttää selvältä, että maata-
42627: 4                                   1985 vp. -- ~ n:o 456
42628: 
42629: louden alalla happamoitumiskysymys suppeassa       tallien ja muiden niihin rionastettavien ilman
42630: mielessä ei edellytä uutta tutkimusta. Projektin   epäpuhtauksien maataloustuotannolle aiheutta-
42631: maataloutta koskeva tutkimus selvittää raskasme-   maa haittaa.
42632: 
42633:     Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1986
42634: 
42635:                                                     Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
42636:                                        1985 vp. -- ~ n:o 456                                            5
42637: 
42638: 
42639: 
42640: 
42641:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
42642: 
42643:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          medeltal 30--50 kg kalkstensmjöl/ha om året.
42644: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Förutom på grund av dessa tre faktorer kan
42645: den 6 januari 1986 tili vederbörande medlem av        åkerjordarnas matjordsskikt, specielit då det gäl-
42646: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ler de sura österbottniska alunjordarna, försuras
42647: dagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade                genom att det sura grundvattnet på de låglänta
42648: spörsmål nr 456:                                      och svårdränerade åkrarna stiger tili en nivå nära
42649:                                                       markytan.
42650:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Desura svavel- och kväveföreningar som härrör
42651:         taga för att orsakerna tili försurningen av   från luften är inte tili lika stor skada för jord-
42652:         åkermarken systematiskt skali klarläggas,     bruket som för skogarna och vattendragen. Åk-
42653:         och                                           rarna måste ändå kaikas med jämna melianrum,
42654:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta-      varför den underhåliskalkning som föranleds av
42655:         ga för att orsaker tili försurningen som      det sura nedfaliet kan göras i samband med den
42656:         jordbruket inte självt kan påverka skali      övriga kalkningen och inga separata åtgärder
42657:         kunna elimineras?                             behövs. Kostnaderna för den tiliäggskalkning
42658:                                                       som det sura nedfaliet förorsakar är i storleksklas-
42659:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sen 8 mk/ha om året för varje hektar åkermark,
42660: anföra följande:                                      dvs. ca 20 milj. mk för hela åkerarealen i
42661:     Försurningen av åkermarken och kalkningen av      Finland. Det kan ytterligare noteras att svavel
42662:  densamma har i Finland undersökts i flera årtion-    och kväve såsom grundämnen är nyttiga växtnä-
42663:  den och undersöks fortfarande, specielit vid lant-   ringsämnen.
42664:  brukets forskningscentral. Man vet att åkermar-          I Finland har utvecklingen i fråga om kalk-
42665:  ken hos oss blir alit surare om försurningen inte    ningen ~v åkrarna varit relativt tilifredsstäliande.
42666:  motverkas genom s.k. underhåliskalkning. För         Under flera år har kalkningen överstigit behovet
42667:  att markens pH-värde skali kunna bibehålias          av underhåliskalkning. Tack vare detta har åkrar-
42668:  oförändrat behövs i medeltal 300 kg kalkstens-       na blivit mindre sura och det genomsnittliga
42669:  mjöl/ha om året. I praktiken försöker man utföra     pH-värd~t har på ett par årtionden stigit från 5,6
42670:  underhåliskalkning en gång vart tionde år, och       tili 5,8. Kalkningen av åkrarna är nyttig även för
42671: ·då behövs det 3--4 ton kalk/ha. Förutom under-       vattendtagen. Ju mera kalk marken innehålier,
42672:  håliskalkning finns det i Finland även behov av      desto mera kalk hamnar genom urlakning i
42673:  grundkalkning, som syftar tili att höja åkrarnas     vattendragen. Vinterkalkningen ökar för sin del
42674:  pH-värde.                                            troligen även urlakningen av kalk.
42675:     Den främsta orsaken tili åkrarnas surhet är           Inom lantbruksforskningen anser man inte att
42676:  kvävegödslingen. Man kan räkna med att ett           de svavel- och kväveföreningar som härrör ur
42677:  kilogram kvävegödselmedel försurar marken i          luften är specielit skadliga för åkerbruket. Där-
42678:  den mån att det behövs två kilogram kalkstens-       emot har man vid forskningsarbetet fäst allt
42679:  mjöl för att neutralisera den. Då i medeltal 90 kg   större uppmärksamhet vid de övriga luftförore-
42680:  kvävekonstgödsel/ha om året i dag används i          ningarna, t.ex. tungmetaliutsläppen från trafiken
42681:  åkerbruket, är det motsvarande behovet av un-        och industrin.
42682:  derhåliskalkning 180 kg/ha. Den näst största             I enlighet med ett beslut av statsrådet inleddes
42683:  orsaken tili försurningen är att kalk och övriga     år 1985 ett omfattande forskningsprojekt (HAP-
42684:  ämnen som används vid kalkning uclakas och           RO), genom vilket den försurning som svavel-
42685:  hamnar i vattendragen. Urlakningen förorsakar        och kväveutsläppen förorsakar klarläggs samt de
42686:  ett kalkningsbehov av i medeltal 100 kg/ha om        problem som är förbundna med nedsmutsningen
42687:  året. De sura svavel- och kväveföreningar som        av luften även utreds mera alimänt. I statsför-
42688:  kommer som nedfali från luften har beräknats         slaget för år 1986 har under huvudtitlarna miljö-
42689:  förorsaka ett behov av underhåliskalkning på i       ministeriet och jord- och skogsbruksministeriet
42690: 6                                     1985 vp. -     KK n:o 456
42691: 
42692: reserverats anslag om sammanlagt 9,4 miljoner        delar projektet berör jordbruket undersöks vilka
42693: mark för finansieringen av detta projekt. På basis   skadeverkningar tungmetallerna och de övriga
42694: av det ovan sagda är det klart att frågan om         med dem jämförbara luftföroreningarna har på
42695: försurningen i snäv mening inte kräver någon         lantbruksproduktionen.
42696: separat utredning för jordbrukets del. Tili de
42697: 
42698:     Helsingfors den 18 februari 1986
42699: 
42700:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
42701:                                                 1985 vp.
42702: 
42703: Kirjallinen kysymys n:o 457
42704: 
42705: 
42706: 
42707: 
42708:                                    Kärhä ym.: Koe-eläinsuojelutoimikunnan kokoonpanosta
42709: 
42710: 
42711:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42712: 
42713:    Eläinsuojelulain muuttamisen johdosta 7 päi-        kunnan jäsenistöltä eläinsuojeluun liittyvien vi-
42714: vänä toukokuuta 1985 antamassaan mietinnössä           ranomaistahojen edustusta. Koe-eläintoiminnasta
42715: n:o )/198) vp., jonka eduskunta yksimielisesti         annetun asetuksen perusteluissa tosin on mainin-
42716: hyväksyi, talousvaliokunta lausui mm. seuraavaa:       ta siitä, että myös vapaaehtoisen eläinsuojelutyön
42717:    ''Eettisten toimikuntien asettaminen eläinko-       edustaja on mahdollista valita mukaan toimikun-
42718: keita valvomaan on valiokunnan käsityksen mu-          nan jäseneksi, mutta se ei ole välttämätöntä.
42719: kaan tärkeää. Eettisissä toimikunnissa tulee           Jokainen, joka on perehtynyt koe-eläinsuojeluun,
42720: kokeen laadun mukaan olla edustettuna asian-           tietää, että sanotulla maininnalla ei ole minkään-
42721: omaisen laitoksen, tieteellisen asiantuntemuksen       laista todellista merkitystä. Käytännössä toimi-
42722: ja eläinsuojeluun liittyvien viranomaistahojen.''      kuntiin ei tulla valitsemaan yhtään ylimääräistä
42723:    Hallitus oli lakiesityksen perusteluissa sen si-    jäsentä, joka edustaisi vapaaehtoista eläinsuojelu-
42724: jaan katsonut, että eläinkokeiden suorittamista-       työtä.
42725: poja valvovan toimikuntaelimen jäsenistö koos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42726: tuisi yksikön omasta henkilökunnasta, jollei eri-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42727: tyisestä syystä muuta johdu.                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
42728:    Talousvaliokunnan on katsottava mietinnös-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42729: sään olleen edellä kerrotussa asiassa eri mieltä
42730: kuin mitä hallitus oli esittänyt lain perusteluissa.              Katsooko Hallitus, että maa- ja metsä-
42731: Näin ollen maa- ja metsätalousministeriön olisi                talousministeriö on koe-eläintoiminnasta
42732: pitänyt koe-eläinsuojeluasetusta säätäessään nou-              annettua asetusta laatiessaan syrjäyttänyt
42733: dattaa eduskunnan hyväksymää mietintöä eikä                    eduskunnan yksimielisesti ilmaiseman
42734: hallituksen esityksen perusteluja. 20.12.198) an-              kannanoton, ja
42735: netussa aseruksessa koe-eläintoiminnasta on kui-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42736: tenkin syrjäytetty eduskunnan ilmaisema tahto.                 ryhtyä, jotta eduskunnan esittämä toivo-
42737: Toisin sanoen mainitussa asetuksessa ei edellytetä             mus koe-eläinsuojelutoimikuntien ko-
42738: eläinkokeiden suorittamistapoja valvovan toimi-                koonpanosta toteutuisi?
42739: 
42740:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986
42741: 
42742:                       Lea Kärhä                                 Sirpa Pietikäinen
42743: 
42744: 
42745: 
42746: 
42747: 260065E
42748: 2                                     1985 vp. -- RJC n:o 457
42749: 
42750:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42751: 
42752:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nan harjoittajasta riippumattomana. Toimikun-
42753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nan jäsenenä yksittäinen virkamies joutuisi hel-
42754: olette 7 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir·        posti myös virkamiesmoraalin kannalta arvelutta-
42755: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      viin tilanteisiin, koska koe-eläintoiminnan har-
42756: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       joittaja vastaa kaikista niistä kustannuksista, joita
42757: Lea Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          koe-eläintoimikunnasta aiheutuu.
42758: kysymyksestä n:o 457:
42759:                                                         Jotta viranomainen voi käytännössä todella
42760:           Katsooko Hallitus, että maa- ja metsä-      suorittaa sitä tarkastusta ja valvontaa, jota tämä
42761:        talousministeriö on koe-eläintoiminnasta       asetus häneltä edellyttää, hänen tulee voida toi-
42762:        annettua asetusta laatiessaan syrjäyttänyt     mia toimikunnan kokouksissa täysin koe-eläintoi-
42763:        eduskunnan yksimielisesti ilmaiseman           minnan harjoittajasta riippumattomana; ei hä-
42764:        kannanoton, ja                                 nen kustannuksellaan eikä hänen valitsemaoaan.
42765:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Mikäli viranomainen olisi valittu koe-eläintoi-
42766:        ryhtyä, jotta eduskunnan esittämä toivo-       mikunnan jäseneksi siten, että määrääminen olisi
42767:        mus koe-eläinsuojelutoimikuntien ko-           tapahtunut maa- ja metsätalousministeriön eläin-
42768:        koonpanosta toteutuisi?                        lääkintöosaston tai lääninhallituksen toimesta ja
42769:                                                       jäsenen toiminta sen kustannuksella, ei läänin-
42770:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      eläinlääkäriä eikä apulaisläänineläinlääkäriä olisi
42771: ti seuraavaa:                                         voitu määrätä jäseneksi toimikuntaan. Toimikun-
42772:     Koe-eläintoiminnasta     annetun     asetuksen    nan jäseninä ollessaan he olisivat tulleet jääveiksi
42773: (1076/85) 11 §:n 2 momentissa säädetään koe-          sekä käsiteltäessä lääninhallituksessa asetuksen
42774: eläintoimikunnan kokoonpanosta. Toimikunnan           12 §:ssä sanottua ensimmäisen luokan kokeen
42775: jäsenten lisäksi on asetuksen 16 §:n 2 momentin       luvan myöntämistä että tarkastettaessa ja valvot-
42776: mukaan läänineläinlääkärillä, apulaisläänineläin-     taessa koe-eläintoimikunnan toimintaa ja työs-
42777: lääkärillä ja maa- ja metsätalousministeriön eläin-   kentelyä siten kuin asetuksen 16 §:ssä ja 17 §:ssä
42778: lääkintöosaston määräämällä muulla eläinlääkä-        on tarkoitettu. Mikäli toimikuntaan olisi määrät-
42779: rillä oikeus olla läsnä koe-eläintoimikunnan ko-      ty muu eläinsuojeluviranomainen kuin läänin-
42780: kouksessa. Tällä tavoin on pyritty parhaiten to-      eläinlääkäri tai apulaisläänineläinlääkäri, olisivat
42781: teuttamaan eduskunnan ilmaisema kanta eläin-          kysymykseen voineet tulla kunnalliseläinlääkärit,
42782: suojeluviranomaisen mukanaotosta ja sen muka-         terveystarkastajat tai poliisi. Näillä tahoilla ei
42783: naan tuomasta valvonnasta koe-eläintoimikun-          voida yleensä katsoa olevan riittävää pätevyyttä ja
42784: nan työskentelyssä.                                   tarpeellista perehtyneisyyttä koe-eläintoimintaan
42785:     Mikäli eläinsuojeluviranomainen olisi koe-        eikä tarvittavaa asiantuntemusta sellaisella eläin-
42786: eläintoiminnan harjoittajan asettamassa toimi-        suojelun erityisalueella kuin koe-eläinsuojelu,
42787: kunnassa ja sen kokouksissa läsnä jäsenenä eikä       jotta he voisivat suorittaa toimikunnassa vastuul-
42788: viranomaisvalvojana, hän ei voisi suorittaa sitä      lisesti sitä valvontaa ja tarkastusta, jota eduskunta
42789: vastuullista tehtävää, joka hänelle kuuluu ja         on kannanotossaan tarkoittanut. Sen sijaan on
42790: jonka myös eduskunta on kannanotossaan katso-         ennakoitavissa, että heistä riittävän asiantunte-
42791: nut hänelle kuuluvaksi. Viranomainen olisi toi-       muksen ja kiinnostuksen koe-eläintoimintaan
42792: mikunnan jäsenenä varsin riippuvainen koe-            omaavat tullaan usein kutsumaan toimikuntien
42793: eläintoiminnan harjoittajasta, joka oman harkin-      jäseniksi. Läänineläinlääkäri, apulaisläänineläin-
42794: tansa mukaan valitsee asetuksen määräykset täyt-      lääkäri ja muu maa- ja metsätalousministeriön
42795: tävät jäsenet toimikuntaansa. Kun koe-eläintoi-       määräämä sellainen eläinlääkäri, jolla on asian-
42796: minnan harjoittajalla on oikeus sekä ottaa että       tuntemusta ja perehtyneisyyttä koe-eläintoimin-
42797: erottaa toimikunnan jäsenet, ei viranomainen          taan ja koe-eläinten suojeluun, toteuttavat kui-
42798: pystyisi toimikunnan suoranaisena jäsenenä olles-     tenkin parhaiten koe-eläintoimikunnassa sitä vi-
42799: saan suorittamaan tehtäväänsä koe-eläintoimin-        ranomaisvalvontaa mitä heiltä edellytetään.
42800: 
42801:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
42802: 
42803:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
42804:                                      1985 vp. -- ~ n:o 457                                             3
42805: 
42806: 
42807: 
42808: 
42809:                                Tili Riksdagens Herr Talman
42810: 
42811:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gift oberoende av den som bedriver försöksdjurs-
42812: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       verksamhet. Som medlem av kommissionen kun-
42813: den 7 januari 1986 tili vederbörande medlem av       de en enskild tjänsteman också lätt råka i situa-
42814: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    tioner som är betänkliga för tjänstemannamora-
42815: dagsledamot Lea Kärhä m.fl. undertecknade            len, eftersom den som bedriver försöksdjursverk-
42816: spörsmål nr 4 57:                                    samhet även svarar för de kostnader som förorsa-
42817:                                                      kas av försöksdjurskommissionen.
42818:           Anser Regeringen att jord- och skogs-
42819:        bruksministeriet har förbigått riksdagens        För att myndighet verkligen i praktiken skall
42820:        enhälliga ståndpunkt i beredningen av         kunna sköta den kontroll och tillsyn som
42821:        förordningen om försöksdjursverksamhet        förutsätts i förordningen, skall han under kom-
42822:        och                                           missionens sammanträden kunna verka helt obe-
42823:                                                      roende av den som bedriver försöksdjursverksam-
42824:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
42825:                                                      het, inte på hans bekostnad eller utsedd av
42826:        så att riksdagens önskemål om försöks-
42827:                                                      honom.
42828:        djurskommissionernas     sammansättning
42829:        förverkligas?                                    Om myndighet hade utsetts tili medlem av
42830:                                                      försöksdjurskommission så, att förordnandet ha-
42831:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      de skett på initiativ av jord- och skogsbruksminis-
42832: anföra följande:                                     teriets veterinäravdelning elier länsstyrelsen och
42833:                                                      medlemmens verksamhet hade bekostats av dem,
42834:    I 11 § 2 mom. förordningen om försöksdjurs-       skulle länsveterinär elier biträdande länsveterinär
42835: verksamhet (1076/85) stadgas om försöksdjursko-      inte ha kunnat förordnas tili kommissionsmed-
42836: missionernas sammansättning. Enligt 16 § 2           lem. Som medlemmar av kommissionen hade de
42837: mom. förordningen har förutom kommissionens          blivit jäviga både då man inom länsstyrelsen
42838: medlemmar även länsveterinär, biträdande läns-       behandlar beviljande av tilistånd för i 12 §
42839: veterinär och annan av jord- och skogsbruksmi-       förordningen avsett experiment som hör tili
42840: nisteriets veterinäravdelning förordnad veterinär    första klassen och vid inspektion och övervakning
42841: rätt att närvara vid försöksdjurskommissions sam-    av försöksdjurskommissionens verksamhet och ar-
42842: manträde. På detta sätt har man försökt beakta       bete på det sätt som avses i förordningens 16 och
42843: riksdagens åsikt om djurskyddsmyndighets delta-      17 §§. Om någon annan djurskyddsmyndighet
42844: gande och den tillsyn som det medför i försöks-      än länsveterinär eller biträdande länsveterinär
42845: djurskommissionernas arbete.                         hade förordnats tili kommissionen, skulle kom-
42846:    Om djurskyddsmyndighet hörde tili en kom-         munalveterinärerna, hälsovårdsinspektörerna el-
42847: mission som tillsatts av den som bedriver försöks-   let polisen ha kunnat komma i fråga. Dessa
42848: djursverksamhet och om han vore närvarande vid       instanser kan i allmänhet inte anses ha tillräcklig
42849: kommissionens möte som medlem och inte som           kompetens elier vara tillräckligt insatta i försöks-
42850: övervakande myndighet, skulle han inte kunna         djursverksamhet och inte heller ha nödvändig
42851: utföra det ansvarsfulla arbete som åligger honom     sakkunskap på sådana specialområden av
42852: och som även riksdagen i sin ståndpunkt har          djurskyddet som t.ex. skyddet av försöksdjur för
42853: ansett åligga honom. Som medlem av kommis-           att i kommissionen svara för den tilisyn och
42854: sionen vore myndigheten tämligen beroende av         kontroli som riksdagen har avsett i sitt stälinings-
42855: den som bedriver försöksdjursverksamhet, efter-      tagande. Däremot kan man förutspå att de som
42856: som denne enligt fri prövning utser medlemmar        har tillräcklig sakkunskap och är tillräckligt in-
42857: som motsvarar bestämmelserna i förordningen.         tresserade av försöksdjursverksamhet ofta kom-
42858: Då den som bedriver försöksdjursverksamhet har       mer att kallastili kommissionsmedlemmar. Läns-
42859: rätt att både tillsätta och avskeda kommissionens    veterinär, biträdande länsveterinär och annan av
42860: medlemmar, kunde myndigheten som direkt              jord- och skogsbruksministeriets veterinäravdel-
42861: medlem av kommissionen inte fullgöra sin upp-        ning förordnad veterinär som har sakkunskap och
42862: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 457
42863: 
42864: är insatt i försöksdjursverksamhet och skyddet av   djurskommissionerna utöva den tillsyn som
42865: försöksdjur är dock bäst skickade att i försöks-    förutsätts av dem.
42866: 
42867:     Helsingfors den 11 februari 1986
42868: 
42869:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
42870:                                                  1985 vp.
42871: 
42872: Kirjallinen kysymys n:o 458
42873: 
42874: 
42875: 
42876: 
42877:                                     Paasilinna ym.: Työstä poissaolojen vaikutuksesta työkyvyttömyys-
42878:                                        eläkkeen määrään
42879: 
42880: 
42881:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42882: 
42883:     Työeläkelain 7 §:n 2 momentissa määrätään           oikeuden päätös. Vuonna 1980 hän oli sairaslo-
42884: muun muassa, että jos työntekijän ilmoituksen           malla ainoastaan viisi työpäivää ja hän ansaitsi 91
42885: johdosta tulee selvitetyksi, että eläkkeen perus-       työpäivältä 25 842,86 mk, jolloin keskimääräi-
42886: teena oleva palkka työntekijän tai edunjättäjän         seksi päiväpalkaksi muodostui 284 mk. Vuonna
42887: viimeisessä lainalaisessa työsuhteessa on poik-         1981 hän jatkoi työsuhteessaan helsinkiläisessä
42888: keuksellisesta syystä ollut alhaisempi kuin hänen       ravintolassa, mutta loukkaantui tapaturmaisesti
42889: 9 §:n mukaisesti tarkistettu palkkansa samassa          15.3.1981. Tapaturman seurauksena hän oli ko-
42890: työsuhteessa ennen tällaisen syyn ilmaantumista         ko loppuvuoden sairaslomalla. Vuonna 1981 hän
42891: niin pitkänä aikana, että suurempaa palkkaa             ansaitsi palkkaa 83 työpäivältä yhteensä
42892: voitiin pitää vakiintuneena, ja jos tällä seikalla on   27 063,51 mk, eli keskimääräinen päiväpalkka
42893: olennainen vaikutus eläketurvaan, pidetään eläk-        oli 326 mk.
42894: keen perusteena olevana palkkana sitä keskimää-            Vuonna 1982 tarjoilija jatkoi työtään
42895: räistä työansiota, joka hänellä olisi ollut, jollei     22.3.1982 ja työskenteli yhtäjaksoisesti 20.9.1982
42896: mainittua syytä olisi esiintynyt.                       saakka, jolloin hän joutui leikkaukseen. Leik-
42897:     Edellä mainitusta lainkohdasta on Eläketurva-       kauksen jälkeen tarjoilija loukkaantui jälleen ta-
42898: keskus yleiskirjeessään 21.1.1983 (5/83) antanut        paturmaisesti ja tämän loukkaantumisen seu-
42899: soveltamisohjeita. Kirjeen sivulla 4 todetaan lain      rauksena hän joutui työkyvyttömäksi. Vuonna
42900: edellyttämästä vakiintuneesta ansiotasosta mm.,         1982 tarjoilija oli ansainnut palkkaa 96 työpäiväl-
42901: että lain sanonta "niin pitkänä aikana" on              tä yhteensä 29 793,97 mk, eli keskimääräinen
42902: tulkittava tapauskohtaisesti siten, että mm. työ-       päiväpalkka oli 310 mk.
42903: suhteen kesto ja ammatti- tai toimiala otetaan
42904:                                                            Koska mainittu työntekijä työkyvyttömäksi jää-
42905: huomioon lakia sovellettaessa.
42906:                                                         dessään oli vuosina 1981 ja 1982 ollut suurim-
42907:     Käytännössä työeläkelain 7 §:n 2 momentin           man osan ajasta poissa työstä sairauden tai tapa-
42908: soveltaminen ei ole toiminut tyydyttävästi. Va-         turman vuoksi, hän eläkettä hakiessaan katsoi,
42909: kuutusoikeudesta on 24.10.1985 tullut päätös,           että sairaus oli ollut lain tarkoittama poikkeuksel-
42910: joka koski palvelurahapaikkaisen tarjoilijan va-        linen syy, jolla oli olennainen vaikutus eläketur-
42911: kiintunutta ansiotasoa. Tarjoilijalle oli Elä-          vaan. Tämän vuoksi työntekijä vaati työeläkelain
42912: kevakuutusosakeyhtiö myöntänyt täyden työky-            7 §:n 2 momentin soveltamista eläkkeen perus-
42913: vyttömyyseläkkeen, mutta eläkkeen perusteena            teena olevaa palkkaa laskettaessa. Eläkevakuutus-
42914: olevaa vuosityöansiota laskettaessa ei eläkkeensaa-     yhtiö ei kuitenkaan päätöksessään soveltanut
42915: jan pyynnöstä huolimatta sovellettu työntekijäin        7 §:n 2 momenttia, vaan katsoi eläkepalkan vain
42916: eläkelain 7 §:n 2 momenttia siten kuin laki olisi       2 819,23 markan suuruiseksi kuukaudessa vuo-
42917: antanut mahdollisuuden.                                 sien 1981 ja 1982 ansioiden perusteella. Työnte-
42918:     Edellä mainitun tarjoilijan ansiot olivat vuosi-    kijä valitti päätöksestä Eläkelautakunnalle vaa-
42919: na 1981 ja 1982 olleet poikkeuksellisesta syystä        tien, että eläkkeen perustana oleva vuosityöansio
42920:  alemmat kuin mitä ne olisivat olleet, ellei hän        lasketaan työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 momen-
42921: olisi kyseisinä vuosina kahdesti loukkaantunut          tin mukaisesti normaalista poikkeavalla tavalla,
42922:  tapaturmaisesti. Tarjoilija aloitti työnsä helsinki-   jolloin se olisi vuodelta 1981 ainakin 100 000
42923:  läisessä ravintolassa 28.7.1980 sen jälkeen, kun       markkaa ja vuodelta 1982 ainakin 110 000 mark-
42924: hänet oli laittomasti luottamusmiehenä irtisanot-       kaa. Eläkelautakunta ei kuitenkaan muuttanut
42925:  tu raumalaisesta ravintolasta. Asiasta on olemassa     vakuutusyhtiön päätöstä. Eläkelautakunta tosin
42926: 
42927:  260079U
42928: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 458
42929: 
42930: totesi, että työntekijän eläkkeen perusteena oleva    sessä oli ravintola-ala, jolle ovat tyypillisiä lyhyet
42931: palkka oli vuosina 1981 ja 1982 ollut sairauden       työsuhteet. Kyseisen tarjoilijan eläkkeen taso jäi
42932: vuoksi ja siis poikkeuksellisesta syystä alhaisempi   lopullisesti olennaisesti alhaisemmaksi kuin sil-
42933: kuin hänen samassa työsuhteessa vuonna 1980           loin, jos vuonna 1980 ansaittu ansiotaso olisi
42934: saamansa palkka. Valitus hylättiin kuitenkin sillä    työeläkelain 7 §: n 2 momentin mukaisella tavalla
42935: perusteella, että työntekijän työsuhde vuonna         otettu eläkkeen perustana olevaksi palkaksi.
42936: 1980 oli kestänyt vain hieman yli viisi kuukautta,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42937: joten työntekijän sanottuna vuonna saamaa suu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42938: rempaa palkkaa ei voitu pitää vakiintuneena eikä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
42939: edellytyksiä työeläkelain 7 §:n 2 momentin sovel-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42940: tamiselle ollut. Toisaalta tiedossamme on, että
42941: eläkelautakunta eräissä muissa tapauksissa on                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että työ-
42942: ottanut lyhyemmän, jopa kolmen kuukauden                      eläkelain 7 §:n 2 momentin nykyisen tul-
42943: työsuhteen ansion laskennan perusteeksi. Kysei-               kinnan mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle
42944: sen tarjoilijan edellinen työsuhde raumalaiseen               joutuvan työntekijän eläke voi jäädä
42945: ravintolaan kesti 6-7 vuotta.                                 kymmeniäkin prosentteja normaalia elä-
42946:    Työntekijä jatkoi valitustaan vielä vakuutus-              ketasoa heikommaksi sellaisessa tapauk-
42947: oikeuteen, mutta valitus hylättiin vakuutusoikeu-             sessa, että työntekijä on - vaihdettuaan
42948: dessakin samalla perusteella kuin eläkelautakun-              työpaikkaa joitakin kuukausia sitä ennen
42949: nassa. Vakuutusoikeuskaan ei siis katsonut viiden             - eläkepalkan määräytymisvuosina ollut
42950: kuukauden työsuhdetta vuonna 1980 riittävän                   pitempiä jaksoja poissa työstään esim.
42951: pitkäksi, jotta vuonna 1980 saatu ansio olisi                 sairauden tai tapaturman johdosta työ-
42952: työeläkelain 7 §:n 2 momentin mielessä ollut                  suhteen kuitenkin jatkuessa, ja jos on,
42953: vakiintunut. Tähän lopputulokseen vakuutus-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42954: oikeus siis päätyi siitä huolimatta, että kysymyk-            ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
42955: 
42956:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986
42957: 
42958:          Reino Paasilinna          Esko Almgren                Liisa Kulhia
42959:          Georg C. Ehrnrooth        Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Skön
42960:          Ole Wasz-Höckert          Timo Roos                   Ville Komsi
42961:                     Kaarina Dromberg                   Pekka Leppänen
42962:                                       1985 vp. -      KK n:o 458                                        3
42963: 
42964: 
42965: 
42966: 
42967:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42968: 
42969:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        tun rajoitussäännöksen perusteella voidaan sai-
42970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         raana aloitettu, usein heikommin palkattu työ-
42971: olette 7 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-        suhde jättää eläkettä määrättäessä ilman huomio-
42972: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ta työkyvyttömyyden alkaessa vuoden kuluessa
42973: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       työsuhteen alkamisesta. Eläke määräytyy aikai-
42974: Reino Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kirjallises-    semman vakiintuneen ansiotason perusteella eikä
42975: ta kysymyksestä n:o 458:                              sairaus pääse vaikuttamaan eläkkeen määrään
42976:                                                       alentavasti. Työsuhteen teknistä katkaisua koske-
42977:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että työ-    vien säännösten mukaan eläkepalkka voidaan
42978:        eläkelain 7 §:n 2 momentin nykyisen tul-       laskea erikseen eri työsuhdejaksoilta työntekijän
42979:        kinnan mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle         siirryttyä saman työsuhteen jatkuessa täysiaikai-
42980:        joutuvan työntekijän eläke voi jäädä           sesta työstä osa-aikatyöhön.
42981:        kymmeniäkin prosentteja normaalia elä-
42982:                                                          Myös työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 momentin
42983:        ketasoa heikommaksi sellaisessa tapauk-        säännös eläkkeen perusteena olevan palkan har-
42984:        sessa, että työntekijä on - vaihdettuaan
42985:                                                       kinnanvaraisesta tarkistamisesta antaa tiettyjen
42986:        työpaikkaa joitakin kuukausia sitä ennen
42987:                                                       edellytysten vallitessa mahdollisuuden oikaista ja
42988:        - eläkepalkan määräytymisvuosina ollut
42989:                                                       kohtuullistaa yksittäistapauksissa syntyviä vääris-
42990:        pitempiä jaksoja poissa työstään esim.
42991:                                                       tymiä. Säännöstä soveltaen voidaan työntekijän
42992:        sairauden tai tapaturman johdosta työ-
42993:                                                       viimeisen tai noin vuotta ennen eläketapahtumaa
42994:        suhteen kuitenkin jatkuessa, ja jos on,
42995:                                                       päättyneen työsuhteen eläkepalkkaa korjata, jotta
42996:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        eläkkeelle saadaan oikea ansioperuste. Eläkepalk-
42997:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?          kaa korjataan edellyttäen, että palkka on poik-
42998:                                                       keuksellisesta syystä ollut alhaisempi kuin palkka
42999:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         samassa työsuhteessa ennen tällaisen syyn ilmaan-
43000: seuraavaa:                                            tumista niin pitkänä aikana, että suurempaa
43001:    Työeläkejärjestelmässä eläke määräytyy jokai-      palkkaa voidaan pitää vakiintuneena. Lisäedelly-
43002: sesta työsuhteesta erikseen pääasiassa työsuhteen     tyksenä on, että korjauksella on olennainen vai-
43003: pituuden ja siitä maksetun palkan perusteella.        kutus eläketurvaan.
43004: Työkyvyttömyyseläkkeiden osalta eläketurvaa te-          Eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista
43005: hostetaan vielä lukemalla eläkkeeseen oikeutta-       koskeva säännös on sanamuodoltaan väljä eikä
43006: vaksi tietyin edellytyksin myös työkyvyttömyyden      sen soveltamisedellytysten täsmällistä sisältöä ole
43007: alkamisen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika tai    määritelty. Tämä on kuitenkin tarkoituksenmu-
43008: sitä vastaava ansio. Eläkkeen perusteena oleva        kaista mahdollisimman joustavan soveltamiskäy-
43009: palkka määrätään pääsääntöisesti kunkin työsuh-       tännön aikaansaamiseksi. Säännöksen soveltami-
43010: teen neljän viimeisen kalenterivuoden indeksillä      nen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa,
43011: tarkistettujen työansioiden perusteella valitsemal-   jolloin laissa määritellyt edellytykset otetaan huo-
43012: la ansiotasoltaan kaksi keskimmäistä vuotta, joi-     mioon kokonaisuutena. Myös eläkkeensaajan
43013: den keskimääräistä kuukausiansiota käytetään pe-      kannalta näin saavutetaan oikeudenmukainen
43014: rusteena eläkettä laskettessa. Yleensä näin lasket-   lopputulos. Toisaalta ei liene edes mahdollista
43015: tu eläke on oikeassa suhteessa työsuhteen aikana      säännellä tyhjentävästi poikkeuksellisissa tilan-
43016: vallinneeseen ansiotasoon.                            teissa käytännössä esiintulevia kysymyksiä.
43017:    Eläkkeen pääsäännön mukainen laskutapa ei             Käytännössä lain sanamuotoa ''niin pitkänä
43018: kuitenkaan aina johda työntekijän kannalta koh-       aikana'' on tulkittu ottaen huomioon työsuhteen
43019: tuulliseen lopputulokseen. Sen vuoksi työnteki-       kesto ja ammatti- tai toimiala. Suuremman pal-
43020: jäin eläkelakiin on otettu säännöksiä, joiden         kan vakiintumisen toteaminen ei tuota vaikeuk-
43021: tarkoituksena on suojata eläketurvan heikkene-        sia työsuhteen jatkuttua suhteellisen pitkään ja
43022: miseltä ja turvata työhistoriaa ja vakiintunutta      poikkeuksellisen syyn ilmaannuttua lähellä elä-
43023: ansiotasoa vastaava eläke. Esimerkiksi niin sano-     ketapahtumaa. Eläkepalkan harkinnanvaraista
43024: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 458
43025: 
43026: tarkistamista on myös sovellettu lyhyisiin työsuh-   kepalkka muodostui suuremmaksi kuin palkka
43027: teisiin, jolloin työsuhteen kestolle ei ole voitu    aikaisemmasta työsuhteesta.
43028: asettaa niin suurta painoa. Kiinteäpaikkaisessa
43029: työsuhteessa vakiintunut ansiotaso on mahdollis-       Nykyinen työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 mo-
43030: ta päätellä jo hyvinkin lyhyen ajan perusteella.     mentti on väljyytensä vuoksi edelleen käyttökel-
43031: Kysymyksen perusteluissa tarkoitetussa tapauk-       poinen ja Eläketurvakeskuksen sen perusteella
43032: sessa tarjoilijan ammatti ja palkanmaksutapa,        antamat soveltamisohjeet ovat yleisesti ottaen
43033: palvelurahapalkka, eivät ole puoltaneet aikaisem-    toimineet hyvin. Eläketurvakeskuksessa selvite-
43034: man lyhyehkön työsuhdejakson ansiotason va-          tään parhaillaan mahdollisuuksia säännöksen so-
43035: kiintuneisuutta. Mainittakoon, että kysymyksessä     veltamisalan laajentamiseksi samoin kuin muita-
43036: olevassa tapauksessa työntekijällä oli kaksi rin-    kin tarkistamistarpeita. Mikäli aihetta ilmenee,
43037: nakkaista työsuhdetta, joiden yhteenlaskettu elä-    ryhdytään tarvittaviin lainmuutostoimenpiteisiin.
43038: 
43039:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1986
43040: 
43041:                                                                           Ministeri Matti Puhakka
43042:                                        1985 vp. -      KK n:o 458                                       5
43043: 
43044: 
43045: 
43046: 
43047:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
43048: 
43049:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Det sätt som i regel används då pensionen
43050: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skali räknas ut leder dock inte alltid tili ett ur
43051: den 7 januari 1986 tili vederbörande medlem av         arbetstagarens synvinkel skäligt resultat. Därför
43052: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ingår i lagen om pension för arbetstagare stad-
43053: dagsman Reino Paasilinna m.fl. undertecknade           ganden, vilka syftar tili att skydda arbetstagaren
43054: spörsmål nr 458:                                       mot försämringar i pensionsskyddet och trygga
43055:                                                        en pension som motsvarar arbetstagarens arbets-
43056:           Är Regeringen medveten om att ar-            historia och den stabiliserade förtjänstnivån. På
43057:        betstagare, som avgår med invalidpen-           basis av det s.k. begränsningsstadgandet kan
43058:        sion, enligt gällande tolkning av 7 § 2         t.ex. ett arbetsförhållande, som börjat när arbets-
43059:        mom. lagen om pension för arbetstagare          tagaren var sjuk och som ofta är sämre avlönat,
43060:        kan erhålla en pension som ligger t.o.m.        lämnas obeaktat vid bestämmandet av pen-
43061:        tiotals procent under den normala pen-          sionen, om invaliditeten har inträtt inom ett år
43062:        sionsnivån i sådana fall då arbetstagaren       efter det att arbetsförhållandet påbörjats. Pen-
43063:        - efter att ha bytt arbetsplats några           sionen bestäms utgående från den tidigare stabi-
43064:        månader tidigare - under de år, på              liserade förtjänstnivån, och således kommer inte
43065:        basen av vilka den pensionsgrundande            sjukdomen att inverka nedsättande på pensions-
43066:        lönen fastställs, har varit borta från arbe-    beloppet. Enligt de stadganden som gälier tek-
43067:        tet i längre perioder t.ex. på grund av         niskt avbrytande av arbetsförhållandet kan den
43068:        sjukdom eller olycksfall utan att arbets-       pensionsgrundande lönen räknas ut särskilt för
43069:        förhåliandet har upphört, och om så är          olika arbetsperioder om arbetstagaren övergått
43070:        fallet                                          från heldagsarbete tili deltidsarbete och arbets-
43071:           vilka åtgärder ämnar den då vidta för        förhåliandet fortsätter.
43072:        att avhjälpa det?                                  Likaså ger det stadgande i 7 § 2 mom. lagen
43073:                                                        om pension för arbetstagare, som gälier justering
43074:                                                        av den pensionsgrundande lönen enligt pröv-
43075:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ning, under vissa förutsättningar möjlighet att
43076: anföra foljande:                                       rätta tili och med beaktande av skälighetshänsyn
43077:    Inom arbetspensionssystemet bestäms pen-            korrigera sådana snedvridningar som i enskilda
43078: sionen särskilt för varje arbetsförhållande huvud-     fall kan uppkomma. Med tiliämpning av det
43079: sakligen på basis av arbetsförhållandets längd och     aktuelia stadgandet kan den sista pensionsgrun-
43080: lönen. För invalidpensionens del förbättrar man        dande lönen elier den pensionsgrundande lön
43081: pensionsskyddet genom att under vissa förutsätt-       som hänför sig tili arbetsförhåliande som upp-
43082: ningar betrakta även tiden mellan invaliditetens       hört ca ett år före pensionsfallet justeras så, att
43083: inträde och uppnåendet av pensionsåldern, eller        man får rätt förtjänstgrund för pensionen. Den
43084: motsvarande förtjänst, som pensionsgrundande.          pensionsgrundande        lönen    justeras   under
43085: Den pensionsgrundande lönen bestäms i regel            förutsättning att lönen av undantagsskäl och
43086: särskilt för varje arbetsförhållande så, att man       under så lång tid att den större lönen kan anses
43087: räknar ut medeltalet per månad av de indexjuste-       såsom stabiliserad har varit lägre än lönen i
43088: rade arbetsförtjänsterna under de två kalenderår       samma arbetsförhåliande innan skälet uppkom.
43089: som väljs ut bland de fyra sista kalenderår under      En ytterligare förutsättning är att justeringen
43090: vilka arbetsförhåliandet fortgått så, att man väljer   inverkar väsentligt på pensionsskyddet.
43091: de två år som med avseende på förtjänstnivån              Stadgandet om justering av den pensionsgrun-
43092: representerar genomsnittet. En pension som har         dande lönen enligt prövning är relativt runt
43093: räknats ut på detta sätt står i allmänhet i rätt       formulerat, och man har inte faststälit de exakta
43094: proportion tili förtjänstnivån under den tid ar-       förutsättningarna för tillämpningen av det. Detta
43095:  betsförhåliandet varade.                              sakförhållande är dock ändamålsenligt med tanke
43096: 6                                      1985 vp. -- RJC n:o 458
43097: 
43098: på åstadkommandet av en så flexibel praxis som         den stabiliserade förtjänstnivån fastställas redan
43099: möjligt. Tillämpningen kräver alltid separat           på basis av en mycket kort tid. I det fall som
43100: prövning av varje enskilt fall, varvid de förutsätt-   avses i motiveringen till spörsmålet har inte
43101: ningar som fastställts i lagen måste beaktas som       servitrisens yrke och löneutbetalningssättet dvs.
43102: en helhet. På detta sätt får man ett resultat som      lön i form av betjäningsavgift, taiat för en
43103: är rättvist även ur pensionstagarens synvinkel. Å      stabiliserad förtjänstnivå under det tidigare rela-
43104: andra sidan torde det knappast finnas ens någon        tivt korta arbetsförhållandet. Det kan nämnas att
43105: möjlighet att i detalj stadga om frågor som i          arbetstagaren i det aktuella fallet har haft två
43106: exceptionella situationer kan uppkomma i prakti-       arbetsförhållanden samtidigt, vilka tillsammans
43107: ken.                                                   gav en pensionsgrundande lön som var större än
43108:    I praktiken har ordalydelsen "under så lång         lönen på basis av det tidigare arbetsförhållandet.
43109: tid" i lagen tolkats med beaktande av arbetsför-          Gällande 7 § 2 mom, i lagen om pension för
43110: hållandets längd och yrket eller branschen. Att        arbetstagare är fortfarande användbart tack vare
43111: en större lön är stabiliserad är inte svårt att        den runda formuleringen, och de tillämpningsdi-
43112: konstatera om arbetsförhållandet har varat en          rektiv som Pensionsskyddscentralen har utfärdat
43113: jämförelsevis lång tid och undantagsskälet upp-        på basis av den har i allmänhet gett tllräcklig
43114: kommit nära tidpunkten för pensionsfallet. Jus-        ledning. Vid Pensionssyddscentralen utreds som
43115: tering av den pensionsgrundande lönen enligt           bäst möjligheterna att utvidga tillämpningsområ-
43116: prövning har tillämpats även på korta arbetsför-       det för det i frågavarande lagrummet och dess-
43117: hållanden, varvid man inte har kunnat fästa så         utom övriga justeringsbehov. Om det visar sig att
43118: stor vikt vid arbetsförhållandets längd. Då det är     skäl därtill föreligger, kommer behövliga lagstift-
43119: fråga om ett arbetsförhållande med fast lön kan        ningsåtgärder att vidtas.
43120: 
43121:      Helsingfors den 10 februari 1986
43122: 
43123:                                                                               Minister Matti Puhakka
43124:                                               1985 vp.
43125: 
43126: Kirjallinen kysymys n:o 459
43127: 
43128: 
43129: 
43130: 
43131:                                   Peltola ym.: Aravavuokratalossa työsuhdeasunnossa asuvien asunto-
43132:                                      edun verottamisesta
43133: 
43134: 
43135:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43136: 
43137:    Helsingin verolautakunta on nostanut vuoden          Työsuhdeasunnoissa asuvat on valittu asuntoi-
43138: 1984 verotuksessa verohallituksen luontoisetujen     hin aravasäännösten mukaisesti, eikä heille synny
43139: laskentaperusteita koskevan päätöksen mukaisia       mitään etua verrattuna normaalissa aravavuokra-
43140: asuntoedun arvoja 20 % Helsingin korkean             suhteessa asuviin. Päinvastoin työsuhdeasunnossa
43141: vuokratason perusteella. Näitä arvoja on sovellet-   asumisturva loppuu samalla kun työsuhdekin.
43142: tu myös sellaisiin aravavuokrataloihin, joissa       Kaupunki ei tue työsuhdeasumista, vaan asunnot
43143: vuokrat määräytyvät normaalien aravavuokra-          rahoitetaan samalla tavalla kuin muutkin arava-
43144: säännösten mukaan ja ovat samat kuin niilläkin       asunnot.
43145: vuokralaisilla, joilla on pysyvä vuokrasuhde. Täs-      Verohallituksen päätös tulisi muuttaa niin,
43146: tä seurauksena samankin talon vuokralaiset jou-      että aravavuokrataloissa asuntoedun käyväksi ar-
43147: tuvat eri asemaan. Työsuhdeasunnon saaneet           voksi .katsotaan asuntohallituksen tai kunnan
43148: joutuvat maksamaan asuntoedusta veroa, mutta         asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mu-
43149: täsmälleen samaa vuokraa maksava naapuri ei.         kaan vahvistama vuokra.
43150:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43151:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43152:    Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkorat-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
43153: kaisun (21.8.1984) mukaan asuntoetua ei voida        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43154: jättää verottamatta sillä perusteella, että vuokra
43155: määräytyy asuntotuotantolain perusteella. Hel-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43156: singin verovirasto on vuoden 1985 alusta kehotta-           ryhtyä estääkseen aravavuokratalossa työ-
43157: nut tekemään ennakonpidätyksen myös kaupun-                 suhdeasunnossa asuvien asuntoedun ve-
43158: gin kiinteistöyhtiöiden työsuhdeasunnoissa asu-             rottamisen silloin, kun vuokra määräytyy
43159: viita, jos näille syntyy verotettavaa asuntoetua.           normaalien aravaperusteiden mukaisesti?
43160: 
43161:     Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986
43162: 
43163:                      Kati Peltola                             Heli Astala
43164: 
43165: 
43166: 
43167: 
43168:  260057V
43169: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 459
43170: 
43171: 
43172: 
43173: 
43174:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43175: 
43176:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          keukset eivät vaikuta, eikä talokohtaisia poik-
43177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          keuksia näin ollen oteta huomioon työsuhde-
43178: olette 7 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-         asunnon luontoisetuarvoa määrättäessä. Korkein
43179: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       hallinto-oikeus on 21 päivänä elokuuta 1984
43180: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        antamassaan ratkaisussa n:o 3477, johon kysy-
43181: Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       myksen perusteluissakin viitataan, katsonut, että
43182: myksestä n:o 459:                                      käyvän vuokran ja työsuhdeasunnosta perityn sitä
43183:                                                        alemman aravavuokran välinen erotus on tällöin
43184:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        verovelvollisen veronalaista tuloa edellä jo maini-
43185:         ryhtyä estääkseen aravavuokratalossa työ-      tun tulo- ja varallisuusverolain 20 §:n 1 momen-
43186:         suhdeasunnossa asuvien asuntoedun ve-          tin 6 kohdan nojalla.
43187:         rottamisen silloin, kun vuokra määräytyy          Palkkaan liittyvien luontoisetujen raha-arvoja
43188:         normaalien aravaperusteiden mukaisesti?        määrättäessä vertailua ei voida suorittaa vain
43189:                                                        verovelvollisen ja samassa talossa asuvien naapu-
43190:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       rien maksamien vuokrien välillä. Ne henkilöt,
43191: ti seuraavaa:                                          jotka asuvat esimerkiksi vapaarahoitteisissa talois-
43192:    Työstä, tehtävästä tai palveluksesta vastikkeeksi   sa sijaitsevissa luontoisetuasunnoissaan tai arava-
43193: saatu asuntoetu on tulo- ja varallisuusverolain        taloissa, joissa taloudellinen suunnittelu ei ole
43194: (1043/74) 20 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan            onnistunut, joutuisivat tällöin kokonaispalkan
43195: veronalaista tuloa. Etu arvioidaan verotuksessa        verotuksen suhteen varsin eriarvoiseen asemaan.
43196: käypään arvoon sen mukaan, kuin verohallitus           Työsuhdeasunnon ja tavanomaiseen vuokrasuh-
43197: luontoisetujen laskentaperusteista antamassaan         teeseen perustuvan asunnon luontoisetuarvoa ja
43198: päätöksessä vuosittain tarkemmin määrää.               vuokraa vertailtaessa on lisäksi otettava huo-
43199:    Vuodelta 1985 toimitettavaa verotusta varten        mioon se, että vuokra-asunnon hankinta työsuh-
43200: annetussa verohallituksen päätöksessä tavanomai-       teesta erillisenä saattaa olla huomattavan hanka-
43201: sen asuntoedun perusraha-arvo vaihtelee keskus-        laa.
43202: lämmitysasunnoissa 13,00 markasta 18,00 mark-             Koska palkkaan liittyvän luontoisedun verotus-
43203: kaan neliömetriltä kuukaudessa asunnon valmis-         kohtelun on oltava yhdenmukainen niiden kes-
43204: tusvuodesta riippuen. Jos vuokratason kunnassa         ken, jotka kyseistä etua nauttivat, ei lain sään-
43205: todetaan olevan yleensä korkeampi tai alhaisem-        nösten muuttamiseksi ole syytä ryhtyä toimenpi-
43206: pi, voidaan arvoja yleisesti alentaa tai korottaa      teisiin. Luontoisedun verotusarvoa määrättäessä
43207: enintään 20 prosentilla. Pääkaupunkiseudun             yksittäistapauksissa esiintyvät ilmeiset epäkohdat
43208: vuokrataso on maan korkeimpia, joten esimerkik-        voidaan jo verohallituksen voimassa olevan pää-
43209: si Helsingin verolautakunta korotti perusarvoja        töksen mukaisesti oikaista siten, että edun raha-
43210: vuodelta 1984 toimitettavaa verotusta varten.          arvona pidetään päätöksessä mainittua arvoa al-
43211:    Valtion asuntolainoitus ja tarkkaan hoidettu        haisempaa edun käypää arvoa. Verohallituksen
43212: taloussuunnittelu asunto-osakeyhtiössä saattavat       tarkoituksena on kuluvana vuonna uudistaa
43213: aiheuttaa sen, että joissakin aravavuokrataloissa      luontoisetupäätöstään. Esimerkiksi asuntoedun
43214: on tavanomaista halvemmat vuokrat. Käypään             raha-arvo voitaneen uudistuksen jälkeen määrit-
43215: vuokratasoon paikkakunnalla yksittäiset poik-          tää nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla.
43216: 
43217:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
43218: 
43219:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
43220:                                       1985 vp. -      KK n:o 459                                       3
43221: 
43222: 
43223: 
43224: 
43225:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
43226: 
43227:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gängse hyresnivån på en ort, och avvikelser for
43228: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        enstaka hus beaktas således inte vid fastställandet
43229: den 7 januari 1986 tili vederbörande medlem av        av värdet av den naturaförmån som bostäder som
43230: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     innehas på grundval av tjänsteförhållande utgör.
43231: dagsledamot Peltola m.fl. undertecknade spörs-        Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt utslag nr
43232: mål nr 459:                                           3477 av den 21 augusti 1984, tili vilket även
43233:                                                       hänvisas i spörsmålet, ansett att skillnaden mel-
43234:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       lan den gängse hyran och den lägre aravahyran,
43235:        för att förhindra att personer som bor i       som uppburits för bostad i tjänsteförhållande,
43236:        aravahyreshus i bostad som innehas på          härvid utgör skattepliktig inkomst för den skatt-
43237:        grundval av tjänsteförhållande beskattas       skyldige med stöd av den ovan nämnda 20 § 1
43238:        för bostadsförmån i sådana fall då hyran       mom. 6 punkten i lagen om skatt på inkomst
43239:        bestäms enligt normala aravagrunder?           och förmögenhet.
43240:                                                          Vid bestämmandet av penningvärdet av de
43241:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      naturaförmåner som ansluter sig tili lönen räcker
43242: anföra följande:                                      det inte med att jämföra den skattskyldiges hyra
43243:    Enligt 20 § 1 mom. 6 punkten i lagen om            med den hyra grannarna i huset betalar. Perso-
43244: skatt på inkomst och förmögenhet (1043/74) är         ner, vilkas bostad i tjänsteforhållande befinner
43245: bostadsförmån, som erhållits såsom vederlag för       sig t.ex. i sådana hårdvalutahus eller i aravahus
43246: arbete, uppdrag eller tjänst skattepliktig in-        där den ekonomiska planeringen visat sig vara
43247: komst. Förmånen uppskattas vid beskattningen          mindre lyckad, råkar härvid i en ojämlik ställning
43248: tili sitt gängse värde i enlighet med det som         med avseende på beskattningen av totalinkom-
43249: skattestyrelsen varje år närmare bestämmer i sitt     sten. Då en bostad i tjänsteförhållande jäinförs
43250: beslut om grunderna för beräkningen av natura-        med en normal hyresbostad med avseende på
43251: förmåner.                                             värdet av naturaförmånen och hyran bör ytterli-
43252:     1 det beslut som skattestyrelsen utfärdat om      gare beaktas att det kan vara mycket svårt att få
43253: beskattningen för år 1985 varierar det grundläg-      en hyresbostad utom tjänsten.
43254: gande penningvärdet av en normal bostads-                Eftersom den skattemässiga behandlingen av
43255: förmån för bostäder med centralvärme mellan           naturaförmån i anslutning tili lön skall vara lika
43256: 13,00 mk och 18,00 mk per kvadratmeter i              för dem som åtnjuter den ifrågavarande
43257: månaden, beroende på vilket år bostaden blivit        förmånen, finns det inga skäl tili att vidta
43258: färdig. Om den allmänna hyresnivån i en kom-          åtgärder för en ändring av stadgandena i lagen.
43259: mun konstateras vara högre eller lägre, kan           Vid bestämmandet av beskattningsvärdet av en
43260: värdena allmänt nedsättas eller höjas med högst       naturaförmån kan uppenbara missförhållanden i
43261: 20 %. Hyresnivån i huvudstadsregionen är bland        enstaka fall i enlighet med skattestyrelsens redan
43262: de högsta i landet, vatför t.ex. skattenämnden i      gällande beslut avhjälpas så, att ett gängse värde
43263: Helsingfors höjde de värden som ligger tili grund     som är lägre än det som nämns i beslutet anses
43264: för beskattningen för år 1984.                        vara förmånens penningvärde. Skattestyrelsen har
43265:     Statens bostadsbelåning och en nogsamt pla-       för avsikt att under innevarande år förnya sitt
43266: nerad ekonomi i bostadsaktiebolagen kan leda          beslut om naturaförmåner. T.ex. bostadsformå-
43267: tili att hyrorna i en del aravahyreshus är lägre än   nens penningvärde torde efter ändringen kunna
43268: normalt. Enstaka undantag inverkar inte på den        bestämmas på ett mera ändamålsenligt sätt.
43269: 
43270:      Helsingfors den 7 februari 1986
43271: 
43272:                                                                            Minister Pekka Vennamo
43273:                                                      1985 vp.
43274: 
43275:      Kirjallinen kysymys n:o 460
43276: 
43277: 
43278: 
43279: 
43280:                                          Könkkölä ym.: Liikuntaesteisille soveltuvien junanvaunujen raken-
43281:                                            tamisesta
43282: 
43283: 
43284:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43285: 
43286:      Valtionrautateiden kyky tasapuolisesti palvella      yksittäinen toimenpide, tehtäessä liikuntaesteisil-
43287:   kaikkia kansalaisia on puutteellinen. Henkilöi-         le soveltuvia vaunuja, on niiden varustaminen
43288:   den, joiden kyky liikkua tai suunnistautua on           nostolaitteella. Nostolaitteita on kehitetty jo
43289:   iän, vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn          kauan, ja niitä on käytössä niin invatakseissa kuin
43290:   takia rajoittunut, on hankala ja usein lähes            linja-autoissakin.
43291:   mahdoton käyttää junia.                                    Suomessa on käytössä noin 90 junarunkoa.
43292:      Suomessa on laiturien ja junien lattian välinen      Tämä tarkoittaa sitä, että jos rautateillä olisi
43293:   tasoero erittäin korkea. Turvamääräysten takia on       käytössään 90 liikuntaesteisille soveltuvaa junan-
43294:   ilmeisen mahdotonta poistaa junan ja laiturin           vaunua, olisi joka juna liikuntaesteetön. Tavoit-
43295: . välistä tasoeroa, jotta liikuntaesteiset henkilöt       teena voisi olla joka junaan yksi liikuntaesteisille
43296:   pääsisivät helposti junaan sisään.                      soveltuva vaunu. Tätä vaunua voisi kehittää mo-
43297:                                                           nitoimiseksi siten, että suurempaan wc-tilaan
43298: . Juniin liittyy monia muitakin ongelmia kuin
43299:                                                           voitaisiin yhdistää vauvojen hoitotila.
43300: ! pelkkä sisäänpääsy. Junan sisätilojen tulisi olla
43301: · sellaiset, että pyörätuolia käyttävät henkilöt voisi-      Junien kehittämistä liikuntaesteisille on tehty
43302:   vat päästä vaunuun sisälle ja istua tarvittaessa        jo monissa maissa. Monitoimisia vaunuja on niin
43303:   omassa tuolissaan koko matkan ajan. Tätä varten         Ruotsissa kuin Norjassa. Tanskassa on nostolait-
43304: i,täytyisi olla sopivat kiinnitys- ja tilajärjestelyt.    teella varustettu juna säännöllisessä liikenteessä
43305:  Junien hygieniatilat tulisi myös saada sellaisiksi,      Kööpenhaminan ja Länsi-Jyllannin välillä.
43306: 1
43307: 1
43308:   että pyörätuolia käyttävä henkilö voi helposti             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43309: 'siirtyä WC:hen halutessaan.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43310:                                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
43311:      Suomessa on liikuntaesteisten joukkoliikenne-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43312:   ongelmia selvitetty liikenneministeriön asetta-
43313:   massa työryhmässä muutama vuosi sitten. Tällöin                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
43314:   työryhmä päätyi siihen, että toteuttamiskelpoisin               jotta liikuntaesteisille soveltuvia vaunuja,
43315:   vaihtoehto on rakentaa liikuntaesteisille soveltu-              joissa on myös nostolaite, saataisiin mah-
43316:   via vaunuja tai korjata vanhoista sellaisia. Kallein            dollisimman pian Valtionrautateille?
43317: 
43318:          Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1986
43319: 
43320:                Kalle Könkkölä                 Ville Komsi                    Esko Helle
43321:                Liisa Kulhia                   Pentti Skön                    Ulla Lehtinen
43322:                Tarja Halonen                  Pertti Salolainen              Esko Almgren
43323:                Mats Nyby                      Jorma Rantanen                 Mikko Kuoppa
43324:                Marja-Liisa Salminen           Tytti Isohookana-Asunmaa       Irma Rosnell
43325:                Ensio Laine                    Tapio Holvitie                 Kerttu Törnqvist
43326:                Marja-Liisa Tykkyläinen        Risto Ahonen                   Hannele Pokka
43327:                Anna-Liisa Jokinen             Martti Tiuri                   Vappu Säilynoja
43328:                Juhani Alaranta                Terho Pursiainen               Pentti Kettunen
43329:                Aimo Ajo                       Pentti Lahti-Nuuttila          Reijo Lindroos
43330:                Pekka Leppänen                 Timo Roos                      Heikki Riihijärvi
43331:                Liisa Jaakonsaari              Sten Söderström                Pirkko Ikonen
43332: 
43333:      260072M
43334: 2                            1985 vp. -- KJ( n:o 460
43335: 
43336:     Paavo Vesterinen           Marjatta Väänänen         Aino Pohjanoksa
43337:     Pirjo Ala-Kapee           Pirjo Rusanen              Inger Hirvelä
43338:     Ulla-Leena Alppi           Sakari Knuuttila          Reino Jyrkilä
43339:     Urho Pohto                Jouko Tuovinen             Antti Kalliomäki
43340:     Olli Helminen             Tuula Paavilainen          Anna-Liisa Piipari
43341:     Heli Astala               Tuulikki Hämäläinen        Pekka Myllyniemi
43342:     Timo Laaksonen             Osmo Vepsäläinen          Jouko Skinnari
43343:     Vieno Eklund               Mikko Rönnholm            Liisa Arranz
43344:     Pertti Hietala             Helvi Koskinen            Lea Mäkipää
43345:     Sirkka-Liisa Anttila      Timo Kietäväinen           Heikki Kokko
43346:     Jussi Ranta               Kari Rajamäki              Reino Paasilinna
43347:     Jukka Mikkola              Heikki Järvenpää          Martti Lähdesmäki
43348:     Aarno von Bell            Kari Urpilainen            Lea Savolainen
43349:     Seppo Pelttari            Jukka Vihriälä             Aapo Saari
43350:     Matti Viljanen            Mikko Vainio               Tauno Valo
43351:     Mauri Pekkarinen          Riitta Uosukainen          Juho Koivisto
43352:     Impi Muroma               Päivi Varpasuo             Eeva Turunen
43353:     Sakari Valli              Lea Kärhä                  Juhani Vähäkangas
43354:     Kati Peltola              Paula Eenilä               J. Juhani Kortesalmi
43355:     Martti Ratu               Gunnar Jansson             Sirpa Pietikäinen
43356:     Paavo Lipponen            Georg C. Ehrnrooth         Kaarina Dromberg
43357:     Anna-Kaarina Louvo        Saara Mikkola              Saara-Maria Paakkinen
43358:     Ole Wasz-Höckert          Juhani Surakka             Pentti Mäki-Hakola
43359:     Esko-] uhani Tennilä      Matti Kautto               Olavi Martikainen
43360:     Kalevi Mattila            Sampsa Aaltio              Juhani Tuomaala
43361:     Esko Aho                  Boris Renlund              Håkan Malm
43362:     Mikko Elo                 Lea Sutinen                Taisto Tähkämaa
43363:     Pirkko Turpeinen          Ilkka Suominen             Anssi Joutsenlahti
43364:     Katri-Helena Eskelinen    Matti Maijala              Einari Nieminen
43365:     Heimo Linna               Mauri Miettinen            Riitta Jouppila
43366:     Niilo Koskenniemi         Helge Saarikoski           Hannu Tenhiälä
43367:     Håkan Nordman             Peter Muurman              Pirkko Valtonen
43368:     Kaj Bärlund               Riitta Järvisalo-Kanerva   Maija Rajantie
43369:     Seppo Tikka               Kimmo Sasi                 Marjatta Stenius-Kaukonen
43370:     Arvo Kemppainen           Markus Aaltonen            Arja Alho
43371:     Seppo Toiviainen          Elsi Hetemäki-Olander      Ulla Puolanne
43372:     Ilkka Kanerva             Ben Zyskowicz              Helena Pesola
43373:     Liisa Hilpelä             Matti Lahtinen             Elisabeth Rehn
43374:     Lauha Männistö            Erkki Liikanen             Pähr-Einar Hellström
43375:     Heikki Perho              Ritva Laurila              Eva-Riitta Siitonen
43376:     Tuulikki Petäjäniemi      Jutta Zilliacus            Erkki Moisander
43377:     Hannu Kemppainen          Jouni ]. Särkijärvi        Reino Karpola
43378:     Aila Jokinen              Lauri Impiö                Olavi Ronkainen
43379:                                        1985 vp. -      KK n:o 460                                        3
43380: 
43381: 
43382: 
43383: 
43384:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43385: 
43386:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         mahdollista. Myöskään WC-tiloja ei ole suunni-
43387: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       teltu pyörätuoliasiakkaita varten.
43388: mies, lähettänyt 7 päivänä tammikuuta 1986                Valtionrautatiet on tietoinen tästä epäkohdas-
43389: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-       ta. Asiasta on keskusteltu myös Invalidiliiton
43390: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        edustajien kanssa. Myös kansainvälisen rautatie-
43391: Kalle Könkkölän ym. näin kuuluvasta kirjallises-       järjestön (VIC) toimesta on asiaa selvitelty. Rau-
43392: ta kysymyksestä n:o 460:                               tatiehallituksen käsityksen mukaan nykyisten
43393:                                                        konduktöörivaunujen rakennetta voitaisiin muut-
43394:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,      taa seuraavasti:
43395:         jotta liikuntaesteisille soveltuvia vaunuja,      - vaunuun asennetaan nostolaite, jolla pyö-
43396:         joissa on myös nostolaite, saataisiin mah-     rätuoli voidaan nostaa vaunuun
43397:         dollisimman pian Valtionrautateille?              - vaunuihin hankitaan siirtotuolit, jotka on
43398:                                                        mitoitettu niin, että niillä voidaan liikkua kapeil-
43399:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       la käytävillä. Valtionrautatiet on kokeillut paria
43400: ti seuraavaa:                                          siirtotuolityyppiä yhdessä Invalidiliiton kanssa
43401:                                                           - osa istuimista muutetaan sellaisiksi, että
43402:    Liikuntaesteisten kuljetusmahdollisuudet ny-        siirtyminen pyörätuolista (siirtotuoli) tulee mah-
43403: kyisellä henkilövaunukalustolla ovat varsin rajalli-
43404:                                                        dolliseksi. Kapeilla (alle 65 cm) pyörätuoleilla
43405: set koska,                                             voidaan siirtyä ovelta suoraan istumapaikoille ja
43406:    - asemalaitureiden ja vaunun lattiapinnan           mahdollisesti rakennettavaan WC:hen.
43407: välinen tasoero on n. 100 cm. Laitureiden korot-          Valtionrautateiden      suunnitelmiin    kuuluu
43408: taminen metron tapaan vaunun lattiatasolle tai         mahdollisesti jo tämän vuoden aikana tehdä
43409: edes Martinlaakson radalla käytetylle 55 cm:n          6-7 konduktöörivaunuun em. muutokset edel-
43410: tasolle ei ole teknisesti mahdollista. Tavaravau-      lyttäen, että nostolaitekysymys voidaan ratkaista
43411: nuliikenteen vaatiman aukean tilan ulottuman           kohtuullisin kustannuksin. Näin voidaan saada
43412: takia vaunun ja laiturin väliin jäisi n. 400 mm:n      aikaan pyörätuoliasiakkaille päivittäiset yhteydet
43413: suuruinen kuilu, joka olisi vaaraksi matkustajille     väleille Helsinki-Rovaniemi, Helsinki-Kajaani
43414:    - henkilövaunun sisäleveys on alle 2900 mm,         ja Helsinki-Joensuu.
43415: eikä sitä voida nykyisestään leventää. Käytävien          Sen sijaan WC-kysymyksen ratkaisu on vai-
43416: leveys on nykyisissä vaunuissa 530-550 mm.             keampi. Teknisesti se voidaan rakentaa konduk-
43417: Levennys on mahdollista vain jättämällä yksi           töörivaunuun, mutta kustannukset ovat suuret
43418: istuinjono pois vaunusta, jolloin menetetään 20        (arvion. 140 000 mk/vaunu). Rautatiehallitus ei
43419: istumapaikkaa/ vaunu                                   voi nykyisin käytettävissä olevin investointivaroin
43420:    - vaunujen oviaukot ovat vain 66 cm leveät.         rahoittaa ko. hanketta, vaan siihen olisi saatava
43421:    Nostolaite ei ole kallein yksittäinen toimenpi-     erilliset määrärahat. Rahoituskysymys tullee esille
43422: de muutettaessa vanhoja tai rakennettaessa uusia       jo valmisteltaessa vuoden 1987 tulo- ja menoar-
43423: liikuntaesteisille soveltuvia vaunuja. Pyörätuolin     viota.
43424: käyttömahdollisuus edellyttää vaunun käytävien,           Parhaillaan suunniteltavissa uuden sukupolven
43425: portaiden, WC-tilojen ym. mitoittamista niin,          vaunuissa tullaan liikuntaesteisten ja vanhusten
43426: että yleisvaunun paikkamäärä laskee 20-30 %            liikkumista helpottamaan mm. seuraavasti:
43427: ja kokonaisvaunutarve kasvaa vastaavasti. Muu-            - oviaukon leveys on 80 cm
43428: tostyönä tehtäessä kallein investointi on liikunta-       - portaat tulevat loivemmiksi ja porrasväli
43429: esteisille soveltuvan WC:n rakentaminen. Sen           matalammaksi
43430: kustannus on 100 000-150 000 mk/vaunu.                    - ravintolavaunuun tulee invalidipaikka
43431:    Nykyisessä kalustossa vain ns. konduktöörivau-         - vaunussa annettavan informaation tasoa
43432: nussa on riittävän leveät ovet, jotta pyörätuoli       parannetaan.
43433: voidaan saada vaunuun. Sen sijaan sen edelleen            Vaunun lattiatason ja laiturin tasoero säilyy
43434: kuljettaminen ei ole käytävien kapeuden vuoksi         100 cm:nä. Myöskään vaunun rakenteellista le-
43435: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 460
43436: 
43437: veyttä ei voida lisätä, eli käytävät tulevat olemaan   tarjota palvelu liikuntaesteisille kaikissa kaukoju-
43438: vain hieman nykyistä leveämmät.                        nissa, tarvitaan lisäksi kysymyksessä mainitut 24
43439:     Kun nykyiset pyörätuolit useinkin ovat raskaita    vaunua sekä kymmenen varavaunua em. 90 vau-
43440: (n. 100 kg) ja rakenteellisesti melko leveitä, ei      nun sarjalle. Nämä lisävaunut maksaisivat 75-
43441: uusissakaan vaunuissa ole suuria mahdollisuuksia       80 Mmk uusvalmistuksessa tai noin 30 Mmk
43442: niiden kuljettamiseen. Näin ollen ratkaisuksi jäisi    muutostyönä tehtynä. Muutostyö muihin kuin
43443: erillinen palveluvaunu, jossa pyörätuolien aiheut-     EFit-vaunuihin maksaa noin 1 Mmk/vaunu.
43444: tamat erityisvaatimukset (mm. WC) voitaisiin              Kaikkiaan kysymyksessä mainittu 90 junarun-
43445: ottaa huomioon. Ratkaisu on kallis, sillä uusi         gon varustaminen liikuntaesteisille soveltuvilla
43446: vaunu maksaisi vähintään 2,5 Mmk. Eräät rauta-         vaunuilla maksaa yli 60 Mmk. Rautatiehallituk-
43447: tieyhtiöt ovat kokeilleet palveluvaunuja, mutta        sen käsityksen mukaan em. 66 nykyistä konduk-
43448: niiden käyttö on osoittautunut vähäiseksi ja tul-      töörivaunua riittäisivät hyvän palvelutason ai-
43449: Iu t kalliiksi.                                        kaansaamiseen liikuntaesteisten kuljetuksessa.
43450:     Asia voidaan ratkaista tekemällä muutostyö         Tällöin lähes kaikilla linjoilla voitaisiin tarjota
43451: olemassa oleviin vaunuihin. Tällöin kustannukset       useita päivittäisiä yhteyksiä molempiin suuntiin.
43452: tulevat myös pienemmiksi. Teoriassa muutostyö          Muutostyö olisi toteutettavissa vuoteen 1990
43453: voidaan tehdä kaikkiin konduktöörivaunuihin            mennessä, mikäli tarvittava n. 20 Mmk:n määrä-
43454: (tyyppi EFit), joita on yhteensä 66 kpl tämän          raha saadaan Valtionrautateiden varsinaisen ra-
43455: vuoden kuluessa valmistuvat vaunut mukaan lu-          hoituskehyksen ulkopuolelta. Liikenneministeriö
43456: kien. Tänä vuonna valmistuvat vaunut ovat vii-         pitää asiaa tärkeänä ja tulee osaltaan käsittele-
43457: meiset em. vaunusarjan vaunut. Muutostyö näi-          mään liikuntaesteisten kuljetusmahdollisuuksien
43458: hin vaunuihin maksaa noin 300 000 mk/vaunu             parantamista vuoden 1987 budjettivalmistelujen
43459: eli yhteensä noin 20 Mmk. Mikäli halutaan              yhteydessä.
43460: 
43461:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1986
43462: 
43463:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
43464:                                        1985 vp. -     KK n:o 460                                           5
43465: 
43466: 
43467: 
43468: 
43469:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
43470: 
43471:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Av de nuvarande vagnarna har endast den s.k.
43472: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        konduktörsvagnen så breda dörrar att man kan få
43473: den 7 januari 1986 tili vederbörande medlem av        in en rulistol. Däremot är det på grund av de
43474: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     smala gångarna inte möjligt att transportera en
43475: dagsman Kalle Könkkölä m.fl. undertecknade            rulistol vidare i vagnen. lnte heller wc-utrymme-
43476: spörsmål nr 460:                                      na är planerade för passagerare som sitter i
43477:                                                       rullstol.
43478:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          På Statsjärnvägarna är man medveten om detta
43479:        för att Statsjärnvägarna skall få vagnar       missförhållande. Saken har även diskuterats med
43480:        som lämpar sig för rörelsehindrade och         företrädare för Invalidförbundet och utrens på
43481:        som är försedda med lyftanordning?             åtgärd av den internationelia järnvägsorganisatio-
43482:                                                       nen (UIC). Enligt järnvägsstyrelsen kunde de
43483:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nuvarande konduktörsvagnarnas konstruktion
43484: anföra följande:                                      ändras på följande sätt:
43485:    De rörelsehindrades möjligheter att färdas med        - på vagnen monteras en lyftanordning, med
43486: de nuvarande personvagnarna är mycket begrän-         viiken rulistolar kan lyftas in i vagnen
43487: sade på grund av att                                     - tili vagnarna skaffas transportstolar, som
43488:    - nivåskillnaden mellan stationsplattformar-       dimensionerats så, att man med dem kan röra sig
43489: na och vagnarnas golv är ca 100 cm. Det är            längs de smala gångarna. Statsjärnvägarna har i
43490: tekniskt omöjligt att höja plattformarna tili golv-   samarbete med Invalidförbundet testat ett par
43491: nivån i vagnarna, på samma sätt som man gjort i       typer av transportstolar
43492: metron, eller ens tili en nivå av 55 cm, som på          - en del av sätena ändras så, att en överflytt-
43493: Mårtensdalsbanan. På grund av det utrymme             ning från rulistol (transponstol) blir möjligt.
43494: som godsvagnstrafiken kräver blir det i så fall ett   Med smala (under 65 cm) rulistolar kan man från
43495: 400 mm brett melianrum melian vagnen och              dörren förflytta sig direkt tili sittplatserna och tili
43496: plattformen, vilket äventyrar passagerarnas säker-    det wc som eventuelit kommer att byggas.
43497: het,                                                     Tili Statsjärnvägarnas planer hör att evenruelit
43498:    - personvagnen inuti är under 2900 mm              redan i år göra dessa ändringar i 6-7 konduk-
43499: bred och inte heller kan göras bredare. Gång-         törsvagnar, under förutsättning att kostnaderna
43500: arnas bredd i de nuvarande vagnarna är 530-           för monteringen av lyftanordningarna är skäliga.
43501: 550 mm. Gångarna kan göras bredare endast             På detta sätt skulie passagerare i rulistol få
43502: genom att en rad med sittplatser tas bort, vilket     dagliga förbindelser på sträckorna Helsingfors-
43503: leder tili att 20 sittplatser 1vagn går förlorade,    Rovaniemi, Helsingfors-Kajana och Helsing-
43504:    - vagnarnas dörröppningar är endast 66 cm          fors-Joensuu.
43505: breda.                                                   Lösandet av wc-frågan är däremot svårare.
43506:    Installerandet av lyftanordningar är inte den      Tekniskt sett är det möjligt att bygga ett wc i
43507: dyraste enskilda åtgärden vid omändringen av          konduktörsvagnen, men kostnaderna är höga
43508: gamla ellet byggandet av nya vagnar som lämpar        (uppskattningsvis 140 000 mk/vagn). Järnvägs-
43509: sig för rörelsehindrade. Möjligheten att använda      styrelsen kan inte med de investeringsmedel som
43510: rullstol förutsätter att vagnens gångar, trappor,     nu står tili dess förfogande finansiera ett sådant
43511: wc-utrymmen o.dyl. dimensioneras så, att antalet      projekt, utan särskilda anslag borde fås för ända-
43512: platser i universalvagnarna minskar med 20-           målet. Finansieringen kommer troligen att be-
43513: 30 %, varvid det totala behovet av vagnar ökar i      handlas redan vid beredningen av statsförslaget
43514: motsvarande grad. Den dyraste investeringen           för år 1987.
43515: 100 000-150 000 mk/vagn, vid omändringsar-               1 de nya vagnar som planeras som bäst kom-
43516: betena är byggandet av wc:n som Iämpar sig för        mer det att bli lättare för rörelsehindrade och
43517: rörelsehindrade.                                      åldringar att röra sig bl.a. tack vare att
43518: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 460
43519: 
43520:    - dörröppningens bredd är 80 cm,                   sista i den ovan nämnda vagnsserien. Kost-
43521:    - trapporna blir mindre branta och mellan-         naderna för ombyggnadsarbetena i dessa vagnar
43522: rummet mellan trappstegen lägre,                      är ca 300 000 mk/vagn, dvs. sammanlagt ca 20
43523:    - restaurangsvagnen förses med en invalid-         milj.mk. Om man vill ge de rörelsehindrade
43524: plats och                                             service på alla fjärrtåg, behövs dessutom de i
43525:    - den information som ges i vagnarna för-          spörsmålet nämnda 24 vagnarna samt tio reserv-
43526: bättras.                                              vagnar till den ovan nämnda serien om 90
43527:    Nivåskillnaden mellan vagnens golv och platt-      vagnar. Nyproducerade kostar dessa tilläggs-
43528: formen förblir 100 cm. Vagnen kan inte heller         vagnar 75-80 milj.mk, och en ombyggnad skul-
43529: omkonstrueras så, att den blir bredare, och           le kosta ca 30 milj .mk. Ombyggnad av andra än
43530: gångarna kommer alltså att bli bara en aning          EFit-vagnar kostar ca 1 milj.mk/vagn.
43531: bredare än de är för närvarande.                         Sammanlagt kostar utrustandet av de i spörs-
43532:    Då rullstolarna i dag ofta även är tunga (ca 100   målet nämnda 90 tågsätten med vagnar som
43533: kg) och ganska breda, finns det inte ens i de         lämpar sig för rörelsehindrade över 60 milj.mk.
43534: nyare vagnarna några större möjligheter att trans-    Enligt järnvägsstyrelsens uppfattning räcker de
43535: portera dem. Lösningen skulle då bli en särskild      ovan nämnda 66 konduktörsvagnar som redan
43536: transportvagn, där de speciella krav som rullsto-     finns väl till för att garantera de rörelsehindrade
43537: len ställer kan beaktas (bl.a.wc). Detta är en dyr    en god servicenivå och erbjuda dem ett flertal
43538: lösning, eftersom en ny vagn skulle kosta minst       förbindelser dagligen i bägge riktningarna på så
43539: 2,5 milj.mk. En del järnvägsbolag har testat          gott som alla sträckor. Ändringsarbetet kan ge-
43540: servicevagnar, men det har visat sig att dessa har    nomföras till år 1990, om det anslag om ca 20
43541: utnyttjats i liten utsträckning och blivit dyra.      milj.mk som behövs kan erhållas utanför ramen
43542:    Problemet kan lösas genom att bygga om de          för Statsjärnvägarnas egentliga finansiering. Tra-
43543: nuvarande vagnarna. Även kostnaderna blir då          fikministeriet anser att ärendet är viktigt och
43544: lägre. I teorin kan alla konduktörsvagnar ändras      kommer för sin del att behandla frågan om
43545: om (typ EFit). Antalet sådana vagnar ar samman-       förbättrandet av transportmöjligheterna för rörel-
43546: lagt 66, om man räknar med de vagnar som blir         sehindrade i samband med beredningen av stats-
43547: färdiga i år. De vagnar som färdigställs i år är de   förslaget för år 198 7.
43548: 
43549:     Helsingfors den 4 februari 1986
43550: 
43551:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
43552:                                                1985 vp.
43553: 
43554: Skriftligt spörsmål nr 461
43555: 
43556: 
43557: 
43558: 
43559:                                    Malm m.fl.: Om verkan av utanför lägenheten utfört arbete på
43560:                                      lantbruksföretagares semesterrätt
43561: 
43562: 
43563:                                 Till Riksdagens Herr Talman
43564: 
43565:    Semestern för lantbruksföretagare har utveck-      rättvist system för lantbrukarna skulie vara att
43566: lats rätt bra under senare år. Antalet avbytare har   semestern skulie minska i det förhåliande som
43567: ökat också om yrket fortfarande inte syns vara        lantbruksföretagarn tidsmässigt arbetar utanför
43568: alitför attraktivt. Det ökade antalet avbytare        sitt egna företag. Det borde inte finnas gränsen
43569: möjliggör en verklig semester för alit flera lant-    på tre månader som fråntar lantbrukaren rätt tili
43570: brukare.                                              semester också om han elier hon arbetar en
43571:    Fortfarande finns det dock bristfäliigheter i      avsevärd del av året i lantbruksföretaget.
43572: lagstiftningen. En lantbrukare som arbetar mera
43573: än sammanlagt tre månader per år utanför sitt            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
43574: lantbruk har ej rätt tili lantbrukssemester. Detta    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
43575: är ett missförhåliande som drabbar framför alit       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
43576: små lägenheter. Brukare av små lägenheter är          följande spörsmål:
43577: ofta tvungna att söka tiliäggsinkomster utanför
43578: det egentliga lantbruket. Ofta handlar det om                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
43579: kombinationer av yrken som lämpar sig väl för                för att en lantbrukare skali kunna få
43580: lantbruket och som gör det möjligt att fortsätta             lantbrukssemester på basen av den tid
43581: och bo på lägenheten.                                        han arbetar i lantbruksföretaget oberoen-
43582:    Inom andra yrken beräknas semestern utgåen-               de av ·hur lång tid av året han arbetar
43583: de från den tid man arbetar under ett år. Ett                utanför lägenheten?
43584: 
43585:      Helsingfors den 8 januari 1986
43586: 
43587:                       Håkan Malm                               Henrik Westerlund
43588: 
43589: 
43590: 
43591: 
43592: 2600491
43593: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 461
43594: 
43595: Kirjallinen kysymys n:o 461                                                                  Suomennos
43596: 
43597: 
43598: 
43599: 
43600:                                   Malm ym.: Tilan ulkopuolella tehtävän työn vaikutuksesta maata-
43601:                                     lousyrittäjän lomaoikeuteen
43602: 
43603: 
43604:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43605: 
43606:    Viime vuosina maatalousyrittäjien lomatoimin-      nen järjestelmä maataloudenharjoittajille olisi,
43607: taa on kehitetty melko hyvin. Myös lomittajien        että loma lyhenisi samassa suhteessa kuin maata-
43608: lukumäärä on kasvanut, vaikka ammatti ei vielä-       lousyrittäjä tilapäisesti työskentelee oman yrityk-
43609: kään vaikuta kovin houkuttelevalta. Lomittajien       sensä ulkopuolella. Kolmen kuukauden rajaa,
43610: lisääntynyt määrä mahdollistaa todellisen loman       joka vie maataloudenharjoittajalta oikeuden lo-
43611: yhä useammalle maataloudenharjoittajalle.             maan, vaikka tämä toimisi huomattavan osan
43612:    Lainsäädännössä on kuitenkin edelleen puut-        vuodesta maatalousyrityksessä, ei pitäisi olla lain-
43613: teita. Maataloudenharjoittajalla, joka toimii vuo-    kaan.
43614: den aikana yhteensä enemmän kuin kolme kuu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43615: kautta maataloutensa ulkopuolella, ei ole oikeut-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43616: ta maatalouslomaan. Tämä on epäkohta, joka            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
43617: kohdistuu ennen kaikkea pieniin tiloihin. Pienti-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43618: lojen viljelijöiden on usein pakko etsiä lisätuloja
43619: varsinaisen maatalouden ulkopuolelta. Usein on                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43620: kysymys ammateista, jotka soveltuvat hyvin maa-               ryhtyä, jotta maatalousyrittäjä voisi saa-
43621: talouden yhteyteen ja jotka tekevät mahdolliseksi             da maatalousloman maatalousyrityksessä
43622: tilan jatkamisen ja sillä asumisen.                           tehdyn työajan perusteella riippumatta
43623:    Muissa ammateissa loman pituus riippuu vuo-                siitä, kuinka suuren ajan vuodessa hän
43624: den aikana tehdystä työajasta. Oikeudenmukai-                 työskentelee tilan ulkopuolella?
43625: 
43626:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
43627: 
43628:                       Håkan Malm                               Henrik Westerlund
43629:                                        1985 vp. -- RJC n:o 461                                          3
43630: 
43631: 
43632: 
43633: 
43634:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43635: 
43636:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jatalous käsittää vähintään kahdeksan kotieläin-
43637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yksikköä.
43638: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-            Karjatalouden ei kuitenkaan katsota antavan
43639: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       edellä 1 momentissa mainitulla tavalla pääasial-
43640: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lista toimeentuloa maatalousyrittäjälle, mikäli
43641: Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         yrittäjä on ollut yrityksen ulkopuolella ansiotyös-
43642: kysymyksestä n:o 461:                                  sä lomanmääräytymisvuoden aikana enemmän
43643:                                                        kuin kolme kuukautta tai mikäli hänen yrityksen
43644:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         karjataloudesta saamansa tulo lomalautakunnan
43645:        ryhtyä, jotta maatalousyrittäjä voisi saa-      tiedossa olevien seikkojen perusteella ei voi muo-
43646:        da maatalousloman maatalousyrityksessä          dostaa pääosaa hänen toimeentulostaan.
43647:        tehdyn työajan perusteella riippumatta             Lomalautakunnalla on oikeus, mikäli on il-
43648:        siitä, kuinka suuren ajan vuodessa hän          meistä, että maatalousyrityksen karjatalous on
43649:        työskentelee tilan ulkopuolella?                antanut pääasiallisen toimeentulon yrityksen toi-
43650:                                                        selle tai molemmille yrittäjille, poiketa edellä
43651:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tässä pykälässä mainituista kotieläinmääristä ja
43652: ti seuraavaa:                                          yrityksen ulkopuolisen ansiotyön kestoajasta.''
43653:                                                           Käytännössä lomalautakunnat eivät kuiten-
43654:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivä-      kaan näytä riittävässä määrin käyttäneen em.
43655: nä tammikuuta 1985 annetun lain (2/85) 2 §:n           asetuksen säännöksen suomaa oikeutta poiketa
43656: mukaan lakia sovelletaan vuosilomaa ja viikkova-       ansiotyön kestoajasta. Sosiaalihallitus on kunnille
43657: paata järjestettäessä maatalousyrittäjään, joka itse   antamissaan        soveltamisohjeissa     (viimeksi
43658: työhön osallistuen omaan lukuunsa, yhteiseen           20.9.1985, yleiskirje A 12/1985/hu) suositellut
43659: lukuun tai perheenjäsenenä harjoittaa karjata-         tapauksissa, joissa ansiotyö on kestänyt yli kolme
43660: loutta saaden siitä pääasiallisen toimeentulonsa ja    kuukautta, käytettäväksi tulovertailua. Karjata-
43661: jolla yrityksen karjatalouteen kuuluvien välttä-       lous- ja muiden tulojen välinen vertailu voitaisiin
43662: mättömien tehtävien vuoksi ei ole mahdollisuut-        tällöin tehdä esimerkiksi viimeksi toimitetun ve-
43663: ta ilman tässä laissa säädettyjä palveluja vapautua    rotuksen osoittamien bruttotulojen perusteella.
43664: tehtävistään vuosiloman tai viikkovapaan ajaksi.       Kuitenkin vuosilomaoikeuden ulkopuolelle jää-
43665: Pääasiallisesta toimeentulosta on säädetty lomi-       vät tällöin vielä ne, joiden ansiotulot ovat karja-
43666: tuspalveluista 18 päivänä tammikuuta 1985 an-          taloustuloja suuremmat, vaikka he olisivatkin
43667: netun asetuksen (46/85) 2 §:ssä seuraavasti:           jatkuvasti ansiotyönsä ohella sidoksissa myös yri-
43668: '' Vuosilomaa ja viikkovapaata järjestettäessä         tyksensä karjatalouteen kuuluviin päivittäisiin
43669: maatalousyrityksen karjatalouden katsotaan anta-       tehtäviin.
43670: van pääasiallisen toimeentulon yhdelle maata-             Mitä siihen kysymykseen tulee, että vuosiloma-
43671: lousyrittäjälle, mikäli yrityksessä lomanmääräyty-     oikeus ei määräytyisi lainkaan yrittäjän pääasial-
43672: misvuoden aikana harjoitettu karjatalous on kä-        lisen toimeentulon mukaan, vaan yrittäjän sidon-
43673: sittänyt ja loma- sekä viikkovapaa-ajankohtana         naisuudesta yrityksensä karjataloustehtäviin, niin
43674: edelleen käsittää vähintään kaksi kotieläinyksik-      on todettava, että se edellyttäisi lomituslainsää-
43675: köä, ja kahdelle maatalousyrittäjälle, milloin kar-    dännön muuttamista.
43676: 
43677:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1986
43678: 
43679:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
43680: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 461
43681: 
43682: 
43683: 
43684: 
43685:                                 Till Riksdagens Herr Talman
43686: 
43687:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lantbruksföretagare, om företagaren över tre må-
43688: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nader varit i förvärvsarbete utanför företaget
43689: den 8 januari 1986 till vederbörande medlem av         under det kvalifikationsår, enligt vilket semester
43690: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      fastställs, eller om företagarens av företagets
43691: dagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade                 kreaturskötsel erhållna inkomst på grund av om-
43692: spörsmål nr 461:                                       ständigheter, som semesternämnden äger känne-
43693:                                                        dom om, inte kan utgöra huvuddelen av hans
43694:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        utkomst.
43695:        för att en lantbrukare skall kunna få
43696:        lantbrukssemester på basen av den tid              Semesternämnden är berättigad, såframt det är
43697:        han arbetar i lantbruksföretaget oberoen-       uppenbart att lantbruksföretagets kreatursskötsel
43698:        de av hur lång tid av året han arbetar          har utgjort den huvudsakliga utkomsten för före-
43699:        utanför lägenheten?                             tagets ena ellet för dess båda företagare, göra
43700:                                                        undantag från de ovan i denna paragraf nämnda
43701:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kreatursmängderna eller från längden av det
43702: anföra följande:                                       förvärvsarbete som utförs utanför företaget."
43703:    Enligt 2 § lagen den 4 januari 1985 om                 I praktiken förefaller semesternämnderna lik-
43704: avbytarservice för lantbruksföretagare (2 18 5)        väl inte i tillräcklig utsträckning ha utnyttjat den
43705: tillämpas lagen vid ordnande av semester och           rätt att tillåta avvikelse från den tid förvärvsarbe-
43706: veckoledighet på lantbruksföretagare som för           tet varat som det ovan nämnda stadgandet i
43707: egen räkning, för gemensam räkning eller som           förordningen medger. Socialstyrelsen har i sina
43708: familjemedlem, själv deltagande i arbetet, bedri-      tillämpningsanvisningar för kommunerna (senast
43709: ver kreatursskötsel och får sin huvudsakliga ut-       20.9.1985, cirkulär A 12/1985/hu) rekommen-
43710: komst därav, om han på grund av de nödvändiga          derat användning av inkomstjämförelse i de fall
43711: göromålen i samband med företagets kreaturs-           då förvärvsarbetet har varat över tre månader.
43712: skötsel inte han möjlighet att lösgöra sig från sitt   Jämförelsen mellan inkomsterna från kreaturs-
43713: arbete för semester eller veckoledighet uran den       skötseln och de övriga inkomsterna skulle härvid
43714: service varom stadgas i denna lag. Angående den        kunna göras t.ex. på basen av de bruttoinkomster
43715: huvudsakliga utkomsten stadgas i 2 § förord-           som den senast förrättade beskattningen utvisar.
43716: ningen den 18 januari 1985 om avbytarservice för       Utan rätt till semester står härvid ännu de vilkas
43717: lantbrukstagare (46185) som följer: "När semes-        förvärvsinkomster är större än inkomster från
43718: ter och veckoledighet ordnas anses lantbruksföre-      kreatursskötseln, även om de vid sidan av sitt
43719: tags kreatursskötsel ge huvudsaklig utkomst åt en      förvärvsarbete fortgående är bundna också vid de
43720: lantbruksföretagare, såvida den inom företaget         dagliga sysslor som hör till kreatursskötseln.
43721: bedrivna kreatursskötseln under det kvalifika-
43722: tionsår, enligt vilket semestern fastställs, omfat-       Vad beträffar frågan om att semesterrätten inte
43723: tat och vid tidpunkten för semestern och veckole-      överhuvudtaget skulle bestämmas enligt före-
43724: digheten alltjämt omfattar minst två husdjursen-       tagarens huvudsakliga utkomst, utan på basen av
43725: heter och åt två lantbruksföretagare, då kreaturs-     hans bundenhet vid de uppgifter som är förknip-
43726: skötseln omfattar minst åtta husdjursenheter.          pade vid företagets kreatursskötsel, bör konstate-
43727:     Kreatursskötsel anses likväl inte på ovan i 1      ras att detta skulle förutsätta en ändring av de
43728: mom. avsett sätt ge huvudsaklig utkomst åt             författningar som gäller avbytarverksamheten.
43729: 
43730:      Helsingfors den 3 februari 1986
43731: 
43732:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
43733:                                                 1985 vp.
43734: 
43735: Kirjallinen kysymys n:o 462
43736: 
43737: 
43738: 
43739:                                    Hämäläinen ym.: Pellonraivauksen rajoittamisesta
43740: 
43741: 
43742:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43743: 
43744:    Vuoden 1985 kotieläintuotteiden vienti ja re-       rustamislupajärjestelmä, jossa perustettavan tai
43745: huviljaylijäämä vastasivat yhteensä noin 600 000       laajennettavan kotieläinyrityksen lupa on sidottu
43746: peltohehtaarin tuotantoa eli lähes 30 prosenttia       tilan peltoalaan.
43747: viljellystä pellosta. Käytössä on siis liikaa pelto-      Maatalouden käytössä on maata yllin kyllin
43748: alaa tarpeeseen nähden.                                samaan aikaan kun metsäteollisuuden puunsaan-
43749:    Viljellyn peltoalan on arvioitu supistuvan vuo-     ti tulisi turvata. Tässä tilanteessa maan siirtymi-
43750: sina 1985-1990 keskimäärin noin 17 000 heh-            nen metsätaloudesta ja turvetuotannosta maata-
43751: taaria vuodessa. Peltoalan supistuminen kompen-        louteen on ehkäistävä, ja samalla on edistettävä
43752: soituu kuitenkin ylivertaisesti satotasojen nous-      varsinkin heikkolaatuisten ja syrjäisten peltojen
43753: tessa noin 1,2-1,5 prosenttia vuodessa, mikä           metsittämistä. Ilman näitä toimenpiteitä tuotan-
43754: vastaa 25 000-30 000 peltohehtaarin tuotantoa.         nonrajoitus tuskin johtaa toivottuun tulokseen.
43755: Samanaikaisesti kotimaisen kulutuksen kattami-            Pellonraivauksen rajoittamisesta sovittiin halli-
43756: seksi tarvittava peltoala pienenee myös kotieläin-     tuksessa vuoden 1986 budjettineuvottelujen yh-
43757: ten rehuhyötysuhteen tehostuessa. Uhkana on            teydessä. Tarvittavaa lakiesitystä ei kuitenkaan
43758: siis ylituotanto-ongelmien vaikeutuminen.              ole annettu eduskunnalle.
43759:     Maataloustuotannon määrä riippuu lähinnä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43760: viljelyksessä olevasta peltoalasta. Uuden pellon       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43761: raivaus on kasvanut viime vuosina varsin nopeasti      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
43762: ja on nykyisin noin 5 000 hehtaaria vuodessa.          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43763: Pellonraivaus onkin yksityistaloudellisesti erittäin
43764: kannattavaa lisäpellon ostamiseen verrattuna. Va-                 Onko Hallitus tietoinen vilkkaana jat-
43765:  paa pellonraivaus on osaltaan vesittämässä tuo-               kuvasta pellonraivauksesta samalla kun
43766:  tannonrajoituksen muutenkin heikkoa tehoa.                    maatalouden ylituotanto entistä enem-
43767: laajojen alueiden vapautuminen turvetuotannos-                 män rasittaa kansantaloutta, ja
43768:  ta uhkaa lisätä uudispellon määrää tuntuvasti.                  mitä Hallitus aikoo tehdä sovittujen
43769:  Pellonraivausta ruokkii myös voimassa oleva pe-               rajoitustoimien voimaan saattamiseksi?
43770: 
43771:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
43772: 
43773:            Tuulikki Hämäläinen           Kerttu Törnqvist                Kari Rajamäki
43774:            Aarno von Bell                Pertti Hietala                  Pekka Starast
43775:            Reijo Lindroos                Seppo Tikka                      Antti Kalliomäki
43776:            Matti Kuusio                  Pirkko Valtonen                 Jouko Skinnari
43777:            Mikko Elo                     Olli Helminen                   Peter Muurman
43778:            Markus Aaltonen               Riitta Järvisalo-Kanerva        Aimo Ajo
43779:            Pentti Lahti-Nuuttila         Maija Rajantie                  Paula Eenilä
43780:            Liisa Jaakonsaari             Kari Urpilainen                 Lea Savolainen
43781:            Anna-Liisa Piipari            Pirjo Ala-Kapee                 Martti Lähdesmäki
43782:            Paavo Lipponen                Arja Alho                       Jussi Ranta
43783:            Timo Roos                     Marja-Liisa Tykkyläinen         Juhani Surakka
43784:            Saara-Maria Paakkinen         Tuula Paavilainen               Jorma Rantanen
43785:            Mats Nyby                     Jukka Mikkola                   Kaj Bärlund
43786:            Risto Ahonen                  Reino Paasilinna                Pekka Myllyniemi
43787:                                          Mikko Rönnholm
43788:  !60156D
43789: 2                                   1985 vp. -- KJ( n:o 462
43790: 
43791: 
43792: 
43793: 
43794:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43795: 
43796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ovat vaihdelleet, eikä lähivuosien kehitystä voida
43797: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tarkasti arvioida.
43798: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-
43799: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Vuosittain raivattu peltoala on ollut noin
43800:                                                    0,2--0,3 prosenttia viljelyksessä olevasta koko-
43801: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
43802:                                                    naispeltoalasta. Raivauksen rajoittamisella ei ole
43803: Tuulikki Hämäläisen ym. näin kuuluvasta kirjal-
43804:                                                    merkittävää välitöntä vaikutusta maataloustuot-
43805: lisesta kysymyksestä n:o 462:
43806:                                                    teiden ylituotantoon. Toimenpidettä on kuiten-
43807:           Onko Hallitus tietoinen vilkkaana jat-   kin perusteltua harkita pyrittäessä supistamaan
43808:        kuvasta pellonraivauksesta samalla kun      ylituotannosta valtiolle ja maataloudelle aiheutu-
43809:        maatalouden ylituotanto entistä enem-       via kustannuksia.
43810:        män rasittaa kansantaloutta, ja                Pellonraivauksen rajoittaminen lailla merkitsisi
43811:           mitä Hallitus aikoo tehdä sovittujen     puuttumista hallitusmuodon 6 §:ssä omaisuudel-
43812:        rajoitustoimien voimaan saattamiseksi?      le annettuun suojaan. Tästä syystä rajoitusta
43813:                                                    koskeva lakiesitys olisi käsiteltävä valtiopäiväjär-
43814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      jestyksen 67 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Halli-
43815: seuraavaa:                                         tus selvittää, onko tarkoituksenmukaista antaa
43816:   Pellonraivauksen määrä on tilastoitu viimeksi    pellonraivauksen rajoittamista koskeva lakiesitys
43817: vuodelta 1983, jolloin se oli 5 530 hehtaaria.     ottaen huomioon raivauksen taloudelliset vaiku-
43818: Pellonraivausala oli silloin suurempi kuin 1980-   tukset sekä lain säätämisjärjestykseen liittyvät
43819: luvun alussa. Pitkällä aikavälillä raivausmäärät   näkökohdat.
43820: 
43821:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1986
43822: 
43823:                                                     Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
43824:                                      1985 vp. -      KK n:o 462                                      3
43825: 
43826: 
43827: 
43828: 
43829:                                Tili Riksdagens Herr Talman
43830: 
43831:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           röjningsfrekvensen varierat, och utvecklingen un-
43832: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        der de närmaste åren kan inte uppskattas exakt.
43833: den 8 januari 1986 tili vederbörande medlem av           Den årligen röjda åkerarealen har utgjort ca
43834: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     0,2-0,3 % av den sammanlagda odlade åker-
43835: dagsledamot Tuulikki Hämäläinen m.fl. under-          arealen. En begränsning av röjningen har inte
43836: tecknade spörmål nr 462:                              någon betydelsefull direkt effekt på överproduk-
43837:                                                       tionen av lantbruksprodukter. Det är dock moti-
43838:           Är Regeringen medveten om att !OJ-          verat att överväga denna åtgärd i samband med
43839:        ning av åkrar pågår livligt samtidigt som      att man försöker reducera de kostnader som
43840:        överproduktionen inom lantbruket allt          överproduktionen medför för staten och lantbru-
43841:        mera belastar samhällsekonomin och             ket.
43842:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Att begränsa röjningen genom lag skulle inne-
43843:        för att överenskomna begränsningåtgär-         bära ett ingrepp i det i 6 § regeringsformen
43844:        der skall kunna genomföras?                    stadgade egendomsskyddet. Av denna orsak bör
43845:                                                       en lagproposition om en begränsning behandlas i
43846:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       den ordning varom stadgas i 67 § riksdagsord-
43847: anföra följande:                                      ningen. Regeringen kommer att utreda om det är
43848:                                                       ändamålsenligt att avlåta en lagproposition som
43849:    De senaste statistiska uppgifterna om röjnings-    gäller en begränsning av åkerröjningen med
43850: frekvensen finns från år 1983, då röjningarna         beaktande av röjningens ekonomiska verkningar
43851: :>mfattade 5 530 ha. Röjningsarealen var då stör-     samt synpunkterna i anslutning tili ordningen för
43852: re än i början av 1980-talet. På lång sikt har        stiftandet av lagen.
43853: 
43854:     Helsingfors den 6 mars 1986
43855: 
43856:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
43857:                                               1985 vp.
43858: 
43859: Kirjallinen kysymys n:o 463
43860: 
43861: 
43862: 
43863: 
43864:                                   Saarto ym.: Suomen ja Chilen kauppasuhteista
43865: 
43866: 
43867:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43868: 
43869:    Chilen sotilasjuntta on saamassa Suomesta         tannon luovuttamista ulkomaalaisille yhtiöille.
43870: apua taloudellisiin vaikeuksiinsa. Valtionyhtiö      Chilen oppositio on korostanut, että luovuttami-
43871: Outokumpu Oy on ostamassa kuparikaivosta             sen mahdollistava laki on voimassa vain niin
43872: Pohjois-Chilestä.                                    kauan kuin Pinochet on vallassa.
43873:    Chilen kupariteollisuus kansallistettiin presi-      Käymällä kauppaa Chilen kanssa ja tekemällä
43874: dentti Allenden kaudella. Kupari on maan tär-        investointeja Chileen suomalaiset yritykset tuke-
43875: kein luonnonvara, jonka varaan Chilen demok-         vat Pinochetin sotilasjunttaa ja pitkittävät Chilen
43876: raattinen oppositio on pitkälti suunnitellut maan    kansan kärsimyksiä. Tämän johdosta SKDL:n
43877: tulevaisuuden Pinochetin hallinnon kaatumisen        eduskuntaryhmä pitää Outokumpu Oy:n asiassa
43878: jälkeen. Chile on tällä hetkellä Etelä-Amerikan      tehtävää päätöstä erittäin tärkeänä, ja siksi ky-
43879: velkaantuneimpia maita. Pinochetin sotilasjuntta     symme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
43880: on viime lokakuusta lähtien pyrkinyt myymään         tin nojalla valtioneuvoston asianomaiselta jäse-
43881: mm. kaivoksia selviytyäkseen taloudellisista on-     neltä:
43882: gelmistaan.
43883:    Ulkomainen velka on kasvanut Pinochetin                     Pitääkö Hallitus oikeana, että suoma-
43884: kaudella neljästä miljardista dollarista yli 23             laiset yritykset pitävät yllä kauppasuhteita
43885: miljardiin dollariin, ja lähes puolet maan vienti-          Chileen Pinochetin sotilasdiktatuurin val-
43886: tuloista menee tällä hetkellä velkojen hoitoon.             litessa, ja
43887: Samaan aikaan Chilen työttömyys on noussut yli                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43888: 30 prosentin, ja asunnottomia on noin miljoona.             ryhtyä, jotta eivät Outokumpu Oy ja
43889: Chileläisistä noin 60 prosentin arvioidaan olevan           muut suomalaiset yritykset ostamalla
43890: aliravittu ja.                                              Chilen kansallisomaisuutta ja investoi-
43891:    Chilen kaikki oppositiovoimat oikeistosta va-            malla muulla tavoin Chileen tukisi soti-
43892: semmistoon vastustavat jyrkästi maan kuparituo-             lasdiktatuuria?
43893: 
43894:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
43895: 
43896:           Veikko Saarto                 Heli Astala                    Inger Hirvelä
43897:           Niilo Koskenniemi             Esko Helle                     Ulla-Leena Alppi
43898:           Anna-Liisa Jokinen            Marja-Liisa Salminen           Matti Kautto
43899:           Marjatta Stenius-Kaukonen     Irma Rosnell                   Mikko Kuoppa
43900:           Pirkko Turpeinen              Juhani Vähäkangas              Pekka Leppänen
43901:           Timo Laaksonen                Vappu Säilynoja                Ensio Laine
43902:           Arvo Kemppainen               Heikki Mustonen                Esko-Juhani Tennilä
43903:           Lauha Männistö                Seppo Toiviainen               Sten Söderström
43904:           Osmo Vepsäläinen              Terho Pursiainen               Kati Peltola
43905: 
43906: 
43907: 
43908: 
43909: 260150X
43910: 2                                     1985 vp. -       KK n:o 463
43911: 
43912: 
43913: 
43914: 
43915:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43916: 
43917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Pohjoismaissa on enää toiminnassa kaksi kan-
43918: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       sainvälisesti kilpailukykyistä kuparisulattoa, toi-
43919: mies, 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn lä-           nen Ruotsissa ja toinen Harjavallassa. Näistä
43920: hetteenne n:o 2541 ohella toimittanut valtioneu-       Harjavalta on ratkaisevassa määrin riippuvainen
43921: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      ulkomaisesta raaka-ainetuonnista. Spot-markki-
43922: sanedustaja Saarron ym. näin kuuluvasta kirjalli-      noihin turvautuminen ei ole taloudellisesti kan-
43923: sesta kysymyksestä n:o 463:                            nattavaa. Turvatakseen Harjavallan sulaton toi-
43924:                                                        minnan jatkuvuuden ja Suomen korkeateknolo-
43925:           Pitääkö Hallitus oikeana, että suoma-        giaan perustuvan jalostusteollisuuden on Outo-
43926:        laiset yritykset pitävät yllä kauppasuhteita    kumpu Oy pyrkinyt jatkuvasti etsimään varmoja
43927:        Chileen Pinochetin sotilasdiktatuurin val-      raaka-ainelähteitä. Tavanomaisten hankintasopi-
43928:        litessa, ja                                     musten ohella on ratkaisuun pyritty myös hank-
43929:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kimalla kaivososuuksia sen mukaan, miten kan-
43930:        ryhtyä, jotta eivät Outokumpu Oy ja             sainvälinen markkinatilanne vaatii. Suomen re-
43931:        muut suomalaiset yritykset ostamalla            sursseille sopivankokoisia investointikohteita ei
43932:        Chilen kansallisomaisuutta ja investoi-         ole kuitenkaan helppo löytää. Chileläisen koh-
43933:        malla muulla tavoin Chileen tukisi soti-        teen valitseminen on perustunut omalta osaltaan
43934:        lasdiktatuuria?                                 jo 1960-luvulta alkaneeseen yhteistyöhön maan
43935:                                                        korkeatasoisen kaivosteollisuuden kanssa.
43936:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Chile on maailman johtava kuparinvientimaa.
43937: ti seuraavaa:                                          Kuparin ostajia löytyy sekä Euroopan puolueetto-
43938:    Kehitysmaiden velkatilanne on seurausta viime       mien että sosialististen maiden joukosta. Suomen
43939: vuosikymmenen alun kunnianhimoisista kehitys-          osuus on ollut alussa mainituista syistä vaatimat-
43940: ohjelmista. Lisäongelmia tilanteeseen toi saman-       tomalla tasolla, ja raaka-ainetarvetta on jouduttu
43941: aikainen raaka-aineiden maailmanmarkkinahin-           tyydyttämään enenevässä määrin satunnaiserien
43942: tojen lasku, yleinen korkotason nousu ja myös          ostamisella. Rikastehuollon turvaaminen muualta
43943: teollisuusmaiden alhainen talouskasvu. Kuparin         kuin Chilestä pitkäaikaisin sopimuksin ei ole
43944: ja muiden petushyödykkeiden hintojen lasku on          onnistunut.
43945: kärjistänyt edelleen Chilen ja muiden latinalaisen        Kun Chile haluaisi kehittää kupariteollisuut-
43946: Amerikan maiden velkaongelmaa. Tämä on tun-            taan monipuolisten kansainvälisten yhteyksien
43947: tunut myös Suomen vientiluvuissa, jotka ovat jo        pohjalta, ovat laajat myös nykyistä hallitusta
43948: muutaman vuoden ajan polkeneet paikallaan.             vastustavat piirit Chilessä pitäneet tärkeänä kaup-
43949:    Suomen perinteinen kaupankäynti Chilen              pasuhteiden jatkumista ja kehittymistä Suomen
43950: kanssa on keskittynyt kaivos- ja metsäteollisuuk-      kaltaisten maiden kanssa.
43951: sien ympärille. Suomen metallurginen teollisuus           Suomen kaupankäynti kokonaisuudessaan Chi-
43952: on pyrkinyt tuomaan kuparirikastetta Chilestä          len kanssa on vaatimattomalla tasolla. Ruotsin
43953: pitkäaikaisten sopimusten turvin. Vuoden 1984          kauppa on ollut 1980-luvulla 5-10-kertainen,
43954: jälkeen ei rikastetta ole Suomeen saatu mm.            Tanskan puolet tästä ja Norjan taas Suomen
43955: Japanin lisättyä hankintojaan raaka-ainetuontia        luokkaa. Eräillä pohjoismailia on lisäksi Chileen
43956: suosivan tariffipolitiikkansa avulla.                  etabloituneita yrityksiä.
43957: 
43958:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1986
43959: 
43960:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
43961:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 463                                           3
43962: 
43963: 
43964: 
43965: 
43966:                                Tili Riksdagens Herr Talman
43967: 
43968:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I Norden verkar endast två internationelit
43969: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         konkurrenskraftiga kopparsmältverk, ett i Harja-
43970: nr 2541 av den 8 januari 1986 tili vederbörande       valta och ett i Sverige. Harjavalta är i hög grad
43971: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      beroende av tiligången på importkoppar. Tili-
43972: sänt avskrift av följande av riksdagsman Saarto       flyktstagande tili spot-marknaden är inte ekono-
43973: m.fl. undertecknade spörsmål nr 463:                  miskt lönsamt. För att säkerstälia kontinuiteten i
43974:                                                       Harjavalta smältverks verksamhet och därmed
43975:           Anser Regeringen att det är rätt att        också för Finlands högteknologiska förädlingsin-
43976:        finländska företag har handelsrelationer       dustri har Outokumpu Oy fortsättningsvis letat
43977:        med Chile som regeras av Pinochets mili-       efter säkra råvarukällor. Vid sidan av konventio-
43978:        tärdiktatur och                                nelia leveransavtal har man eftersträvat att finna
43979:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta       lösningar även genom att skaffa gruvandelar, i
43980:        för att Outokumpu Oy och andra fin-            enlighet med det internationelia marknadslägets
43981:        ländska företag inte skali stödja militär-     krav. För Finlands resurser lämpliga investerings-
43982:        diktaturen genom att köpa Chiles natio-        objekt är dock inte lätt att finna. Valet av en
43983:        nalegendom och på annat sätt investera i       chilensk gruva grundade sig för sin del på ett
43984:        Chile?                                         samarbete, som inleddes redan på 1960-talet
43985:                                                       med landets högklassiga gruvindustri.
43986:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra        Chile är värideus ledande exportör av koppar.
43987: följande:                                             Importörer av chilensk koppar kan man finna
43988:    Utvecklingsländernas skuldsituation är en följd    såväl bland Europas neutrala som socialistiska
43989: av de ambitiösa utvecklingsprogrammen från det        stater. Finlands andel har av ovan nämnda skäl
43990: senaste årtiondets inledningsskede. Läget förvär-     varit anspråkslös. Man har varit tvungen att i allt
43991: rades ytterligare av den samtidiga nedgången i        större utsträckning tillfredsstälia råvarubehovet
43992: världsmarknadspriserna för råvaror, den alimänna      genom tillfäliiga köp. Det har inte lyckats att
43993: stegringen av räntenivån och även den låga            trygga tillgången på anrikad koppar genom lång-
43994: ekonomiska tiliväxten i industriländerna. Ned-        variga avtal på annat håli än i Chile.
43995: gången i priserna för koppar och andra baspro-           När Chile vili utveckla sin kopparindustri på
43996: dukter har ytterligare skärpt Chiles och andra        basis av mångsidiga internationella förbindelser
43997: latinamerikanska staters skuldproblem. Detta har      hae vida kretsar i Chile, vilka även innefattar
43998: inverkat även på Finlands exportnivå, viiken          sådana som motsätter sig den nuvarande rege-
43999: redan under några års tid har starnpat på stäliet.    ringen, ansett att det är viktigt att handelsförbin-
44000:    Finlands handelsutbyte med Chile hae traditio-     delserna får en kontinuitet och utvecklas med
44001: nelit varit koncentrerat tili gruv- och skogsindu-    sådana Iänder som Finland.
44002: strin. Finlands metaliurgiska industri har efter-        Finlands handelsrelationer med Chile är i sin
44003: strävat att importera anrikad koppar från Chile       helhet på förhåliandevis anspråkslös nivå. Jäm-
44004: med hjälp av långvariga avtal. Efter år 1984 har      fört med Finland har Sveriges export under
44005: anrikad malm inte erhåliits tili Finland bl.a.        1980-talet varit 5--10 gånger större, Danmaeks
44006: eftersom Japan har utökat sina anskaffningar          hälften av denna och Norges återigen av samma
44007: med hjälp av sin råvaruimportfrämjande tariffpo-      storleksklass som Finlands. Vissa nordiska Iänder
44008: litik.                                                har dessutom i Chile etablerade företag.
44009: 
44010:      Helsingfors den 6 mars 1986
44011: 
44012:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
44013:                                                 1985 vp.
44014: 
44015: Kirjallinen kysymys n:o 464
44016: 
44017: 
44018: 
44019: 
44020:                                    Saarikoski ym.: Liikkuvan poliisin toimirakenteen kehittämisestä
44021: 
44022: 
44023:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44024: 
44025:    Liikkuvan poliisin toimirakenne on poikennut           Liikkuva poliisi on esittänyt vuosien 1981-82
44026: muun poliisin toimirakenteesta siitä syystä, että      toimirakennemuutosten jälkeenkin vuosittain 30
44027: LP oli aikanaan koulutusyksikkö, jolloin nuorem-       nuoremman konstaapelin tointa muutettavaksi
44028: pien konstaapelien suhteellinen osuus oli muuta        vanhemman konstaapelin toimiksi. Vaikka sisä-
44029: poliisia suurempi. Tuon ajan päättymisestä on          asiainministeriö on näihin esityksiin yhtynyt, ei
44030: kuitenkin kulunut jo noin 25 vuotta Poliisiopis-       toimirakennemuutos ole toteutunut, huolimatta
44031: ton aloitettua toimintansa. Toimirakennevääris-        esimerkiksi esityksen sisältymisestä poliisihallin-
44032: tymä on sen sijaan yhä olemassa, sillä sitä on         non KTS:aan ja Poliisiasiain neuvottelukunnan
44033: korjattu ainoastaan vuosien 1981 ja 1982 tulo- ja      näin kuuluvasta lausumasta: ''Neuvottelukunta
44034: menoarvioissa yhteensä 80 nuoremman konstaa-           katsoo, että vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa
44035: pelin toimen muuttamisella vanhemman kons-             olisi jatkettava liikkuvan poliisin toimirakenteen
44036: taapelin toimiksi.                                     korjaamista vastaamaan muun poliisin ..toimira-
44037:    Suomen Poliisien Liiton ja poliisilakon lopetta-    kennetta''. Suomen Poliisien Liitto on esittänyt
44038: missopimuksen mukaisesti perustetun toimikun-          toistuvasti 50 toimen muuttamista.
44039: nan tavoitteena on päästä alipäällystön ja miehis-        1.10.1985 palkkatason mukaan 30 muutosva-
44040: tön toimien osalta seuraavaan jakaumaan: ali-          kanssin kustannusvaikutus on enintään 67 230
44041: päällystö (ylikonstaapelit, rikosylikonstaapelit)      mk ja 50 muutosvakanssin enintään 112 050 mk
44042: 30 % näiden toimien yhteismäärästä sekä van-           vuodessa, kun nuoremman konstaapelin A 6 toi-
44043: hemmat konstaapelit 80 % ja nuoremmat kons-            mia muutetaan vanhemman konstaapelin A 8
44044: taapelit 20 % näiden toimien yhteismäärästä.           toimiksi.
44045:    Paikallispoliisiin on perustettu vuosina 1981-         1.10.198 5 oli liikkuvassa poliisissa yli 5 vuotta
44046: 1985 yhteensä 440 ylikonstaapelin ja rikosyli-         palvelleita nuorempia konstaapeleita 134 ja yli 10
44047: konstaapelin tointa sekä 194 vanhemman kons-           vuotta palvelleita 57 kpl.
44048: taapelin ja vanhemman rikoskonstaapelin tointa.           Paikallispoliisissa vanhemman konstaapelin
44049: Kun vastaavasti on lakkautettu 415 nuoremman           toimen saattaa saada 2-3 vuoden palveluksen
44050: konstaapelin tointa, on paikallispoliisissa toimira-   jälkeen. Tilanne aiheuttaa liikkuvassa poliisissa
44051: kenne kehittynyt siten, että siellä alipäällystön      palvelevan poliisimiehen kokonaispalkkauksen
44052: toimia on 25 % näiden toimien yhteismäärästä           jäämisen huomattavasti pienemmäksi kuin
44053: sekä vanhemman konstaapelin ja vanhemman               muussa poliisissa.
44054: rikoskonstaapelin toimia 75 % konstaapelin toi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44055: mien yhteismäärästä. Vuoden 1986 tulo- ja me-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
44056: noarvioesityksessä ehdotetut toimien lisäykset ja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
44057: muutokset huomioiden vastaavat suhteet tulevat         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44058: olemaan 26,4 % ja 76,4 %.
44059:    Liikkuvassa poliisissa ylikonstaapelin toimia on                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44060:  21 % alipäällystön ja miehistön toimista ja van-              ryhtyä, jotta liikkuvan poliisin toimira-
44061: hemman konstaapelin toimia 52 % konstaapelin                   kenne korjataan vastaamaan muun polii-
44062:  toimista. Ero paikallispoliisin keskiarvoon on                sin toimirakennetta muuttamalla tarpeel-
44063: vuoden 1986 budjettiesityksen toteuduttua 133                  linen määrä nuoremman konstaapelin
44064: vanhemman konstaapelin ja 38 ylikonstaapelin                   toimia vanhemman konstaapelin toimik-
44065: tointa.                                                        si?
44066: 
44067: 
44068: 260080V
44069: 2                                1985 vp. -   KK n:o 464
44070: 
44071:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
44072: 
44073:        Helge Saarikoski            Ole Wasz-Höckert        Lauri Impiö
44074:        Matti Viljanen              Esko Almgren            Marja-Liisa Tykkyläinen
44075:        Osmo Vepsäläinen            Kalevi Mattila          Kimmo Sasi
44076:        Juhani Vähäkangas           Georg C. Ehrnrooth      Pentti Mäki-Hakola
44077:        Riitta Jouppila             Väinö Raudaskoski       Aapo Saari
44078:        Tauno Valo                  Urho Pohto              Sakari Knuuttila
44079:        Sirkka-Liisa Anttila        Tapio Holvitie          Ben Zyskowicz
44080:                                    Juho Koivisto
44081:                                          1985 vp. -      KK n:o 464                                         3
44082: 
44083: 
44084: 
44085: 
44086:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44087: 
44088:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tointen keskinäinen suhde ja miehistön sisäinen
44089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            toimirakenne ole vastannut muuttuneita ja li-
44090: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-           sääntyneitä tehtäviä, minkä vuoksi paikallispolii-
44091: jeenne n:o 2542 ohella toimittanut valtioneuvos-         sin henkilöstörakennetta on kehitetty, kuten ky-
44092: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        symyksen perusteluissa todetaan. Paikallispoliisin
44093: edustaja Helge Saarikosken ym. kirjallisesta kysy-       kokonaisvahvuus on noin kymmenkertainen liik-
44094: myksestä n:o 464, jossa tiedustellaan:                   kuvan poliisin henkilöstövahvuuteen verrattuna,
44095:                                                          joten henkilöstörakenteen vääristymä on paikal-
44096:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lispoliisissa ollut lukumääräisesti moninkertai-
44097:         ryhtyä, jotta liikkuvan poliisin toimira-        nen. Rajallisista taloudellisista mahdollisuuksista
44098:         kenne korjataan vastaamaan muun polii-           johtuen kaikkia vääristymiä ei ole voitu korjata
44099:         sin toimirakennetta muuttamalla tarpeel-         nopeasti eikä samalla kertaa. Paikallispoliisi, jossa
44100:         linen määrä nuoremman konstaapelin               epäkohta on ollut lukumääräisesti suurempi, on
44101:         toimia vanhemman konstaapelin toimik-            tähän saakka ollut henkilöstön kehittämisessä
44102:         si?                                              liikkuvan poliisin edellä.
44103:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Poliisin tarkistetun toiminta- ja taloussuunni-
44104: ti seuraavaa:                                            telman mukaan tulisi kolmekymmentä liikkuvan
44105:    Liikkuvan poliisin henkilöstörakenne on polii-        poliisin nuoremman konstaapelin tointa vuonna
44106: simiehistön ja -alipäällystön kohdalta muodostu-         1987 muuttaa vanhemman konstaapelin toimik-
44107: nut kysymyksen perusteluosassa mainituista kehi-         si. Tämän jälkeen tulisi alipäällystö- ja miehistö-
44108: tyshistoriallisista syistä toisenlaiseksi kuin paikal-   toimen keskinäistä suhdetta ja miehistön sisäistä
44109: lispoliisin henkilöstörakenne. Paikallispoliisin-        toimirakennetta vielä kehittää edelleen liikkuvan
44110: kaan kohdalla ei alipäällystötointen ja miehistö-        poliisin tehtävien vaatimusten mukaisiksi.
44111: 
44112:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
44113: 
44114:                                                                   Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
44115: 4                                     1985 vp. -- RJK n:o 464
44116: 
44117: 
44118: 
44119: 
44120:                                Till Riksdagens Herr Talman
44121: 
44122:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           interna     befattningsstruktur     motsvarat    de
44123: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        förändrade och ökade uppgifterna. Detta har
44124: 2542 av den 8 januari 1986 till vederbörande          medfört att man har utvecklat den lokala poli-
44125: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    seos personalstruktur såsom det framhålls i moti-
44126: av riksdagsman Helge Saarikoski m.fl. underteck-      veringen för spörsmålet. Den lokala poliseos
44127: nade spörsmål nr 464:                                 totala styrka är ungefär tiofaldig i jämförelse med
44128:                                                       rörliga poliseos personalstyrka, vilket visar att
44129:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       missförhållandena i personalstrukturen antals-
44130:        för att avhjälpa missförhållandena i rörli-    mässigt har varit mångdubbla inom den lokala
44131:        ga poliseos befattningsstruktur så, att        polisen. På grund av begränsade ekonomiska
44132:        den fås att motsvara den övriga poliseos       möjligheter har alla missförhållanden inte kun-
44133:        befattningsstruktur genom att ett nöd-         nat avhjälpas snabbt eller på samma gång. Den
44134:        vändigt antal yngre konstapels befatt-         lokala polisen, inom viiken missförhållandet har
44135:        ningar ändras till äldre konstapels befatt-    varit störst om man ser till antalet, har hittills
44136:        ningar?                                        gått före rörliga polisen vid utvecklandet av
44137:                                                       personalen.
44138:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
44139: anföra följande:                                         Enligt den justerade verksamhets- och ekono-
44140:    Rörliga poliseos personalstruktur har för polis-   mipianeo for polisen borde trettio yngre
44141: manskapets och polisunderbefälets vidkomman-          konstapels befattningar inom rörliga polisen år
44142: de av de utvecklingshistoriska skäl som nämnts i      1987 ändras till äldre konstapels befattningar.
44143: motiveringen för spörsmålet kommit att avvika         Därefter borde förhållandet mellan underbefäls-
44144: från personalstrukturen inom den lokala polisen.      befattningarna och manskapsbefattningarna och
44145: Inte heller för den lokala poliseos vidkommande       manskapets interna befattningsstruktur ytterliga-
44146: har förhållandet mellan underbefälsbefattningar-      re utvecklas i enlighet med de krav som rörliga
44147: na och manskapsbefattningarna och manskapets          poliseos uppgifter ställer.
44148: 
44149:     Helsingfors den 12 februari 1986
44150: 
44151:                                                                    Inrikesminister Kaisa Raatikainen
44152:                                                  1985 vp.
44153: 
44154: Kirjallinen kysymys n:o 465
44155: 
44156: 
44157: 
44158: 
44159:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien ohjei-
44160:                                        den ja tiedottamisen kehittämisestä
44161: 
44162: 
44163:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44164: 
44165:    Tämän vuoden alussa voimaan tulleiden yksi-          täntöä yhdenmukaistavaksi ja ohjaavaksi tekijäksi
44166: tyisen sektorin työntekijöitä koskevien elä-            muodostuvat yksilöllisestä varhaiseläkkeestä an-
44167: kelakien muutosten mukaan 55 vuotta täyttä-             nettavat ohjeet ja tiedottaminen. Esimerkiksi
44168: neellä työntekijällä on oikeus saada työkyvyttö-        lausuntoja kirjoittaville lääkäreille on tiedotettava
44169: myyseläkettä yksilöllisenä varhaiseläkkeenä, jos        eläkkeen myöntämisen perusteet ja lausunnon
44170: hänen työkykynsä, huomioon ottaen sairaus, vika         kirjoittamisohjeet, toteaa sosiaalivaliokunta yksi-
44171: tai vamma, ikääntymiseen liityvät tekijät, amma-        selitteisesti mietinnössään.
44172: tissaolon pitkäaikaisuus, hänelle työstä aiheutu-           Raskasta ja kuluttavaa työtä tehneitä työnteki-
44173: nut rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työolosuh-       jöitä, jotka tuntevat työnteon jatkamisen koh-
44174: teet, on pysyvästi siinä määrin alentunut, ettei        tuuttomaksi, on paljon. Jo viime vuoden puolella
44175: hänen kohtuudella voida edellyttää enää jatkavan        oli jätetty yli 3 000 hakemusta yksilölliselle var-
44176: ansiotyötään.                                           haiseläkkeelle. Hakijoita olisi varmasti huomatta-
44177:    Sosiaalivaliokunnan mietinnön mukaan yksi-           vasti runsaammin, mutta tieto uusista eläkejärjes-
44178: löllisen varhaiseläkkeen merkittävänä eläkepoliit-      telyistä ei ole vielä riittävästi mennyt kentälle.
44179: tisena piirteenä on mahdollisuus siirtää painopis-      Valiokunnan edellyttämiä lausunnon kirjoitta-
44180: tettä eläkkeen myöntämisen perusteissa sosiaali-        misohjeita ei lääkäreille ole toimitettu. Lääkäri-
44181: siin, ruumiillisiin, henkisiin ja työolosuhteita        lehdessä ollutta kirjoitusta ei voi pitää riittävänä
44182: koskeviin tekijöihin, joita arvioidaan kunkin           eläkkeen myöntämisen perusteista tiedottamise-
44183: eläkkeenhakijan henkilökohtaisen tilanteen mu-          na, varsinkin kun kirjoitukseen sisältyi epätark-
44184: kaan. Eläkejärjestelmän kehittämisen tällaisten         kuuksia.
44185: tekijöiden nojalla on tarkoitus johtaa vakuutetun           Eläketurvakeskuksen eläkelaitoksille lähettä-
44186: kannalta tarkoituksenmukaisiin ja perusteltuihin        mät ohjeet eivät kaikilta osin ole riittävän yksi-
44187: ratkaisuihin.                                           tyiskohtaiset ja yksiselitteiset, mikä aiheuttaa se-
44188:    Edelleen valiokunta toteaa mietinnössään, että       kaannusta, varsinkin kun muussa tiedottamisessa
44189: arvioitaessa eläkkeenhakijan elämäntilanteen vai-       on esitetty kiistaa aiheuttaneista kohdista yksise-
44190: kutusta hänen työkykyynsä tulee laissa mainittuja       litteisiä tulkintoja, jotka eivät aina vastaa sosiaali-
44191: tekijöitä käsitellä keskenään yhtä painavina siten,     valiokunnan mietinnössään esittämää tahtoa.
44192: ettei kuitenkaan edellytetä kaikkien tekijöiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44193: samanaikaista ilmenemistä. Työolosuhteiden sel-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
44194: vittämisessä on käytettävä työpaikkakohtaista asi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
44195: antuntemusta. Ikääntymiseen liittyvien tekijöi-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44196: den arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota niihin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44197:  tekijöihin, joissa ei ole kysymys sairaudesta, vias-           ryhtyä, jotta yksilöllisestä varhaiseläkkees-
44198: ta tai vammasta, vaan vanhenemisen aiheutta-                    tä annettavat ohjeet ja tiedottaminen vas-
44199: mista fyysisistä ja psyykkisistä tekijöistä.                    taavat eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja
44200:     Valiokunta piti tärkeänä, että järjestelmän oi-             että myös lääkäreille tiedotetaan eläkkeen
44201:  keudenmukaiseen ja joustavaan toteuttamiseen                   myöntämisen perusteet ja lausunnon kir-
44202:  kiinnitetään erityistä huomiota. Tärkeäksi käy-                joittamisohjeet?
44203: 
44204: 
44205: 
44206: 
44207: 260081X
44208: 2                                  1985 vp. -   KK n:o 465
44209: 
44210:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
44211: 
44212:        Marjatta Stenius-Kaukonen    Tarja Halonen            Pekka Leppänen
44213:        Anna-Kaarina Louvo           Kati Peltola             Tuula Paavilainen
44214:        Erkki Moisander              Risto Ahonen             Jorma Rantanen
44215:        Kerttu Törnqvist             Hannu Kemppainen         Väinö Raudaskoski
44216:        Saara Mikkola                Helena Pesola            Håkan Nordman
44217:        Pentti Skön                  Jukka Vihriälä           Paavo Lipponen
44218:                                         1985 vp. -- RJ( n:o 465                                           3
44219: 
44220: 
44221: 
44222: 
44223:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44224: 
44225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tornia ohjeita eri osatekijöiden painottamisesta
44226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ratkaisua tehtäessä. Soveltamisohjeilla on tarkoi-
44227: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-          tus luoda vain puitteet yksittäistapausten ratkai-
44228: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        semista varten. Muutenkaan ei tässä vaiheessa ole
44229: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tarkoituksenmukaista antaa liian yksityiskohtaisia
44230: Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta           ohjeita, koska vasta käytännön kokemuksien ja
44231: kirjallisesta kysymyksestä n:o 465:                     muutoksenhakuelinten kannanottojen jälkeen
44232:                                                         voidaan hahmottaa yksityiskohtaisempia ratkaisu-
44233:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         malleja. Soveltamisohjeiden valmistelussa ovat
44234:         ryhtyä, jotta yksilöllisestä varhaiseläkkees-   myös työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen edustajat
44235:         tä annettavat ohjeet ja tiedottaminen vas-      olleet mukana, joten näin on pyritty varmista-
44236:         taavat eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja          maan myös riittävä työelämän tuntemus. Huo-
44237:         että myös lääkäreille tiedotetaan eläkkeen      miota on kiinnitetty myös siihen, että ohjeet
44238:         myöntämisen perusteet ja lausunnon kir-         vastaavat eduskunnan sosiaalivaliokunnan näke-
44239:         joittamisohjeet?                                myksiä. Käytännön ratkaisutoiminnassa on saatu-
44240:                                                         jen tietojen mukaan tähän mennessä vallinnut
44241:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           varsin pitkälle menevä yksimielisyys.
44242: seuraavaa:                                                 Jotta eläkkeenhakijan suorituskyvystä ja työolo-
44243:    Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleeseen             suhteista saataisiin tarpeellinen selvitys, on elä-
44244: joustavaan eläkeikäjärjestelyyn liittyen 55 vuotta      kehakemuslomakkeita uudistettu siten, että haki-
44245: täyttäneellä työntekijällä on oikeus työkyvyn           jaa muun muassa pyydetään kuvaamaan työolo-
44246: alennuttua saada työkyvyttömyyseläkettä yksilöl-        jaan ja kertomaan oma käsityksensä työstä selviy-
44247: lisenä varhaiseläkkeenä sekä kansaneläkejärjestel-      tymisestä. Tarvittaessa myös työnantajalta hanki-
44248: mästä että työeläkejärjestelmästä. Hallituksen esi-     taan selvitys työntekijän työstä ja työolosuhteista.
44249: tyksessä lähdettiin siitä, että yksilöllisen varhais-   Kuten työkyvyttömyyseläkkeissä yleensäkin, myös
44250: eläkkeen avulla poistetaan työkyvyttömyyseläke-         yksilöllistä varhaiseläkettä koskevaan hakemuk-
44251: järjestelmässä sairauden, vian tai vamman koros-        seen on liitettävä lääkärintodistus. Tämä on
44252: tuneesta merkityksestä aiheutuneet epäkohdat ja         luonnollinen tapa pyrittäessä selvittämään haki-
44253: siirretään työkykyä arvioitaessa painopistettä yksi-    jan suorituskyky. Hoitavan lääkärin on lausuttava
44254: löllisten tekijöiden yhteisvaikutukseen. Sairauden      käsityksensä paitsi hakijan terveydentilasta myös
44255: ohella tällaisia työkyvyn arvioinnissa huomioon         muista hakijan työn suorittamiseen ja työolosuh-
44256: otettavia tekijöitä ovat ikääntymiseen liittyvät        teisiin liittyvistä seikoista, joita silmällä pitäen
44257: tekijät, ammatissaolon pitkäaikaisuus, työstä ai-       yksilöllinen varhaiseläke on säädetty. Tässä yhtey-
44258: heutunut rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työ-        dessä on kuitenkin korostettava, ettei hoitavan
44259: olosuhteet. Työkyvyn alentumista arvioitaessa on        lääkärin enempää kuin eläkelaitoksen asiantunti-
44260: laissa määritellyt tekijät huomioon ottaen tehtävä      jalääkärinkään kannanotto ole ratkaiseva. Työn-
44261: yksilökohtaisesti kokonaisarvia siitä, vaatiiko työn    tekijän ja työnantajan selvitysten rinnalla hoita-
44262: jatkaminen työntekijäitä kohtuuttomia ponniste-         van lääkärin lausunto on objektiivinen ja puolu-
44263: luja. Koska kysymys on yksilökohtaisesta arviosta,      eeton asiantuntijalausunto eläkkeen hakijan suo-
44264: on selvää, että eri tekijöiden painotus vaihtelee       rituskyvystä.
44265: eri tapauksissa.                                           Uusien eläkemuotojen tiedottamiseen on kiin-
44266:    Yksilöllisen varhaiseläkkeen saamisen edelly-        nitetty erityistä huomiota. Näitä kysymyksiä var-
44267: tykset on laissa määritelty siinä mielessä väljästi,    ten perustettiin jo viime vuoden keväällä erityi-
44268: että lain soveltajalle on jätetty harkintavaltaa,       nen Eläketurvakeskuksen ja eläkelaitosten asian-
44269: jotta kunkin yksittäistapauksen erityispiirteet voi-    tuntijoiden yhteinen tiedotusryhmä. Tietoa yksi-
44270: taisiin joustavasti ottaa huomioon. Myös Elä-           löllisestä varhaiseläkkeestä on jaettu kaikkia pe-
44271: keturvakeskus on soveltamisohjeissaan lähtenyt          rinteisiä tiedotuskanavia, muun muassa sanoma-,
44272: siitä, ettei voida antaa yksityiskohtaisia ja ehdot-    aikakaus-, ammatti-, ja työmarkkinalehtiä sekä
44273: 4                                        1985 vp. -       KK n:o 465
44274: 
44275: radiota ja televisiota käyttäen. Lisäksi viime            suntoa kirjoitettaessa. Eläketurvakeskus on lisäksi
44276: kesänä lähetettiin laaja lehtiartikkeli 600 lehdel-       yhteistyössä kansaneläkelaitoksen kanssa valmis-
44277: le, ja Eläketurvakeskuksen esitteestä "Joustavasti        tellut uuden lääkärinlausuntolomakkeen, jossa
44278: eläkkeelle 1986" on jaettu 220 000 kappaleen              edellytetään lääkärin perustelevan johtopäätök-
44279: suomenkieliset ja 15 000 kappaleen ruotsinkieli-          sensä aiempaa seikkaperäisemmin.
44280: set painokset. Myös eläkelaitokset ovat julkaisseet          Tiedonsaannin varmistamiseksi sosiaali- ja ter-
44281: omia esitteitä ja järjestäneet koulutus- ja tiedo-        veysministeriö huolehtii siitä, että edellä mainit-
44282: tustilaisuuksia.                                          tu Suomen Lääkärilehden artikkeli tullaan tietyin
44283:    Lääkäreille erityisesti ei ole voitu järjestää yksi-   täsmennyksin vielä erikseen jakamaan lääkäri-
44284: tyiskohtaista tiedotusta ennen Eläketurvakeskuk-          kunnalle. Kuitenkin vasta käytännössä saatavat
44285: sen yleisohjeiden valmistumista. Niiden valmis-           kokemukset tulevat osoittamaan, onko tiedotta-
44286: tuttua lokakuussa 1985 katsottiin kiireisen aika-         mista edelleen tehostettava ja onko esimerkiksi
44287: taulun vuoksi tarkoituksenmukaisimmaksi kei-              lääkärinlausuntolomaketta vielä tarpeen uudis-
44288: noksi artikkelit "Suomen Lääkärilehteen", joka            taa. Tässä vaiheessa on tärkeintä kiinnittää huo-
44289: varsin kattavasti tavoittaa maamme lääkärikun-            miota eläkelaitosten yhteistoimintaan mahdolli-
44290: nan. Myös "Sosiaaliturva" -lehdessä ja "Työ -             simman yhtenäisen ratkaisukäytännön aikaansaa-
44291: terveys - turvallisuus'' -lehdessä on ollut asiasta       miseksi. Tätä silmällä pitäen on myös yksilöllis-
44292: kirjoituksia. Näissä on pyritty tuomaan esiin sekä        ten varhaiseläkkeiden osalta otettu käyttöön kan-
44293: yksilöllisen varhaiseläkkeen perusteet ja tausta          saneläke- ja työeläkejärjestelmän välinen työky-
44294: että lääkärinlausunnon kirjoittamisohjeet. Lääkä-         vyttömyyseläkeasioissa noudatettu ennakkoilmoi-
44295: reille on myös järjestetty lukuisia esitelmätilai-        tus- ja neuvottelumenettely. Hallitus seuraa jous-
44296: suuksia. Tiedottamisessa on korostettu erityisesti        tavan eläkeikäjärjestelyn toteutumista ja ryhtyy,
44297: työlääketieteellisen näkemyksen merkitystä lau-           jos aihetta ilmenee, tarpeellisiin toimenpiteisiin.
44298: 
44299:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
44300: 
44301:                                                                                 Ministeri Matti Puhakka
44302:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 465                                           5
44303: 
44304: 
44305: 
44306: 
44307:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
44308: 
44309:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          prövningsrätt för att särdragen i varje enskilt fali
44310: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        skall kunna beaktas smidigt. Även pensions-
44311: den 8 januari 1986 tili vederbörande medlem av        skyddscentralen har i sina tiliämpningsdirektiv
44312: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     utgått från att man inte kan utfärda detaljerade
44313: dagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen m.fl.           och absoluta föreskrifter om hur de olika delfak-
44314: undertecknade spörsmål nr 465:                        torerna skali betonas då saken avgörs. Avsikten
44315:                                                       med tillämpningsdirektiven är endast att skapa
44316:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       en ram för avgörandet av enskilda fall. lnte helier
44317:        för att anvisningarna och informationen        i övrigt är det i detta skede ändamålsenligt att
44318:        om individueli förtidspension skali mot-       utfärda alitför detaljerade direktiv, eftersom det
44319:        svara den vilja som riksdagen uttalat samt     först efter det att erfarenheter i praktiken och
44320:        för att även läkarna skali informeras om       fuliföljdsorganens ställningstaganden föreligger
44321:        grunderna för beviljandet av pensionen         är möjligt att börja utforma mera detaljerade
44322:        och ges anvisningar om hur utlåtandena         lösningsmodeller. Företrädare för arbetsmark-
44323:        skali skrivas?                                 nads- och företagarorganisationerna har också
44324:                                                       deltagit i beredningen av tiliämpningsdirektiven,
44325:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       eftersom man även önskat garantera en tiliräcklig
44326: anföra följande:                                      kännedom om arbetslivet. Det har också beaktats
44327:                                                       att direktiven skali motsvara riksdagens socialut-
44328:    1 anslutning tili det flexibla pensionsåldersar-
44329:                                                       skotts uppfattningar. Enligt de uppgifter som
44330: rangemang som trädde i kraft vid ingången av
44331:                                                       man fått om avgörandena i praktiken har det
44332: innevarande år har arbetstagare som fylit 55 år
44333:                                                       hittills rått en långt gående samstämmighet.
44334: rätt att då arbetsförmågan blivit nedsatt få inva-
44335: lidpension i form av individueli förtidspension
44336: enligt såväl folkpensionssystemet som arbetspen-         För att pensionssökandens prestationsförmåga
44337: sionssystemet. Regeringen utgick i sin proposi-       och arbetsförhållanden skali bli tillräckligt väl
44338: tion från att de missförhållanden som uppstått i      utredda har pensionsansökningsblanketterna
44339: invalidpensionssystemet genom betoningen av           förnyats så, att sökanden bl.a. skall beskriva sina
44340: betydelsen av sjukdom, lyte elier skada avhjälps      arbetsförhålianden och ange sin egen uppfatt-
44341: med individueli förtidspension och att tyngd-         ning om hur han klarar arbetet. Vid behov
44342: punkten i bedömningen av arbetsförmågan flyt-         införskaffas utredning också av arbetsgivaren om
44343: tas över på kombinationen av flera individuelia       arbetstagarens arbete och arbetsförhållanden. I
44344: faktorer. Här vid kommer i fråga inte bara            likhet med allmän praxis i fråga om invalidpen-
44345: sjukdom utan även faktorer förknippade med            sioner skallläkarintyg också fogas till ansökningar
44346: åldrandet, lång tid i yrket, ett för personeo i       som gälier individuell förtidspension. Detta är
44347: fråga påfrestande och slitsamt arbete samt arbets-    ett naturligt tilivägagångssätt då det gäller att
44348: förhåliandena. När man bedömer i viiken mån           utreda sökandens prestationsförmåga. Den vår-
44349: en arbetstagares arbetsförmåga är nedsatt bör         dande läkaren skall meddela sin uppfatning inte
44350: man, med beaktande av de faktorer som defini-         bara om sökandens hälsotilistånd utan också om
44351: erats i lagen, för varje enskild individs del göra    andra sådana med utförandet av sökandens arbe-
44352: en totalbedömning av om ett fortsatt arbete           te och arbetsförhåliandena förknippade faktorer,
44353: kräver oskäliga ansträngningar av honom elier         med tanke på vilka den individuelia förtidspen-
44354: henne. Eftersom det är fråga om en individueli        sionen införts. I detta samband bör det dock
44355: bedömning är det klart att faktorerna betonas på      framhålias att den vårdande läkarens, lika litet
44356: varierande sätt i olika fali.                         som pensionsanstaltens sakkunniga läkares,
44357:    Förutsättningarna för erhåliande av individueli    ståndpunkt är avgörande. 1 jämförelse med ar-
44358: förtidspension har i lagen definierats löst i det     betstagarens och arbetsgivarens utredningar är
44359: hänseendet att lagens tillämpare har lämnats          den vårdande läkarens utlåtande ett objektivt och
44360: 6                                     1985 vp. -- KJ( n:o 465
44361: 
44362: opartiskt sakkunnigutlåtande om pensionssökan-        grunden tili systemet med individuell förtidspen-
44363: dens prestationsförmåga.                              sion samt ge anvisningar om hur läkarutlåtande-
44364:    Särskild uppmärksamhet har ägnats i informa-       na skall skrivas. Talrika föredrag har också anord-
44365: tionen om de nya pensionsformerna. För dessa          nats för läkare. I informationen har man särskilt
44366: frågor inrättades redan våren 1985 en särskild        betonat att arbetsmedicinska synpunkter skall
44367: informationsgrupp bestående av sakkunniga från        beaktas då utlåtandena skrivs. Pensionsskydds-
44368: pensionsskyddscentralen och pensionsanstalterna.      centralen har dessutom i samarbete med folkpen-
44369: Information om den individuella förtidspensio-        sionsanstalten utarbetat en ny blankett för läkar-
44370: nen har förmedlats med hjälp av alla traditionel-     utlåtanden. I blanketten förutsätts att läkaren
44371: la informationskanaler, bl. a. tidningar, tid-        motiverar sin slutsats mera detaljerat än förut.
44372: skrifter, facktidningar och arbetsmarknadstid-           För att säkerställa att informationen går fram
44373: ningar samt radio och TV. Dessutom sändes             kommer social- och hälsovårdsministeriet att se
44374: senaste sommar en utförlig tidningsartikel tili       tili, att ovan nämnda artikel i "Finlands Läkar-
44375: 600 tidningar, och pensionsskyddscentralens           tidning" med vissa preciseringar distribueras se-
44376: broschyr "Flexibel pensionering 1986" har gått        parat tili läkarkåren. Dock är det först erfarenhe-
44377: ut i 220 000 finskspråkiga och 15 000 svensksprå-     terna i praktiken som kan utvisa om informatio-
44378: kiga exemplar. Pensionsanstalterna har också gi-      nen måste effektiveras ännu mera och om t.ex.
44379: vit ut egna broschyrer och anordnat utbildning        blanketten för läkarutlåtandena måste förnyas
44380: och information.                                      ytterligare. I detta skede är det viktigast att man
44381:    Detaljerad information riktad enbart tili läkar-   ägnar uppmärksamhet åt pensionsanstalternas
44382: na kunde inte anordnas förrän pensionsskydds-         samarbete, för att en så enhetlig praxis som
44383: centralens allmänna anvisningar blev färdiga.         möjligt skall kunna skapas. Med~tanke på detta
44384: Detta skedde i oktober 1985, varvid det på grund      har det också i fråga om de individuella förtids-
44385: av den brådskande tidtabellen ansågs mest ända-       pensionerna införts ett likadant förhandsbeskeds-
44386: målsenligt att sprida informationen medelst ar-       och förhandlingsförfarande som det som före-
44387: tiklar i ''Finlands Läkartidning'', som når så gott   kommit mellan folkpensions- och arbetspensions-
44388: som hela landets läkarkår. I tidningarna "Sosiaa-     systemen i invalidpensionsärenden. Regeringen
44389: liturva" och "Työ Terveys Turvallisuus" har           följer med hur det flexibla pensionsåldersarran-
44390: också ingått artiklar om saken. I dessa har man       gemanget förverkligas och kommer, om det finns
44391: försökt presentera såväl grunderna för som bak-       anledning, att vidta erforderliga åtgärder.
44392: 
44393:      Helsingfors den 12 februari 1986
44394: 
44395:                                                                              Minister Matti Puhakka
44396:                                                  1985 vp.
44397: 
44398: Kirjallinen kysymys n:o 466
44399: 
44400: 
44401: 
44402: 
44403:                                     Paakkinen ym.: Lakisääteisen valtionavun myöntämisestä Keskisen
44404:                                        Uudenmaan Musiikkiopistolle
44405: 
44406: 
44407:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44408: 
44409:     Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto on aloit-         määrä on kaiken aikaa kasvanut ylittäen jo luku-
44410: tanut toimintansa kannatusyhdistyspohjaisena jo         vuoden 1983-84 päättyessä 600 oppilaan rajan.
44411: vuonna 1972. Elokuun alusta 1981 opisto kun-               Musiikkiopiston menot olivat jo vuoden 1983
44412: nallistettiin. Ylläpitäjäkuntia ovat Tuusula ja         päättyessä yli 1, 7 miljoonaa markkaa, mihin
44413: Järvenpää, joissa molemmissa kunnissa on myös           saatiin harkinnanvaraista valtionapua vain
44414: opiston toimipisteitä. Opiston toimialueen. ku~­        100 000 markkaa, eli 5,6 prosenttia. Kun oppi-
44415: tien väkiluku on lähes 50 000 asukasta. Oplskelt-       lasmaksutulojen osuus oli 20,35 prosenttia, jäi
44416: joita opistossa on näiden kahden kunnan lisäksi         kuntien maksettavaksi huomattavan suuri osuus
44417: ollut myös Keravalta, Sipoosta ja Mäntsälästä.          opiston menoista.
44418:     Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto on ainoa             Maamme yli sadasta musiikkioppilaitoksesta
44419:  opistotasoinen musiikkioppilaitos al~eella. Mu-        alle puolet saa lakisääteistä valtionavustusta. Kui-
44420: siikkiopistossa noudatetaan kouluhallituksen vah-       tenkin varsin monet niistä täyttävät ne lain
44421: vistamaa opetussuunnitelmaa täydennettynä ope-          asettamat ehdot, joita lakisääteisen valtionavus-
44422:  tusministeriön vahvistaman työohjelman mää-            tuksen myöntämiseksi edellytetään. Suomen mu-
44423:  räyksillä. Opiston tehtävänä on tämän mukaan           siikkioppilaitosten liitto on pitänyt samantasois-
44424:  antaa esittävän ja luovan säveltaiteen opetusta        ten musiikkioppilaitosten eriarvoista valtionavus-
44425:  sekä edistää musiikkielämän yleistä kehittämistä.      tustapaa epäoikeudenmukaisena ja edellyttänyt
44426:  Opistoon kuuluvat myös musiikkiopistoastetta           lakisääteisen valtionavustuksen myöntämistä kai-
44427:  alemmat oppilaitosmuodot: musiikkikoulu, ai-           kille niille musiikkioppilaitoksille, jotka täyttävät
44428:  kuisosasto, musiikkileikkikoulu ja suzukiosasto.       laissa ja asetuksessa säädetyt ehdot. Keskisen
44429:     Oppilaiden ottamisen, annettavan opetuksen,         Uudenmaan musiikkioppilaitos täyttää mainitut
44430:  suoritettavien tutkintojen ja annettavien todistus-    edellytykset.
44431:  ten osalta noudatetaan, mitä vahvistetussa ope-           Juuri hyväksytyssä valtion kuluvan vuoden
44432:  tussuunnitelmassa on määrätty.                         tulo- ja menoarviossa on lisätty oppilaspaikkoja
44433:     Musiikkikoulussa annetaan musiikin perusope-        musiikkioppilaitoksissa. Näin on luotu edellytyk-
44434:  tusta sekä musiikkialan ammatteihin aikoville          siä uusien musiikkioppilaitoksien pääsemiseen
44435:  että musiikinharrastajille. Musiikkikoulussa voi-      lakisääteisen valtionavustuksen piiriin. Keskisen
44436:  vat opiskella pääsytutkinnossa oppilaiksi hyväksy-     Uudenmaan Musiikkiopiston molemmat omis-
44437:  tyt henkilöt, joilla on edellytykset opiskella mu-     tajayhteisöt, sekä Tuusulan kunta että Järven-
44438:  siikkikoulun opinto-ohjelman mukaisesti. Mu-           pään kaupunki, ovat jo vuonna 1983 tekemillään
44439:  siikkikoulun päästätutkinnon suoritettuaan oppi-       päätöksillä hakeneet opistolle lakisääteistä val-
44440:  laalla on oikeus pyrkiä musiikkiopistoon, jossa        tionavustusta.
44441:  annettavan opetuksen tavoitteena on sellaisten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44442:  valmiuksien antaminen, että sekä solististen että      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
44443:  nk. yleisten aineiden I kurssitutkinnon suoritta-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
44444:  minen menestyksellisesti on mahdollista.               senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44445:     Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa toimii
44446:  rehtori ja viisi vakinaista opettajaa. Heidän lisäk-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
44447:  seen on kymmenen päätoimista tuntiopettajaa,                   tynyt saattaakseen Keskisen Uudenmaan
44448:  viisi yhteispäätoimista tuntiopettajaa ja yli 30               Musiikkiopiston mahdollisimman pian
44449:  sivutoimista tuntiopettajaa. Opiskelijoiden luku-              lakisääteisen valtionavustuksen piiriin?
44450: 
44451: 260068H
44452: 2                                1985 vp. -   KK n:o 466
44453: 
44454: 
44455:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
44456: 
44457:        Saara-Maria Paakkinen       Pirjo Ala-Kapee         Pekka Myllyniemi
44458:        Marjatta Väänänen           Päivi Varpasuo          Lea Kärhä
44459:        Kaarina Dromberg            Tuulikki Hämäläinen     Antti Kalliomäki
44460:        Marja-Liisa Salminen        Peter Muurman           Kaj Bärlund
44461:        Tauno Valo                  Helvi Koskinen          Liisa Arranz
44462:                                    Elsi Hetemäki-Olander
44463:                                        1985 vp. -      KK n:o 466                                        3
44464: 
44465: 
44466: 
44467: 
44468:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44469: 
44470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tillisen peruskoulutuksen valtionapu'' peruste-
44471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          luissa todennut, että harkinnanvaraisen valtion-
44472: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-         avun piirissä on edelleen useita sellaisia musiikki-
44473: jeen ohella toimittanut asianomaiselle jäsenelle       oppilaitoksia, jotka antamansa opetuksen järjes-
44474: jäljennöksen kansanedustaja Paakkisen ym. kir-         telyiden puolesta ovat rinnastettavissa jo lakisää-
44475: jallisesta kysymyksestä n:o 466, joka kuuluu           teisen valtionosuuden piiriin kuuluviin oppilai-
44476: seuraavasti:                                           toksiin. -Tämän johdosta eduskunta edellyttää,
44477:                                                        että hallitus kiirehtii näiden musiikkioppilaitos-
44478:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      t~n saattamista lakisääteisen valtionosuuden pii-
44479:         tynyt saattaakseen Keskisen Uudenmaan          nn.
44480:         Musiikkiopiston mahdollisimman pian                Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on varattu
44481:         lakisääteisen valtionavustuksen piiriin?       61 150 000 markkaa musiikkioppilaitosten laki-
44482:                                                        sääteisiin valtionosuuksiin. Irrottaessaan 22 päi-
44483:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         vänä tammikuuta ko. määrärahat kouluhallituk-
44484: seuraavaa:                                             sen käytettäväksi opetusministeriö on eduskun-
44485:    Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an-       nan budjettivastauksessaan kirjaamaan lausu-
44486: netun lain (147/68, muut 1076/75 ja 935/82)            maan viitaten kehottanut kouluhallitusta teke-
44487: 2 §:n mukaan valtionavustuksesta osalliseksi pää-      mään vuoden 1986 ensimmäistä lisämenoarvio-
44488: see musiikkioppilaitos, jonka avustaminen val-         esitystä ja vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitystä
44489: tion varoin on maan musiikinopetuksen kannalta         varten ehdotuksensa uusien oppilaitosten lakisää-
44490: tarkoituksenmukaista ja joka sen ohessa täyttää        teistämisestä.
44491: säädetyt yleiset edellytykset. Valtionavustuksesta         Mikäli valtiontaloudellisia edellytyksiä on, uu-
44492: osalliseksi pääsystä päättää opetusministeriö. Lain    sia oppilaitoksia oikeutetaan saamaan valtion-
44493: 6 §:n mukaan valtionosuuksien maksaminen suo-          osuutta jo 1. 8.1986 lukien. Kouluhallitus antaa
44494: ritetaan ensisijaisesti siitä määrärahasta, joka on    oppilaitosten hakemuksista lausuntonsa, ja tässä
44495: osoitettu vedonlyönnistä urheilukilpailuissa ker-      yhteydessä tullaan käsittelemään myös Keskisen
44496: tyvistä varoista käytettäväksi taidetta edistäviin     Uudenmaan Musiikkiopiston hakemus lakisäätei-
44497: tarkoituksiin.                                         sen valtionosuuden piiriin pääsystä.
44498:    Musiikkioppilaitosjärjestelmä on parinkymme-            Erikseen on vielä syytä todeta, että vuoden
44499: nen vuoden aikana määrällisesti laajentunut ja         1986 aikana on mahdollista ottaa lakisääteisen
44500: laadullisesti kehittynyt. Valtiontaloudellisia edel-   valtionosuuden piiriin sellaisia oppilaitoksia, joi-
44501: lytyksiä laajentaa lakisääteisen valtionosuuden        den toimintaan toisen oppilaitoksen sivutoimi-
44502: piiriin pääsevien oppilaitosten lukumäärää ei ole      pisteenä tai osana toista oppilaitosta on aiemmin
44503: tätä kehitystä vastaavasti ollut. Yhä useammat         saatu valtionosuutta. Tällöin lakisääteistäminen
44504: oppilaitokset, joita voidaan valtion varoin tukea      tapahtuu vähentämällä vastaava valtionosuuteen
44505: ainoastaan harkinnanvaraisin avustuksin, ovat          oikeutettu opetustuntimäärä pääoppilaitoksesta.
44506: toimintansa tason ja valtakunnallisen merkityk-        Valtionosuusmenot eivät tällaisen ratkaisun joh-
44507: sen kannalta sellaisia, jotka voitaisiin oikeuttaa     dosta kohoa. Eduskunta on budjettivastaukses-
44508: saamaan lakisääteistä valtionosuutta.                  saan lisäksi todennut, että tällä tavoin perustetta-
44509:    Eduskunta on käsitellessään vuoden 1986 tulo-       vaan oppilaitokseen saadaan perustaa sille hyväk-
44510: ja menoarvioesitystä momentin 29.90.54 "Mu-            sytyn opetustuntikiintiön puitteissa tarvittavat vi-
44511: siikkioppilaitosten ja musiikin keskiasteen amma-      rat ja toimet.
44512: 
44513:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
44514: 
44515:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
44516: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 466
44517: 
44518: 
44519: 
44520: 
44521:                                 Till Riksdagens Herr Talman
44522: 
44523:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            bildningen i musik på melianstadiet) har riks-
44524: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder            dagen konstaterat, att flera sådana musikläroan-
44525: skrivelse av den 8 januari 1986 tili vederbörande     stalter som beviljas statsunderstöd beroende av
44526: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-    prövning med hänsyn tili arrangemangen i fråga
44527: de av riksdagsman Paakkinen m.fl. underteckna-        om musikundervisningen vid dem kan jämföras
44528: de spörsmål nr 466:                                   med de läroanstalter som redan beviljas statsan-
44529:                                                       del. - Därför förutsätter riksdagen att rege-
44530:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      ringen skyndsamt berättigar dessa musikläroan-
44531:        för att Keskisen Uudenmaan Musiikki-           stalter lagstadgad statsandel.
44532:        opisto benämnda musikläroanstalt så
44533:        snart som möjligt skali bli upptagen              1 statsförslaget för 1986 har ett belopp om
44534:        bland de musikläroanstalter som beviljas       61 150 000 mark reserverats för musikläroanstal-
44535:        lagstadgat statsunderstöd?                     ternas lagstadgade statsandelar. Då undervis-
44536:                                                       ningsministeriet den 22 januari 1986 stälide
44537:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     anslagen tili skolstyrelsens förfogande har minis-
44538: framföra följande:                                    teriet med hänvisning tili uttalandet i riksdagens
44539:                                                       budgetsvar, uppmanat skolstyrelsen att fram-
44540:    Enligt 2 § lagen om statsunderstöd åt musiklä-     lägga förslag om de läroanstalter som i den första
44541: roanstalter (147 /68, ändr. 1076/75 och 935/82)       tiliäggsbudgeten för 1986 och i statsverksproposi-
44542: tilldelas statsunderstöd åt musikläroanstalter vars   tionen för 1987 skall beviljas lagstadgat statsun-
44543: understödande med statens medel är ändamåls-          derstöd.
44544: enligt med beaktande av ordnandet av musikun-
44545:                                                          Om det föreligger statsekonomiska förutsätt-
44546: dervisningen i landet och som därjämte uppfylier
44547:                                                       ningar blir de nya läroanstalterna berättigade tili
44548: de särskilt nämnda alimänna förutsättningarna.
44549:                                                       starsandel redan från och med den 1.8.1986.
44550: Undervisningsministeriet fattar beslut om bevil-
44551:                                                       Skolstyrelsen ger sitt utlåtande om läroanstal-
44552: jandet av statsunderstöd åt läroanstalten. Enligt
44553:                                                       ternas ansökan och i detta sammanhang kommer
44554: 6 § i nämnda lag utgår lagstadgade och statsun-
44555:                                                       även Keskisen Uudenmaan Musiikkiapistos ansö-
44556: derstöd enligt prövning främst ur det anslag som
44557:                                                       kan om lagstadgad starsandel att behandlas.
44558: i statsförslaget är anvisat att användas för konst-
44559: främjande ändamål av de medel som genom                  Det är skäl att ännu konstatera att det under
44560: vadhålining vid idrottstävlingar influtit.            1986 är möjligt att bland de läroanstalter som
44561:     Musikläroanstaltssystemet har under de senaste    erhåller statsunderstöd uppta sådana läroanstal-
44562: 20 åren kvantitativt utvidgats och kvalitativt        ter, för vars verksamhet i egenskap av filial tili
44563: utvecklats. Det har dock inte funnits statsekono-     elier del av en annan läroanstalt tidigare beviljats
44564: miska förutsättningar för att antalet läroanstalter   statsandel. Härvid beviljas läroanstalten lagstad-
44565: som beviljas lagstadgat statsunderstöd skulie         gat statsunderstöd så att antalet lektioner, vilka
44566: kunna ökas i enlighet med denna utveckling.           berättigar tili statsandel, i motsvarande grad
44567: Alit flera läroanstalter som erhålier endast stats-   reduceras vid huvudläroanstalten.
44568: understöd enligt prövning, är med hänsyn tili            Statsandelsutgifterna stiger inte tili följd av
44569: nivån på verksamheten och den riksomfattande          denna lösning. Riksdagen har i sitt budgetsvar
44570: betydelsen sådana som kunde berättigas tili lag-      härutöver konstaterat att det är möjligt att vid en
44571: stadgad statsandel.                                   läroanstalt som inlett sin verksamhet på detta sätt
44572:    1 motiveringen tili momentet 29.90.54 i stats-     inrätta de erforderliga tjänsterna och befattning-
44573: förslaget för år 1986 (Statsunderstöd för musik-      arna inom ramen för den timkvot som godkänts
44574: läroanstalter och för den yrkesinriktade grundut-     för läroanstalten.
44575:      Helsingfors den 12 februari 1986
44576: 
44577:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
44578:                                                    1985 vp.
44579: 
44580: Kirjallinen kysymys n:o 467
44581: 
44582: 
44583: 
44584: 
44585:                                      Knuuttila ym.: Kuorma-autojen kuormien valvonnan tehostamises-
44586:                                        ta
44587: 
44588: 
44589:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44590: 
44591:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen akselipainotutki-        suuden heikkenemisen kautta yhteiskunnalle hy-
44592: muksen 1984 mukaan edelleen raskas kuorma-                vin kalliiksi.
44593: autoliikenne ylittää huomattavalla tavalla ajoneu-           Liikenneturvallisuuden kannalta on vielä syytä
44594: vojen sallitun kokonaispainon, 48 tonnia: Lii~en­         viitata liikenneturvallisuusasiain neuvottelukun-
44595: teessä 10 % ajoneuvoista ylittää 48 tonnm raJan.          nan kannanottoon, joka koskee myös raskaan
44596: Kuitenkin jo tämä ylitys lisää tiehen kohdistuvaa         autoliikenteen vatustamista talvirenkailla. Erityi-
44597: kantavuusrasitusta kaksinkertaiseksi. Tähän asi-          sesti liukkailla keleillä kesärenkailla varustetut
44598: aan on vuosikymmenien kuluessa usein kiinnitet-           raskaat ja usein ylikuormatut autot muodostavat
44599: ty huomiota. Muun muassa jo 1970-luvun alku-              vaaran liikenteessä.
44600: puolella nostettae~sa akselipain?. 8 .~o_n!liin te~ti~?      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44601: valtioneuvoston lstunnossa poytak1qamerkmta,
44602:                                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
44603: jolla edellytettiin tehostetta~aksi y~~kuormien ~al­
44604:                                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
44605: vontaa. Myös parlamentaannen lukennekom1tea
44606:                                                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44607: kannanotoillaan tähtäsi siihen, että myös raskas
44608: kuorma-autoliikenne tapahtuu sallittujen akseli-                   Aikooko Hallitus tehostaa raskaan
44609: painojen rajoissa. Tehokkaat toimenpiteet ovat                   kuorma-autoliikenteen kuormituksen val-
44610: kuitenkin jääneet valvonnan ja myös säännösten                   vontaa muun muassa kiinteitä tarkkailu-
44611: kehittämisen osalta suorittamatta. Tämä tulee                    asemia perustamalla ja kuormauksesta
44612: tiestön vaurioitumisen ja myös liikenneturvalli-                 annettuja määräyksiä kehittämällä?
44613: 
44614:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
44615: 
44616:            Sakari Knuuttila                 Pertti Hietala                  Maija Rajantie
44617:            Paula Eenilä                     Jouko Tuovinen                  Pentti Lahti-Nuuttila
44618:            Pirjo Ala-Kapee                  Jouko Skinnari                  Jussi Ranta
44619: 
44620: 
44621: 
44622: 
44623:  260063C
44624: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 467
44625: 
44626: 
44627: 
44628: 
44629:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44630: 
44631:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       että sallittujen akseli-, teli- ja kokonaispainojen
44632: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ylittämistä tiekuljetuksissa voitaisiin oleellisesti
44633: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-       vähentää ja ehkäistä. Työryhmän toimeksianto
44634: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     edellyttää myös kiinteiden punnitusasemien pe-
44635: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      rustamismahdollisuuksien tutkimisen. Kyseisen
44636: Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallises-   työryhmän selvitystyön tulee olla valmiina tämän
44637: ta kysymyksestä n:o 467:                             vuoden loppuun mennessä.
44638:                                                         Liikenneministeriössä on lisäksi valmisteilla
44639:          Aikooko Hallitus tehostaa raskaan           ajoneuvojen kuormitussäännösten tarkistamista
44640:        kuorma-autoliikenteen kuormituksen val-       koskeva ehdotus, jota tarkoittava ajoneuvoasetuk-
44641:        vontaa muun muassa kiinteitä tarkkailu-       sen muutos on parhaillaan lausuntokierroksella.
44642:        asemia perustamalla ja kuormauksesta          Liikenneministeriössä on harkittavana myös eh-
44643:        annettuja määräyksiä kehittämällä?            dotettua ajoneuvoasetuksen muutosta vastaavan
44644:                                                      ehdotuksen tekeminen ylikuormamaksulain mää-
44645:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     räytymisperusteisiin.
44646: ti seuraavaa:                                           Saatuaan liikenneministeriössä valmisteilla ole-
44647:    Liikenneministeriö on asettanut työryhmän,        vat selvitykset ja lausunnot hallitus tulee teke-
44648: jonka tehtävänä on selvittää ratkaisumahdolli-       mään kysymyksessä tarkoitettuja asioita koskevat
44649: suuksia tiekuormituksen vähentämiseksi siten,        ratkaisut.
44650: 
44651:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
44652: 
44653:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
44654:                                      1985 vp. -     KK n:o 467                                        3
44655: 
44656: 
44657: 
44658: 
44659:                               Tili Riksdagens Herr Talman
44660: 
44661:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ligt minska förekomsten av dylika överträdelser.
44662: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Arbetsgruppens uppdrag förutsätter även att
44663: den 8 januari 1986 tili vederbörande medlem av      möjligheterna att inrätta fasta vägningsstationer
44664: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   undersöks. Arbetsgruppens utredningsarbete
44665: dagsman Sakari Knuuttila m.fl. undertecknade        skall vara slutfört före utgången av innevarande
44666: spörsmål nr 467:                                    år.
44667:          Ämnar Regeringen effektivera över-            Vid trafikministeriet bereds dessutom ett för-
44668:        vakningen av den tunga lastbilstrafikens     slag om revidering av belastningsbestämmelserna
44669:        belastning bl.a. genom att grunda fasta      för fordon, och detta förslag tili ändring av
44670:        kontrollstationer och utveckla bestäm-       fordonsförordningen är för närvarande på remiss.
44671:        melserna om lastning?                        Vid trafikministeriet överväger man även att göra
44672:                                                     ett förslag tili ändring av de grunder för faststäl-
44673:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    lande av avgift som ingår i lagen om överlastav-
44674: anföra följande:                                    gift. Förslaget skulle motsvara den föreslagna
44675:                                                     ändringen av fordonsförordningen.
44676:    Trafikministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
44677: med uppgift att utreda vilka möjligheter det           När regeringen har fått de utredningar som är
44678: finns att minska vägbelastningen genom att före-    under beredning vid trafikministeriet samt utlå-
44679: bygga att de tillåtna axel- och boggitrycken samt   tandena kommer den att fatta beslut om de
44680: totalvikterna överskrids, samt genom att väsent-    frågor som avses i spörsmålet.
44681: 
44682:      Helsingfors den 11 februari 1986
44683: 
44684:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
44685:                                                 1985 vp.
44686: 
44687: Kirjallinen kysymys n:o 468
44688: 
44689: 
44690: 
44691: 
44692:                                    Rajamäki: Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä koskevan asetuksen
44693:                                       säännösten takautuvan soveltamisen estämisestä
44694: 
44695: 
44696:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44697: 
44698:    Pitkäaikaistyöttömien työllistämiskokeilusta 22     tukea voitiin maksaa 9 kuukautta työttömänä
44699: päivänä heinäkuuta 1983 annetun asetuksen              olleelle työnhakijalle, eikä yhtäjaksoista työttö-
44700: (661183) 2 §:n 1 momentti, 5 § ja 14 §:n 1             myyttä vaadittu. Työvoimatoimistoihin on kan-
44701: momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 5 § 28          tautunut tietoja, että työvoimaministeriö tulee
44702: päivänä syyskuuta 1984 annetussa asetuksessa           soveltamaan muutettua asetusta jo vuonna 1985
44703: (686/84) ja 14 §:n 1 momentti 6 päivänä tammi-         tehtyihin päätöksiin. Tällainen yleisen hallinto-
44704: kuuta 1984 annetussa asetuksessa (9/84), on            käytännön vastainen takautuva soveltaminen
44705: muutettu 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa          merkitsisi sitä, että moni työllistämistuella työl-
44706: asetuksessa (1 079/85) mm. seuraavasti:                listetty menettää työpaikkansa. Esimerkiksi Var-
44707:    Kokeilutukea voidaan myöntää samaan työteh-         kaudessa tuki saattaa loppua jopa 90 prosentissa
44708: tävään tai saman henkilön työllistämisestä aiheu-      tuen piirissä olevissa yrityksissä ja kaikilla
44709: tuviin kustannuksiin vähintään kolmeksi kuukau-        kokeilupaikkakunnilla asetuksen takautuva sovel-
44710: deksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.                   taminen merkitsee koko pitkäaikaistyöttömien
44711:    Kokeilutukena maksetaan                             työllistämiskokeilun täydellistä romuttamista. Sa-
44712:    1) ensimmäisenä vuonna: a) yli vuoden yhtä-         tojen ihmisten työsuhde loppuisi ja ensimmäiset
44713: jaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen alle        irtisanomiset alkaisivat 16.1.1986. - Esimerkki-
44714: 25-vuotiaan tai yli 2 vuotta yhtäjaksoisesti työttö-   nä voidaan mainita työtön X, joka on työllistetty
44715: mänä olleen 25 vuotta täyttäneen osalta 80 %           vuonna 1985 voimassa olevien ehtojen mukaisesti
44716: työvoimakustannuksista; ja b) yli vuoden mutta         oltuaan työttömänä 11,5 kuukautta. Asetuksen
44717: enintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä       muutoksen soveltaminen takautuvasti aiheuttaa
44718: työnhakijana olleen 2 5 vuotta täyttäneen osalta       tuen loppumisen hänen kohdallaan tammikuussa
44719: 50 % työvoimakustannuksista; sekä                      1986 ja hän joutuu mitä todennäköisimmin työt-
44720:    2) seuraavana vuonna 20 % työvoimakustan-           tömäksi.
44721: nuksista.                                                 Käsitykseni mukaan kokeiluprojekti ja työvoi-
44722:    Työvoimakustannuksilla tarkoitetaan makset-         mahallinnon asiakaspalvelutaso (työntekijä/ työn-
44723: tujen palkkojen ja välillisten työvoimakustannus-      antaja) ei tule kestämään tällaista iskua. Vakavin-
44724: ten yhteismäärää. Välillisiksi työvoimakustannuk-      ta on, että heikennys kohdistuisi vaikeimmassa
44725: siksi katsotaan 2 5 % maksetuista palkoista.           asemassa oleviin pitkäaikaistyöttömiin. Mikäli
44726:                                                        asetusta todella ennakkotietojen mukaisesti sovel-
44727:    14 §. Tämä asetus tulee voimaan ensimmäise-         letaan takautuvasti, mitä en kyllä voi uskoa, on
44728: nä päivänä elokuuta 1983, ja sen perusteella           asetuksen muutos johtamassa pitkäaikaistyöttö-
44729: voidaan tehdä päätöksiä vuoden 1986 loppuun            mien kannalta toivottomaan tilanteeseen. Mikäli
44730: siten, että työsuhde alkaa ennen 1 päivää tammi-       tätä on todella asetusta annettaessa tarkoitettu,
44731: kuuta 1987.                                            on asetuksen muutos tehty vain kokeilun ilmisel-
44732:                                                        vässä vahingoittamistarkoituksessa.
44733:                                                           Käsitykseni mukaan lain ja asetuksen muutok-
44734:   Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammi-           sia ei koskaan tulisi soveltaa takautuvasti, mikäli
44735: kuuta 1986.                                            takautuva soveltaminen merkitsee menetyksiä
44736:   Tammikuun 1 päivänä 1986 voimaan tullut              edunsaajalle. Asetuksen 14 §:n sanamuoto ja
44737: asetuksen muutos merkitsi olennaisia muutoksia         voimaantulosäännös ovat kuitenkin sisällöltään
44738: työllistämistuen edellytyksille. Aiemmin kokeilu-      tässä suhteessa ongelmallisia. Asetuksen 14 §:n
44739: 2601005
44740: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 468
44741: 
44742: mukaan asetuksen muutos tulee voimaan 1 päi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44743: vänä elokuuta 1983, ja sen perusteella voidaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44744: tehdä päätöksiä vuoden 1986 loppuun siten, että       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
44745: työsuhde alkaa ennen 1 päivää tammikuuta              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44746: 1987. Mikäli tämä sanamuoto antaa oikeuden
44747: takautuvaan soveltamiseen, niin kuin epäviralli-               Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
44748: sesti on työvoimaministeriön virkamiesten taholta            tus aikoo ryhtyä, jotta 1 päivänä tammi-
44749: annettu ymmärtää, tulisi kiireesti ryhtyä toimen-            kuuta 1986 voimaan tullutta pitkäaikais-
44750: piteisiin tällaisen työttömän kannalta katastrofaa-          työttömien työllistämiskokeilusta annet-
44751: lisen ja yleisen hallintokäytännön vastaisen lop-            tua asetusta ei sovelleta takautuvasti si-
44752: putuloksen estämiseksi.                                      ten, että koko järjestelmä on vaarassa
44753:                                                              romuttua?
44754: 
44755:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1986
44756: 
44757:                                             Kari Rajamäki
44758:                                       1985 vp. -- EJ< n:o 468                                         3
44759: 
44760: 
44761: 
44762: 
44763:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44764: 
44765:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           "Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammi-
44766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuuta 1986. Työnantajalle, jolle työllistämistuki
44767: olette 8 päivänä tammikuuta 1986 päivätyn kir-        on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaan-
44768: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tuloa ja joka on tehnyt pitkäaikaistyöttömien
44769: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       työllistämtstukikokeilusta annetun asetuksen
44770: Kari Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     (661183) 2 §:ssä tarkoitetun henkilön kanssa sel-
44771: myksestä n:o 468:                                     laisen määräaikaisen työsopimuksen, ettei hän
44772:                                                       voi vapautua sen velvoitteista asetuksen voimaan-
44773:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      tulon vuoksi, maksetaan työllistämistuki kuiten-
44774:        tus aikoo ryhtyä, jotta 1 päivänä tammi-       kin edelleen myöntämispäätöksen suuruisena.
44775:        kuuta 1986 voimaan tullutta pitkäaikais-
44776:        työttömien työllistämiskokeilusta annet-         Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä helmi-
44777:        tua asetusta ei sovelleta takautuvasti si-     kuuta 1986, ja sitä sovelletaan 1 päivästä tammi-
44778:        ten, että koko järjestelmä on vaarassa         kuuta 1986."
44779:        romuttua?
44780:                                                          Lisäksi on tehty valtioneuvoston periaatepäätös
44781:                                                       siitä, että valtion vuoden 1986 ensimmäisessä
44782:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
44783:                                                       lisämenoarvioesityksessä ehdotetaan momentin
44784: ti seuraavaa:                                         34.50.61 perusteluja muutettavaksi siten, että
44785:    Työvoimaministeriö on asiassa ilmenneiden          vuoden 1985 aikana myönnetty pitkäaikaistyöttö-
44786: epäselvyyksien vuoksi hankkinut lausunnon me-         mien työllistämiskokeilusta annetun asetuksen
44787: nettelytavasta valtioneuvoston oikeuskanslerilta ja   mukainen työllistämistuki voidaan maksaa myös
44788: jotta asia tulee kuntoon on työvoimaministeriön       vuoden 1986 osalta myöntämispäätöksen suurui-
44789: esittelystä annettu asetuksen muutos seuraavas~i:     sena.
44790: 
44791:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1986
44792: 
44793:                                                                  Työvoimaministeri Urpo Leppänen
44794: 4                                     1985 vp. -- ~ n:o 468
44795: 
44796: 
44797: 
44798: 
44799:                                Tili Riksdagens Herr Talman
44800: 
44801:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ''Denna förordning träder i kraft den 1 januari
44802: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       1986. 1 fråga om sådan arbetsgivare, åt viiken
44803: av den 8 januari 1986 tili vederbörande medlem       sysselsättningsstödet beviljats innan denna
44804: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av    förordning trätt i kraft och som med en i 2 §
44805: följande av riksdagsman Kari Rajamäki ställda        förordningen om försökssysselsättning av lång-
44806: skriftliga spörsmål nr 468:                          tidsarbetslösa (661 18 3) avsedd person ingått ett
44807:                                                      sådant arbetsavtal för viss tid som gör att han
44808:           Vilka snabba åtgärder ämnar Rege-          inte på basen av förordningens ikraftträdande
44809:        ringen vidta för att inte förordningen om     kan befrias från de förpliktelser det innebär,
44810:        försökssysselsättningen av långtidsarbets-    betalas dock sysselsättningsstödet tili det belopp
44811:        lösa, som trädde i kraft 1.1.1986, skali      som anges i beviliningsbeslutet.
44812:        tillämpas retroaktivt så att hela systemet       Denna förordning träder i kraft den 18 februa-
44813:        förlorar sin verkan?                          ri 1986 och den tiliämpas från och med den 1
44814:                                                      januari 1986. ''
44815:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt        Dessutom har fattats ett principbeslut av stats-
44816: följande:                                            rådet om att motiveringen för moment 34.50.61
44817:    Arbetskraftsministeriet har p.g.a. att det upp-   i den första tilläggsbudgetpropositionen för år
44818: kommit oklarheter i ärendet bett justitiekanslern    1986 föreslås ändrad så att det sysselsättningsstöd
44819: i statsrådet om utlåtande angående förfaringssät-    som beviljats under år 1985 i enlighet med
44820: tet i den här frågan och för att ärendet skall bli   förordningen om försökssysselsättning av lång-
44821: skött har på föredragning av arbetskraftsministe-    tidsarbetslösa kan betalas till det belopp som
44822: riet getts följande ändring av förordningen:         anges i beviliningsbeslutet också under år 1986.
44823: 
44824:     Helsingfors den 17 februari 1986
44825: 
44826:                                                               Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
44827: