<Putin> Mark Rutte on ylittänyt kaikki punaiset viivat ja Suomi samalla. Moskova vastaa tähän uhkaan sotilaallisesti. Muistakaa Kremlin sotilasdoktriini.
<Koponen> Ihanko tosissaan edustaja Kiuru vertaa hallituksen kansanedustajia muuleiksi? Suvaitsevaiseksi itseään kutsuvat ovat niitä vähiten suvaitsevaisia ja naama pokalla muulitellaan menemään. Välillä hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä miten käyttäytyy.
<Mark Rutte> Pelkään, että liian moni on välinpitämätön, ei ymmärrä tilanteen vakavuutta ja uskoo, että aika on meidän puolellamme. Näin ei ole. Nyt on aika toimia. Hyökkäämme Moskovaan sateenkaaren värisillä Naton panssarivaunuilla.
<Johnsson> Emme ole tehneet näköhavaintoja suloisesta prinsessasta. Tiedämme ainoastaan että hänen kuninkaallinen Skoda on palatsin luona pysäköitynä. Jatkamme tarkkailua. Prinsessan tuntomerkkeinä ovat että hän on pieni kokoinen sekä hänellä on pitkät hiukset.
<Kuninkaallinen partio> Olemme siellä 3 minuutissa ja hyökkäämme Suomeen ilmasta. Pitäkää pintanne. Me tulemme voittamaan.
<Jeesustelija> mee töihi, pelle
203 Käyttäjää paikalla! 0.012431859970093
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1986_1 | A_1986_2 | A_1986_3 | A_1986_4 | A_1986_5 | B_1986_1 | B_1986_2 | C_1986_1 | C_1986_2 | D_1986 | E_1986_1 | E_1986_2 | E_1986_3 | E_1986_4 | E_1986_5 | F_1986_1 | F_1986_2 | F_1986_3 | Hak_1986 | PTK_1986_1 | PTK_1986_2 | PTK_1986_3 | PTK_1986_4 | PTK_1986_5 | PTK_1986_6 |
1: Vuoden 1986
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-190
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 1-190
24: 
25: 
26:   1 Skön: Maantiekuljetuksia koskevien painomää-        13 Paavilainen: Erityisperhepäivähoidon järjestämi-
27:   räysten muuttamisesta                                 sen perusteiden selkeyttämisestä
28: 
29:   2 Sasi ym.: Asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta       14 Ikonen ym.: Metsien veroluokituksesta Multian
30:   talon liittämiseksi kaapeliverkkoon                   kunnassa
31: 
32:   3 Almgren: Sotilasvammalain mukaisten etuuksien       15 Almgren: Puolisoiden eläke-etuuksien sidonnai-
33:   m yöntämisperusteista                                 suudesta
34: 
35:   4 Almgren: Teattereissa esitettävien näytelmien       16 Kärhä: Työeläkkeen jakamisesta avioeron yhtey-
36:   valvonnan tehostamisesta                              dessä
37: 
38:   5 Joutsenlahti: Tien rakentamiseen maata luovutta-    17 Roos ym.: Peruskoulun ja lukion työsuunnitel-
39:   van maanomistajan aseman parantamisesta               mien ja rekisteritietojen käsittelystä
40: 
41:                                                         18 Törnqvist ym.: Valtion henkilöstön omaehtoi-
42:   6 Joutsenlahti: Sotilashenkilöiden haastamista
43:                                                         sen opiskelun tukemisesta
44:   oikeuteen koskevien säännösten muuttamisesta
45:                                                         19 A. Kemppainen ym.: Kuusamon Kitkanniemen
46:   7 Peltola ym.: SKDL:n edustajien mahdollisuudes-
47:                                                         luonnonsuojelualueen toteuttamisesta
48:   ta osallistua asunto-olojen kehittämisohjelman laa-
49:   timiseen                                              20 Joutsenlahti ym.: Tutkimusmäärärahojen käy-
50:                                                         tön valvonnasta
51:   8 Elo yrn.: Pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä
52:   annetun asetuksen muutoksen haitallisista vaiku-      21 Norrback: Om grunderna för fördelningen av
53:   tuksista                                              Teknologiska utvecklingscentralens stöd tili företag
54:   9 Norrback: Om anordnande av en antivåldskam-         21 Norrback: Teknologian kehittämiskeskuksen
55:   panJ                                                  yrityksille myöntämän tuen jakoperusteista
56: 
57:   9 Norrback: Väkivallanvastaisen kampanjan järjes-     22 Vepsäläinen ym.: Työttömyysturvaetuuksista
58:   tämisestä                                             maksettavista enoakanpidätyksistä
59: 
60:   10 Arranz: Ylimääräisen kuukausivapaan saamises-      23 Zilliacus m.fl.: Om efterbeskattning av hyres-
61:   ta ansiotyössä oleville pienten lasten äideille       gäster i arbetsbostäder
62: 
63:   11 Arranz: Hyötyjätteiden keräilyn ja kuljetusten     23 Zilliacus ym.: Työsuhdeasunnoissa asuvien
64:   kehittämisestä                                        vuokralaisten jälkiverotuksesta
65: 
66:   12 Arranz: Ns. paritalon omistajan oikeusturvan       24 Wasz-Höckert ym.: AIDS-sairauden leviämisen
67:   parantamisesta                                        estämisestä
68: 
69: 570204M
70: 4                                                 Sisällysluettelo
71: 
72:     25 Koskenniemi ym.: Asuin- ja kotipaikkaperiaat-            42 Kortesalmi: Lisäpalkan maksamisesta akateemi-
73:     teen säilyttämisestä Tenojoen kalastuksessa                 sen loppututkinnon suorittaneelle upseerille ja toi-
74:                                                                 miupseerille
75:     26 Impiö ym.: Liikenteenharjoittajan mahdollisuu-
76:     desta suorittaa tilapäisesti kuljetuksia omalta lii-        43 Anttila: Torronsuon kansallispuiston toteutta-
77:     kennealueelta myös ulkomaille                               misesta
78: 
79:     27 lsohookana-Asunmaa ym.: Valtion teknillisen              44 Aaltonen: Venäjän ja ranskankielten opetuksen
80:     tutkimuskeskuksen Oulun ja Tampereen alueyksi-              järjestämisestä lukiossa
81:     köiden toiminnan itsenäistämisestä
82:                                                                 45 Kortesalmi: Suljettua vedenkiertoa kokeilevien
83:     28 Tennilä: Työvuorolistojen ilmoittamisesta kau-           kalankasvatta jien tukemisesta
84:     pan alalla oleville työntekijöille
85:                                                                 46 Kärhä ym.: Dialyysihoitomahdollisuuksien riit-
86:     29 Malm m.fl.: Om transporten av bränsle tili               tämättömyydestä
87:     växthusodlarna i Vasa Iän
88:                                                                 4 7 Peruutettu
89:     29 Malm ym.: Vaasan läänin kasvihuoneviljelijöi-
90:     den polttoainetoimituksista                                 48 Hetemäki-Olander ym.: Suomesta tapahtuvasta
91:                                                                 tutkijapaosta
92:     30 Renlund m.fl.: Om arbetsårets längd vid yr-
93:     kesskolorna                                                 49 Laaksonen ym.: Työttömyysturvalain epäkoh-
94:                                                                 tien poistamisesta
95:     30 Renlund ym.: Ammattikoulujen työvuoden pi-
96:     tuudesta                                                    50 Mäkipää: Seitsemisen kansallispuiston laajenta-
97:                                                                 missuunnitelmista
98:     31 Pohjala ym.: Poliisipalvelujen parantamisesta
99:     Harjavallan kaupungissa                                     51 Rehn: Om rätt för änkling att få familjepension
100:                                                                 enligt lagen om pension för företagare
101:     32 Raudaskoski ym.: Puolustusvoimien lääkäritar-
102:     peen turvaamisesta poikkeusoloissa                          51 Rehn: Mieslesken oikeuttamisesta yrittäjien elä-
103:                                                                 kelain mukaiseen perhe-eläkkeeseen
104:     33 Anttila ym.: Kuluttajapolitiikan hallinnon epä-
105:     kohtien selvittämisestä                                     52 Norrback m.fl.: Om avlåtande av en proposi-
106:                                                                 tion om en fiskeinkomstlag
107:     34 Lahtinen ym.: Valtionyhtiöiden laajentamisesta
108: 
109:     35 E. Laine ym.: Kananmunien pesukiellon vaiku-             52 Norrback ym.: Kalastustulolakia koskevan esi-
110:                                                                 tyksen antamisesta eduskunnalle
111:     tuksista pienkanaloille
112: 
113:     36 Lahti-Nuuttila: Ulosottohenkilöstön lisäämisestä         53 Hetemäki-Olander ym.: Hakumenettelystä Poh-
114:     erityisesti Ylöjärven nimismiespiirissä                     joismaiden ministerineuvoston virkoihin
115: 
116:     37 Anttila: Kananmunakiintiöiden määräytymispe-             54 Liikanen: Liikevaihtoveron poistamisesta vähäis-
117:     rusteista                                                   tä liiketoimintaa harjoittavilta pienyrittäjiltä
118: 
119:     38 Aaltonen: Elinkeinoelämää koskevien säännös-             55 Aaltonen: Erorahalain 3 §:n työntekijälle ai-
120:     ten valvonnan puutteista                                    heuttamista kohtuuttomuuksista eräissä tapauksissa
121: 
122:     39 Tennilä: Muonion ja Enontekiön liittämisestä             56 Turunen ym.: Kyläkauppojen toiminnan tur-
123:     Suomen valtakunnan sähköverkkoon                            vaamisesta
124: 
125:     40 Skinnari: Taloudellisen tuen lisäämisestä yksi-          57 Elo ym.: Yksityisten ammatillisten kurssikeskus-
126:     tyisille keksijöille                                        ten henkilökunnan eläke-etujen parantamisesta
127: 
128:     41 Anttila: Nuorten viljelijöiden aseman paranta-           58 Valo ym.: Patsaan pystyttämisestä presidentti
129:     misesta                                                     Risto Rytille
130:                                                 Sisällysluettelo                                               5
131: 
132: 59 Paakkinen ym.: Sota-aseita kuvaavien leikkika-             75 Lahti-Nuuttila: Kansalais- ja tyovaenopiston
133: lujen ja myrkyllisten lelujen maahantuonnin estä-             rehtorin tehtävien yhdistämisestä johonkin opetta-
134: misestä                                                       jan virkaan pienissä kunnissa
135: 
136: 60 Louvo ym.: Lukioon valittavien oppilaiden                  76 Roos ym.: Auto- ja varaosamyyjien koulutuksen
137: oikeusturvan parantamisesta                                   järjestämisestä
138: 
139: 61 Louvo ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon sihtee-           77 Viinanen ym.: Vanhusten ja vammaisten palve-
140: rin linjan perustamisesta kauppaoppilaitoksiin                lutalojen asukkaiden asumistuen korottamisesta
141: 
142: 62 Saarto ym.: Virkistyskäyttöön soveltuvien ranta-           78 Saarikoski ym.: Soranottoluvan epäämisestä alu-
143: alueiden säilyttämisestä rakentamanomina                      een omistajalle aiheutuvien kohtuuttomuuksien es-
144:                                                               tämisestä
145: 63 Männistö ym.: Yksityisiltä hoitolaitoksilta astet-
146: tavien palvelujen hinnoittelun valvonnasta                    79 Turunen ym.: Lastenhoitajakoulutuksen aloitus-
147:                                                               paikkojen lisäämisestä
148: 64 Laaksonen ym.: Suunnitelmista lohen rysäpyyn-
149:                                                               80 Kautto ym.: Lahden ammatillisen kurssikeskuk-
150: nin rajoittamiseksi
151:                                                               sen aloituspaikkojen lisäämisestä
152: 65 Ikonen ym.: Perhehoidossa olevan lapsen ylläpi-
153:                                                              81 Kärhä: Mielentilatutkimukseen pääsyn helpot-
154: dosta ja hoidosta aiheutuvien kulujen korvaamises-           tamisesta
155: ta ja hoitopalkkion suuruudesta
156:                                                              82 E. Laine ym.: Pienituloisten verotuksen keven-
157: 66 von Bel! ym.: Päivähoidossa olevan CP-lapsen              tämisestä
158: kotihoidontuesta
159:                                                              83 Raudaskoski ym.: Maansiirtotöiden urakkatar-
160: 67 E. Laine ym.: Pääomien maastaviennin Ja                   jousten hyväksymisperiaatteista TVL:ssa
161: Suomesta ulkomaille menevien pääomatulojen ra-
162: joittamisesta                                                84 Anttila ym.: Sairaalahallinnon sairaanhoitopii-
163:                                                              rien perustamisesta
164: 68 Vihriälä ym.: Ammattikasv.. tushallituksen kurs-
165: seille osallistuvien opintososiaalisista eduista             85 Westerlund m.fl: Om snabbare behandling av
166:                                                              ansökningar om ersättning för skada i militärtjänst
167: 69 Norrback: Om avgifterna för mottagnmg av
168: televisionsprogram över satelliter                           85 Westerlund ym.: Sotilasvammakorvaushake-
169:                                                              musten käsittelyn nopeuttamisesta
170: 69 Norrback: Television satelliittiohjelmien vas-
171: taanottamisesta perittävistä maksuista                       86 Saari: Sosiaalihuollon valtakunnallisten suunni-
172:                                                              telmien sitovuudesta
173: 70 Anttila ym.: Maidon kaksihintajärjestelmän to-
174: teuttamisesta meijerikohtaisiin tuotantokiintiöihin          87 Tennilä: Valtioneuvoston jäsenten toimintaval-
175: perustuvana                                                  tuuksista Kemi Oy:n osakekaupassa
176: 
177:                                                              88 Salolainen: Varhaiskasvatusinstituutin toimin-
178: 71 Perho ym.: Kuljetuskaluston mittoja koskevien
179:                                                              nan tukemisesta
180: määräysten sisällöstä
181:                                                              89 E. Laine ym.: Työsuojeluvaltuutetun Irtisano-
182: 72 Skinnari: Presidentti]. K. Paasikiven syntymä-            missuojan parantamisesta
183: paikan uudelleen rakentamisesta Koskella Hl.
184:                                                              90 Saari: Sikataloutta koskevan ylimääräisen mark-
185: 73 Pokka: Lakimetsien rauhoittamisesta metsän-               kinointimaksun määräämisestä
186: hakkuilta
187:                                                              91 Kärhä: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehit-
188: 74 Kärhä: Mieslesken oikeudesta perhe-eläkkeeseen            tämisestä nuorten asunnonsaantimahdollisuuksien
189: yrittäjien eläkelain nojalla                                 turvaamiseksi
190: 6                                                 Sisällysluettelo
191: 
192: 
193:     92 Kärhä: Verotoimiston palvelujen saamisesta               108 Nyby ym.: Sivuperinnön vaikutuksesta elä-
194:     Kirkkonummen kuntaan                                        keläisten ja opiskelijoiden verotukseen
195: 
196:     93 Perho: Ennakkoperintälain muuttamisesta en-              109 Nyby: Om den efterlevandes skattebörda
197:     nakkoveron kahteen kertaan perimisen estämiseksi
198:                                                                 109 Nyby: Lesken maksettavaksi tulevan perintöve-
199:     94 Pekkarinen ym.: Avoimen korkeakouluopetuk-               ron määrästä
200:     sen rahoituksen turvaamisesta
201:                                                                 110 Raudaskoski ym.: Suomeen otettavien pako-
202:     95 Knuuttila ym.: Hampaiden oikomishoidon ja                laisten määrästä ja sijoittamisesta
203:     proteettisten toimenpiteiden korvaamisesta sairaus-
204:     vakuutuksesta                                               111 Raudaskoski ym.: Maatilojen vähentämissuun-
205:                                                                 nitelmien perusteista
206:     96 Skinnari: Vammaisten ja vanhusten kotihoidon-
207:     tuessa olevien epäkohtien poistamisesta                     112 Raudaskoski ym.: Lannoitteiden hintojen alen-
208:                                                                 tamisesta öljyn hinnan laskemisen takia
209:     97 Skinnari: Elatusvelvollisten taloudellisen ase-
210:     man parantamisesta                                          113 Alaranta ym.: Lapsilisien maksamisesta kuu-
211:                                                                 kausittain
212:     98 Pohjanoksa ym.: Ammatillisen peruskoulutuk-
213:     sen kaluston omistussuhteiden selkeyttämisestä              114 Almgren: Poliisiradioliikenteen        laittoman
214:                                                                 kuuntelun estämisestä
215:     99 Salolainen ym.: Peruskoulun ja lukion valtion-
216:     osuusjärjestelmän kehittämisestä                            115 Hilpelä: Ammatillisten oppilaitosten kuntien
217:                                                                 maksuosuuksien maksamismenettelystä
218:     100 Salolainen ym.: Peruskoulurakentamisen me-
219:     nettelytapojen yksinkertaistamisesta ja rakentamis-         116 Anttila ym.: Sairaankuljetuksen järjestämis-
220:     lupien määrän lisäämisestä Uudellamaalla                    mahdollisuuksista
221: 
222:     101 Ikonen ym.: Eläinlääkäreille maksettavien               117 Aho ym.: Paikallis- ja lähiradiotoiminnan
223:     palkkioiden verottamismenettelystä                          kokeilemisesta posti- ja telelaitoksen lähettimillä
224: 
225:     102 Elo ym.: Autoveron poistamisesta kilpa-autoil-          118 Hellström m.fl.: Om underlättande av trans-
226:     ta                                                          plantationsverksamheten
227: 
228:     103 Alho ym.: Mielisairaanhoidon ja tuberkuloosin           118 Hellström ym.: Elimensiirtotoiminnan helpot-
229:     vastustamistyön hallinnollista järjestämistä koske-         tamisesta
230:     vasta lääkintöhallituksen kannanotosta
231:                                                                 119 Kalliomäki: Pelastautumispukujen saamisesta
232:     104 Hilpelä: Suomen kansalaisten mahdollisuudes-            laivojen miehistölle
233:     ta äänestää Saksan Iiittotasavallassa sijaitsevissa
234:     Suomen suurlähetystössä tai edustustoissa                   120 Kalliomäki: Pelkästään yrittäjien eläkelain mu-
235:                                                                 kaista työeläketurvaa nauttivien yrittäjien eläketur-
236:     105 Anttila ym.: Verosäännösten muuttamisesta               van parantamisesta
237:     jätteiden hyödyntämisen tehostamiseksi
238:                                                                 121 Vähäkangas ym.: Suunnitelmista supistaa Vi-
239:     106 Anttila: Ylioppilaspohjaisen laboranttilinjan           hannin aseman aukioloaikoja
240:     saamisesta Forssan ammattikouluun
241:                                                                 122 Norrback m.fl.: Om ersättning för stormska-
242:     107 Nordman: Om understöd för försöksverksam-               dor tili växthusodlare
243:     het med hälsohem
244:                                                                 122 Norrback ym.: Myrskytuhojen korvaamisesta
245:     107 Nordman: Tuesta terveyskotitoimintakokeiluil-           kasvihuoneviljelijöille
246:     le
247:                                                                 12 3 Westerlund m. fl.: Om ekonomiskt stöd för
248:     108 Nyby m.fl.: Om sidoarvs inverkan på beskatt-            grundande av det Cancerinstitut som Cancerför-
249:     ningen av pensionärer och studerande                        eningen föreslår
250:                                               Sisällysluettelo                                                 7
251: 
252: 12 3 Westerlund ym.: Taloudellisesta tuesta Syö-            141 Pokka: Kemijoki Oy:n kalankasvatussuunnitel-
253: päyhdistyksen ehdottaman Syöpäinstituutin perus-            mista Kemijoen voimalaitosaltaissa
254: tamiseen
255:                                                             142 Rehn m.fl.: Om möjligheter att ge finländska
256: 124 Paasilinna ym.: Elinvoimaisten karhu-, ilves-,          njurstenspatienter stötvågsbehandling
257: susi- ja ahmakantojen aikaansaamisesta
258:                                                             142 Rehn ym.: Paineaaltohoidon mahdollistami-
259: 125 Vihriälä ym.: Toimenpiteistä maatalousyrittä-           sesta suomalaisille munuaiskivipotilaille
260: jien tuotantosuunnan vaihdosten helpottamiseksi
261:                                                             143 Skön: Kunnan ja valtion palveluksessa olevan
262: 126 Perho ym.: Pilkintämaksujen tuoton jakami-              asuntoetuveron määrästä
263: sesta kalastusalueille
264:                                                             144 Perho ym.: Kertaluontoisen lisäliikenneluvan
265: 127 Roos ym.: Liikealalla toimivien osa-aikatyönte-         myöntämisestä läänikohtaisen liikenneluvan halti-
266: kijöiden sosiaaliturvan parantamisesta                      jalle
267: 
268: 128 Bärlund: Ydinvoimalaitoksen turvallisuuden              14 5 Piipari ym.: Rakennushallituksen rakennusval-
269: varmistamisesta esimerkiksi työtaistelun aikana             vojien matkakustannuksiin liittyvien epäkohtien
270:                                                             poistamisesta
271: 129 Siitonen: Päivähoitopaikkojen      lisäämisestä
272: pääkaupunkiseudulla                                         146 Kuoppa ym.: Osa-aikatyötä tekevien työttö-
273:                                                             myysturvan parantamisesta
274: 130 Mäki-Hakola: Helsingin teknillisen korkeakou-
275: lun talousoikeuden professorin viran täyttämisestä          147 Kuoppa ym.: Lisäosan maksamisesta täysimää-
276:                                                             räisenä eläkkeensaajan sairastuessa ja joutuessa sai-
277: 131 Elo ym.: Pomarkun, Siikaisten ja Merikarvian            raala- tai laitoshoitoon
278: kuntien alueella sijaitsevan Isojärven vedenpinnan
279: korkeudesta                                                 148 Väänänen ym.: Syöpäinstituutin perustamises-
280:                                                             ta syöpäsairauksien ehkäisemiseksi
281: 132 Tennilä: Ketausharjoituksiin osallistumisen
282: vaikutuksesta työttömyyspäivärahan maksamiseen              149 Paasio: Yhteiskunnallista tietoutta sisältävän
283:                                                             koulutuksen kehittämisestä ulkoasiainhallinnossa
284: 133 Vihriälä ym.: Kaikkien kotiteollisuusyhdistys-
285: ten neuvontatyöntekijöiden ottamisesta valtion-             150 Tennilä: Viirinkankaan peruskoulun ala-asteen
286: avun piiriin                                                toiminnan turvaamisesta
287: 
288: 134 Urpilainen: Erityisopettajien     koulutuksen           151 Westerlund m.fl.: Om kritiken mot statsbola-
289: aloittamisesta Kokkolassa                                   gens expansionssträvanden
290: 
291: 135 Savolainen: Työttömyyseläkeläisen oikeudesta            151 Westerlund ym.: Valtionyhtiöiden laajentu-
292: alennukseen Valtionrautateillä                              mispyrkimyksiin kohdistuneesta arvostelusta
293: 
294: 136 Pesola: Kuntien liikuntapaikkojen rakentami-            152 Wasz-Höckert m.fl.: Om inhämtande av
295: sen nopeuttamisesta                                         kompletterande information om kraftverkens ef-
296:                                                             fekter på medborgarnas hälsa och miljön
297: 137 Pesola: Maatalousalan opistoasteisen koulutuk-
298: sen aloittamisesta Tarvaalan maatalousoppilaitok-           152 Wasz-Höckert ym.: Lisätietojen hankkimisesta
299: sessa                                                       voimalaitosten terveys- ja ympäristövaikutuksista
300: 
301: 138 Pesola: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen                 153 Perho: Siltojen painorajoitusten merkitsemisen
302: radan sähköistämisestä                                      parantamisesta
303: 
304: 139 Impiö ym.: Pelastuspalvelun tehostamisesta              154 Kuoppa ym.: Suojatyökeskuksissa tehtävästä
305: erityisesti Pohjois-Suomessa                                työstä maksettavan palkkauksen parantamisesta
306: 
307: 140 P. Leppänen       ym.: Riittävän valtionavun            155 Pesola: VTT:n turvelaboratorion kenttäkoease-
308: saamisesta kunnalliseen raittiustyöhön                      man perustamisesta Leivonmäen Kailasuolle
309: 8                                                Sisällysluettelo
310: 
311:     156 Anna-Liisa Jokinen: Valtatien n:o 1 kunnon             17 3 Valtonen ym.: Rintamapalvelustunnuksen an-
312:     parantamisesta                                             tamisesta rintamalla palvelleille työvelvollisille
313: 
314:     15 7 Mattila: Elintarvike-ekonomian tutkimuksen            174 Väänänen ym.: Soveltuvuuskokeiden sisällyttä-
315:     järjestämisestä                                            misestä sairaanhoitoalan oppilasvalintoihin
316: 
317:     158 Mattila: Kahden turvevoimalan rakentamisesta           175 Särkijärvi: YTV:n seutulipun hinnan vahvista-
318:     Pohjois-Pohjanmaalle                                       misesta
319: 
320:     159 Kokko ym.: Maatalouden lomittajapulan pois-            176 Törnqvist ym.: Helsinki-Vantaan lentoaseman
321:     tamisesta                                                  turvatarkastusten siirtämisestä poliisin tehtäväksi
322: 
323:                                                                177 Tennilä: Neuvostovastaisten elokuvien kuvaa-
324:     160 Anttila: Läänin kehittämiseen tarkoitetun
325:                                                                misesta Suomessa
326:     määrärahan saamisesta myös Hämeen läänille
327:                                                                178 Aila Jokinen ym.: Terveydenhuoltoalan täy-
328:     161 Anttila: Vaihtomaajärjestelyjen toteuttamisesta
329:                                                                dennyskoulutuksen järjestämisestä
330:     kansallispuistoja perustettaessa
331:                                                                179 Holvitie ym.: Autoedun verotusperusteiden
332:     162 Norrback: Om inrättande av ett barnkulturråd           muuttamisesta
333:     162 Norrback: Lastenkulttuurineuvoston perus-              180 Hellström m.fl.: Om diagnosticering av bröst-
334:     tamisesta                                                  cancerfall genom mammografi
335: 
336:     163 Pesola: Jäteliemen hävittämisestä Lievestuo-           180 Hellström ym.: Rintasyöpätapausten selvittä-
337:     reen lipeälammesta                                         misestä mammografiatutkimuksin
338: 
339:     164 Astala ym.: Tanssiteatteri Raatikon saamisesta         181 Kärhä: Koulunkäyntiavustajien palkkauksen ja
340:     tanssin alueteatteriksi                                    koulutuksen järjestämisestä
341: 
342:     165 Anna-Liisa Jokinen: Rakennusalalla toimivien           182 Kärhä: Sotainvalidien ja veteraanien kuntou-
343:     työntekijöiden oikeuksien ja etujen turvaamisesta          tushoidon kustantamisesta ulkomaisessa kuntou-
344:                                                                tuslaitoksessa
345:     166 Stenius-Kaukonen ym.: Valtion palveluksessa
346:     olevan henkilöstön vaihtuvuudesta ja palkkauksesta         183 Almgren: Elämänkatsomustieto-oppiaineen
347:                                                                erään kokeilumonisteen sisällöstä
348:     167 P. Leppänen ym.: Lievestuoreen lipeälammen
349:     hävittämisestä                                             184 Viinanen: Ammattikurssikeskusten valtionapu-
350:                                                                ennakoiden riittävyydestä
351:     168 E. Laine ym.: Suomen osallistumisesta SEV-
352:                                                                185 E. Laine ym.: Delta Pian Oy:n toiminnan
353:     maiden tieteellis-teknisen kehityksen kokonaisoh-
354:                                                                jatkamisen turvaamisesta
355:     jelmaan
356:                                                                186 E. Laine ym.: Toimenpiteistä ns. Irtisanomis-
357:     169 Valo: Miehen oikeudesta perhe-eläkkeeseen
358:                                                                suojasopimuksen soveltamisen johdosta
359:     170 Kietäväinen ym.: Postipalvelujen turvaamises-          187 Vihriälä ym.: Leimaveron poistamisesta maati-
360:     ta haja-asutusalueilla                                     lakiinteistöjen kaupoilta
361:     171 Renlund m.fl.: Om sänkning av minimitalet              188 Hilpelä: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
362:     för startande av klubbverksamhet i specialskoioma          toimipisteen sijoittamisesta Turkuun
363: 
364:     171 Renlund ym.: Oppilaskerhojen vähimmäis-                189 Lehtinen ym.: Muovin käyttämisestä pakkaus-
365:     koon alentamisesta erityiskouluissa                        materiaalina
366: 
367:     172 Astala ym.: Työsuojeluhenkilöstön aseman               190 Lehtinen ym.: Vanhuksille tarkoitettujen päi-
368:     parantamisesta                                             väkotien lisäämisestä
369:                                                 1986 vp.
370: 
371: Kirjallinen kysymys n:o 1
372: 
373: 
374: 
375: 
376:                                    Skön: Maantiekuljetuksia koskevien painomääräysten muuttamisesta
377: 
378: 
379:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
380: 
381:    Liikenneministeriö on tehnyt esityksen maa- ja      on kuljetettavan puutavaran laadusta ja kuivuus-
382: kiviainesten sekä puutavaran kuljettamisesta tiel-      asteesta ennen kuljetuksen alkua laadittu luotet-
383: lä annetun päätöksen muuttamisesta.                    tava kirjallinen selvitys, saadaan käyttää sarak-
384:    Uusi ehdotus, joka on päätetty saattaa voi-         keen II kertoimia. Herää kysymys, kuka laatii
385: maan 1 päivänä toukokuuta 1986, asettaa jo nyt         luotettavan selvityksen ja kuka voi ennustaa ja
386: taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevat ammat-       arvioida puutavaran painon.
387: tiautoilijat toimeentulon rajamaille. Maa- ja             Uudessa esity_ksessä jatketaan utopiaa eli lausu-
388: kiviainesten kuljettamista koskevassa 6 §:ssä eh-      taan seuraavasti:
389: dotetaan, että milloin 2 §:ssä nimettyjen ainei-          Poiketen 9 §:n ensimmäisen ja toisen momen-
390: den, samalta kuormauspaikalta toistuvasti suori-       tin määräyksistä kuorman suuruus määrätään
391: tettavien kuljetuksien yhteydessä saatujen punni-      ajoneuvoasetuksen 59 §:n säännösten mukaisesti
392: tustulosten nojalla on ilmeistä, että kuljetettavan    punaitsemaila silloin, kun 7 §:ssä nimettyjen
393: tavaran tilavuuspaino (kg/m 3 ) ylittää enemmän        aineiden, samalta kuormauspaikalta tai samalta
394: kuin 15 % :lla kyseiselle tavatalle 2 §:ssä annetun    metsänkorjuualueelta toistuvasti suoritettavien
395: tilavuuspainon (kg/m 3), on kuorman suuruus            kuljetusten yhteydessä saatujen punnitustulosten
396: määrättävä ajoneuvoasetuksen 59 §:n säännösten         nojalla on ilmeistä, että kuljetettavan tavaran
397: mukaisesti punnitsemalla.                              tilavuuspaino (kg/m 3 ) ylittää enemmän kuin
398:    Mielestäni uusi ehdotus on kohtuuton ja kulje-      15 % :lla, tai jos on kyse sarakkeen II kertoimista,
399: tuskustannuksia korottava, jos kyseiseen järjestel-    10 % :lla kyseiselle tavaralle 7 §:ssä annetun tila-
400: mään siirrytään. Minun mielestäni ehdotuksen           vuuspainon (kg/m 3 ).
401: voimaantuloa olisi siirrettävä siihen saakka, kun-        Puutavaran kuljetus tulee vaikeutumaan, jos
402: nes järjestelmän vaikutukset ja haitat on tutkittu.    uusi ehdotus hyväksytään nyt esitetyssä muodos-
403: Kustannukset nousevat voimakkaasti, koska pun-         saan. Ehdotuksen laatijat eivät ole ottaneet tai
404: nitusvaa' at on hankittu kaikille kuormauspaikoil-     halunneet ottaa huomioon niitä vaikeita olosuh-
405: le, sillä nykyisin poliisin aika ja muut resurssit     teita, jotka meillä Suomessa vallitsevat. Suomessa
406: eivät riitä kokonaisvaltaiseen valvontaan, joka on     ollaan uuden suunnitelman mukaan siirtymässä
407: välttämätöntä autoilijoiden tasavertaisuuden           pienempiin avohakkuualueisiin ja nykyään pieniä
408: vuoksi. Jos siirrytään uuden ehdotuksen mukai-         hankintakauppoja tehdään entistä enemmän.
409: seen järjestelmään, on samalla luotava uusi tarif-        Tämä johtaa siihen, että autoilijan kustannuk-
410: fijärjestelmä, joka perustuu kilohinnoitteluun,        set nousevat ja kuormausvaaka tulee olla aina
411: lisättynä vaaitsemisen aiheuttamilla lisäkuluilla.     mukana, jos kovin tarkkoja säännöksiä otetaan
412:    Puutavaraa kuljetettaessa lasketaan 7 §:n mu-       käyttöön. On aivan luonnollista, ettei uutta eh-
413: kaan kuorman paino kuorman kehysmittana                dotusta tule ottaa käyttöön, sillä sen seuraukset
414: määritetyn tilavuuden perusteella siten, että          heikentävät autoilijayrittäjän toimeentuloa, joka
415: kuorman painon katsotaan vastaavan sen tila-           on jo tällä hetkelläkin heikko. Puutavarayhdistel-
416: vuutta. Tästä on selvä ohjetaulukko.                   mä kaikkine lisävarusteineen maksaa tällä hetkel-
417:    Kuorman suuruutta laskettaessa käytetään 9          lä huomattavasti yli miljoona markkaa. Tämän
418: §:n mukaan 7 §:ssä olevan taulukon sarakkeen 1         lisäksi kaikenlaiset verot ja polttoaine-, öljy- ja
419: kertoimia, ellei kyse ole kyllästetystä puutavarasta   korjauskulut ovat korkeat. Näin ollen työtä ei
420: tai jäljempänä tässä pykälässä toisin määrätä.         saisi enää vaikeuttaa, koska se tietää yhä useam-
421: Kuljetettaessa keinokuivattua tai kyllästettyä         man konkurssiin ajautumista. Liikenneministeriö
422: puutavaraa taikka milloin ajoneuvon kuljettajalla      ei saisi ainakaan ottaa uutta kuljetuspaino-
423: 
424: 260144Q
425: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 1
426: 
427: ohjetta ja ehdotusta käyttöön, ennen kuin siitä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
428: on neuvoteltu alan liittojen ja puutavarayhtiöi-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
429: den välillä, jotta uudet tariffit saadaan sille
430: tasolle, jota vaativat maa- ja kiviaineiden sekä             Onko Hallitus tietoinen siitä, että uusi
431: puutavaran kuljettamista koskevasta ehdotuksesta           ehdotus maa- ja kiviainesten sekä puuta-
432: aiheutuvat painoluokat suhteessa todellisiin ja            varan kuljettamisesta uusilla painomitta-
433: auton kantavuuden edellyttämiin kuorman (kg 1              systeemeillä aiheuttaa ammattiautoilijoil-
434: m 3) määriin.                                              le 1 päivästä toukokuuta 1986 lähtien
435:                                                            huomattavan suuret taloudelliset mene-
436:                                                            tykset, ja
437:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            aikooko Hallitus antaa samanaikaisesti
438: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            uudet tariffiesityksensä?
439: 
440:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
441: 
442:                                             Pentti Skön
443:                                        1986 vp. -     KK n:o 1                                         3
444: 
445: 
446: 
447: 
448:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
449: 
450:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,         ti seuraavaa:
452: olette 5 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn .kir-
453: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston astar:-        Kysymyksen tarkoittat?a .e~~otus liike~.nemi
454:                                                       nisteriön antaman maa- Ja ktvtamesten seka puu-
455: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaJa
456:                                                       tavaran kuljettamisesta koskevan yäätökse.n t~r
457: Pentti Skönin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
458:                                                       kistamiseksi on vasta lausuntovatheessa, JOI1om
459: myksestä n:o 1:
460:                                                       kyseisen ehdotuksen lopullisesta tote!-Itt~mismuo
461:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että uusi     dosta ja -päivämäärästä on ennenatkatsta sanoa
462:                                                       mitään yksityiskohtaisempaa.
463:        ehdotus maa- ja kiviainesten sekä puuta-
464:        varan kuljettamisesta uusilla ~aino?l:~tt.a      Mitä taas tulee kuljetustariffeihin maa:ain~ste~
465:        systeemeillä aiheuttaa ammatttautodtJ<;nl-     ja puutavaran kuljetuk.~issa. on n~ ~~nnt~~s~~tl
466:        le 1 päivästä toukokuuta 1986 lähuen           sovittu kuljetusten antaJien Ja suonttaJten vahsd-
467:        huomattavan suuret taloudelliset mene-         lä sopimuksilla.                          .     .
468:        tykset, ja                                        Lopuksi todettakoon, että enne~ kUln halh.n:~s
469:                                                       tekee kysymyksen tarkoittamassa.:l.Slassa lopulhs~a
470:          aikooko Hallitus antaa samanaikaisesti       päätöksiä tullaan lausunnonantaJ~en ~amotn klll~
471:        uudet tariffiesityksensä?                      tämänkin kysymyksen esittäjän JUlkituomat sei-
472:                                                       kat tarkoin ottamaan huomioon.
473: 
474:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
475: 
476:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
477: 4                                     1986 vp. -    KK n:o 1
478: 
479: 
480: 
481: 
482:                               Tili Riksdagens Herr Talman
483: 
484:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det i spörsmålet avsedda förslaget till justering
485: anger Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den      av trafikministeriets beslut om transport av jord-
486: 5 februari 1986 tili vederbörande medlem av         och stenmaterial samt trävirke är inte längre
487: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   hunnet än tili utlåtandeskedet varför det är
488: dagsman Pentti Skön undertecknade spörsmål nr       alltför tidigt att i detalj säga något om den
489: 1:                                                  slutliga formen och det slutliga datumet för
490:                                                     genomförandet av förslaget.
491:          Är Regeringen medveten om att det
492:        nya förslaget rörande transport av jord-       Beträffande de tariffer som gäller transport av
493:        och stenmaterial samt trävirke med dess      jordmaterial och trävirke kan konstateras, att de
494:        nya viktenhetssystem medför att åkeriid-     enligt vedertaget bruk slagits fast i avtal som
495:        karna från och med 1 maj 1986 drabbas        ingåtts mellan transportuppdragsgivarna och den
496:        av betydande ekonomiska förluster, och       som utför transporterna.
497:          ämnar Regeringen samtidigt avlåta nya         Det kan slutligen konstateras att regeringen
498:        propositioner beträffande tarifferna?        inte kommer att fatta några slutgiltiga beslut i
499:                                                     den fråga som avses i spörsmålet innan de
500:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     omständigheter, som avgivarna av utlåtande och
501: anföra följande:                                    spörsmålsställaren har anfört, noga beaktats.
502: 
503:      Helsingfors den 14 februari 1986
504: 
505:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
506:                                                 1986 vp.
507: 
508: Kirjallinen kysymys n:o 2
509: 
510: 
511: 
512: 
513:                                    Sasi ym.: Asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta talon liittämiseksi
514:                                       kaapeliverkkoon
515: 
516: 
517:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
518: 
519:     Liikenneministeriö on oikeusministeriölle jou-     tuksen tai muun syyn vuoksi eivät lainkaan käytä
520: lukuun 10 päivänä 1985 päivätyllä kirjelmällä          hissiä;
521: esittänyt mm. seuraavaa:                                  - yhteisten talosaunojen rakennuskustannuk-
522:     ''Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa päätös       sista tulisi vapauttaa ne osakkaat, jotka omien
523: talon liittämisestä kaapeliverkkoon voidaan            huoneistokohtaisten saunojensa tai muiden syi-
524: asunto-osakeyhtiölain nojalla tehdä yksinkertai-       den vuoksi eivät lainkaan käytä talosaunoja;
525: sella enemmistöllä annetuista äänistä. Verkkoon           - pihoilla olevien lasten leikkipaikkojen ra-
526: liittymisestä aiheutuvat kustannukset tulevat kui-     kentamiskustannuksista tulisi vapauttaa ne osak-
527: tenkin kaikkien yhtiön osakkaiden maksettavaksi        kaat, joilla ei ole lainkaan lapsia tai jotka eivät
528: yhtiövastikkeen perusteella, joka määrätään            muutoin käytä lasten leikkipaikkoja;
529: asunto-osakeyhtiölain 3 §:n 2 kohdan mukaises-            - talokohtaisista puhelinlinjojen asentamis-
530: ti.                                                    kustannuksista tulisi vapauttaa ne osakkaat, joilla
531:     Edellä sanotusta on seurauksena, että nekin        ei ole lainkaan puhelinta;
532: asunto-osakeyhtiön osakkaista, jotka vastustavat          - autopaikkojen rakennuskustannuksista tuli-
533: talon liittämistä kaapeliverkkoon, joutuvat osal-      si vapauttaa ne osakkaat, joilla ei ole lainkaan
534: listumaan liittymiskustannuksiin. Tämä velvolli-       autoa;
535: suus heillä on jopa siinä tapauksessa, että he            - talojen yhteisten kerhotilojen rakennuskus-
536: lainkaan eivät omista eivätkä aio hankkia televi-      tannuksista tulisi vapauttaa ne osakkaat, jotka
537: siovastaanotinta. Liikenneministeriö katsoo, että      eivät harrasta pingistä eivätkä muutoinkaan lain-
538: voimassa olevan lainsäädännön mukaisessa tilan-        kaan käytä näitä kerhotiloja;
539: teessa asunto-osakeyhtiön asukkaat joutuvat kes-          - jne. jne.
540: kenään eriarvoiseen asemaan.''                            Edellä luetellut esimerkit riittänevät osoitta-
541:     Tältä pohjalta liikenneministeriö esittää, että    maan liikenneministeriön tekemän esityksen pe-
542:  ''oikeusministeriö      ryhtyisi    toimenpiteisiin   rusteettomuuden.
543: asunto-osakeyhtiölain muuttamiseksi siten, että           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
544: yllä esitetty epäkohta ensi tilassa korjattaisiin."    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
545:     Liikenneministeriön kirjelmän edustaman lo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
546:  giikan varassa voitaisiin yhtä hyvin vaatia esimer-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
547:  kiksi seuraavia muutoksia asunto-osakeyhtiöla-
548:  kiin:                                                          Aikooko Hallitus todellakin liikenne-
549:         kerrostalojen hissirakennuskustannuksista             ministeriön edellä selostetun aloitteen
550:  ja hissien huoltokustannuksista tulisi vapauttaa             johdosta ryhtyä toimenpiteisiin asunto-
551:  ne asunto-osakeyhtiön osakkaat, jotka asuvat en-             osakeyhtiölain muuttamiseksi?
552:  simmäisessä kerroksessa tai jotka kuntoiluharras-
553: 
554:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
555: 
556:                       Kimmo Sasi                                Ben Zyskowicz
557: 
558: 
559: 
560: 
561: 260151Y
562: 2                                       1986 vp. -     KK n:o 2
563: 
564: 
565: 
566: 
567:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
568: 
569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kan edistysaskeleiden myötä. Asunto-osakeyhtiön
570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          asuintalon liittäminen kaapelitelevisioverkkoon
571: olette 5 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-         on tämän ongelman luonteenomainen ja ajan-
572: jeenne n:o 22 ohella lähettänyt valtioneuvoston        kohtainen ilmentymä.
573: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         Asunto-osakeyhtiölakia on sen säätämisen jäl-
574: taja Kimmo Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallises-      keen pyritty uudistamaan useita kertoja. Valmis-
575: ta kysymyksestä n:o 2:                                 teluelinten useat, lain kokonaisuudistukseenkin
576:                                                        tähtäävät ehdotukset eivät kuitenkaan ole johta-
577:           Aikooko Hallitus todellakin liikenne-
578:                                                        neet lainsäädäntötoimiin.
579:         ministeriön edellä selostetun aloitteen
580:                                                           Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistusta on
581:         johdosta ryhtyä toimenpiteisiin asunto-
582:         osakeyhtiölain muuttamiseksi?                  viimeksi valmistellut vuonna 1980 asetettu toimi-
583:                                                        kunta, jonka mietintö valmistui syksyllä 1984
584:                                                        (Komiteanmietintö 1984:36). Mietintö on ollut
585:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
586:                                                        laajalla lausuntokierroksella. Lausuntojen perus-
587: ti seuraavaa:
588:                                                        teella voidaan todeta, että kokonaisuudistukseen
589:    Voimassa oleva asunto-osakeyhtiölaki on mo-         näyttää olevan mahdollisuuksia. Ehdotuksen ja
590: nessa suhteessa vanhentunut. Vaikka sen tausta-        lausuntojen pohjalta tehtävä jatkovalmistelu on
591: lainsäädäntö, osakeyhtiölaki, onkin uusittu, se ei     parhaillaan vireillä oikeusministeriössä. Hallituk-
592: pysty täyttämään muun muassa asunto-olojen ja          sen esitys asiassa on tarkoitus antaa vuoden 1987
593: asuntojen rahoituksen nopean kehityksen asetta-        aikana.
594: mia vaatimuksia. Kun perusnormisto on vanhen-             Hallitus ei katso olevan tarkoituksenmukaista
595: tunut, on yhä useammassa tapauksessa ratkaisu          käynnistää kokonaisuudistuksesta erillistä lain
596: oikeudellisiin ongelmiin haettava yhteisö- ja sivii-   osittaista uudistamista. Sitä vastoin hallitus on,
597: lioikeuden yleisistä periaatteista. Kun tällaisia      tietoisena kysymyksessä tarkoitetussa aloitteessa
598: periaatteita sovelletaan luonteeltaan sosiaaliseen     mainitusta ongelmasta, jatkovalmistelussa edel-
599: yhteisömuotoon, on otettava huomioon myös              lyttänyt erityistä huomiota kiinnitettävän riittä-
600: yhteiskunnalliset muutokset ja niiden vaikutuk-        vän selkeän ja samalla nimenomaan asunto-olo-
601: set yhteisöön, minkä vuoksi oikeudellinen ratkai-      jen jatkuvaan kehitykseen soveltuvan normiston
602: su on monessa tilanteessa vaikea.                      luomiseen.
603:    Lainsäädännön vanhentuneisuudesta johtuvat
604: epäkohdat tulevat näkyviin muun muassa teknii-
605: 
606:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
607: 
608:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
609:                                        1986 vp. -- ~ n:o 2                                              3
610: 
611: 
612: 
613: 
614:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
615: 
616:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           grund av den föråldrade lagstiftningen. Anslut-
617: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ningen av bostadshusen inom ett bostadsaktiebo-
618: nr 22 av den 5 februari 1986 tili vederbörande        lag tili kabeltelevisionsnätet är ett typiskt och
619: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    aktuelit exempel på detta problem.
620: av riksdagsman Kimmo Sasi m.fl. undertecknade            Sedan lagen om bostadsaktiebolag stiftades har
621: spörsmål nr 2 :                                       flera försök gjorts att förnya den. Beredningsor-
622:           Ämnar Regeringen faktiskt med anled-        ganen har framlagt flera förslag, även sådana som
623:        ning av trafikministeriets ovan relaterade     syftat tili en totalreform av lagen, men de har
624:        initiativ vidta åtgärder för att ändra lagen   inte lett tili lagstiftningsåtgärder.
625:        om bostadsaktiebolag?                             Den senaste beredningen av en totalreform av
626:                                                       lagen om bostadsaktiebolag har utförts av en år
627:    Som svar på spörmålet anför jag vördsamt           1980 tillsatt kommitte, vars betänkande avgavs
628: följande:                                             på hösten 1984 (kommittebetänkande 1984/36).
629:    Den gällande lagen om bostadsaktiebolag är i       Betänkandet har varit på en omfattande remiss.
630: många avseenden föråldrad. Fastän den lagstift-       På basen av utlåtandena kan man konstatera att
631: ning den bygger på, lagen om aktiebolag, har          möjligheter för en totalreform förefaller att fin-
632: förnyats, kan den inte uppfylla de krav som           nas. En fortsatt beredning, utgående från de
633: bland annat den snabba utvecklingen av bostads-       förslag och utlåtanden som avgivits, pågår på
634: förhållandena och bostadsfinansieringen ställer.      justitieministeriet. Avsikten är att en regerings-
635: Då grundnormerna är föråldrade, måste allt            proposition i frågan skali avges under år 1987.
636: oftare lösningen på juridiska problem sökas              Regeringen finner det inte ändamålsenligt att
637: bland samfunds- och civilrättens allmänna princi-     påbörja en från totalreformen fristående pattieli
638: per. När dessa principer tillämpas på en samar-       förnyelse av lagen. Regeringen är dock medveten
639: betsform av social natur, måste även samhälleliga     om det problem som nämns i det i spörsmålet
640: förändringar och deras verkningar på samfundet        avsedda initiativet och har därför förordnat att
641: beaktas, varför en juridisk lösning i många fall är   särskild uppmärksamhet skali fästas vid skapan-
642: svår att finna.                                       det av ett normsystem som är tillräckligt klart och
643:    Bland annat utvecklingen på det tekniska           samtidigt lämpligt just för den ständigt pågåen-
644: området ger upphov tili missförhållanden på           de utvecklingen av bostadsförhållandena.
645: 
646:      Helsingfors den 7 mars 1986
647: 
648:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
649:                                                 1986 vp.
650: 
651: Kirjallinen kysymys n:o 3
652: 
653: 
654: 
655: 
656:                                    Almgren: Sotilasvammalain mukaisten etuuksien myöntämisperus-
657:                                      teista
658: 
659: 
660:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
661: 
662:    Sotilasvammalaki on ajastaan jäljessä. Olemas-      1. 3.1977. Olisi korkea aika saada sotilasvammala-
663: sa olevat säädökset eivät takaa eräissä tapauksissa    ki vastaamaan yleistä laeissa esiintyvää ikärajaa.
664: toimeentulon mahdollisuuksia sotainvalidien lap-          Käytäntö osoittaa, miten voi käydä, kun ikära-
665: sille mm. siitä syystä, että suoritettaviin korvauk-   jat ja invaliditeettiprosentit on määrätty siten,
666: siin, huoltoeläkkeeseen ja sen osakorvauksiin,         kuin sotilasvammalaki sanoo.
667: osahuoltoeläkkeeseen, jatkohuoltoeläkkeeseen ja           Sotainvalidi ja hänen puolisonsa saivat sur-
668: kertakaikkiseen korvaukseen, sovelletaan liian al-     mansa auto-onnettomuudessa. Lapsi oli 17- vaan
669: haista ikärajaa ja liian korkeita työkyvyttömyys-      ei 18-vuotias. Invalidin haitta-aste oli kuoleman
670: asteita, jotka ilmaistaan prosentteina.                hetkellä 25 %.
671:     Nykyisin työkyvyttömyysasteen pitää olla 30-          Lapsi ei voi saada 113 huoltoeläkettä, koska
672: 45 o/o, jotta edunsaaja saisi 113 täydestä huolto-     isän haitta-aste oli 25 % eikä kuolema johtunut
673: eläkkeestä. Korvausperuste tulisi muuttaa siten,       vammasta, josta hän oli saanut aikaisemmin
674: että 113 huoltoeläkkeen saisi leski tai lapsi, kun     korvausta.
675: invalidin työkyvyttömyysaste kuollessa on 20-             Lapsi ei voi saada jatkohuoltoeläkettä em.
676: 45 o/o, ja että osahuoltoeläkkeen saisi jo 20 % :n     syistä ja hän oli jo 17 vuotta täyttänyt.
677: invalidin kuoltua, vaikka kuolema ei olisi johtu-         Kertakaikkista korvausta ei voitu saada, kun
678: nutkaan korvatusta vammasta. Näin pitäisi teh-         lapsi oli yli 17 vuotta vanha.
679: dä, koska elinkorko on SotVL:n mukaan tarkoi-             Mikäli haitta-asteen alaraja olisi 20 % eikä
680: tettu peruskorvaukseksi sotilasvammalain mu-           30 o/o , saisi lapsi ainakin jatkohuoltoeläkkeen
681: kaan korvattavan vahingoittumisen tai sairastu-        opiskelun perusteella siihen asti kun hän täyttää
682: misen aiheuttamasta jatkuvasta vajavuudesta tai        24 vuotta tai voisi hakea kertakaikkista korvausta,
683: haitasta eli elinkorko täydentää invalidin toi-        jos ikäraja olisi 18 vuotta.
684: meentuloa elinaikana. Mikäli huoltoeläkkeen ja
685:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
686: samalla osahuoltoeläkkeen alaraja saataisiin ale-
687:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
688: nemaan 20 o/o :iin, se osaltaan turvaisi lesken tai
689:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
690: lapsen toimeentulomahdollisuuksia invalidin            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
691: kuoltua.
692:     Lapsen huoltoeläke maksetaan 17 vuoden                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
693: ikään saakka. Erityisistä syistä sitä voidaan piden-          ryhtyä sotilasvammalain korjaamiseksi si-
694: tää 24 vuoteen asti. Ikäraja olisi saatava nouse-             ten, että haitta-asteen perusteella voitai-
695: maan 18 ikävuoteen saakka. Lastensuojelulaki ja               siin saada korvausta alemman haitta-
696: elatusturvalaki säätävät korvaukset 18 ikävuoteen             asteen mukaan kuin nykyisin ja että ikä-
697: saakka. Elatusturva lain mukaan lapsella on oi-               raja nostettaisiin 18 ikävuoteen, kuten
698: keus saada elatusta vanhemmiltaan niin kauan,                 esim. lastensuojelulaissa ja elatusturva-
699: kunnes hän täyttää 18 vuotta. Laki tuli voimaan               laissa?
700: 
701:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
702: 
703:                                              Esko Almgren
704: 
705: 
706: 
707: 2601522
708: 2                                       1986 vp. -    KK n:o 3
709: 
710: 
711: 
712: 
713:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
714: 
715:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sotilasvammalain nojalla korvausta saavien so-
716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tainvalidien keski-ikä on tällä hetkellä noin 69
717: olette 5 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-        vuotta. Sotilasvammalain nojalla huoltoeläkettä
718: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      saavia lapsia on tällä hetkellä noin 600. Heistä
719: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       alle 17-vuotiaita on vajaat 200. Sotainvalideja,
720: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      joiden työkyvyttömyysaste on 20-25 %, on
721: sestä n:o 3:                                          noin 10 000. Heistä 75-80 prosentilla on vaimo
722:                                                       tai lapsia. Alle 18-vuotiaita lapsia, joita kysymyk-
723:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sessä mainittu muutos tulisi koskemaan, on näil-
724:        ryhtyä sotilasvammalain korjaamiseksi si-      lä sotainvalideilla arviolta 650.
725:        ten, että haitta-asteen perusteella voitai-
726:                                                          Yhteiskunta tukee perheitä erilaisten tulonsiir-
727:        siin saada korvausta alemman haitta-
728:                                                       tojen avulla. Toimeentuloa ja tulonsiirtoja koske-
729:        asteen mukaan kuin nykyisin ja että ikä-       vassa samoin kuin tapaturma- ja eläkelainsäädän-
730:        raja nostettaisiin 18 ikävuoteen, kuten        nössä on 17 -vuotiaiden asema epäyhtenäisesti
731:        esim. lastensuojelulaissa ja elatusturva-
732:                                                       järjestetty. Niinpä esimerkiksi tapaturmavakuu-
733:        laissa?
734:                                                       tuslain ( 608148) mukainen perhe-eläke makse-
735:                                                       taan pääsääntöisesti 18 vuoden ikään saakka,
736:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         samoin työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet.
737: seuraavaa:                                            Liikennevakuuruskorvauksen osalta ei selvää ikä-
738:    Sotilasvammalain (404148) nojalla suoritetaan      rajaa ole, vaan korvaus voidaan määrätä makset-
739: vahingoittuneen tai sairastuneen kuoltua hänen        tavaksi, kunnes elatukseen oikeutettu lapsi voi
740: leskelleen, lapsilleen, vanhemmilleen ja eräille      itse elättää itsensä. Sen sijaan kansaneläkelain
741: muillekin omaisille huoltoeläkettä. Huoltoeläk-       (347 156) mukainen perhe-eläke lakkaa, kun lapsi
742: keen suorittamiseksi täysimääräisenä edellyte-        täyttää 16 vuotta. Sotilasvammalain mukainen
743: tään, että kuolema on aiheutunut korvatusta           mahdollisuus tukea lasta opiskelun vuoksi aina
744: vammasta tai sairaudesta tai että invalidin työky-    24 ikävuoteen saakka on poikkeuksellisen pitkä.
745: vyttömyysaste oli vähintään 80 %. Jos leskellä tai       Sotilasvammalaki on rakennettu siten, että lain
746: lapsella ei ole oikeutta täyteen huoltoeläkkee-       nojalla myönnettävien etuuksien edellytyksenä
747: seen, heille voidaan suorittaa ns. osahuoltoelä-      eri tapauksissa ovat erilaiset työkyvyttömyys-
748: kettä, jos vahingoittuneen tai sairastuneen soti-     asteet. Henkilöä, jonka työkyvyttömyysaste on
749: lasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste oli          vahvistettu vähemmäksi kuin 30 prosenttia, pide-
750: vähintään 30 % . Osaeläkkeen määrä on porras-         tään lievävammaisena. Sotilasvammalain nojalla
751: tettu työkyvyttömyysasteen mukaan. Jos vahin-         myönnettävien etuuksien pääpaino on vaikeasti
752: goittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysaste        vammaisten korvauksissa. Lievävammaiset eivät
753: oli alle 30 % hänen kuollessaan, voidaan leskelle     ole oikeutettuja kaikkiin sotilasvammalain mu-
754: ja lapselle suorittaa kertakaikkinen korvaus, jos     kaisiin korvauksiin.
755: he ovat vailla kohtuullista elatusta.                    Sotilasvammalain kautta on luotu varsin katta-
756:    Edellytyksenä huoltoeläkkeen tai kertakaikki-      va korvausjärjestelmä niin korvauksen saajalle
757: sen korvauksen saamiselle on lisäksi muun muas-       itselleen kuin hänen omaisilleenkin. Tällä hetkel-
758: sa, että lapsi on alle 17-vuotias. Jos kuitenkin 17   lä sotilasvammalain mukaisia etuuksia kehitettä-
759: vuotta täyttänyt lapsi ennen vahingoittuneen tai      essä on painopiste paitsi vaikeavammaisten inva-
760: sairastuneen kuolemaa on ruumiillisen tai henki-      lidien ja heidän puolisoidensa, myös ikääntyvien
761: sen vajavuuden johdosta ollut kykenemätön elät-       sotainvalidien korvausturvan parantamisessa. Tä-
762: tämään itseään, voidaan huoltoeläkettä suorittaa      män johdosta ja ottaen huomioon yleisten sosiaa-
763: niin kauan kuin sanottu tila kestää. Lisäksi voi-     liturvajärjestelmien kehittymisen, ei sosiaali- ja
764: daan huoltoeläkettä suorittaa opiskelevalle nuo-      terveysministeriön mielestä ole selviä perusteita
765: relle, kunnes hän täyttää 24 vuotta.                  osahuoltoeläkkeen myöntämisedellytyksenä ole-
766:                                          1986 vp. -    KK n:o 3                                      3
767: 
768: van työkyvyttömyysasteen alentamiseksi 30 pro-         kuitenkin sotilasvammalain muutostarpeita sel-
769: sentista 20 prosenttiin tai lasten korvausten ikära-   vittäessään ottamaan huomioon myös kysymyk-
770: jan korottamiseksi 18 vuoteen. Ministeriö tulee        sessä mainitut seikat.
771: 
772:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1986
773: 
774:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
775: 4                                       1986 vp. -- RJ< n:o 3
776: 
777: 
778: 
779: 
780:                                 Till Riksdagens Herr Talman
781: 
782:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fötsötjningspension betalas till en studerande tills
783: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         han fyllet 24 åt.
784: den 5 februari 1986 tili vederbörande medlem av           Medelåldern för krigsinvalidet som lyfter er-
785: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      sättning med stöd av lagen om skada, ådtagen i
786: dagsman Almgren undertecknade spörsmål nr 3:           militärtjänst ät föt närvatande ca 69 år. Barn som
787:                                                        ethållet fötsötjningspension med stöd av lagen ät
788:            Vilka åtgärdet ämnat Regetingen vidta       föt närvatande ca 600. Av dem ät knappt 200
789:         föt att ändta lagen om skada, ådtagen i        undet 17 år. Det finns ca 10 000 krigsinvalider
790:         militättjänst så, att det på grundval av       vilkas invaliditetsgrad ät 20--25 %. Av dem har
791:         invaliditetsgtaden vore möjligt att få et-     75--80 % hustru eller barn. Undet 18 åt gamla
792:         sättning tedan vid en lägte invaliditets-      barn till krigsinvalider, som den i spörsmålet
793:         gtad än föt närvatande och att åldets-         nämnda ändtingen skulle komma att betöra,
794:         gtänsen skulle höjas till 18 åt, såsom t.ex.   finns det uppskattningsvis 650.
795:         i lagen om barnskydd och lagen om                 Samhället stödet familjerna genom olika slag
796:         ttyggande av undethåll föt barn?               av inkomstöverföringar. I lagstiftningen om ut-
797:                                                        komststöd och inkomstöverfötingar liksom i
798:   Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vördsamt        olycksfalls- och pensionslagstiftningen är 17-
799: anföra följande:                                       åtingarnas ställning oenhetligt otdnad. Så betalas
800:                                                        t.ex. familjepension i enlighet med lagen om
801:    Då en skadad eller insjuknad har avlidit,           olycksfallsfötsäkring (608/48) som regel till18 åts
802: erläggs med stöd av lagen om skada, ådragen i          ålder, likaså familjepensionerna i enlighet med
803: militättjänst (404/48) fötsörjningspension tili        atbetspensionslagarna. l ftåga om trafikförsäk-
804: hans änka, barn, fötäldtat och också vissa andta       ringsetsättningen finns ingen klar åldetsgtäns,
805: anhötiga. Föt att fötsörjningspensionen skall be-      utan man kan bestämma att ersättning skall
806: talas ut tili fullt belopp förutsätts, att döden hat   betalas tills det barn som ät betättigat tili försötj-
807: förorsakats av den skada ellet sjukdom föt viiken      ningen kan fötsörja sig självt. Däremot upphör
808: etsättning hat utbetalats ellet att invalidens inva-   familjepensionen i enlighet med folkpensionsla-
809: liditetsgrad hat vatit minst 80 %. Om den              gen (347/56) när barnet fyller 16 år. Den tid
810: efterlevande maken ellet barnet inte hat tätt tili     fram till 24 års ålder, under viiken det enligt
811: full fötsötjningspension kan s.k. delförsörjnings-     lagen om skada, ådragen i militättjänst är möjligt
812: pension betalas till dem, om den skadades eller        att stöda ett barn som studerar, är exceptionellt
813: insjuknades invaliditetsgrad i enlighet med lagen      lång.
814: om skada, ådtagen i militärtjänst var minst               Lagen om skada, ådragen i militättjänst är
815: 30 % . Delpensionens belopp hat graderats enligt       uppbyggd så, att förutsättning föt förmånet som
816: invaliditetsgtad. Om den skadades ellet insjukna-      med stöd av lagen beviljas i olika fall ät olika
817: des invaliditetsgtad vat undet 30 % då han avled       grad av invaliditet. En person vats invaliditets-
818: och om den efterlevande maken och barnet               gtad har fastställts till mindre än 30 % anses som
819: saknat skälig fötsötjning kan engångsetsättning        lindtigt handikappad. Viktigast i fråga om
820: utbetalas till dem.                                    fötmåner som beviljas med stöd av denna lag ät
821:    Förutsättning föt fötsötjningspension ellet föt     etsättningarna till svårt handikappade. De som är
822: engångsetsättning ät dessutom bland annat, att         lindtigt handikappade är inte betättigade tili alla
823: barnet ät undet 17 år. Om dock ett barn som hat        etsättningat i enlighet med lagen om skada,
824: fyllt 17 åt tedan föte den skadades ellet insjukna-    ådtagen i militättjänst.
825: des död på grund av ktoppslig eller själslig defekt       Med hjälp av lagen om skada, ådragen i
826: hat varit ofötmögen att försörja sig själv, kan        militärtjänst hat ett tämligen heltäckande etsätt-
827: fötsörjningspension utbetalas så länge som             ningssystem skapats både föt etsättningstagaten
828: nämnda föthållande fottgår. Dessutom kan               själv och föt hans anhöriga. Nät numera
829:                                      1986 vp. -    KK n:o 3                                        5
830: 
831: förmånerna i enlighet med lagen om skada,          ning inte några klara skäl att sänka den invalidi-
832: ådragen i militärtjänst utvecklas läggs tyngd-     tetsgrad som är förutsättning för beviljande av
833: punkten, utom på de svårt handikappade invali-     delförsörjningspension från 30% tili 20 % elier
834: derna och deras makar, också på förbättrandet av   att höja åldersgränsen för ersättning tili barnen
835: ersättningsskyddet för åldrande krigsinvalider.    tili 18 år. Ministeriet kommer dock, då det
836: Av denna anledning och med beaktande av hur        utreder behoven av ändringar i lagen om skada,
837: det alimänna socialskyddet har utvecklats, finns   ådragen i militärtjänst att beakta också de i
838: det enligt sodal- och hälsovårdsministeriets me-   spörsmålet nämnda omständigheterna.
839: 
840:     Helsingfors den 10 mars 1986
841: 
842:                                                                          Minister Matti Puhakka
843:                                                1986 vp.
844: 
845: Kirjallinen kysymys n:o 4
846: 
847: 
848: 
849: 
850:                                    Almgren: Teattereissa esitettävien näytelmien valvonnan tehostami-
851:                                      sesta
852: 
853: 
854:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
855: 
856:    Eräässä helsinkiläisessä teatterissa esitetään     tuimet, jotka - lehtitietojen mukaan - ovatkin
857: näytelmää nimeltä Valtakunta. Näytelmästä esi-        saaneet rikosilmoituksen asiasta.
858: tetyt arvioinnit, arvostelut ja lehtikirjoitukset        Saadut tiedot viittaavat siihen, että voimassa
859: oikeuttavat päättelemään, että kyseessä on poik-      olevan lain valvontaa tulisi tehostaa. Yhteiskun-
860: keuksellinen ja kyseenalainen näytelmä, joka          nan on voitava valvoa esitettäväksi tuotavat, jul-
861: saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkistön sen mu-      kisuuteen tarkoitetut esitykset siten kuin valvo-
862: kaan, mitä sukupuolisuutta ja siveellisyyttä käsit-   taan esim. elokuvien näyttämistä.
863: televässä ao. laissa tarkoitetaan loukkauksella su-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
864: kupuolikuria ja siveellisyyttä vastaan.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
865:    Saatujen tietojen mukaan näytelmässä esite-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
866: tään alastomuutta, sukupuolisia toimintoja ja         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
867: uskonnon pilkkaa tavalla, joka ei ole luvallista
868: voimassa olevien säädösten mukaan.                              Pitääkö Hallitus Helsingissä esitettävää
869:    Vaikka aikuisen ihmisen voidaankin katsoa                 näytelmää "Valtakunta" voimassa ole-
870: olevan itse vastuussa siitä, mitä hän lukee tai              vien lakien perusteella laillisena ja sopi-
871: menee katsomaan, on todettava, että julkinen                 vuuden rajojen sisällä pysyvänä ja
872: esitys tässä tapauksessa todennäköisesti ylittää                mitä Hallitus aikoo tehdä ko. näytel-
873: sen, mitä maassa pidetään oikeana. Tämän puo-                män kaltaisten hyviä tapoja ja siveellisyyt-
874: len asiasta ratkaisevat riippumattomat tuomiois-             tä loukkaavien esitysten estämiseksi?
875: 
876:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
877: 
878:                                              Esko Almgren
879: 
880: 
881: 
882: 
883: 260153A
884: 2                                         1986 vp. -- ~ n:o 4
885: 
886: 
887: 
888: 
889:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
890: 
891:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            valta päättää syytteen nostamisesta tällaisissa asi-
892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            oissa, ei asian selvittelyn ollessa vielä kesken ota
893: olette 5 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-           tässä vaiheessa kantaa kysymyksessä mainitun
894: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         näytelmän sisällön lainmukaisuuteen.
895: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
896: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-            Ilmaisuvapauden käyttöön kohdistuva valvonta
897: symyksestä n:o 4:                                        on Suomessa perinteisesti jälkikäteistä; toimenpi-
898:                                                          teisiin esimerkiksi painotuotteen tai näytelmän
899:            Pitääkö Hallitus Helsingissä esitettävää      sisällön perusteella voidaan ryhtyä vasta, kun se
900:         näytelmää "Valtakunta" voimassa ole-             on havaittu lainvastaiseksi. Elokuvien ennakko-
901:         vien lakien perusteella laillisena ja sopi-      tarkastus on tästä merkittävä poikkeus ja siihen
902:         vuuden rajojen sisällä pysyvänä ja               on johtanut liikkuvan kuvan erityisasema joukko-
903:            mitä Hallitus aikoo tehdä ko. näytel-         tiedotusvälineenä. Mitään syytä ei ole laajentaa
904:         män kaltaisten hyviä tapoja ja siveellisyyt-     ennakkotarkastusta koskemaan näytelmiä niin
905:         tä loukkaavien esitysten estämiseksi?            kuin kysymyksessä esitetään. Tämä olisi periaat-
906:                                                          teellisesti arveluttavaa, koska sillä tuntuvasti ra-
907:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         joitettaisiin kansalaisten hallitusmuodossa turvat-
908: ti seuraavaa:                                            tuja perusoikeuksia eikä siihen ole myöskään
909:    Kysymyksessä tarkoitetusta näytelmästä on toi-        käytännön tarvetta: näytelmien esittämistä voi-
910: mitettu esitutkinta ja asia on tällä hetkellä viralli-   daan jo nykyisen lainsäädännön turvin riittävästi
911: sen syyttäjän käsiteltävänä. Lähiviikkojen aikana        valvoa. Hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä
912: tullee harkittavaksi nostetaanko asiassa syyte. Oi-      muihinkaan toimenpiteisiin näytelmien esittämi-
913: keusministeriö, jolla painovapauslain mukaan on          sen valvonnan tehostamiseksi.
914: 
915:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
916: 
917:                                                                      Oikeusministeri Christoffer Taxell
918:                                        1986 vp. -     KK n:o 4                                           3
919: 
920: 
921: 
922: 
923:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
924: 
925:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          genhet att besluta om åtal skall väckas i frågor av
926: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         detta slag, tar inte i detta skede, då utredningen
927: av den 5 februari 1986 tili vederbörande medlem       av ärendet ännu pågår, ställning tili huruvida
928: av statsrådet översänt avskrift av följande av        innehållet i det i spörsmålet avsedda skådespelet
929: riksdagsman Esko Almgren undertecknade spörs-         är lagenligt.
930: mål nr 4:                                                Övervakningen av hur yttrandefriheten utnytt-
931:                                                       jas sker i Finland av tradition i efterhand;
932:           Anser Regeringen att skådespelet            åtgärder på grund av innehållet tili exempel i ett
933:        "Valtakunta" som nu uppförs i Helsing-         tryckalster eller skådespel kan vidtas först då det
934:        fors iakttar gällande lagar och håller sig     har befunnits vara lagstridigt. Förhandsgransk-
935:        inom gränserna för vad som är passande,        ningen av filmer utgör ett viktigt avsteg från
936:        och                                            detta, vilket beror på den rörliga bildens särställ-
937:           vad ämnar Regeringen göra för att           ning som massmedium. Inga skäl föreligger för
938:        förhindra uppförandet av dylika skåde-         att utvidga förhandsgranskningen tili att omfatta
939:        spel som kränker goda seder och moral?         även skådespel, såsom det föreslås i spörsmålet.
940:                                                       Detta vore principiellt betänkligt, emedan det
941:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          skulle innebära en kännbar inskränkning av de
942: följande:                                             grundrättigheter som medborgarna tillförsäkrats i
943:    En förundersökning av det skådespel som avses      regeringsformen, och något praktiskt behov där-
944: i spörsmålet har verkställts och ärendet behandlas    för föreligger inte heller: den nuvarande lagstift-
945: för närvarande av allmänna åklagaren. Under de        ningen ger rum för en tillräcklig övervakning av
946: närmaste veckorna kommer troligen frågan om           de skådespel som uppförs. Regeringen ämnar
947: väckande av åtal att tas i övervägande. Justitiemi-   inte heller vidta några andra åtgärder för att
948: nisteriet, som enligt tryckfrihetslagen har befo-     effektivera övervakningen av skådespelen.
949: 
950:      Helsingfors den 7 mars 1986
951: 
952:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
953:                                                 1986 vp.
954: 
955: Kirjallinen kysymys n:o 5
956: 
957: 
958: 
959: 
960:                                   Joutsenlahti: Tien rakentamiseen maata luovuttavan maanomistajan
961:                                       aseman parantamisesta
962: 
963: 
964:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
965: 
966:    Tienrakentamisen yhteydessä joutuvat maan-         muutoksella se, että luovuttamaan joutuva niin
967: omistajat luovuttamaan maataan tien alle sa~den       halutessaan olisi oikeutettu saamaan vastaavan
968: kyllä käyvän korvauksen TVL:ltä, mutta mttään         alueen maata.
969: velvoitetta ei ole antaa vastaavaa maa-aluetta.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
970: Kun on myös mahdollista, että maa-alueen luo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
971: vuttaja ei saa pääasiallista elantoaan maatalouden    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
972: harjoittamisesta, on korvaavan maa-alueen saa:        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
973: minen luovutetun maan tilalle hänelle monestt
974: vaikeaa, jopa mahdotonta, koska esim. ma~t~                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
975: louspiirit eivät voi osoittaa hänelle maansaanuot-              ryhtyä, että tienrakentamisen yhteydessä
976: keutta. Kun kuitenkin on omistusoikeuden säi-                   maata luovuttamaan joutuvan oikeus vas-
977: lyttämisen vuoksi tarpeellista, että lu~v~t.ett~van             taavan maa-alueen hankkimiseen turvat-
978: maan tilalle saisi vastaavan alueen, ohstkm tten-               taisiin siinäkin tapauksessa, ettei luovut-
979: rakentamisen yhteydessä tapahtuvan m~a-alue_en                  taja saa pääasiallista toimeentuloaan maa-
980: luovuttamisen yhteydessä turvattava vatkka lam-                 taloudesta?
981: 
982:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
983: 
984:                                            Anssi Joutsenlahti
985: 
986: 
987: 
988: 
989:  260155C
990: 2                                      1986 vp. -- RJC n:o 5
991: 
992: 
993: 
994: 
995:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
996: 
997:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Myös on pyritty selvittämään, tulisiko edellä
998: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mainittujen lainsäädännöllisten toimenpiteiden
999: olette 5 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-        lisäksi, joilla tie- tai lunastustoimituksessa siirre-
1000: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tään toimitusmiesten päätöksellä maata toisesta
1001: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tilasta toiseen, ryhtyä toimenpiteisiin, joilla lu-
1002: Anssi Joutsenlahden näin kuuluvasta kirjallisesta     nastaja eli tielaitos itse hankkii vastikemaata.
1003: kysymyksestä n:o 5:                                   Tätä koskeva laaja tutkimustyö, jossa asiaa tutkit-
1004:                                                       tiin myös yleisten teiden osalta, on valmistunut
1005:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vuonna 1981: '' Maanmittaushallituksen julkaisu
1006:        ryhtyä, että tienrakentamisen yhteydessä       no 48; Vastikemaat ja tilusjärjestelyt lunastus-
1007:        maata luovuttamaan joutuvan oikeus vas-        hankkeissa''.
1008:        taavaan maa-alueen hankkimiseen turvat-
1009:        taisiin siinäkin tapauksessa, ettei luovut-       Tutkimuksen mukaan tiehankkeissa "alueme-
1010:        taja saa pääasiallista toimeentuloaan maa-     netykset viljelmää kohti eivät näytä muodostuvan
1011:        taloudesta?                                    elinkelpoisuudelle vaaraksi. Vastikemaiden anta-
1012:                                                       misella voidaan kyllä merkittävästi vähentää su-
1013:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      pistumisesta aiheutuvaa haittaa, mutta kaikille ei
1014: ti seuraavaa:                                         maata kyetä käytännössä antamaan'' tiehankkeen
1015:    Tieviranomaiset ovat kysymyksestä antamas-         nauhamaisesta luonteesta johtuen. Tutkimus-
1016: saan lausunnossa todenneet, että mahdollisuutta       tulokseksi tuli näin ollen, ettei tiehankkeissa ole
1017: vastikemaan saamiseksi tiealueeksi luovutetun         perusteltua tehdä nykyistä kovin paljon laajem-
1018: maan sijaan on selvitelty ja tutkittu monessa         pia vastikemaajärjestelyjä.
1019: yhteydessä.                                             Tutkimuksen perusteella maa- ja metsätalous-
1020:    Ongelmaa on pyritty parantamaan yleisistä          ministeriön asettama työryhmä ei katsonut ole-
1021: teistä annetun lain 35 §:ään jo vuonna 1971           van syytä ryhtyä lainsäädännöllisiin muutosehdo-
1022: tehdyllä parannuksella tilusvaihtojen ja tilusjär-    tustoimenpiteisiin tiehankkeiden osalta.
1023: jestelyjen suorittamisessa.
1024:    Vuoden 1978 alussa voimaan tullut laki kiin-         Myöskään tie- ja vesirakennuslaitoksen oman
1025: teän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunas-       maanlunastustoiminnan yhteydessä ei kovinkaan
1026: tuksesta antaa (23--25 §) tielakiakio laajemmat       paljon ole voitu todeta vaatimuksia vastikemaasta
1027: valmiudet ja mahdollisuudet suorittaa tilusjärjes-    menetetyn sijaan siinäkään tapauksessa, ettei luo-
1028: telyjä lunastuksen hakijan eli tielaitoksen kustan-   vuttaja saa pääasiallista toimeentuloaan maata-
1029: nuksella.                                             loudesta, vaan korvaukset on suoritettu rahana.
1030: 
1031:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
1032: 
1033:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
1034:                                        1986 vp. -- FUK n:o 5                                         3
1035: 
1036: 
1037: 
1038: 
1039:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1040: 
1041:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nom mark på förrättningsmännens beslut över-
1042: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förs från den ena egendomen tili den andra vid
1043: den 5 februari 1986 tili vederbörande medlem av      en väg- eller inlösningsförrättning, borde vidta
1044: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    åtgärder, varigenom inlösaren, dvs. vägverket,
1045: dagsman AnssiJoutsenlahti undertecknade spörs-       själv skaffar vederlagsjord. Ett omfattande under-
1046: mål nr 5:                                            sökningsarbete härom, där saken också undersök-
1047:                                                      tes för de allmänna vägarnas del, blev färdigt år
1048:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      1981, dvs. Lantmäteristyrelsens publikation nr
1049:        för att se tili att den som i samband med     48: "Vastikemaat ja tilusjärjestelyt lunastushank-
1050:        vägbygge blir tvungen att avträda mark        keissa".
1051:        får rätt att förvärva motsvarande mark-          Enligt undersökningen verkar inte områdesför-
1052:        område även i det fall att avträdaren inte    lusterna per odling i samband med vägprojekt
1053:        får sin huvudsakliga utkomst av jord-         utgöra någon fara för livsdugligheten. Genom att
1054:        bruket?                                       tilldela vederlagsjord kan man visserligen på ett
1055:                                                      betydande sätt lindra de olägenheter som
1056:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     föranleds av inskränkningen, men i praktiken
1057: anföra följande:                                     kan man inte tilldela alla mark på grund av
1058:    Vägmyndigheterna har i sitt utlåtande angåen-     vägprojektenas långsmala utsträckning i landska-
1059: de spörsmålet konstaterat att möjligheten att        pet. Resultatet av undersökningen blev således
1060: erhålla vederlagsjord i stället för mark, som        att det vid vägprojekt inte är motiverat med
1061: överlåtits tili vägområde, har utretts och under-    mycket mera omfattande vederlagsjordsarrange-
1062: sökts i många sammanhang.                            mang än för närvarande.
1063:    Genom den förbättring av 35 § lagen om                Den arbetsgrupp som tillsatts av jord- och
1064: allmänna vägar som redan 1971 gjordes angåen-        skogsbruksministeriet ansåg att det inte på
1065: de ägobyten och ägoregleringar har man försökt       grundval av undersökningen fanns orsak att be-
1066: underlätta problemet.                                träffande vägprojekten vidta legislativa åtgärder
1067:    Lagen om inlösen av fast egendom och särskil-     med ändringsförslag.
1068: da rättigheter, som trädde i kraft vid ingången av       lnte heller i samband med väg- och vatten-
1069: år 1978, erbjuder (23--25 §§) ännu större bered-     byggnadsverkets egen markinlösningsverksamhet
1070: skap och möjligheter än väglagen att verkställa      har man särskilt ofta kunnat konstatera krav på
1071: ägoregleringar på bekostnad av den som ansöker       vederlagsjord i stället för den förlorade ens i
1072: om inlösen, dvs. vägverket.                          sådana fall då avträdaren inte får sin huvudsakli-
1073:    Man har också försökt utreda om man utöver        ga utkomst av jordbruket, utan ersättningarna
1074: de ovan nämnda legislativa åtgärderna, vange-        har erlagts i pengar.
1075: 
1076:      Helsingfors den 11 mars 1986
1077: 
1078:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
1079:                                                    1986 vp.
1080: 
1081: Kirjallinen kysymys n:o 6
1082: 
1083: 
1084: 
1085: 
1086:                                      Joutsenlahti: Sotilashenkilöiden haastamista oikeuteen koskevien
1087:                                         säännösten muuttamisesta
1088: 
1089: 
1090:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1091: 
1092:    Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 24 §:ssä sää-            totmlVa. Puolustusvoimissa palveleva sotilas-
1093: detään, että sotilashenkilöiden haastamisessa oi-         henkilö on täysivaltainen yhteiskunnan jäsen ja
1094: keudenkäyntiin on noudatettava asetuksen eräis-           häntä on puhtaasti siviilioikeuden piiriin kuulu-
1095: tä sotilas- ja siviiliviranomaisten välisistä suhteista   vissa asioissa kohdeltava kuten muitakin kansalai-
1096: rauhan aikana (11.11.1922/265) määräyksiä. Ky-            sta.
1097: seisen asetuksen 5 §:n 2 momentissa taas sääde-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1098: tään, että sotilashenkilö on haastettava kuulustel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1099: tavaksi, vastaamaan tai todistajaksi asianomaisen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1100: joukko-osaston päällikön välityksellä, siis virka-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1101: teitse.
1102:                                                                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1103:    Kyseinen lainkohta on nykyaikana täysin van-                    siin, että vanhentunut lainkohta, joka
1104: hentunut ja kuvastaa lähinnä tsaarinajan yhteis-                   koskee sotilashenkilön haastamista oikeu-
1105: kunnan arvoja. Kun kyseistä lainkohtaa sovelle-                    denkäyntiin siviilioikeuden piiriin kuulu-
1106: taan sotilashenkilön haastamisessa oikeuteen to-                   vissa asioissa, voidaan muuttaa ja että
1107: distajaksi esim. avioeroasiassa, pysäköintirikkees-                sotilashenkilöiden haastaminen suoritet-
1108: tä, väritelevision katsomisesta mustavalkoluvalla,                 taisiin samojen periaatteiden mukaisesti
1109: yms. rikoksista, ei kyseinen lainkohta ole enää                    kuin muidenkin kansalaisten?
1110: 
1111:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
1112: 
1113:                                               Anssi Joutsenlahti
1114: 
1115: 
1116: 
1117: 
1118: 260162K
1119: 2                                        1986 vp. -     KK n:o 6
1120: 
1121: 
1122: 
1123: 
1124:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1125: 
1126:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Edellä mainitun järjestelmän tarkoituksena on
1127: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           antaa esimiehille mahdollisuus järjestää asian-
1128: olette 5 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-          omaisen palvelustehtävät siten, etteivät ne ole
1129: jeenne n:o 26 ohella toimittanut valtioneuvoston        esteenä oikeudenkäyntiin osallistumiselle. Tämä
1130: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       on tärkeätä myös puolustusvoimien kannalta,
1131: taja Anssi Joutsenlahden näin kuuluvasta kirjalli-      jotta välttämättömät tehtävien suorittamisjärjes-
1132: sesta kysymyksestä n:o 6:                               telyt voitaisiin tällaisissa tapauksissa etukäteen
1133:                                                         suunnitella. Mikäli taas palvelustehtävien suorit-
1134:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         taminen asettaa esteen oikeudenkäyntiin osallis-
1135:         siin, että vanhentunut lainkohta, joka          tumiselle, on myös asianomaisen sotilaan kannal-
1136:         koskee sotilashenkilön haastamista oikeu-       ta tarpeellista saada tästä ajoissa tieto ja todistus
1137:         denkäyntiin siviilioikeuden piiriin kuulu-      esteestä.
1138:         vissa asioissa, voidaan muuttaa ja että
1139:         sotilashenkilöiden haastaminen suoritet-           Lisäksi on todettava, että sotilasviroissa ja -toi-
1140:         taisiin samojen periaatteiden mukaisesti        missa palvelevat virkamiehet on palvelustehtä-
1141:         kuin muidenkin kansalaisten?                    viensä ja virka-asemansa johdosta asetettu muita
1142:                                                         virkamiehiä tehokkaamman virkavalvonnan alai-
1143:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        siksi. Tämä ilmenee virkamieslainsäädännöstä si-
1144: ti seuraavaa:                                           ten, että upseerit nimitetään virkoihinsa avoimel-
1145:                                                         la kirjeellä ja erikoisupseerit sekä toimiupseerit
1146:    Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 24 §:n mu-             toimikirjalla, mikä virkamieslain (202 126) 1 §:n
1147: kaan säädetään erikseen siitä, mitä on varteen          mukaan annetaan nimittämiskirjana toimiin, joi-
1148: otettava haastettaessa sotilashenkilöitä, meren-        den haltijain tulee viran tai toimen laadun vuoksi
1149: kulkulaitokseen kuuluvia henkilöitä sekä posti- ja      olla valtion erityisen tarkkailun ja määräämisval-
1150: lennätinlaitoksen ja valtionrautateiden viran tai       lan alainen.
1151: toimen haltijoita.
1152:     Sotilashenkilöiden osalta sanotunlainen sään-          Virkavalvonta tapahtuu luonnollisesti ensisijai-
1153: nös sisältyy eräistä sotilas- ja siviiliviranomaisten   sesti esimiesten toimesta ja ulottuu osittain myös
1154: välisistä suhteista rauhan aikana annetun asetuk-       varsinaisten virkatehtävien ulkopuolelle, sikäli
1155: sen (265/22) 5 §:n 2 momenttiin seuraavasti:            kuin kyseessä ovat siviilirikokset, jotka voivat
1156:     "Kun sotilashenkilö kutsutaan kuulusteltavak-       rikoksen laadusta riippuen vaikuttaa asianomai-
1157: si, vastaamaan tai todistajaksi yleiseen tuomiois-      sen luotettavuutta, nuhteettomuutta ja sopivuut-
1158: tuimeen, on hän sinne haastettava asianomaisen          ta arvosteltaessa. Nykyinen haastamisjärjestelmä
1159: joukko-osaston päällikön välityksellä siinä järjes-     osaltaan edesauttaa valvonnan suorittamista.
1160: tyksessä ja siinä määräajassa kuin haasteen toi-           Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä oleva
1161: mittamisesta yleisessä laissa on säädetty''.            hallituksen esitys haastemieslaiksi (HE n:o 4/
1162:     Saman pykälän ensimmäisessä momentissa on           1986 vp.) rakentuu sotilashenkilöiden haastami-
1163: säännös sotilashenkilön kutsumisesta poliisiviran-      sen osalta nykyisen järjestelmän säilyttämisen
1164: omaisen toimittamaan kuulusteluun. Myös sen             kannalle. Edellä esitetyillä perusteilla katson,
1165: tulee tapahtua joukko-osaston komentajan kaut-          ettei nykyisen järjestelmän muuttamiseen ole
1166: ta.                                                     perusteltua aihetta.
1167: 
1168:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1986
1169: 
1170:                                                                 Puolustusministeri Veikko Pzhlajamå"ki
1171:                                         1986 vp. -     KK n:o 6                                         3
1172: 
1173: 
1174: 
1175: 
1176:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1177: 
1178:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tjänstgöring så, att denna inte utgör hinder för
1179: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          deltagandet i rättegång. Detta är viktigt även för
1180: nr 26 av den 5 februari 1986 tili vederbörande         försvarsmakten med tanke på att nödvändiga
1181: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     arrangemang, som gälier tjänstgöringen på
1182: av riksdagsman Anssi Joutsenlahti undertecknade        förhand skali kunna planeras i dylika fali. Om
1183: spörsmål nr 6:                                         tjänstgöringen i sin tur utgör hinder för delta-
1184:                                                        gandet i rättegång, är det även för vederbörande
1185:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         militärperson nödvändigt att få veta detta i tid
1186:         att det föråldrade lagrum som gälier           och att få ett intyg om ifrågavarande hinder.
1187:         stämmande av militärperson inför rätta i
1188:         ärenden som hör till civilrättens område          Det kan ytterligare konstateras att tjänstemän
1189:         skali kunna ändras, och att stämmandet         som innehar militära tjänster och befattningar på
1190:         av militärperson skali kunna ske enligt        grund av sin tjänstestälining är underkastade en
1191:         samma principer som i fråga om övriga          effektivare tilisyn över tjänsteutövningen än övri-
1192:         medborgare?                                    ga tjänstemän. Detta framgår av tjänstemanna-
1193:                                                        lagstiftningen så, att officerare utnämns tili sin
1194:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tjänst genom öppet brev och specialofficerare
1195: anföra följande:                                       samt befattningsofficerare genom befattnings-
1196:                                                        brev, vilket enligt 1 § lagen angående utnäm-
1197:    Enligt 11 kapitlet 24 § rättegångsbalken är det     ningsbrev för innehavare av statens tjänster och
1198: särskilt stadgat om "vad vid stämning å militär-       fasta befattningar samt om deras rätt att kvarstå i
1199: personer, till sjöfartsväsendet hörande personer       sin tjänst elier befattning (202 126) utfärdas så-
1200: samt innehavare av tjänst elier befattning vid         som utnämningsbrev tili befattningar, vilkas in-
1201: post- och telegrafverket och statsjärnvägarna skali    nehavare med hänsyn tili tjänstens elier befatt-
1202: iakttagas. ' '                                         ningens art skall vara underkastade särskild kon-
1203:    Beträffande militärpersoner ingår ett dylikt        troli och bestämmanderätt från statens sida.
1204: stadgande i 5 § 2 mom. förordningen angående
1205: förhållandet i vissa avseenden melian militära            Tilisynen över tjänsteutövningen sker givetvis
1206: och civila myndigheter under fredstid (265/22).        främst genom försorg av förmän och utsträcker
1207: Stadgandet har följande lydelse:                       sig delvis även utanför tjänsteåliggandena, då det
1208:    ''Då militärperson kalias att höras elier svara     är fråga om civila brott, som beroende på brot-
1209: elier vittna inför allmän domstol, skali han därtill   tets art kan ha betydelse för bedömningen av
1210: instämmas genom förmedling av befälhavaren             vederbörandes trovärdighet, oförvitlighet och
1211: för vederbörande truppavdelning i den ordning          lämplighet. Det nuvarande stämningssystemet
1212: och inom den tid, som beträffande stämnings-           främjar utövandet av tilisynen.
1213: delgivande i allmän lag stadgas.''                        Riksdagen behandlar för närvarande regering-
1214:    1 samma paragrafs 1 mom. finns ett stadgande        ens proposition med förslag till lag om stäm-
1215: om inkallande av militärperson till förhör, som        ningsmän (RP nr 4/1986 rd.), som i fråga om
1216: anstälis av polismyndighet. Även detta skall ske       stämmandet av militärpersoner baserar sig på ett
1217: genom förmedling av befälhavaren för truppav-          bibehåliande av det nuvarande systemet. På ovan
1218: delningen.                                             nämnda grunder anser jag att det inte föreligger
1219:    Avsikten med ovan nämnda system är att ge           motiverade skäl för en ändring av det nuvarande
1220: förmännen möjlighet att ordna vederbörandes            systemet.
1221: 
1222:      Helsingfors den 12 mars 1986
1223: 
1224:                                                                  Försvarsminister Vetkko Pihlajamäki
1225:              1
1226:              1
1227:               1
1228:               1
1229:                1
1230:                1
1231:                 1
1232:                 1
1233:                  1
1234:                  1
1235:                   1
1236:                   1
1237:                    1
1238:                    1
1239:                     1
1240:                     1
1241:                      1
1242:                      1
1243:                       1
1244:                       1
1245:                        1
1246:                        1
1247:                         1
1248:                         1
1249:                          1
1250:                          1
1251:                           1
1252:                           1
1253:                            1
1254:                            1
1255: 
1256: 
1257: 
1258: 
1259: ----------
1260:                                                 1986 vp.
1261: 
1262: Kirjallinen kysymys n:o 7
1263: 
1264: 
1265: 
1266: 
1267:                                    Peltola ym.: SKDL:n edustajien mahdollisuudesta osallistua asunto-
1268:                                       olojen kehittämisohjelman laatimiseen
1269: 
1270: 
1271:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1272: 
1273:    Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain           valmistelussa. On pelättävissä, että kehittämisoh-
1274: mukaan ympäristöministeriön on laadittava              jelmasta tulee jälleen yksi lattea kompromissi
1275: asunto-olojen kehittämisohjelma. Ministeriöllä         sosiaalidemokraattien ja keskustalaisten lukemat-
1276: olisi ilman lakiakio luonnollisesti oikeus tällaisen   tomien näennäistoimenpiteiden sarjassa.
1277: ohjelman tekemiseen, mutta nykyinen ministeri             Jos kehittämisohjelmasta halutaan tehokasta
1278: piti lakisääteistä ohjelmaa tärkeänä asiana, vaikka    ratkaisua asumisen epätasa-arvoisuuteen, tarvi-
1279: ohjelma ei sinänsä velvoita hallitusta toimenpi-       taan perusteellista nykyisen asuntopolitiikan kri-
1280: teisiin sen toteuttamiseksi.                           tiikkiä ja ennakkoluulotonta vaihtoehtojen tar-
1281:    Kun tällaista lakisääteistä ohjelmaa asunto-olo-    kastelua. Tämä edellyttää kansandemokraattien
1282: jen kehittämisestä ruvetaan tekemään, olisi tär-       ottamista mukaan ohjelmatyöhön. Valmistelun
1283: keätä saada sen tekemiseen mukaan ne poliittiset       jättäminen lähes pelkästään kahden päähallitus-
1284: ryhmät, joilla on kiinnostusta ongelmien ratkai-       puolueen käsiin kaventaa myös muiden poliittis-
1285: semiseen ja käytännön ehdotuksia asumisen oi-          ten ryhmien oikeutta osallistua asuntopoliittiseen
1286: keuden turvaamisesta jokaiselle. Ympäristöminis-       keskusteluun ja tuoda omia mallejaan punnitta-
1287: teriö on kuitenkin asettanut ohjelman tekemistä        vaksi jo ohjelman asiantuntijavalmistelussa.
1288: varten ohjaus- ja projektiryhmät, joista puuttuu          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1289: kokonaan kansandemokraattien edustus.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1290:    Hallituksen halu pitää kehittämisohjelman val-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1291: mistelu puhtaasti hallitusryhmien ja niitä lähellä     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1292: olevien virkamiesten käsissä osoittaa sitä, että
1293: hallituksessa pelätään kriittistä keskustelua ja                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1294: tähän saakka noudatetusta asuntopolitiikasta                  ryhtyä SKDL:n edustajien ottamiseksi
1295: poikkeavia ehdotuksia, joita SKDL on. esittänyt               mukaan asunto-olojen kehittämisohjel-
1296: mm. asunto-olojen kehittämisestä annetun lain                 man laatimiseen?
1297: 
1298:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
1299: 
1300:          Kati Peltola                Heikki Mustonen                   Lauha Männistö
1301:          Juhani Vähäkangas           Timo Laaksonen                    Inger Hirvelä
1302:                       Pekka Leppänen                            Vappu Säilynoja
1303: 2                                     1986 vp. -    KK n:o 7
1304: 
1305: 
1306: 
1307: 
1308:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1309: 
1310:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      jotta erittäin kireällä aikataululla tapahtuva val-
1311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mistelutyö voidaan toteuttaa.
1312: olette 5 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-
1313: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Ohjelman valmistelua suunniteltaessa on kat-
1314:                                                     sottu, että eri poliittisten ryhmien näkemykset
1315: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
1316:                                                     voidaan parhaiten ottaa valmistelutyössä huo-
1317: Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
1318:                                                     mioon parlamentaarisen asuntoneuvoston lau-
1319: kysymyksestä n:o 7:
1320:                                                     suntojen ja kannanottojen muodossa. Tästä syys-
1321:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tä ohjausryhmä on pyytänyt asuntoneuvoston
1322:        ryhtyä SKDL:n edustajien ottamiseksi         lausunnon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
1323:        mukaan asunto-olojen kehittämisohjel-        ohjelman valmistelutyön vielä jatkuessa. Käsitte-
1324:        man laatimiseen?                             lyn laajapohjaisuuden varmistamiseksi on ensim-
1325:                                                     mäinen ohjelmaluonnos lähetetty lausunnolle
1326:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    varsinaisen asuntoneuvoston lisäksi myös sen kai-
1327: ti seuraavaa:                                       kille neljälle jaostolle.
1328:    Asunto-olojen kehittämisohjelman laatimisesta       Nyt laadittavana olevaa ensimmäistä lakisää-
1329: vastaa lain mukaan ympäristöministeriö. Tätä        teistä asunto-olojen kehittämisohjelmaa on jou-
1330: työtä varten on ympäristöministeriö heti asunto-    duttu valmistelemaan asian laajuuden ja merki-
1331: olojen kehittämislain voimaan tultua asettanut      tyksen huomioon ottaen erittäin tiukan aikatau-
1332: asuntopolitiikan eri asiantuntijatahoista muodos-   lun puitteissa. Lisäksi on syytä todeta, että valtio-
1333: tuvan ohjausryhmän sekä varsinaisen valmistelu-     neuvoston käsittelyyn lähitulevaisuudessa saatet-
1334: työn suorittavan projektiryhmän, joka koostuu       tavaa ohjelmaesitystä on kai ensisijaisesti arvioita-
1335: asuntotoimen virkamiehistä. Työryhmiä asetetta-     va sen sisällön perusteella. Kuitenkin myös val-
1336: essa ei ole tavoiteltu parlamentaarista edusta-     mistelutyön järjestelyä voidaan kehittää edelleen
1337: vuutta, vaan ensisijaisesti on pyritty turvaamaan   nyt saatujen kokemusten perusteella, kun ohjel-
1338: riittävän asiantuntemuksen käyttöön saaminen,       ma laaditaan seuraavan kerran vuonna 1988.
1339: 
1340:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1986
1341: 
1342:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
1343:                                         1986 vp. -     KK n:o 7                                         3
1344: 
1345: 
1346: 
1347: 
1348:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
1349: 
1350:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           beredningsarbetet, som sker inom ramen för en
1351: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         synnerligen stram tidtabell, skall kunna slutföras.
1352: den 5 februari 1986 tili vederbörande medlem av
1353: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Vid planeringen av programmet har det an-
1354: dagsledamot Kati Peltola m.fl. undenecknade            setts att olika politiska grupperingars synpunkter
1355:                                                        bäst kan beaktas i beredningsarbetet i form av
1356: spörsmål nr 7:
1357:                                                        utlåtanden och ställningstaganden av det parla-
1358:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       mentariska bostadsrådet. Därför har styrnings-
1359:         för att representanter för DFFF skall tas      gruppen bett att få bostadsrådets utlåtande i ett
1360:         med i uppgörandet av ett program för           så tidigt skede som möjligt, medan beredningsar-
1361:         utvecklande av bostadsförhållandena?           betet ännu pågår. För att säkerställa en behand-
1362:                                                        ling på bred bas har det första programutkastet
1363:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sänts på remiss både tili det egentliga bostads-
1364: anföra följande:                                       rådet och tili alla dess fyra sektioner.
1365:    Enligt lag svarar miljöministeriet för uppgö-           Beredningen av det första lagstadgade pro-
1366: randet av ett program för utvecklande av bostads-      grammet för utvecklande av bostadsförhållande-
1367: förhållandena. När lagen om utvecklande av             na, som nu uppgörs, har med beaktande av
1368: bostadsförhållandena trädde i kraft tillsatte mil-     ärendets omfattning och betydelse måst ske inom
1369: jöministeriet omedelban för detta ändamål en           ramen för en synnerligen stram tidtabell. Dess-
1370: styrningsgrupp bestående av specialister inom          utom är det skäl att konstatera att det pro-
1371: bostadspolitikens olika delområden samt en pro-        gramförslag som inom en snar framtid överlåts
1372: jektgrupp som utför det egentliga beredningsar-        tili behandling i statsrådet väl i främsta rummet
1373: betet och som består av tjänstemän inom bo-            bör bedömas på basen av sitt innehåll. När
1374: stadsväsendet. 1, arbetsgruppernas sammansätt-         programmet uppgörs nästa gång år 1988 kan
1375: ning har inte politisk representativ'itet eftersträ-   emellenid även organiseringen av beredningsar-
1376: vats. Den primäfa målsättningen har varit att          betet utvecklas vidare på basen av de erfarenheter
1377: trygga tillgången på tillräcklig sakkunskap, så att    som nu erhållits.
1378: 
1379:      Helsingfors den 13 mars 1986
1380: 
1381:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
1382:                                                 1986 vp.
1383: 
1384: Kirjallinen kysymys n:o 8
1385: 
1386: 
1387: 
1388: 
1389:                                    Elo ym.: Pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä annetun asetuksen
1390:                                       muutoksen haitallisista vaikutuksista
1391: 
1392: 
1393:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1394: 
1395:    Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa pitkä-     viranomaisten ja yrittäjien kesken horjuvat täl-
1396: aikaistyöttömyyden vähentäminen on asetettu           laisten muutosten vuoksi. Voidaan kiistattomasti
1397: keskeiseksi tavoitteeksi. Vaikka pitkäaikaistyöttö-   väittää, että valtio sopijapuolena on rikkonut
1398: myyden katkaisemisen keinoista onkin vallinnut        omat lupauksensa. Tämä on sitäkin ihmeellisem-
1399: hyvin erilaisia käsityksiä, on käytännössä ns.        pää, kun määrärahaa todennäköisesti jää käyttä-
1400: Rinteen malli osoittautunut varsin tehokkaaksi.       mättä. Tilanne on luonnollisesti vakava myös
1401: Tämänhetkisten tietojen mukaan Rinteen mallil-        sadoille pitkäaikaistyöttömille, joiden lukumäärä
1402: la on työllistetty noin 3 000 pitkäaikaistyötöntä     näyttää jatkuvasti lisääntyvän maamme vaikeim-
1403: vuoden 1983 elokuusta lähtien. Työllistäjinä ovat     milla työttömyysalueilla, kuten Rinteen mallin
1404: useimmissa tapauksissa toimineet maamme pie-          alkuperäisellä kokeilualueelia Satakunnassa.
1405: net ja keskisuuret yritykset.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1406:    Äskettäin tehty asetuksen muutos on kuiten-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1407: kin aiheuttanut suurta hämmennystä sekä työn-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1408: antajille, pitkäaikaistyöttömille että työvoimahal-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1409: linnolle. Uuden asetuksen mukaan toisaalta tuen
1410: määrää alennetaan useissa tapauksissa ja toisaalta              Onko Hallitus tietoinen pitkäaikais-
1411: alle vuoden työttöminä olleita ei enää voida                 työttömien työllistämiskokeilusta anne-
1412: työllistää tällä kokeilumallilla.                            tun asetuksen muutoksen haitallisista vai-
1413:    Erittäin suuren hankaluuden aiheuttaa se, että            kutuksista, ja jos on,
1414: asetus on ulotettu koskemaan myös aikaisemmin                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1415: tehtyjä päätöksiä takautuvasti. Muutos johtaa                ryhtyä pitkäaikaistyöttömyyden lisäämi-
1416: siihen, että vuonna 1985 tehdyt asetuksen mu-                sen estämiseksi ja luottamuksen palautta-
1417: kaiset päätökset eivät pädekään. On luonnollista,            miseksi työvoimahallinnon, työnantajien
1418: että luottamukselliset yhteistyösuhteet työvoima-            ja pitkäaikaistyöttömien välillä?
1419: 
1420:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
1421: 
1422:           Mikko Elo                 Sakari Knuuttila              Pertti Hietala
1423:           Matti Kuusio              Pentti Lahti-Nuuttila        Jorma Rantanen
1424:           Timo Roos                 Jussi Ranta                   Marja-Liisa Tykkyläinen
1425:           Kerttu Törnqvist          Risto Ahonen                  Timo Laaksonen
1426:                      Pekka Leppänen                      Kati Peltola
1427: 
1428: 
1429: 
1430: 
1431: 260145R
1432: 2                                     1986 vp. -    KK n:o 8
1433: 
1434: 
1435: 
1436: 
1437:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1438: 
1439:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
1440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti seuraavaa:
1441: olette 5 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-
1442: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Pitkäaikaistyöttömien    työllistämiskokeilusta
1443: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     annetun asetuksen muutos, joka tuli voimaan
1444: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        1.1.1986, on aiheuttanut sen kaltaisia ongelmia,
1445: kysymyksestä n:o 8:                                 joita kysymyksessä käsitellään. Tietoisena tästä
1446:                                                     hallitus on muuttanut sanotun asetuksen muu-
1447:           Onko Hallitus tietoinen pitkäaikais-      toksen voimaantulosäännöstä siten, että vuonna
1448:        työttömien työllistämiskokeilusta anne-      1985 myönnetyt työllistämistuet maksetaan
1449:        tun asetuksen muutoksen haitallisista vai-   myöntämispäätöksen suuruisina myös vuoden
1450:        kutuksista, ja jos on,                       1986 ajalta. Asetus on annettu 14.2.1986 ja sitä
1451:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sovelletaan 1.1.1986 lukien. Näin ollen valtio
1452:        ryhtyä pitkäaikaistyöttömyyden lisäämi-      täyttää sen mitä on luvannut.
1453:        sen estämiseksi ja luottamuksen palautta-       Mitä muutoin tulee kysymyksessä esitettyihin
1454:        miseksi työvoimahallinnon, työnantajien      näkökantoihin, uuden työllisyyslain säätäminen
1455:        ja pitkäaikaistyöttömien välillä?            tuo ratkaisun myös pitkäaikaistyöttömien ase-
1456:                                                     maan.
1457: 
1458:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
1459: 
1460:                                                                Työvoimaministeri Urpo Leppänen
1461:                                        1986 vp. -    KK n:o 8                                        3
1462: 
1463: 
1464: 
1465: 
1466:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1467: 
1468:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen
1469: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
1470: den 5 februari 1986 till vederbörande medlem av      anföra följande:
1471: statsrådet översänt avskrift av följande, av riks-
1472:                                                         Den ändring av förordningen om försökssyssel-
1473: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-         sättning av långtidsarbetslösa, som trädde i kraft
1474: mål nr 8:                                            1.1.1986, har medfört problem av det slag som
1475:                                                      har beaktats i spörsmålet. Medveten om det här
1476:           Är Regeringen medveten om de nega-         har regeringen ändrat ikraftträdelsestadgandet i
1477:        tiva konsekvenser som ändringen av            sagda förordning så att de sysselsättningsstöd som
1478:        förordningen om försökssysselsättning av      beviljats år 1985 betalas tili det belopp som
1479:        långtidsarbetslösa leder tili, och om så är   anges i beviliningsbeslutet också under år 1986.
1480:        faliet,                                       Förordningen är given 14.2.1986 och den tiliäm-
1481:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      pas fr.o.m. 1.1.1986. Därigenom har staten
1482:        för att hindra en fortsatt ökning av läng-    alitså infriat sitt löfte.
1483:        tidsarbetslösheten samt för att pä nytt fä       Vad i övrigt beträffar de synpunkter som
1484:        tili stånd förtroendefulia relationer mel-    anförs i spörsmålet kommer stiftandet av en ny
1485:        lan arbetskraftsförvaltningen, arbetsgivar-   sysselsättningslag att medföra en lösning också i
1486:        na och de längtidsarbetslösa?                 fråga om de långtidsarbetslösas stälining.
1487: 
1488:      Helsingfors den 7 mars 1986
1489: 
1490:                                                               Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
1491:                                                1986 vp.
1492: 
1493: Skriftligt spörsmål nr 9
1494: 
1495: 
1496: 
1497: 
1498:                                   Norrback: Om anordnande av en antivåldskampanj
1499: 
1500: 
1501:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
1502: 
1503:    I en nyligen publicerad vetenskaplig undersök-       Genom kampanjer kunde man väcka en nega-
1504: ning ges belägg för att våldsprogram i TV och på     tiv inställning tili våldet i filmer och ute i
1505: videokassett ger upphov tili ångest och aggressivt   samhället. Upplysningskampanjer har genom-
1506: beteende hos barn. Televisionens och videopro-       förts mot t.ex. rökning och alkoholbruk med
1507: grammens inverkan härvidlag skall dock inte          relativt gott resultat. Attityderna har förändrats.
1508: överdrivas. Också andra faktorer som urbanise-       Det finns olika möjligheter att föra en upplys-
1509: ring och rotlöshet, den ökade fritiden och alko-     ningskampanj mot våld bl.a. via plakat och
1510: holmissbruk spelar en stor roll vid uppkomst av      annonser samt faktainslag i massmedier. Dess-
1511: aggressivitet. Delvis sammanhänger säkert alla de    utom kunde olika organisationer aktiveras i kam-
1512: här faktorerna med varandra.                         panj mot våldet. Staten kunde bidra till finansie-
1513:    Enligt undersökningen vid Åbo Akademis psy-       ringen av en dylik kampanj.
1514: kologiska institution kan dock också humoristiskt       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
1515: våld leda tili aggressivt beteende; t.o.m. i högre   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
1516: grad än realistiskt våld. Enligt vår strafflag är    ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
1517: filmer som innehåller brutalt våld förbjudna.        följande spörsmål:
1518: Det är dock inte möjligt att med enbart lagstift-              Avser Regeringen att vidta åtgärder
1519: ningens hjälp rå på våldsinslagen i videokasset-            mot våld i framför allt videokassetter
1520: terna. Det viktigaste är att skapa negativa och             men också i andra massmedier,
1521: fördömande attityder tili våldstendenser överlag i             kunde en kampanj, i likhet med kam-
1522: vårt samhälle.                                              panjerna mot tobak och alkohol, vara ett
1523:    Viktigare än förbud och förhandskontroll av              effektivt medel mot våld såväl i massme-
1524: t.ex. videofilmer är föräldrarnas och kamraternas           dierna som i samhället i övrigt, samt
1525: inställning tili våld och våldsfilmer. Ett barns               är Regeringen villig att initiera tili och
1526: beteende formas långt efter dessa attityder.                medverka i en sådan kampanj?
1527: 
1528:     Helsingfors den ) februari 1986
1529: 
1530:                                             Ole Norrback
1531: 
1532: 
1533: 
1534: 
1535: 260239T
1536: 2                                       1986 vp. -     KK n:o 9
1537: 
1538: Kirjallinen kysymys n:o 9                                                                    Suomennos
1539: 
1540: 
1541: 
1542: 
1543:                                    Norrback: Väkivallanvastaisen kampanjan järjestämisestä
1544: 
1545: 
1546:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1547: 
1548:     Hiljattain julkaistussa tieteellisessä tutkimuk-   itse yhteiskunnassa. Esimerkiksi tupakointia ja
1549: sessa osoitetaan, että television ja videokasettien    alkoholin käyttöä vastaan on toteutettu valistus-
1550: väkivaltaohjelmat aikaansaavat lapsissa pelkotilo-     kampanjoita hyvin tuloksin. Asenteet ovat muut-
1551: ja ja aggressiivista käyttäytymistä. Television ja     tuneet. On erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa
1552: video-ohjelmien vaikutusta ei kuitenkaan tule          väkivallanvastainen     valistuskampanja    muun
1553: liioitella. Myös muut tekijät, kuten kaupungistu-      muassa julisteiden ja ilmoitusten sekä joukkotie-
1554: minen ja juurettomuus, lisääntynyt vapaa-aika ja       dotusvälineissä esitettävien tietoiskujen avulla.
1555: alkoholin väärinkäyttö ovat merkittäviä aggressii-     Sitä paitsi olisi mahdollista aktivoida erilaisia
1556: visuuden synnyssä. Osittain kaikki nämä tekijät        yhteisöjä mukaan väkivallanvastaiseen kampan-
1557: liittyvät varmasti toisiinsa.                          jaan. Valtio voisi avustaa tuollaisen kampanjan
1558:     Åbo Akademin psykologian laitoksella tehdyn        rahoittamista.
1559: tutkimuksen mukaan voi myös humoristinen vä-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1560: kivalta johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen; jo-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1561: pa suuremmassa määrin kuin realistinen väkival-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1562: ta. Maamme rikosoikeudellisen lainsäädännön            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1563: mukaan ovat karkeaa väkivaltaa sisältävät eloku-
1564: vat kiellettyjä. Yksinomaan lainsäädännön avulla                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1565: ei kuitenkaan ole mahdollista puuttua videoka-                siin ennen kaikkea videokasettien, mutta
1566: settien sisältämään väkivaltaan. Tärkeintä on                 myös muiden joukkotiedotusvälineiden
1567: kielteisten ja tuomitsevien asenteiden luominen               sisältämää väkivaltaa vastaan,
1568: yhteiskunnassamme kauttaaltaan esiintyviä väki-                  voisiko erityinen kampanja, vastaavasti
1569: valtaisia kehityspiirteitä kohtaan.                           kuin tupakan- ja alkoholinvastaiset kam-
1570:     Kieltoja ja ennakkotarkastusta tärkeämpää on              panjat, olla tehokas keino sekä joukkotie-
1571: esimerkiksi videofilmien osalta vanhempien ja                 dotusvälineissä että muualla yhteiskun-
1572: tovereiden suhtautuminen väkivaltaan ja väkival-              nassa ilmenevän väkivallan vastustamisek-
1573: taelokuviin. Lapsen käyttäytyminen muotoutuu                  si, sekä
1574: pitkälti näiden asenteiden mukaan.                               onko Hallitus halukas tekemään aloit-
1575:     Kampanjoiden avulla voitaisiin herättää kiel-             teen kyseisestä kampanjasta ja myötävai-
1576: teinen suhtautuminen väkivaltaan elokuvissa ja                kuttamaan sen toteuttamiseen?
1577: 
1578:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1986
1579: 
1580:                                               Ole Norrback
1581:                                         1986 vp. -     KK n:o 9                                           3
1582: 
1583: 
1584: 
1585: 
1586:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1587: 
1588:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jen kehittämisessä muun muassa väkivaltaviihtee-
1589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          seen ja sotaleluihin sekä tehnyt niiden osalta
1590: olette 5 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-         erilaisia suosituksia. Yhteiskunnan keinot henki-
1591: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       lökohtaisten valintojen muuttamisessa muun
1592: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        muassa video- ja elokuvatarjonnan valinnassa
1593: Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      ovat vähäiset, ja lainsäädäntökeinojakin on haet-
1594: sestä n:o 9:                                           tu avuksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä
1595:                                                        toteutettavassa palvelutoiminnassa väestöön vai-
1596:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         kuttaminen nähdään asiakkaan kokonaistarpei-
1597:        siin ennen kaikkea videokasettien, mutta        den osana, niin että niissä toimipisteissä, joissa
1598:        myös muiden joukkotiedotusvälineiden            työskennellään lasten, nuorten ja vanhempien
1599:        sisältämää väkivaltaa vastaan,                  parissa, muun muassa äitiys- ja lastenneuvoloissa,
1600:           voisiko erityinen kampanja, vastaavasti      lasten päivähoidossa, kasvatus- ja perheneuvon-
1601:        kuin tupakan- ja alkoholinvastaiset kam-        nassa, kotipalvelussa, terveyskeskuksissa ja kou-
1602:        panjat, olla tehokas keino sekä joukkotie-      lussa, tulisi kiinnittää entistä enemmän huomio-
1603:        dotusvälineissä että muualla yhteiskun-         ta lapsen kokonaistilanteeseen ja tukea lapsen
1604:        nassa ilmenevän väkivallan vastustamisek-       vanhempia aikuisen ja kasvattajan roolissa. Lap-
1605:        si, sekä                                        sen kasvattajan valmiuksia oivaltaa vastuunsa ai-
1606:           onko Hallitus halukas tekemään aloit-        kuisena ja vanhempana pyritään vahvistamaan.
1607:        teen kyseisestä kampanjasta ja myötävai-
1608:        kuttamaan sen toteuttamiseen?                      Edellä mainituissa toimipisteissä toimivien
1609:                                                        työntekijöiden koulutukseen ja valmiuksien ke-
1610:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          hittämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota,
1611: seuraavaa:                                             ja koulutukseen tulisi sisällyttää tietoutta väkival-
1612:                                                        lan vaikutuksista lasten kasvuun ja kehitykseen.
1613:    Väkivalta on ajan ilmiö, joka on voimakkaasti
1614: kasvanut ongelmaksi yhteiskunnassamme. Väki-              Lasten päivähoidon oppi- ja toimintamateriaa-
1615: vallan lisääntymisen on nähty olevan yhteydessä        liprojektissa ja lasten päivähoidon sisällön kehit-
1616: video- ja elokuvatuotannon suhtautumiseen väki-        tämistyöryhmissä on otettu kantaa väkivaltakult-
1617: valtaviihteeseen. Useilla tahoilla on kiinnitetty      tuuriin erityisesti eettiseen ja esteettiseen kasva-
1618: huomiota väkivaltaviihteen vaikutuksiin lapsissa.      tukseen liittyvillä alueilla. Sosiaali- ja terveysmi-
1619: Kysymyksessä on yhteiskunnallinen ongelma, jo-         nisteriön rauhankasvatustyöryhmän muistiossa
1620: hon tulisi hakea ratkaisua yhteiskunnan ja sen         (STM 1985:40) Rauha ja tulevaisuus on rauhan-
1621: hallinnon eri aloilla. Lainsäädännöllisten rajoitus-   kasvatus kytketty laajoihin yhteyksiin. Siinä sivu-
1622: ten ohella tarvitaan väkivallanvastaisten asentei-     taan myös väkivaltateemaa ja tehdään konkreetti-
1623: den voimistamista kansalaisten keskuudessa.            sia ehdotuksia rauhankasvatuksen edistämiseksi
1624:    Vanhempien, opetusviranomaisten ja sosiaali-        sosiaali- ja terveydenhuollossa. YK:n rauhanvuo-
1625: ja terveydenhuollon viranomaisten olisi tehtävä        teen liittyen on sosiaalihallitus neuvotellut myös
1626: videoviihde kyseenalaiseksi ihmissuhteiden kor-        joukkotiedotusvälineiden edustajien kanssa jouk-
1627: vikkeena. Yhteiskunnan sosiaali-ekonomineo ra-         kotiedotusvälineiden eettisestä vastuusta.
1628: kenne on tuottanut uudenlaisia virikkeitä lapsille        Joukkotiedotusvälineiden vastuu väkivaltaoh-
1629: ja nuorisolle. Niiden vaikutus lapsen ja nuoren        jelmien vähentämisessä on keskeinen. Joukkotie-
1630: tasapainoiseen kehitykseen on nähty haitallisena       dotusvälineiltä voitaisiin odottaa voimakkaasti
1631: ja usein syynä muun muassa lisääntyneisiin käyt-       kriittisempää suhtautumista väkivaltaan ja humo-
1632: tä ytymishäiriöihin.                                   ristiseen väkivaltaan sekä tukea antavaa suhtautu-
1633:    Lastensuojelutoimikunta on kiinnittänyt kol-        mista myönteistä huumoria sisältäviin jännittä-
1634: mannessa osamietinnössään (Komiteanmietintö            viin ja innostaviin ohjelmiin. Erityisesti huumo-
1635: 1985:7) huomiota lasten kasvuolojen ja palvelu-        riin liittyvän väkivallan vähentäminen on keskeis-
1636: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 9
1637: 
1638: tä, koska lapsilta puuttuu tiedollisia valmiuksia     ja ja laajaa yhteistyötä eri hallinnonaloilla sekä eri
1639: käsitellä huumorin ja väkivallan yhteyksiä.           kansalaisjärjestöjen ja terveitä elämäntapoja edis-
1640:    Maassamme on järjestetty kysymyksessä mai-         tävien yhteisöjen kanssa. Toimenpiteet tulisi
1641: nittujen tupakan ja alkoholin vastustamiskam-         suunnitella sekä työntekijöiden täydennyskoulu-
1642: panjoiden lisäksi muun muassa myymälävarkaus-         tuksen alueella että vanhempiin kohdistuvan tie-
1643: rikollisuuden ehkäisemistä sekä väkivalta- ja ilki-   dotus- ja valistustyön alueella. Tällöin myös
1644: valtarikollisuuden torjumista koskevat kampan-        oheisaineistojen tuottaminen koulutukseen ja va-
1645: jat. Näihin kampanjoihin on osallistunut myös         listusaineiston tuottaminen työntekijöiden työn
1646: Oy Yleisradio Ab, joka liikenneministeriöstä saa-     tueksi ja vanhemmille on keskeistä. Kampanjaan
1647: dun lausunnon mukaan olisi edelleenkin käytet-        tulisi myös liittää järjestelmällistä seurantaa sen
1648: tävissä väkivallanvastaisia kampanjoita järjestet-    vaikutusten ja tuloksellisuuden toteamiseksi.
1649: täessä.
1650:    Väkivallanvastaisen kampanjan järjestämistä          Sosiaali- ja terveysministeriö tulee neuvottele-
1651: voidaan pitää perusteltuna osana laajempia väki-      maan eri tahojen kanssa kysymyksessä tarkoitetun
1652: vallan- ja sodanvastaisia pyrkimyksiä. Hyvin suun-    väkivaltaa koskevan kampanjan käynnistämis-
1653: niteltu kampanja edellyttää riittävästi voimavaro-    mahdollisuuksista.
1654: 
1655:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1986
1656: 
1657:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
1658:                                         1986 vp. -     KK n:o 9                                           5
1659: 
1660: 
1661: 
1662: 
1663:                                 Till Riksdagens Herr Talman
1664: 
1665:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ga preferenser bl.a. vid vai av video- och filmut-
1666: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         bud är små, och man har även tiligripit lagstift-
1667: den 5 februari 1986 tili vederbörande medlem av        ningsåtgärder. 1 social- och hälsovårdssektorns
1668: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      serviceverksamhet ses påverkan på befolkningen
1669: dagsman Norrback undertecknade spörsmål nr 9:          som en del av klientens totalbehov så, att man i
1670:                                                        de servicepunkter där myndigheterna samman-
1671:           Avser Regeringen att vidta åtgärder          förs med barn, ungdomar och föräldrar, bl.a. vid
1672:        mot våld i framför alit videokassetter          mödra- och barnarådgivningsbyråerna, inom
1673:        men också i andra massmedier,                   barndagvården, i uppfostrings- och familjeråd-
1674:           kunde en kampanj, i likhet med kam-          givningen, inom hemservicen, i hälsovårds-
1675:        panjerna mot tobak och alkohol, vara ett        centralerna och i skolorna, borde fästa större vikt
1676:        effektivt medel mot våld såväl i massme-        än tidigare vid barnens helhetssituation och stöda
1677:        dierna som i samhäliet i övrigt, samt           föräldrarna i deras roli som vuxna och uppfostra-
1678:           är Regeringen viliig att initiera tili och   re. Strävan är att stärka barnets uppfostrares
1679:        medverka i en sådan kampanj?                    förmåga att inse sitt ansvar som vuxen och
1680:                                                        förälder.
1681:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Särskild uppmärksamhet bör fästas vid utbild-
1682: anföra följande:                                       ningen av den personai som arbetar i de ovan
1683:    Våldet är ett fenomen i tiden, som snabbt           närnnda instanserna, och undervisningen borde
1684: vuxit tili ett problem i vårt sarnhälle. Det ökade     innehålla kunskap om våldets inverkan på bar-
1685: våldet har sammankopplats med video- och film-         nets uppväxt och utveckling.
1686: produktionens inställning tili våldsunderhåli-
1687:                                                            lnom projektet för studie- och sysselsättnings-
1688: ning. På många håli har man fäst uppmärksam-
1689:                                                        material för barndagvården och i arbetsgrupper-
1690: het vid våldsunderhållningens inverkan på barn.
1691:                                                        na för utvecklande av barndagvårdens innehåli
1692: Det är fråga om ett samhälieligt problem, tili
1693:                                                        har man, särskilt inom områden som hänför sig
1694: vilket man bör söka lösningar inom samhäliets          tili etisk och estetisk fostran, tagit stälining tili
1695: och samhälisförvaltningens olika sektorer. Vid
1696: sidan av begränsningar genom lagstiftning be-          problemen i samband med våldskulturen. 1 ett
1697:                                                        betänkande om fred och framtid Rauha ja tule-
1698: hövs en förstärkning av medborgarnas negativa
1699:                                                        vaisuus     (Social-   och hälsovårdsministeriet
1700: instälining tili våld.
1701:                                                        1985:40) avgivet av social- och hälsovårdsministe-
1702:    Föräldrarna, undervisningsmyndigheterna och         riets arbetsgrupp för fredsfostran, har freds-
1703: social- och hälsovårdsmyndigheterna borde få
1704:                                                        fostran kopplats tili omfattande sammanhang. 1
1705: videounderhållningen att framstå som ett tvivel-
1706:                                                        betänkandet tangeras även våldstemat och fram-
1707: aktigt substitut för människorelationer. Samhäl-       förs konkreta förslag rörande främjandet av freds-
1708: lets socio-ekonomiska struktur har producerat nya
1709:                                                        fostran inom social- och hälsovården. 1 samband
1710: slag av impulser och stimulans för barn och
1711:                                                        med FN:s fredsår har socialstyrelsen även diskute-
1712: ungdom. Dessa impulser har ansetts vara skadli-
1713:                                                        rat massmediernas etiska ansvar med representan-
1714: ga för barnens och de ungas harmoniska utveck-         ter för massmedierna.
1715: ling och ofta vara anledningen tili bl.a. de ökade
1716: beteenderu bbningarna.                                    När det gäller en minskning av våldsprogram-
1717:    1 sitt tredje delbetänkande (Kommittebetän-         men är massmediernas ansvar stort. Man kunde
1718: kande 1985:7) har Barnskyddskommissionen, be-          vänta sig att massmedierna skulle reagera mycket
1719: träffande utvecklandet av barnens uppväxtförhål-       kraftigare mot våld och humoristiskt våld samt
1720: landen och service för barn, fäst uppmärksamhet        stöda och visa en positiv instälining tili spännan-
1721: vid bl.a. våldsunderhåliningen och krigsleksaker       de och inspirerande program med positiv humor.
1722: samt givit olika rekommendationer beträffande          Det är viktigt att minska särskilt sådant våld som
1723: dessa. Samhällets möjligheter att ändra personli-      är förenat med humor, eftersom barn saknar
1724: 6                                      1986 vp. -     KK n:o 9
1725: 
1726: kunskapsmässiga förutsättningar att kritiskt          den och med olika medborgarorganisationer och
1727: granska sambandet mellan humor och våld.              samfund som främjar sunda levnadsvanor. Åtgär-
1728:    Förutom de kampanjer mot tobak och alkohoi         der borde planeras både inom fortbildningen av
1729: som nämns i spörsmålet har i vårt land även           personai och inom det informations- och upplys-
1730: anordnats bl.a. kampanjer för förhindrande av         ningsarbete som riktar sig till föräldrarna. 1 detta
1731: butiksstölder samt vålds- och okynnesbrott. 1         sammanhang är det också viktigt att materia! för
1732: dessa kampanjer har även Oy Yleisradio Ab             utbildningen produceras samt att upplysnings-
1733: medverkat, och enligt uppgift från trafikministe-     material produceras till stöd för personalens arbe-
1734: riet skulle Oy Yleisradio Ab även framdeles stå       te och för föräldrarna. Kampanjen borde även
1735: tili tjänst i kampanjer mot våld.                     uppföljas systematiskt för att dess effekter och
1736:     Anordnandet av en kampanj mot våld kan ses        resultat skall kunna kartläggas.
1737: som en motiverad del av en mera omfattande               Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
1738: kamp mot våld och krig. En väl planerad kam-          förhandla med olika instanser om möjligheterna
1739: panj förutsätter tillräckliga resurser samt ett om-   att inleda en sådan kampanj mot våld som avses i
1740: fattande samarbete inom olika förvaltningsområ-       spörsmålet.
1741: 
1742:     Helsingfors den 25 mars 1986
1743: 
1744:                                                                              Minister Matti Puhakka
1745:                                                 1986 vp.
1746: 
1747: Kirjallinen kysymys n:o 10
1748: 
1749: 
1750: 
1751: 
1752:                                   Arranz: Ylimääräisen kuukausivapaan saamisesta ansiotyössä oleville
1753:                                      pienten lasten äideille
1754: 
1755: 
1756:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1757: 
1758:    Naiset ovat vahva voima yhteiskunnan kehittä-      alle 12-vuotiaitten lasten äidit salSlvat yhden
1759: misessä ja perheen kasvattamisessa. Nyt kuiten-       ylimääräisen arkivapaan kerran kuukaudessa ja
1760: kin nainen ansiotyöhön menneenä ja kahta työtä        12-18-vuotiaitten äidit yhden iltapäivävapaan
1761: tekevänä alkaa väsyä työtaakkaansa. Ihmetellään-      kerran kuukaudessa.
1762: pä vielä miksi naisia ei näy päättävillä paikoilla.      On maita, esim. Unkari, joissa jo sovelletaan
1763:    Naisen työpäivällä ei ole tuntirajoituksia.        äitien kuukausivapaajärjestelyjä.
1764: Oman ansiotyönsä ohella (useimmiten naisellisel-         Uskon, että tällä kuukausivapaan järjestämisel-
1765: la tunnollisuudella tehdyn) nainen hoitaa myös        lä voidaan valtion taholta olla tukemassa naisia ja
1766: kodin ja lapset. Vapaa-aika ja kesälomat, jotka       olla osoittamassa arvostusta siitä suuresta panok-
1767: ovat tarkoitettuja ihmiselle voimien keräämiseen,     sesta, jonka nainen työntekijänä, synnyttäjänä,
1768: menevät useimmiten ansioäidillä rästissä olevien      perheenäitinä ja kasvattajana yhteiskunnalle an-
1769: kotitöiden hoitamiseen. Perheen huoltamiseen,         taa.
1770: asioiden hoitamiseen ja hankintojen tekemiseen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1771: tarvitaan arkivapaata, jota kodin ulkopuolisessa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1772: työssä käyvälle naiselle ei jää.                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1773:    Illat ja viikonloput pitäisi kunkin perheen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1774: voida viettää yhdessä, jotta perheellä olisi mah-
1775: dollisuus olla tukemassa jäsentensä elämää, kas-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1776: vua ja kehitystä. Tämä voisi toteutua, mikäli                ryhtyä toteuttaakseen ylimääräisen kuu-
1777: pienten lasten äidit saisivat ylimääräisen kuukau-           kausivapaan ansiotyössä käyville pienten
1778: sivapaan asioiden hoitoa varten siten, että esim.            lasten äideille?
1779: 
1780:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
1781: 
1782:                                               Liisa Arranz
1783: 
1784: 
1785: 
1786: 
1787: 260154B
1788: 2                                      1986 vp. -- NJC n:o 10
1789: 
1790: 
1791: 
1792: 
1793:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1794: 
1795:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaajärjestelmä
1796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toteutetaan perheen lapsiluvun mukaisesti asteit-
1797: olette 7 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-        tain siten, että kaikilla alle kolmevuotiaiden
1798: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lasten perheillä on oikeus hoitovapaaseen vuo-
1799: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       teen 1989 mennessä. Samaten on hoitovapaaseen
1800: Arranzin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       liittyvää vanhempainlomasäännöstöä kehitetty.
1801: sestä n:o 10:                                         Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on pi-
1802:                                                       dentää nykyinen 2 58 arkipäivän äitiys-, isyys- ja
1803:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vanhempainloma asteittain 14 kuukaudeksi, josta
1804:        ryhtyä toteuttaakseen ylimääräisen kuu-        kaksi kuukautta on tarkoitettu pidettäväksi en-
1805:        kausivapaan ansiotyössä käyville pienten       nen laskettua synnytysaikaa. Tällaisen pidennyk-
1806:        lasten äideille?                               sen vaihtoehtoisina toteuttamistapaina voisivat
1807:                                                       tulla kysymykseen myös päivittäisen, viikottaisen
1808:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tai, kuten kirjallisessa kysymyksessä on esitetty,
1809: ti seuraavaa:                                         kuukausittaisen työajan lyhentäminen.
1810:    Hallitus on useissa eri yhteyksissä korostanut         Hallitus on tietoinen pienten lasten vanhem-
1811: työelämän ja perhe-elämän tarpeiden ja vaati-         pien työaikajärjestelyjen kehittämisen tarpeelli-
1812: musten nykyistä parempaa yhteensovittamista.          suudesta. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysminis-
1813: Kun eräänä syynä naisten eriarvoiseen asemaan         teriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
1814: työelämässä on se, että naisten katsotaan pää-        selvittää mahdollisuuksia siirtyä nykyistä yksilölli-
1815: asiassa vastaavan lastenhoidosta, on myös työai-      sempään työaikaan erilaisten hoitovelvollisuuk-
1816: kajärjestelyjä kehitettäessä pyrittävä siihen, että   sien tai opiskelun vuoksi ottaen huomioon eri-
1817: molemmille vanhemmille luodaan tasavertaiset          laisten tuotanto- ja palvelutoimintojen erityisolo-
1818: mahdollisuudet osallistua lasten hoitoon. Pienten     suhteet. Erityisesti työryhmän tulee tutkia mah-
1819: lasten vanhempien mahdollisuuksia lastenhoidon        dollisuuksia ja tehdä ehdotuksensa siitä, miten
1820: järjestämiseksi on viimeksi parannettu 1. 2 .198 5    lasten vanhempien työaikaa voidaan järjestellä
1821: voimaan tulleella työsopimuslain muutoksella si-      lapsen hoitojärjestelyjen vuoksi eri työaikamuo-
1822: ten, että työntekijällä on lakisääteinen oikeus       doissa. Työryhmässä, jonka määräaika päättyy
1823: lapsen hoidon vuoksi saada hoitovapaata van-          15.5.1986, ovat edustettuina suurimmat työ-
1824: hempainrahakauden jälkeen siihen saakka, kun          markkinai ärj estöt.
1825: 
1826:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
1827: 
1828:                                              Sosiaali- Ja terveysmrmsteri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1829:                                         1986 vp. -- RJ( n:o 10                                         3
1830: 
1831: 
1832: 
1833: 
1834:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
1835: 
1836:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           på antalet barn i familjen, steg för steg, så att
1837: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         alla familjer med barn under tre år har rätt tili
1838: den 7 februari 1986 tili vederbörande medlem av        vårdledighet från år 1989. Likaså har stadgande-
1839: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      na om den föräldraledighet som ansluter sig tili
1840: dagsledamot Arranz undertecknade spörsmål nr           vårdledigheten utvecklats. Social- och hälsovårds-
1841: 10:                                                    ministeriet har som mål att successivt förlänga
1842:                                                        den nuvarande moderskaps-, faderskaps- och
1843:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        föräldraledigheten, som omfattar 258 vardagar,
1844:        sikt att vidta för att införa en extra          tili 14 månader, av vilka det är meningen att två
1845:        månadsledighet för småbarnsmödrar,              månader skali hållas före den beräknade tiden för
1846:        som förvärvsarbetar?                            nedkomsten. Som alternativa sätt att genomföra
1847:                                                        denna förlängning kunde också komma i fråga
1848:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       en förkortning av arbetstiden per dag, per vecka
1849: anföra följande:                                       eller, såsom föreslås i spörsmålet, per månad.
1850:    Regeringen har i många olika sammanhang
1851: betonat nödvändigheten att bättre än för närva-           Regeringen är medveten om nödvändigheten
1852: rande samordna arbetslivets och familjelivets oli-     av att utveckla arbetstidsarrangemangen för små-
1853: ka behov och krav. Eftersom en orsak tili att          barnsföräldrar. Därför har social- och hälsovårds-
1854: kvinnan inte är jämstälid i arbetslivet är den, att    ministeriet tilisatt en arbetsgrupp, som har i
1855: kvinnorna i huvudsak anses ansvara för vården av       uppdrag att utreda vilka möjligheterna är att
1856: barnen, måste man också vid utvecklandet av            övergå tili mera individuell arbetstid än nu för
1857: arbetstidsarrangemangen försöka uppnå att jäm-         dem som har vårdförpliktelser eller som studerar.
1858: lika möjligheter skapas för båda föräldrarna att       Utredningen skall beakta de speciella förhålian-
1859: delta i barnens vård. Småbarnsföräldrarnas möj-        dena inom olika produktions- och servicefunktio-
1860: ligheter att ordna vården av barnen har senast         ner. Särskilt skali arbetsgruppen undersöka möj-
1861: förbättrats genom den ändring av lagen om              ligheterna och lägga fram ett förslag tili hur man
1862: arbetsavtal som trädde i kraft 1. 2. 198 5. Den        inom olika arbetstidsformer kunde reglera föräld-
1863: innebär att arbetstagaren har lagfäst rätt att efter   rarnas arbetstid med hänsyn tili vårdarrange-
1864: föräldrapenningsperioden få vårdledighet för           mangen för deras barn. I arbetsgruppen, vars
1865: vård av barnet ända tilis det fylier tre år.           mandattid utgår 15.5.1986, är de största arbets-
1866: Systemet med vårdledighet _genomförs, beroende         marknadsorganisationerna företrädda.
1867: 
1868:      Helsingfors den 11 mars 1986
1869: 
1870:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
1871:                                                  1986 vp.
1872: 
1873: Kirjallinen kysymys n:o 11
1874: 
1875: 
1876: 
1877: 
1878:                                     Arranz: Hyötyjätteiden keräilyn ja kuljetusten kehittämisestä
1879: 
1880: 
1881:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1882: 
1883:    Vuonna 1979 voimaan tulleen jätehuoltolain           sesta moottoriajoneuvoliikenteestä annettua ase-
1884: keskeisinä periaatteina ovat jätteiden hyödyntä-        tusta sovelletaan jätehuoltokuljetuksiin jätteen
1885: misen toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan             hyötykäyttöä vaikeuttavasti. Nimittäin lupia
1886: ja jätehuollon järjestäminen siten, ettei jätteistä     myönnettäessä on jätteenä pidetty esinettä tai
1887: aiheudu haittaa ympäristölle.                           ainetta, joka on käytöstä poistettu ja viedään
1888:    Tunnusomaista kuitenkin hyötyjätteiden ke-           kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan paikkaan.
1889: räily-, kuljetus- ja käsittelytoiminnalle on toistai-   Jos jäte kuljetetaan hyötykäyttöä varten esim.
1890: seksi ollut niiden kannattamattomuus, sillä jäte-       kaatopaikalle, ei sitä liikenneministeriön nykyi-
1891: raaka-aineiden käyttäjien maksamat hinnat teh-          sen tulkinnan mukaan saa kuljettaa pelkästään
1892: tailla ovat olleet toistaiseksi alle normaalien kus-    jätteiden kuljettamiseen oikeuttavalla liikennelu-
1893: tannusten. Myöskään hyötyjätteiden vastaanotto          valla.
1894: ei toistaiseksi ole aina turvattua, jolloin toimin-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1895: taan ei ehkä ole kannattanut investoida eikä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1896: toimintaa ole kannattanut kehittää täysipainoi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1897: sesti.                                                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1898:    Lain velvoite jätteiden ohjaamisesta mahdolli-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta liiken-
1899: suuksien mukaan hyötykäyttöön velvoittaa jät-                   nelupapolitiikassa jätteiden hyötykäyttö-
1900: teen tuottajaa tarkasti selvittämään, millä edelly-             kuljetukset asetettaisiin vähintään saman-
1901: tyksillä jätteen hyödyntäminen on mahdollista,                  arvoiseen asemaan jätteiden kaatopaikka-
1902: ja hyödyntämään jäte, jos se on mahdollista.                    kuljetusten kanssa siten, että kaatopaik-
1903: Jätehuoltoviranomaisten on jopa valvottava, että                kakuljetuksia ja hyötykäyttökuljetuksia
1904: jäte ohjataan hyötykäyttöön, jos jätettä voidaan                voitaisiin tehdä samalla kalustolla ja sa-
1905: hyödyntää. Siksi onkin outoa, että ammattimai-                  malla liikenneluvalla?
1906: 
1907:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
1908: 
1909:                                                 Liisa Arranz
1910: 
1911: 
1912: 
1913: 
1914: 420260135F
1915: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 11
1916: 
1917: 
1918: 
1919: 
1920:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1921: 
1922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tarkoitettu yksinomaan talous- ja kiinteistöjättei-
1923: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      tä.
1924: mies, lähettänyt 7 päivänä helmikuuta 1986               Jätteiden kuljetuksissa on noin 800 kuorma-
1925: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-      autoa. Puolet näistä on sellaisia, joissa on ns.
1926: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kiinteä pakkaava jätelaite. Noin 300 autossa on
1927: Liisa Arranzin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    vaihtolavalaitteet, ja noin 200 autoa on varustet-
1928: myksestä n:o 11:                                      tu kiintein lokasäiliöin.
1929:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta liiken-         Noin 80 % jätekuljetuksista suoritetaan lää-
1930:        nelupapolitiikassa jätteiden hyötykäyttö-      ninhallitusten myöntämillä, pelkästään näihin
1931:        kuljetukset asetettaisiin vähintään saman-     kuljetuksiin rajoitetuilla liikenneluvilla. Liiken-
1932:        arvoiseen asemaan jätteiden kaatopaikka-       neministeriö on viime aikoina eri tilaisuuksissa
1933:        kuljetusten kanssa siten, että kaatopaik-      korostanut sitä, että lääninhallitusten tulisi lii-
1934:        kakuljetuksia ja hyötykäyttökuljetuksia        kennelupamenettelyssään siirtyä enemmän yleis-
1935:        voitaisiin tehdä samalla kalustolla ja sa-     ten tilausliikennelupien myöntämiseen rajoitet-
1936:        malla liikenneluvalla?                         tujen sijasta. Toisaalta liikennelupajärjestelmä ei
1937:                                                       sellaisenaan vaikeuta jätteiden hyötykäyttöä. Jos
1938:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      samalla kalustolla ja liikenneluvalla on tarvetta
1939: ti seuraavaa:                                         suorittaa myös hyötykäyttöön menevien aineiden
1940:   Jätteiden kuljettamiseen on liikennelupia           kuljetuksia, ovat ne hoidettavissa muuttamalla
1941: myönnetty jo kauan ennen jätehuoltolain voi-          liikennelupaoikeuksia. Muutoinkaan hyötykäyt-
1942: maantuloa. Liikennelupatulkinnoissa on käyttö-        töön menevien jätteiden eli raaka-aineiden kulje-
1943: tarkoitusta pidetty kriteerinä määriteltäessä, onko   tuskalustosta ei ole pulaa, koska mm. liikenne-
1944: jokin aine jätettä vai jotakin muuta, kuten esi-      ministeriön myöntämät teollisuusalakohtaiset lu-
1945: merkiksi raaka-ainetta. Liikennelupaa myönnet-        vat sisältävät myös raaka-aineet, ja kuljetukset
1946: täessä jätteenä onkin pidetty esinettä tai ainetta,   ovat varsin usein vielä ns. meno-paluukuljetuk-
1947: joka on käytöstä poistettu ja viedään kaatopaikal-    sia. Sen sijaan jätekuljetuksiin varustetut autot
1948: le tai muuhun vastaavaan paikkaan. Jos jäte on        ovat erikoiskalustoa, mikä sellaisenaan jo rajoit-
1949: kuljetettu käytettäväksi esimerkiksi raaka-ainee-     taa niiden tehokasta käyttöä raaka-ainekuljetuk-
1950: na, ei sitä liikenneministeriön omaksuman tul-        stssa.
1951: kinnan mukaan saa kuljettaa pelkästään jätteiden          Hyötykäyttöön menevien jätteiden kuljetuksis-
1952: kuljettamiseen oikeuttavalla liikenneluvalla.         ta on myös käyty neuvotteluja ympäristöministe-
1953: Myös ministeriön päätöksessä n:o 3135/70/84           riön ja liikenneministeriön virkamiesten kesken.
1954: määrätynlaisten tavaroiden kuljetuksesta liiken-      Asiaan liittyvät ongelmat ovat hoidettavissa lii-
1955: nealueen ulkopuolelle kohdassa 2 on jätteillä         kenneluparatkaisuin tapauskohtaisesti.
1956: 
1957:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
1958: 
1959:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
1960:                                        1986 vp. -- RJ< n:o 11                                             3
1961: 
1962: 
1963: 
1964: 
1965:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1966: 
1967:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av vissa typer av varor utanför trafikområdet avses
1968: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          med avfali enbart hushålls- och fastighetsavfall.
1969: av den 7 februari 1986 tili vederbörande medlem           Antalet lastbilar i avfalistransporter är ca 800.
1970: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Hälften av dessa är s.k. komprimerande sopbilar.
1971: riksdagsledamot Liisa Arranz undertecknade             Ungefär 300 har växelflaksanordningar och ca
1972: skriftliga spörsmål nr 11:                             200 bilar är utrustade med fasta avfalistankar.
1973:                                                           Inemot 80 % av avfalistransporterna utförs
1974:           Vad ämnar Regeringen göra för att i          med trafiktilistånd som har beviljats av länsstyrel-
1975:        trafiktillståndspolitiken stälia återanvänd-    sen och som har begränsats tili enbart dessa
1976:        ningstransporter av avfall i minst jämlik       transporter. Trafikministeriet har på senaste tid
1977:        stälining med transporter av avfali tili        vid olika tillfälien betonat att länsstyrelserna vid
1978:        avstjälpningsplatser så att transporter tili    sitt trafiktillståndförfarande borde övergå mer tili
1979:        avstjälpningsplatser och för återanvänd-        att bevilja alimänna bestäliningstrafiktillstånd i
1980:        ning kunde utföras med samma materiel           stället för begränsade tilistånd. Å andra sidan
1981:        och samma trafiktilistånd?                      försvårar trafiktillståndssystemet inte i och för sig
1982:                                                        återanvändningen av avfali. Om det finns behov
1983:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att med samma materiel och trafiktilistånd utföra
1984: anföra följande:                                       transporter av material för återanvändning, kan
1985:                                                        de skötas genom att ändra rättigheterna i trafik-
1986:    För avfalistransporter har trafiktilistånd bevil-   tiliståndet. Det finns ej helier annars brist på
1987: jats redan långt innan lagen om avfalishantering       materiel för transport av avfall för återanvänd-
1988: trädde i kraft. Vid tolkningen av trafiktillstånd      ning dvs. råmaterial, emedan bl.a. de tillstånd
1989: har användningssyftet håliits som kriterium då         som trafikministeriet beviljar för varje enskild
1990: man faststälier om något material klassificeras        industribransch omfattar även råvaror, och trans-
1991: som avfali elier något annat, t.ex. råmaterial. Då     porterna är dessutom väldigt ofta s.k. tur- och
1992: trafiktillstånd har beviljats, har såsom avfall an-    returtransporter. Däremot är de bilar som är
1993: setts varor elier material som har tagits ur bruk      utrustade för avfalistransporter specialmateriel,
1994: och skall transporteras tili en avstjälpningsplats     vilket redan i och för sig begränsar deras effektiva
1995: eller tili ett motsvarande stälie. Om avfaliet har     användning vid råmaterialtransporter.
1996: transporterats för att användas såsom råmaterial,         Återanvändningstransporter av avfall har dis-
1997: får det enligt trafikministeriets tolkning inte        kuterats även mellan miljöministeriets och trafik-
1998: transporteras med ett trafiktilistå~d som enbart       ministeriets tjänstemän. De problem som är
1999: berättigar tili transport av avfall. Aven i punkt 3    förknippade med saken kan skötas genom trafik-
2000: i ministeriets beslut nr 313 5170184 om transport      tiliståndslösningar i varje enskilt fall.
2001: 
2002:      Helsingfors den 28 februari 1986
2003: 
2004:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
2005:                             j
2006:                         j
2007:                         j
2008:                     j
2009:                     j
2010:                 j
2011:                 j
2012:             j
2013:             j
2014:         j
2015:         j
2016:     j
2017:     j
2018: j
2019: j
2020:                                                 1986 vp.
2021: 
2022: Kirjallinen kysymys n:o 12
2023: 
2024: 
2025: 
2026: 
2027:                                    Arranz: Ns. paritalon omistajan oikeusturvan parantamisesta
2028: 
2029: 
2030:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2031: 
2032:    Maassamme on tuhansia kahden perheen pien-            Epävarmuus toisten yhteisomistajien aikeista
2033: taloja, ns. paritaloja. Paritalo rakennetaan usein    heikentää asumisturvallisuutta ja vaikeuttaa kiin-
2034: siksi, että tontilla on rakennusoikeutta yli yhden    teistön järkiperäistä hoitamista. Käytännössä voi
2035: perheen tarpeen, mutta kaava ei kuitenkaan salli      sattua, että paritalon itse rakentanut yhteisomis-
2036: tontin jakamista kahteen eri yksikköön.               taja ei kykene luotansaantivaikeuksien vuoksi
2037:                                                       lunastamaan myyntiin joutunutta kiinteistöä.
2038:    Paritalon hallintoa varten voidaan perustaa
2039: asunto-osakeyhtiö. Se soveltuu kuitenkin huo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2040: nosti pientaloihin. Ellei asunto-osakeyhtiötä pe-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2041: rusteta, omistajien välisissä suhteissa noudatetaan   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2042: lakia eräistä yhteisomistussuhteista. Tämän lain      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2043: mukaan yhteisomistaja voi vaatia osuutensa erot-
2044: tamista tai ellei se ole mahdollista, esineen                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2045: myymtsta       yhteisomistuksen       purkamiseksi.          ryhtyä yhteisomistuslain muuttamiseksi
2046: Paritaloa ei usein kaavamääräysten vuoksi voida              siten, että paritalon omistajien oikeus
2047: jakaa ja tällöin oikeus hakemuksesta määrää                  omaan osuuteensa säilyisi silloin kun
2048: paritalon kokonaan myytäväksi. Myynti tapahtuu               muut yhteisomistajat vaativat yhteisomis-
2049: tavallisesti huutokaupalla.                                  tussuhteen purettavaksi?
2050: 
2051:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
2052: 
2053:                                               Liisa Arranz
2054: 
2055: 
2056: 
2057: 
2058: 260161]
2059: 2                                       1986 vp. -     KK n:o 12
2060: 
2061: 
2062: 
2063: 
2064:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2065: 
2066:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nön tapauksissa kohtuuttomaksi. Käytännön on-
2067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          gelmia on syntynyt juuri asuntona käytettyjen
2068: olette 7 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-         paritalojen kohdalla tapauksissa, joissa joku tai
2069: jeenne n:o 83 ohella toimittanut valtioneuvoston       jotkut kiinteistön yhteisomistajista ovat vaatineet
2070: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      yhteisomistussuhteen purkamista. Koska raken-
2071: taja Liisa Arranzin näin kuuluvasta kirjallisesta      nusta ei ole voitu jakaa yhteisomistajien kesken,
2072: kysymyksestä n:o 12:                                   oikeuskäytännössä on annettu rakennusten,
2073:                                                        paritalojen, myyntimääräyksiä. Myynti tapahtuu
2074:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         yleensä huutokaupalla, mistä johtuu, että
2075:        ryhtyä yhteisomistuslain muuttamiseksi          paritalon omistajaksi saattaa tulla joku muu kuin
2076:        siten, että paritalon omistajien oikeus         paritalossa asunut yhteisomistaja.
2077:        omaan osuuteensa säilyisi silloin kun              Kysymyksessä mainittu ongelma on jo aiem-
2078:        muut yhteisomistajat vaativat yhteisomis-       min havaittu ja oikeusministeriössä valmistellaan-
2079:        tussuhteen purettavaksi?                        kin parhaillaan yhteisomistuslain muuttamiseen
2080:                                                        tähtävää hallituksen esitystä. Esitykseen on kaa-
2081:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vailtu otettavaksi säännökset erityisestä selvittely-
2082: ti seuraavaa:                                          menettelystä paritalojen yhteisomistussuhteissa
2083:    Kysymyksessä kiinnitetään huomiota yhteis-          mahdollisesti      syntyvien    ristiriitatilanteiden
2084: omistajien asemaan niissä tapauksissa, joissa          varalle. Selvittelymenettelyssä selvitysmies laatisi
2085: paritalon yhteisomistajista joku t:~i jntkut yhrFis-   ehdotuksen kunkin yhteisomistajan oikeuksien ja
2086: omistajat vaativat yhteisomistussuhteen purka-         velvollisuuksien ulottuvuudesta. Selvitysmiehen
2087: mista. Rakennuksen yhteisomistussuhteita sää-          ratkaisuehdotukseen tyytymätön osapuoli saisi
2088: dellään lailla eräistä yhteisomistussuhteista (180/    saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Oi-
2089: 58), jollei ole perustettu asunto-osakeyhtiötä yh-     keus voisi joko hyväksyä tai hylätä selvitysmiehen
2090: teishallinnon järjestämiseksi. Yhteisomistuslain       ehdotuksen, muuttaa sitä tai päätyä viime kädes-
2091: 9 §:ssä lähdetään siitä pääsäännöstä, että jos         sä yhteisomistussuhteen purkamiseenkin. Yhteis-
2092: yhteistä esinettä ei voida jakaa ja on vaadittu        omistuslain muuttaminen tällä tavoin vahvistaisi
2093: yhteisomistuksen purkamista, tuo esine on myy-         paritalon yhteisomistajan asemaa, koska nykyistä
2094: tävä yhteisomistussuhteen purkamiseksi. Mainit-        tehokkaammin voitaisiin torjua paritalon myymi-
2095: tu lain säännös on osoittautunut eräissä käytän-       nen yhteisomistussuhteen purkamiskeinona.
2096: 
2097:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
2098: 
2099:                                                                     Oikeusministeri Christoffer Taxell
2100:                                         1986 vp.   -   KK n:o 12                                          3
2101: 
2102: 
2103: 
2104: 
2105:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2106: 
2107:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            uppstått i sådana fall där någon eller några av
2108: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          samägarna tili fastigheten har krävt att samägan-
2109: nr 83 av den 7 februari 1986 tili vederbörande         derättsförhåliandet skall upplösas. Då byggnaden
2110: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     inte har kunnat skiftas mellan samägarna har
2111: av riksdagsman Liisa Arranz undertecknade              rättspraxis varit att förordna om försäljning av
2112: spörsmål nr 12:                                        byggnaderna, dvs. parhusen. Försäljningen sker i
2113:                                                        allmänhet på auktion, vilket kan leda tili att
2114:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       någon annan än den samägare som bott i parhu-
2115:         för att ändra samäganderättslagen så, att      set blir ägare därtili.
2116:         parhusägares rätt tili sin egen andel bibe-
2117:         hålls även i det fall att de övriga samägar-      Det problem som avses i spörsmålet har redan
2118:         na kräver att samäganderättsförhållandet       tidigare varit föremål för uppmärksamhet och en
2119:         upplöses?                                      regeringsproposition som syftar till att ändra
2120:                                                        samäganderättslagen är i själva verket under
2121:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           beredning på justitieministeriet. Enligt proposi-
2122: följande:                                              tionen skall i lagen intas stadganden om ett
2123:    I spörsmålet fästs uppmärksamhet vid sam-           särskilt utredningsförfarande i fall av eventuella
2124: ägarnas ställning i sådana fall där någon eller        konflikter i samäganderättsförhållandet. Enligt
2125: några av samägarna tili ett parhus yrkar på            detta förfarande skall en utredningsman fram-
2126: upplösning av samäganderättsförhållandet. I frå-       lägga ett förslag tili avgörande av vilka rättigheter
2127: ga om byggnader regleras samäganderättsförhål-         och skyldigheter som tillkommer var och en
2128: landen genom lagen om vissa samäganderättsfår-         samägare. Den part som är missnöjd med utred-
2129: hållanden (180/58), såvida inte ett aktiebolag         ningsmannens förslag kan hänskjuta frågan till
2130: bildats för att handha samfötvaltningen. Enligt        domstol. Rätten kan då antingen godkänna,
2131: 9 § samäganderättslagen är huvudregeln den, att        förkasta eller ändra utredningsmannens förslag
2132: om gemensamt gods inte kan skiftas och yrkande         eller i sista hand upplösa samäganderättsförhål-
2133: på upplösning av samäganderättsförhållandet            landet. Genom en sådan ändring av samägande-
2134: framställts, skall godset i fråga säljas och sam-      rättslagen skulie stäliningen för samägare tili
2135: äganderättsförhållandet därigenom upplösas.            parhus bli starkare, emedan försäljning av parhus
2136: Detta stadgande i lagen har i vissa fali i praktiken   som ett medel att upplösa samäganderättsförhål-
2137: visat sig vara oskäligt. Just i fråga om parhus som    landen skulie kunna avvärjas mera effektivt än
2138: använts som bostäder har praktiska problem             tidigare.
2139: 
2140:      Helsingfors den 7 mars 1986
2141: 
2142:                                                                     Justitieminister Christoffer Taxell
2143:                                                 1986 vp.
2144: 
2145: I{irjallinen kysymys n:o 13
2146: 
2147: 
2148: 
2149: 
2150:                                    Paavilainen: Erityisperhepäivähoidon järjestämisen perusteiden sel-
2151:                                       keyttämisestä
2152: 
2153: 
2154:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2155: 
2156:    Perhepäivähoidossa olevien erityishoitoa ja         liittyvien viranomaisten erilaisista näkemyksistä
2157: -kasvatusta tarvitsevien lasten erityisperhepäivä-     johtuen. Muun muassa perhepäivähoitajan palk-
2158: hoidon korvausperusteita ja järjestelyitä on mo-       kaussuhteeseen liittyvät epäkohdat saattavat olla
2159: nissa kunnissa käsitelty laajasti.                     painava syy erityishoitokorvauksen hakemiseksi.
2160:    Kysymyksessä on harkinnanvarainen, lapsen           Sen sijaan lapsen etunäkökohdat jäävät usein
2161: vamman tms. erityisongelman aiheuttaman lisä-          liian vähälle huomiolle.
2162: työn sekä erityiskustannusten korvaus hoitajalle,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2163: mahdollisen kuntouruksen ja tarvittavien erityis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2164: palvelujen järjestäminen lapselle, hoitajan työn-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2165: ohjaus sekä lapsiryhmän pienentäminen. Asiassa         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2166: noudatetaan voimassa olevia sosiaalihallituksen,
2167: työehtosopimuksen ja työehtosopimuksia koske-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2168: vien kuntien keskusjärjestöjen, sosiaalilautakun-              ryhtyä selvittääkseen perusteellisesti, mil-
2169: nan sekä sosiaaliviraston johtosäännön ohjeita                 loin perhepäivähoidossa ryhmää pienen-
2170: sekä määräyksiä, joiden tulee olla myös paikalli-              netään, millaisin palkkaeduin, miten lap-
2171: sen sopimuksen laatimisen perusteena.                          sen asema järjestetään, millaisesta lisä-
2172:    Käytännössä ratkaisut voivat olla kovin ristirii-           työstä erityishoitolisää maksetaan ja kuka
2173: taisia lapsen vanhempien, hoitajan ja asiaan                   määrittelee lapsen erityishoidon tarpeen?
2174: 
2175:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
2176: 
2177:                                            Tuula Paavilainen
2178: 2                                       1986 vp. -     KK n:o 13
2179: 
2180: 
2181: 
2182: 
2183:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2184: 
2185:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         päiväkoti siellä saatavilla olevien erityispalvelujen
2186: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuoksi. Mikäli päiväkotipalveluja ei ole käytettä-
2187: olette 7 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-         vissä tai lapsi vammansa tai poikkeavuutensa
2188: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       takia ei pysty käyttämään niitä hyväkseen, hänet
2189: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        voidaan sijoittaa perhepäivähoitoon. Eräissä ta-
2190: Tuula Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta        pauksissa voi olla tarkoituksenmukaista järjestää
2191: kysymyksestä n:o 13:                                   erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen
2192:                                                        päivähoito perhepäivähoitona lapsen omassa ko-
2193:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        dissa.
2194:         ryhtyä selvittääkseen perusteellisesti, mil-      Kun kysymyksessä on erityisen hoidon ja kas-
2195:         loin perhepäivähoidossa ryhmää pienen-         vatuksen tarpeessa olevan lapsen ottaminen per-
2196:         netään, millaisin palkkaeduin, miten lap-      hepäivähoitoon, sosiaalihallitus suosittelee han-
2197:         sen asema järjestetään, millaisesta lisä-      kittavaksi alan erikoislääkärin tai muun asiantun-
2198:         työstä erityishoitolisää maksetaan ja kuka     tijan lausunnon, jonka on oltava riittävän moni-
2199:         määrittelee lapsen erityishoidon tarpeen?      puolinen ja yksityiskohtainen.
2200:                                                           Kun erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva
2201:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          lapsi sijoitetaan päiväkotiin, voidaan päiväkodissa
2202: seuraavaa:                                             pienentää lapsiryhmää ilman, että tämä toimen-
2203:    Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan            pide vaikuttaa henkilöstön palkkaukseen.
2204: kunnan on huolehdittava siitä, että kunnassa on           Perhepäivähoidossa asia on toinen. Kun perhe-
2205: saatavissa lasten päivähoitoa sellaisin toiminta-      päivähoitajan hoidossa olevien lasten määrää on
2206: muodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyt-         erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen
2207: tää.                                                   hoitojärjestelyistä ja kehityksestä johtuen tarkoi-
2208:    Lasten päivähoidosta annetun asetuksen mu-          tuksenmukaista rajoittaa, pienenee myöskin vas-
2209: kaan lapsia päivähoitoon otettaessa on etusija         taavasti perhepäivähoitajan palkka.
2210: annettava sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä      Perhepäivähoitajien palkkauksen määrittelee
2211: päivähoitoa tarvitseville lapsille. Milloin on kysy-   kulloinkin voimassa oleva kuntien ja kuntainliit-
2212: mys erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa          tojen kuukausipaikkaisia työntekijöitä (toimihen-
2213: olevan lapsen ottamisesta päiväkotiin, on hänestä      kilöitä) koskeva työehtosopimus, joka perustuu
2214: hankittava alan erikoislääkärin tai muun asian-        lapsikohtaiseen, työtuntien ja erityiskorvauksien
2215: tuntijan lausunto.        ·                            mukaiseen palkan laskentaan.
2216:    Lasten päivähoidosta annettuun lakiin lisätty,         Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen
2217: tämän vuoden alusta voimaan tullut 7 a § mer-          sijoittamisesta perhepäivähoitoon on saatu hyviä
2218: kitsee parannusta erityistä hoitoa ja kasvatusta       kokemuksia Keravan kaupungissa järjestetystä te-
2219: tarvitsevan lapsen kehityksen ja kuntoutuksen          hostetusta perhepäivähoidosta.
2220: turvaamisessa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tar-        Tehostettua perhepäivähoitoa on kokeiltu psy-
2221: vitsevan lapsen kuntoutuksen yhteensovittami-          kiatrista hoitoa tarvitsevien lasten laitoshoidon
2222: seksi on lapselle laadittava kuntoutussuunnitelma      vaihtoehtona. Kokeilu osoittaa, että perhepäivä-
2223: yhteistyössä lapsen vanhempien ja tarpeen mu-          hoito saattaa olla erinomainen ratkaisu erityistä
2224: kaan kunnan muun sosiaalihuollon, terveyden-           hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle.
2225: huollon sekä koulutoimen kanssa.                       Kokeilun ongelmana ovat olleet perhepäivähoita-
2226:    Sosiaalihallituksen lasten päivähoidosta anta-      jan palvelussuhteen ehdot, joissa ei ole riittävästi
2227: man yleiskirjeen (A 3/1984/pe) mukaan päivä-           voitu ottaa huomioon perhepäivähoitajan lisään-
2228: hoitomuodon valintaan vaikuttavat lapsen iän ja        tynyttä vastuuta ja työmäärää eikä työaikojen
2229: kehitystason lisäksi erityisen hoidon ja kasvatuk-     muodostumista pitkiksi. Myöskään ansion vähe-
2230: sen tarve. Suurimmalle osalle erityistä hoitoa ja      nemistä niinä aikoina, jolloin lapsi kuntoutuk-
2231: kasvatusta tarvitsevista lapsista soveltuu parhaiten   sensa takia on joutunut olemaan toistuvasti esi-
2232:                                         1986 vp. -     KK n:o 13                                        3
2233: 
2234: merkiksi sairaalassa lyhyempiä tai pitempiä aiko-      nössä olisi esteenä erityistä hoitoa ja kasvatusta
2235: ja, ei ole otettu riittävästi huomioon. Suomen         tarvitsevan lapsen tarkoituksenmukaiselle sijoitta-
2236: Kaupunkiliiton julkaiseman kokeilun loppura-           miselle päivähoitoon.
2237: portin mukaan ''esiin on tullut perhepäivähoita-          Perhepäivähoidon kehittäminen tapahtuu sosi-
2238: jien palvelussuhteen ehdoissa seikkoja, jotka vai-     aalihuollon valtakunnallisten suunnitelmien mu-
2239: keuttavat erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativien     kaisesti kuten muunkin lasten päivähoidon.
2240: lasten sijoittamista perhepäivähoitoon. Työehto-
2241: sopimuksen mukaan maksettavat erityiskorvauk-             Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdoista
2242: set ovat riittämättömiä, kun perhepäivähoitajan        sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken työehto-
2243: lapsiryhmää pienennetään lapsen vaikeahoitoi-          sopimuksissa. Työehtosopimuksen mukaan kun-
2244: suuden vuoksi, tarpeen mukaan voidaan lapsi            tien keskusjärjestöt antavat perhepäivähoidon
2245: sijoittaa ainoaksikin hoitolapseksi. Erityiskorvaus-   kustannuskorvauksia koskevat ohjeet. Kustannus-
2246: ten maksaminen vain hoitotunneilta aiheuttaa           korvauksia on selvitelty myös erillisessä työryh-
2247: perhepäivähoitajalle jatkuvaa epävarmuutta, kos-       mässä, jonka työ on valmistumaisillaan. Helmi-
2248: ka lapsen poissaolot vaikuttavat aina palkkaa          kuussa 1986 on päättynyt myös kokeilu, jossa on
2249: alentavasti."                                          seurattu kiinteän kuukausipalkan vaikutuksia
2250:    Perhepäivähoitajan työ on erittäin vastuullista     perhepäivähoidolle.
2251: ja tärkeää. Kun perhepäivähoitoon sijoitetaan             On erittäin tärkeätä, että ne ongelmat, jotka
2252: erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi,       ovat perhepäivähoidon kehityksen esteenä, voi-
2253: vaaditaan perhepäivähoitajalta erityistä motivaa-      taisiin ratkaista ottaen huomioon mahdollisuudet
2254: tiota ja koulutus- ja yhteistyöhalukkuutta. Olisi      tukea erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien
2255: tärkeätä, etteivät palvelussuhteen ehdot käytän-       lasten sijoittamista perhepäivähoitoon.
2256: 
2257:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
2258: 
2259:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
2260: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 13
2261: 
2262: 
2263: 
2264: 
2265:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
2266: 
2267:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ce elier barnet på grund av sin kroppsskada eller
2268: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sitt avvikande beteende inte kan tillgodogöra sig
2269: den 7 februari 1986 tili vederbörande medlem av       dessa, kan barnet placeras i familjedagvård. 1
2270: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     vissa fall kan det vara motiverat att ordna dagvår-
2271: dagsledamot Tuula Paavilainen undertecknade           den för barn, som behöver specieli vård och
2272: spörsmål nr 13:                                       fostran, i form av dagvård i barnets eget hem.
2273:                                                          Då det är fråga om att i familjedagvård anta
2274:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       barn, som behöver specieli vård och fostran,
2275:        för att grundligt utreda, när en familje-      rekommenderar socialstyrelsen att det av special-
2276:        dagvårdsgrupp minskas, vilka löneförmå-        läkare på området elier av annan sakkunnig bör
2277:        nerna är, hur barnets stälining ordnas,        skaffas ett utlåtande, som bör vara tillräckligt
2278:        för vilket extra arbete specialomsorgstill-    mångsidigt och detaljerat.
2279:        lägg utbetalas och vem som fastställer
2280:        barnets behov av specialomsorger?                 Då barn, som behöver specieli vård och fo-
2281:                                                       stran, placeras i daghem, kan barngruppen i
2282:                                                       daghemmet minskas utan att detta inverkar på
2283:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       personalens avlöning.
2284: anföra följande:                                         1 fråga om familjedagvård gäller inte detta. Då
2285:    Enligt lagen om barndagvård skali kommunen         det på grund av vårdarrangemangen för och
2286: sköta om att den kan erbjuda barndagvård med          utvecklingen hos ett barn, som behöver speciell
2287: sådana verksamhetsformer som behovet inom             vård och fostran, är ändamålsenligt att minska
2288: kommunen förutsätter.                                 antalet barn i familjedagvårdarens vård, minskar
2289:    Enligt förordningen om barndagvård skali, när      även familjedagvårdarens lön i motsvarande
2290: barn antas tili dagvård, företräde ges barn som av    mån.
2291: sociala och fostringsskäl behöver dagvård. Då det        Den avlöning som utgår tili familjedagvårdare
2292: är fråga om antagande tili daghem av sådant           faststälis i det vid ifrågavarande tidpunkt gällan-
2293: barn som är i behov av specieli vård och fostran,     de kollektivavtalet för kommunernas och kom-
2294: skall om barnet införskaffas utlåtande av special-    munalförbundens arbetstagare (funktionärer)
2295: läkare på området elier av annan sakkunnig.           med månadslön. Avtalet baserar sig på uträck-
2296:    Den 7 a § som har fogats tili lagen om barn-       ningen av lön enligt antalet barn, arbetstimmar
2297: dagvård och som trädde i kraft i början av            och specialersättningar.
2298: innevarande år innebär en förbättring med tanke          Placeringen av barn, som behöver specieli vård
2299: på en tryggad utveckling och rehabilitering för       och fostran, i familjedagvård har givit goda
2300: barn som behöver specieli vård och fostran. För       erfarenheter i Kervo stad, där intensiverad famil-
2301: sammanjämkning av rehabiliteringen av barn            jedagvård har anordnats.
2302: som är i behov av specieli vård och fostran skall        lntensiverad familjedagvård har utprövats som
2303: det utarbetas en rehabiliteringsplan för barnet i     ett alternativ tili anstaltsvård för barn, som
2304: samarbete med barnets föräldrar och vid behov         behöver psykiatrisk vård. Resultaten av expe-
2305: med annan socialvård samt med hälsovården och         rimentet visar att familjedagvården kan vara en
2306: skolväsendet inom kommunen.                           utmärkt lösning för barn, som behöver speciell
2307:    Enligt socialstyrelsens cirkulär om barndagvård    vård och fostran. Problemet med detta expe-
2308: (A 3/1984/pe) påverkas valet av dagvårdsform av       riment har varit anstäliningsvillkoren för familje-
2309: barnets ålder och utvecklingsnivå samt av beho-       dagvårdare. 1 dessa har familjedagvårdarens öka-
2310: vet av specieli vård och fostran. För största delen   de ansvar och arbetsbörda samt de förlängda
2311: av de barn som behöver specieli vård och fostran      arbetsdagarna inte kunnat beaktas i tillräcklig
2312: är daghemmet det lämpligaste alternativet på          utsträckning. lnte helier inkomstbortfallet under
2313: grund av den specialservice som finns att tillgå      de tider då barnet på grund av rehabilitering
2314: där. Om det inte finns tillgång tili daghemsservi-    upprepade gånger har tvingats vistas exempelvis
2315:                                          1986 vp. -     KK n:o 13
2316: 
2317: på sjukhus under kortare eller längre perioder har      ren i praktiken inte utgör hinder för en ända-
2318: beaktats i tillräcklig mån. Enligt den slutrapport      målsenlig placering i familjedagvård av barn,
2319: om experimentet som har publicerats av Finlands         som behöver speciell vård och fostran.
2320: Stadsförbund har det i fråga om anställningsvill-          Utvecklandet av familjedagvården och likaså av
2321: koren för familjedagvårdare framkommit om-              annan barndagvård sker i enlighet med socialför-
2322: ständigheter, som gör det svårt att placera barn,       valtningens riksomfattande planer.
2323: som behöver speciell vård och fostran, i familje-          Överenskommelse om anställningsvillkoren för
2324: dagvård. De specialersättningar som utgår enligt        familjedagvårdare träffas mellan arbetsmarknads-
2325: kollektivavtalet är otillräckliga, då familjedagvår-    parterna genom kollektivavtalen. Enligt kollek-
2326: darens barngrupp minskas på grund av ett                tivavtalet skall kommunernas centralorganisatio-
2327: svårskött barn, som vid behov även kan placeras         ner utfärda föreskrifter om ersättningarna för
2328: som det enda barnet i gruppen. Faktum att               barndagvårdens kostnader. Frågan om kostnads-
2329: specialersättningar betalas endast för antalet          ersättningarna har utretts även i en särskild
2330: vårdtimmar förorsakar familjedagvårdaren stän-          arbetsgrupp, vars arbete snart är färdigt. 1 feb-
2331: dig ovisshet, emedan barnets frånvarodagar alltid       ruari 1986 avslutades även ett experiment, som
2332: medför reducerad lön.                                   gick ut på att studera hur en fast månadslön
2333:    Familjedagvårdarens arbete är mycket ansvars-        påverkar familjedagvården.
2334: fullt och viktigt. Då det i familjedagvård placeras        Det är synnerligen viktigt att de problem som
2335: ett barn, som behöver speciell vård och fostran,        utgör hinder för familjedagvårdens utveckling
2336: är det nödvändigt att familjedagvårdaren har            skall kunna lösas med beaktande av möjligheter-
2337: särskild motivation samt utbildnings- och samar-        na att stöda placeringen av barn, som behöver
2338: betsvillighet. Det är viktigt att anställningsvillko-   särskild vård och fostran, i familjedagvård.
2339: 
2340:      Helsingfors den 11 mars 1986
2341: 
2342:                                                                               Minister Matti Puhakka
2343:                                               1986 vp.
2344: 
2345: Kirjallinen kysymys n:o 14
2346: 
2347: 
2348: 
2349: 
2350:                                  Ikonen ym.: Metsien veroluokituksesta Multian kunnassa
2351: 
2352: 
2353:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2354: 
2355:    Verohallitus on vuonna 1982 vahvistanut maa-     piirimetsälautakunnan kenttäselvityksen mukaan
2356: tilojen veroluokitusohjeet, joissa aikaisempiin     yli viidesosa kunnan koko metsäalasta on verso-
2357: verrattuna on otettu perustellusti huomioon mm.     syövän takia kasvukyvyltään alentunut.
2358: alhaisen lämpösumman vaikutus metsän tuot-             Tätä kasvukyvyn alenemista ei kuitenkaan
2359: toon. Kun Multian kunnan alueella on tehty          useinkaan voida metsikkökohtaisilla määräaikai-
2360: metsämaiden veroluokitus ja sittemmin täyden-       silla veronhuojennuksilla huomioida, koska kas-
2361: nysluokitus, ei näitä ohjeita alhaisesta lämpö-     vun alenemisen on oltava vähintään 30 % .
2362: summasta ole voitu ottaa huomioon sillä tavoin
2363: kuin mm. Petäjäveden veroluokituksessa on teh-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2364: ty.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2365:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2366:     Multian kunta on Suomenselän korkeinta alu-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2367: etta, mutta siitä huolimatta se on sijoitettu
2368: Keuruun kanssa samoille metsän verotuottope-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2369: rusteille, vaikka kasvuolot ovat selvästi huonom-          ryhtyä, jotta Multian kunnan alueella
2370: mat.                                                       olevien metsien veroluokituksessa huomi-
2371:     Huonot kasvuolot näkyvät maan pahimpina                oitaisiin alhaisen lämpösumman vaikutus
2372: männynversosyövän esiintyminä. Keski-Suomen                metsien tuottoon?
2373: 
2374:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1986
2375: 
2376:                      Pirkko Ikonen                           Matti Lahtinen
2377:                      Väinö Raudaskoski                       Sirkka-Liisa Anttila
2378: 
2379: 
2380: 
2381: 
2382: 2601631
2383: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 14
2384: 
2385: 
2386: 
2387: 
2388:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2389: 
2390:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        nekkierojen vuoksi, myös silloin, kun kuntien
2391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         välisten tuottoperuste-erojen tasoittaminen alue-
2392: olette 7 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-        jaolla on tarpeen. Multian kunnassa ei toistaiseksi
2393: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ole tehty aloitetta kunnan jakamiseksi kanto-
2394: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       hinta-alueisiin tuottoperusteiden alueellisen ero-
2395: Pirkko Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       avuuden perusteella.
2396: kysymyksestä n:o 14:                                     Multian kunta kuuluu alueeseen, jolla on
2397:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        viime vuosina todettu useiden satojen hehtaarien
2398:        ryhtyä, jotta Multian kunnan alueella          alueilla männyn versosyövästä johtuvia metsävau-
2399:        olevien metsien veroluokituksessa huomi-       rioita. Silloin kun tuhot ovat metsätaloudellisesti
2400:        oitaisiin alhaisen lämpösumman vaikutus        merkittäviä, tuhoalueelle voidaan maatilatalou-
2401:        metsien tuottoon?                              den tuloverolain (543/67) 14 §:n perusteella
2402:                                                       myöntää määräaikaisia verovapauksia.
2403:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Tuhopuustojen hakkuiden lisäämiseksi valtio-
2404: ti seuraavaa:                                         varainministeriössä on valmisteltu ehdotus maati-
2405:    Multian kunnassa valmistui uusi veroluokitus       latalouden tuloverolain 12 §:n muuttamiseksi si-
2406: vuonna 1975. Veroluokituksessa otettiin maatila-      ten, että verovapaan hankintatyön määrä olisi
2407: talouden tuloveroasetuksen (352/68) 1 §:n ja          500 kuutiometriä niillä maatiloilla, joilla puun-
2408: verohallituksen antamien luokitusohjeiden mu-         tuotos on olennaisesti vähentynyt, eli jos puuston
2409: kaan huomioon muun ohella vaara-alueiden tois-        tuhoutumisprosentti on vähintään 30.
2410: tuvista lumituhoista johtuva haitta veroluokkaa          Metsäverolukujen ja verokuutiometrin raken-
2411: alentavana tekijänä. Sama seikka selvitettiin kysy-   teen tarkistustarve kunnittain tai kuntaryhmit-
2412: myksessä mainitussa Petäjäveden veroluokitukses-      täin on selvitetty valtakunnan metsien 7. inven-
2413: sa, joka valmistui vuonna 1984. Petäjäveden           toinnin tietojen perusteella. Uusissa metsäverolu-
2414: luokituksessa ei otettu huomioon alhaisen läm-        vuissa ja verokuutiometrin rakenteessa on otettu
2415: pösumman aiheuttamaa haittaa erillisenä tekijä-       huomioon myös Multian kunnan kasvukyvyltään
2416: nä, koska kunnassa ei todettu riittävän suuria        alentuneet alueet. Maatilatalouden tuloveroase-
2417: lämpösummaeroja.                                      tusta on tarkoitus muuttaa tämän vuoden aikana
2418:    Maatilatalouden tuloveroasetuksen 6 §:n mu-        siten, että verokuutiometrin uutta rakennetta
2419: kaan kunta voidaan jakaa metsätalouden vero-          voitaisiin soveltaa ensimmäisen kerran hakkuu-
2420: tuksessa kantohinta-alueisiin, paitsi hinta- ja me-   vuodelta 1985/86 määritettyihin puunhintoihin.
2421: 
2422:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1986
2423: 
2424:                                                                     Valtiovarainministeri Esko Ollila
2425:                                       1986 vp. -     KK n:o 14                                          3
2426: 
2427: 
2428: 
2429: 
2430:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2431: 
2432:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utjämna olikheterna i avkastningsgrunderna mel-
2433: anger hae Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       lan kommunerna. 1 Multia kommun har man
2434: den 7 februari 1986 tili vederbörande medlem av      inte hittills tagit initiativ tili någon indelning av
2435: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    kommunen i rotprisområden på grund av regio-
2436: dagsledamot Pirkko Ikonen m.fl. undenecknade         nala skillnader i avkastningsgrunderna.
2437: spörsmål nr 14:                                         Multia kommun hör tili ett område, där man
2438:                                                      under de senaste åren hae konstaterat skogsskador
2439:           Vilka åtgärder ämnae Regeringen vidta      som beror på tallens gren- och ~opptorka på flera
2440:        för att den låga värmesummans inverkan        hundra hektar stora områden. Ar skadorna skogs-
2441:        på skogarnas avkastning skall beaktas vid      ekonomiskt betydande, kan med stöd av 14 §
2442:        skatteklassificeringen av skogaena inom       inkomstskattelagen för gårdsbruk (543/67) bevil-
2443:        Multia kommun?                                jas skattefrihet för skadeområdet under en viss
2444:                                                      tid.
2445:    Såsom svae på detta spörsmål får jag vördsamt        I syfte att öka avverkningaena i skadade be-
2446: anföra följande:                                     stånd har man vid finansministeriet berett ett
2447:    En ny skatteklassificering blev år 1975 klae i    förslag tili en sådan ändring av 12 § inkomstskat-
2448: Multia kommun. Enligt 1 § inkomstskatteförord-       telagen för gårdsbruk att mängden skattefritt
2449: ningen för gårdsbruk (352/68) och skattestyrel-      leveransaebete skall uppgå tili 500 kubikmeter på
2450: sens klassificeringsdirektiv beaktades vid skatte-   sådana gårdsbruksenheter där virkesavkastningen
2451: klassificering~n vid sidan av annat de men som       har minskat väsentligt, dvs. när beståndets ska-
2452: förorsakas av upprepade snöskador på fjällområ-      deprocent är minst 30.
2453: den som en faktor som sänker skatteklassen.             Behovet av att justera skogsskattetalet och
2454: Samma sak utreddes vid skatteklassificeringen i      skattekubikmeterns strukrur på olika sätt för
2455: Petäjävesi som blev klar år 1984 och som också       olika kommuner eller grupper av kommuner hae
2456: nämns i spörsmålet. Vid klassificeringen i Petäjä-   utretts på grundval av uppgifterna från den
2457: vesi beaktades inte de men som föranleds av låg      sjunde riksskogstaxeringen. 1 de nya skogsskatte-
2458: värmesumma som någon särskild faktor, eftersom       talen och i skattekubikmeterns struktur har man
2459: man i kommunen inte kunde konstatera tillräck-       beaktat också de områden inom Multia kommun
2460: ligt stora skillnader i värmesumman.                 som har nedsatt växtförmåga. Avsikten är att
2461:    Enligt 6 § inkomstskatteförordningen för          under detta år ändra inkomstskatteförordningen
2462: gårdsbruk kan kommunen vid skogsbruksbeskatt-        för gårdsbruk, så att skattekubikmeterns nya
2463: ningen indelas i rotprisområden, dels på grund       strukrur kan tillämpas första gången på de vir-
2464: av pris- och avsättningsskillnader, dels också när   kespriser som fastställts för avverkningsåret 198 51
2465: det är nödvändigt att genom områdesindelning         86.
2466: 
2467:      Helsingfors den 12 maes 1986
2468: 
2469:                                                                           Finansminister Esko Ollila
2470:                                               1986 vp.
2471: 
2472: Kirjallinen kysymys n:o 15
2473: 
2474: 
2475: 
2476: 
2477:                                  Almgren: Puolisoiden eläke-etuuksien sidonnaisuudesta
2478: 
2479: 
2480:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2481: 
2482:    Suoritettujen eläkejärjestelyjen tarkoituksena   1.2.1986 enää 1 419 markkaa. Näin ollen hän
2483: on ollut, että eläkkeen suuruuteen eivät vaikuta    menetti 367 markkaa.
2484: muut tulot, eivät myöskään puolison tulot.             Tällainen eläke-etujen sidonnaisuus ja siitä
2485:    On kuitenkin käynyt niin, että eläkkeellä ole-   johtuva eläke-etujen menetys ei ole voinut olla
2486: vat puolisot ovat voineet havaita, että siinä       lainsäätäjän tarkoitus.
2487: vaiheessa kun aviopuolisoista toinen on jo saanut      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2488: eläkettä ja kansaneläkettä ja toinen alkaa sitä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2489: saada, vähenee sen puolison eläke, joka oli         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2490: saanut kansaneläkkeen aikaisemmin.                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2491:    Asiaa voidaan valaista esimerkillä. Toinen
2492: aviopuolisoista sai Kelan maksamaa kansanelä-                Mihin säädökseen perusteluissa esitetty
2493: kettä 1 786 markkaa tammikuussa 1986. Hänen                puolisoita koskeva eläkejärjestely perus-
2494: puolisonsa tuli oikeutetuksi kansaneläkkeeseen             tuu, onko sitä pidettävä kohtuullisena ja
2495: 1.2.1986. Tämä puoliso sai kansaneläkettä 322                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2496: markkaa 1.2.1986. Samalla se aviopuoliso, joka             ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi ja seu-
2497: oli jo aikaisemmin saanut kansaneläkettä, sai              raavan eläkeuudistusvaiheen toteuttami-
2498:                                                            seksi?
2499:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2500: 
2501:                                            Esko Almgren
2502: 
2503: 
2504: 
2505: 
2506: 260179D
2507: 2                                       1986 vp. -     KK n:o 15
2508: 
2509: 
2510:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2511: 
2512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tiin puoliksi kummallekin. Molemmat puolisot
2513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          saivat siten samansuuruisen eläkkeen. Vuoden
2514: olette 11 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             1984 alusta kansaneläkejärjestelmän kokonaisuu-
2515: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           distuksen II B-vaiheessa puolisoiden eläketurva
2516: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      eriytettiin siten, että toisen puolison tulot eivät
2517: taja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta      enää vaikuttaneet toisen puolison kansaneläk-
2518: kysymyksestä n:o 15:                                   keen määrään. Samassa yhteydessä kummallekin
2519:                                                        puolisolle erikseen maksettavan lisäosan määrä
2520:           Mihin säädökseen perusteluissa esitetty      korotettiin 81 prosenttiin yksinäisen henkilön
2521:        puolisoita koskeva eläkejärjestely perus-       lisäosan määrästä. Tämä merkitsi sitä, että lisä-
2522:        tuu, onko sitä pidettävä kohtuullisena ja       osan suuruuteen vaikuttava tuloraja oli kummal-
2523:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lakin puolisolla sama kuin yksinäisellä henkilöllä.
2524:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi ja seu-          Sen sijaan edellä mainitusta periaatteesta, että
2525:        raavan eläkeuudistusvaiheen toteuttami-         puolisoiden yhteiset menot ovat useassa tapauk-
2526:        seksi?                                          sessa samansuuruiset kuin yksinäisellä henkilöllä,
2527:                                                        ei luovuttu. Sen sijaan todettiin, että puolisoiden
2528:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
2529:                                                        kansaneläkkeet ovat vastaisuudessa useimmiten
2530: ti seuraavaa:
2531:                                                        erisuuruiset.
2532:    Kansaneläkelain 25 §:n 2 momentin (103/82)             Puolisoilie maksetaan lisäosaa alennettuna vain
2533: mukaan, jos molemmat puolisot saavat kansan-           niissä tapauksissa, että molemmat puolisot ovat
2534: eläkettä tai toinen saa kansaneläkettä ja toinen       eläkkeensaajia. Jos toinen puoliso on edelleen
2535: rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista rinta-       työssä ja toinen kansaneläkkeellä, viimeksi mai-
2536: masotilaseläkettä, täysimääräinen lisäosa on 81        nittu saa yksinäiselle henkilölle tarkoitettua lisä-
2537: prosenttia yksinäiselle henkilölle maksettavan         osaa. Kun myös työssä käynyt puoliso alkaa saada
2538: lisäosan määrästä. Kansaneläkelain 26 §:n mu-          kansaneläkettä, alenee aiemmin eläkkeelle jää-
2539: kaan lisäosaa määrättäessä otetaan huomioon            neen puolison lisäosa. Koska kunnallisverotuksen
2540: vain eläkkeensaajan omat eläketulot tai niihin         eläketulovähennys on myös silloin pienempi, kun
2541: rinnastettavat tulot. Näiden voimassa olevien          molemmat puolisot saavat kansaneläkettä, saat-
2542: kansaneläkelain säännösten mukaan aviopuoli-           taa syntyä kysymyksessä tarkoitettuja eläkkeen
2543: soilla on kummallakin oma kansaneläkkeensä,            alenemisia eläkkeellä olevalla puolisolla.
2544: joka muodostuu 322 markan suuruisesta pohja-              Kun kansaneläkejärjestelmän tavoitteena on
2545: osasta ja eläkevähenteisestä lisäosasta, jonka suu-    turvata vähimmäiseläke ja kun tulo- ja varalli-
2546: ruuteen eivät vaikuta toisen puolison tulot.· Kos-     suusverolain säännökset on rakennettu tätä pyrki-
2547: ka samassa taloudessa asuvien puolisoiden menot        mystä tukemaan, ei voida katsoa, että eläkkeen-
2548: ovat suhteellisesti pienemmät kuin yksinäisen,         saajapuolison eläkkeen aleneminen olisi tämän
2549: vastaavissa olosuhteissa asuvan henkilön menot,        tavoitteen kanssa ristiriidassa.
2550: puolisoille erikseen maksettava lisäosa on edellä         Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen
2551: selostetulla tavalla mitoitettu pienemmäksi kuin       IV-vaiheen sisältöön kuuluu, että eläkkeen
2552: yksinäisen henkilön lisäosa.                           määrät yhtenäistetään. Kansaneläkejärjestelmän
2553:    Tämä puolisoiden lisäosan määrittelytapa on         uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä
2554: osa kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen        todettiin, että IV-vaiheen toteutuksen ajoitus
2555: keskeisimpiä periaatteita. Vielä kansaneläke-          ratkaistaan erikseen. Tämän mukaisesti sosiaali-
2556: uudistuksen II A-vaiheessa, joka toteutettiin vuo-     ja terveysministeriössä seurataan kansaneläke-
2557: den 1983 alusta, puolisoille maksettiin entiseen       järjestelmän kokonaisuudistuksen toteutumista ja
2558: tapaan yhteistä lisäosaa. Lisäosa oli täysimääräise-   selvitetään parhaillaan, mitkä ovat uudistuksen
2559: nä 80 prosenttia yksinäisen henkilön lisäosasta.       IV-vaiheen taloudelliset toteuttamismahdollisuu-
2560: Yhteisen lisäosan määrittelemiseksi myös puoli-        det.
2561: soiden tulot laskettiin yhteen, ja lisäosa makset-
2562:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1986
2563:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
2564:                                          1986 vp. -      KK n:o 15                                        3
2565: 
2566: 
2567: 
2568:                                   Tili Riksdagens Herr Taimao
2569: 
2570:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             karnas inkomster, och vardera maken erhöll hälf-
2571: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           ten av tilläggsdelen. Båda makarna erhöll således
2572: den 11 februari 1986 tili vederbörande medlem            lika stor pension. Vid ingången av år 1984, i
2573: av statsrådet översänt avskrift av följande av           samband med folkpensionens totalreform, skede
2574: riksdagsman Esko Almgren undertecknade spörs-            II B, differentierades makarnas pensionsskydd
2575: mål nr 15:                                               sålunda, att den ena makens inkomster inte
2576:                                                          längre inverkade på beloppet av den andra
2577:            På vilket stadgande baserar sig det           makens folkpension. Samtidigt höjdes beloppet
2578:         pensionsarrangemang beträffande makar            av den tilläggsdel som uppbärs av vardera maken
2579:         för vilket redogjorts i motiveringen, skall      separat tili 81 procent av ensamstående personers
2580:         det anses skäligt och                            tillläggsdel. Detta innebar att den inkomstgräns
2581:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         som inverkar på tilläggsdelens storlek för vardera
2582:         för att rätta tili missförhållandet och för      makens vidkommande var samma som för en
2583:         att genomföra följande pensionsreform-           ensamstående person. Däremot frångicks inte
2584:         skede?                                           ovan nämnda princip, enligt viiken makars ge-
2585:                                                          mensamma utgifter i många fall är lika stora som
2586:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ensamstående personers utgifter. Däremot kon-
2587: anföra följande:                                         staterades att makars folkpensioner i allmänhet
2588:    Enligt 25 § 2 mom. folkpensionslagen (103/            blir olika stora i framtiden.
2589: 82) utgör full tilläggsdel, om båda makarna                  Makar erhåller nedsatt tilläggsdel endast om
2590: uppbär folkpension eller den ena maken uppbär            båda makarna är pensionstagare. Om den ena
2591: folkpension och den andra i lagen om frontman-           maken fortfarande arbetar och den andra erhåller
2592: napension (119/77) avsedd frontmannapension,             folkpension, får den senare tilläggsdel som är
2593: 81 procent av den tilläggsdel som ensamstående           avsedd för ensamstående person. När även den
2594: person uppbär. Enligt 26 § folkpensionslagen             av makarna som arbetat börjar få folkpension
2595: beaktas endast pensionstagarens egoa pensionsin-         sjunker den tilläggsdel som uppbärs av make som
2596: komster eller därmed jämförbara inkomster när            pensionerats tidigare. Emedan även pensionsin-
2597: tilläggsdelen fastställs. Enligt dessa gällande stad-    komstavdraget vid kommunalbeskattningen är
2598: ganden i folkpensionslagen har makar var sin             mindre när båda makarna erhåller folkpension,
2599: egen folkpension, som utgörs av en basdel och en         kan i spörsmålet avsedda pensionsnedsättningar
2600: pensionsavhängig tilläggsdel, vars storlek inte          drabba pensionerad make.
2601: påverkas av den andra makens inkomster. Eme-                 Emedan folkpensionssystemets syfte är att tryg-
2602: dan makar som bor i samma hushåll har relativt           ga en minimipension och när lagen om skatt på
2603: sett mindre utgifter än ensamstående personer            inkomst och förmögenhet är uppbyggd så att den
2604: som lever i motsvarande förhållanden, har till-          stöder dessa strävanden kan det inte anses att
2605: läggsdelen, som makarna uppbär separat, dimen-           minskningen av pensionstagares makes pension
2606: sionerats så att den är lägre än en ensamstående         står i strid med denna målsättning.
2607: persons tilläggsdel.                                         Enligt folkpensionssystemets totalreform, ske-
2608:     Detta sätt att fastställa makars tilläggsdel utgör   de IV, skall pensionsbeloppen samordnas. 1 rege-
2609: en av de mest centrala principerna i folkpensions-       ringens proposition med förslag tili reform av
2610: systemets totalreform. Ånnu under folkpensions-          folkpensionssystemet konstaterades att tiden för
2611: reformens skede II A, som genomfördes vid                genomförande av reformens fjärde skede skall
2612: ingången av år 1983, uppbar makar såsom förut            avgöras separat. 1 enlighet med detta följer
2613: en gemensam tilläggsdel. Tilläggsdelens fulla            social- och hälsovårdsministeriet med hur folk-
2614: belopp utgjorde 80 procent av en ensamstående            pensionssystemets totalreform genomförs och just
2615: persons tilläggsdel. När den gemensamma                  nu utreder ministeriet de ekonomiska möjlighe-
2616: tilläggsdelen fastställdes sammanslogs även ma-          terna att genomföra skede IV.
2617: 
2618:      Helsingfors den 13 mars 1986
2619: 
2620:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
2621:                                                1986 vp.
2622: 
2623: Kirjallinen kysymys n:o 16
2624: 
2625: 
2626: 
2627: 
2628:                                    Kärhä: Työeläkkeen jakamisesta avioeron yhteydessä
2629: 
2630: 
2631:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2632: 
2633:    Vuosittain Suomessa solmitaan keskimäärin          asetettu työryhmä on antanut 8 päivänä marras-
2634: 4S 000 avioliittoa, joista liki 7 SOO päättyy avio-   kuuta 1977 päivätyssä raportissaan ehdotuksia
2635: eroon. Kaikkien tiedossa on, että avioerojen          pienten lasten hoitoon käytetyn ajan huomioon
2636: lukumäärä on vuosi vuodelta kasvanut. Kun             ottamiseksi työeläkkeissä perheenemäntien elä-
2637: valmisteilla oleva uusi avioliittolaki tulee voi-     keturvan parantamiseksi. Sama työryhmä selvitti
2638: maan ja avioerojen saaminen helpottuu ja yksin-       jatkotoimeksiannon perusteella työeläkkeen jaka-
2639: kertaistuu, on luultavaa, että avioerojen luku-       mista 1. 7.1980 päivätyssä muistiossa.
2640: määrä lisääntyy nykyisestäänkin. On myös aavis-          Työryhmä ehdotti avioeron yhteydessä toi-
2641: tettavissa, että avioeroja otetaan tuolloin harkit-   meenpantavaksi tarkoitettua menettelyä eli osi-
2642: semattomammin kuin nykyisin, jolloin toinen           tusta, joka parantaisi ratkaisevasti kotona työs-
2643: puoliso voi jarruttaa avioeron myöntämistä.           kennelleen henkilön eläketurvaa erotilanteen
2644:    Avioerojen lisääntyessä muodostuu sen puoli-       varalta lisäämättä olennaisesti työeläkekustan-
2645: son taloudellinen tilanne yhä kipeämmäksi, joka       nuksia.
2646: ansiotyöstä luopuen on jäänyt kotiin hoitamaan           Useassa maassa on saatu toteutettua edelläker-
2647: lapsia.                                               rotunlainen työeläkkeen jakaminen, joka turvaa
2648:    Työeläketurva karttuu Suomessa vain sille hen-     kotona lapsia hoitaneen puolison eläketurvan.
2649:                                                       Meillä asia on kuitenkin jäänyt kesken.
2650: kilölle, joka tekee ansiotyötä. Ansiotulon korvaa-
2651: va työeläke ja puolison kuoleman jälkeen makset-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2652: tava perhe-eläke turvaavat normaalitapauksessa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2653: myös kotona olleen puolison toimeentulotason          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2654: jatkuvuuden. Jos pitkäaikainen avioliitto kuiten-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2655: kin päättyy eroon, kotona työskennellyt puoliso                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2656: voi jäädä kokonaan vaille työeläketurvaa.                    siin, jotta kotona työskennelleen avio-
2657:     Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi on               puolison eläkeoikeudet turvattaisiin esi-
2658: sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä asiaa              merkiksi jakamalla puolisoiden työeläke
2659:  selvitetty Eläketurvakeskuksessa. Tehtävää varten           avioeron yhteydessä?
2660: 
2661:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2662: 
2663:                                                Lea Kärhä
2664: 
2665: 
2666: 
2667: 
2668:  260184]
2669: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 16
2670: 
2671: 
2672: 
2673: 
2674:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2675: 
2676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ensin tarkistaa, ennen kuin ehdotukseen voidaan
2677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mennä.
2678: olette 11 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn               Vuoden 1984 alusta tuli voimaan kansaneläke-
2679: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          uudistuksen II B-vaihe, jonka mukaan toisen
2680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     puolison tulot eivät vaikuta toisen puolison lisä-
2681: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta         osan määrään. Vuoden 1985 alusta toteutui kan-
2682: kysymyksestä n:o 16:                                  saneläkeuudistuksen III-vaihe, jonka mukaan jo-
2683:                                                       kaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen
2684:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kansaneläkkeeseen, jonka suuruuteen eivät vai-
2685:        siin, jotta kotona työskennelleen avio-        kuta muut tulot kuin eläkkeensaajan omat elä-
2686:        puolison eläkeoikeudet turvattaisiin esi-      ketulot.
2687:        merkiksi jakamalla puolisoiden työeläke           Perheenemäntien      eläketurvaa selvitetään
2688:        avioeron yhteydessä?                           osaksi myös perhe-eläkekomiteassa. Komitean
2689:                                                       28.6.1985 valmistuneessa osamietinnössä on esi-
2690:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tetty perhe-eläketurvan tavoitteet sekä selvitetty
2691: ti seuraavaa:                                         useiden vaihtoehtoisten uudistusmallien vaiku-
2692:    Kysymystä perheenemäntien eläketurvan pa-          tuksia perheiden toimeentuloturvaan. Komitea ei
2693: rantamisesta selvitettiin Eläketurvakeskuksessa       ole vielä esittänyt yksityiskohtaista ehdotusta
2694: 1970-luvun lopulla. Työn ensimmäinen vaihe            perhe-eläketurvan vastaiseksi järjestämiseksi.
2695: johti vuonna 1980 työntekijäin eläkelain muutta-         Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt
2696: miseen siten, että kotonaan alle kolmivuotiasta       15 .11.198 5 mennessä lausunnot mainitusta
2697: lasta hoitaneen perheenäidin tullessa työkyvyttö-     perhe-eläkekomitean osam1eunnosta. Lausun-
2698: mäksi hänellä on oikeus niin sanottuun täysite-       noista toivottiin muun ohella käyvän ilmi lausun-
2699: hoiseen työkyvyttömyyseläketurvaan. Tämä per-         nonantajan käsitys perhe-eläketurvan keskeisim-
2700: heenäitien kohdalla kaikkein kiireellisimpänä pi-     pien periaatteiden ja tavoitteiden tärkeysjärjes-
2701: detty osauudistus tarkoitti sitä, että työkyvyttö-    tyksestä.
2702: myyseläkkeen suuruudessa otetaan lasten hoidon           Eräissä perhe-eläkekomitean osamietinnöstä
2703: johdosta huomioon myös työkyvyttömyyseläketa-         saaduissa lausunnoissa on myös korostettu tarvet-
2704: pahtumasta jäljellä olevat eläkevuodet elä-           ta eläkkeen jakamiseen avioeron yhteydessä ja
2705: keikään, vaikka työsuhteen päättymisestä onkin        perhe-eläketurvan osittamisen tärkeyttä avioliiton
2706: kulunut vuotta pitempi aika. Toisena parannus-        kestaajan mukaan.
2707: ehdotuksena Eläketurvakeskus esitti, että enem-          Kysymys perhe-eläketurvan järjestämisestä ja
2708: män ansaitsevan puolison työeläke on avioeron         puolisoiden eläketurvan osittamisesta vaikuttaa
2709: sattuessa ositettava siten, että kotona työskennel-   hyvin keskeisesti eläkejärjestelmämme perustei-
2710: lyt puoliso saisi lukea eläkkeekseen osan puoli-      siin. Sen vuoksi tässä vaihessa on syytä odottaa,
2711: sonsa työeläkkeestä. Uudistusehdotuksessa hanki-      mitä perhe-eläkekomitea päätyy ehdottamaan
2712: tuissa lausunnoissa ehdotukseen suhtauduttiin         perheenemäntien eläketurvasta ja tämän jälkeen
2713: hyvin ristiriitaisesti. Muun muassa oikeusministe-    harkita vielä mahdollisesti tarvittavia lisätoimen-
2714: riö katsoi, että avioliittolain säännöksiä tulisi     piteitä.
2715: 
2716:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1986
2717: 
2718:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
2719:                                         1986 vp. -     KK n:o 16                                       3
2720: 
2721: 
2722: 
2723: 
2724:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2725: 
2726:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vid ingången av år 1984 genomfördes folkpen-
2727: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sionsreformens skede II B, enligt vilket den ena
2728: den 11 februari 1986 tili vederbörande medlem          makens inkomster inte påverkar den andra ma-
2729: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kens tiliäggsdel. Vid ingången av år 1985 genom-
2730: riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörs-         fördes folkpensionsreformens skede III, enligt
2731: mål nr 16:                                             vilket varje person har rätt tili en personlig
2732:                                                        folkpension, vars storlek inte påverkas av andra
2733:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          inkomster än pensionstagarens egna pensionsin-
2734:        att pensionsrätten för make som arbetat         komster.
2735:        hemma skali kunna tryggas t.ex. genom
2736:        att makarnas arbetspension delas i sam-            Frågan om husmödrarnas pensionsskydd utreds
2737:        band med skilsmässa?                            även i familjepensionskommitten. I kommittens
2738:                                                        delbetänkande 28.6.1985 presenteras målen för
2739:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       familjepensionsskyddet samt utreds ett flertal
2740: anföra följande:                                       alternativa revideringsmodellers inverkan på fa-
2741:                                                        miljernas utkomstskydd. Kommitten har ännu
2742:    Frågan om förbättrat pensionsskydd för hus-
2743:                                                        inte presenterat något detaljerat förslag beträf-
2744: mödrar utreddes inom pensionsskyddscentralen i
2745:                                                        fande hur familjepensionsskyddet skall ordnas i
2746: slutet av 1970-talet. Arbetets första skede ledde
2747:                                                        framtiden.
2748: tili att lagen om pension för arbetstagare år 1980
2749: ändrades så, att när en husmor, som hemma                  Social- och hälsovårdsministeriet har inbegärt
2750: vårdat barn som är under tre år, blir arbetsoför-      utlåtanden om familjepensionskommittens ovan
2751: mögen har hon rätt tili s.k. invalidpensionsskydd      nämnda delbetänkande tili 15.11.1985. Ministe-
2752: med full effekt. Denna delreform, som för              ri et önskade att av utlåtandena skulle framgå
2753: husmödrarnas del ansågs vara den mest                  bl. a. remissinstansernas åsikt om prioriterings-
2754: brådskande, innebar att på grund av vården av          ordningen för de viktigaste principerna och
2755: barnen också de år, som berättigar tili pension        målen då det gäller familjepensionsskyddet.
2756: och som återstår tili pensionsåldern räknat från
2757:                                                           1 vissa utlåtanden som inhämtats om familje-
2758: den händelse som ledde tili invalidpension, be-
2759:                                                        pensionskommittens delbetänkande har man
2760: aktas vid faststäliandet av invalidpensionens stor-
2761:                                                        även poängterat behovet av att pensionen delas
2762: lek, trots att det har förflutit mera än ett år från
2763:                                                        vid skilsmässa samt betydelsen av att familjepen-
2764: det att arbetsförhåliandet upphörde. Det andra
2765:                                                        sionsskyddet delas upp i enlighet med äktenska-
2766: förslaget tili förbättring som pensionsskyddscen-
2767:                                                        pets längd.
2768: tralen lade fram innebar att arbetspensionen fcir
2769: den make, som förtjänar mera, vid skilsmässa              Frågan om ordnandet av familjepensionsskyd-
2770: delas så, att den make som har arbetat hemma           det och uppdelandet av makars pensionsskydd
2771: får räkna sig till godo en del av sin makes            påverkan grunderna för vårt pensionssystem på
2772: arbetspension i sin egen pension. 1 de utlåtanden      mycket vitala punkter. Det är därför skäl att i
2773: som inhämtades om reformförslaget förhöli man          detta skede avvakta de förslag som familjepen-
2774: sig mycket motsägelsefulit tili förslaget. Bl.a.       sionskommitten kommer att inverkar på lägga
2775: ansåg justitieministeriet att man först borde jus-     fram beträffande pensionsskyddet för husmödrar
2776: tera stadgandena i äktenskapslagen innan man           och därefter ännu eventuellt överväga nödvandi-
2777: kan gå in på förslaget.                                ga åtgärder.
2778: 
2779:      Helsingfors den 13 mars 1986
2780: 
2781:                                                                              Minister Matti Puhakka
2782:                                                  1986 vp.
2783: 
2784: Kirjallinen kysymys n:o 17
2785: 
2786: 
2787: 
2788: 
2789:                                     Roos ym.: Peruskoulun ja lukion työsuunnitelmien ja rekisteritieto-
2790:                                        jen käsittelystä
2791: 
2792: 
2793:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2794: 
2795:    Peruskoulussa ja lukiossa on koululainsäädän-           Koulun tasolla hallinnollista työtä voidaan hel-
2796: nön mukaisesti otettu käyttöön työsuunnitelma           pottaa ja tehdä se joustavammaksi siten, että
2797: ja oppilaitos- ja opettajarekisteri. Ne ovat asiakir-   työsuunnitelmaan tarvittavat tiedot otetaan uu-
2798: joja, joilla ohjataan koulun päivittäistä työskente-    den lukuvuoden alkamispäivän, elokuun 1. päi-
2799: lyä ja toisaalta kerätään tietoja koulutyön järjeste-   vän tilanteen mukaan. Työsuunnitelma ja siihen
2800: lyistä.                                                 perustuva oppilaitos- ja opettajarekisteri voidaan
2801:                                                         käsitellä siten, että lääninhallitus saa tarvitseman-
2802:    Ehdotuksen työsuunnitelmaksi laatii koulun           sa tiedot 27.9. mennessä eli viikkoa nykyistä
2803: johtaja yhteistoimin opettajien kanssa. Työsuun-        myöhemmin. Rekisteritietojen jatkokäsittelyä
2804: nitelman tiedot vahvistetaan sen tilanteen mu-          ajatellen myöhentämisellä ei ole sellaista merki-
2805: kaan, joka vallitsee koulussa viikon kuluttua           tystä, että se vaikeuttaisi asioiden käsittelyä lää-
2806: koulun alkamisen jälkeen. Tämän päätöksen pe-           ninhallinnon ja valtionhallinnon tasolla. Edellä
2807: rusteella laaditaan oppilaitos- ja opettajarekiste-     mainituilla muutoksilla vähennetään koulujen
2808: riin annettavat tiedot. Työsuunnitelman hyväk-          johtajien työpaineita lukuvuoden ensimmäisten
2809: syy johtokunta ja vahvistaa koululautakunta.            viikkojen aikana ja autetaan koulutyön alkami-
2810:                                                         sessa koettua kiireistä työtahtia.
2811:    Koululainsäädännön tarkoituksena oli keven-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2812: tää ja yksinkertaistaa hallinnollista työtä koulun      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2813: tasolla. Viime syksyn kokemukset kouluissa ovat         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2814: kuitenkin osoittaneet, että näin ei ole käynyt.         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2815: Rehtorit ja koulunjohtajat ovat joutuneet luku-
2816: vuoden ensimmäisten viikkojen aikana täyttä-                       Onko Hallitus tietoinen peruskouluissa
2817: mään paksuja lomakenippuja, joissa lähes samat                  ja lukioissa koululainsäädännön velvoitta-
2818: asiat ovat saattaneet toistua useampaan kertaan.                man hallinnollisen työn selvästä lisäänty-
2819: Koulutyön käynnistymisen kannalta ei ole oi-                    misestä ja ruuhkautumisesta, ja
2820: kein, että johtajat pakotetaan yksinomaan hallin-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2821: nollisiin tehtäviin. Johtajia tarvitaan myös ohjaa-             ryhtyä esille tulleiden ongelmien poista-
2822: maan koulutyön alkamista kouluyksiköissään.                     miseksi?
2823: 
2824:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
2825: 
2826:           Timo Roos                       Aarno von Bell                   Antti Kalliomäki
2827:           Mats Nyby                       Aino Pohjanoksa                  Eeva Turunen
2828:           Sakari Valli                    Tapio Holvitie                   Tellervo Nousiainen
2829:           Esko Almgren                    Boris Renlund                    Mauno Manninen
2830:           Liisa Hilpelä                   Tytti Isohookana-Asunmaa         Jorma Rantanen
2831:                                           Riitta Uosukainen
2832: 
2833: 
2834: 
2835: 
2836: 260199A
2837: 2                                      1986 vp. -- NJ( n:o 17
2838: 
2839: 
2840: 
2841: 
2842:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2843: 
2844:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          eriyttämisratkaisu turvataan ja että lukion valin-
2845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          naisuuden toimivuudesta huolehditaan. Nämä
2846: olette kirjeellänne 11 päivänä helmikuuta 1986         velvoitteet edellyttävät seurantaa, jonka pohjana
2847: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        ovat kouluista kerättävät tiedot.
2848: vastattavaksi kansanedustaja Roosin ym. tekemän            Tuntikehystä säätäessään v. 1983 eduskunta
2849: seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 17:               lisäksi edellytti, ''että hallitus seuraa kiinteästi
2850:                                                        uusien säännösten toimivuutta ja ryhtyy viivytte-
2851:           Onko Hallitus tietoinen peruskouluissa       lemättä tarpeellisiin toimenpiteisiin lainsäädän-
2852:        ja lukioissa koululainsäädännön velvoitta-      nön tarkistamiseksi, mikäli saatujen selvitysten
2853:        man hallinnollisen työn selvästä lisäänty-      perusteella voidaan todeta, että lakien tavoitteet
2854:        misestä ja ruuhkautumisesta, ja                 eivät ole toteutuneet''.
2855:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Valtioneuvosto lausui peruskouluasetuksen ja
2856:        ryhtyä esille tulleiden ongelmien poista-       lukioasetuksen antamisen yhteydessä vuonna
2857:        miseksi?                                        1984 seuraavaa:
2858:                                                            ''Säännökset, jotka koskevat ortodoksista us-
2859:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          konnonopetusta, uskonnollisten vähemmistöjen
2860: seuraavaa:                                             tunnustuksen mukaista uskonnonopetusta sekä
2861:    Uusi koululainsäädäntö on siirtänyt 1.8.1985        uskontokuntiin kuulumattomien oppilaiden us-
2862: lukien päätäntä- ja toimivaltaa koulua koskevissa      konnonopetuksen asemesta saamaa opetusta, tu-
2863: asioissa kunnan hallintoelimille ja kouluille. Esi-    levat uuden koululainsäädännön voimaan tullessa
2864: merkiksi koulun vuotuisen työn suunnitteluasia-        muuttumaan. Uusien säännösten vaikutusta pe-
2865: kirja -- työsuunnitelma -- käsitellään nyt kou-        ruskoulun ja lukion tuntikehyksen käyttöön ei
2866: lun ja kunnan tasolla. Peruskoulu- ja lukioasetus      ole pystytty tarkkaan arvioimaan. Uskonnollisten
2867: (PA 30 §, LA 29 §) määrittelevät työsuunnitel-         vähemmistöjen uskonnonopetuksen ja elämän-
2868: man sisällön. Kouluhallitus on puolestaan määri-       katsomustiedon opetuksen turvaamiseksi on tar-
2869: tellyt kunnan opetussuunnitelma -ohjeissaan,           peen, että tuntikehyksen käyttöä ja riittävyyttä
2870: mitä tietoja työsuunnitelma sisältää, sekä laatinut    seurataan ja tarvittaessa muutetaan tuntikehystä
2871: ehdotuksen lomakemalleiksi. Kunta päättää kui-         koskevia säännöksiä.''
2872: tenkin sen, mitä lomakkeita kouluissa käytetään.           Kaikki em. edellytykset vaativat järjestelmällis-
2873: Ilman työsuunnitelmaa koskevien tietojen koot-         tä tietojen keräämistä kouluilta. Tietojen keruu
2874: tua esittämistä koulun johtokunnan ja koululau-        ja lomakkeet on työn helpottamiseksi laadittu
2875: takunnan on mahdotonta käsitellä työsuunnitel-         siten, että samoja tietoja kysytään vain kertaal-
2876: maa.                                                   leen.
2877:    Koulutuksen toteutumisen seurantaa ja koulu-            Oppilaitos- ja opettajarekisterin tietoja antaes-
2878: tuksen kehittämistä varten tarvitaan oppilaitosten     saan koulu käyttää neljää erilaista lomaketta.
2879: toimintaa kuvaavia tietoja. Kyseiset tiedot sisälty-   Jokaisesta koulusta täytetään kansilehti, oppilas-
2880: vät pääosin edellä todetmun työsuunnitelmaan.          tilasto ja ainevalintasivu sekä lisäksi opettajatie-
2881: Näistä tiedoista on muodostettu oppilaitos- ja         dot-sivu jokaisesta opettajasta. Koulun johtajilla
2882: opettajarekisterit. Rekisterien sisältämiä tietoja     on käytössään selkeät ohjeet sekä valmiiksi täytet-
2883: tarvitsevat hallinnon eri tasojen opetusviranomai-     tyjä mallisivuja. Kaikki läänit ja kunnat kattaval-
2884: set.                                                   la koulutuksella on pyritty auttamaan kuntia ja
2885:    Tietoja tarvitaan valtionosuuksien myöntämis-       kouluja.
2886: tä, uuden koululainsäädännön toteutumisen seu-             Rekisteriä käyttävät opetusministeriö, koulu-
2887: rantaa sekä koulutuksen suunnittelua varten.           hallitus, lääninhallitukset, valtion tietokonekes-
2888:    Peruskoululain ja lukiolain säätämisen yhtey-       kus, kunnallinen sopimusvaltuuskunta, Opetta-
2889: dessä v. 1982 eduskunta edellytti siitä huolehti-       jien ammattijärjestö sekä muut tiedon tarvitsijat.
2890: mista, että peruskoululainsäädäntöön sisältyvä         Kyseessä on tiedosto, josta saadaan atk:ta hyväksi
2891:                                         1986 vp. -     KK n:o 17                                       3
2892: 
2893: käyttäen tarvittava tieto yhdestä tietorekisteristä.      Oppilaitos- ja opettajarekisterin kehittämistyö
2894: Myös kunnat käyttävät rekisterin tietoja hyväk-        käynnistetään vuonna 1986. Uusien koululakien
2895: seen mm. opettajien palkkaustietoja kootessaan.        siirtymävaiheen jälkeen koulut tulevat antamaan
2896:    Kouluhallituksen tietojen antamisesta saaman        vähemmän tietoja, sillä määrällisen seurantatie-
2897: palautteen mukaan alkava lukuvuosi 1986-87             don tarve on siirtymävaiheen jälkeen nykyistä
2898: tulee olemaan hallinnollisesti helpompi, koska         pienempi. Tavoitteena on, että tarvittavat muu-
2899: menettelytavat ovat tuttuja kouluille.                 tokset voidaan toteuttaa jo lukuvuoden 1987-88
2900:    Kouluhallitus tulee keventämään lukuvuoden          alusta lukien.
2901: 1986-87 alkua seuraavilla oppilaitos- ja opetta-          Koulun työsuunnitelma vahvistetaan nykyisten
2902: jarekisteriä koskevilla toimenpiteillä:                ohjeiden mukaan sen tilanteen mukaisesti, joka
2903:                                                        vallitsee viikon kuluttua koulun alkamisesta. Päi-
2904:    - lukuvuotta 1986-87 koskevat ohjeet lähe-
2905:                                                        vämäärä on todettu tarkoituksenmukaiseksi, kos-
2906: tetään kunnille maaliskuun loppuun mennessä;           ka esimerkiksi varmuus kouluun tulevien oppilai-
2907:    - esitäytetyt rekisterilomakkeet postitetaan        den määrästä saadaan vasta koulun alkamisen
2908: kouluvirastojen käyttöön 10.4.1986 mennessä,           jälkeen. Tähän oppilasmäärään perustuu mm.
2909: jolloin suunnittelutyö voi alkaa jo keväällä;          tuntikehyksen suuruus ja opettajien työmäärä.
2910:    - koulut saavat lukuvuotta 1986-87 varten           Kouluhallituksen käsityksen mukaan työsuunni-
2911: esitäytetyn opettajalomakkeen jokaisesta koulun        telman hyväksymispäivämäärän aikaistaminen
2912: opettajasta;                                           elokuun 1 päivään ei ole mahdollinen, koska
2913:    - oppilaitos- ja opettajarekisterin lomakkeet       tuolloin koulun johtajalla ei ole käytettävänään
2914: palautetaan syksyllä 1986 kunnista lääninhalli-        vielä työsuunnitelman laatimisen perustana tar-
2915: tuksiin 29.9.1986 mennessä.                            vittavia varmoja tietoja.
2916: 
2917:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1986
2918: 
2919:                                                                      Opetusministeri Kaan·na Suonio
2920: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 17
2921: 
2922: 
2923: 
2924: 
2925:                                Till Riksdagens Herr Talman
2926: 
2927:    I det syfte som 37 § 1 momo riksdagsord-          då verkställigheten av den nya skollagstiftningen
2928: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Eder          uppföljs samt då utbildning planeraso
2929: skrivelse av den 11 februari 1986 till vederböran-       I samband med stiftandet av grundskole- och
2930: de medlem av statsrådet avsänt en avskrift av        gymnasielagen år 1982, förutsatte riksdagen att
2931: följande av riksdagsman Roos moflo underteckna-      man sörjer för att det differentieringsbeslut som
2932: de spörsmål nr 17:                                   ingår i grundskolelagstiftningen kan säkerställas
2933:                                                      och att man sörjer för att valfriheten vid gymna-
2934:           Är Regeringen medveten om att det          sierna fungerar. Dessa förpliktelser förutsätter en
2935:        arbete inom förvaltningen i grundskolor       uppföljning som baserar sig på de uppgifter som
2936:        och gymnasier som enligt skollagstift-        skall insamlas om skolornao
2937:        ningen är erforderligt klart ökat och ho-         Då riksdagen år 1983 stiftade om timresurssys-
2938:        pat sig och                                   temet förutsatte den '' att regeringen uppmärk-
2939:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      samt följer hur de nya stadgandena fungerar och
2940:        för att avskaffa de problem som uppstått?     omedelbart vidtar åtgärder för justering av lag-
2941:                                                      stiftningen, ifall man på grund av de erhållna
2942:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     utredningarna kan konstatera, att målsättningar-
2943: framföra följande:                                   na i lagarna inte kunnat genomföraso"
2944:                                                          I samband med givandet av grundskole- och
2945:     Beslutanderätt och befogenhet i de frågor som    gymnasieförordningen år 1984 uttalade sig rege-
2946: gäller skolor har genom den nya skollagstift-        ringen enligt följande:
2947: ningen, räknat från den 1 augusti 1985, överförts        ''De stadganden som gäller ortodox religions-
2948: till kommunernas förvaltningsorgan och skolor.       undervisning, religionsundervisning enligt de re-
2949: För närvarande behandlas på skol- och kommu-         ligiösa minoriteternas bekännelse samt stadgan-
2950: nal nivå toexo den handling som innehåller           dena om den undervisning som de elever som
2951: planeringen för det årliga arbetet i skolan, dvso    står utanför religiösa samfund får i stället för
2952: arbetsplaneno I grundskole- och gymnasieförord-      religionsundervisningen kommer att ändras då
2953: ningen (grundskoleförordningens 30 § och gym-        den nya lagstiftningen träder i krafto De nya
2954: nasieförordningens 29 §) fastställs arbetets inne-   stadgandenas inverkan på användningen av tim-
2955: håll. Skolstyrelsen har för sin del i sina anvis-    resurssystemet vid grundskolor och gymnasier har
2956: ningar angående kommunala läroplaner fast-           inte exakt kunnat uppskattaso För att trygga
2957: ställt, vilka uppgifter arbetsplanen innehåller      undervisningen i religion och livsåskådningskun-
2958: samt utarbetat ett förslag till blankettmodellero    skap för de religiösa minoriteterna är det påkallat
2959: Kommunen fattar dock själv beslut om vilka           att man följer användningen av timresurser samt
2960: blanketter som används i skolornao Det är omöj-      hur de räcker till och vid behov ändrar stadgan-
2961: ligt för skolans direktion och för skolnämnder att   dena om demo''
2962: utan en sammanfattande framställning om ar-              Alla ovan nämnda förutsättningar kräver att
2963: betsplanen behandla deno                             skolorna systematiskt insamlar uppgiftero För att
2964:    För uppföljning av verkställigheten av utbild-    insamlingen av uppgifter skall bli lättare har
2965: ningen samt för utvecklande av utbildningen          blanketterna utarbetats så att samma uppgifter
2966: behövs uppgifter som skildrar läroanstalternas       tillfrågas bara en gång  0
2967: 
2968: 
2969: 
2970: 
2971: verksamheto Ifrågavarande uppgifter ingår till           Då skolorna lämnar uppgifter om register över
2972: största delen i ovan nämnda arbetsplano På basen     läroanstalter och lärare använder de fyra olika
2973: av dessa uppgifter har utarbetats register över      slags blanketter. I fråga om varje skola fylls i ett
2974: läroanstalter och lärareo Undervisningsmyndighe-     pärmblad, statistik över eleverna och en sida med
2975: terna på olika nivåer inom förvaltningen behöver     ämnesval samt en sida med uppgifter om varje
2976: uppgifter i dessa register.                          lärare Ledaren för skolan har klart definierade
2977:                                                            0
2978: 
2979: 
2980: 
2981: 
2982:    Uppgifter behövs då statsunderstöd beviljas,      anvisningar till sitt förfogande samt färdigt ifyll-
2983:                                        1986 vp. -     KK n:o 17                                        5
2984: 
2985: da modellsidor. Man har strävat till att med den      förhand ifylld lärarblankett för uppgifter om
2986: utbildning som omfattar alla Iän och kommuner         varje lärare i skolan;
2987: bistå kommuner och skolor.                               - blanketter som gäller register över läroan-
2988:    Undervisningsministeriet, skolstyrelsen, läns-     stalter och lärare returneras hösten 1986 från
2989: styrelserna, statens datamaskincentral, den kom-      kommuner till länsstyrelsen före 29.9.1986.
2990: munala avtalsdelegationen, Lärarnas fackförbund
2991:                                                          Det arbete som gäller utvecklande av registren
2992: samt alla andra som behöver information använ-
2993:                                                       över läroanstalter och lärare sätts igång 1986.
2994: der dessa register. Det är fråga om ett register,
2995:                                                       Efter övergångsskedet i fråga om de nya skolla-
2996: varifrån man med hjälp av ADB erh.~ller erfor-
2997:                                                       garna kommer skolorna att lämna mindre upp-
2998: derlig information om en datapost. Aven kom-
2999:                                                       gifter eftersom det kvantitativa behovet av infor-
3000: munerna utnyttjar uppgifter i registren, bl.a. då
3001:                                                       mationen om uppföljning efter övergångsskedet
3002: de insamlar uppgifter om lärarnas löner.
3003:                                                       är mindre än nu. Såsom mål har man uppställt
3004:    Enligt det gensvar som skolstyrel~en erhå~lit      att de erforderliga ändringarna kan genomföras
3005: kommer läsåret 1986-87 att förvaltmngsmässtgt         redan från början av läsåret 1987-88.
3006: vara lättare eftersom förfaringssätten är välbekan-
3007: ta för skolorna.                                         Enligt nugällande anvisningar fastställs arbets-
3008:                                                       planen för skolan i enlighet med den situation
3009:    Skolstyrelsen kommer att underlätta ingången
3010:                                                       som råder efter en vecka sedan skolan börjat.
3011: av läsåret 1986-87 med följande åtgärder be-
3012:                                                       Mao har ansett att detta datum är ändamålsen-
3013: träffande registret över läroanstalter och lärare:
3014:                                                       ligt eftersom det exakta antalet elever erhålls
3015:    - anvisningar angående läsåret 1986-87             först sedan skolan börjat. På detta antal bygger
3016: sänds till kommunerna före utgången av mars           t.ex. timresurssystemet och lärarnas arbets-
3017: månad;                                                mängd. Enligt skolstyrelsens uppfattning är det
3018:    - de på förhand ifyllda registerblanketterna       inte ändamålsenligt att godkänna arbetsplanen
3019: postas till skolbyråernas förfogande före             tidigare, dvs. den 1 augusti, e.ft~rsom led~ren f?r
3020:  10.4 .1986, då planeringsarbetet kan inledas re-     skolan då ännu inte har påhthga uppgtfter ull
3021: dan på våren;                                         sitt förfogande som utgör grunden för utarbetan-
3022:    - skolorna får för läsåret 1986-87 en på           de för arbetsplanen.
3023: 
3024:      Helsingfors den 19 mars 1986
3025: 
3026:                                                              Undervisningsminister Kaan·na Suonio
3027:                                                1986 vp.
3028: 
3029: Kirjallinen kysymys n:o 18
3030: 
3031: 
3032: 
3033: 
3034:                                   Törnqvist ym.: Valtion henkilöstön omaehtoisen opiskelun tukemi-
3035:                                      sesta
3036: 
3037: 
3038:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3039: 
3040:     Valtion viran tai toimen haltijain palkkaukses-   sen, piirihallintoviranomaisen, ao. keskusviraston
3041: ta annetun lain (1030/42) 11 §:n 2 momentissa         linjahallinnon ja koulutusyksikön lausunnot,
3042: on säädetty, että valtion palveluksessa olevalle      minkä jälkeen keskusviraston hallinto-osasto toi-
3043: henkilölle, jolle on opintoja varten myönnetty        mittaa hakemuksen omine lausuntoineen ao.
3044: virkavapautta, voidaan eräissä tapauksissa maksaa     ministeriöön. Jos opintovapaa on yli kahden
3045: virkavapauden ajalta palkkaus joko kokonaan tai       viikon pituinen tai järjestely edellyttää sijaisen
3046: osaksi. Palkkauksen maksaminen on mahdollista         paikkaamista, on hakemuksesta vielä hankittava
3047: ministeriön harkinnan mukaan, milloin opinnot         valtiovarainministeriön palkkaosaston lausunto
3048: ovat omiaosa edistämään viraston tai laitoksen        ennen päätöksen tekemistä.
3049: tehtävien suorittamista.                                 Edellä kuvattu päätöksentekojärjestelmä on
3050:     Valtion henkilöstön omaehtoisen opiskelun tu-     erittäin kankea ja hidas, vaikka sen päinvastoin
3051: kemisesta on annettu tarkempia määräyksiä val-        tulisi olla joustava ja henkilöstöä itsensä kehittä-
3052: tioneuvoston 29.3.1984 antamissa valtion tulo- ja     miseen kannustava. Palkan maksamisesta opinto-
3053: menoarvion yleisissä soveltamismääräyksissä. Näi-     vapaan ajalta aiheutuu harvoja poikkeuksia lu-
3054: den määräysten mukaan opintoja varten myön-           kuun ottamatta vain vähäisiä kustannuksia valti-
3055: netyn virkavapauden ajalta voidaan maksaa palk-       olle. Nämä kustannukset saadaan runsain mitoin
3056: kausta vain asianomaisen ministeriön luvalla sit-     takaisin opintoja harjoittaneen henkilön parantu-
3057: ten kun valtiovarainministeriön palkkaosasto on       neena ammattitaitona ja varsinkin parantuneena
3058: antanut asiasta lausuntonsa. Jos virasto tai laitos   työmotivaationa. Kun lisäksi otetaan huomioon
3059: haluaa poiketa palkkaosaston lausunnosta, on ao.      kankeasta päätöksenteosta valtiolle aiheutuvat
3060: ministeriön, mikäli se pitää poikkeamista tarpeel-    hallintokustannukset, on nykyistä tilannetta pi-
3061: lisena, saatettava asia valtioneuvoston raha-asiain   dettävä yhteiskunnan edun kannalta erittäin
3062: käsittelyyn. Palkkaosaston lausunto ei kuitenkaan     huonona.
3063: ole tarpeen, jos virkavapausjärjestelystä ei aiheu-      Omaehtoisen opiskelun tukemista koskevan
3064: du sijaisen paikkaamista eikä samalle henkilölle      päätöksenteon tulisi tapahtua ministeriötä alem-
3065: myönnetä kalenterivuoden aikana virkavapautta         malla tasolla. Valtiovarainministeriön palkkaosas-
3066:  yli kahta viikkoa.                                   ton lausuntoakaan ei nykyisessä laajuudessa voi
3067:                                                       pitää tarkoituksenmukaisena.
3068:     Edellä mainituista säännöksistä ja määräyksistä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3069:  seuraa huomattavan byrokraattinen päätöksente-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3070:  kojärjestelmä. Käytännössä voi tapahtua, että        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3071:  paikallista opintovapaata koskevasta hakemukses-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3072:  ta on hankittu viisikin lausuntoa ennen kuin se
3073:  saapuu asianomaiseen ministeriöön. Jos esimer-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä valtion hen-
3074:  kiksi paikallishallinnossa työskentelevä henkilö             kilöstön omaehtoisen opiskelun tukemi-
3075:  hakee paikallista opintovapaata, hakemuksesta                seen liittyvän päätöksentekojärjestelmän
3076:  voidaan hankkia ao. paikallishallintoviranomai-              muuttamiseksi joustavammaksi?
3077:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3078: 
3079:                       Kerttu Törnqvist                         Marja-Liisa Tykkyläinen
3080:                       Kari Rajamäki                            Reijo Lindroos
3081: 
3082: 260210M
3083: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 18
3084: 
3085: 
3086: 
3087: 
3088:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3089: 
3090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       esimerkiksi luottamusmieskoulutusta. Näiltä
3091: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ajoilta maksetaan yleensä koko palkkaus. Sovelta-
3092: olette 11 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn           mismääräyksissä mainittu kahden viikon enim-
3093: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mäisaika määrättiin muutama vuosi sitten sen
3094: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    oltua siihen asti yksi viikko.
3095: taja Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      Edellä olevasta ilmenee, että valtion sektorin
3096: kysymyksestä n:o 18:                                 koulutusperiaatteet ovat kohtuullisen kilpailuky-
3097:           Mitä Hallitus aikoo tehdä valtion hen-     kyisiä muiden sektorien koulutusetujen kanssa.
3098:        kilöstön omaehtoisen opiskelun tukemi-        Samanlainen on tilanne, jos mukaan tarkaste-
3099:        seen liittyvän päätöksentekojärjestelmän      luun otetaan kaikkia sektoreita koskevan opinto-
3100:        muuttamiseksi joustavammaksi?                 vapaalain periaatteet.
3101:                                                         Opintovapaalain (273/79) mukaan virkamie-
3102:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        hille ja työntekijöille on myönnettävä laissa sää-
3103: seuraavaa:                                           detyin edellytyksin palkatonta opintovapaata eli
3104:    Kirjallisessa kysymyksessä puututaan omaeh-       virkavapautta opintoja varten. Opintovapaalaki
3105: toisen opiskelun tukemista koskevan päätöksen-       ei edellytä opintovapaan olevan paikallista.
3106: teon väitettyyn monimutkaisuuteen. Tältä osin        Opintovapaalakiin on valmisteltu eräitä muutok-
3107: voidaan todeta seuraavaa.                            sia, jotka koskevat opintovapaan pidentämistä ja
3108:    Palkkauslain lisäksi asiasta määrätään valtion    opintovapaaseen oikeuttavien opintojen piirin
3109: tulo- ja menoarvion yleisissä soveltamismääräyk-     laajentamista. Opintovapaan muuttamista pai-
3110: sissä. Niiden mukaan oppikursseihin osallistumi-     kalliseksi ei ole ehdotettu opintovapaalain muu-
3111: sia tai muita opintoja varten myönnetyn virkava-     toshankkeissa.
3112: pauden ajalta voidaan suorittaa palkkausta asian-      Edellä olevan selvityksen perusteella on tietyssä
3113: omaisen ministeriön luvalla sitten kun valtiova-     määrin perusteltavissa tulo- ja menoarvion sovel-
3114: rainministeriön palkkaosasto on antanut asiasta      tamismääräysten omaehtoiselle opiskelulle asetta-
3115: lausuntonsa. Palkkaosaston lausunto ei kuiten-       mat rajoitukset paikallisuuden ja päätöstason
3116: kaan ole tarpeen, jos paikallinen virkavapausjär-    suhteen. Vuoden 1986 aikana tullaan kuitenkin
3117: jestely ei edellytä sijaisen paikkaamista eikä sa-   edelleen selvittämään niin sanotun listakäsittelyn
3118: malle henkilölle kalenterivuoden aikana myön-        korvaamista lausuntomenettelyllä ja mahdolli-
3119: nettävien virkavapauksien määrä ylitä kahta viik-    suuksia tiettyjen vähämerkityksisten asioiden
3120: koa.                                                 kohdalla luopua kokonaan ennakkovalvonnasta.
3121:    Tulo- ja menoarvion soveltamismääräysten pe-      Koulutusasiat tulevat harkittavaksi myös tässä
3122: riaatteet eivät koske henkilöstökoulutusta eivätkä   yhteydessä.
3123: 
3124:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
3125: 
3126:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
3127:                                        1986 vp. -     KK n:o 18                                          3
3128: 
3129: 
3130: 
3131: 
3132:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3133: 
3134:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nämnda maximitiden på två veckor bestämdes
3135: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        för ett par år sedan efter att därförinnan ha varit
3136: den 11 februari 1986 tili vederbörande medlem         en vecka.
3137: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Av det ovan anförda framgår att principerna
3138: riksdagsledamot Törnqvist m.fl. undertecknade         för utbildning inom den statliga sektorn är
3139: spörsmål nr 18:                                       relativt konkurrensdugliga jämfört med utbild-
3140:           Vad ämnar Regeringen göra för att           ningsförmånerna inom andra sektorer. Situa-
3141:        beslutsfattandet i anslutning tili stödet      tionen är densamma, om också principerna i
3142:        för friviliiga studier som bedrivs av sta-     lagen om studieledighet, som gäller alla sektorer,
3143:        tens personai skali bli smidigare?             tas med i granskningen.
3144:                                                          Enligt lagen om studieledighet (27 31 79) skall
3145:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tjänstemän och arbetstagare under sådana
3146: anföra följande:                                      förutsättningar som stadgas i lagen beviljas oavlö-
3147:    I spörsmålet berörs det, enligt vad som påstås,    nad studieledighet, d.v.s. tjänstledighet för stu-
3148: komplicerade förfarandet när det gäller fattandet     dier. Lagen om studieledighet förutsätter inte att
3149: av beslut angående stödet för friviliiga studier.     studieledigheten är avlönad. Vissa ändringar av
3150: Tili denna del kan följande konstateras.              lagen om studieledighet har beretts, och dessa
3151:    Förutom i avlöningslagen bestäms om saken i        ändringar gäller förlängning av studieledigheten
3152: de alimänna tiliämpningsbestämmelserna för            och en utvidgning av de studier vilka berättigar
3153: statsförslaget. Enligt dem kan för tjänstledighet     tili studieledighet. I samband med förslagen tili
3154: som beviljats för deltagande i lärokurser elier       ändring av lagen om studieledighet har inte
3155: andra studier erläggas avlöning med vederböran-       föreslagits att lön skulle betalas för studieledighe-
3156: de ministeriuros tilistånd efter det finansministe-   ten.
3157: riets löneavdelning givit sitt utlåtande i frågan.        På basis av ovanstående utredning kan de
3158: Löneavdelningens utlåtande är likväl inte nöd-        begränsningar beträffande de friviliiga studierna
3159: vändigt, om arrangemanget med avlönad tjänst-         som gälier avlöning och beslutsnivå och som
3160: ledighet inte förutsätter avlönande av vikarie och    anges i statsförslagets tillämpningsbestämmelser i
3161: om längden av de tjänstledigheter som under           viss mån anses vara motiverade. Avsikten är likväl
3162: kalenderåret beviljas samma person inte översti-      att alltjämt under år 1986 utreda ersättandet av
3163: ger två veckor.                                       den s.k. behandlingen enligt lista med ett
3164:    Principerna för statsförslagets tiliämpningsbe-    förfarande som baserar sig på utlåtanden och
3165: stämmelser gäller inte personalutbildning och         möjligheterna att i vissa mindre betydande frågor
3166: inte t.ex. förtroendemannautbildning. För denna       helt frångå förhandsövervakningen. Utbildnings-
3167: utbildningstid omfattar betalas i alimänhet hela      frågorna kommer att övervägas också i detta
3168: avlöningen. Den i tiliämpningsbestämmelserna          sammanhang.
3169: 
3170:      Helsingfors den 20 mars 1986
3171: 
3172:                                                                             Minister Pekka Vennamo
3173:                                                  1986 vp.
3174: 
3175: Kirjallinen kysymys n:o 19
3176: 
3177: 
3178: 
3179: 
3180:                                    A. Kemppainen ym.: Kuusamon Kitkanniemen luonnonsuojelu-
3181:                                       alueen toteuttamisesta
3182: 
3183: 
3184:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3185: 
3186:    Ympäristöministeriö asetti 2. 5.1985 toimikun-         Toimikunnan esityksen mukaisesti Suomussal-
3187: nan, jonka tehtävänä oli selvittää Kuusamon            men kunnasta välittömästi Ämmänsaaren taaja-
3188: kunnassa sijaitsevan Oulangan kansallispuiston         maan liittyen ja Vuokkijärven linjan eteläpuolel-
3189: laajentamismahdollisuudet Kitkanniemen alueel-         ta luovutettaisiin Kitkanniemen metsätalousarvoa
3190: le sekä laatia tätä koskevat toimenpide-ehdotuk-       vastaavaksi arvioitu alue valtion mailta. Kuten
3191: set. Toimikunnan tuli selvittää rauhoitettavan         useista eri asiantuntijalausunnoista käy ilmi, toi-
3192: alueen laajuus erityisesti sen monipuolisten luon-     mikunta on arvostanut Kitkanniemen yhteismet-
3193: nonarvojen säilyttämistä silmällä pitäen sekä sel-     säalueen jopa kaksinkertaiseksi todelliseen arvoon
3194: vittää suojelun toteuttamiskeinot erityisesti siinä    nähden. Alueen nettotuotoksi on esitetty 1, 7
3195: käytettävien vastikemaiden osalta siten, että          miljoonaa markkaa vuodessa. Metsätalouden har-
3196: Kuusamon yhteismetsän toiminnan edellytykset           joittamisesta ei toimikunta ole katsonut aiheutu-
3197: metsätalouden harjoittamisessa kyetään säilyttä-       van mitään menoja, vaikka se kuitenkin toisaalta
3198: mään.                                                  joutui toteamaan pelkästään metsäveron olevan
3199:                                                        100 000 mk/vuosi. Keskimääräiseksi puutavaran
3200:    _S~ojeltavaksi esitetty Kitkanniemen alue liit-     yksikköhinnaksi on laskelmassa esitetty 182,58
3201: tytst Oulangan kansallispuistoon ja se on              mk kuutiometriltä. Mäntytukin arvoksi esitetään
3202: Kuusamon yhteismetsän omistuksessa. Toimi-             Kitkanniemeltä peräti 240 mk/ m 3, kun se hinta-
3203: kunta on esittänyt suojeltavan alueen Iaajuudeksi      sopimuksen mukaan kuitenkin on ollut 183 mk/
3204: 5 800 hehtaaria. Toimikunnan mietinnöistä an-          m; ja Suomussalmella vastaavasti 186 mk/ m 3 .
3205: netuissa lausunnoissa, mm. metsähallituksen lau-       Samoin kuusitukin, mäntykuitupuun, kuusikui-
3206: sunnossa, on todettu, että alue on rajattu tar-        tupuun ja lehtikuitupuun osalta toimikunnan
3207: peettoman laajaksi. Mm. kasvillisuustutkimuksis-       esittämät kuutiohinnat ovat mielivaltaisen kor-
3208: sa kaikkia osia ei ole pidetty tarpeellisina suojel-   keat sekä Kuusamon alueella toteutettuun hinta-
3209: la. Lisäksi metsähallitus esittää, että eräretkeily-   sopimukseen että maassa yleisesti maksettavaan
3210: reitti Karhunkierrokselle jäisi kohtuullinen suoja-    hintatasoon nähden. Lisäksi toimikunta toteaa
3211: vyöhyke, jolloin koko suojeltavan alueen pinta-        Oulankajoen ja Kitkajoen ranta-alueiden luon-
3212: alaksi jäisi 4 000-4 500 hehtaaria.                    nonsuojelu- ja virkistysarvon jopa metsätalousar-
3213:                                                        voa suuremmaksi ja esittää niiden korvaamista
3214:    Toimikunta esittää Kitkanniemen suojelualu-         erikseen. Tässä tapauksessa suojelu- ja virkistys-
3215: een toteuttamista luovuttamalla ns. erityisarvojen     käyttö ja metsätalouskäyttö ovat kuitenkin pitkäl-
3216: korvaukseksi Kuusamon kunnasta 2 180 hehtaa-           ti toisensa pois sulkevia, joten esitetty menettely
3217: rin laajuisilla valtion maa-alueilla ja metsätalous-   merkitsisi kaksinkertaisen korvauksen suoritta-
3218: arvojen korvaamista Suomussalmen kunnasta              mista.
3219: luovutettavilla valtion mailla pinta-alaltaan n.
3220: 5 800 hehtaaria. Muita vaihtoehtoja eli pakkolu-          Suomussalmen kunnan alueelta Kuusamon yh-
3221: nastusta, vapaaehtoista lunastusta, alueen vuok-       teismetsälle vastikkeeksi luovutettavat alueet sekä
3222: raamista valtiolle tai vaihtoalueiden toteuttamista    Ämmänsaaren taajaman että Vuokkijärven alu-
3223: Kuusamon kunnan alueella sijaitsevilla valtion         eella ovat asiantuntijoiden mukaan jopa parem-
3224: mailla ei toimikunta ole selvittänyt, vaan mitä        pia metsätalousarvoltaan kuin Kitkanniemen
3225: ilmeisimmin Kuusamon yhteismetsänomistajien            alue. Kuitenkin toimikunta on arvioinut näiden
3226: etuja silmällä pitäen esittänyt vain tämän vaihto-     tuoton pienemmäksi kuin Kitkanniemen alueen.
3227: ehdon toteuttamista.                                   Esityksen toteuttaminen merkitsisi ensinnäkin
3228: 
3229: 260200B
3230: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 19
3231: 
3232: Suomussalmen kunnan verotulojen menetystä n.          taan kohdistuvia kohtuuttomia rasitusvaikutuk-
3233: 80 000-100 000 mk vuodessa ja mikä pahinta            sia. Esimerkiksi alueen lunastaminen valtion
3234: 10-13 metsurityöpaikan menetyksen sekä siitä          omistukseen joko vapaaehtoista tai pakkolunas-
3235: aiheutuvat kerrannaisvaikutukset. Suomussalmen        tusmenettelyä käyttäen, alueen vuokraaminen
3236: kunnassa on tällä hetkellä työttömyysaste 23 %,       valtiolle tai vastikemaiden löytyminen Kuusamon
3237: joten yhdenkään työpaikan vähentämiseen ei ole        kunnan alueelta olisivat kaikki parempia vaihto-
3238: varaa. Jo nyt yhdeksän metsuria on saanut lo-         ehtoja.
3239: mautuksen Suomussalmella.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3240:    Tämän lisäksi Suomussalmella sijaitsevat vasti-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3241: kemaat ovat merkittäviä ei vain alueen väestön        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3242: vaan laajemminkin virkistys- ja vapaa-ajan käy-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3243: tössä. Mm. kalastus- ja metsästysoikeuksien siirty-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että Kit-
3244: minen merkitsee erittäin painavaa saavutettujen              kanniemen suojelun toteuttaminen toi-
3245: etujen menetystä.                                            mikunnan esittämällä tavalla luovutta-
3246:    Edellä esitettyyn ja mm. Kainuun maakunta-                malla vastikkeeksi valtion maita Suomus-
3247: liiton ja Kainuun seutukaavaliiton sekä Suomus-              salmelta aiheuttaa kohtuuttomia kieltei-
3248: salmen kunnan ja yli 10 000 kansalaisadressin                siä seurauksia Suomussalmen kunnassa
3249: allekirjoittajan kannanottoon yhtyen me kainuu-              pahentaen jo ennestään huonoa työlli-
3250: laiset kansanedustajat vastustamme jyrkästi Kit-             syystilannetta, ja jos on,
3251: kanniemen toimikunnan esittämää tapaa Kitkan-                   aikooko Hallitus toteuttaa Kitkannie-
3252: niemen suojelun toteuttamiseksi luovuttamalla                men suojelun alueen vuokraamista tai
3253: vastikkeeksi Suomussalmen kunnasta valtion alu-              lunastamista tai muuta menettelyä käyt-
3254: eita. Mielestämme suojelu voidaan toteuttaa use-             täen, jotta suojelusta Suomussalmen kun-
3255: ammallakin muulla tavalla ilman nyt esitetystä               nassa aiheutuvat kohtuuttomat rasitukset
3256: menettelystä seuraavia kielteisiä ja toiseen kun-            vältettäisiin?
3257: 
3258:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1986
3259: 
3260:          Arvo Kemppainen                 Hannu Kemppainen               Aarno von Bell
3261:          Heikki Mustonen                 Sakari Valli                   Pentti Kettunen
3262:                                       1986 vp. -     KK n:o 19                                         3
3263: 
3264: 
3265: 
3266: 
3267:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3268: 
3269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siihen yhteismetsälain periaatteeseen, jonka mu-
3270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaan Kuusamon yhteismetsän tuoton tai tuotta-
3271: olette 11 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn           van metsämaan tulee säilyä vähentymättömänä.
3272: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Sekä yhteismetsälain että Kuusamon yhteismet-
3273: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    sän erityisluonteen vuoksi toteuttamiskelpoiset
3274: taja A. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     menettelytavat Kitkanniemen suojelemiseksi ovat
3275: sesta kysymyksestä n:o 19:                           alueen vuokraus valtiolle tai sen hankkiminen
3276:                                                      valtiolle maa-alueita vaihtamalla. Koska Kitkan-
3277:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Kit-   niemen hankkiminen valtiolle luovuttamalla
3278:        kanniemen suojelun toteuttaminen toi-         Kuusamon yhteismetsälle valtion maata korvauk-
3279:        mikunnan esittämällä tavalla luovutta-        seksi parhaiten turvaisi sekä yhteismetsän toimin-
3280:        malla vastikkeeksi valtion maita Suomus-      nan jatkumisen että luonnonsuojelun tavoitteet,
3281:        salmelta aiheuttaa kohtuuttomia kieltei-      toimikunta on pitänyt maanvaihtoa käyttökelpoi-
3282:        siä seurauksia Suomussalmen kunnassa          simpana tapana toteuttaa Kitkanniemen alueen
3283:        pahentaen jo ennestään huonoa työlli-         suojelu.
3284:        syystilannetta, ja jos on,
3285:                                                         Kitkanniemellä on toimikunnan selvitysten
3286:           aikooko Hallitus toteuttaa Kitkannie-
3287:                                                      mukaan Kuusamon yhteismetsälle varsin huo-
3288:        men suojelun alueen vuokraamista tai
3289:                                                      mattava merkitys sekä alueen edullisten kasvu-
3290:        lunastamista tai muuta menettelyä käyt-
3291:                                                      paikkatekijöiden että sen taloudellisesti hyvän
3292:        täen, jotta suojelusta Suomussalmen kun-
3293:                                                      sijainnin vuoksi. Kuusamon metsätaloudellisesti
3294:        nassa aiheutuvat kohtuuttomat rasitukset
3295:                                                      heikot ja sijainniltaan epäedulliset valtion maat
3296:        vältettäisiin?                                eivät siten riitä korvaamaan Kitkanniemen arvoa
3297:                                                      Kuusamon yhteismetsälle. Näillä perustein Kit-
3298:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kanniemi-toimikunta esitti Kitkanniemen metsä-
3299: ti seuraavaa:                                        talousarvoa vastaavien vastikemaitten osoittamis-
3300:    Kitkanniemi-toimikunta määritti Kitkannie-        ta Suomussalmen kunnassa olevista valtionmais-
3301: men suojeltavaksi tarkoitetun alueen maa- ja         ta, joita siellä on kaikkiaan 307 450 hehtaaria.
3302: kallioperää, elävää luontoa ja vesitaloutta koske-      Kitkanniemi-toimikunta katsoi, että vastikc-
3303: vin perustein. Alueeseen kuuluisivat tällöin tär-    maiden osoittaminen Suomussalmelta saattaa ti-
3304: keät maisema- ja vesistöalueet, jokilaaksojen geo-   lapäisesti vaikuttaa metsätyöpaikkoihin. Pidem-
3305: logisesti arvokkaat osat sekä monipuolisesti näyt-   mällä aikavälillä maanvaihto tuskin kuitenkaan
3306: teitä seudun rehevästä kasvillisuudesta. Samalla     heikentää lainkaan Suomussalmen työllisyyttä.
3307: olisi mahdollista säilyttää Kitkanniemen erämaa-     Kuusamon yhteismetsä on lupautunut teettä-
3308: luonne.                                              mään vaihtomaiden metsätyöt paikallisin työnte-
3309:    Kitkanniemi-toimikunnan selvitysten mukaan        kijäin. Tämä on myös yhteismetsän oman talou-
3310: Kitkanniemen alueen metsät ovat suurimmaksi          den kannalta edullisinta. Kitkanniemi-toimikun-
3311: osaksi joko hakkaamattomia vanhoja metsiä tai        ta on esittänyt, että valtion niin ikään tulee
3312: varttuneita kasvatusmetsiä. Kitkanniemi-toimi-       seurata vaihtomaiden luovuttamisen mahdollisia
3313: kunta totesi Kitkanniemellä olevan yhteensä lä-      haitallisia vaikutuksia, jotta tarvittaviin korjaus-
3314: hes 20 km virkistyskäytön kannalta poikkeukselli-    toimiin voitaisiin ryhtyä mahdollisimman pian.
3315: sen arvokasta joenrantaa. Oulankajoen ja Kitka-      Siksi esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö
3316: joen ranta-alueet soveltuvat moneen tarkoituk-       on edellyttänyt, että metsähallitus työllistää hak-
3317: seen. Jokien suhteellisen kapeiden rantavyöhyk-      kuukielwon joutuneiden, ehdotettujen vastike-
3318: keiden virkistyskäyttöarvo on olennaisesti niiden    maiden metsurit toistaiseksi. Yksityismetsätalou-
3319: metsätalousarvoa suurempi.                           den laajeneminen Suomussalmella aiheuttaa toi-
3320:    Selvitettyään eri toteuttamiskeinoja Kitkannie-   saalta todennäköisesti ainakin yhden henkilötyö-
3321: men alueen suojelemiseksi toimikunta tukeutui        vuoden lisätyöt työnjohtotehtävissä. Vaikka työ-
3322: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 19
3323: 
3324: paikat eivät vähene maanvaihdon takia, on syytä      tion menot vuokraaruismenettely jakaisi pitkälle
3325: todeta, että Suomussalmella on ympäristön suo-       ajanjaksolle, mutta alue ei siirtyisi valtion omis-
3326: jelua ja hoitoa lähellä olevia hankkeita, joita on   tukseen, joten menettely ei turvaisi alueen suoje-
3327: pyrittävä tukemaan, koska niillä luotaisiin työ-     lua. Kitkanniemen hankkiminen valtiolle vapaa-
3328: paikkoja.                                            ehtoisin kaupoin ei puolestaan ole käytännössä
3329:     Suomussalmen kunta ei olennaisesti menettäisi    mahdollista yhteismetsälainsäädännöstä aiheutu-
3330: metsäverotuloja, koska yhteismetsän osakkaat         vien esteiden takia. Valtio voisi myös lunastaa
3331: ryhtyisivät maksamaan metsäveroa valtion sijasta.    alueen luonnonsuojelulain nojalla. Lunastusme-
3332: Suomussalmen metsänhoitoyhdistys alkaisi myös        nettelystä aiheutuisi Kuusamon yhteismetsälle
3333: saada Kuusamon yhteismetsältä metsänhoito-           huomattava metsätalouden tuoton menetys, joka
3334: maksua vastikemaista.                                on vastoin yhteismetsäperiaatetta. Lunastuksesta
3335:     Kitkanniemen vuokraaminen valtiolle määrä-       aiheutuisi myös melkoisia kustannuksia valtiolle.
3336: ajaksi ei menettelyn väliaikaisuuden eikä siihen        Ympäristöministeriö jatkaa yhdessä maa- ja
3337: liittyvien monien ongelmien vuoksi ole Kitkan-       metsätalousministeriön kanssa neuvotteluja ja
3338: niemi-toimikunnan mielestä suositeltava suojelu-     jatkoselvittelyjä Kitkanniemen alueen suojelun
3339: keino. Vuokraaminen turvaisi Kuusamon yhteis-        toteuttamiseksi Kitkanniemi-toimikunnan ehdo-
3340: metsälle alueen säilymisen yhteismetsän omistuk-     tusten perusteella. Päämääränä on sellainen rat-
3341: sessa, mutta suunnitellut metsänhoito- ja met-       kaisu, jossa suojelun toteuttamisesta aiheutuvat
3342: sänparannustoimet jäisivät toteuttamatta. Val-       haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
3343: 
3344:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
3345: 
3346:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
3347:                                       1986 vp. -     KK n:o 19                                       5
3348: 
3349: 
3350: 
3351: 
3352:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3353: 
3354:    I det syfte 37 § 1 mom. rikdsdagsordningen        viiken avkastningen från de samfällda skogarna
3355: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       eller den produktiva skogsmarken i Kuusamo
3356: den 11 februari 1986 tili vederbörande medlem        skall bibehållas i oförminskat skick. Såväl tili
3357: av statsrådet översänt avskrift av följande av       följd av lagen om samfällda skogar som den
3358: riksdagsman A. Kemppainen m.fl. underteckna-         speciella karaktären hos den samfällda skogen i
3359: de spörsmål nr 19:                                   Kuusamo är de genomförbara sätten för skyddan-
3360:                                                      de av Kitkanniemi att området utarrenderas tili
3361:           Är Regeringen medveten om att skyd-        staten eller övertas av staten genom utbyte av
3362:        dandet av Kitkanniemi på det sätt som         markområden. Eftersom ett statligt övertagande
3363:        kommissionen föreslår, dvs. genom att i       av Kitkanniemi så att Kuusamo samfällda skog i
3364:        utbyte lämna statlig mark i Suomussalmi,      ersättning får statlig mark bäst tryggar den sam-
3365:        leder tili oskäligt stora negativa verk-      fällda skogens verksamhet och målen för natur-
3366:        ningar i Suomussalmi korumun så att det       vården, har korumissioneo ansett ett markbyte
3367:        redan tidigare dåliga sysselsättningsläget    vara det användbaraste sättet för skyddande av
3368:        försämras och om så är fallet,                Kitkanniemiområdet.
3369:           har Regeringen för avsikt att genom-
3370:        föra skyddet av Kitkanniemi genom ar-             Kitkanniemi har enligt kommissionens utred-
3371:                                                      ningar en synnerligen stor betydelse för Kuusamo
3372:        rendering, inlösning eller på annat sätt
3373:                                                      samfällda skog både på grund av de förmånliga
3374:        för att de oskäliga påfrestningar som
3375:                                                      växtplatsfaktorerna i området och på grund av
3376:        skyddandet medför för Suomussalmi
3377:                                                      områdets goda läge i ekonomiskt hänseende.
3378:        korumun skall kunna undvikas?
3379:                                                      Statens marker i Kuusamo, som dels är dåliga i
3380:                                                      skogsh ushållningshänseende, dels oförmånligt
3381:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      placerade, är sålunda inte tillräckliga för att
3382: anföra följande:                                     ersätta Kitkanniemis skogshushållningsvärde för
3383:    Kitkanniemikommissionen bestämde att Kit-         den samfällda skogen i Kuusamo. På basen av
3384: kanniemi skall skyddas på grund av jord- och         detta anför Kitkanniemikommissionen, att den
3385: berggrunden, den levande naturen och vatten-         utbytesmark som motsvarar Kitkanniemi skogs-
3386: hushållningen. Tili området skall sålunda höra       hushållningsvärde anvisas av statens mark i Suo-
3387: viktiga landskap och vattenområden, de geolo-        mussalmi kommun, där staten innehar samman-
3388: giskt värdefulla delarna av ådalarna samt mångsi-    lagt 307 450 hektar.
3389: diga prov på traktens frodiga växtlighet. Samti-         Kitkanniemikommissionen ansåg att anvisan-
3390: digt blir det möjligt att bevara Kitkanniemis        det av utbytesmark i Suomussalmi tillfälligt kan
3391: ödemarkskaraktär.                                    påverka skogsarbetsplatserna. På längre sikt har
3392:    Enligt Kitkanniemikommissionens utredningar       markbytet knappast någon betydelse alls för
3393: är skogarna i Kitkanniemiområdet tili största        sysselsättningsläget i Suomussalmi. Kuusamo
3394: delen antingen oavverkade gamla skogar eller         samfällda skog har lovat att skogsarbetet i områ-
3395: äldre gallringsbestånd. Kitkanniemikommissio-        det kommer att utföras med lokala arbetstagare.
3396: nen konstaterade, att det i Kitkanniemi finns        Detta är det mest förmånliga även med tanke på
3397: sammanlagt nästan 20 km sådana åstränder som         den samfällda skogens egen ekonomi. Kitkannie-
3398: är exeptionellt värdefulla ur reakreationssyn-       mikommissionen har likaså anfört att staten skall
3399: punkt. Oulankajokis och Kitkajokis stränder läm-     följa eventuella skadliga verkningar av markutby-
3400: par sig för många ändamål. De relativt smala         tet, för att erforderliga åtgärder skall kunna
3401: strandzonerna har ett betydligt högre rekrea-        vidtas snarast möjligt. Därför har t.ex. jord- och
3402: tionsvärde än skogshushållningsvärde.                skogsbruksministeriet förutsatt att forststyrelsen
3403:    Sedan korumissioneo utrett olika sätt för skyd-   tills vidare skall sysselsätta skogsarbetarna i de
3404: dandet av Kitkanniemiområdet, stödde den sig         områden som föreslagits som utbytesområden
3405: på principen i lagen om samfällda skogar, enligt     och som fått avverkningsförbud. Utvidgandet av
3406: 6                                      1986 vp. -     KK n:o 19
3407: 
3408: den privata skogshushållningen i Suomussalmi          ning enligt skogshushållningsplanen, men de
3409: kommer å andra sidan uppenbarligen att med-           planerade skogsvårds- och skogsförbättringsåtgär-
3410: föra tilläggsarbete om åtminstone ett personår i      derna skulle bli outförda. En arrendering skulle
3411: arbetsledaruppgifter. Även om arbetsplatserna         fördela statens utgifter på en lång tidsperiod,
3412: inte minskar i följd av markbytet, är det skäl att    men området skulle inte övergå i statens ägo, av
3413: konstatera, att det i Suomussalmi finns miljövård     viiken anledning detta förfarande inte skulle
3414: och natur närstående projekt som man bör sträva       trygga skyddandet av området. Att staten å andra
3415: att stöda emedan man skulle skapa arbetsplatser       sidan skulle anskaffa Kitkanniemi genom frivilli-
3416: med hjälp av dem.                                     ga köp är inte möjligt i praktiken på grund av de
3417:    Suomussalmi kommun skulle inte förlora             hinder som lagen om samfällda skogar uppstäl-
3418: skogsskatteintäkter i någon högre grad, eftersom      ler. Staten kunde även inlösa området med stöd
3419: delägarna i den samfällda skogen skulle börja         av lagen om naturskydd. En inlösning skulle för
3420: betala skogsskatt i stället för staten. Skogsvårds-   Kuusamo samfällda skog rnedföra betydande
3421: föreningen i Suomussalmi skulle även börja få         förluster beträffande avkastningen från skogen
3422: skogsvårdsavgift för utbytesmarken av Kuusamo         vilket strider mot principen för samfällda skogar.
3423: samfällda skog.                                       Dessutom skulle inlösningen medföra rätt stora
3424:    En utarrendering av Kitkanniemi till staten för    kostnader för staten.
3425: viss tid är enligt Kitkanniemikommissionen inte          Miljöministeriet fortsätter tillsammans med
3426: en skyddsåtgärd som kan rekomrnenderas dels på        jord- och skogsbruksministeriet att förhandla och
3427: grund av förfarandets tillfälliga karaktär, dels på   utreda hur skyddandet av Kitkanniemiområdet
3428: grund av de många problem som ansluter sig            skall kunna genomföras utgående från Kitkan-
3429: därtill. En utarrendering skulle rnedföra att orn-    niemikommissionens förslag. Målet är en sådan
3430: rådet förblir i Kuusamo samfällda skogs ägo och       lösning där olägenheterna av skyddandet blir så
3431: Kuusamo samfällda skog skulle erhålla en avkast-      små som möjligt.
3432: 
3433:     Helsingfors den 20 mars 1986
3434: 
3435:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
3436:                                                1986 vp.
3437: 
3438: Kirjallinen kysymys n:o 20
3439: 
3440: 
3441: 
3442: 
3443:                                   Joutsenlahti ym.: Tutkimusmäärärahojen käytön valvonnasta
3444: 
3445: 
3446:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3447: 
3448:    Suomen Akatemian keskustoimikunnan pu-            kannat parhaalla mahdollisella tavalla vo1ta1sun
3449: heenjohtaja ja myös Suom.en t.i.ed~toimikunnan       ottaa huomioon.
3450: puheenjohtaja ovat äskettäin kunmttäneet huo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3451: miota siihen, että rajallisia tutkimusmäärärahoja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3452: käytetään lähes 20-prosenttisesti eri ministeriöi-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3453: den hallinnonalojen toimesta, jolloin jää epäiltä-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3454: väksi, kun mitään yhteistä kontrollia ei esiinny,
3455: etteivät nämä ministeriöiden kautta ohjautuvat                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3456: tutkimusmäärärahat mene parhaalla mahdollisel-              ryhtyä, jotta ministeriöiden kautta ohjau-
3457: la tavalla ainakaan koko tieteen eteenpäinmenon             tuvat tutkimusmäärärahat voitaisiin ni-
3458: kannalta. Olisikin varmasti paikallaan tehdä                veltää parhaalla mahdollisella tavalla riit-
3459: myös näiden ministeriöiden tutkimusmääräraho-               tävän tieteellisen kontrollin alaisiksi hyö-
3460: jen osalta kokonaissuunnitelma, jotta maamme                dyntämään kaikkein tehokkaimmin ko-
3461: kulloisetkin tarpeet ja tieteen kehittymisen näkö-          konaistieteellistä kehitystä?
3462: 
3463:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1986
3464: 
3465:                      Anssi Joutsenlahti                      Lea Mäkipää
3466: 
3467: 
3468: 
3469: 
3470: 260193T
3471: 2                                       1986 vp. -- RJC n:o 20
3472: 
3473: 
3474: 
3475: 
3476:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3477: 
3478:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kenneministeriön ( 10, 1 %) , ympäristöministe-
3479: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          riön     (23,4 o/o)   sekä     sisäasiainministeriön
3480: olette kirjeellänne 12 päivänä helmikuuta 1986         ( 21,5 %) tutkimusvarat ovat kasvaneet yli 10 %
3481: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        (luvut ovat reaalikasvuja), muiden selvästi alle
3482: vastattavaksi kansanedustaja Joutsenlahden ym.          10 %. Kun kaikkien tutkimusvarojen reaalikasvu
3483: tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 20:                 oli 5, 5 %, oli ministeriöiden sitomattomien tut-
3484:                                                        kimusvarojen kasvu 2,6 %. Tällä hetkellä näyttää
3485:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kehitys osoittavan suuntausta korkeakoulujen ja
3486:          ryhtyä, jotta ministeriöiden kautta ohjau-    Suomen Akatemian, TEKESin ja valtion tutki-
3487:          tuvat tutkimusmäärärahat voitaisiin ni-       muslaitosten tutkimusvarojen ripeän kasvuun ja
3488:          veltää parhaalla mahdollisella tavalla        ministeriöiden sitomattomien varojen hillittyyn
3489:          riittävän tieteellisen kontrollin alaisiksi   lisääntymiseen. Tämä on ollut hallituksen tiede-
3490:          hyödyntämään kaikkein tehokkaimmin            politiikan tarkoituksenakin, kuten syyskuussa an-
3491:          kokonaistieteellistä kehitystä?               netusta selonteosta kävi ilmi. Huomattava kui-
3492:                                                        tenkin on, että hallinnonalojen välillä jo vuodes-
3493:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavan:          ta toiseen on ollut suuria eroja.
3494:    Opetusministeriö on hankkinut tämän kirjalli-          Sitomattomien tutkimusvarojen käytössä kysy-
3495: sen kysymyksen vastausta varten kannanottoja           myksen laatijat näkevät tarvetta paremman koko-
3496: ulkoasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä,       naissuunnittelun ja tieteellisen kontrollin aikaan-
3497: maa- ja metsätalousministeriöltä, liikenneminis-       saamiseen. Jäykkää kokonaissuunnitelmaa ei ole
3498: teriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, sosi-    tarpeen eikä liene mahdollistakaan tehdä. Val-
3499: aali- ja terveysministeriöitä sekä ympäristöminis-     tion tiedeneuvoston harjoittama koordinointi ja
3500: teriöltä.                                              tutkimus- ja kehitystyössä vallalla olevat monen-
3501:    Ministeriöiden sitomattomat tutkimusvarat           suuntaiset yhteistyösuhteet takaavat riittävän ko-
3502: muodostavat valtion tutkimusrahoituksesta vajaat       konaisnäkemyksen. Suomen Akatemian tieteelli-
3503: 20 %. Näiden varojen erittäin nopea kasvu 1970-        set toimikunnat, tieteen keskustoimikunta, TE-
3504: luvun lopulla ja 1980-luvun alussa aina Teknolo-       KESin johtokunta ja Teknologian valtuuskunta
3505: gian kehittämiskeskuksen perustamiseen asti on         sekä monet tieteelliset neuvottelukunnat ovat
3506: johtunut pääasiassa teollisuutta edistävän tutki-      riittävä tae kokonaisnäkemyksen ylläpitämiseen.
3507: mus- ja kehitystyön ja energiatutkimuksen rahoi-       Jokseenkin kaikissa näissä toimielimissä on eri
3508: tuksen kasvusta. Vastoin yleistä luuloa ministe-       hallintoalojen edustusta, mikä varmistaa tiedon
3509: riöiden sitomattomat tutkimusvarat eivät muu-          kulun toimielimestä toiseen.
3510: toin ole kasvaneet erityisen nopeasti. Jos                Tieteellisen kontrollin puute voi olla joissain
3511: TEKESin toimialaan kuuluvat rahat puhdistetaan         tapauksissa ongelma. Tähän hallitus kiinnitti
3512: tilastosta, nähdään, että sitomattomien tutki-         huomiota tiedepoliittisessa selonteossaan syys-
3513: musvarojen osuus valtion tutkimusmenoista oli          kuussa 1985 seuraavasti:
3514: vuonna 1970 jokseenkin sama kuin se on nyt,                ''Soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön aloilla
3515: noin 19 %.                                             julkisen vallan vaikutus ulottuu pitemmälle ta-
3516:    Näiden varojen kehitykselle on ominaista            voitteiden määrittelyssä. Yhteiskuntapolitiikan
3517: muutoksen suuri vaihtelu ja epätasaisuus. Esi-         tai elinkeinoelämän tarpeet ovat sangen usein
3518: merkiksi ulkoasiainministeriön hallinnonalan ti-       perusteena tutkimushankkeiden suunnittelussa ja
3519: lastoidut tutkimusvarat kymmenkertaistuivat            aiheen valinnassa. Näissäkin tapauksissa tutkijan,
3520: vuosien 1980 ja 1985 välillä WIDER-instituutin         tutkijaryhmän tai tutkimusyksikön on voitava
3521: takia. Saman ministeriön tutkimusrahoituksen           valita menetelmät, suorittaa tutkimus sekä tulki-
3522: kasvu edellisellä viisivuotiskaudella oli noin         ta ja julkaista tulokset.
3523: --1 %.                                                    Hallitus korostaa yhteiskunnallisiin suhteisiin
3524:   Jos tarkastellaan näiden varojen kasvua viime        ja palveluihin kohdistuvan tutkimuksen merki-
3525: vuodesta kuluvaan vuoteen, todetaan, että lii-         tystä. Näiden alojen kehittämisvastuu kuuluu
3526:                                         1986 vp. -     KK n:o 20                                         3
3527: 
3528: suurelta osin julkiselle vallalle. Tutkimus- ja        suunnittelun neuvottelukunta. Mainittakoon että
3529: kehitystyöstä on tullut myös julkiselle hallinnolle    ympäristöministeriössä harkitaan vastaavanlaisen
3530: tärkeä toiminnan kehittämistä edistävä ja kehit-       neuvottelukunnan perustamista ja että maa- ja
3531: tämistä suuntaava tekijä. Tämä näkyy meidänkin         metsätalousministeriöstä annettua asetusta on äs-
3532: maassamme selvästi mm. siinä, että valtioneuvos-       kettäin muutettu siten, että metsätaloudellisten
3533: ton eri ministeriöt ovat kasvattaneet tutkimuk-        tutkimusten neuvottelukunta voidaan perustaa
3534: seen suoraan käytettäviä varoja nopeammin kuin         maataloustutkimuksen neuvottelukunnan rinnal-
3535: ehkä mitään muita määrärahoja. Monet ajankoh-          le. Ulkoasiainministeriö toteaa olevansa kiinteäs-
3536: taiset aiheet odottavat silti selvittämistä. Eräänä    sä yhteydessä Suomen Akatemiaan ja alan tieteel-
3537: esimerkkinä on työelämää koskeva tutkimus, jota        lisiin asiantuntijoihin korkeakouluissa tutkimus-
3538: tulisi kehittää, samoin alan tutkijoiden koulutusta.   hankkeita käsitellessään.
3539:     Viranomaisten käytössä olevien tutkimusvaro-           Ministeriöiden rahoittaman yhteiskunnallisia
3540: jen erittäin nopea kasvu ei ole kuitenkaan ollut       palveluja tukevan tutkimuksen kehitystä on äs-
3541: ongelmatonta. Eräissä tapauksissa tutkimusvarat        kettäin (11.3.1986) arvioitu laajassa valtion tiede-
3542: ovat kasvaneet niin nopeasti ja paljon, että           neuvoston ja Suomen Akatemian järjestämässä
3543: pätevää tutkijakuntaa ei ole ollut mahdollista         seminaarissa. Suomen Akatemia on toimeenpan-
3544: saada tai kouluttaa. Myös varojen käytön valmis-       nut tieteenalakohtaisia tutkimuksen arviointeja,
3545: telu on eräissä tapauksissa tehty ilman riittävää      joissa arvion ovat suorittaneet ulkomaiset asian-
3546: tieteellistä asiantuntemusta. Kun tutkimustyön         tuntijat. Tällaisten arviointien tulee vastaisuudes-
3547: korkea laatu on näissäkin tutkimuksissa tulosten       sa kohdistua myös ministeriöiden tutkimusvaroil-
3548: soveltamiskelpoisuuden tärkein tekijä, hallitus        la suoritettavaan tutkimukseen. Valtion tiede-
3549: katsoo, että viranomaisten käytössä olevien tutki-     neuvosto voinee vastaisuudessakin olla aloitteelli-
3550: musvarojen kohdentamisessa tai jaon valmistelus-       nen tällaisten arviointien käynnistämisessä.
3551: sa tulee käyttää nykyistä enemmän tieteellistä            Hallituksen tarkoituksena on kehittää valtion
3552:  asiantuntemusta.                                      tiedeneuvostoa siten, että se nykyistä paremmin
3553:     Hallitus katsoo, että suuri osa julkisen hallin-   voi harjoittaa ministeriöiden välistä koordinaatio-
3554:  non tarvitsemasta tutkimustiedosta voidaan vas-       ta koko tutkimus- ja kehitystyön sekä teknologia-
3555: taisuudessakin saada korkeakoulujen ja tutkimus-       politiikan alalla. Hallitus panee painopisteen
3556:  laitosten piirissä toimiviita tutkijaryhmiltä ja      tutkimustoiminnan kehittämiseen korkeakou-
3557:  -yksiköiltä, joiden käyttöön ministeriöiden ja        luissa ja suhtautuu pidättyvästi uusien tutkimus-
3558:  keskusvirastojen tutkimusvaroja tulisi asettaa        yksikköjen perustamiseen hallinnon piiriin minis-
3559:  mieluummin kuin perustaa uusia tutkimusyksi-          teriöihin ja keskusvirastoihin. Tarkoituksena on
3560:  köitä tai -laitoksia.''                               siis rohkaista tutkimustiedon tarvitsijoita niin
3561:     Ministeriöiden rahoittamien tutkimusten tie-       yksityisellä kuin julkisella sektorilla käyttämään
3562:  teellisen tason takeeksi hallitus näkee ennen         hyväksi korkeakoulujen tarjoamia korkeatasoisia
3563:  muuta sen, että tutkimukset tehdään korkeakou-        tutkimuspalveluja. Tällöin myös tutkimustoimin-
3564:  luissa ja tutkimuslaitoksissa ammattimaisesti.        nan tieteellisen kontrollin mahdolliset ongelmat
3565:  Toiseksi projektin valmisteluun, valintaan, ohjaa-    tulevat ratkaistuiksi. Edelleen hallitus pitää toi-
3566:  miseen ja arviointiin käytetään korkeatasoista        vottavana, että runsaasti tutkimustoimintaa ra-
3567:  tieteellisen koulutuksen saanutta henkilöstöä.        hoittavissa ministeriöissä on tieteellinen neuvot-
3568:  Ministeriöiden asettamilla tieteellisillä neuvotte-   telukunta, johon kuuluu edustajia korkeakou-
3569:  lukunnilla on tässä keskeinen merkitys. Lähes         lulaitoksesta ja alan tutkimuslaitoksista sekä tut-
3570:  kaikissa alussa mainitsemissani ministeriöissä on     kimustulosten hyväksikäyttäjien piiristä.
3571:  asianomaista hallinnonalaa palvelevan tutkimuk-           Minkäänlaista uutta keskitettyä tutkimusrahoi-
3572:  sen suuntaamista ja rahoituksen käsittelyä varten     tuksen kontrollijärjestelmää ei ole tarpeen eikä
3573:  neuvottelukuntia. Tällaisia ovat muun muassa          syytä aikaansaada. Tutkimuksen tavoitteet ovat
3574:  maataloustutkimuksen neuvottelukunta, maan-           eri hallinnonaloilla sangen erilaiset, samoin tar-
3575:  puolustuksen      tieteellinen    neuvottelukunta,    vittava asiantuntemus. Myös kilpailevien näke-
3576:  sosiaali- ja terveyshuollon tutkimus- ja kehittä-     mysten on saatava mahdollisuutensa, se on eräs
3577:  mistoiminnan neuvottelukunta sekä koulutus-           tieteen ja tutkimuksen perusperiaatteista.
3578: 
3579:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
3580: 
3581:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
3582: 4                                       1986 vp. -     KK n:o 20
3583: 
3584: 
3585: 
3586: 
3587:                                 Till Riksdagens Herr Talman
3588: 
3589:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           femårsperiod ökade finansieringen av forskningar
3590: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          vid samma ministerium med ca -1 % .
3591: av den 12 februari 1986 till vederbörande med-            Om man granskar hur dessa medel ökat från
3592: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av      föregående år till innevarande år, kan man
3593: riksdagsman Joutsenlahti m.fl. undertecknade           konstatera, att trafikministeriets ( 10,1 % ), miljö-
3594: spörsmål nr 20:                                        ministeriets (23,4 %) samt inrikesministeriets
3595:                                                        (21,5 %) forskningsanslag har ökat med mera än
3596:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       10 % (siffrorna anger en reell tillväxt). De övriga
3597:         för att de forskningsanslag som anvisas        instansernas andel är klart under 10 %. Då alla
3598:         via ministerieroa på det bästa möjliga sätt    forskninganslag reellt ökade med 5,5 % ökade
3599:         kan anknytas till en tillräcklig vetenskap-    ministeriernas obundna forskningsanslag med
3600:         lig kontroll så att de på det effektivaste     2,6 %. För närvarande råder tendensen att hög-
3601:         sättet kan gagna den helhetsvetenskap-         skolorna och Finlands Akademi, TEKES och de
3602:         liga utvecklingen?                             statliga forskningsinstituten beviljas medel i ökad
3603:                                                        takt medan ministeriernas obundna medel ökar i
3604:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ett mera moderat tempo. Avsikten med regering-
3605: framföra följande:                                     ens vetenskapspolitik har uttryckligen varit detta
3606:                                                        såsom det framgår av den redogörelse som gavs i
3607:     För att besvara detta skriftliga spörsmål har      september 1985. Mao bör dock konstatera att det
3608: undervisningsministeriet inbegärt utlåtanden           varit stora skillnader mellan förvaltningsområde-
3609: från utrikesministeriet, försvarsministeriet, jord-    na sedan flera år.
3610: och skogsbruksministeriet, trafikministeriet, han-        Vid användningen av de obundna forsknings-
3611: dels- och industriministeriet, social- och hälso-      anslagen, anser frågeställarna att det föreligger
3612: vårdsministeriet samt miljöministeriet.                behov av att åstadkomma bättre helhetsplanering
3613:     Ministeriernas obundna forskningsanslag utgör      och vetenskaplig kontroll. En stel helhetsplane-
3614: av forskningen med statens medel knappt 20 %.          ring behövs inte och det är inte heller möjligt att
3615: Den ytterst snabba ökningen av dessa medel i           utarbeta en sådan. Den koordinering som Statens
3616: slutet av 1970-talet och i början av 1980-talet        vetenskapsråd utövar och det mångförgrenade
3617: ända till inrättandet av Teknologiska utvecklings-     samarbetet inom forsknings- och utvecklingsarbe-
3618: centralen (som officellt förkortas TEKES) har          tet garanterar en tillräcklig helhetssyn. Finlands
3619: närmast berott på den ökade finansieringen av          Akademis vetenskapliga kommissioner, ve-
3620: det forsknings- och utvecklingsarbete som främ-        tenskapliga centralkommissionen, direktionen
3621: jar industrin samt den ökade finansieringen av         vid TEKES och Teknologiska delegationen samt
3622: energiforskningen. Mot allmän förmodan har             många andra vetenskapliga delegationer garante-
3623: ministeriernas obundna medel inte i övrigt ökat i      rar att en helhetssyn kan upprätthållas. Nästan
3624: någon särskilt snabb takt. Om de medel som hör         alla dessa organ består av representanter för olika
3625: till TEKES verksamhetsområde utesluts från sta-        förvaltningsområden vilket garanterar att infor-
3626: tistiken, kan man konstatera, att de obundna           mationen löper från ett organ tili ett annat.
3627: medlens andel av statens forskningsanslag år              Brist på vetenskaplig kontroll kan i vissa fall
3628: 1970 var någotlunda lika stor som andelen är för       vålla svårigheter. Regeringen fäste uppmärksam-
3629: nuvarande, dvs. 19 %.                                  het därvid i sin vetenskapspolitiska redogörelse i
3630:     Typiskt för utvecklingen av dessa medel är att     september 1985, som följer:
3631: förändringarna varierar i hög grad och sker i             "Inom den tillämpade forskningen och ut-
3632: ojämn takt Mellan tiden för 1980 och 1985 blev         vecklingsarbetet kan den offentliga maktens roll
3633: de statistikförda forskningsanslagen t.ex. vid utri-   vara betydligt större i fråga om målens definie-
3634: kesministeriet 10 gånger större till följd av inrät-   ring. Samhällspolitiska behov eller behov inom
3635: tandet av WIDER-institutet. Under föregående           näringslivet är mycket ofta en grund för plane-
3636:                                          1986 vp. -- KJ< n:o 20                                           5
3637: 
3638: ringen av forskningsprojekt och vai av ämne.            delegationer för inriktning av den forskning som
3639: Också i dessa fall bör forskare, forskargruppen         betjänar respektive förvaltningsområde samt de-
3640: eller forskningsenheten kunna välja metoder,            legationer för behandling av finansieringen. Dy-
3641: utföra undersökningen samt tolka och publicera          lika är t.ex. lantbruksforskningsdelegationen,
3642: resultaten.                                             försvarets vetenskapliga delegation, delegationen
3643:     Regeringen framhåller betydelsen av forskning       för forsknings- och utvecklingsarbete inom social-
3644: som inriktas på samhälleliga relationer och tjäns-      och hälsovården samt delegationen för utbild-
3645: ter. Ansvaret för utvecklingen på dessa områden         ningsplanering. Man kan ännu konstatera att
3646: ankommer i stor utsträckning på den offentliga          miljöministeriet dryftar inrättandet av en motsva-
3647: makten. Forsknings- och utvecklingsarbetet har          rande delegation och att förordningen om jord-
3648: blivit en faktor som är viktig också för den            och skogsbruksministeriet har nyligen ändrats så
3649: offentliga förvaltningen för att främja verksam-        att en skogsforskingsdelegation kan inrättas vid
3650: hetens utvecklande och styra detta. Detta syns          sidan av lantbruksforskningsdelegationen. Utri-
3651: tydligt också i vårt land bl.a. däri att statsrådets    kesministeriet konstaterar att det har nära samar-
3652: olika ministerier har ökat de anslag som direkt         bete med Finlands Akademi och de sakkunniga
3653: används för forskning snabbare än kanske några          vid högskoloroa inom det vetenskapliga området
3654: andra anslag. Trots det väntar många aktuella           då ministeriet behandlar forskningsprojekt.
3655: problemkomplex ännu på en utredning. Ett                   Utvecklingen av den forskning som understö-
3656: exempel är forskning gäliande arbetslivet som           der samhälleliga tjänster och som finansieras av
3657: borde utvecklas, liksom även utbildningen av            ministerieroa har nyligen evaluerats vid ett om-
3658: forskare på området.                                    fattande seminarium, anordnat av Statens ve-
3659:     Den synnerligen snabba tillväxten av de forsk-      tenskapsråd och Finlands Akademi (11.3.1986).
3660: ningsanslag som står tili myndigheteroas                Finlands Akademi har genomfört värderingar av
3661: förfogande medför vissa problem. I vissa fall har       forskning inom respektive vetenskapsområde.
3662: forskningsanslagen vuxit så snabbt och så               Värderingaroa har utförts av utländska sakkunni-
3663: mycket, att det inte har varit möjligt att erhålia      ga. Dylika värderingar bör i framtiden gälla även
3664: eller utbilda en kompetent forskarkår. Medlens          den forskning som bedrivs med ministeriets
3665: använding har också i vissa fall beretts utan           forskningsanslag. Statens vetenskapsråd torde
3666: tillräcklig vetenskaplig sakkunskap. Då forsk-          även i fortsättningen ta initiativ tili att sätta
3667: ningsarbetets höga nivå också i dessa fali är den       igång dylika värderingar.
3668: viktigaste faktoro med tanke på resultatens an-            Regeringen har för avsikt att utveckla statens
3669: vändbarhet anser regeringen att allokeringen el-        vetenskapsråd så att rådet bättre än hittilis kan
3670: let fördelningen av de forskningsresurser som står      utöva koordineringen melian ministerieroa inom
3671: tili myndigheteroas förfogande bör utföras så, att      hela forsknings- och utvecklingsarbetet samt
3672: mera vetenskaplig sakkunskap än för närvarande          inom teknologipolitiken. Regeringen kommer att
3673: anlitas.                                                fästa uppmärksamhet vid utvecklandet av forsk-
3674:     Regeringen anser att en stor del av de ve-          ningsverksamheten vid högskoloroa och förhåller
3675:  tenskapliga uppgifter som den offentliga förvalt-      sig återhållsamt tili inrättandet av nya forsknings-
3676:  ningen behöver också i framtiden kan erhållas av       enheter inom förvaltningen vid ministerieroa och
3677:  forskargrupper och -enheter som verkar vid hög-        de centrala ämbetsverken. Avsikten är således att
3678:  skolor och forskningsinstitut; ministerieroas och      uppmuntra de personer som behöver information
3679:  de centrala ämbetsverkens forskningsanslag borde       om vetenskap både inom den privata och den
3680:  ställas tili dessas förfogande hellre än att man       offentliga sektoro att utnyttja de forskningstjäns-
3681:  grundar nya forskningsenheter eller -institut.''       ter av hög kvalitet som högskoloroa erbjuder.
3682:     Som garanti för status hos den forskning som        Härvid blir även de eventudla problemen med
3683:  finansieras av ministerieroa anser regeringen          den vetenskapliga kontrollen i fråga om forsk-
3684:  framför allt vara det att forskning bedrivs profes-    ningsverksamhet lösta. Vidare anser regeringen
3685:  sionelit vid högskolor och forskningsinstitut. För     det vara önskvärt, att det finns vetenskapliga
3686:  det andra anlitar man för beredning, urval,            delegationer vid de ministerier som i stor omfatt-
3687:  ledning och värdering av projekt sådan personai        ning finansierar forskningsverksamhet. Delega-
3688:  som erhållit vetenskaplig utbildning på hög nivå.      tionerna borde ha representanter för högskolevä-
3689:  De vetenskapliga delegationer som ministerieroa        sendet och för forskningsinstituten inom området
3690:  tillsatt har här en central uppgift. Nästan vid alla   samt för de kretsar som utnyttjar forskningsresul-
3691:  de ministerier som jag förut nämnde fungerar           tat.
3692: 6                                       1986 vp. -     KK n:o 20
3693: 
3694:    Det föreligger inte behov eller skäl av ett nytt,   också den sakkunskap som behövs. Även de
3695: centraliserat kontrollsystem för finansiering av       konkurrerande synpunkterna bör få sin möjlig-
3696: forskningen. De mål som uppställs för forskning        het. Detta är en av grundprinciperna inom
3697: är ytterst olika inom förvaltningsområdena såsom       vetenskap och forskning.
3698: 
3699:      Helsingfors den 18 mars 1986
3700: 
3701:                                                                        Minister Gustav Björkstrand
3702:                                                1986 vp.
3703: 
3704: Skriftligt spörsmål nr 21
3705: 
3706: 
3707: 
3708: 
3709:                                   Norrback: Om grunderna för fördelningen av Teknologiska utveck-
3710:                                     lingscentralens stöd tili företag
3711: 
3712: 
3713:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3714: 
3715:    Teknologiska utvecklingscentralen ger lån och      tag är naturligtvis tvungna att skaffa specialist-
3716: bidrag tili företag för projekt som tar sikte på en   hjälp utanför företaget. Det är viktigt att samhäl-
3717: höjning av forsknings- och produktionsnivån.          let stöder företagen i sin strävan att skaffa sig nya
3718: Avsikten är att särskilt stöda små och medelstora     insikter om produktutveckling och marknadsfö-
3719: företag.                                              ring.
3720:    Den regionala fördelningen av Teknologiska            Ifall statens stöd ges s.g.s. enbart tili de
3721: utvecklingscentralens understöd är tyvärr mycket      regioner, där utvecklingen också annars är snabb,
3722: skev. Den överväldigande delen, ca 85 % går tili      finns det risk för att vi på kort tid på nytt får en
3723: de fyra sydligaste länen, där förutsättningarna       snedvridning av .vår regionpolitik. Därför är det
3724: också annars är goda. Tillgången tili teknologiskt    mycket viktigt att Teknologiska utvecklingscen-
3725: kunnande är naturligtvis större i söder, där          tralen snabbt ändrar sin stödpolitik så att an-
3726: huvuddelen av teknologisk utbildning på hög-          slagen fördelas jämnare över hela landet.
3727: skolenivå ges. Vidare är den industriella traditio-      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
3728: neo äldre och djupare förankrad i de delar av         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3729: landet som nu fått nästan alla anslag.                ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
3730:                                                       följande spörsmål:
3731:    Vårt lands regionpolitik har ju syftat tili att
3732: skapa så likvärdiga förutsättningar som möjligt i                Vad avser Regeringen att göra för att
3733: alla delar av vårt land. När den teknologiska                 kännbart öka den regionala rättvisan vid
3734: utvecklingen nu är snabb, blir näringslivets ut-              fördelningen av Teknologiska utveck-
3735: veckling i allt högre grad beroende av kunskaper              lingscentralens understöd och lån tili
3736: hos dem som verkar i företagen. Många småföre-                företagen?
3737: 
3738:      Helsingfors den 13 februari 1986
3739: 
3740:                                              Ole Norrback
3741: 
3742: 
3743: 
3744: 
3745:  260241V
3746: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 21
3747: 
3748: Kirjallinen kysymys n:o 21                                                                   Suomennos
3749: 
3750: 
3751: 
3752: 
3753:                                    Norrback: Teknologian kehittämiskeskuksen yrityksille myöntämän
3754:                                       tuen jakoperusteista
3755: 
3756: 
3757:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3758: 
3759:    Teknologian kehittämiskeskus myöntää yrityk-       nien pienyritysten on luonnollisesti pakko hank-
3760: sille lainoja ja avustuksia hankkeisiin, jotka täh-   kia asiantuntija-apua yrityksen ulkopuolelta. On
3761: täävät tutkimus- ja tuotantotason kohottamiseen.      tärkeää, että yhteiskunta tukee yrityksiä pyrki-
3762: Tarkoituksena on tukea erityisesti pieniä ja keski-   myksissä saavuttaa uutta tietoa tuotekehittelystä
3763: suuria yrityksiä.                                     ja markkinoinnista.
3764:    Teknologian kehittämiskeskuksen myöntämän             Mikäli valtion tuki annetaan kutakuinkin yk-
3765: tuen alueellinen jakautuminen on valitettavasti       sinomaisesti niille alueille, missä kehitys muu-
3766: hyvin vinoutunut. Valtaosa, noin 85 prosenttia,       toinkin on nopeaa, on olemassa vaara, että
3767: menee neljään eteläisimpään lääniin, missä edel-      aluepolitiikkamme varsin pian uudelleen vinou-
3768: lytykset muutoinkin ovat hyvät. Teknologisen          tuu. Siksi on hyvin tärkeää, että Teknologian
3769: tiedon saatavuus on luonnollisesti suurempi ete-      kehittämiskeskus nopeasti muuttaa tukipolitiik-
3770: lässä, missä annetaan pääosa korkeakoulutason         kaansa siten, että määrärahat jaetaan tasaisem-
3771: teknologisesta opetuksesta. Edelleen teollinen        min koko maahan.
3772: perinne on vanhempi ja syvempi niissä osissa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3773: maata, jotka nyt ovat saaneet lähes kaikki määrä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3774: rahat.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3775:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3776:    Maamme aluepolitiikkahan on tähdännyt
3777: mahdollisimman yhtäläisten edellytysten luomi-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Tekno-
3778: seen kaikissa maamme osissa. Kun teknologinen                logian kehittämiskeskuksen yrityksille
3779: kehitys nyt on nopeaa, tulee elinkeinoelämän                 myöntämien avustusten ja lainojen jakau-
3780: kehitys yhä suuremmassa määrin riippuvaiseksi                tumisessa lisättäisiin tuntuvasti alueellista
3781: yrityksessä toimivien ihmisten tietämyksestä. Mo-            oikeudenmukaisuutta?
3782: 
3783:     Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1986
3784: 
3785:                                              Ole Norrback
3786:                                         1986 vp. -     KK n:o 21                                          3
3787: 
3788: 
3789: 
3790: 
3791:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3792: 
3793:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         töön hankkeiden alkuvaiheissa ja erityisesti pie-
3794: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nelle ja keskisuurelle teollisuudelle. Pk-teollisuu-
3795: olette 13 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             den hankkeita on teknologian tason osalta arvioi-
3796: kirjeenne n:o 125 ohella toimittanut valtioneu-        tu lievemmillä kriteereillä kuin suurten yritysten
3797: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      hankkeita.
3798: sanedustaja Ole Norrbackin näin kuuluvasta kir-           TEKESin lakisääteisenä tehtävänä on teknolo-
3799: jallisesta kysymyksestä n:o 21:                        gian tason kohottaminen ja ylläpitäminen. Tue-
3800:                                                        tuo hankkeen tulee siis täyttää tietyt uutuuskri-
3801:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Tekno-
3802:                                                        teerit ja sen teknologisen tason tulee ylittää tietty
3803:        logian kehittämiskeskuksen yrityksille          vaatimuskynnys, joka, kuten edellä todettiin,
3804:        myöntämien avustusten ja lainojen jakau-        usein on alempi pk-yritysten hankkeissa kuin
3805:        tumisessa lisättäisiin tuntuvasti alueellista   suurten yritysten hankkeissa.
3806:        oikeudenmukaisuutta?
3807:                                                           TEKESin lisäksi Suomessa toimii eräitä muita
3808:                                                        rahoitusorganisaatioita. Suomen itsenäisyyden
3809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          juhlavuoden 1967 rahasto (SITRA), joka kuten
3810: seuraavaa:                                             TEKES, rahoittaa selvästi riskipitoisia hankkeita,
3811:    Suomi on ulkomaankaupasta suuresti riippu-          myönsi v. 1985 71 Mmk 99 hankkeelle. Tästä 60
3812: vainen maa. Tämän vuoksi on myös teknologiaa           Mmk (84,5 %) ja 73 hanketta (74 %) kohdistui
3813: Suomessa kehitettävä ulkomaankauppaamme                Etelä-Suomeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön
3814: voimakkaasti tukevaksi. Suomessa tuotetaan tut-        (KTM) pk-yrityksille tarkoitettuja kehitysavustuk-
3815: kimus- ja kehittämistoiminnan avulla vain pari         sia myönnettiin v. 1985 34,7 Mmk 577 hankkeel-
3816: promillea maailman uuden tiedon tuotannosta,           le. Tästä 9 Mmk (26 %) ja 142 hanketta (25 %)
3817: joten meidän on tehokkaasti hyödynnettävä ja           kohdistui Etelä-Suomeen. Kehitysaluerahasto Oy
3818: sovellettava uusinta teknologiatietoutta omien         (KERA) myöntää erityisesti pk-yrityksille avus-
3819: tavoitteittemme ja teollisen rakenteemme mukai-        tuksia ja lainoja tuote- ja menetelmäkehityshank-
3820: sesti. Kansainvälisesti katsoen valtion tuki Suo-      keisiin. Kokonaistuki v. 1985 oli n. 32 Mmk 276
3821: messa teknologian tason pitämiseksi teollisuuden       hankkeelle. Etelä-Suomen osuus oli 3 Mmk
3822: kilpailukyvyn turvaamisen vaatimalla tasolla on        (9 %) ja 20 hanketta (7 % ).
3823: vähäistä - vähäisempää kuin kilpailijamaissam-            Edellä mainitut neljä organisaatiota kattavat
3824: me. On täten erityisen tärkeää, että tämä vähäi-       lähes 100-prosenttisesti Suomessa jaetun tuoteke-
3825: nen tuki käytetään mahdollisimman tehokkaasti          hitystuen teollisuusyritysten tuote- ja menetelmä-
3826: kilpailukyvyn lisäämiseen tähtäävään teknologian       kehityshankkeille. Ne myönsivät v. 1985 yhteen-
3827: tason nostamiseen, eli siihen, mihin se on tarkoi-     sä 3 73 Mmk avustuksina ja lainoina yhteensä
3828: tettukin.                                              1384 hankkeelle. Etelä-Suomen osuus oli 274
3829:    Teknologian kehittämiskeskus (TEKES) myön-          Mmk (73 %) 607 hankkeelle (44 %). Suhteutet-
3830: si vuonna 1985 avustuksia ja lainoja teollisuuden      takoon nämä ja aikaisemmin mainitut luvut vielä
3831: tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan yhteensä           eräisiin toisiin.
3832: 235 Mmk, joka jakaantui 432 hankkeelle. Etelä-            Etelä-Suomessa asuu 60 % Suomen väestöstä.
3833: Suomen osuus tästä oli 202 Mmk (85 %) ja               Teollisuuden ja sitä lähellä olevien elinkeinojen
3834: hankkeiden osalta 3 72 Mmk (86 % ). Etelä-Suo-         parissa työskentelevän, ammatissa toimivan
3835: meen on tilastoinnissa luettu Tutun ja Porin           Etelä-Suomen väestön osuus on 68 %. Maan
3836: lääni, Hämeen lääni, Uudenmaan lääni ja Ky-            teollisuuden jalostusarvosta Etelä-Suomen osuus
3837: men lääni. Valtaosa avustuksista ja lainoista          on 70 %. Etelä-Suomessa tuettujen kehityshank-
3838: myönnetaan kansainvälisesti kilpailukykyisten          keiden julkisen tuen markkamäärän (74 %)
3839: uusien tuotteiden tai tuotantomenetelmien ke-          osuus on muutamia prosenttiyksikköjä yli vii-
3840: hittämiseen. Avustuksia myönnetään erityisesti         meksi mainittujen lukujen, kun hankkeiden lu-
3841: uuden teknologian kehittämiseen ja hyväksikäyt-        kumäärä (44 %) jää selvästi alle. Näin tarkastel-
3842: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 21
3843: 
3844: tuna kokonaistuen jakautuma on alueellisesti            rajoitettu ainoastaan TEKEStä koskevaksi. Todet-
3845: varsin hyvin tasapainossa. Alueellinen oikeuden-        takoon vielä, että TEKESin tuotekehitys- ja
3846: mukaisuus on siten toteutunut hyvin.                    markkinointiyksikköjen tehtävänä on neuvoa pie-
3847:    Tuotekehityksen julkista rahoitusta tarkastelta-     niä ja keskisuuria yrityksiä mm. sopivimman
3848: essa on yksittäisen organisaation toimenpiteitä         rahoittajan löytämiseksi kussakin tapauksessa
3849: verrattava ja rinnastettava muiden tukiorganisaa-       erikseen.
3850: tioiden toimintaan. Tästä syystä vastausta ei ole
3851: 
3852:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
3853: 
3854:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
3855:                                         1986 vp. -     KK n:o 21                                            5
3856: 
3857: 
3858: 
3859: 
3860:                                 Till Riksdagens Herr Talman
3861: 
3862:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            medelstor industri har beträffande den teknolo-
3863: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          giska nivån bedömts med lindrigare kriterier än
3864: nr 125 av den 13 februari 1986 till vederbörande       projekt inom stora företag. Det projekt som stöds
3865: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       skall alltså uppfylla vissa nyhetskriterier och dess
3866: sänt avskrift av följande av riksdagsman Ole           teknologiska nivå överstiga en viss tröskel i fråga
3867: Norrback undertecknade spörsmål nr 21:                 om kraven. Tröskeln, såsom ovan konstaterades,
3868:                                                        är lägre för de små och medelstora företagens
3869:            Vad avser Regeringen att göra för att       projekt än för de stora företagens projekt.
3870:         kännbart öka den regionala rättvisan vid
3871:                                                            Utöver teknologiska utvecklingscentralen finns
3872:         fördelningen av Teknologiska utveck-
3873:                                                        i Finland vissa andra finansieringsorganisationer.
3874:         lingscentralens understöd och lån till
3875:                                                        Fonden för Finlands självständighets jubileumsår
3876:         företagen?
3877:                                                         1967 (SITRA), som i likhet med teknologiska
3878:                                                        utvecklingscentralen finansierar klart riskfyllda
3879:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      projekt, beviljade 71 Mmk för 99 projekt år
3880: följande:                                               1985. Av dessa riktades 60 Mmk (84,5 %) och 73
3881:    Finland är ett land som är mycket beroende av       projekt (74 %) till södra Finland. Handels- och
3882: utrikeshandeln. Därför skall även teknologin i         industriministeriet beviljade för små och medel-
3883: Finland utvecklas så att den stöder starkt vår         stora företag avsedda utvecklingsbidrag år 1985
3884: utrikeshandel. 1 Finland produceras genom forsk-       sammanlagt 34,7 Mmk för 557 projekt. Av dessa
3885: nings- och utvecklingsverksamhet endast ett par        riktades 9 Mmk (26 %) och 142 projekt (25 %)
3886: promille av ny kunskap i världen. Vi måste alltså      till södra Finland. Utvecklingsområdesfonden Ab
3887: effektivt utnyttja och tillämpa de nyaste rönen        beviljar särskilt små och medelstora företag bi-
3888: inom teknologin i enlighet med vår målsättning         drag och lån för produkt- och metodutvecklings-
3889: och industriella struktur. lnternationellt sett är     projekt. Det sammanlagda stödet år 1985 upp-
3890: statens stöd litet- mindre än i våra konkurrent-       gick till ca 32 Mmk för 276 projekt. Södra
3891: länder - för att hålla den teknologiska nivån i        Finlands andel var 3 Mmk (9 %) och 20 projekt
3892: Finland i höjd med den nivå som krävs för att          (7 %).
3893: industrins konkurrenskraft kan säkras. Därför är          Ovan nämnda fyra organisationer täcker nästan
3894: det särskilt viktigt att detta Iilla stöd används så   hundraprocentigt det produktutvecklingsstöd
3895: effektivt som möjligt för höjande av den teknolo-      som beviljas i Finland för industriföretagens
3896: giska nivån i syfte att stärka vår konkurrenskraft,    produkt- och metodutvecklingsprojekt. Organisa-
3897: dvs. för det ändamål som stödet är avsett.             tionerna beviljade år 1985 sammanlagt 373 Mmk
3898:    Teknologiska utvecklingscentralen beviljade år      i understöd och lån för sammanlagt 1384 pro-
3899: 1985 understöd och lån för forsknings- och             jekt. Södra Finlands andel var 274 Mmk (73 %)
3900: utvecklingsverksamheten inom industrin sam-            för 607 projekt (44 % ). Dessa och ovan nämnda
3901: manlagt 235 Mmk och summan fördelades mel-             siffror bör sättas i relation till vissa andra siffror.
3902: lan 432 projekt. Södra Finlands andel var 202             1 södra Finland bor 60 % av Finlands befolk-
3903: Mmk (85 %) och för projektens del 372 (86 %).          ning. Andelen av den i industrin och dess
3904: Södra Finland omfattar i statistiken Åbo och           närstående näringar arbetande yrkesverksamma
3905: Björneborgs Iän, Tavastehus Iän, Nylands Iän och       befolkningen i södra Finland uppgår till 68 %.
3906: Kymmene Iän. Huvudparten av understöd och              Av förädlingsvärdet för landets industri utgör
3907: lån beviljas för utvecklande av internationellt        södra Finlands andel 70 %. Markbeloppet
3908: konkurrenskraftiga nya produkter eller produk-         (74 %) av det offentliga stödet för utvecklings-
3909: tionsmetoder. Understöd beviljas särskilt för ut-      projekt i södra Finland överstiger de sistnämnda
3910: vecklande och utnyttjande av ny teknologi i            siffrorna med några procentenheter, medan anta-
3911: projektens inledningsskede och speciellt åt små        let projekt (44 %) klart understiger siffrorna. På
3912: och medelstor industri. Projekt inom små och           detta sätt granskat är fördelningen av det totala
3913: 6                                    1986 vp. -     KK n:o 21
3914: 
3915: stödet mycket balanserad. Den regionala rättvi-     Teknologiska utvecklingscentralen. Det kan ännu
3916: san har sålunda tryggats väl.                       konstateras att på teknologiska utvecklingscentra-
3917:    När den offentliga finansieringen av produkt-    lens produktutvecklings- och marknadsföringsen-
3918: utvecklingen granskas skall en enstaka organisa-    heter ankommer att ge små och medelstora
3919: tions åtgärder jämföras och likställas med andra    företag rådgivning bl.a. angående en passande
3920: stödorganisationers verksamhet. Av denna anled-     finansiär i varje särskilt fall för sig.
3921: ning har svaret inte begränsats att gälla endast
3922: 
3923:     Helsingfors den 20 mars 1986
3924: 
3925:                                                    Handels- och industriminister Seppo Lindblom
3926:                                              1986 vp.
3927: 
3928: Kirjallinen kysymys n:o 22
3929: 
3930: 
3931: 
3932: 
3933:                                  Vepsäläinen ym.: Työttömyysturvaetuuksista maksettavista enna-
3934:                                    konpidätyksistä
3935: 
3936: 
3937:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3938: 
3939:    Verohallituksen ohjeet ennakonpidätyksen toi-    käytetään 1.3.1985 käyttöön otettua asteikkoa.
3940: mittamisesta vuoden 1985 lopulla työntekijäin       Näin ollen myös työttömyysturvaetuuksista tulisi
3941: lomautuksista, rakennusalan pakkaspäivistä tai      ennakonpidätykset tehdä voimassa olevaan as-
3942: työttömyydestä aiheutuneista työttömyysturva-       teikkoon perustuen.
3943: etuuksista silloin, kun ne on maksettu vasta           On ilmeistä, että työttömyysturvaetuuksien
3944: vuoden 1986 puolella, ovat herättäneet laajaa       saajat ovat vuoden 1986 tammi-helmikuussa jou-
3945: ärtymystä, koska ohjeiden mukainen ennakonpi-       tuneet maksamaan korkeamman ennakonpidä-
3946: dätys on koettu epäoikeudenmukaiseksi.              tyksen, kuin vastaavasta päätoimesta maksetta-
3947:    Verohallitus on katsonut, ettei näissä tapauk-   vasta palkasta on suoritettu.
3948: sissa voida käyttää ennakonpidätyksissä vuoden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3949: 1985 verotaulukoita, koska etuuksien maksu on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3950: tapahtunut vasta vuoden 1986 puolella, vaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3951: pidätys on toimitettu henkilökohtaista pidätys-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3952: prosenttia käyttäen, joka useissa tapauksissa on              Onko Hallitus tietoinen, että verohalli-
3953: noussut yli 50 prosentin. Vaikka kysymyksessä              tuksen ohjeiden mukaiset vuoden 1985
3954: onkin ennakonpidätys, joka liian suureksi osoit-           lopulla kertyneiden, mutta vuoden 1986
3955: tautuneena hyvitetään lopullisessa verotuksessa            alussa   maksettujen     tyottomyysturva-
3956: lähes kahden vuoden päästä ennakonpidätyksen               etuuksien ennakonpidätykset ovat koh-
3957: suorittamisesta, koetaan tällainen epäoikeuden-            tuuttomat ja lopulliseen verotukseen
3958: mukaiseksi verokohteluksi.                                 nähden liian suuret, ja
3959:   Uusi vuoden 1986 veroasteikko tulee käyttöön                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3960: vasta 1.3.1986 alkaen, ja ajalta 1.1.-28.2.1986            ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
3961: 
3962:     Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1986
3963: 
3964:            Osmo Vepsäläinen            Niilo Koskenniemi              Lauha Männistö
3965:            Timo Laaksonen              Pekka Leppänen                 Juhani Vähäkangas
3966:                                        Heli Astala
3967: 
3968: 
3969: 
3970: 
3971:  260216T
3972: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 22
3973: 
3974: 
3975: 
3976: 
3977:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3978: 
3979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       pidätys toimitetaan päätoimen verokorttiin mer-
3980: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kityn pidätystunnuksen mukaan soveltaen kysei-
3981: olette 13 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn            selle vuodelle vahvistettuja pidätystaulukoita.
3982: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Verohallituksen antamassa päätöksessä on li-
3983: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     säksi erikseen määrätty ennakonpidätyksen toi-
3984: taja Osmo Vepsäläisen ym. näin kuuluvasta kir-        mittamistavasta silloin, kun henkilö saa työttö-
3985: jallisesta kysymyksestä n:o 22:                       myyspäivärahan lisäksi samanaikaisesti jotakin
3986:                                                       muuta ennakonpidätyksen alaista tuloa. Tällöin
3987:           Onko Hallitus tietoinen, että verohalli-
3988:                                                       työttömyyspäiväraha katsotaan sivutulon luontei-
3989:        tuksen ohjeiden mukaiset vuoden 1985
3990:                                                       seksi tuloksi, josta päivärahan maksajan on toimi-
3991:        lopulla kertyneiden, mutta vuoden 1986
3992:                                                       tettava ennakonpidätys henkilökohtaisen palkan-
3993:        alussa   maksettujen työttömyysturva-
3994:                                                       lisäprosentin tai maksettavaan määrään perustu-
3995:        etuuksien ennakonpidätykset ovat koh-
3996:                                                       vien sivutuloprosenttien mukaan enintään 50
3997:        tuuttomat ja lopulliseen verotukseen
3998:                                                       prosentin suuruisena. Jos työttömyyspäivärahaa
3999:        nähden liian suuret, ja
4000:                                                       maksetaan esimerkiksi osa-aikatyötä tai lyhennet-
4001:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tyä työviikkoa tekevälle henkilölle, maksajan on
4002:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?                toimitettava ennakonpidätys sivutuloa koskevien
4003:                                                       määräysten mukaisesti.
4004:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Ennakonpidätys toimitetaan palkanlisä- tai si-
4005: ti seuraavaa:
4006:                                                       vutuloprosentin mukaan myös silloin, kun työt-
4007:    Verohallitus määrää ennakkoperintälain (418/       tömyyspäivärahaa suoritetaan takautuvasti ja päi-
4008: 59) 11 §:n nojalla ennakonpidätyksen toimitta-        värahan maksu ajoittuu eri verovuodelle, kuin
4009: mistavasta ja pidätyksen määrästä. Ennakonpidä-       miltä se on kertynyt. Tällainen työttömyyspäivä-
4010: tys on määrättävä sellaiseksi, että se mahdollisim-   raha on kertymisajankohdasta riippumatta sen
4011: man tarkoin vastaa verovuoden koko palkasta tai       vuoden tuloa, jona se on maksettu verovelvolli-
4012: muusta ennakonpidätyksen alaisesta tulosta vero-      selle. Ennakonpidätys toimitetaan maksuvuonna
4013: vuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan          voimassa olevien ennakonpidätysperusteiden mu-
4014: suoritettavien verojen ja maksujen yhteismäärää.      kaisesti. Takautuva työttömyyspäiväraha on luon-
4015: Ennakkoperintälain 12 §:n nojalla verohallitus        teeltaan marginaalituloa, kun se maksetaan vero-
4016: määrää myös siitä, mistä lähtien uusia verotuspe-     vuonna muiden tulojen lisäksi. Takautuvasri
4017: rusteita sovelletaan.                                 maksettavaan työttömyyspäivärahaan ei voida en-
4018:    Verohallitus on 19 päivänä joulukuuta 1985         nakonpidätystä toimitettaessa soveltaa esimerkik-
4019: antamallaan päätöksellä (1080/85) määrännyt,          si taulukkopidätystä ja pidätyksestä tehtäviä vä-
4020: miten ennakonpidätys on toimitettava vuonna           hennyksiä, jos niitä sovelletaan jo maksuvuoden
4021: 1986. Työttömyyspäivärahaan vuoden 1986 vero-         tammikuussa kertyvien työttömyyspäivärahojen
4022: perustein laadittuja verokorttitietoja ja ennakon-    tai muiden tulojen ennakonpidätykseen. Jos en-
4023: pidätystaulukoita on sovellettu 1 päivästä helmi-     nakonpidätys toimitettaisiin tällöin taulukon
4024: kuuta 1986 lukien. Yleisesti uudet ennakonpidä-       mukaisena pidätyksenä, myönnettäisiin esimer-
4025: tysperusteet tulivat sovellettaviksi kuluvan maa-     kiksi vähennykset kahteen kertaan, ja ennakonpi-
4026: liskuun alusta.                                       dätys jäisi liian pieneksi lopulliseen verotukseen
4027:    Tuloveroasteikkoon ja tuloverotuksessa myön-       verrattuna.
4028: nettäviin vähennyksiin tehdyt inflaatiotarkistuk-        Verohallitus on pyrkinyt estämään jälkikannas-
4029: set on näin ollen otettu huomioon työttömyys-         sa suoritettavien lisäverojen kertymisen määrätes-
4030: päivärahan ennakonpidätyksessä kuukautta aikai-       sään ennakonpidätyksen toimitettavaksi edellä
4031: semmin kuin päätoimen palkkojen ennakonpidä-          kerrotulla tavalla, kuten ennakkoperintälain
4032: tyksessä.                                             11 §:ssä edellytetään. Jos yksittäistapauksessa
4033:    Jos työttömyyspäiväraha on verovelvollisen         syntyy epäselvyyttä ennakonpidätyksen määrästä,
4034: pääasiallinen ennakonpidätyksen alainen tulo,         verovelvollinen voi kääntyä verotoimistonsa puo-
4035:                                      1986 vp. -     KK n:o 22                                       3
4036: 
4037: leen ja pyytää pidätyksen tarkistamista. Ennakon-   den alussa, jos ajankohta tällöin on verovelvolli-
4038: pidätys voidaan oikaista verovuoden lopullisia      selle sopivampi tai tarvetta pidätysmuutokseen
4039: veroja vastaavaksi myöhemminkin kuin verovuo-       vasta myöhemmin ilmenee.
4040: 
4041:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
4042: 
4043:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
4044: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 22
4045: 
4046: 
4047: 
4048: 
4049:                                  Till Riksdagens Herr Talman
4050: 
4051:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            beaktats en månad tidigare än vid förskottsinne-
4052: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          hållning av löner för huvudsyssla.
4053: den 13 februari 1986 till vederbörande medlem              Om arbetslöshetsdagpenning utgör den skatt-
4054: av statsrådet översänt avskrift av följande av          skyldiges huvudsakliga förskottsinnehållning un-
4055: riksdagsman Osmo Vepsäläinen m.fl. underteck-           derkastade inkomst, verkställs beskattningen en-
4056: nade spörsmål nr 22:                                    ligt den innehållningskod som är angiven på
4057:                                                         skattekortet, varvid de innehållningstabeller som
4058:            Är Regeringen medveten om att den            fastställts för ifrågavarande år tillämpas.
4059:         med skattestyrelsens anvisningar överens-
4060:         stämmande förskottsinnehållningen av               1 skattestyrelsens beslut ingår särskilda före-
4061:                                                         skrifter om hur förskottsinnehållning skall verk-
4062:         förmåner, som utbetalas i form av ut-
4063:                                                         ställas när den skattskyldige förutom arbetslös-
4064:         komstskydd för arbetslösa och som upp-
4065:         kommit i slutet av år 1985 men betalas i        hetsdagpenning samtidigt även erhåller annan
4066:         början av år 1986, är oskälig och överstor      förskottsinnehållning underkastad inkomst. Då
4067:         med hänsyn till den slutliga beskattning-       anses arbetslöshetsdagpenning utgöra med biin-
4068:         en, och                                         komst jämförbar inkomst, på viiken den som
4069:                                                         betalar dagpenningen bör verkställa förskotts-
4070:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         innehållning enligt en s.k. personlig lönetilläggs-
4071:         för att råda bot på detta missförhållande?      procent eller enligt procentsatser som bestäms på
4072:                                                         basen av de biinkomstprocenter som baserar sig
4073:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på det belopp som skall utbetalas. Förskottsinne-
4074: anföra följande:                                        hållningen är då högst 50 %. Om arbetslös-
4075:                                                         hetsdagpenning betalas till person som har del-
4076:    Med stöd av 11 § lagen om förskottsupp börd          tidsarbete eller förkortad arbetsvecka skall arbets-
4077: (418/59) bestämmer skattestyrelsen hur och till         givaren verkställa förskottsinnehållning enligt de
4078: vilket belopp förskottsinnehållning skall verkstäl-     föreskrifter som gäller biinkomster.
4079: las. Förskottsinnehållningen skall fastställas så att      Förskottsinnehållning verkställs enligt lönetil-
4080: den så väl som möjligt motsvarar det sammanlag-         läggs- eller biinkomstprocenten även när arbets-
4081: da beloppet av de skatter och avgifter som skall
4082:                                                         löshetsdagpenning betalas retroaktivt och betal-
4083: erläggas för skatteårets hela lön eller för annan
4084:                                                         ningen sker under ett annat skatteår än det
4085: förskottsinnehållning underkastad inkomst enligt        skatteår till vilket dagpenningen hänför sig. Obe-
4086: de skattegrunder som skall tillämpas under skat-        roende av när rätten till dylik arbetslöshetsdag-
4087: teåret. Med stöd av 12 § lagen om förskottsupp-         penning uppkommit, utgör dagpenningen in-
4088: börd bestämmer skattestyrelsen även från vilken
4089:                                                         komst för det år då den erlagts till den skattskyl-
4090: tid nya skattegrunder skall tillämpas.                  dige. Förskottsinnehållningen verkställs enligt
4091:    Skattestyrelsen fastslog i sitt beslut av den 19     betalningsårets gällande förskottsinnehållnings-
4092: december 1985 (1080/85) hur förskottsinnehåll-          grunder. Retroaktiv dagpenning är till sin natur
4093: ningen skall verkställas år 1986. Från och med          en marginalinkomst när den betalas under skat-
4094: den 1 februari 1986 har skattekortsuppgifter och        teåret och även andra inkomster erhålls. När
4095: förskottsinnehållningstabeller som utarbetats på        förskottsinnehållning verkställs kan t.ex. inne-
4096: basen av skattegrunderna för år 1986 tillämpats         hållning enligt tabell inte tillämpas eller avdrag
4097: på arbetslöshetsdagpenning. De nya förskotts-           från innehållning göras när det gäller arbetslös-
4098: innehållningsgrunderna började allmänt tilläm-          hetsdagpenning som betalas retroaktivt, om in-
4099: pas i början av mars.                                   nehållningen enligt tabell tillämpas och avdragen
4100:    De inflationsjusteringar som gjorts 1 m-             beaktas vid förskottsinnehållning på arbetslös-
4101: komstskatteskalan och i de avdrag som beviljas          hetsdagpenning eller andra inkomster som infly-
4102: vid inkomstbeskattningen har således vid för-           ter redan under betalningsårets januari månad.
4103: skottsinnehållning av arbetslöshetsdagpenning           Om förskottsinnehållning då skulle verkställas
4104:                                         1986 vp. -     KK n:o 22                                       5
4105: 
4106: enligt tabell, skulle t.ex. avdragen beviljas två      förskottsinnehållningens belopp, kan den skatt-
4107: gånger, och förskottsinnehållningen skulle bli för     skyldige vända sig tili skattebyrån och be om
4108: liten i förhållande tili den slutliga beskattningen.   rättelse av innehållningen. Förskottsinnehåll-
4109:    När skattestyrelsen i enlighet med stadgandet i     ningen kan rättas så att den motsvarar skatteårets
4110: 11 § lagen om förskottsuppbörd föreskrivit att         slutliga skatt, och denna rättelse kan ske även
4111: förskottsinnehållning skall ske såsom ovan beskri-     senare än i början av skatteåret, om en annan
4112: vits, har avsikten varit att hindra uppkomsten av      tidpunkt är lämpligare för den skattskyldige eller
4113: tilläggsskatter som skall betalas vid efteruppbörd.    om behovet av ändrad innehållning uppkommer
4114: Om det i något enskilt fall uppstår oklarhet om        senare.
4115: 
4116:      Helsingfors den 21 mars 1986
4117: 
4118:                                                                             Minister Pekka Vennamo
4119:                     j
4120:                     j
4121:                 j
4122:                 j
4123:             j
4124:             j
4125:         j
4126:         j
4127:     j
4128:     j
4129: j
4130: j
4131:                                                1986 vp.
4132: 
4133: Skriftligt spörsmål nr 23
4134: 
4135: 
4136: 
4137: 
4138:                                    Zilliacus m.fl.: Om efterbeskattning av hyresgäster i arbetsbostäder
4139: 
4140: 
4141:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4142: 
4143:    Skattenämnden i Helsingfors har efterbeskattat     Helsingfors är högst i hela landet, vilket redan i
4144: ett stort antal skattskyldiga, som har sin bostad i   sig nedsätter skattebetalningsförmågan hos dem
4145: Helsingfors stads fastigheter i form av hyresbos-     som bor i Helsingfors. Dessutom är det ett
4146: tad i arbetsförhållande.                              faktum, att alla skattebetalare i samma situation
4147:    Med hänvisning tili sin prövningsrätt har skat-    inte behandlats lika, vissa har efterbeskattats,
4148: tenämnden ansett, att den hyra som erlagts varit      andra inte, t.o.m. sådana som är bosatta i samma
4149: lägre än gängse hyra på den fria marknaden, och       fastighet.
4150: beskattat mellanskillnaden som löneförmån. Hy-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
4151: resbeloppen har i allmänhet räknats upp med           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
4152: 20%.                                                  ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
4153:    Helsingfors stad har i sin hyressättning utgått    följande spörsmål:
4154: från bostadsstyrelsens normer.
4155:    Ett faktum är, att den påförda efterbeskatt-                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
4156: ningen oftast drabbat lågavlönade i Helsingfors              för att sådan godtycklig efterbeskattning,
4157: stads tjänst, dvs. de, som har den svagaste                  som omnämns i spörsmålet inte sker,
4158: skattebetalningsförmågan. Detta förfarande av                   och vilka åtgärder ämnar Regeringen
4159: skattemyndigheterna står i diametralt motsatsför-            vidta för att efterbeskattning inte skall
4160: hållande tili vårt lands skattesystems principer             ske av hyresbostäder, där hyran följer
4161: och lagstiftarens avsikt. Boendekostnaderna i                bostadsstyrelsens normer?
4162: 
4163:      Helsingfors den 14 februari 1986
4164: 
4165:           Jutta Zilliacus                Ole Norrback                  Boris Renlund
4166:           Gunnar Jansson                 Pähr-Einar Hellström          Ole Wasz-Höckert
4167:                        Elisabeth Rehn                           Håkan Malm
4168: 
4169: 
4170: 
4171: 
4172: 260206H
4173: 2                                      1986 vp. -    .KK n:o 23
4174: 
4175: Kirjallinen kysymys n:o 23                                                                   Suomennos
4176: 
4177: 
4178: 
4179: 
4180:                                   Zilliacus ym.: Työsuhdeasunnoissa asuvien vuokralaisten jälkivero-
4181:                                       tuksesta
4182: 
4183: 
4184:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4185: 
4186:    Helsingin verolautakunta on jälkiverottanut       gissä ovat maan korkeimmat, mikä jo sinänsä
4187: suurta määrää verovelvollisia, jotka asuvat vuok-    alentaa Helsingissä asuvien veronmaksukykyä. Si-
4188: ralla työsuhdeasunnoissa Helsingin kaupungin         tä paitsi on tosiasia, ettei kaikkia samanlaisessa
4189: omistamissa kiinteistöissä.                          tilanteessa olevia veronmaksajia ole kohdeltu yh-
4190:    Harkintavaltaansa viitaten verolautakunta on      täläisesti: toisia on jälkiverotettu, toisia taas ei,
4191: katsonut, että peritty vuokra on ollut vapaiden      vaikka nämä asuisivat samassakin kiinteistössä.
4192: markkinoiden käypää vuokraa alhaisempi, ja ve-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4193: rottanut erotusta palkkaetuna. Vuokran määrään       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4194: on yleensä lisätty 20 % .                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4195:    Helsingin kaupunki on vuokria määrittäessään      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4196: lähtenyt asuntohallituksen normeista.
4197:    On tosiasia, että toimitettu jälkiverotus on                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4198: useimmiten koskenut Helsingin kaupungin ma-                  ryhtyä, ettei tässä kysymyksessä mainittua
4199: talapalkkaisia työntekijöitä, toisin sanoen niitä,           mielivaltaista jälkiverotusta tapahtuisi, ja
4200: joiden veronmaksukyky on heikoin. Veroviran-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4201: omaisten tällainen menettely on täysin vastoin               ryhtyä, jetta jälkiverotus ei koskisi
4202: maamme verotusjärjestelmän periaatteita ja lain-             vuokra-asuntoja, milloin vuokra noudat-
4203: säätäjän tarkoitusta. Asumiskustannukset Helsin-             taa asuntohallituksen normeja?
4204: 
4205:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
4206: 
4207:          Jutta Zilliacus                Ole Norrback                  Boris Renlund
4208:          Gunnar ] ansson                Pähr-Einar Hellström          Ole Wasz-Höckert
4209:                       Elisabeth Rehn                           Håkan Malm
4210:                                         1986 vp. -     KK n:o 23                                         3
4211: 
4212: 
4213: 
4214: 
4215:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4216: 
4217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        säännönmukaista verotusta toimitettaessa huo-
4218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mioon.
4219: olette 14 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn                Valtion asuntolainoitus ja tarkkaan hoidettu
4220: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           taloussuunnittelu asunto-osakeyhtiössä saattavat
4221: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      aiheuttaa sen, että joissakin aravavuokrataloissa
4222: taja Jutta Zilliacus ym. näin kuuluvasta kirjalli-     on tavanomaista halvemmat vuokrat. Käypään
4223: sesta kysymyksestä n:o 23:                             vuokratasoon paikkakunnalla yksittäiset poik-
4224:                                                        keukset eivät vaikuta, eikä talokohtaisia poik-
4225:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         keuksia näin ollen oteta huomioon työsuhde-
4226:        ryhtyä, ettei tässä kysymyksessä mainittua      asuntojen luontoisetuarvoja määrättäessä. Kor-
4227:        mielivaltaista jälkiverotusta tapahtuisi, ja    kein hallinto-oikeus on 21 päivänä elokuuta 1984
4228:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         antamassaan ratkaisussa n:o 3477 katsonut, että
4229:        ryhtyä, jotta jälkiverotus ei koskisi           käyvän vuokran ja työsuhdeasunnosta perityn sitä
4230:        vuokra-asuntoja, milloin vuokra noudat-         alemman aravavuokran välinen erotus on verovel-
4231:        taa asuntohallituksen normeja?                  vollisen veronalaista tuloa edellä jo mainitun
4232:                                                        tulo- ja varallisuusverolain 20 §:n 1 momentin 6
4233:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kohdan nojalla.
4234: ti seuraavaa:                                             Palkkaan liittyvien luontoisetujen raha-arvoja
4235:                                                        määrättäessä vertailua ei voida suorittaa vain
4236:    Työstä, tehtävästä tai palveluksesta vastikkeeksi   verovelvollisen ja samassa talossa asuvien naapu-
4237: saatu asuntoetu on tulo- ja varallisuusverolain        rien maksamien vuokrien välillä. Ne henkilöt,
4238: (1043/74) 20 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan            jotka asuvat esimerkiksi vapaarahoitteisissa talois-
4239: veronalaista tuloa. Etu arvioidaan verotuksessa        sa sijaitsevissa luontoisetuasunnoissaan tai arava-
4240: käypään arvoon sen mukaan, kuin verohallitus           taloissa, joissa taloudellinen suunnittelu ei ole
4241: luontoisetujen laskentaperusteista antamassaan         onnistunut, joutuisivat tällöin kokonaispalkan
4242: päätöksessä vuosittain tarkemmin määrää.               verotuksen suhteen varsin eriarvoiseen asemaan.
4243:    Vuodelta 1985 toimitettavaa verotusta varten        Työsuhdeasunnon ja tavanomaiseen vuokrasuh-
4244: annetussa verohallituksen päätöksessä tavanomai-       teeseen perustuvan asunnon luontoisetuarvoa ja
4245: sen asuntoedun perusraha-arvo vaihtelee keskus-        vuokraa vertailtaessa on lisäksi otettava huo-
4246: lämmitysasunnoissa 13,00 markasta 18,00 mark-          mioon se, että vuokra-asunnon hankinta työsuh-
4247: kaan neliömetriltä kuukaudessa asunnon valmis-         teesta erillisenä saattaa olla huomattavan hanka-
4248: tusvuodesta riippuen. Jos vuokratason kunnassa         laa.
4249: todetaan olevan yleensä korkeampi tai alhaisem-           Koska palkkaan liittyvän luontoisedun verotus-
4250: pi, voidaan arvoja yleisesti korottaa tai alentaa      kohtelun on oltava yhdenmukainen niiden kes-
4251: enintään 20 prosentilla. Pääkaupunkiseudun             ken, jotka kyseistä etua nauttivat, ei lain sään-
4252: vuokrataso on maan korkeimpia, joten esimerkik-        nösten muuttamiseksi ole syytä ryhtyä toimenpi-
4253: si Helsingin verolautakunta korotti perusarvoja        teisiin. Verohallituksen tarkoituksena on kuluva-
4254: vuodelta 1984 toimitenavaa verotusta varten.           na vuonna uudistaa luontoisetupäätöstään. Esi-
4255: Perusarvojen korotuksen vuoksi ei kuitenkaan           merkiksi asuntoedun raha-arvo voitaneen uudis-
4256: toimitettu jälkiverotuksia, vaan korotetut arvot       tuksen jälkeen määrittää nykyistä tarkoituksen-
4257: otettiin ennakonpidätysarvoista poikkeavina            mukaisemmalla tavalla.
4258: 
4259:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1986
4260: 
4261:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
4262: 4                                    1986 vp. -- RJK n:o 23
4263: 
4264: 
4265: 
4266: 
4267:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
4268: 
4269:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beaktades vid den ordinarie beskattningen såsom
4270: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      avvikande från förskottsinnehållningsvärdena.
4271: den 14 februari 1986 tili vederbörande medlem          Statens bostadslångivning och en noga plane-
4272: av statsrådet översänt avskrift av följande av      rad ekonomi i bostadsaktiebolagen kan leda tili
4273: riksdagsledamot Jutta Zilliacus m.fl. underteck-    att hyrorna i en del aravahyreshus är lägre än
4274: nade spörsmål nr 2 3:                               normalt. Enstaka undantag inverkar inte på den
4275:                                                     gängse hyresnivån på en ort, och avvikelser för
4276:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     enstaka hus beaktas således inte vid fastställandet
4277:        för att sådan godtycklig efterbeskattning,   av värdet av den naturaförmån som bostäder som
4278:        som omnämns i spörsmålet inte sker,          innehas på grundval av tjänsteförhållande utgör.
4279:           och vilka åtgärder ämnar Regeringen       Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt utslag nr
4280:        vidta för att efterbeskattning inte skall    34 77 av den 21 augusti 1984 ansett, att skillna-
4281:        ske av hyresbostäder, där hyran följer       den mellan gängse hyra och en lägre aravahyra
4282:        bostadsstyrelsens normer?                    som uppburits för bostad i tjänsteförhållande,
4283:                                                     härvid utgör skattepliktig inkomst för den skatt-
4284:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     skyldige med stöd av 20 § 1 mom. 6 punkten
4285: anföra följande:                                    lagen om skatt på inkomst och förmögenhet,
4286:    Enligt 20 § 1 mom. 6 punkten i lagen om          som redan nämnts ovan.
4287: skatt på inkomst och förmögenhet (1043/74) är          Vid bestämmandet av penningvärdet av de
4288: bostadsförmån, som erhållits såsom vederlag för     naturaförmåner som ansluter sig tili lönen räcker
4289: arbete, uppdrag eller tjänst skattepliktig in-      det inte med att jämföra den skattskyldiges hyra
4290: komst. Förmånen uppskattas vid beskattningen        med den hyra grannarna i huset betalar. Perso-
4291: till sitt gängse värde i enlighet med det som       ocr, vilkas bostad i tjänsteförhållande befinner
4292: skattestyrelsen varje år närmare bestämmer i sitt   sig t.ex. i sådana hårdvalutahus eller i aravahus
4293: beslut om grunderna för beräkningen av natura-      där den ekonomiska planeringen visat sig vara
4294: förmåner.                                           mindre lyckad, råkar härvid i en ojämlik ställning
4295:    I det beslut som skattestvrelsen utfärdat om     med avseende på beskattningen av totalinkom-
4296: beskattningen för år 1985 v~rierar det grundläg-    sten. Då en bostad i tjänsteförhållande jämförs
4297: gande penningvärdet av en normal bostads-           med en normal hyresbostad med avseende på
4298: förmån för bostäder med centralvärme mellan         värdet av naturaförmånen och hyran, bör ytterli-
4299: 13,00 mk och 18,00 mk per kvadratmeter i            gare beaktas att det kan vara mycket svårt att få
4300: månaden, beroende på vilket år bostaden blivit      en hyresbostad som inte ansluter sig till tjänsten.
4301: färdig. Om den allmänna hyresnivån i en kom-           Eftersom den skattemässiga behandlingen av
4302: mun konstateras vara högre eller lägre, kan         naturaförmån i anslutning tili lön skall vara lika
4303: värdena allmänt nedsättas eller höjas med högst     för dem som åtnjuter ifrågavarande förmån,
4304: 20 %. Hyresnivån i huvudstadsregionen är bland      finns det inga skäl tili att vidta åtgärder för en
4305: de högsta i landet, varför t.ex. skattenämnden i    ändring av stadgandena i lagen. Skattestyrelsen
4306: Helsingfors höjde de värden som ligger tili grund   har för avsikt att under ionevarande år förnya sitt
4307: för beskattningen för år 1984. På grund av          beslut om naturaförmåner. T.ex. bostadsförmå-
4308: förhöjningen av grundvärdena verkställdes likväl    nens penningvärde torde efter ändringen kunna
4309: inte efterbeskattning, utan de förhöjda värdena     bestämmas på ett mera ändamålsenligt sätt.
4310: 
4311:     Helsingfors den 19 mars 1986
4312: 
4313:                                                                          Minister Pekka Vennamo
4314:                                               1986 vp.
4315: 
4316: Kirjallinen kysymys n:o 24
4317: 
4318: 
4319: 
4320: 
4321:                                    W asz-Höckert ym.: AIDS-sairauden leviämisen estämisestä
4322: 
4323: 
4324:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4325: 
4326:    AIDS-sairaus on viime aikoina huolestuttanut        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4327: kansalaisia myöskin Suomessa. Maassamme on jo        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4328: todettu n. 70 potilasta tai taudinkantajaa. Vaik-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4329: kakin SPR:n verensiirtotoiminta on turvallista,      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4330: on mahdollista että tartunta kulkeutuu maaham-
4331: me mm. suoneosisäisesti huumeita käyttävien                    Mitä Hallituksen toimesta tehdään
4332: kotimaahan palaavien henkilöiden sekä turistien             AIDS-taudin leviämisen estämiseksi sekä
4333: välityksellä.                                               erityisesti, onko asiassa yhteistyötä mui-
4334:    Huomioon ottaen kansainvälisyyden ja turis-              den pohjoismaiden vastaavien viran-
4335: min on aiheellista, että lääkintöhallituksen tässä          omaisten kanssa?
4336: asiassa tehdyt suunnitelmat tulevat myös kansa-
4337: laisten tietoon.
4338: 
4339:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
4340: 
4341:            Ole Wasz-Höckert              Maija Rajantie              Sten Söderström
4342:            Martti Lähdesmäki             Arja Alho                   Lea Mäkipää
4343:            Ulla Lehtinen                 Pirkko Ikonen              Jukka Vihriälä
4344:                        Riitta Jouppila                        Hannu Kemppainen
4345: 
4346: 
4347: 
4348: 
4349:  260260R
4350: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 24
4351: 
4352: 
4353: 
4354: 
4355:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4356: 
4357:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käreille tulisi antaa ohjeet taudin diagnostisoimi-
4358: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seksi ja että tulisi asettaa pysyvä asiantuntijaryh-
4359: olette 14 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn            mä taudin seuraamiseksi.
4360: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
4361:                                                          22.2.1985 lääkintöhallitus asetti AIDS-seuran-
4362: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
4363:                                                       taryhmän. Seurantaryhmä valmisteli AIDSin il-
4364: taja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjalli-
4365:                                                       moittamista käsittelevän kirjeen kiinnittäen eri-
4366: sesta kysymyksestä n:o 24:
4367:                                                       tyistä huomiota potilaan intimiteettisuojaan.
4368:           Mitä Hallituksen toimesta tehdään           Koska tauti vaarallisuutensa vuoksi on ulkomailla
4369:        AIDS-taudin leviämisen estämiseksi sekä        aiheuttanut joukkohysteriaa ja riskikäyttäytyjiin
4370:        erityisesti, onko asiassa yhteistyötä mui-     kuuluvien syrjintää, homoseksuaalijärjestöjen
4371:        den pohjoismaiden vastaavien viran-            edustajat esittivät, että tautitapaukset tulisi il-
4372:        omaisten kanssa?                               moittaa anonyymisti. Tällainen käytäntö on su-
4373:                                                       kupuolitautien ilmoittamisessa. Ryhmä oli kui-
4374:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tenkin sitä mieltä, että AIDSia ei tulisi tässä
4375: ti seuraavaa:                                         vaiheessa luokitella sukupuolitaudiksi, koska hoi-
4376:                                                       toa tautiin ei ole. AIDSia ei haluttu asettaa
4377:    Vuoden 1986 helmikuun loppuun mennessä             erityisasemaan muiden vakavien tautien joukos-
4378: on Suomessa diagnosoitu 11 AIDS-tapausta, jois-       sa, vaan hoitoonohjaus tapahtuisi normaalien
4379: ta viisi on kuollut. ARC (AIDS Related Comp-          sairaanhoitopalvelujen puitteista ja taudista il-
4380: lex) -potilaita on todettu 8 ja LAS (Lymphadeno-      moittaminen muiden tartuntatautien tapaan.
4381: pathy Syndrome) -potilaita 21. Oireettornia
4382: HTLV-III-infektoituneita on 34. Syyskuusta 1985          Samassa kirjeessä otettiin kantaa myös HTLV-
4383: lähtien lääkintöhallitukseen on ilmoitettu 6--8       III-vasta-ainepositiivisuuteen. Vaikka HTLV-III-
4384: uutta infektion saanutta kuukausittain.               vasta-ainepositiivisuus ei välttämättä merkitse
4385:    Suomen Punaisen Ristin veripalvelu on tutki-       AIDSiin sairastumista, tällaisen henkilön verta ei
4386: nut yli 80 000 veriyksikköä, josta määrästä on        saa antaa verta tarvitseville. Suomen Punaisen
4387: löytynyt kolme HTLV-III-positiivista henkilöä.        Ristin veripalvelu on aloittanut verenluovuttajien
4388: Terveyskeskusten kautta on näytteitä tullut Kan-      tutkimukset. Suomen Punaisen Ristin veripalvelu
4389: santerveyslaitokseen noin 2 200, positiivisia on 6.   ei kuitenkaan saa muuttua paikaksi, jossa tartun-
4390: Auroran sairaala on tutkinut noin 4 700 näytettä,     taa epäilevä testauttaa itsensä. Tästä syystä Kan-
4391: JOlsta positiivisia on 23. Verenluovuttajien          santerveyslaitos on velvoitettu tutkimaan terveys-
4392: HTLV-III-infektiofrekvenssi on noin 1:25000,          keskuksien lähettämät verinäytteet HTLV-III-
4393: terveyskeskusten kautta tutkimuksiin hakeutu-         viruksen vasta-aineiden osoittamiseksi.
4394: neiden noin 1:350.                                       Koska HTLV-III-vasta-ainepositiivisista henki-
4395:    Helsingin kaupungin sukupuolitautien polikli-      löistä hyvin usein voidaan eristää itse virus,
4396: nikka käynnisti kesällä 1983 Suomen Akatemian         seurantaryhmä oli sitä mieltä, että epidemian
4397: rahoittaman tutkimuksen, jolla pyrittiin selvittä-    leviämisen seuraamiseksi laboratorioiden on il-
4398: mään homoseksuaalien miehien AIDS-sairasta-           moitettava vasta-ainepositiiviset löydökset. Ilmoi-
4399: vuutta. Tässä vaiheessa lääkintöhallitus oli yhtey-   tus tehdään nimeä tai henkilötunnusta mainitse-
4400: dessä SETA:an, jonka kanssa yhteistyössä selvitet-    matta, jos voidaan varmistua siitä, että eri labora-
4401: tiin keinoja AIDSista tiedottamiseksi. Lääkintö-      toriot eivät ilmoita saman henkilön tulosta mon-
4402: hallitus kustansi SETA:n laatiman lehtisen "Tur-      ta kertaa, jolloin ilmoitusten päällekkäisyys joh-
4403: vallinen seksi''. Sittemmin lääkintöhallitus on       taa taudin leviämisen virhearviointiin. Tutki-
4404: julkaissut lehtisen AIDS-tietoa matkailijoille.       muksia pitää tehdä vain vapaaehtoisesti tutki-
4405:    Lääkintöhallitus asetti 11. 7.1984 asiantuntija-   muksiin hakeutuville, koska hoitoa tautiin ei
4406: ryhmän, joka jätti mietintönsä tammikuussa            vielä ole. Tutkimusten tulos on ilmoitettava
4407: 1985. Asiantuntijaryhmä esitti, että AIDS tulisi      tutkitulle ja positiivisiksi todetut henkilöt tulee
4408: saattaa ilmoitettavaksi tartuntataudiksi, että lää-   ohjata lääkärin seurantaan.
4409:                                       1986 vp. -     KK n:o 24                                         3
4410: 
4411:    Lääkärikuntaa on koulutettu ja informoitu.        suurimpien kaupunkien homoseksuaalien HTLV-
4412: Viidessä lääkintöhallituksen järjestämässä päivän    III-virus-vasta-ainetilanne. Yhteistyössä huume-
4413: kestäneessä koulutustilaisuudessa koulutettiin       poliisin kanssa on selvitetty mahdollisuutta tutkia
4414: maan kaikki virkalääkärit. Kaikille lääkäreille on   suoneosisäisiä huumeita käyttävien narkomaa-
4415: jaettu julkaisu "Homo- ja biseksuaalisuudesta",      nien ja vankeinhoitoviranomaisten kanssa van-
4416: jonka on toimittanut SETA:n koulutusryhmä            kien infektiotilanne.
4417: yhteistyössä seksuaalivähemmistöjärjestöjen, lää-       Suomi on osallistunut AIDSia käsittelevään
4418: kintöhallituksen ja Helsingin, Tampereen ja Jy-      pohjoismaiseen yhteistyöhön. Lokakuun 19.-
4419: väskylän yliopistojen kanssa.                        20. päivinä 1983 pidettiin Aarhusissa, Tanskassa
4420:    Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskes-    Tanskan Syöpäyhdistyksen ja WHO:n järjestämä
4421: kuksen kanssa tullaan kuluvan vuoden aikana          AIDS-konferenssi, johon Suomesta osallistui vi-
4422: jatkamaan syksyllä 1985 aloitettu ja '' AIDS-poti-   ranomaisia ja tutkijoita. Pohjoismaiden lääkintö-
4423: laan ja HTLV-III-infektion saaneen henkilön tu-      hallitusten pääjohtajakokouksissa on vaihdettu
4424: keminen'' -seminaareja.                              mielipiteitä henkilötasolla. Kirjallista materiaalia
4425:    Lääkintöhallitus rahoittaa myös tutkimus-         on lähetetty säännöllisesti eri pohjoismaiden lää-
4426: toimintaa. Tarkoitus on yhteistyössä kansan-         kintäviranomaisten kesken. Huhtikuun 14.-15.
4427: terveyslaitoksen kanssa pyrkiä selvittämään riski-   päivänä on seuraava pohjoismainen yhteisneuvot-
4428: ryhmien sairastavuutta. Tällöin selvitetään maan     telu Tukholmassa, johon myös Suomi osallistuu.
4429: 
4430:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
4431: 
4432:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4433: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 24
4434: 
4435: 
4436: 
4437: 
4438:                                 Till Riksdagens Herr Talman
4439: 
4440:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Medicinalstyrelsen tillsatte 11.7.1984 en ex-
4441: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        pertgrupp som överlämnade sitt betänkande i
4442: den 14 februari 1986 till vederbörande medlem         januari 1985. Expertgruppen föreslog att AIDS
4443: av statsrådet översänt avskrift av följande av        borde förklaras som en smittsam sjukdom som
4444: riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. undertecknade          skall anmälas, att läkarna borde ges direktiv om
4445: spörsmål nr 24:                                       diagnostiseringen av sjukdomen och att en per-
4446:                                                       manent expertgrupp borde tillsättas för att följa
4447:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för att    med sjukdomen.
4448:        förhindra AIDS-sjukdomen samt särskilt,           Medicinalstyrelsen tillsatte 22. 2 . 198 5 en ar-
4449:        finns det något samarbete med de övriga        betsgrupp med uppgift att följa med utveck-
4450:        nordiska ländernas motsvarande myndig-         lingen av AIDS. Gruppen utarbetade ett brev
4451:        heter när det gäller denna fråga?              om anmälning av AIDS varvid särskild uppmärk-
4452:                                                       samhet fästes vid patientens integritetsskydd.
4453:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Eftersom sjukdomen utomlands på grund av sin
4454: anföra följande:                                      farlighet förorsakat masshysteri och diskrimine-
4455:                                                       ring av dem som hör till riskgrupperna, föreslog
4456:    Före utgången av februari 1986 har 11 AIDS-        företrädarna för de homosexuellas organisationer,
4457: fall diagnostiserats i Finland. Fem av dessa har      att sjukdomsfallen skall kunna ammälas ano-
4458: dött. 8 ARC (AIDS Related Complex) -patienter         nymt. Ett dylikt förfarande förekommer vid an-
4459: och 21 LAS (Lymphadenopathy Syndrome) -pati-          mälningen av könssjukdomar. Gruppen var dock
4460: enter har konstaterats. Det finns 34 symptomfria      av den åsikten, att AIDS i detta skede inte borde
4461: HTIV-III-infekterade fall. Från och med septem-       klassificeras som könssjukdom, eftersom det inte
4462: ber 198 5 har 6-8 nya infektionsfall per månad        finns någon behandling för sjukdomen. Man har
4463: anmälts till medicinalstyrelsen.                      inte velat placera AIDS i någon särställning i
4464:    Finlands Röda Kors blodtjänst har undersökt        förhållande till andra allvarliga sjukdomar, utan
4465: över 80 000 blodenheter. Ur denna mängd har           patienten skall anvisas vård inom ramen för
4466: man funnit tre HTIV-positiva personer. Genom          normal sjukvårdsservice och anmälningen av
4467: hälsocentralernas förmedling har ca 2 200 prov        sjukdomen skall ske på samma sätt som gäller för
4468: inkommit till Folkhälsoinstitutet, varav 6 är posi-   andra smittsamma sjukdomar.
4469: tiva. Aurora sjukhus har undersökt ca 4 700              1 samma brev tog man också ställning till
4470: prov, av vilka 23 är positiva. Blodgivarnas HTIV-     HTLV-III-antikroppspositivitet. Trots att HTLV-
4471: III-infektionsfrekvens är ca 1 : 2 5000, när det      III-antikroppspositivitet inte absolut betyder att
4472: gäller personer som sökt sig till undersökningar      personeo ifråga insjuknar i AIDS, får hans blod
4473: via hälsovårdscentralerna är motsvarande infek-       inte ges till någon som behöver en blodtransfu-
4474: tionsfrekvens ca 1: 350.                              sion. Finlands Röda Kors blodtjänst har inlett
4475:    Helsingfors stads poliklinik för könssjukdomar     undersökningar av blodgivare. Finlands Röda
4476: inledde under sommaren 1983 en undersökning,          Kors blodtjänst får dock inte bli den plats där
4477: finansierad av Finlands Akademi, som syftade till     den som misstänker att han är smittad låter testa
4478: att utreda förekomsten av AIDS hos homosexuel-        sig själv. Av denna orsak har Folkhälsoinstitutet
4479: la män. 1 det skedet stod medicinalstyrelsen i        ålagts att undersöka de blodprov som hälsovårds-
4480: kontakt med SETA, och i samarbete med SETA            centralerna skickat in för att påvisa förekomsten
4481: utreddes möjligheterna att sprida information         av antikroppar mot HTIV-III-virus.
4482: om AIDS. Medicinalstyrelsen har bekostat en              Eftersom själva viruset rätt ofta kan isoleras hos
4483: broschyr, "Turvallinen seksi", som utarbetades        dem som uppvisar HTIV-III-antikroppar, var
4484: av SETA. Därefter har medicinalstyrelsen publi-       gruppen av den åsikten, att för att man skall
4485: cerat en broschyr med information om AIDS för         kunna följa med epidemiens utbredning bör
4486: utlandsresenärer.                                     laboratorierna meddela om fynd av antikroppar.
4487:                                       1986 vp. -     KK n:o 24                                       5
4488: 
4489: Anmälan görs utan att namn eller personbeteck-       personer med HTIV-III-infektion. Seminarierna
4490: ning nämns, om man kan försäkra sig om att           inleddes hösten 198 5.
4491: olika laboratorier inte meddelar samma persons          Medicinalstyrelsen finansierar även forsknings-
4492: resultat många gånger, ty flerdubbla anmäl-          verksamhet. Avsikten är att i samarbete med
4493: ningar leder tili att sjukdomens utbredning fel-     folkhälsoinstitutet försöka utreda riskgruppernas
4494: bedöms. Bara sådana som frivilligt kommer för        morbiditet. Härvid utreds förekomsten av anti-
4495: undersökning bör undersökas, eftersom det ännu       kroppar mot HTIV-III-virus bland homosexuella
4496: inte finns någon behandling för sjukdomen.           i landets största städer. Man har i samarbete med
4497: Resultatet av undersökningen skall meddelas den      narkotikapolisen respektive fångvårdsmyndighe-
4498: undersökte och personer som konstaterats positi-     terna utrett möjligheten att undersöka infek-
4499: va skall hänvisas tili läkarkontroll.                tionssituationen bland narkomaner som använder
4500:    Läkarkåren har utbildats och informerats. Un-     intravenösa narkotikpreparat och bland fångarna.
4501: der fem olika utbildningsdagar ordnade av medi-         Finland har deltagit i det nordiska samarbete
4502: cinalstyrelsen har landets alla tjänsteläkare fått   som gäller AIDS. Den 19-20 oktober 1983 hölls
4503: utbildning. Tili alla läkare har utdelats publika-   i Århus, Danmark en AIDS-konferens ordnad av
4504: tionen "Om homo- och bisexualitet", som har          den danska cancerföreningen och WHO, som
4505: redigerats av SETA:s utbildningsgrupp i samar-       myndigheter och forskare från Finland deltog i.
4506: bete med de sexuella minoriteternas organisatio-     Under sammankomsterna för de nordiska medici-
4507: ner, medicinalstyrelsen och Helsingfors, Tam-        nalstyrelsenas generaldirektörer har åsikter ut-
4508: merfors och Jyväskylä universitet.                   bytts på personlig nivå. Skriftligt materia! har
4509:    Tillsammans med Helsingfors universitets          regelbundet sänts mellan olika nordiska medici-
4510: forsknings- och utbildningscentral kommer man        nalmyndigheter. Den 14-15 april hålls nästa
4511: under detta år att fortsätta med seminarierna        gemensamma nordiska överläggning i Stock-
4512: över ämnet stödjande av AIDS-patienter och           holm, i viiken Finland också kommer att delta.
4513: 
4514:      Helsingfors den 18 mars 1986
4515: 
4516:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4517:                                                  1986 vp.
4518: 
4519: Kirjallinen kysymys n:o 25
4520: 
4521: 
4522: 
4523: 
4524:                                     Koskenniemi ym.: Asuin- Ja kotipaikkaperiaatteen säilyttämisestä
4525:                                       Tenojoen kalastuksessa
4526: 
4527: 
4528:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4529: 
4530:    Tenojoen vesistöalueen asukkaat, joista valta-       tena asuinpaikasta riippumatta. Suomen ja Nor-
4531: osa kuuluu saamelaisväestöön, ovat suuressa mää-        jan välillä on puolestaan sovittu, että lohenkalas-
4532: rin riippuvaisia lohenkalastuksesta. Sen lisäksi,       tusoikeus on vain niillä tilanomistajilla, jotka
4533: että kalastus on monelle elinehto, on urheilu-          asuvat Tenojoen kalastuspiirin jokilaaksossa, sekä
4534: kalastukseen perustuvasta matkailusta viimeisten        näiden perillisillä asuinpaikasta riippumatta.
4535: 10 vuoden aikana tullut paikkakuntalaisille mer-           Maa- ja metsätalousministeriön asettama toi-
4536: kittävä tulonantaja. Esim. vuonna 1983 kalaturis-       mikunta esitti keväällä 1985, että yli 100 vuotta
4537: mi jätti Utsjoen kuntaan yli 4 milj. markkaa            jatkuneesta kotipaikkaperiaatteesta tulisi luopua
4538: tuloja eri muodoissaan.                                 ja Tenojoen lohenkalastus tulisi järjestää Suomen
4539:    Tenojoen kalastuksesta on säädetty Suomen ja         ja Norjan valtioiden välisellä sopimuksella tila-
4540: Norjan välisessä Tenojoen kalastuspiirin yhteises-      kohtaiseksi oikeudeksi, joka olisi asuinpaikasta
4541: tä kalastussäännöstä tehdyssä sopimuksessa ja           riippumaton.
4542: siihen liittyvässä kalastussäännössä. Tällaisia sään-      Saatujen tietojen mukaan useimmat kalastus-
4543: töjä on ollut olemassa jo vuodesta 1873 lähtien.        piireistä, jokilaaksossa pysyvästi asuvista tilallisis-
4544: Nykyisen sopimuksen puitteista on sovittu vuon-         ta ja muista maata omistavista henkilöistä ovat
4545: na 1979. Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalas-      ilmaisseet viranomaisille vastustavansa Tenojoen
4546: tussäännöstä tehtyä sopimusta ja siihen liittyvää       kalastustoimikunnan esitystä kalastuksen järjestä-
4547: kalastussääntöä tarkistettiin vielä vuonna 1982         misestä, jossa esitetään, että kalastusoikeus olisi
4548: tehdyllä sopimuksella, jota koskeva laki tuli voi-      pelkästään tilanomistajilla asuinpaikasta riippu-
4549: maan vuonna 1983. Muutosten ja tarkistusten             matta. Myös Tenojoen vesistöön rajoittuvat Uts-
4550: tarkoituksena on ollut toisaalta Tenojoen lohi-         joen ja Inarin kunnat ovat ilmaisseet vastustavan-
4551: kannan säilyttäminen ja toisaalta paikkakunnan          sa nykyisen sopimusjärjestelmän piiriin kuuluvan
4552: väestön kalastusoikeuksien käytön ja lohenkalas-        kotipaikkaperiaatteen muuttamista kalastustoi-
4553: tukseen perustuvan toimeentulon turvaaminen.            mikunnan esittämällä tavalla.
4554: Samalla on pyritty varaamaan kohtuullinen osa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4555: lohisaaliista urheilukalastajille.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4556:    Säännöstä saadut kokemukset ovat osoittautu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4557: neet myönteisiksi. Norjan kanssa sovitut tavoit-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4558: teet ovat myös pääosin toteutuneet. Selvitysten                    Miten Hallitus aikoo turvata Tenojoen
4559: mukaan merkittävä määrä Utsjoen saamelaisista                   kalastuspiirin jokilaaksossa pysyvästi asu-
4560: saa nykyään tärkeää toimeentulon lisää kalaturis-               vien kansalaisten oikeudet harjoittaa lo-
4561: mista.                                                          henkalastusta nykyisten sopimusten mu-
4562:    Kalastuslain mukaan kuuluu kalastusoikeus                    kaisesti ja taata heille kalastusoikeuksien
4563: kiinteistön omistajalle kiinteistökohtaisena oikeu-             käyttöön perustuvan toimeentulon?
4564: 
4565:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
4566: 
4567:           Niilo Koskenniemi               Lauri Impiö                       Aimo Ajo
4568: 
4569: 
4570: 
4571: 
4572: 2601925
4573: 2                                       1986 vp. -- KJ( n:o 25
4574: 
4575: 
4576: 
4577: 
4578:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4579: 
4580:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaistu vesistön omistusoikeussuhteet. Maa- ja
4581: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           metsätalousministeriö asetti 23.5.1984 toimikun-
4582: olette 14 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn              nan, jonka tehtäväksi annettiin mm. selvittää
4583: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Tenojoen kalastussopimuksen ja -säännön tarkis-
4584: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       tamistarve.
4585: taja Niilo Koskenniemen ym. näin kuuluvasta                Toimikunta toteaa ensimmäiseen osamietin-
4586: kirjallisesta kysymyksestä n:o 25:                      töön sisältyvien muutosesitystensä perusteluissa,
4587:                                                         että esitysten tarkoituksena on sopeuttaa
4588:            Miten Hallitus aikoo turvata Tenojoen        Tenojoen kalastussopimus ja -sääntö Suomen
4589:         kalastuspiirin jokilaaksossa pysyvästi asu-     muuhun lainsäädäntöön. Tämän vuoksi toimi-
4590:         vien kansalaisten oikeudet harjoittaa lo-       kunta esittää kalastussääntöä muutettavaksi mm.
4591:         henkalastusta nykyisten sopimusten mu-          siten, että kaikki kalastusoikeuden omistajat ase-
4592:         kaisesti ja taata heille kalastusoikeuksien     tetaan samaan asemaan asuinpaikasta riippumat-
4593:         käyttöön perustuvan toimeentulon?               ta. Toimikunnan ensimmäisestä osamietinnöstä
4594:                                                         annetuissa lausunnoissa on yleisesti pidetty tar-
4595:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        peellisena pysyttää voimassa olevan kalastussään-
4596: ti seuraavaa:                                           nön asuinpaikkarajoitus.
4597:    Voimassa oleva Suomen ja Norjan välinen                 Suomen ja Norjan väliset neuvottelut kalastus-
4598: sopimus Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalas-       sopimuksen ja -säännön tarkistamiseksi aloitetaan
4599: tussäännöstä on tehty 5.1.1979 (SopS 20/79).            tämän kevään aikana. Suomen valtuuskunta neu-
4600: Sopimuksen ja siihen liittyvän kalastussäännön          votteluja varten on asetettu 7.3.1986. Näiden
4601: voimaansaattamista koskeva laki (285/79) on an-         neuvottelujen yhteydessä tullaan selvittämään
4602: nettu 23.2.1979 ja sopimus tullut voimaan               myös nyt kyseessä olevan säädöksen muuttamis-
4603: 1.4.1979. Tenojoen kalastussopimusta ja -sääntöä        tarve ja -mahdollisuudet.
4604: on tarkistettu 21.4.1982 tehdyllä sopimuksella             Hallitus katsoo kuitenkin, että mikäli halutaan
4605: (SopS 65/82), jota koskeva laki (993/82) tuli           toteuttaa kyseessä oleva asuinpaikkaan perustuva
4606: voimaan 1.1.1983. Sopimuksen 2 artiklan mu-             omistusoikeuden suojaa ja käyttöä koskevista
4607: kaan sopimukseen liittyvään kalastussääntöön            yleisistä periaatteista poikkeava järjestely, jonka
4608: voidaan tehdä muutoksia kolmivuotiskausittain.          tarkoituksena on turvata Tenojoen jokilaaksoissa
4609:    Kalastusolosuhteet Tenojoen vesistössä ovat          pysyvästi asuvien kansalaisten lohenkalastukseen
4610: muuttuneet Suomen osalta kalastussopimuksen             perustuva toimeentulo, tämä tavoite tulisi toteut-
4611: ja -säännön viimeisimmän tarkistuksen jälkeen           taa ensisijaisesti muulla lainsäädännöllä kuin ul-
4612: erityisesti sen johdosta, että alueella toimitetuissa   kovallan kanssa tehtävällä kalastusta koskevalla
4613: vesipiirirajankäynneissä on lainvoimaisesti rat-        sopimuksella.
4614: 
4615:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1986
4616: 
4617:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
4618:                                       1986 vp. -- RJ( n:o 25                                          3
4619: 
4620: 
4621: 
4622: 
4623:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4624: 
4625:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         området avgjorts och vunnit laga kraft. Jord- och
4626: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        skogsbruksministeriet tilisatte 23.5.1984 en kom-
4627: av den 14 februari 1986 tili vederbörande med-       mission, som fick i uppdrag att utreda bl.a.
4628: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   behovet av att revidera överenskommelsen om
4629: riksdagsman Niilo Koskenniemi m.fl. underteck-       fisket i Tana älv och den därtili anslutna fiskeri-
4630: nade skriftliga spörsmål nr 25:                      stadgan.
4631:                                                         Kommissionen konstaterar i motiveringen tili
4632:           På vilket sätt ämnar Regeringen trygga     de förslag om revision som innefattats i dess
4633:        de i älvdalen inom Tana älvs fiskeområde      första delbetänkande att avsikten med förslagen
4634:        fast bosatta medborgarnas rätt att bedriva    är att anpassa fiskeöverenskommelsen och -stad-
4635:        laxfiske i enlighet med nuvarande över-       gan för Tana älv tili den i övrigt i Finland
4636:        enskommelser och garantera deras ut-          gäliande lagstiftningen. Av denna orsak föreslår
4637:        komst på basen av nyttjande av fiskerät-      kommissionen att fiskeristadgan skulie ändras
4638:        tigheter?                                     bl.a. så, att alla innehavare av fiskerätt blir
4639:                                                      likställda oberoende av boningsort. I de utlåtan-
4640:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     den som avlämnats över kommissionens första
4641: anföra följande:                                     delbetänkande har det allmänt ansetts behövligt
4642:    Gäliande överenskommelse melian Finland           att bibehålla den begränsning i fråga om bo-
4643: och Norge om gemensam fiskeristadga för Tana         ningsort som ingår i fiskeristadgan.
4644: älvs fiskeområde har ingåtts 5.1.1979 (FördrS           Melian Finland och Norge inleds under inne-
4645: 20/79). Lagen om bringande i kraft av över-          varande vår förhandlingar om revidering av fiske-
4646: enskommelsen och den därtili anslutna fiskeri-       överenskommelsen och -stadgan. Den finländska
4647: stadgan (285/79) har getts 23.2.1979 och .?ver-      förhandlingsdelegationen har tillsatts 7. 3.1986.
4648: enskommelsen har trätt i kraft 1.4.1979. Over-       I samband med dessa förhandlingar kommer
4649: enskommelsen om fisket i Tana älv och den            också behovet av och möjligheterna att ändra
4650: därtill anslutna fiskeristadgan har reviderats me-   ifrågavarande författning att bli utredda.
4651: dels avtal av 21.4.1982 (FördrS 65/82), beträf-         Regeringen anser emellertid att såvida man
4652: fande vilket därom given lag (993/82) trädde i       med avvikelse från allmänna principer önskar
4653: kraft 1.1.1983. Enligt artikel 2 i överenskommel-    genomföra ett arrangemang på basen av bonings-
4654: sen kan den därtill anslutna fiskeristadgan ändras   ort angående ifrågavarande skydd och disposition
4655: med tre års intervalier.                             av äganderätten och så, att avsikten är att trygga
4656:    Fiskeriförhållandena i Tana älvs vattendrag har   utkomsten för de i älvdalarna vid Tana älv fast
4657: för Finlands vidkommande efter den senaste           bosatta medborgarna på basen av laxfiske, bör
4658: revideringen av fiskeöverenskommelsen och            dessa mål förverkligas främst genom annan lag-
4659: -stadgan förändrats särskilt på grund av att         stiftning än genom med främmande makt in-
4660: genom rågångsförrättningar som verkställts inom      gången överenskommelse, viiken gälier endast
4661: området äganderättsförhåliandena inom vatten-        fiske.
4662: 
4663:      Helsingfors den 14 mars 1986
4664: 
4665:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
4666:                                 J
4667:                             J
4668:                             J
4669:                             J
4670:                         J
4671:                         J
4672:                         J
4673:                     J
4674:                     J
4675:                 J
4676:                 J
4677:                 J
4678:             J
4679:             J
4680:         J
4681:         J
4682:         J
4683:     J
4684:     J
4685:     J
4686: J
4687: J
4688:                                                1986 vp.
4689: 
4690: Kirjallinen kysymys n:o 26
4691: 
4692: 
4693: 
4694: 
4695:                                    Impiö ym.: Liikenteenharjoittajan mahdollisuudesta suorittaa tila-
4696:                                      päisesti kuljetuksia omalta liikennealueelta myös ulkomaille
4697: 
4698: 
4699:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4700: 
4701:   Aikaisemmin autoilijoilla oli oikeus tilapäisesti       1) rinnastamaHa Ruotsin Norrbottenin ja Nor-
4702: suorittaa kuljetuksia omalta liikennealueelta sen     jan Tromssan ja Finmarkin läänit asetuksen tar-
4703: ulkopuolelle tai päinvastoin. Tämä koski myös         koittamaan naapuriliikennealueeseen,
4704: kuljetuksia ulkomaille. Lapissa tämä oikeus on            2) sallimalla rajakuntien autoille liikenne
4705: ollut autoilijoille hyvin tärkeä, koska esimerkiksi   Ruotsin ja Norjan puolella niihin kuntiin, joiden
4706: Tornion - Haaparannan välillä on voitu suorit-        alue rajoittuu Suomeen (esim. Tornio-Pajala)
4707: taa kuljetuksia ilman suurempia muodollisuuk-         tai
4708: sia.
4709:                                                           3) sallimalla liikenne niiden eri maissa sijaitse-
4710:    Tilanne muuttui, kun ammattimaisesta moot-         vien kuntien välillä, joilla on yhteinen raja (esim.
4711: toriajoneuvoliikenteestä a~nettua ~s~tust~. muu:      Ylitornio-Övertorneå).
4712: tettiin 1.6.1985 alkaen. LukennemmlSteno antol           Erittäin vaikean työllisyystilanteen keskellä lii-
4713: yleisohjeet 28.5.1985 mainitun asetuksen sovelta-     kenteenharjoittajista Suomen puolella tuntuu
4714: misesta. Niiden mukaan rajan yli saa liikennöidä
4715:                                                       epäoikeudenmukaiselta se, että heidän oikeuksi-
4716: ainoastaan varsinaisella ulkomaanliikenneluvalla.     aan kavennetaan silloin, kun naapurimaan lii-
4717: Normaalilla tilausliikenneluvalla rajan yli voi-      kenteenharjoittajat kilpailevat samoista kuljetuk-
4718: daan kuljettaa vain määrätynlaisia tavaroita, ku-
4719:                                                       sista suomalaisten kanssa. Vain säännöksiä muut-
4720: ten esim. maa- ja kiviaineksia sekä raakapuuta,       tamalla suomalaisten liikenteenharjoittajien on
4721: yhteensä 11 tavararyhmää. Perinteisesti rajan yli     mahdollisuus vallata takaisin menettämänsä
4722: tapahtuu rajak.aupan luontoista kauppaa .kai~en      markkinat.
4723: laisilla tavarodla, kuten rakennustarv1kkedla,
4724: maataloustarvikkeilla ym., jotka eivät sisälly yllä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4725: mainittuun liikenneministeriön tavaraluetteloon.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4726:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4727:    Kaikki nämä ns. keikkakuljetukset joudutaan        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4728: nyt suorittamaan ruotsalaisilla autoilla, koska
4729: varsinaiset ulkomaanliikenteessä olevat autot suo-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
4730: rittavat kuljetuksia kauemmaksi kuin rajan tun-               suomalaisten liikenteenharjoittajien oi-
4731: tumaan. Ruotsalaisautojen rajanylitykset ovat li-             keuksien palauttamiseksi ennen 1.6.1985
4732: sääntyneet huomattavasti asetuksen muutoksen                  vallinneelle tasolle, jotta he voisivat tila-
4733: jälkeen.                                                      päisesti suorittaa entiseen tapaan kulje-
4734:    Tilanne voidaan korjata liikenneministeriön                tuksia omalta liikennealueeltaan myös
4735: ohjeelia asetusta muuttamatta mm. seuraavasti:                ulkomaille rajakunnissa?
4736: 
4737:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
4738: 
4739:           Lauri Impiö                    Niilo Koskenniemi                Aimo Ajo
4740:           Seppo Pelttari                 Hannele Pokka                    Mikko Jokela
4741: 
4742: 
4743: 
4744: 
4745: 260178C
4746: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 26
4747: 
4748: 
4749: 
4750: 
4751:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4752: 
4753:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ja tehostamalla eri lupamuotojen välistä työnja-
4754: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        koa.
4755: mies, lähettänyt 14 päivänä helmikuuta 1986                Kysymyksessä esitetyt ratkaisuvaihtoehdot oli-
4756: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-        vat esillä asetusta ja siihen liittyvää ohjetta val-
4757: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         misteltaessa. Liikenneministeriön virkamiehet
4758: Lauri lmpiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          kartoittivat Tornionjokilaakson liikennetarvetta
4759: kysymyksestä n:o 26:                                    neuvottelemalla mm. Lapin kauppakamarin ja
4760:                                                         liikenteenharjoittajien edustajien sekä rajakun-
4761:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy         tien poliisiviranomaisten kanssa. Saadun selvityk-
4762:         suomalaisten liikenteenharjoittajien oi-        sen perusteella ja ottamalla huomioon myös
4763:         keuksien palauttamiseksi ennen 1.6.1985         taloudelliset seikat päädyttiin siihen, että rajan-
4764:         vallinneelle tasolle, jotta he voisivat tila-   pintaliikenne on parhaiten hoidettavissa liiken-
4765:         päisesti suorittaa entiseen tapaan kulje-       nelupamuutoksilla. Teollisuuden kuljetustarpeet
4766:         tuksia omalta liikennealueeltaan myös           on muutosten avulla jo hoidettu. Kaupan kulje-
4767:         ulkomaille rajakunnissa?                        tusten osalta on kuitenkin todettava, ettei rajan-
4768:                                                         pintakuljetuksiin ole hakemuksia juuri tullut.
4769:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Yksi tällainen lupa on myönnetty ja se on jo
4770: ti seuraavaa:                                           uudistettavanakin. Asiakirjoista ilmenee, ettei
4771:                                                         tässäkään tapauksessa ole kyse kovin suuresta
4772:    Viime kesänä voimaan tulleen ammattimaises-          liikennetarpeesta.
4773: ta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuk-            Liikenneministeriön käsityksen mukaan rajan-
4774: sen muutoksen keskeisenä tavoitteena oli mm.            pintaliikenne voidaan hoitaa liikennelupajärjeste-
4775: liikennealueen tilapäisen ylitysoikeuden väärin-        lyillä. Muistettava myös on, etteivät säännökset
4776: käytön aiheuttamien haittavaikutusten poistami-         ennen 1.6.1985 sallineet rajan ylitystä tilapäises-
4777: nen. Muutosta valmisteltaessa oli tiedossa se, että     tikään siinä laajuudessa kuin sitä tehtiin. Valvon-
4778: muutos joissain tapauksissa saattaisi vaikuttaa         nan puute ja tilapäisyyskäsitteen epäselvyys olivat
4779: haitallisesti niihin kuljetuksiin, jotka todella ovat   suurena syynä siihen, että liikennealueen tilapäi-
4780: tilapäisiä. Nämä haittavaikutukset ovat kuitenkin       nen ylitysoikeus miellettiin saavutetuksi eduksi,
4781: poistettavissa liikennelupapoliittisin toimenpitein     joka se ei suinkaan ole ollut.
4782: 
4783:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
4784: 
4785:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
4786:                                        1986 vp. -     KK n:o 26                                         3
4787: 
4788: 
4789: 
4790: 
4791:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4792: 
4793:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          let behandlades då förordningen och den dänill
4794: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         hörande anvisningen förbereddes. Trafikministe-
4795: av den 14 februari 1986 tili vederbörande med-        riets tjänstemän kartlade trafikbehovet i Tome-
4796: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    dalen genom att förhandla bl.a. med represen-
4797: riksdagsman Lauri Impiö m.fl. undenecknade            tanter för Lapplands handelskammare och trafik-
4798: spörsmål nr 26:                                       idkare samt polismyndigheter i gränskommuner-
4799:                                                       na. På basen av den utredning som skaffats och
4800:           Vilka åtgärder kommer Regeringen att        med beaktande av även övervakningsfaktorer
4801:        vidta för att återställa de finska trafikid-   kom man fram tili att trafiken vid gränsen bäst
4802:        karnas rättigheter tili nivån före 1.6.1985    kan skötas genom ändringar i trafiktillstånd.
4803:        så att de såsom förut kunde tilifäliigtvis     lndustrins transportbehov har redan blivit skötta
4804:        utföra transporter i gränskommunerna           genom ändringar. 1 fråga om transporter för
4805:        från sitt eget trafikområde även tili utlan-   handeln kan man dock konstatera att det inte har
4806:        det?                                           kommit in så värst många ansökningar angående
4807:                                                       transporter vid gränsen. Ett tillstånd av detta slag
4808:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      har beviljats och det har redan ansökts om att
4809: anföra följande:                                      detta skali förnyas. Av handlingarna framgår att
4810:    Ett centralt syfte med den ändring i förord-       det ej helier i detta fali är fråga om ett synnerli-
4811: ningen om yrkesmässig motorfordonstraftk som i        gen stort traftkbehov.
4812: somras trädde i kraft var bl.a. att avskaffa de          Enligt trafikministeriets uppfattning kan trafi-
4813: olägenheter som förorsakades av missbruk av           ken vid gränsen skötas genom trafiktiliståndsar-
4814: rättigheten att tillfälligt överskrida trafikområ-    rangemangen. Man bör dessutom komma ihåg
4815: det. Då ändringen förbereddes var man medve-          att stadgandena före 1.6.1985 inte ens tillfäliigt-
4816: ten om att ändringen i vissa fall kunde ha en         vis tiliät gränsöverskridning i den utsträckning
4817: menlig inverkan på sådana transporter som verk-       som man gjorde det. Brist på övervakning och
4818: ligen är tilifälliga. Dessa olägenheter kan emel-     oklarheten i fråga om begreppet tillfällighet
4819: lenid elimineras genom trafikpolitiska åtgärder       utgjorde tili en stor del orsaken tili att rättig-
4820: och genom att effektivera arbetsfördelningen          heten tili en tilifällig gränsöverskridning uppfat-
4821: mellan de olika tiliståndsformerna.                   tades såsom förvärvad förmån, något som den
4822:    De lösningsalternativ som framlagts i spörsmå-     inte alis har varit.
4823: 
4824:      Helsingfors den 11 mars 1986
4825: 
4826:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
4827:                                                1986 vp.
4828: 
4829: Kirjallinen kysymys n:o 27
4830: 
4831: 
4832: 
4833: 
4834:                                    Isohookana-Asunmaa ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
4835:                                       Oulun ja Tampereen alueyksiköiden toiminnan itsenäistämisestä
4836: 
4837: 
4838:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4839: 
4840:    Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on          muodostuvat näillä ehdoilla. Tämä vaikuttaa
4841: Pohjoismaiden suurin tutkimuslaitos. Sen toimi-       aluelaboratorioiden kehittämiseen ja näkyy erityi-
4842: alue kattaa koko teknillisen tutkimuksen kentän.      sesti VTT:n rakentamisessa, jossa Otaniemen
4843: VTT:n kokonaishenkilömäärä on noin 2 500 ja           hankkeet ovat siirtäneet alueyksiköiden rakenta-
4844: vuotuinen henkilöstön kasvu noin sata henkeä.         mista. Eräänä VTT:n alueyksiköiden toiminnan
4845: VTT:n voimakas kasvu on aiheuttanut tilaongel-        kehittämistä vaikeuttavana seikkana voidaan li-
4846: mia lähinnä Otaniemessä sijaitsevassa pääyksikös-     säksi todeta se, että monissa aluelaboratorioissa
4847: sä. VTT:n kasvu tulisi monistakin eri syistä          valtion suora budjettirahoitus on selvästi VTT:n
4848: suunnata kokonaisuudessaan pääkaupunkiseu-            keskiarvon alapuolella.
4849: dun ulkopuolelle VTT:n nykyisiin toimipistei-
4850: siin; tätä tarkoittava lausuma sisältyy mm. valtio-      VTT:n Oulun ja Tampereen yksiköt ovat saa-
4851: neuvoston periaatepäätökseen 11.7.1985 pääkau-        vuttaneet koon, joka mahdollistaa yksiköiden
4852: punkiseudun erityisongelmien toimenpideohjel-         toiminnan itsenäistämisen. Tällöin yksiköt voisi-
4853: maksi sekä vuoden 1986 tulo- ja menoarvion            vat nykyistä paremmin päättää ja vastata itse
4854: VTT:tä koskevan luvun perusteluihin.                  kehityksestään. Samalla ne voisivat kehittää omaa
4855:                                                       toimintaansa, valtakunnallisten tehtävien lisäksi,
4856:    Valtion teknillinen tutkimuskeskus toimii Hel-
4857:                                                       paremmin palvelemaan omien talousalueittensa
4858: singin ja Espoon ohella neljällä muulla paikka-
4859:                                                       teollisuutta ja tuotantoa, mikä nykyisillä järjeste-
4860: kunnalla, Jyväskylässä, Oulussa, Outokummussa
4861:                                                       lyillä on varsin kankeaa. Myös hallitus on ottanut
4862: ja Tampereella. Oulun ja Tampereen yksiköissä
4863:                                                       kantaa alueyksiköiden itsenäistämiseen: edellä
4864: työskentelee kummassakin noin puolitoistasataa
4865:                                                       mainitussa pääkaupunkiseudun erityisongelmia
4866: henkilöä. Oulussa sijaitsee kolme laboratoriota
4867:                                                       käsittelevässä periaatepäätöksessä luvataan vahvis-
4868: (elektroniikan, tietotekniikan ja rakennuslabora-
4869:                                                       taa Tampereen ja Oulun toimintapisteitä ja sel-
4870: torio) ja Tampereella samoin kolme (sairaalatek-
4871:                                                       vittää niiden itsenäistämisen mahdollisuudet ot-
4872: niikan, tekstiilitekniikan ja työsuojelutekniikan
4873:                                                       taen samalla huomioon tutkimusyksiköiden tar-
4874: laboratorio) sekä kaksi jaostoa (rakennustalouden
4875:                                                       koituksenmukainen työnjako ja tehokkaan hal-
4876: ja rakennustekniikan jaosto). Vuoden 1986
4877:                                                       linnon vaatimukset. Sama kannanotto sisältyy
4878: TMA:oon sisältyy rakennustuotantotekniikan tut-
4879:                                                       myös kuluvan vuoden TMA:n perusteluihin.
4880: kimuksen tehostaminen perustamalla Tampereel-
4881: le laboratorio, joka aloitti 1.2.1986. Aluelabora-       Alueyksiköiden itsenäistämiseksi on löydettä-
4882: torioilla on periaatteessa myös valtakunnallinen      vissä useampiakin eri malleja. ltsenäistämisen
4883: tehtävä. Näin on selvästi Tampereen kolmen            yhteydessä tulee alueyksiköt lakisääteisesti kytkeä
4884: laboratorion kohdalla, Oulun laboratorioille rin-     kiinteästi korkeakouluihin, Tampereella Tampe-
4885: nakkaista toimintaa löytyy myös Helsingin alu-        reen teknilliseen korkeakouluun ja Oulussa
4886: eelta.                                                Oulun yliopistoon. Molemmat oppilaitokset
4887:    Laboratoriot kuuluvat tutkimusosastoihin, joi-     edustavat varsin korkeata tasoa ja niiden sekä
4888: den johto on Espoossa. Tutkimusosastojen johta-       alueyksiköiden yhdistäminen vahvistaa kumpaa-
4889: jat yhdessä pääjohtajan ja hallintojohtajan kanssa    kin osapuolta. Jo nykyisin VTT:n alueyksiköiden
4890: muodostavat VTT:n istunnon, joka käsittelee ja        yhteistyö korkeakoulujen kanssa on jokseenkin
4891: hyväksyy eri osastojen suunnitelmat. Päätösvalta      kehittynyttä, kiinteämpää kuin Teknillisen kor-
4892: on keskittynyt voimakkaasti Espooseen ja Helsin-      keakoulun ja VTT:n Otaniemessä sijaitsevan
4893: kiin ja aluelaboratorioiden kehittämisen raamit       pääyksikön välillä.
4894: 
4895: 2602155
4896: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 27
4897: 
4898:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         Tampereen ja Oulun alueyksiköiden itse
4899: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              näistämisen, ja
4900: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4901: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    mihin toimenptte1s11n Hallitus 01
4902:                                                           mahdollisesti jo ryhtynyt mainitrujel
4903:                                                           alueyksiköiden itsenäistäiDisen kiirehti
4904:          Miten Hallitus aikoo toteuttaa VTT:n             miseksi?
4905: 
4906:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
4907: 
4908:          Tytti Isohookana-Asunmaa      Pentti Lahti-Nuuttila        Juhani Alaranta
4909:          Hannu Kemppainen              Liisa Jaakonsaari             Pirkko Ikonen
4910:          Esko Aho                      Riitta Järvisalo-Kanerva      Sirkka-Liisa Anttila
4911:                      Timo Roos                               Väinö Raudaskoski
4912:                                            1986 vp. -      KK n:o 27                                          3
4913: 
4914: 
4915: 
4916: 
4917:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4918: 
4919:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              toiminnalliset perusteet, ja silloin kun se on
4920: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              toteutettavissa ilman merkittäviä lisäkustannuk-
4921: olette 21 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn                 Sia.
4922: kirjeenne n:o 230 ohella toimittanut valtioneu-               Valtion teknillinen tutkimuskeskus on myös
4923: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          omien kokemustensa nojalla havainnut, että ole-
4924: sanedustaja Isohookana-Asunmaan ym. kirjalli-              massa olevien yksiköiden siirtämisestä aiheutuu
4925: sesta kysymyksestä n:o 27:                                 kyseisten alojen toiminnalle useiden vuosien
4926:                                                            taantuma. Lisäksi siirroista aiheutuu välittömiä
4927:            Miten Hallitus aikoo toteuttaa VTT:n
4928:                                                            lisäkustannuksia valtiolle sekä ongelmia siirron
4929:         Tampereen ja Oulun alueyksiköiden itse-
4930:                                                            kohteeksi joutuvalle henkilöstölle.
4931:         näistämisen, ja
4932:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on                  Kysymystä selvittänyt ministeriön asettama
4933:         mahdollisesti jo ryhtynyt mainittujen              työryhmä on ehdottanut Valtion teknillisen tut-
4934:         alueyksiköiden itsenäistämisen kiirehti-           kimuskeskuksen alueellisen toiminnan kehittämi-
4935:         miseksi?                                           seksi seuraavia toimenpiteitä.
4936:                                                               Tutkimuskeskuksen pääkaupunkiseudun ulko-
4937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              puolista toimintaa tehostetaan ottamalla valtion
4938: seuraavaa:                                                 vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon määrärahat
4939:                                                            näiden toimintayksiköiden vahvistamista varten.
4940:    Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että            Näillä määrärahoilla tehostettaisiin toimintayksi-
4941: lähtökohdiltaan yhtenäinen monialainen Valtion             köiden oma-aloitteista tutkimustoimintaa laitok-
4942: teknillinen tutkimuskeskus luo parhaat edellytyk-          sen toiminta- ja taloussuunnitelmassa mainituil-
4943: set kehittää teknistä tutkimus- ja kehitystoimin-          la, lähinnä informaatiotekniikan aloilla. Määrära-
4944: taa maassamme, kun samanaikaisesti otetaan                 ha käytettäisiin lähinnä tutkijatasoisen henkilön
4945: huomioon sekä alueelliset että valtakunnalliset            palkkaamiseen, muihin käyttömenoihin sekä lai-
4946: näkökohdat ja tarpeet. Tämä ratkaisu on myös               tehankintoihin.
4947: sopusoinnussa eduskunnalle syyskuussa 1985
4948: tiede- ja teknologiapoliittisessa selonteossa esite-          Valtion teknillinen tutkimuskeskus selvittää
4949: tyn kannanoton kanssa, jonka mukaan tutkimuk-              nopeasti mahdollisuudet laajentaa pääkaupunki-
4950: sen alueellinen tasapainottaminen ei edellytä              seudun ulkopuolella toimivien yksiköiden toi-
4951: uusien tutkimuslaitosten perustamista.                     mintaa uusille tutkimusaloille joko lisäämällä
4952:                                                            nykyisten toimintayksiköiden toimialoja tai pe-
4953:    Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä tulee
4954:                                                            rustamalla uusia laboratorioita.
4955: samalla, kun Valtion teknillistä tutkimuskeskusta
4956: kehitetään keskeisenä valtakunnallisena tutki-                Tärkeänä pidetään, että toimintaa uusilla aloil-
4957: muslaitoksena, kiinnittää erityistä huomiota lai-          la käynnistettäessä yksiköille osoitetaan erityisesti
4958: toksen pääkaupunkiseudun ulkopuolisen toimin-              toiminnan alkuvaiheessa riittävästi määrärahoja
4959: nan kehittämiseen sekä sen kaikkien yksiköiden             oma-aloitteiseen perusvalmiuden luomiseen täh-
4960: palvelujen alueellisen saatavuuden parantami-              täävään tutkimustoimintaan.
4961: seen. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toi-              Tutkimuskeskus ryhtyy toimenpiteisiin kaik-
4962: mintaa on kuitenkin kehitettävä ensisijaisesti ny-         kien sen toimintayksiköiden palvelujen alueelli-
4963: kyisillä sijaintipaikkakunnilla niin, että toimin-         sen saatavuuden parantamiseksi. Tämä edellyttää
4964: nan perusyksikkönä säilyy edelleen laboratorio,            yhteistyön lisäämistä alueellisten viranomaisten ja
4965: jonka toimialueena on koko maa. Tämä merkit-               muiden alueelliselta pohjalta toimivien organi-
4966: see, että pääkaupunkiseudulla ja sen ulkopuolel-           saatioiden, kuten teknologian kehittämiskeskuk-
4967: la toimivien yksiköiden välillä on olemassa toi-           sen tuotekehitys- ja markkinointiyksiköiden kans-
4968: minnallinen eli teknologiapohjainen eikä alueel-           sa. Lisäksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
4969: linen työnjako. Rinnakkaistaimimaa voidaan har-            tulee tehostaa yrityksiin suuntautuvia tiedotus- ja
4970: kita sellaisissa tapauksissa, joissa sille on alueellis-   markkinointitoimenpiteitä sekä organisoida pro-
4971: ten perusteiden ohella olemassa riittävät muut             jektiluonteisesti neuvontatoimintaa aloilla, joilla
4972: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 27
4973: 
4974: uuden tiedon ja teknologian tarve on erityisen          suunnattava kansallisesti tärkeille aloille, joille
4975: suun.                                                   muualla Suomessa ei ole eikä lyhyellä ajanjaksol-
4976:    Tutkimuskeskuksen on myös entistä enemmän            la ole kehitettävissä kilpailukykyistä vaihtoehtoa.
4977: kiinnitettävä huomiota nykyisten voimavarojen
4978: käyttöön ja voimavarojen uudelleensuuntaami-               Hallitus tulee ottamaan edellä selostettuihin
4979: seen eri alojen sisällä ja myös eri alojen välillä.     kysymyksiin kantaa lähinnä Valtion teknillisen
4980: Pääkaupunkiseudun kasvun suuntaamisessa tulee           tutkimuskeskuksen osalta vuoden 1987 tulo- ja
4981: laitoksen noudattaa valikoivuutta. Kasvu on             menoarvioesityksessään.
4982: 
4983:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
4984: 
4985:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
4986:                                        1986 vp. -     KK n:o 27                                         5
4987: 
4988: 
4989: 
4990: 
4991:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4992: 
4993:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dast i sådana fall där för den utöver de regionala
4994: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         grunderna finns tillräckliga andra funktionella
4995: av den 21 februari 1986 nr 230 tili vederbörande      grunder och när den kan genomföras utan bety-
4996: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      dande extra kostnader.
4997: sänt avskrift av följande av riksdagsman Isohoo-         Statens tekniska forskningscentral har på basis
4998: kana-Asunmaa m.fl. undertecknade spörsmål nr          av sina egoa erfarenheter märkt att en omplace-
4999: 27:                                                   ring av befintliga enheter för verksamheten på
5000:            Hur avser Regeringen göra Statens tek-     ifrågavarande områden medför en tillbakagång
5001:         niska forskningscentrals regionala enheter    på flera år. Dessutom medför omplaceringarna
5002:         i Tammerfors och Uleåborg självständiga,      staten direkta extra kostnader och problem för
5003:         och                                           den personai som blir föremål för omplacering.
5004:            vilka åtgärder har Regeringen redan           Den av ministeriet tillsatta arbetsgrupp som
5005:         eventuellt vidtagit för att påskynda själv-   utrett frågan har föreslagit följande åtgärder för
5006:         ständigandet av ovannämnda regionala          urvecklande av statens tekniska forskningscentrals
5007:         enheter?                                      regionala verksamhet.
5008:                                                          Forskningscentralens verksamhet utanför hu-
5009:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     vudstadsregionen effektiveras genom att i stats-
5010: följande.                                             förslaget för år 1987 intas anslag för stärkandet av
5011:    Handels- och industriministeriet anser att till    dessa verksamhetsenheter. Med dessa anslag skall
5012: sin utgångspunkt skapar en enhetlig, mångsidig        effektiveras verksamhetsenheternas forsknings-
5013: statens tekniska forskningscentral de bästa           verksamhet, som sker på eget initiativ, på i
5014: förutsättningarna att främja den tekniska forsk-      centralens verksamhets- och ekonomipian nämn-
5015: nings- och urvecklingsverksamheten i vårt land,       da områden, närmast på områden för informa-
5016: när man samtidigt beaktar såväl regionala syn-        tionsteknik. Anslaget skall användas först och
5017: punkter som rikssynpunkter ooh behov. Denna           främst för avlöning av en person på forskarnivå,
5018: lösning ligger också i linje med det ställningsta-    f~r andra driftsutgifter och anskaffning av anord-
5019: gande som framfördes i redogörelsen till riks-        mngar.
5020: dagen om vetenskaps- och teknologipolitiken              Statens tekniska forskningscentral utreder i
5021: hösten 198 5. Enligt ställningstagandet kräver en     brådskande ordning möjligheterna att urvidga de
5022: regional balansering av forskningen inte att nya      utanför huvudstadsregionen verksamma enheter-
5023: forskningsanstalter grundas.                          nas verksamhet till nya forskningsområden an-
5024:    Handels- och industriministeriet anser att sam-    tingen genom att öka branscherna för de nuva-
5025: tidigt som statens tekniska forskningscentral ut-     rande verksamhetsenheterna eller genom att
5026: vecklas som en central forskningsanstalt på riks-     grunda nya laboratorier.
5027: planet skall särskild vikt fästas vid utvecklandet       Det anses viktigt att då verksamheten på nya
5028: av den del av centralens verksamhet som är lagd       områden inleds nya enheter särskilt i verksam-
5029: utanför huvudstadsregionen samt vid att regio-        hetens inledningsskede anvisas tillräckligt med
5030: nalt förbättra tillgången tili alla dess enheters     anslag för forskningsverksamhet som syftar till
5031: tjänster. Statens tekniska forskningscentrals verk-   skapandet av basfärdighet på eget initiativ.
5032: samhet skall dock utvecklas i första hand på de          Forskningscentralen vidtar åtgärder för att re-
5033: nuvarande orterna, så att grundenheten för verk-      gionalt förbättra tillgången till alla dess verksam-
5034: samheten förblir laboratoriet, vars verksamhets-      hetsenheters tjänster. Detta förutsätter ett ökat
5035: fält är hela landet. Detta innebär att melian         samarbete med de regionala myndigheterna och
5036: enheterna inom huvudstadsregionen och utanför         andra organisationer som verkar på regional ba-
5037: den finns en funktionell, dvs. teknologibaserad       sis, såsom teknologiska utvecklingscentralens pro-
5038: arbetsfördelning och inte en regional arbetsför-      dukturvecklings- och marknadsföringsenheter.
5039: delning. Parallell verksamhet kan övervägas en-       Dessutom skall statens tekniska forskningscentral
5040: 6                                       1986 vp. -      KK n:o 27
5041: 
5042: effektivera informations- och marknadsföringsåt-        inom huvudstadsregionen skall centralen vara
5043: gärder som riktas tili företagen samt organisera i      selektiv. Ökningen skall inriktas på nationellt
5044: projektform rådgivningsverksamhet på områden            viktiga branscher, där det på annat håll i Finland
5045: där behovet av ny information och ny teknologi          inte finns och på kon sikt inte heller kan
5046: är särskilt stort.                                      utvecklas konkurrenskraftiga alternativ.
5047:    Forskningscentralen skall i allt större utsträck-
5048: ning fästa uppmärksamhet vid användningen av               Regeringen kommer att ta ställning till ovan-
5049: de nuvarande resurserna och omfördelningen av           nämnda frågor beträffande statens tekniska forsk-
5050: resurserna inom och mellan olika branscher. När         ningscentral i propositionen angående statsför-
5051: det gäller ökningen av insatserna på branscherna        slaget för år 1987.
5052: 
5053:      Helsingfors den 20 mars 1986
5054: 
5055:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
5056:                                                 1986 vp.
5057: 
5058: Kirjallinen kysymys n:o 28
5059: 
5060: 
5061: 
5062: 
5063:                                    Tennilä: Työvuorolistojen ilmoittamisesta kaupan alalla oleville
5064:                                       työntekijöille
5065: 
5066: 
5067:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5068: 
5069:    Kauppatyölain (400/78) 3 §:ssä sanotaan, että       ja päättyy sekä ruokailu- ja lepoajat. Nämä
5070: säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa         molemmat työaikaa ja lisäviikkovapaata koskevat
5071: ja 40 tuntia viikossa. Lähtemättä enempää sitee-       luettelo- ja järjestelmälistat voivat olla yksi ja
5072: raamaan itse lakia mainitsen vain, että lain           sama lista, jonka tulee olla työntekijäin nähtävä-
5073: mukaan viikon kaikki arkipäivät voivat olla työ-       nä. Laissa ei kuitenkaan ilmoiteta, missä ja miten
5074: päiviä, mutta sen sijaan lain 5 §:ssä sanotaan,        aikaisessa vaiheessa tuon listan tulisi olla nähtävä-
5075: että työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä,       nä.
5076: joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on oi-           Käytännössä tapahtuukin usein niin, että työn-
5077: keus työehtosopimuksella sopia säännöllisestä          tekijät saavat tietää työaikansa järjestelyistä ja
5078: työajasta 3 ja 4 §:n säännöksistä poikkeavasti         vapaapäivistä vasta vähän ennen listan alkamista,
5079: kuitenkin niin, ettei se keskimäärin ylitä 40          joskus vasta päivää ennen. Tällöin tulee tietysti
5080: tuntia viikossa. Tätä lain suomaa oikeutta hyväksi     monenlaisia ongelmia.
5081: käyttäen ko. alan työmarkkinajärjestöt ovat sopi-
5082: neet viisipäiväisestä työviikosta. Kun työaika on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5083: järjestetty 5-päiväiseksi viikossa, eikä viikon niin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5084: sanottu lisävapaapäivä ole työntekijälle kiinteä,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5085: on työnantajan sekä lain 3 §:n 3 momentin että         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5086: työehtosopimuksen 6 §:n 5 ja 6 kohtien mukaan
5087: ennakolta laadittava työaikaa koskeva työtuntijär-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5088: jestelmä, josta näkyy viikkotyön tasoittuminen.                ryhtyä lainsäädännön tarkistamiseksi si-
5089:                                                                ten, että myös kaupan alalla työvuorolis-
5090:   Lain 12 §:n mukaan työnantajan on pidettävä                  tat ovat työntekijöiden nähtävissä vähin-
5091: työajasta luetteloa, josta näkyy_milloin työ alkaa             täänkin kaksi viikkoa aikaisemmin?
5092: 
5093:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
5094: 
5095:                                           Esko-Juhani Tennilä
5096: 
5097: 
5098: 
5099: 
5100: 260185K
5101: 2                                       1986 vp. -- KJ( n:o 28
5102: 
5103: 
5104: 
5105: 
5106:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5107: 
5108:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §:n 1 momentissa         annetaan yhdistettyinä yhdeksi tai useammaksi
5109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           yhdenjaksoiseksi vapaaksi tai ne yhdistetään
5110: olette 14 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn              muuhun kuin lainmukaiseen viikkolepopäivään,
5111: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            on vapaapäivästä ilmoitettava viimeistään kaksi
5112: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       viikkoa ennen näiden vapaapäivien antamista.
5113: taja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Mainituissa lainkohdissa tai työehtosopimuk-
5114: myksestä n:o 28:                                        sissa ei suoraan lausuta, milloin kaupan alalla
5115:                                                         työtuntiluettelon tai työtuntijärjestelmän on vii-
5116:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5117:                                                         meistään oltava työntekijän nähtävillä. Sama ti-
5118:         ryhtyä lainsäädännön tarkistamiseksi si-
5119:                                                         lanne on työaikalaissa (6041 46) tarkoitettujen
5120:         ten, että myös kaupan alalla työvuorolis-
5121:                                                         työtuntiluettelojen ja työtuntijärjestelmien osal-
5122:         tat ovat työntekijöiden nähtävissä vähin-
5123:                                                         ta. Työsuojeluhallitus on muun ohella tämän
5124:         täänkin kaksi viikkoa aikaisemmin?
5125:                                                         kysymyksen selvittämiseksi pyytänyt työneuvos-
5126:                                                         tolta lausuntoa. Työneuvosto on 20.11.1980 an-
5127:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        t~assaan lausunnossa (n:o 1091) todennut tältä
5128: ti seuraavaa:                                           os1n seuraavaa:
5129:    Kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain              ''Toiseksi työsuojeluhallituksen lausuntopyyn-
5130: (400/78) 3 §:n 1 momentin mukaan normaali               tö koskee kysymystä siitä, milloin työajan tasoit-
5131: säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tun-         tumista koskevan työtuntijärjestelmän ja järjestel-
5132: tia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Saman          män tai luettelon, joka sisältää työn alkamis- ja
5133: pykälän 4 momentin mukaan viikoittainen sään-           päättymisajankohdan sekä ruokailu- ja lepoajat
5134: nöllinen työaika voidaan järjestää myös siten,          on viimeistään oltava työntekijöiden nähtävissä.
5135: että se on keskimäärin enintään 40 tuntia viikos-       Työneuvosto toteaa ensin, että kummassakin ta-
5136: sa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta         pauksessa lainsäätäjän tarkoituksen toteutuminen
5137: laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jon-     edellyttää, että kumpikin on työntekijän nähtä-
5138: ka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanot-      vissä niin hyvissä ajoin kuin kyseisessä konkreetti-
5139: tuun keskimäärään. Tällöinkään ei säännöllinen          sessa tilanteessa olosuhteet huomioon ottaen on
5140: työaika kuitenkaan saa ylittää 48 tuntia viikossa.      mahdollista. Täsmällisen lainsäännöksen puuttu-
5141: Lain 14 §:n mukaan työnantajan on pidettävä             essa voidaan kuitenkin työneuvoston mielestä
5142: työntekijöiden nähtävänä käytännössä oleva työ-         äärimmäisenä aikarajana pitää viimeisen aikai-
5143: tuntijärjestelmä. Työnantajan on myös, milloin          semman työajan tasoittumista koskevan työtunti-
5144: se työn laatuun nähden on mahdollista, laaditta-        järjestelmän tai vastaavasti työn alkamis- ja päät-
5145: va työtuntiluettelo, josta käyvät ilmi aika, mil-       tymisajankohdan sekä ruokailu- ja lepoajat sisäl-
5146: loin säännöllinen työ alkaa ja päättyy, sekä            tävän järjestelmän tai luettelon mukaisen työvuo-
5147: ruokailu- ja lepoajat.                                  ron päättymishetkeä. Tämä tulee kuitenkin työ-
5148:    Voimassa olevan kaupan alan myyjiä ja                neuvoston käsityksen mukaan kysymykseen vain
5149: varastotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen         silloin, kun näiden järjestelmien tai luetteloiden
5150: mukaan allekirjoittajaliitot suosittelevat, että työ-   nähtäville paneminen ei työn laadusta johtuen
5151: tuntijärjestelmä ja työtuntiluettelo laaditaan mi-      ole aikaisemmin ollut mahdollista. Myöskin tämä
5152: käli mahdollista kaksi viikkoa etukäteen. Edel-         aikaraja joudutaan luonnollisesti kussakin kon-
5153: leen kaupan alan ohjeissa vuotuisen työajan 32          kreettisessa tilanteessa ratkaisemaan erikseen' ' .
5154: tunnin lyhentämisen toteuttamiseksi 1.1.1986               Nykyisten säännösten ja määräysten mukaan
5155: alkaen todetaan, että jos työajan lyhennys toteu-       saatetaan äärimmäisissä tapauksissa jopa juuri
5156: tetaan kokonaisina päivinä, annetaan työajan            ennen työvuoron päättymistä ilmoittaa vapaapäi-
5157: lyhennykseen perustuvat vapaapäivät merkitse-           vistä. Tällainen johtaa ilmeiseen kohtuuttamuu-
5158: mällä ne antamisajankohtaa koskevaan työvuoro-          teen työntekijöiden kannalta. Toisaalta työehto-
5159: listaan sitä laadittaessa. Mikäli näitä vapaapäiviä     sopimuksin on kuitenkin sovittu laissa säädettyä
5160:                                         1986 vp. -     KK n:o 28                                       3
5161: 
5162: aikaisemmasta ennakkoilmoitusvelvollisuudesta          kinajärjestöjen kanssa, miten työtuntiluetteloi-
5163: eräiden työvuorolistojen osalta.                       den ja työtuntijärjestelmien ennakkoilmoitusvel-
5164:    Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii selvittele-   vollisuutta on tarkoituksenmukaisinta kehittää.
5165: mään yhteistoiminnassa asianomaisten työmark-
5166: 
5167:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1986
5168: 
5169:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
5170: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 28
5171: 
5172: 
5173: 
5174: 
5175:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5176: 
5177:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tan för den aktuella tidpunkten. Ifall dessa
5178: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       lediga dagar ges sammanfogade tili en eller flera
5179: den 14 februari 1986 till vederbörande medlem        sammanhängande ledigheter, eller sammanslås
5180: av statsrådet översänt avskrift av följande av       med annan ledighet än den lagstadgade veckovi-
5181: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr        lan, skall om ledigheten meddelas minst två
5182: 28:                                                  veckor i förväg.
5183:                                                         1 nämnda lagrum och koliektivavtal sägs inte
5184:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
5185:        för att justera lagsLiftningen så, att ar-    direkt när förteckningen över arbetstimmarna
5186:                                                      eller arbetstidsschemat senast skall finnas tili
5187:        betsskiftslistorna också inom handels-
5188:                                                      påseende för arbetstagarna inom handelsbran-
5189:        branschen skall finnas till påseende för
5190:                                                      chen. Situationen är densamma beträffande de
5191:        arbetstagarna minst två veckor på
5192:                                                      förteckningar över arbetstimmarna och arbets-
5193:        förhand?
5194:                                                      tidsscheman som avses i arbetstidslagen (6041
5195:                                                      46). Arbetarskyddsstyrelsen har bl.a. för utredan-
5196:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      de av denna fråga inbegärt utlåtande av arbetsrå-
5197: anföra följande:                                     det. Arbetsrådet har i sitt utlåtande 20.11.1980
5198:    Enligt 3 § 1 mom. lagen om arbetstiden inom       (nr 1091) konstaterat följande:
5199: handelsrörelser och kontor (400/78) är den nor-         '' Arbetarskyddsstyrelsens begäran om utlåtan-
5200: mala ordinarie arbetstiden högst åtta timmar i       de gäller för det andra frågan om när atbetstids-
5201: dygnet och 40 timmar i veckan. Enligt samma          schemat gällande utjämningen av atbetstiden och
5202: paragrafs 4 mom. kan den ordinarie arbetstiden       schemat ellet förteckningen övet nät atbetet
5203: per vecka även ordnas så, att den i medeltal         börjar och slutar samt tiderna för måltider och
5204: utgör högst 40 timmar i veckan, under förutsätt-     raster senast skall finnas tili påseende för arbets-
5205: ning att för arbetet på förhand utarbetats ett       tagarna. Atbetstådet konstatetat för det fötsta,
5206: arbetstidsschema för minst en period, under vars     att i vartdera fallet förutsättet ett förvetkligande
5207: lopp arbetstiden per vecka utjämnas tili sagda       av lagstiftatens intentioner att båda finns tili
5208: medeltal. Härvid får den ordinarie arbetstiden       påseende föt atbetstagarna i så god tid som det i
5209: dock inte överstiga 48 timmar i veckan. Enligt       ifrågavarande konkteta situation är möjligt med
5210: lagens 14 § skall arbetsgivaren hålla gällande       beaktande av omständigheterna. Även om det
5211: arbetstidsschema tili påseende för arbetstagarna.    inte finns något exakt lagstadgande i saken, kan
5212: Arbetsgivaren skall också, då detta med beaktan-     dock enligt arbetstådets åsikt som yttetsta tids-
5213: de av arbetets art är möjligt, uppgöra en förteck-   gräns anses utgången av det sista arbetsskiftet
5214: ning över arbetstimmarna, varav framgår när det      enligt det tidigare arbetstidsschemat gällande
5215: regelbundna arbetet börjar och slutar samt tiden     utjämning av arbetstiden eller motsvarande sche-
5216: för måltider och raster.                             ma ellet förteckning övet nät arbetet börjar och
5217:    Enligt det gällande kollektivavtalet för han-     slutar samt tiderna för måltidet och taster. Detta
5218: delsbranschens försäljare och lagerarbetare re-      kommer dock enligt arbetsrådets uppfattning i
5219: kommenderar de förbund som undertecknat av-          fråga bara när det på grund av arbetets art inte
5220: talet att arbetstidsschemat och förteckningen över   har varit möjligt att lägga fram dessa scheman
5221: arbetstimmarna om möjligt uppgörs två veckor i       eller förteckningar tili påseende tidigare. Även
5222: förväg. 1 handelsbranschens direktiv rörande en      denna tidsgräns blit man naturligtvis tvungen att
5223: förkortning av den årliga arbetstiden med 32         avgöra särskilt i varje enskild konkret situation".
5224: timmar fr.o.m. 1.1.1986 konstateras vidare, att         Enligt nuvarande stadganden och bestämmel-
5225: om förkortningen av arbetstiden genomförs i          ser kan man i extrema fall meddela om lediga
5226: form av hela dagar, ges de lediga dagar som          dagar t.o.m. just innan ett arbetsskift slutar.
5227: grundar sig på förkortningen av arbetstiden så,      Sådant leder till uppenbara orimligheter föt
5228: att de tas med vid uppgörandet av arbetsskiftslis-   arbetstagarna. Å andra sidan har man dock
5229:                                       1986 vp. -- RJ( n:o 28                                       5
5230: 
5231: genom kollektivavtal kommit överens om skyl-         nisationer utreda på vilket sätt det vore ända-
5232: dighet att beträffande vissa arbetsskiftslistor ge   målsenligast att utveckla skyldigheten att ge
5233: förhandsbesked tidigare än lagen förutsätter.        förhandsbesked om förteckningar över arbetstim-
5234:    Social- och hälsovårdsministeriet försöker i      mar eller arbetstidsscheman.
5235: samråd med vederbörande arbetsmarknadsorga-
5236: 
5237:     Helsingfors den 13 mars 1986
5238: 
5239:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5240:                                               1986 vp.
5241: 
5242: Skriftligt spörsmål nr 29
5243: 
5244: 
5245: 
5246: 
5247:                                   Malm m.fl.: Om transporten av bränsle tili växthusodlarna i Vasa
5248:                                     Iän
5249: 
5250: 
5251:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
5252: 
5253:    Vasa läns kustområde utgör i dag landets          helst undantagstilistånd. Detta innebär att od-
5254: största enhetliga växthusområde där över 1 000       lingarna, för de 70-talet växthusodlare vars bräns-
5255: växthusodlare skapat sig sin egen utkomst och        letransporter berörs, kommer att frysa just vid
5256: arbetsplats för sig och sin familj genom denna       den tidpunkt när det får sina första grönsaker och
5257: specialnäring. Genom produktion av inhemska          åsamkas ekonomiska skador för 10-tals miljoner
5258: kvalitetsgrönsaker har den tidigare kraftiga emi-    mark.
5259: grationen kunnat hejdas i dessa traditionelia           Då odlarna har flere ekonomiskt svaga år
5260: avfolkningsbygder och tidvis t.o.m. lett tili att    bakom sig kommer det här att innebära ekono-
5261: emigranter kunnat återvända tili hemlandet och       misk katastrof och ruin för dessa odlare om dessa
5262: få en arbetsplats inom växthusnäringen. Tili följd   vettlösa planer från Vasa väg- och vattenbygg-
5263: av den starka flyttningsbenägenheten har det         nadsdistrikts sida får förverkligas och inga gene-
5264: verkliga sysselsättningsläget inte heller framgått   rella undantagstilistånd beviljas då transportfor-
5265: ur officieli statistik.                              don av den kapacitet distriktsmyndigheten kräver
5266:    Den viktigaste grundförutsättningen för dessa     inte finns att tiligå.
5267: växthusodlare är en garanterad och ostörd tillför-      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5268: sel av bränsle för att upprätthålia värmen i         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5269: växthusen. Lätt och tung brännolja, som är det       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
5270: vanligaste bränslet transporteras i dag med tank-    följande spörsmål:
5271: bilar där tankningsintervaliet är 1-2 veckor för
5272: varje växthusodlare. Då vägarna i utbyarna i                    Är Regeringen medveten om att de av
5273: Närpes och Malax sedan många år är i oförändrat             Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt pla-
5274: dåligt skick planerar Vasa väg och vattenbygg-              nerade viktbegränsningarna för växthus-
5275: nadsdistrikt att under den beräknade menföresti-            odlarnas oljetransporter kommer att leda
5276: den 1.4. - 31.5.1986 förbjuda transporter där               tili ekonomisk katastrof och personliga
5277: vikten överstiger 8 ton under hela menföresperio-           konkurser för de som berörs och
5278: den. Under tidigare år fram tili 1985 beviljades                vilka åtgärder avser Regeringen vidtaga
5279: generella undantagstillstånd för dessa transporter          för att växthusodlarna skali få generelia
5280: på samma sätt som för kreatursfoder- och mjölk-             tilistånd för transport av bränsle tili sina
5281: transporter. Enligt utsago från distriktsmyndig-            växthus under den tid viktbegränsningar-
5282: heten planerar man i år att inte bevilja några som          na är i kraft under vårens lopp?
5283: 
5284:      Helsingfors den 14 februari 1986
5285: 
5286:                      Håkan Malm                               Boris Renlund
5287:                      Håkan Nordman                            Ole Norrback
5288: 
5289: 
5290: 
5291: 
5292:  260201C
5293: 2                                      1986 vp. -- KJC n:o 29
5294: 
5295: Kirjallinen kysymys n:o 29                                                                   Suomennos
5296: 
5297: 
5298: 
5299: 
5300:                                   Malm ym.: Vaasan läänin kasvihuoneviljelijöiden polttoainetoimi-
5301:                                     tuksista
5302: 
5303: 
5304:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5305: 
5306:    Vaasan läänin rannikkoalue muodostaa nykyi-        mukaan ei tänä vuonna aiota myöntää minkään-
5307: sin maamme suurimman yhtenäisen kasvihuone-           laisia poikkeuslupia. Tämä merkitsee, että niiden
5308: alueen, jossa yli 1 000 kasvihuoneviljelijää on       noin 70 kasvihuoneviljelijän viljelykset, joiden
5309: luonut toimeentulon ja työpaikat itselleen ja         polttoainetoimitukset ovat kyseessä, jäätyvät juu-
5310: perheilleen tämän erityiselinkeinon kautta. Koti-     ri silloin kun he saavat ensimmäiset vihanneksen-
5311: maisten laatuvihannesten tuotannon avulla on          sa ja heille aiheutuu kymmenien miljoonien
5312: aikaisempi voimakas maastamuutto näillä perin-        markkojen taloudellinen vahinko.
5313: teisesti väestöltään vähenevillä seuduilla onnis-        Kun viljelijöillä on takanaan useita taloudelli-
5314: tuttu pysäyttämään, ja ajoittain ovat maasta-         sesti heikkoja vuosia, tulee tämä merkitsemään
5315: muuttajat jopa voineet palata kotimaahansa ja         taloudellista katastrofia ja romahdusta näille vil-
5316: saada kasvihuone-elinkeinon piiristä työpaikan.       jelijöille, mikäli Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin
5317: Koska alue on hyvin altista poismuutolle, ei          kyseiset järjettömät suunnitelmat saavat toteutua
5318: todellinen työllisyystilanne ole edes ilmennyt        eikä mitään yleisiä poikkeuslupia myönnetä, sillä
5319: virallisista tilastoista.                             alueellisten viranomaisten edellyttämän painoista
5320:                                                       kuljetuskalustoa ei ole käytettävissä.
5321:    Tärkein perusedellytys näille kasvihuoneviljeli-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5322: jöille ovat turvatut ja häiritsemättömät polttoai-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5323: netoimitukset lämmön ylläpitämiseksi kasvihuo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5324: neissa. Kevyttä ja raskasta polttoöljyä, jotka ovat   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5325: tavallisimmat polttoaineet, kuljetetaan nykyisin
5326: kullekin kasvihuoneviljelijälle säiliöautoilla, ja               Onko Hallitus tietoinen, että Vaasan
5327: täyttöväli on 1--2 viikkoa. Koska tiet Närpiön ja             tie- ja vesirakennuspiirin kasvihuonevilje-
5328: Maalahden syrjäkylillä ovat jo useita vuosia olleet           lijöiden öljynkuljetuksille suunnittelemat
5329: jatkuvasti huonossa kunnossa, suunnittelee Vaa-               painorajoitukset tulevat johtamaan talou-
5330: san tie- ja vesirakennuspiiri yli kahdeksan tonnin            delliseen katastrofiin ja asianomaisten
5331: painoisten kuljetusten kieltämistä koko kelirikko-            henkilökohtaisiin konkursseihin, ja
5332: ajaksi, joksi on arvioitu 1.4.--31.5.1986. Aikai-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5333: sempina vuosina vuoteen 1985 saakka myönnet-                  ryhtyä, jotta kasvihuoneviljelijät saavat
5334: tiin nyt kyseessä oleville kuljetuksille yleinen              yleiset luvat polttoaineen kuljettamiseksi
5335: poikkeuslupa samoin kuin rehu- ja maitokulje-                 kasvihuoneilleen sinä aikana, jolloin pai-
5336: tuksille. Alueellisten viranomaisten lausuntojen              norajoitukset ovat keväällä voimassa?
5337: 
5338:     Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
5339: 
5340:                       Håkan Malm                               Boris Renlund
5341:                       Håkan Nordman                            Ole Norrback
5342:                                         1986 vp. -- RJ< n:o 29                                           3
5343: 
5344: 
5345: 
5346: 
5347:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5348: 
5349:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perustellut rajoitusten tarpeellisuutta sekä esittä-
5350: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nyt menettelytavan poikkeuslupien saamiseksi
5351: olette 14 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             yksittäisille kuljetuksille.
5352: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
5353:                                                           Tiepiiri on painottanut sitä, että raskaiden
5354: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
5355:                                                        kuljetusten suorittajat, muun muassa polttoainei-
5356: taja Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta kirjalli-
5357:                                                        den kuljettajat, olisivat yhteydessä paikalliseen
5358: sesta kysymyksestä n:o 29:
5359:                                                        tiemestariin tien kunnon kannalta sopivimman
5360:           Onko Hallitus tietoinen, että Vaasan         ajankohdan hakemiseksi kuljetuksille. Tällainen
5361:        tie- ja vesirakennuspiirin kasvihuonevilje-     menettelytapa edesauttaa kelirikkoisen tien lii-
5362:        lijöiden öljynkuljetuksille suunnittelemat      kennekelpoisuuden ylläpitämistä, mutta ei estä
5363:        painorajoitukset tulevat johtamaan talou-       elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kuljetusten
5364:        delliseen katastrofiin ja asianomaisten         toteutumista. Käsitys, ettei Vaasan tiepiirin alu-
5365:        henkilökohtaisiin konkursseihin, ja             eella tultaisi myöntämään minkäänlaisia poik-
5366:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         keuslupia raskaille kuljetuksille, on siis erheelli-
5367:        ryhtyä, jotta kasvihuoneviljelijät saavat       nen. Tiemestarit tulevat myöntämään lupia enti-
5368:        yleiset luvat polttoaineen kuljettamiseksi      seen tapaan, mikä on luonnollistakin esimerkiksi
5369:        kasvihuoneilleen sinä aikana, jolloin pai-      polttoainekuljetusten tärkeyden huomioon ot-
5370:        norajoitukset ovat keväällä voimassa?           taen.
5371:                                                           Tie- ja vesirakennushallitus katsookin, ettei
5372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Vaasan tiepiirissä käytössä oleva menettelytapa
5373: ti seuraavaa:                                          missään tapauksessa aiheuta kasvihuoneviljelijöil-
5374:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen Vaasan piiri on       le kysymyksessä kuvattuja haittatekijöitä. Päin-
5375: 21.2.1986 lähettänyt julkiselle sanalle sekä 62        vastoin, mikäli alueen raskaat kuljetukset hoide-
5376: yhteisölle tai yritykselle kelirikkoennusteen. Tässä   taan kelirikkaaikana niistä etukäteen neuvotellen
5377: ennusteessa on mainittu ne tieosat, joille toden-      paikallisten tiemestareiden kanssa, alueen tie-
5378: näköisesti joudutaan asettamaan liikennerajoi-         verkko voitaneen pitää kulkukelpoisena mahdol-
5379: tuksia kelirikkoaikana. Tiepiiri on ennusteessa        lisesta vaikeastakin kelirikosta huolimatta.
5380: 
5381:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
5382: 
5383:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
5384: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 29
5385: 
5386: 
5387: 
5388: 
5389:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5390: 
5391:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          motiverat begränsningarna samt meddelat hur
5392: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        undantagstilistånd kan erhålias för enskilda
5393: den 14 februari 1986 tili vederbörande medlem         transporter.
5394: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Vägdistriktet har poängterat att de som utför
5395: riksdagsman Håkan Malm. m.fl. undertecknade           tunga transporter, bl.a transporter av bränsle,
5396: spörsmål nr 29:                                       tillsammans med den lokala vägmästaren skali
5397:                                                       försöka finna den tidpunkt som med tanke på
5398:            Är Regeringen medveten om att de av        vägens skick är lämpligast för transporterna.
5399:        Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt pla-      Detta förfaringssätt gör det lättare att upprätthål-
5400:        nerade viktbegränsningarna för växthus-        la trafik på menföresvägarna, men det hindrar
5401:        odlarnas oljetransporter kommer att leda       inte att transporter som är viktiga för näringslivet
5402:        tili ekonomisk katastrof och personliga        genomförs. Uppfattningen att inga som helst
5403:        konkurser för de som berörs och                undantagstilistånd för tunga transporter kommer
5404:           vilka åtgärder avser Regeringen vidtaga     att beviljas inom Vasa vägdistrikt är alitså oriktig.
5405:        för att växthusodlarna skali få generelia      Vägmästarna kommer att bevilja tilistånd på
5406:        tillstånd för transpott av bränsle tili sina   samma sätt som tidigare, vilket är alideles natur-
5407:        växthus under den tid viktbegränsningar-       ligt med beaktande av t.ex. bränsletransporternas
5408:        na är i kraft under vårens lopp?               betydelse.
5409:                                                           Sålunda anser väg- och vattenbyggnadsstyrel-
5410:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sen att det förfarande som iakttas i Vasa vägdis-
5411: anföra följande:                                      trikt inte i något fali utsätter växthusodlarna för
5412:    Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har           de olägenheter som beskrivs i spörsmålet.
5413: 21.2.1986 tiliställt massmedierna och 62 sam-         Tvärtom torde vägnätet i området kunna hålias i
5414: manslutningar och företag en menföresprognos. I       farbart skick under en eventuelit t.o.m. svår
5415: den nämns de vägavsnitt som sannolikt kommer          menföresperiod, om de tunga transporterna un-
5416: att bli belagda med trafikbegränsningar under         der denna tid sköts så att saken först diskuteras
5417: menföresperioden. I prognosen har vägdistriktet       med de lokala vägmästarna.
5418: 
5419:     Helsingfors den 18 mars 1986
5420: 
5421:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
5422:                                                 1986 vp.
5423: 
5424: Skriftligt spörsmål nr 30
5425: 
5426: 
5427: 
5428: 
5429:                                    Renlund m.fl.: Om arbetsårets längd vid yrkesskolorna
5430: 
5431: 
5432:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5433: 
5434:    Enligt förordn. 31 59 § 2 såsom den ändrats         skole-, gymnasie- och yrkesskoleleverna, vilket
5435: enligt förord. 636/73 har allmänna yrkesskolor         även kan ställa tili problem för den tid endast
5436: 195 arbetsdagar per läsår. Läsårets längd kan          yrkesskolan har verksamhet.
5437: sålunda uttryckas som 39 arbetsveckor. Nu är det          Yrkesskolornas elever kommer normalt från
5438: hög tid i yrkesskolorna att planera undervis-          avsevärt vidare områden än t.ex. gymnasiernas
5439: ningen för läsåret 1986-87 synnerligast som de         elever med långa resor som följd. Detta medför
5440: alimänna yrkesskolorna då går in i mellanstadie-       att det är särdeles olämpligt att uppdela arbets-
5441: reformen. De nya läroplaner, som då tas i bruk         veckan i 1 + 3 arbetsdagar när självständig-
5442: utgår från att läsåret omfattar 38 studieveckor.       hetsdagen eller 1 maj infaller en tisdag eller
5443: Trots att beslut gjorts om ändring av läsårets         torsdag. För att undvika arbetsperioder omfattan-
5444: längd när det gälier läroplanerna har nån motsva-      de endast en arbetsdag blir man vissa år tvungen
5445: rande ändring av förordningen inte gjorts.             a~t starta läsåret flere dagar tidigare än gymna-
5446:                                                        sierna.
5447:    Y rkesskolornas läsår är i förordning entydigt         Myndigheterna har uppenbarligen inte haft
5448: fastslaget tili 19 5 arbetsdagar vilket inne bär 5-7   intresse av att beakta fältets åsikter i dessa frågor.
5449: dagar mera än för t.ex. gymnasierna. Vid en            Det tyder inte på ett alltför stort förtroende för
5450: tidpunkt då antalet 16-åringar i landet drastiskt      undervisningens kvalitet att yrkesskolornas skolår
5451: minskar leder detta förhållande lätt tili att          omfattar 39 veckor för att genomföra en 38
5452: minskningen av antalet elever i första hand slår       veckors studieperiod.
5453: ut över yrkesskolorna. Specielit yrkesskolorna bör        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5454: kunna avsluta läsåret vid maj månads slut för att      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5455: eleverna skall kunna ta emot arbetsplatserna från      ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
5456: början av juni. Detta har som följd att yrkessko-      följande spörsmål:
5457: lorna måste börja sitt arbetsår 5-7 arbetsdagar
5458: tidigare än gymnasierna, vilket för många 16-                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
5459: åringar kan bli en avgörande faktor vid valet av               taga för att minska antalet arbetsdagar
5460: mellanstadieutbildning. Det är också vanligt att               för allmänna yrkesskolor så att de skulle
5461: elevtransporterna har samordnats för grund-                    jämställas med gymnasierna?
5462: 
5463:      Helsingfors den 14 februari 1986
5464: 
5465:           Boris Renlund                   Gunnar ] ansson                Ole Wasz-Höckert
5466:                      Håkan Malm                                  Ole Norrback
5467: 
5468: 
5469: 
5470: 
5471: 260219X
5472: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 30
5473:                                                                                               Suomennos
5474: Kirjallinen kysymys n:o 30
5475: 
5476: 
5477: 
5478: 
5479:                                    Renlund ym.: Ammattikoulujen työvuoden pituudesta
5480: 
5481: 
5482:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5483: 
5484:    Asetuksen 3/59 2 §:n mukaan, sellaisena kuin        teisesti peruskoulujen, lukioiden ja ammattikou-
5485: se on muutettuna asetuksessa 636/73, on yleisillä      lujen oppilaille, mikä myös voi aiheuttaa ongel-
5486: ammattikouluilla 195 työpäivää lukuvuodessa.           mia sinä aikana, jolloin vain ammattikoulut ovat
5487: Lukuvuoden pituus voidaan siis ilmaista 39 työ-        toiminnassa.
5488: viikoksi. Nyt on korkea aika suunnitella ammat-           Ammattikoulujen oppilaat tulevat yleensä
5489: tikouluissa lukuvuoden 1986-87 opetusta, eri-          huomattavasti laajemmalta alueelta kuin esimer-
5490: tyisesti koska yleiset ammattikoulut tuolloin tule-    kiksi lukioiden oppilaat, mistä ovat seurauksena
5491: vat mukaan keskiasteen koulunuudistukseen.             pitkät koulumatkat. Tästä seuraa, että ammatti-
5492: Tuolloin käyttöön otettavat uudet opetussuunni-        kouluissa on erityisen epäsopivaa jakaa työviikko
5493: telmat lähtevät siitä, että lukuvuodessa on 38         1 + 3 työpäivään silloin, kun itsenäisyyspäivä tai
5494: opintoviikkoa. Vaikka opetussuunnitelmien osal-        vapunpäivä osuu tiistaiksi tai torstaiksi. Jotta
5495: ta on tehty päätös lukuvuoden pituuden muutta-         vältettäisiin vain yhden työpäivän käsittävät työs-
5496: misesta, ei vastaavaa asetuksen muutosta ole           kentelyjaksot, on tiettyinä vuosina lukuvuosi
5497: toteutettu.                                            pakko aloittaa useita päiviä lukioita aikaisemmin.
5498:    Ammattikoulujen lukuvuosi on asetuksessa yk-           Viranomaisilla ei selvästikään ole ollut kiinnos-
5499: siselitteisesti vahvistettu 195 työpäiväksi, mikä on   tusta ottaa huomioon kentän näkemyksiä näissä
5500: 5-7 päivää enemmän kuin esimerkiksi lukioissa.         kysymyksissä. Ei osoita järin suurta luottamusta
5501: Ajankohtana, jolloin maamme 16-vuotiaiden lu-          opetuksen laatuun, että ammattikoulujen koulu-
5502: kumäärä selvästi pienenee, johtaa tämä tilanne         vuosi käsittää 39 viikkoa verrattuna 38 viikon
5503: helposti siihen, että oppilasmäärien vähenemi-         opintovuoteen.
5504: nen tulee koskemaan juuri ammattikouluja. Eri-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5505: tyisesti ammattikoulujen tulee voida lopettaa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5506: lukuvuotensa toukokuun päättyessä, jotta oppi-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5507: laat voisivat ottaa vastaan työpaikkansa kesäkuun      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5508: alusta lukien. Tästä on seurauksena, että ammat-
5509: tikoulujen olisi aloitettava työvuotensa 5-7 työ-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5510: päivää lukioita aikaisemmin, mikä monelle 16-                  ryhtyä vähentääkseen yleisten ammatti-
5511: vuotiaalle voi muodostua ratkaisevaksi tekijäksi               koulujen työpäivien lukumäärää siten,
5512: keskiasteen koulutuksen valitsemisessa. On myös                että ne asetettaisiin lukioiden kanssa sa-
5513: yleistä, että oppilaskuljetukset on järjestetty yh-            maan asemaan?
5514: 
5515:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1986
5516: 
5517:          Boris Renlund                    Gunnar Jansson                Ole Wasz-Höckert
5518:                     Håkan Malm                                  Ole Norrback
5519:                                       1986 vp. -     KK n:o 30                                        3
5520: 
5521: 
5522: 
5523: 
5524:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5525: 
5526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ammatillisten oppilaitosten opettajien työai-
5527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kakysymykset ovat olleet esillä kuluvan kevään
5528: olette 14 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn           virka- ja työehtoneuvotteluissa. Niiden yhteydes-
5529: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sä tehtyjen ratkaisujen johdosta opetusministeriö
5530: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tulee esittämään ammattioppilaitoksista annetun
5531: taja Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-   asetuksen muuttamista siten, että yleisten am-
5532: sesta kysymyksestä n:o 30:                           mattikoulujen lukuvuoden pituus tarkistettaisiin
5533:                                                      190 oppilaan työpäiväksi lukuvuoden 1987-88
5534:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       alusta. Opettajilla tulee näiden työpäivien lisäksi
5535:        ryhtyä vähentääkseen yleisten ammatti-        olemaan 5 täydennyskoulutuspäivää. Tämän li-
5536:        koulujen työpäivien lukumäärää siten,         säksi toteutetaan myös yleisissä ammattikouluissa
5537:        että ne asetettaisiin lukioiden kanssa sa-    aikaisemmin peruskoulussa ja lukiossa toteutunut
5538:        maan asemaan?                                 työaikaratkaisu, jonka mukaan muuhun arkipäi-
5539:                                                      vään kuin lauantaihin sattuva itsenäisyyspäivä ja
5540:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        vapunpäivä vähentävät työpäivien määrää.
5541: seuraavaa:
5542: 
5543:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
5544: 
5545:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
5546: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 30
5547: 
5548: 
5549: 
5550: 
5551:                                Till Riksdagens Herr Talman
5552: 
5553:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-          vårens tjänste- och kollektivavtalsförhandlingar.
5554: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Eder          Tili följd av de uppgörelser som gjorts i samband
5555: skrivelse av den 14 februari 1986 till vederböran-   med förhandlingarna, kommer undervisningsmi-
5556: de medlem av statsrådet avsänt en avskrift av        nisteriet att i förordningen om yrkesläroanstalter
5557: följande av riksdagsman Boris Renlund m.fl.          framföra att längden av läsåret för eleverna vid
5558: undertecknade spörsmål nr 30:                        allmänna yrkesläroanstalter skall fastställas tili
5559:                                                      190 arbetsdagar. Lärarna skall därtill under en tid
5560:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      av fem dagar deltai kompletterande utbildning.
5561:        för att minska antalet arbetsdagar för        Även vid de allmänna yrkesläroanstalterna ge-
5562:        allmänna yrkesskolor så att de skulle         nomförs den arbetstidsuppgörelse som redan ti-
5563:        jämställas med gymnasierna?                   digare genomförts vid grundskolorna och gymna-
5564:                                                      sierna. Enligt uppgörelsen minskar självständig-
5565:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     hetsdagen och första maj som infaller på någon
5566: framföra följande:                                   annan vardag än på lördag antalet arbetsdagar.
5567:    De arbetstidsfrågor som gäller lärarna vid yr-
5568: kesläroanstalter har varit uppe till behandling i
5569: 
5570:     Helsingfors den 21 mars 1986
5571: 
5572:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
5573:                                               1986 vp.
5574: 
5575: Kirjallinen kysymys n:o 31
5576: 
5577: 
5578: 
5579: 
5580:                                   Pohjala ym.: Poliisipalvelujen parantamisesta Harjavallan kaupun-
5581:                                     gissa
5582: 
5583: 
5584:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5585: 
5586:    Harjavallassa on toiminut aluepoliisi vuodesta    palvelujen heikkous ja pahimmassa tapauksessa
5587: 1982 alkaen. Sijoituspaikkana on Harjavallan         niiden ajoittainen täydellinen puuttuminen. Tä-
5588: virastotalo. Aluepoliisin toiminnasta saadut         mä heikentää yksityishenkilöiden ja elinkeinoelä-
5589: kokemukset ovat erittäin hyvät. Aluepoliisi jou-     män asiointimahdollisuuksia. Palvelujen saata-
5590: tuu kuitenkin osallistumaan myös Kokemäen            vuudella on Harjavallan tyyppisellä voimakkaan
5591: poliisipiirin viikonloppupäivystykseen. Työaika-     yritystoiminnan paikkakunnalla suuri merkitys.
5592: lainsäädännöstä johtuu, että häntä on erittäin       Erityisesti palvelujen puuttumisesta kärsivät auto-
5593: vaikea tavoittaa viikolla ja käytännössä suuri osa   ja kuljetusliikkeet.
5594: aluepoliisin saamisen alkuperäisestä tarkoitukses-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5595: ta jää toteutumatta. Yksi ainoa aluepoliisi ei näy   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
5596: riittävästi kaupungin keskustan katukuvassa eikä     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5597: ennaltaehkäisevä vaikutus häiriöihin, ilkivaltaan    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5598: yms. muodostu sellaiseksi kuin on tarkoitus.
5599: Kahden miehen voimin toiminta olisi huomatta-                  Onko Hallitus tietoinen niistä haitois-
5600: vasti tehokkaampaa. Kaksi poliisimiestä riittäisi           ta, joita kunnollisen aluepoliisitoiminnan
5601: myös muodostamaan partion.                                  ja jatkuvien nimismiehen ja poliisin pal-
5602:    Harjavallan virastotalon nimismiehen kansliati-          velujen puuttuminen Harjavallan kau-
5603: lat ovat olleet suljettuina kanslistin vuosilomien          pungissa aiheuttaa, ja jos on,
5604: aikana helmi- ja heinäkuussa ja myös virastotalon              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5605: poliisin toimitilat ovat tuolloin vajaakäytössä.            ryhtyä toisen aluepoliisin saamiseksi Har-
5606: Muuta nimismiehen henkilökuntaa ei kaupungis-               javaltaan ja nimismiehen kanslian toi-
5607: sa ole. Seurauksena on nimismiehen ja poliisin              minnan muuttamiseksi kokovuotiseksi?
5608: 
5609:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1986
5610: 
5611:                       Toivo T. Pohjala                        Timo Roos
5612: 
5613: 
5614: 
5615: 
5616: 260207)
5617: 2                                     1986 vp. -- HJ( n:o 31
5618: 
5619: 
5620: 
5621: 
5622:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5623: 
5624:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1982 lähtien sivutoimipiste on lisäksi ollut alue-
5625: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        poliisin sijoituspaikkana. Nimismies käy sivutoi-
5626: olette 11 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn           mipisteessä päivittäin pitämässä vastaanottoa ja
5627: kirjeenne n:o 182 ohella toimittanut valtioneu-      piirin poliisimiehet käyvät siellä päivittäin. Kaik-
5628: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    ki Harjavallassa tapahtuneet poliisiasiat kuulus-
5629: sanedustaja Toivo T. Pohjalan ym. näin kuulu-        teliaan Harjavallan sivutoimipisteessä.
5630: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 31:                Kokemäen nimismiespiirin henkilövahvuus on
5631:           Onko Hallitus tietoinen niistä haitois-    nimismies, apulaisnimismies, 4 ylikonstaapelia,
5632:        ta, joita kunnollisen aluepoliisitoiminnan    12 konstaapelia, toimistosihteeri ja 5 muuta
5633:        ja jatkuvien nimismiehen ja poliisin pal-     kansliahenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Ulos-
5634:        velujen puuttuminen Harjavallan kau-          ottoapulaisia piirissä on kaksi. Aluepoliisi on
5635:        pungissa aiheuttaa, ja jos on,                keskittynyt Harjavallan kaupungin asioihin. Vii-
5636:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       konloppuisin aluepoliisi osallistuu viikonloppu-
5637:        ryhtyä toisen aluepoliisin saamiseksi Har-    päivystykseen, mutta tällöinkin toiminta on koh-
5638:        javaltaan ja nimismiehen kanslian toi-        distettu Harjavaltaan. Henkilöstön vähäisyydestä
5639:        minnan muuttamiseksi kokovuotiseksi?          johtuen toista aluepoliisia ei ole voitu irroittaa
5640:                                                      piirin muusta vahvuudesta Harjavaltaan. Myös-
5641:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kään kansliaväen osalta ei ole ollut mahdolli-
5642: ti seuraavaa:                                        suuksia siirtoihin sivutoimipisteeseen.
5643:    Kokemäen nimismiespiirin muodostavat Har-            Henkilöstön vähäisyydestä johtuen sivutoimi-
5644: javallan ja Kokemäen kaupungit. Piirin väes-         piste on ollut loma-aikana yleensä kiinni.
5645: tömäärä on 18 694 asukasta. Poliisitoiminnalli-         Poliisin hälytys- ja päivystyspalvelu on voitu
5646: sesti kaupungit ovat melko tasaveroiset. Nimis-      hoitaa koko piirissä tyydyttävästi. Loma-aikoja
5647: miespiirin kanslia on Kokemäen virastotalossa.       lukuun ottamatta on kansliapalvelujen saatavuut-
5648: Nimismiespiirillä on ollut vuodesta 1976 lähtien     ta myös pidettävä maan keskimääräiset olosuh-
5649: sivutoimipiste Harjavallan kaupungin virastota-      teet huomioon otettuina kohtuullisina. Palvelu-
5650: lossa.                                               tasoa pyritään ylläpitämään ja parantamaan Har-
5651:    Sivutoimipisteessä työskentelee ulosottoapulai-   javallan kaupungin osalta käytettävissä olevien
5652: nen ja päätoiminen toimistovirkailija. Vuodesta      voimavarojen sallimissa rajoissa.
5653: 
5654:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
5655: 
5656:                                                               Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
5657:                                        1986 vp. -- RJC n:o 31                                            3
5658: 
5659: 
5660: 
5661: 
5662:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
5663: 
5664:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förläggningsplats för områdespolisen. Länsman-
5665: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nen har dagligen mottagning i filialen ooh
5666: den 18 februari 1986 nr 182 tili vederbörande         dessutom besöker distriktets poliser filialen varje
5667: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    dag. Alla polisförhör i fall som inträffat i Harja-
5668: av riksdagsman Toivo T. Pohjala m.fl. under-          valta· hålls i filialen.
5669: tecknade spörsmål nr 31:                                  Personalen vid Kumo länsmansdistrikt består
5670:                                                       av en länsman, en biträdande länsman, 4 över-
5671:            Är Regeringen medveten om de olä-          konstaplar, 12 konstaplar, en byråsekreterare och
5672:        genheter som föranleds av att Harjavalta       5 personer som hör tili kanslipersonalen. I dis-
5673:        stad inte har en ordentlig områdespolis-       triktet finns två exekutionsbiträden. Områdespo-
5674:        verksamhet och oavbruten länsmans- och         lisen koncentrerar sig på ärenden som gälier
5675:        polistjänst och om så är,                      Harjavalta stad. Under veckosluten deltar områ-
5676:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       despolisen i dejoureringen, och även då koncen-
5677:        för att Harjavalta skall få en områdespolis    treras verksamheten tili Harjavalta. På grund av
5678:        tili och för att verksamheten vid läns-        bristen på personai har man från distriktets
5679:        manskansliet ändras så att den pågår året      polisstyrka inte kunnat lösgöra ytterligare en
5680:        runt?                                          områdespolis tili Harjavalta. Det har inte helier
5681:                                                       funnits möjligheter att överföra kanslipersonal
5682:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tili filialen.
5683: anföra följande:                                          Då det finns så få anstälida vid filialen har den
5684:    Kumo länsmansdistrikt består av Harjavalta         i alimänhet varit stängd under personalens se-
5685: stad och Kumo stad. Distriktet har 18 694 invå-       mester.
5686: nare. I fråga om polisfunktionen är städerna              Poliseos jour- och larmtjänst har kunnat skötas
5687: ganska jämbördiga. Länsmansdistriktets kansli är      på ett tilifredsställande sätt i hela distriktet. Med
5688: inhyst i Kumo ämbetshus. Sedan år 1976 har            beaktande av förhållandena i genomsnitt i landet
5689: länsmansdistriktet en filial i ämbetshuset i Harja-   kan tillgången på service vid kansliet anses skälig
5690: valta.                                                utom under personalens semester. Avsikten är att
5691:    I filialen arbetar ett exekutionsbiträde och en    upprätthålia och förbättra servicenivån för Harja-
5692: byråfunktionär, som har uppgiften som huvud-          valtas del inom ramen för de resurser som står tili
5693: syssla. Från och med år 1982 är filialen dessutom     buds.
5694: 
5695:      Helsingfors den 20 mars 1986
5696: 
5697:                                                                    Inrikesminister Kaisa Raatzkainen
5698:                                                1986 vp.
5699: 
5700: Kirjallinen kysymys n:o 32
5701: 
5702: 
5703: 
5704: 
5705:                                    Raudaskoski ym.: Puolustusvoimien lääkäritarpeen turvaamisesta
5706:                                      poikkeusoloissa
5707: 
5708: 
5709:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5710: 
5711:    Lääkintöhallituksen tekemän selvityksen mu-        kun lääkäreistä on yleinen pula, edes naislääkä-
5712: kaan viime vuoden lokakuussa maamme terveys-          reitä ei ole riittävästi saatavilla viransijaiseksi
5713: keskuksissa oli noin 450 lääkärin vajaus. Sairaa-     äitiyslomalla olevalle naislääkärille. Tällöin viras-
5714: loiden, terveyskeskusten ja erilaisten kuntoutus-     sa olevalle mieslääkärille saattaa kertyä liikaa
5715: toimintojen yhteenlaskettu lääkärivajaus on tä-       työpaineita, josta syystä hän hakeutuu pois ter-
5716: män päivän arvioiden mukaan jo runsaan tuhan-         veyskeskuksista helpompiin työyhteisöihin. Täs-
5717: nen lääkärin paikkeilla. Näin siitä huolimatta,       täkin syystä epäsuhde nais- ja mieslääkäreiden
5718: että muutama vuosi sitten vastuullisissakin pii-      koulutuksessa tulisi kiireellisesti korjata tai sitten
5719: reissä puhuttiin voimakkaasta lääkäreiden liika-      jos aiotaan tulla pelkillä naislääkäreillä toimeen,
5720: koulutuksesta.                                        koulutuksen kapasiteetti tulisi kaksinkertaistaa.
5721:    Kunnallisissa piireissä, samoin kuin eräissä       Muuten tuskin suurelta lääkäripulalta selvitään.
5722: alan ammattipiireissäkin nähdään olevan oma           Naiset ovat kyllä luontaisen sopivia lääkäreiksi
5723: vaikutuksensa tilanteeseen sillä, että lääkärikunta   sinänsä, mutta kuten nähdään, miehiäkin tarvi-
5724: on muuttunut entistä naisvaltaisemmaksi. Lääkä-       taan.
5725: rin virkojen täytöstä vastuussa olevat hallintonai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5726: set ja -miehet toteavatkin, että joissakin tapauk-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5727: sissa terveyskeskusten lääkärin virat on jouduttu     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5728: lääkäreiden yleisen puutteen ja varsinkin mieslää-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5729: käreiden suhteellisen vähäisyyden vuoksi täyttä-                 Miten puolustusvoimien lääkäritarve
5730: mään liian suuressa määrin naislääkäreillä.                   aiotaan tyydyttävästi hoitaa mahdollisissa
5731:    Tästä saattaa olla seurauksena se, että samaa              poikkeusolosuhteissa, jos nykyinen epä-
5732: virkaa voi hoitaa monta naislääkäriä, joista kui-             suhde nais- ja mieslääkäreiden koulutuk-
5733: tenkin vain yksi saattaa olla paikalla. Edelleen              sessa saa jatkua?
5734: 
5735:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1986
5736: 
5737:                       Väinö Raudaskoski                        Paavo Vesterinen
5738: 
5739: 
5740: 
5741: 
5742: 260208K
5743: 2                                       1986 vp. -     KK n:o 32
5744: 
5745: 
5746: 
5747: 
5748:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5749: 
5750:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vat ottamaan kenttälääkinnän tehtäviin tarvitse-
5751: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mansa määrän lääkäreitä. Tällöin asetetaan etusi-
5752: olette 18 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             jalle kenttälääkintään koulutetut lääkärit.
5753: kirjeenne n:o 183 ohella toimittanut valtioneu-           ~ikäli valmistuvien mieslääkäreiden määrä ny-
5754: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      krisestä edelleenkin selvästi laskee, niin tietyssä
5755: sanedustaja Väinö Raudaskosken ym. näin kuu-           pisteessä saavutetaan raja, jossa puolustusvoimien
5756: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 32:             poikkeusolojen lääkäritarve kattaa varsin oleelli-
5757:             Miten puolustusvoimien lääkäritarve        sen osan nuorista ja nuorehkoista mieslääkäreistä,
5758:          aiotaan tyydyttävästi hoitaa mahdollisissa    jotka ikänsä, terveytensä ja suorituskykynsä puo-
5759:          poikkeusolosuhteissa, jos nykyinen epä-       lesta ovat kykeneviä raskaisiin kenttälääkinnän
5760:          suhde nais- ja mieslääkäreiden koulutuk-      tehtäviin. Tämä johtaisi puolestaan siihen, että
5761:          sessa saa jatkua?                             poikkeusoloissa yleisen terveydenhuollon tehtä-
5762:                                                        viin jäisi näin ollen suuri vajaus nuorista ja
5763:     Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:      nuorehkoista mieslääkäreistä ja samalla vajaus
5764:                                                        lääkäreistä, jotka olisivat saaneet koulutusta poik-
5765:    Puolusn~svoimat      kouluttavat    nykyisellään    keusoloissa ominaisten vammojen hoitoon.
5766: kenttälääkmnän tarpeisiin vuosittain noin sata
5767: varusmiespalvelustaan suorinavaa lääkäriä. Näistä         Syystä, että naislääkäreiden sekä niiden mies-
5768: n. 314 koulutetaan reserviupseerikurssin lääkintä-     lääkäreiden, jotka eivät sotilaskoulutuksessaan
5769: huol_tolinjalla, jonka koulutukseen sisältyy 650       ole saaneet kenttälääkintäkoulutusta tai katastro-
5770: tunua opetusta pääosin kenttä- ja katastrofilää-       filääkintäkoulutusta riittävästi, koulutusta on pi-
5771: kinnässä. Lisäksi kaikki varusmiespalvelustaan         dettävä puutteellisena, lääkintähuollon neuvotte-
5772: suorittavat lääkärit saavat noin 80 tuntia kurssi-     lukunta teki joulukuussa 1985 maan kaikkien
5773: muotoista opetusta sotilasterveydenhuollon eri-        viiden yliopiston lääketieteellisille tiedekunnille
5774: tyiskysymyksistä. Edelleen kertausharjoituksissa       yksilöidyn esityksen katastrofilääketieteen ope-
5775: täydennetään em. koulutusta kaikilla kenttälää-        tuksen kehittämiseksi lääkäreiden peruskoulutuk-
5776: kinnän toimintatasoilla. Sitä paitsi erikoistuvia ja   sess~. Mikäli katastrofilääketieteen opetusta lää-
5777: erikoislääkärin oikeudet saavuttaneita lääkäreitä      käreiden koulutuksessa kehitettäisiin, se paran-
5778: koulutetaan kertausharjoituksissa oman erikois-        taisi maamme lääkäreiden valmiuksia suoriutua
5779: alansa kenttäsairaalatehtäviin.                        tehtävistään sekä normaaliolojen katastrofitilan-
5780:    Varusmiespalvelustaan suorittavien lääkärien        teissa että poikkeusoloissa.
5781: määrä on ~iimeisten viiden vuoden aikana pu-              Todettakoon kuitenkin lopuksi, että lääkärei-
5782: donnut notn puoleen, ja laskeva trendi jatkuu          den nykyinen määrällinen tilanne maassamme on
5783: edelleen. Poikkeusoloissa puolustusvoimat joutu-       varsin tyydyttävä.
5784: 
5785:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
5786: 
5787:                                                                Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
5788:                                        1986 vp. -     KK n:o 32                                           3
5789: 
5790: 
5791: 
5792: 
5793:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
5794: 
5795:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          makten ta det antal läkare den behöver för
5796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        uppgifter inom fältmedicinen. Då ställs de läkare
5797: 183 av den 18 februari 1986 tili vederbörande         som fått utbildning i fältmedicin i främsta rum-
5798: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    met.
5799: av riksdagsman Väinö Raudaskoski m.fl. under-             Om antalet utdimitterade manliga läkare fort-
5800: tecknade spörsmål nr 32:                              sätter att ytterligare minska från nuvarande nivå,
5801:                                                       nås i ett visst skede en gräns där försvarsmaktens
5802:           Hur ämnar man på ett tillfredsställan-      behov av läkare i undantagsförhållanden omfat-
5803:        de sätt trygga försvarsmaktens behov av        tar en mycket väsentlig del av de unga och
5804:        läkare under undantagsförhållanden, om         tämligen unga manliga läkare som med hänsyn
5805:        den nuvarande disproportionen mellan           tili sitt hälsotillstånd och sin prestationsförmåga
5806:        kvinnliga och manliga läkare blir bestå-       är lämpade för betungande uppgifter inom fält-
5807:        ende?                                          medicinen. Detta skulle å sin sida under undan-
5808:                                                       tagsförhållanden således leda till en stor brist på
5809:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      unga och tämligen unga manliga läkare för
5810: anföra följande:                                      uppgifter inom den allmänna hälsovården, och
5811:    För fältmedicinens behov utbildar försvarsmak-     samtidigt tili en brist på läkare som skulle ha fått
5812: ten för närvarande ca hundra läkare som avtjänar      skolning i vård av skador som är typiska för
5813: sin värnplikt. Av dessa utbildas ca 314 inom          undantagsförhållanden.
5814: reservofficersskolans linje för sanitetsunderhåll,        På grund av att utbildningen av kvinnliga
5815: där utbildningen omfattar 650 timmar undervis-        läkare och manliga läkare, som inte i sin militär-
5816: ning huvudsakligen i fält- och katastrofmedicin.      utbildning erhållit tillräcklig fältmedicinsk eller
5817: Dessutom får alla läkare som avtjänar sin värn-       katastrofmedicinsk utbildning, bör anses bristfäl-
5818: plikt ca 80 timmar undervisning i militärhälso-       lig, gjorde Medicinaldelegationen i december
5819: vårdens specialfrågor. Utöver detta kompletteras      1985 en detaljerd framställning tili de medi-
5820: denna utbildning under reservövningarna på alla       cinska fakulteterna i alla landets fem universitet
5821: nivåer inom fältmedicinens tillämpningsområde.        med förslag om att utveckla den katastrofmedi-
5822: Läkare som specialiserar sig eller som erhållit       cinska undervisningen i läkarnas grundutbild-
5823: specialläkarrättigheter utbildas dessutom för fält-   ning. Läkarnas möjligheter att klara sina uppgif-
5824: sjukhusuppdrag inom sina respektive specialom-        ter i katastrofsituationer både under normala
5825: råden.                                                förhållanden och i undantagsförhållanden, för-
5826:    Under de senaste fem åren har antalet läkare       bättras om undervisningen i katastrofmedicin
5827: som avtjänar sin värnplikt minskat tili ungefär       utvecklas inom läkarutbildningen.
5828: hälften, och den sjunkande trenden fortsätter.            Det må dock som avslutning konstateras att
5829: Under undantagsförhållanden nödgas försvars-          antalet läkare i vårt land är rätt tillfredsställande.
5830: 
5831:      Helsingfors den 20 mars 1986
5832: 
5833:                                                                 Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
5834: 1
5835: 
5836: 1
5837: 1
5838: 
5839:     1
5840: 
5841:     1
5842: 
5843:     1
5844: 
5845:         1
5846: 
5847:         1
5848: 
5849:         1
5850:             1
5851: 
5852:             1
5853: 
5854:             1
5855: 
5856:                 1
5857: 
5858:                 1
5859: 
5860:                 1
5861: 
5862:                     1
5863: 
5864:                     1
5865: 
5866:                     1
5867: 
5868:                         1
5869:                                                    1986 vp.
5870: 
5871: Kirjallinen kysymys n:o 33
5872: 
5873: 
5874: 
5875: 
5876:                                       Anttila ym.: Kuluttajapolitiikan hallinnon epäkohtien selvittä-
5877:                                         misestä
5878: 
5879: 
5880:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5881: 
5882:       Maaliskuussa 1983 kuluttajaneuvosto on jul-         tarkastuskertomuksessaan vuodelta 1983 myöskin
5883:   kaissut kuluttajapoliittisen ohjelman, jossa mm.        huomiota siihen, että kauppa- ja teollisuusminis-
5884:   todetaan kuluttajapoliittisesta hallinnosta seuraa-     teriön organisaatiossa ei ole kuluttaja-asioille
5885:   vaa: Kuluttajapoliittisten tavoitteiden ja päätös-      omaa osastoa, joka kykenisi vastaamaan kulutta-
5886:   ten toimeenpano vaatii tuekseen toimivan hallin-        jahallinnon kehittämisestä. Niinpä valtiontilin-
5887:   non. Nykyinen kuluttajahallinto kauppa- ja teol-        tarkastajat kiirehtivätkin kuluttajapolitiikan hal-
5888:   lisuusministeriön hallinnonalalla on liian haja-        linnon epäkohtien selvittämistä komitean tai toi-
5889:   nainen tehokkaalle kuluttaja-asioiden hoidolle.         mikunnan avulla. Selvitystyössä tulee ottaa huo-
5890:   Hallintoa tulee pyrkiä keskittämään niin, että          mioon myös muissa pohjoismaissa saadut
5891:   voimavarojen käyttö tehostuu ja kuluttajahallin-        kokemukset ja kehityslinjat. Kuluttaja-asioiden
5892:   non asema paranee nykyisestään. Valtioneuvos-           hoitamiseen keskushallinnon ohella myös väli-
5893:   ton tulee tätä varten asettaa komitea, joka saa         portaan hallinnossa ja kunnissa tulee kiinnittää
5894:   tehtäväkseen valmistella ehdotuksen kuluttaja-          huomiota. Näin omalta osaltaan kiirehtivät siis
5895: . hallinnon kehittämiseksi.                               valtiontilintarkastajat jo vuoden 1983 kertomuk-
5896:       Edelleen kuluttajaneuvoston laatimassa ohjel-       sessaan kuluttajapolitiikan hallinnon epäkohtien
5897:   massa todetaan, että eri kuluttajaviranomaisten         selvittämistä komitean tai toimikunnan avulla.
5898:   välille kaivataan nykyistä lähempää työyhteyttä,           Elämme parhaillaan vuotta 1986 helmikuussa.
5899:   mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtämällä          Tähänkään mennessä ei valtioneuvosto ole sen
5900:   toiminnot samaan toimipisteeseen. Tulevaisuu-           paremmin kuluttajaneuvoston kiirehtimisistä
5901:   dessa saattaa kuluttajaviraston perustaminen olla       kuin myöskään valtiontilintarkastajien huomau-
5902:   asioiden hoidon kannalta välttämätöntä. Kulut-          tuksista huolimatta asettanut kuluttajahallinnon
5903:   tajaviraston perustaminen on tutkittava tarkoitus-      epäkohtien selvittämistä varten komiteaa.
5904:   ta varten asetettavassa kuluttajahallintokomiteas-
5905:   sa. Edelleen kuluttajahallinnossa ei nykyään ole           Vuoden 1986 tulo- ja menoarvion käsittelyn
5906:   läänintasoisia hallinnollisia yksikköjä elintarvike-    yhteydessä ministeri Laine eduskunnassa vastasi
5907:   lain mukaista valvontaa lukuun ottamatta. Kes-          asetetun em. sektorille jo tavallaan kaksikin ko-
5908:   kushallintoviranomaiset ovat kaukana kunnalli-          miteaa. Rekolan komitea asetettiin 28.11.1985.
5909:   sista kuluttajaneuvojista. Väliportaan hallintovi-      Sen tehtävänä on arvioida ja tehdä ehdotuksensa
5910:    ranomaisen tehtävänä voisi olla seurata kuluttaja-     mm. seuraavista seikoista:
5911:    asioiden kehitystä läänissään sekä huolehtia eri-         - Voidaanko hintavalvonnasta luopua muissa
5912:    tyisesti tiedottamisesta kunnan viranomaisille ja      kuin erikseen määritellyissä poikkeuksellisissa ti-
5913:    yleisölle. Lisäksi tehtävänä olisi toimia yhteyshen-   lanteissa, miten tällöin tarvittavien toimenpitei-
5914:    kilönä keskushallintoviranomaisten ja kunnallis-       den toteuttaminen olisi varmistettava ja mitkä
5915:    ten kuluttajaneuvojien välillä huolehtimalla mm.       muut toimenpiteet tämän johdosta olisivat tar-
5916:    tiedonkulusta molempiin suuntiin. Väliportaan          peen toimivan kilpailun turvaamiseksi pyrittäessä
5917:    hallinnon ja toisaalta keskushallinnon kehittämi-      korvaamaan hintavalvonnan keinoja kilpailu-
5918:    sen suuntaviivat on selvitettävä asetettavassa ku-     poliittisin välinein?
5919:    luttajahallintokomiteassa. Näin siis kuluttajaneu-        - Onko hinta- ja kilpailuasioiden koordinoi-
5920:    vosto totesi jo maaliskuussa vuonna 1983 julkai-       misen tehostamiseksi tarkoituksenmukaista koko-
5921:    semassaan kuluttajapoliittisessa ohjelmassa.           naan tai osaksi yhdistää hintavalvontasäännökset
5922:       Valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet tilin-   taloudellisen kilpailun edistämistä koskeviin
5923: 
5924:  260177B
5925: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 33
5926: 
5927: säännöksiin ja miten tarvittaessa voidaan vaikut-       omin voimin ja asiantuntemuksin valmistella
5928: taa hinnanmääräytymiseen nimenomaan tilan-              ehdotus, jonka päätarkoitus lienee mm. kulut-
5929: teissa, joissa kotimainen kilpailu on rajoittunutta     taja-asiamiehen toimiston muuttaminen virastok-
5930: markkinatuontirajoitus- tai muista olosuhteista         si ja näin erään kuluttajahallintoon kuuluvan
5931: johtuen?                                                sektorin imagon kohottaminen. Haluavatko sosi-
5932:    - Onko maamme markkinaolosuhteissa ta-               aalidemokraatit näin käytännössä omia kuluttaja-
5933: pahtunut tai tapahtumassa sellaisia muutoksia,          asiat itselleen omaan valmistelukoneistoonsa eikä
5934: että tehokkaan kilpailun turvaamiseksi olisi tar-       sitä taustaa vasten haluta suostua parlamentaari-
5935: peen täydentää kilpailunedistämissäännöksiä tai         seen valmisteluun, joka takaisi myöskin käytän-
5936: tiukentaa niitä?                                        nössä näiden asioiden toteutumisen. Sosiaali-
5937:    - Vaativatko komitean esittämät lainsäädän-          demokraatit valtionhoitajapuolueena eivät kui-
5938: nölliset tai muut muutokset tarkistuksia hinta- ja      tenkaan yksin pysty päätöksiä tekemään sen pa-
5939: kilpailupolitiikasta vastaavien viranomaisten           remmin hallituksessa kuin eduskunnassakaan.
5940: organisaatioon?                                         Tätä taustaa vasten tämä menettely tuntuu hyvin
5941:                                                         lyhytnäköiseltä, eikä tällainen toiminta palvele
5942:    Komitean määräaika päättyy 31.12.1986. Ku-
5943:                                                         nimenomaan kuluttajapoliittisten asioiden edis-
5944: ten edellä luetellusta komitean toimeksiannosta
5945:                                                         tämistä hallinnossa.
5946: ilmenee, ei Rekolan komitean tehtävänä suin-
5947: kaan ole ollut selvittää kuluttajapoliittisen hallin-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5948: non epäkohtia, vaan tehtävä painottuu nimen-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5949: omaan hintavalvontaan ja kilpailuasioiden hoi-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5950: toon.                                          ·        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5951:    Edelleen ministeri Laine vetosi Pajusen komi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5952: teaan, jonka tehtävänä on selvittää hallinnon                  ryhtyä toteuttaakseen sekä parlamentaari-
5953: hajauttamista ja erityisesti keskusvirastojen tar-             sen kuluttajaneuvoston maaliskuussa
5954: peellisuutta.                                                  1983 tekemän ehdotuksen samoin kuin
5955:    Edellä esitetyn perusteella tuntuu todella täy-             valtiontilintarkastajien kertomuksessaan
5956: sin käsittämättömältä se, että kauppa- ja teolli-              vuodelta 1983 tekemän ehdotuksen ku-
5957: suusministeriössä ei ole ryhdytty näiden vaati-                luttajapolitiikan hallinnon epäkohtien
5958: musten jälkeen valmistelemaan kuluttajapoliitti-               selvittämisestä kuluttajahallintokomiteas-
5959: sen hallintokomitean asettamista. Lieneekö                     sa, sekä
5960: kauppa- ja teollisuusministeriössä tarkoituksena                  missä aikataulussa Hallitus aikoo tä-
5961: pidättäytyä parlamentaarisen komitean asettami-                män kuluttajapoliittisesti tärkeän asian
5962: sesta. Tavoitteena lienee sosiaalidemokraateilla               toteuttaa?
5963: 
5964:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1986
5965: 
5966:                        Sirkka-Liisa Anttila                      Marjatta Väänänen
5967:                        Pirkko Ikonen                             Impi Muroma
5968:                                         1986 vp. -      KK n:o 33                                         3
5969: 
5970: 
5971: 
5972: 
5973:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5974: 
5975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teriöille sekä myös keskusvirastojen uudelleen
5976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           järjestämiseksi, yhdistämiseksi tai lakkauttami-
5977: olette 18 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn              seksi. Tämän komitean eräänä tutkimuskohteena
5978: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            on elinkeinohallituksen tutkiminen kaikkien sen
5979: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       toimintojen osalta. Kun komitea vastikään sai
5980: taja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         määräaikaa lisää kaksi kuukautta ensi huhtikuun
5981: kysymyksestä n:o 33:                                    loppuun asti, on tältä osin syytä odottaa, mitä
5982:                                                         hallinnon hajauttamiskomitea tulee esittämään
5983:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         yleensäkin keskusvirastojen osalta, samoin kuin
5984:         ryhtyä toteuttaakseen sekä parlamentaari-       erityisesti, mitä mahdollisia esityksiä kuluttaja-
5985:         sen kuluttajaneuvoston maaliskuussa             hallinnon osalta ehdotukseen sisältyy.
5986:         1983 tekemän ehdotuksen samoin kuin
5987:         valtiontilintarkastajien kertomuksessaan            Kysymyksessä mainitaan valtiontilintarkasta-
5988:         vuodelta 1983 tekemän ehdotuksen ku-            jien kiinnittäneen kertomuksessaan vuodelta
5989:         luttajapolitiikan hallinnon epäkohtien          1983 muun muassa huomiota siihen, että
5990:         selvittämisestä kuluttajahallintokomiteas-      kauppa- ja teollisuusministeriön organisaatiossa
5991:         sa, sekä                                        ei ole kuluttaja-asioille omaa osastoa. Kuluttaja-
5992:                                                         politiikan yhteensovittamiseksi ja hinta-, kulut-
5993:            missä aikataulussa Hallitus aikoo tä-
5994:                                                         taja- sekä kilpailuasioiden hoidon tehostamiseksi
5995:         män kuluttajapoliittisesti tärkeän asian
5996:                                                         on kuluvan vuoden alkupuolella kauppa- ja teol-
5997:         toteuttaa?
5998:                                                         lisuusministeriön yleisen osaston organisaatiota
5999:                                                         uudistettu siten, että on perustettu elinkeinotoi-
6000:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        misto. Uusi toimisto käsittelee asiat, jotka koske-
6001: ti seuraavaa:                                           vat taloudellisen kilpailun edistämistä, hintaval-
6002:    Kysymyksessä todetaan kuluttajaneuvoston ku-         vontaa, kuluttajakysymyksiä, elinkeinohallitusta,
6003: luttajapoliittisessa ohjelmassaan muun muassa           kilpailuasiamiehen toimistoa, kuluttaja-asiamie-
6004: esittäneen, että valtioneuvoston tulee asettaa ko-      hen toimistoa sekä kuluttajavalituslautakuntaa.
6005: mitea tehtävänään valmistella ehdotusta kulutta-        Samalla nykyisen elinkeinotoimiston nimi on
6006: jahallinnon kehittämiseksi. Komiteassa esille           muutettu elintarvikeasiain toimistoksi, ja sen
6007: otettavina kysymyksinä mainitaan muun muassa            hoidettaviksi ovat jääneet elintarvikeasiat. Erilli-
6008: kuluttajaviraston perustaminen samoin kuin väli-        sen osaston perustamista kuluttaja-asioille ei ole
6009: portaan hallinnon ja toisaalta keskushallinnon          katsottu aiheelliseksi ainakaan tässä vaiheessa,
6010: kehittämisen suuntaviivojen selvittäminen.              varsinkin kun tähän liittyviä asioita ja organisaa-
6011:     Kuluttajaneuvoston ohjelmassaan esmamat             tiokysymyksiä selvitellään parhaillaan eri yhteyk-
6012: kuluttajahallinnon kehittämiseen liittyvät kysy-        sissä. Myös valtiontilintarkastajat ovat osaltaan
6013: mykset liittyvät ainakin jossain määrin valtioneu-      kiirehtineet kuluttajapolitiikan hallinnon epä-
6014: voston asettaman hallinnon hajauttamista tutki-         kohtien selvittämistä komiteassa tai toimikunnas-
6015: van komitean tehtäviin. Tämän komitean tehtä-           sa.
6016: vänä on laatia selvitykset tehtävien ja toimivallan        Valtioneuvosto asetti 28.11.1985 komitean
6017: siirtämisestä keskushallinnosta alue- ja paikallis-     uudistamaan nykyistä hinta- ja kilpailulainsää-
6018: hallintoon sekä keskusvirastojen tehtävissä ja ase-     däntöä ja selvittämään toimenpiteitä, joihin
6019: massa tapahtuneista muutoksista. Komitean tu-           hinta- ja kilpailupolitiikassa olisi ryhdyttävä tar-
6020: lee valmistella ehdotukset muun muassa keskus-          peettoman hintasäännöstelyn ja -valvonnan pur-
6021: virastojen ja muun ministeriöiden alaisen keskus-       kamiseksi ja taloudellisen kilpailun edistämiseksi
6022: hallinnon aseman kehittämiseksi, tehtävien ja           maassamme. Komitealle on annettu määräaikaa
6023:  toimivallan siirtämiseksi keskusvirastolta yhtäältä    kuluvan vuoden loppuun. Kysymyksessä on tar-
6024: läänin- tai muulle väliportaan hallinnolle ja pai-      kemmin selostettu, mitä asioita komitean tulee
6025:  kallishallinnolle ja toisaalta asianomaisille minis-   erityisesti arvioida ja mistä asioista komitean
6026: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 33
6027: 
6028: tulee tehdä ehdotuksensa. Kuten kysymyksessä         ainakin välillisesti myös kuluttajahallinnon orga-
6029: todetaan, ei ko. komitean tehtäväksi ole toimek-     nisaatioon.
6030: siannossa annettu nimenomaisesti selvittää kulut-       Kun käynnissä ovat parhaillaan edellä seloste-
6031: tajahallinnon epäkohtia. Kuitenkin, kun komi-        tut, varsin laaja-alaiset selvitystyöt, joilla osaltaan
6032: tean tehtäviin kuuluu tehdä ehdotuksensa siitä,      saattaa olla myös vaikutuksia kuluttajahallintoon,
6033: vaativatko komitean esittämät lainsäädännölliset     ei ainakaan tässä vaiheessa ole syytä ryhtyä toi-
6034: tai muut muutokset tarkistuksia hinta- ja kilpai-    menpiteisiin kuluttajahallinnon kehittämistä sel-
6035: lupolitiikasta vastaavien viranomaisten organisaa-   vittävän uuden komitean tai toimikunnan asetta-
6036: tioon, saattavat tällaiset ehdotukset vaikuttaa      miseksi.
6037: 
6038:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1986
6039: 
6040:                                                                                 Ministeri jermu Laine
6041:                                         1986 vp. -      KK n:o 33                                        5
6042: 
6043: 
6044: 
6045: 
6046:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
6047: 
6048:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             rande ministerier samt frågor beträffande om-
6049: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           bildning, sammanslagning elier nedläggande av
6050: av den 18 februari 1986 tili vederbörande med-          centrala ämbetsverk. Ett undersökningsområde
6051: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt        för kommitten är näringsstyrelsen och alla dessa
6052: avskrift av följande av riksdagsman Anttila m.fl.       funktioner. När kommitten nyligen fick ytterli-
6053: undertecknade spörsmål nr 33:                           gare rvå månader tid tili utgången av april är det
6054:                                                         i det avseendet skäl att avvakta vilka förslag
6055:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        kommitten för decentralisering av förvaltningen
6056:         sikt att vidta för att genomföra det för-       över huvud taget kommer att lägga fram beträf-
6057:         slag som det parlamentariska konsument-         fande centrala ämbetsverk och särskilt vilka even-
6058:         rådet väckte i mars 1983 ävensom det            tuella initiativ förslaget kommer att innehålia för
6059:         förslag som statsrevisorerna framlade i sin     konsumentförvaltningens del.
6060:         berättelse av år 1983 om utredande av
6061:         olägenheterna i den konsumenrpolitiska             I spörsmålet nämns att statsrevisorerna i sin
6062:         förvaltningen i en kommitte för konsu-          berättelse av år 1983 fäst uppmärksamhet bl.a.
6063:         mentförvaltning, och                            vid att handels- och industriministeriets organisa-
6064:                                                         tion saknar en egen avdelning för konsument-
6065:            viiken tidsplan avser Regeringen att
6066:                                                         ärenden. 1 syfte att koordinera konsumentpoliti-
6067:         följa för att genomföra denna viktiga           ken och effektivera skötseln av pris-, konsument-
6068:         fråga?                                          och konkurrensärenden har i början av året
6069:                                                         handels- och industriministeriets alimänna avdel-
6070:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       nings organisation förnyats genom grundandet av
6071: följande:                                               en näringsbyrå. Den nya byrån handlägger ären-
6072:    1 spörsmålet konstateras att konsumentrådet          den som angår främjande av den ekonomiska
6073: har i det konsumentpolitiska programmet bl. a.          konkurrensen, prisövervakning, konsumenrfrå-
6074: föreslagit att statsrådet skali tillsätta en kommitte   gor, näringsstyrelsen, konkurrensombudsman-
6075: med uppdrag att bereda ett förslag tili utvecklan-      nens byrå, konsumentombudsmannens byrå och
6076: de av konsumentförvaltningen. Bland frågor som          konsumentklagonämnden. Samtidigt har namnet
6077: skali tas upp i kommitten nämns bl.a. inrättande        på den nuvarande näringsbyrån ändrats tili byrån
6078: av ett konsumentverk ävensom utredandet av              för livmedelsärenden och den handlägger livsme-
6079: riktlinjerna för utvecklandet av melianstegsför-        delsärenden. Man har inre ansett att det är
6080: valtningen och å andra sidan centralförvalt-            påkaliat att inrätta en särskild avdelning för
6081: ningen.                                                 konsumentärenden, åtminstone inte i det här
6082:    Frågorna med anknytning tili utvecklandet av         skedet, särskilt när ärenden och organisationsfrå-
6083: konsumentförvaltningen tangerar åtminstone i            gor som har samband med detta utreds i olika
6084: viss mån de uppgifter som kommitten för decen-          sammanhang. Även statsrevisorerna har för sin
6085: tralisering av förvaltningen sysslar med. Kommit-       del velat påskynda utredandet av olägenheterna i
6086: ten skali utreda överföringen av uppgifterna från       den konsumentpolitiska förvaltningen i en kom-
6087: cenrralförvaltningen tili regional- och lokalför-       mitte eller en kommission.
6088: valtningen samt ändringarna i uppgifterna och              Statsrådet tilisatte 28.11.1985 en kommitte
6089: stäliningen för centrala ämbetsverk. Kommitten          med uppdrag att revidera den nuvarande pris-
6090: skall utarbeta förslag bl.a. angående utvecklan-        och konkurrenslagstiftningen och utreda åtgär-
6091: det av ställningen för centrala ämbetsverk och          der, som borde vidtas i syfte att upplösa en
6092: annan cenrralförvaltning som är underställd mi-         onödig prisreglering och prisövervakning och
6093: nisterierna, överföringen av befogenheterna från        främja den ekonomiska konkurrensen i vårt land.
6094: centrala ämbetsverk å ena sidan tili länsförvalt-       Kommitten har tid tili utgången av innevarande
6095: ningen elier annan melianstegsförvaltning och           år. 1 spörsmålet har närmare redogjorts för de
6096: lokalförvaltning och å andra sidan tili vederbö-        ärenden som kommitten särskilt skali bedöma
6097: 6                                    1986 vp. -     KK n:o 33
6098: 
6099: och över vilka frågor kommitten skall lämna         kan sådana förslag åtminstone indirekt ha verk-
6100: förslag. Såsom i spörsmålet konstateras har inte    ningar på konsumentförvaltningens organisation.
6101: ifrågavarande kommitte särskilt i direktiven upp-     När ovan nämnda mycket omfattande utred-
6102: dragits att utreda olägenheterna i konsumentför-    ningsarbeten pågår och för sin del kan ha verk-
6103: valtningen. Eftersom kommitten skall dock läm-      ningar på konsumentförvaltningen, är det åt-
6104: na sitt förslag, om de lagstiftningsmässiga eller   minstone i det här skedet inte påkallat att vidta
6105: andra ändringar som kommitten föreslår innebär      åtgärder i syfte att tillsätta en ny kommitte eller
6106: ändringar i organisationen för de myndigheter       kommission för att utreda konsumentförvalt-
6107: som ansvarar för pris- och konkurrenspolitiken,     ningen.
6108: 
6109:     Helsingfors den 13 mars 1986
6110: 
6111:                                                                              Minister jermu Laine
6112:                                                   1986 vp.
6113: 
6114: Kirjallinen kysymys n:o 34
6115: 
6116: 
6117: 
6118: 
6119:                                      Lahtinen ym.: Valtionyhtiöiden laajentamisesta
6120: 
6121: 
6122:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6123: 
6124:    Julkisuuteen on yhä enenevässä määrin tullut               Isora (Partek/Neste) ..... n. 50 %
6125: huolestuttavia tietoja valtionyhtiöiden harrasta-             Kevex .................. n. 20-25 %
6126: masta yrityspolitiikasta. Silloin kun tätä harraste-          OK-yhtiöt .............. n. 18-20 %
6127: taan yksityisten veronmaksajien ja monopoliase-               Muut ................... n. 10%
6128: masta saaduin varoin, intressit yksityisen yritys-          Neuvotteluja vauhditettiin rajulla dumppaus-
6129: toiminnan kanssa ovat ristiriidassa. On myös             hinnoittelulla, joka ei enää kattanut edes välittö-
6130: osoitettavissa, että osa valtionyhtiöiden kyseen-        miä tuotantokustannuksia.
6131: alaisin keinoin hankkimasta yritystoiminnasta on            Heikoimpana lenkkinä pidetyn Kevex Oy:n
6132: uusissa käsissä kannattamatonta ja tappiot kate-         kanssa neuvottelut saatiin päätökseen joulukuus-
6133: taan edellä mainituin varoin.                            sa 1985, jolloin Neste Oy näyttävästi tiedotti
6134:     Neste Oy on varsinkin kunnostautunut tällä           syntyneestä yrityskaupasta julkisissa tiedotusväli-
6135: alueella. "Aluevaltauksina" ovat olleet akkuteol-        neissä. Kevex Oy piti myös kauppaa syntyneenä
6136: lisuus, PVC-muoviteollisuus ja viimeksi polysty-         ja muutti markkinapolitiikkaansa uuden omista-
6137: reeni- eli styroxteollisuus.                             jan ohjeiden mukaan soveltumaan !sora Oy:n
6138:     Polystyreeni- eli styroxmarkkinoilla on muuta-       harrastamaan hinnoitteluun suunnattuna OK-
6139: man vuoden vallinnut normaali kilpailutilanne,           yhtiöitä vastaan, joka on tarkoitus ''pehmittää''
6140: kun alalla on ollut useita yrityksiä.                    seuraavana.
6141:                                                             Tarkoitus oli, että Kevex Oy:lle täten aiheutu-
6142:     Kevex Oy tuli markkinoille syksyllä 1982,            neet tappiot kompensoidaan Nesteen normaali-
6143: ensin Haukipuraalle ja 1983 syksyllä Vaajakoskel-        hintaista huomattavasti halvemmalla raaka-
6144: le. Hinnat asettuivat tasolle, jossa hyvin hoidetut      aineella. Tapahtumat saivat kuitenkin yllättävän
6145: ja asianmukaisilla laitteistoilla varustetut yritykset   käänteen helmikuun alussa, kun Neste Oy il-
6146: tulivat toimeen hyvin. Samaan aikaan Neste Oy,           moitti Kevexille, että yrityskauppaa ei toteuteta-
6147: ollen ainut raaka-ainevalmistaja Suomessa ja suu-        kaan heidän puoleltaan.
6148: rin pohjoismaissa, kiinnostui varsinaisesta jatko-
6149:                                                             Kevex Oy on edellä mainituista syistä ajautu-
6150: jalostusteollisuudesta ja vuosien 1983-1984 ai-          nut niin kannattavuus- kuin maksuvalmiuskrii-
6151: kana hankki Ruotsin styroxmarkkinoista n. 70 %
6152:                                                          siin, niin että toiminnan jatkaminen näyttää
6153: haltuunsa.
6154:                                                          mahdottomalta. Yhtiön 25 työntekijää on saanut
6155:     Vuonna 1985 Neste Oy löysi partnerikseen Oy          lomautusvaroituksen 14.2.1986, ja toiminta lop-
6156: Partek Ab:n, jonka kanssa ryhdyttiin "tervehdyt-         puu näillä näkymillä helmikuussa konkurssin
6157: tämään" Suomen styroxmarkkinoita, mikä hanke             kautta.
6158: realisoitui 1985 huhtikuussa, kun Neste/Partek              Neste Oy on jälleen laajentanut toimintaansa
6159: osti neljä Styrox Oy:n jäsenyritystä saaden täten        kauas alkuperäisestä toimialastaan aiheuttaen täl-
6160: n. 50 % alan markkinoista haltuunsa. Styrox              lä kertaa vaikeuksia polystyreenimarkkinoiden
6161: Oy:n toiminta lopetettiin 1985 kesäkuun lopus-           yksityisille yrityksille. Lukuisia muitakin esimerk-
6162: sa.                                                      kejä on viime vuosilta Nesteen ja muiden val-
6163:     Ilmeisestikään edellä mainitut yritysostot eivät     tionyhtiöiden laajentumisesta alueille, joilla jo
6164:  riittäneet aseman turvaamiseen ja näin aloitettiin      on kilpailukykyistä yksityistä yritystoimintaa.
6165:  neuvottelut kahden suurimman ulkopuolisen yri-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6166:  tyksen kanssa eli Kevex Oy:n (Haukipudas, Vaa-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6167:  jakoski) ja OK-yhtiöiden (Hollola, Iisalmi). Sillä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6168:  hetkellä markkinat jakautuivat:                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6169: 
6170: 260214R
6171: 2                                   1986 vp. -     KK n:o 34
6172: 
6173:         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             tyistä yritystmmmtaa muodostaen täten
6174:       ryhtyä, etteivät valtionyhtiöt saisi mono-         yhä uusia monopolitoimialoja ja etteivät
6175:       poliasemaansa ja yhteiskunnan varoja hy-           ne muutoinkaan laajenisi alkuperäiselle
6176:       väksi käyttäen ryhtyä järjestelemään yksi-         toimialalleen vieraille alueille?
6177: 
6178:     Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1986
6179: 
6180:        Matti Lahtinen                 Toivo T. Pohjala             Iiro Viinanen
6181:        Matti Viljanen                 Liisa Hilpelä                Pirjo Rusanen
6182:        Eeva Turunen                   Aino Pohjanoksa              Helena Pesola
6183:        Tuulikki Petäjäniemi           Paavo Vesterinen             Mauri Pekkarinen
6184:        Tauno Valo                     Pentti Mäki-Hakola           Pirkko Ikonen
6185:        Martti Tiuri                   Georg C. Ehrnrooth           Heikki Järvenpää
6186:        Ben Zyskowicz                  Pertti Salolainen            Päivi Varpasuo
6187:                                         1986 vp. -      KK n:o 34                                          3
6188: 
6189: 
6190: 
6191: 
6192:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6193: 
6194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          den omat hallintoelimet, mutta asioista on tiedo-
6195: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        tettava etukäteen ao. ministeriölle.''
6196: mies, 18 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn kir-             Valtioneuvoston periaatepäätöksessä siis salli-
6197: jeenne n:o 185 ohella toimittanut valtioneuvos-         taan valtionyhtiöille samanlaiset toimintaedelly-
6198: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tykset kuin muillekin yhtiöille, mutta samalla
6199: edustaja Matti Lahtisen ym. näin kuuluvasta             kielletään niitä käyttämästä mahdollista erityis-
6200: kirjallisesta kysymyksestä n:o 34:                      asemaansa kilpailuun muiden kotimaisten yritys-
6201:                                                         ten kanssa. Vastuu periaatteiden noudattamisesta
6202:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          kuuluu ensi sijassa yhtiöiden omille hallintoeli-
6203:        ryhtyä, etteivät valtionyhtiöt saisi mono-       mille. Mutta myös kauppa- ja teollisuusministe-
6204:        poliasemaansa ja yhteiskunnan varoja hy-         riö on pyrkinyt seurantaa tältä osin viime vuosina
6205:        väksi käyttäen ryhtyä järjestelemään yksi-       tehostamaan antamalla hallinnonalaansa kuulu-
6206:        tyistä yritystoimintaa muodostaen täten          ville valtionyhtiöille ohjeet siitä, miten yhtiöiden
6207:        yhä uusia monopolitoimialoja ja etteivät         on ministeriötä informoitava tärkeimmistä val-
6208:        ne muutoinkaan laajenisi alkuperäiselle          misteilla olevista asioista ja suunnitteilla olevista
6209:        toimialalleen vieraille alueille?                hankkeista. Tähän liittyen kauppa- ja teollisuus-
6210:                                                         ministeriössä on otettu käyttöön ns. valtionyh-
6211:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tiöiden hankkeiden tiedoksiantomenettely, jonka
6212: ti seuraavaa:                                           tarkoituksena on mm. varmistaa, että hankkeita
6213:                                                         valmistellessaan yhtiön johto saa hyvissä ajoin
6214:    Valtionyhtiöiden toimintaa koskevassa valtio-        tietoonsa ja ottaa huomioon hankkeisiin liittyvät
6215: neuvoston periaatepäätöksessä 13.10.1983 tode-          kansantaloudelliset ym. laajemmat näkökohdat,
6216: taan mm.: " ... silloin kun valtio harjoittaa teol-     mm. kilpailutilanteen.
6217: lista toimintaa osakeyhtiömuodossa, on toimin-             Mitä Neste Oy:n pyrkimyksiin laajentaa toi-
6218: nan tapahduttava osakeyhtiölain ja muun yleisen         mintaansa polystyreeni- eli styroxteollisuuteen
6219: lainsäädännön puitteissa. Toimiessaan muiden            tulee, voidaan todeta, ettei näihin pyrkimyksiin
6220: osakeyhtiöiden tavoin valtionyhtiöiden toimin-          sinänsä ole aiheellista suhtautua kielteisesti niin
6221: nan tulee olla ainakin tuotannon vakiintuneessa         kauan kuin yhtiö noudattaa valtioneuvoston peri-
6222: toimintavaiheessa kannattavaa - - . Kannatta-           aatepäätöksen edellyttämiä reilun kilpailun peri-
6223: vuusvaatimuksesta seuraa, että valtionyhtiöillä         aatteita. Ko. teollisuus soveltuu Neste Oy:n toi-
6224: tulee olla samat toimintaedellytykset kuin muil-        mialaan, sillä yhtiö on keskeinen kemian teolli-
6225: lakin yhtiöillä.''                                      suuden harjoittaja ja muovituoteteollisuuden
6226:     Lisäksi tassa periaatepäätöksessä todetaan:         raaka-aineen tuottaja maassamme. Kysymys on
6227: '' ... kun valtionyhtiöille asetetaan edellä esitetyn   integroitumisesta jalostusketjussa eteenpäin, mi-
6228: kaltaiset kannattavuusvaatimukset, on niiden            hin kypsällä sektorilla on päästävissä lähinnä
6229: voitava tarvittaessa joustavasti suunnata toimin-       yritysostojen avulla. Tällainen yhtiön kehittämis-
6230: taansa myös uusille aloille välttäen kuitenkin          linja on Nesteen kohdalla kemian sektorilla pe-
6231: käyttämästä mahdollista erityisasemaansa kilpai-        rusteltavissa, kuten mm. kauppa- ja teollisuusmi-
6232: lussa muiden kotimaisten yritysten kanssa. Yh-          nisteriön Neste-työryhmäkin vuoden 1985 alku-
6233: tiöiden laajentaminen yritysostoilla ja tytäryhtiöi-    puolella laatimassaan selvityksessä totesi.
6234: tä perustamalla toimialan puitteissa tapahtuvana           Kauppa- ja teollisuusministeriön saamien tie-
6235: on tavanomaista liiketoimintaa. Päätökset näistä        tojen mukaan neuvottelut Kevex Oy:n siirtymi-
6236: yhtiöiden kehittämistoimenpiteistä tekevät nii-         sestä Neste Oy:n omistukseen käynnistyivät Ke-
6237: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 34
6238: 
6239: vexin aloitteesta. Neuvottelut e1vat kuitenkaan      ei voida käytettävissä olevien tietojen perusteella
6240: loppujen lopuksi johtaneet kaupan syntymiseen,       todeta. Kysymys on kahden neuvotteluosapuolen
6241: mihin kysymyksessä todetaan syypääksi Neste.         välisestä kiistasta. Tämä kiista on luonteeltaan
6242: Samalla väitetään Neste Oy:n käyttäneen epärei-      oikeudellinen, joten sen ratkaisu on enemmän
6243: luja menettelytapoja, jotka johtivat Kevex Oy:n      tuomioistuimen kuin kauppa- ja teollisuusminis-
6244: lopulta konkurssiin. Sitä, onko näin tapahtunut,     teriön asia.
6245: 
6246:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1986
6247: 
6248:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
6249:                                         1986 vp. -      KK n:o 34                                          5
6250: 
6251: 
6252: 
6253: 
6254:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
6255: 
6256:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                I statsrådets principbeslut ges alitså statsbola-
6257: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          gen samma verksamhetsförutsättningar som
6258: den 18 februari 1986 nr 185 tili vederbörande           andra bolag, men samtidigt förbjuds statsbola-
6259: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      gen att använda sig av sin eventuelia särställning
6260: av riksdagsman Matti Lahtinen m.fl. underteck-          i konkurrensen med övriga inhemska bolag.
6261: nade spörsmål nr 34:                                    Ansvaret för efterlevnaden av principerna an-
6262:                                                         kommer i första hand på bolagens egna förvalt-
6263:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        ningsorgan. Men även handels- och industri-
6264:         sikt att vidta för att statsbolagen med         ministeriet har under de senaste åren strävat efter
6265:         utnyttjande av sin monopolstälining och         att effektivera uppföljningen tili dessa delar ge-
6266:         samhäliets medel inte skali få inleda           nom att tili de statsbolag som underlyder minis-
6267:         åtgärder för anordnande av privat före-         teriets verksamhetsområdet utfärda anvisningar
6268:         tagsverksamhet ooh på detta sätt åstad-         om hur bolagen skali informera ministeriet om
6269:         komma allt flera nya monopoliserade             de viktigaste ärenden som är under beredning
6270:         branscher, och för att de inte helier i         och om de centralaste projekt som planeras. I
6271:         övrigt skall utvidgas tili branscher som är     anslutning tili detta har vid handels- och indust-
6272:         främmande för deras ursprungliga verk-          riministeriet tagits i bruk ett förfarande om
6273:         samhet?                                         tillkännagivande av statsbolagens projekt. Avsik-
6274:                                                         ten med detta är bl.a. att säkra att bolagets
6275:                                                         ledning vid planeringen av projekt i god tid får
6276:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kännedom om och beaktar samhälisekonomiska
6277: anföra följande:                                        och andra mera vittgående synpunkter som finns
6278:    I statsrådets principbeslut 13.10.1983 om stats-     i anslutning tili dem, bl.a. konkurrensen.
6279: bolagens verksamhet konstateras bl.a. att "då              Beträffande Neste Oy:s strävanden att utvidga
6280: staten bedriver industrieli verksamhet i aktiebo-       verksamheten tili polystyren- dvs. styroxindustrin
6281: lagsform skali verksamheten ske inom ramen för          kan konstateras att det inte i sig finns någon
6282: lagen om aktiebolag och annan allmän lagstift-          anledning tili negativa attityder tili dessa strävan-
6283: ning. Då statsbolagen fungerar på samma sätt            den så länge som företaget följer de principer om
6284: som andra aktiebolag skall verksamheten vid             rent spel som statsrådets principbeslut förutsät-
6285: dem, åtminstone sedan produktioneo stabilise-           ter. Den industrigren som är i fråga lämpar sig
6286: rats, vara lönsam i verksamhetsskedet ... Av kra-       för Neste Oy:s verksamhet, ty bolaget har en
6287: vet på lönsamhet följer att statsbolagen skali ha       viktig kemisk industri och är en av vårt lands
6288: samma verksamhetsförutsättningar som de övriga          mest betydande producenter av råvara för plast-
6289: bolagen."                                               industrin. Det är här fråga om integrering uppåt
6290:    Vidare konstateras i principbeslutet att '' efter-   i förädlingskedjan, vilket främst kan åstadkom-
6291: som lönsamhetskrav av den typ som anförts ovan          mas genom företagsköp på en sektor som är
6292: stälis på statsbolagen, måste de vid behov på ett       mogen härtill. En dylik utvecklingslinje kan för
6293: smidigt sätt kunna rikta sin verksamhet även tili       Nestes del motiveras inom den kemiska sektorn,
6294: nya områden, varvid de dock skali undvika att           såsom bl.a. handels- och industriministeriets
6295: utnyttja sin eventuella ställning i konkurrensen        Nestearbetsgrupp konstaterade i sin utredning i
6296: med övriga inhemska företag. En utvidgning av           början av 1985.
6297: företagen genom företagsköp ooh genom grund-               Enligt uppgifter som handels- och industri-
6298: ande av dotterbolag inom verksamhetsområdet är          ministeriet erhåliit hade förhandlingarna som
6299: normal affärsverksamhet. Beslut om dessa ut-            syftade tili att Kevex Oy skulie övergå i Neste
6300: vecklingsåtgärder fattas av företagens egna             Oy:s ägo kommit tili på Kevex initiativ.
6301: förvaltningsorgan, men respektive ministerium           Förhandlingarna ledde dock sist och slutligen
6302: skall på förhand informeras om saken. ''                inte tili ett köp, vilket enligt spörsmålet huvud-
6303: 6                                    1986 vp. -      KK n:o 34
6304: 
6305: sakligen skulle ha berott på Neste. Samtidigt        gäller en konflikt mellan två förhandlingsparter.
6306: beskylls Neste för att ha använt ojusta metoder      Denna konflikt är tili sin natur av rättslig art,
6307: som slutligen drev Kevex Oy i konkurs. På basis      varför det snarare ankommer på domstolen än
6308: av de uppgifter som finns att tillgå kan man inte    handels- och industriministeriet att avgöra frå-
6309: konstatera om detta verkligen var fallet. Frågan     gan.
6310: 
6311:     Helsingfors den 17 mars 1986
6312: 
6313:                                                     Handels- och industriminister Seppo Lindblom
6314:                                               1986 vp.
6315: 
6316: Kirjallinen kysymys n:o 35
6317: 
6318: 
6319: 
6320: 
6321:                                E. Laine ym.: Kananmunien pesukiellon vaikutuksista pienkanaloille
6322: 
6323: 
6324:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6325: 
6326:    Maatilahallitus on vaatinut kananmunien pe-      man korkeampi hinta. Pesu on ollut tarpeen
6327: sukiellon toteuttamista toukokuun alusta lukien.    tuotteiden puhtauden vuoksi erityisesti perintei-
6328: Pesukielto on herättänyt tyytymättömyyttä erityi-   sissä lattiakanaloissa.
6329: sesti pientuottajien keskuudessa. Pienkanaloissa       Pesukieltopäätös tulisi purkaa tai sen toteutta-
6330: tuotetaan tunnetusti yleensä parempilaatuisia       mista tulisi ainakin siirtää ajankohtaan, johon
6331: kananmunia kuin suurkanaloissa. On kysytty,         mennessä selvitettäisiin pienille kanaloille aiheu-
6332: onko tarkoitus lopettaa kaikki pienkanalat. Onko    tuvat haitat ja menetykset sekä mahdollisuudet
6333: pientuottajien maksettava toimintansa lopettami-    taloudellisten menetysten korvaamiseen.
6334: sella hinta siitä, että uusien suurkanaloiden pe-
6335:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6336: rustamislupien myötä kananmunien ylituotanto-
6337:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6338: määrät ovat kasvaneet ja saattavat edelleen kas-
6339:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6340: vaa?                                                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6341:    Pesukiellon toteuttaminen merkitsee likaisena
6342: toimitettavien kananmunien määrän lisääntymis-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6343: tä. Niitä saadaan myydä vain teolliseen tarkoi-            ryhtyä sen johdosta, että kananmunien
6344: tukseen. Tämä merkitsee kananmunien hinnan                 pesukiellon toteuttaminen tulisi johta-
6345: putoamista ja siten erityisesti pienkanaloiden             maan pienkanaloiden kannattavuuden
6346: markkinoinnin ja kannattavuuden heikkenemis-               heikkenemiseen, toiminnan vaikeutumi-
6347: tä. Onhan pestyistä kananmunista maksettu hie-             seen ja lopettamisuhkaan?
6348: 
6349:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1986
6350: 
6351:                      Ensio Laine                             Mikko Kuoppa
6352: 
6353: 
6354: 
6355: 
6356: 260232L
6357: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 35
6358: 
6359: 
6360: 
6361: 
6362:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6363: 
6364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         tarvikelain nojalla annetun kananmuna-asetuk-
6365: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sen muuttamiseksi siten, että pesukielto ulotet-
6366: olette 19 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn              taisiin koskemaan myös Suomessa kaupan pidet-
6367: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tävää kananmunaa.
6368: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Kananmunien pesu on ilmeisesti yleistynyt
6369: taja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       mainitun tarkastuslain edellyttämän laatuhin-
6370: kysymyksestä n:o 35:                                    noittelun takia erityisesti ns. lattiakanaloissa,
6371:                                                         joissa likaantumista on vaikeampi estää.
6372:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Kananmunien pesu on yleisesti kielletty tuot-
6373:         ryhtyä sen johdosta, että kananmunien           tajatiloilla kaikkialla maailmassa. Eräät maat sal-
6374:         pesukiellon toteuttaminen tulisi johta-         livat pesun pakkaamoissa, mutta esimerkiksi
6375:         maan pienkanaJoiden kannattavuuden              Ruotsi on luopumassa tästä käytännöstä. Euroo-
6376:         heikkenemiseen, toiminnan vaikeutumi-           pan talouskomission (ECE) standardissa, joka on
6377:         seen ja lopettamisuhkaan?                       ainoa kansainvälinen standardi tällä alalla, pesu
6378:                                                         ja kuivapuhdistus on yksiselitteisesti kielletty.
6379:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Kaikki tärkeät suomalaiset kananmunan ostaja-
6380: seuraavaa:                                              maat, EEC-maat, Neuvostoliitto ja Sveitsi kieltä-
6381:    Kananmunien pesukielto on määrätty maasta            vät lainsäädännössään ja kauppasopimuksissaan
6382: vietäville kananmunille ja kananmunavalmisteille        raaka-aineeksi, esimerkiksi massattavaksi.
6383: asetettavista vaatimuksista ja niihin tehtävistä           Pesusta johtuvan laatuongelman ja ulkomais-
6384: merkinnöistä annetun maa- ja metsätalousminis-          ten ostajien vaatimusten täyttämiseksi ei ole
6385: teriön päätöksen (142/85) 3 §:ssä. Pesukiellon          muuta ratkaisua kuin täyden pesukiellon voi-
6386: voimaantulopäiväksi on säädetty 1.1.1987. Val-          maansaattaminen tiloilla. Pesu voitaisiin sallia
6387: tion maitovalmisteiden tarkastuslaitos, joka suo-       pakkaamaissa silloin, kun ulkomainen ostaja sen
6388: rittaa kananmunien ja kananmunavalmisteiden             hyväksyy tai kananmuna menee teollisuuden
6389: tarkastuksesta ja hinnanalennuskorvauksen mak-          raaka-aineeksi, esimerkiksi massattavaksi:
6390: samisesta annetun lain ( 10091 84) edellyttämää            Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on
6391: tarkastusta, on tehnyt esityksen, että pesukielto       suomalaisen kananmunan laadun parantaminen.
6392: aikaistettaisiin alkavaksi 1. 5. 1986.                  Tämän vuoksi muun muassa kalajauhon ja mai-
6393:    Esitys johtui valituksista, joiden mukaan            tojauheen määrää on vähennetty kananrehuista.
6394: kananmunien pesu oli aiheuttanut niiden pilaan-            Tavoitteena on, että mahdollisesti toteutettava
6395: tumisen. Virhe esiintyy tavallisesti kesällä ilman      kananmunien pesukielto ei tule huonontamaan
6396: ollessa lämmin ja kostea. Jotta tilanne kesällä         tuottajien taloudellista asemaa. Siksi maa- ja
6397: 1986 hallittaisiin, katsoi tarkastuslaitos tarpeelli-   metsätalousministeriön päätöstä kananmunien
6398: seksi esittää pesukiellon aikaistamista.                laatuhinnoittelusta (6 51 8 5) tulisi muuttaa siten,
6399:    Maa- ja metsätalousministeriö pyysi asiasta lau-     että likaisille kananmunille asetetaan hinta, joka
6400: sunnot asianomistajatahoilta, jotka yksimielisesti      ei enää edellyttäisi kananmunien pesua tiloilla.
6401: puolsivat esitystä. Laki kananmunien tarkastuk-         Pitemmällä tähtäyksellä pikemminkin pesukiel-
6402: sesta ja hinnanalennuskorvauksen maksamisesta           lolla turvataan kananmunien hyvä laatutaso sekä
6403: antaa maa- ja metsätalousministeriölle oikeuden         menekki koti- ja ulkomailla. Lattiakanalat eivät
6404: määrätä maasta vietävien kananmunien laadusta,          siten joudu eriarvoiseen asemaan. Näiden muu-
6405: mutta ei kotimaassa kaupan pidettävistä                 tosten seurauksena tuottajan on edullista pesun
6406: kananmunista. Tämän vuoksi maa- ja metsäta-             sijasta tehdä muita kananmunan laatua turvaavia
6407: lousministeriö on esittänyt kauppa- ja teollisuus-      toimenpiteitä, esimerkiksi estää munien likaan-
6408: ministeriölle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin elin-   tuminen ennakolta.
6409:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1986
6410: 
6411:                                                          Maa- p metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
6412:                                        1986 vp. -      KK n:o 35                                        3
6413: 
6414: 
6415: 
6416: 
6417:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6418: 
6419:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           teriet att detta måtte vidta åtgärder för att ändra
6420: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         förordningen om hönsägg, som givits med stöd
6421: den 19 februari 1986 tili vederbörande medlem          av livsmedelslagen, så att förbudet mot tvättning
6422: av statsrådet översänt avskrift av följande av         skall utsträckas tili att gälla också hönsägg som
6423: riksdagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörs-        saluförs i Finland.
6424: mål nr 35:                                                Tvättning av hönsägg har uppenbarligen blivit
6425:                                                        allmännare på grund av den kvalitetsprissättning
6426:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        som förutsätts i nämnda kontrollag, särskilt i s.k.
6427:         på grund av att införandet av förbudet         golvhönserier, där det är svårare att förhindra
6428:         mot att tvätta hönsägg leder tili att          nedsmutsning.
6429:         lönsarnheten för små hönsgårdar försva-
6430:         gas, att deras verksamhet försvåras och att       Tvättning av hönsägg på producentlägenheter-
6431:         de eventuellt måste upphöra med sin            na är allmänt förbjuden överallt i världen. Vissa
6432:         produktion?                                    Iänder tillåter tvättning i packerierna, men t.ex.
6433:                                                        Sverige håller på att frångå denna praxis. I ECE:s
6434:                                                        (ekonomiska kommissionen för Europa) stan-
6435:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsarnt       dard, som är den enda internationella standarden
6436: anföra följande:                                       på detta område, förbjuds tvättning och torren-
6437:    Förbudet mot att tvätta hönsägg ingår i 3 §         göring entydigt. Alla viktiga avnämarländer i
6438: jord- och skogsbruksministeriets beslut om krav,       fråga om finska hönsägg, dvs. EEC-länderna,
6439: som skall ställas på hönsägg och hönsäggsproduk-       Schweiz och Sovjetunionen, förbjuder tvätt och
6440: ter som är avsedda för export, och om beteck-          torrengöring i sin lagstiftning och i sina handels-
6441: ningar, som skall anbringas på dem (142/85).           avtal.
6442: Förbudet mot att tvätta hönsägg skall enligt              På grund av det kvalitetsproblem som är
6443: beslutet träda i kraft 1.1.1987. Statens kontroll-     förknippat med tvättning och om man vill till-
6444: anstalt för mjölkprodukter, som utför den kon-         godose de utländska avnämarnas krav finns det
6445: troll som förutsätts i lagen om kontroll av            ingen annan lösning än att man inför ett full-
6446: hönsägg och hönsäggsprodukter samt om betal-           ständigt förbud mot tvättning av hönsägg på
6447: ning av prissänkningsersättning (1009/84), har         lägenheterna. Tvättning kan tillåtas i packerier
6448: föreslagit att förbudet skall träda i kraft redan      då den utländska avnämaren godkänner det eller
6449: tidigare, dvs. från och med 1.5.1986.                  då hönsäggen blir råvara för industrin, t.ex.
6450:    Förslaget berodde på klagomål över att tvätt-       hönsäggsmassa.
6451: ning av ägg hade lett tili att äggen blev förskäm-       Jord- och skogsbruksministeriet har satt som
6452: da. Felet förekommer vanligen sommartid, då            mål att kvaliteten hos de finska hönsäggen skall
6453: klimatet är varmt och fuktigt. För att man skall       förbättras. Därför har bl.a. mängderna fiskmjöl
6454: bemästra situationen sommaren 1986 ansåg kon-          och mjölkpulver minskats i hönsfoder.
6455: trollanstalten att det var nödvändigt att föreslå         Målet är att det förbud mot att tvätta hönsägg
6456: att förbudet mot tvätt skall träda i kraft tidigare.   som eventuellt införs inte skall försämra produ-
6457:    Jord- och skogsbruksministeriet begärde utlå-       centernas ekonomiska ställning. Därför borde
6458: tanden om saken av berörda parter, som enhäl-          jord- och skogsbruksministeriets beslut om kvali-
6459: ligt omfattade förslaget. Lagen om kontroll av         tetsprissättning på hönsägg (65/85) ändras så, att
6460: hönsägg och hönsäggsprodukter samt om betal-           på smutsiga hönsägg sätts ett pris som inte längre
6461: ning av prissänkningsersättning ger jord- och          förutsätter att hönsäggen tvättas på lägenheterna.
6462: skogsbruksministeriet rätt att bestämma om kva-        På längre sikt garanterar tvättningsförbudet sna-
6463: liteten hos de hönsägg som skall exporteras, men       rare en god kvalitetsnivå hos hönsäggen samt en
6464: inte om kvaliteten hos de hönsägg som saluhålls i      avsättning både i hemlandet och utomlands.
6465: hemlandet. Därför har jord- och skogsbruksmi-          Golvhönserierna hamnar därmed inte i en olik-
6466: nisteriet föreslagit för handels- och industriminis-   värdig ställning. Tili följd av dessa ändringar är
6467: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 35
6468: 
6469: det fördelaktigt för producenten att han i stället   tryggar kvaliteten hos hönsäggen, t.ex. förhind-
6470: för att tvätta äggen vidtar andra åtgärder som       rar nedsmutsning.
6471: 
6472:     Helsingfors den 26 mars 1986
6473: 
6474:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
6475:                                                 1986 vp.
6476: 
6477: Kirjallinen kysymys n:o 36
6478: 
6479: 
6480: 
6481: 
6482:                                    Lahti-Nuuttila: Ulosottohenkilöstön lisäämisestä erityisesti Ylöjär-
6483:                                       ven nimismiespiirissä
6484: 
6485: 
6486:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6487: 
6488:    Jo pitkään on eri yhteyksissä ja eri tahoilta       miespiirissä ulosottoapulais- ja haastemiestehtä-
6489: kiinnitetty vakavaa huomiota nimismiespiireissä        vät hoitaa ainoastaan kaksi henkilöä. Vertailtaes-
6490: vallitsevaan ulosottohenkilöstön resurssivajauk-       sa nimismiespiirien rahatilityksiä ja niiden muu-
6491: seen. Ulosottotoimen perimistuloksen kannalta          toksia muutaman vuoden ajalta on selvästi nähtä-
6492: tilanne on myös huolestuttava, mutta varsin            vissä tarve lisätä pikaisesti henkilökuntaa juuri
6493: kohtuuttomalta vaikuttaa se työpaine, minkä            Ylöjärven nimismiespiirissä ulosotto- ja haaste-
6494: alaisina tehtäviään tunnollisesti hoitavat ulosotto-   miestehtäviin.
6495: apulaiset ja kansliatyöntekijät joutuvat nykytilan-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6496: teessa työskentelemään. Ulosottoasiain neuvotte-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6497: lukuntakin on aiheellisesti vedonnut asiassa oi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6498: keusministeriöön, sisäasiainministeriöön ja valtio-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6499: varainministeriöön.
6500:    Tilastot esimerkiksi panos-tuotos-vertailussa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6501: osoittavat erityisesti Hämeen läänin jälkeenjää-              ryhtyä ulosottohenkilöstön resurssivajauk-
6502: neisyydessä Ylöjärven nimismiespiirin henkilöstö-             sen poistamiseksi ja erityisesti Ylöjärven
6503: vajauksen. Ylöjärven maantieteellisesti laajassa ja           nimismiespiirissä henkilöstölisäyksen to-
6504: asukasluvultaan voimakkaasti kasvaneessa nimis-               teuttamiseksi pikaisesti?
6505: 
6506:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1986
6507: 
6508:                                           Pentti Lahti-Nuuttila
6509: 
6510: 
6511: 
6512: 
6513:  2602212
6514: 2                                       1986 vp. -     KK n:o 36
6515: 
6516: 
6517: 
6518: 
6519:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6520: 
6521:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ulosottoasiain neuvottelukunnan selvityksen
6522: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mukaan paikallispoliisin ulosottohenkilöstön las-
6523: olette 20 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             kennallinen kokonaisvajaus on noin 80 ulosotto-
6524: kirjeenne n:o 197 ohella toimittanut valtioneu-        apulaista ja noin 110 kansliatyöntekijää. Näin
6525: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      suuren henkilöstövajauksen poistaminen ei ole
6526: sanedustaja Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuulu-         mahdollista välittömästi. Neuvottelukunta on
6527: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 36:               esittänyt, että kokonaisvajaus poistettaisiin viiden
6528:                                                        seuraavan vuoden aikana.
6529:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Erityisen vaikeana on tilannetta pidettävä niis-
6530:           ryhtyä ulosottohenkilöstön resurssivajauk-   sä nimismiespiireissä, joissa käsiteltävien ulos-
6531:           sen poistamiseksi ja erityisesti Ylöjärven   ottoasioiden määrä yhtä ulosottoapulaista kohti
6532:           nimismiespiirissä henkilöstölisäyksen to-    on enemmän kuin 4 000. Tällaisia piirejä ovat
6533:           teuttamiseksi pikaisesti?                    Ylöjärvi ja 25 muuta nimismiespiiriä. Näiden
6534:                                                        piirien osalta pyritään henkilöstötilannetta kor-
6535:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     jaam3:an vuoden 1987 varsinaisessa tulo- ja me-
6536: ti   seuraavaa:                                        noarvwssa.
6537: 
6538:        Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
6539: 
6540:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
6541:                                       1986 vp. -     KK n:o 36                                       3
6542: 
6543: 
6544: 
6545: 
6546:                                Till Riksdagens Herr Talman
6547: 
6548:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt en utredning av delegationen för utsök-
6549: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ningsärenden är det kalkylerade underskottet i
6550: den 20 februari 1986 nr 197 till vederbörande        fråga om exekutionspersonal vid distriktspolisen
6551: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   80 exekutionsbiträden och ca 110 kanslister. En
6552: av riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila underteck-      så stor personalbrist kan inte avhjälpas genast.
6553: nade spörsmål nr 36:                                 Enligt delegationens förslag bör personalbristen
6554:                                                      vara avhjälpt om fem år.
6555:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Situationen är särskilt svår i de länsmansdist-
6556:        för att avhjälpa bristen på exekutionsper-    rikt dät utsökningsärendenas antal är mera än
6557:        sonal och särskilt för att snabbt öka         4 000 per exekutionsbiträde. En sådan situation
6558:        personalen i Ylöjärvi länsmansdistrikt?       råder förutom i Ylöjärvi ytterligare i 25 läns-
6559:                                                      mansdistrikt. Avsikten är att förbättra situa-
6560:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt      tionen i dessa distrikt i statsverkspropositionen
6561: anföra följande:                                     för år 1987.
6562: 
6563:      Helsingfors den 21 mars 1986
6564: 
6565:                                                                  Inrikesminister Kaisa Raatzkainen
6566:                                                 1986 vp.
6567: 
6568: Kirjallinen kysymys n:o 37
6569: 
6570: 
6571: 
6572: 
6573:                                   Anttila: Kananmunakiintiöiden määräytymisperusteista
6574: 
6575: 
6576:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6577: 
6578:    Valtioneuvosto on 25.4.1985 antanut päätök-        kahteen täysin eriarvoiseen tuottajaryhmään. Sel-
6579: sen kananmunien lisähinnasta, jolla se on vahvis-     lainen kananmunantuottaja, jonka tuotanto on
6580: tanut kananmunien lisähintajärjestelmän. Lisä-        jostain syystä ollut kiintiön keräämisaikoina alen-
6581: hinnan maksamisen edellytyksenä on, että maa-         tunut eikä hänellä ole lupaa tai hänen lupaosa
6582: talouspiirin maataloustoimisto on kananmunien         on myönnetty ennen vuotta 1980, joutuu tämän
6583: tuottajille hakemuksesta vahvistanut perustuo-        kärsimään nahoissaan. Se ei voi olla oikeuden-
6584: tantomäärän, jota sanotaan tuotantokiintiöksi.        mukaista eikä perusteltua, kun elämme oikeus-
6585: Ongelmakohdaksi kananmunien tuotantokiin-             valtiossa, jossa jokaisen oikeusturvan pitäisi olla
6586: tiön vahvistamisessa ovat jälleen kerran nousseet     loukkaamaton.
6587: sellaiset tuottajat, joilla tuotantokiintiön kerää-      Jo tähän mennessä tehtyjen sekä maatalous-
6588: misvuosina 1982-84 ei ole ollutkaan tuotanto          piirien että maatilahallituksen päätöksien mu-
6589: normaalilla tasolla johtuen investoinneista tai       kaan on hyvin moni tuottaja joutunut kärsimään
6590: muista seikoista.                                     siitä, että soveltamisohjeissa on otettu vedenjaka-
6591:    Edelleen valtioneuvoston päätökseen perus-         japäivämääräksi 1.1.1980. Tässä yhteydessä on
6592: tuen on siinä laadittujen ohjeiden mukaan kah-        useasti vedottu ns. kohtuusharkintaan ja koh-
6593: denlaisia kananmunantuottajia: on niitä, joilla       tuullistamispykälään. Niiden merkitys kuitenkin
6594: on kotieläintuotannon ohjauslaissa tarkoitettu        käytännössä ainakin tähän mennessä tehdyissä
6595: maatilahallituksen tai maatalouspiirin lupa sekä      päätöksissä näyttää olevan täysin olematon. Kaik-
6596: niitä, jotka ovat harjoittaneet kananmunantuo-        ki olemme siitä yksimielisiä, että kananmunan-
6597: tantoa niin pitkään, että he eivät ole lupaa          tuotannon määrää pitäisi pystyä vähitellen supis-
6598: missään vaiheessa tarvinneet. Laadittujen sovelta-    tamaan, ottaen huomioon sen valtava ylituotan-
6599: misohjeiden mukaan, jos tuottajalle on myönnet-       totilanne. Tässä supistamistyössä ei kuitenkaan
6600: ty kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-        saa toimia mielivaltaisesti, kuten nyt tehtyjen
6601: pauksissa      annettujen      lakien     mukainen    päätösten perusteella näyttää tapahtuvan.
6602: kanatalousyrityksen harjoittamis- tai laajentamis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6603: lupa, on kiintiö vahvistettava luvan mukaiseksi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6604:  munivien kanojen lukumäärää vastaavaksi. Täl-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6605: löin kanan vuosituotoksena käytetään 15 kiloa.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6606: Kiintiön määräytymisperusteeksi ei voida täten
6607: hyväksyä niitä kanatalousyrityksen harjoittamis-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6608:  ja laajentamislupia, jotka on myönnetty ennen                ryhtyä saattaakseen kananmunien kiin-
6609:  tammikuun 1. päivää 1980 voimassa olevien                    tiön määräytymisperusteeksi myöskin ne
6610:  lupalakien perusteella, vaan kiintiö vahvistetaan            kanatalousyrityksen harjoittamis- ja laa-
6611:  tällöin tuotannon perusteella. Nämä luvat muo-               jentamisluvat, jotka on myönnetty ennen
6612:  dostavat kuitenkin myönnettävälle kiintiölle ylä-            tammikuun 1. päivää 1980 voimassa ol-
6613:  rajan.                                                       leiden lupalakien perusteella, samoin
6614:     Näin jälleen kerran päivämäärällä 1.1.1980                kuin ne kananmunantuottajat, ·jotka ei-
6615:  kanatalouden harjoittajat ovat tulleet jaetuksi              vät ole tarvinneet lupaa lainkaan?
6616: 
6617:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1986
6618: 
6619:                                           Sirkka-Liisa Anttila
6620: 
6621:  260233M
6622: 2                                       1986 vp. -- ~ n:o 37
6623: 
6624: 
6625: 
6626: 
6627:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6628: 
6629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kanamäärän mukaan. Kanatalousyrityksen har-
6630: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          joittamis- tai laajentamisluvan vuoden 1979 jäl-
6631: olette 20 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             keen saaneelle tuottajalle kiintiö vahvistetaan
6632: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           luvan mukaisen kanamäärän perusteella. Tuotan-
6633: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tokiintiötä sopimuksen tai luvan perusteella vah-
6634: taja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjalli-   vistettaessa katsotaan kanan vuosituotokseksi 15
6635: sesta kysymyksestä n:o 37:                             kg. Eräitä tuotantokiintiöjärjestelmässä ilmennei-
6636:                                                        tä epäkohtia korjattiin vuoden 1985 lopussa an-
6637:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        netulla valtioneuvoston päätöksellä ( 1146/8 5).
6638:         ryhtyä saattaakseen kananmunien kiin-             Käytettäessä kanan vuosituotoksena 15 kg ovat
6639:         tiön määräytymisperusteeksi myöskin ne         sellaiset tuottajat, jotka ovat jo saaneet vuoden
6640:         kanatalousyrityksen harjoittamis- ja laa-      1979 jälkeen myönnettyyn lupaan perustuvan
6641:         jentamisluvat, jotka on myönnetty ennen        tuotantonsa täyteen käyntiin ja joiden kanojen
6642:         tammikuun 1. päivää 1980 voimassa ol-          keskituotos on noussut yli 15 kg:n, saaneet
6643:         leiden lupalakien perusteella, samoin          todelliseen tuotantoonsa nähden liian pienen
6644:         kuin ne kananmunantuottajat, jotka el-         kiintiön. Hallituksen harkittavana on parhaillaan
6645:         vät ole tarvinneet lupaa lainkaan?             ehdotus tuotantoon nähden liian pienen kiintiön
6646:                                                        saaneiden tuottajien aseman korjaamisesta. Eh-
6647:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          dotuksen mukaan tällaisten tuottajien kiintiö
6648: seuraavaa:                                             tulisi vahvistaa todellisten tuotantomäärien pe-
6649:    Kananmunien lisähinnasta annetulla valtio-          rusteella.
6650: neuvoston päätöksellä (346/85) saatettiin vuoden          Mitä sitten tulee kysyjän tarkoittamiin
6651: 1986 alusta lukien voimaan kananmunatuotan-            kananmunien tuottajiin, jotka ovat saaneet tuo-
6652: non tilakohtainen kiintiöjärjestelmä. Lisähinnan       tantoluvan ennen vuotta 1980, hallitus katsoo,
6653: maksamisen edellytyksenä on, että kananmunien          ettei ole perusteltua syytä ryhtyä myöntämään
6654: tuottajalle on vahvistettu tuotantokiintiö. Kiintiö    heille tuotantokiintiöitä luvan perusteella, koska
6655: vahvistetaan pääsääntöisesti tuottajan jonakin ka-     heillä on katsottava olleen riittävä siirtymäaika
6656: lenterivuonna 1982, 1983 tai 1984 kulutustarkoi-       tuotannon vakiinnuttamiseen viimeiseen kiintiön
6657: tuksiin myymän kananmunien tuotantomäärän              perusvuoteen, vuoteen 1984 mennessä. Hallitus
6658: mukaiseksi. Tästä pääsäännöstä poiketen vahvis-        tulee kuitenkin harkitsemaan kananmunien lisä-
6659: tetaan kiintiö kananmunantuotannon keskeyttä-          hinnasta annetun valtioneuvoston päätöksen
6660: missopimuksen vuosina 1981 tai 1982 tehneelle          2 §:n 2 momentissa olevan, jossain määrin vai-
6661: ja kananmunantuotantoa koskevan tuotannon-             keasti sovellettavan, niin sanotun kohtuullista-
6662: muutossopimuksen vuosina 1983 tai 1984 teh-            missäännöksen täsmentämistä poikkeustapauk-
6663: neelle tuottajalle sopimuksen perusteena olevan        siin helpommin sovellettavaksi.
6664: 
6665:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1986
6666: 
6667:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
6668:                                      1986 vp. -- RJ( n:o 37                                            3
6669: 
6670: 
6671: 
6672: 
6673:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
6674: 
6675:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avtalet. För producent som efter år 1979 erhållit
6676: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tillstånd att driva eller utvidga hönshushålinings-
6677: den 20 februari 1986 tili vederbörande medlem       företag fastställs kvoten enligt det antal hönor
6678: av statsrådet översänt avskrift av följande av      tillståndet gäller. Då produktionskvoten fastställs
6679: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila underteck-     på basen av avtal elier tilistånd beräknas en
6680: nade spörsmål nr 37:                                hönas årsproduktion vara 15 kg. Vissa olägenhe-
6681:                                                     ter som framkommit i produktionskvotssystemet
6682:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      rättades tili i slutet av år 1985 genom statsrådets
6683:        för att grunderna för bestämmande av         beslut (1146/85).
6684:        kvoten för hönsägg skulle komma att              När en hönas årsproduktion beräknas vara 15
6685:        omfatta även de tillstånd att driva och      kg har sådana producenter, vilkas produktions-
6686:        utvidga hönshushåliningsföretag, som         tilistånd beviljats efter år 1979 och som redan
6687:        beviljats med stöd av tiliståndslagar som    fått sin produktion i fuli gång, fått en kvot som
6688:        varit i kraft före 1 januari 1980, samt de   är för liten i förhåliande tili den verkliga produk-
6689:        producenter av hönsägg vilka inte behövt     tioneo om deras hönors medelproduktion stigit
6690:        något tillstånd?                             tili över 15 kg. Regeringen överväger för närva-
6691:                                                     rande ett förslag tili korrigering av situationen för
6692:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     sådana producenter som erhåliit för liten kvot i
6693: anföra följande:                                    förhåliande tili produktionen. Enligt förslaget
6694:    Genom statsrådets beslut om tilläggspris för     skall kvoten för dylika producenters del faststälias
6695: hönsägg (346/85) trädde i början av år 1986 ett     på basen av de faktiska produktionsmängderna.
6696: system med särskilda produktionskvoter för              Vad beträffar i spörsmålet avsedda producenter
6697: enskilda lägenheter i kraft. Förutsättningen för    som erhåliit produktionstilistånd före år 1980
6698: betalning av tilläggspris är, att en produktions-   anser regeringen att det inte föreligger något
6699: kvot faststälits för producenten av hönsägg. Kvo-   motiverat skäl för att börja bevilja dem produk-
6700: ten fastställs enligt huvudregeln så att den mot-   tionskvoter på basen av tilistånd, emedan de bör
6701: svarar den mängd hönsägg som producenten sålt       anses ha haft en tillräcklig övergångstid under
6702: för konsumtionsändamål under något av kalen-        viiken de kunnat stabilisera produktioneo före år
6703: deråren 1982, 1983 elier 1984. För producent        1984, som utgjorde det sista år på vilket kvoten
6704: som år 1981 elier 1982 ingått avtal om avbrytan-    baserats. Regeringen kommer dock att överväga
6705: de av hönsäggsproduktion och för producent som      möjligheten att precisera den s.k. jämkningsre-
6706: år 1983 eller 1984 ingått produktionsändringsav-    geln i 2 § 2 mom. i statsrådets beslut om
6707: tal rörande hönsäggsproduktionen fastställs kvo-    tiliäggspris för hönsägg så att det något svårtili-
6708: ten med avvikelse från ovan nämnda huvudregel       lämpliga stadgandet blir lättare att tillämpa när
6709: enligt det antal hönor som utgör grundvalen för     det gälier undantagsfali.
6710: 
6711:     Helsingfors den 26 mars 1986
6712: 
6713:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
6714:                                                   1986 vp.
6715: 
6716: Kirjallinen kysymys n:o 38
6717: 
6718: 
6719: 
6720:                                      Aaltonen: Elinkeinoelämää koskevien säännösten valvonnan puut-
6721:                                        teista
6722: 
6723: 
6724:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6725: 
6726:    Poliisien valvontavelvollisuus ulottuu nykyisin       uusia autoja varten. Kioski- ja huoltamoliikkeissä
6727: myös sellaisille aloille, joilla ei ole mitään yhteyt-   on myytävänä tavaraa, jota siellä ei saisi olla.
6728: tä poliisien varsinaiseen tehtävään, yleisen järjes-     Esimerkkejä voisi luetella miten paljon tahansa.
6729: tyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Valvon-             Nykytilanteen ollessa tällainen olisi epäkohtiin
6730: tavelvollisuuden laajuus on vanhaa historiallista        puututtava ja korjattava tilanne niin, että myös
6731: perua niiltä ajoilta, jolloin poliisi oli lähes ainoa    todellista valvontaa olisi olemassa. Ei voi olla
6732: paikallishallinnon virkamies. Erityisesti poliisien      vaikuttamatta kielteisesti yleiseen lainkuuliaisuu-
6733: tehtävät ovat viime vuosikymmenien aikana li-            teen, jos yhteiskunnassa voimistuu käsitys, jonka
6734: sääntyneet talouselämää koskevien, hyvin moni-           mukaan valtiovallan antamia ohjeita ja määräyk-
6735: naisten säännösten noudattamisen valvonnassa.            siä ei ole tarpeen noudattaa valvonnan puuttei-
6736: Nämä säännökset ovat tuoneet poliisille tehtäviä,        den vuoksi.
6737: jotka eivät kuulu sen toimialaan ja jotka poliisin          Epäkohtia ei ole syytä lähteä korjaanaan polii-
6738: näillä aloilla riittämättömän asiantuntemuksen           sivalvontaa lisäämällä, koska elinkeinoelämän
6739: vuoksi tai muutoin huonosti sopivat sen suoritet-        valvonta huonosti sopii poliisin muuhun valvon-
6740: tavaksi.                                                 tatehtävään. Valvonnan noudattamisen tehosta-
6741:    Elinkeinoelämän piiristä voi helposti luetella        miseksi pitäisikin parantaa lääninhallituksen
6742: lukuisia säännöksiä, joiden valvonta on määrätty         mahdollisuuksia toimia elinkeinohallituksen pii-
6743: poliisin tehtäväksi: Majoitus- ja ravitsemusliik-        rihallintoviranomaisena ja varata lääninhallituk-
6744: keistä annetun asetuksen (4621 68) mukaisen vä-          sille sellaiset voimavarat, että elinkeinoelämän
6745: hittäismyynnin, anniskelun, mainonnan ja                 moninaisten säännösten noudattaminen paranisi.
6746: myynninedistämistoimintaa koskevan kiellon                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6747: noudattamisen paikallinen valvonta. Vähittäis-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6748: kaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta anne-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6749: tun lain (435/69) valvonta. Kioski- ja siihen            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6750: verrattavasta kaupasta sekä automaattikaupasta
6751: annetun asetuksen (436/69) mukaan poliisipiirin                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että eri-
6752: päällikkö pitää piirissään olevista myyntipaikoista              tyisesti elinkeinotoimintaa koskevien, hy-
6753: kortistoa. Liikkuvasta kaupasta annetun lain                     vin moninaisten säännösten valvonta on
6754: (389/61) valvonta. Poliisin on myös pidettävä                    jäänyt suurelta osalta hoitamatta, koska
6755: silmällä käytettyjen tavaroiden kauppaa. Myös                    nämä tehtävät on sälytetty poliisille huo-
6756: myrkkyluvat ja palavat nesteet ja apteekkiasiat                  limatta siitä, ettei näillä valvontavelvolli-
6757: ovat poliisin valvomia kohteita. Samoin elin-                    suuksilla ole mitään yhteyttä poliisin var-
6758: keinoilmoitukset voidaan jättää nimismiehille.                   sinaisiin, yleisen järjestyksen ja turvalli-
6759:     Kun näinkin laajojen elinkeinoelämää ja kaup-                suuden ylläpitämiseen liittyvien tehtävien
6760: paa koskevien säännösten valvonta on osoitettu                   kanssa, ja
6761: poliisin tehtäväksi, on luonnollista, että valvonta                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin epä-
6762:  jää puutteelliseksi. Niinpä sunnuntainäyttelyissä               kohtien korjaamiseksi parantamalla lää-
6763:  tapahtuu myyntiä, jota lain mukaan ei siellä saisi              ninhallituksen mahdollisuuksia valvon-
6764:  tehdä. Autonäyttelyissä on näytteillä vanhoja                   nan suorittamiseen tarkastushenkilöstöä
6765:  autoja, vaikka näyttelyt on tarkoitettu pelkästään              lisäämällä?
6766:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1986
6767: 
6768:                                               Markus Aaltonen
6769: 260220Y
6770: 2                                       1986 vp. -     KK n:o 38
6771: 
6772: 
6773: 
6774: 
6775:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6776: 
6777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         elinkeinoja säänteleviä lakeja ja asetuksia, JOissa
6778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          myös poliisille on annettu valvontatehtäviä. Täl-
6779: olette 21 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             laisia ovat muun muassa kiinteistönvälittäjäase-
6780: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tus, matkatoimistoasetus, asetus majoitus- ja ra-
6781: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      vitsemisliikkeistä, asetus palavista nesteistä ja
6782: taja Markus Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta     räjähdystarvikeasetus. On kuitenkin huomattava,
6783: kysymyksestä n:o 38:                                   ettei poliisi ole minkään mainitun elinkeinon
6784:                                                        kohdalla ainoa valvontaviranomainen vaan val-
6785:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että eri-     vontaa suorittaa lisäksi yksi tai useampi muukin
6786:        tyisesti elinkeinotoimintaa koskevien, hy-      viranomainen. Valvonnan luonteesta ja säännölli-
6787:        vin moninaisten säännösten valvonta on          syydestä on lisäksi voitu antaa tarkempia sään-
6788:        jäänyt suurelta osalta hoitamatta, koska        nöksiä. Niinpä esimerkiksi kiinteistönvälittäjäase-
6789:        nämä tehtävät on sälytetty poliisille huo-      tuksen mukaan läänin alueella toimivissa kiin-
6790:        limatta siitä, ettei näillä valvontavelvolli-   teistönvälitysliikkeissä on ainakin joka toinen
6791:        suuksilla ole mitään yhteyttä poliisin var-     vuosi toimitettava tarkastus. Liikkuvasta kaupasta
6792:        sinaisiin, yleisen järjestyksen ja turvalli-    annetussa laissa on puolestaan säädetty, että
6793:        suuden ylläpitämiseen liittyvien tehtävien      liikkuvan kaupan harjoittajan on pidettävä lupa-
6794:        kanssa, ja                                      kirja mukanaan ja vaadittaessa näytettävä se po-
6795:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin epä-         liisiviranomaiselle.
6796:        kohtien korjaamiseksi parantamalla lää-             Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
6797:        ninhallituksen mahdollisuuksia valvon-          alalla valmistelluista säädöksistä voidaan mainita
6798:        nan suorittamiseen tarkastushenkilöstöä         vielä vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden
6799:        lisäämällä?                                     liikeajasta annettu laki, jonka noudattamista val-
6800:                                                        voo poliisi. Kioski- ja siihen verrattavasta kaupas-
6801:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ta sekä automaattikaupasta annetun asetuksen
6802: ti seuraavaa:                                          mukaan poliisipiirin päällikön on pidettävä pii-
6803:     Huomattava osa elinkeinotoiminnan säätelyyn        rissään olevista myyntipaikoista kortistoa tai
6804: liittyvästä valvontatoiminnasta on paikallistasolla    muuta luetteloa. Osoituksena pyrkimyksestä siir-
6805: määrätty poliisiviranomaisten tehtäväksi. Poliisi-     tää valvontatehtäviä poliisilta muille viranomai-
6806: hallinnon osuus elinkeinotoiminnan valvonnassa         sille on, että viimeksi mainittua asetusta on viime
6807: juontaa juurensa ajoilta, jolloin poliisi oli ainut    vuonna muutettu siten, että asetuksen 6 ja
6808: paikallishallinnon viranomainen. Näin ollen            8 §:ssä tarkoitettujen tuoteluetteloiden valvonta
6809: myös elinkeinojen valvontaan liittyvät tehtävät        on määrätty 1.3.1985 lukien kuuluvaksi elinkei-
6810: kuuluvat eräänä perinteisenä osa-alueena poliisi-      nohallituksen toimialaan.
6811: hallinnon tehtäviin. Sisäasiainministeriön poliisi-        Muutetun kioskiasetuksen (831/84) tuoteluet-
6812: osaston keräämien tietojen mukaan poliisin val-        teloiden uudesta valvontajärjestelmästä on saatu
6813: vontavelvollisuudet liittyvät noin 40:een eri elin-    käytännön kokemuksia hiukan yli vuoden ajalta.
6814: keinotoiminnan alaan kuuluvaan säädökseen.             Elinkeinohallituksen johdolla vuoden 1985 aika-
6815: Tällöin kysymys on kuitenkin myös mm. am-              na suoritettiin valvontakäyntejä koko maassa 619
6816: puma-aseiden kaupan valvonnasta, moottoriajo-          kioskissa ja 518 huoltoasemalla. Yleistoteamukse-
6817: neuvoliikenteen harjoittamiseen liittyvästä val-       na elinkeinohallituksesta on kerrottu, että tavalli-
6818: vonnasta, yksityisetsivätoiminnan, vartioimistoi-      sissa kioskeissa ei ole ilmennyt mitään hälyttävää,
6819: minnan tai tämänkaltaisen elinkeinotoiminnan           vaikka pieniä tuoteluetteloiden ylityksiä onkin
6820: valvonnasta.                                           ollut.
6821:     Edellä mainittuja säädöksiä on valmisteltu eri        Kysymyksessä on katsottu, että valvonnan nou-
6822: ministeriöiden hallinnonaloilla. Myös kauppa- ja       dattamisen tehostamiseksi pitäisi parantaa lää-
6823: teollisuusministeriön esittelystä on annettu eräitä    ninhallitusten mahdollisuuksia toimia elinkeino-
6824:                                        1986 vp. -     KK n:o 38                                          3
6825: 
6826: hallituksen piirihallintoviranomaisena. Useim-        tuksen noudattamista valvoo lupaviranomaisena
6827: pien edellä mainittujen elinkeinojen kohdalla         elinkeinohallitus ja sen ohjeiden mukaan läänin-
6828: lääninhallitukset lupaviranomaisina toimivat po-      hallitukset ja poliisiviranomaiset.
6829: liisin ohella samalla valvontaviranomaisina. Elin-       Harkittaessa kauppa- ja teollisuusministeriön
6830: keinohallituksen alaisina piirihallintoviranomaisi-   hallinnonalalle kuuluvien elinkeinotoimintaa
6831: na lääninhallitukset puolestaan toimivat vain         sääntelevien säädösten tarkistamistarvetta, minis-
6832: elintarvike- ja hintavalvontaa sekä taloudellisen     teriö tulee edelleen kiinnittämään erityistä huo-
6833: kilpailun edistämistä koskevissa tehtävissä. Lää-     miota siihen, voitaisiinko valvontatehtäviä val-
6834: ninhallitukset eivät siten yleisesti toimi elinkei-   vonnan tehostamiseksi siirtää enenevässä määrin
6835: nohallituksen piirihallintoviranomaisilla kysy-       poliisilta muille viranomaisille. Mikäli tehtäviä
6836: myksessä tarkoitettujen elinkeinojen valvontateh-     tässä yhteydessä ehdotetaan lisää lääninhallituk-
6837: tävissä. Elinkeinohallitukselle kuuluvat kioski- ja   sille, tulee samalla huolehtia riittävien henkilöre-
6838: siihen verrattavasta kaupasta sekä automaattikau-     surssien saamisesta lääninhallituksiin. Esitysten
6839: pasta annetun asetuksen mukaiset, edellä seloste-     tekeminen tältä osin kuuluu kuitenkin viime
6840: tut valvontatehtävät. Lisäksi matkatoimistoase-       kädessä Sisäasiainministeriölie.
6841: 
6842:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1986
6843: 
6844:                                                                                Ministeri jermu Laine
6845: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 38
6846: 
6847: 
6848: 
6849: 
6850:                                Till Riksdagens Herr Talman
6851: 
6852:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          har det givits vissa lagar och förordningar som
6853: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        reglerar näringarna och i vilka även polisen har
6854: den 21 februari 1986 till vederbörande medlem         ålagts övervakningsuppgiftero Sådana är bl.ao
6855: av statsrådet översänt avskrift av följande av        förordningen om fastighetsförmedlare, förord-
6856: riksdagsman Markus Aaltonen undertecknade             ningen om resebyråer, förordningen om härbär-
6857: spörsmål nr 38:                                       gerings- och förplägnadsrörelser, förordningen
6858:                                                       om brännbara vätskor och förordningen om ex-
6859:           Är Regeringen medveten om att över-         plosiva varoro Det bör dock beaktas, att polisen
6860:        vakningen av de synnerligen mångfaldiga        inte är den enda övervakningsmyndigheten i
6861:        stadganden som gäller främst närings-          fråga om någon av de nämnda näringarna, utan
6862:        verksamheten till en stor del har blivit       övervakningen utförs av ytterligare en eller flera
6863:        oskött, då dessa uppgifter har lagts på        andra myndighetero Närmare stadganden har
6864:        polisen trots att denna övervakningsskyl-      dessutom kunnat utfärdas om övervakningens
6865:        dighet inte har något samband med poli-        natur och regelbundenheto Exempelvis enligt
6866:        seos egentliga uppgifter i anslutning till     förordningen om fastighetsförmedlare skall
6867:        upprätthållande av allmän ordning och          granskning i fastighetsförmedlingsrörelserna
6868:        säkerhet, och                                  inom länet verkställas minst vanannat år I lagen
6869:                                                                                                   0
6870: 
6871: 
6872: 
6873: 
6874:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syfte     om kringföringshandel har det dessutom stad-
6875:        att avhjälpa dessa missförhållanden ge-        gats, att den som bedriver kringföringshandel
6876:        nom att förbättra länsstyrelsens möjlighe-     skall ha med sig tillståndsbrevet och på anfordran
6877:        ter till övervakning med hjälp av en           förete det för polismyndigheto
6878:        ökning av kontrollpersonalen?                     Bland de stadganden som beretts inom han-
6879:                                                       dels- och industriministeriets förvaltningsområde
6880:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kan ännu nämnas lagen om minuthandelns och
6881: anföra följande:                                      vissa arbetsrörelsers affärstido Iakttagandet av
6882:    En betydande del av den kontrollverksamhet         denna lag övervakas av poliseno Enligt förord-
6883: som gäller regleringen av näringsverksamheten         ningen om kiosk- och därmed jämförlig handel
6884: har fastställts som poliseos uppgift på lokal nivåo   samt automathandel skall chefen för polisdistrikt
6885: Polisförvaltningens andel i övervakningen över        föra kortregister eller annan förteckning över
6886: näringsverksamheten härstammar från de tider          försäljningsställen i sitt distrikt. Ett teeken på
6887: då polisen var den enda myndigheten inom              strävan att överföra övervakningsuppgifter från
6888: lokalförvaltningeno Fördenskull ingår även de         polisen på andra myndigheter är, att sistnämnda
6889: uppgifter som gäller övervakningen av näringar-       förordning senaste år ändrades så, att över-
6890: na som ett vedertaget delområde i uppgifterna         vakningen av de produktförteckningar som avses
6891: inom polisförvaltningeno Enligt de uppgifter som      i förordningens 6 och 8 §§ från och med
6892: insamlats av inrikesministeriets polisavdelning       1. 301985 har fastställts att höra till näringsstyrel-
6893: ansluter sig poliseos övervakningsskyldighet till     sens verksamhetsområde     0
6894: 
6895: 
6896: 
6897: 
6898: stadganden som gäller ca 40 olika branscher              Av det nya övervakningssystemet för produkt-
6899: inom näringsverksamheteno Då är det också fråga       förteckningar i den ändrade kioskförordningen
6900: om övervakningen av bl.ao handel med skjurva-         (831/84) har man fått praktiska erfarenheter
6901: pen, övervakning i anslutning till idkande av         under drygt ett års tido Under näringsstyrelsens
6902: motorfordonstrafik,      privatdetektivverksamhet,    ledning gjordes år 1985 kontrollbesök i 619
6903: bevakningsverksamhet eller övervakning av dyli-       kiosker och på 518 servicestationer i hela landet.
6904: ka näringar 0                                         Allmänt har från näringsstyrelsens sida konsta-
6905:    Ovannämnda stadganden har beretts inom             terats att det inte förekommit något alarmerande
6906: olika ministeriers förvaltningsområdeno Även på       i vanliga kiosker, även om det har skett smärre
6907: framställning av handels- och industriministeriet     överskridningar av produktförteckningaro
6908:                                         1986 vp. -      KK n:o 38                                          5
6909: 
6910:    1 spörsmålet har det ansetts, att länsstyrelsernas   sen. Dessutom övervakas iakttagandet av förord-
6911: möjligheter att fungera som distriktsförvaltnings-      ningen om resebyråer av näringsstyrelsen i egen-
6912: myndigheter under näringsstyrelsen bör förbätt-         skap av tiliståndsmyndighet och enligt dess anvis-
6913: ras i syfte att effektivera iakttagandet av över-       ningar av länsstyrelserna och polismyndigheter-
6914: vakningen. Beträffande de flesta av de ovan-            na.
6915: nämnda näringarna fungerar länsstyrelserna i               Då det övervägs om det föreligger behov att
6916: egenskap av tillståndsmyndighet samtidigt som           justera de stadganden inom handels- och indust-
6917: övervakningsmyndigheter vid sidan av polisen.           riministeriets förvaltningsområde som reglerar
6918: Som distriktsförvaltningsmyndigheter under nä-          näringsverksamheten kommer ministeriet att allt-
6919: ringsstyrelsen fungerar länsstyrelserna i sin tur       jämt fästa särskild uppmärksamhet vid, huruvida
6920: endast i uppgifter som gäller livsmedels- och           det är möjligt att i allt större omfattning överföra
6921: prisövervakning samt främjandet av den ekono-           övervakningsuppgifter från polisen på andra
6922: miska konkurrensen. Länsstyrelserna fungerar            myndigheten i syfte att effektivera över-
6923: alltså i regel inte som näringsstyrelsens distrikts-    vakningen. Om det i detta sammanhang föreslås
6924: förvaltningsmyndigheter i övervakningsuppgifter         att länsstyrelserna skall tilidelas flera uppgifter,
6925: som gälier de i spörsmålet avsedda näringarna.          skall det samtidigt tillses att tiliräckliga resurser
6926: De ovanberörda övervakningsuppgifterna enligt           skaffas tili länsstyrelsernas förfogande. Att göra
6927: förordningen om kiosk- och därmed jämförlig             framställningar i ärendet tili denna del ankom-
6928: handel samt automathandel hör tili näringsstyrel-       mer dock i sista hand på inrikesministeriet.
6929: 
6930:      Helsingfors den 25 mars 1986
6931: 
6932:                                                                                   Minister jermu Laine
6933:                       j
6934:                      j
6935:                     j
6936:                    j
6937:                   j
6938:                  j
6939:                 j
6940:                j
6941:               j
6942:              j
6943:             j
6944:            j
6945:           j
6946:          j
6947:         j
6948:        j
6949:       j
6950:      j
6951:     j
6952:    j
6953:   j
6954:  j
6955: j
6956:                                                   1986 vp.
6957: 
6958: Kirjallinen kysymys n:o 39
6959: 
6960: 
6961: 
6962: 
6963:                                     Tennilä: Muonion ja Enontekiön liittämisestä Suomen valtakunnan
6964:                                       sähköverkkoon
6965: 
6966: 
6967:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6968: 
6969:    Enontekiö ja Muonio ovat siinä erikoisessa ja         takunnan syrjäseutujen sähkönhuollon turvaami-
6970: huonossa asemassa, että Suomen sähköverkko ei            nen tulee. Vastuu kuuluu joko valtiolle suoraan
6971: niiden alueelle ulotu. Kunnat saavat sähkönsä            tai valtioenemmistöiselle, kantaverkkomonopolia
6972: kahta heikkoa linjaa pitkin Ruotsista. Ongelmak-         hallussaan pitävälle Imatran Voima Oy:lle.
6973: si on muodostunut erityisesti se, että talviajan            Valtiovallan on joka tapauksessa viivyttelemät-
6974: huippukulutuksen aikana on sähkön saannissa              tä otettava asia käsittelyyn ja ratkaistava se niin,
6975: katkoksia. Kun alueella asuntojen ja muiden              että Muonion ja Enontekiön alueilla sähkön saan-
6976: rakennusten lämmitys on suurelta osin sähkön             ti valtakunnan verkosta toteutuu.
6977: varassa, sähkökatkokset kylmänä kautena ovat                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6978: hyvin hankalia ja aiheuttavat myös vahinkoja.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6979:                                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6980:    Sähkönhuollon turvaaminen koko valtakun-              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6981: taan on kansallinen velvollisuus, aivan samoin
6982: kuin tieverkoston hoito, postin kulun turvaami-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6983: nen ja puhelinyhteyksien rakentaminen ja ylläpi-                 ryhtyä Muonion ja Enontekiön liittämi-
6984: to. Tätä velvoitetta valtio ei voi väistää. Vain siitä           seksi Suomen valtakunnan sähköverk-
6985: voidaan keskustella, kenen kustaunettavaksi vai-                 koon?
6986: 
6987:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1986
6988: 
6989:                                             Esko-Juhani Tennilä
6990: 
6991: 
6992: 
6993: 
6994: 260238S
6995: 2                                    1986 vp. -      KK n:o 39
6996: 
6997: 
6998: 
6999: 
7000:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7001: 
7002:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Valtion teknillinen tutkimuskeskus tekee par-
7003: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        haillaan selvitystä Luoteis-Lapin, eriryisesti Enon-
7004: olette 21 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn           tekiön ja Muonion, sähköhuollon turvaamisen eri
7005: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vaihtoehdoista vuoteen 2010 saakka. Selvityksen
7006: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    teko alkoi elokuussa 1985, ja se valmistuu tämän
7007: taja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    vuoden loppuun mennessä. Yhtenä vaihtoehtona
7008: myksestä n:o 39:                                     selvityksessä on kantaverkon ulottaminen Muo-
7009:                                                      nioon ja Enontekiöön.
7010:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Selvitystyössä ovat mukana Luoteis-Lapin jake-
7011:        ryhtyä Muonion ja Enontekiön liittämi-        lulaitokset, tukkumyyjät, Lapin Seutukaavaliitto
7012:        seksi Suomen valtakunnan sähköverk-           sekä kauppa- ja teollisuusministeriö.
7013:        koon?                                            Kantaverkon rakentaminen Muonioon ja
7014:                                                      Enontekiöön maksaisi toteutusvaihtoehdosta riip-
7015:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     puen 25-33 milj. markkaa. Päätökset Luoteis-
7016: ti seuraavaa:                                        Lapin sähköhuollon turvaamisesta 1990-luvulla
7017:                                                      sekä siihen mahdollisesti tarvittavista valtion
7018:    Enontekiön kunnan sähkölaitos ja Muonion          avustuksista voidaan tehdä sen jälkeen, kun selvi-
7019: Sähköosuuskunta ostavat sähkönsä Ruotsista 20        tys on valmistunut.
7020: kilovoltin jännitteellä. Muoniosta on varayhteys        Maamme sähköhuolto petustuu itsenäisten,
7021: naapurisähkölaitokseen, mutta sen merkitys on        pääasiassa valtion, kuntien ja teollisuusyritysten
7022: pieni. Enontekiössä on vuodesta 1983 lähtien         hallinnassa olevien sähkölaitosten toimintaan.
7023: rakennettu 40 kV:n sähkönsiirtojärjestelmää. Sen     Erityisesti jakelusähkölaitoksista kunnat omista-
7024: valmistuttua tämän vuoden aikana sähkölaitos         vat pääosan joko suoraan tai osakkaina. Valtio ei
7025: voi vuoden 1987 alusta lähtien ostaa sähköä          suoraan harjoita sähkölaitostoimintaa. Näin ollen
7026: Ruotsista 40 kV:n jännitteellä. Tämä parantaa        valtion vastuuta sähköhuollosta ei voida rinnastaa
7027: oleellisesti Enontekiön sähköhuoltoa vähentämäl-     tieverkoston, postin ja puhelinyhteyksien hoi-
7028: lä mm. sähkökatkoksia.                               toon.
7029:    Enontekiön 40 kilovoltin siirtojärjestelmä on        Kauppa- ja teollisuusministeriö on 1940-luvun
7030: rakennettu lähes kokonaan valtion avustuksilla.      loppupuolelta lähtien tukenut avustuksin maa-
7031: Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt         seudun sähköistämistä. Muun muassa Enonte-
7032: siihen avustuksia tähän mennessä yli 6 milj.         kiön ja Muonion sähköverkostot on pääosin ra-
7033: markkaa ja on varautunut rahoittamaan hanketta       kennettu valtion tuella. Maaseudun sähköistämi-
7034: vielä yli 3 milj. markalla.                          sen tukemista on tarkoitus jatkaa vielä tämän
7035:    Myös Muonion Sähköosuuskunta on ryhtynyt          vuosikymmenen loppuun asti.
7036: neuvottelemaan ruotsalaisten kanssa 40 kV:n os-         Sähkölaitostoiminta ei kuitenkaan voi syrjäseu-
7037: toon siirtymisestä. Myö~ Muonion osalta tämä         duillakaan perustua jatkuvaan valtion tukeen.
7038: varmistaisi kunnan sähköhuoltoa.                     Jakelusähkölaitosten tulisi olla riittävän suuria,
7039:    Edellä mainitut järjestelyt turvaavat sähkö-      jotta ne voisivat taata kuluttajilleen kohtuullisen
7040: huollon Enontekiössä 1990-luvun alkuun ja Muo-       sähkön hinnan ilman valtion jatkuvaa tukea.
7041: niossa pitemmällekin. Ne ovat tarpeellisia siinä-    Tästä syystä tulisi Luoteis-Lapissakin selvittää
7042: kin tapauksessa, että alueelle myöhemmin raken-      mahdollisuudet suurempien sähkönjakeluyksiköi-
7043: netaan yhteys kantaverkosta.                         den muodostamiseen.
7044: 
7045:     Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1986
7046: 
7047:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
7048:                                       1986 vp. -      KK n:o 39                                        3
7049: 
7050: 
7051: 
7052: 
7053:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7054: 
7055:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tekis och Muonio, fram tili år 2010. Utredningen
7056: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         inleddes i augusti 1985 och den blir färdig mot
7057: av den 21 februari 1986 tili vederbörande med-        slutet av innevarande år. Ett av utredningens
7058: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt      alternativ är just utsträckandet av stamnätet tili
7059: avskrift av följande av riksdagsman Tennilä un-       Muonio och Enontekis.
7060: dertecknade spörsmål nr 39:                              I utredningarbetet medverkar distributionsan-
7061:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen        läggningarna i nordvästra Lappland, partiförsäl-
7062:        skrida för att ansluta Muonio och Enonte-      jarna, Lapplands Regionplaneförbund samt han-
7063:        kis tili det finländska rikselnätet?           dels- och industriministeriet.
7064:                                                          Beroende på vilket alternativ som väljs kostar
7065:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          utbyggandet av stamnätet tili Muonio och Enon-
7066: anföra följande:                                      tekis 25-33 miljoner mark. Beslut angående
7067:                                                       tryggandet av elförsörjningen i nordvästra Lapp-
7068:    Elverket i Enontekis kommun och Elandelsla-        land på 1990-talet samt beslut om eventuellt
7069: get i Muonio köper sin ström från Sverige med         behövliga statsunderstöd för detta kan fattas när
7070: 20 kilovolts spänning. Muonio har en reservför-       utredningen är klar.
7071: bindelse tili grannelverket, men dess betydelse är
7072: liten. I Enontekis har sedan år 1983 byggts ett 40       Vårt lands elförsörjning grundar sig på själv-
7073: kV:s elöverföringssystem. När detta blivit färdigt    ständiga elverks verksamhet. Elverken innehas i
7074: under loppet av innevarande år, kan elverket från     huvudsak av staten, komniunerna och industri-
7075: och med början av år 1987 köpa ström från             företag. I synnerhet för distributionselverken gäl-
7076: Sverige med 40 kV:s spänning. Detta förbättrar i      ler att huvudparten av dem ägs av kommunerna
7077: väsentlig grad elförsörjningen i Enontekis genom      antingen direkt elier som delägare. Staten idkar
7078: att bland annat strömavbrotten minskar.               inte direkt elverksverksamhet. Sålunda kan man
7079:    Enontekis 40 kilovolts elöverföringssystem har     inte jämstälia statens ansvar för elförsörjningen
7080: byggts nästan helt och håliet med statsstöd.          med ansvaret för skötseln av vägnätet, posten och
7081: Handels- och industriministeriet har beviljat un-     telefonförbindelserna.
7082: derstöd för ändamålet uppgående tili hittilis över       Handels- och industriministeriet har sedan
7083: 6 miljoner mark och ministeriet är berett att         slutet av 1940-talet stött elektrifieringen av
7084: finansiera projektet med ytterligare över 3 miljo-    landsbygden med understöd. Bland annat elnä-
7085: ner mark.                                             ten i Enontekis och Muonio har tili största delen
7086:    Även Muonio Elandelslag har inlett förhand-        byggts med statsstöd. Regeringen har för avsikt
7087: lingar med svenskarna om övergång tili elköp          att fortsätta att stöda elektrifieringen av lands-
7088: med 40 kV:s spänning. Även i Muonio skulie            bygden ännu tili slutet av innevarande decen-
7089: detta säkra elförsörjningen i kommunen.               nmm.
7090:     Ovan nämnda arrangemang tryggar elförsörj-           Elverksverksamheten kan dock inte ens i avläg-
7091: ningen i Enontekis fram tili början av 1990-talet     set belägna trakter grunda sig på kontinuerligt
7092: och i Muonio under ännu längre tid. De är             statsstöd. Distributionselverken borde vara tili-
7093: behövliga också i sådana fali, att en förbindelse     räckligt stora för att kunna garantera sina konsu-
7094: tili stamnätet senare byggs på området.               menter ett rimligt elpris utan kontinuerligt stats-
7095:     Statens tekniska forskningscentral utreder för    stöd. Av denna orsak bör man även i nordvästra
7096: närvarande olika alternativ för att trygga elför-     Lappland utreda möjligheterna att bilda större
7097: sörjningen i nordvästra Lappland, särskilt i Enon-    eldistributionsenheter.
7098: 
7099:      Helsingfors den 26 mars 1986
7100: 
7101:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
7102:                                                1986 vp.
7103: 
7104: Kirjallinen kysymys n:o 40
7105: 
7106: 
7107: 
7108: 
7109:                                    Skinnari: Taloudellisen tuen lisäämisestä yksityisille keksijöille
7110: 
7111: 
7112:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7113: 
7114:    Valtioneuvosto on äskettäin antanut päätöksen      taanko patenttiasiamiehen lausunto ja asiakirjo-
7115: pienen ja keskisuuren teollisuuden neuvonta- ja       jen laadinta sekä kääntäminen tai matkakulut?
7116: koulutushankkeisiin myönnettävien valtionavus-           Alueellisten keksijäjärjestöjen ja yksityisten
7117: tusten yleisistä ehdoista. Päätöksen 2 §:n mu-        keksijöitten tukemiseen eduskuntakin on useassa
7118: kaan avustus voidaan myöntää yhteisölle ja sääti-     yhteydessä kiinnittänyt vakavaa huomiota. Mo-
7119: ölle sekä yksityiselle henkilölle, jolla voidaan      niin kilpailijamaihin nähden Suomessa luovan
7120: katsoa olevan riittävät edellytykset kehittämis-      keksintötoiminnan edellytykset ovat heikot mo-
7121: hankkeen toteuttamiseen.                              niin kilpailijamaihimme nähden. Lisäksi pien-
7122:    Monilla tahoilla valtioneuvoston paatos on         yritysten ja yksityisten keksijöitten näkökannalta
7123: pantu ilahtuneena merkille. Esimerkiksi alueelli-     vähäisiäkään taloudellisia resursseja ei ole suun-
7124: set keksijäjärjestöt odottavat tältä päätökseltä      nattu oikein.
7125: paljon. Mutta miten käytännössä voidaan näitä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7126: varoja valtioneuvoston päätöksen perusteella saa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7127: da riittävästi keksintötoimintaan? Keksijäjärjestö-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7128: jen taholta on herättänyt kysymyksiä se, kenen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7129: lausunto tuen saamiseksi keksinnölle katsotaan
7130: tarpeelliseksi ja riittäväksi, koskeeko varojen                 Millä tavoin Hallitus turvaa käytännös-
7131: saanti myös patentointia ulkomailla, voidaanko               sä valtioneuvoston perusteluissa mainitun
7132: oman työn osuudelle saada avustusta, saadaanko               päätöksen perusteella ja muilla toimenpi-
7133: käytetyt raaka-aineet korvauksen piiriin, korva-             teillä myönnettävien taloudellisten avus-
7134:                                                              tusten suuntautumisen riittävästi yksityi-
7135:                                                              sille keksi jöille?
7136: 
7137:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1986
7138: 
7139:                                             Jouko Skinnari
7140: 
7141: 
7142: 
7143: 
7144:  260240U
7145: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 40
7146: 
7147: 
7148: 
7149: 
7150:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7151: 
7152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         havaintomallin ja prototyypin rakentaminen tai
7153: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          muut selvitykset ja tutkimukset keksinnön omi-
7154: olette 21 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             naisuuksista. Säätiön työpaja voi osallistua proto-
7155: kirjeenne n:o 230 ohella toimittanut valtioneu-        tyypin tekemiseen. Patentoimista voidaan rahoit-
7156: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      taa sekä suomalaisten että ulkomaisten patent-
7157: sanedustaja Skinnarin näin kuuluvasta kirjallises-     tien hakemiseksi.
7158: ta kysymyksestä n:o 40:                                   Säätiö avustaa tarvittaessa rahoituksen saajaa
7159:                                                        myös kehitystyön hyödyntämisessä. Säätiö voi
7160:            Millä tavoin Hallitus turvaa käytännös-     myöntää varoja esimerkiksi lisensioimistyön ai-
7161:        sä valtioneuvoston perusteluissa mainitun       heuttamiin matkakuluihin sekä keksinnön esite-
7162:        päätöksen perusteella ja muilla toimenpi-       ja esittelykuluihin.
7163:        teillä myönnettävien taloudellisten avus-          Keksijän ryhtyessä yritystoimintaan, jonka tar-
7164:        tusten suuntautumisen riittävästi yksityi-      koituksena on keksinnön välitön teollinen ja
7165:        sille keksi jöille?                             kaupallinen hyödyntäminen, Keksintösäätiö voi
7166:                                                        myöntää ko. yritykselle lainaa tuotannon käyn-
7167:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           nistämisvaiheessa käyttöpääomaksi. Rahoituksen
7168:    Kansanedustaja Skinnarin kysymyksessä viita-        piiriin voidaan hyväksyä mm. erikoistyökalujen
7169: tuo valtioneuvoston päätöksen n:o 143/86 en-           valmistus ja hankinta, raaka-aineiden ja puolival-
7170: simmäisen pykälän ensimmäisessä momentissa             misteiden ostot, palkat ja vuokrat, markkinaselvi-
7171: todetaan, että kauppa- ja teollisuusministeriö         tykset tai ensimmäiset myyntikampanjat.
7172: myöntää valtion tulo- ja menoarviossa osoitetuis-         Lainan korko on sama kuin lainan myöntämis-
7173: ta varoista valtionavustusta pienelle ja keskisuu-     hetkellä voimassa oleva Suomen Pankin perus-
7174: relle teollisuudelle tarkoitettujen neuvonta-, kou-    korko. Laina-aika on seitsemän vuotta. Jos hanke
7175: lutus- ja konsultointipalvelujen kehittämiseen         ja yritystoiminta epäonnistuvat, Keksintösäätiö
7176: sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkei-      voi vapauttaa keksijän takaisinmaksusta. Lainoja
7177: siin, siten kuin mainitussa päätöksessä myöhem-        voidaan myöntää ilman turvaavaa vakuutta.
7178: min määrätään. Näin ollen kyseinen päätös ei              Vuonna 1985 Keksintösäätiön toiminta kehit-
7179: koske keksintötoiminnan rahoitusta, vaan yritys-       tyi voimakkaasti mm. valtiolta ja SITRAlta saa-
7180: ten tarvitsemien palvelujen kehittämishankkeita.       dun rahoituksen kasvun sekä onnistuneista rahoi-
7181:    Sen sijaan valtio tukee keksintötoimintaa mm.       tusprojekteista saatujen palautusten lisääntymi-
7182: Keksintösäätiön kautta. Säätiön tarkoituksena on       sen ansiosta. Keksintötoiminnan välittömään tu-
7183: suomalaisen keksintötoiminnan ja keksintöjen           kemiseen käytettiin 6,9 milj. mk, mikä oli 45 %
7184: hyväksikäytön edistäminen. Säätiö tukee keksijöi-      enemmän kuin edellisenä vuonna. Suora rahoitus
7185: tä ja kehityskelpoisia keksintöjä erityisesti hyö-     keksintöprojekteille oli 5,9 milj. mk, missä oli
7186: dyntämisen alkuvaiheessa. Tukemismenetelmät            lisäystä 52 %.
7187: ovat rahoitus- ja neuvonta-apu. Rahoitusta                Valtio tukee keksintötoimintaa myös myöntä-
7188: myönnetään yksityisille henkilöille ja pienyrit-       mällä keksintötoiminnan edistämiseksi tarkoitet-
7189: yksille.                                               tuja tunnustuspalkintoja. Tähän tarkoitukseen
7190:    Keksintösäätiö saa pääosan käyttövaroistaan         osoitetut määrärahat ovat viime vuosina kasva-
7191: kauppa- ja teollisuusministeriöitä sekä SITRAlta.      neet. Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on
7192: Lisäksi varoja toimintaan on vuosittain saatu          mainittuun tarkoitukseen varattu 150 000 mark-
7193: Suomen Kulttuurirahastolta sekä rojalteina kau-        kaa.
7194: pallisesti menestyneistä keksinnöistä.                    Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa, että
7195:    Säätiön tukirahaa myönnetään keksintöjen ke-        Keksintösäätiön toimintaa kehittämällä on voitu
7196: hittämiseen, patentoimiseen ja markkinoimiseen.        tyydyttävästi turvata taloudellisen tuen suuntau-
7197: Kehittämistoimenpiteinä voivat olla esimerkiksi        tuminen yksityisille keksijöille.
7198: 
7199:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1986
7200: 
7201:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
7202:                                        1986 vp. -     KK n:o 40                                         3
7203: 
7204: 
7205: 
7206: 
7207:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7208: 
7209:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            av modeli och prototyp elier av andra utred-
7210: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ningar och undersökningar beträffande uppfin-
7211: nr 230 av den 21 februari 1986 tili vederbörande       ningens egenskaper. Stiftelsens verkstad kan del-
7212: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       ta i byggande av prototyp. Patentering kan
7213: sänt avskrift av riksdagsman Skinnari underteck-       finansieras såväl för sökandet av inhemska som
7214: nade spörsmål nr 40:                                   utländska patenter.
7215:                                                           Stiftelsen understöder vid behov mottagare av
7216:           På vilket sätt tryggar Regeringen i          finansiering även att utnyttja utvecklingsarbetet.
7217:        praktiken med stöd av det statsrådsbeslut       Stiftelsen kan bevilja medel t.ex. för resekost-
7218:        som nämnts i motiveringen och genom             nader för licensieringsarbete samt för broschyr-
7219:        andra åtgärder att det ekonomiska under-        och presentationskostnader för en uppfinning.
7220:        stöd som beviljas i tillräcklig utsträckning       Då uppfinnaren skall starta företagsverksam-
7221:        riktas tili enskilda uppfinnare?                het, som syftar tili direkt industrieli och kom-
7222:                                                        mersieli exploatering av uppfinningen, kan upp-
7223:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      finningstiftelsen bevilja ifrågavarande företag lån
7224: följande:                                              som driftskapital i produktionens inledningsske-
7225:    I 1 § 1 mom. i det statsrådsbeslut (143/86) tili    de. Finansiering kan omfatta bl.a. tillverkning
7226: vilket i riksdagsman Skinnaris spörsmål hänvisas       och anskaffning av specialverktyg, köp av råvaror
7227: konstateras, att handels- och industriministeriet      och halvfabrikat, löner och hyror, marknadsut-
7228: beviljar av medel som anvisats i statsförslaget        redningar elier första försäljningskampanjer.
7229: statsbidrag för utvecklande av rådgivnings-, ut-          Räntan på lån är lika stor som Finlands Banks
7230: bildnings- och konsulteringstjänster avsedda för       grundränta vid tidpunkten for lånets beviljande.
7231: små och medelstor industri samt för regionala          Lånetiden är sju år. Om projektet och företags-
7232: utvecklingsprojekt på det sätt som i beslutet          verksamheten misslyckas, kan Uppfinningsstiftel-
7233: senare föreskrivs. Sålunda gäller det ifrågavaran-     sen befria uppfinnaren från återbetalningsplikt.
7234: de beslutet inte finansiering av uppfinningsverk-      Lån kan beviljas utan betryggande säkerhet.
7235: samheten, utan utvecklingsprojekt för de tjänster         År 1985 utvecklades Uppfinningsstiftelsens
7236: som företagen behöver.                                 verksamhet kraftigt tack vare bl.a. ökningen av
7237:    Däremot stöder staten uppfinningsverksamhe-         finansieringen från staten och SITRA samt åter-
7238: ten bl.a. genom Uppfinningsstiftelsen. Stiftel-        betalningar från lyckade finansieringsprojekt. För
7239: sens mål är att främja den finländska uppfin-          direkt stöd för uppfinningsverksamheten använ-
7240: ningsverksamheten och exploateringen av upp-           des 6,9 milj. mk, vilket var 45 % mer än
7241: finningarna. Stiftelsen stöder uppfinnare och          föregående år. Direkt finansiering av uppfin-
7242: utvecklingsbara uppfinningar särskilt i det skede      ningsprojekt uppgick tili 5,9 milj. mk och ök-
7243: då exploateringen påbörjas. Stödformerna består        ningen var 52 %.
7244: av finansierings- och rådgivningshjälp. Finansie-         Staten stöder uppfinningsverksamheten också
7245: ring beviljas enskilda personer och småföretag.        genom att ge hederspriser för främjande av
7246:    Uppfinningstiftelsen får huvudparten av sina        uppfinningsverksamheten. Anslag för detta än-
7247: disponibla medel av handels- och industriminis-        damål har under de senaste åren ökat. I utgifts-
7248: teriet och SITRA. Dessutom har medel för verk-         staten för år 1986 har för detta ändamål reserve-
7249: samheten erhållits från Finska Kulturfonden och        rats 150 000 mark.
7250: i form av royalty för kommersielit framgångsrika          Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
7251: uppfinningar.                                          regeringen att genom utvecklande av uppfin-
7252:    Stiftelsen beviljar stödpengar för utveckling,      ningsstiftelsens verksamhet har man på ett tili-
7253: patentering och marknadsföring av uppfinning-          fredsstäliande sätt kunnat se tili att det ekono-
7254: arna. Utvecklingsåtgärd kan bestå av byggande          miska stödet riktats tili enskilda uppfinnare.
7255: 
7256:      Helsingfors den 27 mars 1986
7257:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
7258: 1
7259: 1
7260:  1
7261:  1
7262:   1
7263:   1
7264:    1
7265:    1
7266:     1
7267:     1
7268:      1
7269:      1
7270:       1
7271:       1
7272:        1
7273:        1
7274:         1
7275:         1
7276:          1
7277:          1
7278:           1
7279:                                                   1986 vp.
7280: 
7281: Kirjallinen kysymys n:o 41
7282: 
7283: 
7284: 
7285: 
7286:                                     Anttila: Nuorten viljelijöiden aseman parantamisesta
7287: 
7288: 
7289:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7290: 
7291:     Maatalouden ylituotannon jatkuvan kasvun             muihin tehtäviin, mikä sekin on vaikeata nykyi-
7292: katkaisemiseksi on päädytty erilaisiin tuotannon-        nen työllisyystilanne huomioon ottaen. Monet eri
7293: ohjausjärjestelmiin, joita koskevat lait on säädet-      poliittiset ryhmät ovat peräänkuuluttaneet maa-
7294: ty vuosien 1984-85 aikana. Tässä tarkoituksessa          seudun elinvoimaisuuden tärkeyttä. Kotieläin-
7295: on päädytty maidon kaksihintajärjestelmään,              mahdollisuuksien takaaminen sellaisille nuorille
7296: kananmunien kiintiöjärjestelmään sekä erilaisiin         viljelijöille, jotka ovat juuri hankkineet tilan, on
7297: tuotannon ohjaamista ja tasapainottamista koske-         maaseudun elinvoimaisuuskysymystä ajatellen
7298: viin järjestelmiin. Näiden kaikkien päätarkoituk-        eräs tärkeimpiä - ehkä tärkein. Täten tuntuu
7299: sena on ollut pysäyttää tuotannon kasvu sille            täysin käsittämättömältä se, että hallitus ei ole
7300: normaalille tasolle, missä se lain voimaantulo-          toiminnoissaan ottanut huomioon näitä nuoria,
7301: ajankohtana on ollut.                                    joiden lukumäärä ei ole kovin suuri, mutta
7302:     Tällöin on kuitenkin unohdettu se tosiasia,          tapauskohtaisesti ongelma kullakin on erittäin
7303: että olosuhteet ja tuotantotilanteet erityisesti niil-   polttava. Kotieläintuotantomahdollisuuksien sal-
7304: lä tiloilla, joissa sukupolvenvaihdos on hiljattain      liminen näille viljelijöille ei lisäisi merkittävästi
7305: toteutunut, ovatkin useasti olleet erittäin alhai-       maatalouden ylituotantoa. Samassa yhteydessä
7306: set, mikä johtuu siitä, että tilaa on hoitanut           on muistettava se, että näiden tuotannonohjaus-
7307: ikääntynyt viljelijäpariskunta, joka on sairauksien      toimenpiteiden tarkoituksena ei pitäisi missään
7308: ym. johdosta vähentänyt tuotantonsa minimiin.            tapauksessa olla yksittäisten viljelijöiden joutumi-
7309:                                                          nen oikeusmurhan uhriksi.
7310:     Toisen ja todellisen ongelmaryhmän muodos-
7311:                                                             Edelleen nuoret viljelijät kokevat erittäin suu-
7312: tavat ne nuoret viljelijät, jotka ovat vuosina
7313:  1982-85 hankkineet omistukseensa sellaisen ti-
7314:                                                          rena ongelmana sen, että mahdollisuus vaihtaa
7315:                                                          tuotantosuunnasta toiseen ei nykyisen lainsää-
7316:  lan, jolla ei ole ennestään ollut kotieläintuotan-
7317:                                                          dännön mukaan ole mahdollista kuin äärimmäi-
7318:  tomahdollisuuksia, mutta joka pienen pinta-
7319:                                                          sen vaikeissa olosuhteissa, esim. tulipalon sattu-
7320: alansa vuoksi ei takaa viljelijäpariskunnalle toi-
7321:                                                          essa tai äkillisen sairauden sattuessa yms. Tarkas-
7322:  meentuloa ilman kotieläintuotantoa. Näillä nuo-
7323:  rilla yrittäjillä on melkoinen velkataakka rasittee-    teltaessa eri maataloustuotteiden tarvitsemia
7324:  na tilan lunastamisesta johtuen. On useita tiloja,      vientikustannustukia olisi täysin perusteltua sallia
7325:                                                          mahdollisuus siirtyä maidontuotannosta mm.
7326:  joissa on 5-10 vuotta sitten ollut kotieläintuo-
7327:                                                          sianlihan tuotantoon ottaen huomioon sen vien-
7328:  tantoa, mutta työvoiman vähyyden ja muiden
7329:                                                          timahdollisuudet ja viennin tarvitseman tuen.
7330:  syiden vuoksi sitä ei tilan myymishetkellä ole
7331:                                                          Sianlihan vienti on eri vientilajeja tarkastellen
7332:  ollut.                                                  kaikkein edullisinta.
7333:     Hallitus on päätynyt myöntämään 5 000 uutta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7334:  sikapaikkaa etupäässä nuorille viljelijöille, mutta     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7335:  valitettavasti ainoastaan tuotannonlaajentamis-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7336:  mahdollisuuksiin 20 % :lla nykyisestä tuotannos-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7337:  ta. Tässä yhteydessä hallitus on jättänyt täysin
7338:  huomioon ottamatta ne nuoret viljelijät, jotka                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-
7339:  ovat hankkineet omistukseensa sellaisen tilan,                  kyiset tuotannon kiintiöinti- ja ohjausjär-
7340:  jossa ei tilan hankkimishetkellä ole ollut koti-                jestelmät ovat sulkeneet järjestelmän ul-
7341:  eläintuotantoa. Nämä nuoret ovat joutumassa                     kopuolelle kokonaan lainsuojattomiksi
7342:  lainsuojattomiksi ja heidän edessään monasti lie-               sellaiset nuoret viljelijät, jotka ovat vuosi-
7343:  nee ainoa mahdollisuus myydä tila ja hankkiutua                 na 1982-85 hankkineet omistukseensa
7344:  260272E
7345: 2                                    1986 vp. -- ~ n:o 41
7346: 
7347:       sellaisen tilan, jolla ei ole tilan hankki-            mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
7348:       mishetkellä ollut kotieläintuotantomah-              ryhtyä helpottaakseen nuorten viljelijöi-
7349:       dollisuuksia, mutta joka pienen pinta-               den mahdollisuutta siirtyä tuotantosuun-
7350:       alansa vuoksi ei takaa viljelijäperheelle            nasta toiseen, kuten mm. maidontuotan-
7351:       toimeentuloa ilman kotieläintuotantoa,               nosta sianlihantuotantoon ottaen huo-
7352:       sekä                                                 mioon eri maataloustuotteiden vaatimat
7353:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              vientitukimäärät, jolloin sianlihan tuotta-
7354:       ryhtyä kotieläintuotantomahdollisuuksien             minen tätä taustaa vasten on edullisinta?
7355:       turvaamiseksi näille edellä luetelluille
7356:       nuorille viljelijöille, ja
7357: 
7358:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1986
7359: 
7360:                                         Sirkka-Liisa Anttila
7361:                                          1986 vp. -- ~ n:o 41                                                3
7362: 
7363: 
7364: 
7365: 
7366:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7367: 
7368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Maidontuotantoa alettiin säädellä vuoden 1985
7369: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            alusta lähtien kaksihintajärjestelmällä, jolloin täl-
7370: olette 21 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn               tä osin lupajärjestelmästä luovuttiin. Kananmu-
7371: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             nien tuotannon ohjaamisessa vuoden 1986 alusta
7372: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        otettiin käyttöön lisähinnalla toteutettu kaksihin-
7373: taja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjalli-     tajärjestelmä, jonka lisäksi investointien lupajär-
7374: sesta kysymyksestä n:o 41:                               jestelmä koskee edelleen kanatalousyrityksiä.
7375:                                                             Kun kotieläintuotannon aloittamista ja laajen-
7376:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-       tamista on viime vuosina rajoitettu aiempaa voi-
7377:         kyiset tuotannon kiintiöinti- ja ohjausjär-      makkaammin, samalla on ohjattu maatilalain
7378:         jestelmät ovat sulkeneet järjestelmän ul-        mukaista lainoitusta sukupolvenvaihdosten ra-
7379:         kopuolelle kokonaan lainsuojattomiksi            hoittamiseen ja on otettu käyttöön käynnistystu-
7380:         sellaiset nuoret viljelijät, jotka ovat vuosi-   kijärjestelmä. Näillä toimenpiteillä on vähennet-
7381:         na 1982--85 hankkineet omistukseensa             ty sukupolvenvaihdoksista aiheutuvaa rasitusta,
7382:         sellaisen tilan, jolla ei ole tilan hankki-      jotta nuori viljelijä voisi yleensä rahoittaa suku-
7383:         mishetkellä ollut kotieläintuotantomah-          polvenvaihdoksen aloittamatta tai laajentamatta
7384:         dollisuuksia, mutta joka pienen pinta-
7385:                                                          kotieläintaloutta.
7386:         alansa vuoksi ei takaa viljelijäperheelle
7387:         toimeentuloa ilman kotieläintuotantoa,              Maidon kaksihintajärjestelmässä nuorten vilje-
7388:                                                          lijöiden asemaa on korjattu 4.12.1985 annetun
7389:         sekä
7390:                                                          valtioneuvoston päätöksen perusteella korotta-
7391:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7392:                                                          malla kiintiötä sellaisissa tapauksissa, joissa vilje-
7393:         ryhtyä kotieläintuotantomahdollisuuksien
7394:                                                          lijän asema muuten olisi tullut kohtuuttomaksi.
7395:         turvaamiseksi näille edellä luetelluille
7396:                                                          Sen lisäksi 30.1.1986 annetun valtioneuvoston
7397:         nuorille viljelijöille, ja                       päätöksen perusteella vuoden 1982 jälkeen tilan-
7398:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          sa alle 35-vuotiaana saaneiden maidontuottajien
7399:         ryhtyä helpottaakseen nuorten viljelijöi-        tuotantokiintiöitä voidaan korottaa navetan lyp-
7400:         den mahdollisuutta siirtyä tuotantosuun-         sylehmäpaikkojen lukumäärää vastaavaksi.
7401:         nasta toiseen, kuten mm. maidontuotan-
7402:                                                             Siirtyminen maidontuotannosta sianlihan tuo-
7403:         nosta sianlihantuotantoon ottaen huo-
7404:                                                          tantoon on kuluvana vuonna mahdollista tervey-
7405:         mioon eri maataloustuotteiden vaatimat
7406:                                                          dellisen tai muun painavan syyn perusteella.
7407:         vientitukimäärät, jolloin sianlihan tuotta-
7408:                                                          Nuorten viljelijöiden taloudellista asemaa ei
7409:         minen tätä taustaa vasten on edullisinta?
7410:                                                          yleensä voida parantaa vaihtamalla kotieläintuo-
7411:                                                          tannon alaa, kun tuotantoa ei voida samalla
7412:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            laajentaa. Kuitenkin esimerkiksi sellaisissa ta-
7413: seuraavaa:                                               pauksissa, joissa tuotantorakennus joudutaan uu-
7414:    Kanatalouden ja sikatalouden perustamista ja          simaan tai peruskorjaamaan, saattaisi nykyistä
7415: laajentamista koskeva lupajärjestelmä on ollut           joustavampi siirtyminen sikatalouteen olla perus-
7416: käytössä vuodesta 1975 lähtien. Järjestelmän tar-        teltua. Sianlihan kulutuksen kasvu voi vastaisuu-
7417: koituksena oli aluksi maatalouden rakenteen oh-          dessa tehdä mahdolliseksi myös perustamislupien
7418: jaaminen siten, että kotieläintaloutta harjoitettai-     rajoitetun myöntämisen sikatalouteen. Perusta-
7419: siin perheviljelmäkokoa olevissa yksiköissä. Lupa-       mis- ja laajentamislupamenettelyssä mahdollisesti
7420: järjestelmän piiriin kuuluvan yksikkökoon rajaa          tarvittavia tarkennuksia harkitaan viimeistään en-
7421: on alennettu vähittäin, ja järjestelmällä on 1980-       si vuoden tammikuussa annettavaa valtioneuvos-
7422: luvulla pyritty lähinnä kotieläintuotteiden tuo-         ton päätöstä valmisteltaessa.
7423: tannon määrän säätelyyn. Nautakarjataloutta                 Nuorten viljelijöiden tulevan toimeentulon
7424: harjoittavat yritykset tulivat lupajärjestelmän pii-     kannalta on tärkeää ohjata maataloustuotantoa
7425: riin vuonna 1979.                                        siten, että maataloustuotteiden viennistä aiheu-
7426: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 41
7427: 
7428: tuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina. Tuo-      misteltaessa ja toteutettaessa hallitus kiinnittää
7429: tantoa rajoittavia toimenpiteitä tullaan vastakin   er~~yistä huomiota nuorten viljelijöiden ongel-
7430: tarvitsemaan. Tuotannonohjaustoimenpiteitä val-     mun.
7431: 
7432:     Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1986
7433: 
7434:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåjårvz"
7435:                                        1986 vp. -- FUK n:o 41                                          5
7436: 
7437: 
7438: 
7439: 
7440:                                Till Riksdagens Herr Talman
7441: 
7442:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skapshushållning inlemmades år 1979 i till-
7443: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ståndssystemet.
7444: den 21 februari 1986 till vederbörande medlem            Från ingången av år 1985 började man reglera
7445: av statsrådet översänt avskrift av följande av        mjölkproduktionen med ett tvåprissystem, varvid
7446: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila underteck-       man till denna del avstod från tillståndssystemet.
7447: nade spörsmål nr 41:                                  Vid ingången av år 1986 togs ett genom tilläggs-
7448:                                                       pris genomfört tvåprissystem i bruk vid styr-
7449:           Är Regeringen medveten om att de            ningen av produktionen av hönsägg. Systemet
7450:        nuvarande kvoterings- och styrningssyste-      med tillstånd för investeringar gäller dessutom
7451:        men har lämnat en kategori unga odlare         f~rtfarande företag som bedriver hönshushåll-
7452:        utanför systemet och gjort dem helt rätts-     mng.
7453:        lösa. Detta gäller unga odlare som under          När man under de senaste åren i allt högre
7454:        åren 1982--85 blivit ägare till sådan          grad begränsat möjligheterna att inleda och ut-
7455:        lägenhet, som då den anskaffades inte          vidga husdjursproduktion, har man samtidigt
7456:        kunde utnyttjas för husdjursproduktion,        styrt den i lagen om gårdsbruksenheter avsedda
7457:        men som p.g.a. sin ringa areal inte utan       långivningen till finansiering av generationsväx-
7458:        husdjursproduktion kan garantera en ut-        lingar och tagit i bruk ett system med startstöd.
7459:        komst för en odlarfamilj, samt                 För att unga odlare överhuvudtaget skall kunna
7460:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       finansiera en generationsväxling utan att inleda
7461:        för art trygga dessa ovan avsedda odlares      eller utvidga husdjursproduktion har man genom
7462:        möjligheter att bedriva husdjursproduk-        dessa åtgärder minskat den belastning genera-
7463:        tion, och                                      tionsväxlingar medför.
7464:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          När det gäller tvåprissystemet för mjölk har de
7465:        för att underlätta unga odlares möjlighe-      unga odlarnas situation förbättrats genom statsrå-
7466:        ter att övergå från en produktionsgren till    dets beslut 4.12 .198 5, på basen av vilket kvoter-
7467:        en annan, t.ex. från mjölkproduktion till      na höjts i sådana fall då odlarens situation annars
7468:        produktion av svinkött, med beaktande          hade blivit ohållbar. På basen av statsrådets
7469:        av de exportstöd som behövs för olika          beslut 30.1.1986 kan dessutom produktionskvo-
7470:        lantbruksprodukter, varvid produktionen        terna för mjölkproducenter, som inte fyllt 35 år
7471:         av svinkött mot denna bakgrund ter sig        och som fått sin lägenhet efter år 1982, höjas så
7472:        mest lönsam?                                   att de motsvarar antalet platser för mjölkkor i
7473:                                                       fähuset.
7474:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Under innevarande år är det möjligt att p.g.a.
7475: anföra följande:                                      hälsoskäl eller annan vägande orsak övergå från
7476:                                                       mjölkproduktion till produktion av svinkött. De
7477:    Systemet med tillstånd för grundande och           unga odlarnas ekonomiska situation kan i all-
7478: utvidgande av hönshushållnings- och svinhus-          mänhet inte förbättras genom att man övergår
7479: hållningsföretag har fortsatt sedan år 1975. Av-      till annat slag av husdjursproduktion, emedan
7480: sikten med systemet var till en början att styra      man inte samtidigt kan utvidga produktionen. I
7481: lanthushållningens struktur så att produktion av      fall där man t.ex. blir tvungen att förnya eller
7482: husdjur skulle bedrivas i enheter som med hän-        bygga om en produktionsbyggnad kunde det
7483: syn till sin storlek lämpar sig för familjebruk-      dock vara motiverat att övergången till svinhus-
7484: ning. Gränsen för storleken av sådan enhet som        hållning skulle kunna ske smidigare. En ökning
7485: hör till tillståndssystemet har successivt minskat,   av konsumtionen av svinkött kan i framtiden
7486: och under 1980-talet har systemets syfte närmast      göra det möjligt att i begränsad omfattning
7487: varit att reglera mängden av producerade hus-         bevilja tillstånd att inleda svinhushållning. De
7488: djursprodukter. Företag som bedriver nötbo-           preciseringar tillståndsförfarandet vid grundande
7489: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 41
7490: 
7491: ellet utvidgning eventuellt kräver övervägs senast   styrs så att kostnaderna för exporten av lantbruks-
7492: i samband med beredningen av det statsrådsbe-        produkter hålls på en skälig nivå. Regeringen
7493: slut som skall ges i januari nästa år.               fäster särskild vikt vid de unga odlarnas problem
7494:    Med hänsyn till de unga odlarnas framtida         när ätgårder för styrning av produktioneo
7495: utkomst är det viktigt att lantbruksproduktionen     förbereds och vidtas.
7496: 
7497:     Helsingfors den 26 mars 1986
7498: 
7499:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
7500:                                                1986 vp.
7501: 
7502: Kirjallinen kysymys n:o 42
7503: 
7504: 
7505: 
7506: 
7507:                                   Kortesalmi: Lisäpalkan maksamisesta akateemisen loppututkinnon
7508:                                     suorittaneelle upseerille ja toimiupseerille
7509: 
7510: 
7511:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7512: 
7513:    Useat armeijan palveluksessa olevat upseerit ja   aspektia vaan myös demokraattista ja humaania
7514: toimiupseerit harjoittavat toimensa ohella am-       osaa, mikä tulee yhä tärkeämmäksi yhteiskunnas-
7515: mattitaitonsa kehittämistä ja täydentämistä esi-     samme. Upseerit ovat usein myös opetustehtävis-
7516: merkiksi opiskelemalla yliopistoissa ja korkeakou-   sä, jolloin akateemisen loppututkinnon suoritta-
7517: luissa. Tästä koituu koko puolustuslaitokselle       minen normaalin upseerintutkinnon lisäksi on
7518: kiistatta monenlaista etua. Sen vuoksi akateemi-     selvästi eduksi opetuksen antajalle.
7519: sen loppututkinnon suorittaneelle puolustusvoi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7520: mien palveluksessa olevalle upseerille ja toimiup-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7521: seerille olisi maksettava ainakin yhtä palkkaus-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7522: luokkaa korkeampaa palkkaa kuin muutoin tästä        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7523: virasta tai toimesta maksetaan.
7524:                                                                Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
7525:   Edelleen perusteluna todettakoon vielä seuraa-            miin yhtä palkkausluokkaa korkeamman
7526: vaa. Akateemisen loppututkinnon suorittaneen                palkan tai muun ansionlisän maksamisek-
7527: upseerin ammattitaito on selvästi täydentynyt ja            si niille puolustuslaitoksen palveluksessa
7528: laajentunut, mikä siis on hyödyksi puolustusvoi-            oleville upseereille ja toimiupseereille,
7529: mille ja koko maalle. Akateemisen loppututkin-              jotka ovat suorittaneet normaalin upsee-
7530: non suorittaneen pitäminen puolustusvoimien                 rintutkinnon lisäksi akateemisen loppu-
7531: palveluksessa on myös omiaan lisäämään laitok-              tutkinnon jossakin maamme korkeakou-
7532: sen arvostusta ja sen ei ainoastaan sotilaallista           lussa tai yliopistossa?
7533: 
7534:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1986
7535: 
7536:                                         ]. Juhani Konesalmi
7537: 
7538: 
7539: 
7540: 
7541: 260273F
7542: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 42
7543: 
7544: 
7545: 
7546: 
7547:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7548: 
7549:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Harkittaessa, olisiko tarkoituksenmukaista ke-
7550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            hittää vastaisuudessa upseereiden ja toimiupsee-
7551: olette 21 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn               reiden palkkausjärjestelmää siten, että ylimääräi-
7552: kirjeenne ohessa toimittanut valtioneuvoston             sestä pätevyydestä maksettaisiin lisäpalkkausta,
7553: asianomaisen jäsenen tietoon jäljennöksen kan-           on otettava huomioon seuraavat näkökohdat.
7554: sanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-        Kaikilla upseereilla on upseerin virkatutkinto,
7555: sesta kysymyksestä n:o 42:                               joka on korkeakoulututkinto. Osa upseereista
7556:                                                          suorittaa sotakorkeakoulussa yleisesikuntaupsee-
7557:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-        rin tutkinnon, joka vastaa ylempää korkeakou-
7558:         miin yhtä palkkausluokkaa korkeamman             lututkintoa. Erikseen ovat erikoisupseerit, joilla
7559:         palkan tai muun ansionlisän maksamisek-          on muissa korkeakouluissa hankittu esimerkiksi
7560:         si niille puolustuslaitoksen palveluksessa       lääkärin tai diplomi-insinöörin koulutus. Kaikki
7561:         oleville upseereille ja toimiupseereille,        nämä koulutusvaihtoehdot on asianmukaisesti
7562:         jotka ovat suorittaneet normaalin upsee-         otettu huomioon palkkauksissa vakanssien palk-
7563:         rintutkinnon lisäksi akateemisen loppu-          kausluokkien ja pätevyysvaatimuksien kautta.
7564:         tutkinnon jossakin maamme korkeakou-                Toimiupseereiden koulutus ei nykyisellään yllä
7565:         lussa tai yliopistossa?                          opistotasoiseksi. Päällystöopiston eri vaiheiden
7566:                                                          suorittaminen on edellytyksenä pääsylle korke-
7567:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ampiin toimiupseerin toimiin. Käytännössä toi-
7568: ti seuraavaa:                                            miupseerit eivät hoida sellaisia tehtäviä, joissa
7569:                                                          olisi hyötyä korkeakoulututkinnosta.
7570:    Eräät puolustusvoimien palveluksessa olevat              Edellä sanottujen seikkojen lisäksi on todetta-
7571: upseerit ovat varsinaisen sotilaskoulutuksensa li-       va, ettei valtionhallinnon palkkausjärjestelmässä,
7572: säksi suorittaneet muita opintoja, muun muassa           joka tunnetuista syistä on suhteellisen kaavamai-
7573: korkeakoulututkintoja. Heitä on noin 40-50.              nen, ole pidetty aiheellisena ryhtyä maksamaan
7574: Sen sijaan korkeakoulututkinnon suorittaneita            lisäpalkkausta ylipätevyydestä eli sellaisesta yli-
7575: toimiupseereita ei tiettävästi ole.                      määräisestä pätevyydestä, josta ei ole välitöntä
7576:    Voimassa olevien virkaehtosopimusten mukaan           hyötyä viran hoidossa. Näin ollen ei yhden
7577: tällaisesta lisäkoulutuksesta ei suoriteta lisää palk-   hallinnonalan tiettyjen virkamiesten kohtelu
7578: kausta. Asia ei ole ollut painokkaasti esillä virka-     muista poikkeavalla tavalla tässä suhteessa vaiku-
7579: ehtosopimusneuvotteluissa sen enempää puolus-            ta perustellulta eivätkä kysymyksessä tarkoitetut
7580: tusvoimien kuin muunkaan valtionhallinnon                toimenpiteet lisäpalkkauksen maksamiseksi ai-
7581: osalta, jossa toki esiintyy vastaavia tapauksia.         heellisilta.
7582: 
7583:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1986
7584: 
7585:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
7586:                                         1986 vp. -     KK n:o 42                                        3
7587: 
7588: 
7589: 
7590: 
7591:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7592: 
7593:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningsofficerarnas avlöningssystem så att man för
7594: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tilläggskompetens betalar extra avlöning bör man
7595: den 21 februari 1986 tili vederbörande medlem          beakta följande synpunkter. Alla officerare har
7596: av statsrådet översänt avskrift av följande av         avlagt officersexamen som är en högskoleexamen.
7597: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål          En del av officerarna har avlagt generalstabsexa-
7598: nr 42:                                                 men vid krigshögskolan vilket motsvarar högre
7599:                                                        högskoleexamen. Dessutom finns det specialoffi-
7600:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-           cerare t.ex. läkare och diplomingenjörer som har
7601:        ning vidta åtgärder för betalande av en         erhållit utbildning vid någon annan högskola.
7602:        löneklass högre lön eller annat inkomst-        Alla dessa utbildningsalternativ har på sakenligt
7603:        tillägg tili sådana officerare och befatt-      sätt beaktats i avlöningen i form av olika löne-
7604:        ningsofficerare, som har avlagt normal          klasser och kompetensvillkor för olika va-
7605:        officersexamen och dessutom akademisk           kanser.
7606:        slutexamen vid någon av landets högsko-             Befattningsofficerarnas utbildning når inte så-
7607:        lor eller universitet?                          dan den nu är upp tili institutsnivå. Förutsätt-
7608:                                                        ningen för erhållande av befattning för högre
7609:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        befattningsofficerare är att sökanden har avlagt
7610: anföra följande:                                       de olika skedena vid befälsinstitutet. 1 praktiken
7611:    Vissa officerare som är anställda vid försvars-     sköter befattningsofficerarna inte sådana uppgif-
7612: makten har förutom den egentliga militärutbild-        ter i vilka de skulle ha nytta av en högskoleexa-
7613: ningen erhållit även annan utbildning och avlagt       men.
7614: bl.a. högskoleexamen. Deras antal är mellan 40             Ytterligare kan man konstatera att man inom
7615: och 50. Däremot finns det veterligen inte några        statsförvaltningens avlöningssystem, som av kän-
7616: befattningsofficerare som har avlagt högskoleexa-      da orsaker oftast följer samma mönster, inte har
7617: men.                                                   ansett det vara motiverat att börja betala extra
7618:    Enligt de nuvarande tjänstekollektivavtalen be-     avlöning för överkompetens, dvs. för sådan extra
7619: talas ingen extra avlöning för dylik tilläggsutbild-   kompetens som inte medför direkt nytta vid
7620: ning. Varken försvarsmakten eller den övriga           tjänsteutövningen. Således förefaller det inte vara
7621: statsförvaltningen, där det förekommer motsva-         motiverat att behandla vissa tjänstemän inom en
7622: rande fall, har gett frågan någon större vikt vid      förvaltningsgren annorlunda än andra och inte
7623: tjänstekollektivavtalsförhandlingarna.                 heller att vidta de åtgärder för betalande av extra
7624:    Då man överväger om det är ändamålsenligt           avlöning som avses i spörsmålet.
7625: att i framtiden utveckla officerarnas och befatt-
7626: 
7627:      Helsingfors den 27 mars 1986
7628: 
7629:                                                                             Minister Pekka Vennamo
7630:                                                 1986 vp.
7631: 
7632: Kirjallinen kysymys n:o 43
7633: 
7634: 
7635: 
7636: 
7637:                                    Anttila: Torronsuon kansallispuiston toteuttamisesta
7638: 
7639: 
7640:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7641: 
7642:   Valtioneuvosto on 24 päivänä helmikuuta              maanomistajien kanssa, jotka ovat vaihtomaajär-
7643: 1978 tehnyt periaatepäätöksen kansallispuisto-         jestelyihin halukkaita.
7644: ohjelman vahvistamisen yhteydessä Torronsuon
7645: kansallispuiston muodostamisesta n. 3 000 ha:n            Hämeen lääninhallituksen ympäristönsuoje-
7646: suuruiselle alueelle Tammelan kunnassa. Toreon-        luosasto on käynyt alueella maanvaihtoneuvotte-
7647: suon kansallispuiston valmistelu on käynnistynyt       luja sekä samanaikaisesti pyrkinyt hankkimaan
7648: Kanta-Hämeen seutukaavaliiton toimesta. Val-           omistukseensa vaihtomaatarkoituksiin tarvittavia
7649: tioneuvoston helmikuussa 1978 tekemän peri-            maita vapaaehtoisin kaupoin alueelta.
7650: aatepäätöksen jälkeen asiaa on valmisteltu sekä           Hämeen lääninhallitus määräsi Torronsuon
7651: seutukaavaliiton, Hämeen lääninhallituksen että        kansallispuiston alueen toimenpidekieltoon, joka
7652: ympäristöministeriön asianomaisten virkamiesten        päättyi tammikuussa 1986. Torronsuon alueen
7653: toimesta.                                              maanomistajia askarruttaa tällä hetkellä erityisesti
7654:    19.12.1985 valtioneuvosto on tehnyt peri-           se, että Torronsuon kansallispuiston alueeseen
7655: aatepäätöksen Torronsuon kansallispuiston ra-          kuuluvat metsämaat ovat tällä hetkellä vapaita
7656: jauksesta. Kansallispuiston varsinaisen rajauksen      toimenpidekiellosta, mutta hakkuita on kuiten-
7657: maastoon merkitseminen, samoin kuin neuvotte-          kin toivottu vältettävän. Kuitenkin kaiken aikaa
7658: lujen käyminen alueen maanomistajien kanssa on         maanomistajat joutuvat maksamaan näistä met-
7659: annettu Hämeen lääninhallituksen ympäristön-           sämaistaan veroa, eikä heillä käytännössä ole
7660: suojeluosaston tehtäväksi. Valtioneuvoston peri-       mahdollisuutta niitä täysimääräisesti hyödyntää.
7661: aatepäätöksen mukaista rajausta ei ole ainakaan        Ottaen huomioon tähän asti käydyt vaihtomaa-
7662: toistaiseksi maastoon merkitty. Hämeen läänin-         ym. neuvottelut näyttää siltä, että kansallispuis-
7663: hallitus on lehti-ilmoitteluin ym. keinoin pyrki-      ton muodostaminen nykyisellä Hämeen läänin-
7664: nyt hankkimaan vaihtomaatarkoitukseen sopivia          hallituksen ympäristönsuojeluosaston työvoimalla
7665: alueita Lounais-Hämeestä. Sen lisäksi maa- ja          kestää 2-3 vuotta. Maanomistajia askarruttaa
7666: metsätalousministeriön toimesta on irrotettu           erityisesti se, että onko heillä mahdollisuus me-
7667: Maatalouden tutkimuskeskuksen omistamista              netysten ja haittojen korvaukseen kansallispuis-
7668: metsäaloista n. 400 ha:n suuruiset alueet vaihto-      ton rajauksen sisälle sisältyvien maa-alueiden
7669: maana käytettäväksi. Tämän lisäksi tulevat met-        osalta nyt, kun alueella ei ole voimassa toimenpi-
7670: sähallituksen omistamat alueet mm. Tammelan            dekieltoa ja kun otetaan huomioon se, että
7671: kunnassa ja Somerolla.                                 maanomistajia on pyydetty välttämään hakkuita
7672:                                                        ja muutakin metsän normaalia hyödyntämistä.
7673:   Ympäristöministeri     Matti    Ahde      vieraili
7674: 30.12.1985 Valkeaniemen pirtillä Tammelassa               Edelleen maanomistajia askarruttavat Hämeen
7675: tapaamassa maanomistajia. Tilaisuudessa ympä-          lääninhallituksen ympäristönsuojeluosaston niu-
7676: ristöministeri Ahde selosti maanomistajille kan-       kat resurssit. Alueella valmiiksi neuvotellut vaih-
7677: sallispuistohankkeen nykyvaihetta ja toivoi erityi-    tomaakaupat esisopimuksineen ovat raukeamassa
7678: sesti vaihtomaajärjestelyin päästävän kansallis-       rahan puutteeseen. Tuntuu siltä kuin ympäristö-
7679: puiston muodostamisessa eteenpäin. Kansallis-          ministeriö ei sittenkään olisi arvostanut Torron-
7680: puiston rajauksen sisäpuolelle sisältyy n. 700 ha      suon kansallispuiston muodostamista ottaen huo-
7681: yksityisten omistamia metsä- ja maa-alueita. Sa-       mioon ne niukat 600 000 markan resurssit, jotka
7682: maisessa tilaisuudessa Hämeen lääninhallituksen        on osoitettu ympäristöministeriön toimesta Hä-
7683: ympäristönsuojeluosaston tehtäväksi tuli käydä         meen lääninhallituksen ympäristönsuojeluosas-
7684: käytännön vaihtomaaneuvottelut niiden alueen           tolle ko. hankkeeseen.
7685: 
7686: 260245A
7687: 2                                       1986 vp. -- FJ( n:o 43
7688: 
7689:    Alueen maanomistajat ovat pitäneet yhteis-                     Mihin toimenpltelslln Hallitus aikoo
7690: neuvottelun sunnuntaina 22.2.1986 klo 12 Val-                  ryhtyä turvatakseen Torronsuon kansallis-
7691: keaniemen pirtillä ja tällöin huolestuneena to-                puiston muodostamiseen tarvittavat riit-
7692: denneet lääninhallituksen niukat resurssit sekä                tävät sekä taloudelliset että toiminnalliset
7693: rahallisesti että toiminnallisesti. Tätä taustaa vas-          resurssit, ja
7694: ten tuntuisikin valtion kannalta järkevimmältä                    miten Hallitus aikoo jatkossa turvata
7695: päätyä kansallispuiston muodostamiseen nyt val-                Torronsuon kansallispuiston sisäpuolelle
7696: tion omistamalle maalle. Kansallispuistoa on tä-               jäävien, pääasiassa metsämaiden hyödyn-
7697: män jälkeen mahdollisuus laajentaa sen mukaan                  tämisen, ja ottaa huomioon sen, että vaih-
7698: kuin valmiutta vaihtomaajärjestelyihin on ottaen               tomaajärjestelyt nykyisellä työvauhdilla
7699: huomioon Hämeen lääninhallituksen niukat re-                   kestänevät 2--3 vuotta, sekä
7700: surssit myöskin toiminnallisesti. Nykyinen tilan-                 miten Hallitus aikoo tiedottaa maan-
7701: ne, jossa toimenpidekieltoa ei ole alueella, mutta             omistajille heidän laillisista oikeuksistaan
7702: kuitenkin toivomus siitä, että hakkuista pidättäy-             sekä mahdollisuuksistaan joko hyödyntää
7703: dyttäisiin, ei voi pidempään jatkua. Maanomista-               tai olla hyödyntämättä Torronsuon kan-
7704: jat ovat maksaneet ja maksavat veroa kyseisistä                sallispuiston rajauksen sisäpuolelle jääviä,
7705: pinta-aloistaan, mutta eivät kuitenkaan voi niitä              pääosin metsämaa-alueita ja, mikäli niitä
7706: hyödyntää täysimääräisesti.                                    ei voida hyödyntää,
7707:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-                miten Hallitus aikoo korvata tästä alu-
7708: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                een maanomistajille aiheutuvat menetyk-
7709: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              set toimenpidekiellon päättymisen jälkei-
7710: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                            seltä ajalta?
7711: 
7712:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1986
7713: 
7714:                                             Sirkka-Liisa Anttila
7715:                                         1986 vp. -- NJC n:o 43                                          3
7716: 
7717: 
7718: 
7719: 
7720:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7721: 
7722:    ':'a~tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      simman joutuisasti. Alueita pyritään ensiksi vaih-
7723: mam1tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tamaan niiden maanomistajien kanssa, joiden
7724: olette 25 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             omistamia merkityksellisiä metsäalueita on suun-
7725: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           nitellulla kansallispuistoalueella. Maanvaihto on
7726: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      huomattavasti monimutkaisempi menettely kuin
7727: taja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjalli-   vapaaehtoinen kiinteistökauppa. Lääninhallituk-
7728: sesta kysymyksestä n:o 43:                             sen voimavarat on nyt sidottu nimenomaan Tor-
7729:                                                        ronsuon maiden hankintaan. Hämeen lääninhal-
7730:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lituksen luonnonsuojeluhenkilöstö on vähintään
7731:         ryhtyä turvatakseen Torronsuon kansallis-      sama kuin muiden lääninhallitusten keskimäärin.
7732:         puiston muodostamiseen tarvittavat riit-
7733:         tävät sekä taloudelliset että toiminnalliset      Vaihtomaiksi suunniteltujen valtionmaiden
7734:         resurssit, ja                                  käypä arvo on useita miljoonia markkoja. Näiltä
7735:            miten Hallitus aikoo jatkossa turvata       osin ei alueiden hankinnoissa suoranaisesti tarvit-
7736:         Torronsuon kansallispuiston sisäpuolelle       taisi rahaa. Lääninhallitusten käyttöön on asetet-
7737:         jäävien, pääasiassa metsämaiden hyödyn-        tu pienehköt määrärahat suojelualueiden osta-
7738:         tämisen, ja ottaa huomioon sen, että vaih-     mista varten.
7739:         tomaajärjestelyt nykyisellä työvauhdilla          Tarvittaessa ympanstomm1steriö antaa uusia
7740:         kestänevät 2--3 vuotta, sekä                   rahaeriä lääninhallitusten käyttöön tulo- ja me-
7741:            miten Hallitus aikoo tiedottaa maan-        noarvion asianomaiselta momentilta. Kaupoissa,
7742:         omistajille heidän laillisista oikeuksistaan   joissa maksettava hinta on yli 400 000 markkaa ja
7743:         sekä mahdollisuuksistaan joko hyödyntää        joista ministeriö itse tekee päätöksen, asetetaan
7744:         tai olla hyödyntämättä Torronsuon kan-         kauppahintaa vastaava rahaerä aina erikseen lää-
7745:         sallispuiston rajauksen sisäpuolelle jääviä,   ninhallituksen käyttöön.
7746:         pääosin metsämaa-alueita ja, mikäli niitä         Torronsuon alueen maanomistajat ovat vapaa-
7747:         ei voida hyödyntää,                            ehtoisesti pidättäytyneet metsänhakkuista toi-
7748:            miten Hallitus aikoo korvata tästä alu-     menpidekieltojen päätyttyä. Tämä on erittäin
7749:         een maanomistajille aiheutuvat menetyk-        myönteistä. Alueiden vuotuinen metsänkasvu,
7750:         set toimenpidekiellon päättymisen jälkei-      joka nostaa maan arvoa, otetaan luonnollisesti
7751:         seltä ajalta?                                  huomioon maanvaihdossa. Valtio siis luovuttaa
7752:                                                        vastikkeeksi arvoltaan vastaavan alueen. Tulon
7753:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       saaminen metsästä jaksottuu yleensä melko pit-
7754: ti seuraavaa:                                          kille ajanjaksoille. Korvaus hakkuiden mahdolli-
7755:    Torronsuon kansallispuistohankkeen toteutta-        sesta viivästymisestä voidaan ottaa huomioon
7756: minen kuuluu kiireellisimpiin luonnonsuojelu-          maanvaihdossa. Varsinaisesta toimenpidekiellosta
7757: hankkeisiin. Sekä ympäristöministeriössä että Hä-      mahdollisesti aiheutunut haitta ja vahinko puo-
7758: meen lääninhallituksessa pyritään erityisesti alu-     lestaan korvataan siten kuin luonnonsuojelulain
7759: eiden vaihtoa koskevat asiat hoitamaan mahdolli-       18 §:ssä on säädetty.
7760: 
7761:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1986
7762: 
7763:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
7764: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 43
7765: 
7766: 
7767: 
7768: 
7769:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
7770: 
7771:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         som möjligt. I första hand försöker man by
7772: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        områden med de jordägare som äger betydan<
7773: den 25 februari 1986 tili vederbörande medlem         skogsområden inom den planerade nationalp~
7774: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ken. Markbyte innebär ett betydligt mera invec
7775: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila underteck-       lat förfarande än vid ett friviliigt fastighetskö
7776: nade spörsmål nr 43:                                  Länsstyrelsens resurser är nu speciellt bundna v
7777:                                                       anskaffningen av mark i Torronsuo. Naru
7778:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       skyddspersonalen vid länsstyrelsen i T avasteh1
7779:        för att trygga tiliräckliga såväl ekono-       Iän är minst lika stor som vid övriga länsstyrelse
7780:        miska som funktionella resurser vilka be-      na i genomsnitt.
7781:        hövs för bildandet av Torronsuo national-
7782:        park, och                                         Gängse värde av de statliga markområden so
7783:           hur ämnar Regeringen i fortsättningen       planerats att skali ges i utbyte uppgår tili fle
7784:        trygga utnyttjandet av de skogsmarker          miljoner mark. Vad detta beträffar behövs in
7785:        som främst kommer att omfattas av Tor-         direkt pengar för markanskaffningarna. Mind
7786:        ronsuo nationalpark, med beaktande av          anslag har stälits tili länsstyrelsernas förfoganc
7787:        att arrangemangen beträffande utbyte av        för inköp av skyddsområden.
7788:        mark med nuvarande arbetstakt pågår               Vid behov ställer miljöministeriet nya pe1
7789:        2-3 år, samt                                   ningbelopp tili länsstyrelsernas förfogande und<
7790:           hur ämnar Regeringen informera jord-        vederbörande moment i statsförslaget. Vid kc
7791:        ägarna om deras lagliga rättigheter samt       där dei: pris som skall betalas överstiger 400 OC
7792:        möjligheter att antingen utnyttja eller att    mark och varom ministeriet självt fattar besh
7793:        inte utnyttja de skogsmarksområden som         ställs det penningbelopp som motsvarar köpeski
7794:        huvudsakligen kommer att ligga innanför        lingen alltid särskilt tilllänsstyrelsens förfogand<
7795:        avgränsningen för Torronsuo national-             Markägarna inom Torronsuo-området har fr
7796:        park och, om dessa inte kan utnyttjas,         villigt avhåliit sig från skogsavverkningar eft<
7797:           hur ämnar Regeringen ersätta de             det att åtgärdsförbuden upphävts. Detta är e
7798:        förluster som av detta åsamkas jordägarna      mycket positiv sak. Den årliga skogstiliväxte
7799:        på området för tiden efter det att åt-         inom områdena, som höjer markens värde, beal
7800:        gärdsförbudet löpt ut?                         tas naturligtvis vid markbytet. Staten kan såled<
7801:                                                       i gengäld överlåta ett område av motsvarand
7802:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       värde. Inkomsten från skogen fördelar sig
7803: anföra följande:                                      alimänhet över rätt långa tidsperioder. Ersättnin
7804:    Inrättandet av Torronsuo nationalpark hör tili     för eventuelit fördröjda avverkningar kan beakt:
7805: de mest brådskande naturskyddsprojektena. Både        vid markbytet. Men och skador som eventuel
7806: vid miljöministeriet och vid länsstyrelsen i Tavas-   föranletts av det egentliga åtgärdsförbudet ersät
7807: tehus Iän försöker man sköta specielit de ärenden     å sin sida på det sätt som stadgas i 18 § lagen or
7808: som gälier utbyte av markområden så smidigt           naturskydd.
7809: 
7810:      Helsingfors den 27 mars 1985
7811: 
7812:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
7813:                                                1986 vp.
7814: 
7815: Kirjallinen kysymys n:o 44
7816: 
7817: 
7818: 
7819: 
7820:                                   Aaltonen: Venäjän Ja ranskan kielten opetuksen järjestämisestä
7821:                                     lukiossa
7822: 
7823: 
7824:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7825: 
7826:    Elokuun 1 päivänä 1985 voimaan tullut lukio-      distuu vähäisessä määrin valittuihin - ranska ja
7827: laki ja -asetus muuttivat lukion pedagogishallin-    venäjä - kieliin.
7828: nollista toteuttamismallia. Opetusryhmien muo-          Aikaisemmassa järjestelmässä ryhmäjako-ohjei-
7829: dostaminen ei enää ole riippuvainen keskushal-       den ollessa voimassa C- ja D-kielen ryhmät
7830: linnon antamista ryhmäjako-ohjeista. Tuntike-        voitiin valtionapuun oikeutettuna perustaa kuu-
7831: hysjärjestelmä on osittain mahdollistanut myös       della oppilaalla. Tuntikehysjärjestelmän vallitessa
7832: lukiossa koulukohtaiset ratkaisumallit.              lukion valinnaisten aineiden ryhmien kokoa ei
7833:    Määriteltäessä lukion tuntikehyksen suuruutta     säädellä oppilasmäärin. Niukan kehyksen valli-
7834: lukiolle ei annettu mahdollisuutta toteuttaa op-     tessa valinnaiset opetusryhmät muodostuvat pää-
7835: pilaiden valinnoista käsin suuntautuvaa opetus-      asiassa oppilaiden valintamäärien mukaan. Tässä
7836: ryhmien muodostumista. Jo varhaisessa vaiheessa      tilanteessa yleensä C- ja/ tai 0-kielenä tarjottu
7837: kävi ilmi, että varsinkin ne koulut, jotka toteut-   venäjän kieli ei ylitä yleensä toteutettavien ope-
7838: tavat opetussuunnitelmassaan kahta A-kieltä -        tusryhmien rimaa. Lukioiden määrä, jossa venä-
7839: ala-asteen 3. luokalla alkava kieli - eivät niille   jän kieltä opiskellaan, on jo nyt vähentynyt.
7840: määrätyn tuntikehyksen puitteissa voi ottaa huo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7841: mioon kaikkia oppilaiden valintoja. Tuntikehyk-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7842: sen niukkuus johtui lähinnä siitä, ettei kehystä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7843: mitoitettaessa ilmeisesti ollut otettu huomioon      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7844: sitä, että A-kieli kaikissa tapauksissa tuo muka-
7845: naan B-kielen - peruskoulun 7. luokalla alkava                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7846: kieli. Tämän lukuvuoden aikana on eri tahoilta              siin lukiolain (477 /83) 21 §:n 5 momen-
7847: kantautunut tietoja, että yleensä lukion tuntike-           tin perusteella ranskan kielen ja erityisesti
7848: hyksen niukkuus on vaikeuttanut lukion pedago-              venäjän kielen lukio-opetuksen tukemi-
7849: gisen työn tarkoituksenmukaista ja lukion ope-              seksi siten, ettei tässä mainittujen kielten
7850: tussuunnitelman valinnaisuutta korostavaa suun-             opetus lukiossa vähentäisi koulun käytös-
7851: nittelua. Erityisesti tuntiresurssin niukkuus koh-          sä olevaa tuntikehystä?
7852: 
7853:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1986
7854: 
7855:                                           Markus Aaltonen
7856: 
7857: 
7858: 
7859: 
7860:  2602442
7861: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 44
7862: 
7863: 
7864: 
7865: 
7866:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7867: 
7868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          opetustuntimäärää voidaan korottaa kuntaan hy-
7869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           väksytyn kieliohjelman toteuttamiseksi.
7870: olette kirjeellänne 25 päivänä helmikuuta 1986             Tuntikehysjärjestelmää säädettäessä vuonna
7871: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         1983 eduskunta edellytti, että "hallitus seuraa
7872: vastattavaksi kansanedustaja Aaltosen tekemän           kiinteästi uusien säännösten toimivuutta ja ryh-
7873: kirjallisen kysymyksen n:o 44:                          tyy viivyttelemättä tarpeellisiin toimenpiteisiin
7874:                                                         lainsäädännön tarkistamiseksi, mikäli saatujen
7875:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-         selvitysten perusteella voidaan todeta, että lakien
7876:         siin lukiolain (477 /83) 21 §:n 5 momen-        tavoitteet eivät ole toteutuneet.'' Tätä varten
7877:         tin perusteella ranskan kielen ja erityisesti   kouluilta kerätään lukuvuosittain tietoja oppilas-
7878:         venäjän kielen lukio-opetuksen tukemi-          määristä ja tuntikehyksen käytöstä. Kuluvaa lu-
7879:         seksi siten, ettei tässä mainittujen kielten    kuvuotta 1985-1986 koskevien alustavien tieto-
7880:         opetus lukiossa vähentäisi koulun käytös-       jen mukaan ranskan opiskelu lukion C- ja D-kie-
7881:         sä olevaa tuntikehystä?                         lenä olisi alentunut vuoden 1983 18,4 prosentista
7882:                                                         17, 1 prosenttiin lukion ensimmäisen luokan op-
7883:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           pilasmäärästä. Venäjän opiskelussa olisi myös
7884: seuraavaa:                                              tapahtunut vastaavaa alentumista 8,0 prosentista
7885:    Kunnan kouluhallinnosta annetun lain (479/           6,1 prosenttiin.
7886: 83) 15 §:n mukaan kunnan koululaitokseen kuu-              Eduskunnan lukiolle säätämän tuntikehyksen
7887: luvia kouluja varten kunnanvaltuuston on hyväk-         riittävyys paranee, kun uusi tuntijako otetaan
7888: syttävä valtioneuvoston hyväksymään kielenope-          käyttöön. Uuteen tuntijakoon siirtyminen tapah-
7889: tuksen yleissuunnitelmaan ja läänin kieliohjel-         tuu samassa yhteydessä, kun kunta saa valmiiksi
7890: maan perustuva kunnan kieliohjelma. Kieliohjel-         ja hyväksyy lukion uuden opetussuunnitelman.
7891: massa määrätään peruskoulussa, lukiossa ja ilta-           Hallituksen käsityksen mukaan uusiin kielioh-
7892: lukiossa järjestettävän kielenopetuksen määrälli-       jelmiin perustuvien opetusjärjestelyiden avulla
7893: set tavoitteet sekä kielenopetuksen yleiset perus-      voidaan ranskan kielen ja venäjän kielen opiskeli-
7894: teet ja edellytykset.                                   joiden määrät nostaa valtioneuvoston 19.12.1984
7895:    Valtioneuvoston 19.12.1984 hyväksymässä kie-         hyväksymän kielenopetuksen yleissuunnitelmassa
7896: lenopetuksen yleissuunnitelmassa vuosille 1985-         vuosille 1985-1991 asetettujen tavoitteiden mu-
7897: 1991 asetetaan tavoitteeksi ranskan opiskelun           kaisesti. Tuntikehysjärjestelmän toimivuudesta
7898: määrällinen lisääminen lukion C- ja D-kielenä           saatavien tietojen perusteella hallitus tulee tarvit-
7899: vuoden 1983 tasosta (18,4 % vuosiluokan oppi-           taessa esittämään tarkistuksia lukion tuntikehys-
7900: laista) vuoteen 1991 mennessä 20,0 prosenttiin          järjestelmään. Sitä vastoin hallituksen tarkoituk-
7901: sekä venäjän vuoden 1983 tasosta (8,0 % vuosi-          sena ei ole päättää lukiolain 21 §:n 5 momentin
7902: luokan oppilaista) vuoteen 1991 mennessä 10,0           perusteella lukion opetusryhmien muodostami-
7903: prosenttiin vuosiluokan oppilaista.                     sen perusteista, koska se merkitsisi poikkeamista
7904:    Edellä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi      tuntikehysjärjestelmän eraasta keskeisimmästä
7905: kuntien kieliohjelmat on tarkoituksenmukaista           periaatteesta, nimittäin koulun oikeudesta itse
7906: laatia siten, että eri kielten opetuksen järjestämi-    päättää ryhmien muodostamisesta. Hallituksen
7907: seksi tehdään kunnassa työnjako lukioiden kes-          käsityksen mukaan tätä koskevat päätökset tulee
7908: ken. Tällä tavoin on mahdollista päästä nykyistä        vastedeskin tehdä lukion vuotuisen työsuunnitel-
7909: taloudellisempiin kielenopetusjärjestelyihin ja sa-     man hyväksymisen yhteydessä. Tällä tavoin voi-
7910: malla lisätä kielenopiskelun valintamahdollisuuk-       daan parhaiten ottaa huomioon paikalliset olo-
7911: sia. Lukioasetukseen (719 184) on sisällytetty          suhteet myös kielenopetukselle asetettujen ta-
7912: myös säännös (39 §), jonka mukaisesti lukioiden         voitteiden saavuttamiseksi.
7913: 
7914: 
7915:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1986
7916: 
7917:                                                                        Opetusministeri Kaarina Suonio
7918:                                       1986 vp. -- RJC n:o 44                                         3
7919: 
7920: 
7921: 
7922:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7923: 
7924:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gymnasiet kan ökas för att det språkprogram som
7925: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        har godkänts för kommunen kan genomföras.
7926: av den 25 februari 1986 tili vederbörande med-          Då riksdagen 1983 gav stadganden om timre-
7927: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av    surssystemet förutsatte den att '' regeringen upp-
7928: riksdagsman Aaltonen undertecknade spörsmål          märksamt följer hur de nya stadgandena fungerar
7929: nr 44:                                               och omedelbart vidtar åtgärder för justering av
7930:                                                      lagstiftningen, ifali man på grund av de erhålina
7931:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
7932:                                                      utredningarna kan konstatera, att målsättningar-
7933:        att på basen av 21 § 5 mom. gymna-
7934:                                                      na i lagarna inte kunnat genomföras. Därtili
7935:        sielagen (477183) stöda undervisningen i
7936:                                                      insamlar man varje läsår uppgifter om antalet
7937:        franska och särskilt i ryska språket vid
7938:                                                      elever och användningen av timresursen. Enligt
7939:        gymnasierna så, att undervisningen i
7940:                                                      de preliminära uppgifter som gälier läsåret
7941:        ovan nämnda språk vid gymnasierna inte
7942:                                                      1985--1986 har studier i franska som C- och
7943:        minskar den timresurs som skolan har tili
7944:                                                      D-språk vid gymnasiet sjunkit från 18,4 % år
7945:        sitt förfogande?
7946:                                                      1983 tili 17, 1 % i fråga om eleverna i gymnasiets
7947:                                                      första klasser. Vid studier i ryska har antalet på
7948:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     motsvarande sätt sjunkit från 8,0 % tili 6,1 %.
7949: framföra följande:                                      Det timresurssystem som riksdagen stadgat för
7950:    Enligt 15 § lagen om kommunal skolförvalt-        gymnasiet räcker bättre tili då den nya timfördel-
7951: ning (479/83) skali kommunfulimäktige i fråga        ningen införs. Övergången tili den nya timför-
7952: om de skolor som hör tili kommunens skolväsen        delningen sker i det sammanhang då kommunen
7953: godkänna ett språkprogram för kommunen, ba-          fått färdig och godkänt den nya läroplanen för
7954: serat på en av statsrådet godkänd alimän pian för    gymnasiet.
7955: språkundervisningen och på länets språkprogram.         Enligt regeringens uppfattning är det möjligt
7956: I språkprogrammen faststälis de kvantitativa         att med hjälp av de undervisningsarrangemang
7957: målen för språkundervisningen vid grundskolor-       som bygger på de nya språkprogrammen öka
7958: na, gymnasierna och kvällsgymnasierna samt de        antalet studerande i franska och ryska språket i
7959: alimänna grunderna och förutsättningarna för         enlighet med de mål som uppstälits i den
7960: språkundervisningen.                                 alimänna planen för språkundervisningen för
7961:    1 den alimänna planen för språkundervis-          åren 1985--1991 och som statsrådet godkänt
7962: ningen för åren 1985--1991, som statsrådet god-      19.12.1984. På basen av de uppgifter som man
7963: kände 19.12.1984, uppstälis som mål att studier      erhåliit om timresurssystemets funktionsduglig-
7964: i franska språket kvantitativt ökas som C- och       het kommer regeringen att vid behov föreslå
7965: D-språk vid gymnasiet från 1983 års nivå             justeringar i fråga om gymnasiernas timresurssys-
7966: (18,4 % av årsklassens elever) tili 20,0 % tili år   tem. Däremot har regeringen inte för avsikt att
7967: 1991 och studier i ryska språket från 1983 års       på basen av 21 § 5 mom. gymnasielagen fatta
7968: nivå {8 % av årsklassens elever) tili 10 % tili år   beslut om grunderna för inrättande av undervis-
7969:  1991.                                               ningsgrupper, eftersom detta skulie innebära att
7970:    För att ovan nämnda mål kan uppnås är det         man avviker från en av de centralaste grundprin-
7971: ändamålsenligt att kommunernas språkprogram          ciperna i fråga om timresurssystemet, dvs. från
7972: urarbetas så att man gör en arbetsfördelning         skolans rätt att själv bestämma om inrättande av
7973: melian gymnasierna för att språkundervisningen i     grupper. Enligt regeringens uppfattning bör be-
7974: kommunen kan anordnas. På detta sätt är det          sluten härom även i framtiden fattas i samband
7975: möjligt att nå alit mera ekonomiska arrangemang      med godkännandet av den årliga arbetsplanen
7976: i fråga om språkundervisningen och samtidigt         för gymnasiet. På detta sätt kan man på det bästa
7977: öka valfriheten då det gälier språkstudier. I        möjliga sätt beakta de lokala förhåliandena för
7978:  gymnasieförordningen {719/84) ingår även ett        att de mål som uppstälits för språkundervis-
7979:  stadgande (39 §) enligt vilket timantalet vid       ningen kan uppnås.
7980: 
7981:      Helsingfors den 27 mars 1986
7982: 
7983:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
7984:                                               1986 vp.
7985: 
7986: Kirjallinen kysymys n:o 45
7987: 
7988: 
7989: 
7990: 
7991:                                   Kortesalmi: Suljettua vedenkiertoa kokeilevien kalankasvattajien
7992:                                     tukemisesta
7993: 
7994: 
7995:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7996: 
7997:    Vesihallituksen rahoittamassa tutkimuksessa,      taa pahaa epäsopua kalankasvattajien ja muun
7998: joka on tehty Teknillisessä korkeakoulussa, tode-    paikallisen asujaimiston välillä, on uutta kasva-
7999: taan kirjolohen kasvatuksen muUistuvan lähivuo-      tusmenetelmää tervehdittävä todella mieluisana
8000: sien aikana.                                         ratkaisuna molemmille osapuolille. Siksi sen
8001:    Nykyisin ongelmana ovat kalalaitosten vesistöi-   edistämiseksi on myös valtiovallan ryhdyttävä
8002: hin laskemat typpi- ja fosforiyhdisteet, joiden      pikaisiin toimiin.
8003: määrän todellista arviointia on miltei mahdoton-        Kalatalousasiantuntijoiden arvion mukaan
8004: ta suorittaa. Toisaalta Suomen kylmissä vesissä      edellä mainitun kaltaista kalankasvatusmenetel-
8005: kalan kasvattaminen tosimielessä onnistuu vain       mää olisi kokeiltava lisää. Myös olisi tuettava
8006: lämpimimpien kuukausien aikana.                      yksityisiä kalankasvattajia niin, että he innostuisi-
8007:    Uuden tutkimuksen mukaan vettä tarvitaan          vat kokeilemaan uutta menetelmää.
8008: vastaisuudessa vähemmän ja sitä voidaan myös            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8009: lämmittää, jolloin kalan kasvukausi pitenee mer-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8010: kittävästi. Kasvatuslaitokseen tulevasta vedestä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8011: voidaan jopa 99 prosenttia kierrättää uudelleen.     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8012: Jätepäästöt saadaan uuden teknologian mukaan
8013: kuriin eri menetelmillä. Kirjolohi kasvaa suljetun              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin riittä-
8014: vesikierron laitoksessa 2-3 kertaa nopeammin                 vän määrärahan osoittamiseksi valtion-
8015: kuin vanhanaikaisissa laitoksissa.                           avustusten ja korkotuen maksamiseksi
8016:    Koska allaskalan kasvatus on luonnonvesien                niille kalankasvatusyrityksille, jotka ryh-
8017: saastumisen vuoksi jo monin paikoin Suomea,                  tyvät kokeilemaan kalankasvatuksessa sul-
8018: esim. kirkasvetisessä Kuusamossa, ehtinyt aiheut-            jetun vedenkierron kasvatusmenetelmää?
8019: 
8020:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1986
8021: 
8022:                                         ]. Juhani Kortesalmi
8023: 
8024: 
8025: 
8026: 
8027:  260251G
8028: 2                                     1986 vp. -- RJ( n:o 45
8029: 
8030: 
8031: 
8032: 
8033:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8034: 
8035:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sähän vedestä on kalojen viihtymisen turvaami-
8036: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seksi poistettu siihen liuenneita ja liettyneitä
8037: olette 25 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn           aineita, joten olisi luonnollista, että ne samalla
8038: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         otettaisiin kokonaan talteen ja siten estettäisiin
8039: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    niitä kuormittamasta vesistöä. Tällä tavoin mene-
8040: taja]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-    telmästä kieltämättä olisi etua vesiensuojelulle.
8041: lisesta kysymyksestä n:o 45:                         Koska se on aivan uusi, kaikki käytännön
8042:                                                      kokemukset siitä kuitenkin puuttuvat.
8043:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin riittä-       Kalankasvatuksesta on 1980-luvulla tullut il-
8044:        vän määrärahan osoittamiseksi valtion-        meinen ympäristönsuojeluongelma, johon tulisi
8045:        avustusten ja korkotuen maksamiseksi          kiireellisesti löytää ratkaisuja. Valtio onkin tuke-
8046:        niille kalankasvatusyrityksille, jotka ryh-   nut niihin tähtäävää tutkimusta. Suomessa on jo
8047:        tyvät kokeilemaan kalankasvatuksessa sul-     kauan noudatettu kansainvälisesti hyväksyttyä ai-
8048:        jetun vedenkierron kasvatusmenetelmää?        heuttamisperiaatetta ("pilaaja maksaa"), jonka
8049:                                                      mukaan mm. kalankasvatuksen tulisi itse maksaa
8050:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     aiheuttamiensa haittojen vähentämiskustannuk-
8051: ti seuraavaa:                                        set. Vain poikkeustapauksissa yhteiskunnan tuki
8052:   Suljettu vedenkierto on ensisijaisesti kalankas-   on perusteltavissa. Kysymyksessä tarkoitettu sul-
8053: vatusmenetelmä eikä kalankasvatuksen haittojen       jettu vedenkierto on lohikalojen kasvatusratkaisu-
8054: vähentämiseen tarkoitettu ratkaisu. Jos veden-       na uusi ja sen tulokset ja vaikutukset arvailujen
8055: kierto toimii käytäntöön sovellettuna niin hyvin     varassa. Siten sen tukemiseen liittyvät asiat on
8056: kuin kysymyksen perustelussa esitetään, haittoja-    selvitettävä perusteellisesti.
8057: kin epäilemättä voidaan vähentää. Kierrätykses-
8058: 
8059:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1986
8060: 
8061:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
8062:                                       1986 vp. -     KK n:o 45                                       3
8063: 
8064: 
8065: 
8066: 
8067:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8068: 
8069:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ringen har ju för att trygga fiskarnas trivsel ur
8070: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       vattnet avlägsnats däri lösta och uppslammade
8071: den 25 februari 1986 tili vederbörande medlem        ämnen, så det vore naturligt att dessa samtidigt
8072: av statsrådet översänt avskrift av följande av       tas fuliständigt tilivara och sålunda förhindras
8073: riksdagsledamot J. Juhani Kortesalmi underteck-      helasta vattendragen. Härvid skulie metoden
8074: nade spörsmål nr 45:                                 otvivelaktigt vara tili fördel för vattenvården.
8075:                                                         Fiskodling har på 1980-talet blivit ett uppen-
8076:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        bart miljövårdsproblem, på vilket man skynd-
8077:        att anslå tiliräckligt med medel för beta-    samt borde finna lösningar. Staten har sålunda
8078:        lande av statsandelar och räntestöd åt de     stött därpå inriktad forskning. 1 Finland har man
8079:        fiskodlingsföretag, vilka inleder försök      redan länge följt den internationellt godkända
8080:        med sluten vattencirkulation som fiskod-      upphovsprincipen (' 'nedsmutsaren betalar' '), en-
8081:        lingsmetod?                                   ligt viiken bl.a. fiskodlingen själv borde betala
8082:                                                      kostnaderna för minskning av de skadeverkningar
8083:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     den förorsakar. Bara i undantagsfall går samhäl-
8084: anföra följande:                                     lets stöd att motivera. Den i spörsmålet avsedda
8085:    Sluten vattencirkulation är i första hand en      slutna vattencirkulationen är ny som odlingsme-
8086: fiskodlingsmetod och inte en lösning avsedd att      tod för laxfiskar och dess resultat och verkningar
8087: minska fiskodlingens skadeverkningar. Om vat-        baserar sig på förmodanden. Sålunda bör de
8088: tencirkulationen i praktiken fungerar så bra, som    frågor som hänför sig tili dess stöd utredas
8089: i spörsmålets motiveringar företes, kan otvivelak-   grundligt.
8090: tigt också skadeverkningarna minskas. 1 recirkule-
8091: 
8092:     Helsingfors den 2 april 1986
8093: 
8094:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
8095:                                                  1986 vp.
8096: 
8097: Kirjallinen kysymys n:o 46
8098: 
8099: 
8100: 
8101: 
8102:                                     Kärhä ym.: Dialyysihoitomahdollisuuksien riittämättömyydestä
8103: 
8104: 
8105:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8106: 
8107:    Lääketieteen kehitys on tehnyt mahdolliseksi         kilökunnassa ja on omiaan vähentämään molem-
8108: jatkaa elämää useissa sellaisissa sairauksissa, jotka   milta niitä henkisiä voimavaroja, joita vaikean
8109: aiemmin johtivat väistämättä kuolemaan. Yksi            sairauden hoito vaatii.
8110: tällainen sairaus on munuaisten toiminnan vaja-            Tällä hetkellä HYKSistä joudutaan soittele-
8111: vuus. Akuuttia munuaisten toiminnan vajavuut-           maan viikoittain eri puolille Suomea ja tiedustele-
8112: ta potevia on Suomessa voitu hoitaa keinomu-            maan vapa1ta palkkoja sellaisista sairaaloista, jois-
8113: nuais- eli dialyysihoidolla jo 25 vuotta, kroonik-      sa annetaan dialyysihoitoa. Vapaan paikan il-
8114: kopotilaita aina vuodesta 1964 saakka.                  maantuessa lähetetään välittömästi HYKSin poti-
8115:    Munuaisten vaikeaa kroonista vajaatoimintaa          las dialyysihoitoon esimerkiksi Hämeenlinnaan,
8116: sairastavien potilaiden hoito on Suomessa laadul-       Lahteen tai Jyväskylään. Näin on toistaiseksi
8117: lisesti korkeatasoista. Munuaisensiirtoja tehdään       säästytty pahimmilta katastrofeilta.
8118: aktiivisesti, mutta ei riittävästi, ja dialyysihoito-      Etelä-Suomessa erityisesti Turun seudulla ja
8119: mahdollisuudet kattavat koko maan. Tulokset             Uudellamaalla on tilanne dialyysihoitoa tarvitse-
8120: hoidosta ovat jatkuvasti parantuneet ja suurin osa      vien potilaiden kohdalla pahentunut suunnilleen
8121: toimivan siirrännäisen saaneista potilaista voi elää    samaksi kuin se oli 1960-luvun lopulla, jolloin
8122: normaalia elämää ja palata entiseen tai vastaa-         asiasta tehtiin useita eduskuntakyselyitä. Tuol-
8123: vaan työhön. Kaikkiaan munuaisensiirtoleik-             loin katsottiin mahdottomaksi se, että sivistysval-
8124: kauksia on Suomessa suoritettu 1 664 joulukuun          tiossa jätetään hoidon ulkopuolelle eli kuole-
8125: 31 päivään 1985 mennessä. Tällä hetkellä elää           maan henkilöt, jotka nykyaikaisin lääketieteen
8126: Suomessa dialyysin varassa 454 ihmistä, joista osa      keinoin olisivat pelastettavissa - ensin dialyysin
8127: tulee aikanaan sopivan munuaisen löydyttyä saa-         avulla ja sitten onnistuneen munuaisensiirtoleik-
8128: maan munuaisen siirron.                                 kauksen avulla jopa entiseen työhönsä kykenevik-
8129:     Dialyysihoidon tarve on useasta syystä viime        Sl.
8130: vuosina lisääntynyt. Tämä on johtanut eräiden              Paras ratkaisu dialyysisuman purkamisessa olisi
8131: keskussairaaloiden piirissä kestämättömään tilan-       avohoitoasemien perustaminen. Sellaisesta toi-
8132: teeseen. Näin on käynyt mm. Turun yliopistolli-         minnasta on jo saatu Suomessa hyviä kokemuk-
8133: sen keskussairaalan ja Helsingin yliopistollisen        sia. Avohoitoklinikoilla potilaan dialyysihoito
8134: keskussairaalan kohdalla.                               pohjautuu paljolti potilaan omaan aktiivisuuteen
8135:     HYKSin potilasalueella on tällä hetkellä 113        ja toimintaan. Sen vuoksi hoito avoasemalla on
8136: dialyysihoitoa tarvitsevaa potilasta, kun heitä oli     joustavaa ja yli puolta halvempaa kuin sairaalas-
8137:  98 vuonna 1984, 88 vuonna 1983 ja 64 potilasta         sa. Myös yliopistollisten keskussairaaloiden tahol-
8138: vuonna 1982. Neljän vuoden aikana potilasmäärä          ta nähdään avodialyysiklinikkojen perustaminen
8139: on siis lähes kaksinkertaistunut. Myös annettujen       kannatettavaksi asiaksi ja niillä on valmiuksia
8140: hoitojen määrä on vastaavasti lisääntynyt, potilai-     tarvittavan avoklinikkahenkilökunnan ja potilai-
8141:  ta hoitavan henkilökunnan määrää sen sijaan on         den kouluttamiseen. Avohoitopaikkojen perusta-
8142:  HYKSissä vähennetty.                                   misen kohdalla ei ole kysymys suurista rahasum-
8143:     HYKSin sairaanhoitopiirin alueella jonottaa         mista, vaan päättäjien kyvystä ymmärtää tilan-
8144:  dialyysiin 57 potilasta, jotka todennäköisesti tar-    teen vakavuus.
8145:  vitsevat dialyysihoitoa pian tai vähintään vuoden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8146:  sisällä. On epävarmaa, saadaanko kaikki potilaat       tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
8147:  ajoissa hoitoon. Tämä jatkuva pelko aiheuttaa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8148:  tuskaa ja levottomuutta sekä potilaissa että hen-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8149: 
8150: 260222A
8151: 2                                    1986 vp. -- ~ n:o 46
8152: 
8153:         Onko Hallitus tietoinen siitä, että lähi-        Suomessa pääse riittävän ajoissa hoitoon,
8154:       mainkaan kaikki vaikeaa munuaisen toi-             ja jos on,
8155:       minnan vajavuutta potevat eivät Etelä-                millaisia suunnitelmia Hallituksella on
8156:                                                          dialyysihoitopaikkojen lisäämiseksi?
8157: 
8158:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1986
8159: 
8160:        Lea Kärhä                       Ilkka Kanerva               Ben Zyskowicz
8161:        Aino Pohjanoksa                 Päivi Varpasuo              Jouni ]. Särkijärvi
8162:        Ritva Laurila                   Impi Muroma                 Riitta Uosukainen
8163:        Kaarina Dromberg                Georg C. Ehrnrooth          Pertti Salolainen
8164:        Mauri Miettinen                 Elsi Hetemäki-Olander       Marjatta Väänänen
8165:        Eva-Riitta Siitonen             Tuure Junnila               Tauno Valo
8166:        Matti Viljanen                  Elisabeth Rehn              Tapio Holvitie
8167:        Jutta Zilliacus                 Ilkka Suominen              Eeva Turunen
8168:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 46                                          3
8169: 
8170: 
8171: 
8172: 
8173:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8174: 
8175:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        netelmä, jonka potilas voi omato1m1sestl Itse
8176: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hoitaa. Tällä hetkellä noin 30 % dialyysipotilais-
8177: olette 25 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn            ta hoidetaan tällä menetelmällä.
8178: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Tällä hetkellä Helsingin yliopistollisessa kes-
8179: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kussairaalassa on 30 hemodialyysipaikkaa. Lisäksi
8180: taja Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Uudenmaan munuaistautiyhdistyksellä on 5-
8181: kysymyksestä n:o 46:                                  paikkainen yksikkö. Munuaistautilääkärit ovat ar-
8182:                                                       vioineet Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
8183:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että lähi-   alueen paikkatarpeeksi 4 5. Dialyysihoidossa ole-
8184:        mainkaan kaikki vaikeaa munuaisen toi-         vien potilaiden lukumäärä on viime vuosina
8185:        minnan vajavuutta potevat eivät Etelä-         selvästi lisääntynyt. Huhtikuussa 1985 oli Suo-
8186:        Suomessa pääse riittävän ajoissa hoitoon,      messa 398 potilasta dialyysihoidossa. Näistä oli
8187:        ja jos on,                                     hoidossa Helsingin yliopistollisessa keskussairaa-
8188:           millaisia suunnitelmia Hallituksella on     lassa 100. Kehitykseen on oleellisesti vaikuttanut
8189:        dialyysihoitopaikkoj en lisäämiseksi?          muuttuva hoitokäytäntö, jonka myötä yhä use-
8190:                                                       ampi potilas on otettu dialyysihoidon piiriin.
8191:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
8192:                                                       Tällä hetkellä dialyysihoidossa on noin 90 poti-
8193: ti seuraavaa:                                         lasta/ miljoona asukasta. Kansainvälisissä asian-
8194:    Terveyspalvelujen tuottaminen väestön tarpei-      tuntija-arvioissa on esitetty tarvittavan dialyysi-
8195: siin on kuntien ja kuntainliittojen velvollisuute-    mahdollisuudet noin 150--160 potilaalle/mil-
8196: na. Toimintaan ohjattavat uudet voimavarat            joona asukasta. Hoitopaikkojen määrään vaikut-
8197: määritellään valtioneuvoston vuosittain vahvista-     taa oleellisesti se, kuinka moni potilas voidaan
8198: massa terveydenhuollon järjestämistä koskevassa       ohjata ns. pussidialyysihoitoon.
8199: valtakunnallisessa suunnitelmassa.                       Erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen,
8200:    Lääkintöhallituksen työryhmä arvioi vuonna         joihin myos dialyysipalvelut sisältyvät, ovat sai-
8201: 1980 mietinnössään "Kotidialyysi" dialyysihoi-        raanhoito- 1keskussairaalapiirien kuntainliittojen
8202: don voimavarat. Työryhmä piti erityisen tärkeänä      vastuulla. Lääkintöhallitus on seurannut tilan-
8203: kotidialyysimahdollisuuksien lisäämistä. Hyvän        teen kehittymistä mm. pyrkimällä edistämään
8204: mahdollisuuden tähän antoi ns. pussidialyysime-       kotona suoritettavia dialyysejä.
8205: 
8206:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1986
8207: 
8208:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
8209: 4                                      1986 vp. -- ~ n:o 46
8210: 
8211: 
8212: 
8213: 
8214:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8215: 
8216:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utökas. En bra möjlighet till detta erbjuder den
8217: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         s.k. påsdialysen som patienten själv kan utföra.
8218: den 25 februari 1986 tili vederbörande medlem          För närvarande vårdas ca 30 % av dialyspatien-
8219: av statsrådet översänt avskrift av följande av         terna med denna metod.
8220: riksdagsledamot Kärhä m.fl. undertecknade                 För närvarande finns 30 hemodialysplatser vid
8221: spörsmål nr 46:                                        Helsingfors universitetscentralsjukhus. Dessutom
8222:                                                        har Nylands njursjukdomsförening en enhet med
8223:           Är Regeringen medveten om att inte           5 platser. Njurläkarna har uppskattat att det
8224:        ens tillnärmelsevis alla i södra Finland        inom Helsingfors universitetscentralsjukhus om-
8225:        som lider av svårt nedsatt njurverksamhet       råde skulle behövas 45 platser. Antalet patienter
8226:        får vård i tillräckligt god tid, och om så är   i dialysvård har klart ökat under de senaste åren.
8227:        fallet,                                         1 april 1985 fick 398 patienter i Finland dialys-
8228:           vilka planer har Regeringen för att          vård. Av dessa vårdades 100 på Helsingfors
8229:        utöka antalet vårdplatser för dialyspatien-     universitetscentralsjukhus. Utvecklingen har vä-
8230:        ter?                                            sentligt påverkats av den förändrade vårdpra-
8231:                                                        xisen, varigenom allt flera patienter har kommit
8232:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att omfattas av dialysvård. För närvarande får ca
8233: anföra följande:                                       90 patienter /1 miljon invånare dialysvård. Enligt
8234:    Det är kommunernas och kommunalförbun-              internationella expertbedömningar är behovet ca
8235: dens skyldighet att tillhandahålla hälsovårdsservi-    150--160 patienter /1 miljon invånare. Antalet
8236: ce för befolkningens behov. De nya resurser som        vårdplatser påverkas väsentligt av hur många
8237: skall anvisas verksamheten preciseras i den riks-      patienter som kan anvisas s.k. påsdialysvård.
8238: omfattande planen för ordnande av hälsovården             Sjukvårds-/ centralsjukhusdistrikten är ansvari-
8239: som årligen fastställs av statsrådet.                  ga för tillhandahållandet av specialsjukvårdsservi-
8240:   En arbetsgrupp vid medicinalstyrelsen upp-           ce, i vilken även dialysservicen ingår. Medicinal-
8241: skattade år 1980 i sitt betänkande om hemdialys        styrelsen har följt med utvecklingen av situa-
8242: dialysvårdens resurser. Arbetsgruppen ansåg det        tionen bl.a. genom att försöka befrämja dialyser
8243: speciellt viktigt att möjligheterna tili hemdialys     som kan utföras hemma.
8244: 
8245:     Helsingfors den 25 mars 1986
8246: 
8247:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8248:                               1986 vp.
8249: 
8250: Kirjallinen kysymys n:o 47
8251: 
8252: 
8253: 
8254: 
8255:                              Peruutettu
8256: 
8257: 
8258: 
8259: 
8260: 270366B
8261: 1
8262: 
8263: 
8264: 
8265: 1
8266:                                                 1986 vp.
8267: 
8268: Kirjallinen kysymys n:o 48
8269: 
8270: 
8271: 
8272: 
8273:                                    Hetemäki-Olander ym.: Suomesta tapahtuvasta tutkijapaosta
8274: 
8275: 
8276:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8277: 
8278:    Viime aikoina ovat hälyttävän monet tiedemie-       kyseessä olevassa tapauksessa meiltä lähtee val-
8279: het jättäneet Suomen ja lähteneet esim. Ruot-          miita, hyviä, kansainvälistä tunnustusta saaneita
8280: siin, jossa tutkimustyön taloudelliset lähtökohdat     tutkijoita. Uusien tutkijoiden kouluttaminen
8281: ovat huomattavasti paremmat kuin Suomessa.             lähteneiden tilalle vie aikaa. Tutkimukselle olisi
8282:    Syynä tähän tutkijapakoon näemme 1970-              taattava jatkuvat ja riittävät voimavarat. Erityises-
8283: luvun korkeakoulupolitiikan, jonka tuloksena           ti varojen puutteesta kärsii Helsingin yliopiston
8284: meillä on seitsemäntoista korkeakoulua ympäri          suorittama tutkimustoiminta ja Suomen Akate-
8285: Suomea. Niukat tutkimusvarat jakautuvat aivan          mia, jonka tutkijaresurssit eivät ole riittävät.
8286: liian monen korkeakoulun kesken. Lisäksi Suo-             Edellä olevan perusteella ja val riopäiväjärjes-
8287: messa ovat tutkijaryhmät liian pieniä, ja yliopis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8288: tojenvälistä ja laitostenvälistä yhteistyötä tehdään   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8289: vain vähäisessä määrin.                                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8290:    Vastaukseksi kysymykseen ei riitä annettu seli-
8291: tys ilmiön kuulumisesta kansainvälistämiskasva-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8292: tukseen. Se on vain osa asiaa. Nuoria tutkijoita               ryhtyä estääkseen Suomesta tapahtuvan
8293: lähetetään oppiin ulkomaille, josta he palaavat                tutkijapaon ja lisätäkseen tutkimuksen
8294: Suomeen uusia oppeja ja ideoita täynnä. Tässä                  voimavaroja Suomessa?
8295: 
8296:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1986
8297: 
8298:                       Elsi Hetemäki-Olander                     Ilkka Suominen
8299: 
8300: 
8301: 
8302: 
8303: 260209L
8304: 2                                       1986 vp. -- ~ n:o 48
8305: 
8306: 
8307: 
8308: 
8309:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8310: 
8311:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           joiden kanssakäyminen ja yhteistyö ulkomaisten
8312: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tiedemiesten ja tutkimusyksiköiden kanssa on
8313: olette kirjeellänne 25 päivänä helmikuuta 1986          toivottavaa. Se on tutkimuksemme edistymisen
8314: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         ja tason kannalta välttämätöntä. On ryhdytty
8315: vastattavaksi kansanedustaja Hetemäki-Olanderin         moniin järjestelyihin tämän kanssakäymisen vil-
8316: ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 48:              kastuttamiseksi. Hallituksen tarkoituksena on
8317:                                                         edelleen voimakkaasti suosia Suomen ja ulkomai-
8318:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         den välisiä tieteellisiä yhteyksiä. Tästä hallitus
8319:         ryhtyä estääkseen Suomesta tapahtuvan           esitti näkemyksensä syyskuisessa tiedepoliittisessa
8320:         tutkijapaon ja lisätäkseen tutkimuksen          selonteossaan. Olemme integroitumassa uusiin
8321:         voimavaroja Suomessa?                           tieteellis-teknologisiin yhteistoimintajärjestelyi-
8322:                                                         hin. Aikaisemmin solmitut kahden- ja monenvä-
8323:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           liset yhteistyösopimukset kattavat tasapuolisesti
8324: seuraavan.                                              tärkeimmät yhteistyökumppanimme. Maamme
8325:    Aivovuodoksi tai tutkijapaoksi voidaan määri-        on liittynyt jäseneksi eräisiin keskeisiin kansain-
8326: tellä sellainen maastamuuttaminen, jossa varttu-        välisiin tutkimuslaitoksiin, joskin tässä suhteessa
8327: nut, kansainvälistä mainetta omaava tiedemies           Suomi on ollut pidättyvämpi kuin esimerkiksi
8328: tai -nainen lähtee pysyvästi maasta nimenomaan          muut pohjoismaat. Olemme luoneet hyvät yh-
8329: sen takia, että täällä ei ole edellytyksiä asianmu-     teistyösuhteet niihinkin kansainvälisiin tutkimus-
8330: kaiseen tieteelliseen toimintaan.                       laitoksiin, joiden jäseneksi meillä ei ole ollut
8331:    Kansainväliseen tutkimuslaitokseen tutkijaksi        varaa. Esimerkkinä tällaisesta on CERN, Euroo-
8332:                                                         pan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Mahdollisen
8333: siirtymistä ei voida pitää aivovuotona, koska
8334:                                                         aivovuodon uhallakin maamme on jatkettava
8335: kansainvälisiä laitoksia perustetaan juuri sen ta-
8336: kia, että niihin saataisiin jäsenmaiden eteviä          avointa kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä suo-
8337: tutkijoita työskentelemään. Myöskään kehitysyh-         sivaa tiedepolitiikkaa.
8338: teistyötehtäviin siirtyminen tms. ei luonnollisesti-       Samanaikaisesti on edelleen jatkettava viime
8339: kaan ole aivovuotoa, vaan maamme kansainvälis-          vuosina hyvin kehittyneen kotimaisen tiederahoi-
8340: poliittisten tavoitteiden mukaista tärkeää toimin-      tuksemme lisäämistä ja sekä uusien että vanhojen
8341: taa.                                                    resurssien järkevää kohdistamista. Tutkimus-
8342:    Yllä esitetyllä tavalla määritelty aivovuoto on      järjestelmäämme vaivaa liiallinen pirstoutunei-
8343: meillä edelleen suhteellisen vähäinen ilmiö.            suus, joka varsinkin luonnontieteissä, tekniikassa
8344: Eräillä tieteenaloilla, joista nyt mainitaan erityi-    ja lääketieteessä, mutta enenevästi myös muilla
8345: sesti biolääketiede ja molekyylibiologia, tutkija-      tieteen aloilla aiheuttaa sen, ettei tutkimusyksik-
8346: koulutus on ollut tehokasta ja tuloksellista. Näil-     kö tai -ryhmä saavuta sellaista kokoa ja kokoon-
8347: lä aloilla on runsaasti eteviä tieteentekijöitä,        panoa, joka riittää uudistumiseen, hedelmälli-
8348: joille ei kaikille ole voitu eikä ole mahdollista-      seen ilmapiiriin ja tuloksellisuuteen.
8349: kaan järjestää varttuneen tutkijan pysyvää tointa          Yliopistojen ja korkeakoulujen laitosten välistä
8350: ja siihen liittyviä resursseja. Varsin nopeasti kui-    yhteistyötä ja työnjakoa tulee nyt vakavasti kehit-
8351: tenkin luotiin, kun tarvetta oli, Helsingin yli-        tää. Suomen Akatemian varoja käytetäänkin yhä
8352: opistoon geeniteknologian laitos, jonka rahoituk-       enemmän ''kansallisiin suurprojekteihin'', jollai-
8353: seen osallistuivat myös Suomen itsenäisyyden            sia esimerkiksi akatemian määräaikaiset tutki-
8354: juhlavuoden 1967 rahasto ja teollisuus opetusmi-        musyksiköt ovat. TEKES rahoittaa kansallisia tek-
8355: nisteriön hallinnonalan rahoituksen lisäksi.            nologiahankkeita, jotka ovat vastaavanlaisia kuin
8356:    Myönteiseksi koettu ja maassamme keskeiseksi         Akatemian isot hankkeet. Usein näiden kahden
8357: tiedepoliittiseksi tavoitteeksi asetettu tieteen kan-   välillä on tiivistä yhteistyötä projektien suunnit-
8358: sainvälistäminen ja kielteiseksi koettu ns. aivo-       telussa ja rahoituksessa. Suomessa voidaan luoda
8359: vuoto ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Tutki-      hyvät edellytykset huippututkimukselle järjeste-
8360:                                         1986 vp. -     KK n:o 48                                       3
8361: 
8362: lemällä lisääntyviä tutkimusresursseja nykyistä        tutkimustyön edellytysten parantamiseen, laittei-
8363: tarkoituksenmukaisemmin. Syksyllä 1985 pide-           siin, kulutusmenoihin, aputyövoimaan ja kan-
8364: tyssä perustutkimusseminaarissa käytiin läpi ne        sainvälisten yhteyksien kehittämiseen sekä tutki-
8365: toimet, joita muutoksen aikaansaamiseen tarvi-         jakoulutukseen. Toiseksi hallituksen pyrkimykse-
8366: taan. Hallituksen tarkoituksena on tiedepoliitti-      nä on parantaa varttuneiden tieteenharjoittajien
8367: sen selonteon mukaisesti edelleen kasvattaa tutki-     tutkimusedellytyksiä. Suomen Akatemian tutki-
8368: musrahoitusta yhtenä menotalouden prioriteetti-        japrofessorien määrää, määräaikaisiin suurhank-
8369: alueena. Viimeisimmät tilastotiedot osoittavat,        keisiin osoitettavaa rahoitusta ja vanhemman tut-
8370: että varsin korkeisiin kasvutavoitteisiin tutkimus-    kijan toimia pyritään lisäämään. Uusia tutkimus-
8371: ja kehitystyön menojen BKT-osuudessa ollaan            laitoksia ei sen sijaan ole ainakaan useimmmissa
8372: pääsemässä. Lähivuosina jatketaan viime vuosien        tapauksissa aihetta perustaa aivovuodon tai
8373: kehityssuuntaa tutkimusrahoituksen lisäämisessä.       muunkaan syyn takia.
8374: Nämä toimet sinänsä estävät epätoivottavaa aivo-          Lopuksi on syytä puuttua erääseen kysymyksen
8375: vuoroa.                                                perustelujen kohtaan. Kysyjät toteavat muun
8376:    Selvää on, että Suomessa ei rajallisin resurssein   ohella:
8377: kaikille voida luoda huippuedellytyksiä. Mutta             ''Viime aikoina ovat hälyttävän monet tiede-
8378: yhtä selvää on, että kansainvälisessä vertailussa      miehet jättäneet Suomen ja lähteneet esim.
8379: hyvin menestyville ryhmille tulisi voida luoda         Ruotsiin, jossa tutkimustyön taloudelliset lähtö-
8380: Suomeen samanlaiset työskentelyolot kuin vas-          kohdat ovat huomattavasti paremmat kuin Suo-
8381: taavilla ryhmillä muissa maissa. Välttämätöntä         messa. Syynä tähän tutkijapakoon näemme 1970-
8382: on, että tällaiset huippututkimuksen ryhmät voi-       luvun korkeakoulupolitiikan, jonka tuloksena
8383: daan riittävän ajoissa tunnistaa. Tästäkin syystä      meillä on seitsemäntoista korkeakoulua ympäri
8384: ulkomaisiin asiantuntijoihin nojaavaa eri tieteen-     Suomea. Niukat tutkimusvarat jakautuvat aivan
8385: alojen arviointia on syytä laajentaa. Olisi ehkä       liian monen korkeakoulun kesken."
8386: aiheellista selvittää nykyhetkellä erityisesti mole-      Tässä näytetään ajattelevan, että jos korkea-
8387: kyylibiologian ja eräiden biolääketieteiden tilan-     kouluja olisi vähemmän, tutkimusvaroja olisi
8388: ne. On kuitenkin sanottava, että henkilökohtais-       kuitenkin nykyinen määrä tai ainakin suhteelli-
8389:  ten etujen tasossa emme ilmeisesti voi koskaan        sesti enemmän korkeakoulua kohti. Näin tuskin
8390: voittaa suurten maiden parhaita laboratorioita.        olisi asian laita. On huomautettava, että meidän
8391: Jos joku nimenomaan halutaan ulkomaille ostaa,         alueellisesti kattava korkeakoululaitoksemme on
8392: se yleensä myös meitä rikkaammille maille onnis-       smansa tutkimusresurssi. Korkeakouluilla on
8393:  tuu. Muiden tutkimusedellytysten, kuten laittei-      omat budjetoidut varansa. Jos korkeakouluja olisi
8394:  den ja aputyövoiman suhteen voimme useimmi-           vähemmän, meillä olisi joko pienempi osa ikä-
8395:  ten saattaa tutkimusedellytykset täysin tyydyttä-     luokasta korkeakoulutuksessa tai vanhat korkea-
8396:  välle tasolle.                                        koulut olisivat opiskelijamääriltään valtavia ja
8397:     Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että          vain Etelä-Suomessa. Kumpaakaan vaihtoehtoa
8398:  hallitus ensinnäkin tulee lähivuosina jatkamaan       ei voi pitää hyvänä. On totta, että tutkijaa kohti
8399:  tutkimusrahoituksen nopeata lisäämistä. Nykyi-        laskettuna meillä on tutkimusvaroja vielä niukas-
8400:  sellä kasvuvauhdilla tavoite, runsaan kahden pro-     ti, mutta juuri tämän vuoksi rahoitusta on lisätty
8401:  sentin bruttokansantuoteosuus tutkimusmenoista        OECD-maiden keskimääräistä lisäysvauhtia huo-
8402:  vuonna 1990, näyttää tulevan saavutetuksi. Ra-        mattavasti nopeammin. Tätä kehitystä on tarkoi-
8403:  hoituksen lisäys tulee pääasiassa kohdistumaan        tus jatkaa.
8404: 
8405:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1986
8406: 
8407:                                                                         Ministeri Gustav Björkstrand
8408: 4                                       1986 vp. -- KJ( n:o 48
8409: 
8410: 
8411: 
8412: 
8413:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8414: 
8415:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            från Fonden för Finlands självständighets jubile-
8416: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Eder            umsår 1967 (SITRA) och industrin.
8417: skrivelse av den 25 februari 1986 tili vederböran-        En internationalisering av vetenskapen viiken
8418: de medlem av statsrådet avsänt en avskrift av          mottagits positivt i vårt land och som man
8419: följande av riksdagsman Hetemäki-Olander un-           uppställt som det centrala vetenskapspolitiska
8420: dertecknade spörsmål nr 48:                            målet och den s.k. hjärnflykten som upplevts
8421:                                                        som något negativt har nära samband med
8422:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       varandra. Forskarnas kontakter och samarbete
8423:         för att forskarflykten från Finland kan        med utländska vetenskapsmän och forskningsen-
8424:         hejdas och landets forskningsresurser          heter är önskvärt. Detta är erforderligt med
8425:         ökas?                                          hänsyn tili framåtskridande och status i fråga om
8426:                                                        forskningen i Finland. Många åtgärder har vidta-
8427:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       gits för att detta samarbete skall bli livligare.
8428: framföra följande:                                     Regeringen har för avsikt att även i fortsätt-
8429:                                                        ningen kraftigt främja de vetenskapliga kontak-
8430:    Som hjärnflykt eller forskarflykt kan definieras    terna mellan Finland och de övriga länderna.
8431: sådan utflyttning från Jandet där en äldre veten-      Regeringen framförde sin synpunkt härom i den
8432: skapsman eller -kvinna med internationellt rykte       omfattande vetenskapspolitiska redogörelsen i
8433: definitivt flyttar från Jandet uttryckligen därför     september 1985. Vi håller på att integreras i nya
8434: att det inte finns förutsättningar för behörig         samarbetsarrangemang i fråga om vetenskap och
8435: vetenskaplig verksamhet.                               teknologi. De tidigare bilaterala och multilatera-
8436:    Att någon blir anställd som forskare vid ett        la samarbetsavtalen täcker opartiskt våra viktigas-
8437: internationellt forskningsinstitut, kan naturligtvis   te samarbetsparter. Finland har anslutit sig tili
8438: inte anses vara hjärnflykt, eftersom internatio-       vissa centrala internationella forskningsinstitut,
8439: nella institut inrättas uttryckligen därför att        även om Jandet i detta avseende varit återhåll-
8440: framstående forskare från medlemsländer kan            sammare än t.ex. de övriga nordiska länderna. Vi
8441: börja bedriva forskning vid dem. Det att en            har skapat goda samarbetskontakter även med
8442: person övergår tili att handha uppgifter som           sådana internationella forskningsinstitut vilka vi
8443: gäller u-bistånd m.fl. är naturligtvis inte heller     inte haft råd med att bli medlemmar i. Som
8444: hjärnflykt utan ytterst viktig verksamhet i enlig-     exempel därpå kan nämnas CERN, forsknings-
8445: het med vårt lands internationella politiska mål.      centralen för europeisk partikelfysik. Trots den
8446:    Hjärnflykt på sätt som jag ovan anfört är för       eventuella hjärnflykten bör Finland fortsätta en
8447: oss fortfarande ett fenomen av relativt ringa          vetenskapspolitik som främjar det öppna interna-
8448: betydelse. lnom vissa aktuella vetenskapsområ-         tionella samarbetet.
8449: den, som t.ex. inom biomedicinen och molekyl-             Samtidigt bör man fortsätta att öka den välut-
8450: biologin, har forskningsutbildningen varit             vecklade inhemska finansieringen av vetenskap
8451: mycket effektiv och haft goda resultat. Antalet        och en förnuftig fördelning av både nya och
8452: framstående forskare inom dessa områden är             gamla resurser. Vårt forskningssystem är för
8453: stort. Det har inte varit möjligt och kommer inte      splittrat. Detta förorsakar att forskningsenheten
8454: heller att vara möjligt att för alla inrätta en fast   eller -gruppen, speciellt inom naturvetenskaper-
8455: befattning som äldre forskare eller bevilja resur-     na, tekniken och inom medicinen, men i allt
8456: ser i anslutning därtill. Då det var påkallat          högre grad även inom andra vetenskapsområden
8457: inrättades dock relativt snabbt den genteknolo-        inte kan bli så stor eller ha en sådan sammansätt-
8458: giska institutionen vid Helsingfors universitet.       ning som är tillräcklig för förnyelser, fruktbar
8459: Förutom med de medel som beviljats för under-          atmosfär och resultat.
8460: visningsministeriets förvaltningsområde finansie-         Samarbetet och arbetsfördelningen mellan
8461: rades kostnaderna för institutionen med medel          universiteten och högskolornas institutioner bör
8462:                                       1986 vp. -- RJ( n:o 48                                         5
8463: 
8464: ou seriöst utvecklas. Fiolaods Akademis medel          Som sammanfatrniog kao mao för det första
8465: används allt mera för nationella omfattande konstatera att regeriogeo kommer att fortsätta
8466: projekt. Dylika är t.ex. Akademios forskningsen- deo snabba ökoingeo av forskniogsaoslag. Med
8467: heter för viss tid. TEKES (Teknologiska utveck- deo ouvarande tiliväxttakteo kao målet, dvs. en
8468: liogscentralen) finaosierar natiooelia tekoologi- drygt 2 % :s bruttooationalproduktsaodel av
8469: projekt som likoar Akademins omfattande pro- forskoingsutgifterna år 1990 sannolikt uppoås.
8470: jekt. Dessa två instanser har ofta nära samarbete De ökade anslageo kommer närmast att anvisas
8471: med varaodra då det gäller att planera och för förbättrandet av forskoingsförutsättniogar,
8472: finaosiera projekt. Det är möjligt att i Finland för apparatur, konsumtionsutgifter, utgifter för
8473: skapa goda förutsättoingar för forskniog av topp- biträdande arbetskraft, för utvecklande av inter-
8474: kvalitet genom att omfördela de ökade forsk- nationelia kootakter och för forskarutbildningen.
8475: oiogsresurserna på ett mera ändamålsenligt sätt För det andra har regeriogeo för avsikt att
8476: än tidigare. Vid det grundforskoingssemioarium förbättra de äldre forskarnas forskningsförutsätt-
8477: som hölls hösten 1985 diskuterades de åtgärder oingar. Mao strävar tili att öka antalet forskarpro-
8478: som är erforderliga för att en ändriog skall kunna fessorer vid Fiolands Akademi, den finansieriog
8479: ske. Regeriogeo har för avsikt att i eolighet med som anvisas för omfattande projekt för viss tid
8480: den vetenskapspolitiska redogörelsen även i fort- samt aotalet befatrniogar som äldre forskare. I de
8481: sättniogen öka fioansieringen av forskniog som flesta fall föreligger det däremot dock inte skäl
8482: ett av prioritetsområdena ioom utgiftsekonomio. att iorätta oya forskoiogsinstitut, iote tili följd av
8483: De senaste statistiska uppgifteroa visar att mao hjäroflykteo eller något annat skäl.
8484: hålier på att nå rätt höga tiliväxtmål då det gälier   Slutligeo bör man fästa uppmärksamhet på en
8485: den andel av bruttonationalprodukten som hän- punkt i spörsmålets motiveriog. Frågeställaroa
8486: för sig tili utgifterna för forskoiogs- och utveck- konstaterar bl.a.:
8487: liogsarbete. Under de oärmaste åreo kommer             "Under deo senaste tideo har ett ovaoligt stort
8488: mao att fortsätta den utveckliog som vi haft antal vetenskapsmän lämnat Finland och flyttat
8489: under den s-:oaste tiden då det gälier att öka över t.ex. tili Sverige, där de ekonomiska ut-
8490: forskniogsanslag. Dessa åtgärder i och för sig gångspunkterna för forskniogsarbetet är betydligt
8491: hejdar deo oöoskvärda forskarflykten.                bättre äo i Finland. Vi aoser att deona forskar-
8492:    Det är givet att det med begränsade resurser flykt närmast beror på 1970-talets högskolepoli-
8493: inte är möjligt att i Finland för var och en skapa tik. Som resultat av denoa politik har vi 17
8494: arbetsförutsättningar av toppkvalitet. Meo lika högskolor på olika håli i landet. De knappa
8495: givet är det att man borde kunoa skapa likadana forskoingsresurseroa fördelar sig meliao ett alitfcir
8496: arbetsförhålianden för de grupper som klarar sig stort antal högskolor. ''
8497: bra i den internationella konkurrensen som mot-/       Här tycks frågestäliaroa täoka så att om antalet
8498: svarande grupper har i respektive länder. Det är högskolor vore miodre skulie aotalet forskoiogs-
8499: nödvändigt att sådaoa grupper som bedriver resurser äodå vara lika stort elier proportionsvis
8500: forskniog av toppkvalitet kao ideotifieras i tid. dock större för respektive högskola. Så skulie
8501: Även av detta skäl borde deo bedömoing av sakeo aotagligeo dock inte förhålia sig. Mao bör
8502: olika veteoskapsgrenar som stöder sig på utlåtan- påpeka att vårt regiooala högskoleväseo i och för
8503: den fråo utländska sakkuoniga utvidgas. Mao sig utgör en forskniogsresurs. Högskolorna har
8504: borde kanske i detta ou utreda situatiooen ioom egoa budgeterade medel. Om antalet högskolor
8505: speciellt molekylbiologio och inom vissa områ- vore mindre, skulie aotingeo en mindre del av
8506: den av biomedicioen. Mao bör dock konstatera åldersklassen få högskoleutbildoiog elier de gam-
8507: att vi uppenbarligeo aldrig kommer att kuona la högskoloroa skulle med hänsyn tili sina elevan-
8508: tävla i fråga om persooliga förmåner med de tal vara enorma och de skulie befiona sig enbart i
8509: stora ländernas främsta laboratorier. Om ett södra Finland. Iogetdera alternativet kan aoses
8510: rikare laod äo Finland faktiskt vili köpa en finsk vara bra. Det är sant att forskniogsresurserna är
8511: forskare, lyckas det främmande landet i alimän- koappa, beräkoade per forskare, meo uttryckli-
8512: het göra detta. Med häosyo tili andra förutsätt- geo därför har mao ökat finaosieringen i en
8513: niogar för forskning som t.ex. apparatur och betydligt snabbare takt äo OECD-läoderoa i
8514: biträdande arbetskraft, kao vi dock oftast åstad- genomsnitt gjort. Avsikten är att fortsätta deona
8515: komma sådana förutsättniogar för forskniog som u tveckliog.
8516: är på tilifredsstäliande nivå.
8517:       Helsingfors deo 19 mars 1986
8518:                                                                        Minister Gustav Björkstrand
8519:                                                1986 vp.
8520: 
8521: Kirjallinen kysymys n:o 49
8522: 
8523: 
8524: 
8525: 
8526:                                   laaksonen ym.: Työttömyysturvalain epäkohtien poistamisesta
8527: 
8528: 
8529:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8530: 
8531:    Vuoden 1985 alusta voimaan tulleessa työttö-      keen vaikeuttaa puolestaan näiden tyottomien
8532: myysturvalaissa on hyvin monia puutteita ja          asemaa, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaise-
8533: heikkouksia, jotka tulisi kiireellisesti korjata.    na. Osa-aikatyössä olevilla on päivärahassa vääris-
8534:    Tällaisia heikkouksia ovat mm. ansioperustei-     tymiä, jotka koskevat sekä saamisen edellytyksiä
8535: sen työttömyysturvan ns. 100 päivän raja, joka       että päivärahojen enimmäismäärää. Lisäksi sään-
8536: alentaa työttömyysturvaa 20 %, peruspäivärahan       nöksiä voitaisiin yksinkertaistaa.
8537: matala taso (70 mk), yli 55-vuotiaiden työttö-          Sosiaalivaliokunta edellyttää hallituksen huo-
8538: myyspäivärahan katkeaminen 750 päivän jälkeen        lehtivan sekä peruspäivärahaa että ansioon suh-
8539: sekä osa-aikaisten työntekijöiden työttömyysajan     teutettua päivärahaa saavien pitkäaikaistyöttö-
8540: toimeentuloturvan puutteellisuus.                    mien aseman parantamisesta. Tässä tarkoitukses-
8541:    Työvoimatoimistojen ja työttömyyskassojen vä-     sa on peruspäivärahan tasoa korotettava ja puu-
8542: lisessä yhteistyössä on myös ilmennyt puutteita,     tuttava niihin tekijöihin, jotka alentavat ansioon
8543: joiden seurauksena eräissä tapauksissa ovat mak-     suhteutetun päivärahan määrää varsinkin työttö-
8544: satukset työttömille viivästyneet kohtuuttomasti.    myyden kestäessä pitkään. Osa-aikatyössä olevien
8545:    Suurta tyytymättömyyttä on aiheuttanut myös       työttömyysturvaa on parannettava, päivärahaa
8546: lisääntynyt paperisota ja edelleenkin esiintyvät     koskevia säännöksiä on vääristymien osalta korjat-
8547: ristiriitaiset tulkinnat.                            tava ja säännöksiä on yksinkertaistettava. Tarvit-
8548:    Useat ammattiliitot ovat myös toistuvasti puut-   tavat hallituksen esitykset on annettava eduskun-
8549: tuneet työttömyysturvalain puutteisiin. Käynnis-     nalle kevätistuntokaudella 1986.''
8550: sä olevien työmarkkinaneuvottelujen osalta on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8551: myös SAK esittänyt valtiovallalle toimenpiteitä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8552: työttömyysturvalain epäkohtien poistamiseksi.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8553:    Eduskunnassa asia oli esillä viime vuoden jou-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8554: lukuussa, käsiteltäessä hallituksen esitystä n:o
8555: 223. Sosiaalivaliokunnan mietinnössä n:o 29 to-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8556: detaan seuraavaa:                                           ryhtyä työttömyysturvalain monien epä-
8557:     ''Pitkäaikaistyöttömien sosiaalisen aseman              kohtien korjaamiseksi, kuten sadan työt-
8558: heikkoudet liittyvät ennen kaikkea ansioon suh-             tömyyspäivän jälkeen tapahtuvan päivä-
8559: teutettujen päivärahojen maksukauden pituuteen              rahan 20 % :n aleneroan poistamiseksi,
8560: sekä niin ansioon suhteutetun päivärahan kuin               yli 55-vuotiaiden työttömyyspäivärahan
8561: peruspäivärahan tasoon. Peruspäivärahan tason               750 päivän enimmäisrajan poistamiseksi,
8562:  korottaminen on yhdeltä osalta pitkäaikaistyöttö-          peruspäivärahan korottamiseksi,     osa-
8563: mien asemaa parantava, joskin sillä on vaikutuk-            aikaisten työntekijöiden työttömyysajan
8564: sia myös muissa suhteissa. Ansioon suhteutetun              toimeentuloturvan parantamiseksi ja
8565:  päivärahan aleneroa sadan työttomyyspäivän jäl-            säännöksien yksinkertaistaiDiseksi?
8566: 
8567: 
8568: 
8569: 
8570: 260242X
8571: 2                                 1986 vp. -   KK n:o 49
8572: 
8573:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1986
8574: 
8575:        Timo Laaksonen              Jouko Skinnari          Reijo Lindroos
8576:        Antti Kalliomäki            Arvo Kemppainen         Irma Rosnell
8577:        Vappu Säilynoja             Lauha Männistö          Marjatta Stenius-Kaukonen
8578:        Ulla-Leena Alppi            Ensio Laine             Heli Astala
8579:        Inger Hirvelä               Kati Peltola            Kalle Könkkölä
8580:        Tarja Halonen               Pirkko Valtonen         Paula Eenilä
8581:        Anssi Joutsenlahti          Reino Jyrkilä           Liisa Kulhia
8582:        Pekka Myllyniemi            Jukka Mikkola           Terho Pursiainen
8583:        Anna-Liisa Jokinen          Juhani Vähäkangas       Esko-Juhani Tennilä
8584:        Pirkko Turpeinen            Osmo Vepsäläinen        Esko Helle
8585:        Matti Kautto                Mikko Elo               Pentti Lahti-Nuuttila
8586:        Mikko Kuoppa                Liisa Jaakonsaari       Aarno von Bell
8587:                                       1986 vp. -- RJC n:o 49                                          3
8588: 
8589: 
8590: 
8591: 
8592:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8593: 
8594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              peruspäivärahan korottamiseksi,     osa-
8595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               aikaisten työntekijöiden työttömyysajan
8596: olette 25 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn                  toimeentuloturvan parantamiseksi ja
8597: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                säännöksien yksinkertaistaiDiseksi?
8598: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
8599: taja Timo Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
8600: sesta kysymyksestä n:o 49:                          seuraavaa:
8601:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii parhaillaan
8602:        ryhtyä työttömyysturvalain monien epä-       eri osapuolten kanssa työttömyysturvalainsäädän-
8603:        kohtien korjaamiseksi, kuten sadan työt-     nön muutostarpeita. Tässä yhteydessä otetaan
8604:        tomyyspäivän jälkeen tapahtuvan päivä-       huomioon myös tulopoliittisen ratkaisun yhtey-
8605:        rahan 20 % :n aleneman poistamiseksi,        dessä tehtävät sopimukset. Tarvittavat hallituk-
8606:        yli 55-vuotiaiden työttömyyspäivärahan       sen esitykset pyritään antamaan eduskunnalle
8607:        750 päivän enimmäisrajan poistamiseksi,      kevätistuntokaudella 1986.
8608: 
8609:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1986
8610: 
8611:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
8612: 4                                   1986 vp. -- ~ n:o 49
8613: 
8614: 
8615: 
8616: 
8617:                              Till Riksdagens Herr Talman
8618: 
8619:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              grunddagpenningen höjs, utkomstskyd-
8620: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            det för deltidsanställda arbetstagare un-
8621: den 25 februari 1986 till vederbörande medlem             der arbetslösheten förbättras och stadgan-
8622: av statsrådet översänt avskrift av följande av            dena i lagen förenklas?
8623: riksdagsman Timo Laaksonen m.fl. underteckna-
8624: de spörsmål nr 49:                                   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8625:                                                    anföra följande:
8626:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Social- och hälsovårdsministeriet undersöker
8627:        att avhjälpa de många missförhållandena     som bäst tillsammans med berörda parter beho-
8628:        i lagen om utkomstskydd för arbetslösa så   ven att ändra lagstiftningen om utkomstskydd
8629:        att stadgandet om att dagpenningen          för arbetslösa. I detta sammanhang tas även de
8630:        sjunker med 20 % efter 100 dagars ar-       avtal som görs upp i samband med den inkomst-
8631:        betslöshet slopas, gränsen på 750 dagar     politiska lösningen i betraktande. Avsikten är att
8632:        för betalande av arbetslöshetsdagpenning    avlåta nödvändiga propositioner till riksdagen
8633:        till personer som fyllt 55 år avskaffas,    under vårsessionen 1986.
8634: 
8635:     Helsingfors den 24 mars 1986
8636: 
8637:                                                                           Minister Matti Puhakka
8638:                                                 1986 vp.
8639: 
8640: Kirjallinen kysymys n:o 50
8641: 
8642: 
8643: 
8644: 
8645:                                    Mäkipää: Seitsemisen kansallispuiston laajentamissuunnitelmista
8646: 
8647: 
8648:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8649: 
8650:   Seitsemisen kansallispuiston laajentamissuun-          Parkanon hoitoalueen aluemetsänhoitaja Jor-
8651: nitelmat ovat herättäneet huolestuneisuutta ja        ma Koivurinne on lehtitiedon mukaan lausunut,
8652: vastustusta paikallisen väestön keskuudessa. Esi-     ettei metsähallitus varmasti kannata puiston laa-
8653: merkiksi Länsi-Aureen kylän asukkaat tuomitsi-        jentamista. Näin Koivurinne Ylä-Satakunnassa
8654: vat laajennushankkeen jyrkästi kyläkokouksessaan      13.12.1985:
8655: 11 päivänä joulukuuta 1985. Missään nimessä              "Minusta kansallispuiston laajentaminen on
8656: kylän asukkaat eivät hyväksy sitä, että yksityisten   aivan hullun hommaa varsinkin nyt, kun maan-
8657: maita otettaisiin laajennukseen.                      mittaustoimituksella alue rajattiin ja pyykitettiin
8658:                                                       ja hakattiin linjat.''
8659:    Seitsemisen kansallispuiston laajentamismah-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8660: dollisuuksien selvittämiseen viitattiin valtioneu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8661: voston syyskuussa 1984 eduskunnalle antamassa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8662: ympäristöpoliittisessa selonteossa. Asiaa koskevis-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8663: ta suunnitelmista ei tämän jälkeen ole juurikaan
8664: tihkunut virallisia tietoja, mikä on lisännyt pai-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että Seit-
8665: kallisen väestön huolta. Mm. Länsi-Aureen kylän              semisen kansallispuiston laajentamis-
8666: asukkaat pelkäävät laajennushankkeen toteutues-              suunnitelmista tihkuneet tiedot herättä-
8667: saan merkitsevän esim. metsästysmahdollisuuk-                vät suurta huolta paikallisen väestön kes-
8668: siensa kaventumista.                                         kuudessa, ja
8669:                                                                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8670:    Seitsemisen kansallispuiston perustaminen on              ryhtyä, jotta paikallisen väestön mielipi-
8671: jo merkinnyt töiden tuntuvaa vähenemistä alu-                teet asiassa otettaisiin riittävällä tavalla
8672: een metsureille. Puiston laajentamisen pelätään              huomioon kansallispuiston laajentamis-
8673: heikentävän metsurien työtilannetta entisestään.             mahdollisuuksia selvitettäessä?
8674: 
8675:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1986
8676: 
8677:                                              Lea Mäkipää
8678: 
8679: 
8680: 
8681: 
8682:  260246B
8683: 2                                      1986 vp. -- RJC n:o 50
8684: 
8685: 
8686: 
8687:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8688: 
8689:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muut palvelurakennukset ja -rakenteet lisäävät
8690: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          entisestään kansallispuiston suosiota.
8691: olette 25 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn                Seitsemisen kansallispuistoon liittyvä Soljosten
8692: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           SU 1-alue on sekä metsä- että suoluontonsa
8693: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      puolesta erittäin edustava ja sen suot jopa luon-
8694: taja Mäkipään näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      nontilaisempia kuin kansallispuiston suot. Val-
8695: myksestä n:o 50:                                       tioneuvoston vuonna 1979 vahvistaman soiden-
8696:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että Seit-     suojelun perusohjelman kohteita alueella onkin
8697:        semisen kansallispuiston laajentamis-           180 hehtaaria. Soljosten alueen suoluonto on
8698:        suunnitelmista tihkuneet tiedot herättä-        kuitenkin pienikuvioista ja näin ollen sen suoje-
8699:        vät suurta huolta paikallisen väestön kes-      lussa ei pelkkien soiden suojelulla päästä tyydyt-
8700:        kuudessa, ja                                    tävään tulokseen, vaan alueen luonnon riittävä
8701:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          suojelu vaatii myös metsien suojelua.
8702:        ryhtyä, jotta paikallisen väestön mielipi-         Ensi sijassa kansallispuiston mahdollisessa laa-
8703:        teet asiassa otettaisiin riittävällä tavalla    jentamisessa tulevat kysymykseen seutukaavan
8704:        huomioon kansallispuiston laajentamis-          SU 1-alueeseen kuuluvat valtion maat, yhteensä
8705:        mahdollisuuksia selvitettäessä?                 vajaat 1 000 hehtaaria. SU 1-alueeseen kuuluvia
8706:                                                        yksityismaita voitaisiin lisäksi ostaa valtiolle, mi-
8707:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       käli myyntihalukkuutta ilmenee.
8708: ti seuraavaa:                                             Hallitus on tietoinen siitä, että Seitsemisen
8709:                                                        kansallispuiston laajennussuunnitelma on huoles-
8710:    Ympäristönsuojelun neuvottelukunta ehdotti
8711:                                                        tuttanut paikallista väestöä ja metsähallintoa.
8712: vuonna 1973 Seitsemisen kansallispuiston perus-
8713: tamista 4 500 hehtaarin laajuisena ja kansallis-          Laajennuksesta johtuva, pelätty metsätyöpaik-
8714: puistokomitea puolestaan vuonna 1976 hieman            kojen väheneminen ei ole todellista, koska met-
8715: suurempana eli 5 160 hehtaarin laajuisena. Tam-        sätyöpaikat ovat käytännössä vähentyneet jo seu-
8716: pereen seutukaavaliiton vahvistettu SU !-suojelu-      tukaavan vahvistamisen takia. Kansallispuiston
8717: varaus käsittää 4 383 hehtaaria maata, mistä 447       suunnitellulla laajennusalueella ei ole harjoitettu
8718: hehtaaria on yksityisten omistuksessa. Valtioneu-      metsätaloustoimintaa seutukaavan vahvistamisen
8719: vosto teki vuonna 1978 periaatepäätöksen Seitse-       jälkeen. Toisaalta kansallispuiston, sen opastus-
8720: misen kansallispuiston perustamisesta 3 000 heh-       keskuksen ja siihen liittyvien retkeilyreittien ke-
8721: taarin laajuisena. Kansallispuisto perustettiin        hittäminen luo työtilaisuuksia. Kansallispuiston
8722: vuonna 1982 3060 hehtaarin laajuisena. Sen jäl-        käyttäjät lisäävät myös palvelujen kysyntää lähi-
8723: keen puistoon on ostettu vapaaehtoisin kaupoin         alueilla.
8724: yksityismaata noin 20 ha, joten kansallispuiston          Paikallisten asukkaiden pelkäämä metsästys-
8725: pinta-ala on nykyisin noin 3 080 hehtaaria.            mahdollisuuksien väheneminen on kansallispuis-
8726:    Tästä huolimatta Seitsemisen kansallispuiston       ton laajennusalueella mahdollista. Toisaalta laa-
8727: pinta-ala on jäänyt huomattavasti tehtyjä ehdo-        jennusalue on pinta-alaltaan ympäristön valtion-
8728: tuksia ja myöskin seutukaavan suojelualuevaraus-       maihin verrattuna vähäinen. Aluetta ei myöskään
8729: ta pienemmäksi.                                        ole voitu käyttää metsästykseen täysitehoisesti
8730:    Seitsemisen kansallispuisto on erityisesti metsä-   koko metsästyskautena, koska alueen virkistys-
8731: luonnon suojelun kannalta maan eteläpuoliskon          käyttö on voimakasta. Hirvenajoa saa sen joutu-
8732: tärkeimpiä. Kansallispuiston kävijämäärät ovat         essa kansallispuiston alueelle jatkaa.
8733: vuosi vuodelta kasvaneet. Suuri kävijämäärä ku-           Ympäristöministeriö ottaa Seitsemisen kansal-
8734: luttaa puistoa ja häiritsee sen eläimistöä. Puisto     lispuiston laajentamista selvitellessään huomioon
8735: on itse asiassa kävijämäärään nähden liian pieni.      paikallisen väestön toivomukset niin laajasti kuin
8736: Kansallispuistoon rakennettava opastuskeskus ja        luonnonsuojelun tarpeet ja tavoitteet sallivat.
8737: 
8738:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1986
8739:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
8740:                                         1986 vp. -- ~ n:o 50                                             3
8741: 
8742: 
8743:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
8744: 
8745:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Soljonens SU 1-område är både vad skogs- och
8746: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           myrnatur beträffar ytterst representabelt och dess
8747: den 25 februari 1986 tili vederbörande medlem            myrar är tili och med mera i naturtillstånd än
8748: av statsrådet översänt avskrift av följande av           kärren i nationalparken. I det av statsrådet år
8749: riksdagsman Mäkipää undertecknade spörsmål nr            1979 _fastställda myrskyddets basprogram ingår
8750: 50:                                                      det ttli och med 180 hektar skyddsobjekt på
8751:                                                          ifrågavarande område. Myrnaturen i Soljonen-
8752:            Är Regeringen medveten om att de              området är emellertid småskalig och därför upp-
8753:         uppgifter som sipprat ut om pianeroa på          når man inte tillfredsställande skydd av denna
8754:         en utvidgning av Seitseminen national-           genom att enbart freda myrarna, utan ett till-
8755:         park väcker stor oro bland den lokala            räckligt skydd av områdets natur fordrar också
8756:         befolkningen, och                                fredning av skogarna.
8757:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
8758:         för att den lokala befolkningens åsikter i          Vid en möjlig utvidgning av nationalparken
8759:         saken skulie beaktas tiliräckligt vid utre-      kommer i första hand de statsägda markerna som
8760:         dandet av nationalparkens utvidgnings-           ingår i regionsplanens SU 1-område, sammanlagt
8761:         möjligheter?                                     knappa 1 000 hektar, i fråga. I SU 1-området
8762:                                                          ingående privatägd mark kunde därtill köpas av
8763:                                                          staten ifall det finns vilja att sälja.
8764:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
8765: anföra följande:                                            Regeringen är medveten om att planerna på en
8766:                                                          utvidgning av Seitseminen nationalpark har oroat
8767:    Miljövårdsdelegationen föreslog år 197 3              lokal befolkning och skogsförvaltning.
8768: grundandet av Seitseminen nationalpark med en
8769:                                                              Den av utvidgningen följande, fruktade
8770: areal på 4 500 hektar och nationalparkskommit-
8771:                                                          minskningen av skogsarbetsplatser är inte realis-
8772: ten föreslog år 1976 å sin sida en areal på 5 160
8773: hektar. Tampereen seutukaavaliittos faststälida          tisk eftersom skogsarbetsplatserna i praktiken
8774: SU 1-reservering omfattar 4 383 hektar mark,             redan har minskat på grund av fastställandet av
8775: varav 447 hektar är i privat ägo. Statsrådet gjorde      regionplanen. På nationalparkens planerade ut-
8776: år 1978 ett principbeslut om grundandet av               vidgningsområde har man inte idkat skogsekono-
8777: Seitseminen nationalpark med en areal på 3 000           misk ver~samhet efter fastställandet av region-
8778:                                                          planen. A andra sidan skapar utvecklandet av
8779: hektar. Nationalparken grundades år 1982 om-
8780: fattande 3 060 hektar. Efter det har cirka 20            nationalparken, dess informationscentrum och
8781: hektar privatägd mark inköpts tili patken genom          därtill hörande exkursionsrutter nya arbetsplat-
8782:                                                          ser. De som nyttjar nationalparken ökar också
8783: friviliiga köp. Nationalparkens areal är sålunda
8784: numera cirka 3 080 hektar.                               efterfrågan på tjänster i trakten.
8785:    Det oaktat har Seitseminen nationalparks areal            De av lokala invånare fruktade minskade möj-
8786: förblivit avsevärt mindre än de gjorda förslagen         ligheterna till jakt är möjligen på nationalpar-
8787: och också avsevärt mindre än regionplanens               kens utvidgningsområde. A andra sidan är ut-
8788: skyddsområdesreservering.                                vidgningsområdet till sin areal litet i förhållande
8789:     Seitseminen nationalpark är specielit med tan-       till de omkringliggande statsägda markerna. Om-
8790: ke på skydd av skogsnaturen en av de viktigaste i        rådet har inte heller kunnat nyttjas till jakt med
8791: landets södra hälft. Besökarnas antal i national-        full effekt hela jaktsäsongen eftersom områdets
8792: parken har växt år för år. Det stora antalet             rekreationsbruk är omfattande. Älgjakten får
8793:  besökare nöter på parken och stör dess fauna.           fortsätta när den hamnar in på nationalparkens
8794: Parken är i själva verket för liten i förhållande till   område.
8795:  antalet besökare. Informationscentrumet och                 Miljöministeriet beaktar den lokala befolk-
8796:  andra servicebyggnader som skall byggas i natio-        ningens önskemål vid utredandet av utvidg-
8797:  nalparken ökar ytterligare nationalparkens popu-        ningen av Seitseminen nationalpark så långt
8798:  laritet.                                                naturskyddets behov och målsättningar det med-
8799:    Det till Seitseminen nationalpark anslutande           ger.
8800: 
8801:       Helsingfors den 27 mars 1986
8802: 
8803:                                                                               Miljöminister Matti Ahde
8804:                                                  1986 vp.
8805: 
8806: Skriftligt spörsmål nr 51
8807: 
8808: 
8809: 
8810: 
8811:                                    Rehn: Om rätt for änkling att få familjepension enligt lagen om
8812:                                      pension för företagare
8813: 
8814: 
8815:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8816: 
8817:    Företagare har länge i ett underläge i för-         utsagt i pensionsbeskedet: '' Änkling erhålier
8818: håliande tili andra som arbetar i fråga om sin         dock inte familjepension efter sin hustru".
8819: pensionstrygghet. Situationen har dock förbätt-           Detta upplevs av företagare som en synnerli-
8820: rats, tili detta bidrar bl.a. den baspensionsförsäk-   gen stor olägenhet, i dagens värld är det ingaluo-
8821: ring som bygger på lagen om pension för före-          da ovanligt att det just är kvinnan-företagaren
8822: tagare.                                                som varit familjeförsörjare, och lämnar vid sin
8823:                                                        bortgång änklingen i stora ekonomiska svårighe-
8824:    I denna lag finns dock en klar orättvisa, som       ter.
8825: ilia rimmar med dagens jämstälidhetssträvanden,           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
8826: inte minst med den lag om jämstälidhet melian          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8827: könen som för närvarande behandlas i riksdagen.        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
8828:                                                        följande spörsmål:
8829:   Orättvisan och inkonsekvensen ligger i skilina-
8830: den i familjepension efter man och hustru. Då                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
8831: mannen avlider får både änka och andra                        taga for att i brådskande ordning ändra
8832: förmånstagare sin del av pensionen, i det fali att            på lagen om pension för företagare så att
8833: endast änka är förmånstagare får hon hälften av               manliga och kvinnliga företagare behand-
8834: den pension mannen är berättigad tili. Däremot                las lika i fråga om förmånstagare i famil-
8835: om kvinnan-företagaren avlider, finns det klart               jepensionen?
8836: 
8837:      Helsingfors den 26 februari 1986
8838: 
8839:                                              Elisabeth Rehn
8840: 
8841: 
8842: 
8843: 
8844: 260224C
8845: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 51
8846: 
8847: Kirjallinen kysymys n:o 51                                                                   Suomennos
8848: 
8849: 
8850: 
8851: 
8852:                                   Rehn: Mieslesken oikeuttamisesta yrittäjien eläkelain mukaiseen
8853:                                      perhe-eläkkeeseen
8854: 
8855: 
8856:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8857: 
8858:    Yrittäjät ovat pitkään olleet heikommassa ase-     kepäätöksessä selkeästi: "Leski ei kuitenkaan saa
8859: massa muihin työtätekeviin verrattuna eläketur-       perhe-eläkettä vaimonsa jälkeen.''
8860: van osalta. Tilanne on toki parantunut muun              Yrittäjät pitävät luvattua tilannetta hyvin suu-
8861: muassa yrittäjien eläkelakiin perustuvan peruselä-    rena epäkohtana. Nykymaailmassa ei ole miten-
8862: kevakuutuksen myötä.                                  kään epätavallista, että juuri naisyrittäjä on per-
8863:    Kyseisessä laissa on kuitenkin selvä epäoikeu-     heen huoltajana ja jättää kuollessaan lesken suu-
8864: denmukaisuus, joka sopii huonosti yhteen ny-          riin taloudellisiin vaikeuksiin.
8865: kyisten tasa-arvopyrkimysten, ei vähiten edus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8866: kuntakäsittelyssä paraikaa olevan tasa-arvolain       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8867: kanssa.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8868:    Epäoikeudenmukaisuus ja epäjohdonmukai-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8869: suus koskee perhe-eläkkeen eroavuutta miehen ja
8870: vaimon jälkeen. Kun mies kuolee, saavat sekä                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8871: leski että muut edunsaajat oman eläkeosuutensa,               ryhtyä yrittäjien eläkelain pikaiseksi
8872: ja mikäli vain leski on edunsaajana, saa hän                  muuttamiseksi niin, että mies- ja naisyrit-
8873: puolet siitä eläkkeestä, mihin mies olisi oikeutet-           täjiä kohdellaan yhtäläisesti kysymyksessä
8874: tu. Jos taas naisyrittäjä kuolee, todetaan elä-               perhe-eläkkeen edunsaajista?
8875: 
8876:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1986
8877: 
8878:                                             Elisabeth Rehn
8879:                                         1986 vp. -     KK n:o 51                                             3
8880: 
8881: 
8882: 
8883: 
8884:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8885: 
8886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         van ja kulutuksen rakenteen eri kokoisissa, eri
8887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ikäisissä ja erilaisissa oloissa elävissä perheissä sekä
8888: olette 26 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             sen, miten toisen tai molemman perheenhuolta-
8889: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           jan kuolema on muuttanut edellä mainittuja
8890: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      rakenteita. Tutkimustulokset huomioon ottaen
8891: taja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta    komitean on selvitettävä nykyisen perhe-eläkejär-
8892: kysymyksestä n:o 51:                                   jestelmän tarkoituksenmukaisuus ja laadittava
8893:                                                        ehdotus perhe-eläkkeen tasoksi ja jakautumiseksi
8894:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        eri edunsaajien kesken.
8895:         ryhtyä yrittäjien eläkelain pikaiseksi
8896:         muuttamiseksi niin, että mies- ja naisyrit-       Komitean 28.6.1985 valmistuneessa osamietin-
8897:         täjiä kohdellaan yhtäläisesti kysymyksessä     nössä (Komiteanmietintö 1985:3 7) on esitetty
8898:         perhe-eläkkeen edunsaajista?                   perhe-eläkkeen tavoitteet ja selvitetty useiden
8899:                                                        vaihtoehtoisten uudistusmallien vaikutukset per-
8900:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         heiden toimeentuloturvaan. Tässä vaiheessa ei
8901: seuraavaa:                                             vielä ole esitetty yksityiskohtaista ehdotusta
8902:                                                        perhe-eläketurvan vastaiseksi järjestämiseksi.
8903:    Yksityisen    sektorin     työeläkejärjestelmässä
8904:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt mai-
8905: perhe-eläketurvan piiriin kuuluvat työ- tai virka-
8906:                                                        nitusta osamietinnöstä lausunnot 15. 11. 198 5
8907: suhteessa olleen taikka itsenäisenä yrittäjänä toi-
8908:                                                        mennessä. Lausunnoissa toivottiin muun ohella
8909: mineen henkilön 18 vuotta nuoremmat lapset ja
8910:                                                        käyvän ilmi käsitykset perhe-eläketurvan keskei-
8911: naisleski. Miesleski voi saada perhe-eläkkeen sa-
8912:                                                        simpien periaatteiden ja tavoitteiden tärkeysjär-
8913: moin edellytyksin kuin naisleski ainoastaan val-
8914:                                                        jestyksestä.
8915: tion eläkejärjestelmästä. Liitettäessä perhe-eläket-
8916: tä yksityisen sektorin työeläkejärjestelmään läh-         Osamietinnöstä saaduissa lausunnoissa on ylei-
8917: dettiin siitä, että miesleski saa toimeentulonsa       sesti lähdetty siitä, että mieslesket ja naislesket
8918: omasta ansiotyöstään tai omasta eläkkeestään           olisi perhe-eläkkeen saajina saatettava samaan
8919: eikä siten yleensä ole perhe-eläkkeen tarpeessa.       asemaan.
8920:    Viimeisten parin vuosikymmenen aikana                  Kysymys mieslesken perhe-eläketurvasta yrittä-
8921: perhe-eläketurvaan liittyvät taustatekijät ovat        jien eläkejärjestelmässä liittyy keskeisesti perhe-
8922: merkittävästi muuttuneet, mistä on aiheutunut          eläkekomitean työhön. Sen vuoksi tässä vaiheessa
8923: paineita perhe-eläketurvan kehittämiseen. Val-         on syytä odottaa komitean työn valmistumista,
8924: tioneuvosto asetti keväällä 1983 komitean selvit-      minkä jälkeen hallitus päättää tarvittavista toi-
8925: tämään perhe-eläkkeen saajien toimeentulotur-          menpiteistä.
8926: 
8927:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1986
8928: 
8929:                                                                                Ministeri Matti Puhakka
8930: 4                                      1986 vp. -- NJC n:o 51
8931: 
8932: 
8933: 
8934: 
8935:                                Till Riksdagens Herr Talman
8936: 
8937:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i familjer som lever i olika förhållanden. Kom-
8938: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mitten hade i uppgift att klarlägga hur den ena
8939: den 26 februari 1986 till vederbörande medlem         familjeförsörjarens eller båda familjeförsörjarnas
8940: av statsrådet översänt avskrift av följande av        död hade ändrat ovannämnda strukturer. Kom-
8941: riksdagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade          mitten skall med beaktande av resultatet från
8942: spörsmål nr 51:                                       undersökningen utreda om det nuvarande famil-
8943:                                                       jepensionssystemet är ändamålsenligt och lägga
8944:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        fram förslag till lämplig nivå för familjepensio-
8945:        taga för att i brådskande ordning ändra        nen samt till hur pensionen skall fördelas mellan
8946:        på lagen om pension för företagare så att      olika förmånstagare.
8947:        manliga och kvinnliga företagare behand-           1 sitt delbetänkande 28.6.1985 (Kommittebe-
8948:        las lika i fråga om förmånstagare i famil-     tänkande 1985:37) lade kommitten fram förslag
8949:        jepensionen?                                   till målen för familjepensionen och redogjorde
8950:                                                       för hur alternativa revideringsmodeller påverkar
8951:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       familjernas utkomstskydd. Kommitten lade ännu
8952: anföra följande:                                      inte i det här skedet fram något detaljerat förslag
8953:    Till familjepensionsskyddet inom den privata       till hur familjepensionsskyddet skall ordnas i
8954: sektorns arbetspensionssystem hör barn under 18       framtiden.
8955: år och änka till person som varit i arbets- eller         Social- och hälsovårdsministeriet inbegärde ut-
8956: tjänsteförhållande eller som verkat som privat        låtanden om delbetänkandet vilka skulle vara
8957: företagare. Änkling erhåller familjepension un-       ministeriet tillhanda senast 15. 11. 198 5. Önske-
8958: der samma förutsättningar som änka endast inom        målet var att av utlåtandena skulle framgå re-
8959: statens pensionssystem. Då familjepensionen togs      missinstansens åsikt om prioriteringen av de
8960: med i den privata sektorns arbetspensionssystem       viktigaste principerna och målen för familjepen-
8961: var utgångspunkten den att änkling får sin            sionsskyddet.
8962: utkomst av eget förvärvsarbete eller egen pension         1 de utlåtanden som erhållits om delbetänkan-
8963: och att han således i allmänhet inte är i behov av    det är utgångspunkten i allmänhet den att änk-
8964: famil jepension.                                      lingen och änkan skall vara jämbördiga som
8965:    Under de senaste 20 åren har familjepensions-      famil jepensionstagare.
8966: skyddets bakgrundsfaktorer förändrats kraftigt,           Frågan om änklings familjepensionsskydd
8967: vilket har föranlett behov att ändra familjepen-      inom pensionssystemet för företagare utgör en
8968: sionsskyddet. Våren 1983 tillsatte statsrådet en      central punkt i familjepensionskommittens arbe-
8969: kommitte med uppdrag att utreda strukturen hos        te. Därför är det skäl att i detta skede vänta på
8970: familjepensionstagarnas utkomstskydd och kon-         att kommitten slutför sitt arbete varefter rege-
8971: sumtion i olika stora och olika ålders familjer och   ringen besluter om nödvändiga åtgärder.
8972: 
8973:      Helsingfors den 24 mars 1986
8974: 
8975:                                                                              Minister Matti Puhakka
8976:                                                1986 vp.
8977: 
8978: Skriftligt spörsmål nr 52
8979: 
8980: 
8981: 
8982: 
8983:                                    Norrback m.fl.: Om avlåtande av en proposition om en fiskein-
8984:                                      komstlag
8985: 
8986: 
8987:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8988: 
8989:    Vår fiskerinäring kämpar med svårigheter. Pro-     För att i synnerhet underlätta skärgårdsbefolk-
8990: blemen ligger på flera pian. Ett av problemen är,     ningens villkor och överlevnad är det viktigt att
8991: att våra inhemska fiskprodukter har att konkurre-     trygga fiskarbefolkningens inkomstnivå, såväl för
8992: ra med billiga, kraftigt subventionerade importe-     dem som har fisket som huvudnäring som för
8993: rade fiskprodukter.                                   dem, som har det som binäring. Det som här
8994:    Vår fiskerinäring är emellertid mycket viktig ur   sagts om skärgårdsbefolkningen kan också tilläm-
8995: flera synvinklar. För medborgarnas hälsa är kon-      pas på befolkningen på många ställen i vårt lands
8996: sumtion av inhemsk fisk viktig. Fisken innehåller     kustområden och insjöregioner.
8997: inga skadliga fetter, och framför allt innehåller        Det sannolikt effektivaste sättet att trygga
8998: fisken en rad mineral- och spårämnen, som är          fiskarbefolkningens inkomstnivå vore att stifta en
8999: nödvändiga för vår hälsa. Bl.a. är fisken en av       fiskeinkomstlag, vilket även förutsatts i regerings-
9000: våra viktigaste selenkällor.                          programmet, och som skulle vara en motsvarig-
9001:    För vår skärgårdsbefolkning är fisket ea bety-     het tili inkomstlagstiftningen inom lantbruket.
9002:                                                       För att lösa problemet med dem, som har fisket
9003: dande inkomstkälla. En stor del av våra yrkesfis-
9004: kare är bosatta i skärgården. Även för en stor del    som väsentlig binäring kunde man överväga att
9005: av den övriga skärgårdsbefolkningen är inkomst-       stifta en särskild skärgårdsinkomstlag.
9006: erna från fiske som binäring av avgörande bety-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
9007: delse för deras utkomst. Vili vi bevara en levande    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9008: skärgård, måste det s.k. mångsyssleriet stödas,       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
9009: och här spelar fisket som binäring en stor roll.      följande spörsmål:
9010:    Prisbildningen på inhemska fiskprodukter är                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
9011: sådan, att det visar sig svårt och i en del fall              för att avlåta en proposition om fiskein-
9012: övermäktigt att kunna beräkna en stabil utkomst               komstlag såsom förutsattS i regerings-
9013: för dem, som är beroende av fiskeriinkomster.                 programmet, och när kan detta ske?
9014: 
9015:      Helsingfors den 27 februari 1986
9016: 
9017:           Ole Norrback             Gunnar Jansson                    Jutta Zilliacus
9018:           Henrik Westerlund        Elisabeth Rehn                     Ole Wasz-Höckert
9019:                      Håkan Nordman                             Håkan Malm
9020: 
9021: 
9022: 
9023: 
9024: 260202D
9025: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 52
9026: 
9027: Kirjallinen kysymys n:o 52                                                                    Suomennos
9028: 
9029: 
9030: 
9031: 
9032:                                   Norrback ym.: Kalastustulolakia koskevan esityksen antamisesta
9033:                                     eduskunnalle
9034: 
9035: 
9036:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9037: 
9038:     Kalastuselinkeinomme kamppailee vaikeuksien      osassa tapauksia ylivoimaiseksi tarjota vakaa toi-
9039: kanssa. Ongelmia on monella tasolla. Yksi ongel-     meentulo niille, jotka ovat riippuvaisia kalastuk-
9040: mista on, että kotimaiset kalatuotteemme joutu-      sesta saatavista tuloista. Jotta helpotettaisiin eten-
9041: vat kilpailemaan ulkomailta tuotavien halpojen,      kin saaristoväestön oloja ja elinehtoja, on tärkeää
9042: voimakkaasti subventoitujen kalatuotteiden kans-     turvata kalastajaväestön tulotaso, sekä kalastusta
9043: sa.                                                  pääelinkeinonaan että sivuelinkeinonaan harjoit-
9044:     Kalastuselinkeinomme on kuitenkin hyvin tär-     tavien osalta. Mitä tässä on sanottu saaristoväes-
9045: keä usealta kannalta. Kansalaisten terveyden kan-    töstä, soveltuu myös väestöön monin paikoin
9046: nalta kotimaisen kalan kulutus on tärkeää. Kala      maamme rannikkoalueilla ja sisäsaaristoalueilla.
9047: ei sisällä lainkaan vahingollisia rasvoja ja ennen      Todennäköisesti tehokkain tapa turvata kalas-
9048: kaikkea kala sisältää joukon terveydellemme vält-    tajaväestön tulotaso olisi hallitusohjelman edel-
9049: tämättömiä mineraali- ja hivenaineita. Kala on       lyttämän ja maataloustulolakia vastaavan kalas-
9050: muun muassa tärkeimpiä seleenilähteitämme.           tustulolain säätäminen. Ongelman ratkaisemisek-
9051:                                                      si kalastusta olennaisena sivuelinkeinona harjoit-
9052:     Saaristoväestöllemme kalastus on merkittävä      tavien osalta voitaisiin harkita erityisen saaristotu-
9053: tulonlähde. Suuri osa maamme ammattikalasta-
9054:                                                      lolain säätämistä.
9055: jista asuu saaristossa. Myös suurelle osalle muuta
9056:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9057: saaristoväestöä ovat kalastuksesta sivuelinkeinona
9058:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9059: saatavat tulot toimeentulon kannalta ratkaisevan
9060:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9061: tärkeitä. Jos haluamme säilyttää elävän saariston,
9062:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9063: täytyy niin sanottua monityöllisyyttä tukea, ja
9064: tässä kalastuksella on sivuelinkeinona tärkeä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9065: osuus.                                                       ryhtyä esityksen antamiseksi hallitusohjel-
9066:     Kotimaisten kalatuotteiden hinnanmuodostus               man edellyttämäksi kalastustulolaiksi, ja
9067: on sellainen, että on osoittautunut vaikeaksi ja               milloin kyseinen lakiesitys annetaan?
9068: 
9069:     Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1986
9070: 
9071:          Ole Norrback             Gunnar Jansson                      Jutta Zilliacus
9072:          Henrik Westerlund        Elisabeth Rehn                      Ole Wasz-Höckert
9073:                     Håkan Nordman                              Håkan Malm
9074:                                        1986 vp. -     KK n:o 52                                       3
9075: 
9076: 
9077: 
9078: 
9079:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9080: 
9081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mm. neuvottelumenettely, erilaisia valmistelu- ja
9082: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päätöksentekotapahtumia hoitavat elimet sekä
9083: olette 27 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn            nykyistä kalansaaliin hintatukea vastaavan järjes-
9084: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          telmän rahoituksen suuntaviivat, mukaanlukien
9085: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     Ruotsissa sovelletun hinnantasausmaksun perimi-
9086: taja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     nen niin tuodusta kuin kotimaassa pyydystetystä
9087: kysymyksestä n:o 52:                                  kalasta.
9088:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Kalansaaliin hintatuesta annetun lain nojalla
9089:        ryhtyä esityksen antamiseksi hallitusohjel-    on asetettu kalastuksen hintatukineuvottelukunta
9090:        man edellyttämäksi kalastustulolaiksi, ja      uudeksi toimikaudeksi vuoden 1985 alusta al-
9091:          milloin kyseinen lakiesitys annetaan?        kaen. Maa- ja metsätalousministeriö on 4 päivänä
9092:                                                       maaliskuuta 1985 päivätyllä kirjeellään mainitul-
9093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittavasti      le neuvottelukunnalle antanut sen tehtäväksi val-
9094: seuraavaa:                                            mistella kalastustulotoimikunnan mietinnössä
9095:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti 22 päivänä    esitetyn kalastustulojärjestelmän toteuttamista
9096: syyskuuta 1982 toimikunnan, jonka tehtäväksi          ottaen huomioon mietinnöstä annetut lausun-
9097: annettiin tarkistaa nykyistä kalastustulojärjestel-   not. Kaikkien tarpeellisten lausuntojen hankki-
9098: mää erityisesti kalansaaliin hintatuesta annetun      minen edellyttää, että kysymyksessä oleva mietin-
9099: lain (621/75) pohjalta ja tehdä tarpeellisiksi        tö on olemassa myös ruotsinkielisenä. Käännös-
9100: katsomansa muutosesitykset valtiontaloudelliset       työ jatkuu vielä.
9101: näkökohdat huomioon ottaen. Toimikunta on 31
9102: päivänä joulukuuta 1983 valmistuneessa mietin-           Kalastuksen hintatukineuvottelukunta on äs-
9103: nössään (komiteanmietintö 1983:80) ilmoittanut,       kettäin asettanut tyoJaoston valmistelemaan
9104: että se työskentelyssään on ottanut huomioon          suunniteltua lakisääteistä kalastustulojärjestel-
9105: pääministeri Kalevi Sorsan 4. hallituksen ohjel-      mää. Tehtävä on suhteellisen monitahoinen ja
9106: massa olevan kalastusta koskevan kohdan, jossa        vaativa ja neuvottelukunta voi saada ehdotuksen-
9107: edellvtetään luotavaksi kalastustulojärjestelmä.      sa valmiiksi aikaisintaan syksyllä 1986. Hallituk-
9108:    To'imikunta laati ehdotuksen kalastustulojär-      sen esityksen antamisaikataulua ei ole mahdollis-
9109: jestelmän runko-ohjelmaksi, johon sisältyvät          ta ilmoittaa vielä tässä vaiheessa.
9110: 
9111:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
9112: 
9113:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
9114: 4                                      1986 vp. -- KJ( n:o 52
9115: 
9116: 
9117: 
9118: 
9119:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9120: 
9121:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Kommissionen utarbetade ett ramförslag inne-
9122: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         fattande bl.a. ett förhandlingssystem, organ för
9123: av den 27 februari 1986 tili vederbörande med-        skötande av olika herednings- och beslutsproces-
9124: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    ser samt riktlinjer hr finansiering av ett liknande
9125: riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade              prisstöd för fiskfångst som nu tillämpas och med
9126: skriftliga spörsmål nr 52:                            bl.a. uppbörd av en motsvarighet tili den i
9127:                                                       Sverige tiliämpade prisutjämningsavgiften på så-
9128:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       väl importerad som i landet fångad fisk.
9129:        för att avlåta en proposition om fiskein-         Med stöd av lagen om prisstöd för fiskfångst
9130:        komstlag såsom förutsatts i regerings-         har delegationen för fiskets prisstöd tillsatts för
9131:        programmet, och                                en ny mandatperiod från början av år 1985. Jord-
9132:           när kan detta ske?                          och skogsbruksministeriet har medels brev av den
9133:                                                       4 mars 1985 tili nämnda delegation lämnat
9134:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       denna i uppdrag att bereda införandet av det
9135: anföra följande:                                      system för fiskeinkomst som föreslagits i betän-
9136:                                                       kandet avgivet av kommissionen för fiskeinkom-
9137:    Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den 22   sten så, att de över betänkandet lämnade utlå-
9138: september 1982 en kommission som erhöll i             tandena beaktas. Införskaffandet av alla behövli-
9139: uppdrag att justera det nuvarande systemet för        ga utlåtanden förutsätter, att ifrågavarande be-
9140: fiskeinkomst särskilt på basen av lagen om pris-      tänkande föreligger jämväl på svenska. Översätt-
9141: stöd för fiskfångst (621/75) och att avlämna          ningsarbetet pågår ännu.
9142: nödigbefunna ändringsförslag med beaktande av            Delegationen för fiskets prisstöd har nyligen
9143: statsfinansielia synpunkter. Kommissionen har i       tilisatt en särskild arbetssektion för beredning av
9144: sitt den 31 december 1983 färdigstälida betän-        det tilltänkta lagfästa systemet för fiskeinkom-
9145: kande (kommittebetänkande 1983:80) anmält,            sten. Uppdraget är relativt mångskiftande och
9146: att den under sitt arbete beaktat punkten röran-      krävande och delegationen kan färdigställa sitt
9147: de fiske i statsminister Kalevi Sorsas fjärde rege-   förslag tidigast hösten 1986. Det är inte möjligt
9148: rings program, vari det förutsätts att det skall      att ännu i detta skede ange tidtabell för avläm-
9149: utarbetas ett system för fiskeinkomsten.              nande av regeringens proposition.
9150: 
9151:     Helsingfors den 18 mars 1986
9152: 
9153:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
9154:                                                1986 vp.
9155: 
9156: Kirjallinen kysymys n:o 53
9157: 
9158: 
9159: 
9160: 
9161:                                   Hetemäki-Olander ym.: Hakumenettelystä Pohjoismaiden ministe-
9162:                                     rineuvoston virkoihin
9163: 
9164: 
9165:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9166: 
9167:    Suuren organisaatiouudistuksen tuloksena yh-      julkaista suomen kielellä, ei ilmoiteta viran-
9168: distetään Pohjoismaiden ministerineuvoston Os-       omaista Suomessa, jonka puoleen hakija voisi
9169: lon sihteeristö ja Kööpenhaminassa sijaitseva        kääntyä tiedustellakseen paikasta ja sen tarjoa-
9170: kulttuurisihteeristö. Uuden sihteeristön sijainti-   mista eduista. Hakijat eivät myöskään saa tietoja
9171: paikaksi tulee Kööpenhamina, jossa se aloittaa       hakumenettelystä ja valintatavasta.
9172: toimintansa ensi toukokuun alussa. Uuden sih-
9173: teeristön virkojen osalta on Suomella selvä ali-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9174: edustus, ja paikkojen jakautuminen on suoma-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9175: laisten kannalta heikko. Esimerkiksi pääsihteerin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9176: tärkeässä ja keskeisessä kansliassa ei ole yhtään    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9177: suomalaista. Seitsemästä osastopäälliköstä Suo-
9178: mella on kaksi ja 33 konsulentinvirasta on tällä
9179:                                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9180: hetkellä kaksi suomalaisen hallussa. Määrä ei
9181:                                                             ryhtyä kehittääkseen hakumenettelyä
9182: vastaa Suomelle kohtuudella kuuluvaa osuutta
9183:                                                             Pohjoismaiden ministerineuvoston ja sen
9184: viroista.                                                   alaisten laitosten virkoihin Suomen ali-
9185:   Virkojen aukijulistamisessa on myös epäsel-               edustuksen korjaamiseksi ko. virkojen
9186: vyyksiä Suomessa. Lehti-ilmoituksissa, joita ei             osalta?
9187: 
9188:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
9189: 
9190:           Elsi Hetemäki-Olander         Ilkka Kanerva                  Heikki Järvenpää
9191:           Tuulikki Petäjäniemi          Tytti Isohookana-Asunmaa       Liisa Hilpelä
9192:           Ilkka Suominen                Marjatta Väänänen              Pirkko Turpeinen
9193: 
9194: 
9195: 
9196: 
9197: 2602781
9198: 2                                       1986 vp. -- RJ( n:o 53
9199: 
9200: 
9201: 
9202: 
9203:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9204: 
9205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         virkojen jakauma maittain on -- mukaan lukien
9206: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           19.3.1986 päätetyt nimitykset -- seuraava:
9207: olette 28 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn
9208: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Tanska..................................                                    12
9209: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   11
9210: taja Hetemäki-Olanderin ym. näin kuuluvasta               Islanti...................................                                   5
9211: kirjallisesta kysymyksestä n:o 53:                        Norja...................................                                    10
9212:                                                           Ruotsi...................................                                   14
9213:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9214:         ryhtyä kehittääkseen hakumenettelyä                 Suomella on näin ollen 11 virkaa 52:sta, eli
9215:         Pohjoismaiden ministerineuvoston ja sen         runsaat 21 %. Suomen maksuosuus, mikä voisi
9216:         alaisten laitosten virkoihin Suomen ali-        olla eräs vertailukohde, on 19,4 % vuonna 1986.
9217:         edustuksen korjaamiseksi ko. virkojen               Edellä sanotun perusteella en siis voi yhtyä
9218:         osalta?                                         kysymyksessä esitettyyn käsitykseen, että Suomi
9219:                                                         olisi aliedustettu ministerineuvoston sihteeristös-
9220:                                                         sä.
9221:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            Kysymyksessä katsotaan paikkojen jakautuvan
9222: ti seuraavaa:                                           suomalaisten kannalta heikosti. Esimerkkinä mai-
9223:    Kuten kysyjät toteavat, korvaa Pohjoismaiden         nitaan pääsihteerin kanslian miehitys. Jo varhai-
9224: ministerineuvoston uusi sihteeristö nykyisen mi-        sessa vaiheessa todettiin Suomen taholta, että
9225: nisterineuvoston sihteeristön Oslossa sekä poh-         pääsihteerin kansliaan olisi toivottavaa saada suo-
9226: joismaisen kulttuurisihteeristön Kööpenhaminas-         menkielen taitoinen henkilö. Uuden sihteeristön
9227: sa. Uutta sihteeristöä muodostettaessa on lähtö-        järjestelyissä oli kuitenkin lähdettävä toisaalta
9228: kohtana ollut em. kahdessa sihteeristössä toimi-        nykyisen henkilöstön sijoittamisesta, toisaalta sii-
9229: van henkilöstön sijoittaminen mahdollisuuksien          tä, ettei virkoja voida lisätä. Näin ei esittelijäta-
9230: rajoissa uuden sihteeristön tehtäviin. Näin ollen       soisen suomen kieltä taitavan henkilön sijoittami-
9231: on uuden sihteeristön lähes sadasta virasta ollut       nen pääsihteerin kansliaan toteutunut. Kansliassa
9232: vain murto-osa täytettävissä ulkopuolelta.              on kuitenkin yksi suomen kielen taitoinen sihtee-
9233:                                                         ri. Muutoin on virkojen painon arvioiminen
9234:    Uuden sihteeristön työjärjestyksen mukaan on         varsin epäkiitollinen tehtävä. Esimerkiksi osasto-
9235: henkilöstöä palvelukseen otettaessa pyrittävä           jaon olisi --uuden organisaation ollessa kyseessä
9236: kohtuulliseen edustavuuteen kaikkien maiden             -- oltava tasapainoinen ja eri osastopäällikönva-
9237: osalta. Erityisiä maakohtaisia kiintiöitä ei ole        kanssien siten tasavertaisia. Voitaneen kuitenkin
9238: asetettu edes johtoryhmän osalta. Kuten kysy-           todeta suomalaisten osastopäällikköjen johtavan
9239: myksessäkin todetaan, on Suomella seitsemästä           varsin kiintoisia osastoja. Toinen vastaa korkea-
9240: osastopäällikönvirasta kaksi, mikä kuvastaa osal-       koulu-, tutkimus-, energia-, ympäristö- ja tieto-
9241: taan sitä, ettei virkoja ole viiden pohjoismaan         teknologiakysymyksistä, toinen taas talous-,
9242: kesken kiintiöity.                                      kauppa- ja teollisuuspolitiikasta, kehitysyhteis-
9243:    Henkilöstön palvelukseenottoperusteista tär-         työkysymyksistä sekä asunto- ja rakennussektoris-
9244: keimmäksi on katsottu pätevyys. Tasavertaisten          ta.
9245: hakijoiden ollessa kyseessä on katsottu, että huo-          Ministerineuvoston sihteeristön avoimista vi-
9246: miota on kiinnitettävä eri kansallisuuksien sekä        roista ilmoitetaan joka maassa kahdessa suuressa
9247: sukupuolten edustukseen sihteeristössä.                 päivälehdessä (Islannissa vain yhdessä). Tämän
9248:    Kysymys perustuu käsitykseen, että Suomi on          lisäksi ilmoitetaan avoimista viroista Suomessa
9249: aliedustettu uudessa sihteeristössä. Edellä esitet-     Virallisessa lehdessä. Ilmoitukset julkaistaan
9250: tyjen näkökohtien lisäksi on paikallaan todeta,         skandinaavisilla kielillä, koska sihteeristön työkie-
9251: että suomalaisia on kaikkiaan noin viidennes            let ovat ruotsi, tanska ja norja. Ilmoituksessa ei
9252: sihteeristön henkilöstöstä. Johto- ja esittelijätason   osoiteta informaatiopistettä Suomen valtionhal-
9253:                                        1986 vp. -     KK n:o 53                                          3
9254: 
9255: linnossa, vaan tiedustelut ohjataan sihteeristöön.    viran omalla hallinnonalalla että pohjoismaisten
9256: Tämä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, koska        kysymysten yleisvalmistelusta vastaavassa yksikös-
9257: sihteeristöllä on valmisteluvastuu virkojen täytös-   sä ulkoasiainministeriössä pyrkii aktiivisesti välit-
9258: sä. Toisaalta on selvää, että virkamieskunta Suo-     tämään tietoja avoimista viroista ja näin edesaut-
9259: men hallinnossa sekä kulloinkin esillä olevan         tamaan hyvien ehdokkaiden löytymistä.
9260: 
9261:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1986
9262: 
9263:                                                                         Ministeri Gustav Björkstrand
9264: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 53
9265: 
9266: 
9267: 
9268: 
9269:                                  Till Riksdagens Herr Talman
9270: 
9271:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            synpunkter bör man konstatera att ca 1/5 av
9272: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           sekretariatets personai är finländare. Tjänsterna
9273: av den 28 februari 1986 till vederbörande med-          på lednings- och föredragandenivå fördelar sig
9274: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av       mellan länderna - inberäknade utnärnningarna
9275: riksdagsman Hetemäki-Olander m.fl. underteck-           den 19.3.1983 - på följande sätt:
9276: nade spörsmål nr 53:
9277:                                                           Danmark.......................... .. . . . .                                12
9278:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Finland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   11
9279:         för att ansökningsförfarandet i fråga om          lsland...................................                                    5
9280:         besättandet av tjänster vid Nordiska mi-          Norge...................................                                    10
9281:         nisterrådet samt vid de institut som lyder        Sverige..................................                                   14
9282:         under det kan utvecklas så, att Finlands
9283:         underrepresenterade ställning i fråga om           Finland har således 11 tjänster av 52 tjänster,
9284:         dessa tjänster kan förbättras?                  dvs. drygt 21 %. Finlands ersättningsandel, vii-
9285:                                                         ken kunde vara en jämförelsepunkt är 19,4 % år
9286:                                                         1986.
9287:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
9288: framföra följande:                                         På basen av det ovan anförda, kan jag således
9289:                                                         inte ansluta mig till den i spörsmålet framförda
9290:    Såsom frågeställarna konstaterar ersätter det        uppfattningen, att Finland har en underrepre-
9291: nya sekretariatet vid Nordiska ministerrådet det        senterad ställning vid ministerrådets sekretariat.
9292: nuvarande sekretariatet vid ministerrådet i Oslo           1 spörsmålet anses, att tjänsterna fördelar sig
9293: samt det nordiska kultursekretariatet i Köpen-          ofördelaktigt för Finland. Som ett exempel kan
9294: hamn. Då man inrättade det nya sekretariatet            nämnas anställningarna vid generaisekreterarens
9295: hade man som utgångspunkt att den personai              kansli. Redan i ett tidigt skede konstaterades från
9296: som var anställd vid de två ovan nämnda sekreta-        finländskt håll, att det vore önskvärt att anställa
9297: riaten kan anställas för att i så stor utsträckning     finskspråkig personai vid generalsekreterarens
9298: som möjligt handha uppgifter vid det nya sekre-         kansli. Då det gäller att organisera det nya
9299: tariatet. Således har endast en bråkdel av de           sekretariatet bör man dock å ena sidan utgå från
9300: närmare 100 tjänsterna vid sekretariatet kunnat         anställningen av den nuvarande personalen, å
9301: besättas med utomstående personal.                      andra sidan från att antalet tjänster inte kan
9302:    Enligt det nya sekretariatets arbetsförordning       ökas. Således kunde man inte anställa finsksprå-
9303: bör man, då personai anställs, sträva till att alla     kig personai på föredragandenivå vid generaisek-
9304: länder är skäligt representerade. Man har inte          reterarens kansli. En finskspråkig sekreterare är
9305: särskilt tillsatt några kvoter för vissa länder, inte   dock anställd vid kansliet. I övrigt är det en
9306: ens då det gäller ledningsgruppen. Såsom det            mycket otacksam uppgift att värdesätta tjänster-
9307: konstateras i spörsmålet har Finland två tjänster       nas vikt. Delningen i avdelningar borde t.ex. då
9308: av de sju avdelningschefstjänsterna, vilket för sin     det gäller den nya organisationen vara balanserad
9309: del återspeglar att det inte finns vissa tjänstekvo-    och de olika avdelningschefsbefattningarna borde
9310: ter mellan de fem nordiska länderna.                    således vara jämställda. Man torde dock kunna
9311:    Man har ansett att kompetens är den viktigaste       konstatera att de finska avdelningscheferna leder
9312: egenskapen då personai anställs. Då det gäller          ytterst intressanta avdelningar. Den ena ansvarar
9313: lika kompetenta sökare, har man ansett, att man         för de frågor som gäller högskolor, forskning,
9314: bör fästa uppmärksamhet vid att olika nationaii-        energi, miljö och informationsteknologi, den
9315: teter samt båda könen är opartiskt representerade       andra igen för frågor som gäller ekonomi, han-
9316: vid sekretariatet.                                      del- och industripolitik, utvecklingssamarbete
9317:    Spörsmålet bygger på den uppfattningen att           och bostads- och byggnadssektorsfrågor.
9318: Finland har en underrepresenterad ställning vid            De tjänster som vid ministerrådet är lediga att
9319: det nya sekretariatet. Förutom ovan anförda             sökas annonseras i varje land i två stora dagstid-
9320:                                         1986 vp. -     KK n:o 53                                        5
9321: 
9322: ningar (på lsland bara i en tidning). 1 Finland        beredningen då det gälier att besätta tjänster. Å
9323: annonseras lediga tjänster härutöver i Officielia      andra sidan är det klart att tjänstemannakåren
9324: tidningen. Annonserna publiceras på de skandi-         inom Finlands förvaltning samt inom det förvalt-
9325: naviska språken, eftersom sekretariatets arbets-       ningsområde tili vilket den berörda tjänsten hör
9326: språk är svenska, danska och norska. 1 annonsen        samt den enhet vid utrikesministeriet som ansva-
9327: anges inte informationspunkten inom Finlands           rar för den allmänna beredningen av nordiska
9328: statsförvaltning utan förfrågningar riktas tili sek-   frågor strävar tili att aktivt formedla information
9329: retariatet. Man har ansett att detta är ändamåls-      om lediga tjänster, således främja att kompetenta
9330: enligt eftersom sekretariatet bär ansvaret för         sökare kan finnas.
9331: 
9332:      Helsingfors den 9 april 1986
9333: 
9334:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
9335:                                                  1986 vp.
9336: 
9337: Kirjallinen kysymys n:o 54
9338: 
9339: 
9340: 
9341: 
9342:                                     Liikanen: Liikevaihtoveron poistamisesta vähäistä liiketoimintaa
9343:                                        harjoittavilta pienyrittäjiltä
9344: 
9345: 
9346:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9347: 
9348:    Liikevaihtoverolain 1 §:n 3 momentin mukaan          lissa autojen korjaustoimintaa, katsottiin harjoit-
9349: liikevaihtoveroa on suoritettava muun ohella lii-       tavan korjaustoimintaa liiketoimipaikkaa pitäen.
9350: ketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaraan              Autotalli oli pinta-alaltaan 56 neliömetriä ja
9351: kohdistuvasta korjaustyöstä. Vähäisen toiminnan         varustettu eräillä työkaluilla ja laitteilla, muun
9352: määräämistä liikevaihtoveroniseksi ei kuitenkaan        muassa vetolaitteella ja nosturilla. Samanlainen
9353: ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Tämän vuok-          päätös on olemassa putkiasennustoiminnasta
9354: si lain 8 § :ssä on säädetty, että liiketoimintana ei   (KHO 8.9.1976 n:o 3215).
9355: pidetä elinkeinotoimintaa, jota harjoitetaan liike-        Välittömät verot sinänsä eivät liene mikään
9356: toimipaikkaa pitämättä tai käyttämättä apulaise-        rasitus yrittäjille, mutta niiden oikea huomioon
9357: na muita kuin aviopuolisoa ja alle 21-vuotiaita         ottaminen hinnoittelussa on usein vaikeata ja
9358: jälkeläisiä.                                            asiaan liittyvä konttorityö sekä moninkertainen
9359:    Vähäisen elinkeinotoiminnan liikevaihtoverot-        ilmoittelu viranomaisille ovat pahana jarruna
9360: tomuus on luonnollinen asia ottaen huomioon,            vähäisen elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ja
9361: ettei esimerkiksi autonkorjaajalla tai muulla vas-      lisääntymiseen. Työttömyyden vaivaamina aikoi-
9362: taavalla ammattihenkilöllä ole yleensä valmiuksia       na olisi erityisen tärkeätä, ettei yhteiskunta aseta
9363: hoitaa monimutkaisia toimistotehtäviä eikä täl-         vähäisin verontuotto- tai muin syin velvoitteita,
9364: laisen toiminnan verottamisella ole myöskään            jotka ovat omiaan estämään ihmisiä ansaitsemas-
9365: valtiontaloudellisia taikka yritysten väliseen kil-     ta elantoaan osaamaliaan ammatilla.
9366: pailukykyyn ja verotuksen neutraliteettiin liitty-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9367: viä vaikutuksia.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9368:                                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9369:    Liiketoimipaikan käsite on oikeuskäytännössä         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9370: kuitenkin muotoutunut niin ahtaaksi, että nykyi-
9371: sin vähäinenkin elinkeinotoiminta katsotaan her-                   Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
9372: kästi verolliseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä voi-               litus aikoo ryhtyä vähäiseen elinkeinotoi-
9373: daan mainita korkeimman hallinto-oikeuden                       mintaan kohdistuvan byrokratian vähen-
9374: päätös 10.10.1973 n:o 3971: Henkilön, joka                      tämiseksi ja esimerkiksi liikevaihtoveron
9375: suoritti omakotitalonsa kellarissa olevassa autotal-            poistamiseksi tällaisesta toiminnasta?
9376: 
9377:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
9378: 
9379:                                               Erkki Liikanen
9380: 
9381: 
9382: 
9383: 
9384: 260252H
9385: 2                                        1986 vp. -- ~ n:o 54
9386: 
9387: 
9388: 
9389: 
9390:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9391: 
9392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nollisista henkilöistä eniten oli vähittäiskauppaa
9393: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            harjoittavia. Heitä oli 17 412 eli 45 prosenttia
9394: olette 28 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn               verovelvollisista luonnollisista henkilöistä. Näi-
9395: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             den liikevaihto oli 10 807 miljoonaa markkaa, ja
9396: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        heille oli veroa vahvistettu 354 miljoonaa mark-
9397: taja Erkki Liikasen näin kuuluvasta kirjallisesta        kaa. Yhdellä vähittäiskauppiaalla on vuotuinen
9398: kysymyksestä n:o 54:                                     liikevaihto keskimäärin 1 241 000 markkaa ja
9399:                                                          vahvistettu vero 40 000 markkaa.
9400:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-         Erilaisia työliikkeitä ovat muun muassa kotita-
9401:         litus aikoo ryhtyä vähäiseen elinkeinotoi-       lousesineiden, kuten moottoriajoneuvojen ja ko-
9402:         mintaan kohdistuvan byrokratian vähen-           dinkoneiden korjausta sekä pesulapalveluita har-
9403:         tämiseksi ja esimerkiksi liikevaihtoveron        joittavat yritykset. Tähän ryhmään verovelvollisia
9404:         poistamiseksi tällaisesta toiminnasta?
9405:                                                          luonnollisia henkilöitä kuului 4 293 eli 11 pro-
9406:                                                          senttia kaikista verovelvollisista luonnollisista
9407:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         henkilöistä. Työliikkeiden liikevaihto oli yhteen-
9408: ti seuraavaa:                                            sä noin 1 000 miljoonaa markkaa ja vahvistettu
9409:    Voimassa olevaa liikevaihtoverolakia edeltänyt        vero 36 miljoonaa markkaa. Yhdeltä työliikkeeltä
9410: liikevaihtoverolaki perustui tuotantoveroj ärj este 1-   vuotuinen liikevaihto on keskimäärin 233 000
9411: mään. Veroa oli suoritettava vain tuotannollisen         markkaa ja veron määrä vuodessa keskimäärin
9412: eli teollisen ja työliikkeen harjoittamasta tavaran      16 000 markkaa.
9413: myynnistä. Verotuspohjan ei ollut tarkoituskaan             Kaikilla tilastoissa olevilla luonnollisilla henki-
9414: olla mahdollisimman kattava. Siten esimerkiksi           löillä liikevaihto oli vuonna 1985 yhteensä noin
9415: ne käsityöläiset, jotka valmistivat tavaroita tai        28 500 miljoonaa markkaa ja vahvistettu veron
9416: suorittivat tavarain muutos-, puhdistus-, kor-           määrä 557 miljoonaa markkaa. Yhdellä luonnol-
9417: jaus-, kunnostamis- tai asentamistyötä käyttämät-        lisella henkilöllä vuotuinen liikevaihto on
9418: tä varsinaisia työapulaisia eivät olleet verovelvolli-   737 000 markkaa ja veron määrä vuodessa 29 000
9419: sia. ''Käsityöläisellä'' tarkoitettiin luonnollista      markkaa.
9420: henkilöä yleensä vastakohtana oikeushenkilölle,             Luonnollisista henkilöistä on suurin osa niitä,
9421: jollainen ei voinut kyseisen säännöksen perusteel-       joiden verollinen liikevaihto oli vuodessa alle
9422: la vapautua verovelvollisuudesta. ''Käsityöläi-          200 000 mk. Näitä oli 20 531 eli 53 prosenttia.
9423: nen" oli varsin laaja käsite. Ei-verovelvollisia         Ryhmään, jonka verollinen liikevaihto oli
9424: olivat esimerkiksi liikkeenharjoittajat, jotka tosin     200 000--1 000 000 markkaa, kuului 12 689
9425: ilman apulaista, mutta koneellisesti laajassa mi-        luonnollista henkilöä eli 33 prosenttia. Ryhmään
9426: tassa valmistivat tuotteita. Sillä seikalla, että        1 000 000--2 000 000 mk kuului 2 573 luonnol-
9427: käsityöläisellä oli ehkä suuretkin tehdas- tai työ-      lista henkilöä eli 7 prosenttia, ja ryhmään yli
9428: huonetilat, ei ollut merkitystä.                         2 000 000 mk 2 660 henkilöä eli myös 7 prosent-
9429:    Kysymyksessä tarkoitettu liikevaihtoveron pois-       tia. Muissa juridisissa muodoissa harjoitetun toi-
9430: taminen kokonaan käsityöläisiltä ja vastaavanlai-        minnan osalta voidaan todeta, että liikevaihdol-
9431: silta muilta yrittäjiltä, kuten pienkauppiailta,         taan pienimpään ja suurimpaan ryhmään kuului
9432: merkitsisi vielä edellä selostettua laajempaa vero-      suunnilleen yhtä paljon verovelvollisia eli jakau-
9433: vapautta. Erityistä syytä ei myöskään ole sille,         tuma oli huomattavasti tasaisempi.
9434: että edellä mainittuja yrittäjiä liikevaihdoltaan           Edellä olevista tilastotiedoista voidaan päätellä,
9435: tai muuten vastaavat yhtymät ja yhtiöt asetettai-        että suhteellisen vähäistä liiketoimintaa harjoitta-
9436: siin niitä huonompaan asemaan.                           vien työliikkeiden lukumäärä ja niiden yhteenlas-
9437:    Verovelvollisista oli vuonna 198 5 luonnollisia       kettu veron tuotto on huomattava. Tällaisen
9438: eli muita kuin oikeushenkilöitä 38 981. Verovel-         elinkeinotoiminnan harjoittajien lisäksi ei ole
9439: vollisia oli tuolloin yhteensä 89 616 kpl. Luon-         syytä olla ottamatta huomioon vastaavankaltaisia
9440:                                         1986 vp. -     KK n:o 54                                          3
9441: 
9442: vähittäiskauppiaita. He ovat samassa asemassa ja       verovelvollisaseman määrittelemistä kysymyksessä
9443: samanlaisen vähäisen elinkeinotoiminnan harjoit-       tarkoitetulla tavalla toimialoittain.
9444: tajia. Vähäisyyden suhteen ei voi vetää perustel-         Edellä selostetuista säännöksistä seuraa, ettei
9445: tua rajaa siihenkään, onko yrittäjä valinnut toi-      oman perheensä piirissä käsityöläisen tai muuta
9446: minnalleen lisäksi yhtiömuodon kuten avoimen,          vastaavaa ammattia harjoittava yleensä ole toi-
9447: kommandiitti- tai osakeyhtiön. Mainittujen vero-       minnastaan verovelvollinen. Häntä ei toisin sa-
9448: velvollisten joukko on niin suuri, ettei heitä         noen ole merkitty verovelvollisten luetteloon,
9449: voida sellaisenaan vapauttaa kokonaan verovel-         häneltä ei vaadita veroilmoituksia eikä hän maksa
9450: vollisuudesta     ilman     liikevaihtoveroprosentin   valtiolle liikevaihtoveroa. Jos tällainen käsityöläi-
9451: yleistä korottamista.                                  nen kuitenkin myy tavaran edelleen myytäväksi,
9452:    Voimassa olevaa liikevaihtoverolakiamme saa-        muodostuu lopputulokseksi se, että tavaran ku-
9453: dettäessä lähdettiin siitä, että verovelvollisuus ja   luttajahintaan sisältyy liikevaihtoveroa enemmän
9454: verotuksen soveltamisalue ulottuvat mahdollisim-       kuin mitä olisi asianlaita, jos hän olisi ollut
9455: man laajalle. Tämän vuoksi johtavana periaattee-       verovelvollinen. Samoin tapahtuu esimerkiksi ali-
9456: na nykyisessä liikevaihtoverojärjestelmässämme         hankkijasuhteessa toimivien verovelvollisten osal-
9457: on, että tavaran ja työsuorituksen hintaan sen         ta. Tällaisen lopputuloksen välttämiseksi onkin
9458: joutuessa kuluttajalle sisältyy suhteellisesti sama    liikevaihtoverolain 8 §:n 2 momenttiin otettu
9459: veromäärä riippumatta käytetystä tuotantomene-         säännös, jonka mukaan ilman liiketoimipaikkaa
9460: telmästä, yhtiömuodosta ja valitusta jakelutiestä.     ja apulaisia toimivalla elinkeinonharjoittajalla on
9461: Tämä merkitsee sitä, että verotus ei saa vaikuttaa     oikeus hakemuksesta päästä verovelvolliseksi.
9462: yritysten väliseen kilpailuun suosimalla joitakin
9463:                                                           Käsityöläisten ja muiden pienyrittäjien liike-
9464: yrittäjiä. Vain vähäinen elinkeinotoiminta on
9465:                                                        vaihtoverotukselliseen asemaan kiinnitettiin eri-
9466: kuitenkin katsottu voitavan jättää verotuksen
9467:                                                        tyistä huomiota heti nykyisen liikevaihtoverolain
9468: ulkopuolelle. Tällaiseksi vähäisen liiketoiminnan
9469:                                                        tultua voimaan. Tällöin todettiin, että heidän
9470: tunnusmerkiksi on liikevaihtoverolain 8 §:ssä ase-
9471:                                                        asemansa helpottaminen oli tarkoituksenmukai-
9472: tettu se, ettei elinkeinon harjoittajalla ole liike-
9473:                                                        semmin toteutettavissa veronpalautusjärjestelmän
9474: toimipaikkaa eikä varsinaisia apulaisia. Kun liike-
9475:                                                        avulla kuin verovapautta koskevia säännöksiä laa-
9476:  toimipaikan käsite on laissa tarkoin määritelty, ei
9477:                                                        jentamalla. Vähäistä liiketoimintaa harjoittaville
9478: rajanvedossa verovelvollisen ja muun yrittäjän
9479:                                                        verovelvollisille on liikevaihtoveroa palautettu lii-
9480: välillä esiinny sanottavasti epäselvyyttä, mikä ai-
9481:                                                        kevaihtoverolain 55 b §:ssä säädetyn huojennus-
9482:  heuttaisi epävarmuutta myös yrittäjien keskuu-
9483:                                                        palautuksen kautta. Huojennuspalautusjärjestel-
9484:  dessa. Mikäli työntekijöiden lukumäärää tai
9485:                                                        män etuna on sen neutraalisuus liikevaihtovero-
9486:  myynnin markkamäärää pidettäisiin pääasiallise-
9487:                                                        järjestelmän kokonaisuutta ajatellen. Menettelyn
9488:  na tunnusmerkkinä verovelvollisuusasemaa rat-
9489:                                                        mukaan pienten yritysten todellinen veronmak-
9490:  kaistaessa, muodostaisi liikevaihtoverotus jarrun     suvelvollisuus alkaa asteittain myynnin kasvun
9491:  pienyritysten halukkuudelle toimintansa laajen-
9492:                                                        perusteella. Tällöin vältetään tarve määritellä
9493:  tamiseen. Liikevaihtoverolain 8 § nykyisessä
9494:                                                        liikevaihtoverotuksesta vapaa pienyritys esim.
9495:  muodossaan asettaa siten pienyrittäjät liikevaih-
9496:                                                        vuotuisen liikevaihdon perusteella, mikä tieto on
9497:  toverotuksellisesti mahdollisimman samanlaiseen
9498:                                                        käytettävissä vasta jälkikäteen.
9499:  asemaan, mikä heidän välisensä tasavertaisen kil-
9500:  pailun kannalta on välttämätöntä.                        Huojennuspalautus on tosin rahan arvon alen-
9501:     Nykyinen säännöstö on tarkoituksenmukainen         tumisen johdosta menettänyt merkitystään. Lain-
9502:  myös siinä suhteessa, että verovelvollisella itsel-   kohdassa mainittuja, palautuksen edellytyksenä
9503:  lään, samoin kuin hänen asiakkaallaan, on var-        olevia veron markkamääriä korottamalla voitai-
9504:  muus verotusasemasta liiketoiminnan laajuuden         siin huojennuspalautusmenettelyllä edelleen vä-
9505:  vaihteluista riippumatta. Mikäli liikevaihtovero-     hentää pienyntta)len liikevaihtoverorasitusta.
9506:  velvollisuus määräytyisi liikevaihdon suuruuden       Hallitus onkin ehdottanut tällaista muutosta (HE
9507:  perusteella, ei verotusasemaa tiedettäisi etukä-      n:o 137/1984 vp.). Esitys ei kuitenkaan johtanut
9508:  teen, mistä aiheutuisi käytännön hankaluuksia         lainsäädäntötoimenpiteisiin.
9509:  myös ostajan liikevaihtoverotuksessa. Muun               Pienimpien yritysten liikevaihtoverorasitusta
9510:  muassa edellä esitetyistä syistä nykyisten luonnol-   voitaisiin selventää myös erityisellä liikevaihtove-
9511:  listen henkilöiden verovelvollisuusasemaa koske-      ron perusvähennyksellä, joka olisi myös neutraali
9512:  vien säännöksien periaatteita on pidettävä tasa-      järjestelmä eikä asettaisi liikevaihtoverovelvollisia
9513:  puolisempina ja tarkoituksenmukaisempina kuin         eriarvoiseen asemaan toimialasta tai toiminnan
9514: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 54
9515: 
9516: luonteesta riippuen. Tätä koskevaa esitystä ei ole   hittämistoimikunta (Komiteanmietintö 198 5:28)
9517: kuitenkaan hallituksessa vielä käsitelty.            ja LVV-uudistustyöryhmä (Työryhmämuistio
9518:   Parhaillaan on valmisteilla koko liikevaihtove-    1986:VM 5). Tässä yhteydessä tullaan ottamaan
9519: rotusmenettelyn uudistaminen. Asiasta on anta-       kantaa myös vähäiseen elinkeinotoimintaan koh-
9520: nut mietintönsä liikevaihtoverotusmenettelyn ke-     distuvien hankaluuksien poistamiseen.
9521: 
9522:     Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1986
9523: 
9524:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
9525:                                        1986 vp. -- RJ< n:o 54                                         5
9526: 
9527: 
9528: 
9529: 
9530:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9531: 
9532:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          antalet skattskyldiga var detta år 89 616. Bland
9533: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        fysiska personer är minuthandlarna den största
9534: den 28 februari 1986 tili vederbörande medlem         gruppen. De utgjorde 17 412 st., dvs. 45% av
9535: av statsrådet översänt avskrift av följande av        alla skattskyldiga fysiska personer. Deras omsätt-
9536: riksdagsman Erkki Liikanen undertecknade spörs-       ning var 10 807 milj. mk och skatt hade fast-
9537: mål nr 54:                                            ställts för dem tili ett belopp om 354 milj. mk.
9538:                                                       En minuthandlares årliga omsättning är i genom-
9539:           Vilka brådskande åtgärder har Rege-         snitt 1 241 000 mk och hans fastställda skatt
9540:        ringen för avsikt att vidta för att minska     40 000 mk.
9541:        byråkratin i fråga om ringa näringsverk-          Olika slags arbetsrörelser är bl.a. företag som
9542:        samhet och för att t.ex. slopa omsätt-         utför reparationer av hushållsföremål, såsom mo-
9543:        ningsskatten för dylik verksamhet?             torfordon och arbetsmaskiner, samt företag som
9544:                                                       bedriver tvättsetvice. 1 denna grupp fanns 4 293
9545:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skattskyldiga fysiska personer, dvs. 11 % av alla
9546: anföra följande:                                      skattskyldiga fysiska personer. Arbetsrörelsernas
9547:    Den lag om omsättningsskatt som föregick           omsättning var sammanlagt ungefär 1 000 milj.
9548: gällande lag om omsättningsskatt baserade sig på      mk och den fastställda skatten var 36 milj. mk.
9549: systemet med produktionsskatt. Skatt skulle er-       Den årliga omsättningen för en arbetsrörelse är i
9550: läggas endast då en vara såldes av den som            medeltal 233 000 mk och skatten per år är i
9551: bedrev produktionsverksamhet, dvs. industriell-       medeltal 16 000 mk.
9552: eller arbetsrörelse. Avsikten var inte ens att           Omsättningen för alla fysiska personer som
9553: beskattningsbasen skulle vara så heltäckande som      upptagits i statistiken var 1985 sammanlagt
9554: möjligt. Sålunda var t.ex. hantverkare som till-      ungefär 28 500 milj. mk och den fastställda
9555: verkar varor eller utför ändring, rengöring, repa-    skatten uppgick tili 557 milj. mk. Den årliga
9556: ration, iståndsättning eller montering av vara        omsättningen för en fysisk person är 737 000 mk
9557: utan egentliga biträden inte skattskyldiga. Med       och skatten per år är 29 000 mk.
9558: "hantverkare" avsågs fysisk person i allmänhet i         De fysiska personerna är tili största delen
9559: motsats tili juridisk person, som inte kunde          sådana som har en skattepliktig årlig omsättning
9560: befrias från skattskyldighet med stöd av stadgan-     under 200 000 mk. Dessa uppgick till 20 531,
9561: det. "Hantverkare" var ett synnerligen omfat-         dvs. 53 %. Tili gruppen med en skattepliktig
9562: tande begrepp. lcke skattskyldiga var t.ex. rörel-    omsättning om 200 000--1 000 000 mk hörde
9563: seidkare vilka visserligen utan biträde, men i        12 689 fysiska personer, dvs. 33 %. 1 gruppen
9564: maskinellt stor omfattning tillverkade produkter.     1 000 000--2 000 000 mk fanns 2 573 fysiska
9565: Det faktum att hantverkaren hade kanske t.o.m.        personer, dvs. 7 %, och i gruppen över
9566: stora fabriks- eller arbetsutrymmen saknade bety-     2 000 000 mk 2 660 personer, dvs. också 7 %. 1
9567: delse.                                                fråga om verksamhet som bedrivs i annan juri-
9568:     Att såsom spörsmålet avser slopa omsättnings-     disk form kan konstateras att i grupperna med
9569: skatten helt för hantverkare och motsvarande          den minsta och största omsättningen fanns unge-
9570:  andra företagare, såsom småhandlare, skulle in-      fär lika många skattskyldiga, vilket betyder att
9571: nebära en ännu större skattefrihet än den som         fördelningen var märkbart jämnare.
9572:  beskrivits ovan. Något särskilt skäl finns inte         På basis av dessa statistiska uppgifter kan den
9573: heller för att de ovan nämnda företagarna i fråga     slutsatsen dras att antalet arbetsrörelser som be-
9574:  om sin omsättning och motsvarande sammanslut-        driver relativt ringa affärsverksamhet är betydan-
9575:  ningar och bolag i övrigt skall få en sämre          de liksom även de sammanlagda skatteintäkterna
9576:  ställning än dessa.                                  från dem. Utöver dessa näringsidkare är det också
9577:     År 1985 fanns fysiska skattskyldiga, dvs. andra   skäl att beakta motsvarande minuthandlare. De
9578:  än juridiska personer, 38 981 st. Det totala         är i samma ställning och idkar Iikadan ringa
9579: 6                                       1986 vp. -     KK n:o 54
9580: 
9581: näringsverksamhet. 1 fråga om verksamhetens            måste principerna i stadgandena angående be-
9582: ringa omfattning finns det inte heller något           skattningen av fysiska personer anses jämlikare
9583: motiverat skäl för en gräns som skulle dras med        och mera ändamålsenliga än om beskattningen
9584: tanke på om företagaren valt att bedriva sin           fastställdes per bransch på det sätt som avses i
9585: verksamhet i bolagsform, t.ex. öppet bolag,            spörsmålet.
9586: kommanditbolag eller aktiebolag. Detta antal              Av de ovan anförda stadgandena följer att en
9587: skattskyldiga är så stort att de inte som grupp        hantverkare eller annan motsvarande person som
9588: helt kan befrias från skattskyldigheten utan en        utövar sitt yrke inom familjekretsen inte i all-
9589: allmän förhöjning av omsättningsskattepro-             mänhet är skattskyldig för sin verksamheto Han
9590: centen.                                                har med andra ord inte antecknats i förteck-
9591:    Då gällande lag angående omsättningsskatt           ningen över skattskyldiga, skattedeklaration ford-
9592: stiftades utgick man från att skattskyldigheten        ras inte av honom och han betalar ingen omsätt-
9593: och tillämpningsområdet för beskattningen skall        ningsskatt till stateno Om däremot en dylik
9594: vara så omfattande som möjligt. Av denna anled-        hantverkare säljer sin vara för vidare försäljning,
9595: ning är den ledande principen i det nuvarande          blir slutresultatet att konsumentpriset för denna
9596: omsättningsskattesystemet att den skattemängd          vara innehåller mera omsättningsskatt än vad
9597: som ingår i priset på en vara eller en arbetspresta-   som skulle ha varit fallet om hantverkaren hade
9598: tion proportionellt sett skall vara lika stor då       varit skattskyldigo Detsamma inträffar också be-
9599: varorna övergår till konsumenten oberoende av          träffande toexo skattskyldiga som fungerar som
9600: produktionsmetod, bolagsform eller distribu-           underleverantörer. För att undvika ett dylikt
9601: tionskanal. Detta betyder att beskattningen inte       slutresultat har i 8 § 2 momo lagen angående
9602: får påverka konkurrensen mellan företagen ge-          omsättningsskatt intagits ett standgande enligt
9603: nom att gynna endel företagare. Det har ansetts        vilket näringsidkare utan driftsställe och biträden
9604: att endast ringa näringsverksamhet kan lämnas          har rätt att på ansökan bli skattskyldigao
9605: utanför beskattningeno 1 8 § lagen angående
9606: omsättningsskatt har såsom utmärkande för dylik            Genast efter det att den nuvarande lagen
9607: ringa näringsverksamhet uppställts att näringsid-      angående omsättningsskatt hade trätt i kraft fäste
9608: karen inte har driftsställe eller egentliga biträ-     man särskild uppmärksamhet vid hantverkarnas
9609: den. Då begreppet driftsställe är noggrant definie-    och övriga småföretagares ställning i omsätt-
9610: rat i lagen uppträder inte nämnvärd oklarhet i         ningsskattehänseende Härvid konstaterade man
9611:                                                                               0
9612: 
9613: 
9614: 
9615: 
9616: gränsdragningen mellan skattepliktig företagare        att deras ställning bättre kunde underlättas med
9617: och annan företagare, vilket för sin del skulle        hjälp av skatteåterbäringssystemet än genom att
9618: medföra osäkerhet även bland företagarna. Om           göra stadgandena om skattefrihet mera omfattan-
9619: antalet arbetstagare eller försäljningsbeloppet        deo Skattskyldiga som idkar ringa näringsverk-
9620: skulle anses såsom det centrala vid fastställandet     samhet har fått återbäring på omsättningsskatten
9621: av den skattskyldiges ställning, skulle omsätt-        genom den skattelättnadsåterbäring som har
9622: ningsbeskattningen utgöra en broms för småföre-        stadgats i 55 b § lagen angående omsättnings-
9623: tagen med tanke på viljan att .utvidga. Den            skatto Fördelen med detta system är dess neutrali-
9624: nuvarande utformingen av 8 § lagen angående            tet med tanke på hela omsättningsskattesyste-
9625: omsättningsskatt ställer sålunda småföretagarna i      met. Enligt detta förfarande blir småföretag
9626: omsättningsskattehänseende i en så Iikadan posi-       stegvis skattskyldiga i förhållande tili tillväxten i
9627: tion som möjligt, vilket med tanke på den              försäljningeno På detta sätt undviker man beho-
9628: inbördes konkurrensen mellan dem är nödvän-            vet att fastställa vilka småföretag som är befriade
9629: digto                                                  från omsättningsskatt, t.exo på grund av den
9630:    Gällande stadgande är ändamålsenligt även           årliga omsättningen, uppgifter som ju finns att
9631: med tanke på att den skattskyldige, lika väl som       tillgå först i efterskotto
9632: hans kund, har visshet om beskattningsställ-              Skattelättnadsåterbäringen har visserligen till
9633: ningen oberoende av växlingarna i affärsverksam-       följd av penningvärdets försämring förlorat sin
9634: hetens omfattningo Om omsättningsskatteskyl-           betydelse Om de markbelopp som nämns i
9635:                                                                  0
9636: 
9637: 
9638: 
9639: 
9640: digheten bestämdes på basis av omsättningens           lagen såsom en förutsättning för återbäringen
9641: storlek, skulle man inte känna till beskattnings-      höjdes, skulle lättnadsåterbäringsmetoden fortfa-
9642: positionen på förhand, vilket skulle leda till         rande kunna användas för att minska småföreta-
9643: besvärligheter även i fråga om omsättnings-            garnas omsättningsskattebördao Regeringen har
9644: beskattningen av köpareno Bl.ao av dessa skäl          föreslagit en dylik lagändring (1984 rdo - Rego
9645:                                         1986 vp. -- EJ( n:o 54                                        7
9646: 
9647: prop. nr 137). Propositionen ledde dock inte till        För närvarande är en revidering av hela omsätt-
9648: lagstiftningsåtgärder.                                 ningsskatteförfarandet under beredning. Utlåtan-
9649:    Omsättningsskattebördan för småföretagare           den har avgivits av kommissionen för utvecklan-
9650: kunde förtydligas även med hjälp av ett särskilt       de av omsättningsbeskattningsförfarandet (kom-
9651: grundavdrag för omsättningsskatten, vilket även        mittebetänkande 1985:28) och arbetsgruppen för
9652: det vore ett neutralt system som inte skulle           revidering av omsättningsskatten (Arbetsgrupps-
9653: försätta de omsättningsskatteskyldiga i olika ställ-   promemoria 1986:FM 5). Under detta arbete
9654: ning beroende på bransch eller verksamhet. En          kommer man att ta ställning även till elimineran-
9655: proposition om detta har dock ännu inte be-            det av de olägenheter som gäller ringa närings-
9656: handlats av regeringen.                                verksamhet.
9657: 
9658:      Helsingfors den 1 april 1986
9659: 
9660:                                                                            Minister Pekka Vennamo
9661:                     j
9662:                    j
9663:                   j
9664:                  j
9665:                 j
9666:                j
9667:               j
9668:              j
9669:             j
9670:            j
9671:           j
9672:          j
9673:         j
9674:        j
9675:       j
9676:      j
9677:     j
9678:    j
9679:   j
9680:  j
9681: j
9682:                                                   1986 vp.
9683: 
9684: Kirjallinen kysymys n:o 55
9685: 
9686: 
9687: 
9688: 
9689:                                      Aaltonen: Erorahalain 3 §:n työntekijälle aiheuttamista kohtuutto-
9690:                                        muuksista eräissä tapauksissa
9691: 
9692: 
9693:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9694: 
9695:    Vuoden 1970 vakauttamisratkaisuun liittyvässä         19 §:issä erorahan myöntämisen erityisiä edelly-
9696: sopimuksessa eräistä sosiaalisista järjestelyistä työ-   tyksiä koskevat määräykset.
9697: markkinain keskusjärjestöt sopivat ns. erorahajär-          Erorahalain 3 §:n sanamuodosta on käytännös-
9698: jestelmän toteuttamisesta vuoden 1970 alusta             sä aiheutunut kohtuuttomuuksia työntekijöille
9699: lukien. Sanottu järjestelmä oli alun perin tarkoi-       eräissä tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun työn-
9700: tus toteuttaa sopimusteitse siten, että työnantajat      antaja irtisanoo työntekijän tuotannollisista ja
9701: olisivat suorittaneet maksamistaan palkoista tie-        taloudellisista syistä. Työntekijäpuoli ja liitto pi-
9702: tyn promillemäärän erityiseen eroraharahastoon.          tävät työnantajan menettelyä lainvastaisena.
9703: Koska sanottu järjestely olisi kuitenkin toisaalta       Työntekijä saa joka tapauksessa erorahan, kun
9704: merkinnyt ylimääräistä rasitusta vain sopimuk-           hän on säädetyllä tavalla työttömänä. Liiton ja
9705: seen osallistuneille työnantajille ja toisaalta erora-   työntekijän toimesta asia viedään oikeuteen sen
9706: han suomasta edusta olisi päässyt osalliseksi vain       johdosta, ettei katsota yrityksellä olevan tuotan-
9707: osa järjestäytyneistä työntekijöistä, katsottiin asia    nollisia eikä taloudellisia syitä työntekijän irtisa-
9708: tarkoituksenmukaiseksi järjestää lainsäädäntöteit-       nomiseksi. Oikeus tuomitsee työnantajan esim.
9709: se.                                                      10 000 markan vahingonkorvaukseen sen johdos-
9710:     Lain tarkoituksena on täydentää irtisanomis-         ta, ettei työnantajalla ole ollut tuotannollisia eikä
9711: suojaa. Työntekijöillä on sen mukaan määrätyissä         taloudellisia syitä. Jos työntekijä on saanut esim.
9712: tapauksissa oikeus irtisanomisen tapahduttua saa-        20 000 markkaa erorahaa, niin erorahavirastolla
9713: da erityistä erorahaa. Erorahan maksamisesta             on oikeus pyytää työntekijäitä takaisin maksettu
9714: huolehtii eroraharahasto. Rahastoa valvoo sosi-          20 000 markan avustus, joksi se tässä tapauksessa
9715: aali- ja terveysministeriö, joka on vahvistanut          on kai katsottava, koska oikeus on todennut,
9716: rahaston säännöt.                                        ettei työnantajalla ole ollut laillista perustetta
9717:     Vuoden 1970 alussa voimaan tullut laki työn-         irtisanoa työntekijää tuotannollisista eikä talou-
9718: tekijän erorahasta (169/70) korvattiin vuonna            dellisista syistä, mikä on erorahan maksamisen
9719: 1979 voimaan tulleella erorahalailla (947/78).           edellytys. Työntekijä saa kärsiä siitä, että hän
9720: Lainsäädännön muutoksen tarkoituksena oli saat-          hakee oikeutta työnantajan laittoman menettelyn
9721: taa erorahajärjestelmän piiriin myös kunnan,             johdosta.
9722: kuntainliiton, evankelisluterilaisen ja ortodoksi-          Erityisen kohtuutonta tällainen menettely on
9723: sen kirkon, seurakunnan, seurakuntaliiton ja             siksi, että oikeudenkäynti voi kestää useita vuosia
9724: muun seurakuntain yhtymän viranhaltijat.                 irtisanomishetkestä, jona aikana sekä työllisyys
9725:     Erorahan suorittamisen edellytyksenä on erora-       että työntekijän yleinen elämäntilanne ovat voi-
9726: halain 3 §:n mukaan (pykälän sanamuoto on                neet hyvin ratkaisevasti muuttua.
9727: sama sekä vanhassa että uudessa erorahalaissa),             Hallituksen esityksessä n:o 238/1969 vp. laiksi
9728: että työntekijä on menettänyt työpaikkansa sen           työntekijän erorahasta ja esityksessä n:o 2031
9729: vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai tuo-      1978 vp. erorahalaiksi ei perustella sitä, miksi
9730: tannollisista syistä joutunut supistamaan työvoi-        säännös erorahan suorittamisesta on rajattu kos-
9731: maa tai lopettanut toimintansa ja työntekijän            kemaan vain niitä tapauksia, joissa työpaikan
9732: uudelleen työhön sijoittuminen on iän tai muun           menetys on johtunut taloudellisista ja tuotannol-
9733: syyn vuoksi ilmeisen vaikeaa. Lisäksi erorahaston        lisista syistä. Rajoitus tuntuu oudolta sen vuoksi,
9734: säännöissä, jotka sosiaali- ja terveysministeriö on      että erorahaa koskeva säännöstö luotiin nimen-
9735: vahvistanut vuonna 1978, on sääntöjen 18 ja              omaan täydentämään työntekijän irtisanomissuo-
9736: 
9737: 260243Y
9738: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 55
9739: 
9740: jaa. (Nimenomainen maininta tästä sisältyy halli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9741: tuksen esitykseen n:o 238/1969 vp. ). Toisin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9742: sanoen koko järjestelmän tarkoituksena on lievit-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9743: tää niitä haittoja, joita työntekijälle irtisanomi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9744: sesta aina koituu. Ennen kaikkea erorahan tarkoi-
9745: tus on työttömäksi joutuneen työntekijän toi-
9746:                                                                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että ero-
9747: meentuloturvan säilyttäminen, eikä sitä siten
9748:                                                              rahalain 3 §:n nykyinen tulkinta on täy-
9749: voida pitää minään vahingonkorvauksena. Tä-
9750:                                                              sin kohtuuton irtisanottua työntekijää
9751: mänkin vuoksi tapauksessa, jossa työnantaja jou-
9752:                                                              kohtaan, ja
9753: tuu työntekijälle suorittamaan vahingonkorvausta                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin nykyi-
9754: irtisanomistapauksessa, erorahan periminen ta-               sen lain tämän kohdan muuttamiseksi
9755: kaisin työntekijäitä ehkä useankin vuoden jäl-               siten, ettei nykyisen kaltaisia kohtuutto-
9756: keen on tavattoman kohtuutonta ja epäoikeu-                  muuksia vastaisuudessa pääse syntymään?
9757: denmukaista.
9758: 
9759:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
9760: 
9761:                                            Markus Aaltonen
9762:                                        1986 vp. -     KK n:o 55                                          3
9763: 
9764: 
9765: 
9766: 
9767:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9768: 
9769:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen vuoksi, että työnantaja on sanonut hänet irti
9770: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Jos tämä
9771: olette 28 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn            perusedellytys puuttuu, erorahaa ei lain mukaan
9772: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          voida maksaa. Tästä on myös tehtävissä se lakiin
9773: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     pohjautuva johtopäätös, että mikäli työntekijän
9774: taja Markus Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta    irtisanominen on tuomioistuimen päätöksellä to-
9775: kysymyksestä n:o 55:                                  dettu johtuneen muusta kuin taloudellisista tai
9776:                                                       tuotannollisista syistä ja on lisäksi siinä määrin
9777:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ero-    työsopimuslain vastainen, että työnantaja on tuo-
9778:        rahalain 3 §:n nykyinen tulkinta on täy-       mittu maksamaan irtisanotulle työntekijälle va-
9779:        sin kohtuuton irtisanottua työntekijää         hingonkorvausta, mahdollisesti maksettu eroraha
9780:        kohtaan, ja                                    on perittävä takaisin. Erorahastolla ei ole lakiin
9781:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin nykyi-      perustuvia edellytyksiä maksaa muita suorituksia
9782:        sen lain tämän kohdan muuttamiseksi            kuin erorahoja.
9783:        siten, ettei nykyisen kaltaisia kohtuutto-        Edellä selostetun kaltaisia tapauksia tulee ero-
9784:        muuksia vastaisuudessa pääse syntymään?        rahastosta saadun tiedon mukaan käsiteltäväksi
9785:                                                       vuosittain kymmenkunta, ja mikäli hakemusta
9786:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ratkaistaessa on jo tiedossa, että työntekijä on
9787: seuraavaa:                                            riitauttanut työnantajan taloudellis-tuotannolli-
9788:    Erorahalain 3 §:n mukaan eroraha on makset-        siin syihin perustaman irtisanomisen, hakemusta
9789: tava edunsaajalle, joka on menettänyt työpaik-        ei voida ratkaista, ennen kuin lainvoimainen
9790: kansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisis-   päätös on saatettu erorahaston tietoon. Tässä
9791: ta tai tuotannollisista syistä joutunut supistamaan   rahaston menettelyssä ei voida katsoa olevan
9792: työvoimaa tai lopettanut toimintansa. Lisäksi         kysymys erorahalain 3 §:n tulkinnasta, vaan sel-
9793: lainkohdassa edellytetään, että edunsaajan uu-        västä lakisääteisestä velvoitteesta.
9794: delleen työhön sijoittuminen on iän tai muun             Kun erorahan luonteen ja maksamisperusteen
9795: syyn vuoksi ilmeisen vaikeata. Erorahan myöntä-       muuttamisessa on kysymys varsin suuresta peri-
9796: misen muista edellytyksistä ja sen suuruudesta        aatteellisesta asiasta, hallitus tulee selvittämään,
9797: määrätään erorahalain mukaan erorahaston sään-        onko tässä työntekijäin työttömyysturvaan kuulu-
9798: nöissä.                                               vassa osa-alueessa sellaisia epäkohtia, jotka edel-
9799:    Kuten edellä sanotusta käy ilmi, laissa on         lyttäisivät lainmuutosta. Lisäksi hallitus selvittää
9800: säädetty erorahan myöntämisen perusedellytyk-         erorahajärjestelmän      tarkoituksenmukaisuuden,
9801: seksi, että työntekijä on menettänyt työpaikkansa     toimivuuden ja kehittämistarpeen.
9802: 
9803:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1986
9804: 
9805:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
9806: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 55
9807: 
9808: 
9809: 
9810: 
9811:                                 Till Riksdagens Herr Talman
9812: 
9813:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          denna grundförutsättning saknas, kan avgångsbi-
9814: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        drag enligt lag inte betalas. Av detta kan man
9815: den 28 februari 1986 till vederbörande medlem         även dra den på lagen baserade slutsatsen, att om
9816: av statsrådet översänt avskrift av följande av        arbetstagarens uppsägning genom domstols ut-
9817: riksdagsman Markus Aaltonen undertecknade             slag konstaterats ha ägt rum av annat än ekono-
9818: spörsmål nr 55:                                       miskt skäl eller produktionshänsyn och dessutom
9819:                                                       till den grad strider mot lagen om arbetsavtal, att
9820:           Är Regeringen medveten om att den           arbetsgivaren ådömts erlägga skadestånd till den
9821:        nuvarande tolkningen av 3 § lagen om           uppsagda arbetstagaren, skall det eventuellt er-
9822:        avgångsbidrag är fullständigt oskälig          lagda avgångsbidraget återbetalas. Avgångsbi-
9823:        gentemot uppsagd arbetstagare, och             dragsfonden saknar lagstadgade förutsättningar
9824:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         att erlägga andra betalningar än avgångsbidrag.
9825:        att ändra denna punkt i nuvarande lag så
9826:        att dylika oskäliga situationer inte kan          Enligt uppgift från avgångsbidragsfonden
9827:        uppkomma i framtiden?                          kommer ett tiotal fall av ovan relaterat slag
9828:                                                       årligen upp till behandling. Om det vid behand-
9829:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lingen av en ansökning framgår att en uppsäg-
9830: anföra följande:                                      ning, som arbetsgivaren motiverat med produk-
9831:                                                       tionsekonomiska skäl, på arbetstagarens initiativ
9832:    Enligt 3 § lagen om avgångsbidrag skall av-
9833:                                                       gjorts stridig, kan beslut i ärendet inte meddelas
9834: gångsbidrag erläggas till förmånstagare, som mist
9835:                                                       innan det laga kraft vunna utslaget kommit till
9836: sin arbetsplats på grund av att arbetsgivaren av
9837:                                                       avgångsbidragsfondens         kännedom.      Detta
9838: ekonomiska skäl eller produktionshänsyn varit
9839:                                                       förfarande, som tillämpas av avgångsbidragsfon-
9840: tvungen att minska sin arbetskraft eller upphört
9841:                                                       den, kan inte anses bygga på tolkning av 3 §
9842: med sin verksamhet. I lagrummet förutsätts yt-
9843:                                                       lagen om avgångsbidrag. Det är här fråga om en
9844: terligare att förmånstagarens återplacering i arbe-
9845:                                                       i lag uttryckligen stadgad förpliktelse.
9846: te är uppenbart svår till följd av förmånstagarens
9847: ålder eller av annan orsak. Om övriga förutsätt-         Emedan en ändring av avgångsbidragets natur
9848: ningar för beviljande av avgångsbidrag och om         och förutsättningarna för betalning av avgångsbi-
9849: dess storlek bestäms enligt lagen om avgångsbi-       drag är en mycket stor principiell fråga, kommer
9850: drag i avgångsbidragsfondens stadgar.                 regeringen att utreda om det inom detta delom-
9851:    Såsom ovan framgår har i lag stadgats att          råde av arbetstagarnas utkomstskydd för arbets-
9852: grundförutsättningen för beviljande av avgångs-       lösa finns sådana olägenheter som förutsätter en
9853: bidrag är att arbetstagaren mist sin arbetsplats på   lagändring. Dessutom utreder regeringen av-
9854: grund av att arbetsgivaren uppsagt honom av           gångsbidragssystemets ändamålsenlighet, hur det
9855: ekonomiska skäl eller av produktionshänsyn. Om        fungerar samt behovet att utveckla systemet.
9856: 
9857:     Helsingfors den 24 mars 1986
9858: 
9859:                                                                              Minister Matti Puhakka
9860:                                               1986 vp.
9861: 
9862: Kirjallinen kysymys n:o 56
9863: 
9864: 
9865: 
9866: 
9867:                                    Turunen ym.: Kyläkauppojen toiminnan turvaamisesta
9868: 
9869: 
9870:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9871: 
9872:    Haja-asutusalueiden ns. kyläkuolemat alkavat      deksan kilometrin etäisyysrajaa tulisi tarkistaa
9873: tavallisimmin julkisen vallan toimintojen, kou-      alaspäin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi sekä
9874: lun ja postin, lakkauttamisella. Kylässä oleva       liikevaihdon raja tulisi nostaa sellaiselle tasolle,
9875: kauppa jatkaa yleensä niin pitkään kuin sen          että myös kiinteille myymälöille tulisi realistiseksi
9876: toiminta takaa omistajilleen kohtuullisen toi-       mahdollisuudeksi käyttää tukea.
9877: meentulon. Jos sitten väki vähenee liiaksi, ei          Kovin järkevältä ei tunnu myöskään se, että
9878: kauppakaan liiketaloudellisesti kannattamatto-       toiminta- ja kuljetustuki ovat kauppiaalle ikään
9879: mana pysty taistelemaan olemassaolonsa puolesta      kuin veronalaista ''tuloa'', jolloin valtio ottaa
9880: ilman oikein painotettuja tukitoimia.                takaisin puolet antamastaan tuesta verona. On
9881:    Valtio on omalta osaltaan tähän asti jotenkin     välttämätöntä, että joko tuen määrää tuntuvasti
9882: ymmärtänyt kyläkauppojen ja samalla kyläyhtei-       korotetaan tai sitten luovutaan tuen veronalai-
9883: söjen sekä siellä olevien kauppapalvelujen merki-    suudesta. Tuen verottamisesta luopuminen olisi
9884: tyksen myöntämällä haja-asutusalueiden myymä-        osaltaan vähentämässä tuen saamiseen liittyvää
9885: löille rahoitusavustusta eri muodoissa. Tukitoi-     byrokratiaa.
9886: mista huolimatta on kuitenkin viiden viimeisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9887: vuoden aikana haja-asutusalueiden päivittäistava-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9888: roiden myymälöiden lukumäärä pudonnut noin           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9889: 3 400:sta 2 700:aan ja myymäläautojen määrä          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9890: noin 660:stä 450 autoon. Vuonna 1986 ennakoi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9891: daan myymälöiden vähenevän edelleen noin 150                 ryhtyä kyläkauppojen ja myymäläautojen
9892: myymälällä ja 20-30 myymäläautolla.                          lukumäärän vähenemisen ehkäisemiseksi
9893:    Tällä hetkellä kauppojen lukumäärän ja samal-             sekä kauppapalvelujen lisäämiseksi haja-
9894: la investointitarpeen vähetessä tukimuotoja tulisi           asutusalueilla, nykyisen rahoitustuen
9895: tarkastella kokonaan uudesta näkökulmasta.                   suuntaamiseksi uudelleen siten, että se
9896: Tuen painotusta tulisikin kokemusten perusteella             nykyistä paremmin tukee kyläkauppojen
9897: siirtää huomattavasti toimintatuen suuntaan sa-              toimintaa sekä toimintatuen rajojen tar-
9898: malla toimintatuen saantirajoja väljentäen. Kah-             kistamiseksi?
9899: 
9900:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
9901: 
9902:           Eeva Turunen                  Lea Sutinen                     Pirjo Rusanen
9903:           Ulla Puolanne                 Sakari Valli                    Päivi Varpasuo
9904:           Jouni J. Särkijärvi           Ilkka Suominen                  Riitta Uosukainen
9905:           Helena Pesola                 Heikki Perho                    Ritva Laurila
9906:           Aila Jokinen                  Riitta Jouppila                 Kerttu Törnqvist
9907:           Reino Jyrkilä                 Olavi Ronkainen                 Aimo Ajo
9908:           Erkki Moisander               Kaarina Dromberg                Liisa Hilpelä
9909:           Tapio Holvitie                Heikki Järvenpää                Kimmo Sasi
9910:           Mauri Miettinen               Sirkka-Liisa Anttila            Sirpa Pietikäinen
9911:           Pertti Salolainen             Hannele Pokka                   Lauri Impiö
9912:           Sampsa Aaltio                 Tuulikki Petäjäniemi            Ben Zyskowicz
9913:           Tuure Junnila                 Anna-Kaarina Louvo              Tauno Valo
9914: 260249E
9915: 2                             1986 vp. -   KK n:o 56
9916: 
9917:     Eva-Riitta Siitonen        Iiro Viinanen              Esko Almgren
9918:     Impi Muroma                Helge Saarikoski           Mauri Pekkarinen
9919:     Juho Koivisto              Aapo Saari                 Pirkko Ikonen
9920:                 Lea Mäkipää                       Lea Kärhä
9921:                                         1986 vp. -     KK n:o 56                                        3
9922: 
9923: 
9924: 
9925: 
9926:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9927: 
9928:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määräraha oli 11,3 milj. markkaa. Tuen purun
9929: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on vuosittain tullut n. 400 myymälää ja 320
9930: olette 28 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             myymäläautoa, ja sillä on myötävaikutettu n.
9931: kirjeenne n:o 298 ohella lähettänyt valtioneuvos-      310 000 kuluttajan palveluihin ja n. 1 400 työ-
9932: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      paikan säilymiseen.
9933: jennöksen kansanedustaja Turusen ym. kirjalli-            Elinkeinonharjoittajan on kirjanpidossaan tu-
9934: sesta kysymyksestä n:o 56, jossa tiedustellaan:        loutettava toiminta- ja tavarankuljetustuki tuot-
9935:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        toihin ja vastaavasti merkittävä toiminnasta ai-
9936:         ryhtyä kyläkauppojen ja myymäläautojen         heutuvat menot kuluihin. Verotettavaksi jää tu-
9937:         lukumäärän vähenemisen ehkäisemiseksi          lojen ja menojen erotus, joka haja-asutusalueiden
9938:         sekä kauppapalvelujen lisäämiseksi haja-       myyntitoiminnassa on todennäköisesti hyvin pie-
9939:         asutusalueilla, nykyisen rahoitustuen          ni. Kokonaistavarankuljetus huomioon ottaen voi
9940:         suunraamiseksi uudelleen siten, että se        jopa olla mahdollista, että kulut ovat tuottoja
9941:         nykyistä paremmin tukee kyläkauppojen          suuremmat. Näin ollen ei liene tarpeen tämän
9942:         toimintaa sekä toimintatuen rajojen tar-       perusteella muuttaa verotuskäytäntöä.
9943:         kistamiseksi?                                     Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan toiminta-
9944:                                                        edellytysten parantamiseksi kauppa- ja teollisuus-
9945:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          ministeriö on kasvavassa määrin myöntänyt myös
9946: seuraavaa:                                             poikkeuslupia vähittäiskaupan liikeajasta anne-
9947:                                                        tun lain säännöksistä. Näin ministeriö on mah-
9948:    Hallitus pitää tärkeänä myös harvaan asuttujen
9949:                                                        dollistanut lähinnä toimintatukiedellytykset täyt-
9950: alueiden peruspalvelujen säilymistä. Päivittäista-
9951:                                                        tävien vähittäiskauppojen kannattavuuden lisää-
9952: varakaupan turvaamiseksi valtiovalta on vuodesta
9953:                                                        misen myös sunnuntaimyynnin avulla kesäkausi-
9954: 1975 tukenut haja-asutusalueella toimivaa vähit-
9955:                                                        na.
9956: täiskauppaa. Rahoitustuen tavoitteena on hidas-
9957: taa haja-asutusalueiden vähittäiskaupan toimipis-         On kuitenkin todettava, että myymälöiden
9958: teiden poistumaa siten, että palvelujen välttävä       määrä ennusteiden mukaan edelleen vähenee.
9959: saavutettavuus kiinteästä myymälästä tai myymä-        Haja-asutusalueilla siihen vaikuttavat lähinnä
9960: läautosta saataisiin säilymään kansantaloudellises-    elinkeinojen harvalukuisuus, työpaikkojen puute
9961: ti kohtuullisin kustannuksin. Rahoitustuki on          ja maaseutuväestön vähäisyys sekä kauppatoimin-
9962: näin kaupan kautta välillisesti kuluttajille annet-    nan heikko kannattavuus ja kaupan lisääntynyt
9963: tua tukea sellaisten kaupan toimipisteiden säilyt-     rationaalisen toiminnan tavoite.
9964: tämiseksi, toiminnan kohentamiseksi tai korvaa-           Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamana
9965: miseksi, joiden poistuma aiheuttaisi asiakaskun-       valmistuu tämän kevään aikana Liiketaloustie-
9966: nalle huomattavia kauppapalvelujen saavutetta-         teellisen tutkimuslaitoksen toimesta selvitys, jon-
9967: vuusongelmia.                                          ka avulla on tarkoitus saada tietoja kauppapalve-
9968:    Tukimuodot ovat alusta alkaen olleet jatkuvan       lujen tämän hetken saavutettavuudesta, kaupan
9969: kehittelyn alaisina. On pyritty löytämään sellaisia    nykyisten toimipisteiden palvelutasosta ja toimi-
9970: muotoja, joissa valtion varojen käyttö olisi tarkoi-   pisteiden käyttöasteesta, jotta tukimuotoja voitai-
9971: tuksenmukaista ja perusteltua, mutta joissa            siin edelleen kehittää ja painottaa mahdollisim-
9972: kauppa kuitenkin säilyttäisi oman aktiivisuuten-       man taloudellisesti kuluttajien tarpeita vastaavik-
9973: sa. Nykyisellään tuki käsittää investointituen,        si. Hallitus katsoo, että tämän tutkimuksen val-
9974: toimintatuen ja tavarankuljetustuen. Valtion           mistuttua voidaan uudelleen arvioida, mihin
9975: tulo- ja menoarviossa tukeen on varattu vuodelle       mahdollisiin lisätoimenpiteisiin kauppapalvelu-
9976:  1986 yhteensä 1,2 milj. markkaa. Vuoden 1985          jen turvaamiseksi on aiheellista ryhtyä.
9977: 
9978:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1986
9979: 
9980:                                                                                Ministeri jermu Laine
9981: 4                                      1986 vp. -- FJ( n:o 56
9982: 
9983: 
9984: 
9985: 
9986:                                 Till Riksdagens Herr Talman
9987: 
9988:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            butiksbilar och det har bidragit till service för ca
9989: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          310 000 konsumenrer och bibehållande av ca
9990: nr 298 av den 28 februari 1986 till vederbörande       1 400 arbetsplatser.
9991: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-          Näringsidkare skall i sin bokföring redovisa
9992: sänt avskrift av följande av riksdagsman Turunen       verksamhets- och varutransportstödet i inräkterna
9993: m.fl. undertecknade spörsmål nr 56:                    och på motsvarande sätt kostnaderna för verk-
9994:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       samheten i utgifterna. Det blir alltså skillnaden
9995:         för att förhindra minskningen av anralet       mellan inkomsterna och utgifterna som skall
9996:         bybutiker och butiksbilar samt öka han-        beskattas. Denna skillnad är sannolikt mycket
9997:         delsservicen i glesbygdsområdena, och för      liten i försäljningsverksamheten i glesbygdsområ-
9998:         att rikta det nuvarande finansieringsstö-      den. Med beaktande av den totala varutranspor-
9999:         det på nytt så att det bättre än i dag         ten kan det t.o.m. vara möjligt att utgifterna är
10000:         stöder bybutikernas verksamhet samt för        större än inkomsterna. Det torde därför inre vara
10001:         att justera gränserna för verksamhets-         påkallat att ändra beskattningspraxisen på grund
10002:         stödet?                                        av detta.
10003:                                                           För att förbättra verksamhetsförutsättningarna
10004:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      för detaljhandeln i glesbygder har handels- och
10005: följande:                                              industriministeriet i större utsträckning beviljat
10006:                                                        undantagstillstånd från stadgandena i lagen om
10007:    Regeringen anser att det är viktigt att basservi-   minuthandelns affärstid. På detta sätt har minis-
10008: cen i glesbygder bibehålls. För att trygga daglig-
10009:                                                        teriet möjliggjort en ökning av lönsamheten även
10010: varuhandeln har statsmakten sedan år 1975 un-
10011:                                                        med hjälp av söndagsförsäljningen under som-
10012: derstött detaljhandeln i glesbygder. Målet för
10013:                                                        maren närmast för butiker som uppfyller
10014: finansieringsstödet är att göra avgången av            förutsättningarna för verksamhetsstödet.
10015: försäljningsställena för detaljhandeln i glesbygder
10016: långsammare så, att en försvarlig tillgång till           Man måste dock konstatera att antalet butiker
10017: service i fast butik eller butiksbil kunde bibehål-    kommer enligt prognoserna att minska ytterliga-
10018: las till nationalekonomiskt rimliga kostnader.         re. I glesbygdsområden orsakas detta av att det
10019: Finansieringsstödet utgör sålunda ett indirekt         finns bara ett fåtal näringar, brist på arbetsplatser
10020: stöd till konsumenrerna via handeln i syfte att        och att landsortsbefolkningen är så liten samt att
10021: bibehålla sådana försäljningsställen, höja verk-       lönsamheten inom handeln är dålig och målet är
10022: samheten i dem eller ersätta dem, vars avgång          en ökad ratianeli verksamhet inom handeln.
10023: skulle innebära för kundkretsen betydande pro-            Genom handels- och industriministeriets fi-
10024: blem i tillgången tili butiksservice.                  nansiering blir under våren färdig en utredning,
10025:    Stödformerna har allt sedan starten varit före-     som utförs av Företagsekonomiska Forskningsin-
10026: mål för en fortgående utveckling. Man har              stitutet och som syftar tili att röna uppgifter om
10027: försökt finna sådana former där användningen av        tiligången tili butiksservice i dag och de nuvaran-
10028: statsmedel skall vara ändamålsenlig och motive-        de butikernas servicenivå samt om hur flitigt de
10029: rad och där handeln dock skall bibehålla sin egen      används. Detta för att stödformerna kunde vida-
10030: aktivitet. Det nuvarande stödet består av investe-     reutvecklas och tyngdpunkterna läggas så ekono-
10031: ringsstöd, verksamhetsstöd och varutransport-          miskt som möjligt att matsvara konsumenrernas
10032: stöd. I statsförslaget för år 1986 har för stödet      behov. Regeringen anser att först sedan denna
10033: reserverats sammanlagt 1,2 milj. mark. Anslaget        undersökning är klar kan på nytt bedömas vilka
10034: för år 1985 uppgick till 11,3 milj. mark. Stödet       ytterligare åtgärder skali vidtas för tryggande av
10035: har årligen omfattat ca 400 butiker och 320            butiksservicen.
10036: 
10037:      Helsingfors den 2 april 1986
10038: 
10039:                                                                                   Minister jermu Laine
10040:                                                  1986 vp.
10041: 
10042: Kirjallinen kysymys n:o 57
10043: 
10044: 
10045: 
10046: 
10047:                                     Elo ym.: Yksityisten ammatillisten kurssikeskusten henkilökunnan
10048:                                        eläke-etujen parantamisesta
10049: 
10050: 
10051:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10052: 
10053:    Maassamme toimivista 44 ammatillisesta kurs-         laitosten opetus- tai muun henkilökunnan elä-
10054: sikeskuksesta on kuntien ja kuntainliittojen omis-      kekustannusten peittämiseen on säädetty suori-
10055: tamia 32. Vastaavasti 12 ammatillista kurssikes-        tettavaksi valtionapua eikä laitoksen ylläpitäjä ole
10056: kusta on yksityisten, lähinnä säätiöiden omista-        kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisö, on heillä
10057: maa.                                                    eläkeoikeus eräistä valtionvaroista myönnettävistä
10058:    Rehtorin, opettajien ja muiden toimihenkilöi-        eläkkeistä annetun lain mukaan. Viimeksi mai-
10059: den palkkaus ja vuosilomaetuudet määräytyvät            nittu laki tuli voimaan 1. 7.1969 ja sen säännök-
10060: kaikissa kurssikeskuksissa samalla tavalla. Niin        set koskevat vain niitä laitoksia, joiden valtion-
10061: palkkaukseen kuin muihinkin menoihin yksityi-           apua säätelevä laki on ollut voimassa 1. 7.1969 eli
10062: set kurssikeskukset saavat sataprosenttista valtion-    tämän ns. VAL-lain voimaan tullessa. Jos valtion-
10063: apua samoin kuin kunnalliset kurssikeskukset.           apulait ovat tulleet voimaan em. ajankohdan
10064: Vain eläke-etuuksien osalta ammatillisten kurssi-       jälkeen, on avustettavaa toimintaa harjoittavan
10065: keskusten opettajat ja muut toimihenkilöt ovat          laitoksen henkilökunnalla eläkeoikeus valtion va-
10066: eriarvoisessa asemassa.                                 roista vain, jos valtionapulakiin on sisällytetty
10067:                                                         tätä koskeva säännös. Esimerkkinä tästä on kun-
10068:    Yksityisten kurssikeskusten toimihenkilöt kuu-       nallisista ja yksityisistä kauppaoppilaitoksista an-
10069: luvat TEL:n alaisuuteen, ja vuotuinen eläkekerty-
10070:                                                         netun lain 8 §:ään sisältyvä säännös.
10071: mäprosentti on 1,5, kun se esim. VEL:n alaisuu-
10072:                                                            Edellä kerrottu osoittaa selvästi, että on ole-
10073: dessa toimivilla on 2,2. Tämä johtaa mm. siihen,
10074:                                                         massa ennakkotapauksia, joita voitaisiin soveltaa
10075: ettei yksityisten ammatillisten kurssikeskusten
10076:                                                         myös yksityisiin ammatillisiin kurssikeskuksiin.
10077: toimihenkilöistä kukaan vuonna 1937 tai sitä
10078: ennen syntyneistä ehdi ansaita täyttä eläkettä,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10079: vaikka eläkeikä on 65 vuotta.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10080:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10081:    Tässä yhteydessä on syytä mainita, että amma-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10082: tillisten oppilaitosten opettajilla ja muulla henki-
10083: lökunnalla on oikeus eläkkeeseen valtion varoista                  Onko Hallitus tietoinen yksityisten
10084: eräissä tapauksissa silloinkin, kun kysymyksessä ei             ammatillisten kurssikeskusten opettajien
10085: ole valtion omistama ja ylläpitämä oppilaitos.                  ja muun henkilökunnan eläkejärjestely-
10086: Niinpä säännösten mukaan muiden kuin valtion                    jen epäoikeudenmukaisuudesta, ja jos
10087: ylläpitämien maatalous-, kotitalous- ja kotiteolli-             on,
10088: suusoppilaitosten sekä metsäoppilaitosten opetta-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10089: jilla, siis myös tuntiopettajilla, on oikeus eläkkee-           ryhtyä saattaakseen yksityisten ammatil-
10090: seen valtion varoista samojen perusteiden mu-                   listen kurssikeskusten henkilökunnan
10091:  kaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevilla            tasa-arvoiseen asemaan muiden ammatil-
10092: henkilöillä. Sikäli kuin näiden laitosten muun                  listen kurssikeskusten henkilökunnan
10093: henkilökunnan tai muiden ammatillisten oppi-                    kanssa?
10094: 
10095:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
10096: 
10097:                        Mikko Elo                                 Timo Roos
10098:                        Pirkko Valtonen                           Matti Kuusio
10099: 
10100: 
10101: 260274G
10102: 2                                       1986 vp. -- ~ n:o 57
10103: 
10104: 
10105: 
10106: 
10107:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10108: 
10109:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vän ammattikurssitoiminnan järjestämisestä ai-
10110: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           heutuvat kustannukset korvataan kurssin järjestä-
10111: olette 28 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn              jälle valtion varoista. Lain 6 §:n mukaan hyväk-
10112: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            syttävinä kustannuksina pidetään mm. menoja,
10113: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       jotka aiheutuvat eläkkeistä ja maksuista eläkelai-
10114: taja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       toksille.
10115: myksestä n:o 57:                                           Suomessa eläketurva määräytyy pääosin työn-
10116:            Onko Hallitus tietoinen yksityisten          antajan mukaan siten, että yksityisen työnantajan
10117:         ammatillisten kurssikeskusten opettajien        palveluksessa olevat kuuluvat TEL:n piiriin, val-
10118:         ja muun henkilökunnan eläkejärjestely-          tion palveluksessa olevat VEL:n piiriin ja kunnan
10119:         jen epäoikeudenmukaisuudesta, ja jos            palveluksessa olevat KVTEL:n piiriin. Poikkeuk-
10120:         on,                                             siakin pääsäännöstä on. Eräät lakisääteistä val-
10121:                                                         tionapua saavat laitokset tai yhdistykset kuuluvat
10122:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10123:                                                         eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä
10124:         ryhtyä saattaakseen yksityisten ammatil-
10125:                                                         annetun lain (V AL) nojalla valtion eläketurvan
10126:         listen kurssikeskusten henkilökunnan
10127:                                                         piiriin. Näiden laitosten tai yhdistysten kuulumi-
10128:         tasa-arvoiseen asemaan muiden ammatil-
10129:                                                         nen valtion eläkejärjestelmään on yleensä vanhaa
10130:         listen kurssikeskusten henkilökunnan
10131:                                                         perua ja alkanut jo silloin kun TEL:ia ei vielä
10132:         kanssa?
10133:                                                         ollut. Oikeus VAL:n mukaiseen eläketurvaan on
10134:                                                         sellaisen yksityisen valtionapulaitoksen henkilös-
10135:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        töllä, jonka osalta laitoksella on oikeus saada
10136: ti seuraavaa:                                           valtionapua laissa tai asetuksessa määrättyyn suh-
10137:    Ammatillisista kurssikeskuksista on säännöksiä       teelliseen osaan eläketurvan järjestämisestä aiheu-
10138: laissa työllisyyskoulutuksesta (31/76). Lain 1 §:n      tuviin kustannuksiin. Myöskin edellytetään, että
10139: mukaan työllisyyden edistämiseksi järjestetään          laitoksen oikeus saada valtionapua perustuu en-
10140: pääasiassa aikuisille tarkoitettuja ammatillisia uu-    nen VAL:n voimaantuloa 1.1.1970 annettuun
10141: delleen-, täydennys- ja jatkokoulutuskursseja.          lakiin tai asetukseen.
10142: Lain 2 §:n mukaan ammattikurssitoimintaa voi-              Työllisyyskoulutuslain 5 §:n mukaan ammatti-
10143: vat järjestää ammatilliset kurssikeskukset ja julki-    kurssitoiminnasta aiheutuvat kustannukset korva-
10144: sen tarkastuksen alaiset ammatilliset oppilaitok-       taan kurssinjärjestäjälle valtion varoista. Tämä
10145: set sekä erityisistä syistä korkeakoulut. Ammatil-      valtion korvaus ei ole sellaista laissa tai asetukses-
10146: lisella kurssikeskuksella tarkoitetaan sellaista kou-   sa suhteelliseen osaan kustannuksista määrättyä
10147: lutuspaikkaa, joka ammattikasvatushallituksen           lakisääteistä valtionapua, mitä VAL:ssa edellyte-
10148: vahvistaman ohjesäännön puitteissa järjestää ko.        tään. Tämän vuoksi kurssikeskusten henkilöstö ei
10149: laissa tarkoitettua vuosittain jatkuvaa koulutus-       voi kuulua VAL-eläketurvan piiriin. Se, että
10150: toimintaa. Ammatillisen kurssikeskuksen voi pe-         ammattikurssitoiminta ei kuulu varsinaisen laki-
10151: rustaa valtio, kunta, kuntainliitto, yhdistys tai       sääteisen valtionavun piiriin, johtuu ilmeisesti
10152: säätiö. Luvan ammattikurssikeskuksen perustami-         ammattikurssitoiminnan luonteesta, mm. sen
10153: seen tai sen oleelliseen laajentamiseen myöntää         suhdanneriippuvuudesta. Ammatillisia kurssikes-
10154: valtioneuvosto.                                         kuksia koskeva laki on vuodelta 1976 ja tällöin
10155:    Kurssikeskuksia on maahan perustettu pää-            työeläkesäännökset olivat jo periaatteessa kattavia
10156: asiassa 1970-luvun alussa yhteensä 44. Kurssikes-       eli kukin palvelussuhde kuului jonkin lakisäätei-
10157: kukset ovat pääasiassa kuntien ja kuntainliittojen      sen työeläkejärjestelmän piiriin. Työllisyyskoulu-
10158: ylläpitämiä. Taustayhteisönä on kunta tai kun-          tuksesta annetusta laista eivät eläkesäännökset ole
10159: tainliitto 32 kurssikeskuksen osalta yhdistys tai       unohtuneet, vaan taustalla lienee se näkökohta,
10160: säätiö 12 kurssikeskuksen osalta.                       että erillisten eläkesäännösten säätämistä ei ole
10161:    Työllisyyskoulutuksesta annetun lain 5 §:n           pidetty tarpeellisena eläkesäännösten kattavuu-
10162: mukaan ko. lain tarkoittaman työllisyyttä edistä-       den takia.
10163:                                       1986 vp. -- RJC n:o 57                                            3
10164: 
10165:    Ammatillisten kurssikeskusten henkilökunnan       omistamat kuuluisivat KVTEL:n piiriin ja muut
10166: eläkeoikeuden perusteet ovat sinänsä selvät. Ne      valtion eläketurvan piiriin.
10167: määräytyvät kurssikeskuksen omistussuhteiden
10168:                                                         Nykyinen tilanne, jossa osa henkilöstöstä kuu-
10169: perusteella. Kunnan tai kuntainliiton ylläpitä-
10170:                                                      luu KVTEL:n piiriin ja osa TEL:n piiriin, ei
10171: mien kurssikeskusten henkilökunta kuuluu kun-
10172:                                                      muodosta olennaista eroa eri henkilöiden elä-
10173: nallisen eläketurvan piiriin (KVTEL) ja yhdistys-
10174:                                                      keturvassa. Ero on lähinnä siinä, että KVTEL:n
10175: ten ja säätiöiden ylläpitämien kurssikeskusten
10176:                                                      tavoitetaso on 60--66 %, kun se TEL:ssä on
10177: henkilökunta kuuluu TEL:n piiriin.
10178:                                                      60 %. Eläkkeen määräytymispalkka on sama.
10179:    Se, että valtio korvaa ammattikurssitoiminnan
10180:                                                      Eläkeikä on TEL:ssä kaksi vuotta korkeampi.
10181: järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, ei ole
10182:                                                      Eläkeikäkysymyksiin ollaan kuitenkin hakemassa
10183: sinänsä petuste eläkejärjestelyjen muuttamiseksi
10184:                                                      uudenlaista ratkaisumallia, joka koskisi kaikkia
10185: valtion eläkelain mukaisesti.
10186:                                                      eläkejärjestelmiä.
10187:    Yhdistysten tai säätiöiden ylläpitämien kurssi-
10188: keskusten asemaan verrattavia ovat monet kun-            Toteaisin lopuksi, että valtionapua saavien yk-
10189: nan toiminnassa mukana olevat osakeyhtiöt, sää-      sityisten laitosten ja yhteisöjen eläkejärjestelyihin
10190: tiöt jne., joiden taustavoimana kuten kurssikes-     liittyviä kysymyksiä ja esille tulleita ongelmia
10191: kustenkin on useimmiten kunta. Näiden henki-         ollaan parhaillaan selvittämässä valtiovarainmi-
10192: löstö kuuluu TEL:n piiriin, kun taas kunnan          nisteriön yhteydessä toimivassa valtion eläkeasi-
10193: "omien" laitosten henkilöstö KVTEL:n piiriin.        ain neuvottelukunnassa. Ymmärtääkseni tässä
10194:    On myös todettava, että kurssikeskusten hen-      selvitystyössä tullaan sivuamaan myös ammatti-
10195: kilöstön saattamisella valtion eläketurvan piiriin   kurssikeskusten henkilöstön eläkejärjestelyjä. Mi-
10196: ei saavutettaisi yhdenmukaisuutta kurssikeskus-      käli puutteita nykyisissä järjestelyissä havaitaan
10197: ten henkilöstön eläketurvan osalta. Kunnan           olevan, niihin tullaan esittämään korjausta.
10198: 
10199:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1986
10200: 
10201:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
10202: 4                                        1986 vp. -     KK n:o 57
10203: 
10204: 
10205: 
10206: 
10207:                                  Till Riksdagens Herr Talman
10208: 
10209:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            samhet som avses i lagen i fråga kursarrangören
10210: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          av statens medel.
10211: den 28 februari 1986 till vederbörande medlem              Enligt lagens 6 § anses såsom godtagbara kost-
10212: av statsrådet översänt avskrift av följande av          nader bl.a. utgifter, som föranleds av pensioner
10213: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål            och avgifter till pensionsanstalter.
10214: nr 57:                                                     1 Finland fastställs pensionsskyddet i huvudsak
10215:            Är Regeringen medveten om att pen-           enligt arbetsgivare så, att för personer anställda
10216:         sionsarrangemangen för lärarna och den          hos privat arbetsgivare gäller APL, för statsan-
10217:         övriga personalen vid enskilda yrkeskurs-       ställda personer StPL och för kommunalanställda
10218:         centraler är orättvisa, och om så är fallet,    personer KTAPL. Det förekommer även undan-
10219:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tag från denna huvudregel. Vissa inrättningar
10220:         för att personalen vid enskilda yrkeskurs-      eller föreningar som åtnjuter lagstadgat statsun-
10221:         centraler skall kunna jämställas med per-       derstöd faller inom ramen för statens pensions-
10222:         sonalen vid andra yrkeskurscentraler?           skydd med stöd av lagen om vissa pensioner, som
10223:                                                         skall betalas av statsmedel (StUL). Att dessa
10224:                                                         inrättningar eller föreningar hör tili statens pen-
10225:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sionssystem är i regel en gamma! kvarleva som
10226: anföra följande:                                        fått sin början redan innan APL över huvudtaget
10227:    1 lagen om sysselsättningsfrämjande utbildning       fanns. Rätt till pensionsskydd enligt StUL har
10228: (31/76) finns det stadganden om yrkeskurscen-           personai vid sådan enskild statsunderstödd insti-
10229: traler. Enligt lagens 1 § anordnas för främjande        tution, för vars del inrättningen har rätt att få
10230: av sysselsättningen huvudsakligen för vuxna av-         statsunderstöd för en i lag eller förordning be-
10231: sedda yrkesinriktade omskolnings-, fortbildnings-       stämd proportionell del av kostnaderna för an-
10232: och vidareutbildningskurser. Enligt lagens 2 §          ordnande av pensionsskydd. Det förutsätts även
10233: kan yrkeskursverksamhet anordnas av yrkeskurs-          att inrättnings rätt att få statsunderstöd baserar
10234: centraler och offentlig kontroll underkastade yr-       sig på lag eller förordning som har givits innan
10235: kesläroanstalter samt på särskilda grunder av           StUL 1.1.1970 trädde i kraft.
10236: högskolor. Med yrkeskurscentral avses sådant ut-           Enligt 5 § lagen om sysselsättningsfrämjande
10237: bildningsställe som inom ramen för ett av yrkes-        utbildning betalas ur statsmedel ersättning till
10238: utbildningsstyrelsen fastställt reglemente anord-       kursarrangören för kostnaderna för sysselsätt-
10239: nar i lagen i fråga avsedd, från år till år fortgåen-   ningsfrämjande yrkeskursverksamhet. Denna
10240: de utbildningsverksamhet. Y rkeskurscentral kan         statliga ersättning utgör inte sådant lagstadgat
10241: grundas av staten, kommun, kommunalförbund,             statsunderstöd för en i lag eller förordning be-
10242: förening eller stiftelse. Tillstånd till grundande      stämd proportionell del av kostnaderna som
10243: eller väsentlig utvidgning av kurscentral beviljas      förutsätts i StUL. För den skull kan personalen
10244: av statsrådet.                                          vid kurscentralerna inte omfattas av pensions-
10245:    Antalet kurscentraler som grundats i Jandet          skyddet enligt StUL. Att yrkeskursverksamheten
10246: huvudsakligen i början av 1970-talet är samman-         inte faller inom ramen för det egentliga lagstad-
10247: lagt 44. Kurscentralerna upprätthålls främst av         gade statsunderstödet beror uppenbarligen på
10248: kommunerna och kommunalförbunden. Beträf-               yrkeskursverksamhetens natur, bl. a. dess bind-
10249: fande 32 kurscentraler är bakgrundsorganisatio-         ning vid konjukturerna. Den lag som gäller
10250: nen en kommun eller ett kommunalförbund, i              yrkeskurscentralerna är från år 1976, och då var
10251: fråga om 12 kurscentraler en förening eller stif-       arbetspensionsstadgandena redan i princip täck-
10252: telse.                                                  ande, dvs. varje anställningsförhållande omfatta-
10253:    Enligt 5 § lagen om sysselsättningsfrämjande         des av något lagstadgat arbetspensionssystem.
10254: utbildning ersätts kostnaderna för anordnandet          Pensionsstadgandena har inte förbisetts i lagen
10255: av den sysselsättningsfrämjande yrkeskursverk-          om sysselsättningsfrämjande utbildning, utan det
10256:                                         1986 vp. -- RJ( n:o 57                                         5
10257: 
10258: torde i bakgrunden finnas en synpunkt, enligt             Det bör även konstateras, att pensionsskyddet
10259: viiken det inte är nödvändigt att utfärda särskilda    för personalen vid kurscentralerna inte blir en-
10260: pensionsstadganden eftersom pensionsstadgande-         hetligt även om personalen skulie överflyttas tili
10261: na är täckande.                                        statens pensionsskyddssystem. Personalen vid de
10262:    Grunderna för pensionsrätten för personalen         kommunägda kurscentralerna skulie omfattas av
10263: vid yrkeskurscentralerna är i och för sig klara. De    KTAPL och de övriga av statens pensionsskydd.
10264: faststälis på basis av ägoförhåliandena beträffan-        Det rådande läget, enligt vilket en del av
10265: de kurscentralen. Personalen vid kurscentraler         personalen omfattas av KTAPL och en del av
10266: som upprätthålis av kommun elier kommunalför-          APL, innebär inte någon större skilinad melian
10267: bund omfattas av det kommunala pensionsskyd-           personers pensionsskydd. Skilinaden är närmast
10268: det (KTAPL) och personalen vid kurscentraler           den att målnivån i KT APL är 60--66 % medan
10269: som upprätthålis av föreningar och stiftelser av       den i APL är 60 % . Lönen för bestämmandet av
10270: APL.                                                   pension är densamma. Pensionsåldern för APL är
10271:                                                        två år högre. 1 fråga om pensioner hålier dock på
10272:    Att staten ersätter kostnaderna för anordnan-       att tas fram en ny lösningsmodeli som skali
10273: det av yrkeskursverksamheten utgör i och för sig       omfatta samtliga pensionssystem.
10274: inte någon grund för en ändring av pensionsar-           Jag vili slutligen konstatera, att man i statens
10275: rangemangen i enlighet med lagen om statens            delegation för pensionsärenden, som verkar i
10276: pensioner.                                             anslutning tili finansministeriet, som bäst utre-
10277:   Jämförbara med kurscentraler som upprätthålis        der frågor som gälier pensionsarrangemang för
10278: av föreningar elier stiftelser är ett flertal i kom-   privata inrättningar och samfund med statsun-
10279: munernas verksamhet delaktiga aktiebolag, stif-        derstöd och problem som härvid har uppstått.
10280: telser osv., för vilka, liksom även för kurscentra-    Enligt min uppfattning kommer även pensions-
10281: lerna, den drivande kraften i bakgrunden oftast        arrangemangen för personalen vid yrkeskurscen-
10282: är kommunerna. Personalen vid dessa omfattas           traler att beröras i denna utredning. Om brister
10283: av APL, medan personalen vid kommunernas               upptäcks i de nuvarande arrangemangen kom-
10284:  "egoa" inrättningar av KTAPL.                         men ändringar att föreslås i dessa.
10285: 
10286:      Helsingfors den 8 april 1986
10287: 
10288:                                                                            Minister Pekka Vennamo
10289:                                               1986 vp.
10290: 
10291: Kirjallinen kysymys n:o 58
10292: 
10293: 
10294: 
10295: 
10296:                                   Valo ym.: Patsaan pystyttämisestä presidentti Risto Rytille
10297: 
10298: 
10299:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10300: 
10301:    Useimmille Suomen presidenteille on pystytet-    heim ovat saaneet patsaan pääkaupunkiin, toki
10302: ty valtion kustannuksella patsas. Samoin on me-     ansaitusti. Mielestämme valtion tulisi pikaisesti
10303: netelty useiden muuten merkittävien henkilöi-       täyttää velvoitteensa myös presidentti Rytiä koh-
10304: den osalta. Risto Rytille, joka oli Suomen presi-   taan.
10305: denttinä vuosina 1940-44 ei kuitenkaan ole            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10306: patsasta pystytetty. Tämä on häpeäpilkku maal-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10307: lemme.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10308:    Presidentti Risto Ryti johti maatamme sen        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10309: vaikeina vuosina. Tietäen edessä olevat vaikeudet
10310: hän otti vastuun maamme asioista ryhtyessään                  Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
10311: presidentiksi vuonna 1940. Huomattavaa on, että            teisiin patsaan pystyttämiseksi valtion
10312: esimerkiksi Rytin työtoverit Tanner ja Manner-             kustannuksella presidentti Risto Rytille?
10313: 
10314:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
10315: 
10316:           Tauno Valo                   Ritva Laurila                  Päivi Varpasuo
10317:           Aino Pohjanoksa               Kaarina Dromberg              Sampsa Aaltio
10318:           Helge Saarikoski             Juhani Alaranta                Esko Almgren
10319:           Väinö Raudaskoski            Matti Maijala                  Impi Muroma
10320:           Matti Viljanen               Lea Kärhä                      Vieno Eklund
10321:           Aila Jokinen                 Einari Nieminen                Sirkka-Liisa Anttila
10322:           Pirkko Ikonen                Pertti Salolainen              Tuure Junnila
10323:           Ulla Puolanne                Elisabeth Rehn                 Tapio Holvitie
10324:           Liisa Hilpelä                Riitta Jouppila                Ole Wasz-Höckert
10325:           Pähr-Einar Hellström         Gunnar Jansson                 Lauri Impiö
10326:           Kimmo Sasi                   Olavi Ronkainen                Heikki Järvenpää
10327:           Eeva Turunen                 Eva-Riitta Siitonen            Iiro Viinanen
10328:           Martti Tiuri                 ). Juhani Kortesalmi           Reino Jyrkilä
10329:           Helvi Koskinen               Sakari Valli                   Ben Zyskowicz
10330:           Urho Pohto                   Martti Ratu                    Heikki Riihijärvi
10331:           Pentti Skön                  Ulla Lehtinen                  Mikko Vainio
10332:           Anssi Joutsenlahti           Pirjo Rusanen                  Helena Pesola
10333:           Elsi Hetemäki-Olander        Heikki Kokko                   Toivo T. Pohjala
10334:                                        Riitta Uosukainen
10335: 
10336: 
10337: 
10338: 
10339: 260279M
10340: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 58
10341: 
10342: 
10343: 
10344: 
10345:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10346: 
10347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       räysten tuotolla tai yksityisten ja yhteisöjen lah-
10348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        joitusvaroilla.
10349: olette 28 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn
10350: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Esimerkiksi kumpaakaan esillä olevan kysy-
10351: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    myksen perusteluissa mainittua patsashanketta ei
10352: taja Valon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   ole toteutettu valtion kustannuksella. Suomen
10353: myksestä n:o 58:                                     marsalkka C. G. Mannerheimin ratsastajapatsas-
10354:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-    hankkeen toteuttamisesta vastasi tarkoitusta var-
10355:        teisiin patsaan pystyttämiseksi valtion       ten perustettu patsasvaltuuskunta ja patsaan ra-
10356:        kustannuksella presidentti Risto Rytille?     hoitus hoidettiin kokonaisuudessaan laajan kan-
10357:                                                      salaiskeräyksen tuotolla. Ministeri Väinö Tanne-
10358:                                                      rin patsashanke toteutettiin osuustoimintaliik-
10359:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
10360:                                                      keen toimesta ja sen järjestämän rahoituksen
10361: seuraavaa:                                           turvin. Myös presidentti Risto Rytin patsashank-
10362:  Valtiollisten merkkimiesten patsaiden rahoitta-     keessa tulisi mielestäni noudattaa vastaavanlaista
10363: minen on Suomessa yleensä hoidettu kansalaiske-      järjestelyä.
10364: 
10365:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1986
10366: 
10367:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
10368:                                         1986 vp. -- RJC n:o 58                                        3
10369: 
10370: 
10371: 
10372: 
10373:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
10374: 
10375:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           garinsamlingar eller privata personers och sam-
10376: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          funds donationsmedel.
10377: av den 28 februari 1986 tili vederbörande med-
10378: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av         Sålunda finansierades inte heller någondera av
10379: riksdagsman Valo m.fl. undertecknade spörsmål          de statyer som nämnts i spörsmålets motivering
10380: nr 58:                                                 på statens bekostnad. Den för ändamålet tillsatta
10381:             När ämnar Regeringen vidta åtgärder        statydelegationen ansvarade för resningen av ryt-
10382:          för att en staty skall resas över president   tarstatyn över Finlands marskalk C. G. Manner-
10383:          Risto Ryti med statens medel?                 heim och statyn finansierades i sin helhet med
10384:                                                        intäkter av en omfattande medborgarinsamling.
10385:                                                        Resningen av statyn över minister Väinö Tanner
10386:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       verkställdes och finansierades av andelsrörelsen.
10387: framföra följande:
10388:                                                        Enligt min uppfattning borde man även i fråga
10389:  1 Finland har i allmänhet statyer över statliga       om statyn över president Risto Ryti förfara på
10390: märkesmän finansierats med intäkter av medbor-         samma sätt.
10391: 
10392:     Helsingfors den 9 april 1986
10393: 
10394:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
10395:                                                  1986 vp.
10396: 
10397: Kirjallinen kysymys n:o 59
10398: 
10399: 
10400: 
10401: 
10402:                                     Paakkinen ym.: Sota-aseita kuvaavien leikkikalujen ja myrkyllisten
10403:                                        lelujen maahantuonnin estämisestä
10404: 
10405: 
10406:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10407: 
10408:    Lapsi oppii leikkiessään. Leikit ja leikkivälineet   maissa on meneillään laaja sotalelujen vastainen
10409: ovat aikuisten valitsemia ja aikuisten tuottamia.       kampanja, jolla on jo päästy tuloksiinkin. Myös
10410: Vastuu lasten saamista vaikutteista on aikuisten.       omassa maassamme on havaittu sotalelujen va-
10411:    Väkivaltaa ihannoivien julkaisujen, sarjojen ja      hingolliset vaikutukset lapsien elämään, mutta
10412: leikkikalujen, mm. aidon näköisten sotalelujen,         käytännön tuloksiin ei ole juuri päästy sotalelu-
10413: on voitu todeta vaikuttavan lasten kehitykseen          jen poistamiseksi lasten ja nuorten käsistä.
10414: väkivaltaisia käyttäytymismalleja lisäävästi. Väki-        Suurin osa maamme kaupoissa myynnissä ole-
10415: valtaisuuden esiintyminen ja erilaisten sota- ja        vista sotaleluista on ulkomaista valmistetta. Sota-
10416: tappamisleikkien leikkiminen vaikuttaa niin, että       lelujen myyntiä rajoittavia sopimuksia ei maas-
10417: lapsi yhä herkemmin hyväksyy väkivallan käytön          samme ole saatu aikaan. Sotalelujen vastaisia tai
10418: jokapäiväisenä tapahtumana ja omaksuu sen käy-          sotalelut tuomitsevia kannanottoja tai päätöksiä
10419: tön myös itse. Leikkiessään sotaa lapsi oppii           on myös turhaan saatu odottaa valtiovaltaa edus-
10420: jotain sodasta.                                         taviita viranomaisilta. Lasten ja nuorten järjestöt,
10421:    Televisiossa näytettyjen sotaa ja väkivaltaa ku-     lasten kasvattajat ja vanhemmat sen sijaan ovat
10422: vaavien elokuvien siirtämiseksi lasten maailmaan        yhä suuremmassa määrässä huolestuneet sotalelu-
10423: leikeiksi on lelukauppa valmistanut leikkiaseita ja     jen vahingollisista vaikutuksista, jotka ilmenevät
10424: kokonaisia sotanäyttämöitä. Uusin muotilelu -           ruumiillisen ja henkisen väkivallan lisääntymise-
10425: luonnollista kokoa oleva katkaistu haulikko             nä lasten ja nuorten keskuudessa.
10426: ''Rambo'' - on tullut maamme lelumarkkinoil-
10427:                                                            Pari viikkoa sitten havaitsimme myös, että
10428: le juuri samanaikaisesti, kun eduskunnassa on
10429:                                                         maahamme on markkinoille tuotu ulkomailta
10430: käsiteltävänä hallituksen esitys laiksi ampuma-
10431:                                                         myrkyllinen lelu, joka sitten myös levitettiin
10432: aseista ja ampumatarpeista annetun lain 5 ja
10433:                                                         vähittäismyyntiin. "Magic Love-Meter" -nimisen
10434: 6 §:n muuttamisesta niin, että katkaistun hauli-
10435:                                                         lelun todettiin sisältävän toisen luokan myrkkyä,
10436: kon hallussapito tehtäisiin rangaistavaksi, koska
10437:                                                         joka on erittäin herkästi syttyvää, terveydelle
10438: tämän hengenvaarallisen aseen käyttö ryöstöjen
10439:                                                         haitallista hengitettynä ja ihoa ärsyttävää.
10440: yhteydessä on huolestuttavasti lisääntynyt.
10441:    Lasten leikkiessä tappamista, ampumista ja              Elinkeinohallitus on nyttemmin kehottanut
10442: räjäyttämistä he oppivat ristiriitojen ratkaisemi-      lääninhallituksia välittömästi ryhtymään toimen-
10443: seksi tavan, jota me muuten emme ollenkaan              piteisiin kyseisen myrkkylelun poistamiseksi
10444: hyväksyisi lasten elämään kuuluvaksi. Sotaleluilla      myynnistä. Toivoa vain sopii, että kaikki levitetyt
10445: opitut käyttäytymismallit ovat vastoin yleisesti        myrkylliset lelut saadaan pois lasten ulottuvilta.
10446: hyväksyttyjä kasvatustavoitteita. Ristiriitaa siinä     Ihmetystä herättääkin suuresti se, että maassam-
10447: on myös maassamme laajasti hyväksyttyjen rau-           me voimassa olevat säädökset eivät estäneet ky-
10448: hantyön periaatteiden kanssa. Sotalelujen ja väki-      seistä loviisalaista yritystä tuomasta maahamme
10449: valtasarjojen tilalle tuleekin pikaisesti saada kil-    mainittua elintarvikeasetuksen vastaista lelua ja
10450: pailusta vapaita ja lasten keskinäiseen yhteistoi-      levittämästä sitä myyntiin.
10451: mintaan ohjaavia leikkejä niihin soveltuvine leik-         Olen tehnyt eduskunnassa väkivaltaleluista ja
10452: kivälineineen.                                          lapsen kehitykselle vaarallisista leluista kirjallisen
10453:    Keskustelua lasten leikkivälineistä ja niiden        kysymyksen vuonna 1981 ja suullisen kysymyksen
10454: merkityksestä lapsen kasvuun ja kehitykseen käy-        vuonna 1983. Lainaan tähän vuonna 1983 saa-
10455: dään laajasti monissa maissa. Monissa Euroopan          maani vastausta:
10456: 260247C
10457: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 59
10458: 
10459:    ''Leikkikaluja koskevat säännökset sisältyvät           Lapsen psyykkiseen ympanstoon vaikuttami-
10460: elintarvikelainsäädäntöön, joka mahdollistaa vi-        nen on luonnollisesti myös tärkeää, ja tätä asiaa
10461: ranomaisten puuttumisen sellaisiin leikkikalui-         kokonaisuudessaan harkittaneen sosiaali- ja ter-
10462: hin, jotka saattavat aiheuttaa lapselle myrkytyk-       veysministeriön hallinnonalalla, jolla mm. on
10463: sen tai muuta sairautta. Voimassa olevat sään-          vireillä lasten suojelua koskevan lainsäädännön
10464: nökset eivät kuitenkaan takaa leikkikalujen me-         kokonaisuudistus.''
10465: kaanista turvallisuutta. Puutteet voimassa olevas-         Lisäkysymys: Milloin on ajateltu saattaa voi-
10466: sa lainsäädännössä on tiedostettu, ja vireillä on       maan tai vahvistaa tuo kauppa- ja teollisuusmi-
10467: uudistushankkeita, jotka toteutuessaan takaavat         nisteriössä vuonna 1979 valmisteltu asetus leikki-
10468: lapselle paremman fyysisen turvallisuuden.              kaluista?
10469:    Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama tuo-           "Määräaikaa, milloin se saatetaan voimaan, ei
10470: teturvallisuustyöryhmä sai huhtikuussa 1982 val-        ole vielä päätetty, mutta en näe mitään estettä
10471: miiksi ehdotuksen tuoteturvallisuuslaiksi, joka         sille, etteikö sitä aivan lähitulevaisuudessa voitaisi
10472: toteutuessaan mahdollistaa kuluttajan terveydelle       säätää voimaan tulevaksi.''
10473: vaarallisen tuotteen myynnin kieltämisen sekä              Vastauksesta ilmenevien valmistelujen edelleen
10474: yksityiskohtaisten vähimmäisvaatimusten asetta-         todennäköisesti jatkuessa on maahamme siis äs-
10475: misen tuotteille silmällä pitäen kuluttajan ter-        kettäin tuotu katkaistu haulikkolelu, oikean ko-
10476: veyttä. Ehdotettuja säännöksiä laadittaessa on          koinen ja oikean näköinen jäljennös, ja myrkylli-
10477: kuitenkin tarkoitettu vain kuluttajan fyysistä ter-     nen lelu, jotka molemmat ovat vähittäiskaupassa
10478: veyttä. Tuoteturvallisuuslain toteuduttua voidaan       myynnissä ja lasten ulottuvissa.
10479: sen nojalla ryhtyä valmistelemaan yksityiskohtai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10480: sia säännöksiä leikkikaluille, jotka ovat hyödyke-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10481: ryhmä, jonka käytöstä saattaa aiheutua vaaraa           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10482: lapsen terveydelle.                                     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10483:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä on vuonna                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10484: 1979 valmistunut ehdotus leikkikaluasetukseksi,                 ryhtyä estääkseen lasten kasvulle ja kehi-
10485: joka sisältää leikkikaluja koskevat säännökset,                 tykselle vahingollisten väkivaltaa, sotaa ja
10486: joiden tavoitteena on fyysisesti turvallisten leikki-           sota-aseita kuvaavien leikkivälineiden ja
10487: kalujen takaaminen. Näiden säännösten antami-                   myrkyllisten lelujen maahantuonnin ja
10488: nen on mahdollista ehdotetun tuoteturvallisuus-                 myynnin ja sitä kautta joutumisen lasten
10489: lain nojalla.                                                   leikkeihin?
10490: 
10491:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
10492: 
10493:          Saara-Maria Paakkinen             Sinikka Hurskainen-Leppänen              Tuula Paavilainen
10494:          Kerttu Törnqvist                  Timo Roos                                Pirjo Ala-Kapee
10495:          Jorma Rantanen                    Pirkko Valtonen                          Sakari Knuuttila
10496:          Mikko Elo                         Aarno von Bell                           Marja-Liisa Löyttyjärvi
10497:          Reino Paasilinna                  Impi Muroma                              Tarja Halonen
10498:          Liisa Jaakonsaari                 Liisa Arranz                             Reijo Lindroos
10499:          Kari Urpilainen                   Riitta Järvisalo-Kanerva                 Ulla-Leena Alppi
10500:          Aino Pohjanoksa                   Sirpa Pietikäinen                        Pirkko Turpeinen
10501:          Tuulikki Hämäläinen               Anna-Liisa Piipari                       Lea Mäkipää
10502:          Liisa Kulhia                      Ulla Lehtinen                            Ensio Laine
10503:          Olli Helminen                     Paula Eenilä                             Risto Ahonen
10504:                                           1986 vp. -     KK n:o 59                                          3
10505: 
10506: 
10507: 
10508: 
10509:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10510: 
10511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           asennekasvatuksen, kuluttajavalistuksen ja vapaa-
10512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            ehtoisten sopimusten avulla.
10513: olette 28 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn                   Lastensuojelun Keskusliiton yhteydessä toimii
10514: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             leikkivälineiden kehittämistä selvittävä työryhmä,
10515: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        jossa on sekä alan asiantuntijoita että viranomai-
10516: taja Paakkisen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o        sia. Työryhmän tehtävänä on selvittää, mitä Suo-
10517: 59:                                                      messa on tehtävissä lasten lelu- ja leikkikulttuu-
10518:                                                          rin kehittämiseksi, ja siihen liittyen, mikä osuus
10519:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sota- ja väkivaltaleluilla on suomalaisessa lelutar-
10520:           ryhtyä estääkseen lasten kasvulle ja kehi-     jonnassa. Työryhmä aloitti työskentelynsä tammi-
10521:           tykselle vahingollisten väkivaltaa, sotaa ja   kuussa 1986. Asiaan liittyviä jatkotoimenpiteitä
10522:           sota-aseita kuvaavien leikkivälineiden ja      on tarkoituksenmukaista harkita työryhmän esi-
10523:           myrkyllisten lelujen maahantuonnin ja          tysten perusteella, joiden on tarkoitus valmistua
10524:           myynnin ja sitä kautta joutumisen lasten       kuluvan vuoden loppuun mennessä.
10525:           leikkeihin?                                        Mitä tulee myrkyllisten lelujen maahantuon-
10526:                                                          nin ja myynnin estämiseen, voidaan todeta, että
10527:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       voimassa olevan elintarvikelain säädösten nojalla
10528: ti   seuraavaa:                                          kyseisten lelujen maahantuonti ja myynti on jo
10529:                                                          estettävissä välittömästi. Maahantuotavien lelujen
10530:    Tuoteturvallisuuslakiehdotuksen       soveltamis-     osalta valvonta kuuluu ensi kädessä tulliviran-
10531: alaan tulevat kuulumaan kaikki kulutustavarat,           omaisille, jotka nykyisin voimin kykenevät valvo-
10532: siis myös leikkikalut. Lain nojalla olisi mahdollis-     maan ainoastaan pistokokein maahantuotuja le-
10533: ta antaa kysymyksessä viitattu leluasetus, jolla         luja. Lelujen valvonta siihen liittyvine tutkimuk-
10534: voitaisiin säädellä leikkikalojen kemiallisia ja me-     sineen on kuitenkin tärkeysjärjestyksessä asetettu
10535: kaanisia ominaisuuksia. Sotaleluihin saattaa             etusijalle muihin kulutustavaroihin nähden. Ky-
10536: usein liittyä ominaisuuksia, jotka voivat aiheuttaa      symyksessä mainittu ''Magic Love-Meter'' -nimi-
10537: lapselle vamman tai muun terveydellisen vaaran.          nen lelu pääsi markkinoille, paitsi edellä maini-
10538: Näillä perusteilla viranomaiset voisivat kieltää         tuista syistä myös osittain sen vuoksi, että se oli
10539: kyseisten lelujen valmistuksen, maahantuonnin            tullattu eri nimikkeellä kuin lelut, nimikkeellä,
10540: ja myymisen. Tarkoituksena on antaa uuden                johon kuuluvat mm. pilailuvälineet.
10541: tuoteturvallisuuslain nojalla, niin pian kuin se on          Leikkikalojen ja sotalelujen markkinointiin
10542: saatettu voimaan, erityinen leluasetus. Asetuksen        liittyviä kysymyksiä on pohdittu laajalti myös
10543: taustaksi tarvittavat kartoitustutkimukset ovat          lastensuojelutoimikunta 1982 :n kolmannessa osa-
10544: parhaillaan käynnissä elinkeinohallituksen ja Val-       mietinnössä (Komiteanmietintö 1985:7) ja sosi-
10545: tion teknillisen tutkimuskeskuksen yhteistyönä.          aali- ja terveysministeriön rauhankasvatustyöryh-
10546:     Tuoteturvallisuuteen ja leikkikaluihin liittyvät     män mietinnössä (STM 1985:40).
10547: lainsäädäntöuudistukset eivät kuitenkaan sisällä             Kuten edellä oleva vastaus osoittaa, hallituksen
10548: ehdotuksia leikkikalojen psyykkisen turvallisuu-         tarkoituksena on edelleen kehittää säädöksiä,
10549: den osalta. Tilanne eri pohjoismaissa on tältä           valvontatoimenpiteitä,      kuluttajavalistusta    ja
10550: osin samanlainen. Minkään pohjoismaan lainsää-           asennekasvatusta, samoin kuin tutkia mahdolli-
10551: däntöön ei sisälly säädöksiä, jotka tekisivät mah-       suuksia kehittää vapaaehtoisia järjestelyjä, joilla
10552: dolliseksi psyykkisesti vaarallisten leikkikalojen       voidaan entistä paremmin taata leikkikalojen
10553: maahantuonnin ja valmistuksen kieltämisen. Asi-          niin fyysinen kuin myös psyykkinenkin turvalli-
10554: aan on pyritty toistaiseksi vaikuttamaan lähinnä         suus.
10555: 
10556:        Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1986
10557: 
10558:                                                                                    Ministeri jermu Laine
10559: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 59
10560: 
10561: 
10562: 
10563: 
10564:                                Tili Riksdagens Herr Talman
10565: 
10566:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I samband med Centralförbundet för Barn-
10567: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         skydd fungerar en arbetsgrupp för leksaksutveck-
10568: av den 28 februari 1986 till veberbörande med-        ling, som omfattar både sakkunniga och myndig-
10569: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt      heter på området. Arbetsgruppens uppgift är att
10570: avskrift av följande av riksdagsman Paakkinen         utreda vad som kan göras i Finland för utveckling
10571: m.fl. undertecknade spörsmål nr 59:                   av barnens leksaks- och lekkultur och, i samband
10572:                                                       härmed, viiken roll strids- och våldleksakerna har
10573:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       i det finska leksaksutbudet. Arbetsgruppen har
10574:        sikt att vidta för att förhindra importen      arbetat från januari i år. De vidare åtgärder som
10575:        och försäljningen av sådana för barnens        behövs kommer ändamålsenligast till behandling
10576:        växt och utveckling farliga leksaker och       på basen av arbetsgruppens förslag, som avses att
10577:        lekapparater som företräder våld eller         vara färdiga före slutet av innevarande år.
10578:        krig eller som föreställer stridsvapen eller
10579:        avger gift, och för att förebygga deras            Beträffande förebyggandet av importen och
10580:        inträde på så sätt i barnens lekar?            försäljningen av leksaker som avger gift kan
10581:                                                       konstateras, att den gällande livsmedelslagen gör
10582:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     det redan möjligt att omedelbart förhindra dylik
10583: följande:                                             import och försäljning. Tillsynen över leksaksim-
10584:                                                       porten ankommer i första hand på tullmyndighe-
10585:    Den föreslagna produktsäkerhetslagen gäller        terna, vilka med de nuvarande personalresurserna
10586: alla konsumtionsartiklar, leksaker inberäknade.       inte kan utöva tillsyn över importerade leksaker
10587: Med stöd av lagen skulle man kunna utfärda den        annat än stickprovsvis. Leksakerna har dock vid
10588: i spörsmålet avsedda förordningen med viiken          tillsyn jämte undersökningar fått högre prioritet
10589: leksakernas kemiska och mekaniska egenskaper          än övriga konsumtionsvaror. Den i spörsmåler
10590: skulle kunna regleras. Militärleksaker kan ofta ha    nämnda '' Magic Love-Meter' '- benämda leksaken
10591: egenskaper som gör det möjligt att barnet skadas      slapp genom tullen, förutom av ovan nämnda
10592: eller dess hälsa äventyrs. Myndigheterna kunde        skäl, delvis även därför att den tarifferades i en
10593: enligt dessa kriterier förbjuda tillverkningen, im-   annan position än leksaker, samma till viiken
10594: porten och försäljningen av ifrågavarande leksa-      hänförs t.ex. skämtartiklar.
10595: ker. Man har för avsikt att med stöd av produkt-
10596: säkerhetslagen utfärda en leksaksförordning så           Frågor i anslutning till marknadsföringen av
10597: snart lagen har trätt i kraft. Näringsstyrelsen och   leksaker och militärartiklar för lekändamål har
10598: statens tekniska forskningscentral samarbetar re-     omfattande belysts även av barnskyddskommis-
10599: dan för att kartlägga förordningens underlag.         sionen 1982 i sitt tredje delbetänkande (Kom-
10600:    Lagstiftningsreformerna i anslutning till pro-     mittebetänkande 1985:7) och av den av social-
10601:                                                       och hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgruppen
10602: duktsäkerhet och leksaker omfattar dock inga
10603: förslag angående leksakers psykiska trygghet. I       för fredfostran i sitt betänkande (SocHvM
10604: detta avseende är läget detsamma i alla nordiska      1985:40).
10605: länderna. I inget av dem omfattar lagstiftningen         Såsom ovanstående svar visat har regeringen
10606: stadganden som skulle möjliggöra förbud mot           för avsikt att fortsätta med utvecklandet av
10607: import eller tillverkning av leksaker som innebär     stadgandena, tillsynsåtgärderna, konsumentupp-
10608: psykiska risker. Vid försök att påverka saken har     lysningen och attitydfostran samt att studera
10609: man hittills närmast använt de medel som atti-        möjligheterna till utveckling av frivilliga arrange-
10610: tydfostran, konsumentupplysning och frivilliga        mang som bättre än förut garanterar såväl leksa-
10611: avtal erbjuder.                                       kernas fysiska som även deras psykiska trygghet.
10612: 
10613:     Helsingfors den 2 april 1986
10614: 
10615:                                                                                Minister jermu Laine
10616:                                                 1986 vp.
10617: 
10618: Kirjallinen kysymys n:o 60
10619: 
10620: 
10621: 
10622: 
10623:                                    Louvo ym.: Lukioon valittavien oppilaiden oikeusturvan parantami-
10624:                                       sesta
10625: 
10626: 
10627:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10628: 
10629:    Uuden lukioasetuksen (n:o 719/ 12.10.1984)         lukkuuteen keskeyttää koko koulunkäynti. Am-
10630: kuudes luku määrittää perusteet, joiden mukaan        mattikasvatushallituksen alaisissa oppilaitoksissa
10631: oppilas valitaan lukioon. Vaikka sen mukaan           oppilas saa vapaista oppilaspaikoista luettelon
10632: koululautakunta vahvistaakin valinnan, jää sil-       kotiin postitettuna ellei hän tule sijoittumaan
10633: loin, kun kunnassa on useita lukioita, valinnan       todistuksen antamilla pisteillä toivekouluihinsa.
10634: käytännössä suorittavalle sijoitustoimikunnalle          Edellä mainitun lukioasetuksen 49 §:ssä sano-
10635: edelleen merkittävä päätösvalta asiassa. Noudate-     taan, että kouluhallitus antaa tarvittaessa tarkem-
10636: taanhan sijoitustoimikunnan toiminnassa, me-          pia määräyksiä lukion oppilaiden ilmoittautumi-
10637: nettelytavoissa ja päätöksenteossa soveltuvin osin    sesta ja ottamisesta sekä lukioiden yhteistoimin-
10638: kunnallislain lautakuntaa koskevia säännöksiä.        nasta. Niillä paikkakunnilla, joilla oppilaat huol-
10639:    Tähänastinen käytäntö on erityisesti joillakin     tajineen ovat kokeneet lukioon sijoittamisessa
10640: paikkakunnilla esimerkiksi Kymen läänissä, joilla     oikeusturvaansa loukatuksi, toivotaan mahdollis-
10641: on useita lukioita ja oppilaspula, osoittanut, että   ten uusien ohjeiden selventävän tilannetta.
10642: jopa yli 10 % oppilaista on sijoitustoimikunnan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10643: päätöksellä joutunut lukioon, joka ei ole lain-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10644: kaan ollut hänen hakutoiveissaan kolmen ensisi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10645: jaisen lukiovaihtoehdon joukossa. Kun käytäntö        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10646: on tällöin lisäksi ollut, että päätös on ainoastaan
10647: ilmoitettu oppilaalle ja hänen huoltajalleen eikä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10648: heille ole annettu mahdollisuutta lausua mielipi-            ryhtyä oppilaiden oikeusturvan paranta-
10649: dettään jäljellä olevista lukiomahdollisuuksista,            miseksi lukioon valittaessa erityisesti sel-
10650: tämä ei ole ollut omiaan vahvistamaan oppilaan               laisilla paikkakunnilla, joilla lukiopaikko-
10651: koulumotivaatiota ja on osaltaan vaikuttanut ha-             ja on runsaasti?
10652: 
10653:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
10654: 
10655:           Anna-Kaarina Louvo             Helena Pesola                  Erkki Moisander
10656:           Tapio Holvitie                 Tuulikki Petäjäniemi           Aino Pohjanoksa
10657:           Sirpa Pietikäinen              Lea Kärhä                      Heikki Järvenpää
10658:           Liisa Hilpelä                  Martti Tiuri                   Kaarina Dromberg
10659:           Riitta Uosukainen              Sakari Valli                   Sirkka-Liisa Anttila
10660:           Eeva Turunen                   Esko Almgren                   Hannele Pokka
10661:           Pirkko Turpeinen               Heli Astala                    Riitta Jouppila
10662:           Aila Jokinen                   Ole Wasz-Höckert               Marjatta Väänänen
10663:           Elisabeth Rehn                 Lauri Impiö                    Elsi Hetemäki-Olander
10664:           Tuure Junnila                  Eva-Riitta Siitonen            Lea Mäkipää
10665:           Liisa Arranz                   Sampsa Aaltio                  Heikki Kokko
10666:           Impi Muroma                    Ulla Puolanne                  Pähr-Einar Hellström
10667:           Tauno Valo                     Paavo Lipponen                 Pertti Salolainen
10668: 
10669: 
10670: 
10671: 260257N
10672: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 60
10673: 
10674: 
10675: 
10676: 
10677:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10678: 
10679:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tulevista kouluista, kouluhallitus on katsonut,
10680: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         että sijoitustoimikunta tekee esityksensä ottaen
10681: olette kirjeellänne 28 päivänä helmikuuta 1986        ensisijaisesti huomioon oppilaiden toiveet. Mikäli
10682: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       mitään näistä kolmesta toiveesta ei voida noudat-
10683: vastattavaksi kansanedustaja Louvon ym. teke-         taa, tulee oppilaalle tarjota vapaata oppilaspaik-
10684: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 60:          kaa muusta oppilasalueen koulusta tai toiselta
10685:                                                       oppilasalueelta.
10686:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10687:        ryhtyä oppilaiden oikeusturvan paranta-           Koska oppilaaksi ottaminen on kunnan koulu-
10688:        miseksi lukioon valittaessa erityisesti sel-   lautakunnan tehtävä, on kouluhallituksen käsi-
10689:        laisilla paikkakunnilla, joilla lukiopaikko-   tyksen mukaan koulun ylläpitäjän oikeus päättää
10690:        ja on runsaasti?                               muista sijoitusperusteista kuin mitä lukioasetus
10691:                                                       mainitsee. T arkoiruksenmukaisuussyistä tällaisia
10692:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         perusteita saattaisivat olla esimerkiksi oppilaan
10693: seuraavaa:                                            koulumatka ja ainevalinnat. Ei ole mitään estettä
10694:                                                       sille, että koululautakunta kuulee oppilaan ja
10695:    Lukioasetuksen (719/1984) mukaan koululau-         hänen huoltajansa mielipidettä.
10696: takunta ottaa oppilaat lukion ensimmäiselle Iuo-
10697:                                                          Päätös lukioon otetuista oppilaista tulee koulu-
10698: kalle kevätlukukauden koulutyön päätyttyä oppi-
10699:                                                       hallituksen ohjeiden mukaan julkistaa viimeis-
10700: lasaluetta varten asetetun sijoitustoimikunnan
10701:                                                       tään 10 päivänä kesäkuuta. Päätöksestä tulee
10702: ehdotuksen pohjalta. Valintaperusteista asetus
10703:                                                       näkyä, mihin. lukioon oppilas on sijoitettu ja
10704: määrää vain sen, että valittavalla tulee olla hy-
10705:                                                       minkä verran paikoista täytetään myöhemmin.
10706: väksytysti suoritettu peruskoulun tai vastaava op-
10707:                                                       Oppilaan oikeusturvan kannalta on perusteltua,
10708: pimäärä. Jos lukioihin ilmoittautuneita on enem-
10709:                                                       että lääninhallitus voi lukiolain 23 §:n mukaisesti
10710: män kuin oppilaspaikkoja, valitaan oppilaat lu-
10711:                                                       määrätä oppilaan otettavaksi lukioon, jos se ha-
10712: kioasetuksen 46 §:ssä lueteltujen oppiaineiden
10713:                                                       vaitsee, että oppilaan lukioon ottamista koskeva
10714: arvosanojen keskiarvon osoittamassa paremmuus-
10715:                                                       päätös on virheellinen.
10716: järjestyksessä.
10717:    Lukioasetuksen 49 §:n mukaan kouluhallitus            Oppilaiden ottaminen lukioon toteutetaan en-
10718: antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä oppilai-      si kertaa edellä selostetun mukaisesti keväällä
10719: den ilmoittautumisesta, ottamisesta lukioon ja        1986. Mikäli siitä saatavan kokemuksen perus-
10720: lukioiden yhteistoiminnasta. Yleiskirjeessään Y       teella ilmenee tarvetta, tullaan opetusviranomais-
10721: 64/1985 kouluhallitus on todennut, että ilmoit-       ten toimesta valmistelemaan tarvittavat muutok-
10722: tautuminen lukioon tapahtuu hakukortilla. Siinä       set lukion oppilaaksiottomenettelyyn. Siinä yh-
10723: oppilas voi ilmoittaa kolme vaihtoehtoista haku-      teydessä kiinnitetään edelleen erityistä huomiota
10724: toivettaan. Koska oppilaille näin on annettu          myös oppilaiden oikeusturvan parantamiseen.
10725: mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kysymykseen
10726:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
10727: 
10728:                                                                     Opetusministeri Kaan·na Suonio
10729:                                        1986 vp. -     KK n:o 60                                        3
10730: 
10731: 
10732: 
10733: 
10734:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10735: 
10736:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          möjlighet att uttala sin åsikt om de skolor som
10737: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         kan komma i fråga har skolstyrelsen ansett att
10738: av den 28 februari 1986 tili vederbörande med-        placeringkommissionen framlägger sitt förslag så
10739: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     att den i främsta rummet beaktar eleveroas
10740: riksdagsman Louvo m.fl. undertecknade spörs-          önskemål. Ifali man inte kan uppfylia något av
10741: mål nr 60:                                            dessa tre önskemål bör man erbjuda eleven en
10742:                                                       obesatt elevplats vid någon annan skola inom
10743:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       elevområdet elier inom något annat elevområde.
10744:        för att eleveroas rättsskydd vid intagning
10745:        tili studier vid gymnasiet skali bli bättre       Eftersom det ankommer på skolnämnden i
10746:        särskilt på sådana orter, där antalet gym-     kommunen att inta elever, anser skolstyrelsen att
10747:        nasieplatser är stort?                         skolans upprätthåliare har rätt att fatta beslut om
10748:                                                       andra placeringsgrunder än vad gymnasieförord-
10749:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningen anger. Av ändamålsenlighetsskäl kunde
10750: framföra följande:                                    sådana grunder t.ex. vara elevens skolväg och
10751:                                                       ämnesval. Det föreligger inget hinder för att
10752:    Enligt gymnasieförordningen (719/ 1984) intar      skolnämnden hör elevens och hans/hennes
10753: skolnämnden, på basen av den placeringskom-           förmyndares åsikt i saken.
10754: missions förslag som tilisatts för elevområdet,
10755: elever tili gymnasiums första årskurs sedan vårter-      Beslutet om de elever som intagits tili gymna-
10756: minens skolarbete i grundskolan avslutats. Om         siet bör enligt skolstyrelsens anvisningar offent-
10757: urval stadgas i förordningen endast, att den som      liggöras senast den 10 juni. Av beslutet bör
10758: söker inträde bör ha genomgått grundskolan elier      framgå vid vilket gymnasium eleven har placerats
10759: inhämtat motsvarande tidigare lärokurs. Om de         och hur många platser man senare besätter. Med
10760: som har anmält sig tili gymnasiet är flera än det     hänsyn tili elevens rättsskydd är det motiverat att
10761: antal elevplatser som skali besättas intas eleveroa   länsstyrelsen på basen av 23 § gymnasielagen kan
10762: i den företrädesordning som avgångsbetygets me-       bestämma att eleven skali intas tili gymnasiet om
10763: deltal av vitsorden i de i 46 § uppräknade            länsstyrelsen finner att beslutet om elevens intag-
10764: läroämnena anger.                                     ning tili gymnasiet är felaktigt.
10765:    Enligt 49 § gymnasieförordningen utfärdar             Intagningen av gymnasieelever på sätt som
10766: skolstyrelsen vid behov närmare bestämmelser          ovan anförts verkstälis för första gången våren
10767: om anmälan och intagning av gymnasieelever            1986. Ifali det på basen av de erhållna erfarenhe-
10768: samt om samverkan mellan gymnasier. I sitt            teroa är påkallat, kommer undervisningsmyndig-
10769: cirkulär Y 64/1985 har skolstyrelsen konstaterat      heteroa att bereda de erforderliga ändringaroa
10770: att anmälan tili gymnasiet sker med ansöknings-       ifråga om intagning av gymnasieelever. I detta
10771: kort. Där kan eleven anmäla tre ansökningsalter-      sammanhang fäster man särskild uppmärksamhet
10772: nativ. Eftersom man således gett eleveroa en          även vid att eleveroas rättsskydd blir bättre.
10773: 
10774:      Helsingfors den 4 april 1986
10775: 
10776:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
10777: 1
10778: 1
10779:  1
10780:  1
10781:   1
10782:   1
10783:    1
10784:    1
10785:     1
10786:     1
10787:      1
10788:      1
10789:       1
10790:       1
10791:        1
10792:        1
10793:         1
10794:         1
10795:          1
10796:          1
10797:           1
10798:           1
10799:            1
10800:            1
10801:                                                 1986 vp.
10802: 
10803: Kirjallinen kysymys n:o 61
10804: 
10805: 
10806: 
10807: 
10808:                                    Louvo ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon sihteerin linjan perustami-
10809:                                       sesta kauppaoppilaitoksiin
10810: 
10811: 
10812:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10813: 
10814:    Osastoavustajien virkoja on kunnissa ja kun-        kelun ja uralla etenemisen. Kauppaoppilaitoksil-
10815: tainliitoissa lähes 2 000. He toimivat sairaaloissa,   la on hyvät valmiudet antaa hallinnollisiin tehtä-
10816: terveyskeskusten vuodeosastoilla ja jonkin verran      viin liittyvää opetusta, jossa yhä tärkeämmäksi
10817: poliklinikoilla pääasiassa toimistotehtävissä. Noin    kohoavat tekstinkäsittely ja muu tietojenkäsitte-
10818: 70 % osastoavustajista on saanut toimistollisen        ly. Onhan aivan ilmeistä, että tulevaisuudessa
10819: koulutuksen pääasiassa kauppaoppilaitoksissa, ja       sairaaloiden hallintoa hoidetaan pitkälle kehitet-
10820: parikymmentä prosenttia on suorittanut sairaan-        tyjen atk-järjestelmien avulla.
10821: hoito-oppilaitosten jo 1970-luvulla alkaneen kak-         Kauppaoppilaitoksissa on jo vuosia annettu
10822: si lukukautta kestävän vastaanotto-osastoavusta-       osastoavustajien tehtäviin koulutusta. Ikaalisten
10823: jan koulutuksen, jolle pohjakoulutuksena on pe-        kauppaoppilaitoksessa on jo 13 vuoden ajan
10824: ruskoulu.                                              annettu terveydenhuollon sihteeriopetusta, joka
10825:     Osastoavustajien koulutuspohja on siis ollut       aluksi oli kurssimuotoista ja muuttui vuodesta
10826: hyvin kirjavaa. Epäkohdaksi on käytännössä to-         1980 lähtien terveydenhuollon sihteerin erikois-
10827: dettu mm., että nykyinen sairaanhoito-oppilai-         luokaksi, jolloin pohjakoulutusvaatimukseksi tuli
10828: toksissa annettu koulutus ei mahdollista jatko-        opistotason tutkinto. Luokan suorittaneet ovat
10829: opintoja sen paremmin toimistoalalla kuin hoito-       sijoittuneet erittäin hyvin, ja käytännöstä saatu
10830: alallakaan. Samoin kapea-alainen ammattitaito          kokemus on ollut yksinomaan myönteistä.
10831: estää myös hakeutumisen tarvittaessa muunlaisiin          Myös mm. Heinolan seudun kauppaoppilai-
10832: tehtäviin. Myös järjestäytyminen koulutuksen pe-       toksessa on viime vuonna alettu kouluttaa sosiaa-
10833: rusteella eri liittoihin vaikeuttaa asioiden ja etu-   litoimen ja terveydenhuollon sihteereitä yksivuo-
10834: jen hoitamista yhtenäisesti eri sektoreilla.           tisella koulutuksella merkonomin tutkinnon poh-
10835:     Osastoavustajien koulutuksen uudistaminen ja       jalta. Tämä koulutus on varmasti erinomaista,
10836: virkanimikkeen muutospyrkimys ovat olleet vi-          kun otetaan huomioon osastoavustajien käytän-
10837: reillä vuosia. Suomen Osastoavustajain yhdistys,       nön työtehtävät, ja sitä tarvitaan jatkokoulutuk-
10838: johon kuuluu jäseniä runsaasti toistatuhatta, siis     sena edelleenkin tulevaisuudessa. Kaikille osasto-
10839: enemmistö osastoavustajista, on vuodesta 1980          avustajien tehtäviin aikoville annettuna koulu-
10840: lähtien esittänyt perustettavaksi kauppaoppilai-       tuksena se pidentää kuitenkin kenties tarpeetto-
10841: toksiin erityisen sosiaali- ja terveydenhuollon sih-   masti koulutusaikaa, joten pitäisi olla myös mah-
10842:  teerin linjan. Yhdistyksen jäsenten keskuudessa       dollisuus varsinaiseen osastoavustajien peruskou-
10843: suoritetun tutkimuksen mukaan 90-95 % osas-            lutukseen niin, että julkishallinnon sihteerin Iin-
10844: toavustajista tekee pelkästään toimistotyötä. Lo-      joihin liitettäisiin kauppaoppilaitoksissa erityinen
10845: put 5-10 % toimivat terveyskeskuksissa avohoi-         sosiaali- ja terveydenhuollon sihteerin linja mm.
10846: don puolella terveyskeskusavustajina, ja he voivat     edellä mainittujen Ikaalisten ja Heinolan kaup-
10847:  tällöin olla mukana myös hoitotyössä.                 paoppilaitosten kokemusten perusteella. Tällä ta-
10848:     Sairaaloissa nopeasti yleistyvä toimistoauto-      valla taattaisiin tulevaisuudessa ammattitaitoinen
10849: maatio vaatii osastoavustajilta yhä perusteellisem-    toimistotyöntekijöiden ryhmä niin sosiaalitoi-
10850:  paa konttoritekniikan tuntemusta. Siksi on tärke-     meen kuin sairaaloiden ja terveyskeskusten vuo-
10851:  ää, että osastoavustajien koulutus turvaa palve-      deosastoille tasa-arvoisena muiden ammattiryh-
10852: lussuhteen jatkumisen myös sen jälkeen, kun            mien rinnalla.
10853:  toimistoautomaatio on täydessä laajuudessa otet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10854:  tu käyttöön, sekä mahdollistaa myös jatko-opis-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10855: 260256M
10856: 2                                    1986 vp. -    KK n:o 61
10857: 
10858: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-           näistämiseksi perustamalla sosiaali- ja ter-
10859: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  veydenhuollon sihteerin linja kauppaop-
10860:                                                            pilaitoksiin ja samalla ammattinimikkeen
10861:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              muuttamiseksi vastaamaan paremmin
10862:        ryhtyä osastoavustajien koulutuksen yhte-           osastoavustajien nykyisiä työtehtäviä?
10863: 
10864:     Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
10865: 
10866:         Anna-Kaarina Louvo             Tapio Holvitie                Helena Pesola
10867:         Aino Pohjanoksa                Sirpa Pietikäinen             Pirjo Rusanen
10868:         Lea Kärhä                      Heikki Järvenpää              Liisa Hilpelä
10869:         Kaarina Dromberg               Martti Tiuri                  Riitta Uosukainen
10870:         Olavi Ronkainen                Sakari Valli                  Sirkka-Liisa Anttila
10871:         Eeva Turunen                   Esko Almgren                  Riitta Jouppila
10872:         Kimmo Sasi                     Ole Wasz-Höckert              Hannele Pokka
10873:         Marjatta Väänänen              Elisabeth Rehn                Lauri Impiö
10874:         Elsi Hetemäki-Olander          Tuure Junnila                 Erkki Moisander
10875:         Eva-Riitta Siitonen            Lea Mäkipää                   Liisa Arranz
10876:         Sampsa Aaltio                  Heikki Kokko                  Ulla Puolanne
10877:         Pähr-Einar Hellström           Pertti Salolainen             Pirkko Turpeinen
10878:                     Tauno Valo                              Liisa Kulhia
10879:                                         1986 vp. -     KK n:o 61                                        3
10880: 
10881: 
10882: 
10883: 
10884:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10885: 
10886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pohjautuvan terveyden- ja sosiaalihuollon osasto-
10887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sihteerin koulutuksen opetussuunnitelman. Osas-
10888: olette 28 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn             tosihteeriksi koulutettavalta vaaditaan vähintään
10889: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           merkantin tutkinto, jonka pohjalta voi jatkaa
10890: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      yhden lukukauden kestävään osastosihteerin jat-
10891: taja Anna-Kaarina Louvon ym. näin kuuluvasta           kokoulutukseen. Opetussuunnitelman mukaan
10892: kirjallisesta kysymyksestä n:o 61:                     jatkokoulutus kestää 20 opintoviikkoa, n. 700
10893:                                                        tuntia, josta tuntimäärästä teoria-aineita on n.
10894:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         500 tuntia ja työharjoittelua n. 200 tuntia jossa-
10895:        ryhtyä osastoavustajien koulutuksen yhte-       kin terveyden- tai sosiaalihuollon laitoksessa.
10896:        näistämiseksi perustamalla sosiaali- ja ter-        Koulutus pyritään aloittamaan terveydenhuol-
10897:        veydenhuollon sihteerin linja kauppaop-         lon peruslinjan perustamisen yhteydessä luku-
10898:        pilaitoksiin ja samalla ammattinimikkeen        vuonna 1987-88.
10899:        muuttamiseksi vastaamaan paremmin                  Suunniteltu uusi jatkokoulutuksena järjestettä-
10900:        osastoavustajien nykyisiä työtehtäviä?          vä osastosihteerin koulutus olisi koulutusajaltaan
10901:                                                        peruskoulupohjaisena 3 1 12 vuoden mittainen
10902:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ja ylioppilaspohjaisena 2 1 12 vuoden mittainen
10903: ti seuraavaa:                                          eli lukukauden lyhyempi kuin kysymyksessä mai-
10904:    Osastoavustajan tehtävissä toimii tällä hetkellä    nittu Heinolan seudun kauppaoppilaitoksessa
10905: sekä kaupan ja hallinnon koulutusalalla tutkin-        järjestetty koulutus. Koulutus sopisi esim. julkis-
10906: non suorittaneita että sairaanhoito-oppilaitoksissa    hallinnon ja sihteerin erikoistumislinjaa suoritta-
10907: vastaanotto-osastoavustajan koulutuksen saanei-        neille jatkokoulutukseksi. Uuden koulutuksen
10908: ta.                                                    saaneille suunniteltu osastosihteeri-nimike vastaa
10909:    Nykymuotoinen, sairaanhoito-oppilaitoksissa         niinikään paremmin puheena olevan henkilöstön
10910: järjestettävä vastaanotto-osastoavustajan koulutus     tehtävänkuvaa ja toivomuksia.
10911: lakkaa vuoden 1987 aikana. Koulutus ei kaikilta            Erillisen uuden sosiaali- ja terveydenhuollon
10912: osin ole vastannut työelämän tarpeita.                 sihteerinlinjan perustamista kauppaoppilaitoksiin
10913:    Eri yhteyksissä on kuitenkin pidetty tärkeänä,      ei voida pitää tarkoituksenmukaisena sen kapea-
10914: että osastoavustajien koulutus järjestettäisiin sai-   alaisuuden takia. Vaihtoehtoisena ratkaisuna tu-
10915: raanhoito-oppilaitoksissa. On katsottu, että opis-     lisi lähinnä kysymykseen jonkin kaupan ja hallin-
10916: kelu yhdessä muiden terveydenhuoltoalan am-            non koulutusalaan kuuluvan linjan, kuten julkis-
10917: mattiryhmien kanssa lisää yhteistyövalmiuksia          hallinnon linjan painottaminen valinnaisaine-
10918: työelämässä.                                           vaihtoehdoin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon
10919:     Valtioneuvosto antoi 9.6.1983 keskiasteen          tehtäviin.
10920: koulutuksen kehittämisohjelmassa suunnitte-               Lopulliset päätökset osastoavustajien koulutuk-
10921: luohjeet, joiden mukaan terveydenhuollon osas-         sen yhtenäistämiseksi on tarkoitus tehdä nyt
10922: tosihteerin (osastoavustajan) koulutus järjestetään    suunnitellusta osastosihteerin koulutuksesta saa-
10923: kaupan ja hallinnon koulutusalalla tutkinnon           tujen kokemusten pohjalta. Tämän uuden kou-
10924: suorittaneille jatkokoulutuksena terveydenhuol-        lutuksen käynnistäminen merkitsee huomattavaa
10925: toalan oppilaitoksissa.                                parannusta nykytilanteeseen sekä koulutuksen si-
10926:     Ammattikasvatushallitus on 5.2.1986 vahvista-      sällön ja pituuden että uuden nimikkeen käyt-
10927: nut kaupan ja hallinnon koulutusalan tutkintoon        töönoton myötä.
10928: 
10929:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
10930: 
10931:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
10932: 4                                       1986 vp. -     KK n:o 61
10933: 
10934: 
10935:                                  Till Riksdagens Herr Talman
10936: 
10937:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen           utbildas till avdelningssekreterare krävs minst
10938: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          merkantexameno På grund härav kan studeran-
10939: av den 28 februari 1986 till vederbörande med-         den inleda fortsatta srudier som pågår en termin
10940: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av      och kvalificerar till avdelningssekreteraryrketo En-
10941: riksdagsman Anna-Kaarina Louvo moflo under-            ligt läroplanen pågår fortsatta studier 20 studie-
10942: tecknade spörsmål nr 61 :                              veckor, ca 700 timmaro Av detta antal timmar är
10943:                                                        ca 500 timmar teoretiska studiero Arbetsprakti-
10944:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ken är ca 200 timmar vid någon läroanstalt inom
10945:        för att utbildningen för avdelningsbiträ-       hälso- och socialvårdeno
10946:        den kan förenhetligas så att en linje för
10947:        social- och hälsovårdssekreterare skall in-        Man strävar till att utbildningen inleds under
10948:        rättas vid handelsläroverk och för att          läsåret 1987-88 i samband med inrättandet av
10949:        yrkesbeteckningen samtidigt ändras så att       grundlinjen inom hälsovårdeno
10950:        den bättre motsvarar avdelningsbiträde-            Studietiden för den nya utbildningen för av-
10951:        nas nuvarande arbetsuppgifter?                  delningssekreterare som planerats i form av fort-
10952:                                                        satta srudier är 3 1 12 år, om studierna bygger på
10953:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       grundskolan och 2 112 år om studierna bygger på
10954: framföra följande:                                     studentexamen, dvso en termin kortare än den i
10955:                                                        spörsmålet avsedda utbildningen vid Heinolan
10956:    Både de som avlagt examen inom utbildnings-         seudun kauppaoppilaitos benämnda handelsläro-
10957: området för handel och administration samt de          verko Utbildningen är lämplig toexo för dem som
10958: som erhållit utbildning i mottagnings-avdel-           genomgått specialiseringslinjen för sekreterare el-
10959: ningsbiträdesyrket vid sjukvårdsinstitliien hand-      ler specialiseringslinjen inom den offentliga
10960: har för närvarande sådana uppgifter som ankom-         förvaltningeno Beteckningen avdelningssekretera-
10961: mer på avdelningsbiträdeno                             re som planerats för dem som fått den nya
10962:    Den utbildning för mottagnings-avdelningsbi-        utbildningen motsvarar också bättre den befatt-
10963: träden som för närvarande anordnas vid sjuk-           ningsbeskrivning och de önskemål som nämnda
10964: vårdsinstituten upphör under år 1987 0 Utbild-         personai har 0
10965: 
10966: 
10967: 
10968: ningen motsvarar inte till alla delar arbetslivets
10969: behovo                                                     Man kan inte anse att det är ändamålsenligt
10970:    1 olika sammanhang har man dock ansett det          att inrätta en särskild ny sekreterarlinje inom
10971: vara viktigt att utbildningen för avdelningsbiträ-     social- och hälsovårdsbranschen vid handelsläro-
10972: den borde anordnas vid sjukvårdsinstituten. Man        verken eftersom utbildningen på linjen inte är
10973: har ansett att studier tillsammans med andra           tillräckligt omfattande Som en alternativ lösning
10974:                                                                               0
10975: 
10976: 
10977: 
10978: 
10979: yrkesgrupper inom hälsovårdsbranschen ger stör-        kunde närmast komma ifråga någon linje som
10980: re möjligheter till samarbete i arbetsliveto           hör till utbildningsområdet för handel eller ad-
10981:                                                        ministration som toexo linjen för den offentliga
10982:    1 utvecklingsprogrammet för utbildningen på
10983:                                                        förvaltningen med olika ämnesval. Denna linje
10984: mellanstadiet gav statsrådet 9 06 .198 3 planerings-
10985:                                                        kunde ge en lämplig förberedande utbildning för
10986: anvisningar, enligt vilka utbildningen för avdel-
10987:                                                        uppgifter inom hälso- och socialvårdeno
10988: ningssekreterare inom hälsovården (avdelningsbi-
10989: träde) anordnas i form av fortsatta studier vid            Man har för avsikt att fatta de slutgiltiga
10990: läroanstalterna inom hälsovårdsbranschen för de        besluten om förenhetligandet av utbildningen
10991: sruderande som inom utbildningsområdet för             för avdelningssekreterare på basen av de erfaren-
10992: handel och administration avlagt exameno               heter som man fått av den planerade utbild-
10993:    Yrkesutbildningsstyrelsen har 50 2 01986 fast-      ningen för avdelningssekreterare.
10994: ställt den läroplan för utbildning för avdelnings-         lnförandet av denna nya utbildning innebär
10995: sekreterare inom hälso- och socialvården som           en betydande förbättring jämfört med dagens
10996: bygger på examen inom utbildningsområdet för           situation, då studietiden, utbildningens innehåll
10997: handel och administration Av den som skall
10998:                              0                         och den nya beteckningen tas i bruko
10999: 
11000:      Helsingfors den 4 april 1986
11001: 
11002:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
11003:                                                 1986 vp.
11004: 
11005: Kirjallinen kysymys n:o 62
11006: 
11007: 
11008: 
11009: 
11010:                                    Saarto ym.: Virkistyskäyttöön soveltuvien ranta-alueiden säilyttämi-
11011:                                       sestä rakentamattomina
11012: 
11013: 
11014:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11015: 
11016:    Hallitus totesi jo v. 1967 esityksessään rannan-    takaavoitus on osoittautunut jäykäksi ja tehotto-
11017: suojelulaiksi (joka raukesi), että vapaat rannat       maksi suunnittelumenettelyksi. Pirstoutunut
11018: ovat häviämässä siinä määrin, ettei ulkoilun,          maanomistus estää usein käytännössä rantakaa-
11019: matkailun ja muun virkistystoiminnan tarpeita          voitusta. Niinpä ranta-alueiden palstoitus ja ra-
11020: voida riittävästi tyydyttää. Sen jälkeen on tilanne    kentaminen on saanut edetä usein itse asiassa
11021: rantojen osalta suuresti huonontunut.                  vailla minkäänlaista aluesuunnittelua. Tilannetta
11022:    Jopa kansallispuistosuunnitelmat ja vahvistet-      pahentaa edelleen se, että niissä tapauksissa,
11023: tuihin seutukaavoihin sisältyvät virkistysalueet       jolloin rantakaava on laadittu, se on usein mer-
11024: ovat vaarassa, koska niillä ei voida estää haja-asu-   kinnyt ranta-alueiden entistä tehokkaampaa ra-
11025: tusluontoista rakentamista. Esimerkkinä Uudelta-       kentamista ja rakentamattomien rantaosuuksien
11026: maalta mainittakoon Läntisen Uudenmaan seu-            yksityisluonteen korostumista. Maanomistajalla
11027: tukaava, joka sallii haja-asutuksen muodostamis-       on yleensä joko oikeus saada rakennuslupa tai
11028: ta jopa saaristo- ja rannikkoalueiden suojelu-         sitten rannat on lunastettava häneltä niin kor-
11029: alueilla.                                              keaan hintaan, ettei kunnilla laajemmalti ole
11030:     Puutavarayhtiöt ja muut suuryhtiöt, jotka          siihen varaa.
11031: usein omistavat vielä rakentamattomana säilyneet          Muissa pohjoismaissa on saatu aikaan tehokas
11032: suuret yhtenäiset ranta-alueet, ovat viime vuosina     rannansuojelulainsäädäntö. Niissä on kielletty
11033: suuresti kiihdyttäneet toimiaan. Enso-Gutzeit,         enempi rakentaminen rannoilla 100-300 metrin
11034: Kymi-Strömberg, Kajaani Oy, Hackman, Ser-              etäisyydellä rantaviivasta. Siitä voidaan poiketa
11035: lachius ym. ovat käynnistäneet systemaattisen          vain yksityiskohtaisella kaavalla. Viimeksi tällai-
11036: rantametsiensä kaavoittamisen loma-asutukseen.         sen lainsäädännön on saanut aikaan Norjan nyt
11037: Näin niistä saa huomattavasti suuremmat voitot         vallassa oleva oikeiston johtama hallitus.
11038: kuin metsätalouteen käytettynä. Voidaankin ky-            Suomessa hallitus ei koko vaalikauden aikana
11039: syä, onko oikein, että metsätalousyhtiö tällä lailla   ole saanut aikaan toimenpiteitä rannansuojelun
11040: hyödyntää omaisuutensa eikä käytä sitä metsäta-        hyväksi. Ympäristöministeriö on ollut toiminnas-
11041: louteen, mikä on yhtiön varsinainen tarkoitus.         sa vuodesta 1983, mutta ei ole saanut konkreetti-
11042:     Suuryhtiöiden kaavoitushankkeet ovat usein         sia esityksiä asiassa eduskuntaan. Rakennuslain
11043: ristiriidassa paikallisen väestön etujen kanssa ja     kokonaisuudistus, jota on valmisteltu vuodesta
11044: saavat vastaansa lähes yksimielisen paikallisen        1970 lukien, olisi tarjonnut erään mahdollisuu-
11045: mielipiteen. Pienet ja köyhät kunnat ovat nykyi-       den rantakysymyksen hoitamiseksi, jos ao. kun-
11046: sen lainsäädännön vallitessa voimattomia suur-         nalla on riittävästi suojelutahtoa. Tiettävästi
11047: maanomistajien vaatimusten edessä. Väliaikaisel-       uudistus hallituksen viivyttelyn ja päättämättö-
11048:  la rakennuskiellolla voidaan tilanne saada joksi-     myyden vuoksi on tältä eduskuntakaudelta rau-
11049: kin aikaa hallintaan (Dragsfjärdissä esimerkiksi       keamassa.
11050:  yleiskaavan laatiruisaikainen kielto), mutta kun         Rannansuojelun hoitamisella on kuitenkin kii-
11051:  se päättyy, on sama tilanne taas edessä: huomat-      re. Jo nyt uudistus on pahasti myöhässä. Jollei
11052:  tavien rakennusmäärien sijoittaminen ranta-           asiaa saada hoidetuksi tällä eduskuntakaudella,
11053:  alueille ei ole estettävissä.                         ehtivät suuryhtiöt taotakaavoittaa ja myydä tai
11054:     Heikko lainsäädäntö tekee käytännössä lähes        vuokrata kaikki rantametsänsä. Sen jälkeen voi-
11055:  mahdottomaksi ohjata myös muuta yksityistä            daan kysyä, mitä suojeltavaa rannoilla enää on
11056:  rakennustoimintaa ranta-alueilla. Nykyinen ran-       jäljellä.
11057: 
11058:  2602710
11059: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 62
11060: 
11061:    Jotta voitaisiin pelastaa vielä rakentamattomat,           käyttää rantoja virkistykseen jokamiehen-
11062: yhtenäiset ranta-alueet jälkipolville, olisi halli-           oikeudella ovat olennaisesti kaventumas-
11063: tuksen kiireellisesti annettava esitys eduskunnal-            sa, ja että tämän kehityksen kärjessä kul-
11064: le. Lakiesitys pitäisi saada ainakin pääosin käsitel-         kevat puutavarayhtiöt ja muut suuryh-
11065: lyksi vielä kevätistuntokauden aikana. Sen tulisi             tiöt, jotka pyrkivät maksimoimaan voit-
11066: olla sellainen, että tehokkaasti turvataan riittävän          tonsa omistamistaan rantametsistä kaa-
11067: suurien, yhtenäisten ranta-alueiden säilyminen                voittamalla ne loma-asutukseen, ja
11068: rakentamattomina eri puolilla Suomea.                            aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin
11069:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin,
11070: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                  jotta edellä kuvailtu kehityskulku estet-
11071: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-              täisiin ja turvattaisiin riittävän laajojen
11072: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     ra~ta-a~ueiden säilyminen rakentamatto-
11073:           Tietääkö Hallitus, että virkistyskäyt-              mma, Ja
11074:         töön soveltuvat vapaat rannat häviävät                   annetaanko Hallituksen esitys asiassa
11075:         nopeata vauhtia Etelä- ja Keski-Suomessa              niin hyvissä ajoin, että eduskunta ehtii
11076:         sekä eräin paikoin muuallakin maassa                  sen myös tämän eduskuntakauden aikana
11077:         niin, että kansalaisten mahdollisuudet                käsitellä?
11078: 
11079:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1986
11080: 
11081:          Veikko Saarto                Pekka Leppänen                    Heli Astala
11082:          Marja-Liisa Löyttyjärvi      Pirkko Turpeinen                  Kati Peltola
11083:          Inger Hirvelä                Esko Helle                        Vappu Säilynoja
11084:          Terho Pursiainen             Timo Laaksonen                    Ensio Laine
11085:                      Ulla-Leena Alppi                          Marjatta Stenius-Kaukonen
11086:                                         1986 vp. -      KK n:o 62                                        3
11087: 
11088: 
11089: 
11090: 
11091:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11092: 
11093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         jen ohella jopa kansainvälistä luonnonsuojeluar-
11094: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           voa.
11095: olette 28 päivänä helmikuuta 1986 päivätyn                 Ranta on jokamiehenoikeudella tapahtuvan
11096: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            luonnon virkistyskäytön kannalta arvokkain ja
11097: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       vetovoimaisin osa luontoa. Jokamiehenoikeuk-
11098: taja Saarron ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          sien turvaaminen lainsäädännössä on virkistyskäy-
11099: kysymyksestä n:o 62:                                    tön kannalta tärkeätä. Tämän ohella on luonto,
11100:                                                         jossa liikkuminen on vapaata, jokamiehenoikeuk-
11101:           Tietääkö Hallitus, että virkistyskäyt-
11102:                                                         sien perusedellytys. Rantojen suunnittelematon
11103:        töön soveltuvat vapaat rannat häviävät           rakentaminen kaventaa kansalaisten mahdolli-
11104:        nopeata vauhtia Etelä- ja Keski-Suomessa
11105:                                                         suuksia käyttää rantoja ja vesiluontoa virkistyk-
11106:        sekä eräin paikoin muuallakin maassa
11107:                                                         seen.
11108:        niin, että kansalaisten mahdollisuudet
11109:        käyttää rantoja virkistykseen jokamiehen-           Rantojen rakentaminen etenee kahdella taval-
11110:        oikeudella ovat olennaisesti kaventumas-         la. Alueilla, joilla maanomistusolot ovat pirstou-
11111:        sa, ja että tämän kehityksen kärjessä kul-       tuneet, tapahtuu pääosa rantarakentamisesta
11112:        kevat puutavarayhtiöt ja muut suuryh-            edelleen rakennus- ja poikkeusluvin. Seuraukse-
11113:        tiöt, jotka pyrkivät maksimoimaan voit-          na on suunnittelematon loma-asutuksen sijoittu-
11114:        tonsa omistamistaan rantametsistä kaa-           minen, jonka asianmukaiseen ohjaamiseen nykyi-
11115:        voittamalla ne loma-asutukseen, ja               nen lainsäädäntö antaa vain niukalti edellytyksiä.
11116:           aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin          Alueilla, joilla maanomistusyksiköt ovat suuria,
11117:        lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin,         on rantakaavoitus huomattava rantojen rakenta-
11118:        jotta edellä kuvailtu kehityskulku estet-        mistapa. Suuria maa-alueita omistavat muun
11119:        täisiin ja turvattaisiin riittävän laajojen      muassa metsäteollisuusyritykset. Varsinkin Järvi-
11120:        ranta-alueiden säilyminen rakentamatto-          Suomessa niiden kiinnostus rantarakentamiseen
11121:                                                         on viime vuosina kasvanut. Vuoden 1985 lopulla
11122:        mma, Ja
11123:                                                         oli metsäteollisuusyhtiöiden rantakaavoja vireillä
11124:           annetaanko Hallituksen esitys asiassa
11125:                                                         noin 120. Kyseiset rannat ovat olleet alueiden
11126:        niin hyvissä ajoin, että eduskunta ehtii
11127:                                                         väestön virkistyskäytön ja jokamiehenoikeuteen
11128:        sen myös tämän eduskuntakauden aikana
11129:                                                         perustuvan luonnontuotteiden keräilyn kannalta
11130:        käsitellä?                                       tärkeitä. Menossa oleva kehitys huonontaa no-
11131:                                                         peasti sekä maaseudun asukkaiden luonnon vir-
11132:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kistyskäytön että luonnontuotteiden käytöstä saa-
11133: ti seuraavaa:                                           tavien lisätulojen hankinnan edellytyksiä. Suur-
11134:    Hallitus on tietoinen ranta-alueiden rakenta-        ten asutuskeskusten lähellä uusi loma-asutus
11135: misen viimeaikaisesta kehityksestä. Suurten kau-        edellyttää tiheän rakentamisen vuoksi yleensä
11136: punkiemme lähialueilla rannat ovat jo hyvin             aina rantakaavan laadintaa. Rantakaavasäännöstö
11137: suurelta osaltaan rakennettuja. Loma-asutuksen          on kuitenkin osoittautunut järjestelmäksi, joka
11138: rakentaminen on merialueilla siirtynyt luonnon-         tarjoaa hyvin vähän edellytyksiä virkistys- ja suo-
11139: ja maisemansuojelun sekä luonnon virkistyskäy-          jelualueiden turvaamiselle.
11140: tön kannalta arvokkaille saaristoalueille manner-          Hallitus on keskustellut rantarakentamista kos-
11141: rantojen vapaiden rakennuspaikkojen vähentyes-          kevan rakennuslain osittaisuudistusesityksen an-
11142: sä. Järvialueilla on tilanne nopeasti muuttunut.        tamisesta eduskunnalle. Uudistuksella täsmen-
11143: Muun muassa metsäautotieverkoston kehitys on            nettäisiin rantarakentamiseen liittyvien seikkojen
11144: luonut edellytyksiä loma-asutuksen leviämiselle         arviointia kaikessa kaavoitus- ja rakennustoimin-
11145: muuten rakentamattomina säilyneille alueille.           nassa sekä yksinkertaistettaisiin ranta-alueiden
11146: Rantarakentaminen uhkaa viimeisiä luonnontilai-         kaavoitusjärjestelmää. Tämän rakennuslain osit-
11147: sina säilyneitä meri- ja järviluonnon kokonai-          taisuudistuksen eräänä tavoitteena tulisi olla oh-
11148: suuksia, joilla on virkistyskäyttöön liittyvien arvo-   jata rantarakentaminen pois luonnonsuojelun tai
11149: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 62
11150: 
11151: luonnon virkistyskäytön kannalta koko maan tai       maanomistajilta. Lupa loma-asunnon rakentami-
11152: asianomaisen seudun kannalta arvokkailta alueil-     seen voitaisiin näin myöntää yleiskaavan osoitta-
11153: ta. Rantarakentamiselle soveliaat alueet selvitet-   milla alueilla yksinomaan rakennuslupahake-
11154: täisiin yhä useammin yleiskaavoituksessa, jolloin    muksen petusteella.
11155: voitaisiin tähänastista paremmin turvata myös
11156:                                                         Rakennuslainsäädännön uudistamisella olisi
11157: maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja vältyttäi-
11158:                                                      tarkoitus parantaa kuntien suunnitteluvalmiutta.
11159: siin yleisen edun kannalta toisarvoisesta ja maan-
11160:                                                      Ympäristöministeriön tarkoitus on välittömästi
11161: omistajalta tarpeettomia kustannuksia vaativasta
11162:                                                      ryhtyä myös eräiden arvokkaampien ranta-aluei-
11163: rantakaavoituksesta. Rantakaavoituskäytäntö tuli-
11164:                                                      den suojaamiseen. Rakennuslain uudistuksen li-
11165: si muuttaa vastaamaan asema- ja rakennuskaavoi-
11166:                                                      säksi selvitetään luonnonsuojelu- ja virkistystar-
11167: tusta siten, että rantakaavan yksinomainen laatija
11168:                                                      peiden turvaamisen vaatimien muiden säädös-
11169: olisi kunta. Kunnalle osoitettaisiin kuitenkin
11170: mahdollisuudet periä kaavoituskustannukset           uudistusten tarve.
11171: 
11172:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
11173: 
11174:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
11175:                                       1986 vp. -     KK n:o 62                                       5
11176: 
11177: 
11178: 
11179: 
11180:                                Till Riksdagens Herr Talman
11181: 
11182:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av rekreationsvärde har rentav internationelit na-
11183: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       turskyddsvärde.
11184: den 28 februari 1986 tili vederbörande medlem           Med tanke på rekreation som sker enligt alle-
11185: av statsrådet översänt avskrift av följande av       mansrätten är stranden den värdefuliaste och
11186: riksdagsman Saarto m.fl. undertecknade spörs-        a~traktivaste delen av naturen. Att i lagstift-
11187: mål nr 62:                                           mngen trygga allemansrätten är viktigt med
11188:                                                      avseende på rekreationen. En grundförutsättning
11189:           Är Regeringen medveten om att de
11190:        lediga stränder som lämpar sig för rekrea-    för aliemansrätten är dessutom sådan natur där
11191:                                                      man kan röra sig fritt. Ett icke-planerat bebyg-
11192:        tion i snabb takt försvinner i södra och
11193:                                                      gande av stränderna minskar väsentligt medbor-
11194:        meliersta Finland samt på vissa stälien
11195:                                                      garnas möjligheter att använda stränderna och
11196:        även annorstädes i landet, så att medbor-
11197:                                                      vattennaturen för rekreation.
11198:        garnas möjligheter att enligt aliemansrät-
11199:        ten använda stränderna för rekreation            Bebyggandet av stränderna framskrider på två
11200:        väsentligt hålier på att minska, och att i    sätt. lnom områden med splittrade jordägoför-
11201:        spetsen för denna utveckling går trävaru-     hålianden sker huvudparten av strandbebyggan-
11202:        bolagen och andra storföretag, som            det fortfarande med byggnads- och undantags-
11203:        försöker maximera vinsten från sina           tilistånd. Av detta följer en fuliständigt oplane-
11204:        strandskogar genom att planlägga dessa        rad placering av fritidsbebyggelse. Enligt den
11205:        för fritidsbebyggelse, och                    gäliande lagstiftningen finns det endast begrän-
11206:           ämnar Regeringen vidta erforderliga        s~de förutsättningar att styra denna på ett saken-
11207:        lagstiftnings- och andra åtgärder, för att    ltgt sätt. lnom områden med stora jordägoenhe-
11208:        ovan nämnda utvecklingsförlopp skali          ter är planläggningen av stränderna ett betydan-
11209:        kunna hindras och tillräckligt stora          de förfarande vid bebyggandet av stränderna.
11210:        strandområden bevaras obebyggda, och          Stora. jordområden ägs bland annat av skogsin-
11211:                                                      dustnföretagen. 1 synnerhet i lnsjöfinland har
11212:           kommer Regeringens proposition i
11213:                                                      dessa företags intres$e för bebyggandet av strän-
11214:        ärendet att avlåtas i så god tid, att den
11215:                                                      derna ökat under de senaste åren. 1 slutet av år
11216:        ännu under denna riksdagsperiod hinner
11217:        behandlas av riksdagen?                       1985 hade skogsindustriföretagen ca 120 an-
11218:                                                      hängiga strandplaner. Ifrågavarande stränder är
11219:                                                      viktiga med tanke på rekreationen för områdets
11220:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      befolkning och insamlingen av naturprodukter
11221: anföra följande:                                     som baserar sig på aliemansrätten. Den utveck-
11222:   Regeringen är medveten om den senaste ut-          ling som pågår försämrar snabbt möjligheterna
11223: vecklingen beträffande bebyggandet av strand-        för landsbygdens invånare beträffande såväl rek-
11224: områden. Stränderna inom de stora städernas          reationen som förutsättningarna att skaffa extra
11225: närområden är redan tili en stor del bebyggda.       inkomster av användningen av naturprodukter.
11226: Sedan lediga byggplatser på fastlandets stränder     P~ . grund av tät. bebyggelse förutsätter en ny
11227: minskat, har byggandet av fritidsbostäder inom       frmdsbebyggelse 1 närheten av stora bosättnings-
11228: havsområden förflyttats tili skärgårdsområden        centra i regel alitid att strandplan uppgörs. Det
11229: som är värdefulia med tanke på naturskydd och        har dock visat sig att strandplanestadgandena och
11230: landskapsvård samt rekreation. lnom sjöområden       -bestämmelserna är ett system som skapar mycket
11231: har situationen snabbt förändrats. Bland annat       begränsade förutsättningar för tryggandet av
11232: har utvecklingen av bilvägnätet i skogar skapat      rekreations- och skyddsområden.
11233: förutsättningar för en spridning av fritidsbebyg-       Regeringen har diskurerat om att avlåta en
11234: gelse tili områden som i övrigt förblivit obebygg-   proposition tili riksdagen om en partieli revide-
11235: da. Strandbebyggelse hotar de sista helheter av      ring av byggnadslagen i fråga om bebyggandet av
11236: havs- och sjönatur i naturtilistånd som vid sidan    stränderna. Genom denna revidering skulie be-
11237: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 62
11238: 
11239: dömningen av de omständigheter som är                nader. Strandplanläggningspraxis borde ändras så
11240: förknippade med bebyggandet av stränderna pre-       att den motsvarar stadsplanerna och bygg-
11241: ciceras i all byggnadsverksamhet samt systemet       nadsplanerna, varvid endast kommunerna kunde
11242: med planläggningen av strandområden för-             uppgöra strandplaner. Kommunerna skall dock
11243: enklas. Ev avsikt med denna partiella revidering     ges möjlighet att uppbära planeringskostnaderna
11244: av byggnadslagen borde vara att styra bebyggan-      hos markägarna. Tillstånd att bygga fritidsbostad
11245: det av stränderna så att det inte sker på områden    på områden för vilka generalpian uppgjorts kun-
11246: som med tanke på naturskydd eller rekreation är      de alltså beviljas endast på basis av ansökan om
11247: värdefulla för hela landet eller för ifrågavarande   byggnadstillstånd.
11248: trakt. Allt oftare skall det i samband med              Avsikten med revideringen av byggnadslag-
11249: generalplaneringen utredas, vilka områden som        stiftningen är att förbättra kommunernas plane-
11250: lämpar sig för bebyggandet av stränderna. På         ringsberedskap. Det är miljöministeriets avsikt
11251: detta sätt kan även en objektiv behandling av        att omedelbart gripa sig an med skyddandet av
11252: markägarna tryggas bättre än hittills och sådan      en del värdefullare strandområden. Förutom
11253: planläggning av stränderna förebyggas som med        byggnadslagens revidering utreds behovet av
11254: tanke på det allmänna intresset är av mindre         andra författningsrevideringar som fordras för att
11255: betydelse och åsamkar markägarna onödiga kost-       trygga naturskydds- och rekreationsbehoven.
11256: 
11257:     Helsingfors den 4 april 1986
11258: 
11259:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
11260:                                                 1986 vp.
11261: 
11262: Kirjallinen kysymys n:o 63
11263: 
11264: 
11265: 
11266: 
11267:                                    Männistö ym.: Yksityisiltä hoitolaitoksilta ostettavien palvelujen
11268:                                      hinnoittelun valvonnasta
11269: 
11270: 
11271:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11272: 
11273:    Ns. Valtava-lainsäädännön salliessa ostopalve-         Mielestämme hallituksen olisi ryhdyttävä välit-
11274: lujen käytön on tapahtunut erilaisten sosiaali- ja     tömästi toimiin yksityisten hoitolaitosten ylihin-
11275: terveyspalvelujen yksityistämistä. Yhteiskunnan        tojen saamiseksi kuriin ja yhteiskunnan valvon-
11276: laitoksiin ei ole perustettu tarvittavia palveluvir-   taan. Olisi myös pikaisesti hoidettava koulutus,
11277: koja, vaan palvelut on ostettu yksityisiltä palvelu-   henkilökunnan palkkaus ja virkakiintiöitten mää-
11278: jen tuottajilta. Lisäksi on laiminlyöty koulutus       rä sellaiseen kuntoon, että ostopalveluista voitai-
11279: siten, että esimerkiksi lääkintävoimistelijoita ei     siin luopua.
11280: saada juuri lainkaan yhteiskunnan laitoksiin.
11281:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11282:    Yksityisten hoitolaitosten hinnoittelupolitii-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11283: kassa voidaan epäillä suoranaista kartelloitumista     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11284: ainakin Pohjois-Savossa. Yksityiset laitokset ve-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11285: loittavat ostopalveluista jopa 1 200 markkaa yh-
11286: teiskunnalta päivän hoidosta. Fysikaalisten hoito-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11287: laitosten Kuopion paikallistoimikunta on vaati-               yksityisten hoitolaitosten hinnoittelun te-
11288: nut mm. Kuopion yliopistolliselta keskussairaa-               hokkaaksi valvomiseksi tarjottujen osto-
11289: lalta, että KYKS ei saisi ohjata potilaita muihin             palvelujen osalta ja yhteiskunnan omien
11290: kuin heidän ylihintaisiin paikkoihinsa. KYKS:n                sairaaloiden palveluedellytysten paranta-
11291: liittohallitus on tosin torjunut vaatimuksen.                 miseksi?
11292: 
11293:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1986
11294: 
11295:                       Lauha Männistö                            Heikki Mustonen
11296:                       Osmo Vepsäläinen                          Vappu Säilynoja
11297: 
11298: 
11299: 
11300: 
11301: 260223B
11302: 2                                        1986 vp. -     KK n:o 63
11303: 
11304: 
11305: 
11306: 
11307:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11308: 
11309:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          tien toteuttaminen. Käytännössä on näin tapah-
11310: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tunutkin.
11311: olette 4 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-            Palveluiden hinnoittelun osalta yksityiset lai-
11312: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tokset jakautuvat periaatteessa kahteen ryhmään.
11313: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä nk.
11314: Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       valtakunnallisten palveluiden tuottajiksi hyväk-
11315: myksestä n:o 63:                                        syttyjen laitosten korvaukset vahvistaa lääkintö-
11316:                                                         hallitus vuosittain laitosta ylläpitävän järjestön
11317:              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        laatiman toteuttamissuunnitelman pohjalta.
11318:           yksityisten hoitolaitosten hinnoittelun te-   Muut yksityiset lääkinnällisen kuntoutuksen pal-
11319:           hokkaaksi valvomiseksi tarjottujen osto-      veluita antavat laitokset ovat hinnoittelultaan
11320:           palvelujen osalta ja yhteiskunnan omien       yleisen hintavalvonnan piirissä.
11321:           sairaaloiden palveluedellytysten paranta-        Palveluita ostaessaan kunta tai kuntainliitto
11322:           miseksi?                                      arvioi kuitenkin ensisijaisesti itse, vastaako myy-
11323:                                                         tävä palvelu potilaan tarvetta sekä onko myytä-
11324:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vän palvelun hinta kohtuullinen.
11325: ti   seuraavaa:                                            Lääkinnällisen kuntoutuksen toteutumisen
11326:     Vuoden 1984 alusta voimaan tulleen VAL-             seurantaa varten lääkintöhallitus on asettanut
11327: TAVA-lainsäädännön petusteella toteutettiin lää-        työryhmän, jossa ovat edustettuina Kansaneläke-
11328: kinnällisten kuntoutuspalveluiden osalta merkit-        laitos, kuntien keskusjärjestöt ja yksityiset palve-
11329: tävä muutos. Ennen lainmuutosta yksittäiset             luiden tuottajat. Kyseisessä ryhmässä on tarvitta-
11330: kuntoutuspäätökset tehtiin invaliidihuoltolain          essa voitu puuttua esiin tulleisiin ongelmiin.
11331: nojalla sosiaalihallituksessa. Tämä aiheutti yksit-        Lääkintävoimistelijatilanne on erikseen ollut
11332: täisten päätösten viipymistä ajoittain kohtuutto-       käsiteltävänä sosiaali- ja terveysministeriössä, jos-
11333: masti.                                                  sa on tutkittu eri vaihtoehtoja esiintyneiden on-
11334:     Uuden lainsäädännön myötä voidaan palvelui-         gelmien ratkaisuun. Samoin on tarkasteltu yksi-
11335: den ostopäätökset tehdä hajautetusti paikallisesti      tyisistä hoito- ja tutkimuslaitoksista annetun lain-
11336: ja alueellisesti asianomaisissa kunnissa ja kuntain-    säädännön muuttamistarvetta.
11337: liitoissa palvelun saajan paremmin tuntevan hen-           Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
11338: kilökunnan toimesta. Kuluneina kahtena vuonna           VALTAVA-lainsäädännön myota lisääntyivät
11339: palveluita on myös voitu eräiltä osin merkittäväs-      kuntien ja kuntainliittojen mahdollisuudet järjes-
11340: ti lisätä.                                              tää asukkailleen lääkinnällisen kuntoutuksen pal-
11341:    Lainsäädäntöä valmisteltaessa oli tavoitteena,       veluita oman kunnallisen järjestelmän tuotta-
11342: että siihen mennessä syntyneitä yksittäisten vam-       mien palvelujen lisäksi myös ostopalveluina yksi-
11343: maisryhmien hoitoon ja kuntoutukseen erikoistu-         tyisiltä palveluiden tuottajilta. Tämä on myös
11344: neita yksityisiä laitoksia voitaisiin edelleen käyt-    lisännyt potilaiden mahdollisuuksia kuntoutus-
11345: tää hyväksi ja näin välttää kalliiden uusinvestoin-     palveluiden saantiin.
11346: 
11347:        Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1986
11348: 
11349:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11350:                                        1986 vp. -- RJC n:o 63                                          3
11351: 
11352: 
11353: 
11354: 
11355:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11356: 
11357:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Beträffande prissättningen av servicen delar sig
11358: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        de privata inrättningarna i princip i två grupper.
11359: den 4 mars 1986 tili vederbörande medlem av           Genom beslut av social- och hälsovårdsministe-
11360: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     riet fastställer medicinalstyrelsen årligen ersätt-
11361: dagsledamot Männistö m.fl. undertecknade              ningarna tili de inrättningar som godkänts som
11362: spörsmål nr 63:                                       s.k. producenter av riksomfattande service utgå-
11363:                                                       ende från en realiseringsplan som utarbetats av
11364:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       den organisation som upprätthåller inrättningen.
11365:        för att de privata vårdinrättningarnas         Prissättningen vid övriga privata inrättningar som
11366:        prissättning av service som de utbjuder        ger medicinsk rehabilitering är underkastad den
11367:        tili salu skali övervakas på ett effektivt     allmänna prisövervakningen.
11368:        sätt och för att förutsättningarna för sam-       När en kommun eller ett kommunalförbund
11369:        hällets egna sjukhus att erbjuda service       köper service bedömer man dock först och främst
11370:        skall förbättras?                              själv om den service som är tili salu motsvarar
11371:                                                       patientens behov samt om priset är skäligt.
11372:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          För att följa med hur den medicinska rehabili-
11373: anföra följande:                                      teringen genomförs har medicinalstyrelsen tillsatt
11374:                                                       en arbetsgupp, där Folkpensionsanstalten, kom-
11375:    På grundval av VALTAVA-lagstiftningen som          munernas centralorganisationer och de privata
11376: trädde i kraft vid ingången av år 1984 förändra-      serviceproducenterna är representerade. 1 denna
11377: des den medicinska rehabiliteringsservicen på ett     grupp har man vid behov kunnat ingripa i
11378: betydande sätt. Före lagändringen fattades de         problem som uppstått.
11379: enskilda rehabiliteringsbesluten vid socialstyrel-       Fysioterapeutsituationen har behandlats sär-
11380: sen med stöd av lagen om invalidvård. Detta           skilt vid social- och hälsovårdsministeriet, där
11381: ledde tili att de enskilda besluten tidvis kunde      man undersökt olika alternativ tili lösning på de
11382: dröja oskäligt länge.                                 uppkomna problemen. Likaså har man granskat
11383:    1 och med den nya lagstiftningen kan besluten      behovet av att ändra lagstiftningen angående
11384: om inköp av service fattas decentraliserat på lokal   privata vårdinrättningar och undersökningsan-
11385: och regional nivå och på initiativ av personai som    stalter.
11386: bättre känner servicemottagaren. Under de gång-          Med hänvisning tili det ovan sagda kan man
11387: na rvå åren har servicen också tili vissa delar       konstatera att i och med VALTAVA-lagstift-
11388: betydlig kunnat utökas.                               ningen ökade kommunernas och kommunalför-
11389:    När lagstiftningen utarbetades var målet att de    bundens möjligheter att anordna medicinsk reha-
11390: privata inrättningar som dittills uppkommit och       biliteringsservice för sina invånare genom att
11391: som var specialiserade på vård och rehabilitering     man utöver den service som produceras av det
11392: av enskilda handikappgrupper fortfarande skulle       egna kommunala systemet också kan erbjuda
11393: kunna utnyttjas och dyrbara nyinvestingar sålun-      rehabilitering i form av serviceinköp från privata
11394: da kunna undvikas. 1 praktiken har detta också        serviceproducenter. Detta har också ökat patien-
11395: skett.                                                ternas möjligheter att erhålla rehabilitering.
11396: 
11397:      Helsingfors den 25 mars 1986
11398: 
11399:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11400:                                                  1986 vp.
11401: 
11402: Kirjallinen kysymys n:o 64
11403: 
11404: 
11405: 
11406: 
11407:                                     Laaksonen ym.: Suunnitelmista lohen rysäpyynnin rajoittamiseksi
11408: 
11409: 
11410:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11411: 
11412:    Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut val-          Nyt suunniteltu pyynnin rajoittaminen ja alka-
11413: misteilla lohenkalastuksen rajoituksia vuonna           misen porrastus kolmeen vyöhykkeeseen vaaran-
11414: 1986 koskeva asetusluonnos. Lohenkalastuksen            taisi ratkaisevasti ammattikalastajien toimeentu-
11415: säätelyä koskevia kalastuksen rajoituksia on pe-        lon.
11416: rusteltu luonnonvaraisen lohikannan säilymisellä           Ensimmäisellä vyöhykkeellä, Kaskisten etelä-
11417: ja sen nousun turvaamisella kutujokiin. Tavoite         puolisella merialueella saaliin alenema on arvioi-
11418: sinänsä on hyvä, mutta nyt esitetyillä rajoituksilla    tu 35 prosentiksi. Normaalivuosina pääosa rysä-
11419: tultaisiin ratkaisevasti vaikeuttamaan ammattika-       pyyntisaaliista saadaan Merikarvialla 2 5.4. -
11420: lastajien toimeentuloa, ja toimenpide on osittain       15.6. välisenä aikana. Suunnitellun asetusluon-
11421: ristiriitainen mm. kalastustulotoimikunnan mie-         noksen mukaan saisi ensimmäisellä vyöhykkeellä
11422: tinnön kanssa, jossa todetaan mm: "Kalastustu-          - Kaskisten eteläpuolella - asettaa pyydykset
11423: lojärjestelmän lähtökohtana on kalastajien toi-         vasta 10 päivänä kesäkuuta.
11424: meentulon turvaaminen ja kehittäminen siten                 Rajoitus olisi vaikutuksiltaan ammattikalasta-
11425: kuin muiden väestöryhmien keskimääräinen tu-            jille tuhoisa. Toteutuessaan se veisi valtaosalta
11426: lotaso kehittyy, kuitenkin edellyttäen kalastajan       porilaisia ja merikarvialaisia kalastajia elinkeinon
11427: koko ajan itsenäisesti kehittävän kalastustoimin-       harjoittamismahdollisuudet.
11428: taansa.''                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11429:     Ammattikalastajat ovat viime aikoina uusineet       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11430: kalustoaan tehden huomattavia investointeja.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11431: Myös nuoria on ryhtynyt ammattikalastajiksi.            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11432: Esimerkiksi Merikarvialla on yli 40 päätoimista                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11433: kalastajaa, joista rysäpyyntiä harjoittavia on noin             ryhtyä lohen rysäpyynnin turvaamiseksi
11434:  30.                                                            siten, ettei ammattikalastajien toimeen-
11435:     Lohen rysäpyynti tuottaa merikarvialaisille ka-             tulo vaarannu, ja
11436:  lastajille bruttotuloina vuositasolla noin miljoona               miten Hallitus aikoo korvata kalastajil-
11437:  markkaa, joten lohen rysäpyynti on merikarvia-                 le aiheutuvan taloudellisen menetyksen
11438:  laisille kalastajille ensiarvoisen tärkeä pyyntimuo-           siinä tapauksessa, että suunnitellut rajoi-
11439:  to.                                                            tukset toteutetaan?
11440: 
11441:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1986
11442: 
11443:            Timo Laaksonen            Irma Rosnell                        Saara-Maria Paakkinen
11444:                      Sten Söderström                             Pirkko Valtonen
11445: 
11446: 
11447: 
11448: 
11449:  260285T
11450: 2                                      1986 vp. -- FJ( n:o 64
11451: 
11452: 
11453: 
11454: 
11455:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11456: 
11457:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kannoista lohen viljelyä varten, koska luonnon-
11458: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kannoista saatu mäti antaa parhaan tuloksen
11459: olette 3 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-       lohen viljelyssä. Nyt lohen luonnonkannat ovat
11460: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      heikossa tilassa ja ovat edelleen taantumassa,
11461: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       minkä vuoksi sekä rysäpyynnin että muun lohen-
11462: Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     kalastuksen turvaamiseksi on tarkoitus säädellä
11463: myksestä n:o 64:                                      lohenkalastusta siten, että luonnonkannat vahvis-
11464:                                                       tuisivat ja säilyisivät.
11465:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Säätelyyn kuluvana vuonna liittyvät kalastusra-
11466:        ryhtyä lohen rysäpyynnin turvaamiseksi         joitukset vähentävät alkukesällä rysäkalastuksen
11467:        siten, ettei ammattikalastajien toimeen-       saaliita. Kuitenkin voimakkaan lohenviljelyn,
11468:        tulo vaarannu, ja                              sekä velvoiteistutuksina että valtion toimesta suo-
11469:           miten Hallitus aikoo korvata kalastajil-    ritettuina, arvioidaan lisäävän lohisaaliita vastaa-
11470:        le aiheutuvan taloudellisen menetyksen         vassa määrässä ja näin kompensoivan menetykset.
11471:        siinä tapauksessa, että suunnitellut rajoi-    Istutusmääriä on vuosittain lisätty Pohjanlahden
11472:        tukset toteutetaan?                            alueella siten, että vuonna 1980 istutettiin
11473:                                                       430 000 vaelluspoikasta ja 1985 määrä oli
11474:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      1 850 000. Vastaavasti saalis on kasvanut tällä
11475: ti seuraavaa:                                         alueella 150 tonnista 309 tonniin. Rannikon
11476:    Rannikon rysäpyynti Pohjanlahden alueella          rysäpyynnin saalis noudattaa samaa suuntausta.
11477: kohdistuu kutuvaelluksella olevaan loheen, josta      Ennen kaikkea Nevanlohen istutukset ovat lisän-
11478: osa on luonnossa syntynyttä ja osa istutusten         neet saaliita Selkämeren alueella. Näin ollen
11479: varassa. Rysäpyynnin kuten muunkin lohenkalas-        kuluvaksi vuodeksi ehdotettujen lohenkalastuk-
11480: tuksen jatkumisen kannalta on välttämätöntä,          sen säätelytoimenpiteiden ei katsota vaarantavan
11481: että luonnonkannat ovat sellaisella tasolla, että     ammattikalastajien toimeentuloa. Lisäksi on to-
11482: vielä luonnontilassa olevat lohijoet voisivat tuot-   dettava, että säätelyyn liittyvät rajoitukset ovat
11483: taa riittävästi poikasia näiden kantojen ylläpitä-    luonteeltaan yleisiä, ja niiden tarkoituksena on
11484: miseksi. Yhtä tärkeää on mädin saanti näistä          turvata lohenkalastus myös tulevaisuudessa.
11485: 
11486:       Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1986
11487: 
11488:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
11489:                                        1986 vp. -     KK n:o 64                                        3
11490: 
11491: 
11492: 
11493: 
11494:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11495: 
11496:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ger det bästa resultatet vid laxodling. För närva-
11497: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        rande är naturbestånden svaga och de minskar
11498: den 3 mars 1986 till vederbörande medlem av           hela tiden. Därför vill man, för att trygga
11499: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     laxfisket med ryssja liksom även annat laxfiske,
11500: dagsman Laaksonen m.fl undertecknade spörs-           reglera fisket så att naturbestånden stärks och
11501: mål nr 64:                                            bevaras.
11502:                                                          De fiskeribegränsningar som under innevaran-
11503:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       de år ingår i regleringen minskar ryssjefångsterna
11504:        sikt att vidta för att trygga laxfisket med    under försommaren. Man beräknar dock att den
11505:        ryssja så att yrkesfiskarnas utkomst inte      kraftiga laxodlingen, såväl i form av ålagd odling
11506:        äventyras, och                                 som odling på statligt initiativ, skall öka lax-
11507:           på vilket sätt ämnar Regeringen ersätta     fångsterna i motsvarande grad och sålunda kom-
11508:        fiskarna för de ekonomiska förlusterna i       pensera förlusterna. Utplanteringen i Bottniska
11509:        det fall att de planerade begränsningarna      viken har årligen ökats så att antalet vandrings-
11510:        genomförs?                                     yngel som utplanterades var 430 000 st. år 1980
11511:                                                       och 1 850 000 st. år 1985. På motsvarande sätt
11512:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       har fångsterna i området vuxit från 150 ton till
11513: anföra följande:                                      309 ton. Ryssjevisket vid kusten har följt samma
11514:    1 Bottniska viken gäller ryssjefisket vid kusten   riktning. Framför allt har utplanteringen av Ne-
11515: lax som är på vandring tilllekplatserna. En del av    valax ökat fångsterna i Bottenhavet. Sålunda
11516: denna lax är naturens egen lax och en del är          anser man att de regleringsåtgärder som inneva-
11517: odlad. För att fisket med ryssja och även det         rande år föreslagits inom laxfisket inte kommer
11518: övriga laxfisket skall kunna fortsätta är det nöd-    att äventyra yrkesfiskarnas utkomst. Det bör
11519: vändigt att de laxälvar som befinner sig i natur-     dessutom konstateras att begränsningarna i an-
11520: tillstånd kan producera tillräckligt med yngel för    slutning till regleringen är av allmän karaktär och
11521: att upprätthålla det naturliga laxbeståndet. Lika     avsikten med dem är att trygga laxfisket även i
11522: viktigt är det att från dessa bestånd få rom för      framtiden.
11523: odling eftersom rom som erhållits från naturen
11524: 
11525:     Helsingfors den 8 april 1986
11526: 
11527:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
11528:                                                 1986 vp.
11529: 
11530: Kirjallinen kysymys n:o 65
11531: 
11532: 
11533: 
11534: 
11535:                                    Ikonen ym.: Perhehoidossa olevan lapsen ylläpidosta ja hoidosta
11536:                                       aiheutuvien kulujen korvaamisesta ja hoitopalkkion suuruudesta
11537: 
11538: 
11539:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11540: 
11541:    Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva         nukset korvataan yleensä käytännössä vain osit-
11542: laki (361183) määrää, että lasten huolto kuuluu       tain.
11543: ensisijaisesti lasten vanhemmille. Lastensuojelu-        Sosiaalihallituksen vuonna 1982 antaman suo-
11544: lain (683/83) 16 §:n mukaan sosiaalilautakunnan       situksen mukaan hoitopalkkion suuruus tulisi
11545: on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle   porrastaa työn määrän ja laadun mukaan. Ohjei-
11546: sijaishuolto lain mainitsemin edellytyksin. Lap-      den mukaan palkkion suuruus olisi tällä perus-
11547: sen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona tai   teella 300, 600 tai 1 200 mk kuukaudessa. Perhe-
11548: laitoshuoltona tai muulla tarkoituksenmukaisella      hoitajatoimikunnan mietinnöstä käy ilmi, että
11549: tavalla. Lastensuojelussa perhehoitoa käytetään       yleensä hoitopalkkion suuruus on jäänyt noin
11550: enemmän kuin laitoshuoltoa, tosin alueellisia         200-400 markkaan kuukaudessa tai sitä ei mak-
11551: eroja on. Vuoden 1982 aikana perhehoidossa oli        seta lainkaan.
11552: yhteensä 4 814 alle 18-vuotiasta huostaan otettua        Kulukorvauksen suuruuden tulisi suosituksen
11553: lasta. Hoitajaperheitä oli arviolta noin 3 500        mukaan olla sellainen, että se korvaa kulut
11554: (perhehoitajatoimikunnan mietintö 1984:5 7).          täysimääräisenä. Käytännössä kulukorvausten
11555:    Lastensuojelun sijaishuollon perhehoidosta sää-    suuruus vaihtelee kunnittain. Vuonna 1982 kulu-
11556: detään lastensuojelulaissa sekä lastensuojeluase-     korvauksen suoritussuuruus oli lapsen iän mu-
11557: tuksessa.    Lastensuojeluasetuksen      (1010/ 83)   kaan porrastettuna 940-1 430 mk/kk. Sosiaali-
11558: 7 §:ssä todetaan, että "perhesopimukseen on           hallitus on suositellut, että korvauksen suuruutta
11559: kirjattava valmennuksen ja koulutuksen järjestä-      tarkistetaan kustannuskehityksen mukaan.
11560: minen, tarvittavat sosiaalipalvelut, yhteydenpito-       Tällä hetkellä suurilla kunnilla on huomattava
11561: tavat lasten vanhempiin ja hänelle läheisten hen-     puute sijaisperheistä. Tämä johtuu osaksi palkki-
11562: kilöiden kanssa, lapsen ylläpidosta ja hoidosta       oiden ja korvausten pienuudesta sekä osaksi per-
11563: aiheutuvien kulujen korvaaminen sekä hoitopalk-       hehoitajien huonosti järjestetystä sosiaaliturvasta
11564: kion suuruus''.                                       sekä työoikeudellisesta asemasta.
11565:    Suurena puutteena lastensuojelulaissa ja -ase-        Perhehoito on sekä yhteiskunnan että lasten
11566: tuksessa on pidettävä sitä, että huostaan otettu-     kannalta erittäin arvokasta ja hyödyllistä toimin-
11567: jen lasten sijaisperheiden saama taloudellinen        taa. Perhehoito mahdollistaa lapsen elämisen
11568: tuki on tällä hetkellä lähes säätelemättä. Asiasta    normaalissa perheympäristössä. Yhteiskunnan
11569: on em. asetuksen säännöksen lisäksi olemassa          kannalta perhehoito on taloudellisesti huomatta-
11570: ainoastaan sosiaalihallituksen suositus. Minkään-     vasti edullisempaa kuin laitoshoito.
11571: laista velvoitetta suorittaa sijaisperheelle hoito-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11572: palkkiota ja korvausta ei lainsäädäntöön tai ase-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11573: tukseen sisälly.                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11574:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11575:   Lastensuojelun sijaishuollon perhehoitajille
11576: maksettava hoitokorvaus jakaantuu kahteen                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että las-
11577: osaan: verolliseen hoitopalkkioon ja kulukor-                tensuojelun sijaishuollon perhehoitajille
11578: vaukseen. Näiden lisäksi maksetaan ns. perusta-              maksettavissa hoitokorvauksissa esiintyy
11579: miskustannusten korvausta. Perustamiskustan-                 hyvin suuria kuntakohtaisia eroja, ja
11580: 260261S
11581: 2                                  1986 vp. -     KK n:o 65
11582: 
11583:         mihin t01mun Hallitus aikoo ryhtyä                selkiinnyttämiseksi Ja sosiaaliturvan jär-
11584:       näitten erojen poistamiseksi sekä yleensä           jestämiseksi?
11585:       perhehoitajien työoikeudellisen aseman
11586: 
11587:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1986
11588: 
11589:        Pirkko Ikonen                 Lea Mäkipää                    Aapo Saari
11590:        Jukka Vihriälä                Saara Mikkola                  Lea Sutinen
11591:        Pentti Poutaneo               Impi Muroma                    Timo Kietäväinen
11592:        Sirkka-Liisa Anttila          Päivi Varpasuo                 Eeva Turunen
11593:        Väinö Raudaskoski             Kalevi Mattila                 Pirjo Rusanen
11594:        Kaarina Dromberg              Liisa Hilpelä                  Saara-Maria Paakkinen
11595:                                      Anna-Liisa Piipari
11596:                                         1986 vp. -     KK n:o 65                                          3
11597: 
11598: 
11599: 
11600: 
11601:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11602: 
11603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sessa perhehoidossa, jota kuitenkin on järjestetty
11604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vain vähäisessä määrin. Lisäksi mielisairaslain
11605: olette 4 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-        perusteella järjestettävä psykiatristen potilaiden
11606: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       perhehoito on suunnilleen yhtä laajaa kuin kehi-
11607: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tysvammaisten perhehoito.
11608: Pirkko Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            Perhehoitoprojektin yhteydessä vuonna 1979
11609: kysymyksestä n:o 65:                                   tehtiin kuntakysely lastensuojelulain sijaishuollon
11610:                                                        maksuista. Sen mukaan yli puolet kunnista mak-
11611:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että las-     soi sekä hoitopalkkiota että kulukorvausta alle
11612:        tensuojelun sijaishuollon perhehoitajille       sosiaalihallituksen suositusten. Suuri osa kunnista
11613:        maksettavissa hoitokorvauksissa esiintyy        maksoi vain, kun perhe sitä erikseen pyysi.
11614:        hyvin suuria kuntakohtaisia eroja, ja
11615:                                                        Käytäntö on erittäin kirjava vielä tällä hetkellä-
11616:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kin, ja hoitajat ovat eriarvoisessa asemassa keske-
11617:        näitten erojen poistamiseksi sekä yleensä       nään. Tilanteeseen aiotaankin saada aikaan kor-
11618:        perhehoitajien työoikeudellisen aseman          jaus, sillä se jo nykyisellään haittaa merkittävästi
11619:        selkiinnyttämiseksi ja sosiaaliturvan jär-      perhehoidon kehittämistä.
11620:        jestämiseksi?
11621:                                                            Asia onkin parhaillaan sosiaalihallituksessa val-
11622:                                                        misteltavana otettavaksi valtakunnalliseen suun-
11623:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          nitelmaan. Uudistuksella pyritään kehittämään
11624: seuraavaa:                                             nykyistä monipuolisempi palvelujärjestelmä. Se
11625:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama perhe-     tapahtuu luomalla uudenlaisia hoitovaihtoehtoja
11626: hoitajatoimikunta on mietinnössään 1984:57 eh-         perinteisen laitos- ja perhehoidon välimaastoon:
11627: dottanut perhehoitopalkkioiden määräytymispe-          pienperhe-, suurperhe-, yhteisö-, pienlaitos- tai
11628: rusteiden selvittämistä sekä yhdenmukaisten oh-        laitoksen yhteydessä oleva pieni asumis- ja hoito-
11629: jeiden aikaansaamista kulukorvausten osalta.           yksikkö.
11630:    Sosiaalihallituksen perhehoitotyöryhmä on ot-           Palvelujärjestelmän monipuolistamiseksi on
11631: tanut kantaa hoitopalkkioiden ja -korvausten           tarpeen myös yhteensovittaa perus- ja erityispal-
11632: määräytymisperusteisiin ja tasoon. Työryhmä on         veluja perhehoidossa. Tämä tarkoittaa laitoksissa
11633: myös pitänyt tärkeänä, että niistä säädellään          olevien erityispalvelujen joustavaa käyttömahdol-
11634: sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten        lisuutta ja yhteistyötä silloin, kun lapsi, kehitys-
11635: suunnitelmien ohjeissa ja vuosittain tarkistetaan      vammainen, perhe tai perhehoitaja niitä tarvit-
11636: niiden taso.                                           see. Mutta se tarkoittaa myös avohuollon tukipal-
11637:    Perhehoidosta maksettavat palkkiot ja kor-          velujen ja erilaisten neuvolapalvelujen yhteenso-
11638: vaukset tulee nykyjärjestelmän mukaan sopia            vittamista. Tältä pohjalta sosiaalihallitus valmis-
11639: kunnan ja perhehoitajan välillä tehtävässä sopi-       telee perhehoidon yleiskirjeen vuoden 1986 aika-
11640: muksessa. Siitä annetaan määräyksiä lastensuoje-       na.
11641: luasetuksessa ja toisaalta kehitysvammahuollon             Uudistuksella pyritään rationalisoimaan hallin-
11642: osalta sosiaalihallituksen yleiskirjeessä A 61 19841   toa yksinkertaistamaila ja luomalla nykyistä jous-
11643: va. Sekä lastensuojelun että kehitysvammahuol-         tavampi maksujärjestelmä. Näin voidaan lisätä
11644: lon perhehoidosta sosiaalihallitus on antanut suo-     sosiaalityön osuutta perhehoidossa. Uudistuksen
11645: situsluontoiset ohjeet kulukorvausten ja palkkioi-     tavoitteena on korvata perhehoidosta aiheutuneet
11646: den määräytymisperusteista ja niiden tasosta,          kulut täysimääräisesti sekä määritellä maksettava
11647: mutta nämä yleiskirjeet on kumottu SVOL-lain-          palkkio suhteessa lapsen tai kehitysvammaisen
11648: säädännön tultua voimaan.                              tarvitseman hoidon määrään ja laatuun. Tavoit-
11649:    Perhehoidon maksuihin ja perhehoitajien ase-        teena on myös yhtenäistää verotuskäytäntö.
11650: maan liittyvät ongelmat ovat lastensuojelulain             Uudistuksella pyritään turvaamaan perhehoita-
11651: mukaisen perhehoidon lisäksi kehitysvamma-             jille se tulo, mikä heidän jo nykyisen järjestelmän
11652: huollossa sekä muussa sosiaalihuoltolain mukai-        puitteissa on mahdollista saada mm. pääkaupun-
11653: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 65
11654: 
11655: kiseudun kunnissa, joissa sovelletaan yhtenäistä        Sosiaali- ja terveysministeriö pitää perhehoita-
11656: YTV:n suositusta.                                    jien työoikeudellisen aseman ja verotuskäytännön
11657:    Tällä hetkellä kulukorvaukset eivät kaikissa      selkiinnyttämistä sekä sosiaaliturvan järjestämistä
11658: tapauksissa kata todellisia perhehoidosta aiheutu-   kiireellisenä uudistuksena.
11659: via kustannuksia.
11660: 
11661:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
11662: 
11663:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
11664:                                         1986 vp. -     KK n:o 65                                         5
11665: 
11666: 
11667: 
11668: 
11669:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11670: 
11671:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           stiftningen om planering av och statsandel för
11672: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         social- och hälsovården trädde i kraft.
11673: den 4 mars 1986 till vederbörande medlem av                Problemen med avgifterna inom familjevården
11674: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      och familjevårdarnas ställning hänför sig dels till
11675: dagsledamot Pirkko Ikonen m. fl. undertecknade         den familjevård som ges i enlighet med barn-
11676: spörsmål nr 65:                                        skyddslagen, dels tili vården av utvecklingsstörda
11677:                                                        samt till övrig familjevård som ges i enlighet med
11678:            Är Regeringen medveten om att stora
11679:                                                        socialvårdslagen. Vård av sistnämnda slag har
11680:        skillnader mellan kommunerna före-
11681:                                                        dock ordnats i mycket liten skala. Dessutom ges
11682:        kommer i de vårdersättningar som betalas        familjevård tili psykiatriska patienter på basis av
11683:        tili familjevårdare inom barnskyddet,           sinnessjuklagen i ungefär lika stor omfattning
11684:        som ger vård utom hemmet, och
11685:                                                        som familjevård av utvecklingsstörda.
11686:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
11687:                                                            1 samband med familjevårdsprojektet år 1979
11688:        för att avskaffa dessa skilinader samt för
11689:        att även i övrigt klargöra familjevårdarnas     gjordes en förfrågan i kommunerna om avgifter-
11690:        arbetsrättsliga stälining och ordna med         na för omhändertagande enligt barnskyddslagen.
11691:        deras socialskydd?                              Enligt denna betalade över hälften av kommu-
11692:                                                        nerna ett vårdarvode och en kostnadsersättning
11693:                                                        som underskred socialstyrelsens rekommendatio-
11694:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ner. En stor del av kommunerna betalade endast
11695: anföra följande:                                       om familjen särskilt hade bett om detta. 1
11696:    Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsat-   praktiken varierar ersättningarna mycket ännu i
11697: ta familjevårdarkommissionen föreslog i sitt be-       dag, och de som ger vård befinner sig i en
11698: tänkande 1984:57 att grunderna för bestämman-          ojämlik ställning sinsemelian. Avsikten är att få
11699: det av det arvode som betalas för familjevården        tili stånd en förbättring, eftersom läget redan
11700: skali klargöras samt att enhetliga anvisningar         som det är nu i hög grad förhindrar utvecklandet
11701: skall uppgöras beträffande kostnadsersätt-             av familjevården.
11702: ningarna.                                                 Ärendet bereds som bäst vid socialstyrelsen, så
11703:     Arbetsgruppen för familjevård vid socialstyrel-    att det skall kunna tas med i den riksomfattande
11704: sen har tagit ställning till grunderna för bestäm-     planen. Genom reformen försöker man få tili
11705: mandet av vårdarvodena och -ersättningarna och         stånd ett mångsidigare system för servicen. Detta
11706: tili nivån på dessa. Arbetsgruppen har även            uppnås genom att man skapar nya vårdalternativ
11707: ansett det vara viktigt att dessa regleras i anvis-    vid sidan av den traditionelia anstalts- och famil-
11708: ningarna för de riksomfattande planerna för            jevården: enheter i form av småfamiljer, storfa-
11709: social- och hälsovården och att nivån på dem           miljer, samfund, små anstalter eller små boende-
11710: årligen justeras.                                      och vårdenheter i anslutning till anstalterna.
11711:     Enligt det nuvarande systemet skall kommu-            För att servicesystemet skall bli mångsidigare är
11712: nen och familjevårdaren genom ett avtal komma          det också nödvändigt att samordna basservicen
11713: överens om de arvoden och ersättningar som skall       och specialservicen inom familjevården. Med det-
11714: betalas för familjevården. Föreskrifter om detta       ta avses att den specialvård som ges vid anstal-
11715: ges i barnskyddsförordningen och även, då det          terna skall göras flexibel, så att samarbete blir
11716: gäller vården av utvecklingsstörda, i socialstyrel-    möjligt då barnet, den utvecklingsstörda, famil-
11717: sens cirkulär A 61 1984/va. Socialstyrelsen har        jen eller familjevårdaren behöver detta. Det
11718: gett anvisningar av rekommendationsnatur om            innebär också samordning av stödservicen inom
11719: grunderna för bestämmandet av och nivån på             den öppna vården och av servicen vid rådgivning-
11720: kostnadsersättningar och arvoden inom såväl            arna. Med detta som utgångspunkt bereds år
11721: barnskyddet som vården av utvecklingsstörda.           1986 vid socialstyrelsen ett cirkulär om familje-
11722: Dessa anvisningar har dock upphävts sedan lag-         vården.
11723: 6                                        1986 vp. -      KK n:o 65
11724: 
11725:   Reformen syftar till att rationalisera förvalt-        inom ramen för det nuvarande systemet har
11726: ningen genom att förenkla betalningssystemet             möjlighet till bl.a. i kommunerna i huvudstads-
11727: och göra det mera flexibelt. På detta sätt kan           regionen, där SAD:s enhetliga rekommendatio-
11728: man öka socialarbetets andel i familjevården.            ner följs.
11729: Ändamålet är att de kostnader som familjevården             För närvarande täcker kostnadsersättningarna
11730: föranleder helt skall ersättas samt att det arvode       inte i samtliga fall de verkliga kostnaderna för
11731: som skall betalas skall fastställas i förhållande till   familjevården. Social- och hälsovårdsministeriet
11732: hur mycket och hurudan vård barnet eller den             anser att ett förtydligande av familjevårdarnas
11733: urvecklingsstörda behöver. Avsikten är även att          arbetsrättsliga ställning och av beskattningsförfa-
11734: förenhetliga beskattningsförfarandet.                    randet samt ett ordnande av socialskyddet för
11735:   Genom reformen strävar man efter att garante-          dem är i brådskande behov av reformering.
11736: ra familjevårdarna den inkomst som de redan
11737: 
11738:      Helsingfors den 4 april 1986
11739: 
11740:                                                                                 Minister Matti Puhakka
11741:                                                 1986 vp.
11742: 
11743: Kirjallinen kysymys n:o 66
11744: 
11745: 
11746: 
11747: 
11748:                                    von Bell ym.: Päivähoidossa olevan CP-lapsen kotihoidontuesta
11749: 
11750: 
11751:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11752: 
11753:    Sosiaalihallitus on yleiskirjeessään A 511975       tulee tuen maksaminen keskeyttää kuukauden
11754: (Helsinki 6.4.1984) antanut suosituksen vaikea-        hoitojakson jälkeen. Lapsen täyttäessä 16 vuotta
11755: vammaisten lasten kotihoidontuen toteuttamista         tulee tuen maksaminen lopettaa.
11756: varten. Tässä suosituksessa todetaan, että vuosina        Tuen suorittamisen mahdollistavat erityiskus-
11757: 1984-1988 koskevan sosiaalihuollon valtakun-           tannukset tulee selvittää yhteistyössä lapsen van-
11758: nallisen suunnitelman mukaan parannetaan vai-          hempien kanssa. Tuen suorittajana toimii pää-
11759: keasti vammaisten alle 16-vuotiaiden lasten koti-      sääntöisesti lapsen kotikunta. Päätöksenteko tuen
11760: hoidon mahdollisuuksia huolehtimalla asian-            suorittamisesta       tapahtuu       sosiaalihuoltolain
11761: omaisten perheiden erityispalveluiden saannista        12 §:n ja kunnan sosiaalijohtosäännön edellyttä-
11762: ja korvaamalla hoitojärjestelyistä aiheutuvia eri-     mällä tavalla. Sosiaalihallitus suosittaa päätöksen
11763: tyiskustannuksia. Vaikeavammaisten lasten koti-        tekemistä enintään kalenterivuoden ajaksi kerral-
11764: hoidontukea voidaan suorittaa sosiaalihuoltolain       laan.
11765: nojalla ja sen avulla on tarkoitus korvata vaikea-        Sosiaalihallituksen ohjeet ovat erittäin epäsel-
11766: vammaisten tai pitkäaikaissairaan lapsen kotona        vät sellaisissa tilanteissa, joissa kotihoidossa oleva
11767: tapahtuvasta hoidosta aiheutuvia erityiskustan-        vaikeavammainen lapsi on kunnallisessa päivä-
11768: nuksia. Tuki on tarkoitettu täydentämään kan-          hoidossa osan päivästä. Esimerkkinä mainitta-
11769: saneläkelaitoksen hoitamaa lapsen hoitotukijär-        koon, että erittäin vaikeavammainen, kotihoidos-
11770: jestelmää niin, että vaikeavammaisten lasten           sa oleva kajaanilainen CP-lapsi ei ole saanut
11771: kohdalla voitaisiin ottaa yksilölliset kotihoidossa    kotihoidontukea, koska hän on ollut kunnallises-
11772: syntyvät erityiskustannukset riittävästi huomioon.     sa päivähoidossa 4-5 tuntia päivässä. Mainittu
11773: Tuen avulla pyritään perheille luomaan taloudel-       lapsi on jo täyttänyt 8 vuotta ja Kajaanissa ei ole
11774: liset edellytykset hoitaa kotona vaikeahoitoista       järjestetty koulutusta tällaiselle vaikeavammaisel-
11775: lasta ja välttää siten lasten laitoshoidon tarvetta.   le CP-lapselle. Tästä johtuen kajaanilainen lasten
11776: Toisaalta tuen suorittaminen ei saisi vaikeuttaa       neurologi on suositellut lapselle puolipäiväistä
11777: lapsen sijoittamista laitoshoitoon silloin, kun se     päiväkotipaikkaa koulun sijalle. Koska lapsi on
11778: on lapsen hoidon ja kuntoutuksen tai perheen           ollut kunnallisessa päiväkodissa puolipäivähoi-
11779: tilanteen kannalta tarkoituksenmukaista.               dossa mainitut 4-5 tuntia päivässä, on Kajaanin
11780:    Vaikeavammaisen lapsen kotihoidontuen suu-          kaupungin sosiaalilautakunta lopettanut kotihoi-
11781: ruus oli vuonna 1984 enintään 900 markkaa              dontuen maksamisen sillä perusteella, että lapsi
11782: kuukaudessa. Yhteenlasketun kotihoidontuen ja          on kunnallisessa päivähoidossa. Lapsen holhooja
11783: Kansaneläkelaitoksen suorittaman lapsen hoito-         on hakenut päätökseen muutosta Oulun läänin-
11784: tuen sekä mahdollisen muun korvauksen tulisi           hallituksesta, mutta toistaiseksi lääninhallituksen
11785: vastata niitä erityiskustannuksia, joita lapsen hoi-   päätöstä ei ole saatu.
11786: dosta arvioidaan aiheutuvan. Kotihoidontuki tu-           Sosiaalilautakunnan päätös on erittäin kohtuu-
11787: lisi suorittaa yleensä tasasuuruisina erinä kuukau-    ton lapsen vanhemmille, onhan lapsi kunnallises-
11788: sittain, ellei erityisiä syitä muuhun menettelyyn      sa päivähoidossa osan päivää vain sen takia, että
11789: ole. Enintään kuukauden mittainen laitoshoito ei       Kajaanin kaupunki ei ole järjestänyt vaikea-
11790: keskeytä tuen suorittamista, mikäli erityiskustan-     vammaisten lasten koulutusta.
11791: nuksia aiheuttavat järjestelyt ovat tänä aikana           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11792: tarpeellisia. Milloin lapsi on ollut yhtäjaksoisesti   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11793: hoidettavana sairaalassa, kehitysvammalaitoksessa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11794: tms. pidempään kuin yhden kuukauden ajan,              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11795: 260262T
11796: 2                                   1986 vp. -     KK n:o 66
11797: 
11798:         Onko Hallitus tietoinen siitä, että vai-         päivähoidossa vanhemmat menettävät
11799:       keavammaisten lasten kotihoidontuesta              vaikeavammaisten lasten kotihoidontuen,
11800:       annetut yleisohjeet aiheuttavat sen epä-           ja jos on,
11801:       kohdan, että lapsen ollessa asianmukai-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11802:       sen koulutuksen puuttuessa kunnallisessa           ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
11803: 
11804:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1986
11805: 
11806:        Aarno von Bell                 Jorma Rantanen               Kerttu Törnqvist
11807:        Väinö Raudaskoski              Kari Rajamäki                Pentti Skön
11808:        Jukka Vihriälä                 Risto Ahonen                 Arja Alho
11809:        Tuula Paavilainen              Maija Rajantie               Kati Peltola
11810:        Pekka Leppänen                 Vieno Eklund                 Helvi Koskinen
11811:                                       Impi Muroma
11812:                                         1986 vp. -     KK n:o 66                                          3
11813: 
11814: 
11815: 
11816: 
11817:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11818: 
11819:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vuosina 1984 ja 1985 suoritettiin kuntien
11820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toimesta sosiaalihuoltolakiin ja sosiaalihuollon
11821: olette 4 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-        valtakunnallisiin suunnitelmiin perustuen myös
11822: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vaikeavammaisen lapsen kotihoidontukea. Tä-
11823: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        män tuen suorittamisesta sosiaalihallitus oli anta-
11824: von Beliin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     nut suosituksia yleiskirjeillään A 51 19841 va ja
11825: myksestä n:o 66:                                       A 7/1985/ku. Vuoden 1986 alusta lukien tämä
11826:                                                        tukimuoto erillisenä lopetettiin sosiaalihuollon
11827:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että vai-     vuosia 1986-1990 koskevan valtakunnallisen
11828:        keavammaisten lasten kotihoidontuesta           suunnitelman ohjeilla ja se yhdistettiin edellä
11829:        annetut yleisohjeet aiheuttavat sen epä-        mainittuun vanhusten, vammaisten ja pitkäai-
11830:        kohdan, että lapsen ollessa asianmukai-         kaissairaan kotihoidontukeen. Yhdistämisen osal-
11831:        sen koulutuksen puuttuessa kunnallisessa        ta sosiaalihallitus antoi kunnille ohjeet kirjeellään
11832:        päivähoidossa vanhemmat menettavat              22.1.1986 n:o 75/35/86, jolla myös kumottiin
11833:        vaikeavammaisten lasten kotihoidontuen,         vaikeavammaisen lapsen kotihoidontukea koske-
11834:        ja jos on,                                      vat yleiskirjeet A 5/1984/va jaA 7/1985/ku.
11835:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaan
11836:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?           kotihoidontukea koskevien voimassa olevien sosi-
11837:                                                        aalihallituksen ohjeiden osalta, samoin kuin ku-
11838:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       motrujen vaikeavammaisten lasten kotihoidontu-
11839: ti seuraavaa:                                          kea koskevien suositusten osalta voidaan todeta,
11840:    Vaikeavammaisten henkilöiden kotihoidon             että ne eivät aseta estettä tuen suorittamiselle,
11841: mahdollistamiseksi      suoritetaan     useimmissa     milloin peruskouluikäinen lapsi on koulunkäyn-
11842: maamme kunnissa vanhuksen, vammaisen ja pit-           nin sijasta hoidettavana kunnallisessa päivähoi-
11843: käaikaissairaan kotihoidontukea. Tuen maksami-         dossa.
11844: nen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja valtioneuvos-        Voimassa olevissa ohjeissa todetaan kyseisen
11845: ton hyväksymiin valtakunnallisiin suunnitelmiin        kotihoidontuen tavoitteena olevan vaikea-
11846: sosiaalihuollon järjestämisestä. Vuosia 1986-          vammaisten lasten kohdalla se, että tuen avulla
11847: 1990 koskevan valtakunnallisen suunnitelman            annetaan toiselle lapsen vanhemmista mahdolli-
11848: mukaan kyseinen kotihoidontuki voi suuruudel-          suus jäädä kotiin hoitamaan vaikeavammaista
11849: taan olla vuonna 1986 enintään 2 200 markkaa           lastaan tai järjestää lapsen kotihoito muun sopi-
11850: kuukaudessa. Tuki maksetaan vanhuksen, vam-            van hoitajan toimesta silloin kun kotihoito on
11851: maisen tai pitkäaikaissairaan henkilön hoitajalle      lapsen vamman tai sairauden vuoksi sopivin hoi-
11852: kunnan ja hoitajan kesken solmitun sopimuksen          tomuoto. Tällöin kotihoidon järjestäminen on
11853: perusteella.                                           tarkoitettu vaihtoehdoksi ympärivuorokautiselle
11854:    Kunnat eivät ole velvollisia maksamaan kyseis-      laitoshoidolle. Kuntouttavaa ja virikkeellistä päi-
11855: tä tukea, vaan sen suorittaminen perustuu kun-         vähoitoa tai muuta vastaavaa hoitoa ei ole tarkoi-
11856: nan omaan harkintaan. Sosiaalihallitus on anta-        tettu sulkea pois kotihoidontuen piiriin otettavii-
11857: nut yleiskirjeellään Vanhuksen, vammaisen ja           ta vaikeavammaisilta lapsilta.
11858: pitkäaikaissairaan kotihoidontuki (A 10/1985/            Jos päivähoitoon otetulta lapselta on kyseinen
11859: hu) sekä kirjeellään 75/35/86 kunnille ohjeet          kotihoidontuki evätty, se johtuu muista syistä
11860: tuen suorittamisesta. Ohjeet ovat suosituksen          kuin sosiaalihallituksen antamista yleisohjeista.
11861: luonteisia eikä niissä erityisen yksityiskohtaisesti      Kirjallisessa kysymyksessä on esimerkkitapauk-
11862: määritellä tuen suorittamisen perusteita. Koska        sena mainittu 8-vuotias CP-vammainen lapsi,
11863: tuen toteuttaminen perustuu kunnan harkin-             jolle on annettu kunnallista päivähoitoa sen
11864: taan, kunta voi määritellä omat perusteensa sen        vuoksi, että kunnassa ei ole järjestetty peruskou-
11865: suorittamiselle ja myös poiketa sosiaalihallituksen    luopetusta tällaiselle vaikeavammaiselle lapselle.
11866: ohjeista.                                              Tältä osin voidaan viitata 1.8.1985 voimaan tul-
11867: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 66
11868: 
11869: leen peruskoululain (476/83) 35 §:ään, jonka             Kysymyksestä ei käy ilmi se, onko kunnan
11870: mukaan oppivelvollisuusikäisellä lapsella on oi-      koululautakunta     myöntänyt      peruskoululain
11871: keus käydä peruskoulua tai saada muulla tavoin        36 §:n nojalla kyseiselle lapselle luvan koulun-
11872: peruskouluopetusta vastaavaa opetusta, jollei hä-     käynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä myö-
11873: nellä ole oikeutta saada kehitysvammaisten eri-       hemmin. Mikäli näin ei ole tehty eikä lapsi ole
11874: tyishuollosta annetussa laissa tarkoitettua opetus-   oikeutettu saamaan kehitysvammalaissa tarkoitet-
11875: ta.                                                   tua opetusta, on kunta menetellyt peruskoulu-
11876:                                                       lain vastaisesti.
11877: 
11878:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
11879: 
11880:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
11881:                                       1986 vp. -     KK n:o 66                                          5
11882: 
11883: 
11884: 
11885: 
11886:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11887: 
11888:    1 det syft_e 37 § 1 mom. riksdagsordningen        grunder för betalning av stödet och även avvika
11889: anger har N1, Herr Talman, med Er sktivelse av       från socialstyrelsens direktiv.
11890: den 4 mars 1986 tili vederbörande medlem av             Under åren 1984 och 1985 betalade kommu-
11891: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    nerna på basis av socialvårdslagen och de riksom-
11892: dagsman von Beli m.fl. undenecknade spörsmål         fattande planerna för ordnande av socialvården
11893: nr 66:                                               och hälsovården även stöd för vård av svårt
11894:                                                      handikappa~e barn i hemmet. Socialstyrelsen
11895:           Är Regeringen medveten om att de
11896:                                                      hade med s1tt alimänna meddelande A 51 19841
11897:        allmänna anvisningar som utfärdats om
11898:                                                      va och A 7/1985/ku utfärdat rekommendationer
11899:        stöd för vård av svårt handikappade barn
11900:                                                      för betalning av detta stöd. Stödet som en skild
11901:        i hemmet föranleder ett sådant missför-
11902:        håliande att föräldrarna går miste om         stödform upphörde från och med 1986 i och med
11903:        stöd för vård av svårt handikappat barn i     att anvisningarna i de riksomfattande planerna
11904:        hemmet då barnet är i kommunal dag-           för socialvården under åren 1986-1990 utfärda-
11905:                                                      des och det sammanslogs med stödet för vård av
11906:        vård på grund av att det inte finns
11907:        lämplig utbildning, och om så är,             åldring, h~ndikappad och långtidssjuk i hem-
11908:                                                      met. Soe1alstyrelsen utfärdade i sitt brev
11909:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      22.1.1986 nr 75/35/86 anvisningar tili kommu-
11910:        för att avhjälpa detta missförhåliande?       nerna om sammanslagningen och genom detta
11911:                                                      brev upphävdes de allmänna meddelandena
11912:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      A 5/1984/va och A 7/1985/ku om stöd för vård
11913: anföra följande:                                     av svått handikappade barn i hemmet.
11914:                                                         Tili ~en. del det gälier socialstyrelsens nuvaran-
11915:    För att möjliggöra vård av svårt handikappad      de a~l.Vlsmngar om stöd för vård av åldringar,
11916: person i hemmet betalas i de flesta av landets       handtkappade och långtidssjuka i hemmet och
11917: kommunc;r st?d ~ör vård av åldring, handikappad      de upphävda rekommendationerna om stöd för
11918: och långudssjuk 1 hemmet. Stödet baserar sig på      vård av svårt handikappade barn i hemmet kan
11919: socialvårdslagen och de riksomfattande planerna      man k?nstatera att de inte utgör något hinder för
11920: för ordnande av socialvården och hälsovården         betalmng av stödet då barn som är i grundskole-
11921: vilka godkänts av statsrådet. Enligt de riksomfat-   ålder erhåller kommunal dagvård i stäliet för
11922: tande planerna för åren 1986-1990 kan stödet         undervisning i skola.
11923: för vård i hemmet uppgå tili högst 2 200 mk i
11924: månaden år 1986. Stödet betalas på basis av avtal       1 de nuvarande anvisningarna konstateras att
11925: som görs upp mellan vårdaren och kommunen            m~let för s~ödet för vård i hemmet i fråga om
11926: tili person som vårdar åldring, handikappad elier    svan handtkappade barn är att den ena av
11927: långtidssjuk.                                        föräldrarna tack vare stödet kan stanna hemma
11928:     Kommunerna är inte skyldiga att betala stöd      och sköta sitt svårt handikappade barn elier
11929: u~an det _baserar sig på komm.unens egen pröv-
11930:                                                      skaffa annan lämplig vård för barnet i hemmet
11931: mng. Soctalstyrelsen har med sltt allmänna med-      då vård i hemmet på grund av barnets handi-
11932: delande om stöd för vård av åldring, handikap-       kapp elier ~jukdom är den mest lämpliga vårdfor-
11933: pad och l~ngtidssjuk i hemmet (A 10/1985/hu)         men. Härvtd utgör ordnandet av vård i hemmet
11934: och med s1tt brev 751 35186 utfärdat anvisningar     ett alternativ tili anstaltvård dygnet runt. Avsik-
11935: ti~l kommunerna om betalning av stödet. Anvis-
11936:                                                      ten är inte att lämna svårt handikappade barn
11937: mngarna har karaktären av rekommendationer           som omfattas av stödet för vård i hemmet
11938: och grunderna för betalning av stödet har inte       utanför rehabiliterande och impulsrik dagvård
11939: fastställts särskilt detaljerat i dem. Eftersom      elier annan motsvarande vård.
11940: förverkligandet av stödet baserar sig på kommu-        q~ för barn som tagits i dagvård inte har
11941: nens prövning kan kommunen fastställa egna           bevdjats stöd för vård i hemmet beror det på
11942: 6                                      1986 vp. -     KK n:o 66
11943: 
11944: andra orsaker än socialstyrelsens allmänna med-       undervisningen i grundskolan om det inte har
11945: delande.                                              rätt till sådan undervisning som avses i lagen
11946:    I det skriftliga spörsmålet nämns som exempel      angående specialomsorger om utvecklingsstörda.
11947: ett 8-årigt CP-handikappat barn som har fått             Det framgår inte av spörsmålet om skolnämn-
11948: kommunal dagvård för att kommunen inte har            den i kommunen med stöd av 36 § grundskolela-
11949: ordnat undervisning i grundskola för sådant svårt     gen har beviljat barnet tillstånd att inleda skol-
11950: handikappat barn. Till denna del kan man              gången ett år senare än vad som stadgats. Om så
11951: hänvisa till 35 § grundskolelagen (476/83) som        inte har skett och barnet inte har rätt att erhålla
11952: trädde i kraft 1.8.1985 och enligt viiken läroplik-   den undervisning som avses i lagen om speci-
11953: tigt barn har rätt att gå i grundskola eller på       alomsorger om utvecklingsstörda har kommunen
11954: annat sätt erhålla undervisning som motsvarar         handlat i strid mot grundskolelagen.
11955: 
11956:     Helsingfors den 4 april 1986
11957: 
11958:                                                                              Minister Matti Puhakka
11959:                                               1986 vp.
11960: 
11961: Kirjallinen kysymys n:o 67
11962: 
11963: 
11964: 
11965: 
11966:                                   E. Laine ym.: Pääomien maastaviennin ja Suomesta ulkomaille
11967:                                      menevien pääomatulojen rajoittamisesta
11968: 
11969: 
11970:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11971: 
11972:     Samaan aikaan kun maassamme kuulee puhei-        milj. markkaa, vaikka sijoitettu määrä on vajaa
11973: ta pääomien puuttumisesta, on suomalaisten           113 Suomesta ulkomaille sijoitettuun verrattuna.
11974: pääomien vienti ulkomaille 1980-luvun puolivä-       Korkoina siirtyi Suomesta em. sijoittajille n. 14
11975: liin mennessä moninkertaistunut 10 vuoden ta-        milj. markkaa. Ulkomaisten yritysten sijoitukset
11976: kaisiin lukuihin verrattuna. Vuonna 1984 Suo-        Suomessa tuottivat tekijöilleen viime vuonna lä-
11977: mesta vietiin ulkomaille sijoituspääomaa n.          hes 20 prosenttia.
11978: 2 500 milj. ja viime vuonna yli 2 000 milj.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11979: markkaa. Yksityisten suuryritysten ohella myös       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11980: monet valtionyhtiöt sijoittivat pääomiaan ulko-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11981: maille, vaikka niitä olisi kipeästi tarvittu mm.     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11982: kotimaisen tuotannon ja työllisyyden edistämi-
11983: seen. Useat ulkomaille pääomia sijoittaneet yri-               Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
11984: tykset ovat supistaneet tuotantoa ja vähentäneet            Suomesta ulkomaille sijoitettujen pää-
11985: työvoimaansa Suomessa.                                      omien määrän voimakkaaseen kasvuun
11986:     Suomalaisomisteisia yrityksiä oli viime vuonna          1980-luvulla sekä niistä Suomeen palau-
11987: ulkomailla 1 626. Näiden yritysten ulkomaille               tuvien osinko- ja korkotulojen vähäiseen
11988: tekemistä 10 500 miljoonan markan bruttosijoi-              määrään verrattuna ulkomaisten yritysten
11989: tuksista palautui viime vuonna Suomeen osinkoi-             sijoitustuottoihin Suomessa, ja jos on,
11990: na 42 milj. ja korkoina 10 milj. markkaa. Sa-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11991: maan aikaan ulkomaisten yritysten n. 3 000 milj.            ryhtyä pääomien maastaviennin ja Suo-
11992: markan sijoitukset Suomeen tuottivat tekijöilleen           mesta ulkomaille suuntautuvien osinko-
11993:  yli 13,5 kertaa suuremmat osinkotulot eli 573              ja korkotulojen rajoittamiseksi?
11994: 
11995:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1986
11996: 
11997:            Ensio Laine                  Mikko Kuoppa                   Timo Laaksonen
11998: 
11999: 
12000: 
12001: 
12002:  260263U
12003: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 67
12004: 
12005: 
12006: 
12007: 
12008:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12009: 
12010:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Kansainvälistyminen on osa yritysten kokonais-
12011: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        strategiaa. Kilpailuasemien ja markkinoiden säi-
12012: olette 4 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-      lyttäminen sekä uusien markkinoiden valtaami-
12013: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     nen edellyttävät usein pysyvää toimintaa vienti-
12014: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      maassa. Suorissa sijoituksissa ulkomaille, erityi-
12015: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   sesti korkean teknologian tuotteissa, painottuvat
12016: myksestä n:o 67:                                     asiakasläheisyyteen ja markkinointiin liittyvät nä-
12017:                                                      kökohdat. Yksinkertaisempien "kypsien" tuot-
12018:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota        teiden osalta etabloituminen ulkomaille voi
12019:        Suomesta ulkomaille sijoitettujen pää-        markkinoiden ohella perustua myös tuotantopa-
12020:        omien määrän voimakkaaseen kasvuun            nosten saatavuuteen ja hintoihin.
12021:        1980-luvulla sekä niistä Suomeen palau-          Suomen syrjäinen asema markkinoihin nähden
12022:        tuvien osinko- ja korkotulojen vähäiseen      ja tästä aiheutuvat rahtikustannukset ja markki-
12023:        määrään verrattuna ulkomaisten yritysten      noinnin tehottomuus ovat osaltaan lisänneet suo-
12024:        sijoitustuottoihin Suomessa, ja jos on,       ria sijoituksia ulkomaille niin valmistus- kuin
12025:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       markkinointiyrityksiin. Näin on usein myös väl-
12026:        ryhtyä pääomien maastaviennin ja Suo-         tytty vientiin kohdistuviha erilaisilta kaupan es-
12027:        mesta ulkomaille suuntautuvien osinko-        teiltä.
12028:        ja korkotulojen rajoittamiseksi?                 Ulkomaisiin yritysostoihin saattaa liittyä myös
12029:                                                      toimialarationalisointia ja osaamistason nostami-
12030:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        seen tähtääviä pyrkimyksiä. Kansainvälistymisen
12031: seuraavaa:                                           paine on kohdistunut suuryritysten ohella myös
12032:    Kysymyksessä puututaan suomalaisten yritys-       pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, koska kilpailuti-
12033: ten viime vuosina nopeasti kasvaneisiin suoriin      lanne on pakottanut nämä erikoistumaan. Eri-
12034: sijoituksiin ulkomaille ja niiden alhaiseen tuot-    koistuotteille ei taas löydy useinkaan riittäviä
12035: toon erityisesti suhteessa ulkomaalaisten Suo-       kotimarkkinoita, jolloin yrityksen kasvu on haet-
12036: meen tekemiin sijoituksiin. Kumpikin havainto        tava ulkomailta.
12037: on oikea. Kun suorat sijoitukset ulkomaille v.          Tunnusomaista suomalaisten tekemille yritys-
12038: 1975 olivat 96 milj. mk, niin v. 1985 ne kohosi-     ostoille on ollut se, että niitä ei ole tehty
12039: vat jo 2 042 milj. markkaan, tätä korkeampia ne      alhaisen, vaan pikemminkin korkean kustannus-
12040: olivat kuitenkin v. 1984. Osinkoina tai muina        tason maihin, joiden ostovoima on suuri. Suorien
12041: pääomankorvauksina saadut tuotot sijoituksista       sijoitusten ensisijainen tavoite onkin ollut mark-
12042: ovat jääneet vähäisiksi.                             kinoiden turvaaminen ja toiminnan laajentami-
12043:    Elinkeinoelämän kansainvälistymistarve on         nen.
12044: etenkin Suomen kaltaisessa, teollista pohjaansa         Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen on
12045: kehittävässä maassa luonnollinen ilmiö. Se on        vielä nuorta, sillä valtaosa sijoituksista on tehty
12046: samalla luonnollinen osa sitä ulkomaankauppa-        1980-luvulla. Tästä johtuu, että sijoitusten tuotto
12047: politiikkaa ja yleensäkin avoimen talouden poli-     on matala. Etabloituminen ulkomaille on vaikeaa
12048: tiikkaa, jota Suomessa on sodanjälkeisen ajan        ja vaatii alkuvuosina uhrauksia. Tuotot alkavat
12049: harjoitettu. Kotimarkkinoiden pienuuden vuoksi       kasvaa vasta myöhempinä vuosina, kun paikalli-
12050: viennin ja kansainvälistymisen merkitys korostuu     set tavat on opittu tuntemaan ja markkinat
12051: taloudellisen kasvun perustana. Kansainvälisty-      käyttämään täysin hyväksi. Osin samasta ilmiöstä
12052: minen ilmentää osittain markkinoiden varmista-       johtuu ulkomaisten sijoitusten hyvä tuotto Suo-
12053: mistarvetta, osittain raaka-aineiden ja tuotanto-    messa, koska ne valtaosin ovat jo ehtineet kypsyä.
12054: panosten saatavuuden turvaamista. Yhä tärkeäm-          On luonnollista, että Suomen kaltaisessa talou-
12055: mäksi tekijäksi on noussut myös teknologian ja       dessa suorien sijoitusten virrat ovat vientivoittoi-
12056: muun taitotiedon hankkiminen.                        sia. Tämä ei ole sinänsä kielteinen asia, edellyt-
12057:                                         1986 vp. -     KK n:o 67                                          3
12058: 
12059: täen että suomalaisten yritysten ulkomaiset sijoi-     noin 10 % teollisuuden henkilömäärästä Suo-
12060: tukset ovat pitkällä tähtäyksellä kannattavia ja       messa, vastaava suhde Ruotsissa on 35 % .
12061: siten taloutta vahvistavia. Viime vuosina on ollut        Valtionyhtiöiden osuus Suomen koko tehdas-
12062: nähtävissä, että suomalaisomisteisten ulkomailla       teollisuuden ulkomaille tekemistä suorista sijoi-
12063: toimivien yritysten tulokset ovat kehittyneet          tuksista oli noin kolmannes vuosina 1980-1985,
12064: myönteiseen suuntaan, joskin myös poikkeuksia          mikä oli kaksinkertainen em. yhtiöiden osuuteen
12065: on ollut.                                              koko tehdasteollisuuden arvonlisäyksestä ja kol-
12066:    Ulkomaille tehtävät suorat sijoitukset eivät ole    minkertainen niiden osuuteen koko tehdasteolli-
12067: sellaisenaan vertailukelpoisia ulkomaisten yritys-     suuden henkilöstömäärästä. Yksityisten omista-
12068: ten Suomeen tekemien sijoitusten kanssa. Suo-          miin suuriin teollisuusyrityksiin verrattuna val-
12069: rien sijoitusten merkitystä ei myöskään tulisi         tionyhtiöiden suorat sijoitukset eivät kuitenkaan
12070: tarkastella ainoastaan tai ensisijaisesti niiden ai-   ole olleet olennaisesti suuremmat. Valtionyhtiöi-
12071: heuttamien pääomavirtojen perusteella.                 den kansainvälistymisen nopein kasvuvaihe lie-
12072:    Maamme politiikka ulkomailta Suomeen teh-           nee jo takana. Kauppa- ja teollisuusministeriössä
12073: täviä suoria sijoituksia kohtaan on ollut myön-        seurataan tarkasti valtionyhtiöiden ulkomaista si-
12074: teistä. Tämän seurauksena Suomeen on perustet-         joitustoimintaa. Suuret hankkeet saatetaan tarvit-
12075: tu joukko ulkomaalaisomisteisia yrityksiä, joiden      taessa talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsi-
12076: liiketoimintaan normaalisti liittyy myös osinkojen     teltäväksi.
12077: ja korkojen maksu sijoittajille. Mitään olennaista        Nykyisen valuutansäännöstelykäytännön perus-
12078: talouspoliittista ongelmaa eivät pääomankor-           teella ulkomaisiin pääomasijoituksiin edellyte-
12079: vaukset Suomesta ulkomaille kuitenkaan muo-            tään Suomen Pankin lupa. Suomen Pankki voi,
12080: dosta. OECD:n jäsenenä Suomi on lisäksi sitou-         mikäli erityisiä syitä on olemassa, olla myöntä-
12081: tunut OECD:njuoksevia valuutanliikkeitä koske-         mättä lupaa. Lupia harkitessaan pankki kiinnit-
12082: vaan vapauttamissäännöstöön, jonka perusteella         tää erityisesti huomiota hankkeiden kannattavuu-
12083: maamme ei voi ryhtyä rajoittamaan Suomesta             teen ja siihen miten ne tukevat talouden kehitty-
12084: ulkomaille suuntautuvia osinko- ja korkotuloja.        mistä.
12085:  Osinkoina siirretty voitto on itse asiassa Suomelle      Suorien sijoitusten nopea kasvu ei toki ole
12086:  edullisempi vaihtoehto kuin se, että monikansal-      riskitöntä. Ongelmia on selvitetty mm. ulko-
12087: linen yhtymä siirtäisi voiton Suomesta toimivasta      maansijoitustoimikunnan         mietinnössä      (KM
12088:  tytäryhtiöstään ulkomaille esim. siirtohinnoitte-     1985:49). Silti käynnissä oleva kansainvälistymi-
12089:  lun avulla, koska osinkoja maksava yritys maksaa      nen on välttämätöntä vientiedellytysten ja talou-
12090:  myös veroja. Ulkomaisomisteisten yhtiöiden arvi-      dellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi Suomessa.
12091:  oidaan hyödyttäneen kansantalouttamme mm.             Kansainvälistymisessä on kuitenkin syytä noudat-
12092:  uuden teknologian ja lisääntyneen kilpailun           taa suurta varovaisuutta ja perusteellista harkin-
12093:  kautta.                                               taa.
12094:     Ulkomaille suuntautuneiden suorien sijoitus-          Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
12095:  ten kokonaismäärä on meillä kansainvälisesti ver-     pääomien maastavienti on hyvin asianomaisten
12096:  taillen vielä matala. Esimerkiksi Ruotsiin verrat-    viranomaisten seurannassa ja hallinnassa eikä täl-
12097:  tuna olemme tuntuvasti jäljessä. Kun suomalais-       lä hetkellä ole tarvetta erityisiin rajoitustoimenpi-
12098:  yritysten tytäryhtiöiden henkilöstö ulkomailla on     teisiin.
12099: 
12100:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1986
12101: 
12102:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
12103: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 67
12104: 
12105: 
12106: 
12107: 
12108:                                 Till Riksdagens Herr Talman
12109: 
12110:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          viktigare är förvärv av teknologi och annan know-
12111: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        how.
12112: den 4 mars 1986 till vederbörande medlem av              lnternationaliseringen är en del av ett företags
12113: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     hela strategi. Upprätthållandet av konkurrensen
12114: dagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörsmål         och av marknaderna samt erövrandet av nya
12115: nr 67:                                                marknader förutsätter ofta permanent verksam-
12116:                                                       het i exportlandet. 1 fråga om direkta investe-
12117:           Har Regeringen fäst uppmärksamhet           ringar utomlands, särskilt då det gäller s.k.
12118:        vid att antalet finländska kapitalinveste-     högteknologiska produkter, är synpunkter som
12119:        ringar utomlands har ökat kraftigt på          hänför sig till kundnätet och marknadsföringen
12120:        1980-talet och att de dividend- och ränte-     viktiga. 1 fråga om enklare "mogna" produkter
12121:        intäkter av dessa investeringar som kom-       kan etableringen utomlands basera sig inte bara
12122:        mer tilihaka till Finland är små, jämfört
12123:                                                       på marknaderna utan även på tillgången på
12124:        med avkastningen av utländska företags         produktionsinsatser och på priserna.
12125:        investeringar i Finland, och om så är,
12126:                                                          Det faktum att Finland ligger vid sidan om
12127:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
12128:                                                       marknaderna och de fraktkostnader som härav
12129:        för att begränsa kapitalexporten och ut-
12130:                                                       föranleds samt den ineffektiva marknadsföringen
12131:        förseln av dividend- och ränteintäkter ur      har för sin del ökat de direkta investeringarna
12132:        landet?                                        utomlands såväl i tillverknings- som i marknads-
12133:                                                       föringsföretag. På så sätt har man även ofta
12134:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       undvikit de olika handelshinder som riktas mot
12135: anföra följande:                                      exporten.
12136:    1 spörsmålet berörs frågan om den snabba              Köp av företag utomlands kan också bero på
12137: ökningen av finländska företags direkta investe-      försök att rationalisera branschen och höja stan-
12138: ringar utomlands under de senaste åren och den        darden hos know-hown. Kravet på internationali-
12139: låga avkastningen av dessa investeringar i synner-    sering har riktats inte bara mot storföretag utan
12140: het i förhållande till utländska investeringar i      även mot små och medelstora företag, som på
12141: Finland. Båda iakttagelserna är riktiga. År 1975      grund av konkurrensen har varit tvungna att
12142: uppgick de direkta investeringarna till 96 milj.      specialisera sig. 1 hemlandet finns det emellertid
12143: mk och steg år 1985 till 2 042 milj. mk, men år       ofta inte tillräckligt stora marknader för special-
12144: 1984 var de ännu större. Den avkastning av            produkter. Därför är det en förutsättning för
12145: investeringarna som har influtit i form av divi-      företagets tillväxt att det etablerar sig utomlands.
12146: dender eller andra kapitalersättningar har varit         Kännetecknande för finländarnas företagsköp
12147: liten.                                                är att de inte har skett i Iänder med låg
12148:    Behovet att internationalisera näringslivet är     kostnadsnivå utan närmast i Iänder med hög
12149: en naturlig företeelse, särskilt i ett land som       kostnadsnivå, där köpkraften är stor. Det vikti-
12150: Finland, som håller på att utveckla sin industri-     gaste målet för de direkta investeringarna har just
12151: ella bas. Samtidigt är det en naturlig del av den     varit att trygga marknaderna och utvidga verk-
12152: utrikeshandelspolitik och den öppna ekonomiska        samheten.
12153: politik i allmänhet som Finland har bedrivit             lnternationaliseringen av finländska företag är
12154: under efterkrigstiden. Eftersom den inhemska          ett relativt nytt fenomen. Största delen av detta
12155: marknaden är liten accentueras betydelsen av          slags investeringar har nämligen gjorts på 1980-
12156: export och internationalisering som bas för eko-      talet. På grund härav är avkastningen av investe-
12157: nomisk tillväxt. lnternationaliseringen är dels ett   ringarna liten. Det är svårt att etablera sig
12158: uttryck för behovet att säkra marknaderna, dels       utomlands och det kräver uppoffring under de
12159: ett sätt att trygga tillgången på råmaterial och      första åren. Avkastningen börjar öka först senare
12160: produktionsinsatser. En faktor som har blivit allt    då man har lärt känna förhållanden på orten och
12161:                                         1986 vp. -- RJ< n:o 67                                             5
12162: 
12163: tili fullo kan utnyttja marknaderna. Den goda           sett. Jämfört med t.ex. Sverige ligger vi långt
12164: avkastningen av utländska investeringar i Finland       efter. Då antalet anställda vid finländska dotter-
12165: beror delvis på samma fenomen, eftersom dessa           bolag utomlands utgör ca 10 % av antalet an-
12166: investeringar tili största delen redan har hunnit       ställda inom industrin i Finland är motsvarande
12167: mogna.                                                  förhållande i Sverige 35 % .
12168:     Det är naturligt att de direkta investeringarna i      Av de direkta investeringar som Finlands fa-
12169: en ekonomi som Finlands visar ett export-               briksindustri gjorde under åren 1980--1985 ut-
12170: överskott. I och för sig är detta ingenting nega-       gjorde statsbolagens andel ca 113. Det är två
12171: tivt, förutsatt att de finländska företagens inves-     gånger statsbolagens andel av värdeökningen för
12172: teringar utomlands är lönsamma på lång sikt och         hela fabriksindustrin och tre gånger jämfört med
12173: sålunda stärker ekonomin. Man har under de              deras andel av antalet anställda inom hela fa-
12174: senaste åren kunnat konstatera att resultatet av        briksindustrin. Jämfört med privatägda stora
12175: de finländska företagens verksamhet utomlands           industribolag har statsbolagens direkta investe-
12176: har utvecklats i positiv riktning, även om det har      ringar ändå inte varit markant större. Det skede
12177: förekommit undantag.                                    då statsbolagens etablering på den internatio-
12178:     De direkta investeringarna utomlands är inte        nella marknaden hastigt ökar torde vara förbi.
12179: som sådana jämförbara med utländska företags            Vid handels- och industriministeriet följer man
12180: investeringar i Finland. Vikten av de direkta           noga statsbolagens investeringsverksamhet utom-
12181: investeringarna borde inte heller granskas enbart       lands. Stora projekt tas vid behov upp tili
12182: eller i första hand på basis av den kapitalrörelse      behandling i ekonomiskpolitiska ministerutskot-
12183: som de förorsakar.                                      tet.
12184:     Finland har bedrivit en positiv politik i fråga        Enligt nuvarande praxis inom valutaregle-
12185: om utländska företags direkta investeringar i           ringen krävs för kapitalinvesteringar i utlandet
12186: landet. Till följd härav har i Finland grundats ett     tillstånd av Finlands Bank. Finlands Bank kan,
12187: antal utländska företag, vilkas affärsverksamhet i      om särskilda skäl föreligger, vägra bevilja till-
12188: allmänhet innefattar betalning av dividender och        stånd. Då banken överväger att bevilja tilistånd
12189:  räntor tili investerarna. Kapitalersättningarna        fäster den särskilt uppmärksamhet vid projektens
12190: från Finland tili utlandet utgör dock inte något        lönsamhet och vid hur de stöder den ekonomiska
12191:  väsentligt ekonomiskpolitiskt problem. Som             utvecklingen.
12192:  medlem av OECD har Finland dessutom förbun-
12193:  dit sig att iaktta liberaliseringsstadgandena om           Den snabba ökningen av de direkta investe-
12194:  löpande valutarörelser inom OECD. Enligt dessa         ringarna är dock inte riskfri. De problem som
12195:  stadganden kan Finland inte börja begränsa be-         hänför sig tili frågan har utretts bl.a. i ett
12196:  talningen av dividend- och ränteintäkter från          betänkande från kommissionen för utrikesinves-
12197:  Finland tili utlandet. 1 själva verket är det ett      teringar (KM 1985:49). Trots allt är den pågåen-
12198:  förmånligare alternativ för Finland att en vinst       de internationaliseringen nödvändig för tryggan-
12199:  överförs i form av dividender än att ett multina-      de av förutsättningarna för exporten och av den
12200:  tionellt bolag överför sin vinst från dotterbolaget    ekonomiska välfärden i Finland. Det är dock skäl
12201:  i Finland med hjälp av t.ex. intern prissättning,      att iaktta stor försiktighet vid en internationalise-
12202:  eftersom det företag som betalar dividenderna          ring och att grundligt överväga den.
12203:  också betalar skatt. Företag i utländsk ägo torde          Med hänvisning tili det ovanstående anser
12204:  ha gynnat vår samhällsekonomi bl. a. i form av ny      regeringen att exporten av kapital är under
12205:  teknologi och ökad konkurrens.                         vederbörande myndigheters uppsikt och kontroll
12206:     Det totala antalet direkta investeringar från       och att det inte för närvarande finns skäl för
12207:  Finland tili utlandet är ännu litet, internationellt   några särskilda begränsningsåtgärder.
12208: 
12209:      Helsingfors den 19 mars 1986
12210: 
12211:                                                                               Minister Pekka Vennamo
12212:                                                1986 vp.
12213: 
12214: Kirjallinen kysymys n:o 68
12215: 
12216: 
12217: 
12218: 
12219:                                    Vihriälä ym.: Ammattikasvatushallituksen kursseille osallistuvien
12220:                                       opintososiaalisista eduista ·
12221: 
12222: 
12223:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12224: 
12225:    Ammatillisten oppilaitosten rahoituslaki (4941     nuorille ammattikasvatushallituksen kurssivaroil-
12226: 83, muutettu 624/85) ja siitä annettu asetus          la opetus, majoitus ja ruokailu.
12227: aiheuttivat muutoksia maatalousoppilaitosten             Ammattikasvatushallituksen uusien kurssioh-
12228: kurssitoimintaan kuluvan vuoden alusta lähtien.       jeiden mukaan osa kursseille osallistuvien kustan-
12229: Maatalousoppilaitosten kurssitoimintaan on vuo-       nuksista tullaan aiemmasta poiketen perimään
12230: den 1986 valtion tulo- ja menoarviossa varattu        oppilailta. Nykyiset kurssikustannukset ovat yh-
12231: 4,3 milj. markkaa. Määräraha on jaettu valtion        teiskunnalle niin pienet, että oppilailta perittävä
12232: oppilaitosten ja kunnallisten ja yksityisten oppi-    lisärahoitus ei ole yhteiskunnan kannalta merki-
12233: laitosten kesken.                                     tyksellistä. Lisäksi kurssimaksun periruisestä ja
12234:    Maatalousoppilaitokset voivat itsenäisesti val-    tilittämisestä aiheutuu runsaasti lisätyötä ja byro-
12235: mistella kurssisuunnitelmansa vuodelle 1986.          kratiaa. Kurssimaksun periminen on myös omi-
12236: Kurssin ruinimipituus voi kuitenkin olla 14 tun-      aan vähentämään halukkuutta kursseille osallis-
12237: tia. Uusina kursseina ovat neuvontajärjestöjen ja     tumiseen.
12238: Suomen Punaisen Ristin kanssa yhteistyönä laadi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12239: tut kurssiohjelmat: hyvää maitoa, sukupolven-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12240: vaihdoskurssi, nuorten maatalousyrittäjäkurssi,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12241: viljelijän tapaturman torjunta- ja ensiapukurssi.     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12242:    4H-piiri järjestää yhdessä maa-, metsä- ja koti-
12243: talousoppilaitosten kanssa vuosittain n. 10 viikon               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin am-
12244: mittaisia ammattitaitoa edistäviä kursseja nuoril-            mattikasvatushallituksen        järjestämien
12245: le. Järjestettyjen kurssien nimikkeinä on ollut               kurssien rahoittamiseksi niin, että kurssi-
12246: mm. puutarha-, kotitalous-, puutarha-kotitalous,              laisille voidaan tarjota opetus, majoitus ja
12247: lomittaja- sekä kone- ja metsätalouden perus-                 ruokailu ilman kurssilaisilta perittäviä
12248: kurssi. Tähän saakka kursseilla on voitu tarjota              maksuja?
12249: 
12250:    Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1986
12251: 
12252:           Jukka Vihriälä                 Kalevi Mattila                  Paavo Vesterinen
12253: 
12254: 
12255: 
12256: 
12257: 260258P
12258: 2                                       1986 vp. -- RJC n:o 68
12259: 
12260: 
12261: 
12262: 
12263:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12264: 
12265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtion omistamien maataloudellisten oppilai-
12266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tosten, joita on maamme 65:stä maatalousoppi-
12267: olette 5 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-        laitoksesta 4 5, osalta valtio korvaa edelleenkin
12268: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kurssitoiminnan aiheuttamat kustannukset koko-
12269: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        naan.
12270: Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Vuoden 1986 alusta voimaan tullut laki am-
12271: kysymyksestä n:o 68:                                   matillisten oppilaitosten rahoituksesta (494183)
12272:                                                        muutti rahoitus- ja valtionapujärjestelmän sekä
12273:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin am-         vakinaisen että kurssitoiminnan osalta kunnalli-
12274:         mattikasvatushallituksen        järjestämien   sissa ja yksityisissä oppilaitoksissa.
12275:         kurssien rahoittamiseksi niin, että kurssi-       Em. lain 12 §:n mukaisesti valtionavustus val-
12276:         laisille voidaan tarjota opetus, majoitus ja   tionapulaitoksen järjestämään kurssitoimintaan
12277:         ruokailu ilman kurssilaisilta perittäviä       on harkinnanvarainen valtion tulo- ja menoar-
12278:         maksuja?                                       viossa olevan määrärahan rajoissa. Ammattikasva-
12279:                                                        tushallituksen tulee etukäteen vahvistaa lasken-
12280:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         nalliset valtionapuperusteet pidettyä kurssipäivää
12281: seuraavaa:                                             tai tuntia kohden.
12282:    Maatalousoppilaitosten kurssitoiminnan rahoi-          Ammattikasvatushallitus on 28.11.1985 anta-
12283: tus on ennen ammatillisten oppilaitosten rahoi-        nut ammattikurssitoimintaa koskevan päätöksen
12284: tuksesta annetun lain (494/83) voimaantuloa            ammatillisille oppilaitoksille ja ammatillisille
12285: perustunut maataloudellisten oppilaitosten kurs-       kurssikeskuksille. Oppilaitosten yhteiseksi val-
12286: sitoiminnasta annettuun asetukseen (182/63).           tionapuprosentiksi lukuun ottamatta erikoisalo-
12287:    Tässä asetuksessa tarkoitettuja kursseja voitiin    jen ammattikouluja ja ammattiopistoja sekä lii-
12288: järjestää sen mukaan kuin tarkoitukseen oli osoi-      kealojen erikoisoppilaitoksia vahvistettiin 85 %.
12289: tettu varoja valtion tulo- ja menoarviossa.               Useimpien oppilaitosten osalta tämä merkitsee
12290:    Pääsääntöisesti ammattikasvatushallitus on          valtionavun lisääntymistä, mutta niiden oppilai-
12291: pyrkinyt myöntämään ammatillisten oppilaitos-          tosten osalta, joilla aiemman käytännön mukaan
12292: ten kurssitoimintaan samansuuruisen valtion-           valtionapuprosentti oli jo 100, tämä merkitsee
12293: avustuksen kuin ammatilliseen peruskoulutuk-           valtionavun alenemista.
12294: seenkin. Maatalousoppilaitosten kurssitoimintaan          Edellä mainitun kurssitoimintaa koskevan pää-
12295: ammattikasvatushallitus on myöntänyt 100 % :n          töksen mukaan kurssien kustannuksiin osoitet-
12296: valtionavustuksen.                                     tuun opetustuntia kohden lasketmun kustannus-
12297:    Mainitun asetuksen 8 §:n mukaan kustannuk-          normiin ei sisälly oppilaiden ruokailusta, majoi-
12298: siin luettiin mm. seuraavat todelliset ja hyväksy-     tuksesta ja kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia.
12299: tyt menot:                                                Tähän ratkaisuun ammattikasvatushallitus pää-
12300:    -- harkinnanvaraisesti oppilaalle annetusta         tyi sillä perusteella, että mainitut etuudet eivät
12301: asunnosta, valosta ja lämmöstä aiheutuneet kus-        olleet aikaisemminkaan kuuluneet useimpien op-
12302: tannukset,                                             pilaitosmuotojen kurssitoimintaan eikä myöskään
12303:    -- nuoriso- ja yleiskursseille osallistuvien ruo-   opintososiaalisista eduista annettu laki (4981 8 5;
12304: kailukustannukset kokonaan sekä jatko- ja eri-         muutettuna lailla 626185) ulota mainittuja etui-
12305: koiskursseille osallistuvien ruokailukustannukset      suuksia ammatillista peruskoulutusta antavan op-
12306: joko kokonaan tai osittain,                            pilaitoksen kurssitoiminnan oppilaisiin.
12307:    -- harkinnanvaraisesti oppilaiden matkakus-
12308: tannukset.
12309: 
12310:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
12311: 
12312:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
12313:                                         1986 vp. -- KJ( n:o 68                                           3
12314: 
12315: 
12316: 
12317: 
12318:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
12319: 
12320:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-                Genom lagen om finansiering av yrkesläroan-
12321: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder              stalter (494183) som trädde i kraft i början av år
12322: skrivelse av den 5 mars 1986 tili vederbörande          1986, ändrades finansierings- och statsandelssys-
12323: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande       temet vid korumunala och privata läroanstalter
12324: av riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. underteck-          både i fråga om det ordinarie systemet och det
12325: nade spörsmål nr 68:                                    som tillämpas på kursverksamheten.
12326:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för              Enligt 12 § ovan nämnda lag beviljas statsun-
12327:         att de kurser som anordnas av yrkesut-          derstöd enligt prövning inom ramen för det
12328:         bildningsstyrelsen kan finansieras så att       anslag som upptagits i statsförslaget för sådan
12329:         man kan erbjuda kursdeltagarna under-           kursverksamhet som anordnas av statsunderstöd-
12330:         visning, logi och förplägnad utan att           da anstalter. Yrkesutbildningsstyrelsen bör på
12331:         kostnader uppbärs av dem?                       förhand faststälia de kalkylmässiga grunderna för
12332:                                                         statsunderstödet beräknade per kursdag elier
12333:                                                         -timme.
12334:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
12335: framföra följande:                                          Yrkesutbildningsstyrelsen har 28.11.1985 gett
12336:                                                         ett beslut om yrkesinriktad kursverksamhet tili
12337:    lnnan lagen om finansiering av yrkesläroanstal-      yrkesläioanstalter och yrkesinriktade kurscentra.
12338: ter (494/83) trädde i kraft, byggde finansi-            Tili läroanstalternas sammanlagda statsunder-
12339: eringen av kursverksamheten vid lanthushåli-            stödsprocent faststälis 85 % frånsett yrkesläroan-
12340: ningsläroanstalter på förordningen om lanthus-          stalterna inom specialområden samt yrkesinstitu-
12341: håliningsläroanstalternas kursverksamhet ( 182 1        ten och specialiäroanstalterna inom handelsbran-
12342: 63). De kurser som avses i denna förordning             schen.
12343: kunde anordnas aliteftersom anslag anvisades för
12344: ändamålet.                                                  För de flesta läroanstalter innebär detta att
12345:    1 regel har yrkesutbildningsstyrelsen strävat tili   statsandelen ökar, meni fråga om de läroanstal-
12346: att bevilja ett lika stort anslag för kursverksamhe-    ter, som enligt tidigare praxis fick 100 % i
12347: ten vid yrkesläroanstalter som den beviljar för         statsunderstöd innebär detta, att statsunderstödet
12348: den yrkesinriktade grundutbildningen. Yrkesut-          minskar.
12349: bildningsstyrelsen har beviljat 100 % i statsun-            Enligt ovan nämnda beslut om kursverksamhet
12350: derstöd för kursverksamheten vid lanthushåli-           innefattar den kostnadsnorm som anvisats för
12351: ningsläroanstalter.                                     kurskostnaderna och som beräknats per undervis-
12352:    Enligt nämnda förordning hänförs tili kost-          ningstimme, inte kostnaderna föranledda av
12353: naderna bl.a. följande faktiska och godkända            förplägnad, logi och transporter anordnade för
12354: utgifter:                                               eleverna. Yrkesutbildningsstyrelsen motiverade
12355:    -- kostnader för elevernas bostäder jämte vär-       sitt beslut därmed att ovan nämnda förmåner
12356: me och lyse enligt prövning                             inte tidigare hört tili kursverksamheten vid de
12357:    -- kostnaderna för deltagande i ungdoms- och         flesta läroanstaltstyper och att lagen om studieso-
12358: allmänna kurser förplägnad i sin helhet samt            ciala förmåner ändrad med lagen om ändring av
12359: även kostnaderna för deltagarnas i fortsättnings-       lagen om studiesociala förmåner för yrkesläroan-
12360: och specialkurser förplägnad, antingen helt eller       stalternas elever inte helier ger nämnda förmåner
12361: delvis                                                  tili de elever som deltar i kursverksamhet vid
12362:    -- elevernas resekostnader enligt prövning.          sådana yrkesläroanstalter som ger undervisning i
12363:    Av landets 65 lanthushåliningsläroanstalter är       yrkesinriktad grundutbildning.
12364: 45 statsägda, för vilkas kursverksamhet staten
12365: fortfarande betalar kostnaderna.
12366:       Helsingfors den 4 april 1986
12367: 
12368:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
12369:                                                 1986 vp.
12370: 
12371: Skriftligt spörsmål nr 69
12372: 
12373: 
12374: 
12375: 
12376:                                    Norrback: Om avgifterna för mottagning av televisionsprogram över
12377:                                      satelliter
12378: 
12379: 
12380:                                 Till Riksdagens Herr Talman
12381: 
12382:    Post- och televerket uppbär en kännbar avgift       avgiftssystem har post- och televerket skapat en
12383: av den som tar emot TV-program via kommuni-            stor orättvisa i vårt samhälle.
12384: kationssatelliter. Avgiften är avsedd att täcka           Det riktiga är naturligtvis att avgiften är den-
12385: kostnaderna för den byråkrati inom post- och           samma för alla. Dessutom bör avgiften kunna
12386: televerket som verksamheten föranleder.                vara betydligt lägre än vad den är nu. Avgiften
12387:    Avgiften är 1 000 mk för första kana! en och        tycks ingå som ett medel i den besynnerliga
12388: 500 mk för de följande kanalerna per år om de          karnp som pågår mellan post- och televerket och
12389: anslutna hushållen är under 200. Avgiften är           telefoninrättningarna. De som blir lidande är de
12390: sedan graderad enligt antalet anslutningar.            som har möjlighet att vara med i små kabelbolag
12391:    Kostnaderna för ett egnahemshus blir på det         eller som inte ens kan ansluta sig till något
12392: här sättet så höga, att knappast någon har råd att     kabelnät. Att medvetet öka ojämlikheten i vårt
12393: på egen bekostnad börja ta in TV -program som          sarnhälle kan inte vara en uppgift för post- och
12394: sänds över kommunikationssatellit. Systemet            televerket.
12395: med avgiftens storlek och graderingen är synbar-          Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
12396: ligen tänkt för att stimulera tili en ökad utbygg-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12397: nad av kabelnäten i vårt land. Då post- och            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
12398: televerket deltar i den utbyggnaden kan man            följande spörsmål:
12399: säga att avgiftssystemet är uppgjort för att gagna
12400: post- och televerkets egoa syften. Den utgångs-                  Vad avser Regeringen att göra för att
12401: punkten kan starkt ifrågasättas.                              kännbart sänka avgifterna för mottagning
12402:    Det effektivaste sättet att hindra folk från att           av TV-prograrn över kommunikationssa-
12403: få information och 1eller underhållning är att                telliter,
12404: sätta priset så högt att ingen har råd att ta del av             för att göra avgiften lika stor för alla,
12405: utbudet. De orimligt höga kostnaderna för de                  samt
12406: små kabelnäten och för de enskilda hushållen gör                 för att garantera att ingen avgift kom-
12407: att det är omöjligt för dem att börja ta emot och             mer att uppbäras vid mottagning av pro-
12408: förmedla de satellitsända prograrnmen. Med sitt               grarn från direktsändande satelliter?
12409: 
12410:      Helsingfors den 5 mars 1986
12411: 
12412:                                               Ole Norrback
12413: 
12414: 
12415: 
12416: 
12417: 260280N
12418: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 69
12419: 
12420: Kirjallinen kysymys n:o 69                                                                      Suomennos
12421: 
12422: 
12423: 
12424: 
12425:                                     Norrback: Television satelliittiohjelmien vastaanottamisesta perittä-
12426:                                       vistä maksuista
12427: 
12428: 
12429:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12430: 
12431:    Posti- ja telelaitos perii tuntuvan maksun niil-      kustannukset tekevät niille mahdottomaksi ottaa
12432: tä, jotka ottavat vastaan välityssatelliittien televi-   vastaan ja välittää suoria satelliittiohjelmia. Mak-
12433: sio-ohjelmia. Maksun tarkoituksena on kattaa             sujärjestelmällään posti- ja telelaitos on aikaan-
12434: toiminnan posti- ja telelaitokselle aiheuttamat          saanut suurta epäoikeudenmukaisuutta yhteis-
12435: hallintokulut.                                           kunnassamme.
12436:    Maksu on 1 000 markkaa ensimmäiseltä                     Oikein olisi luonnollisesti, että maksu olisi
12437: kanavalta ja 500 markkaa seuraavilta kanaviita           kaikille samansuuruinen. Sitä paitsi voisi maksu-
12438: vuodessa, mikäli verkkoon liittyneiden kotita-           jen taso olla nykyistä merkittävästi alempi. Mak-
12439: louksien lukumäärä on alle 200. Tämän jälkeen            su tuntuu olevan väline posti- ja telelaitoksen ja
12440: maksu on porrastettu liittymien lukumäärän mu-           puhelinlaitosten välisessä kummallisessa taistelus-
12441: kaan.                                                    sa. Kärsimään joutuvat ne, joiden olisi mahdol-
12442:    Omakotitaloille kustannukset muodostuvat              lista osallistua pieniin kaapeliyhtiöihin tai jotka
12443: tällä tavoin niin korkeiksi, että tuskin kenellä-        eivät lainkaan voi liittyä kaapeliverkkoon. Yhteis-
12444: kään on varaa ryhtyä omalla kustannuksellaan             kunnallisen eriarvoisuuden tietoinen lisääminen
12445: vastaanottamaan välityssatelliittien ohjelmia.           ei voi olla posti- ja telelaitoksen tehtävä.
12446: Maksujen määräytymisjärjestelmä ja porrastus on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12447: nähtävästi tarkoitettu edistämään kaapeliverkko-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12448: jen lisääntyvää rakentamista maassamme. Kun              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12449: posti- ja telelaitos itse osallistuu rakentamiseen,      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12450: voidaan sanoa että maksujärjestelmä on laadittu
12451: hyödyttämään posti- ja telelaitoksen omia tarkoi-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä alentaakseen
12452: tusperiä. Tämä lähtökohta voidaan asettaa voi-                   tuntuvasti välityssatelliittiohjelmien vas-
12453: makkaasti kyseenalaiseksi.                                       taanottamisesta perittäviä maksuja,
12454:    Tehokkain tapa estää ihmisiä saamasta tietoa                     muuttaakseen maksun samansuurui-
12455: tai viihdettä on hinnan asettaminen niin korke-                  seksi kaikille, sekä
12456: aksi, ettei kenelläkään ole varaa ottaa vastaan                     turvatakseen, ettei maksuja tulla lain-
12457: tarjontaa. Pienille kaapeliverkoille ja yksittäisille            kaan perimään satelliittiohjelmien suoras-
12458: kotitalouksille aiheutuvat kohtuuttoman korkeat                  ta vastaanottamisesta?
12459: 
12460:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1986
12461: 
12462:                                                 Ole Norrback
12463:                                         1986 vp. -     KK n:o 69                                           3
12464: 
12465: 
12466: 
12467: 
12468:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12469: 
12470:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          on annettu posti- ja telehallituksen tehtäväksi.
12471: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       Lisäksi televisio-ohjelmien siirtoon liittyy muun
12472: mies, 5 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-         muassa tekijänoikeudellisia kysymyksiä, joiden
12473: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vuoksi posti- ja telelaitoksen tulee rekisteröidä
12474: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        toiminnan harjoittajat.
12475: Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Edellä mainitut velvoitteet edellyttävät posti-
12476: myksestä n:o 69:                                       ja telehallitukselta hallinnollisia toimenpiteitä ja
12477:                                                        teknistä suunnittelua, joiden aiheuttamien kus-
12478:           Mitä Hallitus aikoo tehdä alentaakseen       tannusten kattamiseksi peritään ohjelmansiirto-
12479:        tuntuvasti välityssatelliittiohjelmien vas-     toiminnan harjoittajilta niiden omistaman jake-
12480:        taanottamisesta perittäviä maksuja,             luverkon laajuuden mukaan porrastettuja ohjel-
12481:           muuttaakseen maksun samansuurui-             mansiirtomaksuja. Maksut on määrätty kustan-
12482:        seksi kaikille, sekä                            nusvastaaviksi, ja niitä on viimeksi alennettu
12483:           turvatakseen, ettei maksuja tulla lain-      3. 7.1985. Maksut ohjelmansiirtotoiminnan har-
12484:        kaan perimään satelliittiohjelmien suoras-      joittaja jakaa edelleen katselijoiden maksettavik-
12485:        ta vastaanottamisesta?                          si, jolloin yhden osalle tuleva osuus luonnollisesti
12486:                                                        riippuu verkon koosta.
12487:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Maksut on porrastettu jakeluverkkoon liitetty-
12488: ti seuraavaa:                                          jen katselupisteiden lukumäärän mukaan maksu-
12489:    Välityssatelliittien avulla välitetään televisio-   rasituksen tasaamiseksi suuriin ja pieniin jakelu-
12490: ohjelmien lisäksi myös mm. puhelinliikennettä,         verkkoihin liittyneiden katselijoiden kesken.
12491: jonka salassapidosta on säädetty hallitusmuodos-       Posti- ja telehallituksen kannalta ohjelmansiirron
12492: sa. Lisäksi eduskunta on ratifioinut kansainväli-      aiheuttamat kustannukset eivät tosin riipu ver-
12493: sen teleliikenneyleissopimuksen, jossa on kan-         kossa olevien liittymien määrästä, mutta saman
12494: sainvälisen teleliikenteen salassapitovelvollisuutta   maksun periminen kaikilta nostaisi pienten verk-
12495: koskeva artikla. Näin ollen ei ole ajateltavissa,      kojen omistajilta perittävän maksun moninkertai-
12496: että välityssatelliittiohjelmien vastaanotto voitai-   seksi. Esimerkkinä voidaan mainita, että 5 000
12497: siin sallia ilman asianomaisten viranomaisten val-     katselupisteen verkossa maksu on kahdeksanker-
12498: vontaa.                                                tainen ja yli 25 000 katselupisteen verkossa kuu-
12499:    Kansainvälisen radio-ohjesäännön mukaan sa-         sitoistakertainen 0-200 katselupisteen verkkoon
12500: notulle ohjelmansiirrolle ja eräille maanpäällisille   verrattuna.
12501: radiolinkkiyhteyksille on varattu sama taajuus-           Tässä yhteydessä on syytä huomata ero välitys-
12502: alue. Maa-asemien suojaaminen linkkiverkkojen          satelliittien ja tulevaisuuden yleisradiosatelliittien
12503: aiheuttamilta häiriöiltä sekä linkkiverkkojen          välillä. Välityssatelliittien avulla tapahtuva ohjel-
12504: suunnittelu edellyttävät maa-asemien sijoittami-       mansiirto on lähettäjän ja vastaanottajan välistä
12505: sessa harkintaa ja kokonaistilanteen hallintaa.        tietosuojattua toimintaa, kun sitä vastoin yleisra-
12506:    Kansainvälinen televisio-ohjelmien siirto, ku-      diosatelliittien lähetykset ovat suuren yleisön suo-
12507: ten muukin kansainvälinen teleliikenne, on             raan vastaanotettaviksi tarkoitettuja ja ovat kaik-
12508: posti- ja telelaitoksesta annetun lain tarkoittamaa    kien televisiolupamaksun suorittaneiden vapaasti
12509: valtion yleistä teletoimintaa, jonka hoitaminen        vastaanotettavissa.
12510: 
12511:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
12512: 
12513:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
12514: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 69
12515: 
12516: 
12517: 
12518: 
12519:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
12520: 
12521:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          telestyrelsen har tili uppgift att sköta. Tili över-
12522: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        föringen av TV-program hänför sig även upp-
12523: den 3 mars 1986 tili vederbörande medlem av           hovsrättsliga frågor, på grund av vilka post- och
12524: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     televerket skall registrera dem som handhar pro-
12525: dagsman Ole Norrback undertecknade spörsmål           gramöverföring.
12526: nr 69:                                                   Dessa förpliktelser förutsätter administrativa
12527:           Vad avser Regeringen att göra för att       åtgärder och teknisk planering från post- och
12528:        kännbart sänka avgifterna för mottagning       telestyrelsens sida. För täckande av de kostnader
12529:        av TV-program över kommunikationssa-           som härav föranleds uppbärs hos dem som sköter
12530:        telliter,                                      programöverföringen transmissionsavgifter, som
12531:           för att göra avgiften lika stor för alla,   fastställs enligt omfattningen av distributionsnä-
12532:        samt                                           tet. Avgifterna har fastställts enligt kostnadsan-
12533:           för att garantera att ingen avgift kom-     svarighet och har senast sänkts 3. 7.198 5. Den
12534:        mer att uppbäras vid mottagning av pro-        som sköter programöverföringen fördelar avgift-
12535:        gram från direktsända satelliter?              erna ytterligare på tittarna, varvid den andel som
12536:                                                       kommer på en tittares lott naturligtvis beror på
12537:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     omfattningen av nätet.
12538: anföra följande:                                         Avgifterna har fastställts enligt antalet anslut-
12539:    Via kommunikationssatelliter överförs utom         ningspunkter för utjämnande av den belastning
12540: televisionsprogram även bl.a. telefontrafik. Om       som betalningen föranleder, beroende på om
12541: telefonhemlighets okränkbarhet stadgas i rege-        tittaren har anslutning tili ett stort eller ett litet
12542: ringsformen. Dessutom har riksdagen ratificerat       distdbutionsnät. För post- och telestyrelsens del
12543: den internationella teletrafikkonventionen, i vii-    beror inte de kostnader som föranleds av pro-
12544: ken ingår en artikel om skyldighet att hemlighål-     gramöverföringen på antalet anslutningar tili
12545: la internationell teletrafik. Sålunda är det otänk-   nätet, men om en lika stor avgift uppbärs hos
12546: bart att mottagning av program, som överförs via      alla stiger den avgift som uppbärs hos ägare tili
12547: kommunikationssatellit, skall kunna tillåtas utan     små nät mångdubbelt. Som exempel kan nämnas
12548: tillsyn av myndigheterna.                             att i nät med 5 000 anslutningspunkter är avgift-
12549:     Enligt det internationella radioreglementet har   erna åtta gånger större och i nät med 25 000
12550: samma frekvenskanal reserverats för pro-              anslutningspunkter sexton gånger större än i nät
12551: gramöverföring via kommunikationssatelliter och       med 0-200 anslutningspunkter.
12552: vissa terrestra radiolänkförbindelser. Skyddandet        1 detta sammanhang är det skäl att observera
12553: av jordstationerna mot störningar från radiolänk-     skillnader mellan kommunikationssatelliter och
12554: nät och planeringen av radiolänknät förutsätter       framtida rundradiosatelliter. Den programöverfö-
12555: övervägande vid placeringen av jordstationer          ring som sker via kommunikationssatelliter är en
12556: samt behärskande av situationen som helhet.           verksamhet mellan sändare och mottagare och
12557:     Den internationella TV -programöverföri~gen       åtnjuter informationsskydd, medan sändningarna
12558: och likaså övrig internationell teletrafik hör tili   via rundradiosatelliter däremot är avsedda för
12559: statens allmänna televerksamhet, som avses i          den stora allmänheten och kan mottas fritt av
12560: lagen om post- och televerket och som post- och       alla som har betalat TV-licensavgiften.
12561: 
12562:     Helsingfors den 21 mars 1986
12563: 
12564:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
12565:                                                 1986 vp.
12566: 
12567: Kirjallinen kysymys n:o 70
12568: 
12569: 
12570: 
12571: 
12572:                                    Anttila ym.: Maidon kaksihintajärjestelmän toteuttamisesta meijeri-
12573:                                      kohtaisiin tuotantokiintiöihin perustuvana
12574: 
12575: 
12576:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12577: 
12578:    Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan      Suomesta Pohjois- ja Itä-Suomeen ottaen huo-
12579: maidon kaksihintajärjestelmän jatkamista koske-        mioon sen, että Etelä-Suomessa tuotannon alene-
12580: van esityksen antamista eduskunnalle vielä tämän       minen on ollut suurinta. Etelä-Suomessahan
12581: kuluvan kevään aikana. Maidon kaksihintajärjes-        maidontuotanto on viimeisen vuoden aikana las-
12582: telmäähän sovelletaan käytäntöön nyt toista            kenut eräillä alueilla jopa kahdeksan prosenttia.
12583: vuotta. Tilakohtaisten kiintiöiden määrittämises-      Samassa suhteessa tämä alentunut tuotanto on
12584: sä kiintiö osui kohdalleen noin yli 40 000 ta-         vähentänyt lisäkiintiöiden määrää Etelä-Suomes-
12585: pauksessa ottaen huomioon sen, että maidon-            ta siis siltä alueelta, missä nämä kiintiöt ovat
12586: tuottajia on kaikkiaan noin 66 000. Ongelmia           vapautuneet.
12587: syntyi lähinnä niissä tapauksissa, joissa tuotanto-       Etelä-Suomessa asuu pääosa suomalaisesta
12588: kiintiö on syystä tai toisesta ollut kiintiön kerää-   väestöstä. Kuluttajienkaan etu ei suinkaan ole se,
12589: miskautena alentuneena. Osa näistä tapauksista         että me joudumme vuosi vuodelta pidentämään
12590: on voitu hoitaa kuntoon, mutta vieläkin lähem-         maidonkuljetusmatkoja. Samassa yhteydessä on
12591: mäs 2 000 tuottajaa painiskelee tuotantokiintiö-       todettava, että Etelä-Suomessa on myöskin iso
12592: ongelmien kanssa. Liian moni maidontuottajista         joukko sellaisia maidontuotantotiloja, jotka eivät
12593: on lisäkiintiöhakemuksessaan törmännyt lain            tilan pinta-alan taikka peltojen ym. johdosta voi
12594: rehu-omavaraisuusvaatimukseen. Lain 16 § on es-        tulla toimeen esim. viljantuotannolla.
12595: tänyt lisäkiintiön myöntämisen silloinkin, kun on
12596:                                                           Edellä olevan perusteella olisi mielestäni täysin
12597: haettu korotusta tilapäisesti alentuneeseen tuo-
12598:                                                        perusteltua maa- ja metsätalousministeriön val-
12599: tantokiintiöön.
12600:                                                        mistella maidon kaksihintajärjestelmän jatkamis-
12601:   Järjestelmän käytäntöön soveltamisessa tähän         ta koskeva lainsäädäntö meijerikohtaisten kiinti-
12602: mennessä saadut kokemukset mielestäni osoitta-         öiden pohjalta. Tällöin nykyisin tiloille vahviste-
12603: vat selvästi sen, että on tullut aika vakavasti        tut tuotantokiintiöt voisivat olla ohjeellisina, kun
12604: harkita siirtymistä vuoden 1987 alusta alkaen          meijerin alueella jaetaan lisäkiintiöitä. Tämä jär-
12605: meijerikohtaisiin tuotantokiintiöihin. Tämä mei-       jestelmä toisi päätöksenteon lähelle tuottajia,
12606: jerikohtainen tuotantokiintiöjärjestelmä sulkisi       jolloin erilaiset olosuhteet ja tilanteet voidaan
12607: pois pääosin tämän nykyisen järjestelmän haitta-       nykyistä paremmin päätöksenteossa ottaa huo-
12608: tekijät. Meijerikohtainen tuotantokiintiö on oi-       mioon. Samalla järjestelmä turvaisi Etelä-Suo-
12609: keudenmukainen, ja se säilyttää maidontuotan-          men maidontuotantomahdollisuudet. Tämä mei-
12610: non nykyisellä tasolla ja samalla se mahdollistaa      jerikohtainen tuotantokiintiöjärjestelmä vapaut-
12611: meijerin alueella jatkossa vapautuvien tuotanto-       taisi tuottajat siitä valtavasta paperisodasta ja
12612: kiintiöidea käyttöönoton ja säilymisen ao. meije-      byrokratiasta sekä erilaisten investointien ym.
12613: rin alueella. Nykyinen järjestelmä, jossa vapautu-     hankkeiden tarkasta perustelemisvelvollisuudes-
12614: via tuotantokiintiöitä valtioneuvoston päätöksen       ta, johon nykyinen lainsäädäntö on maidontuot-
12615: mukaisesti jaetaan perusteena maatalouspiirin          tajat saattanut.
12616: alueella tuotettu maitomäärä, siirtääkin auto-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12617: maattisesti maidontuotantoa vähitellen Etelä-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12618: 2603132
12619: 2                                    1986 vp. -    KK n:o 70
12620: 
12621: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-         kohtaisten tuotantokiintiöiden pohjalta
12622: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                ottaen huomioon sen, että nykyistä järjes-
12623:                                                          telmää ei ole vielä toisenakaan sovelta-
12624:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            misvuotena saatu täysin toimivaksi ja kat-
12625:        ryhtyä maidon kaksihintajärjestelmän to-          tavaksi?
12626:        teuttamiseksi 1.1.1987 alkaen meijeri-
12627: 
12628:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
12629: 
12630:          Sirkka-Liisa Anttila          Helvi Koskinen              Juho Koivisto
12631:                                        Sampsa Aaltio
12632:                                       1986 vp. -     KK n:o 70                                        3
12633: 
12634: 
12635: 
12636: 
12637:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12638: 
12639:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maidon kaksihintajärjestelmän käyttöönotto
12640: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on eräitä ns. väliinputoajatapauksia lukuun otta-
12641: olette 7 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-      matta muutoinkin sujunut odotetulla tavalla.
12642: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Maidon tuotantokiintiöiden tarkistamisesta an-
12643: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      nettuun valtioneuvoston päätökseen vuoden
12644: Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      1985 lopulla lisättyä kohtuuspykälää soveltamalla
12645: myksestä n:o 70:                                     on myös kyseisten väliinputoajien tuotantokiin-
12646:                                                      tiöt saatu korotetuiksi oikealle tasolle. Kun vielä
12647:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sukupolvenvaihdoksen kautta viime vuosina ti-
12648:        ryhtyä maidon kaksihintajärjestelmän to-      lansa saaneiden nuorten viljelijöiden tuotanto-
12649:        teuttamiseksi 1.1.1987 alkaen meijeri-        kiintiöt saadaan vuonna 1986 tarkistetuiksi tuo-
12650:        kohtaisten tuotantokiintiöiden pohjalta       tantomahdollisuuksia vastaaviksi, voidaan järjes-
12651:        ottaen huomioon sen, että nykyistä järjes-    telmän katsoa pääosiltaan tulleen vakiintuneeksi.
12652:        telmää ei ole vielä toisenakaan sovelta-
12653:        misvuotena saatu täysin toimivaksi ja kat-       Maidon kaksihintajärjestelmää koskevat lait
12654:        tavaksi?                                      ovat voimassa vuoden 1986 loppuun. Järjestelmä
12655:                                                      on saatujen kokemusten perusteella osoittautu-
12656:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       nut tehokkaaksi keinoksi, jota edelleen kehittä-
12657: seuraavaa:                                           mällä maidontuotanto voidaan saattaa asetettu-
12658:                                                      jen tavoitteiden tasolle. Tarkoituksena onkin jat-
12659:    Maidon kaksihintajärjestelmän käyttöönoton        kaa maidon kaksihintajärjestelmää edelleen vuo-
12660: keskeisenä tavoitteena oli muuttaa maatalouden       den 1987 loppuun nykyisessä muodossaan.
12661: markkinoimisvastuu maitoylijäämien kasvun               Lain jatkoesitystä valmistellessaan on maidon
12662: markkinoinnin osalta tuottajakohtaiseksi määrää-     kaksihintajärjestelmän neuvottelukunta selvittä-
12663: mällä maidontuottajille tuotantokiintiöt. Toisaal-   nyt myös kysymyksessä mainittujen meijerikoh-
12664: ta tavoitteena oli myös maidontuotannon kasvun       taisten kiintiöiden käyttökelpoisuutta. Neuvotte-
12665: pysäyttäminen ja pitemmä!lä aika~älillä tu~tan      lukunta on kuitenkin pitänyt nykyistä järjestel-
12666: non ja kulutuksen tasapatnottammen. Matdon           mää meijerikohtaisia kiintiöitä parempana vai~
12667: tuotantolukujen perusteella voidaan uudella jär-     toehtona. Nykyinen järjestelmä perustuu ykstt-
12668: jestelmällä todeta jo aloitusvuonna olleen tavoi-    täistcn maidontuottajien olosuhteisiin ja tavoit-
12669: teltu tuotantoa supistava vaikutus. Vuonna 1985      teisiin. Tilakohtainen kiintiöimi ohjaa maidon-
12670: toimitettiin meijeriin maitoa noin 4,3 % vähem-      tuotannon myös alueittain sinne, mihin maidon-
12671: män kuin edellisenä vuonna. Lehmien määrä            tuotanto luontaisesti ohjautuu.
12672: supistui 4,6 % ja maidonlähettäjien määrä vähe-
12673: ni 6,2 %.
12674: 
12675:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1986
12676: 
12677:                                                       Maac ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
12678: 4                                       1986 vp. -     KK n:o 70
12679: 
12680: 
12681: 
12682: 
12683:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12684: 
12685:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Ibruktagandet av tvåprissystemet för mjölk har
12686: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         med undantag av vissa gränsfall även i övrigt
12687: den 7 mars 1986 till vederbörande medlem av            fungerat i enlighet med förväntningarna. Genom
12688: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      tillämpning av den skälighetsparagraf som i slu-
12689: dagsman Anttila m.fl. undertecknade spörsmål           tet av 1985 fogades till statsrådets beslut om
12690: nr 70:                                                 justering av produktionskvoter för mjölk har
12691:                                                        produktionskvoterna även för dessa gränsfall
12692:             Vilka åtgärder har Regeringen för av-      kunnat höjas till rätt nivå. Då produktionskvoter-
12693:          sikt att vidta för att tvåprissystemet för    na för unga odlare som under de senaste åren fått
12694:          mjölk skall genomföras från 1.1.1987          sina lägenheter genom generationsväxling dess-
12695:          utgående från mejeribundna produk-            utom kan justeras 1986 så att de motsvarar
12696:          tionskvoter med beaktande av att det inte     produktionsmöjligheterna, kan det anses att sys-
12697:          ens under det andra tillämpningsåret va-      temet i huvuddrag blivit etablerat.
12698:          rit möjligt att få det nuvarande systemet
12699:          att fungera fullständigt och heltäckande?        Lagarna om tvåprissystemet för mjölk är i kraft
12700:                                                        till utgången av 1986. Enligt de erfarenheter som
12701:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       gjorts har systemet visat sig vara ett effektivt
12702: anföra följande:                                       medel som, då det ytterligare utvecklas, gör det
12703:    Det centrala syftet då tvåprissystemet för mjölk    möjligt att få mjölkproduktionen på den nivå
12704: togs i bruk var att ändra lantbrukets marknadsfö-      som eftersträvats. Avsikten är sålunda att
12705: ringsansvar i fråga om marknadsföringen av de          förlänga tvåprissystemet för mjölk till utgången
12706: allt större mjölköverskotten så att ansvaret flytta-   av 1987 i systemets nuvarande form.
12707: des över på de olika mjölkproducenterna genom
12708: att produktionskvoter fastställdes för dem. Å             Under beredningen av propositionen om en
12709: andra sidan strävade man även efter att stoppa         förlängning av lagen har delegationen för tvåpris-
12710: ökningen i mjölkproduktionen och på längre sikt        systemet för mjölk även utrett möjligheterna att
12711: uppnå balans mellan produktion och konsum-             ta i bruk sådana mejeribundna kvoter som nämns
12712: tion. På basis av produktionstalen kan konstate-       i spörsmålet. Delegationen har dock ansett att
12713: ras att det nya systemet redan under det första        det nuvarande systemet är bättre än ett system
12714: året har haft en sådan nedskärande inverkan på         med mejeribundna kvoter. Det nuvarande syste-
12715: produktioneo som eftersträvades. År 1985 levere-       met baserar sig på de enskilda mjölkproducenter-
12716: rades ca 4,3 % mindre mjölk till mejerierna än         nas förhållanden och mål. Kvoteringen enligt
12717: under det föregående året. Antalet kor sjönk           lägenhet styr också mjölkproduktionen områdes-
12718: med 4,6 % och antalet mjölkleverantörer med            vis tili de platser som är naturliga för mjölkpro-
12719: 6,2 %.                                                 duktion.
12720: 
12721:      Helsingfors den 25 mars 1986
12722: 
12723:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
12724:                                                1986 vp.
12725: 
12726: Kirjallinen kysymys n:o 71
12727: 
12728: 
12729: 
12730: 
12731:                                   Perho ym.: Kuljetuskaluston mittoja koskevien määräysten sisällöstä
12732: 
12733: 
12734:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12735: 
12736:    Suomen kuljetuskaluston mitoista annetut          ramäärän siirtämisessä, joten sillä myös hillitään
12737: määräykset poikkeavat kansainvälisistä mitoista.     talouden kehittymisen ja markkina-alueiden laa-
12738: Kielteisenä puolena asiassa on se, että suomalai-    jenemisen vaatimaa ajoneuvomäärän kasvua.
12739: sen mitoituksen mukaista kalustoa ei voida käyt-        Suoritetuissa tutkimuksissa ja kansainvälisesti
12740: tää kansainväliseen liikenteeseen, mikä aiheuttaa    vertaillen on osoittautunut, että ensisijaisena ta-
12741: ongelmia kuljetustalouden kannalta.                  voitteena olisi kuljetuskaluston tilavuuden lisäys,
12742:    Asukastiheydeltään ja muilta kuljetusolosuh-      leveyden lisäys 2,6 metriin ja korkeuden lisäys
12743: teiltaan Suomeen verrattavissa maissa kuten          4,2 metriin sekä kuorma-auton pituuden lisäys
12744: Ruotsissa, Kanadassa ja osin USA:ssa on jatkuvas-    13 metriin.
12745: ti menossa erilaisia kuljetuskaluston koon kasvat-      Kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi
12746: tamiseen tähtääviä projekteja. Näissä maissa on      tulisi tältäkin osin tehdä voitavamme. Sen vuoksi
12747: jo nyt osin käytössä suurempaa ajoneuvokalustoa      muutokset olisi kiireellisesti toteutettava.
12748: kuin Suomessa. Nämä maat ovat myös kilpailija-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12749: maitamme, joten Suomen tulisi varmistaa kilpai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12750: lukyvyn säilyminen.                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12751:    Kansainvälisestä mitoituksesta poikkeavuus ai-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12752: heuttaa kuljetuskustannusten nousua ja siten
12753: kilpailukyvyn heikentymistä. Kuljetuskustannus-                 Onko Hallitus tietoinen, että Suomen
12754: ten nousun hillitseminen mahdollistaisi korkeaa              kuljetuskaluston mitoista annetut mää-
12755: ammattitaitoa edellyttävän tuotannon nykyistä                räykset heikentävät kilpailukykyämme
12756: vapaamman sijoittumisen. Mittojen kasvattami-                muihin maihin verrattuna, ja jos on,
12757: sella painoja lisäämättä saadaan sama tavaramää-               aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin toi-
12758: rä siirretyksi vähemmällä kalustolla kevyen tava-            menpiteisiin asian korjaamiseksi?
12759: 
12760:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1986
12761: 
12762:           Heikki Perho                  Tauno Valo                      Erkki Moisander
12763:           Lea Kärhä                     Juho Koivisto                   Sampsa Aaltio
12764:           Kaarina Dromberg              Liisa Hilpelä                   Tapio Holvitie
12765:           Martti Tiuri                  Pentti Mäki-Hakola              Mauri Miettinen
12766: 
12767: 
12768: 
12769: 
12770: 260264V
12771: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 71
12772: 
12773: 
12774: 
12775: 
12776:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12777: 
12778:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Ruotsin mallin mukaisesti sallimaan ajoneuvon
12779: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           leveydeksi 2,6 metriä.
12780: olette 6 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-            Mitä tulee Suomessa sallittujen ajoneuvomitto-
12781: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        jen vertaamiseen Kanadassa ja USA:ssa käytettä-
12782: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         viin mittoihin todettakoon, että kyseisissä vertai-
12783: Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         lumaissa kuljetukset suoritetaan pääasiassa Ame-
12784: kysymyksestä n:o 71:                                    rikan mantereella, missä tie- ja kuljetusolosuh-
12785:            Onko Hallitus tietoinen, että Suomen         teet poikkeavat olennaisesti eurooppalaisista olo-
12786:         kuljetuskaluston mitoista annetut mää-          suhteista. Edellä esitetystä johtuen ei Euroopan
12787:         räykset heikentävät kilpailukykyämme            käytäntö ajoneuvomittojen suhteen ole suoraan
12788:         muihin maihin verrattuna, ja jos on,            vertailukelpoinen Kanadan ja USA:n kanssa.
12789:            aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin toi-      Suomesta ulkomaille suuntautuvat kuljetukset
12790:         menpiteisiin asian korjaamiseksi?               suoritetaan pääosin Euroopan kautta, jolloin on
12791:                                                         välttämätöntä, että ulkomaanliikenteessä käytet-
12792:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tävät ajoneuvot täyttävät myös mitoiltaan Euroo-
12793: ti seuraavaa:                                           passa voimassa olevat määräykset.
12794:    Ajoneuvojen sallitut päämitat Suomessa ovat             Liikenneministeriö on 10.1.1986 lähettänyt
12795: muutaman yksittäisen maan muodostamaa poik-             lausunnolle ajoneuvoasetuksen muutosesityksen,
12796: keusta lukuunottamatta Euroopan huippuluok-             joka sisältää eräitä ehdotuksia sallittujen ajoneu-
12797: kaa. Poikkeuksen Euroopassa yleisesti sallittuihin      vomittojen muuttamiseksi mm. ehdotuksen ajo-
12798: mittoihin muodostaa lähinnä Ruotsi ja Norja,            neuvon sallitun korkeuden muuttamiseksi 4,2
12799: joissa ajoneuvojen sallittua korkeusmittaa ei ole       metriksi.
12800: yleisesti rajoitettu. Lisäksi Ruotsissa sallitaan eu-      Ajoneuvoasetuksen muutosesityksestä saatujen
12801: rooppalaisesta käytännöstä poiketen ajoneuvon           lausuntojen yhteenvedon valmistuttua hallitus
12802: leveydeksi 2, 5 metrin sijasta 2, 6 metriä. Tällä       harkitsee muutosesityksestä päättäessään myös
12803: hetkellä Euroopassa tiettävästi vain Alankomaat         mahdollisuuksia ajoneuvojen sallitun leveyden ja
12804: ja Tanska harkitsevat mahdollisuuksia siirtyä           kuorma-auton sallitun pituuden muuttamiseksi.
12805: 
12806:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1986
12807: 
12808:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
12809:                                      1986 vp. -     KK n:o 71                                         3
12810: 
12811: 
12812: 
12813: 
12814:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12815: 
12816:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       svenska modellen tillåta en bredd av 2,6 m på
12817: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      fordon.
12818: den 6 mars 1986 tili vederbörande medlem av            Beträffande jämförandet av de största tillåtna
12819: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   måtten på fordon i Finland med de mått som
12820: dagsman Heikki Perho m.fl. undenecknade             tiliämpas i Kanada och USA kan man konstatera
12821: spörsmål nr 71 :                                    att transporterna i dessa Iänder sker huvudsakli-
12822:           Är Regeringen medveten om att de          gen på den amerikanska kontinenten där väg-
12823:        föreskrifter som utfärdats för måtten på     och transportförhåliandena på väsentligt sätt av-
12824:        transponmaterielen i Finland försvagar       viker från förhållandena i Europa. På grund
12825:        vår konkurrenskraft i förhåliande tili       härav kan inte europeisk praxis i fråga om måtten
12826:        andra Iänder, och om så är,                  på fordon direkt jämföras med Kanada och USA.
12827:           ämnar Regeringen skyndsamt vidta åt-         Transponerna från Finland tili utlandet sker
12828:        gärder för att avhjälpa detta missförhål-    huvudsakligen via Europa varvid det är nödvän-
12829:        lande?                                       digt att de fordon som används i utrikestrafiken
12830:                                                     även i fråga om måtten uppfyller gäliande före-
12831:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    skrifter i Europa.
12832: anföra följande:                                        Trafikministeriet har 10.1.1986 sänt ett förslag
12833:    De tillåtna huvudmåtten för fordon i Finland     tili ändring av motorfordonsförordningen för
12834: är, med undantag av några enstaka Iänder, av        utlåtande. 1 förslaget ingår vissa förslag tili änd-
12835: toppklass jämfört med länderna i Europa. 1 fråga    ring av största tiliåtna mått på fordon bl.a. ett
12836: om de mått som tiliåts i Europa utgör främst        förslag om att den högsta tiliåtna höjden på
12837: Sverige och Norge undantag. 1 dessa Iänder är       fordon ändras tili 4,2 m.
12838: den högsta tillåtna höjden på fordon inte all-          Då ett sammandrag av utlåtandena om för-
12839: mänt begränsad. Dessutom tiliåts i Sverige, avvi-   slaget tili ändring av motorfordonsförordningen
12840: kande från europeisk praxis, som bredd på for-      har färdigställts kommer regeringen då den be-
12841: don 2,6 m i stället för 2,5 m. Av de europeiska     slutar om förslaget att överväga möjligheterna att
12842: länderna överväger för närvarande endast Neder-     ändra den största tillåtna bredden på fordon och
12843: länderna och Danmark att i enlighet med den         den största tillåtna längden på lastbilar.
12844: 
12845:      Helsingfors den 2 april 1986
12846: 
12847:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
12848:                                                 1986 vp.
12849: 
12850: Kirjallinen kysymys n:o 72
12851: 
12852: 
12853: 
12854: 
12855:                                    Skinnari: Presidentti J. K. Paasikiven syntymäpaikan uudelleen
12856:                                       rakentamisesta Koskella Hl.
12857: 
12858: 
12859:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12860: 
12861:   Presidentti J. K. Paasikivi syntyi 27.11.1870        tymäpaikan kunnostamisessa. Keskusteluissa on
12862: Kosken Hl. kunnan Huijalan kylän Kulma-Sep-            ollut alustavasti esillä muistomerkin ottaminen
12863: pälän tilan mallassaunassa. Paikalle on Koski-         tunsuen yhdeksi tutustumiskohteeksi Päijät-
12864: seuran aloitteesta pystytetty vuonna 1961 Antti        Hämeessä. Asia on niin tärkeä, että kaivataan jo
12865: Salmenlinnan ja Essi Renvallin suunnittelema           pikaisesti hallituksen puuttumista asiaan ja riittä-
12866: muistomerkki.                                          vää määrärahaa ko. tarkoitukseen.
12867:                                                           Kosken Hl. kunta on tehnyt TVL:n Hämeen
12868:    Muistomerkkipaikalta on Lahteen matkaa noin         piirille aloitteen tarpeellisten opastusmerkkien
12869: 25 km. Muistomerkkialue on pinta-alaltaan noin         pystyttämisestä valtatien n:o 12 ja maantien n:o
12870: 200 m 2 ja sen omistaa Koski-seura. Paasikiven         295 varteen Paasikiven syntymämuistomerkille.
12871: syntymäsauna on sijainnut muistomerkistä muu-          Aioittedie on pyydetty myös Paasikivi-seuran
12872: tamia kymmeniä metrejä länteen vanhan Lah-             tukea. Marraskuussa 1979 tehty aloite ei ole
12873: den-Tampereen tien varressa. Muistomerkin pa-          toistaiseksi johtanut tulokseen. Asian tärkeys
12874: remmin tunnetuksi tekemiseksi on Koski-seurassa        huomioon ottaen odottaisi viranomaisilta ripe-
12875: ja Paasikivi-seurassa joitakin vuosia sitten keskus-   ämpiä otteita.
12876: teltu mahdollisuudesta rakentaa alueelle uudel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12877: leen vanha mallassauna, pieni kahvio sekä tar-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12878: peelliset pysäköintialueet. Maamme merkkihen-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12879: kilön ollessa kyseessä tämä on perusteltua. Hanke      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12880: on kaatunut tuossa vaiheessa tonttikysymykseen.
12881: Tonttia, jossa sauna on sijainnut, ei ole saatu                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus osaltaan
12882: hankituksi. Alue on nyttemmin siirtynyt uudelle                ryhtyy presidentti J. K. Paasikiven synty-
12883: omistajalle. Myös valtiovallan olisi oltava aktiivi-           mäpaikan uudelleen rakentamiseksi vii-
12884: semmin mukana arvostetun presidenttimme syn-                   toituksineen Kosken Hl. kunnassa?
12885: 
12886:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1986
12887: 
12888:                                              Jouko Skinnari
12889: 
12890: 
12891: 
12892: 
12893: 260281P
12894: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 72
12895: 
12896: 
12897: 
12898: 
12899:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12900: 
12901:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         tenkin tehtävä selvä ero, varsinkin kun on kysy-
12902: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mys entisestä presidentistämme. Esille tuotuun
12903: olette kirjeellänne 5 päivänä maaliskuuta 1986         kirjalliseen kysymykseen sisältyy saunan, kahvilan
12904: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        ja pysäköintialueen uudisrakentaminen viitoimk-
12905: vastattavaksi kansanedustaja Skinnarin tekemän         sineen J. K. Paasikiven muistomerkille Kosken
12906: kirjallisen kysymyksen n:o 72:                         Hl. kunnassa. Kahvilan ja pysäköintipaikan ra-
12907:                                                        kentaminen muistomerkin läheisyyteen tuntuu
12908:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus osaltaan      luonnolliselta toimenpiteeltä, mikäli ne muuten
12909:        ryhtyy presidentti J. K. Paasikiven synty-      suunnittelun ja ympäristön kannalta kestävät
12910:        mäpaikan uudelleen rakentamiseksi vii-          arvostelun, mutta presidentti J. K. Paasikiven
12911:        toituksineen Kosken Hl. kunnassa?               syntymäsaunan uudelleenrakentaminen tuntuu
12912:                                                        vähintäänkin kyseenalaiselta. Jos presidentin al-
12913:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kuperäinen syntymärakennus olisi jäljellä, voisi
12914: ti seuraavaa:                                          valtio olla mukana tukemassa esimerkiksi kor-
12915:    Suomen valtio on eri tavoin pyrkinyt vaali-         jaustyötä.
12916: maan presidentti Juho Kusti Paasikiven muistoa            Mitä tulee opastimien tekemiseen muistomer-
12917: ja pitämään sitä elävänä esimerkiksi tukemalla         kille, joka sijaitsee taajama-alueen ulkopuolella,
12918: hänen nimeensä liittyvää ulkopoliittista ja muuta      näyttäisi siltä, että viitoitusta ei saisi pystyttää
12919: tutkimusta ja säilyttämällä hänen jäämistöään          luonnonsuojelulain mukaan ilman lääninhalli-
12920: siinä määrin kuin lainsäädäntö on sallinut. Val-       tuksen lupaa. Paikoitusalueen ja kahvilan raken-
12921: tion lisäksi maamme merkkihenkilöiden esineel-         taminen on suunnittelukysymys, joka lienee hoi-
12922: lisestä perinteestä ja muistojen tallentamisesta       dettavissa kunnan, tie- ja rakennusviranomaisten
12923: ovat erityisesti vastuussa myös sellaiset kunnat,      sekä maanomistajan välisenä yhteistyönä noudat-
12924: joissa henkilöihin liittyviä muistoja on vielä tal-    taen rakennus-, tie- ja muuta asianomaista lain-
12925: lella. Useilla paikkakunnilla onkin tällaista perin-   säädäntöä. Lääninhallitus antaa tarpeellisia neu-
12926: netallentamista tapahtunut kiitettävällä tavalla.      voJa astassa.
12927:    Oikeahenkisen muistojen tallentamisen ja
12928: markkinahenkisen tallentamisen välillä on kui-
12929: 
12930:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1986
12931: 
12932:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
12933:                                         1986 vp. -     KK n:o 72                                        3
12934: 
12935: 
12936: 
12937: 
12938:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12939: 
12940:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Bevarandet av minnet över märkesmän bör
12941: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          dock distinkt skiljas från det marknadsinriktade
12942: av den 5 mars 1986 till vederbörande medlem av         bevarandet särskilt då det gäller föregående presi-
12943: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   denter. 1 spörsmålet ingår ett förslag om att
12944: man Skinnari undertecknade spörsmål nr 72:             ombygga en bastu, uppföra ett cafe och att
12945:                                                        anlägga en parkeringsplats med vägvisare till J.
12946:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       K. Paasikivis minnesmärke i kommunen Koski
12947:         för att president J. K. Paasikivis födelse-    Hl. Uppförandet av ett cafe och anläggandet av
12948:         ort skall byggas om och vägen dit i            en parkeringsplats i närheten av minnesmärket är
12949:         kommunen Koski Hl. skall förses med            naturligt, ifall de i övrigt med hänsyn till plane-
12950:         vägvisare?                                     ringen och omgivningen håller en kritisk gransk-
12951:                                                        ning, men ombyggandet av den bastu, där
12952:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       president]. K. Paasikivi föddes, kan dock ifråga-
12953: framföra följande:                                     sättas. Om presidentens ursprungliga födelse-
12954:                                                        byggnad kvarstod, kunde staten t.ex. bistå vid
12955:    Finska staten har på olika sätt strävat tili att    reparationsarbeten.
12956: vårda minnet av president Juho Kusti Paasikivi            Med tanke på vägvisare till minnesmärket, som
12957: och hålla det levande genom att t.ex. stöda sådan      befinner sig utanför det tätbebyggda området,
12958: utrikespolitisk och annan forskning som ansluter       tycks det vara så att vägvisare enligt lagen om
12959: sig tili hans namn och genom att bevara hans           naturvård inte får uppföras utan länsstyrelsens
12960: kvarlåtenskap i den mån som lagstiftningen till-       tillstånd. Uppförandet av ett cafe och anläggan-
12961: låtit.                                                 det av en parkeringsplats är en planeringsfråga
12962:    För det materiella arvet efter våra märkesmän       som man torde kunna handha i samarbete med
12963: och för bevarandet av minnet av dem ansvarar           de kommunala väg- och byggnadsmyndigheterna
12964: förutom staten även sådana kommuner där det            och markägarna genom att iaktta lagstiftningen
12965: finns kvar minnesmärken med anknytning till            om väg- och vattenbyggnad och annan vederbö-
12966: personer. På flera orter har dessa minnesmärken        rande lagstiftning därom. Länsstyrelsen ger erfor-
12967: bevarats på ett berömvärt sätt.                        derliga råd i ärendet.
12968: 
12969:      Helsingfors den 9 april 1986
12970: 
12971:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
12972:                                                 1986 vp.
12973: 
12974: Kirjallinen kysymys n:o 73
12975: 
12976: 
12977: 
12978: 
12979:                                    Pokka: Lakimetsien rauhoittamisesta metsänhakkuilta
12980: 
12981: 
12982:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12983: 
12984:    Kuukausi sitten antamassaan yleiskirjeessä         distusmenetelmien tutkimiseen. Uus~a aukkoja
12985: metsähallitus ilmoittaa aloittavansa lakimetsien      tutkimustoimintaa varten tuskin tarvitaan.
12986: hakkuut koeluontoisena. Metsähallituksen ilmoi-          Talousalueiden lakialueita ei määritellä mis-
12987: tus lakimetsien hakkuiden aloittamisesta on he-       sään laissa. Metsähallitus on ohjeissaan poista-
12988: rättänyt laajaa keskustelua Lapissa. On paikal-       massa koko lakimetsän käsitteen ja puhuu vain
12989: laan, että valtioneuvoston piirissä lakimetsien       korkeilla alueilla olevista metsistä. Lakimetsiä,
12990: hakkuu tulee perusteelliseen harkintaan.              niiden käyttömahdollisuuksia ja uudistamistapa-
12991:    Lakimetsiä ennätettiin hakata taannoin, kun-       ja olisi nyt tarpeen selvittää muustakin kuin
12992: nes noin puoli vuotta sitten antamissaan metsien      teollisuuden raakapuun turvaamisen näkökul-
12993: käsittelyohjeissa metsähallitus luopui asiasta. Nyt   masta. Siksi lakimetsien rauhoittamista riittävien
12994: keskusvirasto on muuttamassa kantaansa.               tietojen hankkimiseksi esimerkiksi määräajaksi
12995:                                                       tulisi harkita.
12996:    Lakimetsien hakkuiden vaikutuksia luonnolle
12997: ja luonnon perinteisille käyttömuodoille kuten           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12998: porotaloudelle ei tunneta. Siitä, onnistuuko laki-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12999: metsien uudistaminen, ei ole varmuutta.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13000:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13001:    On pelättävissä, että koehakkuiden nimellä
13002: markkinoitu hakkuu johtaa lakimetsien hävittä-                  Onko Hallituksen mielestä lakimetsien
13003: miseen. Metsähallituksen lakimetsiin tekemät ny-             rauhoittamisesta metsänhakkuilta säädet-
13004: kyiset aukot tarjonnevat riittävän koekentän uu-             tävä erikseen?
13005: 
13006:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
13007: 
13008:                                             Hannele Pokka
13009: 
13010: 
13011: 
13012: 
13013: 260317D
13014: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 73
13015: 
13016: 
13017: 
13018: 
13019:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13020: 
13021:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ria, josta metsämaata 188 300 hehtaaria. Lakialu-
13022: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eiden suojametsämerkitys, puunkorjuun suuret
13023: olette 7 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-      kustannukset ja metsänuudistamisen vaikeudet
13024: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ovat näillä alueilla petusteina hakkuista pidättäy-
13025: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tymiselle joko osittain tai kokonaan.
13026: Hannele Pokan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       Metsähallituksen 3.5.1985 antama ohjekirje
13027: myksestä n:o 73:                                     n:o MH 110 metsien käsittelystä Perä-Pohjolan
13028:                                                      piirikunnassa antaa mahdollisuuden talousalueen
13029:           Onko Hallituksen mielestä lakimetsien      lakimetsien varovaisiin hakkuisiin. Sitä vastoin
13030:        rauhoittamisesta metsänhakkuilta säädet-      suojametsäalueen lakimetsissä ei käytäntö hak-
13031:        tävä erikseen?                                kuista pääsääntöisesti pidättäytymisestä ole
13032:                                                      muuttunut.
13033:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Metsähallitus on lähettänyt 31.1.1986 piiri-
13034: seuraavaa:                                           kuntakoottoreille kirjeen, jossa selvennetään ta-
13035:    Vuonna 1922 säädettiin suojametsälaki metsän      lousmetsäalueen lakimetsien määritelmää ja met-
13036: säilymisen turvaamiseksi uhanalaisissa ilmasto-      sänkäsittelyperiaatteita. Näiden mukaan talous-
13037: oloissa. Lain tarkoituksena on metsärajan alene-     metsien korkeilla mailla voidaan tehdä männi-
13038: misen estäminen äärialueilla sekä paikallisen        köiden ylispuuhakkuita ja tarvittavia kasvatus-
13039: väestön puunsaannin jatkuvuuden turvaaminen.         hakkuita. Uudistushakkuita tehtäisiin koemieles-
13040:    Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos ovat laa-   sä täydentämään tietoja ja kokemusta korkeiden
13041: tineet ohjeet suojametsäalueen metsien hoidosta.     alueiden uudistamisen menetelmistä ja käytettä-
13042: Niiden mukaan suojametsäalueen lakiseudut ja         vissä olevista mahdollisuuksista. Suunnitelmat
13043: harvapuustoiset tunturimetsät ovat poissa kaupal-    tehdään yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen
13044: lisen puuntuotannon piiristä, kun taas sulkeutu-     kanssa, ja niiden toteutuksesta neuvotellaan
13045: neiden havumetsien alueella puuntuotantoa voi-       riista- ja kalatalouden sekä porotalouden edusta-
13046: daan harjoittaa tiettyä varovaisuutta noudattaen.    jien kanssa.
13047:    Joko kokonaan tai osaksi puuntuotannon ulko-         Korkeiden alueiden uudistamisen ongelmista
13048: puolella olevia suojametsien lakialueita on          on saatu kokemuksia myös yksityismetsistä, joissa
13049: 916 500 hehtaaria ja niillä metsämaata 144 000       metsähallituksen talousmetsien lakialueita vastaa-
13050: hehtaaria. Suojametsien lakialueiden käsittelyn      vissa olosuhteissa metsänuudistaminen on tavan-
13051: pääsääntönä on hakkuista pidättäytyminen. Suo-       omaista. Yksityismetsissä metsänuudistaminen
13052: javaikutuksen lisäksi näillä alueilla on huomatta-   tapahtuu piirimetsälautakunnan luvalla, ja met-
13053: vaa merkitystä myös retkeilyn ja porotalouden        sähallituksen hakkuut suoritetaan viranomaisen
13054: kannalta.                                            toimesta ohjeiden mukaisesti. Mitään erityistä
13055:    Talousmetsien lakialueilla, joilla hakkuita on    lainsäädäntöä lakimetsien rauhoittamiseksi met-
13056: toistaiseksi rajoitettu, on maata 314 000 hehtaa-    sänhakkuilta ei ole tarpeen säätää.
13057: 
13058:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
13059: 
13060:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
13061:                                        1986 vp. -     KK n:o 73                                       3
13062: 
13063: 
13064: 
13065: 
13066:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
13067: 
13068:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen          mark. Krönområdenas betydelse som skyddssko-
13069: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gar, de stora kostnaderoa för drivning och svårig-
13070: den 7 mars 1986 tili vederbörande mediem av           heteroa vid föroyelse av skog är inom dessa
13071: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-     områden orsaken tili att man helt eller delvis
13072: dagsiedamot Hannele Pokka undertecknade               avhållit sig från avverkningar.
13073: spörsmål nr 73:                                          Forststyrelsens cirkuiär nr MH 110 3. 5 . 198 5
13074:                                                       om behandiing av skogar i Norrbottens skogsdis-
13075:          Anser Regeringen att det bör stadgas         trikt möjliggör försiktiga avverkningar i skogsbe-
13076:        skiit om fredande av skogsbestånd på           stånd på höjder inom den ekonomiska regionen.
13077:        höjder mot avverkning?                         Då det gäller skogsbestånd på höjder inom
13078:                                                       skyddsskogsområdet har praxis att avstå från
13079:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       avverkningar däremot inte ändrats.
13080: anföra föijande:                                         Forststyrelsen har 31.1.1986 sänt en skrivelse
13081:    Ar 1922 stiftades en Iag om skyddsskogar för       tili distriktskontoren i viiken definitionen av
13082: att trygga bevarandet av skogar i svåra kiimatför-    skogsbestånd på höjder inom ekonomiskogsom-
13083: hålianden. Syftet med Iagen är att hindra skogs-      rådet förtydiigas, Iiksom också principerna för
13084: gränsens tillbakagång på de högsta områdena           skogsbehandiingen. I eniighet med detta kan
13085: samt att garantera Iokalbefoikningen en kontinu-      man på högiänta områden utföra överståndsav-
13086: erlig tillgång på virke.                              verkning i talibestånd samt behöviiga bestånds-
13087:    Forststyrelsen och skogsforskningsinstitutet har   vårdande avverkingar. Avsikten är att föroyel-
13088: uppgjort anvisningar för skötseln av skogar inom      seavverkningar skali göras i försökssyfte för att
13089: skyddsskogsområden. Enligt anvisningarna får          kompiettera kunskaperoa om och erfarenheteroa
13090: skyddsskogsområdenas krönområden och fjälisko-        av förnyelse på höglänta områden och de till
13091: gar med giest skogsbestånd inte ingå i den            buds stående möjligheteroa. Pianeroa görs upp i
13092: kommersiella virkesproduktionen, medan vir-           samrå<:l med skogsforskningsinstitutet och diskus-
13093: kesproduktion med iakttagande av en viss försik-      sioner om hur pianeroa skali förverkligas förs
13094: tighet däremot kan bedrivas på områden med            med representanter för vilt- och fiskerinäringen
13095: siutna barrskogsbestånd.                              och renskötseln.
13096:    De krönområden inom skydsskogar som helt              Erfarenheter av problemen med föroyelse av
13097: eller delvis står utanför virkesproduktionen utgör    skog på högiänta områden ras också från privata
13098: 916 500 hektar, varav 144 000 hektar är skogs-        skogar, där skogsföroyelse sker under förhållan-
13099: mark. Huvudregeln vid behandlingen av skydds-         den som motsvarar dem som råder på krönområ-
13100: skogarnas krönområden är att man bör avstå från       dena i forststyrelsens ekonomiskogar. I privata
13101: avverkningar. Utöver skyddsverkningarna är dessa      skogar sker föroyelse av skog med distriktsskogs-
13102: områden av stor betydelse också för utflyktsakti-     nämndens tillstånd, medan forststyrelsens av-
13103: vitet och renskötsel.                                 verkningar sker eniigt anvisningar och genom
13104:    Ekonomiskogarnas krönområden, på viika av-         försorg av en myndighet. Det är inte nödvändigt
13105: verkningarna har begränsats tillsvidare, omfattar     att skapa någon skiid Iagstiftning för fredande av
13106: 314 000 hektar, varav 188 300 hektar är skogs-        skogsbestånd på höjder.
13107: 
13108:      Helsingfors den 11 april 1986
13109: 
13110:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylä.färvi
13111:                                                   1986 vp.
13112: 
13113: Kirjallinen kysymys n:o 74
13114: 
13115: 
13116:                                     Kärhä: Mieslesken oikeudesta perhe-eläkkeeseen yrittäjien eläkelain
13117:                                       nojalla
13118: 
13119: 
13120:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13121: 
13122:    Kaikissa perhe-eläkejärjestelmissä on nykyisin        meentulon hankkimiseen muullakaan ansiotyöl-
13123: naisleskellä oikeus perhe-eläkkeeseen. Vain val-         lä.
13124: tion eläkejärjestelmässä ja liikennevakuutuksessa            Kun on tutkittu puolison kuoleman vaikutusta
13125: miesleski saa perhe-eläkkeen samoin edellytyksin         yritystoiminnan jatkumiseen, on todettu, että
13126: kuin naisleski. Kuntien, kirkon ja merimiesten           lesken sukupuoli ei vaikuta yritystoiminnan jat-
13127: eläkejärjestelmissä sekä tapaturmavakuutuksessa          kamiseen. Tutkimuksen mukaan sekä mies- että
13128: miesleski voi saada perhe-eläkkeen, jos tietyt           naisleskistä 40 % jatkoi yritystä puolison kuole-
13129: edunsaajan työkykyä ja varallisuutta koskevat            man jälkeen. Vuonna 1979 tehdyn tutkimuksen
13130: edellytykset toteutuvat. Yksityisen sektorin ansio-      mukaan pääasiallisin syy yrittäjätoiminnan lopet-
13131: eläkelaissa ja yleisessä perhe-eläkelaissa miesies-      tamiseen puolison kuoleman jälkeen oli toisen
13132: kellä ei ole lainkaan oikeutta perhe-eläkkeeseen.        puolison ammatillisten edellytyksien puuttumi-
13133:    Kun perhe-eläke liitettiin yksityisen sektorin        nen. Seuraavana oli korkea ikä ja terveydelliset
13134:                                                          syyt.
13135: ansioeläkelakeihin, katsottiin, että miesleski saa
13136: toimeentulonsa omasta ansiotyöstään tai omasta              Yrittäjät ovat yhteiskunnassamme se ryhmä,
13137: eläkkeestään eikä sen takia ole yleensä perhe-elä-       joka joutuu itse suurimmalta osalta maksamaan
13138: keturvan tarpeessa.                                      yrittäjävakuutuksensa ja tulevan eläketurvansa.
13139:                                                          Sekä mies- että naisyrittäjien kohdalla elä-
13140:    Vaikka keskimäärin miehet ansaitsevatkin              kevakuutusmaksut peritään samojen perusteiden
13141: enemmän kuin naiset, mies ei nykyisin kuiten-            nojalla, vaikka eläke-edut ovat perhe-eläkkeessä
13142: kaan aina ole perheen pääasiallinen huoltaja vaan        erilaiset. Ei voine olla oikein, että naisyrittäjät
13143: usein perheessä vaimo voi olla puolisoista suu-          joutuvat maksamaan samat eläketurvamaksut
13144: rempituloinen ja myös vastata perheen pääasial-          kuin miesyrittäjät, vaikka naisten jälkeen heidän
13145: lisesta toimeentulosta. Näin saattaa olla erityisesti    puolisonsa eivät pääse eläketurvasta samalla ta-
13146: nimenomaan yrittäjäperheen kohdalla.                    valla osallisiksi kuin miesyrittäjien omaiset. Tasa-
13147:    Nimenomaan yrittäjäeläkelain nojalla vakuu-           arvovaatimus ei tässä mielessä täyty yrittäjien
13148: tettujen henkilöiden kohdalla on suurena epä-            eläkelain kohdalla.
13149: kohtana koettu se puute, että mieslesket eivät voi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13150: saada perhe-eläkettä vaimonsa kuoleman jälkeen.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13151:    Mieslesken perhe-eläketurvan puuttuminen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13152: koetaan polttavana mm. sellaisissa perheyrityksis-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13153: sä, joissa puolisot työskentelevät yhdessä. Tällöin               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13154: puolisoiden itsenäisen toimeentulon toteutumi-                 siin, jotta yrittäjien eläkelaki kohtelisi
13155: nen riippuu molempien puolisoiden osallistumi-                 perhe-eläkkeen osalta mies- ja naisyrittä-
13156: sesta yrityksen toimintaan. Toisen puolison kuo-               jiä tasapuolisesti joko siten, että yrittäjän
13157: leman jälkeen yritystoimintaa saatetaan joutua                 jälkeen suoritettaisiin perhe-eläkettä sa-
13158: supistamaan tai mahdollisesti se jopa joudutaan                mojen perusteiden mukaisesti sekä nais-
13159: kokonaan lopettamaan. Näin ollen puolison kuo-                 että miesleskelle, tai siten, että naisyrittä-
13160: leman jälkeen miesleski saattaa jäädä joko osit-               jän kohdalla perhe-eläke-etujen puuttu-
13161: tain tai kokonaan vaille riittävää toimeentuloa.               minen hänen leskehään otettaisiin huo-
13162: Mikä iäkkäämmästä henkilöstä on kysymys, sitä                  mioon vakuutusmaksuja ptenentävänä
13163: pienemmät ovat hänen mahdollisuutensa toi-                     seikkana?
13164: 
13165:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
13166: 
13167:                                                Lea Kärhä
13168: 260286U
13169: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 74
13170: 
13171: 
13172: 
13173: 
13174:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13175: 
13176:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            vattu ansiotyöllä tai sen perusteella määräytyvällä
13177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            eläkkeellä. On kuitenkin otettava huomioon,
13178: olette 7 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-          että yhä edelleen on myös niitä perheitä, joissa
13179: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         toinen aviopuolisoista on perheen pääasiallinen
13180: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          elättäjä. Valtioneuvosto asetti keväällä 1983 ko-
13181: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        mitean, jonka tehtävänä on selvittää perhe-eläk-
13182: sestä n:o 74:                                            keen saajien toimeentuloturvan ja kulutuksen
13183:                                                          rakenne erikokoisissa, eri-ikäisissä ja erilaisissa
13184:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          oloissa elävissä perheissä, sekä miten toisen tai
13185:         siin, jotta yrittäjien eläkelaki kohtelisi       kummankin perheenhuoltajan kuolema on
13186:         perhe-eläkkeen osalta mies- ja naisyrittä-       muuttanut edellä mainittuja rakenteita. Tutki-
13187:         jiä tasapuolisesti joko siten, että yrittäjän    mustulokset huomioon ottaen komitean on selvi-
13188:         jälkeen suoritettaisiin perhe-eläkettä sa-       tettävä nykyisen perhe-eläkejärjestelmän tarkoi-
13189:         mojen perusteiden mukaisesti sekä nais-          tuksenmukaisuus ja laadittava ehdotus perhe-
13190:         että miesleskelle, tai siten, että naisyrittä-   eläkkeen tasoksi ja jakautumiseksi eri edunsaajien
13191:         jän kohdalla perhe-eläke-etujen puuttu-          kesken.
13192:         minen hänen leskehään otettaisiin huo-              Komitea jätti 28.6.1985 osamietintönsä (Ko-
13193:         mioon vakuutusmaksuja pienentävänä               miteanmietintö 1985:37) sosiaali- ja terveysmi-
13194:         seikkana?                                        nisteriölle. Siinä komitea on esittänyt perhe-elä-
13195:                                                          keturvan tavoitteet sekä selvittänyt useiden vaih-
13196:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            toehtoisten uudistusmallien vaikutuksia eri per-
13197: seuraavaa:                                               heiden toimeentuloturvaan ja eläketurvan kus-
13198:    Valtion eläkejärjestelmässä ja liikennevakuu-         tannuksiin. Komitea ei ole nähnyt mahdolliseksi
13199: tuksessa miesleski saa perhe-eläkkeen samoin             laatia vielä yksityiskohtaista esitystä uudeksi
13200: edellytyksin kuin naisleski. Kuntien, kirkon ja          perhe-eläketurvaksi, mutta osamietinnön erään
13201: merimiesten eläkejärjestelmässä sekä tapaturma-          uudistusmallin mukaan perhe-eläkettä suoritet-
13202: vakuutuksessa miesleski voi saada perhe-eläk-            taisiin samojen perusteiden mukaan sekä nais-
13203: keen, jos tietyt edunsaajan työkykyä ja varalli-         että miesleskelle.
13204: suutta koskevat edellytykset toteutuvat. Yksityi-           Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt osa-
13205: sen sektorin ansioeläkelaeissa ja yleisessä perhe-       mietinnöstä lausunnot 15.11.1985 mennessä niil-
13206: eläkelaissa miesleskellä ei ole lainkaan oikeutta        tä tahoilta, joita uudistus koskee taloudellisesti
13207: perhe-eläkkeeseen. Kun perhe-eläke liitettiin yk-        tai periaatteellisesti. Lausunnoista toivottiin
13208: sityisen sektorin ansioeläkelakeihin, lähdettiin         muun ohella käyvän ilmi käsitykset perhe-eläke-
13209: siitä, että miesleski saa toimeentulonsa omasta          turvan keskeisimpien periaatteiden ja tavoittei-
13210: ansiotyöstään tai omasta eläkkeestään eikä sen           den tärkeysjärjestyksestä.
13211: vuoksi ole yleensä perhe-eläketurvan tarpeessa.             Osamietinnöstä saaduissa lausunnoissa on ylei-
13212: Mieslesken jättämistä eläketurvan ulkopuolelle           sesti lähdetty siitä, että mieslesket ja naislesket
13213: yleistä perhe-eläkelakia säädettäessä perusteltiin       olisi perhe-eläkkeen saajina saatettava samaan
13214: sillä, että aiheettomien kustannusten rajoittami-        asemaan.
13215: seksi on pyrittävä välttämään eläkkeitä, jotka              Kysymys mieslesken perhe-eläketurvasta yrittä-
13216: ovat tarpeettomia vähimmäistoimeentulon tur-             jien eläkejärjestelmässä liittyy keskeisesti perhe-
13217: vaamiseksi.                                              eläkekomitean työhön. Sen vuoksi tässä vaiheessa
13218:    Lesken eläkeoikeus ei ole enää nykyisin rajatta-      on syytä odottaa komitean työn valmistumista,
13219: vissa sukupuolen mukaan, koska yhä useammin              minkä jälkeen hallitus päättää tarvittavista toi-
13220: kummankin puolison oma toimeentulo on tur-               menpiteistä.
13221: 
13222:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1986
13223: 
13224:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
13225:                                        1986 vp. -- NJ( n:o 74                                              3
13226: 
13227: 
13228: 
13229: 
13230:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13231: 
13232:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen           dock beaktas att det fortfarande finns också
13233: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sådana familjer där den ena maken är familjens
13234: den 7 mars 1986 tili vederbörande medlem av            huvudsakliga försörjareo Våren 1983 tillsatte
13235: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      statsrådet en kommitte med uppdrag att utreda
13236: dagsman Lea Kärhä undertecknade spörsmål nr            strukturen hos familjepensionstagarnas utkomst-
13237: 74:                                                    skydd och konsumtion i familjer av olika storlek
13238:                                                        och ålder samt i familjer som lever i olika
13239:           Har Regeringen för avsikt att vidta          förhållandeno Kommitten hade i uppgift att
13240:        åtgärder för att lagen om pension för           klarlägga hur den ena familjeförsörjarens elier
13241:        företagare skali behandla manliga och           båda familjeförsörjarnas död hade ändrat dessa
13242:        kvinnliga företagare jämbördigt i fråga         strukturer. Kommitten skali med beaktande av
13243:        om familjepension, antingen så att famil-       resultatet från undersökningen utreda om det
13244:        jepension efter företagare betalas på lika      nuvarande familjepensionssystemet är ändamåls-
13245:        grunder tili såväl änkor som änklingar          enligt och lägga fram förslag tili lämplig nivå för
13246:        eller så att det i form av lägre försäkrings-   familjepensionen samt tili hur pensionen skali
13247:        premier för kvinnliga företagare beaktas        fördelas melian olika förmånstagare 0
13248:        att änklingarna saknar familjepensions-
13249:        förmåner?                                           Kommitten lämnade sitt delbetänkande
13250:                                                        (Kommittebetänkande 1985:37) 280601985 tili
13251:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        social- och hälsovårdsministerieto 1 betänkandet
13252: anföra följande:                                       lade kommitten fram förslag tili målen för famil-
13253:                                                        jepensionen samt redogjorde för hur alternativa
13254:    Ioom statens pensionssystem och trafikförsäk-       revideringsmodelier påverkar olika familjers ut-
13255: ringen får änkling familjepension under samma          komstskydd och kostnaderna för pensionsskyd-
13256: förutsättningar som änkao Ioom kommunernas,            deto Kommitten har inte ansett det möjligt att
13257: kyrkans och sjömännens pensionssystem samt             tilis vidare utarbeta ett detaljerat förslag tili nytt
13258: inom olycksfallsförsäkringen kan änkling erhålla       familjepensionsskydd, men enligt en av revide-
13259: familjepension om vissa förutsättningar rörande        ringsmodelierna i delbetänkandet skall familje-
13260: förmånstagarens arbetsförmåga och förmögenhet          pension betalas på samma grunder tili såväl
13261: uppfyliso 1 förtjänstpensionslagarna för den priva-    änkor som änklingar 0
13262: ta sektorn och i den alimänna familjepensionsla-
13263:                                                            Social- och hälsovårdsministeriet inbegärde ut-
13264: gen har änkling inte någon rätt tili familjepen-
13265:                                                        låtanden om delbetänkandet tili15011.1985 från
13266: siono Då familjepensionen togs med i den privata
13267:                                                        de instanser som ekonomiskt elier principielit
13268: sektorns förtjänstpensionslagar var utgångspunk-
13269:                                                        berörs av reformeno Önskemålet var att av utlå-
13270: ten den att en änkling får sin utkomst av sitt eget
13271:                                                        tandena skulie framgå remissinstansens åsikt om
13272: förvärvsarbete eller av sin egen pension och att
13273:                                                        prioriteringen av de viktigaste principerna och
13274: han således i allmänhet inte är i behov av
13275:                                                        målen för familjepensionsskyddeto
13276: familjepensiono Att änklingarna lämnades utan-
13277: för pensionsskyddet då den alimänna pensionsla-            1 de utlåtanden som har erhållits om delbetän-
13278: gen stiftades motiverades med att man för att          kandet är utgångspunkten i allmänhet den att
13279: begränsa opåkallade kostnader måste sträva efter       änkling och änka skall vara jämbördiga som
13280: att undvika pensioner som inte är nödvändiga för       familjepensionstagare 0
13281: att trygga en minimiutkomsto                               Frågan om änklings familjepensionsskydd
13282:    Rätten tili pension efter efterlevande make kan     inom familjepensionssystemet för företagare ut-
13283: inte i dagens läge längre faststälias enligt kön,      gör en central punkt familjepensionskommittens
13284: eftersom det alit oftare är så att båda makarna        arbeteo Därför är det skäl att i detta skede vänta
13285: tryggat sin egen utkomst genom förvärvsarbete          på att kommitten slutför sitt arbete varefter
13286: elier pension tili följd av förvärvsarbeteo Det bör    regeringen beslutar om nödvändiga åtgärdero
13287: 
13288:      Helsingfors den 9 april 1986
13289:                                                                                Minister Matti Puhakka
13290:                                                 1986 vp.
13291: 
13292: Kirjallinen kysymys n:o 75
13293: 
13294: 
13295: 
13296: 
13297:                                    Lahti-Nuuttila: Kansalais- ja tyovaenopiston rehtorin tehtävien
13298:                                      yhdistämisestä johonkin opettajan virkaan pienissä kunnissa
13299: 
13300: 
13301:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13302: 
13303:    Vuonna 1980 voimaan tullut laki yhteisistä          män vireyttämiseksi ja sen merkitys aikuisopetuk-
13304: opettajista on osoittautunut hyväksi ja hyödylli-      sen antajana sekä kehittävänä harrastusorganisaa-
13305: seksi. Se on tehnyt laajasti ja pysyvästi mahdolli-    tiona entisestään varsinkin maaseudulla kasvaa,
13306: seksi yhteisten opettajien käytön eri oppilaitoksis-   ei sen sulautumista naapurikunnan kansalais- ja
13307: sa. Laki ei kuitenkaan anna mahdollisuutta sellai-     työväenopistoon nähdä perusteltuna.
13308: seen virkajärjestelyyn, että kansalais- j~ työväen-       Ratkaisuna Kuoreveden ja sen kaltaisten kun-
13309: opiston rehtorin tehtävät voitaisiin yhdistää jo-      tien kansalais- ja työväenopistotoiminnan kehit-
13310: honkin opettajan virkaan.                              tämisongelmaan voisi olla yleisten säännösten
13311:                                                        laventaminen laissa yhteisistä opettajista niin,
13312:    Edellä mainitun virkajärjestelyn tarvetta on        että se, mitä laissa on säädetty opettajista, koskisi
13313: kuitenkin jonkin verran olemassa kunnissa, jotka       myös rehtoreita ja oppilaitosten johtajia.
13314: eivät kokonsakaan vuoksi voi perustaa päätoimis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13315: ta rehtorin virkaa. Esimerkkinä mainitsen Kuore-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13316: veden kunnan, jolla on oma kansalaisopisto ja          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13317: sillä sivutoiminen rehtori. Kunnan käsityksen          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13318: mukaan opiston kehittäminen edellyttäisi päätoi-
13319: mista rehtoria tai ainakin yhdistelmävirkaa. Kan-                 Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin
13320: salaisopiston kehittämisongelmissa on käännytty                toimenpiteisiin yhteisistä opettajista an-
13321: lääninhallituksen ja kouluhallituksen viranomais-              netun lain muuttamiseksi siten, että laki
13322: ten puoleen, jotka ovat nähneet eräänä vaihtoeh-               antaisi mahdollisuuden sellaiseen virka-
13323: tona liittymisen naapurikunnan kansalais- ja työ-              järjestelyyn, jossa kansalais- ja työväen-
13324: väenopistoon. Kun kunnan omalla kansalais- ja                  opiston rehtorin tehtävät pienissä kunnis-
13325: työväenopistolla on muutoin erinomaiset mah-                   sa voitaisiin yhdistää johonkin opettajan
13326: dollisuudet toimia paikkakunnan kulttuurielä-                  virkaan?
13327: 
13328:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
13329: 
13330:                                           Pentti Lahti-Nuuttila
13331: 
13332: 
13333: 
13334: 
13335:  260296F
13336: 2                                          1986 vp. -      KK n:o 75
13337: 
13338: 
13339: 
13340: 
13341:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13342: 
13343:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             momentissa ja lukiolain (477 /84) 11 §:n 2 mo-
13344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              mentissa. Yhteisiä rehtoreita voi mainittujen
13345: olette 7 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-            säännösten nojalla määrätyin edellytyksin olla
13346: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           vain peruskoulun ala-asteella, yläasteella ja luki-
13347: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            olla.
13348: Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuuluvasta kirjalli-              Kansalais- ja työväenopistoilla on pääsääntöi-
13349: sesta kysymyksestä n:o 75:                                 sesti päätoiminen rehtori. Lukuvuonna 1984-85
13350:            Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin            kansalais- ja työväenopistoissa oli rehtoreita yh-
13351:         toimenpiteisiin yhteisistä opettajista an-         teensä 278, joista päätoimisia oli 272.
13352:         netun lain muuttamiseksi siten, että laki             Jokelan, Kyröskosken, Kuoreveden ja Utsjoen
13353:         antaisi mahdollisuuden sellaiseen virka-           kansalaisopistot ja Säynätsalon työväenopisto sekä
13354:         järjestelyyn, jossa kansalais- ja työväen-         ruotsinkielinen Tenala-Bromarf-medborgarins-
13355:         opiston rehtorin tehtävät pienissä kunnis-         titut ovat pienehköjä opiskelijamääriltään ja tun-
13356:         sa voitaisiin yhdistää johonkin opettajan          tikertymiltään, joten niissä on sivutoiminen
13357:         virkaan?                                           rehtori.
13358:                                                               Opetusviranomaisten käsityksen mukaan jokai-
13359:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           sessa kansalais- ja työväenopistossa tarpeellisten
13360: ti seuraavaa:                                              toiminta- ja opiskeluedellytysten turvaamiseksi
13361:    Yhteisistä opettajista annetun lain (539/80)            tulisi olla päätoiminen rehtori. Jos opisto on liian
13362: 1 §:n 1 momentin mukaan peruskouluilla, oppi-              pieni, olisi tarkoituksenmukaista yhdistää se suu-
13363: kouluilla, kuurojen- ja sokeainkouluilla, kansa-           remman naapuriopiston osastoksi, jolla voi olla
13364: lais- ja työväenopistoilla, musiikkioppilaitoksilla,       sivutoiminen osastonjohtaja. Ellei tällaista yhdis-
13365: urheiluopistoilla, lastentarhanopettajaopistoilla,         tämistä ole paikallisista syistä mahdollista suorit-
13366: kansanopistoilla, valtion askartelunohjaajaopis-           taa, voi sivutoimisena rehtorina toimia minkä
13367: tolla ja ammattikasvatushallituksen alaisilla am-          tahansa oppilaitoksen opettaja saatuaan siihen
13368: matillisilla oppilaitoksilla voi olla yhteisiä opetta-     mahdollisesti vaadittavan sivutoimiluvan.
13369: jia siten kuin tässä laissa säädetään.                        Koska ongelma koskee vain muutamaa opistoa
13370:    Mainittu laki koskee yhteisiä opettajia, ei yh-         ja voidaan kaikissa tapauksissa ratkaista muulla-
13371: teisiä rehtoreita eikä yhteisiä opettajia ja rehtoreita.   kin tavoin, hallitus ei pidä tarkoituksenmukaise-
13372:    Koulujen yhteisten rehtorien virkojen osalta on         na yhteisistä opettajista annetun lain muuttamis-
13373: säännökset peruskoululain (476/83) 18 §:n 4                ta tässä yhteydessä.
13374: 
13375:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
13376: 
13377:                                                                          Opetusministeri Kaarina Suonio
13378:                                         1986 vp. -- RJC n:o 75                                         3
13379: 
13380: 
13381: 
13382: 
13383:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13384: 
13385:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tjänster. Med stöd av nämnda stadganden kan
13386: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          endast grundskolans låg- och högstadium och
13387: av den 7 mars 1986 tili vederbörande medlem av         gymnasier under vissa förutsättningar ha gemen-
13388: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   samma rektorer.
13389: man Pentti Lahti-Nuuttila undertecknade spörs-            Medborgar- och arbetarinstituten har i regel en
13390: mål nr 75:                                             rektor i huvudsyssla. Under läsåret 1984--85 var
13391:                                                        antalet rektorer vid medborgar- och arbetarinsti-
13392:            Ämnar Regeringen vidta erforderliga         tuten sammanlagt 278, varav 272 var rektorer i
13393:         åtgärder för att lagen om gemensamma           huvudsyssla.
13394:         lärare skali ändras så att ändringen skall        Medborgarinstituten i Jokela, Kyröskoski,
13395:         ge en möjlighet tili sådana tjänstear-         Kuorevesi och Utsjoki samt arbetarinstitutet i
13396:         rangemang där de uppgifter som ankom-          Säynätsalo samt det svenskspråkiga Tenala--Bro-
13397:         mer på medborgar- och arbetarinstitutens       marf-medborgarinstitutet är relativt små med
13398:         rektorer i små kommuner kunde förenas          hänsyn tili antalet studerande och de timmar
13399:         med uppgifterna i någon lärartjänst?           som de har tili sitt förfogande. Således har de en
13400:                                                        rektor i bisyssla.
13401:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Enligt undervisningsmyndigheternas uppfatt-
13402: framföra följande:                                     ning borde det vid varje medborgar- och arbetar-
13403:    Enligt 1 § 1 mom. lagen om gemensamma               institut finnas en rektor för att de erforderliga
13404: lärare (539/80) kan grundskolor, läroverk, döv-        förutsättningarna för studier och verksamhet skall
13405: och blindskolor, medborgar- och arbetarinstitut,       kunna tryggas.
13406: musikläroanstalter, idrottsinstitut, barnträdgård-        Om institutet är för litet, vore det ändamåls-
13407: slärarinstitut, folkhögskolor, statens institut för    enligt att ombilda det tili en avdelning vid det
13408: ledare av fritidssysselsättning och yrkesläroanstal-   större granninstitutet som kan ha en avdelnings-
13409: ter som är understälida yrkesutbildningsstyrelsen      chef i bisyssla. Ifali en sådan ombildning inte är
13410: ha gemensamma lärare på sätt som i denna lag           möjlig kan viiken lärare som helst vid läroanstal-
13411: stadgas.                                               ten fungera som rektor i bisyssla, sedan läraren
13412:    Nämnda lag gälier gemensamma lärare, inte           eventuellt fått tillstånd tili bisyssla.
13413: gemensamma rektorer och inte helier gemensam-             Eftersom problemet gäller endast ett fåtal
13414: ma lärare och rektorer.                                institut och kan i varje fall lösas även på ett
13415:    Grundskolelagens 18 § 4 mom. (476/83) och           annorlunda sätt, anser regeringen att det inte är
13416: gymnasielagens 11 § 2 mom. (477/84) innehåller         ändamålsenligt att lagen om gemensamma lärare
13417: stadganden om skolornas gemensamma rektors-            i detta sammanhang borde ändras.
13418: 
13419:      Helsingfors den 11 april 1986
13420: 
13421:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
13422:                          j
13423:                         j
13424:                        j
13425:                       j
13426:                      j
13427:                     j
13428:                    j
13429:                   j
13430:                  j
13431:                 j
13432:                j
13433:               j
13434:              j
13435:             j
13436:            j
13437:           j
13438:          j
13439:         j
13440:        j
13441:       j
13442:      j
13443:     j
13444:    j
13445:   j
13446:  j
13447: j
13448:                                                1986 vp.
13449: 
13450: Kirjallinen kysymys n:o 76
13451: 
13452: 
13453: 
13454: 
13455:                                   Roos ym.: Auto- ja varaosamyyjien koulutuksen järjestämisestä
13456: 
13457: 
13458:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13459: 
13460:    Autoalalla on jo pitkään tuotu esille automyy-     seen tai ei mihinkään jatkokoulutukseen. Keski-
13461: jien ja varaosamyyjien koulutuksen puuttumi-          asteen koulutuspaikkojakaan ei ole riittävästi,
13462: nen. Esimerkiksi automyyjien koulutusta ei ole        jolloin ylioppilaista on vuosien mittaan jäänyt
13463: kouluissa tapahtunut lainkaan, ja koulutuksen         melkoinen ammatillista peruskoulutusta vailla
13464: ovat autoliikkeet hoitaneet itse varsin kirjavasti.   oleva reservityövoima.
13465: Useissa yhteyksissä on tuotu esille, että sekä           Autoalan järjestöjen, mm. Autoalan Keskuslii-
13466: automyyjiä että varaosamyyjiä pitäisi kouluttaa,      ton, Suomen Autoteknillisen Liiton ja Autojen
13467: ja on myös toivottu riittävän korkeata pohjakou-      Maahantuojat ry:n mielestä automyyjien ja
13468: lutusvaatimusta.                                      varaosamyyjien koulutus pitäisi saada mahdolli-
13469:                                                       simman nopeasti käyntiin ja sellaisena, että poh-
13470:    Pelkkä kaupallinen koulutus ei kuitenkaan          jakoulutusvaatimus olisi riittävän korkea. Pohja-
13471: riitä ainakaan raskaan kaluston myyjille. Asian-      koulutukseksi sopisi ylioppilastutkinto tai opisto-
13472: tuntijoiden mielestä raskaan kaluston asiakaskun-     tasoinen kaupallinen koulutus. Koulutuspaikoik-
13473: ta on erittäin asiantuntevaa ja heidän asiakaspal-    si sopisivat hyvin esim. ammattikoulut. Liikkeelle
13474: velussaan pitää pääpainon olla teknisellä puolel-     voisi aluksi lähteä vaikkapa kokeiluluonteisesti
13475: la. Koska koulutusta vaaditaan sekä teknilliseltä     väliaikaista koulutusta järjestämällä.
13476: että kaupalliselta alalta, on koulutuksen järjestä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13477: minen ollut kouluille vaikeaa. Koulutusaika           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13478: muodostuu liian pitkäksi, mikäli opetusta anne-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13479: taan peräkkäin, eivätkä nuoret katso tällaista        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13480: koulutusta enää tarkoituksenmukaiseksi. Yliop-
13481: pilaista vain noin kolmasosa pääsee jatkamaan                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13482: yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin, jolloin             ryhtyä automyyjien ja varaosamyyjien
13483: kaksi kolmasosaa hakeutuu keskiasteen koulutuk-              koulutuksen järjestämiseksi maassamme?
13484: 
13485:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
13486: 
13487:           Timo Roos                      Matti Kuusio                    Pirkko Valtonen
13488:           Jorma Rantanen                 Kari Rajamäki                   Marja-Liisa Tykkyläinen
13489:                                          Kerttu Törnqvist
13490: 
13491: 
13492: 
13493: 
13494: 260297G
13495: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 76
13496: 
13497: 
13498: 
13499: 
13500:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13501: 
13502:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuonna 1983 perustetun kaupan ja hallinnon
13503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         peruslinjan kouluasteella on myyntilinja, jossa
13504: olette 7 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-       annetaan myyjäkoulutusta ensisijaisesti myyjän
13505: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tehtäviin vähittäis- ja tukkukaupan palvelukseen.
13506: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Tämän palveluiden tuottamista ja markkinointia
13507: Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         käsittävän peruskoulutuksen saaneilla on vastaa-
13508: kysymyksestä n:o 76:                                  valla tavalla, kuten edellä on todettu, hyvät
13509:                                                       lähtökohdat täydentää opintojaan teknillisen
13510:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        alan lisäkoulutuksella, ammattikursseilla ja työ-
13511:         ryhtyä automyyjien ja varaosamyyjien          paikkakoulutuksella ja hakeutua auto- ja varaosa-
13512:         koulutuksen järjestämiseksi maassamme?        alan myyntitehtäviin.
13513:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Teollisuuden ja liikealan ammatillisten erikois-
13514: seuraavaa:                                            oppilaitosten tehtävänä on antaa pääosin ylläpi-
13515:                                                       täjän tai sen jäsenyhteisön toiminnan harjoitta-
13516:    Valtioneuvosto on 3. 5.1985 hyväksynyt keski-      miseksi tarvittavaa koulutusta. Eräissä autokaup-
13517: asteen koulutuksen kehittämisohjelman vuosille        paa harjoittavien yritysten omistamissa erikoisalo-
13518: 1986--1988. Ohjelmassa on määritelty mm. am-          jen ammattikouluissa annetaan tarpeen mukaan
13519: matillisen koulutuksen rakenne, koulutusalat ja       myös auto- ja varaosamyyjäkoulutusta. Koulu-
13520: aloituspaikkatavoitteet. Vuonna 1986 perustetta-      tukseen otetaan etupäässä jo yrityksen palveluk-
13521: valla auto- ja kuljetustekniikan peruslinjan kou-     sessa olevaa henkilöstöä, mutta tarvittaessa myös
13522: luasteella koulutetaan kahdeksalla erikoistumis-      yrityksen ulkopuolelta voidaan ottaa mm. kau-
13523: linjalla koulutusammatteihin, joita tarvitaan ajo-    pallisen tai teknillisen peruskoulutuksen saaneita
13524: neuvojen, työkoneiden ja lentokoneiden asen-          henkilöitä. Näissä ammattikouluissa koulutus on
13525: nus-, korjaus- ja huoltotehtävissä. Tämän koulu-      päinvastoin kuin yleisissä ammattikouluissa kes-
13526: tuksen saaneet henkilöt sijoittuvat korjaamoihin,     kittynyt niihin auto- ja työkonemerkkeihin, joita
13527: autoliikkeisiin ja huoltoasemille. Lisäksi koulute-   asianomaiset yritykset edustavat.
13528: taan autonkuljettajia. Auto- ja kuljetustekniikan
13529: koulutusalalla on aloituspaikkoja yhteensä 3 362,        Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisestä
13530: joista kouluasteella lähes 3 000.                     väliaikaisesti annetun valtioneuvoston päätöksen
13531:    Auto- ja varaosamyyjän koulutus ei suoranai-       (924/85) 2 §:n mukaan väliaikaista koulutusta
13532: sesti sisälly näihin koulutusammatteihin, mutta       voidaan opetusministeriön luvalla järjestää myös
13533: edellä mainittu koulutus antaa riittävän laajat       opintolinjoilla, joilla ei järjestetä vakinaista kou-
13534: auto- ja kuljetusalan teknilliset tiedot, joiden      lutusta. Tämän mukaisesti auto- ja varaosamyy-
13535: pohjalta saa hyvän lähtökohdan erikoistua auto-       jän koulutuksen järjestämiseen ei voimassa ole-
13536: alan myyntitehtäviin mm. kaupallisia opintoja         vien säännösten mukaan ole estettä, mikäli se
13537: täydentämällä ja käytännössä saadun työkoke-          muutoin katsotaan tarpeelliseksi.
13538: muksen jälkeen. Tarvittavia lisätietoja voidaan         Lisäksi on syytä mainita, että lähiaikoina
13539: hankkia mm. lyhytkestoisilla ammattikursseilla.       varaosamyyjän koulutuksen saaminen on mah-
13540: Myös koulutussopimukseen perustuvana jatko-           dollista myös oppisopimuskoulutuksena. Erikois-
13541: koulutuksena annetun työpaikkakoulutuksen tar-        tavaramyyjän ammatille on jo vahvistettu oppi-
13542: koituksenmukaisella kytkemisellä auto- ja kulje-      ohjelma. Koneen- ja moottorinkorjausammattien
13543: tusalan koulutukseen voidaan tuntuvasti paran-        keskustoimikunnan tarkoituksena on lähiaikoina
13544: taa koulutuksen soveltuvuutta autoalan myynti-        käynnistää auto- ja konealan varaosamiehen am-
13545: tehtäviin.                                            matin oppiohjelman laatiminen.
13546: 
13547:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
13548: 
13549:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
13550:                                         1986 vp. -     KK n:o 76                                          3
13551: 
13552: 
13553: 
13554: 
13555:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13556: 
13557:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               På den grundlinje för handel och administra-
13558: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tion på skolnivå som har inrättats år 1983 finns
13559: av den 7 mars 1986 tili vederbörande medlem av         en försäljarlinje där man i första hand ger
13560: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   utbildning för säljare för handhavandet av upp-
13561: man Timo Roos m.fl. undertecknade spörsmål nr          gifter inom minut- och partihandeln. De som
13562: 76:                                                    fått denna grundutbildning som innefattar pro-
13563:                                                        ducering och marknadsföring av tjänster har på
13564:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       motsvarande sätt, såsom det ovan konstaterats,
13565:         för att utbildningen för säljare av bilar      goda förutsättningar att komplettera sina studier
13566:         och reservdelar kan anordnas i vårt land?      med tiliäggsutbildningen inom det tekniska om-
13567:                                                        rådet, med yrkeskurser och arbetsplatsutbildning
13568:                                                        och söka sig tili de uppgifter som hör tili
13569:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       försäljning inom bil- och reservdelsbranschen.
13570: framföra följande:                                        Specialiäroanstalterna inom industrin och den
13571:    Statsrådet har 3. 5 .198 5 godkänt utvecklings-     kommersielia branschen har i uppgift att i regel
13572: programmet för utbildningen på melianstadiet           ge den utbildning som är erforderlig med tanke
13573: för åren 1986-1988. 1 programmet har bl.a.             på upprätthåliarens elier dess medlemssamfunds
13574: faststälits den yrkesinriktade utbildningens struk-    möjligheter att utöva sin verksamhet. Vid vissa
13575: tur, utbildningsområdena och målen för nybör-          yrkesläroanstalter inom specialområden som ägs
13576: jarplatser. På den grundlinje för bil- och trans-      av sådana företag som idkar handel med bilar ger
13577: portteknik på skolnivå som kommer att inrättas         man vid behov även utbildning som kvalificerar
13578: år 1986, utbildar man på åtta specialiseringslinjer    tili säljare av bilar elier reservdelar. Tili utbild-
13579: tili sådana utbildningsyrken som är erforderliga       ningen antas i främsta rummet sådan personai
13580: då det gälier att montera, reparera och underhål-      som redan är anstälid vid företaget, men vid
13581: la fordon, arbetsmaskiner och flygplan. De per-        behov kan även sådan personai utanför företaget
13582: soner som fått denna utbildning får anställning        som erhåliit kommersieli elier teknisk grundut-
13583: vid reparationsverkstäder, bilaffärer och bensin-      bildning anstälias. Vid dessa yrkesläroanstalter är
13584: stationer. Härutöver utbildas chaufförer. Antalet      utbildningen i motsats tili alimänna yrkesläroan-
13585: nybörjarplatser inom utbildningsområdet för bil-       stalter koncentrerad tili de bil- och arbet-
13586: och transportbranschen är sammanlagt 3 362             smaskinsmärken som respektive företag represen-
13587: platser, varav närapå 3 000 platser på skolnivå.       terar.
13588:    Utbildningen för säljare av bilar och reservde-        Enligt 2 § statsrådets beslut om temporärt
13589: lar ingår inte direkt i dessa utbildningsyrken men     anordnande av grundläggande yrkesutbildning
13590: ovan nämnda utbildning ger tiliräckligt omfat-         (924/85) kan undervisningsministeriet av särskil-
13591: tande tekniska kunskaper inom bil- och trans-          da skäl ge tilistånd att temporär utbildning även
13592: portbranschen. På basen av dessa kunskaper har         kan anordnas på de studielinjer där ordinarie
13593: studeranden goda förutsättningar att bl.a. efter       utbildning inte anordnas. 1 enlighet med detta
13594: kompletterande studier inom den kommersielia           föreligger det inget hinder för att enligt gäliande
13595: branschen och efter förvärvad arbetserfarenhet         stadganden anordna utbildning för säljare av
13596: specialisera sig på de uppgifter som ansluter sig      bilar och reservdelar, ifali man annars anser att
13597: tili bilförsäljningen. Erforderliga tiliäggsuppgif-    utbildningen är erforderlig.
13598: ter kan t.ex. förvärvas på kortvariga yrkeskurser.         Härutöver bör man konstatera att det inom
13599: Även en ändamålsenlig anslutning av de fortsatta       den närmaste framtiden är möjligt att som läro-
13600: studier som bygger på läroavtalet tili utbild-         avtalsutbildning erhålla utbildning som kvalifice-
13601: ningen inom bil- och transportbranschen gör            rar tili säljare av reservdelar. Ett yrkesstudiepro-
13602: utbildningen betydligt mera lämpad för de upp-         gram har redan faststälits för säljare av specialva-
13603:  gifter som hör tili försäljning av bilar.             ror. Centralkommissionen för maskin- och repa-
13604: 4                                     1986 vp. -    KK n:o 76
13605: 
13606: rationsbranschens yrken har för avsikt att inom     program för säljare av bil- och maskinreservde-
13607: den närmaste framtiden börja utarbeta ett studie-   lar.
13608: 
13609:      Helsingfors den 11 april 1986
13610: 
13611:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
13612:                                                 1986 vp.
13613: 
13614: Kirjallinen kysymys n:o 77
13615: 
13616: 
13617: 
13618: 
13619:                                    Viinanen ym.: Vanhusten ja vammaisten palvelutalojen asukkaiden
13620:                                       asumistuen korottamisesta
13621: 
13622: 
13623:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13624: 
13625:    Eläkkeensaajien asumistukilain mukaisen asu-        keat asumiskustannukset ovat omiaan estamaan
13626: mistuen suuruutta määrättäessä arvioidaan eläk-        useiden vanhusten ja vammaisten hakeutumista
13627: keensaajan asumiskustannuksiksi asunnon hoito-         asukkaiksi palvelutaloihin.
13628: menot erikseen määrättyjen markkamäärien pe-              Valtiontalouden kannalta olisi kuitenkin järke-
13629: rusteella.                                             vämpää edistää vanhusten asumista palvelutalois-
13630:    Asumistuen enimmäismääräksi tulee nykyisen          sa kuin suosia kyseisten ryhmien asumista ja
13631: kansaneläkeindeksin pisteluvun mukaan enin-            hoitoa vanhainkodeissa ja sairaaloissa, erityisesti
13632: tään 11 430 markkaa/asunto/vuosi. Asumistuki           koska vanhusten ja vammaisten määrä nopeasti
13633: on 85 % siitä asumiskustannusten määrästä, joka        kasvaa.
13634: ylittää lain 4 §:ssä mainitun omavastuuosuuden.           Parantamalla vanhusten ja vammaisten mah-
13635: Tätä lakia sovelletaan samoin perustein vanhus-        dollisuuksia asua erityisesti heitä varten rakenne-
13636: ten ja vammaisten palvelutaloissa asuviin henki-       tuissa ja varustetuissa palvelutaloissa vähenee
13637: löihin.                                                myös paine rakentaa yhä enemmän julkishallin-
13638:                                                        non ylläpitämiä laitoksia, joissa hoitopäiväkus-
13639:    Edellä mainituille erityisryhmille tarkoitettujen
13640:                                                        tannukset ovat erityisen korkeat.
13641: palvelutalojen rakennuskustannukset kohoavat
13642: käytännössä kuitenkin keskimääräistä korkeam-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13643: miksi, mikä johtuu mm. erityisvarustuksesta ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13644: palvelutiloissa asuvien henkilöiden erityistarpei-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13645: den vaatimista poikkeuksellisista rakenneratkai-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13646: suista.                                                           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13647:    Korkeammista rakennuskustannuksista joh-                    siin, jotta palvelutaloissa asuville vanhuk-
13648: tuen myös vastikkeet palvelutaloissa kohoavat                  sille ja vammaisille voidaan maksaa eläk-
13649: selvästi keskimääräistä korkeammiksi. Tästä ai-                keensaajien asumistukilain mukaista asu-
13650: heutuu asukkaille taloudellisia vaikeuksia, ja kor-            mistukea korkeampaa tukea?
13651: 
13652:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
13653: 
13654:           Iiro Viinanen                   Helge Saarikoski                Pirjo Rusanen
13655:           Päivi Varpasuo                  Lea Kärhä                       Eva-Riitta Siitonen
13656:           Erkki Moisander                 Riitta Uosukainen               Impi Muroma
13657:           Juho Koivisto                   Sakari Valli                    Liisa Hilpelä
13658:           Tauno Valo                      Matti Lahtinen                  Ilkka Kanerva
13659:           Heikki Järvenpää                Eeva Turunen                    Sirpa Pietikäinen
13660:           Kaarina Dromberg                Kimmo Sasi                      Saara Mikkola
13661:           Mauri Miettinen                 Tapio Holvitie                  Helena Pesola
13662:           Riitta Jouppila                 Matti Viljanen                  Jouni J. Särkijärvi
13663: 
13664: 
13665: 
13666: 
13667: 260282Q
13668: 2                                        1986 vp. -     KK n:o 77
13669: 
13670: 
13671: 
13672:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13673: 
13674:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         set eläkkeensaajat asumistukea maksamaosa vas-
13675: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tikkeen ja tulojensa suhteessa. Usein palveluta-
13676: olette 7 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-         loissa asuvien eläkkeensaajien kohdalla on kysy-
13677: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        mys kuitenkin siitä, että heiltä perittävään asun-
13678: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         non vastikkeeseen sisältyy myös korvausta erilai-
13679: Iiro Viinasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         sista täysihoitopalveluista, kuten aterioista, puh-
13680: kysymyksestä n:o 77:                                    taanapidosta (saunamaksut ja siivouskulut) ja
13681:                                                         muista vastaavista. Kun asumistuki on nimen-
13682:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        omaan tarkoitettu vain asunnosta aiheutuvien
13683:          siin, jotta palvelutaloissa asuville vanhuk-   kulujen korvaamiseksi, Kansaneläkelaitos arvioi
13684:          sille ja vammaisille voidaan maksaa eläk-      tällaisissa täysihoitotapauksissa asumisesta aiheu-
13685:          keensaajien asumistukilain mukaista asu-       tuvan osuuden. Laitoksen sisäisen ohjeen mu-
13686:          mistukea korkeampaa tukea?                     kaan asumiskustannusten arvioinnissa noudate-
13687:                                                         taan periaatetta, jonka mukaan, jos palvelukset
13688:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ovat asunnon vastikkeeseen nähden olennaiset,
13689: ti seuraavaa:                                           asumiskustannuksiksi hyväksytään 20 % täysihoi-
13690:    Kansaneläkkeen ja rintamasotilaseläkkeen saa-        tomaksusta ja muussa tapauksessa 40 %. Kan-
13691: jan asumiskustannusten alentamiseksi suoritetaan        saneläkelaitoksen päätöksiä tutkiva muutoksen-
13692: eläkkeen lisänä asumistukea eläkkeensaajien asu-        hakuaste, tarkastuslautakunta, on hyväksynyt tä-
13693: mistukilain (591/78) mukaisesti. Tämän lain             män käytännön.
13694: mukaisesti asumiskustannuksilla tarkoitetaan
13695:                                                            Vanhusten ja vammaisten asuminen palveluta-
13696: asunnosta suoritettavaa vuokraa tai vastiketta.
13697:                                                         loissa on osa niitä avohoidon tavoitteita, joihin
13698: Omakotitaloissa asuvilla asumiskustannuksiksi
13699:                                                         pitäisi kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä.
13700: katsotaan myös asunnon hoitomenot, joilla tar-
13701:                                                         Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmä ei nykyi-
13702: koitetaan valtioneuvoston vahvistamia keskimää-
13703:                                                         sessä muodossaan anna kuitenkaan riittävästi
13704: räisiä lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuk-
13705:                                                         mahdollisuuksia eri asumismuotojen huomioon
13706: Sla.
13707:                                                         ottamiseen. Järjestelmän piiriin 1.1.1984 pääs-
13708:    Kun eläkkeensaajien asumistuella on tarkoitus
13709:                                                         seet omakotitaloasukkaat eivät ole saaneet etuut-
13710: tukea eläkkeensaajan taloudellisiin olosuhteisiin
13711:                                                         ta siten kuin alun perin oli tarkoitettu. Järjestel-
13712: nähden tavallista suurempia asumismenoja, on
13713:                                                         män voimaantuloa on jouduttu hidastamaan val-
13714: asumistuen maksamiselle asetettu eräitä ehtoja.
13715:                                                         tiontaloudellisin syin. Ensisijaisena tavoitteena
13716: Niin sanottuna perusomavastuuna jokaisen eläk-
13717:                                                         olisikin saada etu tältä osin täysimääräisenä voi-
13718: keensaajan on itse vastattava 1 940 markan suu-
13719:                                                         maan.
13720: ruisista asumiskustannuksista vuodessa. Toisaalta
13721: taas tukeen oikeuttavina enimmäisasumiskustan-             Vanhusten ja vammaisten asumista tulee välil-
13722: nuksina otetaan huomioon vain 11 430 markkaa            lisesti tukemaan sosiaali- ja terveysministeriössä
13723: vuodessa.                                               valmisteilla oleva vanhusten ja vammaisten hoi-
13724:    Jos eläkkeensaajan tulot ylittävät 21 900 mark-      totukijärjestelmä, jonka tavoitteena on tukea tä-
13725: kaa vuodessa, asumistukea määrättäessä otetaan          män väestön kotona asumista ja kotihoidon mah-
13726: tuloista huomioon 40 % mainitun markkamää-              dollisuuksia ja olla siihen yllykkeenä. Tuen saa-
13727: rän ylittävästä tulosta. Korkein tulo, jolla asumis-    misessa eräänä kriteerinä on sairaudesta ja vam-
13728: tuen voi saada, on 56 060 markkaa vuodessa.             masta aiheutuva erilaisten henkilökohtaisten pal-
13729:    Vanhusten ja vammaisten palvelutaloissa asu-         velujen tarve, joita juuri palvelutaloissakin anne-
13730: vien eläkkeensaajien oikeus asumistukeen mää-           taan. Tuen markkamäärät on porrastettu kol-
13731: räytyy edellä mainittujen periaatteiden mukaises-       meen luokkaan tarvittavan avun määrästä riip-
13732: ti. Jos asunnosta perittävään vastikkeeseen ei          puen, ja sitä voidaan maksaa eläkkeensaajien
13733: sisälly muuta kuin asunnon vuokra, saavat tällai-       asumistuen rinnalla.
13734: 
13735:        Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1986
13736: 
13737:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
13738:                                         1986 vp. -    KK n:o 77                                          3
13739: 
13740: 
13741: 
13742:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13743: 
13744:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tagare bostadsbidrag i förhållande till det veder-
13745: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lag han betalar och de inkomster han har. 1 det
13746: den 7 mars 1986 till vederbörande medlem av           vederlag som uppbärs hos pensionstagare, som
13747: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     bor i servicehus, ingår dock ofta också ersättning
13748: dagsman Iiro Viinanen m.fl. undertecknade             för olika slag av service som en del av deras
13749: spörsmål nr 77:                                       helpension, såsom måltider, hygien (bastu och
13750:                                                       städning) och annat liknande. Eftersom bostads-
13751:          Har Regeringen för avsikt att vidta          bidraget uttryckligen är avsett bara som ersätt-
13752:        sådana åtgärder att man till åldringar och     ning för boendekostnaderna, beräknar folkpen-
13753:        handikappade, som bor i servicehus,            sionsanstalten i dessa fall hur stor del av helpen-
13754:        kunde erlägga ett högre stöd än det            sionen som boendet utgör. Enligt anstaltens
13755:        bostadsbidrag som utgår enligt lagen om        interna direktiv iakttas vid beräkning av boende-
13756:        bostadsbidrag för pensionstagare?              kostnaderna den principen, att om den service
13757:                                                       som ges i förhållande till vederlaget är av central
13758:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       betydelse godkänns som boendekostnader 20 %
13759: anföra följande:                                      av avgiften för helpension och i annat fall 40 % .
13760:    För att minska boendekostnaderna för motta-        Prövningsnämnden, som är den rättsmedelsin-
13761: gare av folkpension och frontmannapension ut-         stans som prövar folkpensionsanstaltens beslut,
13762: går i tillägg till pensionen bostadsbidrag i enlig-   har godkänt detta förfarande.
13763: het med lagen om bostadsbidrag för pensionsta-
13764:                                                          Att åldringar och handikappade kan bo i
13765: gare (591/78). Enligt lagen avses med boende-
13766:                                                       servicehus är en del av målsättningen för den
13767: kostnader hyra eller annat vederlag för bostad.
13768:                                                       öppna vården, en målsättning som vi med alla
13769: För dem som bor i egnahemshus räknas till
13770:                                                       tillgängliga medel borde arbeta för. Systemet
13771: boendekostnaderna också underhåll av bostaden,
13772: dvs. av statsrådet fastställda genomsnittliga kost-   med bostadsbidrag för pensionstagare ger dock
13773:                                                       inte i sin nuvarande form tillräckliga möjligheter
13774: nader för uppvärmning, vatten och underhåll.
13775:                                                       att beakta olika former av boende. De som bor i
13776:    Eftersom syftet med bostadsbidraget för pen-
13777:                                                       egnahemshus och som sedan 1. 1.1984 omfattas
13778: sionstagare är att stöda pensionstagaren, när
13779:                                                       av systemet, har inte haft den fördel av det som
13780: boendekostnaderna är större än vanligt i för-
13781:                                                       man ursprungligen hade tänkt sig. Man har varit
13782: hållande till de ekonomiska omständigheterna,
13783:                                                       tvungen att dröja med att införa systemet av
13784: har vissa villkor uppställts för betalning av bo-
13785:                                                       statsekonomiska skäl. En primär målsättning vore
13786: stadsbidrag. Som en så kallad bassjälvriskandcl
13787:                                                       därför att till denna del införa förmånen i full
13788: skall varje pensionstagare själv s':ara för boende-
13789:                                                       u tsträckning.
13790: kostnader om 1 940 mk per år. A andra sidan är
13791: den övre gränsen för boendekostnader, som be-            Åldringarnas och de handikappades boende
13792: rättigar till bidrag, bara 11 430 mk per år.          kommer indirekt att stödas genom det vårdbi-
13793:    Om pensionstagarens inkomster överstiger           dragssystem som är under beredning i social- och
13794: 21 900 mk per år, betraktas 40 % av de inkom-         hälsovårdsministeriet. Syftet är att ge stöd, så att
13795: ster som överstiger det nämnda beloppet som           dessa befolkningsgrupper kan bo hemma och kan
13796: inkomster då bostadsbidraget fastställs. Den hög-     få hemvård, och att uppmuntra detta. - Ett
13797: sta inkomst vid vilken man kan få bostadsbidrag       kriterium för bidraget är att man på grund av
13798: är 56 060 mk per år.                                  sjukdom och kroppsskada är i behov av olika slag
13799:    Rätten till bostadsbidrag för pensionstagare,      av personlig service, sådan som också ges i
13800: som bor i servicehus för åldringar och handikap-      servicehus. Bidragsbeloppet i mark differentieras
13801: pade, fastställs enligt de nämnda principerna.        i tre klasser, beroende på hur mycket hjälp som
13802: Om i det vederlag som uppbärs för bostaden inte       behövs och det kan betalas vid sidan av bostads-
13803: ingår något annat än hyra, får en sådan pensions-     bidraget för pensionstagare.
13804: 
13805:      Helsingfors den 8 april 1986
13806: 
13807:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
13808: 1
13809: 
13810: 1
13811: 
13812: 1
13813: 
13814:     1
13815: 
13816:     1
13817: 
13818:     1
13819: 
13820:         1
13821: 
13822:         1
13823: 
13824:         1
13825: 
13826:             1
13827: 
13828:             1
13829: 
13830:             1
13831: 
13832:                 1
13833: 
13834:                 1
13835: 
13836:                 1
13837: 
13838:                     1
13839: 
13840:                     1
13841: 
13842:                     1
13843: 
13844:                         1
13845:                                                 1986 vp.
13846: 
13847: Kirjallinen kysymys n:o 78
13848: 
13849: 
13850: 
13851: 
13852:                                    Saarikoski ym.: Soranottoluvan epäämisestä alueen omistajalle
13853:                                       aiheutuvien kohtuuttomuuksien estämisestä
13854: 
13855: 
13856:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13857: 
13858:    Maa-aineslain säännösten mukaan maanomis-          alueelta saatavan soraa vähintään kymmenen
13859: tajalla on tietyin edellytyksin oikeus saada kun-     vuoden ajan.
13860: nalta korvausta, joka hänelle luvan epäämisestä          Ympäristöministeriön tulkinnan mukaan aluetta
13861: aiheutuu. Samoin hänellä on oikeus saada kor-         voidaan käyttää hyötyä tuottavalla tavalla, mutta
13862: vausta, jos ainesten ottaminen luvan epäämisen        alueen omistavalta yhtiöltä se edellyttäisi toimi-
13863: johdosta estyy alueella, joka on ennen tiettyä        alan muutosta. Näin ollen on ympäristöministe-
13864: ajankohtaa hankittu nimenomaisesti ainesten ot-       riön kanta kohtuuton, kun se katsoo, ettei kor-
13865: tamistarkoituksessa, ja on ryhdytty erityisiä kus-    vausedellytystä ole. Tällainen tulkinta johtaa epä-
13866: tannuksia aiheuttaviin toimenpiteisiin ainesten       oikeudenmukaiseen tilanteeseen omistajan kannal-
13867: ottamisen aloittamiseksi, eikä aluetta enää voi       ta. Ympäristöministeriön kanta ei mielestämme
13868: käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla.      myöskään ole säännöksen hengen mukainen.
13869:    Ympäristöministeriö on tulkinnut säännöstä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13870: siten, ettei yhtiölle, jonka tarkoituksena on ollut   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13871: nimenomaan soran myynti ja jalostus sekä murs-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13872: kaustoiminta ja yhtiö on sitä varten hankkinut        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13873: maa-alueen, ole maksettu minkäänlaista korvaus-
13874: ta. Alue on sittemmin hyväksytty harjujensuoje-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13875: luohjelmaan eikä lupaa soranottoon näin ollen                ryhtyä, etteivät maa-aineslain mukaisen
13876: ole myönnetty. Yhtiö oli ehtinyt hankkia mm.                 luvan epäämisestä aiheutuvat haitat ja
13877: koneita ja laitteita soranottoa varten kuvitellen            kustannukset aiheuta kohtuuttomuuksia
13878:                                                              alueen omistajalle?
13879:       Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
13880: 
13881:            Helge Saarikoski                Tauno Valo                     Matti Viljanen
13882:            Paavo Vesterinen                Kimmo Sasi                     Reino ] yrkilä
13883:            Matti Lahtinen                  Impi Muroma                    Päivi Varpasuo
13884:            Pentti Mäki-Hakola              Iiro Viinanen                  Aapo Saari
13885:            Väinö Raudaskoski               Tapio Holvitie                 Saara Mikkola
13886:            Riitta Jouppila                 Ole Wasz-Höckert               Pähr-Einar Hellström
13887:                                            Pirjo Rusanen
13888: 
13889: 
13890: 
13891: 
13892:  260295E
13893: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 78
13894: 
13895: 
13896: 
13897: 
13898:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13899: 
13900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kutus sekä onko hakijalla mahdollisuus saada
13901: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lupa ainesten ottamiseen toisesta paikasta. Kor-
13902: olette 7 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-      vaukset määrätään lunastuslain mukaisessa järjes-
13903: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tyksessä. Lunastuslain 97 §:n 2 momentin mu-
13904: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kaan korvaustoimitus pannaan vireille läänin-
13905: Helge Saarikosken ym. näin kuuluvasta kirjalli-      oikeudelle osoitetulla hakemuksella, jos korvaus-
13906: sesta kysymyksestä n:o 78:                           velvollisuuden olemassaolosta on erimielisyyttä,
13907:                                                      muussa tapauksessa määräyksen antaa maanmit-
13908:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tauskonttori.
13909:        ryhtyä, etteivät maa-aineslain mukaisen
13910:        luvan epäämisestä aiheutuvat haitat ja           Edellä mainitut siirtymäkauden tilanteita kos-
13911:        kustannukset aiheuta kohtuuttomuuksia         kevat korvaussäännökset ovat monimutkaisia ja
13912:        alueen omistajalle?                           tulkinnanvaraisia. Niiden tulkinnasta ei toistai-
13913:                                                      seksi ole korkeimman oikeusasteen ennakkota-
13914:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     pauksia, joskin eräät valitukset ovat paraikaa
13915: ti seuraavaa:                                        korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Tä-
13916:    Maa-aineslain 26 §:n 2 momentin mukaan on         män vuoksi ympäristöministeriö on joutunut
13917: maanomistajalla tai käyttöoikeuden haltijalla oi-    epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa il-
13918: keus saada korvaus hänelle luvan epäämisen           moittamaan, ettei se pidä korvausvelvollisuuden
13919: johdosta koituneesta vahingosta mm., jos alue        olemassaoloa kiistattomana. Tällaisessa tapauk-
13920: ennen 4. 7.1980 oli hankittu nimenomaisesti ai-      sessa asianomainen voi saattaa asian edellä sano-
13921: nesten ottamistarkoituksessa, ja oli ryhdytty eri-   tun mukaisesti lääninoikeuden ratkaistavaksi.
13922: tyisiä kustannuksia aiheuttaviin toimenpiteisiin     Lääninoikeuden päätöksestä voi aikanaan valittaa
13923: ainesten ottamisen aloittamiseksi, eikä aluetta      korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Y mpäristömi-
13924: enää voi käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla     nisteriön käsityksen mukaan oikeudellinen tilan-
13925: tavalla. Korvausvelvollisuutta ja korvauksen mää-    ne maa-aineslain korvausasioissa tulee selkiinty-
13926: rää arvioitaessa on otettava huomioon maa-aines-     mään lähiaikoina korkeimman hallinto-oikeuden
13927: lain 11 §:ssä tarkoitettujen lupamääräysten vai-     päätösten myötä.
13928: 
13929:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1986
13930: 
13931:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
13932:                                        1986 vp. -     KK n:o 78                                         3
13933: 
13934: 
13935: 
13936: 
13937:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13938: 
13939:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         sökanden har möjlighet att erhålia tilistånd tili
13940: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        täktverksamhet på annan plats. Ersättningarna
13941: den 7 mars 1986 tili vederbörande medlem av           faststälis i den ordnig som stadgas i inlösningsla-
13942: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     gen. Förekommer meningsskiljaktighet om huru-
13943: dagsman Helge Saarikoski m.fl. undertecknade          vida ersättningsskyldighet föreligger, anhängig-
13944: spörsmål nr 78:                                       görs ersättningsförrättningen enligt inlösningsla-
13945:                                                       gens 97 § 2 mom. genom ansökan som riktas tili
13946:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       länsrätten. I annat fall ges förordnande av lant-
13947:        för att de men och kostnader som förorsa-      mäterikontoret.
13948:        kas av att tilistånd enligt marktäktslagen        Ovan nämnda ersättningsstadganden som gäl-
13949:        har förvägrats inte skali leda tili oskälig-   ler övergångsperiodens situationer är invecklade
13950:        heter för ägaren tili området?                 och lämnar rum för tolkning. Tilis vidare finns
13951:                                                       det inte prejudikat beträffande tolkningen i
13952:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      högsta rättsinstans, även om vissa besvär som bäst
13953: anföra följande:                                      behandlas i högsta förvaltningsdomstolen. Av
13954:    Enligt 26 § 2 mom. marktäktslagen är mark-         denna anledning har miljöministeriet i oklara fali
13955: ägaren elier innehavaren av nyttjanderätten be-       och i sådana som lämnar rum för tolkning varit
13956: rättigad att få ersättning för skada som han          tvunget att meddela att man inte anser det
13957: åsamkats av att tillstånd förvägrats, bl. a. om       obestridligt att ersättningsskyldighet föreligger. I
13958: området före 4. 7.1980 hade förvärvats uttryckli-     dylika fali kan vederbörande i enlighet med det
13959: gen för täkrverksamhet och om sådana åtgärder         som sagts ovan föra saken tili länsrätten för
13960: för inledande av täktverksamhet som medför            avgörande. Över länsrättens utslag kan i sin rur
13961: specielia kostnader hade vidtagits och området        besvär anföras hos högsta förvaltningsdomstolen.
13962: inte längre kan användas på ett sätt som medför       Enligt miljöministeriets uppfattning kommer
13963: skälig nytta. Vid prövning av skadeståndsskyldig-     den juridiska situationen vad marktäktslagens
13964: heten och av ersättningens belopp skali beaktas       ersättningsärenden beträffar att bli klarare under
13965: inverkan av de tiliståndsbestämmelser som             den närmaste framtiden i och med högsta
13966: nämns i 11 § marktäktslagen samt huruvida             förvaltningsdomstolens utslag.
13967: 
13968:      Helsingfors den 14 april 1986
13969: 
13970:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
13971: 1
13972: 1
13973:  1
13974:  1
13975:   1
13976:   1
13977:    1
13978:    1
13979:     1
13980:     1
13981:      1
13982:      1
13983:       1
13984:       1
13985:        1
13986:        1
13987:         1
13988:         1
13989:          1
13990:          1
13991:           1
13992:           1
13993:            1
13994:            1
13995:             1
13996:             1
13997:              1
13998:                                                1986 vp.
13999: 
14000: Kirjallinen kysymys n:o 79
14001: 
14002: 
14003: 
14004: 
14005:                                   Turunen ym.: Lastenhoitajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämi-
14006:                                     sestä
14007: 
14008: 
14009:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14010: 
14011:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelman         Suomesta ei hakeuduta Pohjois- ja Itä-Suomen
14012: vahvistamisen yhteydessä 3. 5. 198 5 valtioneuvosto   virkoihin. Tämä on jo nyt aiheuttanut sen, että
14013: vahvisti myös sosiaalialan peruslinjalle päivähoi-    näillä alueilla joudutaan viransijaisiksi ottamaan
14014: tajan koulutusammatin, jonka koulutuspituudet         tehtävään epäpäteviä, koska lastenhoitajia ei ole.
14015: ovat samat kuin lastenhoitajankin.                       Uusimuotoista lastenhoitajakoulutusta anne-
14016:    Sen jälkeen opetusministeriö on asettanut työ-     taan tällä hetkellä kokeiluna Pohjois-Karjalan
14017: ryhmän selvittämään lastenhoitaja- ja päivähoita-     sairaanhoito-oppilaitoksessa. Siitä saatu palaute
14018: jakoulutuksen aloituspaikkatarvetta. Samassa yh-      on ollut myönteistä. Oppilaitoksen opettajakunta
14019: teydessä on opetusministeriö todennut lastenhoi-      on edelleen motivoitunut lastenhoitajakoulutuk-
14020: tajakoulutuksen antavan kelpoisuuden sekä las-        seen ja sen kehittämiseen. Voidaan puhua jo
14021: ten päivähoitoalan että uudistettua koulutusta        suunnitelmallisuuden puutteesta koulutuksessa,
14022: vastaaviin terveydenhuoltoalan tehtäviin. Päivä-      jos esimerkiksi tämä kokeilu ja samalla koko
14023: hoitajakoulutus sitä vastoin antaa kelpoisuuden       lastenhoitajakoulutus Pohjois-Karjalan läänissä
14024: vain lasten päivähoidon tehtäviin ja on näin ollen    aiotaan lopettaa ja muuttaa koulutus yksinomaan
14025: suppeampi. Työryhmän toimeksiannossa edelly-          päivähoitajakoulutukseksi.
14026: tettiin näiden periaatteiden ottamista huomioon          Terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa on lasten-
14027: aloituspaikkatarvetta selvitettäessä.                 hoitajakoulutuksen pitkä perinne sekä jo olemas-
14028:    Koulutustarvetyöryhmän muistiossa on nyt           sa olevat opetukselliset ja materiaaliset voimava-
14029: kuitenkin eriytetty terveydenhuollon ja sosiaali-     rat, kun taas sosiaalialan oppilaitoksia ollaan
14030: huollon koulutustarve, jolloin lastenhoitajakou-      vasta perustamassa. Myöskään tätä seikkaa ei ole
14031: lutuksen laaja-alaisuus on jäänyt ottamatta huo-      työryhmän muistion suunnitelmissa riittävästi ha-
14032: mioon. Työryhmän esittämät lastenhoitajakoulu-        luttu hyödyntää.
14033: tuksen aloituspaikkatavoitteet ovat täysin riittä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14034: mättömät eivätkä ne vastaa edes terveydenhuol-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14035: lon välttämättömintä virkatarvetta, minkä lisäksi     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14036: myös lastenhoitajien alueellinen saatavuus vaa-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14037: rantuu. Virkatarvetta lisäävät myös eräät sosiaali-             Mitä Hallitus aikoo tehdä laaja-alaisen
14038: poliittiset uudistukset, kuten hoitovapaa, sairaan           lastenhoitajakoulutuksen aloituspaikko-
14039: lapsen hoitojärjestelyt ja työajan lyhennykset.              jen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi, lasten-
14040:    Työryhmän ehdotuksen mukaan ei lastenhoita-               hoitajien alueellisen saatavuuden takaa-
14041: jakoulutusta tultaisi aloittamaan edes kaikissa              miseksi sekä Pohjois-Karjalan sairaan-
14042: lääneissä. Koulutus tulisi nähdä kuitenkin myös              hoito-oppilaitoksessa annettavan lasten-
14043: työvoimapoliittisena kysymyksenä. Yleensä Etelä-             hoitajakoulutuksen säilymiseksi?
14044: 
14045:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
14046: 
14047:           Eeva Turunen                   Päivi Varpasuo                 Tapio Holvitie
14048:           Helena Pesola                  Saara Mikkola                  Aila Jokinen
14049:           Ritva Laurila                  Riitta Jouppila                Kimmo Sasi
14050:           Iiro Viinanen                  Mauri Miettinen                Erkki Moisander
14051:           Ilkka Suominen                 Heikki Järvenpää               Ilkka Kanerva
14052: 
14053: 260298H
14054: 2                         1986 vp. -- KJC n:o 79
14055: 
14056:     Lea Kärhä              Liisa Hilpelä           Pirjo Rusanen
14057:     Kaarina Drom berg      Martti Tiuri            Sirpa Pietikäinen
14058:     Jouni ]. Särkijärvi    Sakari Valli            Riitta Uosukainen
14059:     Eva-Riitta Siitonen    Impi Muroma             Matti Lahtinen
14060:                                        1986 vp. -     KK n:o 79                                        3
14061: 
14062: 
14063: 
14064: 
14065:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14066: 
14067:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lon oma työvoimatarve. Laskelmassa on näin
14068: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ollen otettu huomioon koulutuksen alueellinen
14069: olette 7 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-       saavutettavuus ja niin ikään se, että terveyden-
14070: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      huollon lastenhoitajakoulutuksen suorittaneet
14071: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       voivat sijoittua myös sosiaalihuollon tehtäviin.
14072: Eeva Turusen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           Eräs keino lastenhoitajakoulutuksen alueellisen
14073: kysymyksestä n:o 79:                                  saavutettavuuden turvaamiseksi on järjestää kou-
14074:           Mitä Hallitus aikoo tehdä laaja-alaisen     lutusta niin, että oppilaaksiotto tapahtuu har-
14075:        lastenhoitajakoulutuksen aloituspaikko-        vemmin kuin kerran vuodessa. Etusijalla koulu-
14076:        jen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi, lasten-   tuspaikkojen sijoittelussa ovat kuitenkin ne paik-
14077:        hoitajien alueellisen saatavuuden takaa-       kakunnat, joilla suuret sairaalat ja niiden lasten-
14078:        miseksi sekä Pohjois-Karjalan sairaan-         osastot sijaitsevat. Työryhmän työn jälkeen on
14079:        hoito-oppilaitoksessa annettavan lasten-       käynnistynyt suunnittelutyö koulutuksen sijoitta-
14080:        hoitajakoulutuksen säilymiseksi?               misesta alueittain ja oppilaitoksittain. Yksityis-
14081:                                                       kohtaiset suunnitelmat koulutuspaikkojen sijoit-
14082:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      telusta samoin kuin lastenhoitajakoulutuksen jat-
14083: ti seuraavaa:                                         kumisesta esimerkiksi Pohjois-Karjalan sairaan-
14084:                                                       hoito-oppilaitoksessa valmistuvat kuluvan vuo-
14085:    Lastenhoitajien ja päivähoitajien työvoima- ja     den aikana.
14086: koulutustarvearviot on laadittu opetusministeriön
14087: asettamassa työryhmässä, jossa olivat edustettuina       Lastenhoitajakoulutuksen muuttuminen päivä-
14088: opetusviranomaisten lisäksi sosiaali- ja terveysmi-   hoitajan koulutukseksi ja koulutuksen siino pää-
14089: nisteriö, sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus.       osin sosiaalialan oppilaitoksiin vastaa päivähoi-
14090:    Työryhmän laatimat laskelmat päivähoitajien        don kehittämistarpeita ja samalla helpottaa sai-
14091: ja lastenhoitajien koulutustarpeesta perustuvat       raanhoito-oppilaitosten huutavaa opetustilojen ja
14092: voimassa oleviin suunnitelmiin sosiaalihuollon ja     harjoituskenttien tarvetta, joka syntyy koulutus-
14093: terveydenhuollon kehittämisestä. Sosiaalihuollos-     aikojen pidentämisen ja terveydenhuollon aloi-
14094: sa lastenhoidon, lähinnä lasten päivähoidon, teh-     tuspaikkojen lisäysten vuoksi. Toistaiseksi on
14095: tävissä uuden työvoiman tarve on lähivuosikym-        myöskin mahdollista järjestää päivähoitajien kou-
14096: menenä noin 900 työntekijää vuodessa. Sen si-         lutusta sairaanhoito-oppilaitoksissa.
14097: jaan terveydenhuollon lastenhoitajien tarve on           Opetusministeriön tarkoituksena on tehdä ku-
14098: vajaat 100 vuodessa. Terveydenhuollon valtakun-       luvan vuoden aikana valtioneuvostolle esitys vuo-
14099: nallisten suunnitelmien mukaan vuosina 1986-          sia 1986-88 koskevan keskiasteen koulutuksen
14100: 90 perustetaan sairaaloihin ja terveyskeskuksiin      kehittämisohjelman muuttamisesta. Siinä vai-
14101: vuosittain vain 10-15 uutta lastenhoitajan vir-       heessa ratkaistaan kuinka paljon terveydenhuol-
14102: kaa.                                                  lon peruslinjalle kuuluvaa lastenhoitajan koulu-
14103:    Työryhmä esitti terveydenhuollon lastenhoita-      tusta muutetaan sosiaalialan peruslinjalla annet-
14104: jakoulutukseen keskimäärin 160 aloituspaikkaa         tavaksi päivähoitajan koulutukseksi sekä koulu-
14105: vuodessa. Se on enemmän kuin terveydenhuol-           tuksen läänikohtaiset aloituspaikat.
14106: 
14107:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
14108: 
14109:                                                                     Opetusministeri Kaan·na Suonio
14110: 4                                       1986 vp. -     KK n:o 79
14111: 
14112: 
14113: 
14114: 
14115:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14116: 
14117:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           om året. Detta är mera än behovet av den egna
14118: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          arbetskraften inom hälsovården. I kalkylen har
14119: av den 7 mars 1986 till vederbörande medlem av         således beaktats den regionala tillgången till
14120: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   utbildning och även att de som erhållit barnskö-
14121: man Eeva Turunen m.fl. undertecknade spörs-            tarutbildning kan placeras i uppgifter inom soci-
14122: mål nr 79:                                             alvården.
14123:                                                           Ett medel för att den regionala tillgången till
14124:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        barnskötarutbildning kan garanteras är att ut-
14125:        för att nybörjarplatserna inom den om-          bildningen anordnas så, att antagningen till
14126:        fattande utbildningen för barnvårdare           dessa studier sker mera sällan än en gång om
14127:        kan bevaras och ökas så, att tillgången på      året. Vid fördelningen av studieplatserna priori-
14128:        barnvårdare i olika regioner kan tryggas        teras dock de regioner där det finns stora sjukhus
14129:        samt för att barnskötarutbildningen vid         och barnavdelningar i anslutning till dem. Sedan
14130:        Pohjois-Karjalan sairaanhoito-opisto be-        arbetsgruppen fått sitt arbete färdigt har ett
14131:        nämnda läroanstalt även i fortsättningen        planeringsarbete satts igång som gäller utbild-
14132:        kan garanteras?                                 ningens placering i olika regioner och vid olika
14133:                                                        läroanstalter. Enskilda planer om utbildnings-
14134:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       platsernas placering liksom en fortsatt barnskö-
14135: framföra följande:                                     tarutbildning t.ex. vid Pohjois-Karjalan sairaan-
14136:    Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-       hoito-oppilaitos benämnda läroanstalt blir fär-
14137: betsgruppen har gjort en uppskattning av beho-         diga under innevarande år.
14138: vet av arbetskraft och utbildningsmaterial då det         Omvandlingen av utbildningen för barnsköta-
14139: gäller barnskötare och dagvårdare. Arbetsgrup-         re till utbildning för dagvårdare och överföringen
14140: pen bestod förutom av undervisningsmyndighe-           av utbildningen till läroanstalterna inom social-
14141: ter även av representanter för social- och hälso-      vården motsvarar till största delen utvecklingsbe-
14142: vårdsministeriet, socialstyrelsen och medicinalsty-    hovet inom dagvården och underlättar samtidigt
14143: relsen.                                                det enorma behovet av undervisningsutrymmen
14144:    De kalkyler som arbetsgruppen utarbetade            och praktik vid sjukvårdsinstituten, beroende på
14145: över behovet av dagvårdare och barnskötare byg-        den förlängda studietiden och det ökade antalet
14146: ger på de nu gällande planerna om utvecklande          nybörjarplatser inom hälsovården. Tillsvidare är
14147: av social- och hälsovården. Behovet av den nya         det även möjligt att anordna utbildning för
14148: arbetskraft som arbetar inom socialvården och          dagvårdare vid sjukvårdsinstituten.
14149: handhar uppgifter som gäller barnavård och                Undervisningsministeriet har för avsikt att un-
14150: närmare dagvård för barn är under det närmaste         der innevarande år framlägga statsrådet förslag
14151: decenniet ca 900 arbetstagare om året. Behovet         om ändring av utvecklingsprogrammet för ut-
14152: av barnskötare inom hälsovården är däremot             bildningen på mellanstadiet för åren 1986-88. 1
14153: knappt 100 personer om året. Enligt de riksom-         detta sammanhang fattar man beslut om hur
14154: fattande planerna inom hälsovården kommer              mycket den utbildning för barnvårdare som ges
14155: endast 10-15 nya tjänster som barnskötare att          på grundlinjen inom hälsovården kommer att
14156: årligen inrättas under åren 1986-90.                   överföras till grundlinjen inom socialvården som
14157:    Arbetsgruppen föreslog att antalet nybörjar-        utbildning för dagvårdare. Samtidigt fattar man
14158: platser på hälsovårdslinjen inom barnskötarut-         även beslut om nybörjarplatserna inom utbild-
14159: bildningen i genomsnitt är 160 nybörjarplatser         ningen för varje län.
14160: 
14161:     Helsingfors den 11 april 1986
14162: 
14163:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
14164:                                                1986 vp.
14165: 
14166: Kirjallinen kysymys n:o 80
14167: 
14168: 
14169: 
14170: 
14171:                                   Kautto ym.: Lahden ammatillisen kurssikeskuksen aloituspaikkojen
14172:                                     lisäämisestä
14173: 
14174: 
14175:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14176: 
14177:   Joukkoirtisanomiset Lahden kaupungissa ovat         muuttanut aloituspaikkojen määräksi 794, jonka
14178: voimakkaasti lisääntyneet. Näistä merkittävim-        mukaan koulutuksen rahoitus tapahtuu. Käytän-
14179: mät ovat juuri toteutuneet Suomen Ovi Oy:n            nössä tämä merkitsee noin 400 oppilaan vähen-
14180: Lahden tehtaiden ja Rauma-Repola Oy:n Lahden          nystä tänä vuonna.
14181: sahan lopettamiset. Työttömyys Lahdessa on li-           Tehdyt supistukset aiheuttavat nyt suuria vai-
14182: sääntynyt vuoden 1985 tammikuun 3 800:sta             keuksia sekä ammatilliselle kurssikeskukselle,
14183: 4 242:een tämän vuoden tammikuussa.                   työttömäksi joutuneille ja uutta koulutusta tar-
14184:    Irtisanottujen työntekijöiden työllistämisessä     vitseville sekä niille yrityksille, joiden kanssa
14185: on Lahden ammatillisella kurssikeskuksella ollut      uusia kursseja on suunniteltu. Supistukset ai-
14186: merkittävä osuus. Se onkin hoitanut tehtäväänsä       heuttavat vaikeuksia jo tiedossa olevien, varmuu-
14187: valtakunnallisia keskiarvoja paremmin tuloksin.       della huomattavan joukon työllistävien kurssien
14188: Kurssikeskuksen käyttöaste on ollut 99,9 % ja         toteuttamisessa. Kurssikeskus on joutunut uusi-
14189: kursseja käyneiden työllistämisaste on 87 %.          maan koulutussuunnitelmiaan sillä seurauksella,
14190:                                                       että jo suunniteltuja kursseja on jouduttu pe-
14191:    Huolimatta toiminnasta saaduista hyvistä tu-       ruuttamaan ja oppilaita ohjaamaan toisille kurs-
14192: loksista ja joukkoirtisanomisista sekä kasvavasta     seille.
14193: työttömyydestä aiheutuvista lisääntyvistä tehtä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14194: vistä on kurssikeskuksen koulutuspaikkoja ryh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14195: dytty supistamaan. Viime vuonna kurssikeskuk-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j·ä-
14196: sella oli aloituspaikkoja 827 ja yhteensä 2 500       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14197: oppilasta suoritti kurssinsa. Työvoimaministeriön
14198: päätöksen mukaan Lahden ammatilliselle kurssi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14199: keskukselle varattiin 870 aloituspaikkaa tälle vuo-          ryhtyä Lahden ammatillisen kurssikeskuk-
14200: delle. Ammattikasvatushallitus on kuitenkin                  sen aloituspaikkojen lisäämiseksi?
14201: 
14202:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1986
14203: 
14204:           Matti Kautto                   Matti Viljanen               Jouko Skinnari
14205:                      Ulla Puolanne                             Mikko Vainio
14206: 
14207: 
14208: 
14209: 
14210: 260299]
14211: 2                                      1986 vp. -- ~ n:o 80
14212: 
14213: 
14214: 
14215: 
14216:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14217: 
14218:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Lahden kaupungin omistama Lahden ammatil-
14219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         linen kurssikeskus on perustettu 2.9.1970. Perus-
14220: olette 7 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn kir-       tamispäätöksen mukaan kurssikeskuksella on 600
14221: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      oppilaspaikkaa, joilla tarkoitetaan edellä mainit-
14222: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tuja pysyviä oppilaspaikkoja.
14223: Matti Kauton ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           Ammattikasvatushallitus vahvistaa vuosittain
14224: kysymyksestä n:o 80:                                  työvoimaministeriön esityksestä valtion tulo- ja
14225:                                                       menoarvion perustelujen ja osoitettujen määrära-
14226:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hojen perusteella kurssikeskusten vuosisuunnitel-
14227:        ryhtyä Lahden ammatillisen kurssikeskuk-       mat, jotka sisältävät oppilaspaikkojen määrän eli
14228:        sen aloituspaikkojen lisäämiseksi?             ns. runkopaikat ja erilliskurssipaikat sekä pääkou-
14229:                                                       lutusalat. Runkopaikat muodostuvat kurssikes-
14230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kusten perustamispäätösten mukaisista oppilas-
14231: seuraavaa:                                            paikoista. Ammattikasvatushallitus on vuosi-
14232:                                                       suunnitelmissa jakanut vuoden 1986 kokonais-
14233:    Ammatillisia kurssikeskuksia on maassamme          paikkamäärästä      16 500:sta     kurssikeskuksille
14234: kaikkiaan 43 ja niiden alaisia sivuosastoja 10.       13 899 paikkaa.
14235: Työllisyyskoulutuksen määrälliseksi tavoitteeksi         Ammattikasvatushallitus on vahvistanut vuo-
14236: on kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa asetettu      delle 1986 Lahden ammatilliselle kurssikeskuksel-
14237: 33 000 koulutettavaa, eli koulutuksessa olisi jat-    le 794 oppilaspaikkaa, kun perustamisluvan mu-
14238: kuvasti 16 500 oppilasta. Kurssikeskuksissa on        kainen paikkamäärä on 600. Näin ollen muut
14239: perustamispäätösten mukaan vahvistettuja pysy-        194 oppilaspaikkaa ovat ns. erilliskurssipaikkoja.
14240: viä oppilaspaikkoja yhteensä 11 915. Näiden py-          Työllisyyskoulutuksen toimeenpanossa tulee
14241: syvien paikkojen ohella kurssikeskuksissa järjeste-   ottaa huomioon vallitseva työllisyystilanne, min-
14242: tään myös erilliskurssitoimintaa. Kurssikeskusten,    kä vuoksi oppilaspaikkojen jakautumista tulee
14243: ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen ym.       säädellä mm. alueellisten työvoimapoliittisten
14244: järjestämillä erilliskursseilla on keskimäärin yh-    tarpeiden mukaisesti kokonaisoppilaspaikkojen
14245: teensä noin 5 000 oppilasta.                          puitteissa. Tämän mukaisesti oppilaspaikkojen
14246:    Työllisyyskoulutusta koskevat säännökset sisäl-    jakautumista on vuosittain jossain määrin muu-
14247: tyvät työllisyyskoulutuksesta annettuun lakiin        tettu työvoimapiireittäin ja kurssikeskuksittain.
14248: (31/76) ja asetukseen (206/76). Lain 2 §:n mu-        Muutokset ovat kohdistuneet lähinnä ns. erillis-
14249: kaan luvan ammatillisen kurssikeskuksen perusta-      kursseihin, eikä kysymyksessä ole siten kurssikes-
14250: miseen tai sen oleelliseen laajentamiseen myön-       kusten aloituspaikkojen supistaminen.
14251: tää valtioneuvosto. Asetuksen 45 §:n 2 momen-            Hallituksen käsityksen mukaan työllisyyskoulu-
14252: tin mukaan ammattikasvatushallitus voi työvoi-        tuksen joustavuuteen tulee kiinnittää tulevaisuu-
14253: maministeriön esityksestä päättää koulutusalojen      dessa entistä enemmän huomiota. Joustavuutta
14254: muuttamisesta edellyttäen, että kurssikeskuksen       voidaan lisätä tehostamalla mm. kurssikeskusten
14255: perustamispäätöksen mukaista kokonaispaikkalu-        vaihtuvalinjaisten osastojen ja ns. erilliskurssien
14256: kua ei oleellisesti ylitetä. Kurssikeskuksen supis-   käyttöä. Pysyvien oppilaspaikkojen lisääminen
14257: tamista koskevia säännöksiä ei työllisyyskoulutus-    tässä vaiheessa jäykistäisi tämän tavoitteen toteut-
14258: lainsäädäntöön sisälly.                               tamista.
14259: 
14260:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
14261: 
14262:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
14263:                                        1986 vp. -- RJ( n:o 80                                            3
14264: 
14265: 
14266: 
14267: 
14268:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14269: 
14270:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           2.9.1970. Enligt beslutet om inrättande av kurs-
14271: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          centralen har kurscentralen 600 elevplatser. Dessa
14272: av den 7 mars 1986 tili vederbörande medlem av         elevplatser är ovan nämnda permanenta elevplat-
14273: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   ser.
14274: man Matti Kautto m.fl. undertecknade spörsmål
14275:                                                           På framställning av arbetskraftsministeriet fast-
14276: nr 80:
14277:                                                        ställer yrkesutbildningsstyrelsen årligen på basen
14278:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        av motiveringarna i statsförslaget samt på basen
14279:         för att antalet nybörjarplatser vid Lahden     av de anvisade anslagen årsplanerna för kurscen-
14280:         ammatillinen kurssikeskus benämnda             traler. Planerna innehåller antalet elevplatser,
14281:         kurscentral kan ökas?                          dvs. s.k. stomplatser samt platser vid särskilda
14282:                                                        kurser samt de huvudsakliga utbildningsområde-
14283:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       na. Stomplatserna består av de elevplatser som
14284: framföra följande:                                     fastställts enligt beslutet om inrättande av kurs-
14285:                                                        centraler. Yrkesutbildningsstyrelsen har i sina
14286:    Antalet yrkeskurscentraler i vårt land är sam-
14287:                                                        årsplaner av det totala antalet platser, dvs.
14288: manlagt 43 och antalet filialer som lyder under
14289:                                                        16 500 platser, beviljat kurscentralerna 13 899
14290: kurscentralerna är 10. Såsom det kvantitativa
14291:                                                        platser.
14292: målet inom sysselsättningsutbildningen har i
14293: statsförslaget för innevarande år uppställts att          Yrkesutbildningsstyrelsen har fastställt 794
14294: 33 000 personer skall få utbildning, dvs. antalet      elevplatser för Lahden ammatillinen kurssikeskus
14295: som deltar i utbildningen är alltjämt 16 500           för år 1986. Enligt beslutet om inrättande av
14296: studerande. Antalet fastställda elevplatser vid        kurscentralen är antalet platser 600 platser. Såle-
14297: kurscentraler är enligt besluten om inrättande av      des utgör de övriga 194 elevplatserna platser vid
14298: kurscentraler sammanlagt 11 915. Förutom dessa         s.k. särskilda kurser.
14299: permanenta platser anordnas även särskild kurs-
14300:                                                           Då sysselsättningsutbildning genomförs bör
14301: verksamhet vid kurscentraler. I de särskilda kur-
14302: ser som anordnas av kurscentraler, yrkesläroan-        det rådande sysselsättningsläget beaktas. Därför
14303: stalter och universitet m.fl. deltar i genomsnitt      bör fördelningen av elevplatserna regleras bl. a. i
14304:                                                        enlighet med regionala arbetskraftspolitiska be-
14305: sammanlagt 5 000 studerande.           .
14306:                                                        hov inom ramen för det totala antalet platser. I
14307:    Stadgandena om sysselsättningsutbildning in-
14308:                                                        enlighet med detta har fördelningen av elevplat-
14309: går i lagen (31176) och förordningen (206/76)
14310:                                                        serna årligen i någon mån ändrats i olika arbets-
14311: om sysselsättningsfrämjande utbildning. Enligt
14312:                                                        kraftsdistrikt och vid olika kurscentraler. Änd-
14313: 2 § nämnda lag beviljas tillstånd tili grundande
14314:                                                        ringarna har närmast gällt s.k. särskilda kurser
14315: eller väsentlig utvidgning av kurscentral av stats-
14316:                                                        och det gäller således inte att inskränka antalet
14317: rådet. Enligt 45 § 2 mom. nämnda förordning
14318:                                                        nybörjarplatser vid kurscentraler.
14319: kan yrkesutbildningsstyrelsen på framställning av
14320: arbetskraftsministeriet besluta om ändring av             Enligt regeringens uppfattning bör man i
14321: utbildningsområdena under förutsättning att to-        framtiden fästa mera uppmärksamhet vid syssel-
14322: talantalet platser i enlighet med beslutet om          sättningsutbildningens smidighet. Utbildningens
14323: inrättande av kurscentralen inte i väsentlig grad      smidighet kan ökas genom att bl.a. effektivera
14324: överskrids. Stadganden om inskränkning av kurs-        användningen av alternativa linjer vid kurscentra-
14325: centraler ingår inte i lagen om sysselsättnings-       lernas olika avdelningar och användningen av de
14326: frärnjande utbildning.                                 s.k. särskilda kurserna. Om antalet permanenta
14327:    Lahden ammatillinen kurssikeskus benämnda           elevplatser i detta skede ökas kan detta försvåra
14328: kurscentral, som ägs av Lahtis stad, har inrättats     förverkligandet av detta mål.
14329: 
14330:      Helsingfors den 11 april 1986
14331: 
14332:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
14333:                                                 1986 vp.
14334: 
14335: Kirjallinen kysymys n:o 81
14336: 
14337: 
14338: 
14339: 
14340:                                    Kärhä: Mielentilatutkimukseen pääsyn helpottamisesta
14341: 
14342: 
14343:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14344: 
14345:    Syytetyn määrääminen mielentilatutkimukseen            Tutkimustulosten mukaan vain viidennes tut-
14346: perustuu oikeudenkäymiskaaren 17 luvun                 kittavista on täydessä ymmärryksessä. Samoin
14347: 45 §:ään. Sen mukaan oikeus voi, milloin se            ymmärrystä vailla olevia on viidennes ja täyttä
14348: katsotaan tarpeelliseksi, määrätä rikoksesta syyte-    ymmärrystä vailla eli vähentyneesti syymakeisia
14349: tyn mielentilan tutkittavaksi. Tällaisen tutkimuk-     loput, eli 60 prosenttia tutkittavista.
14350: sen alaiseksi syytettyä ei kuitenkaan määrätä             Kaikki mielentilatutkimusta tarvitsevat rikok-
14351: vastoin hänen tahtoaan, ellei häntä pidetä van-        sentekijät eivät vieläkään pääse tutkittavaksi.
14352: gittuna tai ellei rikoksesta, josta häntä syytetään,   Maassamme tehdään vuosittain alle 300 mielenti-
14353: voi seurata ankarampaa rangaistusta kuin yksi          latutkimusta, mutta tarve olisi ainakin 400 tutki-
14354: vuosi vankeutta.                                       muksen luokkaa. Tästä on ollut seurauksena, että
14355:    Käytännössä rikokseen epäillyn mielentila tut-      joissakin tapauksissa korkein oikeus on joutunut
14356: kitaan silloin, kun häntä syytetään väkivaltari-       turvautumaan tuomion purkuun, kun vankilaan
14357: koksesta, kuten taposta tai törkeästä pahoinpite-      tuomitussa on ilmennyt jo rikoksen tekohetkellä
14358: lystä, murhapoltosta tai seksuaalirikoksesta. Tut-     olleita psykoottisia tiloja.
14359: kittavista kaksi kolmasosaa on syytteessä väkival-
14360: tarikoksesta.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14361:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14362:    Mielentilatutkimuksella tutkitaan syytetyn
14363:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14364: syyntakeisuus ja arvioidaan hänen kykynsä sää-
14365:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14366: dellä omaa käyttäytymistään ja tajuta tekonsa
14367: luonne. Jos tekijä rikoksen tekohetkellä on mieli-
14368:                                                                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14369: sairas tai tilapäisessä mielenhäiriössä, ei hän jou-
14370:                                                               kaikki mielentilatutkimusta tarvitsevat ri-
14371: du täyteen rikosoikeudelliseen vastuuseen, sillä
14372:                                                               koksentekijät eivät vieläkään pääse mie-
14373: rikoslain 3. luvun 3 §:n nojalla syyntakeettomuus
14374:                                                               lentilatutkimuksiin, ja
14375: poistaa teon rangaistavuuden ja rikoslain 3. lu-
14376: vun 4 §:n mukaan vähentynyt syyntakeisuus vä-                   millaisia suunnitelmia Hallituksella on
14377: hentää rangaistuksen määrää.                                  kerrotun asiaintilan korjaamiseksi?
14378: 
14379:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
14380: 
14381:                                                Lea Kärhä
14382: 
14383: 
14384: 
14385: 
14386:  260311X
14387: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 81
14388: 
14389: 
14390: 
14391: 
14392:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14393: 
14394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rikoslain kokonaisuudistus, jossa tullaan otta-
14395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         maan kantaa myös rikosoikeudellista syyntakei-
14396: olette 11 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn           suutta koskeviin kysymyksiin.
14397: kirjeenne n:o 374 ohella lähettänyt valtioneuvos-        Mielentilatutkimukseen määrääminen on tuo-
14398: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     mioistuimen harkinnassa. Erään mielipiteen mu-
14399: edustaja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta     kaan olisi harkittava jopa mielentilatutkimuksen
14400: kysymyksestä n:o 81:                                  säätämistä pakolliseksi tietyissä tapauksissa. Oi-
14401:                                                       keusministeriön käsityksen mukaan on kuitenkin
14402:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että          syytä varovaisuuteen. Kaikki rikokset eivät suin-
14403:        kaikki mielentilatutkimusta tarvitsevat ri-    kaan viittaa tekijässään psyykkiseen poikkeavuu-
14404:        koksentekijät eivät vieläkään pääse mie-       teen.
14405:        lentilatutkimuksiin, ja                           Käytännön tapauksissa joudutaan mahdolli-
14406:          millaisia suunnitelmia Hallituksella on      simman huolellisesti selvittämään, onko täydelli-
14407:        kerrotun asiaintilan korjaamiseksi?            nen mielentilatutkimus välttämätön. Sellaiselta
14408:                                                       tutkimukselta voidaan välttyä, jos tuomioistuin
14409:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ilmankin sitä on vakuuttunut syytetyn syynta-
14410: ti seuraavaa:                                         keettomuudesta tai vähentyneestä syyntakeisuu-
14411:    Nykyinen tilanne on se, että kaikki oikeuden-      desta. Tuomioistuin voi myös pyytää lääkintöhal-
14412: käymiskaaren nojalla mielentilatutkimukseen           litukselta asiakirjojen perusteella annettavan lau-
14413: määrätyt pääsevät tutkittaviksi eikä odotusaikoja     sunnon syytetyn mielentilasta.
14414: juuri esiinny. Vuonna 1985 lääkintöhallitus antoi        Eduskunnan perustuslakivaliokunta on edus-
14415: tuomioistuimille mielentilatutkimusten perus-         kunnan oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta
14416: teella yhteensa 299 lausuntoa, eli enemmän kuin       1981 koskevassa mietinnössään suositellut syynta-
14417: minään aikaisempana vuonna. Sellaista tietoa ei       keisuusarviointien yksinkertaistamista tietyissä ta-
14418: ole käytettävissä, joka osoittaisi mielentilatutki-   pauksissa, jolloin täydellisiä mielentilatutkimuk-
14419: muksia tarvittavan nykyistä enemmän.                  sia voitaisiin oikeusturvaa vaarantamatta vähen-
14420:    Täydellinen mielentilatutkimus on monelle          tää. Eduskunnassa käsiteltävänä olevan esitutkin-
14421: syytetylle raskas kokemus, eikä siihen määräämi-      talakiehdotuksen mukaan voitaisiin jo esitutkin-
14422: nen ole aina syytetyn edun mukaista. Mielentila-      nan aikana hankkia rikoksesta epäillyn mielenti-
14423: tutkimus hidastaa oikeudenkäyntiä ja vangituilla      laa koskeva lääkärinlausunto, josta olisi oikeu-
14424: syytetyillä lisäksi pidentää vapaudenmenetyksen       denkäynnin aikana apua harkittaessa mielentila-
14425: kokonaisaikaa. Varsinkin nuorille syytetyille saat-   tutkimuksen tarpeellisuutta. Oikeusministeriössä
14426: taa käydä jopa niin, että mielentilatutkimuksesta     selvitetään lisäksi, voitaisiinko lisätä myös tuo-
14427: aiheutunut vapaudenmenetys muodostuu tosiasi-         mioistuimen mahdollisuuksia hankkia etukäteen
14428: allisesti pidemmäksi kuin lopullinen vankeusran-      asiantuntijan lausunto syytettyä koskevan täydel-
14429: gaistus. Eräissä tapauksissa mielentilatutkimus       lisen mielentilatutkimuksen tarpeellisuudesta.
14430: voi myös aiheuttaa syytetyn tulevaisuudelle va-          Sosiaali- ja terveysministeriössä on vireillä mie-
14431: hingollista leimautumista. Nämä ovat kaikki           lisairaslain uudistus, johon tullee sisältymään
14432: seikkoja, jotka tuomioistuin joutuu ottamaan          myös oikeuspsykiatrisia tutkimuksia koskevien
14433: huomioon harkitessaan mielentilatutkimukseen          säännösten perusteellinen tarkistaminen. Tällöin
14434: määräämisen tarpeellisuutta.                          tullaan pohtimaan keinoja, joilla mielentilatutki-
14435:    Oikeusministeriö ei luonnollisestikaan voi         musta ja sen perusteella annettavaa lausuntoa
14436: puuttua tuomioistuinten toimintaan lainkäyttö-        voitaisiin kehittää nykyistä tarkoituksenmukai-
14437: asioissa. Oikeusministeriössä on kuitenkin vireillä   semmaksi.
14438:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1986
14439: 
14440:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
14441:                                         1986 vp. -     KK n:o 81                                          3
14442: 
14443: 
14444: 
14445: 
14446:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14447: 
14448:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            också kommer att ta stälining tili frågor som
14449: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         gäller straffrättslig tillräknelighet.
14450: 374 av den 11 mars 1986 tili vederbörande                  Ett förordnande om sinnesundersökning är
14451: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     beroende av domstolens prövning. Det har fun-
14452: av riksdagsman Lea Kärhä undertecknade spörs-          nits en åsikt att man borde överväga t.o.m. att
14453: mål nr 81:                                             sinnesundersökning skulie vara obligatorisk i vis-
14454:                                                        sa fall. Enligt justitieministeriets uppfattning är
14455:             Är Regeringen medveten om att alla         det dock skäl att vara försiktig. Alla brott tyder
14456:         gärningsmän som är i behov av sinnesun-        förvisso inte på att gärningsmannen skulie vara
14457:         dersökning inte ännu heller får möjlighet      psykiskt avvikande.
14458:         tili sinnesundersökning, och                      1 praktiken blir man rvungen att så omsorgs-
14459:             hurdana planer har Regeringen för att      fullt som möjligt reda ut om en fuliständig
14460:         rätta tili förhållandet?                       sinnesundersökning är nödvändig. Sådana under-
14461:                                                        sökningar kan undvikas om domstolen även utan
14462:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfora      en undersökning är övertygad om att den åtalade
14463: följande:                                              inte är tillräknelig eller att tillräkneligheten är
14464:    Det rådande läget är att alla som med stöd av       nedsatt. Domstolen kan också begära ett utlåtan-
14465: rättegångsbalken har förordnats att genomgå sin-       de om den åtalades sinnestillstånd, så att utlåtan-
14466: nesundersökning får möjlighet tili unders_?kning,      det ges på grundvalen av skriftligt materia!.
14467: och köer förekommer nästan inte alls. Ar 1985              Riksdagens grundlagsutskott har i sitt betän-
14468: gav medicinalstyrelsen sammanlagt 299 utlåtan-         kande med anledning av justitieombudsmannens
14469: den tili domstolarna med stöd av sinnesunder-          berättelse för år 1981 rekommenderat att bedöm-
14470: sökningar, dvs. mer än under något tidigare år.        ningarna av tillräkneligheten skall förenklas i
14471: Det finns inte några sådana uppgifter som visar        vissa fall, så att det skulle vara möjligt att minska
14472: att sinnesundersökningar skulle behövas i högre        antalet fullständiga sinnesundersökningar utan
14473: grad än för närvarande.                                att rättsskyddet dock äventyras. Enligt förslaget
14474:    En fullständig sinnesundersökning är för            tili förundersökningslag som nu behandlas av
14475: mången åtalad en tung prövning ooh det är inte         riksdagen skall det vara möjligt att redan under
14476: alltid förenligt ,med den åtalades intresse att        förundersökningen inhämta ett läkarutlåtande
14477: undersökning förordnas. En sinnesundersökning          om sinnestillståndet hos den som misstänks för
14478: gör rättegången långsammare och i fråga om             ett brott. Utlåtandet skulle vara tili hjälp när
14479: häktade förlänger den dessutom den sammanlag-          man under rättegången bedömer behovet av en
14480: da tiden för frihetsberövandet. 1 synnerhet för        sinnesundersökning. Vid justitieministeriet ut-
14481: unga åtalade kan det t.o.m. gå så att det              reds dessutom om det vore möjligt att också öka
14482: frihetsberövande som följer av sinnesundersök-         domstolarnas möjligheter att på förhand inhämta
14483: ningen i själva verket blir längre än det slutliga     sakkunnigutlåtande i frågan om en fullständig
14484: fängelsestraffet. 1 vissa fall kan en sinnesunder-     sinnesundersökning av den åtalade behövs.
14485: sökning även förorsaka att den åtalade stämplas            Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår ett
14486: på ett sätt som är skadligt för hans framtid. Allt     arbete med en reform av sinnessjuklagen. Refor-
14487: detta är omständigheter som domstolen måste            men torde även innehålla en grundlig översyn av
14488: beakta vid bedömningen av om det finns behov           stadgandena om rättspsykiatriska undersök-
14489: av att förordna sinnesundersökning.                    ningar. Härvid kommer man att överväga meto-
14490:    Justitieministeriet kan naturligtvis inte ingripa   der med vilka det vore möjligt att urveckla
14491: i domstolarnas verksamhet i lagskipningsären-          sinnesundersökningarna och utlåtandena med
14492: den. Vid justitieministeriet pågår dock ett arbete     anledning av dem, så att de blir mer ändamåls-
14493: med en totalrevision av strafflagen, där man           enliga än för närvarande.
14494:       Helsingfors den 15 april 1986
14495: 
14496:                                                                     Justitieminister Christofftr Taxell
14497:                  j
14498:                 j
14499:                j
14500:               j
14501:              j
14502:             j
14503:            j
14504:           j
14505:          j
14506:         j
14507:        j
14508:       j
14509:      j
14510:     j
14511:    j
14512:   j
14513:  j
14514: j
14515:                                                    1986 vp.
14516: 
14517: Kirjallinen kysymys n:o 82
14518: 
14519: 
14520: 
14521: 
14522:                                      E. Laine ym.: Pienituloisten verotuksen keventämisestä
14523: 
14524: 
14525:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14526: 
14527:    Välillisten verojen kiristyminen, veronluonteis-          b) Sairauskulujen omavastuuosuuden poista-
14528: ten maksujen kohoaminen ja sosiaalietujen yhä             minen ja sairauskulujen hyväksyminen kokonai-
14529: laaja-alaisempi verotusjärjestelmä ovat johtaneet         suudessaan vähennyskelpoisiksi verotuksessa pie-
14530: mm. pienituloisten eläkeläisten ja vammaisten             nituloisten osalta.
14531: sekä muiden vähävaraisten verotuksen kiristymi-              c) Asunnon hankkimisen ja peruskorjauksen
14532: seen ja tosiasialliseen veroasteen nousuun näissä         aiheuttamien korkomenojen omavastuuosuuksien
14533: ryhmissä. Samaan aikaan on suuryrityksille vuo-           poistaminen.
14534: desta 1977 lähtien ja viimeksi kuluvan vuoden                d) Sairausvakuutusmaksun poistaminen elä-
14535: budjettiin liittyvillä uusilla yritysvero- ja sosiaali-   keläisiltä.
14536: turvamaksualennuksilla elvytyksen ja kansainväli-            e) Kansaneläkkeiden verotukseen liittyvien
14537: sen kilpailukyvyn nimissä annettu huomattavia             epäkohtien poistaminen mm. ensi vaiheessa ko-
14538: verohelpotuksia.                                          rottamalla eläketulovähennyksen määrää niin, et-
14539:    Epäoikeudenmukaisen verotuksen oikaisemi-              tä toimeentuloon välttämätön tulo jää verotuksen
14540: seksi ja eläkeläisten sekä vammaisten verotuksen          ulkopuolelle.
14541: keventämiseksi tulisi kiireesti suorittaa mm. seu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14542: raavat toimenpiteet:                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14543:    a) Invalidivähennyksen korottaminen kunnal-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14544: lisverotuksessa 10 000 markkaan tulosta ja valti-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14545: onverotuksessa 5 000 markkaan verosta sekä inva-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14546: lidivähennyksen säilyttäminen myös vammaisilla                   ryhtyä vammaisten, eläkeläisten ja mui-
14547: eläkeläisillä.                                                   den vähävaraisten verotuksen helpottami-
14548:                                                                  seksi?
14549: 
14550:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
14551: 
14552:           Ensio Laine                       Anna-Liisa Jokinen              Marjatta Stenius-Kaukonen
14553: 
14554: 
14555: 
14556: 
14557: 2603075
14558: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 82
14559: 
14560: 
14561: 
14562: 
14563:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14564: 
14565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       kasta 3 000 markkaan lasta kohden. Myös valti-
14566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         onverotuksessa vähennysten huomattavimmat ko-
14567: olette 11 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn           rotukset on pyritty suuntaamaan verosta myön-
14568: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          nettäviin vähennyksiin, jotka hyödyttävät kaikkia
14569: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     valtionveroa maksavia verovelvollisia yhtä paljon.
14570: taja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      On kuitenkin huomattava, että valtionverotuk-
14571: sesta kysymyksestä n:o 82:                            sessa annettavat vähennykset eivät hyödytä lain-
14572:                                                       kaan kaikkein pienituloisimpia valtion tulovero-
14573:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kynnyksen korkeuden vuoksi. Esimerkiksi lapse-
14574:        ryhtyä vammaisten, eläkeläisten ja mui-        ton yksinäinen henkilö maksaa vuonna 1986
14575:        den vähävaraisten verotuksen helpottami-       valtionveroa vasta 21 500 markan ylittävästä tu-
14576:        seksi?                                         losta. Samana aikana kahden lapsen yksinhuolta-
14577:                                                       jan tuloverokynnys on peräti 56 000 markkaa.
14578:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Näissä luvuissa on otettu huomioon vasta vero-
14579: ti seuraavaa:                                         velvollisille automaattisesti viran puolesta myön-
14580:                                                       nettävät vähennykset.
14581:    Kysymyksen perusteluissa on arvioitu, että pie-
14582: nituloisten eläkeläisten, vammaisten ja muiden           Valtion tuloverokynnyksen korkeuden ja vero-
14583: vähävaraisten veroaste olisi viime vuosina noussut    tuksen progressiivisuuden vuoksi myöskään tulos-
14584: välillisten verojen kiristymisen, veronluonteisten    ta tehtävä sairauskuluvähennys ei hyödytä pieni-
14585: maksujen kohoamisen ja sosiaalietuuksien vero-        tuloisia siinä määrin kuin muita. Kun vähennyk-
14586: tuksen vuoksi. Epäkohdan korjaamiseksi kysyjät        sen yläraja on lisäksi korotettu vuodelta 1984
14587: ehdottavat invalidivähennyksen korottamista           toimitettavasta verotuksesta alkaen kaksinkertai-
14588: kunnallisverotuksessa 10 000 markkaan ja valti-       seksi aiempaan verrattuna, sen korottaminen uu-
14589: onverotuksessa 5 000 markkaan verosta, sairaus-       destaan ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Sai-
14590: kulu- ja korkovähennysten omavastuuosuuksien          rauskuluvähennyksen korottamistarvetta vähen-
14591: poistamista, sairauskulujen saattamista kokonaan      tää sekin, että myös vähennyksen enimmäismää-
14592: vähennyskelpoisiksi pienituloisille, sairausvakuu-    rää suuremmat sairauskulut voidaan ottaa vero-
14593: tusmaksun poistamista eläkeläisiltä sekä elä-         tuksessa huomioon, jos niiden katsotaan verovel-
14594: ketulovähennysten korottamista niin, että toi-        vollisen taloudellinen asema huomioon ottaen
14595: meentulon välttämätön tuki jää verotuksen ulko-       olennaisesti alentaneen hänen veronmaksukyky-
14596: puolelle.                                             ään. Tällä perusteella myönnettävän vähennyk-
14597:    Viime vuosina toteutetuista verouudistuksista      sen enimmäismäärä on 5 300 markkaa sekä val-
14598: liikevaihtoveron korottamisen kahdella prosentti-     tion- että kunnallisverotuksessa. Näin ollen jo
14599: yksiköllä vuonna 1983 voidaan katsoa kohdistu-        voimassa oleva verojärjestelmä antaa mahdolli-
14600: neen suhteellisesti ankarimmin pienituloisiin. Sa-    suuden kysymyksen perusteluissa ehdotettuun ta-
14601: mansuuntainen vaikutus on ollut vakuutetun            vallista suurempaan sairauskuluvähennykseen
14602: sairausvakutusmaksun 0,35 prosenttiyksikön ko-        pienituloisille. Juuri pienituloisille tuki voitaisiin
14603: rotuksella v. 1984. Samanaikaisesti on kuitenkin      kuitenkin antaa verovähennystä tehokkaammin
14604: toteutettu useita uudistuksia, jotka ovat merkin-     terveyspalveluja ja suoria tulonsiirtoja kuten sai-
14605: neet pienituloisten verotuksen keventymistä suh-      rausvakuutusjärjestelmää kehittämällä.
14606: teessa muiden verovelvollisryhmien verotukseen.          Sairauskulu- ja korkovähennysten omavastuu-
14607: Esimerkiksi kaikkein pienituloisimmille myön-         osuuksien poistaminen ei lieventäisi olennaisesti
14608: nettävää kunnallisverotuksen perusvähennystä on       pienituloisten verotusta. Tällaisen muutoksen
14609: viime vuosina korotettu tuntuvasti inflaatiotarkis-   vaikutus rajoittuisi näillä verovelvollisilla lähinnä
14610: tusta enemmän. Reaalisesti ovat nousseet kunnal-      kunnallisverotukseen ja olisi noin 20 prosenttia
14611: lisverotuksessa myös pienituloisille tärkeät opis-    omavastuuosuuden määrästä, eli sairauskuluvä-
14612: kelijavähennys ja lapsivähennys, jonka määrä on       hennyksessä 60 markkaa ja korkovähennyksessä
14613: vuodesta 1985 vuoteen 1986 nostettu 1 700 mar-        120 markkaa vuodessa. Koska omavastuuosuuk-
14614:                                         1986 vp. -     KK n:o 82                                        3
14615: 
14616: sien tarkoituksena on yksinkertaistaa verotusta ja        Kansaneläkeuudistukseen liittyneiden verotus-
14617: päästä eroon vähäisistä veronmaksukyvyn kannal-        ratkaisujen yhtenä tarkoituksena oli turvata pel-
14618: ta merkityksettömistä vähennyksistä, niiden pois-      kän täyden kansaneläkkeen tai muun sen suurui-
14619: tamista ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.          sen eläketulon verottomuus. Tämä on toteutettu
14620:    Jos pieni- ja keskituloisten eri veronsaajaryh-     edellä mainittujen tulojen kasvaessa pienenevien
14621: mien verorasitusta verrataan keskenään, suhteelli-     valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähen-
14622: sesti lievintä on eläkkeensaajien verotus. Tämä        nysten avulla. Vähennysten vuoksi eläketulot
14623: johtuu heille myönnettävistä valtion- ja kunnal-       ovat muita tuloja lievemmän verotuksen kohtee-
14624: lisverotuksen eläketulovähennyksistä. Kuluvana         na vuonna 1986 tapauksesta riippuen aina
14625: vuonna yksinäinen pelkkää eläketuloa saava hen-        40 000-48 000 markan tulotasolle saakka. Tätä
14626: kilö maksaa valtionveroa vasta, jos hänen tulonsa      ei voida pitää täysin ongelmattomana muiden
14627: nousevat yli 29 700 markkaan. Kunnallisverotuk-        pieni- ja keskituloisten verovelvollisten kannalta.
14628: sessa vastaava raja on 26 100 markkaa, kun             Tämän vuoksi olisi vältettävä uudistuksia, jotka
14629: palkansaaja maksaa kunnallisveroajo 5 600 mar-         lisäisivät eläkkeensaajien ja muiden verovelvollis-
14630: kan tulosta. Koska eläkkeensaajien tuloverokyn-        ryhmien veroperusteissa olevia eroja. Tällainen
14631: nys on sekä valtion- että kunnallisverotuksessa        muutos olisi myös sairausvakuutusmaksun poista-
14632: varsin korkea, verovähennyksistä saatava hyöty         minen pelkästään eläkkeensaajilta, eikä sitä näin
14633: jää pienituloisilla eläkkeensaajilla vielä vähäisem-   ollen voida pitää perusteltuna. Sitä vastoin vero-
14634: mäksi kuin muilla pienituloisilla verovelvollisilla.   järjestelmää olisi pyrittävä taloudellisten mahdol-
14635: Kaikkein pienituloisimmat eläkkeensaajat eivät         lisuuksien mukaan kehittämään siihen suuntaan,
14636: hyödy niistä lainkaan. Näin ollen kysymyksen           että myös muut kuin eläketulot jäisivät tulovero-
14637: perusteluissa esitetyt toimenpiteetkin koitoisivat     tuksen ulkopuolelle siltä osin kuin niiden ei
14638: suurimmaksi osaksi keski- ja suurituloisten eduk-      voida katsoa ylittävän vähimmäistoimeentuloon
14639: si, joita myös huomattava osa eläkkeensaajista         kulloinkin tarvittavaa määrää. Noudatetun linjan
14640: edustaa. Esimerkiksi invalidivähennyksen korot-        mukainen valtion tuloveroasteikon alarajan ja
14641: tamista tai sen soveltamisalan laajentamista pa-       kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotta-
14642: remmin pienituloisten invalidien etuja palvelisi       minen asteittain myös reaalisesti tukee tätä pieni-
14643: suorien tulonsiirtojen, kuten vammaiskorvausjär-       tuloisten verotuksen yleistä keventämistavoitetta
14644: jestelmän kehittäminen. Myös kansaneläke- ja           paremmin kuin kysymyksen perusteluissa ehdote-
14645:  eläkeverouudistuksen seurantakomitea asettui          tut toimenpiteet.
14646:  toisessa osamietinnössään (KM 1984:66) tuke-
14647: maan tätä vaihtoehtoa.
14648: 
14649:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
14650: 
14651:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
14652: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 82
14653: 
14654: 
14655: 
14656: 
14657:                                  Till Riksdagens Herr Talman
14658: 
14659:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nalbeskattningen också de för låginkomsttagarna
14660: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          viktiga studie- och barnavdragen höjts. Barnav-
14661: den 11 mars 1986 till vederbörande medlem av            draget har från år 1985 till år 1986 höjts från
14662: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       1 700 mk till 3 000 mk per barn. Också i
14663: dagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade spörs-          statsbeskattningen har man försökt inrikta de
14664: mål nr 82:                                              viktigaste höjningarna av avdragen på avdrag
14665:                                                         från skatten, vilket Iänder alla skattskyldiga som
14666:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        betalar statsskatt lika mycket till nytta. Det är
14667:         sikt att vidta för att lindra beskattningen     dock att observera att de avdrag som beviljas vid
14668:         för handikappade, pensionärer och andra         statsbeskattningen inte alls är till nytta för dem
14669:         mindre bemedlade?                               som har de aUra lägsta inkomsterna på grund av
14670:                                                         att tröskeln för statsbeskattningen är så hög. Så
14671:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betalar t.ex. en ensamstående barnlös person år
14672: anföra följande:                                        1986 statsskatt först för den inkomst som översti-
14673:                                                         ger 21 )00 mk. Samtidigt är inkomstskatte-
14674:    1 motiveringen till spörsmålet framförs bedöm-
14675:                                                         tröskeln för en ensamförsörjare med rvå barn
14676: ningen att skattegraden för pensionärer och han-
14677:                                                         rentav )6 000 mk. 1 dessa tal har också beaktats
14678: dikappade med små inkomster och för andra
14679:                                                         de nyss godkända avdrag som automatiskt på
14680: mindre bemedlade under de senaste åren skulle
14681:                                                         tjänstens vägnar beviljas de skattskyldiga.
14682: ha stigit för att de indirekta skatterna har skärpts,
14683: avgifterna av skattenatur har höjts och för att de         På grund av att statens inkomstskattetröskel är
14684: sociala förmånerna beskattas. För att detta miss-       så hög och beskattningen är progressiv kommer
14685: förhållande skall bli korrigerat föreslår spörsmåls-    inte heller sjukdomskostnadsavdraget att vara till
14686: ställarna att invalidavdraget i kommunalbeskatt-        lika stor nytta för låginkomsttagarna som för
14687: ningen höjs till 10 000 mk och i statsbeskatt-          andra. Eftersom den övre gränsen för detta
14688: ningen till ) 000 mk av skatten, att självriskande-     avdrag dessutom för den beskattning som verk-
14689: len av sjukdomskostnads- och ränteavdragen slo-         ställs för år 1984 har höjts till det dubbla i
14690: pas, att sjukdomskostnaderna i sin helhet görs          jämförelse med tidigare, är det inte nu aktuellt
14691: avdragsgilla för låginkomsttagare, att sjukförsäk-      att höja den på nytt. Behovet att höja sjuk-
14692: ringspremien slopas för pensionärer samt att            domskostnadsavdraget minskas också av att sjuk-
14693: pensionsinkomstavdragen höjs så, att ett ound-          domskostnader, som är större än avdragets maxi-
14694: gängligt stöd för utkomsten inte berörs av be-          mibelopp, också kan beaktas vid beskattningen,
14695: skattningen.                                            om de med beaktande av den skattskyldiges
14696:    Av de skattereformer som under de senaste            ekonomiska situation kan anses väsentligt sänka
14697: åren har genomförts kan höjningen av omsätt-            hans skattebetalningsförmåga. Maximibeloppet
14698: ningsskatten med två procentenheter år 1983             för avdrag, som beviljas på denna grund, är
14699: anses relativt sett hårdast ha drabbat låginkomst-      ) 300 mk vid både stats- och kommunalbeskatt-
14700: tagarna. En inverkan av samma slag hade höj-            ningen. Sålunda ger också det gällande skattesys-
14701: ningen av den försäkrades sjukförsäkringspremie         temet möjlighet att, såsom föreslås i spörsmålet,
14702: med 0,35 procentenheter år 1984. Samtidigt har          bevilja låginkomsttagare ett större sjukdomsav-
14703: dock flere reformer genomförts, som har innebu-         drag än vanligt. Just tilllåginkomsttagarna kun-
14704: rit en lindring av låginkomsttagarnas beskattning       de dock stödet ges effektivare än i form av
14705: i jämförelse med beskattningen av andra grupper         skatteavdrag genom att utveckla hälsoservicen
14706: av skattskyldiga. Så har t.ex. det grundavdrag          och de direkta inkomstöverföringarna, t.ex. sjuk-
14707: som i kommunalbeskattningen beviljas dem som            försäkringssystemet.
14708: har de aUra minsta inkomsterna under de senaste            Slopandet av självriskandelen för sjuk-
14709: åren höjts kännbart mer än inflationsjusteringen        domskostnads- och ränteavdrag skulle inte vä-
14710: skulle förutsätta. Reellt sett har i kommu-             sentligt minska beskattningen för låginkomstta-
14711:                                        1986 vp. -- RJ( n:o 82                                          5
14712: 
14713: gareo Inverkan av en sådan ändring skulie för för uppföljande av folkpensions- och pensions-
14714: dessa skattskyldiga närmast begränsa sig tili kom- beskattningsreformen stödde i sitt andra delbe-
14715: munalbeskattningen och vara ca 20 % av själv- tänkande (kommittebetänkande 1984:66) detta
14716: riskandelens belopp, dvso i fråga om sjuk- alternativo
14717: domskostnadsavdraget 60 mk och i fråga om               Ett av syftena med de beskattningsavgöranden
14718: ränteavdraget 120 mk per åro Eftersom avsikten som togs i samband med folkpensionsreformen
14719: med självriskandelen är att förenkla beskattning- var att trygga skattefriheten för den som bara har
14720: en och bli av med obetydliga, med tanke på fuli folkpension elier annan pensionsinkomst av
14721: skattebetalningsförmågan betydelselösa avdrag,        samma storlek. Detta har genomförts med hjälp
14722: kan det inte anses ändamålsenligt att slopa den.      av pensionsinkomstavdrag vid stats- och kommu-
14723:     Om skattebördan för olika skattebetalargrup-      nalheskattningen, som minskar när de nämnda
14724: per bland låg- och medelinkoms~tagare jämförs inkomsterna växero På grund av avdragen beskat-
14725: grupperna eme~lan, är bes~attmngen av pen- tas pensionsinkomster lindrigare än andra in-
14726:                          0
14727: 
14728: 
14729: 
14730: sionstagare relauvt sett hndngast. Detta beror på komster, varierande från fall tili fali ända upp tili
14731: de pensionsinkomstavdrag som beviljas i stats- en inkomstnivå om 40 000--48 000 mk år 19860
14732: och kommunalbeskattningeno 1 år betalar en Detta kan inte anses vara alldeles problemfritt
14733:  ensamstående person, som endast har pensions- med tanke på andra skattskyldiga med små och
14734:  inkomst, statsskatt först om hans inkomster stiger medelstora inkomster Därför borde sådana refor-
14735:                                                                             0
14736: 
14737: 
14738: 
14739: 
14740:  över 29 700 mk. Vid kommunalbeskattningen är mer undvikas, som ökar skilinaderna i beskatt-
14741:  den motsvarande gränsen 26 100 mk, medan en ningsgrunder mellan pensionstagare och andra
14742:  löntagare betalar kommunalskatt redan för en grupper av skattskyldiga. En sådan ändring skulie
14743:  inkomst på 5 600 mk. Eftersom inkomstskatte- också slopandet av sjukförsäkringsprem ien en-
14744:  tröskeln är synnerligen hög för pensionstagare vid dast för pensionstagare vara och den kan således
14745:  både stats- och kommunalbeskattningen kommer inte anses motiverado Däremot borde vi försöka
14746:  den nytta som skatteavdragen ger att för pen- utveckla skattesystemet inom de ekonomiska
14747:  sionstagare med låg inkomst vara av ännu mindre möjligheternas gräns i en sådan riktning, att
14748:   betydelse än för andra låginkomsttagare. De också andra inkomster än pensionsinkomster
14749:   pensionstagare som har de alira lägsta inkomst- skulie lämnas utan avseende vid inkomstbeskatt-
14750:   erna har ingen som helst nytta av demo Således ningen tili den del som de inte kan anses
14751:   skulie de åtgärder som föreslås i motiveringen tili överstiga det belopp som för tillfället kan betrak-
14752:   spörsmålet tili en stor del komma medel- och tas som minimiutkomsto Att i enlighet med
14753:   höginkomsttagarna tili godo, grupper som också denna linje stegvis höja den nedre gränsen för
14754:   en stor del av pensionstagarna företräder. Direkta statens inkomstskatteskala och grundavdraget vid
14755:   inkomstöverföringar, såsom utvecklandet av sys- kommunalbeskattningen stöder också reellt sett
14756:   temet med invalidersättningar, skulie i stäliet bättre vår allmänna strävan att allmänt lindra
14757:   bättre tjäna invalider med små inkomster än en beskattningen för låginkomsttagare än de åtgär-
14758:   höjning av invalidavdraget elier en utvidgning av der som föreslås i motiveringen tili spörsmåleto
14759:   dess tillämpningsområde. Också kommissionen
14760: 
14761:       Helsingfors den 11 april 1986
14762:                                                                                 Minister Pekka Vennamo
14763:                                                   1986 vp.
14764: 
14765: Kirjallinen kysymys n:o 83
14766: 
14767: 
14768: 
14769: 
14770:                                     Raudaskoski ym.: Maansiirtotöiden urakkatarjousten hyväksyruispe-
14771:                                       riaatteista TVL:ssa
14772: 
14773: 
14774:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14775: 
14776:    Heinäkuussa 1985 hakeutui Oulun läänistä              kirjelmällä tie- ja vesirakennuslaitoksen Uuden-
14777: kotoisin olevia kuorma-autoilijoita Uudenmaan            maan piiri ilmoitti kuitenkin, että se ei tule
14778: lääniin Pohjan Insinööritoimisto Oy:n ajoihin            käyttämään mainittua oikeuttaan autoilijoiden
14779: työmaalle Maantiekylä-Korso. Syynä toiselle paik-        saatavien pidättämiseksi. Tästä johtuen työmaan
14780: kakunnalle hakeutumiseen oli Oulun läänissä              työt tosiasiassa suorittaneet kuorma-autoilijat jäi-
14781: vallitseva heikko työllisyystilanne, ja siirrolle han-   vät saataviaan vaille, eikä heillä urakoitsijana
14782: kittiin asianomaiset siirtoluvat lainsäädännön           käytetyn yrityksen heikon taloudellisen aseman
14783: edellyttämällä tavalla. Pohjan Insinööritoimisto         johdosta liene tulevaisuudessakaan mitään mah-
14784: Oy urakoi puolestaan työn TVL:n Uudenmaan                dollisuutta saada saatavistaan suoritusta.
14785: piiriltä. Yhtiön kuorma-autoilijoille maksamat              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14786: taksat olivat varsin alhaisia. Alhaisesta taksatasos-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14787: ta huolimatta esiintyi myös tilien maksuissa huo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14788: mattavia viiveitä, ja autoilijat lopettivat kuljetuk-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14789: set työmaalla 30.1.1986 tilien maksun ollessa
14790: tällöin myöhässä useita viikkoja. Asian johdosta                    Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n
14791: pidettiin TVL:n työmaakokous 4.2.1986, ja tässä                  käyttäessä urakoitsijoinaan alhaisimman
14792: kokouksessa esitettiin TVH:lle maksatuksen lo-                   tarjouksen tehneitä maansiirtoliikkeitä
14793: pettamista Pohjan Insinööritoimisto Oy:lle                       valituiksi tulevat useimmiten myös hei-
14794: kuorma-autoilijoiden saatavien turvaamiseksi                     koimman maksukyvyn omaavat yritykset
14795: mainitulta urakoitsijalta. Perusteena TVH:lle esi-               ja että aliurakoitsijapienyrittäjät usein
14796: tettyyn vaatimukseen kuorma-autoilijoiden edus-                  tästä syystä jäävät kokonaan saataviaan
14797: tajat vetosivat TVH:n ja yhtiön väliseen urakka-                 vaille, sekä
14798: sopimukseen, jonka mukaan urakan antajalla                          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14799: olisi ollut oikeus kuorma-autoilijoiden saatavien                toteuttaakseen eduskunnan aikanaan sel-
14800: turvaamiseksi pidättää mainitut summat urakoit-                  västi ilmaiseman tahdon alan pienyrit-
14801: sijalta. Helmikuun 13. päivänä 1986 päiväämällä                  täjien saatavien turvaamisesta palkkatur-
14802:                                                                  valain mukaista järjestelyä noudattaen?
14803: 
14804:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
14805: 
14806:           Väinö Raudaskoski                Matti Viljanen                   Tauno Valo
14807:           Esko Almgren                     Tellervo Nousiainen              Jukka Vihriälä
14808:           Aapo Saari                       Pentti Skön                      Lea Mäkipää
14809:           Reino Jyrkilä                    Juhani Alaranta                  Sirkka-Liisa Anttila
14810:           Olavi Ronkainen                  Riitta Uosukainen                Tapio Holvitie
14811:           Juhani Tuomaala                  Hannu Kemppainen                 Hannu Tenhiälä
14812:           Paavo Vesterineo                 Matti Maijala                    Mauno Manninen
14813:           Lea Sutinen                      Heimo Linna                      Helge Saarikoski
14814:           Ole Wasz-Höckert                 Saara Mikkola                    Helena Pesola
14815:           Sampsa Aaltio                    Heikki Järvenpää                 Kaarina Dromberg
14816:           Eeva Turunen                     Päivi Varpasuo                   Sakari Valli
14817:                                            Pirkko Ikonen
14818: 
14819: 260293C
14820: 2                                        1986 vp. -- ~ n:o 83
14821: 
14822: 
14823: 
14824: 
14825:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14826: 
14827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ja varsinkin korkeasuhdanteisen rakentamisen
14828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            alueella joskus jouduttu tarjouksia pyytämään
14829: olette 11 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn              myös sellaisilta yrittäjiltä, joiden työn onnistu-
14830: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             misriski on jonkin verran suurempi. Valtiolle
14831: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        taloudellinen riski on tällöinkin aivan minimaali-
14832: taja Raudaskosken ym. näin kuuluvasta kirjalli-          nen, koska kaikista suuremmista urakaista vaadi-
14833: sesta kysymyksestä n:o 83:                               taan urakoitsijailta riittävät vakuudet. Tämä tie-
14834:                                                          toinen riskinotto ei kuitenkaan merkitse sitä, että
14835:            Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n           valituksi tulevat, kuten kysymyksessä mainitaan:
14836:         käyttäessä urakoitsijoinaan alhaisimman          ''useimmiten heikoimman maksukyvyn omaavat
14837:         tarjouksen tehneitä maansiirtoliikkeitä          yritykset''. Tie- ja vesirakennuslaitoksessa solmi-
14838:         valituiksi tulevat useimmiten myös hei-          taan vuosittain lähes 700 urakkasopimusta, joista
14839:         koimman maksukyvyn omaavat yritykset             valtaosassa työhön kuuluu erilaisia hankintoja ja
14840:         ja että aliurakoitsijapienyrittäjät usein        aliurakoita, esim. kuljetuksia, ja vain muutamas-
14841:         tästä syystä jäävät kokonaan saataviaan          sa tapauksessa näistä on tapahtunut urakoitsijan
14842:         vaille, sekä                                     taholta vakavia maksuhäiriöitä tai peräti konkurs-
14843:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           seJa.
14844:         toteuttaakseen eduskunnan aikanaan sel-             Urakka-asiakirjojen perusteella rakennuttajana
14845:         västi ilmaiseman tahdon alan pienyrit-           on oikeus urakoitsijaa kuulematta pidättää mak-
14846:         täjien saatavien turvaamisesta palkkatur-        sueristä urakoitsijalta suorittamatta jääneet työn-
14847:         valain mukaista järjestelyä noudattaen?          tekijöiden palkat sekä autoilijoiden saatavat. Ra-
14848:                                                          kennuttajana ei ole kuitenkaan velvollisuutta
14849:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         pidätysten eikä vakuuksien osalta ryhtyä autoili-
14850: ti seuraavaa:                                            joiden eikä työntekijöiden saatavien turvaamista
14851:    Tie- ja vesirakennuslaitos perustaa rakennutta-       tarkoittamiin oikeudellisiin toimenpiteisiin. Täs-
14852: miskäytäntönsä valtion rakennustöiden teettämi-          sä yhteydessä autoilijalla tarkoitetaan yksittäistä
14853: sestä urakoitsijoilla annettuun asetukseen ja ase-       työntekijään rinnastettavaa autoilijaa, eikä esim.
14854: tuksen soveltamista koskevaan liikenneministe-           pääurakoitsijan aliurakoitsijana toimivaa yrittäjää
14855: riön päätökseen. Asetuksen mukaan valtion ra-            tai yrittäjiä. Kysymyksessä mainitussa tapauksessa
14856: kennustyö on annettava urakoitsijan suoritetta-          sopimussuhteessa pääurakoitsijaan olikin Oulun
14857: vaksi, milloin tämä työn teettämistapa harkitaan         läänin Kuorma-autojen Tilauskeskus Oy eivätkä
14858: valtiolle edulliseksi. Urakaila suoritettavista töistä   autoilijat suoraan. Tämän vuoksi autoilijoiden
14859: pyydetään tapauskohtaisesti riittävä määrä tar-          saatavia ei voitu pidättää urakoitsijalta.
14860: jouksia luotettaviksi, vakavataisiksi ja ammattitai-        Mitä tulee edellämainitunlaisten saatavien tur-
14861: toisiksi tunnetuilta urakoitsijoilta. Pääsääntöisesti    vaamiseen palkkaturvalain mukaista järjestelyä
14862: urakka on annettu edellä mainitulla tavalla esiva-       noudattaen, niin liikenneministeriön tiedon mu-
14863: lituista yrittäjistä sille, joka on tehnyt halvimman     kaan tällaisia lainmuutoshankkeita - jotka ulot-
14864: hyväksyttävän tarjouksen.                                taisivat palkkaturvalainsäädännön myös itsenäi-
14865:    Yrittäjien keskittymisen aiheuttamien haitto-         siin yrittäjiin -- ei ole vireillä. Palkkaturvalain
14866: jen poistamiseksi ja riittävän urakkatarjouskilpai-      mukaiset asiat kuuluvat valtioneuvostossa työvoi-
14867: lun aikaansaamiseksi on eräissä urakkakohteissa          maministeriön toimialaan.
14868: 
14869:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
14870: 
14871:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
14872:                                        1986 vp. -     KK n:o 83                                          3
14873: 
14874: 
14875: 
14876: 
14877:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14878: 
14879:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tur i byggnadsbranschen ibland varit tvungen att
14880: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        begära anbud också av sådana företagare vilkas
14881: den 11 mars 1986 tili vederbörande medlem av          arbete är förknippat med något större risk. För
14882: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     staten är den ekonomiska risken även i detta fali
14883: dagsman Raudaskoski m.fl. undertecknade spörs-        helt minimal, eftersom tiliräcklig säkerhet krävs
14884: mål nr 83:                                            av entreprenörerna. Detta medvetna risktagande
14885:                                                       innebär dock inte att man, såsom det sägs i
14886:           Är Regeringen medveten om att väg-          spörsmålet, oftast väljer '' de företag som har den
14887:        och vattenbyggnadsverket då det som            svagaste betalningsförmågan". Väg- och vatten-
14888:        entreprenörer anlitar de schaktningsföre-      byggnadsverket ingår årligen närmare 700 en-
14889:        tag som gjort de lägsta anbuden oftast         treprenadavtal, i vilka arbetet tili övervägande
14890:        också väljer de företag som har den            del innefattar olika anskaffningar och underen-
14891:        svagaste betalningsförmågan, vilket inne-      treprenader, t.ex. transporter. Endast i något
14892:        bär att de småföretagare som är underen-       enstaka fali har det förekommit alivarliga betal-
14893:        treprenörer ofta inte alls får ut sina         ningsstörningar elier t.o.m. konkurser från entre-
14894:        innestående fordringar, samt                   prenörens sida.
14895:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
14896:        för att förverkliga den vilja som riksdagen       På grundvalen av entreprenadhandlingarna har
14897:        på sin tid uttryckte i fråga om tryggandet     byggherren rätt att utan att höra entreprenören
14898:        av småföretagarnas fordringar med iaktta-      från betalningsraten innehålia de anstälidas löner
14899:        gande av arrangemanget enligt lagen om         i den mån entreprenören inte betalat ut dem.
14900:        lönegaranti?                                   Detta gälier även lastbilsägarnas fordringar.
14901:                                                       Byggherren har dock ingen skyldighet att för
14902:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      innehållningarnas elier säkerheternas vidkom-
14903: anföra följande:                                      mande vidta rättsliga åtgärder i syfte att trygga
14904:                                                       lastbilsägarnas och de anstälidas fordringar. 1
14905:    Väg- och vattenbyggnadsverket låter utföra
14906:                                                       detta samband avses med lastbilsägare sådana
14907: sina byggnadsarbeten på grundvalen av förord-
14908:                                                       lastbilsägare som skall jämstälias med enskilda
14909: ningen om upplåtande av statligt byggnadsarbete
14910:                                                       arbetstagare och inte t.ex. företagare som är
14911: på entreprenad och trafikministeriets beslut om
14912:                                                       underentreprenörer åt huvudentreprenören. 1 det
14913: tiliämpning av förordningen. Enligt förord-
14914:                                                       fall som nämnts i spörsmålet hade bolaget Oulun
14915: ningen skali statligt byggnadsarbete upplåtas på
14916:                                                       läänin Kuorma-autojen Tilauskeskus Oy och inte
14917: entreprenad, då sådant sätt att låta utföra arbetet
14918:                                                       lastbilsägarna själva ingått avtal med huvud-
14919: prövas fördelaktigt för staten. På byggnadsarbe-
14920:                                                       entreprenören. På grund av detta har lastbils-
14921: te, som upplåts på entreprenad, inbegärs med
14922:                                                       ägarnas fordringar inte kunnat innehålias från
14923: beaktande av respektive fali ett tiliräckligt antal
14924:                                                       betalningsraterna tili entreprenören.
14925: anbud av entreprenörer, som är kända för att
14926: vara pålitliga, solida och yrkeskunniga. 1 regel         1 fråga om tryggandet av fordringar av ovan
14927: har entreprenaden givits den av de på ovan            nämnt slag med iakttagande av arrangemanget
14928: nämnt sätt på förhand utsedda företagarna som         enligt lagen om lönegaranti känner trafikministe-
14929: har lämnat det biliigaste godtagbara anbudet.         riet inte tili att ändringar avsedda att utsträcka
14930:    För att avlägsna de olägenheter som uppstår på     lönegarantilagstiftningen tili att gälla också själv-
14931: grund av koncentrering av företagarna och för att     ständiga företagare skulle vara aktuella. De ären-
14932: få en tillräckligt stor entreprenadkonkurrens har     den som gälier lagen om lönegaranti hör inom
14933: man i samband med vissa entreprenadobjekt och         statsrådet till arbetskraftsministeriets verksam-
14934: särskilt inom områden där det råder högkonjunk-       hetsområde.
14935: 
14936:      Helsingfors den 11 april 1986
14937: 
14938:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
14939:                                                 1986 vp.
14940: 
14941: Kirjallinen kysymys n:o 84
14942: 
14943: 
14944: 
14945: 
14946:                                    Anttila ym.: Sairaalahallinnon sairaanhoitopiirien perustamisesta
14947: 
14948: 
14949:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14950: 
14951:    Hallituksen alue- ja ympäristöpoliittinen mi-       että laki näiden kuntainliittojen muodostamises-
14952: nisterivaliokunta on 17.12.1985 käsiteltyään lää-      ta vapaaehtoisuuden pohjalta on ollut voimassa
14953: nin- ja piirihallinnon sekä kuntainliittohallinnon     viimeiset kahdeksan vuotta. Hallituksen alue- ja
14954: kehittämistarpeita päättänyt esittää hallitukselle     ympäristöpoliittisen ministerivaliokunnan pää-
14955: mm. seuraavia toimenpiteitä:                           töksen perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:
14956:     1. Hallitus antaa välittömästi eduskunnalle        Vuonna 1986 jatketaan kuntainliittojärjestelmän
14957: esityksen laiksi läänijaosta.                          kehittämistä käynnistämällä selvitys erikoissai-
14958:    2. Luottamuselinten kokeilemiseksi lääninhal-       raanhoidon ja muiden laaja-alaisten kuntainliit-
14959: linnossa muutetaan välittömästi lääninhallinto-        tojen sekä maakunnallisten organisaatioiden yh-
14960: asetusta niin, että Hämeen, Kymen, Vaasan,             distämismahdollisuuksista ja sopeuttamisesta
14961: Keski-Suomen ja Lapin lääneihin asetetaan val-         maakuntajakoon. Erityistä huomiota selvitystyös-
14962: tioneuvoston päätöksellä läänissä vallitsevien po-     sä kiinnitetään yhtäältä siihen, millaisilla lainsää-
14963: liittisten voimasuhteiden ja kieliolojen mukaan        däntömuutoksilla voitaisiin edistää organisaatioi-
14964: koostuva sekä maakunnittain ja alueellisesti mah-      den vapaaehtoista yhdistämistä, ja toisaalta sii-
14965: dollisimman kattava lääninneuvottelukunta.             hen, millaisilla ratkaisuilla valmistetaan kansan-
14966:                                                        valtainen hallintorakenne näin syntyvän järjestel-
14967:     3. Sairaalalaitoksen toimintamahdollisuuksien
14968:                                                        män eri tasoilla.
14969: parantamiseksi hallitus antaa keväällä 1986 tar-
14970: peelliset lakiesitykset erikoissairaanhoidon kun-         Käytännössä tässä kuitenkin tärkein päätösval-
14971: tainliittojen asteittaisesta yhdistämisestä. Tavoit-   ta - taloudellinen päätösvalta ja sitovista suun-
14972: teena on aikaansaada vuoteen 1989 mennessä             nitelmista päättäminen - siirtyy lähellä ihmistä
14973: nykyisten erillisten erikoissairaanhoidon kuntain-     toimivista kuntainliitoista maakuntatasolle perus-
14974: liittojen toimialan kattava yhtenäinen erikoissai-     tetulle keskitetylle sairaanhoitopiirin kuntainlii-
14975: raanhoidon kuntainliittojärjestelmä.                   tolle, jolloin mahdollisuus olosuhteiden tuntemi-
14976:    Eduskunta on vuonna 1978 hyväksynyt lain,           seen sairaanhoitopiirin eri osa-alueilla nykyises-
14977: jolla on ollut mahdollisuus vapaaehtoisuuden           tään heikkenee.
14978: pohjalta muodostaa sairaalahallinnossa sairaan-           Erikoissairaanhoidon antamisesta huolehtii täl-
14979: hoitopiirejä kokoamalla erikoissairaanhoidon           lä hetkellä 99 sairaalakuntainliittoa ja tavoitteena
14980: kuntainliitot keskussairaaloittain yhteen. Vii-        on päätyä 20 sairaanhoitopiiriin. Tätä uudistusta
14981: meisten kahdeksan vuoden aikana on siis ollut          on valmisteltu viimeiset 20 vuotta, mutta käytän-
14982: vapaaehtoisesti mahdollisuus erikoissairaanhoi-        nön kokemukset sen toimivuudesta ovat toistai-
14983: don kuntainliittojärjestelmän yhdistämiseen ns.        seksi erittäin niukat.
14984: sairaanhoitopiiriksi. Kuitenkin tänä aikana näitä         Erityisen ongelmallisiksi muodostuisivat ny-
14985: sairaanhoitokuntainliittoja on yhdistetty ja kun-      kyisten suunnitelmien mukaan sairaanhoitopiirin
14986: tainliittojen rajat poistettu ainoastaan Kainuun       reuna-alueiden asukkaiden palvelujen saanti ja
14987: sairaanhoitopiirissä. Pohjois-Karjalassa on aloitta-   kuntien asema päätöksenteossa. Mahdollisuus
14988:  nut sairaanhoitopiiri vuoden 1986 alusta ja           hankkia palveluja sairaanhoitopiirin ulkopuolelta
14989:  Keski-Suomessa on tehty päätös järjestelmään          olisi ainoastaan ns. ostosopimuksen perusteella.
14990: siirtymisestä. Samoin valmistelut Vaasan seudulla      Tällöin kunnat eivät voisi osallistua hallinnolli-
14991:  ja Päijät-Hämeessä ovat käynnissä.                    seen päätöksentekoon sairaanhoitopiirin rajan yli.
14992:     Näin ollen sairaanhoitopiirin käytännön toi-       Tästä tulee koitumaan erittäin suuri määrä han-
14993:  minnasta on maassamme tähän mennessä erittäin         kalia tilanteita piirien rajakuntien kohdalla. Ter-
14994:  vähän käytännön kokemusta huolimatta siitä,           veydenhuollon palvelujen käyttö on tietyntyyppi-
14995: 260305Q
14996: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 84
14997: 
14998: nen tottumuskysymys ja siinä nopeat muutokset         jossa meillä on käytännön kokemusta siitä, min-
14999: aiheuttavat varmasti melko paljon vastustusta.        kälaisia ongelmia ja mitä hyviä puolia järjestelmä
15000: Näihin kysymyksiin suhtaudutaan monasti hyvin         käytännössä tuo tullessaan.
15001: tunnepohjaisesti, mikä huomattavasti vaikeuttaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15002: tilannetta.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15003:    Nykyinen sairaalakuntainliittojärjestelmämme       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15004: on olemassaolonsa aikana täyttänyt sille asetetut     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15005: tehtävät ja toiveet erittäin hyvin. Tämä nykyinen
15006: järjestelmä on osoittanut sen, mihin mittaviin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15007: tuloksiin voidaan päästä sillä, että päätösvalta             ryhtyä hankkiakseen sairaanhoitopiirien
15008: sairaudenhoidossa on ollut lähellä ihmistä, siis             käytännön.       toiminnasta       riittävät
15009: palvelujen todellista käyttäjää. Tälläkin hetkellä           kokemukset ottaen huomioon sen, että
15010: käytännössä keskussairaalakuntainliittojen joh-              vasta nyt on lähdössä käytännössä toimin-
15011: dolla tapahtuu keskussairaalan alueen erikoissai-            taan kolme perustettua sairaanhoitopii-
15012: raanhoidon suunnitelmien yhteensovittaminen                  riä, sekä
15013: ennen niiden vahvistettavaksi alistamista. Tällä                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15014: käytännön yhteistyöllä voidaan haluttaessa saa-              ryhtyä turvatakseen sairaanhoitopiirijär-
15015: vuttaa resurssien todellinen ja täydellinen hyöty-           jestelmässä nykyisten erittäin korkealuok-
15016: käyttö.                                                      kaisten ja toimivien aluesairaaloiden ase-
15017:    Ottaen huomioon sen, että sairaanhoitopiirin              man säilymisen itsenäisinä sairaaloina,
15018: toiminnasta käytännössä ei ole meillä vielä riittä-          joilla on taloudellinen päätösvalta, sekä
15019: västi käytännön kokemusta huolimatta siitä, että                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15020: laki on ollut voimassa kahdeksan vuotta, ja                  ryhtyä turvatakseen sairaanhoitopiirin
15021: ottaen huomioon sen, että sairanhoitopiirin pe-              reuna-alueiden kuntien mahdollisuudet
15022: rustamisella siirretään taloudellinen, siis käytän-          hyödyntää sairaanhoitopiirin rajan ulko-
15023: nössä todellinen päätösvalta kauemmaksi poti-                puolella mutta kuntalaisten ja palvelui-
15024: laasta, palvelujen todellisesta käyttäjästä, olisi           den käyttäjien kannalta katsottuna lähel-
15025: varmasti täysin perusteltua valtioneuvoston siirtää          lä olevien sairaanhoitopalvelujen saami-
15026: sairaanhoitopiirien perustamista koskevan pakol-             sen, sekä
15027: lisen lainsäädännön antamista siihen asti, kunnes               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15028: saadaan todellista käytännön kokemusta nyt va-               ryhtyä turvatakseen reuna-alueilla olevien
15029: paaehtoisesti perustettujen sairaanhoitopiirien              kuntien mahdollisuuden vaikuttaa sai-
15030: toiminnasta. Viitaten valtioneuvoston tekemään               raanhoitopiirin rajan ulkopuolella olevan
15031: päätökseen lääninneuvostojen kokeilemisesta olisi            kuntainliiton hallintoon, kuntainliiton,
15032: lopullinen päätöksenteko sairaanhoitopiirin hal-             josta kunnan asukkaat hakevat palvelu-
15033: linnosta huomattavasti helpompaa tilanteessa,                jaan?
15034: 
15035:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
15036: 
15037:          Sirkka-Liisa Anttila            Einari Nieminen                Juhani Alaranta
15038:          Heikki Perho                    Vieno Eklund                   Pentti Skön
15039:                                          Helvi Koskinen
15040:                                        1986 vp. -     KK n:o 84                                          3
15041: 
15042: 
15043: 
15044: 
15045:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15046: 
15047:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       piiri. Vaasan, Keski-Suomen ja Kainuun piirien
15048: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kohdalla kuntainliittojen toiminta on uudelleen-
15049: olette 11 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn           järjestelyn mukaisesti jatkunut jo viiden vuoden
15050: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ajan. Näissä sairaanhoitopiireissä hallinnon toi-
15051: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     minta on järjestetty kuntainliiton keskushallin-
15052: taja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       non osalta toisistaan hieman poikkeavilla tavoil-
15053: kysymyksestä n:o 84:                                  la. Näin on voitu saada käytännön kokemuksia
15054:                                                       erilaisten hallintomallien toimivuudesta. Sairaan-
15055:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hoitopiirien toiminnasta saadut kokemukset ja
15056:        ryhtyä hankkiakseen sairaanhoitopiirien        selvitykset ovat olleet käytettävissä valmisteltaessa
15057:        käytännön        toiminnasta       riittävät   erikoissairaanhoitoa koskevaa lakiehdotusta asiaa
15058:        kokemukset ottaen huomioon sen, että           valmistelleiden toimikuntien ehdotusten pohjal-
15059:        vasta nyt on lähdössä käytännössä toimin-      ta. Lainsäädännön uudistamisella ei ole tarkoitus
15060:        taan kolme perustettua sairaanhoitopii-        vaikeuttaa yhdenkään erikoissairaanhoidon yksi-
15061:        riä, sekä                                      kön toiminnan häiriötöntä kehittämistä. Hallin-
15062:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        non uudistamisella pyritään yhtenäistämään ja
15063:        ryhtyä turvatakseen sairaanhoitopiirijär-      kokoamaan yhteen kunnallishallinnon alueellista
15064:        jestelmässä nykyisten erittäin korkealuok-     päätöksentekoa ja siten edesauttamaan tervey-
15065:        kaisten ja toimivien aluesairaaloiden ase-     denhuollon korkean tason säilyttämistä ja kehit-
15066:        man säilymisen itsenäisinä sairaaloina,        tämistä edelleen.
15067:        joilla on taloudellinen päätösvalta, sekä         Sairaalahallintotoimikunnan esityksen mukai-
15068:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesti sairaanhoitopiirissä aluesairaaloiden toimin-
15069:        ryhtyä turvatakseen sairaanhoitopiirin         ta tulisi jatkumaan johtokuntien alaisena. Johto-
15070:        reuna-alueiden kuntien mahdollisuudet          kunnille säädettäisiin laissa tehtäväksi mm. joh-
15071:        hyödyntää sairaanhoitopiirin rajan ulko-       taa alaistaan toimintaa ja valita alaisensa henkilö-
15072:        puolella mutta kuntalaisten ja palvelui-       kunta. Johtokunnan taloudellisesta päätösvallasta
15073:        den käyttäjien kannalta katsottuna lähel-      määrättäisiin sairaanhoitopiirin kuntainliiton si-
15074:        lä olevien sairaanhoitopalvelujen saami-       säisillä päätöksillä.
15075:        sen, sekä                                         Sairaanhoitopiirin reuna-alueiden kuntien
15076:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        väestön erikoissairaanhoidon palveluiden ja
15077:        ryhtyä turvatakseen reuna-alueilla olevien     muun tarpeellisen yhteistoiminnan osalta sai-
15078:        kuntien mahdollisuuden vaikuttaa sai-          raanhoitopiirin kuntainliitot voisivat sairaalahal-
15079:        raanhoitopiirin rajan ulkopuolella olevan      lintotoimikunnan esityksen mukaisesti sopia yh-
15080:        kuntainliiton hallintoon, kuntainliiton,       teisen laitoksen ylläpitämisestä tai perustamises-
15081:        josta kunnan asukkaat hakevat palvelu-         ta. Samoin sairaanhoitopiirin kuntainliitto voisi
15082:        jaan?                                          tehdä sopimuksen toisen kuntainliiton laitokse::J.
15083:                                                       käyttämisestä. Laitoksen hallinto määräytyisi aina
15084:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      laitoksen sijainnin mukaisesti. Erikoissairaanhoi-
15085: ti seuraavaa:                                         tolakia ja siihen liittyvän lainsäädännön valmiste-
15086:    Sairaanhoitoalan kuntainliittojen uudelleenjär-    lua on toimikunnan mietinnön pohjalta jatkettu
15087: jestämisesta eräissä tapauksissa annetun lain (30/    sosiaali- ja terveysministeriön johdolla, ja halli-
15088: 78) nojalla on perustettu Vaasan, Keski-Suomen,       tuksen tarkoituksena on saattaa lakiesitykset
15089: Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-       eduskunnan käsiteltäväksi vielä kuluvan kevätis-
15090: piirit sekä Kainuun sairaanhoito- ja erityishuolto-   tuntokauden aikana.
15091: 
15092:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1986
15093: 
15094:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
15095: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 84
15096: 
15097: 
15098: 
15099: 
15100:                                Till Riksdagens Herr Talman
15101: 
15102:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         serad form. I dessa sjukvårdsdistrikt är kommu-
15103: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nalförbundens centralförvaltning organiserad på
15104: den 11 mars 1986 till vederbörande medlem av          litet olika sätt. Sålunda har man kunnat få
15105: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     praktisk erfarenhet av hur olika förvaltningsmo-
15106: dagsledamot Anttila m.fl. undertecknade spörs-        deller fungerar. Vid beredningen av förslaget till
15107: mål nr 84:                                            lag om specialsjukvård, som skett på basen av
15108:                                                       förslag som framlagts av de arbetsgrupper som
15109:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       berett ärendet, har man kunnat utnyttja erfaren-
15110:        för att få tillräcklig erfarenhet av sjuk-     heterna av och utredningarna om sjukvårdsdi-
15111:        vårdsdistriktens praktiska verksamhet,         striktens verksamhet. Avsikten är inte att genom
15112:        med beaktande av att verksamheten              lagstiftningsreformen försvåra möjligheterna att
15113:        inom tre grundade sjukvårdsdistrikt i          utveckla verksamheten inom någon enda special-
15114:        praktiken inleds först nu, samt                sjukvårdsenhet. Förvaltningsreformens syfte är att
15115:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       förenhetliga och koncentrera det regionala be-
15116:        för att garantera att de existerande, syn-     slutsfattandet inom kommunalförvaltningen och
15117:        nerligen högklassiga och fungerande            att därigenom bevara och vidareutveckla hälso-
15118:        kretssjukhusens ställning som självständi-     vårdens höga standard.
15119:        ga sjukhus med ekonomisk beslutande-              Enligt det förslag som har framförts av kom-
15120:        rätt bebehålls i sjukvårdssystemet, samt       missionen för revision av sjukhusförvaltningen
15121:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       skall kretssjukhusens verksamhet i fortsättningen
15122:        för att garantera att de kommuner som          ledas av direktionerna. I lag skall stadgas att
15123:        ligger inom sjukvårdsdistriktens gränsom-      direktionen bl. a. skall ha till uppgift att leda den
15124:        råden skall ha tillgång till sjukvårdstjäns-   verksamheten och välja den personai som lyder
15125:        ter i områden som ligger utanför sjuk-         under den. Direktionens befogenhet att fatta
15126:        vårdsdistriktets gränser men ligger nära       ekonomiska beslut skall fastställas genom interna
15127:        kommuninvånarna och de personer som            beslut av kommunalförbundet för sjukvårdsdi-
15128:        använder tjänsterna, samt                      striktet.
15129:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Enligt förslag av kommissionen för revision av
15130:        för att garantera att kommuner, belägna        sjukhusförvaltningen skulle kommunalförbunden
15131:        inom gränsområdena, har möjlighet att          för sjukvårdsdistrikten kunna ingå avtal om att
15132:        påverka förvaltningen i kommunalför-           upprätthålla eller grunda en gemensam inrätt-
15133:        bund, som är beläget utanför sjukvårds-        ning för specialsjukvårdstjänster för befolkningen
15134:        distriktets gränser och av vilket kommu-       i kommuner belägna inom sjukvårdsdistriktets
15135:        nens invånare begär tjänster?                  gränsområden och komma överens om övrigt
15136:                                                       samarbete. På samma sätt skulle kommunalför-
15137:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bund för sjukvårdsdistrikt kunna ingå avtal om
15138: anföra följande:                                      nyttjande av inrättning, som tillhör annat kom-
15139:    Med stöd av lagen angående omorganisering          munalförbund. Inrättningens förvaltning skulle
15140: av kommunalförbund inom sjukvårdens område i          alltid bestämmas enligt inrättningens lokalise-
15141: vissa fall (30/78) har Vasa, Mellersta Finlands,      ring. Beredningen av lagen om specialsjukvård
15142: Östra Tavastlands och Norra Karelens sjukvårds-       och därtill ansluten lagstiftning har fortsatt på
15143: distrikt samt Kajanalands sjukvårds- och special-     basen av arbetsgruppens betänkande under so-
15144: omsorgsdistrikt bildats. I Vasa, Mellersta Fin-       cial- och hälsovårdsministeriets ledning. Rege-
15145: lands och Kajanalands kommunalförbund har             ringens avsikt är att lagförslagen avlåts till riks-
15146: verksamheten pågått redan i fem år i omorgani-        dagen för behandling under pågående vårsession.
15147:      Helsingfors den 14 april 1986
15148: 
15149:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
15150:                                                1986 vp.
15151: 
15152: Skriftligt spörsmål nr 85
15153: 
15154: 
15155: 
15156: 
15157:                                    Westerlund m.fl.: Om snabbare behandling av ansökningar om
15158:                                      ersättning för skada i militärtjänst
15159: 
15160: 
15161:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
15162: 
15163:    De senaste åren har behandlingen av ansök-         kunde säkert även överväga organisatoriska för-
15164: ningar om ersättning för skada i militärtjänst ofta   ändringar och ändrade arbetsrutiner vid olycks-
15165: tagit över ett år i anspråk vid olycksfalisverket.    fallsverket för att åstadkomma en snabbare be-
15166: Person som ansöker om högre ersättning för            handling av ersättningsanspråken. Frågan är av
15167: svårare invaliditetsgrad får oftast räkna med en      sådan viktighetsgrad att en skyndsam förändring
15168: 12-15 månaders väntetid.                              av den nuvarande alltför långsamma behand-
15169:    Behandlingstiden sägs ha förlängts pga ett         lingsordningen måste förverkligas.
15170: ökat antal ansökningar främst från krigsinvalid-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
15171: håll. Trots detta har enligt uppgift inte persona-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15172: len, som handhar dylika ärenden vid olycksfalis-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
15173: verket, ökat i motsvarande grad. Tidigare avgjor-     följande spörsmål:
15174: des militärskadeersättningar inom 6-8 månader
15175: efter att ansökan lämnats in. Krigsinvalidernas                 Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
15176: Brödraforbund har i flera repriser krävt att be-             eller ämnar den vidta för att olycksfalis-
15177: handlingen av ersättningsanspråk för militärska-             verkets behandling av ersättningsanspråk
15178: da skall göras snabbare bl.a. så att flera personer          för skada i militärtjänst skali ske avsevärt
15179: anstälis för dylika ärenden vid olycksfalisverket.           snabbare än i dagens läge?
15180: Kraven har dock inte ännu hörsammats. Mao
15181: 
15182:      Helsingfors den 11 mars 1986
15183: 
15184:           Henrik Westerlund              Håkan Malm                     Juho Koivisto
15185:           Riitta Uosukainen              Impi Muroma                    Seppo Pelttari
15186:                                          Boris Renlund
15187: 
15188: 
15189: 
15190: 
15191: 260287V
15192: 2                                       1986 vp. -     KK n:o 85
15193: 
15194: Kirjallinen kysymys n:o 85                                                                   Suomennos
15195: 
15196: 
15197: 
15198: 
15199:                                    Westerlund ym.: Sotilasvammakorvaushakemusten käsittelyn no-
15200:                                      peuttamisesta
15201: 
15202: 
15203:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15204: 
15205:    Viime vuosina on sotilasvammakorvaushake-           kuntaa tapaturmavirastoon. Vaatimuksia ei kui-
15206: musten käsittely vienyt usein yli vuoden tapatur-      tenkaan ole vielä noudatettu. Varmasti voitaisiin
15207: mavirastossa. Vaikean invaliditeettiasteen perus-      harkita myös organisatorisia muutoksia ja työta-
15208: teella korkeampaa korvausta hakeva henkilö saa         pojen uudistamista tapaturmavirastossa korvaus-
15209: yleensä varautua 12-15 kuukauden odo-                  hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi. Asia on
15210: tusaikaan.                                             niin tärkeä, että on välttämätöntä muuttaa ny-
15211:    Käsittelyajan on sanottu pidentyneen ensi si-       kyistä aivan liian hidasta käsittelyjärjestelystä.
15212: jassa sotainvalideilta tulevien hakemusten lisään-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15213: tymisen vuoksi. Silti ei kyseisiä asioita tapaturma-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15214: virastossa käsittelevää henkilökuntaa ole tiettäväs-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15215: ti vastaavassa määrin lisätty. Aikaisemmin sotilas-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15216: vammakorvaukset ratkaistiin 6-8 kuukaudessa
15217: hakemuksen jättämisestä. Sotainvalidien Veljes-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
15218: liitto on useita kertoja uudistanut vaatimuksensa             tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta sotilas-
15219: sotilasvammoista aiheutuvien korvausvaateiden                 vammakorvausten käsittely tapaturmavi-
15220: käsittelyn nopeuttamisesta muun muassa siten,                 rastossa tapahtuisi nykyistä huomattavasti
15221: että kyseisiin tehtäviin palkataan lisää henkilö-             nopeammin?
15222: 
15223:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
15224: 
15225:          Henrik Westerlund                Håkan Malm                     Juho Koivisto
15226:          Riitta Uosukainen                Impi Muroma                    Seppo Pelttari
15227:                                           Boris Renlund
15228:                                       1986 vp. -- EJC n:o 85                                           3
15229: 
15230: 
15231: 
15232: 
15233:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15234: 
15235:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tettiin vuonna 1983. Maaliskuussa 1985 antamas-
15236: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saan loppuraportissa myös konsultti totesi, ettei
15237: olette 11 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn          tilapäistyövoiman käyttö ruuhkan purkamiseen
15238: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ole mahdollista.
15239: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Tapaturmaviraston ruuhkia purettaessa on etu-
15240: taja Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      sijalle asetettu korvaukset sotilasvammalain piiris-
15241: sesta kysymyksestä n:o 85:                           sä oleville sotainvalideille, eli sairaanhoidon kor-
15242:                                                      vaukset sekä elinkorkojen lisäysosia ja täydennys-
15243:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     korkoja koskevat asiat. Näiden hakemusten käsit-
15244:        tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta sotilas-        tely on ajan tasalla, jolloin käsittelyaika on noin
15245:        vammakorvausten käsittely tapaturmavi-        1 kuukausi.
15246:        rastossa tapahtuisi nykyistä huomattavasti       Elinkorkojen oikaisuja koskevat asiat pyritään
15247:        nopeammin?                                    seuraavaksi saattamaan ajan tasalle. Konsultti
15248:                                                      arvioi oikaisuhakemusten ruuhkan puretuksi
15249:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kesään 1986 mennessä. Uusia elinkorkojen oikai-
15250: ti seuraavaa:                                        suhakemuksia tuli vuonna 1985 n. 5 400. Hake-
15251:    Vuonna 1980 Sotainvalidien Veljesliitto yhdes-    muksia on käsittelemättä tällä hetkellä noin
15252: sä tapaturmaviraston kanssa aloitti ns. haravoin-    3 000, ja keskimääräinen käsittelyaika on tällä
15253: nin, jonka tarkoituksena oli saattaa sotilas-        hetkellä noin 5--7 kuukautta.
15254: vammalain (404/48) mukaisten korvausten pii-            Ensikertaisia hakemuksia koskeva ruuhka on
15255: riin ne korvauksiin mahdollisesti oikeutetut, jot-   osoittautunut vaikeimmin purettavaksi. Hake-
15256: ka vielä eivät olleet korvauksia hakeneet. Hara-     muksia on tällä hetkellä ratkaisematta noin
15257: voinoin johdosta lisääntyivät ensikertaishake-       3 200, ja keskimääräinen käsittelyaika on n. 18
15258: mukset ja korvausten käsittely tapaturmavirastos-    kuukautta. Ruuhkan purkaminen näiltä osin kes-
15259: sa tuuhkautui. Vielä vuonna 1985 tuli uusia          tänee vielä runsaan vuoden. Näiden hakemusten
15260: ensikertaishakemuksia 1 750.                         käsittelyä ei paljon voi nopeuttaa, koska oikeus
15261:    Sotilasvammalain mukainen korvausjärjestelmä      korvaukseen joudutaan selvittämään puutteellis-
15262: on vaikeaselkoinen. Ensikertaishakemusten osalta     ten ja vanhojen asiakirjojen avulla. Ensikertaisha-
15263: on lisäksi todettava, että hakemusten ratkaisu on    kemusten osalta voi lisäksi todeta, että suurin osa
15264: vanhojen ja usein puutteellisten asiaktrjojen joh-   myönteisesti ratkaistuista hakemuksista on lieväs-
15265: dosta vaikeaa. Näiden syiden vuoksi ei tilapäisen    ti vammaisten invalidien.
15266: lisähenkilökunnan palkkaamisen avulla ole arvi-         Ruuhkautuneena olleiden hakemusten määrä
15267: oitu saatavan aikaan oleellista hakemusten käsit-    on laskenut vuoden aikana noin 5 600:lla. Suori-
15268: telyn nopeutumista.                                  tettujen rationalisointitoimenpiteiden toteutu-
15269:    Tapaturmaviraston hakemusruuhkaa on pyritty       mista seurataan jatkuvasti ja näyttää siltä, että
15270: selvittämään ulkopuolisen konsultin suorittaman      arviot ruuhkan purkamisesta tulevat pitämään
15271: rationalisointitutkimuksen avulla, joka käynnis-     paikkansa.
15272: 
15273:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
15274: 
15275:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
15276: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 85
15277: 
15278: 
15279: 
15280: 
15281:                                 Till Riksdagens Herr Talman
15282: 
15283:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          terade även han, att det inte är möjligt att anlita
15284: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ti~lfällig arbetskraft för att avveckla anhop-
15285: den 11 mars 1986 till vederbörande medlem av          mngen.
15286: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        1 samband med att anhopningarna i olycks-
15287: dagsman Westerlund m. fl. undertecknade spörs-        fallsverket avvecklas har företräde givits sådana
15288: mål nr 85:                                            ersättningar som utgår till krigsinvalider vilka
15289:                                                       omfattas av lagen om skada, ådragen i militär-
15290:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      tjänst, dvs. ärenden som gäller sjukvårdsersätt-
15291:        eller ämnar den vidta för att olycksfalls-     ningar samt tilläggsdelar till och tilläggsräntor på
15292:        verkets behandling av ersättningsanspråk       livräntor. Behandlingen av dessa ansökningar är
15293:        för skada i militärtjänst skall ske avsevärt   tidsenliga, vilket innebär att behandlingstiden är
15294:        snabbare än i dagens läge?                     ca 1 månad.
15295:                                                          De ärenden som gäller justering av livräntor
15296:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       försöker man i följande skede få tidsenliga.
15297: anföra följande:                                      Konsulten har beräknat att anhopningen av jus-
15298:    År 1980 startade Krigsinvalidernas Brödraför-      teringsansökningar skall vara avvecklad till som-
15299: bund tillsammans med olycksfallsverketet en s.k.      maren 1986. År 1985 var antalet nya ansökningar
15300: finkamning. Avsikten med den var att de perso-        om justering av livränta ca 5 400. För närvarande
15301: ner som möjligen var berättigade till ersättning      är antalet obehandlade ansökningar ca 3 000 och
15302: ooh ännu inte hade anhållit om ersättning skulle      den genomsnittliga behandlingstiden ca 5-7
15303: bringas inom tillämpningsområdet för de ersätt-       månader.
15304: ningar som utgår enligt lagen om skada, ådragen          Vad som visat sig vara svårast att avveckla är
15305: i militärtjänst (404/48). Till följd av finkam-       anhopningen av förstagångsansökningarna. För,'
15306: ningen ökade förstagångsansökningarna och be-         närvarande är ca 3 200 ansökningar obehandlade
15307: handlingen av ansökningarna i olycksfallsverket       och den genomsnittliga behandlingstiden ca 18
15308: anhopades. Ännu år 1985 gjordes 1 750 nya             månader. Det torde ännu ta ett drygt år i
15309: förstagångsansökningar.                               anspråk innan anhopningen till denna del har
15310:    Det av lagen om skada, ådragen i militärtjänst     avvecklats. Det är inte möjligt att nämnvärt
15311: förutsatta ersättningssystemet är svårtolkat. Be-     påskynda behandlingen av dessa ansökningar, då
15312: träffande förstagångsansökningarna bör det ytter-     rätten till ersättning måste utredas med hjälp av
15313: ligare konstateras, att avgörandena ofta blir svåra   gamla och bristfälliga handlingar. Beträffande
15314: på grund av att handlingarna är gamla och ofta        förstagångsansökningarna kan det dessutom kon-
15315: bristfälliga. Av dessa orsaker har det beräknats      stateras, att största delen av de ansökningar som
15316: att avlönandet av tillfällig extra personal inte      har fått ett positivt beslut har inlämnats av
15317: skulle medföra någon väsentligt snabbare be-          invalider med lindrig skada.
15318: handling av ansökningarna.                               Under ett år har antalet ansökningar som
15319:    Anhopningen av ansökningarna i olycksfalls-        anhopats minskat med ca 5 600. Resultaten av de
15320: verket har försökt utredas med hjälp av en            utförda rationaliseringsåtgärderna ägnas oabrutet
15321: utomstående konsults rationaliseringsundersök-        uppmärksamhet och det förefaller som om be-
15322: ning, som startades år 1983. I den slutrapport        dömningen av att anhopningen skall kunna av-
15323: som i mars 1985 lämnades av konsulten konsta-         vecklas kommer att hålla streck.
15324: 
15325:     Helsingfors den 11 april 1986
15326: 
15327:                                                                              Minister Matti Puhakka
15328:                                               1986 vp.
15329: 
15330: Kirjallinen kysymys n:o 86
15331: 
15332: 
15333: 
15334: 
15335:                                   Saari: Sosiaalihuollon valtakunnallisten suunnitelmien sitovuudesta
15336: 
15337: 
15338:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15339: 
15340:    Valtioneuvosto hyväksyy vuosittain valtakun-      (palovaarallinen, vähän paikkoja suhteessa 65-
15341: nalliset suunnitelmat sosiaalihuollon ja tervey-     vuotiaisiin). Merkittävän hankkeen putoaminen
15342: denhuollon järjestämisestä. On kuitenkin ilmen-      pois vuosisuunnitelmasta aiheuttaa aina suuren
15343: nyt, että sosiaalihuollon valtakunnallinen suun-     ongelman. Erittäin suurena ongelma koettiin
15344: nitelma ei noudata kuntien kannalta tärkeätä         Ilmajoella, jossa on hiljattain tapahtunut iso
15345: pysyvyyttä merkittävien hankkeiden vuosisuunni-      konkurssi, ja jossa vanhusten lukumäärä on kor-
15346: telmissa. Hankkeita siirrellään eri vuosille otta-   kea ja vanhuksille tarjotut palvelukset jäljessä.
15347: matta huomioon kuntien vaikeuksia sopeuttaa             Ihmetystä herättää myös se, ettei sosiaalihalli-
15348: taloutensa tällaiseen vaihteluun. Uusia hankkeita    tus ottanut minkäänlaista yhteyttä kuntaan jättä-
15349: otetaan muillekin kuin viisivuotiskauden viimei-     essään hankkeen pois. Sosiaalihallitus ei myös-
15350: selle vuodelle, ja lisäksi osa jo aiemmin kahteen-   kään seurannut lääninhallituksen määrätietoisesti
15351: kin kertaan hyväksytyistä hankkeista jätetään ko-    omaksumaa linjaa Ilmajoen kunnan hankkeen
15352: konaan pois. Näin kävi mm. Ilmajoen kunnan           sijoittumisesta siten, että sen tulisi pysyä muka-
15353: vanhainkotihankkeelle.                               na. Lääninhallituksen etuoikeusjärjestyksestä poi-
15354:    Ilmajoen kunnan vanhainkoti on vuos1en            kettiin Ilmajoen vahingoksi.
15355: 1984-89 suunnitelmassa merkitty vuodelle                Syyksi hankkeen putoamiselle on ilmoitettu
15356: 1988. Vuosien 1985-89 suunnitelmassa hanke           suunnitteluvalmiuden puuttuminen. Ihmetystä
15357: on merkitty vuodelle 1989. Vuosien 1986-1990         herättää se, ettei lääninhallitus saanut tätä asiaa
15358: suunnitelmassa Ilmajoen vanhainkotihanke on          selvitettäväkseen. Kunta on itse ilmoittanut ole-
15359: pudotettu kokonaan pois. Suunnitelmaan otet-         vansa valmis toteuttamaan hankkeen jo ennen
15360: tiin tällöin uusina kohteina kaksi Helsingin han-    vuotta 1988, mutta ainakin vuonna 1989.
15361: ketta, yksi Espoon, yksi Vantaan, yksi Rauman,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15362: yksi Virolahden ja yksi Juvan vanhainkotihanke.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15363: Ilmajoen ohella myös Keminmaan vanhainkoti           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15364: pudotettiin kokonaan pois. Myös Keminmaan            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15365: vanhainkotihanke oli ollut jo vuosien 1984-88
15366:                                                                Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-
15367: suunnitelmassa mukana vuodelle 1988.                        takunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuol-
15368:     Nykyinen Ilmajoen vanhainkoti on palovaaral-            lon suunnitelmiin otettuja hankkeita siir-
15369: linen ja epätarkoituksenmukainen. Kunnassa on               rellään ilman hyväksyttäviä syitä ja ilman,
15370:  13 % yli 65-vuotiaita. Vanhainkotipaikkoja on              että asianomaiseen kuntaan otetaan yh-
15371:  reippaasti alle maan keskiarvon. Uuden vanhain-            teyttä, ja
15372:  kodin rakentaminenkaan ei olisi nostanut van-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
15373:  hainkotipaikkoja maan keskiarvoon, mutta olisi             että Ilmajoen vanhainkotihanke palaute-
15374:  kuitenkin tuonut huomattavan parannuksen.                  taan vähintään vuodelle 1989, missä se
15375:     Ilmajoen vanhainkotihanke täytti kaikki ne              oli edellisessä valtioneuvoston hyväksy-
15376:  vaatimukset, mitkä valtakunnallisessa suunnitel-           mässä valtakunnallisessa sosiaali- ja ter-
15377:  massa hankkeen mukaan ottamiseksi tuli olla                veydenhuollon suunnitelmassa?
15378: 
15379:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
15380: 
15381:                                              Aapo Saari
15382: 
15383: 
15384:  260289Y
15385: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 86
15386: 
15387: 
15388: 
15389: 
15390:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15391: 
15392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       keiden luettelossa olevia eräitä hankkeita joudut·
15393: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tu siirtämään. Syynä on ollut hankkeita koske·
15394: olette 11 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn           vien tietojen puutteellisuus sekä hankkeider:
15395: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          aloittamisvaltuuksien pienentäminen.
15396: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        Sosiaalihallitus keräsi keväällä 1985 lääninhal·
15397: taja Aapo Saaren näin kuuluvasta kirjallisesta        litusten kautta laajalla kyselyllä tiedot kaikkien
15398: kysymyksestä n:o 86:                                  kuntien vireillä olevista vanhainkotihankkeista.
15399:                                                       Näiden tietojen perusteella jouduttiin valtakun·
15400:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-    nallisen suunnitelman hankeluetteloon tekemään
15401:        takunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuol-     joitain tarkistuksia.
15402:        lon suunnitelmiin otettuja hankkeita siir-
15403:        rellään ilman hyväksyttäviä syitä ja ilman,       Hankkeiden aloittamisvaltuudet olivat vuoden
15404:        että asianomaiseen kuntaan otetaan yh-         1984 tulo- ja menoarviossa 132 miljoonaa mark-
15405:                                                       kaa. Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa aloitta-
15406:        teyttä, ja
15407:                                                       misvaltuudet supistettiin 40 miljoonaan mark-
15408:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        kaan. Tämä merkitsi lähes kaikkien valtakunnal-
15409:        että Ilmajoen vanhainkotihanke palaute-
15410:                                                       liseen suunnitelmaan eri vuosille merkittyjen
15411:        taan vähintään vuodelle 1989, missä se         vanhainkotihankkeiden siirtämistä myöhemmille
15412:        oli edellisessä valtioneuvoston hyväksy-       vuosille ja joidenkin hankkeiden putoamista ko-
15413:        mässä valtakunnallisessa sosiaali- ja ter-     konaan valtakunnallisen suunnitelman ulkopuo-
15414:        veydenhuollon suunnitelmassa?
15415:                                                       lelle. Vuonna 1986 nostettiin hankkeiden aloitta-
15416:                                                       misvaltuudet 170 miljoonaan markkaan.
15417:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Ilmajoen kunnan vanhainkotihanke oli vuosia
15418: seuraavaa:                                            1984-1989 koskevassa valtakunnallisessa suun-
15419:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja      nitelmassa merkitty vuodelle 1988. Vuosien
15420: valtionosuusjärjestelmä on määritelty yhtenäisesti    1985-1989 suunnitelmassa hankkeen aloittamis-
15421: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja       vuodeksi oli merkitty vuosi 1989. Vuosia 1986-
15422: valtionosuudesta annetussa laissa (677182,            1990 koskevassa suunnitelmassa Ilmajoen van-
15423: SVOL). Vuoden 1984 alusta voimaan tullut laki         hainkoti ei ollut valtakunnallisessa suunnitelmas-
15424: merkitsi kuntien sosiaalihuollon hankkeille uutta     sa merkittävien hankkeiden listalla.
15425: käsittely- ja rahoitusmenettelyä.                        Asetettaessa vanhainkotihankkeita kiireellisyys-
15426:    Valtioneuvosto hyväksyy SVOL:n mukaan ka-          järjestykseen etusijalle asetetaan niiden kuntien
15427: lenterivuosittain valtion tulo- ja menoarvioesityk-   hankkeet, joissa vanhainkotipaikkoja on vähiten
15428: sen antamisen yhteydessä valtakunnalliset suun-       suhteessa yli 65-vuotiaiden määrään, sekä niiden
15429: nitelmat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon jär-     kuntien hankkeet, joissa laitokset ovat palotur-
15430: jestämisestä hyväksymisvuotta seuraavan viiden        vallisuuden tai huonokuntoisuuden vuoksi kii-
15431: kalenterivuoden aikana. Valtakunnalliset suunni-      reellistä korjausta vaativat. Vanhainkotihankkei-
15432: telmat sisältävät muun ohella luettelot vuosittain    den mitoituksessa otetaan huomioon myös kun-
15433: toteutettavista tai aloitettaviksi suunnitelluista    nan käytössä olevat pitkäaikaissairaille vanhuksil-
15434: hankkeista, joiden kokonaiskustannukset ovat          le tarkoitetut terveydenhuollon hoitopaikat.
15435: merkittävät, sekä arvion niiden kustannuksista ja        Sosiaalihallituksen saaman selvityksen mukaan
15436: valtionosuuksista. Valtakunnallisessa suunnitel-      Ilmajoen kunnan vanhainkodin aloittamisval-
15437: massa ja kunkin vuoden tulo- ja menoarviossa          miudet vuonna 1985 eivät ole olleet riittävät.
15438: ilmoitetaan lisäksi hankkeiden aloittamisvaltuu-      Sosiaalihallitus lähetti 15.2.1985 lääninhallitus-
15439: det, joilla tarkoitetaan hankkeiden kokonaiskus-      ten kautta kunnille selvityspyynnön sosiaali- ja
15440: tannuksia.                                            terveydenhuollon merkittävistä hankkeista vuosi-
15441:    Ensimmäisiä valtakunnallisia suunnitelmia          na 1986-1990. Vastauksessaan Ilmajoen kunta
15442: tehtäessä on sosiaalihuollon merkittävien hank-       ilmoitti toiminnassa olevan vanhainkodin olevan
15443:                                       1986 vp. -    KK n:o 86                                      3
15444: 
15445: kivirakenteisen, jota ei kunnan oman ilmoituk-      vuosia, ei Ilmajoen kunnan vanhainkotihanketta
15446: sen mukaan luokitella erittäin palovaaralliseksi.   pystytty suunnittelun puutteellisuuden takia ot-
15447: Lisäksi Ilmajoen kunta ilmoitti, ettei sillä ole    tamaan valtakunnalliseen suunnitelmaan vuosille
15448: virallista suunnitelmaa uudesta vanhainkodista.     1986-1990.
15449: Niin ikään kunta ilmoitti, että uuden vanhainko-       Valmisteltaessa sosiaalihuollon merkittävien
15450: din paikkaluku, sijainti ym. selvitetään sen jäl-   hankkeiden luetteloa vuosia 1987-1991 koske-
15451: keen, kun kunnan vanhustenhuollon kehittämis-       vaan valtakunnalliseen suunnitelmaan tullaan Il-
15452: suunnitelma on saatu valmiiksi.                     majoen kunnan vanhainkotihankkeen kiireelli-
15453:    Koska valtakunnallisesti merkittävien hankkei-   syys ja tämänhetkinen suunnitteluvalmius otta-
15454: den käsittely vie kokemuksen mukaan useita          maan mahdollisuuksien mukaan huomioon.
15455: 
15456:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1986
15457: 
15458:                                                                          Ministeri Matti Puhakka
15459: 4                                       1986 vp. -- KJ( n:o 86
15460: 
15461: 
15462: 
15463: 
15464:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15465: 
15466:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vissa projekt i förteckniogeo över betydande
15467: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          projekt ioom socialvårdeo. Orsaken har varit
15468: den 11 mars 1986 till vederbörande medlem av            bristfälliga uppgifter om projekteo samt minska-
15469: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       de bemyodigaoden att inleda projekt.
15470: dagsman Aapo Saari undertecknade spörsmål nr               Genom en omfattande förfrågoiog insamlade
15471: 86:                                                     socialstyrelsen våren 1985 via länsstyrelseroa upp-
15472:                                                         gifter om alla aktuella projekt röraode ålder-
15473:            Är Regeringen medveten om att pro-           domshem i kommunerna. Utgående fråo dessa
15474:         jekt som tagits med i de riksomfattande         uppgifter blev man tvungen att göra en del
15475:         planerna för ordnande av socialvården           justeriogar i förteckoiogeo över projekt i deo
15476:         och hälsovården framflyttas utan godtag-        riksomfattande planen.
15477:         bara skäl och utan att kontakt tas med
15478:         vederbörande kommun, och                           Bemyndigandeoa att inleda projekt uppgick i
15479:                                                         statsförslaget för år 1984 till 132 miljoner mark. I
15480:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        statsförslaget för år 1985 minskades bemyodigao-
15481:         för att projektet gällande ålderdomshem-        dena att ioleda projekt till 40 miljooer mark.
15482:         met i Ilmajoki skall återflyttas till senast    Detta inoebar att oästan alla projekt gällaode
15483:         år 1989, där det återfanns i föregående         ålderdomshem som antecknats för olika årtal i
15484:         riksomfattande plan för ordnande av soci-       deo riksomfattande pianeo framflyttades till se-
15485:         alvården och hälsovården som godkändes          nare år och att vissa projekt helt hamnade
15486:         av statsrådet?                                  utanför deo riksomfattande plaoeo. År 1986
15487:                                                         höjdes bemyodigaodeoa till 770 miljoner mark.
15488:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Ålderdomshemmet i Ilmajoki kommuo hade i
15489: anföra följande:                                        den riksomfattande pianeo för åreo 1984--1989
15490:    Social- och hälsovårdens planerings- och stats-      antecknats till år 1988. I planen för åreo 1985--
15491: andelssystem har beskrivits på ett enhetligt sätt i     1989 hade 1989 antecknats som ioledningsår för
15492: lagen om planering av och statsandel för social-        projektet. I pianeo för åren 1986--1990 faoos
15493: och hälsovården (677 /82). Lagen som trädde i           inte ålderdomshemmet i Ilmajoki på listan över
15494: kraft vid ingången av år 1984 innebar ett nytt          betydaode projekt i deo riksomfattaode plaoen.
15495: behandlings- och finansieringssystem för kom-              När ålderdomshemmeo placeras i skyodsam-
15496: munernas socialvårdsprojekt.                            hetsordoing sätts de kommuoers projekt i första
15497:    Enligt lagen om planering av och starsandel för      rummet, där antalet platser i ålderdomshemmeo
15498: social- och hälsovården godkänner statsrådet ka-        är minst i förhållande till antalet persooer över
15499: lenderårsvis i samband med avlåtandet av rege-           65 år, samt de kommuoers projekt, där anstal-
15500: ringens proposition angående statsförslaget riks-        teroa på gruod av braodsäkerheten eller sitt
15501: omfattande planer för anordnande av socialvår-           dåliga skick kräver soabb reparatioo. Vid dimeo-
15502: den och hälsovården för de fem kaleoderår som            siooeriogeo av ålderdomshemmeo beaktas också
15503: följer på det år då plaoerna godkäoos. De                de långvårdsplatser för åldriogar ioom hälsovår-
15504: riksomfattaode plaoerna ionehåller bl. a. årliga         deo som står till kommuoeos förfogande.
15505: förteckoiogar över de projekt som skall geoom-             Eoligt deo utredoing som socialstyrelsen fått
15506: föras eller vilka skall ioledas och vilkas totalkost-   var beredskapen att ioleda byggaodet av ett
15507: oader är betydaode samt kalkyl över kostnaderoa         ålderdomshem i Ilmajoki kommun inte tillräcklig
15508: och statsaodelaroa. I deo riksomfattande pianeo         år 1985. Socialstyrelsen sände 15.2.1985 via läos-
15509: och i varje års statsförslag meddelas dessutom          styrelserna till kommuneroa en begäran om ut-
15510: bemyodigaodeo att ioleda projekt, varmed avses          redniog över betydaode projekt inom social- och
15511: de totala kostoaderoa för projekten.                    hälsovården uoder åreo 1986--1990. I sitt svar
15512:    När de första riksomfattaode pianeroa har            meddelade Ilmajoki kommuo att det ålderdoms-
15513: uppgjorts har mao varit tvuogeo att uppskjuta           hem som fioos verkar i en stenbyggoad som
15514:                                       1986 vp. -    KK n:o 86                                     5
15515: 
15516: enligt kommunens egen uppgift inte klassificeras    år i anspråk kunde ålderdomshemmet i Ilmajoki
15517: som speciellt brandfarlig. Dessutom meddelade       kommun på grund av den bristfälliga plane-
15518: Ilmajoki kommun att man inte har någon offici-      ringen inte tas med i den riksomfattande planen
15519: ell plan för ett nytt ålderdomshem. Likaså med-     för åren 1986-1990.
15520: delade kommunen att antalet platser i och place-       När förteckningen över betydande projekt
15521: ringen av det nya ålderdomshemmet mm. utreds        inom socialvården uppgörs för den riksomfattan-
15522: efter att kommunens utvecklingsplan för åld-        de planen för åren 1987-1991 kommer skynd-
15523: ringsvården blivit klar.                            samhetsbehovet för ålderdomshemmet i Ilmajoki
15524:    Eftersom man av erfarenhet vet att behand-       kommun och den aktuella planeringsberedska-
15525: lingen av betydande projekt på riksnivå tar flera   pen att beaktas i enlighet med möjligheterna.
15526: 
15527:     Helsingfors den 8 april 1986
15528: 
15529:                                                                          Minister Matti Puhakka
15530:                                              1986 vp.
15531: 
15532: Kirjallinen kysymys n:o 87
15533: 
15534: 
15535: 
15536: 
15537:                                  Tennilä: Valtioneuvoston jäsenten toimintavaltuuksista Kemi Oy:n
15538:                                     osakekaupassa
15539: 
15540: 
15541:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15542: 
15543:   Valtio, valtioenemmistöinen Veitsiluoto Oy ja     kan hinnalla. Kuitenkin Kemi-yhtiön kiinteistö-
15544: Suomen Pankki ovat omistaneet enemmistön eli        jen ja koneitten arvo on miljardeja markkoja.
15545: 51 % Kemi-yhtiön osakkeista. Pohjois-Suomen            Kemi-yhtiön      yksityistäminen  muutamalla
15546: metsäteollisuuden uudelleenjärjestelyjen yhtey-     kymmenellä miljoonalla markalla pakottaakin
15547: dessä on muutaman henkilön kesken sovittu           nostamaan esille kysymyksen siitä, millä oikeuk-
15548: Kemi-yhtiön yksityistämisestä. Kemi-yhtiö on        silla ja millä valtuuksilla pari ministeriä voi
15549: päätetty siirtää Metsäliiton ja Kajaani-yhtiön      tällaisen ratkaisun tehdä.
15550: omistukseen.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15551:    Valtioenemmistöisen yhtiön yksityistäminen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15552: on jo sinällään niin suuri ratkaisu, ettei siitä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15553: voida päättää parin kolmen ministerin keskuste-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15554: lussa. Kaiken lisäksi Kemi-yhtiöstä maksettavaksi
15555: sovittu kauppahinta on ollut hyvin pieni. Julki-             Millä valtuuksilla muutamat Hallituk-
15556: suudessa olleiden tietojen mukaan pääministeri-            sen jäsenet ovat olleet tekemässä päätöstä
15557: Kalevi Sorsa ja ulkoministeri Paavo Väyrynen               Kemi-yhtiön miljardiomaisuuksien myy-
15558: ovat päättäneet myydä Kemi-yhtiön kokonaan                 misestä yksityisille vain 76 miljoonan
15559: yksityiseen omistukseen vain 76 miljoonan mar-             markan hinnalla?
15560: 
15561:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1986
15562: 
15563:                                         Esko-Juhani Tennilä
15564: 
15565: 
15566: 
15567: 
15568: 260312Y
15569: 2                                      1986 vp. -- KJC n:o 87
15570: 
15571: 
15572: 
15573: 
15574:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15575: 
15576:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ta, joten valtion myymien osakkeiden luovutus-
15577: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        hinnaksi muodostui 66 995 017 markkaa.
15578: mies, 12 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn                 Valtio tulee myös sopimuksen mukaan vapau-
15579: kirjeenne n:o 380 ohella toimittanut valtioneu-         tumaan Kemi Oy:ssä vuoden 1986 loppuun
15580: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       mennessä osakkuuteen perustuvista suoranaisista
15581: sanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta      takausvastuistaan,      joiden       kokonaismäärä
15582: kysymyksestä n:o 87:                                    14.2.1986 oli 181,9 milj. markkaa.
15583:                                                            Kun lähtökohtana on yrityksen toiminnan jat-
15584:          Millä valtuuksilla muutamat Hallituk-          kuvuus, kuten Kemi Oy:n osakekaupassa on
15585:        sen jäsenet ovat olleet tekemässä päätöstä       kysymys, ei osakkeiden arvon määrityksessa ns.
15586:        Kemi-yhtiön miljardiomaisuuksien myy-            substanssiarvo ole erityisen relevantti. Valtion
15587:        misestä yksityisille vain 76 miljoonan           omistamien Kemi Oy:n osakkeiden kauppahin-
15588:        markan hinnalla?                                 nan määrittäminen perustuikin neuvottelutulok-
15589:                                                         seen, jossa otettiin erityisesti huomioon Kemi
15590:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        Oy:n toteutunut ja arvioitu tulos vuosina 1984--
15591: ti seuraavaa.                                           1987 sekä yhtiön toiminnan kannalta välttämät-
15592:    Valtio omistaa Kemi Oy:n osakkeita 2 606 810         tömät lähivuosien ylläpitoinvestoinnit. Kemi
15593: kappaletta eli noin 44,2 % yhtiön koko osake-           Oy:n tuotantorakenteen heikkouksista johtuvan
15594: kannasta. Toisella pääosakkaalla, Osuuskunta            keskimäärin melko huonon kannattavuuden ja
15595: Metsäliitolla, on osakkeista noin 43,8 %. Yhtiön        suurehkoiden investointitarpeiden vuoksi yhtiön
15596: osakkeiden omistus jakaantuu julkisen ja yksityi-       tuottoarvo jää suhteellisen alhaiseksi.
15597: sen sektorin kesken siten, että kummallakin on             Valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen
15598: vajaa puolet osakkeista Suomen Pankin osake-            perusteista annetun lain 12 e §:n mukaan sellai-
15599: omistuksen toimiessa näita tasapainottavana teki-       sia valtion omistamia osakkeita, joiden hankinta
15600: jänä. Valtion omistamien osakkeiden nimellisar-         on tapahtunut eduskunnan nimenomaisen pää-
15601: vo on 52 136 200 markkaa.                               töksen nojalla, ei saa luovuttaa toiselle ilman
15602:    Osana Pohjois-Suomen puunjalostusteollisuut-         eduskunnan suostumusta. Tämän vuoksi myös
15603: ta koskevia järjestelyjä on valtion ja Osuuskunta       edellä tarkoitettuun kauppakirjaan on sisällytetty
15604: Metsäliiton välillä solmittu Suomen Pankin osal-        ehto, jonka mukaan kauppa tulee voimaan ja
15605: taan hyväksymä sopimus, jonka valtioneuvosto            osakkeet niihin kuuluvine oikeuksineen ja velvol-
15606: valtion puolesta hyväksyi 7. 3.1986 samalla oi-         lisuuksineen siirtyvät ostajille, kun eduskunta on
15607: keuttaen kauppa- ja teollisuusministeriön allekir-      antanut suostumuksensa kaupan kohteena ole-
15608: joittamaan valtion omistamia Kemi Oy:n osak-            vien valtion omistamien osakkeiden luovutuk-
15609: keita koskevan kauppakirjan. Mainittuihin sopi-         seen. Mikäli eduskunta ei anna suostumusta
15610: musjärjestelyihin liittyvä kauppakirja allekirjoi-      kysymyksessä olevien osakkeiden luovutukseen,
15611: tettiin samoin 7. 3 .1986, jolloin myös Veitsiluoto     purkautuu tehty sopimus ja aikaisemmat sopi-
15612: Oy myi omistuksessaan olevat Kemi Oy:n osak-            mukset tulevat uudelleen voimaan.
15613: keet. Osakkeiden ostajina oli seitsemän yksityistä         Hallituksen esitys eduskunnalle valtion omista-
15614: yhteisöä erisuuruisin osuuksin. Osakkeiden kaup-        mien Kemi Oy:n osakkeiden myymisestä on
15615: pahinnaksi määritettiin 25,70 markkaa osakkeel-         annettu 11 päivänä huhtikuuta 1986.
15616: 
15617:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1986
15618: 
15619:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
15620:                                       1986 vp. -- ~ n:o 87                                              3
15621: 
15622: 
15623: 
15624: 
15625:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15626: 
15627:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           varvid överlåtelsesumman av staten försålda ak-
15628: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tier blev 66 995 017 mark.
15629: nr 380 av den 12 mars 1986 tili vederbörande             Staten kommer också enligt avtalet att bli fri
15630: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      utgången av år 1986 från sitt direkta bogensan-
15631: sänt avskrift av följande av riksdagsman Tennilä      svar i Kemi Oy som baserar sig på delägarskapet
15632: undertecknade spörsmål nr 87:                         och som uppgick 14.2.1986 sammanlagt tili
15633:            Med vilka fulimakter har några Rege-       181,9 milj. mark.
15634:        ringsledamöter medverkat tili beslutet            Eftersom utgångspunkten är företagets fortsat-
15635:        om försaljning av miljardegendomar i           ta verksamhet, vilket är faliet i detta aktieköp, är
15636:        Kemi-bolaget tili privata samfund endast       det s.k. substansvärdet inte särskilt relevat med
15637:        tili ett pris av 76 miljoner mark?             tanke på definieringen av aktiernas värde. Defi-
15638:                                                       nieringen av priset för staten tilihöriga aktier i
15639:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     Kemi Oy baserade sig på ett förhandlingsresul-
15640: följande:                                             tat, i vilket särskilt beaktades den realiserade och
15641:                                                       den uppskattade resultatutvecklingen i Kemi Oy
15642:    Staten äger 2 606 810 aktier i Kemi Oy, dvs.
15643:                                                       under åren 1984--1987 samt de nödvändiga
15644: ca 44,2 % av hela aktiestocken i bolaget. Den
15645:                                                       investeringar för upprätthåliandet av bolagets
15646: andra huvuddelägaren, Osuuskunta Metsäliitto,
15647:                                                       verksamhet som behövs under de närmaste åren.
15648: har ca 43,8 % av aktierna. Aktieägandet i bola-
15649:                                                       På grund av en relativt dålig lönsamhet, som
15650: get fördelar sig melian den offentliga och den
15651:                                                       beror på svagheterna i Kemi Oy:s produktions-
15652: privata sektorn så att vardera har mindre än
15653:                                                       struktur, och tämligen stora investeringsbehov
15654: hälften av aktierna, och Finlands Banks aktie-
15655:                                                       blir bolagets avkastningsvärde relativt lågt.
15656: ägande fungerar sålunda som en balanserande
15657: faktor. Det nominelia värdet av staten tillhöriga        Enligt 12 e § lagen om grunderna för statsför-
15658: aktier uppgår tili 52 136 200 mark.                   slaget och statsbokslutet får staten tilihöriga ak-
15659:    Som en del av arrangemangen beträffande            tier, vilka förvärvats med stöd av uttryckligt
15660: träförädlingsindustrin i norra Finland har melian     beslut av riksdagen, inte utan riksdagens sam-
15661: staten och Osuuskunta Metsäliitto ingåtts ett         tycke överlåtas tili annan. Därför har också i det
15662: avtal, som Finlands Bank har för sin del godkänt      ovan nämnda köpebrevet intagits ett vilikor,
15663: och som statsrådet godkände den 7 mars 1986           enligt vilket köpet träder i kraft och aktierna med
15664: från statens sida och berättigade samtidigt han-      rättigheter och skyldigheter övergår tili köparna,
15665: dels- och industriministeriet att underteckna kö-     sedan riksdagen gett sitt samtycke tili överlåtelse
15666: pebrevet angående staten tilihöriga aktier i Kemi     av staten tilihöriga aktier som är föremål för
15667: Oy. Köpebrevet angående ovan nämnda avtalsar-         köpet. Om riksdagen inte ger sitt samtycke tili
15668: rangemang undertecknades också den 7 mars             överlåtelse av ifrågavarande aktier, bryts avtal("t
15669:  1986, vid viiken tidpunkt även Veitsiluoto Oy        och de tidigare avtalen blir åter gäliande.
15670: sålde sina aktier i Kemi Oy. Aktieköparna är sju         Regeringens proposition tili riksdagen om
15671: privata samfund och de har olika stora andelar.       försäljning av staten tilihöriga aktier i Kemi Oy
15672:  Priset på en aktie definierades tili 25, 70 mark,    har givits den 11 april 1986.
15673: 
15674:      Helsingfors den 16 april 1986
15675: 
15676:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
15677:                                                  1986 vp.
15678: 
15679: Kirjallinen kysymys n:o 88
15680: 
15681: 
15682: 
15683: 
15684:                                     Salolainen: Varhaiskasvatusinstituutin toiminnan tukemisesta
15685: 
15686: 
15687:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15688: 
15689:    Useisiin eri eduskuntaryhmiin kuuluvat kan-             Hankkeen ajajat korostavat, että ratkaisut
15690: sanedustajat ovat jättäneet vuoden 1986 valtio-         hankkeen kohtalosta olisi tehtävä kiireellisesti ja
15691: päiville toivomusaloitteen ''Varhaiskasvatusinsti-      toivovat, että määrärahat tulisi saada jo vuonna
15692: tuutin tuen järjestämisestä edistämään alle kou-        1986 lisämenoarviossa. He korostavat edelleen,
15693: luikäisten lasten henkistä kehitystä''. Aloitteen       että instituutti on tarkoitettu laajapohjaiseksi,
15694: ensimmäisenä allekirjoittajana oli kansanedustaja       valtakunnalliseksi ja myös kansainväliseen yhteis-
15695: Reino Paasilinna ja siinä esitettiin toivomus val-      työhön yltäväksi kansalliseksi hankkeeksi.
15696: tioneuvoston kiireellisistä toimenpiteistä rahoi-
15697: tuksen järjestämiseksi varhaiskasvatusinstituutin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15698: pystyttämiseksi siltä pohjalta kuin instituutin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15699: perustajat ovat tarkoittaneet.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15700:                                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15701:    Edelleen esitettiin, että asetettaisiin osapuolia
15702: edustava toimikunta tai työryhmä selvittämään,
15703: olisiko ja missä instituutin kehittämisen vaiheessa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15704: aiheellista saattaa instituutin toiminta joko laki-              ryhtyä varhaiskasvatusinstituutin toimin-
15705: sääteiselle pohjalle tai muuten sellaiselle hallinto-            nan tukemiseksi ja perusteluissa mainitun
15706: pohjalle, missä myös valtiovalta olisi edustettuna.              toivomusaloitteen johdosta?
15707: 
15708:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1986
15709: 
15710:                                              Pertti Salolainen
15711: 
15712: 
15713: 
15714: 
15715: 260292B
15716: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 88
15717: 
15718: 
15719: 
15720: 
15721:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15722: 
15723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teriön että sosiaali- ja terveysministeriön vastuu-
15724: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         alueelle.
15725: olette 12 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn              Saamamme tiedon mukaan varhaiskasvatusins-
15726: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tituutin organisoimassa kehittämistoiminnassa
15727: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     painottuu Montessori-pedagoginen lähestymista-
15728: taja Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   pa ja toimintamalli. Vaikka Montessori-pedago-
15729: myksestä n:o 88:                                      gisia opetusmenetelmiä voidaan käyttää hyväksi
15730:                                                       sekä varhaiskasvatuksessa että peruskoulun ope-
15731:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuksellisessa kehittämistyössä, se on kuitenkin
15732:        ryhtyä varhaiskasvatusinstituutin toimin-      liian kapea-alainen lähtökohta varhaiskasvatuk-
15733:        nan tukemiseksi ja perusteluissa mainitun      sen tutkimuksen instituutiksi. Varhaiskasvatuk-
15734:        toivomusaloitteen johdosta?                    sen alueella tehtävää kehittämistyötä voitaisiin
15735:                                                       tukea laajapohjaisella valtakunnallisella ja myös
15736:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        kansainvälisiin yhteyksiin yltäväliä varhaiskasva-
15737: seuraavaa:                                            tuksen tutkimuslaitoksella. Saatujen tietojen pe-
15738:    Käytettävissä olleiden tietojen mukaan varhais-    rusteella ko. instituutin ei voida katsoa täyttävän
15739: kasvatusinstituutin toiminta on suunnitellun pe-      näitä laaja-alaisuuden vaatimuksia.
15740: rustamishankkeen mukaan hyvin laaja-alainen ja           Instituutin tehtäväksi kaavailtu tutkimus-
15741: tarkoituksena on, että instituutin toimesta toteu-    toiminta kuuluu yliopistojen ja korkeakoulujen
15742: tetaan monimuotoisia ja pitkäaikaisia tutkimus-,      tehtäviin. Ottaen huomioon kasvatustieteellisen
15743: kokeilu- ja kehittämishankkeita lasten, heidän        tutkimuksen laajuuden ja monipuoliset mahdol-
15744: kotiensa, päiväkotien, koulujen, yliopistojen, vi-    lisuudet opetusministeriöltä saadun lausunnon
15745: ranomaisten ym. osapuolten kanssa. Instituutin        mukaan erillisen tutkimusinstituutin perustamis-
15746: toiminta tulisi suuntautumaan sekä opetusminis-       ta ei pidetä tarpeellisena.
15747: 
15748:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1986
15749: 
15750:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
15751:                                        1986 vp. -     KK n:o 88                                         3
15752: 
15753: 
15754: 
15755: 
15756:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
15757: 
15758:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och social- och hälsovårdsministeriets ansvarsom-
15759: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        råde.
15760: den 12 mars 1986 tili vederbörande medlem av             Enligt de uppgifter vi erhåliit skall den utveck-
15761: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     lingsverksamhet som organiseras av institutet hu-
15762: dagsman Salolainen undertecknade spörsmål nr          vudsakligen bygga på Montessori-pedagogiken
15763: 88:                                                   när det gäller att tackla problem och utforma
15764:                                                       verksamhetsmodellen. Även om dylika undervis-
15765:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningsmetoder kan användas både inom små-
15766:        för att stöda institutet varhaiskasvatusins-   barnspedagogik och i det arbete som syftar tili att
15767:        tituutti och dess verksamhet, samt vilka       utveckla undervisningen i grundskolan, är detta
15768:        åtgärder ämnar Regeringen vidta med            dock en alltför snäv utgångspunkt för ett institut
15769:        anledning av den i motiveringen avsedda        för småbarnspedagogisk forskning. Småbarnspe-
15770:        hemstäliningsmotionen?                         dagogiskt utvecklingsarbete skulle kunna stödas
15771:                                                       genom ett landsomfattande institut på bred bas
15772:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för småbarnspedagogik, som även förmår skapa
15773: anföra följande:                                      internationella kontakter. Enligt uppgift kan det
15774:                                                       institut som här avses inte anses uppfylla dessa
15775:    Enligt tiligängliga uppgifter innehålier pianer-   krav beträffande en bred bas.
15776: oa för grundande av ett institut för småbarnspe-         Den forskningsverksamhet som enligt pianeroa
15777: dagogik en vittomfattande verksamhet för insti-       skulle utgöra institutets uppgift hör tili universi-
15778: tutet, och avsikten är att institutet skali genom-    tetens och högskolornas verksamhetsområde.
15779: föra mångskiftande och långvariga forsknings-,        Med beaktande av hur omfattande den pedago-
15780: försöks- och utvecklingsprojekt tilisammans med       giska forskningen är och dess mångahanda möj-
15781: barn, barnens hem, daghem, skolor, universitets-      ligheter, anses grundandet av ett separat forsk-
15782: myndigheter m.fl. Institutets verksamhet kom-         ningsinstitut enligt utlåtande av undervisoings-
15783: mer att beröra både undervisningsministeriets         ministeriet inte behövligt.
15784: 
15785:      Helsingfors den 10 april 1986
15786: 
15787:                                                                              Minister Matti Puhakka
15788:                                                 1986 vp.
15789: 
15790: Kirjallinen kysymys n:o 89
15791: 
15792: 
15793: 
15794: 
15795:                                    E. Laine ym.: Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojan parantami-
15796:                                       sesta
15797: 
15798: 
15799:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15800: 
15801:    Työsuojelun valvonnasta annetun lain (1311            Annettaessa hallituksen esitys (n:o 12211972
15802: 73) 11 §:n 4 momentin mukaan työsuojeluval-           vp.) laiksi työsuojelun valvonnasta todettiin esi-
15803: tuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vas-        tyksen perusteluissa, että työsuojeluvaltuutetun
15804: taavasti voimassa, mitä työsopimuslain (320/70)       irtisanomissuojaa koskeva säännös sisällytettiin
15805: 53 §:n 2 momentissa on luottamusmiehen työso-         lakiehdotukseen yhtenäisyyden saavuttamiseksi
15806: pimuksen irtisanomisesta säädetty. Luottamus-         työsuojeluvaltuutetun aseman turvaamisessa.
15807: miehen työsopimus voidaan työsopimuslain mai-         Työsuojeluvaltuutetun aseman riittävän turvaa-
15808: nitun säännöksen mukaan irtisanoa työnantajan         misen katsottiin edellyttävän lisäksi, että sopi-
15809: toimesta vain, jos niiden työntekijäin enemmis-       mukset, joiden tarkoituksena on rajoittaa työsuo-
15810: tö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa sii-        jeluvaltuutetun oikeuksia, ovat mitättömiä. Sen
15811: hen suostumuksensa tai kun työ kokonaan päät-         sijaan työsopimuslain 54 §:ää vastaavaa rangais-
15812: tyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa     tussäännöstä työsuojeluvaltuutetun laittomasta
15813: hänen ammattitaitoaan. Vaikka luottamusmie-           irtisanomisesta ei sisältynyt lakiehdotukseen.
15814: hen erityinen irtisanomissuoja on ulotettu koske-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15815: maan myös työsuojeluvaltuutettua, ei työsuoje-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15816: lun valvonnasta annetun lain 11 §:n 4 momentin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15817: vastaista työsuojeluvaltuutetun irtisanomista ole     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15818: kuitenkaan säädetty kyseisessä laissa rangaistavak-
15819: si. Myöskään työsopimuslain 54 §:n rangaistus-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15820: säännöstä luottamusmiehen laittomasta irtisano-              siin työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuo-
15821: misesta ei ole ulotettu koskemaan työsuojeluval-             jan parantamiseksi mm. säätämällä työ-
15822: tuutettua. Tämän vuoksi on katsottu, ettei työ-              suojeluvaltuutetun irtisanominen rangais-
15823: suojeluvaltuutetun laiton irtisanominen ole ran-             tavaksi teoksi?
15824: gaistava teko.
15825: 
15826:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1986
15827: 
15828:           Ensio Laine                    Timo Laaksonen                 Mikko Kuoppa
15829: 
15830: 
15831: 
15832: 
15833: 260306R
15834: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 89
15835: 
15836: 
15837: 
15838: 
15839:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15840: 
15841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        män mukaan (Työryhmämuistio 1985:STM 21)
15842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työsuojeluvaltuutetun monet tehtävät ovat luon-
15843: olette 13 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn           teeltaan sellaisia, että hyvän työsuhdeturvan voi-
15844: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          daan arvioida tehostavan niiden hoitamista. Käy-
15845: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tännössä myös aikaisemmin yleisesti katsottiin,
15846: taja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     että luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle
15847: kysymyksestä n:o 89:                                  on voimassa olevilla säännöksillä taattu yhtäläi-
15848:                                                       nen irtisanomissuoja. Näistä syistä ja kun työtur-
15849:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        vallisuuden tehostamiseen on edelleen syytä kiin-
15850:        siin työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuo-     nittää suurta huomiota, valvontalakiin tulisi työ-
15851:        jan parantamiseksi mm. säätämällä työ-         ryhmän mukaan ottaa erityinen rangaistussään-
15852:        suojeluvaltuutetun irtisanominen rangais-      nös, jota olisi sovellettava silloin, kun työsuojelu-
15853:        tavaksi teoksi?                                valtuutettu irtisanotaan noudattamatta valvonta-
15854:                                                       lain ja siinä tarkoitetun viittauksen mukaisesti
15855:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      työsopimuslain säännöksiä. Tämän erityisen irti-
15856: ti seuraavaa:                                         sanomissuojasäännöksen ohella olisi luonnollises-
15857:    Työsuojelun valvonnasta annetun lain (valvon-      ti sovellettava myös yleisesti voimassa olevia työ-
15858: talaki 131173) 11 §:n 4 momentin mukaan on            suhdeturvaa koskevia säännöksiä sekä työsopi-
15859: työsuojeluvaltuutetun irtisanomisesta voimassa,       muksen irtisanomismenettelystä annettua lakia
15860: mitä työsopimuslain 53 §:ssä on säädetty luotta-      (124/84). Työryhmä esitti valvontalain 26 §:n
15861: musmiehen työsopimuksen irtisanomisesta. Tä-          muuttamista siten, että siihen sisältyisi rangais-
15862: män mukaisesti työsuojeluvaltuutetun työsopi-         tussäännös puheena olevia tilanteita varten.
15863: mus voidaan irtisanoa vain, jos niiden työnteki-         Työryhmä, jossa edustavimmat työmarkkina-
15864: jöiden enemmistö, joita valtuutettu edustaa, an-      järjestöt olivat edustettuina, lähti siitä, että sen
15865: taa tähän suostumuksensa tai työ kokonaan päät-       ehdotus liittyy eduskunnan käsiteltäväksi annet-
15866: tyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa     tuun esitykseen laeiksi työturvallisuuslain ja eräi-
15867: hänen ammattitaitoaan. Valvontalaissa ei ole sää-     den siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE
15868: detty rangaistavaksi lain 11 §:n 4 momentin           n:o 81/1985 vp.) sekä muodostaa kiinteän osan
15869: vastaista menettelyä. Korkein oikeus on ratkai-       sitä kokonaisuutta, jota mainittu hallituksen esi-
15870: sussaan 20.6.1984, 4768/83; R82/735 katsonut,         tys ja sen petusteena olevat vuoden 1983 työsuo-
15871: ettei nimenomaisten saannösten puuttuessa             jelukomitean (Komiteanmietintö 1985:65) ehdo-
15872: myöskään työsopimuslain rangaistussäännöksiä          tukset sellaisenaan edustavat. Tämän vuoksi työ-
15873: voida soveltaa työsuojeluvaltuutettua koskeviin       ryhmän työ ja esitys valvontalain muuttamisesta
15874: irtisanomistapauksiin.                                on saatettu sekä sosiaali- ja terveysministeriön
15875:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 9. 5.1985    että edustaviropien työmarkkinajärjestöjen edus-
15876: työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää työsuo-      tajien toimesta sosiaalivaliokunnan tietoon siinä
15877: jeluvaltuutetun irtisanomissuojaa koskevan, val-      tarkoituksessa, että valiokunta käsitellessään mai-
15878: vontalain 11 §:n 4 momentin sisältöä ja alkupe-       nittua hallituksen esitystä voisi mietinnössään
15879: räistä tarkoitusta sekä tehdä selvityksensä pohjal-   esittää työryhmän ehdottaman rangaistussään-
15880: ta tarpeelliset säännösehdotukset. Tämän työryh-      nöksen ottamista valvontalakiin.
15881: 
15882:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1986
15883: 
15884:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15885:                                         1986 vp. -     KK n:o 89                                          3
15886: 
15887: 
15888: 
15889: 
15890:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
15891: 
15892:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kan anses effektivera handhavandet av dem.
15893: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          Tidigare ansågs det även allmäm att de gällande
15894: den 13 mars 1986 tili vederbörande medlem av            stadgandena i praktiken garanterade förtroende-
15895: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       män och arbetarskyddsfullmäktige ett likvärdigt
15896: dagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörsmål           uppsägningsskydd. På grund av detta och då det
15897: nr 89:                                                  fortfarande finns skäl att fästa stor uppmärksam-
15898:                                                         het vid effektiverandet av skyddet i arbetet borde
15899:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
15900:                                                         enligt arbetsgruppen ett särskilt straffstadgande
15901:         att förbättra uppsägningsskyddet för ar-        tas in i tillsynslagen. Detta skall tillämpas i
15902:         betarskyddsfullmäktige bl.a. genom att          sådana fall då en arbetarskyddsfullmäktig sägs
15903:         stadga om att uppsägning av en arbe-            upp utan att stadgandena i tilisynslagen eller, i
15904:         tarskyddsfullmäktig är en straffbar hand-       enlighet med hänvisningen i denna, stadgandena
15905:         ling?
15906:                                                         i lagen om arbetsavtal iakttas. Vid sidan av detta
15907:                                                         särskilda stadgande om skydd mot uppsägning
15908:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skall givetvis även de allmänna stadganden om
15909: anföra följande:                                        anställningsskydd som är i kraft samt lagen om
15910:     Enligt 11 § 4 mom. lagen om tillsynen över          förfarandet vid uppsägning av arbetsavtal (124/
15911: arbetarskyddet (tillsynslagen 131173) gäller angå-      84) tillämpas. Arbetsgruppen föreslog att 26 § i
15912: ende uppsägning av arbetarskyddsfullmäktig vad          tillsynslagen skall ändras så att i denna paragraf
15913: som stadgas i 53 § lagen om arbetsavtal om              ingår ett straffstadgande med tanke på ovan
15914: uppsägning av förtroendemans arbetsavtal. En-           nämnda situationer.
15915: ligt detta kan en arbetarskyddsfullmäktigs arbets-         Arbetsgruppen, där de viktigaste arbetsmark-
15916: avtal uppsägas endast om majoriteten av de             nadsorganisationerna var representerade, utgick
15917: arbetstagare som fullmäktigen representerar ger        från att dess förslag skall ingå i den tili riksdagen
15918: sitt samtycke tili detta eller då arbetet helt         avlåtna propositionen med förslag tili lagar om
15919: upphör och annat sådant arbete inte kan ordnas,        ändring av lagen om skydd i arbetet och tili lagar
15920: som motsvarar hans yrkesskicklighet. 1 tilisynsla-     om ändring av vissa lagar som har samband med
15921: gen stadgas inte om straff för förfarande som          sistnämnda lag (RP nr 81/1985 rd.), samt utgöra
15922: strider mot 11 § 4 mom. i lagen. Högsta domsto-        en fast del av den helhet som den nämnda
15923: len har i sitt avgörande 20.6.1984, 4768/83;           regeringspropostuonen och 1983 års arbe-
15924: R82/735 ansett att straffstadgandena i lagen om        tarskyddskommittes förslag (Kommittebetänkan-
15925: arbetsavtal inte kan tillämpas i fall som gäller       de 1985:65), vilka lagts tili grund för propositio-
15926: uppsägning av arbetarskyddsfullmäktige då ut-          nen, som sådana uttrycker. Därför har arbets-
15927: tryckliga stadganden saknas.                           gruppens arbete och propositionen med förslag
15928:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte        tili ändring av tillsynslagen på försorg av repre ·
15929: 9. 5.1985 en arbetsgrupp för att utreda innehållet     sentanter för såväl social- och hälsovårdsministe-
15930: i 11 § 4 mom. tillsynslagen, som gäller uppsäg-        riet som de viktigaste arbetsmarknadsorganisatio-
15931: ningsskyddet för arbetarskyddsfullmäktige och          nerna bringats tili socialutskottets kännedom.
15932: den ursprungliga avsikten med detta, samt att på       Avsikten med detta är att utskottet då det
15933: basis av utredningen ge förslag tili behövliga         behandlar den ovan nämnda regeringspropositio-
15934: stadganden. Enligt arbetsgruppen (Arbets-              nen i sitt betänkande skall kunna föreslå att det
15935: gruppspromemoria 1985:STM 21) är arbe-                 straffstadgande som arbetsgruppen förespråkat
15936: tarskyddsfullmäktiges mångskiftande uppgifter          skall tas in i tillsynslagen.
15937: tili sin natur sådana att ett gott anställningsskydd
15938:     Helsingfors den 14 april 1986
15939: 
15940:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
15941:                                                                                                         j
15942:                                                                                                     j
15943:                                                                                                 j
15944:                                                                                             j
15945:                                                                                         j
15946:                                                                                     j
15947:                                                                                 j
15948:                                                                             j
15949:                                                                         j
15950:                                                                     j
15951:                                                                 j
15952:                                                             j
15953:                                                         j
15954:                                                     j
15955:                                                 j
15956:                                             j
15957:                                         j
15958:                                     j
15959:                                 j
15960:                             j
15961:                         j
15962:                     j
15963:                 j
15964:             j
15965:         j
15966:     j
15967: j
15968:                                                 1986 vp.
15969: 
15970: Kirjallinen kysymys n:o 90
15971: 
15972: 
15973: 
15974: 
15975:                                    Saari: Sikataloutta koskevan ylimääräisen markkinointimaksun
15976:                                       määräämisestä
15977: 
15978: 
15979:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15980: 
15981:     Sikaloita on periaatteessa kolmea lajia: porsas-   eli 780 000 markasta vähennetään tilityksessä
15982: tuotantoon keskittyviä, porsaita porsasvälityksen      luotan maksuna 260 000 markkaa ( + korko).
15983: kautta hankkivia ja niitä teuraiksi kasvattavia        Tuottajalle maksetaan tilityksenä siis 520 000 mk
15984: sekä yhdistelmäsikaloita, joissa sekä tuotetaan        miinus korko.
15985: porsaita että kasvatetaan niitä teuraiksi. Normaa-        Ongelma syntyy verotoimiston ilmoituksesta
15986: litapauksissa sikatalousyrityksiltä kannettavien       maatilahallitukselle: verotoimisto ilmoittaa maa-
15987: markkinointimaksujen määräytymisperusteissa ei         tilahallitukselle tuottajan tuloiksi 260 000 mk
15988: ole epäselvyyksiä.                                     porsaista ja 780 000 mk teurastetuista sioista eli
15989:     Velkaantuneet sikatalousyrittäjät joutuvat         tuottajalle määrätään ylimääräistä markkinointi-
15990: eräissä tapauksissa tilansa pääomahuollon turva-       maksua 1 040 000 markan mukaan. Eroa todelli-
15991: takseen luotottamaan teurastamonsa kautta omia         siin tuottoihin on 260 000 markkaa, ja tästä
15992: porsaitaan. Menettelyä käytetään ainakin Pohjan-       kirjanpitoteknisestä virheestä aiheutuu lisätyn
15993: maalla, jossa osuusteurastamo Itikka luorottaa         markkinointimaksun rajan ylittyminen.
15994: yhdistelmäsikaloiden tuottamia porsaita antamal-          Edellä selostettu esimerkki on todellinen, jos-
15995: la tuottajalle porsaiden hintaa vastaavan lainan ja    kin summia on pyöristetty. Mikäli pankit hoitai-
15996: perimällä lainasta normaalin, noin 14 % :n ko-         sivat porsasluototuksen, mikä aiempina vuosina
15997: ron. Yhdistelmäsikalassa porsaat jäävät tuottajan      oli käytäntö, tai mikäli esimerkkituottaja olisi
15998: sikalaan teuraiksi kasvatettaviksi. Potsaiden hinta    niin vakavarainen, ettei luototusta tarvittaisi, ei
15999: eli tuottajan teurastamolta saama luotto ja sen        ongelmaa laskennallisesti syntyvästä ylimääräises-
16000: korko vähennetään kasvatusajan jälkeen teuras-         tä markkinointimaksusta olisi. Nykyinen tulkinta
16001: tettavien eläinten bruttohinnasta. Tuottajan ko-       on selvästi oikeustajun vastainen.
16002: konaistuloksi muodostuu siis teuraseläimistä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16003: maksettu bruttohinta, josta teurastamo on mak-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16004: sanut porsaiden hinnan etukäteen myöntämäl-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16005: lään luotolla.                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16006:     Käytännön esimerkkinä voidaan esittää seuraa-                Onko Hallitus tietoinen sikataloutta
16007: va laskelma: Tuottajalla on 650 porsasta, joista              koskevien verohallinnolle annettujen oh-
16008: hän saa teurastamolta luottoa 400 mk/ kpl eli                 jeiden puutteellisuudesta markkinointi-
16009:  yhteensä 260 000 mk 14 % :n korolla. Porsaat                 maksujen määräämistä koskevien tulkin-
16010:  kasvatetaan yhdistelmäsikalassa teuraiksi, ja tuot-          tojen osalta ja
16011:  taja myy siat teurastamolle hintaan 1 200 mk/ kpl               mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohdan
16012:  eli yhteensä 780 000 markalla. Kokonaishinnasta              oikaisemiseksi?
16013: 
16014:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1986
16015: 
16016:                                                Aapo Saari
16017: 
16018: 
16019: 
16020: 
16021:  260308T
16022: 2                                       1986 vp. -- ~ n:o 90
16023: 
16024: 
16025: 
16026: 
16027:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16028: 
16029:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toimisto on yleensä ilmoittanut kokonaistuloa
16030: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koskevat tiedot verovelvollisen ilmoituksen mu-
16031: olette 13 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn            kaisina. Joissakin tapauksissa on verotuksessa ol-
16032: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           lut tulkinnanvaraista, pitäisikö sikatalouden har-
16033: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      joittajan teurastamolta etukäteen saama summa
16034: taja Aapo Saaren näin kuuluvasta kirjallisesta         katsoa etumaksuksi vai todelliseksi lainaksi. Jos
16035: kysymyksestä n:o 90:                                   erä katsotaan etumaksuksi, se luetaan kassaperi-
16036:                                                        aatteen mukaisesti verovelvolliselle maksun saa-
16037:            Onko Hallitus tietoinen sikataloutta        misvuoden tuloksi. Näissäkään tapauksissa vero-
16038:         koskevien verohallinnolle annettujen oh-       velvollisen ei tule ilmoittaa samaa tuloa toiseen
16039:         jeiden puutteellisuudesta markkinointi-        kertaan tulokseen.
16040:         maksujen määräämistä koskevien tulkin-
16041:         tojen osalta ja                                   Verohallituksesta saatujen tietojen mukaan jot-
16042:            mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohdan         kut sikatalousyrittäjät ovat saattaneet ilmoittaa
16043:         oikaisemiseksi?                                tulonaan kasvattamissopimuksen nojalla lopulli-
16044:                                                        sessa tilityksessä saamansa erän bruttomääräisenä
16045:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ja vähentää ensiksi saamansa erän tällöin erikseen
16046: ti seuraavaa:                                          sikatalouden menona. Verotuksen kannalta il-
16047:                                                        moitustavalla ei ole merkitystä, mutta siitä saat-
16048:    Suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kannetta-   taa aiheutua kysymyksessä tarkoitettu markkinoi-
16049: vista markkinoimismaksuista annetun lain (1038/
16050:                                                        mismaksun rajan ylittyminen.
16051: 78) 22 §:n mukaan veroviranomaiset ovat velvol-
16052: liset avustamaan maatilahallitusta maksuvelvolli-         Markkinoimismaksun määrääminen ei kuiten-
16053: sen sikataloudesta saadun tulon selvittämisessä.       kaan tapahdu verotoimistoista saatujen tietojen
16054: Verohallitus on lääninverovirastoille ja verotoi-      perusteella, vaan markkinoimismaksun suoritta-
16055: mistoille lähettämässään kirjeessä pyytänyt vero-      miseen velvollisen on annettava vahvistetulla lo-
16056: toimistoja ilmoittamaan maatilahallitukselle ne        makkeella maatilahallitukselle ilmoitus sikatalou-
16057: sikatalouden harjoittajat, joiden sikataloudesta       desta saamansa tulon määrästä ja tulon määrään
16058: saama bruttotulo verovuoden aikana ylittää             vaikuttavista seikoista. Jos verotoimiston maatila-
16059: 650 000 markkaa, sekä verovelvollisten sikatalou-      hallitukselle lähettämän ilmoituksen mukaan si-
16060: desta saamien tulojen määrät.                          katalouden harjoittajan saama tulo ylittää laissa
16061:    Maatilahallitus on viimeksi lokakuussa 1985         säädetyn markkamäärän, maatilahallitus lähettää
16062: lääninverovirastoille ja verotoimistoille lähettä-     sikatalouden harjoittajalle lomakkeen. Jos sikata-
16063: mässään kirjeessä pyytänyt verotoimistoja ilmoit-      louden harjoittajan ilmoittaman tulon määrä
16064: tamaan maatilahallitukselle ne sikatalouden har-       poikkeaa verotoimiston ilmoittamasta tulon mää-
16065: joittajat, joiden sikataloudesta saama kokonaistu-     rästä, maatilahallitus pyytää sikatalouden harjoit-
16066: lo vuonna 1984 on ylittänyt 650 000 markkaa.           tajaa selvittämään eroavuuden syyt ennen mark-
16067: Lomakkeessa kysytään muun muassa sikatalou-            kinoimismaksun määräämistä. Vaikka verovelvol-
16068: desta saatua bruttotuloa sekä mahdollista maidon       linen olisikin merkinnyt sikataloudesta teurasta-
16069: ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun           molta saamansa määrän virheellisesti veroilmoi-
16070: lain (1101/82) nojalla perittävän vientikustan-        tukseensa, tästä ei kuitenkaan käytännössä aiheu-
16071: nusmaksun osuutta tulosta.                             du aiheettomasti markkinoimismaksun määrää-
16072:    Maatilahallituksen lomakkeeseen merkittävää         mistä. Verohallinnolle annetuissa sikataloutta
16073: sikatalouden bruttotuloa ei ohjeissa ole tarkem-       koskevissa ohjeissa ei voida katsoa olevan sellaisia
16074: min määritelty. Bruttotulon käsite ei kuitenkaan       puutteellisuuksia, jotka antaisivat aihetta halli-
16075: ole käytännössä aiheuttanut epäselvyyksiä. Vero-       tuksen toimenpiteisiin.
16076: 
16077:       Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
16078: 
16079:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
16080:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 90                                             3
16081: 
16082: 
16083: 
16084: 
16085:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16086: 
16087:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         uppgifterna om den sammanlagda inkomsten i
16088: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       överensstämmelse med den skattskyldiges upp-
16089: den 13 mars 1986 tili vederbörande medlem av         gifter. 1 vissa fali har det vid beskatrningen
16090: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    diskuterats om den summa som idkaren av
16091: dagsman Aapo Saari undertecknade spörsmål nr         svinhushålining har fått i förskott av slakterierna
16092: 90:                                                  skali toikas som förskott eller som egentligt lån.
16093:                                                      Om beloppet toikas som förskott inberäknas det
16094:           Är Regeringen medveten om bristerna        enligt kassaprincipen i den skattskyldiges in-
16095:        i direktiven tili skatteförvaltningen när     komst för det år då beloppet betalas. lnte heller i
16096:        det gälier tolkningen av faststäliande av     dessa fali skali den skattskyldige uppge samma
16097:        marknadsföringsavgifter för svinhushåll-      belopp som sin inkomst mer än en gång.
16098:        ningen, och                                      Enligt uppgifter från skattestyrelsen har en del
16099:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      svinhushåliningsföretagare som sin inkomst upp-
16100:        för att avhjälpa detta missförhållande?       gett det bruttobelopp som de har erhåliit med
16101:                                                      stöd av uppfödningskontraktet lika stort som den
16102:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     slutliga redovisningen och härvid särskilt avdragit
16103: anföra följande:                                     det belopp som de först har fått som en utgift för
16104:    Enligt 22 § lagen om marknadsföringsavgift        svinhushållningen. Tillvägagångssättet inverkar
16105: som uppbäres hos stora höns- och svinhushåll-        inte på beskattningen men det kan leda tili att
16106: ningsföretag (1038/78) är skattemyndigheterna        gränsen för den marknadsföringsavgift som avses
16107: skyldiga att bistå jordbruksstyrelsen vid utredan-   i spörsmålet överskrids.
16108: de av beloppet av den betalningsskyldiges in-           Marknadsföringsavgiften faststälis emeliertid
16109: komst av svinhushålining. Skattestyrelsen har i      inte på basis av skattebyråernas uppgifter utan
16110: sitt brev tili länsskatteverken och skattebyråerna   den som är skyldig att erlägga marknadsförings-
16111: bett skattebyråerna tili jordbruksstyrelsen uppge    avgift skall på fastställd blankett tili jordbrukssty-
16112: de idkare av svinhushållning vilkas bruttoin-        relsen uppge sin inkomst av svinhushåliningen
16113: komst av svinhushållningen under skatteåret          och faktorer som inverkar på inkomstens storlek.
16114: överstiger 650 000 mark samt storleken av de         Om en svinhushållningsidkares inkomst, enligt
16115: skattskyldigas inkomster av svinhushållningen.       de uppgifter som skattebyrån sänt tili jordbruks-
16116:   Jordbruksstyrelsen har senast i oktober 1985 i     styrelsen, överstiger det belopp som faststälis i
16117: sitt brev tili länsskatteverken och skattebyråerna   lagen sänder jordbruksstyrelsen en blankett tili
16118: bett skattebyråerna tili jordbruksstyrelsen uppge    idkaren av svinhushålining. Om det inkomst-
16119: de idkare av svinhushållning vilkas sammanlagda      belopp som idkaren av svinhushållning uppger
16120: inkomst av svinhushåliningen år 1984 översteg        avviker från det inkomstbelopp som skattebyrån
16121: 650 000 mark. 1 blanketten frågas det bl.a. efter    har uppgett ber jordbruksstyrelsen idkaren av
16122: bruttoinkomsten av svinhushåliningen samt en         svinhushålining klargöra orsakerna tili skillnaden
16123: eventuell exportkostnadsavgifts andel av in-         innan marknadsföringsavgiften fastställs. Även
16124: komsten. Exportkosrnadsavgift kan uppbäras           om den skattskyldige har antecknat beloppet från
16125: med stöd av lagen om exportkostnadsavgift för        slakteriet på ett felaktigt sätt i sin skattedeklara-
16126: mjölk och fläsk (1101182).                           tion medför detta ändå inte i praktiken något
16127:    Bruttoinkomsten av svinhushållningen, viiken      omotiverat fastställande av en marknadsförings-
16128: skali antecknas på jordbruksstyrelsens blankett,     avgift. Direktiven tili skatteförvaltningen beträf-
16129: definieras inte närmare i direktiven. Begreppet      fande svinhushållningen kan inte anses innehålla
16130: bruttoinkomst har dock inte i praktiken visat sig    sådana brister som skulle ge anledning tili åtgär-
16131: vara oklart. Skattebyrån hat i allmänhet fylit i     der från regeringens sida.
16132:       Helsingfors den 11 april 1986
16133: 
16134:                                                                           Minister Pekka Vennamo
16135:                                                1986 vp.
16136: 
16137: Kirjallinen kysymys n:o 91
16138: 
16139: 
16140: 
16141: 
16142:                                   Kärhä: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehittämisestä nuorten
16143:                                     asunnonsaantimahdollisuuksien turvaamiseksi
16144: 
16145: 
16146:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16147: 
16148:    Asuntosäästöpalkkiolaki auttaa 18 vuotta mut-      jotka nimenomaan po. seuduilla ovat äärimmäi-
16149: ta ei 35 vuotta täyttäneitä henkilöitä hankkimaan     sen vaikeita. Päivähoito-ongelmien helpottami-
16150: ensimmäisen omistusasunnon. Sanotun lain sisäl-       nen tätä kautta koituisi myös yhteiskunnalle
16151: tämän järjestelmän nojalla omaan ensiasuntoon         edulliseksi. Samoin olisi laita vanhempien ikään-
16152: voi päästä käsiksi säästämällä esimerkiksi 20 pro-    tyessä, jolloin seuraava polvi olisi lähellä anta-
16153: senttia asunnon hinnasta tai 30 prosenttia asun-      massa vanhuksille apuaan.
16154: non hinnan ja valtion asuntolainan erotuksesta.
16155: Lisäksi ehtona ovat säännölliset talletukset määrä-      Kun "tavalliset nuoret" eivät valtion korko-
16156: ajoin. Lainaa voivat nuoret saada 80 prosenttia       tuen puuttumisen vuoksi pysty hankkimaan
16157:                                                       omaa asuntoa eräillä paikkakunnilla, johtaa tämä
16158: asunnon hinnasta tai 70 prosenttia asunnon hin-
16159:                                                       näillä seuduilla poikkeavaan yhteiskuntaraken-
16160: nan ja valtion asuntolainan erotuksesta. Lainan-
16161: saajalla on mahdollisuus valtion korkotukeen,         teeseen. Kaupunki, josta puuttuvat pieni- ja
16162: joka on 5 prosenttia kuutena ensimmäisenä lai-        keskituloiset nuoret perheet, on ennen pitkää
16163:                                                       vanhusten, keski-ikäisten ihmisten ja todella
16164: navuotena jäljellä olevasta korkotukilainan pää-
16165: omasta. Korkotukilainan määrä on pääkaupunki-         varakkaiden nuorten kaupunki. Tällaiseen kehi-
16166: seudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)        tyksen suuntaan ei asuntosäästöpalkkiojärjestel-
16167: enintään 4 400 markkaa/ neliömetri, muualla           män kaiketi ole tarkoitus muuttaa suomalaista
16168:                                                       yhteiskuntaa.
16169: enintään 3 300 markkaa/ neliömetri. Korkotuen
16170: saamisen edellytyksenä on lisäksi se, että asunnon       Epäoikeudenmukainen järjestelmä johtaa yh-
16171: hinta pääkaupunkiseudulla ennen vuotta 1985           teiskunnassa myös helposti väärinkäytöksiin. Näin
16172: valmistuneessa asunnossa saa olla enintään 5 600      on käymässä myös asuntosäästöpalkkiojärjestel-
16173: markkaa ja muualla enintään 4 100 markkaa/            män kohdalla sen sulkiessa eräiden paikkakun-
16174:  neliömetri. Vuonna 1985 tai sen jälkeen valmis-      tien nuorten mahdollisuudet päästä omistusasun-
16175: tuneessa asunnossa pääkaupunkiseudulla voi            toon. Seurauksena on valekauppoja ja mustia
16176: asunnon hinta olla enintään 6 100 markkaa/            kauppahintoja. Alkaa olla tavanomaista, että
16177:  neliömetri ja muualla enintään 4 600 markkaa/        näissä tapauksissa maksetaan välihinta pimeästi ja
16178:  neliömetri.                                          näin päästään tasa-arvoiseen asemaan muiden
16179:     Vaikka edellä mainittuja asuntojen hintojen       asuntosäästäjien kanssa. Yhteiskunnalle ja valti-
16180:  ylärajoja on vastikään tarkistettu ja nostettu,      olle tämänkaltainen epärehellisyys on valitettava
16181:  karsii hintakatto edelleen esimerkiksi Espoon ja     asia, joka johtaa mm. valtion leimaverotulojen
16182:  Helsingin kaupunkien nuorilta mahdollisuuden         vähenemiseen.
16183:  saada po. tukea ja näin ollen vie heiltä mahdolli-      Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on koettu tar-
16184:  suuden päästä omaan asuntoon kotiseudullaan.         peelliseksi ja käyttökelpoiseksi keinoksi päästä
16185:  Erittäin kipeäksi ongelmaksi ovat tämän              ensiasuntoon. Järjestelmä vaatii kuitenkin edel-
16186:  kokeneet espoolaiset nuoret, jotka haluaisivat       leen kehittämistä, jotta siihen sisällytetyt asunto-
16187:  jäädä asumaan omalle synnyinseudulleen, jossa        jen hintakatot eivät johtaisi eri paikkakuntien
16188:  ovat heidän vanhempansa, ystävänsä ja harras-        nuoria eriarvoiseen asemaan. Kun asuntosäästö-
16189:  tuksensa.                                            palkkiojärjestelmään liittyvällä valtion tuen mak-
16190:     Nuorten lapsiperheiden ollessa kysymyksessä       samisperusteella on syytä olla jokin rajoitus, voisi
16191:  olisi lähellä asuvien isovanhempien tuki erittäin    se asuntojen hintakaton sijasta olla esimerkiksi
16192:  tarpeellinen mm. lasten päivähoito-ongelmissa,       asuntojen neliömetrimäärä.
16193: 
16194:  260323K
16195: 2                                    1986 vp. -     .KK n:o 91
16196: 
16197:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          asuntosäästöpalkkiojärjestelmään, jotta se
16198: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            antaisi kaikkien paikkakuntien nuorille
16199: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          tasapuolisen mahdollisuuden hankkia
16200: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                        oma ensiasunto esimerkiksi omalta koti-
16201:                                                            seudulta tai sieltä missä on nuoren työ-
16202:           Millaisia muutoksia Hallituksen mie-             paikka?
16203:        lestä olisi mahdollista ja tarpeen tehdä
16204: 
16205:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1986
16206: 
16207:                                              Lea Kärhä
16208:                                        1986 vp. -     KK n:o 91                                       3
16209: 
16210: 
16211: 
16212: 
16213:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16214: 
16215:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa      tusasuntojen (HITAS-asunnot) hintataso alittaa
16216: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         enimmäishintarajan. Vuosina 1985-87 valmis-
16217: olette 11 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn           tuneiden tai valmistuvien HITAS-asuntojen kes-
16218: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kihinta oli vuoden 1985 lopussa noin 5 300
16219: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     mklm 2 •
16220: taja Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Vanhojen eli ennen vuotta 1985 valmistunei-
16221: myksestä n:o 91:                                      den asuntojen osalta sai hinta valtioneuvoston
16222:                                                       päätöksen mukaan olla pääkaupunkiseudulla
16223:           Millaisia muutoksia Hallituksen mie-
16224:                                                       enintään 5 600 mk/ m 2 • Korkotukilainalla han-
16225:        lestä olisi mahdollista ja tarpeen tehdä       kittujen vanhojen asuntojen keskihinta oli pää-
16226:        asuntosäästöpalkkiojärjestelmään, jotta se
16227:                                                       kaupunkiseudulla kyseisenä aikana noin 4 800
16228:        antaisi kaikkien paikkakuntien nuorille
16229:                                                       mk/ m 2 eli myös selvästi alle hintarajan.
16230:        tasapuolisen mahdollisuuden hankkia
16231:        oma ensiasunto esimerkiksi omalta koti-           Enimmäishintarajoja on 1.1.1986 voimaan tul-
16232:        seudulta tai sieltä missä on nuoren työ-       leessa uudessa valtioneuvoston päätöksessä {971 1
16233:        paikka?                                        85) korotettu siten, että enimmäishintaraja pää-
16234:                                                       kaupunkiseudulla on uusien asuntojen osalta
16235:                                                       6 500 mk/m 2 (korotusta 6,6 %) ja vanhojen
16236:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      asuntojen osalta 6 100 mk/ m 2 (korotusta
16237: ti seuraavaa:                                         8,9 % ). Korotukset olivat suurempia kuin raken-
16238:    Asuntosäästö palkkiolain ( 862 180) mukaisessa     nuskustannusindeksin keskimääräinen nousu
16239: asuntosäästösopimuksessa tarkoitettu laina voi-       vuoden 1985 aikana (5,6 %) tai asuntojen hinto-
16240: daan oman asunnon hankintaan myönnettävien            jen nousu viimeisen vuoden aikana (pääkaupun-
16241: lainojen korkotuesta annetun lain (639/82) 2 §:n      kiseudulla noin 6 %) . Lisäksi päätöksessä katso-
16242: nojalla hyväksyä korkotukilainaksi. Jälkimmäisen      taan uusiksi asunnoiksi edelleen vuonna 1985 tai
16243: lain 3 §:n mukaan korkotukilainaksi hyväksymi-        sen jälkeen valmistuneet asunnot. Tästä syystä
16244: sen edellytyksenä on, että sen avulla hankittavan     aikaisempaa suurempi määrä myytävistä kohteis-
16245: asunnon hinta ei ylitä valtioneuvoston alueittain     ta kuuluu korkeamman enimmäishintarajan alle.
16246: vahvistamaa hyväksyttävää enimmäishintaa asun-           Korkotukilainoituksen enimmäishintarajat ei-
16247: non neliömetriä kohden.                               vät ole pääkaupunkiseudulla tai missään muual-
16248:    Asuntosäästötallettaja on oikeutettu asunto-       lakaan maassa kohtuuttomasti vaikeuttaneet kor-
16249: säästopalkkioon, vaikka hän ostaisi korkotukilai-     kotukilainoituksen piiriin mahtuvien asuntojen
16250: nan enimmäishintarajan ylittävän asunnon.             hankintaa. Korkotukilainoista on pääkaupunki-
16251: Enimmäishintarajan avulla voidaan kuitenkin           seudulla myönnetty suhteellisen suuri osuus,
16252: hillitä asuntojen hintatason nousua ja kohdentaa      noin 33 %. Osuus on pysynyt järjestelmän voi-
16253: valtion korkotukea kohtuuhintaiseen asumiseen.        massa ollessa tasaisena, eikä tämäkään viittaa
16254:    Vuoden 1985 loppuun saakka voimassa ollees-        siihen, että tilanne olisi pääkaupunkiseudulla
16255: sa valtioneuvoston päätöksessä oman asunnon           vaikeutunut. Asuntokauppaa ja asuntojen hinta-
16256: hankintaan myönnettävien lainojen korkotuen           tasoa maan eri osissa seurataan jatkuvasti. Enim-
16257: edellytyksistä {847 /84) sai korkotukilainalla han-   mäishintarajoja tarkistetaan, mikäli siihen on
16258: kittavan asunnon hinta olla pääkaupunkiseudulla       saatavien tietojen perusteella aihetta.
16259: uusissa (vuonna 1985 tai sen jälkeen valmistu-           Asuntosäästöpalkkiojärjestelmässä ei voida ra-
16260: neissa) asunnoissa enintään 6 100 mk/m 2 • Vuo-       joittaa tallettajan oikeutta hankittavan asunnon
16261: den 1985 jälkipuoliskolla korkotukilainalla han-      valintaan. Tallettaja voi siten hankkia asunnon
16262: kittujen uusien asuntojen keskihinta oli pääkau-      esimerkiksi kotiseudultaan tai muulta paikkakun-
16263: punkiseudulla noin 4 500 mk/ m 2 eli selvästi alle    nalta, mistä hän on saanut työpaikan. Sen sijaan
16264: enimmäishintarajan. Esimerkiksi Helsingissä to-       muissa kuin asuntosäästöpalkkiojärjestelmän mu-
16265: teutettavien laatu- ja kustannusohjattujen omis-      kaisissa säästösopimuksissa pankit saattavat edel-
16266: 4                                    1986 vp. -- KJ( n:o 91
16267: 
16268: lyttää, että säästäjä hankkii asunnon esimerkiksi   heikossa asemassa verrattuna omistusasunnon
16269: pankin toimialueelta.                               vaihtajiin. Tästä syystä asuntosäästöpalkkiojärjes-
16270:    Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä antaa nyky-       telmää tulisi kehittää siten, että asuntosäästö-
16271: muodossaan nuorille riittävät mahdollisuudet        palkkiota edelleen korotettaisiin, omarahoitus-
16272: hankkia ensimmäinen omistusasunto haluamai-         osuutta alennettaisiin ja laina-aikoja pidennettäi-
16273: taan paikkakunnalta. Eri asia on se, että nuoret    siin.
16274: ovat ensimmäistä omistusasuntoa hankkiessaan
16275: 
16276:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1986
16277: 
16278:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
16279:                                       1986 vp. -     KK n:o 91                                          5
16280: 
16281: 
16282: 
16283: 
16284:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16285: 
16286:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som skall byggas i Helsingfors (HITAS-bostäder-
16287: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       na) maximiprisgränsen. Det genomsnittliga pris-
16288: den 11 mars 1986 tili vederbörande medlem av         et på de HITAS-bostäder som blev eller blir
16289: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    färdiga åren 1985-87 var i slutet av år 1985 ca
16290: dagsman Kärhä undertecknade spörsmål nr 91:          5 300 mk/m2 •
16291:                                                         1 fråga om gamla bostäder, dvs. sådana som
16292:           Vilka ändringar skulle enligt Regering-    hade blivit färdiga före år 198 5, fick priset enligt
16293:        ens åsikt vara möjliga och påkallade att
16294:                                                      statsrådets beslut i huvudstadsregionen vara
16295:        företa i systemet med bostadssparpre-
16296:                                                      högst 5 600 mk/ m 2 • Det genomsnittliga priset
16297:        mier, för att systemet skall kunna ge         på gamla bostäder, som hade anskaffats med
16298:        ungdomar på alla orter jämlika möjlighe-      hjälp av ränrestödslån, var i huvudstadsregionen
16299:        ter att skaffa den första egna bostaden       under den ifrågavarande tiden ca 4 800 mk/m 2 ,
16300:        t.ex. i den egna hemtrakten eller där         dvs. också det klart under prisgränsen.
16301:        ungdomarnas arbetsplats är belägen?
16302:                                                         Maximiprisgränserna har i statsrådets nya be-
16303:                                                      slut (971185), som trädde i kraft 1.1.1986, höjts
16304:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      så, att maximiprisgränsen i huvudstadsregionen i
16305: anföra följande:                                     fråga om nya bostäder är 6 500 mk/m 2 (höjning
16306:    Det lån som avses i det i lagen om bostads-       6,6 %4   o~~ ~ fråga om ga.~l~ bostäder 6 100
16307: sparpremier ( 862 180) angivna bostadssparavtalet    mk/m (hoJmng 8,9 %). HoJntngarna var större
16308: kan med stöd av 2 § lagen om räntestödslån för       än den genomsnittliga stegringen av bygg-
16309: anskaffande av ägarbostad (639/82) godkännas         nadskostnadsindex under år 1985 (5,6 %) eller
16310: som räntestödslån. Enligt den sistnämnda lagens      stegringen av bostädernas pris under det senaste
16311: 3 § är förutsättning för godkännande av lån som      året (i huvudstadsregionen ca 6 % ). Därjämte
16312: ränrestödslån att priset på den bostad som an-       betraktas i beslutet alltjämt som nya sådana
16313: skaffas med hjälp av lånet inte överstiger ett av    bostäder som blivit färdiga år 1985 eller därefter.
16314: statsrådet regionvis fastställt markbelopp per bo-   Av denna anledning hör ett större antal än förut
16315: stadskvadratmeter.                                   av de objekt som är tili salu tili den grupp för
16316:    Bostadsspardeponenten är berättigad tili bo-      viiken den högre maximiprisgränsen gälier.
16317: stadssparpremien, även om han köper en bostad,          Maximiprisgränserna för räntestödslånen har
16318: vars pris överstiger räntestödslånets maximipris-    inte vare sig i huvudstadsregionen eller på annat
16319: gräns. Med hjälp av maximiprisgränsen är det         håll i Jandet p.å ett oskäligt sätt inverkat på
16320: likväl möjligt att dämpa stegringen av prisnivån     anskaffningen av bostäder, som beviljas ränte-
16321: på bostäder och inrikta statens räntestöd på         stödslån. Av räntestödslånen har en relativt stor
16322: boende tili skäligt pris.                            andel, ca 33 %, beviljats i huvudstadsregionen.
16323:    1 statsrådets beslut om förutsättningarna för     Andelen har under den tid systemet funnits tili
16324: räntestödslån för anskaffande av ägarbostad          varit i stort sett densamma. Detta tyder inte
16325: (847/84), som var i kraft tili utgången av år        helier på, att situationen skulle ha försvårats i
16326: 1985, fick priset för en bostad, som anskaffades     huvudstadsregionen. Försäljningen av bostäder
16327: med hjälp av räntestödslån, när det gällde nya       och nivån på bostädernas pris i olika delar av
16328: bostäder (färdigställda år 1985 eller därefter) i    Jandet är föremål för fortsatt uppmärksamhet.
16329: huvudstadsregionen vara högst 6 100 mk/m 2 •         Maximiprisgränserna justeras, om skäl därtili
16330: Under senare hälften av år 1985 var det genom-       föreligger på basen av tillgängliga uppgifter.
16331: snittliga priset på nya bostäder, som hade anskaf-      Ioom systemet med bostadssparpremier är det
16332: fats med hjälp av räntestödslån, i huvudstadsre-     inte möjligt att begränsa deponentens rätt när
16333: gionen ca 4 500 mk/m 2 , dvs. tydligt under          det gäller valet av bostad. Deponenten kan
16334: maximiprisgränsen. T.ex. understiger prisnivån       sålunda anskaffa en bostad t.ex. i sin hemtrakt
16335:  på de kvalitets- och kostnadsstyrda ägarbostäder    elier på en annan ort, där han erhållit arbete.
16336: 6                                    1986 vp. -    KK n:o 91
16337: 
16338: När det gäller andra sparavtal än de som görs      de själva önskar. En annan sak är, att unga
16339: upp enligt systemet med bostadssparpremier kan     mänskor befinner sig i en besvärlig situation vid
16340: bankerna däremot tänkas förutsätta, att spararen   anskaffningen av den första ägarbostaden, jäm-
16341: köper bostaden t.ex. inom bankens verksamhets-     fört med dem som byter ägarbostad. Av denna
16342: område.                                            anledning borde systemet med bostadssparpre-
16343:    Systemet med bostadssparpremier ger i sin       mier utvecklas så, att bostadssparpremien allt-
16344: nuvarande form ungdomar tillräckliga möjlighe-     jämt skulle höjas, den egna finansieringsandelen
16345: ter att köpa den första ägarbostaden på den ort    sänkas och lånetiderna förlängas.
16346: 
16347:     Helsingfors den 18 april 1986
16348: 
16349:                                                                        Miljöminister Matti Ahde
16350:                                               1986 vp.
16351: 
16352: Kirjallinen kysymys n:o 92
16353: 
16354: 
16355: 
16356: 
16357:                                  Kärhä: Verotoimiston palvelujen saamisesta Kirkkonummen kun-
16358:                                     taan
16359: 
16360: 
16361:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16362: 
16363:    Kirkkonummen kunta on noin 23 000 asuk-          on niinikään vain pari vuoroa päivässä, ja niiden
16364: kaan muuttovoittoinen kunta, jonka asukasmää-       käyttö edellyttää lisäksi vaihtamista. Toisin sa-
16365: rän vuosittainen kasvu on maamme korkeimpia.        noen julkisia kulkuneuvoja eivät kirkkonumme-
16366: Kirkkonummen palvelutaso on kuitenkin jäänyt        laiset juurikaan voi käyttää asioidessaan Siuntion
16367: pahasti jälkeen asukasmäärän kasvuun verrattuna     verotoimistossa.
16368: mm. valtionhallinnon alalla.                           Kirkkonummen asujaimiston valtaosa on nuor-
16369:    Kirkkonummen asukkaat ovat kokeneet suure-       ta ja keski-ikäistä työssäkäyvää aktiiviväestöä, jo-
16370: na puutteena mm. sen, että kunnassa ei ole          ka tarvitsee verotoimiston palveluja. Siksi olisi
16371: saatavana verotoimiston palveluja. Verotoimisto     valtion taholta pystyttävä tarjoamaan noinkin
16372: sijaitsee Siuntion kunnassa, jonne useimpien        suuren ja muuttovoittoisen kunnan asukkaille
16373: kirkkonummelaisten on mahdoton päästä työpäi-       nuo palvelut oman kunnan alueelta.
16374: vänä. Tämä johtuu siitä, että kirkkonummelais-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16375: ten säännönmukainen työmatka suuntautuu Hel-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16376: singin-Espoon seuduille eikä päinvastaisella        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16377: suunnalla sijaitsevaan Siuntioon. Riittävien jul-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16378: kisten kulkuneuvovuotojen puuttuminen vähen-
16379: tää kirkkonummelaisten mahdollisuuksia toimit-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16380: taa asioitaan verotoimistoon. Kirkkonummelta                siin ja jos aikoo, niin millaisiin toimenpi-
16381: pääsee Siuntioon junalla, mutta tuolloin kuluu              teisiin, jotta Kirkkonummen asukkailla
16382: matkaan koko päivä junavuorojen vähyyden                    olisi mahdollisuus saada verotoimiston
16383: vuoksi. Bussivuoroja Kirkkonummelta Siuntioon               palveluja omassa kunnassa?
16384: 
16385:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1986
16386: 
16387:                                              Lea Kärhä
16388: 
16389: 
16390: 
16391: 
16392: 260294D
16393: 2                                       1986 vp. -- RJC n:o 92
16394: 
16395: 
16396: 
16397: 
16398:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16399: 
16400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Verohallituksessa ei ole vireillä Siuntion vero-
16401: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          piiriä tai verotoimiston sijaintia koskevia muutos-
16402: olette 13 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn            hankkeita, koska lähinnä veropiirin kokonaisuus
16403: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ja verotoimiston toiminnan taloudellisuus eivät
16404: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      ole sellaisia edellyttäneet.
16405: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta             Yleisesti verohallitus toteaa, että verovelvollis-
16406: kysymyksestä n:o 92:                                   ten henkilökohtainen asioiminen omassa verotoi-
16407:                                                        mistossa ei ole nykyisin enää kovin suuressa
16408:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        määrin tarpeen, koska asiat voidaan valtaosin
16409:         siin ja jos aikoo, niin millaisiin toimenpi-   hoitaa puhelimitse ja postia käyttäen. Lisäksi
16410:         teisiin, jotta Kirkkonummen asukkailla         palvelu verotoimiston taholta on parantunut ve-
16411:         olisi mahdollisuus saada verotoimiston         rovelvollisille postitse toimitettavien veroilmoi-
16412:         palveluja omassa kunnassa?                     tuslomakkeiden, verokirjan, verotusselvityksen ja
16413:                                                        verotustodistusten avulla, mikä on osaltaan huo-
16414:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mattavasti vähentänyt henkilökohtaisten käyn-
16415: ti seuraavaa:                                          tien tarvetta.
16416:                                                           Edellä mainituista syistä ja rajoitetuista voima-
16417:    Verotoimiston sijainnin määrää verohallitus         varoista johtuen verohallitus ei nykyisin myös-
16418: kuultuaan lääninhallitusta ja asianomaisia kun-        kään katso tarkoituksenmukaiseksi alatoimistojen
16419: nanhallituksia. Asiaa koskeva säännös sisältyy         tai erillisten palvelupisteiden perustamista nyt
16420: verotuslain (482/58) 6 §:n 2 momenttiin. Vero-         kyseessä olevan kaltaisissa tapauksissa, varsinkin
16421: hallitus voi verotusasetuksen 62 §:n mukaan            koska palvelujen parantuminen nykyisissä toi-
16422: määrätä kuntaan, jonka alueella ei ole verotoi-        minnallisissa olosuhteissa on tällaisissa tapauksis-
16423: mistoa, perustettavaksi verotoimiston alatoimis-       sa hyvin kyseenalaista.
16424: ton. Asia edellyttää kunnanvaltuuston suostu-             Vaikkakin Kirkkonummen kunnan asukasluku
16425: musta ja lääninhallituksen kuulemista.                 on suuresti kasvanut, verohallitus viitaten edellä
16426:    Verohallitus on asian johdosta antamassaan          mainittuihin näkökohtiin sekä verotoimiston ny-
16427: lausunnossa antanut valtiovarainministeriölle          kyiselle henkilöstölle aiheutuviin haittoihin ja
16428: seuraavan selvityksen:                                 toimitilojen hankintaan liittyviin ongelmiin kat-
16429:    "Siuntion veropiiriin kuuluu Kirkkonummen           soo, ettei nykytilanteessa ole tarpeeksi painavia
16430: kunnan lisäksi Inkoon kunta. Verotoimiston si-         perusteita harkita verotoimiston siirtämistä Siun-
16431: jainti Siuntion kunnassa on keskeinen veropiiriä       tiosta Kirkkonummelle.''
16432: alueellisesti ajatellen. Verotoimisto toimii Siunti-      Edellä olevan johdosta valtiovarainministeriö
16433: ossa asianmukaisissa tiloissa, jotka valmistuivat      katsoo, ettei asiassa ole syytä ryhtyä toimenpitei-
16434: vuonna 1982.                                           slln.
16435: 
16436:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
16437: 
16438:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
16439:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 92                                            3
16440: 
16441: 
16442: 
16443: 
16444:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
16445: 
16446:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          styrelsen, eftersom närmast skattedistriktets en-
16447: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        het och lönsamheten i skattebyråns verksamhet
16448: den 13 mars 1986 tili vederbörande medlem av          inte har förutsatt detta.
16449: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Allmänt konstaterar skattestyrelsen att de
16450: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål          skattskyldiga inte längre personligen behöver
16451: nr 92:                                                besöka skattebyrån i någon större utsträckning,
16452:            Amnar Regeringen vidta åtgärder för        eftersom ärendena tili största delen kan skötas
16453:        att invånarna i Kyrkslätt skali få tillgång    per _telefon och post. Dessutom har skattebyråns
16454:        tili skattebyråns tjänster i sin egen kom-     serv1ce förbättrats genom att skattedeklarations-
16455:        mun och, om så är faliet, vilka åtgärder?      blanketterna, skatteboken, utredningen över be-
16456:                                                       skattningen och beskatrningsintyget postas till de
16457:                                                       sk~ttskyldiga, vilket för sin del betydligt har
16458:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16459:                                                       mmskat behovet av personliga besök.
16460: anföra följande:
16461:                                                           På grund av ovan nämnda orsaker och de
16462:    Skattebyråernas placering bestäms av skattesty-
16463:                                                       begränsade resurserna anser skattestyrelsen det
16464: relsen efter att länsstyrelsen och berörda kom-       numera inte heller ändamålsenligt att inrätta
16465: munstyrelser hörts. Ett stadgande om saken ingår
16466:                                                       filialbyråer eller särskilda betjäningsställen i fall
16467: i 6 § 2 mom. beskattningslagen (482/58). Skat-
16468:                                                       som liknar det som nu är i fråga, särskilt som det
16469: testyrelsen kan enligt 62 § beskattningsförord-
16470:                                                       under nuvarande funktionella omständigheter är
16471: ningen förordna om inrättande av filialbyrå av
16472:                                                       mycket tvivelaktigt om servicen förbättras i såda-
16473: skattebyrå i kommun, där skattebyrå inte finns.
16474:                                                       na fall.
16475: Saken förutsätter att kommunfulimäktige har
16476: gett sitt samtycke och att länsstyrelsen har hörts.      Trots att invånarantalet i Kyrkslätts kommun
16477:    Skattestyrelsen har i sitt utlåtande med anled-    har växt mycket, anser skattestyrelsen med hän-
16478: ning av spörsmålet gett finansministeriet följande    visning tili ovanstående synpunkter samt tili
16479: utredning.                                            problemen i anslutning tili de olägenheter som
16480:    "Till Sjundeå skattedistrikt hör utom Kyrk-        drabbar den nuvarande personalen och tili an-
16481: slätts kommun även Ingå kommun. Skattebyrån i         skaffningen av lokaliteter, att det för närvarande
16482: Sjundeå är centralt placerad med tanke på skatte-     inte föreligger tiliräckligt vägande skäl för att
16483: distriktets geografiska utsträckning. Skattebyrån     överv~ga en förflyttning av skattebyrån från Sjun-
16484: förfogar i Sjundeå över ändamålsenliga utrym-         deå uli Kyrkslätt.''
16485: men, som blev färdiga år 1982.                           Med stöd av det som ovan framförts anser
16486:    Någon ändring av Sjundeå skattedistrikt eller      fi_nansministeriet att det inte föreligger skäl att
16487: skattebyråns placering är inte aktuell vid skatte-    v1dta åtgärder i saken.
16488: 
16489:      Helsingfors den 11 april 1986
16490: 
16491:                                                                             Minister Pekka Vennamo
16492:                                                                                                             j
16493:                                                                                                         j
16494:                                                                                                     j
16495:                                                                                                 j
16496:                                                                                             j
16497:                                                                                         j
16498:                                                                                     j
16499:                                                                                 j
16500:                                                                             j
16501:                                                                         j
16502:                                                                     j
16503:                                                                 j
16504:                                                             j
16505:                                                         j
16506:                                                     j
16507:                                                 j
16508:                                             j
16509:                                         j
16510:                                     j
16511:                                 j
16512:                             j
16513:                         j
16514:                     j
16515:                 j
16516:             j
16517:         j
16518:     j
16519: j
16520:                                                1986 vp.
16521: 
16522: Kirjallinen kysymys n:o 93
16523: 
16524: 
16525: 
16526: 
16527:                                    Perho: Ennakkoperintälain muuttamisesta ennakkoveron kahteen
16528:                                       kertaan perimisen estämiseksi
16529: 
16530: 
16531:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16532: 
16533:    Ennakkoperintälain 24 §:n mukaan, jos työn-        verot. Verot menevät valituksesta huolimatta heti
16534: antaja on osaksi tai kokonaan jättänyt enoakan-       maksuun. Siten kahteen kertaan maksettujen
16535: pidätyksen toimittamatta, on lääninveroviraston       ennakoiden palauttaminen saattaa kestää pitkiä-
16536: pantava työnantajan maksettavaksi pidättämättä        kin aikoja ja aiheuttaa siten kohtuuttomuutta
16537: jätetty määrä. Tämä koskee myös tapausta, että        työnantajalle. Muutama vuosi sitten, kun asiasta
16538: työnantaja on arvioinut palkkana annettavien          eduskunnassakin keskusteltiin, yleisesti todettiin,
16539: luontoisetujen arvon liian alhaiseksi ja hän on       että ennakkoperintälain säännös on tältä osin
16540: poikennut vahvistetuista arvioimisperusteista tai     kohtuuton. Toimenpiteisiin säännöksen muutta-
16541: hänen on pitänyt muutoin tietää arvionsa vir-         miseksi ei ole kuitenkaan ryhdytty.
16542: heellisyys. Vuonna 1983 tuli voimaan verohalli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16543: tuksen päätös siitä, ettei edellä mainittua maksu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16544: velvollisuutta määrätä työnantajalle, jos enoa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16545: kanpidätyksen toimittaminen on laiminlyöty pal-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16546: kasta, jonka määrä palkansaajaa kohden ei ylitä
16547: 500 markkaa vuodessa.                                           Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-
16548:    Edellä mainittu ennakkoperintälain säännös                nalle esityksen ennakkoperintälain muut-
16549: johtaa siihen, että sekä työnantajalta että työnte-          tamiseksi siten, ettei enoakanpidätyksen
16550: kijäitä peritään samoja verosaatavia. Näin tapah-            toimittamatta jättämisen vuoksi makset-
16551: tuu esimerkiksi, kun maksetuista päivärahoista               tavaksi määrättyä veroa perittäisi sekä
16552: on jälkikäteen määrätty työnantajalle maksetta-              työntekijäitä että työnantajalta, siis toisin
16553: vaksi enoakanpidätykset ja työntekijälle vastaavat           sanoen kahteen kertaan?
16554: 
16555:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1986
16556: 
16557:                                              Heikki Perho
16558: 
16559: 
16560: 
16561: 
16562:  260309U
16563: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 93
16564: 
16565: 
16566: 
16567: 
16568:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16569: 
16570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         24 §:n 2 momentin mukaan työnantaja vapautuu
16571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          pidätysmäärän suorittamisesta, mutta vain sillä
16572: olette 14 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn            edellytyksellä, että verovelvollinen on suorittanut
16573: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           hänelle maksuunpannun veron. Viivästysseuraa-
16574: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      mukset, siltä osin kuin niitä ei ole pantu verovel-
16575: taja Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta       vollisen maksettavaksi, sekä mahdollisen veron-
16576: kysymyksestä n:o 93:                                   korotuksen työnantaja joutuu kuitenkin laimin-
16577:                                                        lyöntinsä vuoksi tällöinkin suorittamaan. Jos sel-
16578:           Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-        vitys verovelvollisen suorituksesta saadaan vasta
16579:        nalle esityksen ennakkoperintälain muut-        sen jälkeen, kun työnantajalle on määrätty mak-
16580:        tamiseksi siten, ettei ennakonpidätyksen        suvelvollisuus, poistaa lääninverovirasto maksu-
16581:        toimittamatta jättämisen vuoksi makset-         velvollisuuden hakemuksesta ja määrää mahdolli-
16582:        tavaksi määrättyä veroa perittäisi sekä         sesti suoritetun pidätysmäärän palautettavaksi
16583:        työntekijäitä että työnantajalta, siis toisin   työnantajalle. Korkoa palautettavalle määrälle ei
16584:        sanoen kahteen kertaan?                         suoriteta.
16585:                                                           Tulo, josta ennakonpidätys on jätetty toimitta-
16586:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       matta, on useimmiten jäänyt myös verovelvolli-
16587: ti seuraavaa:                                          sen tulona verottamatta ja verotetaan näin ollen
16588:    Ennakkoperintälain {418/59) 4 §:n mukaan            jälkiverotuksin. Työnantajan pidätysvelvollisuus
16589: työnantaja on velvollinen toimittamaan maksa-          ja velvollisuus pidätyksen suoritukseen valtiolle
16590: mastaan palkasta ennakonpidätyksen. Laki raken-        on voimassa ennakkoperintälain säännösten no-
16591: tuu sille periaatteelle, että työnantajana toimivan    jalla myös jälkiverotustilanteissa, joten perintä
16592: on vastattava oikeamääräisen pidätyksen toimit-        kohdistetaan tällöin ennakonpidätykseen. Kun
16593: tamisesta ja sen suorittamisesta veronsaajille. En-    verotus kyseisestä tulosta on toimitettu, verosta
16594: nakkoperintälaki ja -asetus sekä verohallituksen       vastaa verovelvollinen työntekijä, mutta laimin-
16595: tarkemmat määräykset ja suoraan pidätysvelvolli-       lyöntinsä vuoksi eräänlaisena takaajana edelleen
16596: sille lähettämät ohjeet ohjaavat menettelyä erit-      myös työnantaja, kunnes verovelvollinen on ve-
16597: täin yksityiskohtaisesti. Epäselvissä tapauksissa      ronsa suorittanut. Ennen vuonna 1983 tehtyä
16598: työnantaja tai työntekijä voi lisäksi pyytää ennak-    lainmuutosta {704/83) työnantajan oli odotettava
16599: koperintälain 17 §:n mukaista ennakkoratkaisua         verotuspäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ennen pi-
16600: siitä, onko jostakin tulosta yleensä toimitettava      dätysmäärän palauttamista. Nyt palautus tapah-
16601: ennakonpidätys.                                        tuu verovelvollisen maksusuorituksen jälkeen
16602:    Jos säädetyn pidätysvelvollisuuden laiminlyönti     riippumatta siitä, tyytyykö verovelvollinen teh-
16603: havaitaan, pannaan työnantajan maksettavaksi           tyyn päätökseen. Jos pidätettävä määrä palautet-
16604: ennakkoperintälain 24 §:n nojalla paitsi pidätet-      taisiin vielä aikaisempana ajankohtana siten, että
16605: tävä ennakko, myös veronlisäys ja veronkorotus.        perintä ei kohdistuisi missään vaiheessa yhtäai-
16606: Laiminlyönnin seuraamukset työnantaja voi vält-        kaisesti työnantajaan ja työntekijään, kuten kysy-
16607: tää vain harvoissa edellä mainitussa säännöksessä      myksessä ehdotetaan, saattaisi tilanne muodostua
16608: mainituissa poikkeustapauksissa, kuten silloin         pidätyksen laiminlyöneelle työnantajalle edulli-
16609: kun laiminlyönti on ollut hyvin vähäinen. Myös         semmaksikin kuin asianmukaisesti toimineelle,
16610: näitä tapauksia varten on verohallitus antanut         mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Myös
16611: tarkempia määräyksiä.                                  veronsaajain oikeus verotuloon vaarantuisi. Ehdo-
16612:    Työnantajan virhe tai laiminlyönti todetaan         tettua esitystä hallitus ei näin ollen voi antaa.
16613: useimmiten vasta palkanmaksuvuotta seuraavina             Koska palautus työnantajalle suoritetaan hake-
16614: myöhempinä vuosina toimitettavassa vero- tai           muksesta, saattaa verotoimiston työtilanne viiväs-
16615: ennakkotarkastuksessa. Verosta on tällöin vas-         tyttää hakemusten käsittelyä. Verohallituksessa
16616: tuussa myös palkansaaja. Ennakkoperintälain            selvitetäänkin mahdollisuuksia pidätysten palaut-
16617:                                       1986 vp. -    KK n:o 93                                       3
16618: 
16619: tamiseen automaattisesti viran puolesta. Verohal-   tos on ajankohtainen, hallitus ryhtyy tarvittaviin
16620: linnon ATK-järjestelmän kehittyessä menettely-      toimenpiteisiin.
16621: muutos lienee mahdollista toteuttaa. Kun muu-
16622: 
16623:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1986
16624: 
16625:                                                                         Ministeri Pekka Vennamo
16626: 4                                       1986 vp. -     KK n:o 93
16627: 
16628: 
16629: 
16630: 
16631:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16632: 
16633:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           granskning som företas åren efter löneutbetal-
16634: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ningsåret. Då är också löntagaren ansvarig för
16635: den 14 mars 1986 till vederbörande medlem av           skatten. Enligt 24 § 2 mom. lagen om förskotts·
16636: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      uppbörd befrias arbetsgivaren från att erlägga det
16637: dagsman Heikki Perho undenecknade spörsmål             belopp som skall innehållas, men bara under den
16638: nr 93:                                                 förutsättningen, att den skattskyldige har betalt
16639:                                                        den skatt som han har påförts. Dröjsmålspåfölj-
16640:            När har Regeringen för avsikt att avlåta    derna måste arbetsgivaren dock på grund av sin
16641:         en proposition till riksdagen med förslag      underlåtenhet också i detta fall betala, till den
16642:         till ändring av lagen om förskottsupp-         del de inte har påförts den skattskyldige, liksom
16643:         börd så, att den skatt som påförs på           också en eventuell skatteförhöjning. Om utred-
16644:         grund av att förskottsinnehållning inte        ningen över den skattskyldiges prestation erhålls
16645:         har verkställts inte skulle uppbäras av        först efter det att arbetsgivaren har påförts betal-
16646:         såväl arbetstagare som arbetsgivare, dvs.      ningsskyldighet, upphäver länsskatteverket på
16647:         två gånger?                                    ansökan betalningsskyldigheten och bestämmer
16648:                                                        att det innehållningsbelopp som eventuellt har
16649:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        erlagts skall återbetalas till arbetsgivaren. Ränta
16650: anföra följande:                                       på det återbetalda beloppet erläggs inte.
16651:    Enligt 4 § lagen om förskottsuppbörd är ar-            Den inkomst på vilken förskottsinnehållning
16652: betsgivaren skyldig att verkställa förskottsinne-      inte har gjorts har vanligen inte heUer beskattats
16653: hållning på den lön han utbetalar. Lagen bygger        som inkomst för den skattskyldige och beskattas
16654: på den principen, att den som är arbetsgivare          således genom efterbeskattning. Arbetsgivarens
16655: skall svara för att en innehållning av rätt belopp     skyldighet att verkställa innehållning och skyldig-
16656: verkställs och betalas till skattetagarna. Lagen och   het att erlägga det innehållna beloppet till staten
16657: förordningen om förskottsuppbörd liksom när-           gäller med stöd av stadgandena i lagen om
16658: mare bestämmelser från skattestyrelsen och anvis-      förskottsuppbörd också i fall av efterbeskattning,
16659: ningar som direkt har sänts till dem som är            varför uppbörden i detta fall inriktas på för-
16660: skyldiga att verkställa förskottsinnehållning ger      skottsinnehållningen. När beskattning av in-
16661: synnerligen detaljerade direktiv om förfarandet. I     komsten i fråga har verkställts, svarar den skatt-
16662: oklara fall kan arbetsgivaren eller arbetstagaren      skyldige arbetstagaren för skatten, men på grund
16663: dessutom be om förhandsbesked i enlighet med           av sin försummelse som ett slags garant fortfaran-
16664: 17 § lagen om förskottsuppbörd i frågor om             de också arbetsgivaren, tills den skauskyldige har
16665: huruvida förskottsuppbörd i allmänhet skall            betalt sin skatt. Före den lagändring som gjordes
16666: verkställas på en inkomst.                             1983 (704/83) måste arbetsgivaren vänta på att
16667:    När man konstaterar att den lagstadgade inne-       beskattningsbeslutet vann laga kraft innan inne-
16668: hållningsskyldigheten har försummats, åläggs ar-       hållningsbeloppet återbetalades. Nu sker återbe-
16669: betsgivaren med stöd av 24 § lagen om förskotts-       talningen efter det att den skattskyldige har
16670: uppbörd att utöver det förskott som skall inne-        betalat, oberoende av om den skattskyldige nöjer
16671: hållas dessutom erlägga skattetillägg och skatte-      sig med det beslut som fattats. Om det belopp
16672: förhöjning. Följderna av sin underlåtenhet kan         som skall innehållas skulle återbetalas redan
16673: arbetstagaren undgå bara i vissa sällsynta undan-      tidigare så, att uppbörden inte i något skede
16674: tagsfall som nämns i stadgandet i fråga, som           samtidigt skulle riktas mot arbetsgivaren och
16675: t.ex. om försummelsen har varit mycket liten.          arbetstagaren, såsom man föreslår i spörsmålet,
16676: Också för dessa fall har skattestyrelsen utfärdat      skulle situationen kunna bli fördelaktigare för
16677: närmare bestämmelser.                                  den arbetsgivare som har försummat att verkstäl-
16678:    Arbetsgivarens fel eller underlåtenhet konsta-      la innehållning än för den som har handlat på
16679: teras oftast först vid den skatte- eller förskotts-    vederbörligt sätt, vilket ime kan anses ändamåls-
16680:                                        1986 vp. -     KK n:o 93
16681: 
16682: enligt. Också skattetagarnas rätt tili skatteinkom-   att innehållningarna skulle återbetalas automa-
16683: ster skulle äventyras. Regeringen kan alltså inte     tiskt på tjänstens vägnar. Efterhand som skatte·
16684: avlåta den föreslagna propositionen.                  styrelsens ADB-system utvecklas torde det bli
16685:    Eftersom återbetalning tili arbetsgivaren sker     möjligt att ändra förfarandet. När ändringen blir
16686: eftet ansökan, kan arbetssituationen vid skatteby-    aktuell kommer regeringen att vidta behövliga
16687: rån fördröja behandlingen av ansökningarna. Vid       åtgärder.
16688: skattestyrelsen utteder man också möjligheterna
16689: 
16690:      Helsingfors den 15 april 1986
16691: 
16692:                                                                           Minister Pekka Vennamo
16693:                                                  1986 vp.
16694: 
16695: Kirjallinen kysymys n:o 94
16696: 
16697: 
16698: 
16699: 
16700:                                     Pekkarinen ym.: Avoimen korkeakouluopetuksen rahoituksen tur-
16701:                                        vaamisesta
16702: 
16703: 
16704:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16705: 
16706:    Avoimen korkeakouluopetuksen merkitys erää-          rahojen niukkuuden vuoksi korkeakouluissa on
16707: nä aikuiskoulutuksen muotona kasvaa jatkuvasti.         jouduttu turvautumaan opiskelumaksujen peri-
16708: On arvioitu, että vuonna 1985 korkeakoulujen            miseen, mistä seurauksena on ollut juridisia kiis-
16709: järjestämään avoimeen opetukseen osallistui yli         toja mm. eräiden kesäyliopistojen ja yliopistojen
16710: 16 000 opiskelijaa. Vaikka tilastotiedot ovatkin        kesken. Avointa korkeakouluopetusta koskevaa
16711: osin puutteellisia, merkitsee tämä kesäyliopisto-       säädöspohjaa tulisikin pikaisesti kehittää. Saman-
16712: jen vastaavat opiskelijat yhteenlaskien yli 20 000      aikaisesti korkeakoulujen omaa päätös- ja harkin-
16713: opiskelijaa vuodessa. Avoin korkeakouluopetus           tavaltaa tulee lisätä kaikissa avointa korkeakou-
16714: tarjoaa opiskelijalle joustavan tavan hankkia lisä-     luopetusta ja täydennyskoulutusta koskevissa ky-
16715: koulutusta: opiskelu voi palvella täydennyskoulu-       symyksissä opetuksen rahoitus- ja hinnoitteluky-
16716: tustavoitteita, se voi olla harrastustavoitteista it-   symykset mukaan lukien.
16717: sensä kehittämistä tai jopa tutkintoon tähtäävää           Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon sisältyy
16718: pitkäiänteistä työskentelyä.                            täydennyskoulutuksen rahoitusjärjestelmää kos-
16719:    Suomessa avoin korkeakouluopetus järjestetään        keva muutos. Hallituksen esityksen mukaan kor-
16720: hajautetusti eri puolilla maata sijaitsevien korkea-    keakoulujen täydennyskoulutus ja avoin korkea-
16721: koulujen toimesta. Tavallisimmin opetuksen or-          kouluopetus oli tarkoitus järjestää maksullisena
16722: ganisoi korkeakoulun täydennyskoulutuskeskus            palvelutoimintana samalla kun tulo- ja menoar-
16723: yhteistyössä tiedekuntien kanssa. Usein yhteistyö-      vion momentille 29.10.28 sisältyi määräraha,
16724: osapuolina on myös korkeakoulun ulkopuolisia            jolla oli tarkoitus alentaa koulutuksesta perittäviä
16725: organisaatioita, kuten kansalais- ja työväenopisto-     maksuja koulutuspoliittisin perustein.
16726: ja ja kesäyliopistoja. Hajautetusta organisaatiosta        Hallituksen tulo- ja menoarvioesitystä muutet-
16727: seuraa mm. se, että avoimeen korkeakouluope-            tiin eduskuntakäsittelyssä po. momentin osalta
16728: tukseen käytettävien määrärahojen ja muiden             siten, että avoin korkeakouluopetus jäi maksulli-
16729: voimavarojen summaaminen on vaivalloista ja             sen palvelutoiminnan ulkopuolelle. Valtiovarain-
16730: epätarkkaa. Tämän lisäksi avoin korkeakouluope-         valiokunnan sivistysjaostossa tehdyn muutoksen
16731: tus joutuu kilpailemaan voimavaroista sekä pe-          tarkoituksena oli säilyttää avoimen korkeakou-
16732: rusopetuksen että ammatillisen täydennyskoulu-          luopetuksen rahoitusjärjestelyt ennallaan, eli
16733: tuksen kanssa; monissa tapauksissa tämä merkit-         avoin korkeakouluopetus rahoitettaisiin edelleen
16734: see sitä, ettei avointa korkeakouluopetusta pysty-      korkeakoulujen muista määrärahoista, mm.
16735: tä järjestämään suunnitellussa ja tarpeellisessa        luento- ja tuntiopetusmäärärahasta. Myöhem-
16736: laajuudessa.                                            mässä tarkastelussa on kuitenkin käynyt ilmi, että
16737:    Korkeakoulujen toimintaa säädellään erittäin         tehty ratkaisu oli informaatiokatkoksista johtuen
16738: yksityiskohtaisesti erilaisten lakien, asetusten ja     puutteellinen ja että korkeakouluilla ei tosiasiassa
16739: pysyväismääräysten välityksellä. Tästä aiheutuu         ole sellaisia muita määrärahoja, joilla avointa
16740: huomattavaa haittaa avoimelle korkeakouluope-           korkeakouluopetusta voitaisiin järjestää tavoitel-
16741: tukselle, jolle suhteellisen uutena korkeakoulujen      lussa laajuudessa. Ellei uusia määrärahoja ole
16742: toiminta-alueena ei ole pystytty kehittämään yk-        osoitettavissa vielä tänä vuonna, useat korkeakou-
16743: sityiskohtaista normipohjaa. Säädöspohjan kehit-        lut lopettavat avoimen korkeakouluopetuksensa
16744: tymättömyyteen on törmätty erityisesti niissä kor-      syyslukukauden 1986 alusta lukien.
16745: keakouluissa, joissa on voimakkaasti pyritty ke-           Korkeakouluista kerätyt tiedot osoittavat, että
16746: hittämään avointa korkeakouluopetusta. Määrä-           lisätalousarviossa avoimeen korkeakouluopetuk-
16747: 
16748: 260334X
16749: 2                                    1986 vp. -    KK n:o 94
16750: 
16751: seen momentilla 29.10.01 (palkkaukset) tulisi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16752: osoittaa vähintään 3 miljoonan markan määrära-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16753: ha. Tämän välttämättömän lisämäärärahan lisäksi    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16754: tulisi samalla laajentaa momentin 29.10.28         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16755: (maksullinen palvelutoiminta) käyttöoikeutta
16756: niin, että ko. momenttia voidaan käyttää myös                 Aikooko Hallitus sisällyttää vuoden
16757: maksupalveluperiaatteella järjestettävän avoimen            1986 ensimmäiseen lisätalousarvioon
16758: korkeakoulun toimintaan.                                    avoimen korkeakouluopetuksen jatkami-
16759:                                                             seen ja kehittämiseen tarvittavat määrära-
16760:                                                             hat?
16761: 
16762:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1986
16763: 
16764:          Mauri Pekkarinen              Hannele Pokka                  Kalevi Mattila
16765:          Hannu Tenhiälä                Anna-Liisa Piipari             Pentti Lahti-Nuuttila
16766:          Toivo T. Pohjala              Ulla-Leena Alppi               Niilo Koskenniemi
16767:                                      1986 vp. -     KK n:o 94                                       3
16768: 
16769: 
16770: 
16771: 
16772:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16773: 
16774:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      mentille 29.10.28 ei koske avointa korkeakou-
16775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       luopetusta, vaan sen menot suoritetaan edelleen
16776: olette kirjeellänne 14 päivänä maaliskuuta 1986     korkeakoulujen muista määrärahoista.''
16777: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        On käynyt ilmeiseksi, että tulo- ja menoarvios-
16778: vastattavaksi kansanedustaja Pekkarisen ym. teke-   sa korkeakoulujen tuntiopetukseen tarkoitetut
16779: män kirjallisen kysymyksen n:o 94:                  määrärahat, joita on aikaisempina vuosina käy-
16780:                                                     tetty avoimen korkeakouluopetuksen opetuskus-
16781:          Aikooko Hallitus sisällyttää vuoden        tannuksiin, riittävät tänä vuonna lähinnä perus-
16782:        1986 ensimmäiseen lisätalousarvioon          ja jatkokoulutuksen järjestämiseen. Tämän vuok-
16783:        avoimen korkeakouluopetuksen jatkami-        si opetusministeriö on kuluvan vuoden ensim-
16784:        seen ja kehittämiseen tarvittavat määrära-   mäiseen lisämenoarvioon esittänyt 2 000 000
16785:        hat?                                         markan määrärahan avoimen korkeakouluope-
16786:                                                     tuksen tuntipalkkioihin momentille 29.10.01
16787:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    (Korkeakoulut, Palkkaukset). Mikäli eduskunta
16788: ti seuraavan:                                       sisällyttää määrärahan mainittuun lisämenoarvi-
16789:    Eduskunta on muuttanut valtion vuoden 1986       oon, määrärahat on tarkoitus jakaa kaikkien
16790: tulo- ja menoarvion perusteluja seuraavasti:        avointa korkeakouluopetusta järjestävien korkea-
16791:    ''Eduskunta on edellisen perusteella todennut,   koulujen kesken. 1 /
16792: että täydennyskoulutuksen rahoituksen siirto mo-
16793: 
16794:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1986
16795: 
16796:                                                                      Ministeri Gustav Björkstrand
16797: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 94
16798: 
16799: 
16800: 
16801: 
16802:                                Till Riksdagens Herr Talman
16803: 
16804:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         29.10.28 inte gäller öppen högskoleundervisning
16805: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        utan utgifterna härför betalas fortfarande av de
16806: av den 14 mars 1986 till vederbörande medlem         övriga anslagen för högskolorna.''
16807: av statsrådet sänt en avskrift av följande av           Till följd härav är det uppenbart att de anslag
16808: riksdagsman Pekkarinen m.fl. undertecknade           som i statsförslaget är avsedda för högskolornas
16809: spörsmål nr 94:                                      timundervisning och som under tidigare år har
16810:                                                      använts för undervisningskostnaderna inom den
16811:           Ämnar Regeringen          den första       öppna högskoleundervisningen i år närmast
16812:        tilläggsbudgeten för år 1986 uppta de         förslår för anordnande av grund- och fortutbild-
16813:        erforderliga anslagen för att den öppna       ningen. Därför har undervisningsministeriet före-
16814:        högskoleundervisningen kan fortsätta att      slagit, att ett anslag om 2 000 000 mark skall
16815:        utvecklas?                                    upptas under momentet 29.10.01 i den första
16816:                                                      tilläggsbudgeten för innevarande år (Högskolor-
16817:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     na, avlöningar). Anslaget är avsett för timunder-
16818: framföra följande:                                   visningen vid högskolorna. Ifall riksdagen inrym-
16819:    Riksdagen ändrade motiveringen till statsför-     mer anslaget i nämnda tilläggsbudget, har man
16820: slaget för år 1986 på följande sätt:                 för avsikt att fördela anslagen mellan alla de
16821:    ''På basen av det förut anförda, har riksdagen    högskolor som anordnar öppen högskoleunder-
16822: konstaterat, att överföringen av finansieringen av   visning.
16823: den kompletterande utbildningen till momentet
16824: 
16825:     Helsingfors den 21 april 1986
16826: 
16827:                                                                        Minister Gustav Björkstrand
16828:                                                 1986 vp.
16829: 
16830: ~rjallinen kysymys   n:o 95
16831: 
16832: 
16833: 
16834: 
16835:                                   Knuuttila ym.: Hampaiden oikomishoidon ja proteettisten toimen-
16836:                                       piteiden korvaamisesta sairausvakuutuksesta
16837: 
16838: 
16839:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16840: 
16841:    Sairausvakuutusta koskevia säädöksiä on hiljat-    määrä. Olisi kuitenkin tärkeää, että heti lapsena
16842: ain muutettu hammashoitoa koskevalta osin.            ja nuorella iällä voitaisiin hoitaa esimerkiksi toi-
16843: [ällöin kuitenkin pääsääntöisesti jätettiin korvat-   minnalliset purentahäiriöt. Myös lääkinnällisen
16844: avien toimenpiteiden ulkopuolelle oikomishoito        kuntoutuksen kustannukset tulevat korvamiksi
16845: ekä proteettiset toimenpiteet. Nämä rajoitukset       asuinpaikasta riippuen eri tavoin. Joissain ta-
16846: tiheuttavat kuitenkin monissa tapauksissa epä-        pauksissa tämä tosiasiallisesti estää asianmukaisen
16847: asa-arvoa asianmukaisen hammashoidon saannin          hoidon saannin riittävän aikaisessa vaiheessa.
16848: uhteen. Nykyisellään kyllä suuremmissa asutus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16849: :eskuksissa ja useissa kunnissa voidaan tarvittavaa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16850: >ikomishoitoa antaa perushoidon yhteydessä ter-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16851: reyskeskuksissa, mutta monis_sa pienissä kunnissa     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16852: a erikoisesti suurista keskuksista kauempana ole-
16853: rilla alueilla on hoidon saaminen vaikeaa. Tämä                  Aikooko Hallitus sairausvakuutuksesta
16854: ohtuu ennen kaikkea siitä, että oikomishoito voi              annettuja säädöksiä muuttamalla huoleh-
16855: :estää hyvin kauan ja se on kallista, jopa 10 000             tia siitä, että asuinpaikasta riippumatta ja
16856: narkkaa potilasta kohden. Lisäksi joutuu hoidon               ilman kohtuuttomia kustannuksia voi-
16857:  aaja itse maksamaan matkakustannukset ja                     daan saada myös hampaiden oikomishoi-
16858:  nuut lisäkustannukset. Osittain oikomishoidon                toa sekä niitä proteettisia toimenpiteitä,
16859:  monoon saantiin vaikuttaa myös hoitoa autavien               jotka ovat tarpeen suun alueen terveyden
16860:  .siantuntijahammaslääkäreiden liian vähäinen                 kannalta?
16861: 
16862:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1986
16863: 
16864:           Sakari Knuuttila             Anna-Liisa Piipari            Pirkko Valtonen
16865:           Paula Eenilä                 Pertti Hietala                Lauha Männistö
16866:           Urho Pohto                   Eva-Riitta Siitonen           Håkan Malm
16867:           Impi Muroma                  Marjatta Väänänen            Juhani Tuomaala
16868:                       Antti Kalliomäki                    Sinikka Hurskainen-Leppänen
16869: 
16870: 
16871: 
16872: 
16873:  60318E
16874: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 95
16875: 
16876: 
16877: 
16878: 
16879:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16880: 
16881:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hampaiden oikomishoito on yleensä kallista ja
16882: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         monissa tapauksissa vakuutetuille tärkeätä hoi-
16883: olette 14 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn           toa. Hoito on yleensä suoritettava lapsuus- tai
16884: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          nuotuusiässä, joten kustannukset rasittavat erityi-
16885: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sesti lapsiperheiden vanhempia. Tämän vuoksi
16886: taja Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kir-       oikomishoitoon liittyvien kustannusten korvaa-
16887: jallisesta kysymyksestä n:o 95:                       mista sairausvakuutuksesta voidaan pitää perus-
16888:                                                       teltuna. Toisaalta voi olla tapauksia, joissa oiko-
16889:           Aikooko Hallitus sairausvakuutuksesta       mishoidon tarpeellisuus sairauden hoitona on
16890:        annettuja säädöksiä muuttamalla huoleh-        tulkinnanvaraista.
16891:        tia siitä, että asuinpaikasta riippumatta ja      Proteettinen hoito on lapsilla ja nuorilla melko
16892:        ilman kohtuuttomia kustannuksia voi-           harvoin kyseeseen tuleva hoitomuoto. Yksittäis-
16893:        daan saada myös hampaiden oikomishoi-          tapauksissa se kuitenkin voi aiheuttaa suuria
16894:        toa sekä niitä proteettisia toimenpiteitä,     kustannuksia, joiden korvaaminen sairausvakuu-
16895:        jotka ovat tarpeen suun alueen terveyden       tuslain mukaan olisi perusteltua.
16896:        kannalta?                                         Sosiaali- ja terveysministeriö on 30.10.1985
16897:                                                       asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on
16898:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         muun muassa selvittää, miten sairausvakuutuk-
16899: seuraavaa:                                            sen kautta korvattavat palvelukset, korvausten
16900:                                                       taso ja korvausmenettelyyn liittyvät seikat mah-
16901:    Sairausvakuutuslain (364/63) mukaan vakuu-         dollisimman tarkoituksenmukaisesti täydentäisi-
16902: tetuille on korvattu hammashuoltoa, mikäli kysy-      vät julkisen sektorin terveydenhuoltopalveluita.
16903: myksessä on muun sairauden kuin hammassai-            Selvityksessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota
16904: rauden parantamiseksi välttämätön hoito.              sairausvakuutuksen kautta korvattavan työtervey-
16905:    Vuoden 1986 alusta tuli voimaan laki sairaus-      denhuollon sekä hammashuollon ja julkisten ter-
16906: vakuutuslain muuttamisesta (661185), jonka mu-        veyspalvelujen yhteensovittamiseen. Toimikun-
16907: kaan korvataan edellä mainitun lisäksi vuonna         nan tulee myös tutkia sairaanhoitokorvausten
16908: 1961 ja sen jälkeen syntyneille vakuutetuille         sisällön muutostarpeet sekä mahdollisten muu-
16909: hammaslääkärin suorittama järjestelmällisen           tosten toiminnalliset, taloudelliset ja henkilöstö-
16910: hammashuollon periaatteita noudattava suun ja         poliittiset vaikutukset.
16911: hampaiden tutkimus ja hoito, lukuun ottamatta            Toimikunnan työn valmistumiselle asetettu
16912: oikomishoitoa sekä proteettisia toimenpiteitä ja      määräaika päättyy 31.3.1987. Ennen kuin sai-
16913: hammasteknisiä kustannuksia. Hallituksen esi-         rausvakuutuksen kehittämistoimikunta on anta-
16914: tyksessä laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta     nut selvityksensä, on vaikeata määritellä lopullis-
16915: (HE n:o 86/1985 vp.) mainitut toimenpiteet            ta kantaa yksittäisiin sairausvakuutuslain paran-
16916: ehdotettiin kustannussyistä jätettäväksi korvaa-      nusehdotuksiin.
16917: matta.
16918: 
16919:     Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1986
16920: 
16921:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16922:                                        1986 vp. -     KK n:o 95                                        3
16923: 
16924: 
16925: 
16926: 
16927:                                Till Riksdagens Herr Talman
16928: 
16929:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vård bör i allmänhet ske under barndoms- och
16930: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ungdomsåren. Kostnaderna belastar därför sär-
16931: den 14 mars 1986 tili vederbörande medlem av          skilt föräldrarna i barnfamiljer. För den skuli kan
16932: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     det anses vara motiverat att sjukförsäkringen
16933: dagsman Sakari Knuuttila m.fl. undertecknade          ersätter de kostnader som är förknippade med
16934: spörsmål nr 95:                                       regleringsvården. Det kan å andra sidan finnas
16935:                                                       sådana fali, i vilka nödvändigheten av reglerings-
16936:           Ämnar Regeringen genom att ändra            vård som vård av sjukdom är en tolkningsfråga.
16937:        stadgandena om sjukförsäkring tilise att
16938:        även regleringsvård och sådana protetiska         Protetisk vård är en vårdform som ytterst sälian
16939:        åtgärder som är nödvändiga med tanke           kommer i fråga hos barn och unga. I enstaka fall
16940:        på vården av området kring munnen skali        kan den dock medföra stora kostnader, för vilka
16941:        kunna erhållas oberoende av boningsort         det vore motiverat att erlägga ersättning enligt
16942:        och utan oskäliga kostnader?                   sjukförsäkringslagen.
16943:                                                          Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte
16944:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      30.10.1985 en kommission, vars uppgift är att
16945: anföra följande:                                      bl.a. utreda, hur den service som sjukförsäk-
16946:    Enligt sjukförsäkringslagen (364/63) har den       ringen ersätter, ersättningsnivån och omständig-
16947: försäkrade erhåliit ersättning för tandvård, då det   heterna i anslutning tili ersättningsförfarandet så
16948: har varit fråga om vård som är nödvändig för          ändamålsenligt som möjligt kunde komplettera
16949: botande av annan sjukdom än tandsjukdom.              hälsovårdsservicen inom den offentliga sektorn. I
16950:    Vid ingången av år 1986 trädde lagen om            utredningen bör särskild uppmärksamhet ägnas
16951: ändring av sjukförsäkringslagen (661185) i kraft.     koordineringen av arbetsplatshälsovården samt
16952: Enligt denna utgår ersättning tili försäkrade, som    den tandvård som ersätts av sjukförsäkringen och
16953: är födda år 1961 elier därefter, såväl för det ovan   den offentliga hälsovårdsservicen. Kommissionen
16954: nämnda som för en av tandläkare enligt den            skali även undersöka ändringsbehoven beträffan-
16955: systematiska tandvårdens principer verkstälid un-     de innehållet i sjukvårdsersättningarna samt de
16956: dersökning och behandling av mun och tänder,          funktionelia, ekonomiska och personalpolitiska
16957: med undantag av regleringsvård samt protetiska        verkningar som eventuella ändringar medför.
16958: åtgärder och tandtekniska kostnader. De i rege-          Den frist som har utsatts för kommissionens
16959: ringens proposition tili lag angående ändring av      arbete utgår 31.3.1987. Det är svårt att ta någon
16960: sjukförsäkringslagen (RP nr 86/1985 rd.) nämn-        slutlig ställning tili enskilda bättringsförslag i
16961: da åtgärderna föreslogs bli oersatta av kost-         fråga om sjukförsäkringslagen innan kommissio-
16962: nadsskäl.                                             nen för urvecklande av sjukförsäkringen har av-
16963:    Tandregleringsvården är i regel en dyr och i       gett sin utredning.
16964: många fali viktig vård för den försäkrade. Denna
16965: 
16966:      Helsingfors den 16 april 1986
16967: 
16968:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
16969:                                                                                             j
16970:                                                                                         j
16971:                                                                                     j
16972:                                                                                 j
16973:                                                                             j
16974:                                                                         j
16975:                                                                     j
16976:                                                                 j
16977:                                                             j
16978:                                                         j
16979:                                                     j
16980:                                                 j
16981:                                             j
16982:                                         j
16983:                                     j
16984:                                 j
16985:                             j
16986:                         j
16987:                     j
16988:                 j
16989:             j
16990:         j
16991:     j
16992: j
16993:                                                  1986 vp.
16994: 
16995: Kirjallinen kysymys n:o 96
16996: 
16997: 
16998: 
16999: 
17000:                                     Skinnari: Vammaisten ja vanhusten kotihoidontuessa olevien epä-
17001:                                        kohtien poistamisesta
17002: 
17003: 
17004:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17005: 
17006:    Vammaisten ja vanhusten kotihoidontuen ta-           noin 1 87) markkaa kuukaudessa. Hoito van-
17007: voite ehkäistä ja siirtää laitoshoidon tarvetta on      hainkodissa oli tällöin noin 3 000 markkaa kuu-
17008: tarkoituksenmukainen. Käytännön toteutuksessa           kaudessa ja kaupunginsairaalan pitkäaikaisosas-
17009: on kuitenkin paljon ongelmia, jotka ovat herättä-       tolla noin 8 )00 markkaa kuukaudessa.
17010: neet aiheellisesti tyytymättömyyttä. Usein jopa            Päijät-Hämeen eräässä kunnassa keski-ikäinen
17011: ympärivuorokautiseksi osoittautuvasta työstä jää        naishenkilö on joutunut jäämään pois kodin
17012: käytännössä käteen vain pieni muodollinen kor-          ulkopuolisesta työstä hoitaakseen kotonaan BO-
17013: vaus. Lisäksi tuen saajalle ei ole järjestetty vapaa-   vuotiasta äitiään. Äidillä on diabetes, sydäntauti,
17014: päiviä eikä k~sälomia. Myös eläke- yms. sosiaali-       verenkiertohäiriöitä, verenpainetauti sekä hal-
17015: turva on avom.                                          vauksesta johtuvia afasia- ja epilepsiakohtauksia.
17016:    Tukeen tarvittavat määrärahat eivät kohdennu         Vuonna 1984 henkilö sai äidin hoidosta 700
17017: tuensaajaperheille, mikä johtuu yleensä noin )0         markkaa kuukaudessa, josta vähennettiin verot.
17018: prosentin verotuksesta ja tulojen perusteella pe-       Vuonna 1985 hän sai 800 markkaa kuukaudessa
17019: rittävästä asiakasmaksusta. Lisäksi vanhuksille ja      ja tänä vuonna määrä on 1 000 markkaa kuukau-
17020: vammaisille tarkoitetusta kotihoidontuesta saat-        dessa, josta vähennetään verot. Lisäksi äidiltä
17021: taa jäädä puhtaana tulona kotihoidontukitalouk-         peritään maksu tyttären antamasta hoidosta. Täl-
17022: siin vain puolet varatusta määrärahasta. Kunnilta       lainen työstä poisjäänyt äitiään hoitava henkilö
17023: puuttuvat myös tarvittavat henkilöstöresurssit ko-      kokee itsensä eräänlaiseksi kunnan työntekijäksi
17024: tihoidontukiasioita varten.                             ilman samoja etuisuuksia kuin kunnan muilla
17025:     Yhteiskunnan kannattaisi panostaa vammais-          työntekijöillä.
17026: ten ja vanhusten kotihoidontukeen. Hoidetta-               Vammaisten ja vanhusten kotihoidontuki etsii
17027: vankin kannalta tuttu lähiomainen on monesti            asemaansa. Kansaneläkelaitoksella on oma järjes-
17028: onnellinen ratkaisu. Sosiaalihallitus on asettanut      telmänsä kotihoidon tukemiseen: apu- ja hoitoli-
17029: korkeat vaatimukset hoitajille: ''laadukasta, kun-      sä eläkeläisille (verotus) sekä hoitotuki lapsille
17030: touttavaa, aktivoivaa, virikkeellistä hoitoa''. Mo-     (veroton). Eräät sosiaaliviranomaiset ovatkin esit-
17031: nesti tuensaajat ovat itsekin eläkkeellä olevia         täneet näiden tukimuotojen kehittämistä sum-
17032: aviopuolisoita.                                         mia suurentamalla, jolloin vältyttäisiin päällek-
17033:     Vanhusten kotihoidontukikokeilu toimeen-            käisyydeltä, verotuksen kohtuuttomalta vaiku-
17034: pantiin Lahdessa 1.10.-31.12.1984. Kokeilun             tukselta sekä asiakasmaksuilta.
17035: jälkeen suoritettiin vanhusta hoitaneiden henki-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17036:  löiden keskuudessa seurantakysely, johon osallis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17037:  tui 61 hoitajaa. Laskettaessa keskimääräinen sosi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17038:  aali- ja terveyspalvelujen käyttö kaikkien             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17039: kokeilun piiriin kuuluneiden vanhusten kesken
17040:  ja näiden palvelujen yhteiskunnalle aiheuttamat                   Mihin välittömiin toimiin Hallitus ryh-
17041:  kustannukset sekä keskimääräinen myönnetty tu-                 tyy vammaisten ja vanhusten kotihoidon-
17042:  ki, noin 800 markkaa kuukaudessa, muodostui                    tuessa olevien epäkohtien korjaamiseksi
17043:  kotihoidon kustannuksiksi vuoden 1984 lopulla                  mahdollisimman pikaisesti?
17044: 
17045:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1986
17046: 
17047:                                                Jouko Skinnari
17048:  260319F
17049: 2                                       1986 vp. -     KK n:o 96
17050: 
17051: 
17052: 
17053: 
17054:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17055: 
17056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mäismäärää on korotettu, jotta runsasta hoitopa-
17057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nosta tarvitsevien henkilöiden kotihoidosta ai-
17058: olette 14 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn            heutuva työmäärä tulisi kohtuullisella tavalla kor-
17059: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           vatuksi. Hoitajalle maksettava tuki oli vuonna
17060: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      1984 enintään 1 300 markkaa kuukaudessa ja
17061: taja Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     vuonna 1985 enintään 2 000 markkaa kuukau-
17062: myksestä n:o 96:                                       dessa.
17063:                                                           Valtakunnallisen suunnitelman mukaan tuen
17064:           Mihin välittömiin tOimun Hallitus            suuruus siis riippuu hoidon ja avun määrästä ja
17065:        ryhtyy vammaisten ja vanhusten kotihoi-
17066:                                                        vaikeusasteesta. Sosiaalihallitus on yleiskirjees-
17067:        dontuessa olevien epäkohtien korjaami-          sään vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan
17068:        seksi mahdollisimman pikaisesti?
17069:                                                        kotihoidontuesta (A 10/1985/hu) antanut ohjei-
17070:                                                        ta ja suosituksia muun muassa hoitajalle makset-
17071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tavan tuen määrän arvioimiseksi.
17072: seuraavaa:                                                Mitä sitten tulee hoitajalle maksettavan koti-
17073:    Sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 1 momentin 3          hoidontuen veronalaisuuteen, on valtiovarainmi-
17074: kohdan mukaan kotipalveluina järjestetään sosi-        nisteriön vero-osasto lausunnossaan todennut, et-
17075: aalilautakunnan ja yksityisen henkilön välillä teh-    tä tuloverotuksessamme omaksuttuihin tavoittei-
17076: tävään sopimukseen perustuvaa vammaisen, van-          siin kuuluu, että tulojen veronalaisuus määräytyi-
17077: huksen tai pitkäaikaissairaan kotona tapahtuvaa        si ensisijaisesti niiden määrän eikä laadun perus-
17078: hoitoa ja muuta huolenpitoa. Mainittu sopimus          teella. Tätä tavoitetta tukee myös viime vuosina
17079: voidaan sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 2 momen-         toteutettu kansaneläke-, sosiaalietuus- ja työttö-
17080: tin mukaan tehdä sellaisen henkilön kanssa, joka       myysturvajärjestelmien uudistus, jonka osana nä-
17081: kykenee huolehtimaan vammaisen, vanhuksen              mä edut on säädetty veronalaisiksi tuloiksi. Ve-
17082: tai pitkäaikaissairaan hoidosta tai muusta huolen-     ronalaisuus on tehnyt sekä taloudellisesti että
17083: pidosta. Sopimuksessa määritellään säännöksen          tulonjaon kannalta mahdolliseksi tulonsiirtojär-
17084: mukaan hoitoa antavan henkilön oikeudet ja             jestelmien kehittämisen kansalaisten tarpeita pa-
17085: velvollisuudet.                                        remmin vastaaviksi. Esimerkiksi tarveharkintaa ja
17086:    Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista anne-    tulosidonnaisuutta on voitu vähentää, koska tu-
17087: tun asetuksen mukaan kotona tapahtuvasta hoi-          kimuotojen oikeudenmukainen kohdistuminen
17088: dosta voidaan muulta kuin vähävaraiselta palve-        voidaan toteuttaa verojärjestelmän avulla. Pieni-
17089: luosaajalta periä maksu, joka on enintään puolet       tuloiset ja tulottomat, jotka tavallisesti ovat eni-
17090: kodinhoitajan tai kotiavustajan antamasta koti-        ten tuen tarpeessa, saavat veronalaisista tukimuo-
17091: palvelusta perittävästä maksusta. Sosiaalihuolto-      doista suhteellisesti suuremman hyödyn kuin
17092: lain 28 §:n 3 momentin mukaan sosiaalipalvelus-        suurempituloiset, joiden tuen tarvekin on tavalli-
17093: ta määrätty maksu voidaan myös jättää perimättä        sesti vähäisempi.
17094: tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvol-      Sosiaalietuuksien verotuksessa omaksutun lin-
17095: lisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset       jan mukaisesti myöskään vanhusten ja vammais-
17096: näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.            ten kotihoidontuen säätämistä verovapaaksi tu-
17097:    Sosiaalihuollon järjestämisestä vuosina 1986-       loksi ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena siinä-
17098: 1990 annetun valtakunnallisen suunnitelman             kään tapauksessa, että tuki maksettaisiin hoidet-
17099: edellä tarkoitettua kotihoidontukea koskevan oh-       tavalle itselleen. Käytännössä kunnat kuitenkin
17100: jeen mukaan hoitajalle maksettavan tuen suuruus        maksavat tuen lähes poikkeuksetta suoraan hoita-
17101: on hoidon ja avun määrästä ja vaikeusasteesta          jalle, jolloin sitä pidetään tämän palkkaan rin-
17102: riippuen vuonna 1986 enintään 2 200 markkaa            nastettavana enoakanpidätyksen alaisena tulona.
17103: kuukaudessa. Valtakunnallisen suunnitelman pe-         Lopulliset veroseuraamukset riippuvat hoitajan
17104: rustelumuistion mukaan kotihoidontuen enim-            muiden tulojen määrästä. Jos kunnan maksama
17105:                                         1986 vp. -- ~ n:o 96                                            3
17106: 
17107: hoitotuki on vanhuksen tai vammaisen hoitajan          mään tai siirtämään pysyväisluonteista laitoshoi-
17108: ainoa tulo, lopullinen verotus rajoittuu tulojen       toon sijoittamista.
17109: vähäisyyden vuoksi kunnallisverotukseen, eli ve-          Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
17110: roa menee noin viidennes saadun tuen määrästä.         parhaillaan myös hallituksen esitystä laiksi lapsen
17111:    Lisäksi vero-osasto on katsonut, että kotihoi-      hoitotuesta annetun lain muuttamisesta ja halli-
17112: dontuen riittävyys ja järjestelmän toimivuus olisi     tuksen esitystä laiksi kansaneläkelain muuttami-
17113: varmistettava muulla tavoin kuin verotusta kos-        sesta sekä vammaistukilaiksi. Lapsen hoitotukijär-
17114: kevien säännösten muuttamisella.                       jestelmässä, kansaneläkelain mukaisessa hoitojär-
17115:                                                        jestelmässä ja invalidirahan tilalle tulevassa vam-
17116:    Sosiaalihuoltolain 28 §:n 3 momentin nojalla        maistukijärjestelmässä on tarkoitus pyrkiä kolmi-
17117: hoidettavalta perittävä maksu voidaan siis poistaa     portaiseen korvaustasoon, jossa nykyistä parem-
17118: tai alentaa. Päätös maksun alentamisesta tai peri-     min pystyttäisiin ottamaan huomioon yksilölliset
17119: mättä jättämisestä on tehtävä asiakaskohtaisesti.      vammaisuudesta ja avuttomuudesta aiheutuvat
17120: Yleiskirjeessään sosiaalihallitus suosittaa maksun     erityistarpeet. Myös korvaustasoa nostettaisiin
17121: alentamista tai perimättä jättämistä harkittavaksi     tuntuvasti. Kansaneläkelain mukaisessa hoitotu-
17122: muun muassa niissä tilanteissa, joissa hoitotukea      kijärjestelmässä on tarkoitus entistä paremmin
17123: maksetaan hoidettavan perheeseen kuuluvalle            tukea vanhusten ja vammaisten kotona asumista
17124: henkilölle, jolloin tuki otetaan huomioon lasket-      ja kotihoitoa.
17125: taessa perheen nettotuloja asiakasmaksun mää-             Kotipalveluja kehitettäessä tulee sosiaalihuol-
17126: räämistä varten. Samoin tulisi yleiskirjeen mu-        lon valtakunnallisen suunnitelman mukaan ottaa
17127: kaan menetellä niissä tilanteissa, joissa hoidetta-    huomioon myös vammaisia ja vanhuksia kotona
17128: valta perittävä maksu ylittää hoitajalle maksetta-     hoitavien perheenjäsenten loman ja vapaa-ajan
17129: van nettotuen.                                         tarve. Perhehoitajatoimikunta on mietinnössään
17130:    Kotihoidontuen tavoitteena on mainitun yleis-       (Komiteanmietintö 1984:57) esittänyt erillislain-
17131: kirjeen mukaan mahdollistaa hoitoa ja apua             säädäntöä, jolla voidaan järjestää perhehoitajien
17132: tarvitsevien vanhusten, vammaisten ja pitkäai-         työoikeudellinen asema ja sosiaaliturva. Vanhus-
17133: kaissairaiden kotona asuminen ja siellä selviyty-      ten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoi-
17134: minen silloin, kun henkilö ei ole ympärivuoro-         dontuen kehittäminen on sosiaalihuollon yleisten
17135:  kautisen sairaala- tai muun laitoshoidon tarpeessa.   tavoitteiden toteuttamisen kannalta tarkoituksen-
17136: Kotihoidontuen järjestämisellä pyritään välttä-        mukaista.
17137: 
17138:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1986
17139: 
17140:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
17141: 4                                       1986 vp. -      KK n:o 96
17142: 
17143: 
17144: 
17145: 
17146:                                  Till Riksdagens Herr Talman
17147: 
17148:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt den riksomfattande planen är således
17149: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          stödets belopp beroende av hur omfattande och
17150: den 14 mars 1986 till vederbörande medlem av            krävande vården är. Socialstyrelsen har i sitt
17151: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       cirkulär om stöd för vård i hemmet av åldringar,
17152: dagsman Skinnari undertecknade spörsmål nr 96:          handikappade och kroniker (A 10/1985 /hu) ut-
17153:                                                         färdat anvisningar och rekommendationer som
17154:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-           skall följas bl.a. vid uppskattande av det belopp
17155:         geringen vidta för att så snabbt som            som skall betalas till vårdare.
17156:         möjligt avhjälpa de missförhållanden som
17157:         är förknippade med stödet för vård i               Vad beträffar beskattningen av hemvårdsstöd
17158:         hemmet av handikappade och åldringar?           som betalas till vårdare har finansministeriets
17159:                                                         skatteavdelning i sitt utlåtande konstaterat att
17160:                                                         målen för inkomstbeskattningen bl.a. är att
17161:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skatteplikten för inkomster i första hand skall
17162: anföra följande:                                        bestämmas på grundvalen av inkomsternas stor-
17163:    Enligt 9 § 1 mom. 3 punkten socialvårdsför-          lek och inte på grundvalen av deras art. Denna
17164: ordningen ordnas hemservice i form av vård eller        målsättning har delvis förverkligats genom refor-
17165: annan omsorg i hemmet om invalid, åldring eller         meringen av folkpensionssystemet samt systemen
17166: kroniker på grundval av avtal mellan socialnämn-        med sociala förmåner och utkomstskydd, vari-
17167: den och enskild person. Ett sådant avtal kan            genom dessa förmåner har gjorts till skatteplik-
17168: enligt 9 § 2 mom. socialvårdsförordningen ingås         tiga inkomster. Skatteplikten har både ekono-
17169: med person som förmår sköta en invalid, åldring         miskt och med avseende på inkomstfördelningen
17170: eller kroniker eller svara för annan omsorg om          möjliggjort ett utvecklande av inkomstöverför-
17171: denne. Enligt stadgandet skall i avtalet fastställas    ingssystemen så att dessa bättre motsvarar med-
17172: vårdarens rättigheter och skyldigheter.                 borgarnas behov. Sålunda har man i viss utsträck-
17173:    Enligt förordningen om avgifter för socialservi-     ning kunnat frångå behovsprövningen och in-
17174: ce kan för vård i hemmet av annan än mindrebe-          komstbindningen, eftersom en rätrvis inriktning
17175: medlad servicemottagare uppbäras en avgift som          av stödformerna har kunnat förverkligas med
17176: är högst hälften av den avgift som uppbärs för          hjälp av beskattningssystemet. Personer med låga
17177: hemservice som ges av hemvårdare eller hemhjäl-         inkomster eller inga inkomster alls, vilka i all-
17178: pare. Enligt 28 § 3 mom. kan avgift som fast-           mänhet är i största behov av stöd, får förhållan-
17179: ställts för socialservice även lämnas oindriven         devis större nytta av de skattepliktiga stödformer-
17180: eller nedsättas om skäl därtill föreligger med          na än höginkomsttagarna, vilkas behov av stöd
17181: beaktande av vederbörandes försörjningsplikt och        också i allmänhet är mindre.
17182: utkomstmöjligheter eller synpunkter på vården.              I överensstämmelse med den linje man gått in
17183:    Enligt ett direktiv i den riksomfattande planen      för vid beskattningen av sociala förmåner har det
17184: för ordnande av socialvården under åren 1986-           inte heller ansetts ändamålsenligt att stadga om
17185: 1990 vilket gäller ovan avsedda hemvårdsstöd är         skattefrihet för stöd för vård i hemmet av åld-
17186: storleken av det stöd som erläggs till skötaren år      ringar och handikappade, ens i det fall att stödet
17187: 1986 högst 2 200 mark per månad, beroende på            utbetalas till den som vårdas. I praktiken betalar
17188: vårdens och hjälpens omfattning och svårighets-         kommunerna nästan uran undantag stödet direkt
17189: grad. Enligt motiveringspromemorian för den             till vårdaren, varvid stödet anses som vårdar.ens
17190: riksomfattande planen har hemvårdsstödets               med lön jämförbara inkomst, som är underkastad
17191: maximibelopp höjts, för att den arbetsinsats som        förskottsinnehållning. De slutgiltiga skattepåfölj-
17192: krävs för personer som behöver omfattande vård          derna är beroende av hur stora vårdarens övriga
17193: skall bli ersatt till ett skäligt belopp. Stödet till   inkomster är. Om kommunens hemvårdsstöd är
17194: skötaren var år 1984 högst 1 300 mark per månad         den enda inkomsten för den person som vårdar
17195: och år 1985 högst 2 000 mark per månad.                 en åldring eller handikappad, begränsar sig den
17196:                                        1986 vp. -     KK n:o 96                                        5
17197: 
17198: slutgiltiga skatten på grund av den låga inkomst-        Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds för
17199: en tili kommunalskatt, dvs. endast ca en femte-       närvarande även regeringens proposition tili riks-
17200: del av det erhålina stödet åtgår tili skatt.          dagen med förslag tili lag om ändring av lagen
17201:    Skatteavdelningen har dessutom ansett att          om vårdbidrag för barn samt regeringens propo-
17202: tryggandet av ett tiliräckligt hemvårdsstöd och       sition tili riksdagen med förslag till ändring av
17203: ett fungerande stödsystem skall ske på annat sätt     folkpensionslagen och tili lag om stöd för handi-
17204: än genom ändring av beskattningsstadgandena.          kappade. Målet är att i systemet med vårdbidrag
17205:    Avgift som med stöd av 28 § 3 mom. social-         för barn, i det vårdsystem som bygger på folk-
17206: vårdslagen uppbärs av den som får vård kan            pensionslagen och i det system med stöd för
17207: sålunda lämnas oindriven elier sänkas. Beslut om      handikappade som skali ersätta invalidpenningen
17208: detta skall fattas skilt för varje klient. 1 sitt     skapa ett ersättningssystem med tre nivåer, varvid
17209: cirkulär rekommenderar socialstyrelsen att man        man bättre än för närvarande kunde beakta
17210: bör överväga om avgiften skall lämnas oindriven       individuelia specialbehov som beror på handi-
17211: elier sänkas t.ex. i sådana situationer, där stödet   kapp elier hjälplöshet. Avsikten är likaså att
17212: betalas tili en person som hör tili den vårdbehö-     kännbart höja ersättningsnivån samt att genom
17213: vandes familj, varvid stödet beaktas vid uträk-       det stödsystem som avses i folkpensionslagen
17214: nande av familjens nettoinkomster för faststälian-    effektivare än nu stöda åldringars och handikap-
17215: de av klientavgiften. Så skulie även enligt cirku-    pades boende och vård i hemmet.
17216: läret förfaras då den avgift som uppbärs av den          Vid utvecklandet av hemservicen skali enligt
17217: som vårdas överstiger nettobeloppet av stödet tili    den riksomfattande planen för socialvården även
17218: vårdaren.                                             beaktas behovet av semester och fritid för de
17219:    Avsikten med hemvårdsstödet är enligt nämn-        familjemedlemmar som i hemmet vårdar handi-
17220: da cirkulär att göra det möjligt för åldringar,       kappade och åldringar. Familjevårdarkommissio-
17221: handikappade och kroniker som behöver vård            nen har i sitt betänkande (Kommittebetänkande
17222: och hjälp att bo hemma och komma tili rätta i         1984:5 7) föreslagit en specialiagstiftning, genom
17223: hemmet i sådana fali då de inte är i behov av         viiken det vore möjligt att ordna familjevårdarnas
17224: sjukhus- elier annan anstaltsvård dygnet runt.        arbetsrättsliga stälining och deras socialskydd.
17225: Med hjälp av hemvårdsstödet försöker man und-         Att utveckla hemvårdsstödet för åldringar, han-
17226: vika eller framskjuta påbörjandet av fortgående       dikappade och kroniker är med tanke på social-
17227: vistelse på anstalt.                                  vårdens alimänna mål ändamålsenligt.
17228: 
17229:      Helsingfors den 16 april 1986
17230: 
17231:                                                                              Minister Matti Puhakka
17232:                                                 1986 vp.
17233: 
17234: Kirjallinen kysymys n:o 97
17235: 
17236: 
17237: 
17238: 
17239:                                    Skinnari: Elatusvelvollisten taloudellisen aseman parantamisesta
17240: 
17241: 
17242:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17243: 
17244:    Elatusvelvolliset ja heidän etujärjestönsä Ela-     heitten asemaan yleensä. Elatusvelvollisten näkö-
17245: tusvelvollisten Liitto ovat useissa eri yhteyksissä    kulma on jäänyt ottamatta huomioon asumisen,
17246: kiinnittäneet huomiota elatusvelvollisten talou-       verotuksen sekä muiden yhteiskunnallisten uu-
17247: dellisiin ongelmiin. Kun elatusvelvollinen mies        distusten ja muutosten yhteydessä. Lapsiperhei-
17248: tai nainen perustaa uuden perheen, hänen ongel-        den asema Suomessa muutoinkaan ei ole suhteel-
17249: mansa kärjistyvät, koska hänellä on elatusvelvolli-    lisesti erityisen hyvä, mikä kärjistyy elatusvelvol-
17250: suus edellisestä perheestä oleviin lapsiin ja nykyi-   listen kohdalla.
17251: sessä perheessä oleviin.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17252:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17253:    Elatusvelvollisten kannalta asumistuen myön-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17254: tämisessä on monia epäkohtia. Asumistukea              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17255: määrättäessä elatusmaksut tulisi ottaa huomioon
17256: nykyistä laajemmin. Verotuksessa on kiinnitetty                   Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-
17257: huomiota elatusvelvollisten vähennysoikeuden                   litus ryhtyy elatusvelvollisten aseman pa-
17258: rajoituksiin lasten ikärajojen osalta. Elatusvelvol-           rantamiseksi verotuksen, asumistuen ja
17259: listen taloudelliset ongelmat heijastuvat lapsiper-            muiden sosiaalietuuksien osalta?
17260: 
17261:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1986
17262: 
17263:                                              Jouko Skinnari
17264: 
17265: 
17266: 
17267: 
17268: 260320G
17269: 2                                       1986 vp. -- KJ( n:o 97
17270: 
17271: 
17272: 
17273: 
17274:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17275: 
17276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         vuoden 1987 veroperusteista päätettäessä. Tässä
17277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           yhteydessä voitaisiin selvittää muun muassa mah-
17278: olette 14 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn             dollisuudet yhtenäistää elatusvelvollisuusvähen-
17279: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            nysten ja yksinhuoltajavähennysten myöntämis-
17280: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       perusteet siten, että myös elatusvelvollisuusvä-
17281: taja Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      hennys myönnettäisiin verovuonna enintään 18
17282: myksestä n:o 97:                                        vuotta täyttävästä lapsesta. Tällöin sekä lasta
17283:                                                         välittömästi huoltanut vanhempi että elatusvel-
17284:            Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-       vollinen saisivat lapsen elättämisen perusteella
17285:         litus ryhtyy elatusvelvollisten aseman pa-      veroetuja samalta ajalta.
17286:         rantamiseksi verotuksen, asumistuen ja
17287:         muiden sosiaalietuuksien osalta?                   Yksinhuoltajien Liiton vuonna 1985 teettämän
17288:                                                         tutkimuksen mukaan on pääteltävissä, että keski-
17289:                                                         määräinen elatusavun maara on vuonna
17290:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           1986 580 markkaa kuukaudessa (Antti Rovamo:
17291: seuraavaa:                                              Yksinhuoltajien Liitto ry:n jäsentutkimus -- jäse-
17292:    Lapsen elatuksesta annetun lain perusteella          nistön olot ja ongelmat). Yhteiskunnan tuki
17293: lapsen vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta         elatusvelvolliselle valtion- ja kunnallisverotukses-
17294: siihen asti, kunnes lapsi tulee täysivaltaiseksi eli    sa on täten keskimäärin 130 markkaa kuukaudes-
17295: täyttää 18 vuotta, ellei lapsi tätä ennen pysty         sa. Yhteiskunta tukee verotuksen kautta elatus-
17296: itseään elättämään. Vanhemmat vastaavat kui-            apua suorittavaa keskimäärin 22 prosentilla kuta-
17297: tenkin lapsensa koulutuksesta aiheutuvista kus-         kin suoritettua elatusapumaksua kohden. Yhteis-
17298: tannuksista myös lapsen täytettyä 18 vuotta,            kunnan tuki verotuksen kautta elatusvelvollisille
17299: mikäli se harkitaan kohtuulliseksi.                     on suhteellisesti samaa suuruusluokkaa kuin yh-
17300:    Valtiovarainministeriön vero-osastolta saadun        teiskunnan aineellinen tuki lapsiperheille yleen-
17301: lausunnon mukaan vuodesta 1979 alkaen valtion-          sä.
17302: ja kunnallisverotuksessa on myönnetty elatusvel-            Mitä sitten tulee asumistukilain (4081 7 5) mu-
17303: vollisuusvähennys sellaiselle verovelvolliselle, joka   kaiseen asumistukeen myönnetään sitä verotuk-
17304: on verovuoden aikana suorittanut lapsen elatusta        sessa viimeksi vahvistettujen veroäyrien perusteel-
17305: koskevan lainsäädännön mukaisella sopimuksella          la. Jos hakijan tulot ovat kuitenkin verotuksen
17306: tai tuomiolla vahvistettuja elatusmaksuja. Vuo-         jälkeen pysyvästi muuttuneet, tukea myönnetään
17307: delta 1986 toimitettavassa verotuksessa vähen-          hakemusajankohdan mukaisten kuukausitulojen
17308: nyksen enimmäismäärä on kunnallisverotuksessa           perusteella. Lähtökohtana on se, että hakijan
17309: 3 500 markkaa ja valtionverotuksessa 875 mark-          kaikki tulot, eräitä asumistukiasetuksessa (4881
17310: kaa verosta.                                            75) lueteltu ja verovapaita etuuksia lukuun otta-
17311:    Useimpien muiden lapsen elättämisen perus-           matta, otetaan huomioon. Byrokratian ja liialli-
17312: teella myönnettävien vähennysten tavoin myös            sen monimutkaisuuden välttämiseksi ei tuloista
17313: elatusvelvollisuusvähennysten edellytyksenä on          tukea myönnettäessä tehdä erikseen mitään vä-
17314: lapsen alaikäisyys. Tällä tarkoitetaan tuloverotuk-     hennyksiä. Kun verovelvollinen voi verotuksessa
17315: sessa lasta, joka verovuoden aikana täyttää enin-       tehdä elatusvelvollisuusvähennyksen, elatusmak-
17316: tään 16 vuotta. Ikärajan taustalla on ajatus, jonka     sut tulevat tätä kautta otetuiksi huomioon hänen
17317: mukaan vanhempien velvollisuus elättää lasta            veroäyreissään, joiden perusteella asumistukea
17318: lakkaa lapsen ohitettua oppivelvollisuusiän ja          myönnetään. Vertailtaessa veroäyrien ja hake-
17319: siirryttyä työelämään. Kun tämä ei ainakaan enää        musajankohdan mukaisten kuukausitulojen vas-
17320: nykyään vastaa tosiasiallisia olosuhteita, vähen-       taavuutta käytetään asuntohallituksen ohjeisiin
17321: nysten myöntämisikärajan nostamista on esitetty         sisältyviä taulukoita, joita laskettaessa otetaan
17322: useissa yhteyksissä. Seuraavan kerran verovähen-        huomioon myös keskimääräiset verovähennykset.
17323: nysten tarkistaminen tulee esille ensi syksynä          Ympäristöministeriö on lausunnossaan todennut
17324:                                           1986 vp. -- RJC n:o 97                                            3
17325: 
17326: asumistuen tulokäsitteen kytkeytyvän verotuk-             ole tarkkoja ohjeita elatusavun tasosta. Elatustu-
17327: seen, joten elatusapumaksujen verotuskohtelun             kea suorittaneilla sosiaalilautakunnilla on perittä-
17328: parantaminen heijastuu myös asumistukeen.                 vänä useita kymmeniä miljoonia elatusapua sel-
17329:    Elatusvelvollisten taloudellisesta asemasta tai        laisilta elatusvelvollisilta, jotka varattomuutensa
17330: heidän toimeentulostaan ei ole tehty riittävän            tai vähävaraisuutensa johdosta eivät voi velkaansa
17331: kattavia tutkimuksia. Tämä johtuu osittain siitä,         suorittaa. Mitkään perinnän tehostamistoimenpi-
17332: että elatusvelvollisia löytyy kaikista niistä ruoka-      teet eivät auta näitten elatusvelvollisten kohdalla.
17333: kunnista, joita käytetään kulutusyksikköinä vas-          Elatusapu on ollut joko alun perin tai vahvistami-
17334: taavia tutkimuksia suoritettaessa. Sen sijaan yk-         sen jälkeen tapahtuneiden elatusvelvollisen olo-
17335: sinhuoltajista, jotka näissä tutkimuksissa ovat           suhteiden muutosten johdosta liian suuri hänen
17336: omana yksikkönä, on käytettävissä heidän toi-             maksukykyynsä nähden.
17337: meentuloaan ja ongelmiaan koskevaa tutkimus-                 Lapselle suoritetaan elatustukea myös silloin
17338: tietoa huomattava määrä.                                  kun elatusapu on elatusvelvollisen varattomuu-
17339:     Sosiaali- ja terveysministeriön elatusvelvollisia     den tai vähävaraisuuden johdosta vahvistettu ela-
17340: koskeva haastattelututkimus (STM/ 1978) osoit-            tustuen määrää alhaisemmaksi. Elatustuen tar-
17341: taa, että elatusvelvollisen taloudelliset vaikeudet       koituksena on täten turvata lapselle minimitoi-
17342: eivät johdu elatusvelvollisuudesta sinänsä. Haas-         meentulo, silloin kun elatusvelvollinen ei kyke-
17343: tattelututkimuksen mukaan elatusapumaksun                 ne elatusapua lapselleen suorittamaan tai se on
17344: laiminlyöjät löytyivät lähinnä muutoinkin toi-            vahvistettu elatustukea pienemmäksi. Elatustuen
17345: meentulovaikeuksissa olevien elatusvelvollisten           taso ei ole kuitenkaan vielä riittävä turvatakseen
17346: ryhmästä.                                                 lapselle perustoimeentuloa.
17347:     Sosiaalihallituksessa on tekeillä erillisselvitys
17348:                                                              Sosiaalipalveluista perittäviä maksuja määritel-
17349: sosiaalilautakuntien vahvistamista elatussopimuk-
17350:                                                           täessä otetaan tulojen vähennyksenä huomioon
17351: sista. Erillisselvityksen avulla pyritään kartoitta-
17352:                                                           suoritetut elatusavut, mutta muutoin elatusvel-
17353: maan sosiaalilautakuntien vahvistamien elatusso-
17354:                                                           vollisuutta ei oteta huomioon, ellei elatusvelvolli-
17355: pimuksien markkamääräinen taso sekä valtakun-
17356:                                                           nen itse vetoa tuohon seikkaan. Sosiaalihuolto-
17357: nallisesti sopimuksella vahvistetun elatusavun
17358:                                                           lain 28 §:n 3 momentin perusteella sosiaalipalve-
17359: keskimääräinen taso. Vastaava erillisselvitys on
17360:                                                           luista määrätty maksu voidaan jättää perimättä
17361: tarkoitus tehdä myös tuomioistuinten päätöksel-
17362:                                                           tai sitä alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus,
17363: lään vahvistamista elatusavuista.
17364:                                                           toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökoh-
17365:     Elatusapumaksun suorittamisen laiminlyömi-
17366:                                                           dat huomioon ottaen siihen on syytä. Elatusvel-
17367: nen vaikuttaa välittömästi elatusapuun oikeute-
17368:                                                           vollisella on täten oikeus pyytää hänelle tai
17369: tun lapsen toimeentuloon. Tämän johdosta on
17370:                                                           hänen perheelleen määrätyn sosiaalipalvelumak-
17371: tärkeätä, että tuomioistuimen päätöksellä tai ela-
17372:                                                           sun alentamista tai perimättä jättämistä.
17373: tussopimuksessa vahvistettu elatusapu on lapsen
17374: tarpeet ja elatusvelvollisen maksukyky huomioon              Sosiaalihallitus on yleiskirjeessään toimeen-
17375: ottaen määrältään oikea. Lapsen elatuksesta an-           tulotuesta (n:o A 3/1986/hu) todennut, että
17376: netun lain säännökset eivät kaikilta osin anna            suoritettu elatusapu on harkittaessa toimeentulon
17377: elatusapua vahvistavalle riittäviä ohjeita niin kut-      määrää ja myöntämisen edellytyksiä otettava
17378: sutun oikean elatusavun määrästä. Tämän joh-              huomioon maksajan tulon vähennyksenä. Koska
17379: dosta lapsi ja elatusvelvollinen saattavat joutua         toimeentulotuki on avustusmuotona luonteeltaan
17380: eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuka vahvis-         viimesijainen eikä pysyväksi avustusmuodoksi tar-
17381:  taa elatusavun määrän. Myös lapsen vanhemmat             koitettu, tulee elatusvelvollisen itse hakea alen-
17382: neuvotellessaan elatusavusta ovat epätietoisia sii-       nusta elatusavun määrään, jos se on kohtuuton ja
17383:  tä, mikä olisi kohtuullinen elatusavun määrä             jos sen suorittaminen johtaa jatkuvan toimeentu-
17384:  heidän lapselleen. Lapsen elatuksesta annetussa          lotuen tarpeeseen. Yhteiskunnan kannalta ei ole
17385: laissa tai sen perusteella annettavassa asetuksessa       tarkoituksenmukaista, että se elatusvelvolliselle
17386:  tulisikin säätää tarkemmat ohjeet tai perusteet          jatkuvana toimeentulotukena korvaa lapselle suo-
17387:  vahvistettavan elatusavun tasosta tai markkamää-         ritetut elatusavut.
17388:  rästä, huomioon ottaen elatusvelvollisen tulot,             Lapsen elatusta ja elatusturvaa koskevan lain-
17389:  varallisuus, muu elatusvastuu ja hyväksyttävät           säädännön kehittämistarpeiden arvioiminen on
17390:  menot sekä lapsen kulutustarpeet eri ikäkausina.         tärkeätä. Sosiaali- ja terveysministeriössä onkin
17391:     Myös elatusapujen perinnässä on ollut todetta-        valmisteilla laaja-alaisen selvitystyön käynnistä-
17392:  vissa vaikeuksia, jotka johtuvat osittain siitä, ettei   mmen.
17393:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1986
17394:                                                                                  Ministeri Matti Puhakka
17395: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 97
17396: 
17397: 
17398: 
17399: 
17400:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17401: 
17402:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          heterna att förenhetliga grunderna för beviljande
17403: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        av underhållsskyldighetsavdrag och ensamförsör-
17404: den 14 mars 1986 till vederbörande medlem av          jaravdrag så, att även underhållsskyldighetsav-
17405: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     drag kunde beviljas för barn som under skatte-
17406: dagsman Skinnari undertecknade spörsmål nr 97:        året fyller högst 18 år. Härvid kommer både den
17407:                                                       av föräldrarna som direkt har vårdnaden om
17408:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-         barnet och den som är underhållsskyldig att
17409:        geringen vidta för att förbättra situa-        under lika lång tid få skatteförmåner för under-
17410:        tionen för underhållsskyldiga till den del     håll av barnet.
17411:        det gäller beskattning, bostadsbidrag och
17412:        övriga sociala förmåner?                          Av den undersökning som år 1985 utfördes på
17413:                                                       uppdrag av Yksinhuoltajien Liitto (Förbundet för
17414:                                                       ensamförsörjare) kan man dra den slutsatsen att
17415:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       underhållsbidragen uppgår tili i genomsnitt 580
17416: anföra följande:                                      mark i månaden år 1986 (Antti Rovamo: Yksin-
17417:    Enligt lagen om underhåll för barn svarar          huoltajien Liitto ry:n jäsentutkimus - jäsenistön
17418: föräldrarna för sitt barns underhåll tili dess        olot ja ongelmat). Samhällets stöd till de under-
17419: barnet blir myndigt, dvs. fyller 18 år, om inte       hållsskyldiga uppgår således tili i genomsnitt 130
17420: barnet före det kan försörja sig själv. Föräldrarna   mark i månaden vid stats- och kommunalbeskatt-
17421: svarar dock för kostnaderna för barnets utbild-       ningen. Via beskattningen stöder samhället dem
17422: ning även efter det barnet fyllt 18 år, om detta      som betalar underhåll med i genomsnitt 22 %
17423: prövas skaligt.                                       för varje underhållsbidrag som betalas. Samhäl-
17424:    Enligt ett utlåtande från finansministeriets       lets stöd via beskattningen tili de underhållsskyl-
17425: skatteavdelning har från och med 1979 vid stats-      diga är ungefär lika stort som samhällets materi-
17426: och kommunalbeskattningen beviljats under-            ella stöd till barnfamiljer i allmänhet.
17427: hållsskyldighetsavdrag för sådan skattskyldig som        Bostadsbidrag enligt lagen om bostadsbidrag
17428: under skatteåret har betalat underhållsbidrag         (408/75) beviljas på basis av de skatteören som
17429: som har fastställts genom avtal eller dom i           senast fastställts vid beskattningen. Om sökan-
17430: enlighet med lagstiftningen om underhåll för          dens inkomster har förändrats permanent efter
17431: barn. Vid beskattningen för år 1986 är avdragets      beskattningen beviljas bidraget på basis av den
17432: maximibelopp       vid    kommunalbeskattningen       månadsinkomst som sökanden har vid tidpunk-
17433: 3 500 mark och vid statsbeskattningen 875 mark.       ten för ansökan. Utgångspunkten är den att
17434:    Liksom i fråga om de flesta andra avdrag som       sökandens alla inkomster, med undantag av vissa
17435: beviljas för underhåll av barn är förutsättningen     skattefria förmåner som uppräknas i förord-
17436: för underhållsskyldighetsavdragen att barnet är       ningen om bostadsbidrag (4881 75) tas i betrak-
17437: minderårigt. Med detta avses vid inkomstbeskatt-      tande. För undvikande av byråkrati och för att
17438: ningen barn som under skatteåret fyller högst 16      förfarandet inte skall bli alltför komplicerat gprs
17439: år. Tanken bakom åldersgränsen är den att             inga skilda avdrag från inkomsterna vid beviljan-
17440: föräldrarnas skyldighet att underhålla barnet         de av bidrag. Då den skattskyldige kan göra
17441: upphör då barnet inte längre är i läropliktsålder     underhållsskyldighetsavdrag i beskattningen blir
17442: och har gått ut i arbetslivet. Då detta åtminstone    underhållsbidragen på detta sätt beaktade i hans
17443: inte numera motsvarar förhållandena i verklighe-      skatteören, enligt vilka bostadsbidraget beviljas.
17444: ten har man i många sammanhang föreslagit en          Då skattörena jäinförs med månadsinkomsterna
17445: höjning av åldersgränsen för beviljande av avdra-     vid ansökningstidpunkten används de tabeller
17446: gen. Justeringen av skatteavdragen tas nästa gång     som ingår i bostadsstyrelsens anvisningar. Då
17447: upp till behandling inkommande höst då man            dessa tabeller uppgörs beaktas även de genom-
17448: beslutar om skattegrunderna för år 1987. I det        snittliga skatteavdragen. Miljöministeriet har i
17449: sammanhanget kunde man utreda bl.a. möjlig-           sitt utlåtande konstaterat att det inkomstbegrepp
17450:                                         1986 vp. -     KK n:o 97
17451: 
17452: som används vid beviljande av bostadsbidrag            tagbara utgifter samt barnets konsnmtionsbehov
17453: hänför sig tili beskattningen, varför förbättrandet    i olika åldersskeden.
17454: av beskattningsbehandlingen av underhållsbidra-           Man har även kunnat konstatera svårigheter
17455: gen återspeglar sig även på bostadsbidraget.           vid indrivningen av underhållsbidragen. Dessa
17456:    Det har inte utförts tillräckligt omfattande        beror delvis på att det inte finns noggranna
17457: undersökningar om de underhållsskyldigas eko-          anvisningar om underhållsbidragets nivå. Social-
17458: nomiska situation eller deras utkomst. Detta           nämnder som har betalat underhållsbidrag. har
17459: beror delvis på att det finns underhållsskyldiga i     att indriva tiotals miljoner i underhållsbidrag
17460: alla sådana hushåll som används som konsum-            från sådana underhållsskyldiga som på grund av
17461: tionsenhet vid liknande undersökningar. Där-           medellöshet eller för att de är mindre bemedlade
17462: emot finns det uppgifter från ett stort antal          inte kan betala sina skulder. Inga åtgärder för
17463: undersökningar om ensamförsörjare, vilka i såda-       effektiverande av indrivningen hjälper i fråga om
17464: na und.ersökningar utgör en' skild enhet, och om       dessa underhållsskyldiga. Underhållsbidragen har
17465: deras utkomst och problem.                             antingen från första början eller på grund av de
17466:    En intervjuundersökning som utförts på upp-         förändringar som har skett i den underhållsskyl-
17467: drag av social- och hälsovårdsministeriet (SHM/        diges situation efter fastställandet varit för stora i
17468: 1978) visar att de underhållsskyldigas ekono-          förhållande tili hans betalningsförmåga.
17469: miska svårigheter inte föranleds av själva under-         Tili barn betalas underhållsstöd även då un-
17470: hållsskyldigheten. Enligt undersökning.en påträf-      derhållsbidraget, på grund av den underhålls-
17471: fas de som försummar att betala underhåll när-         skyldiges medellöshet eller för att han är mindre
17472: mast i den grupp underhållsskyldiga som även i         bemedlad, har fastställts tili ett belopp som är
17473: övrigt har ekonomiska problem.                         mindre än underhållsstödet. Avsikten med un-
17474:    Socialstyrelsen har startat en separat utredning    derhållsstödet är således att trygga en minimiut-
17475: om de avtal om underhållsbidrag som social-            komst för barnet när den underhållsskyldige inte
17476: nämnderna fastställer. Med hjälp av utredningen        kan betala underhållsbidrag för sitt barn eller
17477: försöker man kartlägga nivån för de av social-         underhållsbidraget har fastställts tili ett lägre
17478: nämnderna fastställda avtalen om underhållsbi-         belopp än underhållsstödet. Underhållsstödets
17479: drag i mark samt den genomsnittliga nivån för          nivå är dock inte ännu tillräckligt hög för att
17480: underhållsbidrag som fastställs genom riksomfat-       trygga barnet en grundutkomst.
17481: tande avtal. Avsikten är att verkställa en Iikadan        Vid fastställandet av avgifterna för socialservice
17482: separat utredning om underhållsbidrag som fast-        beaktas såsom inkomstavdrag betalda underhålls-
17483: ställs genom dom.                                      bidrag, men annars beaktas inte underhållsskyl-
17484:    Då den underhållsskyldige underlåter att beta-      digheten, om inte den underhållsskyldige själv
17485: la underhållsbidrag inverkar det omedelbart på         åberopar detta. Enligt 28 § 3 mom. socialvårdsla-
17486: bamets utkomst. Därför är det viktigt att under-       gen kan avgift som fastställts för socialservice
17487: hållsbidrag som har fastställts genom dom eller        lämnas oindriven eller nedsättas om skäl därtill
17488: avtal uppg~r tili ett belopp som är riktigt med        föreligger med beaktande av vederbörandes
17489: beaktande av barnets behov och den underhålls-         försörjningsplikt och utkomstmöjiigheter eller
17490: skyldiges betalningsformåga. Stadgandena i lag-        synpunkter på vården. Underhållsskyldig har så-
17491: en. om underhåll för barn ger inte tili alla ddar      ledes rätt att anhålla om att avgift för socialservi-
17492: tillräckliga anvisningar åt den som faststäiler        ce som fastställts för honom eller hans familj
17493: underhållsbidraget om vad som är s.k. rätt be-         nedsätts eller lämnas oindriven.
17494: lopp i fråga om underhållsbidraget. Därför kan            Socialstyrelsen har i sitt allmänna medd.ehmde
17495: barnet och den underhållsskyldige råka i olikvär-      om utk<>mststöd. (nr A 3/1986/hu) konstaterat
17496: dig situation beroende på vem so1:n fastställer        att betalt underhållsbidrag skal1 beaktas som
17497: underhållsbidraget. J.nte heller fö.räldrarna vet då   inkomstavdrag för betalaren vid övervägande av
17498: de förhandlar om underhållsbidraget vad som            utkomstens storlek och förutsättningarna för be-
17499: kan anses vara ett skäligt underhållsbidrag för        viljandet. Eftersom utkornststödet är en stödform
17500: deras bam. Därför borde i lagen om underhåll           som tillämpas i sista hand och inte är avsett som
17501: eller i den förordning som ges på basis av lagen       någon permanent stödform skall den underhålls-
17502: fastställas noggrannare anvisningar eller grunder      skyldige själv anhålla om nedsättning av under-
17503: för underhållsbidragets nivå och belopp med            hållsbidraget om detta är oskäligt och om beta-
17504:  beaktande av den underhållsskyldiges inkomster,       lwdet av bidraget leder till ett ständigt behov av
17505: förmögenhet, övriga underhållsansvar och god-          utkomststöd. Ur samhällssynvinkel är det inte
17506: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 97
17507: 
17508: ändamålsenligt att samhället genom kontinuer-           Det är viktigt att granska behoven att utveckla
17509: ligt underhållsstöd ersätter den underhållsskyldi-   lagstiftningen om barns utkomst och utkomst-
17510: ge för de underhållsbidrag som han har betalt för    stöd för barn. Därför har man vid social- och
17511: barnet.                                              hälsovårdsministeriet börjat förbereda en omfat-
17512:                                                      tande utredning i frågan.
17513: 
17514:     Helsingfors den 16 april 1986
17515: 
17516:                                                                             Minister Matti Puhakka
17517:                                                  1986 vp.
17518: 
17519: Kirjallinen kysymys n:o 98
17520: 
17521: 
17522: 
17523: 
17524:                                     Pohjanoksa ym.: Ammatillisen peruskoulutuksen kaluston omistus-
17525:                                       suhteiden selkeyttämisestä
17526: 
17527: 
17528:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17529: 
17530:    Opetusministeri     Kaarina      Suonio     esitti   saatavia voi kuitata vakinaisen koulutuksen val-
17531: 2.1.1986 vastauksen kirjalliseen kysymykseen n:o        tionosuuksista ja jopa siten, että kuittaus ei
17532: 418/1985 vp.                                            pohjaudu lainvoimaiseen palauttamispäätökseen.
17533:    Vastauksen mukaan kunnallisten ja yksityisten        Tämä on ristiriidassa muun muassa annetun
17534: oppilaitosten ylläpitäjät voivat hankkia väliaikais-    vastauksen kanssa, jonka mukaan väliaikainen
17535: ta ammatillista peruskoulutusta varten koneita ja       koulutus on omaa toimintaa silloin, kun sovelle-
17536: laitteita siten, että koneet ja laitteet hankitaan      taan valtionosuuden palauttamista koskevia sään-
17537: valtion lukuun ja että ne annetaan oppilaitoksen        nöksiä.
17538: käyttöön väliaikaisen koulutuksen ajaksi. Vas-             Mistä oppilaitoksen ylläpitäjä tietää, onko ky-
17539: tauksesta ei ilmene selvästi, koskeeko mainittu         seessä valtionosuusjärjestelmän mukainen vai val-
17540: valtionosuusjärjestelmästä poikkeava hankinta-          tion lukuun tapahtuva hankinta, voidaanko vaki-
17541: menettely osittain vai kokonaan väliaikaista kou-       naista ja väliaikaista koulutusta pitää sekä samana
17542: lutusta. Kun vastauksen mukaan valtionosuuden           että eri toimintana silloin, kun sovelletaan val-
17543: palauttamisvelvollisuus koskee myös väliaikaista        tionosuuden palauttamista koskevia säännöksiä,·
17544: koulutusta, vastausta voidaan tulkita siten, että       minkä nimenomaisen säännöksen perusteella val-
17545: osa hankinnoista tapahtuu valtionosuusjärjestel-        tionosuuden kuittauksen ei tarvitse pohjautua
17546: män puitteissa.                                         lainvoimaiseen päätökseen ja miten oppilaitosten
17547:                                                         ylläpitäjien mahdolliset taloudelliset menetykset
17548:    Käytännössä on kuitenkin ongelmia sen suh-
17549:                                                         korvataan, ovat kysymyksiä, joihin tulisi olla
17550: teen, minkä säännöksen nojalla kunnallisten ja
17551:                                                         selkeät määräykset ja soveltamisohjeet.
17552: yksityisten oppilaitosten ylläpitäjät voivat hank-
17553: kia koneita ja laitteita valtion lukuun ja mitä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17554: määrärahoja tähän tarkoitukseen on käytettävis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17555: sä.                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17556:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17557:     Palautettavaksi vahvistettu valtionosuus voi-
17558: daan valtionosuuslain mukaan kuitata tietyin                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17559: edellytyksin myöhemmistä valtionosuuden eristä.                ryhtyä selkeyttääkseen ammatillisen pe-
17560: Yksi edellytys on se, että kyse on samasta toimin-             ruskoulutuksen kaluston hankkimiseen ja
17561: nasta. Ammattikasvatushallitus on katsonut                     omistussuhteisiin sovellettavia määräyksiä
17562: mahdolliseksi sen, että väliaikaisen koulutuksen               ja ohjeita?
17563: 
17564:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1986
17565: 
17566:                        Aino Pohjanoksa                           Riitta Uosukainen
17567: 
17568: 
17569: 
17570: 
17571:  260358Y
17572: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 98
17573: 
17574: 
17575: 
17576: 
17577:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17578: 
17579:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lunastushinnasta takaisin maksettavan maaran,
17580: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           joka muodostuu väliaikaisen koulutuksen kalus-
17581: olette 14 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn             tohankintoihin oppilaitoksen käyttöön osoitetun
17582: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            valtion määrärahan ja vakinaiseen koulutukseen
17583: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       muutoin myönnettävän valtionosuuden välisestä
17584: taja Aino Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kir-          erotuksesta. Saadusta erotuksesta vähennetään
17585: jallisesta kysymyksestä n:o 98:                         vielä vuotuiset poistot ja mahdolliset kertapois-
17586:                                                         tot.
17587:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Oppilaitoksilla ei ole velvollisuutta eikä toi-
17588:         ryhtyä selkeyttääkseen ammatillisen pe-         saalta myöskään oikeutta lunastaa valtion kalus-
17589:         ruskoulutuksen kaluston hankkimiseen ja         toa. Kuitenkin käytännössä erityisesti joustavan
17590:         omistussuhteisiin sovellettavia määräyksiä      poistomenettelyn takia lunastus on oppilaitoksil-
17591:         ja ohjeita?                                     le erittäin edullinen tapa täydentää vakinaisen
17592:                                                         koulutuksen kalustoa.
17593:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Sellaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa, jolloin
17594: seuraavaa:                                              oppilaitos ei suorita palautettavaksi vahvistettua
17595:    Kysymyksessä mainittua asiaa olen monin osin         maaraa ammattikasvatushallituksen päätöksen
17596: käsitellyt 2 päivänä tammikuuta 1986 kirjalliseen       mukaisesti, ammattikasvatushallitus on kirjalli-
17597: kysymykseen n:o 418/1985 vp. antamassani vas-           sesti kehottanut oppilaitosta suorittamaan vaadi-
17598: tauksessa. Siihen viitaten esitän lisäksi seuraavaa:    tuo määrän. Vasta useiden kehotuskirjeiden jäl-
17599:    Ammatillisia oppilaitoksia koskevasta valtion-       keen ammattikasvatushallitus on ilmoittanut
17600: osuusjärjestelmästä poikkeava kirjallisessa kysy-       päätöksessään, että palautettavaksi vahvistettu
17601: myksessä tarkoitettu hankintamenettely koskee           määrä peritään takaisin oppilaitoksen seuraavista
17602: ainoastaan väliaikaista ammatillista koulutusta.        valtionosuuseristä, mikäli oppilaitos ei määrää
17603: Siinä kunnallinen tai yksityinen oppilaitos saa         muutoin suorita.
17604: ammattikasvatushallitukselta luvan, jonka nojalla          Kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten kalus-
17605: se hankkii väliaikaiseen ammatilliseen koulutuk-        tohankintoja koskevat säännökset ovat 1.1.1986
17606: seen valtion tulo- ja menoarviossa osoitetuilla         alkaen ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta
17607: varoilla valtion lukuun, mutta oppilaitoksen            annetussa laissa (494/83) sekä tämän ns. rahoi-
17608: käyttöön väliaikaisen koulutuksen ajaksi koneita        tuslain nojalla annetussa valtioneuvoston päätök-
17609: ja laitteita. Väliaikainen koulutus ei ole tarkoitet-   sessä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämi-
17610: tu pysyväksi, eikä siitä näin ollen ole tarkoitus       sestä väliaikaisesti (924/85). Valtion oppilaitos-
17611: aiheutua valtionosuuteen oikeuttavia pysyviä in-        ten vastaavat säännökset ovat eräistä ammatillisen
17612: vestointimenoja. Oppilaitoksen tulee ammatti-           peruskoulutuksen väliaikaisista järjestelyistä val-
17613: kasvatushallituksen antamien ohjeiden mukaises-         tion ammatillisissa oppilaitoksissa annetussa ase-
17614: ti Iuetteloida erikseen tämän väliaikaisen koulu-       tuksessa (921185 ). Lisäksi oppilaitosten kalusto-
17615: tuksen kalusto ja opetusvälineet, ja niistä on          hankintoja säätelevät valtion tulo- ja menoarvio
17616: pidettävä erillistä kirjanpitoa (AKH:n ohjeet n:o       ja sen perustelut. Ammattikasvatushallitus on
17617: 1/610/85). Myös väliaikaisessa koulutuksessa voi-       15.4.1985 päivätyllä kirjeellä antanut oppilaitok-
17618: daan suorittaa eräitä vähäisempiä, lähinnä ns.          sille edellä mainitut ohjeet silloin voimassa olleen
17619: kertapoistoisia välineitä ja tarvikkeita normaalin      lainsäädännön mukaisesta menettelystä väliaikai-
17620: valtionosuusjärjestelmän puitteissa.                    sen koulutuksen päättyessä.
17621:    Väliaikaisen koulutuksen loppuessa oppilaitos           Ammattikasvatushallitus on ilmoittanut tarkis-
17622: tekee kalustojärjestelyistä esityksen ammattikas-       tavansa ja selkeyttävänsä antamiaan ohjeita, sen
17623: vatushallitukselle. Ammattikasvatushallitus il-         mukaan kuin lainsäädännön muuttuminen tulee
17624: moittaa palauttamispäätöksessään oppilaitokselle        antamaan siihen aihetta.
17625: 
17626:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
17627: 
17628:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
17629:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 98                                             3
17630: 
17631: 
17632: 
17633: 
17634:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17635: 
17636:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningsstyrelsen om inventariearrangemangen. Yr-
17637: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kesutbildningsstyrelsen meddelar i ett beslut lä-
17638: den 14 mars 1986 tili vederbörande medlem av          roanstalten det belopp av inlösningspriset som
17639: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     skali betalas tilibaka. Beloppet utgör skilinaden
17640: dagsledamot Aino Pohjanoksa m.fl. underteck-          melian det statliga anslag som anvisats för läro-
17641: nade spörsmål nr 98:                                  anstaltens bruk för inventarieanskaffningar tili
17642:                                                       den temporära utbildningen och den starsandel
17643:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       som annars beviljas för den ordinarie utbild-
17644:        för att göra de föreskrifter och anvis-        ningen. Från den erhålina skillnaden avdras ännu
17645:        ningar tydligare vilka tiliämpas på an-        de årliga avskrivningarna och eventuella engångs-
17646:        skaffningen av inventarier tili den grund-     avskrivningar.
17647:        läggande yrkesutbildningen och på dessa
17648:        inventariers ägoförhålianden?                     Läroanstalterna har inte skyldighet och å andra
17649:                                                       sidan inte heller rätt att inlösa statens inventa-
17650:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       rier. lnlösning är dock i praktiken, särskilt på
17651: anföra följande:                                      grund av det smidiga avskrivningsanförandet, ett
17652:                                                       mycket förmånligt sätt för läroanstalterna att
17653:    Det ärende som nämns i spörsmålet har jag tili     komplettera den ordinarie utbildningens inven-
17654: en stor del behandlat i mitt svar av den 2 januari    tarier.
17655: 1986 på det skriftliga spörsmålet nr 418/1985 rd.
17656: Med hänvisning tili detta får jag därutöver anföra       1 sådana undantagsfall då någon läroanstalt
17657: följande:                                             inte i enlighet med yrkesutbildningsstyrelsens
17658:                                                       beslut har erlagt det belopp vars återbetalning
17659:    Det anskaffningsförfarande som avses i det
17660:                                                       har fastställts har yrkesutbildningsstyrelsen skrift-
17661: skriftliga spörsmålet gälier enbart temporär yrkes-
17662: utbildning och avviker från systemet med stats-       ligen uppmanat läroanstalten att erlägga det
17663: andelar för yrkesläroanstalter. Enligt det förra      fordrade beloppet. Först efter flera kravbrev har
17664: erhålier en kommunal elier privat läroanstalt         yrkesutbildningsstyrelsen i sitt beslut meddelat
17665:                                                       att det belopp som har fastställts tili återbetal-
17666: yrkesutbildningsstyrelsens tilistånd att med me-
17667: del, som i statsförslaget har anvisats för temporär   ning kommer att indrivas ur läroanstaltens föl-
17668: yrkesutbildning, för statens räkning men för          jande statsandelsrater, ifall läroanstalten inte er-
17669: läroanstaltens bruk anskaffa maskiner och appa-       lägger beloppet på annat sätt.
17670: ratur, som används under den tid den temporära           Stadganden om kommunala och privata läro-
17671: utbildningen varar. Den temporära utbildningen        anstalters invenrarieanskaffningar ingår fr.o.m.
17672: är inte avsedd att vara permanent och det är          1.1.1986 i lagen om finansiering av yrkesläroan-
17673: därför inte meningen att den skali föranleda          stalter (494/83) samt i statsrådets beslut om
17674: stående investeringskostnader som berättigar tili     temporärt anordnande av grundläggande yrkes-
17675: statsandel. Läroanstalten skali i enlighet med        utbildning {924/85), som har utfärdats med stöd
17676: yrkesutbildningsstyrelsens anvisningar göra upp       av nämnda lag. Motsvarande stadganden i fråga
17677: en särskild förteckning över de inventarier och       om statliga läroanstalter ingår i förordningen om
17678: den undervisningsmateriel som hänför sig tili         vissa temporära arrangemang beträffande grund-
17679: denna temporära utbildning och de skali också         läggande yrkesutbildning vid statens yrkesläro-
17680: bokföras särskilt (YUS anvisningar nr 11610/85).      anstalter {921/85). Dessutom regleras läroanstal-
17681: Kostnaderna för vissa slag av den temporära           ternas inventarieanskaffningar av statsförslaget
17682: utbildningens mindre s.k. engångsavskrivbara          och dess motiveringar. Y rkesutbildningsstyrelsen
17683: materiel och förnödenheter kan också erläggas         gav i ett brev av den 15.4.1985 läroanstalterna
17684: inom ramen för det normala statsandelssystemet.       ovan nämnda anvisningar om förfarandet enligt
17685:    När den temporära utbildningen upphör gör          den då gällande lagstiftningen i sådana fall då en
17686: läroanstalten en framstälining hos yrkesutbild-       temporär utbildning upphör.
17687: 4                                    1986 vp. -- KJ( n:o 98
17688: 
17689:  Yrkesutbildningsstyrelsen har meddelat att        arna allt efter som ändringar i lagstiftningen ger
17690: man kommer att justera och förtydliga anvisning-   anledning härtill.
17691: 
17692:     Helsingfors den 22 april 1986
17693: 
17694:                                                           Undervisningsminister Kaan·na Suonio
17695:                                                    1986 vp.
17696: 
17697: Kirjallinen kysymys n:o 99
17698: 
17699: 
17700: 
17701: 
17702:                                      Salolainen ym.: Peruskoulun Ja lukion valtionosuusjärjestelmän
17703:                                         kehittämisestä
17704: 
17705: 
17706:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17707: 
17708:    Viime vuoden elokuun 1 päivänä voimaan                 tettua hallinnon kehittämistyötä myös valtion-
17709: tulleen uuden koululainsäädännön keskeisiä ta-             osuusjärjestelmien osalta.
17710: voitteita on päätäntävallan hajauttaminen ja hal-            Tuntikehysjärjestelmä muodostaa koulukus-
17711: linnollisten menettelytapojen yksinkertaistami-           tannusten seurantajärjestelmälle yksinkertaisen ja
17712: nen. Yksittäisen koulun ja kunnan tasolla tämä            luotettavan mitoitusperusteen. Tuntikiintiöperi-
17713: tavoite ilmenee ja toteutuu selvimmin tuntike-            aate korostaa kuntien omavastuisuutta; annettu-
17714: hysjärjestelmän myötä. Asetuksen tasoisista ryh-          jen kokonaiskiintiöiden puitteissa kunta vastaa
17715: mittelysäännöksistä on siirrytty koulukohtaiseen          toiminnan taloudellisista ratkaisuista.
17716: päätöksentekoon. Opetukseen tarkoitetut voima-              Jotta koululainsäädännön kehittämistyö ei
17717: varat määräytyvät koulun oppilasmäärien perus-           myös muiden kouluhallinnollisten toimien osalta
17718: teella. Järjestelmän näin muututtua valtion vi-          keskeytyisi, on välttämätöntä jatkaa uudistustyö-
17719: ranomaisvalvonta vuositarkisteiden ja syystiedon-        tä ja suunnata toiminnan painopiste nyt valtion-
17720: antojen vahvistajana on jäänyt pois. Ratkaisut ja        osuusjärjestelmän kehittämiseen ottaen tällöin
17721: päätökset tehdään kouluissa ja ku~:missa. Hallin-        huomioon tuntikehysjärjestelmän suomat mah-
17722: toa on yksinkertaistettu, byrokratiaa vähennetty         dollisuudet valtionosuuksien maksatuksissa ja ti-
17723: sekä valtaa ja vastuuta siirretty toimintojen tasolle.   lityksissä. Jotta tämä kehittämistoiminta saatai-
17724:    Pois jääneiden peruskoulujen vuositarkisteiden        siin käynnistetyksi, olisi pikimmiten ryhdyttävä
17725: ja lukioiden syystiedonant<?jen tilalle ovat tul.leet    kehittämistyötä edesauttavaan kokeiluun ja haet-
17726: näiden koulujen työsuunmtelmat. Työsuunmtel-             tava tämän myötä toimivat järjestelmät. Tällai-
17727: man sisältö on määritelty peruskoulu- ja lukio-          seen toimintaan on valmiutta Uudenmaan läänin
17728: asetuksessa. Säännösten mukaan työsuunnitel-             kunnissa.
17729: massa määrätään opetussuunnitelmassa vahvistet-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17730: tujen oppiaineiden opettamiseen ja luokkamuo-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17731: toiseen oppilaanohjaukseen tarkoitettujen tun-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17732: tien käyttämisestä, opettajien ja tuntiopettajien        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17733: työmäärä, koulunjohtajan opetustunnit, koulun
17734: ulkopuolella annettava opetus sekä oppilas- ja                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17735: nuorisokerhotyö.                                                ryhtyä, jotta peruskoulujen ja lukioiden
17736:    Edellä kuvatun järjestelmän muutoksesta huo-                 tuntikehysjärjestelmän suomia hallinnol-
17737: limatta kouluhallituksen ohjeiden pohjalta laa-                 lisia menettelytapoja voitaisiin nykyistä
17738: dittava työsuunnitelma on muodostunut entistä                   paremmin hyödyntää ja yhdistää ne val-
17739: vaativammaksi ja vaivalloisemmaksi tehtäväksi.                  tionosuusjärjestelmän kehittämiseen, ja
17740: Erityisesti opettajien opetustuntien ja open.~svel                aikooko Hallitus sallia jo tulevan luku-
17741: vollisuuksien pohjalta laskettavat palkkaustiedot               vuoden alusta tätä koskevan kokeilu-,
17742: ovat suuritöisiä. Lomakkeistoa ja valtionosuusjär-              seuranta- ja kehittämistoiminnan Uuden-
17743: jestelmää ei ole uudistettu uuden koululainsää-                 maan läänin kunnissa?
17744: dännön tavoitteiden suunnassa, vaikka uusi kou-
17745: lulainsäädäntö antaa mahdollisuudet jatkaa aloi-
17746: 
17747: 
17748: 
17749: 260357X
17750: 2                                1986 vp. -- KJ( n:o 99
17751: 
17752: 
17753:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1986
17754: 
17755:       Pertti Salolainen           Kaarina Dromberg        Jouni ] . Särkijärvi
17756:       Elisabeth Rehn              Veikko Saarto           Marja-Liisa Löyttyjärvi
17757:       Reino Paasilinna            Arja Alho               Martti Tiuri
17758:       Lea Kärhä                   Helvi Koskinen          Tauno Valo
17759:       Pekka Myllyniemi            Kaj Bärlund             Antti Kalliomäki
17760:       Impi Muroma                 Liisa Arranz            Eva-Riitta Siitonen
17761:                                   Päivi Varpasuo
17762:                                         1986 vp. -- RJC n:o 99                                           3
17763: 
17764: 
17765: 
17766: 
17767:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17768: 
17769:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tajien palkkauksiin tulevan valtionosuuden mää-
17770: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          räytymisessä luovuttiin todellisiin kustannuksiin
17771: olette 17 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn            sidotusta valtionosuudesta. Rakentamista koske-
17772: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           via säännöksiä on muutettu vuosina 1981 ja
17773: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      1985.
17774: taja Pertti Salolaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-
17775:                                                           Opetusministeriö tulee edelleenkin huolehti-
17776: sesta kysymyksestä n:o 99:                             maan siitä, että valtionosuusjärjestelmä pidetään
17777:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ajanmukaisena. Uudistuksia voidaan kuitenkin
17778:         ryhtyä, jotta peruskoulujen ja lukioiden       toteuttaa vain vaiheittain. Seuraavana vaiheena
17779:         tuntikehysjärjestelmän suomia hallinnol-       on ministeriön mielestä lukion rakentamista kos-
17780:         lisia menettelytapoja voitaisiin nykyistä      kevan rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Perus-
17781:         paremmin hyödyntää ja yhdistää ne val-         koulun ja lukion käyttökustannusten valtion-
17782:         tionosuusjärjestelmän kehittämiseen, ja        osuuksien yhdistäminen tuntikehysjärjestelmään
17783:            aikooko Hallitus sallia jo tulevan luku-    on yksi vaihtoehto koulun rahoitusjärjestelmän
17784:         vuoden alusta tätä koskevan kokeilu-,          rationalisoimiseksi. Tuntikehysjärjestelmästä saa-
17785:         seuranta- ja kehittämistoiminnan Uuden-        dut kokemukset ovat kuitenkin niin lyhyeltä
17786:         maan läänin kunnissa?                          ajalta, ettei tässä vaiheessa voida vielä arvioida
17787:                                                        järjestelmän käyttökelpoisuutta valtionosuuksien
17788:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       määräytymisperusteena. Toisaalta peruskoulun ja
17789: ti seuraavaa:                                          lukion valtionosuusjärjestelmän jatkokehittämi-
17790:                                                        seen tulevat vaikuttamaan ne ratkaisut, jotka
17791:    Peruskoulun, lukion ja kirjastojen valtion-
17792:                                                        mahdollisesti tehdään valtionosuusjärjestelmän
17793: osuusjärjestelmää on viime vuosina parannettu
17794:                                                        kokonaisuudistuksessa.
17795: useaan otteeseen. Nykyinen valtionosuusjärjestel-
17796: mä on vuodelta 1979. Tässä vaiheessa luovuttiin           Voimassa olevien säännösten mukaan valtion-
17797: peruskoulun siirtymävaihetta silmällä pitäen laa-      osuusjärjestelmän kokeilu ei ole mahdollista.
17798: ditusta valtionosuusjärjestelmästä. Siinä yhtey-       Tässä vaiheessa ei opetusministeriön mielestä ole
17799: dessä lukion ja kirjastojen valtionosuudet porras-     tarkoituksemukaista muuttaa säännöksiä, vaan
17800: tettiin kantokykyluokituksen mukaan, kirjastojen       uudistuksia voidaan valmistella koulukustannus-
17801: valtionosuuksien määräytyminen säädettiin las-         rekisterin ja kuntien valtionosuustilitysten tuotta-
17802: kennallisiin perusteisiin pohjautuvaksi sekä opet-     mien tietojen perusteella.
17803: 
17804:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
17805: 
17806:                                                                      Opetusministeri Kaan·na Suonio
17807: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 99
17808: 
17809: 
17810: 
17811: 
17812:                                Till Riksdagens Herr Talman
17813: 
17814:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          delar åt bibliotek skulle baseras på kalkylmässiga
17815: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         grunder. Då det gäller statsandelar för lärarnas
17816: av den 17 mars 1986 tili vederbörande medlem          löner avstod man från de statsandelar som var
17817: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         bundna vid de faktiska kostnaderna. Stadganden
17818: riksdagsman Pertti Salolainen m.fl. underteckna-      om byggande har ändrats under 1981 och 1985.
17819: de spörsmål nr 99:                                       Undervisningsministeriet kommer även i fort-
17820:                                                       sättningen att sörja för att statsandelssystemet
17821:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       hålls a jour. Förnyelser kan dock genomföras bara
17822:        för att de förvaltningsmässiga förfarings-     stegvis. Ministeriet anser att nästa steg är att
17823:        sätt som timresurssystemet för grundsko-       förnya finansieringssystemet för byggande av
17824:        lan eller gymnasiet möjliggör kan bättre       gymnasier. Ett alternativ vore att förena statsan-
17825:        utnyttjas än hittills och förenas med ut-      delarna för grundskolans och gymnasiets drifts-
17826:        vecklande av statsandelssystemet, och          kostnader med timresurssystemet för att finansie-
17827:           ämnar Regeringen tillåta att den            ringssystemet skall kunna rationaliseras. De erfa-
17828:        försöks-, uppföljnings- och utvecklings-       renheter man fått av timresurssystemet är dock så
17829:        verksamhet som gäller systemet inleds i        pass kortvariga att det inte är möjligt att i detta
17830:        kommunerna i Nylands Iän redan från            skede bedöma systemets användbarhet som
17831:        början av nästa läsår?                         grund för bestämmande av statsandelar. Å andra
17832:                                                       sidan kommer den fortsatta utvecklingen av stats-
17833:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      andelssystemet för grundskolor och gymnasier
17834: framföra följande:                                    påverkas av de lösningar som eventuellt kommer
17835:    Det statsandelssystem som gäller grundskolor,      att göras vid samband av den totala reformen av
17836: gymnasier och bibliotek har under de senaste          statsandelssystemet.
17837: åren förbättrats flera gånger. Det nuvarande             Enligt gällande stadganden är det inte möjligt
17838: statsandelssystemet är från år 1979. 1 detta skede    att göra försök med statsandelssystemet. Under-
17839: avstod man från det statsandelssystem som hade        visningsministeriet anser att det inte är ända-
17840: utarbetats med tanke på övergångsskedet inom          målsenligt att i detta skede ändra stadganden
17841: grundskolan. 1 detta sammanhang avtrappades           utan reformer kan beredas på basen av de
17842: grundskolornas och bibliotekens statsandelar en-      uppgifter man får från register för skolkostnader
17843: ligt bärkraftsklasserna. Det stadgades att statsan-   och kommunernas statsandelsutredningar.
17844: 
17845:      Helsingfors den 22 april 1986
17846: 
17847:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
17848:                                                 1986 vp.
17849: 
17850: Kirjallinen kysymys n:o 100
17851: 
17852: 
17853: 
17854: 
17855:                                    Salolainen ym.: Peruskoulurakentamisen menettelytapojen yksin-
17856:                                        kertaistamisesta    ja   rakentamislupien    määrän     lisäämisestä
17857:                                        Uudellamaalla
17858: 
17859: 
17860:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17861: 
17862:    Peruskoulujen rakentamiseen liittyvät keskeiset     kouluhallituksen hyväksymispäätökset toteutta-
17863: vaikeudet ovat rakentamisen asiakirjamenettelyn        misohjelman eri vaiheille.
17864: suuritöisyys ja byrokraattisuus sekä lupamenette-         Tällainen menettely ruuhkauttaa asiakirjojen
17865: lyyn liittyvä epävarmuus luvan saannista ja lu-        käsittelyä kouluhallituksessa ja saattaa viivästyttää
17866: pien vähäisyys.                                        toimenpiteen aloittamista pitkäksikin aikaa
17867:     Peruskouluhankkeen asiakirjamenettely on           eteenpäin suunnitellusta aloittamisajankohdasta.
17868:  monivaiheinen ja myönnettävien lupien vähäi-             Peruskoulujen rakentamistarvetta Uudella-
17869:  syydestä johtuen osin moninkertaista. Uudisra-        maalla kuvaa se, että esimerkiksi keskipitkän
17870:  kennuksen ja muutos- ja perusparannushankkeen         aikavälin toteuttamissuunnitelmaan 1986-90
17871:  toteuttaminen sisältää vähintään 10 rakentami-        kunnat esittävät yhteensä 184 peruskouluhanket-
17872:  seen ja valtionosuuden myöntämiseen liittyvää         ta. Niiden yhteenlaskettu normaalihinta-arvio on
17873:  hakemusta ja esitystä.                                1 miljardi markkaa, josta laskettuna valtionosuus
17874:    Asiakirjamenettely käsittää kuntien vuosittaiset    olisi 17 3 miljoonaa markkaa. Rakentamislupia
17875: esitykset valtion keskipitkän aikavälin toteutta-      Uudellemaalle on myönnetty kuitenkin vain 5-
17876: missuunnitelmiin, rakentamistarvetutkimuksen           10 kappaletta vuosittain. Vuodelle 1986 rakenta-
17877: ja lääninhallituksen kautta kouluhallitukselle toi-    misluvan saaneiden hankkeiden yhteenlaskettu
17878: mitettavan toteuttamisohjelman I vaiheen, jossa        normaalihinta on noin 60 miljoonaa markkaa ja
17879: kouluhallitus hyväksyy hankkeen huonetilaohjel-        valtionosuus noin 20 miljoonaa markkaa. Jotta
17880: man mukaiset pinta-alat. Tämän jälkeen kunta           kaikki kuntien viisivuotissuunnitelmaan esittä-
17881: toimittaa lääninhallituksen ja kouluhallituksen        mät hankkeet voitaisiin toteuttaa kuntien esittä-
17882: kautta rakentamislupahakemuksen opetusminis-           mässä aikataulussa valtion rahoituksen turvin,
17883: teriölle ja toteuttamisohjelman II vaiheen sekä        tulisi Uudellamaalla rakentamisluvan saavien
17884: valtionosuuden myöntämishakemuksen. Toteut-            hankkeiden normaalihinnan olla keskimäärin
17885:  tamisohjelman II vaiheessa kouluhallitus hyväk-       200 miljoonaa markkaa ja valtionosuuden 35
17886: syy hankkeen pääpiirustusten mukaiset pinta-alat       miljoonaa markkaa vuotta kohti.
17887:  ja määrää hankkeelle normaalihinnan. Erillisen           Mikäli Uudellemaalle myönnetään jatkossakin
17888:  hakemuksen perusteella saatuaan asiasta läänin-       rakentamislupia samat määrät kuin viime vuosi-
17889:  hallituksen lausunnon kouluhallitus hyväksyy en-      na, nyt vireillä olevat hankkeet saataisiin toteu-
17890:  sikertaisen kalustamisen ja varustamisen hankin-      tettua vuoteen 2010 mennessä.
17891:  taohjelman ja määrää tälle normaalihinnan. Vii-          Nykyisenlaisella rakentamislupajärjestelmä ai-
17892:  meisinä hakemuksina tulevat valtionosuuden ti-        heuttaa epävarmuutta, eikä pitkäjänteinen suun-
17893:  laamiset sekä valtionosuusselvitykset.                nittelu ole mahdollista. Kunnat ovatkin valtion-
17894:     Siinäkin tapauksessa, että kunta ei saa valtion-   rahoituksen vähäisyydestä johtuen joutuneet ra-
17895:  osuutta toteuttamaansa hankkeeseen eli kunta          hoittamaan peruskoulurakentamista enemmän
17896:  rakentaa täysin omalla kustannuksella, sen tulee      kuin valtionosuusperusteet edellyttävät. Pääkau-
17897:  säännösten mukaan käydä läpi suurelta osin edel-      punkiseudulla kunnat pääsääntöisesti rahoittavat
17898:  lä kuvattu raskas asiakirjamenettely sekä saada       peruskouluhankkeensa itse.
17899: 260373P
17900: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 100
17901: 
17902:    Uudenmaan lääni ei ole viime vuosina saanut             Peruskoulujen rakentamisen menettelytapojen
17903: suhteellista osuuttaan vastaavaa määrää perus-          yksinkertaistaminen ja päätösvallan siirto läänin-
17904: koulujen koko maahan myönnetyistä rakentamis-           hallituksille on kirjattu valtioneuvoston peri-
17905: luvista. Lisäksi on huomattava, että Uudenmaan          aatepäätökseen pääkaupunkiseudun erityisongel-
17906: osuus myönnetystä perustamiskustannusten val-           mien toimenpideohjelmaksi sekä menettelytapo-
17907: tionosuudesta on jäänyt rakentamislupien osuut-         jen yksinkertaistaminen valtioneuvoston kanslian
17908: takin pienemmäksi johtuen läänin kuntien kor-           kirjeeseen ministeriöille toimenpideohjelman to-
17909: keista kantokykyluokista.                               teuttamiseksi.
17910:    Sen lisäksi, että lupien määrän kasvun mah-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17911: dollistavaa valtion rahoitusta tulisi lisätä Uudella-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17912: maalla, tulisi peruskoulurakentamisen monivai-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17913: heista asiakirjamenettelyä yksinkertaistaa sekä         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17914: siirtää päätäntävaltaa lääninhallituksille ja kun-
17915: nille. Lääninhallituksen tehtävänä olisi vahvistaa               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17916: hankkeille nykyistä toteuttamisohjelman 1 vaihet-              ryhtyä peruskoulurakentamisen asiakir-
17917: ta vastaava rakennusohjelma, jossa lääninhalli-                jamenettelyn yksinkertaistaiDiseksi ja ai-
17918: tuksen hyväksymä pinta-ala olisi valtionosuuden                kooko Hallitus sallia tätä koskevan
17919: perustana. Itse rakentamisessa ja sen valvonnassa              kokeilu-, seuranta- ja kehittämistoimin-
17920: tulisi entistä enemmän luottaa kuntien viran-                  nan käynnistämisen Uudellamaalla, ja
17921: omaisiin.                                                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17922:    Tällä menettelyllä voitaisiin alussa kuvattua               ryhtyä Uudenmaan läänin rakentamislu-
17923: monivaiheista asiakirjamenettelyä yksinkertaistaa              pien määrän saattamiseksi rakentamistar-
17924: ja saada kuntien suunnitteluun jäntevyyttä ja                  vetta vastaavaksi?
17925: nykyistä enemmän todellisuuspohjaa suunnitel-
17926: mien toteuttamiselle.
17927: 
17928:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1986
17929: 
17930:          Pertti Salolainen                Kaarina Dromberg                Jouni ]. Särkijärvi
17931:          Elisabeth Rehn                   Veikko Saarto                   Marja-Liisa Löyttyjärvi
17932:          Reino Paasilinna                 Arja Alho                       Martti Tiuri
17933:          Lea Kärhä                        Helvi Koskinen                  Tauno Valo
17934:          Pekka Myllyniemi                 Kaj Bärlund                     Antti Kalliomäki
17935:          Impi Muroma                      Liisa Arranz                    Eva-Riitta Siitonen
17936:          Pirjo Ala-Kapee                  Tuulikki Hämäläinen             Saara-Maria Paakkinen
17937:                                           Päivi Varpasuo
17938:                                          1986 vp. -      KK n:o 100                                       3
17939: 
17940: 
17941: 
17942: 
17943:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17944: 
17945:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          koska kunta saa valtionosuuden ensikertaiseen
17946: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kalustamiseen, vaikka se on rakentanut koulun
17947: olette 17 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn              omin varoin. Toteuttamisohjelman toisen vai-
17948: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             heen käsittelystäkään ei voida luopua näiden
17949: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        hankkeiden osalta, koska myös omakustanteisten
17950: taja Pertti Salolaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     koulurakennushankkeiden kustannustiedot koo-
17951: sesta kysymyksestä n:o 100:                              taan kustannustietorekisteriin ja tulevat siten
17952:                                                          huomioon otetuiksi normaalihintojen perusteita
17953:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vuosittain määrättäessä.
17954:         ryhtyä peruskoulurakentamisen asiakir-
17955:                                                             Valtioneuvosto on 11.7.1985 tehnyt peri-
17956:         jamenettelyn yksinkertaistaiDiseksi ja ai-       aatepäätöksen pääkaupunkiseudun erityisongel-
17957:         kooko Hallitus sallia tätä koskevan              mien toimenpideohjelmaksi. Siihen sisältyy myös
17958:         kokeilu-, seuranta- ja kehittämistoimin-
17959:                                                          kannanotto koulurakentamiseen liittyvien menet-
17960:         nan käynnistämisen Uudellamaalla, ja
17961:                                                          telytapojen yksinkertaistamisen selvittämisestä.
17962:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Opetusministeriössä työskentelee opetusministe-
17963:         ryhtyä Uudenmaan läänin rakentamis-              riön, valtiovarainministeriön, kouluhallituksen ja
17964:         lupien määrän saattamiseksi rakentamis-          kuntien keskusjärjestöjen edustajista koottu työ-
17965:         tarvetta vastaavaksi?                            ryhmä, joka käsittelee peruskoulujen ja lukioiden
17966:                                                          valtionosuusjärjestelmään liittyviä kysymyksiä.
17967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Tämä työryhmä selvittää myös rakentamisen me-
17968: seuraavaa:                                               nettelytapoihin liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena
17969:    Valtion viranomaisten tehtävänä on valvoa,            on yksinkertaistaa asiakirjamenettelyä ottaen kui-
17970: että koulujen rakentamisessa suoritetut toimenpi-        tenkin huomioon käyttökustannusten valtion-
17971: teet ja niistä aiheutuneet kustannukset ovat tar-        osuuden ja ensikertaisen kalustamisen valtion-
17972: peellisia ja hyväksyttäviä. Koska toteutuneet ra-        osuuden määrittelemisessä tarvittava ohjaus. Ra-
17973: kennuskustannukset otetaan huomioon koulura-             kentamisen normaalihinnan määräämisen poh-
17974: kennusten normaalihintojen yleisiä perusteita            jaksi tarvittava tietoaines voitaneen saada nykyis-
17975: määrättäessä, kouluhallituksen on valvottava, et-        tä yksinkertaisemmalla menettelyllä.
17976: tä rakennushankkeet toteutetaan taloudellisesti.            Peruskoulun rakennushankkeen käsittelystä ja
17977: Kouluhallituksen suorittamalla suunnittelun oh-          käsittelyjärjestyksestä on säädetty peruskoulun
17978: jauksella pyritään onnistuneisiin, toimiviin ja          valtionosuuslaissa ja -asetuksessa sekä näiden no-
17979: taloudellisiin ratkaisuihin. Käsiteltäessä koulura-      jalla annetuissa valtioneuvoston päätöksissä. Mai-
17980: kennusten suunnitelmia on pyritty välttämään             nituissa valtionosuussäännöksissä ei ole annettu
17981: sellaisia toimenpiteitä ja sellaisten selvitysten vaa-   millekään viranomaiselle vaimutta kokeilun jär-
17982: timista, jotka eivät olisi välttämättömiä raken-         jestämiseen. Kysymyksessä tarkoitetun asiakirja-
17983: nushankkeen asianmukaisessa ohjauksessa. Kus-            menettelyn yksinkertaistamisen kokeilu ei ole
17984: tannusohjauksen ansiosta kunnille on useissa ta-         mahdollista ilman lain muutosta.
17985: pauksissa koitunut huomattaviakin kustannus-                Peruskoulurakentamisen asiakirjamenettelystä
17986: säästöjä.                                                on erotettava peruskoulurakennushankkeiden ra-
17987:    Toteuttamisohjelman ensimmatsen vaiheen               kentamislupajärjestelmä. Rakentamislupajärjes-
17988: hyväksyminen on tarpeen myös niiden hankkei-             telmä kuuluu eduskunnan vuosittain myöntämän
17989: den osalta, joihin kunta ei saa rakentamisen             peruskoulun perustamiskustannuksiin osoitetun
17990: valtionosuutta, jotta käyttökustannuksiin myön-          määrärahan käyttöön ja käytön valvontaan.
17991: nettävän valtionosuuden kannalta tarpeellinen               Opetusministeriö on vuodesta 1976 lähtien
17992: valtionosuuteen oikeuttava hyötypinta-ala voi-           voinut myöntää rakentamislupia vain tulo- ja
17993: daan määritellä. Tiedot valtionosuuteen oikeut-          menoarvion asianomaisen momentin perusteluis-
17994: tavasta pinta-alasta ovat tarpeen myös ensikertai-       sa sille annetun myöntämisvaltuuden rajoissa.
17995: sen kalustamisen valtionosuuspäätöstä varten,            Kun myöntämisvaltuus, joka on vuosittainen ja
17996: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 100
17997: 
17998: määritelty markkamääräisesti rakentamisluvan         markkamääräisiä suunnittelukiintiöitä, mutta
17999: saaville kohteille myönnettävän valtionosuuden       eduskunnan budjetissa päättämän määrärahan
18000: yhteismäärän suuruiseksi, on kiinteän määrära-       jako tapahtuu opetusministeriössä rakentamislu-
18001: han kaltainen, opetusministeriö ei voi harkita       pajärjestelmän edellyttämän valtakunnallisen kii-
18002: rakentamislupien lukumäärää niin kuin ennen          rellisyysjärjestyksen perusteella.
18003: vuotta 1976, jolloin perustaruiskustannusten val-       Rakentamisluvan myöntämistä harkittaessa
18004: tionosuuksiin tulo- ja menoarviossa osoitetut        kiinnitetään erityistä huomiota niihin tapauksiin,
18005: määrärahat olivat arviomäärärahoja. Nykyisin ra-     joissa koulun toiminnalle välttämätön huonetila
18006: kentamislupien lukumäärä riippuu siten myöntä-       puuttuu. Opetustilatarpeen kiireellisyys arvostel-
18007: misvaltuuden suuruudesta ja yksittäisiin hankkei-    laan koulun toiminnallisista näkökohdista lähtien
18008: siin myönnettävien valtionosuuksien määrästä.        siitä riippumatta, millä paikkakunnalla tai missä
18009:    Peruskoulujen rakentamisen perustamiskustan-      läänissä tuo tilantarve kulloinkin on olemassa.
18010: nuksiin tarkoitetut määrärahat ovat jo usean         Näin ollen sellaista perustetta kuin jonkin läänin
18011: vuoden ajan olleet niin niukat, ettei opetus-        "suhteellinen osuus" ei voida käyttää rakenta-
18012: ministeriö ole voinut myöntää rakentamislupia        mislupien myöntämisen pohjana.
18013: rahoitustarvetta vastaavasti. Paineet sekä määrä-       Rakentamislupien määrän lisääminen on mah-
18014: rahan lisäämiseen että itse rakentamisen määrään     dollista vain korottamalla valtionosuusmäärä-
18015: ovat vuosien mittaan voimistuneet kaikissa lää-      rahaa ja laajentamalla vastaavasti rakentamislu-
18016: neissä. Hankkeiden kiirellisyydestä ja niiden han-   pien myöntämisvaltuutta. Määrärahan mahdollis-
18017: kekohtaisen valtionosuuden suuruudesta johtuen       ta ja toivottavaa lisäystä ei kuitenkaan voida
18018: eri lääneihin tulevien rakentamislupien luku ja      osoittaa vain tietyn läänin koulurakennushank-
18019: lupien edellyttämän valtionrahoitusosuuden           keiden valtionosuuksiin käytettäväksi.
18020: määrä vaihtelee eri vuosina.                            Hallitus toteaa lopuksi, että peruskouluraken-
18021:    Vuotuinen valtion tulo- ja menoarviossa perus-    tamisen valtionosuuden ns. jälkirahoitusmenette-
18022: koulujen perustamiskustannuksiin myönnettäviä        lyn muuttaminen kuluvan vuoden alusta siten,
18023: valtionosuuksia varten osoitettu määräraha sekä      että kunnalle maksetaan valtionosuus korollisena
18024: opetusministeriölle annettu rakentamislupien         ja seitsemän vuoden aikana koulurakennuksen
18025: myöntämisvaltuus ovat käyttötarkoitukseensa          valmistumisesta on parantanut Uudenmaan lää-
18026: nähden alueellisesti jakamattomat. Kouluhallitus     nin kuntien asemaa aikaisemmasta, jolloin val-
18027: tosin antaa omassa koulurakentamisen hankekoh-       tionosuus ns. jälkirahoituksena maksettiin ilman
18028: taisessa rahoitusohjelmassa lääninhallituksille      korkoa 15 vuoden aikana.
18029: 
18030:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
18031: 
18032:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
18033:                                         1986 vp. -      KK n:o 100                                      5
18034: 
18035: 
18036: 
18037: 
18038:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
18039: 
18040:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Dessutom är uppgifterna om den tili statsandel
18041: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          berättigande arealen nödvändiga för statsandels-
18042: den 17 mars 1986 tili vederbörande medlem av            beslutet om första inredning, eftersom kommu-
18043: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       nen får statsandel för den första inredningen
18044: dagsman Pertti Salolainen m.fl. undertecknade           även om kommunen själv bekostat skolbygget.
18045: spörsmål nr 100:                                        Beträffande dessa projekt kan man inte helier
18046:                                                         slopa det andra skedet av behandlingen av pro-
18047:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        grammet för genomförandet av projekt, eftersom
18048:         sikt att vidta för att förenkla behand-         även uppgifterna om kostnaderna för självfinan-
18049:         lingen av de handlingar som gälier              sierade skolbyggnadsprojekt samlas i kost-
18050:         grundskolbyggnadsprojekt och ämnar Re-          nadsuppgiftsregistret varvid de blir beaktade då
18051:         geringen tillåta att försöks-, uppfölj-         grunderna för normalprisen årligen faststälis.
18052:         nings- och utvecklingsverksamhet i fråga
18053:                                                            Statsrådet har 11.7.1985 fattat ett principbe-
18054:         om detta inleds i Nylands Iän, och
18055:                                                         slut om åtgärdsprogram för specialproblemen i
18056:            vilka åtgärder har Regeringen för avsikt     huvudstadsregionen. 1 beslutet tas även stälining
18057:         att vidta för att antalet byggnadstilistånd     tili möjligheterna att förenkla de förfaringssätt
18058:         i Nylands Iän skali motsvara byggnads-          som gälier skolbyggen. Vid undervisningsminis-
18059:         behovet?                                        teriet arbetar en arbetsgrupp som är sammansatt
18060:                                                         av representanter för undervisningsministeriet,
18061:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         finansministeriet, skolstyrelsen och kommuner-
18062: anföra följande:                                        nas centralorganisationer. Arbetsgruppen be-
18063:     De statliga myndigheterna har i uppgift att se      handlar frågor i anslutning tili statsandelssyste-
18064: tili att de åtgärder som vidtas vid byggande av         met för grundskolor och gymnasier. Denna ar-
18065: skolor och de kostnader som föranleds av detta är       betsgtupp utreder också frågor i anslutning till
18066: nödvändiga och godtagbara. Eftersom kost-               de fötfaringssätt som gäller byggande. Målet är
18067: naderna för byggnader som uppförs beaktas då            att fötenkla behandlingen, varvid dock beaktas
18068: de alimänna grunderna för normalpriserna för            den sryrning som behövs vid fastställandet av
18069: skolbyggnader faststälis, skali skolstyrelsen se tili   statsandelarna för driftskostnader och forsta in-
18070: att byggnadsprojekten genomförs på ett ekono-           redning. De uppgifter som behövs såsom grund
18071: miskt sätt. Skolstyrelsens styrning av planeringen      för fastställandet av normalpriset för byggande
18072: syftar tili att åstadkomma lyckade, fungerande          torde kunna erhålias genom ett förfarande som är
18073: och ekonomiska lösningar.                               enkla:re än det nuvarande.
18074:     Vid handläggningen av skolbyggnadsplanerna              Om behandlingen av grundskolans bygg-
18075: har man försökt undvika att vidta sådana åtgär-         nadsprojekt och om handläggningsordningen är
18076: der och att inbegära sådana utredningar som inte        stadgat i lagen och förordningen om statsandelar
18077: är absolut nödvändiga för en behörig styrning av        tili grundskolan samt i de statsrådsbeslut som har
18078: ifrågavarande byggnadsprojekt. Tack vare kost-          utfärdats med stöd av dessa. 1 dessa stadganden
18079: nadsstyrningen har kommunerna i flera fali kun-         om statsandelar har inte någon myndighet fått
18080: nat göra t.o.m. betydande kostnadsinbespa-              fullmakt att anordna försök. Utan en lagändring
18081: ringar.                                                 är det inte möjligt att föranstalta sådana försök
18082:     Godkännandet av det första skedet i pro-            angående förenkling av handläggningsförfaran-
18083: grammet för genomförandet av projekt är nöd-            det som avses i spörsmålet.
18084: vändigt även i fråga om de projekt för vilka               Behandlingen av de handlingar som gälier
18085:  kommunen inte får statsandel för byggandet, för        byggande i grundskolan måste hållas separat från
18086:  att man skall kunna bestämma den nyttoareal            systemet för byggnadstillstånd för byggnadspro-
18087: som berättigar tili statsandel och som behövs för       jekt i grundskolan. Detta senare system hör till
18088: den statsandel som beviljas för driftskostnaderna.      användningen av det anslag för grundskolornas
18089: 6                                     1986 vp. -      KK n:o 100
18090: 
18091: anläggningskostnader som riksdagen årligen be-        fördelas regionalt. Visserligen anvisar skolstyrel-
18092: viljar och till tillsynen över denna användning.      sen i sitt eget per projekt uppgjorda finansie-
18093:    Undervisningsministeriet har fr.o.m. 1976          ringsprogram för byggande av skolor länsstyrel-
18094: kunnat bevilja byggnadstillstånd endast inom          serna planeringskvoter i mark, men fördelningen
18095: ramen för den bevillningsfullmakt som ministe-        av det anslag som riksdagen fastställt i budgeten
18096: riet fått i statsförslaget i motiveringen under       sker vid undervisningsministeriet på basis av den
18097: ifrågavarande moment. Bevillningsfullmakt ges         för hela landet uppgjorda skyndsamhetsord-
18098: årligen och den fastställs i mark till ett belopp     ningen som systemet med byggnadstillstånd
18099: som är lika med den sammanlagda summan för            förutsätter.
18100: statsandel till projekt som erhåller byggnadstill-       Då beviljandet av byggnadstillstånd prövas,
18101: stånd. Fullmakten har karaktär av fast anslag,        fästs särskild uppmärksamhet vid de fall där
18102: vilket betyder att undervisningsministeriet inte      skolan saknar utrymmen som är absolut nödvän-
18103: kan pröva antalet byggnadstillstånd, så som fallet    diga för skolans verksamhet. Skyndsamhetsord-
18104: var före 1976 då anslagen som i statsförslaget        ningen för behovet av undervisningsutrymmen
18105: anvisades för statsandelar för anläggningskostna-     bedöms med utgångspunkt i skolans verksamhet,
18106: der var förslagsanslag. För närvarande är alltså      oberoende av på viiken ort eller i vilket län detta
18107: antalet byggnadstillstånd beroende av bevill-         behov av utrymme råkar finnas. Sålunda kan ett
18108: ningsfullmakternas storlek och av storleken på de     sådant motiv som "länets relativa andel" inte
18109: statsandelar som beviljas för enskilda projekt.       användas som grund för beviljandet av bygg-
18110:    Anslagen för grundskolornas anläggningskost-       nadstillstånd.
18111: nader har redan under flera års tid varit så             Antalet byggnadstillstånd kan ökas endast ge-
18112: knappa att undervisningsministeriet inte har          nom att statsandelsanslaget höjs och bevillnings-
18113: kunnat bevilja byggnadstillstånd som skulle           fullmakten för byggnadstillstånd utvidgas på
18114: motsvara finansieringsbehovet. Trycket på såväl       motsvarande sätt. En eventuell och även önsk-
18115: ökade anslag som på ökat byggande har under           värd höjning av anslaget kan dock inte anvisas
18116: åren blivit allt starkare i alla län. Till följd av   endast för statsandelar till skolbyggnadsprojekt i
18117: projektens skyndsamhetsordning och på grund av        något särskilt län.
18118: att statsandelens storlek är beroende av respektive      Slutligen konstaterar regeringen att de ny-
18119: projekt uppvisar antalet byggnadstillstånd och de     ländska kommunernas ställning förbättrats ge-
18120: av tillstånden förutsatta statsandelsbeloppen i de    nom den ändring av förfarandet vid s.k. efterfi-
18121: olika länen årliga variationer.                       nansiering av statsandelarna för grundskolbyggen
18122:    Det anslag som årligen anvisas i statsförslaget    som trädde i kraft vid ingången av innevarande
18123: för beviljande av statsandelar för grundskolornas     år. Ändringen innebär att statsandel utbetalas till
18124: anläggningskostnader samt undervisningsminis-         kommunerna med ränta och under sju år. Tidi-
18125: teriets bevillningsfullmakt för byggnadstillstånd     gare betalades statsandel i form av s.k. efter-
18126: kan med hänsyn till användningsändamålet inte         finansiering uran ränta under 15 års tid.
18127: 
18128:     Helsingfors den 22 april 1986
18129: 
18130:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
18131:                                                1986 vp.
18132: 
18133: Kirjallinen kysymys n:o 101
18134: 
18135: 
18136: 
18137: 
18138:                                   Ikonen ym.: Eläinlääkäreille maksettavien palkkioiden verottamis-
18139:                                      menettelystä
18140: 
18141: 
18142:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18143: 
18144:    Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunta (kun-        samasta palkkiosta verotettaisiin ennakonkannon
18145: tainliitto) voi osallistua hyötyeläimen haltijalle   alaisena tulona ja osa ennakkoperintälain tarkoit-
18146: eläinlääkärin käynnistä aiheutuvien kustannusten     tamana palkkana, mitä on pidettävä varsin eri-
18147: korvaamiseen siltä osin kuin ne ylittävät valtio-    koislaatuisena menettelynä.
18148: neuvoston vahvistaman summan. Yleinen ja                Käytännössä verohallituksen tulkinta johtaa
18149: joUstava menettely on ollut, että viljelijä on       siihen, että eläinlääkärit perivät koko palkkionsa
18150: maksanut eläinlääkärille käynnin yhteydessä          viljelijöiltä ja nämä joutuvat hakemaan valtion-
18151: omakustannusosuutensa ja ylittävän osan eläin-       apuun oikeuttavan osuuden takaisin kunnalta.
18152: lääkäri on perinyt suoraan kunnalta. Tällainen       Verotuksessa viljelijät joutuvat kirjanpidossaan
18153: keskitetty menettely on otettu huomioon myös         erittelemään saman maksun sekä meno- että
18154: eläinlääkärin palkkiokuittilomakkeessa (verolo-      tulopuolelle. Menettely lisää tarpeettomasti byro-
18155: make n:o VEROH 3908 a). Viljelijän verotuksen        kratiaa.
18156: kannalta menetelmä on yksinkertainen, koska             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18157: hän saa kuitin vain todella maksamastaan sum-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18158: masta. Eläinlääkäri taas on verotuksessa ennakon-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18159: kannon alainen palkkioittensa osalta.                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18160:    Nyt on verohallitus kirjeellään n:o 3842133185              Onko Hallitus tietoinen eläinlääkäreil-
18161: kuitenkin edellyttänyt, että kuntien tulee suorit-          le maksettavien valtionapuun oikeutta-
18162: taa eläinlääkäreille maksettavista valtionapuun             vien palkkioiden verotusmääräyksiä kos-
18163: oikeuttavista palkkioista ennakonpidätys ja mak-            kevista epäkohdista, ja mitä Hallitus ai-
18164: saa myös sosiaaliturvamaksu. Tämän mukaan osa               koo tehdä asiantilan korjaamiseksi?
18165: 
18166:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
18167: 
18168:           Pirkko Ikonen                 Juhani Alaranta                Tytti Isohookana-Asunmaa
18169:           Hannu Kemppainen              Einari Nieminen                Väinö Raudaskoski
18170:           Heikki Kokko                  Jukka Vihriälä                 Paavo Vesterinen
18171:                                         Marjatta Väänänen
18172: 
18173: 
18174: 
18175: 
18176: 260337A
18177: 2                                        1986 vp. -- KJ( n:o 101
18178: 
18179: 
18180: 
18181: 
18182:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18183: 
18184:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa         men haltijan puolesta pidettiin ratkaisussa osana
18185: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            eläinlääkärin kunnalta saamaa ennakonpidätyk-
18186: olette 18 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn              sen alaista palkkaa, josta pidätyksen lisäksi oli
18187: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             suoritettava myös työnantajan sosiaaliturvamak-
18188: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        su. Ennakkopäätöksestä valitettiin Keski-Suomen
18189: taja Pirkko Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallises-      lääninoikeuteen, joka pysytti lääninveroviraston
18190: ta kysymyksestä n:o 101:                                 antaman ratkaisun (8.11.1985, n:o 1397).
18191:            Onko Hallitus tietoinen eläinlääkäreil-          Päätöksen perustelujen mukaan kunnan tai
18192:         le maksettavien valtionapuun oikeutta-           kuntainliiton eläimen haltijan puolesta eläinlää-
18193:         vien palkkioiden verotusmääräyksiä kos-          kärille suorittamat palkkiot ovat osa kunnan-
18194:         kevista epäkohdista, ja mitä Hallitus ai-        eläinlääkärin saamaa palkkaa, koska eläinlääkärin
18195:         koo tehdä asiantilan korjaamiseksi?              virkavelvollisuuksiin kuuluu muun ohessa eläin-
18196:                                                          lääkintäavun antaminen, ja palkkion tosiasialli-
18197:                                                          sesti suorittaa kunnallisen eläinlääkärin työnanta-
18198:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
18199: ti seuraavaa:                                            ja eli kunta tai kuntainliitto. Ennakkoperintälain
18200:                                                          säännösten mukaan palkalla tarkoitetaan kaiken-
18201:    Eläinlääkintähuoltolain (431/65) 14 §:n mu-           laatuista palkkaa, palkkiota, osapalkkiota sekä
18202: kaan kunnan- ja kaupungineläinlääkärillä on oi-          muuta etuutta ja korvausta, joka suoritetaan
18203: keus periä kohtuullinen palkkio esimerkiksi yksi-        virasta, toimesta tai sellaisesta työstä, tehtävästä
18204: tyiselle eläimen haltijalle antamastaan eläinlääkä-      tai palveluksesta, joka sen antajalle tehdään kor-
18205: riavusta. Kunta tai kuntainliitto voi osallistua         vausta vastaan. Päätöstä on perusteltu myös si-
18206: lääkärin käynnistä eläimen haltijalle aiheutuvien        ten, että eläimen haltijan oikeus yhteiskunnan
18207: kustannusten suorittamiseen eläinlääkintähuolto-         apuun on sidoksissa virkaeläinlääkärin työnanta-
18208: lain 14 a §:n mukaisesti, jos eläinlääkärin käynti       jansa lukuun tekemään työhön, koska puheena
18209: on ollut tarpeen hyötyeläimen sairauden tai sen          olevia palkkioita ei eläinlääkintähuoltolain
18210: terveydenhoidon vuoksi tai eläimen terveyden             14 a §:n mukaan voida suorittaa yksityisille
18211: tarkastamiseksi.                                         eläinlääkäreille.
18212:    Eläinlääkintähuoltolain 14 a §:n nojalla ei voi-         Osan palkkiosta suorittaa eläimen haltija. Täl-
18213: da suorittaa palkkioita yksityisille eläinlääkäreille.   tä osin toimitetaan ennakonkanto. Virkaeläinlää-
18214: Kuntainliiton mainitun säännöksen nojalla suo-           kärit eivät kuitenkaan Keski-Suomen lääninoi-
18215: rittamat palkkiot ovat valtionosuuteen oikeutta-         keuden antaman päätöksen perustelujen mukaan
18216: via menoja.                                              virkaansa liittyvissä tehtävissä ole osittainkaan
18217:    Eläinlääkintähuoltolain 14 a § tuli voimaan           itsenäisiä yrittäjiä.
18218: vuonna 197 3. Säännöksen perusteella pidettiin
18219: aikaisemmin kunnan eläinlääkärille suorittamia               Turun ja Porin lääninoikeus antoi kuluvan
18220: palkkioita ammattitulona, josta ennakkoperintä           vuoden tammikuussa samasta asiasta päinvastai-
18221: toimitettiin ennakonkantona. Käytännössä eläin-          sen ratkaisun (24.1.1986, n:o 39/ 11). Sen mu-
18222: lääkäri peri eläimen haltijalta vain tosiasiallisesti    kaan kuntainliiton eläimen haltijan puolesta
18223: tämän suoritettavaksi jääneen osuuden palkkios-          maksamia palkkioita ei ollut pidettävä ennakon-
18224: taan, josta hän myös maksoi ennakkoperintälain           pidätyksen alaisena palkkana. Eläinlääkärin kat-
18225: mukaisen ennakon.                                        sottiin tässä tapauksessa toimivan itsenäisenä yrit-
18226:    Keski-Suomen lääninverovirasto antoi vuoden           täjänä eläimen haltijan toimeksiannon mukaises-
18227: 1985 toukokuussa ennakkoperintälain (418/ 59)            ti.
18228: 17 §:n mukaisen ennakkoratkaisun kuntien mak-               Myös muut lääninverovirastot ovat antaneet
18229: samien palkkio-osuuksien ennakonpidätyksestä.            ennakkoperintälain 17 §:n mukaisia ratkaisuja,
18230: Ratkaisu poikkesi aikaisemmasta käytännöstä ja           joista eräät ovat Turun ja Porin lääninoikeuden
18231: oli verohallituksen asiasta antaman lausunnon            antaman ratkaisun mukaisia, eräät taas Keski-
18232: mukainen. Kunnan suorittamaa palkkiota eläi-             Suomessa annetun päätöksen mukaisia.
18233:                                      1986 vp. -     KK n:o 101                                    3
18234: 
18235:   Keski-Suomen lääninoikeuden ratkaisusta on        ongelmat, joihin kysymyksen perusteluissa viita-
18236: valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kun       taan, voitaneen samalla ratkaista tarkoituksen-
18237: päätös saadaan, verohallitus antaa asiassa ohjeet   mukaisella tavalla. Hallituksen toimenpitein er
18238: yhtenäisen ennakkoperinnän aikaansaamiseksi.        tuomioistuinten ratkaisuihin voida puuttua.
18239: Palkkioiden suoritustapaan liittyvät käytännön
18240: 
18241:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1986
18242: 
18243:                                                                        Ministeri Pekka Vennamo
18244: 4                                      1986 vp. -- ~ n:o 101
18245: 
18246: 
18247: 
18248: 
18249:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18250: 
18251:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utlåtande som skattestyrelsen givit i saken. I
18252: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         avgörandet ansågs sådan del av arvode som
18253: den 18 mars 1986 tili vederbörande medlem av           kommun betalar på djurets innehavares vägnar
18254: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      som en del av sådan förskottsinnehålining under-
18255: dagsledamot Pirkko Ikonen m.fl. undertecknade          kastad lön, som veterinären får av kommunen
18256: spörsmål nr 101:                                       och för viiken utöver innehålining även skali
18257:                                                        betalas arbetsgivares socialskyddsavgift. Över
18258:           Är Regeringen medveten om vilka              förhandsbeskedet anfördes besvär hos länsrätten i
18259:         missförhålianden som följer av stadgan-        Meliersta Finlands Iän, som emellertid vidmakt-
18260:         dena om beskattning av tili statsbidrag        höli länsskatteverkets avgörande (8.11.1985, nr
18261:         berättigande veterinärarvoden, och vad         1397).
18262:         ämnar Regeringen göra för att råda bot            Enligt motiveringen tili utslaget är de arvoden
18263:         på situationen?
18264:                                                        som kommun elier kommunalförbund på djurets
18265:                                                        innehavares vägnar betalat tili veterinär en del av
18266:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kommunalveterinärens lön, eftersom det i veteri-
18267: anföra följande:                                       närens tjänsteåligganden bl.a. ingår att lämna
18268:    Enligt 14 § lagen om veterinärvård (4 3116 5 ,      veterinärhjälp, och då arvodet de facto erläggs av
18269: nedan veterinärvårdslagen) är kommunal- och            kommunalveterinärens arbetsgivare, dvs. kom-
18270: stadsveterinär berättigad att uppbära ett skäligt      munen elier kommunalförbundet. Enligt lagen
18271: arvode av enskild innehavare av djur för bl.a.         om förskottsuppbörd avses med lön varje slag av
18272: veterinärhjälp. Kommun elier kommunalför-              lön, arvode, tantiem samt annan förmån och
18273: bund kan i enlighet med 14 a § nämnda lag              ersättning som erläggs för tjänst elier befattning,
18274: delta i de kostnader som veterinärbesöket åsam-        så ock för arbete, uppdrag elier tjänst som mot
18275: kar djurets innehavare, om besöket varit nödvän-       ersättning utförs för arbets- elier uppdragsgivares
18276: digt på grund av nyttodjurs sjukdom elier hälso-       räkning. Utslaget har även motiverats med att
18277: vård elier för undersökning av djurets hälsotili-      djurets innehavares rätt tili samhälisstöd är
18278: stånd.                                                 förbundet med det arbete som tjänsteveterinär
18279:    Med stöd av 14 a § veterinärvårdslagen kan          utför för sin arbetsgivares räkning, eftersom ifrå-
18280: arvode inte betalas direkt tili privat veterinär.      gavarande arvoden inte enligt 14 a § veterinär-
18281: Arvoden som kommunalförbund betalat med                vårdslagen kan betalas tili privat veterinär.
18282: stöd av nämnda stadgande är utgifter som berät-           Djurets innehavare betalar en del av arvodet.
18283: tigar tili statsandel.                                 På denna andel verkstälis förskottsbetalning.
18284:    Veterinärvårdslagens 14 a § trädde i kraft år       Tjänsteveterinärerna är emeliertid inte, enligt
18285: 1973. Tidigare ansågs med stöd av stadgandet           motiveringen tili Meliersta Finlands länsrätts ut-
18286: arvoden som kommun betalt tili veterinär såsom         slag, ens delvis att betrakta som självständiga
18287: inkomst av yrke, på viiken förskottsuppbörd            företagare.
18288: verkstälides i form av förskottsbetalning. I prakti-      Länsrätten i Åbo och Björneborgs Iän gav i
18289: ken uppbar veterinären av djurets innehavare           januari detta år ett avvikande utslag angående
18290: endast den del av arvodet som faktiskt skulie          samma problem (24.1.1986, nr 39/11). Enligt
18291: betalas av denne. För denna del betalade veteri-       det skali arvode som kommunalförbund betalar
18292: nären förskott enligt lagen om förskottsuppbörd.       på djurets innehavares vägnar inte anses som
18293:    Meliersta Finlands länsskatteverk gav i maj         förskottsinnehålining underkastad lön. Veterinä-
18294: 1985, i enlighet med 17 § lagen om förskotts-          ren ansågs i detta fali som en självständig före-
18295: uppbörd (418/59), ett förhandsbesked angående          tagare som utförde ett uppdrag för djurets inne-
18296: förskottsinnehålining på sådana andelar av arvo-       havare.
18297: den som en kommun betalar. Avgörandet avvek               Även andra länsskatteverk har givit förhands-
18298: från tidigare praxis och stämde överens med ett        besked i enlighet med 17 § lagen om förskotts-
18299:                                        1986 vp. -      KK n:o 101                                      5
18300: 
18301: uppbörd, av vilka en del motsvarar det utslag          stånd en enhetlig förskottsuppbörd. De praktiska
18302: länsrätten i Åbo och Björneborgs Iän gav, medan        problem som sammanhänger med det sätt på
18303: andra följer den linje man gått in för i Mellersta     vilket arvodena betalas, och som spörsmålsställar-
18304: Finland.                                               na fäster uppmärksamhet vid, kan förmodligen
18305:    Över länsrättens i Mellersta Finlands Iän utslag    samtidigt lösas på ett ändamålsenligt sätt. Rege-
18306: har besvär anförts hos högsta förvaltningsdomsto-      ringen kan inte ingripa i domstolarnas avgöran-
18307: len. Så snart HFD har givit sitt utslag, kommer        den.
18308: skattestyrelsen att utfärda direktiv för att få tili
18309: 
18310:      Helsingfors den 18 april 1986
18311: 
18312:                                                                             Minister Pekka Vennamo
18313:                                                1986 vp.
18314: 
18315: Kirjallinen kysymys n:o 102
18316: 
18317: 
18318: 
18319: 
18320:                                   Elo ym.: Autoveron poistamisesta kilpa-autoilta
18321: 
18322: 
18323:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18324: 
18325:    Suomalaiset autourheilijat ovat tehneet maa-       järjestöt ovat useaan otteeseen esittäneet autove-
18326: tamme tunnetuksi viime vuosina erityisen myön-        ron poistamista tai alentamista kilpa-autojen
18327: teisellä tavalla. Tämä koskee yhtä hyvin ralli-       osalta. Tunnettu tosiasia on, ettei kilpa-autoja
18328: kuin rata-ajajia. Esimerkiksi sellaiset nimet kuin    voi käyttää normaaliin autoiluun, vaan niiden
18329: Timo Salonen, Markku Alen, Hannu Mikkola,             käyttö suuntautuu pelkästään kilpa-autoiluun.
18330: Henri Toivonen, Ari Vatanen, Juha Kankkunen           Jotta autourheilu tulisi yhä useamman suomalai-
18331: ja Keijo Rosberg ovat kautta maailman tunnettu-       sen ulottuville, olisi autovero syytä poistaa koko-
18332: ja jopa piireissä, jotka eivät erityisesti harrasta   naan kilpa-autoilta.
18333: autourheilua.                                            Voidaan epäilemättä väittää, ettei autoveron
18334:    Suomalaiset autourheilujärjestöt tekevät mer-      poistamisella kilpa-autojen osalta ole suurtakaan
18335: kittävää nuorisotyötä. Niinpä nämä järjestöt ovat     kansantaloudellista merkitystä. Niinpä arviolta
18336: viime vuosina panostaneet erityisesti nuorten         maassamme otetaan käyttöön keskimäärin 100
18337: koulutus- ja valmennustoimintaan. Voidaan             ralli- tai rata-autoa vuosittain. Autoveron poista-
18338: epäilemättä sanoa, että muiden urheilujärjestö-       misella helpotettaisiin kuitenkin merkittävästi
18339: jen tapaan suomalaiset autourheilujärjestöt ovat      suomalaisten ralli- ja rata-ajajien mahdollisuuksia
18340: tehneet todella merkittävää ja positiivista työtä     säilyttää asemansa tai jopa parantaa sitä kansain-
18341: maamme nuorison keskuudessa. Tänä päivänä             välisissä kilpailuissa.
18342: lasketaan maassamme olevan 37 000 au tourhei-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18343: lun harrastajaa ja 10 000 aktiivista kilpa-ajajaa.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18344:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18345:    On selvää, että myös muut autourheilua har-
18346: rastavat maat panostavat entistä enemmän niin         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18347: koulutus- kuin valmennustoimintaan. Tämän li-                    Onko Hallitus tietoinen autourheilun
18348: säksi voidaan sanoa, että kilpailijamaamme ovat               kehitystä haittaavasta kalliista autoveros-
18349:  panostaneet meitä enemmän kilpailuvälineisiin,               ta, ja jos on,
18350: eli autoihin.                                                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18351:    Suomessa sekä ralli- että rata-autoilussa autot            ryhtyä autoveron poistamiseksi kilpa-
18352: ovat kalliita autoveron takia. Niinpä autourheilu-            autoilta?
18353: 
18354:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1986
18355: 
18356:           Mikko Elo                      Antti Kalliomäki                Pekka Myllyniemi
18357:           Mauri Miettinen                Mauri Pekkarinen                Hannu Tenhiälä
18358:                                          Martti Lähdesmäki
18359: 
18360: 
18361: 
18362: 
18363: 260346K
18364: 2                                      1986 vp. -- KJ( n:o 102
18365: 
18366: 
18367: 
18368: 
18369:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18370: 
18371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         autoa, jota ei rakenteensa vuoksi vo1ta1s1 ottaa
18372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tieliikenteessä käytettäväksi, ei ole luokiteltava
18373: olette 18 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn            autoksi. Eräässä korkeimman hallinto-oikeuden
18374: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           päätöksessä katsottiin tällä perusteella, ettei kil-
18375: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      pailusääntöjen mukaan formula-3 -luokkaan
18376: taja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      kuuluvasta kilpa-autosta ollut suoritettava auto-
18377: kysymyksestä n:o 102:                                  veroa. Selvää ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa
18378:                                                        ole, mitä ratakilpailuihin tarkoitettuja ajoneuvoja
18379:            Onko Hallitus tietoinen autourheilun        ei olisi luokiteltava autoverotuksessa autoiksi.
18380:         kehitystä haittaavasta kalliista autoveros-    Usein tavallisista liikenteessä käytettävistä henki-
18381:         ta, ja jos on,                                 löautoistakin rakennettuja rata-autoja on muu-
18382:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tettu siten, ettei niitä voitaisi hyväksyä tieliiken-
18383:         ryhtyä autoveron poistamiseksi kilpa-          teessä käytettäväksi ilman suurehkoja muutostöi-
18384:         autoilta?                                      tä.
18385:                                                            Valtiovarainministeriössä on valmisteltavana
18386:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       esitys autoverolain muuttamisesta siten, että kil-
18387: ti seuraavaa:                                          pailutarkoituksiin rekisteröimättöminä vain sulje-
18388:    Autoverolain 1 § :n nojalla veronalaisia autoja     tulla alueella käytettävät autot vapautettaisiin
18389: ovat henkilöautot ja muut omalta painoltaan alle       autoverosta. Myös kilpailutarkoituksiin rekisteröi-
18390: 1 800 kilon painoiset autot. Siihen, millaista         mättöminä vain suljetulla alueella käytettävät
18391: moottoriajoneuvoa on pidettävä autona tai mihin        moottoripyörät on tarkoitus samalla vapauttaa
18392: moottoriajoneuvojen ryhmään ajoneuvo on luet-          moottoripyöräverosta. Tarkoituksena on selkiyt-
18393: tava, sovelletaan niitä perusteita, joista on sää-     tää ja yhtenäistää ratakilpailuihin käytettävien
18394: detty tieliikennelain nojalla. Jos ajoneuvoa on        ajoneuvojen verotusta sekä helpottaa taloudelli-
18395: pidettävä teknisen laatunsa puolesta autona, se        sesti moottoriurheilun harjoittamista. Ralliautoja
18396: on henkilöautoksi luokiteltuna tai muuna omalta        ja muita rekisteröityinä erilaisiin urheilutarkoi-
18397: painoltaan alle 1 800 kilon painoisena autona          tuksiin käytettäviä ajoneuvoja valmisteilla oleva
18398: autoveron alainen riippumatta käyttöpaikasta           lainmuutos ei kuitenkaan tulisi koskemaan. Re-
18399: taikka esimerkiksi siitä rekisteröidäänkö auto tie-    kisteriin merkittyjä ajoneuvoja voidaan käyttää
18400: liikenteessä käytettäväksi. Myös kilpa-autot ovat      muuhunkin kuin pelkästään kilpailutarkoituksiin
18401: siten autoveron alaisia. Tämä koskee sekä rekiste-     tai ainakin ne voidaan ottaa joissakin tapauksissa
18402: röimättöminä vain suljetuilla alueilla käytettäviä     suhteellisen vähäisinkin muutoksin tavanomai-
18403: kilpa-autoja että esimerkiksi ralliautoja, jotka on    seen tieliikenteeseen. Esitys tämän sisältöiseksi
18404: rekisteröitävä, koska niitä käytetään myös yleisillä   autoverolain muutokseksi valmistuu valtiovarain-
18405: teillä.                                                ministeriössä lähiaikoina.
18406:    Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että
18407: sellaista suljetulla alueella käytettävää kilpa-
18408: 
18409:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
18410: 
18411:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
18412:                                         1986 vp. -- ~ n:o 102                                               3
18413: 
18414: 
18415: 
18416: 
18417:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
18418: 
18419:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som på grund av sin konstruktion inte kan
18420: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          användas i vägtrafik, inte skall klassificeras som
18421: den 18 mars 1986 tili vederbörande medlem av            bil. På basis av detta ansåg högsta förvaltnings-
18422: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       domstolen i ett beslut att enligt tävlingsreglerna
18423: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-            behöver inte skatt betalas för tävlingsbil i formu-
18424: mål nr 102:                                             la 3-klassen. Det är dock inte klart i alla fall vilka
18425:                                                         fordon som är avsedda för bantävlingar och som
18426:            Är Regeringen medveten om den höga           inte skali klassificeras som bilar vid beskattning-
18427:         bilskatten, som stör utvecklingen inom          en. Ofta har även sådana banbilar som består av
18428:         bilsporten, och om så är,                       ombyggda personbilar, ursprungligen avsedda att
18429:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        användas i vanlig trafik, ändrats så att de inte
18430:         för att slopa skatten på tävlingsbilar?         k_an godkännas för vägtrafik utan större änd-
18431:                                                         nngar.
18432:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
18433: anföra följande:                                            En proposition med förslag tili ändring av
18434:                                                         lagen om bilskatt är under beredning vid finans-
18435:    Enligt 1 § lagen om bilskatt skali bilskatt          ministeriet. Enligt förslaget kommer skatten på
18436: erläggas för personbil och sådan annan bil vars         oregistrerade bilar, som används för tävlingsän-
18437: egenvikt är under 1 800 kilogram. Beträffande           damål på slutna områden, att slopas. Avsikten är
18438: hurudant motorfordon som skali anses som bil            att även slopa skatten på oregistrerade motorcyk-
18439: elier tili viiken motorfordonsgrupp fordonet skall      lar, som används för tävlingsändamål endast på
18440: räknas tiliämpas de grunder om vilka är stadgat         slutna områden. Syftet är att förtydliga och
18441: med stöd av lagen om vägtrafik. Om fordonet på          förenkla beskattningen av fordon, som används
18442: grund av sin tekniska beskaffe':het bör an~es som       vid bantävlingar, samt ekonomiskt underlätta
18443: bil skali bilskatt erläggas om bllen är klassificerad   utövandet av motorsport. Lagändringen kommer
18444: såsom personbil elier sådan annan bil vars egen-        dock inte att gälia rallybilar elier andra registrera-
18445: vikt är under 1 800 kilogram, oberoende av var          de bilar, som används för olika sportändamål.
18446: bilen används elier om den t.ex. registreras som        Registrerade bilar kan användas även för andra
18447: fordon som används i vägtrafik. Således gälier          än tävlingsändamål eller åtminstone i vissa fall
18448: bilskatten också tävlingsbilar. Det gälier både         med relativt små ändringar användas i vanlig
18449: oregistrerade tävlingsbilar, so~ används på slu~       vägtrafik. En proposition med ett sådant förslag
18450: na områden, och t.ex. raliybllar, som skali regl-       tili ändring av lagen om bilskatt kommer att
18451: streras, emedan de även används på alimänna             inom en nära framtid färdigställas vid finansmi-
18452: vägar.                                                  nisteriet.
18453:    Inom rättspraxis har man dock ansett att en
18454: tävlingsbil, som används på slutet område och
18455: 
18456:      Helsingfors den 22 april 1986
18457: 
18458:                                                                               Minister Pekka Vennamo
18459:                                                   1986 vp.
18460: 
18461: Kirjallinen kysymys n:o 103
18462: 
18463: 
18464: 
18465: 
18466:                                      Alho ym.: Mielisairaanhoidon ja tuberkuloosin vastustamistyön
18467:                                         hallinnollista järjestämistä koskevasta lääkintöhallituksen kan-
18468:                                         nanotosta
18469: 
18470: 
18471:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18472: 
18473:    Helsingin kaupunki on muodostanut yksin               veyskeskuksiin entisinä työntekijöinä. Talousva-
18474: tuberkuloosilain 3 §:ssä tarkoitetun tuberkuloosi-       liokunta asettui puoltamaan hallituksen esitystä.
18475: piirin. Vastaavasti Helsingin kaupunki ja Tutun          Talousvaliokunta myös totesi, että sekä lakialoite
18476: kaupunki ovat muodostaneet omat mielisairas-             että toivomusaloite ovat hallituksen esityksen
18477: lain 3 §:n mukaiset mielisairaanhuoltopiirit. Näi-       kanssa samansuuntaisia ja näin ollen ehdotti, että
18478: tä järjestelyitä pidettiin aikanaan poikkeuksellisi-     hallituksen esitys hyväksyttäisiin muuttamatto-
18479: na ja ongelmallisina, koska esimerkiksi Helsingin        mana.
18480: kaupungin erikoislääkärijobtoinen yleissairaan-             Helsingin kaupunki jätti valtioneuvostolle
18481: hoito oli jo kansanterveyslain alaista. Näistä syistä    3.10.1985 anomuksen, että Helsingin kaupungil-
18482: hallitus antoikin eduskunnalle esityksen kansan-         le annettaisiin oikeus järjestää mielisairaslain mu-
18483: terveyslain ja tuberkuloosilain ja mielisairaslain       kainen mielisairaanhoito sekä tuberkuloosilain
18484: muuttamisesta. Tarkoituksena oli se, että eräissä        mukainen tuberkuloosin vastustamistyö Helsin-
18485: tapauksissa mielisairaslain mukaista mielisairaan-       gin terveyskeskuksen toimintaan 1.1.1986 lu-
18486: hoitoa ja tuberkuloosilain mukaista tuberkuloo-          kien. Lääkintöhallituksen lausuntopyynnössä n:o
18487: sin vastustamistyötä voitaisiin valtioneuvoston lu-      331716341185 todetaan, että valtakunnallisissa
18488: valla järjestää kansanterveyslaissa tarkoitettuna        suunnitelmissa kansanterveystyön ja sairaanhoito-
18489: terveyskeskuksen toimintana. Käytännössä tämä            laitosten toiminnan järjestämisestä vuosina
18490: tarkoitti Helsingin ja Turun kaupunkeja.                 1986-90 Helsingin ja Turun mielisairaanhuolto-
18491:    Eduskuntakäsittelyssä korostettiin voimakkaasti       piirit sekä Helsingin tuberkuloosipiiri siirretään
18492: toiminnallista järkevyyttä. Asiantuntijakuulemi-         vastaavien kaupunkien terveyskeskusten toimin-
18493: sessa pidettiin tarkoituksenmukaisena käytännön          tayksiköiksi henkilökuntineen 1.1.1986 lukien.
18494: näkökulmasta sitä, että kansanterveystyön osana             Lääkintöhallitus on kuitenkin tehnyt hyvin
18495: nähdään näissä kaupungeissa selkeästi myös psy-          omalaatuisen tulkinnan eduskunnan hyväksymäs-
18496: kiatrineo sairaanhoito. Helsingin kaupungin              tä lakimuutoksesta. Hallituksen esitys koski ai-
18497: osalta erityisesti korostettiin aluehallintoa ja että    koinaan hallinnollisia järjestelyitä eikä näin tullut
18498: siihen saadaan näin myös nivellytetyksi psykiatri-       ulottumaan yksilöä koskeviin säännöksiin. Hal-
18499: neo terveydenhuolto.                                     linnollinen järjestely toki tämän lain mukaisesti
18500:     Talousvaliokunnan mietinnössä n:o 8 kyseises-        on se, että mielisairaanhoito ja tuberkuloosin
18501: tä hallituksen esityksestä on myös käsitelty asiaan      vastustamistyö     muuttuvat       kansanterveyslain
18502: liittyviä laki- ja toivomusaloitteita. Lakialoitteessa   14 §:n 1 momentin tarkoittamaksi kansanterveys-
18503: esitetään mielisairaanhuoltopiirin tehtävien siir-       työksi. Lääkintöhallitus on päätynyt kuitenkin
18504: tämistä kokonaisuudessaan terveyskeskuksien toi-         päinvastaiseen     kantaan.     Lääkintöhallituksen
18505: mintaan, jolloin kummankin toimialueet ovat              omaksuma kanta merkitsee sitä, että mielisai-
18506: yhtenevät ja näin tarkoituksenmukaiset kansan-           raanhoito on muodollisesti terveyskeskuksen toi-
18507: terveystyön ja koko terveydenhuollon näkökul-            mintaa, mutta käytännössä ei sitä olekaan.
18508: masta. Toivomusaloitteessa ehdotettiin, että ny-            Helsingin kaupungin terveydenhuolto on orga-
18509: kyiset mielenterveystoimistot voitaisiin siirtää         nisoitu suurpiirikohtaisesti aluepohjaisena tervey-
18510: kansanterveyslain alaisuuteen osaksi terveyskes-         denhuollon työnä. Mielisairaslain ja tuberkuloo-
18511: kustoimintoja, jolloin muutosten yhteydessä mie-         silain vireillepano lähti aikanaan nimenomaan
18512: lenterveystoimistojen henkilökunta siirtyisi ter-        tarpeesta, että aluekohtaisesti voidaan yhdistää
18513: 
18514: 260332U
18515: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 103
18516: 
18517: myös mielisairaanhoidon palvelut terveyskeskus-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18518: ten hallintoon ja toimintaan. Käytännössä tämä          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18519: merkitsisi sitä, että henkilöstö olisi terveyskeskus-
18520: ten alaista. Lääkintöhallituksen kanta onkin kä-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18521: sittämätön suhteessa lain henkeen ja tarkoituk-                ryhtyä oikaistakseen lääkintöhallituksen
18522: seen. Käytännössä lääkintöhallituksen kanta mer-               virheellisen käsityksen eduskunnassa hy-
18523: kitsee sitä, että mielisairaanhuoltopiirin oma or-             väksytyn kansanterveyslain, tuberkuloosi-
18524: ganisaatio ja hallinto säilyy ennallaan, vaikka se             lain ja mielisairaslain muuttamisesta, jon-
18525: m1.1:odollisesti onkin siirretty kansanterveystyön             ka tarkoituksena oli hallinnollisesti ja toi-
18526: alrusuuteen. Tämä on hallinnollisesti päällekkäis-             minnallisesti yhdistää mielisairaanhoito ja
18527: tä ja epätarkoituksenmukaista eikä johda siihen                tuberkuloosin vastustamistyö terveyskes-
18528: tavoitteeseen, jolla haluttiin mielisairaslain mu-             kuksen toimintaan, ja
18529: kaiset toiminnot yhdistää terveyskeskusten toi-                   koska aiotaan antaa uusi valtioneuvos-
18530: mintoihin.                                                     ton päätös, joka merkitsisi mielisairaan-
18531:                                                                huoltopiirin ja tuberkuloosipiirin hallin-
18532:                                                                nollista lakkautumista ja toimintojen siir-
18533:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              tymistä näin Helsingin kaupungin ter-
18534: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                   veyskeskukseen?
18535: 
18536:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1986
18537: 
18538:                        Arja Alho                                 Reino Paasilinna
18539:                        Tarja Halonen                             Ritva Laurila
18540:                                        1986 vp. -- RJ< n:o 103                                            3
18541: 
18542: 
18543: 
18544: 
18545:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18546: 
18547:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        nailista päällekkäisyyttä poistava JarJestys koski
18548: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mielisairaanhoidon osalta vain Helsingin ja Tu-
18549: olette 19 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn            run kaupunkia sekä tuberkuloosihoidon osalta
18550: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Helsingin kaupunkia.
18551: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         Helsingin kaupunginhallitus pyysi kirjeellään
18552: taja Alhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     23.9.1985, että valtioneuvosto antaisi Helsingin
18553: myksestä n:o 103:                                      kaupungille oikeuden järjestää tuberkuloosilain
18554:                                                        mukainen tuberkuloosin vastustamistyö sekä
18555:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mielisairaslain mukainen mielisairaanhoito Hel-
18556:        ryhtyä oikaistakseen lääkintöhallituksen        singin terveyskeskuksen toimintana 1.1.1986 lu-
18557:        virheellisen käsityksen eduskunnassa hy-        kien. Valtioneuvosto teki 9.1.1986 päätöksen,
18558:        väksytyn kansanterveyslain, tuberkuloosi-       jolla tämä toiminta mahdollistettiin.
18559:        lain ja mielisairaslain muuttamisesta, jon-        Edellä mainittuja lainkohtia koskevissa halli-
18560:        ka tarkoituksena oli hallinnollisesti ja toi-   tuksen esityksen perusteluissa kansanterveyslain,
18561:        minnallisesti yhdistää mielisairaanhoito ja     tuberkuloosilain ja mielisairaslain muuttamisesta
18562:        tuberkuloosin vastustamistyö terveyskes-        (HE n:o 56/1985 vp.) todetaan, että esitys kos-
18563:        kuksen toimintaan, ja                           kee hallinnollisia järjestelyjä ja että tuberkuloosi-
18564:           koska aiotaan antaa uusi valtioneuvos-       lain ja mielisairaslain yksilöä koskevat säännökset
18565:        ton päätös, joka merkitsisi mielisairaan-       tulevat edelleen toiminnassa sovellettaviksi. Edel-
18566:        huoltopiirin ja tuberkuloosipiirin hallin-      lä sanottu merkitsee sitä, että tuberkuloosilain
18567:        nollista lakkaummista ja toimintojen siir-      vastustamistyössä noudatetaan edelleen tuberku-
18568:        tymistä näin Helsingin kaupungin ter-           loosilain säännöksiä, samoin kuin mielisairaan-
18569:        veyskeskukseen?                                 hoidossa mielisairaslain säännöksiä, kuitenkin si-
18570:                                                        ten, että toiminta tapahtuu hallinnollisesti ter-
18571:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       veyskeskuksen toimintana.
18572: ti seuraavaa:                                             Valtioneuvoston 18.9.1985 hyväksymässä val-
18573:    Kansanterveyslain 15 §:n 5 momentin (573/           takunnallisessa suunnitelmassa terveydenhuollon
18574: 85) mukaan tuberkuloosilain 5 a §:ssä (574/85)         järjestämisestä vuosina 1986--1990 todetaan, et-
18575: tarkoitetussa tapauksessa tuberkuloosin vastusta-      tä Helsingin tuberkuloosipiiri siirretään Helsin-
18576: mistyö ja mielisairaslain 3 a §:ssä (575/85) tar-      gin kaupungin terveyskeskuksen toimintayksi-
18577: koitetussa tapauksessa mielisairaanhoito voidaan       köksi henkilökuntineen ja että Helsingin ja Tu-
18578: järjestää terveyskeskuksen toimintana, jos valtio-     run kaupungin mielisairaanhuoltopiirit siirretään
18579: neuvosto on antanut siihen luvan. Viimeksi mai-        näiden kaupunkien terveyskeskusten toimintayk-
18580: nittujen lainkohtien mukaan valtioneuvosto voi         siköiksi henkilökuntineen. Sanotut muutokset
18581: myöntää kunnalle oikeuden järjestää mielisairas-       sisältyvät myös valtion tulo- ja menoarvioon vuo-
18582: lain mukaisen mielisairaanhoidon ja tuberkuloo-        delle 1986.
18583: silain mukaisen tuberkuloosin vastustamistyön             Koska valtioneuvosto on antanut kansan-
18584: kansanterveyslain 15 §:n 1 momentissa tarkoite-        terveyslain 15 §:n 5 momentissa tarkoitetun lu-
18585: tun terveyskeskuksen toimintana siinä tapaukses-       van, ei asiassa ole tarkoitus antaa uusia valtioneu-
18586: sa, että kunta muodostaa yksinään mielisairaan-        voston päätöksiä. Mikäli edellä sanotun lainsää-
18587: huoltopiirin tai tuberkuloosipiirin.                   dännön soveltamisessa ilmenee käytännöllisiä on-
18588:    Edellä sanotut lainmuutokset tulivat voimaan        gelmia Helsingin kaupungin ja lääkintöhallituk-
18589: 1 päivänä tammikuuta 1986. Hallituksen esityk-         sen välillä, sosiaali- ja terveysministeriö tulee
18590: sen perustelujen mukaan hallinnollista ja toimin-      selvittämään asian erikseen.
18591: 
18592:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1986
18593: 
18594:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
18595: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 103
18596: 
18597: 
18598: 
18599: 
18600:                                 Till Riksdagens Herr Talman
18601: 
18602:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Helsingfors och Åbo städer samt för tuberkulos-
18603: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         vårdens del Helsingfors stad.
18604: den 19 mars 1986 till vederbörande medlem av              Stadsstyrelsen i Helsingfors anmodade i sitt
18605: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      brev 23.9.1985 statsrådet att bevilja Helsingfors
18606: dagsman Alho m.fl. undertecknade spörsmål nr           stad rätt att anordna i tuberkuloslagen avsett
18607: 103:                                                   arbete för tuberkulosens bekämpande samt i
18608:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        sinnessjuklagen angiven sinnessjukvård såsom
18609:        i syfte att rätta medicinalstyrelsens orikti-   verksamhet vid hälsovårdscentral i Helsingfors
18610:        ga uppfattning om den i riksdagen god-          från och med 1.1.1986. Statsrådet fattade
18611:        kända ändringen av folkhälsolagen, tu-          9.1.1986 ett beslut som möjliggjorde denna
18612:        berkuloslagen och sinnessjuklagen, vars         verksamhet.
18613:        uppgift var att i administrativt och funk-         1 motiveringen till de ovan nämnda lag-
18614:        tionellt avseende sammanföra sinnessjuk-        rummen i regeringens proposition med förslag
18615:        vården och arbetet för tuberkulosens be-        till lagar om ändring av folkhälsolagen, tuberku-
18616:        kämpande med hälsovårdscentralens ar-           loslagen och sinnessjuklagen (RP nr 56/1985 rd.)
18617:        bete, och                                       konstateras, att propositionen gäller administrati-
18618:           när ämnar statsrådet utfärda ett nytt        va omorganiseringar och att stadgandena i sin-
18619:        beslut, som skulle innebära att sinnes-         nessjuklagen samt tuberkuloslagen rörande indi-
18620:        sjukvårdsdistriktet och tuberkulosdistrik-      viden sålunda skall tillämpas inom verksam-
18621:        tet administrativt indras och funktioner-       heten. Det ovan nämnda innebär att tuberkulos-
18622:        na sålunda överförs till Helsingfors stads      lagens stadganden alltjämt iakttas när det gäller
18623:        hälsovårdscentral?                              arbetet för tuberkulosens bekämpande, liksom
18624:                                                        även sinnessjuklagens stadganden inom sinness-
18625:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        jukvården, likväl så, att verksamheten i admini-
18626: anföra följande:                                       strativt avseende sker i form av hälsovårds-
18627:                                                        centralens verksamhet.
18628:    Enligt 15 § 5 mom. folkhälsolagen (573/85)
18629: kan arbetet för tuberkulosens bekämpande i det             1 den av statsrådet 18.9.1985 godkända riks-
18630: fall som avses i 5 a § tuberkuloslagen (574/85)        omfattande planen för anordnande av hälsovår-
18631: och sinnessjukvården i det fall som avses i 3 a §      den åren 1986-1990 konstateras, att verksam-
18632: sinnessjuklagen (575/85) ordnas som verksamhet         heten vid Helsingfors tuberkulosdistrikt jämte
18633: vid hälsovårdscentral, om statsrådet beviljat sär-     dess personai överförs till en verksamhetsenhet
18634: skilt tillstånd därtill. Enligt de sistnämnda lag-     inom Helsingfors stads hälsovårdscentral och att
18635: rummen kan statsrådet bevilja kommunen rätt            verksamheten vid Helsingfors stads och Åbo stads
18636: att anordna den i sinnessjuklagen angivna sin-         sinnessjukvårdsdistrikt jämte ifrågavarande perso-
18637: nessjukvården och det i tuberkuloslagen angivna        nai överförs till verksamhetsenheter inom dessa
18638: bekämpandet av tuberkulosen som sådan verk-            städers hälsovårdscentraler. Dessa ändringar ingår
18639: samhet vid hälsovårdscentral som avses i 15 § 1        också i statsförslaget för år 1986.
18640: mom. folkhälsolagen i det fall, att kommunen              Eftersom statsrådet beviljat det i 15 § 5 mom.
18641: ensam bildar ett sinnessjukvårdsdistrikt eller ett     folkhälsolagen avsedda tillståndet, har statsrådet
18642: tu berkulosdistrikt.                                   inte för avsikt att utfärda nya beslut i ärendet. 1
18643:    De ovan nämnda lagändringarna trädde i kraft        det fall att tillämpningen av ifrågavarande lag-
18644: den 1 januari 1986. Enligt motiveringen till           rum medför praktiska problem mellan Helsing-
18645: regeringens proposition gällde arrangemanget,          fors stad och medicinalstyrelsen, kommer social-
18646: vilket skulle eliminera dubbelförvaltning och          och hälsovårdsministeriet att utreda saken sepa-
18647: -verksamhet, för sinnessjukvårdens del endast          rat.
18648:     Helsingfors den 21 april 1986
18649: 
18650:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
18651:                                                1986 vp.
18652: 
18653: Kirjallinen kysymys n:o 104
18654: 
18655: 
18656: 
18657: 
18658:                                   Hilpelä: Suomen kansalaisten mahdollisuudesta äänestää Saksan
18659:                                       Iiittotasavallassa sijaitsevissa Suomen suurlähetystössä tai edustus-
18660:                                       toissa
18661: 
18662: 
18663:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18664: 
18665:    Ulkomailla oleskelevat suomalaiset voivat          viranomaisten tehdä voitavansa, että aikaisem-
18666: useissa maissa käyttää äänioikeuttaan vaaleissa       min vallinnut käytäntö palautettaisiin voimaan
18667: äänestämällä Suomen lähetystöissä tai edustus-        mahdollisimman pian.
18668: toissa. Tämä oli aikaisemmin mahdollista myös            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18669: Saksan Iiittotasavallassa, kunnes edellä mainittu     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18670: mahdollisuus siellä poistettiin, niin että vuoden     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18671: 1983 eduskuntavaaleissa Iiittotasavallassa olevat     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18672: suomalaiset joutuivat menemään esim. Hollan-
18673: tiin voidakseen äänestää.                                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18674:                                                               siin, jotta Saksan Iiittotasavallassa oleske-
18675:   Kysymyksessä olevasta mahdollisuudesta päät-                leville suomalaisille suotaisiin mahdolli-
18676: tävät luonnollisesti Saksan Iiittotasavallan viran-           suus käyttää äänioikeuttaan äänestämällä
18677: omaiset. Maassa oleskelevien suomalaisten ääni-               maassa sijaitsevissa Suomen suurlähetys-
18678: oikeuden käytön helpottamiseksi tulisi Suomen                 tössä tai edustustoissa?
18679: 
18680:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
18681: 
18682:                                               Liisa Hilpelä
18683: 
18684: 
18685: 
18686: 
18687: 260381Y
18688: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 104
18689: 
18690: 
18691: 
18692: 
18693:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18694: 
18695:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Saksan Iiittotasavallan viranomaisten kanssa use-
18696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ampia kertoja ja viimeksi kuluvan vuoden tam-
18697: olette 20 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn             mikuussa on Liittotasavallan kannan vahvistettu
18698: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            olevan muuttumaton. Minkäänlainen poikkeus-
18699: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       menettely Suomen suhteen ei ole mahdollinen,
18700: taja Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta       koska Saksan Iiittotasavallan taholta halutaan
18701: kysymyksestä n:o 104:                                   kaikkia valtioita kohdella yhdenvertaisesti.
18702:                                                            Liittotasavallan viranomaiset ovat toisaalta il-
18703:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         moittaneet, että ne eivät vastustaisi vaalien järjes-
18704:         siin, jotta Saksan Iiittotasavallassa oleske-   tämistä alueellaan postiäänestyksenä. Suomen
18705:         leville suomalaisille suotaisiin mahdolli-      oman lainsäädännön mukaan äänestämisen on
18706:         suus käyttää äänioikeuttaan äänestämällä        kuitenkin tapahduttava vaaliviranomaisen edessä
18707:         maassa sijaitsevissa Suomen suurlähetys-        eikä tämä menettely siis ole käytettävissä.
18708:         tössä tai edustustoissa?                           Ennakkoäänestyksen järjestäminen Saksan Iiit-
18709:                                                         totasavallassa olevissa Suomen edustustoissa ei
18710:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        edellä mainituista syistä näytä seuraavienkaan
18711: ti seuraavaa:                                           vaalien yhteydessä mahdolliselta. Joulukuussa
18712:    Saksan Iiittotasavallan viranomaiset ilmoittivat     1985 on kuitenkin Euroopan Neuvoston piirissä
18713: v. 1981 ulkovaltojen edustustoille Bonnissa, että       valmistunut alustava ehdotus suositukseksi en-
18714: ne eivät tule antamaan lupaa vaalitoimitusten           nakkoäänestyksen sallimisesta ulkomaalaisille
18715: järjestämiseen Liittotasavallassa sijaitsevissa ulko-   neuvoston jäsenmaissa, mikä saattaa aikanaan
18716: maiden edustustoissa. Tämän vuoksi ei Suomen-           johtaa muutokseen Saksan Iiittotasavallassa nyt
18717: kaan osalta ollut mahdollista järjestää laissa tar-     vallitsevaan käytäntöön.
18718: koitettua ennakkoäänestystä viimeksi toimitetuis-          Suomen viranomaiset seuraavat tilanteen kehi-
18719: sa eduskuntavaaleissa eikä Tasavallan Presidentin       tystä ja tekevät tarvittaessa asiaankuuluvia aloit-
18720: valitsijamiesvaaleissa Liittotasavallassa olevissa      teita kysymyksen ratkaisemiseksi Suomen kansa-
18721: Suomen edustustoissa. Asiasta on neuvoteltu             laisten kannalta edullisella tavalla.
18722: 
18723:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1986
18724: 
18725:                                                                   Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
18726:                                        1986 vp. -     KK n:o 104                                      3
18727: 
18728: 
18729: 
18730: 
18731:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18732: 
18733:    1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen        gånger och senast i januari innevarande år har
18734: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         bekräftats, att Förbundsrepublikens ståndpunkt
18735: av den 20 mars 1986 tili vederbörande medlem          är oförändrad. Något undantagsförfarande för
18736: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Finlands del är inte möjligt, eftersom Förbunds-
18737: riksdagsman Liisa Hilpelä undertecknat spörsmål       republiken Tyskland önskar behandla alla stater
18738: nr 104:                                               på likställt sätt.
18739:              Har Regeringen för avsikt att vidta         Myndigheterna i Förbundsrepubliken har å
18740:           åtgärder i syfte att bereda tillfälle för   andra sidan meddelat, att de inte skulle motsätta
18741:           finländare som vistas i Förbundsrepubli-    sig att vai anordnades på dess territorium i form
18742:           ken Tyskland att utöva sin rösträtt genom   av poströstning. Enligt Finlands egen lagstiftning
18743:           att rösta vid Finlands ambassad eller       skall röstning likväl försiggå inför valmyndighet,
18744:           beskickningar i landet?                     varför ett sådant förfarande inte står tili buds.
18745: 
18746:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Anordnandet av förhandsröstning vid Finlands
18747: anföra följande:                                      beskickningar i Förbundsrepubliken Tyskland
18748:                                                       verkar av nämnda orsaker inte heller vara möjligt
18749:    Myndigheterna i Förbundsrepubliken Tyskland        i samband med följande vai. 1 december år 1985
18750: meddelade de utländska beskickningarna i Bonn         har inom Europarådets medlemsländer likväl
18751: år 1981 att de inte kommer att ge tillstånd tili      framförts ett preliminärt förslag tili rekommen-
18752: anordnande av vaiförrättningar i utländska be-        dation om att tiliåta förhandsröstning för utlän-
18753: skickningar i Förbundsrepubliken. På grund            ningar i Europarådets medlemsländer, vilket med
18754: härav var det inte heller möjligt för Finlands del    tiden kan leda tili en ändring av den praxis som
18755: att vid finska beskickningar i Förbundsrepubli-       för närvarande råder i Förbundsrepubliken Tysk-
18756: ken anordna i lag avsedda förhandsröstning i          land.
18757: samband med senast förrättade riksdagsmannaval
18758: och vai av elektorer för vai av Republikens              Finlands myndigheter följer med situationens
18759: President.                                            utveckling och tar vid behov vederbörliga initia-
18760:    1 denna fråga har förhandlingar förts med          tiv för att frågan skall kunna avgöras på ett för
18761: myndigheterna i Förbundsrepubliken ett flertal        finländska medborgare positivt sätt.
18762: 
18763:     Helsingfors den 25 april 1986
18764: 
18765:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
18766:                                                   1986 vp.
18767: 
18768: Kirjallinen kysymys n:o 105
18769: 
18770: 
18771: 
18772: 
18773:                                      Anttila ym.: Verosäännösten muuttamisesta jätteiden hyödyntämi-
18774:                                        sen tehostamiseksi
18775: 
18776: 
18777:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18778: 
18779:    Jätteiden hyödyntämiseen käytettävien inves-             - Tuotannollisten investointien liikevaihtove-
18780: tointien ostomenojen vähennyskelpoisuus sekä             rohuojennusten laajentaminen koskemaan myös
18781: käytetyn tavaran osto- ja vähennyskelpoisuus lii-        jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä käytettävät ra-
18782: kevaihtoverotuksessa ovat olleet erilaisten työryh-      kennukset, koneet ja laitteet.
18783: mien valmisteltavana usean vuoden ajan. Sisäasi-            - Liikevaihtoverolainsäädännön tarkistamis-
18784: ainministeriön asettama, liikevaihtoveron merki-         toimikunta jätti hallitusneuvos Auvo Niemisen
18785: tystä jäteraaka-aineen hyötykäytön kustannuk-            johdolla 16.2.1983 valtiovarainministeriölle vii-
18786: seen selvittänyt ns. jäteverotustyöryhmä päätyi          meiseen kohtaan liittyvän välimietintönsä tuo-
18787: 28. helmikuuta 1981 jättämässään mietinnössä             tannollisten investointien ostohintojen vähennys-
18788: esittämään eräitä liikevaihtoverolainsäädännön           oikeuden laajentamisesta koskemaan myös jät-
18789: muutoksia, joiden avulla tiettyjen taloudellisesti       teiden hyödyntämiseksi käytettäviä rakennuksia,
18790: merkityksellisten jätelajien hyödyntämistä voitai-       koneita ja laitteita. Toimikunnan ehdottamat
18791: siin edistää. Työryhmän esittämät muutokset              muutokset ja täsmennykset tuotannollisten inves-
18792: olivat seuraavat:                                        tointien liikevaihtoverotukselliseen kohteluun
18793:     - Käytetyn tavaran vähennysoikeuden laajen-          ovat perusteltuja ja elinkeinoelämän kauan odot-
18794: taminen koskemaan muutakin kuin myyjän                   tamia.
18795: omassa käytössä ollutta tavaraa. Toimenpide                 Hyötyjätealoilla toimivien yritysten säilymisen
18796: merkitsee ennen kaikkea keräystoiminnan kautta           kannalta välttämätön valtiovallan tuki palautuu
18797: hyödynnettäväksi toimitettavan jätteen kuten te-         yhteiskunnalle takaisin moninkertaisena neitseel-
18798: räksen ja metalliromun, tekstiilijätteen, nahka-         listen raaka-aineiden, energia- ja kaatopaikkakus-
18799: jätteen, jätelasin sekä kumi- ja muoviromun              tannusten säästöinä sekä puhtaamman luonnon
18800: saattamista vähennysoikeuden piiriin.                    ja ilman säilymisenä, minkä useat jätteiden hyö-
18801:                                                          tykäytöstä tehdyt tutkimukset kiistatta osoittavat.
18802:     - Vähennysoikeuden myöntäminen raaka-
18803:                                                          Myös valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle
18804: aineeksi käytettävästä omasta käyttöpääomaisuu-
18805:  desta, joka tällä tavalla saatettaisiin ulkopuolisel-   ympäristönsuojelusta 21.8. 1984 painotetaan jät-
18806:                                                          teiden hyötykäytön tehostamista.
18807:  ta ostetun käyttöomaisuuden kanssa liikevaihto-
18808: verotuksellisesti samanarvoiseksi.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18809:                                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18810:     - Raudan ja teräksen valmistuksen yhteydessä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18811:  syntyvän masuuni- ja teräskuonan, kivihiiltä            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18812:  polttoaineena käyttävissä voimalaitoksissa synty-
18813:  vän tuhkan sekä lannoitetehtaissa syntyvän jäte-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18814:  kipsin vapauttaminen liikevaihtoverosta. Toi-                   ryhtyä jätteiden hyödyntämiseen käytet-
18815:  menpide merkitsisi paitsi mainittujen jätteiden                 tävien investointien ostomenojen vähen-
18816:  lisääntyvää hyödyntämistä myös niistä aiheutu-                  nyskelpoisuuden sekä käytetyn tavaran
18817:  neiden sijoitus- ja ympäristöongelmien vähene-                  osto- ja vähennyskelpoisuuden toteutta-
18818:  mistä.                                                          miseksi liikevaihtoverotuksessa?
18819: 
18820:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
18821: 
18822:           Sirkka-Liisa Anttila             Pirkko Ikonen                    Tytti Isohookana-Asunmaa
18823:           Hannu Kemppainen                 Juhani Alaranta                  Esko Aho
18824: 
18825: 2603471
18826: 2                                         1986 vp. -       KK n:o 105
18827: 
18828: 
18829: 
18830: 
18831:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18832: 
18833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             merkitsisi, että verovelvollisella romukauppiaalla
18834: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              olisi oikeus vähentää muultakin kuin verovelvol-
18835: olette 20 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn                liselta hankkimansa käytetyn tavaran ostohinta
18836: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               riippumatta nykyisestä edellytyksestä, että tavara
18837: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          on ollut myyjän omassa käytössä. Muutoksen
18838: taja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta             seurauksena käytettyjen tavaroiden ostot keräili-
18839: kirjallisesta kysymyksestä n:o 105:                        jöiltä, välittäjiltä ja esimerkiksi erilaisilta järjes-
18840:                                                            töiltä ja yhteisöiltä tulisivat vähennyskelpoisiksi.
18841:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Muutosta voidaan perustella lähinnä sillä, että
18842:         ryhtyä jätteiden hyödyntämiseen käytet-            keräilytavara tulisi ostovähennyksellä saavutetun
18843:         tävien investointien ostomenojen vähen-            veroedun verran edullisemmaksi. Siten hajallaan
18844:         nyskelpoisuuden sekä käytetyn tavaran              olevat pienet romuerätkin ehkä tulisivat parem-
18845:         osto- ja vähennyskelpoisuuden toteutta-            min kerättyä talteen. Niin ikään muutosta voi-
18846:         miseksi liikevaihtoverotuksessa?                   daan perustella verotusteknisillä seikoilla; vero-
18847:                                                            tusmenettely yksinkertaistuisi, kun nykyisen lain
18848:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           edellyttämistä, joskus arveluttavistakin ns. oman
18849: ti seuraavaa:                                              käytön vakuutuksista voitaisiin luopua.
18850:    Eduskunnalle on 4.4.1986 annettu hallituksen               Liikevaihtoverolainsäädännön tarkistamistaimi-
18851: esitys laiksi liikevaihtoverolain 23 §:n muuttami-         kunta on välimietinnössään (Komiteanmietintö
18852: sesta. Esityksen tarkoituksena on tukea jäteraaka-         1983:9) ehdottanut, että romujen ja jätteiden
18853: aineiden hyötykäyttöä myöntämällä teollisuuden             keräilyssä ja käsittelyssä käytettävät rakennukset
18854: raaka-aineeksi meneville käytetyille tavaroille lii-       sekä koneet ja laitteet tulisi saattaa samojen
18855: kevaihtoverotuksessa ostovähennysoikeus myös               tuotannollisten investointien ja menojen vähen-
18856: siinä tapauksessa, kun ne ostetaan sellaiselta             nyskelpoisuuden avulla toteutettujen liikevaihto-
18857: tavaran keräilijältä, jonka omassa käytössä ne             verohuojennusten piiriin, kuin missä teolli-
18858: eivät ole olleet. Laki on ehdotettu tulemaan               suuden rakennus- sekä kone- ja laiteinvestoinnit
18859: voimaan 1. 7.1986.                                         ovat. Kyseisiä huojennuksia ei liikevaihtoverojär-
18860:    Syynä tämän esityksen antamiselle oli, että             jestelmämme mukaan saa esimerkiksi varsinainen
18861: liikevaihtoverolain mukaan verovelvollinen saa             tukku- ja vähittäiskauppa. Toimikunnan ehdotus
18862: myyntinsä verotusarvoa laskiessaan vähentää toi-           perustuukin siihen, että romun käsittelyssä on
18863: selta verovelvolliselta verollisena myyntitarkoituk-       kysymyksessä teollisuuden alihankintatoiminta ja
18864: seen hankittujen tavaroiden ostohinnan. Niin               siihen, että muutos vähentäisi tulkintaongelmia.
18865: ikään vähentää saa myös muun kuin verovelvolli-            Esimerkiksi metallitomun paketointia, priketöin-
18866: sen myyjän omassa käytössä olleen tavaran osto-            tiä, lastuamista tai muuta sellaista käsittelyä
18867: hinnan. Vähennysoikeutta ei sitä vastoin nykyisin          teollisuuden raaka-aineeksi sopivaan muotoon
18868: ole sellaisesta käytetystä tavarasta, joka ostetaan        nykyisin pidetään jo useiden korkeimman hal-
18869: ei-verovelvolliselta keräilijäitä tai välittäjältä. Jär-   linto-oikeuden antamien päätösten mukaisesti
18870: jestöiltä ja muilta sellaisilta ei-verovelvollisilta       rakennus- sekä kone- ja laitehuojennukseen oi-
18871: välittäjäryhmiltä hankittu romu ja esimerkiksi             keuttavana toimintana.
18872: keräyspaperi, jonka ne ovat eri tahoilta koonneet             Liikevaihtoverojärjestelmämme ei tältäkään
18873: kaupallisiin eriin, ei siten saa samanlaista liike-        osin, kun otetaan huomioon edellä mamlttu
18874: vaihtoverotukea kuin suoraan omistajalta hankit-           verotuskäytäntö, olennaisesti syrji romun ja
18875: tu jäteraaka-aine.                                         muun jätteen käyttämistä teollisuuden raaka-
18876:    Kun vähennysoikeus myynnin verotusarvoa las-            aineena. Kysymyksessä oleva investointeja koske-
18877: kettaessa nyt laajennettaisiin koskemaan kaikkien          va muutos liittyy lisäksi siksi läheisesti myös
18878: käytettyjen tavaroiden kuten romun, jätepaperin            varsinaista teollisuutta koskevien tuotannollisten
18879: ja muiden sellaisten tavaroiden ostohintoja, se            investointien veronhuojennusten osalta vaadittui-
18880:                                        1986 vp. -      KK n:o 105                                     3
18881: 
18882: hin muutoksiin, ettei vain jätteenkäsittelyalaa        sen ja alan teknologian kehittämisen edistämi-
18883: koskevan tämän muutoksen erillinen toteuttami-         seen, mitä kautta jätehuollon olennaisiin kysy-
18884: nen ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista.          myksiin voidaan parhaiten vaikuttaa. Jätehuollon
18885:    Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle ym-        neuvottelukunnassa on valmistunut selvitys jät-
18886: päristönsuojelusta 28.9.1984 todetaan, että jäte-      teiden hyödyntämisestä (Ympäristöministeriön
18887: raaka-aineiden käytön keskeisiä esteitä ovatkin        ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu
18888: liiketaloudelliset, tekniset ja asenteelliset seikat   A:36 1985). Ympäristöministeriö valmistelee sel-
18889: eikä asiassa varsin vähäinen tekijä, liikevaihtove-    vityksen perusteella ohjelman ja valtioneuvoston
18890: rotus. Valtiovallan toimenpiteet tulee ensisijaises-   hyväksyttäväksi periaatepäätöksen, jonka pohjalta
18891: ti suunnata muun muassa jätehuollon tutkimuk-          ryhdytään toteuttamaan konkreettisia hankkeita.
18892: 
18893:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
18894: 
18895:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
18896: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 105
18897: 
18898: 
18899: 
18900: 
18901:                                 Till Riksdagens Herr Talman
18902: 
18903:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           begagnade varor såsom skrot och avfallspapper
18904: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kommer detta att innebära att en skattskyldig
18905: den 20 mars 1986 till vederbörande medlem av           skrothandlare får rätt att avdra inköpspriset även
18906: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      för sådan begagnad vara som han skaffat hos
18907: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under-          någon annan än en skattskyldig säljare, oberoen-
18908: tecknade spörsmål nr 105:                              de av det gällande villkoret att varan skall ha
18909:                                                        varit i säljarens eget bruk. Som en följd av
18910:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ändringen blir inköp av begagnade varor hos
18911:         för att inköpsutgifterna för investeringar     uppsamlare, förmedlare och t.ex. olika organisa-
18912:         som används vid återvinning av avfall          tioner och samfund avdragbara. Ändringen kan
18913:         skall bli avdragbara och för att även          närmast motiveras med att uppsamlingsvaror där-
18914:         begagnade varor skall bli inköp- och           igenom blir delaktiga av en förmån som motsva-
18915:         avdragbara     vid    omsättningsbeskatt-      rar den lättnad i skatten som erhålls genom
18916:         ningen?                                        inköpsavdraget. På detta sätt kanske utspridda
18917:                                                        och t.o.m. små kvantiteter skrot kan uppsamlas
18918:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        effektivare än för närvarande. Ändringen kan
18919: anföra följande:                                       också motiveras med beskattningstekniska om-
18920:    Till riksdagen avläts 4.4.1986 en regeringspro-     ständigheter; beskattningsförfarandet blir enklare
18921: position med förslag till lag om ändring av 23 §       när man kan frångå systemet med de ibland
18922: lagen angående omsättningsskatt. Avsikten med          t.o.m. betänkliga försäkringarna om s.k. eget
18923: propositionen är att stöda utnyttjandet av avfalls-    bruk som den nuvarande lagen förutsätter.
18924: råvaror genom att bevilja begagnade varor som             Kommissionen för justering av lagstiftningen
18925: skall utnyttjas som råvara inom industrin rätt till    angående omsättningsskatt har i sitt delbetän-
18926: inköpsavdrag vid omsättningsbeskattningen ock-         kande (kommittebetänkande 1983:9) föreslagit
18927: så i sådana fall då varorna inköps hos uppsamlare      att byggnader samt maskiner och anläggningar
18928: som inte haft varan i eget bruk. Lagen har             som används vid uppsamlingen och hanteringen
18929: föreslagits träda i kraft 1. 7.1986.                   av skrot och avfall skall bli delaktiga av samma
18930:    Orsaken till att denna proposition avläts var att   omsättningsskattelättnader som de som genom
18931: enligt lagen angående omsättningsskatt skattskyl-      avdragbarheten beträffande produktiva investe-
18932: dig, när beskattningsvärdet av hans försäljning        ringar och utgifter gäller för byggnads- samt
18933: beräknas, får avdra inköpspriset för vara som han      maskin- och anläggningsinvesteringar inom in-
18934: anskaffat för försäljning och som han inköpt som       dustrin. Enligt vårt omsättningsskattesystem om-
18935: skattepliktig från annan skattskyldig. Avdrag får      fattas t.ex. den egentliga parti- och minuthan-
18936: också göras beträffande inköpspriset för annan         deln inte av sådana lättnader. Kommissionens
18937: vara än sådan som varit i skattskyldig säljares eget   förslag baserar sig också på den omständigheten
18938: bruk. Däremot existerar det för närvarande ingen       att det vid skrothanteringen är fråga om underle-
18939: avdragsrätt i fråga om sådana begagnade varor          verans till industrin och på att ändringen skulle
18940: som köps hos icke-skattskyldig uppsamlare eller        minska tolkningsproblemen. T.ex. betraktas re-
18941: förmedlare. Skrot och t.ex. returpapper, som           dan, enligt flera utslag av högsta förvaltnings-
18942: skaffats hos organisationer och andra dylika icke-     domstolen, paketering, brikettering och spån-
18943: skattskyldiga förmedlare och som dessa uppsam-         avskiljning eller annan dylik behandling av me-
18944: lat på olika håll för saluförande, får sålunda inte    tallskrot, som syftar till att skrotet skall bli
18945: samma omsättningsskattestöd som en avfallsråva-        lämpligt som råvara för industrin, såsom verk-
18946: ra som skaffats direkt hos ägaren.                     samhet som berättigar till byggnads- samt
18947:    Då avsikten nu är att avdragsrätten vid beräk-      maskin- och anläggningslättnader.
18948: nandet av försäljningens beskattningsvärde skall          Vårt omsättningsskattesystem missgynnar inte
18949: urvidgas att gälla inköpsprisen för alla slags         heller till denna del, då ovan nämnda beskatt-
18950:                                        1986 vp. -      KK n:o 105                                       5
18951: 
18952: ningspraxis beaktas, på något betydande sätt           rådande attityderna och inte omsättningsbeskatt-
18953: användningen av skrot och annat avfali som             ningen, som är en mycket liten faktor i detta
18954: råvara för industrin. Ifrågavarande ändring angå-      sammanhang. Statsmakten bör i första hand
18955: ende investeringarna anknyter dessutom så nära         koncentrera sina åtgärder tili bl.a. främjandet av
18956: tili de ändringar som krävts beträffande skatte-       avfalishanteringsforskningen och utvecklandet av
18957: lättnader för produktiva investeringar inom den        teknologin på området. På detta sätt kan man
18958: egentliga industrin, att det inte i detta skede är     bäst påverka de väsentliga frågorna inom avfalis-
18959: ändamålsenligt att genomföra en separat ändring        hanteringen. Delegationen för avfalishantering
18960: som endast skulle gälla avfalishanteringsbran-         har färdigstälit en utredning om återvinning av
18961: schen.                                                 avfall (Publikation A:36 1985 från miljöministe-
18962:     1 statsrådets redogörelse till riksdagen om mil-   riets miljö- och naturskyddsavdelning). På basis
18963: jövården 28.9.1984 konstateras att viktiga hinder      av utredningen bereder miljöministeriet ett pro-
18964: för återvinningen av avfallsråvaror är de affärs-      gram och ett principbeslut för statsrådet. Beslutet
18965: ekonomiska och tekniska faktorerna samt de             skall utgöra utgångspunkt för konkreta projekt.
18966: 
18967:      Helsingfors den 22 april 1986
18968: 
18969:                                                                             Minister Pekka Vennamo
18970:                                                1986 vp.
18971: 
18972: Kirjallinen kysymys n:o 106
18973: 
18974: 
18975: 
18976: 
18977:                                    Anttila: Ylioppilaspohjaisen laboranttilinjan saamisesta Forssan am-
18978:                                      mattikouluun
18979: 
18980: 
18981:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18982: 
18983:    Ammattikasvatushallitus on 9.1.1983 tekemäl-       - Forssa Ab työllistävät laborantteja. Verrattuna
18984: lään päätöksellä hyväksynyt asetuksen 9 31182         laboranttien aikaisempaan koulutukseen, jolloin
18985: nojalla vuodelle 1986 toisen väliaikaisen koulu-      heitä Kanta-Hämeessä valmistui vuosittain n. 30,
18986: tuksen ohjelman. Se perustuu valtioneuvoston          valmistuisi jatkossa Forssasta joka toinen vuosi
18987: 3.5.1985 hyväksymään kehittämisohjelmaan, jos-        yksi opetusryhmä ja Hämeenlinnasta kolmessa
18988: sa on yhteensä 4 200 lääneittäin ja koulutusaloit-    vuodessa kaksi opetusryhmää eli keskimäärin
18989: tain erittelemätöntä aloituspaikkaa tälle vuodel-     18-20 oppilasta vuodessa.
18990: le. Tähän nyt tehtyyn päätökseen sisältyy 2 850          Edelleen koulutuksen taloudellisuuteen Fors-
18991: aloituspaikkaa. Päätös koskee syksyllä 1986 aloit-    san ammattikoulussa vaikuttaa oleellisesti se, että
18992: tavia opintolinjoja. Tämän jälkeen vuodelle 1986      koulussa on tarkoitukseen soveltuva laboratorio ja
18993: varatuista väliaikaisen koulutuksen aloituspai-       muut toimitilat, joten mitään rakentamis-, kun-
18994: koista on jakamatta 764 aloituspaikkaa. Niiden        nostus- tai vuokrakuluja ei siitä aiheudu.
18995: jakamisesta on tarkoitus tehdä päätökset myö-            Edelleen koulussa on valmiina jo väliaikaiskou-
18996: hemmin. Päätöksessään ammattikasvatushallitus         lutuksen varoin hankitut laborantin opintolinjan
18997: on jättänyt ohjelman ulkopuolelle paljon ylioppi-     koneet, laitteet, työvälineet ja kalusto, jotka on
18998: laspohjaista koulutusta koskevia esityksiä.           hankittu vuonna 1977 alkaneen peruskoulupoh-
18999:    Väliaikaisen koulutuksen keskeisenä tehtävänä      jaisen va-linjan tarpeisiin. Petuskoulupohjainen
19000: on täydentää koulutustarjontaa niillä aloilla ja      laboranttikoulutus päättyy 31.5 .1986.
19001: alueilla, joilla vakinainen koulutus ei pysty tyy-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19002: dyttämään koulutuskysyntää.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19003:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19004:    Lounais-Hämeen ammattikoulun kuntainliitto         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19005: on esittänyt ja anonut kaksivuotisen kemian
19006: laboranttilinjan aloittamista ylioppilaspohjaisena               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19007: syyslukukauden 1986 alusta lukien väliaikaiskou-              ryhtyä turvatakseen Forssan ammattikou-
19008: lutuksena. Huomattavin laboranttien työllistäjä               lulle 18 ylioppilaspohjaista laboranttilin-
19009: Lounais-Hämeessä on Jokioisissa toimiva Maata-                jan aloituspaikkaa vuodelle 1986 varatuis-
19010: louden tutkimuskeskus. Maatalouden tutkimus-                  ta väliaikaiskoulutuksen aloituspaikoista
19011: keskus tarvitsee useita henkilöitä vuosittain labo-           ottaen huomioon Lounais-Hämeen ta-
19012: rantin tehtäviin. Myöskin talousalueen muut lai-              lousalueella olevan merkittävän kemian
19013: tokset kuten Suomen Sokeri Oy ja Oy Finlayson                 laboranttien koulutustarpeen?
19014: 
19015:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
19016: 
19017:                                           Sirkka-Liisa Anttila
19018: 
19019: 
19020: 
19021: 
19022:  260356V
19023:  2                                       1986 vp. -      KK n:o 106
19024: 
19025: 
19026: 
19027: 
19028:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19029: 
19030:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          syistä ollut perusteltua järjestää peruskoulupoh-
19031:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jaisena.
19032:  olette 20 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn                 Ylioppilaiden koulutusmahdollisuuksia on pa-
19033:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            rannettu myös muuttamalla vakinaisen koulutuk-
19034:  asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       sen pohjakoulutusvaatimuksia.
19035:  taja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjalli-
19036:  sesta kysymyksestä n:o 106:                                 Peruskoulun päättävät ikäluokat ovat 1980-
19037:                                                          luvulla voimakkaasti pienentyneet, ja vakinaisen
19038:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         koulutuksen palvelut ovat samalla parantuneet.
19039:          ryhtyä turvatakseen Forssan ammattikou-         Vaikka väliaikaisen koulutuksen aloituspaikkoja
19040:          lulle 18 ylioppilaspohjaista laboranttilin-     on tänä vuonna enää yhteensä 7 000, on amma-
19041:          jan aloituspaikkaa vuodelle 1986 varatuis-      tillisesti eriytyvän peruskoulutuksen aloituspaik-
19042:          ta väliaikaiskoulutuksen aloituspaikoista       koja kuitenkin noin 30 % enemmän kuin on
19043:          ottaen huomioon Lounais-Hämeen ta-              keskimääräinen 16-18-vuotiaiden ikäluokka.
19044:          lousalueella olevan merkittävän kemian          Laskelmaan sisältyvät myös korkeakoulujen aloi-
19045:          laboranttien koulutustarpeen?                   tuspaikat. Väliaikaisen koulutuksen vähentymi-
19046:                                                          sestä huolimatta on koulutustarjonta ikäluokkaan
19047:                                                          verrattuna parempi kuin koskaan aikaisemmin.
19048:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
19049:  seuraavaa:                                                  Forssan ammattikoulun laboranttilinja on toi-
19050:                                                          minut väliaikaisena jo yhdeksän vuotta. Väliai-
19051:      Väliaikaista ammatillista peruskoulutusta on        kaisen koulutuksen vähenevät resurssit huomioon
19052:   vuodesta 1976 lukien järjestetty valtion, kuntien,     ottaen ei edellä esitetyn perusteella näyttäisi
19053:   kuntainliittojen ja yksityisten yhteisöjen omista-     mahdolliselta enää jatkaa kyseistä linjaa ainakaan
19054:   missa ammattikasvatushallituksen valvonnan alai-       väliaikaisena kyseisessä oppilaitoksessa. Linjan va-
19055:   sissa ammatillisissa oppilaitoksissa.                  kinaistaminen on useaan otteeseen ollut esillä
19056:      Väliaikainen ammatillinen koulutus on tarkoi-       sekä Hämeen lääninhallituksessa että ammatti-
19057:   tettu tilapäiseksi keinoksi korjata niitä puutteita,   kasvatushallituksessa, mutta asiassa ei toistaiseksi
19058:   joita vakinaisen koulutuksen järjestämisessä on        ole päästy ratkaisuun, koska muun muassa labo-
19059:   ollut. Sen avulla on myös pystytty vastaamaan          ranttialan koulutusmäärissä ei yleisesti ottaen
19060:   nopeasti muuttuneisiin koulutustarpeisiin. Näin        näyttäisi olevan lisäämistarvetta. Linja ei sisälly
19061:   ollen väliaikaisen koulutuksen varaan ei ole tar-      ammattikasvatushallituksen vuoden 1988 aloitus-
19062: . koituksenmukaista rakentaa pysyviä koulutustar-        paikkatavoitteita koskevaan päätökseen .
19063:   peita edellyttäviä koulutusjärjestelyjä.                   Prosessi- ja laboratoriotekniikan valtakunnallis-
19064:      Ylioppilaiden koulutuspaikkoja ammatillisissa       ta koulutustarvetta selvittänyt koulutussuunnitte-
19065:   oppilaitoksissa on 1980-luvulla lisätty noin kak-      lun neuvottelukunta on arvioinut alan aloitus-
19066:   sinkertaiseksi. Tänä vuonna ammatilliset oppilai-      paikkatarpeen myös vuoteen 1995 mennessä tun-
19067:   tokset tarjoavat ylioppilaille noin 18 000 aloitus-    tuvasti pienenevän.
19068:   paikkaa, eli enemmän kuin yliopistot ja korkea-           Vuodelle 1986 varatuista väliaikaisen koulu-
19069:   koulut yhteensä. Tähän mennessä hyväksytyissä          tuksen aloituspaikoista on vielä jakamatta 764
19070:   väliaikaisen koulutuksen ohjelmissa ylioppilas-        paikkaa. Päätökset näiden jakamisesta teh-
19071:   pohjaisen koulutuksen osuus on ollut noin 50-          dään myöhemmin. Ammattikasvatushallituksen
19072:   60 %. Väliaikaisen koulutuksen järjestämistä           9.1.1986 väliaikaisen koulutuksen ohjelmasta te-
19073:   myös peruskoulupohjaisena on pidetty edelleen          kemän päätöksen ulkopuolelle jäi Forssan am-
19074:   tarkoituksenmukaisena muun muassa silloin, kun         mattikoulun linjan lisäksi noin 2 000 aloituspaik-
19075:   koulutus on tarjonnut paikkakunnalla lukion            kaa koskevat lääninhallituksien esitykset. Näistä
19076:   ohella ainoan vaihtoehdon peruskoulun jälkeisil-       ylioppilaspohjaisiakin linjoja joudutaan siten jät-
19077:   le opinnoille tai koulutus on työvoimapoliittisista    tämään toteuttamatta.
19078:                                    1986 vp. -- RJ< n:o 106                                       3
19079: 
19080:   Ammattikasvatushallitus ilmoittaa ottavansa     teuttamiseen edelleen väliaikaisena koulutuksena
19081: lopullisen kannan Forssan ammattikoulun           käsitellessään seuraavaa väliaikaisen koulutuksen
19082: kemian ylioppilaspohjaisen laboranttilinjan to-   ohjelmaa.
19083: 
19084:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
19085: 
19086:                                                                Opetusministeri Kaarina Suonio
19087: 4                                    1986 vp. -      KK n:o 106
19088: 
19089: 
19090: 
19091: 
19092:                                Till Riksdagens Herr Talman
19093: 
19094:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utgjort det enda alternativet till studier efter
19095: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       grundskolan på orten eller då det av arbetskrafts-
19096: den 20 mars 1986 till vederbörande medlem av         politiska orsaker har varit motiverat att anordna
19097: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    en utbildning som bygger på grundskolan.
19098: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila undertecknade          Studenternas utbildningsmöjligheter har för-
19099: spörsmål nr 106:                                     bättrats också genom att den ordinarie utbild-
19100:                                                      ningens krav på grundutbildning har ändrats.
19101:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
19102:                                                         De årskullar som går ut grundskolan har
19103:        för att av de nybörjarplatser som inom
19104:        den temporärt anordnade utbildningen          minskat kraftigt under 1980-talet. Samtidigt har
19105:                                                      möjligheterna till ordinarie utbildning förbätt-
19106:        har reserverats för år 1986 säkerställa 18
19107:                                                      rats. Fastän det i år inte längre finns mer än
19108:        nybörjarplatser för studenter på laborant-
19109:                                                      sammanlagt 7 000 nybörjarplatser inom den
19110:        linjen vid Forssan ammattikoulu, med
19111:                                                      temporärt anordnade utbildningen, är antalet
19112:        tanke på att det finns ett avsevärt behov
19113:                                                      nybörjarplatser inom den yrkesinriktade grundut-
19114:        av utbildning för kemilaboranter inom
19115:                                                      bildningen i alla fall ca 30 % större än medelta-
19116:        den ekonomiska regionen i sydvästra Ta-
19117:                                                      let i åldersklassen 16-18-åringar. Då är också
19118:        vastland.
19119:                                                      nybörjarplatserna vid högskolorna inberäknade.
19120:                                                      Trots en minskning i den temporärt anordnade
19121:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utbildningen är utbudet, ställt i relation till
19122: anföra följande:                                     åldersklassen, bättre än någonsin tidigare.
19123:    Från och med år 1976 har temporär yrkesin-           Laborantlinjen vid Forssan ammattikoulu har
19124: riktad grundutbildning anordnats vid yrkesläro-      redan i nio år varit en temporär linje. På basis av
19125: verk som ägs av staten, kommun, kommunalför-         vad som ovan har framförts och med beaktande
19126: bund eller privata samfund och som står under        av att den temporära utbildningens resurser
19127: yrkesutbildningsstyrelsens tillsyn.                  minskar, förefaller det inte längre möjligt att
19128:    Avsikten har varit att den temporära yrkesin-     fortsätta med linjen, i varje fall inte som en
19129: riktade utbildningen tillfälligt skulle kunna av-    temporär linje vid denna läroanstalt. Frågan om
19130: hjälpa de brister som har uppkommit i samband        huruvida linjen skall ombildas till en ordinarie
19131: med anordnandet av den ordinarie utbildningen.       linje har tagits upp vid flera tillfällen både vid
19132: Med hjälp av den har det också varit möjligt att     länsstyrelsen i Tavastehus län och vid yrkesutbild-
19133: anpassa sig till snabba förändringar i behovet av    ningsstyrelsen, men har ännu inte lösts då det
19134: utbildning. Därför är det inte ändamålsenligt att    bl. a. inte allmänt taget tycks finnas behov av att
19135: utbildningssystem, som förutsätter varaktigt be-     öka utbildningskvoten för laboratoriebranschen.
19136: hov av utbildning, byggs upp utgående från en        Linjen ingår inte i yrkesutbildningsstyrelsens be-
19137: temporärt anordnad utbildning.                       slut om nybörjarplatser år 1988.
19138:    Under 1980-talet har antalet utbildningsplat-        Delegationen för utbildningsplanering, som
19139: ser för studenter vid yrkesläroanstalterna i stort   har utrett det riksomfattande behovet av utbil-
19140: sett fördubblats. 1 år kan yrkesläroanstalterna      dad personal inom process- och laboratorietek-
19141: erbjuda studenterna ca 18 000 nybörjarplatser,       nik, förutsätter att behovet av nybörjarplatser
19142: dvs. fler än universiteten och högskolorna sam-      inom denna bransch kommer att minska betyd-
19143: manlagt. Den på studentexamen baserade ut-           ligt ända fram till år 1995.
19144: bildningens andel i de program för den temporä-         Av de nybörjarplatser inom den temporärt
19145: ra utbildningen som hittills har godkänts har        anordnade utbildningen som har reserverats för
19146: varit ca 50-60 % . Likaså har anordnandet av         år 1986 har 764 platser ännu inte fördelats.
19147: temporär utbildning, som bygger på grundsko-         Beslut om fördelningen av dem fattas senare.
19148: lan, ansetts ändamålsenligt bl.a. i sådana fall då   Utanför yrkesutbildningsstyrelsens beslut av den
19149: denna utbildning, vid sidan av gymnasiet, har        9 januari 1986 om program för temporärt anord-
19150:                                      1986 vp. -     KK n:o 106                                    5
19151: 
19152: nad utbildning lämnades, utöver linjen vid Fors-    för temporärt anordnad utbildning slutgiltigt
19153: san ammattikoulu, dessutom länsstyrelsernas         kommer att ta ställning tili frågan om huruvida
19154: framställningar rörande ca 2 000 nybörjarplatser.   den på studentexamen baserade linjen för kemi-
19155: Tili dessa hör också linjer som grundar sig på      laboranter vid Forssan ammattikoulu också i
19156: studentexamen, och som alltså inte heller kan       fortsättningen skall vara temporärt anordnad ut-
19157: förverkligas.                                       bildning.
19158:    Yrkesutbildningsstyrelsen meddelar att den i
19159: samband med behandlingen av nästa program
19160: 
19161:     Helsingfors den 22 april 1986
19162: 
19163:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
19164:                                                  1986 vp.
19165: 
19166: Skriftligt spörsmål nr 107
19167: 
19168: 
19169: 
19170: 
19171:                                     Nordman: Om understöd för försöksverksamhet med hälsohem
19172: 
19173: 
19174:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
19175: 
19176:    Vårt sätt att leva och sköta social- och hälsovår-      Dessa hälsohem bygger sin verksamhet på
19177: den leder tili att alit större ansvar och kostnader     alternativa medicinska vårdformer och verkar i
19178: vältras över på staten och kommunerna. Trots att        nära kontakt med primärvården och sjukvården.
19179: verksamheten fortsättningsvis byggs ut, växer           De vanligaste indikatorerna för vistelsen är högt
19180: efterfrågan mera än urbudet av samhäliets vård-         blodtryck, hjärt- och kärlsjukdomar och diabeter.
19181: tjänster. Fastän Finland fortfarande använder en        Mera än hälften av gästerna kommer på läkarre-
19182: mindre andel av sina resurser för hälsovården än        miss och i flertalet fali erhålles kostnadsersättning
19183: en del andra länder, finns det anledning att            av sjukförsäkringen.
19184: fråga: Är urvecklingen gynnsam för medborgar-              Följande målsättning är typisk för de svenska
19185: na? Är den hälsofrämjande? Räcker de ekono-             hälsohemmen:
19186: miska resurserna tili för att tiligodose behoven?          1. Erbjuda och lära ut en alternativ behand-
19187:    För att bryta utvecklingen krävs det nytänkan-       lingsform med fasta och vegetarisk kost för
19188: de. Hälsoaspekterna bör i högre grad beaktas i          människor med vissa sjukdomar.
19189: samhälisplaneringen och i den alimänna politi-             2. Visa på värdet av avhållsamhet från tobak
19190: ken och medborgarna uppmuntras att verka för            och alkohol.
19191: sin egen hälsa. Genom förebyggande arbete,                 3. Praktiskt visa på nädvändigheten av en sund
19192: satsning på primärhälsovården och samarbete             livsföring för god hälsa.
19193: med socialvården kan trycket på sjukvården                 4. Medverka tili ökad självkunskap beträffande
19194: minskas.                                                stressnivå, tolerans och prestationsförmåga.
19195:    Sjukdom kan bero på arv och sådant som vi               5. Sprida ökad kunskap om fasta och vegeta-
19196: inte kan göra mycket åt men också på miljö och          risk kost via urbildning av personai bl.a. i
19197: livsföring som vi kan påverka. 1 dag erkänns det        primärvården.
19198: allt allmännare att våra folksjukdomar påverkas            6. Vara ett komplement tili sjukvården.
19199: av levnadsvanor ovh livsstil. Det ligger därför i
19200: den enskilda människans och samhäliets intresse            Medicinska utvärderingar görs ständigt. Det
19201: att medverka tili hälsosamma livsmiljöer och            mest kända forskningsprojektet, urfört vid Föl-
19202:                                                         lingegården 1980-81, visade att goda resultat
19203: levnadsvanor.
19204:                                                         kan nås - betydligt billigare än i den traditio-
19205:    Det gälier att påverka socioekonomiska om-           nella sjukvården.
19206: ständigheter, som formar livsstilen, och att erbju-        I vårt land bedrivs verksamhet med liknande
19207: da människorna ökad hälsokunskap. Rökavvänj-            målsättningar i form av kurser och aktioner, bl.a.
19208: ningskampanjer visar att det är möjligt att nå          på kuranstalter och rehabiliteringsanstalter. Insti-
19209: goda resultat. Liknande tendenser kan skönjas i         tutet för levande föda i Brändö, Åland och
19210: alkoholbruket samt närings- och motionsvanor,           Terveen elämän keskus i Rantasalmi påminner
19211: sedan hälsofostran, friskvårdskampanjer o. dyl.         mest om de svenska hälsohemmen. Igångkör-
19212: blivit en viktigare del av hälsovårdspolitiken.         ningen av hälsohem försvåras av den passiva
19213:    1 Sverige har man satsat på särskilda hälsohem       attityd som myndigheterna och den officiella
19214: som komplement tili den traditionelia hälso- och        hälsovården intagit. Ett aktivare intresse skulle
19215: sjukvården. Goda erfarenheter har lett tili att det     rimma väl med den ökade satsning på preventiv
19216: i dag finns 15 auktoriserade hälsohem, varav 4 är       hälsovård som görs i andra former.
19217: landstingsägda och 11 privatägda, och 2 faste-             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
19218: hem. Hälsohemmen kan ta emot ca 700 gäster.             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19219: 
19220: 260349N
19221: 2                                    1986 vp. -- KJ( n:o 107
19222: 
19223: ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa           Är Regeringen beredd att understöda
19224: följande spörsmål:                                       försöksverksamhet med hälsohem?
19225: 
19226:     Helsingfors den 20 mars 1986
19227: 
19228:                                          Håkan Nordman
19229:                                         1986 vp. -      KK n:o 107                                        3
19230: 
19231: Kirjallinen kysymys n:o 107                                                                    Suomennos
19232: 
19233: 
19234: 
19235: 
19236:                                     Nordman: Tuesta terveyskotitoimintakokeiluille
19237: 
19238: 
19239:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19240: 
19241:    Tapamme elää ja hoitaa sosiaali- ja terveyden-           Ruotsissa on panostettu voimavaroja entytsun
19242: huoltoa johtaa siihen, että yhä enemmän vastuu-         terveyskoteihin perinteisen terveyden- ja sairaan-
19243: ta ja kustannuksia vyörytetään valtiolle ja kunnil-     hoidon täydentäjinä. Hyvät kokemukset ovat
19244: le. Vaikka toimintaa jatkuvasti laajennetaan, kas-      johtaneet siihen, että nykyisin on 15 laillistettua
19245: vaa kysyntä enemmän kuin yhteiskunnan hoito-            terveyskotia, joista neljä on aluehallinnon ja 11
19246: palvelujen tarjonta. Vaikka Suomi edelleenkin           yksityisten omistamia, sekä kaksi paastokotia.
19247: käyttää terveydenhuoltoon pienemmän osan voi-           Terveyskodeissa on yhteensä noin 700 vieraspaik-
19248: mavaroistaan kuin eräät muut maat, on aihetta           kaa.
19249: kysyä, onko kehityssuunta kansalaisia hyödyttävä            Terveyskotien toiminta perustuu vaihtoehtoi-
19250: ja terveyttä edistävä. Samoin on aihetta kysyä,         sen lääketieteen hoitomuotoihin, ja ne toimivat
19251: riittävätkö taloudelliset voimavarat tarpeista huo-     läheisessä yhteydessä perusterveydenhuollon ja
19252: lehtimiseen.                                            sairaanhoidon kanssa. Tavallisimmat syyt niihin
19253:    Kehityssuunnan katkaisemiseksi tarvitaan uut-        tulolle ovat korkea verenpaine, sydän- ja verisuo-
19254: ta ajattelua. Terveysnäkökohdat tulee nykyistä          nitaudit sekä sokeritauti. Enemmän kuin puolet
19255: enemmässä määrin ottaa huomioon yhteiskunta-            vieraista tulee lääkärin lähetteellä ja suurimmassa
19256: suunnittelussa ja yleensä politiikassa, ja kansalai-    osassa tapauksista sairausvakuutus myöntää kor-
19257: sia tulee rohkaista toimimaan oman terveytensä          vausta kustannuksista.
19258: hyväksi. Ennalta ehkäisevän työn, perustervey-              Seuraavanlainen tavoitteenasettelu on tyypilli-
19259: denhuoltoon panostamisen ja sosiaalihuollon             nen ruotsalaisille terveyskodeille:
19260: kanssa tehtävän yhteistyön avulla voidaan pie-              1. Vaihtoehtoisen hoitomuodon, joka sisältää
19261: nentää painetta sairaanhoitoon.                         paastoa ja kasvisruokavalion, tarjoaminen ja
19262:                                                         opettaminen tiettyjä sairauksia poteville ihmisil-
19263:    Sairaus voi johtua perinnöllisistä tai muista        le.
19264: sellaisista tekijöistä, joille emme voi tehdä paljoa-
19265: kaan, mutta myös ympäristöstä ja elämäntavasta,             2. Tupakasta ja alkoholista pidättymisen mer-
19266: joihin voimme vaikuttaa. Nykyisin tunnustetaan          kityksen osoittaminen.
19267: yhä yleisemmin, että elintottumukset ja elämän-             3. Terveen elämäntavan osoittaminen käytän-
19268: tapa vaikuttavat kansantauteihimme. Siksi on            nössä välttämättömäksi hyvän terveyden kannal-
19269: yksityisen ihmisen ja yhteiskunnan edun mukais-         ta.
19270: ta toimia terveellisten elinympäristöjen ja elintot-        4. Myötävaikuttaminen itsetuntemuksen li-
19271: tumusten aikaansaamiseksi.                              sääntymiseen stressitason, sietokyvyn ja suoritus-
19272:                                                         kyvyn osalta.
19273:    On tarpeen vaikuttaa elämäntapaa muovaaviin
19274: sosiaalistaloudellisiin olosuhteisiin ja tarjota ih-        5. Tiedon levittäminen paastosta ja kasvisruo-
19275: misille enemmän terveyttä koskevaa tietoa. Tu-          kavaliosta muun muassa perusterveydenhuollon
19276: pakoinninvastustamiskampanjat osoittavat, että          henkilöstön kouluttamisen avulla.
19277: hyvien tulosten saavuttaminen on mahdollista.               6. Toimiminen sairaanhoidon täydentäjänä.
19278: Vastaavia kehityssuuntia voidaan havaita alkoho-           Lääketieteellisiä arviointeja tehdään jatkuvasti.
19279: linkulutuksessa samoin kuin ravinto- ja liikunta-       Tunnetuin tutkimushanke, joka toteutettiin Föl-
19280: tottumuksissa sen jälkeen kun terveyskasvatus,          lingegården-terveyskodissa vuosina 1980-81,
19281: terveydenedistämiskampanjat ja vastaavat ovat           osoitti että hyviä tuloksia voidaan saavuttaa -
19282: tulleet tärkeäksi osaksi terveydenhuoltopolitiik-       merkittävästi halvemmalla kuin perinteisessä sai-
19283: kaa.                                                    raanhoidossa.
19284: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 107
19285: 
19286:    Maassamme harjoitetaan kurssien ja tapahtu-         teen ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon koh-
19287: mien muodossa toimintaa samankaltaisen tavoit-         distuvan lisääntyvän panostamisen kanssa, jota
19288: teenasettelun pohjalta, muun muassa kurssikes-         tapahtuu muissa muodoissa.
19289: kuksissa ja kuntoutuslaitoksissa. Eniten ruotsalai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19290: sia terveyskoteja muistuttavat Institutet för levan-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19291: de föda Ahvenanmaan Brändössä ja Terveen               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19292: elämän keskus Rantasalmella. Terveyskotien             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19293: käynnistämistä vaikeuttaa viranomaisten ja viral-
19294: lisen terveydenhuollon omaksuma passiivinen                     Onko Hallitus valmis tukemaan ter-
19295: asenne. Aktiivisempi kiinnostus sopisi hyvin yh-              veyskotien kokeilutoimintaa?
19296: 
19297:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
19298: 
19299:                                             Håkan Nordman
19300:                                       1986 vp. -     KK n:o 107                                      5
19301: 
19302: 
19303: 
19304: 
19305:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19306: 
19307:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ravitsemuksen kehittäminen, tupakoimattomuu-
19308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den edistäminen, alkoholihaittojen vähentämi-
19309: olette 20 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn          nen, terveellisten liikuntatottumusten edistämi-
19310: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         nen sekä ihmissuhde- ja mielenterveysongelmien
19311: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    ehkäiseminen.
19312: taja Nordmanin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        Yhteiskunnan ylläpitämän terveyspalvelujärjes-
19313: symyksestä n:o 107:                                  telmän tehtävänä on tiedotuksen ja muiden toi-
19314:                                                      menpiteiden avulla lisätä kansalaisten valmiuksia
19315:          Onko Hallitus valmis tukemaan ter-          terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseen.
19316:        veyskotien kokeilutoimintaa?                     Terveellisten elämäntapojen edistämiseen tar-
19317:                                                      vitaan myös väestön omaehtoista toimintaa, joka
19318:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     on hyvin moninaista ja johon liittyy usein erilai-
19319: ti seuraavaa:                                        sia ideologisia lähtökohtia. Terveyspalvelujärjes-
19320:    Hallituksen terveyspoliittisen selonteon mukai-   telmän tulee tukea toiminnallaan myös omaeh-
19321: sesti terveydenhuoltojärjestelmämme eräänä kes-      toista työtä. Esitetyn terveyskotitoiminnan rahoi-
19322: keisenä tehtävänä on terveellisten elämäntapojen     tus tulee kuitenkin hoitaa samoin kuin muunkin
19323: edistäminen, mihin kuuluvat mm. terveellisen         vapaaehtoisen kansalaistoiminnan rahoitus.
19324: 
19325:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1986
19326: 
19327:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19328: 6                                    1986 vp. -- EJC n:o 107
19329: 
19330: 
19331: 
19332: 
19333:                               Till Riksdagens Herr Talman
19334: 
19335:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        alkoholskador, främjande av hälsosamma mo-
19336: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tionsvanor samt förebyggande av problem med
19337: den 20 mars 1986 till vederbörande medlem av        människorelationerna och mentalhygienen.
19338: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
19339:                                                        Det hälsovårdssystem som upprätthålls av sam-
19340: dagsman Nordman undertecknade spörsmål nr
19341:                                                     hället har till uppgift att med hjälp av informa-
19342: 107:                                                tion och andra åtgärder öka medborgarnas bered-
19343:           Är Regeringen beredd att understöda       skap att iaktta sunda levnadsvanor.
19344:        försöksverksamheten med hälsohem?               För främjande av sunda levnadsvanor behövs
19345:                                                     också frivillig verksamhet bland befolkningen.
19346:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     Denna verksamhet har en mycket mångfaldig
19347: anföra följande:                                    karaktär och ofta olika ideologiska utgångspunk-
19348:   I enlighet med regeringens hälsopolitiska redo-   ter. Hälsovårdssystemet skall genom sin verksam-
19349: görelse är en av de centrala uppgifterna för vårt   het också stödja frivilligt arbete. Finansieringen
19350: hälsovårdssystem främjandet av sunda levnadsva-     av den föreslagna verksamheten med hälsohem
19351: nor, vilket bl.a. innebär utvecklande av hälsosam   bör dock skötas på samma sätt som finansie-
19352: näring, främjande av icke-rökning, minskande av     ringen av annan frivillig medborgatverksamhet.
19353: 
19354:     Helsingfors den 23 april 1986
19355: 
19356:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
19357:                                             1986 vp.
19358: 
19359: Skriftligt spörsmål nr 108
19360: 
19361: 
19362: 
19363: 
19364:                                  Nyby m.fl.: Om sidoarvs inverkan på beskattningen av pensionärer
19365:                                    och studerande
19366: 
19367: 
19368:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19369: 
19370:   Avsikten med pensionsinkomstavdraget är att      studerande, i huvudsak på samma sätt som
19371: personer med enbart små pensioner inte skall       pensionärer. En studerande kan gå miste om
19372: behöva betala skatt. Sidoarv påverkar pensions-    grundavdraget, vilket medför att han får förtjäna
19373: avdragets storlek.                                 mindre skattefritt.
19374:                                                       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19375:   En pensionär erhöll år 1985 ett sidoarv om       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19376: 70 183 mk varav 60 183 var skattepliktigt. På      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19377: detta sätt gick pensionären miste om pensionsin-   följande spörsmål:
19378: komstavdraget i sin helhet. Om en löntagare
19379: med lika stora löneinkomster erhållit sidoarvet,             Är Regeringen medveten om hur sido-
19380: hade sidoarvet förorsakat en merskatt på ca               arv påverkar pensionärers och studerandes
19381: 11 700 mk. För pensionären förorsakades en                avdragsrätt, och vilka åtgärder ämnar Re-
19382: merskatt på 14 500 mk, dvs. en skillnad på 2 800          geringen vidta för att avhjälpa olägenhe-
19383: mk. Ett sidoarv påverkar också beskattningen av           terna?
19384: 
19385:     Helsingfors den 20 mars 1986
19386: 
19387:                      Mats Nyby                              Kaj Bärlund
19388: 
19389: 
19390: 
19391: 
19392:  260348M
19393: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 108
19394: 
19395: Kirjallinen kysymys n:o 108                                                                 Suomennos
19396: 
19397: 
19398: 
19399: 
19400:                                    Nyby ym.: Sivuperinnön vaikutuksesta eläkeläisten ja opiskelijoiden
19401:                                       verotukseen
19402: 
19403: 
19404:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19405: 
19406:    Eläketulovähennyksen tarkoituksena on, että        pääasiassa samoin kuin eläkeläisillä. Opiskelija
19407: vain pientä eläkettä saavien ihmisten ei tarvitsisi   voi menettää perusvähennyksen, mistä seuraa,
19408: maksaa veroa. Sivuperintö vaikuttaa eläketulovä-      että hän voi ansaita vähemmän verovapaasti.
19409: hennyksen suuruuteen.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19410:    Eräs eläkeläinen sai vuonna 1985 sivuperintönä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19411: 70 183 markkaa, mistä 60 183 markkaa oli vero-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19412: tettavaa. Näin eläkeläinen menetti koko elä-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19413: ketulovähennyksen. Jos yhtä suuria palkkatuloja
19414: saava palkansaaja olisi saanut kyseisen sivuperin-              Onko Hallitus tietoinen, kuinka sivu-
19415: nön, olisi se aiheuttanut noin 11 700 markan                 perintö vaikuttaa eläkeläisten ja opiskeli-
19416: lisäveron. Eläkeläiselle aiheutui lisäveroa 14 500           joiden verovähennysoikeuteen, ja
19417: markkaa, siis 2 800 markkaa enemmän. Sivupe-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19418: rintö vaikuttaa myös opiskelijoiden verotukseen,             ryhtyä epäkohtien korjaamiseksi?
19419: 
19420:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
19421: 
19422:                       Mats Nyby                                Kaj Bärlund
19423:                                        1986 vp.   -   KK n:o 108                                       3
19424: 
19425: 
19426: 
19427: 
19428:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19429: 
19430:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        29 700 markkaa. Opiskelijoiden verokynnystä
19431: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         puolestaan korottaa perusvähennyksen lisäksi
19432: olette 20 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn           kunnallisverotuksessa myönnettävä opiskelijavä-
19433: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          hennys, jonka määrä vuodelta 1986 toimitetta-
19434: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     vassa verotuksessa on 3 500 markkaa. Yhdessä
19435: taja Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    5 000 markan suuruisen perusvähennyksen kans-
19436: myksestä n:o 108:                                     sa tämä merkitsee sitä, että opiskelija maksaa
19437:                                                       veroa vasta, kun hänen tulonsa ylittävät 8 500
19438:           Onko Hallitus tietoinen, kuinka sivu-       markkaa.
19439:        perintö vaikuttaa eläkeläisten ja opiskeli-       Sekä perus- että eläketulovähennysten tarkoi-
19440:        joiden verovähennysoikeuteen, ja               tuksena on keventää nimenomaan pienituloisten
19441:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        verotusta. Eläketulovähennysten tarkoituksena on
19442:        ryhtyä epäkohtien korjaamiseksi?               lisäksi turvata se, ettei pelkästä täydestä kansan-
19443:                                                       eläkkeestä tai muusta sen suuruisesta eläketulosta
19444:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      mene veroa. Näiden syiden vuoksi edellä maini-
19445: ti seuraavaa:                                         tut vähennykset on säädetty tulojen kasvaessa
19446:    Tuloverotuksen periaatteisiin kuuluu, ettei ve-    asteittain pieneneviksi. Vähennysten määriin vai-
19447: rovelvolliselta peritä veroa, jos hänen tulonsa       kuttavat verovelvollisen kaikki verovuonna saa-
19448: verovuoden aikana ovat jääneet vähäisiksi. Valti-     rnat veronalaiset tulot. Sivuperinnön suhteen ei
19449: onverotuksessa tämä on toteutettu tuloveroastei-      ole haluttu tehdä poikkeusta. Koska sivuperintö
19450: kon alarajan ja kunnallisverotuksessa perusvähen-     on kuitenkin veronalaista vain kunnallisverotuk-
19451: nyksen avulla. Verovähennysjärjestelmä johtaa         sessa ja vuodesta 1986 alkaen ainoastaan 15 000
19452: lisäksi siihen, että eräiden tulonsaajaryhmien ve-    markkaa ylittävältä osalta, sen verotusta kiristävä
19453: rokynnys on korkeampi kuin muiden. Tällaisia          vaikutus on kysymyksessä tarkoitetuissa tapauk-
19454: ryhmiä ovat muun muassa kysymyksessäkin mai-          sissa vähäisempi kuin esimerkiksi samansuuruis-
19455: nitut eläkeläiset ja opiskelijat. Erityisesti eläk-   ten palkkatulojen. Tämän vuoksi ja kun myös
19456: keensaajien verokynnys on valtion- ja kunnallis-      sivuperinnön voidaan katsoa parantavan verovel-
19457: verotuksen eläketulovähennysten vuoksi korkea.        vollisen veronmaksukykyä samalla tavoin kuin
19458: Esimerkiksi kuluvana vuonna yksinäinen pelkkää        muidenkin tulojen, sivuperinnön vaikutusta elä-
19459: eläketuloa saava henkilö maksaa kunnallisveroa        ketulo- ja perusvähennysten määriin ei voida
19460: vasta, kun hänen tulonsa nousevat yli 26 100          pitää lainsäädäntötoimia edellyttävänä epäkohta-
19461: markan ja valtionveroa vasta tulojen ylittäessä       na.
19462: 
19463:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
19464: 
19465:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
19466: 4                                    1986 vp. -      KK n:o 108
19467: 
19468: 
19469: 
19470: 
19471:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19472: 
19473:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         derandenas skattetröskel höjs utom av grundav-
19474: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       draget också av det vid kommunalbeskattningen
19475: den 20 mars 1986 tili vederbörande medlem av         beviljade studieavdraget, som vid den för 1986
19476: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    verkställda beskattningen är 3 500 mk. Tillsam-
19477: dagsman Nyby m.fl. undertecknade spörsmål nr         mans med ett grundavdrag om 5 000 mk innebär
19478: 108:                                                 detta, att studeranden betalar skatt först när hans
19479:                                                      inkomster överstiger 8 500 mk.
19480:           Är Regeringen medveten om hur sido-
19481:        arv påverkar pensionärers och studerandes        Syftet med såväl grund- och pensionsinkomst-
19482:        avdragsrätt, och                              avdraget är uttryckligen att lindra beskattning-
19483:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      en för låginkomsttagare. Syftet med pensionsin-
19484:        för att avhjälpa olägenheterna?               komstavdraget är dessutom att se tili att skatt
19485:                                                      inte utgår på enbart full folkpension eller annan
19486:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     pensionsinkomst av samma storlek. Av dessa
19487: anföra följande:                                     orsaker har man stadgat att de ovan nämnda
19488:    Tili principerna vid inkomstbeskattningen hör,    avdragen gradvis skall minska när inkomsterna
19489: att skatt inte uppbärs av en skattskyldig, om hans   stiger. På avdragsbeloppen inverkar alla de
19490: inkomster under skatteåret har varit små. Vid        skattepliktiga inkomster som den skattskyldiga
19491: statsbeskattningen genomförs detta med hjälp av      har haft under skatteåret. Man har inte velat göra
19492: en nedre gräns för inkomstskatteskalan och vid       något undantag i fråga om sidoarv. Eftersom
19493: kommunalbeskattningen med hjälp av grundav-          sidoarv dock i huvudsak bara är beskattningsbart
19494: draget. Avdragssystemet leder dessutom tili att      i kommunalbeskattningen och från och med år
19495: skattetröskeln för vissa inkomsttagargrupper är      1986 bara för dendel som överstiger 15 000 mk,
19496: högre än för andra. Sådana grupper är bl.a. också    är dess skattehöjande effekt i de fall som nämns i
19497: de i spörsmålet nämnda pensionärerna och stude-      spörsmålet mindre än t.ex. lika stora lönein-
19498: randena. På grund av pensionsinkomstavdragen         komster. Av denna anledning och eftersom också
19499: vid stats- och kommunalbeskattningen är särskilt     sidoarv kan anses förbättra den skattskyldigas
19500: pensionstagarnas skattetröskel hög. Detta år be-     skattebetalningsförmåga på samma sätt som
19501: talar t.ex. en ensam person, som endast har          andra inkomster, kan sidoarvets inverkan på
19502: pensionsinkomst, kommunalskatt först när in-         pensionsinkomst- och grundavdragens belopp in-
19503: komsterna överstiger 26 100 mk och statsskatt        te anses som ett missförhållande som skulle
19504: först när inkomsterna överstiger 29 700 mk. Stu-     påkalla lagstiftningsåtgärder.
19505: 
19506:     Helsingfors den 22 april 1986
19507: 
19508:                                                                           Minister Pekka Vennamo
19509:                                               1986 vp.
19510: 
19511: Skriftligt spörsmål nr 109
19512: 
19513: 
19514: 
19515: 
19516:                                   Nyby: Om den efterlevandes skattebörda
19517: 
19518: 
19519:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19520: 
19521:    Ifall att makarna saknar bröstarvingar och inte      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
19522: heller har uppgjort något testamente enligt vilket   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19523: efterlevande skulle erhålla nyttjanderätt ärver      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19524: änkan sin make. Enligt arvsskattel 12 § 1 p har      följande spörsmål:
19525: den efterlevande från och med 1986 rätt att göra
19526: ett avdrag om 37 500 mk. För många i de vanliga                Är Regeringen medveten om att arvs-
19527: inkomstklasserna med tillgångar i form av egen              skatten kan bli mycket betungande ifall
19528: bostad, bil, hemlösöre och mindre bankdeposi-               att bröstarvingar saknas och då inget
19529: tioner blir arvsskatten mycket betungande. 1                testamente uppgjorts, och
19530: många fall blir den betydligt högre än bankde-
19531: positionerna. Ärvda Balken 3 kap. 1 a § 2 mom.                 vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
19532: kan inte tillämpas då makan är enda arvinge.                för att underlätta den efterlevandes
19533:                                                             skattebörda?
19534: 
19535:     Helsingfors den 20 mars 1986
19536: 
19537:                                              Mats Nyby
19538: 
19539: 
19540: 
19541: 
19542: 2603535
19543: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 109
19544: 
19545: Kirjallinen kysymys n:o 109                                                                   Suomennos
19546: 
19547: 
19548: 
19549: 
19550:                                    Nyby: Lesken maksettavaksi tulevan perintöveron määrästä
19551: 
19552: 
19553:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19554: 
19555:    Ellei puolisoilla ole rintaperillisiä eivätkä he     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19556: ole tehneet keskinäistä hallintaoikeustestament-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19557: tia, perii leski puolisonsa. Perintöverolain 12 §:n   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19558: 1 kohdan mukaan on jälkeenjääneellä puolisolla        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19559: vuodesta 1986 lähtien oikeus tehdä 37 500 mar-
19560: kan vähennys. Monille tavallisissa tuloluokissa                 Onko Hallitus tietoinen, että perintö-
19561: oleville, joiden varallisuuteen kuuluu oma asun-             vero voi muodostua hyvin raskaaksi, mi-
19562: to, auto, koti-irtaimisto ja vähäisiä pankkitalle-           käli rintaperillisiä ei ole ja testamenttia ei
19563: tuksia, tulee perintövero hyvin raskaaksi. Usein             ole tehty, ja
19564: se on merkittävästi suurempi kuin pankkitalle-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19565: tukset. Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 2 moment-              ryhtyä keventääkseen jälkeenjääneen
19566: tia ei voida soveltaa, milloin puoliso on ainoa              puolison verotaakkaa?
19567: perillinen.
19568: 
19569: 
19570:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1986
19571: 
19572:                                               Mats Nyby
19573: 
19574: 
19575: 
19576: 
19577:                                         '
19578:                                          1986 vp. -      KK n:o 109                                           3
19579: 
19580: 
19581: 
19582: 
19583:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19584: 
19585:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          nysoikeus korotettiin 25 000 markkaan 1.5.1979
19586: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            voimaan tulleella lailla (318/79), kun se oli ollut
19587: olette 20 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn              vain 6 000 markkaa vuodesta 1959 lähtien. Vuo-
19588: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             den 1986 alusta tarkistettiin veroasteikkoa ja
19589: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        korotettiin perintöosuudesta tehtävien vähennys-
19590: taja Mats Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta            ten markkamääriä 50 prosentilla.
19591: kysymyksestä n:o 109:                                       Jos rintaperillisiä ei ole, perii leski koko jäämis-
19592:                                                          tön. Jos puolisoilla ei ole avioehtoa, saa leski
19593:            Onko Hallitus tietoinen, että perintö-        puolet pesän säästöstä avio-oikeuden nojalla.
19594:         vero voi muodostua hyvin raskaaksi, mi-          Tästä osasta ei ole maksettava perintöveroa. Les-
19595:         käli rintaperillisiä ei ole ja testamenttia ei   kelle myönnettävän vähennyksen markkamäärä
19596:         ole tehty, ja                                    on huomattavasti korkeampi kuin muiden perin-
19597:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          töosuudesta tehtävien vähennysten määrät. Lisäk-
19598:         ryhtyä keventääkseen jälkeenjääneen              si leski saa tehdä 15 000 markan suuruisen ns.
19599:         puolison verotaakkaa?                            asuntoirtaimistovähennyksen, joka käytännössä
19600:                                                          merkitsee sitä, että pesään kuuluvasta asuntoir-
19601:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         taimistosta ei tule suoritettavaksi perintöveroa.
19602: ti seuraavaa:                                               Lesken suoritettavaksi tulevan perintöveron ta-
19603:    Perintövero on varallisuudensiirtovero, jossa         soa on tarkasteltu perintöverotuksen uudistamista
19604: veron kohteena on perintö. Perinteisen käsityk-          koskevissa selvityksissä. Perintöverotuksen uudis-
19605: sen mukaan verotus kohdistuu siihen veronmak-            tamistoimikunta (Komiteanmietintö 1980: 16) to-
19606: sukykyyn, jonka saannon otaksutaan antavan pe-           tesi mietinnössään, että leskeä ei pitäisi verottaa
19607: rilliselle. Perinnön veronmaksukykyä lisäävä vai-        kovin ankarasti, koska puolison kuolema ei to-
19608: kutus ei kuitenkaan tule esiin kovinkaan selkeästi       dennäköisesti ole lisännyt hänen veronmaksuky-
19609: kaikissa tapauksissa, vaikka perintö- ja lahjavero-      kyään. Toimikunta ehdotti leskelle myönnettävää
19610: laissa tämä ajatus onkin lähtökohtana. Jos vainaja       vähennystä koeotettavaksi 50 000 markkaan. Vä-
19611: on ollut perheen huoltaja, ei jäämistön siirtymi-        hennyksen korottamista toimikunta perusteli,
19612: nen perillisille tosiasiallisesti lisää heidän toi-      paitsi lesken perintöverorasituksen vähentämisel-
19613: meentulomahdollisuuksiaan, vaan pikemminkin              lä, myös sillä, että toimikunnan ehdotuksen
19614: heidän taloudellinen asemansa huononee. Todel-           mukaan toistuvaisedut ja eräät vakuutusperustei-
19615: linen veronmaksukyvyn lisääntyminen tapahtuu             set saannot olisivat veronalaisia varoja perintö-
19616: yleensä silloin, kun perilliset ovat kaukaista su-       verotuksessa, mitä ne eivät voimassa olevan lain
19617: kua tai kodin taloudellisesta vaikutuspiiristä ir-       mukaan ole. Toimikunta ehdotti myös ns. asun-
19618: tautuneita aikuisia lapsia.                              toirtaimistovähennyksen poisjättämistä. Tämän
19619:     Perintö- ja lahjaverolakiin sisältyy säännöksiä,     vähennyksen poisjäämisen olisi korvannut leskel-
19620: joiden tarkoituksena on ottaa huomioon perin-            le myönnettävän vähennyksen korotus.
19621: nönsaajan veronmaksukyky. Tällaisia ovat sään-              Perintöverotuksen uudistuksen yhteydessä tu-
19622: nökset perintöosuudesta tehtävistä vähennyksistä.        lee luonnollisesti harkittavaksi myös lesken suori-
19623: Tärkein vähennys koskee leskeä. Lesken vähen-            tettavaksi tulevan perintöveron taso.
19624: 
19625:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1986
19626: 
19627:                                                                                Ministeri Pekka Vennamo
19628: 4                                    1986 vp. -      KK n:o 109
19629: 
19630: 
19631: 
19632: 
19633:                                Till Riksdagens Herr Talman
19634: 
19635:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         endast 6 000 mk. Från ingången av 1986 justera-
19636: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       des skatteskalan och höjdes markbeloppen för
19637: den 20 mars 1986 till vederbörande medlem av         avdragen på arvsandel med 50 %.
19638: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Finns det inga bröstarvingar, ärver den efterle-
19639: dagsman Mats Nyby undertecknade spörsmål nr          vande maken hela kvarlåtenskapen. Om makarna
19640: 109:                                                 inte har äktenskapsförord, får den efterlevande
19641:                                                      maken med stöd av sin giftorätt hälften av boets
19642:           Är Regeringen medveten om att arvs-        behållning. För denna andel skall ingen arvsskatt
19643:        skatten kan bli mycket betungande ifall       betalas. Markbeloppet av det avdrag som beviljas
19644:        att bröstarvingar saknas och då inget         efterlevande make är märkbart högre än det
19645:        testamente uppgjorts, och                     avdrag på arvsandel som andra beviljas. Dess-
19646:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      utom får den efterlevande maken göra ett s.k.
19647:        för att underlätta den efterlevandes          hemlösöresavdrag om 15 000 mk, vilket i prakti-
19648:        skattebörda?                                  ken innebär att ingen arvsskatt utgår för hemlös-
19649:                                                      öre som hör till boet.
19650:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         I de utredningar som har gällt en revidering av
19651: anföra följande:                                     arvsbeskattningen har frågan om nivån på den
19652:    Arvsskatt är en förmögenhetsöverföringsskatt,     arvsskatt som skall erläggas av efterlevande make
19653: som riktar sig mot ett arv. Enligt traditionell      granskats. Kommissionen för revision av arvs-
19654: uppfattning hänför sig beskattningen till den        beskattningen (Kommittebetänkande 1980: 16)
19655: skattebetalningsförmåga som arvingen antas           konstaterade i sitt betänkande att den efterlevan-
19656: förvärva genom fånget. Ökningen av skattebetal-      de maken inte borde beskattas särskilt strängt,
19657: ningsförmågan genom arv kommer dock inte             eftersom den ena makens död sannolikt inte har
19658: särskilt tydligt fram i alla fall, fastän denna      ökat den andra makens skattebetalningsförmåga.
19659: tankegång är utgångspunkten i lagen om skatt på      Kommissionen föreslog en höjning till 50 000
19660: arv och gåva. Har den avlidne varit familjens        mk av det avdrag som beviljas efterlevande
19661: försörjare, ökar de facto den omständigheten att     make. Förutom att kommissionen motiverade
19662: kvarlåtenskapen tillfaller arvingarna inte deras     höjningen av avdraget med att den efterlevande
19663: utkomstmöjligheter, utan den leder snarare till      makens arvsskattebörda bör minskas, anförde
19664: att deras ekonomiska ställning försämras. En reell   den också som motivering att periodiska
19665: ökning av skattebetalningsförmågan inträffar i       förmåner och vissa försäkringsbaserade fång en-
19666: allmänhet då arvingarna är avlägsna släktingar       ligt kommissionens förslag skulle bli skatteplik-
19667: eller fullvuxna barn som i ekonomiskt hänseende      tiga tillgångar vid arvsbeskattningen, vilket inte
19668: lösgjort sig från hemmets verkningssfär.             är fallet enligt nu gällande lag. Dessutom före-
19669:    I lagen om skatt på arv och gåva ingår stadgan-   slog kommissionen att det s.k. hemlösöresavdra-
19670: den som syftar till att arvtagarens skattebetal-     get slopas. Detta avdrag skulle ha ersatts med
19671: ningsförmåga skall beaktas. Sådana stadganden        höjningen av det avdrag som beviljas efterlevan-
19672: är stadgandena om avdrag på arvsandel. Det           de make.
19673: viktigaste avdraget gäller den efterlevande ma-         I samband med revideringen av arvsbeskatt-
19674: ken. Sådan makes avdragsrätt höjdes till 25 000      ningen kommer naturligtvis också nivån på den
19675: mk genom en lag som trädde i kraft 1. 5.1979         arvsskatt som skall betalas av efterlevande make
19676: (318/79). Avdragsrätten hade sedan 1959 varit        att prövas.
19677: 
19678:      Helsingfors den 23 april 1986
19679: 
19680:                                                                           Minister Pekka Vennamo
19681:                                               1986 vp.
19682: 
19683: Kirjallinen kysymys n:o 110
19684: 
19685: 
19686: 
19687: 
19688:                                   Raudaskoski ym.: Suomeen otettavien pakolaisten määrästä ja
19689:                                     sijoittamisesta
19690: 
19691: 
19692:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19693: 
19694:    Suomen hallitus teki lokakuussa 1985 peri-       päätös olisi paremmin ymmärrettavtssa. Tämä
19695: aatepäätöksen vuosittain sadan uuden pakolaisen     välttämätön ajatus ei näytä kuitenkaan sisältyvän
19696: vastaanottamisesta. Kun otetaan huomioon se,        hallituksen päätökseen. Tämän vuoksi summit-
19697: että Suomi on jo ottanut vastaan sodan vuoksi       tainen periaatepäätös on epäjärkevä. Tätä taustaa
19698: kotinsa menettäneitä suhteellisesti enemmän         vasten on ihmeellistä, että Punainen Risti on
19699: kuin esimerkiksi Ruotsi, Tanska tai yleensä Eu-     pääsihteerin mukaan "välillisesti" ilmoittanut,
19700: roopan maat, hallituksen päätös jo sinänsä on       että Suomella on valmiuksia ottaa vastaan enem-
19701: hyväksyttävyyden äärirajoilla. Tässä mielessä ei    män pakolaisia (Hesa 30.12.1985). Saman ilmoi-
19702: edes Ruotsiin nähden ole syntynyt velkasuhdetta,    tuksen mukaan pakolaisia alkaa sitten tulla jo
19703: vaan pikemminkin päinvastoin. Jos muistamme,        huhtikuussa ilmeisesti Kaakkois-Aasiasta.
19704: että meillä on lähes pysyvästi 150 000-170 000         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19705: työtöntä, joista nuoria on 30 000-40 000, asun-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19706: nottomia yksinäisiä kuutisentoistatuhatta ja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19707: opiskelijoita kehnoissa alivuokralaisasunnoissa     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19708: kovalla vuokralla kymmeniätuhansia, hallituksen
19709: päätöstä voidaan pitää oman maan kansalaisille                   Millä valtuuksilla Suomen Punainen
19710: varsin tylynä ja kyseenalaisena. Jos hallituksen              Risti on "välillisesti" ilmoittanut, että
19711: päätökseen liittyisi pakolaisten tervehdyttämisen             Suomella on valmiuksia ottaa vastaan
19712: ja kouluttamisen jälkeen pyrkimys auttaa heitä                enemmän pakolaisia kuin mitä Hallitus
19713: menemään takaisin kehittämään omaa maataan,                   on päättänyt, ja miten heidän sijoittami-
19714:                                                               sensa on suunniteltu tapahtuvaksi?
19715: 
19716:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
19717: 
19718:            Väinö Raudaskoski           Paavo Vesterinen                 Aapo Saari
19719:            Jukka Vihriälä              Juhani Alaranta                  Lea Sutinen
19720:                                        Sirkka-Liisa Anttila
19721: 
19722: 
19723: 
19724: 
19725:  260333V
19726: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 110
19727: 
19728: 
19729: 
19730: 
19731:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19732: 
19733:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      UNHCR:lle ja myös lisääntyvässä määrin ottaneet
19734: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vastaan pakolaisia.
19735: olette 21 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn             Vastaanottaessamme pakolaisia lähtökohta-
19736: kirjeenne n:o 480 ohella toimittanut valtioneu-      namme on, että meidän tulee myös pystyä huo-
19737: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    lehtimaan hyvin niistä ihmisistä, jotka Suomeen
19738: sanedustaja Väinö Raudaskosken ym. näin kuu-         saapuvat. Näin on tapahtunutkin. Tällä hetkellä
19739: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 110:          maassamme on noin 600 pakolaista. Olemme
19740:          Millä valtuuksilla Suomen Punainen          kehittäneet valmiudet ottaa heitä vastaan sään-
19741:        Risti on "välillisesti" ilmoittanut, että     nöllisesti. Pakolaiskeskus on saanut ajanmukaiset
19742:        Suomella on valmiuksia ottaa vastaan          omat tilat.
19743:        enemmän pakolaisia kuin mitä Hallitus            Suomen hallitus teki viime vuoden lopulla
19744:        on päättänyt, ja miten heidän sijoittami-     periaatepäätöksen valmiudesta vastaanottaa vuo-
19745:        sensa on suunniteltu tapahtuvaksi?            sittain noin 100 pakolaista. Päätöksen mukaisesti
19746:                                                      tänä keväänä vastaanotetaan 11 7 hengen pako-
19747:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     laisryhmä Kaakkois-Aasian pakolaisleireiltä. Peri-
19748: ti seuraavaa:                                        aatepäätös merkitsee samaa käytäntöä kuin muis-
19749:    Maailman pakolaisongelmat ovat jatkuvasti         sa Pohjoismaissa, joissa pakolaisia on otettu vas-
19750: kasvaneet ja saavuttaneet laajat mittasuhteet.       taan UNHCR:n kanssa ennalta sovitun ohjelman
19751: Niiden seurauksista kärsivät hallitusten ja kan-     petusteella. Päätös on myös johdonmukainen
19752: sainvälisten järjestöjen ponnisteluista huolimatta   jatko tähänastiselle politiikallemme ja osoitus
19753: miljoonat avuntarvitsijat.                           jatkuvasta tuestamme YK:lle pakolaisongelmien
19754:    Suomen pakolaispolitiikan ydin on YK:n pa-        ratkaisemiseksi.
19755: kolaisten hyväksi tekemän työn tukeminen.               Suomen Punaisen Ristin edustajat eivät pako-
19756: YK:n pakolaisasiainpäävaltuutetun (UNHCR)            laispolitiikasta puhuessaan ole esiintyneet halli-
19757: periaatteena on ensisijaisesti edistää pakolaisten   tuksen edustajina. He ovat esittäneet oman jär-
19758: palaamista kotimaahansa, toissijaisesti heidän       jestönsä käsityksen niistä mahdollisuuksista, joita
19759: asettumistaan saapumismaahansa tai sitä lähellä      Suomella on vastaanottaa pakolaisia. Tähän heil-
19760: oleviin maihin ja vasta viimeisenä vaihtoehtona      lä, kuten muillakin kansalaisjärjestöillä, on täysi
19761: heidän sijoittamisensa kolmansiin maihin. Suomi      oikeus. Päätösvalta Suomeen vastaanotettavien
19762: tukee UNHCR:n työtä. Olemme viime vuosina            pakolaisten määrästä kuuluu luonnollisesti maan
19763: moninkenaistaneet        taloudellisen   tukemme     hallitukselle.
19764: 
19765:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1986
19766: 
19767:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
19768:                                       1986 vp. -      KK n:o 110                                         3
19769: 
19770: 
19771: 
19772: 
19773:                                 Till Riksdagens Herr Talman
19774: 
19775:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Då vi tar emot flyktingar har utgångspunkten
19776: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        varit att vi även bör kunna ta väl hand om de
19777: 480 av den 21 mars 1986 till vederbörande             mänskor som anländer tili Finland. Så har även
19778: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    skett. För detta nu har vi ungefär 600 flyktingar i
19779: av riksdagsman Väinö Raudaskoski m.fl. ställda        vårt land. Vi har utvecklat beredskap att ta emot
19780: skriftliga spörsmål nr 110:                           dem regelbundet. Flyktingscentralen har fått eg-
19781:                                                       na moderna utrymmen.
19782:           Med vilka befogenheter har Röda Kor-
19783:        set "indirekt" meddelat, att Finland be-          Finlands regering fattade i slutet av senaste år
19784:        sitter beredskap att ta emot flera flyk-       ett principbeslut om beredskap att årligen ta
19785:        tingar än Regeringen fattat beslut om,         emot cirka 100 flyktingar. 1 enlighet med beslu-
19786:        samt hur har de planerats att placeras?        tet tas i vår emot en grupp om 117 flyktingar
19787:                                                       från flyktingslägren i sydöstra Asien. Principbe-
19788:    Som svar på spörsmålet framför jag högakt-         slutet innebär samma praxis som i de andra
19789: ningsfullt följande:                                  nordiska länderna, vilka tagit emot flyktingar i
19790:    Världens flyktingsproblem har fortsatt vuxit       enlighet med ett program om vilket i förväg
19791: och blivit omfattande. Av deras följder lider trots   överenskommits med UNHCR. Beslutet innebär
19792: regeringarnas och internationella organisationers     även en konsekvent fortsättning tili vår politik
19793: strävanden miljoner, som är i behov av hjälp.         hittills och ett bevis på vårt fortsatta stöd för att
19794:    Kärnan i Finlands flyktingspolitik utgörs av att   lösa FNs flyktingsproblem.
19795: stöda FNs arbete för flyktingar. FNs flyktings-
19796: kommissarie (UNHCR) har som princip att be-              Finlands Röda Kors representanter har inte vid
19797: främja i första hand flyktingarnas möjligheter att    sitt uttalande om Finlands flyktingspolitik upp-
19798: återvända till sitt hemland, i andra hand att         trätt som representanter för regeringen. De har
19799: bosätta sig i ankomstlandet eller närbelägna land     framfört sin egen organisations uppfattning om
19800: och först som sista alternativ att placera dem i      Finlands förmåga att ta emot flyktingar. Tili
19801: tredje länder. Finland stöder UNHCRs arbete. Vi       detta har de som även andra medborgarorganisa-
19802: har under de senaste åren fördubblat vårt ekono-      tioner sin fulla rätt. Befogenheten att besluta om
19803: miska stöd tili UNHCR och även i ökande grad          mängden flyktingar som tas emot av Finland
19804: tagit emot flyktingar.                                åligger natusligtvis landets regering.
19805: 
19806:      Helsingfors den 21 april 1986
19807: 
19808:                                                                      Utrikesminister Paavo Väyrynen
19809:                                                 1986 vp.
19810: 
19811: Kirjallinen kysymys n:o 111
19812: 
19813: 
19814: 
19815: 
19816:                                    Raudaskoski ym.: Maatilojen vähentämissuunnitelmien perusteista
19817: 
19818: 
19819:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19820: 
19821:    Maatalouden rakennepoliittinen toimikunta           den nojalla yhteiskunnalla on syytä estää tiloja
19822: näki viime vuosikymmenen alkupuolella tärkeäk-         vapaasti muodostumasta edellä mainittuun mo-
19823: si ohjata maatalouspolitiikkaa siten, että maahan      lemmin puolin tunnustettuun sopivaan suuruu-
19824: jää pysyvästi ainakin 160 000 aktiivitilaa. Tämä       teen eli 15 lypsävän lehmän ja siihen liittyvän
19825: oli toimikunnan käsityksen mukaan välttämätön-         nuoren karjan määrään. Perusteeksihan ei tällöin
19826: tä, jo pelkän asuttamisen ja yleisten palvelujen       kelpaa ylituotanto, jos kerran kaksikymmentä-
19827: turvaamisen takia maaseudulle, mutta erityisen         kään lypsävää lehmää ei ole liian suuri yksikkö
19828: tärkeää noin 14 miljoonan hehtaarin yksityismet-       yhteiskunnan kannalta katsoen ja jos tilojen suu-
19829: sien hoitamisen takia. Palkkavesurilla ei nähty        rentumista toisaalla odotetaan. Jos maatalous-
19830: mahdolliseksi näin suurta työohjelmaa toteuttaa        politiikan tarkoituksena on hyväksyä edellä mai-
19831: eikä varsinkaan tuottaa taloudellisesti puuta teol-    nitut periaatteet sinänsä, niin onko tilojen luku-
19832: lisuudelle, vaan siihen tarvitaan runsaasti tyypil-    määrän tarkoituksellinen rajoittaminen se todelli-
19833: listä pienviljelijälinjaa. Maatalouden ja siinä eri-   nen syy, minkä vuoksi maataloutta ahdistetaan.
19834: tyisesti tyypillisten suomalaisten pientilojen kai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19835: kinpuolinen puristaminen tuotannon ynnä                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19836: hinta-, maksu- ja veropolitiikan kautta johtaa         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19837: kuitenkin maaseudulle luontaisen asutuksen voi-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19838: makkaaseen supistumiseen. On syytä myös tode-
19839: ta esimerkin vuoksi, että jos ja kun 15 lypsävän                 Onko maatalouspolitiikan tarkoitukse-
19840: lehmän navetta ei yhteiskunnan kannalta ole                   na maatilojen määrän vähentäminen, ja
19841: milloinkaan liian suuri ja jos se viljelijän jaksa-           jos on,
19842: mista ja viihtyisyyttä ajatellen on ihanteellisen                paljonko tiloja on tarkoitus vähentää ja
19843: kokoinen, niin mitä ovat ne järkiperusteet, joi-              miten valikointi aiotaan suorittaa?
19844: 
19845:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
19846: 
19847:                       Väinö Raudaskoski                           Pirkko Ikonen
19848:                       Jukka Vihriälä                              Juhani Alaranta
19849:                                            Sirkka-Liisa Anttila
19850: 
19851: 
19852: 
19853: 
19854:  260385C
19855: 2                                        1986 vp. -- KJ( n:o 111
19856: 
19857: 
19858: 
19859: 
19860:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19861: 
19862:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           tilojen väheneminen ei kuitenkaan saisi olla niin
19863: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             nopeaa, että se vaikeuttaisi koko maaseudun
19864: olette 21 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn               kehittämistä.
19865: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                 Maatalouden rakennetta on ohjattu mm. ra-
19866: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         hoitustuella. Maatilalain mukaisia lainoja on oh-
19867: taja Väinö Raudaskosken ym. näin kuuluvasta               jattu viime vuosina aiempaa enemmän sukupol-
19868: kirjallisesta kysymyksestä n:o 111:                       venvaihdosten rahoittamiseen. Lisäksi on otettu
19869:            Onko maatalouspolitiikan tarkoitukse-          käyttöön käynnistystukijärjestelmä. Nämä toi-
19870:         na maatilojen määrän vähentäminen, ja             menpiteet ovat osaksi vaikuttaneet sukupolven-
19871:         jos on,                                           vaihdosten määrän selvään kasvuun viime vuosi-
19872:            paljonko tiloja on tarkoitus vähentää ja       na. Tämä tulee hidastamaan tilojen lukumäärän
19873:         miten valikointi aiotaan suorittaa?               vähenemistä.
19874:                                                              Maataloustuotannon rajoittaminen on välttä-
19875:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          mätöntä, jotta vientituki ei liiaksi rasittaisi val-
19876: ti seuraavaa:                                             tiontaloutta eikä heikentäisi viljelijän toimeentu-
19877:    Vuoden 1983 lopussa Suomessa oli noin                  loa. Tuotantoa rajoittavat toimenpiteet on pyritty
19878: 190 000 yli kahden peltohehtaarin maatilaa, jois-         toteuttamaan niin, että ne turvaisivat olemassa
19879: ta viljelyksessä oli 176 000 tilaa. Tilojen koko-         olevien tilojen elinkelpoisuuden. Maatalouspoli-
19880: naismäärä on supistunut 1970-luvun lopulla ja             tiikalla on siten pyritty sekä sukupolvenvaihdos-
19881: tämän vuosikymmenen alussa noin 6 000 tilalla             ten edistämiseen että olemassa olevien tilojen
19882: ja viljelyksessä olevien tilojen määrä 4 000--            toiminnan turvaamiseen.
19883: 5 000 tilalla vuodessa.                                      Maatalouden rakennetta ja muita maatalous-
19884:    Maatilojen lukumäärän väheneminen johtuu               politiikan osa-alueita koskevat tavoitteet ovat
19885: siitä, että kaikille tiloille ei löydy viljelijäperheen   käsiteltävänä maatalous 2000 -komiteassa. Komi-
19886: piiristä tai ulkopuolelta jatkajaa. Tällöin tilan         tean työn valmistuttua voidaan arvioida sitä,
19887: viljely lopetetaan tai se liitetään toiseen tilaan.       ovatko käytössä olevat toimenpiteet riittäviä ja
19888: Tämä kehitys on luonnollista, ja se parantaa              tarkoituksenmukaisia maatalouden rakenteen oh-
19889: muiden tilojen kehittämismahdollisuuksia. Maa-            Jaamisessa.
19890: 
19891:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1986
19892: 
19893:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
19894:                                      1986 vp. -      KK n:o 111                                       3
19895: 
19896: 
19897: 
19898: 
19899:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19900: 
19901:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bruksenheter borde dock inte få vara så snabb att
19902: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        den försvårar utvecklandet av landsbygden som
19903: av den 21 mars 1986 tili vederbörande medlem         helhet.
19904: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Lantbrukets struktur har påverkats bl.a. genom
19905: riksdagsman Väinö Raudaskoski m.fl. underteck-       finansieringsstöd. De lån som ges med stöd av
19906: nade spörsmål nr 111:                                lagen om gårdsbruksenheter har under de senaste
19907:          Är syftet med lantbrukspolitiken att        åren i högre grad än tidigare använts tili att
19908:        minska antalet gårdsbruksenheter, och         finansiera generationsväxlingen. Dessutom har
19909:        om som är,                                    ett system med stanstöd tagits i bruk. Dessa
19910:          hur mycket är det meningen att antalet      åtgärder har delvis medverkat tili att falien av
19911:        gårdsbruksenheter skall minska och hur        generationsväxling klart har ökat under de senas-
19912:        skall urvalet göras?                          te åren. Härigenom blir minskningen i antalet
19913:                                                      lägenheter långsammare.
19914:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Det är nödvändigt att begränsa lantbrukspro-
19915: anföra följande:                                     duktionen, om expottstödet inte alltför mycket
19916:   1 slutet av år 1983 fanns i Finland ca 190 000     skall helasta statsfinanserna eller försvaga odlar-
19917: gårdsbruksenheter med mera än två hektar åker,       nas utkomst. De produktionsbegränsande åtgär-
19918: och av dessa odlades 176 000. Det totala antalet     derna har man försökt genomföra så, att existe-
19919: gårdsbruk har i slutet av 1970-talet och början av   rande gårdsbruk förblir livsdugliga. Genom lant-
19920: detta ånionde minskat med ca 6 000 och antalet       brukspolitiken har man således försökt både
19921: gårdsbruk som odlas med 4 000-5 000 per år.          främja generationsväxlingen och trygga verksam-
19922:   Att antalet gårdsbruksenheter minskar beror        heten på de existerande lägenheterna.
19923: på att det inte på alla gårdsbruk inom odlarfa-         Målsättningen i fråga om lantbrukets struktur
19924: miljen eller annars finns någon som fortsätter. 1    och andra delområden inom lantbrukspolitiken
19925: detta fall upphör odlingen på lägenheten, eller      behandlas i kommitten Lantbruk 2000. När
19926: också ansluts dentili någon annan gårdsbruksen-      kommittens arbete är färdigt kan man bedöma
19927: het. Denna utveckling är naturlig, och den           om de åtgärder som nu används är tillräckliga
19928: förbättrar utvecklingsmöjligheterna för de andra     och ändamålsenliga för en styrning av lantbruks-
19929: lägenheterna. Minskningen av antalet gårds-          strukturen.
19930: 
19931:      Helsingfors den 24 april 1986
19932: 
19933:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
19934:                                                1986 vp.
19935: 
19936: Kirjallinen kysymys n:o 112
19937: 
19938: 
19939: 
19940: 
19941:                                   Raudaskoski ym.: Lannoitteiden hintojen alentamisesta öljyn hin-
19942:                                      nan laskemisen takia
19943: 
19944: 
19945:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19946: 
19947:    Öljyn maailmanmarkkinahinta on voimakkaas-        tahallaan lannoitteiden hintojen korkeana pitä-
19948: ti ja pysyväisluonteisesti alentunut. Kuitenkaan     misen kautta korkeana. Ja lienee asia niin, että
19949: lannoitteiden hintoja ei ole alennettu, vaikka       maanviljelijälläkin on syytä kysyä samaa asiaa,
19950: lannoitteet maataloustulolain mukaan vuotuisena      sillä onhan lannoitteiden hintoja usein nostettu,
19951: kertavähennysmenona merkitsevät kuluvana             jolloin perusteena on ollut öljyn hintojen nousu.
19952: vuonna jo yli 2 miljardin markan summaa vuo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19953: dessa. Lannoitekustannushan on käteisperiaat-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19954: teen mukaan vähennettävistä vuotuismenoista re-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19955: hujen jälkeen raskain kustannus, mikä suuresti       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19956: vaikuttaa kansalaisten ruokakorin hintaan. Vaik-
19957: ka valtiolla on lannoitemonopoli ja edellytykset               Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
19958: maailmanmarkkinahintojen kehityksen johdosta                öljyn maailmanmarkkinahintojen alen-
19959: lannoitteiden hintojen alentamiseksi, näin ei kui-          nukset tulevat lannoitteiden hintojen
19960: tenkaan ole tapahtunut. Kun taloudelliset edel-             alentamisen kautta kaikkien kuluttajien
19961: lytykset ovat olemassa eikä lannoitteiden hintoja           hyödyksi vähentämättöminä, ja ellei,
19962: kuitenkaan ole alennettu, joutuu ihmettele-                    mitkä ovat ne syyt miksi näin ei voida
19963: mään, miksi kuluttajan ruuan hintaa valtio pitää            tehdä?
19964: 
19965:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
19966: 
19967:           Väinö Raudaskoski         Pirkko Ikonen                      Jukka Vihriälä
19968:                     Juhani Alaranta                           Sirkka-Liisa Anttila
19969: 
19970: 
19971: 
19972: 
19973: 260374Q
19974: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 112
19975: 
19976: 
19977: 
19978: 
19979:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19980: 
19981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        noin 2/3 tuodaan ulkomailta ja vajaa 1/3 valmis-
19982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tetaan kotimaassa raskaan polttoöljyn pohjalta.
19983: olette 21 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn           Öljyn käyttöä on myös vähennetty korvaamalla
19984: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sitä muilla energialähteillä. Turveammoniakki-
19985: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tehtaan valmistuttua Kemira Oy:n arvion mu-
19986: taja Raudaskosken ym. kirjallisesta kysymyksestä      kaan öljyn tarve lannoiteteollisuudessa laskee
19987: n:o 112:                                              tämän seurauksena tulevaisuudessa alle 20 000
19988:                                                       tonniin vuodessa.
19989:            Aikooko Hallitus huolentia siitä, että
19990:         öljyn maailmanmarkkinahintojen alen-              Öljyn osuus lannoitekilon hinnasta on enää
19991:         nukset tulevat lannoitteiden hintojen          nyt noin 5 %, kun se vielä 1970-luvulla oli yli
19992:         alentamisen kautta kaikkien kuluttajien       20 %. Noin kahden vuoden kuluttua, jolloin
19993:         hyödyksi vähentämättöminä, ja ellei,          Kemira Oy:n Oulun turveammoniakkilaitos on
19994:            mitkä ovat ne syyt, miksi näin ei voida    valmistunut, jää yhtiön ilmoituksen mukaan öl-
19995:         tehdä?                                         jyn osuudeksi lannoitekilon hinnasta noin 1 % .
19996:                                                           Raaka-aineiden yhteinen osuus lannoitekilon
19997:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     hinnasta on noin 42 %. Raaka-aineista tuonti-
19998:  ti seuraavaa:                                        ammoniakin osuus on suurin. Ammoniakki val-
19999:     Lannoitteiden hinnat kuuluvat ns. hinnanvah-      mistetaan nykyisin lähes yksinomaan maakaasu-
20000: vistusmenettelyn piiriin. Lannoitteiden hinnat on      pohjalta, ja maakaasu puolestaan on tietyssä
20001:  jo pitkään vahvistettu koko lannoitevuodeksi eli     määrin sidonnainen öljyn hinnan muutoksiin.
20002:  heinäkuun alusta seuraavan vuoden kesäkuun           Tuontiammoniakin hinta onkin laskenut viime
20003: loppuun. Lannoitteiden käyttäjien taholta on          kesäkuun tasosta, ja muutos on lähinnä tapahtu-
20004: aina pidetty tärkeänä koko lannoitekauden va-         nut vuoaenvaihteen jälkeen. Muiden raaka-ainei-
20005:  kaana pysyvää hintatasoa. Tämän käytännön mu-        den osalta on hintamuutoksia tapahtunut jonkin
20006:  kaisesti lannoitteiden hintataso on ollut myös       verran kumpaankin suuntaan, mutta niillä ei ole
20007: kustannusnousuista huolimatta koko lannoitus-         mainittavaa merkitystä lannoitteen hintaan. Li-
20008: vuoden ajan muuttumaton. Lannoitteita koskeva         säksi valmisteilla oleva energiaverojärjestelmän
20009:  hintapäätös on viimeksi tehty 19.6. 198 5.           uudistus toisi kevennystä lannoiteteollisuuden
20010:     Lannoitekaupassa on käytössä ns. kausihinnoit-    energiakustannuksiin.
20011: telu, jonka mukaan lannoitteiden hinnat kunkin            Elinkeinohallitus on seurannut lannoitteiden
20012: lannoitusvuoden alussa eli heinäkuussa ovat           kustannuskehitystä lannoitusvuonna 1985/1986.
20013:  alimmillaan ja nousevat sen jälkeen hintaporras-     Uusi lannoitteiden hintapäätös tultaneen teke-
20014: tuksen mukaan tasaisesti lannoitusvuoden loppua       mään ensi kesäkuussa tiedossa olevien raaka-aine-
20015: kohti aina huhtikuuhun saakka. Kausihinnoitte-         kustannusten pohjalta. Uudet hinnat on tarkoi-
20016: lun johdosta lannoitteiden tuotanto ja toimituk-      tus saattaa voimaan lannoitusvuoden alusta eli
20017: set voidaan pitää tasaisena koko vuoden. Tämä          1. 7. lukien. Uutta hintaa määriteltäessä tullaan
20018: on merkinnyt kustannussäästöjä ja on siten vai-       ottamaan huomioon kaikki eri kustannustekijät
20019: kuttanut edullisesti koko ao. vuoden hintata-          ja niissä tapahtuneet muutokset. Hallitus tulee
20020: soon.                                                 elinkeinohallituksen hinnanvahvistuksen puit-
20021:     Raskasta polttoöljyä käytetään lannoiteteolli-    teissa huolehtimaan siitä, että öljyn, kuten lan-
20022:  suudessamme lähinnä ammoniakin valmistuk-            noitteiden hinnanmuodostukseen vaikuttavan
20023: seen. Öljyn käyttömäärä tähän tarkoitukseen on        muunkin energian ja raaka-aineiden maailman-
20024:  nykyään vuosittain noin 90 000 tonnia, kun se        markkinahinnan alennukset sekä mahdolliset
20025:  1970-luvulla vielä oli yli 400 000 tonnia. Lannoi-   muut tekijät tulevat asianmukaisesti otettua huo-
20026:  teteollisuutemme käyttämästä ammoniakista            mioon seuraavan lannoitekauden hinnoissa.
20027:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1986
20028: 
20029:                                                                               Ministeri jermu Laine
20030:                                        1986 vp. -      KK n:o 112                                        3
20031: 
20032: 
20033: 
20034: 
20035:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20036: 
20037:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tiliverkas i hemlandet med tung brännolja som
20038: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          basis. Användningen av olja har också minskats
20039: av den 21 mars 1986 tili vederbörande medlem           genom att den har ersatts med andra energikäl-
20040: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-       lor. Sedan torvammoniakfabriken blivit färdig
20041: skrift av följande av riksdagsman Raudaskoski          kommer oljebehovet enligt Kemira Oy:s upp-
20042: m.fl. undertecknade spörsmål nr 112:                   skattning att sjunka i framtiden i gödselindustrin
20043:                                                        tili mindre än 20 000 ton per år.
20044:            Avser Regeringen att se tili att sänk-          Oljans andel av priset på ett kilo gödselmedel
20045:         ningarna av världsmarknadspriset på olja       utgör för närvarande ca 5 %, medan den ännu
20046:         kommer genom sänkning av priserna på           på 1970-talet utgjorde över 20 %. Om ca två år,
20047:         gödselmedel oavkortade alla konsumen-          varvid Kemira Oy:s torvammoniakanläggning i
20048:         ter tili godo, och om detta inte är faliet,    Uleåborg har blivit färdig, kommer enligt bola-
20049:            vilka är de skäl som talar emot ett         gets uppgift oljans andel av priset på ett kilo
20050:         sådant förfarande?                             gödselmedel utgöra ca 1 % .
20051:                                                            Den sammanlagda andelen av råvaror utgör ca
20052:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      42 % av priset på ett kilo gödselmedel. Av
20053: följande:                                              råvarorna utgör importerad ammoniak den stör-
20054:    Priserna på gödselmedel omfattas av ett s.k.        sta delen. Ammoniak tillverkas i dag nästan
20055: prisfastställelseförfarande. Man har redan länge       enbart med naturgas som basis, och naturgas för
20056: fastställt priserna på gödselmedel så att de gäller    sin del är tili viss grad bunden med ändringarna i
20057: hela gödslingsåret, dvs. från början av juli tili      oljepriset. Priset på importerad ammoniak har ju
20058: slutet av juni nästa år. De som använder gödsel-       sjunkit från nivån i juni i fjol, och förändringen
20059: medel har alltid ansett att det är viktigt att         har skett först och främst efter årsskiftet. 1 fråga
20060: prisnivån är stabil under hela gödslingsperioden.      om andra råvaror har priserna varierat i viss mån i
20061: Enligt denna praxis har prisnivån på gödselmedel       båda riktningarna, men de har inte en nämnvärd
20062: under hela gödslingsåret varit också oförändrad        betydelse för priserna på gödselmedel. Dessutom
20063: trots stegrade kostnader. Beslut om priserna på        skulle den pågående revideringen av energiskat-
20064: gödselmedel har senast fattats 19.6.1985.              tesystemet innebära lättnader i gödselindustrins
20065:    lnom gödselhandeln tillämpas en s.k. säsongs-       energikostnader.
20066: prissättning, enligt viiken priserna på gödselme-          Naringsstyrelsen har uppföljt kostnadsutveck-
20067: del är som lägst i början av varje gödslingsår, dvs.   lingen för gödselmedel under gödslingsåret
20068: i juli och stiger sedan stegvis i jämn takt mot        1985-1986. Ett nytt beslut om priserna på
20069: slutet av gödslingsåret ända fram tili april. Tack     gödselmedel kommer tydligen att fattas i juni på
20070: vare säsongsprissättningen kan produktion och          basis av kända råvarukostnader. Avsikten är att
20071: leveranser av gödsel hållas på en jämn nivå året       de nya priserna skall träda i kraft från början av
20072: om. Detta har inneburit sparade kostnader, vil-        gödslingsåret, dvs. 1. 7.1986. Vid definieringen
20073: ket har haft en förmånlig verkan på prisnivån          av de nya priserna kommer man att beakta alla
20074: under ifrågavarande år.                                olika kostnadsfaktorer samt förändringarna i
20075:    Tung brännolja används inom vår gödselindu-         dem. Regeringen kommer att inom ramen för
20076: stri närmast för tillverkning av ammoniak. 1 dag       näringsstyrelsens prisfastställelseförfarande att se
20077: används ca 90 000 ton olja årligen för detta           tili att sänkningarna av världsmarknadspriset så-
20078: ändamål, medan motsvarande siffra ännu på              väl på olja som annan energi och råvaror som
20079: 1970-talet var 400 000 ton. Av den ammoniak            inverkar på priset på gödselmedel samt andra
20080: som vår gödselindustri brukar importeras ca två        eventuella faktorer kommer att beaktas i priser
20081: tredjedelar från utlandet och en knapp tredjedel       som fastställs för följande gödslingsperiod.
20082:      Helsingfors den 29 april 1986
20083: 
20084:                                                                                  Minister jermu Laine
20085:                                                 1986 vp.
20086: 
20087: Kirjallinen kysymys n:o 113
20088: 
20089: 
20090: 
20091: 
20092:                                    Alaranta ym.: Lapsilisien maksamisesta kuukausittain
20093: 
20094: 
20095:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20096: 
20097:    Lapsilisälain mukaan valtion varoista makse-        lapsilisiin kolmen prosentin korotus. Tämä pää-
20098: taan lapsilisää lapsen elatusta ja kasvatusta varten   tös on hyvä ja kohdennettu aivan oikein suuria
20099: (54111948). Lapsilisä on porrastettu perheen lap-      perheitä suosivaksi.
20100: siluvun mukaan. Näin on pyritty siihen, ettei             Pelkkien rahallisten apujen ohella lapsiperheet
20101: esimerkiksi kolmilapsisen perheen taloudellinen        kaipaisivat myös avustusten laadullista paranta-
20102: taakka olisi kolminkertainen verrattuna sellaiseen     mista. Yksi tällainen voisi olla lapsilisän maksa-
20103: perheeseen, jossa on yksi lapsi. Lapsilisien avulla    minen kuukausittain eikä vuosineljänneksittäin,
20104: lapsiperheet on haluttu saattaa samaan taloudel-       kuten voimassa olevan lapsilisälain mukaan ta-
20105: liseen asemaan kuin lapsettomat perheet. Tällä         pahtuu.
20106: on haluttu korostaa aivan oikein sitä, että uusien        Lapsiperheissä kulutus on suurta. Se on sitä
20107: sukupolvien kasvattaminen on koko yhteiskun-           suurempaa, mitä suurempi perheen lapsiluku on.
20108: nan yhteinen asia ja yhteinen velvollisuus.            Kaikki maksut maksetaan yleensä kuukausittain.
20109:                                                        Maksamalla lapsilisät vuosineljänneksittäin valtio
20110:    Monet viime vuosina tehdyt selvitykset osoitta-     tavallaan ottaa lapsiperheiltä korotoma lainaa,
20111: vat, että lapsiperheet maksavat kulutuksen muo-        vaikka rahat tarvittaisiin kuukausittain elämi-
20112: dossa välillisiä veroja enemmän kuin monet koti-       seen.
20113: taloudet. Erään selvityksen mukaan lapsiperheet           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20114: maksoivat vuonna 1981 tulonsiirtoja 10,1 miljar-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20115: dia markkaa enemmän kuin itse saivat takaisin          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20116: välittöminä tulonsiirtoina. Valtioneuvosto on          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20117: 15.3.1986 tehnyt periaatepäätöksen hallituksen
20118: toimenpiteistä, jotka toteutetaan keskeisten työ-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20119: markkinajärjestöjen tulosopimuksen yhteydessä.                siin lapsilisien maksamiseksi kuukausit-
20120: Tässä hallituksen tupo-paperissa luvataan myös                tain?
20121: 
20122:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
20123: 
20124:            Juhani Alaranta                Sirkka-Liisa Anttila           Pirkko Ikonen
20125:            Tytti Isohookana-Asunmaa       Hannu Kemppainen               Esko Aho
20126:            Väinö Raudaskoski              Tellervo Nousiainen            Aapo Saari
20127:            Matti Maijala                  Lea Sutinen                    Kalevi Mattila
20128:                        Seppo Pelttari                            Mauri Pekkarinen
20129: 
20130: 
20131: 
20132: 
20133:  260338B
20134: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 113
20135: 
20136: 
20137: 
20138: 
20139:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20140: 
20141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           siihen, että suorien tulonsiirtojen lisäksi tapahtuu
20142: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            merkittäviä tulonsiirtoja lapsiperheille myös vero-
20143: olette 21 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn              tuksen kautta sekä julkisten palveluiden kautta,
20144: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             jotka järjestetään ilmaispalveluina tai vain osit-
20145: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tain maksullisina.
20146: taja Alarannan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            Lapsilisien laadullista parantamista maksatuk-
20147: kysymyksestä n:o 113:                                    siin liittyvien järjestelyjen suhteen on selvitetty
20148:                                                          nuorten taloudellisen tuen ja lapsilisäjärjestelmän
20149:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          kehittämistoimikunnassa. Tällöin oli tarkastelun
20150:         siin lapsilisien maksamiseksi kuukausit-         kohteena ja toimikunnan ehdotuksena kuitenkin
20151:         tain?                                            ainoastaan lapsilisien hakemuksetta tapahtuvaan
20152:                                                          maksatukseen siirtyminen (Komiteanmietintö
20153:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         1985:12). Vaikka kuukausittain tapahtuvaan
20154: ti seuraavaa:                                            maksamiseen siirtymistä ei selvitettykään, lapsili-
20155:    Perhekustannuksia tasataan maassamme mm.              sät voitaisiin ilmeisesti ilman merkittäviä teknisiä
20156: erilaisina etuuksina maksettavien suorien tulon-         vaikeuksia suorittaa vuosineljänneksen sijasta
20157: siirtojen avulla. Näistä keskeisin on lapsilisäjärjes-   kuukausittain. Sosiaali- ja terveysministeriö kat-
20158: telmä.                                                   soo kuitenkin, ettei tällöin ainakaan yksi- tai
20159:    Lapsilisälain (541/48) nojalla suoritetaan val-       kaksilapsisten perheiden osalta, joita suurin osa
20160: tion varoista lapsilisää lapsen elatusta ja kasvatus-    lapsiperheistä nykyään on, saavutettaisi perhei-
20161: ta varten sen vuosineljänneksen loppuun, jona            den toimeentulon kannalta merkittävää laadullis-
20162: lapsi täyttää 16 vuotta. Lapsilisälain muuttami-         ta paranemista.
20163: sesta annetulla lailla (1055/85) on 1.10.1986               Sosiaali- ja terveysministeriö ei katso vuosinel-
20164: lukien jatkettu lapsilisien maksuaikaa vuodella.         jänneksittäin tapahtuvan lapsilisien maksatuksen
20165: Lapsilisän määrä on porrastettu perheen lapsilu-         merkitsevän korottoman lainan ottamista valtiol-
20166: vun mukaan. Lapsilisien reaaliarvoa on korotettu         ta, koska lapsilisät suoritetaan vuosineljänneksen
20167: vuodesta 1973 lähtien, jolloin lapsiperheitä vero-       puolivälissä.
20168: tuksessa erityisesti suosineet veroluokat poistui-          Lapsilisien kuukausittain tapahtuvaan maksa-
20169: vat.                                                     tukseen siirtyminen tulisi sosiaali- ja terveysmi-
20170:    Kysymyksessä viitataan selvitykseen, jonka mu-        nisteriön mielestä harkita osana laajempia lapsi-
20171: kaan lapsiperheet maksoivat vuonna 1981 tulon-           perheitä tukevien etuuksien järjestelyjä, jotka
20172: siirtoja 10,1 miljardia markkaa enemmän kuin             mahdollistaisivat lapsilisien tuntuvan korotuksen.
20173: itse saivat takaisin välittöminä tulonsiirtoina. Sel-    Tällöin kuukausittaiseen maksatukseen siirtymi-
20174: vityksen lähdettä ei ole mainittu. Sosiaali- ja          nen merkitsisi todellista laadullista toimeentulon
20175: terveysministeriö kiinnittää kuitenkin huomiota          parantamista.
20176: 
20177:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1986
20178: 
20179:                                                                                 Ministeri Matti Puhakka
20180:                                        1986 vp. -      KK n:o 113                                        3
20181: 
20182: 
20183: 
20184: 
20185:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20186: 
20187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           betydande inkomstöverföringar barnfamiljerna
20188: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tili del även via beskattningen samt via offentliga
20189: den 21 mars 1986 tili vederbörande medlem av           tjänster, vilka anordnas som gratisservice elier
20190: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      endast delvis är avgiftsbelagda.
20191: dagsman Alaranta m.fl. undertecknade spörsmål              Kommissionen för utvecklande av barnbidrags-
20192: nr 113:                                                systemet och det ekonomiska stödet för unga har
20193:                                                        utrett hur barnbidraget kvalitativt kunde förbätt-
20194:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ras med avseende på organiseringen av utbetal-
20195:        att utbetalningen av barnbidragen skali         ningen. Utredningen koncentrerade sig härvid
20196:        kunna ske månatligen?                           endast tili en övergång tili utbetalning av barnbi-
20197:                                                        drag utan någon ansökan om det och det var
20198:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       också vad kommissionen föreslog (Kommittebe-
20199: anföra följande:                                       tänkande 1985: 12). Fastän frågan om en över-
20200:    I vårt land utjämnas familjeutgifterna bl.a.        gång tili månatlig betalning inte utreddes kunde
20201: med hjälp av direkta inkomstöverföringar i form        barnbidragen uppenbarligen utan några bety-
20202: av olika penningförmåner. Barnbidragssystemet          dande tekniska svårigheter betalas månatligen i
20203: är det mest centrala av dessa.                         stället för en gång i kvartalet. Social- och hälso-
20204:    Med stöd av lagen om barnbidrag (541148)            vårdsministeriet anser dock inte att någon nämn-
20205: betalas av statens medel barnbidrag för barns          värd kvalitativ förbättring på detta sätt kan
20206: uppehälle och uppfostran tili utgången av det          uppnås med avseende på familjens utkomst, i
20207: kvartal under vilket barnet fyller sexton år. Enligt   synnerhet inte i familjer med ett elier två barn.
20208: lagen om ändring av lagen om barnbidrag                De flesta barnfamiljerna är för närvarande just
20209: (1055/85) har tiden, för viiken barnbidrag beta-       familjer med ett elier två barn.
20210: las, forlängts med ett år, räknat från 1.10.1986.          Social- och hälsovårdsministeriet anser inte att
20211: Barnbidragets belopp varierar beroende på anta-        systemet med utbetalning av barnbidragen en
20212: let barn i familjen. Barnbidragets realvärde har       gång i kvartalet innebär något upptagande av
20213: ökat ända från år 1973, då de skatteklasser som i      räntefritt lån från statens sida, eftersom barnbi-
20214: beskattningen särskilt gynnade barnfamiljer slo-       dragen betalas i mitten av kvartalet.
20215: pades.                                                     Social- och hälsovårdsministeriet anser att en
20216:    I spörsmålet hänvisas tili en utredning, enligt     övergång tili månatlig utbetalning av barnbidra-
20217: viiken barnfamiljerna år 1981 i inkomstöverfö-         gen borde övervägas som en del av en mera
20218: ring betalade 10,1 miljarder mark mer än vad de        omfattande       reglering    av    barnfamiljernas
20219: själva fick i form av direkta inkomstöverföringar.     förmåner, viiken även skulie möjliggöra en känn-
20220: Uppgiftskällan nämns inte. Social- och hälso-          bar höjning av barnbidragen. Då skulie en över-
20221: vårdsministeriet tar emellertid hänsyn tili att        gång tili månatlig utbetalning innebära en verk-
20222: utöver flera direkta inkomstöverföringar kommer        lig kvalitativ förbättring av utkomsten.
20223: 
20224:      Helsingfors den 23 april 1986
20225: 
20226:                                                                               Minister Matti Puhakka
20227:                                                   1986 vp.
20228: 
20229: Kirjallinen kysymys n:o 114
20230: 
20231: 
20232: 
20233: 
20234:                                     Almgren: Poliisiradioliikenteen laittoman kuuntelun estämisestä
20235: 
20236: 
20237:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20238: 
20239:    On käynyt ilmi, .että poliisiradioliikennettä               kansalaisten intimiteettisuoja kärsii
20240: kuuntelevat henkilöt, joilla ei ole mitään teke-               poliisin työ vaikeutuu
20241: mistä tämän poliisille välttämättömän toiminnan                poliisin työturvallisuus vaaramuu
20242: kanssa.                                                        rikosten selvitysprosentit alenevat
20243:    Kuuntelu on helppoa ja yksinkertaista nykyi-            - poliisin työmotivaatio heikkenee.
20244: sellä poliisin käyttämällä radiotaajuusalueella.           Koska laittomasta kuumelusta on haittaa polii-
20245: Myytävänä on halpoja radiovastaanottimia, joita         sin työlle, olisi kiireesti ryhdyttävä toimenpitei-
20246: suorastaan mainostetaan laitteina, joilla poliisin      siin epäkohdan poistamiseksi. Ilmeisesti ainoa
20247: radioliikennettä voidaan kuunnella. Laitteen            nopeasti tepsivä keino on hankkia ns. puheense-
20248: hankkinut voi kuunnella kotihälytysosoitteita, ni-      koittajat poliisiradioihin.
20249: miä, poliisin toimenpidetietoja, epäiltyjen ratti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20250: juopumustapausten käsittelyä, mielisairashälytyk-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20251: siä, etsintäkuulutuskyselyjä, poliisipartioille il-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20252: moitettuja tekeillä olevia rikoksia, poliisin val-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20253: vontaiskuja jne.
20254:                                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20255:    Näyttää siitä, että suurelle osalle kuuntelijoista          ryhtyä puheensekoittajien tai vastaavien
20256: kuuntelu on vain viihdettä, mutta osa kuunteli-                laitteiden hankkimiseksi poliisiradioihin,
20257: joista käyttää kuulemaansa hyväksi.                            jotta poliisin työtä ei vaikeutettaisi laitto-
20258:    Laittoman kuuntelun seurauksista mainitta-                  malla kuuntelulla ja samalla heikennet-
20259: koon mm. seuraavat:                                            täisi kansalaisten intimiteettisuojaa?
20260:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
20261: 
20262:                                               Esko Almgren
20263: 
20264: 
20265: 
20266: 
20267: 260339C
20268: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 114
20269: 
20270: 
20271: 
20272: 
20273:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20274: 
20275:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Verkon rakentamisen yhteydessä on jatkuvasti
20276: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tutkittu mahdollisuuksia siihen kuuluvan radio-
20277: olette 21 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn             kaluston varustamiseksi puheensalaajilla. Eräitä
20278: kirjeenne n:o 484 ohella lähettänyt valtioneuvos-       ulkomaisia salaajatyyppejä on parhaillaankin koe-
20279: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-       käytössä.
20280: jennöksen kansanedustaja Esko Almgrenin kirjal-            Koko radiokaluston varustaminen salaajilla on
20281: lisesta kysymyksestä n:o 114, jossa tiedustellaan:      useisiin kymmeniin miljooniin markkoihin nou-
20282:                                                         sevien kustannusten takia taloudellisestikin varsin
20283:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          merkittävä toimenpide. Vertailun vuoksi mainit-
20284:        ryhtyä puheensekoittajien tai vastaavien         takoon, että poliisin kaikkiin moottoriajoneuvo-
20285:        laitteiden hankkimiseksi poliisiradioihin,       hankintoihin käytetään vuosittain noin 22 mil-
20286:        jotta poliisin työtä ei vaikeutettaisi laitto-   joonaa markkaa.
20287:        malla kuuntelulla ja samalla heikennet-             Taloudellisten seikkojen johdosta ja kun polii-
20288:        täisi kansalaisten intimiteettisuojaa?           sin radiokalusto on lähes kokonaan kotimaista
20289:                                                         valmistetta, on pidetty välttämättömänä selvittää
20290:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        myös kotimaisen teollisuuden mahdollisuudet
20291: ti seuraavaa:                                           puheensalaajien toimittamiseksi. Nämä selvityk-
20292:    Poliisin käyttöön rakennetaan parhaillaan uut-       set ovat parhaillaan käynnissä. Niiden valmistut-
20293: ta, koko maan kattavaa lähiradioverkkoa, jonka          tua sisäasiainministeriö tulee harkitsemaan, missä
20294: viimeinen, Lapin läänin alueen kattava vaihe            laajuudessa puheensalaajatekniikan käyttöönotto
20295: valmistunee tämän vuoden kuluessa. Uuden ra-            poliisin radioliikenteessä on tarkoituksenmukais-
20296: dioverkon kalusto ja sen rinnalle vielä käyttöön        ta ja missä aikataulussa se on mahdollista toteut-
20297: jäävä aikaisempi kalusto käsittää yhteensä noin         taa ottaen huomioon myös muut poliisin väli-
20298: 4 000 radiopuhelinta ja kiinteää radioasemaa.           neistön uudistamistarpeet.
20299: 
20300:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
20301: 
20302:                                                                  Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
20303:                                       1986 vp. -     KK n:o 114                                       3
20304: 
20305: 
20306: 
20307: 
20308:                                Till Riksdagens Herr Talman
20309: 
20310:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          radiostationer. 1 samband med byggandet av
20311: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       nätet har man upprepade gånger undersökt möj-
20312: 484 av den 21 mars 1986 tili vederbörande            ligheterna att förse den radiomateriel som hör tili
20313: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   nätet med talkrypterare. Några utländska typer
20314: av riksdagsman Esko Almgren undertecknade            av talkrypterare används som bäst på prov.
20315: spörsmål nr 114:                                        Att förse hela radiomaterielen med talkrypte-
20316:                                                      rare är också ekonomiskt sett en mycket betydan-
20317:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      de åtgärd, eftersom kostnaderna stiger tili flera
20318:        för att polisradiorna skali förses med        tiotals miljoner mark. För jämförelsens skuli kan
20319:        talförvrängare elier motsvarande utrust-      det nämnas att för polisens alla motorfordons-
20320:        ning så att polisens arbete inte försvåras    anskaffningar används årligen ca 22 miljoner
20321:        genom olaglig avlyssning och medborgar-       mark.
20322:        nas integritetsskydd samtidigt inte               På grund av de ekonomiska faktorerna och då
20323:        försämras?                                    polisens radiomateriel nästan helt är av inhemsk
20324:                                                      tiliverkning måste det också anses nödvändigt att
20325:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utreda även den inhemska industrins möjligheter
20326: anföra följande:                                     att leverera talkrypterare. Dessa utredningar på-
20327:   För polisens bruk byggs som bäst ett nytt          går som bäst. När de blivit färdiga kommer
20328: närradionät, som täcker hela landet. Det sista       inrikesministeriet att överväga i viiken omfatt-
20329: skedet, som täcker Lapplands Iän, torde bli klart    ning det år ändamålsenligt att ta i bruk talkryp-
20330: inom detta år. Det nya radionätets materiel och      terartekniken i polisens radiotrafik och enligt
20331: den gamla materielen, som ännu kommer att            viiken tidtabell detta är möjligt att genomföras
20332: vara i bruk jämsides med den nya, omfattar           när man även beaktar polisens övriga behov av
20333: sammanlagt ca 4 000 radiotelefoner och fasta         förnyad materiel.
20334: 
20335:      Helsingfors den 22 april 1986
20336: 
20337:                                                                   lnrikesminister Kaisa Raatikainen
20338:                                                1986 vp.
20339: 
20340: Kirjallinen kysymys n:o 115
20341: 
20342: 
20343: 
20344: 
20345:                                   Hilpelä: Ammatillisten oppilaitosten kuntien maksuosuuksien
20346:                                      maksamismenettelystä
20347: 
20348: 
20349:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20350: 
20351:    Laki ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta     oton. Tästä seuraa luonnollisesti mm. ylimääräi-
20352: (494/83), joka tuli voimaan v~ode? ~985 alusta,       siä korkomenoja omistajakunnalle.
20353: on osoittautunut eräältä kohdm tmmtmattomak-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20354: si. Lain 15 §:n 2 momentti näet jättää maksu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20355: osuuksien ennakoiden maksamisen kuntien kesken        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20356: tapahtuvan sopimisen varaan. Täten kunnat jou-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20357: tuvat muihin omistajayhteisöihin nähden huo-
20358: nompaan asemaan, kun ennakoista ei kunnallis-                   Aikooko Hallitus valmistella muutok-
20359: ten oppilaitosten osalta ole velvo~tta~aa s.äännö~          sen ammatillisten oppilaitosten rahoitus-
20360: tä. Jo nyt on esiintynyt tapauk~ta, Jollom. s?pt-            lain 15 §:n 2 momenttiin niin, että kun-
20361: mukseen ei ole päästy. Tällöm ammaulhsen                     nallisten ammatillisten oppilaitosten
20362: oppilaitoksen o~istajakun.nalle s.yntyy vastaavan-           maksuosuuksien ennakoista tehtäisiin vel-
20363: suuruinen rahoitustarve, JOka atheuttaa luoton-              voittava säännös?
20364: 
20365:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
20366: 
20367:                                              Liisa Hilpelä
20368: 
20369: 
20370: 
20371: 
20372:  260389G
20373: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 115
20374: 
20375: 
20376: 
20377: 
20378:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20379: 
20380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Opetusministeriön käsityksen mukaan amma-
20381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain
20382: olette 21 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn          15 §:ää on mahdollista tarkistaa, mikäli kunnat
20383: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         pitävät nykyistä säännöstä maksuosuuden maksa-
20384: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    misesta kunnalliselle oppilaitokselle ongelmalli-
20385: taja Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta    sena. Tarkistaminen voisi tapahtua mm. kahdella
20386: kysymyksestä n:o 115:                                tavalla. Ensiksikin oppilaan kotikunta voitaisiin
20387:                                                      velvoittaa suorittamaan maksuosuuden ennakkoa
20388:           Aikooko Hallitus valmistella muutok-       kunnalliselle oppilaitokselle samalla tavalla kuin
20389:        sen ammatillisten oppilaitosten rahoitus-     yksityiselle oppilaitokselle nykyisten säännösten
20390:        lain 15 §:n 2 momenttiin niin, että kun-      mukaan ennakkoa suoritetaan (16 §). Menettely
20391:        nallisten ammatillisten oppilaitosten         olisi sama, jota kysymyksessä edellytetään. Toi-
20392:        maksuosuuksien ennakoista tehtäisiin vel-     nen tapa olisi, että kuntien maksuosuudet mää-
20393:        voittava säännös?                             rättäisiin samalla tavalla kuin korvaus valtion
20394:                                                      peruskoulutusta antavassa ammatillisessa oppilai-
20395:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       toksessa opiskelevasta oppilaasta (17 §). Menette-
20396: seuraavaa:                                           lyllä maksuosuudet perittäisiin suoraan lopulli-
20397:    Ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta an-     sesti ammattikasvatushallituksen määräämien pe-
20398: nettu laki (494/83) on tullut voimaan vuoden         rusteiden mukaisesti. Menettely olisi hallinnolli-
20399: 1986 alusta. Lain 14 §:ssä on säädetty, että         sesti joustava eikä korkotappioita syntyisi. Ongel-
20400: oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan       maksi saattaisi kuitenkin muodostua se, että
20401: maksuosuuden kunnan tai kuntainliiton ylläpitä-      suoraan lopulliseksi määritelty maksuosuus voisi
20402: mälle oppilaitokselle oppilaasta, joka opiskelee     olla pienempi kuin tilityksen perusteella määräy-
20403: muun kunnan tai kuntainliiton ylläpitämässä          tyvä maksuosuus.
20404: ammatillista peruskoulutusta antavassa oppilai-          Eduskunta edellytti vastauksessaan hallituksen
20405: toksessa. Lain 15 §:n 1 momentissa on säädetty       esitykseen laiksi ammatillisten oppilaitosten ra-
20406: maksuosuuden määräytymisperusteista. Lain            hoituksesta ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi,
20407: 15 §:n 2 momentissa on säädetty maksuosuuden         että hallitus seuraa kiinteästi uuden järjestelmän
20408: ennakoista. Tämän säännöksen mukaan kunnat           toimivuutta ottaen erityisesti huomioon valtion
20409: voivat sopia maksuosuuksien ennakoiden maksa-        ja kuntien kustannustenjakoon kohdistuvat vai-
20410: misesta.                                             kutukset ja antaa havainnoistaan selvityksen
20411:    Ammatillisten oppilaitosten rahoituslain val-     eduskunnalle kahden vuoden kuluessa lainsää-
20412: mistelussa lähdettiin yhteisymmärryksessä kun-       dännön voimaantulosta. Edelleen eduskunta
20413: tien keskusjärjestöjen kanssa siitä periaatteesta,   edellytti, että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimen-
20414: että kuntien maksuosuuksien ennakoiden maksa-        piteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi. Tätä teh-
20415: misesta kunnallisille oppilaitoksille ei tarvitse    tävää varten opetusministeriö asetti työryhmän,
20416: lailla säätää, vaan asia tulee olla mahdollista      jonka työ on käynnissä. Työryhmässä on kuntien
20417: järjestää kuntien keskenään sopimaila tavalla.       keskusjärjestöjen edustus. Tässä työryhmässä voi-
20418: Tällöin oletettiin, että oppilaan kotikunnan mak-    daan tarvittaessa selvittää yhteistoiminnassa kun-
20419: suosuuden ennakon periminen järjestyisi ongel-       tien keskusjärjestöjen kanssa ennakon maksamis-
20420: mitta kuntien keskusjärjestöjen suositusten tai      vaihtoehdot kunnalliselle oppilaitokselle suoritet-
20421: kuntien keskinäisten sopimusten perusteella.         tavaan maksuosuuteen esim. edellä mainitun
20422: Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että näin   pohjalta.
20423: ei ole ainakaan kaikilta osin tapahtunut.               Työryhmän selvitysten valmistuttua ja kunnal-
20424:                                     1986 vp. -     KK n:o 115                                      3
20425: 
20426: Iisilta oppilaitoksilta saatujen kokemusten jäl-   oppilaitokselle suoritettavaa maksuosuutta ja sii-
20427: keen hallituksella on paremmat edellytykset har-   hen maksettavaa ennakkoa koskevia säännöksiä
20428: kita, tulisiko oppilaan kotikunnan kunnalliselle   muuttaa.
20429: 
20430:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1986
20431: 
20432:                                                                  Opetusministeri Kaarina Suonio
20433: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 115
20434: 
20435: 
20436: 
20437: 
20438:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20439: 
20440:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ring av yrkesläroanstalter, ifall kommunerna an-
20441: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ser att det nuvarande stadgandet om utbetalning
20442: av den 21 mars 1986 tili vederbörande medlem          av betalningsandelar tili kommunala läroanstalter
20443: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         vållar problem. Justeringen kunde t.ex. ske på
20444: riksdagsman Liisa Hilpelä undertecknade spörs-        två sätt. För det första kunde elevens hemkom-
20445: mål nr 115:                                           mun förpliktigas att betala förskott på betal-
20446:                                                       ningsandelar tili kommunala läroanstalter på
20447:          Ämnar Regeringen bereda en ändring i         samma sätt som förskott enligt nugällande stad-
20448:        15 § 2 mom. lagen om finansiering av           ganden betalas tili privata läroanstalter (16 §).
20449:        yrkesläroanstalter så att förskott på betal-   Förfarandet vore detsamma som i spörsmålet
20450:        ningsandelar tili kommunala yrkesläro-         förutsätts. Ett annat sätt vore att kommunernas
20451:        anstalter görs tili ett förpliktande stad-     betalningsandelar bestäms på samma sätt som
20452:        gande?                                         ersättning betalas för den elev som studerar vid
20453:                                                       sådan statlig yrkesläroanstalt som ger grundläg-
20454:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      gande utbildning (17 §). Genom detta förfaran-
20455: framföra följande:                                    de uppbärs betalningsandelarna direkt och slut-
20456:    Lagen om finansiering av yrkesläroanstalter        giltigt i enlighet med de grunder som yrkesut-
20457: (494/83) trädde i kraft från början av år 1986. 1     bildningsstyrelsen bestämmer. Förfarandet skulle
20458: lagens 14 § stadgas att elevs hemkommun är            förvaltningsmässigt vara smidigt och skulle inte
20459: skyldig att tili läroanstalt som upprätthålls av      medföra ränteförluster. Ett problem förorsakas
20460: kommun eller av kommunalförbund utge betal-           dock av att den direkta slutgiltiga betalningsan-
20461: ningsandel för elev som studerar i en av annan        delen kunde vara mindre än den som bestäms på
20462: kommun eller kommunalförbund upprätthållen            basen av redovisningen.
20463: läroanstalt som ger grundläggande yrkesutbild-           Riksdagen förutsatte i sitt svar på regeringens
20464: ning. 1 lagens 15 § 1 mom. stadgas om grunder         proposition med förslag tili lag om finansiering
20465: för bestämmande av betalningsandelar. 1 15 §          av yrkeläroanstalter och tili lagstiftning i anslut-
20466: 2 mom. nämnda lag stadgas om förskott på              ning därtill att regeringen uppmärksamt följer
20467: betalningsandelar. Enligt detta stadgande kan         hur det nya systemet fungerar och fäster särskild
20468: kommunerna ingå avtal om utgivande av förskott        uppmärksamhet vid de faktorer som påverkar
20469: på betalningsandelar.                                 kostnadsfördelningen mellan staten och kommu-
20470:    Vid beredningen av lagen om finansiering av        nerna och avger en utredning tili riksdagen om
20471: yrkesläroanstalter utgick man i samförstånd med       sina iakttagelser inom två år sedan lagstiftningen
20472: de kommunala centralorganisationer från den           trätt i kraft. Vidare förutsatte riksdagen att
20473: principen att det inte är erforderligt att genom      regeringen vidtar erforderliga åtgärder för juste-
20474: lag stadga om utbetalning av förskott på betal-       ring av lagstiftningen. Undervisningsministeriet
20475: ningsandelar tili kommunala läroanstalter utan        tillsatte för denna uppgift en arbetsgrupp vars
20476: kommunerna bör ha möjligheten att avgöra ären-        arbete pågår som bäst. Arbetsgruppen består
20477: det på sätt som de överenskommer därom. Då            även av representanter för de kommunala cen-
20478: förutsatte man att uppbörden av betalningsande-       tralorganisationerna. Vid behov kan denna ar-
20479: len av elevens hemkommun kunde ske pro-               betsgrupp i samarbete med de kommunala cen-
20480: blemfritt på basen av de kommunala centralorga-       tralorganisationerna utreda olika alternativ då det
20481: nisationernas rekommendationer eller de avtal         gäller att t.ex. på basen av det förut anförda
20482: som kommunerna ingått sinsemellan. 1 detta            betala förskott på betalningsandelen tili kommu-
20483: skede tycks det vara så, att detta dock inte skett    nala läroanstalter.
20484: tili alla delar.                                          Sedan arbetsgruppens utredning blivit färdiga
20485:     Enligt undervisningsministeriets uppfattning      och sedan man fått erfarenheter av kommunala
20486: är det möjligt att justera 15 § lagen om finansie-    läroanstalter har regeringen bättre förutsättningar
20487:                                     1986 vp. -   KK n:o 115                                   5
20488: 
20489: för att dryfta huruvida stadganden om betal-     hemkommun bör betala tili kommunala läroan-
20490: ningsandelar och de förskott därav som elevens   stalter bör ändras.
20491: 
20492:     Helsingfors den 29 april 1986
20493: 
20494:                                                        Undervisningsminister Kaarina Suonio
20495:                                                  1986 vp.
20496: 
20497: Kirjallinen kysymys n:o 116
20498: 
20499: 
20500: 
20501: 
20502:                                     Anttila ym.: Sairaankuljetuksen järjestämismahdollisuuksista
20503: 
20504: 
20505:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20506: 
20507:    Voimassa olevan kansanterveyslain (77 /72)           Porin lääninhallituksen taholta on annettu ym-
20508: mukaan kunnan tulee huolehtia sairaankuljetuk-          märtää, että lääninhallitus hyväksyy sairaankulje-
20509: sen järjestämisestä.                                    tuksen laajentamisen vain palolaitoksen puitteis-
20510:    Kansanterveysasetuksen 6 §:n mukaan kunta/           sa. Muihin ratkaisuihin ei lääninhallituksen mu-
20511: kuntainliitto voi järjestää sairaankuljetuksen          kaan kannata valtion rahaa odotella.
20512: omana tai muuna kunnallisena toimintana taikka             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20513: uskoa sairaankuljetuksen kokonaan tai osittain          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20514: yhteisölle taikka yksityiselle ammatinharjoittajal-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20515: le, jolla on tähän asianmukainen lupa. Vuoden           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20516: 1984 tilastojen mukaan terveyskeskuksilla on ol-
20517: lut omia ambulansseja 100 kpl, palolaitoksilla                    Onko Turun ja Porin lääninhallituksen
20518: 149, yksityisillä liikennöitsijöillä 341 ja Suomen             kannanotto sairaankuljetuksen järjestämi-
20519: Punaisella Ristillä 61. Tällä hetkellä siis suurim-            sestä vain palolaitoksen puitteissa Halli-
20520: masta osasta sairaankuljetuksia huolehtivat yksi-              tuksen mielestä voimassa olevan kansan-
20521: tyiset.                                                        terveyslain ja -asetuksen mukainen, ja
20522:    Härkätien kansanterveystyön kuntainliitto                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20523: käyttää tällä hetkellä yksityistä sairaankuljetusyri-          ryhtyä, jotta kunnat ja kuntainliitot voisi-
20524: tystä, jolla on käytettävissään yksi ambulanssi.               vat järjestää sairaankuljetuksen oman har-
20525: Kuntainliitto pohtii tällä hetkellä eri vaihtoehto-            kintansa mukaan kansanterveyslain ja
20526: ja sairaankuljetuksen kehittämiseksi. Turun ja                 -asetuksen mukaisesti?
20527: 
20528:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
20529: 
20530:           Sirkka-Liisa Anttila             Impi Muroma                    Riitta Uosukainen
20531: 
20532: 
20533: 
20534: 
20535: 260350P
20536: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 116
20537: 
20538: 
20539: 
20540: 
20541:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20542: 
20543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ammatinharjoittajalle, jolla on niihin asianmu-
20544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kainen lupa.
20545: olette 21 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn               Kunta voi edellä mainitun mukaisesti kansan-
20546: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           terveystyön toteuttamissuunnitelmassa esittää sai-
20547: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      raankuljetuksen jarjestämistä jollakin edellä mai-
20548: taja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        nituista tavoista. Lääninhallituksen tulee sosiaali-
20549: kysymyksestä n:o 116:                                  ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
20550:            Onko Turun ja Porin lääninhallituksen       osuudesta annetun lain mukaan vahvistaa toteut-
20551:                                                        tamissuunnitelma muuttamatta. Siihen voidaan
20552:         kannanotto sairaankuljetuksen järjestämi-
20553:                                                        tehdä oikaisuluonteisia korjauksia. Toteuttamis-
20554:         sestä vain palolaitoksen puitteissa Halli-
20555:                                                        suunnitelma on kuitenkin jätettävä vahvistamatta
20556:         tuksen mielestä voimassa olevan kansan-
20557:         terveyslain ja -asetuksen mukainen, ja         siltä osin, kuin se on lain, asetuksen, voimassa
20558:                                                        olevien valtakunnallisten suunnitelmien tai nii-
20559:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20560:                                                        den perusteella annettujen ohjeiden vastainen ja
20561:         ryhtyä, jotta kunnat ja kuntainliitot voisi-
20562:                                                        siltä osin kuin siihen sisältyy sellaisia hankkeita,
20563:         vat järjestää sairaankuljetuksen oman har-
20564:         kintansa mukaan kansanterveyslain ja           toiminnan muuttamista tarkoittavia järjestelyjä
20565:                                                        sekä henkilökunnan määrässä tapahtuvia muu-
20566:         -asetuksen mukaisesti?
20567:                                                        toksia, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista
20568:                                                        ottaen huomioon valtakunnallisissa suunnitelmis-
20569:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
20570: ti seuraavaa:                                          sa osoitetut voimavarat sekä läänin muiden kun-
20571:                                                        tien ja kuntainliittojen tarpeet. Täten kunnilla ja
20572:    Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 3 koh-          kuntainliitoilla on mahdollisuus järjestää sairaan-
20573: dan mukaan kunnan velvollisuutena on huoleh-           kuljetus harkintansa mukaan kansanterveyslain ja
20574: tia sairaankuljetuksen järjestämisestä. Sairaankul-    -asetuksen mukaisesti.
20575: jetuksen järjestämistavat on määritelty kansan-           Sosiaali- ja terveysministeriö on 30.10.1985
20576: terveysasetuksen 6 §:ssä, jonka mukaan kunta tai       asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on mm.
20577: kuntainliitto voi järjestää sairaankuljetuksen joko    selvittää sairaankuljetuksen nykytila ja kehittä-
20578: omana toimintana tai muun kunnallisen viran-           mistarpeet sekä eri viranomaisten yhteistyö sai-
20579: omaisen alaisena toimintana taikka uskoa ne joko       raankuljetusasioissa.
20580: kokonaan tai osittain yhteisölle taikka yksityiselle
20581: 
20582:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1986
20583: 
20584:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
20585:                                      1986 vp. -     KK n:o 116                                        3
20586: 
20587: 
20588: 
20589: 
20590:                               Till Riksdagens Herr Talman
20591: 
20592:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sjuktransporterna sammanslutning eller enskild
20593: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      yrkesutövare, som har vederbörligt tillstånd där-
20594: den 21 mars 1986 till vederbörande medlem av        till.
20595: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Kommun kan i enlighet med det ovan anförda
20596: dagsledamot Anttila m.fl. undertecknade spörs-      i realiseringsplanen för folkhälsoarbetet föreslå
20597: mål nr 116:                                         att sjuktransporterna skall ordnas på något av de
20598:                                                     ovan nämnda sätten. Länsstyrelsen skall enligt
20599:           Anser Regeringen att länsstyrelsens i     lagen om planering av och statsandel för social-
20600:        Åbo och Björneborgs län ståndpunkt att       och hälsovården fastställa realiseringsplanen oför-
20601:        sjuktransporter kan anordnas endast          ändrad. 1 den kan likväl göras ändringar med
20602:        inom ramen för brandväsendet överens-        karaktär av rättelse. Planen skall likväl lämnas
20603:        stämmer med gällande folkhälsolag och        utan fastställelse till den del den strider mot lag,
20604:        folkhälsoförordning, och                     förordning, gällande riksomfattande planer eller
20605:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     med stöd av dem utfärdade anvisningar och till
20606:        för att kommunerna och kommunalför-          den del i planen ingår sådana projekt, arrange-
20607:        bunden skall kunna anordna sjuktrans-        mang som avser ändring av verksamheten samt
20608:        porterna enligt fri prövning i överens-      ändringar av personalens storlek vilka det inte är
20609:        stämmelse med folkhälsolagen och folk-       möjligt att genomföra med beaktande av de
20610:        hälsoförordningen?                           resurser som anvisats i de riksomfattande planer-
20611:                                                     na samt länets övriga kommuners och kommu-
20612:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    nalförbunds behov. Därmed har kommunerna
20613: anföra följande:                                    och kommunalförbunden möjlighet att ordna
20614:    Enligt 14 § 1 mom. 3 punkten folkhälsolagen      sjuktransporterna enligt fri prövning i överens-
20615: åligger det kommunen att dra försorg om anord-      stämmelse med folkhälsolagen och folkhälsoför-
20616: nandet av sjuktransport. Sätten att anordna         ordningen.
20617: sjuktransport har angetts i 6 § folkhälsoförord-        Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
20618: ningen. Enligt paragrafen kan kommun eller          30.10.1985 en kommission med uppgift att bl.a.
20619: kommunalförbund ordna sjuktransporterna an-         utreda nuläget och utvecklingsbehoven i fråga
20620: tingen såsom egen verksamhet eller såsom verk-      om sjuktransporterna samt olika myndigheters
20621: samhet underställd annan kommunal myndighet         samarbete i sjuktransportärendena.
20622: eller också helt eller till någon del ombetro
20623: 
20624:      Helsingfors den 23 april 1986
20625: 
20626:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20627:                                                 1986 vp.
20628: 
20629: Kirjallinen kysymys n:o 117
20630: 
20631: 
20632: 
20633: 
20634:                                   Aho ym.: Paikallis- ja lähiradiotoiminnan kokeilemisesta posti-
20635:                                      ja telelaitoksen lähettimillä
20636: 
20637: 
20638:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20639: 
20640:    Radio- ja televisiokomitea ehdotti mietinnös-         Paikallisradiokokeilun on maara paattyä
20641: sään (1984:7), että Suomessa olisi kokeiltava         30.6.1987, jolloin tulee myös ratkaistavaksi toi-
20642: erilaisia paikallis- ja lähiradion muotoja. Komi-     minnan pysyvä järjestäminen. On päätettävä mo-
20643: tean ehdotuksen mukaan osa asemista olisi rahoi-      nista taloudellisista, teknisistä ja juridisista kysy-
20644: tettava mainonnalla, osa muulla tavoin. Lähetyk-      myksistä, jotka edellyttävät asianmukaista valmis-
20645: sissä tuli komitean mielestä käyttää sekä posti- ja   telua jo kokeilukauden aikana.
20646: telehallituksen että muiden rakentamia asemia.           Radio- ja televisiokomitea ehdotrikin mietin-
20647: Kun paikallisradiokokeilu vuonna 1985 aloitet-        nössään, että asetetaan erillinen valmisteluelin,
20648: tiin, kaikki asemat olivat kuitenkin samaa tyyp-      jonka tehtäväksi annettaisiin laatia ehdotus pai-
20649: piä: ne hankkivat oman lähettimensä ja rahoitti-      kallis- ja lähiradiotoiminnan järjestämiseksi
20650: vat toimintansa mainoksilla.                          maassamme. Komitean mukaan valmistelueli-
20651:    Muissa pohjoismaissa on saatu hyviä kokemuk-       men tulisi ottaa työssään huomioon komitean
20652: sia lähi- ja paikallisradiotoiminnan harjoittami-     ehdotukset, syksyn 1984 taajuuskonferenssin tu-
20653: sesta telelaitoksen lähettimillä. Kun lähettimen      lokset sekä kokeilutoiminnasta saadut kokemuk-
20654: omistaa telelaitos, lähetysaika on voitu jakaa        set.
20655: monien ohjelmatoiminnan harjoittajien kesken.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20656: Toimintaa ovat harjoittaneet monet erilaiset yh-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20657: teisöt, joten lähetyksiä ei ole tarvinnut rahoittaa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20658: mainostuloilla.                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20659:    Käynnissä olevan paikallisradiokokeilun tulok-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20660: set jäävät yksipuolisiksi, jos mukana on vain                 ryhtyä paikallis- ja lähiradiotoiminnan
20661: mainosrahoitteisia asemia. Paikallisradiotoimin-              kokeilemiseksi radio- ja televisiokomitean
20662: nan pysyvää järjestämistä varten olisi välttämä-              ehdotuksen mukaisesti myös posti- ja te-
20663: töntä hankkia kokemuksia kaikista radio- ja tele-             lelaitoksen lähettimillä sekä kokeilukau-
20664: visiokomitean ehdottamista lähetystoiminnan                   den jälkeisen pysyvän järjestelmän val-
20665: malleista.                                                    mistelemiseksi?
20666: 
20667:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
20668: 
20669:           Esko Aho                Tytti Isohookana-Asunmaa                Aarno von Bell
20670: 
20671: 
20672: 
20673: 
20674: 260384B
20675: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 117
20676: 
20677: 
20678: 
20679: 
20680:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20681: 
20682:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teisiin, ei sen ole havaittu hidastaneen kokeilun
20683: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           edistymistä.
20684: olette 21 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn                 Paikallisradiokokeilun kannalta olisi ollut toi-
20685: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            vottavaa saada kokemusta myös muulla tavoin
20686: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       kuin mainonnalla rahoitetusta toiminnasta, tä-
20687: taja Esko Ahon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        hän ei ollut käytännössä mahdollisuuksia toisin
20688: kysymyksestä n:o 117:                                   kuin muun muassa muissa pohjoismaissa toteute-
20689:                                                         tuissa järjestelyissä. Lähes kaikki 247 :stä toimilu-
20690:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         van hakijasta halusivat rahoittaa toimintansa
20691:         ryhtyä paikallis- ja lähiradiotoiminnan         mainonnalla. Yhdelläkään paikkakunnalla ei ol-
20692:         kokeilemiseksi radio- ja televisiokomitean      lut riittävää määrää sellaisia yhteisöjä hakijoina,
20693:         ehdotuksen mukaisesti myös posti- ja te-        jotka olisivat yhteisvoiminkaan kyenneet ylläpitä-
20694:         lelaitoksen lähettimillä sekä kokeilukau-       mään muulla tavoin rahoitettua paikallisradioase-
20695:         den jälkeisen pysyvän järjestelmän val-         maa. Liikenneministeriö kuitenkin toivoo, että
20696:         mistelemiseksi?                                 paikallisradiotoiminnan harjoittajat sisällyttävät
20697:                                                         kokeilukauden aikana ohjelmistoonsa myös
20698:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        muulla tavoin kuin mainonnalla rahoitettuja pai-
20699: ti seuraavaa:                                           kallisten yhteisöjen yms. tuottamia ohjelmia.
20700:    Valtioneuvosto myönsi 24 päivänä tammikuuta          Tällä tavoin on mahdollista saada kokemuksia
20701: 1985 yhteensä 22 toimilupaa 33 eri hakijalle            myös vaihtoehtoisista ohjelmatuotannon rahoi-
20702: paikallisen ääniyleisradiotoiminnan harjoittami-        tusjärjestelyistä.
20703: seen kokeilutoimintana 1. 3.1985-30.6.1987 vä-              Liikenneministeriö ei näe mitään estettä sille,
20704: lisenä aikana. Toimilupahakemuksia paikallisen          että posti- ja telelaitos rakentaa paikallisradiotoi-
20705: ääniyleisradiotoiminnan harjoittamiseen oli saa-        mintaa varten tarvittavia lähetysasemia, jos se
20706: punut liikenneministeriöön kaikkiaan 247 kappa-         aikanaan osoittautuu paikallisradiotoiminnan
20707: letta.                                                  harjoittajia kiinnostavaksi ratkaisuksi ja on posti-
20708:    Valtioneuvoston 20.12.1979 asettama radio- ja        ja telelaitoksen kannalta taloudellisesti perustel-
20709: televisiokomitea ehdotti 31.1.1984 antamassaan          tua. Koska nyt käynnissä olevan paikallisradioko-
20710: IV osamietinnössä myönnettäväksi kokeilutoimi-          keilun määräajasta on.kuitenkin kulunut jo noin
20711: lupia lähiyleisradiotoimintaan. Tässä yhteydessä        puolet, ei liikenneministeriö toisaalta näe tar-
20712: komitea lisäksi ehdotti, että liikenneministeriö        peelliseksi laajentaa kokeilutoimintaa, vaikka jo-
20713: olisi yhteistyössä posti- ja telehallituksen ja mui-    ku kokeilutoimiluvan hakija nyt osoittautuisi
20714: den tarvittavien osapuolien kanssa kokeilun             kiinnostuneeksi posti- ja telelaitoksen rakenta-
20715: suunnittelussa. Mietinnön mukaan tarvittavien           man lähetysaseman käytöstä. Asia on harkittava
20716: asemien rakentajina voisivat olla posti- ja telehal-    erikseen siinä yhteydessä, kun kokeilukauden
20717: litus tai muut siihen halukkaat.                        jälkeen tehdään päätöstä paikallisen ääniyleisra-
20718:    Posti- ja telelaitoksella ei ole käytettävissään     diotoiminnan pysyvästä järjestelystä.
20719: esimerkiksi varalaitteina sellaisia lähettimiä, joita       Liikenneministeriö on 16 päivänä lokakuuta
20720: olisi voitu käyttää kokeilussa hyväksi. Koska lähe-     1985 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
20721: tysasemille ei myöskään ollut osoitettavissa käyt-      seurata paikallisradiokokeiluja sekä johtaa niihin
20722: töä kokeilukauden jälkeen, posti- ja telelaitoksen      liittyviä tutkimuksia. Työryhmä arvioi tutkimuk-
20723: ei ollut tarkoituksenmukaista hankkia niitä käyt-       sen tuloksia ja raportoi niistä edelleen liikenne-
20724: töönsä pelkästään kokeilua varten. Toisaalta on         ministeriölle. Työryhmässä ovat edustettuna
20725: huomattava, että toimiluvan hakijatkaan eivät           myös paikallisradiotoiminnan harjoittajat. Lii-
20726: osoittaneet erityistä kiinnostusta lähetinlaitteiden    kenneministeriö tulee muun muassa tämän työ-
20727: vuokraamiseen posti- ja telelaitokselta. Vaikka         ryhmän työstään antamien raporttien pohjalta
20728: toimiluvan saajat ovat joutuneet turvautumaan           selvittämään paikallisradiotoimintaan liittyvät ta-
20729: itse hankkimiinsa tai muualta vuokraamiinsa Iait-       loudelliset, tekniset ja oikeudelliset kysymykset.
20730:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1986
20731: 
20732:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
20733:                                         1986 vp. -      KK n:o 117                                       3
20734: 
20735: 
20736: 
20737: 
20738:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
20739: 
20740:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har man inte kunnat konstatera att det skulle ha
20741: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          bromsat upp försöksverksamheten.
20742: den 21 mars 1986 tili vederbörande medlem av               Med tanke på försöksverksamheten med lokal-
20743: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       radio hade det varit önskvärt att få erfarenhet
20744: dagsman Esko Aho m .fl. undertecknade spörs-            även av en annan verksamhet än sådan som
20745: mål nr 117:                                             finansieras med reklam, men detta var inte
20746:                                                         möjligt i praktiken tili skillnad från de arrange-
20747:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        mang som förverkligats i de övriga nordiska
20748:         för att inleda försöksverksamhet med lo-        länderna. Nästan alla de 24 7 som ansökte om
20749:         kal- och näeradio i enlighet med radio-         koncession ville finansiera sin verksamhet med
20750:         och televisionskommittens förslag även          reklam. Det fanns inte på en enda ort tillräckligt
20751:         med post- och televerkets sändare samt          många samfund som ansökte om koncession som
20752:         för att förbereda ett permanent system          ens tillsammans skulle ha kunnat upprätthålla en
20753:         efter försöksperioden?                          lokalradiostation som finansieras på annat sätt.
20754:                                                         Trafikministeriet hoppas dock att de som idkar
20755:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lokal radioverksamhet tar med i sitt pro-
20756: anföra följande:                                        gramutbud under försöksperioden också sådana
20757:                                                         program som har producerats av lokala samfund
20758:    Den 24 januari 1985 beviljade statsrådet 33          etc. och finansierats på annat sätt än genom
20759: sökanden sammanlagt 22 koncessioner för                 reklam. På det sättet kan man få erfarenhet även
20760: försöksverksamhet med lokal radio under tiden           av alternativa finansieringsarrangemang för pro-
20761: 1.3.1985-30.6.1987. Tili trafikministeriet hade         gramproduktionen.
20762: anlänt sammanlagt 24 7 koncessionsansökningar              Trafikministeriet ser inget hinder för att post-
20763: för idkande av lokal ljudrundradioverksamhet.           och televerket bygger de sändarstationer som
20764:    Den av statsrådet 20.12.1979 tillsatta radio-        behövs för lokalradioverksamheten om det i si-
20765: och televisionskommitten föreslog i sitt (IV) del-      nom tid visar sig vara en lösning som intresserar
20766: betänkande 31.1.1984 att koncession beviljas för        dem som idkar lokalradioverksamhet och är eko-
20767: försök med lokal rundradioverksamhet. 1 detta           nomiskt motiverad ur post- och televerkets syn-
20768: sammanhang föreslog kommitten dessutom att              vinkel. A andra sidan anser trafikministeriet att
20769: trafikministeriet samarbetar med post- och tele-        det eftersom redan hälften av den pågående
20770: styrelsen och andra behövliga parter vid plane-         försöksperioden har gått ut inte är nödvändigt att
20771: ringen av försöksverksamheten. Enligt betänkan-         utvidga försöksverksamheten även om någon som
20772: det kan de stationer som behövs byggas antingen         har ansökt om koncession för försöksverksamhet
20773: av post- och telestyrelsen eller av andra villiga.      visar sig vara intresserad av att använda en
20774:     Post- och televerket har inte sådana sändare tili   sändarstation som byggs av post- och televerket.
20775: förfogande t.ex. i form av reservanordningar som        Frågan bör övervägas skilt i det sammanhang då
20776: kunde ha utnyttjats i försöket. Eftersom det inte       man efter försöksperioden beslutar om perma-
20777: heller fanns något bruk för sändarstationerna           nent ordnad lokal ljudrundradioverksamhet.
20778: efter försöksperioden var det inte ändamålsenligt          Trafikministeriet har den 16 oktober 1985
20779: för post- och televerket att skaffa dem enbart för      tillsatt en arbetsgrupp som har i uppgift att följa
20780: försöket. A andra sidan bör man observera att de        med försöken med lokalradio samt leda de un-
20781: som ansökte om koncession inte visade särskilt          dersökningar som hänför sig tili dessa. Arbets-
20782: stort intresse för att hyra sändaranordningarna av      gruppen uppskattar resultatet av undersökningen
20783: post- och televerket. Fastän de som fick konces-        och rapporterar vidare tili trafikministeriet. 1
20784:  sion har varit tvungna att ty sig tili anordningar     arbetsgruppen finns också representanter för dem
20785: som de själva har skaffat eller hyrt på annat håll,     som idkar lokalradioverksamhet. Trafikministe-
20786: 4                                   1986 vp. -    KK n:o 117
20787: 
20788: 
20789: riet kommer bl.a. på basis av arbetsgruppens      tekniska och juridiska frågor som hänför sig tili
20790: rapporter om sitt arbete att utreda ekonomiska,   lokalradioverksamheten.
20791: 
20792:     Helsingfors den 24 april 1986
20793: 
20794:                                                                   Trafikminister Matti Luttinen
20795:                                                    1986 vp.
20796: 
20797: Skriftligt spörsmål nr 118
20798: 
20799: 
20800: 
20801: 
20802:                                      Hellström m.fl.: Om underlättande av transplantationsverksamhe-
20803:                                         ten
20804: 
20805: 
20806:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
20807: 
20808:    Transplantationskirurgi i Finland har långa och        tilistånd tili att organ elier vävnad får användas
20809: goda traditioner. Hornhinnetransplantationer              för transplantationsändamål efter dennes frånfäl-
20810: t.ex. har utförts i 10-tals år och resultaten blir alit   le, kan dessa tilivaratagas-mot anhörigas förbud.
20811: bättre med återstäliande av synen som följd hos              I vida medborgarkretsar visas ett stort intresse
20812: mottagaren.                                               för att redan under livstiden ta stälining tili
20813:    Det årliga behovet av njurtransplantationer            denna fråga. Ofta blir emeliertid ståndpunktsta-
20814: uppgår tili melian 200 och 300. Endast ca 100             gandet värdelöst eftersom vid dödstilifäliet dessa
20815: njurar kan uppbringas för detta ändamål, främst           uppgifter inte finns att tiligå.
20816: av personer som ljuter en bråd död eller av                  Viljan att testamentera vävnaderna kunde
20817: friviliiga donatorer som avstår från sin ena njure.       emeliertid finnas nedtecknad t.ex. i körkortet,
20818: Melian 70-80 % av operationerna medför hälsa              vilket bl.a. Njursjukdomsförbundet, polisen,
20819: och arbetsförmåga hos mottagarna. Internatio-             försäkringsbolagen och läkarkåren stälit sig posi-
20820: nelit sett står de finska resultaten på toppnivå.         tiva tili. Körkortet och sjukförsäkringskortet föl-
20821:                                                           jer ofta ägaren var han än rör sig.
20822:    I takt med den medicinska utvecklingen kom-
20823: mer alit flera organtransplantationer att återge             Sjukförsäkringskorten skali förnyas. Testamen-
20824: hälsan åt en alit större grupp patienter med              teringsuppgifter kunde lämpligen finnas ned-
20825: kroniska och svårt invalidiserande sjukdomar.             tecknade i dessa.
20826: Hjärt-, lever- och andra organtransplantationer               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
20827: utförs redan nu och blir alit vanligare.                  ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20828:                                                           ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
20829:    Problemet inom transplantationsverksamheten            följande spörsmål:
20830: ligger i svårigheten att uppbringa de organ elier
20831: vävnader som behövs. Tili en betydande del                          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
20832: beror detta på att medborgarna inte i tiliräckligt               att underlätta den för många kroniskt
20833: hög grad är medvetna om innehåliet i lagen om                    sjuka mänskor viktiga transplantations-
20834: lösgörandet av vävnader och organ för medicinskt                 verksamheten genom att möjliggöra in-
20835: bruk (355/85) och specielit dess 4 § 2 moment. I                 förandet av testamenteringsviljan i sjuk-
20836: detta stipuleras att om en person givit sitt                     försäkringskortet och/ elier körkortet?
20837: 
20838:      Helsingfors den 21 mars 1986
20839: 
20840:                         Pähr-Einar Hellström                 Ole Wasz-Höckert
20841:                         Hannu Kemppainen                     Riitta Jouppila
20842:                                            Martti Lähdesmäki
20843: 
20844: 
20845: 
20846: 
20847: 260351Q
20848: 2                                       1986 vp. -- KJ( n:o 118
20849: 
20850: Kirjallinen kysymys n:o 118                                                                    Suomennos
20851: 
20852: 
20853: 
20854: 
20855:                                     Hellström ym.: Elimensiirtotoiminnan helpottamisesta
20856: 
20857: 
20858:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20859: 
20860:    Elimensiirtokirurgialla on Suomessa pitkät ja        irrottamiseen siirrettäväksi asianomaisen kuole-
20861: hyvät perinteet. Esimerkiksi sarveiskalvonsiirtoja      man jälkeen toiselle, voidaan toimenpide suorit-
20862: on tehty kymmenittäin, ja tulokset tulevat yhä          taa omaisten kiellosta huolimatta.
20863: paremmiksi näkökyvyn palautuessa vastaanotta-              Laajoissa kansalaispiireissä osoitetaan suurta
20864: jalle leikkauksen tuloksena.                            kiinnostusta ottaa jo elinaikana kantaa tässä asias-
20865:    Munuaisensiirtojen vuotuinen tarve on 200:n          sa. Kannanotto jää kuitenkin usein merkitykset-
20866: ja 300:n välillä. Vain 100 munuaista saadaan            tömäksi, kun kyseinen tieto ei ole kuolinhetkellä
20867: tähän tarkoitukseen, lähinnä ihmisiltä jotka saa-       saatavissa.
20868: vat äkillisesti surmansa tai vapaaehtoisilta luovut-       Tahto testamentata kudoksia voisi olla kirjattu-
20869: tajilta, jotka luopuvat toisesta munuaisestaan.         na esimerkiksi ajokorttiin, mihin muun muassa
20870: Leikkauksista 70--80 % tuo vastaanottajille ter-        Munuaistautiliitto, poliisi, vakuutusyhtiöt ja lää-
20871: veyden ja työkyvyn. Kansainvälisesti katsoen Suo-       kärikunta ovat suhtautuneet myönteisesti. Ajo-
20872: men tulokset edustavat huipputasoa.                     kortti ja sairausvakuutuskortti ovat yleensä omis-
20873:    Lääketieteellisen kehityksen myötä yhä useam-        tajansa mukana kaikkialla, missä hän liikkuu.
20874: mat elimensiirrot tulevat palauttamaan terveyden           Sairausvakuutuskortin uudistaminen on vireil-
20875: yhä suuremmalle ryhmälle potilaita, joilla on           lä. Testamenttaustiedot voitaisiin sopivasti kirjata
20876: kroonisia ja vaikeasti invalidisoivia sairauksia.       ajokorttiin tai sairausvakuutuskorttiin.
20877: Sydän-, maksa- ja muita elimensiirtoja toteute-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20878: taan jo nyt, ja ne tulevat yhä yleisemmiksi.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20879:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20880:    Elimensiirtotoiminnan ongelmana on vaikeus           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20881: saada tarvittavia elimiä tai kudoksia. Merkittäväi-
20882: tä osin tämä johtuu siitä, etteivät kansalaiset ole                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20883: riittävästi tietoisia ihmisen elimien ja kudoksien              siin helpottaakseen monille kroonisesti
20884: irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun              sairaille ihmisille tärkeää elimensiirtotoi-
20885: lain ( 355 18 5) ja erityisesti sen 4 §: n 2 momentin           mintaa mahdollistamaHa luovutustahdon
20886: sisällöstä. Siinä säädetään, että mikäli henkilö on             kirjaamisen sairausvakuutuskorttiin tai
20887: antanut suostumuksensa elimien ja kudoksien                     ajokorttiin?
20888: 
20889:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986
20890: 
20891:                        Pähr-Einar Hellström                 Ole Wasz-Höckert
20892:                        Hannu Kemppainen                     Riitta Jouppila
20893:                                           Martti Lähdesmäki
20894:                                           1986 vp. -       KK n:o 118                                         3
20895: 
20896: 
20897: 
20898: 
20899:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20900: 
20901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            laadittu, ns. elintestamentti. Tällainen kirjalli-
20902: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              nen suostumus yksinkertaistaa menettelyn käy-
20903: olette 21 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn                tännössä suhteellisen harvalukuisissa tapauksissa
20904: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               ja korostaa henkilön viimeisen tahdon merkitys-
20905: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          tä.
20906: taja Hellströmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta             Suostumuksen kirjaaminen ajokorttiin tai vas-
20907: kysymyksestä n:o 118:                                      taavaan asiakirjaan saattaa vaarantaa lain tarkoit-
20908:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            tamaa vapaaehtoisuusperiaatetta. Suostumuksen
20909:         siin helpottaakseen monille kroonisesti            antajan on myös voitava peruuttaa suostumuk-
20910:         sairaille ihmisille tärkeää elimensiirtotoi-       sensa halutessaan. Tällä hetkellä mahdollisesti
20911:         mintaa mahdollistamaila luovutustahdon             irrotettavien elimien määrä sairaalahoidon aikana
20912:         kirjaamisen sairausvakuutuskorttiin tai            syntyneissä tilanteissa on siirrettävien elimien
20913:         ajokorttiin?                                       tarpeeseen nähden riittävä. Voidaan todeta, että
20914:                                                            vuonna 1985 esim. aivoverenvuotoon kuolleilta
20915:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           irrotettiin munuaiset vain 40 prosentilta niissä
20916: ti seuraavaa:                                              tapauksissa, joissa se olisi ollut mahdollista.
20917:    Ihmisen elimien ja kudoksien irrottamisesta                Toisaalta tapaturmissa tai muissa äkillisissä
20918: lääketieteelliseen käyttöön annetun lain ( 3 55 18 5)      kuolemantapauksissa ei yleensä ehditä irrotusti-
20919: 5 §:n mukaan kuolleen ihmisen elimiä ja kudok-             lanteeseen, vaikka suostumus olisi kirjattu esi-
20920: sia saadaan irrottaa toisen ihmisen sairauden ja           merkiksi ajo- tai sairausvakuutuskorttiin, koska
20921: ruumiinvamman hoitoa varten, jollei ole syytä              näissä tilanteissa terveydenhuollon ensisijainen
20922: otaksua, että henkilö eläessään on sellaista toi-          tehtävä on potilaan hoito ja hoidossa tarpeellinen
20923: menpidettä vastustanut tai että hänen lähimmät             ensiapu.
20924: omaisensa tai holhoojansa sitä vastustaisivat. Laki            Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että ihmi-
20925: siis antaa mahdollisuuden elimien irrottamiseen            sen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääketie-
20926: kaikissa tilanteissa, joissa tällaista kieltoa ei tiede-   teelliseen käyttöön annetun lain säännökset ovat
20927: tä olevan olemassa.                                        riittävät ja tarkoituksenmukaiset ja sallivat eli-
20928:    Sanotun pykälän 2 momentin mukaan voidaan               mien irrottamisen tarpeellisessa määrin. Näin
20929: toimenpide suorittaa omaisten kiellosta huoli-             ollen ei ole tarpeellista, että suostumus kirjataan
20930: matta, jos henkilö on antanut suostumuksensa               viranomaisen antamiin, kauan voimassa oleviin
20931: elimien ja kudoksien irrottamiseen puheena ole-            asiakirjoihin, joissa suostumuksen peruuttaminen
20932: van pykälän 1 momentissa säädettyyn tarkoituk-             suostumuksen antajan mielipiteen muututtua on
20933: seen. Suostumus saattaa olla kirjalliseen muotoon          hankalaa.
20934: 
20935:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1986
20936: 
20937:                                                   Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
20938: 4                                      1986 vp. -- RJC n:o 118
20939: 
20940: 
20941: 
20942: 
20943:                                 Till Riksdagens Herr Talman
20944: 
20945:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           rörande donation av organ. Ett sådant skriftligt
20946: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         samtycke förenklar praxis i de förhållandevis få
20947: den 21 mars 1986 till vederbörande medlem av           förekommande fallen, och understryker vikten av
20948: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      personens sista önskan.
20949: dagsman Hellström m.fl. undertecknade spörs-              Antecknandet av samtycke i körkort eller mot-
20950: mål nr 118:                                            svarande dokument kan äventyra den frivillig-
20951:                                                        hetsprincip som avses i lagen. Den som ger sitt
20952:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         samtycke skall också kunna återkalla det när han
20953:         att underlätta den för många kroniskt          vill. För närvarande är antalet organ som eventu-
20954:         sjuka mänskor viktiga transplantations-        ellt avskiljs i situationer som uppstår i sjukhus-
20955:         verksamheten genom att möjliggöra in-          vård tillräckligt i förhållande till behovet av
20956:         förandet av testamenteringsviljan i sjuk-      organ som skall transplanteras. Det kan konstate-
20957:         försäkringskortet och/ eller körkortet?        ras, att år 1985 avskiljdes njurarna från personer
20958:                                                        som hade dött i hjärnblödning endast i 40 % av
20959:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de fall som hade varit möjliga.
20960: anföra följande:                                           Vid olyckor och andra plötsliga dödsfall hinner
20961:    Enligt 5 § lagen om avskiljande av mänskliga        man i allmänhet inte inleda avskiljandet fastän
20962: organ och vävnader för medicinska ändamål              samtycket är antecknat t.ex. i körkortet eller
20963: (355/85) får en avliden persons organ och vävna-       sjukförsäkringskortet,     eftersom    hälsovårdens
20964: der avskiljas för behandlingen av en annan             främsta uppgift i dessa situationer är att ge
20965: människas sjukdom eller kroppsskada, om det            patienten vård och den nödvändiga förstahjälp
20966: inte finns skäl att anta att vederbörande, medan       som behövs i vården.
20967: han var vid liv, motsatt sig en sådan åtgärd eller         Social- och hälsovårdsministeriet anser att stad-
20968: att hans närmaste anhöriga eller förmyndare            gandena i lagen om avskiljande av mänskliga
20969: skulle motsätta sig åtgärden. Lagen ger således        organ och vävnader för medicinska ändamål är
20970: möjlighet till avskiljande av organ i alla situa-      tillräckliga och ändamålsenliga och tillåter avskil-
20971: tioner där man inte känner till ett sådant förbud.     jande av organ i tillräcklig utsträckning. Det är
20972:    Enligt 2 mom. i nämnda paragraf kan åtgär-          alltså inte nödvändigt att göra anteckningar om
20973: den vidtas trots de anhörigas förbud om någon          samtycke i sådana dokument som utfärdas av
20974: har gett sitt samtycke tili att organ eller vävnader   myndigheterna och gäller länge. Det är svårt att
20975: avskiljs för ändamål varom stadgas i 1 mom.            återkalla ett sådant samtycke om den som har
20976: Samtycket kan vara skriftligt, dvs. ett testamente     givit det ändrar åsikt.
20977: 
20978:      Helsingfors den 23 april 1986
20979: 
20980:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20981:                                                  1986 vp.
20982: 
20983: Kirjallinen kysymys n:o 119
20984: 
20985: 
20986: 
20987: 
20988:                                     Kalliomäki: Pelastautumispukujen saamisesta laivojen miehistölle
20989: 
20990: 
20991:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20992: 
20993:    Rahtialus Karelian haaksirikon seurauksena           missään tapauksessa voi aiheuttaa kohtuuttomia
20994: Ruotsin rannikolla 23.3. kuluvaa vuotta meneh-          kustannuksia alusten omistajille, kun muistetaan
20995: tyi kuusi merenkävijää jouduttuaan liian kauan          kauppalaivojen suppeat miehistöluvut ja pide-
20996: odottamaan pelastusta märissä vaatteissa pelas-         tään toisessa vaakakupissa todennäköisiä ihmis-
20997: tuslautalla.                                            henkien säästöjä rahtialus Karelian haaksirikon
20998:    Onnettomuuden jälkeen on kaikissa julkisuu-          tapaisissa tilanteissa.
20999: dessa esiintyneissä asiantuntijalausunnoissa koros-        Itse asiassa pelastautumispukujen hintaa ja
21000: tettu, että uhrien selviytymismahdollisuudet oli-       todennäköistä hintakehitystä ajatellen ei voi vält-
21001: sivat olleet ratkaisevasti paremmat, mikäli heillä      tyä vaatimukselta, että on kiireellisesti tutkittava
21002: olisi ollut käytössään ajanmukaiset pelastautu-         mahdollisuudet varustaa myös pohjoisissa talvi-
21003: mispuvut. Sellaisia ei Karelia-aluksella kuiten-        oloissa säännöllistä matkustajaliikennettä harjoit-
21004: kaan ollut saatavilla, koska omistajayhtiö ei ollut     tavat alukset asianmukaisella määrällä pelastau-
21005: niitä hankkinut eikä laki myöskään velvoittanut         tumispukuja.
21006: yhtiötä niin tekemään.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21007:    Ensi heinäkuun alusta on pelastautumispuvut          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21008: tarkoitus saattaa pakollisiksi rahtilaivoissa, joissa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21009: ei ole katettuja pelastusveneitä. Uudistus koskisi      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21010: siis nytkin vain osaa kauppalaivoista, vaikka ai-
21011: noan asian, hinnan, jonka voidaan nähdä olevan                     Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
21012: esteenä täysimääräiselle uudistukselle, ei tulisi               litus aikoo ryhtyä, että meriliikenneon-
21013: estää pelastautumispukujen määräämistä pakolli-                 nettomuuksissa ei vaarantuisi ihmishen-
21014: siksi kaikille kauppalaivoille. Julkisuudessa ollei-            kiä vain siksi, että merihätään joutuneilla
21015: den tietojen mukaan yhden puvun hinta näet                      ei ole käytettävissään ajanmukaisia pelas-
21016: asettuu 2 000-5 000 markan välille, mikä ei                     tautumispukuja?
21017: 
21018:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1986
21019: 
21020:                                              Antti Kalliomäki
21021: 
21022: 
21023: 
21024: 
21025: 260386D
21026: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 119
21027: 
21028: 
21029: 
21030: 
21031:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21032: 
21033:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Myös Suomi on hyväksynyt edellä mamuun
21034: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         SOLAS 1974 -yleissopimuksen muutospöytäkir-
21035: olette 26 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn           jan. Siten Suomen kansalliseen lainsäädäntöön
21036: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          on otettava vähintään kansainvälisiä sopimus-
21037: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     velvoitteita vastaavat määräykset. Alusten hen-
21038: taja Kalliomäen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     genpelastuslaitteista annetun asetuksen {29/73)
21039: symyksestä n:o 119:                                   2 §:n mukaan suomalaisessa aluksessa tulee olla
21040:                                                       hyväksyttäviä hengenpelastuslaitteita riittävästi
21041:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   aluksen kokoon, käyttötarkoitukseen, kulkuvesiin
21042:         litus aikoo ryhtyä, että meriliikenneon-      sekä aluksessa oleskelevien henkilöiden määrään
21043:         nettomuuksissa ei vaarantuisi ihmishen-       nähden. Asetuksen 3 §:n mukaan merenkulku-
21044:         kiä vain siksi, että merihätään joutuneilla   hallitus valvoo asetuksen noudattamista ja antaa
21045:         ei ole käytettävissään ajanmukaisia pelas-    tarkemmat määräykset alusten hengenpelastus-
21046:         tautumispukuja?                               laitteista.
21047:                                                          Merenkulkuhallituksessa on valmisteilla alus-
21048:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         ten hengenpelastuslaitteista annettujen tarkem-
21049: seuraavaa:                                            pien määräysten muuttaminen. Uusissa kansalli-
21050:    Vaatimus pelastautumispuvuista laivojen tur-       sissa määräyksissä on tarkoitus asettaa SOLAS-
21051: vallisuusvarusteena sisältyy ihmishengen turvalli-    yleissopimusta tiukemmat vaatimukset ja vanho-
21052: suudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvä-        jen alusten osalta yleissopimusta selvästi lyhyem-
21053: lisen yleissopimuksen (SOLAS 1974) vuonna             pi vuoden pituinen siirtymäaika. Tietty siirtymä-
21054: 1983 hyväksyttyyn muutospöytäkirjaan. Muutos-         aika on katsottu tarpeelliseksi mm. pelastautu-
21055: pöytäkirja tulee voimaan 1. 7.1986. Muutospöytä-      mispukujen valmistamis- ja hankkimisaikaa var-
21056: kirjalla voimaan saatettuja uusia vaatimuksia so-     ten.
21057: velletaan aluksiin, joiden köli on laskettu              Merenkulkuhallituksessa valmisteilla olevien
21058: 1. 7.1986 jälkeen (niin sanotut uudet alukset),       kansallisten määräysten mukaan kansainvälisessä
21059: välittömästi alusten valmistuttua sekä niin sanot-    liikenteessä olevalle lastialukselle, jolla on avoi-
21060: tuihin vanhoihin aluksiin (aluksiin, jotka olivat     met pelastusveneet, tullaan vaatimaan pelastau-
21061: liikenteessä 1. 7 .1986) viiden vuoden siirtymäkau-   tumispuvut jokaiselle miehistön jäsenelle. Kate-
21062: den jälkeen 1. 7.1991 lähtien.                        tuin venein varustetulle alukselle tullaan vaati-
21063:    Muutospöytäkirjan mukaan uudet alukset tu-         maan kolme pelastautumispukua venettä kohti.
21064: lee pääsääntöisesti varustaa sellaisilla katetuilla      Vastaavat pelastautumispukuvaatimukset tul-
21065: pelastusveneillä ja pelastuslautoilla, jotka miehi-   laan asettamaan myös kotimaan liikenteessä ole-
21066: tetään jo aluksen kannella ja lasketaan veteen        ville aluksille.
21067: miehitettyinä. Tällöin miehistö ei vesillelaskuti-       Kaikilla alustyypeillä edellytetään otettavaksi
21068: lanteessa joudu veden varaan. Tällaisille aluksille   käyttöön niin sanotut lämpösuojaimet, jotka es-
21069: ei muutospöytäkirjan mukaan vaadita miehistölle       tävät pelastettavien liiallisen lämpötilan alenemi-
21070: pelastautumispukuja lukuun ottamatta valmius-         sen.
21071: veneen miehistölle vaadittua kolmea pukua.               Myös matkustaja-aluksia koskevia vaatimuksia
21072:    Vanhoille aluksille, joissa on avoimet pelastus-   on merenkulkuhallituksessa valmisteilla olevissa
21073: veneet, vaaditaan muutospöytäkirjan mukaan            uusissa määräyksissä tarkoitus tiukentaa verrattu-
21074: kolme pelastautumispukua pelastusvenettä koh-         na yleissopimuksessa määriteltyyn tasoon. Mat-
21075: den, lämpösuojaimet {thermal protective aid)          kustaja-aluksilla tullaan vaatimaan pelastautu-
21076: muille miehistön jäsenille ja uudentyyppiset pe-      mispuvut kolmelle miehistön jäsenelle kutakin
21077: lastusliivit. Uudet varusteet on muutospöytäkir-      pelastusvenettä kohti. Veneisiin sijoitettaville
21078: jan mukaan hankittava viiden vuoden siirtymä-         matkustajille tulisi varata lämpösuojaimia. Mat-
21079: kauden kuluessa {1. 7.1991 mennessä).                 kustajat sijoitetaan veneisiin ja lauttoihin useilla
21080:                                         1986 vp. -- RJ< n:o 119                                            3
21081: 
21082: uudemmilla aluksilla jo laivan kannella. Pelas-         siksi kaikille suomalaisissa lastialuksissa työsken-
21083: tautumispukujen vaatiminen koko matkustaja-             televille merenkulkijoille. Yleensä Suomessa on
21084: aluksen miehistölle on merenkulkuhallituksen            kuitenkin lähdetty siitä, että kansainvälisten me-
21085: mielestä tarpeetonta eikä ilmeisesti edistäisi mat-     riturvallisuussopimusten laadintavaiheessa on tar-
21086: kustajiin kohdistuvia pelastustoimia. Suomen            koin harkittu ja määritelty se kansainvälinen
21087: kansainvälisessä matkustajaliikenteessä on edelli-      meriturvallisuuden taso, joka tullaan vaatimaan
21088: sen 20 vuoden aikana kuljetettu lähes 100 milj.         kaikissa merenkulkumaissa. Näiden velvoitteiden
21089: matkustajaa ilman yhtään onnettomuutta, joissa          ylimeneviä määräyksiä on annettu vain poikkeuk-
21090: matkustajia olisi evakoitu turvaan veneillä tai         sellisesti. Syynä tähän on ollut yhtäältä pyrkimys
21091: pelastuslautoilla. Matkustajaturvallisuuden takee-      kansainvälisesti mahdollisimman yhdenmukai-
21092: na on merenkulkuhallituksen mukaan pelastus-            seen käytäntöön ja toisaalta se, että merenkulun
21093: laitteiden ohella aluskannan uudenaikaisuus, nii-       ja merenkulkijoiden turvallisuudelle asetetut lisä-
21094: den vesitiivis osastointi, tehokkaat ohjailu- ja        vaatimukset suhteessa muiden maiden aluksiin
21095: navigointilaitteet sekä henkilökunnan korkea am-        merkitsevät usein taloudellista lisärasitusta suo-
21096: mattitaito.                                             malaisten alusten kansainväliselle kilpailukyvylle.
21097:    Merenkulkuhallituksessa valmisteilla olevat uu-      Pelastautumispukujen osalta voidaan todeta, että
21098: det määräykset perustuvat yhteispohjoismaiseen          hyväksyttävän puvun vaatiminen kullekin mie-
21099: valmisteluun. Kaikissa pohjoismaissa sovelletaan        histön jäsenelle merkitsisi noin 100 000--
21100: pelastautumispukujen osalta samoja hyväksymis-          200 000 markan kertakustannusta alusta kohden.
21101: kriteereitä ja testausmenetelmiä. Yhtenäistä lin-          Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
21102: jaa pelastautumispukujen pakolliseksi määräämi-         merenkulkuhallitus tulee saattamaan voimaan
21103: sen tasosta ei sen sijaan pohjoismaiden kesken          1. 7.1986 alkaen kansalliset määräykset, jotka
21104: löydetty. Ruotsissa ja Tanskassa aiotaan soveltaa       selvästi ylittävät kansainvälisissä yleissopimuksissa
21105: pelastautumispukumääräysten osalta SOLAS-               määritellyn tason. Viime vuosina tapahtuneet
21106: yleissopimuksen muutospöytäkirjan määräyksiä            ihmishenkiä vaatineet merionnettomuudet anta-
21107: sellaisinaan. Norjassa ja Suomessa on taas tarkoi-      vat kuitenkin aiheen selvittää, tulisiko pelastau-
21108: tus saattaa voimaan edellä kuvatut kansainvälistä       tumispukuvaatimuksissa mennä vielä nyt suunni-
21109: yleissopimusta tiukemmat määräykset.                    teltua tasoa tiukempaan sääntelyyn. Tämän
21110:    Kysymyksessä lähdetään siitä, että pelastautu-       vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriö on kehot-
21111: ruispuvut tulisi määrätä pakollisiksi kaikille lasti-   tanut merenkulkuhallitusta ottamaan asiassa yh-
21112: aluksille. Niin kuin edellä on todettu, ei ole          teyttä eri osapuoliin ja näiden yhteydenottojen
21113: olemassa lainsäädännöllisiä tai kansainvälisiin so-     perusteella tekemään ministeriölle selvityksen sii-
21114: pimuksiin perustuvia esteitä sille, että merenkul-      tä, tulisiko merenkulkuhallituksessa valmisteilla
21115: kuhallitus määräisi pelastautumispuvut pakolli-         olevia määräyksiä entisestään tiukentaa.
21116: 
21117:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1986
21118: 
21119:                                                                                   Ministeri jermu Laine
21120: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 119
21121: 
21122: 
21123: 
21124: 
21125:                                Till Riksdagens Herr Talman
21126: 
21127:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           livräddningsanordningar på fartyg (291 7 3) skall
21128: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         på finländskt fartyg finnas godtagbara livrädd-
21129: av den 26 mars 1986 tili vederbörande medlem          ningsanordningar tili ett antal, som är tillräckligt
21130: av statsrådet för avgivande av svar översänt          med hänsyn tili fartygets storlek, avsedda an-
21131: avskrift av följande av riksdagsman Kalliomäki        vändning, farvatten samt antalet personer som
21132: undertecknade spörsmål nr 119:                        vistas ombord. Enligt förordningens 3 § överva-
21133:                                                       kar sjöfartsstyrelsen efterlevnaden av den förord-
21134:           Vilka brådskande åtgärder avser Rege-       ning samt utfärdar närmare bestämmelser om
21135:        ringen att vidta för att i sjöfartsolyckor     livräddningsanordningar på fartyg.
21136:        inte riskeras människoliv endast därför att       På sjöfartsstyrelsen bereds en ändring av när-
21137:        de som råkar ut i sjönöd inte har moder-       mare bestämmelser om livräddningsanordningar
21138:        na räddningsdräkter?                           på fartyg. Avsikten är att i de nya nationella
21139:                                                       bestämmelserna ställa strängare krav än i SOLAS-
21140:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     konventionen, och i fråga om gamla fartyg en
21141: följande:                                             övergångsperiod på ett år, som är klart kortare än
21142:    Kravet på räddningsdräkter som säkerhets-          i konventionen. En viss övergångsperiod har
21143: utrustning på fartyg ingår i ändringsprotokollet,     ansetts vara behövlig bl.a. med tanke på den tid
21144: som godkändes år 1983, tili 1974 års internatio-      det tar för tillverkning och anskaffning av rädd-
21145: nella konvention om säkerheten för människoliv        ningsdräkter.
21146: tili sjöss (SOLAS 1974). De nya krav som bring-          Enligt de nationella bestämmelser som bereds
21147: ats i kraft genom protokollet tillämpas på fartyg     på sjöfartsstyrelsen kommer man att kräva att
21148: vars köl har sträckts efter 1. 7.1986 (s.k. nya       varje besättningsmedlem på lastfartyg med öpp-
21149: fartyg) omedelbart efter det att fartygen blivit      na livbåtar i internationell trafik skall ha rädd-
21150: färdiga och på s.k. gamla fartyg (fartyg, som var i   ningsdräkt. 1 fråga om fartyg med heltäckta
21151: trafik 1. 7 .1986) efter en övergångsperiod på fem    livbåtar kommer kravet att vara tre räddnings-
21152: år från och med 1. 7. 1991.                           dräkter per båt.
21153:     Enligt ändringsprotokollet skall nya fartyg i        Motsvarande krav på räddningsdräkter kom-
21154: regel förses med sådana heltäckta livbåtar och        mer man också att ställa på fartyg i inrikestrafik.
21155: räddningsflottor som bemannas redan på farty-            Det förutsätts att det på alla fartygstyper skall
21156: gets däck och sänks tili vatten bemannade. Då         tas i bruk hjälpmedel för termiskt skydd, som
21157: hamnar besättningen inte i vattnet. Enligt änd-       hindrar en för stor sänkning av de räddades
21158: ringsprotokollet krävs inte i fråga om sådana         temperatur.
21159: fartyg räddningsdräkter för besättningen, bort-          Avsikten är att också de krav som ställs på
21160: sett från tre dräkter som beredskapsbåtens besätt-    passagerarfartyg skall skärpas i de bestämmelser
21161: ning skall ha.                                        som bereds på sjöfartsstyrelsen från den nivå som
21162:     1 fråga om gamla fartyg med öppna livbåtar        konventionen förutsätter. 1 fråga om passagerar-
21163: krävs enligt ändringsprotokollet tre räddnings-       fartyg kommer man att kräva räddningsdräkter
21164: dräkter per livbåt, hjälpmedel för termiskt skydd     för tre besättningsmedlemmar per varje livbåt.
21165: (thermal protective aid) för andra besättnings-       För de passagerare som skall placeras i båtar skall
21166: medlemmar och livvästar av ny typ. Ny utrust-         reserveras hjälpmedel för termiskt skydd. Passa-
21167: ning skall enligt ändringsprotokollet skaffas inom    gerarna placeras i båtar eller på flottor på de
21168: en övergångsperiod på fem år (senast 1. 7 .1991).     flesta nyare fartyg redan på däcket. Sjöfartsstyrel-
21169:     Finland har också godkänt ändringsprotokollet     sen anser att det är onödigt att kräva att varje
21170: tili ovan nämnda SOLAS 1974 -konvention.              besättningsmedlem på passagerarfartyg skall ha
21171: Sålunda skall i finländsk lagstiftning intas be-      räddningsdräkt och att detta tydligen inte skulle
21172: stämmelser som minst motsvarar internationella        främja de räddningsåtgärder som passagerarna
21173: avtalsförpliktelser. Enligt 2 § förordningen om       blir föremål för. Finlands internationella passage-
21174:                                       1986 vp. -      KK n:o 119                                        5
21175: 
21176: rartrafik har under föregående 20 år transporterat    man i Finland dock utgått ifrån att man då
21177: närmare 100 milj passagerare utan någon olycka
21178:                   0                                   internationella sjösäkerhetsavtal utarbetats noga
21179: där passagerarna skulle ha evakuerats med båtar       har prövat och definierat den nivå för internatio-
21180: eller räddningsflottoro Garanti för passagerarsä-     nell sjösäkerhet som kommer att ställas i alla
21181: kerheten är enligt sjöfartsstyrelsen, vid sidan av    sjöfartsländer Bestämmelser som överträffar
21182:                                                                     0
21183: 
21184: 
21185: 
21186: 
21187: räddningsanordningarna, moderna fartyg, att de        dessa förpliktelser har utfärdats endast undan-
21188: har vattentäta avdelningar, effektiva styrnings-      tagsviso Orsaken tili detta har dels varit att man
21189: och navigeringsanordningar och personai med           eftersträvat en så enhetlig praxis som möjligt och
21190: hög yrkesskickligheto                                 dels att de tilläggskrav som ställs på sjösäkerheten
21191:    De nya bestämmelser som bereds på sjöfarts-        och sjöfararnas säkerhet i förhållande tili andra
21192: styrelsen baserar sig på en samnordisk beredningo     länders fartyg ofta innebär ekonomiska påfrest-
21193: I alla nordiska Iänder tillämpas i fråga om           ningar för fartygens internationella konkurrens-
21194: räddningsdräkter samma kriterier för godkännan-       förmågao För räddningsdräkternas del kan kon-
21195: de och testningsmetodero En enhetlig linje i          stateras att kravet på en godtagbar dräkt för varje
21196: frågan om den nivå på viiken man skall göra           besättningsmedlem skulie innebära en engångs-
21197: räddningsdräkter obligatoriska har man mellan         kostnad på 100 000-200 000 mark per fartygo
21198: de nordiska länderna dock inte funnito I Sverige
21199: och Danmark ämnar man tillämpa i fråga om                Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
21200: räddningsdräkter bestämmelserna i ändringspro-        regeringen att sjöfartsstyrelsen kommer att
21201: tokollet tili SOLAS-konventionen som sådanao I        1. 701986 bringa i kraft nationella bestämmelser
21202: Norge och Finland avser man att bringa i kraft        som klart överträffar den nivå som definierats i
21203: ovan beskrivna bestämmelser som är strängare än       internationella konventioner De senaste årens
21204:                                                                                     0
21205: 
21206: 
21207: 
21208: 
21209: bestämmelserna i konventioneno                        sjöolyckor ger dock anledning att utreda om man
21210:    I spörsmålet utgår man ifrån att det skall         beträffande räddningsdräktskraven borde införa
21211: bestämmas att räddningsdräkterna blir obligato-       en normering som är ännu strängare än den
21212: riska på alla lastfartyg Som ovan konstaterats
21213:                         0                             nivå som nu planeraso Därför har handels- och
21214: finns det inga lagstiftningsmässiga eller på inter-   industriministeriet uppmanat sjöfartsstyrelsen att
21215: nationella avtal baserade hinder för att sjöfarts-    ta kontakt i ärendet med berörda parter och på
21216: styrelsen skulle bestämma att räddningsdräkterna      basis av dessa kontakter lämna tili ministeriet en
21217: är obligatoriska för alla sjöfarare som arbetar       utredning om de bestämmelser som bereds på
21218: ombord på finländska lastfartyg I allmänhet har
21219:                                  0                    sjöfartsstyrelsen ytterligare skall skärpaso
21220: 
21221:      Helsingfors den 2 maj 1986
21222: 
21223:                                                                                 Minister jermu Laine
21224:                                                1986 vp.
21225: 
21226: Kirjallinen kysymys n:o 120
21227: 
21228: 
21229: 
21230: 
21231:                                    Kalliomäki: Pelkästään yrittäjien eläkelain mukaista työeläketurvaa
21232:                                      nauttivien yrittäjien eläketurvan parantamisesta
21233: 
21234: 
21235:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21236: 
21237:    Vuonna 1962 voimaan tullut työntekijäin elä-       veluksessa vuosina 1943-1961 ja 1961 peruste-
21238: kelaki saattoi osaltaan eläketurvan piiriin toisen    tussa omassa liikkeessä 1961-1970 ilman min-
21239: palveluksessa olevat työntekijät.                     käänlaista eläkekenymää, mikä johtuu aiemmin
21240:    Yrittäjien eläkelaki tuli voimaan 1970 taaten      esiintuomastani lainsäädännön epäkohdasta.
21241: yrittäjille eläketurvan.                              Aviopuolisoista miehen osalta vastaavat vuosilu-
21242:                                                       vut ovat 1948-1951 ja 1961-1970. Yhteensä
21243:    Näiden eläkelakien välimaastoon jää suuri          tämä esimerkiksi ottamani yrittäjäpariskunta on
21244: joukko ihmisiä, jotka ovat joutuneet eläketurvan-     siis tehnyt suomalaisessa yhteiskunnassa 49 vuot-
21245: sa osalta kohtuuttoman huonoon asemaan. Sel-          ta sellaista työtä, josta kummallekaan ei ole
21246: lainen yrittäjä, joka on ollut toisen palveluksessa   kenynyt lainkaan eläketurvaa.
21247: ennen vuotta 1962 ja ryhtynyt yrittäjäksi ennen
21248: työntekijäin eläkelain voimaantuloa, on joutunut         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21249:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21250: olemaan ilman lain takaamaa eläketurvan keny-
21251: mää aina YEL:n voimaantuloon saakka.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21252:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21253:    Ankarimmin asia koskettaa pieniä perheyrityk-
21254: siä, joissa monessa tapauksessa molemmat avio-                   Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
21255: puolisot ovat joutuneet väliinputoajan asemaan.               litus aikoo ryhtyä sellaisten yrittäjien elä-
21256: Esimerkkinä tästä mainitsen kultasepänliikettä                keturvan parantamiseksi, joiden työeläke-
21257: pitävän -       henkilökohtaisesti tuntemani -                turva perustuu pelkästään vuonna 1970
21258: pariskunnan. Heistä vaimo työskenteli toisen pal-             voimaan tulleeseen yrittäjien eläkelakiin?
21259: 
21260:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1986
21261: 
21262:                                            Antti Kalliomäki
21263: 
21264: 
21265: 
21266: 
21267: 260390H
21268: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 120
21269: 
21270: 
21271: 
21272: 
21273:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21274: 
21275:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        velvollinen huolehtimaan eläkevakuutuksen otta-
21276: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          misesta ja eläketurvansa kustantamisesta, vakuut-
21277: olette 26 päivänä maaliskuuta 1986 päivätyn            tamisvelvollisuutta ei katsottu mahdolliseksi aset-
21278: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           taa taannehtivasti koskemaan myös lain voimaan-
21279: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tuloa edeltänyttä aikaa. Yrittäjien eläkelain mu-
21280: taja Antti Kalliomäen näin kuuluvasta kirjallises-     kaan yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus yrittä-
21281: ta kysymyksestä n:o 120:                               jäeläkejärjestelmän puitteissa täydentää eläketur-
21282:                                                        vaansa vapaaehtoisilla lisäeduilla.
21283:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
21284:        litus aikoo ryhtyä sellaisten yrittäjien elä-      Yksityisen sektorin työeläkelakien asteittaisen
21285:        keturvan parantamiseksi, joiden työeläke-       voimaantulon johdosta vanhemmilla ikäluokilla
21286:        turva perustuu pelkästään vuonna 1970           eläke jäisi normaalien karttumissäännösten mu-
21287:        voimaan tulleeseen yrittäjien eläkelakiin?      kaan varsin pieneksi. Heidän osaltaan eläketurvaa
21288:                                                        on kuitenkin parannettu eläkkeen vähimmäis-
21289:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         määrää koskevilla säännöksillä, joiden avulla
21290: seuraavaa:                                             myös yrittäjälle turvataan pääasiallisesti valtion
21291:                                                        varoista 38 prosentin vähimmäiseläke edellyt-
21292:    Työntekijäin eläkelaissa lähtökohtana on, että      täen, että hän on kuulunut yrittäjäeläkejärjestel-
21293: työnantaja on velvollinen huolehtimaan työnteki-       män piiriin koko sen voimassaoloajan.
21294: jöidensä eläketurvan järjestämisestä ja kustanta-
21295: misesta. Näin ollen mainittua lakia säädettäessä          Myös kansaneläkelain mukainen lisäosa korvaa
21296: katsottiinkin kohtuulliseksi, että lain antamispäi-    osaltaan työeläketurvaan mahdollisesti jääneitä
21297: vänä 8. 7.1961 voimassa ollut työsuhde kuuluisi        aukkoja. Lisäosa muuttui vuoden 1985 alusta
21298: lain piiriin ja sen perusteella kertyisi eläkettä      eläkevähenteiseksi, mikä merkitsee, että sen mää-
21299: myös lain voimaantuloa edeltäneeltä ajalta. Sa-        rään vaikuttavat ainoastaan eläkkeensaajan omat
21300: nottua ajankohtaa aikaisemmin päättyneet työ-          eläketulot. Nykyinen täysimääräinen lisäosa on
21301: suhteet jäivät lain soveltamispiirin ulkopuolelle.     1.1.1986 alkaen 1506 markkaa kuukaudessa.
21302:    Yrittäjätoiminnan perusteella sen sijaan elä-          Hallitus seuraa vähimmäiseläkkeiden kehitty-
21303: kettä kertyy ainoastaan lain voimaantulon              mistä ja ryhtyy, mikäli aihetta ilmenee, tarpeelli-
21304: 1.1.1970 jälkeiseltä ajalta. Koska yrittäjä on itse    siin toimenpiteisiin.
21305: 
21306:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1986
21307: 
21308:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
21309:                                       1986 vp. -     KK n:o 120                                         3
21310: 
21311: 
21312: 
21313: 
21314:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
21315: 
21316:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ta sitt pensionsskydd, ansågs det inte vara möjligt
21317: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       att retroaktivt tillämpa försäkringsskyldigheten
21318: den 26 mars 1986 tili vederbörande medlem av         på tiden före lagens ikraftträdande. Enligt lagen
21319: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    om pension för företagare har företagaren dock
21320: dagsman Antti Kalliomäki undertecknade spörs-        möjlighet att inom ramen för företagarpensions-
21321: mål nr 120:                                          systemet komplettera sitt pensionsskydd med
21322:                                                      frivilliga tilläggsförmåner.
21323:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-
21324:        geringen vidta för att förbättra pensions-        På grund av att arbetspensionslagarna inom
21325:        skyddet för sådana företagare, vilkas ar-     den privata sektorn har trätt i kraft stegvis, skulle
21326:        betspensionsskydd baserar sig enbart på       de äldre åldersklassernas pension enligt normala
21327:        FöPL, som trädde i kraft år 1970?             tillväxt stadganden bli ytterst liten. För deras del
21328:                                                      har pensionsskyddet dock förbättrats genom stad-
21329:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ganden om minimibelopp för pension. Med
21330: anföra följande:                                     hjälp av dessa tillförsäkras även en företagare
21331:                                                      huvudsakligen av statens medel en minimipen-
21332:   Utgångspunkten i lagen om pension för ar-          sion om 38 %, förutsatt att han under hela den
21333: betstagare är, att arbetsgivaren är skyldig att      tid företagarpensionssystemet har varit i kraft,
21334: ordna och bekosta pensionsskyddet för sina ar-       har omfattats av detta.
21335: betstagare. Därför ansångs det vid stiftandet av
21336: nämnda lag vara rimligt, att arbetsförhållande,          Även den tilläggsdel som utgår enligt folkpen-
21337: som var i kraft 8. 7.1961 då lagen gavs, omfattas    sionslagen ersätter delvis de luckor som eventu-
21338: av lagen och att pension inflyter med stöd av        ellt finns i arbetspensionsskyddet. Tilläggsdelen
21339: lagen även för den tid som föregick tidpunkten       ändrades vid ingången av år 1985 så att den blev
21340: för lagens ikraftträdande. De arbetsförhållanden     pensionsavhängig, vilket innebär att endast pen-
21341: som hade upphört före nämnda tidpunkt berör-         sionstagarens egoa pensionsinkomster inverkar på
21342: des inte av lagen.                                   dess belopp. Den nuvarande tilläggsdelens fulla
21343:    På grundvalen av företagsverksamhet inflyter      belopp ärfr.o.m. 1.1.1986 1 506 mk i månaden.
21344: pension däremot endast för tiden efter lagens            Regeringen följer utvecklingen av minimipen-
21345: ikraftträdande 1.1.1970. Då företagaren är skyl-     sionerna och vidtar vid behov erforderliga åtgär-
21346: dig att själv teckna pensionsförsäkring och bekos-   der.
21347: 
21348:     Helsingfors den 28 april 1986
21349: 
21350:                                                                              Minister Matti Puhakka
21351: 1
21352: 1
21353:  1
21354:   1
21355:   1
21356:    1
21357:    1
21358:     1
21359:      1
21360:      1
21361:       1
21362:       1
21363:        1
21364:         1
21365:         1
21366:          1
21367:           1
21368:           1
21369:            1
21370:             1
21371:             1
21372:              1
21373:              1
21374:               1
21375:                1
21376:                1
21377:                 1
21378:                 1
21379:                                                1986 vp.
21380: 
21381: Kirjallinen kysymys n:o 121
21382: 
21383: 
21384: 
21385: 
21386:                                    Vähäkangas ym.: Suunnitelmista supistaa Vihanoin aseman auki-
21387:                                      oloaikoja
21388: 
21389: 
21390:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21391: 
21392:    Pyrkiessään säästämään kustannuksissa ja val-      mättä siis VR tarjoaa entistä heikompaa palvelua
21393: vonta-automaation kehittyessä VR vähentää hen-        ja vähemmän mukavuutta.
21394: kilökuntaa mm. Vihanoin asemalla. Niinpä auki-           Kun Vihanoin aseman kautta sentään kulkee
21395: oloaikoja supistetaan Vihanoin asemalla 1.6. al-      lähes puolet Siika- ja Pyhäjokialueen VR:n hen-
21396: kaen niin, että uudet aukioloajat olisivat maa-       kilöliikenteestä, on VR:n pyrkimyksiä pidettävä
21397: nantaista torstaibio kello 6:sta lO:een ja 12:sta     huonoina. Niinpä kysymmekin valtioneuvoston
21398: 17.30:een, perjantaisin kello 6:sta 17.30:een ja      asianomaiselta jäseneltä valtiopäiväjärjestyksen
21399: 19.30:stä 24:ään, lauantaisin kello 7.20:stä          37 §:n 1 momentin nojalla:
21400: 9.20:een ja 12:sta 17.30:een sekä sunnuntaisin
21401: 12:sta 17. 30:een ja 19. 30:stä 24:ään. Näinä ai-               Onko Hallitus tietoinen Vihanoin ase-
21402: koina odotussali olisi auki ja aseman toimisto               man aukioloaikojen supistamisen mat-
21403: palvelisi matkustavaisia. Viitenä päivänä__viikossa          kustavaisille aiheuttamista hankaluuksis-
21404: ovet siis suljettaisiin jo kello 17.30 nun, että             ta, ja
21405: iltajunien aikaan ei matka- tai paikkalipun osto                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin auki-
21406: olisi mahdollista. Tällöin ei liioin olisi kukaan            oloaikojen supistamisesta luopumiseksi ja
21407: kuuluttamassa matkustajille mahdollisista tilapäi-           riittävän    henkilökunnan     pitämiseksi
21408: sistä aikataulumuutoksista mm. junan myöhästy-               Vihanoin asemalla, jotta lipunosto, aika-
21409: essä. Matkustavaiset eivät myöskään pääsisi näinä            taulujen äkillisistä muutoksista ilmoitta-
21410: aikoina odotussaliin lämmittelemään suojaan sa-              minen ja odotussalin aukiolo voitaisiin
21411: teelta, viimalta, pyryitä taikka pakkaselta. Eittä-          säilyttää ennallansa?
21412: 
21413:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1986
21414: 
21415:                      Juhani Vähäkangas                         Pirkko Turpeinen
21416: 
21417: 
21418: 
21419: 
21420:  260372N
21421: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 121
21422: 
21423: 
21424: 
21425: 
21426:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21427: 
21428:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kauko-ohjaus- ja linjasuojastusjärjestelmä joka
21429: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       parantaa turvallisuutta ja lisää rataosan kapasi-
21430: olette 1 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-      teettia. Järjestelmä toimii keskitetysti, joten väli-
21431: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    liikennepaikoilla ei tarvita kuin erittäin harvoissa
21432: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     poikkeustapauksissa henkilöitä junaliikenteen
21433: Vähäkankaan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       hoitamiseksi. Tästä johtuen myös Vihanoin ase-
21434: kysymyksestä n:o 121:                               malla vähenee henkilökunnan tarve.
21435:           Onko Hallitus tietoinen Vihanoin ase-        Kun asiakaspalvelun vuoksi henkilökuntaa tar-
21436:        man aukioloaikojen supistamisen mat-         vitaan Vihanoissa lähinnä vain silloin, kun hen-
21437:        kustavaisille aiheuttamista hankaluuksis-    kiläliikenteen junat pysähtyvät Vihanoin asemal-
21438:        ta, ja                                       la, on henkilökunnan työvuorot suunniteltu tältä
21439:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin auki-     pohjalta ottaen huomioon vähintään kohtuulli-
21440:        oloaikojen supistamisesta luopumiseksi ja    sen palvelutason säilyminen ja taloudellisuus,
21441:        riittävän    henkilökunnan     pitämiseksi   siten kuin pitkäaikaisen kokemuksen mukaan
21442:        Vihanoin asemalla, jotta lipunosto, aika-    asiakasmäärät edellyttävät.
21443:        taulujen äkillisistä muutoksista ilmoitta-
21444:        minen ja odotussalin aukiolo voitaisiin        Matkalippuja voidaan ostaa samaan hintaan
21445:        säilyttää ennallansa?                        myös kaikista matkatoimistoista ja tarvittaessa
21446:                                                     myös junassa, joten tässä suhteessa palvelu ei
21447:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    juuri heikkene.
21448: ti seuraavaa:                                         Odotustilapalvelut tullaan suunnittelemaan si-
21449:   Rataosalla Ylivieska-Oulu otetaan käyttöön        ten, että matkustajille järjestetään mahdollisuus
21450: 1.6.1986 uusi nykyaikainen ja tehokas junien        junan odotteluun lämpimissä tiloissa.
21451: 
21452:     Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1986
21453: 
21454:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
21455:                                      1986 vp. -     KK n:o 121                                      3
21456: 
21457: 
21458: 
21459: 
21460:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21461: 
21462:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        fjärrmanövrerings- och Iinjeblockeringssystem för
21463: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tågen, ett system som förbättrar säkerheten och
21464: den 1 april 1986 tili vederbörande medlem av        ökar bandelens kapacitet. Systemet fungerar cen-
21465: statsrådet översänt följande av riksdagsman Vähä-   tralt, vilket innebär att man endast i ytterst
21466: kangas m.fl. undertecknade spörsmål nr 121:         sällsynta undantagsfall kommer att behöva perso-
21467:                                                     nai på de mellanliggande trafikplatserna för att
21468:           Är Regeringen medveten om de olä-         sköta tågtrafiken. Av denna anledning minskar
21469:        genheter som resande åsamkas då öppet-       också behovet av personai på Vihanti station.
21470:        hållningstiderna vid Vihanti station har        Eftersom det för kundbetjäningen behövs per-
21471:        skurits ned, och                             sonai på Vihanti station närmast bara när tågen
21472:           har Regeringen för avsikt att vidta       för persontrafik stannar där, har personalens
21473:        åtgärder så att nedskärningen av öppet-      arbetsrurer planerats utgående från detta, med
21474:        hållningstiderna kan upphävas och till-      beaktande av att en åtminstone skälig servicenivå
21475:        räckligt mycket personai hållas på Vihanti   skall kunna bibehållas och att verksamheten skall
21476:        station för att biljettköp, meddelanden      vara ekonomisk på det sätt som, enligt långvarig
21477:        om plötsliga förändringar i tidtabellen      erfarenhet, antalet passagerare förutsätter.
21478:        och väntsalens öppethållning skall kunna        Biljetter kan köpas tili samma pris vid alla
21479:        bibehållas oförändrade?                      resebyråer och vid behov också på tåget, vilket
21480:                                                     innebär att servicen i detta avseende knappast
21481:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     blir sämre.
21482: anföra följande:                                       Väntrumsservicen kommer att planeras så, att
21483:   På banavsnittet Ylivieska-Uleåborg tas            passagerarna bereds möjlighet att vänta på tågen
21484: 1.6.1986 i bruk ett nytt, modernt och effektivt     i varma utrymmen.
21485: 
21486:      Helsingfors den 16 april 1986
21487: 
21488:                                                                     Trafikminister Matti Luttinen
21489:                                                1986 vp.
21490: 
21491: Skriftligt spörsmål nr 122
21492: 
21493: 
21494: 
21495: 
21496:                                   Norrback m.fl.: Om ersättning för stormskador tili växthusodlare
21497: 
21498: 
21499:                                Till Riksdagens Herr Talman
21500: 
21501:   Den svåra storm som drog fram över delar av           Det är delvis oklart i viiken utsträckning
21502: vårt land i slutet av mars detta år åstadkom stora   försäkringar kan täcka de förluster som stormen
21503: skador på växthus framför allt i Sydösterbotten.     förorsakade. Tili solidariteten i vårt samhälie hör
21504: Stormen inträffade vid en tidpunkt när det redan     att statsmakten stälier upp med ersättningar om
21505: fanns plantor i växthusen, men när temperaturen      någon grupp av befolkningen drabbas av stora
21506: ute ännu var låg. Stormen åstadkom följaktligen      förluster p.g.a. t.ex. storm. En sådan situation
21507: skador inte enbart på växthusen, utan också på       kan anses ha inträtt nu.
21508: plantbestånd i växthusen.                               Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
21509:    Inkomsterna får växthusodlarna oftast först i     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21510: ett senare skede. Under de veckor i februari och     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
21511: mars, när plantorna växer, men när de ännu inte      följande spörsmål:
21512: ger någon skörd, har växthusägarna mycket stora
21513: utgifter, men inga inkomster. Den svåra stormen               Vad avser Regeringen att göra för att
21514: drabbade växthusägarna vid den mest ogynnsam-               de växthusägare som drabbats av den
21515: ma tidpunkten. Då växthusnäringen under något               hårda stormen, framför alit i Sydösterbot-
21516: år haft rätt svag lönsamhet, kom stormen vid en             ten, skall hålias skadeslösa?
21517: oläglig tidpunkt också med tanke på näringens
21518: lönsamhet i ett längre perspektiv.
21519: 
21520:     Helsingfors den 1 april 1986
21521: 
21522:                      Ole Norrback                             Håkan Malm
21523: 
21524: 
21525: 
21526: 
21527: 26o401U
21528: 2                                    1986 vp. -- ~ n:o 122
21529: 
21530: Kirjallinen kysymys n:o 122                                                                Suomennos
21531: 
21532: 
21533: 
21534: 
21535:                                  Norrback ym.: Myrskytuhojen korvaamisesta kasvihuoneviljelijöille
21536: 
21537: 
21538:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21539: 
21540:    Maaliskuun lopussa maamme eräiden osien yli      elinkeinon kannattavuutta pitemmällä tähtäimel-
21541: kulkenut ankara myrsky aiheutti ennen kaikkea       lä.
21542: Etelä-Pohjanmaalla suuria vahinkoja kasvihuo-           On osittain epäselvää, missä laajuudessa va-
21543: neille. Myrsky sattui ajankohtana, jolloin kasvi-   kuutukset voivat kattaa myrskyn aiheuttamat
21544: huoneissa oli jo taimia, mutta ulkolämpötila        vahingot. Yhteiskuntamme yhteisvastuullisuu-
21545: vielä oli alhainen. Myrsky ei siksi aiheuttanut     teen kuuluu, että valtiovalta tulee korvausten
21546: vahinkoa vain itse kasvihuoneille, vaan myös        avulla vastaan, mikäli jokin väestöryhmä joutuu
21547: niiden taimikannalle.                               esimerkiksi myrskyn takia kärsimään suuria va-
21548:                                                     hinkoja. Voidaan katsoa, että nyt on kysymys
21549:    Kasvihuoneviljelijät saavat useimmiten tulonsa   tällaisesta tilanteesta.
21550: vasta myöhäisemmässä vaiheessa. Niinä helmi- ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21551: maaliskuun viikkoina, jolloin taimet kasvavat,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21552: mutta eivät vielä anna satoa, kasvihuoneviljeli-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21553: jöillä on hyvin suuret menot, mutta ei lainkaan     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21554: tuloja. Ankara myrsky koetteli kasvihuoneiden
21555: omistajia mahdollisimman epäedullisena ajan-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta anka-
21556: kohtana. Kun kasvihuone-elinkeinon kannatta-                ran myrskyn etenkin Etelä-Pohjanmaalla
21557: vuus on jo muutaman vuoden ollut melko heik-                kasvihuoneiden omistajille aiheuttamat
21558: ko, tuli myrsky pahaan aikaan myös ajatellen                vahingot korvattaisiin?
21559: 
21560:     Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1986
21561: 
21562:                      Ole Norrback                            Håkan Malm
21563:                                        1986 vp. -- KJ( n:o 122                                           3
21564: 
21565: 
21566: 
21567: 
21568:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21569: 
21570:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          olevassa tapauksessa useimmilla vahingonkärsi-
21571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jäistä vakuutukset olivat kunnossa. Kun tuulen
21572: olette 1 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-         voima ylitti selvästi myrskyrajan, tulevat vahingot
21573: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       korvamiksi voimassa olevien sopimusten mu-
21574: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kaan. Sen sijaan ne viljelijät, joiden kasvihuoneet
21575: Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       ovat vakuuttamattomat, alivakuutettuja tai niin
21576: symyksestä n:o 122:                                    vanhoja ja heikkokuntoisia, ettei huoneita enää
21577:                                                        saada vakuutetuksi käyttöarvoa vastaavasti, mak-
21578:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta anka-       savat tuntuvastikin myrskyvahingoista. Tällaisille
21579:         ran myrskyn etenkin Etelä-Pohjanmaalla         riskinottajille tulevien vahinkojen varalle ei ole
21580:         kasvihuoneiden omistajille aiheuttamat         korvausjärjestelmää.
21581:         vahingot korvattaisiin?
21582:                                                           Tiedossa on tapauksia, joissa kasvihuoneviljel-
21583:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         mille tapahtuneiden myrskyvahinkojen korvaa-
21584: seuraavaa:                                             misesta on syntynyt esim. erilaisista tulkinnoista
21585:                                                        johtuvia erimielisyyksiä vakuutuksenottajan ja va-
21586:    Maaliskuun 23. päivänä 1986 myrsky aiheutti
21587:                                                        kuutuslaitoksen välille. Kasvihuoneviljelijöiden
21588: vahinkoja kasvihuoneviljelmille etenkin Närpiön
21589:                                                        ja vakuutuslaitosten välillä käydäänkin par' aikaa
21590: kunnan alueella, mutta myös muualla. Myrskyn
21591:                                                        neuvotteluja kasvihuonevakuutusten ehtojen tar-
21592: aiheuttamaa tuhoa luultiin aluksi varsin suureksi.
21593:                                                        kistamisesta, täsmentämisestä ja ajanmukaistami-
21594: Sittemmin kävi ilmi, että vahingot olivat arveltua
21595:                                                        sesta. On tärkeää, että vakuutustarjonta palvelee
21596: vähemmät ja ettei niiden vuoksi tuotannon koko-
21597:                                                        hyvin myös kasvihuoneviljelyä ja että kasvihuone-
21598: naismääriin tule tuntuvia muutoksia. Lopullista
21599:                                                        laitosten omistajat huolehtivat asiallisesta vakuut-
21600: selvitystä vahingoista ei vielä ole esitetty; tämän-
21601:                                                        tamisesta.
21602: hetkiset arviot ovat noin 1, 5--2 milj. markkaa.
21603:    Kasvihuoneet ja niissä oleva kasvusto voidaan          Edellä olevaan viitaten todetaan, ettei vastatta-
21604: vakuuttaa myrskyn aiheuttamien tuhojen varalta.        vana oleva kirjallinen kysymys anna aihetta eri-
21605: Näin menetellään yleisesti, ja tässä puheena           tyistoimiin.
21606: 
21607:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1986
21608: 
21609:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
21610: 4                                      1986 vp. -- KJ( n:o 122
21611: 
21612: 
21613: 
21614: 
21615:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21616: 
21617:    1 det syfte 37 § 1. mom. riksdagdordningen          skadelidande sina försäkringar i ordning. Då
21618: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         vindstyrkan klart överstiger stormgränsen, ersätts
21619: den 1 april 1986 tili vederbörande medlem av           skadorna enligt gäliande avtal. Odlare, vilkas
21620: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      växthus är oförsäkrade elier underförsäkrade elier
21621: dagsman Norrback m.fl. undertecknade spörsmål          så gamla och i så dåligt skick, att utrymmena inte
21622: nr 122:                                                längre kan försäkras tili ett belopp som motsvarar
21623:                                                        bruksvärdet, får däremot betala kännbart för
21624:           Vad avser Regeringen att göra för att        stormskadorna. Det existerar inte något ersätt-
21625:         de växthusägare som drabbats av den            ningssystem för skador som drabbar sådana risk-
21626:         hårda stormen, framför alit i Sydösterbot-     tagare.
21627:         ten, skali hålias skadeslösa?
21628:                                                            Det finns kända fali, i vilka det uppstått
21629:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        meningsskiljaktigheter melian försäkringstagare
21630: anföra följande:                                       och försäkringsanstalt t.ex. på grund av olika
21631:                                                        tolkningar som gälier ersättning för stormskador
21632:    Den 23 mars 1986 förorsakade stormen skador
21633:                                                        på växthusodlingar. För närvarande pågår
21634: på växthusodlingar främst inom Närpes kom-
21635:                                                        förhandlingar melian växthusodlarna och försäk-
21636: muns område, men även på annat håli. Först
21637:                                                        ringsanstalterna om justering, precisering och
21638: trodde man att stormen hade förorsakat betydan-
21639:                                                        uppdatering av vilikoren i växthusförsäkringarna.
21640: de skador. Det framgick dock senare att skadorna
21641:                                                        Det är viktigt att försäkringsutbudet på ett
21642: var mindre än väntat och att den totala produk-
21643:                                                        tilifredsstäliande sätt förmår tiligodose även växt-
21644: tionsmängden inte påverkas märkbart. Det har
21645:                                                        husodlingens behov och att ägarna tili växthusan-
21646: ännu inte framlagts någon slutlig utredning om
21647:                                                        läggningar ser tili att de har sina försäkringar i
21648: skadorna; de uppskattas för närvarande tili ca
21649:                                                        ordning.
21650: 1,5--2 milj. mk.
21651:    Växthusen och växtbeståndet i dessa kan                Med hänvisning tili det ovan anförda kan det
21652: försäkras mot stormskador. Detta är ett alimänt        konstateras att föreliggande skriftliga spörsmål
21653: förfarande, och i det aktuelia faliet hade de flesta   inte ger anledning tili särskilda åtgärder.
21654: 
21655:      Helsingfors den 7 maj 1986
21656: 
21657:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
21658:                                                 1986 vp.
21659: 
21660: Skriftligt spörsmål nr 123
21661: 
21662: 
21663: 
21664: 
21665:                                    Westerlund m.fl.: Om ekonomiskt stöd för grundande av det
21666:                                      Cancerinstitut som Cancerföreningen föreslår
21667: 
21668: 
21669:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21670: 
21671:    Cancerföreningen i Finland har redan under          blygsam nivå. För det egentliga inrättandet elier
21672: många år understrukit betydelsen och behovet av        grundandet av Cancerinstitutet beräknas krävas
21673: en avsevärt utökad forskning av cancersjukdomar        ca 20 miljoner mark. Driftskostnaderna, i vilka
21674: av olika slag även som gjort konkreta förslag tili     även beräknats lönekostnaderna för skötseln av
21675: åtgärder.                                              den praktiska driften, beräknas uppgå tili ca
21676:     Cancerföreningens nyligen gjorda initiativ om      1-2 miljoner mark per år.
21677: grundandet av ett särskilt Cancerinstitut syftar          Kostnaderna för den egentliga forskningen blir
21678: tili ett genombrott inom vår cancerforskning och       återigen beroende av antalet cancerforskare som
21679: är sålunda värt alit tänkbart stöd.                    anknyts tili instirutets verksamhet. Att i detta
21680:     Inre mindre än var fjärde finländare i genom-      hänseende angiva några exakta belopp är inte
21681: snitt insjuknar vid något tilifälie i livet i cancer   möjligt då forskningens omfattning och inrikt-
21682: och såväl det absoluta talet som proportionen          ning kommer att vara beroende av de resurstili-
21683: påvisar en fortsatt stigande kurva.                    gångar som står tili buds.
21684:     Den enda och effektiva vägen tili en förändrad        Med tanke på det erkännande vår medicinska
21685:                                                        forskning rönr på det internationelia planet i
21686: och färbättrad siruation i framtiden ligger i de
21687:                                                        många sammanhang kan man säkert framledes
21688: rön man genom en effektiverad cancerforskning
21689:                                                        även räkna med ekonomiskt stöd från andra
21690: kan åstadkomma.
21691:                                                        Iänder för det nya Cancerinstitutets forsknings-
21692:     Vissa typer av cancersjukdomar har under de        verksamhet.
21693: senaste tiderna påvisat en oroväckande ökning,            Man har anledning att förmoda att de organi-
21694: varvid specielit kan nämnas bröstcancer hos kvin-
21695:                                                        sationer och inrättningar, vilka har en naturlig
21696: nor. Under de senaste tiderna har uppdagats
21697:                                                        förankring tili den verksamhet som kommer att
21698: omkring 1 700 nya fall per år och frekvensen           bedrivas inom det planerade Cancerinstitutet, på
21699: påvisar en fortsatt kraftigt stigande trend. Den       olika sätt kommer att sluta upp kring Cancerför-
21700: undersökning av trenden beträffande bröstcancer
21701:                                                        eningens beaktansvärda initiativ.
21702: hos kvinnor, som utfördes under 1980, och som
21703:                                                           Med tanke på det rätt betydande investerings-
21704: redan då påvisade en skrämmande ökning, så att
21705:                                                        behov det trots alit är fråga om, är det givet att
21706: anralet nya fall vid år 2000 kommer att överstiga      blickarna i första hand riktas tili regeringen och
21707: 3 000 1år, har tyvärr på inret sätt vid senare
21708:                                                        riksdagen.
21709: granskningar kunnat korrigeras nedåt. Nämnas
21710:                                                           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
21711: kan att enbart de nya falien av bröstcancer hos
21712:                                                        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21713: kvinnor inom de närmaste åren kommer att kräva
21714:                                                        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
21715: ett helt nytt separat sjukhus om situationen skali
21716:                                                        följande spörsmål:
21717: kunna bemästras.
21718:     Inom Cancerföreningen har man i första hand                  På vilket sätt och i viiken utsträckning
21719: avsett att utnyttja redan befintliga gamla utrym-             kommer Regeringen att tiligodose ekono-
21720: men genom en koordinering av verksamhets-                     miskt stöd för grundandet av det Cancer-
21721: formerna, vilket även innebär att de beräknade                institut Cancerföreningen i Finland tagit
21722:  kostnaderna kommer att ligga på en tämligen                  initiativet tili?
21723: 
21724: 
21725: 
21726: 
21727:  260413H
21728: 2                                  1986 vp. -- NJC n:o 123
21729: 
21730:     Helsingfors den 2 april 1986
21731: 
21732:         Henrik Westerlund           Ole Norrback                  Mikko Jokela
21733:        Veikko Vennamo               Heikki Kokko                  Liisa Kulhia
21734:        Heikki Järvenpää             Pertti Salolainen             Aarno von Bell
21735:         Iiro Viinanen               Pentti Kettunen               Einari Nieminen
21736:        Sakari Valli                 Taisto Tähkämaa               Timo Roos
21737:         Helena Pesola               Sakari Knuuttila              Esko Almgren
21738:        Ben Zyskowicz                Kati Peltola                  Toivo T. Pohjala
21739:        Pirjo Rusanen                Impi Muroma                   Anna-Liisa Piipari
21740:         Hannu Tenhiälä              Ulla-Leena Alppi              Håkan Nordman
21741:         Pertti Hietala              Lea Savolainen                Anna-Kaarina Louvo
21742:        Irma Rosnell                 Pentti Poutanen               Reino Karpola
21743:        Pentti Mäki-Hakola           Sinikka Hurskainen-Leppänen   Lea Sutinen
21744:         Mauno Manninen              Seppo Tikka                   Heimo Linna
21745:         Anssi Joutsenlahti          Mats Nyby                     Jouko Tuovinen
21746:        Riitta Uosukainen            Pentti Lahti-Nuuttila         Päivi Varpasuo
21747:         Matti Viljanen              Saara-Maria Paakkinen         Helvi Koskinen
21748:        Lauri Impiö                  Tuulikki Hämäläinen           Reino Jyrkilä
21749:         Matti Kautto                Mikko Vainio                  Helge Saarikoski
21750:        Väinö Raudaskoski            Sampsa Aaltio                 Heikki Mustonen
21751:        Sirkka-Liisa Anttila         Kalevi Mattila                Jorma Rantanen
21752:        Pentti Skön                  Juho Koivisto                 Riitta Jouppila
21753:         Ole Wasz-Höckert            Juhani Vähäkangas             Tapio Holvitie
21754:        Ensio Laine                  Jukka Vihriälä                Hannu Kemppainen
21755:        Eeva Turunen                 Kimmo Sasi                    Mikko Elo
21756:         Saara Mikkola               Reino Paasilinna              Elsi Hetemäki-Olander
21757:         Matti Maijala               Mauri Pekkarinen              Ilkka Kanerva
21758:        Elisabeth Rehn               Mauri Miettinen               Boris Renlund
21759:        Heikki Perho                 Gunnar Jansson                Katri-Helena Eskelinen
21760:        Aila Jokinen                 Olli Helminen                 Ritva Laurila
21761:        Tuure Junnila                Liisa Hilpelä                 Juhani Tuomaala
21762:        Lea Kärhä                    Martti Tiuri                  Eva-Riitta Siitonen
21763:        Juhani Surakka               Erkki Moisander               Pirkko Turpeinen
21764:        Tauno Valo                   Kaj Bärlund                   Tytti Isohookana-Asunmaa
21765:        Lauha Männistö               Pirkko Ikonen                 Heli Astala
21766:        Lea Mäkipää                  Marja-Liisa Tykkyläinen       Håkan Malm
21767:        Tarja Halonen                Olavi Ronkainen               Juhani Alaranta
21768:        Esko Aho                     Martti Ratu                   Ulla Lehtinen
21769:        Ville Komsi                  Jussi Ranta                   Antti Kalliomäki
21770:        Paavo Lipponen               Jukka Mikkola                 Pekka Myllyniemi
21771:        Jouko Skinnari               Liisa Jaakonsaari             Maija Rajantie
21772:        Pirjo Ala-Kapee              Esko Helle                    Osmo Vepsäläinen
21773:        Seppo Toiviainen             Peter Muurman                 Matti Kuusio
21774:                                     ]. Juhani Kortesalmi
21775:                                        1986 vp. -      KK n:o 123                                         3
21776: 
21777: Kirjallinen kysymys n:o 123                                                                    Suomennos
21778: 
21779: 
21780: 
21781: 
21782:                                    Westerlund ym.: Taloudellisesta tuesta Syöpäyhdistyksen ehdotta-
21783:                                      man Syöpäinstituutin perustamiseen
21784: 
21785: 
21786:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21787: 
21788:     Suomen Syöpäyhdistys on jo useita vuosia           ten jäämistä varsin vaatimattomalle tasolle. Syö-
21789: korostanut erilaisten syöpäsairauksien nykyistä        päinstituutin varsinaiseen rakentamiseen tai pe-
21790: huomattavasti laajemman tutkimuksen merkitys-          rustamiseen arvioidaan tarvittavan noin 20 mil-
21791: tä ja tarvetta sekä tehnyt myös konkreettisia          joonaa markkaa. Käyttökustannusten, joihin si-
21792: toimenpide-ehdotuksia.                                 sältyvät myös käytännön toiminnan hoitamisen
21793:     Syöpäyhdistyksen hiljattain tekemä aloite eri-     palkkakustannukset, arvioidaan kohoavan noin
21794: tyisen Syöpäinstituutin perustamisesta tähtää lä-      1-2 miljoonaksi markaksi vuodessa.
21795: pimurron aikaansaamiseen maamme syöpätutki-               Varsinaisen tutkimuksen kustannukset tulevat
21796: muksessa ja ansaitsee siksi kaiken ajateltavissa       puolestaan riippumaan instituutin toiminnan
21797: olevan tuen.                                           piiriin tulevien syöpätutkijoiden lukumäärästä.
21798:    Jopa keskimäärin joka neljäs suomalainen sai-       Tässä yhteydessä ei ole mahdollista esittää täs-
21799: rastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään, ja sekä     mällisiä markkamääriä, sillä tutkimustoiminnan
21800: absoluuttinen lukumäärä että suhteellinen osuus        laajuus ja suuntautuminen tulevat riippumaan
21801: ovat jatkuvasti nousussa.                              käytettävissä olevista voimavaroista.
21802:     Ainoa ja tehokas tapa saada tilanne muuttu-           Ajatellen maamme lääketieteellisen tutkimuk-
21803: maan ja paranemaan tulevaisuudessa on niiden           sen kansainvälisellä tasolla useissa yhteyksissä saa-
21804: tutkimustulosten varassa, joita tehostunut syöpä-      vuttamaa tunnustusta voidaan varmasti laskea
21805: tutkimus voi tuottaa.                                  vastaisuudessa saatavan muista maista taloudellis-
21806:                                                        ta tukea uuden Syöpäinstituutin tutkimustoimin-
21807:     Tietyt syöpäsairauksien lajit ovat viime aikoina   taan.
21808: osoittaneet huolestuttavaa kasvua, erityisesti voi-
21809:                                                           On aihetta otaksua, että ne yhteisöt ja laitok-
21810: daan mainita naisten rintasyöpä. Viime aikoina
21811:                                                        set, joilla on luonnollinen yhteys suunnitellussa
21812: on ilmennyt noin 1 700 uutta tapausta vuodessa
21813:                                                        Syöpäinstituutissa harjoitettavaan toimintaan, tu-
21814: ja suuntauksena on edelleen lukumäärän voima-          levat eri tavoin ryhmittymään Syöpäyhdistyksen
21815: kas nousu. Vuonna 1980 tehty tutkimus naisten
21816:                                                        merkittävän aloitteen tueksi.
21817: rintasyöpätapausten määrän kehityksestä osoitti
21818:                                                           Ajatellen niitä varsin merkittäviä investointi-
21819: jo tuolloin pelottavaa kasvua siten, että uusien
21820:                                                        tarpeita, joista kuitenkin on kysymys, on selvää
21821: tapausten määrä vuonna 2000 ylittäisi 3 000
21822:                                                        että katseet kohdistuvat ensi sijassa hallitukseen
21823: vuodessa. Valitettavasti myöhemmät selvitykset
21824:                                                        ja eduskuntaan.
21825: eivät ole millään tavoin voineet korjata tuota
21826: arviota alemmaksi. Voidaan mainita, että yksis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21827:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21828: tään uudet naisten rintasyöpätapaukset vaativat
21829:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21830: lähivuosina uuden erillisen sairaalan, jos tilanne
21831:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21832: halutaan hallita.
21833:     Syöpäyhdistyksessä on ensi sijassa pyritty jo                 Millä tavalla ja missä laajuudessa Halli-
21834: olemassa olevien vanhojen tilojen hyödyntämi-                  tus aikoo tukea taloudellisesti Suomen
21835:  seen toimintamuotojen yhteensovittamisen avul-                Syöpäyhdistyksen aloitetta Syöpäinstituu-
21836:  la, mikä samalla merkitsee arvioitujen kustannus-             tin perustamisesta?
21837: 4                                1986 vp. -   KK n:o 123
21838: 
21839:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1986
21840: 
21841:        Henrik Westerlund            Ole Norrback                   Mikko Jokela
21842:        Veikko Vennamo               Heikki Kokko                  Liisa Kulhia
21843:        Heikki Järvenpää            Pertti Salolainen              Aarno von Bell
21844:         Iiro Viinanen               Pentti Kettunen               Einari Nieminen
21845:         Sakari Valli               Taisto Tähkämaa                Timo Roos
21846:        Helena Pesola                Sakari Knuuttila              Esko Almgren
21847:        Ben Zyskowicz                Kati Peltola                  Toivo T. Pohjala
21848:        Pirjo Rusanen                Impi Muroma                   Anna-Liisa Piipari
21849:         Hannu Tenhiälä              Ulla-Leena Alppi               Håkan Nordman
21850:        Pertti Hietala              Lea Savolainen                 Anna-Kaarina Louvo
21851:        Irma Rosnell                 Pentti Poutanen               Reino Karpola
21852:        Pentti Mäki-Hakola           Sinikka Hurskainen-Leppänen   Lea Sutinen
21853:         Mauno Manninen              Seppo Tikka                    Heimo Linna
21854:        Anssi Joutsenlahti           Mats Nyby                     Jouko Tuovinen
21855:        Riitta Uosukainen           Pentti Lahti-Nuuttila          Päivi Varpasuo
21856:         Matti Viljanen              Saara-Maria Paakkinen         Helvi Koskinen
21857:        Lauri Impiö                 Tuulikki Hämäläinen            Reino Jyrkilä
21858:        Matti Kautto                Mikko Vainio                   Helge Saarikoski
21859:        Väinö Raudaskoski            Sampsa Aaltio                 Heikki Mustonen
21860:        Sirkka-Liisa Anttila        Kalevi Mattila                 Jorma Rantanen
21861:        Pentti Skön                 Juho Koivisto                  Riitta Jouppila
21862:        Ole Wasz-Höckert            Juhani Vähäkangas              Tapio Holvitie
21863:        Ensio Laine                 Jukka Vihriälä                 Hannu Kemppainen
21864:        Eeva Turunen                Kimmo Sasi                     Mikko Elo
21865:        Saara Mikkola               Reino Paasilinna               Elsi Hetemäki-Olander
21866:        Matti Maijala               Mauri Pekkarinen               Ilkka Kanerva
21867:        Elisabeth Rehn              Mauri Miettinen                Boris Renlund
21868:        Heikki Perho                 Gunnar Jansson                Katri-Helena Eskelinen
21869:        Aila Jokinen                 Olli Helminen                 Ritva Laurila
21870:        Tuure Junnila               Liisa Hilpelä                  Juhani Tuomaala
21871:        Lea Kärhä                   Martti Tiuri                   Eva-Riitta Siitonen
21872:        Juhani Surakka              Erkki Moisander                Pirkko Turpeinen
21873:        Tauno Valo                  Kaj Bärlund                    Tytti Isohookana-Asunmaa
21874:        Lauha Männistö              Pirkko Ikonen                  Heli Astala
21875:        Lea Mäkipää                 Marja-Liisa Tykkyläinen        Håkan Malm
21876:        Tarja Halonen               Olavi Ronkainen                Juhani Alaranta
21877:        Esko Aho                     Martti Ratu                   Ulla Lehtinen
21878:        Ville Komsi                 Jussi Ranta                    Antti Kalliomäki
21879:        Paavo Lipponen              Jukka Mikkola                  Pekka Myllyniemi
21880:        Jouko Skinnari              Liisa Jaakonsaari              Maija Rajantie
21881:        Pirjo Ala-Kapee             Esko Helle                     Osmo Vepsäläinen
21882:        Seppo Toiviainen            Peter Muurman                  Matti Kuusio
21883:                                    J. Juhani Kortesalmi
21884:                                         1986 vp. -- RJ< n:o 123                                           5
21885: 
21886: 
21887: 
21888: 
21889:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21890: 
21891:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           uusiin tutkimustarpeisiin on vastattava pääasiassa
21892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           suuntaamaila voimavaroja jo toiminnassa oleville
21893: olette 2 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-          tutkimuslaitoksille ja -yksiköille. Perustutkimuk-
21894: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        sen aseman parantamiseksi on erityisen tärkeää
21895: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         turvata riittävät voimavarat korkeakouluissa työs-
21896: Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          kenteleville tutkimusryhmille.
21897: kysymyksestä n:o 123:                                      Nämä tutkimusjärjestelmämme hallintoa ja or-
21898:                                                         ganisaatiota koskevat yleisperiaatteet ovat tarkoi-
21899:            Millä tavalla ja missä laajuudessa Halli-    tuksenmukaisia myös harkittaessa nyt käsillä ole-
21900:         tus aikoo tukea taloudellisesti Suomen          vaa ehdotusta Syöpäinstituutin perustamisesta.
21901:         Syöpäyhdistyksen aloitetta Syöpäinstituu-       Aivan ilmeistä on, että syöpätautien synnyn,
21902:         tin perustamisesta?                             ehkäisyn, varhaistoteamisen ja hoidon tutkimi-
21903:                                                         seen tarvitaan lisää voimavaroja. Yhtä perusteltua
21904:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        on parantaa syöpätutkimuksemme koordinaatiota
21905: ti seuraavaa:                                           lisäämällä yliopistojen laitosten, klinikoiden, yli-
21906:    Syöpäsairaudet tulevat väestön ikärakenteen          opistollisten keskussairaaloiden, Työterveyslaitok-
21907: muuttuessa lisääntymään ja niiden hoitojärjestel-       sen ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyötä. Tiede-
21908: mälle aiheuttama kuorma kasvamaan. Niiden               poliittisessa selonteossa hallitus onkin pitänyt
21909: torjunta edellyttää jatkuvasti kasvavia voimavaro-      tärkeänä tutkimuksemme voimavarojen keskittä-
21910: ja. Valtakunnallisilla suunnitelmilla onkin ohjat-      mistä mm. lisäämällä ja helpottamalla monen
21911: tu henkilöstöä ja laitekapasiteettia tähän toimin-      hallinnonalan ja tutkimusyksikön yhteisrahoitus-
21912: taan. Ennalta ehkäisyä ja varhaistoteamista on          hankkeita.
21913: tehostettu. Ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen               Syöpätutkimus tarvitsee lisää voimavaroja. On
21914: kehittämiseksi tarvitaan monipuolista ja laaja-         tarkoin selvitettävä, onko tuloksellisempaa koh-
21915: alaista tutkimusta. Tätä tehdään muun muassa            distaa uudet voimavarat suoraan tutkimustyön
21916: sairaalalaitoksessa, yliopistoissa, Kansanterveyslai-   tukemiseen nykyisissä tutkimuslaitoksissa vai pe-
21917: toksessa ja Työterveyslaitoksessa.                      rustaa uusi instituutti. Valtion tuen antaminen
21918:    Viime syksynä eduskunnalle antamassaan tie-          hankkeelle edellyttää selvitystä sen toteuttamista-
21919: depoliittisessa selonteossa hallitus ilmoitti suh-      vasta ja vaikutuksista jo olemassa olevien laitos-
21920: tautuvansa pidättyvästi uusien erillisten tutki-        ten tutkimustoiminnan kehittämismahdollisuuk-
21921: muslaitosten perustamiseen. Hallitus katsoi, että       snn.
21922: 
21923:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1986
21924: 
21925:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
21926: 6                                     1986 vp. -      KK n:o 123
21927: 
21928: 
21929: 
21930: 
21931:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
21932: 
21933:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          doses huvudsakligen genom att resurser dirigeras
21934: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tili redan verksamma forskningsanstalter och
21935: den 2 april 1986 tili vederbörande medlem av           -enheter. För att grundforskningens ställning
21936: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      skall kunna förbättras är det särskilt viktigt att
21937: dagsman Westerlund m.fl. undertecknade skrift-         tillförsäkra de forskningsgrupper som arbetar i
21938: liga spörsmål nr 12 3:                                 högskolorna tillräckliga resurser.
21939:                                                            Dessa allmänna principer för förvaltingen och
21940:           På vilket sätt och i viiken utsträckning     organisationen av vårt forskningssystem är ända-
21941:        kommer Regeringen att tillgodose ekono-         målsenliga även vid bedömningen av föreliggan-
21942:        miskt stöd för grundandet av det Cancer-        de förslag om grundande av ett cancerinstitut.
21943:        institut Cancerföreningen i Finland tagit       Det är alldeles uppenbart att mera resurser
21944:        initiativet tili?                               behövs för forskning angående cancersjukdomar-
21945:                                                        nas uppkomst och förebyggande, deras konsta-
21946:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt            terande i ett tidigt stadium och deras behand-
21947: anföra följande:                                       ling. Lika motiverat är det att förbättra koordine-
21948:    Cancersjukdomarna kommer att öka, då be-            ringen av vår cancerforskning genom att öka
21949: folkningens åldersstruktur förändras och de kom-       samarbetet mellan universitetens institutioner,
21950: mer att helasta vårdsystemet mera än tidigare.         klinikerna, universitetscentralsjukhusen, Institu-
21951: Bekämpningen av dem förutsätter allt större            tet för arbetshygien och Folkhälsoinstitutet. I sin
21952: resurser. Genom de riksomfattande pianeroa har         vetenskapspolitiska redogörelse har regeringen
21953: därför personai och apparatkapacitet dirigerats        också ansett det viktigt att resurserna för vår
21954: tili denna verksamhet. Förebyggandet av sjukdo-        forskning koncentreras bl.a. genom en ökning av
21955: marna har effektiverats och möjligheterna att          antalet för flera förvaltningsområden och forsk-
21956: konstatera dem i ett tidigt stadium förbättrats.       ningsenheter gemensamma finansieringsprojekt
21957: För utvecklande av förebyggandet, vården och           och genom underlättande av sådana projekt.
21958: rehabiliteringen behövs mångsidig och vittomfat-           Cancerforskningen behöver mera resurser. Det
21959: tande forskning. Sådan forskning bedrivs bl.a.         måste noggrant utredas huruvida det är effektiva-
21960: inom sjukhusväsendet, vid universiteten, vid           re att aHokera de nya resurserna direkt tili
21961: Folkhälsoinstitutet och vid Institutet för arbets-     stödjande av forskningsarbetet vid de nuvarande
21962: hygien.                                                forskningsanstalterna eller att grunda ett nytt
21963:     I den vetenskapspolitiska redogörelse som re-      institut. För beviljande av statsstöd för projektet
21964: geringen i höstas avgav tili riksdagen meddelade       förutsättes en utredning angående sättet att ge-
21965: den att den ställer sig förbehållsam tili inrättan-    nomföra det och angående dess inverkan på
21966: det av nya fristående forskningsanstalter. Rege-       möjligheterna att utveckla forskningsverksamhe-
21967: ringen ansåg att nya forskningsbehov bör tillgo-       ten vid redan existerande anstalter.
21968: 
21969:      Helsingfors den 12 maj 1986
21970: 
21971:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
21972:                                                1986 vp.
21973: 
21974: Kirjallinen kysymys n:o 124
21975: 
21976: 
21977: 
21978: 
21979:                                    Paasilinna ym.: Elinvoimaisten karhu-, ilves-, susi- ja ahmakantojen
21980:                                       aikaansaamisesta
21981: 
21982: 
21983:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21984: 
21985:    Maamme suurpetokannoissa on tapahtunut                - karhuja Suomessa voisi olla 950-1 100
21986: selviä muutoksia kymmenen viimeksi kuluneen           yksilöä, mikä merkitsisi kannan kaksinkertaista-
21987: vuoden aikana. Karhu-, ilves- ja susikannat ovat      mista siten, että kasvu suuntautuisi pääosin po-
21988: alkaneet kasvaa Suomessa 1970-luvulla oltuaan         ronhoitoalueen eteläpuolelle
21989: sitä ennen pieniä ja uhanalaisia usean vuosikym-         - ilveskanta voitaisiin kaksinkertaistaa nykyi-
21990: menen ajan. Sen sijaan maamme ahmakanta on            seltä tasoltaan 900-1 000 yksilön kokonaiskan-
21991: pienentynyt kymmenen viime vuoden aikana.             naksi
21992:    Luonnonsuojelun kannalta kehitystä on pidet-          - susia voisi Etelä-Suomessa olla 300-400 ja
21993: tävä myönteisenä. Aiemmin harvalukuisista ja          poronhoitoalueella 70 yksilöä, jolloin kanta kas-
21994: osittain uhanalaisista eläinkannoista on kehitty-     vaisi nykyisestä jonkin verran, mutta vertailua
21995: nyt myös Suomessa lisääntyviä kantoja, jotka          vaikeuttaa epäselvyys tämänhetkisen kannan suu-
21996: vähitellen ovat uudestaan asuttaneet entisiä elin-    ruudesta
21997: alueitaan. Maa- ja metsätalousministeriön alai-
21998: nen parlamentaarinen luonnonvarainneuvosto on            - ahmoja voisi poronhoitoalueella olla 50-
21999: äskettäin laatinut selvityksen maamme suurpeto-       60 yksilöä ja ryhdyttäisiin kokeiluihin pysyvän
22000: tilanteesta ja tehnyt samalla ehdotuksen suurpe-      ahmakannan aikaansaamiseksi poronhoitoalueen
22001: tojen tavoitekannoiksi Suomessa. Neuvosto tote-       eteläpuolelle.
22002: si, että suurpetokantojen kasvaminen liittyy riis-       Maamme alkuperäisen luonnon suojelun kan-
22003: takannoissa ja alkutuotannossa tapahtuneisiin         nalta, mihin elinvoimaiset eläinkannat erotta-
22004: muutoksiin, jotka ovat lisänneet ihmisen kykyä        mattomasti liittyvät, luonnonvarainneuvoston
22005: sallia entistä suurempia petokantoja oman maan        määrittelemät tavoitteet ovat hyviä. Neuvosto
22006: rajojen sisällä. Kotieläimille koituneet vahingot     jätti kuitenkin pääosin esittämättä sellaisia keino-
22007: ovat jääneet vähäisiksi ja poronhoidaliekin aiheu-    ja, joilla edellä selostettuihin suurpetokantojen
22008: tuneet vahingot ovat pysyneet kohtuullisella ta-      tavoitemääriin päästäisiin.
22009: solla ja esim. huomattavasti vähäisempinä kuin           Tämä kirjallinen kysymys on käsitelty ja hyväk-
22010: liikenteen aiheuttamat tappiot. Toisaalta riista-     sytty Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän
22011: eläinkannat, erityisesti hirvi- ja valkohäntäpeura-   johtokunnassa.
22012: kannat voivat metsästyksen lisäksi pitää yllä ny-
22013:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22014: kyistä suurempia petoeläinkantoja Etelä-Suomes-
22015:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22016: sa.
22017:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22018:    Näiden tekijöiden perusteella luonnonvarain-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22019: neuvosto toteaa, että edellytykset nykyistä suu-
22020: rempien petokantojen hyväksymiseen ovat ole-                    Minkälaisiin lainsäädännöllisiin, hal-
22021: massa. Tavoitekantoja asettaessaan neuvosto on               linnollisiin ja muihin toimenpitetsun
22022: tarkastellut suurpetokantoja siltä pohjalta, että            Hallitus aikoo ryhtyä taatakseen alkupe-
22023: kannat olisivat riittävän elinkelpoisia Suomessa             räiseen eläinlajistoomme kuuluvien kar-
22024: eivätkä riippuvaisia muista Pohjoismaista tai                hun, ilveksen, suden ja ahman yksilö-
22025: Neuvosto-Karjalasta saatavista täydennyksistä.               määrien kehittymisen elinvoimaisiksi
22026:    Tiivistettynä luonnonvarainneuvoston esitys oli           kannoiksi parlamentaarisen luonnonva-
22027: seuraava:                                                    rainneuvoston tavoitteiden mukaisesti?
22028: 260400T
22029: 2                                 1986 vp. -   KK n:o 124
22030: 
22031:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1986
22032: 
22033:         Reino Paasilinna        Mauno Manninen                Marja-Liisa Löyttyjärvi
22034:         Pertti Salolainen       Mats Nyby                     Liisa ] aakonsaari
22035:         Liisa Arranz            Elisabeth Rehn                Ville Komsi
22036:         Kati Peltola            Sinikka Hurskainen-Leppänen   Tuulikki Hämäläinen
22037:                                 Esko Almgren
22038:                                       1986 vp. -      KK n:o 124                                        3
22039: 
22040: 
22041: 
22042: 
22043:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22044: 
22045:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kannat ovat alueellisesti liiallisesti lisääntyneet.
22046: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Muutoin ne ovat olleet rauhoitettuja ja kehitty-
22047: olette huhtikuun 2 päivänä 1986 päivätyn kir-         neet luontaisesti.
22048: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Tarkoituksena on antaa kantojen edelleenkin
22049: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       lisääntyä ja levitä maahan luontaisesti sekä tarvit-
22050: Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     taessa ohjata kehitystä metsästyksen avulla luon-
22051: symyksestä n:o 124:                                   nonvarainneuvoston hahmotteleroan ohjelman
22052:                                                       suuntaisesti. Mikäli ahmojen määrän vähentymi-
22053:           Minkälaisiin lainsäädännöllisiin, hal-      nen kuitenkin edelleen jatkuu, jouduttaneen
22054:        linnollisiin ja muihin toimenpiteisiin         ahmakannan säilyttämiseksi elinkelpoisena har-
22055:        Hallitus aikoo ryhtyä taatakseen alkupe-       kitsemaan erityisiä hoitotoimenpiteitä, kuten
22056:        räiseen eläinlajistoomme kuuluvien kar-        eläinten siirtoja, ruokintaa tai tarhausta nykyisen
22057:        hun, ilveksen, suden ja ahman yksilö-          täyden rauhoituksen lisäksi.
22058:        maatien kehittymisen elinvoimaisiksi              Edellytyksenä maasuurpetojen kantojen lisää-
22059:        kannoiksi parlamentaarisen luonnonva-          miselle on niiden aiheuttamien vahinkojen pysyt-
22060:        rainneuvoston tavoitteiden mukaisesti?         täminen mahdollisimman pienenä ja korvaami-
22061:                                                       nen mahdollisimman täysimääräisenä niin, ettei
22062:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      eläimistä aiheudu millekään väestöryhmälle koh-
22063: ti seuraavaa:                                         tuutonta haittaa. Vaikka tavoitteena onkin elin-
22064:    Suomen maasuurpedot ovat ahmaa lukuun              kelpoisten maasuurpetojen kantojen aikaansaa-
22065: ottamatta roosastuneet nopeasti 1970-luvun lo-        minen, voi kantojen lisääminen käytännössä ta-
22066: pulta lähtien. Samalla ne ovat levinneet maahan       pahtua vain valtion menoarviossa vahinkojen kor-
22067: aikaisempaa tasaisemmin.                              vaamiseen osoitettujen varojen sallimissa rajoissa.
22068:    Kantoja on säädelty eläinten tarkoituksenmu-       Käsitys kantojen sopivasta suuruudesta on siten
22069: kaisten rauhoitusten avulla. Metsästys on sallittu    myöskin muodostettavissa vasta kantojen lisään-
22070: erityisen vahingollisiksi osoittautuneiden yksilöi-   tymisestä ja sen aiheuttamasta vahinkojen kasvus-
22071: den poistamiseksi samoin kuin tapauksissa, joissa     ta aikanaan saatavien kokemusten perusteella.
22072: 
22073:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1986
22074: 
22075:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
22076: 4                                        1986 vp. -      KK n:o 124
22077: 
22078: 
22079: 
22080: 
22081:                                  Till Riksdagens Herr Talman
22082: 
22083:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             avseende. 1 övrigt har de varit fridlysta och
22084: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           utvecklats på ett naturligt sätt.
22085: den 2 april 1986 till vederbörande medlem av
22086:                                                             Avsikten är att alltjämt låta bestånden bli
22087: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
22088:                                                          större och utbreda sig över landet på ett naturligt
22089: dagsman Paasilinna m.fl. undertecknade spörs-
22090:                                                          sätt samt att vid behov med hjälp av jakt styra
22091: mål nr 124:
22092:                                                          utvecklingen så att den överensstämmer med det
22093:            Vilka åtgärder av lagstiftnings- och          program som har utformats av rådet för naturtill-
22094:         förvaltningsnatur och vilka andra åtgär-         gångarna. Om antalet järvar alltjämt fortsätter
22095:         der ämnar Regeringen vidta för att tillse,       att minska, torde det, i syfte att bibehålla ett
22096:         att individbeståndet av björn, lodjur,           livsdugligt bestånd av järv, bli nödvändigt att
22097:         varg och järv, vilka hör till våra ursprung-     överväga särskilda vårdåtgärder såsom förflytt-
22098:         liga djurarter, skall utvecklas till livskraf-   ning, utfordring eller uppfödning av djur utöver
22099:         tiga bestånd i enlighet med de mål som           den nuvarande fullständiga fredningen.
22100:         uppställts av det parlamentariska rådet              Förutsättningen för en ökning av bestånden av
22101:         för naturtillgångarna?                           de stora vilddjuren är att de skador de ger
22102:                                                          upphov till förblir så små som möjligt och ersätts
22103:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          till sitt fulla belopp så, att djuren inte åsamkar
22104: anföra följande:                                         någon befolkningsgrupp oskäligt men. Även om
22105:   Finlands stora vilddjur har, frånsett järven, i        målet är att få till stånd livsdugliga bestånd av
22106: snabb takt ökat sedan slutet av 1970-talet. Samti-       stora vilddjur kan en utökning av bestånden i
22107: digt har deras utbredning över landet blivit             praktiken ske endast inom de gränser som de i
22108: jämnare än förr.                                         statsförslaget anvisade medlen för ersättning av
22109:   Bestånden har reglerats med hjälp av en ända-          skador medger. Uppfattningen om den lämpliga
22110: målsenlig fredning av djuren. Jakt har tillåtits i       storleken av bestånden kan sålunda också utfor-
22111: syfte att avlägsna vissa individer, som har visat sig    mas först på basen av de erfarenheter av de ökade
22112: vara särskilt skadliga, liksom också i de fall då        bestånden och den därav förorsakade ökningen
22113: bestånden har ökat alltför mycket i regionalt            av skadorna som i sinom tid finns att tillgå.
22114: 
22115:      Helsingfors den 17 april 1986
22116: 
22117:                                                           Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
22118:                                                 1986 vp.
22119: 
22120: Kirjallinen kysymys n:o 125
22121: 
22122: 
22123: 
22124: 
22125:                                    Vihriälä ym.: Toimenpiteistä maatalousyrittäjien tuotantosuunnan
22126:                                       vaihdosten helpottamiseksi
22127: 
22128: 
22129:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22130: 
22131:    Valtioneuvoston päätös on aiheuttanut odotta-       kevyempää työtä vaativan kanatalouden harjoit-
22132: mattoman kiristymisen tuotantosuunnan vaihta-          tamiseen. Alkuperäinen tarkoitus tuotantosuun-
22133: mismahdollisuuksiin 5. 2 .1986 alkaen. Tuotanto-       nan vaihdoksissa oli viljelijän tilanteen tarkastelu
22134: suunnan vaihdoksella on ollut tarkoitus ratkaista      ja kyseisen arvioinnin pohjalta tehty ratkaisu.
22135: viljelijän vaikea tilanne, johon äkillinen tervey-     Lopputulos riippui siis lähtökohdasta. Helmi-
22136: dentilan muutos tai tulipalosta, tulvasta tai          kuun 5. päivänä 1986 alkaen on tuotantosuun-
22137: muusta sellaisesta syystä aiheutunut tuotantora-       nan vaihdostilanteessa vain yksi ratkaisumahdol-
22138: kennuksen äkillinen tuhoutuminen on hänet              lisuus - siirtyminen sikatalouden harjoittami-
22139: saattanut. Kysymyksessä ovat erityiset syyt viljeli-   seen viljelijän tilanteesta riippumatta. Tuotanto-
22140: jän harjoittaman elinkeinon kannalta. Tuotanto-        suunnan vaihtamisesta seuraa myös tuotantota-
22141: suunnan vaihtamisen sääntelyllä ei sellaisenaan        son aleneminen nykyisten päätösten mukaan.
22142: ole tarkoitettu rajoittaa tuotantoa, vaan mahdol-      Valtioneuvoston päätöksen (90/86) 5 §:ssä on
22143: listaa viljelijän toimeentulon turvaaminen muut-       tuotantosuunnan vaihdosluvan myöntamtsen
22144: tuneissa olosuhteissa maataloutta edelleen har-        edellytykseksi asetettu vastaavat edellytykset kuin
22145: joittaen.                                              mitä on määritelty kotieläintuotannon ohjaamis-
22146:    Voimassa ollut lainsäädäntö ennen 30.1.1986         lain (1011184) 2 §:n 3 momentissa (enimmäis-
22147: annettua valtioneuvoston päätöstä (90/86) mah-         määrät), 3 §:ssä, 4 §:ssä (rehuomavaraisuus) ja
22148: dollisti tuotantosuunnan vaihtamisluvan myöntä-        6 §:ssä. Täten viljelijän sairauden aiheuttama
22149: misen viljelijälle sellaisen kotieläinyrityksen har-   tuotantosuunnan vaihtaminen saattaa alentaa ti-
22150: joittamiseen, johon hänen muuttunut terveyden-         lan aiempaa tuotantotasoa sen kautta, että eläin-
22151: tilansa antoi vielä edellytykset. Samoin kyseinen      määrät vaihdosluvassa on alennettava kotieläin-
22152: lupa voitiin myöntää tuotantorakennusta koh-           tuotannon ohjaamislain 2 §:n 3 momentin säätä-
22153: danneen tulipalon, tulvan tai muun sellaisen           mälle tasolle. Viljelijää saattaa siten kohdata
22154: äkillisen syyn vuoksi. Tuotantosuuntaa vaihdetta-      kaksi onnettomuutta: ensin sairaus ja sen vaati-
22155: essa lupa voitiin myöntää vastaamaan tilan aiem-       man tuotantotason vaihtamisen jälkeen myös
22156: paa tuotantotasoa. Tuotantosuuntien suuruuk-           alennetun tuotantotason tuoma toimeentulo-
22157: sien vertailemisessa käytettiin kotieläintuotannon     mahdollisuuksien heikkeneminen.
22158: ohjaamisasetuksen (117 /85) 5 §:stä ilmeneviä
22159:                                                           Valtioneuvoston päätöksen (90/86) 4 §:n 1
22160: tuotantotasojen vertailuperusteita.
22161:                                                        momentissa mainittu luvan mahdollinen myön-
22162:    Tuotantosuunnan         vaihtamismahdollisuudet     täminen enintään entistä tuotantotasoa vastaavas-
22163: minimoitiin 5.2.1986 alkaen.                           sa laajuudessa ei voi toteutua kuin murto-osassa
22164:    Viljelijän kannalta ei voida pitää kohtuullisena    hakemuksista. On osoittautunut, että n. 80 %
22165: nyt vallitsevaa tilannetta, jolloin tuotantosuun-      tuotantosuunnan vaihtamiseksi tehtyihin lupaha-
22166: nan vaihdos on valtioneuvoston 5.2.1986 voi-           kemuksiin annettavista päätöksistä olisi kielteisiä
22167: maan tulleen päätöksen (90/86) 4 §:n 1 momen-          pelkästään 5. 2.1986 alkaen tuotantosuunnan
22168: tin nojalla mahdollista ainoastaan siirtymällä         vaihdoksessa kiristetyn rehuomavaraisuusvaati-
22169: sikatalouden harjoittamiseen. Aiemman lain so-         muksen vuoksi. Aiempien tuotanto-olosuhteiden
22170: veltamisesta voidaan mainita esimerkkinä tilan-        säilyessä entisenä on tällaisessa tilanteessa perus-
22171: ne, jossa viljelijän selkään kohdistuneen tapatur-     telematoota kiristää rehuomavaraisuusvaatimus-
22172: man aiheuttaman invaliditeetin vuoksi tilan tuo-       ta, koska se johtaa kohtuuttamuuteen viljelijän
22173:  tantosuunta voitiin vaihtaa lypsykarjataloudesta      kannalta. Tuotantosuunnan vaihtaminen tulee
22174: 
22175: 260403X
22176: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 125
22177: 
22178: voida toteuttaa säilyttäen viljelijän entinen tuo-     dellisestikin kannattavampaa markkinoida pitkäl-
22179: tantotaso. Koska omistajanvaihdostapauksissakin        le jalostettuja lihavalmisteita kuin viedä maito-
22180: (lain 1052/85 5 §:n 1 ja 2 mom.) tuotanto              valmisteita. Näin ollen pitäisi entistä enemmän
22181: voidaan siirtää uudelle omistajalle entisessä laa-     sallia mahdollisuudet siirtyä lypsykarjataloudesta
22182: juudessa, tulisi tuotantosuunnan vaihtamisessa         mm. sikatalouteen. Tällöin markkinointivastuu-
22183: viljelijän tuotanto voida vaihtaa uuteen tuotanto-     kysymykset tulisi selvittää uudelleen ottaen huo-
22184: suuntaan, joka vastaa entistä tuotannon laajuutta      mioon eri elintarvikkeiden vientimarkkinat ja
22185: kuten aikaisemminkin, varsinkin kun näissä ta-         mahdollisuudet sekä elinkeinon työllisyysvaiku-
22186: pauksissa on kyse saman viljelijän samalla tilalla     tukset.
22187: harjoittamasta tuotannosta.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22188:    Tuotantosuunnan vaihtamislupa tulisi voida          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22189: erityisistä syistä myöntää kanatalousyrityksille,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22190: jotka tuottavat siitoskananmunia kananpoikasten        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22191: haudontaa varten, siirtymiseksi tuottamaan kulu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22192: tukseen tarkoitettuja kananmunia. Erityisenä syy-             ryhtyä ja missä aikataulussa kumotakseen
22193: nä edellisessä tapauksessa voitaisiin pitää elinkei-          valtioneuvoston 5.2.1986 (90/ 86) teke-
22194: notoiminnan jatkumisen vaarantumista, joka on                 män päätöksen tuotantosuunnan vaih-
22195: käynyt ilmeiseksi siitosmunien vähentyneen ky-                dosluvan myöntämisen edellytyksistä, ja
22196: synnän vuoksi. Edellä mainittu menettely sel-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22197: keyttää toimintaa kanatalousyrityksissä.                      ryhtyä uuden, oikeudenmukaisemman ja
22198:    Kuten edellä selostetusta selviää, odottamaton             joustavamman järjestelmän saamiseksi
22199: kiristyminen tuotantosuunnan vaihtamismahdol-                 tuotantosuunnan        vaihtomahdollisuuk-
22200: lisuuksien kohdalla 5.2.1986 on aiheuttanut koh-              siin, sekä
22201: tuuttomuuksia tilanteessa, jossa viljelijää on                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22202: muutoin kohdannut esim. äkillinen terveydenti-                ryhtyä mahdollistaakseen tuotantosuun-
22203: lan muutos, tulipalo, tulva tai muu vastaava syy.             nan vaihtamisen siitoskananmunia ka-
22204: Samoin tässä kiristyneessä tilanteessa on koko-               nanpoikasten haudontaa varten tuottavil-
22205: naan unohdettu se tosiasia, että elintarvikkeiden             le kanatalousyrityksille nyt, kun siitosmu-
22206: vientiä ajatellen olisi huomattavasti valtiontalou-           nien kysyntä on vähentynyt?
22207: 
22208:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1986
22209: 
22210:          Jukka Vihriälä                   Väinö Raudaskoski              Sirkka-Liisa Anttila
22211:                                       1986 vp. -- ~ n:o 125                                            3
22212: 
22213: 
22214: 
22215: 
22216:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22217: 
22218:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tantokattojen osalta tapahtuu kiristymistä, mer-
22219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kitsevät kaikki tuotannon ohjauksessa tai rajoi-
22220: olette 3 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       tuksessa annettavat kevennykset viljelijäiitä perit-
22221: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tävän vientirasituksen kasvua.
22222: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Valtioneuvosto teki vuoden alkupuolella pää-
22223: Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    töksen (90 186) kotieläintuotannon ohjaamisesta
22224: kysymyksestä n:o 125:                                eräissä tapauksissa. Ko. päätös tuli voimaan
22225:                                                       5. 2. 1986 ja on voimassa kuluvan vuoden lop-
22226:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22227:                                                      puun. Tämän päätöksen mukaan maatilahalli-
22228:        ryhtä ja missä aikataulussa kumotakseen
22229:                                                      tuksen lupa yrityksen tuotantosuunnan vaihtami-
22230:        valtioneuvoston 5.2.1986 (90/ 86) teke-
22231:                                                      seen voidaan myöntää vain siirtymiseksi harjoitta-
22232:        män päätöksen tuotantosuunnan vaih-
22233:                                                      maan sikataloustuotantoa, jossa ylituotanto tällä
22234:        dosluvan myöntämisen edellytyksistä, ja
22235:                                                      hetkellä on suhteellisen pientä. Em. kotieläin-
22236:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tuotannon ohjaamislaki (1011184) sallii luvan
22237:        ryhtyä uuden, oikeudenmukaisemman ja          myöntämisen enintään entisessä laajuudessa.
22238:        joustavamman järjestelmän saamiseksi
22239:                                                          Maatilahallitus on 18.4.1986 esittänyt maa- ja
22240:        tuotantosuunnan        vaihtomahdollisuuk-
22241:        siin, sekä                                    metsätalousministeriölle valtioneuvoston koti-
22242:                                                      eläintuotannon ohjaaruispäätöksen (90/86) 4 §:n
22243:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22244:                                                       1 momentin muuttamista siltä osin, joka koskee
22245:        ryhtyä mahdollistaakseen tuotantosuun-
22246:                                                      tuotantorakennusten tuloa korjauskelvottomiksi.
22247:        nan vaihtamisen siitoskananmunia ka-
22248:                                                      Voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen mu-
22249:        nanpoikasten haudontaa varten tuottavil-      kaan tuottajalle voidaan myöntää lupa tuotanto-
22250:        le kanatalousyrityksille nyt, kun siitosmu-   suunnan vaihtamiseen mm., jos tuotantoraken-
22251:        nien kysyntä on vähentynyt?                   nuksen uusiminen on käynyt tarpeelliseksi enti-
22252:                                                      sen tultua tulipalon, tulvan tai muun vastaavan
22253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        syyn vaikutuksesta korjauskelvottomaksi. Maatila-
22254: seuraavaa:                                           hallitus esittää sellaista muutosta, että tuotanto-
22255:    Kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-       suunnan vaihtamiseen annettaisiin valtioneuvos-
22256: pauksissa 28.12.1984 annetun lain (1011/84)          ton päätöksen asettamissa puitteissa mahdolli-
22257: 5 §:n 3 momentin mukaan maa- ja metsätalous-         suus aina silloin, kun entistä tuotantorakennusta
22258: ministeriö voi erityisistä syistä myöntää luvan      ei kannata peruskorjata, vaan sen tilalle joudu-
22259: yrityksen tuotantosuunnan vaihtamiseen joko          taan rakentamaan uusi tuotantorakennus.
22260: osittain tai kokonaan, kuitenkin enintään entistä        Maa- ja metsätalousministeriössä harkitaan
22261: tuotantoa vastaavaan laajuuteen.                     parhaillaan maatilahallituksen esityksen pohjalta
22262:    Vaikka tuotanto maidon, sianlihan ja ka-          tehtävän muutosesityksen antamista valtioneu-
22263: nanmunien kohdalla onkin jossain määrin vähen-       voston päätökseen (90/86).
22264: tynyt, on samalla kuitenkin otettava huomioon,           Sen sijaan sellaisen muutosesityksen antami-
22265: että maataloustuotteiden maailmanmarkkinahin-        seen, joka antaisi mahdollisuuden tuotantosuun-
22266: tatasossa on tapahtunut lähes jatkuvaa alenemista    nan vaihtamiseen siten, että tuottaja voisi siirtyä
22267: ja ulkomainen kysyntä on heikentynyt. Näistä         harjoittamaan maidon- tai kananmunantuotan-
22268: seikoista johtuen viennin kustannukset nousevat      toa, hallitus ei pidä tässä vaiheessa mahdollisena.
22269: tänä vuonna selvästi yli 3 000 miljoonan markan,     Tämän hetken näkymien valossa maitotalous-
22270: josta maatalouden osuutena joudutaan perimään        tuotteiden ja kananmunien vientikustannus nou-
22271: noin 650 miljoonaa markkaa.                          see kuluvana vuonna lähes 1 600 miljoonaan ja
22272:    Kevään maataloustuloneuvotteluissa sovittiin      naudanlihan vientikustannus noin 340 miljoo-
22273: lisäksi maatalouden omakustannusosuuden nos-         naan markkaan.
22274: tamisesta nykyisestä 10 prosentista enintään 13          Mikäli maidon ja kananmunien tuotannossa
22275: prosenttiin maataloustulosta. Koska myös tuo-        alkanut väheneminen jatkuu ja kotieläintuottei-
22276: 4                                   1986 vp. -- KJC n:o 125
22277: 
22278: den vientinäkymät edes jossain maann parane-       tannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa vuotta
22279: vat, tämä otetaan huomioon siinä vaiheessa, kun    1987 varten valmistellaan.
22280: valtioneuvoston päätöstä (90 /86) kotieläin tuo-
22281: 
22282:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1986
22283: 
22284:                                                     Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Ylåjiirvi
22285:                                       1986 vp. -      KK n:o 125                                         5
22286: 
22287: 
22288: 
22289: 
22290:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22291: 
22292:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          produktionstaken innebär alla lättnader, som
22293: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        beviljas i styrningen och begränsningen av pro-
22294: den 3 april 1986 till vederbörande medlem av          duktionen, att den pålaga för exporten som
22295: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     uppbärs hos odlarna ökar.
22296: dagsman Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade
22297:                                                          Statsrådet fattade i början av året ett beslut
22298: spörsmål nr 125:                                      (90 186) om styrning av husdjursproduktionen i
22299:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vissa fall, vilket trädde i kraft den 5 februari 1986
22300:        och viiken tidtabell ämnar den följa för       och gäller till slutet av året. Enligt detta beslut
22301:        att upphäva statsrådets beslut den 5 feb-      kan jordbruksstyrelsens tillstånd att ändra före-
22302:        ruari 1986 om förutsättningarna för be-        tagets produktionsinriktning beviljas endast för
22303:        viljande av tillstånd att ändra produk-        övergång till att idka svinhushållning, där det för
22304:        tionsinriktningen (90/ 86), och                tillfället förekommer en relativt liten överpro-
22305:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       duktion. Ovan nämnda lag om styrning av
22306:        för att införa ett nytt mera rättvist och      husdjursproduktionen i vissa fall (1011/84) till-
22307:        flexibelt system för möjligheterna att         låter att tillstånd endast beviljas för produktion i
22308:        ändra produtionsinriktningen, samt             samma omfattning som tidigare.
22309:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Jordbruksstyrelsen föreslog 18.4.1986 för jord-
22310:        för att möjliggöra en ändring av produk-       och skogsbruksministeriet att 4 § 1 mom. statsrå-
22311:        tionsinriktningen för hönshushållningsfö-      dets beslut om styrning av husdjursproduktionen
22312:        retag, som producerar avelshönsägg för         (90 186) ändras till den del det gäller produk-
22313:        kläckning av kycklingar, nu när efterfrå-      tionsbyggnader, som har blivit oreparerbara. En-
22314:        gan på avelsägg har minskat?                   ligt gällande statsrådsbeslut kan producent bevil-
22315:                                                       jas tillstånd att ändra produktionsinriktningen
22316:   Såsom svar på detta spörsål får jag vördsamt         bl.a. om det har blivit nödvändigt att förnya en
22317: anföra följande:                                      produktionsbyggnad då en tidigare byggnad på
22318:                                                       grund av eldsvåda, översvämning eller annan
22319:    Enligt 5 § 3 mom. lagen den 28 december
22320:                                                       motsvarande orsak har blivit omöjlig att reparera.
22321: 1984 om styrning av husdjursproduktionen i vissa
22322:                                                       Jordbruksstyrelsen föreslår en sådan ändring att
22323: fall (1011/84) kan jord- och skogsbruksministe-
22324:                                                       det inom ramen för statsrådets beslut alltid blir
22325: riet av särskilda skäl bevilja tillstånd att ändra
22326:                                                       möjligt att ändra produktionsinriktningen i såda-
22327: företagets produktionsinriktning antingen helt
22328:                                                       na fall då det inte lönar sig att grundligt reparera
22329: eller delvis, dock högst i en omfattning som
22330:                                                       en tidigare produktionsbyggnad och man i stället
22331: motsvarar den tidigare produktionsnivån.
22332:                                                       blir tvungen att bygga en ny.
22333:    Fastän produktionen då det gäller mjölk, svin-
22334: kött och hönsägg i någon mån har minskat bör              lnom jord- och skogsbruksministeriet övervä-
22335: man dock samtidigt beakta att prisnivån för           ger man som bäst att på basis av jordbruksstyrel-
22336: mjölkprodukter på världsmarknaden har sjunkit         sens förslag föreslå en ändring av statsrådets
22337: nästan kontinuerligt och att den utländska efter-     beslut 90186.
22338: frågan har minskat. Till följd härav stiger export-       Däremot anser regeringen att det inte i detta
22339: kostnaderna i år till över 3 000 miljoner mark,       skede finns möjligheter att avlåta en proposition
22340: varav som lantbrukets andel måste uppbäras 650        med förslag till ändring av beslutet så, att produ-
22341: miljoner mark.                                        centen kan övergå till att idka mjölk- eller
22342:     1 vårens förhandlingar om lantbruksinkomster-     hönsäggsproduktion. Så som det nu ser ut stiger
22343: na kom man dessutom överens om att höja               exportkostnaderna för mjölkhushållningsproduk-
22344: självkostnadsandelen från nuvarande 10 procent        ter och för hönsägg under innevarande år till
22345: till högst 13 procent av lantbruksinkomsterna.        närmare 1 600 miljoner och exportkostnaderna
22346: Då det även sker en åtstramning i fråga om            för nötkött till ca 340 miljoner mark.
22347: 6                                   1986 vp. -     KK n:o 125
22348: 
22349:    Ifall produktionen av mjölk och hönsägg fort-   ras tas detta i betraktande i det skede då statsrå-
22350: sätter att minska och exportutsikterna för hus-    dets beslut om styrning av husdjursproduktionen
22351: djursprodukter åtminstone i någon mån förbätt-     i vissa fall (90 186) bereds med tanke på år 1987.
22352: 
22353:     Helsingfors den 9 maj 1986
22354: 
22355:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylä.färvi
22356:                                                1986 vp.
22357: 
22358: Kirjallinen kysymys n:o 126
22359: 
22360: 
22361: 
22362: 
22363:                                   Perho ym.: Pilkintämaksujen tuoton jakamisesta kalastusalueille
22364: 
22365: 
22366:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22367: 
22368:    Kalastuslain 89 §:n mukaan pilkintämaksuista       laissa edellytetään. Lakia säädettäessä korostettiin
22369: kertyneet tulot jaetaan kokonaisuudessaan kalas-      sitä, että varat ohjataan lyhentämättäminä kalas-
22370: tusalueille, joiden tehtävänä on jakaa varat edel-    tuskunnille.
22371: leen vesialueen omistajille. Edelleen säännöksen         Kalastuspiirien tulisi myös edesauttaa pilkintä-
22372: mukaan varojen jaossa on otettava maa- ja metsä-      ja muiden lupamaksujen maksamismahdolli-
22373: talousministeriön vahvistaman pistelaskuperustan      suuksia yhteistoiminnassa vesialueen omistajien
22374: mukaisesti eri kalastuskuntien alueelle osoitetta-    kanssa, jotta piikki- ja muut virkistyskalastajat
22375: via varoja laskettaessa huomioon kyseessä olevan      saisivat nykyistä joustavammin lupa-asiansa hoi-
22376: kalaveden pinta-ala, sen hyväksi suoritetut hoito-    detuksi.
22377: toimenpiteet, siihen kohdistunut kalastusrasitus         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22378: sekä valvonnan tarpeet.                               tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
22379:    Kalastuslaki tuli voimaan vuoden 1983 alusta.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22380: Lain nojalla on peritty pilkintämaksua niin, että     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22381: sitä on kertynyt noin 20 miljoonaa markkaa.
22382: Pilkintämaksuista kertyneitä varoja ei kuitenkaan                Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
22383: ole jaettu 89 § :n edellyttämällä tavalla kalastus-           litus aikoo ryhtyä pilkintämaksuista ker-
22384: alueille.                                                     tyneiden tulojen jakamiseksi kalastuslain
22385:    Edellä mainittu säännös todettiin jo alun perin            89 §:n edellyttämällä tavalla kalastusalu-
22386: hyvin kankeaksi menettelyksi. Käytäntö on osoit-              eille ja virkistyskalastusta koskevan lupa-
22387: tanut sen todeksi. Valtio kerää maksut, mutta ei              menettelyn saattamiseksi nykyistä jousta-
22388: palauta niitä siihen tarkoitukseen mihin kalastus-            vammaksi?
22389: 
22390:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1986
22391: 
22392:                       Heikki Perho                             Matti Viljanen
22393: 
22394: 
22395: 
22396: 
22397: 260395N
22398: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 126
22399: 
22400: 
22401: 
22402: 
22403:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22404: 
22405:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ovat toimintakelpoisia, jotta niille voitaisiin jakaa
22406: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pilkintämaksutuloja niiden toimesta maa- ja
22407: olette 2 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        metsätalousministeriön vahvistaman pistelasku-
22408: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      perustan mukaisesti edelleen vesialueiden omis-
22409: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tajille jaettaviksi.
22410: Perhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           Kalastusalueiden järjestäytyminen on tähän
22411: myksestä n:o 126:                                     mennessä sujunut niin, että kuluvan vuoden
22412:                                                       toukokuun loppuun mennessä kuusi kalastuspii-
22413:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    riä voi tehdä pilkintämaksutulojen jakopäätök-
22414:        litus aikoo ryhtyä pilkintämaksuista ker-      sen. Jäljellä olevat viisi piiriä päättävät po. raho-
22415:        tyneiden tulojen jakamiseksi kalastuslain      jen jaosta kalastusalueiden järjestäydyttyä.
22416:        89 §:n edellyttämällä tavalla kalastus-        Useimpien piirien kohdalla tämä tapahtuu tä-
22417:        alueille ja virkistyskalastusta koskevan lu-   män vuoden aikana.
22418:        pamenettelyn saattamiseksi nykyistä jous-         Virkistyskalastusta koskeva lupajärjestely on jo
22419:        tavammaksi?                                    metsähallituksen hallinnassa olevien valtiolle
22420:                                                       kuuluvien kalavesien osalta ollut pitkään jousta-
22421:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vasti järjestetty. Muiden kuin valtiolle kuuluvien
22422: ti seuraavaa:                                         kalavesien osalta lupamenettelyn saattaminen ny-
22423:    Kuten kysyjäkin toteaa, pilkintämaksuista ker-     kyistä joustavammaksi tarkoittaa ensi sijassa ka-
22424: tyneet tulot jaetaan kokonaisuudessaan kalastus-      lastuslupien myöntämistä koskevaa järjestelyä ka-
22425: alueille, joiden tehtävänä on jakaa varat edelleen    lastusalueiden puitteissa, mihin kalastusalueiden
22426: vesialueen omistajille. Pilkintämaksuista kerty-      päästessä toimimaan on olemassa käytännön
22427: neiden tulojen kalastusalueille jakamisen perus-      mahdollisuudet lähes kautta maan jo tämän
22428: edellytyksenä näin ollen on, että kalastusalueet      vuoden aikana.
22429: 
22430:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1986
22431: 
22432:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
22433:                                      1986 vp. -      KK n:o 126                                       3
22434: 
22435: 
22436: 
22437: 
22438:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22439: 
22440:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ter influtna medel och för att på åtgärd av
22441: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        områdena vidareutdelning tili ägarna av vatten-
22442: av den 2 april 1986 tili vederbörande medlem av      områden skali kunna ske enligt en av jord- och
22443: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    skogsbruksministeriet faststälid poängberäknings-
22444: dagsman Perho m.fl. undertecknade skriftliga         grund.
22445: spörsmål nr 126:                                        Fiskeområdenas konstituering har hittills
22446:                                                      förlöpt så långt, att sex fiskeridistrikt före ut-
22447:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        gången av maj innevarande år kan fatta beslut
22448:        geringen vidta för utdelning av de i form     om fördelning av de i form av pilkfiskeavgifter
22449:        av pilkfiskeavgifter influtna medlen tili     influtna medlen. De återstående fem distrikten
22450:        fiskeområdena på det sätt som förutsätts i    fattar beslut om fördelningen av ifrågavarande
22451:        89 § lagen om fiske och för att tillstånds-   medel sedan fiskeområdena konstituerat sig.
22452:        förfarandet som avser fritidsfiske skall      lnom de flesta fiskeridistrikt kommer detta att
22453:        göras smidigare än vad nu är fallet?          ske under innevarande år.
22454:                                                         Tillståndsförfarandet rörande fritidsfiske har i
22455:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     fråga om de statens fiskevatten som befinner sig i
22456: anföra följande:                                     forststyrelsens besittning redan länge varit ordnat
22457:    Såsom spörsmålsställaren konstaterar, utdelas     på ett smidigt sätt. 1 fråga om övriga fiskevatten
22458: de i form av pilkfiskeavgifter influtna medlen i     än de som tilihör staten innebär åstadkomman-
22459: sin helhet tili fiskeområdena, på vilka det an-      det av ett smidigare tillståndsförfarande än det
22460: kommer att utdela medlen vidare tili ägarna av       som nu gälier i första hand procedurer inom
22461: vattenområden. En grundförutsättning för att de      fiskeområdesförvaltningen som avser beviljande
22462: som pilkfiskeavgifter influtna medlen skali kun-     av fisketillstånd, vartili det då fiskeområdena kan
22463: na utdelas tili fiskeområdena är sålunda, att        inleda sin verksamhet föreligger praktiska möjlig-
22464: fiskeområdena är funktionsdugliga, för att tili      heter redan under innevarande år i närapå hela
22465: dem skali kunna utdelas i form av pilkfiskeavgif-    landet.
22466: 
22467:      Helsingfors den 5 maj 1986
22468: 
22469:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
22470:                                                   1986 vp.
22471: 
22472: Kirjallinen kysymys n:o 127
22473: 
22474: 
22475: 
22476: 
22477:                                      Roos ym.: Liikealalla toimivien osa-aikatyöntekijöiden sosiaaliturvan
22478:                                        parantamisesta
22479: 
22480: 
22481:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22482: 
22483:    Liikealalla ja erityisesti suurissa osuusliikkeissä   päiväisiksi, jolloin osa-aikatyössä saatu vähennet-
22484: on työntekijöiden osa-aikaistaminen vastoin hei-         ty palkka vaikuttaa työntekijän eläkkeeseen ja
22485: dän omaa tahtoaan lisääntynyt huolestuttavassa           siten koko hänen loppuelämänsä toimeentuloon.
22486: määrin. Vastikään tehdyn tutkimuksen mukaan                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22487: esim. päivittäistavarakaupan kassanhoitajista            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22488: noin 75 % ja myyjistä noin 51 % on osa-aika-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22489: työntekijöitä. Osa-aikainen työntekijä, joka vas-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22490: toin tahtoaan tekee lyhennettyä työaikaa, joutuu
22491: usein toimeentulominimin äärirajoille, etenkin                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22492: kun osa-aikaisen työntekijän työttömyysturva on                 ryhtyä, jotta liikealalla huolestuttavasti
22493: edelleenkin puutteellisesti järjestetty. Käytännös-             lisääntyvän osa-aikaistamisen työntekijöil-
22494: sä on ilmennyt, että työnantaja sitä paitsi pyrkii              le aiheuttamia haittoja voidaan pienentää
22495: siirtämään juuri yli 50-vuotiaita työntekijöitä osa-            erityisesti työttömyysturvan ja eläketur-
22496:                                                                 van osalta?
22497: 
22498:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1986
22499: 
22500:           Timo Roos                        Jorma Rantanen                   Mikko Rönnholm
22501:           Anna-Liisa Piipari               Pentti Lahti-Nuuttila            Saara-Maria Paakkinen
22502:                                            Marja-Liisa Tykkyläinen
22503: 
22504: 
22505: 
22506: 
22507: 260404Y
22508: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 127
22509: 
22510: 
22511: 
22512: 
22513:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22514: 
22515:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lainsäädännön muutostarpeita. Tässä yhteydessä
22516: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         otetaan huomioon myös kevään tulopoliittisten
22517: olette 3 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        ratkaisujen yhteydessä tehdyt sopimukset. Halli-
22518: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tuksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle
22519: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kevätistuntokaudella 1986. Sosiaali- ja terveysmi-
22520: Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         nisteriössä valmistuneen esityksen mukaan osa-
22521: kysymyksestä n:o 127:                                 aikatyöntekijöiden työttömyysturvan yhdenmu-
22522:                                                       kaistamiseksi esitettäisiin, että sovitettuun päivä-
22523:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rahaan tulisi 400 markan etuoikeutettu osa sa-
22524:        ryhtyä, jotta liikealalla huolestuttavasti     malla tavoin kuin jo on sivutyötä tekevillä. Myös
22525:        lisääntyvän osa-aikaistamisen työntekijöil-    lyhennettyä työpäivää tekevien työttömyysturvaa
22526:        le aiheuttamia haittoja voidaan pienentää      parannettaisiin siten, että riittää kun työntekijä
22527:        erityisesti työttömyysturvan ja eläketur-      on ollut samaan työnantajaan yhdenjaksoisesti
22528:        van osalta?                                    kokoaikaisessa työsuhteessa 12 kuukautta aikai-
22529:                                                       semman 18 kuukauden sijasta.
22530:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Tämän jälkeen on tarkoitus vielä erikseen sel-
22531: ti seuraavaa:                                         vittää lyhennettyä työaikaa, osa-aika- ja sivutyötä
22532:    Kysymys osa-aikaisten työntekijöiden sosiaali-     tekevien henkilöiden työttömyysturvaa koskevien
22533: turvan puutteista on ollut selvitettävänä osa-aika-   säännösten tarkoituksenmukaisuutta, yhdenmu-
22534: työn sosiaaliturvatoimikunnassa (Komiteanmie-         kaistamista ja selkeyttä.
22535: tintö 1983:79). Toimikunta kartoitti osa-aikatyö-        Myös eläketurvaan on saatu osa-aikatyönteki-
22536: hön liittyvät ongelma-alueet, joista keskeisimpiä     jöiden kannalta osaparannuksia. Työsuhteen niin
22537: olivat työttömyysturvaan, eläketurvaan ja vuosilo-    sanotulla teknisellä katkaisulla on päästy siihen,
22538: maan liittyvät vajavuudet. Osa toimikunnan te-        että henkilön joutuessa osa-aikatyöhön tavallises-
22539: kemistä ehdotuksista on jo toteutettu erillisin       ta kokoaikaisesta työsuhteestaan, osa-aikaisesta
22540: lainsäädäntötoimin.                                   työstä saatava ansiotulo ei heikennä kokoaikaises-
22541:    Työttömyysturvan kokonaisuudistuksen yhtey-        ta työsuhteesta saatavaa eläketurvaa.
22542: dessä aloitettiin asteittain parantaa työttömyys-        Ikääntyneille työntekijöille merkitsee kuiten-
22543: turvassa olevia osa-aikatyöhön liittyviä puutteita.   kin osa-aikatyön kannalta keskeistä parannusta
22544: Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityksiin        joustavaan eläkeikäjärjestelyyn liittyvä osa-aika-
22545: työttömyysturvaa koskeviksi laeiksi eduskunta         eläkejärjestelmä, jota koskevat valmistelutyöt
22546: edellytti, että uudistuksen laajuuden ja merkityk-    ovat parhaillaan vireillä sosiaali- ja terveysminis-
22547: sen, valmistelutyön vaikeudet sekä tarvitun tilas-    teriössä. Tarkoituksena on, että 60-64-vuotiaita
22548: tomateriaalin puutteellisuuden huomioon ottaen        työntekijöitä koskeva osa-aikaeläke tulisi osaksi
22549: hallitus kahden vuoden kuluessa lakien voimaan-       joustavaa eläkeikäjärjestelyä 1.1.1987 lukien.
22550: tulosta antaa selonteon uudistuksen sosiaali- ja      Ikääntynyt työntekijä voisi asteittain työpanos-
22551: työvoimapoliittisista vaikutuksista sekä toimeen-     taan vähentämällä jatkaa osa-aikatyössä, josta
22552: panosta. Hallituksen tulee siinä selvittää ja muu-    hänelle karttuisi eläkettä työpanoksen mukaises-
22553: toinkin seurata tarveharkinnan vaikutuksia, osa-      ti, osa-aikaeläkkeen korvatessa muutoin poisjää-
22554: aikaisten työntekijöiden työttömyysturvaa sekä        nyttä ansiota. Nyt vireillä olevan osa-aikaeläkejär-
22555: koko työttömyysturvan ja sen hallinnon kustan-        jestelmän perustuessa työntekijöiden ja työnanta-
22556: nuksia. Lisäksi hallituksen tulee antaa lakien        jien yksimieliseen ehdotukseen, on odotettavissa,
22557: tarkoituksen toteutumisen kannalta tarpeelliset       että myös osa-aikatyön tarjonta tulee kohdistu-
22558: muutosehdotukset.                                     maan myönteisesti juuri vanhimpiin ikäluokkiin,
22559:    Sosiaali- ja terveysministeriössä tutkitaan par-   jotka ovat nykyisin joutuneet usein pakosta osa-
22560: haillaan eri osapuolten kanssa työttömyysturva-       aikatyöhön. Paitsi osa-aikaeläkkeeseen liittyvää
22561:                                       1986 vp. -- ~ n:o 127                                           3
22562: 
22563: osa-aikatyön vaikutusta eläketurvaan, sosiaali- ja   aikaistyöntekijät voitaisiin saattaa työeläketurvan
22564: terveysministeriössä selvitetään parhaillaan työn-   piiriin. Uudistusehdotus pyritään antamaan
22565: tekijäin eläkelain muuttamista siten, että lyhyitä   eduskunnalle heti sen valmistuttua.
22566: alle kuukauden kestäviä työsuhteita tekevät osa-
22567: 
22568:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1986
22569: 
22570:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
22571: 4                                        1986 vp. -      KK n:o 127
22572: 
22573: 
22574: 
22575: 
22576:                                   Till Riksdagens Herr Talman
22577: 
22578:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Vid social- och hälsovårdsministeriet undersöks
22579: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           som bäst tillsammans med olika parter behoven
22580: den 3 april 1986 till vederbörande medlem av             att ändra lagstiftningen om utkomstskydd för
22581: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        arbetslösa. Härvid beaktas även de avtal som har
22582: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs-             ingåtts i samband med de inkomstpolitiska lös-
22583: mål nr 127:                                              ningarna. Avsikten är att avlåta propositionen
22584:                                                          med förslag till ändring av lagarna till riksdagen
22585:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         under vårsessionen 1986. I propositionen, som är
22586:         så att de olägenheter som den oroväckan-         färdig i social- och hälsovårdsministeriet, skulle
22587:         de ökningen av deltidsarbetet inom af-           föreslås för att förenhetliga deltidsarbetstagarnas
22588:         färsbranschen förorsakar arbetstagarna           rättigheter att till jämkad arbetslöshetsdagpen-
22589:         kan minskas, särskilt i fråga om utkomst-        ning skulle komma en prioriterad del på 400
22590:         skydd för arbetslösa och pensionsskyddet?        mark som redan är fallet i fråga om personer i
22591:                                                          bisyssla. Även de som har förkortad arbetsdag,
22592:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skulle ha bättre arbetslöshetsskydd på så sätt, att
22593: anföra följande:                                         det räcker att vederbörande under minst de 12
22594:                                                          föregående månaderna utan avbrott har haft
22595:    Frågan om bristen på socialskydd för deltids-
22596:                                                          heltidsanställning hos samma arbetsgivare i stäl-
22597: anställda har utretts av socialskyddskommissio-
22598:                                                          let för tidigare 18 månader.
22599: nen för deltidsarbete (kommittebetänkande
22600: 1983:79). Kommissionen kartlade de pro-                     Avsikten är att ännu därefter särskilt utreda
22601: blemområden som hänför sig till deltidsarbetet.          ändamålsenligheten med förenhetligandet av och
22602: De viktigaste av dem var bristerna i utkomstskyd-        klarheten hos stadgandena om utkomstskydd för
22603: det för arbetslösa, bristerna i pensionsskyddet          arbetslösa med förkortad arbetstid eller i deltid-
22604: och bristerna i fråga om semestern. En del av            sarbete eller bisyssla.
22605: kommissionens förslag har redan förverkligats               Även i fråga om pensionsskyddet har man
22606: genom olika lagstiftningsåtgärder.                       delvis fått till stånd förbättringar för deltidsan-
22607:    I samband med den totala revideringen av              ställda. Genom s.k. tekniskt avbrott av arbetsför-
22608: utkomstskyddet för arbetslösa började man grad-          hållandet har det åstadkommits att då en person
22609: vis förbättra bristerna i utkomstskyddet för ar-         placeras i deltidsarbete efter att ha varit normalt
22610: betslösa då det gäller deltidsarbete. I riksdagens       heltidsanställd minskar förvärvsinkomsten från
22611: svar på regeringens proposition med förslag till         deltidsarbetet inte det pensionsskydd som fås på
22612: lagar om utkomstskydd för arbetslösa förutsatte          basis av heltidsarbetet.
22613: riksdagen att regeringen med beaktande av revi-             För äldre arbetstagare innebär dock ett deltids-
22614: deringens vidd och betydelse, svårigheterna i            pensionssystem, kombinerat med ett flexibelt
22615: beredningsarbetet och bristen på statistiskt mate-       pensionsåldersarrangemang, något som just nu är
22616: rial inom två år efter det att lagen har trätt i kraft   under beredning vid social- och hälsovårdsminis-
22617: redogör för revideringens social- och arbetskrafts-      teriet, en avgörande förbättring med tanke på
22618: politiska verkningar samt verkställigheten av revi-      deltidsarbetet. Avsikten är att deltidspensionen
22619: deringen. I sin redogörelse skall regeringen klar-       för 60-64 åringar blir en del av det flexibla
22620: lägga och även i övrigt följa verkningarna av            pensionsåldersarrangemanget,        räknat     från
22621: behovsprövningen, utkomstskyddet för arbetslösa          1.1.1987. Äldre arbetstagare kan genom att
22622: som har varit anställda i deltidsarbete samt             gradvis minska sin arbetsprestation fortsätta i
22623: kostnaderna för hela utkomstskyddet för arbets-          deltidsarbete, varvid de får pension enligt arbets-
22624: lösa och förvaltningen av det. Dessutom skall            prestationen då deltidspensionen i övrigt ersätter
22625: regeringen lägga fram sådana förslag till änd-           den inkomst som annars uteblir. Då det nu
22626: ringar av lagen som behövs med tanke på                  aktuella deltidspensionssystemet baserar sig på
22627: förverkligandet av lagens syfte.                         arbetstagarnas och arbetsgivarnas enhälliga för-
22628:                                        1986 vp. -      KK n:o 127                                       5
22629: 
22630: slag är det att vänta att även utbudet på deltids-     lagen om pension för arbetstagare, så att pen-
22631: arbete på ett positivt sätt kommer att inriktas just   sionsskyddet skulie omfatta även deltidsanstälida
22632: på äldre generationer, som nuföniden ofta av           som arbetar i kona arbetsförhållanden som varar
22633: tvång är anställda i deltidsarbete. Vid social- och    mindre än en månad. Avsikten är att avlåta en
22634: hälsovårdsministeriet utreds utom det tili deltids-    proposition tili riksdagen med förslag tili revide-
22635: pensionen anslutna deltidsarbetets inverkan på         ring av lagen så fort förslaget blir färdigt.
22636: pensionsskyddet även frågan om en ändring av
22637: 
22638:      Helsingfors den 9 maj 1986
22639: 
22640:                                                                               Minister Matti Puhakka
22641:                                                1986 vp.
22642: 
22643: Kirjallinen kysymys n:o 128
22644: 
22645: 
22646: 
22647: 
22648:                                   Bärlund: Ydinvoimalaitoksen turvallisuuden varmistamisesta est-
22649:                                      merkiksi työtaistelun aikana
22650: 
22651: 
22652:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22653: 
22654:    SAK:n lyhyeksi osoittautuneen yhteislakon ai-      ollut tarkoitus hoitaa vain murto-osalla tätä mies-
22655: kana maamme ydinvoimalaitokset pidettiin tuo-         vahvuutta.
22656: tannossa, vaikka huomattava osa laitosten vaki-          On aiheellista kysyä, miten turvallisella tavalla
22657: tuisesta henkilökunnasta oli lakossa. Esimerkiksi     ydinvoimalaitoksen toimimaa voidaan hoitaa
22658: IVO:n Loviisan laitoksella lakossa oli 215 työnte-    edellä mainitulla tavalla tilapäisen henkilökun-
22659: kijää eli noin puolet normaalista miehityksestä.      nan avulla, kun vielä otetaan huomioon, että
22660:    Laitokset pidettiin käynnissä kutsumalla tehtä-    normaaleista miehitysvahvuuksista oli tuntuvasti
22661: viä hoitamaan muita kuin niitä tavanomaisesti         jouduttu tinkimään. Edelleen voi kysyä, miten
22662: hoitavia henkilöitä. Työvuoroja pidennettiin ja       kauan ja mille riskirajoille oltaisi oltu valmiita
22663: vuorojen miehitysvahvuuksia alennettiin. Niinpä       jatkamaan tuotantoa vajaamiehityksellä.
22664: Loviisan laitoksen lakossa olleita työntekijöitä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22665: korvanneet työntekijät tekivät 12 tunnin työvuo-      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22666: roja, kun työvuoron normaalipituus on 8 tuntia.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22667: Vuorokauden aikana oli työvuorossa 14 henkilöä,       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22668: kun normaalivahvuus on 24.
22669:    Noin puolentoista vuorokauden mittaiseksi                     Pitääkö Hallitus asianmukaisena ja riit-
22670: jäänyt yhteislakko ei vielä edellyttänyt merkittä-            tävän turvallisuuden takaavana menette-
22671: vien kunnossapitotehtävien suorittamista ydin-                lyä, että ydinvoimalaitos pidetään esimer-
22672: voimalaitoksilla. Loviisan laitoksella 160 työn-              kiksi työtaistelun aikana, mahdollisesti
22673: tekijää hoitaa normaalisti kunnossapitotehtäviä.              pitkäänkin, käynnissä alimiehitettynä ja
22674: Tiettävästi näitä tehtäviä oli, lakon pitkittyessä,           tilapäistyövoiman turvin?
22675: 
22676:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
22677: 
22678:                                              Kaj Bärlund
22679: 
22680: 
22681: 
22682: 
22683: 260433E
22684: 2                                       1986 vp. -       KK n:o 128
22685: 
22686: 
22687: 
22688: 
22689:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22690: 
22691:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa               Lakko koskee käytön ja kunnossapidon työnte-
22692: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             kijätasoista henkilöstöä. Näillä alueilla toimivat
22693: olette 4 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-            teknikkotason henkilöt (operaattorit, käytön alue-
22694: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          teknikot, työnsuunnittelijat ja kunnossapidon
22695: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           työnjohtajat) jatkavat normaalia omien töittensä
22696: Kaj Bärlundin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         hoitamista. Työntekijävajaus käyttötehtävissä
22697: myksestä n:o 128:                                         korvataan muuttamalla vuoropäälliköiden työai-
22698:                                                           kaa ja vuororytmiä (Loviisa) sekä sijoittamalla
22699:            Pitääkö Hallitus asianmukaisena ja riit-       vuoroihin muuta insinöörikuntaa, joka työsken-
22700:         tävän turvallisuuden takaavana menette-           telee laitoksilla käytön tai teknisen tukitoimin-
22701:         lyä, että ydinvoimalaitos pidetään esimer-        nan päivätöissä. Esitettyjen suunnitelmien mu-
22702:         kiksi työtaistelun aikana, mahdollisesti          kaan vuorot saadaan miehitettyä riittävästi ja
22703:         pitkäänkin, käynnissä alimiehitettynä ja          riittävän pätevällä työvoimalla. Kunnossapitotöi-
22704:         tilapäistyövoiman turvin?                         hin kerätään insinöörejä mm. hiilivoimalaitoksil-
22705:                                                           ta ja yhtiöiden pääkonttoreista.
22706:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen                Säteilyturvakeskus ilmoitti lisäksi valvovaosa
22707: seuraavaa:                                                lakon aikana tehostetusti sitä, että laitokset pysy-
22708:    Varmistaakseen sen, että maamme ydinvoima-             vät käyttöehtojen mukaisessa tilassa ja että kun-
22709: laitoksissa säilytetään niille määrätty turvallisuus,     nossapitotoiminta sujuu asianmukaisesti. Tätä
22710: pyysi kauppa- ja teollisuusministeriö ennen suun-         varten se on järjestänyt kummallekin laitospaikal-
22711: nitellun SAK:n yhteislakon alkamista Säteily-             le jatkuvan miehityksen.
22712: turvakeskukselta selvitystä niistä mahdollisista             Säteilyturvakeskus totesi myös, että se ei katso-
22713: toimenpiteistä, joihin lakon johdosta on ryhdytty         nut aiheelliseksi puuttua käyttötilanteeseen muu-
22714: tai olisi ryhdyttävä.                                     toin kuin omaa valvontaansa tehostamalla ja
22715:    Säteilyturvakeskus toimitti ministeriölle vas-         ylläpitämällä muutoinkin mahdollisimman hyvää
22716: tauksenaan asiasta 12.3.1986 muistion ja jäljen-          valmiutta siltä varalta, että toimenpiteitä tarvit-
22717: nöksen voimayhtiöiden keskukselle toimittamista           taisiin.
22718: selvityksistä. Vastausmuistiossaan Säteilyturvakes-          Kun näin ollen ei tullut esiin mitään sellaista,
22719: kus totesi mm., että molemmat voimayhtiöt                 että annetuista turvallisuusmääräyksistä poiket-
22720: olivat ilmoittaneet jatkavansa ydinvoimalaitosten         taisiin, ei asia antanut aihetta enempiin toimen-
22721: käyttöä, vaikka SAK:n lakko alkaisi.                      piteisiin kauppa- ja teollisuusministeriön taholta.
22722: 
22723:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
22724: 
22725:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
22726:                                         1986 vp. -      KK n:o 128                                        3
22727: 
22728: 
22729: 
22730: 
22731:                                  Till Riksdagens Herr Talman
22732: 
22733:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             destekniker för driften, arbetsplanerare och ar-
22734: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           betsledare för underhållsarbetena) att sköta sina
22735: den 4 april 1986 till vederbörande medlem av             egna arbeten i normal ordning. Bristen på arbe-
22736: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        tare i driftsuppgifter ersätter man genom att
22737: dagsman Kaj Bärlund undertecknade spörsmål nr            förändra skiftförmännens arbetstid och skiftrytm
22738: 128:                                                     (i Lovisa) samt genom att komplettera skiftena
22739:                                                          med andra ingenjörer, som arbetar på verkena i
22740:           Anser Regeringen det vara ett sakenligt        dagligt arbete inom driften eller teknisk stöd-
22741:         förfarande som tryggar tillräcklig säker-        verksamhet. Enligt de framlagda planerna kan
22742:         het, att ett kärnkraftverk under till exem-      man besätta skiftena med tillräcklig och tillräck-
22743:         pel en arbetskonflikt, hålls i drift, even-      ligt kompetent personal. Till underhållsarbetena
22744:         tuellt under långa tider, med otillräcklig       kallas ingenjörer från bl.a. kolkraftverk och bola-
22745:         bemanning och tillfällig arbetskraft?            gens huvudkontor.
22746:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt fram-            Strålsäkerhetscentralen meddelade dessutom
22747: föra följande:                                           att centralen kommer under den tid strejken
22748:                                                          pågår att skärpa sin tillsyn över att kraftverken
22749:    För att säkerställa att i vårt lands kärnkraftverk    förblir i det skick som driftsvillkoren förutsätter
22750: upprätthålls den säkerhet som för dem är be-             och att underhållsverksamheten sköts på veder-
22751: stämd, bad handels- och industriministeriet in-          börligt sätt. 1 denna avsikt har Strålsäkerhetscen-
22752: nan den planerade samstrejken inom FFC inled-            tralen upprättat kontinuerlig dejourering på var-
22753: des om en utredning av Strålsäkerhetscentralen           dera kraftverket.
22754: angående de eventuella åtgärder, som vidtagits
22755: eller borde vidtagas.                                       Strålsäkerhetscentralen konstaterade också att
22756:    Strålsäkerhetscentralen sände som svar en pro-        den inte ansåg det vara motiverat att ingripa i
22757: memoria till ministeriet den 12 mars 1986 och en         driftssituationen på annat sätt än genom att
22758: kopia av de utredningar kraftbolagen sänt till           skärpa tillsynen och genom att också i övrigt
22759: centralen. 1 sin svarspromemoria konstaterade            upprätthålla så god beredskap som möjligt, för
22760: Strålsäkerhetscentralen bl.a. att vardera kraftbo-       den händelse att åtgärder skulle bli av nöden.
22761: laget meddelat att de fortsätter att driva sina             Då det sålunda inte framgick något sådant,
22762: kärnkraftverk, även om FFC:s strejk bryter ut.           som skulle tyda på avvikelser från givna säker-
22763:    Strejken gäller driftspersonal och arbetare som       hetsbestämmelser, gav ärendet inte anledning till
22764: sysslar med underhåll. På dessa områden fortsät-         ytterligare åtgärder från handels- och industri-
22765: ter personer på teknikernivå (operatörer, områ-          ministeriets sida.
22766: 
22767:      Helsingfors den 15 maj 1986
22768: 
22769:                                                         Handels- och industriminister Seppo Lindblom
22770:                                                  1986 vp.
22771: 
22772: Kirjallinen kysymys n:o 129
22773: 
22774: 
22775: 
22776: 
22777:                                    Siitonen: Päivähoitopaikkojen lisäämisestä pääkaupunkiseudulla
22778: 
22779: 
22780:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22781: 
22782:     Hallituksen toimenpiteenä tulopoliittisten rat-     1986-1990 yhteensä 5 200 paikkaa. Kun hoito-
22783: kaisujen yhteydessä on mainittu mm., että päivä-       paikkoja 31.12.198 5 oli päiväkodeissa ja perhe-
22784: hoitopaikkoja lisätään 7 000 paikalla vuonna           päivähoidossa yhteensä 21 800, olisi vuonna 1990
22785: 1987, minkä lisäksi erikseen kehitetään lasten         yhteensä 2 958 perhettä.
22786: päivähoitoa pääkaupunkiseud~lla valtioneuvo~              Valtiovallan toimenpiteet pääkaupunkiseudun
22787: ton tekemän ns. pääkaupunkiseutupäätöksen Ja           erityisongelmien ratkaisemiseksi mahdollistavat
22788: asiaa koskevan lain mukaisesti.                        päiväkotirakentamisen kiihdyttämisen aikaisem-
22789:     Mainittu 7 000 paikan lisäysvauhti vuodessa        masta. Tällä perusteella Helsinki onkin esittänyt
22790: vastaa suuruusluokaltaan viime vuosina sosiaali-       Uudenmaan lääninhallitukselle 15 hanketta sisäl-
22791: ja terveydenhuollon valtakunnalliseen suunnitel-       lytettäväksi eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon
22792: maan sisältynyttä päivähoidon lisäyskiintiötä ko-       hankkeiden rahoittamisesta annetun lain perus-
22793: ko maassa. Tämän kiintiön puitteissa eivät kui-         teella erillisrahoituksen piiriin. Alustavan ohjel-
22794: tenkaan pääkaupunkiseudun kunnat ole saaneet           man mukaan Helsingissä alkaa lisäksi 37 päiväko-
22795: viime vuosina läheskään kaikkia tarvitsemiaan          din rakentaminen vuonna 1987, 28 päiväkodin
22796: hankkeita valtionosuuden piiriin.                       rakentaminen vuonna 1988 ja 23 päiväkodin
22797:     Esimerkiksi Helsinki esitti Uudenmaan läänin-      rakentaminen vuonna 1989, jonka jälkeen määrä
22798: hallitukselle vuonna 1984 kymmentä päiväkoti-           putoaa 10-15 päiväkotiin vuodessa.
22799: hanketta, joista lääninhallitus vahvisti vain kaksi        Kuten edellä olevasta ilmenee, Helsinki tarvit-
22800: valtionosuuden piiriin. Vallinneen päivähoitoti-       see vuoteen 1990 mennessä yli 100 uutta päivä-
22801: lanteen johdosta Helsinki kuitenkin toteutti ky-       kotia. Kun otetaan lisäksi huomioon pääkaupun-
22802: seisenä vuonna edellä mainittujen kahden hank-         kiseudun muiden kuntien päivähoidon tarve, ei
22803: keen lisäksi 13 päiväkotihanketta omalla kustan-       hallituksen em. toimenpiteissä mainittu 7 000
22804: nuksellaan. Vuonna 1985 Helsinki esitti kym-           paikan lisäysvauhti takaa pääkaupunkiseudulle
22805: mentä päiväkotihanketta valtionosuuden piiriin         sen tarvitsemia lisäysresursseja normaalin järjes-
22806: ja sai vastaavasti vain kolme. Kaikki suunnitellut     telmän eli sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-
22807: kymmenen hanketta kuitenkin toteutettiin.              telusta ja valtionosuudesta annetun lain puitteis-
22808: Vuonna 1986 Helsinki esitti 14 päiväkotihanketta       sa. Vuoden 1986 valtionosuusratkaisun puitteissa
22809: valtionosuuden piiriin, joista Uudenmaan läänin-        näyttääkin siltä, että valtion viranomaiset mah-
22810: hallitus vahvisti vain viisi.                          duttavat normaalin valtionosuuden piiriin suurel-
22811:     Vuonna 1985 voimaan tulleet laki lasten koti-      ta osin muut kuin pääkaupunkiseudun päiväkoti-
22812: hoidon tuesta ja laki lasten päivähoidosta anne-       hankkeet, joiden rahoitus siirretään kunnille epä-
22813:  tun lain muuttamisesta velvoittavat kuntia järjes-    edullisemman erillisrahoituksen piiriin. Kuiten-
22814:  tämään päivähoitopaikkoja siten, että alle 3-vuo-     kin pääkaupunkiseudun päivähoitopalvelujen ke-
22815:  tiaiden lasten vanhemmilla on mahdollisuus vali-      hittäminen olisi toteutettava ensi sijassa mahdol-
22816:  ta lapsensa hoitomuodoksi joko kunnallinen päi-       lisimman pitkälle normaalin järjestelmän puit-
22817:  vähoitopaikka tai kotihoidon tuki viimeistään         teissa.
22818:  1.1.1990. Tämän velvoitteen täyttäminen tulee            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22819:  edellyttämään päivähoidon merkittävää määräl-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22820:  listä lisäämistä. Helsingin sosiaalitoimessa on ar-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22821:  vioitu hoitopaikkojen lisäystarpeeksi vuosina         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22822: 
22823: 2603931
22824: 2                                 1986 vp. -- EJC n:o 129
22825: 
22826:         Aikooko Hallitus kehittää pääkaupun-           tupäätöksen Ja astaa koskevan eriliisiaio
22827:       kiseudun päivähoitoa pelkästään valtio-          perusteella?
22828:       neuvoston tekemän ns. pääkaupunkiseu-
22829: 
22830:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1986
22831: 
22832:                                      Eva-Riitta Siitonen
22833:                                       1986 vp. -      KK n:o 129                                       3
22834: 
22835: 
22836: 
22837: 
22838:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22839: 
22840:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        43 ja kokonaiskustannukset 220 miljoonaa mark-
22841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaa.
22842: olette 4 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-            Pääkaupunkiseudun osuus läänin käytettävissä
22843: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      olevasta käyttökustannushankkeiden kiintiöstä on
22844: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ollut 74 % vuonna 1984 (25 milj.), 65 % vuon-
22845: Siitosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-    na 1985 (58 milj.) ja 66 % vuonna 1986 (65
22846: tä n:o 129:                                           milj.).
22847:                                                           Varsinaisen sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
22848:          Aikooko Hallitus kehittää pääkaupun-         nittelu- ja valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelle
22849:        kiseudun päivähoitoa pelkästään valtio-        jääneitä hankkeita voidaan rahoittaa eräiden sosi-
22850:        neuvoston tekemän ns. pääkaupunkiseu-          aali- ja terveydenhuollon hankkeiden rahoittami-
22851:        tupäätöksen ja asiaa koskevan erillislain      sesta annetun lain avulla. Mainittua lakia koske-
22852:        perusteella?                                   van hallituksen esityksen perustelujen mukaan
22853:                                                       valtio varautuu pääkaupunkiseudun päiväkotien
22854:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         rakentamisen rahoittamiseen yhteensä 670 mil-
22855: seuraavaa:                                            joonan markan kokonaiskustannusten mukaises-
22856:                                                       ti.    Summa perustuu suunnitelmakaudella
22857:    Lääninhallitusten tehtävänä on kuntien sosi-       1985-1989 suunnitelmassa vahvistamatta jää-
22858: aali- ja terveydenhuollon toteuttamissuunnitel-       neiden hankkeiden kustannuksiin sekä kaupun-
22859: mien vahvistaminen ja valtionosuuteen oikeutta-       kien omaan arvioon pienten lasten hoidon kehit-
22860: vien voimavarojen jakaminen kunnille.                 tämistä koskevan lainsäädännön velvoitteiden to-
22861:    Uudenmaan läänin kunnat ja kuntainliitot           teuttamiseksi tarvittavien hankkeiden kustannuk-
22862: ovat esittäneet suunnitelmissaan suunnitelma-         sista.
22863: kaudelle 1986-1990 yhteensä 241 sosiaalihuol-             Vuonna 1986 aloitettavien edellä mainitun
22864: lon rakennushanketta, joiden yhteenlasketut kus-      erillislain piiriin tulevien päiväkotihankkeiden
22865: tannukset ovat 975 miljoonaa markkaa. Läänin-         kustannuksiin on varauduttu valtion vuoden
22866: hallituksen käytettävissä olevat määrärahakiintiöt    1986 tulo- ja menoarviossa 100 miljoonan mar-
22867: suunnitelmakaudella näihin hankkeisiin ovat           kan mukaisesti. Valtionavustushakemuksia vuo-
22868: noin 500 miljoonaa markkaa, joten hankkeista          delle 1986 on kuitenkin yhteensä 128 miljoonan
22869: on voitu hyväksyä vain puolet.                        markan kustannusten edestä.
22870:    Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo ja Van-             Kun varsinaisen suunnittelu- ja valtion-
22871: taa) suunnitelmakaudelle esittämistä hankkeista,      osuusjärjestelmän kautta voitiin vuodelle 1986
22872: joiden kustannukset ovat 701 miljoonaa mark-          hyväksyä pääkaupunkiseudun käyttökustannus-
22873: kaa, on voitu hyväksyä hankkeita 276 miljoonan        hankkeita yhteensä noin 65 miljoonan markan
22874: markan edestä. Määrä on 55 % läänin koko              edestä, on erillislaki huomioon ottaen käytettä-
22875: kiintiöstä. Esitettyjä hankkeita oli yhteensä 182,    vissä oleva hankkeiden kustannusten kokonais-
22876: joista hyväksyttiin 62. Päiväkoteja näistä hank-      summa 165 miljoonaa markkaa vuonna 1986.
22877: keista oli 143, joista voitiin hyväksyä 36 päiväko-   Summa vastaa sitä määrää, jonka pääkaupunki-
22878: tia.                                                  seudun kunnat ovat arvioineet tarvittavan pää-
22879:    Vuosia 1985-1989 koskevissa toteuttamis-           kaupunkiseudun päivähoidon erityisongelmien
22880: suunnitelmissaan pääkaupunkiseudun kunnat             ratkaisemiseen vuosina 1985 ja 1986.
22881: esittivät yhteensä 92 päiväkotihanketta, joiden           Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
22882: kokonaiskustannukset olivat noin 430 miljoonaa        pääkaupunkiseudun päivähoidon kehittämiseen
22883: markkaa. Uudenmaan lääninhallitus saattoi hy-         on suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän voi-
22884: väksyä 49 päiväkodin rakentamisen suunnitelma-        massaoloaikana vuosittain osoitettu sen tarvetta
22885: kaudelle. Hyväksymättä jääneiden päiväkoti-           vastaava suhteellinen osuus Uudenmaan läänin
22886: hankkeiden lukumäärä oli suunnitelmakaudella          käyttökustannushankekiintiöstä. Erillislailla voi-
22887: 4                                   1986 vp. -     KK n:o 129
22888: 
22889: daan pääkaupunkiseudulle osoittaa vuonna 1986      valtionosuusjärjestelmän pohjalta. Myös Uuden-
22890: päiväkotien rakentamiseen valtionavustus, joka     maan läänin kuntien tarve pyritään kokonaisuu-
22891: on arvioitu tarvittavan pääkaupunkiseudun päi-     dessaan ottamaan huomioon tulevien vuosien
22892: vähoidon kehittämiseen tarvetta vastaavasti.       valtion tulo- ja menoarviossa normaalisti valtion-
22893:   Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulisi kuitenkin   osuuteen oikeuttavina kustannuksina.
22894: pääsääntöisesti kehittää yhden suunnittelu- ja
22895: 
22896:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1986
22897: 
22898:                                                                          Ministeri Matti Puhakka
22899:                                       1986 vp. -      KK n:o 129                                        5
22900: 
22901: 
22902: 
22903: 
22904:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22905: 
22906:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de var år 1984 74 o/o (25 milj. ), år 1985 65 o/o
22907: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        (58 miij.) och år 1986 66 o/o (65 miij.)
22908: den 4 april 1986 tili vederbörande medlem av             Projekt som har biivit utanför det egentliga
22909: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     systemet med planering av och statsandelar för
22910: dagsledamot Siitonen undertecknade spörsmål nr        sociai- och hälsovården kan finansieras med hjäip
22911: 129:                                                  av Iagen om finansiering av vissa projekt inom
22912:           Ämnar Regeringen utveckla dagvården         sociai- och häisovården. Enligt motiveringen för
22913:        i huvudstadsregionen enbart på basis av        regeringens proposition med förslag tili nämnda
22914:        statsrådets beslut om huvudstadsregionen       lag är staten beredd att finansiera byggandet av
22915:        och den separata lag som gäller frågan?        daghem i huvudstadsregionen tili de totala kost-
22916:                                                       naderna av 670 miijoner mk. Summan baserar
22917:                                                       sig på kostnaderna för de projekt som inte har
22918:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
22919:                                                       fastställts i pianeroa för pianeringsperioden
22920: anföra följande:                                      1985-1989 samt på stadens egen uppskattning
22921:     Länsstyrelsens uppgift är att faststälia kommu-   av kostnaderna för de projekt som behövs för att
22922: nernas realiseringsplaner rörande social- och häl-    uppfylia förpiiktelserna i lagstiftningen om ut-
22923: sovården och att fördela de resurser som berätti-     vecklandet av vården av små barn.
22924: gar tili statsandelar på kommunerna.                    För de kostnader som föranleds av daghems-
22925:     Kommunerna och kommunalförbunden i Ny-            projekt som påbörjas år 1986 och omfattas av
22926: lands Iän har i sina planer för planeringsperioden    ovan nämnda separata lag har i statsförslaget för
22927: 1986-1990 föreslagit sammanlagt 241 bygg-             år 1986 reserverats 100 miljoner mk. Ansök-
22928: nadsprojekt inom socialvården. De sammanlagda         ningar om statsandelar år 1986 har dock gjorts
22929: kostnaderna för projekten uppgår tili 975 milj.       för kostnader som uppgår tili sammaniagt 128
22930: mk. Den anslagskvot som länsstyrelsen har till        miljoner mk.
22931: förfogande under planeringsperioden för dessa
22932: projekt uppgår tili ca 500 miljoner mk, varför           Då inom ramen för det egentliga systemet
22933: man har kunnat godkänna bara hälften av pro-          med pianering av och statsandelar för social- och
22934: jekten.                                               häisovården år 1986 kunde godkännas driftskost-
22935:     Av de projekt som huvudstadsregionen (Hel-        nadsprojekt i huvudstadsregionen tili det sam-
22936: singfors, Esbo och Vanda) har föreslagit för          maniagda beloppet av ca 65 miijoner mk är den
22937: planeringsperioden och vilkas kostnader uppgår        totala summan av kostnaderna för de projekt som
22938:  tili 701 miljoner mk har man kunnat godkänna         med beaktande av den separata Iagen står tili
22939: projekt för 276 miljoner mk. Beloppet är 55 o/o       förfogande 165 miijoner mk år 1986. Summan
22940: av kvoten för hela länet. Sammanlagt föreslogs        motsvarar det belopp som kommunerna i huvud-
22941:  182 projekt av vilka 62 godkändes. 143 projekt       stadsregionen har beräknat att behövs för lösande
22942:  var daghem och av dem kunde 36 godkännas.            av specialprobiemen inom dagvården i huvud-
22943:      I de planer som skali förverkligas under åren    stadsregionen under år 1985 och 1986.
22944:  1985-1989 föreslog kommunerna i huvudstads-             På basis av ovanstående kan man konstatera att
22945:  regionen sammanlagt 92 daghemsprojekt vilkas         man för utveckiande av dagvården i huvudstads-
22946:  totala kostnader uppgick tili ca 430 miljoner mk.    regionen under den tid systemet med pianering
22947:  Länsstyrelsen i Nylands Iän kunde godkänna           av och statsandelar för social- och häisovården har
22948:  byggandet av 49 daghem under planeringsperio-        varit i kraft årligen har anvisat den relativa andel
22949:  den. Antalet daghemsprojekt som inte godkän-         av kvoten för driftskostnadsprojekt i Nylands Iän
22950:  des uppgick under planeringsperioden tili 43 och     som motsvarar behovet. Med stöd av den separa-
22951:  de totaia kostnaderna tili 220 miijoner mk.          ta Iagen kan man under år 1986 anvisa statsun-
22952:      Huvudstadsregionens andel av den kvot för        derstöd i huvudstadsregionen för byggande av
22953:  driftskostnadsprojekt som länet har tili förfogan-   sådana daghem som man har uppskattat att
22954: 6                                   1986 vp. -   KK n:o 129
22955: 
22956: behövs för utvecklande av dagvården så att den   hälsovården. Avsikten är att även beakta det
22957: motsvarar behovet.                               totala behovet i kommunerna i Nylands Iän i
22958:    Social- och hälsovården borde dock i regel    kommande statsförslag normalt som kostnader
22959: utvecklas utgående från endast ett system med    som berättigar till statsandelar.
22960: planering av och statsandelar för social- och
22961: 
22962:     Helsingfors den 30 april 1986
22963: 
22964:                                                                      Minister Matti Puhakka
22965:                                                 1986 vp.
22966: 
22967: Kirjallinen kysymys n:o 130
22968: 
22969: 
22970: 
22971: 
22972:                                    Mäki-Hakola: Helsingin teknillisen korkeakoulun talousoikeuden
22973:                                        professorin viran täyttämisestä
22974: 
22975: 
22976:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22977: 
22978:    Helsingin teknillisen korkeakoulun talous-          Iisessa tuotannossa ja tutkimustoiminnassa selväs-
22979: oikeuden professorin virka on vuoden 1985 alusta       ti ansioituneempi.
22980: lähtien ollut hoitomääräyksien varassa. Viransijai-       Valintaan on vaikuttanut näin ollen esittelijän
22981: suutta hakivat määräajassa, sen tultua auki, oi-       vihjaus ''viranhoidolle koituvasta liian suuresta
22982: keustieteen tohtori, dosentti Kyösti Holma ja          haitasta'', jos mm. Holma valittaisiin.
22983: oikeustieteen lisensiaatit Leo Kaasinen, Kari             Tästä syystä ja koska professori Hollo ei ole
22984: Kuusiniemi ja Matti Metsäranta.                        perustellut mitenkään kannanottoaan, on sitä
22985:    Maanmittausosaston esityksestä virkaa on            pidettävä syrjäytettyjen hakijoiden oikeusturvaa
22986: 1.1.-31. 7.1985 hoitanut 85-prosenttisesti Matti       vakavasti loukkaavana. Tällainen menettely on
22987: Metsäranta ja 15-prosenttisesti Pekka Vihervuori.      omiaan lisäksi herättämään epäluottamusta puo-
22988: 1.8.1985 lähtien virkaa on hoitanut ja hoitaa          lueetonta virantäyttömenettelyä kohtaan. Sen ta-
22989: edelleen yksin oikeustieteen lisensiaatti Matti        kia asiaan on kiinnitettävä vakavaa huomiota ja
22990: Metsäranta. Virka on nyt julistettu haettavaksi.       menettelyn perusteista on saatava selvyys.
22991:    Maanmittausosaston osastokollegio pöytäkir-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22992: jaan on 21.5.1985 liitetty viran vakinaisen hoita-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22993: jan, professori Erkki J. Hollon lausunto               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22994: 20.5.1985, jossa hän ehdottaa seuraavaa: "Kaik-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22995: ki hakijat katsotaan päteviksi. Ehdollepanojärjes-
22996: tys 1. Metsäranta, 2. Kuusiniemi. -Ellei osasto-                 Onko Teknillisen korkeakoulun talous-
22997: kollegi katso voivansa valita hoitajaa ehdolle                oikeuden professorin viranhoitovalintoja
22998: esittämistäni henkilöistä, pyydän, ettei päätöstä             1.1.1985 jälkeen tehtäessä toimittu an-
22999: ollenkaan tehtäisi viranhoidolle koituvan liian suu-          nettujen säännösten mukaisesti, ja
23000: ren haitan vuoksi, vaan annetaan asian raueta.''                 mihin perustuu asian esittelijän
23001:    Lausuma on ollut ratkaiseva Matti Metsäran-                20.5.1985 maanmittausosaston osastokol-
23002: nan valinnassa. Siitä on samalla seurannut, että              legille antama lausunto ''viranhoidolle
23003: mm. tri Kyösti Holma on syrjäytetty. Näin siitä               koituvasta liian suuresta haitasta'', jos
23004: huolimatta, että Kyösti Holma on tohtori ja                   esimerkiksi tohtori ja dosentti Kyösti
23005: dosentti sekä opetustoimessa, hallinnossa, kirjal-            Holma olisi valittu?
23006: 
23007:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1986
23008: 
23009:                                           Pentti Mäki-Hakola
23010: 
23011: 
23012: 
23013: 
23014: 260411F
23015: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 130
23016: 
23017: 
23018: 
23019: 
23020:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23021: 
23022:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      lisenä aikana. Vuonna 1985 ovat Vihervuori ja
23023: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oikeustieteen lisensiaatti Matti Metsäranta hoita-
23024: olette kirjeellänne 8 päivänä huhtikuuta 1986       neet virkaa yhdessä 31.7.1985 saakka, kuten
23025: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     kirjallisessa kysymyksessäkin todetaan. Metsäran-
23026: vastattavaksi kansanedustaja Mäki-Hakolan teke-     ta on 1.8.1985 lähtien hoitanut professorin vir-
23027: män kirjallisen kysymyksen n:o 130:                 kaa yksin. Hänelle annettu määräys päättyy
23028:                                                     31.7.1986. Määräykset on kaikissa tapauksissa
23029:           Onko Teknillisen korkeakoulun talous-     antanut korkeakoulun opettajaneuvosto. Teknil-
23030:        oikeuden professorin viranhoitovalintoja     lisen      korkeakoulun      opettajaneuvosto     on
23031:        1.1.1985 jälkeen tehtäessä toimittu an-      11.3.1986 päättänyt, että viransijaisuus syysluku-
23032:        nettujen säännösten mukaisesti, ja           kauden 1986 ajaksi ilmoitetaan haettavaksi ja
23033:           mihin perustuu asian esittelijän          että ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydetään lau-
23034:        20.5.1985 maanmittausosaston osastokol-      sunnot siitä, kuka hakijoista on pätevin hoita-
23035:        legille antama lausunto ''viranhoidolle      maan virkaan kuuluvia tehtäviä.
23036:        koituvasta liian suuresta haitasta'', jos       Talousoikeuden professorin virka on sijoitettu
23037:        esimerkiksi tohtori ja dosentti Kyösti       maanmittausosastoon. Teknillisestä korkeakou-
23038:        Holma olisi valittu?                         lusta annetun asetuksen 14 §:n mukaan osasto-
23039:                                                     kallegin tehtävänä on käsitellä valmistavasti ne
23040:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      osastoa koskevat asiat, jotka opettajaneuvosto
23041: seuraavaa:                                          ratkaisee. Tämän säännöksen nojalla maanmit-
23042:    Teknillisen korkeakoulun talousoikeuden pro-     tausosaston osastokollegi on mm. kokouksessaan
23043: fessori Erkki J. Hollo on 1.2.1983 lähtien toimi-   21. 5. 198 5 valmistavasti käsitellyt talousoikeuden
23044: nut korkeimman hallinto-oikeuden ylimääräisenä      professorin viran hoitoa. Osastokollegissa ei ole
23045: hallintoneuvoksena. Teknillisestä korkeakoulusta    käytössä esittelijäjärjestelmää. Pöytäkirjaan liitet-
23046: annetun asetuksen (72/53) 30 ja 34 §:n mukaan       ty lausunto, johon kirjallisessa kysymyksessä viita-
23047: professorin viran haltijan ollessa virkavapaana     taan, on korkeakoulun ilmoituksen mukaan näin
23048: viransijaisen määrää korkeakoulun opettajaneu-      ollen ainoastaan viran vakinaisen haltijan osasto-
23049: vosto.                                              kollegille antama lausunto niistä henkilöistä, jot-
23050:    Teknilliseltä korkeakoululta saatujen tietojen   ka olivat hakeneet viransijaisuutta.
23051: mukaan on dosentti Pekka Vihervuori hoitanut           Asiassa on menetelty voimassa olevien säännös-
23052: po. professorin virkaa 1.2.1983-31.12.1984 vä-      ten mukaisesti.
23053: 
23054:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
23055: 
23056:                                                                       Ministeri Gustav Björkstrand
23057:                                       1986 vp. -     KK n:o 130                                       3
23058: 
23059: 
23060: 
23061: 
23062:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23063: 
23064:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-           1985 har docent Vihervuori och juris licentiat
23065: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder           Matti Metsäranta tillsammans skött tjänsten tili
23066: skrivelse av den 8 april 1986 tili vederbörande      31.7 .1985, såsom det konstateras i spörsmålet.
23067: medlem av statsrådet sänt en avskrift av följande    Räknat från den 1.8.1985 har Metsäranta skött
23068: av riksdagsman Mäki-Hakola undertecknade             tjänsten aliena. Hans förordnande att sköta tjäns-
23069: spörsmål nr 130:                                     ten utlöper 31.7.1986. Högskolans lärarråd har i
23070:                                                      samtliga fall gett förordnandena. Lärarrådet vid
23071:           Har man efter 1.1.1985 vid vai av          Tekniska högskolan har 11. 3. 1986 beslutat att
23072:        tjänsteinnehavare av professuren i ekono-     vikariatet för höstterminen 1986 lediganslås att
23073:        misk rätt vid Tekniska högskolan förfarit     sökas och att utomstående sakkunniga tillfrågas
23074:        enligt de givna stadgandena, och              om utlåtanden om vem av sökandena som är den
23075:           varpå bygger det utlåtande avgivet         mest kompetenta att handha uppgifter som hör
23076:        20.5.1985 av föredraganden tili avdel-        tili tjänsten.
23077:        ningskollegiet vid lanrmäteriavdelningen         Tjänsten som professor i ekonomisk rätt har
23078:        om "för stor skada för skötseln av tjäns-     placerats vid lantmäteriavdelningen. Enligt 14 § i
23079:        ten'' ifall t.ex. doktor och docent Kyösti    förordningen om tekniska högskolan ankommer
23080:        Holma hade utsetts till tjänsten?             det på avdelningskoliegiet att förberedelsevis be-
23081:                                                      handla de ärenden angående avdelningen vilka
23082:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     lärarrådet fattar beslut om. Med stöd av detta
23083: framföra följande:                                   stadgande har avdelningskoliegiet vid lanrmäteri-
23084:    Professorn i ekonomisk rätt vid Tekniska hög-     avdelningen bl.a. på sitt möte 21.5.1985 förbere-
23085: skolan, Erkki ]. Hollo har från och med den          delsevis behandlat skötseln av tjänsten som pro-
23086: 1.2.1983 fungerat som extraordinarie förvalt-        fessor i ekonomisk rätt. Avdelningskollegiet an-
23087: ningsråd vid högsta förvaltningsdomstolen. En-       vänder inget föredragandesystem. Det utlåtande
23088: ligt 30 och 34 §§ i förordningen om tekniska         som bifogats protokollet och tili vilket det hänvi-
23089: högskolan (72/5 3) förordnar lärarrådet vikarie då   sas i spörsmålet är enligt högskolans meddelande
23090: innehavaren av professorstjänsten är på tjänstle-    således endast ett utlåtande som den ordinarie
23091: dighet.                                              innehavaren av tjänsten avgett tili avdelningskol-
23092:    Enligt de uppgifter som man fått av Tekniska      legiet om de personer som hade sökt vikariatet.
23093: högskolan har docenr Pekka Vihervuori skött             1 ärendet har man förfarit enligt gällande
23094: ifrågavarande tjänst 1.2.1983-31.12.1984. Ar         stadganden.
23095: 
23096:      Helsingfors den 8 maj 1986
23097: 
23098:                                                                        Minister Gustav Björkstrand
23099:                                                   1986 vp.
23100: 
23101: Kirjallinen kysymys n:o 131
23102: 
23103: 
23104: 
23105: 
23106:                                      Elo ym.: Pomarkun, Siikaisten ja Merikarvian kuntien alueella
23107:                                         sijaitsevan Isojärven vedenpinnan korkeudesta
23108: 
23109: 
23110:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23111: 
23112:    Pomarkun, Siikaisten ja Merikarvian kuntien           järjestely-yhtiön säännöstelykäytännön muutta-
23113: alueilla sijaitseva Isojärvi on viime vuosien kiistel-   mista koskevan hakemuksen, joka muun muassa
23114: lyimpiä vesialueita Suomessa. Sen pinta-ala on           oikeuttaa järjestely-yhtiön laskemaan Isojärven
23115: lähes 40 km 2 • Jos lähes 37 vuotta sitten annettua      kesäveden korkeutta huomattavasti vuosikymme-
23116: säännöstelypäätöstä olisi noudatettu kirjaimelli-        niä noudatetusta käytännöstä.
23117: sesti, olisi kesäajan keskiveden korkeus vesiviran-         Länsi-Suomen vesioikeuden päätös ei tyydyttä-
23118: omaisten arvioiden mukaan laskenut noin metril-          nyt läheskään kaikkia osapuolia, vaan mm. vesi-
23119: lä ja järven pinta-ala pienentynyt 30 km 2 :iin.         hallitus ja loma-asuntojen omistajat ovat koko
23120:    Seurauksena olisi ollut noin 900 hehtaarin            ajan vastustaneet järjestely-yhtiön toimenpiteitä.
23121: vesijättöalue ja matalien lahtien umpeenkasvu.           Niinpä Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksestä
23122: Ranta-asunnoilla avovesialue olisi siirtynyt satoja      on valitettu, ja tämä taas on johtanut tilantee-
23123: metrejä. Isojärvellä on nykyisin yli 700 loma-           seen, jonka mukaan tällä hetkellä on voimassa
23124: asuntoa. Määrän arvioidaan vielä kaksinkertaistu-        vuoden 1949 säännöstelypäätös. Kun edellä mai-
23125: van.                                                     nitun vuoden 1949 päätöksen mukainen säännös-
23126:                                                          tely olisi kuitenkin kohtalokasta koko Isojärven
23127:    Käytännössä vuoden 1949 päätöksen mukaista            ekologialle ja muuttaisi järven olosuhteet muu-
23128: säännöstelyä ei kuitenkaan ole toteutettu, vaan          tenkin täysin, olisi kaikin keinoin ennen kor-
23129: veden korkeudet ovat olleet korkeampia, esimer-          keimman hallinto-oikeuden päätöstä pyrittävä
23130: kiksi kesäisin keskimäärin 0,6-0,8 metriä. Apu-          tilanteeseen, jolla voitaisiin säilyttää Isojärven
23131: laisoikeuskansleri antoi kuitenkin tehdyn kante-         veden korkeus vähintään sellaisena, kuin se on
23132: lun johdosta 23.3.1983 päätöksen Isojärven sään-         ollut viime vuosikymmeninä.
23133: nöstelyä koskevassa asiassa. Päätöksen mukaan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23134: vesistötoimikunnan vuonna 1949 antamaa pää-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23135: töstä on noudatettava niin kauan, kunnes vesioi-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23136: keus valtion puolesta tai muun hakemuksen                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23137: perusteella ehkä antaa sellaisen päätöksen, joka
23138: muuttaa puheena olevaa vesistötoimikunnan                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23139: päätöstä. Säännöstelyhanke ja sen hoito on sit-                 ryhtyä Pomarkun, Siikaisten ja Merikar-
23140: temmin luovutettu järjestely-yhtiölle. Järjestely-              vian kunnissa sijaitsevan Isojärven veden-
23141: yhtiö ryhtyikin toimenpiteisiin säännöstelyluvan                pinnan korkeuden säätelemiseksi niin,
23142: muuttamiseksi. Säännöstelyn muuttamisella jär-                  että Isojärvellä turvataan viime vuosina
23143: jestely-yhtiö on pyrkinyt ennen kaikkea rantapel-               noudatettu veden korkeus, kunnes kor-
23144: tojen viljelyn turvaamiseen. Viime vuoden lopul-                keimman hallinto-oikeuden päätös on
23145: la Länsi-Suomen vesioikeus hyväksyi Isojärven                   saatu?
23146: 
23147:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1986
23148: 
23149:                        Mikko Elo                                  Timo Laaksonen
23150:                        Pirkko Valtonen                            Antti Kalliomäki
23151: 
23152: 
23153: 
23154: 
23155: 2604052
23156: 2                                    1986 vp. -- KJ( n:o 131
23157: 
23158: 
23159: 
23160: 
23161:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23162: 
23163:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      mm. siten, että vuoden 1949 luvassa oleva velvol-
23164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lisuus avata patoluukut heinäkuun 15 päivänä
23165: olette 8 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-      heinäntekoa varten poistetaan ja kesäajalle mää-
23166: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    rätään tavoitevedenkorkeus.
23167: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Vesioikeus on em. hakemuksen johdosta anta-
23168: M. Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     nut päätöksensä 12.12.1985. Päätös ei vielä ole
23169: myksestä n:o 131:                                   saanut lainvoimaa, koska siitä on valitettu kor-
23170:                                                     keimpaan hallinto-oikeuteen.
23171:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Hallitus toteaa, että esillä oleva asia tulee tältä
23172:        ryhtyä Pomarkun, Siikaisten ja Merikar-      erää saamaan lopullisen oikeudellisen ratkaisunsa
23173:        vian kunnissa sijaitsevan Isojärven veden-   korkeimman hallinto-oikeuden annettua siitä
23174:        pinnan korkeuden säätelemiseksi niin,        päätöksensä. Hallitus katsoo, että ei ole olemassa
23175:        että Isojärvellä turvataan viime vuosina     muita yhtä nopeita hallinnollisia tai oikeudellisia
23176:        noudatettu veden korkeus, kunnes kor-        keinoja vaikuttaa puheena olevaan vedenkorkeus-
23177:        keimman hallinto-oikeuden päätös on          asiaan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä
23178:        saatu?                                       nopeammin ei hallituksen käsityksen mukaan
23179:                                                     voida siis saada mahdollisia muutoksia Isojärven
23180:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    lupatilanteeseen. Hallituksen myöhemmät toi-
23181: ti seuraavaa:                                       menpiteet asiassa riippuvat taas niistä kokemuk-
23182:    Isojärven laskuyhtiö on 24.5.1983 hakenut        sista, jotka uudesta tilanteesta aikanaan saadaan,
23183: vesioikeudelta muutosta voimassa olevaan, vesis-    ottaen huomioon mm. annettavan korkeimman
23184: tötoimikunnan 1949 antamaan lupapäätökseen          hallinto-oikeuden päätöksen sisältö.
23185: 
23186:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
23187: 
23188:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
23189:                                         1986 vp. -      KK n:o 131                                       3
23190: 
23191: 
23192: 
23193: 
23194:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
23195: 
23196:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            luckorna den 15 juli för höbärgningen skulle
23197: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          slopas och att ett bestämt vattenstånd skulle
23198: den 8 april 1986 tili vederbörande medlem av            sättas som mål för sommaren.
23199: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-
23200:                                                           Vattendomstolen gav 12.12.1985 ett utslag på
23201: dagsman M. Elo m.fl. undertecknade spörsmål             grund av bolagets ansökan. Utslaget har inte
23202: nr 131:                                                 ännu vunnit laga kraft, eftersom besvär har
23203:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         anförts hos högsta förvaltningsdomstolen.
23204:        för att reglera vattenståndet i Isojärvi sjö i      Regeringen framhåller att föreliggande ärende
23205:        Påmarks, Siikainens och Sastmola kom-            i rättsligt hänseende denna gång kommer att
23206:        muner så, att det vattenstånd som under          avgöras slutligt då högsta förvaltningsdomstolen
23207:        de senaste åren iakttagits för Isojärvi sjös     givit sitt utslag. Regeringen anser att det inte
23208:        vidkommande garanteras tili dess att             finns andra lika snabba administrativa eller rätts-
23209:        högsta förvaltningsdomstolens utslag er-         liga medel att påverka det aktuella vattenstånds-
23210:        hållits?                                         ärendet. Snabbare än med högsta forvaltnings-
23211:                                                         domstolens utslag kan man enligt regeringens
23212:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        uppfattning således inte åstadkomma eventuella
23213: anföra följande:                                        ändringar i tillståndssituationen för Isojärvi sjös
23214:    Bolaget Isojärven laskuyhtiö sökte 24.5.1983         vidkommande. Regeringens senare åtgärder i
23215: hos vattendomstolen ändring i vattendragskom-           saken är i sin tur beroende av de erfarenheter
23216: missionens tillståndsutslag från år 1949, som           som fås av den nya situationen i sinom tid, med
23217: alltjämt är i kraft. Bolaget ville bl.a. att skyldig-   beaktande av bl.a. innehållet i det utslag som
23218: heten enligt 1949 års utslag att öppna damm-            högsta förvaltningsdomstolen ger.
23219: 
23220:      Helsingfors den 8 maj 1986
23221: 
23222:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
23223:                                               1986 vp.
23224: 
23225: Kirjallinen kysymys n:o 132
23226: 
23227: 
23228: 
23229: 
23230:                                   Tennilä: Kertausharjoituksiin osallistumisen vaikutuksesta työttö-
23231:                                     myyspäivärahan maksamiseen
23232: 
23233: 
23234:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23235: 
23236:    Työttömyysturvalaissa on omalaatuinen, työt-      kaahan ei edellytetä niin kauan kuin henkilö
23237: tömien taloudellista asemaa heikentävä määräys       yhdenjaksoisesti on edelleen työttömänä. Maini-
23238: siitä, että työttömän on oltava tulottomana eli      tunlainen tulkinta tietysti aiheuttaa jo muutoin-
23239: ns. karenssissa. Kuitenkin työttömien on myös        kin suurissa vaikeuksissa oleville työttömille lisä-
23240: näinä työttömyyspäivinä syötävä ja heillä on         vaikeuksia.
23241: myös silloin muitakin pakollisia menoja. Karens-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23242: sipäivät tuleekin poistaa.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23243:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23244:    Työttömyysturvalain 12 §:n omavastuuaikaa         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23245: koskevaa määräystä on sitä paitsi tulkittu työttö-
23246: mien asemaa heikemäen myös niissä tapauksissa,                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23247: jolloin työtön määrätään armeijan kertausharjoi-             ryhtyä työttömyysturvalain soveltamisesta
23248: tuksiin. Ylitornion sosiaalivakuutustoimikunta               annettujen määräysten tarkentamiseksi
23249: on määrännyt kertausharjoituksista palanneen                 niin, ettei työttömänä olevaa armeijan
23250: työttömän viiden päivän karenssiin. Näin ker-                kertausharjoituksiin määrättyä henkilöä
23251: tausharjoitus on katsottu työksi ja näin ollen               voida kertausharjoitusten päätyttyä aset-
23252: työttömyyden katkeamiseksi. Uutta omavastuuai-               taa viideksi päiväksi tulottomaksi?
23253: 
23254:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1986
23255: 
23256:                                          Esko-Juhani Tennilä
23257: 
23258: 
23259: 
23260: 
23261: 260394M
23262: 2                                    1986 vp. -- KJ( n:o 132
23263: 
23264: 
23265: 
23266: 
23267:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23268: 
23269:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mänä ja saa työttömyyspäivärahaa tai kun oma-
23270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra -Puhemies,      vastuuaika on kalenterivuoden päättyessä täytty-
23271: olette 9 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-      nyt ilman, että työttömyyspäivärahan maksu vie-
23272: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lä on alkanut, taikka kun omavastuuaika ajoittuu
23273: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kahdelle kalenterivuodelle.
23274: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjallises-
23275:                                                       Edellä mainitun lainkohdan mukaan edellise-
23276: ta kysymyksestä n:o 132:
23277:                                                     nä vuonna hankitun omavastuuajan jatkumisen
23278:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      edellytyksenä on paitsi työttömyyden jatkuminen
23279:        ryhtyä työttömyysturvalain soveltamisesta    yhdenjaksoisena myös työttömyyspäivärahan saa-
23280:        annettujen määräysten tarkentamiseksi        minen yhdenjaksoisesti. Tämän mukaan yhden-
23281:        niin, ettei työttömänä olevaa armeijan       kin päivän työssäolosta, sairaudesta tai muusta
23282:        kertausharjoituksiin määrättyä henkilöä      syystä aiheutunut työttömyyspäivärahan maksa-
23283:        voida kertausharjoitusten päätyttyä aset-    misen keskeytys katkaisee edellisenä vuonna han-
23284:        taa viideksi päiväksi tulottomaksi?          kitun omavastuuajan. Kysymys ei näin ollen ole
23285:                                                     työttömyysturvalain 12 §:n tulkinnasta vaan lain
23286:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       sanamuodosta johtuvasta määräyksestä.
23287: seuraavaa:                                             Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii parhaillaan
23288:   Työttömyysturvalain 12 §:n 4 momentin mu-         eri osapuolten kanssa työttömyysturvalainsäädän-
23289: kaan omavastuuaika on voimassa sen kalenteri-       nön muutostarpeita. Selvitettäviin kysymyksiin
23290: vuoden loppuun, jona se on kokonaan hankittu.       kuuluuvat myös omavastuuaikaa koskevat sään-
23291: Myöskään uuden alkavan kalenterivuoden aikana       nökset. Tarvittavat hallituksen esitykset pyritään
23292: uutta omavastuuaikaa ei edellytetä niin kauan       antamaan eduskunnalle kevätistuntokaudella
23293: kuin henkilö yhdenjaksoisesti on edelleen työttö-   1986.
23294: 
23295:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1986
23296: 
23297:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
23298:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 132                                          3
23299: 
23300: 
23301: 
23302: 
23303:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23304: 
23305:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          eller då självrisktiden vid kalenderårets utgång
23306: anger ha Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         har gått tili ända utan att utbetalningen av
23307: den 9 april 1986 tili vederbörande medlem av          arbetslöshetsdagpenning ännu har inletts eller då
23308: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     självrisktiden fördelar sig på två kalenderår.
23309: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade
23310:                                                          Enligt ovan nämnda lagrum är förutsättningen
23311: spörsmål nr 132:                                      för att självrisktid som har uppkommit under
23312:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       föregående år skall fortsätta inte bara att arbets-
23313:        för att precisera de föreskrifter som getts    lösheten skall fortgå utan avbrott utan även att
23314:        om tillämpningen av lagen om utkomst-          arbetslöshetsdagpenning fås utan avbrott. Enligt
23315:        skydd för arbetslösa så att en arbetslös       detta avbryter även ett en dags upphåll i utbetal-
23316:        som kommenderats att delta i armens            ningen av arbetslöshetsdagpenning tili följd av
23317:        repetitionsövningar inte skall kunna bli       arbete, sjukdom eller annan orsak den självrisktid
23318:        utan inkomst under fem dagar efter repe-       som uppkommit under föregående år. Det är
23319:        titionsövningarna?                             sålunda inte fråga om tolkning av 12 § lagen om
23320:                                                       utkomstskydd för arbetslösa utan en föreskrift
23321:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      som beror på ordalydelsen i lagen.
23322: anföra följande:                                         Social- och hälsovårdsministeriet undersöker
23323:    Enligt 12 § 4 mom. lagen om utkomstskydd           som bäst tillsammans med de olika parterna
23324: för arbetslösa är självrisktiden i kraft tili ut-     behoven av att ändra lagstiftningen om utkomst-
23325: gången av det kalenderår under vilket den i sin       skydd för arbetslösa. Tili de frågor som skall
23326: helhet har uppkommit. lnte heller under det           utredas hör även stadgandena om självrisktid.
23327: följande kalenderåret förutsätts ny självrisktid så   Man försöker avlåta de nödvändiga regeringspro-
23328: länge som vederbörande utan avbrott fortfarande       positionerna tili riksdagen under vårsessionen
23329: är arbetslös och erhåller arbetslöshetsdagpenning,    1986.
23330: 
23331:      Helsingfors den 5 maj 1986
23332: 
23333:                                                                              Minister Matti Puhakka
23334:                                               1986 vp.
23335: 
23336: Kirjallinen kysymys n:o 133
23337: 
23338: 
23339: 
23340: 
23341:                                  Vihriälä ym.: Kaikkien kotiteollisuusyhdistysten neuvontatyönteki-
23342:                                     jöiden ottamisesta valtionavun piiriin
23343: 
23344: 
23345:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23346: 
23347:    Kotiteollisuusyhdistyksillä, joita maassamme     Etelä-Pohjanmaan kotiteollisuusyhdistyksellä on
23348: toimii 22, on yhteensä noin 400 periaatteessa       vain joka kolmas neuvontahenkilö valtionavun
23349: valtionapuun oikeuttavaa neuvontatyöhön osal-       piirissä, ja valtion vähäisen rahoituksen takia
23350: Iistuvaa työntekijävakanssia. Kuluvan vuoden        neuvonta-asemaverkosto on valtakunnalliseen
23351: valtion tulo- ja menoarvion mukaan näistä 164       keskiarvoon verrattuna puolta harvempi, vaikka
23352: saa valtionapua. Loput parisataa rahoitetaan kun-   käsityötaidoistaan kuuluisassa ja monien alan
23353: tien avustuksin, työllisyysvaroin tai yhdistysten   harrastajien ja ammattilaisten maakunnassa olisi
23354: omatoimisen varainhankinnan kautta.                 neuvonnalle kysyntää.
23355:    Kotiteollisuuden neuvontaorganisaatio muo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23356: dostaa osan AKH:n alaisesta ammattiin johtavas-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23357: ta kurssi-, neuvonta- ja koulutustoiminnasta.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23358:    Eräissä osissa maatamme kotiteollisuuden neu-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23359: vonta-asemia on lähes joka pitäjässä, ja lisäksi
23360: lähes kaikkiin neuvontavakansseihin saadaan val-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23361: tionapua, mutta eräissä osin maatamme tilanne              ryhtyä, jotta kotiteollisuusyhdistysten
23362: on lähes päinvastainen. Valtion rahoituksen takia          palveluksessa olevat neuvontahenkilöt
23363: neuvonta-asemia ei ole voitu perustaa likimain-            saataisiin kaikki valtionavun piiriin ja
23364: kaan tarvetta vastaavasti, ja muutamat peruste-            alueellisesti voitaisiin rakentaa nykyistä
23365: tutkin asemat ovat valtionavun ulkopuolella.               tasapuolisemmin neuvonta-asemia eri
23366: Näin on erityisesti Länsi-Suomessa. Esimerkiksi            puolille valtakuntaa?
23367: 
23368:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1986
23369: 
23370:                      Jukka Vihriälä                          Heikki Kokko
23371: 
23372: 
23373: 
23374: 
23375:  2604282
23376: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 133
23377: 
23378: 
23379: 
23380: 
23381:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23382: 
23383:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         yhdistyksiä erityisesti uusien neuvonta-asemien
23384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          perustamisessa ja ylläpitämisessä.
23385: olette 9 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-            Alueellisilla kotiteollisuusyhdistyksillä on val-
23386: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       takunnan alueella Ahvenanmaata lukuun otta-
23387: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        matta kuluvana vuonna yhteensä 184 kiinteää
23388: Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      kotiteollisuusneuvonta-asemaa.        Neuvonta-ase-
23389: kysymyksestä n:o 133:                                  mille on valtionapupaikkaisten lisäksi tilapäisin
23390:                                                        työllistämistoimin palkattu yhteensä 102 henki-
23391:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        löä. Tämän lisäksi yhdistykset ovat omilla varoil-
23392:         ryhtyä, jotta kotiteollisuusyhdistysten        Iaan yhteistyössä kuntien kanssa palkanneet ase-
23393:         palveluksessa olevat neuvontahenkilöt          mille 182 neuvontahenkilöä. Neuvontatoimin-
23394:         saataisiin kaikki valtionavun piiriin ja       nan lisäksi yhdistyksillä on 16 kotiteollisuusliiket-
23395:         alueellisesti voitaisiin rakentaa nykyistä     tä, joilla on yhteensä 25 myymälää. Liiketoiminta
23396:         tasapuolisemmin neuvonta-asemia eri
23397:                                                        ei ole valtionavulla tuettua toimintaa.
23398:         puolille valtakuntaa?
23399:                                                           Neuvonta-asemien verkosto on muutamia
23400:                                                        alueita lukuun ottamatta varsin kattava, ja koti-
23401:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          teollisuusneuvonta on lähes kaikkien kansalaispii-
23402: seuraavaa:                                             rien saavutettavissa niin suurimmissa asutuskes-
23403:    Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvion mo-         kuksissa kuin haja-asutusalueilla. Tämä on ollut
23404: mentilla 29. 76.51 Kotiteollisuuden edistäminen        mahdollista mm. työllistämistoimin valtion va-
23405: on osoitettu 12 224 000 markan harkinnanvarai-         roista palkatulla henkilöstöllä.
23406: nen määräraha käytettäväksi valtionapuna koti-            Opetusministeriö on 20. 11. 198 5 asettanut ko-
23407: teollisuuden edistämiseen. Määrärahalla avuste-        titalous- ja kotiteollisuusneuvonnan toimikun-
23408: taan kotiteollisuusneuvontajärjestöjen toimintaa.      nan, jonka tehtävänä on selvittää mm. kotiteolli-
23409: Valtionapua saavia neuvontajärjestöjä on yhteen-       suusneuvonnan tehtävät, asema ja merkitys yh-
23410: sä 24, joista 22 on alueellisia kotiteollisuusyhdis-   teiskunnassa, järjestöjen koulutustoiminnan suh-
23411: tyksiä, joista kolme on ruotsinkielisiä. Lisäksi on    de muuhun aikuiskoulutukseen, kotiteollisuus-
23412: Kotiteollisuuden keskusliitto ja Sablemas Duod-        neuvonnan suhde muuhun elinkeinotoimintaa
23413: jarat -niminen saamelaisten kotiteollisuusyhdis-       koskevaan neuvontatyöhön ja sen asema kuntien
23414: tys.                                                   hallinto-organisaatiossa.     Toimikunnan tulee
23415:    Neuvontajärjestöjen toiminnan tarkoituksena         myös laatia ehdotukset kotiteollisuusneuvonnan
23416: on käsityö- ja perinnekulttuurin säilyttäminen ja      hallinnollisen aseman järjestämisestä ja neuvon-
23417: edelleen kehittäminen. Kotiteollisuuden neuvon-        taan osoitettavasta valtion rahoituksesta sekä val-
23418: tatoiminta painottuu tuotteiden suunnittelun ja        mistella ehdotukset tarvittavista säädöksistä.
23419: valmistuksen ohjaukseen. Neuvontatoiminta tapah-          Toimikunnassa on työn tässä vaiheessa seikka-
23420: tuu ensisijaisesti yhdistysten neuvonta-asemilla.      peräisesti selvitetty mm. kotiteollisuusyhdistysten
23421:    Edellä mainitun momentin palkkausmenoihin           nykyinen henkilöstö ja sen palkkaustapa sekä
23422: osoitetuilla määrärahoilla saadaan momentin pe-        varsinaisen neuvontatoiminnan että liiketoimin-
23423: rustelujen mukaan palkata enintään 164 valtion-        nan osalta, samoin kuin neuvonta-asemilla suori-
23424: apuun oikeutettua henkilöä. Vuonna 1986 saa-           tettavat neuvontatapahtumat. Tarkoituksena on
23425: daan palkata viisi uutta valtionapuun oikeutettua      myös selvittää neuvonta-asemien toiminnan pysy-
23426: henkilöä, jotka sisältyvät edellä tarkoitettuun        väisluonteisuus ja pysyvän henkilöstön tarve niis-
23427: kokonaismäärään. Päätöksen uusien valtionapu-          sä. Toimikunnan työ on vielä kesken.
23428: vakanssien jakamisesta järjestöille tekee opetus-         Opetusministeriö tulee kuluvan vuoden viittä
23429: ministeriö.                                            uutta tointa koskevassa päätöksessään kohdenta-
23430:    Valtion myöntämän avustuksen lisäksi kunnat         maan alueelliset tekijät huomioon ottaen uudet
23431: avustavat jossain määrin alueellisia kotiteollisuus-   toimet etupäässä niille yhdistyksille ja neuvonta-
23432:                                       1986 vp. -     KK n:o 133                                    3
23433: 
23434: asemille, joihin perustetut vakanssit ovat pitkään   pysyväisluonteisia tehtäviä hoitavan henkilöstön
23435: olleet valtionavun ulkopuolella.                     palkkauksen valtionavun siirtämisen opetusmi-
23436:    Eduskunta on vastauksessaan valtion vuoden        nisteriön ao. momentille. Eduskunnan lausuma
23437: 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen edellyttänyt,      otetaan huomioon vuoden 1987 tulo- ja menoar-
23438: että hallitus selvittää kotiteollisuuden neuvonta-   vion valmistelussa.
23439: yhdistysten tilapäisen työllistämistoimin palkatun
23440: 
23441:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1986
23442: 
23443:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
23444: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 133
23445: 
23446: 
23447: 
23448: 
23449:                                 Till Riksdagens Herr Talman
23450: 
23451:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          nala organisationerna för hemslöjd, särskilt då
23452: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         det gäller att inrätta och upprätthålla nya rådgiv-
23453: av den 9 april 1986 till vederbörande medlem av       ningsstationer.
23454: statsrådet sänt avskrift av följande av riksdagsman      Under innevarande år har de regionala organi-
23455: Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörsmål nr        sationerna för hemslöjd, frånsett Åland, sam-
23456:  133:                                                 manlagt 184 fasta stationer för hemslöjdsrådgiv-
23457:                                                       ningo Utom de personer som avlönats med stats-
23458:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      understöd har sammanlagt 102 personer vid
23459:         för att statsunderstöd beviljas för avlö-
23460:                                                       rådgivningsstationer avlönats genom tillfälliga
23461:         ningen av alla de personer som arbetar
23462:                                                       sysselsättningsåtgärder Härutöver har organisa-
23463:         vid organisationer för hemslöjdsrådgiv-
23464:                                                                                 0
23465: 
23466: 
23467: 
23468: 
23469:                                                       tionerna i samarbete med kommunerna med
23470:         ning och för att rådgivningsstationer kan     egna medel avlönat 182 personer vid rådgiv-
23471:         inrättas så att de fördelas jämnt över
23472:                                                       ningsstationer. Utom rådgivning har organisatio-
23473:         landet?
23474:                                                       nerna 16 hemslöjdsföretag som har sammanlagt
23475:                                                       25 butiker. Staten beviljar inte understöd för
23476:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      företagsverksamheten  0
23477: 
23478: 
23479: 
23480: framföra följande:
23481:                                                          Nätet av rådgivningsstationer är frånsett en del
23482:    Under momentet 29.76051 (Hemslöjdens               regioner relativt omfattande och nästan alla med-
23483: främjande) i statsförslaget för år 1986 har ett       borgarkretsar har tillgång till hemslöjdsrådgiv-
23484: anslag om 12 224 000 mark beroende av pröv-           ning både i större bosättningscentra och i gles-
23485: ning reserverats för att användas för hemslöjdens     bygder. Detta har varit möjligt att genomföra
23486: främjandeo Med anslaget stöds verksamheten vid        bl.ao med den personai som genom sysselsätt-
23487: organisationer för hemslöjdsrådgivning. Antalet       ningsåtgärder avlönats av statens medel.
23488: rådgivningsorganisationer som erhåller statsun-          Undervisningsministeriet har 20.1101985 till-
23489: derstöd är sammanlagt 24, varav 22 är regionala       satt en kommission för rådgivning i huslig eko-
23490: organisationer Antalet svenskspråkiga regionala
23491:               0
23492:                                                       nomi och hemslöjd med uppgift att bl.a. utreda
23493: organisationer är tre. Härutöver finns det ett        de uppgifter som ankommer på hemslöjdsrådgiv-
23494: centralförbund för hemslöjd och Sablemas Duod-        ningen samt frågan om rådgivningens ställning
23495: jarat benämnda samiska hemslöjdsorganisationo         och betydelse i samhället. Vidare fick kommissio-
23496:    Avsikten med hemslöjdsorganisationerna är att      nen i uppgift att utreda frågan om förhållandet
23497: bevara hemslöjdskulturen och den nedärvda kul-        mellan utbildningsverksamheten vid organisatio-
23498: turen samt vidareutveckla deno Rådgivningen i         ner och den övriga vuxenutbildningen samt
23499: hemslöjd har sin tyngdpunkt förlagd till plane-       hemslöjdsrådgivningens förhållande till annat
23500: ring av produkter samt till handledning i tillverk-   rådgivningsarbete för näringsidkare och rådgiv-
23501: ning av dem. Rådgivningen ges i främsta rum-          ningsarbetets ställning inom kommunernas
23502: met vid organisationernas rådgivningsstationer   0    förvaltningsorganisation     Kommissionen bör
23503:                                                                                     0
23504: 
23505: 
23506: 
23507: 
23508:    Med det anslag som under ovan nämnda               även framlägga förslag om anordnande av hem-
23509: moment reserverats för avlöningar får man enligt      slöjdsrådgivningens administrativa ställning och
23510: motiveringarna avlöna högst 164 till statsunder-      om den statsfinansiering som anvisas för rådgiv-
23511: stöd berättigade personero Under 1986 får man         ningen samt bereda förslag om erforderliga stad-
23512: avlöna fem nya till statsunderstöd berättigade        gandeno
23513: personer Statsunderstödet härför ingår i ovan
23514:          0
23515:                                                          Kommissionen har i detta skede omständligt
23516: nämnda totalbelopp. Undervisningsministeriet          utrett bl.ao frågan om den nuvarande personalen
23517: fattar beslut om beviljande av statsunderstöd för     vid hemslöjdsorganisationer och personalens av-
23518: de nya vakanserna vid organisationer    0
23519:                                                       löningssätt både då det gäller egentlig rådgivning
23520:    Utöver statsunderstöd betalar även kommuner-       och företagsverksamhet samt frågan om den
23521: na i någon utsträckning understöd till de regio-      rådgivning som givits vid rådgivningsstationer.
23522:                                       1986 vp. -     KK n:o 133                                      5
23523: 
23524: Avsikten är att även utreda frågan om hur               Riksdagen har i sitt svar på regeringens propo-
23525: bestående verksamheten vid rådgivningsstationer      sition angående statsförsiaget för år 1986
23526: är samt behovet av ordinarie personai vid statio-    förutsatt, att regeringen utreder frågan om över-
23527: nerna. Kommissionen har ännu inte fått sitt          föringen av det statsunderstöd som används for
23528: arbete färdigt.                                      aviöningar av den personai vid hemsiöjdsorgani-
23529:    Undervisningsministeriet kommer i sitt besiut     sationer som genom tillfälliga sysselsättningsåt-
23530: som gäller de fem nya tjänsterna under inne-         gärder aviönats för att handha uppgifter av
23531: varande år att med hänsyn tili regionaia faktorer    ordinarie karaktär tili undervisningsministeriets
23532: inrätta de nya tjänsterna närmast vid de organisa-   ifrågavarande moment. Riksdagens yttrande be-
23533: tioner där de inrättade vakanserna för en Iängre     aktas vid beredningen av statsförsiaget för år
23534: tid biivit utan statsunderstöd.                      1987.
23535: 
23536:     Helsingfors den 12 maj 1986
23537: 
23538:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
23539:                                                                                1986 vp.
23540: 
23541: Kirjallinen kysymys n:o 134
23542: 
23543: 
23544: 
23545: 
23546:                                                                 Urpilainen: Erityisopettajien koulutuksen aloittamisesta Kokkolassa
23547: 
23548: 
23549:                                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23550: 
23551:    Vaasan läänin kunnilla on usean vuoden ajan                                       olevien erityisopettajien suhteellinen osuus on yli
23552: ollut suuria vaikeuksia erityisopettajan ja erityis-                                 20 prosenttia. Osa-aikaisten erityisopetuksen vi-
23553: luokan opettajan virkojen täyttämisessä. Opetta-                                     roista muodollisesti epäpätevien opettajien hoi-
23554: jien saaminen on vuosi vuoden jälkeen ollut yhä                                      dossa on 25 prosenttia. Tilannetta Oulun ja
23555: vaikeampaa. Vaasan läänin suomenkielisessä                                           Vaasan lääneissä erityisopettajien osalta kuvaa
23556: koulutoimessa muodollista kelpoisuutta vailla                                        hyvin seuraava taulukko:
23557: 
23558:      Oulun ja Vaasan läänin erityisopettajan virat virkatyypeittäin lv. 1984-85 (suomenkiel.)
23559: 
23560: Virkatyyppi                                                         OULUN LÄÄNI                   VAASAN LÄÄNI                YH1EENSÄ
23561:                                                                  Vlf-   viroista epäpät.   Vlf-   viroista epäpät.   Vl!-   viroista epäpät.
23562:                                                                  koja    vailla   viran-   koja    vailla   viran-   koja    vailla   viran-
23563:                                                                         hoitajaa hoitaja          hoitajaa hoitaja          hoitajaa hoitaja
23564: 
23565: rehtorit  ••••••••••••••                 0   ••   0   •••••••     13                1        6                        19                1
23566: apukoulunopettajat .............                                  76       4        5       43       1        9      119       5       14
23567: tarkkailukoulun tai -luokan op ...                                21       4        2       12                4       33       4        6
23568: muiden erityiskoulujen Ja -luok-
23569: kien op ..........................                                31      *)        3        8                2       39                5
23570: puheopettajat ...................                                 16                         7                        23
23571: luki-opettajat ...................                                27                2       15                2       42                4
23572: puhe-luki op.     •   0   0   •••••      •••••••••••              34                6       39       6        5       73       6       11
23573: pu-lu-ki ja muista erityishäiriöistä
23574: kärsivien lasten er.o~. ...........                               68       5       18       45       4       14      113       9       32
23575: YHTEENSÄ         ••••••         0   ••   ••••••••••         0    286      13       37      175      11       36      461      24       73
23576: *) ei erikseen selvitetty
23577:    Lisäksi Oulun läänissä oli viisi erityisopettajan sijaisuutta kokonaan täyttämättä ja neljällä viranhaltijalla oli epäpätevä
23578: sijainen. Vaasan läänissä oli ainakin kolmella erityisopettajalla epäpätevä sijainen.
23579: 
23580:    Kun vertaa tilannetta Vaasan läänin ruotsin-                                      opettajien poikkeuskoulutuksen järjestämistä
23581: kieliseen koulutoimeen ero on hätkähdyttävä.                                         Vaasan läänin alueella. Läänin pohjoisosassa
23582: Ruotsinkielisellä puolella muodollista kelpoisuut-                                   Kokkolassa järjestettynä tämä koulutus palvelisi
23583: ta vailla oli lukuvuonna 1984-85 vain 4 prosent-                                     erinomaisesti myös Oulun lääniä, jossa ongelmat
23584: tia osa-aikaisista erityisopettajista. Kaikki erityis-                               ovat vastaavanlaiset, kuten edellä olevasta taulu-
23585: luokan opettajat olivat päteviä. Ero voi johtua                                      kosta ilmenee. Sekä Vaasan että Oulun läänin-
23586: vain siitä, että Vaasassa toimii ruotsinkielinen                                     hallituksen koulutusosastot ovat esittäneet toivo-
23587: erityisopettajakoulutus. Sen sijaan suomenkieliset                                   muksen tällaisen poikkeuskoulutuksen järjestä-
23588: koulutuspisteet ovat kaukana, mikä estää koulu-                                      misestä. Vaasan ja Oulun lääneissä on yhteensä
23589: tukseen hakeutumisen.                                                                yli 100 pätevän erityisopettajan vajaus, joten
23590:                                                                                      koulutustarve on kiistaton ja tilanne on jopa
23591:   Epätyydyttävä tilanne ei lähivuosina näytä kar-
23592:                                                                                      hälyttävä. Eniten on pulaa ns. laaja-alaisten eri-
23593: jaantuvan ilman erityistoimenpiteitä. Siksi on
23594:                                                                                      tyisopettajan virkojen hoitajista.
23595: perusteltua esittää Jyväskylän yliopistolle erityis-
23596: 
23597: 260410E
23598: 2                                    1986 vp. -      .KK n:o 134
23599: 
23600:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            on jouduttu täyttämään epäpätevillä ha-
23601: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              kijoilla, ja
23602: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen               aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-
23603: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                          menpiteisiin erityisopettajien koulutuk-
23604:                                                              sen aloittamiseksi poikkeusvalmistuksena
23605:                                                              Vaasan läänin alueella Jyväskylän yliopis-
23606:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Vaa-           ton Keski-Pohjanmaan täydennyskoulu-
23607:        san ja Oulun läänien alueella huolestut-              tusyksikössä    Kokkolassa     viimeistään
23608:        tavan suuri osa erityisopettajien viroista            vuonna 1987?
23609: 
23610:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1986
23611: 
23612:                                            Kari Urpilainen
23613:                                       1986 vp. -      KK n:o 134                                       3
23614: 
23615: 
23616: 
23617: 
23618:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23619: 
23620:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
23621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seuraavaa:
23622: olette 9 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-
23623: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Suomenkielisiä entytsopettajia koulutetaan
23624: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       varsinaisesti Helsingin, Joensuun ja Jyväskylän
23625: Kari Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   yliopistoissa joko erillisissä tai koulutusohjel-
23626:                                                       maopinnoissa. Ruotsinkielisiä koulutetaan erilli-
23627: myksestä n:o 134:
23628:                                                       sinä opintoina Åbo Akademin Pedagogiska fa-
23629:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että Vaa-   kultetenin toimesta. Suomenkielisten aloitus-
23630:         san ja Oulun läänien alueella huolestut-      paikkamääräksi opetusministeriö on syksyksi
23631:         tavan suuri osa erityisopettajien viroista     1986 vahvistanut 194 ja ruotsinkielisten 20.
23632:         on jouduttu täyttämään epäpätevillä              Erityisopettajien pulan poistamiseksi poikkeus-
23633:         hakijoilla,                                   koulutusta on järjestetty Turun ja Helsingin
23634:            ja aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä      yliopistoissa, edellisessä suomenkielisille ja jäl-
23635:         toimenpiteisiin erityisopettajien koulu-      kimmäisessä ruotsinkielisille.
23636:         tuksen aloittamiseksi poikkeusvalmistuk-          Opetusministeriö tulee lisäksi tekemään esityk-
23637:         sella Vaasan läänin alueella Jyväskylän       sen, että vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon
23638:         yliopiston Keski-Pohjanmaan täydennys-        varataan määräraha erityisopettajien poikkeus-
23639:         koulutusyksikössä Kokkolassa viimeistään      koulutuksen järjestämiseksi syksystä 1987 alkaen
23640:         vuonna 1987?                                  Jyväskylän yliopiston Kokkolan täydennyskoulu-
23641:                                                        tusyksikössä.
23642: 
23643:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
23644: 
23645:                                                                        Ministeri Gustav Björkstrand
23646: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 134
23647: 
23648: 
23649: 
23650: 
23651:                                 Till Riksdagens Herr Talman
23652: 
23653:    1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen            Finskspråkiga speciallärare får sin utbildning
23654: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         vid Helsingfors, Joensuu och Jyväskylä universitet
23655: av den 9 april 1986 till vederbörande medlem av        antingen i form av fristående studier eller i form
23656: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   av utbildningsprogramo Svenskspråkiga special-
23657: man Kari Urpilainen undertecknade spörsmål nr          lärare får sin utbildning i form av fristående
23658: 134:                                                   studier vid Åbo Akademis pedagogiska fakulteto
23659:                                                        Antalet nybörjarplatser som undervisningsminis-
23660:           Är Regeringen medveten om att man            teriet fastställt för finskspråkiga speciallärare för
23661:        varit tvungen att besätta ett oroväckande       hösten 1986 är 194 platser och för svenskspråkiga
23662:        stort antal speciallärartjänster i Vasa och     speciallärare har reserverats 20 platser  0
23663: 
23664: 
23665: 
23666:        Uleåborgs län med inkompetenta sökan-              För att bristen på speciallärare skall kunna
23667:        de och                                          avskaffas har undantagsutbildning anordnats
23668:           ämnar Regeringen vidta brådskande            toexo vid Åbo och Helsingfors universiteto 1 Åbo
23669:        åtgärder för att utbildningen av special-       anordnas undervisning för finskspråkiga och i
23670:        lärare skall kunna inledas som undantags-       Helsingfors för svenskspråkiga speciallärareo
23671:        utbildning i Vasa län vid Mellersta                Undervisningsministeriet kommer härtill att
23672:        Österbottens fortbildningsenhet vid Jy-         framlägga ett förslag om ett anslag skall reserve-
23673:        väskylä universitet senast år 1987?             ras i statsförslaget för år 1987 för anordnande av
23674:                                                        utbildning av speciallärare vid Karleby fortbild-
23675:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningscentral vid Jyväskylä universitet från och
23676: framföra följande:                                     med hösten 1987    0
23677: 
23678: 
23679: 
23680: 
23681:      Helsingfors den 8 maj 1986
23682: 
23683:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
23684:                                                1986 vp.
23685: 
23686: Kirjallinen kysymys n:o 135
23687: 
23688: 
23689: 
23690: 
23691:                                    Savolainen: Työttömyyseläkeläisen oikeudesta alennukseen Valtion-
23692:                                       rautateillä
23693: 
23694: 
23695:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23696: 
23697:    Valtionrautatiet myöntää eläkeläisille kahden-     mikäli yli 50-vuotias työntekijä jää yrityksen
23698: laisia alennuskortteja. Toinen niistä on ns. 65-      rationalisointitoimenpiteiden johdosta tyotto-
23699: vuoden kortti, jolla 65 vuotta täyttäneet eläk-       mäksi, ei hänen yleensä ole mahdollista enää
23700: keensaajat saavat 50 prosentin alennuksen lipun       löytää itselleen uutta työpaikkaa, vaan hänen
23701: hinnasta. Toinen alennusmuoto on ns. !-kortti,        ainoa vaihtoehtonsa on hakea työttömyyseläkettä
23702: joka myönnetään niille alle 65-vuotiaille työky-      eläkkeen saamiselle asetettujen edellytysten täyt-
23703: vyttömille, joille Kansaneläkelaitos on eläkepää-     tyessä. Eläkkeen määrä jää useille työttömyyselä-
23704: töksellään myöntänyt työkyvyttömyyden perus-          keläisille työeläkejärjestelmämme keskeneräisyy-
23705: teella kansaneläkkeen pohja- ja lisäosan. I-kort-     den takia varsin pieneksi ja tulojen alhaisuuden
23706: tiin ovat oikeutetut myös sellaiset rintamasotilas-   vuoksi he ovat samalla tavoin Valtionrautateiden
23707: eläkkeen ja rintamalisän saajat, joille on myön-      alennuskortin tarpeessa kuin muutkin eläkkeen-
23708: netty työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke. !-         saajat. Nämä seikat ja eläkkeensaajien tasa-arvoi-
23709: kortti oikeuttaa myös 50 prosentin alennukseen        nen kohtelu yleensäkin edellyttävät mielestäni
23710: lipun hinnasta.                                       sitä, että työttömyyseläkkeellä olevalle myönne-
23711:    Valtionrautateille myönnetään budjettivaroista     tään Valtionrautateiden I-alennuskortti siinäkin
23712: hyvitys alennuslippujen vuoksi menetetyistä lip-      tapauksessa, että hän ei ole rintamamies.
23713: putuloista. Päätös alennuslipuista ja niiden saa-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23714: misen ehdoista tehdään vuosittain budjetin käsit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23715: telyn yhteydessä, jolloin siis myös päätetään bud-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23716: jetista Valtionrautateille ohjattavista varoista.     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23717:    I-alennuskortin saamisen ehdot osoittavat, että
23718: varsin suuri joukko eläkkeensaajista on rajattu                Aikooko Hallitus tehdessään budjetin
23719: I-korttiin oikeutettujen ulkopuolelle. Näitä ovat            hyväksymisen yhteydessä seuraavan ker-
23720: ennen kaikkea työttömyyseläkkeellä olevat, jotka             ran päätöksen Valtionrautateiden alen-
23721: eivät ole oikeutettuja rintamasotilaseläkkeeseen             nuskorteista ottaa huomioon eri eläkeläis-
23722: tai rintamamieslisään. Työttömyyseläkeläisten                ryhmien tasapuolisen kohtelun siten, että
23723: joukko kasvaa vuosittain tuotannon rajun raken-              myös kaikki työttömyyseläkeläiset tulevat
23724: nemuutoksen seurauksena. Tällä hetkellä heitä                oikeutetuiksi Valtionrautateiden alen-
23725: on jo yli 5 000. Valitettava tosiasia on se, että            nukseen?
23726: 
23727:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1986
23728: 
23729:                                             Lea Savolainen
23730: 
23731: 
23732: 
23733: 
23734: 260438K
23735: 2                                    1986 vp. -- ~ n:o 135
23736: 
23737: 
23738: 
23739: 
23740:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23741: 
23742:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mukaan
23743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työttömyyseläkkeellä huhtikuussa 1986 oli
23744: olette 10 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-     56 000 henkilöä, joista rintamalisää sai 10 500
23745: i eenne n: o 621 ohella toimittanut valtioneuvos-   henkilöä. Kun otetaan huomioon i-korttiin oi-
23746: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   keutettujen henkilöiden määrän lisääntyminen,
23747: edustaja Lea Savolaisen näin kuuluvasta kirjalli-   voidaan vuoden 1985 matkustajaliikenteen tieto-
23748: sesta kysymyksestä n:o 135:                         ja käyttäen arvioida, että alennukseen oikeutettu-
23749:                                                     jen ryhmän laajentaminen koskemaan kaikkia
23750:          Aikooko Hallitus tehdessään budjetin       työttömyyseläkeläisiä aiheuttaisi Valtionrautateil-
23751:        hyväksymisen yhteydessä seuraavan ker-       le noin 2 200 000 markan vuotuisen tulojen
23752:        ran päätöksen Valtionrautateiden alen-       menetyksen vuoden 1986 tariffitasossa laskien.
23753:        nuskorteista ottaa huomioon eri eläkeläis-   Tämä tulojen menetys on valtionrautateiden ta-
23754:        ryhmien tasapuolisen kohtelun siten, että    louden hoidosta annetun lain mukaan korvattava
23755:        myös kaikki työttömyyseläkeläiset tulevat    Valtionrautateille tulo- ja menoarviossa osoitetus-
23756:        oikeutetuiksi Valtionrautateiden alen-       ta erillisestä määrärahasta.
23757:        nukseen?                                        Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa olevasta
23758:                                                     määrärahasta käytetään yli 6 500 000 mk eri
23759:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    eläkeläisalennusten aiheuttamiin korvauksiin.
23760: ti seuraavaa:                                       Määrärahaa mitoitettaessa ei ole varauduttu uu-
23761:    Valtionrautateiden eläkeläisalennuksen ulotta-   sien alennuskohteiden aiheuttamaan lisäykseen.
23762: minen kaikkiin työttömyyseläkkeellä oleviin hen-    Valmisteltaessa parhaillaan vuoden 1987 tulo- ja
23763: kilöihin edellyttäisi ns. i-kortin osto-oikeuden    menoarvioesitystä harkitaan luonnollisesti, voi-
23764: laajentamista. Nykyisin työttömyyseläkeläisistä     daanko alennuksen saajien piiriä laajentaa esi-
23765: tämän kortin voivat hankkia rintamalisän saajat.    merkiksi juuri työttömyyseläkeläisten osalta.
23766: 
23767:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
23768: 
23769:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
23770:                                       1986 vp. -     KK n:o 135                                        3
23771: 
23772: 
23773: 
23774: 
23775:                                Till Riksdagens Herr Talman
23776: 
23777:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hetspension, och av dem fick 10 500 personer
23778: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       fronttillägg. Då man beaktar ökningen av antalet
23779: 621 av den 10 april 1986 tili vederbörande           personer som är berättigade tili i-kort, kan man
23780: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   med utnyttjande av 1985 års uppgifter om passa-
23781: av riksdagsledamot Lea Savolainen underteckna-       gerartrafiken beräkna, att en utvidgning av den
23782: de spörsmål nr 135:                                  grupp som är berättigad till rabatt till att gälla
23783:                                                      alla arbetslöshetspensionärer skulle åsamka Stats-
23784:           Ämnar Regeringen, då den i samband         järnvägarna en årlig förlust av inkomster på ca
23785:        med antagandet av budgeten nästa gång         2 200 000 mk räknat enligt 1986 års tariffnivå.
23786:        fattar beslut om Statsjärnvägarnas rabatt-    Denna inkomstförlust skall enligt lagen om de
23787:        kort, beakta en jämlik behandling av de       allmänna grunderna för statsjärnvägarnas hus-
23788:        olika pensionärsgrupperna så, att också       hållning ersättas Statsjärnvägarna från ett i stats-
23789:        alla de som erhåller arbetslöshetspension     förslaget anvisat särskilt anslag.
23790:        blir berättigade tili Statsjärnvägarnas ra-
23791:        batt?                                            Av det i statsförslaget för år 1986 anvisade
23792:                                                      anslaget används över 6 500 000 mk för olika
23793:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ersättningar, som pensionarsrabatterna ger upp-
23794: anföra följande:                                     hov till. Vid dimensioneringen av anslaget har
23795:    Om Statsjärnvägarnas pensionärsrabatt skall       ökningar, förorsakade av nya tili rabatt berätti-
23796: utsträckas till att omfatta alla personer som        gande faktorer, inte tagits i betraktande. Vid den
23797: erhåller arbetslöshetspension förutsätter detta en   som bäst pågående beredningen av propositionen
23798: utvidgning av rätten att köpa s.k. i-kort. För       angående statsförslaget för år 1987 övervägs gi-
23799: närvarande kan de arbetslöshetspensionärer som       vetvis huruvida antalet personer som erhåller
23800: erhåller fronttillägg köpa ett sådant kort.          r~batt kan ökas t.ex. just bland arbetslöshetspen-
23801:    Enligt uppgift från Folkpensionsanstalten er-     swnärerna.
23802: höll i april 1986 56 000 personer arbetslös-
23803: 
23804:      Helsingfors den 15 maj 1986
23805: 
23806:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
23807:                                                1986 vp.
23808: 
23809: Kirjallinen kysymys n:o 136
23810: 
23811: 
23812: 
23813: 
23814:                                   Pesola: Kuntien liikuntapaikkojen rakentamisen nopeuttamisesta
23815: 
23816: 
23817:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23818: 
23819:    Liikuntalain (984/79) mukaan kuntien ym.            Rakentamistuessa tulisikin pyrkiä järjestel-
23820: liikuntapaikkojen rakentamishankkeita tuetaan        mään, jossa ns. perusliikuntapaikkojen valtion
23821: valtion budjetin määrärahan puitteissa laissa mai-   tuki on liikuntalain tarkoittamalla tasolla. Lähi-
23822: nituin prosentein kantokykyluokasta riippuen         vuosien tavoitteeksi olisi hyvä ottaa perusliikun-
23823: 75 %-39 %.                                           tapaikkojen rakentaminen korotetun valtion tuen
23824:    Valtion tuki voi olla lain mukaan avustusta tai   avulla niissä kunnissa, mistä ne vielä puuttuvat.
23825: halpakorkoista lainaa. Opetusministeriön päätök-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23826: sellä n:o 1472/79/80 otettiin käyttöön kuitenkin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23827: merkittävästi alhaisempi prosenttitaso valtion       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23828: tuen jaossa (50 %-26 %).                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23829:    Lain    kuuden      soveltamisvuoden    jälkeen
23830: kokemukset osoittavat, että valtion tuen heiken-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23831: nyttyä siellä, missä perusliikuntapaikkojen raken-          ryhtyä perusliikuntapaikkojen rakentami-
23832: tamisen tarve olisi kiireisin, kuntien omarahoi-            sen vauhdittamiseksi kuntiin, joista ne
23833: tusosuus ei salli rakentamista.                             vielä puuttuvat?
23834: 
23835:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1986
23836: 
23837:                                             Helena Pesola
23838: 
23839: 
23840: 
23841: 
23842: 260418N
23843: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 136
23844: 
23845: 
23846: 
23847: 
23848:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23849: 
23850:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Opetusministeriö esittää uuden liikuntapaik-
23851: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         katoimikunnan perustamista syksyllä 1986. Tä-
23852: olette 8 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        män toimikunnan tehtäväksi tulee tehdä suunni-
23853: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      telma vuosille 1986-93. Tässä yhteydessä tul-
23854: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       laan harkitsemaan mahdollista prosenttiosuuk-
23855: Helena Pesolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    sien muuttamista sekä suhdetta perusliikunta-
23856: myksestä n:o 136:                                     paikkojen ja muiden liikuntahankkeiden kesken.
23857:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Opetusministeriö on päätöksellään tämän vuo-
23858:        ryhtyä perusliikuntapaikkojen rakentami-       den huhtikuussa (2624/74/86) puuttunut kan-
23859:        sen vauhdittamiseksi kuntiin, joista ne        sanedustaja Pesolan esittämään asiaan ja helpot-
23860:        vielä puuttuvat?                               tanut kuntien mahdollisuuksia juuri perusliikun-
23861:                                                       tapaikkojen rakentamiseksi. Aikaisemmin laina-
23862:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      painotteinen valtion tuki on muutettu avustus-
23863: ti seuraavaa:                                         voittoiseksi. Lisäksi alle 100 000 markan suurui-
23864:                                                       set lainat myönnetään tästä eteenpäin kokonaan
23865:    Opetusministeriö on päätöksellään (12637 1
23866:                                                       avustuksina, kun aikaisempi raja oli 20 000
23867: 7111 84) valtakunnallisen liikuntapaikkasuunni-       markkaa. Näillä toimenpiteillä nyt kuluvana
23868: telman noudattamiseksi ohjeellisena pyrkinyt          vuonna opetusministeriö on vaikuttanut todelli-
23869: kattavaan, perusliikuntapaikkoja suosivaan lii-       sen avustusosuuden kasvuun liikuntapaikkara-
23870: kuntapaikkojen rakentamisohjelmaan maassam-           kentamisessa.
23871: me. Suunnitelma on laadittu vuosille 1984-89.
23872:    Suunnitelman pohjana olevien prosenttiosuuk-          Opetusministeriö pitää tärkeänä painopistealu-
23873: sien nostaminen liikuntalakia vastaaviksi saattaisi   eena juuri perusliikuntapaikkojen luomista kun-
23874: vaarantaa ja karsia suunnitelmaan hyväksyttyjä        tiimme. Tätä suuntausta on tukenut kiinteästi
23875: hankkeita, mikäli rahat eivät valtion tulo- ja        jatkunut opetusministeriön, läänien ja kuntien
23876: menoarviossa vastaavasti lisäänny. Tästä syystä       yhteistyöhön perustunut valtakunnallinen liikun-
23877: opetusministeriöllä ei ole mahdollisuuksia välit-     tapaikkasuunnittelu ja suunnitelman toteuttami-
23878: tömästi muuttaa nykyisiä prosenttiosuuksia.           nen.
23879: 
23880:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1986
23881: 
23882:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
23883:                                        1986 vp. -      KK n:o 136                                     3
23884: 
23885: 
23886: 
23887: 
23888:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23889: 
23890:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Undervisningsministeriet föreslår att en ny
23891: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          idrottsplatskommission skall tilisättas hösten
23892: av den 8 april 1986 tili vederbörande medlem av        1986. Kommissionen får i uppgift att uppgöra en
23893: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   pian för åren 1986-93. I detta sammanhang
23894: man Helena Pesola undertecknade spörsmål nr            kommer man att dryfta en eventuell ändring av
23895: 136:                                                   de procentuelia Andelarna samt förhåliandet
23896:                                                        melian enkla idrottsanläggningar och övriga
23897:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        idrottsprojekt.
23898:         för att påskynda uppförandet av enkla             Undervisningsministeriet har genom sitt beslut
23899:         idrottsanläggningar i de kommuner där          i april 1986 (2624/74/86) vidtagit åtgärder med
23900:         de fortfarande fattas?                         anledning av det ärende som riksdagsman Pesola
23901:                                                        framfört och underlättat kommunernas möjlighe-
23902:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ter att uttryckligen uppföra enkla idrottsanlägg-
23903: framföra följande:                                     ningar. Det tidigare statsunderstödet som bevil-
23904:                                                        jats i form av lån har ändrats så att understödet
23905:    För att den riksomfattande planen om idrotts-       nu beviljas i form av bidrag. Dessutom beviljas
23906: anläggningar skali anses som normgivande har           lånen på mindre än 100 000 mk härefter helt och
23907: undervisningsministeriet genom sitt beslut             hållet i form av understöd. Den tidigare gränsen
23908: (12637 /711184) strävat tili ett omfattande bygg-      var 20 000 mk. Med dessa åtgärder har undervis-
23909: nadsprogram som gynnar uppförande av enkla             ningsministeriet medverkat tili att understödet
23910: idrottsanläggningar. Planen har utarbetats för         f~tiskt ökat för uppförande av idrottsanlägg-
23911: åren 1984-89.                                          mngar.
23912:    Höjningar av de procentuelia andelar som               Undervisningsministeriet anser att särskild
23913: planen bygger på, så att de motsvarar idrottsla-       uppmärksamhet bör fästas vid att enkla idrotts-
23914: gen kunde äventyra förverkligandet av elier galira     anläggningar uppförs i våra kommuner. Denna
23915: bort de projekt som godkänts för planen, ifali         trend har vunnit stöd genom den riksomfattande
23916: anslagen i statsförslaget inte på motsvarande sätt     planering av idrottsanläggningar som byggt på
23917: ökar. Därför har undervisningsministeriet inte         det fortsatta samarbetet mellan undervisningsmi-
23918: möjligheter att omedelbart ändra nu gäliande           nisteriet, länen och kommunerna samt genom
23919: procentuelia andelar.                                  planens förverkligande.
23920: 
23921:      Helsingfors den 12 maJ 1986
23922: 
23923:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
23924:                                              1986 vp.
23925: 
23926: Kirjallinen kysymys n:o 137
23927: 
23928: 
23929: 
23930: 
23931:                                  Pesola: Maatalousalan opistoasteisen koulutuksen aloittamisesta
23932:                                     Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa
23933: 
23934: 
23935:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23936: 
23937:    Keski-Suomessa ei ole maatalousalan opistoas-   Keski-Suomessa. Koulutuksen aloittamispaikaksi
23938: teista koulutusta. Tämän tason koulutusta maa-     soveltuisi hyvin Tarvaalan maatalousoppilaitos,
23939: kunnassa on muillakin aloilla keskimääräistä vä-   joka on vanhin valtion omistama oppilaitos.
23940: hemmän. Opistoasteen koulutetuista työnteki-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23941: jöistä on kuitenkin samanaikaisesti puutetta.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23942:                                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23943:    Kun Keski-Suomen lääniin tai sen välittömään    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23944: vaikutuspiiriin tulee lähivuosina kolme uutta
23945: maatalousoppilaitosta, olisi sangen luonnollista             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23946: tarjota näille oppilaille jatkokoulutusmahdolli-          ryhtyä maatalousalan opistoasteisen kou-
23947: suus omalla alueella. Tämän vuoksi olisi tärkeää          lutuksen aloittamiseksi Tarvaalan maata-
23948: aloittaa maatalousalan opistotasoinen koulutus            lousoppilaitoksessa?
23949: 
23950:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1986
23951: 
23952:                                           Helena Pesola
23953: 
23954: 
23955: 
23956: 
23957: 2604455
23958: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 137
23959: 
23960: 
23961: 
23962: 
23963:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23964: 
23965:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       pääosalle koulutukseen otetuista kysymyksessä on
23966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ensikertainen koulutus.
23967: olette 8 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-          Koulutussuunnittelun neuvottelukunta on
23968: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     19.12.1986 päivätyssä muistiossaan vuotta 1995
23969: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      koskevien pitkän aikavälin aloituspaikkatavoittei-
23970: Helena Pesolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   den tarkistamisesta esittänyt maatilatalouden
23971: myksestä n:o 137:                                    opistoasteen aloituspaikkamäärän lisäämistä 20
23972:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       aloituspaikalla. Ammattikasvatushallituksen alus-
23973:        ryhtyä maatalousalan opistoasteiseen kou-     tavien suunnitelmien mukaan nämä aloituspaikat
23974:        lutuksen aloittamiseksi Tarvaalan maata-      tulisi sijoittaa ylioppilaspohjaisina Itä-Suomeen
23975:        lousoppilaitoksessa?                          Kiteen tai Peltosalmen maatalousoppilaitoksiin,
23976:                                                      joissa jo annetaan opistoasteen koulutusta yliop-
23977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       pilaspohjaisena.
23978: seuraavaa:                                              Ammattikasvatusneuvoston maatalousopetuk-
23979:    Maatilatalouden opistoasteen koulutusta on        sen jaostossa on käsiteltäessä opistoasteen koulu-
23980: kuluvalla vuosikymmenellä huomattavasti laajen-      tuksen järjestämistä Keski-Suomen läänissä niin
23981: nettu siten, että vuosittain valmistuvien agrolo-    ikään katsottu, ettei tässä vaiheessa ole edellytyk-
23982: gien määrä kohoaa vuosikymmenen alun runsaas-        siä puoltaa opistoasteen koulutuksen järjestämis-
23983: ta sadasta vuosikymmenen lopulla noin kolmeen        tä ennen kuin on nähty, millaiseksi agrologi en
23984: sataan. Lähivuosien aloituspaikkamääräksi on         työllisyystilanne muodostuu lähivuosina.
23985: vahvistettu 310. Tämän aloituspaikkamäärän              Maatilatalouden opistoasteen koulutuksen
23986: puitteissa opistoasteen koulutusta ei ole voitu      aloituspaikkamäärä suhteessa kouluasteen koulu-
23987: sijoittaa kaikkiin lääneihin. Keski-Suomen läänin    tuksen aloituspaikkamäärään on nykyistenkin
23988: lisäksi ao. koulutusta ei järjestetä Kymen, Mikke-   suunnitelmien perusteella verrattuna moneen
23989: lin ja Lapin lääneissä eikä myöskään suomenkieli-    muuhun koulutusalaan edelleen varsin alhainen.
23990: senä Turun ja Porin läänissä.                        Tämä perustuu siihen lähtökohtaan, että itsenäis-
23991:    Maatilatalouden opistoasteen koulutusta ei        ten viljelijöiden ammatillinen koulutus annetaan
23992: myöskään voi nykyisen koulutusrakenteen perus-       kouluasteen koulutuksena, kun taas agrologit
23993: teella enää tarkastella jatkokoulutuksena, koska     sijoittuvat maatalouden tehtäviin.
23994: 
23995:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1986
23996: 
23997:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
23998:                                        1986 vp. -- RJ( n:o 137                                          3
23999: 
24000: 
24001: 
24002: 
24003:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24004: 
24005:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          för största delen av de studerande som antagits
24006: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tili utbiidningen.
24007: av den 8 april 1986 tili vederbörande medlem av            Delegationen för utbildningens planering har i
24008: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   sitt betänkande, daterat 19.12.1986, föreslagit
24009: man Helena Pesola undertecknade spörsmål nr            om justeringen av målen för antalet nybörjar-
24010: 137:                                                   piatser på lång sikt för år 1995 att antalet
24011:                                                        nybörjarplatser inom lantbruk skall ökas med 20
24012:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       platser. Enligt yrkesutbildningsstyrelsens prelimi-
24013:         för att undervisningen i lantbruk skall        nära planer borde dessa nybörjarplatser, då de
24014:         kunna inledas på institutnivå vid Tarvaa-      förutsätter studentexamen placeras vid Iantbruks-
24015:         la lantbruksläroanstalt?                       läroanstalterna i Kitee eller Peltosalmi i östra
24016:                                                        Finland, där man redan på institutnivå ger sådan
24017:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       undervisning som bygger på studentexamen.
24018: framföra följande:                                         Vid yrkesutbildningsrådets sektion för jord-
24019:    Undervisningen i lantbruk på institutnivå har       bruksundervisning har man likaså ansett att det
24020: på 1980-talet betydligt utvidgats så att antalet       inte i detta skede, då utbildning på institutnivå
24021: agrologer som årligen biir färdiga, ökar från          anordnas i Meliersta-Finlands Iän, föreligger
24022: drygt 100 agroioger i början av 1980-talet tili ca     förutsättningar att tillstyrka anordnandet av ut-
24023: 300 agrologer i slutet av 1980-talet. Antalet          bildningen på institutnivå innan man sett huru-
24024: nybörjarplatser som fastställts för de närmaste        dant sysselsättningsläget för agrologer inom de
24025: åren är 310 piatser. Inom ramen för detta antai        närmaste åren blir.
24026: nybörjarplatser har det inte varit möjligt att             Antalet nybörjarplatser inom utbiidningen i
24027: inleda utbildning på institutnivå i alla Iän.          lantbruk på institutnivå i förhållande tili antalet
24028: Utöver Mellersta Finlands Iän anordnas utbild-         nybörjarplatser inom utbildningen på skolnivå är
24029: ning inte i Kymmene Iän, St. Michels Iän och           även på basen av de nuvarande planerna jämfört
24030: Lapplands Iän och inte helier som finskspråkig         med många andra utbiidningsområden mycket
24031: undervisning i Åbo och Björneborgs Iän.                ringa. Detta beror på den utgångspunkt, att den
24032:    Utbildningen i lantbruk på institutnivå kan         yrkesinriktade utbildningen för självständiga
24033: inte heller på basen av den nuvarande utbild-          lantbrukare ges som utbildning på skolnivå me-
24034: ningsstrukturen anses vara fortsatt utbildning         dan agrologerna placeras i andra uppgifter inom
24035: eftersom det är fråga om den första utbildningen       jordbruket.
24036: 
24037:      Helsingfors den 16 maj 1986
24038: 
24039:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
24040:                                               1986 vp.
24041: 
24042: Kirjallinen kysymys n:o 138
24043: 
24044: 
24045: 
24046: 
24047:                                   Pesola: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen radan sähköistämi-
24048:                                      sestä
24049: 
24050: 
24051:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24052: 
24053:    Valtionrautateiden vuonna 1974 valmistuneen       nee noin 213 Kotkan sataman kautta ja loput
24054:  1985 saakka ulottuvan pitkän aikavälin suunni-      Mäntyluodon sataman kautta. Yhtyneet Paperi-
24055: telman mukaan sähköistäminen olisi toteutettu        tehtaat Oy, joka on Tampereen rautatiepiirin
24056: rataosuuksilla Helsinki-Tampere-Seinäjoki-           alueella, kuljettaa pääasiassa länsirannikon sata-
24057: Oulu, Kotka-Iisalmi, Tampere-Riihimäki-              mien kautta.
24058: Joensuu, Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki ja                Sähköistys vaikuttaa liikenteen nopeuteen, var-
24059: Tuomioja-Raahe. Näistä rataosuuksista on joko        muuteen ja radan läpäisykykyyn. Kuljetusten
24060: sähköistetty tai sähköistys sisältyy VR:n KTS-       taloudellisuus kasvaa, mikä aikaa myöten heijas-
24061: suunnitelmaan vuosille 1986-1990 muut rata-          tuu myös rahtitasoon. Sähköistämisellä on merki-
24062:  osuudet paitsi Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki.        tystä myös VR:n kilpailukykyyn Sisä-Suomessa.
24063:    Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen rata on              Olisi perusteltua, että jo vuoden 1987 tulo- ja
24064: Keski-Suomen talouselämän kannalta elintärkeä.       menoarvioon varattaisiin määräraha rataosuuden
24065: Rataa pitkin kulkee sekä itään että lähteen suun-    Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki sähköistämisen
24066:  tautuva tuonti- ja vientiliikenne. Rautatieyhtyk-   suunnittelua varten, ja rataosuuden sähköistämis-
24067: sien merkitystä korostaa se, että Keski-Suomen       työt aloitettaisiin välittömästi suunnitelmien val-
24068:  teollisuuden tuotannosta menee vientiin noin        mistuttua. Sähköistäminen on edistynyt yleensä
24069:  40 o/o , mikä on poikkeuksellisen suuri osuus       70-80 km vuodessa, joten rataosuuden sähköis-
24070: verrattuna maan muihin alueisiin.                    täminen kestää noin 4 vuotta.
24071:     Tampereelta Jyväskylän suuntaan lähtevän ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24072: saapuvan liikenteen määrä vuonna 1983 oli 6,9        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24073:  miljoonaa bruttotonnia ja Jyväskylän-Pieksä-        nioittavasti valtioneuvoston. asianomaisen jäsenen
24074:  mäen liikenne 5,5 miljoonaa bruttotonnia.           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24075:     Rataosalla Jyväskylä-Tampere kulkee viikoit-
24076:  tain 75 pikajunaa ja 71 tavarajunaa. Jyväskylän-             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
24077:  Pieksämäen välillä liikennöi viikossa 90 pika- ja          menpltelslln radan Tampere-Jyväs-
24078:  henkilöjunaa sekä 75 tavarajunaa. Jyväskylän lii-          kylä-Pieksämäki sähköistämisen aloitta-
24079:  kennealueelta lähtevistä vientikuljetuksista me-           miseksi?
24080: 
24081:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1986
24082: 
24083:                                             Helena Pesola
24084: 
24085: 
24086: 
24087: 
24088:  2604391
24089: 2                                      1986 vp. -- ~ n:o 138
24090: 
24091: 
24092: 
24093: 
24094:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24095: 
24096:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          louspoliittisen ministerivaliokunnan vuonna 1984
24097: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tekemän päätöksen mukaan radat Imatra--Joen-
24098: olette 9 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-         suu ja Tuomioja--Raahe sähköistetään ja muusta
24099: jeenne n:o 624 ohella toimittanut valtioneuvos-        mahdollisesta jatkosähköistyksestä päätetään
24100: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      1990-luvun alussa.
24101: edustaja Helena Pesolan näin kuuluvasta kirjalli-         Sähköistys on edennyt viime aikoina noin 50
24102: sesta kysymyksestä n:o 138:                            taidekilometriä vuodessa. Ottaen huomioon, että
24103:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       sähköistysorganisaatiota on voimakkaasti purettu
24104:         menpiteisiin  radan Tampere--Jyväs-            1970-luvun tasoon verrattuna ja että sähköistyk-
24105:         kylä--Pieksämäki sähköistämisen aloitta-       sen pääurakoitsija Sähköradat Oy mitä todennä-
24106:         miseksi?                                       köisimmin lopettaa toimintansa radan Imatra--
24107:                                                        Joensuu sähköistykseen, radan Tampere--Jyväs-
24108:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kylä--Pieksämäki sähköistyksen rakentaminen
24109: ti seuraavaa:                                          kestäisi käytettävissä olevilla resursseilla noin
24110:                                                        kuusi vuotta. Koska suunnittelu täytyisi aloittaa
24111:    Viimeisimmän julkaistun rautatietilaston (v.        huomattavasti ennen rakentamista, sähköliikenne
24112: 1984) mukaan saapuvan ja lähtevän liikenteen           alkaisi ko. radalla noin kahdeksan vuoden kulut-
24113: määrä oli rataosalla Tampere--Orivesi 6,9 milj.        tua sähköistyspäätöksestä. Sähköistyksen kiinteät
24114: brt/v, rataosalla Orivesi--Jämsänkoski 4,9 milj.       laitteet maksaisivat vuoden 1986 kustannustason
24115: brt 1v, rataosalla Jämsänkoski--Jyväskylä 4, 8 milj.   mukaan noin 170 milj. mk.
24116: brt/v ja rataosalla Jyväskylä--Pieksämäki 5,4
24117:                                                           Sähköistyksen Tampere--Jyväskylä--Pieksämä-
24118: milj. brt/v. Akselipainorajoituksia ei ole. Perus-
24119:                                                        ki vuoksi jouduttaisiin tilaamaan uusia sähköve-
24120: parannustöiden päätyttyä rataosalla Jyväskylä--
24121:                                                        tureita ja tekemään päätös siitä, hankitaanko
24122: Pieksämäki vuonna 1988 rata Tampere--Jyväs-
24123:                                                        entisenlaisia srl-vetureita, vai onko tullut aika
24124: kylä--Pieksämäki on kokonaisuudessaan ratatek-
24125:                                                        kehittää modernimpi sähköveturityyppi.
24126: nisesti sopiva sähköistettäväksi.
24127:    Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä           Raakaöljyn hinnan romahtaminen on alenta-
24128: perusteista annetun lain mukaan investointien          nut tuntuvasti polttonesteiden hintaa, mikä on
24129: tärkeysjärjestyksen on määräydyttävä ensisijaisesti    vienyt pohjaa sähköistyksellä saavutettavilta ener-
24130: niiden kannattavuusvaikutusten perusteella.            giasäästöiltä. Vaikka kyseessä saattaa olla lyhyt-
24131: Vaikka radan Tampere--Jyväskylä--Pieksämäki            aikainen ilmiö, eri energiamuotojen hintasuhtei-
24132: sähköistäminen on kuulunut kysymyksen tekijän          den epävakaisuus ei tällä hetkellä puolla mitta-
24133: mainitsemaan Valtionrautateiden pitkän aikavä-         vien sähköistyspäätösten tekemistä.
24134: lin suunnitelmaan, ratojen Imatra--Joensuu ja             Vaikka radan Tampere--Jyväskylä--Pieksämä-
24135: Tuomioja--Raahe sähköistäminen osoittautui             ki sähköistämiselle on olemassa sekä rautatieta-
24136: kannattavammaksi. Tästä syystä ne sähköistetään        loudellisia että kansantaloudellisia perusteita,
24137: ensm.                                                  käytettävissä olevat tekniset ja taloudelliset re-
24138:    Koska Valtionrautateiden vuotuisille investoin-     surssit, Valtionrautateiden vetovoimatilanne ja
24139: neille on asetettu yläraja ja koska sähköistyshank-    nykyinen energiatilanne eivät mahdollista tätä
24140: keiden tarpeellisuutta joudutaan vertaamaan sekä       sähköistämistä kysymyksen tekijän esittämän ai-
24141: Valtionrautateiden muihin uusinvestointeihin et-       kataulun mukaisesti. Päätös ko. radan mahdolli-
24142: tä investointivaroista rahoitettaviin uudistus- ja     sesta sähköistyksestä tehtäneenkin hallituksen ta-
24143: parannushankkeisiin, sähköistyksen jatkaminen          louspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton
24144: tulevaisuudessa on epävarmaa. Hallituksen ta-          mukaisesti vasta 1990-luvun alussa.
24145: 
24146:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1986
24147: 
24148:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
24149:                                       1986 vp. -      KK n:o 138                                       3
24150: 
24151: 
24152: 
24153: 
24154:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24155: 
24156:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beslut av regeringens ekonomisk-politiska minis-
24157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        terutskott år 1984 kommer banorna Imatra-
24158: 624 av den 9 april 1986 tili vederbörande med-        Joensuu och Tuomioja-Brahestad att elektrifie-
24159: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    ras. Beslut om eventuell fortsatt elektrifiering
24160: riksdagsledamot Helena Pesola undertecknade           fattas i början av 1990-talet.
24161: spörsmål nr 138:                                         Elektrifieringen har under den senaste tiden
24162:                                                       framskridit med ca 50 spårkilometer per år. Med
24163:          Ämnar Regeringen skyndsamt vidta åt-         beaktande av att elektrifieringsorganisationen
24164:        gärder för påbörjande av elektrifieringen      kraftigt har avvecklats i förhållande tili nivån på
24165:        av hanan Tammerfors-Jyväskylä-Piek-             1970-talet och att elektrifieringens huvudentre-
24166:        sämäki?                                        prenör Sähköradat Oy högst sannolikt upphör
24167:                                                       med sin verksamhet i och med elektrifieringen av
24168:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      hanan Imatra-Joensuu skulie elektrifieringen av
24169: anföra följande:                                      hanan Tammerfors-Jyväskylä-Pieksämäki med
24170:    Enligt den järnvägsstatistik som senast publice-   de resurser som står tili buds räcka ca sex år. Då
24171: rades (år 1984) uppgick den inkommande och            planeringen bör inledas betydligt tidigare än
24172: avgående trafiken på bandelen Tammerfors-             byggandet skulie eltrafiken på hanan inledas ca
24173: Orivesi tili 6,9 milj. brt/år, på bandelen Ori-       åtta år efter beslutet om elektrifiering. De fasta
24174: vesi-Jämsänkoski tili4,9 milj. brt/år, på bande-      anläggningarna för elektrifieringen kostar enligt
24175: len Jämsänkoski-Jyväskylä tili 4,8 milj. brt/år       kostnadsnivån år 1986 ca 170 milj .mk.
24176: och på bandelen Jyväskylä-Pieksämäki tili 5,4            Om hanan Tammerfors-Jyväskylä-Pieksä-
24177: milj. brt/ år. Det finns inte några begränsningar     mäki elektrifieras blir det nödvändigt att bestälia
24178: för axeltrycket. Då grundförbättringen av bande-      nya eliok och att besluta om man skali skaffa
24179: len Jyväskylä-Pieksämäki avslutas år 1988 är          Srl-lok som tidigare elier om det är tid att
24180: hanan Tammerfors-Jyväskylä-Pieksämäki ban-            utveckla en modernare typ av eliok.
24181: tekniskt sett i sin helhet lämplig för elektrifie-       Nedgången i priset på råolja har kännbart
24182: nng.                                                  minskat priset på bränsle. Detta har ryckt undan
24183:    Enligt lagen om de allmänna grunderna för          grunden för den energiinbesparing som fås vid
24184: statsjärnvägarnas hushålining skali prioritetsord-    elektrifieringen. Fastän det kan vara fråga om ett
24185: ningen för investeringarna faststälias i första       kortvarigt fenomen talar inte det instabila pris-
24186: hand på basis av deras lönsamhet. Fastän elektri-     förhåliandet melian olika former av energi för
24187: fieringen av hanan Tammerfors-Jyväskylä-              tilifäliet för några omfattande beslut om elektri-
24188: Pieksämäki har funnits upptagen i Statsjärnvä-        fiering.
24189: garnas långsiktiga pian, som frågestäliaren näm-         Även om det finns både järnvägsekonomiska
24190: ner, visade sig elektrifieringen av baooma Imat-      och samhälisekonomiska grunder för elektrifie-
24191: ra-Joensuu och Tuomioja-Brahestad vara mera           ring av hanan Tammerfors-Jyväskylä-Pieksä-
24192: lönsam. Därför elektrifierades de först.              mäki gör de tekniska och ekonomiska resurser
24193:    Eftersom man har fastställt en övre gräns för      som står tili buds, Statsjärnvägarnas situation då
24194: Statsjärnvägarnas årliga investeringar och efter-     det gälier dragkraften och den nuvarande energi-
24195: som man är tvungen att jämföra elektrifierings-       situationen elektrifieringen omöjlig enligt den
24196: projektens nödvändighet både med Statsjärnvä-         tidtabell som spörsmålsställaren har föreslagit.
24197: garnas övriga nyinvesteringar och förnyelse- och      Beslut om en eventueli elektrifiering av hanan
24198: förbättringsprojekt, som finansieras med investe-     torde i överensstämmelse med regeringens eko-
24199: ringsmedel, är det osäkert om elektrifieringen        nomisk-politisk ministerutskotts ställningstagan-
24200: kommer att fortsättas i framtiden. Enligt ett         de komma att fattas först i början av 1990-talet.
24201: 
24202:      Helsingfors den 6 maJ 1986
24203: 
24204:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
24205:                                                 1986 vp.
24206: 
24207: Kirjallinen kysymys n:o 139
24208: 
24209: 
24210: 
24211: 
24212:                                    Impiö ym.: Pelastuspalvelun tehostamisesta erityisesti Pohjois-Suo-
24213:                                      messa
24214: 
24215: 
24216:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24217: 
24218:    Pudasjärvellä sattuneesta lento-onnettomuu- tustoimen kehittämisen ohella meripelastuspalve-
24219: desta (Twin Otter v. 1973) on kulunut pitkälti lua on uudistettu Lounais-Suomen merialueilla.
24220: toistakymmentä vuotta. Onnettomuuspaikka löy- Siitä huolimatta, että Saaristomeren meripelas-
24221: dettiin silloin ruotsalaishelikopterin ja lämpöka- tuksen kehittäminen on vielä kesken, ei voida
24222: meran avulla. Meillä Suomessa on ryhdytty vasta sivuuttaa Perämeren meripelastuspalvelun lento-
24223: nyt vakavasti keskustelemaan uudesta teknolo- pelastuspalvelun jälkeenjääneisyyttä eikä Pohjois-
24224: giasta lämpökameroineen, satelliitteineen ja koh- Suomen harvaanasuttujen alueiden vastaavien
24225: tilentolaitteineen hätään joutuneiden paikanta- palveluiden sattumanvaraisuutta. Tänä päivänä
24226: mlseksi ja pelastamiseksi.                             tuskin voidaan perustellusti jättää mainituilla
24227:    Urho Kekkosen kansallispuistoalueelia pää- alueilla niin paljon naapurimaan Ruotsin heli-
24228: siäisaikana tänä vuonna sattuneessa eksyneiden kopterien valmiuksien varaan kuin jatkuvasti ta-
24229: pelastamisoperaatiossa tulivat pelastuspalvelum- pahtuu.
24230: me puutteet suorastaan hätkähdyttävästi esille,          Edellä on arvioitu, että perussyy pelastuspalve-
24231: vaikka operaation lopputulos olikin hyvä. Laajoil- lumme heikkouksiin ei ole viranomaisissa vaan
24232: la harvaanasutuilla Pohjois-Suomen alueilla tu- poliittisissa päättäjissä. Poliittisten päätöksenteki-
24233: hansien turistien liikkuessa maastossa ei ole tois- jäin tehtävänä on lain säätäminen ja asetusten
24234: taiseksi asiallista hälytysjärjestelmää. Puheena antaminen. Kun muilla pelastuspalvelun alueilla
24235: olevassa tapauksessa hälytys tehtiin Kouvolasta. on lainsäädäntöä, määräytyvät viranomaisten teh-
24236: Voidaan todeta onnellisena sattumana se, että tävät säädösten perusteella. Lentopelastuspalve-
24237: valtion helikopteri oli onnettomuusviikolla päi- lun suunnittelu, johtaminen ja valvonta sekä
24238: vystysvuorossa Ivalossa. Infrapunaetsin saatiin lai- lentopelastuspalveluun osallistuvien viranomais-
24239: naksi yksityiseltä Helsingistä, josta kamera käyt- ten ja yhteisöjen toiminnan yhteensovittaminen
24240: täjineen kuljetettiin yksityiskoneella yötä myöten eivät kuulu millekään viranomaiselle. Miksi? Sii-
24241: Ivaloon. Eikö kunnolleen järjestetty pelastuspal- tä ei ole selvästi missään säädetty.
24242: velu edellytä lämpökameraa Pohjois-Suomen pe-             Se, että rajavartiolaitos, ilmavoimat ja yksityi-
24243: lastusviranomaisten käytössä? Eikö sen pidä kuu- set lentotoiminnan harjoittajat oman tehtävänsä
24244: lua vakiovarusteena valtion helikopteriin, jos se ohessa kiitettävästi osallistuvat mm. lentopelas-
24245: on kerran pelastushelikopteri?                         tuspalveluun - etenkin pyydettäessä - ei voi
24246:     Edellä olevien esimerkkien ja eräiden viime tehdä tarpeettomaksi organisoitua, lakimääräistä
24247: vuosien kokemusten valossa ei ole liioiteltua lentopelastuspalvelua. Vasta virallisesti annettu
24248:  sanoa, että poliittiset päättäjät eivät ole pystyneet tehtävä velvoittaa kalusto-, pelastus-, varuste-
24249: vuosikymmenentoista aikana edistämään Lapin, sekä laitehankintaan. Vasta sitä tietä saadaan
24250:  Kainuun ja Perämeren etsintä-, pelastus- ja sai- riittävä koulutettu henkilöstö, päivystysvalmiudet
24251:  raankuljetuslentojen valmiutta juuri ollenkaan. . jne.
24252:  Pohjois-Suomen pelastusviranomaisten toistuvat           Vuosittain Suomessa hoidetaan yli 400 etsintä-
24253:  kannanotot, myös julkiset, ovat kiistatta osoitta- ja pelastuslentotehtävää, joissa yli 90 prosenttia
24254:  neet, että viranomaisten, jopa vapaaehtoisten tapauksista kuuluu yleisen pelastuspalvelun ja
24255:  pelastusjärjestöjen, huolenaiheet ovat olleet ajan meripelastuspalvelun piiriin. Lisäksi vuosittain
24256:  tasalla.                                              lennetään yli 50 sairaankuljetuslentoa, joiden
24257:     Pelastuspalvelun alueella on viime vuosina saa- hälyttämiseen ja järjestelyyn ilmailuhallinnon
24258:  tu eräillä lohkoilla paljon aikaan. Palo- ja pelas- alaiset lennonjohtoelimet osallistuvat. Virastot ja
24259: 
24260: 260461K
24261: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 139
24262: 
24263: laitokset virkamiehineen tekevät lentopelastus-           Edellä olevan petusteell~ ja _yaltiopäi~äjärjes
24264: palvelussa sen, minkä he voisivat tehdä omien           tyksen 37 §:n 1 momenttun vutaten esitämme
24265: lakimääräisten tehtäviensä hoitamisen ohella.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24266: Lentopelastuspalvelun ja sairaankuljetuksen saa-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24267: tavuutta ei voida jättää onnellisten sattumien
24268: varaan, niin kuin nyt osittain tapahtuu ajoittai-                 Milloin Hallitus aikoo ryhtyä lainsää-
24269: sen päivystys- ja valmiusjärjestelmän vuoksi ja                däntötoimenpiteisiin lentopelastuspalve-
24270: siksi, etteivät säädökset ole tarpeeksi kattavia ja            lun suunnittelun, johtamisen ja valvon-
24271: velvoittavia. Kun säädöksiä ei riittävässä määrin              nan sekä lentopelastuspalveluun osallistu-
24272: ja riittävän velvoittavasti ole olemassa, poliittiset          vien viranomaisten ja yhteisöjen toimin-
24273: päätöksentekijät eivät myöskään osallistu riittä-              nan yhteensovittamiseksi ja pelastuspal-
24274: vässä määrin kalusto-, vatuste- ym. hankintoihin.              velun tehostamiseksi, ja ellei aio,
24275: Tarvittavalie henkilöstölle ei myöskään löydy                     mitä toimenpiteitä Hallituksella on La-
24276: määrärahoja.                                                   pin, Kainuun ja Perämeren etsintä-, pe-
24277:                                                                lastus- ja sairaankuljetuslentojen valmiu-
24278:                                                                den ja toimintakyvyn parantamiseksi?
24279: 
24280:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1986
24281: 
24282:          Lauri Impiö                      Hannele Pokka                 Aimo Ajo
24283:          Riitta Jouppila                  Sakari Valli                  Aarno von Bell
24284:          Juhani Vähäkangas                Kalevi Mattila                Väinö Raudaskoski
24285:          Mauno Manninen                   Juhani Alaranta               Heikki Mustonen
24286:          ]. Juhani Kortesalmi             Arvo Kemppainen               Pentti Kettunen
24287:                      Mikko Jokela                                Seppo Pelttari
24288:                                         1986 vp. -      KK n:o 139                                         3
24289: 
24290: 
24291: 
24292: 
24293:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24294: 
24295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kunnan rajojen vartiointi, mutta sitä käytetään
24296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           myös pelastuspalvelutehtäviin. Pohjois-Suomen
24297: olette 10 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-         lentopelastuspalvelutehtävät edellyttävät keski-
24298: jeenne n:o 625 ohella lähettänyt valtioneuvoston        raskaan helikopterin sijoittamista Rovaniemelle
24299: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedusta-        kiinteästi sekä Kajaanissa ja Ivalossa vuoroviikoin
24300: ja Lauri Impiön ym. tekemän seuraavan sisältöi-         päivystävää kevyttä helikopteria.
24301: sen kirjallisen kysymyksen n:o 139:                        Rajavartiolaitos lisää lentokaluston uusimisen
24302:                                                         yhteydessä lämpökameravatustusta, jonka käyttö
24303:            Milloin Hallitus aikoo ryhtyä lainsää-       on osoittautunut hyödylliseksi kadonneiden et-
24304:         däntötoimenpiteisiin lentopelastuspalve-        sinnöissä. Rajavartiolaitoksen käytössä olevat läm-
24305:         lun suunnittelun, johtamisen ja valvon-         pökamerat on hankittu ensi sijassa merialueella
24306:         nan sekä lentopelastuspalveluun osallistu-      suoritettavia etsintöjä varten ja ne on sijoitettu
24307:         vien viranomaisten ja yhteisöjen toimin-        kiinteästi helikoptereihin. Maa-alueilla ja sisäve-
24308:         nan yhteensovittamiseksi ja pelastuspal-        sillä poliisiviranomaisten johdolla tapahtuvissa
24309:         velun tehostamiseksi, ja ellei aio,             etsinnöissä on käytetty yksityisen yrityksen läm-
24310:            mitä toimenpiteitä Hallituksella on La-      pökameraa. Lämpökameran saamisen turvaami-
24311:         pin, Kainuun ja Perämeren etsintä-, pe-         seksi selvitetään, onko mahdollista tehdä sopi-
24312:         lastus- ja sairaankuljetuslentojen valmiu-      mus yksityisen yrityksen kanssa. Pelastuspalvelun
24313:         den ja toimintakyvyn parantamiseksi?            valtakunnallisessa neuvottelukunnassa on myös
24314:                                                         selvitetty lämpökameroiden hankintaa pelastus-
24315:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          palvelutehtäviin. Ensimmäisessä lisäbudjetissa on
24316: seuraavaa:                                              esitetty tarvittavien varojen myöntämistä rajavar-
24317:    Yleinen pelastuspalvelun johto ja koordinointi       tiolaitokselle lämpökameran hankkimiseksi.
24318: kuuluu sisäasiainministeriölle. Meripelastuspalve-         Lentoetsinnän ja pelastuspalvelun hoitamista
24319: lusta huolehtii keskitetysti rajavartiolaitos. Ilmai-   on tarkoitus tehostaa eri viranomaisten ja vapaa-
24320: luviranomaiset auttavat yleisissä pelastuspalvelu-      ehtoisten järjestöjen koulutuksella. Koulutusoh-
24321: tehtävissä sekä meripelastuspalvelussa lentopelas-      jelman mukaisesti pyritään vuosittain järjestä-
24322: tuskeskusten ohjeiden mukaisesti. Hälytystoimin-        mään viikon kestävä koulutustilaisuus.
24323: nasta annettujen ohjeiden petusteella ohjataan             Käytännössä        lentopelastuspalvelujärjestelyt
24324: avunpyynnöt joko Etelä-Suomen lentopelastus-            ovat toimineet joustavasti ottaen huomioon ny-
24325: keskukseen Tampereelle tai Pohjois-Suomen len-          kyiset henkilöstö- ja kalustoresurssit. Liikennemi-
24326: topelastuskeskukseen Rovaniemelle. Sisäasiainmi-        nisteriössä on valmisteilla säännöksiä, jotka sel-
24327: nisteriö huolehtii lentopelastuspalvelun suoritta-      ventäisivät ilmailuviranomaisten ja yleisten pelas-
24328: mien etsintä-, pelastus- ja kiireellisten sairaankul-   tuspalveluviranomaisten välistä toimivallan jakoa
24329: jetuslentojen kustannuksista.                           ja toisaal91- täsmentäisivät ilmailuhallinnon tehtä-
24330:    Rajavartiolaitos on sijoittanut Vaasaan, Rova-       viä lentopelastuspalvelua hoitavana viranomai-
24331: niemelle ja Ivaloon kuhunkin yhden kevyen               sena. Edelleen on tarkoitus lisätä ilmailuhallin-
24332: helikopterin ja lisäksi Rovaniemelle lentokoneen.       non henkilöstö- ja kalustoresursseja lentopelas-
24333: Kaluston ensisijainen käyttötarkoitus on valta-         tuspalvelutehtävissä.
24334: 
24335:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
24336: 
24337:                                                                  Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
24338: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 139
24339: 
24340: 
24341: 
24342: 
24343:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24344: 
24345:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           räddningstjänsten. Uppgifterna i anslutning tili
24346: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        flygräddningstjänsten i norra Finland skulie
24347: 625 av den 10 april 1986 tili vederbörande            förutsätta bestående placering av en medeltung
24348: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    helikopter i Rovaniemi samt av en lätt helikopter
24349: av riksdagsman Lauri lmpiö m.fl. undertecknade        i Kajana och Ivalo, varvid helikoptern skulie
24350: spörsmål nr 139:                                      dejourera varannan vecka på vardera orten.
24351:           När ämnar Regeringen vidta lagstift-           Gränsbevakningsväsendet utökar i samband
24352:        ningsåtgärder i syfte att sammanjämka          med förnyandet av flygmaterielen värmekamera-
24353:        planeringen, övervakningen och led-            utrustningen, vars användning har visat sig vara
24354:        ningen av flygräddningstjänsten samt           nyttig vid spaningen efter försvunna. De värme-
24355:        den verksamhet som bedrivs av myndig-          kameror som gränsbevakningsväsendet har tili
24356:        heter och samfund som deltar i flygrädd-       sitt förfogande har i första hand anskaffats för
24357:        ningstjänsten och i syfte att effektivera      spaningar som företas på havsområdet och de är
24358:        räddningstjänsten, och i det fali att detta    fast instalierade i helikoptrarna. Vid de spaningar
24359:        inte är Regeringens avsikt,                    som sker på land och i insjödistrikten under
24360:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ledning av polismyndigheterna har ett privatföre-
24361:        för att förbättra beredskapen och funk-        tags värmekamera använts. 1 syfte att trygga
24362:        tionsdugligheten i fråga om spanings-,         erhåliandet av värmekameran utreds, huruvida
24363:        räddnings- och sjuktransportflygningarna       det är möjligt att träffa ett avtal med ifrågavaran-
24364:        i Lappland och Kajanaland samt på Bot-         de privatföretag. lnom delegationen för riksom-
24365:        tenviken?                                      fattande räddningstjänst har man också utrett
24366:                                                       möjligheterna att anskaffa värmekameror för
24367:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      uppgifter i anslutning tili räddningstjänsten. 1
24368: anföra följande:                                      den första tiliäggsbudgeten har föreslagits att
24369:                                                       gränsbevakningsväsendet skali beviljas erforderli-
24370:    Ledningen och koordineringen av den alimän-        ga medel för anskaffning av en värmekamera.
24371: na räddningstjänsten ankommer på inrikesminis-
24372: teriet. Skötseln av sjöräddningstjänsten har kon-        Flygspaningen och räddningstjänsten effektive-
24373: centrerats tili gränsbevakningsväsendet. Luftfarts-   ras också på andra sätt fortgående genom utbild-
24374: myndigheterna bistår vid utförandet av alimänna       ning av myndigheter och frivilliga organisationer.
24375: räddningsuppdrag och sjöräddningsuppdrag i en-        1 enlighet med utbildningsprogrammet försöker
24376: lighet med flygräddningscentralernas anvis-           man årligen anordna en 1-2 veckor omfattande
24377: ningar. På basen av de anvisningar som medde-         utbildning för frivilliga flygare.
24378: lats om alarmeringsverksamheten styrs begäran            Arrangemangen i anslutning tili flygrädd-
24379: om hjälp antingen tili Södra Finlands flygrädd-       ningstjänsten har fungerat smidigt med beaktan-
24380: ningscentral i Tammerfors eller tili Norra Fin-       de av de nuvarande person- och materielresurser-
24381: lands flygräddningscentral i Rovaniemi. lnrikes-      na. lnom trafikministeriet pågår bedredningen
24382: ministeriet sörjer för de kostnader som spanings-,    av stadganden som skali precisera fördelningen
24383: räddnings- och de brådskande sjuktransportflyg-       av befogenheter melian luftfartsmyndigheterna
24384: ningarna medför.                                      och de alimänna räddningstjänstmyndigheterna
24385:    Gränsbevakningsväsendet har i såväl Vasa som       och därjämte precisera luftfartsförvaltningens
24386: Rovaniemi och Ivalo placerat en lätt helikopter       uppgifter i dess egenskap av en myndighet som
24387: och ytterligare i Rovaniemi ett flygplan. Avsikten    sköter flygräddningstjänsten. Avsikten är vidare
24388: är att ifrågavarande materiel i första hand skali     att utöka luftfartsförvaltningens person- och ma-
24389: användas för bevakning av rikets gränser, men         terielresurser i uppgifter som gäller flygrädd-
24390: den används också för uppgifter i anslutning tili     ningstjänsten.
24391:      Helsingfors den 22 maj 1986
24392: 
24393:                                                                    lnrikesminister Kaisa Raatikainen
24394:                                                 1986 vp.
24395: 
24396: Kirjallinen kysymys n:o 140
24397: 
24398: 
24399: 
24400: 
24401:                                    P. Leppänen ym.: Riittävän valtionavun saamisesta kunnalliseen
24402:                                       raittiustyöhön
24403: 
24404: 
24405:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24406: 
24407:    Raittiustyölaki on ollut nyt voimassa kaksi        hön saamaa valtion- ja toiminta-avustusta vähen-
24408: vuotta ja kuluva vuosi on ensimmäinen, jolloin        tävästi yli 13 miljoonalla markalla.
24409: lain vaikutus tuntuu toimintaresursseissa täysipai-      Raittiustyö kunnissa heikkenisi oleellisesti, kun
24410: noisesti.                                             raittiuslautakunnat tulisivat vapaaehtoisiksi.
24411:    Lain yhtenä tarkoituksena on ollut turvata            Eri hallinnonalojen työn päällekkäisyys ja sen
24412: raittiustoimen hankilöstön asema erityisesti asu-     yhteensovittaminen selvitettiin seikkaperäisesti
24413: kasmäärältään suurimmissa kunnissa ja tällä pe-       vuonna 1980 valmistuneessa raittiuskasvatusko-
24414: rusteella toiminta onkin saanut vakaan alun.          miteassa.
24415:    Työn perusajatus on ennalta ehkäisevän valis-         Ihmettelemme tässä lain uudistuksessa sitä,
24416: tuksen jakaminen ja yhteistyön käynnistäminen         että kun laki on vasta saatu käytäntöön, onko
24417: tämän aikaansaamiseksi kunnan eri viranomais-         muita perusteita kuin valtion varojen säästämi-
24418: ten kesken.                                           nen.
24419:    Työn kohteena ovat kaikki kuntalaiset, niin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24420:                                                       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
24421: ongelmakäyttäjät kuin kohtuukuntalaisetkin. Tä-
24422: mä on vaatinut monipuolisten haasteellisten työ-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24423: muotojen kehittämistä.                                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24424:    Nyt kuitenkin raittiuslautakuntatyöryhmä on                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24425: esittänyt muistiossaan, että raittiustyölakia muu-            ryhtyä, että raittiustyötä kunnissa ei hei-
24426: tettaisiin, mikä johtaisi mm. kuntien raittiustyö-            kennettäisi?
24427: 
24428:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1986
24429: 
24430:           Pekka Leppänen                 Ensio Laine                     Mikko Kuoppa
24431:           Juhani Vähäkangas              Ulla-Leena Alppi                Timo Laaksonen
24432: 
24433: 
24434: 
24435: 
24436: 260406A
24437: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 140
24438: 
24439: 
24440: 
24441: 
24442:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24443: 
24444:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        virkamiestasolla alustavan selvityksen muun ohes-
24445: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sa raittiustoimen seuranta- ja suunnittelujärjestel-
24446: olette 10 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-      mien kytkemisestä sosiaali- ja terveydenhuollon
24447: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
24448: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      (6771 82) säätämiin järjestelmiin.
24449: P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
24450:                                                        Näiden asioiden käsittely on vielä kesken.
24451: kysymyksestä n:o 140:                                Tässä vaiheessa on mahdollista viitata vain uudis-
24452:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuksen eräisiin keskeisiin periaatteisiin.
24453:        ryhtyä, että raittiustyötä kunnissa ei hei-      Päihdehuoltolaki tulee voimaan 1.1.1987. Tä-
24454:        kennettäisi?                                  mä edellyttää toimintojen yhteensovittamisen ja
24455:                                                      yhteistyön tehostamista ehkäisevää ja korjaavaa
24456:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     päihdepolitiikkaa kunnassa tekevien tahojen,
24457: ti seuraavaa:                                        raittius-, sosiaali- ja terveyslautakuntien välillä.
24458:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman rait-   Raittiustyö kunnassa tullaan edelleen sääntele-
24459: tiuslautakuntatyöryhmän muistio (Työryhmä-           mään raittiustyölailla (828/ 82). Ehdoton edelly-
24460: muistio 1986: 1 Sosiaali- ja terveysministeriö)      tys on, että raittiustyöhön ohjattavat varat pysy-
24461: jätettiin ministeriölle 13.2 .1986. Työryhmä teki    vät nykyisellä tasolla.
24462: 
24463:     Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1986
24464: 
24465:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
24466:                                        1986 vp. -      KK n:o 140                                     3
24467: 
24468: 
24469: 
24470: 
24471:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24472: 
24473:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bl. a. hur systemen för uppföljning och plane-
24474: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ring av nykterhetsväsendet kunde knytas tili de
24475: den 10 april 1986 tili vederbörande medlem av          system varom stadgas i lagen om planering av
24476: statsrådet översänt avskrift av följande riksdags-     och statsandel för social- och hälsovården (677 1
24477: man P. Leppänen m. fl. undertecknade spörsmål          82).
24478: nr 140:                                                   Behandlingen av dessa saker pågår ännu. I
24479:                                                        detta skede är det möjligt att hänvisa bara tili
24480:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     vissa centrala principer i reformen.
24481:           för att nykterhetsarbetet i kommunerna          Lagen om missbrukarvård träder i kraft
24482:           inte skall försämras?                        1.1.1987. Detta förutsätter att koordineringen av
24483:                                                        funktionerna och samarbetet mellan de instanser
24484:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som bedriver förebyggande och tilirättaläggande
24485: anföra följande:                                       missbrukarpolitik, dvs. nykterhets-, social- och
24486:    Den arbetsgrupp för nykterhetsnämnder som           hälsovårdsnämnderna, effektiveras. Kommuner-
24487: tilisatts av social- och hälsovårdsministeriet över-   nas nykterhetsarbete kommer fortfarande att reg-
24488: lämnade sitt betänkande (Arbetsgruppsbetän-            leras av lagen om nykterhetsarbete (828/82). En
24489: kande 1986: 1 Social- och hälsovårdsministeriet)       absolut förutsättning är att de resurser som
24490: tili ministeriet 13.2.1986. Arbetsgruppen gjorde       anvisas för nykterhetsarbete förblir på nuvarande
24491: på tjänstemannanivå en preliminär utredning om         nivå.
24492: 
24493:      Helsingfors den 9 maj 1986
24494: 
24495:                                                                              Minister Matti Puhakka
24496:                                                 1986 vp.
24497: 
24498: Kirjallinen kysymys n:o 141
24499: 
24500: 
24501: 
24502: 
24503:                                    Pokka: Kemijoki Oy:n kalankasvatussuunnitelmista Kemijoen
24504:                                       voimalaitosaltaissa
24505: 
24506: 
24507:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24508: 
24509:    Helsingin kaupungista oleva Kemijoki Oy on             Vanttauskoskella on n. 200 000 kg:n laitos,
24510: yhtiöjärjestyksensä ja yhtiösopimuksensa mukaan        jonka omistaa Napapiirin Lohi Oy. Yhtiössä
24511: vesivoiman rakentamiseen ja voimantuotantoon           Kemijoki Oy on myös mukana. Seitalohi Oy on
24512: Kemijoen vesistössä keskittynyt pääasiassa valtion     jättänyt hakemuksen saada kasvattaa 150 000 kg
24513: omistama yritys. Kemijoen pääuomassa yhtiön            kirjolohta Petäjäskosken altaassa. Sama yhtiö on
24514: omistuksessa ovat Taivalkosken, Ossauskosken,          hakenut lupaa samansuuruiselle määrälle Seita-
24515: Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken ja        korvan altaassa. Uusia hakemuksia on tiettävästi
24516: Seitakorvan voimalaitokset. Lisäksi Kemijoki           tulossa.
24517: Oy:llä on Raudanjoessa Permantakosken voima-              Yhtiön toiminnan laajeneminen kirjolohen
24518: laitos. Parhaillaan yhtiö rakentaa voimalaitoksia      kasvattajaksi tapahtuisi ilman mitään kokonais-
24519: Kemijoen sivujokeen Kitiseen Sodankylässä.             selvitystä tällaisen toiminnan aiheuttamista hait-
24520:    Kemijoen rakentamisesta aiheutuneiden vael-         tavaikutuksista Kemijoen vesistölle. Näin laaja-
24521: luskalamenetysten kompensoimiseksi Kemijoki            mittaisen teuraskalankasvatuksen vaikutukset
24522: Oy on Pohjois-Suomen vesioikeuden ja korkeim-          Kemijoen vesistön laatuun, vesistön muulle käy-
24523: man hallinto-oikeuden päätöksillä velvoitettu is-      tölle, ympäröivälle asutukselle ja Kemijoen vel-
24524: tuttamaan kalaa Kemijoen vesistöön.                    voitehoidolle eivät voi olla vähäisiä.
24525:    Velvoiteistutuksia varten Kemijoki Oy:llä on           Yhtiön ryhtyminen kirjolohen tuottajaksi vie
24526: käytettävissään Ossauskosken kalankasvatuslaitos.      toisaalta läänin muilta kalankasvattajilta mahdol-
24527: Lisäksi Keminmaan kunnan Lautiosaaressa on             lisuudet hankkia toimeentulonsa pienimuotoisel-
24528: velvoitehoitoa varten ns. sopeutusaltaat. Näihin       la toiminnalla. Kemijoki Oy perustettiin aikoi-
24529: kahteen laitokseen yhtiö on saanut asianmukai-         naan Kemijoen rakentamista varten. Nyt yhtiö
24530: sen vesioikeuden luvan.                                on hankkimassa itselleen monopoliaseman
24531:    Kemijoki Oy on äskettäin perustanut tai perus-      kalankasvattajana. Tämä vääristäisi kilpailuolo-
24532: tamassa uusia sisaryrityksiä, joiden yhtiöjärjestyk-   suhteet Pohjois-Suomen kalantuotannossa taval-
24533: siin otettujen määräysten perusteella Kemijoki         la, jota ei voida pitää valtionyhtiön toimintaperi-
24534: Oy:n toiminta on suuntautumassa nykyisestä voi-        aatteisiin kuuluvana.
24535: mantuotannosta aivan uusille alueille. Uusia              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24536: sisaryrityksiä on jo nyt Seitalohi Oy ja Atri Oy.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24537:    Uusien osakeyhtiöiden nimissä Kemijoki Oy           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24538: on jättänyt hakemuksia Pohjois-Suomen vesi-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24539: oikeudelle aloittaakseen erittäin laajamittaisen
24540: kirjolohen kasvatuksen Kemijoen voimalaitosten                   Hyväksyykö Hallitus Kemijoki Oy:n
24541: yläpuolisilla altailla. Teuraskalaa kasvatettaisiin           suunnitelmat ryhtyä laajamittaiseen kirjo-
24542: verkkoaltaissa, joista kalan ruokinnasta aiheutu-             lohen kasvatukseen Kemijoen voimalai-
24543: vat jätteet pääsisivät esteettömästi vesistöön.               tosaltaissa?
24544: 
24545:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1986
24546: 
24547:                                              Hannele Pokka
24548: 
24549: 
24550: 
24551: 260434F
24552: 2                                        1986 vp. -- ~ n:o 141
24553: 
24554: 
24555: 
24556: 
24557:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24558: 
24559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Rakennettu poikastuotantolaitos toimii tarvit·
24560: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            taessa velvoitehoidon reservilaitoksena. Tätä tar-
24561: olette 10 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-          koitusta varten Kemijoki Oy on tytäryhtiönsä,
24562: jeenne n:o 627 ohella toimittanut valtioneuvos-          vuonna 1937 perustetun Atri Oy:n kautta hank-
24563: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kinut 16 % :n osuuden Napapiirin Lohi Oy:n
24564: edustaja Hannele Pokan näin kuuluvasta kirjalli-         osakkeista. Kun poikastuotantolaitoksen pääide~
24565: sesta kysymyksestä n:o 141:                              on kuitenkin tuottaa kirjolohen poikasia, edellyt·
24566:                                                          tää suuri tuotantokapasiteetti myös jatkokasva-
24567:            Hyväksyykö Hallitus Kemijoki Oy:n             tuspaikkoja kirjolohelle. Tätä tarkoitusta varten
24568:         suunnitelmat ryhtyä laajamittaiseen kirjo-       on Napapiirin Lohi Oy pyytänyt Kemijoki Oy:ta
24569:         lohen kasvatukseen Kemijoen voimalai-            vuokraamaan eräitä omistamiaan vesialueita kir-
24570:         tosaltaissa?                                     jolohen kasvatusta varten. Kemijoki Oy:n osallis-
24571:                                                          tuminen kalankasvatukseen päätettiin toteutta~
24572:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            Napapiirin Lohi Oy:n kanssa perustetun Seitaloh1
24573: seuraavaa:                                               Oy:n puitteissa, joka vuokraa laitoksen Napapii-
24574:    Rovaniemen kaupungista oleva Kemijoki Oy              rin Lohi Oy:lle jatkokasvatukseen. Poikaslaitok-
24575: on yhdessä Pohjolan Voima Oy:n kanssa                    sen kapasiteetti antaa vielä mahdollisuuksia uu-
24576: Kemijoen voimalaitosrakentamisen johdosta vel-           sien kasvatuslaitosten rakentamiseen, joihin yhtic
24577: voitettu kalanpoikasten istutuksiin Kemijoen             ilmoittaa olevansa valmis osallistumaan vähem-
24578: vesistössä ja Perämerellä.                               mistöosakkaana.
24579:    Kalanhoitovelvoitteiden toteuttamista varten             Kemijoki Oy on ilmoittanut kauppa- ja teolli-
24580: on vesistöalueelle rakennettu mm. Ossauskosken           suusministeriölle, ettei se pyri kalankasvattajam
24581: kalanviljelylaitos ja Kemijokisuuhun sopeutus- ja        monopoliasemaan Kemijoella. Eräs pääsyy yhtiöc
24582: vapautusaltaat. Vuoden 1985 loppuun mennessä             osallistumiselle kalankasvatukseen on pääst~
24583: on näiden istutusvelvoitteiden toteuttamiseksi           kontrolloimaan velvoitepoikastuotannon tautiris-
24584: tarvittaviin investointeihin käytetty 32 miljoonaa       kejä. Velvoitepoikastuotannon tautiriskien seu-
24585: markkaa. Toiminnasta aiheutuneet vuosikustan-            ranta onnistuu parhaiten osallistumalla kirjolohi-
24586: nukset olivat viime vuonna 10,8 miljoonaa mark-          laitosten toimintaan. Yhtiön vähemmistöosak-
24587: kaa.                                                     kuudet kasvatusyhtiöissä ovat perusteltuja myö~
24588:    Kalanhoitovelvoitteita varten rakennetut lai-         taitotiedon siirtämiseksi yrittäjille. Yhtiön hank-
24589: tokset toimivat asianmukaisilla vesioikeudellisilla      keisiin panemilla pääomapanoksilla on myöskir
24590: luvilla, joissa on tarpeelliset määräykset erityisesti   oma merkityksensä.
24591: ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi laitok-          Kemijoen moninaiskäyttöä halutaan yleisesti
24592: set kuuluvat eläinlääkintäviranomaisten suoritta-        lisätä. Kirjolohen kasvatus tässä suuressa virrass~
24593: man kalatautien tarkkailun piiriin. Laitosten tuo-       on yksi mielekäs muoto hyödyntää luonnonvaraa.
24594: tantokapasiteettia vaarantavia kalatauteja ei ole        Kemijoki Oy on kartoittanut Kemijoen pääuo-
24595: toistaiseksi havaittu.                                   man mahdollisuudet kirjolohen kasvattamiseen.
24596:    Kemijoki Oy:llä kalanviljelylaitosten suunnit-        Nykyisen tietämyksen mukaan koko Kemijoer
24597: telusta ja rakentamisesta sekä poikaskasvatuksesta       kirjolohikasvatus voitaisiin nostaa ainakin 1, 5
24598: olevan taitotiedon hyödyntämiseksi esitettiin pai-       miljoonaan tonniin ilman sanottavia vedenmuu·
24599: kallisen kalankasvattajan taholta pyyntö sen laa-        toshaittoja. Voimalaitosaltaissa voidaan siis ilman
24600: jemmasta hyväksikäytöstä. Tämän johdosta on              ympäristöön kohdistuvia haittoja tuottaa huo·
24601: yhtiö vuoden 1985 aikana suunnitellut ja toteut-         mattavan suuri määrä kirjolohia, mikä paranta~
24602: tanut Napapiirin Lohi Oy:n tilaamana suuren              joen taloudellista hyötykäyttöä ja antaa lisä~
24603: poikastuotantolaitoksen rakentamisen Kemijoen            työtilaisuuksia paikalliselle väestölle. Suurimittai·
24604: Vanttauskoskelle. Laitos on parhaillaan koe-             nen kalankasvatus saattaa myös avata mahdolli-
24605: käyttövaiheessa.                                         suuksia jatkojalostukseen, mihin nykyinen Lapis-
24606:                                        1986 vp. -       KK n:o 141                                      3
24607: 
24608: sa tuotettu kirjolohimäärä ei vielä riitä. Perustet-     alan asiantuntemusta, voidaan pttaa suotavana,
24609: tavat kirjolohilaitokset joutuvat hakemaan vesi-         että tätä asiantuntemusta tarjotaan paikalliseen
24610: oikeudellisen luvan, jonka ehdoissa on otettu            pienyritystoimintaan ja Kemijoen moninaiskäy-
24611: huomioon ympäristöhaittojen estäminen.                   tön edistämiseen. Tätä tarkoitusta voidaan katsoa
24612:    Perustellusti voidaan lähteä siitä, ettei laaja-      palvelevan mm. se, että Kemijoki Oy osallistuu
24613: mittainen kalankasvatus sovellu Kemijoki Oy:n            vähemmistöosakkaana kirjolohia kasvartavien yri-
24614: toimialaan. Mutta koska yhtiölle on kalanhoito-          tysten toimintaan.
24615: velvoitteidensa hoitamisen yhteydessä karttunut
24616: 
24617:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
24618: 
24619:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
24620: 4                                      1986 vp. -- KJ( n:o 141
24621: 
24622: 
24623: 
24624: 
24625:                                 Till Riksdagens Herr Talman
24626: 
24627:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den byggda fiskodlingsanläggningen för yng-
24628: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          elproduktion fungerar vid behov som reservan-
24629: nr 627 av den 10 april 1986 till vederbörande          läggning i samband med uppfyllande av fiske-
24630: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       vårdsskyldigheterna. 1 detta syfte har Kemijoki
24631: sänt avskrift av följande av riksdagsman Hannele       Oy genom sitt dotterbolag Atri Oy, som har
24632: Pokka undertecknade spörsmål nr 141:                   grundats år 19 37, skaffat sig en andel på 16 %
24633:                                                        av aktierna i Napapiirin Lohi Oy. Eftersom iden
24634:           Godkänner Regeringen Kemijoki Oy:s           med anläggningen för yngelproduktion emeller-
24635:         planer att inleda en omfattande odling av      tid är att producera regnbågsforellyngel, förutsät-
24636:         regnbågsforell i kraftverksbassänger i         ter en stor produktionskapacitet även platser för
24637:         Kemi älv?                                      fortsatt odling av regnbågsforell. Kemijoki Oy:s
24638:                                                        deltagande i fiskodling beslutades att genomföras
24639:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      inom ramen för det tillsammans med Napapiirin
24640: följande:                                              Lohi Oy grundade Seitalohi Oy, som uthyr
24641:    Kemijoki Oy från Rovaniemi stad har tillsam-        anläggningen till Napapiirin Lohi Oy för den
24642: mans med Pohjolan Voima Oy på grund av                 fortsatta odlingen. Den kapacitet som anlägg-
24643: kraftverksbyggande i Kemi älv förpliktats till         ningen för yngelproduktion har bereder ännu
24644: plantering av fiskyngel i vattendragen i Kemi älv      möjligheter för byggande av nya odlingsanlägg-
24645: och Bottenviken.                                       ningar, i fråga om vilka bolaget meddelar att det
24646:                                                        kan delta som minoritetsdelägare.
24647:    För uppfyllande av fiskevårdsskyldigheter har i
24648: vattenområdet byggts en fiskodlingsanläggning i           Kemijoki Oy har meddelat handels- och in-
24649: Ossauskoski och i mynningen av Kemi älv ackli-         dustriministeriet att det inte eftersträvar mono-
24650: matisations- och utsättningsbassänger. Till ut-        polställning som fiskodlare i Kemi älv. En av
24651: gången av år 1985 har för uppfyllande av dessa         huvudorsakerna till bolagets deltagande i fiskod-
24652: planteringsskyldigheter investerats 32 miljoner        lingen är att det kan kontrollera sjukdomsrisker i
24653: mark. Årskostnaderna för verksamheten uppgick          den yngelproduktion som ålagts bolaget. Upp-
24654: i fjol till 10,8 miljoner mark.                        följningen av sjukdomsriskerna i yngelproduktio-
24655:    Anläggningar som byggts för uppfyllande av          nen lyckas bäst när man deltar i regnbågsforell-
24656: fiskevårdsskyldigheterna fungerar med vederbör-        anläggningarnas verksamhet. Bolagets minori-
24657: liga vattenrättsliga tillstånd, där det finns behöv-   tetsdelägarskap i odlingsbolag är motiverade ock-
24658: liga bestämmelser särskilt för förhindrande av         så med tanke på överföringen av kunnandet till
24659: miljöolägenheterna. Dessutom omfattas anlägg-          företagarna. Det kapital som bolaget satsat i
24660: ningarna av den kontroll av fisksjukdomar som          projekten spelar också en viss roll.
24661: utförs av myndigheterna inom veterinärväsendet.            Helt allmänt vill man öka en mångsidigare
24662: Fisksjukdomar som skulle äventyra anlägg-              användning av Kemi älv. Odling av regnbågsfo-
24663: ningarnas produktionskapacitet har inte före-          rell i denna stora ström är ett förnuftigt alternativ
24664: kommit hittills.                                       att tilivarata naturtillgångar. Kemijoki Oy har
24665:    För att det kunnande som Kemijoki Oy har            kartlagt möjligheterna att odla regnbågsforell i
24666: om planering och byggande av fiskodlingsanlägg-        flodbädden i Kemi älv. Enligt de nuvarande
24667: ningar och om odling av fiskyngel kunde tillvara-      uppgifterna kunde odlingen av regnbågsforell
24668: tas framförde en lokal fiskodlare begäran om ett       ökas åtminstone till 1,5 miljoner ton utan att det
24669: bredare utnyttjande av detta kunnande. På              skulle innebära några skadliga ändringar i vatt-
24670: grund av detta har bolaget under år 1985 plane-        net. 1 kraftverksbassänger kan alltså utan olägen-
24671: rat och genomfört byggande av en stor anlägg-          heter för miljön produceras betydligt stora mäng-
24672: ning beställd av Napapiirin Lohi Oy för yngel-         der regnbågsforell, vilket ökar det ekonomiska
24673: produktion i Vanttauskoski i Kemi älv. Provdrif-       utnyttjandet av älven och ger nya arbetstillfällen
24674: ten av anstalten pågår för närvarande.                 till lokalbefolkningen. Fiskodling i stor skala kan
24675:                                           1986 vp. -       KK n:o 141                                       5
24676: 
24677: även öppna möjligheter för vidareförädling tili             Kemijoki Oy företräder. Men eftersom bolaget i
24678: viiken den mängd regnbågsforeli som för när-                anslutning tili sina fiskevårdsskyldigheter inför-
24679: varande produceras i Lappland inte ännu räcker.             skaffat sakkunskap på området, kan det anses
24680: De regnbågsforelianläggningar som grundas mås-              som önskvärt att denna sakkunskap erbjuds tili
24681: te söka ett vattenrättsligt tillstånd. I tiliståndsvill-    lokal småföretagarverksamhet och för främjande
24682: koren har även beaktats förebyggande av olägen-             av en mångsidigare användning av Kemi älv. Det
24683: heterna för miljön.                                         kan anses att bl.a. det att Kemijoki Oy deltar
24684:    Det är motiverat att utgå ifrån att fiskodling i         som minoritetsdelägare i de regnbågsforeliodlan-
24685: stor skala inte lämpar sig för den bransch som              de företagens verksamhet tjänar detta syfte.
24686: 
24687:      Helsingfors den 15 maj 1986
24688: 
24689:                                                            Handels- och industriminister Seppo Lindblom
24690:                        j
24691:                       j
24692:                      j
24693:                     j
24694:                    j
24695:                   j
24696:                  j
24697:                 j
24698:                j
24699:               j
24700:              j
24701:             j
24702:            j
24703:           j
24704:          j
24705:         j
24706:        j
24707:       j
24708:      j
24709:     j
24710:    j
24711:   j
24712:  j
24713: j
24714:                                                 1986 vp.
24715: 
24716: Skriftligt spörsmål nr 142
24717: 
24718: 
24719: 
24720: 
24721:                                    Rehn m.fl.: Om möjligheter att ge finländska njurstenspatienter
24722:                                      stötvågsbehandling
24723: 
24724: 
24725:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24726: 
24727:    1 vården av njurstenspatienter har som en ny        land saknar en dylik apparatur, och det syns
24728: metod, som i de flesta fall kan ersätta operativa      också som om patientunderlaget skulle vara för
24729: ingrepp som alltid är förenade med riskfaktorer,       litet för att en sådan investering skulle vara
24730: tagits i bruk en stötvågsbehandling av njurpati-       förnuftig. T.ex. på HUCS II kliniks urologiska
24731: enterna. Vid behandlingen krossas njurstenarna         avdelning utförs i medeltal 15 njurstensoperatio-
24732: uran operation i njurbassäng, och gruset från de       ner per år, av dem lämpar sig inte samtliga för
24733: krossade stenarna kan avlägsnas normalt via urin-      krossmetoden. 1 Linköping finns kapacitet för att
24734: vägarna.                                               ta emot också finländska njurstenspatienter, var-
24735:    Med denna metod, den sk. Dornier Kidney             för denna riskfria metod borde kunna utnyttjas
24736: Lithotripter, sköts i dag t.ex. 80 o/o av alla         som ett nordiskt samarbete. Kostnadsmässigt
24737: njurstensfall vid urologiska kliniken i Mainz, och     vore det direkt lönande med beaktande av kost-
24738: i Sverige finns numera också en "njurstenskross"       naderna och riskerna samt arbetstidsbortfallet vid
24739: vid universitetssjukhuset i Linköping.                 normala njurstensoperationer. Ersättningen tili
24740:    Även finländska patienter har visat stort intres-   patienterna kunde skötas antingen över sjukför-
24741: se för behandling i Linköping, en del har sökt sig     säkringen eller direkt tili sjukhuset efter remiss
24742: dit själva, andra har remitterats från sjukhus i       från finskt sjukhus.
24743: Finland. Fördelen med metoden förutom att
24744: man slipper de med operationer alltid förenade            Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
24745: riskerna, och givetvis smärtan, är att sjukhusvår-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24746: den endast tar ca 3 dagar, och efter denna behövs      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
24747: inte ens alltid någon längre sjukledighet. Vårdti-     följande spörsmål:
24748: den för vanliga njurstensoperationer är i medeltal
24749: 13,8 dygn på sjukhus, därtill kommer en sjukle-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
24750: dighet vars längd givetvis varierar från fall tili            för att finländska njurstenspatienter skul-
24751: fall.                                                         le kunna bli delaktiga av stötvågsbehand-
24752:    Kostnaderna för de patie~lter som fått stötvågs-           ling i njurbassäng, så att kostnaderna
24753: behandling i Linköping har stigit tili 20 000-                ersätts antingen över sjukförsäkringen el-
24754: 40 000 mark, inklusive resor och uppehälle.                   ler direkt tili sjukhuset, och vården sker i
24755:    Den nämnda apparaturen är synnerligen dyr,                 form av nordiskt samarbete vid universi-
24756: kostnaderna beräknas till 10 miljoner mark. En-               tetssjukhuset i Linköping?
24757:       Helsingfors den 10 april 1986
24758: 
24759:           Elisabeth Rehn                  Jutta Zilliacus                 Ole Norrback
24760:           Ole Wasz-Höckert                Henrik Westerlund               Håkan Nordman
24761:           Pähr-Einar Hellström            Håkan Malm                      Boris Renlund
24762: 
24763: 
24764: 
24765: 
24766: 260440M
24767: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 142
24768: 
24769: Kirjallinen kysymys n:o 142                                                                    Suomennos
24770: 
24771: 
24772: 
24773: 
24774:                                     Rehn ym.: Paineaaltohoidon mahdollistamisesta suomalaisille mu-
24775:                                       nuaiskivipotilaille
24776: 
24777: 
24778:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24779: 
24780:    Munuaiskivipotilaiden hoidossa on otettu käyt-       messa ei ole kyseistä laitteistoa, ja näyttää siltä,
24781: töön uusi menetelmä, paineaaltokäsittely, joka          että potilaspohja on liian pieni, jotta tuollainen
24782: useimmissa tapauksissa voi korvata leikkaushoi-         investointi olisi järkevä. Esimerkiksi Helsingin
24783: don, johon puolestaan aina liittyy riskitekijöitä.      yliopistollisen keskussairaalan II klinikan urologi-
24784: Käsittelyssä munuaiskivet murskataan munuaisal-         sella osastolla suoritetaan vuosittain keskimäärin
24785: taassa ilman leikkausta, ja muodostuva murske           15 munuaiskivileikkausta, joista murskausmene-
24786: voi poistua luonnollisesti virtsateiden kautta.         telmä ei sovi kaikkiin tapauksiin. Linköpingissä
24787:    Tällä niin sanotulla Dornier Kidney Lithotrip-       on riittävästi kapasiteettia myös suomalaisten
24788: ter -menetelmällä hoidetaan nykyisin esimerkiksi        munuaiskivipotilaiden vastaanottamiseen, mistä
24789: Mainzin urologisella klinikalla 80 % kaikista mu-       syystä tätä riskitöntä menetelmää tulisi voida
24790: nuaiskivitapauksista, ja myös Ruotsissa on Linkö-       hyödyntää pohjoismaisena yhteistyönä. Kustan-
24791: pingin yliopistollisessa sairaalassa nykyään '' mu-     nusten kannalta se olisi välittömästi kannattavaa
24792: nuaiskivimurskain''.                                    ottaen huomioon kustannukset ja riskit sekä
24793:    Myös suomalaiset potilaat ovat osoittaneet           tavallisista munuaiskivileikkauksista säästyvä työ-
24794: suurta kiinnostusta Linköpingissä suoritettavaa         aika. Korvaus potilaille voitaisiin hoitaa joko
24795: käsittelyä kohtaan. Osa on etsiytynyt sinne itse,       sairausvakuutuksen kautta tai suoraan hoitavalle
24796: toiset ovat saaneet suomalaisen sairaalan lähet-        sairaalalle suomalaisen sairaalan lähetteen perus-
24797: teen. Sen lisäksi, että menetelmällä vältetään          teella.
24798: leikkauksiin aina liittyvät riskit ja tietenkin kipu,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24799: menetelmän etuna on, että sairaalahoito kestää          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24800: vain kolme päivää, minkä jälkeen ei aina edes           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24801: tarvita pitempää sairauslomaa. Hoitoaika tavalli-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24802: sissa munuaiskivileikkauksissa on keskimäärin                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24803: 13,8 vuorokautta sairaalassa, minkä lisäksi tulee               ryhtyä, jotta suomalaiset munuaiskivipo-
24804: sairausloma, jonka kesto luonnollisesti vaihtelee               tilaat pääsisivät osallisiksi munuaisaltaan
24805: tapauskohtaisesti.                                              alueelle kohdistettavasta paineaaltokäsit-
24806:    Kustannukset niille potilaille, jotka ovat saa-              telystä siten, että hoidon kustannukset
24807: neet paineaaltokäsittelyä Linköpingissä, ovat ko-               korvattaisiin joko sairausvakuutuksen
24808: honneet 20 000-40 000 markkaan, mihin sisäl-                    kautta tai suoraan hoitavalle sairaalalle ja
24809: tyvät matka- ja elinkustannukset.                               hoito tapahtuisi pohjoismaisena yhteis-
24810:    Mainittu laitteisto on erittäin kallis, kustan-              työnä Linköpingin yliopistollisessa sairaa-
24811: nukset arvioidaan 10 miljoonaksi markaksi. Suo-                 lassa?
24812:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1986
24813: 
24814:          Elisabeth Rehn                   Ju tta Zilliacus                 Ole Norrback
24815:          Ole Wasz-Höckert                  Henrik Westerlund               Håkan Nordman
24816:          Pähr-Einar Hellström              Håkan Malm                      Boris Renlund
24817:                                       1986 vp. -      KK n:o 142                                        3
24818: 
24819: 
24820: 
24821: 
24822:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24823: 
24824:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         potilaalle huomattavasti helpompi kuin leikkaus-
24825: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hoito ja samalla säästetään sekä leikkaussali- että
24826: olette 10 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       sairaansijakapasiteettia. Hoitomuodon käyttöön-
24827: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      otto myös Suomessa jonkin yliopistollisen keskus-
24828: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sairaalan tehtäviin liittyvänä vaativan erityistason
24829: Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        sairaanhoitona on tarkoituksenmukaista. Hoitoon
24830: myksestä n:o 142:                                     liittyvä laitehankinta on huomattavan kallis, eikä
24831:                                                       sitä tähän mennessä ole voitu toteuttaa tervey-
24832:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        denhuollon järjestämistä koskevissa valtakunnal-
24833:        ryhtyä, jotta suomalaiset munuaiskivipo-       lisissa suunnitelmissa sairaanhoitolaitoksille vuo-
24834:        tilaat pääsisivät osallisiksi munuaisaltaan    sittain annettujen käyttökustannushankkeiden
24835:        alueelle kohdistettavasta paineaaltokäsit-     aloittamisvaltuuksien puitteissa.
24836:        telystä siten, että hoidon kustannukset            Lain sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelus-
24837:        korvattaisiin joko sairausvakuutuksen          ta ja valtionosuudesta (677/82) 3 §:n mukaan
24838:        kautta tai suoraan hoitavalle sairaalalle ja   kuntainliitot voivat tuottaa väestön tarvitsemia
24839:        hoito tapahtuisi pohjoismaisena yhteis-        palveluja myös ostopalveluina. Näin ollen hoito-
24840:        työnä Linköpingin yliopistollisessa sairaa-    vastuussa oleva yliopistollinen keskussairaala voi
24841:        lassa?                                         hankkia potilaskohtaiseen hoitopäätökseen perus-
24842:                                                       tuen paineaaltohoidon ulkomailta esimerkiksi
24843:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Linköpingin yliopistollisesta sairaalasta edellyt-
24844: ti seuraavaa:                                         täen, että ostopalvelutoiminta tapahtuu läänin-
24845:    Munuaiskivien murskaamisesta paineaaltohoi-        hallituksen vahvistaman erikoissairaanhoidon
24846: dolla on saatu hyviä kokemuksia. Hoito on             alueellisen suunnitelman mukaan.
24847: 
24848:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1986
24849: 
24850:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
24851: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 142
24852: 
24853: 
24854: 
24855: 
24856:                                Till Riksdagens Herr Talman
24857: 
24858:     I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen         Det är ändamålsenligt att införa denna behand-
24859: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lingsmetod som sjukvård på krävande specialnivå
24860: den 10 april 1986 till vederbörande medlem av         också vid något universitetscentralsjukhus i Fin-
24861: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     land.
24862: dagsledamot Rehn m.fl. undertecknade spörsmål            Den apparatur som behövs för denna behand-
24863: nr 142:                                               ling är synnerligen dyr och hittills har det inte
24864:                                                       varit möjligt att anskaffa en sådan inom ramen
24865:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       för de fullmakter för påbörjande av driftskost-
24866:        för att finländska njurstenspatienter skul-    nadsprojekt som årligen beviljas sjukhusen i de
24867:        le kunna bli delaktiga av stötvågsbehand-      riksomfattande planerna för anordnande av häl-
24868:        ling i njurbassäng, så att kostnaderna         sovården.
24869:        ersätts antingen över sjukförsäkringen el-        Enligt 3 § lagen om planering av och statsan-
24870:        ler direkt till sjukhuset, och vården sker i   del för social- och hälsovården (677 /82) kan
24871:        form av nordiskt samarbete vid universi-       kommunalförbunden anordna den service som
24872:        tetssjukhuset i Linköping?                     befolkningen behöver även genom att anskaffa
24873:                                                       service från någon serviceproducent. Sålunda kan
24874:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       det universitetscentralsjukhus som har ansvar för
24875: anföra följande:                                      vården, på basis av beslut som gäller vård av
24876:   Erfarenheterna av njurstenskrossning med            enskild patient, anskaffa stötvågsbehandling från
24877: hjälp av stötvågsbehandling har varit goda. För       utlandet, t.ex. från universitetssjukhuset i Linkö-
24878: patienten är behandlingen betydligt lindrigare        ping, under förutsättning att anskaffningen av
24879: än en operation och samtidigt belastas både           service sker i enlighet med den av länsstyrelsen
24880: operationssals- och vårdplatskapaciteten mindre.      godkända regionala planen för specialsjukvården.
24881: 
24882:     Helsingfors den 14 maj 1986
24883: 
24884:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24885:                                               1986 vp.
24886: 
24887: Kirjallinen kysymys n:o 143
24888: 
24889: 
24890: 
24891: 
24892:                                  Skön: Kunnan Ja valtion palveluksessa olevan asuntoetuveron
24893:                                     määrästä
24894: 
24895: 
24896:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24897: 
24898:    Kuntaan työ- tai virkasuhteessa olevat työnte-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24899: kijät ovat viime vuosina joutuneet maksamaan        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24900: asuntoetuveroa niissäkin tapauksissa, joissa mak-
24901: settu vuokra on ollut samansuuruinen kuin asuk-
24902: kaiden, jotka asuvat samassa kiinteistössä mutta              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24903: käyvät työssä yksityisillä työnantajilla.                  siin, joilla oikaistaan asuntoetuverotusta
24904:                                                            siten, että vuokralaiset eivät joudu mak-
24905:   Tässä lienee ilmeinen ja epäoikeudenmukai-               samaan asuntoetuveroa sillä perusteella,
24906: nen verotuskäytäntö, josta tulisi päästä eroon.            että ovat kunnan tai valtion palvelukses-
24907: Olisi toivottavaa, että tämä asuntoetuverolaki             sa, koska he maksavat samansuuruista
24908: muutetaan siten, että kaikki työläiset ja veron-           käypää vuokraa kuin samassa kiinteistössä
24909: maksajat tulevat samanarvoisiksi.                          asuvat yksityisen palveluksessa olevat
24910:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          työntekijät, joilta ei kanneta asuntove-
24911: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            roa?
24912: 
24913:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
24914: 
24915:                                             Pentti Skön
24916: 
24917: 
24918: 
24919: 
24920: 260427Y
24921: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 143
24922: 
24923: 
24924: 
24925: 
24926:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24927: 
24928:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         otettiin     ennakonpidätysarvoista poikkeavina
24929: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          säännönmukaista verotusta toimitettaessa huo-
24930: olette 11 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        mwon.
24931: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Valtion asuntolainoitus ja tarkkaan hoidettu
24932: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        taloussuunnittelu asunto-osakeyhtiössä saattavat
24933: Pentti Skönin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      aiheuttaa sen, että joissakin aravavuokrataloissa
24934: myksestä n:o 143:                                      on tavanomaista halvemmat vuokrat. Käypään
24935:                                                        vuokratasoon paikkakunnalla yksittäiset poik-
24936:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        keukset eivät vaikuta, eikä talokohtaisia poik-
24937:         siin, joilla oikaistaan asuntoetuverotusta     keuksia näin ollen oteta huomioon työsuhde-
24938:         siten, että vuokralaiset eivät joudu mak-      asuntojen luontoisetuarvoja määrättäessä. Kor-
24939:         samaan asuntoetuveroa sillä perusteella,       kein hallinto-oikeus on 21 päivänä elokuuta 1984
24940:         että ovat kunnan tai valtion palvelukses-      antamassaan ratkaisussa n:o 3477 katsonut, että
24941:         sa, koska he maksavat samansuuruista           käyvän vuokran ja työsuhdeasunnosta perityn sitä
24942:         käypää vuokraa kuin samassa kiinteistössä      alemman aravavuokran välinen erotus on verovel-
24943:         asuvat yksityisen palveluksessa olevat         vollisen veronalaista tuloa edellä jo mainitun
24944:         työntekijät, joilta ei kanneta asuntove-       tulo- ja varallisuusverolain 20 §:n 1 momentin 6
24945:         roa?                                           kohdan nojalla.
24946:                                                           Palkkaan liittyvien luontoisetujen raha-arvoja
24947:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       määrättäessä vertailua ei voida suorittaa vain
24948: ti seuraavaa:                                          verovelvollisen ja samassa talossa asuvien naapu-
24949:    Työstä, tehtävästä tai palveluksesta vastikkeeksi   rien maksamien vuokrien välillä. Ne henkilöt,
24950: saatu asuntoetu on tulo- ja varallisuusverolain        jotka asuvat esimerkiksi vapaarahoitteisissa talois-
24951: (1043/74) 20 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan            sa sijaitsevissa luontoisetuasunnoissaan tai arava-
24952: veronalaista tuloa. Etu arvioidaan verotuksessa        taloissa, joissa taloudellinen suunnittelu ei ole
24953: käypään arvoon sen mukaan, kuin verohallitus           onnistunut, joutuisivat tällöin kokonaispalkan
24954: luontoisetujen laskentaperusteista antamassaan         verotuksen suhteen varsin eriarvoiseen asemaan.
24955: päätöksessä vuosittain tarkemmin määrää.               Työsuhdeasunnon ja tavanomaiseen vuokrasuh-
24956:    Vuodelta 1985 toimitettavaa verotusta varten        teeseen perustuvan asunnon luontoisetuarvoa ja
24957: annetussa verohallituksen päätöksessä tavanomai-       vuokraa vertailtaessa on lisäksi otettava huo-
24958: sen asuntoedun perusraha-arvo vaihtelee keskus-        mioon se, että vuokra-asunnon hankinta työsuh-
24959: lämmitysasunnoissa 13,00 markasta 18,00 mark-          teesta erillisenä saattaa olla huomattavan hanka-
24960: kaan neliömetriltä kuukaudessa asunnon valmis-         laa.
24961: tumisvuodesta riippuen. Jos vuokratason kunnas-           Koska palkkaan liittyvän luontoisedun verotus-
24962: sa todetaan olevan yleensä korkeampi tai alhai-        kohtelun on oltava yhdenmukainen niiden kes-
24963: sempi, voidaan arvoja yleisesti korottaa tai alen-     ken, jotka kyseistä etua nauttivat, ei lain sään-
24964: taa enintään 20 prosentilla. Pääkaupunkiseudun         nösten muuttamiseksi ole syytä ryhtyä toimenpi-
24965: vuokrataso on maan korkeimpia, joten esimerkik-        teisiin. Verohallituksen tarkoituksena on kuluva-
24966: si Helsingin verolautakunta korotti perusarvoja        na vuonna uudistaa luontoisetupäätöstään. Esi-
24967: vuodelta 1984 toimitenavaa verotusta varten.           merkiksi asuntoedun raha-arvo voitaneen uudis-
24968: Perusarvojen korotuksen vuoksi ei kuitenkaan           tuksen jälkeen määrittää nykyistä tarkoituksen-
24969: toimitettu jälkiverotuksia, vaan korotetut arvot       mukaisemmalla tavalla.
24970: 
24971:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1986
24972: 
24973:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
24974:                                       1986 vp. -     KK n:o 143                                         3
24975: 
24976: 
24977: 
24978: 
24979:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24980: 
24981:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningsvärdena när den ordinarie beskattningen
24982: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       verkstälides.
24983: den 11 april 1986 tili vederbörande medlem av           De statliga bostadslånen och en noggrann
24984: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ekonomiplanering inom ett bostadsaktiebolag
24985: dagsman Pentti Skön undertecknade spörsmål nr        kan medföra att hyrorna i en del aravahyreshus är
24986: 143:                                                 lägre än de och undantag i fråga om enstaka hus
24987:                                                      beaktas därför inte när värdet hos naturaförmå-
24988:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder, ge-       ner i fråga om bostäder i anslutning tili arbetsför-
24989:        nom vilka beskattningen av bostads-           hållande bestäms. Högsta förvaltningsdomstolen
24990:        förmån rättas så, att hyresgäster i en och    ansåg i sitt avgörande nr 3477 den 21 augusti
24991:        samma fastighet inte tvingas betala skatt     1984 att skilinaden mellan gängse hyra och en
24992:        för bostadsförmån på den grund att de är      lägre aravahyra, som har uppburits för bostad i
24993:        anstälida hos en kommun elier hos sta-        anslutning tili arbetsförhåliande, är skattepliktig
24994:        ten, då de betalar en lika stor gängse hyra   inkomst för den skattskyldige med stöd av ovan
24995:        som arbetstagare i privata anstäliningar,     nämnda 20 § 1 mom. 6 punkten lagen om skatt
24996:        hos vilka bostadsskatt inte uppbärs?          på inkomst och förmögenhet.
24997:                                                         När det gäller att bestämma penningvärdet
24998:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      hos naturaförmåner, som ansluter sig tili lönen,
24999: anföra följande:                                     räcker det inte med att jämföra de hyror som den
25000:                                                      skattskyldige betalar med dem som betalas av
25001:    Enligt 20 § 1 mom. 6 punkten lagen om skatt       grannarna i samma hus. De som bor t.ex. i
25002: på inkomst och förmögenhet (1043/74) är bo-          bostäder, som utgör naturaförmåner och är be-
25003: stadsförmån, som den skattskyldige erhåliit så-      lägna i fritt finansierade hus, skulie därvid i fråga
25004: som vederlag för arbete, uppdrag elier tjänst,       om beskattningen av totaliönen försättas i en helt
25005: skattepliktig inkomst. Förmånen uppskattas vid       annan ställning än de som bor i aravahus, där
25006: beskattningen tili sitt gängse värde i enlighet      ekonomiplaneringen inte har lyckats. När man
25007: med vad skattestyrelsen närmare bestämmer.           jämför naturaförmånsvärdet och hyran för en
25008:    1 skattestyrelsens beslut med tanke på beskatt-   bostad i anslutning tili arbetsförhåliande med
25009: ningen för år 1985 varierar utgångspenningvärdet     dem som gälier för en bostad, som bebos på
25010: för gängse bostadsförmån i bostäder med central-     grund av ett sedvanligt hyresförhåliande, bör
25011: värme melian 13,00 och 18,00 mk per m 2 /            dessutom beaktas att det kan vara mycket besvär-
25012: månad, beroende på vilket år bostaden har            ligt att få en hyresbostad på annat sätt än genom
25013: färdigstälits. Såvida det påvisas att hyresnivån i   arbetsförhållandet.
25014: den berörda kommunen i alimänhet är högre               Då en naturaförmån i anslutning tili lönen i
25015: eller lägre, kan värdena generelit höjas elier       beskattningshänseende bör behandlas opartiskt i
25016: sänkas med högst 20 %. Hyresnivån i huvud-           fråga om dem som åtnjuter denna förmån finns
25017: stadsregionen är en av de högsta i landet. Därför    det ingen orsak att ändra stadgandena i lagen.
25018: höjde t.ex. skattenämnden i Helsingfors utgångs-     Skattestyrelsen har för avsikt att under innevaran-
25019: värdena för beskattningen för år 1984. På grund      de år förnya sitt beslut om naturaförmåner. T.ex.
25020: av höjningen av utgångsvärdena skedde dock           penningvärdet hos en naturaförmån kommer
25021: inga efterbeskattningar, utan de höjda värdena       sannolikt efter reformen att kunna bestämmas på
25022: beaktades såsom avvikelser från förskottsinnehåll-   ett mera ändamålsenligt sätt än för närvarande.
25023: 
25024:      Helsingfors den 13 maj 1986
25025: 
25026:                                                                            Minister Pekka Vennamo
25027:                                                   1986 vp.
25028: 
25029: Kirjallinen kysymys n:o 144
25030: 
25031: 
25032: 
25033: 
25034:                                      Perho ym.: Kertaluontoisen lisäliikenneluvan myöntämisestä lääni-
25035:                                         kohtaisen liikenneluvan haltijalle
25036: 
25037: 
25038:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25039: 
25040:     Liikenneministeriö voi tilausliikenneluvan hal-      mikäli tällaisia yhteyksiä paikkakunnalla on, riip-
25041: tijalle myöntää ns. lisäliikenneluvan määrättyyn         pumatta siitä, soveltuuko kuljetettava tuote tä-
25042: tarkoitukseen. Ministeriö ei kuitenkaan myönnä           mäntyyppisiin kuljetuksiin. Toisaalta on tuottei-
25043: kuin äärimmäisessä poikkeustapauksessa tällaista         ta, jotka vaativat erityistä kuljetusnopeutta ja
25044: lisäliikennelupaa kuorma-autoilijalle, jolla jo on       toisaalta tuotteita, jotka vaativat erityistä kulje-
25045: tavanomainen lääninlupa, mutta jonka pitäisi             tuslavaa. Nykyaikana esimerkiksi kova kilpailu
25046: tämän lisäksi kuljettaa toisinaan määrätynlaisia         vaatii teollisuuden toimituksilta valmistusajan ki-
25047: tavaroita määräkohteeseen, joka sijaitsee autoili-       ristyessä entistä nopeampia kuljetuksia. Tavarat
25048: jan asemapaikan läänin naapuriläänin ulkopuo-            eivät siten sovellu esimerkiksi VR:n toimitettavik-
25049: lella. Normaalitapauksessa saa pääsääntöisesti ta-       SI.
25050: varaa kuljettaa vain asemapaikan läänin naapuri-            Edellä mainitut ongelmat poistuisivat sillä,
25051: lääniin. Esimerkiksi rakennuspuusepäntuotteita           että autoilijalle voitaisiin paikallisesti nimismie-
25052: kuljetettaessa autoilija voi tarvita lupaa, jolla        hen toimesta myöntää kertaluontoinen kuljetus-
25053: tuotteet voitaisiin kuljettaa suoraan rakennuskoh-       lupa tiettyjen tavaroiden kuljettamiseen määrät-
25054: teisiin eri puolille maata ja esimerkiksi pohjois-       tyä maksua vastaan riippumatta siitä, mikä lii-
25055: maihin.                                                  kennealue on toimituksen määränpää. Tällainen
25056:     Liikenneministeriön mukaan tällaisten autoili-       menettely palvelisi sekä kuorma-autoilijoiden et-
25057: joiden tulisi hakea tuotekohtaista valtakunnanlu-        tä kuljetuksenantajien tarpeita. Joustamaton lii-
25058: paa. Tällöin autoilija saisi kuljettaa koko valta-       kennelupapolitiikka ei saisi toimia tuotantoelä-
25059: kunnan alueella esimerkiksi rakennuspuusepän-            män jarruna.
25060:  tuotteita tai esimerkiksi maataloustuotteita, mut-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25061: tei edes oman lääninsä alueella mitään muita             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25062: kuljetuksia. Luonnollista on, ettei autoilija uskal-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25063: la tällaista lupaa hakea, koska on epävarmaa, että       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25064:  tietynlaiset kuljetukset varmasti jatkossa riittävät.              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25065: Niiden lopettamisesta mm. valtionyhtiöiden toi-                  siin, että läänikohtaisen liikenneluvan
25066: mesta on ikäviä kokemuksia. Jos autoilija siis                   haltijalle voidaan paikallisesti myöntää
25067:  hakee tuotekohtaista valtakunnanlupaa, hänen                    kertaluontoinen lisäliikennelupa määrät-
25068:  on luovuttava yleisestä lääninluvasta.                          tyä maksua vastaan määrättyjen tuottei-
25069:   Ongelmaksi on muodostunut myös, että lii-                      den kuljettamiseksi riippumatta siitä, mi-
25070: kenneministeriö vaatii kuljetuksenantajia käyttä-                kä liikennealue on toimituksen määrän-
25071: mään joko VR:n tai linjaliikenteen palveluksia,                  pää?
25072: 
25073:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
25074: 
25075:                        Heikki Perho                               Matti Viljanen
25076: 
25077: 
25078: 
25079: 
25080:  260442P
25081: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 144
25082: 
25083: 
25084: 
25085: 
25086:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25087: 
25088:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       esiintyä sellaisissa kuljetustehtävissä, joita todella
25089: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-    voidaan pitää tilapäisinä.
25090: mies, lähettänyt 11 päivänä huhtikuuta 1986            Asetuksen muutos lisäsi liikenneministeriöön
25091: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-    saapuvien lupahakemusten määrää odotettua
25092: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     enemmän, ja tämän vuoksi ratkaisematta on vielä
25093: Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     monia sellaisia lupahakemuksia, jotka on tarkoi-
25094: kysymyksestä n:o 144:                               tettu kysymyksessä esitettyjen ongelmien poista-
25095:                                                     miseksi. Liikenneministeriö ei suinkaan vaadi
25096:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kuljetuksenantajia käyttämään VR:n tai linjalii-
25097:        siin, että läänikohtaisen liikenneluvan      kenteen palveluksia, varsinkaan silloin, jos kulje-
25098:        haltijalle voidaan paikallisesti myöntää     tettava tavara on senlaatuista, ettei se sovellu
25099:        kertaluontoinen lisäliikennelupa määrät-     näille kuljetusmuodoille. Jos nämä kykenevät
25100:        tyä maksua vastaan määrättyjen tuottei-      kuitenkin kuljetukset hoitamaan, ei liikennetar-
25101:        den kuljettamiseksi riippumatta siitä, mi-   vetta uusille luville tai laajemmille oikeuksille
25102:        kä liikennealue on toimituksen määrän-       ole. Siirtymävaiheen aikana ministeriö on myön-
25103:        pää?                                         tänyt ns. lisälupia lievemmällä harkinnalla mää-
25104:                                                     räajaksi, mutta tavoitteena ei ole liikenteen hoi-
25105:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    taminen pelkästään lisäluvilla.
25106: ti seuraavaa:                                          Asetuksen muutosta valmisteltaessa oli esillä
25107:    Noin vuosi sitten voimaan tulleen ammatti-       tilapäisen kertaluvan myöntäminen poliisin toi-
25108: maisesta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun       mesta. Sen katsottiin kuitenkin vievän pohjan
25109: asetuksen muutoksen keskeisenä tavoitteena oli      pois asetuksen muutoksen perusteilta.
25110: mm. liikennealueen tilapäisen ylitysoikeuden           Liikenneministeriö on asettanut työryhmän sel-
25111: väärinkäytön aiheuttamien haittavaikutusten         vittämään ammattimaisen maantieliikenteen on-
25112: poistaminen ja työnjaon selkeyttäminen lupaoi-      gelmia. Työryhmän määräaika päättyy 30.9.
25113: keuksien mukaiseksi. Muutosta tehtäessä tiedet-     1986, jonka jälkeen harkitaan mahdollisia kehit-
25114: tiin, että ongelmia ainakin alkuvaiheessa saattaa   tämistoimia.
25115: 
25116:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1986
25117: 
25118:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
25119:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 144                                            3
25120: 
25121: 
25122: 
25123: 
25124:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
25125: 
25126:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Ändringen av förordningen ökade antalet an-
25127: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sökningar om tillstånd vilka kommer till trafik-
25128: av den 11 april 1986 till vederbörande medlem         ministeriet mer än väntat och därför har många
25129: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sådana tillståndsansökningar som är avsedda att
25130: riksdagsman Heikki Perho m.fl. undertecknade          avlägsna sådana problem som framförts i spörs-
25131: spörsmål nr 144:                                      målet inte avgjorts än. Trafikministeriet kräver
25132:                                                       ingaluoda att transporters uppdragsgivare skall
25133:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         använda Statsjärnvägarnas eller linjetrafikens
25134:        att innehavare av länsbegränsat trafiktill-    tjänster, allra minst då varor som transporteras är
25135:        stånd lokalt kan beviljas ett tilläggstill-    av sådant slag att de inte lämpar sig för dessa
25136:        stånd av engångskaraktär mot en be-            transportsätt. Om dessa medel emellertid kan
25137:        stämd avgift för bestämda produkter obe-       sköta transporterna, finns det inget trafikbehov
25138:        roende av vilket trafikområde som är           för nya tillstånd eller utvidgade rättigheter. I
25139:        leveransens destinationsort?                   övergångsskedet har trafikministeriet beviljat s.k.
25140:                                                       tilläggstillstånd efter lindrigare prövning för en
25141:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      bestämd tid, men målet är inte att trafiken sköts
25142: anföra följande:                                      enbart med tilläggstillstånd.
25143:     Ett centralt mål för ändringen av förordningen        Vid beredningen av ändringen av förord-
25144: om yrkesmässig motorfordonstrafik, som ca ett år      ningen diskuterades beviljandet av tillfälliga en-
25145: sedan trädde i kraft, var att avlägsna de olägen-     gångstillstånd som skulle beviljas av polisen. Det
25146: heter som förorsakades av missbruket av rätten        ansågs dock att detta skulle göra motiveringen
25147: till tillfällig överskridning av trafikområdet samt   till ändringen av förordningen ohållbar.
25148: att klarlägga arbetsfördelningen i enlighet med           Trafikministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för
25149: tillståndsrättigheterna. Då ändringen gjordes         att utreda problem som är förknippade med
25150: visste man att problem kan förekomma åtminsto-        yrkesmässig vägtrafik. Arbetsgruppens termin ut-
25151: ne i inledningsskedet i fråga om sådana transpor-     går 30.9.1986, varefter eventuella åtgärder för
25152: ter som verkligen kan anses vara tillfälliga.         fortsatt utveckling kommer att övervägas.
25153: 
25154:      Helsingfors den 8 maj 1986
25155: 
25156:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
25157:                                                 1986 vp.
25158: 
25159: Kirjallinen kysymys n:o 145
25160: 
25161: 
25162: 
25163: 
25164:                                    Piipari ym.: Rakennushallituksen rakennusvalvojien matkakustan-
25165:                                       nuksiin liittyvien epäkohtien poistamisesta
25166: 
25167: 
25168:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25169: 
25170:    Rakennushallituksen palveluksessa on noin 70       päässä rakennusvalvojan asunnosta, mutta suta
25171: rakennustöiden valvojaa, joista matkatöissä toi-      huolimatta rakennusvalvoja on saanut vain edellä
25172: mii ajoittain tai jatkuvasti noin kolmekymmentä.      mainitut matkakorvaukset. Epäkohtana on myös
25173:    Rakennusvalvojien työsopimus tehdään jokai-        se, että rakennushallitus saattaa määrätä valvojan
25174: seen työkohteeseen erikseen sanamuodolla ''tois-      tarkastettavaksi useampia työmaita ja työmaiden
25175: taiseksi'' ja tämän vuoksi valvojat eivät kuulu       väliset matkat valvojan on muiden kulkuyhteyk-
25176: valtion matkustusohjesäännön piiriin eivätkä he       sien puuttuessa suoritettava omalla autolla. Täl-
25177: saa työmatkoistaan valtion matkustusohjesään-         löin, mikäli työmatka ensimmäiselle työmaalle
25178: nön mukaisia korvauksia. Kuitenkin valvottavat        on alle 40 kilometriä, täytyy valvojan kuljettaa
25179: rakennuskohteet voivat olla hyvinkin kaukana          auto sinne ilman mitään korvausta.
25180: rakennusvalvojan kotipaikalta.                           Rakennusvalvojat joutuvat edellä todettujen
25181:    Tällä hetkellä rakennusvalvojille maksetaan        seikkojen vuoksi varsin eriarvoiseen asemaan siitä
25182: matkakorvausta julkisen kulkuneuvon taksan            riippuen, työskentelevätkö he kotipaikkakunnal-
25183: mukaan siinä tapauksessa, että matkaa valvojan        laan vai matkatöissä. Valvojat ovat myös eriarvoi-
25184: asunnoita vaivonavaan kohteeseen on 40-150            sessa asemassa muiden valtion työntekijöiden
25185: kilometriä. Valvojalie maksetaan myös oman au-        kanssa siinä, että valtion matkustusohjesääntöä ei
25186: ton polttoainekustannukset siinä tapauksessa, et-     heidän työsuhteessaan työsopimuksen muodosta
25187: tä valvottava kohde sijaitsee 40-90 kilometrin        johtuen sovelleta.
25188: etäisyydellä kotipaikalta. Edellytyksenä oman au-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25189: ton käytölle on kuitenkin se, etteivät julkisen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25190: liikenteen aikataulut sovellu työaikoihin. Työpai-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25191: kan sijaitessa alle 40 kilometrin etäisyydellä val-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25192: vojan asunnosta ei matkakorvausta suoriteta lain-
25193: kaan. Lisäksi edellä mainitut korvaukset, jotka                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25194: perustuvat rakennusvalvojien ja rakennushalli-               ryhtyä korjatakseen rakennusvalvojien
25195: tuksen väliseen työehtosopimukseen, ovat vero-               matkakustannuksiin liittyvät epäkohdat
25196: tettavaa tuloa, vaikka usein niiden bruttomäärät-            ja saattaakseen rakennusvalvojat saman-
25197: kään eivät kata todellisia kustannuksia. Valvotta-           arvoiseen asemaan muiden valtion työn-
25198: va työkohde saattaa sijaita jopa 300 kilometrin              tekijöiden kanssa?
25199: 
25200:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
25201: 
25202:           Anna-Liisa Piipari             Reino Jyrkilä                  Aimo Ajo
25203:           Kari Rajamäki                  Pekka Starast                  Pentti Lahti-Nuuttila
25204:           Heikki Riihijärvi              Paavo Lipponen                 Reijo Lindroos
25205:                                          Saara-Maria Paakkinen
25206: 
25207: 
25208: 
25209: 
25210: 260429A
25211: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 145
25212: 
25213: 
25214: 
25215: 
25216:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25217: 
25218:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vausta työmatkoistaan puheena olevan valtioneu-
25219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        voston päätöksen perusteella. Mikäli valvoja sen
25220: olette 11 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-      sijaan joutuu matkustamaan työsopimuksessaan
25221: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kulloinkin sovitusta työkohteestaan muihin työ-
25222: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kohteisiin, tästä aiheutuneet kustannukset korva-
25223: Piiparin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     taan hänelle valtioneuvoston päätöksen mukai-
25224: myksestä n:o 145:                                    sesti.
25225:                                                         Kuten kysymyksestäkin käy ilmi, esillä olevat
25226:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ongelmat johtuvat paljolti siitä, että valvottavat
25227:        ryhtyä korjatakseen rakennusvalvojien         rakennuskohteet joissakin tapauksissa saattavat
25228:        matkakustannuksiin liittyvät epäkohdat        olla varsin kaukanakin asianomaisen valvojan
25229:        ja saattaakseen rakennusvalvojat saman-       kotipaikalta. Kysymyksessä mainittu 300 kilo-
25230:        arvoiseen asemaan muiden valtion työn-        metrin pituinen työmatka on tosin erittäin harvi-
25231:        tekijöiden kanssa?                            nainen ja tullee lähinnä kysymykseen Lapin lää-
25232:                                                      nissä. Edellä tarkoitetun valtioneuvoston päätök-
25233:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sen 29 §:ssä edellytetään, että muista kuin siinä
25234: ti seuraavaa:                                        mainituista matkakorvaustilanteista sovitaan työ-
25235:    Valtion talonrakennus- ja kiinteistöhallinnon     ehtosopimuksin. Rakennushallitus onkin jo usei-
25236: eri puolilla Suomea sijaitsevien rakennuskohtei-     den vuosien ajan pitänyt tarpeellisena ja tarkoi-
25237: den valvojat on rakennushallituksen toimesta         tuksenmukaisena, että samalla kun poikkeuksel-
25238: palkattu yksityisoikeudelliseen työsopimussuhtee-    lisen pitkiksi muodostuvista työmatkoista aiheu-
25239: seen. Työkohteiden kesto vaihtelee pääosin noin      tuvat haitat kohtuullisessa määrin otetaan huo-
25240: kymmenestä kuukaudesta kolmeen vuoteen.              mioon asianomaisten valvojien henkilökohtaises-
25241: Työsopimus tehdään kulloiseenkin työkohteeseen       sa palkkauksessa, heitä koskevin työehtosopimus-
25242: ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen jäl-         määräyksin sovitaan korvattavaksi kohtuullinen
25243: keen toistaiseksi voimassa olevana siten kuin        määrä poikkeuksellisen suurista työmatkakustan-
25244: työlainsäädännössä edellytetään. Kun työkohde        nuksista. Järjestelyjä kehitettäessä rakennushalli-
25245: valmistuu, valvojalle tarjotaan uutta kohdetta.      tuksen on kuitenkin samalla pidettävä huolta
25246: Mikäli hän sen hyväksyy, työsopimus jatkuu           siitä, etteivät järjestelyt järkytä palkka- ja ansio-
25247: uutta työkohdetta ja mahdollista uutta työpaik-      suhteita muiden lähinnä vastaavassa asemassa
25248: kakuntaa koskevana. Työsuhteet ovat siten myös       olevien henkilöstöryhmien suhteen ja että toisaal-
25249: käytännössä jatkuvia.                                ta valvontatyön kustannukset säilyvät kohtuulli-
25250:    Valtion työntekijöiden matkakustannusten          sella tasolla.
25251: korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätök-           Lähes kaikki kysymyksessä olevat valvojat ovat
25252: sen (553/72) mukaisesti ja siinä mainituin edelly-   koulutukseltaan rakennusmestareita, joiden pal-
25253: tyksin valtioon työsopimussuhteessa oleville hen-    velussuhteen ehdot määräytyvät rakennushalli-
25254: kilöille korvataan kustannukset matkoista, joita     tuksen ja Rakennushallinnon rakennusmestari-
25255: he tekevät työnjohdon määräyksestä tilapäisesti      yhdistys ry:n välisen työehtosopimuksen mukai-
25256: asuin- ja työpaikkansa ulkopuolelle. Näitä mak-      sesti. Asianomaisen keskusjärjestön Valtion Tek-
25257: superusteita ei tuon päätöksen 3 §:n 3 momentin      nillisten Keskusliitto VTK ry:n kiinnitettyä
25258: mukaan eräin vähäisin poikkeuksin sovelleta työ-     asiaan huomiota rakennushallitus on kuluvan
25259: matkaan tai siihen verrattavaan matkaan asian-       kevään työehtosopimusneuvotteluissa aikaisem-
25260: omaisen asunnoita tai majoituspaikasta työpaik-      paa oleellisesti merkittävämmässä määrin pyrki-
25261: kaan ja takaisin. Tästä johtuu ettei myöskään        nyt kehittämään korvauskäytäntöä vaikka keskus-
25262: rakennustyön valvojilla ole oikeutta saada kor-      järjestötasolla sovitun neuvottelutuloksen mukai-
25263:                                        1986 vp. -      KK n:o 145                                         3
25264: 
25265: set valtiovarainministeriön neuvottelu- ja sopi-       vittäisten matkojen tekemiseen vähennettäisiin,
25266: musohjeet eivät kehittämistä sinänsä edellytä-         rakennushallitus on esittänyt, että niille valvojil-
25267: kään. Rakennusmestariyhdistys ei kuitenkaan ole        le, jotka työmatkan pituuden vuoksi eivät mat-
25268: toistaiseksi katsonut voivansa tyytyä sille tehtyi-    kusta asunnolleen päivittäin, vaan asuvat työ-
25269: hin ehdotuksiin, joten työehtosopimus sen osalta       maapaikkakunnalla, maksetaan ateriakorvausta
25270: on tässä vaiheessa avoimena ja neuvottelut kes-        61,50 markkaa työpäivältä. Tämän lisäksi raken-
25271: ken.                                                   nushallitus on esittänyt viikonloppumatkojen
25272:    Nykyisin valvojille maksetaan julkista kulku-       korvaamista kotipaikkakunnalle joko julkisella
25273: neuvoa käytettäessä kuukausinainen korvaus, jo-        kulkuneuvolla tai omalla autolla.
25274: ka työmatkan ollessa yhteen suuntaan vähintään            Rakennushallituksen käsityksen mukaan sen
25275: 40 kilometriä on 474 markkaa ja työmatkan              esitykset merkitsevät huomattavaa parannusta ny-
25276: ollessa vähintään 150 kilometriä, 1 478 markkaa.       kyiseen järjestelmään. Valvojalle, joka käyttää
25277: Mikäli verohallituksen ohjeiden mukaan muuta           omaa autoaan työmatkoihin, maksettaisiin mat-
25278: kuin julkista kulkuneuvoa voidaan pitää halvim-        kan ollessa 90 kilometriä 3 168 markkaa kuukau-
25279: pana kulkuneuvona, sellaiselle valvojalle, jonka       dessa eli korotus olisi 1 700 markkaa.
25280: työmatkan pituus yhteen suuntaan on 40-90                 Korvausten suorittaminen verohallituksen pää-
25281: kilometriä, suoritetaan oman auton käyttökor-          töksestä poiketen joko perusteiltaan tai määril-
25282: vauksena 37 penniä kilometriltä.                       tään merkitsee verolainsäädännön määräykset
25283:     Kustannuskorvausten verotusta koskevat sään-       huomioon ottaen saajalleen veronalaista tuloa.
25284: nökset sisältyvät tulo- ja varallisuusverolain         Erityinen verotuskohtelu taas ei voi tulla kysy-
25285: (1043/74) 22 §:n 1 momentin 8 kohtaan ja 2             mykseen verovelvollisten tasapuolisen kohtelun
25286: momenttiin. Säännösten mukaan veronalaiseksi           periaatteita loukkaamatta.
25287: tuloksi ei katsota työnantajan määräyksestä teh-
25288:                                                           Kun valvojien palkkaedut puolestaan jo nykyi-
25289: dystä virka- tai työmatkasta saatuja matkakustan-
25290:                                                        sellään ovat alan yleiseen tasoon katsoen kohtuul-
25291: nusten korvauksia. Kuitenkin, jos alalle on tun-
25292:                                                        liset - mitä osoittaa muun ohella erittäin pieni
25293: nusomaista, että työkohdetta jatkuvasti vaihde-
25294:                                                        vaihtuvuus - aiheuttaisi ylimääräinen palkkojen
25295: taan, voidaan verosta vapaina korvata ainoastaan
25296:                                                        korotus epäoikeutettua palkkasuhteiden vääris-
25297: päivittäiset asunnon ja työkohteen väliset mat-        tymistä esim. rakennushallinnon piirihallinnon
25298: kustamisesta aiheutuvat kustannukset.
25299:                                                        rakennusmestateihin nähden.
25300:     Rakennushallitus on vuosittain hankkinut Uu-
25301:  denmaan lääninveroviraston päätöksen, jonka              Valtioneuvoston matkakorvauspäätöksen mu-
25302: mukaan valvojille suoritettavista työmatkakor-         kaisesti puheena olevien korvausten perusteet
25303: vauksista ei ole ollut toimitettava ennakonpidä-       sovitaan, kuten edellä on todettu, työehtosopi-
25304: tystä. Rakennushallituksen saamien tietojen mu-        muksin. Näissä neuvotteluissa, joita valtion työ-
25305:  kaan myöskään lopullisessa verotuksessa puheena       ehtosopimustoiminnassa noudatettavien määräys-
25306:  olevia korvauksia ei yleensä ole pidetty veronalai-   ten mukaisesti käydään valtiovarainministeriön ja
25307: sena tulona. Rakennusvalvojien lienee siten vero-      asianomaisten keskusjärjestöjen yhteisymmärryk-
25308:  tuksessa katsottu työskennelleen niin sanotuilla      sessä valmistelemien, valtiovarainministeriön an-
25309:  erityisillä työaloilla tulo- ja varallisuusverolain   tamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukai-
25310:  22 §:n 1 momentin 8 kohdan loppuosan mukai-           sesti, on kulloisenkin työmarkkinapoliittisen lin-
25311: sesti. Tästä puolestaan johtuu, etteivät muut          jan puitteissa tarkoituksenmukaisimmin mahdol-
25312:  kuin päivittäiset asunnon ja työkohteen välisestä     lista ottaa huomioon myös asiaan vaikuttavat
25313:  matkustamisesta aiheutuvat kustannukset kuulu         työalakohtaiset näkökohdat.
25314:  verovapauden piiriin.                                    Saatuani selvityksen esitettyyn kysymykseen
25315:     Rakennusmestariyhdistys on käydyissä neuvot-       valvojien työsuhde- ja matkakustannusten kor-
25316:  teluissa pitänyt pahimpana epäkohtana kilomet-        vauskäytännöstä, totean, että tilanne on raken-
25317:  rikorvauksen pienuutta, vaikka se samalla onkin       nushallituksen valvojien osalta selvityksen mukai-
25318:  vaatinut kodin ja työmaan välisten matkakustan-       nen.
25319:  nusten korvaamista valtioneuvoston matkakor-             On lähdettävä siitä, että kaikissa valtion laitok-
25320:  vauspäätöksen tasoisena. Tämän vuoksi raken-          sissa tulisi olla yhtenäinen ja tasa-arvoinen käy-
25321:  nushallitus on esittänyt, että kilometrikorvaus       täntö vastaavissa työolosuhteissa työskentelevien
25322:  korotetaan yli kaksinkenaiseksi eli 80 penniin        kesken. Edelleen on todettava, että rakennushal-
25323:  kilometriltä ja korvauksen alaraja alennetaan         lituksen valvojien työsuhteet ovat toistaiseksi voi-
25324:  30 kilometriin. Jotta houkutusta ylipitkien päi-      massaolevia, eivätkä täytä niitä kriteerejä, jotka
25325: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 145
25326: 
25327: ovat tyypillisiä lain tarkoittamalle määräaikaiselle   Tämän vuoksi katson, että rakennushallituksen
25328: työsuhteelle.                                          tulisi asettaa työryhmä, jonka tulee selvittää sa-
25329:   Työehtosopimusneuvotteluissa on tuotu esiin          nottua ongelmaa ja tehdä tarvittavat ehdotukset
25330: eräänä vaikeimpana kysymyksenä valvojien asun-         1.11.1986 mennessä.
25331: nonhankkimisongelmat työmaapaikkakunnalla.
25332: 
25333:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
25334: 
25335:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
25336:                                        1986 vp. -      KK n:o 145                                       5
25337: 
25338: 
25339: 
25340: 
25341:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25342: 
25343:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           varje enskild tidpunkt överenskommits i hans
25344: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         arbetsavtal, måste resa tili andra arbetsobjekt
25345: den 11 april 1986 tili vederbörande medlem av          ersätts honom kostnaderna för detta i enlighet
25346: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      med statsrådets beslut.
25347: dagsledamot Piipari m.fl. undertecknade spörs-            Såsom det framgår även av spörsmålet beror de
25348: mål nr 145:                                            aktuelia problemen i stor utsträckning på att de
25349:                                                        byggnadsobjekt som skall övervakas i vissa fali
25350:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
25351:                                                        kan vara belägna på rätt långt avstånd från
25352:        för att avhjälpa missförhållandena i fråga
25353:        om byggnadsövervakarnas resekostnader           vederbörande övervakares hemort. Den arbetsresa
25354:                                                        om 300 km som nämnts i spörsmålet är dock
25355:        och för att medverka tili att deras stäli-
25356:                                                        synnerligen sällsynt och torde komma ifråga
25357:        ning blir likvärdig med statens arbets-
25358:                                                        främst i Lapplands Iän. 1 29 § i ovan avsedda
25359:        tagares?
25360:                                                        statsrådets beslut förutsätts det, att i andra än i
25361:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        denna paragraf nämnda fali kan avtal om rese-
25362: anföra följande:                                       kostnadsersättning avtalas genom kollektivavtal.
25363:     Övervakarna av byggnadsobjekten inom sta-          Byggnadsstyrelsen har redan under flera års tid
25364: tens husbyggnads- och fastighetsförvaltning på         ansett det vara nödvändigt och ändamålsenligt,
25365: olika håli i Finland har på åtgärd av byggnadssty-     att, samtidigt som olägenheterna av exceptionellt
25366: relsen avlönats i privaträttsligt arbetsavtalsför-     långa arbetsresor i rimlig utsträckning beaktas i
25367: håliande. Tiden under viiken ett arbetsobjekt          vederbörande övervakares personliga avlöning,
25368: pågår varierar i huvudsak från ca tio månader tili     det genom bestämmelser i koliektivavtalen som
25369: tre år. Arbetsavtal för ifrågavarande arbetsobjekt     gäller vederbörande avtalas att ett skäligt belopp
25370: ingås efter ett första avtal för viss tid att gälia    av exceptionelit höga arbetsresekostnader skali
25371: tillsvidare enligt vad som förutsätts i arbetslag-     ersättas. Samtidigt som arrangemangen utvecklas
25372: stiftningen. Då arbetsobjektet blir färdigt er-        skali byggnadsstyrelsen se tili att dessa arrange-
25373: bjuds övervakaren ett nytt objekt. Om han              mang inte rubbar löne- och förtjänstförhåliande-
25374: godkänner detta fortsätter arbetsavtalet att gälia     na främst i fråga om andra personalgrupper i
25375: det nya arbetsobjektet och en eventueli ny arbet-      motsvarande stälining och å andra sidan att
25376: sort. Arbetsförhållandena är sålunda fortlöpande       kostnaderna för övervakningen kan bibehålias på
25377: även i praktiken.                                      rimlig nivå.
25378:     1 enlighet med statsrådets beslut om resekost-        Så gott som samtliga ifrågavarande övervakare
25379: nadsersättning till statens arbetstagare (553/72),     är tili utbildningen byggmästare, vilkas villkor i
25380: och under de förutsättningar som nämns i beslu-        anstäliningsförhåliande bestäms i enlighet med
25381: tet, ersätts personer som står i arbetsavtalsför-      kollektivavtalet mellan byggnadsstyrelsen och
25382: håliande tili staten kostnaderna för resor som de      föreningen Rakennushallinnon rakennusmestari-
25383: på förordnande av arbetsledningen för tilifäliigt      yhdistys ry. Sedan vederbörande centralorganisa-
25384: utanför den plats där de bor elier arbetar. Enligt     tion Valtion Teknillisten Keskusliitto VTK ry fäst
25385:  3 § 3 mom. i nämnda beslut tiliämpas inte dessa       avseende vid saken har byggnadsstyrelsen under
25386:  betalningsgrunder, med undantag av vissa smärre       innevarande vår vid kollektivavtalsförhandlingar-
25387: undantag, på arbetsresa eller därmed jämförlig         na i väsentligt större utsträckning än tidigare
25388:  resa från vederbörandes bostad eller inkvarte-        strävat efter att utveckla ersättningspraxis, trots
25389:  ringsstälie tili arbetsplatsen och tilibaka. Detta    att finansministeriets förhandlings- och avtalsan-
25390:  medför att inte heller övervakarna av byggnads-       visningar tili följd av det förhandlingsresultat
25391: arbeten har rätt att få ersättning för arbetsresorna   som uppnåtts på centralorganisationsnivå i och
25392:  med stöd av ifrågavarande statsrådsbeslut. Om         för sig inte förutsätter något utvecklande. Raken-
25393:  övervakaren däremot från arbetsobjekt, som för        nusmestariyhdistys har dock inte tilisvidare ansett
25394: 6                                      1986 vp. -      KK n:o 145
25395: 
25396: sig kunna godkänna de framlagda förslagen,             relsen framfört att tili de övervakare, som på
25397: varför koliektivavtalet i detta skede är öppet och     grund av arbetsresans längd inte dagligen reser
25398: förhandlingarna ännu inte slutförda.                   tili sin bostad utan bor på den ort där arbets-
25399:    För närvarande betalas tili övervakarna för         platsen är belägen, skali betalas 61,50 mk/
25400: anlitande av offentliga kommunikationsmedel en         arbetsdag i måltidsersättning. Dessutom har
25401: månatlig ersättning, som, då arbetsresan i en          byggnadsstyrelsen föreslagit att veckoslutsresorna
25402: riktning är minst 40 km, är 4 74 mk, och då            tili hemorten, som företas antingen med offent-
25403: arbetsresan är minst 150 km, 1 478 mk. Om              ligt kommunikationsmedel elier med egen bil,
25404: annat än offentligt kommunikationsmedel enligt         skali ersättas.
25405: skattestyrelsens anvisningar kan betraktas som            Enligt byggnadsstyrelsens uppfattning innebär
25406: det biliigaste fortskaffningsmedlet, utgår tili så-    dess förslag en väsentlig förbättring i det nuva-
25407: dan övervakare, vars arbetsresa i en riktning är       rande systemet. Tili övervakare, som för arbetsre-
25408: 40-90 km, 37 p/km i ersättning för användning          sorna använder egen bil, skulie för en resa om
25409: av egen bil.                                           90 km betalas 3 168 mk/månad, dvs. höjningen
25410:    Stadganden om beskattning av kostnadsersätt-        skulie vara 1 700 mk.
25411: ningar ingår i 22 § 1 mom. 8 punkten och 2                Erläggandet av ersättningar som antingen tili
25412: mom. i lagen om skatt på inkomst och                   grunderna elier tili beloppen avviker från skatte-
25413: förmögenhet (1043/74). Enligt dessa stadganden         styrelsens beslut innebär med beaktande av be-
25414: anses såsom skattepliktig inkomst inte resekost-       stämmelserna i skattelagstiftningen en skatteplik-
25415: nadsersättning för tjänste- elier arbetsresa som       tig inkomst för mottagaren. Någon särskild be-
25416: företagits på arbetsgivares order. Om det dock         handling i skattehänseende kan däremot inte
25417: för branschen är karakteristiskt, att arbetsobjekt     komma i fråga utan att kränka principerna för en
25418: ständigt växlar, kan såsom skattefria ersättas         objektiv behandling av de skattskyldiga.
25419: endast de dagliga kostnaderna för resor melian            Emedan övervakarnas löneförmåner emeliertid
25420: bostaden och arbetsobjektet.                           redan för närvarande är skäliga jämfört med den
25421:    Byggnadsstyrelsen har årligen utverkat Nylands      alimänna nivån inom branschen - vilket fram-
25422: länsskatteverks beslut, enligt vilket förskottsinne-   går bland annat av en synnerligen liten personal-
25423: hållning inte skali verkstälias på de ersättningar     omsättning skulie en extra höjning av lönerna
25424: som erläggs tili övervakarna för arbetsresor. En-      medföra en disproportion i löneförhåliandena
25425: ligt de uppgifter som byggnadsstyrelsen erhåliit       som är orättvis exempelvis med tanke på bygg-
25426: har ifrågavarande ersättningar i regel inte betrak-    mästarna inom byggnadsförvaltningens distrikts-
25427: tats som beskattningsbar inkomst vid den slutliga      förvaltning.
25428: beskattningen. Det torde vid beskattningen alitså         1 enlighet med statsrådets beslut om resekost-
25429: ha ansetts, att byggnadsövervakarna har arbetat        nadsersättning avtalas om grunderna för ifrågava-
25430: inom s.k. specialbranscher i enlighet med vad          rande ersättningar, enligt vad som ovan konsta-
25431: som avses i slutet av 22 § 1 mom. 8 punkten i          terats, genom koliektivavtal. 1 dessa förhand-
25432: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet.             lingar, som enligt bestämmelser som iakttas i
25433: Detta leder i sin tur tili att inte andra kostnader    statens koliektivavtalsverksamhet sker med stöd
25434: än de som föranleds av resor melian bostaden och       av de förhandlings- och avtalsanvisningar vilka
25435: arbetsobjektet falier inom ramen för skattefri-        beretts i samråd med finansministeriet och veder-
25436: heten.                                                 börande centralorganisationer och utfärdats av
25437:    Föreningen Rakennusmestariyhdistys har vid          finansministeriet, är det möjligt att inom ramen
25438: de förhandlingar som förts ansett den otiliräckli-     för ifågavarande arbetspolitiska linje på det mest
25439: ga kilometerersättningen vara det värsta missför-      ändamålsenliga sättet beakta även de branschvisa
25440: håliandet, trots att föreningen samtidigt har          synpunkter som inverkar på saken.
25441: krävt att kostnader som uppstår på grund av resor         Sedan jag med anledning av spörsmålet fått en
25442: melian hemmet och arbetsplatsen ersätts på den         utredning om ersättningspraxis som gälier över-
25443: nivå som statsrådets beslut om resekostnadsersätt-     vakarnas arbetsförhåliande och reseersättningar,
25444: ning förutsätter. Av denna orsak har bygg-             kan jag konstatera att läget i fråga om bygg-
25445: nadsstyrelsen framfört att kilometerersättningen       nadsstyrelsens övervakare motsvarar denna utred-
25446: skali höjas tili drygt det dubbla, dvs. tili 80 p/     mng.
25447: km, och den nedre gränsen för ersättningen                Man bör utgå från att det vid samtliga statliga
25448: sänkas tili 30 km. 1 syfte att minska frestelsen att   inrättningar bör råda en enhetlig och jämlik
25449: företa alitför långa dagliga resor har byggnadssty-    praxis då det gälier personer som arbetar i
25450:                                       1986 vp. -- KJ( n:o 145                                          7
25451: 
25452: sinsemellan liknande arbetsförhållanden. Det             Det har vid kollektivavtalsförhandlingarna
25453: kan vidare konstateras att byggnadsstyrelsens         framförts att en av de svåraste frågorna är överva-
25454: övervakare står i sådana arbetsförhållanden som       karnas problem vid anskaffning av bostad på den
25455: gäller tillsvidare och som inte uppfyller de krite-   ort där arbetsplatsen är belägen. Därför anser jag
25456: rier som är typiska för det i lagen avsedda           att byggnadsstyrelsen bör tillsätta en arbetsgrupp
25457: tidsbestämda arbetsförhållandet.                      som skall utreda sagda problem och senast
25458:                                                       1. 11. 1986 framlägga erforderliga förslag.
25459: 
25460:      Helsingfors den 15 maJ 1986
25461: 
25462:                                                                            Minister Pekka Vennamo
25463:                                                 1986 vp.
25464: 
25465: Kirjallinen kysymys n:o 146
25466: 
25467: 
25468: 
25469: 
25470:                                    Kuoppa ym.: Osa-aikatyötä tekevien työttömyysturvan parantami-
25471:                                      sesta
25472: 
25473: 
25474:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25475: 
25476:    Vuoden 1985 alusta voimaan tullut työttö-           tua päivärahaa. Kun hän liittyi työttömyyskassan
25477: myysturvalaki on osoittautunut käytännössä mo-         jäseneksi ja oli ollut yli kuusi kuukautta jäsene-
25478: nilta osin puutteelliseksi, eikä laki anna kaikille    nä, hänelle olisi pitänyt tulla oikeus ansioon
25479: työttömyyden uhreiksi joutuneille kohtuullista         suhteutettuun päivärahaan. Kela lopetti sovitel-
25480: taloudellista turvaa. Erityisen pahasti puutteet       lun päivärahan maksamisen, vaikka olisi ollut
25481: näkyvät osa-aikaista työtä tekevien kohdalla. Osa-     vielä jäljellä työttömyysturvalain 19 §:n 3 mo-
25482: aikaista työtä tekeville työttömyysturvan saami-       mentin mukaista 75 täyden työttömyyspäivära-
25483: nen on toimeentulon kannalta lähes välttämättö-        han määräaikaa. Työttömyyskassa hylkäsi tämän
25484: myys, koska osa-aikatyöstä saatava palkka ei riitä     osa-aikatyötä tekevän työntekijän ansioon suh-
25485: turvaamaan sitä tekevälle kohtuullista toimeentu-      teutetun päivärahahakemuksen sillä perusteella,
25486: loa.                                                   että työntekijän osa-aikatyön palkka oli yli 90 %
25487:    Osa-aikatyötä tekeviä on erityisesti liike- ja      ansioon suhteutetun päivärahan perusteena ole-
25488: palvelualoilla, ja näillä aloilla työskentelee myös    vasta palkasta. Työttömyysturvalain 20 §:n mu-
25489: perinteisesti paljon naisia. Monet ovat lisäksi        kaan päivärahaoikeutta ei hakijalla ole, vaikka
25490: perheen yksinhuoltajia, jolloin toimeentulovai-        hän on kahden lapsen yksinhuoltaja, ja tulot ovat
25491: keudet entisestään korostuvat.                         vain keskimäärin 2 636 mk/kk.
25492:    Työntekijät lähes poikkeuksetta hakevat koko-          Osa-aikatyöntekijä menetti päivärahan siis sen
25493: aikaista työtä, mutta esimerkiksi liikealalla ei       johdosta, että oli liittynyt työttömyyskassan jäse-
25494: nykyisin juuri solmita täysaikaisia työsopimuksia,     neksi. Tätä ei voi pitää oikeudenmukaisena.
25495: vaan työntekijät joutuvat pakosta ottamaan vas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25496: taan osa-aikaista työtä.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25497:    Osa-aikatyöntekijä, joka esimerkiksi perheen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25498: hajoamisen johdosta haluaisi kokoaikaista työtä        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25499: ja ilmoittautuu työvoimatoimistoon työnhakijak-
25500: si, ei ole oikeutettu ansioon suhteutettuun päivä-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25501: rahaan, vaikka hänen tulonsa kahden lapsen                    ryhtyä työttömyysturvassa olevien aukko-
25502: yksinhuoltajana osa-aikatyössä ovat keskimäärin               jen tukkimiseksi niin, etteivät osa-aikaista
25503: vain 2 636 mk/kk.                                             työtä tekevät työttömät putoa työttö-
25504:    Niin kauan, kun osa-aikatyötä tekevä työnteki-             myysturvan ulkopuolelle?
25505: jä ei ollut työttömyyskassan jäsen, hän sai sovitel-
25506: 
25507:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
25508: 
25509:           Mikko Kuoppa                Marjatta Stenius-Kaukonen           Marja-Liisa Löyttyjärvi
25510: 
25511: 
25512: 
25513: 
25514: 260441N
25515: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 146
25516: 
25517: 
25518: 
25519: 
25520:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25521: 
25522:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Hallitus tulee edellä mainitun periaatepäätök-
25523: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sen mukaan antamaan lakiesityksen työttömyys-
25524: olette 11 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        turvalain 20 §:n muuttamiseksi siten, että ansio-
25525: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ja perusturvan saajat tulevat samaan asemaan
25526: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        työttömyyspäivärahaa maksettaessa. Lisäksi halli-
25527: Mikko Kuopan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         tus tulee esittämään, että työttömyysturvalain
25528: kysymyksestä n:o 146:                                  18 §:ssä mainittuja työttömyyspäivärahan saami-
25529:                                                        sen edellytyksiä lyhennettyä työpäivää tekevän
25530:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kohdalla lievennetään muun muassa siten, että
25531:         ryhtyä työttömyysturvassa olevien aukko-       18 kuukauden kokoaikatyövaatimusta lyhenne-
25532:         jen tukkimiseksi niin, etteivät osa-aikaista   tään. Samalla esitetään 75 päivän enimmäisaikaa
25533:         työtä tekevät työttömät putoa työttö-          pidennettäväksi.
25534:         myysturvan ulkopuolelle?                          Osa-aikatyöntekijöiden työttömyysturvan yh-
25535:                                                        denmukaistamiseksi hallitus tulee myös esittä-
25536:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          mään, että työttömyysturvalain 19 §:ään osa ai-
25537: seuraavaa:                                             katyötä vastaanottaneelle asetetaan vastaava 400
25538:                                                        markan etuoikeutettu osa kuin sivutyötä tekevien
25539:    Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii parhaillaan   osalta on säädetty työttömyysturvalain 21 §:ssä.
25540: eri osapuolten kanssa työttömyysturvalainsäädän-       Myös osa-aikatyötä vastaanottaneelle maksettavaa
25541: nön muutostarpeita. Tarvittavat hallituksen esi-       75 päivän enimmäisaikaa tullaan esittämään pi-
25542: tykset pyritään antamaan eduskunnalle kevätis-         dennettäväksi.
25543: tuntokaudella 1986. Tässä yhteydessä otetaan              Hallitus tulee asetettavalla toimikunnalla erik-
25544: huomioon myös valtioneuvoston 15 päivänä maa-          seen selvityttämään lyhennettyä työaikaa, osa-
25545: liskuuta 1986 tekemä periaatepäätös hallituksen        aika- ja sivutyötä tekevien henkilöiden työttö-
25546: toimenpiteistä tulopoliittisten ratkaisujen yhtey-     myysturvaa koskevien säännösten tarkoituksen-
25547: dessä. Sanotun periaatepäätöksen mukaan an-            mukaisuutta, yhdenmukaistamista ja selkeyttä-
25548: sioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa saavat         mistä sekä erityisesti osa-aikatyötä tekevien hen-
25549: osa-aikatyötä tekevät henkilöt saatetaan samaan        kilöiden työttömyyspäivärahan tasoa ja saamisen
25550: asemaan perusturvan piirissä olevien kanssa.           ehtoja.
25551: 
25552:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1986
25553: 
25554:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
25555:                                       1986 vp. -      KK n:o 146                                       3
25556: 
25557: 
25558: 
25559: 
25560:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
25561: 
25562:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ler skydd avvägt enligt förtjänsten försätts i en
25563: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Iikadan stälining som de som erhålier grund-
25564: den 11 april 1986 tili vederbörande medlem av         skydd vid utbetalningen av arbetslöshetsdagpen-
25565: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ningen. Dessutom kommer regeringen att föreslå
25566: dagsman Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade              att de förutsättningar för erhåliande av arbetslös-
25567: spörsmål nr 146:                                      hetsdagpenning som nämns i 18 § lagen om
25568:                                                       utkomstskydd för arbetslösa lindras för dem som
25569:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       har förkortad arbetsdag bl.a. så, att kravet på 18
25570:        för att täppa tili luckorna i utkomstskyd-     månaders heltidsarbete förkortas. Samtidigt före-
25571:        det för arbetslösa så att inte de arbetslösa   slås att den maximala betalningstiden av 75
25572:        som arbetar deltid blir utan detta skydd?      dagar förlängs.
25573:                                                          För att förenhetliga utkomstskyddet för arbets-
25574:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lösa för dem som arbetar deltid kommer rege-
25575: anföra följande:                                      ringen även att föreslå, att i 19 § lagen om
25576:    Social- och hälsovårdsministeriet undersöker       utkomstskydd för arbetslösa skall stadgas om att
25577: som bäst tillsammans med de olika parterna            ett belopp av 400 mk lämnas obeaktat för den
25578: behovet av ändring av lagstiftningen angående         som mottagit deltidsarbete, på samma sätt som i
25579: utkomstskyddet för arbetslösa. Avsikten är att        21 § i nämnda lag stadgats beträffande personer
25580: under vårsessionen 1986 avlåta de regeringspro-       som har bisyssla. Aven då det gälier dem som har
25581: positioner som behövs tili riksdagen. 1 detta         mottagit deltidsarbete föreslås den maximala be-
25582: sammanhang kommer även det principbeslut om           talningstiden av 75 dagar bli förlängd.
25583: regeringens åtgärder i samband med de inkomst-           Regeringen kommer att tilisätta en kommis-
25584: politiska uppgörelserna som statsrådet fattade        sion som separat skali utreda ändamålsenligheten
25585: den 15 mars 1986 att beaktas. Genom nämnda            hos de stadganden som gälier utkomstskyddet för
25586: principbeslut försätts de deltidsarbetande som        arbetslösa för dem som har förkortad arbetstid,
25587: erhålier arbetslöshetsdagpenning som är avvägd        för deltidsarbetande och för personer med bisyss-
25588: enligt förtjänsten i en Iikadan stälining som de      la samt förenhetliga dessa stadganden och göra
25589: som erhåller grundskydd.                              dem klarare. Specielit skali nivån på den dagpen-
25590:    Regeringen kommer att i enlighet med det           ning som utbetalas tili deltidsarbetande och
25591: ovan nämnda principbeslutet avlåta en proposi-        villkoren för erhåliandet av dagpenningen utre-
25592: tion med förslag tili ändring av 20 § lagen om        das.
25593: utkomstskydd för arbetslösa så, att de som erhål-
25594: 
25595:      Helsingfors den 7 maj 1986
25596: 
25597:                                                                              Minister Matti Puhakka
25598:                                                  1986 vp.
25599: 
25600: Kirjallinen kysymys n:o 147
25601: 
25602: 
25603: 
25604: 
25605:                                     Kuoppa ym.: Lisäosan maksamisesta täysimääräisenä eläkkeensaajan
25606:                                       sairastuessa ja joutuessa sairaala- tai laitoshoitoon
25607: 
25608: 
25609:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25610: 
25611:    Nykyisen lainsäädännön mukaan lisäosasta ei              Kun työeläkettä tai muuta lisäosaan vaikutta-
25612: siltä ajalta, kun eläkkeensaaja on ollut laitoshoi-     vaa eläketuloa ei ole lainkaan tai sitä on aivan
25613: dossa yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa,           vähän (alle 176 mk/kk v. 1986), lisäosa makset-
25614: joka ylittää ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 %           taisiin täysimääräisenä. Rajoitussäännöksen pe-
25615: ja toisessa kuntaryhmässä 40 % täysimääräisestä         rusteella kuitenkin jätetään tällöin maksamatta
25616: "normaalista" lisäosasta.                               suurin mahdollinen osuus, eli vanhaa tukilisää
25617:    Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidolla     vastaava määrä lisättynä vielä kansaneläkeuudis-
25618: tarkoitetaan elatuksen sisältävää hoitoa valtion,       tuksen 2A-vaiheen täysimääräisen lisäosan taso-
25619: kunnan tai kuntainliiton sairaalassa tai laitoksessa    korotuksella. Menetys on vuoden 1986 indeksita-
25620: taikka asetuksessa määrätyissä tapauksissa muussa       sossa 858 mk/kk. Tämä on 60 tai 57 % täysimää-
25621: hoitolaitoksessa, jonka kustannuksiin käytetään         räisestä lisäosasta kuntaryhmästä riippuen.
25622: julkisia varoja, samoin kuin hoitoa muualla,               Jos työeläke tai muu korvaus ylittää täysimää-
25623: johon eläkkeensaaja on kunnan tai edellä tarkoi-        räiseen lisäosaan oikeuttavan tulorajan, alennet-
25624: tetun sairaalan toimesta ja kustannuksella sijoi-       tavaa lisäosan osuutta on sitä vähemmän, mitä
25625: tettu.                                                  suuremmat muut tulot ovat. Työeläkkeen nous-
25626:    Laitoshoidon vuoksi alennettua lisäosaa mak-         tua yli vajaan 1 900 mk:n kuukaudessa, lisäosaan
25627: settiin helmikuussa 1986 noin 50 000 eläkkeen-          ei enää jää laitoshoidon takia keskeytettävää
25628: saajalle. Kuten edellä on todettu, periaate siirret-    osuutta. Tällöin lisäosa maksetaan samoin perus-
25629: tiin lisäosaan tukiosa- ja tukilisäjärjestelmästä       tein kuin sellaiselle eläkeläiselle, joka ei ole
25630: säilyttämällä silloinen asetelma mahdollisimman         laitoshoidossa.
25631: tarkoin ennallaan. Tukilisää maksettiin kaikkein            Laitoshoidon ajalta maksettavaa kansaneläkettä
25632: pienituloisimmille eläkkeensaajille, jotka silloisen    koskeva rajoitussäännös on syntynyt tilanteessa,
25633: tukilisästä ja asumistuesta annetun lain sanonnan       jolloin laitoshoidosta perittävät maksut määräyty-
25634: mukaan olivat ''erityisen taloudellisen tuen tar-       vät nykyisestä käytännöstä poikkeavalla tavalla.
25635: peessa''. Sitä ei maksettu lainkaan laitoshoidossa      Rajoituksen purkamisesta seurasikin hoitomaksu-
25636: olevalle eläkkeensaajalle.                              jen korottaminen. Kansaneläkkeen alentamista
25637:    Järjestelylie olikin aikoinaan omat perustelun-      kolmen kuukauden kuluttua hoidon alkamisesta
25638: sa. Eihän tällaista erityisen tuen tarvetta ollut       ja siitä ehkä seuraavaa hoitomaksujen pienentä-
25639: julkisin varoin rahoitetussa laitosmuotoisessa hoi-     mistä voidaan kuitenkin pitää tarpeettomana
25640: dossa. Nykyiseen lisäosajärjestelmään ei kuiten-        hallinnollisena byrokratiana. Lisäksi järjestely te-
25641: kaan sisälly tarveharkintaa. Lisäosa on elä-            kee lainsäädännöstä vaikeaselkoisen. Eläkkeen-
25642: kevähenteinen. Sen vuoksi on keinotekoista erot-        saajien on myös vaikea ymmärtää eläkkeensä
25643: taa lisäosasta vanhaa tukilisää vastaava osuus ja       alentamista tällaisella perusteella. Vastaavaa
25644: soveltaa siihen aikaisempaa ajattelutapaa.              säännöstä ei sovelleta esimerkiksi työeläkkeisiin
25645:    Tämäkin rajoitus kohdistuu vain pieni- ja            nähden. Eläkeläiselle maksettava käyttövara olisi
25646: keskituloisiin eläkeläisiin, koska sitä kaikista elä-   yleensä nykyistä jonkin verran suurempi, jos
25647:  ke- ja muista tuloista sovelletaan vain kansan-        rajoitusta ei sovellettaisi.
25648: eläkkeen lisäosaan. Saamatta jäävä lisäosan osuus           Kansaneläkeuudistuksen neljänteen vaiheeseen
25649: on sitä suurempi, mitä pienituloisemmasta eläk-         liittyvät kaksi lisäosan maksamista koskevaa rajoi-
25650:  keensaajasta on kysymys. Jos työeläke on suuri, ei     tusta käyttäytyvät toisiinsa nähden ristiriitaisesti.
25651:  rajoituksella ole merkitystä.                          Kun naimisissa oleva eläkkeensaaja siirtyy pysy-
25652: 
25653: . 260450Y
25654: 2                                     1986 vp. -     KK n:o 147
25655: 
25656: vään laitoshoitoon, hänelle aletaan kansaneläke-     yleensä lisäosan pienentyminen. Eläkkeensaajalta
25657: lain 28 §:n 1 momentin nojalla maksaa yksinäi-       ei voida edellyttää, että hän ymmärtäisi jo tekni-
25658: sen henkilön lisäosaa, koska puolisoilla ei enää     sestikin vaikeaselkoisten säännösten tarkoituksen.
25659: ole yhteistä taloutta. Käytännössä tällöin on        Esimerkiksi eläkepäätöksessä on jokseenkin mah-
25660: edellytyksenä, että hoito on kestänyt tai tulee      dotonta selostaa, miksi lisäosaa on yhdellä perus-
25661: kestämään 5-6 kuukautta. Eläkkeensaajapuoli-         teella korotettu ja samalla toisella perusteella
25662: soita koskevan lain 25 §:n 2 momentin 81 % :n        alennettu.
25663: säännön mukaista rajoitusta ei siis tällöin enää        Edellä olevan perusteell.~ ja .~altiopäi~ä},ärjes
25664: sovelleta. Tämän seurauksena lisäosa yleensä ko-     tyksen 37 §:n 1 momenttnn vntaten esltamme
25665: rottuu.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25666:    Toisaalta, hoidon kestettyä yli kolme kuukaut-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25667: ta, lisäosaa alennetaan 42 b §:n 1 momentin                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25668: mukaisen laitoshoitoa koskevan rajoituksen nojal-            ryhtyä lisäosan maksamiseksi täysimääräi-
25669: la. Lisäosasta keskeytetään se osuus, joka ylittää           senä lisäosan saajan sairastuessa ja joutu-
25670: 40 tai 43 % täysimääräisestä lisäosasta.                     essa pitkäaikaiseen sairaala- tai laitoshoi-
25671:   Säännökset vaikuttavat siten lisäosan määrään              toon, joiden kustannuksiin käytetään jul-
25672: päinvastaisiin suuntiin. Lopputuloksena on silti             kisia varoja?
25673: 
25674:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
25675: 
25676:                      Mikko Kuoppa                              Marjatta Stenius-Kaukonen
25677:                                       1986 vp. -      KK n:o 147                                       3
25678: 
25679: 
25680: 
25681: 
25682:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25683: 
25684:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         uutta lisäosaa ei ole tarkoituksenmukaista muut-
25685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taa niitä periaatteita, jotka tukilisän maksamises-
25686: olette 11 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       ta laitoshoidon aikana olivat olleet olemassa.
25687: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Toisin sanoen eläkkeensaajan ei katsota olevan
25688: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       julkisista varoista annettavan erityisen vähim-
25689: Mikko Kuopan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        mäisturvan tarpeessa hänen ollessaan hoidettava-
25690: kysymyksestä n:o 147:                                 na julkisin varoin ylläpidettävässä laitoksessa. Se
25691:                                                       seikka, että pitkäaikaishoidon maksuja on nykyi-
25692:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sin porrastettu henkilön maksukyvyn mukaan, ei
25693:        ryhtyä lisäosan maksamiseksi täysimääräi-      muuta tätä tilannetta. Eläkkeensaajan vähim-
25694:        senä lisäosan saajan sairastuessa ja joutu-    mäisturvan tarve ei lisäänny hänen ollessaan
25695:        essa pitkäaikaiseen sairaala- tai laitoshoi-   hoidettavana julkisin varoin tuetussa laitoshoi-
25696:        toon, joiden kustannuksiin käytetään jul-      dossa, jossa hän saa kaiken tarvitsemansa hoidon.
25697:        kisia varoja?                                     Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen
25698:                                                       IV-vaiheen sisältöön kuuluu, että eläke makse-
25699:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      taan täysimääräisenä laitoshoidosta riippumatta.
25700: ti seuraavaa:                                         Kansaneläkejärjestelmän uudistamista koskevassa
25701:    Kanseneläkelain 42 b §:n mukaan, jos eläk-         hallituksen esityksessä todettiin, että IV-vaiheen
25702: keensaaja on joutunut pitkäaikaisesti julkiseen       toteutuksen ajoitus ratkaistaan erikseen. Tämän
25703: laitoshoitoon, hänen lisäosansa maksetaan vähen-      mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä seura-
25704: nettynä siltä osin, kuin hoito kestää yli kolme       taan kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuk-
25705: kuukautta. Vähennys vastaa, niin kuin kysymyk-        sen toteuttamista ja selvitetään parhaillaan, mit-
25706: sessä on tuotu esiin, aiemmin voimassa olleen         kä ovat uudistuksen IV-vaiheen taloudelliset to-
25707: tukilisän osuutta lisäosasta.                         teuttamismahdollisuudet. Osana tähän kysymyk-
25708:    Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen        seen liittyvät myös pitkäaikaishoidon maksujär-
25709: yhteydessä lähdettiin siitä, että muodostettaessa     jestelyt.
25710: 
25711:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1986
25712: 
25713:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
25714: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 147
25715: 
25716: 
25717: 
25718: 
25719:                                Till Riksdagens Herr Talman
25720: 
25721:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de principer som har gällt betalningen av under-
25722: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        stödstillägget under tiden för anstaltsvård. Pen-
25723: den 11 april 1986 till vederbörande medlem av         sionstagaren anses m.a.o. inte vara i behov av ett
25724: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     särskilt ytterligare stöd av offentliga medel under
25725: dagsman Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade              den tid han vårdas på anstalt som upprätthålls
25726: spörsmål nr 147:                                      med offentliga medel. Det faktum att avgifterna
25727:                                                       för långtidsvård för närvarande är differentierade
25728:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       enligt betalningsförmåga, ändrar inte situa-
25729:        för att tilläggsdelen skall kunna betalas      tionen. Pensionstagarens behov av ett särskilt
25730:        till fullt belopp då mottagare av tilläggs-    ytterligare stöd ökar inte under den tid han är
25731:        del insjuknar och blir intagen för långva-     intagen för vård i anstalt som understöds med
25732:        rig sjukhus eller anstaltsvård, för viiken     offentliga medel och där han får all den vård han
25733:        offentliga medel används?                      behöver.
25734:                                                          Till innehållet i IV skedet av totalrevideringen
25735:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      av folkpensionssystemet hör, att pension betalas
25736: anföra följande:                                      till fullt belopp oberoende av anstaltsvård. I
25737:    Enligt 42 b § folkpensionslagen betalas            regeringens proposition angående revidering av
25738: tilläggsdelen, om pensionstagaren har blivit inta-    folkpensionssystemet konstaterades det, att ge-
25739: gen för långvarig offentlig anstaltsvård, reduce-     nomförandet av IV skedet kommer att tidläggas
25740: rad till den del vården varar utöver tre månader.     särskilt. I enlighet med detta följer man i social-
25741: Minskningen motsvarar, enligt vad som framförts       och hälsovårdsministeriet med genomförandet av
25742: i spörsmålet, det tidigare gällande understödstill-   totalrevideringen av folkpensionssystemet och ut-
25743: läggets andel av tilläggsdelen.                       reder som bäst vilka de ekonomiska möjligheter-
25744:    I samband med totalrevideringen av folkpen-        na att verkställa IV skedet är. Till denna fråga
25745: sionssystemet utgick man från att då ny tilläggs-     hör även avgiftsarrangemangen för långtidsvår-
25746: del bildas, är det inte ändamålsenligt att ändra      den.
25747: 
25748:     Helsingfors den 14 maj 1986
25749: 
25750:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25751:                                                1986 vp.
25752: 
25753: Kirjallinen kysymys n:o 148
25754: 
25755: 
25756: 
25757: 
25758:                                   Väänänen ym.: Syöpäinstituutin perustamisesta syöpäsairauksien
25759:                                     ehkäisemiseksi
25760: 
25761: 
25762:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25763: 
25764:    Syöpään sairastuvien määrä lisääntyy Suomes-       teista, osoittavat, että yliopisto- ja sairaalaympä-
25765: sa. Vuonna 1985 sairastui syöpään 16 000 kansa-       ristöstä saatavat vaikutteet ovat tällaisille tutki-
25766: laista. Valtioneuvoston asettaman syöpäkomitean       muslaitoksille elintärkeät. Toisaalta tulisi pystyä
25767: vuonna 1984 valmistuneen mietinnön mukaan             käyttämään hyväksi myös se yksityinen aloitteelli-
25768: syöpään sairastuvien määrä kasvaa Suomen syö-         suus, jota kaikkialla maailmassa on voitu hyödyn-
25769: pärekisterin julkaisemien tietojen mukaan lähim-      taa syöpäsairauksien tutkimustyössä. Tämän
25770: pien 15 vuoden aikana niin, että vuosittainen         vuoksi olisikin kaikkein edullisinta, mikäli voi-
25771: sairastuneiden määrä nousee 23 OOO:een. Aina-         daan luoda organisaatio, jolle tilat luovuttaa
25772: kin kahden ensimmäisen vuoden osalta komitean         yliopisto, jossa perustyövoiman rahoituksesta
25773: laatimat ennusteet ovat vastanneet todellisuudes-     huolehtii Suomen Akatemia yhdessä yliopistolli-
25774: sa tapahtunutta kehitystä.                            sen keskussairaalan kanssa ja jossa tutkimustyötä
25775:    Syöpään sairastuvien määrän kasvu asettaa ter-     voidaan tehdä myös yksityisistä lähteistä saatujen
25776: veydenhoitojärjestelmälle uudet haasteet. Eten-       apurahojen turvin.
25777: kin ehkäisytyötä ja varhaistoteamista tulisi tehos-
25778:                                                          Mikäli näin joustavaa organisaatiota sovelle-
25779: taa. Yksistään uusien rintasyöpätapausten hoita-
25780:                                                       taan, on mahdollista perustaa ja käynnistää insti-
25781: minen nykymenetelmin edellyttää uuden keskus-
25782:                                                       tuutti, joka toimii murto-osalla niistä investointi-
25783: sairaalan aikaansaamista viimeistään 1990-luvulle
25784:                                                       ja ylläpitokustannuksista, joita odotettavissa ole-
25785: tultaessa.                                            va sairaalapaikkojen lisäämistarve muutoin edel-
25786:    Syöpäsairauksien uusia torjuntamenetelmiä          lyttäisi.
25787: voidaan aikaansaada panostamalla varoja tieteel-
25788: liseen tutkimustyöhön. Suomesta puuttuu erityi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25789: nen syöpäsairauksien tutkimiseen erikoistunut         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25790: instituutti, jollainen toimii jo useimmissa muissa    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25791: Euroopan maissa. Kun syöpäsairauksien ilmaan-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25792: tuvuus vaihtelee eri maissa, tarvitaan näiden
25793: sairauksien ehkäisemiseen, varhaistoteamiseen ja               Onko Hallituksen tarkoituksena ottaa
25794: niitten hoidon kehittämiseen kussakin maassa                 huomioon syöpään sairastuvien lukumää-
25795: omaa kansallista tutkimustyötä.                              rän huomattava kasvu ja panostaa syövän
25796:    Kokemukset, joita on saatu pelkästään yksityi-            ehkäisyä ja varhaistoteamista tutkivan
25797: sen rahoituksen turvin toimivista syöpäinstituu-             syöpäinstituutin perustamiseen?
25798: 
25799:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1986
25800: 
25801:           Marjatta Väänänen           Sirkka-Liisa Anttila        Esko Aho
25802:           Juhani Alaranta            Einari Nieminen              Mauno Manninen
25803:           Jukka Vihriälä              Mikko Jokela                Reino Karpola
25804:                       Ole Wasz-Höckert                     Aapo Saari
25805: 
25806: 
25807: 
25808: 
25809: 260414]
25810: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 148
25811: 
25812: 
25813: 
25814: 
25815:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25816: 
25817:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           uusiin tutkimustarpeisiin on vastattava pääasiassa
25818: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           suuntaamaila voimavaroja jo toiminnassa oleville
25819: olette 10 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-         tutkimuslaitoksille ja -yksiköille. Perustutkimuk-
25820: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        sen aseman parantamiseksi on erityisen tärkeää
25821: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         turvata riittävät voimavarat korkeakouluissa työs-
25822: Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        kenteleville tutkimusryhmille.
25823: myksestä n:o 148:
25824:                                                            Nämä tutkimusjärjestelmämme hallintoa ja or-
25825:           Onko Hallituksen tarkoituksena ottaa          ganisaatiota koskevat yleisperiaatteet ovat tarkoi-
25826:         huomioon syöpään sairastuvien lukumää-          tuksenmukaisia myös harkittaessa nyt käsillä ole-
25827:         rän huomattava kasvu ja panostaa syövän         vaa ehdotusta Syöpäinstituutin perustamisesta.
25828:         ehkäisyä ja varhaistoteamista tutkivan          Aivan ilmeistä on, että syöpätautien synnyn,
25829:         syöpäinstituutin perustamiseen?                 ehkäisyn, varhaistoteamisen ja hoidon tutkimi-
25830:                                                         seen tarvitaan lisää voimavaroja. Yhtä perusteltua
25831:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        on parantaa syöpätutkimuksemme koordinaatiota
25832: ti seuraavaa:                                           lisäämällä yliopistojen laitosten, klinikoiden, yli-
25833:                                                         opistollisten keskussairaaloiden, Työterveyslaitok-
25834:    Syöpäsairaudet tulevat väestön ikärakenteen
25835:                                                         sen ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyötä. Tiede-
25836: muuttuessa lisääntymään ja niiden hoitojärjestel-
25837:                                                         poliittisessa selonteossa hallitus onkin pitänyt
25838: mälle aiheuttama kuorma kasvamaan. Niiden
25839:                                                         tärkeänä tutkimuksemme voimavarojen keskittä-
25840: torjunta edellyttää jatkuvasti kasvavia voimavaro-
25841:                                                         mistä mm. lisäämällä ja helpottamalla monen
25842: ja. Valtakunnallisilla suunnitelmilla onkin ohjat-
25843:                                                         hallinnonalan ja tutkimusyksikön yhteisrahoitus-
25844: tu henkilöstöä ja laitekapasiteettia tähän toimin-
25845:                                                         hankkeita.
25846: taan. Ennaltaehkäisyä ja varhaistoteamista on
25847: tehostettu. Ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen               Syöpätutkimus tarvitsee lisää voimavaroja. On
25848: kehittämiseksi tarvitaan monipuolista ja laaja-         tarkoin selvitettävä, onko tuloksellisempaa koh-
25849: alaista tutkimusta. Tätä tehdään muun muassa            distaa uudet voimavarat suoraan tutkimustyön
25850: sairaalalaitoksessa, yliopistoissa, Kansanterveyslai-   tukemiseen nykyisissä tutkimuslaitoksissa vai pe-
25851: toksessa ja Työterveyslaitoksessa.                      rustaa uusi instituutti. Valtion tuen antaminen
25852:    Viime syksynä eduskunnalle antamassaan tie-          hankkeelle edellyttää selvitystä sen toteuttamista-
25853: depoliittisessa selonteossa hallitus ilmoitti suh-      vasta ja vaikutuksista jo olemassa olevien laitos-
25854: tautuvansa pidättyvästi uusien erillisten tutki-        ten tutkimustoiminnan kehittämismahdollisuuk-
25855: muslaitosten perustamiseen. Hallitus katsoi, että       sun.
25856: 
25857:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1986
25858: 
25859:                                                Sosiaali- p terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
25860:                                       1986 vp. -      KK n:o 148                                       3
25861: 
25862: 
25863: 
25864: 
25865:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25866: 
25867:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          doses huvudsakligen genom att resurser dirigeras
25868: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tili redan verksamma forskningsanstalter och
25869: den 10 april 1986 tili vederbörande medlem av         -enheter. För att grundforskningens stälining
25870: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     skali kunna förbättras är det särskilt viktigt att
25871: dagsman Väänänen m.fl. undertecknade skriftli-        tiliförsäkra de forskningsgrupper som arbetar i
25872: ga spörsmål nr 148:                                   högskolorna tiliräckliga resurser.
25873:           Har Regeringen för avsikt att beakta           Dessa alimänna principer för förvaltningen och
25874:        den betydande ökningen av antalet per-         organisationen av vårt forskningssystem är ända-
25875:        soner som insjuknar i cancer och satsa på      målsenliga även vid bedömningen av föreliggan-
25876:        inrättandet av ett cancerinstitut som          de förslag om grundande av ett cancerinstitut.
25877:        forskar i förebyggande av cancer och           Det är alideles uppenbart att mera resurser
25878:        diagnostisering av cancer i tidigt skede?      behövs för forskning angående cancersjukdomar-
25879:                                                       nas uppkomst och förebyggande, deras konsta-
25880:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         terande i ett tidigt stadium och deras behand-
25881: anföra följande:                                      ling. Lika motiverat är det att förbättra koordine-
25882:                                                       ringen av vår cancerforskning genom att öka
25883:     Cancersjukdomarna kommer att öka, då be-
25884:                                                       samarbetet melian universitetens institutioner,
25885: folkningens åldersstruktur förändras och de kom-
25886:                                                       klinikerna, universitetscenrralsjukhusen, Institu-
25887: mer att helasta vårdsystemet mera än tidigare.        tet för arbetshygien och Folkhälsoinstitutet. I sin
25888: Bekämpningen av dem förutsätter alit större
25889:                                                       vetenskapspolitiska redogörelse har regeringen
25890: resurser. Genom de riksomfattande planerna har
25891:                                                       också ansett det viktigt att resurserna för vår
25892: därför personai och apparatkapacitet dirigerats
25893:                                                       forskning koncentreras bl.a. genom en ökning av
25894: tili denna verksamhet. Förebyggandet av sjukdo-       antalet för flera förvaltningsområden och forsk-
25895: marna har effektiverats och möjligheterna att
25896:                                                       ningsenheter gemensamma finansieringsprojekt
25897: konstatera dem i ett tidigt stadium förbättrats.
25898:                                                       och genom underlättande av sådana projekt.
25899: För utvecklande av förebyggandet, vården och
25900: rehabiliteringen behövs mångsidig och vittomfat-         Cancerforskningen behöver mera resurser. Det
25901: tande forskning. Sådan forskning bedrivs bl.a.        måste noggrant utredas huruvida det är effektiva-
25902: inom sjukhusväsendet, vid universiteten, vid          re att aliokera de nya resurserna direkt tili
25903: Folkhälsoinstitutet och vid Institutet för arbets-    stödjande av forskningsarbetet vid de nuvarande
25904: hygien.                                               forskningsanstalterna elier att grunda ett nytt
25905:     I den vetenskapspolitiska redogörelse som re-     institut. För beviljande av statsstöd för projektet
25906: geringen i höstas avgav tili riksdagen meddelade      förutsättes en utredning angående sättet att ge-
25907: den att den ställer sig förbehålisam tili inrättan-   nomföra det och angående dess inverkan på
25908: det av nya fristående forskningsanstalter. Rege-      möjligheterna att utveckla forskningsverksamhe-
25909: ringen ansåg att nya forskningsbehov bör tiligo-      ten vid redan existerande anstalter.
25910: 
25911:      Helsingfors den 12 maj 1986
25912: 
25913:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
25914:                                                  1986 vp.
25915: 
25916: Kirjallinen kysymys n:o 149
25917: 
25918: 
25919: 
25920: 
25921:                                     Paasio: Yhteiskunnallista tietoutta sisältävän koulutuksen kehittä-
25922:                                        misestä ulkoasiainhallinnossa
25923: 
25924: 
25925:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25926: 
25927:    Ulkoasiainministeriön kansainvälisten asiain         tämän luennoitsijan valintaa julkisuudessa sillä,
25928: valmennuskurssilla koulutetaan muun muassa              että ministeriön sisällä ei ole sopivaa henkilöä
25929: mmrstenon virkamiesharjoittelijoiksi pyrkivät.          vetämään kurssin sisäpoliittista osuutta. Opetta-
25930: Kyseinen kurssi toimii heidän osaltaan myös             jaksi ei voi valita epäpoliittista henkilöä, on
25931: karsivana.                                              ministeriöstä korostettu.
25932:    Valtioneuvoston nimeämä valinta- ja koulutus-           Jos ulkoasiainministeriässä ei todella ole sisä-
25933: lautakunta antaa lausunnon virkamiesharjoitteli-        poliittista asiantuntemusta, on laaja-alainen kou-
25934: joiksi pyrkivistä. Aiempien 14 kurssin käytännös-       lutus kohdistettava sekä ministeriöön hakeutuvil-
25935: tä poiketen ja vastoin lautakunnassa esitettyjä         le että siellä jo työskenteleville. Onhan ministe-
25936: käsityksiä lautakunnalle ilmoitettiin, että viimei-     riön eräs keskeinen tehtävä kertoa Suomesta
25937: sin valmennuskurssi (KA VAKU 15) toteutetaan            ulkovalloille. Jos taas on kysymys ministeriön
25938: ulkoasiainministeriön omin luennoitsijavoimin.          poliittisesta harkinnasta pyydetyn luennoitsijan
25939: Sittemmin on kurssiohjelmasta ilmennyt, että            suhteen, on ongelma vieläkin suurempi.
25940: ulkopuolisista luennoitsijoista oli enin osa karsit-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25941: tu, mutta ei kaikkia. Sisäpoliittisen luentosarjan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25942: pitäjäksi oli kutsuttu eräs toimittaja, jonka poliit-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25943: tinen asenne tunnetaan hyvin yksipuoliseksi.            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25944: Myöhemmin on ilmennyt, että samaa toimittajaa
25945: oli pyydetty myös arvioimaan kurssilaisten sisäpo-                 Onko Hallitus tietoinen, että ulkoasi-
25946: litiikan ja esiintymistaidon kykyjä. Muun muassa               ainministeriö joutuu nojautumaan koulu-
25947: hänen antamansa pistearvion perusteella valinta-               tuksessaan sisäpoliittista asiantuntematto-
25948: ja koulutuslautakuntaa pyydettiin antamaan lau-                muuttaan yksistään Uuden Suomen po-
25949: suntonsa ministeriön virkamiesharjoittelijoiksi                liittisen toimittajan apuun, ja
25950: hyväksyttävistä.                                                  mitä Hallitus aikoo tehdä yhteiskun-
25951:     Ulkoasiainministeriön edustaja, valinta- ja                nallista tietoutta sisältävän koulutuksen
25952: koulutuslautakunnan puheenjohtaja on selittänyt                lisäämiseksi ulkoasiainhallinnossa?
25953: 
25954:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
25955: 
25956:                                                Pertti Paasio
25957: 
25958: 
25959: 
25960: 
25961: 260383A
25962: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 149
25963: 
25964: 
25965: 
25966: 
25967:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25968: 
25969:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hallinnon palvelukseen. Tämän vuoksi opetusta
25970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on vuodesta 1984 lukien pyritty hoitamaan ulko-
25971: olette 11 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       asiainministeriön omin kouluttajavoimin. Muu-
25972: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tamien kurssiohjelmaan sisältyvien asiakokonai-
25973: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       suuksien kuten sisä- ja sotilaspolitiikkaa koske-
25974: Pertti Paasion näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    vien kysymysten ja Pohjoismaiden neuvoston
25975: myksestä n:o 149:                                     osalta on jouduttu poikkeamaan tästä käytännös-
25976:                                                       tä, koska ministeriössä ei ole katsottu olevan
25977:           Onko Hallitus tietoinen, että ulkoasi-      näihin asioihin riittävästi perehtyneitä opettaja-
25978:        ainministeriö joutuu nojautumaan koulu-        voimia. Kurssiohjelmaa ja kouluttajavalintoja
25979:        tuksessaan sisäpoliittista asiantuntematto-    koskevat päätökset on vuosittain tehty koulutus-
25980:        muuttaan yksistään Uuden Suomen po-            kysymyksiä käsittelevässä virkamiestyöryhmässä.
25981:        liittisen toimittajan apuun, ja
25982:                                                          Ed. Paasion esittämässä kirjallisessa kysymyk-
25983:           mitä Hallitus aikoo tehdä yhteiskun-        sessä kiinnitetään erityinen huomio sisäpolitiikan
25984:        nallista tietoutta sisältävän koulutuksen      opetusosuuteen ja arvostellaan sitä, että tältä osin
25985:        lisäämiseksi ulkoasiainhallinnossa?
25986:                                                       on turvauduttu ulkopuoliseen luennoitsijaan.
25987:                                                       Kirjallisessa kysymyksessä esitetty epäilys, ettei
25988:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ulkoasiainministeriön virkamiehillä olisi heidän
25989: ti seuraavaa:                                         työssään tarvittavaa sisäpolitiikan tuntemusta, on
25990:    Ulkoasiainministeriön palvelukseen virkamies-      aiheeton. Ulkoasiainministeriön virkamiehet ovat
25991: harjoittelijoiksi pyrkivien henkilöiden valinta- ja   kyllä päteviä ja kykeneviä selostamaan Suomen
25992: koulutusjärjestelmänä on käytetty vuodesta 1970       sisäpolitiikkaa siinä määrin kuin sitä heidän työs-
25993: lukien vuosittain järjestettävää kansainvälisten      sään tarvitaan, mutta sisäpolitiikan opettamiseen
25994: asiain valmennuskurssia (KAVAKU). Kurssin hy-         ulkoasiainministeriöön pyrkiville kurssitaisille tar-
25995: väksytysti suorittaneista hakijoista on ministeri-    vitaan näihin kysymyksiin erityisesti pätevöitynyt
25996: öön otettu vuosittain rekrytointitarvetta vastaava    yliopistotasoinen opettaja.
25997: määrä harjoittelijoita. Ennen päätöstä valtioneu-        Sisäpolitiikan osalta käytettiin viimeisimmällä
25998: voston asettama ulkoasiainministeriön valinta- ja     kurssilla (KAVAKU 15) samaa luennoitsijaa, val-
25999: koulutuslautakunta on antanut hakijoista lausun-      tiotieteen tohtori Martti Häikiötä, joka on hoita-
26000: tonsa, jonka pohjana ovat olleet hakijoiden an-       nut vastaavan osuuden kaikilla kursseilla vuodes-
26001: sioluettelot, lautakunnan haastattelut, psykolo-      ta 1979 lähtien lukuun ottamatta ulkomaanmat-
26002: gisten testien tulokset sekä menestyminen val-        kan vuoksi väliin jäänyttä vuotta 1984. Häikiö
26003: mennuskurssilla.                                      toimii Helsingin yliopiston poliittisen historian
26004:    Kansainvälisten asiain valmennuskurssilla an-      dosenttina. Nimenomaan tässä ominaisuudessa
26005: nettava opetus on jaettu asiakokonaisuuksiin,         häntä aikoinaan pyydettiin luennoitsijaksi. Hä-
26006: jotka vastaavat pääosin ulkoasiainministeriön         nen opetusjaksoosa kurssilla on kattanut Suomen
26007: osasto-organisaatioon liittyviä toimintoja. Näiden    sisäpolitiikan uusimman historian esittelyn eli
26008: lisäksi annetaan opetusta kielissä ja pidetään        toisin sanoen saman aiheen, josta hän on luen-
26009: luentosarja Suomen sisäpolitiikasta.                  noinut yliopistossa. Vuonna 1984 sisäpolitiikan
26010:    Valmennuskurssia perustettaessa oli tarkoituk-     osuuden luennoi valtiotieteen tohtori Matti Ok-
26011: sena, että sillä annettaisiin koulutusta myös         sanen, joka niinikään on Helsingin yliopiston
26012: muun valtionhallinnon, talouselämän ja järjestö-      dosentti.
26013: jen kansainvälisen toiminnan tarpeisiin. Tämä            Muiden opettajien tavoin Häikiö on kunakin
26014: pyrkimys tuki osaltaan suhteellisen laajaa ulko-      vuonna esittänyt arvionsa kurssilaisten osaamises-
26015: puolisten kouluttajien käyttämistä opetuksessa.       ta luennoimansa opetuskokonaisuuden osalta.
26016:    Viime vuosina kursseilla on kuitenkin koulu-       Tämä arvio on perustunut kurssilla teetettyihin ja
26017: tettu henkilöstöä miltei yksinomaan ulkoasiain-       sen jälkeen julkisesti käsiteltyihin harjoitustöihin,
26018:                                       1986 vp. -     KK n:o 149                                    3
26019: 
26020: jotka muodoltaan ja tasoltaan vastaavat yliopis-     esittämissä opetusarvioinneissa dosentti Häikiö
26021: tollisia seminaaritöitä. Kurssilaisten jälkikäteen   on luettu opettajien parhaimmistoon.
26022: 
26023:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1986
26024: 
26025:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
26026: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 149
26027: 
26028: 
26029: 
26030: 
26031:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
26032: 
26033:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Under de senaste åren har man dock utbildat
26034: anger ha Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av        personai främst för utrikesförvaltningens behov.
26035: den 11 april 1986 tili vederbörande medlem av          Därför har man strävat tili att sköta utbildnings-
26036: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      verksamheten med utrikesministeriets egoa utbil-
26037: dagsman Pertti Paasio undertecknat spörsmål nr         darresurser. 1 vissa sakhelheter som inkluderats i
26038: 149:                                                   kursprogrammet, såsom inrikespolitiska och mili-
26039:                                                        tärpolitiska frågor samt frågor som berör Nordis-
26040:            Är Regeringen medveten om att utri-         ka rådet har man varit tvungen att avvika från
26041:         kesministeriet i sin utbildningsverksam-       denna praxis, emedan man har ansett att det inte
26042:         het på grund av bristande sakkunskap om        inom ministeriet har funnits personer tillräckligt
26043:         inrikespolitiken är tvungen att stöda sig      insatta i dessa frågor. Besluten beträffande kurs-
26044:         enbart på hjälp av en politisk redaktör        programmet och utbildarna har årligen gjorts i
26045:         vid Uusi Suomi och                             en arbetsgrupp på tjänstemannanivå.
26046:            vad har Regeringen för avsikt att vidta        I riksdagsman Paasios skriftliga spörsmål fästs
26047:         för åtgärder för att utöka utbildningen i      särskild vikt vid undervisningsdelen beträffande
26048:         samhäliskunskap?                               inrikespolitiken och framförs kritik mot att man
26049:                                                        här har tytt sig tili en utomstående föreläsare.
26050:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Det tvivel som framförs i spörsmålet om att
26051: anföra följande:                                       utrikesministeriets tjänstemän inte skulie besitta
26052:    Såsom utbildnings- och galiringssystem för          den kunskap om inrikespolitik som behövs i
26053: personer som önskar bli aspiranter i utrikesminis-     arbetet, är ogrundad. Utrikesministeriets tjänste-
26054: teriets tjänst har sedan år 1971 varit orienterings-   män är nog kompetenta och kan belysa finländsk
26055: kursen i internationella frågor, som arrangerats       inrikespolitik i den mån detta är nödvändigt i
26056: årligen. Bland de sökande, som på ett godtagbart       deras arbete men för att undervisa i inrikespolitik
26057: sätt genomgått kursen har ministeriet varje år         för kursdeltagare som söker sig tili utrikesminis-
26058: antagit det antal aspiranter som rekryteringsbe-       teriets tjänst krävs lärare på universitetsnivå som
26059: hovet har förutsatt. lnnan beslut i ärendet fat-       speciellt har skaffat sig kompetens i dessa frågor.
26060: tats, har den av Statsrådet tillsatta galirings- och      Vad inrikespolitiken beträffar användes under
26061: utbildningsnämnden avgivit utlåtande om sökan-         senaste kurs (den 15. i ordningen) samma före-
26062: dena. Tili grund för utlåtande har legat sökande-      läsare, pol.dr Martti Häikiö, som har skött sam-
26063: nas meritförteckningar, av nämnden företagna           ma undervisningsområde under samtliga kurser
26064: intervjuer, resultaten från de psykologiska tester-    från och med år 1979 med undantag för år 1984,
26065: na samt vid orienteringskursen ådagalagd fram-         som på grund av en utrikesresa för hans del blev
26066: gång.                                                  ett melianår. Häikiö är docent i politisk historia
26067:    Den utbildning som har givits vid oriente-          vid Helsingfors universitet. Uttryckligen i denna
26068: ringskursen i internationelia frågor har varit inde-   egenskap kaliades han i tiden tili föreläsare. Hans
26069: lad i sakhelheter, som i huvuddrag motsvarar de        undervisningsområde har under kursen omfattat
26070: funktioner som hänför sig tili utrikesministeriets     en presentation av Finlands inrikespolitiks nutida
26071: avdelningsorganisation. Därutöver ges språkut-         historia, dvs. samma ämne som han föreläst i vid
26072: bildning samt hålis en föreläsningsserie om fin-       universitetet. Ar 1984 sköttes föreläsningarna i
26073: ländsk inrikespolitik.                                 inrikespolitik av pol.dr Matti Oksanen, även han
26074:    Vid inrättandet av kursen var avsikten den att      docent vid Helsingfors universitet.
26075: utbildning skulie meddelas även för den övriga            På samma sätt som andra lärare har Häikiö
26076: statsförvaltningens, näringslivets och organisatio-    varje år framlagt en bedömning om kursdeltagar-
26077: nernas internationelia behov. Den strävan stödde       nas framgång i det av honom förelästa ämnet.
26078: för sin del ett relativt vidsträckt användande av      Denna bedömning har baserat sig på övningsar-
26079: utomstående utbildare inom utbildningen.               beten som gjorts under kursen och sedan varit
26080:                                       1986 vp. -     KK n:o 149                                    5
26081: 
26082: föremål för offentlig behandling. Tili sina former   ningsämnena som gjorts av kursdeltagarna har
26083: motsvarar dessa övningsarbeten seminariearbeten      docent Häikiö räknats tili eliten bland lärarna.
26084: vid universiteten. 1 de evalueringar av undervis-
26085: 
26086:     Helsingfors den 30 april 1986
26087: 
26088:                                                                   Utrikesminister Paavo Väyrynen
26089:                                                1986 vp.
26090: 
26091: Kirjallinen kysymys n:o 150
26092: 
26093: 
26094: 
26095: 
26096:                                   Tennilä: Viirinkankaan peruskoulun ala-asteen toiminnan turvaa-
26097:                                     misesta
26098: 
26099: 
26100:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26101: 
26102:    Viirinkankaan peruskoulun ala-asteen lakkaut-      laiset voivat käydä koulua kotinsa lähellä pie-
26103: tamisuhka Rovaniemellä on tullut esille suurena       nemmässä ja näin kotoisammassa koulussa. Vii-
26104: yllätyksenä alueen asukkaille. Viirinkankaalaiset     rinkankaalla ei ole oppilaspulaa vaan koulupii-
26105: ovat nousseet jyrkästi vastustamaan koulunsa lak-     rien yhdistämistä ajetaan yksistään Lapin korkea-
26106: kauttamista.                                          koulun harjoittelukoulun tarpeiden vuoksi.
26107:    Rovaniemen kaupunginhallitus on viirinkan-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26108: kaalaisten kantaa kysymättä hyväksynyt suunni-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26109: telman, jonka mukaan Viirinkankaan alueen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26110: koululaiset siirretään Rantavitikalla toimivaan La-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26111: pin korkeakoulun harjoittelukouluun. Viirinkan-
26112: kaalaiset toteavat tällaisen suunnitelman toteut-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26113: tamisen pidentävän alueen lasten koulumatkoja.               ryhtyä Viirinkankaan peruskoulun ala-
26114: Lisäksi Viirinkankaalla pidetään oppilaiden kan-             asteen toiminnan turvaamiseksi myös jat-
26115: nalta paljon parempana sitä, että pienet koulu-              kossa?
26116: 
26117:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
26118: 
26119:                                          Esko-Juhani Tennilä
26120: 
26121: 
26122: 
26123: 
26124: 260480F
26125: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 150
26126: 
26127: 
26128: 
26129: 
26130:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26131: 
26132:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        kouluhallitukselle. Jos kouluhallitus ei vahvista
26133: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kunnanvaltuuston päätöstä, palauttaa se asian.
26134: olette 11 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       Jos kouluhallitus ei vahvista kunnanvaltuuston
26135: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      uuttakaan päätöstä, määrää kouluhallitus koulun
26136: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       oppilasalueesta.
26137: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjallises-        Kunnanvaltuuston päätös oppilasalueen osoit-
26138: ta kysymyksestä n:o 150:                              tamisesta korkeakoulun harjoittelukoululle ja
26139:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kunnanvaltuuston päätös koulutoimen johto-
26140:         ryhtyä Viirinkankaan peruskoulun ala-         säännön muuttamisesta peruskoulun piirijakoa
26141:         asteen toiminnan turvaamiseksi myös jat-      koskevalta osalta ovat kaksi erillistä asiaa, joista
26142:         kossa?                                        kummastakin on annettu omat säännöksensä.
26143:                                                       Kun harjoittelukoulun oppilasalue ei ole osa
26144:                                                       kunnan koulupiirijakoa, vaan oppilaat otetaan
26145:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         alueelta, joka on päällekkäinen koulupiirijaon
26146: seuraavaa:                                            kanssa, korkeakoululla ei voi olla oppilasaluee-
26147:    Rovaniemen kaupungin koulutoimenjohtajan           seen nähden sellaisia vaatimuksia, jotka kohdis-
26148: ilmoituksen mukaan Rovaniemen kaupungin vi-           tuisivat koulupiirijakoon. Edellä mainituilla
26149: ranomaiset eivät ole päättäneet mistään suunni-       säännöksillä siitä, että kunnan on ennen kuin se
26150: telmasta Viirinkankaan ala-asteen oppilaiden siir-    tekee päätöksensä oppilasalueen osoittamisesta,
26151: tämisestä Rantavitikan kaupunginosassa toimi-         kuultava korkeakoulua, ja siitä, että päätös oppi-
26152: vaan Lapin korkeakoulun harjoittelukouluun.           lasalueen osoittamisesta ei saa olla vastoin kor-
26153: Sen sijaan Rovaniemen kaupunginhallitus on            keakoulun mielipidettä, on haluttu varmistua
26154: harjoittelukoulun rakennusasiassa opetusministe-      siitä, että harjoittelukoulu saa alueelta koulun
26155: riölle antamassa lausunnossaan ehdottanut, että       toiminnan kannalta tarpeellisen määrän oppilai-
26156: harjoittelukoulu rakennettaisiin Rantavitikan ala-    ta. Voimassa olevan harjoittelukoululain säätämi-
26157: asteen koulun yhteyteen. Edustaja Tennilän tar-       sen yhteydessä kumotun opettajankoulutuslain
26158: koittama suunnitelma on ilmeisesti juuri tämä         9 §:n mukaan kunnan oli aina alistettava harjoit-
26159: lausunto, koska siinä on lausuttu myös harjoitte-     telukoulun oppilasalueen osoittamista koskeva
26160: lukoulun oppilasalueesta, ts. alueesta, josta har-    päätöksensä kouluhallitukselle. Kunnan itsehal-
26161: joittelukoulun oppilaat otetaan. Lausunnon mu-        linnon korostamiseksi säädettiin harjoittelukou-
26162: kaan harjoittelukoulun riittävän oppilaspohjan        lulaissa, ettei oppilasaluetta koskevaa päätöstä
26163: takaamiseksi koulun oppilasalueeksi osoitettaisiin    tarvitse alistaa kouluhallitukselle, ellei sitä ole
26164: nykyisistä Rantavitikan ja Viirinkankaan ala-         tehty vastoin korkeakoulun mielipidettä.
26165: asteen piireistä muodostettu ala-asteen piiri.           Jos kunta päättää ala-asteen piirijaosta esim.
26166:    Korkeakoulujen opettajankoulutusyksikköön          siten, että joku ala-asteen piiri on yhteneväinen
26167: kuuluvat harjoittelukoulut ovat valtion kouluja.      harjoituskoulun oppilasalueen kanssa ja lakkaut-
26168: Näistä on säädetty harjoittelukoululaissa (143/       taa piiristä ala-asteen koulun, tämän sisältöinen
26169: 85) ja harjoittelukouluasetuksessa (336/85). Har-     koulutoimen johtosäännön muuttamista koskeva
26170: joittelukoulu saa oppilaansa sijaintikunnastaan       kunnanvaltuuston päätös on kunnan kouluhal-
26171: siten, että kunta osoittaa alueen, josta harjoitte-   linnosta annetun lain (479/83) 12 §:n mukaan
26172: lukouluun on otettavissa tarvittava määrä lapsia      alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi.
26173: suorittamaan oppivelvollisuuttaan. Asian ratkai-      Vaikka uudessa koululainsäädännössä onkin
26174: see kunta, mutta ennen asian ratkaisemista kun-       useissa tapauksissa luovuttu päätösten alistami-
26175: nan on varattava korkeakoululle tilaisuus tulla       sesta valtion viranomaisille, on yleisen edun kui-
26176: kuulluksi. Vain siinä tapauksessa, että kunta         tenkin katsottu vaativan, että peruskoulun lak-
26177: tekee päätöksensä vastoin korkeakoulun mielipi-       kauttamista koskeva kunnallisen viranomaisen
26178: dettä, kunnanvaltuuston päätös on alistettava         päätös on aina saatettava valtion viranomaisen,
26179:                                      1986 vp. -     KK n:o 150                                       3
26180: 
26181: tässä tapauksessa lääninhallituksen, valvontaan.    Viirinkankaan ala-asteen toiminnan turvaamisek-
26182: Näin on myös meneteltävä, jos ja kun Rovanie-       si kuuluvat lain mukaan Rovaniemen kaupungin
26183: men kaupunginvaltuusto päättää lakkauttaa Vii-      päätäntävaltaan, ja sen, että valtuuston päätös
26184: rinkankaan ala-asteen koulun.                       siinä tapauksessa, että se päättäisi lakkauttaa
26185:    Edellä tarkoitettujen kunnanvaltuuston päätös-   Viirinkankaan ala-asteen koulun, on alistettava
26186: ten valmisteluun liittyvät suunnitelmat jäävät      lääninhallituksen vahvistettavaksi, ei valtioneu-
26187: kunnallishallintoon kohdistuvan valtionvalvon-      vosto asiallisen eikä asteellisen toimivaltansa ra-
26188: nan ulkopuolelle.                                   j<;>.issa voi ryhtyä asiassa mihinkään toimenpitei-
26189:    Edellä esitetyn perusteella ja huomioon ottaen   sun.
26190: sen, että toimenpiteet Rovaniemen kaupungin
26191: 
26192:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
26193: 
26194:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
26195: 4                                    1986 vp. -      KK n:o 150
26196: 
26197: 
26198: 
26199: 
26200:                                Till Riksdagens Herr Talman
26201: 
26202:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kommunens beslut stär i strid med högskolans
26203: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        beslut skali kommunfullmäktiges beslut under-
26204: av den 11 april 1986 tili vederbörande medlem        ställas skolstyrelsen för fastställelse. Om skolsty-
26205: av statsrådet sänt en avskrift av följande av        relsen inte bekräftar kommunfullmäktiges be-
26206: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade        slut, återförvisar styrelsen ärendet tili kommun-
26207: spörsmäl nr 150:                                     fullmäktige. Om skolstyrelsen inte bekräftar
26208:                                                      kommunfulimäktiges nya beslut, fattar skolsty-
26209:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vidta      relsen beslut om skolans elevområde.
26210:        för att verksamheten pä lågstadiet vid
26211:        Viirinkankaan peruskoulu benämnda                 Kommunfulimäktiges beslut om anvisande av
26212:        grundskola även i fortsättningen kan          elevomräde för högskolans övningsskola och
26213:        tryggas?                                      kommunfulimäktiges beslut om ändring av in-
26214:                                                      struktionen för skolväsendet för den del som
26215:                                                      gälier distriktsindelningen för grundskolan är två
26216:    Säsom svar pä detta spörsmål får jag vördsamt     olika ärenden varom är särskilt stadgat. Då
26217: framföra följande:                                   övningsskolans elevområde inte innefattas i kom-
26218:    Enligt det meddelande som skoldirektören i        munens indelning i skoldistrikt utan elever antas
26219: Rovaniemi stad gett har myndigheterna i Rova-        tili studier från ett område som överlappar indel-
26220: niemi stad inte planerat att förflytta eleveroa pä   ningen i skoldistrikt, kan högskolan med hänsyn
26221: lägstadiet vid Viirinkankaan peruskoulu be-          tili sitt elevområde inte ha sådana fordringar som
26222: nämnda grundskola tili den övningsskola vid          berör indelningen i skoldistrikt. Med ovan nämn-
26223: Lapplands högskola som fungerar i Rantavitikka       da stadganden, dvs. att kommunen bör, innan
26224: benämnda stadsdel.                                   den fattar sitt beslut om anvisande av elevomrä-
26225:    Däremot har stadsstyrelsen i Rovaniemi stad i     de, höra högskolan och att beslutet om anvisande
26226: utlåtandet om byggandet av övningsskolan som         av elevområde inte får stå i strid med högskolans
26227: avgivits tili undervisningsministeriet, föreslagit   beslut, har man velat garantera att övningsskolan
26228: att övningsskolan skall byggas i anslutning tili     med hänsyn till verksamheten vid skolan kan inta
26229: Rantavitikka lägstadieskola. Den pian som riks-      ett tiliräckligt antal elever från området. Enligt
26230: dagsman Tennilä avser är uppenbarligen uttryck-      9 § lagen om lärarutbildningen som upphävdes i
26231: ligen detta utlåtande, eftersom utlåtandet inne-     samband med stiftandet av den nu gäliande
26232: hälier även ett yttrande om övningsskolans elev-     lagen om övningsskolor, skali kommunen alltid
26233: område, dvs. om det omräde från vilket elever        underställa sitt beslut om anvisande av elevområ-
26234: intas i övningsskolan. Enligt utlåtandet borde det   de skolstyrelsen för faststälielse. För att betona
26235: distrikt för lågstadiet som består av de nuvarande   kommunernas autonomi stadgades i lagen om
26236: distrikten för lägstadierna i Rantavitikka och       övningsskolor att beslutet om elevområde inte
26237: Viirinkangas utgöra skolans elevområde för att       mäste understälias skolstyrelsen för faststälielse,
26238: ett tiliräckligt antal elever kan garanteras.        om beslutet inte står i strid med högskolans
26239:    De övningsskolor som hör tili högskolornas        beslut.
26240: lärarutbildningsenheter är statliga skolor. Därom        Om kommunen fattar beslut om distriktsin-
26241: har stadgats i lagen om övningsskolor (143/85)       delningen för lågstadiet så att något distrikt för
26242: och i förordningen om övningsskolor (336/85).        lågstadiet mer elier mindre överensstämmer med
26243: Övningsskolan fär sina elever från sin förlägg-      övningsskolans elevområde och indrar lågstadie-
26244: ningskommun så att kommunen anvisar det              skolan inom distriktet skali ett dylikt beslut om
26245: omräde frän vilket ett tiliräckligt antal barn kan   ändring av instruktionen för skolväsendet i enlig-
26246: intas i övningsskolan för att där fullgöra sin       het med 12 § lagen om kommunal skolförvalt-
26247: läroplikt. Kommunen avgör ärendet, men innan         ning (479/83) understälias länsstyrelsen för fast-
26248: ärendet avgörs, bör kommunen bereda högskolan        stälielse. Fastän man inom den nya lagstiftningen
26249: möjlighet att bli hörd. Endast i det fall att        i de flesta fall har avstått från att underställa
26250:                                        1986 vp. -     KK n:o 150                                      5
26251: 
26252: besluten de statliga myndigheterna för fastställel-      På basen av det förut anförda och med be-
26253: se, har man dock ansett, att det är av allmänt        aktande av att åtgärderna för att trygga verksam-
26254: intresse att kommunala myndigheters beslut om         heten vid lågstadieskolan i Viirinkangas i Rova-
26255: indragning av grundskola alltid skall underställas    niemi stad enligt lagen hör tili Rovaniemi stads
26256: en statlig myndighet, i detta falllänsstyrelsen för   beslutanderätt och med beaktande av att kom-
26257: fastställelse. Mao bör även förfara på detta sätt     munfullmäktiges beslut, i det fall att det går ut
26258: om och när stadsfullmäktige i Rovaniemi fattar        på att indra lågstadieskolan i Viirinkangas, skall
26259: beslut om indragningen av lågstadieskolan i           underställas länsstyrelsen för fastställelse, kan
26260: Viirinkangas.                                         statsrådet inte inom ramen för sin sakliga och av
26261:    De planer som ansluter sig tili beredningen av     myndighet betingade behörighet vidta åtgärder i
26262: ovan nämnda kommunfullmäktiges beslut berörs          ärendet.
26263: inte av den statliga övervakningen av kommu-
26264: nalförvaltningen.
26265: 
26266:      Helsingfors den 20 maj 1986
26267:                                                              Undervisningsminister Kaan"na Suonio
26268:                       j
26269:                      j
26270:                     j
26271:                    j
26272:                   j
26273:                  j
26274:                 j
26275:                j
26276:               j
26277:              j
26278:             j
26279:            j
26280:           j
26281:          j
26282:         j
26283:        j
26284:       j
26285:      j
26286:     j
26287:    j
26288:   j
26289:  j
26290: j
26291:                                                 1986 vp.
26292: 
26293: Skriftligt spörsmål nr 151
26294: 
26295: 
26296: 
26297: 
26298:                                    Westerlund m.fl.: Om kritiken mot statsbolagens expansionssträ-
26299:                                      vanden
26300: 
26301: 
26302:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26303: 
26304:    Under den senaste tiden har i olika samman-         tanke på att vi saknar egoa råoljeresurser, synes
26305: hang statsbolagens utvidgade verksamhetsform~r         dessa som helt meningslösa.
26306: s.s. företagsköp utomlands o.s.v. väckt en spen-          Liknande kritik kan även anföras med tanke på
26307: ell och berättigad uppmärksamhet.                      Kemiras expanderande verksamhet.
26308:    Undertecknad har även tidigare i olika sam-            Alkos dotterbolag Arctia och Kantaravintolat
26309: manhang s.s. bl.a. i form av spörsmål senast för       konkurrerar likaså i utvidgad omfattning inom
26310: ett drygt år sedan riktat kritik gentemot statsbo-     sektorer som bäst kunde ombesörjas av den
26311: lagens strävan i denna riktning.                       privata företagssektorn inom hotell- och restau-
26312:                                                        rangbranschen.
26313:    De flesta statsbolag har i tiden bildats främst i      Det synes alltså nödvändigt att i fortsättningen
26314: syfte att kompletter<l: industrif~nktione~ bl. ~·      klart och entydigt begränsa statsbolagens verk-
26315: inom vissa tunga sekuoner eller 1 anslutnmg ull        samhetsformer inom de ramar som ursprungligen
26316: verksamhet som är av betydande och väsentligt          avsetts genom klara och entydiga avgränsningar
26317: intresse för samhället.                                och sålunda samtidigt definiera dessa fundamen-
26318:    Det kan däremot inte vara riktigt eller ända-       tala principer.
26319: målsenligt att statsbolagens verksamhetsformer            Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
26320: breddas att omfatta sådana verksamhetsformer,          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26321: som den privata sektorn i fri konkurrens fram-         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
26322: gångsrikt redan tidigare bedriver.                     följande spörsmål:
26323:     Som några exempel av många kan bl.a. näm-                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
26324: nas Neste bolagets inköp av avsevärda andelar i               eller har den vidtagit med anledning av
26325: bränsledistributionsnäten såväl inom hemlandet                den berättigade kritik, som riktats gent-
26326: som utomlands. Neste borde inte heller syssla                 emot statsbolagens verksamhet dels ge-
26327: med rederiverksamhet, ackumulatorindustrietab-                nom företagsköp såväl inom hemlandet
26328: leringar utomlands o.s.v. Dessa nya verksamhets-              som utomlands med en branschinrikt-
26329: former kräver ständigt väldiga kapitalresurser,               ning som har ringa eller ingen direkt
26330:  som i slutskedet ändå i huvudsak finansieras av              anslutning till den ursprungliga produk-
26331: oljekonsumenterna, d.v.s. med det pris d~n                    tionsverksamheten, och dels med tanke
26332: vanliga medborgaren betalar då han köper sm                   på deras strävan att etablera sig inom helt
26333:  bensin, brännolja och övriga energiprodukter.                nya områden och sektorer, som redan
26334:     Vad ytterligare någonting så osäkert som olje-            tidigare framgångsrikt bevakas av den
26335:  letningar i världen beträffar, i synnerhet med               privata sektorn?
26336: 
26337:      Helsingfors den 11 april 1986
26338: 
26339:           Henrik Westerlund              Toivo T. Pohjala                Riitta Uosukainen
26340:           Håkan Malm                     Juho Koivisto                   Lea Sutinen
26341:           Elisabeth Rehn                 Tauno Valo                      Mauri Pekkarinen
26342:                                           Impi Muroma
26343: 
26344: 
26345: 
26346: 260435G
26347: 2                                         1986 vp. -- ~ n:o 151
26348: 
26349: Kirjallinen kysymys n:o 151                                                                         Suomenn
26350: 
26351: 
26352: 
26353: 
26354:                                      Westerlund ym.: Valtionyhtiöiden laajentumispyrkimyksiin kohd
26355:                                        tuneesta arvostelusta
26356: 
26357: 
26358:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26359: 
26360:    Viime aikoina on eri yhteyksissä kohdistunut             Vastaavaa kritiikkiä voidaan kohdistaa my
26361: erityistä ja oikeutettua kiinnostusta valtionyhtiöi-      Kemira Oy:n laajentuvaa toimintaa kohtaan.
26362: den laajentuneisiin toimintamuotoihin, kuten                 Oy Alko Ab:n tytäryhtiöt Arctia Oy ja Kant
26363: yritysostoihin ulkomailta jne.                            ravintolat Oy kilpailevat niinikään laajentunees
26364:    Allekirjoittanut on jo aikaisemmin eri yhteyk-         määrin aloilla, jotka parhaiten hoidettaisiin h
26365: sissä, kuten muun muassa runsas vuosi sitten              telli- ja ravintola-alan yksityisen yrityssektor
26366: tekemässään kysymyksessä esittänyt arvostelua             toimesta.
26367: valtionyhtiöiden tämänsuuntaisia pyrkimyksiä
26368: kohtaan.                                                     Näyttää siis välttämättömältä tulevaisuudes
26369:    Useimmat valtionyhtiöt on aikanaan perustet-           selkeästi ja yksiselitteisesti rajoittaa valtionyhtic
26370: tu täydentämään teollisuuden toimintaa muun               den toimintamuodot alkuperäisiin puitteisiin
26371: muassa tietyillä raskailla aloilla tai liittyen yhteis-   selkeiden ja yksiselitteisten rajoitusten avulla
26372: kunnan kannalta tärkeään ja olennaiseen etuun.            siten samalla määrittää nämä perustavat peria:J
26373:    Sitä vastoin ei voi olla oikein eikä tarkoituksen-     teet.
26374: mukaista, että valtionyhtiöiden toimintamuotoja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje
26375: laajennetaan kattamaan sellaisia toimintamuoto-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämn
26376: ja, joita yksityinen sektori vapaasti kilpaillen jo       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j
26377: harjoittaa menestyksellisesti.                            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26378:    Esimerkkeinä monien joukosta voidaan maini-
26379: ta muun muassa Neste Oy:n toteuttama polttoai-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikc
26380: neenjakeluverkoston huomattavien osien osto                       ryhtyä tai on ryhtynyt sen oikeuten;
26381: sekä kotimaassa että ulkomailla. Nesteen ei pitäi-                arvostelun johdosta, jota on kohdistetl
26382: si myöskään toimia varustamotoiminnassa, akku-                    valtionyhtiöiden toimintaa kohtaan osi
26383: tehtaiden perustamisessa ulkomaille jne. Nämä                     tain sen vuoksi, että valtionyhtiöt ov:
26384: uudet toimintamuodot vaativat jatkuvasti valta-                   koti- ja ulkomaisilla yritysostoilla hankk
26385: via pääomia, jotka viime kädessä kuitenkin tule-                  neet itselleen sellaisia toimialoja, joilla c
26386: vat pääosin öljytuotteiden kuluttajien kustannet-                 vain vähäistä tai ei lainkaan suoraa yl
26387: taviksi, siis tavallisen kansalaisen maksettaviksi                teyttä kyseisen valtionyhtiön alkuperä
26388: bensiinin, polttoöljyn ja muiden energiatuottei-                  seen tuotantotoimintaan, ja osittain se
26389: den hinnassa.                                                     vuoksi, että valtionyhtiöt ovat pyrkine<
26390:    Mitä vielä tulee niin epävarmaan toimintaan                    pääsemään kokonaan uusille sellaisil
26391: kuin öljynetsintä, tuntuu se täysin turhalta, kun                 alueille ja toimintasuunnille, joista yks
26392: otetaan erityisesti huomioon, ettei maallamme                     tyinen sektori on ennestään huolehtim
26393: ole omia öljyvaroja.                                              menestyksellisesti?
26394: 
26395:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1986
26396: 
26397:           Henrik Westerlund                 Toivo T. Pohjala                  Riitta Uosukainen
26398:           Håkan Malm                        Juho Koivisto                     Lea Sutinen
26399:           Elisabeth Rehn                    Tauno Valo                        Mauri Pekkarinen
26400:                                             Impi Muroma
26401:                                        1986 vp. -- NJ( n:o 151                                               3
26402: 
26403: 
26404: 
26405: 
26406:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26407: 
26408:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           teessa ovat olleet Kemira Oy, Neste Oy ja
26409: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Outokumpu Oy. Kemira Oy on toteuttanut
26410: olette 11 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-         voittopuolisesti ulkomaisia yritysostoja oman toi-
26411: jeenne n:o 645 ohella toimittanut valtioneuvos-         mialansa puitteissa. Samoin Outokumpu Oy on
26412: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ostanut omaan toimialaansa kuuluvia ulkomaisia
26413: edustaja Henrik Westerlundin ym. näin kuulu-            yrityksiä varmistaakseen raaka-ainehuoltoaan ja
26414: vasta kirjallisesta kysymyksestä n: o 151:              rationalisoidakseen perinteellistä kuparituoteteol-
26415:                                                         lisuuttaan.
26416:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26417:                                                            Neste Oy:llä pääpaino on ollut myös ulkomai-
26418:        ryhtyä tai on ryhtynyt sen oikeutetun
26419:                                                         sissa yritysostoissa. Nesteen yritysostot ovat suun-
26420:        arvostelun johdosta, jota on kohdistettu         tautuneet myös sellaisille aloille, joilla ei ole ollut
26421:        valtionyhtiöiden toimintaa kohtaan osit-         aivan välitöntä yhteyttä ainakaan yhtiön päätoi-
26422:        tain sen vuoksi, että valtionyhtiöt ovat
26423:                                                         mialaan, öljynjalostukseen. Yritysostoilta Neste
26424:        koti- ja ulkomaisilla yritysostoilta hankki-
26425:                                                         on pyrkinyt aktiivisesti löytämään supistumisuh-
26426:        neet itselleen sellaisia toimialoja, joilla on   kan alaisena olevan öljynjalostuksen tilalle kor-
26427:        vain vähäistä tai ei lainkaan suoraa yh-         vaavia toimintoja.
26428:        teyttä kyseisen valtionyhtiön alkuperäi-
26429:        seen tuotantotoimintaan, ja osittain sen            Valtionyhtiöiden hakeutuminen uusille kasvu-
26430:        vuoksi, että valtionyhtiöt ovat pyrkineet        alueille saattaa merkitä sitä, että syntyy aikaisem-
26431:        pääsemään kokonaan uusille sellaisille           paa tiukempia kilpailutilanteita muiden koti-
26432:        alueille ja toimintasuunnille, joista yksi-      maisten yritysten kanssa. Kilpailuun sinänsä ei
26433:        tyinen sektori on ennestään huolehtinut          ole huomautettavaa, sillä valtionyhtiöillekin on
26434:        menestyksellisesti?                              perusteltua antaa samanlaiset toimintaedellytyk-
26435:                                                         set kuin muille yhtiöille. On kuitenkin aiheellista
26436:                                                         korostaa, että valtionyhtiöiltä edellytetään ja tul-
26437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           laan edellyttämään reilujen kilpailuperiaatteiden
26438: seuraavaa:                                              noudattamista. Vastuu näiden periaatteiden nou-
26439:    Valtionyhtiöt tolmtvat enimmäkseen perus-            dattamisesta kuuluu ensi sijassa yhtiöiden omille
26440: teollisuudessa. Suurimmat osuudet valtionyh-            hallintoelimille.
26441: tiöillä on kaivostoiminnassa, metallien perusteol-         Mutta myös kauppa- ja teollisuusministeriö on
26442: lisuudessa ja sähkön tuotannossa (noin 213 tuo-         pyrkinyt seurantaa tältä osin viime vuosina tehos-
26443: tannosta) ja kemian teollisuudessa (lähes puolet).      tamaan antamalla hallinnonalaansa kuuluville
26444: Metsäteollisuuden tuotannosta valtionyhtiöiden          valtionyhtiöille ohjeet siitä, miten yhtiöiden on
26445: osuus on noin viidennes. Valtionyhtiöiden perus-        ministeriötä informoitava tärkeimmistä valmis-
26446: tamisella on ensi sijassa tähdätty maamme raaka-        teilla olevista asioista ja suunnitteilla olevista
26447: ainevarojen jalostamiseen, teollisuuden raken-          hankkeista. Tähän liittyen kauppa- ja teollisuus-
26448: teen monipuolistamiseen eräillä tärkeillä toimi-        ministeriössä on äskettäin otettu käyttöön ns.
26449: aloilla ja/tai maamme teollisen kehityksen alu-         valtionyhtiöiden tiedoksiantomenettely, jonka
26450: eelliseen tasapainottamiseen.                           tarkoituksena on mm. varmistaa, että hankkeita
26451:    Nyt maamme perusteollisuus on pääosin luotu          valmistellessaan yhtiön johto saa hyvissä ajoin
26452: ja perustuotannan laajentamismahdollisuudet             tietoonsa ja ottaa huomioon hankkeisiin liittyvät
26453: ovat kotimaisten raaka-ainevarojen puitteissa           kansantaloudelliset ym. laajemmat näkökohdat,
26454: suhteellisen rajalliset. Niinpä valtionyhtiöilläkin     mm. kilpailutilanteen. Kysymys ei ole lupame-
26455: on syntynyt aikaisempaa suurempi paine suun-            nettelystä vaan nimenomaan tiedoksiantomenet-
26456: tautua jatkojalostukseen, kokonaan uusille kasvu-       telystä, jonka puitteissa ministeriö saa tiedon
26457: alueille ja ulkomaille. Viime vuosina tämä on           yhtiön suunnitelmasta, hankkeesta tms. asiasta
26458: ilmennyt lisääntyvinä yritysostoina niin kotimaas-      riittävän ajoissa ja yhtiön johto puolestaan tiedon
26459: sa kuin ulkomaillakin. Aktiivisimpia tässä suh-         ministeriön näkemyksestä ennen suunnitelmaan
26460: 4                                    1986 vp. -- KJ( n:o 151
26461: 
26462: ryhtymistä tai ennen kuin hankkeeseen yhtiön          ko ajan kehittämään niin, että mm. yritysostojen
26463: taholta sitoudutaan. Kokemuksien myötä tätä           seuranta ja valvonta saataisiin entistä tehokkaam-
26464: tiedoksiantomenettelyä pyritään ministeriössä ko-     maksi.
26465: 
26466:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
26467: 
26468:                                                     Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
26469:                                       1986 vp. -      KK n:o 151                                           5
26470: 
26471: 
26472: 
26473: 
26474:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26475: 
26476:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Outokumpu Oy. Kemira Oy har till övervägande
26477: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         delen gjort företagsköp utomlands inom ramen
26478: nr 645 av den 11 april 1986 till vederbörande         för sin bransch. På motsvarande sätt har Outo-
26479: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      kumpu Oy köpt utländska företag med samma
26480: sänt avskrift av följande av riksdagsman Henrik       bransch i syfte att trygga sin råvaruförsörjning
26481: Westerlund m.fl. undertecknade spörsmål nr            och rationalisera sin traditionella kopparindustri.
26482: 151:                                                      Neste Oy har också lagt vikten vid köp av
26483:                                                       utländska företag. Neste har riktat sina före-
26484:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
26485:                                                       tagsköp även till sådana områden som inte har
26486:        eller har den vidtagit med anledning av
26487:                                                       haft helt direkt samband, åtminstone inte med
26488:        den berättigade kritik, som riktats gent-
26489:                                                       bolagets huvudsakliga bransch, oljeraffinering.
26490:        emot statsbolagens verksamhet dels ge-
26491:                                                       Genom företagsköp har Neste aktivt försökt fin-
26492:        nom företagsköp såväl inom hemlandet
26493:                                                       na ersättande funktioner för oljeraffinering som
26494:        som utomlands med en branschinrikt-
26495:                                                       hotas av nedskärningar.
26496:        ning som har ringa eller ingen direkt
26497:        anslutning till den ursprungliga produk-           Att statsbolagen söker sig till nya expansiva
26498:        tionsverksamheten, och dels med tanke          områden kan innebära att det uppstår en allt
26499:        på deras strävan att etablera sig inom helt    hårdare konkurrens med andra inhemska företag.
26500:        nya områden och sektorer, som redan            Det finns i och för sig ingenting att anmärka på
26501:        tidigare framgångsrikt bevakas av den          konkurrensen, eftersom det är motiverat att även
26502:        privata sektorn?                               statsbolagen skall få samma verksamhetsförutsätt-
26503:                                                       ningar som andra bolag. Det bör dock understry-
26504:                                                       kas att av statsbolagen krävs och kommer att
26505:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     krävas att de följer konkurrensprinciper som är
26506: följande:                                             tillbörliga. Ansvaret för att dessa principer följs
26507:    Statsbolagen är huvudsakligen verksamma            ankommer först och främst på bolagens egna
26508: inom basindustrin. De största andelarna har           förvaltningsorgan.
26509: statsbolagen inom gruvdrift, metallens basindu-           Handels- och industriministeriet har dock ock-
26510: stri och ei produktion (ca 21 3 av produktionen)      så eftersträvat en effektivare uppföljning i det här
26511: samt inom kemisk industri (närmare hälften). Av       avseendet under de senaste åren genom att för
26512: produktioneo inom skogsindustrin utgör statsbo-       statsbolagen under ministeriets förvaltningsområ-
26513: lagens andel ungefär en femtedel. Avsikten med        de utfärda anvisningar om hur bolagen skall
26514: etablering av statsbolag har först och främst varit   informera ministeriet om de viktigaste ärenden
26515: förädling av råvarorna i vårt land, en mångsidiga-    som bereds och projekt som planeras. I anslut-
26516: re industriell struktur på vissa viktiga branscher    ning till detta har på handels- och industriminis-
26517: och/ eller en regional balansering av den industri-   teriet nyligen introducerats ett s.k. delgivnings-
26518: ella utvecklingen i vårt land.                        förfarande angående statsbolagen. Förfarandet
26519:    Nu är basindustrin i vårt land huvudsakligen       syftar till att bl. a. garantera att bolagets ledning i
26520: färdigskapad och möjligheterna att utvidga bas-       projektens beredningsskede i god tid får informa-
26521: produktionen inom ramen för inhemska råvaru-          tion om och beaktar de nationalekonomiska och
26522: tillgångar är relativt begränsade. Sålunda har        andra vidare synpunkter, bl.a. konkurrenssitua-
26523: även statsbolagen fått en allt större press på sig    tionen, som är förknippade med projekten. Det
26524: att inrikta sig på vidareförädling, helt nya områ-    är inte fråga om tillståndsförfarande utan om ett
26525: den med expansionsmöjligheter och till utlandet.      uttryckligt delgivningsförfarande, inom ramen
26526: Under de senaste åren har denna tendens fått          för vilket ministeriet får information om bolagets
26527: uttryck i en ökning av företagsköp såväl i hem-       planer, projekt eller andra sådana frågor tillräck-
26528: landet som utomlands. Mest aktiva i det här           ligt tidigt och bolagets ledning å andra sidan
26529: avseendet har varit Kemira Oy, Neste Oy och           information om ministeriets uppfattning innan
26530: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 151
26531: 
26532: den börjar genomföra planen eller förbinder sig       tiden utveckla detta delgivningsförfarande så att
26533: till projektet från bolagets sida. I och med att      uppföljningen och övervakningen av bl.a. före-
26534: erfarenheter fås avser man på ministeriet att hela    tagsköp blir allt effektivare.
26535: 
26536:     Helsingfors den 15 maj 1986
26537: 
26538:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
26539:                                                1986 vp.
26540: 
26541: Skriftligt spörsmål nr 152
26542: 
26543: 
26544: 
26545: 
26546:                                    Wasz-Höckert m.fl.: Om inhämtande av kompletterande informa-
26547:                                      tion om kraftverkens effekter på medborgarnas hälsa och miljön
26548: 
26549: 
26550:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26551: 
26552:    Uttalanden avolika regeringsmedlemmar samt            Därför är det av största betydelse att rege-
26553: tillkomsten av ett nytt energibolag för realiseran-   ringen av social- och hälsovårdsministeriet inbe-
26554: det av ett femte kärnkraftverk tyder på att           gär ett medicinskt utlåtande om huruvida an-
26555: riksdagen skall fatta beslut i denna synnerligen      ställda vid våra kärnkraftverk liksom också ortsbe-
26556: centrala energipolitiska fråga antingen denna vår     folkningen i Lovisa och Olkiluoto har undersökts
26557: eller nästa höst.                                     visavi eventuella bestrålningssjukdomar.
26558:    Såväl medborgarna som riksdagsmännen har              Medicinalstyrelsen förfogar över expertis för ett
26559: haft riklig tillgång tili information och opinions-   dylikt utlåtande, nämligen de permanenta sak-
26560: yttringar, som berör energibehovet inom indust-       kunniga, vilka vid våra fem medicinska fakultu-
26561: rin. Officiella uppgifter om miljöskador, förorsa-    rer ansvarar för undervisningen i röntgendiagnos-
26562: kade av fossila bränslen, har offentliggjorts be-     tik, strålbehandling och cancervård samt blod-
26563: tydligt sparsammare.                                  sjukdomar.
26564:                                                          En saklig information baserad på akademiska
26565:    Av denna orsak är det av största vikt att          expertutlåtanden skulle upplysa inte endast all-
26566: miljöministeriet skulle avge ett utlåtande om         mänheten och riksdagsmännen utan även den
26567: "skogsdöden" och sjöarnas försurning samt att         del av läkarkåren och hälsovårdspersonalen, som i
26568: handels- och industriministeriet skulle konkret       detta skede ansett sig sakna tillräcklig informa-
26569: meddela vilka avsvavlings- och andra reningsåt-       tion.
26570: gärder som redan har vidtagits eller är avsedda          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
26571: att påbörjas i de nu verksamma olje- och kol-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26572: kraftverken.                                          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
26573:   En information av betydelse för såväl riksdags-     följande spörsmål:
26574: män som den tidningsläsande allmänheten, har                     Har Regeringen införskaffat eller avser
26575: däremot inte varit tillgänglig, nämligen sakliga              Regeringen att införskaffa medicinska ex-
26576: uppgifter om vilka hälsorisker den befolkning                 pertutlåtanden av social- och hälsovårds-
26577: eventuellt utsatts för, som lever i närheten av               ministeriet genom att anlita medicinal-
26578: kärnkraftverk.                                                styrelsens permanenta sakkunniga visavi
26579:   Tekniska missöden vid kärnkraftverk i USA,                  de i spörsmålet nämnda miljömedicinska
26580: England, Frankrike och Sovjetunionen har rap-                 aspekterna samt
26581: porterats. Däremot är det svårt eller omöjligt att               avser Regeringen att av miljö- och
26582: få fram objektiva vetenskapliga data huruvida                 handels- och industriministerierna avkrä-
26583: människor i de ovan antydda kärnkraftverkens                  va officiella utlåtanden om miljöskadorna
26584: omgivning påvisats ha insjuknat i leukemi och                 i och reningsanordningarna vid våra
26585: andra cancersjukdomar.                                        kraftverk?
26586: 
26587:      Helsingfors den 15 april 1986
26588: 
26589:                       Ole Wasz-Höckert                         Pähr-Einar Hellström
26590: 
26591: 
26592: 
26593: 
26594:  260631U
26595: 2                                       1986 vp. -- ~ n:o 152
26596: 
26597: Kirjallinen kysymys n:o 152                                                                    Suomennos
26598: 
26599: 
26600: 
26601: 
26602:                                     Wasz-Höckert ym.: Lisätietojen hankkimisesta voimalaitosten ter-
26603:                                       veys- ja ympäristövaikutuksista
26604: 
26605: 
26606:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26607: 
26608:    Valtioneuvoston eräiden jäsenten antamat lau-        lausunnon siitä, onko Loviisan ja Olkiluodon
26609: sunnot, samoin kuin uuden energiayhtiön perus-          ydinvoimaloiden työntekijät, samoin kuin paikal-
26610: taminen toteuttamaan viidettä ydinvoimalaa viit-        linen väestö tutkittu mahdollisten säteilysairauk-
26611: taavat siihen, että eduskunta tekisi päätöksen          sien osalta.
26612: tässä erittäin keskeisessä energiapoliittisessa kysy-      Lääkintöhallituksella on tuollaisen lausunnon
26613: myksessä joko tänä keväänä tai ensi syksynä.            laatimiseen tarvittava asiantuntemus, nimittäin
26614:    Sekä kansalaisten että kansanedustajien käytet-      pysyvät asiantuntijat, jotka maamme viidessä
26615: tävissä on ollut runsaasti tietoa ja kannanottoja       lääketieteellisessä tiedekunnassa vastaavat rönt-
26616: teollisuuden energiantarpeesta. Virallista tietoa       gendiagnostiikan, sädehoidon, syövän hoidon
26617: fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista ympäris-      sekä veritautien opetuksesta.
26618: tövahingoista on julkistettu huomattavasti säästä-         Akateemisiin asiantuntijalausuntoihin perus-
26619: väisemmin.                                              tuva asiallinen informaatio olisi valistukseksi kan-
26620:    Tästä syystä on erittäin tärkeää, että ympäristö-    salaisten ja kansanedustajien lisäksi myös sille
26621: ministeriö antaa lausunnon '' metsäkuolemista''         lääkärikunnan ja terveydenhuoltohenkilöstön
26622: ja vesistöjen happamoitumisesta, ja että kauppa-        osalle, jolta nyt on omasta mielestään puuttunut
26623: ja teollisuusministeriö ilmoittaa konkreettisesti,      riittävä informaatio.
26624: mihin rikinpoisto- ja muihin puhdistustoimiin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26625: on jo ryhdytty tai aiotaan ryhtyä nyt toimivissa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26626: öljy- ja kivihiilivoimaloissa.                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26627:    Eräästä sekä kansanedustajille että lehtiä luke-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26628: valle yleisölle tärkeästä asiasta ei kuitenkaan ole
26629: ollut saatavana asiallista tietoa, nimittäin siitä,                Onko Hallitus hankkinut tai aikooko
26630: millaisten terveysriskien alaiseksi ydinvoimalai-               se hankkia sosiaali- ja terveysministeriöitä
26631: tosten läheisyydessä elävä väestö mahdollisesti on              lääketieteellisiä    asiantuntijalausuntoja
26632: joutunut.                                                       maamme ydinvoimaloiden henkilöstön ja
26633:    Yhdysvaltojen, Englannin, Ranskan ja Neuvos-                 paikallisen väestön mahdollisista säteily-
26634: toliiton ydinvoimaloissa on ilmoitettu tapahtu-                 sairauksista, joiden lausuntojen tuottami-
26635: neen teknisiä onnettomuuksia. Sen sijaan on                     sessa turvauduttaisiin lääkintöhallituksen
26636: vaikeaa tai mahdotonta saada objektiivista tie-                 pysyvien asiantuntijoiden apuun, sekä
26637: teellistä tietoa siitä, missä määrin kyseisten ydin-               aikooko Hallitus vaatia ympäristö- sekä
26638: voimaloiden ympäristön ihmiset ovat sairastuneet                kauppa- ja teollisuusministeriöitä viralli-
26639: leukemiaan tai muihin syöpäsairauksiin.                         set lausunnot maamme voimalaitosten
26640:    Siksi on erittäin tärkeää, että hallitus pyytää              ympäristövahingoista ja puhdistusjärjeste-
26641: sosiaali- ja terveysministeriöitä lääketieteellisen             lyistä?
26642: 
26643:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1986
26644: 
26645:                        Ole Wasz-Höckert                          Pähr-Einar Hellström
26646:                                        1986 vp. -     KK n:o 152                                        3
26647: 
26648: 
26649: 
26650: 
26651:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26652: 
26653:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        tiivisuusmittaukset eivät ole osoittaneet epätaval-
26654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lista kontaminaatiota radioaktiivisille aineille.
26655: olette 15 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-          Säteilysuojauslainsäädännön edellyttämä työn-
26656: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiafol-    tekijöiden vuotuinen terveystarkkailu ei ole osoit-
26657: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaJa       tanut mitään merkkejä säteilyn aiheuttamista
26658: Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      terveydellisistä haitoista.
26659: kysymyksestä n:o 152:                                    Loviisan ydinvoimaloissa työskentelevälle työn-
26660:                                                       tekijäryhmälle vuosittain tehty kromosomianalyy-
26661:           Onko Hallitus hankkinut tai aikooko         si ei ole paljastanut epätavallisia kromosomimuu-
26662:        se hankkia sosiaali- ja terveysministeriöitä   toksia veren imusoluissa. Kromosomianalyysien
26663:        lääketieteellisiä    asiantuntijalausuntoja    ja henkilökohtaisen annostarkkailun tuloksissa ei
26664:        maamme ydinvoimaloiden henkilöstön ja          ole esiintynyt ristiriitaisuutta.
26665:        paikallisen väestön mahdollisista säteily-
26666:                                                          Loviisan ja Olkiluodon ympäristökunnissa on
26667:        sairauksista, joiden lausuntojen tuottami-
26668:                                                       Säteilyturvakeskuksen ja Suomen Syöpärekisterin
26669:        sessa turvauduttaisiin lääkintöhallituksen
26670:                                                       yhteistyönä tehty jatkuvaa seurantaa ihmisten
26671:        pysyvien asiantuntijoiden apuun, sekä
26672:                                                       syöpäsairastuvuudesta. Tiedot on kerätty erikseen
26673:           aikooko Hallitus vaatia ympäristö- sekä     miehiltä ja naisilta kaikista ikäryhmistä ja erotei-
26674:        kauppa- ja teollisuusministeriöitä viralli-    len eri syöpätyypit toisistaan. Seuranta ei ole
26675:        set lausunnot maamme voimalaitosten            paljastanut mitään epätavallista, joka olisi ilmei-
26676:        ympäristövahingoista ja puhdistusjärjeste-     sessä yhteydessä ydinvoimaloihin.
26677:        lyistä?                                           Ympäristöministeriö on asettanut toimikun-
26678:                                                       nan laatimaan ohjelmaa rikkipäästöjen vähentä-
26679:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      miseksi. Toimikunta on luovuttanut ensimmäi-
26680: ti seuraavaa:                                         sen välimietintönsä ja jatkaa edelleen työtään.
26681:                                                       Happamoitumisongelman selvittämiseksi on ym-
26682:    Maamme ydinvoimaloiden henkilöstön ja pai-         päristöministeriö yhdessä maa- ja metsätalousmi-
26683: kallisen väestön terveydentilaa on seurattu jatku-    nisteriön kanssa käynnistänyt vuonna 1985 laajan
26684: vasti Säteilyturvakeskuksen toimesta. Loviisan ja     valtakunnallisen tutkimusprojektin.
26685: Olkiluodon työntekijöille ja ympäristön ihmisille
26686:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeriö on energiatut-
26687: on tehty monia tutkimuksia, jotka kaikki yhtäpi-
26688:                                                       kimukseen suunnatuista varoista jo useita vuosia
26689: tävästi osoittavat, että mitään havaittavia ydin-
26690:                                                       rahoittanut energiatuotannon ympäristövaikutus-
26691: voimaloista peräisin olevan säteilyn aiheuttamia
26692:                                                       ten tutkimusta. Tutkimus on ulottunut polttoai-
26693: terveyshaittoja ei ole syntynyt. Tällaisia tutki-
26694:                                                       neiden tuotannosta ja kuljetuksesta aiheutuvien
26695: muksia ovat mm. seuraavat:
26696:                                                       ympäristöhaittojen tutkimuksesta polttoaineiden
26697:    Työntekijöille suoritetaan jatkuvaa henkilö-       käytön aiheuttamien epäpuhtauksien sekä niiden
26698: kohtaisten annosten valvontaa. Säteilyturvakes-       vaikutusten ja tuotannon jätteiden tutkimukseen
26699: kuksen pitämän annosrekisterin tiedot osoittavat,     saakka. Keskeisimmäksi viime vuosina on muo-
26700: että ydinvoimaloissa työntekijöiden saarnat an-       dostunut energiantuotannon erilaisten epäpuh-
26701: nokset eivät poikkea esim. säteilyn lääketieteelli-   tauspäästöjen alkuperän, syntytavan, käyttäyty-
26702: sessä käytössä lääkäreiden ja hoitajien saamista      misen, vaikutusten ja määrän selvittäminen. Tä-
26703: annoksista.                                           hän mennessä on saatu selvitetyksi keskeisimpien
26704:    Jatkuva ja laaja ydinvoimaloiden ympäristöstä      epäpuhtauspäästöjen oleellisimmat lähteet ene~
26705: kerättyjen näytteiden seuranta ei ole paljastanut     giantuotannossa. Laajempia ja syventäviä tutkt-
26706: epätavallisia radioaktiivisten aineiden pitoisuuk-    muksia tehdään jatkuvasti.
26707: sia.                                                     Hallitus on siis jatkuvasti selvittänyt ydin-
26708:    Ydinvoimaloiden työntekijöille ja ympäristön       voimaloiden mahdollisia vaikutuksia sekä ydin-
26709: ihmisille toistuvasti tehdyt koko kehon radioak-      voimaloiden työntekijöiden että paikallisen väes-
26710: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 152
26711: 
26712: tön terveyteen. Tähän mennessä näissä tutkimuk-          Ympäristöministeriö ja kauppa- ja teollisuus-
26713: sissa ei ole ilmennyt mitään säteilysairauksien       ministeriö selvittävät myös omalta osaltaan voi-
26714: lisääntymiseen viittaavaa. Hallitus tulee edelleen    malaitosten aiheuttamia ympäristöhaittoja. Vi-
26715: jatkamaan näitä tutkimuksia siten, että ydin-         reillä olevien selvitysten valmistuttua hallitus tu-
26716: voimaloipen mahdollisesti aiheuttamasta ydin-         lee harkitsemaan mihin lisäselvityksiin tai toi-
26717: voimaloiden henkilöstön ja paikallisen väestön        menpiteisiin valmistuvat tutkimukset antavat ai-
26718: säteilyaltistuksesta ja sen terveydellisistä vaiku-   hetta.
26719: tuksista ollaan jatkuvasti selvillä.
26720: 
26721:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1986
26722: 
26723:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
26724:                                         1986 vp. -      KK n:o 152
26725: 
26726: 
26727: 
26728: 
26729:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
26730: 
26731:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              De kromosomanalyser som gjorts beträffande
26732: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          den grupp arbetstagare som arbetar vid kärn-
26733: den 15 april 1986 till vederbörande medlem av           kraftverken i Lovisa har inte avslöjat ovanliga
26734: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       kromosomförändringar i blodets lymfocyter. Re-
26735: dagsman Wasz-Höcken m.fl. undenecknade                  sultaten av kromosomanalyserna och kontrollen
26736: spörsmål nr 152:                                        av de personliga strålningsdoserna har inte varit
26737:                                                         motstridiga. 1 kommunerna kring Lovisa och
26738:            Har Regeringen införskaffat eller avser      Olkiluoto har Strålsäkerhetscentralen och Fin-
26739:         Regeringen att införskaffa medicinska ex-       lands cancerregister tillsammans följt med cancer-
26740:         pertutlåtanden av social- och hälsovårds-       frekvensen hos befolkningen. Uppgifterna har
26741:         ministeriet genom att anlita medicinal-         insamlats separat beträffande män och kvinnor i
26742:         styrelsens permanenta sakkunniga visavi         olika åldersgrupperoch de olika cancenypernas
26743:         de i spörsmålet nämnda miljömedicinska          forekomst i dessa grupper har undersökts separat.
26744:         aspekterna samt                                 Denna uppföljning har inte påvisat någonting
26745:            avser Regeringen att av miljö- och           ovanligt som skulle stå i uppenban samband
26746:         handels- och industriministerierna avkrä-       med kärnkraftverken.
26747:         va officiella utlåtanden om miljöskadorna          Miljöministeriet har tillsatt en kommission
26748:         i och reningsanordningarna vid våra             med uppgift att göra upp ett program för
26749:         kraftverk?                                      minskande av svavelutsläpp. Kommissionen har
26750:                                                         avgivit sitt första delbetänkande och dess arbete
26751:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pågår fortfarande. År 1985 har miljöministriet
26752: anföra följande:                                        och jord- och skogsbruksministeriet tillsammans
26753:                                                         inlett ett stort riksomfattande undersökningspro-
26754:    Strålsäkerhetscentralen har fortgående följt         jekt för utredande av försurningsproblemet.
26755: med hälsotillståndet hos den lokala befolkningen           Med de medel som varit avsedda för energi-
26756: och personalen vid kärnkrafverken i vån land.           forskning har handels- och industriministeriet
26757: Arbetstagarna i Lovisa och Olkiluoto samt be-           under flere års tid finansierat undersökning av
26758: folkningen i omgivningen har underkastats               energiproduktionens verkningar på miljön. Un-
26759: många undersökningar som alla ostridigt visar att       dersökningsobjekten har omfattat allt från de
26760: det inte har uppstått några sådana hälsovådor           miljöskador som förorsakas av produktion och
26761: som skulle kunna påvisas vara förorsakade av            transpon av bränslen till de föroreningar som
26762: strålning från kärnkraftverk. Det är frågan om          föranleds av användningen av bränslen och verk-
26763: bl.a. följande undersökningar:                          ningarna av dessa föroreningar, samt till produk-
26764:    Arbetstagarna        underkastas      fortlöpande    tionsavfall. Under de senaste åren har man fäst
26765: doskontroller. Uppgifterna i det dosregistee som        allt större vikt vid att utreda hur utsläpp av olika
26766: upprätthålls av Strålsäkerhetscentralen visar att       föroreningar som föranleds av energiproduktion
26767: de doser arbetstagarna i kärnkraftverken blir           uppstår, varifrån de härstammar, hur de uppträ-
26768: utsatta för inte skiljer sig från de doser läkare och   der och verkar och vilka mängder det är frågan
26769: vårdare får i samband med medicinsk använd-             om. Hittills har man kanlagt de mest betydande
26770: ning av strålning. Den omfattande och fortlö-           utsläppens huvudsakliga källor i energiproduk-
26771: pande undersökningen av prov från omgivningen           tionen. Mera omfattande och fördjupade under-
26772: kring kärnkraftverken har inte avslöjat några           sökningar pågår hela tiden.
26773: ovanliga halter av radioaktiva ämnen.                      Regeringen har alltså kontinuerligt rett ut
26774:    Den årliga hälsokontroll som förutsätts i lag-       kärnkraftverkens eventuella verkningar på hälsan
26775: stiftningen om strålningsskydd har inte avslöjat        av kärnkraftverkens arbetare och den lokala be-
26776: n~gra teeken på skador som förorsakats av strål-        folkningen. Hittills har ingenting som skulle
26777: mng.                                                    tyda på någon förökning av strålningssjukdomar
26778: 6                                     1986 vp. -     KK n:o 152
26779: 
26780: yppat sig. Regeringen kommer även i fortsätt-           Miljöministeriet samt handels- och industri-
26781: ningen att verkställa dylika undersökningar så att   ministeriet redan även för sin egen del ut mil-
26782: man kontinuerligt är på det klara om expone-         jöskador som förorsakats av kraftverk. Efter det
26783: ringen tili den strålning av kärnkraftverkens per-   att de pågående utredningarna blivit fulibordade
26784: sonai och den lokala befolkningen som eventuelit     kommer regeringen att överväga vilka ytterligare
26785: förorsakas av kärnkraftverken samt dess hälso-       utredningar elier åtgärder de utarbetade under-
26786: verkningar.                                          sökningarna ger anledning tili.
26787: 
26788:     Helsingfors den 16 juni 1986
26789: 
26790:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vt"katmaa
26791:                                                  1986 vp.
26792: 
26793: Kirjallinen kysymys n:o 153
26794: 
26795: 
26796: 
26797: 
26798:                                    Perho: Siltojen painorajoitusten merkitsemisen parantamisesta
26799: 
26800: 
26801:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26802: 
26803:    Osalla te1stamme on painorajoitettuja siltoja.         Vaaratilanteet ja liikenteelliset hankaluudet
26804: Painorajoituksen      olemassaolosta     ilmoitetaan   olisivat vältettävissä, kun painorajoitus ilmoitet-
26805: käännyttäessä sellaiselle tielle. Ilmoitustaulussa     taisiin jo tien alkupäässä olevassa taulussa tai
26806: mainitaan, kuinka kaukana tienhaarasta silta on.       samalla kun sellaisen tienhaaran lähestymisestä
26807: Siinä ei kuitenkaan ilmoiteta millainen itse pai-      liikennemerkein tiedotetaan. Mikäli tieosuudella
26808: norajoitus on.                                         olisi useampia painorajoitettuja siltoja, tulisi
26809:    Ajettaessa raskaita kuljetuksia tästä syntyy sekä   luonnollisesti ilmoittaa alin rajoitus.
26810: liikenteellisesti että liikenneturvallisuuden kan-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26811: nalta hankalia tilanteita. Kuljettaja on vaikeuk-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26812: sissa, kun hän ajettuaan tietä jo usean kilometrin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26813: matkan huomaa kuljettavansa painorajoituksen           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26814: ylittävää kuormaa. Pitkän ajoneuvon kääntämi-
26815: nen ympäri kapealla tiellä ja takaisin palaaminen               Mitä Hallitus aikoo tehdä maantiesilto-
26816: on usein ylivoimaista. Riskin ottaminen ja sillan             jen painorajoitusten merkitsemisen pa-
26817: ylittäminen tulee silloin usein vaihtoehdoksi.                rantamiseksi?
26818: 
26819:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1986
26820: 
26821:                                               Heikki Perho
26822: 
26823: 
26824: 
26825: 
26826: 260443Q
26827:  2                                      1986 vp. -- ~ n:o 153
26828: 
26829: 
26830: 
26831: 
26832:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26833: 
26834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jien opastusta asettamalla myös ennakkomerkit
26835:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          siltaa edeltäviin yleisten teiden liittymiin. Ennak-
26836:  olette 15 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        komerkissä oli teksti "Painorajoitettu silta" sekä
26837:  jeenne n:o 647 ohella toimittanut valtioneuvos-        etäisyys kohteeseen. Rajoituksen numeroarvot jä-
26838:  ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tettiin alkuvaiheessa pois, koska yleensä oli ilman
26839:  edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjalli-       muuta selvää, että sallittu akseli-, teli- ja koko-
26840:  sesta kysymyksestä n:o 153:                            naispaino näillä silloilla oli entisten, alempien
26841:                                                         painojen mukainen.
26842:             Mitä Hallitus aikoo tehdä maantiesilto-        Viime vuosina tilanne on muuttunut. Monien
26843:          jen painorajoitusten merkitsemisen pa-         siltojen kantavuutta on parannettu ja eräille
26844:          rantamiseksi?                                  vanhoille silloille on jouduttu asettamaan nume-
26845:                                                         roarvoiltaan toisistaan poikkeavia rajoituksia.
26846:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Tästä syystä on vuonna 1982 hyväksytyissä liiken-
26847:  ti seuraavaa:                                          nemerkkien käyttöä koskevissa tie- ja vesiraken-
26848:      Vuoden 1975 alussa oli yleisillä teillä yhteensä   nushallituksen ohjeissa täydennetty ko. ennakko-
26849:   244 painorajoitettua siltaa. Rajoitukset oli mer-     merkkiä siten, että siinä esitetään myös painora-
26850:   kitty maastossa liikennemerkein vain välittömästi     joitusten numeroarvot. Tie- ja vesirakennuslaitos
26851:   ennen siltaa.                                         toteuttaa parhaillaan tätä uutta opastusjärjestel-
26852:      Kun suurimpia sallittuja akseli-, teli- ja koko-   mää. Merkkien uusiminen on tapahtunut vai-
26853: . naispainoja korotettiin 1. 7.1975 alkaen, joudut-     heittain ja toteutunee kokonaisuudessaan noin
26854:   tiin 2 495 sillalle asettamaan aiemmin sallittuja     kahden vuoden kuluessa.
26855:   painoja vastaavat uusia painoja alemmat rajoituk-        Kysymyksessä mainittuihin toimenpiteisiin on
26856:   set. Samassa yhteydessä parannettiin tienkäyttä-      jo siis ryhdytty.
26857: 
26858:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
26859: 
26860:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
26861:                                       1986 vp. -- RJC n:o 153                                        3
26862: 
26863: 
26864: 
26865: 
26866:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26867: 
26868:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili alimän väg före bron. Förhandsvarningen
26869: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       upptog texten "Viktbegränsad bro" och avstån-
26870: 64 7 av den 15 april 1986 tili vederbörande          det tili bron. Siffrorna för begränsningen lämna-
26871: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   des i det första skedet bort eftersom det i
26872: av riksdagsman Heikki Perho undertecknade            alimänhet utan vidare var klart att de tiliåtna
26873: spörsmål nr 15 3:                                    axeltrycken och boggitrycken samt totalvikterna
26874:                                                      på dessa broar överensstämde med de tidigare
26875:           Vad har Regeringen för avsikt att göra     lägre vikterna.
26876:        för att utmärkningen av viktbegränsning-
26877:                                                          Under de senaste åren har situationen föränd-
26878:        arna för landsvägsbroar skali förbättras?
26879:                                                      rats. Många broars bärkraft har förbättrats och för
26880:                                                      en del gamla broar har man blivit tvungen att
26881:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
26882:                                                      uppställa begränsningar som tili sitt siffervärde
26883: anföra följande:                                     skiljer sig från varandra. Av denna anledning har
26884:    I början av år 1975 fanns på våra alimänna        man i de år 1982 godkända direktiven från väg-
26885: vägar sammanlagt 244 viktbegränsade broar. Be-       och vattenbyggnadsstyrelsen om användningen
26886: gränsningarna var bara utmärkta med trafikmär-       av trafikmärken, kompletterat ifrågavarande var-
26887: ken omedelbart före bron.                            ningsmärken så att också viktbegränsningarna
26888:    När högsta tiliåtna axel- och boggitryck samt     anges. Väg- och vattenbyggnadsverket genomför
26889: totalvikter höjdes räknat från 1. 7.1975 måste       för närvarande detta nya informationssystem.
26890: man för 2 495 broars del ersätta den tidigare        Förnyandet av märkena sker efterhand och torde
26891: tiliåtna vikten med lägre begränsningar som          vara genomfört i sin helhet inom ca två år.
26892: motsvarade de nya vikterna. Samtidigt förbätt-           De i spörsmålet nämnda åtgärderna har således ·
26893: rades informationen för trafikanterna genom att      redan vidtagits.
26894: också förhandsvarningar sattes ut i anslutningar
26895: 
26896:      Helsingfors den 15 maj 1986
26897: 
26898:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
26899:                                                 1986 vp.
26900: 
26901: Kirjallinen kysymys n:o 154
26902: 
26903: 
26904: 
26905: 
26906:                                    Kuoppa ym.: Suojatyökeskuksissa tehtävästä työstä maksettavan
26907:                                      palkkauksen parantamisesta
26908: 
26909: 
26910:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26911: 
26912:    Vammaisten pttatst saada suojatyökeskuksissa           Yksityisistä työkeskuksista yli kolmannes ei
26913: tekemästään työstä palkkaa, joka vastaa yleistä        oman ilmoituksensa mukaan noudattanut mitään
26914: minimipalkkaa. Näin on mm. Itävallassa. Näin           työehtosopimusta, ja loput 2 13 jakaantui tasai-
26915: sanoo itävaltalainen Otto Geiecker. Hän on kan-        sesti suurimpien ammattialojen TES:n mukaan.
26916: sainvälisen kuntoutusjärjestön puheenjohtaja.          Kunnallisista työkeskuksista yli puolella ei ollut
26917: Suomessa ei ole yhtenäistä käytäntöä siitä, miten      käytössä minimipalkkaa ja ne joilla oli, se vaihteli
26918: ja minkä suuruisia palkkoja maksetaan suojatyö-        6 mk/ tunti ja siitä ylöspäin. Yksityisissä työkes-
26919: keskuksissa, eikä muutoinkaan ole yhtenäisiä työ-      kuksissa minimipalkkaa ei ollut 77 % :ssa työkes-
26920: ehtoja.                                                kuksista ja lopuilla se vaihteli 6 ja 13 mk:n
26921:     Yleisesti voidaan todeta, että palkkataso on       välillä.
26922: huomattavasti jäljessä siitä, mitä kansainvälisen         Työkeskusten sosiaaliset etuudet vaihtelevat
26923: kuntoutusjärjestön puheenjohtaja vaati maksetta-       myös huomattavasti, eikä yhtenäistä käytäntöä
26924: vaksi suojatyöstä.                                     sosiaalietuisuuksista ole.
26925:     Palkkataso alkaa Suomessa v. 1985 yksityisille        Edellä olevasta käy selvästi ilmi, että tilanne
26926: suojatyökeskuksille tehdyn kyselyn mukaan 6            suojatyökeskuksissa on hyvin kirjava palkkauskäy-
26927: mk:n tuntipalkasta, ja keskipalkka on 15 mk/           tännön osalta. Samoin palkkataso on varsin alhai-
26928: tunti. Suojatyökeskusten palkkaukset vaihtelevat       nen eikä kaikissa tapauksissa vastaa kohtuulli-
26929: huomattavasti eri keskusten välillä niin yksityis-     suutta ja synnyttää aiheellista tyytymättömyyttä
26930: ten kuin kuntienkin omistamien suojatyökeskus-         suojatyökeskusten työntekijäin keskuudessa.
26931: ten osalta.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26932:     Kunnallisissa suojatyökeskuksissa oli vuoden       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26933: 1984 lopussa 944 suojatyöntekijää, joista amma-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26934: tillisesti järjestäytyneitä oli 42,4 %. Ammatilli-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26935: sesta järjestäytymisestä huolimatta ei kuitenkaan
26936: kaikissa kunnallisissakaan suojatyökeskuksissa                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26937: noudatettu kyseisen alan työehtosopimuksen                     ryhtyä suojatyökeskusten palkkatason
26938: palkkamääräyksiä, vaan palkat ovat edelleen alle               korjaamiseksi niin, että jokaisessa suoja-
26939: sopimuksissa olevan minimitason.                               työkeskuksessa maksetaan vähintään ko.
26940:     Kunnallisissa työkeskuksissa pääasiallinen palk-           ammattialan minimipalkkaa ja että am-
26941: kausmuoto on tuntipalkka (tutkimuksen mukaan                   mattitaidon lisääntyminen ja työmäärän
26942: 82,5 % ). Neljäsosalla työkeskuksissa oli myös                 kasvu otetaan huomioon palkasta sovitta-
26943: urakkapalkka jossakin muodossa käytössä.                       essa?
26944: 
26945:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1986
26946: 
26947:                       Mikko Kuoppa                              Marjatta Stenius-Kaukonen
26948: 
26949: 
26950: 
26951: 
26952: 2604512
26953: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 154
26954: 
26955: 
26956: 
26957: 
26958:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26959: 
26960:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tää mahdollisuudet suojatyöntekijöiden palk-
26961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kauksen järjestämiseksi, es1tt1 mmstwssaan
26962: olette 15 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        ( 1981: VIII), että suojatyöntekijälle maksettaisiin
26963: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       työsuorituksen mukainen palkka, kuitenkin vä-
26964: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        hintään tuntiansio, joka yltää 85 % :iin työehto-
26965: Kuopan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         sopimuksen mukaisesta vähimmäispalkasta. An-
26966: myksestä n:o 154:                                      siota määrättäessä otettaisiin huomioon sosiaali-
26967:                                                        turvaetuudet eräiltä osin.
26968:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Sosiaali- ja terveysministeriö ei kuitenkaan ole
26969:         ryhtyä suojatyökeskusten palkkatason           antanut suojatyöntekijöiden vähimmäispalkkaa
26970:         korjaamiseksi niin, että jokaisessa suoja-     koskevia suosituksia, koska 1980-luvun alkupuo-
26971:         työkeskuksessa maksetaan vähintään ko.         lella suojatyöntekijät alkoivat järjestäytyä amma-
26972:         ammattialan minimipalkkaa ja että am-          tillisesti. Tämän johdosta oli oletettavaa, että
26973:         mattitaidon lisääntyminen ja työmäärän         heidän palkkaukseensa liittyvistä asioista tultai-
26974:         kasvu otetaan huomioon palkasta sovitta-       siin sopimaan normaalissa työehtosopimusmenet-
26975:         essa?                                          telyssä.
26976:                                                            Näin myös tapahtui. Ensimmäisen kerran suo-
26977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       jatyöntekijät otettiin työehtosopimuksen piiriin,
26978: ti seuraavaa:                                          kun kuntien ja kuntainliittojen tuntipaikkaisia
26979:    Invalidihuoltona JarJeStettavasta suojatyöstä       työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen
26980: maksettava palkkaus on aina silloin tällöin nous-      1.3.1984-28.2.1986 sisällytettiin suojatyönteki-
26981: sut keskustelun kohteeksi alhaisuutensa ja epäyh-      jöitä koskevat erityismääräykset (liite 5).
26982: tenäisyytensä vuoksi. Kansanedustaja Kuopan                Tämän johdosta sosiaali- ja terveysministeriö ei
26983: ym. kirjallisessa kysymyksessä esitetyt suojatyön-     ole enää voinut antaa kuntien ja kuntainliittojen
26984: tekijöiden palkkausta koskevat tiedot perustuvat       suojatyökeskuksissa työskenteleviä työntekijöitä
26985: sosiaalihallituksen asettaman suojatyön kehittä-       koskevaa vähimmäispalkkasuositusta.
26986: mistyöryhmän työkeskuksille osoittaman kyselyn             Yksityisten suojatyökeskusten osalta ei ole tois-
26987: vastauksiin. Kuten kysymyksessä todetaankin,           taiseksi solmittu sellaista työehtosopimusta, jossa
26988: suojatyöntekijöille maksettava palkkaus on hyvin       olisi määräyksiä suojatyöntekijöiden työsuhteen
26989: kirjava.                                               ehdoista. Tämä on johtanut tilanteeseen, että
26990:    Työsuhdetta invaliidihuoltolain alaisessa suoja-    yksityisissä suojatyökeskuksissa on noudatettu so-
26991: työssä säätelevät samat lait ja määräykset kuin        veltuvin osin sopivan teollisuuden alan työehto-
26992: työsuhdetta yleensä kahta poikkeusta lukuun            sopimusta kuitenkin huomattavasti heikommin
26993: ottamatta. Toinen niistä koskee suojatyössä suori-     eduin.
26994: tettavaa palkkausta. Invaliidihuoltolain 22 c §:n          Vuoden 1985 aikana valtiovarainministeriön ja
26995: 2 momentin mukaan suojatyössä ei sovelleta             toimihenkilöitä edustavien toimihenkilöyhdistys-
26996: työsopimuslain 17 §:n 1 momentin palkkausta            ten Akava ry:n, JTA ry:n, STTK ry:n ja TVK-V
26997: koskevaa ns. minimipalkkasäännöstä.                    ry:n yhteinen toimiehtosopimuskoordinaatiotyö-
26998:   Jollei ole olemassa sellaista työehtosopimuslain     ryhmä selvitti yksityisten suojatyökeskusten työn-
26999: mukaista työehtosopimusta, jonka on sovittu kos-       tekijöiden asemaa ja palkkausta. Työryhmä sai
27000: kevan suojatyötä, sosiaali- ja terveysministeriö voi   raporttinsa valmiiksi joulukuussa 1985.
27001: invaliidihuoltolain 22 c §:n nojalla antaa sosiaali-       Työryhmän muistion pohjalta on ao. työmark-
27002: turvaetuudet huomioon ottaen suojatyöstä mak-          kinaosapuolten kesken neuvoteltu yksityisen suo-
27003: settavaa vähimmäispalkkaa koskevia suosituksia.        jatyön liittämisestä toimiehtosopimusten piiriin.
27004:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama suoja-     Suojatyöntekijöitä koskevissa toimiehtosopimus-
27005: työn vähimmäispalkkatyöryhmä, jonka tehtävänä          neuvotteluissa on saavutettu alustava neuvottelu-
27006: oli laatia ehdotus suojatyöstä maksettavaa vähim-      tulos. Neuvottelutuloksen toteuduttua ei sosiaali-
27007: mäispalkkaa koskevaksi suositukseksi sekä selvit-      ja terveysministeriö voi enää antaa palkkausta
27008:                                        1986 vp. -      KK n:o 154                                      3
27009: 
27010: koskevia suosituksia myöskään yksityisten suoja-       sosiaaliturvan yhteensovittaminen, on mtmsteriö
27011: työkeskusten osalta.                                   asettaessaan 2 3 .10 .198 5 suojatyötoimikunnan
27012:   Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että suoja-   1985 antanut sille erääksi tehtäväksi suojatyönte-
27013: työntekijöiden ammatillinen järjestäytyminen ja        kijöiden palkkausta koskevien säädös- ja muiden
27014: sen myötä tapahtuva työ- ja toimiehtosopimus-          toimenpide-ehdotusten tekemisen. Toimikunnan
27015: menettely on paras tie suojatyöntekijöiden palk-       määräaika päättyy 30.6.1986. Sosiaali- ja terveys-
27016: kauksessa esiintyvien epäkohtien korjaamiseksi.        ministeriö ryhtyy toimikunnan esitysten pohjalta
27017: Koska palkkauksessa on ministeriön mielestä pal-       tarpeellisiin toimenpiteisiin suojatyöntekijöiden
27018: jon kehittämisen varaa ja toistaiseksi ratkaisemat-    palkkauksessa esiintyvien epäkohtien poistami-
27019: tomia seikkoja kuten mm. palkkauksen ja muun           seksi.
27020: 
27021:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1986
27022: 
27023:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
27024: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 154
27025: 
27026: 
27027: 
27028: 
27029:                                Till Riksdagens Herr Talman
27030: 
27031:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av social- och hälsovårdsministeriet och vars upp-
27032: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gift var att göra upp ett förslag till rekommenda-
27033: den 15 april 1986 till vederbörande medlem av         tion gällande minimilön i skyddat arbete samt
27034: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     att utreda möjligheterna att ordna avlöningen av
27035: dagsledamot Kuoppa m.fl. undertecknade spörs-         arbetstagare i skyddat arbete föreslog i sitt PM
27036: mål nr 154:                                           (1981:VIII), att till arbetstagare i skyddat arbete
27037:                                                       skulle betalas lön enligt arbetsprestationen, dock
27038:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        minst en timförtjänst som når upp till 85 % av
27039:        för att lönenivån i verkstäderna för skyd-     minimilönen enligt kollektivavtalet. När förtjäns-
27040:        dat arbete skall rättas till så att i varje    ten fastställs skulle socialskyddsförmånerna beak-
27041:        skyddad verkstad betalas minst minimilö-       tas till vissa delar.
27042:        nen för ifrågavarande bransch och så att
27043:        ökad yrkesskicklighet och större mängd            Social- och hälsovårdsministeriet har dock inte
27044:        arbete beaktas när man avtalar om lönen?       gett några rekommendationer om minimilönen
27045:                                                       för arbetstagare i skyddat arbete, eftersom arbets-
27046:                                                       tagarna i skyddat arbete började organisera sig
27047:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fackligt i början av 1980-talet. Av denna anled-
27048: anföra följande:                                      ning kunde man anta, att frågor i anslutning till
27049:    Den lön som betalas för skyddat arbete, som        deras avlöning skulle behandlas inom det norma-
27050: ordnas såsom en form av invalidvård, har med          la kollektivavtalsförfarandet.
27051: jämna mellanrum blivit föremål för diskussion på         Detta skedde också. Första gången då arbetsta-
27052: grund av att den är låg och oenhetlig. De             garna i skyddat arbete kom att omfattas av
27053: uppgifter om avlöningen av arbetstagare i skyd-       kollektivavtal var när särskilda bestämmelser om
27054: dat arbete som riksdagsledamot Kuoppa m.fl.           arbetstagare i skyddat arbete intogs i kollektivav-
27055: anför i sitt skriftliga spörsmål grundar sig på de    talet för tiden 1.3.1984-28.2.1986 gällande
27056: svar som den av socialstyrelsen tillsatta arbets-     kommunernas och kommunalförbundens timav-
27057: gruppen för utvecklande av skyddat arbete har         lönade arbetstagare (bilaga 5).
27058: erhållit på en förfrågan, riktad till de skyddade
27059: verkstäderna. Såsom det konstateras i spörsmålet         Av denna anledning har social- och hälsovårds-
27060: utgör avlöningen av arbetstagare i skyddat arbete     ministeriet inte längre kunnat ge rekommenda-
27061: ett mycket brokigt system.                            tioner om minimilön för de arbetstagare som
27062:                                                       arbetar i kommunernas och kommunalförbun-
27063:    Arbetsförhållandet för en som är anställd i
27064:                                                       dens verkstäder för skyddat arbete.
27065: skyddat arbete enligt lagen om invalidvård regle-
27066: ras av samma lagar och föreskrifter som arbetsför-       Beträffande de privata verkstäderna för skyd-
27067: hållanden i allmänhet med två undantag. Det           dat arbete har inte tillsvidare slutits något sådant
27068: ena av dessa gäller avlöningen för skyddat arbete.    kollektivavtal som skulle innehålla bestämmelser
27069: Enligt 22 c § 2 mom. lagen om invalidvård             om arbetsvillkoren för arbetstagare i skyddat
27070: tillämpas inte i skyddat arbete stadgandet om         arbete. Detta har lett till den situationen att man
27071: minimilön i 17 § 1 mom. lagen om arbetsavtal.         i de privata skyddade verkstäderna i tillämpliga
27072:    Såvida något sådant i lagen om kollektivavtal      delar har följt kollektivavtalet för någon lämplig
27073: avsett kollektivavtal, varom har överenskommits       industribransch, dock med betydligt sämre
27074: att det skall gälla skyddat arbete, inte finns, kan   förmåner.
27075: social- och hälsovårdsministeriet med stöd av            Under 1985 utredde en arbetsgrupp för koor-
27076: 22 c § lagen om invalidvård, med beaktande av         dinering av funktionärskollektivavtalen, som ha-
27077: socialskyddsförmånerna, utfärda rekommendatio-        de tillsatts gemensamt av finansministeriet och
27078: ner om minimilön i skyddat arbete.                    funktionärsföreningarna Akava tf, FOA rf, FTFC
27079:    Den arbetsgrupp för utredning av frågan om         rf och TOC-T rf ställningen för och avlöningen
27080: minimilöner i skyddat arbete som hade tillsatts       av arbetstagarna i skyddade verkstäder. Arbets-
27081:                                        1986 vp. -     KK n:o 154                                     5
27082: 
27083: gruppen blev klar med sin rapport i december          förekommer i avlöningen av arbetstagare i skyd-
27084: 1985.                                                 dat arbete. Eftersom det enligt ministeriets upp-
27085:    Utifrån arbetsgruppens PM har de berörda           fattning finns ett ston behov av utveckling och
27086: arbetsmarknadspanerna sinsemellan dryftat an-         många hittills olösta frågor beträffande avlö-
27087: slutningen av det privata skyddade arbetet tili       ningen, såsom t.ex. i koordineringen av avlöning
27088: kollektivavtalen. 1 förhandlingarna om ett funk-      och    övrigt socialskydd,       har ministeriet
27089: tionärskollektivavtal för arbetstagarna i skyddat     23.10.1985 vid tillsättandet av 1985 års kommis-
27090: arbete har man nått ett preliminän resultat. När      sion för skyddat arbete gett den i uppdrag att
27091: förhandlingsresultatet genomförs kan social- och      bl.a. utarbeta förslag tili stadganden och andra
27092: hälsovårdsministeriet inte heller längre ge rekom-    åtgärder angående avlöningen av arbetstagare i
27093: mendationer angående avlöningen i de privata          skyddat arbete. Kommissionen skall vara klar
27094: verkstäderna för skyddat arbete.                      med sitt arbete 30.6.1986. Social- och hälso-
27095:    Social- och hälsovårdsministeriet anser att den    vårdsministeriet vidtar utgående från kommissio-
27096: fackliga organiseringen av arbetstagarna i skyddat    nens förslag nödvändiga åtgärder i syfte att
27097: arbete och det koliektiv- och funktionärskollek-      avlägsna de missförhålianden som råder i avlö-
27098: tivavtalsförfarande som följer här med är det         ningen av arbetstagare i skyddat arbete.
27099: bästa sättet att rätta tili de missförhålianden som
27100: 
27101:      Helsingfors den 12 maj 1986
27102: 
27103:                                                                             Minister Matti Puhakka
27104: 1
27105: 1
27106:  1
27107:  1
27108:   1
27109:   1
27110:    1
27111:    1
27112:     1
27113:     1
27114:      1
27115:      1
27116:       1
27117:       1
27118:        1
27119:        1
27120:         1
27121:         1
27122:          1
27123:                                                1986 vp.
27124: 
27125: Kirjallinen kysymys n:o 155
27126: 
27127: 
27128: 
27129: 
27130:                                   Pesola: VTT:n turvelaboratorion kenttäkoeaseman perustamisesta
27131:                                      Leivonmäen Kailasuolle
27132: 
27133: 
27134:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27135: 
27136:    Turpeen tutkimusta harjoitetaan tällä hetkellä      Kenttäkoeaseman perustamista Kailasuolle tu-
27137:  monella taholla. Valtion teknillisen tutkimus-      kee myös se, että Jyväskylän yliopiston toimesta
27138: keskuksen turvepolttoainetutkimus on sijoitettu      harjoitetaan samalla suunnalla turvetutkimusta.
27139: Jyväskylään. Turvetutkimuslaboratorio tarvitsee      Näin myös yliopisto voisi saada tilat Kailasuon
27140: tuekseen kenttäkoeaseman, koska turvetyömailla       kenttäkoeaseman yhteyteen.
27141: on lyhyen kesän johdosta keskityttävä täysipai-         Kenttäkoeasemasta päätettäessä on harkittava
27142: noisesti turpeen nostamiseen, eikä tutkimus-         aseman yhteyteen liitettäväksi turvekoneiden
27143:  toimintaa ole mahdollista harjoittaa normaaleilla   käyttö- ja testauspaikka, sillä turveteollisuuden
27144:  turvetyömailla kuin rajoitetussa määrin.            kannalta on tällaisen toiminnan tarve ilmeinen.
27145:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27146:    Kenttäkoeaseman perusedellytykset täyttää         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27147: maassamme tällä hetkellä vain Kailasuon turve-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27148: työmaa Leivonmäen kunnassa. Se sijaitsee maan-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27149: tieteellisesti keskeisellä ja kulkuyhteyksien kan-
27150: nalta edullisella paikalla. Sillä on hyvät edelly-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27151: tykset muodostua kansallisesti ja myös kansainvä-           siin VTT:n turvelaboratorion toiminnan
27152: lisesti merkittäväksi turveteollisuuden tutkimus-           tukemiseksi perustamalla kenttäkoease-
27153: keskukseksi.                                                man Leivonmäen Kailasuolle?
27154: 
27155:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1986
27156: 
27157:                                             Helena Pesola
27158: 
27159: 
27160: 
27161: 
27162:  260436H
27163: 2                                    1986 vp. -      KK n:o 155
27164: 
27165: 
27166: 
27167: 
27168:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27169: 
27170:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vu tapahtuu ensisijaisesti KP A:ssa. Kilpailukyvyn
27171: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         parantaminen on kotimaisiin pohtoaineisiin koh-
27172: olette 15 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       distuvien tutkimus- ja kehitystarpeiden lähtökoh-
27173: jeenne n:o 649 ohella toimittanut valtioneuvos-       tana. Tavoitteena on kehittää nykyisiä turvetuo-
27174: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tantotekniikoita muun muassa vähemmän sää-
27175: edustaja Helena Pesolan näin kuuluvasta kysy-         olosuhteista riippuvien tuotantomenetelmien
27176: myksestä n:o 155:                                     saamiseksi käyttöön.
27177:                                                          KPA onkin vuokrannut metsähallitukselta Lei-
27178:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttet-        vonmäen kunnasta Kivisuon alueelta pienen koe-
27179:        siin VTT:n turvelaboratorion toiminnan         suoalueen (5,2 ha), joka voidaan kehittää kenttä-
27180:        tukemiseksi perustamalla kenttäkoease-         toiminnan tutkimustukikohdaksi. Vuokra-alueen
27181:        man Leivonmäen Kailasuolle?                    laajentamisesta Kivisuolla on VTT neuvotellut
27182:                                                       metsähallituksen Jyväskylän hoitoalueen kanssa.
27183:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         Infrastruktuuripalvelut ovat saatavissa Leivon-
27184: seuraavaa:                                            mäen ammatillisesta kurssikeskuksesta, joka elo-
27185:    Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT)        kuussa 1986 siirtyy Jyväskylän ammatillisen kurs-
27186: kehittämiseen sekä pääkaupunkiseudulla että sen       sikeskuksen hallintaan. KPA on esittänyt työvoi-
27187: ulkopuolella on hyvin monissa tapauksissa niu-        mahallinnolle yhden Kivisuon asuntolan muutta-
27188: kasti voimavaroja verrattuna tutkimustarpeeseen       mista kenttälaboratoriotilaksi työllisyysvaroilla.
27189: ja tutkimustoimeksiantojen kysyntään. Nopean          Näin ollaan pääsemässä lähemmäksi sitä yleista-
27190: teknisen kehityksen myötä VTI:n kasvupaineet          voitetta, jonka mukaan turvetekniikan tutkimus-
27191: kohdistuvat nopeimmin kehittyviin tekniikan           ta tulisi voida suorittaa laboratoriomittakaavasta
27192: aloihin, kuten elektroniikkaan, optiikkaan, bio-      tuotantomittakaavan kokeisiin. Myös yhteistyön
27193: teknologiaan, materiaalitekniikkaan ja arktiseen      mahdollisuuksia käytetään hyväksi turvetutki-
27194: tekniikkaan. VTT on ottanut todennäköisesti           muksessa. KP A: n keskeisiä yhteistyöosapuolia
27195: toteutettavissa olevat kasvumahdollisuudet huo-       ovat Jyväskylän yliopisto ja VAPO Oy.
27196: mioon keskipitkän aikavälin suunnitelmissaan.            Turvetutkimuksen tilanne on kauppa- ja teolli-
27197:    Suunnitelmissa VTI:n henkilöstön kokonais-         suusministeriön mielestä katsottava vähintäänkin
27198: kasvu on kaudella 1985-1990 noin 16 %. Ener-          tyydyttäväksi. Nykyistä enemmän varoja siihen
27199: giatekniikan tutkimusosaston kasvutavoite on          on edellytyksiä sijoittaa vain hyvin vähäisessä
27200: noin 15 % ja osastoon kuuluvan kotimaisten            määrin, koska alussa mainitut tekniikan alat ovat
27201: polttoaineiden laboratorion (KP A) kasvutavoite       Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän kehittä-
27202: noin 17 %. Varsinaisen energiatutkimuksen kas-        misen kannalta turvetutkimusta tärkeämmät.
27203: 
27204:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1986
27205: 
27206:                                                     Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
27207:                                        1986 vp. -      KK n:o 155                                        3
27208: 
27209: 
27210: 
27211: 
27212:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27213: 
27214:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             gångspunkten för forsknings- och utvecklingsbe-
27215: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           hov är en förbättrad konkurrenskraft för inhems-
27216: nr 649 av den 15 april 1986 tili vederbörande           ka bränslen. Målet är att dagens torvproduktions-
27217: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-         tekniker utvecklas bl.a. så att sådana produk-
27218: sänt avskrift av följande av riksdagsman Helena         tionsmetoder kan introduceras som är mindre
27219: Pesola undertecknade spörsmål nr 15 5:                   beroende av värderleksförhållanden.
27220:                                                            Laboratoriet för inhemska bränslen har hyrt av
27221:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-       forststyrelsen i Kivisuo-området i Leivonmäki
27222:         te att stödja verksamheten vid Statens          kommun ett mindre mossområde (5,2 ha) som
27223:         tekniska forskningscentrals torvlaborato-       försöksområde, som kan utvecklas tili forsknings-
27224:         rium genom grundandet av en fältstation          bas för fältverksamheten. Statens tekniska forsk-
27225:         i Kailasuo i Leivonmäki?                         ningscentral har förhandlat om utvidgningen av
27226:                                                         det hyrda området i Kivisuo med forststyrelsens
27227:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       Jyväskylä skogsvårdsområde. Det finns tiligång
27228: följande:                                               tili infrastrukturservice vid Leivonmäki yrkeskurs-
27229:    Det finns mycket knappa resurser i många fali        central, som i augusti 1986 övergår tili Jyväskylä
27230: för utvecklandet av Statens tekniska forsknings-        yrkeskurscentral. Laboratoriet för inhemska
27231: central både i huvudstadsregionen och utanför            bränslen har föreslagit arbetskraftsförvaltningen
27232: den jämfört med det forskningsbehov som finns           att ett av elevhemmen omvandlas tili fältlabora-
27233: och efterfrågan på forskningsuppdrag. 1 och med         torium med sysselsättningsmedel. Sålunda har
27234: den snabba tekniska utvecklingen riktas Statens         man kommit närmare det alimänna målet att
27235: tekniska forskningscentrals tillväxtbehov tili såda-    forskningen i torvteknik borde ske genom prov
27236: na tekniska områden som utvecklas snabbast,             från laboratorieskala tili produktionsskala. Aven
27237: såsom elektronik, optik, bioteknik, materialtek-        möjligheterna tili samarbete kommer att utnytt-
27238: nik och arktisk teknik. Statens tekniska forsk-         jas i torvforskningen. Centrala samarbetspartner
27239: ningscentral har sannolikt beaktat realiserbara         tililaboratoriet för inhemska bränslen är Jyväsky-
27240: tiliväxtsmöjligheter i sina planer på medeliång         lä universitet och VAPO Oy.
27241: sikt.                                                      Läget inom torvforskningen är enligt handels-
27242:    1 planerna uppgår den totala personalökningen        och industriministeriets uppfattning minst tili-
27243: tili ca 16 % under perioden 1985-1990. Till-            fredsstäliande. Det är möjligt att endast i mycket
27244: växtmålet för energitekniska avdelningen är ca          begränsad utsträckning satsa mera resurser i torv-
27245: 15 % och för laboratoriet för inhemska bränslen         forskningen än vad man gör för närvarande,
27246: som tilihör avdelningen ca 17 % . Tiliväxten i          eftersom de ovan nämnda tekniska områden är
27247: den egentliga energiforskningen sker i första           viktigare än torvforskningen med tanke på Fin-
27248: hand i laboratoriet för inhemska bränslen. Ut-          lands industri och näringsliv.
27249: 
27250:      Helsingfors den 16 maj 1986
27251: 
27252:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
27253:                                                 1986 vp.
27254: 
27255: Kirjallinen kysymys n:o 156
27256: 
27257: 
27258: 
27259: 
27260:                                    Anna-Liisa Jokinen: Valtatien n:o 1 kunnon parantamisesta
27261: 
27262: 
27263:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27264: 
27265:    Turun ja Helsingin välinen valtatie n:o 1 on        rakentamista viivytellään, vaikka niiden rakenta-
27266: erittäin heikkokuntoinen monilta kohdin. Erityi-       misella olisi ratkaiseva merkitys nykyisen tilan-
27267: sen suurta huolta herättää mm. Salon ja Turun          teen parantamisessa. Tällä toimenpiteellä vähen-
27268: välillä tien pinnan epätasaisuus ja suoranaiset        nettäisiin vaarallisten ohitusten määrää, joka rik-
27269: kuopat ja kulumat. Vilkkaasti liikennöidyllä val-      kinäisellä, mutkaisella ja kapealla tiellä on jatku-
27270: tatiellä tilanne aiheuttaa jatkuvia onnettomuus-       via onnettomuusuhkia lisäävä.
27271: uhkia. Varsinkin raskaan liikenteen ja suurten            Herää kysymys: Viivytelläänkö valtatien n:o 1
27272: rekka-autojen yleisyys valtatiellä n:o 1 lisää lii-    korjauksia vain siksi, että voidaan paremmin
27273: kenneonnettomuuksien vaaraa tien ollessa nykyi-        perustella rinnakkaista moottoritiehanketta? Tä-
27274: sessä kunnossa. Tuskin missään muualla Suomen          hän johtopäätökseen on pakko tulla.
27275: maassa on yhtä voimakkaasti liikennöity väylä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27276: niin kehnossa kunnossa kuin on valtatie n:o 1          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27277: tällä hetkellä. Julkisissa liikennevälineissä tiellä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27278: liikennöivät kansalaiset ovat huolissaan tien kun-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27279: nosta.
27280:                                                                   Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
27281:    Tien huonoon kuntoon on jo pitkään kiinni-                  litus aikoo ryhtyä Turun ja Helsingin
27282: tetty huomiota niin tiedotusvälineissä kuin asiaa              välisen valtatien n:o 1 saattamiseksi sel-
27283: pohtivissa maakunnallisissa tilaisuuksissakin,                 laiseen kuntoon, että nykyisin vallitseva
27284: mutta mitään parannusta ei ole näköpiirissä. Jo                liikenneonnettomuuksien riski saadaan
27285: pitkään odotettuja ohituskaistojen ja levennysten              vähenemään?
27286: 
27287:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1986
27288: 
27289:                                            Anna-Liisa Jokinen
27290: 
27291: 
27292: 
27293: 
27294:  260444R
27295: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 156
27296: 
27297: 
27298: 
27299: 
27300:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27301: 
27302:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       kenteen väyliä, ohituskaistan rakentamista ja tien
27303: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         valaisemista yhteensä 170 Mmk:n edestä riippu-
27304: olette 15 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       matta mm. moottoritien tekemisestä Turun puo-
27305: jeenne n:o 650 ohella toimittanut valtioneuvos-       leisessa päässä. Osa näistä hankkeista alkaa jo
27306: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kuluvana vuonna Paimion, Halikon, Muudan ja
27307: edustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta kir-      Suomusjärven alueilla. Näiden töiden kustannus-
27308: jallisesta kysymyksestä n:o 156:                      arvio on noin 20 Mmk.
27309:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-       Tien onnettomuusaltteimmat kohdat ovat kui-
27310:        litus aikoo ryhtyä Turun ja Helsingin          tenkin Salon ja Kaarinan kohdalla sekä Turun
27311:        välisen valtatien n:o 1 saattamiseksi sel-     -Kaarinan välillä. Onnettomuuksien vähentä-
27312:        laiseen kuntoon, että nykyisin vallitseva      minen edellyttää eritasoliittymien rakentamista.
27313:        liikenneonnettomuuksien riski saadaan          Näitä ei kohtuullisin kustannuksin ja ilman ym-
27314:        vähenemään?                                    päristövaurioita saada nykyiselle tielle mahtu-
27315:                                                       maan. Kun samanaikaisesti on kapasiteettia lisät-
27316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tävä lisäkaistoilla sekä eroteltava pitkämatkainen
27317: ti seuraavaa:                                         ja paikallinen liikenne toisistaan, on taloudelli-
27318:                                                       sesti edullisempana ratkaisuna tie- ja vesiraken-
27319:    Valtatien n:o 1 liikennöitävyys- ja turvallisuu-
27320:                                                       nushallitus esittänyt uuden väylän rakentamista
27321: songelmia voidaan ratkoa toisaalta lyhytvaikuttei-
27322:                                                       tälle alueelle. Turun kaupungin alueella on lisäk-
27323: silla päällysteen kunnostustoimenpiteillä ja toi-
27324:                                                       si yhteensovitettava kaupungille kuuluvat katu-
27325: saalta pitkävaikutteisilla toimenpiteillä paranta-
27326:                                                       verkon ongelmien ratkaisut valtion teiden ongel-
27327: malla tietä kokonaisuudessaan esim. kokonaan
27328:                                                       mien ratkaisuihin. Tie- ja vesirakennushallitus on
27329: uuden väylän tekemisellä.                             esittänyt tämän ongelman ratkaisemista Paimios-
27330:    Valtatien n:o 1 päällyste kunnostetaan tarpeel-
27331:                                                       ta Kupittaalle rakennettavalla moottoritiellä. Tä-
27332: lisilta osin kesän 1986 aikana.
27333:                                                       tä ei kuitenkaan kannata toteuttaa, ellei samalla
27334:    Kun samanaikaisesti tiellä on huomattavia tur-
27335:                                                       ratkaista yhteyttä Turussa Kupittaaalta valtatielle
27336: vallisuus- ja liikennöitävyysongelmia, on perus-
27337:                                                       n:o 8. Näissä ratkaisuissa valta ja vastuu on
27338: teellisempi tien parantaminen myös välttämätön-
27339:                                                       Turun kaupungilla. Tämä hanke on tieohjelmissa
27340: tä.
27341:                                                       vuonna 1990 alkavana.
27342:    Kysymyksen perusteluissa epäillään, että tien
27343: ohituskaistojen ja levennysten rakentamista viivy-       Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
27344: tetään, jotta voitaisiin paremmin perustella rin-     kysymyksessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin val-
27345: nakkaista moottoritiehanketta. Tästä ei ole kysy-     tatiellä n:o 1 ryhdytään jo kuluvan vuoden
27346: mys. Vuoteen 2000 asti ulottuvassa suunnitel-         menoarviossa olevilla tiemäärärahoilla ja työt jat-
27347: massa on valtatielle suunniteltu tehtäväksi tien      kuvat lähivuosina. Moottoritiehankkeet eivät ole
27348: leventämistä, liittymien parantamista, kevyen lii-    näitä erillisiä parannustoimenpiteitä viivyttäneet.
27349: 
27350:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
27351: 
27352:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
27353:                                       1986 vp. -     KK n:o 156                                      3
27354: 
27355: 
27356: 
27357: 
27358:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
27359: 
27360:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          oberoende bl.a. av byggandet av en motorväg i
27361: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       den ändan som är belägen vid Åbo. En del av
27362: 650 av den 15 april 1986 tili vederbörande           dessa projekt inleds redan under innevarande år
27363: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   vid Pemar, Halikko, Muuria och Suomusjärvi.
27364: av riksdagsledarnot Anna-Liisa Jokinen under-        Kostnadskalkylen för dessa arbeten är ca 20
27365: tecknade spörsmål nr 156:                            Mmk.
27366:                                                         De punkter på vägen som är mest utsatta för
27367:           Vilka skyndsarnma åtgärder ämnar Re-       olyckshändelser är likväl belägna i Salo och S:t
27368:        geringen vidta i syfte att försätta riksvä-   Karins samt melian Åbo och S:t Karins. En
27369:        gen nr 1 melian Åbo och Helsingfors i ett     minskning av antalet olyckshändelser förutsätter
27370:        sådant skick att den för närvarande före-     byggande av planskilda anslutningar. Dessa kan
27371:        liggande risken för trafikolyckor kan         inte tili skäliga kostnader och utan skador på
27372:        minskas?                                      miljön inrymmas på den nuvarande vägen. Då
27373:                                                      kapaciteten på tiliäggsfilerna sarntidigt bör ökas
27374:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     och den långväga samt den lokala trafiken sär-
27375: anföra följande:                                     skiljas från varandera, har väg- och vattenbygg-
27376:    Trafikerings- och trafiksäkerhetsproblemen på     nadsstyrelsen som en i ekonomiskt avseende
27377: riksväg nr 1 kan lösas antingen genom sådana         förmånligare lösning föreslagit byggande av en
27378: åtgärder med kortvarig verkan som gälier repara-     ny led på detta område. På Aho stads område är
27379: tion av beläggningen eller genom åtgärder på         det samtidigt nödvändigt att sarnmanjämka de
27380: lång sikt som avser förbättring av vägen i sin       lösningar av problemen i anslutning tili gatunä-
27381: helhet, t.ex. genom att göra en helt ny led.         tet som ankommer på staden med lösningarna av
27382:    Beläggningen på riksväg nr 1 repareras tili       de problem som ansluter sig tili statens vägar.
27383: erforderliga delar under sommaren 1986.              Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har föreslagit
27384:    Då betydande säkerhets- och trafikeringspro-      att detta problem skali lösas genom byggande av
27385: blem samtidigt förekommer på vägen, är en            en motorväg från Pemar tili Kuppis. Det lönar
27386: grundligare förbättring av vägen också nödvän-       sig likväl inte att förverkliga detta projekt om
27387: dig.                                                 inte samtidigt förbindelsen i Åbo från Kuppis tili
27388:    1 spörsmålets motivering frarnförs misstanken,    riksväg nr 8 avgörs. 1 dessa avgöranden innehas
27389: att byggandet av omkörningsfiler och bredd-          makten och ansvaret av Åbo stad. I vägprogram-
27390: ningar av vägen fördröjs i syfte att bättre kunna    men inleds detta projekt år 1990.
27391: motivera projektet gäliande en paralleli motor-         Med stöd av vad som ovan anförts kan konsta-
27392: väg. Det är likväl inte fråga om detta. 1 denpian    teras att de i spörsmålet avsedda åtgärderna på
27393: som sträcker sig fram tili år 2000 har för riksvä-   riksväg nr 1 inleds redan med väganslag som
27394: gen planerats breddning av vägen, förbättring av     finns upptagna i budgeten för innevarande år
27395: anslutningarna, leder för den lätta trafiken, byg-   och att arbetena fortgår under de närmaste åren.
27396: gande av en omkörningsfil och belysning av           Motorvägprojekten har inte fördröjt dessa separa-
27397: vägen tili ett sarnmanlagt belopp av 170 Mmk         ta förbättringsåtgärder.
27398: 
27399:      Helsingfors den 15 maj 1986
27400: 
27401:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
27402:                                                  1986 vp.
27403: 
27404: ~rjallinen   kysymys n:o 157
27405: 
27406: 
27407: 
27408: 
27409:                                     Mattila: Elintarvike-ekonomian tutkimuksen järjestämisestä
27410: 
27411: 
27412:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27413: 
27414:   Maassamme elintarvikkeiden hinnoista käyty            den jalostuskustannuksista, elintarvikkeiden hin-
27415: eskustelu on luonut sellaisen kuvan, että tämän         tamarginaalista, keräily- ja jakelukustannuksista,
27416: tetken tutkittu ja käytettävissä oleva tieto ei ole     elintarviketeollisuuden kehitysnäkymistä, elintar-
27417: :ohdistunut niihin elementteihin, joista keskus-        vikkeiden ulkomaankauppaan liittyvistä asioista
27418: etua on käyty. Esimerkiksi Maatalouden talou-           sekä jalostettujen elintarvikkeiden osuuden kehi-
27419: Ieilisen tutkimuslaitoksen tutkimus kohdistuu           tyksestä ruokavaliossamme. Selvitettävä olisi
27420: arsinaiseen perustuotantoon ja suuntautuu lä-           myös vähittäiskaupan odotukset perustuotannol-
27421: tinnä viljelijän talouteen ja maatalouspoliittisiin     ta. Tällainen tutkimus ei kuulu nykyään mille-
27422: :ysymyksiin. Elintarvikkeiden jalostusta ja mark-       kään valtion rahoittamalle tutkimuslaitokselle, ja
27423: :inointia koskevien kysymysten tutkimus on jää-         kun puolueeton virallinen tutkimustietous puut-
27424: tyt alan järjestöjen ja liikelaitosten tehtäväksi.      tuu, syntyy mm. varsin hämmentäviä näkemyksiä
27425:   On totta, että elintarvikkeiden kulku tuottajat-      elintarvikkeidemme hinnoista.
27426: a kuluttajalle on eräänlainen tuotantoketju. Täs-          Tässä tilassa olisi luonnollista, että hallituksen
27427: ä ketjussa viljelijän osuus on pienenevä ja vastaa-     piirissä paneuduttaisiin tämän "puuttuvan ren-
27428: asti jalostuksen ja kaupan sekä kuljetuksen             kaan" täydentämiseen eli elintarvike-ekonomian
27429: >suus kasvava. Näihin viimeksi mainittuihin sek-        tutkimukseen jossakin jo olemassa olevassa tutki-
27430: oreihin kohdistuva valtion rahoittama tutkimus          muslaitoksessa.
27431: n varsin vähäistä. Helsingin yliopiston maata-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27432: )Us-metsätieteellisessä tiedekunnassa on eliotar-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27433: ike-ekonomian osasto ja vastaavasti myös profes-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27434: uuri. Luonnollista on, että opetustoiminta vie          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27435: tiin suuren osan ajasta, ettei elintarvike-ekono-
27436: llian tutkimukseen jää tarvittavassa määrin ai-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27437: :aa.                                                            valtion rahoittaman elintarvike-ekono-
27438:    Käyty julkinen keskustelu on osoittanut, että                mian tutkimuksen järjestämiseksi maas-
27439:  utkittua tietoa tarvittaisiin ainakin elintarvikkei-           samme?
27440: 
27441:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1986
27442: 
27443:                                               Kalevi Mattila
27444: 
27445: 
27446: 
27447: 
27448: 60459H
27449: 2                                        1986 vp. -- RJC n:o 157
27450: 
27451: 
27452: 
27453: 
27454:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27455: 
27456:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             miudet, jotka luovat perustan, ja joilla hän vc
27457: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             kehittyä elintarvikealan tutkijaksi.
27458: olette kirjeellänne 15 päivänä huhtikuuta 1986               Korkeatasoinen ja kattava elintarvikealan kou
27459: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           lutus, joka tähtää korkeakoulun perustutkintoon
27460: vastattavaksi kansanedustaja Mattilan tekemän             on välttämätön, mutta ei riittävä perusta elintai
27461: kirjallisen kysymyksen n:o 157:                           viketutkijain koulutukselle. Tämän lisäksi tarvi
27462:                                                           taan tehokas ja suunnitelmallinen tieteellineJ
27463:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä             jatkokoulutus.
27464:         valtion rahoittaman elintarvike-ekono-
27465:         mian tutkimuksen järjestämiseksi maas-               Asetuksella on säädetty myös elintarvikeala1
27466:                                                           omista tieteellisistä jatkotutkinnoista: elintarvike
27467:         samme?
27468:                                                           tieteiden lisensiaatin ja elintarviketieteiden toh
27469:                                                           torin tutkinnoista. Asetuksen mukaan lisensiaa
27470:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          tin tutkintoa varten opiskelevan tulee saavutta
27471: ti seuraavaa:                                             1) hyvä perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa j
27472:    Elintarvikealalla tapahtuneet ja tapahtuvat            sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä valmiu
27473: muutokset asettavat alan tutkimukselle suuria             sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tie
27474: vaatimuksia. Tässä suhteessa keskeinen ja nykyai-         teellisen tutkimuksen menetelmiä, 2) perehtynei
27475: kaisessa mielessä uusi elintarviketieteen ala on          syys omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenaio
27476: elintarvike-ekonomia.                                     jen historialliseen kehitykseen, perusongelmiin j
27477:    Yliopistotasoisen elintarvike-ekonomian kou-           tutkimusmenetelmiin sekä 3) perehtyneisyys tie
27478: lutuksen ja tutkimuksen kehittämistyö vauhdit-            teen teoriaan.
27479: tui varsinaisesti vasta 1970-luvun puolivälin jäl-           Opinnoissa tohtorin tutkintoa varten opiskeli
27480: keen. Kehittämisessä on viime vuosina jouduttu            jan tulee saavuttaa syvällinen perehtyneisyys näi
27481: keskittymään alan perustan luomiseen: peruskou-           hin seikkoihin sekä valmius itsenäisesti luod
27482: lutuksen ja tutkijankoulutuksen järjestämiseen.           uutta tieteellistä tietoa.
27483:    Vuonna 1978 annetulla asetuksella on maata-               Säädöstason perusta ja tavoitteet elintarvike
27484: lous-metsätieteellisen tiedekunnan elintarvike-           ekonomian tutkijoiden koulutukselle ovat site1
27485: alaa varten säädetty omat tutkintonsa: elintarvi-         olemassa. Tutkimuksen toisen peruselementin
27486: ketieteiden kandidaatin, lisensiaatin ja tohtorin         voimavarojen, kehittämisessä on viimeisten kym
27487: tutkinnot.                                                menen vuoden aikana niin ikään pyritty luomaru
27488:    Elintarviketieteiden kandidaatin tutkinnolle           perustaa alan kehittymiselle.
27489: asetus säätää yleistavoitteen, minkä mukaan kan-             Helsingin yliopistoon perustettiin vuonna 197
27490: didaatin tutkintoon johtavan koulutuksen on               elintarvike-ekonomian professuuri, lehtoraatti j
27491: annettava opiskelijalle valmius elintarvikealan           assistentin toimi. Vuonna 1985 perustettiin elin
27492: tieteellistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin.         tarvikekauppaan erikoistunut yliassistentin toim
27493: Asetuksen mukaan opiskelijan tulee saavuttaa              ja hotelli- ja ravintola-alaan erikoistunut amanu
27494: taito monitieteellisestä näkökulmasta ymmärtää            enssin toimi. Elintarvike-ekonomian opetukset
27495: ja eritellä elintarvikealan ammatillisen tehtävä-         tavoitteeksi määriteltiin antaa opiskelijalle vai
27496: alueen rakennetta, toimintaa, kehitysongelmia             mius itsenäiseen taloudelliseen päätöksentekoot
27497: sekä tunnistaa, eritellä ja ratkaista elintarvikealan     elintarviketalouden eri osa-alueilla oman erikois
27498: tieteellisiä ja ammatillisia ongelmia. Opiskelijan        tumissuuntauksensa mukaan. Tämä tavoite pyri
27499: tulee niin ikään saavuttaa kyky hankkia uutta             tään saavuttamaan monitieteisellä opetuksella
27500: tieteellistä tietoa ja soveltaa sitä itsenäisesti omal-   Ensiksikin pyritään varmistamaan tuotetietou
27501: la tehtäväalueellaan.                                     elintarvikkeista sekä elintarvikkeiden tuotantoa j:
27502:    Korkeakoulujen tutkintoasetuksissa on siten            jakelua koskevan teknologian hallinta. Toiseks
27503: selvästi määritelty tavoitteeksi, että akateemisen        pyritään varmistamaan taloudellisen päätöksen
27504: perustutkinnon suorittanut omaa sellaiset val-            teon edellytykset eri liiketaloustieteellisten ja ku
27505:                                          1986 vp. -      KK n:o 157                                       3
27506: 
27507: luttajakäyttäytymistä käsittelevien oppiaineiden         na ollaan vähitellen pääsemässä tilanteeseen, joka
27508: avulla. Tähän mennessä valmistuneet runsaat 20           antaa hyvän koulutuksellisen perustan alan tutki-
27509: kandidaattia ovat sijoittuneet erittäin helposti         muksen tehostamiselle.
27510: elinkeinoelämään, ja kysyntä ylittää selvästi tar-          Elintarvike-ekonomian tutkimuksen kehittämi-
27511: jonnan.                                                  sessä keskeisellä sijalla on voimavarojen saanti
27512:     Hotelli- ja ravintola-alan sekä suurtalousalan       tälle alueelle. Helsingin yliopistossa elintarvike-
27513: yliopistotasoinen koulutus käynnistyy nykyisten          ekonomiaan tarvitaan vielä perusvoimavarojen
27514: suunnitelmien mukaan maatalous-metsätieteelli-           täydentämistä, jotta erityisesti alan tutkijankou-
27515: sessä tiedekunnassa vuoden 1988 syksyllä.                lutusta voitaisiin tehostaa. Niin ikään täydennys-
27516:     Suunnitteluvaiheessa olevat kehitysprojektit         tä tarvitaan eräillä elintarvike-ekonomian erityis-
27517: ovat kansainvälinen koulutusohjelma sekä kulut-          alueilla.
27518: tajakäyttäytymisen opetus ja tutkimus. Näiden               Yliopiston perusvoimavarojen lisäksi tarvitaan
27519: toteutumisajankohta on kuitenkin vasta 1990-             tutkimusrahoituksen lisäämistä elintarvike-eko-
27520: luvulla.                                                 nomian tutkimusprojekteihin. Tällöin keskeisessä
27521:     Edellä selostetuilla kehittämistoimilla on ra-       asemassa ovat Suomen Akatemian tutkimus-
27522: kennettu perusta, jolle peruskoulutus, tutkijan-         määrärahat ja tutkijanvirat sekä eri lähteistä saa-
27523: koulutus ja laajeneva elintarvike-ekonomian tut-         tava projektirahoitus. Kysymys on paitsi näiden
27524: kimus voidaan rakentaa.                                  voimavarojen tasosta myös niiden suuntaamisesta
27525:     Elintarviketalous tutkimuskohteena on laaja          elintarvike-ekonomian tutkimukseen.
27526: kokonaisuus, joka sisältää perustuotannon jälkei-           Uusien voimavarojen ohella on kiinnitettävä
27527: set osat, elintarviketeollisuuden, elintarvikekau-       huomiota myös maatalouden tutkimuslaitoksissa
27528: pan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan, joukko-           olevien voimavarojen uudelleen kohdentamiseen
27529: ruokailun, elintarvikevalvonnan, kansainvälisen          alan muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Tämä
27530: toiminnan sekä erilaiset tukitoiminnot, kuten            edellyttää maataloustutkimuksen painoalojen uu-
27531:  rahoituksen. Tutkimustarpeen painopistealueet           delleen arviointia ja voimavarojen suuntaamista
27532: ovat muuttuneet kuluttajaa lähellä oleviin tutki-        uusien tarpeiden mukaisesti. Ainakin pidemmäl-
27533: muskohteisiin viime vuosikymmenen aikana. Eri-           lä tähtäyksellä tämän pitäisi merkitä olemassa
27534:  tyisesti kuluttajakäyttäytymisen muodot ja kehi-        olevien voimavarojen kohdentamista elintarvike-
27535:  tyssuunnat, palvelun liittäminen elintarvikkee-         ekonomian tutkimukseen.
27536:  seen eri muodoissa ja kansainvälisen toiminnan             Elintarvike-ekonomian tutkimuksen rahoitus
27537:  mahdollisuudet näyttelevät tutkimustarpeissa en-        on pirstoutunut eri ministeriöiden alaisuuteen.
27538:  tistä tärkeämpää osaa. Kuitenkin myös elintarvi-        Tämä vaikeuttanee kokonaisnäkemyksen muo-
27539:  ketalouden järjestelmä, tuotteet ja valmisteet          dostamista. Tältä osin tulisikin tehdä selvä työn-
27540: sekä julkishallinnon ohjaus- ja valvontatoimenpi-        jako yliopistossa tehtävän tutkimuksen, tutki-
27541:  teet ovat keskeisiä tutkimuskohteita.                   muslaitoksissa tehtävän tutkimuksen ja elinkei-
27542:     Edellä oleva osoittaa, että elintarvikealan tutki-   noelämän oman tutkimuksen kesken. Niin ikään
27543:  mus on monitieteistä, ja ekonomia on osana tätä         rahoitusvastuun jakautuminen vaatii selkeyttä-
27544:  monitieteisyyttä. Monitieteisyys on varsin hyvin        mistä.
27545:  toteutunut maatalous-metsätieteellisessä tiede-            Ottaen huomioon elintarvike-ekonomian kes-
27546:  kunnassa, jossa suurin osa tarvittavista oppiai-        keisen merkityksen elintarvikealalla ja kansan-
27547:  neista on edustettuna.                                  taloudessa hallitus pitää tärkeänä, että elintar-
27548:     Elintarvikealan ja erityisesti elintarvike-ekono-    vike-ekonomian tutkimuksen nykytila selvitetään
27549:  mian tutkimus on maassamme monilta osin alku-           ja että valmistellaan ehdotus alan tutkimuksen
27550:  vaiheessa. Viime vuosien kehittämistyön tulokse-        tehostamiseksi.
27551: 
27552:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
27553: 
27554:                                                                           Ministeri Gustav Björkstrand
27555: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 157
27556: 
27557: 
27558: 
27559: 
27560:                               Till Riksdagens Herr Talman
27561: 
27562:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lig kunskap och självständigt tillämpa den på sitt
27563: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       eget verksamhetsområde.
27564: av den 15 april 1986 till vederbörande medlem          1 förordningarna om högskoleexamina har man
27565: av statsrådet sänt en avskrift av följande av       således klart uppställt som mål att de som avlagt
27566: riksdagsman Mattila undertecknade spörsmål nr       akademisk slutexamen bör ha sådana färdigheter
27567: 157:                                                som skapar en grund som gör det möjligt för
27568:                                                     studeranden att bli forskare inom livsmedels-
27569:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     branschen.
27570:        för att den av staten finansierade forsk-       En omfattande utbildning på hög nivå som
27571:        ningen i livsmedelsekonomin kan anord-       syftar till grundexamen vid högskola är en nöd-
27572:        nas i vårt land?                             vändig men inte en tillräcklig grund för utbild-
27573:                                                     ning av forskare inom livsmedelsbranschen. Här-
27574:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    utöver behövs en effektiv och planenlig fortsatt
27575: framföra följande:                                  utbildning.
27576:                                                         Genom förordning har även stadgats om livs-
27577:    De förändringar som sker och kommer att ske      medelsbranschens vetenskapliga påbyggnads-
27578: inom livsmedelsbranschen ställer stora krav på      examina samt licentiat- och doktorsexamen i
27579: forskningen inom området. 1 detta avseende är       livsmedelsvetenskapen. Enligt förordningen bör
27580: livsmedelsekonomin ett centralt och i modern        studeranden i srudierna för licentiatexamen upp-
27581: mening nytt område inom livsmedelsbranschen.        nå
27582:    Utvecklingsarbetet ifråga om utbildning och          1) god förtrogenhet med det egoa forsknings-
27583: forskning i livsmedelsekonomi på universitetsnivå   området och dess samhälleliga betydelse samt
27584: kom igång egentligen först under den andra          förmåga att på detta område självständigt och
27585: hälften av 1970-talet. Vid utvecklandet har man     kritiskt tillämpa vetenskapliga forskningsmeto-
27586: under de senaste åren varit tvungen att koncen-     der;
27587: trera sig på att skapa en grund för området, att        2) förtrogenhet med den historiska utveck-
27588: anordna grundutbildningen och utbildningen av       lingen, grundproblemen och forskningsmetoder-
27589: forskare.                                           na inom de vetenskapsområden som ansluter sig
27590:    Genom den förordning som gavs år 1978 har        till det egoa forskningsområdet; samt
27591: stadgats om livsmedelsbranschens examina vid            3) förtrogenhet med vetenskapsteori.
27592: agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten,         1 studierna för doktorsexamen bör studeranden
27593: dvs. om kandidat-, licentiat- och doktorsexamina    förvärva fördjupad förtrogenhet med dessa om-
27594: i livsmedelsvetenskaper.                            ständigheter samt uppnå förmåga för att själv-
27595:    Genom förordningen stadgas om det allmänna       ständigt skapa nytt vetenskapligt vetande.
27596: målet för kandidatexamen i livsmedelsvetenska-         Det finns således bas och uppställda mål i
27597: per, enligt vilket den utbildning som leder till    form av stadganden för utbildningen av forskare
27598: kandidatexamen bör bibringa studeranden en          i livsmedelsekonomi. Vid utvecklandet av det
27599: allmän förmåga att handha uppgifter vilka           andra grundelementet ifråga om forskningen,
27600: förutsätter vetenskaplig sakkunskap inom livsme-    dvs. vid utvecklandet av resurser har man likaså
27601: delsbranschen. Vidare bör studeranden enligt        under de senaste åren strävat till att skapa en
27602: förordningen uppnå förmåga att ur vetenskaplig      grund för utvecklandet av detta område.
27603: synpunkt förstå och analysera ifrågavarande yr-        Ar 1977 inrättades en professur, ett lektorat
27604: kessektors struktur, funktion och utvecklings-      och en assistentbefattning i livsmedelsekonomi
27605: problem samt uppnå förmåga att varsebli, analy-     vid Helsingfors universitet. Ar 1985 inrättades en
27606: sera och avgöra vetenskapliga yrkesmässiga pro-     överassistentbefattning vars undervisning är spe-
27607: blem inom livsmedelsbranschen. Studeranden          cialiserad på livsmedelshandeln samt en amanu-
27608: bör likaså uppnå förmåga att förvärva vetenskap-    ensbefattning vars undervisning är specialiserad
27609:                                        1986 vp. -      KK n:o 157
27610: 
27611: på uppgifter inom hoteli- och restaurangbran-          skapen har mycket väl kunnat förverkligas vid
27612: schen. Man uppstälide som mål för undervis-            agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten där stör-
27613: ningen i livsmedelsekonomi att ge studeranden          sta delen av de erforderliga läroämnena är repre-
27614: färdigheter för att enligt egen specialiseringsin-     senterade.
27615: riktning självständigt fatta ekonomiska beslut            Forskningen i livsmedelsbranschen och särskilt
27616: inom olika delområden inom livsmedelsekono-            i livsmedelsekonomin i vårt land befinner sig i
27617: min. Man strävae tili att uppnå detta mål genom        många avseenden i sin början. Som resultat av de
27618: en tvärvetenskaplig undervisning.                      senaste årens utvecklingsarbete hålier man på att
27619:     För det första strävae man tili att säkerstälia    nå en utbildning som ger en bra grund för att
27620: varukunskapen ifråga om livsmedel samt insikter        effektivera forskningen inom området.
27621: i den teknologi som tillämpas för produktion och          Vid utvecklandet av forskningen i livsmedels-
27622: distribution av livsmedel. För det andra strävae       ekonomi är det centralt att resurser fås för detta
27623: man till att med hjälp av de olika läroämnen som       område. Vid Helsingfors universitet behöver man
27624: behandlar företagsekonomi och konsumentbe-             fortfaeande komplettera grundresurser, för att
27625: teende säkerställa förutsättningarna för det eko-      särskilt forskarutbildningen inom området kan
27626: nomiska beslutsfattandet. De 20 kandidater som         effektiveras. Således behövs komplettering inom
27627: hittills blivit färdiga hae mycket lätt placerat sig   vissa särskilda områden inom livsmedelsekono-
27628: inom näringslivet och efterfrågan överstiger klart     min.
27629: utbudet. Enligt nuvaeande planer inleds utbild-           Förutom grundresurser för universitet är en
27630: ningen inom hoteli- och restaurangbranschen            ökning av forskningsanslagen nödvändig för de
27631: samt inom storhushåli vid agrikulrur-forstve-          forskningsprojekt som behandlar livsmedelseko-
27632: tenskapliga fakulteten hösten 1988.                    nomi. Härvid spelar anslagen för och forskar-
27633:     Internationelia utbildningsprogram samt un-        tjänsterna vid Finlands akademi samt den pro-
27634: dervisning och forskning i konsumentbeteende är        jektfinansiering som fås från olika kälior en
27635: de projekt som man i detta skede planerar och          central roli. Förutom nivån på dessa resurser
27636: utvecklae. Projekten genomförs dock först på           gäller frågan även hur resurserna anvisas för
27637:  1990-talet.                                           forskningen inom livsmedelsekonomin.
27638:     Genom ovan anförda utvecklingsåtgärder hae            Vid sidan av nya resurser bör uppmärksamhet
27639: man skapat en grund på vilken grundutbild-             även fästas vid omfördelningen av resurserna vid
27640: ningen, forskarutbildningen och en utvidgad            forskningsanstalter inom jordb,.ruket i enlighet
27641: forskning i livsmedelsekonomi kan byggas.              med de ändrade kraven inom området. Detta
27642:     Livsmedelsekonomin som forskningsobjekt är         förutsätter att tyngdpunktsområdena inom den
27643: en omfattande helhet som innehåller de skeden          forskning som gäller jordbruk värderas på nytt
27644: inom produktioneo som följer efter primärpro-          och att resurserna omfördelas i enlighet med de
27645: duktionen, dvs. livsmedelsindustrin, livsmedels-       nya behoven. Atminstone på längre sikt borde
27646: handeln, inkvarterings- och förplägningsrörelse,       detta innebära att de nuvarande resurserna anvi-
27647: massbespisning, livsmedelskontroli, internatio-        sas för forskningen inom livsmedelsekonomin.
27648: neli verksamhet samt olika stödåtgärder, som              Finansieringen av forskningen inom livsme-
27649: finansiering. De viktigaste forskningsbehoven har      delsekonomin är splittrad till olika ministerier.
27650: under det senaste decenniet överflyttats till forsk-   Detta torde försvåra en helhetssyn. Härvidlag
27651:  ningsobjekt som står konsumenten nära.                borde man göra en klar aebetsfördelning mellan
27652:     Särskilt har formerna och trenderna i konsu-       den forskning som bedrivs vid universitet, vid
27653:  mentbeteendet, anknytningen av tjänster av oli-       forskningscentraler och den forskning som be-
27654: ka slag tili livsmedlen samt möjligheterna inom        drivs inom själva näringslivet. Likaså påkaliar
27655:  den internationelia verksamheten spelat en allt       fördelningen av finansieringsansvaeet en precise-
27656:  viktigaee roli inom forskningsbehoven. Systemet       ring.
27657:  med livsmedelsekonomin, produkter och fabrikat           Med hänsyn till den centrala betydelse som
27658:  samt styrnings- och kontroliåtgärder inom den         livsmedelsekonomin hae inom livsmedelsbran-
27659:  offentliga förvaltningen utgör dock även centrala     schen och i nationalekonomin anser regeringen
27660:  forskningsobjekt.                                     detvara viktigt att frågan om forskningens nulä-
27661:     Det ovan anförda visar att forskningen inom        ge inom livsmedelsekonomin utreds och att ett
27662:  livsmedelsbranschen är tvärvetenskaplig och eko-      förslag utarbetas för att forskningen inom områ-
27663:  nomin är en del av tvärvetenskapen. Tvärveten-        det kan effektiveras.
27664:      Helsingfors den 20 maj 1986
27665: 
27666:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
27667:                                                 1986 vp.
27668: 
27669: Kirjallinen kysymys n:o 158
27670: 
27671: 
27672: 
27673: 
27674:                                    Mattila: Kahden turvevoimalan rakentamisesta Pohjois-Pohjan-
27675:                                      maalle
27676: 
27677: 
27678:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27679: 
27680:   Kauppa- ja teollisuusministeriön laatiman säh-       sien turbiinien ansiosta Iijoen ja Yli-Iin osuus n.
27681: köhuolto 1990-luvulla -suunnitelman mukaan             2-4 milj. mk/v.
27682: maahamme tarvitaan merkittävästi sähkön tuo-              Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto on to-
27683: tantokapasiteettia lisää nykyiseen verrattuna. Yh-     dennut osaltaan, että jos Kollaja-hanke toteute-
27684: tenä pääperiaatteena tässä suunnitelmassa on ns.       taan, on rakentamisessa huomioitava Iijoki-selvi-
27685: hajautetun sähköntuotannon toteuttaminen,              tyksessä esitetty suunnitelmamuutos mahdollis-
27686: missä korostetaan mm. kaupunkien lämmitysvoi-          ten haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi. Yk-
27687: malaitosten, teollisuuden prosessivoimalaitosten       sityiskohtaiset rakentamisratkaisut on valittava
27688: sekä taloudellisesti rakennettavissa olevan vesivoi-   mahdollisimman pitkälle ao. vaikutusalueen
27689: man sekä turvelauhdevoiman rakentamisen vält-          väestön vaatimuksia vastaaviksi, todetaan edel-
27690: tämättömyyttä. Vesivoiman rakentamiseen suun-          leen seutukaavaliiton kannanotossa. Kunta onkin
27691: nitelman mukaan suhtaudutaan pidättyvästi,             tarkan selvityksen pohjalta päätynyt Kailaja-
27692: mutta kuitenkin vesivoiman lisäyksen on kaavail-       altaan rakentamisen ja samalla turvelauhdevoi-
27693: tu nousevan vuoteen 2000 mennessä noin 150             malan rakentamisen kannalle.
27694: MW. Niinikään suunnitelmissa korostetaan tur-
27695:                                                           Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto toteaa
27696: velauhdevoiman rakentamista ja edellytetään li-
27697:                                                        vielä omissa kannanotoissaan, että maakunnan
27698: säyksen tarpeeksi ainakin 150 MW.
27699:                                                        kaakkoisosa runsaine turvesoineen on edullista
27700:                                                        aluetta turpeenjalosruslaitokselle. Alueella onkin
27701:    Eduskunnassa parasta aikaa käsiteltävänä ole-       vireillä useampia tätä tarkoittavia hankkeita, mi-
27702: van ns. koskiensuojelulain mukaan Iijoen keski-        kä onkin ymmärrettävää niin runsaitten turveva-
27703: osan eli ns. Kollajan altaan rakentaminen on           rojen hyödyntämisen kuin korkeana pysyttelevien
27704: hallituksen esityksessä jätetty koskiensuojelulain     työttömyyslukujenkin vuoksi. Pohjois-Pohjan-
27705: piiriin. Kollajan rakentaminen on kuitenkin kyt-       maan pitkään jatkunut ja kasvava työttömyys
27706: ketty Pudasjärven turvevoimalan rakentamiseen          osalta~n edelly~tää pikaisia ratkaisuja työttömyy-
27707: mm. kannattavuussyiden vuoksi. Pohjolan Voi-           den heventäm1seks1 ja tätä taustaa vasten on
27708: ma Oy on syksyllä 1985 tehnyt ehdotuksen, että         luonnollista, että maakunnassa ajetaan voimak-
27709: se rakentaisi Pudasjärvelle sähköä tuottavan 150       kaasti niin Pudasjärven kuin maakunnan kaak-
27710: MW:n rurvelauhdutusvoimalan, mikäli yhtiö sai-         koisosaankin sijoitettavan turvelauhdevoimalan
27711: si samalla mahdollisuuden Iijoen Kollajan altaan       pikaista rakentamista. Koskiensuojelulain lähete-
27712: ja voimalan rakentamiseen. Investointina kyseiset      keskustelussa kysyttiin eräitten edustajien pu-
27713: hankkeet olisivat n. 1,5 mrd. mk. Turpeen              heenvuoroissa mm., onko turvelauhdevoimalan/
27714: käytön välittömäksi työllistäväksi vaikutukseksi       -voimalain rakentaminen mahdollista erillisinä
27715: on arvioitu turpeen tuotannossa ja voimalaitok-        ratkaisuina, mikäli riittävää yksimielisyyttä em.
27716: sella keskimäärin 420 vuotuista työpaikkaa ja          lain sisällön osalta ei olisi saatavissa. Tähän
27717: välilliseksi vaikutukseksi paikallisella tasolla       kysymykseen ei mielestäni saatu riittävän perus-
27718: 100-200 työpaikkaa vuodessa. Koko hankkeen             teltua vastausta. Molempien mahdollisten hank-
27719: rakentamisaikana (7 v.) vuotuinen työllistämis-        keiden toteuttaminen edellyttää joka tapauksessa
27720: vaikutus olisi runsaat 200 työpaikkaa. Rakenta-        valtion merkittävää mukaantuloa ja valtiovallan
27721: misen jälkeen Pudasjärven kunnan osuus sähkön          taholla tehtäviä selvityksiä.
27722: nettotuotannosta olisi n. 5 milj. mk/v., ja Iijo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27723: keen jo rakennettujen viiden voimalan kolman-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27724: 
27725:  260437)
27726: 2                                    1986 vp. -     KK n:o 158
27727: 
27728: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           kahden turvevoimalan rakentamisesta
27729: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                         Pohjois-Pohjanmaalle niin, että toisen si-
27730:                                                             joituspaikka olisi Pudasjärvellä ja toisen
27731:           Katsooko Hallitus mahdolliseksi tehdä             maakunnan kaakkoisosassa?
27732:        vielä kuluvan kevään aikana päätökset
27733: 
27734:     Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1986
27735: 
27736:                                            Kalevi Mattila
27737:                                        1986 vp. -      KK n:o 158                                       3
27738: 
27739: 
27740: 
27741: 
27742:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27743: 
27744:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ratkaisemaan sen, kuinka paljon ves1v01maa on
27745: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sähköntuotantoon käytettävissä.
27746: olette 16 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-           Ministeriön esittämään sähköhuollon 1990-
27747: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       luvun kokonaisratkaisuun sisältyy myös turvevoi-
27748: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        man tuotantokapasiteettia, josta ns. erillisenä
27749: Mattilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-     turvelauhdevoimana on arvioitu rakennettavan
27750: tä n:o 158:                                            noin 150 MW sähkötehoa. Esitys ei kuitenkaan
27751:                                                        rajoita turvelauhdevoiman rakentamista nimen-
27752:           Katsooko Hallitus mahdolliseksi tehdä
27753:                                                        omaan em. määrään.
27754:        vielä kuluvan kevään aikana päätökset
27755:        kahden turvevoimalan rakentamisesta                Hallitus on vastikään antanut eduskunnalle
27756:        Pohjois-Pohjanmaalle niin, että toisen si-      esityksen energiaverotuksen uudistamiseksi siten,
27757:        joituspaikka olisi Pudasjärvellä ja toisen      että se perustuisi pääsääntöisesti liikevaihtovero-
27758:        maakunnan kaakkoisosassa?                       tukseen. Energiaverouudistuksella on vaikutusta
27759:                                                        turvelauhdutusvoiman kilpailukykyyn.
27760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Tähän mennessä tehtyjen selvitysten mukaan
27761:                                                        turvelauhdutusvoiman rakentaminen ei ole ta-
27762: seuraavaa:
27763:                                                        loudellisesti erityisen kannattavaa pelkillä säh-
27764:    Päävastuu valtioneuvoston vuonna 1983 hyväk-        köntuotantokustannuksilla arvioituna. Tämä joh-
27765: symän energiapoliittisen ohjelman toimenpitei-         tuu lähinnä suurista investointikustannuksista.
27766: den toteutuksesta ja niiden seurannasta kuuluu         Energiaverouudistuksen vaikutuksia ei ole voitu
27767: kauppa- ja teollisuusministeriölle. Hyväksyessään      ottaa tässä vielä huomioon. Turvelauhdutusvoi-
27768: ohjelman valtioneuvosto edellytti, että ennen          man rakentamista puoltavat kuitenkin myös
27769: seuraavia suurvoimalaitospäätöksiä selvitetään         energiahuollon varmuustekijät, omavaraisuusnä-
27770: vielä sähkön kysyntänäkymiä ja vaihtoehtoisten         kökulma yleensä, sekä hankkeen alueelliset elvyt-
27771: voimalaitosratkaisujen taloudellisuutta. Näitä         tävät vaikutukset rakennusaikaisen työllisyysli-
27772: koskevat selvitykset sekä syksyllä 1985 hallituksen    säyksen ja voimalaitokselle sekä turpeentuotan-
27773: iltakoulussa edellytetyt lisäselvitykset mm. vasta-    toon ja kuljetukseen syntyvien pysyvien työpaik-
27774: painevoiman ja sähkön käytön tehostamisen to-          kojen muodossa. Investointien kotimaisuusaste
27775: teuttamisedellytyksistä ovat valmistuneet ja tuo-      olisi myös muita lauhdutusvoimalaitoksia korke-
27776: neet lisätietoa tilanteeseen.                          ampi.
27777:    Edellä esitetyltä pohjalta kauppa- ja teollisuus-      Esitetyn energiaverouudistuksen yhteydessä on
27778: ministeriö on voinut tehdä ehdotuksen 1990-            mm. turvelauhdutusvoiman kilpailukykyä pyritty
27779: luvun sähköhuollon linjaratkaisuksi. Ministeriö        parantamaan siten, että liikevaihtoverotettavaa
27780: esitteli kehittämisehdotuksen talouspoliittiselle      myyntiä laskettaessa olisivat voimalaitosinvestoin-
27781: ministerivaliokunnalle maaliskuussa 1986. Ener-        nit ja turpeen hankintakustannukset vähennys-
27782: giatalouden pitkäjänteisen ja linjakkaan hoidon        kelpoisia. Lisäksi turve ja muut kotimaiset poltto-
27783: kannalta on esityksen mukaan energiataloutta           aineet vapautettaisiin liikevaihtoverosta. Voima-
27784: koskevia lähiajan päätöksiä syytä tarkastella koko-    yhtiöille tämä merkitsee sitä, että turvelauhdu-
27785: naisuutena ja linjaratkaisuina sen sijaan, että        tusvoimalaitoksen investointikustannus pienenee
27786: niihin otettaisiin kantaa tapaus kerrallaan ja         merkittävästi ja samoin polttoainekustannukset
27787: toisistaan riippumattomina.                            alenisivat.
27788:     1990-luvun sähköhuolto-ohjelmaa valmistelta-          Energiaverouudistuksen lisäksi on turvelauh-
27789: essa vesivoiman osalta lähtökohtana oli ympäris-       dutusvoiman kilpailukykyä mahdollista edelleen
27790: töministeriössä valmisteltu koskiensuojelulaki.        parantaa myöntämällä investointiavustuksia sekä
27791: Mahdollisuudet vesivoiman lisärakentamiseen            lisäämällä rahalaitoslainojen korkotukea turvevoi-
27792: ovat melko rajalliset ja eduskunta tulee nyt           malainvestointeihin. Tämä edellyttää kuitenkin,
27793: 4                                      1986 vp. -- KJ( n:o 158
27794: 
27795: että eduskunta osoittaa tarkoitukseen riittävästi        peen tuottajien tai käyttäjän itsensä hallinnassa,
27796: varoja seuraavissa tulo- ja menoarvioissa.               jotta turpeen saanti kohtuuhintaan varmistuu.
27797:    Turvetta käyttävien lauhdutusvoimalaitosten              Turvelauhdutusvoimalaitosten samoin kuin
27798: mahdollinen kokoluokka on 100--250 MW. Vii-              muidenkin konventionaalisten voimalaitosten ra-
27799: me aikoina on eniten ollut esillä noin 150 MW:n          kentamisesta, sijaintipaikoista ja avustusten hake-
27800: kokoinen laitosyksikkö, sillä suuremmilla yksi-          misesta päättävät varsinaisesti voimayhtiöt. Saa-
27801: köillä turpeen ja lauhdutusveden saanti Suomen           tuaan turvelauhdutusvoimalaitoshanketta koske-
27802: olosuhteissa hankaloituvat. Jo 150 MW:n yksiköl-         van avustushakemuksen kauppa- ja teollisuusmi-
27803: le joudutaan turvetta kuljettamaan aikaa myöten          nisteriö käsittelee sen tavanomaisessa järjestykses-
27804: laajalta alueelta. 50 -- 100 km:n kuljetusmatkat         sä ja ottaen huomioon myös sen, paljonko avus-
27805: ovat mahdollisia, kunhan keskikuljetusetäisyys           tusvaltuuksia kotimaista polttoainetta käyttävien
27806: jää alle 50 km:n. Suomessa ei ole niin suuria            laitosten tukemiseen on käytössä. Ministeriö on
27807: soita, että laitos voisi toimia pelkästään yhden         alustavasti neuvotellut voimayhtiöiden kanssa
27808: turpeentuotantopisteen kupeessa.                         julkisten varojen käytöstä vireillä oleviin hankkei-
27809:    Turvetta käyttävän lauhdutusvoimalaitoksen            sun.
27810: mahdollisia sijaintipaikkoja on muutama. Sovel-             Voimayhtiöt tehnevät ratkaisunsa turvelauhde-
27811: tuvin alue on ilmeisesti Pohjanmaan laajojen             voiman suhteen ilmeisesti vasta sitten, kun niillä
27812: suoalueiden vyöhyke. Mahdollisina sijoituspaik-          on tarvittavat teknilliset selvitykset kaavailemis-
27813: koina ovat sähköntuottajat esittäneet muun mu-           taan voimalaitoshankkeista ja kun ne ovat riittä-
27814: assa Pudasjärveä ja Pohjois-Pohjanmaan kaak-             västi selvittäneet hallituksen esittämän energiave-
27815: koisosaa eli Haapaveden seutua.                          rouudistuksen vaikutusta turvelauhdevoiman kil-
27816:    Pohjolan Voima Oy on yhdessä Pudasjärven              pailukykyyn.
27817: kunnan kanssa tarkemmin selvitellyt n. 150                  Viimeaikaiset Neuvostoliiton ydinvoimalaitos-
27818: MW: n suuruisen turvelauhdutusvoimalaitoksen             onnettomuudesta johtuneet tapahtumat antavat
27819: rakentamismahdollisuuksia Pudasjärvelle. Imat-           aiheen, kun ydinvoiman lisärakentamista koske-
27820: ran Voima Oy:n suorittamat turvelauhdutusvoi-            vat valmistelutyöt nyt keskeytyvät, aikaistaa
27821: malaitoksia koskevat alustavat teknilliset selvityk-     suunnitelmia ja valmisteluja ns. konventionaali-
27822: set puolestaan ovat suuntautuneet pääasiassa             sen lauhdevoiman rakentamiseksi, missä yhtey-
27823: Pohjois-Pohjanmaan kaakkoisosaan.                        dessä myös turvevoiman rakentaminen tulee en-
27824:    150 MW:n laitos käyttäisi jyrsinturvetta vuo-         tistäkin ajankohtaisemmaksi.
27825: dessa 2--2,5 milj. m 3• Määrä vaatii noin 5 000             Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen
27826: ha suota tuotantopinta-alaksi sekä noin 5 000 ha         mukaan voidaan 1990-luvun sähköhuolto-ohjel-
27827: vara-alueeksi, joka otetaan käyttöön, kun alkupe-        maan sisällyttää kahden kookkaan turvevoimalai-
27828: räinen suoala on käytetty loppuun. Kummalta-             toksen rakentaminen. Tässä yhteydessä työllisyys-
27829: kin esillä olevalta alueelta näyttäisi löytyvän tar-     näkökohdatkin huomioon ottaen tulee käynnis-
27830: vittava tuotantoon soveltuva suoala. Tärkeätä on         tää valmistelutyöt edellytysten luomiseksi Pudas-
27831: myös, että mainitut suoalat ovat joko polttotur-         järven turvevoimalaitoksen rakentamiselle.
27832: 
27833:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1986
27834: 
27835:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
27836:                                          1986 vp. -      KK n:o 158                                        5
27837: 
27838: 
27839: 
27840: 
27841:                                   Till Riksdagens Herr Talman
27842: 
27843:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              kommer nu att avgöra hur mycket vattenkraft
27844: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            kan användas för elproduktion.
27845: av den 16 april 1986 till vederbörande medlem                I den helhetslösning som ministeriet presente-
27846: av statsradet för avgivande av svar översänt av-         rat angående elförsörjningen på 1990-talet ingår
27847: skrift av följande av riksdagsman Mattila under-         också produktionskapacitet för torvkraft, av vii-
27848: tecknade spörsmål nr 158:                                ken som s.k. torvkondenskraft skall enligt upp-
27849:                                                          skattningarna byggas ca 150 MW eleffekt. För-
27850:            Anser Regeringen att det är möjligt att       slaget begränsar dock inte byggande av torvkon-
27851:         ännu i vår fatta beslut om byggande av           denskraft till denna mängd.
27852:         två totvkraftverk i norra Österbotten så
27853:         att det ena kraftverket förläggs till Pu-            Regeringen har nyligen avlåtit till riksdagen en
27854:         dasjärvi och det andra till sydöstra delen       proposition för reformering av energibeskatt-
27855:                                                          ningen så att den i regel skall basera sig på
27856:         av landskapet?
27857:                                                          omsättningskatt. Energiskattereformen har bety-
27858:                                                          delse för torvkondenskraftens konkurrensförmå-
27859:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra        ga.
27860: följande:                                                    Enligt de utredningar som hittills gjorts är det
27861:    Huvudansvaret för genomförande och uppfölj-           inte ekonomiskt särskilt lönsamt att bygga torv-
27862: ning av åtgärderna i det energipolitiska program         kondenskraft uppskattad endast med kost-
27863: som statsrådet godkände år 1983 ankommer på              naderna för elproduktion. Detta beror framför
27864: handels- och industriministeriet. När statsrådet         allt på stora investeringskostnader. Effekterna av
27865: godkände programmet förutsatte det att innan             energiskattereformen har inte ännu kunnat beak-
27866: beslut om kommande storkraftverk fattas skall            tas. För byggande av torvkondenskraft talar dock
27867: utsikterna för elförbrukningen och hur ekono-            också säkerhetsfaktorerna i anslutning till energi-
27868: miska alternativa kraftverkslösningar är ytterliga-      försörjningen, aspekterna på självförsörjning i
27869: re utredas. Utredningar angående dessa och de            allmänhet och de stimulerande regionala effekter
27870: tilläggsutredningar som statsrådets aftonskola           som projektet medför i form av ökad sysselsätt-
27871: hösten 1985 forutsatte bl.a. angående förutsätt-         ning och fasta arbetsplatser vid kraftverket, inom
27872: ningarna för en effektivare användning av mot-           torvproduktionen coh transporterna. Den in-
27873: tryckskraft och el har blivit färdiga och gett           hemska graden av investeringar skulle också vara
27874: ytterligare information om läget.                        högre än i fråga om andra kondenskraftverk.
27875:    På ovan nämnd basis har handels- och indust-              I samband med den föreslagna energiskattere-
27876: riministeriet kunnat lägga fram sitt förslag till en     formen har man försökt förbättra konkurrensför-
27877: linjelösning angående elförsörjningen på 1990-           mågan bl.a. för torvkondenskraft så att vid
27878: talet. Ministeriet presenterade sitt utvecklings-        uträkning av den försäljning för viiken skall
27879: förslag för finanspolitiska ministerutskottet i          erläggas omsättningsskatt skulle investeringar i
27880: mars 1986. Med tanke på en långsiktig och                kraftverk och anskaffningskostnaderna för torv
27881: linjeren skötsel av energihushållningen är det           vara avdragsgilla. Dessutom skulle torv och andra
27882: enligt förslaget skäl att granska de beslut angåen-      inhemska bränslen befrias från omsättningskatt.
27883: de energihushållningen som fattas i en nära              För kraftbolagen innebär detta att investerings-
27884: framtid som en helhet och linjelösningar i stället       kostnaderna för torvkondenskraftverk kommer
27885: för att man skulle ta ställning till dem fall för fall   att minska betydligt och bränslekostnaderna lika-
27886: och oberoende av varandra.                               så.
27887:    Vid beredningen av 1990-talets elförsörjnings-            Vid sidan av energiskattereformen är det möj-
27888: program var utgångspunkten för vattenkraftens            ligt att ytterligare förbättra konkurrensförmågan
27889: del den forsskyddslag som hade beretts vid               för torvkondenskraft genom att bevilja investe-
27890:  miljöministeriet. Möjligheterna till utbyggd vat-       ringsbidrag samt genom att öka räntestödet för
27891: tenkraft är ganska begränsade och riksdagen              lån som penninginrättningarna beviljar för torv-
27892: 6                                      1986 vp. -      KK n:o 158
27893: 
27894: kraftverk. Förutsättningen är dock att riksdagen        viktigt att nämnda mossområden besitts av pro-
27895: anvisar tillräckliga medel i följande statsförslag.     ducenterna eller användarna av bränntorv för att
27896:    Den eventuella storleksklassen för kondens-          tillgången på torv till rimligt pris kan garanteras.
27897: kraftverk som använder torv är 100-250 MW.                 Det är kraftbolagen som beslutar om byggande
27898: Under den senaste tiden har mest aktuell varit en       av, förläggningsplatserna för och sökande av
27899: kraftverksenhet på ca 150 MW, eftersom det blir         understöd för torvkondenskraftverk ävensom
27900: svårare att garantera tillförsel av torv och konden-    andra konventionella kraftverk. Sedan handels-
27901: seringsvatten till större enheter i finländska för-     och industriministeriet fått ansökan om under-
27902: hållanden. Redan i fråga om enheter på 150 MW           stöd för torvkondenskraftverk handlägger minis-
27903: måste man med tiden transportera torv från stora        teriet den i vanlig ordning och beaktar samtidigt
27904: områden. Transportsträckorna på 50-100 km är            hur mycket det finns befogenheter för beviljande
27905: möjliga, bara den genomsnittliga transport-             av understöd för anläggningar som använder
27906: sträckan blir kortare än 50 km. Det finns inte så       inhemska bränslen. Ministeriet har preliminärt
27907: stora mossar i Finland att kraftverket kunde            förhandlat med kraftbolagen om användningen
27908: använda av ett enda produktionsställe.                  av offentliga medel för aktuella projekt.
27909:    Det finns redan några möjliga förläggnings-             Kraftbolagen torde fatta sina beslut angående
27910: platser för kondenskraftverk som använder torv.         torvkondenskraft först sedan de har nödvändiga
27911: Det lämpligaste området är uppenbarligen zonen          tekniska utredningar om planerade kraftverkspro-
27912: med vida mossområden i Österbotten. Elprodu-            jekt och sedan de har tillräckligt utrett de
27913: centerna har föreslagit bl.a. Pudasjärvi och syd-       verkningar som den av regeringen föreslagna
27914: östra delen av norra Österbotten, dvs. Haapavesi        energiskattereformen har på torvkondenskraftens
27915: region, som eventuella förläggningsplatser.             konkurrensförmåga.
27916:    Pohjolan Voima Oy har tillsammans med Pu-               De senaste tidernas händelser på grund av
27917: dasjärvi kommun närmare utrett möjligheterna            kärnkraftverksolyckan i Sovjetunionen ger anled-
27918: att bygga ett kondenskraftverk på ca 150 MW i           ning till, eftersom beredningsarbetet för utbyg-
27919: Pudasjärvi. De preliminära tekniska utredningar         gande av kärnkraft nu avbryts, att tidigarelägga
27920: angående torvkondenskraftverk som Imatran               planer och förberedelser för byggande av s.k.
27921: Voima Oy utfört har för sin del gällt huvudsakli-       konventionell kondenskraft, i vilket samman-
27922: gen sydöstra delen av norra Österbotten.                hang även byggandet av torvkraft blir allt aktuel-
27923:    Ett kraftverk på 150 MW skulle förbruka              lare.
27924: 2-2,5 milj. m 3 frästorv per år. Denna volym               Enligt handels- och industriministeriets upp-
27925: kräver ca 5000 ha mosse som produktionsareal            fattning kan i 90-talets elförsörjningsprogram
27926: och ca 5000 ha som reservområde, vilket tas i           intas byggande av två stora torvkraftverk. I det
27927: produktion sedan det ursprungliga produktions-          här avseendet och även med tanke på sysselsätt-
27928: området har förbrukats. I de båda föreslagna            ningspunkterna skall förberedelserna inledas för
27929: områden verkar finnas erforderligt mossområde           att förutsättningarna kan skapas för byggande av
27930: som lämpar sig för produktion. Det är också             ett torvkraftverk i Pudasjärvi.
27931: 
27932:      Helsingfors den 15 maj 1986
27933: 
27934:                                                        Handels- och industriminister Seppo Lindblom
27935:                                                1986 vp.
27936: 
27937: Kirjallinen kysymys n:o 159
27938: 
27939: 
27940: 
27941: 
27942:                                   Kokko ym.: Maatalouden lomittajapulan poistamisesta
27943: 
27944: 
27945:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27946: 
27947:    Kunnallisista päätoimisista lomittajista on        ammatin arvostusta ja useimmat koulutuksen
27948: useimmissa Suomen kunnissa huutava pula.              saaneet eivät hakeudukaan lomittajiksi. Sopiviro-
27949: Vuoden 1981 huhtikuun alusta lukien lakia maa-        pia koulutuspaikkoja olisivat maatalousoppilai-
27950: talousyrittäjien vuosiloman ja sijaisavun järjestä-   tokset.
27951: misestä (102/78) muutettiin siten (64/81), että          Lomittajien määrä tulee lisääntymään lähitule-
27952: lomituspalvelujen järjestäminen tuli ensisijaisesti   vaisuudessa. Esimerkiksi Kymen läänissä tarvittai-
27953: kunnan velvollisuudeksi. Sen mukaan kunnan            siin välittömästi lisää lomittajia n. 350. Juuri
27954: tulee ottaa palvelukseensa tarpeellinen määrä         solmittu maataloussopimus lisää edelleen maata-
27955: maatalouslomittajia. Kunnat eivät ole kuiten-         louslomittajien tarvetta.
27956: kaan voineet täyttää lain velvoitetta, koska lomit-      Alueilla, joilla lomittajia on vaikea saada, on
27957: tajia ei ole tällä hetkellä riittävästi.              samanaikaisesti runsaasti työttömyyttä. Tehok-
27958:                                                       kaalla lomittajakoulutuksella voitaisiin myös
27959:    Lomittajan ammattiin ja lomittajan koulutuk-       alentaa nykyisiä suuria työttömyyslukuja.
27960: seen hakeutuminen on ollut työvoiman tarpee-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27961: seen nähden vähäistä. Syynä voidaan pitää aina-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27962: kin ammatin vähäistä arvostusta ja palkkauksessa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27963: olevia puutteita. Mikäli lomittajilla olisi oma       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27964: lomittajakoulutuksensa, niin ammatin arvostus
27965: olisi parempi ja koulutushalukkuus suurempi.                    Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
27966: Lomittajien tehokkaampi koulutus tulisikin aloit-            litus aikoo ryhtyä lomittajien koulutuk-
27967: taa kiireimmiten koko maassa 1-2 vuoden kou-                 sen tehostamiseksi ja maassamme vallitse-
27968: lutusjaksolla. Nykyinen lomittajakoulutus ei lisää           van lomittajapulan poistamiseksi?
27969: 
27970:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1986
27971: 
27972:            Heikki Kokko                  Timo Kietäväinen               Lea Sutinen
27973:            Jukka Vihriälä                Matti Maijala                  Sirkka-Liisa Anttila
27974: 
27975: 
27976: 
27977: 
27978:  260452A
27979: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 159
27980: 
27981: 
27982: 
27983: 
27984:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27985: 
27986:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         valtionosuudesta annetun lain (677182) valtion-
27987: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osuusasteikon mukaisen valtionosuuden. Lomi-
27988: olette 17 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       tustoiminnan ohjausta ja valvontaa varten kunnat
27989: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      voivat palkata myös yhden tai useamman johta-
27990: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       van lomittajan.
27991: Heikki Kokon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           Vuonna 1980 päätoimisten lomittajien määrä
27992: kysymyksestä n:o 159:                                 oli noin 400. Sen jälkeen tapahtuneiden säädös-
27993:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    muutosten seurauksena lomittajien määrä on
27994:        litus aikoo ryhtyä lomittajien koulutuk-       kasvanut lähes 1 000 tomittajalla vuosittain. Pää-
27995:        sen tehostamiseksi ja maassamme vallitse-      toimisten lomittajien määrä ei kuitenkaan vielä
27996:        van lomittajapulan poistamiseksi?              vastaa palvelujen tarvetta. Lomittajapula on vai-
27997:                                                       keuttanut varsinkin sijaisavun ja viikkovapaan
27998:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      järjestämistä.
27999: ti seuraavaa:                                            Lomittajan ammattiin tullaan nykyisin lähinnä
28000:                                                       maatalousoppilaitosten 2-vuotiselta maatilatalou-
28001:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun      den peruslinjalta. Peruslinjan erikoistumislinjois-
28002: lain (2/85) 17 §:n mukaan kunnan velvollisuute-       ta lomittajaksi aikoville soveltuvat parhaiten kar-
28003: na on järjestää laissa tarkoitetut lomituspalvelut.   jatalous-, viljelijä- ja emäntälinjat. Työllisyyskou-
28004: Tätä varten kunnan tulee ottaa palvelukseensa         lutuksena järjestettävät 9 kuukauden maatalous-
28005: tarpeellinen määrä päätoimisia ja osa-aikaisia        lomittajakurssit antavat myös pätevyyden maata-
28006: maatalouslomittajia. Kunnan päätoimisten tai          louslomittajan ammattiin. Työllisyyskoulutus on
28007: osa-aikaisten lomittajien ohella voidaan kuiten-      tarkoitettu lähinnä yli 20-vuotiaille. Maatalous-
28008: kin edelleen käyttää myös maatalousyrittäjien         lomittajan ammattiin voi valmistua myös oppiso-
28009: yhteisöjen ja yrittäjien itsensä hankkimia lomitta-   pimustietä.
28010: jia. Jälkimmäiset ovatkin lomittaneet valtaosan
28011: lomitettavista päivistä.                                 Vaikka tavoitteena voidaankin pitää sitä, että
28012:    Sosiaalihallituksen tekemän selvityksen mu-        tulevaisuudessa kaikilla uusilla lomittajilla olisi
28013: kaan vuoden 1985 loppuun mennessä kuntiin oli         maatalouden ammattikoulututkinto, mieluim-
28014: palkattu 5 311 päätoimista lomittajaa ja 149          min omalta erikoistumislinjaltaan, työllisyyskurs-
28015: johtavaa lomittajaa. Tämän lisäksi maatalousyrit-     situksen merkitys tulee korostumaan edelleen
28016: täjäin yhteisöillä oli palveluksessaan 106 maata-     lähivuosina yhtenä uudelleenkoulutus- ja myös
28017: louslomittajaa. Tällä hetkellä päätoimisia lomit-     lomittajien täydennyskoulutusväylänä. Varsinkin
28018: tajia arvioidaan olevan lähes 6 000. Päätoimiset      Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa, joissa lomitus-
28019: lomittajat lomittavat tällä hetkellä noin 40-45       toimintojen työllistävä vaikutus on kaikkein sel-
28020: prosenttia kaikista lomitettavista päivistä.          vimmin tiedostettu, on työvoimaviranomaisten ja
28021:    Lomituspalveluja koskevat säännökset ja rahoi-     lomalautakuntien välisellä yhteistyöllä pystytty
28022: tusperusteet eivät ole esteenä lomittajien määrän     lisäämään lomittajien määrää. Tällöin ratkaisevan
28023: lisäämiselle kunnissa. Kunnille lomittajien paik-     merkityksen ovat saaneet maatalouslomittajan
28024: kaamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kor-       työllisyyskurssit.
28025: vata täysimääräisesti valtion tulo- ja menoarvioon       Lomittajien ammattiin ja lomittajakoulutuk-
28026: varatuilla määrärahoilla.                             seen hakeutuminen on ollut työvoiman tarpee-
28027:    Säännöksillä on pyritty vaikuttamaan kuntata-      seen nähden vähäistä. Ammattia ei pidetä sellai-
28028: son hallintoa kehittämällä myös käytännön to-         sena toiveammattina, että se ohittaisi muut
28029: teutuksen tehostamiseen. Vuoden 1983 lainmuu-         avoinna olevat työpaikat. Tämän vuoksi alueilla,
28030: toksen ( 1051183) perusteella kunnissa tulee olla     joilla on tarjolla muitakin työmahdollisuuksia,
28031: lomalautakunnan sihteerin virka. Sihteerin palk-      lomittajien saanti on vaikeaa. Syynä voidaan
28032: kauksesta aiheutuviin kustannuksiin kunta saa         pitää ammatin vähäistä arvostusta ja palkkaukses-
28033: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja       sa olevia puutteita.
28034:                                          1986 vp. -      KK n:o 159                                       3
28035: 
28036:    Lomittajien koulutusmahdollisuuksien kehittä-         maatalouslomittajan palkka on koulutuksesta ja
28037: miseksi sosiaali- ja terveysministeriö ja sosiaalihal-   kokemuksesta riippuen palkkaluokkien Y14-
28038: litus pyrkivät yhdessä opetus- ja työvoimaviran-         Y17 mukainen. Määräajaksi otettujen maatalous-
28039: omaisten kanssa löytämään keinoja, joilla osal-          lomittajien tuntipalkka maksetaan palkkaluokan
28040: taan voidaan vaikuttaa päätoimisten lomittajien          Y12 mukaan. Lomittajien palkkahinnoittelua tu-
28041: määrän lisäämiseen.                                      lisi myös edelleen kehittää siten, että siinä otet-
28042:    Lomittajien palkkahinnoittelusta on määrätty          taisiin entistä paremmin huomioon ammatin
28043: kunnallisessa työehtosopimuksessa. Sen mukaan            erityispiirteet.
28044: 
28045:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
28046: 
28047:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28048: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 159
28049: 
28050: 
28051: 
28052: 
28053:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28054: 
28055:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           munnivå utvecklas. Enligt en lagändring av år
28056: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         1983 (1051/83) skall det i kommunerna finnas
28057: den 17 april 1986 till vederbörande medlem av          en tjänst för sekreterare i semesternämnden. För
28058: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      kostnader som föranleds av avlöningen av sekre-
28059: dagsman Heikki Kokko m.fl. undertecknade               terare får kommun statsandel enligt statsandels-
28060: spörsmål nr 159:                                       skalan i lagen om planering av och statsandel för
28061:                                                        social- och hälsovården (677/82). För handled-
28062:            Vilka skyndsamma åtgärder ämnar Re-         ning i och övervakning av avbytarverksamheten
28063:         geringen vidta i syfte att effektivera avby-   kan kommunerna även avlöna en eller flera
28064:         tarnas utbildning och eliminera den brist      ledande avbytare.
28065:         på avbytare som råder i vårt land?
28066:                                                          År 1980 var antalet avbytare i huvudsyssla ca
28067:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        400. Till följd av författningsändringar sedan
28068: anföra följande:                                       dess har antalet avbytare ökat med inemot 1 000
28069:                                                        avbytare per år. Antalet avbytare i huvudsyssla
28070:    Enligt 17 § lagen om avbytarservice för lant-       motsvarar dock inte ännu behovet av service.
28071: bruksföretagare (2/85) är kommunen skyldig att         Bristen på avbytare har särskilt försvårat anord-
28072: ordna i lagen nämnd avbytarservice. För detta          nandet av vikariehjälp och veckoledighet.
28073: ändamål skall kommunen i huvudsyssla och på
28074: deltid anställa lantbruksavbytare i behövligt an-         Avbytaryrket väljs för närvarande främst av
28075: tal. Utöver kommunens i huvudsyssla och på             dem som har genomgått den 2-åriga grundlinjen
28076: deltid anställda avbytare är det likväl också          för lägenhetshushållning vid lantbruksläroanstal-
28077: möjligt att anlita avbytare, som är anställd av        terna. Av de specialiseringslinjer på grundlinjen
28078: sammanslutning av lantbruksföretagare eller av-        som bäst lämpar sig för blivande avbytare kan
28079: bytare, som företagarna själva har anskaffat. De       nämnas kreaturshushållnings-, odlar- och hus-
28080: sistnämnda har i själva verket fungerat som            morslinjerna. Även de lantbruksavbytarkurser
28081: avbytare under största delen av de dagar då            som anordnas såsom sysselsättningsfrämjande ut-
28082: avbytarhjälp har behövts.                              bildning och varar 9 månader ger kompetens för
28083:    Enligt en utredning, som har gjorts av social-      avbytaryrket. Den sysselsättningsfrämjande ut-
28084: styrelsen, hade i kommunerna fram till slutet av       bildningen är avsedd närmast för personer över
28085: år 1985 avlönats 5 311 avbytare med uppgiften          20 år. Man kan också utbilda sig tilllantbruksav-
28086: som huvudsyssla och 149 ledande lantbruksavby-         bytare genom läroavtal.
28087: tare. Därjämte hade sammanslutningarna av                 Trots att målsättningen kan anses vara, att
28088: lantbruksföretagare i sin tjänst 106 lantbruksav-      samtliga nya avbytare i framtiden skall ha yr-
28089: bytare. För närvarande beräknas antalet avbytare       kesskoleexamen inom lantbruket, avlagd helst på
28090: med uppgiften som huvudsyssla uppgå till när-          den egna specialiseringslinjen, kommer betydel-
28091: mare 6 000. Avbytarna i huvudsyssla vikarierar         sen av den sysselsättningsfrämjande kursverksam-
28092: för närvarande under ca 40-50 procent av               heten att ytterligare accentueras under de när-
28093: samtliga avbytardagar.                                 maste åren såsom en av utbildningsbanorna inom
28094:    Stadgandena om avbytarservice och finansie-         omskolningen och även inom fortbildningen för
28095: ringsgrunderna utgör inte något hinder för en          avbytare. Särskilt i kommunerna i Östra och norra
28096: ökning av antalet avbytare i kommunerna. De            Finland, där man klart har insett avbytarfunktio-
28097: kostnader som avlöningen av avbytare vållar            nernas sysselsättningsfrämjande verkan, har anta-
28098: kommunerna kan ersättas till fulla beloppet med        let avbytare kunnat ökas genom samarbete mel-
28099: anslag som reserverats i statsförslaget.               lan arbetskraftsmyndigheterna och semester-
28100:    Genom dessa stadganden har man även försökt         nämnderna. 1 detta sammanhang har de syssel-
28101: medverka till att realiseringen i praktiken effekti-   sättningsfrämjande kurserna för lantbruksavbyta-
28102: veras som en följd av att förvaltningen på kom-        re varit av avgörande betydelse.
28103:                                       1986 vp. -      KK n:o 159                                       5
28104: 
28105:    1 förhållande tili behovet av arbetskraft har      och arbetskraftsmyndigheterna finna medel vilka
28106: intresset för avbytaryrket och avbytarutbild-         för sin del skulle bidra till att öka antalet
28107: ningen varit ringa. Detta yrke betraktas inte som     avbytare med uppgiften som huvudsyssla.
28108: ett sådant favorityrke som skulle prioriteras bland
28109: andra lediga arbetsplatser. Därför är det inte lätt      Om avbytarnas lönesättning har bestämts i det
28110: att få avbytare på områden där även andra             kommunala kollektivavtalet. Enligt avtalet utgår
28111: arbetsmöjligheter finns att tillgå. Orsaken tili      lön tili lantbruksavbytare, beroende på utbild-
28112: detta kan anses vara att yrket inte uppskattas        ning och erfarenhet, enligt löneklasserna Y 14-
28113: tillräckligt och att avlöningen har brister.          y 17. Timlön för avbytarna som har tagits för en
28114:     För att befrämja avbytarnas utbildningsmöjlig-    viss tid betalas enligt löneklassen Y 12. Lönesätt-
28115: heter söker social- och hälsovårdsministeriet och     ningen för avbytare för ytterligare utvecklas så,
28116: socialstyrelsen tillsammans med undervisnings-        att yrkets särskilda prägel allt bättre beaktas.
28117: 
28118:      Helsingfors den 20 maj 1986
28119: 
28120:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
28121: 1
28122: 
28123: 1
28124: 
28125: 1
28126: 
28127: 1
28128: 
28129:     1
28130: 
28131:     1
28132: 
28133:     1
28134: 
28135:     1
28136: 
28137:         1
28138: 
28139:         1
28140: 
28141:         1
28142: 
28143:         1
28144: 
28145:             1
28146: 
28147:             1
28148:                                                 1986 vp.
28149: 
28150: Kirjallinen kysymys n:o 160
28151: 
28152: 
28153: 
28154: 
28155:                                    Anttila: Läänin kehittämiseen tarkoitetun määrärahan saamisesta
28156:                                      myös Hämeen läänille
28157: 
28158: 
28159:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28160: 
28161:    Valtion tämän vuoden tulo- ja menoarviossa         Hämeessä. Läänin pkt-osuuden laskun yhtenä
28162: on sisäasiainministeriön pääluokassa 53 milj.         keskeisenä selittäjänä voidaan pitää investointien
28163: markan määräraha läänien kehittämiseen. Määrä-        vähäisyyttä. 1970-luvulla läänin investointiaste
28164: raha on tarkoitettu Mikkelin, Kymen, Pohjois-         on ollut jatkuvasti lääneistä matalin. Investoinnit
28165: Karjalan ja Lapin lääninhallitusten käytettäväksi     ovat kohdistuneet muualle ja varsinkin kehitys-
28166: valtioneuvoston määräämin perustein läänin elin-      alueille. Hämeen läänin investointiasteen mata-
28167: keinotoiminnan tukemiskokeiluun.                      luus johtuu ennen kaikkea jalostustoiminnasta.
28168:    Hämeen lääni on saanut maaseudun työpaik-          Muiden elinkeinojen investointiasteet vastaavat
28169: katukikokeiluun valtion budjetissa 3,2 milj. mar-     suunnilleen maan keskitasoa.
28170: kan määrärahan ja erityisaluekuntien tukemiseen          Koko maata heikommasta kehityksestä huoli-
28171: 1,8 milj. markan määrärahan. Erityisaluekuntia        matta Hämeen lääni on edelleen maan teollis-
28172: läänissämme ovat Virrat ja Valkeakoski ja kolmen      tunein lääni, kun teollistuneisuutta mitataan
28173: kunnan osa-alueet kuuluvat erityisalue-etuuksien      teollisuuden henkilökunnalla tuhatta asukasta
28174: piiriin. Maaseudun työpaikkatuen piirissä on 16       kohti. Vuonna 1984 Hämeen läänissä oli 145
28175: kuntaa Hämeen läänissä tällä hetkellä.                teollisuustyöntekijää tuhatta asukasta kohti ja
28176:    Hämeen läänin suurin ongelma on jo pitkään         toiseksi teollistuneimmassa Turun ja Porin läänis-
28177: ollut se, että läänimme alueen teollisuustyöpai-      sä 132. Koko maassa teollisuustyöpaikkoja oli
28178: kat ovat niillä toimialueilla, joilla on ollut jo     tuhatta asukasta kohti 104.
28179: pitempään huonot tulevaisuuden kehitysnäky-
28180: mät. Valmistuneiden selvitysten mukaan teolli-           Samanaikaisesti työn tuottavuus (jalostusarvo/
28181: suuden henkilökunnan määrän vähennys vuosina          työntekijä) on kasvanut Hämeessä suunnilleen
28182: 1975-84 sekä absoluuttisesti että henkilökun-         yhtä paljon kuin koko maassa. Kun jalostusarvo
28183: nan määrällä mitattuna on ollut lääneistämme          on noussut koko maata hitaammin, on seurauk-
28184: suurin juuri Hämeen läänissä, jopa Kymen lää-         sena ollut keskimääräistä heikompi työpaikkake-
28185: niäkin suurempi. Tämä kertoo siis suoraan lää-        hitys. Edellä esitetyt talouden kylmät luvut ja
28186: nimme työpaikkamenetyksistä.                          tosiasiat perusteena tulisi valtioneuvoston vuoden
28187:    Hämeen läänissä on tekstiili-, vaatetus-,          1987 tulo- ja menoarviota valmistellessaan esittää
28188: nahka- ja kenkäteollisuuden työpaikoista 30 %.        15 milj. markan määräraha Hämeen läänin ke-
28189: Mekaanisen puunjalostuksen työpaikoista samoin        hittämiseen. Hämeen lääni kuuluu myöskin ns.
28190: kuin savi-, lasi- ja kiviteollisuuden työpaikoista    lääninneuvostokokeilulääneihin, joihin valtio-
28191: 24 % sijoittuu Hämeen lääniin. Kaikilla näillä        neuvosto nimeää lääninneuvoston. Samassa yh-
28192: em. toimialoilla teollisuus on joutunut saneeraa-     teydessä valtioneuvoston tulisi myöntää läänille
28193: maan ja sopeutumaan uudenlaisiin kilpailuolo-         oma kehittämismääräraha. Teollisuuden raken-
28194: suhteisiin.                                           nemuutoksen hallinta sekä maaseudun työpaik-
28195:                                                       katukikokeilun tähänastiset erittäin myönteiset
28196:    Elinkeinojen kehitys ei lähes jatkuvasta kasvus-   kokemukset ovat riittävä peruste oman läänin
28197: ta huolimatta ole ollut läänissämme yhtä suotui-      kehittämismäärärahan saamiselle.
28198: saa kuin koko maassa. Tämä on ilmennyt pkt-
28199: osuuden laskun ohella myös siten, että alkutuo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28200: tannon, jalostuksen ja palvelusten arvonlisäosuu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28201: det ovat olleet laskusuunnassa. Elinkeinojen ke-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28202: hitys muualla maassa on ollut ripeämpää kuin          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28203: 
28204: 260458G
28205: 2                                1986 vp. -    KK n:o 160
28206: 
28207:         Mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo             han saamiseksi Hämeen lääniin valtion
28208:       ryhtyä oman läänin kehittämismäärära-             vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon?
28209: 
28210:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1986
28211: 
28212:                                      Sirkka-Liisa Anttila
28213:                                       1986 vp. -     KK n:o 160                                        3
28214: 
28215: 
28216: 
28217: 
28218:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28219: 
28220:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dollisuuksia luoda pysyviä työpaikkoja rahoitta-
28221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        malla tähän liittyvää selvitys- ja valmistelutyötä.
28222: olette 18 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-      Tukea myönnetään elinkeinoelämän kehittämi-
28223: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     seen läheisesti liittyvien tutkimus-, tuotekehit-
28224: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tely-, markkinointi-, koulutus- ym. projektien
28225: Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   toteuttamiseen. Tukea voidaan myös myöntää
28226: tä n:o 160:                                          investointi-, käynnistys- sekä kehittämisavustuk-
28227:                                                      sena alkutuotantoon liittyvien sivuelinkeinojen,
28228:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kotiteollisuuden ja muun pienimuotoisen yritys-
28229:        ryhtyä oman läänin kehittämismäärära-         toiminnan harjoittamiseen sekä tällaisen toimin-
28230:        han saamiseksi Hämeen lääniin valtion         nan aloittamiseen liittyvien selvitystöiden teke-
28231:        vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon?             miseen ja neuvontapalvelujen ostamiseen. Läänin
28232:                                                      kehittämisrahan alueelliset vaikutukset pyritään
28233:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kohdistamaan läänien ongelmallisimmille alueil-
28234: ti seuraavaa:                                        le.
28235:    Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on          Läänin kehittämisrahan vaikutuksista on tällä
28236: momentilla 26.98.43 varattu 73 milj. markkaa         hetkellä kokemuksia ainoastaan Lapin läänistä,
28237: Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Ky-      jossa se oli käytössä jo vuonna 1985. Koska
28238: men lääninhallitusten käytettäväksi valtioneuvos-    kokemukset tästä tukimuodosta ovat rajoitetut ja
28239: ton määräämin perustein läänin elinkeinotoimin-      kyse on myös varsin laajasta lääninhallinnon
28240: nan tukemiskokeiluun. Määrärahasta on 3 milj.        alueellisten kehittämistoimien lisäämisestä, on
28241: markkaa tarkoitettu käytettäväksi Lapin matkai-      läänien asteittainen siirtyminen kokeilun piiriin
28242: lun lomatukeen.                                      perusteltua. Hallitus päättää vuoden 1987 tulo-
28243:    Valtioneuvosto on päättänyt (38/544/86) La-       ja menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä lää-
28244: pin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Ky-        nien kehittämisrahakokeiluun osoitetun määrära-
28245: men läänien kehittämiseen osoitetun määrärahan       han suuruudesta sekä niistä lääneistä, jotka me-
28246: käyttöperusteista. Läänin kehittämisrahalla kor-     nettelyn piiriin tullaan sisällyttämään. Hallitus
28247: vataan lääneissä maaseudun työpaikkatukikokeilu      ottaa näitä päätöksiä tehdessään huomioon lää-
28248: ja avustus erityisaluekuntien elinkeinotoiminnan     nien aluepoliittisten ongelmien laajuuden ja lää-
28249: edistämiseen.                                        nien neuvottelukuntakokeilun. Tavoitteena tulisi
28250:    Läänin kehittämisrahalla on tarkoitus parantaa    olla, että vuonna 1988 kaikki läänit kuuluisivat
28251: läänien elinkeinoelämän edellytyksiä sekä mah-       menettelyn piiriin.
28252: 
28253:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1986
28254: 
28255:                                                                             Ministeri Toivo Yläjärvi
28256: 4                                    1986 vp. -     KK n:o 160
28257: 
28258: 
28259: 
28260: 
28261:                               Till Riksdagens Herr Talman
28262: 
28263:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ligheterna att skapa bestående arbetsplatser ge-
28264: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      nom att finansiera utrednings- och beredningsar-
28265: den 18 april 1986 till vederbörande medlem av       betet i anslutning till detta. Stöd beviljas för
28266: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   genomförandet av forsknings-, produktutveck-
28267: dagsledamot Anttila undertecknade spörsmål nr       lings-, marknadsförings-, utbildnings- och dylika
28268: 160:                                                projekt som är nära förknippade med urvecklan-
28269:                                                     det av näringslivet. Stöd kan beviljas även i form
28270:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     av investerings-, start- samt urvecklingsbidrag för
28271:        för att Tavastehus Iän skall erhålla ett     bedrivande av binäringar, hemslöjd och annan
28272:        eget länsanslag i statsförslaget för år      näringsverksamhet av mindre omfattning som
28273:        1987?                                        ansluter sig till primärproduktionen samt för
28274:                                                     utredningsarbeten och köp av informationsservice
28275:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    som hänför sig till inledandet av sådan verksam-
28276: anföra följande:                                    het. 1 mån av möjlighet skall de regionala
28277:    1 statsförslaget för år 1986 har under moment    verkningarna av länsanslaget inriktas på sådana
28278: 26.98.43 reserverats 73 milj. mk till Lapplands,    områden i länen som har de största problemen.
28279: Uleåborgs, Norra Karelens, S:t Michels och Kym-        För närvarande finns det erfarenheter av läns-
28280: mene länsstyrelser för att på de grunder som        anslaget endast från Lapplands Iän, där det var i
28281: statsrådet bestämmer användas till försök med       bruk redan år 1985. Då erfarenheterna av denna
28282: stödjande av länets näringsverksamhet. Av an-       stödform är begränsade och då det även är fråga
28283: slaget är 3 milj. mk avsett att användas till       om en rätt omfattande ökning av de regionala
28284: semesterstöd för turismen i Lappland.               utvecklingsåtgärderna inom länsförvaltningen, är
28285:    Statsrådet har fattat beslut (35/544/86) om      det motiverat att länen stegvis övergår till denna
28286: grunderna för användningen av det anslag som        försöksverksamhet. Regeringen kommer i sam-
28287: anvisats för urvecklandet av Lapplands, Uleå-       band med behandlingen av statsverkspropositio-
28288: borgs, Norra Karelens, S:t Michels och Kymmene      nen för år 1987 att besluta om anslagets storlek
28289: Iän. Med länsanslaget ersätts i länen försöket      samt om de Iän som kommer att beröras av detta
28290: med arbetsplatsstöd på landsbygden och det          förfarande. 1 samband med dessa beslut kommer
28291: bidrag som för främjande av näringsverksamhe-       regeringen att beakta omfattningen av de regio-
28292: ten utgår till kommunerna inom specialområden.      nalpolitiska problemen i länen och länens försök
28293:    Avsikten är att med länsanslag förbättra         med länsdelegationer. Målet bör vara att samtliga
28294: förutsättningarna för länens näringsliv samt möj-   Iän år 1988 skall ha infört detta förfarande.
28295: 
28296:     Helsingfors den 21 maj 1986
28297: 
28298:                                                                             Minister Toivo Yläjärvi
28299:                                                   1986 vp.
28300: 
28301: Kirjallinen kysymys n:o 161
28302: 
28303: 
28304: 
28305: 
28306:                                      Anttila: Vaihtomaajärjestelyjen toteuttamisesta kansallispuistoja pe-
28307:                                        rustettaessa
28308: 
28309: 
28310:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28311: 
28312:     Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti         kannalta on kuitenkin täysin kohtuutonta saada
28313: Hämeen lääninhallituksen ympäristönsuojelu-              postitse kirje 8.-9. huhtikuuta ja antaa siihen
28314: osasto on neuvotteluteitse pyrkinyt käytännössä          vastaus 14.4. mennessä. Maanomistajan harkinta-
28315: ratkaisuihin kansallispuiston muodostamisessa            aika jää kohtuuttoman lyhyeksi. Toiseksi maan-
28316: tarvittavien vaihtomaajärjestelyjen toteuttamises-       omistajan kannanottoa ei voitane vaatia kohtuu-
28317: ta. Kirjeellään 7.4.1986 Hämeen lääninhallituk-          dellakaan siitä syystä, että tähän mennessä ei ole
28318: sen ympäristönsuojelutoimisto on lähestynyt seit-        selvitetty eikä arvioitu ensinnäkään maanomista-
28319: semää alueen maanomistajaa seuraavasti:                  jan luovutettavia alueita eikä vaihdossa käytettä-
28320:     "Jakelussa mainitut                                  vää vaihtomaata ja näiden molempien vastaa-
28321:     Hämeen lääninhallitus on saanut valmiiksi            vuutta toisiinsa. Ennen kuin maanomistajalta
28322: ehdotuksensa Mänkin tilan peltojen jaosta. Jako-         voidaan kohtuudella vaatia sitovaa vastausta vaih-
28323: ehdotus on oheisessa karttaliitteessä. Jos menetet-      tomaatarjoukseen, tulee hänellä olla itsellään
28324: tävä alue on rahallisesti arvokkaampi kuin vaih-         tarkat tiedot oman menetettävän maa-alueensa
28325: dossa saatava pelto, erotus hoidetaan sopimuksen         arvosta sekä vaihdossa saatavan maa-alueen arvos-
28326: mukaan välirahalla tai luovuttamalla pellon lisäk-       ta. Edelleen maanomistajalla tulee olla mahdolli-
28327: si metsämaata Mänkin tilasta. Metsämaiden jako-          suus sulan maan aikana ilman lumipeitettä tutus-
28328: ehdotusta ei ole kuitenkaan liitetty tähän kart-         tua vaihtomaa-alueisiin.
28329:  taan, vaan niistä sovitaan erikseen.                        Väkisinkin tuntuu siltä, että Hämeen läänin-
28330:     Ympäristöministeriössä käydyissä alustavissa         hallituksen ympäristönsuojelutoimisto on ottanut
28331:  aeuvotteluissa on hyväksytty tämä alustava jako-        hoitaakseen sellaisen tehtävän, johon sen oma
28332:  ehdotus ja sovittu tavoitteeksi se, että peltoja        asiantuntemus ei näytä riittävän. Lieneekö kyse
28333:  päästään jakoehdotuksen mukaisesti viljelemään          kunnianhimoisesta tavoitteesta omin avuin sel-
28334:  ensi kesänä. Tämän vuoksi lääninhallitus pyytää         viytyä vaihtomaajärjestelyistä vai lieneekö kysees-
28335:  :eitä pikaisesti, jo maanantaihin 14.4.1986 men-        sä liiallinen itsekkyys, jotta voitaisiin pyytää asi-
28336:  tlessä ilmoittamaan mieluummin kirjallisesti se,        antuntija-apua valtion alueella olevilta asiantun-
28337:  ilyväksyttekö tämän peltojen jakoehdotuksen.            tijatahoilta. Edelleen haluaisin korostaa sitä, että
28338:  (oska myös toimenpidekiellosta maksettavat kor-         vaihtomaajärjestelyissä vaaditaan molempien osa-
28339:   raukset voidaan maksaa vaihtomaana, lääninhal-         puolten yksimielinen hyväksyminen. Mahdolli-
28340:   itus pyytää teitä samaan päivämäärään mennessä         nen kannanotto hyväksymisestä tai hylkäämisestä
28341:   ättämään kirjallisesti myös nämä korvausano-           voi tapahtua vasta sen jälkeen, kun kaikki asiaan
28342:   nukset, mikäli aiotte sellaisen tehdä.                 liittyvät erilaiset tekijät on arvosteltu.
28343:                                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28344:      Tarkastaja Hannu Peltola laatii tarkat laskel-
28345:   nat sekä puistoon luovutettavista että vaihdossa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28346:                                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28347:   tnnettavista alueista, joten hänen kanssaan voi
28348:                                                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28349:   arvittaessa neuvotella arviointiin liittyvistä vaih-
28350:   lon yksityiskohdista. Alla: toimistopäällikkö Erk-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28351:   •i Kellomäki ja vt. tarkastaja Jukka Airola. Liite:            ryhtyä riittävän asiantuntemuksen hank-
28352:   (anta."                                                        kimiseksi valtioneuvoston periaatepäätök-
28353:      Edellä olevalla kirjelmällä Hämeen lääninhalli-             sellä muodostettavien kansallispuistojen
28354:    uksen ympäristönsuojeluosasto on lähestynyt                   vaihtomaajärjestelyjen käytännön toteu-
28355:    Llueen seitsemää maanomistajaa. Maanomistajan                 tukseen, sekä
28356: 
28357:  60465P
28358: 2                                   1986 vp. -      KK n:o 161
28359: 
28360:          mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo              muodostamista varren ottaen huomioor
28361:       ryhtyä turvatakseen käytännössä maan-                hallintomenettelylain vaatimukset sek:
28362:       omistajille riittävän määräajan ja tarpeel-          kansalaisten perusoikeusturvan?
28363:       liset tiedot oman ratkaisevan kannanoton
28364: 
28365:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1986
28366: 
28367:                                         Sirkka-Liisa Anttila
28368:                                       1986 vp. -      KK n:o 161                                       3
28369: 
28370: 
28371: 
28372: 
28373:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28374: 
28375:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtion omistuksessa oleviin vaihtomaihin
28376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuuluu myös peltoalueita. Hämeen lääninhalli-
28377: olette 18 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       tus on ensi vaiheessa pyrkinyt sopimuksiin näi-
28378: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      den peltojen luovuttamisesta. Viljelysmaat tulisi
28379: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       luovuttaa mahdollisimman pian, jotta niiden
28380: Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta   käyttöä voitaisiin häiriöttä jatkaa. Tästä johtuu
28381: kysymyksestä n:o 161:                                 myös lääninhallituksen kirjeessään esittämä, kiel-
28382:                                                       tämättä varsin lyhyt vastausaika. Vastausaika on
28383:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tietenkin ohjeellineo eikä määräajan ylittämisestä
28384:        ryhtyä riittävän asiantuntemuksen hank-        voi aiheutua mitään edunmenetyksiä maanomis-
28385:        kimiseksi valtioneuvoston periaatepäätök-      tajille. Vaihtoa koskeva tiedustelu on alustava.
28386:        sellä muodostettavien kansallispuistojen       Sen tarkoitus on selvittää, onko tarjotusta
28387:        vaihtomaajärjestelyjen käytännön toteu-        vaihtomaasta vastikemaaksi maataan suojeltavaksi
28388:        tukseen, sekä                                  suunnitellulta alueelta luovuttaville. Jos suhtau-
28389:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuminen on myönteistä, aloitetaan alueiden yk-
28390:        ryhtyä turvatakseen käytännössä maan-          sittäiskohtainen arviointi. Alueiden vaihto edel-
28391:        omistajille riittävän määräajan ja tarpeel-    lyttää luonnollisesti molempien osapuolten yksi-
28392:        liset tiedot oman ratkaisevan kannanoton       mielistä hyväksymistä sen jälkeen, kun kaikki
28393:        muodostamista varten ottaen huomioon           asiaan liittyvät seikat on selvitetty ja arvioitu.
28394:        hallintomenettelylain vaatimukset sekä            Nyttemmin on käynyt ilmi, että viljelysmaita
28395:        kansalaisten perusoikeusturvan?                ei voida luovuttaa ennen peltotöiden alkamista.
28396:                                                       Ympäristöministeriö onkin tämän vuoksi oikeut-
28397:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tanut Hämeen lääninhallituksen tekemään aluei-
28398: ti seuraavaa:                                         den viljelyä koskevat vuokrasopimukset. Pelto-
28399:    Torronsuon kansallispuistohankkeen loppuun         alueita koskevia vaihtoneuvotteluja jatketaan kui-
28400: ;aattaminen vaihtomaajärjestelyin on suuritöinen      tenkin samanaikaisesti.     ·
28401: ia vaativa tehtävä. Valtion viranomaiset pyrkivät         Mikäli vaihtomaita koskevia vastauksia vastedes
28402: iloitamaan sen parhain käytettävissä olevin asian-    pyydetään määräajassa, pyritään vastausaikaa an-
28403: tuntijavoimin. Parhaaseen lopputulokseen pääs-        tamaan riittävästi. Ennen lopullisten luovutus-
28404: :ään myös maanomistajan kannalta, jos arvioin-        päätösten tekoa on eri osapuolilla tietenkin olta-
28405: :leista vastaa sama viranomainen kuin vaihtoneu-      va käytössään kaikki tarpeelliset asiaa koskevat
28406: mtteluistakin.                                        tiedot.
28407: 
28408:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
28409: 
28410:                                                                      Ympäristöministeri Mattt' Ahde
28411: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 161
28412: 
28413: 
28414: 
28415: 
28416:                                Till Riksdagens Herr Talman
28417: 
28418:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hör också åkerområden. Länsstyrelsen i Tavaste·
28419: anger har Ni, Herr Talman, med Er. skrivelse av       hus län har i första hand försökt få till stånd
28420: den 18 april 1986 till vederbörande medlem av         överenskommelser om överlåtelse av dessa åkrar.
28421: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Odlingsmarken borde överlåtas så snart som
28422: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila undertecknade        möjligt för att användningen av den skall kunna
28423: spörsmål nr 161:                                      fortgå utan störningar. Härav beror också den i
28424:                                                       länsstyrelsens brev anförda, onekligen rätt korta
28425:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       svarstiden. Den angivna svarstiden är givetvis
28426:        i syfte att inhämta tillräcklig sakkunskap     avsedd som rättesnöre och ett överskridande av
28427:        för det praktiska förverkligandet av arran-    den kan inte medföra någon förlust av förmåner
28428:        gemanget för utbyte av mark i anslutning       för markägarna. Förfrågan om byte är preliminär.
28429:        till skapandet av nationalparker på basis      Dess avsikt är att utreda, huruvida den erbjudna
28430:        av statsrådets principbeslut, samt             bytesjorden duger som vederlagsjord för dem
28431:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      som överlåter mark inom ett område, som enligt
28432:        för att i praktiken tillförsäkra jordägarna    planerna skall skyddas. Om förhållningssättet är
28433:        tillräckligt lång tid och erforderliga kun-    positivt, inleds en detaljerad värdering av områ-
28434:        skaper för att de själva på ett avgörande      dena. Utbytet av områden förutsätter givetvis ett
28435:        sätt skall kunna fatta ställning till saken,   samstämmigt godkännande från bägge parterna
28436:        med beaktande av de krav som ställs i          sedan alla omständigheter, som ansluter sig till
28437:        lagen om förvaltningsförfarande samt           saken, har utretts och bedömts.
28438:        med hänsyn till medborgarnas grundläg-            Det har numera framgått, att det inte ä1
28439:        gande rättsskydd?                               möjligt att överlåta odlingsmarkerna förrär
28440:                                                        åkerbruksarbetena har inletts. Av den anled
28441:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen har miljöministeriet berättigat länsstyrel
28442: anföra följande:                                       sen i Tavastehus län att ingå de arrendeavtal sorr
28443:    Slutförandet av det projekt som gäller Torron-      gäller odlingen av markerna. Förhandlingarn~
28444: suo nationalpark genom arrangemang som om-             om ett byte av åkermarkerna fortgår likväl samti
28445: fattar utbyte av mark är en arbetsdryg och             digt.
28446: krävande uppgift. Statens myndigheter försöker           Om svaren gällande bytesjorden också i fort-
28447: sköta den med hjälp av de bästa experter som          sättningen inbegärs inom utsatt tid, kommeJ
28448: finns att tillgå. Det bästa slutresultatet, också     svarstiden såvitt möjligt att göras tillräckligt lång.
28449: med tanke på markägaren, uppnås om samma              Innan det slutliga avgörandet om överlåtels(
28450: myndighet svarar för såväl värderingarna som för      träffas skall de olika parterna givetvis ha all~
28451: de förhandlingar som gäller markbytet.                erforderliga uppgifter om saken till sitt förfogan-
28452:    Till de utbytesobjekt som staten har i sin ägo     de.
28453: 
28454:      Helsingfors den 22 maj 1986
28455: 
28456:                                                                              Miljöminister Matti Ahde
28457:                                                 1986 vp.
28458: 
28459: Skriftligt spörsmål nr 162
28460: 
28461: 
28462: 
28463: 
28464:                                    Norrback: Om inrättande av ett barnkulturråd
28465: 
28466: 
28467:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28468: 
28469:    Det finns skäl att fästa allt större uppmärksam-      En tänkbar lösning kunde vara, att det vid
28470: het vid barnkulturens roli i vån samhälle. Gjorda     undervisningsministeriet skulie inrättas ett sär-
28471: undersökningar visar nämligen att ett överdrivet      skilt organ för barnkultur, ett barnkulturråd.
28472: tittande på TV och video har en negativ effekt på     Inom dess verksamhetsfält skulie ligga att koordi-
28473: barnens psyke. Det råder ett konkurrensförhål-        nera den verksamhet som på olika håll i landet
28474: lande melian det passiviserande TV- och videotit-     bedrivs på barnkulturens område, att ha huvud-
28475: tandet och barnens egna, aktiverande sysselsätt-      ansvaret för utredningsverksamhet, utvecklingsar-
28476: ning. Det innebär, att barns egna spontana            bete och information, få tili stånd samarbete
28477: kulturuttryck och skapande verksamhet bör gyn-        mellan olika organ och myndigheter och framför
28478: nas. Kulturen bör ingå som en naturlig del i          alit skapa en positiv attityd tili frågor rörande
28479: barnens egna miljöer, i förskola och skola, i olika   barnkultur. På detta sätt kunde barnkulturens
28480: fritidsmiljöer och i boendemiljön.                    status höjas i vårt land. Detta får ingalunda
28481:    Det har skett en positiv utvedd.ingpå barnkul-     innebära en likriktning och likformning av barn-
28482: turens område i Finland under de senaste åren.        kulturen, utan bli en stimulans tili aktiviteter
28483: Verksamheten är dock splittrad och de kommu-          enligt lokala intressen och förutsättningar.
28484: ner där barnkulturen får särskilt stöd har inte i        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
28485: denna sak kontakt med andra kommuner. Man             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28486: vet alitså inte om varandras aktiviteter på barn-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
28487: kulturens område, i synnerhet som massmedia           följande spörsmål:
28488: inte har visat något större intresse för barnkultu-
28489: ren. Ett samlat grepp på frågorna ter sig därför                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
28490: nödvändigt.                                                  för att inrätta ett barnkulturråd med sikte
28491:                                                              på att främja barnkulturen i vårt land?
28492: 
28493:      Helsingfors den 18 april 1986
28494: 
28495:                                              Ole Norrback
28496: 
28497: 
28498: 
28499: 
28500: 260460)
28501: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 162
28502: 
28503: Kirjallinen kysymys n:o 162                                                                   Suomennos
28504: 
28505: 
28506: 
28507: 
28508:                                   Norrback: Lastenkulttuurineuvoston perustamisesta
28509: 
28510: 
28511:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28512: 
28513:    On syytä kiinnittää yhä enemmän huomiota              Eräs ajateltavissa oleva ratkaisu olisi, että ope-
28514: lastenkulttuurin merkitykseen yhteiskunnassam-        tusministeriöön perustettaisiin erityinen elin las-
28515: me. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että liialli-   tenkulttuuria varten, lastenkulttuurineuvosto.
28516: nen television ja videoiden katsominen vaikuttaa      Sen toimialaan kuuluisi lastenkulttuurin alueella
28517: kielteisesti lapsen psyykeen. Vallitsee kilpailuti-   eri tahoilla harjoitettavan toiminnan koordinoi-
28518: lanne yhtäältä passivoivan television ja videoiden    minen, selvitystoiminnasta, kehittämistyöstä ja
28519: katselun ja toisaalta lapsen oman, aktivoivan         informaatiosta vastaaminen, yhteistyön aikaan-
28520: toiminnan välillä. Tästä syystä on tarpeen edistää    saaminen eri elinten ja viranomaisten kesken sekä
28521: lasten omaehtoista kulttuuri-ilmaisua ja luovaa       ennen kaikkea myönteisen asennoitumisen luo-
28522: toimintaa. Kulttuurin tulee sisältyä luonnollisena    minen lastenkulttuuria kohtaan. Tällä tavoin
28523: osana lapsen omaan ympäristöön esikoulussa,           voitaisiin lastenkulttuurin asemaa maassamme
28524: koulussa, eri vapaa-ajanviettotilanteissa ja asuin-   parantaa. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä lasten-
28525: ympäristössä.                                         kulttuurin yhdenmukaistamista ja samankaltais-
28526:    Suomessa on viime vuosina tapahtunut lasten-       tamista, vaan sen tulee vireyttää paikallisista
28527: kulttuurin alueella myönteistä kehitystä. Toimin-     tarpeista ja edellytyksistä lähtevää toimintaa.
28528: ta on kuitenkin hajanaista, ja niillä kunnilla,         Edellä olevan- perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28529: joissa lastenkulttuuria erityisesti tuetaan, ei ole   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28530: tässä asiassa yhteistyötä muiden kuntien kanssa.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28531: Kunnat eivät siis tiedä toistensa toiminnoista        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28532: lastenkulttuurin alalla, varsinkaan kun joukkotie-
28533: dotusvälineet eivät ole osoittaneet erityistä kiin-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28534: nostusta lastenkulttuuria kohtaan. Siksi on vält-             ryhtyä lastenkulttuurineuvoston perusta-
28535: tämätöntä omaksua kokonaisvaltainen ote lasten-               miseksi    edistämään    lastenkulttuuria
28536: kulttuurin kysymyksiin.                                       maassamme?
28537: 
28538:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1986
28539: 
28540:                                               Ole Norrback
28541:                                        1986 vp. -      KK n:o 162                                        3
28542: 
28543: 
28544: 
28545: 
28546:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28547: 
28548:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         mahdollista käynnistää säännöllinen ammatti-
28549: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mainen lastenteatteritoiminta pääkaupunkiseu-
28550: olette 18 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        dulla ja Tampereella.
28551: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Kuntien kulttuuritoimen lakisääteistäminen
28552: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vuonna 1981 on vaikuttanut myönteisesti kun-
28553: Norrbackin kirjallisesta kysymyksestä n:o 162:         tien suhtautumiseen lastenkulttuuriin. Useimmat
28554:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kulttuurilautakunnat ovat ottaneet lasten kult-
28555:         ryhtyä lastenkulttuurineuvoston perusta-       tuuriharrastusmahdollisuuksien ja kulttuuritar-
28556:         miseksi    edistämään    lastenkulttuuria      jonnan lisäämisen painopistealueeksi, jolle on
28557:         maassamme?                                     suunnattu merkittävä osa lautakuntien toimenpi-
28558:                                                        teistä ja määrärahoista. Lastenkulttuurikysymys-
28559:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       ten edistäminen soveltuukin erityisen hyvin pai-
28560: ti seuraavaa:                                          kallisen kulttuuritoiminnan tehtäväksi, sillä kult-
28561:                                                        tuurilautakunnat voivat toimia yhteistyössä kou-
28562:    Vuonna 1979 valmistui opetusministeriön aset-       lujen, päivähoitolaitosten, kirjastojen ja muiden
28563: taman lastenkulttuuritoimikunnan mteuntö.              kunnallisten elinten kanssa.
28564: Toimikunta teki mietinnössään useita kymmeniä
28565: ehdotuksia, jotka koskivat muun muassa lasten             Lastenkulttuurikysymysten hallinnon järjestä-
28566: päivähoitoa, koululaitosta, kirjastoja, nuoriso-       misessä on opetusministeriössä harkittu lähinnä
28567: tointa, valtion taidehallintoa ja kuntien kulttuu-     kahta vaihtoehtoa. Ensimmäinen näistä lähtee
28568: rilautakuntia sekä järjestöjä ja joukkotiedotuk-       siitä, että lastenkulttuurikysymysten edistämistä
28569: sen, erityisesti radion ja television toimintaa.       varten asetettaisiin erityinen elin, joka voisi olla
28570: Toimikunta esitti lisäksi, että lastenkulttuurin       esimerkiksi kirjallisessa kysymyksessä esitetyn las-
28571: suunnittelu-, seuranta- ja määrärahanjakotehtä-        tenkulttuurineuvoston kaltainen. Toisena vaihto-
28572: viä varten perustettaisiin pysyvä valtion lasten-      ehtona on harkittu sitä, että lastenkulttuurikysy-
28573: kulttuuritoimikunta, joka liitettäisiin valtion tai-   myksiä hoidettaisiin, kuten tähänkin asti, osana
28574: dehallintoon.                                          valtion taidehallinnon, taiteen keskustoimikun-
28575:     Suhtautuminen lasten ja nuorten kulttuuripal-      nan, valtion taidetoimikuntien ja läänien taide-
28576: veluihin on 1980-luvulla muuttunut selvästi            toimikuntien tehtäviä. Mikäli lastenkulttuurin
28577: myönteisempään suuntaan. Valtion taidebudje-           hallinnon tehostamisessa edetään tältä pohjalta,
28578: tissa on lastenkulttuurin edistämiseen pysyvä          voitaisiin taiteen keskustoimikunnan yhteyteen
28579: määräraha, josta osa jaetaan lastenkulttuurin val-     voimassa olevien säädösten puitteissa perustaa
28580: tionpalkintoina ansioituneille tekijöille ja toinen    erityisjaosto käsittelemään lastenkulttuuria koske-
28581: osa apurahoina lastenkulttuuriin liittyviin hank-      via asioita. Jaostoon olisi mahdollista kutsua
28582: keisiin eri taiteenaloilla. Määrärahan jakaminen       asiantuntijoita myös taiteen keskustoimikunnan
28583: on annettu taiteen keskustoimikunnan tehtäväk-         ulkopuolelta.
28584: si, ja keskustoimikunta myöntää valtion taidetoi-         Opetusministeriön tarkoituksena on asettaa
28585: mikuntien esityksestä myös lastenkulttuurin val-       työryhmä, jonka tehtävänä olisi selvittää lasten-
28586:  tionpalkinnot. Samanlaisia määrärahoja taide-         kulttuurin hallinnon kehittämisvaihtoehtoja sekä
28587:  budjetissa ovat lasten ja nuorten kuvataidekou-       tehdä selvitysten pohjalta opetusministeriölle eh-
28588: luille osoitettu määräraha sekä kuluvan vuoden         dotus lastenkulttuurin hallinnon järjestämiseksi.
28589:  budjetissa ensimmäisen kerran lastenteattereiden      Lopullinen päätös asiassa tehdään opetusministe-
28590:  toimintaan osoitettu määräraha, jonka turvin on       riössä työryhmän ehdotusten valmistuttua.
28591: 
28592:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
28593: 
28594:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
28595: 4                                      1986 vp. -- RJC n:o 162
28596: 
28597: 
28598: 
28599: 
28600:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28601: 
28602:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           innevarande år. Med stöd av detta anslag är det
28603: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          möjligt att igångsätta en regelbunden yrkesmäs-
28604: av den 18 april 1986 till vederbörande medlem          sig barnteaterverksamhet i huvudstadsregionen
28605: av statsrådet sänt en avskrift av följande av          och i Tammerfors.
28606: riksdagsman Ole Norrback undertecknade spörs-             En lagstadgad kommunal kulturverksamhet se-
28607: mål nr 162:                                            dan 1981 har påverkat positivt kommunernas
28608:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       inställning till barnkulturen. De flesta kultur-
28609:         för att inrätta ett barnkulturråd med sikte    nämnder har allt mera börjat fästa uppmärksam-
28610:         på att främja barnkulturen i vårt land?        het vid barnens möjligheter till kulturbetingade
28611:                                                        intressen samt till ett ökat kulturutbud. En
28612:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       betydande del av nämndernas åtgärder och an-
28613: framföra följande:                                     slag anvisas härför. Främjande av barnkulturfrå-
28614:                                                        gor lämpar sig speciellt väl för att skötas genom
28615:     År 1979 avgav den av undervisningsministeriet      den lokala kulturverksamheten, för kulturnämn-
28616: tillsatta kommissionen för barnkultur sitt betän-      derna kan samarbeta med skolor, dagvårdsinrätt-
28617: kande. Kommissionen framlade sitt betänkande           ningar, bibliotek och övriga kommunala organ.
28618: flera tiotals förslag som gällde t.ex. dagvård för
28619: barn, skolväsendet, bibliotek, ungdomsväsendet,           Vid organiseringen av förvaltningen av barn-
28620: statens konstförvaltning och kommunernas kul-          kulturfrågor har närmast två alternativ dryftats
28621: turnämnder samt organisationer och massmedier-         vid undervisningsministeriet. Det första alternati-
28622: nas verksamhet, särskilt vid radio och TV. Dess-       vet innebär att ett särskilt organ skall tillsättas
28623: utom föreslog kommissionen att en permanent            med uppgift att främja barnkulturfrågor. Ett
28624: statlig kommission för barnkultur skall inrättas       sådant organ kunde t.ex. likna det i spörsmålet
28625: med uppgift att planera och uppfölja barnkultur        föreslagna barnkulturrådet. Det andra alternati-
28626: samt fördela anslagen härför. Kommissionen             vet innebär att barnkulrurfrågor skall skötas, som
28627: skall anslutas till statens konstförvaltning.          hittills, som en del av de uppgifter som hör till
28628:    lnställningen till kulturtjänster för barn och      statens konstförvaltning, centralkommissionen
28629: ungdom har på 1980-talet klart tagit en gynn-          för konst, de statliga konstkommissionerna och
28630: sammare riktning. 1 statens konstbudget har ett        länskonstkommissionerna. lfall man vid effekti-
28631: permanent anslag upptagits för främjande av            veringen av förvaltningen av barnkulturen utgår
28632: barnkulturen, varav en del beviljas i form av          från denna bas, kunde en särskild sektion inom
28633: statliga priser för barnkulturen till förtjänstfulla   ramen för nugällande stadganden inrättas i an-
28634: författare och en del i form av understöd för          slutning till centralkommissionen för konst för
28635: projekt inom sådana konstområden som ansluter          att behandla de ärenden som gäller barnkultur.
28636: sig till barnkulturen. Fördelningen av det anslag      Till sektionen kunde även kaUas sakkunniga
28637: som i budgeten reserverats för främjande av            utanför centralkommissionen för konst.
28638: barnkulturen ankommer på centralkommissionen              Undervisningsministeriet har för avsikt att till-
28639: för konst. På framställning av de statliga konst-      sätta en arbetsgrupp med uppgift att utreda olika
28640: kommissionerna beviljar centralkommissionen för        alternativ för utvecklandet av barnkulturens
28641: konst även statliga priser för barnkulruren. Lika-     förvaltning samt på basen av utredningarna före-
28642: dana anslag i konstbudgeten är det anslag som          lägga ministeriet ett förslag för organisering av
28643: beviljas för bildkonstskolor för barn och ungdom       förvaltningen av barnkulturen. Undervisningsmi-
28644: samt det anslag som för första gången upptagits        nisteriet fattar det slutgiltiga beslutet i ärendet
28645: för barnteatrarnas verksamhet i statsförslaget för     efter att arbetsgruppen fått sina förslag färdiga.
28646: 
28647:      Helsingfors den 20 maJ 1986
28648: 
28649: 
28650:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
28651:                                                  1986 vp.
28652: 
28653: Kirjallinen kysymys n:o 163
28654: 
28655: 
28656: 
28657: 
28658:                                     Pesola: Jäteliemen hävittämisestä Lievestuoreen lipeälammesta
28659: 
28660: 
28661:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28662: 
28663:    Haarlan Selluloosa Oy johti vuosina 1953-            vestuoreella kyllin kauan. Asia vaatiikin nyt ri-
28664:  1967 jätelipeää Lievestuoreen lipeälampeen.            peitä toimenpiteitä. On tärkeää, että jäteliemen
28665: Lampi sijaitsee Toivakan reitin latvaosassa. Lipeä      hävittämissuunnitelmat ovat sellaisia, ettei niillä
28666:  muodostaa lammessa pohjaa kohti väkevöityvän           aiheuteta lisää ympäristön pilaantumista. Tämän
28667: jäteliemikerroksen.                                     vuoksi lipeää ei saa missään tapauksessa johtaa
28668:    Lampi on jo vuosikymmeniä aiheuttanut. vaka-         lähivesistöihin.
28669: via ympäristöhaittoja. J~t.~lie.ntä .~ulk~utuu J~tk~      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28670: vasti lammesta alapuohsun Järvun osm pohJavtr-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28671: tauksena mutta ajoittain myös pintavinauksena.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28672: Vahinkoja on aiheutunut myös lähialueen metsil-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28673: le. Lammesta on ajettu väkevintä lipeää alueen
28674: teille. Tämä hävittämistapa on hidas ja aiheuttaa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28675: myös jonkin verran ympäristöhaittoja.                           ryhtyä jäteliemen hävittämiseksi Lieves-
28676:     Päätöksiä lammen kohtalosta on odotettu Lie-                tuoreen lipeälammesta?
28677: 
28678:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1986
28679: 
28680:                                                Helena Pesola
28681: 
28682: 
28683: 
28684: 
28685: 260466Q
28686: 2                                        1986 vp. -      KK n:o 163
28687: 
28688: 
28689: 
28690: 
28691:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28692: 
28693:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa             Jos pystytään ehdottamaan sellaisia teknisesti
28694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            ja taloudellisesti hyväksyttäviä keinoja, joiden
28695: olette 18 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-          käyttöön ei tarvita vesioikeuden lupaa, voitaneen
28696: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         jäteliemen lopulliseen hävittämiseen ryhtyä no-
28697: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          peasti. Jos taas toimiin vaaditaan vesioikeuden
28698: Helena Pesolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       lupa, ne lykkäytyvät jonkin verran.
28699: myksestä n:o 163:                                           Lipeälammesta johtuvat ympäristöhaitat pyri-
28700:                                                          tään pitämään mahdollisimman vähäisinä. Lam-
28701:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           mesta suotautunutta laimentunutta jätelientä
28702:         ryhtyä jäteliemen hävittämiseksi Lieves-         pumputaan jatkuvasti takaisin lampeen. Keski-
28703:         tuoreen lipeälammesta?                           Suomen vesipiirin vesitoimisto on tämän kevään
28704:                                                          aikana tehnyt työllisyysmäärärahoin lammen
28705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         pohjoispuolella ojituksia ja muita maastotöitä.
28706: ti seuraavaa:                                            Näin on valumavesien pääsy Leppäveden puolelle
28707:                                                          estetty. Työ on jo pääosiltaan valmis.
28708:    Ympäristöministeriö on vastikään myöntänyt               Hallitus on siis asianomaisten viranomaisten
28709: vesihallinnon käyttöön 100 000 markkaa sellais-          toimin ryhtynyt toimiin, joiden tarkoitus on
28710: ten toimien suunnittelemiseksi, joiden avulla            jäteliemen lopullinen hävittäminen Lievestuo-
28711: jäteliemi voidaan pysyvästi poistaa. Tarkoitukse-        reen lipeälammesta. Toimet, niiden toteuttamis-
28712: na on saada suunnitelma valmiiksi tämän vuoden           aikataulu sekä niistä aiheutuvat kustannukset
28713: syyskuun loppuun mennessä. Suunnittelutyössä             selviävät kuitenkin vasta syksyllä 1986. Joka ta-
28714: selvitetään yksittäiskohtaisesti erilaiset tekniset ja   pauksessa pidetään huolta siitä, ettei jäteliemen
28715: taloudelliset mahdollisuudet lammessa olevan jä-         hävittämisellä aiheuteta lampea ympäröivien ve-
28716: teliemen hävittämiseksi lopullisesti.                    sistöjen pilaantumista.
28717: 
28718:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
28719: 
28720:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
28721:                                       1986 vp. -     KK n:o 163                                         3
28722: 
28723: 
28724: 
28725: 
28726:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28727: 
28728:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inte krävs vattendomstolens tillstånd torde man
28729: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       snabbt kunna göra sig av med avluten. Om
28730: den 18 april 1986 till vederbörande medlem av        åtgärderna kräver vattendomstolens tillstånd
28731: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    uppskjuts de något.
28732: dagsman Helena Pesola undertecknade spörsmål            Man strävar efter att i mån av möjlighet
28733: nr 163:                                              minimera de miljöskador som förorsakas av lut-
28734:                                                      dammen. Utspätt avlut som har infiltrerats från
28735:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      dammen pumpas hela tiden tillbaka till den.
28736:        för att man skall göra sig av med avluten     Vattenbyrån i Mellersta Finlands vattendistrikt
28737:        från lutdammen i Lievestuore?                 har i vår med sysselsättningsmedel utfört dräne-
28738:                                                      ringar och andra terrängarbeten på norra sidan
28739:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     om dammen. På så sätt har man förhindrat att
28740: anföra följande:                                     lakvatten har kommit i Leppävesi. Arbetet är
28741:    Miljöministeriet har helt nyligen beviljat vat-   huvudsakligen redan utfört.
28742: tenförvaltningen 100 000 mk för planering av            Regeringen har således med hjälp av myndig-
28743: sådana åtgärder med hjälp av vilka man kan göra      heterna vidtagit åtgärder i syfte att definitivt göra
28744: sig av med avluten för gott. Avsikten är att         sig av med avluten från lutdammen i Lievestuo-
28745: färdigställa planen till utgången av september.      re. Vilka åtgärder som vidtas, tidtabellen för
28746: Vid planeringen utreds ingående olika tekniska       deras förverkligande samt de kostnader som
28747: och ekonomiska möjligheter att göra sig av med       föranleds av dem framgår först på hösten 1986. 1
28748: avluten i dammen för gott.                           varje fall kommer man att se till att någon
28749:    Om det är möjligt att föreslå sådana tekniskt     förorening av vattendragen kring dammen inte
28750: och ekonomiskt godtagbara åtgärder för vilka         uppkommer när man gör sig av med avluten.
28751: 
28752:      Helsingfors den 22 maj 1986
28753: 
28754:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
28755:                                                     1986 vp.
28756: 
28757: Kirjallinen kysymys n:o 164
28758: 
28759: 
28760: 
28761: 
28762:                                      Astala ym.: Tanssiteatteri Raatikon saamisesta tanssin alueteatteriksi
28763: 
28764: 
28765:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28766: 
28767:     Suomalainen taidetanssi on voimakkaasti laa-           alansa piirissä ne yleisvelvoitteet, jotka opetusmi-
28768: ·,entunut viime vuosina muiden taiteenalojen               nisteri asetti alueteattereille tämän toiminnan
28769: rinnalla. Uusia tanssiryhmiä on syntynyt, tanssin          vakinaistamisvaiheessa.
28770: 1arrastus- ja koulutustoiminta on lisääntynyt ja              Virallisen alueteatteristatuksen ja -tuen myötä
28771: :anssitaide on tavoittanut yhä laajemman vas-              mahdollistuisi Raatikon toiminnan kehittäminen
28772: :aanottajajoukon. Tanssitaiteen taloudelliset re-          monella tavalla, mm. kiertuetoiminnan edelleen
28773: ;urssit eivät kuitenkaan ole vahvistuneet samaan           laajentaminen ja säännöllistäminen, alueellisen
28774:  ahtiin.                  __ ---· ___         _____ _      koulutustoiminnan tehostaminen nykyisestään,
28775:     TansSiteatteriRaatikko on toiminut vuodesta            ohjaavien läänintaiteilijoiden ja paikallisten tans-
28776: l972 ammattiteatterina. Nykyään se on 11 tanssi-           sikoulujen työn tukeminen, työmahdollisuuksien
28777:  aiteilijan ja 5 muun. teatteriammattilaisen muo-          lisääntyminen modernin tanssin ammattilaisille.
28778:  lostama ensemble. Vuodesta 1977 alkaen Raati-                Tanssiteatteri Raatikolla on merkittävä asema
28779:  ;on yhteydessä on toiminut tanssikoulu alan               suomalaisessa ammattiteatterikentässä. Siitä tuli-
28780:  tarrastajille.                                            sikin muodostaa tanssin alueteatteri, jonka toi-
28781:     Raatikon peruslähtökohta koko sen toiminta-            minta-alueena on koko maa.
28782:  tistorian ajan on ollut säännöllinen ja laaja                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28783:  ;iertuetoiminta kotimaassa. Vuosittain se tavoit-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28784:  aa eri puolilla maata järjestetyissä kiertue-esityk-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28785:  issä pienen laitosteatterin yleisöön verrattava~          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28786:  naaran katsojia (1981-1985 yhteensä yh
28787:    60 000 katsojaa). Esityksistä on aina vähintään                   Aikooko Hallitus turvata Tanssiteatteri
28788:   :olmannes suunnattu lapsille ja nuorille. Raati-                 Raatikon toiminnan ja kehittää sitä ta-
28789:  :on vierailulla on osana koulujen taidekasvatusta                 kaamalla sille lähitulevaisuudessa vastaa-
28790:   ,itkä perinne. Raatikko on ollut kutsuttuna mo-                  vat toiminnalliset edellytykset kuin alu-
28791:   tilla kansainvälisillä festivaaleilla ja juhlaviikoil-           eellista työtä tekevillä puheteattereilla ja
28792:                                                                    muodostamaila siitä tanssin alueteatteri,
28793: a.Tanssiteatteri Raatikko täyttää oman taiteen-                    jonka toiminta-alueena on koko maa?
28794: 
28795:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1986
28796: 
28797:           Heli Astala                       Anna-Liisa Jokinen               Juhani Vähäkangas
28798:           Niilo Koskenniemi                 Arvo Kemppainen                  Ensio Laine
28799:           Ulla-Leena Alppi                  Pekka Leppänen                   Esko Helle
28800:           Osmo Vepsäläinen                  Heikki Mustonen                  Esko-Juhani Tennilä
28801:           Sten Söderström                   Matti Kautto                     Inger Hirvelä
28802: 
28803: 
28804: 
28805: 
28806:  60481G
28807: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 164
28808: 
28809: 
28810: 
28811: 
28812:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28813: 
28814:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          juus sekä kehittymismahdollisuudet. Kysym
28815: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          uuden alueteatterin ottamisesta vakinaisen alu
28816: olette kirjeellänne 17 päivältä huhtikuuta 1986        teatterituen piiriin tanssin alueelta on edel
28817: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        todetun lisäksi ongelmallinen myös siksi, et
28818: vastattavaksi kansanedustaja Heli Astalan ym.          valtion näyttämötaidetoimikunnan vuonna 19~
28819: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-        tekemän ehdotuksen mukaisesti ovat alueteatt'
28820: myksen n:o 164:                                        riksi nimeämistä vielä odottamassa Lappeenra1
28821:                                                        nan-Imatran kalfpunginteatterit ja Kemin ka1
28822:            Aikooko Hallitus turvata Tanssiteatteri     puuginteatteri.
28823:         Raatikon toiminnan ja kehittää sitä ta-            Maamme alueteatterijärjestelmää on rakenne
28824:         kaamalla sille lähitulevaisuudessa vastaa-     tu siten, että alueteatterin tehtävien hoitamim
28825:         vat toiminnalliset edellytykset kuin alu-
28826:                                                        on annettu eri puolilla maata sijaitseville
28827:         eellista työtä tekevillä puheteattereilla ja   toimiville teattereille, joilla jo perinteisesti c
28828:         muodostamaila siitä tanssin alueteatteri,      ollut oma toiminta-alueensa. Alueteatterin ve
28829:         jonka toiminta-alueena on koko maa?            voitteena on lisäksi mm. ottaa ohjelmistos:
28830:                                                        huomioon alueelliset ja paikalliset olosuhtee
28831:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          kuten väestön sosiaali- ja ikärakenne, murretau
28832: seuraavaa:                                             ta sekä muut alueelliset ominaispiirteet. Nyky
28833:     Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta          sen alueteatterijärjestelmän kannalta ei ole peru
28834: 1984 alkaen varattu taiteen tukemiseen osoite-         teltua, että yhden alueteatterin toiminta-alueer
28835: tuista veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova-       olisi koko maa. Alueteatteritoiminnan harjoitt:
28836: roista erillismäärärahoja tanssitaiteen tukemiseen.    mista koskevien opetusministeriön yleisohjeide
28837: Aikaisemmin tanssialan valtionavustukset myön-         mukaan alueteatterin tulee huolehtia mm. siit
28838: nettiin kokonaisuudessaan näyttämötaiteelle            että teatterin ohjelmisto on monipuolista. Op'
28839: osoitetuista määrärahoista. Tanssiteatteri Raati-      tusministeriön käsityksen mukaan kehittämä!
28840: kon toimintaa tuetaan valtionavustuksilla, jotka       yhteistyötä alueteattereiden ja tanssiryhmien v:
28841: myönnetään säännöllisesti toimivien tanssiryh-         lillä voitaisiin parantaa niin Tanssiteatteri Raat
28842: mien toimintaan osoitetusta määrärahasta ja            kon kuin muidenkin tanssiryhmien toimintaede
28843: tanssiryhmien kiertuetukeen osoitetusta määrära-       lytyksiä ja samalla lisätä alueellista tanssiesityste
28844: hasta. Vuonna 1985 tanssiryhmien toimintaan            tarjontaa.
28845: osoitetusta 1 350 000 markan määrärahasta Tans-            Alueteatterijärjestelmää luotaessa valtion tukc
28846: siteatteri Raatikon saama avustus oli 640 000          on lisätty tietyille, alueteattereiksi nimetyil
28847: markkaa ja kiertuetukeen osoitetusta 180 000           teattereille. Vaikka valtion tuen lisäys on olh
28848: markan määrärahasta 95 000 markkaa. Tanssi-            oleellinen tekijä, ei nykyinen alueteatteriverkosl
28849: teatteri Raatikon saarnat valtionavustukset muo-       olisi mahdollinen ilman teattereiden sijaintika1
28850: dostavat lähes puolet tanssiryhmille osoitetuista      punkien huomattavaa osuutta teattereiden päär
28851: määrärahoista. Vuonna 1985 nämä avustukset             hoittajina ja taloudellisen vastuun kantajina.
28852: kattoivat noin 30 % Raatikon käyttömenoista.              Tanssiteatteri Raatikon taloudessa ovat keske
28853: Alueteattereiden saarnat valtionavustukset ovat        sellä sijalla teatterin omat tulot, jotka kattavat }
28854: vastaavasti noin 30-45 % vaihdellen teatteri-          puolet teatterin menoista. Verrattuna maamn
28855: kohtaisesti. Alhaisimmalla tasolla ovat joulu-         muihin teattereihin osuus on huomattava. Sijai1
28856: kuussa vuonna 1983 alueteattereiksi nimetyt Sei-       tikaupungin rahoitusosuus jää Raatikon tapaul
28857: näjoen ja Vaasan kaupunginteatterit.                   sessa alle 20 % :n.
28858:    Alueteatteritoimintaan osoitetun määrärahan             Opetusministeriön käsityksen mukaan Tans!
28859: kasvun puitteissa ei ole viime vuosina voitu           teatteri Raatikon toiminnallisia edellytyksiä vo
28860: nostaa näiden uusien alueteattereiden avustus-         taisiin parantaa siten, että nykyisen alueteattet
28861: osuutta, koska on ollut tärkeää turvata myös           järjestelmän puitteissa kehitettäisiin yhteisty1
28862: vanhojen alueteattereiden toiminnan taso ja laa-       muotoja tanssiesitysten lisäämiseksi. Muutoi
28863:                                      1986 vp. -     KK n:o 164                                     3
28864: 
28865: Tanssiteatteri Raatikko sa1s1 valtionavustuksensa   kasvua enemmän. Muut taiteen alan vakiintu-
28866: edelleen tanssiryhmien toimintaan osoitetusta       neet tarpeet huomioon ottaen "uuden" alueen
28867: määrärahasta samoin kuin sen kienuetoimintaa        määrärahoja voidaan lisätä kuitenkin vain veik-
28868: tuettaisiin tanssiryhmien kienuetukeen osoitetus-   kauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen keny-
28869: ta määrärahasta. Tanssiryhmien tukemiseen osoi-     män sallimissa rajoissa.
28870: tetut määrärahat ovat kasvaneet keskimääräistä
28871: 
28872:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
28873: 
28874:                                                                     Ministeri Gustav Björkstrand
28875: 4                                      1986 vp. -      KK n:o 164
28876: 
28877: 
28878: 
28879: 
28880:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28881: 
28882:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           om att en ny regionteater, verksam inom
28883: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          danskonstens område skall upptas bland de re-
28884: av den 17 april 1986 till vederbörande medlem          gionteatrar, som beviljas permanenta understöd,
28885: av statsrådet sänt en avskrift av följande av          är problematiskt, förutom på basen av det förut
28886: riksdagsman Heli Astala m.fl. undertecknade            anförda även därför att även stadsteatrarna i
28887: spörsmål nr 164:                                       Villmanstrand-Imatra och stadsteatern i Kemi i
28888:                                                        enlighet med statens scenkonstkommissions för-
28889:           Ämnar Regeringen trygga verksam-             slag från år 1980 emotser att de kommer att bli
28890:        heten vid dansteatern Raatikko samt ut-         utsedda till regionteatrar.
28891:        veckla den genom att i en nära framtid             Systemet med regionteatrar i vårt land är
28892:        garantera för teaterns motsvarande verk-        uppbyggt så att skötseln av regionteatrarnas upp-
28893:        samhetsförutsättningar som de regionala         gifter har givits till teatrar på olika håll i landet
28894:        talscenerna har och utse den till en re-        vilka redan traditionellt haft eget verksamhets-
28895:        gionteater, verksam inom danskonstens           område. Regionteatrar är dessutom skyldiga att
28896:        område i hela landet?                           bl. a. i sina program beakta regionala och lokala
28897:                                                        förhållanden, som t.ex. den sociala strukturen
28898:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och åldersstrukturen hos befolkningen, dialekt-
28899: framföra följande:                                     bakgrunden samt andra regionala särdrag. Med
28900:    Sedan år 1984 har särskilda anslag ur tippning-     hänsyn till det nuvarande systemet med region-
28901: ens och penninglotteriets vinstmedel reserverats       teatrar är det inte motiverat att en regionteater
28902: för stödjande av danskonst. Tidigare beviljades        skall ha hela landet som verksamhetsområde.
28903: statsunderstöd för danskonst i sin helhet ur           Enligt undervisningsministeriets allmänna anvis-
28904: anslaget för scenkonst. Verksamheten vid dans-         ningar angående verksamheten vid regionteatrar
28905: teatern Raatikko stöds med statsunderstöd som          bör regionteatrarna sörja för att teaterns program
28906: beviljas ur anslaget för stödjande av regelbundet      är mångsidigt. Enligt undervisningsministeriets
28907: verksamma dansgrupper samt ur anslaget för stöd        uppfattning kunde verksamhetsförutsättningarna
28908: till teatergruppers turneer. Ar 1985 fick danstea-     för både dansteatern Raatikko och andra dans-
28909: tern Raatikko av det anslag på 1 350 000 mk som        grupper förbättras genom att utveckla samarbete
28910: anvisats för dansgruppers verksamhet 640 000           mellan regionteatrar och dansgrupper. Samtidigt
28911: mk i understöd. Av det anslag på 180 000 mk            kunde utbudet på regionala dansuppvisningar
28912: som anvisats för stöd till teatergruppers turneer      ökas.
28913: fick dansteatern Raatikko 95 000 mk. De statsun-          Vid utarbetandet av systemet med regionteat-
28914: derstöd som dansteatern Raatikko fått utgör            rar har statsunderstöd ökats för vissa teatrar som
28915: nästan hälften av de anslag som anvisats för alla      utsetts till regionteatrar. Fastän ett ökat statligt
28916: dansgrupper. Ar 1985 täckte dessa understöd ca         understöd är en väsentlig faktor skulle det nuva-
28917: 30 % av Raatikkos driftskostnader. Statsunder-         rande nätet av regionteatrar inte vara möjligt
28918: stöden för regionteatrar varierar på motsvarande       utan den betydande andel som teatrarnas
28919: sätt från 30 till 45 % beroende på varje teater.       förläggningsorter gett som huvudfinansiärer och
28920: Minst understöd får stadsteatrarna i Seinäjoki och     som bärare av ekonomiskt ansvar.
28921: Vasa vilka blev utsedda till regionteatrar i decem-       Dansteatern Raatikkos egna inkomster, som
28922: ber 1983.                                              täcker över hälften av teaterns utgifter, spelar en
28923:     Inom ramen för det ökade anslaget för den          central roll inom teaterns ekonomi. Jämfört med
28924: regionala teaterverksamheten har det inte varit        de andra teatrarna i landet är andelen betydan-
28925: möjligt att öka understödet för dessa nya region-      de. Förläggningsortens finansieringsandel ifråga
28926: teatrar eftersom det varit viktigt att även garante-   om Raatikko är under 20 % .
28927: ra verksamhetens nivå och dess omfattning samt            Enligt undervisningsministeriets uppfattning
28928: utveckla den vid gamla regionala teatrar. Frågan       kunde verksamhetsförutsättningarna för danstea-
28929:                                      1986 vp. -     KK n:o 164                                     5
28930: 
28931: tern Raatikko förbättras så att man inom ramen      slagen för stödjande av dansgrupper har ökats
28932: för det nuvarande systemet med regionteatrar        mera än motsvarande anslag i genomsnitt ökats.
28933: utvecklar samarbetsformer för att öka antalet       Med hänsyn tili de övriga stadigvarande behoven
28934: dansuppvisningar. 1 övrigt bör dansteatern Raa-     inom konstens område kan anslagen för detta
28935: tikko fortfarande få sitt statsunderstöd av an-     nya område ökas dock endast inom ramen för
28936: slaget för stödjande av regelbundet verksamma       influtna vinstmedel från tippning och penning-
28937: grupper, och dess turneverksamhet stöds med         lotteri.
28938: anslaget för stöd för teatergruppers turneer. An-
28939: 
28940:     Helsingfors den 20 maj 1986
28941: 
28942:                                                                      Minister Gustav Björkstrand
28943:                                                1986 vp.
28944: 
28945: Kirjallinen kysymys n:o 165
28946: 
28947: 
28948: 
28949: 
28950:                                    Anna-Liisa Jokinen: Rakennusalalla toimivien työntekijöiden oi-
28951:                                      keuksien ja etujen turvaamisesta
28952: 
28953: 
28954:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28955: 
28956:    Talonrakennusalalla alkoi lakko 18.4.1986 klo        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28957: 12.00. Rakennusteollisuusliitto kariutti neuvotte-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28958: lut avoinna olleista kysymyksistä, jotka Raken-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28959: nustyöläisten /Liitto oli positiivisesti varautunut   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28960: hyväksymään.
28961:                                                                Onko Hallitus tietoinen siitä, että Ra-
28962:    Kysymys ei ole rahasta, sillä rakennustyöläiset           kennusteollisuusliitto polkee lokaan Suo-
28963: hyväksyivät SAK:n yleissopimuksen.                           men rakennustyöläisten saavutettuja oi-
28964:    Työnantajat haluavat huonontaa jo voimassa                keuksia ja etuuksia, ja jos on,
28965: olleita Rakennustyöläisten Liiton taistelulla saa-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28966: vutettuja palkka-, sosiaali- ym. etuuksia.                   ryhtyä Rakennusteollisuusliiton osittain
28967:    Kysymyksessä on sodan jälkeisen ajan röyhkein             hallitusmuodon vastaisten toimien lopet-
28968: hyökkäys saavutettujen etuuksien mitätöimiseksi.             tamiseksi kiireellisesti?
28969: 
28970:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1986
28971: 
28972:                                           Anna-Liisa Jokinen
28973: 
28974: 
28975: 
28976: 
28977: 260489Q
28978: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 165
28979: 
28980: 
28981: 
28982: 
28983:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28984: 
28985:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        sopimustoiminnan sääntelyä koskevaa lainsää-
28986: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         däntöä. Viimeksi hallitus on antanut esityksen
28987: olette 18 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       eduskunnalle laeiksi työsopimuslain ja eräiden
28988: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE n:o
28989: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       248/1985 vp. ). Tässä esityksessä ehdotetaan työ-
28990: Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta kirjallisesta      riitojen sovittelua koskevassa laissa ja työehtoso-
28991: kysymyksestä n:o 165:                                 pimuslaissa havaittujen epäkohtien korjaamista
28992:                                                       työmarkkinajärjestelmän toimivuuden paranta-
28993:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että Ra-      miseksi ja työmarkkinoilla noudatettavien peli-
28994:        kennusteollisuusliitto polkee lokaan Suo-      sääntöjen täsmentämiseksi. Huomattava osa työ-
28995:        men rakennustyöläisten saavutettuja oi-        markkinatoiminnan säännöstäruisestä toteutetaan
28996:        keuksia ja etuuksia, ja jos on,                kuitenkin osapuolten välisin sopimuksin. Halli-
28997:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tuksen esityksen ohella työmarkkinajärjestöt ovat-
28998:        ryhtyä Rakennusteollisuusliiton osittain       kin keskenään sopineet eräistä toimenpiteistä,
28999:        hallitusmuodon vastaisten toimien lopet-       joilla parannetaan työehtosopimusjärjestelmän
29000:        tamiseksi kiireellisesti?                      toimivuutta. Työmarkkinaosapuolet ovat sopi-
29001:                                                       neet muun muassa työehtosopimusten tulkinta-
29002:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      periaatteista ja työsuhteen ehtojen muuttamista
29003: ti seuraavaa:                                         koskevista yhteisistä ohjeista.
29004:    Hallitus on eri tavoin pyrkinyt parantamaan           Hallitus on tietoinen työmarkkinajärjestelmän
29005: työmarkkinajärjestelmän toimivuutta. Kun työ-         kehittämisen tarpeellisuudesta. Tämän vuoksi
29006: markkinoiden toimivuus riippuu osittain myös          hallitus tulee edellä esitetyn huomioon ottaen
29007: siitä, että lainsäädäntö sisällöltään vastaa työ-     seuraamaan työehtosopimusjärjestelmän toimi-
29008: markkinakentän muutoksia, hallitus on eri yh-         vuuden kehittymistä sekä ryhtymään tarvittaessa
29009: teyksissä pyrkinyt kehittämään erityisesti työehto-   omalta osaltaan mahdollisiin toimenpiteisiin.
29010: 
29011:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1986
29012: 
29013:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
29014:                                       1986 vp. -- RJ< n:o 165                                          3
29015: 
29016: 
29017: 
29018: 
29019:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29020: 
29021:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         heten. Senast har regeringen avlåtit en proposi-
29022: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tion tili riksdagen med förslag tili lagar om
29023: den 18 april 1986 tili vederbörande medlem av         ändring av lagen om arbetsavtal och vissa därtill
29024: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     anslutna lagar (RP nr 248/1985 rd.). I denna
29025: dagsledamot Anna-Liisa Jokinen undertecknade          proposition föreslås, att de missförhållanden som
29026: spörsmål nr 165:                                      observerats i lagen om medling i arbetstvister och
29027:                                                       lagen om kollektivavtal avhjälps för att arbets-
29028:           Är Regeringen medveten om att Bygg-         marknadssystemet skall fungera bättre och för en
29029:        nadsindustriförbundet drar de rättigheter      precisering av arbetsmarknadens spelregler. En
29030:        och förmåner som byggnadsarbetarna i           betydande del av regleringen av arbetsmarknads-
29031:        Finland uppnått i smutsen, och, om så är       verksamheten förverkligas likväl genom över-
29032:        fallet,                                        enskommelser arbetsmarknadsorganisationerna
29033:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       emellan. Vid sidan av regeringens proposition
29034:        i syfte att i brådskande ordning få ett slut   har arbetsmarknadsorganisationerna även sins-
29035:        på Byggnadsindustriförbundets före-            emellan avtalat om vissa åtgärder, genom vilka
29036:        havanden, vilka delvis strider mot rege-       kollektivavtalssystemets funktionsduglighet för-
29037:        ringsformen?                                   bättras. Arbetsmarknadsparterna har över-
29038:                                                       enskommit bl.a. om kollektivavtalens tolknings-
29039:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       principer och om gemensamma anvisningar för
29040: anföra följande:                                      en ändring av villkoren i arbetsförhållandet.
29041:   Regeringen har på olika sätt försökt förbättra         Regeringen är medveten om nödvändigheten
29042: arbetsmarknadssystemets funktionsduglighet. Då        av att utveckla arbetsmarknadssystemet. Den
29043: arbetsmarknadens funktionsduglighet delvis ock-       kommer därför, med beaktande av vad som ovan
29044: så är beroende av att lagstiftningen tili sitt        har anförts, att följa utvecklingen av kollektivav-
29045: innehåll motsvarar förändringarna på arbets-          talssystemets funktionsduglighet samt vid behov
29046: marknadsfältet, har regeringen i olika samman-        vidta sådana åtgärder som för dess vidkommande
29047: hang försökt utveckla särskilt den lagstiftning       är möjliga.
29048: som gäller regleringen av kollektivavtalsverksam-
29049: 
29050:      Helsingfors den 21 maj 1986
29051: 
29052:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
29053:                                                1986 vp.
29054: 
29055: Kirjallinen kysymys n:o 166
29056: 
29057: 
29058: 
29059: 
29060:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Valtion palveluksessa olevan henkilöstön
29061:                                      vaihtuvuudesta ja palkkauksesta
29062: 
29063: 
29064:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29065: 
29066:   Virkamiesliiton lakon yhteydessä on valtio-            Valtion henkilöstö- ja palkkapolitiikan periaat-
29067: työnantajan käyttäytymisessä piirteitä, jotka         teista todetaan Vnp:ssä henkilöstöpoliittisten oh-
29068: muistuttavat käyttäytymistä vuoden 1963 jäl-          jelmien valmistelusta valtion virastoissa (VM
29069: keenjääneisyys- eli tasotarkistustilanteessa. Näyt-   15.11.1979/P5545) seuraavaa:
29070: tää siltä, kuin mitään ei olisi opittu. Valtiotyön-
29071: antaja on nyt vuoden 1986 virkamieslakon olo-            1) Valtion palveluksessa on määrältään ja ra-
29072: suhteissa omaksunut asenteet ja menettelytavat,       kenteeltaan sopiva, työstään kiinnostunut ja ky-
29073: jotka merkitsevät jo aikoja sitten ratkaistun kiis-   vykäs henkilöstö, joka on tietoinen valtionhallin-
29074: tan käymistä toisen tai jopa kolmannen kerran.        non tehtävästä ja työnsä yhteiskunnallisesta mer-
29075:    Vuonna 1963 Virkamiesliitto käytti jälkeenjää-     kityksestä.
29076: neisyyden osoittamiseksi ansiotasoindeksejä, mm.         2) Henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus on
29077: teollisuustyöntekijäin ansiotasoindeksiä. Loppu-      turvattu ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät
29078: tuloksena oli, että tällainen ansiotasoindeksien      siten, että työmarkkinoiden yleinen taso ja kehi-
29079: vertailu tunnustettiin välineeksi palkanmuutos-       tys otetaan huomioon sekä ovat sellaiset, että
29080: vertailujen yhteydessä, ns. menettelytapalaissa       pätevän henkilöstön saanti ja tuloksellinen toi-
29081: jopa lainsäädännön tasolla.                           minta on varmistettu.
29082:    Indeksivertailu oli itse asiassa tunnustettu ja       Posti- ja telelaitos on valtion suurin työnanta-
29083: hyväksytty jo yleislakkovuonna 1956 ns. syyskuun      ja, ja PIT:n henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa
29084: sopimuksessa. Palkkatasokehitystä kuvaavia tilas-     todetaan asiasta seuraavasti:
29085: toja on sittemmin, erityisesti vuoden 1963 jäl-
29086: keen tältä pohjalta (palkanmuutosvertailu) kehi-
29087: telty hyvinkin pitkälle.                                 Henkilöstöhallinnon yleispäämäärät
29088:                                                          Laitoksen tehtävien suorittamiseksi, toiminnan
29089:    Kun Virkamiesliitto on nyt käyttänyt ansiota-      kehittämiseksi ja päämäärien saavuttamiseksi
29090: soindeksien muutoksia vuodesta 1975 osoitta-          henkilöstöhallinnossa pyritään siihen, että laitok-
29091: maan virkapalkkojen jälkeenjääneisyyttä, ovat         sen palveluksessa on määrältään ja rakenteeltaan
29092: VTML, toinen valtiovarainministeri ym. kiistä-        tehtävien edellyttämä ammattitaitoinen, kehitty-
29093: neet jopa koko lähestymistavan oikeellisuuden.        vä, työnsä mielekkääksi tunteva ja siinä viihtyvä
29094: Sen sijaan on suoritettu tämän päivän palkka-         sekä tuloksellisesti työskentelevä henkilöstö.
29095: (poikkileikkaus)vertailuja. Näin on synnytetty ti-       Henkilöstöhallinnossa pyritään huomioon otta-
29096: lanne, joka vaikuttaa "tilastopelleilyltä" ja neu-    maan ja tyydyttämään henkilöstön fyysiset, tur-
29097: vottelut ovat muodostuneet toistensa yli ja ohi       vallisuus-, sosiaaliset, arvostus- ja kehittymistar-
29098: puhumiseksi. Samaan aikaan on kiihdytetty yksi-       peet. Tämä edellyttää erityisesti, että
29099: puolista ja väärää tiedottamista sekä Virkamies-         - henkilöstön palkkaus ja muut palvelussuh-
29100: liittoa ja virkamiehiä halventavaa propagandaa.       teen ehdot luovat edellytykset hyville taloudelli-
29101:    Yhä selvemmäksi on käynyt, että pyrkimykse-        sille ja sosiaalisille oloille ja että ne ovat oikeu-
29102: nä onkin asiallisten neuvottelujen asemesta alun      denmukaisessa suhteessa henkilöstön tehtäviin,
29103: alkaen VL:n lakon murskaaminen tai murentami-         ammattitaitoon ja työsuorituksiin nähden
29104: nen hinnalla millä hyvänsä. Ilmeisenä syynä on
29105: se, että VL:n tasokorotusvaatimukset eivät mah-         Koska valtiolla ei ole pystytty seuraamaan
29106: du tupo-sopimusten puitteisiin.                       kehitystä työmarkkinoiden yleisellä tasolla, on
29107: 
29108: 260482H
29109: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 166
29110: 
29111: tilanne pääkaupunkiseudun posteissa riistäytynyt        Edellä olevan perusteell~ ja .~altiopäi~äjärjes
29112: työnantajan käsistä. Postin on ollut vaikeata         tyksen 37 §:n 1 momenttun vutaten esitämme
29113: saada henkilökuntaa, sekä henkilökunta vaihtuu        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29114: erittäin suuressa mitassa. Helsingin postipiiri on-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29115: kin saanut 1.4.1985 lukien luvan maksaa taloon
29116: tuleville poikkeuksellisesti 400-500 markkaa                    Onko Hallitus tietoinen esimerkiksi
29117: korkeampaa palkkaa kuin muualla maassa. Mutta                posti- ja telelaitoksen henkilöstön vaihtu-
29118: tämäkään korotus ei ole riittänyt, vieläkin on               vuusongelmista, ja
29119: vaikeata saada postiin työntekijöitä. Lisäksi vaih-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29120: tuvuus postilaisten keskuudessa on suuri. Vuon-              ryhtyä työtaistelutilanteen ratkaisemiseksi
29121: na 1983 vaihtui taloon tulleista sijaisista 73 %             valtion virkamiesten palkkauksen jälkeen-
29122: pääkaupunkiseudulla. Vaihtuvuuden tärkeimmät                 jääneisyyttä korjaamalla siten, että valtio-
29123: syyt olivat kehno palkkaus ja epämukavat työajat.            neuvoston periaatepäätöksen mukaiset
29124: Tilanne ei ole parantunut olennaisesti vuoden                henkilöstöpoliittiset velvoitteet toteutu-
29125: 1983 jälkeen, vaan vaihtuvuus on edelleen samaa              vat?
29126: luokkaa, eli 70-80 % :n välillä.
29127: 
29128:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1986
29129: 
29130:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Mikko Kuoppa                   Pekka Leppänen
29131:          Kati Peltola                    Sten Söderström                Arvo Kemppainen
29132:          Heikki Mustonen                 Osmo Vepsäläinen               Juhani Vähäkangas
29133:          Vappu Säilynoja                 Ulla-Leena Alppi               Niilo Koskenniemi
29134:          Anna-Liisa Jokinen              Matti Kautto                   Pirkko Turpeinen
29135:          Liisa Kulhia                    Marja-Liisa Löyttyjärvi        Irma Rosnell
29136:          Lea Kärhä                       Sirpa Pietikäinen              Pirjo Rusanen
29137:          Kaarina Dromberg                Kalle Könkkölä                 Eva-Riitta Siitonen
29138:          Tuulikki Petäjäniemi            Helena Pesola                  Erkki Moisander
29139:                                          Riitta Uosukainen
29140:                                         1986 vp. -      KK n:o 166                                           3
29141: 
29142: 
29143: 
29144: 
29145:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29146: 
29147:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           koko virkamieskuntaa koskevat vaihtuvuustiedot
29148: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ovat vuodelta 198 5. Tietojen perusteella voidaan
29149: olette 18 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-         todeta, että 94 prosenttia virkasuhteisesta henki-
29150: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        lökunnasta on vuoden 1985 aikana pysynyt val-
29151: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tion palveluksessa. Kun luonnollinen poistuma
29152: Stenius-Kaukosen ym. niin kuuluvasta kirjallises-       eli eläkkeelle siirtyneet otetaan huomioon, saa-
29153: ta kysymyksestä n:o 166:                                daan pysyvyysasteeksi 96 prosenttia. Yleisesti ot-
29154:                                                         taen ei siis valtionhallinnossa ole suuria vaihtu-
29155:            Onko Hallitus tietoinen esimerkiksi          vuusongelmia, vaikka alakohtaisesti niitä esiin-
29156:         posti- ja telelaitoksen henkilöstön vaihtu-     tyykin.
29157:         vuusongelmista, ja
29158:                                                            Mitä sitten tulee kysymyksessä erityisesti käsi-
29159:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29160:                                                         teltyyn posti- ja telelaitoksen vaihtuvuusongel-
29161:         ryhtyä työtaistelutilanteen ratkaisemiseksi
29162:                                                         maan, voidaan tältä osin todeta seuraavaa.
29163:         valtion virkamiesten palkkauksen jälkeen-
29164:         jääneisyyttä korjaamalla siten, että valtio-       Koko maan osalta tilanne postitoimipaikoissa
29165:         neuvoston periaatepäätöksen mukaiset            on varsin tyydyttävä. Vaihtuvuusluvut olivat
29166:         henkilöstöpoliittiset velvoitteet toteutu-      vuonna 1985 postivirkamiesten kohdalla 5,4 %,
29167:                                                         postimiesten kohdalla 9,1 % ja koko laitoksen
29168:         vat?
29169:                                                         kohdalla 7, 1 % .
29170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen              Pääkaupunkiseudun osalta tilanne on huomat-
29171: seuraavaa:                                              tavasti pahempi. Tosin pääkaupunkiseudun työ-
29172:                                                         voiman vaihtuvuusongelman voidaan yleisesti
29173:    1) Palkkavertailut ja niiden kytkennät               katsoa koskettavan tällä seudulla toimivia yrityk-
29174:    Kysymyksessä puututaan ensinnäkin väitettyyn         siä, virastoja ja laitoksia posti- ja telelaitoksen
29175: valtion virkamiesten palkkauksen jälkeenjäänei-         muodostamatta tässä suhteessa mitään erityistä
29176: syyteen ja niistä esitettyihin virheellisiksi väitet-   poikkeusta. Pääkaupunkiseudun postihenkilös-
29177: tyihin tilastoihin ja indeksivertailuun.                tön vaihtuvuusluvut vuonna 1985 olivat eräissä
29178:    Indeksiehdon kieltävä lainsäädäntö on estänyt        tyypillisissä virkanimikkeissä seuraavat.
29179: valtion palkkojen kytkennät hintoihin ja muihin
29180: palkkoihin. Pankinjohtaja Reijo Marjasen johdol-                                               Vaihtuvuus-
29181: la on osapuolten välinen työryhmä valtakunnan-                                                  prosentti
29182: sovittelijan, valtion työmarkkinalaitoksen ja Vir-      Postivirkamiehet
29183: kamiesliiton toimeksiannosta selvittänyt tilasto-
29184:                                                           postivirkailija A 5                     14,7
29185: jen tulkintaan ja käyttöön liittyviä kysymyksiä.
29186:                                                           postiapulainen A 3                      37,5
29187: Työryhmässä on todettu, ettei ansiokehitysluku-           pysyvässä sijaistehtävässä              94,8
29188: jen pohjalta ole yksiselitteisesti päädyttävissä yh-
29189: teen ja ainoaan ansiokehityksen huonoutta tai
29190:                                                         Postimiehet
29191: hyvyyttä kuvaavaan lukuun.
29192:                                                           postimies yp. A 5                        3,7
29193:    Uuden virkaehtosopimuksen mukaan on tar-
29194:                                                           postimies A 4                           15,0
29195: koitus asettaa ns. Niitamon toimikunta, jonka
29196:                                                           pysyvässä sijaistehtävässä             109,0
29197: tehtävänä on selvittää valtion virkamiesryhmien
29198: ja yleisten työmarkkinoiden ansiotaso eri tehtävä-
29199: tasoilla. Selvityksessä on otettava huomioon palk-         Haastattelujen ja tiedustelujen avulla on pyrit-
29200: kauksen lisäksi muut palvelussuhteen ehdot sekä         ty selvittämään työvoiman vaihtuvuusongelman
29201: palvelussuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvolli-      syitä. Kyselyn tuloksina on ilmennyt, että palk-
29202: suudet.                                                 kaus, työn huono arvostus, pitkä työhönsidonnai-
29203:                                                         suus ja hankalat työajat, pettymykset työtä koske-
29204:    2) Vaihtuvuus                                        vissa odotuksissa ja työnopastuksen puutteelli-
29205:    Valtion virkamieskunnan vaihtuvuutta on seu-         suus ovat keskeisiä syitä sekä sijaishenkilöstön
29206: rattu vuosittain vuodesta 1969 alkaen. Viimeiset        osalta erityisesti se, että siihen kuuluvia määrä-
29207: 4                                     1986 vp. -     KK n:o 166
29208: 
29209: taan tarpeen mukaan lyhyelläkin varoitusajalla          3) Työtaistelutilanteen ratkaiseminen
29210: eri toimipaikkoihin, mistä on seurauksena mm.           Valtakunnansovittelijan       sovintoehdotuksen
29211: ylimääräisiä matkakustannuksia ja tämän henki-       29.4.1986 ja siihen 2.5.1986 tehdyn sovitteli-
29212: löstön oman ajankäytön suunnittelun vaikeutu-        jan täydennyksen ja valtakunnansovittelijan
29213: minen.                                               16.5.1986 tekemän sovintoehdotuksen mukaan
29214:    Näitä epäkohtia on valtiotyönantajan taholta      virkamiesten ansiot tulisivat kaikkiaan nouse-
29215: pyritty tarmokkaasti korjaamaan. Vuoden 1986         maan ajalla 28.2.1986-1. 3. 1988 noin 20 pro-
29216: tulo- ja menoarviossa saadut toimet ovat helpot-     sentilla. Tämän lisäksi on huomioitava ns. Niita-
29217: taneet tilannetta. Kevään 1986 virkaehtosopi-        mon toimikunnan selvitysten mukaiset toimenpi-
29218: musratkaisuun sisältyi posti- ja telelaitoksen sa-   teet, työaikakysymykset, indeksiehdot, hallituk-
29219: tunnaisten apulaisten ja sijaisten palkkauksen       sen toimenpiteet sosiaalipolitiikassa ja verotukses-
29220: huomattava korottaminen. Tämä seikka parantaa        sa, eräiden virkavääristymien korjaaminen sekä
29221: tilannetta erityisesti muualla Suomessa, mutta ei    toimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimus-
29222: ehkä riittävästi pääkaupunkiseudulla, jossa yksi-    oikeuskysymyksiin.
29223: t~isen sektorin palkkataso on edelleen korkeam-         Virkamiesliitto ry. hyväksyi sovintoehdotuk-
29224: pi.                                                  sen. Lakko päättyi 17.5.1986 klo 24.00.
29225: 
29226:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
29227: 
29228:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
29229:                                       1986 vp. -      KK n:o 166
29230: 
29231: 
29232: 
29233: 
29234:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29235: 
29236:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och likaså rättigheter och skyldigheter, som är
29237: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        knutna tili deto
29238: den 18 april 1986 till vederbörande medlem av
29239: statsrådet översänt följande av riksdagsledamoten        2) Omsättningen
29240: Stenius-Kaukonen m.flo undertecknade spörsmål            Omsättningen inom statens tjänstemannakår
29241: nr 166:                                               har noterats årligen ända sedan år 1969. De
29242:                                                       senaste uppgifterna om omsättningen inom hela
29243:           Är Regeringen medveten om pro-              tjänstemannakåren är från år 1985. På grundval
29244:        blemen med den stora omsättningen på           av dessa uppgifter kan det konstateras att 94 %
29245:        personai i statens tjänst och                  av personalen i tjänsteförhållande år 1985 har
29246:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt    kvarstått i statens tjänst. Då den naturliga av-
29247:        att vidta för att genom en korrigering av      gången, dvso antalet pensionerade, beaktas är
29248:        eftersläpningen i fråga om lönerna för         talet för dem som kvarstår 96 % . Alimänt taget
29249:        statens tjänstemän lösa arbetstvisten så       är således problemen med personalomsättningen
29250:        att de personalpolitiska förpliktelserna i     inom statsförvaltningen inte stora, även om de
29251:        statsrådets principprogram realiseras?         förekommer inom vissa branschero
29252:                                                          1 fråga om det i spörsmålet särskilt behandlade
29253:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt       problemet med omsättningen inom post- och
29254: anföra följande:                                      televerket kan konstateras följande:
29255:    1) Lönejämförelser och hur de kopplas tili            För hela landets del är situationen vid postan-
29256: varandra                                              stalterna tämligen tillfredsställandeo Omsätt-
29257:    1 spörsmålet behandlas i första hand en på-        ningstalen var år 1985 för posttjänstemännens
29258: stådd eftersläpning i fråga om avlöningen av          del 5;4 % , för postmännen 9, 1 % och för hela
29259:                                                       verket 7, 1 %
29260: statens tjänstemän och en påstått oriktig statistik
29261:                                                                        0
29262: 
29263: 
29264: 
29265: 
29266: och påstått oriktiga indexjämförelser, som har           Inom huvudstadsregionen är situationen märk-
29267: presenteratso                                         bart svårareo Visserligen kan man överhuvudtaget
29268:    En lagstiftning, som förbjuder indexvillkor,       se att problemet med omsättning av arbetskraf-
29269: har hindrat att statens löner binds vid priser och    ten i huvudstadsregionen gäller för företag, äm-
29270: övriga lönero En arbetsgrupp, bestående av före-      betsverk och inrättningar, som verkar inom om-
29271: trädare för parterna, under bankdirektör Reijo        rådet, och att post- och televerket inte utgör
29272: Marjanens ledning har på uppdrag av riksförlik-       något specielit undantag i detta avseendeo Om-
29273: ningsmannen, statens arbetsmarknadsverk och           sättningstalen för postpersonalen i huvudstadsre-
29274: Tjänstemannaförbundet utrett frågor i anslut-         gionen var år 1985 för vissa typiska tjänstebe-
29275: ning tili tolkningen och användningen av statisti-    nämningar följande:
29276: keno 1 arbetsgruppen har man konstaterat att det
29277: inte utgående från förtjänstutvecklingstalen är                                            Omsättnings-
29278: möjligt att entydigt komma fram till ett enda tai,                                           procent
29279:                                                       Posttjänstemän
29280: som visar att förtjänstutvecklingen är gynnsam
29281: elier dålig0
29282:                                                         posttjänsteman A 5                     14,7
29283:    Enligt det nya tjänstekoliektivavtalet har man       po5tbiträde A 3                        37,5
29284: för avsikt att tillsätta en soko Niitamo-kommis-        fast anställd vikarie                  94,8
29285: sion, som får i uppdrag att utreda förtjänstnivån
29286: för statens tjänstemannagrupper och för den           Postniän
29287: alimänna arbetsmarknaden på olika förtjänstni-          postman, hoi. A 5                       3,7
29288: våer. 1 utredningen skall utom avlöningen också         postman A 4                            15,0
29289: andra villkor i anstäliningsförhåliandet beaktas        fast anställd vikarie                 109,0
29290: 6                                      1986 vp. -      KK n:o 166
29291: 
29292:    Med hjälp av intervjuer och förfrågningar har       Finland, men kanske inte tillräckligt i huvud-
29293: ~an försökt    utreda orsakerna tili omsättningen      stadsregionen, där lönenivån inom den privata
29294: 10om arbetskraften. Som resultat av förfrågan har      sektorn fortfarande är högre.
29295: det framgått att avlöningen, den dåliga upp-              3) Lösandet av arbetsrvisten
29296: skattningen av arbetet, långvarig bundenhet och
29297: obekväma arbetstider, besvikelser i fråga om              Enligt riksförlikningsmannens medlingsförslag
29298: förväntningarna på arbetet och bristen på arbets-      29.4.1986 och den komplettering som förlik-
29299: handledning är centrala orsaker och för den            ningsmannen gjorde 2.5.1986 och enligt riksför-
29300: vikarierande personalen särskilt att den efter         likningsmannens medlingsförslag 16.5.1986 skul-
29301: behov, t.o.m. med kort varsel, förordnas tili          le tjänstemännens inkomster sammanlagt under
29302: olika postanstalter, vilket bl.a. leder tili extra     tiden 28.2.1986-1.3.1988 stiga med ca 20 % .
29303: resekostnader och gör att denna personai får det       Dessutom bör hänsyn tas tili åtgärderna i enlig-
29304: svårare att planera sin egen tid.                      het med den s.k. Niitamo-kommissionens utred-
29305:    Dessa olägenheter har man från den statliga         ningar, m.a.o. tili arbetstidsfrågor, indexvilikor,
29306: arbetsgivarens sida energiskt försökt rätta tili. De   regeringens åtgärder i fråga om socialpolitik och
29307: befattningar som intogs i statsförslaget för år        beskattning, korrigering av vissa snedvridningar
29308: 1986 har hjälpt upp situationen. 1 tjänstekollek-      för tjänsterna samt åtgärder som gälier arbetskol-
29309: tivavtalet våren 1986 ingick en betydande höj-         lektivavtalets rättsliga frågor.
29310: ning av avlöningen för post- och televerkets              Tjänstemannaförbundet rf. godkände med-
29311: tilifäliiga personai och vikarier. Detta faktum        lingsförslaget. Strejken upphörde 17.5.1986 kl.
29312: förbättrar situationen särskilt på annat håll i        24.00.
29313: 
29314:      Helsingfors den 22 maj 1986
29315: 
29316:                                                                             Minister Pekka Vennamo
29317:                                                  1986 vp.
29318: 
29319: Kirjallinen kysymys n:o 167
29320: 
29321: 
29322: 
29323: 
29324:                                     P. Leppänen ym.: Lievestuoreen lipeälammen hävittämisestä
29325: 
29326: 
29327:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29328: 
29329:   Lievestuoreella pysähtyi viime syksynä yksityi-       toksessa. Sellainen on ainakin Riihimäellä. Tai
29330: sen omistama selluloosatehdas, jonka jäljiltä jäi       sitten aine voitaisiin imeyttää turpeeseen, joka
29331: suuri määrä ihmisiä Lievestuoreella työttömiksi.        poltettaisiin Rauhalahden voimalaitoksessa Jyväs-
29332: Myöskin tehtaan jättämä lipeälammikko on on-            kylässä, mikäli se on teknisesti mahdollista. Mui-
29333: gelmana siellä. Sen hävittämisestä on puhuttu jo        ta vaihtoehtoja ovat myös ultrasuodatus ja kalkki-
29334: vuosikymmeniä ja asialla on palloteltu luvatto-         saostus. Tähän tarvitaan kuitenkin rahaa ja sitä
29335: man pitkään. Ihmetellä täytyy, että yksityinen          on yhteiskunnan myöskin pikaisesti osoitettava.
29336: saa tuhota ympäristöään, mutta ei ole siitä vas-        On tehtävä selvät suunnitelmat ja sen jälkeen
29337: tuussa, vaan niin kuin tässä tapauksessa vastuu         ryhdyttävä tositoimeen. Asialla on mielestämme
29338: näyttää jäävän viime kädessä yhteiskunnalle ja          palloteltu liian pitkään. On myöskin selvitettävä,
29339: veronmaksajille.                                        kuinka paljon kyseiseen työhön voidaan saada
29340:    Ongelmaa ei ratkaista sillä, että mietitään ja       varoja ympäristöministeriön kautta samoin kuin
29341: tutkitaan vuosia ja siirretään asiaa viranomaiselta     työvoimaministeriön kautta työllisyysvaroja, mikä
29342: toiselle. Asian pitkittyminen tuhoaa luontoa: osa       hieman tukisi Lievestuoreella olevaa vaikeata
29343: lammen lipeäpitoisesta vedestä pääsi äsken ala-         työllisyystilannetta.
29344: puoliseen vesistöön, jolloin kalakantaa ja vesissä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29345: olevaa eliökantaa tuhoutui. Tähän meillä ei ole         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29346: enää varaa. Siksi mielestämme on kiireellisesti         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29347: selvitettävä sellainen nopea vaihtoehto, jolla voi-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29348: daan tämä ongelma hoitaa välittömästi pois.
29349: Esimerkiksi lammen lipeävesi voitaisiin haihdut-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29350: taa nyt seisovan tehtaan haihduttamossa ja siitä               ryhtyä Lievestuoreen lipeälammen poista-
29351: jäävä kiinteä aine poltettaisiin sopivassa polttolai-          miseksi pikaisesti?
29352: 
29353:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1986
29354: 
29355:            Pekka Leppänen                 Inger Hirvelä                   Ulla-Leena Alppi
29356:            Reijo Lindroos                 Osmo Vepsäläinen                Lauha Männistö
29357:            Kati Peltola                   Niilo Koskenniemi              Juhani Vähäkangas
29358:            Helena Pesola                  Esko Helle                      Marjatta Stenius-Kaukonen
29359:                        Juhani Surakka                            Pirkko Ikonen
29360: 
29361: 
29362: 
29363: 
29364:  260467R
29365:  2                                         1986 vp. -      KK n:o 167
29366: 
29367: 
29368: 
29369: 
29370:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29371: 
29372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Jos pystytään ehdottamaan sellaisia teknisesti
29373:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             ja taloudellisesti hyväksyttäviä keinoja, joiden
29374:  olette 18 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-           käyttöön ei tarvita vesioikeuden lupaa, voitaneen
29375:  jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          jäteliemen lopulliseen hävittämiseen ryhtyä no-
29376:  omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           peasti. Jos taas toimiin vaaditaan vesioikeuden
29377:  P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta             lupa, ne lykkäytyvät jonkin verran.
29378:  kysymyksestä n:o 167:                                        Lipeälammesta johtuvat ympäristöhaitat pyri-
29379:                                                            tään pitämään mahdollisimman vähäisinä. Lam-
29380:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            mesta suotautunutta laimentunutta jätelientä
29381:          ryhtyä Lievestuoreen lipeälammen poista-          pumputaan jatkuvasti takaisin lampeen. Keski-
29382:          miseksi pikaisesti?                               Suomen vesipiirin vesitoimisto on tämän kevään
29383:                                                            aikana tehnyt työllisyysmäärärahoin lammen
29384:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          pohjoispuolella ojituksia ja muita maastotöitä.
29385:  ti seuraavaa:                                             Näin on valumavesien pääsy Leppäveden puolelle
29386:                                                            estetty. Työ on jo pääosiltaan valmis.
29387:      Ympäristöministeriö on vastikään myöntänyt               Hallitus on siis asianomaisten viranomaisten
29388:   vesihallinnon käyttöön 100 000 markkaa sellais-          toimin ryhtynyt toimiin, joiden tarkoitus on
29389:   ten toimien suunnittelemiseksi, joiden avulla            jäteliemen lopullinen hävittäminen Lievestuo-
29390:   jäteliemi voidaan pysyvästi poistaa. Tarkoitukse-        reen lipeälammesta. Toimet, niiden toteuttamis-
29391:   na on saada suunnitelma valmiiksi tämän vuoden           aikataulu sekä niistä aiheutuvat kustannukset
29392: . syyskuun loppuun mennessä. Suunnittelutyössä             selviävät kuitenkin vasta syksyllä 1986. Joka ta-
29393:   selvitetään yksittäiskohtaisesti erilaiset tekniset ja   pauksessa pidetään huolta siitä, ettei jäteliemen
29394:   taloudelliset mahdollisuudet lammessa olevan jä-         hävittämisellä aiheuteta lampea ympäröivien ve-
29395:   teliemen hävittämiseksi lopullisesti.                    sistöjen pilaantumista.
29396: 
29397:       Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1986
29398: 
29399:                                                                          Ympäristöministeri Matti Ahde
29400:                                       1986 vp. -     KK n:o 167                                         3
29401: 
29402: 
29403: 
29404: 
29405:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29406: 
29407:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inte krävs vattendomstolens tilistånd torde man
29408: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       snabbt kunna göra sig av med avluten. Om
29409: den 18 april 1986 tili vederbörande medlem av        åtgärderna kräver vattendomstolens tillstånd
29410: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    uppskjuts det något.
29411: dagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade
29412: spörsmål nr 167:                                        Man strävar efter att i mån av möjlighet
29413:                                                      minimera de miljöskador som förorsakas av lut-
29414:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      dammen. Utspätt avlut som har infiltrerats från
29415:        för att man i brådskande ordning skall        dammen pumpas hela tiden tilihaka tili den.
29416:        kunna göra sig av med lutdammen i             Vattenbyrån i Meliersta Finlands vattendistrikt
29417:        Lievestuore?                                  har i vår med sysselsättningsmedel utfört dräne-
29418:                                                      ringar och andra terrängarbeten på norra sidan
29419:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     om dammen. På så sätt har man förhindrat att
29420: anföra följande:                                     lakvatten har kommit i Leppävesi. Arbetet är
29421:                                                      huvudsakligen redan utfört.
29422:    Miljöministeriet har helt nyligen beviljat vat-
29423: tenforvaltningen 100 000 mk för planering av            Regeringen har således med hjälp av myndig-
29424: sådana åtgärder med hjälp av vilka man kan göra      heterna vidtagit åtgärder i syfte att definitivt göra
29425: sig av med avluten for gott. Avsikten är att         sig av med avlu ten från lutdammen i Lievestuo-
29426: färdigstälia planen tili utgången av september.      re. Vilka åtgärder som vidtas, tidtabelien för
29427: Vid planeringen utreds ingående olika tekniska       deras förverkligande samt de kostnader som
29428: och ekonomiska möjligheter att göra sig av med       föranleds av dem framgår först på hösten 1986. 1
29429: avluten i dammen för gott.                           varje fali kommer man att se tili att någon
29430:    Om det är möjligt att föreslå sådana tekniskt     fororening av vattendragen kring dammen inte
29431: och ekonomiskt godtagbara åtgärder för vilka         uppkommer när man gör sig av med avluten.
29432: 
29433:      Helsingfors den 22 maj 1986
29434: 
29435:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
29436:                                                  1986 vp.
29437: 
29438: Kirjallinen kysymys n:o 168
29439: 
29440: 
29441: 
29442: 
29443:                                    E. Laine ym.: Suomen osallistumisesta SEV-maiden tieteellis-tekni-
29444:                                       sen kehityksen kokonaisohjelmaan
29445: 
29446: 
29447:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29448: 
29449:     Tasavallan presidentti on hiljattain valtuutta-     osallistumiseen ei valtiollisella tasolla näy puutu-
29450: nut ulkomaankauppaministeri Jermu Laineen al-           tuo. SEV-maat ovat ilmoittaneet valmiutensa
29451: lekirjoittamaan Suomen ja Euroopan yhteisöjen           yhteistyöhön ulkopuolisten maiden kanssa.
29452: EC:n välisen sopimuksen tutkimus- ja tuoteke-             Kun hallituksen taholta on mm. eräisiin edus-
29453: hittely-yhteistyöstä. Tämä sopimus kattaa kaiken       kuntakyselyihin annetuissa vastauksissa pidetty
29454: yhteistyön Suomen ja EC:n välillä sellaisen tutki-     tarpeellisena avaruustekniikan ja tutkimuksen
29455: muksen alueella, johon organisaatiot ja yksityiset     sekä kaikilla muillakin tieteen ja teknologian
29456: yritykset voisivat tulla osallisiksi. Kuuluuko esim.   aloilla tapahtuvaa yhteistyötä, tulisi Suomen
29457: sotilaallisluontoinen tutkimus sopimuksen piiriin      käyttää hyväksi myös SEV-maiden tieteellis-tek-
29458: vai ei, sitä ei sopimustekstissä mainita. Tutki-       nisen kehityksen kokonaisohjelman antamat
29459: muksen rauhanomaisista päämääristä ei sopimuk-         mahdollisuudet.
29460: sessa ole mainintaa.                                      Avaruustutkimuksen ja sitä koskevan koulutus-
29461:     Uusi sopimus tiivistää Suomen taloudellisia ja     yhteistyön merkeissä Suomen tulisi tehdä myös
29462:  tieteellis-teknisiä yrityksiä Länsi-Eurooppaan. Se    aloite suomalaisen kosmonautin osallistumisesta
29463: on myös osoitus valtiollisen tason suhteiden tii-      yhteiselle avaruuslennolle neuvostoliittolaisten
29464: vistämisestä länteen. Hiljattain Suomi on anonut       kosmonauttien kanssa.
29465: Länsi-Euroopan avaruusjärjestö ESAn jäsenyyttä,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29466:  mennyt mukaan EUREKA-hankkeeseen, liittynyt           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29467:  EFfAn täysjäseneksi ja tiivistänyt suhteitaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29468: EC:n kanssa pitkälle ohi EC:n vapaakauppasopi-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29469: muspuitteiden, jotka koskivat vain tullijärjestely-
29470:  jä.                                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29471:     Suomen ja SEV-maiden suhteissa ei viime                    ryhtyä Suomen osallistumiseksi SEV-mai-
29472: vuosina ole tapahtunut vastaavankaltaista aloit-               den tieteellis-teknisen kehityksen koko-
29473: teellisuutta eikä avauksia Suomen taholta. Esim.               naisohjelman puitteissa tapahtuvaan yh-
29474: viime vuoden lopulla hyväksyttyyn SEV-maiden                   teistyöhön?
29475: tieteellis-teknisen kehityksen kokonaisohjelmaan
29476: 
29477:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
29478: 
29479:           Ensio Laine                  Mikko Kuoppa                  Esko Helle
29480:           Matti Kautto                 Ulla-Leena Alppi              Anna-Liisa Jokinen
29481:           Niilo Koskenniemi            Marja-Liisa Löyttyjärvi       Marjatta Stenius-Kaukonen
29482:                       Esko-Juhani .Tennilä                   Pirkko Turpeinen
29483: 
29484: 
29485: 
29486: 
29487: 260499B
29488: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 168
29489: 
29490: 
29491: 
29492: 
29493:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29494: 
29495:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        yhteistyöhankkeiden tavoitteiden ja kriteerien
29496: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vahvistamiseen ja näiden hyväksymiseen, tekni-
29497: olette 22 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       sen sihteeristöavun antamiseen ja toimintaan
29498: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      eräänlaisena katalysaattorina. EUREKA-yhteistyö
29499: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       on lähtenyt liikkeelle varsin hyvin. Hyväksyttyjä
29500: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    yhteistyöhankkeita on jo noin sata.
29501: myksestä n:o 168:                                        Suomi on osallistunut tähän kehitykseen oman
29502:                                                       kansallisen peruslinjaosa mukaisesti. Olosuhtei-
29503:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        den muututtua olemme pyrkineet turvaamaan
29504:        ryhtyä Suomen osallistumiseksi SEV-mai-        perinteisen tutkimus- ja kehitysyhteistyömme jat-
29505:        den tieteellis-teknisen kehityksen koko-       kumis- ja kehittymismahdollisuudet sekä kilpai-
29506:        naisohjelman puitteissa tapahtuvaan yh-        luasemamme. Tämän mukaisesti Suomi osallis-
29507:        teistyöhön?                                    tuu EUREKA-yhteistyöhön. Suomalaiset yritykset
29508:                                                       ovat mukana jo kuudessa konkreettisessa yhteis-
29509:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      työhankkeessa, ja uusia on kehitteillä. Euroopan
29510: ti seuraavaa:                                         Avaruusjärjestön (ESA) kanssa olemme neuvotel-
29511:    Länsi-Euroopan maat ovat jo monien vuosien         leet liitännäisjäsenyyttä koskevan sopimuksen,
29512: ajan harjoittaneet yhteistyötä niin perustutki-       osallistumisesta ESAn tiedeohjelmaan ja kauko-
29513: muksen kuin soveltavankin teknisen tutkimuksen        kartoitusohjelmaan. Pyrkimyksenä on saattaa nä-
29514: alalla. Lähimpänä käytännön sovellutuksia oleva,      mä järjestelyt voimaan vuoden 1987 alusta lu-
29515: laaja-alainen COST-yhteistyö alkoi v. 1969. Suo-      kien.
29516: mi on osallistunut tähän yhteistyöhön 1970-              EFTA-maiden ja EC:n välillä on käynnissä työ,
29517: luvun alusta lähtien. Tähän mennessä suomalai-        jolla pyritään edelleen kehittämään länsieuroop-
29518: set ovat osallistuneet noin 30 COST-yhteistyö-        palaista vapaakauppa-aluetta kohti yhä vähem-
29519: hankkeeseen, ja kokemukset ovat olleet myöntei-       män kaupan esteitä ja rajoituksia sisältävää mark-
29520: siä.                                                  kinaa. Tutkimus- ja kehitysyhteistyön tiivistämi-
29521:    Erityisesti USA:ssa ja Japanissa tapahtuneen       nen ja erityisesti tämän yhteistyön tulosten, teol-
29522: nopean teknologisen etumatkan saavuttamiseksi         listen tuotteiden markkinoille pääsyn varmista-
29523: ja kehityksen mukana pysymiseksi on tutkimus-         minen, joka tapahtuu mm. yhdenmukaistamaila
29524: ja kehitysyhteistyön muotojen kehittämiseen           standardeja ja teknisiä määräyksiä, on tärkeä osa
29525: kiinnitetty Länsi-Euroopassa viime vuosien aikana     tätä yhteistyötä.
29526: entistä suurempaa huomiota. EC:ssä on hyväksyt-          Useimpien muiden EFTA-maiden tapaan Suo-
29527: ty laaja viisivuotinen puiteohjelma ja sen piirissä   mikin on neuvotellut EC:n kanssa tieteellistä ja
29528: kahdeksan suurta ohjelmaa mm. energia-alalla,         teknistä yhteistyötä koskevan puitesopimuksen.
29529: bioteknologiassa ja materiaaliteknologiassa sekä      Sillä pyritään keskinäisen tietojenvaihdon paran-
29530: tieteellisen ja teknisen vuorovaikutuksen edistä-     tamiseen sekä avaamaan mahdollisuuksia suoma-
29531: miseksi. Näiden perus- ja soveltavaan tutkimuk-       laisten yritysten ja tutkimuslaitosten osallistumi-
29532: seen kuuluvien ohjelmien lisäksi EC on käynnis-       selle EC:n ohjelmiin. Varsinaisista yhteistyöhank-
29533: tänyt lähempänä teollisia sovellutuksia olevaa        keista on tapaus tapaukselta sovittava erikseen
29534: tutkimusta, jossa merkittävimmät hankkeet ovat        Suomen ja EC:n välillä.
29535: informaatioteknologia-alan ESPRIT-projekti ja            Edellä mainittu kehitys ja Suomen järjestelyt
29536: RACE-ohjelma telekommunikaatioalalla.                 täydentävät kansainvälistä yhteistyötämme tutki-
29537:    Tämän lisäksi käynnistettiin Ranskan aloittees-    muksen ja kehitystyön alalla. Ne eivät millään
29538: ta vuosi sitten teolliseen kehitysyhteistyöhön täh-   tavalla syrjäytä tai korvaa olemassa olevia yhteis-
29539: täävä EUREKA-hanke Länsi-Euroopan maiden              työmuotoja tai estä niiden kehittämistä muiden
29540: kesken. Se on luonteeltaan kehys yritysten ja         maiden kanssa.
29541: tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä varten. Hal-       Myös sosialististen maiden kesken teknologian
29542: litusten ja viranomaisten rooli rajoittuu lähinnä     alan yhteistyö on saanut uusia muotoja. SEVin
29543:                                         1986 vp. -      KK n:o 168                                          3
29544: 
29545: jäsenmaiden puoluejohtajien huippukokouksessa           botit, jauhemetallurgia, plasmapinnoitteet, rä-
29546: v. 1984 tehdyn päätöksen perusteella ryhdyttiin         jäyttämällä saadut pinnoitteet, suprajohtavuus,
29547: valmistelemaan tieteellis-teknistä kokonaisohjel-       monoklonaaliset vasta-aineet, biologia ja mikro-
29548: maa, jonka tärkeänä tavoitteena on vauhdittaa           biologia, lasertyöstötekniikka sekä monet elintar-
29549: sosialististen maiden taloudellista kehitystä ja        viketeollisuuden aiheet.
29550: uudistumisprosessia. Tämä vuoteen 2000 ulottu-             Kaikkia näitä ja lisäksi muita aiheita on jo
29551: va tieteellis-tekninen kokonaisohjelma valmistui        käsitelty tai käsitellään komission työryhmien
29552: nopeasti, ja sen allekirjoittivat kymmenen SEVin        tämän vuoden asiantuntijakokouksissa tai laitos-
29553: jäsenmaan pääministerit joulukuussa 1985 Mos-           ten ja yritysten erillissopimusneuvotteluissa. Suo-
29554: kovassa. SEVin tieteellis-tekninen kokonaisohjel-       malaisten yritysten ja laitosten asiantuntijat ovat
29555: ma käsittää lähes sata tutkimusalaa, jotka on           olleet hyvin kiinnostuneita näiden uusien tieteel-
29556: ryhmitelty seuraaviin viiteen priorisoituun pää-        lis-teknisten aiheiden kehittelyyn.
29557: alaan: elektroniikka, automaatio, ydinvoima, uu-           Tähän mennessä Suomen ja SEVin monenkes-
29558: det materiaalit ja tekniikat sekä bioteknologia.        kisessä yhteistyössä on komission suositusten pe-
29559:     Ohjelma toteutetaan SEVin jäsenmaiden välis-        rusteella allekirjoitettu yli 100 laitos- ja yritysta-
29560: ten monen- tai kahdenkeskisten sopimusten               son yhteistyösopimusta sekä sovittu lisäksi noin
29561: avulla, joiden sopimusten velvoitteet otetaan           150 tietojen- ja kokemustenvaihto-ohjelmaa lai-
29562: huomioon SEV -maiden kansantaloussuunnitel-             tos- ja yritystasolla. Näistä hankkeista 3/4 on
29563: mien koordinoinnissa, mikä on SEVin tärkein             nimenomaan tieteellis-teknisiä, joten tieteellis-
29564: tehtävä, sekä myös jokaisen maan kansallisissa          teknisellä yhteistyöllä on ollut Suomen ja SEV-
29565:  5-vuotis- ja vuosisuunnitelmissa. Ohjelmaa tul-        maiden välisessä yhteistyössä hyvin keskeinen
29566: laan täsmentämään ja täydentämään rinnan 5-             asema.
29567: vuotissuunnitelmien koordinoinoin kanssa.                  Viime vuosina käynnistyneitä yritystason tie-
29568:      Vaikka SEVin tieteellis-tekninen kokonaisoh-       teellis-teknisiä hankkeita ovat olleet mm. puun
29569: jelma on luotu tämän järjestön jäsenmaiden              käsittelyn ja suojauksen uudet muodot, uusi
29570: kesken toteutettavaksi, ohjelman mukaan yhteis-         sahausteknologia, rakennusten saneerausmenetel-
29571: työtä voidaan harjoittaa myös muiden maiden             mät, lukuisat elintarviketeknologian kehittely-
29572:  kanssa. Ohjelmassa ensi sijalle asetetaan muut         kohteet, kuljetustekniikkaan liittyvät hankkeet,
29573:  sosialistiset maat, sitten tulevat kehitysmaat ja      maatalouskoneiden kehittäminen, jätteiden hyö-
29574:  lopuksi muut maat.                                     tykäyttö ja jätteetön teknologia, jauhemetallur-
29575:      Suomen ja SEV-maiden monenkeskisessä yh-           gia, ympäristönsuojeluun liittyvä tekniikka jne.
29576:  teistyössä, joka perustuu v. 1973 tehtyyn yhteis-         Suomella ja eri SEVin jäsenmailla on myös
29577:  työsopimukseen, yhtenä peruslähtökohtana on            laaja kahdenkeskinen toimintajärjestelmä tieteel-
29578:  ollut, että valmisteltavien monenkeskisten hank-       lis-teknisen yhteistyön alalla. Suomen ja Neuvos-
29579:  keiden aiheet ja ideat saadaan SEV-maiden väli-        toliiton kahdenkeskisellä yhteistyöllä on pisim-
29580:  sen yhteistyön piiristä. Suomen ja SEV-maiden          mät perinteet, ja se perustuu jo v. 1955 allekir-
29581:  asiantuntijoiden yhteisissä kokouksissa määritel-      joitettuun valtioiden väliseen sopimukseen tie-
29582:  lään ne konkreettiset hankkeet, jotka kiinnosta-       teellis-teknisestä yhteistyöstä.
29583:  vat sekä Suomen että SEV-maiden laitoksia ja              Tämä yhteistyö käsittää melkein kaikki keskei-
29584:  yrityksiä.                                             set teollisuus- ja tutkimushaarat. Uusia vaativia
29585:      Suomella ja SEVillä on säännöllisesti kokoon-      yhteistyöaloja edustaa jo käynnistynyt yhteistyö
29586:  tuvat yhteistyöelimet, joiden luonnollinen tehtä-      avaruustutkimuksen ja energiatutkimuksen alal-
29587:  vä on kartoittaa kaikki uudet mahdollisuudet           la. Parhaillaan kartoitetaan biotekniikan ja kau-
29588:  monenkeskisen tieteellis-teknisen yhteistyön osal-     kokartoituksen tarjoamia mahdollisuuksia sekä
29589:  ta. Näin on tapahtunut, ja jatkossa on odotetta-       uudistetaan hyvään vauhtiin päässyttä tietotek-
29590:  vissa tämän työn tehostumista. SEVin tieteellis-       niikan yhteistyötä.
29591:  tekninen kokonaisohjelma tarjoaa erittäin hyvän           Tämän lisäksi erillistä kahdenkeskistä yhteis-
29592:  pohjan osapuolia kiinnostavien uusien hankkei-         työtä toteutetaan myös Puolan, DDR:n, Tshek-
29593:  den valmistelulle. Suomen ja SEVin yhteistyöko-        koslovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian,
29594:  mission piirissä on tällainen työ jo alkanut, ja       Kuuban ja Mongolian kanssa, mikä perustuu
29595:  komission tämän vuoden työsuunnitelmassa on            erillisiin kahdenkeskisiin TTT-sopimuksiin. Voi-
29596:  runsaasti tieteellis-tekniseen kokonaisohjelmaan       daan sanoa, että Suomen ja SEV-maiden välillä
29597:   sisältyviä konkreettisia aiheita, kuten esim. jous-   on olemassa laaja, monipuolinen ja peittävä
29598:   tavat tuotannonohjausjärjestelmät, teollisuusro-      monen- ja kahdenkeskisten yhteistyösopimusten
29599: 4                                      1986 vp. -     KK n:o 168
29600: 
29601: muodostama verkosto, joka mahdollistaa myös           eivät sisällä mainintaa sotilaallisen tai siihen
29602: tulevaisuudessa osapuolia kiinnostavien uusien ja     soveltuvan tutkimuksen poissulkemisesta, mikä
29603: erilaisten tieteellis-teknisten hankkeiden kehitte-   johtuu asian itsestäänselvyydestä.
29604: lyn.                                                     Tieteellis-teknistä yhteistyötä on harjoitettu
29605:    Standardisointiyhteistyöllä on tärkeä sija myös    kauan ja monipuolisella järjestelmällä Itä-Euroo-
29606: sosialististen maiden kanssa tapahtuvassa toimin-     pan sosialististen maiden kanssa. Esim. Suomen
29607: nassa. Tätä harjoitetaan lähinnä monenkeskisesti      ja Neuvostoliiton yhteistyötä on ollut yli 30
29608: SEV-yhteistyön puitteissa, mutta myös kahden-         vuotta ja Suomen ja SEVin yhteistyötä yli 10
29609: keskisesti. Monenkeskisessä yhteistyössä on har-      vuotta. Länsi-Euroopan maiden kanssa tutkimus-
29610: monisoitu tähän mennessä parikymmentä, lähin-         ja kehitystyö on lähtenyt liikkeelle vasta viime
29611: nä elintarvikkeita koskevaa standardia. Tämä työ      vuosikymmenellä. Suomi tulee edelleen kaikessa
29612: jatkuu ja on laajenemassa uusiHekin aloille.          tässä yhteistyössä pitämään pyrkimyksenään edis-
29613:    Mitkään Suomen allekirjoittamat tieteellis-tek-    tää molemminpuoliseen etuun ja kansalliseen
29614: niset tai vastaavat tutkimus- ja kehitystyötä kos-    päätöksentekoon nojaavaa kansainvälistä vuoro-
29615: kevat sopimukset sen enempää markkinatalous-          vaikutusta rauhanomaiseen käyttöön tarkoitetun
29616: maiden kuin sosialististen maidenkaan kanssa          tuotannon alueilla.
29617: 
29618:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1986
29619: 
29620:                                                                               Ministeri jermu Laine
29621:                                      1986 vp. -      KK n:o 168                                       5
29622: 
29623: 
29624: 
29625: 
29626:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29627: 
29628:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen         forskningsanstalternao Regeringarnas och myn-
29629: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       digheternas roli begränsar sig främst tili att
29630: den 22 april 1986 tili vederbörande medlem av        faststälia målen och kriterierna för samarbetspro-
29631: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    jekten och tili att godkänna dessa, tili att ge
29632: dagsman E. Laine m. flo undertecknade spörsmål       teknisk sekretariathjälp och tili att fungera som
29633: nr 168:                                              ett slags katalysatoro Samarbetet inom EUREKA
29634:                                                      har fått en synnerligen bra starto Antalet godkän-
29635:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      da samarbetsprojekt uppgår redan tili ca hundra.
29636:        tili fromma för Finlands deltagande i            Finland har deltagit i denna utveckling i
29637:        samarbetet med SEV-länderna inom ra-          enlighet med sin nationelia grundlinje. Alitefter-
29638:        men för helhetsprogrammet för den tek-        som förhållandena har förändrats har vi försökt
29639:        niskt-vetenskapliga utvecklingen?             trygga möjligheterna att fortsätta utvecklandet av
29640:                                                      vårt traditionelia forsknings- och utvecklingssam-
29641:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      arbete samt säkerstäliandet av vår konkurrens-
29642: anföra följande:                                     ställningo 1 enlighet härmed deltar Finland i
29643:    De västeuropeiska länderna har redan i många      EUREKA-samarbeteto Finländska företag deltar
29644: år samarbetat såväl inom grundforskningen som        redan i sex konkreta samarbetsprojekt och nya
29645: inom tiliämpad teknisk forskingo Det omfattande      håller på att utvecklaso Vi har förhandlat med
29646: COST-samarbetet, som närmast hänför sig tili         den Europeiska Rymdorganisationen (ESA) om
29647: praktisk tiliämpning, inleddes år 19690 Finland      möjligheterna att bli associerad medlem, om
29648: har deltagit i detta samarbete från början av        deltagande i ESAs vetenskapsprogram och pro-
29649: 1970-taleto Hittills har Finland deltagit i ca 30    gram för fjärranalyso Avsikten är att dessa arran-
29650: samarbetsprojekt inom COST och erfarenheterna        gemang skall träda i kraft vid ingången av år
29651: har varit positiva.                                  1987.
29652:    För att knappa in på det försprång inom              EFTA-länderna och EG håller på med ett
29653: teknologin som USA och Japan på kort tid har         gemensamt arbete, vars mål är att ytterligare
29654: skaffat sig och för att hänga med i utvecklingen     utveckla det västeuropeiska frihandelsområdet tili
29655: har man i Västeuropa under den senaste tiden         en marknad med allt färre handelshinder och
29656: fäst allt större uppmärksamhet vid utveckling av     begränsningaro Ett intensifierat forsknings- och
29657: formerna för forsknings- och utvecklingssamar-       utvecklingssamarbete och särskilt ett säkrande av
29658:  betet. Inom EG har godkänts ett omfattande          att resultatet av detta samarbete, industriproduk-
29659: femårigt ramprogram och inom det åtta stora          terna, kommer ut på marknaden, vilket bl.ao
29660: program bl.a. för energibranschen, bioteknolo-       sker genom förenhetligande av standarder och
29661: gin och materialteknologin samt för främjande av     tekniska bestämmelser, är en viktig del av detta
29662: växelverkan melian vetenskap och teknologio          samarbeteo
29663: Förutom dessa program, som hänför sig tili              1 likhet med många andra EFTA-länder har
29664:  grundforskningen och tili tillämpad forskning,      Finland förhandlat med EG om ett ramavtal för
29665:  har EG inlett forskning, som ligger närmare         vetenskapligt och tekniskt samarbeteo Syftet med
29666:  industrieli tiliämpning. De viktigaste projekten    avtalet är att förbättra det bilaterala utbytet av
29667:  är ESPRIT-projektet inom kommunikationstek-         informationer samt att skapa möjligheter för
29668:  nologin och RACE-programmet inom telekom-           finländska företag och forskningsanstalter att del-
29669:  munikationeno                                       ta i programmen inom EG 0 Beträffande de
29670:    Vidare inledde de europeiska länderna på          egentliga samarbetsprojekten kommer Finland
29671:  Frankrikes initiativ för ett år sedan EUREKA-pro-   och EG överens om dem särskilt från fall tili fall.
29672:  jektet, vars syfte är att skapa ett industrielit       Ovan nämnda utveckling och de finländska
29673:  utvecklingssamarbete 0 EUREKA utgör närmast         arrangemangen kompletterar vårt internationella
29674:  en ram för samarbetet mellan företagen och          samarbete inom forskning och utvecklingsarbete.
29675: 6                                      1986 vp. -      KK n:o 168
29676: 
29677: De varken åsidosätter eller ersätter de former av         Det vetenskapligt-tekniska helhetsprogrammet
29678: samarbete som redan finns. lnte heller utgör de        inom ramen för SEV erbjuder en utmärkt grund
29679: något hinder för utvecklandet av samarbetet med        för beredning av nya projekt, som intresserar
29680: andra länder.                                          parterna. lnom samarbetskommissionen för Fin-
29681:    Aven samarbetet mellan de socialistiska län-        land och SEV har man redan inlett ett dylikt
29682: derna inom tekoologin har tagit nya former. På         arbete och i planerna för kommissionens arbete i
29683: basis av det beslut som fattades vid toppkonfe-        år finns flera konkreta ämnen, som ingår i det
29684: rensen för SEV-ländernas partichefer år 1984           vetenskapligt-tekniska helhetsprogrammet, t.ex.
29685: inleddes förberedelserna för ett vetenskapligt-        flexibla system för styrning av produktionen,
29686: tekniskt helhetsprogram. Ett viktigt mål för pro-      industrirobotar, pulvermetallurgi, plasmaspruta-
29687: grammet är att sätta fart på den ekonomiska            de ytbeläggningar och detonationsytbelägg-
29688: utyecklingen och förnyelseprocessen i de socialis-     ningar, supraledning, monoklonala antikropps-
29689: tiska länderna. Det vetenskapligt-tekniska hel-        preparat, biologi och mikrobiologi, laserbearbet-
29690: hetsprogrammet, som sträcker sig till år 2000,         ningsteknik samt många områden inom livsme-
29691: blev snabbt färdigt och undertecknades av stats-       delsindustrin.
29692: ministrarna i tio SEV-länder i Moskva i december          Alla de här och dessutom andra ämnen har
29693: 1985. Det vetenskaplig-tekniska helhetsprogram-        behandlats eller kommer att behandlas i år på
29694: met för SEV omfattar närmare hundra forsk-             mötena för experterna i kommissionens arbets-
29695: ningsområden som har grupperats i fem priorite-        grupper eller vid förhandlingarna om separata
29696: rade huvudområden som följer: elektronik, auto-        avtal för anstalterna och företagen. Experterna
29697: mation, kärnkraft, nya materia! och nya former         vid de finländska företagen och anstalterna har
29698: av teknik samt bioteknologi.                           varit mycket intresserade av utvecklandet av dessa
29699:     Programmet genomförs på basis av bi- och           nya vetenskapligt-tekniska ämnen.
29700: multilaterala avtal mellan SEV-länderna. De               Hittills har på basis av kommissionens rekom-
29701: förpliktelser som nämns i avtalen beaktas vid          mendationer inom ramen för det multilaterala
29702: koordineringen av SEV-ländernas planer för sam-        samarbetet mellan Finland och SEV underteck-
29703: hällsekonomin, viiken är SEVs viktigaste uppgift,      nats över 100 samarbetsavtal på anstalts- och
29704: och likaså i varje lands nationella femårs- och        företagsnivå. Dessutom har man kommit överens
29705: ettårsplaner. Programmet kommer att preciseras         om ca 150 program för utbyte av information och
29706: och kompletteras i samband med koordineringen          erfarenheter på anstalts- och företagsnivå. Av
29707: av 5-årsplanerna.                                      dessa projekt är 314 uttryckligen vetenskapligt-
29708:    Fastän det vetenskapligt-tekniska helhetspro-       tekniska. Detta innebär att det vetenskapligt-tek-
29709: grammet för SEV har skapats i syfte att fötverkli-     niska samarbetet har intagit en mycket central
29710: gas i dessa Iänder, tillåter programmet även           ställning i samarbetet mellan Finland och SEV-
29711: samarbete med andra länder. 1 programmet ställs        länderna.
29712: de socialistiska länderna i första rummet, därefter       Sådana vetenskapligt-tekniska projekt på före-
29713: kommer utvecklingsländerna och sist övriga Iän-        tagsnivå som har påbörjats under de senaste åren
29714: der.                                                   är bl. a. nya former för bearbetning och skyddan-
29715:     1 det multilaterala samarbetet mellan Finland      de av trä, ny sågningsteknologi, metoder för
29716: och SEV-länderna, som grundar sig på ett samar-        sanering av byggnader, flera objekt för utveck-
29717: betsavtal från år 1973, har en grundläggande           lande av livsmedelsteknologi, projekt som hänför
29718: utgångspunkt varit att ämnena för och ideerna          sig till transportteknik, utvecklande av lantbruks-
29719: till de multilaterala projekt som förbereds kom-       maskiner, återvinning av avfall och avfallsfri
29720: mer från samarbetet mellan SEV-länderna. På            teknologi, pulvermetallurgi, teknik som hänför
29721: gemensamma möten för Finlands och SEV-län-             sig till miljövården osv.
29722: dernas experter fastställs de konkreta projekt som        Finland har också ett omfattande bilateralt
29723: intresserar institutioneroa och företagen både i       system för vetenskapligt-tekniskt samarbete med
29724: Finland och SEV-länderna.                              olika SEV-länder. Det bilaterala samarbetet mel-
29725:     Finland och SEV har samarbetsorgan, som            lan Finland och Sovjetunionen är äldst och
29726: möts regelbundet och vilkas naturliga uppgift är       baserar sig på ett avtal om vetenskapligt-tekniskt
29727: att kartlägga alla nya möjligheter till multilate-     samarbete mellan länderna, som undertecknades
29728: ralt vetenskapligt-tekniskt samarbete. Så har ock-     redan år 1955.
29729: så skett och en effektivering av detta arbete är att      Detta samarbete omfattar nästan alla de vikti-
29730: vänta i fortsättningen.                                gaste områdena inom industri och forskning.
29731:                                       1986 vp. -- RJ( n:o 168                                        7
29732: 
29733: Nya krävande former av samarbete är det redan        livsmedel. Arbetet fortsätter och håller på att
29734: påbörjade samarbetet inom rymdforskning och          sprida sig även tili nya områden.
29735: energiforskning. Som bäst håller man på att
29736:                                                         1 inget av de avtal om vetenskapligt-tekniskt
29737: utreda de möjligheter som biotekniken och fjärr-
29738:                                                      arbete eller motsvarande forsknings- och utveck-
29739: analysen erbjuder och förnya samarbetet inom
29740:                                                      lingsarbete som Finland har undertecknat, vare
29741: datatekniken, vilket redan är livligt.
29742:                                                      sig det gäller Iänder med marknadshushållning
29743:    Vidare idkar Finland bilateralt samarbete med
29744:                                                      eller de socialistiska länderna, nämns det något
29745: Polen, DDR, Tjeckoslovakien, Ungern, Rumä-
29746:                                                      om uteslutande av militär forskning eller sådan
29747: nien, Bulgarien, Kuba och Mongoliet. Detta           forskning som kan tillämpas på den, därför att
29748: samarbete baserar sig på separata bilaterala avtal
29749:                                                      saken är så självklar.
29750: om vetenskap, teknik och ekonomi. Man kan
29751: säga att det mellan Finland och SEV-länderna            Ett mångsidigt vetenskapligt-tekniskt samarbe-
29752: finns ett omfattande, mångsidigt och täckande        te med de socialistiska länderna i Östeuropa har
29753: nät av multi- och bilaterala samarbetsavtal, som     bedrivits redan länge. T.ex. samarbetet mellan
29754: ger möjlighet att i framtiden utveckla nya ve-       Finland och Sovjetunionen har pågått i över 30 år
29755: tenskapligt-tekniska projekt av olika slag, som      och mellan Finland och SEV i över 10 år.
29756: intresserar parterna.                                Forsknings- och utvecklingssamarbetet med de
29757:    Samarbetet i fråga om standardisering intar en    västeuropeiska länderna har tagit fart först under
29758: viktig plats även då det gäller de socialistiska     de senaste årtiondena. Finland kommer fortfa-
29759: länderna. Detta samarbete idkas närmast inom         rande att i allt detta samarbete bemöda sig om
29760: ramen för det multilaterala samarbetet med SEV       att inom området för en produktion som är
29761: men också bilateralt. Inom det multilaterala         avsedd för fredliga ändamål främja en internatio-
29762: samarbetet har man hittills harmoniserat ett         nell växelverkan, som bygger på ett ömsesidigt
29763: tjugotal standarder, främst sådana som gäller        intresse och ett nationellt beslutsfattande.
29764: 
29765:      Helsingfors den 27 maj 1986
29766: 
29767:                                                                               Minister jermu Laine
29768: 1
29769: 1
29770:  1
29771:  1
29772:   1
29773:   1
29774:    1
29775:    1
29776:     1
29777:     1
29778:      1
29779:      1
29780:       1
29781:       1
29782:        1
29783:        1
29784:         1
29785:         1
29786:          1
29787:          1
29788:                                                  1986 vp.
29789: 
29790: Kirjallinen kysymys n:o 169
29791: 
29792: 
29793: 
29794: 
29795:                                     Valo: Miehen oikeudesta perhe-eläkkeeseen
29796: 
29797: 
29798:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29799: 
29800:    Perhe-eläkelain mukaan perhe-eläkettä voi saa-       perhe-eläkettä voisi samalla tavalla saada leskeksi
29801: da ainoastaan leskeksi jäänyt vaimo aviomiehen          jäänyt aviomies, kun häneltä kuolee työikäinen
29802: kuollessa. Sen sijaan mies ei voi vaimonsa jälkeen      vaimo. Miesleskien osuus verrattuna perhe-elä-
29803: saada perhe-eläkettä. Lesket joutuvat siten eriar-      kettä saavien naisleskien määrään on hyvin pieni.
29804: voiseen asemaan puolison kuollessa sukupuolesta         Tämän vuoksi uudistuksella ei tulisi olemaan
29805: riippuen.                                               suurta taloudellista merkitystä kansantalouden
29806:    Naisten osallistuminen kodin ulkopuoliseen           kannalta, mutta se olisi sitäkin tärkeämpää mies-
29807: työhön lisääntyy kuitenkin jatkuvasti. Samoin           leskille.
29808: yhä useammissa tapauksissa aviomies saattaa olla           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29809: se, joka hoitaa lapsia kotona tai hänen osuutens_a      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29810: perheen taloudel~isesta. toit;n_~e~ru.losta ?n pu~h    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29811: son osuutta vähä1semp1. L1säks1, JOS m1espuohso         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29812: jää pienten lasten k~ns~a yksinh';Ioltajak~i, saattaa
29813: hänelle syntyä varsmkm alkuvaiheessa Jopa ~uu                    Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
29814: rempia vaikeuksia lasten ja perheen huoltamlses-               teisiin perhe-eläkelain muuttamiseksi si-
29815: sa kuin naispuoliselle leskelle.                               ten, että myös miesleski voi saada perhe-
29816:    Perhe-eläkelakia tulisi muuttaa siten, että                 eläkettä vaimon kuoleman jälkeen?
29817: 
29818:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1986
29819: 
29820:                                                Tauno Valo
29821: 
29822: 
29823: 
29824: 
29825:  260483]
29826: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 169
29827: 
29828: 
29829: 
29830: 
29831:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29832: 
29833:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         mitean, jonka tehtävänä on selvittää perhe-eläk-
29834: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          keen saajien toimeentuloturvan ja kulutuksen
29835: olette 22 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        rakenne erikokoisissa, eri-ikäisissä ja erilaisissa
29836: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       oloissa elävissä perheissä, sekä miten toisen tai
29837: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kummankin perheenhuoltajan kuolema on
29838: Tauno Valon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        muuttanut edellä mainittuja rakenteita. Tutki-
29839: myksestä n:o 169:                                      mustulokset huomioon ottaen komitean on selvi-
29840:                                                        tettävä nykyisen perhe-eläkejärjestelmän tarkoi-
29841:            Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-     tuksenmukaisuus ja laadittava ehdotus perhe-
29842:         teisiin perhe-eläkelain muuttamiseksi si-      eläkkeen tasoksi ja jakautumiseksi eri edunsaajien
29843:         ten, että myös miesleski voi saada perhe-      kesken.
29844:         eläkettä vaimon kuoleman jälkeen?                  Komitea jätti 28.6.1985 osamietintönsä (Ko-
29845:                                                        miteanmietintö 1985:37) sosiaali- ja terveysmi-
29846:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nisteriölle. Siinä komitea on esittänyt perhe-elä-
29847: ti seuraavaa:                                          keturvan tavoitteet sekä selvittänyt useiden vaih-
29848:    Valtion eläkejärjestelmän ja liikennevakuutus-      toehtoisten uudistusmallien vaikutuksia eri per-
29849: järjestelmän mukaan miesleski saa perhe-eläk-          heiden toimeentuloturvaan ja eläketurvan kus-
29850: keen samoin edellytyksin kuin naisleski. Kun-          tannuksiin. Komitea ei ole nähnyt mahdolliseksi
29851: tien, kirkon ja merimiesten eläkejärjestelmässä        laatia vielä yksityiskohtaista esitystä uudeksi
29852: sekä tapaturmavakuutuksessa miesleski voi saada        perhe-eläketurvaksi, mutta osamietinnön erään
29853: perhe-eläkkeen, jos tietyt edunsaajaa työkykyä ja      uudistusmallin mukaan perhe-eläkettä suoritet-
29854: varallisuutta koskevat edellytykset toteutuvat.        taisiin samojen perusteiden mukaan sekä nais-
29855: Yksityisen sektorin ansioeläkelakien ja kansanelä-     että miesleskelle.
29856: kelaitoksen hoitaman yleisen perhe-eläkelain mu-           Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt osa-
29857: kaan miesleskellä ei ole lainkaan oikeutta perhe-      mietinnöstä lausunnot 15.11.1985 mennessä niil-
29858: eläkkeeseeen.                                          tä tahoilta, joita uudistus koskee taloudellisesti
29859:    Kun perhe-eläke liitettiin yksityisen sektorin      tai periaatteellisesti. Lausunnoista toivottiin
29860: ansioeläkelakeihin, lähdettiin siitä, että miesleski   muun ohella käyvän ilmi käsitykset perhe-eläke-
29861: saa toimeentulonsa omasta ansiotyöstään tai            turvan keskeisimpien periaatteiden ja tavoittei-
29862: omasta eläkkeestään eikä sen vuoksi ole yleensä        den tärkeysjärjestyksestä.
29863: perhe-eläketurvan tarpeessa. Mieslesken jättämis-          Osamietinnöstä saaduissa lausunnoissa on ylei-
29864: tä eläketurvan ulkopuoielle yleistä perhe-eläkela-     sesti lähdetty siitä, että mieslesket ja naislesket
29865: kia säädettäessä perusteltiin sillä, että aiheetto-    olisi perhe-eläkkeen saajina saatettava samaan
29866: mien kustannusten rajoittamiseksi on pyrittävä         asemaan.
29867: välttämään eläkkeitä, jotka ovat tarpeettomia              Kysymys mieslesken perhe-eläketurvasta ja sen
29868: vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi.                   laajuudesta eläkejärjestelmässä liittyy keskeisesti
29869:    Lesken eläkeoikeus ei ole enää nykyisin rajatta-    perhe-eläkekomitean työhön, jolle asetettua mää-
29870: vissa sukupuolen mukaan, koska yhä useammin            räaikaa on jatkettu 31.5.1987 saakka. Yksittäiset
29871: kummankin puolison oma toimeentulo on tur-             osauudistukset perhe-eläketurvaan toteutettuina
29872: vattu ansiotyöllä tai sen perusteella määräytyvällä    saattavat heikentää komitean työlle asetettuja
29873: eläkkeellä. On kuitenkin otettava huomioon,            tavoitteita. Sen vuoksi tässä vaiheessa on syytä
29874: että edelleen on myös niitä perheitä, joissa toi-      odottaa komitean työn valmistumista, minkä
29875: nen aviopuolisoista on perheen pääasiallinen           jälkeen hallitus päättää tarvittavista toimenpiteis-
29876: elättäjä. Valtioneuvosto asetti keväällä 1983 ko-      tä.
29877: 
29878:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1986
29879:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
29880:                                       1986 vp. -      KK n:o 169                                        3
29881: 
29882: 
29883: 
29884: 
29885:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29886: 
29887:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          på våren 1983 en kommitte, vars uppgift är att
29888: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        utreda strukturerna hos familjepensionstagarnas
29889: den 22 april 1986 tili vederbörande medlem av         utkomstskydd och konsumtionen i familjer av
29890: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     olika storlek, i olika åldrar och som lever i olika
29891: dagsman Tauno Valo undertecknade spörsmål nr          förhålianden samt hur den ena elier båda famil-
29892: 169:                                                  jeförsörjarnas död har förändrat ovan nämnda
29893:                                                       strukturer. Med beaktande av undersökningsre-
29894:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder         sultaten skali kommitten utreda det nuvarande
29895:        för att ändra familjepensionslagen så att      familjepensionssystemets ändamålsenlighet och
29896:        även en änkling skali kunna få familje-        utarbeta ett förslag tili nivå hos familjepensionen
29897:        pension efter hustruns död?                    och dess fördelning melian olika förmånstagare.
29898:                                                           Kommitten överlämnade 28.6.1985 sitt delbe-
29899:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tänkande (Kommittebetänkande 1985:37) tili so-
29900: anföra följande:                                      cial- och hälsovårdsministeriet. 1 delbetänkandet
29901:    Enligt det statliga pensionssystemet och trafik-   presenterar kommitten målen för familjepen-
29902: försäkringssystemet får änklingar familjepension      sionsskyddet samt utreder hur flera alternativa
29903: under samma förutsättningar som änkor. Enligt         modelier för revidering påverkar kostnaderna för
29904: kommunernas, kyrkans och sjömännens pen-              utkomstskydd och pensionsskydd för olika slags
29905: sionssystem samt enligt olycksfalisförsäkringen       familjer. Kommitten har ännu inte ansett det
29906: kan en änkling få familjepension om vissa             möjligt att utarbeta något mera detaljerat förslag
29907: förutsättningar, som gäller förmånstagarens ar-       tili nytt familjepensionsskydd. Enligt en reform-
29908: betsförmåga och förmögenhet, uppfylis. Enligt         modeli i delbetänkandet skali emeliertid familje-
29909: den privata sektorns förvärvspensionslagar och        pension erläggas både tili änkor och änkemän på
29910: den alimänna familjepensionslagen, vars pensio-       samma grunder.
29911: ner handhas av folkpensionsanstalten, har en              Social- och hälsovårdsministeriet begärde att få
29912: änkling inte över huvudtaget rätt tili familjepen-    utlåtanden om delbetänkandet före 15. 11.1985
29913: swn.                                                  från de instanser som reformen berör ekonomiskt
29914:    När familjepensionen anslöts tili den privata      elier principielit. Ministeriet önskade att av utlå-
29915: sektorns förvärvspensionslagar, utgick man ifrån      tandena skulie framgå bl.a. remissinstansernas
29916: att en änkling får sitt uppehälie genom sitt eget     åsikt om prioriteringsordningen för de viktigaste
29917: förvärvsarbete elier sin egen pension och att han     principerna och målen då det gälier familjepen-
29918: för den skuli i alimänhet inte har något behov av     sionsskyddet.
29919: familjepension. När änkemännen vid stiftandet            1 de utlåtanden som fåtts om delbetänkandet
29920: av den alimänna familjepensionslagen lämnades         har man i alimänhet utgått från att änkor och
29921: utanför pensionsskyddet motiverades detta med         änkemän som familjepensionstagare skall befinna
29922: att för begränsande av obefogade kostnader bör        sig i samma stälining.
29923: man försöka undvika pensioner, som är onödiga            Frågan om änkemäns familjepensionsskydd
29924: för tryggandet av minimiutkomsten.                    och dess omfattning inom pensionssystemet an-
29925:    Änkornas och änklingarnas pensionsrätt kan         sluter sig centralt tili familjepensionskommittens
29926: inte längre begränsas enbart enligt kön, eftersom     arbete, för vilket tidsfristen har förlängts tili
29927: vardera makens utkomst allt oftare är säkrad          31.5.1987. Enskilda delreformer inom familje-
29928:  genom for;ärvs~rbete elier genom pe?sion, s.om       pensionsskyddet kan försvaga de mål som har
29929:  bestäms pa bas1s av detta. A andra s1dan maste       ställts upp för kommittens arbete. Därför är det i
29930:  man dock beakta att det fortfarande även finns       detta skede skäl att vänta på att kommitten skali
29931: familjer, där den ena maken är den som huvud-         bli klar med sitt arbete. Därefter beslutar rege-
29932:  saklingen försörjer familjen. Statsrådet tilisatte   ringen om nödvändiga åtgärder.
29933:       Helsingfors den 20 maj 1986
29934: 
29935:                                                                               Minister Matti Puhakka
29936:             1
29937: 
29938:             1
29939: 
29940: 
29941: 
29942: 
29943:         1
29944: 
29945:         1
29946: 
29947: 
29948: 
29949: 
29950:     1
29951: 
29952:     1
29953: 
29954: 
29955: 
29956: 
29957: 1
29958:                                                 1986 vp.
29959: 
29960: Kirjallinen kysymys n:o 170
29961: 
29962: 
29963: 
29964: 
29965:                                    Kietäväinen ym.: Postipalvelujen turvaamisesta haja-asutusalueilla
29966: 
29967: 
29968:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29969: 
29970:    Haja-asutusalueen palvelut ovat uhkaavasti vä-      monia ongelmia palveluiden osalta. Mm. posti-
29971: henemässä. Eräs kaikkein eniten supistunut pal-        palveluauton palvelupaikkoja ei ole riittävästi, ja
29972: velusektori on postipalvelut, jotka ovat heikenty-     esim. loma-asutus on otettu riittämättömästi nii-
29973: neet mm. postitoimipaikkojen ja postiautolinjo-        tä määrättäessä huomioon. Postipalveluauton
29974: jen lakkauttamisen seurauksena. Postitoimipaik-        kuljettamien jakelupakettien hinnat ovat myös
29975: kojen lakkauttamisen kanssa on monasti samassa         kohtuuttoman korkeat ja aiheuttavat näin ongel-
29976: kiinteistössä toiminut kauppa myös lakannut,           mia erityisesti vähävaraisille vanhuksille. Esim.
29977: mm. koska asiointiliikenne on suuntautunut uu-         kahden maitotölkin kuljettaminen maksaa jo 11
29978: della tavalla ja kauppa on menettänyt vuokratu-        mk. Näitä maksuja tulisikin alentaa pikaisesti.
29979: lojaan. Postiautoliikenteen lakkaaminen on taas           Postitoimipaikkojen lakkauttamisen myötä on
29980: heikentänyt monin paikoin liikenneyhteyksiä.           monilta kyliltä myös hävinnyt yleisöpuhelin, jota
29981:    Myönteistä sinänsä on se, että posti on kehittä-    erityisesti puhelinta vailla olevat, kesäasukkaat ja
29982: nyt viime aikoina joitakin palvelujaan maaseu-         matkailijat tarvitsisivat. Yleisöpuhelimilla on
29983: dulla, esim. ottanut muutamiin toimipaikkoihin-        myös tärkeä merkitys hätäpuhelimina myös maa-
29984: sa kirjasto-, lääkekaappi- jms. toimintaa. Tästä       seudulla. Puhelinkioskeja tulisikin saada haja-
29985: huolimatta on palvelujen tarjonta laajoilla maa-       asutusalueille lisää.
29986: seutualueilla selvästi heikentynyt.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29987:    Myös monet postin maaseutualueelle suunna-          tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
29988: tut palvelut ovat kehittyneet liian hitaasti. Yksi     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29989: tällainen on kaikkien talouksien saattaminen vii-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29990: tenä päivänä viikossa tapahtuvan postinjakelua
29991: piiriin. Myös lehtien sunnuntaijakelun kehittä-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29992: minen on jäänyt varsin vähälle huomiolle valtio-               ryhtyä turvatakseen tasapuolisten posti-
29993: vallan ja postin taholta.                                      palvelujen saatavuuden myös maaseudul-
29994:    Erityisen ongelmalliseksi postipalvelujen järjes-           la asuville sekä kehittääkseen postipalve-
29995: täminen on muodostunut niillä alueilla, joissa                 luja maaseudulla niin, että näiden palve-
29996: pysyvä postitoimipaikka on lakkautettu. Korvaa-                lujen tarjonnassa olevat epäkohdat ja
29997: vasta postipalveluautoliikenteestä on aiheutunut               kohtuuttomuudet tulisivat korjatuiksi?
29998: 
29999:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1986
30000: 
30001:           Timo Kietäväinen           Heikki Kokko                Seppo Pelttari
30002:           Aapo Saari                 Tellervo Nousiainen         Tytti Isohookana-Asunmaa
30003:           Sirkka-Liisa Anttila       Juhani Alaranta             Väinö Raudaskoski
30004:                        Hannu Kemppainen                  Mauri Pekkarinen
30005: 
30006: 
30007: 
30008: 
30009: 260500C
30010: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 170
30011: 
30012: 
30013: 
30014: 
30015:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30016: 
30017:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suurin ongelma haja-asutusalueiden postiase-
30018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ma 1 -verkon ylläpitämisessä on kuitenkin väes-
30019: olette huhtikuun 24 päivänä 1986 päivätyn kir-         tökadosta johtuva palvelujen kysynnän vähäisyys,
30020: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       jolloin toimipaikan käyttöaste jää pieneksi ja
30021: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kustannukset nousevat suoritetta kohti kohtuut-
30022: Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      toman korkeiksi. Käytännössä asiointi eräissä
30023: symyksestä n:o 170:                                    haja-asutusalueiden toimipaikoissa on niin vä-
30024:                                                        häistä, että esim. viiden tunnin aukioloajasta
30025:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        asiakkaiden palveluun kuluu vain noin yksi tun-
30026:         ryhtyä turvatakseen tasapuolisten posti-       ti. On selvää, että tällaisissa tapauksissa joudu-
30027:         palvelujen saatavuuden myös maaseudul-         taan harkitsemaan, voidaanko palvelujen tarjoa-
30028:         la asuville sekä kehittääkseen postipalve-     mista entisessä laajuudessa enää pitää järkevänä
30029:         luja maaseudulla niin, että näiden palve-      ja tarkoituksenmukaisena.
30030:         lujen tarjonnassa olevat epäkohdat ja             Posti- ja telehallituksen tekemän periaatepää-
30031:         kohtuuttomuudet tulisivat korjatuiksi?         töksen mukaan postitoimipaikkaverkon tiheys ja
30032:                                                        palvelujen saatavuus pyritään järjestämään palve-
30033:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lujen kysyntää sekä palvelutasovaatimuksia vas-
30034: ti seuraavaa:                                          taavasti. Palvelujen kysynnän ja liikenteen mää-
30035:                                                        rän pohjalta tarkistetaan toimipaikkojen sijaintia,
30036:    Maassamme viime vuosikymmeninä harjoite-            toimivaltuuksia ja aukioloaikoja. Tavoitteena on
30037: tun elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikan seuraukse-     tarjota asiakkaille kohtuullisen matkan päässä
30038: na väestö on muuttanut kaupunkeihin ja maa-            sijaitsevat postipalvelut. Palvelujen kysynnän ol-
30039: seutukeskuksiin, joihin myös kauppa- ja muut           lessa niin vähäistä, että toimipaikan toiminnan
30040:  palvelut ovat keskittyneet. Samalla maaseutuky-       jatkaminen ei nykyisessä muodossa ole tarkoituk-
30041: lien kauppoja, kouluja, paikallispankkien kont-        senmukaista, selvitetään, voidaanko tarvittavat
30042: toreita ja postitoimipaikkoja on jouduttu väestö-      palvelut järjestää jonkin korvaavan toiminnan
30043: ja asiakaskadon johdosta lakkauttamaan.                avulla.
30044:    Maamme postitoimipaikkaverkko käsitti vuo-             Kiinteää, lähinnä postiasema 1 -tasoista toimi-
30045:  den 1986 alussa 3 444 toimipaikkaa. Näistä            paikkaverkkoa korvaamaan on perustettu posti-
30046: 2 990 oli normaaleja posti- ja rahaliikennepalve-      palveluautolinjoja, joita tällä hetkellä on kaik-
30047: luja välittäviä toimipaikkoja (postikonttoreita,       kiaan 133 kpl. Postipalveluautot tarjoavat postin-
30048:  postitoimistoja ja postiasemia 1) ja loput lähinnä    jaketun lisäksi myös kassapalveluja, mikä useissa
30049: postin jättö- ja noutopaikkoina toimivia, haja-        tapauksissa merkitsee ko. palvelun parempaa saa-
30050: asutusalueilla sijaitsevia postiasemia II.             tavuutta kiinteään toimipaikkaan verrattuna. Ai-
30051:    Viime vuosina postitoimipaikkojen lukumäärä         kataulun mukaan kulkevat postipalveluautot py-
30052: on vähentynyt keskimäärin 80-100:lla vuodessa.         sähtyvät jakelua varten jokaisella postilaatikolla,
30053: Valtaosa lakkautuneista postitoimipaikoista on         jolloin käytännössä on mahdollista hoitaa auton
30054: ollut postiasemia II, joita useimmiten hoidetaan       tarjoamien palvelujen puitteissa myös muita pos-
30055: kauppaliikkeen yhteydessä ja joiden toiminta           tiasioita. Varsinaiset kassapalvelupysähdykset
30056:  juuri kaupan loppumisen vuoksi on jouduttu            ovat aikataulun mukaiset. Postipalveluautot py-
30057: lakkauttamaan. Myös toimitilojen puute on eräis-       sähtyvät tarvittaessa myös alueensa loma-asunto-
30058: sä tapauksissa ollut erityisesti haja-asutusalueilla   jen postilaatikoiden kohdalla. Posti- ja telelaitok-
30059: sijaitsevien postiasemien 1 lakkauttamisen syynä.      sen postipalveluautoista saama palaute on ollut
30060: Jos postiasema on sijainnut kaupan tai postiase-       myönteistä. Laitos kehittää edelleen postipalvelu-
30061: man hoitajan hallitsemissa tiloissa, on kaupan         autotoimintaa osana haja-asutusalueiden asiak-
30062: lopettamisen tai hoitajan eläkkeelle siirtymisen       kaiden palvelua.
30063: yhteydessä toimipaikka usein jouduttu lopetta-            Postinjakelua järjestäessään posti- ja telelaitos
30064: maan, kun uusia tiloja ei ole ollut saatavissa.        on noudattanut valtioneuvoston periaatepäätös-
30065:                                           1986 vp. -       KK n:o 170                                         3
30066: 
30067: tä, jossa on määritelty ns. kohtuullisen postinja-         ja sunnuntaijakeluissa jaettiin viime vuonna kaik-
30068: kelun palvelutasotavoite. Periaatepäätöksen haja-          kiaan n. 38,3 miljoonaa sanomalehteä, näistä
30069: asutusalueita koskeva osa kuuluu seuraavasti:              suurin osa maaseudulla. Sanomalehtien jakelu-
30070:     '' Postinjakelua harvaan asutuilla alueilla kehi-      palvelun tasoa maaseudulla voidaankin näin ol-
30071: tetään siten, että ne taloudet, joiden postinnou-          len pitää kohtalaisen hyvänä.
30072: tomatka on yli 500 metriä, pyritään mahdolli-                 Asetuksella säädetty sanomalehtien kuljetus-
30073: suuksien mukaan saattamaan postinjakelun pii-              maksu, joka lehdistön yleisen kuljetustuen ansi-
30074: riin. Kaikkien talouksien osalta pyritään toteutta-        osta on sanomalehtien julkaisijoille erittäin edul-
30075: maan viitenä päivänä viikossa tapahtuva postinja-          linen, riittää peruspalvelun eli 5-päiväisen jake-
30076: kelu.''                                                    lun ylläpitämiseen. Peruspalvelun täydentäminen
30077:     Vuosien 1984 ja 1985 vaihteessa vain 0,02 %            lauantai- ja sunnuntaijakeluilla katsotaan lisäpal-
30078: maan kaikista noin kahdesta miljoonasta postin-            veluksi, josta sanomalehdiltä laskutetaan erillisja-
30079: saajataloudesta sai postiosa harvemmin kuin vii-           kelumaksut.
30080: tenä päivänä viikossa. Ko. taloudet ovat lähinnä              Posti- ja telelaitoksella on kykyä ja halua
30081: saaristossa ja haja-asutusalueilla sijaitsevia yksit-      viikonloppujakelujen laajentamiseen niille uusil-
30082: täistalouksia, joille kohtuullista jakelua ei voida        le alueille, joille sanomalehdet ovat halukkaita
30083: järjestää huonojen liikenneyhteyksien tai suurten          sellaisen palvelun saamaan ja kustantamaan.
30084: kustannusten takia.                                        Posti- ja telelaitoksen sanomalehtijakelujen laa-
30085:     Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne on          jentamista harvaan asurulla maaseudulla rajoittaa
30086: pitkään ollut tappiollista toimintaa, mihin seik-          kuitenkin se, että pienistä lehtimääristä ja pitkis-
30087: kaan mm. valtiontilintarkastajat ovat viime vuo-           tä välimatkoista johtuen jakelun yksikkökustan-
30088: sina toistuvasti kiinnittäneet huomiota sekä ke-           nukset muodostuvat suuremmiksi kuin lehtien
30089: hottaneet posti- ja telelaitosta karsimaan kannat-         omissa jakeluissa kaupunkialueilla. Sanomaleh-
30090: tamatonta linja-autoliikennettä. Tämän vuoksi              distö ei ole kiinnostunut järjestämään maaseu-
30091: posti- ja telehallituksessa on laadittu linja-autolii-     dulle yhtä hyvää jakelupalvelua kuin kaupunkei-
30092: kenteen kehittämissuunnitelma liikenteen ter-              hin, koska se lisäisi huomattavasti jakelukustan-
30093: vehdyttämiseksi ja taloudellisen tasapainon saa-           nuksia, mutta ei lisäisi vastaavasti lehtien levikkiä
30094: vuttamiseksi pitkällä aikavälillä. Suunnitelmia            eikä ilmoitustuloja.
30095: taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi ei ole               Seitsemänpäiväisen sanomalehtijakelun järjes-
30096: mahdollista perustaa liikennetulojen lisääntymi-           täminen kaikkialle maaseudulle valtion kustan-
30097: seen, sillä maan linja-autoliikenteessä matkusta-          nuksella edellyttäisi valtion sanomalehdistölle an-
30098:  jamäärät vähenevät vuosittain noin 5 % :lla.              tamaan tukeen usean kymmenen, ehkä usean
30099: Näin ollen liikenteestä aiheutuvia kustannuksia            sadan miljoonan markan lisäystä. Valtion lehdis-
30100: on pyritty ensi sijassa vähentämään reitti- ja             tötukea pohtii parhaillaan parlamentaarinen leh-
30101: aikataulumuutoksilla sekä karsimalla tappiolli-            distötukikomitea.
30102:  simpia linja-autovuoroja niillä alueilla, joilla             Kysymyksessä esiin tuotu jakelupakettipalvelu
30103:  linja-autoliikenteen tarjoamat palvelut ylittävät         on melko uusi, haja-asutusalueille tarkoitettu
30104:  kysynnän. Samalla linjoja on pyritty, varsinkin           palvelumuoto. Paketit, jotka toimitetaan autolla
30105:  syrjäseuduilla, entistä enemmän hyödyntämään              tai vastaavalla kulkuneuvolla hoidettavilla postin-
30106:  postinkuljetuksissa. Toimenpiteillä onkin saavu-          jakajan-, postipalveluauto- ja postinjakelulinjoil-
30107:  tettu merkittäviä kustannussäästöjä, mikä on teh-         la, on tarkoitettu lähinnä päivittäistavaroiden
30108:  nyt mahdolliseksi turvata postin linja-autoliiken-        kuljettamiseen esim. kauppiaalta asiakkaalle.
30109:  teen jatkuvuus niillä alueilla ja tieosilla, joilla ko.   Palvelu on hinnoitelru niin, että jakelupaketista
30110:  liikenteellä on matkustajien ja postiliikenteen           perittävät maksut kattavat tehtävästä aiheutuvat
30111:  kannalta merkitystä. Sanomalehtien jakelupalve-           kustannukset. Jakelupakettipalvelua ei ole käy-
30112:  lujen tasoa maaseudulla on viime vuosina määrä-           tetty siinä määrin kuin sille oletettiin suunnitte-
30113:  tietoisesti parannettu. Päiväjakelun aluetta on           luvaiheessa olevan kysyntää. Yhtenä syynä palve-
30114:  laajennettu, ja se kattaa nykyisin lähes kaikki           lun vähäiseen käyttöön on arveltu olevan haja-
30115:  postinsaajat ns. yksittäistalouksia lukuun otta-          asutusalueiden asukkaiden halukkuus sosiaaliseen
30116:  matta. Lisäksi posti- ja telelaitos on järjestänyt        kanssakäymiseen, jota palvelujen kotiin tuomi-
30117:  lehtien kanssa tehtyihin jakelusopimuksiin ja             nen ei pysty tyydyttämään.
30118:  kustannusvastaavuuteen perustuvia uusia varhais-             Yleisöpuhelinpalvelujen saatavuutta postitoi-
30119:  jakeluja ja viikonloppujakeluja erityisesti Pohjois-      mipaikoissa on määrätietoisesti pyritty lisäämään
30120:  ja Itä-Suomessa. Posti- ja telelaitoksen lauantai-        vuodesta 1980 lähtien, jolloin posti- ja telelaitok-
30121: 4                                    1986 vp. -      KK n:o 170
30122: 
30123: sen piirihallinnolle annettiin ohjeet palvelun to-   nen vain hyvin harvassa tapauksessa ollut syynä
30124: teuttamisesta. Tavoitteena on, että jokaisessa       yleisöpuhelinpalvelun loppumiseen. Kun otetaan
30125: maan postitoimipaikassa asiakkailla on mahdolli-     huomioon Suomen tunnetusti suuri puhelin-
30126: suus yleisöpuhelinpalveluihin. Vuosina 1979-85       tiheys myös haja-asutusalueella, posti- ja telelai-
30127: yleisöpuhelinten määrä postitoimipaikoissa li-       toksessa ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena
30128: sääntyi 127:stä yli 1 200:aan. Varsinaisen maaseu-   sijoittaa kalliita puhelinkioskeja haja-asutusalu-
30129: dun noin 1 500 postiasemasta noin 630:llä on         eille. Posti- ja telelaitos pyrkii kuitenkin edelleen
30130: nykyisin yleisöpuhelin. Koska postiasemia 1 on       kehittämään puhelinpalvelujen saatavuutta omil-
30131: viime aikoina lakkautettu keskimäärin vain noin      la paikallispuhelinalueillaan muulla taloudellisel-
30132: 15 vuodessa, on postitoimipaikan lakkauttami-        la tavalla.
30133: 
30134:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1986
30135: 
30136:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
30137:                                         1986 vp. -      KK n:o 170                                        5
30138: 
30139: 
30140: 
30141: 
30142:                                  Till Riksdagens Herr Talman
30143: 
30144:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har upphört eller föreståndaren har gått i pension
30145: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          och inga nya utrymmen har funnits att tillgå.
30146: den 24 april 1986 tili vederbörande medlem av
30147: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Det största problemet då det gäller att upp-
30148: dagsman Kietäväinen m.fl. undenecknade spörs-           rätthålla nätet av poststationer 1 är dock den
30149:                                                         minskade efterfrågan på service på grund av
30150: mål nr 170:                                             folkrninskningen. Härvid blir anstaltens drifts-
30151:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         grad liten och kostnaderna oskäligt höga i för-
30152:         för att trygga en opartisk tiligång på          hållande tili prestationen. 1 praktiken är besöken
30153:         postservice för invånarna på landsbygden        på vissa anstalter i glesbygden så få att t.ex.
30154:         och för att utveckla postservicen på lands-     endast en timme av fem timmars öppethållnings-
30155:         bygden så att de missförhållanden och           tid går åt tili kundbetjäning. Det är klan att man
30156:         oskäligheter som finns i fråga om utbu-         i dylika fall blir tvungen att överväga om man
30157:         det på dessa tjänster rättas tili?              kan anse att erbjudande av service i samma
30158:                                                         utsträckning som tidigare är förnuftigt eller
30159:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ändamålsenligt.
30160: anföra följande:                                           Enligt ett principbeslut av post- och telestyrel-
30161:    Tili följd av den närings- och samhällspolitik       sen försöker man ordna ett så tätt postanstaltsnät
30162: som under de senaste åniondena har idkats i vån         och en sådan tillgång på service som motsvarar
30163: land har befolkningen flyttat tili städerna och tili    efterfrågan på service och kravet på servicenivå.
30164: centralonerna på landsbygden, dit även butiks-          Placeringen av anstalter, befogenheterna och öp-
30165: servicen och annan service har koncentrerats.           pethållningstiderna justeras på basis av efterfrå-
30166: Samtidigt har man varit tvungen att stänga              gan på service och av trafikens omfattning. Målet
30167: butiker, skolor, lokala bankkontor och postan-          är att erbjuda kunderna postservice inom skäligt
30168: stalter i byarna på landsbygden på grund av             avstånd. Då efterfrågan på service är så liten att
30169: nedgången i invånarantalet och det minskade             det inte är ändamålsenligt att fonsätta anstaltens
30170: antalet kunder.                                         verksamhet i dess nuvarande form utreds huruvi-
30171:    1 början av år 1986 omfattade nätet av postan-       da den service som behövs kan ersättas med
30172: stalter i vån land 3 444 anstalter. Av dessa var        någon annan verksamhet.
30173: 2 990 anstalter med normal post- och penning-              För ersättande av det fasta nätet av postanstal-
30174: traftkservice (postkontor, postexpeditioner och         ter, närmast då det gäller poststationer 1, har.
30175: poststationer 1) och resten poststationer II, som       inrättats postbetjäningsbillinjer. För närvarande
30176: fungerade som avlämnings- och avhämtningsstäl-          finns det sammanlagt 133 sådana linjer. Postbe-
30177: len i glesbygderna.                                     tjäningsbilarna delar inte bara ut post utan har
30178:    Antalet postanstalter har under de senaste åren      också kassaservice, som i många fall innebär en
30179: minskat med i genomsnitt 80-100 per år.                 bättre tillgång på service än en fast postanstalt
30180: Största delen av de postanstalter som har stängts       erbjuder. Postbetjäningsbilarna, som går enligt
30181: har varit poststationer II, som för detmesta sköts      tidtabell, stannar vid varje postlåda för att dela
30182: i samband med någon affär och som man har               ut post. Därvid är det möjligt att i praktiken
30183: varit rvungen att stänga just på grund av att           även sköta andra postärenden inom ramen för
30184: affären har upphön med sin verksamhet. Bristen          den service som bilen erbjuder. Bilen stannar för
30185: på utrymme har även i vissa fall varit orsak tili att   egentlig kassaservice enligt tidtabell. Vid behov
30186: särskilt poststationer 1 i glesbygden har stängts.      stannar postbetjäningsbilarna inom sitt område
30187: Om en poststation har varit inrymd i utrymmen,          även vid semesterstugornas postlådor. Den res-
30188: som innehas av affärens ellet poststationens före-      pons på postbetjäningsbilarna som post- och
30189: ståndare, har man ofta varit rvungen att stänga         televerket har fått har varit positiv. Verket ut-
30190: anstalten i samband med att affärsverksamheten          vecklar ytterligare verksamheten med postbetjä-
30191: 6                                     1986 vp. -      KK n:o 170
30192: 
30193: ningsbilar som en del av servicen för invånarna i     rangerat nya tidiga utdelningar och veckoslutsut-
30194: glesbygden.                                           delningar, särskilt i norra och östra Finland.
30195:    Vid anordnande av postutdelningen har post-        Dessa baserar sig på utdelningsavtal med tid-
30196: och televerket iakttagit statsrådets principbeslut,   ningarna och på kostnadsmotsvarighet. Genom
30197: vari målet för en s.k. skälig servicenivå då det      post- och televerkets lördags- och söndagsutdel-
30198: gäller postutdelningen har fastställts. Den del av    ning distribuerades i :fjol sammanlagt ca 38,3
30199: principbeslutet som gäller glesbygder lyder som       miljoner tidningar, de flesta på landsbygden.
30200: följer:                                               Servicenivån på landsbygden i fråga om utdel-
30201:     ''Postutdelningen i glesbygden urvecklas så att   ning av tidningar kan således anses vara täm-
30202: man i mån av möjlighet försöker få med i              lingen bra.
30203: postutdelningen sådana hushåll från vilka man            Befordringsavgiften för tidningar, viiken fast-
30204: måste färdas mera än 500 meter för att avhämta        ställs genom förordning och som tack vare det
30205: sin post. Avsikten är att för alla hushålls del få    allmänna transportstödet för pressen är synnerli-
30206: till stånd en sådan postutdelning som sker fem        gen förmånlig för tidningsutgivarna, räcker för
30207: gånger i veckan."                                     upprätthållande av grundservice, dvs. utdelning
30208:    Vid årsskiftet 1984-85 fick endast 0,02 % av       under fem dagar i veckan. Kompletterandet av
30209: alla de ca 2 miljoner hushåll som får sin post        grundservicen med utdelning på lördag och sön-
30210: färre än fem gånger i veckan. Sådana hushåll är       dag anses som en extra service, för vilken tid-
30211: främst enskilda hushåll i skärgården och i gles-      ningarna åläggs betala en särskild utdelningsav-
30212: bygden, för vilka man inte kan ordna en skälig        gift.
30213: utdelning på grund av dåliga trafikförbindelser          Post- och televerket har både förmåga och vilja
30214: eller stora kostnader.                                att utvidga utdelningen vid veckosluten till såda-
30215:    Post- och televerkets busstrafik har länge gått    na nya områden där tidningarna vill ha en
30216: med förlust, ett faktum som bl.a. statsrevisorerna    sådana service och betalar kostnaderna. Utvid-
30217: upprepade gånger under de senaste åren har fäst       gandet av post- och televerkets tidningsutdelning
30218: uppmärksamhet vid. De har även uppmanat               till glest bebodda områden på landsbygden be-
30219: post- och televerket att gallra bort olönsam          gränsas dock av att kostnaderna per enhet för
30220: busstrafik. Därför har man vid post- och telesty-     utdelningen blir större än inom tidningarnas
30221: relsen utarbetat en urvecklingsplan för busstrafi-    egen utdelning i städerna på grund av ett ringa
30222: ken för sanering av trafiken och uppnående av         antal utdelade tidningar och de långa avstånden.
30223: ekonomisk jämvikt på lång sikt. Planerna för          Pressen är inte intresserad av att arrangera en lika
30224: uppnående av ekonomisk jämvikt kan inte basera        god utdelningsservice på landsbygden som i
30225: sig på ökade trafikinkomster. Passagerarantalet       städerna, eftersom det märkbart ökar kost-
30226: inom busstrafiken minskar nämligen årligen med        naderna för utdelningen men inte i motsvarande
30227: ca 5 % . Man har därför i första hand försökt         grad tidningarnas upplaga eller reklaminkomster.
30228: minska kostnaderna för trafiken genom att ändra          Ett anordnande av utdelning av tidningar sju
30229: rutter och tidtabeller och gallra bort de mest        gånger i veckan överallt på landsbygden på
30230: förlustbringande bussturerna inom sådana områ-        statens bekostnad förutsätter att statens stöd till
30231: den där den service som busstrafiken erbjuder         pressen ökas med tiotals, eventuellt hundratals
30232: överskrider efterfrågan. Samtidigt har man            miljoner mark. Statens stöd till pressen behand-
30233: försökt att i allt högre grad utnyttja linjerna för   las som bäst av parlamentariska presskommitten.
30234: postbefordran, särskilt i avsides belägna områ-          Den utdelningspaketservice som tas upp i
30235: den. Denna åtgärd har också lett till betydande       spörsmålet är en relativt ny form av service, som
30236: kostnadsinbesparingar, vilket har gjort det möj-      är avsedd för glesbygderna. Paketen, som levere-
30237: ligt att trygga en kontinuerlig postbusstrafik        ras med bil eller motsvarande transportmedel på
30238: inom dessa områden och på sådana vägsträckor          postutdelar-, postbetjäningsbil- och postutdel-
30239: där trafiken är av betydelse för passagerarna och     ningslinjer, är avsedda närmast för transport av
30240: posttrafiken.                                         dagligvaror t.ex. från en handelsman till kunden.
30241:    Nivån i fråga om utdelning av tidningar på         Servicen har prissatts så att den avgift som
30242: landsbygden har under de senaste åren målmed-         uppbärs för utdelningspaketet täcker de kost-
30243: vetet förbättrats. Området för dagsutdelning har      nader som föranleds av uppgiften. Utdelningspa-
30244: utvidgats och det omfattar numera nästan alla         ketservicen har inte utnyttjats i den omfattning
30245: som får post med undantag av s.k. enskilda            som man antog i planeringsskedet. En orsak till
30246: hushåll. Dessutom har post- och televerket ar-        att denna service har utnyttjats i så liten utsträck-
30247:                                       1986 vp. -      KK n:o 170                                        7
30248: 
30249: ning antas vara att invånarna i glesbygderna har      numera ca 630 kundtelefon. Eftersom i genom-
30250: ett behov av socialt umgänge som servicen hem         snitt endast ca 15 poststationer 1 har upphört
30251: inte kan tillfredsställa.                             med sin verksamhet är en stängning av en
30252:    Från och med år 1980, då post- och televerkets     postanstalt endast i enstaka fall orsak tili att det
30253: distriktsförvaltning fick direktiv om att förbättra   inte finns telefonservice för allmänheten. Med
30254: telefonservicen, har man målmedvetet försökt          beaktande av den stora telefontätheten i Finland
30255: öka tillgången på telefonservice för allmänheten      även i glesbygden har post- och televerket inte
30256: vid postanstalterna. Målet är att kunderna har        ansett det ändamålsenligt att placera dyra tele-
30257: möjlighet att vid alla postanstalter i landet ut-     fonkiosker i glesbygden. Post- och televerket
30258: nyttja telefonservicen för allmänheten. Under         försöker dock fortfarande utveckla tillgången på
30259: åren 1979-85 ökade antalet kundtelefoner vid          telefonservice inom sina egna lokaltelefonområ-
30260: postanstalterna från 127 tili över 1 200. Av 1 500    den med andra ekonomiska medel.
30261: poststationer på den egentliga landsbygden har
30262: 
30263:      Helsingfors den 28 maj 1986
30264: 
30265:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
30266:                                                1986 vp.
30267: 
30268: Skriftligt spörsmål nr 171
30269: 
30270: 
30271: 
30272: 
30273:                                    Renlund m.fl.: Om sänkning av minimitalet för startande av
30274:                                      klubbverksamhet i specialskoioma
30275: 
30276: 
30277:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
30278: 
30279:    Klubbverksamheten i våra skolor är av stor         beroende av skolskjuts. Både kravet på elevklub-
30280: betydelse. I dessa klubbar kan eleverna utöva         barnas storlek samt skolskjutsarna gör att någon
30281: verksamhet, som känns meningsfuli och intres-         egentlig klubbverksamhet inte kan fås tili stånd.
30282: sant. Därför borde man på ansvarigt håli göra alit    Därför borde man snabbt sänka kravet om minst
30283: för att stimulera klubbverksamheten i våra sko-       8 elever innan en elevklubb kan starta i våra
30284: lor.                                                  specialskolot exempelvis tili 4 elever. Ett sådant
30285:    Gruppstorleken för klubbverksamhet i speci-        elevtal skulle stå i bättre proportion tili special-
30286: alskolot (tränings- och hjälpskolor) är för hög för   klassernas maximistorlek.
30287: att man skali kunna få en fungerande klubbverk-           Arbetsformen som sådan skulle lämpa sig väl
30288: samhet i dessa skolor. För närvarande krävs           för dessa skolor under förutsättning att grupp-
30289: nämligen 8 elever för att en elevklubb skali få       storlekarna är små i elevklubbarna. Därför borde
30290: starta. Samma tai gälier för ett vanligt lågsta-      en ändring snabbt fås tili stånd, som skulle rätta
30291: dium. Då man beaktar att specialklassernas maxi-      till detta missförhållande som gäller elevklubb-
30292: mistorlek är 10 elever, synes det något underligt     verksamheten i specialskolorna.
30293: att det krävs minst 8 elever för att starta en            Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
30294: klubbverksamhet. Man kräver med andra ord             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30295: samma elevantai för klubbverksamhet i speci-          ver till vederbörande medlem av statsrådet stälia
30296: alskolot som i normala skolor trots att dessa         följande sporsmål:
30297: skolors klasstorlekar maximalt får vara 25-32
30298:  elever mot maximalt 10 elever i specialskolorna.                Vilka åtgärder tänker Regeringen vidta
30299:     Ofta kommer eleverna tili dessa specialskolot             för att sänka minimitalet för startande av
30300: från flere kommuner, vilket betyder att man är                klubbverksamhet i specialskolorna?
30301: 
30302:      Helsingfors den 24 april 1986
30303: 
30304:            Boris Renlund              Gunnar Jansson                  Håkan Malm
30305:            Elisabeth Rehn             Jutta Zilliacus                 Ole Wasz-Höckert
30306:                       Henrik Westerlund                        Håkan Nordman
30307: 
30308: 
30309: 
30310: 
30311:  260534P
30312: 2                                      1986 vp. -     KK n:o 171
30313: 
30314: Kirjallinen kysymys n:o 171                                                                  Suomennos
30315: 
30316: 
30317: 
30318:                                    Renlund ym.: Oppilaskerhojen vähimmäiskoon alentamisesta en-
30319:                                      tyiskouluissa
30320: 
30321: 
30322:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30323: 
30324:    Kerhotoiminnalla on suuri merkitys maamme          kerhojen suuruudesta että koululaiskyyditykset
30325: kouluissa. Näissä kerhoissa oppilaat voivat har-      aiheuttavat, ettei kunnollista kerhotoimintaa saa-
30326: joittaa itselleen mielekästä ja mielenkiintoista      da aikaan. Siksi tulisi pikaisesti alentaa kerhon
30327: toimintaa. Siksi vastuullisten tahojen tulisi tehdä   perustamisen edellytyksenä oleva vaatimus vähin-
30328: kaikkensa koulujemme kerhotoiminnan edistä-           tään kahdeksasta oppilaasta erityiskoulujen osalta
30329: miseksi.                                              esimerkiksi neljään oppilaaseen. Tuollainen op-
30330:    Kerhotoiminnan ryhmäkoko on erityiskouluis-        pilasluku olisi nykyistä paremmin suhteutettu
30331: sa (harjaantumis- ja apukoulut) liian korkea toi-     erityisluokkien enimmäiskokoon.
30332: mivan kerhotoiminnan aikaansaamiseksi. Nykyi-            Sinänsä kerhotoiminta sopisi työmuotona hy-
30333: sin vaaditaan nimittäin kahdeksan oppilasta ker-      vin kyseisiin kouluihin, edellyttäen että oppilas-
30334: hon käynnistämiseen. Sama luku koskee myös            kerhojen ryhmäkoko on pieni. Siksi tulisi pikai-
30335: tavallista ala-astetta. Kun otetaan huomioon,         sesti saada aikaan muutos, joka korjaisi tämän
30336: että erityisluokkien enimmäiskoko on 10 oppilas-      erityiskoulujen oppilaskerhotoiminnassa vallitse-
30337: ta, tuntuu ihmeelliseltä, että kerhotoiminnan         van epäkohdan.
30338: käynnistämiseen vaaditaan vähintään kahdeksan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30339: oppilasta. Erityiskoulujen kerhotoiminnan käyn-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30340: nistämiseen edellytetään siis samaa oppilas-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30341: määrää kuin tavallisissa kouluissa, vaikka viimek-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30342: si mainittujen luokkakoko saa olla enintään 25-
30343: 32 oppilasta verrattuna erityiskoulujen enintään                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30344: 10 oppilaaseen.                                              ryhtyä   alentaakseen    kerhotoiminnan
30345:    Kyseisten erityiskoulujen oppilaat tulevat usein          käynnistämisedellytykseksi asetettua op-
30346: useasta kunnasta, minkä vuoksi ollaan riippuvai-             pilaiden vähimmäislukumäärää erityis-
30347: sia koulukyydityksistä. Sekä vaatimus oppilas-               koulujen osalta?
30348: 
30349:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1986
30350: 
30351:          Boris Renlund              Gunnar Jansson                    Håkan Malm
30352:          Elisabeth Rehn             Jutta Zilliacus                   Ole Wasz-Höckert
30353:                     Henrik Westerlund                          Håkan Nordman
30354:                                        1986 vp. -      KK n:o 171                                     3
30355: 
30356: 
30357: 
30358: 
30359:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30360: 
30361:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          29.5.1985. Tämän mukaisesti 1-2 perusope-
30362: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tusryhmää käsittävän koulun kerhoon tulee osal-
30363: olette kirjeellänne 24 päivänä huhtikuuta 1986         listua syyslukukaudella vähintään 8 oppilasta.
30364: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        Kerhoa voidaan kevätlukukaudella jatkaa, mikäli
30365: vastattavaksi kansanedustaja Renlundin ym. teke-       siihen osallistuu pysyvästi vähintään kuusi oppi-
30366: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 171:          lasta.
30367:                                                           Opetusministeriön päätöksellä pyrittiin luo-
30368:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         maan aiempaa paremmat edellytykset kerhotoi-
30369:        ryhtyä    alentaakseen    kerhotoiminnan        minnan järjestämiseen myös oppilasmäärältään
30370:        käynnistäruisedellytykseksi asetettua op-       pienissä erityiskouluissa. Aikaisemmasta menet-
30371:        pilaiden vähimmäislukumäärää erityis-           telystä poiketen 1-2 perusopetusryhmää käsittä-
30372:        koulujen osalta?                                vässä erityiskoulussa oppilaskerho voi nyt jatkaa
30373:                                                        kevätlukukaudella toimintaa neljälläkin oppilaal-
30374:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         la. Lisäksi on merkittävää, että koulun oppilas-
30375: seuraavaa:                                             kerhoon voi osallistua muunkin kuin asianomai-
30376:    Peruskouluasetuksen (718/84) 146 §:n mukai-         sen peruskoulun oppilaita. Näin menetellen ker-
30377: sesti peruskoulun oppilaille, joiden päivittäinen      hon käynnistäruisedellytykset toteutuvat aikai-
30378: työaika on päättynyt tai joilla ei ole työjärjestyk-   sempaa useammin. Mikäli edellä todetut tarkis-
30379: sen mukaista työskentelyä, voidaan opetusminis-        tukset eivät riittävästi vaikuta oppilaskerhojen
30380: teriön määräämin perustein järjestää vapaaehtoi-       käynnistämiseen, opetusministeriössä selvitetään
30381: sia koulun työtä edistäviä kerhoja. Oppilaskerho-      mahdollisuudet määrittää peruskoululle kunta-
30382: jen muodostamista koskevat perusteet on valtio-        kohtainen oppilaskerhokiintiö. Tällöin oppilas-
30383: neuvoston raha-asiain käsittelyn jälkeen vahvis-       kerho voitaisiin muodostaa kuntakohtaisen kiin-
30384: tettu ministeriön päätöksellä (7554/ 210/85)           tiön puitteissa pienilläkin osallistujamäärillä.
30385: 
30386:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1986
30387: 
30388:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
30389: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 171
30390: 
30391: 
30392: 
30393: 
30394:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
30395: 
30396:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kan fortsätta på vårterminen, ifall minst fyra
30397: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         elever regelbundet deltar i verksamheten. I den
30398: av den 24 april 1986 till vederbörande medlem         klubbverksamhet som anordnas i andra skolor
30399: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         bör minst tio elever delta på höstterminen och
30400: riksdagsman Renlund m.fl. undertecknade spörs-        minst sex elever på vårterminen.
30401: mål nr 171:
30402:                                                          Genom undervisningsministeriets beslut strä-
30403:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vade man tili att skapa bättre förutsättningar än
30404:        för att sänka minimitalet för startande av     tidigare för att klubbverksamhet kunde anordnas
30405:        klubbverksamhet i specialskolorna?             även i de specialskolor där antalet elever var
30406:                                                       ringa. Avvikande från det tidigare förfarandet
30407:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kan elevklubben vid en skola bestående av 1-2
30408: framföra följande:                                    basundervisningsgrupper, på vårterminen med
30409:    Enligt 146 § grundskoleförordningen (718/84)       t.o.m. fyra elever fortsätta sin verksamhet. Där-
30410: kan för grundskolas elever vilkas dagliga arbetstid   utöver kan man nämna att även elever vid annan
30411: har avslutats eller vilka inte har någon i arbets-    än vid ifrågavarande grundskola kan delta i
30412: ordningen angiven sysselsättning på grunder som       elevklubbsverksamheten. När man förfar på det-
30413: undervisningsministeriet bestämmer inrättas fri-      ta sätt har man bättre förutsättningar att oftare
30414: villiga klubbar som befrämjar skolans arbete.         än tidigare inleda klubbverksamhet. Ifall ovan
30415: Grunderna för inrättande av elevklubbar har           nämnda justeringar inte tillräckligt påverkar inle-
30416: fastställts genom ministeriets beslut (7 55412101     dande av elevklubbsverksamhet, utreder under-
30417: 85) av 29.5.1985, sedan ärendet behandlats vid        visningsministeriet vilka möjligheter som står till
30418: statsrådets finansutskott. Enligt beslutet bör        buds för att fastställa kvoterna för elever vid
30419: minst åtta elever på höstterminen delta i klubb-      grundskolor i varje kommun. Härvid kunde
30420: verksamheten vid en skola, bestående av 1-2           elevklubbar inrättas inom ramen för kvoterna för
30421: basundervisningsgrupper.       Klu bbverksamheten     varje kommun även med ringa deltagarantal.
30422: 
30423:     Helsingfors den 30 maj 1986
30424: 
30425:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
30426:                                                 1986 vp.
30427: 
30428: Kirjallinen kysymys n:o 172
30429: 
30430: 
30431: 
30432: 
30433:                                    Astala ym.: Työsuojeluhenkilöstön aseman parantamisesta
30434: 
30435: 
30436:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30437: 
30438:    Työpaikkojen työturvallisuuden parantamisessa       lailla järjestämättä. Työsuojeluasiamiehet ovat
30439: tärkeä merkitys on työntekijöiden ja heidän valit-     kokonaan "lainsuojattomia". Työsuojelun val-
30440: semiensa työsuojeluhenkilöiden aktiivisuudella ja      vontalaki ei tunne heitä ollenkaan. Lomauttamis-
30441: toimintamahdollisuuksilla. Työsuojeluhenkilöi-         ten ja irtisanomisten yhteydessä työsuojeluasia-
30442: den asema on kuitenkin sekä toimintamahdolli-          miehillä ei ole mitään turvaa, vaan heidät voi-
30443: suuksien että työsuhdeturvan osalta nykyisin niin      daan lomauttaa vaikka ensimmäisinä, jolloin iso-
30444: heikko, että monet työsuojeluhenkilöt ovat sen         kin osasto voi jäädä ilman työsuojeluasiamiestä
30445: johdosta passivoituneet ja turhautuneet kokies-        lomautusajaksi. Näin myös käytännössä usein
30446: saan, että heillä ei ole riittäviä vaikutusmahdolli-   tapahtuu. Esimerkiksi Wärtsilän Turun tehtaalla
30447: suuksia, ja pelätessään toisaalta oman työpaik-        (ent. Turun Diesel -tehdas) on parhaillaan lo-
30448: kansa puolesta. Tämä tilanne on viime aikoina          mautettuina työsuojelun varavaltuutettu ja työ-
30449: näkynyt myös sillä tavoin, että työpaikoilla on        suojeluasiamiehiä.
30450: ollut vaikeuksia löytää riittävästi ehdokkaita työ-       Työsuojelun kehittämisessä tulee painopiste
30451: suojelutehtäviin.                                      saada korjaavasta työsuojelusta ennakoivaan työ-
30452:    Laki työsuojelun valvonnasta toteaa, että yli       suojeluun. Voimassa oleva lainsäädäntö ei kui-
30453: kymmenen työntekijän työpaikassa työntekijöi-          tenkaan luo kunnollisia edellytyksiä ennakoivaan
30454: den on valittava keskuudestaan kahdeksi vuodek-        työsuojeluun, jossa avainasemassa ovat juuri
30455: si kerrallaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi vara-     työntekijät ja heidän valitsemaosa työsuojeluhen-
30456: valtuutettua edustamaan heitä työsuojelua koske-       kilöt. Työolojen kehittämisen kannalta ratkaiseva
30457: vassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojelu-     merkitys on työpaikkojen työsuojeluorganisaation
30458: viranomaisiin. Laissa on myös määritelty työsuo-       suorittamalla valvonnalla. Tämä edellyttää kun-
30459: jeluvaltuutetun toimintavaltuudet ja rinnastettu       nollisten toimintaedellytysten ja riittävän työsuh-
30460: työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja luotta-         deturvan järjestämistä työsuojelutehtävissä toimi-
30461: musmiehen irtisanomissuojaan, lukuun ottamat-          ville.
30462: ta laittoman irtisanomisen rangaistavuutta. Mui-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30463: den työsuojeluhenkilöiden asema on kokonaan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30464: vuonna 1976 STK:n ja SAK:n välillä solmitun            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30465: sopimuksen varassa.                                    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30466:    Työsuojelun varavaltuutetun oikeus tulla työ-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30467: suojeluvaltuutetun sijalle ja käyttää aikaansa työ-            siin työpaikkojen työsuojeluhenkilöstön
30468: suojelutehtäviin samoin kuin hänen irtisanomis-                työsuhdeturvan ja toimintaedellytysten
30469:  suojaosa ja ansionmenetystensä korvaaminen ovat               parantamiseksi?
30470: 
30471:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1986
30472: 
30473:           Heli Astala                     Timo Laaksonen                 Kati Peltola
30474:           Ulla-Leena Alppi                Pekka Leppänen                 Juhani Vähäkangas
30475:                                           Anna-Liisa Jokinen
30476: 
30477: 
30478: 
30479: 
30480: 2605010
30481: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 172
30482: 
30483: 
30484: 
30485: 
30486:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30487: 
30488:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        on voimassa olevilla säännöksillä taattu yhtäläi-
30489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen irtisanomissuoja. Näistä syistä ja kun työtur-
30490: olette 25 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       vallisuuden tehostamiseen on edelleen syytä kiin-
30491: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      nittää suurta huomiota, valvontalakiin tulisi työ-
30492: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ryhmän mukaan ottaa erityinen rangaistussään-
30493: Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       nös, jota olisi sovellettava silloin, kun työsuojelu-
30494: myksestä n:o 172:                                     valtuutettu irtisanotaan noudattamatta valvonta-
30495:                                                       lain ja siinä tarkoitetun viittauksen mukaisesti
30496:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        työsopimuslain säännöksiä. Tämän erityisen irti-
30497:        siin työpaikkojen työsuojeluhenkilöstön        sanomissuojasäännöksen ohella olisi luonnollises-
30498:        työsuhdeturvan ja toimintaedellytysten         ti sovellettava myös yleisesti voimassa olevia työ-
30499:        parantamiseksi?                                suhdeturvaa koskevia säännöksiä sekä työsopi-
30500:                                                       muksen irtisanomismenettelystä annettua lakia
30501:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      (124/84). Työryhmä esitti valvontalain 26 §:n
30502: ti seuraavaa:                                         muuttamista siten, että siihen sisältyisi rangais-
30503:    Työsuojelun valvonnasta annetun lain (valvon-      tussäännös puheena olevia tilanteita varten.
30504: talaki 131/73) 11 §:n 4 momentin mukaan on               Työryhmä, jossa edustavimmat työmarkkina-
30505: työsuojeluvaltuutetun irtisanomisesta voimassa,
30506:                                                       järjestöt olivat edustettuina, lähti siitä, että sen
30507: mitä työsopimuslain 53 §:ssä on säädetty luotta-
30508:                                                       ehdotus liittyy eduskunnan käsiteltäväksi annet-
30509: musmiehen työsopimuksen irtisanomisesta. Tä-
30510:                                                       tuun esitykseen laeiksi työturvallisuuslain ja eräi-
30511: män mukaisesti työsuojeluvaltuutetun työsopi-
30512:                                                       den siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE
30513: mus voidaan irtisanoa vain, jos niiden työnteki-
30514:                                                       n:o 81/1985 vp.) sekä muodostaa kiinteän osan
30515: jöiden enemmistö, joita valtuutettu edustaa, an-
30516:                                                       sitä kokonaisuutta, jota mainittu hallituksen esi-
30517: taa tähän suostumuksensa tai työ kokonaan päät-
30518:                                                       tys ja sen perusteena olevat vuoden 1983 työsuo-
30519: tyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa
30520:                                                       jelukomitean (Komiteanmietintö 1985:65) ehdo-
30521: hänen ammattitaitoaan. Valvontalaissa ei ole sää-
30522:                                                       tukset sellaisenaan edustavat. Tämän vuoksi työ-
30523: detty rangaistavaksi lain 11 §:n 4 momentin
30524:                                                       ryhmän työ ja esitys valvontalain muuttamisesta
30525: vastaista menettelyä. Korkein oikeus on ratkai-
30526:                                                       on saatettu. sekä sosiaali- ja terveysministeriön
30527: sussaan 20.6.1984, 4768/83; R82/735 katsonut,
30528:                                                       että edustaviropien työmarkkinajärjestöjen edus-
30529: ettei nimenomaisten säännösten puuttuessa
30530:                                                       tajien toimesta sosiaalivaliokunnan tietoon siinä
30531: myöskään työsopimuslain rangaistussäännöksiä
30532:                                                       tarkoituksessa, että valiokunta käsitellessään mai-
30533: voida soveltaa työsuojeluvaltuutettua koskeviin
30534:                                                       nittua hallituksen esitystä voisi mietinnössään
30535: irtisanomistapauksiin.
30536:                                                       esittää työryhmän ehdottaman rangaistussään-
30537:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 9. 5.1985    nöksen ottamista valvontalakiin.
30538: työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää työsuo-
30539: jeluvaltuutetun irtisanomissuojaa koskevan val-          Tässä yhteydessä on syytä mainita, että halli-
30540: vontalain 11 §:n 4 momentin sisältöä ja alkupe-       tuksen esitykseen eduskunnalle laeiksi työsopi-
30541: räistä tarkoitusta sekä tehdä selvityksensä pohjal-   muslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muut-
30542: ta tarpeelliset säännösehdotukset. Tämän työryh-      tamisesta (HE n:o 248/1985 vp.) liittyen työ-
30543: män mukaan (Työryhmämuistio 1985:STM 21)              markkinajärjestöt ovat keskenään sopineet muun
30544: työsuojeluvaltuutetun monet tehtävät ovat luon-       muassa siitä, että luottamusmiehen ja työsuojelu-
30545: teeltaan sellaisia, että hyvän työsuhdeturvan voi-    valtuutetun työsuhteen purkutilanteessa työnan-
30546: daan arvioida tehostavanniiden hoitamista. Käy-       taja maksaa tällaiselle työntekijälle yhden kuu-
30547: tännössä myös aikaisemmin yleisesti katsottiin,       kauden palkan, mikäli purku riitautetaan ja
30548: että luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle     kanne nostetaan neljän viikon kuluessa.
30549:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1986
30550: 
30551:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
30552:                                        1986 vp. -      KK n:o 172                                          3
30553: 
30554:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
30555: 
30556:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           het vid effektiverandet av skyddet i aebetet borde
30557: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         enligt arbetsgruppen ett särskilt straffstadgande
30558: den 25 april 1986 tili vederbörande medlem av          tas in i tillsynslagen. Det borde tiliämpas i
30559: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      sådana fall då en aebetarskyddsfullmäktig sägs
30560: dagsman Astala m.fl. undertecknade spörsmål nr         upp utan att stadgandena i tilisynslagen eller, i
30561: 172:                                                   enlighet med en däri upptagen hänvisning, stad-
30562:                                                        gandena i lagen om arbetsavtal iakttas. Vid sidan
30563:            Ämnae Regeringen vidta åtgärder för         av detta särskilda stadgande om skydd mot
30564:         att förbättra anställningstryggheten och       uppsägning skall givetvis även de stadganden om
30565:         verksamhetsförutsättningaena för arbe-         anställningsskydd som överhuvudtaget är i kraft
30566:         taeskydsspersonalen på arbetsplatserna?        samt lagen om förfarandet vid uppsägning av
30567:                                                        aebetsavtal (124/84) tiliämpas. Arbetsgruppen
30568:   Såsom svae på detta spörsmål får jag vördsamt        föreslog att 26 § i tilisynslagen skall ändras, så att
30569: anföra foljande:                                       i denna paeagraf intas ett straffstadgande med
30570:                                                        tanke på ovan nämnda situationer.
30571:    Enligt 11 § 4 mom. lagen om tillsynen över
30572: aebetaeskyddet (tillsynslagen 131 173) gäller angå-        Arbetsgruppen, där de viktigaste aebetsmaek-
30573: ende uppsägning av arbetaeskyddsfullmäktig vad         nadsorganisationerna vae representerade, utgick
30574: som stadgas i 53 § lagen om aebetsavtal om             från att dess förslag skall ingå i den tili riksdagen
30575: uppsägning av förtroendemans aebetsavtal. En-          avlåtna propositionen med forslag tili lagae om
30576: ligt detta kan en aebetaeskyddsfullmäktigs arbets-     ändring av lagen om skydd i arbetet och tili Iagae
30577: avtal uppsägas endast om majoriteten av de             om ändring av vissa lagar som hae samband med
30578: arbetstagare som fullmäktigen represenrerar ger        sistnämnda lag (RP nr 81/1985 rd.) samt utgöra
30579: sitt samtycke tili detta eller om arbetet helt         en fast del av den helhet som den nämnda
30580: upphör och annat sådant arbete inte kan ordnas,        regeringspropositionen och 1983 års aebe-
30581: som motsvarar hans yrkesskicklighet. 1 tillsynsla-     taeskyddskommittes förslag (Kommittebetänkan-
30582: gen stadgas inte om straff för förfarande som          de 1985:65), vilka lagts tili grund för propositio-
30583: strider mot 11 § 4 mom. i Iagen. Högsta domsto-        nen, som sådana företräder. Därför har aebets-
30584: Ien har i sitt avgörande 20.6.1984, 4768/83;           gruppens aebete och propositionen med förslag
30585: R82/735 ansett att straffstadgandena i Iagen om        tili ändring av tillsynslagen genom försorg av
30586: arbetsavtal inte kan tillämpas i fall som gäller       representanter för såväl social- och hälsovårdsmi-
30587: uppsägning av aebetarskyddsfullmäktige då ut-          nisteriet som de viktigaste arbetsmarknadsorgani-
30588: tryckliga stadganden saknas.                           sationerna bringats tili socialutskottets känne-
30589:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte         dom. A vsikten med detta är att utskottet, då det
30590: 9.5.1985 en aebetsgrupp för att utreda innehållet      behandlar den ovan nämnda regeringspropositio-
30591: i 11 § 4 mom. tillsynslagen, som gäller uppsäg-        nen, i sitt betänkande skall kunna föreslå att det
30592: ningsskyddet for arbetarskyddsfulimäktige och          straffstadgande som aebetsgruppen hae föresprå-
30593: den ursprungliga avsikten med detta, samt att på       kat skall tas in i tilisynslagen.
30594: basis av utredningen ge förslag till behövliga            1 detta sammanhang är det skäl att nämna att i
30595: stadganden. Enligt arbetsgruppen (Arbets-              anslutning tili regeringens proposition tili Riks-
30596: gruppspromemoria 1985:STM 21) är aebe-                 dagen med forslag tili Iagae om ändring av Iagen
30597: taeskyddsfullmäktigens mångskiftande uppgifter         om aebetsavtal och vissa därtill anslutna Iagar (RP
30598: tili sin natur sådana att ett gott anställningsskydd   nr 248/1985 rd.) hae aebetsmarknadsorganisatio-
30599: kan anses effektivera handhavandet av dem.             nerna sinsemellan avtalat bl.a. att i händelse av
30600: Tidigaee ansågs det även allmänt att de gällande       uppsägning av förtroendemans och aebetaeskydds-
30601: stadgandena i praktiken gaeanterade fortroende-        fulimäktigs aebetsförhållande betalae aebetsgiva-
30602: män och aebetarskyddsfullmäktige ett Iikvärdigt        ren tili en dylik arbetstagaee en månads Iön, om
30603: uppsägningsskydd. På grund av detta och då det         uppsägningen görs tili föremål för tvist och talan
30604: fortfaeande finns skäl att fåsta stor uppmärksam-      väcks inom fyra veckor.
30605: 
30606:      Helsingfors den 26 maj 1986
30607: 
30608:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
30609:                         j
30610:                     j
30611:                     j
30612:                 j
30613:                 j
30614:             j
30615:             j
30616:         j
30617:         j
30618:     j
30619:     j
30620: j
30621: j
30622:                                                  1986 vp.
30623: 
30624: Kirjallinen kysymys n:o 173
30625: 
30626: 
30627: 
30628: 
30629:                                     Valtonen ym.: Rintamapalvelustunnuksen antamisesta rintamalla
30630:                                       palvelleille työvelvollisille
30631: 
30632: 
30633:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30634: 
30635:    Viime sotiemme aikana rintamayksiköissä pal-         teista johtuen työvelvolliset joutuivat suoritta-
30636: velleet reserviläiset, nostomiehet, vapaaehtoiset       maan myös aseellista palvelua. Nämä miehet,
30637: ja asevelvolliset ovat oikeutetut saamaan ns. rin-      joita lienee elossa noin 2 000-3 000, eivät ny-
30638: tamasotilastunnuksen. Tunnus oikeuttaa erilai-          kyisten asetusten mukaan ole voineet saada rinta-
30639: siin sosiaalietuuksiin, kuten esimerkiksi kansan-       masotilas- tai rintamapalvelustunnusta. He ovat
30640: eläkkeen rintamalisään. Rintamayksiköissä työ-          siis myös tunnuksen suoman sosiaaliturvan ulko-
30641: velvollisina ja lottina palvelleet naiset ovat oikeu-   puolella.
30642: tetut rintamapalvelustunnukseen. Tämä tunnus               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30643: oikeuttaa samanlaisiin sosiaalietuihin kuin vas-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30644: taava miesten rintamasotilastunnus.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30645:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30646:   Rintamasotilasyksiköksi on katsottu myös noin
30647: 80-90 rintamalla ollutta linnoitusrakennuspa-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30648: taljoonaa tai työyksikköä. Näissä yksiköissä työs-             siin, joilla rintamaolosuhteissa palvelleet
30649: kenteli työvelvollisuuslain mukaan palvelukseen                työvelvolliset miehet oikeutetaan saa-
30650: määrättyjä miehiä. He olivat sotilaallisesti järjes-           maan rintamapalvelustunnusta vastaava
30651: tetyt ja sotaväen rikoslain alaisia. Rintamaolosuh-            tunnus ja tunnuksen suoma sosiaaliturva?
30652: 
30653:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1986
30654: 
30655:           Pirkko Valtonen                  Reijo Lindroos                 Lea Savolainen
30656: 
30657: 
30658: 
30659: 
30660: 260509M
30661: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 173
30662: 
30663: 
30664: 
30665: 
30666:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30667: 
30668:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          heidän osaltaan. Sotaari osallistuneeksi ei katsota
30669: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          myöskään sellaista henkilöä, joka on työtehtä-
30670: olette 25 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        viensä vuoksi joutunut olemaan rintamaolosuh-
30671: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       teissa. Heitä ovat veturinkuljettajat, viestintäteh-
30672: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tävissä posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa
30673: Pirkko Valtosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      olleet ja osa kauppalaivaston miehistöä. On myös
30674: kysymyksestä n:o 173:                                  muistettava, että osa siviiliväestöstä on joutunut
30675:                                                        melkein samanlaisiin kokemuksiin pommitusten,
30676:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        evakuoinnin, ruokatarvikkeiden säännöstelyn
30677:         siin, joilla rintamaolosuhteissa palvelleet    ym. seikkojen johdosta kuin sotiin osallistuneet
30678:         työvelvolliset miehet oikeutetaan saa-         rintamaveteraanit. Se seikka, miten näitä kärsi-
30679:         maan rintamapalvelustunnusta vastaava          myksiä mitataan tasapuolisesti, on hyvin vaikea
30680:         tunnus ja tunnuksen suoma sosiaaliturva?       ratkaista.
30681:                                                           Hallitus on tietoinen niistä useaan kertaan
30682:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       eduskunnassakin esitetyistä näkökohdista, joissa
30683: ti seuraavaa:                                          on korostettu myös muiden kuin yleisen asevel-
30684:    Kysymys sen henkilöpiirin määrittelemisestä,        vollisuuden perusteella vuosien 1939-1945 ta-
30685: joka tavalla tai toisella on joutunut osallistumaan    pahtumiin osallisiksi joutuneiden sosiaaliturvan
30686: vuosien 1939-1945 sotiin tai joutunut kärsi-           merkitystä. Tässä tarkoituksessa on selvitetty työ-
30687: mään niistä aiheutuvien olosuhteiden johdosta,         velvollisten linnoitusrakentajien saattamista rin-
30688: on erittäin laajakantoinen. Sen vuoksi sosiaalitur-    tamaveteraanien erityisetuuksien piiriin. Puolus-
30689: vajärjestelmää on rakennettu sellaisista lähtökoh-     tusministeriöstä saadun selvityksen mukaan on
30690: dista, että ensin on huolehdittu niiden henkilöi-      mahdollista, että tunnus linnoitusrakentajille an-
30691: den erityistarpeista, jotka ovat vammautuneet          netaan joko Sotatieteen laitoksen tai veteraani-
30692: rintamaolosuhteissa. Sen jälkeen on annettu eri-       tunnuslautakunnan toimesta. Jos Sotatieteen lai-
30693: tyistä sosiaaliturvaa muille sotaan osallistuneille    tos joutuisi tunnuksia myöntämään, ehdoton
30694: henkilöille. Sotaan osallistuminen on määritelty       edellytys sen toiminnalle olisi lisähenkilökunnan
30695: miehille myönnettävän rintamasotilastunnuksen          saaminen. Toisaalta veteraanitunnuslautakunnan
30696: ja naisille myönnettävän rintamapalvelustunnuk-        työt ovat pahasti ruuhkautuneet naisten rintama-
30697: sen avulla. Sotaan osallistumista on tulkittu san-     palvelustunnusten käsittelyssä. Kysymys rinta-
30698: gen ahtaasti. Tästä on ollut seurauksena, että         malla palvelleiden linnoitusrakentajien asiasta tu-
30699: rintamaveteraaneja koskevien etuuksien ulkopuo-        lee esille käsiteltäessä valtion tulo- ja menoarvio-
30700: lelle on jäänyt myös sellaisia henkilöitä, jotka       esitystä vuodelle 1987.
30701: ovat erilaisten palvelus- tai työtehtäviensä johdos-      Työvelvollisista linnoitusrakentajien asettami-
30702: ta joutuneet olemaan rintamaolosuhteissa. Rinta-       nen etusijalle on perusteltua. Heidän osallistumi-
30703: maveteraanien etuuksien piiriin eivät tänä päivä-      sensa vuosien 1939-1945 sotiin on otettu huo-
30704: nä pääse edes kaikki rintamapalvelusolosuhteissa       mioon myös sotilasvammalainsäädännössä sotilas-
30705: olleet asevelvolliset. Tunnusta ei puolustusminis-     vammalain soveltamisalan laajentamisesta anne-
30706: teriön käytännön mukaan ole myönnetty henki-           tun lain 2 a §:n mukaan. Muiden työvelvollisten
30707: lölle, joka ei ole ollut rintamavastuussa olleen       ja työtehtäviensä vuoksi sotaan osallistuneiden
30708: sotatoimiyhtymän alueella sen joukoissa ja taiste-     sosiaaliturvaa selvitetään edelleen sosiaali- ja ter-
30709: luihin osallistuneena. Asiaa tutkitaan parhaillaan     veysministeriössä.
30710: 
30711:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1986
30712: 
30713:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
30714:                                        1986 vp. -      KK n:o 173                                        3
30715: 
30716: 
30717: 
30718: 
30719:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
30720: 
30721:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           under frontliknande förhålianden anses ha delta-
30722: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         git i kriget. Sådana personer är lokförare, perso-
30723: den 25 april 1986 tili vederbörande medlem av          ner som tjänstgjorde vid post- och telegrafverket i
30724: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      signaluppgifter och en del av handelsflottans
30725: dagsledamot Pirkko Valtonen m.fl. underteckna-         personal. Man bör även komma i håg, att en del
30726: de spörsmål nr 17 3:                                   av den civila befolkningen har haft nästan sam-
30727:                                                        ma erfarenheter som de frontveteraner som del-
30728:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder, ge-        tog i krigen, på grund av bombning, evakuering,
30729:         nom vilka de arbetspliktiga män som har        ransonering av matvaror o.dyl. faktorer. Frågan
30730:         tjänstgjort under frontliknande förhålian-     om hur man skali kunna mata dessa lidanden på
30731:         den berättigas tili ett emblem, som mot-       ett rättvist sätt är mycket svårlöst.
30732:         svarar fronttjänsttecknet och det soci-           Regeringen är medveten om de synpunkter
30733:         alskydd som emblemet medför?                   som ofta framförts i riksdagen och betonar bety-
30734:                                                        delsen av socialskydd tili personer, som på andra
30735:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       grunder än den alimänna värnplikten deltog i
30736: anföra följande:                                       händelserna åren 1939-1945. I detta syfte har
30737:    Faststäliandet av den grupp personer vilka på       det utretts, huruvida de arbetspliktiga byggarna
30738: ett eller annat sätt deltog i krigen under åren        av fästningsverk kunde ges samma speciella
30739: 1939-1945 elier åsamkades lidande av de för-           förmåner som frontveteranerna. Enligt en utred-
30740: hållanden som rådde under dessa krig är en             ning från försvarsministeriet är det möjligt att ett
30741: mycket vidlyftig uppgift. Av denna anledning           teeken kommer att beviljas byggarna av fäst-
30742: har socialskyddssystemet byggts upp på sådan           ningsverk genom försorg av antingen krigsve-
30743: basis, att man först tiligodosett de personers         tenskapliga institutionen elier veteranteckens-
30744: specielia behov som har skadats vid fronten.           nämnden. Om tecknet beviljas av krigsve-
30745: Därefter har övriga personer, som deltog i kriget,     tenskapliga institutionen är en absolut förutsätt-
30746: getts specielit socialskydd. Vid faststäliandet av     ning för dc;nnas verksamhet att den får ytterligare
30747: deltagande i krig har man utgått från frontman-        personal. A andra sidan har arbetet vid veteran-
30748: natecknet för män och fronttjänsttecknet för           teckensnämnden hopat sig i hög grad vid be-
30749: kvinnor. Deltagande i krig har tolkats mycket.         handlingen av fronttjänsttecknet för kvinnor.
30750: snävt. Som en följd av detta har även personer,        Det ärende som gälier personer, vilka har deltagit
30751: som på grund av olika slags arbetsuppgifter            i byggande av fästningsverk vid fronten tas upp
30752: tvingats arbeta under frontliknande förhålian-         vid behandlingen av propositionen angående
30753: den, blivit utan de förmåner som tilikommer            statsförslaget för år 1987.
30754: frontveteraner. I dag kommer inte ens alla de             Det är motiverat att de arbetspliktiga byggarna
30755: värnpliktiga som tjänstgjorde under frontliknan-       av fästningsverk prioriteras. Deras deltagande i
30756: de förhålianden i åtnjutande av dessa förmåner.        krigen under åren 1939-1945 har beaktats även
30757: Teeken har i enlighet med försvarsministeriets         i lagstiftningen om skador, som ådragits i mili-
30758: praxis inte beviljats personer, som inte tjänstgjor-   tärtjänst, i enlighet med 2 a § i lagen angående
30759: de vid ett krigsoperationsförband med ansvar för       utvidgad tiliämpning av lagen om skada, ådra-
30760: ett område vid fronten och som inte deltog i de        gen i militärtjänst. Socialskyddet för andra ar-
30761: strider truppen utkämpade. För deras del utreds        betspliktiga och personer, som på grund av sina
30762: saken som bäst. Inte heller sådana personer som        arbetsuppgifter deltog i kriget, utreds fortfarande
30763: på grund av sina arbetsuppgifter tvingades arbeta      vid social- och hälsovårdsministeriet.
30764: 
30765:      Helsingfors den 28 maj 1986
30766: 
30767:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vtkatmaa
30768:                                                  1986 vp.
30769: 
30770: Kirjallinen kysymys n:o 174
30771: 
30772: 
30773: 
30774:                                     Väänänen ym.: Soveltuvuuskokeiden sisällyttämisestä sairaanhoito-
30775:                                       alan oppilasvalintoihin
30776: 
30777: 
30778:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30779: 
30780:    Ammatillisessa koulutuksessa oppilasvalintoja        raanhoitotyön rasituksia. Pelättiin myös sitä, että
30781: tehtäessä käytetään apuna soveltuvuuskokeita.           hoitotyöhön muutoin sopimattomia ei voida kar-
30782: Ne on katsottu tarpeellisiksi tai suorastaan välttä-    sia ilman soveltuvuuskokeita.
30783: mättämiksi sellaisilla ammattialoilla, joilla jou-         Pelko on osoittautunut aiheelliseksi. Soveltu-
30784: dutaan vastaamaan ihmisten turvallisuudesta,            vuuskokeiden puuttuminen on ollut vahingollis-
30785: hengestä tai terveydestä.                               ta. Sairaanhoitoalan koulutukseen tulleiden kes-
30786:    Järjestelmää toteutetaan mm. Finnairin ilmai-        keytysluvut ovat nousseet, mikä aiheuttaa turhia
30787: luopistossa, jossa soveltuvuuskokeet ratkaisevat        taloudellisia kustannuksia ja ajanhukkaa koulut-
30788: pääsyn opiston kaikille linjoille. Valtionrautateil-    tajille ja koulutettaville. Potilaisiin kohdistuvat
30789: lä soveltuvuuskokeet ovat käytössä veturimies-          fyysiset ja henkiset loukkaukset ovat asiantunti-
30790: koulutukseen, mutta myös jopa asemamiehen,              joiden mukaan oleellisesti lisääntyneet. Esimer-
30791: levysepän, koneistajan jne. koulutukseen pyrit-         kiksi mahdollisia sadisteja ei ole mahdollisuus
30792: täessä. Puolustusvoimat käyttää soveltuvuusko-          etukäteen karsia koulutettavien joukosta.
30793: keita mm. silloin, kun valitaan oppilaita lasku-           Opetusministeriössä on parhaillaan uusittavana
30794: varjojääkärikoulutukseen.                               ammatillisia oppilaitoksia koskevat oppilasvalin-
30795:     Ammattikoulun opettajien, lastentarhanopet-         tamenettelyt ja valmisteilla ovat 'tarvittavat ase-
30796: tajien, sosiaalikasvattajien, liikunnanohjaajien ja     tukset. Tässä yhteydessä ratkaistaan myös sairaan-
30797: nuorisotyöntekijöiden koulutukseen oppilaita va-        hoitoalan oppilasvalintamenettelyperusteet. Sekä
30798: littaessa käytetään soveltuvuuskokeita.                 alalle aikovien että potilaiden ja asiakkaiden
30799:     Yleisradionkin ammattiopisto järjestää soveltu-     kannalta on perusteltua, että sairaanhoitoalan
30800: vuuskokeita jopa kuvatarkkailija-, nauhoittaja-,        oppilaitoksissa soveltuvuuskoe tulee uudelleen
30801: valaistus- ja äänitarkkailijakoulutukseen pyrkivil-     käyttöön.
30802:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30803: le.
30804:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30805:     Myös sairaanhoito-oppilaitoksissa on vuodesta       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30806:  1950 aina vuoteen 1980 käytetty soveltuvuusko-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30807: keita oppilasvalinnoissa. Yhteisvalintojen aloitta-
30808: misen yhteydessä nämä kokeet kuitenkin poistet-                   Onko Hallitus tietoinen sairaanhoito-
30809: tiin.                                                          alan oppilasvalintojen yhteydessä järjes-
30810:     Näin meneteltiin siitä huolimatta, että useilla            tettyjen soveltuvuuskokeiden poistamisen
30811: tahoilla pelättiin sen aiheuttavan haitallisia seu-            aiheuttamista haitoista, ja
30812:  rauksia. Pelkona oli, että ilman soveltuvuusko-                  onko Hallituksen tarkoituksena palaut-
30813: keita koulutukseen tulee ainesta, jolla ei fyysisesti          taa koe kyseisen koulutuksen oppilas-
30814:  tai psyykkisesti ole mahdollisuuksia kestää sai-              valintamenetelmiin?
30815: 
30816:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1986
30817: 
30818: 
30819:            Marjatta Väänänen           Lea Sutinen                   Aila Jokinen
30820:            Ritva Laurila               Pirkko Ikonen                 Tytti Isohookana-Asunmaa
30821:            Elisabeth Rehn             Jutta Zilliacus                Riitta Jouppila
30822:            Ole Wasz-Höckert            Heikki Riihijärvi             Anna-Liisa Piipari
30823:                           Pirkko Turpeinen               Inger Hirvelä
30824: 
30825:  260533N
30826: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 174
30827: 
30828: 
30829: 
30830: 
30831:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30832: 
30833:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tit ovat edelleen tavanomaisin menetelmä tervey-
30834: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          denhuoltoalan oppilasvalinnoissa.
30835: olette 25 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-           Edellä mainittuja valintamenetelmiä ei sovelle-
30836: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ta kahdessa terveydenhuollon petuslinjan kokei-
30837: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lua suorittavassa sairaanhoito-oppilaitoksessa.
30838: Marjatta Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjalli-        Niissä pääsykoe on kaksiosainen ja siihen sisältyy
30839: sesta kysymyksestä n:o 174:                            ammatinvalintapsykologin suorittama valintatut-
30840:                                                        kimus.
30841:            Onko Hallitus tietoinen sairaanhoito-          Ammattikasvatushallituksen toimeksiannosta
30842:         alan oppilasvalintojen yhteydessä järjes-      Joensuun yliopistossa on vuodesta 1983 tutkittu
30843:         tettyjen soveltuvuuskokeiden poistamisen       sairaanhoito-oppilaitosten valintaan liittyviä osa-
30844:         aiheuttamista haitoista, ja                    tekijöitä tieteellisen tiedon saamiseksi valintame-
30845:            onko Hallituksen tarkoituksena palaut-      netelmien kehittämiselle. Työstä valmistuu lop-
30846:         taa koe kyseisen koulutuksen oppilas-          puraportti kuluvan vuoden elokuun loppuun
30847:         valintamenetelmiin?                            mennessä. Valintamenetelmiä ja siinä yhteydessä
30848:                                                        myös soveltuvuuskokeiden järjestämistä selvite-
30849:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tään myös ammattikasvatushallituksen työryh-
30850: ti seuraavaa:                                          mässä, joka valmistelee ohjeita vuoden 1987
30851:                                                        yhteisvalintaa varten.
30852:    Sairaanhoito-oppilaitosten oppilasvalinnan yh-
30853:                                                           Valtioneuvosto on 22.5.1986 tekemässään pää-
30854: teydessä käytettäviä soveltuvuuskokeita ei ole
30855:                                                        töksessä vuosille 1986-88 hyväksytyn keskias-
30856: poistettu. Voimassa olevien ohjeiden mukaan
30857:                                                        teen koulutuksen kehittämisohjelman muuttami-
30858: kukin sairaanhoito-oppilaitos voi valita seuraavis-
30859:                                                        sesta antanut toimintapoliittiset yleisohjeet am-
30860: ta vaihtoehdoista oppilasvalintamenetelmänsä:
30861:                                                        matillisten oppilaitosten oppilasvalintaa varten.
30862:    a) yhteisvalintapisteet (kiinnostus, kaikkien ai-   Ohjeiden mukaan soveltuvuuskokeiden käyttä-
30863: neiden keskiarvo, ikä, työkokemus, lisäkoulutus,       minen oppilasvalinnassa on edelleen perustellus-
30864: kahden aineen arvosanat),                              ta syystä mahdollista. Hallituksen käsityksen mu-
30865:    b) yhteisvalintapisteet ja opettajien haastatte-    kaan soveltuvuuskokeiden käyttömahdollisuuden
30866: lu,                                                    säilyttäminen tarkoituksenmukaisessa muodossa
30867:    c) yhteisvalintapisteet ja soveltuvuustestit,       soveltuisi varsin hyvin juuri terveydenhuoltoalan
30868:    d) yhteisvalintapisteet, opettajien haastattelu     koulutukseen. Edellä tarkoitettujen valtioneuvos-
30869: ja soveltuvuustestit.                                  ton ohjeiden pohjalta ammattikasvatushallitus
30870:    Oppilaitokset ovat yleensä soveltaneet vaihto-      tulee antamaan seikkaperäiset ohjeet oppilas-
30871: ehdon d) mukaista valintaa, joten soveltuvuustes-      valintaperusteista ja -menetelmistä.
30872: 
30873:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1986
30874: 
30875:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
30876:                                       1986 vp. -      KK n:o 174                                      3
30877: 
30878: 
30879: 
30880: 
30881:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
30882: 
30883:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den, då elever antas tili studier inom hälsovårds-
30884: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         branschen.
30885: av den 25 april 1986 tili vederbörande medlem            Vid vai av elever tillämpas ovan nämnda
30886: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         förfaranden inte vid två sjukvårdsinstitut, som
30887: riksdagsman Marjatta Väänänen m.fl. underteck-        gör försök med grundlinjen inom häisovården.
30888: nade spörsmål nr 174:                                 Dessa Iäroanstalter har ett inträdesprov bestående
30889:                                                       av två delar. En urvalstest, utförd av en yrkesväg-
30890:           Är Regeringen medveten om de olä-           Iedningspsykoiog ingår även i testen.
30891:        genheter som slopandet av lämplighets-            På yrkesutbiidningsstyrelsens försorg har de
30892:        tester, anordnade i samband med vai av         delfaktorer, som ansiuter sig tili antagning av
30893:        elever inom hälsovårdsbranschen medfört        elever tili studier vid sjukvårdsinstitut, sedan år
30894:        och                                            1983 undersökts vid Joensuu universitet för att
30895:           har Regeringen för avsikt att återuppta     vetenskapiig information skall erhållas för ut-
30896:        testerna då det gäller att anta elever tili    veckiande av urvalsmetoder. En siutrapport
30897:        ifrågavarande utbildning?                      därom blir färdig före siutet av augusti månad
30898:                                                       1986. Även yrkesutbildningsstyreisens arbets-
30899:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      grupp utreder urvaisförfaranden och i samband
30900: framföra följande:                                    därmed även anordnande av Iämpiighetstesterna.
30901:                                                       På basen därav bereder arbetsgruppen sedan
30902:    De lämplighetstester som används i samband
30903:                                                       anvisningar för den gemensamma antagningen år
30904: med vai av elever tili sjukvårdsinstituten har inte
30905:                                                       1987.
30906: slopats. Enligt nugällande anvisningar kan varje         Statsrådet har i sitt besiut av 22.5 .1986 givit
30907: sjukvårdsinstitut välja sitt system för elevval       verksamhetspoiitiska allmänna anvisningar om
30908: bland följande alternativ:                            ändring av det utvecklingsprogram av utbiid-
30909:    a) poäng för gemensam antagning (inrresse,         ningen på mellanstadiet som godkänts för åren
30910: medeltal av alla ämnen, åider, arbetserfarenhet,      1986-88 för urvai av eiever tili studier vid
30911: tilläggsutbiidning, vitsorden i två ämnen)            yrkesiäroanstalterna. Eniigt anvisningar är det
30912:    b) poäng för gemensam anragning och Iärarnas       fortfarande möjiigt att av motiverat skäl använda
30913: intervju                                              lämpiighetstester vid elevval. Eniigt regeringens
30914:    c) poäng för gemensam antagning och Iämp-          uppfattning kan en ändamåiseniig Iämpiighets-
30915: Iighetstester                                         test rekommenderas uttryckligen för utbiid-
30916:    d) poäng för gemensam antagning, lärarnas          ningen inom hälsovårdsbranschen. På basen av
30917: intervju och Iämpiighetstester.                       ovan nämnda statsrådets anvisningar kommer
30918:    Läroanstalterna har vanligen tillämpat antag-      yrkesutbiidningsstyrelsen att ge omständiga an-
30919: ningen eniigt alternativ nr 4. Såiedes är Iämpiig-    visningar om grunder för vai av eiever samt om
30920: hetstesterna fortfarande den mest använda meto-       urvaismetoder.
30921: 
30922:      Helsingfors den 30 maj 1986
30923: 
30924:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
30925:                                               1986 vp.
30926: 
30927: Kirjallinen kysymys n:o 175
30928: 
30929: 
30930: 
30931: 
30932:                                   Särkijärvi: YTV:n seutulipun hinnan vahvistamisesta
30933: 
30934: 
30935:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30936: 
30937:    Liikenneministeriö on vastikään vahvistanut       saa vain vähän enemmän kuin kunnan sisäiseen
30938: pääkaupunkiseudun seudullisen liikenteen lipun-      liikenteeseen jo saatavilla oleva näyttölippu.
30939: hinnat. Ministeriö poikkesi päätöksessään kun-       Kuntarajan ylittävät vaihtomatkat tulevat selvästi
30940: tien ja YTV:n tekemästä ehdotuksesta.                nykyistä halvemmiksi.
30941:    Seutulippua suunniteltaessa pidettiin koroste-       Ministeriön päätös vaikuttaa sekä kunnallista-
30942: tusti tärkeänä kunnallista itsemääräämisoikeutta.    louteen kohdistuvien rasitusten suuruuteen että
30943: Vaikka järjestelmä muutoin toimiikin YTV:n           kuntien näyttölippujen keskinäisiin hintaeroihin.
30944: voimin, sovittiin erikseen siitä, että kukin kunta   Tätä ei voida perustella ministeriön tapaan kus-
30945: saa päättää joukkoliikenteeseen osoittamaosa         tannuslaskelmilla, vaan kyseessä on valtiovallan
30946: subvention asteesta. Kunnat ja niiden asukkai-       poliittisen harkintavallan käyttö.
30947: den liikennetottumukset ovat sen verran erilaisia,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30948: että tasapuoliseen kokonaisuuteen olisi ollut hy-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30949: vin vaikeata päästä ilman tätä sopimuskohtaa.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30950: On esimerkiksi huomattava, että helsinkiläisten      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30951: keskimääräinen joukkoliikennematka on 7 km,
30952: espoolaisen 11 km ja vantaalaisen 13 km, ja                       Pitääkö Hallitus liikenneministeriön
30953: näiden matkojen tuotantokustannuksissa on vas-                 päätöstä pääkaupunkiseudun joukkolii-
30954: taavat erot.                                                   kennetaksojen vahvistamisesta kunnallista
30955:    Uusi seutulippu on matkustajien kannalta                    itsehallintoa kunnioittavana ja seudun
30956: edullinen ja alentaa matkakustannuksia. Se mak-                kuntia tasa-arvoisesti kohtelevana?
30957: 
30958:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1986
30959: 
30960:                                          Jouni ]. Särkijärvi
30961: 
30962: 
30963: 
30964: 
30965: 260502E
30966: 2                                     1986 vp. -- KJ( n:o 175
30967: 
30968: 
30969: 
30970: 
30971:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30972: 
30973:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rajoitettu. Taksoja vahvistaessaan ministeriö käy-
30974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tännössä kiinnittää huomiota asianomaisen kulje-
30975: olette 25 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-      tusalan kustannuksiin, niiden muuttumiseen
30976: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sekä, mikäli on kyse alueellisesti rajoitetuista
30977: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      maksuista, maksujen tasoon yleensä. Lisäksi ote-
30978: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-   taan huomioon monia muita näkökohtia kuten
30979: sestä n:o 175:                                       maksujen tasapuolisuus, liikennepolitiikan kan-
30980:                                                      nalta sopiva rakenne jne. Esimerkiksi pääkaupun-
30981:           Pitääkö Hallitus liikenneministeriön       kiseudun seutuliikenteen tariffeja vahvistettaessa
30982:        päätöstä pääkaupunkiseudun joukkolii-         otettiin huomioon paitsi tällaisia yleisiä näkökoh-
30983:        kennetaksojen vahvistamisesta kunnallista     tia erityisesti se seikka, että kuljetuskustannusten
30984:        itsehallintoa kunnioittavana ja seudun        nousu on ollut olennaisesti alempi, kuin pääkau-
30985:        kuntia tasa-arvoisesti kohtelevana?           punkiseudun yhteistyövaltuuskunta ja alueen
30986:                                                      kaupungit omia tariffikannanottojaan lähes vuosi
30987:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     sitten tehdessään olivat voineet ennakoida.
30988: ti seuraavaa:                                           Koska ministeriön päätöksestä on valitettu kor-
30989:    Elinkeinolain 22 §:n nojalla liikenneministe-     keimpaan hallinto-oikeuteen ja samalla pyydetty
30990: riön tehtävänä on vahvistaa ammattimaisen            päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä, on pää-
30991: moottoriajoneuvoliikenteen taksat. Tätä toimi-       töksen oikeellisuudesta tarpeetonta keskustella.
30992: valtaa ei ole erityisin säännöksin millään tavoin    Korkein hallinto-oikeus ratkaisee tämän asian.
30993: 
30994:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1986
30995: 
30996:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
30997:                                       1986 vp. -- ~ n:o 175                                            3
30998: 
30999: 
31000: 
31001: 
31002:                                Tili Riksdagens Herr Talman
31003: 
31004:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          teriet i praktiken uppmärksamhet vid kost-
31005: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        naderna inom den ifrågavarande transportbran-
31006: den 25 april 1986 tili vederbörande medlem av         schen, vid kostnadsförändringarna samt, ifall det
31007: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     är fråga om regionalt begränsade avgifter, vid
31008: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr          avgifternas nivå i allmänhet. Därjämte beaktas
31009: 175:                                                  många andra synpunkter, såsom opartiskhet i
31010:                                                       fråga om avgifterna, en med tanke på trafikpoli-
31011:           Anser Regeringen trafikministeriets be-     tiken lämplig struktur o.s.v. Vid fastställandet av
31012:        slut om fastställande av taxorna inom          tarifferna inom huvudstadsregionens regiontrafik
31013:        huvudstadsregionens kollektivtrafik vara       beaktades utom sådana allmänna synpunkter
31014:        sådant att det respekterar den kommu-          t.ex. särskilt den omständigheten att transport-
31015:        nala självstyrelsen och behandlar kommu-       kostnaderna har stigit betydligt mindre än vad
31016:        nerna inom regionen på ett jämlikt sätt?       huvudstadsregionens samarbetsdelegation och
31017:                                                       städerna inom regionen i sina ställningstaganden
31018:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tili tariffen för ca ett år den hade kunnat
31019: anföra följande:                                      förutspå.
31020:    Enligt 22 § lagen angående rättighet att idka          Eftersom besvär över ministeriets beslut har
31021: näring ankommer det på trafikministeriet att          anförts hos högsta förvaltningsdomstolen och
31022: fastställa taxorna inom den yrkesmässiga motor-       anhållan om förbud mot verkställande av beslu-
31023: fordonstrafiken. Denna befogenhet har inte ge-        tet samtidigt gjorts, är det onödigt att diskutera
31024: nom särskilda stadganden begränsats på något          riktigheten i beslutet. Högsta förvaltningsdom-
31025: som helst sätt. Då taxorna fastställs fäster minis-   stolen kommer att avgöra denna fråga.
31026: 
31027:      Helsingfors den 26 maj 1986
31028: 
31029:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
31030:                                                 1986 vp.
31031: 
31032: Kirjallinen kysymys n:o 176
31033: 
31034: 
31035: 
31036: 
31037:                                    Törnqvist ym.: Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastusten
31038:                                       siirtämisestä poliisin tehtäväksi
31039: 
31040: 
31041:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31042: 
31043:    Laki lentoturvallisuuden turvaamiseksi (842/        henkilöstön pysyvyyttä ja siten myös tarkastusten
31044: 71) edellyttää mm. lentomatkustajiin kohdistu-         luotettavuutta. Turvatarkastusten siirtäminen
31045: vaa turvatarkastusta. Helsinki-Vantaan lentoase-       vartioimisliikkeeltä valtiovallalle tulisi olemaan
31046: malla turvatarkastuksia suorittaa ilmailuhallituk-     lentoturvallisuutta edistävä toimenpide, joka ei
31047: sen palkkaama yksityinen vartioimisliike. Sen          kuitenkaan olennaisesti lisäisi valtion menoja.
31048: työntekijöillä ei kuitenkaan ole poliisivaltuuksia,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31049: joita henkilöön käyvän turvatarkastuksen voidaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31050: katsoa edellyttävän.                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31051:    Yksityisellä vartioimisliikkeellä ei voida muu-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31052: tenkaan katsoa olevan matkustajien lentoturvalli-
31053: suuden takaamiseksi yhtäläisiä mahdollisuuksia                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31054: kuin poliisitoimella. Poliisitoimen piirissä voitai-          siin lentomatkustajien turvallisuuden pa-
31055: siin nykyistä paremmin turvata tarkastusta suorit-            rantamiseksi siirtämällä Helsinki-Vantaan
31056: tavien henkilöiden pätevyys. Henkilökunnan ase-               lentoaseman turvatarkastukset poliisitoi-
31057: ma tulisi myös paremmin turvatuksi, mikä lisäisi              men piiriin?
31058: 
31059:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1986
31060: 
31061:           Kerttu Törnqvist               Kari Rajamäki                   Kari V rpilainen
31062:           Risto Ahonen                   Jussi Ranta                     Tuula Paavilainen
31063:           Reijo Lindroos                  Seppo Pelttari                 Timo Roos
31064:           Jorma Rantanen                 Pertti Hietala                  Juhani Surakka
31065: 
31066: 
31067: 
31068: 
31069: 260503F
31070: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 176
31071: 
31072: 
31073: 
31074: 
31075:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31076: 
31077:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teen. Lentoasemalla toimivan liikkuvan poliisin
31078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alaisen komennuskunnan vahvuus ei riittänyt
31079: olette 25 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        näin mittavaan säännölliseen tarkastustoimin-
31080: jeenne n:o 720 ohella toimittanut valtioneuvos-        taan. Komennuskunnan päätehtävä oli kentällä
31081: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tapahtuva ulkomaalaisvalvonta, passintarkastuk-
31082: edustaja Kerttu Törnqvistin ym. näin kuuluvasta        set sekä yleinen järjestyksen valvonta. Ilmailuhal-
31083: kirjallisesta kysymyksestä n:o 176:                    litus teki useita aloitteita poliisin henkilökunnan
31084:                                                        lisäämiseksi turvatarkastusten suorittamisen vaati-
31085:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         malle tasolle, mutta konkreettista parannusta ei
31086:        siin lentomatkustajien turvallisuuden pa-       saatu aikaan, ja turvatarkastusten hidastuminen
31087:        rantamiseksi siirtämällä Helsinki-Vantaan       aiheutti matkustajille kohtuuttomia joootuksia ja
31088:        lentoaseman turvatarkastukset poliisitoi-       lentoliikenteen myöhästymisiä runsaasti ja lisäksi
31089:        men piiriin?                                    tilanne vaikeutti poliisin varsinaisen tehtävän
31090:                                                        hoitamista.
31091:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
31092: ti seuraavaa:                                             Tässä tilanteessa ilmailuhallitus teki yksityisen
31093:                                                        vartiointiliikkeen kanssa sopimuksen turvatarkas-
31094:    Turvatarkastukset Helsinki-Vantaan lentoase-        tusten suorittamisesta poliisin valvonnan alaise-
31095: malla kuten muillakin maamme lentoasemilla             na. Turvatarkastuksia suorittavan vartiointiliik-
31096: perustuvat toimenpiteistä lentoliikenteen turvaa-      keen henkilökunta on valittu nimenomaan tätä
31097: miseksi eräissä tapauksissa annettuun lakiin           tehtävää varten ja tulevat turvatarkastajat saavat
31098: (842/71) ja sen nojalla annettuihin määräyksiin.       ennen tehtävään ryhtymistä erityiskoulutuksen.
31099: Lain 6 §:n mukaisesti verrattuna ilmailuhallin-        Matkustajiin kohdistuva tarkastustoiminta Hel-
31100: nosta annetun lain (40 /7 2) 2 §: ään turvatarkas-     sinki-Vantaan lentoasemalla tapahtuu aina läsnä
31101: tusten kuten muidenkin turvaamistoimenpitei-           olevan poliisin valvonnassa.
31102: den käyttämisestä vastaa ilmailuhallitus. Turvaa-
31103: mistoimenpiteiden suorittaminen on pääsääntöi-            Ilmailuhallituksen käsityksen mukaan tarkas-
31104: sesti tarkoitettu poliisin tehtäväksi.                 tustoiminta on sujunut hyvin ja asiallisesti eikä
31105:    Alkuvaiheessa turvatarkastukset Helsinki-Van-       matkustajien taholta myöskään järjestelmää ole
31106: taan lentoasemalla suoritettiin poliisin toimesta.     arvosteltu. Yksityisten vartiointiliikkeiden käyttä-
31107: Paine turvatarkastusten tehostamiseen kasvoi           minen ko. toimintaan on myös käytössä useilla
31108: 1970-luvun puolivälissä kansainvälisellä tasolla ja    ulkomaisilla kansainvälisillä lentoasemilla.
31109: vuonna 1976 Euroopan siviili-ilmailukonferenssi           Vaikka nykyinen järjestelmä on toiminut hy-
31110: (ECAC), jossa myös Suomi on jäsenenä, julkaisi         vin, pitää liikenneministeriö perusteltuna tarkas-
31111: suosituksen, joka edellytti siirtymistä sataprosent-   tustoiminnan siinämistä poliisitoimen piiriin.
31112: tisiin tarkastuksiin kansainvälisessä liikenteessä     Tätä koskeva kannanotto sisältyy myös poliisitoi-
31113: niin reitti- kuin tilauslentojenkin osalta.            men toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille
31114:    Sataprosenttisen turvatarkastuksen käyttöön         1987-1990. Tarvittavien virkojen perustamista
31115: ottaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman kan-            tullaan käsittelemään hallituksen piirissä valmis-
31116: sainvälisessä liikenteessä aiheutti uuden tilan-       teltaessa vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitystä.
31117: 
31118:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1986
31119: 
31120:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
31121:                                        1986 vp. -      KK n:o 176                                       3
31122: 
31123: 
31124: 
31125: 
31126:                                 Till Riksdagens Herr Talman
31127: 
31128:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            flygstationen räckte inte tili för regelbundna
31129: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         kontroller av denna omfattning. Poliseos huvud-
31130: 720 av den 25 april 1986 tili vederbörande             sakliga uppgift på fältet var utlänningskontrol-
31131: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     len, passkontrollen och övervakningen av den
31132: av riksdagsledamot Kerttu Törnqvist m.fl. under-       allmänna ordningen. Luftfartsstyrelsen gjorde
31133: tecknade spörsmål nr 176:                              flera framställningar om att poliseos manskap
31134:                                                        skulle ökas tili en sådan nivå som utförandet av
31135:           Har Regeringen för avsikt att vidta          säkerhetskontrollerna fcirutsatte, men ingen kon-
31136:        åtgärder för att förbättra flygpassagerar-      kret förbättring skedde och de långsammare
31137:        nas säkerhet genom att överflytta säker-        säkerhetskontrollerna förorsakade oskäligt långa
31138:        hetskontrollerna på Helsingfors-Vanda           passagerarköer och otaliga förseningar i flygtrafi-
31139:        flygstation tili polisväsendet?                 ken. Situationen försvårade dessutom poliseos
31140:                                                        ordinarie arbete.
31141:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1 detta läge ingick luftfartsstyrelsen avtal med
31142: anföra följande:                                       en privat bevakningsfirma om att säkerhetskon-
31143:     Säkerhetskontrollerna på Helsingfors-Vanda         trollerna skulle utföras under tillsyn av polisen.
31144: flygstation och på de övriga flygstationerna i vårt    Personalen vid den bevakningsfirma som utför
31145: land baserar sig på lagen om åtgärder för tryg-        säkerhetskontrollerna har uttryckligen utsetts för
31146: gande av flygtrafiken i vissa fall (842/71) och på     denna uppgift och de blivande säkerhetskontrol-
31147: de bestämmelser som utfärdats med stöd av den.         lörerna specialutbildas i förväg för uppgiften.
31148: Enligt lagens 6 §, jämförd med 2 § lagen om            Kootroll en av passagerare vid Helsingfors-Vanda
31149: luftfartsförvaltningen (40/72), svarar luftfartssty-   flygstation sker alltid under uppsikt av polis, som
31150: relsen för säkerhetskontroller och övriga säker-       finns på platsen.
31151: hetsåtgärder. 1 regel har utförandet av säkerhets-        Enligt luftfartsstyrdsens uppfattning har koo-
31152: åtgärder ansetts åligga polisen.                       trolleroa löpt väl och sakligt och man har inte
31153:     1 början utfördes säkerhetskontrollerna på Hel-    heller på passagerarhåll kritiserat systemet. På
31154: singfors-Vanda flygstation av polisen. 1 mitten av     många utländska internationella flygfält använ-
31155:  1970-talet ökades på internationell nivå kraven       der man sig också av privata bevakningsfirmor för
31156: på effektivare säkerhetskontroller och år 1976         ifr~gavarande uppgift.
31157: offentliggjorde Europeiska konferensen för civil          Aven om det nuvarande systemet har fungerat
31158: luftfart (ECAC), där även Finland är medlem, en        väl, anser trafikministeriet det dock vara motive-
31159: rekommendation, som förutsatte övergång tili           rat att överflytta kootrolleroa tili polisväsendet.
31160: hundraprocentig kontroll inom den internatio-          Ett ställningstagande i detta syfte ingår också i
31161: nella trafiken, såväl i fråga om linje- som char-      verksamhets- och ekonomipianeo för polisväsen-
31162:  terflyg.                                              det för åren 1987-1990. lnrättandet av erforder-
31163:     En ny situation uppstod då en hundraprocen-        liga tjänster kommer att behandlas av regeringen
31164:  tig säkerhetskontroll infördes på Helsingfors-        i samband med beredningen av propositionen
31165: Vanda flygstation. Rörliga poliseos styrka vid         angående statsförslaget för år 1987.
31166: 
31167:      Helsingfors den 27 maj 1986
31168: 
31169:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
31170:                 j
31171:                j
31172:               j
31173:              j
31174:             j
31175:            j
31176:           j
31177:          j
31178:         j
31179:        j
31180:       j
31181:      j
31182:     j
31183:    j
31184:   j
31185:  j
31186: j
31187:                                                 1986 vp.
31188: 
31189: Kirjallinen kysymys n:o 177
31190: 
31191: 
31192: 
31193: 
31194:                                    Tennilä: Neuvostovastaisten elokuvien kuvaamisesta Suomessa
31195: 
31196: 
31197:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31198: 
31199:    Viime aikoina amerikkalaiset ovat olleet Suo-       vaikkapa vain osa neuvostovastaisesta filmistä
31200: messa filmaamassa osia sellaisiin räikeästi neuvos-    kuvataan täällä, kiinnostus filmiä kohtaan Suo-
31201: tovastaisiin elokuviin kuin Jäätävä polte ja Val-      messa on suuri. Niin alkeellinen elokuva kuin
31202: keat yöt. Näissä elokuvissa Neuvostoliitto esite-      Valkeat yöt onkin, se on kuitenkin saanut maas-
31203: tään presidentti Ronald Reaganin oppien mukai-         samme varsin laajan yleisön.
31204: sesti "pahuuden valtakunnaksi".                           Suomi on kieltänyt Jäätävän poltteen esittämi-
31205:    Suomessa osittain kuvattavien neuvostovastais-      sen. Tätäkin amerikkalaiset ovat käyttäneet hy-
31206: ten elokuvien sarjaa jatkaa Neljäs sopimus, jota       väksi. Suomi on julistettu "suomettuneeksi" ja
31207: kevään aikana on filmattu Lapissa Rovaniemen           filmien esityskieltoa on käytetty markkinointikei-
31208: maalaiskunnassa ja Kemissä. Asialla ovat nyt           nona USA:ssa ja monissa länsimaissa.
31209: nähtävästi Margaret Thatcherin innoittamat eng-           Hallitus ei voi välttää vastuutaan, sillä se voi
31210: lantilaiset filmintekijät.                             estää neuvostovastaisten elokuvien filmaamisen
31211:    Tekeillä oleva Neljäs sopimus perustuu Frede-       Suomessa. Näin hallituksen tuleekin menetellä
31212: rick Forsythin romaaniin. Romaanin tökerönä            antamalla selkeät ohjeet kaikille niille viranomai-
31213: juonena on se, että Neuvostoliitossa on vanha ja       sille, joiden päätöksistä riippuu ulkomaalaisten
31214:                                                        filmintekijöiden mahdollisuudet suorittaa ku-
31215: sairas johtaja, joka päättää suorittaa ydinräjäytyk-
31216: sen Englannissa vallansiirron suorittamiseksi. Kir-    vauksia maassamme.
31217: jassa ja elokuvassa kaikki asetetaan näin päälael-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31218: leen. Neuvostoliiton johtajista tehdään koko           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31219: maailmalle vaarallisia ydinsodan valmistelijoita.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31220:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31221:    Suomea ei ole valittu neuvostovastaisten eloku-
31222: vien kuvausmaaksi sattumalta, vaan tarkoitus on                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31223: iskeä kiilaa Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys-               ryhtyä estääkseen neuvostovastaisten ja
31224: suhteeseen. Jo se, että Suomi sallii neuvostovas-             siten myös Suomen ja Neuvostoliiton ys-
31225: taisen propagandan valmistamisen alueellaan, on               tävyyttä vastaan tähdättyjen elokuvien
31226: voitto reaganismille. Kyse on myös siitä, että kun            kuvaamisen Suomessa?
31227: 
31228:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1986
31229: 
31230:                                           Esko-Juhani Tennilä
31231: 
31232: 
31233: 
31234: 
31235: 260578M
31236: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 177
31237: 
31238: 
31239: 
31240: 
31241:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31242: 
31243:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tua tiettyä maata vastaan suuntautuvaksi katsot-
31244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tavan elokuvan kuvaamiseen Suomessa.
31245: olette 25 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-          Ulkomaalaisasetuksen 13 §:n mukaan Suomes-
31246: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sa työlupaa ei vaadita ulkomaalaisilta yksittäisten
31247: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kirjallisten tai suullisten esitysten laatijoilta. Tä-
31248: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       män mukaisesti työlupaa ei ole vaadittu muun
31249: sestä n:o 177:                                        muassa ulkomaisten filmausryhmien jäseniltä, el-
31250:                                                       lei heidän oleskeluosa maassa ylitä kolmen kuu-
31251:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kauden aikaa. Filmausluvat eri paikoilla myöntä-
31252:        ryhtyä estääkseen neuvostovastaisten ja        vät asianomaiset kunnalliset, poliisi- ym. viran-
31253:        siten myös Suomen ja Neuvostoliiton ys-        omaiset eikä lainsäädäntö edellytä näiden lupa-
31254:        tävyyttä vastaan tähdättyjen elokuvien         kysymysten alistamista. Suomen lakeja noudatta-
31255:        kuvaamisen Suomessa?                           va ulkomainenkaan filmiyhtiö ei siis tarvitse
31256:                                                       filmaukseen erillistä lupaa valtion viranomaisilta.
31257:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Laki elokuvan tarkastuksesta ei anna mahdolli-
31258: ti seuraavaa:                                         suutta elokuvan käsikirjoituksen ennakkotarkas-
31259:    Suomessa ulkomaalaiset ovat velvollisia nou-       tukseen, vaikka elokuvan filmaus tapahtuisi
31260: dattamaan - samoin kuin Suomen kansalaiset            maassamme. Koska tällainen ennakkotarkastus
31261: - maassa voimassa olevia lakeja. Elokuvien osal-      Suomessa ei perustuisi lakiin ja koska sitä ei näin
31262: ta lainvastaisuuden kriteeri liittyy niiden esittä-   ollen voida käyttää, vaikka työlupavaatimuskin
31263: miseen. Sisällykseltään lain tai hyvien tapojen       otettaisiin käyttöön, viranomaisten mahdollisuu-
31264: vastainen elokuva voidaan kieltää. Lainsäädän-        det puuttua tällaisten elokuvien tekemiseen ovat
31265: tömme ei kuitenkaan anna mahdollisuutta puut-         rajoitetut.
31266: 
31267:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
31268: 
31269:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
31270:                                        1986 vp. -      KK n:o 177                                         3
31271: 
31272: 
31273: 
31274: 
31275:                                 Till Riksdagens Herr Talman
31276: 
31277:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt 13 § i vår utlänningsförordning fordras
31278: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         det inte arbetstillstånd av utlänningar som utar-
31279: den 25 april 1986 tili vederbörande medlem av          betar enstaka skriftliga eller muntliga framställ-
31280: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ningar. Därför har arbetstillstånd inte fordrats av
31281: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr              bl.a. medlemmar i utländska filmningsgrupper,
31282: 177:                                                   om deras vistelse i landet inte överskrider tre
31283:                                                        månader. Filmningstillstånd på olika orter bevil-
31284:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        jas av vederbörande kommunala myndigheter,
31285:        för att förhindra att filmer som är sovjet-     polismyndigheter ooh andra myndigheter, och
31286:        fientliga, och sålunda även riktade mot         lagstiftningen förutsätter inte att dessa tilistånds-
31287:        vänskapen mellan Finland och Sovjet-            frågor underställs. lnte ens ett utländskt filmbo-
31288:        unionen, spelas in i Finland?                   lag, som följer Finlands lagar, behöver sålunda
31289:                                                        skilt tillstånd av statens myndigheter.
31290:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
31291: anföra följande:
31292:   1 Finland är utlänningar - i likhet med finska           Lagen om filmgranskning ger ingen möjlighet
31293: medborgare - skyldiga att följa de lagar som           tili förhandsgranskning av filmmanuskriptet,
31294: gäller i landet. För filmers del hör lagstridighets-   fastän filmen spelas in i vårt land. Eftersom en
31295: kriteriet samman med framförandet av filmerna.         sådan förhandsgranskning inte skulle vara lag-
31296: En film, vars innehåll strider mot lag eller god       enlig i Finland, och eftersom den därför inte kan
31297: sed, kan förbjudas. Vår lagstiftning ger dock inga     tillämpas även om arbetstillstånd fordrades, är
31298: möjligheter att ingripa i inspelningen av filmer,      myndigheternas möjligheter att ingripa i inspe-
31299: som kan anses vara riktade mot ett visst land.         landet av dylika filmer begränsade.
31300: 
31301:      Helsingfors den 10 juni 1986
31302: 
31303:                                                                     Inrikesminister Kaisa Raatikainen
31304:                                                  1986 vp.
31305: 
31306: Kirjallinen kysymys n:o 178
31307: 
31308: 
31309: 
31310: 
31311:                                     Aila Jokinen ym.: Terveydenhuoltoalan täydennyskoulutuksen jär-
31312:                                        jestämisestä
31313: 
31314: 
31315:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31316: 
31317:    Terveydenhuollossa pyritään nykyistä enem-           keaksi, että syyslukukaudelle aiotuista kursseista
31318: män lähtemään liikkeelle potilaan tarpeista, poti-      suurin osa jouduttiin peruuttamaan.
31319: laan kokonaisongelmista ja sairauksien perus-              Sairaanhoito-oppilaitosten täydennyskoulutus-
31320: lähtökohdista. Tämä vaatii terveydenhoitohenki-         ta ei tänäkään vuonna pystytä järjestämään ky-
31321: lökunnan jatkuvaa kouluttamista.                        syntää vastaavasti, sillä ammattikasvatushallitus
31322:    Terveydenhuoltoalan täydennyskoulutus käyn-          on ilmoittanut täydennyskoulutukseen varattujen
31323: nistyi sairaanhoito-oppilaitoksissa varsinaisesti       määrärahojen olevan käytettävissä ainoastaan ke-
31324: vuonna 1979. Suurimpiin oppilaitoksiin on pe-           vätlukukauden toimintaa varten. Syyslukukau-
31325: rustettu oma jaosto, joka suunnittelee ja toteut-       den opetus on vielä avoin, ja se on riippuvainen
31326: taa terveydenhuoltoalan täydennyskoulutusta.            ratkaisevasti valtion lisäbudjeteista.
31327:    Terveydenhuoltoalan täydennyskoulutus on                Terveydenhuoltoalan       täydennyskoulutuksen
31328: laajentunut viime vuosina voimakkaasti. Ammat-          rahoituksen epävarmuus johtaa oppilaitosten ly-
31329: tikasvatushallitus arvioi jo vuonna 1982, että          hytjännitteiseen toimintaan. Tämä on jyrkässä
31330: lähivuosina terveydenhuoltoalan täydennyskoulu-         ristiriidassa koulutussuunnittelun yleisten peri-
31331: tukseen osallistuvien määrä tulee olemaan 4 000         aatteiden kanssa. Eivät myöskään kunnat eivätkä
31332: opiskelijaa vuosittain. Toisaalta sekä kansan-          kuntainliitot pysty tällaisessa tilanteessa riittävän
31333: terveyslaki että sosiaalihuoltolaki velvoittavat ter-   ajoissa suunnittelemaan työntekijöittensä täyden-
31334: veydenhuoltoalan henkilöstön täydennyskoulu-            nyskoulutusta.
31335: tukseen vähintään viiden vuoden välein vuodesta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31336: 1984 alkaen.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31337:    Terveydenhuoltoalan       täydennyskoulutuksen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31338: tarpeellisuutta ei voida kiistää. Kuitenkaan sai-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31339: raanhoito-oppilaitokset eivät ole saaneet täyden-
31340: nyskoulutukseen riittävästi määrärahoja edes yk-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31341: sinkertaisten koulutussuunnitelmien toteuttami-                 ryhtyä terveydenhuoltoalan täydennys-
31342: seksi. Ongelma kärjistyi viime vuonna niin vai-                 koulutuksen rahoituksen turvaamiseksi?
31343: 
31344:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1986
31345: 
31346:           Aila Jokinen                     Ritva Laurila                  Ben Zyskowicz
31347:           Liisa Hilpelä                    Matti Lahtinen                 Pirjo Rusanen
31348:           Kaarina Dromberg                 Martti Tiuri                   Lea Sutinen
31349:                        Kimmo Sasi                                Riitta Jouppila
31350: 
31351: 
31352: 
31353: 
31354: 260564X
31355: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 178
31356: 
31357: 
31358: 
31359: 
31360:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31361: 
31362:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ten osoitettu 24 milj. markan määräraha. Tästä
31363: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on käyttösuunnitelman mukaan terveydenhuol-
31364: olette 29 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       toalan ammattikurssitoimintaan varattu 2,5 milj.
31365: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      markkaa. Kunnallisten ja yksityisten terveyden-
31366: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       huoltoalan oppilaitosten käyttöön varattu vastaa-
31367: Aila Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        va määräraha on 150 000 markkaa. Momentin
31368: kysymyksestä n:o 178:                                 sisällä on lisäksi mahdollista tehdä sisäisiä määrä-
31369:                                                       rahasiirtoja, kuten lähes vuosittain on tehty.
31370:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31371:        ryhtyä terveydenhuoltoalan täydennys-             Hallituksen sivistyspoliittisessa ministerityöryh-
31372:        koulutuksen rahoituksen turvaamiseksi?         mässä on aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelyjä
31373:                                                       selvitettäessä suunniteltu terveyden- ja sosiaali-
31374:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      huollon täydennyskoulutuksen rahoitusjärjestel-
31375: ti seuraavaa:                                         män kehittämistä siten, että lakisääteisesti tai
31376:                                                       työehtosopimuksilla työntekijälle pakolliseksi
31377:    Terveydenhuollon lakisääteistä täydennyskou-
31378:                                                       määritellystä täydennyskoulutuksesta aiheutuvis-
31379: lutusta on järjestetty 10 päivän kursseina vuosit-
31380:                                                       ta kustannuksista vastaisi työnantaja järjestämällä
31381: tain yli 3 OOO:lle terveydenhuoltohenkilöstöön
31382:                                                       itse tämän koulutuksen tai ostamalla nämä palve-
31383: kuuluvalle työntekijälle. Näistä sosiaalihallinnon
31384:                                                       lut ammatillisilta oppilaitoksilta, ammatillisilta
31385: alaisessa työssä on ollut vuosittain n. 350 henki-
31386:                                                       kurssikeskuksilta tai korkeakouluilta. Sanotun
31387: löä. Vuonna 1986 on suunniteltu koulutettavan
31388:                                                       periaatteen mukaisesti selkiytettäisiin opetusmi-
31389: 4 200 henkilöä ja vuosikymmenen loppuun men-
31390:                                                       nisteriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hal-
31391: nessä vuosittain 4 500 henkilöä.
31392:                                                       linnonalojen vastuuta terveydenhuolto- ja sosiaa-
31393:    Lisäksi pätevöittämiskoulutuksena koulutetaan      lialan lakisääteisen täydennyskoulutuksen rahoi-
31394: päiväkotiapulaisia lastenhoitajiksi, sairaankuljet-   tuksessa siten, että tarkoitetun koulutuksen ra-
31395: tajia, sekä apteekin teknillisiä apulaisia lääke-     hoitusvastuu olisi työnantajilla, jotka lähes poik-
31396: työntekijöiksi sekä järjestetään terveydenhuolto-     keuksetta ovat kuntia. Kunnille tähän toimin-
31397: viranomaisten ja sairaanhoito-oppilaitosten esit-     taan tulevan valtion tuen maksaisi sosiaali- ja
31398: tämiä erityiskursseja.                                terveysministeriö.
31399:    Vuonna 1984 terveydenhuollon täydennyskou-
31400: lutukseen on käytetty n. 1,8 milj. markkaa ja           Edellämainitunlaisen järjestelmän käyttöönot-
31401: vuonna 1985 yhteensä noin 2,8 milj. markkaa.          to turvaisi nykyistä paremmin pitkäjänteisen kou-
31402:    Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa on valtion       lutuksen suunnittelun ja poistaisi epävarmuuden
31403: ammatillisten oppilaitosten ammattikursseja var-      rahoituksen järjestämisestä.
31404: 
31405:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
31406: 
31407:                                                                     Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
31408:                                        1986 vp. -      KK n:o 178                                         3
31409: 
31410: 
31411: 
31412: 
31413:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
31414: 
31415:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vid yrkesläroanstalter. Enligt dispositionsplanen
31416: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          har härav ett belopp om 2,5 milj. mark reserve-
31417: av den 29 april 1986 tili vederbörande medlem          rats för yrkeskursverksamheten inom hälsovår-
31418: av statsrådet sänt en avskrift av följande av          den. Det motsvarande anslag som reserverats för
31419: riksdagsman Aila Jokinen m.fl. undertecknade           de kommunala och privata läroanstalterna inom
31420: spörsmål nr 178:                                       hälsovården utgör 150 000 mark. Härutöver kan
31421:                                                        anslag inom momentet överföras såsom man
31422:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        nästan varje år gjort.
31423:        för att trygga finansieringen av fortbild-
31424:        ningen inom hälsovården?                           Då man utrett frågor om finansieringsarrange-
31425:                                                        mang för vuxenutbildning har regeringens bild-
31426:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningspolitiska ministerarbetsgrupp planerat ut-
31427: framföra följande:                                     vecklandet av finansieringssystemet för fortbild-
31428:                                                        ningen inom hälso- och socialvården så, att
31429:    Lagstadgad fortbildning inom hälsovården har
31430:                                                        arbetsgivaren skall ansvara för de kostnader som
31431: årligen anordnats i form av 10-dagars kurser för       föranleds av den fortbildning som genom lag
31432: mera än 3 000 personer som arbetar inom hälso-         elier koliektivavtal fastställts som obligatorisk för
31433: vården. Av dessa är ca 350 personer årligen
31434:                                                        arbetstagaren så att arbetsgivaren själv anordnar
31435: sysselsatta i arbeten som lyder under socialförvalt-   denna utbildning elier köper dessa tjänster av
31436: ningen. Man har planerat att antalet personer          yrkesläroanstalter , yrkesinriktade kurscentraler
31437: som under år 1986 skall utbildas är 4 200 perso-       elier högskolor. 1 enlighet med sagda princip blir
31438: ner och före slutet av årtiondet skall årligen         det möjligt att precisera det ansvar som hör tili
31439: utbildas 4 500 pr:rsoner.                              undervisningsministeriets och social- och hälso-
31440:    Härutöver utbildas daghjälpsbiträden i form av      vårdsministeriets förvaltningsområde då det gäl-
31441: speciminationsutbildning tili barnvårdare och          ler finansieringen av lagstadgad fortbildning
31442: ambulanspersonal samt tekniska biträden vid            inom hälso- och socialvården så, att arbetsgivar-
31443: apotek tili läkemedelsarbetare och man anordnar        na, som nästan undantagslöst är kommuner,
31444: specialkurser som hälsovårdsmyndigheter och            skall ansvara för finansieringen av nämnda ut-
31445: sjukvårdsinstitut föreslår.                            bildning. Social- och hälsovårdsministeriet skulle
31446:    Under år 1984 har ett belopp om ca 1,8 milj.        betala statsunderstöd härför tili kommunerna.
31447: mark använts för fortbildningen inom hälsovår-
31448: den. Ar 1985 var beloppet sammanlagt ca 2,8               lnförandet av ovan nämnda system skulle bätt-
31449: milj. mark.                                            re än hittills trygga planeringen av utbildningen
31450:    1 statsförslaget för år 1986 har ett anslag om 24   på lång sikt och osäkerheten då det gäller att
31451: milj. mark anvisats för anordnande av yrkeskurser      anordna finansieringen kunde elimineras.
31452: 
31453:      Helsingfors den 6 juni 1986
31454: 
31455:                                                               Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
31456:                                                1986 vp.
31457: 
31458: Kirjallinen kysymys n:o 179
31459: 
31460: 
31461: 
31462: 
31463:                                   Holvitie ym.: Autoedun verotusperusteiden muuttamisesta
31464: 
31465: 
31466:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31467: 
31468:    Verohallituksen asettama työryhmä on esittä-      pään varusteluun. Muutamien satojen kalliiden
31469: nyt, että tämänhetkistä autoedun verotusperus-       autojen maahantuontihinnaksi voidaan aina so-
31470: teena olevaa moottorin kuutiotilavuusluokitusta      pia päämiesten kanssa sellainen hinta, joka ei
31471: muutettaisiin siten, että tietyn hintaluokan ylit-   ylitä ylärajaa. Tällöin pois jäänyt kate voidaan
31472: tävät autot joutuisivat automaattisesti ylimpään     siirtää maahan tuoduille muille autoille tai vara-
31473: verotusluokkaan ja että alempia kuutiotilavuus-      osille. Kaupan liitteenä olevilla, myöhemmin
31474: luokkia muutettaisiin uusiin tilavuusrajoihin.       asennettavilla pakollisilla tarvikkeilla ja varusteil-
31475:     Suunniteltu muutos on ristiriidassa eduskun-     la voidaan sitten nostaa auton hintaa halutulle
31476: nassa aikaisemmin (kirjallinen kysymys n:o 431       tasolle. Näin esimerkiksi autoradiot oli hinnoitel-
31477: vuodelta 1981) käsitellyn ja kaikkien suurimpien     tu Tanskassa verotuksen kiertämiseksi, kun auto-
31478: poliittisten puolueiden allekirjoittaman kyselyn     vero perustui auton myyntihintaan ilman radi-
31479: kanssa. Suunniteltu muutos on myös valtion           ota.
31480: kokonaisverotuloja pienentävä sekä aiheuttaa            Hinta on aina alennettavissa tämän rajan alle
31481: henkilöautokaupalle ja kotimaiselle henkilöauto-     myös liittämällä se monivuotiseen huolto- tai
31482: teollisuudelle kohtuuttomia kustannuksia ja vai-     leasingsopimukseen, poistamalla hinnasta rahti
31483: keuksia. Näitä kustannuksia ja vaikeuksia ei ole     jne. Hintarajaa olisi korjattava joka vuosi. Muu-
31484: tutkittu eikä kansantaloudellista kokonaisetua ole   ten vähitellen suuri osa autoista joutuisi ylim-
31485: huomioitu.                                           pään luokkaan muutaman vuoden kuluttua. Jos
31486:     On todennäköistä, että uudistus aiheuttaisi      hintaraja kerran hyväksytään, se tulee ennen
31487: autojen hankinnoissa melkoista siirtymää japani-     pitkää yhä useampia käyttäjiä vastaan.
31488: laisten autojen suuntaan eurooppalaisten ja Suo-        Kun Suomen markkinoille jäävistä kotimaassa
31489: melle tärkeämpien kauppakumppaniemme kus-            valmistetuista autoista suurin osa myydään työ-
31490: tannuksella. Näin ollen Suomi olisi ensimmäinen      suhdeautoiksi, suunniteltu muutos tulee heiken-
31491: maa Euroopassa, joka suosisi suurten japanilais-     tämään myös kotimaisten autojen kilpailumah-
31492: ten autojen tuontia Eurooppaan.                      dollisuuksia japanilaisten autojen hyväksi. Tämä
31493:    Erityisiä hankaluuksia muutokset aiheuttaisivat   merkitsee työllisyyden heikkenemistä suomalaisil-
31494: autokaupalle ja kotimaiselle henkilöautoteolli-      la osahankkijoilla ja autotehtaalla.
31495: suudelle, jonka tuotteista huomattava osa menee         Myös muita autoedun verotusluokkien mootto-
31496: työsuhdeautoiksi. Verotusperusteiden muutos tu-      rikuutiotilavuuksien rajoja suunnitellaan muutet-
31497: lisi todennäköisesti vaikuttamaan myös autokau-      taviksi. Tämä merkitsee autokaupan, sen pää-
31498: pan markkinakuvaan. Halvempien autojen ja            miesten tuotekehityksen ja kotimaisen autonval-
31499: siten myös turvattomien autojen kysyntä saisi        mistuksen kannalta jatkuvaa muutosta, joka hait-
31500: tällöin tukea myös työsuhdeautokaupasta. Kalliit     taa pitkän tähtäimen suunnittelua ja asiakkaiden
31501: eurooppalaiset autot maksavat valtiolle hankinta-    tarpeiden määrittelyä sekä varastojen ja pääoman
31502: hinnassaan jo nyt erittäin korkeaa autoveroa, joka   kierron pienenemistä.
31503: samankokoisesta japanilaisesta autosta on huo-          Kun luokkarajat on jo kerran määritelty, niistä
31504: mattavasti alhaisempi.                               tulisi pitää kiinni, ja mikäli suurimmille autoille
31505:    Hintarajat kumottiin jo edellisessä eduskunta-    halutaan vielä lisää veroa, tulisi uusi luokka
31506: kyselyssä, koska hintaraja on meillä Suomessa        perustaa nykyisten yläpuolelle. Nykyisten rajojen
31507: korkean autoveron vuoksi epävakaa perusta ja         pysyttäminen pitäisi myös tuhannet työsuhdeau-
31508: johtaa autojen perusmallien hankintaan alle sää-     tojen käyttäjät siinä luokassa, johon he ovat
31509: detyn rajan olevaan hintaan ja autojen myöhem-       auton hankinnassaan päätyneet.
31510: 
31511: 260525E
31512: 2                                     1986 vp. -- ~ n:o 179
31513: 
31514:    Moottorin kuutiotilavuus autoedun verotuspe-             dellisista ja verotuksellisista ongelmista,
31515: rusteena on ajaton ja parempi kuin muut vaihto-             joita verohallituksen autoedun verotuspe-
31516: ehdot, sillä turvallisten työsuhdeautojen mootto-           rusteiden muuttamista selvitelleen työ-
31517: ritilavuus ja sitä kautta teho korreloi auton omi-          ryhmän ehdotusten toteutuessa aiheutuisi
31518: naisuuksiin ja tasoon paremmin kuin hinta, jon-             toisaalta autokaupalle ja -teollisuudelle ja
31519: ka manipulointi sotkee autokaupan korkean au-               toisaalta työnantajille ja autojen käyttäjil-
31520: toveron Suomessa perusteellisesti ja on samalla             le, ja jos on,
31521: myös Suomen kansantaloudelle epäedullinen.                     mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta auto-
31522:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          edun verotusperusteita ei muutettaisi
31523: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                "teoreettisin perustein" ja että nykyiset
31524: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-            kuutiosenttimetrirajat voitaisiin säätää
31525: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   pysyviksi rajoiksi autoalan kehityksen va-
31526:                                                             kaannuttamiseksi ja käyttäjien verotuksen
31527:           Onko Hallitus tietoinen niistä talou-             pitämiseksi nykyisissä luokissaan?
31528: 
31529:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1986
31530: 
31531:          Tapio Holvitie                 Seppo Pelttari                 Reijo Lindroos
31532:          Pekka Leppänen                 Väinö Raudaskoski              Olavi Ronkainen
31533:          Matti Viljanen                 Risto Ahonen                   Anna-Liisa Jokinen
31534:          Elisabeth Rehn                 Martti Ratu                    Georg C. Ehrnrooth
31535:                                        1986 vp. -- RJC n:o 179                                             3
31536: 
31537: 
31538: 
31539: 
31540:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31541: 
31542:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannuk-
31543: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          set. Jos palkansaaja suorittaa yksityisajojen osalta
31544: olette 29 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-        ainakin auton polttoainekustannukset muulle
31545: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kuin työnantajalle, on luontoisetuna auton käyt-
31546: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        töetu.
31547: Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Autoedun arvon määrittämisperustetta arvos-
31548: kysymyksestä n:o 179:                                  teltiin aikaisemmin, koska se perustui yksin-
31549:           Onko Hallitus tietoinen niistä talou-        omaan moottorin sylinteritilavuuteen. Auton
31550:        dellisista ja verotuksellisista ongelmista,     hinnan ei tuolloin katsottu riittävästi vaikutta-
31551:        joita verohallituksen autoedun verotuspe-       neen edun arvon määräytymiseen. Verohallitus
31552:        rusteiden muuttamista selvitelleen työ-         asettikin vuonna 1981 työryhmän selvittämään
31553:        ryhmän ehdotusten toteutuessa aiheutuisi        auton hinnan vaikutusta autoedun arvon lasken-
31554:        toisaalta autokaupalle ja -teollisuudelle ja    taperusteisiin. Työryhmä päätyi ehdottamaan,
31555:        toisaalta työnantajille ja autojen käyttäjil-   että autoedun arvo määräytyisi auton hankinta-
31556:        le, ja jos on,                                  hintaan perustuvan luokkajaon mukaisesti. Kun
31557:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta auto-       työryhmän ehdotusta kuitenkin vastustettiin, säi-
31558:        edun verotusperusteita ei muutettaisi           lytettiin moottorin sylimeritilavuus edun arvon
31559:        "teoreettisin perustein" ja että nykyiset       määräytymisperusteena, mutta perusteita muu-
31560:        kuutiosenttimetrirajat voitaisiin säätää        tettiin siten, että kussakin autoluokassa otetaan
31561:        pysyviksi rajoiksi autoalan kehityksen va-      nyt huomioon myös auton ikä rekisteriotteeseen
31562:        kaannuttamiseksi ja käyttäjien verotuksen       merkityn auton käyttöönottovuoden mukaisesti.
31563:        pitämiseksi nykyisissä luokissaan?                 Verohallituksen tarkoituksena on selvittää
31564:                                                        kaikkien luontoisetujen laskentaperusteet vuoden
31565:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       1987 luontoisetupäätöstä varten. Autoedun osal-
31566: ti seuraavaa:                                          ta selvitystyötä on tehty virkamiestyönä yhdessä
31567:    Tulo- ja varallisuusverolain {1043/74) 20 §:n 6     Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa.
31568: kohdan mukaan veronalaista tuloa on muun               Työ kuitenkin keskeytyi virkamieslakon vuoksi,
31569: ohessa asunto- ja muu luontoisetu, jonka verovel-      eikä verohallituksella ole toistaiseksi riittäviä tie-
31570: vollinen on saanut vastikkeena työstä, tehtävästä      toja siitä, onko laskentaperusteiden muuttami-
31571: tai palveluksesta arvioiruna käypään arvoon sen        nen autoedun osalta tarpeen. Jos laskentaperus-
31572: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää.             teiden muuttaminen selvitystyön päätyttyä osoit-
31573:    Verohallitus vahvistaa luontoisetujen raha-         tautuu verohallituksen mielestä aiheelliseksi,
31574: arvot vuosittain erikseen ennakkoperimää ja lo-        kuullaan päätöksen vaikutuspiiriin kuuluvia int-
31575: pullista verotusta varten. Koska palkkaan liitty-      ressitahoja, kuten kotimaista autonvalmistajaa ja
31576: vän luontoisedun käyvän arvon määrittely on            autojen maahantuojia.
31577: ongelmallista, verohallituksen päätöksissä pyri-          Valtiovarainministeriö seuraa tarkoin autoedun
31578: tään siihen, että luontoisetujen raha-arvot vastai-    verotuksessa tapahtuvia muutoksia ja toimii tar-
31579: sivat keskimäärin BO-prosenttisesti edun todellista    vittaessa yhteistyössä verohallituksen kanssa vero-
31580: arvoa. Luontoisetuna saatu autoetu on vapaa, jos       tusperusteiden epäkohtien korjaamiseksi.
31581: 
31582:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1986
31583: 
31584:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
31585: 4                                        1986 vp. -      KK n:o 179
31586: 
31587: 
31588: 
31589: 
31590:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
31591: 
31592:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             betsgivaren betalar de kostnader som bilen
31593: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           föranleder. Om löntagaren för privata körslor
31594: den 29 april 1986 tili vederbörande medlem av            erlägger åtminstone kostnaderna för bilens bräns-
31595: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        le tili någon annan än arbetsgivaren, innebär
31596: dagsman Tapio Holvitie m.fl. undertecknade               naturaförmånen bruksförmån av bil.
31597: spörsmål nr 179:                                             Kritik har tidigare framförts mot grunden för
31598:            Är Regeringen medveten om de eko-             fastställande av bilförmånen, eftersom den ute-
31599:         nomiska och beskattningsmässiga pro-             slutande baserade sig på motorns cylindervolym.
31600:         blem som de förslag, vilka framstälits av        Man ansåg att bilens pris inte i tillräckligt hög
31601:         skattestyrelsens arbetsgrupp för ändring         grad beaktades vid fastställandet av förmånens
31602:         av bilförmånens beskattningsgrunder,             värde. Skattestyrelsen tillsatte år 1981 en arbets-
31603:         skulie medföra om de förverkligas, dels          grupp med uppgift att utreda verkningarna av
31604:         för bilhandeln och -industrin, dels för          bilens pris på beräkningsgrunderna för bilförmå-
31605:         arbetsgivarna och dem som använder bi-           nens värde. Arbetsgruppen beslöt föreslå, att
31606:         lar, och, om så är faliet,                       bilförmånens värde skulie faststälias i enlighet
31607:            vad ämnar Regeringen göra för att             med en klassindelning som baserar sig på bilens
31608:         grunderna för beskattningen av bilförmå-         anskaffningspris. Då arbetsgruppens förslag lik-
31609:         nen inte skali ändras på '' teoretiska           väl stötte på motstånd, bibehölls motorns cylin-
31610:         grunder'' och för att stadganden om att          dervolym som grund för fastställande av
31611:         de nuvarande kubikcentimetergränserna            förmånens värde, men grunderna ändrades så,
31612:         skall bli varaktiga gränser skali ges, i syfte   att också bilens ålder i enlighet med det år bilen
31613:         att stabilisera utvecklingen inom bilbran-       på basen av registerutdraget togs i bruk numera
31614:         schen och för att bibehålia beskattningen        beaktas i var och en av bilklasserna.
31615:         av användarna inom de nuvarande klas-                Skattestyrelsens avsikt är att utreda beräknings-
31616:         serna?                                           grunderna för alla naturaförmåner med tanke på
31617:                                                          1987 års beslut om naturaförmåner. Beträffande
31618:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bilförmånen har utredningsarbetet gjorts i form
31619: anföra följande:                                         av tjänsteuppdrag och i samarbete med Statens
31620:    Enligt 20 § 6 punkten lagen angående skatt på         tekniska forskningscentral. Arbetet avbröts likväl
31621: inkomst och förmögenhet {1043/74) är skatte-             av tjänstemannastrejken, och skattestyrelsen har
31622: pliktig inkomst bl.a. bostads- och annan natura-         tillsvidare inte tiliräckliga uppgifter om huruvida
31623: förmån som den skattskyldige erhåliit såsom              det är påkallat att ändra beräkningsgrunderna för
31624: vederlag för arbete, uppdrag elier tjänst, upp-          bilförmånen. Om en ändring av beräkningsgrun-
31625: skattad tili dess gängse värde i enlighet med vad        derna efter det utredningsarbetet slutförts är
31626: skattestyrelsen närmare bestämmer.                       befogad enligt skattestyrelsens åsikt, kommer de
31627:    Skattestyrelsen faststälier årligen separata pen-     instanser som utövar inflytande på beslutet att
31628: ningvärden för förskottsuppbörden och den slut-          höras, såsom de inhemska biltillverkarna och
31629: liga beskattningen. Eftersom det är pro-                 bilimportörerna.
31630: blematiskt att definiera det gängse värdet på en             Finansministeriet följer noga med de föränd-
31631: naturaförmån som ansluter sig tili lönen, är             ringar som sker i fråga om beskattningen av
31632: avsikten med skattestyrelsens beslut att natura-         bilförmånen och vidtar vid behov i samarbete
31633: förmånernas penningvärde i medeltal skall mats-          med skattestyrelsen åtgärder i syfte att rätta tili
31634: vara 80 % av förmånens faktiska värde. En såsom          missförhållanden i fråga om beskattningsgrund-
31635: naturaförmån erhållen bilförmån är fri, om ar-           erna.
31636: 
31637:      Helsingfors den 29 maj 1986
31638: 
31639:                                                                               Minister Pekka Vennamo
31640:                                                  1986 vp.
31641: 
31642: Skriftligt spörsmål nr 180
31643: 
31644: 
31645: 
31646: 
31647:                                     Hellström m.fl.: Om diagnosticering av bröstcancerfall genom
31648:                                        mammografi
31649: 
31650: 
31651:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
31652: 
31653:      Ar 1972 konstaterades 1 126 fali av bröstcancer    folkningen. Teknisk personai står tili förfogande
31654: i vårt land. 1982 var siffran 1 731 och tili år 2"000   att sköta apparatur och bildtagning, hela landet
31655: beräknas siffran stiga tili 3 400.                      täcks av organisationen, som dessutom har bered-
31656:      Genom att tidigt diagnosticera sjukdomen kan       skap att anstälia kompetenta röntgenologer för
31657: botande kirurgisk behandling genomföras med             mammografiavläsning.
31658: gott resultat i de flesta fali. I sina sena stadier        Genom att koncentrera mammografiverksam-
31659: leder sjukdomen tili döden.                             heten tili Oy Yleisröntgen Ab skulie verksam-
31660:      I stora studier, specielit i Sverige, har man      heten kunna planeras och genomföras heltäckan-
31661: kunnat visa att dödligheten i cancer effektivt kan      de i hela landet till betydligt lägre kostnader än
31662: sänkas genom att använda mammografi i såll-             på alla andra sätt.
31663: ningssyfte. Cancerformen visar stor förekomst i            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
31664: åldersgrupperna från 45 uppåt.                          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31665:      Hittilis har man i Finland på kommunal bas         ver till vederbörande medlem av statsrådet stälia
31666:                                                         följande spörsmål:
31667: ~planerat gått in för att erbjuda mammografiun-
31668: dersökningar åt kvinnor i riskzonen. Följden blir                 Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
31669: iltt ett stort antal mammografiapparater skaffas               att genom mammografi i såliningssyfte
31670: tili kommuner och kommunalförbund. Kapacite-                   upptäcka bröstcancer hos kvinnor och
31671: ten utnyttjas dock endast delvis. Den fulia nyttan             därigenom minska dödligheten i sjukdo-
31672: 1v undersökningarna blir också osäker eftersom                 men, och
31673: Lltvärderingen av mammografibilder kräver speci-                  ämnar Regeringen överföra ansvaret för
31674: llskolade röntgenologer.                                       dessa undersökningar tili Oy Yleisrönt-
31675:      Oy Yleisröntgen Ab, som helt ägs av kommu-                gen Ab, vilket med säkerhet skulie spara
31676:  'l.er elier kömmunalförbund, har under flere                  korumunala kostnader för apparatinveste-
31677:  fecennier utfört röntgenundersökningar av he-                 ring, personalutgifter etc.?
31678: 
31679:      Helsingfors den 29 april 1986
31680: 
31681:                       Pähr-Einar Hellström                       Hannu Kemppainen
31682:                       Ole Wasz-Höckert                           Martti Lähdesmäki
31683: 
31684: 
31685: 
31686: 
31687: !60608U
31688: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 180
31689: 
31690: Kirjallinen kysymys n:o 180                                                                 Suomenm
31691: 
31692: 
31693: 
31694: 
31695:                                   Hellström ym.: Rintasyöpätapausten selvittämisestä mammografi:
31696:                                     tutkimuksin
31697: 
31698: 
31699:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31700: 
31701:    Vuonna 1972 todettiin maassamme 1 126 rin-         käytettävissään laitteiston ja kuvanoton tarvitse
31702: tasyöpätapausta. Vuonna 1982 luku oli 1 731, ja       ma tekninen henkilöstö. Sen organisaatio katta
31703: vuoteen 2000 mennessä sen arvioidaan kohoavan         koko maan, ja lisäksi yhtiö on valmis palkka~
31704: 3 400:aan.                                            maan päteviä röntgenologeja mammografiakt
31705:    Varhaisella taudinmäärityksellä voidaan kirur-     vien tutkimiseen.
31706: gisin toimenpitein saavuttaa useimmissa tapauk-          Mikäli mammografiatoiminta keskitettäisii
31707: sissa hyvä tulos. Myöhäiseen kehitysvaiheeseen        Oy Yleisröntgen Ab:lle, voitaisiin toiminta suur
31708: ehtiessään tauti johtaa kuolemaan.                    nitella ja toteuttaa koko maan kattavaksi merki1
31709:    Suurissa tutkimuksissa etenkin Ruotsissa on        tävästi aiemmin kustannuksin kuin muulla ta
31710: voitu osoittaa, että syöpäkuolleisuutta voidaan       voin.
31711: tehokkaasti alentaa seulontatarkoituksessa teh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje!
31712: dyillä mammografiatutkimuksilla. Syöpämuodon          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm
31713: esiintyvyys on korkea yli 45-vuotiaiden ikäryh-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä
31714: missä.                                                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31715:    Tähän saakka on Suomessa ryhdytty suunnitte-
31716: lemattomasti tarjoamaan kunnallisesti mammo-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei
31717: grafiatutkimuksia riskiryhmiin kuuluville naisille.          siin seulontatarkoituksessa tehtävieJ
31718: Seurauksena on, että kunnat ja kuntainliitot                 mammografiatutkimusten järjestämisek!
31719: hankkivat suuren määrän mammografialaitteita.                naisten rintasyövän toteamiseksi ja sitel
31720: Kapasiteettia hyödynnetään kuitenkin vain osit-              sairauden aiheuttaman kuolleisuuden vä
31721: tain. Täyden hyödyn saaminen tutkimuksista jää               hentämiseksi, ja
31722: myös epävarmaksi, koska mammografiakuvien                       aikooko Hallitus siirtää vastuun näide1
31723: arvioimisessa tarvitaan erityiskoulutettuja röntge-          tutkimusten toteuttamisesta Oy Yleis
31724: nologeja.                                                    röntgen Ab:lle, millä ratkaisulla varmast
31725:    Kuntien ja kuntainliittojen omistama Oy                   säästettäisiin kuntien kustannuksia lai
31726: Yleisröntgen Ab on vuosikymmenten ajan to-                   teinvestointien, henkilöstökulujen ym
31727: teuttanut väestön röntgentutkimuksia. Sillä on               osalta?
31728: 
31729:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1986
31730: 
31731:                       Pähr-Einar Hellström                     Hannu Kemppainen
31732:                       Ole Wasz-Höckert                         Martti Lähdesmäki
31733:                                       1986 vp. -     KK n:o 180                                       3
31734: 
31735: 
31736: 
31737: 
31738:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31739: 
31740:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       suosituksensa mammografiaan perustuvien jouk-
31741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kotarkastusten aloittamisesta Suomessa. Työryh-
31742: olette 29 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-      mä on sen jälkeen jatkanut työtään ja valmistel-
31743: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lut ehdotusta ohjeiksi joukkotarkastusten käytän-
31744: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      nöllisestä organisoinnista.
31745: Hellströmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       Järjestelmällinen seulonta on tarkoitus aloittaa
31746: symyksestä n:o 180:                                  asteittain lääkintöhallituksen ohjeiden mukaises-
31747:                                                      ti. Asteittaisen käynnistäiDisen syynä on koulute-
31748:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tun joukkotarkastushenkilökunnan vähyys. Jouk-
31749:        siin seulontatarkoituksessa tehtävien         kotarkastushenkilökunnan täydennyskoulutus on
31750:        mammografiatutkimusten järjestämiseksi        jo aloitettu ja sitä tulee laajentaa.
31751:        naisten rintasyövän toteamiseksi ja siten        Tutkimusten käytännön suoritus voidaan kun-
31752:        sairauden aiheuttaman kuolleisuuden vä-       nassa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
31753:        hentämiseksi, ja                              nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (677 1
31754:           aikooko Hallitus siirtää vastuun näiden    82) 3 §:n ja kansanterveysasetuksen (205/72)
31755:        tutkimusten toteuttamisesta Oy Yleis-         6 §:n 2 momentin sallimilla tavoilla. Jotta ole-
31756:        röntgen Ab:lle, millä ratkaisulla varmasti    massa olevia mammografialaitteita voitaisiin
31757:        säästettäisiin kuntien kustannuksia lai-      käyttää optimaalisesti ja jotta seulonta voidaan
31758:        teinvestointien, henkilöstökulujen ym.        hoitaa riittävän keskitetysti, kunnilla on oltava
31759:        osalta?                                       mahdollisuus hankkia palveluja esimerkiksi Suo-
31760:                                                      men Syöpäyhdistykseltä tai Oy Yleisröntgen
31761:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     Ab:ltä.
31762: ti seuraavaa:                                           Toiminta järjestetään yhteistyössä keskussairaa-
31763:    Lääkintöhallituksen asettama rintasyövän valta-   lan kanssa. Kaikissa tapauksissa on ensin hankit-
31764: kunnallista tutkimus- ja hoito-ohjelmaa laativa      tava alueen keskussairaalan lausunto tutkimusten
31765: työryhmä lähetti 29.8.1985 lääkintöhallitukselle     suorittamispaikasta ja jatkotutkimuspaikasta.
31766: 
31767:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1986
31768: 
31769:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31770: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 180
31771: 
31772: 
31773: 
31774: 
31775:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
31776: 
31777:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sitt arbete och utarbetat ett förslag tili anvis
31778: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningar om hur massundersökningarna praktisk
31779: den 29 april 1986 tili vederbörande medlem av         kan organiseras.
31780: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Avsikten är att stegvis, i enlighet med medici
31781: dagsman Hellström m.fl. undertecknade spörs-          nalstyrelsens anvisningar, inleda en systematisl
31782: mål nr 180:                                           sållning. Anledningen tili att man börjar stegvi
31783:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         är bristen på utbildad massundersökningsperso
31784:        att genom mammografi i sållningssyfte          nai. Fortbildning av massundersökningspersona
31785:        upptäcka bröstcancer hos kvinnor och           har redan påbörjats och den bör utvidgas.
31786:        därigenom minska dödligheten i sjukdo-            Det praktiska genomförandet av undersök
31787:        men, och                                       ningarna kan i kommunen ordnas på de sätt sorr
31788:           ämnar Regeringen överföra ansvaret för      medges i 3 § lagen om planering av och statsan
31789:        dessa undersökningar tili Oy Yleisrönt-        del för social- och hälsovården (677 /82) och i 6 !
31790:        gen Ab, vilket med säkerhet skulle spara       2 mom. folkhälsoförordningen (205 172). För at
31791:        kommunala kostander för apparatinveste-        den mammografiapparatur som finns skall kunn:
31792:        ring, personalutgifter etc.?                   användas optimalt och för att sållningen skal
31793:                                                       kunna skötas tillräckligt koncentrerat, måstc
31794:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     kommunerna ha möjlighet att köpa tjänster t.ex
31795: anföra följande:                                      av Cancerföreningen i Finland eller av Oy Yleis
31796:     Den av medicinalstyrelsen tillsatta arbetsgrup-   röntgen Ab.
31797: pen för ett hela riket omfattande undersöknings-         Verksamheten organiseras i samarbete mec
31798: och vårdprogram för bröstcancer sände 29.8.1985       centralsjukhusen. Utlåtande skall alltid först skaf
31799: tili medicinalstyrelsen sin rekommendation om         fas av det regionala centralsjukhuset i fråga on
31800: att i Finland inleda massundersökningar med           platsen för undersökningen och de fortsatta un
31801: mammografi. Arbetsgruppen har därefter fortsatt       dersökningarna.
31802: 
31803:      Helsingfors den 9 juni 1986
31804: 
31805:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
31806:                                                 1986 vp.
31807: 
31808: Kirjallinen kysymys n:o 181
31809: 
31810: 
31811: 
31812: 
31813:                                    Kärhä: Koulunkäyntiavustajien palkkauksen ja koulutuksen järjestä-
31814:                                      misestä
31815: 
31816: 
31817:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31818: 
31819:    Vammaisten lasten koulunkäyntiavustajatoi-          roin. Esimerkiksi harjaantumiskoulujen 288 avus-
31820: minta perustuu peruskoululain 51 §:ään. Sen            tajasta vain 53 on vakinaisessa työsuhteessa.
31821: mukaan avustaja voidaan palkata sellaista vaikea-         Harjaantumisluokat ovat pysyviä, niinikään
31822: vammaista oppilasta varten, joka ei ilman avusta-      niissä on pysyvä kouluavustajatarve. Jotta näiden
31823: jan palveluksia voi käydä koulua.                      luokkien asianmukainen toiminta ja kouluopetus
31824:    Harjaantumiskoulujen siirryttyä osaksi kunnan       saataisiin vakiinnutettua, olisi koulunkäyntiavus-
31825: peruskoulua on koulunkäyntiavustajien tarve li-        tajatoiminnan osalta saatava aikaan seuraavat
31826: sääntynyt huomattavasti. Syksyn 1985 lukuvuotta        parannukset: 1) Valtion budjettiin on varattava
31827: varten haettiin valtionosuutta 735 avustajaa var-      niin suuri määräraha, että sen puitteissa valtion-
31828: ten. Valtionosuus voitiin myöntää vain 377 avus-       osuus koulunkäyntiavustajatoimintaa varten saa-
31829: tajaa varten, joista osa on vielä osapäiväisiä.        daan vähintään yhteen avustajaan luokkaa kohti.
31830: Valtionosuus koskee vain yhdeksää kuukautta            2) Valtionosuus on saatava 12 kuukaudeksi, jol-
31831: koulun toiminta-aikana.                                loin se jakautuisi koulu- ja sosiaalitoimen kesken.
31832:    Toimi- ja virkaehtosopimuksia avustajille ei        Kouluajan ulkopuolella koulunkäyntiavustajat
31833: ole. On vain rivi, jossa todetaan palkkausluokka       vastaavat lasten tarvitsemasta päivähoidosta. 3)
31834: ja työaika. Hämmennystä on aiheuttanut mm.             Koulunkäyntiavustajille on taattava pysyvä ja
31835: se, että valtion ohjeet kertovat avustajien työajak-   vakituinen työsuhde sekä heille kuuluvat toimi-
31836: si 37, 5 tuntia ja virkaehtosopimus 40 tuntia          ja virkaehdot. 4) On viipymättä aloitettava kou-
31837: viikossa.                                              lunkäyntiavustajien peruskoulutus ja sen päälle
31838:                                                        jatkokoulutus. Nyt työssä olevien koulunkäynti-
31839:    Koulunkäyntiavustajien tehtäviin ei ole asetet-     avustajien täydennyskoulutus on niinikään järjes-
31840: tu koulutuksen suhteen pätevyysvaatimuksia.            tettävä esimerkiksi käyttämällä apuna työllisyys-
31841: Opetusministeriön päätöksen mukaan vaaditaan           kursseja tai kansanopistokursseja.
31842: riittäväksi katsottu kyky ja taito. Tämä on var-
31843:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31844: maankin paikallaan siirtymävaiheessa, mutta
31845:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31846: myöhemmin näin suuri väljyys ei liene mahdol-
31847:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31848: lista. Koulunkäyntiavustajien peruskoulutus olisi-
31849:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31850: kin saatava pian käyntiin. Sen voisi kytkeä esi-
31851: merkiksi keskiasteen sosiaalialan koulutukseen.                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
31852:     Pahinta tilanteessa on kuitenkin se, että vielä-           menpiteisiin, joiden avulla poistetaan pe-
31853:  kin suuri osa avustajista on edelleen lomautettu-             rusteluissa luetellut epäkohdat vammais-
31854:  na koulun lomien aikana. Liian paljon avustajia               ten lasten koulunkäyntiavustajatoimin-
31855: on lisäksi palkattu osa-aikaiseksi ja työllisyysva-            nassa?
31856: 
31857:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1986
31858: 
31859:                                                Lea Kärhä
31860: 
31861: 
31862: 
31863: 
31864:  260565Y
31865: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 181
31866: 
31867: 
31868: 
31869: 
31870:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31871: 
31872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        arvioon on tähän tarkoitukseen osoitettu
31873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         8 906 000 markkaa sekä tämän vuoden ensim-
31874: olette 29 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-       matseen lisämenoarvioon ehdotettu lisäksi
31875: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      1 040 000 markkaa koulunkäyntiavustajien palk-
31876: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kausmenojen valtionosuutta varten. Vuoden
31877: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     1987 tulo- ja menoarvioehdotukseen on esitetty
31878: sestä n:o 181:                                        lisäystä koulunkäyntiavustamiseen siten, että tä-
31879:                                                       nä vuonna voidaan saavuttaa kohtuulliseksi kat-
31880:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       sottava määrä koulunkäyntiavustajia.
31881:        menpiteisiin, joiden avulla poistetaan pe-        Jos kunta joutuu vaikeasti vammaista oppilasta
31882:        rusteluissa luetellut epäkohdat vammais-       varten palkkaamaan avustajan myös iltapäivähoi-
31883:        ten lasten koulunkäyntiavustajatoimin-         toa varten tai oppilaan kotiin (sosiaalitoimen
31884:        nassa?                                         menoina), kouluviranomaiset ovat suositelleet,
31885:                                                       että näistä tehtävistä huolehtisi, mikäli mahdol-
31886:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittavasti      lista, sama henkilö. Tällöin olisi mahdollista
31887: seuraavaa:                                            perustaa ympärivuotisia vammaisavustajan toimia
31888:    Koska peruskoululain 51 §, jossa säädetään,        tai virkoja, joihin tulisi valtionosuus sekä koulu-
31889: että peruskoulussa voi olla koulunkäyntiavustajia     toimesta että sosiaalitoimesta.
31890: vaikeasti vammaisia lapsia varten, lisättiin lakiin      Mitä vaikeasti vammaisten oppilaiden koulun-
31891: eduskuntakäsittelyn aikana, hallitus ei ollut va-     käyntiavustajien koulutukseen tulee, opetusmi-
31892: rautunut koulunkäyntiavustajatoiminnasta aiheu-       nisteriö pitää tärkeänä, että tähänastista koulu-
31893: ruviin lisäkustannuksiin. Ei ole ollut mahdollista    tusta jatketaan ja tehostetaan, kunnes sosiaalialan
31894: sisällyttää yhtenä eränä valtion tulo- ja menoarvi-   peruslinjalla tapahtuva operus on käynnistynyt.
31895: oon koko tähän tarkoitukseen tarvittavaa meno-        Tältä peruslinjalta voidaan tulevaisuudessa löytää
31896: erää, vaan on jouduttu porrastamaan määrärahan        koulunkäyntiavustajan ja vammaisavustajan teh-
31897: lisäämistä siten, että päätoimisiksi viroiksi tai     täviin soveltuvia koulutusammatteja.
31898: toimiksi muunnettuina koulunkäyntiavustajia              Opetusministeriö tulee tarkasti seuraamaan
31899: vuonna 1985 on 360, kuluvana vuonna 410 sekä          vaikeavammaisten oppilaiden opetukseen tarkoi-
31900: kolmivuotiskauden viimeisenä vuonna (1987)            tettujen koulunkäyntiavustajien tarpeen kehitystä
31901: 460. Vuonna 1985 on vaikeasti vammaisten oppi-        sekä esittämään tarpeellisen määrärahan varaa-
31902: laiden tarvitsemia koulunkäyntiavustajia voitu        mista     koulunkäyntiavustajien      palkkaukseen
31903: palkata myös invaliidihuoltolain ja kehitysvam-       myönnettävään valtionosuuteen. Tärkeätä on
31904: maisten erityishuollosta annetun lain nojalla.        myös, että niin laajasti kuin mahdollista voidaan
31905:    Valtion vuoden 1985 ensimmäiseen lisämeno-         perustaa koulutoimen ja sosiaalitoimen yhteisiä
31906: arvioon varattiin n. 4,45 miljoonaa markkaa           päätoimisia vammaisten lasten ja nuorten avusta-
31907: koulunkäyntiavustajien palkkausmenojen val-           jien toimia tai virkoja sekä selkiinnyttää vam-
31908: tionosuutta varten. Vuoden 1986 tulo- ja meno-        maisavustajien toimenkuvaa.
31909: 
31910:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1986
31911: 
31912:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
31913:                                        1986 vp. -     KK n:o 181                                        3
31914: 
31915: 
31916: 
31917: 
31918:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
31919: 
31920:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ändamål. 1 den första tilläggsbudgeten för inne-
31921: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         varande år har härutöver föreslagits att ett belopp
31922: av den 29 april 1986 till vederbörande medlem         om 1 040 000 mark skall reserveras för statsande-
31923: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         larna för löneutgifter för skolgångsbiträden. 1
31924: riksdagsman Lea Kärhä undertecknade spörsmål          statsförslaget för år 1987 har en ökning föreslagits
31925: nr 181:                                               för anställandet av skolgångsbiträden så att det i
31926:                                                       år blir möjligt att anställa ett rimligt antal
31927:           Ämnar Regeringen omgående vidta åt-         skolgångsbiträden.
31928:        gärder genom vilka de i motiveringen              lfall kommunen bör avlöna skolgångsbiträden
31929:        uppräknade olägenheterna kan undanrö-          för svårt handikappade barn även för eftermid-
31930:        jas då det gäller verksamheten för skol-       dagsvård eller för elevens hem (som utgifter för
31931:        gångsbiträden för handikappade barn?           socialväsendet) har skolmyndigheterna rekom-
31932:                                                       menderat att samma person skall ta hand om
31933:                                                       dessa utgifter om bara möjligt. Då skulle det vara
31934:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      möjligt att inrätta tjänster och befattningar som
31935: framföra följande:                                    skolgångsbiträden för hela året för vilka statsan-
31936:    Eftersom grundskolelagens 51 §, där det stad-      del kunde beviljas både ur anslaget för skolväsen-
31937: gas att det i grundskolan kan finnas skolgångsbi-     det och socialväsendet.
31938: träden för svårt handikappade barn fogades till          Då det gäller utbildningen för skolgångsbiträ-
31939: lagen under riksdagsbehandlingen, hade rege-          den för svårt handikappade barn, anser undervis-
31940: ringen inte förberett sig på de merkostnader som      ningsministeriet det vara viktigt att den utbild-
31941: föranleds av anställandet av skolgångsbiträden.       ning som hittills getts fortsätter och att den
31942: Det har inte varit möjligt att som ett belopp         effektiveras tills undervisningen på grundlinjen
31943: inrymma denna utgiftspost i statsförslaget utan       inom socialbranschen har inletts. 1 framtiden blir
31944: man har varit tvungen att avtrappa ökningen av        det möjligt att på dessa linjer finna sådana
31945: anslaget så att antalet skolgångsbiträden, om-        lämpliga utbildningsyrken som förbereder för
31946: vandlade till tjänster eller befattningar i huvud-    uppgifter som skolgångsbiträde eller som biträde
31947: syssla, var 360 år 1985. Under innevarande år var     för handikappade.
31948: antalet 410 och under treårsperiodens sista år           Undervisningsministeriet kommer att noggrant
31949: (1987) är antalet 460.                                följa hur behovet av de skolgångsbiträden ut-
31950:    År 1985 har man även med stöd av lagen om          vecklas vilka är erforderliga för undervisningen
31951: invalidvård samt med stöd av lagen angående           för svårt handikappade barn. Ministeriet kommer
31952: specialomsorger om utvecklingsstörda kunnat av-       även att föreslå att ett anslag skall reserveras för
31953: löna skolgångsbiträden för svårt handikappade         statsandelen för avlöningen av skolgångsbiträ-
31954: barn.                                                 den. Det är även viktigt att man så omfattande
31955:    1 den första statliga tilläggsbudgeten för år      som möjligt kan inrätta tjänster och befattningar
31956:  1985 reserverades ett belopp om ca 4,45 milj.        som biträden för barn och unga, gemensamma
31957: mark för statsandelarna för löneutgifter för skol-    för skol- och socialväsendet samt precisera befatt-
31958: gångsbiträden. 1 statsförslaget för år 1986 har ett   ningsbeskrivningarna för biträden för handikap-
31959:  belopp om 8 906 000 mark reserverats för detta       pade.
31960: 
31961:      Helsingfors den 9 juni 1986
31962: 
31963:                                                              Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
31964:                         j
31965: 
31966:                     j
31967: 
31968:                     j
31969: 
31970:                 j
31971: 
31972:                 j
31973: 
31974:             j
31975: 
31976:             j
31977: 
31978:         j
31979: 
31980:         j
31981: 
31982:     j
31983: 
31984:     j
31985: 
31986: j
31987: 
31988: j
31989:                                                 1986 vp.
31990: 
31991: Kirjallinen kysymys n:o 182
31992: 
31993: 
31994: 
31995: 
31996:                                    Kärhä: Sotainvalidien ja veteraanien kuntoutushoidon kustantami-
31997:                                      sesta ulkomaisessa kuntouroslaitoksessa
31998: 
31999: 
32000:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32001: 
32002:    Kuntoutushoidon tarve lisääntyy Suomessa            kunnan hyväksymät muutokset sotainvalidilakiin
32003: sekä työikäisen väestön että eläkkeelle siirtynei-     tulevat entisestään kärjistämään tätä ongelmaa.
32004: den keskuudessa. Esimerkiksi vuonna 1985 Kelan            Vuoden 1985 lopussa oli rintamasotilaita rekis-
32005: kuntoutuspäätösten määrä nousi vuoden 1984             terissä 274 407 ja rintamapalveluksessa olleita
32006: 35 OOO:sta 45 OOO:een.                                 naisia oli 4 7 82 5. Rintamasotilaista muodostavat
32007:    Paine kuntoutukseen on tulevaisuudessa niin         suurimman ryhmän vuonna 1923 syntyneet, joita
32008: suuri, että siitä tuskin voidaan selviytyä tyydyttä-   on kaikkiaan 18 600. Myöskin 1924 ja 1925
32009: vällä tavalla. Keski-iän edelleen kasvaessa tulee      syntyneitä on yli 18 000. Naisista on eniten
32010: väestön vajaakuntoisuus lisääntymään ja ikäänty-       vuonna 1920 syntyneitä. Noista luvuista voi pää-
32011: vien ihmisten toimintakyvyn ja vireyden ylläpitä-      tellä, että rintamasotilaiden joukossa on vielä
32012: minen onkin eräs tulevaisuuden suuria haasteita        runsain määrin sellaisia henkilöitä, jotka ovat
32013: ja tähän perustuu paljolti tulevaisuutemme van-        vasta tulevaisuudessa tulossa kuntoutuksen pii-
32014: hushuolto. Niinikään lisääntyy työikäisen väestön      riin. Rintamasotilaiden kuntoutushoidon tarve
32015: kuntoutustoiminta, jossa on otettu käyttöön var-       tulee näin ollen jatkumaan runsaana myöhem-
32016: haisen intervention periaate. Työikäisen väestön       minkin.
32017: kasvavaan kuntoutustarpeeseen ovat syynä lisään-          Veteraanien taholta on yhä useammin esitetty
32018: tyneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä         toivomuksia kuntouroshoidon saamisesta ulko-
32019: mielenterveysongelmat.                                 maalaisessa kuntoutuskeskuksessa. Eräät kaupun-
32020:    Suomessa on kuntoutuslaitoshoito yksi käyte-        git ovatkin vapaaehtoisesti ryhtyneet kustanta-
32021: tyimpiä keinoja kuntoutuksessa. Maamme kun-            maan veteraaneille sanottua ulkomaista kuntou-
32022: toutuslaitoskapasiteetti on tällä hetkellä noin        tushoitoa, joka on osoittautunut erittäin suosi-
32023: 5 500 paikkaa yhteensä yli 30 laitoksessa. Varsi-      tuksi. Käytännössä ulkomaisessa kuntouroslaitok-
32024: naisessa kuntouroskäytössä olevien paikkojen           sessa annettu kuntoutus on todettu asianmukai-
32025: määrä on yhteensä noin 60 prosenttia eli 3 300.        seksi ja korkeatasoiseksi sekä kustannuksiltaan
32026: Yhteiskunnan kustantamat asiakkaat käyttävät           halvemmaksi kuin suomalaisissa laitoksissa.
32027: puolestaan näistä paikoista noin 80-90 prosent-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32028: tia kuntoutusvuorokausissa laskettuna.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32029:    Yhteiskunnan kustantama kuntoutuslaitos-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32030: käyttö puolestaan jakautuu siten, että sotainvali-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32031: dien ja veteraanien osuus on noin 60 prosenttia,
32032: Kelan noin 30 prosenttia ja loput runsaat 10                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32033: prosenttia jakautuvat kunnille, kuntainliitoille ja           siin, jotta sotainvalidit ja veteraanit voisi-
32034: vakuutuslaitoksille.                                          vat halutessaan saada yhteiskunnan kus-
32035:    Rintamaveteraanien kuntoutuksessa on jatku-                taotamaa kuntoutushoitoa sellaisessa ul-
32036: vasti ollut ongelmana se, että veteraanit ovat                komaisessa kuntoutuskeskuksessa, joka
32037: saaneet jonottaa pääsyä kuntoutukseen ja osa                  pystyy antamaan korkeatasoista kuntou-
32038: veteraaneista on paikkojen vähyyden vuoksi jää-               tusta ja hoitoa ja jossa on tarpeen vaaties-
32039: nyt kokonaan kuntoutuksen ulkopuolelle. Edus-                 sa suomenkielistä hoitohenkilökuntaa?
32040: 
32041:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1986
32042: 
32043:                                                 Lea Kärhä
32044: 260609V
32045: 2                                      1986 vp. -       KK n:o 182
32046: 
32047: 
32048: 
32049: 
32050:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32051: 
32052:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          näyttäisi Suomessa olevan tulevien vuosien aika-
32053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           na kyseisten palvelujen kapasiteettipulaa.
32054: ?lette 29 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-            Sairausvakuutuksen kautta Suomessa ei toistai-
32055: Jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        seksi ole korvattu ns. terveysmatkoista johtuvia
32056: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         muita kustannuksia kuin pääsääntöisesti sellaisis-
32057: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       ta. hoitokokonaisuuksista ja hoitotoimenpiteistä,
32058: n:o 182:                                                jo1sta myös Suomessa toteutettuina suoritetaan
32059:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          korvausta. Ulkomailla sijaitsevien hoitolaitosten
32060:        siin, jotta sotainvalidit ja veteraanit voisi-   hoidon, esimerkiksi ilmastohoidon vaikutuksia ei
32061:        vat halutessaan saada yhteiskunnan kus-          ole suomalaisten potilaiden osalta riittävästi tut-
32062:        taotamaa kuntoutushoitoa sellaisessa ul-         kittu. Poikkeuksen tästä muodostavat psoriasis-
32063:        komaisessa kuntoutuskeskuksessa, joka            potilaat, joiden osalta Kansaneläkelaitos on suo-
32064:        pystyy antamaan korkeatasoista kuntou-           rittanut kokeiluja. Näitä on tarkoitus jatkaa vielä
32065:        tusta ja hoitoa ja jossa on tarpeen vaaties-     sy_ksyllä 1986. On mahdollista, että tämä johtaa
32066:        sa suomenkielistä hoitohenkilökuntaa?            suhen, että psoriasispotilaiden ilmastohoito ote-
32067:                                                         ta~n määrätyissä rajoissa korvattavuuden piiriin
32068:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        h01don tapahtuessa jossain ulkomaisessa laitok-
32069: ti seuraavaa:                                           sessa.
32070:    Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn arvion         Mahdollista on, että myös muita sairaus-
32071: mukaan vuosina 1981-1986 laitospaikkojen kas-           ryhmiä, esimerkiksi nivelreumapotilaat, tulevai-
32072: vu kuntoutuslaitoksissa ja terveyskylpylöissä tulee     suudessa otetaan samanlaisen korvattavuuden
32073: olemaan 84 % ja maksimikuntoutusvuorokau-               piiriin, mutta asian selvittäminen vaatii vielä
32074: sien kasvu 69 %. Julkisten käyttäjätahojen ja           lisää tutkimuksia. Pohjoismaiden neuvostossa on
32075: vakuutuslaitosten käyttö, noin 2/3 laitosten ka-        myös esitetty suositus, joka koskee psoriasispoti-
32076: pasiteetista, on samanaikaisesti kasvanut kuntou-       laiden ilmastohoidon kustannusten korvauksessa
32077: tettavien osalta 80 % ja kuntoutusvuorokausien          huomioitavia yhteispohjoismaisia periaatteita
32078: osalta 59 %.                                            sekä yleensä yhteistyötä ulkomailla sijaitsevien
32079:    Kun lisäksi otetaan huomioon, että kuntoutus-        hoitolaitosten suhteen. Sosiaali- ja terveysminis-
32080: laitosten ja terveyskylpylöiden käyttöaste on las-      teriö on suosituksesta antamassaan lausunnossa
32081: kenut vuoden 1981 85 % :sta vuoden 1984                 puoltanut asian selvittämistä. Mainittu suositus
32082: 71 % :iin, on todettava, että pelkästään käyttöas-      saattaa osittain johtua siitä, että kuntoutuslaitos-
32083: teen nostamisella vuoden 1981 tasolle voitaisiin        kapasiteettia muissa pohjoismaissa on suhteelli-
32084: kuntouttaa kaikki ne lievävammaiset sotainvali-         sesti vähemmän kuin Suomessa. Näin muissa
32085: dit, jotka vuoden 1986 alusta lukien sotilas-           pohjoismaissa ja etenkin Ruotsissa katsotaan tar-
32086: vammalain muutoksella ovat tulleet kuntoutuk-           ~oitu~enmukaiseksi hyödyntää ulkomaista kapa-
32087: sen piiriin (noin 4 500 henkilöä vuodessa vuosina       siteettia.
32088: 1986-1989, ensimmäisen nelivuotiskauden ai-                Ulkomailla tapahtuvan kuntoutuksen vaiku-
32089: kana).                                                  tuksia eri potilasryhmissä on edelleen selvitettä-
32090:    Laitoskapasiteetti on siten kasvanut enemmän         vä. Samalla on tärkeää, että julkisten käyttäjäta-
32091: kuin julkisten käyttäjätahojen ja vakuutuslaitos-       hojen ja vakuutuslaitosten käyttö edelleen aivan
32092: ten käytön kasvu on edellyttänyt. Lisäksi edelleen      valtaosaltaan suuntautuu suomalaisiin kuntou-
32093: on vireillä entisten laitosten laajennussuunnitel-      tuslaitoksiin, joita on rakennettu varsin huomat-
32094: mia ja uusien petustamishankkeita. Näin ollen ei        tavan julkisen rahoituksen turvin.
32095: 
32096:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1986
32097: 
32098:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
32099:                                       1986 vp. -     KK n:o 182                                         3
32100: 
32101: 
32102: 
32103: 
32104:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32105: 
32106:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        anstalter. Det förefaller således inte som om det
32107: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       under de kommande åren skulle finnas någon
32108: den 29 april 1986 tili vederbörande medlem av        kapacitetsbrist i Finland beträffande den ifråga-
32109: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    varande servicen.
32110: dagsledamot Kärhä undertecknade spörsmål nr              Kostnader i anslutning tili s.k. hälsoresor har i
32111: 182:                                                 Finland hittilis ersatts genom sjukförsäkringen
32112:                                                      huvudsakligen endast tili den del de hänför sig
32113:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       tili sådana vårdhelheter och sådana vårdåtgärder
32114:         att krigsinvalider och veteraner, om de så   som ersätts även då vården ges i Finland. Effek-
32115:         önskar, skall kunna erhålla av samhället     ten av vård som finländska patienter erhåller vid
32116:         bekostad rehabiliteringsvård vid sådana      vårdanstalter utomlands, t.ex. effekten av kli-
32117:         utländska rehabiliteringscentraler som       matvård, har inte undersökts tillräckligt. Psoria-
32118:         kan ge högklassig rehabiliterings- och       sispatienterna utgör härvid ett undantag. Folk-
32119:         annan vård samt där det vid behov finns      pensionsanstalten har bedrivit försöksverksamhet
32120:         finskspråkig personal?                       som gäller dessa patienter. Avsikten är att
32121:                                                      försöksverksamheten skall fortsätta ännu på hös-
32122:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ten 1986. Det är möjligt att detta leder tili att
32123: anföra följande:                                     klimatvård av psoriasispatienter inom vissa grän-
32124:    Enligt beräkningar som gjorts vid social- och     ser kommer att kunna ersättas när vården ges vid
32125: hälsovårdsministeriet ökar antalet anstaltsplatser   någon utländsk anstalt.
32126: vid rehabiliterings- och kuranstalter med 84 %           Det är möjligt att även andra grupper, t.ex.
32127: under åren 1981-1986. Det maximala antalet           ledgångsreumatikerna, i framtiden blir berättiga-
32128: rehabiliteringsdygn ökar med 69 %. Anstalternas      de tili ersättning på samma sätt, men för att
32129: kapacitet utnyttjas tili 2 13 av den offentliga      frågan skall kunna utredas krävs ytterligare un-
32130: sektorn och försäkringsbolagen. Under perioden       dersökningar. Inom Nordiska rådet har även
32131: 1981-1986 ökade antalet patienter, vilka ut-         framförts en rekommendation beträffande de
32132: nyttjade anstalterna inom ramen för den offentli-    samnordiska principer som skall iakttas när er-
32133: ga sektorn samt försäkringsbolagen, med 80 %,        sättning för kostnader för psoriasispatienters kli-
32134: och antalet sålunda utnyttjade rehaqiliterings-      matvård beviljas. Rekommendationen gäller även
32135: dygn ökade med 59 %.                                 samarbete i allmänhet beträffande vårdanstalter
32136:    När man dessutom beaktar att rehabiliterings-     utomlands. Social- och hälsovårdsministeriet har
32137: och kuranstalternas kapacitet år 1981 utnyttjades    i sitt utlåtande beträffande rekommendationen
32138: tili 85 % men att siffran sedermera sjunkit tili     förordat att frågan utreds. Denna rekommenda-
32139: 71 % 1984, kan man konstatera att man enbart         tion kan delvis vara en följd av att de övriga
32140: genom att öka exploateringsgraden tili den nivå      nordiska länderna förhållandevis har färre rehabi-
32141: som var aktuell under år 1981 kan rehabilitera       literingsanstaltsplatser än Finland. Därför anses
32142: alla de lindrigt handikappade krigsinvalider vilka   det i de övriga nordiska länderna, i synnerhet i
32143: från och med ingången av år 1986 genom en            Sverige, att de är ändamålsenligt att utnyttja
32144: ändring av lagen om skada, ådragen i militär-        utländsk kapacitet.
32145: tjänst blivit berättigade tili rehabilitering (ca        Frågan om hur utomlands given rehabilite-
32146: 4 500 personer per år under åren 1986-1989,          ringsvård verkar på olika patientgrupper bör
32147: den första fyraårsperioden).                         utredas ytterligare. Samtidigt är det viktigt att
32148:     Anstaltskapaciteten har således ökat mera än     den offentliga sektorn och försäkringsbolagen tili
32149: ökningen av den offentliga sektorns och försäk-      starkt övervägande del fortfarande utnyttjar de
32150: ringsbolagens användning av denna kapacitet          finländska rehabiliteringsanstalter, som har
32151: skulle ha förutsatt. Dessutom finns det planer på    byggts med stöd av en betydande offentlig
32152: att utvidga befintliga anstalter och grunda nya      finansiering.
32153:        Helsingfors den 9 juni 1986
32154: 
32155:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
32156:                                                1986 vp.
32157: 
32158: Kirjallinen kysymys n:o 183
32159: 
32160: 
32161: 
32162: 
32163:                                   Almgren: Elämänkatsomustieto-oppiaineen erään kokeilumonisteen
32164:                                     sisällöstä
32165: 
32166: 
32167:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32168: 
32169:    Viime syksynä tulivat voimaan uudet koulu-        joita alun alkaen on tarkoitettu oppiainetta aja-
32170: lait. Kouluissa aloitettiin elämänkatsomustiedon     teltaessa koulun opetusohjelmaan. Lainsäätäjän
32171: opettaminen. Oppiaine on pakollinen niille op-       tarkoituksena on ollut laatia vaihtoehto, jonka
32172: pilaille, jotka eivät osallistu uskonnonopetuk-      tarkoituksena on tarjota puolueettomasti ja ilman
32173: seen. Tuntien pito aloitetaan, kun oppilaita on      johdattelua erilaisia elämänkatsomusmalleja op-
32174: vähintään kolme.                                     pilaille, jotka eivät osallistu tunnustukselliseen
32175:    Koska oppiaine on uusi, oppikirjoja ei ole,       uskonnonopetukseen.
32176: vaan opetus tapahtuu kokeilumonisteita käyt-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32177: täen. Yhden oppikirjaksi tarkoitetun kokeilumo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32178: nisteen on kirjoittanut Heikki Lampi.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32179:    Oppikirjana käytettävän monisteen yhtenä lu-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32180: kuna on mm. Uskonnollinen maailmankatsomus
32181: -niminen luku. Siinä ei Jumalaa pidetä tosiasia-               Onko Heikki Lammen laatimaa kokei-
32182: na. Kristinuskon petustotuudet asetetaan kyseen-            lumonistetta ''Tietoisuuteen ihmisyydes-
32183: alaisiksi ja oppilaat johdatetaan objektiivisuuden          tä'' pidettävä sellaisena objektiivisuuteen
32184: asemesta selvästi ateismiin. Jumalan oikeuden-              ja puolueettomuuteen pyrkivänä oppikir-
32185: mukaisuus, Jeesuksen yliluonnollinen syntymä ja             jana, joka on tarkoitettu elämänkatso-
32186: aidon krsitillisyyden vähättely on otettu kohteik-          mustietoa opiskeleville oppilaille, kun ot-
32187: si, joilla murrosikäisiä nuoria pyritään kasvatta-          taa huomioon sen aineksen, jossa oppilas-
32188: maan selvästi ateistiseen suuntaan. Tietyn maail-           ta johdatellaan omaksumaan kielteinen ja
32189: mankatsomuksen sisällyttäminen oppikirjaan,                 vähättelevä asenne kristinuskoon ja niihin
32190: jonka tehtävänä on ohjata objektiiviseen elämän-            asioihin, joita kristinuskon piirissä pide-
32191: katsomustietoon, on vastoin niitä periaatteita,             tään oikeina ja loukkaamattomina?
32192: 
32193:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1986
32194: 
32195:                                             Esko Almgren
32196: 
32197: 
32198: 
32199: 
32200: 260632V
32201: 2                                    1986 vp. -- RJ( n:o 183
32202: 
32203: 
32204: 
32205: 
32206:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32207: 
32208:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        uskontojen historian ja siveysopin opptmaaraa
32209: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eikä kouluhallituksen päättämää elämänkatso-
32210: olette 30 päivänä huhtikuuta 1986 päivätyn kir-      mustiedon oppimäärää. Ennen uuden koululain-
32211: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     säädännön voimaantuloa ehti teos olla yhden
32212: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      lukuvuoden kokeilukäytössä kokeilumonisteeksi
32213: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     hyväksyttynä.
32214: symyksestä n:o 183:                                     Kokeilumoniste on alin kategoria, johon ope-
32215:           Onko Heikki Lammen laatimaa kokei-         tuskäyttöön tarkoitettua materiaalia hyväksytään.
32216:        lumonistetta ''Tietoisuuteen ihmisyydes-      Tällöin hyväksymisaika on lyhyt ja edellytetään,
32217:        tä'' pidettävä sellaisena objektiivisuuteen   että tekijät korjaavat teosta kokeiluaikana hank-
32218:        ja puolueettomuuteen pyrkivänä oppikir-       kimaansa kokeilupalautteeseen perustuen. Pi-
32219:        jana, joka on tarkoitettu elämänkatso-        tempiaikaiseen käyttöön tarkoitettu oppimateri-
32220:        mustietoa opiskeleville oppilaille, kun ot-   aali hyväksytään kokeilupainokseksi tai oppikir-
32221:        taa huomioon sen aineksen, jossa oppilas-     jaksi.
32222:        ta johdatellaan omaksumaan kielteinen ja         Koska oli ilmeistä, että elämänkatsomustiedon
32223:        vähättelevä asenne kristinuskoon ja niihin    oppimääristä päättämisen jälkeen ennen opetuk-
32224:        asioihin, joita kristinuskon piirissä pide-   sen alkamista syksyllä 1985 ei olisi ehditty tuottaa
32225:        tään oikeina ja loukkaamattomina?             uutta oppiainetta varten oppimateriaalia, päätti
32226:                                                      kouluhallitus 2 3 .1. 198 5, että oppimateriaalina
32227:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        voidaan soveltaen käyttää kouluhallituksen aikai-
32228: seuraavaa:                                           semmin uskontojen historian ja siveysopin ope-
32229:                                                      tukseen hyväksymää materiaalia. Lisäksi voidaan
32230:    Elämänkatsomustietoa opetetaan peruskoulus-       todeta, että yhden lukuvuoden oppimateriaaliko-
32231: sa ja lukiossa koulun yleisestä uskonnonopetuk-      keilu on liian lyhytaikainen antamaan perustellut
32232: sesta uskonnonvapauslain nojalla vapautetuille       suuntaviivat materiaalin uudistamiselle.
32233: uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille (PL
32234: 28 §, LL 19 §).                                         Kokeilumonisteen ''Tietoisuuteen ihmisyydes-
32235:                                                      tä'' uudistaminen vastaamaan peruskoulun yläas-
32236:    Elämänkatsomustiedon opetusta ei lain perus-
32237:                                                      teen elämänkatsomustiedon oppimäärää on aloi-
32238: telujen mukaan tule nähdä uskonnon opetuksen
32239:                                                      tettu syyslukukauden 1985 aikana. Suunnitelman
32240: vastaopetuksena eikä sen korvike- tai vastikeope-
32241:                                                      mukaan ensimmäinen osa uusitusta aineistosta
32242: tuksena eikä myöskään uskontoon liittyvänä ope-
32243:                                                      voidaan ottaa käyttöön syyslukukauden 1987
32244: tuksena. Elämänkatsomustiedon opetuksen yh-
32245:                                                      alussa.
32246: teydessä on tarkoitus antaa oppilaalle kunkin
32247: omasta lähtökohdasta objektiivisesti elämänkat-         Kun arvioidaan sitä, onko oppimateriaali ob-
32248: somuksen kannalta välttämättömiä perustietoja        jektiivista ja puolueetonta, on lähtökohdaksi
32249: ja -valmiuksia, tukea oppilaiden persoonallisuu-     otettu ensinnäkin, ettei katsomuksellisesti puolu-
32250: den kehitystä edistämällä valmiuksia ymmärtää ja     eeton oppimateriaali pyrkisi suosimaan tarkoitus-
32251: käsitellä katsomuksellisia kysymyksiä ja humanis-    hakuisesti mitään tiettyä elämänkatsomusta, ja
32252: mia sekä antaa objektiivisesti ja tunnustuksetto-    toiseksi materiaalin tulisi olla riittävän monipuo-
32253: masti tietoja eri maailmankatsomuksista ja eri       lista.
32254: maailman uskonnoista.                                   Kokeilumonisteen kristinapin perusteita käsit-
32255:    Kouluhallitus päätti peruskoulun elämänkatso-     tävä jakso on laajin monisteen uskontoesittelyis-
32256: mustiedon oppimäärästä 12.2.1985.                    tä. Muina käsiteltyinä katsomuksina monistee-
32257:    Valtiotieteen lisensiaatti Heikki Lammen kir-     seen sisältyvät jaksot islamista, hindulaisuudesta,
32258: joittama kirja Tietoisuuteen ihmisyydestä (Val-      buddhalaisuudesta, Kiinan perinteisistä uskon-
32259: tion painatuskeskus, 1. painos 1984) on kirjoitet-   noista ja shintolaisuudesta sekä ei-uskonnollisista
32260: tu vastaamaan elämänkatsomustietoa edeltänyttä       katsomuksista.
32261:                                        1986 vp. -     KK n:o 183                                     3
32262: 
32263:    Hyväksyessään kokeilumonisteen ''Tietoisuu-        lutaan hyväksyä oppikirjaksi, kouluhallitus tulee
32264: teen ihmisyydestä'' kouluhallitus on katsonut,        tarkastamaan sen uudelleen ja valvomaan, että
32265: että uskontoja on monisteessa käsitelty sellaisella   kirja perustuu hyväksyttyyn oppimäärään ja täyt-
32266: tasapuolisuudella kuin monisteen käyttäminen          tää muutkin oppikirjalle asetettavat vaatimukset.
32267: kokeilussa edellyttää. Mikäli kokeilumoniste ha-
32268: 
32269:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1986
32270: 
32271:                                                                    Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
32272: 4                                      1986 vp. -- RJC n:o 183
32273: 
32274: 
32275: 
32276: 
32277:                                 Till Riksdagens Herr Talman
32278: 
32279:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-               Den av pol.lic. Heikki Lampi skrivna boken
32280: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Eder            Tietoisuuteen ihmisyydestä (Statens tryckericen-
32281: skrivelse av den 30 april 1986 tili vederbörande       tral, 1 upplagan 1984) har utarbetats i syfte att
32282: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-     motsvara lärokursen i religionernas historia och
32283: de av riksdagsman Esko Almgren undertecknade           etik som föregick lärokursen i livsåskådningslära
32284: spörsmål nr 183:                                       och inte den lärokurs i livsåskådningslära som
32285:                                                        skolstyrelsen fattat beslut om. lnnan den nya
32286:            Bör man anse att det av Heikki Lampi        skoliagstiftningen trädde i kraft använde man
32287:         utarbetade duplicerade häftet ''Tietoi-        boken på prov under ett läsår. Bo ken var då
32288:         suuteen ihmisestä'' som används på prov        godkänd att användas som duplicerat häfte.
32289:         är en sådan tili objektivitet och neutrali-    Duplicerade häften som används på prov är den
32290:         tet strävande lärobok som är avsedd för        lägsta kategorin av undervisningsmaterial.
32291:         de elever som studerar livsåskådningslära,        Härvid är tiden för godkännandet kort och
32292:         då man tar hänsyn tili det materia!,           man förutsätter att författarna förbättrar verket
32293:         genom vilket eleven lockas att motta en        på basen av de uppgifter de får under provtiden
32294:         negativ och föraktfuli attityd tili den        av den feedback som hänför sig tili duplicerings-
32295:         kristna tron och tili de ärenden som man       häftet. Det läromaterial som godkänts för ett
32296:         inom den kristna tron anser vara riktiga       längre bruk godkäns som upplaga elier lärobok.
32297:         och okränkbara?                                Eftersom det var uppenbart att man inte hade
32298:                                                        hunnit utarbeta läromaterial för det nya läroäm-
32299:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       net sedan beslut fattats om lärokurser i livsåskåd-
32300: framföra följande:                                     ningslära innan höstterminen 1985 inleddes, be-
32301:    1 grundskolan och i gymnasiet ges undervis-         slöt skolstyrelsen 2 3. 1. 198 5, att det materia! som
32302: ning i livsåskådningslära för de elever som med        skolstyrelsen tidigare godkänt för undervisning i
32303: stöd av religionsfrihetslagen befriats från skolans    religionernas historia och etik kan användas i
32304: allmänna religionsundervisning och som inte hör        tiliämpliga delar. Härutöver kan man konstatera
32305: tili religiösa samfund. (Grundskoliagens 28 § och      att ett ettårigt försök med läromaterial är en för
32306: Gymnasielagens 19 §.)                                  kort tid för att ge motiverade riktlinjer för
32307:    Enligt lagens motiveringar bör man ime anse         förnyande av läromaterialet.
32308: att undervisningen i livsåskådningslära är en             Förnyandet av häftet ''Tietoisuuteen ihmisyy-
32309: motvikt tili religionsundervisningen och ime hel-      destä'' så att boken motsvarar lärokursen i livs-
32310: ler ett substitut elier en motsvarighet och ime        åskådningslära på grundskolans högstadium, har
32311: helier sådan undervisning som ansluter sig tili        inletts under höstterminen 198 5. Enligt planer
32312: religionen.                                            kan den första delen av det förnyade materialet
32313:     Avsikten är att i samband med undervisningen       tas i bruk i början av höstterminen 1987.
32314: i livsåskådningslära utgående från varje elevs            Då man bedömer, om läromaterialet är objek-
32315: utgångspunkt objektivt ge eleven grundkunska-          tivt och neutralt har man för det första utgått
32316: per och färdigheter som med hänsyn tili livs-          från att ett neutralt läromaterial med tanke på
32317: åskådningslära är nödvändiga, stöda utvecklingen       livsåskådningar inte målmedvetet får sträva tili
32318: av elevens personlighet genom främjande av             att ge företräde för en viss livsåskådning och för
32319: färdigheter att förstå och begripa livsåskådnings-     det andra bör materialet vara tiliräckligt mångsi-
32320: frågor och humanism samt att objektivt och utan        digt.
32321: bindning tili någon trosbekännelse ge informa-            Det avsnitt som i detta duplicerade häfte
32322: tion om olika världsåskådningar och olika religio-     behandlar grunderna inom den kristna tron är
32323: ner i världen.                                         den mest omfattande presentationen av religio-
32324:     Skolstyrelsen beslöt 12.2. 198 5 om lärokursen i   nerna i hela häftet. Avsnitten om islam, hin-
32325: livsåskådningslära för grundskolan.                    duism, buddism, Kinas traditionelia religioner
32326:                                       1986 vp. -     KK n:o 183                                    5
32327: 
32328: och shinto samt de icke kristliga livsåskådningar-   förutsätter. Ifall man vill godkänna häftet som
32329: na är de övriga livsåskådningar som behandlats i     lärobok, kommer skolstyrelsen att revidera den
32330: häftet. Då skolstyrelsen godkänt häftet "Tietoi-     på nytt och att övervaka att boken bygger på en
32331: suuteen ihmisyydestä'' har den ansett att religio-   godkänd lärokurs och i övrigt fyller de krav som
32332: ner har behandlats så objektivt som använd-          skall ställas på läroboken.
32333: ningen av det duplicerade häftet på prov
32334: 
32335:      Helsingfors den 9 juni 1986
32336: 
32337:                                                            Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
32338:                                                  1986 vp.
32339: 
32340: Kirjallinen kysymys n:o 184
32341: 
32342: 
32343: 
32344: 
32345:                                     Viinanen: Ammattikurssikeskusten Valtionapuennakoiden riittävyy-
32346:                                        destä
32347: 
32348: 
32349:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32350: 
32351:    Työllisyyskoulutuslakia säädettäessä oli lähtö-         Riittämättömät valtionapujen ennakot ovat ai-
32352: kohtana se, että käyttömenoihin saadaan satapro-        heuttaneet sen, että useiden kurssikeskusten
32353: senttinen valtionapu. Näin saatiin myös kehitys-        maksuvalmius on kriittinen ja taustayhteisöt jou-
32354: alueen ykkösvyöhykkeen ulkopuoliset kunnat in-          tuvat lainaamaan varoja tai takaamaan pankkilai-
32355: vestoimaan kurssikeskusrakennuksiin, joihin val-        noja toiminnan ylläpitämiseksi perien lainakorot
32356: tio maksaa valtionavun useimmiten vuokra-arvo-          valtiolta takaisin. Tilanne ei ole siis valtiontalou-
32357: periaatteella. Noin 60 paikkakunnalla ovat kun-         dellisestikaan mielekäs.
32358: nat rakentaneet työllisyyskoulutukselle tilat tai          Esimerkiksi Hyvinkään-Riihimäen Ammatti-
32359: taanneet rakentamiseen tarvittavat lainat. Sata-        kurssikeskus saa noin 800 000 markkaa kuukau-
32360: prosenttinen valtionapu on taustana myös sille,         sittain valtionapujen ennakkoa, vaikka tarve olisi
32361: että kurssikeskukset ottavat oppilaita koko valta-      noin 1,4 miljoonaa markkaa kuukaudessa. Va-
32362: kunnan alueelta.                                        jeen rahoitus on hoidettu pankkilainoin ja koulu-
32363:                                                         tustoiminnan supistamiseen tähtääviin valmiste-
32364:   Vuonna 1985 kurssikeskuksille maksettiin en-          luihin on jouduttu turvautumaan. Se merkitsee
32365: nakoita 530 miljoonaa markkaa, mutta kuluvalle          koulutuspaikkojen supistamista ja opettajien
32366: vuodelle AKH on jakanut ennakoita ainoastaan            työllisyystilanteen vaarantumista.
32367: 480 miljoonaa markkaa, mikä aiheuttaa sen, että            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32368: koulutusta joudutaan supistamaan useissa kurssi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32369: keskuksissa heti kesälomien jälkeen.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32370:                                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32371:    Supistamistoimet kohdistuvat ilmeisesti juuri
32372: sellaisiin kursseihin, joilta oppilaiden työllistämi-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32373: nen on heikointa ja joihin koulutustoimintaa                    ryhtyä, jotta ammatillisten kurssikeskus-
32374: nimenomaan tulisi tehostetusti suunnata. Työlli-                ten valtionapujen ennakot saadaan vas-
32375: syystilanteen syksyä kohti ilmeisesti heiketessä                taamaan todellisia käyttömenoja ja ettei
32376: työllisyyskoulutusta tulisi pikemminkin lisätä                  koulutuksen supistamistoimiin jouduta
32377: kuin supistaa.                                                  ryhtymään?
32378: 
32379:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1986
32380: 
32381:                                                Iiro Viinanen
32382: 
32383: 
32384: 
32385: 
32386: 260633X
32387: 2                                     1986 vp. -- RJC n:o 184
32388: 
32389: 
32390: 
32391: 
32392:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32393: 
32394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mk:lla. Lisäksi työllisyyskoulutuksessa oleville op-
32395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pilaille suoritettavat eräät taloudelliset edut on
32396: olette 6 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-        budjetoitu työvoimaministeriön hallinnonalalla
32397: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      momentille 34. 50. 50. (Työllisyyskoulutuksen
32398: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       koulutus- ja erityistuki).
32399: Iiro Viinasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Ammattikasvatushallitus on kuluvana vuonna
32400: myksestä n:o 184:                                     myöntänyt ammatillisille kurssikeskuksille ennak-
32401:                                                       koina kaiken viraston käytettävissä olevan rahan
32402:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         eli 488 885 000 mk. Lisäksi tulo- ja menoarvion
32403:        ryhtyä, jotta ammatillisten kurssikeskus-      perustelujen mukaisesti yliopistojen ja korkea-
32404:        ten valtionapujen ennakot saadaan vas-         koulujen käyttöön on irrotettu 45 000 000 mk,
32405:        taamaan todellisia käyttömenoja ja ettei       työvoimaviranomaisten päätösten mukaisesti am-
32406:        koulutuksen supistamistoimiin jouduta          matillisten oppilaitosten työllisyyskurssien järjes-
32407:        ryhtymään?                                     tämiseen on varattu 24 000 000 mk, työllisyys-
32408:                                                       kurssien opetussuunnitelmien ja oppimateriaalin
32409:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kehittämiseen, ammattikasvatushallituksen jär-
32410: seuraavaa:                                            jestämiin koulutus- ja neuvottelutilaisuuksiin,
32411:    Ammatillisia kurssikeskuksia on maassamme          tarkastustoiminnan kehittämiseen ja tarkastustoi-
32412: kaikkiaan 43 ja niiden alaisia sivuosastoja 10.       minnan välttämättömiin virkamatkoihin on va-
32413: Työllisyyskoulutuksen määrälliseksi tavoitteeksi      rattu 11 000 000 mk, sekä kuntien ja kuntainliit-
32414: on kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa asetettu      tojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun
32415: 33 000 koulutettavaa eli koulutuksessa olisi jat-     lain edellyttämiin osasuorituksiin ja loppueriin
32416: kuvasti 16 500 oppilasta. Oppilasmäärätavoitteet      sekä oikaisuvaatimusten edellyttämiin päätöksiin
32417: ovat samat kuin vuonna 198 5. Kurssikeskuksissa       on varattu 14 000 000 mk.
32418: on perustamispäätösten mukaan vahvistettuja py-          Oheisesta liitteestä käyvät ilmi vastaavat tiedot
32419: syviä oppilaspaikkoja yhteensä 11 915. Näiden         myös vuodelta 1985. Kysymyksessä väitettyä
32420: pysyvien paikkojen ohella kurssikeskuksissa järjes-   50 000 000 mk:n vähennystä ammatillisille kurs-
32421: tetaan erilliskurssitoimintaa. Kurssikeskusten,       sikeskuksille maksetuissa ennakoissa ei siten ole
32422: ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen ym.       tapahtunut, vaan vähennys on ainoastaan
32423: järjestämillä erilliskursseilla on keskimäärin yh-    6 000 000 mk vuoteen 1985 verrattuna. Toisaalta
32424: teensä noin 5 000 oppilasta.                          vuonna 1986 valtion korvauksen loppueriä, joista
32425:    Työllisyyskoulutusta koskevat säännökset sisäl-    suurin osa suoritetaan nimenomaan kurssikeskuk-
32426: tyvät työllisyyskoulutuksesta annettuun lakiin        sille, on arvioitu maksettavan 12 000 000 mk
32427: (31/76) ja asetukseen (206/76). Työllisyyskoulu-      enemmän kuin vuonna 1985.
32428: tustoiminta rahoitetaan valtion tulo- ja menoar-         Opetusministeriö tulee ensi tilassa yhteistoi-
32429: vion momentilta 29.69.27. (Työllisyyskoulutus),       minnassa ammattikasvatushallituksen kanssa yk-
32430: jolle on varattu vuodelle 1986 582 885 000 mk.        sityiskohtaisesti selvittämään työllisyyskoulutuk-
32431: Momentti on arviomääräraha, jota voidaan mi-          sen kuluvan vuoden oppilasmäärät ja määräraha-
32432: nisteriön päätöksellä ylittää. Momentin määrä-        tilanteen sekä mahdollisen määrärahan lisätar-
32433: raha on kasvanut vuodesta 1985 15 000 000             peen.
32434: 
32435:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1986
32436: 
32437:                                                                     Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee
32438:                                        1986 vp. -      KK n:o 184                                         3
32439: 
32440: 
32441: 
32442: 
32443:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
32444: 
32445:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           geterats under momentet 34.50.50 inom arbets-
32446: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          kraftsministeriets förvaltningsområde (Utbild-
32447: av den 6 maj 1986 tili vederbörande medlem av          nings- och specialunderstöd inom sysselsättnings-
32448: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   utbildningen).
32449: man Iiro Viinanen undertecknade spörsmål nr               Under innevarande år har yrkesutbildningssty-
32450: 184:                                                   relsen i förskott utbetalat tili kurscentralerna alla
32451:                                                        de belopp som ämbetsverket har tili sitt
32452:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        förfogande, dvs. 488 885 000 mark. Härutöver
32453:         för att förskotten på statsunderstöd för       har i enlighet med motiveringarna tili statsför-
32454:         yrkeskurscentraler skall motsvara faktiska     slaget ett belopp om 45 000 000 mark anvisats
32455:         driftskostnader och för att man inte blir      för att användas av universiteten och högskolor-
32456:         tvungen att vidta åtgärder för att begrän-     na. Enligt arbetskraftsmyndigheternas beslut har
32457:         sa utbildningen?                               ett belopp om 24 000 000 mark reserverats för
32458:                                                        anordnande av sysselsättningskurser vid yrkesläro-
32459:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       anstalter. Vidare har ett belopp om 11 000 000
32460: framföra följande:                                     mark reserverats för utvecklande av undervis-
32461:    Antalet yrkeskurscentraler är sammanlagt 43 i       ningsplaner och undervisningsmaterial för syssel-
32462: vårt land och antalet underavdelningar som lyder       sättningskurser, för kurser och förhandlingar,
32463: under kurscentralerna är 10. 1 statsförslaget för      anordnade av yrkesutbildningsstyrelsen för ut-
32464: innevarande år har man som det kvantitativa            vecklande av inspektionsverksamheten och för de
32465: målet för sysselsättningsutbildningen uppställt        kostnader som föranleds av inspektionsarbetskraf-
32466: att utbilda 33 000 personer, dvs. ca 16 500 elever     tens resekostnader. 1 enlighet med lagen om
32467: utbildas hela tiden. Målen för antalet elever är       statsandelar och -understöd åt kommuner och
32468: desamma som för år 1985. Enligt beslutet om            kommunalförbund         har     ett   belopp     om
32469: inrättande av kurscentraler är antalet fastställda,    14 000 000 mark reserverats för de delprestatio-
32470: stadigvarande elevplatser vid kurscentralerna          ner och slutgiltiga utbetalningar som lagen
32471: 11 915 platser. Vid sidan av dessa stadigvarande       förutsätter samt med tanke på de yrkanden på
32472: platser anordnas särskild kursverksamhet. 1 me-        rättelse som besluten därom förutsätter.
32473: deltal deltar ca 5 000 elever i de kurser som             Av bilagan framgår motsvarande uppgifter för
32474: anordnas av kurscentraler, yrkesläroanstalter och      år 1985. Någon sådan minskning på 50 000 000
32475: högskolor m.fl.                                        mark som frågeställaren påstått i spörsmålet, har
32476:     Stadganden om sysselsättningsutbildning ingår      inte inträffat, utan minskningen är endast
32477: i lagen (31/76) och förordningen (206/76) om           6 000 000 mark jämfört med år 1985. A andra
32478: sysselsättningsfrämjande utbildning. Sysselsätt-       sidan har man beräknat att man betalat
32479: ningsutbildning finansieras under momentet             12 000 000 mark av statsunderstödet i slutgiltiga
32480:  29.69.27 i statsförslaget (Sysselsättningsutbild-     utbetalningar mera än år 1985, största delen
32481:  ning), under vilket ett anslag om 582 885 000         härav betalas just tili kurscentralerna.
32482:  mark reserverats för år 1986. Momentet är ett            Undervisningsministeriet kommer i första
32483: förslagsanslag som genom ministeriets beslut kan       hand i samarbete med yrkesutbildningsstyrelsen
32484:  överskridas. Anslaget under momentet har sedan        att i detalj utreda både frågan om antalet elever
32485:  år 1985 ökat med 15 000 000 mark. Härutöver           inom sysselsättningsutbildningen under inneva-
32486:  har vissa ekonomiska förmåner som betalas tili        rande år, anslagsfrågan och det eventuella beho-
32487:  eleverna inom sysselsättningsutbildningen bud-        vet av ökningen av anslaget.
32488: 
32489:      Helsingfors den 10 juni 1986
32490: 
32491:                                                               Undervisningsminister Pirjo Ala-Kapee
32492:                                               1986 vp.
32493: 
32494: Kirjallinen kysymys n:o 185
32495: 
32496: 
32497: 
32498: 
32499:                                    E. Laine ym.: Delta Pian Oy:n toiminnan jatkamisen turvaamisesta
32500: 
32501: 
32502:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32503: 
32504:    Ajokki Oy:n tilanteen vaikeutuminen ja epä-       set hallintoelimet, joissa otetaan huomioon myös
32505: varmuus omistussuhteiden muutoksista on aset-        henkilöstöryhmien edustus.
32506: tanut uhanalaiseksi myös Delta Pian Oy:n tule-          SKDL:n eduskuntaryhmä on perinteisen kan-
32507: vaisuuden. Näin on asianlaita siitä huolimatta,      tansa mukaisesti toiminut valtion yritystoimin-
32508: että Delta Pian Oy:n tilauskanta on sen historian    nan laajentamisen puolesta ja sen yksityistämistä
32509: suurin ja lisätöitä on edelleen tulossa. Tehtaan     vastaan. Näin olemme menetelleet myös suhtees-
32510: tuotteiden laatutaSO on tunnustettu kotimaassa ja    sa Ajokki Oy:n vaikeuksiin, joiden voittaminen
32511: ulkomailla. Tämä osoittaa tehtaan henkilöstön        edellyttää Ajokki Oy:n osakepääoman korotta-
32512: ammattitaidon ja pätevyyden.                         mista ja yrityksen tulevaisuuden turvaamista val-
32513:    Delta Pian siirtyi Ajokki Oy:n omistukseen        tion yrityksenä. Mikäli näin ei tapahdu, on Delta
32514: vuonna 1982. Vuosina 1984-85 saneeraustoimet         Plan Oy irrotettava Ajokki Oy:stä ja turvattava
32515: toteutettiin tehtaan väen omin voimin ilman          sen toiminta valtion yrityksenä henkilöstöryh-
32516: valtiovallan taloudellista tukea. Kun tehdas nyt     mien ehdottamalla tavalla.
32517: on saanut toimintansa hyvään vauhtiin, ja sen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32518: taloudellinen tulos on Ajokki Oy:n tehtaista         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32519: paras, sitä uhkaa ulosmyynti.                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32520:    Delta Plan Oy on Liedon suurin työpaikka.         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32521: Tehtaalla on pitkä ja ansiokas historia, ammatti-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32522: taitoinen henkilöstö ja runsaasti työtilauksia.             ryhtyä Delta Pian Oy:n tulevaisuuden
32523:    Tehtaan henkilöstön mielestä Delta Planin                turvaamiseksi esim. kauppa- ja teollisuus-
32524: tulevaisuus olisi parhaiten turvattavissa irrotta-          ministeriön alaisena yrityksenä, jolla olisi
32525: malla se Ajokki Oy:stä ja myymällä se kauppa- ja            omat hallintoelimet ja niissä myös henki-
32526: teollisuusministeriölle sekä muodostamaila sellai-          löstöryhmien edustus?
32527: 
32528:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1986
32529: 
32530:                      Ensio Laine                              Anna-Liisa Jokinen
32531: 
32532: 
32533: 
32534: 
32535:  260610X
32536: 2                                     1986 vp. -       KK n:o 185
32537: 
32538: 
32539: 
32540: 
32541:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32542: 
32543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tarvittavista rahoitusjärjestelyistä. Tätä vastausta
32544: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        kirjoitettaessa neuvottelujen tulos ei vielä ole
32545: mies, 6 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-           selvillä. Jos sopimukseen päästään, valtio myy
32546: jeenne n:o 784 ohella toimittanut valtioneuvos-         Ajokki Oy:n osakKeet uudelle omistajalle, jonka
32547: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       asia on päättää Ajokki-yhtymän organisoinnista.
32548: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kir-            Delta Plan·Oy:llä on hyvät tuotteet ja tuotanto
32549: jallisesta kysymyksestä n:o 185:                        sujuu kohtuullisesti, joten yksikön toiminnan
32550:                                                         jatkaminen lienee kannattavaa kaikissa mahdolli-
32551:           Mihin toimenpiteisiin HaJlitus aikoo          sissa ratkaisuissa.
32552:        ryhtyä Delta Pian Oy:n tulevaisuuden                Kauppa"       ja    teollisuusministeriö    asetti
32553:        turvaamiseksi esim. kauppa- ja teollisuus-       25.3.1986 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvit-
32554:        ministeriön alaisena yrityksenä, jolla olisi     tää ne toimenpiteet, joilla voidaan parantaa
32555:        omat hallintoelimet ja niissä myös henki-        linja-autokoreja valmistavien yritysten asemaa
32556:        löstöryhmien edustus?                            maassamme. Työryhmä jätti muistionsa ministe-
32557:                                                         riölle 12.5 .1986.
32558:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Selvityksen mukaan alalla vallitsee. erittäin ko-
32559: ti seuraavaa:                                           va kilpailu kotimaisten valmistajien kesken. Alan
32560:    Valtioneuvosto teki Ajokki Oy:n toiminnan            kesk~määrin hyvästä. tilauskannasta huolimatta
32561: turvaamisesta periaatepäätöksen 24.4.1986. Sen          ylikapasiteetti on pitkällä aikavälillä noin 50 %
32562: mukaisesti kuluvan vuoden ensimmäisessä lisä-           kotimaan kysyntään nähden. Kilpailua kiristää
32563: menoarvioesityksessä ehdotetaan 15,3 milj. mar-         omalta osaltaan kasvava tuontipaine.
32564: kan määrärahaa valtion takaamien Ajokki Oy:n               Selvityksen perusteella on todettava, että suo-
32565: lainojen maksuun ja 12 milj. markan määrärahaa          men linja-autokorituotanto on ajautumassa suu-
32566: Ajokki-konsernin erääntyneiden ostovelkojen             riin ja pysyviin vaikeuksiin ilman tervehdyttämis-
32567: suorittamiseen.                                         toimenpiteitä, jotka tähtäävät ylikapasiteetin
32568:    Lisämenoarviossa todetaan myös, että määrä-          purkamiseen ja tuotannon rajoittamiseen kysyn-
32569: rahojen käytön edellyttämiin toimenpiteisiin ryh-       tää vastaavaksi. Alan tervehdyttäminen perustuu
32570: dytään vain siinä tapauksessa, että yhtiön osake-       pääosin alan yritysten omiin toimenpiteisiin. Val-
32571: kannan myyminen ulkopuolisille toteutuu.                tiovallan erityistukitoimenpiteiden käyttö' ei ole
32572:    Neuvotteluja osakekannan myynnistä on käyty          mahdollista, vaan tältä osin selvityksessä suositel-
32573: tiiviisti viime aikoina. Neuvottelut ovat olleet        laan, että alan yritykset käyttäisivät mahdollisim-
32574: varsin vaikeita, sillä on ollut välttämätöntä sopia     man tehokkaasti hyväksi olemassa olevia valtion
32575: myös rahoittajien kanssa toiminnan jatkamiseen          yleisiä tukimuotoja.
32576: 
32577:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1986
32578: 
32579:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
32580:                                       1986 vp. -      KK n:o 185                                       3
32581: 
32582: 
32583: 
32584: 
32585:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
32586: 
32587:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            detta svar skrivs är utgången i förhandlingarna
32588: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ännu oklar. Om en överenskommelse uppnås,
32589: nr 784 av den 6 maj 1986 tili vederbörande             säljer staten aktierna i Ajokki Oy tili den nya
32590: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       ägaren, som får besluta om organiseringen av
32591: sänt avskrift av följande av riksdagsman Ensio         Ajokki-koncernen.
32592: Laine m.fl. undertecknade spörsmål nr 185:                Delta Pian Oy har goda produkter och produk-
32593:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tionen löper måttligt, varför bolagets fortsatta
32594:        för att trygga framtiden för Delta Pian         verksamhet torde vara Iänsam i fråga om alla
32595:        Oy t.ex. som ett handels- och industri-         möjliga lösningar.
32596:        ministeriet underlydande bolag, som                Handels- och industriministeriet tillsatte
32597:        skulle ha egna förvaltningsorgan och även       25.3.1986 en arbetsgrupp, som fick i uppdrag att
32598:        personalgruppernas representation i dem?        utreda de åtgärder genom vilka ställningen för de
32599:                                                        företag som tillverkar busskarosserier i vårt land
32600:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      kan      förstärkas.   Arbetsgruppen      lämnade
32601: följande:                                              12.5 .1986 sin promemoria tili ministeri et.
32602:    Statsrådet fattade 24.4.1986 ett principbeslut         Enligt utredningen är det en mycket hård
32603: om tryggande av Ajokki Oy:s verksamhet. Enligt         konkurrens mellan inhemska tillverkare inom
32604: beslutet föreslås i den första tilläggsbudgetpropo-    branschen. Trots en genomsnittligt god orderin-
32605: sitionen för i år ett anslag på 15,3 milj. mark för    gång inom branschen finns det på lång sikt en
32606: betalning av Ajokki Oy:s lån som garanterats av        överkapacitet på 50 % i förhållande tili inhemsk
32607: staten och ett anslag på 12 milj. mark för             efterfrågan. Ett växande importtryck kommer för
32608: betalning av Ajokki-koncernens köpskulder som          sin del att göra konkurrensen ännu hårdare.
32609: förfallit tili betalning.                                 På basis av utredningen måste konstateras att
32610:    I tilläggsbudgetpropositionen konstateras också     bilkarosseriindustrin håller på att hamna i stora
32611: att åtgärder som användningen av anslag                och varaktiga svårigheter, om inte saneringsåtgär-
32612: förutsätter vidtas endast i det fall att försälj-      der vidtas för att överkapaciteten kan avregleras
32613: ningen av aktiestocken i bolaget tili utomstående      och produktionen anpassas tili efterfrågan. Sane-
32614: blir verklighet.                                       ringen av branschen baserar sig huvudsakligen på
32615:    Under den senaste tiden har förts intensiva         åtgärder som vidtagits av själva företagen inom
32616: förhandlingar om försäljningen av aktiestocken.        branschen. Det är inte möjligt att använda
32617: Förhandlingarna har varit mycket svåra, eftersom       särskilda stödåtgärder från statsmaktens sida,
32618: det har varit nödvändigt att överenskomma även         uran det förordas i utredningen att företagen
32619: med finansiärerna om finansieringsarrangemang          inom branschen skulle utnyttja de allmänna
32620: som behövs för den fortsatta verksamheten. När         statliga stödformer som redan finns.
32621: 
32622:      Helsingfors den 9 juni 1986
32623: 
32624:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
32625: 1
32626: 
32627: 1
32628: 
32629: 1
32630: 
32631:     1
32632: 
32633:     1
32634: 
32635:     1
32636: 
32637:         1
32638: 
32639:         1
32640: 
32641:         1
32642: 
32643:             1
32644: 
32645:             1
32646: 
32647:             1
32648: 
32649:                 1
32650: 
32651:                 1
32652: 
32653:                 1
32654:                                              1986 vp.
32655: 
32656: Kirjallinen kysymys n:o 186
32657: 
32658: 
32659: 
32660: 
32661:                                  E. Laine ym.: Toimenpiteistä ns. irtisanomissuojasopimuksen sovel-
32662:                                     tamisen johdosta
32663: 
32664: 
32665:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32666: 
32667:   Viime marraskuun 25 päivänä SAK:n ja STK:n        palkasta vain sopimuksessa ja työsopimuslaissa
32668: sopiman ''työmarkkinoiden pelisääntöjen uudis-      mamlttua 14 patvan vähimmäisilmoitusajan
32669: tuksen'' ydin oli koeajan pidentäminen 3 kuu-       palkkaa vastaavan määrän. Mainittu työtuomiois-
32670: kaudesta 4 kuukauteen ja irtisanomisaikojen pi-     tuimen päätös näyttää antavan työnantajalle oi-
32671: dentäminen entisiin määräaikoihin nähden yh-        keuden vähentää työntekijän irtisanomisajan pal-
32672: dellä kuukaudella. Työntekijän omaa irtisano-       kasta koko lomaurosajan palkkaa vastaavan mää-
32673: misaikaa pidennettiin 2 viikosta yhteen kuukau-     rän. Päätös johtaa käytäntöön, jossa 4 kuukauden
32674: teen. Näitä uudistuksia markkinoitiin suureili-     irtisanomistapauksissa työnantaja ilmoittaa 4
32675: seen tapaan "työelämän merkittävinä uudistuk-       kuukautta aikaisemmin lomautuksesta ja pääsee
32676: s1na''.                                             irtisanomisesta ilman korvausvastuuta. Kiertotie-
32677:   Jo ennen kuin yksikään mainituista muutoksis-     tä käyttäen laittomuus laillistetaan.
32678: ta on astunut voimaan, työtuomioistuin on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32679: 21.3.1986 tekemällään päätöksellä ryhtynyt vesit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32680: tämään ja mitätöimään irtisanomisajan pidennys-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32681: tä ja itse asiassa myös voimassa olevaa irtisano-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32682: misaikaa. Mainitulla päätöksellä laillistettiin               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32683: työnantajien laajasti soveltama menettely, jonka           ryhtyä sen johdosta, että työtuomioistuin
32684: avulla niin uudet pidennetyt kuin pidentämättö-            on 21.3.1986 antamallaan päätöksellä
32685: mätkin irtisanomisajat korvausvastuineen teh-              tulkinnut irtisanomissuojasopimusta ai-
32686: dään tyhjiksi.                                             kaisemmasta käytännöstä poikkeavana ta-
32687:    Tähän saakka irtisanomissuojasopimusta tar-             valla ja siten, että työnantajat voivat
32688: kentava soveltamisohje on merkinnyt käytännös-             lomautusilmoitusaikaa pidentämällä va-
32689: sä, että työnantaja voi lomautusilmoitusajan pi-           pautua irtisanomisajan palkan maksami-
32690: tuudesta riippumatta vähentää irtisanomisajan              sesta?
32691: 
32692:     Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1986
32693: 
32694:           Ensio Laine                  Matti Kautto                   Pirkko Turpeinen
32695:           Sten Söderström              Timo Laaksonen                 Marja-Liisa Löyttyjärvi
32696:                                        Mikko Kuoppa
32697: 
32698: 
32699: 
32700: 
32701: 260611Y
32702: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 186
32703: 
32704: 
32705: 
32706: 
32707:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32708: 
32709:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ajaksi. Irtisanomissuojasopimuksen 8 §:ään liitty-
32710: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vissä soveltamisohjeissa on määrätty lomautetun
32711: olette 6 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-        työntekijän oikeudesta saada hyväkseen irtisano-
32712: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      misajan palkka tietyin vähennyksin silloin, kun
32713: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       työnantaja ennen 1omauttamisen päättymistä irti-
32714: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    sanoo lopullisesti työsopimuksen. Soveltamisoh-
32715: myksestä n:o 186:                                     jeiden mukaan työnantajan vastuu määräytyy
32716:                                                       siten, että irtisanomisajan palkan tai sen osan
32717:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        menetyksestä aiheutuvasta vahingonkorvauksesta
32718:        ryhtyä sen johdosta, että työtuomioistuin      vähennetään lomautusilmoitusajan palkka, muu-
32719:        on 21.3.1986 antamallaan päätöksellä           alla mahdollisesti ansaittu palkka sekä lomautus-
32720:        tulkinnut irtisanomissuojasopimusta ai-        ajalta mahdollisesti maksetut työttömyysavus-
32721:        kaisemmasta käytännöstä poikkeavana ta-        tukset ja -korvaukset.
32722:        valla ja siten, että työnantajat voivat
32723:        lomautusilmoitusaikaa pidentämällä va-            Kirjallisessa kysymyksessä on hallitukselta edel-
32724:        pautua irtisanomisajan palkan maksami-         lytetty toimenpiteitä sen johdosta, että työtuo-
32725:        sesta?                                         mioistuin on 21. 3. 1986 antamallaan tuomiolla
32726:                                                       n:o 28/86 tulkinnut irtisanomissuojasopimusta
32727:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      aikaisemmasta käytännöstä poikkeavalla tavalla.
32728: ti seuraavaa:                                         Sosiaali- ja terveysministeriö on hankkinut asiasta
32729:                                                       Suomen Työnantajain Keskusliitto STK r.y:n ja
32730:    Työsopimuslain (320/70) 42 §:n 2 momentin
32731:                                                       Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
32732: mukaan työnantajan on korvattava työntekijälle        r.y:n lausunnot. Suomen Työnantajain Keskus-
32733: irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämi-        liitto STK r.y:n mielestä työtuomioistuin on
32734: sestä aiheutunut vahinko, jos 1omauttaminen on
32735:                                                       yksimielisellä tuomiolla vahvistanut vakiintuneen
32736: tullut voimaan työntekijän saamatta hyväkseen
32737:                                                       käytännön. Suomen Ammattiliittojen Keskusjär-
32738: irtisanomisaikaa ja työnantaja ennen 1omauttami-
32739:                                                       jestö SAK r.y. sen sijaan katsoo työtuomioistui-
32740: sen päättymistä irtisanoo sopimuksen. Tätä sään-      men tuomion mitätöineen edellä mainittujen
32741: nöstä vastaavia määräyksiä on Suomen Työnanta-
32742:                                                       soveltamisohjeiden merkitystä ja ilmoittaa otta-
32743: jain Keskusliiton STK r. y:n ja Suomen Ammatti-
32744:                                                       vansa huomioon omassa sopimustoiminnassaan
32745: liittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välisessä irti-
32746:                                                       työtuomioistuimen omaksuman linjan.
32747: sanomissuojasopimuksessa ja sen soveltamisoh-
32748: jeissa. Kirjallisessa kysymyksessä viitataan ilmei-      Kun kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu asia
32749: sesti soveltamisohjeiden siihen määräykseen, joka     on ratkaistu työtuomioistuimen päätöksellä ja
32750: koskee lomautetun työntekijän oikeutta saada          kun kyse on työmarkkinajärjestöjen välisestä irti-
32751: irtisanomisajan palkkansa. Mainitulla soveltamis-     sanomissuojasopimuksesta, jonka mahdollinen
32752: ohjeiden määräyksellä on pyritty estämään irtisa-     muuttaminen on työmarkkinajärjestöjen asia, ky-
32753: nomisaikaa koskevien määräysten kiertäminen           symys ei anna aihetta tässä vaiheessa toimenpitei-
32754: pitkittämällä lomautuksia määräämättömäksi            siin hallituksen taholta.
32755: 
32756:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
32757: 
32758:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
32759:                                      1986 vp. -     KK n:o 186                                      3
32760: 
32761: 
32762: 
32763: 
32764:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32765: 
32766:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tillämpningsdirektiv som ansluter sig tili 8 § i
32767: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      avtalet om uppsägningsskydd finns bestämmelser
32768: den 6 maj 1986 tili vederbörande medlem av          om en permitterad arbetstagares rätt att med
32769: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   vissa avdrag få räkna sig tili godo lönen för
32770: dagsman E. Laine m.fl. undertecknade spörsmål       uppsägningstiden, om arbetsgivaren slutligt säger
32771: nr 186:                                             upp arbetsavtalet innan permitteringstiden ut-
32772:                                                     går. Enligt tiliämpningsdirektiven bestäms ar-
32773:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     betsgivarens ansvar så, att från den skadeersätt-
32774:        med anledning av att arbetsdomstolen i       ning som föranleds av den helt elier delvis
32775:        sitt avgörande av 21.3. 1986 har tolkat      förlorade lönen för uppsägningstiden avdras lö-
32776:        avtalet om uppsägningsskydd på ett sätt      nen för den tid som gälier för meddelande om
32777:        som avviker från tidigare praxis och så,     permittering, lön som eventuelit har införtjänats
32778:        att arbetsgivarna genom att förlänga den     annorstädes samt arbetslöshetsunderstöd och
32779:        tid som gälier för meddelande om per-        -ersättningar som eventuelit har betalts ut för
32780:        mittering kan frita sig från skyldigheten    permitteringstiden.
32781:        att betala lön under uppsägningstiden?          1 spörsmålet förutsätts att regeringen skali
32782:                                                     vidta åtgärder av den anledningen att arbetsdom-
32783:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     stolen isin dom nr 28/86 av 21.3.1986 har tolkat
32784: anföra följande:                                    avtalet om uppsägningsskydd på ett sätt som
32785:    Enligt 42 § 2 mom. lagen om arbetsavtal          avviker från tidigare praxis. Social- och hälso-
32786: (320/ 70) skali arbetsgivare ersätta arbetstagare   vårdsministeriet har införskaffat utlåtanden av
32787: för skada som åsamkats den sistnämnde genom         Arbetsgivarnas i Finland Centralförbund AFC
32788: att han helt elier delvis gått miste om lönen för   r.f. och Finlands Fackföreningars Centralförbund
32789: uppsägningstiden, om permitteringen har skett       FFC r.f. i frågan. Enligt Arbetsgivarnas i Finland
32790: utan att arbetstagaren har fått tiligodonjuta nå-   Centralförbund AFC r.f. har arbetsdomstolen
32791: gon tid för uppsägning av arbetsavtalet och         genom sin enhäliiga dom bekräftat vedertagen
32792: arbetsgivaren före permitteringstidens utgång sä-   praxis. Finlands Fackföreningars Centralförbund
32793: ger upp avtalet. Bestämmelser som motsvarar         FFC r.f. anser däremot att arbetsdomstolens dom
32794: detta stadgande finns i Finlands Arbetsgivares      upphäver betydelsen av de ovan nämnda tiliämp-
32795: Centralförbund AFC:s och Finlands Fackföre-         ningsdirektiven, och man meddelar att förbun-
32796: ningars Centralförbund FFC:s avtal om uppsäg-       det i sin egen avtalsverksamhet kommer att
32797: ningsskydd samt i dess tiliämpningsdirektiv. 1      beakta den linje arbetsdomstolen nu har följt.
32798: spörsmålet hänvisas uppenbarligen tili den be-         Eftersom den fråga som avses i spörsmålet har
32799: stämmelse i tillämpningsdirektiven som gälier en    avgjorts genom utslag av arbetsdomstolen och
32800: permitterad arbetstagares rätt att få lön för       eftersom det är fråga om ett avtal om uppsäg-
32801: uppsägningstiden. Den nämnda bestämmelsen i         ningsskydd som har ingåtts melian arbetsmark-
32802: tiliämpningsdirektiven har som syfte att förhin-    nadsorganisationerna och som kan ändras bara på
32803: dra att bestämmelserna om uppsägningstid            åtgärd av arbetsmarknadsorganisationerna, ger
32804: kringgås genom att tiden för meddelande om          spörsmålet inte i detta skede anledning tili
32805: permitttering förlängs på obestämd tid. 1 de        åtgärder från regeringens sida.
32806: 
32807:      Helsingfors den 11 juni 1986
32808: 
32809:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
32810:                       j
32811:                      j
32812:                     j
32813:                    j
32814:                   j
32815:                  j
32816:                 j
32817:                j
32818:               j
32819:              j
32820:             j
32821:            j
32822:           j
32823:          j
32824:         j
32825:        j
32826:       j
32827:      j
32828:     j
32829:    j
32830:   j
32831:  j
32832: j
32833:                                                1986 vp.
32834: 
32835: Kirjallinen kysymys n:o 187
32836: 
32837: 
32838: 
32839: 
32840:                                   Vihriälä ym.: Leimaveron poistamisesta maatilakiinteistöjen kau-
32841:                                      poilta
32842: 
32843: 
32844:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32845: 
32846:    Viime vuosina maatiloilla on tehty sukupol-       mahdollisuus saada vapautus, mikäli kaupan ra-
32847: venvaihdoksia vuosittain suunnilleen kaksinker-      hoitukseen myönnetään maatilalainaa.
32848: tainen määrä 1970-luvun vuotuisiin keskimääriin         Vuosittain tehdään useita tuhansia maatila-
32849: verrattuna. Kehitys on ollut maatalouden kan-        kiinteistöjen ja maatalousmaan kauppoja, joista
32850: nalta myönteistä. Maatalouden velkaantuminen         joudutaan maksamaan leimaveroa. On kohtuu-
32851: on kuitenkin samanaikaisesti nopeutunut. Vel-        tonta, että nuori viljelijä joutuu maksamaan
32852: kaantumista on edesauttanut sukupolvenvaihdos-       leimaveroa silloin, kun hän ostaa itselleen työ-
32853: kauppahintojen voimakas nousu.                       paikkaa tai tekee tilan elinkelpoiseksi. Leimavero
32854:    Sukupolvenvaihdoskaupalla nuori viljelijä os-     joudutaan maksamaan myös tilaan liittyvän irtai-
32855: taa itselleen elinikäisen työpaikan. Tämä työpaik-   miston arvosta silloin, kun tilakauppa pitää sisäl-
32856: ka on kuitenkin yhä useammin käymässä nuorel-        lään myös irtaimistoa.
32857: le viljelijälle kohtuuttoman kalliiksi. Sukupol-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32858: venvaihdoskauppahintojen taso on kohoamassa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32859: monin paikoin yli maatilojen tuottoarvon.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32860:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32861:    Omalta osaltaan maatilan hankintakustannuk-
32862: sia lisää valtiolle maksettava kiinteistökaupan                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32863: leimavero. Veron suuruus on ei-sukulaisten väli-            siin leimaveron poistamiseksi maatilakiin-
32864: sissä kaupoissa 6 % ja lähisukulaisten välisissä            teistöjen kaupoista silloin, kun maatila
32865: sukupolvenvaihdoksissa 3 % kauppahinnasta ai-               ostetaan maatilatalouden harjoittamista
32866: na kun kauppahinta ylittää 150 000 markkaa.                 varten ja ostaja saa maataloudesta pää-
32867: Leimaverosta on nykyisten säännösten mukaan                 asiallisen toimeentulonsa?
32868: 
32869:     Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1986
32870: 
32871:                      Jukka Vihriälä                           Tellervo Nousiainen
32872:                      Väinö Raudaskoski                        Pirkko Ikonen
32873: 
32874: 
32875: 
32876: 
32877: 260532M
32878: 2                                     1986 vp. -- RJ< n:o 187
32879: 
32880: 
32881: 
32882: 
32883:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32884: 
32885:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kohtien kannalta perusteltua. Sen lisäksi tällai-
32886: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen menettely aiheuttaisi myös hallinnollisia vai-
32887: olette 6 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-        keuksia.
32888: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Lainhuudon myöntävillä viranomaisilla, kihla-
32889: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kunnantuomareilla ja kiinteistötuomareilla, jotka
32890: Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     määräävät myös leimaveron, ei ole käytettävis-
32891: kysymyksestä n:o 187:                                 sään keinoja kiinteistön käyttötarkoituksen selvit-
32892:                                                       tämiseksi. Leimaverotuksen uudistamista koske-
32893:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        vissa selvityksissä (Komiteanmietintö 1971 :B 58
32894:        siin leimaveron poistamiseksi maatilakiin-     ja 1982:24) on myös todettu, että leimaverovel-
32895:        teistöjen kaupoista silloin, kun maatila       vollisuus ei voi määräytyä sen mukaan, mihin
32896:        ostetaan maatilatalouden harjoittamista        tarkoitukseen omaisuutta käytetään.
32897:        varten ja ostaja saa maataloudesta pää-           Luovutuskirja on leimaverosta vapaa, jos vas-
32898:        asiallisen toimeentulonsa?                     taanottaja on saanut maatilalain mukaisen maan-
32899:                                                       osto- tai sisarosuuslainan. Kuten kysymyksen pe-
32900:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      rusteluissakin on todettu, on maatilatalouteen
32901: ti seuraavaa:                                         käytettävä kiinteistö käytännössä useissa tapauk-
32902:    Kiinteän omaisuuden luovutuksesta valtiolle        sissa leimaverosta vapaa. Hankittaessa kiinteää
32903: suoritettavaa leimaveroa kannetaan useissa mais-      omaisuutta muussa elinkeinotoiminnassa käytet-
32904: sa. Myös Suomessa perittävistä erilaisista leimave-   täväksi ei kiinteistön ostaja saa vapautusta leima-
32905: roista kiinteän omaisuuden luovutuksesta lain-        verosta sillä perusteella, että hän on saanut lainaa
32906: huudatuksen yhteydessä suoritettava leimavero         kiinteistön hankintaa varten. Sukupolvenvaih-
32907: on käytännössä merkittävä myös leimaveron tuo-        dostapauksissa on leimavero niissäkin tapauksis-
32908: ton kannalta. Leimaveron periminen palvelee           sa, joissa leimavero joudutaan maksamaan, kui-
32909: samalla myös kiinteistön kirjaamislaitoksen etuja,    tenkin vain enintään 3 prosenttia.
32910: koska veron korottamista koskevat säännökset             Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
32911: ovat käytännössä tehokkain pakote lainhuudon          ei ole olemassa erityisiä perusteita vapauttaa
32912: ajoissa hakemiseen.                                   leimaverosta maatilatalouden harjoittamiseen
32913:    Leimaverovelvollisuuden määräytyminen sen          hankittua kiinteistöä, vaan leimavero on perittä-
32914: mukaan, mihin tarkoitukseen kiinteistöä käyte-        vä kaikesta omaisuudesta samanlaisin perustein
32915: tään, ei ole leimaverotuksen tasapuolisuusnäkö-       käyttötarkoituksesta riippumatta.
32916: 
32917:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1986
32918: 
32919:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
32920:                                        1986 vp. -      KK n:o 187                                       3
32921: 
32922: 
32923: 
32924: 
32925:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
32926: 
32927:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skali användas tili. Ett sådant förfarande leder
32928: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         dessutom tili förvaltningsmässiga svårigheter.
32929: den 6 maj 1986 tili vederbörande medlem av                De myndigheter som beviljar lagfart, härads-
32930: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      hövdingen och fastighetsdomaren, vilka även
32931: dagsman Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade             faststälier stämpelskatten, har inte tillgång tili
32932: spörsmål nr 187:                                       några medel för att utreda för vilket ändamål
32933:                                                        fastigheten används. I de utredningar som gjorts
32934:           Har Regeringen för avsikt att vidta          beträffande reformeringen av stämpelskatten
32935:        åtgärder för att slopa stämpelskatten vid       (kommittebetänkande 1971:B 58 och 1982:24)
32936:        köp av gårdsbruksfastigheter då gårds-          har även konstaterats, att skyldigheten att erlägga
32937:        bruksenheten köps i syfte att idka gårds-       stämpelskatt inte kan bestämmas enligt vad fas-
32938:        bruk och köparen får sin huvudsakliga           tigheten används tili.
32939:        utkomst av lantbruket?                             Överlåtelsehandlingen är fri från stämpelskatt,
32940:                                                        om mottagaren har erhållit jordinköps- eller
32941:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       syskonandelslån enligt lagen om gårdsbruksen-
32942: anföra följande:                                       heter. Såsom även konstateras i motiveringen för
32943:    Stämpelskatt, som erläggs tili staten vid överlå-   spörsmålet, är en fastighet som används för
32944: telse av fast egendom, uppbärs i de flesta länder.     gårdsbruk i praktiken ofta fri från stämpelskatt.
32945: Av de olika slag av stämpelskatt som även              Vid anskaffning av fast egendom som skall
32946: uppbärs i Finland är den stämpelskatt som vid          användas i annan näringsverksamhet befrias kö-
32947: överlåtelse av fast egendom erläggs i samband          paren av fastigheten inte från stämpelskatt på
32948: med lagfarten i praktiken av stor betydelse också      den grund att han beviljats lån för anskaffande
32949: med tanke på intäkterna av stämpelskatten.             av fastighet. Vid generationsväxling är stäm-
32950: Uppbärandet av stämpelskatt gagnar samtidigt           pelskatten i sådana fali, där sådan erläggs, likväl
32951: även fastigheternas registreringsväsende, eftersom     högst 3 procent.
32952: stadgandena om höjning av skatten i praktiken är          På basis av det som sagts ovan kan man
32953: det effektivaste tvångsmedlet då det gälier att        konstatera att det inte finns några särskilda skäl
32954: söka lagfart i tid.                                    att befria sådana fastigheter som anskaffats för
32955:    Med beaktande av jämlikhetssynpunkter då            att användas tili gårdsbruk från stämpelskatt.
32956: det gälier uppbärandet av stämpelskatt är det          Stämpelskatt skall uppbäras för all egendom på
32957: inte motiverat att skyldigheten att erlägga denna      likadana grunder, oberoende av för vilket ända-
32958: skatt bestäms enligt det ändamål som fastigheten       mål den anskaffats.
32959: 
32960:      Helsingfors den 3 juni 1986
32961: 
32962:                                                                             Minister Pekka Vennamo
32963:                                                1986 vp.
32964: 
32965: Kirjallinen kysymys n:o 188
32966: 
32967: 
32968: 
32969: 
32970:                                   Hilpelä: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimipisteen sijoit-
32971:                                      tamisesta Turkuun
32972: 
32973: 
32974:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32975: 
32976:    Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella, joka       Eri yhteyksissä on edellä matmtut, Turkuun
32977: perustettiin vuonna 1942 ja toimii pääosiltaan        suunnitellulle haaraosastolle jo 1970-luvulla kaa-
32978: ?ääkaupunkiseudulla, on 1970-luvulta lähtien          vaillut toiminnat todettu valtakunnallisella tasol-
32979: )llut toimipisteitä myös muualla maassa. Ensiksi      la tärkeiksi ja erityistoimenpiteitä vaativiksi. Nii-
32980: :>erustettiin haaraosastot Tampereelle ja Ouluun      den toteuttaminen VTT:n tai maamme muiden
32981: iuonna 1974, ja 1980-luvulla on toiminta laajen-      tutkimusyksiköiden puitteissa on toistaiseksi ollut
32982: :unut Jyväskylään ja Outokumpuun. 1970-luvul-         hajanaista ja suhteellisen vaatimatonta, mikä lie-
32983:  a ohjelmaan sisältyi Tampereen ja Oulun lisäksi      nee koettu ongelmaksi mm. VTT:n omassa piirissä.
32984: vTT:n toimipisteen sijoittaminen myös Tur-               Edellä mainitut seikat puhuvat voimakkaasti
32985: mun, mutta sitä ei kuitenkaan perustettu, ja          sen puolesta, että Turkuun tulisi aiempien suun-
32986: 1anke on sittemmin jostakin tuntemattomasta           nitelmien mukaisesti saada VTT:n toimintayksik-
32987:  yystä jäänyt pois VTT:n kehittämissuunnitelmista.    kö, joka toimisi läheisessä yhteistyössä Turun
32988:    1970-luvun alussa tehdyissä selvityksissä todet-   korkeakoulujen kanssa.
32989:  iin, että Turun alue täytti hyvin VTT:n toimin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32990:  lalle tarpeelliset edellytykset. Erityisesti mate-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32991:  iaalintutkimuksen osalta ovat Turun tarjoamat        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32992:  nahdollisuudet edelleen hyvät Turun yliopiston       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32993:  a Åbo Akademin alalla perinteisesti harjoitta-
32994:  nan, voimakkaasti teknisiin sovellutuksiin suun-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32995:  autuvan tutkimuksen sekä alueen laajan ja mo-                siin Valtion teknillisen tutkimuskeskuk-
32996:  tipuolisen teollisuuden johdosta. Toinen tutki-              sen toimtptsteen perustamiseksi Tur-
32997:  nukselle erityisen hyvin sopiva alue ovat bioma-             kuun, koska sen tarve ja toiminnan edel-
32998:  eriaalit, joiden osalta Turun yliopistossa on jo             lytykset on eri yhteyksissä kiistattomasti
32999:  •itkähkön aikaa suoritettu monenkeskistä tutki-              todettu?
33000:  nus- ja tuotekehitystyötä.
33001: 
33002:     Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1986
33003: 
33004:                                              Liisa Hil pelä
33005: 
33006: 
33007: 
33008: 
33009:  ~60621)
33010: 2                                      1986 vp. -      KK n:o 188
33011: 
33012: 
33013: 
33014: 
33015:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33016: 
33017:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        varmistamiseksi siitä, että laboratorioiden toimi-
33018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alueena ja samalla markkina-alueena on kokc
33019: olette 6 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-         maa.
33020: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Aikaisemmin mainitussa valtioneuvoston pää-
33021: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kaupunkiseutua koskevassa periaatepäätöksess~
33022: Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-     esitetään, että VTT:n kasvu suunnataan pääkau-
33023: tä n:o 188:                                            punkiseudun ulkopuolelle nykyisiin toimintapis-
33024:                                                        teisiin. Valtion vuoden 1986 tulo- ja menoarvio-
33025:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        esityksen käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväk-
33026:         siin Valtion teknillisen tutkimuskeskuk-       syi tästä poikkeavan lausuman, jonka mukaan
33027:         sen totmtptsteen perustamiseksi Tur-           pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yksiköiden
33028:         kuun, koska sen tarve ja toiminnan edel-       kehittämisen ohella tulee huolehtia myös pää-
33029:         lytykset on eri yhteyksissä kiistattomasti     kaupunkiseudulla toimivien yksiköiden toimin-
33030:         todettu?                                       nan kehittämisestä tutkimustarpeen mukaisesti.
33031:                                                           KTM on sitä mieltä, että tutkimuskeskuksen
33032:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          voimavaroja suunnattaessa tulee lähtökohtana pi-
33033: seuraavaa:                                             tää yhteiskunnassa ilmenevää ja odotettavissa
33034:    VTT:n alueellisen toiminnan kehittäminen on         olevaa tutkimustarvetta sekä tutkimustoiminnan
33035: ollut viime aikoina esillä aluepoliittisessa keskus-   kehittämiselle asetettuja valtakunnallisia tavoit-
33036: telussa ja aluepoliittisten toimenpiteiden kehittä-    teita. Aluepoliittisin perustein voidaan pääkau-
33037: miseen tähtäävässä valmistelutyössä. Kattavim-         punkiseudun ulkopuolisille yksiköille osoittaa li-
33038: min näitä kysymyksiä on käsitelty kauppa- ja           särahoitusta esimerkiksi siten kuin sekä VTT-
33039: teollisuusministeriön asettaman VTT-aluetyöryh-        aluetyöryhmä että aluepolitiikkatoimikunta ovat
33040: män ja sisäasiainministeriön asettaman aluepoli-       esittäneet. Ei pitäisi kuitenkaan olla yleisiä eikä
33041: tiikkatoimikunnan mietinnöissä.                        erityisiä syitä siihen, että pääkaupunkiseudun
33042:    VTT-aluetyöryhmän työn lähtökohtana oli val-        ulkopuolisten yksiköiden kehittämisen tulisi ta-
33043: tioneuvoston kesällä 1985 tekemä pääkaupunki-          pahtua pääkaupunkiseudulla toimivien yksiköi-
33044: seutua koskeva periaatepäätös, jossa esitetään         den kustannuksella. Molempia on syytä ja mah-
33045: selvitettäväksi Tampereen ja Oulun yksiköiden          dollista kehittää samanaikaisesti.
33046: itsenäistämisen mahdollisuudet. Työryhmä aset-            Rinnakkainen kehittäminen on erityisen tär-
33047: tui sille kannalle, että itsenäistämiseen ei ole       keää ja välttämätöntä siitä syystä, että pääkau-
33048: syytä ryhtyä. ltsenäistäminen merkitsisi nykyisen      punkiseudulla on useitakin laboratorioita, jotka
33049: monialaisen, yhtenäisen kokonaisuuden murene-          ovat ainutlaatuisia tai lähes ainutlaatuisia koko
33050: mista. Se vahvistaisi jo nykyisin Suomessa vaka-       maassa ja jotka ovat vuosien kuluessa hankkineet
33051: vaksi ongelmaksi koettua niukkojen voimavaro-          itselleen kansallisesti merkittävän tieto- ja taito-
33052: jen pirstoutumista ja johtaisi ennen pitkää val-       pääoman sekä luoneet hyvin toimivat asiakassuh-
33053: tiontaloudellisesti kalliisiin päällekkäisiin inves-   teet. Näiden seurauksena kyseisiin laboratorioi-
33054: tointeihin ja päällekkäiseen toimintaan.               hin kohdistuu tutkimustarve ja -kysyntä, joka
33055:    On kyseenalaista, olisiko itsenäistäminen           useilla aloilla jo nykyisellään selvästi ylittää asete-
33056: myöskään aluepoliittisesti edullinen ratkaisu. lt-     tut kasvupuitteet. Olisi niukkojen kansallisten
33057: senäistämisen seurauksena vuorovaikutus muiden         voimavarojen tuhlausta, jos tämäntyyppisten yk-
33058: VTT:n yksiköiden kanssa heikkenisi. Lisäksi tie-       siköiden ja alojen kehittäminen aluepoliittisista
33059: detään, että puhtaasti alueellinen kysyntä ei luo      syistä pysäytetään tai muutoin laiminlyödään.
33060: laboratorioille riittäviä edellytyksiä toiminnan yl-      Samoista syistä KTM suhtautuu erittäin va-
33061: läpitämiseen ja kehittämiseen. Pienessä maassa         rauksellisesti hajasijoittamiseen eli olemassa ole-
33062: on pakko ja perusteltua lähteä sekä voimavarojen       vien yksiköiden siirtämiseen lähinnä pääkau-
33063: tehokkaan käytön että toiminnan tason ja laadun        punkiseudulta muille paikkakunnille. Siirtojen
33064:                                       1986 vp. -       KK n:o 188                                         3
33065: 
33066: yhteydessä aiheutetaan aina vaikeasti korvattavis-      toiminnan volyymia. Lisäksi vain nykyisenkaltai-
33067: sa olevia menetyksiä ja vähintäänkin pitkäaikaisia      nen teknologiapohjainen sisäinen organisaatio-
33068: keskeytyksiä toiminnassa. Lisäksi vähänkin mer-         rakenne tarjoaa kunnolliset edellytykset VTT:n
33069: kittävämpien kokonaisuuksien siirroista aiheutuu        kaltaisen kokonaisuuden joustavaan ja tehokkaa-
33070: tuntuvia lisäkustannuksia valtiolle ja ongelmia         seen ohjaamiseen.
33071: siirron kohteeksi joutuvalle henkilöstö He.                VTT:n laboratorioiden valtakunnallisuuden
33072:    Tärkeä periaatteellinen kysymys on VTT:n la-         korostaminen ei sulje pois alueellisia näkökohtia
33073: boratorioiden toimialue. Erityisesti kehitys-           ja painotuksia laboratorioiden toiminnassa. Päin-
33074: alueilta tulleissa ehdotuksissa ja kannanotoissa on     vastoin on tärkeää, että VTT:n laboratoriot ovat
33075: korostettu VTT:n laboratorioiden toiminnan alu-         vilkkaassa ja monipuolisessa vuorovaikutuksessa
33076: eellista luonnetta ja alueellisia tehtäviä. On pu-      toimintaympäristönsä kanssa ja pyrkivät hyödyn-
33077: huttu VTT:n alueyksiköistä ja vaadittu niiden           tämään ja kehittämään niitä mahdollisuuksia,
33078: itsenäisyyden lisäämistä suhteessa muuhun               joita kyseisellä alueella on.
33079: VTT:hen.                                                   Edellä sanottuun viitaten totean, ettei hallitus
33080:    VTT:ssä on edellisestä poiketen ns. alueellisen      aio ryhtyä toimenpiteisiin Valtion teknillisen tut-
33081: toiminnan alkuajoista alkaen lähdetty siitä, että       kimuskeskuksen toimipisteen perustamiseksi Tur-
33082: VTT:llä ei ole varsinaisia alueyksiköitä. Sijainti-     kuun, vaan tulee kehittämään VTT:n nykyisiä
33083: paikkakunnasta riippumatta VTT:n toiminnan              toimipaikkoja suunnitelmallisesti ja pitkäjäntei-
33084: perusyksikkönä on laboratorio, jonka toimi-             sesti. VTT:n tarkoituksena on parantaa palvelu-
33085: alueena on omalla määritellyllä toimialallaan           jensa alueellista saatavuutta paitsi pääkaupunki-
33086: koko maa. Tämä merkitsee, että VTT:n laborato-          seudun ulkopuolisten yksiköiden avulla myös
33087: rioiden välillä on teknologiapohjainen eikä alu-        tehostamalla VTT:n kaikkien toimintayksiköiden
33088: eellinen työnjako.                                      palvelujen tunnetuksi tekemistä sekä organisoi-
33089:    Teknologiapohjaista työnjakoa on pidetty vält-       maila projektiluonteisesti neuvontatoimintaa
33090: tämättömänä siitä syystä, että tällä tavalla kye-       niillä uusilla teknologian aloilla, joilla sekä tar-
33091: tään välttämään taloudellisesti kallis ja toimin-       peet että mahdollisuudet ovat erityisen suuret.
33092: nallisesti epäedullinen voimavarojen pirstoutu-         Toimenpiteiden yhteydessä tullaan erityistä huo-
33093: minen. Valtakunnallisuus perustuu siihen, että          miota kiinnittämään pysyvän yhteistyön aikaan-
33094: Etelä-Suomea lukuun ottamatta pelkästään alu-           saamiseen innovatiivisten pienten ja keskisuurten
33095: eellinen kysyntä ei pysty takaamaan riittävää           yritysten kanssa.
33096: 
33097:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
33098: 
33099:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
33100: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 188
33101: 
33102: 
33103: 
33104: 
33105:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33106: 
33107:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Dessutom vet man att enbart den regionala
33108: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        efterfrågan inte skapar tiliräckliga förutsättningat
33109: den 6 maj 1986 tili vederbörande medlem av            för laboratorierna att upprätthålia och utveckla
33110: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     verksamheten. 1 ett litet land är det nödvändigr
33111: dagsledamot Hilpelä undertecknade spörsmål            och motiverat att utgå ifrån att laboratoriernas
33112: nr 188:                                               verksamhetsområde och likaså deras marknads-
33113:                                                       område utgörs av hela landet. Detta är påkaliat
33114:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         för att säkra både en effektiv användning av
33115:        att inrätta en verksamhetsenhet för Sta-       resurserna och en hög nivå och kvalitet på
33116:        tens tekniska forskningscentral i Åbo,         verksamheten.
33117:        eftersom behovet av en sådan och                   1 statsrådets tidigare nämnda principbeslut
33118:        förutsättningarna för verksamheten obe-        gäliande huvudstadsregionen förslås att STFC:s
33119:        stridligen har konstaterats i olika sam-
33120:                                                       tillväxt inriktas på de nuvarande enheterna utan-
33121:        manhang?
33122:                                                       för huvudstadsregionen. 1 samband med behand-
33123:                                                       lingen av propositionen angående statsförslaget
33124:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för år 1986 godkände riksdagen ett utlåtande,
33125: anföra följande:                                      som avviker härifrån och enligt vilket man vid
33126:    Frågan om att utveckla STFC:s regionala verk-      sidan av utvecklandet av enheterna utanför hu-
33127: samhet har under den senaste tiden behandlats i       vudstadsregionen också bör se tili att verksam-
33128: den regionalpolitiska diskussionen och i det be-      heten vid de enheter som fungerar inom huvud-
33129: redningsarbete som siktar tili att utveckla de        stadsregionen utvecklas i enlighet med forsk-
33130: regionalpolitiska åtgärderna. Mest uttömmande         nings behovet.
33131: har dessa angelägenheter behandlats i de be-              Handels- och industriministeriet är av den
33132: tänkanden som avgetts av STFC-regionarbets-           åsikten att utgångspunkten vid styrningen av
33133: gruppen, som tilisatts av handels- och industri-      forskningscentralens resurser bör vara det forsk-
33134: ministeriet, och den regionalpolitiska kommissio-     ningsbehov som framkommer och kan fötväntas
33135: nen, som tilisatts av inrikesministeriet.             uppstå i samhället samt de riksomfattande mål
33136:    Utgångspunkten för STFC-regionarbetsgrup-          som har uppstälits för utvecklandet av forsk-
33137: pens arbete har varit det principbeslut gäliande      ningsverksamheten. På regionalpolitiska grunder
33138: huvudstadsregionen som statsrådet fattade som-        kan tiliäggsfinansiering anvisas för enheter utan-
33139: maren 1985 och där det föreslås att möjligheter-      för huvudstadsregionen, t.ex. på det sätt som
33140: na att göra enheterna i Tammerfors och Uleåborg       både STFC-regionarbetsgruppen och den regio-
33141: självständiga skali utredas. Arbetsgruppen var av     nalpolitiska kommissionen har föreslagit. Det
33142: den åsikten att det inte föreligger skäl att göra     borde dock inte föreligga varken alimänna elier
33143: enheterna självständiga. Självständiga enheter        särskilda orsaker tili att enheterna utanför huvud-
33144: skulle innebära att den nuvarande mångsidiga          stadsregionen skulie utvecklas på bekostnad av de
33145: och enhetliga helheten bryts sönder. Det skulie       enheter som verkar inom denna region. Det finns
33146: accentuera splittringen av de knappa resurserna,      orsaker och möjligheter att utveckla båda samti-
33147: viiken redan nu upplevs som ett alivarligt pro-       digt.
33148: blem i Finland, och så småningom leda tili                En paralieli utveckling är särskilt viktig och
33149: statsekonomiskt dyra investeringar, som överlap-      oundviklig av den orsaken att det inom huvud-
33150: par varann och likaså tili omlottgående verksam-      stadsregionen finns flera laboratorier, som är
33151: het.                                                  unika elier nästan unika i hela landet och som
33152:    Det kan också ifrågasättas huruvida självständi-   under årens lopp skaffat sig ett nationellt sett
33153: ga enheter vore en regionalpolitiskt förmånlig        betydande know how-kapital samt skapat väl-
33154: lösning. Som en följd av självständigheten skulie     fungerande kundkontakter. Tili följd härav riktar
33155: växelverkan med STFC:s övriga enheter minska.         sig tili ifrågavarande laboratorier ett behov av och
33156:                                       1986 vp. -       KK n:o 188                                       5
33157: 
33158: en efterfrågan på forskning, som på flera områ-        undvika en dyr och för verksamheten ofördelak-
33159: den redan för närvarande klart överstiger de           tig uppspjälkning av resurserna. Att verksamhets-
33160: uppställda tillväxtgränserna. Det vore slöseri med     området omfattar hela Jandet beror på att med
33161: de knappa nationella resurserna, om utveck-            undantag för södra Finland kan enbart den
33162: lingen av dessa enheter och branscher skulle           regionala efterfrågan inte garantera en tillräcklig
33163: stoppas eller på annat sätt försummas av regio-        volym hos verksamheten. Dessutom kan bara en
33164: nalpolitiska orsaker.                                  teknologibaserad inre organisationsstruktur av
33165:    Av samma orsaker förhåller sig handels- och         nuvarande typ erbjuda ordentliga förutsättningar
33166: industriministeriet mycket förbehållsamt till en       för en smidig och effektiv styrning av en sådan
33167: decentralisering, dvs. en utflyttning av befintliga    helhet som STFC.
33168: enheter - närmast från huvudstadsregionen -
33169: till andra orter. 1 samband med flyttningar               Poängteringen av den riksomfattande karaktä-
33170: uppkommer alltid förluster, som är svåra att           ren hos funktionen vid STFC:s laboratorier ute-
33171: ersätta, och inte minst långvariga uppehåll i          sluter inte regionala synpunkter och accentue-
33172: verksamheten. Dessutom föranleder flyttningar          ringar i fråga om laboratoriernas verksamhet.
33173: av helheter med någon som helst betydelse              Tvärtom är det viktigt att STFC:s laboratorier står
33174: kännbara merkostnader för staten och problem           i livlig och mångsidig växelverkan med sin verk-
33175: för denpersonai som blir föremål för flyttningen.      samhetsmiljö och försöker utnyttja och utveckla
33176:    En principiellt viktig fråga utgör verksamhets-     de möjligheter som finns inom ifrågavarande
33177: området för STFC:s laboratorier. Särskilt i de         område.
33178: förslag och ställningstaganden som har inkommit
33179: från utvecklingsområdena har man poängterat               Med hänvisning till det ovan anförda konsta-
33180: den regionala naturen hos och de regionala             terar jag att regeringen inte har för avsikt att
33181: uppgifterna för STFC:s laboratorier. Det har           vidta några åtgärder för att grunda en verksam-
33182: talats om STFC:s regionala enheter och man har         hetsenhet för Statens tekniska forskningscentral i
33183: krävt att deras självständighet i förhållande till     Åbo, utan den kommer att utveckla STFC:s
33184: STFC i övrigt skall öka.                               nuvarande verksamhetsenheter planenligt och på
33185:     lnom STFC har man, avvikande från det ovan         lång sikt. STFC:s avsikt är att förbättra den
33186: anförda, redan från första början av den s.k.          regionala tillgången på dess tjänster, dels med
33187: regionala verksamheten utgått ifrån att STFC           hjälp av enheterna utanför huvudstadsregionen,
33188: inte har några egentliga regionala enheter. Obe-       dels genom att på ett effektivare sätt göra STFC:s
33189: roende av placeringsorten utgörs grundenheten          alla verksamhetsenheters tjänster kända samt ge-
33190: för STFC:s verksamhet av ett laboratorium, vars        nom att organisera informationsverksamheten i
33191: verksamhetsområde för dess egen definierade            form av projekt inom de nya teknologiska om-
33192: verksamhetsbransch är hela landet. Detta innebär       råden där både behoven och möjligheterna är
33193: att arbetsfördelningen mellan STFC:s laborato-         speciellt stora. 1 samband med åtgärderna kom-
33194: rier är teknologibaserad och inte regional.            mer särskild uppmärksamhet att fästas vid ska-
33195:     En teknologibaserad arbetsfördelning har an-       pande av ett bestående samarbete med innovati-
33196: setts nödvändig därför att man på detta sätt kan       va små och medelstora företag.
33197: 
33198:      Helsingfors den 11 juni 1986
33199: 
33200:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
33201:                                               1986 vp.
33202: 
33203: Kirjallinen kysymys n:o 189
33204: 
33205: 
33206: 
33207: 
33208:                                   Lehtinen ym.: Muovin käyttämisestä pakkausmateriaalina
33209: 
33210: 
33211:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33212: 
33213:    Muovin käyttö pakkaus- ja sidemateriaalina on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33214: viime vuosikymmeninä suuresti kasvanut. Muo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33215: vin etuina ovat mm. keveys, helppokäyttöisyys,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33216: riittävä lujuus, hyvä suojan kestävyys kosteutta     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33217: yms. vastaan. Muovin käytön haittoja ovat mm.
33218: biologinen hajaantumattomuus, polttamisessa                    Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
33219: syntyvät myrkylliset kaasut ja plastinen useimpiin          muovin käytön haittatekijöihin pakkaus-
33220: prosesseihin soveltumaton rakenne.                          yms. materiaalina, ja millä toimenpiteel-
33221:                                                             lä viranomaiset aikovat parantaa asiaa,
33222:    Muovin haittojen poistaminen tai vähentämi-
33223: nen on mahdollista pyrkimällä kehittämään itse              sekä
33224: muovia tai korvaamalla se jollakin muulla mate-                onko muovin pakkausmateriaalina
33225: riaalilla, esim. paperilla. Muovin kehittäminen             käyttämistä edistävää tutkimusta tarkoi-
33226: pakkausmateriaalina sopivammaksi tai sen kor-               tus nykyistä tehokkaammin tukea valtion
33227: vaaminen joillakin muilla materiaaleilla vaatii             toimesta?
33228: kuitenkin paljon tutkimustyötä.
33229: 
33230:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1986
33231: 
33232:                      Ulla Lehtinen                            Helvi Koskinen
33233: 
33234: 
33235: 
33236: 
33237: 2606122
33238: 2                                     1986 vp. -      KK n:o 189
33239: 
33240: 
33241: 
33242: 
33243:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33244: 
33245:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hyväksi sekä kansainvälisiä, alueellisia että kan-
33246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sallisia standardeja.
33247: olette 6 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-           Edellä esitetty suppea katsaus antanee käsityk-
33248: jeenne n:o 788 ohella toimittanut valtioneuvos-       sen siitä, että hallitus on kiinnittänyt huomiota
33249: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     muovin käytön haittatekijöiden estämiseen ja
33250: edustaja Ulla Lehtisen ym. näin kuuluvasta kysy-      vähentämiseen pakkaussovellutuksissa. Säädösten
33251: myksestä n:o 189:                                     edellyttämiä toimenpiteitä ja määräyksiä on myös
33252:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota         valvottava. Kotimaan valvonta toteutuu lähinnä
33253:                                                       sosiaali- ja terveysministeriön ja sen alaisen lää-
33254:        muovin käytön haittatekijöihin pakkaus-
33255:                                                       kintöhallituksen välityksellä, kauppa- ja teolli-
33256:        yms. materiaalina, ja millä toimenpiteel-
33257:                                                       suusministeriön ja sen alaisen elinkeinohallituk-
33258:        lä viranomaiset aikovat parantaa asiaa,
33259:                                                       sen kautta sekä maa- ja metsätalousministeriön ja
33260:        sekä
33261:                                                       sen eläinlääkintöosaston kautta. Em. keskushal-
33262:           onko muovin pakkausmateriaalina             linnon viranomaisten välityksellä valvonta ha-
33263:        käyttämistä edistävää tutkimusta tarkoi-       jaantuu kuntasektorille lääninhallitusten välityk-
33264:        tus nykyistä tehokkaammin tukea valtion        sellä. Maahantuonnin valvonta kuuluu valtio-
33265:        toimesta?                                      varainministeriön tullihallitukselle ja tullilabora-
33266:                                                       toriolle. Tullihallitukseen kuuluu 12 piiritulli-
33267:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kamaria eri puolilla maata.
33268: seuraavaa:                                               Elintarvikemääräysten valvontaan liittyviä tut-
33269:                                                       kimuksia tehdään hieman yli 80 yksittäisessä
33270:    Muovien käyttämistä erityisesti pakkausmate-
33271:                                                       laboratoriossa. Pakkausmateriaalien käytännön
33272: riaalina säädetään monissa eritasoisissa viran-
33273:                                                       valvonnan kannalta ehdottomasti tärkeimpiä ovat
33274: omaismääräyksissä. Elintarvikelaki (526/ 41) on
33275:                                                       Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen elintar-
33276: pakkausmateriaaleja ajatellen tyypillinen valtuus-
33277:                                                       vikelaboratorio sekä tullilaboratorio.
33278: laki. Elintarvikeasetuksen (408/52) tietyt yleis-
33279: määräykset koskevat pakkausmateriaaleja. Pak-            Kun muovin käytölle pakkausmateriaalina kai-
33280: kausmateriaalien osalta asetus sisältää erityissää-   ken aikaa syntyy uusia sovellutuksia ja kun lisäksi
33281: döksiä kuluttajien harhaanjohtamisen estämisek-       kehitetään uusia muovilaatuja, on voimassa ole-
33282: si. Asetuksessa mainitaan myös pakkauksia, pak-       vien säädösten käyttökelpoisuutta jatkuvasti seu-
33283: kausmateriaaleja ja pakkaamista valvovat viran-       rattava. Ennakoitavissa olevien tai todettujen
33284: omaiset, josta jatkossa enemmän. Asetuksessa          puutteiden eliminoimiseksi ministeriöiden pää-
33285: (364/85) säädetään mm. itse materiaalille asetet-     tökset ovat useimmissa tapauksissa riittävä ja
33286: tavista vaatimuksista. Myös lisäaineasetus (973/      tarpeeksi nopea toimenpide. Valvontaorganisaa-
33287: 85) sisältää elintarvikkeiden kuoreen tai suojakai-   tio on pidettävä riittävän korkeatasoisena henki-
33288: voon liittyviä määräyksiä. Asetuksessa (7 61 184)     löstöä kouluttamalla ja varustamalla laboratoriot
33289: määritellään tiettyjä pakkaamista ja/ tai pakkaus-    ajanmukaisilla tu tkimuslai tteistoilla.
33290: ta koskevia normeja.                                     Pakkausmateriaali muuttuu yleensä suhteelli-
33291:    Asetuksia on täydennetty esim. kauppa- ja          sen nopeasti jätteeksi. Tämän hyöty- tai uudel-
33292: teollisuusministeriön ja elinkeinohallituksen an-     leenkäyttöä tulisi edistää. Erityisesti muovijätteen
33293: tamilla päätöksillä. Erilaisia vaatimuksia on myös    hyötykäytön nykytilannetta ja kehittämismahdol-
33294: annettu kauppa- ja teollisuusministeriön yleiskir-    lisuuksia on ympäristöministeriö selvittänyt. Pak-
33295: jeellä ja lääkintöhallituksen kirjeissä. Viranomai-   kausmuovina käytetty muovi muodostaa merkit-
33296: set seuraavat myös muissa maissa tapahtuvaa alan      tävän osan muovijätteen kokonaismäärästä, joka
33297: kehitystä ja siellä julkaistavia viranomaismääräyk-   on arviolta 90 000-100 000 tonnia vuodessa.
33298: siä. Yhdistyneiden Kansakuntien järjestöissä har-     Muovijätteestä hyödynnetään nykyisin noin
33299: joitetaan pakkausmateriaaleja koskevaa työtä.         15 %. Parhaiten hyödynnetään muoviteollisuu-
33300: Kaikessa em. toiminnassa pyritään käyttämään          dessa syntyvä muovijäte. Yhdyskuntien muovijä-
33301:                                      1986 vp. -      KK n:o 189                                       3
33302: 
33303: te on epähomogeenista ja usein epäpuhdasta ja         rahoittama muovijätteen hyödyntämistä koskeva
33304: jää likimain hyödyntämättä.                           tutkimushanke.
33305:                                                          Teknologian kehittämiskeskuksen (TEKES)
33306:    Ympäristöministeriö edistää muovijätteen hyö-      tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksessa ma-
33307: dyntämistä tukemalla alan tutkimus- ja kokeilu-       teriaalitekniikalla on keskeinen sija. Jos uuden
33308: toimintaa sekä myöntämällä tukea hyötykäytön          materiaalin tai sen tuotantomenetelmien kehittä-
33309: lisäämiseen tähtääviin investointeihin. Parhaim-      miseen liittyy riittävä riskitaso ja edellytyksiä
33310: mat mahdollisuudet tarjoavat kestomuovijätteet,       tulosten hyödyntämiselle projektin teknisen
33311: joita ovat esim. nopeasti yleistyneet kauppaliik-     osuuden onnistuttua, tuen saaminen hankkeelle
33312: keiden ja teollisuuden käyttämät muovikalvot.         on todennäköinen. Valtio on jo 1970-luvulla
33313: Monet paksuseinäiset muoviastiat tarjoavat hyö-       osallistunut rahoittajana moniin hankkeisiin,
33314: dyntämismahdollisuuksia, joita jo osin käytetään-     joissa on kehitetty uusia muoveja ja uusia muovi-
33315: kin hyväksi. Sekalaisesta muoviiätteestä tehtyä       rakenteita. Tälläkin hetkellä on käynnissä TE-
33316: rouhetta voitaneen jossain määrin käyttää maan-       KESin rahoittamia hankkeita. Yhtäältä muovia
33317: teiden eristeaineena ja erilaisten suurikokoisten     pakkausmateriaalina käyttämistä edistävää ja toi-
33318: muovituotteiden raaka-aineena. Vuoden 1986            saalta tähän liittyviä haittatekijöitä selvittävää
33319: loppupuolella käynnistynee ympäristöministeriön       tutkimusta on kaiken aikaa tehostettu.
33320: 
33321:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1986
33322: 
33323:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
33324: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 189
33325: 
33326: 
33327: 
33328: 
33329:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33330: 
33331:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           branschen i olika Iänder och de föreskrifter som
33332: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           utfärdas av utländska myndigheter. lnom Fören-
33333: nr 788 av den 6 maj 1986 tili vederbörande            ta Nationernas organisationer bedrivs verksamhet
33334: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    som berör förpackningsmaterial. 1 all denna verk-
33335: av riksdagsman Ulla Lehtinen m.fl. underteckna-       samhet försöker man utnyttja såväl internatio-
33336: de spörsmål nr 189:                                   nella som regionala och nationella standarder.
33337:          Har Regeringen fäst uppmärksamhet               Den begränsade översikt som gjorts ovan torde
33338:        vid de skadeverkningar som är förknippa-       ge en uppfattning om att regeringen har fäst
33339:        de med användningen av plast såsom             uppmärksamhet vid frågan om att förhindra och
33340:        förpacknings- och annat material, och          minska de skadeverkningar som är förknippade
33341:        med vilka åtgärder ärnnar Regeringen           med användningen av plast såsom förpacknings-
33342:        råda bot på detta problem, samt                material. Man bör även övervaka att stadgandena
33343:          finns det planer på att sådan forskning      efterlevs och att i dessa stadganden förutsatta
33344:        som främjar användning av plast såsom          åtgärder vidtas. Övervakningen i hemlandet sker
33345:        förpackningsmaterial understöds av sta-        närmast genom följande myndigheters försorg:
33346:        ten i större utsträckning än för närvaran-     social- och hälsovårdsministeriet samt medicinal-
33347:        de?                                            styrelsen som lyder under detta ministerium,
33348:                                                       handels- och industriministeriet och näringssty-
33349:                                                       relsen samt jord- och skogsbruksministeriet och
33350:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
33351: anföra följande:                                      dess veterinäravdelning. Dessa centrala förvalt-
33352:                                                       ningsmyndigheter svarar i sista hand för den
33353:    Föreskrifter om användningen av plast särskilt     decentraliserade övervakningen, som under läns-
33354: såsom förpackningsmaterial ingår i många be-          styrelsernas kontroll sker på kommunal nivå.
33355: stämmelser av olika rang som utfärdats av olika       Övervakningen av importen hör tili tullstyrelsen,
33356: myndigheter. Livsmedelslagen {526/41) är med          som är underställd finansministeriet, och tili
33357: tanke på förpackningsmaterial en typisk full-         tullaboratoriet. Tili tullstyrelsen hör 12 distrikts-
33358: maktslag. Vissa allmänna föreskrifter i livsme-       tullkammare i olika delar av landet.
33359: delsförordningen (408/5 2) gäller förpacknings-
33360: material. 1 syfte att förhindra att konsumenterna        Något över 80 olika laboratorier utför under-
33361: vilseleds innehåller förordningen särskilda stad-     sökningar som hänför sig tili övervakningen av
33362: ganden om förpackningsmaterial. 1 förordningen        efterlevnaden av föreskrifterna om livsmedel. Livs-
33363: nämns även de myndigheter som övervakar               medelslaboratoriet vid Statens tekniska forsk-
33364: förpackningar, förpackningsmaterial och förpack-      ningscentral samt tullaboratoriet är de absolut
33365: andet. Nedan berörs dessa myndigheter närmare.        viktigaste instanserna med tanke på den praktis-
33366: 1 förordning (364/85) stadgas bl.a. om de krav        ka övervakningen av förpackningsmaterial.
33367: som bör uppställas beträffande själva materialet.        Emedan det ideligen upptäcks nya sätt att
33368: Även förordningen om tillsatsärnnen för livsme-       utnyttja plast som förpackningsmaterial och när
33369: del (973/85) innehåller bestämmelser om livs-         nya plastarter dessutom utvecklas bör gällande
33370: medlens höljen eller skyddsfilmer. 1 förordning       stadgandens användbarhet ägnas fortlöpande
33371: {761181) fastslås vissa normer som gäller förpack-    uppmärksamhet. 1 de flesta fallen är ministerier-
33372: andet och/ eller förpackningar.                       nas beslut tili fyllest och utgör tillräckligt snabba
33373:    Förordningarna har kompletterats med beslut        åtgärder för att eliminera brister som kontaterats
33374: som utfärdats bl.a. av handels- och industri-         eller som kan förutses. Genom personalutbild-
33375: ministeriet samt av näringsstyrelsen. Även ihan-      ning och genom att utrusta laboratorierna med
33376: dels- och industriministeriets samt i medicinalsty-   tidsenlig forskningsapparatur bör man tillse att
33377: relsens cirkulär har olika krav upkställts. Myndig-   övervakningsorganisationen hålls på tillräckligt
33378: heterna följer också med utvecklingen inom            högklassig nivå.
33379:                                            1986 vp. -      KK n:o 189                                       5
33380: 
33381:         Förpackningsmaterial omvandlas i allmänhet         das såsom isoleringsmaterial för vägar och som
33382:      relativt snabbt till avfall. Återvinningen eller      råvara för olika större plastprodukter. 1 slutet av
33383:     återanvändningen av detta avfall bör främjas.          år 1986 torde ett forskningsprojekt som gäller
33384:     Miljöministeriet har särskilt utrett nuläget inom      återvinning av plastavfall inledas. Projektet fi-
33385:     återvinningen av plastavfall samt möjligheterna        nansieras av miljöministeriet.
33386:     att utveckla denna verksamhet. Plast som an-               Materialteknologin intar en central roll vid
33387:     vänds som förpackningsmaterial utgör en väsent-        finansieringen av den forsknings- och utveck-
33388:     lig del av den totala mängden plastavfall, som         lingsverksamhet som bedrivs vid Teknologiska
33389:     beräknas vara 90 000-100 000 ton per år. Nu-           urvecklingscentralen (TEKES). Om utvecklandet
33390:     mera återvinns ca 15 % av plastavfallet. Bäst          av ett nytt material eller av produktionsmetoder
33391:     återvinns det plastavfall som uppstår inom plast-      för nya materia! är förknippat med tillräckligt
33392:     industrin. Hushållenas plastavfall är heterogent       stora risker och med tillräckliga förutsättningar
33393:     och ofta orent och återvinns i allmänhet inte alls.    för att resultaten skall kunna utnyttjas när pro-
33394:        Miljöministeriet främjar återvinning av plastav-    jektets tekniska del lyckats, finns det goda möj-
33395:     fall genom att understöda forskning och försöks-       ligheter att få stöd för projektet. Redan under
33396:     verksamhet inom detta gebit och genom att              70-talet har staten deltagit i finansieringen av
33397:     stöda investeringar som syftar till ökad återvin-      många projek_t vid vilka nya P.laster och nya
33398:     ning. De bästa möjligheterna erbjuder termop-          plastkonstrukttoner utvecklats. Aven för närva-
33399:     lastavfall, som består av bl.a. sådan plastfilm som    rande pågår projekt som TEKES finansierar. Man
33400:     i snabbt ökande grad utnyttjas av handelsrörelser      har ständigt effektiverat dels sådan forskning som
33401:     och av industrin. Många plastkärl med tjocka           främjar användningen av plast såsom förpack-
33402:     väggar erbjuder återvinningsmöjligheter som            ningsmaterial och dels sådan forskning som syftar
33403:     även redan delvis utnyttjas. Granulat av olika         till att utreda de skadeverkningar som är förknip-
33404:     slag av plastavfall torde i viss mån kunna använ-      pade med denna användning.
33405: 
33406:         Helsingfors den 11 juni 1986
33407: 
33408:                                                           Handels- och industriminister Seppo Lindblom
33409: 
33410: 
33411: 
33412: 
33413: •
33414:                                                    1986 vp.
33415: 
33416: Kirjallinen kysymys n:o 190
33417: 
33418: 
33419: 
33420: 
33421:                                      Lehtinen ym.: Vanhuksille tarkoitettujen päiväkotien lisäämisestä
33422: 
33423: 
33424:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33425: 
33426:    Vanhuksia ja kroonisesti sairaita hoidetaan ny-        järjestää hoitoa päivähoitokotitoiminnan puitteis-
33427: kyään usein sairaaloissa, jotka ovat tarkoitetut          sa.
33428: ensisijaisesti tilapäisesti sairaita varten. Tähän            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33429: nurinkuriseen tilanteeseen on johtanut vanhuk-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33430: sille ja kroonisesti sairaille tarkoitettujen hoitolai-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33431: tosten puuttuminen nimenomaan tiheään asu-                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33432: tuilla alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla.
33433:                                                                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että van-
33434:                                                                  huksille ja kroonisesti sairaille soveltuvia
33435:   Vallitsevaa vaikeata tilannetta voitaisiin huo-                pysyviä hoitokoteja tai päiväkäytössä ole-
33436: mattavasti helpottaa, jos vanhusten ja kroonisesti               via päivähoitokoteja ei ole tarvetta vastaa-
33437: sairaiden kotona asumista voitaisiin tukea ja                    vaa määrää, sekä mihin toimenpiteisiin
33438: helpottaa edesauttamalla heidän kotihoidon saa-                  viranomaiset aikovat ryhtyä tämän vallit-
33439: mismahdollisuuksiaan. Kotihoidon asemesta hy-                    sevan epäkohdan kiireellisesti poistami-
33440: väkuntoisille vanhuksille voitaisiin määräajoin                  seksi?
33441: 
33442:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1986
33443: 
33444:                         Ulla Lehtinen                              Helvi Koskinen
33445: 
33446: 
33447: 
33448: 
33449:  260562U
33450: 2                                       1986 vp. -      KK n:o 190
33451: 
33452: 
33453: 
33454: 
33455:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33456: 
33457:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           hetkellä keskimäärin tarvetta vastaava maara,
33458: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           joskin kunnittaiset erot vanhainkotipaikkojen
33459: olette 6 päivänä toukokuuta 1986 päivätyn kir-          määrässä voivat olla merkittävät sekä toimitilojen
33460: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kunnon että paikkojen määrän suhteen. Lähivuo-
33461: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         sina joudutaankin paikkojen lisäämisen sijasta
33462: Lehtisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        keskittymään olemassa olevien tilojen korjaami-
33463: myksestä n:o 190:                                       seen ja korjauskelvottomien tilojen uusimiseen.
33464:                                                         Uusien tilojen yhteyteen varataan lähes poik-
33465:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että van-     keuksetta tilat myös kotona asuvien päiväkeskus-
33466:         huksille ja kroonisesti sairaille soveltuvia    toimintaa varten.
33467:         pysyviä hoitokoteja tai päiväkäytössä ole-
33468:         via päivähoitokoteja ei ole tarvetta vastaa-       Vanhainkotitoimintaa joudutaan tulevaisuu-
33469:         vaa määrää, sekä mihin toimenpiteisiin          dessa kehittämään yhä huonokuntoisempia van-
33470:         viranomaiset aikovat ryhtyä tämän vallit-       huksia palvelevaksi toiminnaksi, sillä avohuollon
33471:         sevan epäkohdan kiireellisesti poistami-        tehostuessa ympärivuorokautista laitoshoitoa tar-
33472:         seksi?                                          vitsevat entistä huonokuntoisemmat vanhukset.
33473:                                                            Vanhustenhuollon kehittämisen painopiste on
33474:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen
33475: ti seuraavaa:                                           suunnitelman (1986-1990) mukaan avohuollon
33476:                                                         sekä avo- ja laitoshuollon välille sijoittuvien toi-
33477:    Vanhuksia ja pitkäaikaissairaita hoidetaan           mintamuotojen kehittämisessä. Näiden asetettu-
33478: maassamme pääasiassa sosiaalihuollon alaisissa          jen tavoitteiden toteuttamiseksi kuntien tulee
33479: vanhainkodeissa ja terveydenhuollon alaisissa ter-      kehittää vanhustenhuoltoaan seuraavasti:
33480: veyskeskusten vuodeosastoilla. Vanhainkodeissa
33481:                                                            - Kotipalvelua tulee järjestää myös iltaisin,
33482: hoidettiin vuoden 1983 lopussa 25 755 henkilöä,
33483:                                                         viikonloppuisin ja pyhäpäivisin viimeistään vuo-
33484: mikä on 4,2 % 65 vuotta täyttäneiden määrästä,
33485:                                                         den 1986 aikana vanhuksille, vammaisille ja
33486: ja terveyskeskusten vuodeosastoilla vuoden 1981         pitkäaikaissairaille.
33487: lopussa 12 806 henkilöä (joista 90 % arvioidaan
33488: olevan vanhuksia ja pitkäaikaissairaita), mikä             - Erilaisia kotipalvelujen tukipalveluja lisä-
33489: vanhusten maaraan suhteutettuna merkitsee               tään, mukaan lukien viimeistään vuoden 1988
33490: 1, 5 % . Edellisten lisäksi vanhuksia ja pitkäaikais-   loppuun mennessä järjestettävä hälytyspalvelu lä-
33491: sairaita hoidetaan myös muissa terveydenhuollon         hinnä yksin asuville vanhuksille ja vammaisille.
33492: laitoksissa kuten keskussairaaloissa ja aluesairaa-     Päiväkeskustoimintaa pyritään kehittämään van-
33493: loissa (yhteensä noin 4 200 henkilöä), mielisai-        hainkodeissa ja muissa toimintayksiköissä.
33494: raaloissa (noin 5 900 henkilöä) sekä muun muas-            - Sosiaalihuollon asumispalvelujen järjestä-
33495: sa sosiaalitoimen alaisissa kehitysvammahuollon         minen on kunnan lakisääteinen tehtävä silloin
33496: laitoksissa (noin 600 henkilöä). Pienessä määrin        kun asumiseen liittyy kiinteästi hoidon ja tuen
33497: vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoidosta huo-         tarve. Tämän toteuttamiseksi myönnetään kun-
33498: le!J.tivat myös yksityiset vanhainkodit ja sairasko-    nille valtionosuutta vanhusten ja vammaisten
33499: dit (vuoden 1983 lopussa 4 913 henkilöä). Koko-         asuntojen pienimuotoisiin korjaus- ja muutostöi-
33500: naisuudessaan laitoshoidossa oli noin 47 700            hin siten, että kustannukset vuonna 1986 ovat
33501: henkilöä eli noin 8,2 % vanhuksista vuoden              asuntoa kohden korkeintaan 30 000 markkaa.
33502: 1981 lopussa.                                           Lisäksi laitosrakentamiseen varattavaksi suunni-
33503:    Vanhainkotipaikkoja arvioidaan tarvittavan           teltuja voimavaroja suunnataan osittain palvelu-
33504: 3-5 %:lle vanhusten määrästä, mikä paikka-              asumisen laajentamiseen siten, että palveluasun-
33505: määrä tulee suunnata erityisesti 75 vuotta täyttä-      toja järjestetään vähintään 1, 5 %:He vanhusväes-
33506: neiden vanhusten käyttöön. Tämän arvion mu-             töstä muuttamalla vanhustentaloasuntoja palve-
33507: kaan vanhainkotipaikkoja on maassamme tällä             lukotiasunnoiksi tai rakentamalla uusia.
33508:                                      1986 vp. -     KK n:o 190                                     3
33509: 
33510:   - Vanhainkotipaikoista varataan suunnitel-           Tavoitteena on turvata tarpeen mukaan vähim-
33511: makauden loppuun mennessä vähintään 10 %            mäisvaatimukset täyttävä vanhainkotihoito asuin-
33512: kotona asuvien vanhusten lyhytaikaiseen kun-        kunnasta riippumatta. Kun laitosmaisessa van-
33513: touttavaan hoitoon sekä Osavuorokautiseen hoi-      hainkotihoidossa on tarkoitus hoitaa vain 3-
33514: toon, jolloin Osavuorokautinen hoito voi olla       5 % 65 vuotta täyttäneistä henkilöistä, niin se
33515: päivä- tai yöhoitoa. Toiminnan kehittyessä kysei-   edellyttää voimavarojen suuntaamista tehokkaasti
33516: seen toimintamuotoon pitäisi voida varata 20 %      koti- ja asumispalveluiden kehittämiseen ja niin
33517: paikoista.                                          ollen myös lyhytaikaisen ja Osavuorokautisen hoi-
33518:                                                     don tehostamiseen.
33519: 
33520:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1986
33521: 
33522:                                                                          Ministeri Matti Puhakka
33523: 4                                     1986 vp. -      KK n:o 190
33524: 
33525: 
33526: 
33527: 
33528:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33529: 
33530:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           om antalet platser och lokaliteternas skick kan
33531: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        variera avsevän i olika kommuner. Under de
33532: den 6 maj tili vederbörande medlem av statsrådet      närmaste åren blir man således tvungen att
33533: översänt avskrift av följande av riksdagsledamot      koncentrera sig på att reparera befintliga lokalite-
33534: Lehtinen m.fl. undenecknade spörsmål nr 190:          ter och på att förnya sådana utrymmen som inte
33535:                                                       kan repareras, i stället för att öka antalet platser.
33536:            Är Regeringen medveten om att anta-        1 anslutning tili de nya lokaliteterna skall så gott
33537:         let befintliga permanenta vårdhem och         som undantagslöst även reserveras utrymmen för
33538:         dagvårdhem, som används under dagtid          dagcentralverksamhet för personer som bor hem-
33539:         och som lämpar sig för åldringar och          ma.
33540:         kroniskt sjuka personer, inte motsvarar          1 framtiden blir det nödvändigt att utveckla
33541:         behovet och                                   åldringshemsverksamheten så att den kan betjäna
33542:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      allt svagare åldringar. När den öppna vården
33543:         för att i brådskande ordning råda bot på      utvecklas kommer nämligen anstaltsvård dygnet
33544:         detta missförhåliande?                        runt att behövas för alit bräckligare åldringar.
33545:                                                          När det gälier att utveckla åldringsvården lig-
33546:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ger tyngdpunkten enligt den riksomfattande pla-
33547: anföra följande:                                      nen för ordnande av social- och hälsovården
33548:    1 vån land vårdas åldringar och långtidssjuka      (1986-1990) på planerna att utveckla den öpp-
33549: huvudsakligen på åldringshem, som hör tili soci-      na vården och de verksamhetsformer som ligger
33550: alvårdsväsendet, och på bäddavdelningar vid           melian den öppna vården och anstaltsvård. För
33551: hälsovårdscentralerna, som hör tili sjukvårdsvä-      att dessa uppstälida mål skall nås bör kommuner-
33552: sendet. Vid utgången av år 1983 vårdades 25 755       na utveckla sin åldringsvård på följande sätt:
33553: personeri åldringshem, vilket utgör ca 4,2 % av          - Hemservice för åldringar, handikappade
33554: antalet personer över 65 år, och på hälsovårds-       och långtidssjuka bör senast under loppet av år
33555: centralernas bäddavdelningar vårdades vid ut-         1986 anordnas även på kväliarna, under vecko-
33556: gången av år 1981 12 806 personer (av vilka           slut och helgdagar.
33557: 90 % beräknas vara åldringar elier långtidssju-          - Olika former av service, som kompletterar
33558: ka), vilket utgör 1,5 % i förhåliande tili anralet    hemservicen, skali utökas, bland annat den
33559: åldringar. Dessutom vårdas åldringar och lång-        alarmtjänst närmast för ensamboende åldringar
33560: tidssjuka även vid övriga hälsovårdsanstalter,        och handikappade som skall anordnas senast före
33561: t.ex. vid centralsjukhus och kretssjukhus (sam-       utgången av år 1988. lnom åldringshemmen och
33562: manlagt ca 4 200 personer), vid sinnessjukhus (ca     övriga verksamhetsenheter skali en dagcentral-
33563: 5 900 personer) samt bl.a. vid de anstalter för       verksamhet såvitt möjligt utvecklas.
33564: vård av utvecklingsstörda som hör tili socialvårds-      - lnom socialvården är det kommunernas
33565: väsendet (ca 600 personer). Även privata åld-         lagstadgade uppgift att anordna boendeservice
33566: ringshem och sjukhem ombesörjer i liten skala         när boendet är förknippat med behov av vård
33567: vården av åldringar och långtidssjuka (vid ut-        och stöd. För att kunna uppfylla denna förplik-
33568: gången av år 1983 4 913 personer). Vid utgången       telse beviljas kommunerna statsanslag för smärre
33569: av år 1981 vårdades totalt 47 700 personer, dvs.      reparations- och ändringsarbeten, som görs i
33570: ca 8,2 % av åldringarna, på anstalter.                åldringars och handikappade personers bostäder.
33571:    Enligt uppskattning behövs åldringshemsplat-       Dessa anslag beviljas så att kostnaderna år 1986
33572: ser för 3-5 % av åldringarna. Dessa platser bör       är högst 30 000 mark per bostad. En del av de
33573: främst avdelas för åldringar, som är över 75 år       resurser som planeras för byggandet av anstalter
33574: garnla. Enligt denna uppskattning motsvarar det       används dessutom tili att utvidga serviceboendet.
33575: befintliga antalet åldringshemsplatser i vårt land    Detta sker så att servicebostäder anordnas för
33576: för närvarande det genomsnittliga behovet, även       minst 1, 5 % av landets åldringar, genom att
33577:                                       1986 vp. -     KK n:o 190
33578: 
33579: bostäder eller genom att nya servicebostäder            Målsättningen är att trygga tillgången på vård i
33580: byggs.                                               åldringshem efter behov, oberoende av hemkom-
33581:    - Före utgången av planeringsperioden reser-      mun. Emedan avsikten är att endast 3-5 % av
33582: veras minst 10 % av platserna i åldringshemmen       den del av befolkningen som är äldre än 65 år
33583: för korrvarig rehabiliteringsvård samt deltidsvård   skall vårdas på anstaltsmässiga åldringshem
33584: för hemmaboende åldringar. Deltidsvården kan         förutsätts att resurser koncentreras på att urveckla
33585: ges antingen på dagen eller på natten. När           olika former av hem- och boendeservice och
33586: verksamheten urvecklas borde 20 % av platserna       således även på att utöka kortvarig vård och
33587: kunna reserveras för detta ändamål.                  deltidsvård.
33588: 
33589:      Helsingfors den 6 juni 1986
33590: 
33591:                                                                             Minister Matti Puhakka
33592: 1
33593: 
33594: 1
33595: 
33596: 1
33597: 
33598: 1
33599: 
33600:     1
33601: 
33602:     1
33603: 
33604:     1
33605: 
33606:     1
33607: 
33608:         1
33609: 
33610:         1
33611: 
33612:         1
33613: 
33614:         1
33615: